Abstraktit

Ville Pietiläinen & Ilkka Salmi
Lapin yliopisto, PL 122, 96101 ROVANIEMI
etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Positive leadership discourse as situated symbolic action
In this study, we propose that a three dimensional discursive approach is essential to capturing
organizational leadership as holistic and complex phenomenon. Specifically, we will focus on the
tricky concept of positive leadership which has gained momentum, but received also criticism, in
the scientific community and beyond.
The study examines data on administrators’ positive leadership discourse in the provincial health
care consortiums of Lapland and Oulu. The University of Lapland collaborates with these
healthcare consortiums and their administrators within the Humanly Effective Leadership research
project. 62 (24 %) administrators participated in the study. The data was gathered during four focus
group interviews dedicated to administrators in May 2015. The theme – positive leadership –
emerged from the project’s previous focus group interviews. The authors of the study served in an
action research role.
In the first level of analysis, discourse within the focus groups was analyzed as actions. The interest
lied in the administrators’ orientation toward the positive leadership dialogue. Any expressions of
positive leadership and arguments for it was separated from the dialogue.
In the second level of analysis, positive leadership expressions and arguments were set in their
context. The analysis endeavored to describe the history of leadership discourse in the health care
consortiums. In addition, the analysis intended to specify the positions and roles of administrators in
the consortiums.
The third level of analysis looked behind the scene. It sought to reveal the tensions and possible
background power struggles in positive leadership discourse. In this analysis, contradictory
expressions and arguments for positive leadership were separated, compared and interpreted.
Attention was also paid to the frequency and popularity of certain expressions and arguments.
In conclusion, we propose that to capture complex phenomenon, such as positive leadership, in an
organizational context, three dimensional discursive approach serves as an appropriate
methodological approach.
Työryhmä 3. Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat
Tapaustutkimus työorganisaation tutkimuksessa
Kirsti Kujanpää, TtM
Helsingin yliopisto, hallinnon ja organisaatioiden jatko-opiskelija
Tutkimus kohdistuu monikulttuuristuvan työyhteisön henkilöstövoimavarojen
johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin. Tutkimuksessa käsitellään työllistymisen
jälkeisiä tapahtumia, maahanmuuttajien työyhteisöön integroitumista, valtaväestön
sopeutumista ja organisaatioiden ja työyhteisöjen johtamisen merkitystä työhyvinvoinnin
näkökulmasta.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten moninaistuvia henkilöstöresursseja
johdetaan, millaista johtamista maahanmuuttajien integrointi edellyttää, miten heidän
osaamistaan voidaan hyödyntää organisaatiossa ja mitä tukitoimia kantaväestön ja
maahanmuuttajien molemminpuolinen sopeutuminen tarvitsee. Tutkimus tuottaa
teoreettista ja käytännöllistä tietoa henkilöstövoimavarojen johtamisesta, etnisesti
monimuotoisen työyhteisöstä ja henkilöstön työhyvinvoinnista sekä näiden välisistä
yhteyksistä.
Tutkimus on tapaustutkimus suomalaisessa, kunnallisessa palvelualan liikelaitoksessa,
jossa maahanmuuttajat ovat kasvava työntekijäryhmä. Henkilöstövoimavarojen
johtamista tarkastellaan monikulttuurisen työyhteisön ja työhyvinvoinnin edistämisen ja
johtamisen näkökulmasta sekä henkilöstövoimavarojen johtamisen teorioilla.
Tapaustutkimus toimii tässä tutkimusstrategiana. Se soveltuu monimutkaisten ja
pitkäaikaisten ilmiöiden selvittämiseen, joita tutkimuksen pääteemat edustavat. Se tutkii
ympäristöönsä yhteydessä olevaa, todellisessa elämässä ja ajassa olevaa ilmiötä.
Tapaustutkimus selittää ilmiötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti määrätyn
historiallisen ajanjakson aikana.
Tapaustutkimuksessa ilmiötä pyritään ymmärtämään syvällisesti ja siksi tietoa kerättiin
monipuolisesti ja useita metodeja käyttäen. Tutkimuskohdetta tarkasteltiin eri suunnista
kattavan kuvan saamiseksi yhdistämällä laadullinen ja määrällinen tutkimusote
triangulaation periaatteita noudattaen. Triangulaatiolla tavoiteltiin tutkimuksen
validiteetin lisäämistä. Kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta käytettiin toisiaan
täydentävinä suuntauksina laadullisen tutkimuksen ollessa kuitenkin painotettuna.
