Kaupungin- kanslian naiset

Vautsi
Vantaan kaupungin henkilöstölehti | 2 | 2015
Hyvä
työyhteisökilpailu 2015
käynnistyy
Kaupunginkanslian naiset
– ne todella kääntää mun pään
Viisi vinkkiä romaniasiakkaan kohtaamiseen
Haaveissa perusteellisen puhdas työpiste?
Sivistystoimen turvallisuuspalkinto mopotoiminnalle
Kuskiton kyyti vie messuille
Toimiiko HR-työpöytä tänään?
Osallisuus
Vautsi
Vautsi
SISÄLTÖ
6
Mökkielämää työajalla
13
Siimapuiston päiväkoti on
Suomen Aktiivisin työpaikka 2014
19
Polttolaitos tuli – lajittelu ja
kierrätys jatkuvat entistä
tärkeämpinä
Vautsi
Vantaan kaupungin henkilöstölehti
2 | 2015
Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
2
Osallisuus Vantaalla.............................................................................................................3
Osallisuutta? Osallisuutta!.................................................................................................4
Ready for take off? ...............................................................................................................5
Viisi vinkkiä romaniasiakkaan kohtaamiseen.................................................................5
Mökkielämää työajalla.........................................................................................................6
Arkirutiinit uusiksi – Vantaa-infon työntekijöiden uudet kuviot..................................8
Haaveissa perusteellisen puhdas työpiste?...................................................................9
Beslutsfattarnas stöttepelare........................................................................................... 10
Sivistystoimen turvallisuuspalkinto mopotoiminnalle................................................. 11
Tilaa inspiraatiolle................................................................................................................ 12
Siimapuiston päiväkoti on Suomen Aktiivisin työpaikka 2014.................................. 13
Lasten osaaminen yllätti työpajoissa............................................................................ 14
Tabletti-hanke poiki ammattiin opiskeleville työkokemusta...................................... 15
Yhdessä tehty....................................................................................................................... 16
Uutta ilmettä pikku hiljaa....................................................................................................17
Kuskiton kyyti vie messuille................................................................................................17
Kesätöissä Vantaan kaupungilla..................................................................................... 18
Työmatkatapaturma, jossa ulkopuolinen on aiheuttaja........................................... 18
Polttolaitos tuli – lajittelu ja kierrätys jatkuvat entistä tärkeämpinä..................... 19
Toimiiko HR-työpöytä tänään?........................................................................................ 20
Työyhteisötaidot nousuun!................................................................................................22
Vantaan Hyvis 2015.............................................................................................................22
Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi.......................................................23
Työhyvinvoinnin tapahtumia............................................................................................24
Taukojumppaohje................................................................................................................ 25
Apotissa tieto virtaa turvallisesti eri asiointipisteisiin.................................................26
Vantaan savuttomuutta selvitettiin kyselyllä.............................................................. 28
Y:t tulevat – oletko valmis?.................................................................................................29
Kulttuuria kaikille – Virkisty teatteriesityksissä henkilöstöhinnoin......................... 30
Valtion kunniamerkkejä työntekijöille............................................................................. 31
Tule laulamaan Euroviisuja................................................................................................ 31
Hyvä työyhteisö -kilpailu 2015 käynnissä!....................................................................32
2
Julkaisija
Vantaan kaupunki, viestintä
Osoite
Asematie 7, 01300 Vantaa
Sähköposti viestinta@vantaa.fi
Päätoimittaja Päivi Rainio
Toimitus
Meri Hämäläinen
Ulkoasu
Markku Lappalainen
Taitto
Anitta Mäkinen
Kannen kuva
Anna Groth
Kannen kuvassa Laura Lyly ja Jenni Björksten
Painopaikka
Spin Press EE
Osallisuus Vantaalla
Kaupunki olemme me. Kaupunki on yhteisö, joka koostuu asukkaista, yrityksistä, kolmannen sektorin toimijoista ja kaupungin luottamushenkilöistä ja työntekijöistä. Vaikuttaminen
ja osallisuus ei enää toteudu vain äänestyskopissa edustuksellisen demokratian kautta,
vaan se on saanut uusia muotoja yhä nopeamman tiedonvälityksen ja sosiaalisen median
myötä. Vaikuttaminen ja osallistuminen on arkipäiväistynyt.
Kaupunkiaktivismi on ottanut näkyvän roolin arjessamme. On ravintola- ja siivouspäiviä,
netti-kirpputoreja, kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneita ryhmiä, kaupunginosan asukkaat
yhteen kokoavia liikkeitä ja mitä moninaisempia osallistumisen muotoja.
Olemmeko Vantaalla valmiita kohtaamaan nämä aktiiviset kuntalaiset, kuulemaan heidän
huolensa ja kehittämisehdotuksensa, ottamaan heidät mukaan asioiden valmisteluun ja
kehittämiseen? Meidän tulisi olla. Ja samalla, osallisuuden huomioiminen omassa työarjessa ei aina ole helppoa. Kuuntelemmeko niitä, joilla on kovin ääni vai niitä, jotka ovat
helpoimmin tavoitettavissa?
Kaupungilla on hyväksytty osallisuusmalli, jonka tavoitteena on kehittää toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Mallissa osallisuus tarkoittaa kaupungin toiminnan suunnitteluun ja
päätöksentekoon vaikuttavaa osallisuutta. Malli on tarkoitettu niin kuntalaisille oppaaksi
kuin myös viranhaltijoille avuksi avoimempaan suunnitteluun ja asukkaiden huomioimiseen.
Mallin toimeenpanosta vastaa osallisuusverkosto, jossa on edustus kaikilta toimialoilta.
Kuntaliitto toteutti Kuntalaiset keskiöön -projektin, johon myös Vantaa osallistui aktiivisesti.
Projektin tuloksena valmistui mm. Kuntalaiset keskiöön -verkkotyökalu, jossa on esitelty erilaisia kuntalaisia osallistavia menetelmiä ja työkaluja julkisten palvelujen kehittämiseen ja
päätöksentekoon. Opas on luettavissa ja ladattavissa Kuntaliiton verkkosivuilta. Suosittelen
tutustumaan ja hyödyntämään.
Asukasosallisuuden koordinointi ja kehittäminen on kaupunkiorganisaatiossa osoitettu
kuntalaispalveluiden tehtäväksi. Kun asukasosallisuuden haasteet kutkuttavat mieltä, ole
yhteydessä, niin muutetaan haasteet yhdessä mahdollisuuksiksi.
Markus Vähä-Piikkiö
Kirjoittaja toimii kuntalaispalveluiden vs. aluepalvelupäällikkönä.
PS. Kaupungin johdon asukasfoorumi pidetään 28.4. Kanniston koululla Kivistössä. Asukasfoorumissa kaupunkilaiset voivat tavata kaupungin johtoa ja lisätä päättäjien tietämystä
alueen ajankohtaisista asioista.
Toimitusneuvosto
Anna Groth
Pirjo Kivistö
Suvituuli Mikos
Päivi Rainio
Eeva Vierros
Vappu Vienamo
3
Vautsi
Vautsi
Osallisuutta?
Ready for take off?
Osallisuutta!
Työviestinnän vallankumous jatkaa voittokulkuaan
Vantaalla. Seuraavaksi leijailemme toimistopilveen.
Toimistopilvi helpottaa arkeasi ja tehostaa työntekoasi,
kun voit käyttää toimisto-ohjelmistoja kaikilla laitteilla
missä ja milloin vain, hyödyntää pikaviestintää ja
verkkokokouksia sekä tallentaa ja jakaa vaivattomasti
omia tiedostojasi.
Asukkaiden osallistuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon kiinnostaa
minua työssäni aluekoordinaattorina. Aikaisemmassa työssäni sain
tehdä yhteistyötä aluekoordinaattoreiden kanssa ja olin vaikuttunut
Vantaan kaupungin osallisuusmallista. Heti kun tuli tilaisuus, hain tänne
töihin. Valitsin Vantaan ja Vantaa valitsi minut, eikä se ole sattumaa.
avoin ote, menetelmä itsessään
on toissijainen asia.
Innostavaa – ja vähän
jännääkin
maan itsemmekin likoon.
Näitä ja muita osallisuuden kokeiluja ja prosesseja jaetaan kaupungin
henkilöstön yhteisessä osallisuusverkostossa. Yhden kerran kokemuksella
olen huomaavinani, että osallisuusverkosto toimii myös sielunhoitona osallisuusmallin jalkauttamisessa.
Lisäksi asukasvuorovaikutuksen järjestämiseen saa tukea meiltä aluetoiminnasta: esimerkiksi palvelumuotoilupeli
Yhteispelin pelaaminen avaa ajatuksia ja
menetelmiä osallisuuden toteuttamiseen.
Ytimessähän on saada kuntalaisen ääni
kuuluviin asioissa, joilla on vaikutusta hänen arkeensa. Miten paljon sinun työssäsi on osallisuuden varaa?
Pidimme tammikuussa projektikoordinaattori Pirjo Turtiaisen
ja työpajaohjaaja Virpi Toivosen
kanssa osallisuuspajan nuorille
Neilikkatiellä Tikkurilassa. Suunnittelimme Ohjaamohankkeen
tiimoilta nuorten kanssa yhden
luukun palvelupistettä. Menetelmäksi valikoitui ns. ”eläytyminen
Työntekijät virkistyspäivässä? Ei, vaan Virpi
ja foorumiteatteri”, soveltavan
Toivonen (vas) ja Pilvi Kallio laittamassa itseään
likoon foorumiteatterissa.
teatterin menetelmäpakista.
Pidin tästä rohkeasta valinnasta, koska foorumiteatteri on
oimialan sisältä käsin perspek●● Teksti Pilvi Kallio
oikea osallistumisen kuninkuuslaji. Siinä
tiivini osallisuuteen on nyt uueläydytään, näytellään, leikitään ja etdenlainen. Havaitsen, että
sitään vaihtoehtoja. Vaihtoehdon näytosallisuus on möykkyinen kätelemisessä toteutuu suunnitsite, johon on toisinaan vaikea uskoa
teluosallisuus parhaimmillaan:
virkamiehen kiireisessä arjessa. Arjessa
voit muuttaa, voit vaikuttaa, voit
osallisuusmöykky kohtaa byrokratiaymmärtää muiden valintoja.
möykyn, ja myös tapakulttuurin. Toisin
Työpajassa tutkijana toimisanoen virkamies minussa kysyy, saaneen Pirjon mielestä saimme hyko ja voiko näin tehdä?
vin vastauksia kysymyksiimme.
Kun osallistetaan, tehdään yleenNuoret osoittautuivat tarkkanäsä asukkaiden kanssa jotain, jollakin
köisiksi, ja vaikutti siltä, että memenetelmällä. Menetelmien valinnasnetelmän ansiosta nuorten oli
sa täytyy käyttää harkintaa. Liian
mahdollista tuoda ajatuksiaan
”taiteellinen” menetelmä saa osallisesiin. Väitejana toimi loistavasti,
tujat takakenoon, eikä menetelmän
vaikka se oli vasta lämmittelyä.
vaikutuksista ole näyttöä. Liian puMyös palaute oli imartelevaa,
Työpajassa seikkaileva hahmo syntyy
ja me kaupungin viranhaltijat
reksittu menetelmä taas tuottaa näpaperille kollektiivisen pohdinnan tuloksena.
innoissamme.
Voipa
työnteko
ennäisosallisuutta. Aito osallisuus on
Etualalla istuvat Uudenmaan työ- ja elinkeinoyllätyksellistä ja vuorovaikutuksellista.
olla mukavaa! Tosin meitä myös
toimiston kehittämispäällikkö Raimo Hokkanen
Tärkeintä onkin rohkea lähestyminen ja
jännitti, sillä jouduimme laittaja projektikoordinaattori Pirjo Turtiainen.
T
4
Tarkkaile työasemaasi – kohta alkaa tapahtua.
Viisi vinkkiä romaniasiakkaan
kohtaamiseen
1.
Jos työskentelet lasten kanssa, muista tukea romanilapsen identiteettiä. Vahvista hänen kokemustaan
siitä, että hän on ihmisenä ihan oikeanlainen omana itsenään. Aikuisen rooli on tärkeä myös siinä, että muutkin
lapset tai nuoret näkevät romanin ihmisenä, normaalina.
2.
Jos otat yhteyttä romaninuoren vanhempiin, kannattaa selvästi tuoda esille, että olet vanhempien
kanssa samalla puolella, että tavoitteenasi on auttaa
heitä kasvattamaan lapsestaan toiset huomioon ottava
ja omat juurensa tunteva ihminen.
3.
4.
Mikäli asiakkaasi on selvästi sinua iäkkäämpi,
teitittele, jos osaat tehdä sen luontevasti.
