MÄYRÄNMÄEN ASEMAKAAVALUONNOS 30

Transcription

MÄYRÄNMÄEN ASEMAKAAVALUONNOS 30
Liite 1
VASTINELUETTELO
JOKIOISTEN KUNTA
KESKUSTAN JA LÄHIYMPÄRISTÖN OSAYLEISKAAVA
8.4.2015
SWECO YMPÄRISTÖ OY
TIMO RYSÄ
TAINA RIEKKINEN
JOKIOISTEN KUNTA, KESKUSTAN JA LÄHIYMPÄRISTÖN OSAYLEISKAAVA
ALOITUS- JA VALMISTELUVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN JÄTETYT MIELIPITEET
NÄHTÄVILLÄ: OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OSAYLEISKAAVALUONNOS, OSAYLEISKAAVASELOSTUS
NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 3.3.2014 - 4.4.2014
MIELIPITEET (10 kpl)
nro
Lähettäjä
Mielipide
Rehtijärven/Moisionkulmantien suuntaan suunniteltujen AP-alueiden rakentamisen ja asumisen aiheuttama raskas
liikenne tulee huomioida suunnittelussa. Tiekunnan toimitsijana muistutuksen antaja on huolissaan peltotien
kestävyydestä kyseessä olevassa käytössä Helmisentieltä (kaava-alueelta) eteenpäin.
1.
Mauno Saarinen,
11.3.2014
2.
Genencor International
Oy, 21.3.2014
Genencor International Oy harjoittaa teollista toimintaa Jokioisten kunnassa, osoitteessa Myllytie 6, 31600 Jokioinen.
Genencor International Oy esittää, että osayleiskaavaluonnosta muutetaan siten, että tehdasalue (ns. sokeri- ja
siirappitehtaan tehdasalue) jää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö -alueen
ulkopuolelle.
3.
Pasi ja Piritta Järvinen,
25.3.2014
Omistamamme Ristikallio nimisen maatilan metsätalous alueemme oli merkattu osayleiskaavaluonnoksessa MU alueeksi. Kyseessä oleva alue on maatilan ainoa metsätalousalue sekä puun lähde. Alue muodostaa osan tilan
varallisuudesta. Alue on pidetty aiemmissa kaava/maisemahankkeissa niin, että sen voi tulevaisuudessa hyödyntää
esim. soran otossa (vaikuttaa tilan varallisuuteen ja takausmahdollisuuksiin). Metsänhoito on voitava suorittaa
itsenäisesti maatalouselinkeinon mukaan, joten ehdotetaan alueen osoittamista M-alueena. Toivotaan alueiden
säilyvän omassa käyttö- sekä määräysvallassa maa- ja metsätalouteen nojaten eikä esim. ulkoilumahdollisuuksien
mukaan määräytyen.
Kartalla on osoitettu Kukonharjun alueelle olemassa oleva tie, jota ei ole merkitty kaavakarttaan. Kartalle on myös
merkitty soranottoalue, joka on kaavassa osoitettu MU -alueena.
4.
Inkeri Koskela, 2.4.2014
Uutetien kohdalta on poistettava maisemavaurio sana. Uutetien ja Humppilantien välillä oleva pelto on
tutkimusaluetta eikä se ole enää museorakennusten aluetta. Pellolla on lysimetrikenttä, astiakokeita, ja
kenttäruutuja, joiden tuloksia sotkee puiden varjostus. Alueella kulkee runsaasti eri tarpeiden johtoja maan alla ja
niitä joudutaan uusimaan, puiden juuret saattavat vaurioittaa johtoja. Puiden siitepöly ja niihin kertyvä pöly
nopeuttavat ilmansuodattimien vaihtoväliä, rakennuksessa on pääasiassa laboratorio toimintaa. Katoille kerääntyvät
lehdet ja neulaset estävät veden pääsyä kattokaivoihin ja aiheuttavat tukoksia ja veden jäätymistä katolle.
Museorautatien jatke Humppilan tielle saakka ET - rakennuksen takana on tarkistettava siten, että veturin höyry- ja
nokituprut eivät sotke laboratorion ilmastoinnin suodattimia eivätkä pääse kulkeutumaan sisälle. Kulkureitti
Myllytielle on tutkittava, koska tien vieressä on jyrkkä nousu, josta ei voi kulkea.
Vastine
Toimenpiteet
Uusien asuinalueiden rakentaminen kerralla voi aiheuttaa voimakasta,
tilapäistä raskaan liikenteen lisääntymistä asuinalueelle johtavilla
tiealueilla. Rehtijärven/Moisionkulmantien suuntaan suunniteltujen
AP-alueiden rakentumisen ei kuitenkaan odoteta tapahtuvan kerralla.
Näin odotettavissa ei ole erityisen voimakasta, rakentamisvaiheesta
johtuvaa raskaan liikenteen lisääntymistä peltotiellä.
Liikennejärjestelyt alueelle otetaan huomioon alueen tarkemmassa
suunnittelussa.
Ei toimenpiteitä.
Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen
oikeudellinen asema perustuu valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksiin, joista säädetään
maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). MRL 24 §:n 2 momentin
mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta
siten, että edistetään niiden toteuttamista.
Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö on osa valtakunnallisesti
alueidenkäytöntavoitteita ja se on huomioitava yleiskaavoituksessa.
Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit (tässä
tapauksessa RKY 2009) tulee ottaa huomioon alueen suunnittelun
lähtökohtana. Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajaus on esitetty
Museoviraston laatiman inventoinnin (2009) mukaisena.
Osayleiskaavaluonnoksessa esitettyä aluerajausta ei muuteta.
Kaavakartan pohjoisosan MU alueen rajausta muutettu ja
muistutuksessa esitetty alue on merkitty M – alueeksi.
Kaavakartalla on osoitettu muistutuksessa esitetty tieyhteys ja lisätty
aluevaraus soranottoalueelle merkinnällä EO.
Kartta-aineistosta, kaavamerkinnöistä sekä kaavaselostuksesta on
poistettu merkintä ”maisemavaurion korjaustarve”.
Museorautatien jatkaminen on tutkittu museorautatien hankkeen
suunnittelun yhteydessä.
Ei toimenpiteitä.
Kaavakartan pohjoisosan MU
alueen rajausta muutettu ja
muistutuksessa esitetty alue
on merkitty M – alueeksi.
Kaavakartalla on osoitettu
muistutuksessa esitetty
tieyhteys ja lisätty aluevaraus
soranottoalueelle merkinnällä
EO.
Kartta-aineistosta,
kaavamerkinnöistä sekä
kaavaselostuksesta on
poistettu merkintä
”maisemavaurion
korjaustarve”.
Ei toimenpiteitä.
Sivu 2/16
nro
Lähettäjä
Mielipide
Elonkierron ja Kirkkotien välinen kaavoitus asutusalueeksi on poistettava, koska Ojaisten alue on koealuetta.
Tikkurilassa asutuksen läheisyys sotki kokeita. Oli mielenkiintoista ajaa koeruuduille kilpaillen, miten nopeasti
kasvusto lakoontui, koeruuduista sai kukkakimppuja, varhaisperunaa oli lähellä tai mansikkakokeen marjat
maistuivat. Alueen liito-orava tilannekin kannattaa tarkistaa.
Lisäksi Koskelalta on saatu kommentoitu luonnosvaiheen kaavaselostus, jonka pohjalta tehty korjauksia
kaavaselostukseen.
5.
Pekka ja Jenni Lähde,
3.4.2014
Kaavasta puuttuu tällä hetkellä kokonaan kaavamerkintä ME (Kotieläintalouden suuryksikkö). Esitämme, että kunta
ohjaa nykyisten ja tulevien suurten eläinsuojien sijoittumista kaava-alueella tällä, asianmukaisella kaavamerkinnällä.
Tässä viittaamme erityisesti Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39§ kohtaan 7.
Esitämme, että jokaisen AP-alueen (pientalovaltainen asuinalue) ympärille merkitään riittävät VL -alueet
(lähivirkistysalueet). Tässä viittaamme erityisesti Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39§ kohtiin 5 ja 9.
Vastine
Mielipiteessä viitattujen aluevarausten laajuutta on tarkistettu
kaavaehdotukseen.
Toimenpiteet
Mielipiteessä viitattujen
aluevarausten laajuutta on
tarkistettu kaavaehdotukseen.
Kaavaselostukseen on tehty vähäisiä korjauksia kommenttien
perusteella.
Kaavaselostukseen on tehty
vähäisiä korjauksia
kommenttien perusteella.
Maankäyttö- ja rakennuslain 39 § kohta 7 viittaa yleiskaavan
sisältövaatimuksiin, jossa tulee yleiskaava laadittaessa huomioida
muun muassa ympäristöhaittojen vähentäminen.
Yleiskaavamerkinnällä ME osoitetaan alueet, joilla on tai joille on
tarkoitus sijoittaa kotieläin- tai turkistalouden suuryksikkö. Tällä
tarkoitetaan pääasiassa sellaista yksikköä, joka yleensä sijoitetaan
etäälle asutuksesta ja jonka ympäristölupa
ympäristönsuojeluasetuksen mukaan kuuluu alueellisen
ympäristökeskuksen käsiteltäväksi. Ympäristölupakäsittelyn
yhteydessä tarkastellaan luvanvaraisen toiminnan
ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten tarkastelun katsotaan
olevan riittävää ympäristölupakäsittelyn yhteydessä, joten merkintää
ei yleiskaavoituksen yhteydessä käytetä osoittamaan uusia kotieläintai turkistalouden suuryksikköjä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 39 § kohdat 5 ja 9 viittaavat yleiskaavan
sisältövaatimuksiin, jossa tulee yleiskaava laadittaessa huomioida
muun muassa mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri
väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön sekä
virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Ympäristöministeriön
laatiman Yleiskaavamerkinnät ja määräykset -oppaan ohjeiden
mukaisesti merkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen
käyttötarkoitus. Asuinaluemerkinnällä osoitettu alue voi sisältää myös
asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä
liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys
ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Tiiviimmillä
taajama-alueilla alueiden tarkempi suunnittelu ratkaistaan
asemakaavalla, jolla osoitetaan muun muassa riittävät viheralueet.