Aineiston keruussa käytettiin aineistotriangulaatiota, yhdistämällä tutkimuksessa erilaisia
aineistoja, haastatteluja, kyselyjä ja asiakirjoja sekä menetelmätriangulaatiota,
tarkastelemalla tutkimuskohdetta useilla eri tutkimusmenetelmillä.
Tapaustutkimus tuottaa runsaan aineiston. Aineiston analyysi ja tutkimuksen koossa
pitäminen ovat sen haasteita. Työryhmässä on tarkoitus pohtia näitä tekijöitä.
Hallinnon tutkimuksen päivät 2015
KTT Terhi Tevameri & prof. KTT, HTT Tomi J. Kallio
terhi.tevameri@utu.fi
tomi.kallio@utu.fi
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö
Johtaminen ja organisointi
Hoitajan organisatorisen roolin tutkimus ammattilehtikirjoitusten pohjalta
– menetelmänä diskurssi- vai sisällönanalyysi?
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sairaanhoitajan moninaista roolia organisaatiossa.
Organisatorinen rooli tarkoittaa tutkimuksessa muodollista ja epämuodollista, hoitajan
käyttäytymisodotuksiin kytkeytyvää, roolia. Hoitajan roolia on tutkittu varsin vähän
verrattuna esimerkiksi lääkärin rooliin. Vaikka sairaanhoitajan yleiset, muodolliset
tehtäväalueet onkin hyvin tuotu esiin, niitä ei ole käsitelty epämuodollisempien
käyttäytymisodotusten yhteydessä, jotka kuitenkin yhdessä muodollisten tehtäväalueiden
kanssa muodostavat hoitajan roolin kokonaisuuden. Lisäksi sairaanhoitajan hoitajan rooli on
ilmiö, joka on viime vuosina myös muuttunut ja saanut uusia piirteitä. Tutkimuksen
kiinnostuksen kohteena on organisatorinen rooli sairaanhoitajan perustyössä, eikä
tutkimuksessa siten keskitytä hoitajan rooliin esimerkiksi vaikuttajana tai tutkijana
organisaation ulkopuolella.
Tutkimusaineisto koostuu Sairaanhoitaja -lehden artikkeleista, joita on kerätty 1.1.2014 –
30.6.2015 väliseltä ajalta. Analysoitavia artikkeleita on tähän mennessä kertynyt yhteensä
137 kappaletta, kun valtaosa aineistosta on jo kerätty. Sairaanhoitaja -lehti on hoitajille
suunnattu ammattilehti, jossa hoitajiin ja heidän työhönsä liittyviä teemoja tarkastellaan
ajankohtaisesti ja monipuolisesti. Täten aineisto soveltuu hyvin tutkimuksen teemaan.
On kuitenkin syytä tarkemmin pohtia sitä, millainen aineiston analyysimenetelmä soveltuu
hoitajan organisatorisen roolin tutkimukseen. Tässä yhteydessä verrataan diskurssianalyysiä
ja sisällönanalyysiä menetelminä, joita molempia on käytetty erilaisten roolien
tutkimuksessa. Diskurssianalyysi tuottaa tietoa esimerkiksi siitä, miten hoitajan roolista
puhutaan tai millaisia odotuksia ja merkityksiä hoitajan roolille asetetaan ammattilehdessä.
Toisaalta, mikäli tutkimuksen erityisenä fokuksena on se, millaisia rooleja sairaanhoitajilla on
organisatorisessa kontekstissa, soveltuu laadullinen sisällönanalyysi analyysitavaksi ehkäpä
paremmin.
Hoitajan rooli ilmenee aineistossa sekä suorasti että välillisesti. Pääosin hoitajan roolin
tunnistaminen erityisesti epämuodollisen roolin osalta edellyttää tulkintaa, joten laadullinen
sisällönanalyysi keskittyisi piileviin teemoihin ja diskurssianalyysi esiin nouseviin
diskursseihin. Molemmat menetelmät – diskurssianalyysi ja sisällönanalyysi − siis soveltuvat
tutkimusasetelmaan, mutta tuottavat toisaalta erilaista tutkimustietoa hoitajan
organisatorisesta roolista.
