docTyöhyvinvointi - Vantaan kaupunki
download 
Report Transcription
Työhyvinvointi - Vantaan kaupunki
Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti | 3 | 2015 Ilmoittaudu syksyn liikuntakursseille Kissa pöydälle Henkilökuvassa apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö Mitä jos ehtisit keskittyä olennaiseen? Loma loppui ja nyt stressaa Pääkaupunkiseudun vuoden esimies Variasta Toiminta työtapaturman sattuessa Työpaikka joka liikuttaa Työhyvinvointi Vautsi Vautsi SISÄLTÖ 13 Menestystä työpaikan ympäristötyöhön esimiehen tuella 14 Toiminta työtapaturman sattuessa Työhyvinvointi syntyy yksilön, yhteisön ja organisaation osaamisesta................3 Mitä jos ehtisit keskittyä olennaiseen?.............................................................................4 Loma loppui ja nyt stressaa................................................................................................5 Korvaavasta työstä uusi mahdollisuus Vantaalla.........................................................6 Kissa pöydälle – haastattelussa Jaakko Niinistö.......................................................... 7 Työhyvinvointia kulttuurista................................................................................................8 Kirjaamon kätköissä............................................................................................................ 10 Hankintaa Vantaalla – kurkistus kilpailutusten maailmaan...................................... 11 Pääkaupunkiseudun vuoden esimies Variasta............................................................ 12 Vantaan opaskartan uusi painos myynnissä.............................................................. 12 Menestystä työpaikan ympäristötyöhön esimiehen tuella...................................... 13 Kestävää kaupunkia rakentamassa................................................................................ 13 Toiminta työtapaturman sattuessa................................................................................ 14 Löydä oma tarinasi – pilvitoimistosta............................................................................. 15 Osta jätekatos Koutsista.................................................................................................... 15 Puutu rohkeasti – väkivallan ehkäisy kuuluu kaikille.................................................. 16 Puroja pelastamassa...........................................................................................................17 Raitistuminen lähtee usein pohjakosketuksesta.......................................................... 18 Ergonomia on työhyvinvointia......................................................................................... 19 Hae hyvinvoinnin edistämisen tukirahaa...................................................................... 19 Hyvä nostotekniikka vähentää selän kuormitusta..................................................... 20 Työpaikka, joka liikuttaa.................................................................................................... 20 Tillit och öppet sinne är A och O...................................................................................... 21 Liikuntapalveluiden liikuntakurssit ja kuntosaliharjoittelun starttikurssit.............22 Henkilöstölle varatut paikat Aikuisopiston ryhmiin.....................................................26 Kehon ja tasapainon testauskiertue 14. – 24.9.2015....................................................29 Kulttuuria............................................................................................................................... 