Ole hienotunteinen häveliäisyyteen liittyvissä asioissa. Pyytäessäsi asiakastasi riisuutumaan älä tee
sitä silloin, kun läsnä on iso joukko hänen sukulaisiaan.
5.
Ratkaistessasi romaniasiakkaan ongelmia, keskity
ongelman hoitamiseen. Älä yritä ”hoitaa romaniutta” äläkä kompastu omiin ennakkoluuloihisi.
Lisää vinkkejä osoitteessa
www.romanit.fi/viranomaisille.
Malla Laiti puhumassa kaupungin työntekijöiden koulutuksessa
helmikuussa.
Vinkit on koottu kaupungin työntekijöille suunnatun romanikoulutuksen pohjalta. Koulutus järjestettiin osana Unelmista todellisuuteen ESR-hanketta, puhujana koulutuksessa oli
Etelä-Suomen aluehallintoviraston erikoissuunnittelija Malla
Laiti.
●● Teksti ja kuva Anna Eskola
5
Vautsi
Vautsi
Mökkielämää
työajalla
Ensin erottuu rehevän vihreä saari. Kun vene kolahtaa
laituriin, puiden välistä pilkottaa polku. Se vie avaraan
pihaan, jonka perällä on upea, klassismia edustava huvila.
Tiesitkö, että Sipoossa, Mölandetin saaressa sijaitseva
kesäparatiisi on veloituksetta kaupungin työyhteisöjen
käytettävissä?
6
K
un tilakeskuksen hankevalmistelu pelmahtaa kaupungin omistaman Mölandetin
kesäkohteen Möliksen pihaan elokuun lopulla, joukossa on
aina oudosti puettua väkeä pienet
punaiset pirunsarvet päässä. Kyse
ei ole työpaikkakiusaamisesta, vaan
riitistä, jolla yksikön uudet jäsenet vihitään joukkoon.
– Sarvenkolistajaisissa kuluneen
vuoden aikana aloittaneet työntekijät
puetaan hassusti ja heille annetaan
tehtäviä, jotka raati arvioi. Päivään
kuuluu aina liikunnallinen osuus, jossa
on ollut kaikkea kuulan työnnöstä saappaan heittoon ja vesi-ilmapallosotaan.
Mölis on tähän loistava paikka, kertoo
hankesuunnittelupäällikkö Jukka Hagelberg.
Tilakeskuksen hankevalmistelu
on tykännyt käydä Möliksessä, koska
paikka on charmikas ja tilat juuri sopivat. Päärakennuksen saliin mahtuu
syömään tai palaveeraamaan lähes
30 henkeä ja ulkona on pitkät pöydät
sekä pihalla että patiolla katoksen alla.
Saunoja on kaksi, isompaan mahtuu 15
henkeä. Pihalla on grilli, laavu, lentopallokenttä ja tikkataulu.
– Mökkimentaliteetillä kun menee,
niin se on hieno paikka. Keittiö on alkeellinen, mutta riittävä. Vedet pitää
kantaa saunaan ja puut pilkkoa. Meillä
sovitaan aina keittiö- ja saunavastaa-
vat. Ja kaikki osallistuvat siivoukseen,
Jukka selostaa.
Möliksestä on moneksi
Nuorisopalvelut on vieraillut Jari Vänttisen johdolla Möliksessä kymmeniä kertoja. Tyhy- ja suunnittelupäivien lisäksi
Möliksessä on järjestetty sukellus- ja
kalastusleirejä nuorisotalojen nuorille.
– Paikka on oiva monenlaiseen toimintaan, kun voi saunoa, kulkea luonnossa ja pelata. Laavulla voi tulistella ja
paistaa makkaraa, Jari listaa.
Myös kaupunginkanslian väki on
käynyt Möliksessä ”aikojen alusta, ainakin 70-luvulta asti”.
– Kehityspäivän lomassa meillä on
ollut erilaisia kilpailuja mm. luontopolun merkeissä. On tunnistettu sieniä,
pelattu lentistä, ja tietysti saunottu ja
pulikoitu meressä. Mukavia muistoja
on paljon, mutta ihan parasta on aina
mukava ja rentouttava päivä työkavereiden kanssa, sanoo Marja PanulaMarkelin kaupunginkansliasta.
Vaikka Möliksessä paistaa aina aurinko, ei sadesääkään ole ongelma.
– Silloin olemme sytyttäneet tulen
salin takkaan ja pitäneet vaikka tietokilpailun, Marja lisää.
Kaikki vakuuttavat kuin yhdestä
suusta, että matka Mölikseen ei ole
hankala. Winbergin tilausvene vie Sipoon Karhusaaresta perille 20 minuutissa.
– Matka on osa siirtymäriittiä. Palatessa veneessä raikaa usein yhteislaulu, Jukka hymyilee.
Vuodesta 1965 Vantaan kaupungille kuulunut Mölis on maaliskuun loppuun asti varattavissa vantaalaisten
yhdistysten kesäkäyttöön, sen jälkeen
kaupungin omat yksiköt voivat varata
vapaaksi jääneitä vuoroja.
Lisätiedot järjestökoordinaattori
Harri Raita, harri.raita@vantaa.fi.
●● Teksti Anna Groth
Kuvat Tilakeskuksen hankevalmistelu
7
Vautsi
Vautsi
Arkirutiinit uusiksi
– Vantaa-infon työntekijöiden uudet kuviot
Olipa kerran pieni ja matala laatikkomainen
rakennus, jossa sijaitsi Tikkurilan yhteispalvelupiste.
Monet kaupungin työntekijät vierailivat pisteessä
säännöllisesti uusimassa kaupunkikorttejaan
tai muutoin asioimassa. Eräänä tammikuisena
päivänä vanhat tilat hyvästeltiin ja yhteispalvelun
henkilökunta sulki vanhan pisteen ovet viimeisen
kerran. Oli aika vaihtaa maisemaa, siirtyä noin
120 metriä koilliseen.
– Henkilökunta oli tiennyt muutosta jo
pari vuotta – siitä asti, kun kauppakeskus Dixiä oli alettu rakentaa, kertoo palveluvastaava Kaisa SänisalmiPajunen.
Vaikka muutto tuo muutoksia toimintaan jo itsessään, uudet tilat toivat
muassaan myös uuden nimen sekä palvelumallin. Oven lähellä infotiskillä on
aina joku palvelemassa, jotta neuvoja
kaipaavat asiakkaat eivät joudu ottamaan vuoronumeroa kysymystensä
tähden.
– Niiden asiakkaiden määrä on
noussut, jotka ohimennen piipahtavat
kysymässä jotain. Hiihtoloman aikana
matkailijoiden määrä näkyi piikkinä,
vastaavasti kesästä tulee varmasti vilkas.
Niin asukkaat kuin henkilökuntakin saavat
iloa näyttelytilasta.
8
Paljon uutta
kertarysäyksellä
Uusissa tiloissa järjestetään
näyttelyitä ja pidetään infotilaisuuksia kuntalaisille Vantaa-infon aukioloaikana. Aukioloaikojen ulkopuolella tiloja
vuokrataan sekä yksityistilaisuuksia että kuntalaisille avoimia
tapahtumia varten. Käyttöön
on otettu uudenlaisia laitteita ja järjestelmiä. Aukioloaikoja
laajennettiin, mikä on kumonnut
työntekijöiden totutut arkirutiinit. Jos tässä ei olisi ollut tarpeeksi, pysäköinninvalvonnan
Vantaa-infon uudet siistit tilat ilahduttavat Kaisaa.
asiakaspalvelun siirtyminen Tikkurilan Vantaa-infoon on tuonut
aivan uudenlaisen asiakasryhmän muassaan.
Seuraavaksi uudistuksiin ryhdytään Myyrmäen Vantaa-infossa, jon– Muutoksia on tullut kerralla niin
ka syksyistä remonttia on jo ryhdytty
paljon, että rutiineihin vielä totutellaan.
suunnittelemaan.
Toisaalta uutta opeteltavaa tulee meille
– Myyrmäestä käy miltei viikoittain
niin säännöllisesti, että tiedämme työspalvelusihteeri työskentelemässä Tikkentelevämme jatkuvasti muuttuvassa
kurilassa kokousten takia, joten meillä
paikassa. Uuden palvelun myötä järjestehdyistä uudistuksista on helppo vietämme aina koulutukset koko henkilödä opit mukana Myyrmäen pisteen rekunnalle. Kun asiakas tulee tiskille, uumonttia ajatellen.
det kuviot täytyy osata sujuvasti, joten
kouluttautuminen on meille itsestään
●● Teksti ja kuvat Anna Eskola
selvää, Kaisa painottaa.
Jotta siivoojat ehtivät aikatauluttaa
loma-ajan siivoustoimet, he
tarvitsevat tiedon loma-ajoista
hyvissä ajoin.
Haaveissa perusteellisen
puhdas työpiste?
Kaipaatko putipuhdasta työpistettä? Kertomalla
lomistasi ajoissa, parannat laitoshuoltajien
mahdollisuuksia suorittaa työpisteessäsi perussiivous
tai vaikka työhuoneesi ikkunoiden pesu, kun itse köllit
kesämökin laiturilla.
• Laita ovesi ulkopuolelle ilmoitus loma-ajoistasi hyvissä ajoin ennen lomaa.
Näin laitoshuoltaja voi suunnitella perusteellisen siivouksen hiljaiselle ajalle.
• Isoissa kiinteistöissä voitte sopia menettelytavasta palvelutuottajan kanssa.
Jos tieto lomista halutaan keskitetysti yhteiselle ilmoitustaululle, tulee lomaaikojen yhteydessä ilmoittaa myös huonenumerot.
• Jätäthän työpisteesi sellaiseen kuntoon, että siivous on mahdollista! Siirrä
ylimääräiset tavarat kaappeihin, hyllyihin tai roskiin ennen lomallelähtöä.
Älä jätä lattioille tai kaappien päälle tavarakasoja.
• Koulujen ja päiväkotien henkilökunnan on syytä kerrata sopimuksen liitteenä oleva ohjeistus menettelytavoista ennen kuin henkilökunta ja oppilaat
lähtevät lomille.
●● Teksti ja kuva Anna Eskola
9
Vautsi
Vautsi
Beslutsfattarnas stöttepelare
I stadshusets korridorer sitter två charmiga och
professionella Vandasvenskar. Vautsi bekantar sig med
förvaltningssakkunniga Jenni Björksten och Laura Lyly.
Laura Lyly (till vänster) och Jenni Björksten i stadsstyrelsens mötesrum.
Hej Jenni och Laura! Berätta om
er själva.
Laura: Jag kommer från Räckhals
och har jobbat på staden i 3 år. Tidigare har jag jobbat på Svenska kvinnoförbundet, Riksdagen, UN Women
samt med människorätts- och biståndsfrågor.
Jenni: Jag är hemma från Korso och
har jobbat 1,5 år på Vanda stad. Innan jag kom till hit jobbade jag på
Sibbo kommun och inom översättningsbranschen.
Jag har hört att ni har en lång
gemensam historia.
Jenni & Laura: Vår gemensamma historia börjar från förskolan vid Dickursby skola. Vi har gått tillsammans såväl
lågstadiet i Dickursby som högstadiet
i Helsinge skola och gymnasiet i Brändö. Till råga på allt studerade vi båda
folkrätt vid Åbo Akademi.
10
Hur ser en typisk arbetsvecka ut
för er?
Jenni: Den går enligt stadsfullmäktiges och stadsstyrelsens mötescykel.
Möten hålls varannan vecka.
Laura: Då när fullmäktige eller styrelsen inte håller möte förbereder vi
ärenden. Veckan efter mötet går åt
att skriva protokollet och till verkställandet av besluten. Däremellan gör vi
allt mellan himmel och jord.
Känner ni att ni jobbar i maktens
korridorer?
Jenni & Laura: Nja, vi påverkar ju inte
direkt beslutsfattandet, men visst är vi
i kontakt med kommunala beslutsfattarna på högsta nivå. Vårt jobb går ut
på att stöda politiker och tjänstemän i
deras beslut.
Laura: Jag kan jämföra det här jobbet med mitt jobb på riksdagen: där
var vi assistenter med i ett tidigare
skede av beslutsfattningsprocessen,
här kommer vi in i ett senare skede.
Hur syns kommunalpolitiken och
val i ert jobb?
Laura: Vi måste så att säga vara på
kartan och veta vad partierna har
på sin agenda. När vi närmar oss val
blir mötena längre då diskussionerna
ökar. Konsensus minskar och skillnaderna i åsikterna stärks.
Jenni: Ett konkret exempel kan vara
ändringar i partiernas gruppstorlekar.
Det måste tas i beaktande vid utdelning av mötesrum.
Jenni & Laura: Kommunalvalen ger
oss mycket extra arbete, det är bland
annat många administrativa saker
och skolningar som ska ordnas.
Hur ser ni på kommunalpolitiken
i och med att ni ser den på så nära
håll?
