Työhyvinvointi - Vantaan kaupunki

Transcription

Työhyvinvointi - Vantaan kaupunki
Vautsi
Vantaan kaupungin henkilöstölehti | 3 | 2015
Ilmoittaudu
syksyn
liikuntakursseille
Kissa
pöydälle
Henkilökuvassa
apulaiskaupunginjohtaja
Jaakko Niinistö
Mitä jos ehtisit keskittyä olennaiseen?
Loma loppui ja nyt stressaa
Pääkaupunkiseudun vuoden esimies Variasta
Toiminta työtapaturman sattuessa
Työpaikka joka liikuttaa
Työhyvinvointi
Vautsi
Vautsi
SISÄLTÖ
13
Menestystä työpaikan
ympäristötyöhön esimiehen tuella
14
Toiminta työtapaturman sattuessa
Työhyvinvointi syntyy yksilön, yhteisön ja organisaation osaamisesta................3
Mitä jos ehtisit keskittyä olennaiseen?.............................................................................4
Loma loppui ja nyt stressaa................................................................................................5
Korvaavasta työstä uusi mahdollisuus Vantaalla.........................................................6
Kissa pöydälle – haastattelussa Jaakko Niinistö.......................................................... 7
Työhyvinvointia kulttuurista................................................................................................8
Kirjaamon kätköissä............................................................................................................ 10
Hankintaa Vantaalla – kurkistus kilpailutusten maailmaan...................................... 11
Pääkaupunkiseudun vuoden esimies Variasta............................................................ 12
Vantaan opaskartan uusi painos myynnissä.............................................................. 12
Menestystä työpaikan ympäristötyöhön esimiehen tuella...................................... 13
Kestävää kaupunkia rakentamassa................................................................................ 13
Toiminta työtapaturman sattuessa................................................................................ 14
Löydä oma tarinasi – pilvitoimistosta............................................................................. 15
Osta jätekatos Koutsista.................................................................................................... 15
Puutu rohkeasti – väkivallan ehkäisy kuuluu kaikille.................................................. 16
Puroja pelastamassa...........................................................................................................17
Raitistuminen lähtee usein pohjakosketuksesta.......................................................... 18
Ergonomia on työhyvinvointia......................................................................................... 19
Hae hyvinvoinnin edistämisen tukirahaa...................................................................... 19
Hyvä nostotekniikka vähentää selän kuormitusta..................................................... 20
Työpaikka, joka liikuttaa.................................................................................................... 20
Tillit och öppet sinne är A och O...................................................................................... 21
Liikuntapalveluiden liikuntakurssit ja kuntosaliharjoittelun starttikurssit.............22
Henkilöstölle varatut paikat Aikuisopiston ryhmiin.....................................................26
Kehon ja tasapainon testauskiertue 14. – 24.9.2015....................................................29
Kulttuuria............................................................................................................................... 30
30
Kulttuuria
Vautsi
Vantaan kaupungin henkilöstölehti
3 | 2015
Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
2
Julkaisija
Osoite
Sähköposti Päätoimittaja Toimituspäällikkö
Taitto
Kannen kuva
Kannen kuvassa Painopaikka
3
Vantaan kaupunki, viestintä Asematie 7, 01300 Vantaa
viestinta@vantaa.fi
Päivi Rainio
Tuula Heikkinen
Anitta Mäkinen
Anna Groth
apulaiskaupunginjohtaja Jaakko
Niinistö
Spin Press EE
Työhyvinvointi syntyy
yksilön, yhteisön ja
organisaation osaamisesta
”On turvallista ja ihanaa tulla töihin uudestaan ja uudestaan, kun osaa ja tiedostaa, että
osaa ja siitä myös kerrotaan minulle ääneen. Se tuo mielekkyyttä tulla töihin. Jos taas
en osaa, olen turvaton, ja tällöin minun pitää se myös sanoa ääneen.”
Näin totesi Vantaan kaupungin työntekijä pohtiessaan työhyvinvoinnin ja osaamisen
yhteyttä. Yksilötasolla osaaminen on työhyvinvoinnin perustekijä. Jos työhyvinvointini ei
tunnu olevan kohdallaan, tulisi kysyä, onko oma osaamiseni tai työyhteisömme osaaminen kohdallaan.
Osaamisen tulisi vastata työn vaatimuksia, ja ihmisellä tulee olla riittävästi tietoa ja ymmärrystä työstä, taitoa tehdä ja toimia arjessa, kokemusta, verkostoja ja ennen muuta
asennetta ja tahtotilaa työn hyvään tekemiseen. Tahto käyttää osaamistaan on osa
ammattitaitoa. Työhyvinvointia tukevia taitoja ovat lisäksi itsetuntemus, arjen ihmissuhteiden hoitaminen, vuorovaikutustaidot, kyky sietää pettymyksiä sekä kyky tehdä
työtä ja rakastaa. Tätä kaikkea on ammatillinen osaaminen. Puutteellinen osaaminen voi
johtaa tunteeseen, ettei hallitse työtään ja riski ylikuormittumiseen tai työuupumukseen
kasvaa. Erityisesti työn muuttuessa voi syntyä tilanne, ettei osaamisemme riitä. Muutososaaminen on kuitenkin myös kimmoisuutta, mukautumiskykyä ja kykyä selviytyä eteen
tulevissa tilanteissa. Oma taitolajinsa on luopuminen, jos en kykene luopumaan vanhasta, ei uusille kiinnostuksen kohteille ole tilaa. Uusi osaaminen luo toivoa ja luottamusta
tulevaisuuteen.
Osaaminen ei ole vain yksilön asia, työyhteisönkin on osattava toimia yhdessä. Yhteistyö ja tiimihenki vaikuttavat meidän jokaisen työhyvinvointiin. Yhteistyö, toisten auttaminen ja huomaavaisuus sekä toisten kunnioittaminen ovat tiimin osaamista. Kukaan ei
kasva tynnyrissä, vaan osaamisen kehittämisessä on olennaista vuorovaikutus riippumatta siitä, onko kyseessä uuden oppiminen tai osaamisen siirtäminen. Auttaisimmeko
toisiamme kasvamaan sekä yhteistyökumppaneina että ihmisinä?
Organisaation osaaminen muodostuu yksilöiden osaamisen yhdistämisestä, tavasta
toimia yhdessä ja luoda uutta. Se edellyttää paitsi osaavia ihmisiä ja yhteistyötä tukevia
toimintatapoja myös kulttuuria, jossa uskalletaan kysyä, kuulla ja keskustella.
Työhyvinvointi ei ole vain stressin tai työuupumuksen puuttumista, vaan se on iloa,
työstä innostumista ja tahtoa tehdä hyvää työtä – rakkautta työtä kohtaan ja ylpeyttä
omasta työstä. Työhyvinvointi syntyy rakkaudella ja ammattitaidolla.
Hilma Aminoff
Kehittämispäällikkö
Toimitusneuvosto
Anna Groth
Milla Hamari
Tuula Heikkinen
Jorma Häkkinen
Hannele Karlin
Suvituuli Mikos
Päivi Rainio
Eeva Vierros
Vappu Vienamo
3
Vautsi
Vautsi
Mitä jos ehtisit keskittyä
olennaiseen?
Kun puhutaan palveluiden
sähköistämisestä, ei sillä
tarkoiteta lomakkeen
viemistä nettiin. Aito
sähköistäminen pistää uusiksi
koko palveluprosessin ja
parhaimmillaan vapauttaa
työntekijän aikaa rutiinitöistä
ydinosaamiseen, kuten
asiakastyöhön.
V
antaalla on vauhdissa kaikkien
toimialojen yhteinen sähköisten asiointipalvelujen kehittämishanke. Sen tavoitteena on
tarjota kuntalaisille digitalisoituja kokonaispalveluita, joita voi käyttää ajasta
ja paikasta riippumatta eri päätelaitteilla.
– Palvelupolku mietitään kokonaisuutena: mitä voi tehdä sähköisesti,
missä vaiheessa puhelin tai henkilökohtainen tapaaminen on parempi vaihtoehto, kertoo hankepäällikkö Kristiina
Ahtiainen.
– Avainasemassa on haastaa oma
ajattelumme. Monesti toistamme tiettyjä tapoja, koska niin on tehty ennenkin.
Mutta onko tuo malli itse luotu toimintatapa vai oikeasti pakollinen, ja mistä
tuo pakko tulee? Monet samankaltaisena toistuvat asiat voidaan hoitaa
sähköisesti helpommin ja nopeammin.
Esimerkiksi tiedon kokoaminen ja siihen
tutustuminen ennen asiakastapaamista
takaa asiakkaalle paremman palvelun.
Hankkeen ensimmäisinä painopistealueina ovat talous- ja velkaneuvonnan,
varhaiskasvatuksen sekä neuvoloiden
sähköisten palvelujen kehittäminen.
Ratkaisu toteutetaan avoimella
lähdekoodilla ja ketteryydellä. Käytän-
4
Loma loppui ja nyt stressaa
Mitä jos stressi jatkuu?
– Jos voimavarat ovat normaalilla tasolla, sopeutuminen on helppoa.
– Jos taas tuntee itsensä jatkuvasti niin väsyneeksi, ettei jaksaisi tehdä
mitään, on syytä huolestua. Tällöin kyseessä voi olla uupumusasteinen väsymys, jolloin pitkäkään loma ei auta.
Ihminen voi tuntea itsensä jopa väsyneemmäksi kuin ennen lomaa.
Jos stressioireet, kuten unettomuus,
vatsavaivat ja ahdistus eivät hellitä viikon kahden sisällä, Nummelin kehottaa
ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon.
Loma laukaisee tunteet
”Työpajoissa on mietitty palvelupolkuja alusta asti uudestaan: Miten asian voisi
hoitaa sujuvammin sekä asiakkaan että työntekijän kannalta?”
nössä tekijät toimivat tiiminä, jossa on
mukana eri toimijoiden ja alojen asiantuntijoita. Saman pöydän ääressä istuvat esimerkiksi terveydenhoitaja, kehittäjäkoodari, käyttöliittymäsuunnittelija
ja asiakas.
Hankkeessa seurataan aktiivistesti
myös muita sähköisten palvelujen kehittämishankkeita, kuten Apottia ja Kansallista palveluarkkitehtuuria.
●● Teksti Tuulia Halttunen
Kuvat Jenni Mäenpää
Vaikuta huomisen Vantaaseen
Osallistumalla sähköisten palveluiden kehittämiseen vaikutat
suoraan siihen, minkälaista kokonaispalvelua asiakkaille
tarjotaan jatkossa – ja miten tämän palvelun mahdollistavaa
työtä tehdään sinunkin yksikössäsi.
Osallistu
• DigiVantaa-blogissa osoitteessa digivantaa.wordpress.com
• Blogissa voit seurata hankkeen etenemistä ja
kommentoida, peukuttaa tai haastaa työryhmän pohdintoja
• Lähetä ideoita tai kommentteja työryhmälle sähköpostilla:
digivantaa@vantaa.fi
• Tutustu hankkeen materiaaleihin Avaimessa:
avain.vantaa.fi/digivantaa
• Hankkeen avoimien ovien päivä tulossa syksyllä!
Kutsu tulee erikseen
N
yt se iski, nimittäin loman
loppu ja lomaltapaluustressi.
Miksi stressaa, vaikka latasin akkuja koko loman ajan?
Työterveyspsykologi, psykoterapeutti
ja työnohjaaja Tarja Nummelin kertoo,
miten lomaltapaluustressiä voi hallita
– tai välttää kokonaan.
– Usein stressi liittyy pelkästään
siihen muutokseen, kun vapaalta siirrytään aikataulutettuun arkeen. Elimistölle muutos merkitsee uuteen rytmiin
sopeutumista, Nummelin kertoo.
Lomaltapaluustressiä voivat aiheuttaa myös lomaan ladatut odotukset
ja niihin liittyvät pettymykset. Myös
ongelmat, joihin loma tarjosi armahduksen, hakevat vastauksia arjen koittaessa.
Stressi kuuluu asiaan
Nummelin lohduttaa, että lomanjälkeinen stressi on yleistä ja normaalia.
– Normaalina stressinä pidetään oireita, jotka eivät estä töiden aloittamista. Oireiden voimakkuus riippuu esimerkiksi hermojärjestelmän herkkyydestä
ja elämäntilanteesta.
Suurimmalla osalla paluu arkeen
tapahtuu viikon tai kahden sisällä, jol-
loin arjen aikataulut muodostuvat turvallisiksi rutiineiksi.
– Lopulta oma suhtautumisemme
ratkaisee, miten paluu arkeen tapahtuu. Mitä paremmin hyväksymme tuntemukset, sitä vähemmän ne häiritsevät,
Nummelin jatkaa.
Lomalla on aikaa kohdata itsensä ja todelliset voimavaransa. Oman elämän
inventaario käynnistyy.
– Sisimmässä uinuneet tunteet voivat tulla pintaan. Ne kertovat, mitä ihminen tarvitsee juuri nyt. Ratkaisu voi
löytyä työn tai oman elämän muuttamisesta.
●● Teksti Suvi Nurmiviita
Nummelinin vinkit stressin
helpottamiseen
• Palauta arjen unirytmi jo lomalla
Oikea unirytmi auttaa sopeutumisessa.
• Sopeudu rauhassa
Palaa arkeen asteittain, jotta mielen joustavuus säilyy.
Pidä ensimmäinen työpäivä väljänä ja vaihda kuulumisia.
• Rentoudu ja nauti
Nauti valoisista illoista ja tee rentouttavia asioita. Jos
sinulla on kertyneitä työtunteja, hyödynnä niitä.
• Näe asioiden hyvät puolet
Hyvien puolien näkeminen elämässä auttaa myös
loman jälkeen.
5
Vautsi
Vautsi
Korvaavasta
työstä
uusi mahdollisuus Vantaalla
V
Y
den estämättä tekemään muuta
työtä, hän saa vaihtoehdon sairauslomalle ja mahdollisuuden päästä tekemään toisia työtehtäviä.