Yleiskaavalla osoitetaan suuremmat virkistyskäyttöön osoitettavat
aluekokonaisuudet. Haja-asutusalueilla kaavanlaatija katsoo, että
asuinalueiden ympäristön maa- ja metsätalousalueet tarjoavat
riittävästi virkistykseen soveltuvia alueita.
Kaavakartalle on merkitty MEmerkinnällä olemassa olevat
ympäristöluvan saaneet
kotieläintalouden suuryksikön
alueet.
Ei toimenpiteitä.
Sivu 3/16
nro
Lähettäjä
Mielipide
6.
Maa- ja
elintarviketalouden
tutkimuskeskus (MTT),
3.4.2014
Kaavaselostuksessa todetaan maisemavaurion korjaustarve. Kaavaselostuksessa todetaan: ”Merkinnällä on osoitettu
maisemallisesti jäsentymätön alue arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Alue tulee maisemoida kulttuuriympäristön
arvoja kunnioittaen.” sekä ”Osayleiskaavassa osoitetaan yksi maisemavaurion korjaustarve, joka sijaitsee
valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Merkinnällä on osoitettu Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskuksen uudemmat rakennukset. Maisemavaurion korjaustarve ohjaa tarkemman suunnittelun avulla
ratkaisemaan rakennetun ja rakentamattoman välisen rajapinnan tärkeässä kulttuuriympäristössä.”
Vastine
Kartta-aineistosta, kaavamerkinnöistä sekä kaavaselostuksesta on
poistettu merkintä ”maisemavaurion korjaustarve”.
Toimenpiteet
Ks. Mielipide, 2.
Ei toimenpiteitä.
Kartta-aineistosta,
kaavamerkinnöistä sekä
kaavaselostuksesta on
poistettu merkintä
”maisemavaurion
korjaustarve”.
Tutkimuskeskuksen ns. laitosaluetta hallitsevat julkisivuiltaan punatiiliset rakennukset (ns. punatiilikampus), niiden
taka-alalle sijoittuvat lautaverhotut varastorakennukset sekä tutkimusta palvelevat kevytrakenteiset kasvihuoneet
ns. astiakoehallit. Rakennukset ovat Senaatti-kiinteistön hallinnassa ja rakennusten kunnossapidosta vastaa Senaatti kiinteistöt. Peltoalueella olevat kevyet koerakennelmat ovat MTT:n ja voidaan siirtää pois aina kokeiden päätyttyä.
Alueelle on mahdollista suunnitella maisemointia kuitenkin niin, että istutukset, käytettävät maakerrokset ja
rakennelmat eivät varjosta astiakoehalleissa tehtäviä koejärjestelyjä. Maisemointi ei saa vaikuttaa koetulosten
kelpoisuuteen, eikä heikentää tulosten vertailtavuutta aikaisemmin tehtyjen kokeiden tuloksiin.
Lysimetrikenttä käsittää maanalaisen betonirakenteisen käytävän ja varaston sekä maanpäällisen teräsrunkoisen
verkkohäkin, jonka sisällä on maahan upotettuna 96 kpl lujitemuoviastioita, ns. lysimetrejä. Kenttä kastellaan
automaattisella kastelulaitteella, joka kulkee kiskoja pitkin häkin sisällä. Lysimetrikentän avulla tutkitaan ravinteiden
kulkeutumista maassa. Kenttä sijaitsee Suomen valtion maalla ja sen on rakennuttanut rakennushallitus (v. 1981).
Hoidosta ja kunnossapidosta vastaa tällä hetkellä MTT. Lysimetrikentä lähialueen maisemoinnin suunnittelussa tulee
ottaa huomioon uusien istutusten kuten puiden ja pensaiden sekä maisemointiin mahdollisesti käytettävien
maakerrosten ja rakennelmien toiminnalliset ominaisuudet. Maisemointi ei saa vaikuttaa lysimetrikentällä tehtävään
kokeelliseen maaperätutkimukseen ja eikä heikentää tulosten vertailtavuutta aikaisemmin tehtyjen kokeiden
tuloksiin.
Suunniteltavista maisemointitoimenpiteistä tulee pyytää peltoalueen koetoimintakäytöstä sekä kasvituotanto- ja
maaperätutkimuksesta vastaavien asiantuntijoiden lausunto ennen toimenpiteiden toteuttamista.
Maisemahäiriömerkinnällä(!) merkitty alue, joka sijoittuu merkinnällä RKY- ja rasteroinnilla osoitettuun
peltoalueeseen, ehdotetaan rajattavaksi suojelualueen (liite 4) mukaisena niin, että lysimetrikenttä ja peltoalue eivät
kuulu RKY-alueeseen.
Kaavaselostuksen tekstissä (s.33) on luettelo kaava-alueen saastuneista maa-alueista:
”Saastunut maa-alue, Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja
kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Merkinnällä on osoitettu seuraavat kohteet:
...
Saastuneiden maa-alueiden kohteen 17 Kasvihuone, toiminnassa
tiedot perustuvat maaperän tilan tietojärjestelmän kohteeseen Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) (145120) (15.1.2014).
Alueen maaperän tilasta ei ole myöhempää tietoa.
Saastuneiden maa-alueiden
inventointi on tarkastettu
maaperän tilan
tietojärjestelmästä ennen
kaavaehdotuksen laatimista.
17. Kasvihuone, toiminnassa
…
Laitosalueelle merkitty kohde 17 (entinen kasvihuone G1) on purettu perustuksineen. Kaikkia alueella toiminnassa
olevia kasvihuoneita ei ole merkitty luetteloon. Luettelosta puuttuvat toiminnassa olevat Vitrinian kasvihuoneet (III rakennusvaiheen 4 erillistä huonetta R-talon yhteydessä) ja Boreal Kasvinjalostus Oy:n käytössä olevat kasvihuoneet
osoitteessa Myllytie 10 (puuttuvat merkitty liitteen 2 kaavakuvaan).
Sivu 4/16
nro
Lähettäjä
Mielipide
Kaavaselostuksen tekstissä (s. 31) on lueteltu suojeltavat rakennukset tai rakennusryhmät: ”Suojeltava rakennus tai
rakennusryhmä: Kohde on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävä. Merkinnällä on osoitettu rakennusja kulttuurihistorialliset kohteet, joiden purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain 41§ 2 mom:n nojalla kielletty.
Rakennuksessa suoritettavissa muutos-, korjaus- ja laajennustoimenpiteissä on huomioitava kohteen rakennus- ja
kulttuurihistorialliset piirteet. Kaavakartalla esitetty numerointi viittaa alla olevaan kohdeluetteloon. Merkinnällä on
osoitettu seuraavat kohteet:
10. Meijeri
Vastine
Jokioisten kartano rakennuksineen ja puistoineen ja Ojasin entinen
kappalaisenpappila on suojeltu (2.12.1993) valtion rakennusten
suojelusta annetulla asetuksella (480/85)”. Kaavakartan
kohdeluettelossa olevien kohteiden suojelu perustuu maankäyttö- ja
rakennuslain 41§ 2 momenttiin. Eri tavoin suojellut rakennukset tai
rakennusryhmät pyritään merkitsemään kaavakarttaan siten, että
myös suojelutapa näkyy kaavamerkinnöissä. Suojellut kohteet on
kaavakartan lisäksi esitetty kaavaselostuksen liitekartoilla.
50. Inki
61. Inkilä
62. Jokilääni
64. Kirjasto
66. Koivula
Toimenpiteet
Kartanon alueen
suojelumerkinnät on
tarkastettu käyttäen lähteenä
julkaisua Jokioisten kunnan
rakennusinventointi (Hämeen
ympäristökeskus 2009) ja
museoviraston
rekisteriportaalia sekä
muistutuksen liitteenä olevaa
karttaa. Kartta-aineistoon,
kaavaselostukseen ja
kaavaselostuksen liitteisiin on
merkitty suojellut rakennukset
ja rakennusryhmät.
Jokioisten kartano
rakennuksineen ja puistoineen
ja Ojasin entinen
kappalaisenpappila on suojeltu
(2.12.1993) valtion
rakennusten suojelusta
annetulla asetuksella
(480/85)”. Suojelupäätöksessä
suojellut rakennukset ja
rakennusryhmät on merkitty
kaavakarttaan aluemerkinnällä
sk/sm Valtioneuvoston
asetuksella suojeltu
rakennusryhmä/Inventoimaton
muinaismuistoalue.
69. Mesikämmen
70. Metsänvartijan torppa
71. Miinan koulu
72. Naulamuseo
73. Nirppa
76. Pappilamuseo
77. Pehtoori
81. Puupenni
82. Puustelli (majatalo)
86. Sahamäki
Kaavaselostukseen on lisätty
liite, jossa osoitetaan
tarkemmin Jokioisten kartanon
alueen suojellut kohteet.
89. Sireenikallio
91. Tehtaanjohtajan talo
95. Vanha apteekintalo
100. Rehtijärven kartano
Luettelossa on mainittu suojelluista valtion rakennuksista kohde nro 10 Meijeri. Luettelosta puuttuvat historiallisen
kartanonalueen suojellut rakennuskohteet. Rakennuskohteiden sijainti ja niiden suojelua koskevat erittelyt annettu
liitteissä 3 ja 4.
Kirkkotien varteen valtion hallinnassa olevien peltoalueiden läheisyyteen merkityt uudet asuinalueet (merkitty
tunnuksella AP/s). Alueet Kirkkotien molemmilla puolilla ulottuvat kaavaehdotuksen rajauksen mukaisesti osittain
valtion peltoalueille. Aluetta ei tulisi osoittaa asuntorakentamiseen, koska asuntoalueet ulottuvat myös valtion
hallinnassa olevalle tutkimuspeltoalueelle.
Mielipiteessä viitattujen aluevarausten laajuutta on tarkistettu
kaavaehdotukseen.
Mielipiteessä viitattujen
aluevarausten laajuutta on
tarkistettu kaavaehdotukseen..