Jenni: Jag har ingen speciell partitillhörighet, men är nog intresserad av
att följa med politiken.
Laura: Utifrån mina erfarenheter från
riksdagen skulle jag säga att inget
parti ter sig perfekt. Det är lättare att
förhålla sig neutralt till partipolitiken
när man sett politiken på nära håll.
Minns ni nånting speciellt roligt
eller dramatiskt som har hänt då
fullmäktige eller stadsstyrelsen
haft möte?
Jenni & Laura: Jo, en gång hände
det att en fullmäktigeledamot började sjunga mitt i sitt anförande. Det
finns också ledamöter som med sina
personliga sätt att uttrycka sig piggar
upp diskussionen. Och visst har det
hänt att datorerna i fullmäktigesalen
säger upp kontraktet då 20 omröstningar återstår.
●● Text Lotta Silfverberg
Bild Anna Groth
Turvallisuuspalkinto ”Turvallisuuspalkinnon ja tunnuspalkintojen saajat: Vasemmalta Juha Lylynen, Mira Turunen, Minna Vaittinen,
Jukka Salminen, Kai Hyytinen, Mira Grönberg ja Jukka Vornanen.”
Sivistystoimen turvallisuuspalkinto
mopotoiminnalle
Vuoden 2014 turvallisuuspalkinnon saivat nuorisotyöntekijä Minna Vaittinen ja nuorisoohjaaja Jukka Vornanen pitkäjänteisestä työstä mopotoiminnan parissa. Tuhannen euron
palkintosumman he voivat käyttää työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen.
K
aikki alkoi jo vuonna 2010, kun
sadat, elleivät jopa tuhannet,
nuoret alkoivat kokoontua mopoillaan Vantaalle ja ajella
laumoina ympäri pääkaupunkiseutua.
Vantaan nuorisopalvelut ja poliisi reagoivat nopeasti ja menivät mukaan näihin mopomiitteihin. He tutustuivat nuoriin, jakoivat neuvoja ja tarvikkeita ja
antoivat ensiapua pikkutapaturmissa.
Toiminta vakiintui pian pääkaupunkiseudun yhteistyöksi. Tiivistä yhteistyötä on rakennettu niin toimijoiden välillä kuin mopoilevien nuortenkin kanssa,
nuorten tarpeista lähtien.
Vaittinen ja Vornanen ovat jo vuosien ajan järjestäneet nuorille ajoharjoittelutilaisuuksia ja huoltaneet ja korjanneet mopoja nuorten moottoripajalla
– ja samalla tehneet arvokasta liiken-
nekasvatustyötä. Lisäksi nuorisotyöntekijät, poliisi ja Liikenneturva ry ovat
järjestäneet kouluissa vuorovaikutteisia
liikennekasvatustunteja mopoikäisille.
Tietoisuus mopoilusta ja sen vaaroista
on lisääntynyt ja samalla mopo-onnettomuuksien määrä Vantaalla on puolittunut huippuvuodesta 2010.
●● Teksti ja kuva Suvituuli Mikos
Sivistystoimen turvallisuuspalkinto
Vuoden 2014 tunnustuspalkinnot
Palkinto myönnetään vuosittain jollekin sivistystoimen työyhteisölle ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä
toiminnasta yhteisön turvallisuuden edistämiseksi,
esimerkillisestä tapaturmien, onnettomuuksien ja
väkivallan ehkäisytyöstä tai tapahtumasta tai toiminnasta, jolla on estetty tai rajoitettu vahinkojen
määrää. Palkitsemisen avulla halutaan kannustaa
turvallisuuden edistämistä toimialalla ja osoittaa,
että sivistystoimessa arvostetaan turvallisuuden
hyväksi tehtyä työtä. Turvallisuuspalkinnon lisäksi
voidaan myöntää tunnustuspalkintoja toimialan
yksittäisille työntekijöille tai ryhmille.
• erityisluokanopettaja Kai Hyttiselle ja vararehtori Mira
Grönbergille esimerkillisestä toiminnasta kaasuvuototilanteessa Mikkolan koululla 7.3.2014
• Pähkinärinteen koulun turvallisuusvastaava Jukka
Salmiselle heijastinkampanjasta
• uinninvalvoja Juha Lylyselle ja Janne Pihlajamäelle
pelastus- ja elvyttämistilanteesta Myyrmäen uimahallissa 2.7.2014
• uinninvalvoja Yki Nordlingille, Lasse Aukiolle ja Mira
Turuselle pelastamis- ja elvyttämistilanteesta Kuusijärvellä 4.8.2014
11
Vautsi
Vautsi
Siimapuiston päiväkoti on
Suomen Aktiivisin työpaikka 2014
S
Ideapajassa henkilökunta pohti sisustusta, tunnelmaa ja käyttötarkoituksia.
Tilaa inspiraatiolle
Sivistysviraston
henkilöstöllä oli toive
erilaisesta, innostavasta ja
mukavasta työtilasta. Toive
toteutui – vapun tienoilla
vietetään työntekijöiden
itse suunnitteleman
työtilan avajaisia.
A
sematie kuudessa sijaitseva
sivistysvirasto on sisustukseltaan tyypillinen virasto – pitkiä käytäviä, kymmeniä ja
taas kymmeniä ovia, hillityn harmaita
värejä sekä laadukkaita, mutta sekalaisia kalusteita. Oiva paikka työskennellä
mutta jotakin uupui. Sivistysvirastolla
työskentelevien mielissä oli jo tovin
muhinut toive värejä pirskahtelevasta,
uudenlaisesta työtilasta, jossa yhdessä tekeminen ja ideointi pääsisivät kukoistamaan.
12
Uuden työtilan tarve nousi esiin
kahvipöytäkeskusteluissa, tiimitapaamisissa ja henkilöstöinfoissa. Äänen
lausuttu toive alkoi elää ja eräänä syksyisenä päivänä yksi viraston huoneista oli tyhjennetty uutta työtilaa varten.
demokratian nimissä järjestettiin vielä
äänestys väri- ja tyylimaailmasta ja kalusteista. Nyt tilan kalusteet on tilattu
ja Varian opiskelijat maalaavat seiniä
tussitaulumaalilla. Kauan odotettu tila
on kohta valmis.
Sivistysviraston henkilöstö
sisustussuunnittelijoina
Tila muovautuu tarpeen
mukaan
Uuden työtilan suunnittelua ja toteutusta koordinoimaan nimettiin muutaman
hengen tiimi. Alusta alkaen oli kuitenkin selvää, että kaikille sivistysvirastolla
työskenteleville annetaan mahdollisuus
osallistua työtilan suunnitteluun.
Viime lokakuussa tyhjä tila muuttui
ideointipajaksi, johon henkilöstöllä oli
mahdollisuus piipahtaa pohtimaan uuden tilan käyttötarkoitusta ja toiminnallisuuksia. Huoneen seinät oli vuorattu
tehtäväpaperein, joissa kysyttiin muun
muassa, millaista tunnelmaa tilaan toivotaan ja mitä tilassa pitäisi pystyä tekemään. Innokkaimmat piirsivät työtilalle sisustussuunnitelman.
Ideapajan tuotokset antoivat suuntaviivat työtilan suunnittelulle, mutta
Uuden työtilan kehittäminen ei suinkaan lopu avajaisiin. Uudessa tilassa
on tarkoitus kokeilla erilaisia toiminnallisuuksia ja hyödyntää tilaa ideoiden ja
ajatusten vaihtamiseen. Tilassa testataan ja ideoidaan, mihin kaikkeen sitä
voidaan käyttää. Siellä voidaan järjestää pieniä ideapajoja, tilaa vapaalle
työskentelylle inspiroivassa ympäristössä tai vaikka hiljainen taukopaikka lounaan jälkeen. Tilassa kokeillaan
myös ajatusseinää, johon voi kirjoittaa
mietteensä tai jättää kysymyksen. Tilan nimeä päästään ideoimaan avajaisissa.
●● Teksti Jenni Mäenpää
Kuvat Jenni Mäenpää
uomen Aktiivisin työpaikka on
vuosittain jaettava tunnustus,
joka viestii erittäin hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta.
Siimapuiston päiväkotia kiitettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa
suunnitellusta henkilöstöliikuntaohjelmasta, jossa korostuu työntekijöiden
yksilöllinen tukeminen. Luontoliikuntapainotteisen arjen aktiivisuuden ohella
työtekijöitä kannustetaan työmatkaliikuntaan sekä tuetaan vapaa-ajan
liikunnan harrastamista.
Siimapuiston päiväkoti on aloittanut toimintansa syksyllä 2012. Vakituista henkilökuntaa on 29 ja ajoittain
joukossa on myös harjoittelijoita ja
vammaispalvelujen työntekijöitä.
Siimapuiston päiväkodissa liikunta
koetaan etuoikeutetuksi perustyöksi.
– Kasvatukselliset ja opetukselliset
tavoitteet saavutetaan samalla kun
itse olemme arjessa aktiivisia, päiväkodin johtaja Leena Lahtinen toteaa.
– Harrastamme töissä päivittäin
metsä- ja luontoliikuntaa: tänään olimme luistelemassa, huomenna hiihdämme. Tämä työ on jatkuvaa juoksentelua
pihamaalla, liukumäkeä ylös ja alas,
umpihankea ja saliliikuntaa. Olemme
rohkaisevina roolimalleina niin varo-
Aikaisempien
tunnustusten saajat:
2006 Posti Oyj
2007 UPM Raflatac Oyj
2008 Sampo Pankki Oyj
2009 Lemminkäinen Oyj
2010 Steveco Oy
2011 Puolustusvoimat
2012 HUS-konserni
2013 Best-Hall Oy
Siimapuiston päiväkodin väki juhlii. Vasemmalta päiväkodin johtaja Leena Lahtinen,
lastenhoitaja Susanna Martikainen, Lastenhoitaja Heidi Pietilä ja lastentarhanopettaja
Anniina Siponen.
vaisemmille lapsille kuin aikuisille. Kun
aloitin vajaat kolme vuotta sitten, mukana oli liikunnallisesti varovaisia lapsia, mutta eipä ole enää. Sama pätee
työntekijöihin, alussa kaikki aikuiset eivät todellakaan olleet liikunnallisia, nyt
voidaan sanoa olevan, kertoo työhyvinvointitoiminnan vastuuhenkilö, lastenhoitaja Susanna Martikainen.
– Henkilökunta tietää, että heidän
hyvinvointinsa ja sen jatkuva ylläpitä-
minen on minulle tärkeää. Olennaista on muistaa, että työyhteisössä on
aina erilaisuutta, joten myös liikkumisen mahdollisuuksien tulee olla monimuotoisia. Jokainen on saanut tulla
mukaan omalla tavallaan, omaa vauhtiaan, Lahtinen vakuuttaa.
●● Teksti Suvituuli Mikos
Kuvat Siimapuiston päiväkoti
13
Vautsi
Vautsi
Lasten osaaminen yllätti
työpajoissa
Henkilökunta yllättyi
positiivisesti lasten
ympäristöosaamisesta ja
tietotasosta kun päiväkotija kouluikäiset pääsivät
vaikuttamaan EkoTekokilpailun sisältöön ja
toimintatapoihin.
K
ilpailun suunnittelupoppoo
jalkautui lasten, nuorten ja
henkilökunnan pariin ja kysyi, mitä he haluaisivat vesiteemaisessa kilpailussa tehdä. Sivistystoimen ympäristökonsultti Noora ja
palvelumuotoiluvelho Jenni järjestivät
osallistavat työpajat Itä-Hakkilan päiväkodissa, Veromäen koulussa ja Sotungin lukiossa.
Pajoissa eläydyttiin veden maailmaa, pohdittiin vesiteeman monipuolisuutta ja ideoitiin keinoja vesiongelmiin
puuttumiseksi. Lasten omalle pohdinnalle ja keskustelulle pyrittiin antamaan
aikaa. Pajoihin osallistuneet opettajat
totesivat, että työskentelemällä pienissä ryhmissä jokaisen lapsen ääni tuli
kuuluviin. Itä-Hakkilan päiväkodin Heli
Anttosen mukaan lapsilla oli aluksi havaittavissa luontaista matkimista, mutta työpajan edetessä lapsen pohdinta
sai tilaa ja lapset uskalsivat ilmaista
14
ihan oikean oman mielipiteensä.
Heli Anttonen ja Veromäen koulun
opettaja Heli Peltonen-Räty olivat molemmat yllättyneitä lasten veteen liittyvästä tietoudesta ja osaamisesta.
– Neljäsluokkalaiset todella ajattelevat asioita vapaa-ajallaan ja he osaavat yhdistää kokemuksia tietoteoriaan,
kertoo positiivisesti yllättynyt Heli Peltonen-Räty.