Matti Nelimarkka
Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT, Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto
matti.nelimarkka@hiit.fi
Mari Marttila
Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT, Aalto-yliopisto
mari.marttila@hiit.fi
Laskennallinen lähestysmistapa vaikutuksen analyysiin
Viimeaikainen yhteiskuntatieteellinen tutkimus on kokeillut laskennallisten
lähestymistapojen soveltuvuutta tutkimusmenetelmänä (esim. Burcher et al. 2015, Levy &
Franklin 2013). Laskennalliset menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia aiempaa laajempien
tutkimusaineistojen käsittelyyn. Haasteet liittymät menetelmien luotettavuuteen ja
validiteetin kysymyksiin (Grimmer & Stewart 2013).
Laajojen tutkimusaineistojen avullavoidaan vastata uudenlaisiin kysymyksiin. Eräs
kansainvälisesti mielenkiintoista herättänyt teema on poliittisen ohjauksen ja vaikutus
ilmentyminen poliittisissa ohjelmissa (katso Smith et al. 2014, Li et al. 2014). Esittelemme tähän
teemaan liittyviä aikaisia menetelmäpohdintoja liittyen edit distance - algoritmin soveltuvuudesta
analyysissä.
Esimerkinomaisesti, arvioimme puolueiden eduskuntavaaliohjelmat vaikutusta
hallitusohjelmaan kevään 2015 eduskuntavaalien kohdalla. Tällä tavoin keskustelemme
laskennallisten menetelmien eduista ja haitoista käytännön kautta. Samaa menetelmää
voidaan myöhemmin käyttää arvioidessa etujärjestöjen vaikutusta poliittisiin ohjelmiin sekä
poliittisten ohjelmien vaikusta hallinnon päätöksiin.
Burscher, B., R. Vliegenthart, andC. H. De Vreese. 2015. “Using Supervised Machine Learning
to Code Policy Issues: Can Classifiers Generalize across Contexts?” The ANNALS of the American
Academy of Political and Social Science 659 (1): 122–131.
Grimmer, Justin, and Brandon M. Stewart. 2013. “Text as Data: The Promise and Pitfalls of
Automatic Content Analysis Methods for Political Texts.” Political Analysis 21: 267–297.
Levy, K. E. C., and M. Franklin. 2013. “Driving Regulation: Using Topic Models to Examine Political
Contention in the U.S. Trucking Industry.” Social Science Computer Review 32 (December 2):
182–194.
Li, William P., David Larochelle, and Andrew W. Lo. "Estimating Policy Trajectories During the
Financial Crisis." NLP Unshared Task in PoliInformatics (2014).
Smith, D. A., Cordell, R., Dillon, E. M., Stramp, N., & Wilkerson, J. (2014, September). Detecting and
modeling local text reuse. In Proceedings of the 14th ACM/IEEE-­­CS Joint Conference on Digital
Libraries (pp. 183-­­192). IEEE Press.
Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.- 27.11.2015, Tampereen yliopisto
Työryhmä 3, Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat.
Alkumietteitä väitöskirjatyöhön (Väitöskirjatutkimuksessa hyödynnän
lisensiaattitutkielmaa soveltuvin osin).
Kaija Möttö
Älykkään toiminnan mahdollisuudet ja esteet matriisiorganisaatiomallissa?
Case- Liikenteen turvallisuusvirasto
Johdanto
Liikenteen turvallisuusvirastossa on siirrytty linjaorganisaatiosta matriisiorganisaatiomalliin
keväällä 2015. ”Muutos liikkeessä” eli muutos on jatkuva prosessi ja tästä johtaen, muutosta
on tutkittu hyvinkin laajasti niin kansainvälisessä kuin kotimaisessa tieteellisessä
tutkimuksessa. Nyt mietin sitä, että muutosta pitäisi tutkia uudesta näkökulmasta – ei vain
”kerrata vanhoja”. Muutos liikkeessä, vaikuttaa yrityksen, viraston organisaatiorakenteisiin,
asiantuntijatasoihin /-vaatimuksiin sekä asiakasnäkökulmaan, sillä asiakas- ja
sidosryhmissäkin tapahtuu muutosta esim. asiakassuhteissa tai asiakastarpeissa.