Sivu 5/16
nro
Lähettäjä
Mielipide
7.
Jyrki Lehtinen
AP-alue Särkilammen pohjoispuolella toivotaan muutettavaksi AP/TY -alueeksi.
8.
Autopeltikorjaamo P
Kauppi
Muistutuksena on lähetetty tiedot maaperän tilasta koskien autokorjaamon P Kauppi toimintaa, osoitteessa Jokitie
12.
9.
Uusioaines Oy,
22.4.2014
Forssan puolella tuo meidän alue on merkitty asemakaavaan T/kem merkein. Eli teollisuus- ja varastorakennusten
korttelialue. Kem-kohta tulee Fingridin myötä. Varmasti pitäisi olla sama Jokioisten puolellakin tai ainakin T.
10.
Pauli Sillman, 19.5.2014
Minulla on Hakalankuja 2 osoitteessa mökki. Sinne on rakennettu ja käytössä vesi- ja viemäriverkosto. Esitän että
alue muutettaisiin kaavassa asuinkäyttöön. Nyt alue on määritelty maatalousmaaksi. Merkintä on nyt rm. Mökki
kuuluu samaan alueeseen asuntoni kanssa vieressä osoitteessa Hakalantie 4. Olen ostanut alueen valtion Senaatti
kiinteistöiltä. Alueen käyttötarkoitus on muuttunut, kun alue on tullut yksityiseen käyttöön. Alue sopisi
asuinkäyttöön hyvin koska se liittyisi nykyiseen asuinalueeseen ja Humppilantien toisellakin puolella on
asuinkäytössä oleva paritalo. Muutoksella ei ole nykyiseen verrattuna ympäristövaikutusta. Kunta hyötyisi saamalla
myöhemmin mahdollisesti uusia veronmaksajia ja lisäksi tulisi kiinteistövero. Samoin kunta saa paremman hyödyn
putkiliittymistä ja muusta infrastruktuurista. Alue vielä sijaitsee lähellä kunnan keskustaa, joten myöhemmin alue
varmaan olisi kiinnostava asukkaiden kannaltakin. Myös MTT:n työntekijöiden kannalta alue on kiinnostava
läheisyyden takia.
Vastine
Kaavakarttaan Särkilammen pohjoispuolen alueen merkintä AP on
muutettu AP/TY alueeksi. Kaavamääräyksessä on huomioitu alueen
sijoittuminen pohjavesialueelle.
Toimenpiteet
Maaperän tila -raportti on osayleiskaavassa esitetyn merkinnän
mukainen. Ei aiheuta muutosta osayleiskaavaluonnokseen.
Mielipiteessä viitattu alue on merkitty kaavaehdotukseen Teollisuusja varastoalueena T.
Ei toimenpiteitä.
Mielipiteessä mainitun kiinteistön käyttötarkoitus on muutettu
kaavaehdotukseen pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP).
Kaavakarttaan Särkilammen
pohjoispuolen alueen merkintä
AP on muutettu AP/TY
alueeksi. Kaavamääräyksessä
on huomioitu alueen
sijoittuminen
pohjavesialueelle.
Kaavakarttaa on tarkistettu
mielipiteen perusteella.
Mielipiteessä mainitun
kiinteistön käyttötarkoitus on
muutettu kaavaehdotukseen
pientalovaltaiseksi
asuinalueeksi (AP).
Sivu 6/16
KESKUSTAN JA LÄHIYMPÄRISTÖN OSAYLEISKAAVA
ALOITUS- JA VALMISTELUVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN ANNETUT LAUSUNNOT
(OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OSAYLEISKAAVALUONNOS, OSAYLEISKAAVASELOSTUS)
NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 3.3.2014 - 4.4.2014
LAUSUNNOT (10 kpl)
nro
Lausunnon antaja
Lausunto
Vastine
Toimenpiteet
1.
Kanta-Hämeen
pelastuslaitos, 4.3.2014
Jokioisten kunnan tekninen lautakunta pyytää pelastusviranomaisen lausuntoa Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavan
kaavaluonnoksesta.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Uusien alueiden sähkönjakelu pyritään toteuttamaan pääsääntöisesti maakaapeleilla rakentuvien katureittien mukaisesti. Vanhojen
alueiden muutokset ja laajennukset toteutetaan tapauskohtaisesti vanhan verkon kunto ja käyttöikä huomioon ottaen.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Osayleiskaava-alueella sijaitsee Elenia Oy:n 20kV ja 0,4kV ilmajohtoja ja maakaapeleita sekä pylväsmuuntamoita ja
puistomuuntamoita suuntaa-antavan liitekartan mukaisesti. Myöhemmin alueen asemakaavoituksen yhteydessä tulee 20kV
ilmajohdolle ensisijaisesti varata 10 m johtoalue kaavaan niiltä osin kuin se on mahdollista. Elenia Oy lausuu tarkemmin mm. eri
alueille tarvittavista muuntamoiden tilavarauksista tarkempien aluekohtaisten asemakaavasuunnitelmien perusteella.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Mahdollisista ylimääräisistä johtomuutoksista aiheutuvat lisäkustannukset laskutetaan työn tilaajalta. Rakentamisesta aiheutuvat
kustannukset ja aikataulu on sovittava tapauskohtaisesti ennen työn aloitusta (maastokatselmus, tarjous-/tilausmenettely).
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Elenia Oy:llä ei ole muuta huomauttamista rakennuskaavaan ja esitettyihin maankäyttöratkaisuihin.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Forssan Vieremän alueelta alkava yhtenäinen pohjavesialue jatkuu Jokioisten puolelle osayleiskaava-alueelle. Pohjavesialueen
kartoissa alueet on nimetty Forssan puolella Vieremän pohjavesialueeksi ja Jokioisten puolella Särkilampi A - ja B -alueiksi.
Pohjavesialueelle on eroteltu erillisiä pohjaveden muodostumisalueita. Forssan kaupungin vesijohtovesi tulee kokonaisuudessaan
Vieremän ja Linikkalanlammin vedenottamoilta, jotka sijaitsevat tällä yhtenäisellä pohjavesialueella. Kaava-alueella olevan Särkilampi
B -alueen pohjaveden pinta on korkeammalla kuin Vieremän pohjavesialueella. Kaikkia pohjavesialueella jo olevia riskitoimintoja tai
saastuneita alueita tulee tarkastella kriittisesti. Tämän vuoksi pohjavesialueelle ei tulisi osoittaa uutta maankäyttöä ja mahdollistaa
kaavoituksen kautta uusia syntyviä riskejä. Pohjavesialueelle osoitettu uusi maan käyttö on aina riski. Tämän vuoksi pohjavesialueen
kaavamääräys, ettei alueella ole sallittua sellainen toiminta, joka saattaa vaarantaa pohjaveden laadun ja määrän, on ristiriidassa
alueelle osoitetun uuden maankäytön kanssa. Etenkään pv-2 alueen sisälle esitetty asuinalueen laajeneminen ei ole vedenottamon
kannalta viisasta. Pohjavesialueella olevat nykyiset riskikohteet tulisi hoitaa siten, ettei pohjaveden otolle aiheudu vaaraa tai haittaa
ja tämä tulisi esittää kaavamääräyksissä.
Pohjavesialueelle osoitettavan uuden toiminnan
kaavamerkinnässä AP/TY on huomioitu toiminnon
sijoittuminen pohjavesialueelle. Pohjavesialueelle
osoitettavien pääasiallisten käyttötarkoitusten
kaavamerkinnöissä on huomioitu toimintojen
sijoittuminen pohjavesialueelle. Särkilammin
ympäristöön sijoittuvien toimintojen alueet on
tarkemmin rajattu kaavakartassa todellisen
nykyisen käytön mukaiseksi.
Pohjavesialueelle osoitettavan
uuden toiminnan
kaavamerkinnässä AP/TY on
huomioitu toiminnon
sijoittuminen
pohjavesialueelle.
Pohjavesialueelle osoitettavien
pääasiallisten
käyttötarkoitusten
kaavamerkinnöissä on
huomioitu toimintojen
sijoittuminen
pohjavesialueelle. Särkilammin
ympäristöön sijoittuvien
toimintojen alueet on
tarkemmin rajattu
kaavakartassa todellisen
nykyisen käytön mukaiseksi.
Kaavassa osoitettuja saastuneita maa-alueita, jotka sijoittuvat pohjavesialueelle, ei välttämättä koskaan asemakaavoiteta. Tämän
takia merkintää tulisi muuttaa siten, että siinä otetaan kantaa riskien poistamiseen alueelta muillakin tavoilla kuin
asemakaavoituksen yhteydessä. Merkintään tulisi lisätä, että saastuneet maa-alueet eivät saa heikentää pohjaveden laatua eikä
aiheuttaa riskejä pohjaveden ottamiselle.
Saa – merkintää on täydennetty siten, että
pilaantuneen maa-alueen tarkastaminen
huomioidaan myös asemakaavoittamattomilla
alueilla.
Saa – merkintää on
täydennetty siten, että
pilaantuneen maa-alueen
tarkastaminen huomioidaan
myös
asemakaavoittamattomilla
alueilla.
Tutustuttuani yleiskaavan luonnosvaiheen aineistoon totean, ettei pelastusviranomaisella ole huomautettavaa kaavaluonnoksen
periaatteista ja tavoitteista.
Merkittäviä kaavatyön tavoitteita ovat nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä uusien asuin- ja työpaikka-alueiden
löytäminen. Suunnitellun mukainen maankäyttö ei sijoitu pelastustoimen toimintavalmiuden kannalta ongelmallisesti
(Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje, SM julkaisuja 21/2012). Tavoite mahdollistaa myös kunnallistekniikan
kehittämisen mukaan lukien kunnan vastuulla oleva sammutusvesihuolto.
Tämä lausunto perustuu Sweco Ympäristö Oy:n (Airix Ympäristö Oy) laatimiin ja 11.12.2014 päivättyihin osayleiskaavaluonnokseen ja
sen selostukseen sekä muuhun luonnosvaiheen aineistoon.
2.
3.