1. Työntekijä pysyy pidempään työ-
kykyisenä, ja sairaustapauksessa työkuorma jakautuu näin tasaisemmin
työyhteisössä.
limmän johdon virat on useissa kunnissa jaettu
suurimpien puolueiden kesken ja viime vaaleissa
Perussuomalaiset nousi kolmanneksi suurimmaksi
valtuustoryhmäksi Vantaalla. Kemistiksi opiskellut
Jaakko Niinistö valittiin Tammikuussa Vantaan kaupungin
asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtajaksi. Vastaehdokkaana oli asukaspalveluita yli viisi vuotta viransijaisena
johtanut Heidi Nygren.
Miksi hakuprosessia edes käynnistetään, jos valinta on
käytännössä sovittu kabineteissa?
– Ei sitä ollut sovittu missään, Heidihän sai ääniä yli
puoluerajojen. Kyllä tässä ensisijaisesti haettiin pätevintä
eikä poliittisesti sopivinta henkilöä, Niinistö vastaa.
Miten kemian tohtori voi olla tehtävään pätevämpi kuin
sitä vuosia hoitanut ihminen?
– Valtuusto arvioi sen näin, he tuntevat minut tietysti
hyvin näiltä valtuustovuosilta. En kannata poliittisia virkanimityksiä, mutta en pidä sitäkään huonona, että virkamieskunnassa on myös poliittisen päätöksenteon prosessien tuntemusta. Eikä jäsenkirja ja poliittinen aktiivisuus
saa olla kenenkään työnsaannin este.
2. Häiriöt palvelujen tuottamisessa
ovat pienemmät, jos työntekijä voi
tehdä korvaavaa työtä.
2. Sähläyskustannuksia kuluu vä-
Resursseja monikulttuurisuustyöhön
3. Korvaavan työn ohjeistuksen
3. Ajatus korvaavasta työstä voi saa-
1. Mitä lisäarvoa korvaava työ
tuo työntekijälle?
2. Mitä lisäarvoa korvaava työ
tuo työnantajalle?
3. Haasteet käyttöönotossa?
Liukastumisesta aiheutuvan sairausloman aikana voisi tehdä
korvaavaa työtä.
Arja Karppinen
pääluottamusmies, valtuutettu
Päivi Domnick
työsuojeluvaltuutettu
1. Pidempää sairauslomaa tarvitsevil-
1. Mikäli työntekijä pystyy sairau-
2. Työntekijän mahdollinen työpanos
ei jää hyödyntämättä ja tämä lisää
tuottavuutta.
3. Haasteita on vielä paljon. Esimer-
kiksi, miten kohdella tasapuolisesti
kaikkia työntekijöitä, kun Vantaalla on
niin paljon henkilöstöä hyvin erilaisissa työtehtävissä?
Jaakko Niinistö
Kaupungin ylimmän johdon penkillä
on ollut tänä vuonna vauhdikasta.
Apulaiskaupunginjohtajat ovat vaihtuneet,
irtisanoutuneet tai ainakin pyrkineet
pääsemään muualle. Uuden AKJ:n haku
herättää tunteita, onhan kyseessä niin
sanottu poliittinen virkanimitys.
antaalla suunnitellaan siirtymistä korvaavan työn malliin. Korvaavassa työssä työkykyinen, mutta sairaustapauksen tai tapaturman takia vakituisesta työstään estynyt
henkilö voisi sairausloman sijaan jatkaa väliaikaisesti muissa työtehtävissä. Korvaavan työn aikana
työntekijän on mahdollista kehittää osaamistaan.
Korvaavan työn mallia on valmisteltu maaliskuusta
lähtien, ja uusia käytäntöjä pyritään kokeilemaan
ensi vuoden alusta alkaen.
la on pienempi riski syrjäytyä työelämästä ja paluu työelämään sairausloman jälkeen helpottuu. Korvaavassa
työssä myöskään työntekijän tulotaso
ei alene eikä korvaavan työn päiviä
lasketa sairaslomapäiviksi.
Kissa pöydälle – haastattelussa
tulee olla selkeä ja yksinkertainen
niin, että käytäntö saadaan toimimaan tarkoitetulla tavalla. Ohjeistus ei saa olla tulkinnanvarainen
tai ristiriitainen.
Manna Torvinen
työhyvinvoinnin kehittäminen,
kehittämispäällikkö
hemmän, kun uusia ihmisiä ei tarvitse
rekrytoida ja perehdyttää tehtäviin.
da aikaan vastareaktion, jos työntekijä kokee, ettei saa enää edes sairastaa. Haasteena voi olla positiivisten
kerrannaisvaikutusten ja mahdollisuuksien näkeminen.
Johtajana Niinistö haluaa sekä tukea että olla tarvittaessa jämäkkä. Ensimmäiset viikot uudessa työssä ovat olleet
innostavia.
– Tämä toimiala on todella moninainen ja olen yllättynyt siitä, miten paljon ja omistautuneina täällä paiskitaan
töitä pienillä resursseilla. Työllisyys on asukaspalveluiden ja
kaupungin haasteista tietysti suurin. Kehitys on työllisyyden
suhteen huolestuttava ja paljon on tehtävää, mutta täällä
on tehty hyvää työtä ennen minua ja siitä on hyvä jatkaa.
●● Teksti ja kuva Anna Groth
Kun taustapuolue kritisoi maahanmuuttomenoja ja monikulttuurisuutta, moni miettii, miten siltä arvopohjalta
johdetaan kaupungin monikulttuurisuusyksikköä. Niinistö
muistuttaa, että harva ihminen allekirjoittaa kaikkia puolueensa teesejä.
– Minullakin puoluevalintaan ovat vaikuttaneet muut
asiat kuin perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki. Jos
jotakin moku-yksikön toiminnassa haluaisin muuttaa, niin
resursseja pitäisi saada enemmän. Niitä ei ole lisätty samassa suhteessa, missä Vantaan maahanmuuttajaväestö
on kasvanut.
●● Teksti Mirva Uotila | Kuva Sami Lievonen
6
7
Vautsi
Vautsi
Työhyvinvointia
K
kulttuurista
ulttuuri vaikuttaa hyvinvointiin.
Erilaiset taide- ja kulttuuriharrastukset sekä konserteissa, teatterissa ja näyttelyissä käynti
lisäävät tutkimusten mukaan myös työhyvinvointia. Kulttuuripalvelujen syksyssä on jälleen monipuolinen kattaus
kulttuuri- ja taidetarjontaa, joka rikastuttaa elämää. Keräsimme muutamia
vinkkejä, joilla myötävaikuttaa henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Tästä tarjonnasta jokainen työyhteisö
voi poimia mieluisimmat ja koota omanlaisensa työhyvinvointipäivän.
Näyttelyt
Vantaan taidemuseon Arvo Summanen
– Brondan vintin legenda -näyttely on
avoinna 18.9.2015 – 30.1.2016 tiistaista
sunnuntaihin.
Vantaan kaupunginmuseossa on
nähtävillä 1.10. lähtien Joki – kivikaudesta kaljakelluntaan -näyttely. Näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin.
Galleria K:n syksyssä voi tutustua
2.8.–27.9. Vantaan taidemuseon kokoelmiin. Vantaan taiteilijaseuran tuottamina näyttelyinä galleriassa nähdään
1.10. – 25.10. Leena Illukka, Tytti Korin,
Katja Kotikoski, Laura Kärki, Saana
Murtti ja Silja Puranen, 29.10. – 22.11.
Päivi Allonen sekä 26.11. – 20.12. Satu
Laurel, Markus Luiro, Sanna Pappila ja
Tuuli Tuikka.
Vinkki: Lähtekää lännestä
itään tai idästä länteen museokierrokselle ja tutustukaa
samalla uuteen Kehärataan.
Matkalla voi pysähtyä vaikka
Leinelän taidekaupunginosassa ihailemassa julkisen taiteen teoksia.
8
Onnellisten maa, kuva
Sirkus Aikamoinen
Rakkaustyöpaja Lipunkantajan päiväkodin henkilökunnalle keväällä 2015.
Marja-Terttu sai tämän
kauniin riipuksen mieheltään
lahjaksi 1950-luvulla ja on
pitänyt sitä siitä lähtien.
Rakkaustyöpaja Simonkylän
päivätoimintakeskuksessa
keväällä 2015.
Maakuntavaakuna-aiheinen rannekoru
vuodelta 1945. Alkuperäinen koru hukkui pian
saamisen jälkeen ja tämä suretti omistajaa.
Tilalle hän sai puolisoltaan uuden ja siihen oli
lisätty turvaketju. Rakkaustyöpaja Simonkylän
päivätoimintakeskuksessa keväällä 2015.
Nuoripari Rekolassa 1950-luvun alussa.
Lumon lokakuu
Musiikkitarjontaa
Matineaelokuvien syksy
Monitoimikeskus Lumossa esitystarjontaa on erityisesti lokakuussa. Perjantaina
2.10. klo 10 Lumosalissa nähdään Sirkus Aikamoisen Onnellisten maa, musikaalista
nykysirkusta Fellinin Klovnit -elokuvan hengessä. Perjantaina 9.10. klo 13.30 Lumous
– nukketeatteria aikuisille -festivaalin pääesityksenä TEHDAS Teatteri ja nukketeatteri Kuuman Ankanpoikanen esittää Rakkaudella, Agatha. Esitys on nukketeatterillisen vinksahtanut suljetun tilan murhamysteeri, joka kumartaa kunnioittavasti
Agatha Christien kuuluisalle salapoliisiromaanille ”Eikä yksikään pelastunut”.
Vinkki: Ota suunnaksi Korso ja
Esitykseen mahtuu 50 katsojaa.
vietä työkavereiden kanssa kulttuuriaamu- tai iltapäivä. Ennen
tai jälkeen Lumosalin esityksen voi
nauttia Lumon aulan näyttelyistä.
Syksyllä on esillä muun muassa
Erkki Kukkosen valokuvia, Inkun
ideapajan 40–vuotisnäyttely,
Vantaan Tilkkutiiraajat-yhdistyksen tilkkutyönäyttely sekä Sirpa
Levonperän valokuvanäyttely. Ravintola Villiankasta saa kätevästi
aamupalan, lounaan tai vaikka
iltapäiväkahvit.
Jean Sibelius 150 vuotta -juhlakonserttikiertue vierailee Vantaan kirjastoissa
19.–21.10. Konserteissa kuullaan upeina
sovituksina muun muassa osa Sibeliuksen Karelia-sarjasta sekä Impromptu
op. 5/5. Juonto-osuuksissa esiintyjät
Jussi Makkonen (sello) ja Nazig Azezian (piano) kuvailevat Sibeliuksen
elämänvaiheita ja Suomen luonnon ja
kansanrunouden merkitystä mestarin
sävellyksiin. Kiertue vierailee maanantaina 19.10. Pähkinärinteessä ja Pointissa, tiistaina 20.10. Koivukylän, Lumon
ja Tikkurilan kirjastoissa sekä keskiviikkona 21.10. Länsimäessä, Hakunilassa
ja Myyrmäessä. Konsertteihin tulee ilmoittautua kirjaston asiakaspalveluun
puhelimitse tai paikan päällä.
Vantaan musiikkiopisto tarjoaa konsertteja ja musiikki-iltoja pitkin vuotta.
Konserttikalenteri löytyy osoitteesta
www.vmo.fi
Syksyn Matineaelokuvien teemana ovat omaperäiset ja rohkeat
yksilöt. Valkokankaalla nähdään muun muassa Stephen Hawking elokuvassa Kaiken teoria, omaperäinen matemaatikko Alan
Touring elokuvassa The Imitation Game sekä Marimekon Armi Ratia. Syksyn elokuvatarjontaan kuuluvat myös Whisplash ja Pride.
Matineaelokuviin Bio Grandiin ja Kino Myyriin voi lähteä työyhteisön kanssa keskiviikkoisin. Syksyn elokuviin ja esitysaikoihin
voi tutustua tarkemmin vantaa.fi:ssä.
Agatha, kuva Jussi Virkkumaa.
Rakkaustyöpajat
Vantaan kaupunginmuseossa sukelletaan rakkauden syövereihin.
Museo osallistuu vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhlintaan
Rakkauden Vantaa -näyttelyllä, jossa ihastutaan, rakastutaan,
lemmitään – ja erotaan. Näyttelyä varten tarvitsemme aineistoa
vantaalaisesta rakkauselämästä. Yhtenä aineiston keräämisen
keinona ovat rakkaustyöpajat eli pienissä ryhmissä tapahtuvat
keskustelutuokiot.
Piristäkää työpäiväänne rakTilaa rakkaustyöpaja:
kausmuistoilla! Museon rakkausAnna Kangas
tutkijat voi kutsua pitämään työp. 09 8392 9193
pajaa vaikka kahvitauollenne.
9
Vautsi
Vautsi
Hankintaa Vantaalla
– kurkistus kilpailutusten maailmaan
Vantaan hankintakeskus
palvelee koko kaupunkia
ja tekee kilpailutuksia
myös kaupunkikonsernin
yhtiöille.
K
Puhelinpalveluista viime vuonna kirjaamoon siirtynyt Marika Toivonen
on uusin vahvistus kirjaamon henkilöstöön.
Kirjaamon kätköissä
P
öydän ääreen kumartunut nainen tutkii papereita ja mutisee
itsekseen. Nainen kysyy neuvoa
vierustoveriltaan. Yhdessä he
ratkovat, mikä on kahden miltei identtisen lausunnon suhde käsillä olevaan
asiaan. Olemme kirjaamon kätköissä.
Kirjaamisella yhdistetään asiat,
asiakirjat ja niihin liittyvät toimenpiteet, kerrotaan Vantaan kaupungin
kirjaamisohjeessa. Mutta onkohan kirjaamisohjetta kirjattu?
– Jos on yhtään epävarma, onko jokin asia siihen liittyvine asiakirjoineen
kirjattu, kannattaa ehdottomasti olla
yhteydessä kirjaamoon ja kysyä, vinkkaa kirjaamon palveluesimies Jaana
Immonen.
Puhelin pirisee ja kuntalainen kyselee itseään kiinnostavista asiakirjoista.