30 30 Kulttuuria Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3 | 2015 Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 2 Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Toimituspäällikkö Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka 3 Vantaan kaupunki, viestintä Asematie 7, 01300 Vantaa viestinta@vantaa.fi Päivi Rainio Tuula Heikkinen Anitta Mäkinen Anna Groth apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö Spin Press EE Työhyvinvointi syntyy yksilön, yhteisön ja organisaation osaamisesta ”On turvallista ja ihanaa tulla töihin uudestaan ja uudestaan, kun osaa ja tiedostaa, että osaa ja siitä myös kerrotaan minulle ääneen. Se tuo mielekkyyttä tulla töihin. Jos taas en osaa, olen turvaton, ja tällöin minun pitää se myös sanoa ääneen.” Näin totesi Vantaan kaupungin työntekijä pohtiessaan työhyvinvoinnin ja osaamisen yhteyttä. Yksilötasolla osaaminen on työhyvinvoinnin perustekijä. Jos työhyvinvointini ei tunnu olevan kohdallaan, tulisi kysyä, onko oma osaamiseni tai työyhteisömme osaaminen kohdallaan. Osaamisen tulisi vastata työn vaatimuksia, ja ihmisellä tulee olla riittävästi tietoa ja ymmärrystä työstä, taitoa tehdä ja toimia arjessa, kokemusta, verkostoja ja ennen muuta asennetta ja tahtotilaa työn hyvään tekemiseen. Tahto käyttää osaamistaan on osa ammattitaitoa. Työhyvinvointia tukevia taitoja ovat lisäksi itsetuntemus, arjen ihmissuhteiden hoitaminen, vuorovaikutustaidot, kyky sietää pettymyksiä sekä kyky tehdä työtä ja rakastaa. Tätä kaikkea on ammatillinen osaaminen. Puutteellinen osaaminen voi johtaa tunteeseen, ettei hallitse työtään ja riski ylikuormittumiseen tai työuupumukseen kasvaa. Erityisesti työn muuttuessa voi syntyä tilanne, ettei osaamisemme riitä. Muutososaaminen on kuitenkin myös kimmoisuutta, mukautumiskykyä ja kykyä selviytyä eteen tulevissa tilanteissa. Oma taitolajinsa on luopuminen, jos en kykene luopumaan vanhasta, ei uusille kiinnostuksen kohteille ole tilaa. Uusi osaaminen luo toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Osaaminen ei ole vain yksilön asia, työyhteisönkin on osattava toimia yhdessä. Yhteistyö ja tiimihenki vaikuttavat meidän jokaisen työhyvinvointiin. Yhteistyö, toisten auttaminen ja huomaavaisuus sekä toisten kunnioittaminen ovat tiimin osaamista. Kukaan ei kasva tynnyrissä, vaan osaamisen kehittämisessä on olennaista vuorovaikutus riippumatta siitä, onko kyseessä uuden oppiminen tai osaamisen siirtäminen. Auttaisimmeko toisiamme kasvamaan sekä yhteistyökumppaneina että ihmisinä? Organisaation osaaminen muodostuu yksilöiden osaamisen yhdistämisestä, tavasta toimia yhdessä ja luoda uutta. Se edellyttää paitsi osaavia ihmisiä ja yhteistyötä tukevia toimintatapoja myös kulttuuria, jossa uskalletaan kysyä, kuulla ja keskustella. Työhyvinvointi ei ole vain stressin tai työuupumuksen puuttumista, vaan se on iloa, työstä innostumista ja tahtoa tehdä hyvää työtä – rakkautta työtä kohtaan ja ylpeyttä omasta työstä. Työhyvinvointi syntyy rakkaudella ja ammattitaidolla. Hilma Aminoff Kehittämispäällikkö Toimitusneuvosto Anna Groth Milla Hamari Tuula Heikkinen Jorma Häkkinen Hannele Karlin Suvituuli Mikos Päivi Rainio Eeva Vierros Vappu Vienamo 3 Vautsi Vautsi Mitä