Elenia Oy, 1.4.2014
Forssan
kaupunginhallitus,
7.4.2014
Sivu 7/16
nro
Lausunnon antaja
Lausunto
Vastine
Toimenpiteet
Myös määräykseen pv-1 tulisi lisätä pv-2 alueella oleva teksti liikenne alueista: Liikennealueet tulee suunnitella siten, että liikenteen
ja tienpidon mahdolliset haitat pohjaveden laadulle voidaan välttää. Suojaus koskee myös valtatietä 2, jonka suunnittelusta ja
suojaamisesta vastaa Uudenmaan ELY -keskus.
Pv-1 määräykseen lisätty teksti ”Liikennealueet ja väylät tulee suunnitella siten, että liikenteen ja
tienpidon mahdolliset haitat pohjaveden laadulle
voidaan välttää”.
Pv-1 määräykseen lisätty teksti
”Liikennealueet ja -väylät tulee
suunnitella siten, että
liikenteen ja tienpidon
mahdolliset haitat pohjaveden
laadulle voidaan välttää”.
Kaavassa tulee myös ottaa huomioon Länsi-Suomen vesioikeudenpäätös DN:o 32/32 1071, jossa on määritelty Särkilammin
pohjavedenottamon lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet toimintarajoituksineen.
Kaavaluonnoksessa on otettu huomioon
Särkilammin pohjavedenottamon lähi- ja
kaukosuojavyöhykkeet toimintarajoituksineen.
Ei toimenpiteitä.
Lausunnossa viitattu alue on merkitty
kaavaehdotukseen Teollisuus- ja varastoalueena T.
Kaavakarttaa on tarkistettu
lausunnon perusteella.
Alueen pohjoiskulmaan osoitettu TP -alue tulisi rajata pois, koska se on valtakunnan sähköverkon johto aluetta.
Lausunnossa viitatun alueen rajausta on muutettu.
Rajauksessa on otettu huomioon Fingridin Oyj:n
olemassa ja suunnitteilla olevat voimajohdot
suojaetäisyyksineen.
Kaavakarttaa on tarkistettu
lausunnon perusteella.
Yleiskaavassa tulisi ottaa kantaa Fostrassa esitettyyn ratalinjaukseen. Vaikka rataa ei kaavassa osoitettaisikaan varsinaisena
merkintänä, on tarkistettava, että sen sijoittaminen on mahdollista myöhäisemmässä vaiheessa. Yleiskaavassa rata voidaan esittää
esim. selvitettävänä asiana.
Osayleiskaavassa osoitettu maankäyttö
mahdollistaa Fostrassa esitetyn ratalinjan
tarvittaessa vaikka ratalinjaa ei erikseen esitetä
osayleiskaavassa.
Ei toimenpiteitä.
Forssan kaupungin ja Jokioisten kunnan rakennetut ja kaavoitetut alueet liittyvät suoraan toisiinsa. Tämän tulisi näkyä mm.
liikenneselvityksessä. Liikenneselvityksen tuleviin liikennemääriin vaikuttavat myös Forssan kaupungin alueella olevat maankäytön
varaukset, esim. Kiimassuo -osayleiskaavan alueet. Kaavassa osoitetun toiminnan toteutuessa osa lisääntyvästä liikenteestä tulee
suuntautumaan Jokioisten suuntaan tai sieltä suunnasta, ja tämä tulisi huomioida liikenneselvityksessä.
Forssan seudulla on tehty useita liikenneselvityksiä
ja – suunnitelmia joissa on otettu huomioon myös
tulevaisuuden kehityssuuntia.
Kaavaselostuksen luetteloa
aikaisemmin laadituista
selvityksistä on täydennetty
liikenneselvitysten osalta.
Pohjakarttatiedoista puuttuu Forssan, Tammelan ja Jokioisten rajapiste, jolla on Hirvilähde ja rakennuksia. Alue on osoitettu M
alueeksi. Myös asumiseen liittyvä merkintä tulisi esittää, koska Forssan lähin tuulivoimala sijoittuu n. 800 metrin päähän tästä
rakennuksesta.
Osayleiskaavakarttaan on merkitty Forssan,
Tammelan ja Jokioisten rajapiste sekä rajapisteen
läheisyydessä sijaitseva asuminen AP-alueena.
Osayleiskaavakarttaan on
merkitty Forssan, Tammelan ja
Jokioisten rajapiste sekä
rajapisteen läheisyydessä
sijaitseva asuminen APalueena.
Jokioisten kunnan tekninen lautakunta on pyytänyt Tammelan kunnalta lausuntoa koskien Jokioisten keskustan ja lähiympäristön
osayleiskaavan kaavaluonnosta. Lausunto on pyydetty toimittamaan 4.4.2014 mennessä.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Forssan länsirajalla Uusioaines Oy:n aluetta jatkava alue Jokioisten kunnan puolella on osoitettu TP alueeksi (työpaikka-alue). Alueelle
voidaan rakentaa toimisto- ja palvelutyöpaikkarakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta siihen liittyvine
varasto ja myymälätiloineen. Alueelle voidaan sijoittaa toimintaan liittyvää asumista. Forssan puolella alue on asemakaavassa T/kemalueena. Olisi luontevaa jatkaa aluetta Jokioistenkin puolella T-merkinnällä (Teollisuus- ja varastoalue), koska alueelle jo sijoittuu
Uusioaines Oy:n toimintojen laajennusalueita.
4.
Tammelan
kunnanhallitus, 7.4.2014
Osayleiskaava kattaa Jokioisten keskusta lisäksi sen lähialueita kuten valtatien 10 ja Tammelan kunnan välisen alueen. Tälle alueelle ei
kuitenkaan ole osoitettu uusia toi min to ja, vaan kaavoitus on näiltä osin nykytilanteen toteava säilyttäen alueen maa- ja
metsätalouteen käytettävänä haja-asutusalueena.
Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osa
yleiskaavaluonnoksesta.
Sivu 8/16
nro
Lausunnon antaja
Lausunto
Vastine
Toimenpiteet
5.
Hämeen liiton
maakuntahallitus,
7.4.2014
Vahvistettavana oleva Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaupan mitoituksen ja
alueellisen sijoittamisen. Jokioisten keskustatoimintojen( C ) alueelle voi sijoittaa yhteensä kaksi yksikkökooltaan enintään 10 000
kerrosneliömetrin vähittäiskaupan suuryksikköä. Jokioisten keskusta-alue sijoittuu lisäksi seutukeskuksen palveluvyöhykkeelle (Cvkm). Tilaa vaativa kaupan osalta em. alaraja on 10 001 kerrosneliömetriä.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Jokioisten keskusta ja sen itäpuoliset alueet sekä valtateiden 10 ja 2 varret kuuluvat kehitettävään Helsinki-Forssa-Pori
liikennekäytävään. Osayleiskaavan luonnoksessa elinkeinotoimintojen alueet T ja TP painottuvat Jokioinen – Forssa maantien ja
Murrokulman tien väliselle alueelle vt 10:n eteläpuolelle. Vahvistetussa maakuntakaavassa painopiste on ollut enemmän vt 10:n
varrella Jokioisten ja Forssan raja-alueella. Muutosta voidaan pitää perusteltuna. Ratkaisu mahdollistaa mm. vt 10:n eteläpuoliset
liikennejärjestelyt rinnakkaistieyhteyksineen.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Eritasoliittymiin varautuminen maankäytöllisesti on perusteltua ja mahdollistaa liittymäjärjestelyjen kehittämisen vaiheittain.
Jatkossa valtatien 10 eteläpuolisten alueiden liikenne- ja liittymäjärjestelyjä ja niiden vaiheistamista on tarpeellista selvittää vielä nyt
tehtyä tarkemmin. Rinnakkaistiejärjestely luo edellytykset valtatien eteläpuoleisen työpaikka-alueen toteuttamiselle tulevaisuudessa.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Pellilänsuo on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu SL-merkinnällä. Yleiskaavaluonnoksessa se on osoitettu maa- ja
metsätalousalueena M.
Pellilänsuo on merkitty kaavakartalle
luonnonsuojelualueena (SL).
Pellilänsuo on merkitty
kaavakartalle
luonnonsuojelualueena (SL).
Suunnittelualuetta koskeviin liikenteellisiin selvityksiin tulee lisätä Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka valmistui
alkuvuodesta 2014.
Kaavaselostuksen aikaisemmin laadittuihin
selvityksiin on lisätty Kanta-Hämeen
liikennejärjestelmäsuunnitelma (2014).
Kaavaselostuksen aikaisemmin
laadittuihin selvityksiin on
lisätty Kanta-Hämeen
liikennejärjestelmäsuunnitelma
(2014).
Selostuksen sivulla 27 olevassa taulukossa ”Jokioisten rakennusmäärät vuosina 1998–2011” on yksikkövirhe, taulukossa esitetään
huoneistojen lukumäärät, ei talojen määriä.
Selostuksen sivulla 27 olevan taulukon ”Jokioisten
rakennusmäärät vuosina 1998–2011” yksikkö on
vaihdettu asuinhuoneistoksi.
Selostuksen sivulla 27 olevan
taulukon ”Jokioisten
rakennusmäärät vuosina 1998–
2011” yksikkö on vaihdettu
asuinhuoneistoksi.
Osayleiskaavamääräyksissä on koko yleiskaava-alue todettu olevan MRL:n 16 §:n 3 momentin tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta.
Jokioisten kunnan rakennusjärjestystä 2012 uusittaessa rakennusjärjestyksestä poistettiin karttapohjaiset suunnittelutarvealueet.
Suunnittelutarveratkaisun tarpeellisuus on nyt ratkaistu tapauskohtaisesti. Tämä menettely on toiminut hyvin ja jatkossa
oikeusvaikutteinen osayleiskaava vielä lisäohjeistaa suunnittelutarveratkaisuharkintaa. Ympäristölautakunta katsoo, että koko
osayleiskaava-alueen määrääminen suunnittelutarvealueeksi on tarpeeton.
Osayleiskaavamääräys suunnittelutarvealueesta on
poistettu kaavamerkinnöistä ja kaavaselostuksesta.