Trafi muutoksessa: Tavoitteet ja tehtävät liittyvät yhteiskuntataloudellisen tai sosiaalisen
hyvinvoinnin lisäämiseen taikka muunlaisen lisäarvon tuottamiseen yhteiskunnan eri
toimintojen alalla. Jatkuva johdon ohjausvelvoite mitä suuremmassa määrin liittyy vastuullisen
johtamisen ulottuvuuksiin ja jatkuvan muutoksen tarpeeseen, kuten OECD (2010) toteaa. Mitä
sitten vastuullinen johtaminen tarkoittaa 1) toiminnan näkökulmasta, 2) henkilöstön
näkökulmasta, ottaen huomioon eri liikennemuodot ja tilivelvollisuudet, LVM, KV, EU ja
sidosryhmät. Osaamista tulisi hyödyntää ylirajojen / liikennemuotojen, jne. Muutos sisältää
myös työnjako kysymyksen, onko siinä onnistuttu (Trafi)?
Älykkyyden polku matriisiorganisaatiomallin avulla
Matriisiorganisaation mallissa pyritään yhdistämään eri organisaatiomalleja (linja-ja
divisioonaorganisaatiomallit). Matriisiorganisaatiomallissa kullakin yksittäisellä työntekijällä
on kaksi esimiestä, joista toinen tarkastelee aktiviteetteja, kuten tuotteen tai palvelun sekä
asiakkaan näkökulmasta ja toinen funktionaalisen erityisosaamisen näkökulmasta.
Matriisiorganisaation tunnuspiirteisiin liittyy moninkertainen raportointi.
Matriisin motiivit
Matriisiorganisaatio voidaan nähdä organisaatiorajoja madaltavana organisaationa, jossa
tehokas työskentely erilaisilla rajapinnoilla on erilaisin työkaluin ja työtavoin mahdollista.
Matriisin ulottuvuuksien leikkauskohdissa on pakko käydä dialogia, joka voi edistää
yhteisymmärrystä yli organisaation sisäisten rajojen. Joidenkin tutkijoiden näkemyksen
mukaan matriisi on pääasiassa yhteistyöhön perustuva organisaatiomuoto.
Älykkään johtamisen sudenkuoppia - matriisiorganisaatiossa
1
-
kokeneiden johtajien on vaikea muuttaa johtamistyyliään
organisaatiokulttuurin ja johtajuusidentiteetin
merkitys matriisiorganisaatiomuutoksessa – jaettu johtajuus
Dialogisuus organisaatiomuutoksessa
- dialogisuus keskustelumuotona (reflektoivaa puhetta)
- dialogisuus työyhteisössä (jokainen on halukas kehittämään itseään)
- dialogisuus johtamisessa (vuorovaikutus, luottamus, motivaatio).
Kvalitatiivinen tapaustutkimus
Tutkimusta voidaan pitää pitkittäisenä tapaustutkimuksena, jossa pääasiassa sovelletaan
kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusajankohta asemoituu vuosiin
2014
(toimintokohtainen linjaorganisaatioaika) sekä alkaen 4/2015 matriisiorganisaatiomuutoksen
aikaan. Tutkimus on ikään kuin jatkumoa lisensiaattitutkimukselleni, jossa käsittelin
Liikennehallinnon virastouudistusta laajasti moninaisten muutosulottuvuuksien näkökulmasta.
Lähteitä:
Luoma, M. (2009). Boundaryless Work An Explorative Case Study on the Nature of Boundaries and Boundary in
Rapidly Changing Research & Development Work. Acta Universitatis Tamperensis, 1401 Tampere University
Press, Tampere 2009.
Lämsä, A-M. & Hautala, T.(2005). Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Helsinki: Edita Prima Oy.
OECD 2010. OECD Public Governance Reviews, Finland, Working Together to Sustain Success, Assennment
and Recommendations. OECD 2010.
Pakarinen, M. (2015). Matriisimaisen toimintatavan käyttöönotto kuntaorganisaatiossa – tapaustutkimuksena
Turun kaupunki. Hallinnon Tutkimus 34 (2), 103-122, 2015.
Stenvall, J. & Majoinen, K. & Syväjärvi, A. & Vakkala, H. & Selin, A. (2009. ”Mees romppeines siihen” Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen johtaminen kuntafuusiossa. Acta-tutkimussarja nro 191. Helsinki:
Suomen Kuntaliitto.
Stenvall, J. & Virtanen, P. (2014). Älykäs julkinen organisaatio. Tietosanoma Helsinki.