Kirjaaja Leena Sormunen vastaa kysy-
10
myksiin ja pyytää lähettämään sähköpostia, jossa olisi eritelty se, mitä
dokumentteja kuntalainen kaipaa. Läheskään kaikki kirjaamoon saapuvat
puhelut eivät kuitenkaan liity kirjaamon tehtäviin – kirjaamoon saatetaan
soittaa esimerkiksi hammaslääkäriajan
perumiseksi.
Arkistokaapeista Astaan
– Astan tulo oli suuri murros, mutta niin
olivat 90-luvun alussa tulleet tietokoneetkin. Tuntui, että eihän niitä opi millään, muistelee pitkän uran kirjaajana
tehnyt Jaana Iivonen.
Kirjaamon työntekijöiltä vaaditaan
valtavaa määrää tietoa. Jo se, että kirjaajat osaavat käyttää sujuvasti Astaa,
on vaikuttavaa. Sen lisäksi kirjaajien tulee hahmottaa kaikki kaupungin asiat
ja niiden käsittelijät.
– Hankalinta on, jos asioiden käsittelijät vaihtuvat, eikä meille kerrota
muutoksesta. Sitten soittelemme ympäri kaupunkia ja etsimme oikeaa käsittelijää. Onneksi ne, jotka saavat paljon
asioita Astan kautta käsittelyyn, osaavat ilmoittaa meille, Leena tuumii.
Mutta palataanpa askel taaksepäin: onko sitä kirjaamisohjetta kirjattu?
– Ohje on tehty ennen Astaa ja viety Avaimeen. Tuohon aikaan ei kirjattu
kaikkia ohjeita eikä viranhaltijapäätöksiä. Eihän nykyäänkään kaikkia ohjeita
kirjata suoraan, mutta ne on hyvä viedä Astaan. Mutta kun kirjausohje päivitetään, se tullaan kirjamaan viranhaltijapäätöksen kanssa, Immosen Jaana
vakuuttaa.
ilpailutuksessa otetaan nykyisin hinta–laatu-suhteen lisäksi
huomioon ympäristö- ja sosiaalivastuun kriteereitä, kuten
energiatehokkuutta ja päästörajaluokituksia, kunhan tavoitteet kirjataan
tarjouspyyntöön jo alkuvaiheessa. Keväällä 2016 voimaan astuva hankintalaki mahdollistaa myös pienten ja keskisuurten yritysten huomioimisen, kun
perinteisesti isot toimijat ovat pärjänneet kilpailutuksessa parhaiten.
Vaikka hankinta-asiantuntijat olisivat hoitaneet kilpailutuksen sääntöjen
mukaisesti, joskus valitukset markkinaoikeuteen aiheuttavat ylimääräistä
työtä. Valistusprosessin käynnistää
Katja Koskelainen ja Salla Koivusalo nauttivat tehtäviensä monipuolisuudesta.
usein kilpailutuksen hävinnyt osapuoli, ja prosessi voi kestää jopa vuoden.
Keskimäärin valitusprosessi kestää noin
seitsemän kuukautta.
Kun sopimus on saatu voimaan, sitä
on noudatettava. Jos kaupunki ostaa
tuotteita tai palveluita muualta kuin sopimustoimittajilta, voi se räikeimmässä
tapauksessa joutua käräjäoikeuteen sopimusrikkomuksesta.
●● Kuva Katja Salla
Viisi vinkkiä hankinnoista
1.
Tutustu hankintasivuihin Avaimessa. Jos olet epävarma,
kysy neuvoja hankintakeskuksesta
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
2.
Varaa aikaa ja ennakoi! Kilpailutusprosessit ovat hitaita –
aikaa voi mennä kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen.
3.
Vastaa hankinta-asiantuntijoiden kysymyksiin tarkasti. Jos
asiantuntija kyselee hassuja, hän
pyrkii varmistamaan, ettei huonosti
tehty kilpailutus pakota kaupunkia
valitsemaan käyttötarkoitukseen
huonoja tuotteita tai palveluja.
4.
Mikäli sopimustoimittajan kanssa on ongelmia, kerro pulmista
hankintakeskuksen väelle, vaikka
asia ratkeaisikin sovussa toimittajan
kanssa. Jos pieni ongelma toistuu
useissa eri yksiköissä eri puolilla
kaupunkia, kokonaisuus voi olla
suuri.
5.
Osta katalogista – älä haksahda marketin tarjoukseen.
Kilpailutetuissa tuotteissa elinkaaren kustannukset on sisällytetty
hintaan. Huolto- ja takuuehdot ovat
paremmat kuin kuluttajakaupassa. Katalogista ostaessasi tuotteen
päästöluokkarajat ovat kohdillaan, logistisesta optimoinnista on
huolehdittu ja tavaroiden kierrätys
tuotteen elinkaaren loppupäässä
järjestyy ilman ylimääräistä vaivannäköä.
●● Teksti ja kuva Anna Eskola
11
Vautsi
Vautsi
Pääkaupunkiseudun vuoden
esimies Variasta
V
arian sosiaali- ja terveysalan
misensa, ongelmatilanteiden ratkaisuAnnele Ranta itse oli täysin yllättyopetusalajohtaja Annele Rankyky ja hyvän työilmapiirin vaaliminen.
nyt ja liikuttunut saamastaan tunnusta on valittu pääkaupunkiseuOAJ Pääkaupunkiseudun puheenjohtuksesta. Hän korosti, että erityisen hiedun vuoden esimieheksi 2014.
taja Hanna Iso-Kuortti mainitsi puheesnon asiasta tekee juuri se, että esitys
Tunnustuksen antoi Opetusalan Amsaan, että henkilöstön tekemä esitys oli
on tullut hänen omilta alaisiltaan. Ranmattijärjestö OAJ Pääkaupunkiseutu
koskettava eikä sen jälkeen ollut epäselta nosti tärkeimmiksi hyvän ja toimivan
toukokuun lopussa. Valinta perustui
vää tulisiko tunnustus myöntää. Myös
työyhteisön tekijöiksi luottamuksen ja
Talvikkitien toimipisteen henkilöstön
Varian rehtori Pekka Tauriainen kiteytti
hyvän tsemppihengen. Työyhteisö tekee
tekemään esitykseen Rannasta esimiepuheessaan tunnustuksen tulleen täysin
itsensä näköisen esimiehen, hän kuvaili.
henä, jossa kriteereinä mainittiin muun
oikeaan osoitteeseen. Annelella on sydän
muassa esimiehen empatiakyky ja ehkultaa ja hän on myös alaisena palkitse●● Teksti ja kuvat Maarit Aho
doton luottamuksellisuus. Palkinnon
misen arvoinen, Tauriainen kertoi.
luovuttivat OAJ Pääkaupunkiseudun puheenjohtaja Hanna Iso-Kuortti ja
varapuheenjohtaja Leena
Teittinen.
OAJ:n myöntämän
tunnustuksen saamisen
kriteereinä ovat muun
muassa vahva oman alan
asiantuntijuus, vuorovaikutustaidot, luotettavuus,
oikeudenmukaisuus, luotPalkintoa olivat luovuttamassa OAJ
Talvikkitien henkilöstön perinteenä on ollut
tamus alaisiin, heidän
Pääkaupunkiseudun puheenjohtaja Hanna
muistaa esimiestään päättäjäispäivänä
Iso-Kuortti ja varapuheenjohtaja Leena Teittinen.
kesäkukalla.
kannustamisensa ja tuke-
Vantaan opaskartan uusi
painos myynnissä
V
uoden 2015 painoksen saa joko taitettuna 10 cm x 25 cm kokoon
tai kaksiosaisena seinäkarttana 1:20 000, joka on kooltaan
100 cm x 135 cm. Kartan mukana tulee katunimiluettelo, joka
sisältää noin 3700 katu- ja paikannimeä suomeksi ja ruotsiksi.
Opaskartta on muuttunut edellisen painoksen jälkeen. Uutta on seudullisen koordinaatiston mukainen hakuruudukko, kaupunginosa- ja suuraluerajat sekä Myyrmäen ja Tikkurilan alueiden suurennokset. Uutena symbolikohteena on koirille sallittu uimaranta.
Nyt on aika vaihtaa vanhentunut kartta painotuoreeseen versioon!
Myynti: Mittausosaston asiakaspalvelu Kielotie 28 katutaso
puh. 09 839 22277, sähköpostilla
kartanmyynti@vantaa.fi
tai kirjakaupoista.
12
Myyntihinta on 17 euroa/kpl sis. alv.
Yli kymmenen kappaleen tilauksiin
saa alennusta -30 prosenttia
Menestystä työpaikan ympäristötyöhön esimiehen tuella
E
simieheltä saatu tuki muodostaa ekotukitoiminnan perustan.
Ekotukihenkilöltä odotetaan tietoa ja ideoita ympäristötyöhön,
esimieheltä taas hyväksyntää ideoille
ja positiivista asennejohtamista. Ympäristöystävälliset toimintatavat tulisi
ujuttaa työtä ohjaaviin ohjeisiin ja rakenteisiin, kuten viikkopalaverien asialistoille ja perehdytykseen.
Ekotukitoimintaa ja ympäristöjohtamista pro gradu -työssään tutkinut ItäHakkilan päiväkodin johtaja Johanna
Sandholm pitää tärkeänä toiminnalle
korvamerkittyä aikaa, selkeitä tehtäviä,
läpinäkyvyyttä ja esimiehen kiinnostusta
asiaan. Jokaisella työpaikalla tulisi olla
oma ”ekotiimi”, joka suunnittelee ympäristötyön tavoitteita esimiehen kanssa.
– Aikoinaan ollessani työpaikan ainoa ekotukihenkilö muistan työn tuntuneen usein melko turhauttavalta. Tuloksia alkoi näkyä pikkuhiljaa ekotiimin
perustamisen jälkeen. Nykyään päiväkodissamme toimii aktiivinen ekotukitiimi, jossa on jokaisesta lapsiryhmästä
edustaja. Tiimin toiminta on tavoitteellista, työyhteisöä, lapsia ja perheitä
osallistavaa. Nyt esimiehenä toimiessani
osallistun ekotukitiimin palavereihin,
tuen ekotukihenkilöitä, otan säännöllisesti ympäristöasioita
esiin edustuksellisissa palavereissa ja
ylläpidän positiivista asennetta ympäristöasioihin.
– Ekotukitoiminta
ei tarvitse toimiakseen
suuria investointeja.
Itä-Hakkilan päiväkodinjohtaja Johanna Sandholm,
Se lähtee liikkeelle
ekotukihenkilö Tuija Pöntinen sekä päiväkodin lapsia.
yhteisestä tekemisestä, pienistä arjen
ympäristövastuullisista teoista
Ympäristöjohtamisella tarkoitetaan sitä,
sekä yhteisestä halusta toimia
että ympäristöasiat kytketään työpaiympäristön ja meidän kaikkien
kan arkeen osaksi rutiineja, työtapoja,
hyvinvoinnin eteen. Esimies on
työtä ohjaavia rakenteita ja päätöksentärkeä arvovaikuttaja ja esitekoa. Ympäristöjohtamisella pyritään
merkki koko työyhteisölle, Kermyös kasvattamaan työntekijöiden motoo Sandholm.
tivaatiota toimia ympäristömyönteisesti.
Ekotukitoiminta on ympäristöjohtamisen
●● Teksti ja kuva Anna Sjövall
työkalu.
ympäristöasiantuntija
Kestävää kaupunkia rakentamassa
T
iesitkö, että kaupungissamme
työskentelee jo 560 ekotukihenkilöä, jotka oman työnsä ohella
kannustavat muita toiminaan
työyhteisössään ympäristövastuullisesti? Ja oletko kuullut, että kaupunkimme on palkittu kestävistä hankinnoista
vuonna 2014 tai että Kivistön kehittämisen avuksi on otettu käyttöön One Planet Living -konsepti, jossa keskeistä on
ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien asuinalueiden rakentaminen? Tämä ja paljon muuta selviää
ympäristökeskuksen julkaisemasta ympäristöraportista.
Uusimpaan ympäristöraporttiin on
koottu vuoden 2014 ja kevään 2015 ym-
päristön kannalta hyviä toimintatapoja
ja kestävää kehitystä tukevia hankkeita.
Kaupungin palkkalistoilta löytyy Tekesin
palkitsema ”huippuhankkija”, Marita
Tamminen, joka on tuonut kaupungin
hankintoihin energiatehokkuusajattelua ja samalla selvää säästöä kaupungille. Myös kaupungin ekotukitoiminta
tuottaa tulosta. Henkilökuntaa kouluttamalla on onnistuttu vähentämään
kiinteistöjen energiankulutusta, kuten
raportin ympäristötilasto-osuuden tiedot energiankulutuksen kehityksestä
kaupungin kiinteistöissä osoittavat.
Työsuhdematkalipun käyttäjämäärä on ollut rivakassa kasvussa. Onkin
mielenkiintoista nähdä, miten Kehära-
dan käyttöönotto vaikuttaa lipun suosioon Vantaan kaupungin työntekijöiden
joukossa.
Purojen kaupunki
Purot ja puronvarret ovat luonnon monimuotoisuuden arvokohteita ja merkittäviä kaupunkimaiseman elementtejä
Vantaalla. Niiden säilyttämiseksi voi jokainen työyhteisö tehdä ihan konkreettisia tekoja, kuten kalojen kutupaikkojen
rakentamista tai puronvarsien siivousta. Meneillään oleva purojen teemavuosi on jo innostanut ensimmäisiä työporukoita purotalkoisiin Vantaalla!
●● Teksti Tina Kristiansson ja
Jarmo Honkanen
13
Vautsi
Vautsi
Löydä oma tarinasi – pilvitoimistosta
T
Työntekijä
Turvallisuushavainto
• Ilmoita tapahtuneesta välittömästi esimiehellesi.
• Hakeudu hoitoon, mikäli siihen tarve.
• Jos ei ole hoidon tarvetta, kirjaa tapahtuneesta turvallisuushavainto.
• Osallistu tapaturman tutkintaan, jos tapaturma on sattunut työssä
ja siitä on aiheutunut työstä poissaoloa.