Ympäristöaiheet, kuten vesikysymykset, ovat laajoja kokonaisuuksia,
joita voi olla haastavaa käsitellä lasten kanssa. Osallistavat työpajat ovat
yksi keino tutustuttaa lapset aiheeseen
ja synnyttää keskustelua. Työpajatyöskentelyssä hyödynnetään leikkiä ja erilaisia tehtäviä, joiden avulla luodaan
luottamussuhde lapseen ja kannustetaan lasta kertomaan omia näkemyksiään ja ideoitaan.
Työpaja herättikin päiväkodin lapsissa innostusta, sillä ohjatun toiminnan loputtua viisivuotiaiden ryhmä
lähti omatoimisesti kokeilemaan, miten käsienpesuun kuluvan veden määrä
muuttuu, kun hana on täysillä verrattuna puoleen tehoon. Ympäristöinnostus
ei suinkaan kipinöinyt vain lapsissa:
Heli Anttonen osallistui työpajojen innoittamana kaupungin järjestämään
ekotukikoulutukseen.
●● Teksti Noora Ilola
Kuvat Jenni Mäenpää
Meidän
VESI
Tabletti-hanke poiki
ammattiin opiskeleville
työkokemusta
EkoTeko
- kilpailu
EkoTeko-kilpailu
Sivistystoimen yksiköille järjestetään joka toinen lukuvuosi ympäristövastuullisuuden
kannustekampanja EkoTekokilpailu. Edellisen kerran kilpailun teemana oli ruoka ja
tulevana lukuvuonna 2015
– 2016 kisaillaan vesiteeman
ympärillä. EkoTeko-kilpailuun
voivat osallistua päiväkodit,
koulut, oppilaitokset, nuorisotilat ja -pajat sekä kaikki
sivistystoimen yksiköt joilla on
kasvatustoimintaa. Ilmoittautunen käynnissä parhaillaan
osoitteessa
www.vantaa.fi/ekoteko.
Tabletti-hanke ”Varian opiskelijat asensivat tabletteja ja kouluttivat henkilöstöä”.
V
antaan kaupunki hankki viime
vuonna päiväkoteihin, peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin yhteensä 16 200 tablettia. Vantaan ammattiopisto Varian
tieto- ja tietoliikennetekniikan opiskelijat ovat kiertäneet kevään aikana näissä yksiköissä asentamassa tabletteja
käyttövalmiiksi. Samalla he ovat opastaneet henkilöstöä tablettien käytössä.
Useimmissa paikoissa opiskelijat auttoivat henkilöstöä myös muissa tietoteknisissä asioissa, kuten videotykkien ja
-kameroiden käytössä sekä tiedostojen
siirrossa.
Lähes vahingossa syntynyt idea
kaupungin koulutus- ja käyttöönottotarpeen sekä ammattiin opiskelevien
osaamisen yhdistämisestä on osoittautunut toimivaksi projektiksi. Yhteistyöprojektin avulla tabletin saaneet
yksiköt saivat tarpeisiinsa räätälöidyn
koulutuksen omiin tiloihinsa, jolloin oli
mahdollisuus lisätä osaamistaan myös
muissa tietoteknisissä asioissa. Vastaavasti ammattiin opiskelevat opiskelijat
saivat koulun penkillä istumisen sijaan
oikeita käytännön työtehtäviä sekä
kokemusta liikkuvasta ja moninaisesta
työskentelytavasta.
Opiskelijat työskentelivät tablettien asennuksessa pareittain. Projektista vastaava tieto- ja tietoliikennetekniikan opettaja Jarno Kupiainen
kertoi, että opiskelijat ovat toimineet
hyvin itsenäisesti eikä hänen opettajana ole juurikaan tarvinnut ohjata
opiskelijoitaan yksiköissä. Kupiainen
uskoo, että projekti on kehittänyt erityisesti opiskelijoiden tiimityötaitoja ja
ongelmanratkaisuvalmiuksia. He ovat
päässeet työskentelemään erilaisissa
toimintaympäristöissä erilaisten ihmisten kanssa sekä ratkomaan itsenäisesti
esimerkiksi internetyhteyksiin liittyviä
ongelmia. Rinnakkaisluokkia sekoitta-
malla opiskelijat saivat myös mahdollisuuden tutustua paremmin opiskelutovereihinsa projektin aikana.
Variston päiväkodissa tablettiasennuksia tehneet Henri Jaatinen ja Antti
Fischer kertoivat käyneensä tekemässä
asennustöitä jo viidessä muussa yksikössä. Molemmat opiskelijat kokivat
tämän tyyppisen projektityön olevan
tavallista koulun käyntiä mielekkäämpää, koska se poiki heille vastuullisia ja
välillä haastaviakin työtehtäviä. Opiskelijat kertoivat, että heidät on otettu
jokaisessa yksikössä hyvin vastaan ja
he ovat saaneet arvokasta kokemusta
itsenäisestä tavasta työskennellä. Fischer ja Jaatinen valmistuvat tänä keväänä ICT-asentajiksi ja työelämään
siirtymistä ajatellen projektiin osallistuminen on positiivinen lisä heidän ansioluettelossaan.
●● Teksti ja kuva Maarit Aho
15
Vautsi
Vautsi
Vantaa-mielikuvaa on muutettava
positiivisemmaksi. Museon
tunnettavuutta on lisättävä.
Kokoelmiin tallennettavia ilmiöitä
on ideoitava rohkeasti. Näin
ajatteli museoamanuenssi Anna
Kangas ja ryhtyi toteuttamaan
nykydokumentointia raikkaalla
otteella Vantaan kaupunginmuseossa. Kantava ajatus
on ollut tekeminen yhdessä
kaupunkilaisten kanssa ja
osallistuva työtapa.
– Luottamuksen ansaitseminen vie aikaa. Aluksi katsottiin pitkään, että ai
museosta, kuvailee museoamanuenssi Anna Kangas kokemuksia ja museomielikuvia Rock’n Vantaa -projektin
alkutaipaleelta. Tarkoituksena oli tallentaa vantaalaista rockkulttuuria ja
nuorisobänditoimintaa. Kangas kävi
työparinsa kanssa rockklubeilla, konserteissa, festareilla, nuorisotiloissa –
ja tavoitti satoja musiikin harrastajia ja
ammattilaisia.
Kankaan mukaan aito kiinnostus
kyllä huomataan.
– Silloin ihmiset innostuvat itsekin
muistoistaan. Museomielikuva kääntyykin hyväksi ja voi tuntua hienolta, että
saa kuvansa tai tarinansa museon kokoelmiin ja kenties näyttelyyn.
Kansatieteilijälle havainnointi,
haastattelut ja osallistuminen ovat
luontevia tutkimustapoja. Rock-kulttuurin lisäksi Anna Kangas on dokumentoinut muitakin vantaalaisia ilmiöitä. Viime kesänä amanuenssit osallistuivat
Kaljakelluntatapahtumaan tulevaa
Joki-näyttelyä varten. Juuri käynnistyneen Rakkauden Vantaa -hankkeen
myötä on käyty haastattelemassa
16
Museoamanuenssit Mari Immonen, Stella Karlsson ja Anna Kangas
Myötätuulirockissa kesällä 2012.
Museon dokumentointipäivää pystyi
seuraamaan reaaliajassa Twitterissä. Anna
Kangas raportoi havainnoistaan kelluen.
seksikaupan pitäjää Hakkilassa ja pariskuntia maistraatissa. Tiedossa ovat
myös dokumentointikeikat Pavin tanssilavalle, Sokos Hotel Vantaaseen sekä
Pyhän Laurin kirkon vihkiyöhön.
Yhteisöllisyys ja innovatiivisuus
ovat Vantaan kaupungin arvoja ja sopivat hyvin ohjaamaan myös museon
toimintaa. Museokentällä painotetaan
yhä enemmän tiedon rakentumista vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Jaettu
asiantuntijuus antaa eväitä molemmille
osapuolille.
– Museossa haluamme tehdä näyttelyitä, jotka kiinnostavat ja kosketta-
vat. Uskomme, että mielenkiintoisimmat
tarinat löytyvät kaupunkilaisilta itseltään, Kangas toteaa. Rakkaus-projektissa järjestetään työpajoja, joihin kuka
tahansa voi tuoda rakkauteen – myös
päättyneeseen – liittyvän esineensä,
tarinansa tai valokuvansa.
Tämänkin teeman kautta museo
haluaa luoda positiivisia ajatuksia
Vantaasta.
– En väitä, että Vantaa olisi erityisesti romanttisempi kaupunki kuin
muut, mutta ei se ole vähemmänkään.
Rakkausmuistoista avataan näyttely itsenäisyyden juhlavuonna 2017.
Sotatapahtumien sijaan Vantaan kaupunginmuseossa keskitytään ihmisläheiseen aiheeseen, rakkauteen.
●● Teksti Marjo Poutanen
Kuvat Vantaan kaupunginmuseo
Kiinnostuitko?
Ilmoita työporukkasi
rakkaus-työpajaan:
anna.kangas@vantaa.fi,
050 302 4097.
Brändityö lanseerattiin tammikuun lopussa, mutta uutta ilmettä on saatu
näkyville hitaasti. Konsulttimme hioo
kirje- ja esityspohjia sekä tekee malleja
julkaisuille. Käyttökelpoisia pohjia saadaan jakeluun näinä päivinä.
Kirjepohjissa sininen tunnus korvaa vaakunan. Tunnuksen viereen ei
enää kirjoiteta toimialan tai yksikön nimeä, vaan kerrotaan, mistä palvelusta
on kyse: kulttuuria, hyvinvointia, asumista jne. Tai ollaan ihan vaan Vantaa.
Katukuvaan uusi ilme tulee ensimmäisenä autoissa. Kaupungin autoja
ja työkoneita teippaillaan vähitellen.
Parhaillaan etsitään kiinteistöjä, joiden
ulkoseinää voisi värittää. Muutama valomainos on tilauksessa.
Huhti–toukokuussa järjestetään koulutusta brändityöhön liittyvästä tavasta
ja tyylistä kertoa Vantaasta. Yleiset luennot konkretisoituvat työpajoissa, joita
toimialat voivat esimerkiksi ammattiryhmittäin tilata.
Kesän asuntomessuihin mennessä
uusi ilme ja tyyli on jo vahvasti Vantaan
arkea. Lippukuja liehuu niin kaupungintalolla Tikkurilassa kuin Kivistössäkin.
●● Päivi Rainio
Kuskiton kyyti vie messuille
Kesän asuntomessuilla
tulee työskentelemään noin
30 kesätyöntekijää mutta
vielä suurempi joukko
kaupungin vakinaista
väkeä. Mitä tekemässä?
KUVA SAMI LIEVONEN
Yhdessä tehty
Uutta ilmettä pikku hiljaa
K
aupunki esittelee omalla osastollaan ensisijaisesti Vantaata
asuinpaikkana. Kivistön lisäksi
esillä ovat Kehäradan varren
muut alueet kuten Leinelä ja Aviapolis.
Myös vanhat keskustat esittäytyvät.
Yritysvieraat saavat tietoa sijoittumispaikoista eri puolilla kaupunkia; Vehkala, Akseli, Aviapolis…
Tapahtumat tekevät kaupungista
elävän ja kiinnostavan. Siksi messuvieraille jaetaan lehteä, joka kertoo
Vantaan kesästä, sen runsaista vaihtoehdoista. Samalla julkaisu palvelee
matkailijoita.
Heinäkuussa messuille odotetaan
enemmän kuluttaja-asiakkaita, loppukuusta ja elokuussa tulee kymmenittäin
ryhmävieraita. Vantaa järjestää elo-
Messualueen talot valmistuvat vauhdilla.
kuussa ystäväkuntatapahtuman, jonka vieraat tutustuvat myös messuihin.
Kaikkeen tähän on rekrytoitu mukaan vakinaisia työntekijöitä, jotka
osaavat edustavasti kertoa messuvieraille kaupungin mahdollisuuksista.
Lähes 30 kesätyöntekijää ovat heidän
apunaan. Kesätyöntekijöissä on myös
sirkustaiteen harjoittelijoita, jotka viihdyttävät vieraita.
Kivistön aseman ja messuportin
välillä kulkee kuskiton auto, City Mobil.
Sen käyttöä tarkkailee joukko tekniikan
opiskelijoita ja käyttöön opastavat liiketalouden ja viestinnän opiskelijat.
Alueen tuleva asukastila on kaupungin käytössä messujen ajan. Siellä vantaalaiset järjestöt esittäytyvät
yhdessä Älykkään asumisen teeman
kanssa.
●● Päivi Rainio
17
Vautsi
Vautsi
Kesätöissä Vantaan kaupungilla
19-vuotias Rosaana Sallo oli viime kesänä Vantaan kaupungilla Henkilöstöpalveluissa kesätöissä. Hän löysi
kesätyöpaikan googlettamalla kesätyöt ja päätyi www.tyonhaku.vantaa.
fi-sivustolle.