Syvänen, S. & Kasvio, A. & Loppela, K. & Lundell, S. & Tappura, S. & Tikkamäki, K. (2012) Dialoginen
johtaminen innovatiivisuuden tekijänä. Tutkimusohjelman teoreettiset lähtökohdat, tutkimuskysymykset ja
toteutus. Työterveyslaitos Printsevice Oy, Hensinki
Tevameri, T. (2006). Matriisiorganisaatiorakenne ja johtamisen haasteet terveydenhuollon organisaatiossa. Pori:
Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.
Varis, K. (2012). Organisaatiokulttuurin ja johtajuusidentiteetin merkitys matriisiorganisaatiomuutoksessa. Case
– tutkimus. Jyväskylä Studies in Business and Economics nro 116.
Virtainlahti, S. (2011). Hiljainen tietämys ja aineeton pääoma organisaation voimavarana. Teoksessa: Puusa, A.
& Reijonen, H. (toim.)(2011). Aineeton pääoma organisaation voimavarana, UNIpress 2011, 40-42.
2
Pia Bäcklund
Tampereen yliopisto
pia.backlund@uta.fi
Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen
Tampereen yliopisto
Anna-kaisa.kuusisto@uta.fi
Juho Luukkonen
Oulun yliopisto
juho.luukkonen@oulu.fi
Koettu paikka ja kokemuksellinen tieto käsitteellisinä työkaluina
julkishallinnon toiminnan tutkimisessa
Pohdimme esitelmässämme konkreettisten esimerkkien kautta humanistisen maantieteen
fenomenologis-eksistentiaaliseen perinteeseen nojautuvien kokemuksellisen paikan ja
kokemuksellisen tiedon käsitteiden hyödyllisyyttä julkishallinnon rationaliteettien
tutkimisessa toimijoiden omasta näkökulmasta. Kokemuksellisen paikan käsitteellä
viittaamme todellisuuden rakentumiseen elettynä ja koettuna paikkana. Tällöin julkishallinto
toimintaympäristönä
realisoituu
toimijoilleen
”todeksi”
intersubjektiivisina
paikkakokemuksina. Arkipäivän tasolla kyse on tulkinnoista, joita toimijat liittävät
esimerkiksi hallinnan materiaalisiin ehtoihin sekä käsityksiin oman toimintansa tavoitteista ja
rationalisuudesta yleisemminkin.
Kokemuksella tiedolla viittamme puolestaan yksilön toimintaa ohjaavaan tietoon
pragmaattisessa muodossa. Kokemuksellinen tieto on omaan kokemusmaailmaan perustuvan
aktiivisen tiedonmuodostusprosessin tulosta, joka sisältää uskomuksia ja käsityksiä siitä
millainen todellisuus on. Se ei ole tietoa vain ”tässä ja nyt”, vaan sisältää myös ajallisen
ulottuvuuden – ”tietäminen” nivoutuu yksilön sosio-kulttuuriseen elämänhistoriaan,
nykyhetkeen ja tulevaisuuden orientaatioon. Kokemuksellisella tiedolla viittaamme näin
aktiivisiin ja eksplikoitavissa oleviin näkemyksiin, jotka perustuvat intersubjektiivisesti
rakentuneisiin käsityksiin siitä miten asiat ovat, tai miten asioiden pitäisi olla. Nämä
käsitykset ovat toimijalle oleellista ”tietoa”, mikäli toimija kokee voivansa niiden avulla pyrkiä
tavoittelemaansa päämäärään. Toimintaa ohjaavan vaikutuksensa vuoksi kokemuksellinen
tieto on toimijalle itselleen faktuaalista, vaikka tiedon faktuaalisuus voitaisiin jostakin muusta
tulkintakehikosta kyseenalaistaa. Kokemuksellinen tieto on näin luonteeltaan sekä
relatiivista, suhteessa toimijan näkökulmaan johonkin asiaan, että myös relationaalista,
suhteessa toimijan maailmankuvaan kokonaisuudessaan. Näkemyksemme mukaan
kokemuksellisen tiedon merkitystä hallinnan käytännöissä täytyy tarkastella instituutioiden
toimintaa määrittävien sosiaalisten käytäntöjen kautta, joissa tieto määrittyy.