Osayleiskaavamääräys
suunnittelutarvealueesta on
poistettu kaavamerkinnöistä ja
kaavaselostuksesta.
Kaikkia rakennettuja rakennuspaikkoja ei ole merkitty AP/AM -kaavamerkinnällä.
Tunnetut olemassa olevat rakennetut
rakennuspaikat on merkitty kaavakarttaan AP tai
AM – kaavamerkinnällä.
Tunnetut olemassa olevat
rakennetut rakennuspaikat on
merkitty kaavakarttaan AP tai
AM – kaavamerkinnällä.
Rehtijärven vedenottamoa ja Lamminhaan muuntoasemaa ei ole huomioitu kaavamerkinnällä.
Rehtijärven vedenottamo ja Lamminhaan
muuntoasema merkitty yleiskaavaan ET – alueina.
Lamminhaan muuntoasemalle johtavat sähkölinjat
merkitty yleiskaavakarttaan.
Rehtijärven vedenottamo ja
Lamminhaan muuntoasema
merkitty yleiskaavaan ET –
alueina. Lamminhaan
muuntoasemalle johtavat
sähkölinjat merkitty
yleiskaavakarttaan.
Intalankartanon viereinen SL –merkintä
Yleiskaavakartasta on poistettu Intalankartanon
viereinen ylimääräinen SL-merkintä.
Yleiskaavakartasta on poistettu
Intalankartanon viereinen
ylimääräinen SL-merkintä.
ABC – huoltoaseman ja Kalevan tilan talouskeskukselle kaavamerkintä
Yleiskaavakarttaan on lisätty merkintä LH ABCkylmäasemalle sekä merkintä AM Kalevan tilan
talouskeskukselle.
Yleiskaavakarttaan on lisätty
merkintä LH ABCkylmäasemalle sekä merkintä
AM Kalevan tilan
talouskeskukselle.
6.
Jokioisten kunnan
ympäristölautakunta,
10.4.2014
Sivu 9/16
nro
7.
Lausunnon antaja
Museovirasto, 15.4.2014
Lausunto
Vastine
Toimenpiteet
luo 9, Pellilän puro, kaavakartan merkintä puuttuu
Kaavakarttaan on lisätty alue ja merkintä luo-9,
Pellilän puro.
Kaavakarttaan on lisätty alue ja
merkintä luo-9, Pellilän puro.
kaikkia kaavaselostuksessa lueteltuja suojeltavia rakennuksia tai rakennusryhmiä ei ole kaavakartassa esitetty
Kaavaluonnoksessa suojelukohteet oli esitetty
tarkemmin kaavaselostuksen liitekartoissa 6 a ja 6
b.
Kaavakarttaan on merkitty
erikseen kaikki
kaavaselostuksessa ja sen
liitteissä luetellut suojellut
rakennukset ja
rakennusryhmät.
Lamminkylän VU-1 -alue rajattava todellisen toiminta-alueen mukaiseksi
Lamminkylän VU-1 – alueen rajaus on muutettu
kaavakartalle todellisen toiminnan mukaiseksi.
Lamminkylän VU-1 – alueen
rajaus on muutettu
kaavakartalle todellisen
toiminnan mukaiseksi.
Minkiön Nivan P -alueen muuttaminen AP –alueeksi
Minkiön Nivan P-alue on muutettu AP-alueeksi
kaavakartalla.
Minkiön Nivan P-alue on
muutettu AP-alueeksi
kaavakartalla.
Selkäimen alue asemakaavan rajausten ja merkintöjen mukaiseksi
Selkäimen alueen asuinalueiden rajaukset on
muutettu kaavakartalle asemakaavan mukaiseksi.
Selkäimen alueen
asuinalueiden rajaukset on
muutettu kaavakartalle
asemakaavan mukaiseksi.
Mikkolan tilan talouskeskus AM –alueeksi
Mikkolan tilan talouskeskus on merkitty
kaavakartalle AM-alueena.
Mikkolan tilan talouskeskus on
merkitty kaavakartalle AMalueena.
Kaavaselostuksessa liitteineen on käsitelty Jokioisten rikkaan rakennuskulttuurin tärkeimmät kohteet ja maisema-alueet. Selostusta
on täydennettävä vielä tiedolla siitä, että Jokioisten kartano rakennuksineen ja puistoineen ja Ojasin entinen kappalaisenpappila on
suojeltu (2.12.1993) valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella (480/85). Päätökseen liittyy aluerajaus sekä kohdeluettelo
suojelluista rakennuksista. Lisäksi päätöksessä on luettelo saman päätöksen nojalla alueella sijaitsevista varjelluista rakennuksista.
Tiedot päätöksestä karttoineen on saatavissa Museovirastosta. Tieto asetussuojelusta on myös vietävä kaavakarttaan.
Kaavaselostukseen kappaleeseen 1.13
Kulttuuriympäristö on lisätty teksti ” Jokioisten
kartano rakennuksineen ja puistoineen ja Ojasin
entinen kappalaisenpappila on suojeltu (2.12.1993)
valtion rakennusten suojelusta annetulla
asetuksella (480/85)”. Suojelupäätöksessä suojellut
rakennukset ja rakennusryhmät on merkitty
kaavakarttaan kaavamerkinnällä sk/sm
Valtioneuvoston asetuksella suojeltu
rakennusryhmä/Inventoimaton muinaismuistoalue.
Kaavaselostukseen
kappaleeseen 1.13
Kulttuuriympäristö on lisätty
teksti ” Jokioisten kartano
rakennuksineen ja puistoineen
ja Ojasin entinen
kappalaisenpappila on suojeltu
(2.12.1993) valtion
rakennusten suojelusta
annetulla asetuksella
(480/85)”. Suojelupäätöksessä
suojellut rakennukset ja
rakennusryhmät on merkitty
kaavakarttaan
kaavamerkinnällä sk/sm
Valtioneuvoston asetuksella
suojeltu
rakennusryhmä/Inventoimaton
muinaismuistoalue.
Osayleiskaavaluonnoksessa on Jokioisten kartanon länsipuolelle, RKY -alueelle, merkitty laaja AP/s -alue. Lisäksi tämän alueen
pohjoispuolella, Jokioisten kirkon ja hautausmaan kupeessa on AP -alue. Molemmat alueet sijoittuvat joko valtakunnallisesti
merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai sen rajalle. Museovirasto ei puolla kummankaan alueen varaamista
osayleiskaavaan pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Nämä alueet on kaavaehdotukseen muutettava M ja MT alueiksi.
Kaavakarttaa on tarkistettu lausunnon perusteella.
Kaavakarttaa on tarkistettu
lausunnon perusteella.
Sivu 10/16
nro
Lausunnon antaja
Lausunto
Vastine
Toimenpiteet
Sen lisäksi, että Jokioisten kartano kuuluu RKY -alueeseen, voidaan sen aluetta tai osia siitä pitää muinaisjäännösalueena:
Kartanon alueen mahdollisesta merkityksestä
muinaisjäännösalueena on lisätty maininta
kaavaselostuksen kappaleeseen 1.10 Historia ja sen
alalukuihin. Jokioisten kartanon alue on merkitty
kaavakartalle alueen erityisominaisuuksia
ilmaisevalla aluerajauksella ja merkinnällä sk/sm
Valtioneuvoston asetuksella suojeltu
rakennusryhmä/Inventoimaton muinaismuistoalue.
Ei toimenpiteitä.
2. Kartanon puisto on alkuaan 1600-luvulta. Se, mitä tuolta ja seuraavalta vuosisadalta puistossa on jäljellä, ratkaisee sen merkityksen
tässä yhteydessä. Tarvittaessa puiston tarkka historia ja alkuperäisyys tulee selvittää.
Jokioisten kartano rakennuksineen ja puistoineen ja
Ojasin entinen kappalaisenpappila on suojeltu
(2.12.1993) valtion rakennusten suojelusta
annetulla asetuksella (480/85)”. Tieto
asetussuojelusta on viety kaavakarttaan
aluerajauksella ja merkinnällä sk/sm
Valtioneuvoston asetuksella suojeltu
rakennusryhmä/Inventoimaton muinaismuistoalue.
Yleiskaavassa ei osoiteta kartanon alueelle uutta
käyttötarkoitusta. Kaavanlaatija katsoo, että
suojelumerkinnät ovat yleiskaavassa riittävät.
Ei toimenpiteitä.
3. Joka tapauksessa kartanon puistometsässä sijaitseva maaherra von Willebrandin ja hänen vaimonsa hauta muistomerkkeineen on
muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kaavan se pitää merkitä sellaisena, ja kohdemerkintä on sille
sopiva. Hautamuistomerkin tarkka sijaintipaikka tulee selvittää ja toimittaa sijaintitiedot koordinaatteineen Museovirastoon, koska
muinaisjäännös on tallennettava myös muinaisjäännösrekisteriin.
Maaherra von Willebrandin ja hänen vaimonsa
hauta muistomerkkeineen on merkitty
kaavakarttaan kohdemerkinnällä SM
Muinaismuistokohde. Hautamuistomerkin tarkka
sijaintipaikka on toimitettu Museovirastoon.
Maaherra von Willebrandin ja
hänen vaimonsa hauta
muistomerkkeineen on
merkitty kaavakarttaan
kohdemerkinnällä SM
Muinaismuistokohde.
Hautamuistomerkin tarkka
sijaintipaikka on toimitettu
Museovirastoon.
Huomioitavaa muista muinaisjäännöksistä:
Kaavakartalta on poistettu merkintä SM/
Muinaismuistokohde Rehtijärven, Peltolan ja Ojasin
alueilta. Rehtijärven kyläpaikka, Peltolan kivikautinen
asuinpaikka ja Ojasin historiallinen kyläpaikka on merkitty
kaavakarttaan pistekatkoviivalla ja erikoisominaisuutta
merkitsevällä merkinnällä sm-1 Muinaismuistoalue/
Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä
muinaisjäännös. Kohteen/alueen kaivaminen,
peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu
siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista
suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen
lausunto. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää
Pirkanmaan maakuntamuseosta tai Museovirastosta.