– Sivusto oli helppokäyttöinen ja
samalla hakemuksella pystyin hakemaan useampaan paikkaan, Rosaana
kiittelee.
Rosaana opiskelee Kauppiaitten
Kauppaoppilaitos Mercuriassa ja kesätyöt Hepassa sisälsivät monenlaisia toimistotöitä, kuten palkkioiden laskentaa,
rekrytoinnin tuen avustavia tehtäviä
ja arkistointia. Kesätyöt poikivat myös
työharjoittelujakson Hepassa, jota Rosaana parhaillaan suorittaa. Hän valmistuu toukokuussa ja kesäkuussa on
edessä lisää töitä: määräaikainen työsuhde niin ikään Henkilöstöpalveluissa.
UPS!
Rosaanalla on hyvä kuva kaupungista työnantajana ja sanoo,
että hänestä ainakin on pidetty hyvää huolta. Hän on valmis suosittelemaan kaupunkia työnantajana, mutta muistuttaa, että nuortenkin täytyy
olla itse motivoituneita edetäkseen.
Rosaana itse vinkkasi eräälle opettajalleen Vantaan kaupungin kesätyöpaikoista.
– Yhteisiä tapahtumia kesätyöntekijöille voisi olla enemmän. Alussa
on halukkaille Kesätyö-info, mutta
vapaamuotoista yhteistä toimintaa
voisi olla enemmänkin. Infossa voisi
olla puhumassa nuoria, jotka ovat olleet Vantaan kaupungilla töissä. Se
koskettaisi enemmän.
●● Teksti ja kuva Eeva Vierros
Työelämässä sattuu ja tapahtuu
Työmatkatapaturma, jossa ulkopuolinen on aiheuttaja
Työpaikan ja asunnon välisillä
työmatkoilla sattui v. 2014 Vantaan
kaupungin työntekijöille 121
korvauksiin johtanutta tapaturmaa.
T
iina lähti työvuoron loputtua
kotiin ajelemaan polkupyörällä.
Tiellä tuli vastaan vanha rouva
taluttaen koiraansa. Koira huomasi jotain mielenkiintoista tien toisella
puolella ja syöksyi tien yli. Tiina väisti
koiraa ja kaatui pyörällään.
Koiran taluttaja auttoi hänet pystyyn ja kyseli huolestuneena, kävikö
pahasti?
Tiina selittää pelästyneelle rouvalle, että ei sattunut mitään, mutta otti
18
varmuuden vuoksi rouvan yhteystiedot. Hän jatkoi matkaansa kiittäen onneaan, kun selvisi vain säikähdyksellä
rytäkästä.
Mutta muutaman tunnin kuluttua
kotona alkoi kipuilu kyljessä. Kivut kovenivat ja Tiina hakeutui päivystykseen.
Röntgenkuvassa todettiin, että Tiinalta
oli murtunut kaksi kylkiluuta kaatuessa.
Tiina sai särkylääkkeitä ja tapaturmas-
TOP 3 työmatkatapaturmat:
1. liukastumiset, kompastumiset
2. polkupyörällä onnettomuuteen
joutuminen, kaatuminen
3. liikenneonnettomuudet autolla tai
jalankulkijana
25 % Vantaan kaupungin työntekijöille sattuneista tapaturmista oli
v. 2014 työmatkatapaturmia (työpaikan ja asunnon väliset matkat).
ta työkyvyttömyystodistuksen kahdeksi
viikoksi.
Koska tapaturman aiheuttaja oli ulkopuolinen tekijä, eli tässä tapauksessa
koira, niin koiranomistaja on velvollinen
korvaamaan tapaturmasta aiheutuneet
kustannukset. Tästä syystä on aina
otettava ulkopuoliselta tapaturman
aiheuttajalta yhteystiedot. Vakuutusyhtiöt sitten keskenään neuvottelevat
kuka on korvausvelvollinen.
Polttolaitos tuli
– lajittelu ja kierrätys jatkuvat entistä
tärkeämpinä
J
ätteenpolttolaitoksen käynnistymisen myötä Vantaalla
syntyvä sekajäte, joka ennen
päätyi Ämmässuon kaatopaikalle, viedään nyt poltettavaksi Långmossebergissä sijaitsevaan Vantaan
Energian polttolaitokseen. Jätevoimalassa pystytään käsittelemään noin
320 000 tonnia jätettä vuosittain. Voimalaan päätyy tällä hetkellä pääkaupunkilaisten, Kirkkonummen ja Nurmijärven sekajätteet.
Sekajätteen polttaminen ei vähennä jätteiden lajittelun merkitystä.
Päinvastoin tiettyjen jätteiden, kuten
metallin, lasin ja biojätteen lajittelu on
entistäkin tärkeämpää. Esimerkiksi paperikuitu voidaan kierrättää 4-7 kertaa
ennen polttamista, joten ympäristönäkökulmasta paperin polttaminen energiaksi ensimmäisen käyttökerran
jälkeen on haaskausta.
Luonnonvarojen
ja energian säästämisen
lisäksi lajittelu on taloudellisestikin kannattavaa.
Sekajäte on edelleen kallein jätelaji, kun taas vaikkapa paperinkeräysastian
tyhjennys täysin ilmaista!
Lajittelun aste vaikuttaakin
suoraan kiinteistön jätekustannuksiin.
Biojätteestä ei voimalaitoksessa saada talteen energiaa ja
biojätteen sisältämät ravinteetkin
menetetään lopullisesti. Oikeaoppisesti lajiteltu biojäte taas päätyy Ämmässuon kompostointilaitokselle, jossa ravinteet saadaan talteen. Kesällä 2015
käynnistyvän Ämmässuon biokaasulaitoksen ansioista myös biojätteen sisältämä energia saadaan hyötykäyttöön,
biokaasun muodossa. Polttolaitokseen
päätynyt metalli aiheuttaa laiterikkoja
ja suuremmat metallikappaleet tukoksia. Tukosten avaaminen ja laitteiden
korjaaminen on työlästä, mikä tuntuu
kukkaroissamme kasvaneina jätekustannuksina ja kalliimpana kaukolämpönä. Metalli saadaan jätevoimalastakin
uusiokäyttöön, mutta paljon kalliimmalla ja energiaa kuluttavammalla tavalla
kuin metallin kierrätys metallinkeräyksen kautta. Voimalaan päätyvää lasia ei voida uusiokäyttää lasina, vaan
se päätyy Ämmässuolle kaatopaikan
täyteaineeksi. Tämä lasiralli aiheuttaa
turhia kustannuksia HSY:lle ja edelleen
jätekustannuksiimme. Lisäksi lasinkierrättämisen ympäristöhyöty menetetään!
Lisätietoa voimalasta Vantaan
energian sivuilla, kohdassa
”tietoa konsernista”:
http://www.vantaanenergia.fi
Kaupungin jäte- ja
kierrätysasiat kootusti
Avaimessa
Tahtoisitko parantaa työpaikkasi jätteiden lajittelua tai oletko vaikkapa
hankkimassa uusia kalusteita? Tutustu
Avaimen kierrätys- ja lajittelusivuille,
jonne on koottu kaupungin kiinteistöjen
jätteiden lajitteluun koskevia neuvoja ja
ohjeita sekä käytäntöjä kaupungin tavaroiden kierrättämiseen.
http://avain.vantaa.fi/palvelut/
osallistuminen/tavarakierratys_
ja_jatelajittelu
HSY:n Kiitos kun lajittelet -kampanja
jakaa pääkaupunkilaisille ajankohtaista tietoa lajittelusta ja kierrätyksestä.
Kampanjan keulakuvana on toimittaja
Arman Alizad, jonka johdolla eri julkisuuden henkilöt kertovat lajittelukäytännöistään hauskojen videoiden välityksellä. www.kiitoskunlajittelet.fi.
●● Teksti Tarja Mykkänen
19
Vautsi
Vautsi
Toimiiko HR-työpöytä tänään?
Maanantaina 23. maaliskuuta elettiin jännittäviä hetkiä
Henkilöstöpalvelut -yksikössä. Toimisiko uusi
HR-työpöytä vihdoin niin kuin oli luvattu? No, eihän
se toiminut. Taaskaan, oli monen ajatus. Aamun alkuvaikeuksien jälkeen järjestelmän toimittajat kuitenkin
saivat työpöydän toimimaan. Henkilöstöpalveluissa
hurrattiin ja huokailtiin helpotuksesta.
Tanja Painilainen kokee, että uuden HR-työpöydän kehitysmahdollisuudet ovat hyvät.
T
ietojärjestelmien suunnittelu
ja toteuttaminen on hankalaa
ja usein niiden toteutus pitkittyy miltei yli sietokyvyn. Matkan varrella tulee eteen uusia asioita
ja ratkaisemattomia ongelmia, joita ei
ole osattu määritellä etukäteen. Määrittelyvaihe järjestelmien toteuttamisessa
on äärimmäisen tärkeää ja siihen pitäisi uhrata paljon aikaa ja ajatusta.
Henkilöstöpalveluiden sovelluspäällikkö Tanja Painilaisen mukaan uuden järjestelmän toteutus on kestänyt
kauan ja tie on ollut takkuinen.
– Mutta lopputulos on erinomainen.
Nyt ohjelma toimii ja sen kehitysmahdollisuudet ovat hyvät, hän kertoo.
HR-työpöytää kayttää suuri mää-
20
rä ihmisiä, joten sen toimivuus on todella tärkeää. Viime vuoden aikana
HR-työpöytää oli käyttänyt 13 500 eri
käyttäjää.
eVälke vaati uudistusta
HR-työpöydän uusimisen tarve alkoi
Välkkeestä. Lähtökohtana oli se, että
uudelle HR-työpöydälle tulee kaikki
vanhan HR-työpöydän toiminnallisuudet ja uutena asiana Välke eli aktiivinen
välittäminen. Varsinainen määrittely
tehtiin vain Välkeen osalta.
– Uutta eVälkettä määriteltäessä
huomattiin, että HR-työpöytä pitää
uusia kokonaan, että heräte saataisiin
toimimaan halutulla tavalla. Nyt uusittu
ohjelma laskee automaattisesti Välke-
ajat, ja jos rajat ylittyvät ohjelma lähettää herätteen automaattisesti sekä
työntekijälle että esimiehelle
eVälkkeen tilaajana toimi Henkilöstökeskuksen Työnantajapalvelut ja
Henkilöstöpalveluiden rooli järjestelmätiimissä oli olla tulkkina.
– Eli me emme Hepassa vaikuttaneet varsinaisesti sisällölliseen määrittelyyn, mutta tulkitsimme tilaajan
tahtotilaa määrittelyksi, jota myös järjestelmäntoimittaja ymmärtäisi. Lisäksi muistuttelimme siitä, että ei riitä jos
jostain asiasta on ollut puhetta, vaan
se pitää myös olla tilauksessa mustaa
valkoisella.
Uusittu herätetoiminto avaa polkuja uusille ideoille. Automaattiset
herätteet voisivat tulevaisuudessa
muistuttaa esimerkiksi päättyvästä
määräaikaisesta työsuhteesta tai vuorotteluvapaan loppumisesta. Tai lähestyvistä 50- ja 60-vuotismerkkipäivistä
voisi tulla herätteitä esimiehelle.
Uudessa ohjelmassa on
satsattu käytettävyyteen ja
ulkoasuun
Vanhalla HR-työpöydällä melkein kaikki
asiat oli ympätty yhdelle etusivulle. Uudessa on kiinnitetty enemmän huomioita käytettävyyteen ja visuaalisuuteen.
Työntekijöiden etusivulla on avattavien
otsikoiden takana käsitellyt ja keskeneräiset hakemukset. Esimiehellä on hänelle käsittelyyn tulleet hakemukset eli
ns. herätteet. Molemmilla on lisäksi oikeassa reunassa otsikoita, joiden takaa
pääsee tekemään uusia hakemuksia ja
ilmoituksia. Lisäksi etusivulla on ”Tiedotus” -kohta, jonka alla on HR-työpöytään liittyviä ajankohtaisia tiedotuksia.
– Lisäksi merkittävä parannus tuli
sijaisuuskäsittelyyn. Aikaisemmin sijaiseksi valittu esimies sai sijaistettavistaan vain herätteet ja pääsi käsittelemään hakemuksia, mutta ei nähnyt
muita tietoja tai päässyt tekemään
asioita. Nyt kuin sijaistoiminto laite-
HR-työpöytä, työntekijän näkymä.
taan päälle, niin sijainen pääsee käsittelemään alaisia aivan kuten esimieskin.
Ainoana poikkeuksena ovat eVälkeen herätteet. Ne eivät ohjaudu sijaiselle, sanoo
Tanja.