jos ehtisit keskittyä olennaiseen? Kun puhutaan palveluiden sähköistämisestä, ei sillä tarkoiteta lomakkeen viemistä nettiin. Aito sähköistäminen pistää uusiksi koko palveluprosessin ja parhaimmillaan vapauttaa työntekijän aikaa rutiinitöistä ydinosaamiseen, kuten asiakastyöhön. V antaalla on vauhdissa kaikkien toimialojen yhteinen sähköisten asiointipalvelujen kehittämishanke. Sen tavoitteena on tarjota kuntalaisille digitalisoituja kokonaispalveluita, joita voi käyttää ajasta ja paikasta riippumatta eri päätelaitteilla. – Palvelupolku mietitään kokonaisuutena: mitä voi tehdä sähköisesti, missä vaiheessa puhelin tai henkilökohtainen tapaaminen on parempi vaihtoehto, kertoo hankepäällikkö Kristiina Ahtiainen. – Avainasemassa on haastaa oma ajattelumme. Monesti toistamme tiettyjä tapoja, koska niin on tehty ennenkin. Mutta onko tuo malli itse luotu toimintatapa vai oikeasti pakollinen, ja mistä tuo pakko tulee? Monet samankaltaisena toistuvat asiat voidaan hoitaa sähköisesti helpommin ja nopeammin. Esimerkiksi tiedon kokoaminen ja siihen tutustuminen ennen asiakastapaamista takaa asiakkaalle paremman palvelun. Hankkeen ensimmäisinä painopistealueina ovat talous- ja velkaneuvonnan, varhaiskasvatuksen sekä neuvoloiden sähköisten palvelujen kehittäminen. Ratkaisu toteutetaan avoimella lähdekoodilla ja ketteryydellä. Käytän- 4 Loma loppui ja nyt stressaa Mitä jos stressi jatkuu? – Jos voimavarat ovat normaalilla tasolla, sopeutuminen on helppoa. – Jos taas tuntee itsensä jatkuvasti niin väsyneeksi, ettei jaksaisi tehdä mitään, on syytä huolestua. Tällöin kyseessä voi olla uupumusasteinen väsymys, jolloin pitkäkään loma ei auta. Ihminen voi tuntea itsensä jopa väsyneemmäksi kuin ennen lomaa. Jos stressioireet, kuten unettomuus, vatsavaivat ja ahdistus eivät hellitä viikon kahden sisällä, Nummelin kehottaa ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon. Loma laukaisee tunteet ”Työpajoissa on mietitty palvelupolkuja alusta asti uudestaan: Miten asian voisi hoitaa sujuvammin sekä asiakkaan että työntekijän kannalta?” nössä tekijät toimivat tiiminä, jossa on mukana eri toimijoiden ja alojen asiantuntijoita. Saman pöydän ääressä istuvat esimerkiksi terveydenhoitaja, kehittäjäkoodari, käyttöliittymäsuunnittelija ja asiakas. Hankkeessa seurataan aktiivistesti myös muita sähköisten palvelujen kehittämishankkeita, kuten Apottia ja Kansallista palveluarkkitehtuuria. ●● Teksti Tuulia Halttunen Kuvat Jenni Mäenpää Vaikuta huomisen Vantaaseen Osallistumalla sähköisten palveluiden kehittämiseen vaikutat suoraan siihen, minkälaista kokonaispalvelua asiakkaille tarjotaan jatkossa – ja miten tämän palvelun mahdollistavaa työtä tehdään sinunkin yksikössäsi. Osallistu • DigiVantaa-blogissa osoitteessa digivantaa.wordpress.com • Blogissa voit seurata hankkeen etenemistä ja kommentoida, peukuttaa tai haastaa työryhmän pohdintoja • Lähetä ideoita tai kommentteja työryhmälle sähköpostilla: digivantaa@vantaa.fi • Tutustu hankkeen materiaaleihin Avaimessa: avain.vantaa.fi/digivantaa • Hankkeen avoimien ovien päivä tulossa syksyllä! Kutsu tulee erikseen N yt se iski, nimittäin loman loppu ja lomaltapaluustressi. Miksi stressaa, vaikka latasin akkuja koko loman ajan? Työterveyspsykologi, psykoterapeutti ja työnohjaaja Tarja Nummelin kertoo, miten lomaltapaluustressiä voi hallita – tai välttää kokonaan. – Usein stressi liittyy pelkästään siihen muutokseen, kun vapaalta siirrytään