Turvallisuushavainnon keskeinen idea on ilmoittaa ja korjata puutteet ennen kuin tapaturma sattuu.
Esimies
• Tee tapaturmailmoitus heti HR-työpöydän kautta vakuutusyhtiön
linkkipalveluun, jos ei hoitoa/lääkkeitä tarvita, niin turvallisuushavaintoilmoitus riittää.
• Jos kyseessä on vakava tapaturma, ilmoita siitä linjaorganisaatiossa aina apulaiskaupunginjohtajalle saakka sekä poliisille ja työsuojeluviranomaiselle (E-S AVI).
• Mikäli kyseessä on työssä sattunut tapaturma ja siitä aiheutuu
poissaoloa, järjestä tapaturman tutkinta yhdessä loukkaantuneen
ja työsuojeluvaltuutetun kanssa mahd. pian (noin 2 vkon kuluessa).
• Kirjaa tutkinnan tulokset tutkintalomakkeelle.
• Käsittele sattunut tapaturma, sen syyt ja siitä opitut asiat henkilöstön kanssa työpaikkakokouksessa.
Ilmoitukset voivat koskea:
• työssä sattunutta vaaratilannetta tai
läheltä piti -tilannetta
• vaarallista työtapaa, viallisia työvälineitä,
koneita tai laitteita
• ympäristölle työstä aiheutuvaa haittaa,
esim. öljyvuoto
• työssä kohdattua uhka- tai väkivaltatilannetta
Ilmoita aina esimiehelle, vaikka olisitkin jo korjannut puutteen tai vian. Tee ilmoitus myös
sähköisesti Avaimessa: Palvelut > Turvallisuus
> Vahingon sattuessa -sivulta löytyvän bannerin kautta.
Tony Friberg
Toiminta työtapaturman sattuessa
yön luonne ja vaatimukset ovat
muuttuneet viime vuosina enemmän kuin vuosikymmeniin. Vantaalla on parin vuoden sisällä vaihdettu sähköposti Outlookiksi, kuntatoimisto
Astaksi ja viimeisimpänä siirrymme Pilvitoimistoon. Kaupunki uudistaa työviestinnän laitteita ja järjestelmiä. Miksi?
Kaupunki haluaa tarjota työntekijöilleen mahdollisuuden valita itselleen
sopivimman työtavan.
– Työn siirtäminen pilveen hävittää
rajoitteita ja uudistaa työtapoja. Pikaviestintä sekä rajaton tiedostojen tallentaminen ja jakaminen helpottaa toimistotyötä. Voit muun muassa työstää
dokumenttia samaan aikaan kollegoidesi kanssa ja jakaa esityksiä suoraan
pilvestä, tietohallintopäällikkö HannuPekka Polttila listaa.
Moni miettii, pysyvätkö kaupungin
etätyölinjaukset työviestinnän tarjoamien mahdollisuuksien perässä. Jos
pomo puhuu maksimissaan yhdestä
etäpäivästä viikossa ja vaatii raporttia
etäpäivän ajankäytöstä, Pilvitoimiston
joustavuus jää helposti haaveeksi.
– Meistä jokaisen, johtoportaan erityisesti, tulee haastaa itsemme löytämään uusia ratkaisuja ja innovaatioita,
Polttila painottaa.
Miten sinä käytät pilveä?
Pilvi on turvallinen tapa tallentaa tietoa.
Omalla koneella tiedosto häviää haitta-
ohjelman iskiessä ja G-levyllä mahdollisuudet tietojen palauttamiseen ovat
rajalliset.
– Tärkeää on muistaa, ettei potilasja henkilötietoja käsitellä muualla kuin
siihen tarkoitetuissa järjestelmissä, kuten Hijatissa ja Finstarissa.
●● Teksti ja kuva Anna Groth
Osta jätekatos Koutsista
Koutsin puutyöyksikkö valmistaa tilaustyönä jätekatoksia.
Tervetuloa paikan päälle tutustumaan valikoimaan!
Pieni jätekatos
Puuvalmiina 250 €
Maalattuna 300 €
Sisämitat: leveys 290 mm, syvyys 850 mm
Pienen katoksen sisään mahtuu 240 litran säiliö.
Iso jätekatos
Puuvalmiina 450 €
Maalattuna 500 €
Sisämitat: leveys 690 mm, syvyys 850 mm
Ison jätekatoksen sisään mahtuu 660 litran säiliö tai kaksi
240 litran säiliötä.
Lisätietoja: Vantaan Koutsi, puutyöyksikkö,
Tuupakantie 4, 01740 Vantaa, p. 043 825 9569
●● Teksti Henri Litmanen | Kuva Sami Lievonen
14
15
Vautsi
Vautsi
Puutu rohkeasti – väkivallan
ehkäisy kuuluu kaikille
Puroja pelastamassa
kun ensimmäiset jätesäkit täyttyivät
jo puolen tunnin keräämisen jälkeen.
Päivän saldoksi saatiin muun muassa
rakennuksilta lennellyttä muovijätettä,
tölkkejä, pulloja, autonrenkaita, polkupyöriä, palosammuttimia, ruohonleikkuri sekä Vespa.
taisen kierteen katkaiseminen varhain on tärkeää, sillä perheväkivallan vaikutukset siirtyvät usein myös seuraaville
sukupolville.
Velvollisuus puuttua
Sosiaalihuoltolain uudistuksen (164/2014) myötä kunnalla
on velvollisuus järjestää tukea lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohdanneille. Myös lastensuojelulaki muuttui huhtikuun 2015 alusta, ja lasten parissa toimivilla on velvollisuus
ilmoittaa lasten ja nuorten pahoinpitelyepäilyistä poliisille.
Vantaan lähisuhdeväkivallan vastaisen työn toimintasuunnitelman mukaan väkivallan ehkäisemisen ja palvelujen järjestämisen vastuu kuuluu kunnalle ja väkivaltaan
puuttuminen kaikille toimialoille. Tavoitteena on, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään jo ennen sen syntymistä ja että kaikilla peruspalveluissa toimivilla työntekijöillä on myös valmiudet puuttua siihen.
Tarkempaa tietoa saa Ensiapua perheväkivaltaan Vantaalla -oppaasta. Se auttaa tunnistamaan perheväkivaltatilanteet ja rohkaisee puuttumaan niihin. Opas löytyy
Avaimesta: http://avain.vantaa.fi/vakivalta
●● Teksti Tuulia Halttunen
Kuva Anitta Mäkinen
H
aastamme kaikki työntekijät
mukaan perheväkivallan vastaiseen työhön: kun mahdolliseen
uhkaan havahdutaan ajoissa,
voidaan väkivaltaa ehkäistä jo ennen sen
syntymistä.
Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua niin
naisiin, lapsiin kuin miehiinkin. Tekijänä
saattaa olla puoliso, vanhempi tai esimerkiksi aikuinen lapsi.
Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista, ja näitä eri muotoja
käytetään usein samanaikaisesti ristiriitatilanteissa. Kaikenlainen väkivalta aiheuttaa aina myös henkisiä vammoja.
Vaikutukset ovat yleensä syvemmät kuin
mitä ensi alkuun voi oireista huomata,
sillä väkivalta vaikuttaa uhrin koko persoonallisuuteen.
Väkivalta musertaa itsetunnon ja aiheuttaa uhrissa syyllisyyttä, häpeää ja
syvää arvottomuuden tunnetta. Väkival-
16
Toimi näin, kun kohtaat väkivallan uhrin
• Tarjoa uhrille mahdollisuus keskustella kahden kesken ja
luottamuksellisesti.
• Selvitä mitä on tapahtunut.
• Kuuntele uhria ja usko häntä.
• Älä syyllistä.
• Ole myötätuntoinen ja anna uhrin tuntea, ettei hän ole yksin.
• Kerro, että väkivalta on aina väärin ja pahoinpitely on rikos.
• Ohjaa uhri oikean avun piiriin. Yhteyttä voi ottaa esim. poliisiin,
sosiaaliviranomaisiin, rikosuhripäivystykseen tai turvakotiin.
• Muista ilmoitusvelvollisuus, jos kyseessä on lapsi.
• Akuutissa tilanteessa soita apua.
• Jos tilanne uhkaa henkeä, soita 112.
• Sosiaali- ja kriisipäivystys, p. 09 8392 4005, 24 h.
Lähteet: Ensiapua väkivaltaan Vantaalla -opas (2015) ja Lähisuhdeväkivallan
vastaisen työn toimintasuunnitelma 2015–2016; Poikkihallinnollinen perhe- ja
lähisuhdeväkivallan ehkäisyn työryhmä
Järjestä purotalkoot
tyhypäivänä!
Vespa löytyi Puron varresta
Ympäristökeskus on
järjestänyt joka kevät
siivoustalkoot. Tänä
vuonna työhyvinvointipäivä
päätettiin yhteistuumin
viettää puronvarsia
siistimällä, vietetäänhän
Vantaalla purojen kaupunki
-teemavuotta.
T
yösarkaa riittää, sillä Vantaalla
on 55 puroa, eikä niitä ole aiemmin siivottu järjestelmällisesti. Luontoon päätyneet roskat
ovat eliöstölle haitallisia, joskus myös
tappavia. Eläimet saattavat sotkeutua
suurempaan muoviroskaan tai syödä
pienempiä roskia. Roskista liukenevat
kemikaalit saattavat päätyä Itämereen
ja edelleen ravintoketjuihin.
Mitä tahansa puronvarsilta ei kuitenkaan saa kerätä, sillä eliöstölle tär-
keät risut ja kaatuneet puunosat tulee
jättää paikoilleen. Eloperäinen aines
kuten puiden lehdet ja karike ovat ravintoa veden pohjaeläimistölle. Uomassa oleva puuaines taas suojaa rantoja
veden kulutukselta sekä tarjoaa suojapaikkoja pohjaeliöille ja kaloille.
Ympäristön ennallistamisen lisäksi puronvarsitalkoilla on myös muita
myönteisiä vaikutuksia.
– On tutkittu, että ihminen on onnellisimmillaan tehdessään asioita yhdessä muiden kanssa, yhteisen hyvän
eteen. Jo lyhytaikaisella luonnossa
olemisella on todistettavia terveysvaikutuksia, kuten verenpaineen ja pulssin
laskua ja stressin lievenemistä. Pidempien metsäretkien on todettu vahvistavan ihmisten vastuskykyä. Metsässä
oleilu vahvistaa myös ihmisen henkilökohtaista tunnesidettä luontoon, ympäristöasiantuntija Anna Sjövall kertoo.
Yhteensä työhyvinvointipäivään
osallistui 20 ympäristökeskuslaista. Siivottaviksi kohteiksi valikoituivat Tervaoja, Tussinkoski sekä ympäristökeskuksen lähitienoo. Töitä puronvarsilla riitti,
Siivottavia kohteita on vielä jäljellä. Työporukallenne sopivan kohteen voi valita
ottamalla ensin yhteyttä ympäristökeskuksen ymparistotarkastajat@vantaa.
fi tai Jarmo Honkaseen.
Kun päivämäärä on tiedossa, varataan tarvittavat työvälineet, kuten
keräyspihdit ja muovisäkit, roskien keräämistä varten. Jätteiden poiskuljetuksesta tulee sopia viheralueyksikön
Mervi Viitasen tai Jarmo Uutelan kanssa. Ympäristökeskus opastaa, mitä siivouspäivänä on tärkeää ottaa pois, ja
mitä puronvarsille tulee jättää.
●● Teksti Pirkko Väänänen
Kuvat Anna Sjövall
Keräyspihdit ovat oiva apu purojen
siistimisessä.
17
Vautsi
Vautsi
Raitistuminen lähtee usein
pohjakosketuksesta
A
lkoholismi on yhä tabu. Se
on aihe jota ei oteta kevyesti
puheeksi. Alkoholistille se tarkoittaa jatkuvaa salailua työpaikalla, häpeän karttamista keinolla
millä hyvänsä. Toisaalta alkoholisti ei
myönnä itselleenkään ongelman olemassaoloa. Kieltovaihe voi kestää hyvinkin kauan. Vantaan kaupungin pitkäaikaisella työntekijällä Juhalla se kesti
jopa 10 vuotta.
Juhan työnkuva Vantaan kaupungilla mahdollisti juomisen. Esimies oli
kaukana ja työkaverit luulivat, että ongelma on hallinnassa. Hommat hoituivat. Kaikki huomasivat juomisen, mutta
vaikenivat silti.
Hanki ajoissa apua
itsellesi:
Jos sinulla on ongelmia alkoholin käytön kanssa voit hakeutua työterveyshuoltoon ja ottaa
asian siellä puheeksi. Tee tämä
mieluiten jo silloin, kun asia mietityttää, muttei vielä heikennä
terveyttä ja vaikuta varsinaisesti työn tekemiseen. Voit hakea
apua myös oma-aloitteisesti ilman lähetettä A-klinikoilta.
18
Juha kertoo,
että alkoholisti on
itse tietoinen ongelmasta. Hän ei kuitenkaan myönnä
juomisen laajuutta ja kuvittelee sen
olevan hallinnassa.
Alkoholisti käyttää
hirvittävän määrän
aikaa kotona ja töissä juomisen suunnitteluun. Hän miettii milloin voisi juoda,
missä juoda ja mistä rahat juomiseen.
Heti maanantaikrapulan jälkeen alkaa
seuraavan juomisen suunnittelu.
Juha olisi toivonut asian pöydälle
nostamista aikaisemmin. Joidenkin lähempien työtovereiden kanssa hän saikin asiasta puhuttua, mutta se ei auta
paranemisessa. Paraneminen lähtee
ihmisestä itsestään.
Salarakas, joka vie kaiken
Juhalta alkoholi vei avioliiton, lapset, talouden ja terveyden. Avioero
oli ensimmäinen pohjakosketus. Se ei
muutosta kuitenkaan laukaissut. Päinvastoin hartioille lankesi painava syy
juoda lisää. Juha sanoo, että alkoholi on monelle salarakas. Alussa se tuo
lohtua, se ymmärtää. Lopulta sille uhrataan kaikki. Alkoholisti on mestari selityksissä, kuin pettäjä salasuhteessa.