Sijaistoiminnossa on pari muutakin
muutosta. Ohjelma ei enää siirrä herätteitä esimieheltä sijaiselle, vaan ne näkyvät oikean esimiehen lisäksi sijaisella.
Tällä vältetään herätteiden häviäminen
Esimiehen näkymä.
sijaisuusketjussa. Lisäksi sijaiseksi valittavalla ei tarvitse enää olla eHijatin esimiesrekisterissä omaa numeroa, vaan sijaiseksi
voidaan valita kuka tahansa.
– Uutta on myös se, että vanhalla
HR-työpöydällä esimies näki vain kenet
oli laittanut omaksi sijaisekseen, mutta
uudessa hän näkee myös ketkä ovat laittaneet hänet sijaisekseen kohdassa ”Sijaiseni ja Sijaisuuteni”.
Matkan varrella opittua
Kolme vinkkiä
1.
Jos et osaa, niin katso
”Ohjeet ja linkit” -välilehdeltä tai hyödynnä tukipuhelinta
p. 040 754 2750, arkisin 8–16,
30.4. saakka. Toimittaja vastaa
ongelmatilanteisiin.
2.
HR-työpöydällä ei ole
erillistä kirjaudu ulos
painiketta, selain vain suljetaan
3.
”Hakemukset ja
ilmoitukset”-välilehti. Hakemuksissa tärkeää on tilatieto,
josta näkee missä vaiheessa
hakemus on käsittelyssä.
Tanja kertoo oppineensa projektin aikana,
että ei pidä stressata asioista joihin ei voi
vaikuttaa.
– Mutta varmasti jatkossa reagoin aikatauluihin liittyvään sitoutumiseen hanakammin. Voisi pyytää rehellistä aikatauluarviota ja haistaa tällaiset ongelmat.
Myös varmasti olisi hyvä määritellä, mitkä
ovat mahdolliset kovemmat sanktiot, jos
aikataulut pettävät kerta toisensa jälkeen.
Toimittajankaan etu ei ole katteettomat lupaukset.
– Parasta on ollut itse kehittäminen eli
ratkaisujen pähkiminen ja lopulta lopputuloksen näkeminen. Sen, että näkee ohjelman helpottavan oikeasti ihmisten arkea.
Mitä käyttäjän
pitäisi ainakin
osata?
• Työntekijän pitäisi
ainakin tietää mistä
lähtee tekemään uutta
ilmoitusta/hakemusta ja mistä ja miten
katsoo aikaisemmin
tekemiään hakemuksia
ja mitä niiden tilatieto
tarkoittaa. Lomakkeet
on tehty niin, että ne
pystyy täyttämään
ja lähettämään ilman
käyttöohjetta, mutta
tarvittaessa jokaiseen
toiminnallisuuteen löytyy ohjeistus.
• Esimiehen pitää em.
asioiden lisäksi osata
tietysti ainakin käsitellä
saapuneista hakemuksia sekä laittaa itselleen poissaolon ajaksi
sijainen.
●● Teksti ja kuva Eeva Vierros
21
Vautsi
Vautsi
Kunta 10 - Faktat
Työyhteisötaidot
nousuun!
Kaupungin työyhteisöt saavat Kunta10 -tutkimuksesta
arvokasta tietoa siitä, mitä asioita yksikössä pitäisi
kehittää. Henkilöstöpalveluissa huomattiin kaksi
vuotta sitten, että kehittämistä tarvitaan muun
muassa työyhteisötaidoissa.
A
sia nostettiin pöydälle ja ryhdyttiin toimenpiteisiin.
Henkilöstöpalvelut aloittivat työn kehittämisen hankkeen, johon koko yksikön väki osallistui.
Paljon puhuttiin ammatillisesta vuorovaikutuksesta kehittämispäivässä.
Tämän jälkeen johto määritteli organisaatiotasoiset tavoitteensa ja tiimit
määrittelivät omat vuorovaikutustavoitteensa.
Vuorovaikutustaitojen kehittämiseen osallistui kouluttajia organisaation ulko- ja sisäpuolelta. Kehitys ja
oppiminen ovat mahdollisia vain, jos
työntekijät ovat sitoutuneita, joten
myös työntekijät määrittelivät omat
henkilökohtaiset ammatilliset tavoitteensa.
Työyhteisö työskenteli vertaispareissa, joissa pari valittiin toisesta tiimistä, ja mieluiten sellainen henkilö jota
ei etukäteen tunnettu. Paritapaamisia
oli noin kolmen viikon välein. Hankkeen
aikana työntekijät oppivat näkemään
myös oman itsensä kehittämisen mahdollisuudet. He huomasivat, että samoja asioita voi tehdä monella eri tapaa.
Kollegan tapa saattoikin olla parempi.
Tuula Kirvesmäki, Henkilöstöpalvelujen
esimies kertoo, että kehittäminen näkyy
konkreettisesti toisten työn arvostuksen
nousuna.
– Vaikka vertaisparitapaamisia
aluksi vastustettiin, ovat ne kuitenkin
murtaneet ennakkoasenteita ja lisänneet vertaisparin työtehtävien tuntemusta ja arvostusta, Tuula sanoo.
VANTAAN HYVIS 2015
Vuoden teema:
HYVÄN JA HUOLEN
PUHEEKSI OTTO
• Kunta10-tutkimus on Työterveyslaitoksen johtama monivuotinen
seurantatutkimus, jossa seurataan
henkilöstön hyvinvointia ja työelämän kehittymistä 11 kunnassa.
• Esimiehelle työkalu työyhteisön
kehittämiseen.
• Työntekijälle väylä antaa palautetta ja vaikuttaa oman työyhteisön
kehittämiseen.
• Vantaan kaupungille väline kaupunkitasoisten strategisten tavoitteiden
toteutumisen arviointiin.
Muutoksiin on helpompi suhtautua
myönteisemmin, kun on itse saanut olla
kehittämässä muutostekijöitä. Hepassa
on nyt menty monessa Kunta 10 -tutkimuksen mittarissa eteenpäin ja erityisesti juuri työyhteisön kehittämisessä.
Kunta10-tutkimus on Työterveyslaitoksen seurantatutkimus, jossa seurataan
kunnallisella tasolla henkilöstön hyvinvointia ja työelämän kehittymistä. Vuoden 2014 tutkimuksessa Vantaan kaupunki työpaikkana sai henkilöstöltään
hieman edelliskertaa paremman yleisarvion.
●● Teksti Eeva Vierros
H
Y
V
I
S
Hyvä terveys
Yhdessä enemmän
Vahva vanhemmuus
Iloa harrastuksista
Sydämellä sitoutuen
HYVISTEN TOTEUTTAMAT
HYVÄT TEOT
Olemme Vantaan Hyviksiä. Kohtaamme
lapset ja nuoret arvokkaina yksilöinä.
Opettelemme kohtaamaan, kuuntelemaan
ja antamaan positiivista palautetta.
Kehitämme toimintaamme yhdessä lasten
ja nuorten kanssa.
Lisäämme yhteistä työtä kumppaneiden kanssa.
HYVIEN TEKOJEN
TOTEUTUMISTA TUKEVAT
HYVIS-lähettiläät
Kampanja sosiaalisessa mediassa
Case-koulutus
HYVIS-seminaari 30.10.2015
HYVIS-kilpailu ja -palkinnot
Kehu lapsi päivässä! -kampanja
Hyvis-Hemmo Vantaan asuntomessuilla
22
VANTAAN HYVIKSET
ovat Vantaan kaupungin,
seurakuntien ja järjestöjen
työntekijöitä ja vapaaehtoisia.
Perustoimeentulotuki siirtyy
Kelan hoidettavaksi
Perustoimeentulotuen
myöntäminen ja
maksaminen siirtyvät
Kansaneläkelaitoksen
hoidettavaksi vuoden
2017 alussa. Eduskunta
on hyväksynyt 12.3.2015
toimeentulotukilain
muutokset. Vantaan
kaupunki ja Kela pitoloivat
nyt käytännössä, miten
perustoimeentulotukea
haetaan Kelan kautta.
P
ilotoinnissa olevan toimintamallin mukaisesti Kansaneläkelaitoksen Vantaan paikallistoimiston palveluneuvojat
ottavat vastaan kunnan toimeentulotuen hakemuksia ja kirjaavat ne Vantaan asiakastietojärjestelmään, jonne
heillä on rajatut pääsyoikeudet. Kelan työtekijät tarkastavat asiakkaan
väestörekisteritiedot, tarkastavat ja
tarvittaessa kiirehtivät ensisijaisten
Kelassa olevien etuuksien käsittelyä
ja vievät toimeentulotukihakemuksen
tulolaskelmaan Kelan maksussa olevat etuudet.
Tämän lisäksi palveluohjauksena
ja oheispalveluna Kelan Vantaan toimistoissa asioiville toimeentulotuen
asiakkaille annetaan palveluohjausta, otetaan vastaan toimeentulotukihakemuksen liitteitä ja kerrotaan hakemuksen käsittelyn tilasta. Päätös
toimeentulotuesta tehdään kuitenkin
vuoden 2016 loppuun asti kaupungin
organisaatiossa.
Vuoden 2017 alusta lähtien asiakas hakee koko Suomessa toimeentulotukea pääasiassa Kelasta. Jos asiakkaalla on lisäksi sellaisia yllättäviä
tai erityisiä menoja, joita perustoimeentulotuki ei riitä kattamaan, asiakas kääntyy kunnan puoleen. Kunnan tehtäväksi jää lainmuutoksen
jälkeenkin myöntää täydentävä ja
ehkäisevä toimeentulotuki, jotka molemmat edellyttävät harkintaa. Kela
varmistaa, että asiakkaat ohjataan
sosiaalityön palvelujen piiriin niiden
perusteiden mukaan, joista Kela ja
kunnat ovat yhdessä sopineet.
Asiakkaalla säilyy oikeus keskusteluun kunnan sosiaaliviranomaisen
kanssa. Lisäksi hänelle taataan uuden
lain mukaan mahdollisuus keskustella perustoimeentulotukeen liittyvistä
asioista myös Kelan toimihenkilön
kanssa.
STM jatkaa sote-uudistuksen
valmistelua
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti kokouksessaan 5. maaliskuuta, ettei sillä ole edellytyksiä
jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämislain käsittelyä tällä vaalikaudella.
Hallituksen esitys uudeksi sotejärjestämislaiksi annettiin eduskunnalle 4.12.2014. Hallituksen esitys lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Perustuslakivaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta ja talousvaliokunta antoivat helmikuussa
asiasta lausunnot sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Perustuslakivaliokunta
edellytti esitykseen muutoksia.
Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua. Katso lisää sosiaali- ja terveysministeriön
internet-sivuilta: www.stm.fi
Kartanonkosken neuvola
palkittiin työpaikkana
Sosiaali- ja terveysministeriö on
myöntänyt 19 vetovoimaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikalle
tunnustuksen. Palkituilla työpaikoilla
on luotu uusia toimintatapoja henkilöstön hyvinvoinnin ja sitoutumisen lisäämiseen. Vantaan Kartanonkosken
neuvola on yksi palkituista.
Kartanonkosken neuvolassa iloitaan tunnustuksesta.
– Olemme todella ylpeitä tästä.
Vanha työntekijämme ilmoitti meidät
ehdolle. Se kertoo jo paljon, minkälainen työpaikkamme on, arvioi vuodesta 2008 Kartanonkoskella työskennellyt terveydenhoitaja Eeva Kukkonen.
– Meillä tehdään aktiivisesti asioita työhyvinvoinnin eteen. Ilmapiiri
on kannustava ja avoin, ja jokainen
saa olla oma itsensä. Myös huonot
päivät, virheet ja kaikenlaiset tunteet
ovat sallittuja. Kahvihuoneessamme
on muistin virkistyksenä työnohjaustaulu, johon on kirjoitettu asioita, joissa me olemme hyviä.
Tunnustuksen saamisen kriteereinä olivat muun muassa yhteisöllisyys,
mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja työntekijöiden työssä jatkamisen tukeminen. Nämä asiat toteutuvat
Kartanonkoskella monella tavalla.
Palkinnot jaettiin osana sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäsohjelmaa, jonka tarkoituksena on
varmistaa sote-alan työvoima tulevaisuudessakin. Mielekäs-ohjelma nostaa
esiin työpaikkojen toimivia käytäntöjä
ja pyrkii lisäämään mielenkiintoa alaa
kohtaan. Ohjelman toteuttamisesta
vastaa Työterveyslaitos.
●● Teksti Vappu Vienamo
23
Vautsi
Vautsi
Työhyvinvoinnin tapahtumia
Selkäluennot
kaupungintalon
valtuustosalissa
Selkä työssä -hanke järjestää keväällä
Henkilöstökeskuksen kanssa hyvinvointia ja
selän terveyttä edistävän luennon kaupungintalon valtuustosalissa: 20.5. klo 15.0016.00, Työn kuormitus, stressi ja uni.