Kaavakartalta on poistettu
merkintä SM/
Muinaismuistokohde Rehtijärven,
Peltolan ja Ojasin alueilta.
Rehtijärven kyläpaikka, Peltolan
kivikautinen asuinpaikka ja Ojasin
historiallinen kyläpaikka on
merkitty kaavakarttaan
pistekatkoviivalla ja
erikoisominaisuutta merkitsevällä
merkinnällä sm-1
Muinaismuistoalue/
Muinaismuistolain (295/1963)
rauhoittama kiinteä
muinaisjäännös. Kohteen/alueen
kaivaminen, peittäminen,
muuttaminen, vahingoittaminen ja
muu siihen kajoaminen on
kielletty. Aluetta koskevista
suunnitelmista on pyydettävä
museoviranomaisen lausunto.
Muinaisjäännöksen laajuus tulee
selvittää Pirkanmaan
maakuntamuseosta tai
Museovirastosta.
1. Kartano muodostettiin kahdesta kylästä, Hyrsylästä ja Nivasta, joissa 1500-luvulla, kartanon perustamisen aikaan, oli yhteensä
yhdeksän taloa. Jostain syystä vuoden 2005 historiallisen ajan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä noiden kylien sijaintipaikkoja
ei ole selvitetty eikä kartanon aluetta tutkittu kartta-analyysein tai paikan päällä arvioiden.
Rehtijärvi (Recteierffui/Rectjerfvi) -nimisen kylänpaikan (100000530, tunnus muinaisjäännösrekisterissä) sanotaan
kaavaselostuksessa sijaitsevan niin lähellä suunnittelualuetta, että se on huomioitu. Todellisuudessa tuo muinaisjäännös ulottuu
kaava-alueelle, sen pohjoisimpaan nurkkaan. Näin ollen muinaisjäännös tulee merkitä myös kaavaan. Paras tapa sen merkitsemiseen
on aluerajauksen mukainen alueen osamerkintä pistekatkoviivalla ja erikoisominaisuutta ilmaisevalla merkinnällä sm.
Samaa aluerajaukseen perustuvaa merkintätapaa tulee käyttää myös Peltolan kivikautisen asuinpaikan (1000005171) ja Ojasin
(Ohias/Oyis) historiallisen kylänpaikan (1000005302) kohdalla. Nuo muinaisjäännökset ovat niin laajoja, ettei kohdemerkintä riitä
niiden suojeluun.
Erityisen tärkeä tämä merkintätapa on Ojasin kylänpaikan jäljellä olevalle osalle, joka kuuluu lisäksi RKY -alueeseen.
Kaavaluonnoksessa muinaisjäännösalueelle ulottuu pientalovaltaista asuntoaluetta AP sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alue PY.
Kun keskellä muinaisjäännösaluetta lisäksi sijaitsee Jokioisten enti–nen kappalaisenpappila ja nykyinen pappilamuseo, uutta
rakentamista paikalle ei voida sallia.
Alueen osa -merkintään liitetään määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen,
peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista
suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.” Jos halutaan vielä erikseen mainita metsänhoitotoimet, on kiellettävä
myös kantojen nosto eikä vain äestystä (vrt. kaavaselostuksen sivu 32 ja kaavamerkinnät ja määräykset).
Sivu 11/16
nro
Lausunnon antaja
Lausunto
Vastine
Toimenpiteet
Minkiö (Mingiö/Mingios) (1000005300) ja Pellilä (Pällila) (1000005303) -nimiset historialliset kylänpaikat on merkitty
kaavaluonnokseen kohdemerkinnällä SM kiinteinä muinaisjäännöksinä, kun ne todellisuudessa ovat Museoviraston ylläpitämässä
muinaisjäännösrekisterissä kulttuuriperintökohteita, jotka eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia. Tällaisia kohteita, tässä
tapauksessa edelleen asuttuja vanhoja kylätontteja, suojellaan maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Käytettävissä olevia merkintöjä
ovat esim. S (Suojelualue), /s (Alue, jolla ympäristö säilytetään) ja osa-alueen erityisominaisuuksien rasteri- ja viivamerkintä (Alue,
jolla säilytettäviä ympäristöarvoja tai Suojeltava alueen osa). Merkintään liitetään esim. määräys ” Alueella olevat asutushistorialliset
rakenteet on säilytettävä. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto”.
Kaavakartalta on poistettu merkintä SM/
Muinaismuistokohde Minkiön ja Pellilän alueelta.
Minkiö ja Pellilä nimiset historialliset kyläpaikat on
merkitty kaavaluonnokseen merkinnällä AP/s
Pientalovaltainen asuntoalue, joka sijaitsee
historiallisella kylänpaikalla/ Aluetta
asemakaavoitettaessa ja asemakaavaa
muutettaessa on varmistettava
kulttuurihistoriallisten ja rakennushistoriallisten
arvojen säilyminen. Alueella olevat
asutushistorialliset rakenteet on säilytettävä.
Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä
museoviranomaisen lausunto.
Kaavakartalta on poistettu
merkintä SM/
Muinaismuistokohde Minkiön
ja Pellilän alueelta. Minkiö ja
Pellilä nimiset historialliset
kyläpaikat on merkitty
kaavaluonnokseen merkinnällä
AP/s Pientalovaltainen
asuntoalue, joka sijaitsee
historiallisella kylänpaikalla/
Aluetta asemakaavoitettaessa
ja asemakaavaa muutettaessa
on varmistettava
kulttuurihistoriallisten ja
rakennushistoriallisten arvojen
säilyminen. Alueella olevat
asutushistorialliset rakenteet
on säilytettävä. Aluetta
koskevista suunnitelmista on
pyydettävä
museoviranomaisen lausunto.
Kaavaselostuksen sivulla 2, luvussa 1.3 Laaditut selvitykset ja liiteasiakirjat kappaleen 1.3.2 Aikaisemmin laaditut selvitykset kohdassa
Muuta on edelleen huolimattomuutta muinaisjäännösinventointien suhteen:
Kaavaselostuksen luvun 1.3.2 Aikaisemmin laaditut
selvitykset tietoihin on korjattu lausunnossa
mainittujen julkaisujen lähdeviittaukset.
Kaavaselostuksen luvun 1.3.2
Aikaisemmin laaditut
selvitykset tietoihin on korjattu
lausunnossa mainittujen
julkaisujen lähdeviittaukset.
Luvun 1.10 Historia kappaleen 1.10.1 Muinaisjäännökset sisällä, mutta erityisesti sivun 32 merkinnän Muinaismuistokohde tekstin
kanssa muinaisjäännösten lukumäärässä on ristiriitaa. Kuten edellä on todettu, kaava-alueella on kolme muinaismuistolain
rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä ja kaksi kulttuuriperintökohdetta. Tämä tulee ottaa huomioon myös kaavaselostuksessa ja
kaavan merkinnöissä ja määräyksissä.
Kaavaselostus, kaavamerkinnät ja määräykset on
tarkastettu muinaisjäännösten ja
kulttuuriperintökohteiden osalta.
Kaavaselostus, kaavamerkinnät
ja määräykset on tarkastettu
muinaisjäännösten ja
kulttuuriperintökohteiden
osalta.
Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavan valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen nähtävilläolo
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
1. arkeologisia inventointeja ei tiettävästi vuonna 2006 tehty Jokioisilla, eikä sellaisista ole tietoja Museoviraston arkistossa tai
muinaisjäännösrekisterissä
2. muinaisjäännösinventointia, Johanna Enqvist/Museovirasto 2005, on syytä täydentää erityismaininnalla historiallisesta ajasta,
koska
3. samana vuonna 2006 Petro Pesonen/Museovirasto teki esihistoriallisen ajan muinaisjäännösinventoinnin Jokioisilla.
8.
Fingrid Oyj, 22.4.2014
Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Alueella on useita Fingrid Oyj:n voimajohtoja, jotka on merkitty kartalle kuvassa 1. Lisäksi Fingridillä
on kaksi voimajohtohanketta, joihin on syytä varautua maankäytön suunnittelussa.
400kV voimajohtohankkeen Forssa-Lieto YVA -menettely päättyi keväällä 2011. Lähtökohtana on sijoittaa uusi 400kV voimajohto
nykyiselle ”rautarouvaa” (2x110kV Forssa-Lieto) varten lunastetulle johtoalueelle. Hankkeen yleissuunnittelu on valmistunut vuonna
2013. Voimajohdon rakentamisvaihe kestää pari vuotta ja sen arvioidaan toteutuvan vuosina 2015–2020. Lieto-Forssa voimajohdon
lunastuslupahakemuksen valmisteluun liittyvät maanomistajien kuulemiskokoukset on pidetty maaliskuussa 2014. Lopullinen
lunastuslupahakemus tullaan jättämään Valtioneuvoston käsiteltäväksi kevään 2014 aikana.
400+110 kV Forssa-Lieto voimajohdon toteuttamisen jälkeen käyttöoikeuden supistus suunnitellaan lunastettavaksi 56 metriä
leveälle johtoalueelle (kuva 1), joten johtoalue ei levene nykytilanteesta. Johtoalue muodostuu 36 metriä leveästä johtoaukeasta ja
johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Tulevassa tilanteessa rakennusrajoitusta merkitsevä
rakennusraja ulottuu voimajohdon molemmin puolin 28 metrin etäisyydelle 400+110 voimajohdon keskilinjasta. Lisätietoja hankkeen
verkkosivuilta http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/hankkeet/voimajohtohankkeet/Lieto%E2%80%93Forssa/Sivut/default.aspx
Sivu 12/16
nro
Lausunnon antaja
Lausunto
Vastine
Toimenpiteet
Olkiluoto 4 (OL4) –ydinvoimalaitosyksikköhankkeen edellyttämien 400kV ja 110 kV voimajohtojen YVA –menettely päättyi keväällä
2013. Sen osana tutkittiin Raumalta Forssan sähköasemalle suuntautuvaa reittiä. Johtoreitti sijoittuu Jokioisissa pääosin nykyisten
voimajohtojen eteläpuolelle. Lausunnon liitteenä on YVA-selostuksen liitekartta Jokioisten kohdalta, jossa näkyy tutkittu
voimajohtoreitti ja siihen liittyvät poikkileikkaukset. Sen mukaisesti:
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Täydennyksenä edelliseen kuvaukseen on huomattava, että Minkiön aseman ja Loimijoen ylityksen kohdilla Fingridin 110 kV
voimajohto Kolsi-Forssa jää nykyiselleen. Sen johtoalue on 50 metriä leveä (kuva 3. Rakennusrajoitusalue sijoittuu molemmin puolin
15 metrin etäisyydelle 110 kV/2x110 kV voimajohdon keskilinjasta.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Yleiskaavan luonnoksessa kaavakartalle on merkitty nykyiset voimajohdot merkinnällä sähkölinja (z). Näkemyksemme mukana
yleiskaavassa on kuitenkin tärkeää merkitä em. voimajohtohankkeet omana viivamerkintänään. Uudet voimajohdot saattavat
rajoittaa muuta maankäyttöä, joten niiden merkintä yleiskaavaan on hyvin tärkeää. Merkintä voi olla ”uusi voimajohto” tai vastaava.