Kokemuksellisen paikan ja tiedon käsitteiden kautta nojaudumme samalla Schatzkin (2015)
käytäntöteoreettisiin näkökulmiin julkishallinnosta monimutkaisten käytäntöjen ja niihin
liittyvien, mahdollisesti ristiriitaisten ja kilpailevien, tulkintojen kimppuna. Näemme, että
kokemuksellisen tiedon ja paikan käsitteet voivat auttaa ymmärtämään esimerkiksi
julkishallinnon jaettuja sääntöjä, normeja ja päämääriä, joita ihmiset edelleen muokkaavat
todeksi arkisessa työssään ja jotka rakentavat julkishallinnon intersubjektiivisesti koettua
”faktuaalista” todellisuutta. Metodologisesti kiinnitymme näin myös Weberin käsityksiin
selittävästä ymmärtämisestä, jossa tutkimuskohteena on pikemminkin yksilön sisäinen kuin
ulkopuolinen maailma ja jossa keskeistä on toimijoiden omien rationaliteettien näkyväksi
tekeminen. Pohdimme esitelmässämme miten institutionaalisen etnografian kautta
kokemuksellinen paikka ja tieto voivat toimia metodisina välineinä julkishallinnon
rationaliteettien ymmärtämisessä.
3. Hallinnon tutkimuksen metodologia, menetelmät ja tekniikat:
10.10.2015
Asiantuntijuuden hyödyntäminen Tampereen kaupungissa:
Tutkimuksessa kannattaa metodologiaa, menetelmiä ja tekniikat avata tutkimussuunnitelmassa. Tutkimuksessani hyödynnän fenomenologiaa. Fenomenologia taitaa olla suosittu hallinnon tutkimuksessa. Yhtäältä kannattaa hyödyntää menetelmiä ja tekniikoita niin, että tutkimuksen aineisto on uskottavaa ja luotettavaa. Muun
muassa pätevä tutkimusaineisto kannattaa huomioida, jos tutkimus on kvantitatiivinen? Kvalitatiivisessa tutkimuksessani olen tutkimassa asiantuntijuuden hyödyntämistä Tampereen kaupungissa. Tutkimusasetelmia kannattaa tutkimustyössä toki kuvaillakin, koska tutkimuksessa asetelma on tutkimustyön hahmottamisessa lukijalle oleellinen osa. Tutkimuksessa tekniikat ovat kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa tutkimuksessa luettavissa
tutkimuksen alkupuolellakin? Toisaalta onko tekniikat sitten enemmän osa tutkimuksen prosessia tai minkälaisia tekniikoita sitten on ylipäänsä? Eikö tekniikka olekin lähinnä sen osoittamisessa, että jonkinlainen tutkimuksen prosessi ja valinnat esitetään lukijalle? Tutkimuksessani menetelmänä on teemahaastattelu ja tutkin barometrejakin. Mm. käsitteet metodologia ja metodi ja tekniikat kannattaa selvittää tutkimuksen alkupuolellakin.
Tutkimussuunnitelmassa nämä käsitteet kannattaa selvittää tutkimusasetelman luomisessa. Tutkimusasetelman luomisessa voidaankin pohtia kontekstia l. omassa tutkimustyössäni lisensiaattityön muodossa kyseessä on
tapausperustainen tutkimus Tampereen kaupungissa. Teemahaastattelujen avulla olen lisensiaattityössä jo pohtinut teorian ja käytännön suhdetta l. onko teoriaa asiantuntijuudessa. Toisaalta pohdin käytännöllisiä kysymyksiä. Sikäli jo olenkin haastatellut keväällä 2014 Tampereen kaupungin toimijoita. Tutkimuksessa metodologiaa
vielä selvennän ja mietin tekniikoita, vaikka tutkimus jo olisikin melkein valmis. Kirjallisuudessa on paljon pohdittu näitä metodologian kysymyksiä, mutta miten nämä kysymykset jäävät vähemmälle huomiolle? Toisaalta
edellytetäänkö pohtimaan metodologisia, menetelmä ja teknisiä kysymyksiä jokaisessa tutkimuksessa. Myös on
järkevää toki hyödyntää aikaisempia tutkimuksia. Mm. ovat nämä enemmän hahmottamisen tekijöitä ja kysymyksiä. Mm. järkevää on toki ainakin hyödyntää aikaisempia opintoja. Mm. aikaisemmat tutkielmat ovat eduksi
tutkimusaiheen valinnassa. Kun tutkimusaihe on selvä, niin kannattaa pohtia metodologiaakin. Tutkimuksessa
haastattelujen tai kyselyn toteuttamisessa kannattaa olla ajoissa yhteyksissä ao. toimijoihin tai yhteyshenkilön
selvittämisessä. Näin ollen sitten samalla pohtia tutkimustyössä yhä uudelleen metodologian, menetelmän ja
tekniikan kysymyksiä.