Luennoista tarkempaa tietoa intrassa
(Palvelut> Terveys ja hyvinvointi >
Liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi)
Hyvä työyhteisö
-palkinnon hakuohje 2015
Hyvä työyhteisö -palkintoa haetaan vastaamalla hakulomakkeen kysymyksiin huolellisesti. Tarvittaessa hakemusta voi täydentää
liittein. Arviointityöryhmä perehtyy hakemuksiin ja tekee tarvittaessa työyhteisökäyntejä.
Ehdotukset palkittavista työyhteisöistä käsitellään kaupungin yhteistoimintaryhmässä loppuvuodesta 2015. Tammikuussa 2016
pidetään palkintojenjakotilaisuus, jossa kaupunginjohtaja luovuttaa palkinnon valitulle
työyhteisölle.
Hakemukset tulee lähettää 30.10.2015 mennessä sähköpostitse henkilöstökeskukseen
osoitteella henkilostokeskus@vantaa.fi. Hakemukseen tulee liittää työolojen arviointilomake, yksikön Kunta10 -tulokset sekä työolojen arvioinnin ja Kunta10:n yhteiset nostot.
Hakulomake intrassa:
(Palvelut> Terveys ja hyvinvointi >
Työhyvinvoinnin johtaminen)
24
Hae hyvinvoinnin
edistämisen tukea
Kaupunki tukee henkilöstönsä hyvinvoinnin
edistämistä ns. liikunnan tukirahalla. Tukea
myönnetään suunnitelmalliseen terveyttä ja
hyvinvointia edistävään ryhmätoimintaan.
Tukea voivat hakea työyhteisöt sekä nykyiset
tai uudet liikuntakerhot vapaa-ajalla tapahtuvaan toimintaan.
Hakuohje
Liikuntakerhojen osalta toiminnan tulee olla
avointa ja siitä tulee tiedottaa koko henkilöstölle. Tukea myönnetään maksimissaan 50
prosenttia tukeen hyväksyttävissä olevista kuluista. Palveluita voi tilata esim. Aikuisopistolta
tai Vantaan Työterveys liikelaitokselta.
Tukea voi saada
• vain Vantaan kaupungin henkilöstö
• työyhteisön toimintaan, jolla tuetaan
liikunnan ja hyvinvointia tukevan toiminnan
käynnistämistä ja aloittamista
• sama työyhteisö vain puoleksi vuodeksi
kerrallaan (kevätkausi/syyskausi) ja vain
kerran saman vuoden aikana
• liikuntakerhojen osalta uusien jäsenten
starttitoimintaan
• liikuntakerhot toimintavuodeksi kerrallaan
tai puolivuotiskaudeksi
Omavastuuosuus
Toimintaan osallistuvien henkilöiden tulee
osallistua kustannuksiin omavastuuosuudella,
jonka suuruus tulee ilmetä hakemuksesta.
Hakuaika
Hakemukset syksyn 2015 toiminnan osalta
31.8.2015 mennessä sähköpostitse
henkilostokeskus@vantaa.fi
Päätökset tehdään syyskuussa 2015.
25
Vautsi
Vautsi
Apotissa tieto virtaa
turvallisesti eri asiointipisteisiin
Apotti-hanke on Vantaan,
Helsingin, Kauniaisten,
Kirkkonummen ja HUSin
yhteinen ponnistus
sosiaali- ja terveyspalvelujen
parantamiseksi.
A
potissa halutaan saada kuntalaista koskevat ajantasaiset tiedot käytettäviksi ilman
viiveitä paikassa, jossa hän
asioi. Tämä lisää asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä nopeuttaa palvelua.
Kun tilalle tulee vanhat järjestelmät korvaava yhtenäinen järjestelmä, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tiedot ovat
Apotti-alueella sekä kuntalaisen itsen-
sä että ammattilaisten käytössä ajasta
ja paikasta riippumatta – kuntalaisen
suostumuksella tietenkin.
Apotissa pyritään myös lisäämään
vaihtoehtoja asiointiin. Tulevaisuudessa kuntalaiselle tarjotaan enemmän
mahdollisuuksia sähköisiin palveluihin
perinteisten kanavien rinnalla. Sähköisestä portaalista voi esimerkiksi varata
aikoja, täyttää tukihakemuksen tai katsoa laboratoriotulokset. Sinne voi lisätä kotimittausarvoja ja -lääkitystietoja
sekä täyttää esitietolomakkeita ennen
asiointia. Järjestelmästä saa myös ohjeita ja herätteitä oman hyvinvointinsa
parantamiseen sekä vinkkejä matalan
kynnyksen palveluihin.
Apotti tukee ammattilaisen
työtä
Tavoitteena on, että ammattilaiset saavat käyttäjäystävällisen työkalun, joka
tukee ja sujuvoittaa työtä. Hyvä asiakas- ja potilastietojärjestelmä lyhentää
tietojen etsintään käytettävää aikaa ja
antaa paremman kuvan asiakkaan ja
potilaan tilanteesta. Kun tiedot ovat sujuvasti saatavilla, jää henkilökunnalle
enemmän aikaa asiakas- ja hoitotyöhön.
Järjestelmä tarjoaa tukea myös
päätöksentekoon ja asiakas- ja hoitotyöhön erilaisilla muistutuksilla ja he-
26
Apotti pähkinänkuoressa
• A
potissa ovat mukana Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja HUS. Muut HUS-kunnat voivat
liittyä Apottiin KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta.
• Apotissa hankitaan maailman ensimmäistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä tietojärjestelmää.
Siksi hankkeesta puhuttaessa on tärkeää mainita
sekä asiakas että potilas.
• Hankintaa suunnittelemassa, toteuttamassa ja eri
järjestelmiä arvioimassa on ollut mukana sekä kuntalaisia että satoja sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja tietotekniikan ammattilaisia Apotti-kunnista
ja HUS:sta.
• Tällä hetkellä on tarjolla kaksi tarjoajaa, CGI ja
Epic. Lopullinen valinta tehdään loppukesästä
2015.
• Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi Apotin tarjouspyynnön 23.3. Seuraavaksi Vantaan päätettäväksi tulee työnimellä Apotti Oy kulkevan yhtiön
perustaminen ja loppukesästä 2015 itse järjestelmätoimittajan valitseminen.
• Järjestelmä otetaan käyttöön portaittain hankkeen
jäsenorganisaatioissa. Apotin pilotointi on suunniteltu käynnistettäväksi Vantaalla vuonna 2017. Pilotoinnista tiedotetaan henkilökunnalle erikseen, kun
sen tilanne varmistuu.
rätteillä. Näin se helpottaa ammattilaisten muistitaakkaa ja parantaa toiminnan
laatua. Järjestelmään voidaan esimerkiksi rakentaa toimintaprotokolla, joka seuraa sitä, otetaanko sydäninfarktin hoidon
yhteydessä sydänfilmi sovituin välein,
onko sovitut muut tutkimukset otettu ja
onko huomioitu suositeltujen lääkkeiden
käyttö. Jos näin ei ole tehty, järjestelmä
huomauttaa siitä. Toisaalta järjestelmästä saadaan arvokasta tietoa työn kehittämiseen ja johtamiseen.
Vaikka Apotista puhutaan helposti pelkkänä tietojärjestelmänä, on kyse
ensisijaisesti toiminnanmuutoksesta. Tavoitteena on luoda yhtenäiset toimintatavat, joilla voidaan tarjota kuntalaisille
asiakaslähtöistä, sujuvaa, laadukasta ja
kustannustehokasta palvelua. Yhtenäisemmät toimintatavat mahdollistavat toiminnan tehokkaamman johtamisen, sillä
esimerkiksi päällekkäinen kehittämistyö
vähenee.
Apotin tuomia hyötyjä
• A
mmattilaisille jää enemmän aikaa kuntalaisten
palveluun ja hoitoon, kun tietokoneella kuluu vähemmän aikaa
• Asiakas-/potilasturvallisuus parantuu
• Lyhyemmät jonotusajat asiakkaalle
• Eri käyttäjäryhmät huomioitu: kuntalainen päättää
itse, hoitaako asioitaan perinteisesti, sähköisesti
tai näiden yhdistelmänä.
• Tehokkampaa moniammatillista yhteistyötä asiakkaan/potilaan hyväksi, mikäli kuntalainen antaa
suostumuksen tietojensa käyttöön
• Ei aikaan tai paikkaan sidottu: omia tietojaan voi
tarkastella kotikoneelta, tabletilla tai kännykällä ja
tiedot ovat aina ajan tasalla myös ammattilaisten
järjestelmässä
• Esimerkkejä portaalin toiminnoista: sähköiset ajanvaraukset, kotimittaus- ja lääkitystietojen lisääminen sekä esitietolomakkeiden ja erilaisten hakemusten täyttäminen suoraan portaaliin, ohjeita ja
herätteitä oman hyvinvoinnin parantamiseen
●● Teksti Marja Valjus, Tuulia Halttunen
27
Vautsi
Vautsi
Vantaan savuttomuutta
selvitettiin kyselyllä
Kaupunki julistautui savuttomaksi vuonna
2011. Nyt on selvitetty kyselyn avulla, miten
hyvin savuttomuuden kriteerit täyttyvät ja
missä asioissa vielä on kehittämisen varaa.
S
avuton kunta -ohjelman tavoitteena on, että savuton toimintakulttuuri on yleisesti käytössä oleva toimintamalli koko Suomessa. Kunnan savuttomuuden
tukemisen tavoitteena on sekä työntekijöiden että
asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Työpaikoilla pyritään edistämään tupakoimattomuutta ja tukemaan
tupakoinnin lopettamista haluavia.
Jo 76 % Suomen kunnista (243 kuntaa) on tehnyt päätöksen savuttoman toiminnan kehittämisestä. Vantaa on ollut
savuton kunta jo neljä vuotta. Vantaan kaupungin sosiaali- ja
terveydenhuollon toimiala vastaa toimenpideohjelman jatkoseurannasta ja arvioinnista.
Savuton kunta ohjelman toimeenpano sisältää 10 kriteeriä,
joiden toteutumista selvitettiin Vantaalla syksyllä esimiehille
suunnatun kyselyn avulla. Kyselyn tilastollisen analyysin teki
Yrkeshögskolan Arcada.
Toimialojen savuttomuutta
edistävät yhdyshenkilöt:
Savuttoman kaupungin kriteerit
Kaupunginjohtajan toimiala: Hanna Ormio
Konserni- ja asukaspalvelut: Tuula Muje
Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Riikka Lindholm
Sivistystoimi: Pirkko Nurmi
Sosiaali- ja terveystoimi: Heini Koskensalo-Kleemola
• Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 §:n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa sekä ulkoalueilla. Tupakointikiellot on
merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla tai julisteilla.
• Mahdolliset aikuisten käyttämät tupakointipaikat on sijoitettu ulos vähemmän näkyvästi siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan sisätiloihin.
• Kunta valvoo tupakkalain 14 a §:n sekä valtakunnallisen tupakkalain
valvontaohjelman mukaisesti lain noudattamista alueellaan.
• Tupakkatuotteita ei myydä kunnan hallinnoimissa tiloissa.
• Kunta on savuton työpaikka toimien esimerkkinä paikallisille yksityisen
sektorin toimijoille.
• Kunnan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia.
• Savuttomuus mainitaan kunnan työpaikkailmoituksissa.
• Työaikana ei tupakoida.
• Kunnan tupakoiville työntekijöille tarjotaan tukea tupakoinnin lopettamisessa.
• Tupakoinnin aloittamisen ehkäisy, savuttomien elinympäristöjen turvaaminen sekä tupakasta vieroituksen tuki on kirjattu osaksi terveydenhuoltolain velvoittamia terveyden edistämisen tavoitteita ja toimenpiteitä, ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan.
Mitä tehdä jos tupakoit ja
haluaisit lopettaa:
• O
ta yhteyttä työterveyshuoltoon
• Tee itsellesi sähköinen terveystarkastus (https://star.
duodecim.fi/star/) ja aloita sen tarjoama valmennus. Vaihtoehtoina tupakoinnin lopettamisen valmistelu,
tupakoinnin vähentäminen
• Työterveyshuolto voi ohjata sinut oman terveyskeskuksesi tupakan vieroitusryhmään
• Työterveyslääkäri voi kirjoittaa sinulle vieroituslääkkeitä
• Voit perustaa oman ryhmän ja hakea tukea
kaupungilta
28
Kyselyyn vastasi 244 henkilöä,
vastaukset jakautuivat
eri toimialojen kesken
seuraavasti:
• Konserni- ja asukaspalvelut 3,3 %
• Maankäyttö, rakentamine, ympäristö 14,8 %
• Kaupunginjohtajan toimiala 2,5 %
• Sivistystoimi 44,7 %
• Sosiaali- ja terveydenhuolto 34,8 %
Kaikki vastaavat tiesivät että Vantaa
on savuton kunta.