aikataulutettuun arkeen. Elimistölle muutos merkitsee uuteen rytmiin sopeutumista, Nummelin kertoo. Lomaltapaluustressiä voivat aiheuttaa myös lomaan ladatut odotukset ja niihin liittyvät pettymykset. Myös ongelmat, joihin loma tarjosi armahduksen, hakevat vastauksia arjen koittaessa. Stressi kuuluu asiaan Nummelin lohduttaa, että lomanjälkeinen stressi on yleistä ja normaalia. – Normaalina stressinä pidetään oireita, jotka eivät estä töiden aloittamista. Oireiden voimakkuus riippuu esimerkiksi hermojärjestelmän herkkyydestä ja elämäntilanteesta. Suurimmalla osalla paluu arkeen tapahtuu viikon tai kahden sisällä, jol- loin arjen aikataulut muodostuvat turvallisiksi rutiineiksi. – Lopulta oma suhtautumisemme ratkaisee, miten paluu arkeen tapahtuu. Mitä paremmin hyväksymme tuntemukset, sitä vähemmän ne häiritsevät, Nummelin jatkaa. Lomalla on aikaa kohdata itsensä ja todelliset voimavaransa. Oman elämän inventaario käynnistyy. – Sisimmässä uinuneet tunteet voivat tulla pintaan. Ne kertovat, mitä ihminen tarvitsee juuri nyt. Ratkaisu voi löytyä työn tai oman elämän muuttamisesta. ●● Teksti Suvi Nurmiviita Nummelinin vinkit stressin helpottamiseen • Palauta arjen unirytmi jo lomalla Oikea unirytmi auttaa sopeutumisessa. • Sopeudu rauhassa Palaa arkeen asteittain, jotta mielen joustavuus säilyy. Pidä ensimmäinen työpäivä väljänä ja vaihda kuulumisia. • Rentoudu ja nauti Nauti valoisista illoista ja tee rentouttavia asioita. Jos sinulla on kertyneitä työtunteja, hyödynnä niitä. • Näe asioiden hyvät puolet Hyvien puolien näkeminen elämässä auttaa myös loman jälkeen. 5 Vautsi Vautsi Korvaavasta työstä uusi mahdollisuus Vantaalla V Y den estämättä tekemään muuta työtä, hän saa vaihtoehdon sairauslomalle ja mahdollisuuden päästä tekemään toisia työtehtäviä. 1. Työntekijä pysyy pidempään työ- kykyisenä, ja sairaustapauksessa työkuorma jakautuu näin tasaisemmin työyhteisössä. limmän johdon virat on useissa kunnissa jaettu suurimpien puolueiden kesken ja viime vaaleissa Perussuomalaiset nousi kolmanneksi suurimmaksi valtuustoryhmäksi Vantaalla. Kemistiksi opiskellut Jaakko Niinistö valittiin Tammikuussa Vantaan kaupungin asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtajaksi. Vastaehdokkaana oli asukaspalveluita yli viisi vuotta viransijaisena johtanut Heidi Nygren. Miksi hakuprosessia edes käynnistetään, jos valinta on käytännössä sovittu kabineteissa? – Ei sitä ollut sovittu missään, Heidihän sai ääniä yli puoluerajojen. Kyllä tässä ensisijaisesti haettiin pätevintä eikä poliittisesti sopivinta henkilöä, Niinistö vastaa. Miten kemian tohtori voi olla tehtävään pätevämpi kuin sitä vuosia hoitanut ihminen? – Valtuusto arvioi sen näin, he tuntevat minut tietysti hyvin näiltä valtuustovuosilta. En kannata poliittisia virkanimityksiä, mutta en pidä sitäkään huonona, että virkamieskunnassa on myös poliittisen päätöksenteon prosessien tuntemusta. Eikä jäsenkirja ja poliittinen aktiivisuus saa olla kenenkään työnsaannin este. 2. Häiriöt palvelujen tuottamisessa ovat pienemmät, jos työntekijä voi tehdä korvaavaa työtä. 2. Sähläyskustannuksia kuluu vä- Resursseja monikulttuurisuustyöhön 3. Korvaavan työn ohjeistuksen 3. Ajatus korvaavasta työstä voi saa- 1. Mitä lisäarvoa korvaava työ tuo työntekijälle? 2. Mitä lisäarvoa korvaava työ tuo työnantajalle? 