Merkinnän tulee olla kuitenkin yleispiirteisesti tulkittava ja sen on mahdollistettava voimajohtohankkeiden tarkentuvat
suunnitteluratkaisut.
Maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) §35
mukaisen yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai
sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön
yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen
sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun
kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset
alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun
suunnittelun sekä rakentamisen ja muun
maankäytön perustaksi. Yleiskaavaan merkityt
sähkölinjamerkinnät ovat siis luonteeltaan
yleispiirteisiä ja mahdollistavat
voimajohtohankkeiden tarkentuvat
suunnitteluratkaisut.
Lausunnossa mainitut
voimajohtohankkeet on
merkitty kaavakarttaan
lausunnon antajan
toimittaman
paikkatietoaineiston
perusteella kaavamerkinnällä
uusi voimajohto.
Voimajohtojen kaavamerkintöjä käsitellään yksityiskohtaisesti Fingridin julkaisemassa oppaassa Ohje voimajohtojen huomioon
ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa, sekä maankäytön suunnittelussa, joka on ladattavissa Fingridin Internet-sivuilta
http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/voimajohtoliitteet/ohjeet_kaavoitukseen.pdf
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Toimitamme tarvittaessa kaavan laatijalle tiedot voimajohdoista paikkatietomuodossa.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Yleiskaavan täytyy mahdollistaa valtakunnallisesti merkittävien voimansiirtoyhteyksien toteuttaminen. Voimajohdot on otettava
huomioon maankäytön tarkemmassa suunnittelussa (erityisesti yleiskaavaluonnoksen uusi TY –alue sekä VU-1 –alueen määräyksen
tarkoittamat rakenteet).
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa ympäristön sähköturvallisuuden kanssa eikä se se
saa aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Maanomistajan oikeuksia rajoitetaan siten, että maanomistaja ei
ilman voimajohdon omistajan lupaa saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita
rakennusrajoitusalueelle.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Teiden ja katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa ”Sähköjohdot ja maantiet” (2011) esitetään.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.

Välillä Loimijoki-Minkiö(FA_Y-X) voimajohtoalue on 128 metriä leveä. Johtoalue levenee siten 31 metriä nykytilanteesta.
Rakennusrajoitusalue kattaa koko voimajohtoalueen.

Minkiön asemalla ja Loimijoen ylityksessä (FA_V-X, Y-Z) johtoreitti sijoittuu vapaasti seisovaan 2x400 kV yhteispylvääseen
nykyisen 400 kV voimajohdon paikalle asutuksen läheisyyden takia. Voimajohtoalue on 62 metriä leveä. Johtoalue levenee
siten 3 metriä nykytilanteesta voimajohdon molemmin puolin. Rakennusrajoitusalue kattaa koko voimajohtoalueen.

Välillä Forssan asema-Kurikkamäki (FA_Z-Forssa) voimajohtoalue on 111 metriä leveä. Johtoalue levenee siten 31 metriä
nykytilanteesta. Rakennusrajoitusalue ulottuu johtoalueen etelä-/länsipuolella johtoalueen ulkoreunaan. Johtoalueen
pohjois-/itäpuolella rakennusrajoitusalue sijoittuu 15 metrin etäisyydelle 2x110 kV voimajohdon keskilinjasta.Fingridillä on
kuitenkin pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohtojen rakennusrajat johtoalueen ulkoreunaan.
Fingrid tekee päätökset voimajohtojen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta myöhemmin TVO:n OL4 ydinvoimalaitoshankkeen
etenemisen mukaisesti. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta:
http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/hankkeet/voimajohtohankkeet/olkiluoto4/Sivut/default.aspx
Sivu 13/16
nro
9.
Lausunnon antaja
Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus,
Hämeen
Ympäristöyksikkö,
25.4.2014
Lausunto
Vastine
Toimenpiteet
Johtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla
myös esimerkiksi tie, katu, rakennelma tai rakennus, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunto tulee pyytää, vaikka
suunnitelma olisi osoitettu kaavassa. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, PL 530, 00101 Helsinki tai sähköpostilla
risteamalausunno@fingrid.fi.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Fingrid Oyj:n voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22§ tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee vain
Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Muiden kuin Fingridin omistamien voimajohtojen osalta tulee pyytää lausunto kyseisten voimajohtojen
omistajilta.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Yleiskaavassa esitettyjen uusien asunto-, työpaikka- ja palvelualueiden mitoituksen tulee perustua arvioon väestön, elinkeinojen ja
palvelujen kehityksestä. Selostuksessa tulee esittää selkeästi mitoitusperusteet: tavoitevuosi, väestöennuste ja rakentamattomien
kaavoitettujen alueiden reservi. Esitettyjen tietojen pohjalta vaikuttaa uusien asuinalueiden määrä suurelta, ja niiden sijoittuminen
osin taajamista irralleen hajauttaa yhdys-kuntarakennetta ja vaikeuttaa palvelujen saantia.
Uusien alueiden mitoituksesta on keskusteltu
Jokioisten kunnan ja ELY –keskuksen edustajien
välisessä epävirallisessa neuvottelussa 26.5.2014.
Keskustelussa on tarkennettu uusien alueiden
rakentumistavoitteita.
Ei toimenpiteitä.
Uusien alueiden sijaintia, kokoa ja vaiheistusta on
tarkennettu ehdotusvaiheeseen luonnosvaiheen
palautteiden perusteella.
Uuden asuinalueen rakentaminen Kirkkotien eteläpuolelle, valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ei ole
perusteltua.
Alueiden varausmerkintä on muutettu nykyisen
käytön mukaisesti PY – alueiksi.
Alueiden varausmerkintä on
muutettu nykyisen käytön
mukaisesti PY – alueiksi.
Teollisuus- ja työ-paikka-alueet vt 10:n eteläpuolella ulottuvat maakuntakaavassa osoitettua laajemmalle ja vaikeuttavat ekologisen
yhteyden säilymistä.
VT10 eteläpuolelle sijoittuvan teollisuusalueen läpi
on osayleiskaavaluonnoksessa esitetty
viheryhteystarve kaavamääräyksellä Aluetta ja sen
lähiympäristöä suunniteltaessa on katsottava, ettei
viherreitin toteuttamismahdollisuuksia heikennetä
eikä ekologisia käytäviä katkaista. Työpaikka-alueen
rakentamisen vaiheistusta on tarkasteltu edelleen.
Yleiskaavaehdotukseen ekologisen yhteyden lisäksi
teollisuus- ja työpaikka-alueiden kahden vaiheen
välille osoitetaan suojaviheraluetta.
Ekologisen yhteyden
toteutumista on vahvistettu
ehdotuksessa
suojaviheraluevarauksella.
Erillisten luonnosvaihtoehtojen laatiminen on nähty tarpeettomaksi, mutta tarkastellut vaihtoehdot tulee kuvata ja arvioida
selostuksessa.
Valmisteluvaiheessa tarkasteltuja vaihtoehtoja
uusien toimintojen sijoittumiselle on kuvattu
kaavaehdotuksen selostuksen kohdissa 2.3
Luonnosvaiheessa tarkentuneet tavoitteet ja 3.
Vaihtoehdot
Valmisteluvaiheessa
tarkasteltuja vaihtoehtoja
uusien toimintojen
sijoittumiselle on kuvattu
kaavaehdotuksen selostuksen
kohdissa 2.3 Luonnosvaiheessa
tarkentuneet tavoitteet ja 3.
Vaihtoehdot
Uusien alueiden sijoittamisesta aiheutuvia kustannuksia tulee arvioida tarkemmin.
Kaavan taloudellisia vaikutuksia on arvioitu
kaavaselostuksen kappaleessa 6.4
Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset.
Yhteiskuntataloudellisten
vaikutusten arviointia on
täydennetty.
Pohjaveden muodostumisalue tulee merkitä kartalle oikein, ja sille osittain sijoittuvan uuden työpaikka-alueen vaikutukset tulee
arvioida.
Pohjaveden muodostumisalue on merkitty
yleiskaavaluonnokseen OIVA – Ympäristö- ja
paikkatietopalvelun aineiston mukaisesti.
Pohjaveden
muodostumisalueen rajaus on
tarkistettu ehdotuksen
valmisteluvaiheessa OIVA –
aineiston avulla.
Aiemmin laadittuihin selvityksiin on lisätty
lausunnossa ehdotettu selvitys.
Aiemmin laadittuihin
selvityksiin on lisätty
lausunnossa ehdotettu selvitys.
Aiemmin laadittuihin selvityksiin tulee lisätä ”Forssa-Jokioinen-Humppila: Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys, Pöyry 2012”.
Sivu 14/16
nro
Lausunnon antaja
Lausunto
Vastine
Toimenpiteet
Alueelle on tehty liikenneselvitys joka kuvaa hyvin alueen nykytilaa. Liikennemäärien osalta on esitetty liikenne-ennuste 2030.