Monessa vastauksessa korostui
myös ”en osaa sanoa”- vastausten
suuri määrä. Tämä johtunee osittain
siitä, osa kysymyksistä koski tiettyjen
toimialojen, kuten sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen asiakkaiden
palveluihin liittyviä asioita.
Kyselyn tulosten mukaan Vantaalla toteutuu hyvin tai melko hyvin suurin osa savuttomuuden kriteereistä.
Toimialoittain toteutumisessa on kuitenkin jonkin verran eroja.
Kehitettävää on kuitenkin vielä Savuton Vantaa –kyltityksessä eli tilojen
merkitsemisessä savuttomiksi ja tupakkapaikkojen sijainnin tarkistamisessa,
jotta savu ei kulkeutuisi sisätiloihin. Lisäksi työterveyshuollon tukea ja seurantaa olisi hyvä lisätä. Samoin tietoa
siitä, miten tupakkariippuvuutta hoidetaan Vantaalla, Henkilökunnan tupakointia koskevan henkilöstökeskuksen
ohjeistusta (Tupakointi työaikana) tulisi myös käydä työyhteisössä läpi ja
noudattaa sen mukaisia sääntöjä.
Savuton Vantaa kyselyn tuloksia
on käsitelty toimialojen yhteisessä hyvinvointiryhmässä HYRY:ssä, kaupungin johtoryhmässä ja YTR:ssä. Asia on
esillä myös kaupunginhallituksessa.
Kaupungin toimialat käyvät tuloksia läpi johtoryhmissään ja käynnistävät tarvittavat toimenpiteet 30.6.2015
mennessä. Seurantakysely toteutetaan syksyllä 2015. Lisätietoja löytyy
Avaimesta http://avain.vantaa.fi/toimialat/sosiaali-_ja_terveystoimi/talous-_ja_hallintopalvelut/kehittaminen/prime113/prime101.aspx
●● Teksti Heini Koskensalo-Kleemola
Kuva Pixmac
Y:t tulevat – oletko valmis?
Y
ksityisen sektorin ja julkisen sektorin organisaatiot toimivat enenevissä määrin ympäristössä, jossa muutokset ovat nopeita ja usein
vaikeasti ennakoitavissa. Muutosten nopeudesta huolimatta on
tiettyjä paineita, jotka ovat jo nyt varsin hyvin tiedossa; Suomen
väestön ikääntyy ja eläköityy Euroopan kiivaimmalla tahdilla. Pelkästään
kuntien työvoimasta yli 60 % jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä 160 000 kuntasektorin työntekijää eläköityy. Valtava
eläköitymisaalto tulee tuomaan, ja on jo tuonut, työmarkkinoille kokonaan
uudenlaisen sukupolven – Y-sukupolven.
Y-sukupolvella, tai milleniaaleilla, tarkoitetaan 1980- ja 90-luvuilla syntyneitä nuoria. Näille nuorille tyypillisiä piirteitä ovat, että he kyseenalaistavat itsevaltaiset päätökset eivätkä alistu sääntöihin samassa määrin
kuin edelliset sukupolvet. Johtajilta Y-sukupolvi odottaa erityisesti eettisyyttä, moraalia ja selkärankaa tehdä valtavirtaa vastaan meneviä päätöksiä. Johtamisen on tuettava yhteisöllisyyttä ja inspiroitava luovuutta.
Sosiaalista tietoisuutta ja vastuullisuutta pidetään tärkeänä työnantajan
arvomaailmassa.
Y-sukupolven edustajat ottavat vastuuta itsestään, toimivat ja ajattelevat globaalisti, verkostoituvat ja ovat valmiita ottamaan vastaan palautetta, ohjausta ja rakentavaa kritiikkiä. Keskeinen piirre Y:lle on myös, että
he heittäytyvät helpommin epävarmuuteen työmarkkinoilla ja ovat tietoisia
omasta osaamisestaan. Työn sisällön merkitystä korostetaan.
Useat tutkijat ja aiheeseen perehtyneet ovat kuitenkin muistuttaneet,
että myös Y:n kanssa tarvitaan perinteisiä johtamisen työkaluja. ”Kyllä
hyvä johtaja osaa myös käskeä, kontrolloida ja valvoa porukkansa tuloksia. Myös siihen pitää tänä päivänä panostaa!”, totesi eräs tutkija aihetta
käsitellyssä seminaarissa.
Kuulostaako absurdilta ja vaikealta? Osa on varmasti tätä mieltä. On
kuitenkin tunnustettava realiteetit. Yritykset, kunnat ja valtio tulevat tarvitsemaan kipeästi osaavaa työvoimaa niin palvelujen tuotannon kuin johtamisenkin saralle. Nykymaailmassa yhä tärkeämmäksi elementiksi kilpailtaessa työntekijöistä on noussut työnantajakuva. Miten organisaatio voi
brändätä itsensä niin, että siitä tulee mielenkiintoinen työnhakijan silmissä?
Vastaukseni tähän on johtaminen. Oma ajattelutapani lähtee siitä, että johtaminen pitää nähdä yhtenä organisaation keskeisenä menestystekijänä.
On kuitenkin huomioitavaa, että diginatiivien ja muiden Y:n edustajien vaikutus on varmasti hitaampaa esimerkiksi teollisuudessa ja julkisella
sektorilla kuin mediassa tai ICT-konsultoinnissa. Tämä ei kuitenkaan poista
sitä, etteikö myös näiden organisaatioiden pitäisi alkaa kiinnostua aiheesta.
Y-sukupolven arvot ja käsitykset työstä ja työelämästä
vaikuttavat myös osaavan henkilöstön riittämisen varmistamiseen. Me Seuressa pyrimme jatkuvasti kehittämään
palveluitamme, jotta pystymme mahdollistamaan keikkalaisillemme heidän elämäntilanteisiinsa sopivia töitä sekä
asiakkaillemme osaavia ja motivoituneita työntekijöitä.
”Uusi ei synny vain uudesta vaan myös vanhan
näkemisestä uudessa valossa” -S.Kierkegaard
●● Mikko Kenni
Kirjoittaja työskentelee Seuressa kehittämisjohtajana
sekä edustaa Y-sukupolvea.
29
Vautsi
Vautsi
Kulttuuria kaikille
Virkisty teatteriesityksissä henkilöstöhinnoin
Lipputiedustelut ja varaukset osoitteesta: teatterilippujen.tilaus@vantaa.fi
(YHT Teatterilippujen tilaus). Laittakaa
jo viestin aiheeksi esityksen nimi.
teatteriyhdyshenkilöitä joille lähetän
esityksistä tietoa jaettavaksi työpaikalla. Palautetta esityksistä ja tarjonnasta voi myös lähettää. Kaikki yhteydenotot lippujen tilaus sähköpostiin.
Lisätietoa henkilökunnalle tarjolla
olevista lipuista Avaimesta: Palvelut >
Terveys ja hyvinvointi > Liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi > Kulttuuri
Kansallisteatteri
UUDELLEEN:
SLAVA! Kunnia
Nyt kun olet minun. Kuvassa Esa-Matti Long, Timo Tuominen,
Sari Puumalainen ja Katariina Kaitue. Kuva Yehia Eweis.
Kunniamerkin saivat:
SLAVA Kunnia! Kuvassa
Puntti Valtonen ja Juha Muje.
Kuva Tekla Inari.
18.9 klo 19 Suuri näyttämö
Liput 38€
Varaukset viimeistään 10.8
klo 10 ja lunastus päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin
Ryhmäteatteri
Valheet ja viettelijät
13.8 klo 19 Suomenlinnan kesäteatteri
Liput 30€. Varaukset viimeistään 28.4 klo 10 ja lunastus 18.5.
Helsingin kaupunginteatteri
Billy Elliot
7.10 klo 19
Linnanmäen Peacock
Liput aikuiset 50€/
nuorisolippu 35€
Varaukset 1.9 klo 10 ja lunastus päivämäärä ilmoitetaan
myöhemmin
Syyskuussa kaupunginteatteriin lippuja Onnellinen veli
ja Avoin liitto, Oopperassa
Tosca.
30
Valtion
kunniamerkkejä
työntekijöille
Valtuuston kokouksessa 2.3. jaettiin
kaupungin työntekijöille viime itsenäisyyspäivänä myönnetyt valtion kunniamerkit.
Nyt kun olet minun
7.9 klo 19 Willensauna
Liput 25€
Varaukset viimeistään 10.8
klo 10 ja lunastus päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin
Yhteislaulu lisää tutkitusti hyvinvointia
ja elinvuosia. Tikkurilan kirjaston ja
Vantaan aikuisopiston yhteislauluillat
ovat jo vuoden ajan keränneet yhteen
lähes sata laulajaa. Kaikki ovat
tervetulleita laulutaidoista riippumatta
ja seuraavan lauluillan teemana on
Euroviisut.
Näiden esitysten päivämäärät selviävät lähiaikoina.
Lippuja syksyn näytöksiin voi
jo varata!
Maritta Pesonen, perhepalveluiden johtaja
Matti Lyytikäinen, vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja
Päivi Sillanpää, lukion rehtori
Leea Markkula-Heilamo, yrityspalvelujohtaja
Kirsi-Marja Lievonen, henkilöstöjohtaja
Tarja Lumijärvi, kehittämisjohtaja
Ari Toiva, talous- ja hallintojohtaja
Pauli Outila, taloussuunnittelupäällikkö
Juhani Riihelä, erikoistutkija
Birgitta Kervinen, yhteyspäällikkö
Terttu Mehtonen, sovittelun esimies
Liisa Juustila, aluekoordinaattori
Risto Salminen, palveluesimies
Helena Sallila-Tähtinen, viriketyönohjaaja
Marjatta Kiviharju, lähihoitaja
Sirpa Kumpumäki, kuntohoitaja
Lisää syyskauden ohjelmistoa tulee Avaimeen sitä
mukaan kun teatterista tulee
varausvahvis-tuksia päivämäärineen. Käykää katsomassa tarkemmat tiedot
Avaimesta Palvelut>Terveys
ja hyvinvointi>Liikunta,
kulttuuri ja muu
hyvinvointi>Kulttuuri
Vautsi
Lainavaimo
Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy neljä
kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen kaivataan lukijoita mukaan.
Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai lehden
toimittajalle sähköpostiosoitteella viestinta@vantaa.fi
Anna vinkkejä ja palautetta
Billy Elliot. Kuvassa Antti Keinänen. Kuva Mirka Kleemola.
KUVAAJA LASSE PEKKARINEN
Varaukset ovat sitovia ja liput on
lunastettava esityksen kohdalla mainittuna päivänä klo 15–17.30 Tikkurilan
Vantaa-infosta, Kauppakeskus Dixin
2.krs. Lippuja lunastaessa ei tarvitse
ottaa vuoronumeroa, mutta käteistä
rahaa on varattava mukaan. Dixissä ei
ole automaattia.
Hannele Karlin tulee ilmoitetuksi
ajaksi lippujen kanssa paikalle.
Työpaikoille voi edelleen valita
Henkilöstölle on taas tarjolla
alennettuja pääsylippuja
teatteri- ja oopperaesityksiin.
Lippuja voi ostaa henkilöstöhinnalla myös seuralaiselle.
Tule laulamaan
Euroviisuja
19.5. klo 18–19
Tikkurilan kirjastoon!
Ystävänpäivän aikoihin Tikkurilan kirjastossa laulettiin
rakkaudesta.
Vautsin ilmestymisaikataulu 2015
3/2015 Työhyvinvointi dl 17.6. 4/2015 (teema avoin) dl 4.11. ilmestyy 7.7. (kiinni oleviin toimipisteisiin elokuussa)
ilmestyy 24.11.
31
Hyvä työyhteisö -kilpailu
2015 käynnissä!
Onko työyhteisönne panostanut palvelun, vuorovaikutuksen ja
työilmapiirin kehittämiseen?
Silloin kannattaa osallistua Vantaan kaupungin Hyvä työyhteisö
-kilpailuun. Työyhteisöt voivat osallistua kilpailuun täyttämällä
hakulomakkeen. Tarvittaessa hakemusta voi täydentää liittein.
Lisäksi arviointityöryhmä tekee tarvittaessa työyhteisökäyntejä.
Kilpailun palkinto on tarkoitettu työyhteisön palkitsemiseen
kehittämistyöstä. Hakemukset lähetetään 30.10.2015
mennessä sähköpostitse henkilöstökeskukseen osoitteella
henkilostokeskus@vantaa.fi
Lisätietoja kilpailusta, hakuohjeet ja
hakulomake Avaimessa:
Palvelut – Terveys ja hyvinvointi – Hyvinvoinnin
johtaminen – Hyvä työyhteisö -kilpailu