3. Haasteet käyttöönotossa? Liukastumisesta aiheutuvan sairausloman aikana voisi tehdä korvaavaa työtä. Arja Karppinen pääluottamusmies, valtuutettu Päivi Domnick työsuojeluvaltuutettu 1. Pidempää sairauslomaa tarvitsevil- 1. Mikäli työntekijä pystyy sairau- 2. Työntekijän mahdollinen työpanos ei jää hyödyntämättä ja tämä lisää tuottavuutta. 3. Haasteita on vielä paljon. Esimer- kiksi, miten kohdella tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä, kun Vantaalla on niin paljon henkilöstöä hyvin erilaisissa työtehtävissä? Jaakko Niinistö Kaupungin ylimmän johdon penkillä on ollut tänä vuonna vauhdikasta. Apulaiskaupunginjohtajat ovat vaihtuneet, irtisanoutuneet tai ainakin pyrkineet pääsemään muualle. Uuden AKJ:n haku herättää tunteita, onhan kyseessä niin sanottu poliittinen virkanimitys. antaalla suunnitellaan siirtymistä korvaavan työn malliin. Korvaavassa työssä työkykyinen, mutta sairaustapauksen tai tapaturman takia vakituisesta työstään estynyt henkilö voisi sairausloman sijaan jatkaa väliaikaisesti muissa työtehtävissä. Korvaavan työn aikana työntekijän on mahdollista kehittää osaamistaan. Korvaavan työn mallia on valmisteltu maaliskuusta lähtien, ja uusia käytäntöjä pyritään kokeilemaan ensi vuoden alusta alkaen. la on pienempi riski syrjäytyä työelämästä ja paluu työelämään sairausloman jälkeen helpottuu. Korvaavassa työssä myöskään työntekijän tulotaso ei alene eikä korvaavan työn päiviä lasketa sairaslomapäiviksi. Kissa pöydälle – haastattelussa tulee olla selkeä ja yksinkertainen niin, että käytäntö saadaan toimimaan tarkoitetulla tavalla. Ohjeistus ei saa olla tulkinnanvarainen tai ristiriitainen. Manna Torvinen työhyvinvoinnin kehittäminen, kehittämispäällikkö hemmän, kun uusia ihmisiä ei tarvitse rekrytoida ja perehdyttää tehtäviin. da aikaan vastareaktion, jos työntekijä kokee, ettei saa enää edes sairastaa. Haasteena voi olla positiivisten kerrannaisvaikutusten ja mahdollisuuksien näkeminen. Johtajana Niinistö haluaa sekä tukea että olla tarvittaessa jämäkkä. Ensimmäiset viikot uudessa työssä ovat olleet innostavia. – Tämä toimiala on todella moninainen ja olen yllättynyt siitä, miten paljon ja omistautuneina täällä paiskitaan töitä pienillä resursseilla. Työllisyys on asukaspalveluiden ja kaupungin haasteista tietysti suurin. Kehitys on työllisyyden suhteen huolestuttava ja paljon on tehtävää, mutta täällä on tehty hyvää työtä ennen minua ja siitä on hyvä jatkaa. ●● Teksti ja kuva Anna Groth Kun taustapuolue kritisoi maahanmuuttomenoja ja monikulttuurisuutta, moni miettii, miten siltä arvopohjalta johdetaan kaupungin monikulttuurisuusyksikköä. Niinistö muistuttaa, että harva ihminen allekirjoittaa kaikkia puolueensa teesejä. – Minullakin puoluevalintaan ovat vaikuttaneet muut asiat kuin perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki. Jos jotakin moku-yksikön toiminnassa haluaisin muuttaa, niin resursseja pitäisi saada enemmän. Niitä ei ole lisätty samassa suhteessa, missä Vantaan maahanmuuttajaväestö on kasvanut. ●● Teksti Mirva Uotila | Kuva Sami Lievonen 6 7 Vautsi Vautsi Työhyvinvointia K kulttuurista ulttuuri vaikuttaa hyvinvointiin. Erilaiset taide- ja kulttuuriharrastukset sekä konserteissa, teatterissa ja näyttelyissä käynti lisäävät tutkimusten mukaan myös työhyvinvointia. Kulttuuripalvelujen syksyssä on jälleen monipuolinen kattaus kulttuuri- ja taidetarjontaa, joka rikastuttaa elämää. Keräsimme muutamia vinkkejä, joilla myötävaikuttaa henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tästä tarjonnasta jokainen työyhteisö voi poimia mieluisimmat ja koota omanlaisensa työhyvinvointipäivän. Näyttelyt Vantaan taidemuseon Arvo Summanen – Brondan vintin legenda -näyttely on avoinna 18.9.2015 – 30.1.2016 tiistaista sunnuntaihin. Vantaan kaupunginmuseossa on nähtävillä 1.10. lähtien Joki – kivikaudesta kaljakelluntaan -näyttely. Näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin. Galleria K:n syksyssä voi tutustua 2.8.