Lopulta löytyi pohjakosketus joka
pysäytti. Juha oli menettää henkensä.
Erään juomareissun jälkeen hän heräsi sairaalassa elvytykseen. Hän toivoo,
ettei kenenkään pohjan tarvitsisi löytyä
niin syvältä. Juha on kuitenkin onnekas yhdessä asiassa: Työpaikka säilyi
ja raitistuminen onnistui työn kautta
saatavan kuntoutuksen avulla. Kun
hoitotarve oli tiedostettu, toimi hoitoonohjaus ja koko hoitoketju loistavasti.
Heikoilla ovat ne, joilla ei ole mitään.
Faktaa
Työterveyslaitoksen toteuttaman
kyselytutkimuksen mukaan 39 %
työssäkäyvistä miehistä on alkoholin riskikäyttäjiä ja naisistakin
riskikäyttäjiin kuuluu 14 %. On
arvioitu, että pelkästään alkoholihaittoihin liittyvät välittömät
kustannukset ovat vuositasolla
noin 1,4 miljardia euroa. Välilliset kustannukset, joihin sisältyvät tuotannonmenetykset sekä
menetettyjen elinvuosien arvo,
ovat noin 4-6 miljardia euroa
vuodessa.
Käänteentekijät
– juttusarja
Vantaan kaupungin
työntekijöistä, jotka
ovat muuttaneet
elämänsä terveelliseen
suuntaan
Alkoholismi on tunne-elämän sairaus. Toipumisen ytimenä on tunnustus
siitä, ettei yksin pärjää, että tarvitsee
apua. Juha kertoo ottavansa pikkuaskelia toipumisessa ja että jatkuva vertaistuki on erittäin tärkeää. Repsahdus
voi lähteä hyvin pienestä, joten täytyy
elää päivä kerrallaan.
Juhan mukaan työnteko raittiina
maistuu paremmalta. Muisti palautuu
vähitellen ja keskittymiskyky paranee.
Aikataulutus ei pyöri koko ajan alkoholin ympärillä. Yleinen alkoholistin harhaluulo on, että raittiina ei löydy tekemistä. Juha kuitenkin vakuuttaa, että
se ei pidä paikkaansa. Tekemistä löytyy
enemmän kuin ennen ja vielä aivan uusia asioita.
Ergonomia on työhyvinvointia
M
iksi samassa työssä toinen saa rasituskiputilan kerta toisensa jälkeen, mutta toinen ei koskaan? Jos molemmilla on
hyvä terveys ja samanlainen kuntotaso, todennäköisesti syy
löytyy erilaisessa tavassa tehdä työtä.
Fyysinen ergonomia on tuttua jokaiselle. Vääränlaisesta rasituksesta seuraa esimerkiksi niskakipuja, olkapäiden jännevaivoja, tenniskyynärpäätä ja rannekanavan oireyhtymää. Jos näitä vaivoja ilmenee,
kannattaa tarkistaa työpisteen ja työtavan ergonomiaa.
Toimistotyö luokitellaan fyysisesti kevyisiin töihin. Siinä kuitenkin
esiintyy hämmästyttävän paljon tuki- ja liikuntaelinten sairastuvuutta.
Kognitiivisella ergonomialla tarkoitetaan laitteiden ja työtoimintojen
suunnittelua niin, että tulos on sopiva ihmisen tiedonkäsittelykyvyn ja
rajoitusten kanssa. Tarvitaan työrauha, että keskittyminen olisi tehokasta. Moni voi itsekin vaikuttaa paljon työjärjestelyihinsä, mutta paljon
siitä on esimiehen kanssa sovittavaa jaksamisen tukea.
Organisatorinen ergonomia on pääasiassa työnantajan ja esimiesten järjesteltävissä. Siihen kuuluu sopivan työmäärän mitoitus ja työaikajärjestelyt. Niissäkin tulisi huomioida työntekijän ominaisuudet.
Kaiken kaikkiaan tärkeintä on yhteistoiminta työntekijän, esimiehen
ja työterveyshuollon välillä. Kun löydetään yksilölle oikeat mitoitukset,
on tulos kuin hyvin istuva puku – ihminen voi hyvin ja työ sujuu tehokkaasti.
●● Teksti Marja Salonius
Kuva Anna Groth
Kevyessä toimistotyössä esiintyy paljon tukija liikuntaelinten sairauksia. Työasennon
vaihteleminen kannattaa.
Hae hyvinvoinnin edistämisen tukirahaa
K
aupunki tukee henkilöstönsä
hyvinvoinnin edistämistä liikunnan tukirahalla. Tukea myönnetään suunnitelmalliseen
terveyttä ja hyvinvointia edistävään
ryhmätoimintaan. Tukea voivat hakea
työyhteisöt sekä nykyiset tai uudet liikuntakerhot vapaa-ajalla tapahtuvaan
toimintaan.
Hakuohje
Liikuntakerhojen osalta toiminnan tulee
olla avointa ja siitä tulee tiedottaa koko
henkilöstölle. Tukea myönnetään maksimissaan 50 prosenttia tukeen hyväksyttävissä olevista kuluista. Palveluita
voi tilata esim. Aikuisopistolta tai Vantaan Työterveys liikelaitokselta.
Tukea voi saada
• vain Vantaan kaupungin henkilöstö
• työyhteisön toimintaan, jolla tuetaan liikunnan ja hyvinvointia
tukevan toiminnan käynnistämistä ja aloittamista
• sama työyhteisö vain puoleksi vuodeksi kerrallaan (kevätkausi/
syyskausi) ja vain kerran saman vuoden aikana
• liikuntakerhojen osalta uusien jäsenten starttitoimintaan
• liikuntakerhot toimintavuodeksi kerrallaan tai puolivuotiskaudeksi
Omavastuuosuus
Toimintaan osallistuvien henkilöiden tulee osallistua kustannuksiin
omavastuuosuudella, jonka suuruus tulee ilmetä hakemuksesta.
Hakuaika
Hakemukset syksyn 2015 toiminnan osalta 31.8.2015 mennessä
sähköpostitse henkilostokeskus@vantaa.fi
Päätökset tehdään syyskuussa 2015.
●● Teksti Eeva Vierros
Kuva Anitta Mäkinen
19
Vautsi
Vautsi
Hyvä nostotekniikka vähentää
selän kuormitusta
T
Säännöllinen liikunta vähentää selän
kuormitusta.
yötä tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota nostoihin ja
siirtoihin. Vaarojen ja riskien
arviointi tulisi suorittaa ennen
työn aloittamista. Apuna voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, vaikkapa työterveyshuoltoa.
Nostaminen kannattaa suunnitella
etukäteen. Ympäristön tulisi olla esteetön ja valaistuksen hyvä. Käytä nostoissa jalkalihaksia ja syviä vatsalihaksia.
Keskity nostoihin, pidä selkä suorassa
ja kanna taakka lähellä vartaloa. Älä
nosta riuhtaisten vaan tasaisesti ja hallitusti. Vältä kiertoliikkeitä.
Hyvä nostokorkeus on rysty- ja kyynärpäätason välillä. Raskaita taakkoja
nostaessa käytetään apuvälineitä, kuten nostopöytiä, nostimia tai trukkia.
Siirtoihin käytetään niitä varten suunniteltuja apuvälineitä.
Työterveyshuolto opastaa oikeisiin
työskentelyasentoihin. Opastus tehdään työpaikalla oikeassa työtilanteessa, ja apuna voidaan käyttää videointia.
Videoinnin avulla huomataan helposti,
mitä tulisi korjata, jotta työskentely olisi
jatkossa turvallisempaa.
●● Teksti Jouko Laine
Kuva Sami Lievonen
Työpaikka, joka liikuttaa
K
untatekniikan keskus on ensimmäisiä HSL:n
Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaatin saajia. Onko sinun työyhteisösi seuraava?
Sertifikaatti on osoitus työpaikan sitoutumisesta kestävän liikkumisen edistämiseen työja työasiamatkoilla sekä siitä, että työnantaja on
kartoittanut henkilöstönsä liikkumistapoja, toiveita
ja näkemyksiä.
HSL tekee yhteistyötä yritysten kanssa ja antaa
neuvonta-apua työmatkaliikkumiseen. Työpaikka,
joka liikuttaa -sertifikaatin saamiseksi vaadittavan
liikkumiskyselyn voi tehdä helposti Työmatkalaskurilla osoitteessa www.hsl.fi/työmatkalaskuri.
Työmatkalaskuri tuottaa työnantajalle tietoa toimipaikoittain henkilöstön työmatkojen hiilidioksidipäästöistä, nykyisestä kulkumuotojakaumasta sekä
sen muutospotentiaalista.
Työntekijälle laskuri tarjoaa kanavan antaa
työnantajalle työmatkaliikkumiseen liittyvää palautetta sekä kertoo, millainen liikkujatyyppi hän
on työmatkoillaan. Lisäksi työntekijä saa vinkkejä
viisaaseen liikkumiseen.
Vantaa matkalla merkittäväksi
joukkoliikennekaupungiksi
Kehäradasta odotetaan merkittävää liikenneväylää
paitsi vantaalaisten myös Vantaalla työssä käyvien
ja yrityksissä asioivien liikkumiseen.
– Vantaan kaupungin tavoitteena on vähentää
päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia
ja vuoden 2050 tavoitteena on hiilineutraalius.
Vantaan omat vaikutusmahdollisuudet päästöjen
hillinnäksi on alle 10 prosenttia, eli yhteistyötä tarvitaan ja liikkumisen päästövähennyspotentiaali on
merkittävä, Tina Kristiansson Vantaan kaupungin
ympäristökeskuksesta kertoo.
– Muun muassa rakenteilla olevasta Aviapolisalueesta on tarkoitus luoda liikkumisen näkökulmasta turvallinen sekä taloudellisesti, sosiaalisesti
ja ekologisesti kestävä alue, Tiina Hulkko Vantaan
kuntatekniikan keskuksesta sanoo.
Tillit och öppet sinne är A och O
B
irgitta ”Gitta” Kervinen går i
pension i september efter 38
år på Vanda stad. Birgitta har
utbildat sig till gymnastiklärare. Ett av hennes första jobb var att ansvara för stadens idrottskurser. Senare
har hon jobbat som informationssekreterare, kommunikationschef och senast
som kontaktchef.
– Jag saknar en formell utbildning
i kommunikation, men allt började från
idrotten då jag skulle informera om kurserna på finska och svenska. Senare har
jag specialiserat mig på att skriva tal
och marknadsföringstexter. Jag har
skrivit tal till ledande politiker och tjänstemän, berättar Birgitta.
Vid sidan om jobbet har Birgitta haft
ett stort antal förtroendeuppdrag inom
idrotten både i Finland och internationellt.
– Mitt jobb och mina förtroendeuppdrag har gått hand i hand. Det har
varit möjligt tack vare utomordentliga
chefer, som förstått att mina förtroendeuppgifter gagnar staden. Min aktivitet
har lett till att vi fått stora evenemang
till Vanda och att Vanda har synts på
internationella tillställningar. Det har
krävt skräddarsydda speciallösningar
och alla kolleger har inte alltid förstått
min situation, säger Birgitta.
Ökad flexibilitet ger resultat
Birgitta har en klar syn på staden i
allmänhet och som arbetsgivare. Hon
tycker att staden har ett alltför dåligt
Gitta på IWG konferensen 2014 i Helsingfors tillsammans med den avlidna finländska IOC
medlemmen Peter Tallberg, IOC President Thomas Bach, Per-Edvin Persson och Mika Sulin.
rykte. Tillit och öppet sinne är A och O.
– Det är stadens politiker och tjänstemän som har agerat på ett oetiskt sätt,
vilket har bidragit till stadens dåliga rykte. Det finns exempel på dålig förvaltning från alla decennier, säger Birgitta.
– IT och elektroniska lösningar har
givetvis inneburit en stor förändring på
arbetsplatsen. Jag har känslan av att
man i och med tekniken har gått miste
om förmågan att se på helheten. Personligen tror jag inte att tekniken löser
den offentliga sektorns problem. Vi borde istället lyfta fram betydelsen av personliga kontakter, anser Birgitta.
Arbetsklimatet och välbefinnande
på jobbet är något man talar mera om
idag.
●● Text Lotta Silfverberg
Bilder Gitta Kervinens hemalbum
●● Teksti Milla Hamari
Gitta till vänster tillsammans med president Tarja Halonen,
Finlands representanter och kommissarien Vassiliou på IWG
konferensen 2014 i Helsingfors.
20
– Det är genom tillit, flexibilitet och
dialog som man får till stånd resultat.
En lösning på arbetsbördan kunde vara
ökad flexibilitet och mera kreativitet. A
och O är tillit mellan de anställda och
cheferna, säger Birgitta.
Birgittas hälsningar till de yngre
anställda.
– Kom ihåg att se på saker ur ett internationellt perspektiv. Stäng inte in
dig på kontoret, håll kontakter utanför
Vanda. Utveckla dig själv, det för dig vidare. Håll blicken riktad framåt! När en
dörr stängs, öppnas två fönster framför
dig.
Vanda julgata firades med julgubben och julgumman.
21
Vautsi
Vautsi
LIIKUNTAPALVELUIDEN LIIKUNTAKURSSIT JA
KUNTOSALIHARJOITTELUN STARTTIKURSSIT SYKSYLLÄ 2015
V
antaan kaupungin henkilöstölle on varattu liikuntapalveluiden ryhmistä kiintiöpaikkoja, joihin osallistuvat saavat
harrastustukea. Kursseja on tarjolla
eri puolilla Vantaata. Syyskaudella on
uutuutena kuntosaliharjoittelun starttikursseja.
Kiintiöpaikoille ilmoittautuneiden
kurssimaksu on jumpissa 30 € / kausi
ja kuntosalin starttikurssi 20 €. Sama
henkilö voi ilmoittautua vain yhdelle
tuetulle jumppa/kurssipaikalle. Ilmoittautuminen on sitova.
ILMOITTAUTUMISEN
PERUMINEN
Tunneilta pois jääminen ei ole peruutus.