Katuverkon osalta ei ole liikennemäärätietoja saatavilla. ELY -keskus katsoo, että merkittävimpien maankäytön muutosalueiden
osalta tulisi mitoitusta ja näin ollen matkatuotoksia tarkentaa. Samalla on syytä selvittää alueen rakentamisen ja
liikennejärjestelyiden vaiheistusta.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Selvityksiin olisi hyvä kirjata myös museorautatien kehittämiseen liittyvät selvitykset.
Laadittuihin selvityksiin on kirjattu museorautatien
kehittämiseen liittyviä selvityksiä.
Laadittuihin selvityksiin on
kirjattu museorautatien
kehittämiseen liittyviä
selvityksiä.
Asuinalueet ja kevyt liikenne:
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
ELY -keskuksella ei ole mahdollisuutta suunnitella eikä toteuttaa liittymien muutoksia eikä uuden maan-käytön edellyttämiä kevyen
liikenteen väyliä.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Kirkkotie 13559, Vanhatie 13557, Murronkulmantie/Turuntie 13553, Lammintie 13561, Rehtijärventie 13563, tulee
asemakaavoituksen yhteydessä merkitä katuna. Näiden lisäksi ELY -keskus katsoo, että Humppilantie 2813 ja Keskuskatu/Forssantie
2804 välittävät pääasiassa paikallista liikennettä ja tiivis maankäyttö teiden varrella edellyttää niiden muuttamista kaduksi.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Maantien 2804 kautta on hyvät yhteydet päätieverkkoon.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Työpaikka- ja teollisuusalueiden kytkeytyminen liikenneverkkoon:
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Teollisuus ja työpaikka-alueilla on merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. ELY -keskuksella ei ole mahdollisuutta toteuttaa eikä
suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja. Investointien suunnittelu ja toteuttaminen jää
pääasiassa kunnan vastuulle. Tässä vaiheessa on hyvä harkita ratkaisujen mitoitusta ja mitoituksen kustannusvaikutuksia.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Valtatie 10 ja Valtatie 2 ovat tärkeä osa valtakunnallista päätieverkkoa.
Vt 10 kehittämistä on tarkasteltu vuonna 2010
laaditun valtateiden 10 ja 2 maankäyttöä palveleva
kehittämisselvitys. Selvityksen teettäjinä ovat
Pirkanmaan ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus,
Forssan kaupunki, Jokioisten kunta ja Tammelan
kunta.
Ei toimenpiteitä.
Valtatien 10 varren uusi maankäyttö tulee liittää korkealuokkaisesti maantieverkkoon eikä suoria tonttiliittymiä valtatielle voi sallia.
Uutta mittavaa teollisuusaluetta ei voi perustaa myöskään soranajoa palvelevan yksityistieliittymän varaan. VT 10 itäpuolella on
kaavassa esitetty yhteystarve Murronkulmantielle ja Vatavantielle. Murronkulman-tie/Turuntie on nelihaaraliittymä ja Vatavantiellä
on haasteita sen pituuskaltevuuden kanssa. VT 10 itäpuolella sijaitsevan nykyisen teollisuusalueen liittymässä tarvittaisiin sen
turvallisuutta ja pääsuunnan sujuvuutta ylläpitäviä toimenpiteitä jo nykyisin. Alueen osalta tulee tehdä ennen asemakaavoitusta
tarkempi suunnitelma ja mitoitusarviot sen liikenteellisten tuotosten ja liikenteen tarvitsemien toimenpiteiden arvioimiseksi.
Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa laajenevan
työpaikka-alueen liikenteellistä liittymistä VT 10 on
tarkasteltu yhteistyössä ELY -keskuksen kanssa.
Tarkastelusta on laadittu raportti, joka on liitetty
kaavan liiteaineistoihin (Liiteaineisto 3
Osayleiskaavan osaraportti. VT 10 Liittymän
vaihtoehtotarkastelu, Sweco Ympäristö 2015).
Laajenevalle työpaikka-alueelle on osoitettu
yhteystarve VT10 vaihtoehtotarkastelussa esitetyn
mukaisesti.
Laajenevalle työpaikka-alueelle
on osoitettu yhteystarve VT10
vaihtoehtotarkastelussa
esitetyn mukaisesti.
Lisäksi kevyenliikenteen kulku teollisuus ja työpaikka-alueelle tulee ratkaista turvallisesti valtatien 10 alikulkuna. Pellilän
teollisuusalueen kohdalla on toimiva alikulku mutta toiminnan laajentuessa etelään sellaiselle syntyy tarve myös lähempänä
Murronkulmantietä.
Ehdotusvaiheessa on esitetty kevyenliikenteen
yhteystarve Murronkulmantien läheisyyteen.
Ehdotusvaiheessa on esitetty
kevyenliikenteen yhteystarve
Murronkulmantien
läheisyyteen.
Uusi asutus sijoittuu pääasiassa katuverkon tai kaduksi muutettavan verkon varrelle. Jokioisten kunnan tulee varautua siihen, että se
järjestää uusille asuinalueille kevyen liikenteen yhteydet ja turvalliset yhteydet palveluihin. Selkäimen alueen uuden AP-alueen
käyttöönotto edellyttää tarkempaa liikennejärjestelyiden suunnittelua. Kaikki uudet yhtenäiset AP alueet olisi syytä asemakaavoittaa.
Uudenmaan ELY -keskus katsoo, että uudet teollisuus ja työpaikka-alueet tulee asemakaavoittaa.
VT 10
Uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden käyttöön ottoa ja liikennejärjestelyjä ei ole tutkittu vielä tässä vaiheessa riittävästi. ELY keskus ehdottaa että VT 10 varren maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista tutkitaan tarkemmin tekemällä valtatielle 10
yleissuunnitelma joka selvittää alueen mitoituksen, katuverkon ja liittymisen maantieverkkoon (+mahdollinen vaiheistus) tarkemmin
kuin mitä yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu.
Sivu 15/16
nro
Lausunnon antaja
Lausunto
Vastine
Toimenpiteet
Valtatie 10 on valtakunnallinen erikoiskuljetusten runkoreitti jonka mitoitusvaatimuksena on 7x7 metrin vapaata tilaa.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
VT 2
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
LT – merkintöjen sijaan eritasojen ja
eritasovarausten merkitsemisessä on käytetty
suojaviheralue-merkintää (EV).
LT – merkintöjen sijaan
eritasojen ja eritasovarausten
merkitsemisessä on käytetty
suojaviheralue-merkintää (EV).
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Metsähallituksen hallinnassa olevilla maa-alueilla on MTT:n tutkimuskäyttöön varattuja alueita ja näiden alueiden osalta MTT on
antanut lausunnon Jokioisten kunnalle 3.4.2014 päivätyllä kirjeellä. MTT:n lausunto Metsähallituksen lausunnon liitteenä.
MTT:n mielipide vastineineen tässä dokumentissa
kohdassa Mielipiteet, 6.
Ei toimenpiteitä.
MTT:n tutkimustoiminnan ulkopuolella oleville Metsähallituksen hallinnassa oleville maa-alueille on esitetty M, VL, T, AP, AP/res, SL,
ET/O aluevarauksia osayleiskaavaluonnoksessa. Metsähallituksen mielestä aluevaraukset luovat hyvät edellytykset kehittää Jokioisten
kunnassa terveellistä, turvallista ja viihtyisää kuntaa. Liitteenä karttaote, jossa on Metsähallituksen hallinnassa oleville maa-alueille
esitetyt aluevaraukset.
Merkitään tiedoksi.
Ei toimenpiteitä.
Metsähallitus esittää, että Jokioisten kunta pyytää kaavaehdotuksesta lausunnon Metsähallitukselta. Metsähallituksella ei ole muilta
osin huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta.
Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto
Metsähallitukselta.
Ei toimenpiteitä.
Valtatien 2 varren työpaikka-alueen tarkempi mitoitus ja Lammintien liittymässä tarvittavat parantamistoimenpiteet tulee selvittää
tarkemmin ennen asemakaavan laadintaa.
Mt 2804
Maantien 2804 varren työpaikka-alueille on hyvät yhteydet myös pyöräilijöillä Forssan ja Jokioisten suunnasta. Maantien 2804
muuttuessa kaduksi väylän rooli alueen elinkeinoelämän mahdollistajana tulee vahvistumaan. Suurmuuntajareitti kulkee osittain
myös maantiellä 2804, mikä tulee ottaa huomioon jatkossa näiden kaduksi muuttuvien väylien toimenpiteitä suunniteltaessa.
Merkinnät:
Kaavaluonnoksessa on käytetty tieverkosta viivamerkintöjä yleiskaavan merkinnät ja määräykset ohjeen mukaisesti. Tämän lisäksi
eritasot ja eritasovaraukset on osoitettu LT -alue merkinnällä. ELY -keskus ehdottaa kuitenkin, että: yleiskaavassa pitäydytään
viivamerkinnöissä ja LT -merkinnät poistetaan. Ramppien sisäosat voidaan merkitä yleispiirteisesti läheisten alueiden
maankäyttömuodoilla tai esim. suojaviheralueeksi.
Melu:
Valtatien 10 liikennemelu tulee ottaa huomioon uutta asutusta suunniteltaessa. ELY -keskus ei vastaa uuden asutuksen mahdollisista
meluntorjuntakustannuksista.
10.
Metsähallitus, 15.5.2014
Lausunto keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavaluonnoksesta
Metsähallitus on tutustunut osayleiskaavaluonnokseen ja sen valmisteluaineistoon ja lausuu seuraavaa:
Kaava-aineisto on ollut julkisesti nähtävillä 3.3.-4.4.2014 välisenä aikana ja tänä aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on ollut
mahdollista antaa suullisesti tai kirjallisesti mielipiteensä osayleiskaavaluonnoksesta. Jokioisten kunnanedustaja on lähestynyt
Metsähallitusta 9.4.2014 saapuneella sähköpostiviestillä ja kysynyt antaako Metsähallitus osayleiskaavaluonnoksesta lausunnon.
Metsähallitus on todennut 10.4.2014 lähettämässään sähköpostiviestissä, että se antaa lausunnon kaavaluonnoksesta.
Sivu 16/16