KM, HM Mika Ots
Tohtorikoulutettava
YTK, hallintotieteet
Tohtoriohjelma
Yhteisöt ja muuttuva työ
Lapin yliopisto
Sähköposti: mika.ots(at)gmail.com
Mahdollistaminen viranomaistyössä – kuinka asiantuntijayhteisö edistää tai hidastaa
yrittäjyyden kasvua maaseudulla
Päivi Kujala, paivi.kujala@student.uwasa.fi
Vaasan yliopisto, filosofinen tiedekunta, hallintotieteiden tohtoriohjelma
Väitöskirjatyöni tavoitteena on tutkia mahdollistamista viranomaistoiminnassa. Missä määrin
viranomaisten muodostama asiantuntijayhteisö erityisesti maaseutuhallinnossa pystyy edistämään
yrittäjyyden kasvua rohkaisemalla maaseudulla tapahtuvaa innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on tutkia aihetta neljän eri lähestymiskulman muodossa ja koostaa artikkelimuotoinen väitöskirja. Tutkimus yhdistää sosiaalipsykologian, hallintotieteiden ja taloustieteiden teorioita.
Asiantuntijoiden työn merkitystä on tutkittu melko vähän hallinnollisten käytäntöjen muovaajana,
vaikka johtajuuden tutkimuksia on olemassa runsaasti. Tutkimussuunnitelman perustana on
Csikszmentmihalyin systeemiteoreettinen luovuuskäsitys, Amabilen esittämä teoria
organisationaalisesta luovuudesta ja innovaatioiden tuottamisesta sekä kompleksisuusteoria.
Asiantuntijan työn kehittämisen mallina käytetään oppivan organisaation ja älykkään organisaation
malleja.
Tutkimus liittyy Vaasan yliopiston aluetieteen tutkimusryhmään Ilmiöiden maailma, Paikkaperustainen yhteiskunta ja aluekehittäminen.
Alustavina tutkimuskysymyksinä ovat miten asiantuntijayhteisö edistää tai hidastaa maaseudulla
sijaitsevien yritysten innovaatioiden tuottamista ja mikä on yritysten sijaintipaikan ja innovaatioympäristön merkitys asiantuntijayhteisön toiminnassa.
Artikkelit pureutuvat innovaatioita edistävään viranomaisten ja yrittäjien väliseen luottamukselliseen vuorovaikutukseen, viranomaisten käytäntöihin uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja -edellytysten tun-
nistamisessa ja tehokkuuteen innovaatioiden edistämisessä paikkaperustaisessa kehittämisessä sekä
hallinnon käytäntöjen vertailuun Itävallan, Ruotsin ja Suomen välillä. Vertailussa tutkitaan, mahdollistammeko Suomessa Eurooppa 2020 - strategian älykkään ja osallistavan kasvun toteutumisen
parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla pyritään tunnistamaan parhaita käytäntöjä innovaatioiden
edistämisessä asiantuntijayhteisön arkityössä.
Empiirinen tutkimusaineisto kerätään henkilökohtaisilla puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja
survey-kyselyllä. Teemahaastatteluja tehdään valikoiduille viranomaisille ja yrittäjille neljällä alueella Suomessa, Etelä-Pohjanmaa, Häme, Lappi ja Pohjois-Karjala. Artikkelin neljä osalta haastattelujen kohderyhmänä ovat lisäksi valittujen maiden, Ruotsi ja Itävalta, viranomaisten ja yrittäjien
edustajat. Survey-tutkimuksen kohderyhmänä ovat EU:n maaseuturahaston yritystukia ja kansallista
rahoitusta, lähinnä TEKES:n yritystukia, hakeneet yrittäjät EU-ohjelmakauden 2007-2014 aikana
koko Suomen osalta.
Tutkimusaineiston analyysissa on tarkoitus hyödyntää sekä laadullisia että tilastollisia menetelmiä.
Empiirisen aineiston keruu käynnistyy vuoden 2016 alussa.