Varausta ei voi perua kurssiohjaajalle
eikä uimahallien kassahenkilöille.
Varauksen voi peruuttaa maksutta
ennen toista kokoontumiskertaa: puhelimitse virka-aikana 09 8392 4601,
09 8392 9479 tai sähköpostilla; helja.
punnala@vantaa.fi. Sen jälkeen kurssipaikasta laskutetaan 30 €. Kuntosaliharjoittelun starttikurssin voi perua
maksutta viikkoa ennen kurssin alkamista.
KURSSIMAKSUN MAKSAMINEN
ILMOITTAUTUMINEN
KIINTIÖPAIKOILLE
Ilmoittautumiset henkilöstölle
suunnattuihin ryhmiin/kursseille:
ma 10.8.–ti 11.8.2015 klo 9–16,
ainoastaan puhelimitse
p. 09 8392 4601.
Ilmoittautuminen kiintiöpaikoille on
mahdollista myös ohjauskauden aikana 31.8.–12.12.2015, mikäli paikkoja on
vielä vapaana.
Tiedustelut p. 09 8392 9479 tai
09 8392 4601.
22
Kurssimaksun lasku lähetetään postitse ilmoittautumisen yhteydessä annettuun osoitteeseen. Maksuaika on laskun
päiväyksestä 14 päivää + kolme pankkipäivää. Muistutuslaskusta laskutetaan
lainmukainen muistutuskustannus, jonka jälkeen lasku siirtyy perintään.
KAIKILLE KUNTALAISILLE
AVOIMET JUMPPA- / JA
VESILIIKUNTARYHMÄT
Ohjattua liikuntaa syksy 2015 – kevät
2016 esite jaetaan Vantaan kotitalouksiin 1.8. alkaen. Lisätietoa vantaan kaupungin nettisivuilta www.vantaa.fi.
Vesiliikuntaryhmissä ei ole henkilökunnalle erikseen varattuna kiintiöpaikkoja.
Ilmoittautuminen kaikille kuntalaisille avoimiin ryhmiin sähköisesti to 13.8.
klo 15 – su 23.8., puhelimitse to 13.8. klo
15–18, puh. 09 8392 4601.
Henkilökunnan kausimaksu vesiliikuntaryhmissä on 20 €/kausi. Uima-
hallin sisäänpääsymaksu ei sisälly
hintaan. Kurssimaksu maksetaan uimahallin kassalle. Alennukseen oikeuttava
todistus, kuvallinen henkilökortti tai uusin palkkakuitti riittää todisteeksi, että
on Vantaan kaupungin henkilöstöä.
Kaikille kuntalaisille avoimiin ryhmäliikuntoihin ilmoittautuminen sähköisesti ke 12.8. klo 15 – su 23.8., puhelimitse
ke 12.8. klo 15 – 18, puh. 09 8392 4601.
Kurssimaksu 50 € /kausi/ryhmä.
KUNTOSALIHARJOITTELUN
STARTTIKURSSIT
Starttiryhmä kokoontuu kolme kertaa,
joiden aikana tutustutaan kuntosalin
laitteisiin, opitaan oikeat suoritustekniikat ja saadaan vinkkejä hyvään lihaskuntoharjoitteluun. Kurssi on tarkoitettu
ensisijaisesti niille, joilla ei ole aiempaa
kokemusta kuntosaliharjoittelusta ja/
tai sali on vieras. Kurssilta saadaan lisäpotkua itsenäisen harjoittelun aloittamiseen.
3 x 60 min, max 5 hlöä/ kurssi,
kurssimaksu 20 €.
Myyrmäen uimahallin kuntosali,
Myyrmäenraitti 4
ke 23.9., ke 30.9. ja
ke 7.10 klo 16.30–17.30
Koivukylän vanhustenkeskuksen
kuntosali, Karsikkokuja 13
to 24.9., to 1.10. ja to 8.10.
klo 16.30–17.30
HENKILÖSTÖLLE VARATUT PAIKAT LIIKUNTAPALVELUIDEN RYHMIIN SYKSYLLÄ 2015
ITÄ-VANTAA
KURSSI
PAIKKA
OPETTAJA
PÄIVÄ
AIKA
SYYSKAUSI 2015
KERTAA
HINTA €
PUMP
Tikkurilan Uimahalli
Läntinen Valkoisenlähteentie 50
Mia Tornberg
Ma
17–17.55
31.8.–7.12.
15
30
Funtional-fusion -tunti
Tikkurila Uimahalli
Mia Tornberg
Ma
18–18.55
31.8.–7.12.
15
30
Rento keho, virkeä mieli
Tikkurilan Uimahalli
Mia Tornberg
Ma
19–19.55
31.8.–7.12.
15
30
Kuntojumppa
Koivukylän vanhustenkeskus
Karsikkokuja 13
Eija Lehto
Ma
17.25–18.20
31.8.–7.12.
15
30
Kehonhuolto
Koivukylän vanhustenkeskus
Eija Lehto
Ma
18.30–19.25
31.8.–7.12.
15
30
Zumba
Tikkurilan Uimahalli
Heidi Myllynen
Ti
17–17.55
1.9.–8.12.
15
30
Miesten liikunta
Tikkurilan Uimahalli
Nina Mäkinen
Ti
19–19.55
1.9.–8.12.
15
30
Kiintetysjumppa
* oma matto
Jokiniemen koulu
Valkoisenlähteentie 51
Satu Okkonen
Ma
18–18.55
31.8.–30.11.
(ei ma 7.12.)
14
30
Pilates
* oma matto
Jokiniemen koulu
Satu Okkonen
Ma
19–19.55
31.8.–30.11.
(ei ma 7.12)
14
30
Kahvakuula
Aikuisopisto, Opistotalo
Lummetie 5
Mirja Hiirikoski
Ti
17.15–18.10
1.9.–8.12.
15
30
Zumba
Havukosken koulu
Tarhakuja 2
Petra Abu-Raed
Ti
19–19.55
1.9.–8.12.
15
30
Kuntonyrkkeily
* omat säkkihanskat
Aikuisopisto, Opistotalo
Nina Mäkinen
Ke
19–19.55
huom!
9.9.–16.12.
(ei ke 9.12.)
14
30
Kuntopotkunyrkkeily
* omat säkkihanskat
Aikuisopisto,
Opistotalo
Nina Mäkinen
Ke
20–20.55
huom!
9.9.–16.12.
(ei ke 9.12.)
14
30
Kehonhuolto
* oma matto
Jokiniemen koulu
Marita Söderman
Ke
19–19.55
2.9.–2.12.
(ei ke 9.12.)
14
30
Kuntojumppa (heken
oma kiintiökurssi)
Tikkurilan uimahalli
Milla Kiiski/
Jenni Johansson
Ke
16.30–17.25
2.9.–9.12.
15
30
Kahvakuula
Tikkurila Uimahalli
Milla Kiiski/
Jenni Johansson
Ke
17.30–18.25
2.9.–9.12.
15
30
Kuntojumppa
* oma matto
Hevoshaan koulu
Hevoshaantie 17
Reetta Mähönen
Ke
18–18.55
2.9.–2.12.
(ei ke 9.12.)
14
30
Pilates
* oma matto
Hevoshaan koulu
Reetta Mähönen
Ke
19–19.55
2.9.–2.12.
(ei ke 9.12.)
14
30
Vatsa-selkä-pakara
Rajakylän tenniskeskus
Latukuja 4
Kreeta Halonen
Ke
17–17.55
2.9.–9.12.
15
30
Kehonhuolto
Rajakylän tenniskeskus
Kreeta Halonen
Ke
18–18.55
2.9.–9.12.
15
30
Niska-selkä-hartia
Tikkurilan Uimahalli
Minna Kullström
To
16.30–17.25
3.9.–10.12.
15
30
Pilates alkeet
Tikkurila Uimahalli
Minna Kullström
To
17.30–18.25
3.9.–10.12.
15
30
Pilates
Tikkurilan Uimahalli
Minna Kullström
To
18.30–19.25
3.9.–10.12.
15
30
Vatsa-selkä-pakara
* oma matto
Vierumäen koulu,
Kulomäen opetuspiste
Maauuninpolku 3
Nea Naumanen
To
19–19.55
3.9.–10.12.
15
30
Keppijumppa
* oma matto ja keppi
Rekolan koulu
Rekolantie 67
Mirja Hiirikoski
To
18–18.55
4.9.–4.12.
(ei to 10.12)
14
30
23
Vautsi
Vautsi
Kuntopotkunyrkkeily
Pilates alkeet
RPV
Kuntopotkunyrkkeilytunnilla opit turvallisesti lyöntien lisäksi myös erilaiset
potkut. Takuuvarma kunnonkohottaja!
Mukaan tarvitset säkkihanskat.
Tunnilla tutustutaan omaan kehoon
vahvistamalla keskikehoa, opettelemalla fysiologisesti oikeaoppisia liikeratoja ja syventämällä hengitystä. Pilates
-harjoittelu kehittää voimaa, kestävyyttä, liikkuvuutta, kehonhallintaa ja kehotietoisuutta. Tunti soveltuu kaikille iästä
ja liikuntakokemuksesta riippumatta.
Liikunta on hypytöntä.
Tehokiinteytystä reisien, pakaroiden ja
vatsan alueelle. Tunti koostuu helposta
alkulämmittelystä, lihaskuntoliikkeistä
ja loppuvenyttelystä.
KURSSI
PAIKKA
OPETTAJA
PÄIVÄ
AIKA
SYYSKAUSI 2015
KERTAA
HINTA €
RPV
Helsinge Skola
Ylästöntie 3
Ljubov Ylihuttula
Ma
18–18.55
huom !
7.9.–7.12.
(ei ma 31.8.)
14
30
Zumba
Myyrmäen Urheilutalo os.
Myyrmäenraitti 4
Sari Sarpaneva
Ma
17.15–18.10
31.8.–7.12.
15
30
Miesten liikunta
Niska-selkä-hartia
Myyrmäen Urheilutalo
ohjaaja avoin
Ma
18.15–19.10
31.8.–7.12.
15
30
Oma liikuntaryhmä miehille. Lihaskuntoharjoittelua ja lihashuoltoa.
Kuntojumppa
Myyrmäen Urheilutalo
Tarja Mahkonen
Ti
17–17.55
1.9.–8.12.
15
30
Pilates alkeet
Myyrmäen Urheilutalo
Tiina Heino
Ti
18–18.55
1.9.–8.12.
15
30
Pilates Mix
* oma matto
Rajatorpan koulu
Vapaalanpolku 13
Minna Häkämies
Ti
18–18.55
1.9.–8.12.
15
30
Teemajumppa
(teemat; keppi,
kuminauha, gymstick)
Myyrinki
Liesitori 1 (käynti Vaskivuorentien puolelta)
Satu
Helppolainen
Ke
17–17.55
2.9.–9.12.
15
30
Kiinteytys
Myyrmäen Urheilutalo
Eeva Kuusela
Ke
17–17.55
2.9.–9.12.
15
30
Cirkuit
Myyrmäen Urheilutalo
Eeva Kuusela
Ke
18–18.55
2.9.–9.12.
15
30
Kahvakuula
Myyrmäen Urheilutalo
Inka Mannoja
To
17–17.55
3.9.–10.12.
15
30
Keho ja mieli -jumppa
Myyrmäen Urheilutalo
Inka Mannoja
To
18–18.55
3.9.–10.12.
15
30
Kuntojumppa
* oma matto
Kilterin koulu
Iskostie 8
Tarja Mahkonen
To
17.15–18.10
3.9.–10.12.
15
30
Kiinteytysjumppa
* oma matto
Kilterin koulu
Tarja Mahkonen
To
18.15–19.10
3.9.- 10.12.
15
30
LIIKUNTAKURSSIEN SISÄLTÖKUVAUKSET
Circuit
Keho ja mieli -jumppa
Kiinteytysjumppa
Tunti sisältää alkuverryttelyn ja kuntopiirin, jossa sekä sykettä nostavia että
lihaskuntoliikkeitä. Lisäksi loppuvenyttelyt.
Rauhallinen kehon ja mielen rentoutta edistävä tunti, jossa on aineksia
pilateksesta, joogasta ja perinteisistä
lihaskuntotunneista. Tunnilla tehdään
harjoitteita, jotka edistävät selän ja
niska-hartiaseudun terveyttä.
Tehokas ja vauhdikas tunti, jossa reipas
alkulämmittelysarja, lihaksia kiinteyttävää voimaharjoittelua ja loppuvenyttelyt. Tunti voi sisältää hyppyjä ja
tunnilla voidaan käyttää painoja tai
muita liikuntavälineitä tehostamaan
harjoittelua.
Functional Fusion -tunti (FuFu)
Kokonaisvaltainen tunti, joka edistää
hapenottokykyä, lihaskuntoa, koordinaatiota, tasapainoa ja liikkuvuutta
sekä selän hyvinvointia. Tunnilla on
elementtejä toiminnallisesta harjoittelusta, joogasta, pilateksesta ja taistelulajeista. Tunnin jälkeen keho tuntuu
treenatulta, mutta samalla liikkuvalta
ja virkeältä.
Kahvakuula
Koko vartalon lihaskuntoa ja liikkuvuutta parantava erittäin tehokas liikuntamuoto. Tunti rakentuu lämmittelystä,
kahvakuulaliikkeistä ja loppuvenyttelystä.
24
Kehonhuolto
Tunti soveltuu kaikille iästä ja liikuntakokemuksesta riippumatta. Tunti sisältää
kehonhallintaa edistäviä liikkeitä ja venyttelyä. Liikkeet tehdään rauhallisesti
ja omaa kehoa kuunnellen.
Keppijumppa
Helppoa ja tehokasta perusliikuntaa;
ryhtijumppaa, joka sopii kaikille. Tunti
sisältää koko vartaloa avaavia vahvistavia liikkeitä ja kehittää koordinaatioita ja liikkuvuutta.
Niska-selkä-hartia
Helppoa ryhtijumppaa, joka sopii kaikille. Tunti sisältää erityisesti niska-selkähartiaseudun avaavia ja vahvistavia
liikkeitä. Tunneilla voidaan käyttää keppejä, kuminauhoja ja erilaisia painoja
tehostamaan harjoitusta.