–27.9. Vantaan taidemuseon kokoelmiin. Vantaan taiteilijaseuran tuottamina näyttelyinä galleriassa nähdään 1.10. – 25.10. Leena Illukka, Tytti Korin, Katja Kotikoski, Laura Kärki, Saana Murtti ja Silja Puranen, 29.10. – 22.11. Päivi Allonen sekä 26.11. – 20.12. Satu Laurel, Markus Luiro, Sanna Pappila ja Tuuli Tuikka. Vinkki: Lähtekää lännestä itään tai idästä länteen museokierrokselle ja tutustukaa samalla uuteen Kehärataan. Matkalla voi pysähtyä vaikka Leinelän taidekaupunginosassa ihailemassa julkisen taiteen teoksia. 8 Onnellisten maa, kuva Sirkus Aikamoinen Rakkaustyöpaja Lipunkantajan päiväkodin henkilökunnalle keväällä 2015. Marja-Terttu sai tämän kauniin riipuksen mieheltään lahjaksi 1950-luvulla ja on pitänyt sitä siitä lähtien. Rakkaustyöpaja Simonkylän päivätoimintakeskuksessa keväällä 2015. Maakuntavaakuna-aiheinen rannekoru vuodelta 1945. Alkuperäinen koru hukkui pian saamisen jälkeen ja tämä suretti omistajaa. Tilalle hän sai puolisoltaan uuden ja siihen oli lisätty turvaketju. Rakkaustyöpaja Simonkylän päivätoimintakeskuksessa keväällä 2015. Nuoripari Rekolassa 1950-luvun alussa. Lumon lokakuu Musiikkitarjontaa Matineaelokuvien syksy Monitoimikeskus Lumossa esitystarjontaa on erityisesti lokakuussa. Perjantaina 2.10. klo 10 Lumosalissa nähdään Sirkus Aikamoisen Onnellisten maa, musikaalista nykysirkusta Fellinin Klovnit -elokuvan hengessä. Perjantaina 9.10. klo 13.30 Lumous – nukketeatteria aikuisille -festivaalin pääesityksenä TEHDAS Teatteri ja nukketeatteri Kuuman Ankanpoikanen esittää Rakkaudella, Agatha. Esitys on nukketeatterillisen vinksahtanut suljetun tilan murhamysteeri, joka kumartaa kunnioittavasti Agatha Christien kuuluisalle salapoliisiromaanille ”Eikä yksikään pelastunut”. Vinkki: Ota suunnaksi Korso ja Esitykseen mahtuu 50 katsojaa. vietä työkavereiden kanssa kulttuuriaamu- tai iltapäivä. Ennen tai jälkeen Lumosalin esityksen voi nauttia Lumon aulan näyttelyistä. Syksyllä on esillä muun muassa Erkki Kukkosen valokuvia, Inkun ideapajan 40–vuotisnäyttely, Vantaan Tilkkutiiraajat-yhdistyksen tilkkutyönäyttely sekä Sirpa Levonperän valokuvanäyttely. Ravintola Villiankasta saa kätevästi aamupalan, lounaan tai vaikka iltapäiväkahvit. Jean Sibelius 150 vuotta -juhlakonserttikiertue vierailee Vantaan kirjastoissa 19.–21.10. Konserteissa kuullaan upeina sovituksina muun muassa osa Sibeliuksen Karelia-sarjasta sekä Impromptu op. 5/5. Juonto-osuuksissa esiintyjät Jussi Makkonen (sello) ja Nazig Azezian (piano) kuvailevat Sibeliuksen elämänvaiheita ja Suomen luonnon ja kansanrunouden merkitystä mestarin sävellyksiin. Kiertue vierailee maanantaina 19.10. Pähkinärinteessä ja Pointissa, tiistaina 20.10. Koivukylän, Lumon ja Tikkurilan kirjastoissa sekä keskiviikkona 21.10. Länsimäessä, Hakunilassa ja Myyrmäessä. Konsertteihin tulee ilmoittautua kirjaston asiakaspalveluun puhelimitse tai paikan päällä. Vantaan musiikkiopisto tarjoaa konsertteja ja musiikki-iltoja pitkin vuotta. Konserttikalenteri löytyy osoitteesta www.vmo.fi Syksyn Matineaelokuvien teemana