Pilates Mix
Tunnilla kehitetään kehonhallintaa syvien tukilihasten avulla. Kurssi soveltuu
kaikille iästä ja liikuntakokemuksesta
riippumatta. Tunti sisältää PilatesHealth®, Asahi® ja Callanetics -harjoituksia. Tavoitteena on lisätä voimaa,
kestävyyttä ja liikkuvuutta. Liikunta on
hypytöntä.
Pilates
Tunti on suunnattu kaikille, jotka ovat
käyneet pilatesin alkeistunnilla tai joilla
on aiempaa kokemusta. Tunnin tavoitteena on lisätä voimaa, kestävyyttä ja
liikkuvuutta parantamalla kehon keskustan hallintaa. Liikunta on hypytöntä.
Pump
Klassikkotunti sinulle, joka haluat kehittää lihaskuntoasi. Harjoitteet suoritetaan tuntia varten suunnitelluilla levytangolla. Ei askelsarjoja, sopii myös
miehille.
Rento keho, virkeä mieli
Liikkuvuutta, liikehallintaa sekä kehon
ja mielen rentoutta edistävä tunti, jossa hyödynnetään erilaisia kehonhuoltotekniikoita. Tunnilla tehdään runsaasti harjoitteita, jotka edistävät selän ja
niska-hartiaseudun terveyttä.
Teemajumppa
Teemajumppa on selkeää perusjumppaa, jossa käytetään eri välineitä tehostamaan tunnin harjoitteita. Teemat
vaihtuvat 5 viikon jaksoissa. Teemat
syyskaudella; keppi, kuminauha ja
gymstick.
Vatsa-selkä-pakara
Tehokiinteytystä pakaroille, vatsalle ja
vahvistavia liikkeitä selälle. Tunti koostuu helposta alkulämmittelystä, lihaskuntoliikkeistä ja venyttelystä.
Zumba
Zumba on helppo ja hauska tapa kohentaa kuntoa ja karistaa ylimääräisiä
kiloja. Zumbassa yhdistyvät suosituimmat latinalaisrytmit ja tämän hetken
kuumimmat tanssihitit. Helppojen tanssiaskeleiden ja mukaansatempaavan
musiikin siivittämänä jokainen pääsee
nauttimaan tehokkaasta tunnista ja
iloisesta tunnelmasta heti ensimmäisellä kerralla.
Kuva Sakari Manninen
LÄNSI-VANTAA
Kuntojumppa
Tunti koostuu helposta alkulämmittelyosuudesta, lihaskuntoa vahvistavista
liikkeistä ja loppuvenyttelystä. Kuminauhoja ja erilaisia painoja voidaan
käyttää vastuksena. Tunti ei sisällä
hyppyjä.
Kuntonyrkkeily
Kuntonyrkkeily on tehokasta harjoitusta
koko keholle, varsinkin niska-hartiaseudun lihaksille. Mukaan tarvitset säkkihanskat, joita saa urheilukaupoista ja
netistä.
25
Vautsi
Vautsi
HENKILÖSTÖLLE VARATUT PAIKAT
AIKUISOPISTON RYHMIIN SYKSYLLÄ 2015
OPETUSPAIKAT:
• Husaritien päiväkoti
Husaritie 1 C, Kivistö
ILMOITTAUTUMINEN:
Keskiviikkona 20.8. alkaen klo 13
puhelimitse numeroon 09 8392 4342
• Kimokujan päiväkoti
Kimokuja 5, Hakunila
• Kivistön koulu
Luhtamäentie 132, Kivistö
• Leinelän päiväkoti
Metsäkeijunkuja 2, Leinelä
• Monitoimikeskus Lumo
Urpiaisentie 14, Korso
• Myyrinki, Liesitori 1, 3krs.
(kulku Vaskivuorentien puolelta)
Myyrmäki
• Opistotalo, Lummetie 5, Tikkurila
• Ylästön päiväkoti, Ahokuja 2
YHTEYSTIEDOT
TOIMISTO
Lummetie 5, 01300 Vantaa
Puh. 09 8392 4342, faksi 09 8392 4136
Avoinna ma–to klo 9–16,
pe klo 9–15
Liikunnan suunnitteluopettaja
Tanssi, jooga ja liikunnalliset
hyvinvointiryhmät
Hiirikoski, Mirja
puhelinaika ke klo 14–15
puh. 09 8392 3065, 0503121931
Opintosihteeri Varpu Sjögren
Puhelinaika ma–pe klo 12–14
puh. 09 8392 6091
ILMOITTAUTUMINEN
SYYSLUKUKAUDELLE 2015
Ilmoittautumalla kurssille sitoudut
maksamaan kurssimaksun. Tunneilta
pois jääminen ei ole ilmoittautumisen
peruutus.
26
Varsinaisen ilmoittautumispäivän
jälkeen ilmoittautuminen jatkuu.
Puhelimitse voit ilmoittautua arkipäivisin klo 12–14 ainealueen opintosihteerille:
• liikunta, tanssi, jooga ja hyvinvointiryhmät, puh. 09 8392 6091 /
Varpu Sjögren
ILMOITTAUTUMISEEN
TARVITSET SEURAAVAT TIEDOT
• kurssinumero (V-alkuinen kuusinumeroinen koodi)
• kurssin nimi
• ilmoittautujan nimi
• henkilötunnus (kokonaan)
• lähiosoite
• postinumero ja postitoimipaikka
• puhelinnumero (mielellään matkapuhelin)
• sähköpostiosoite
Huomaa: Kurssin alkamisesta ei tule
erillistä ilmoitusta. Ainoastaan peruutukset ilmoitetaan oppilaille.
ILMOITTAUTUMISEN
PERUMINEN
PERUMISEHDOT
• Ilmoittautumisen voi perua ilmaiseksi viimeistään 7 päivää ennen kurssin alkamista
• Jos kurssin alkuun on alle 7 päivää,
kurssimaksusta peritään puolet
• Jos ilmoittautumista ei ole peruttu
ennen kurssin alkamista, on kurssimaksu maksettava kokonaisuudessaan
• Ilmoittautumisen voi perua ottamalla yhteyttä opintosihteeriin puhelimitse tai sähköpostilla
• TÄRKEÄÄ: ilmoittautumista ei voi
perua kurssin opettajalle
KURSSIN MAKSAMINEN
Kurssimaksu on ilmoitettu kunkin
kurssin kohdalla. Lasku kurssista lähetetään postitse ilmoittautumisen yhteydessä annettuun osoitteeseen. Lasku
saattaa tulla vasta kurssin alkamisen
jälkeen, mutta se ei estä kurssille osallistumista.
Laskun maksuaika on päiväyksestä
14 päivää. Maksumuistutus tulee
suorittaa maksumuistutuksen tiedoilla
eräpäivään mennessä, muutoin lasku
siirtyy perintään Intrum Justitiaan.
Maksettua kurssimaksua ei palauteta.
LOMAT JA VAPAAPÄIVÄT
Opetusta ei järjestetä seuraavina
päivinä:
• pyhäinpäivä
• itsenäisyyspäivä
(Myöskään pyhien aattoiltoina ei
aina ole opetusta, koska osa opetuspaikoista on silloin suljettu.)
MUITA YLEISIÄ ASIOITA
VAKUUTUKSET
Vantaan kaupunki ei vakuuta Aikuisopiston opiskelijoita. Tämän vuoksi
suosittelemme vapaa-ajan vakuutuksen tai muun riittävän vakuutusturvan
hankkimista. Aikuisopisto ei vastaa
tiloihin jätetystä henkilökohtaisesta
omaisuudesta.
Oikeudet ohjelman muutoksiin
pidätetään. Pyrimme mahdollisimman
vähäisiin opinto-ohjelman muutoksiin.
RYHMÄT SYKSYLLÄ 2015
KURSSITUNNUS
KURSSI
PAIKKA
OPETTAJA
PÄIVÄ
AIKA
SYYSKAUSI 2015
KERTAA
HINTA €
V152021
Afrotanssi
Opistotalo
Lummetie 5
Condé Sointu
To
17–18
17.9. –3.12.
12
36
V152004
Aikuisbaletin alkeet
Monitoimikeskus Lumo
Nurminen
Susanna
Pe
19.30–21
18.9. –4.12.
10
40
V152005
Asahi
Myyrinki
Liesitori 1
Haanperä
Katja
To
16–17
17.9. –3.12.
12
36
V152009
Astangajooga
Myyrinki
Liesitori 1
Turunen Jukka
Pe
17.15–18.45
18.9. –4.12.
11
47
V152025
Burleski alkeet
Opistotalo
Lummetie
Niinimäki Anna
Su
14.15–15.15
13.9. –29.11.
12
36
V152006
Jooga
Myyrinki
Liesitori 1
Salonen
Yasamin
Ti
8.15–9.30
15.9. –8.12.
12
50
V152028
Jooga
Opistotalo
Lummetie
Hiirikoski Mirja
Ke
17.20–18.50
16.9. –2.12.
12
54
V152023
Dynaaminen MP syvävenyttely
Opistotalo
Lummetie
JukarainenMäkinen Raija
Ti
19.15–20.45
15.9. –1.12.
12
54
V152008
Flamencon alkeiskurssi
Myyrinki
Liesitori 1
Hakala Anni
Ti
17–18
15.9. –1.12.
12
36
V151999
Hathajooga
Ylästön
päiväkoti
Mankinen
Marja-Liisa
Ke
19–20.30
16.9. –2.12.
12
54
V152001
Hathajooga
Husaaritien
päiväkoti
Hakala Tarja
Ma
18–19.30
14.9. 30.11.
12
54
V152010
Hathajooga
Opistotalo
Lummetie
Mehtonen
Terttu, Huhtala
Saara
Ma
16.35–18.05
14.9. –30.11.
12
54
V152003
Hathajoogan kautta
rajajoogaan
Leinelän
päiväkoti
Koistinen Eeva
Ke
19.30–21
16.9. –2.12.
12
54
V152002
Jooga & putkirulla
(foam roller)
Kivistön koulu
Salokannel
Marianna
Ma
18.30–20
14.9. –30.11.
12
54
V152026
Jooga & putkirulla
(foam roller)
Opistotalo
Lummetie
Rautio Anniina
To
19–20.30
17.9. 3.12.
12
54
V152007
Method Putkisto syvävenyttely ja syväjumppa
Myyrinki
Liesitori 1
JukarainenMäkinen Raija
Ma
16.30–18
14.9. –30.11.
12
54
V152024
Opi rentoutumaan
Opistotalo
Lummetie
Hiirikoski Mirja
Pe
15–16
18.9. –4.12.
11
31
V152000
Rivitanssi – Line dance
Kimokujan
päiväkoti
Vinberg KirsiMarja
Ma
19.30–21
21.9. –30.11.
11
47
V152018
Sambic
Opistotalo
Lummetie
Hiirikoski Mirja
Ke
16.15–17.15
16.9. –2.12.
12
36
LIIKUNTATUNTIEN SISÄLTÖKUVAUKSET
Afrotanssi
Aikuisbaletin alkeet
Asahi
Tunnilla tutustutaan länsiafrikkalaiseen
tanssiperinteeseen. Afrotanssi lisää
koordinaatiokykyä, kehon hallintaa ja
tasapainoa sekä niska-hartiaseudun ja
lantion liikkuvuutta. Afrotanssin hypyt
ja tömistelyt tekevät hyvää luustolle.
Tunneilla opetellaan baletin perusasioita kuten vartalon, jalkojen, käsien ja
pään asentoja. Lisää kehotietoutta, vartalon linjausta, koordinaatiota ja tasapainoa. Sopii myös miehille. Ei opetusta
30.10. eikä 27.11.
Asahi-terveysliikunta koostuu niskahartian, selän, jalkojen ja tasapainon
harjoitteista sekä hengitys- ja rentoutusharjoituksista. Lihas-, nivel-, niska-,
hartia- ja selkävaivoja potevat saavat
lievitystä vaivoihinsa. Liikkeet vaikuttavat hieronnan tavoin.
27
Vautsi
Vautsi
Astangajooga
Flamencon alkeiskurssi
Kurssilla perehdytään joogahengityksen ja asentoharjoituksen perusteisiin.
Tunneilla tehdään samaa asana-sarjaa, jonka asentojen vaativuutta lisätään vähitellen. Lihasten ja muiden kudosten jousto sekä nivelten liikkuvuus
lisääntyvät.
Alkeiskurssilla tutustutaan käsien, jalkojen ja vartalon perustekniikkaan.
Haemme flamencon temperamenttia
tanssiharjoitteiden ja erilaisien flamencorytmien tahdissa.
Burleski alkeet
Kurssilla opetellaan sensuellia naiseutta kuvaavaa kehonkieltä. Burleskista saa ryhtiä keskikehoon, iloa omista
kurveista ja naurua suupieliin. Mukaan
voi ottaa suojalapulliset tanssikorkokengät, tanssilenkkarit tai sisätossut.
Jooga
Harjoituksen perustana on hathajooga,
mutta vaikutteita muistakin joogasuuntauksista. Harjoitus on fyysinen, mutta
sisältää myös hiljentymis- ja rentoutusharjoituksia. Mukaan joogamatto.
Dynaaminen MP syvävenyttely
Hathajooga pyrkii mielen ja kehon tasapainoon. Tunnilla vahvistetaan kehon
suurimpia lihasryhmiä kannattelemaan
kehon painoa ja parantaa ryhtiä. Mukaan joogamatto.
Hathajoogan kautta
rajajoogaan
Hathajooga on täsmällistä suuria lihasryhmiä ja ryhtiä tukevaa joogaharjoittelua. Rajajoogassa keskitytään tietoisuuteen omaa kehoa ja hengitystä
kuunnellen ja pyritään harmoniaan ja
läsnäoloon elämässä.
Jooga & putkirulla
(foam roller)
Tunneilla käydään läpi kehon suuria lihasryhmiä putkirullan avulla. Putkirulla
rentouttaa kireitä lihaskalvoja, lisää verenkiertoa ja happea lihaksiin.
Method Putkisto on syvävenytys- ja
kehonhallintatekniikka, joka parantaa
kehon tasapainoa ja lisää kehon tuntemusta. Syväjumppa- ja venyttely parantavat ryhtiä ja syvähengitys tehostaa aineenvaihduntaa ja rentouttaa.
Mukaan jumppamatto.
Opi rentoutumaan
Kehon ja tasapainon testauskiertue 14.–24.9.2015
Kurssilla harjoitellaan erilaisia rentoutumistekniikoita, opetellaan hengitystekniikkaa ja pyritään löytämään
kehon ja mielen tasapaino. Rentoutusharjoituksilla on mahdollista parantaa
unen laatua, vähentää stressiä ja lisätä
elämänhallintaa. Ei opetusta 30.10.
P
ääkaupunkiseudun kuntien ja
HUS:n työntekijät ovat tervetulleita mittauttamaan kehonsa koostumuksen ja testaamaan tasapainokykyään helpoilla, hikoilematta tehtävillä
testeillä Kehon ja tasapainon testauskiertueella 14. – 24.9.2015 Helsingissä,
Espoossa ja Vantaalla.
Testaustilaisuuksiin voi tulla itselle
sopivaan paikkaan ja aikaan kuitenkin
viimeistään klo 17, jolloin ehtii vielä tehdä testit ja osallistua palauteluennolle. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua.
Kiertueen aikataulu on jutun lopussa.
Testaukseen osallistuminen tarjoaa
erityisesti liikuntaa aloittaville henkilöille hyvät lähtökohdat startata liikunnallisempi, hyvää oloa lisäävä toiminta.
Tilaisuuksissa saat myös tietoja matkapuhelinsovellutusten käyttömahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämisessä.
Rivitanssi – Line Dance
Rivitanssia tanssitaan monipuoliseen
musiikkiin: kantria, lattareita, tangoa ja
valssia. Musiikkityyli sanelee tanssityylin ja -kuviot. Tanssimme helppoja koreografioita. Et tarvitse paria. Jalkaan
sisäkengät.
Sambic
Sambic on suomalainen liikuntatuote,
joka perustuu brasilialaisiin tansseihin
ja musiikkiin. Pehmeät reggaen liikkeet
poistavat selän, hartiaseudun ja rintarangan jäykkyyttä ja samba pistää
lantioon liikettä. Ryhti ja lihaskunto paranevat.
Kuva Sakari Manninen
Method Putkisto on syvävenytys- ja
kehonhallintatekniikka, joka parantaa
kehon tasapainoa ja lisää kehon tuntemusta. Syvävenyttely parantaa ryhtiä
ja syvähengitys tehostaa aineenvaihduntaa, virkistää ja rentouttaa. Mukaan jumppamatto.
Hathajooga
Method Putkisto syvävenyttely
ja syväjumppa
Mitä testataan
Liikehallintakyvyn ja staattisen tasapainon testauksessa mitataan kykyä
säilyttää kehon asento. Testi tehdään
tasapohjaiset kengät jalassa kapealla
palkilla seisten.
Kehonkoostumusmittaus antaa tiedoiksi painon, painoindeksin eli BMI:n
(painon suhde omaan pituuteen), rasvaprosentin, viskeraalisen rasvan määrän, lepoaineenvaihdunnan ja lihasten
prosentuaalisen osuuden kehosta. Testi
tehdään paljain jaloin.
Testeihin voi tulla normaaleissa
vaatteissa, mutta tasapainotestiä varten tarvitaan tasapohjaiset kengät.
Ennen kehonkoostumusmittausta
on suositeltavaa olla kaksi tuntia syömättä ja vältettävä runsasta juomista
sekä edellisenä päivänä kovaa fyysistä
rasitusta. Ennen testiin tulemista on
hyvä käydä WC:ssä.
Testitulokset heti mukaan
Testattavat saavat heti mukaansa henkilökohtaiset tulokset. Kun on saanut
omat testitulokset, voi osallistua nonstop-luennolle, jossa käydään läpi, mitä
testitulokset tarkoittavat ja mitä suositellaan tehtäväksi, jotta pääsisi kohti
yhä parempaa oloa ja kuntoa.
Kiertueen tarkoituksena on innostaa
työntekijöitä hyvän olon tavoitteluun.
Kaikkien testauksiin osallistuneiden kesken arvotaan yhdeksän Polar Loop -aktiivisuusmittaria.
Testauksesta vastaavat Kisakallion
Urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijat ja Laurean ammattikorkeakoulun
fysioterapiaopiskelijat.
Kiertueen aikataulu
Pvm Aika
Paikkakunta Tila
14.9.
14.30–17.30
Helsinki
Liikuntamylly, Koulutustila, Myllypurontie 1
15.9.
14.30–17.30
Vantaa
Myyrmäen urheilutalo, Palloiluhalli, Myyrmäenraitti 4
16.9.
14.30–17.30
Espoo
HYKS Jorvin sairaala, Neuvotteluhuone 2083, Turuntie 150
17.9.
14.30–17.30
Espoo
Kannusillanmäen urheiluhalli (väestönsuoja), Kahvio Nekka, Kannusillankatu 4
21.9.
14.30–17.30
Vantaa
HYKS Peijaksen sairaala, Kokoushuone M04, Sairaalakatu 1
22.9.
14.30–17.30
Helsinki
HYKS Meilahden Turvakeskus, liikuntahalli, Haartmaninkatu 4
23.9.
14.30–17.30
Helsinki
HYKS Kirurginen sairaala, Faltin sali, Kasarmikatu 11-13
24.9.
14.30–17.30
Helsinki
Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus K-talon alasali,
24.9.
14.30–17.30
Helsinki
24.9.
14.30–17.30
Espoo
Oltermannintie 32, Helsinki, sisäänkäynti autoilijoille. Kivalterintie 16.
HYKS Psykiatria Matinkylän pkl, 3 krs, C328 terapiahuone, Puolikkotie 8
Huomiohan, että testaus ei ole työaikaa, paitsi jos se yhdistetään Tyky-iltapäivään.
28
29
Vautsi
Vautsi
Kulttuuria
Helsingin kaupunginteatteri
Henkilöstölle on taas tarjolla
alennettuja pääsylippuja
teatteri- ja oopperaesityksiin.
Lippuja voi ostaa henkilöstöhinnalla myös seuralaiselle.
Lipputiedustelut ja varaukset osoitteesta: teatterilippujen.tilaus@vantaa.fi
(YHT Teatterilippujen tilaus). Viestin aiheeksi esityksen nimi.
Ryhmäteatteri
Varaukset ovat sitovia ja liput on
lunastettava esityksen kohdalla mainittuna päivänä klo 15–17.30 Tikkurilan
Vantaa-infosta, Kauppakeskus Dixin
2.krs. Lippuja lunastaessa ei tarvitse
ottaa vuoronumeroa, mutta käteistä
rahaa on varattava mukaan. Dixissä ei
ole automaattia. Hannele Karlin tuo liput paikan päälle.
Työpaikoille voi edelleen valita teatteriyhdyshenkilöitä, joille lähetetään
esityksistä tietoa jaettavaksi työpaikalla.
Kansallisteatteri
www.ryhmateatteri.fi
www.kansallisteatteri.fi
Eduskunta lll
Tabu
27.11. klo 19
Helsinginkadun näyttämö
Liput 28 €
Varaukset viimeistään 13.10.
klo 10 ja lunastus 2.11.
klo 15 Suuri näyttämö
Näyttämöllä Seela Sella ja
Pekka Kuusisto
Liput 30 €
Varaukset viimeistään 1.9.
klo 10 ja 5.10.
Myös palautetta esityksistä ja tarjonnasta voi lähettää. Kaikki yhteydenotot ositteeseen teatterilippujen.tilaus@
vantaa.fi.
Lisätietoa henkilökunnalle tarjolla olevista lipuista Avaimesta:
Palvelut > Terveys ja hyvinvointi
> Liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi > Kulttuuri
www.ooppera.fi
Billy Elliot
Tosca (ooppera)
7.10. klo 19
Linnanmäen Peacock
Liput 50 € aikuiset /
35 € nuorisolippu
Varaukset 1.9. klo 10 ja lunastus päivämäärä ilmoitetaan
myöhemmin
Billy Elliot. Kuvassa Antti Keinänen.
Kuva Mirka Kleemola.
Ministeriä viedään
Kummitusjuna
28.10. klo 19 Arena-näyttämö
Liput 35 €
Varaukset viimeistään 1.9.
klo 10 ja 5.10.
29.9. klo 19
Liput 2.parvi 50 € aikuiset,
28 € alle 20-vuotiaat, 34 €
opiskelijat. 3.parvi 35 € kaikki.
Varaukset viimeistään 10.8.
klo 10 ja lunastus 24.8.
Thais (ooppera)
7.1. klo 19
Yksi maailman kauneimpia
oopperoita!
Hinnat selviävät lokakuun
alussa.
Varaukset viimeistään 7.11.
klo 10 ja lunastus 30.11.
19.11. klo 19
Teatteristudio Pasila
Liput 30 €
Varaukset viimeistään 13.10.
klo 10 ja 2.11.
Kimalluksen kaupunki
Nummisuutarit
22.10. klo 19 Suuri näyttämö
Liput 35 €
Varaukset viimeistään 1.9.
klo 10 ja 5.10.
Teatteri Avoimet Ovet
Suomen Kansallisooppera
www.hkt.fi
1.12 klo 19
Teatteristudio Pasila
Liput 25 € aikuiset /
10 € lapset
Varaukset viimeistään 13.10.
klo 10 ja 2.11.
Pieni merenneito (baletti)
Kimalluksen kaupunki.
Kuvassa Hannes Suominen.
Kuva Henrik Schütt.
Pieni Merenneito. Kuva Saara Salmi.
Tosca. Kuvassa Vladimir Kuzmenko ja
Karita Mattila. Kuva Sakari Viika.
Thais. Kuvassa Sabina Cvilak.
Kuva Heikki Tuuli.
5.11 klo 19
Jos pidit Lumikuningattaresta, niin pidät varmasti myös tästä!
Liput 2.parvi 65 € aikuiset, 35 € alle 20-vuotiaat, 43 € opiskelijat.
3.parvi 40 € kaikki.
Varaukset viimeistään 7.9. klo 10 ja lunastus 5.10.
Muumilaakson talvi.
Kuva Krista Mäkinen.
www.avoimetovet.fi
Olipa kerran minä
Pala palalta pois
2.10. klo 19 Erottajankatu 5
Äiti, tytär ja Alzhaimer
Liput 20 €
Varaukset viimeistään 10.8.
klo 10 ja lunastus 24.8.
Nummisuutarit. Kuvassa Aku Hirviniemi. Kuva Juuso Westerlund, kuvankäsitely Stefan Bremer.
8.12. klo 19 Pieni näyttämö
Liput 30 €
Varaukset viimeistään 9.11.
klo 10 ja 30.11
Ministeriä viedään. Kuvassa Esko
Roine. Piirros Kai Kujasalo, valokuva
Mirka Kleemola.
Keuhkot
13.11. klo 19 Omapohja
Liput 25 €
Varaukset viimeistään 13.10.
klo 10 ja 2.11.
Pala palalta pois. Kuvassa Heini
Tola, Jukka Pitkänen, Sinikka Sokka,
Hanna Seppä. Kuva Mikko Mäntyniemi.
Onnellisuuden tasavalta
14.10. klo 19 Pieni näyttämö
Liput 30 €
Varaukset viimeistään 1.9.
klo 10 ja 5.10.
Olipa kerran minä.
Kuva Timo Teräväinen.
Saiturin joulu
Keuhkot. Kuvassa Ria Kataja ja Mikko
Nousiainen. Kuva Timo Teräväinen.
19.12. klo 13 Suuri näyttämö
Liput 35 € aikuiset /
20 € lapset
Varaukset viimeistään 9.11.
klo 10 ja 30.11.
Muumilaakson talvi
Onnellisuuden tasavalta. Kuvassa
Markku Maalismaa, Marja Salo,
Kristo Salminen, Cécile Orblin, Terhi
Panula, Hannu-Pekka Björkman,
Milka Ahlroth ja Alina Tomlikov. Kuva
Antti Ahonen.
30
Henkilökunnan elokuvalippuja Bio
Grandiin tai Kino Myyriin. Muistakaa
käyttää lippunne 31.12.2015 mennessä.
Kesälläkin voi käydä elokuvissa.
Toukokuun loppuun mennessä lippuja
oli käytetty vasta 24%.
21.11. klo 10
Suuren näyttämön lämpiö
(yli 3v.)
Liput 10 € (sama hinta kaikille)
Varaukset viimeistään 13.10.
klo 10 ja 2.11.
Vautsi
Anna vinkkejä ja palautetta
Saiturin joulu.
Kuva Tuomo Manninen.
Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy neljä
kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen kaivataan lukijoita mukaan.
Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai lehden
toimittajalle sähköpostiosoitteella viestinta@vantaa.fi
Vautsin ilmestymisaikataulu 2015
4/2015 (teema avoin) dl 4.11. ilmestyy 24.11.
31
Hyvä työyhteisö -kilpailu
2015 käynnissä!
Onko työyhteisönne panostanut palvelun, vuorovaikutuksen ja
työilmapiirin kehittämiseen?
Silloin kannattaa osallistua Vantaan kaupungin Hyvä työyhteisö
-kilpailuun. Työyhteisöt voivat osallistua kilpailuun täyttämällä
hakulomakkeen. Tarvittaessa hakemusta voi täydentää liittein.
Lisäksi arviointityöryhmä tekee tarvittaessa työyhteisökäyntejä.
Kilpailun palkinto on tarkoitettu työyhteisön palkitsemiseen
kehittämistyöstä. Hakemukset lähetetään 30.10.2015
mennessä sähköpostitse henkilöstökeskukseen osoitteella
henkilostokeskus@vantaa.fi
Lisätietoja kilpailusta, hakuohjeet ja
hakulomake Avaimessa:
Palvelut – Terveys ja hyvinvointi – Hyvinvoinnin
johtaminen – Hyvä työyhteisö -kilpailu