ovat omaperäiset ja rohkeat yksilöt. Valkokankaalla nähdään muun muassa Stephen Hawking elokuvassa Kaiken teoria, omaperäinen matemaatikko Alan Touring elokuvassa The Imitation Game sekä Marimekon Armi Ratia. Syksyn elokuvatarjontaan kuuluvat myös Whisplash ja Pride. Matineaelokuviin Bio Grandiin ja Kino Myyriin voi lähteä työyhteisön kanssa keskiviikkoisin. Syksyn elokuviin ja esitysaikoihin voi tutustua tarkemmin vantaa.fi:ssä. Agatha, kuva Jussi Virkkumaa. Rakkaustyöpajat Vantaan kaupunginmuseossa sukelletaan rakkauden syövereihin. Museo osallistuu vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhlintaan Rakkauden Vantaa -näyttelyllä, jossa ihastutaan, rakastutaan, lemmitään – ja erotaan. Näyttelyä varten tarvitsemme aineistoa vantaalaisesta rakkauselämästä. Yhtenä aineiston keräämisen keinona ovat rakkaustyöpajat eli pienissä ryhmissä tapahtuvat keskustelutuokiot. Piristäkää työpäiväänne rakTilaa rakkaustyöpaja: kausmuistoilla! Museon rakkausAnna Kangas tutkijat voi kutsua pitämään työp. 09 8392 9193 pajaa vaikka kahvitauollenne. 9 Vautsi Vautsi Hankintaa Vantaalla – kurkistus kilpailutusten maailmaan Vantaan hankintakeskus palvelee koko kaupunkia ja tekee kilpailutuksia myös kaupunkikonsernin yhtiöille. K Puhelinpalveluista viime vuonna kirjaamoon siirtynyt Marika Toivonen on uusin vahvistus kirjaamon henkilöstöön. Kirjaamon kätköissä P öydän ääreen kumartunut nainen tutkii papereita ja mutisee itsekseen. Nainen kysyy neuvoa vierustoveriltaan. Yhdessä he ratkovat, mikä on kahden miltei identtisen lausunnon suhde käsillä olevaan asiaan. Olemme kirjaamon kätköissä. Kirjaamisella yhdistetään asiat, asiakirjat ja niihin liittyvät toimenpiteet, kerrotaan Vantaan kaupungin kirjaamisohjeessa. Mutta onkohan kirjaamisohjetta kirjattu? – Jos on yhtään epävarma, onko jokin asia siihen liittyvine asiakirjoineen kirjattu, kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä kirjaamoon ja kysyä, vinkkaa kirjaamon palveluesimies Jaana Immonen. Puhelin pirisee ja kuntalainen kyselee itseään kiinnostavista asiakirjoista. Kirjaaja Leena Sormunen vastaa kysy- 10 myksiin ja pyytää lähettämään sähköpostia, jossa olisi eritelty se, mitä dokumentteja kuntalainen kaipaa. Läheskään kaikki kirjaamoon saapuvat puhelut eivät kuitenkaan liity kirjaamon tehtäviin – kirjaamoon saatetaan soittaa esimerkiksi hammaslääkäriajan perumiseksi. Arkistokaapeista Astaan – Astan tulo oli suuri murros, mutta niin olivat 90-luvun alussa tulleet tietokoneetkin. Tuntui, että eihän niitä opi millään, muistelee pitkän uran kirjaajana tehnyt Jaana Iivonen. Kirjaamon työntekijöiltä vaaditaan valtavaa määrää tietoa. Jo se, että kirjaajat osaavat käyttää sujuvasti Astaa, on vaikuttavaa. Sen lisäksi kirjaajien tulee hahmottaa kaikki kaupungin asiat ja niiden käsittelijät. – Hankalinta on, jos asioiden käsittelijät vaihtuvat, eikä meille kerrota muutoksesta. Sitten soittelemme ympäri kaupunkia ja etsimme oikeaa käsittelijää. Onneksi ne, jotka saavat paljon asioita Astan kautta käsittelyyn, osaavat ilmoittaa meille, Leena tuumii. Mutta palataanpa askel taaksepäin: onko sitä kirjaamisohjetta kirjattu? – Ohje on tehty ennen Astaa ja viety Avaimeen. Tuohon aikaan ei kirjattu kaikkia ohjeita eikä viranhaltijapäätöksiä. Eihän nykyäänkään kaikkia ohjeita kirjata suoraan, mutta ne on hyvä viedä Astaan. Mutta kun kirjausohje päivitetään, se tullaan kirjamaan viranhaltijapäätöksen kanssa, Immosen Jaana vakuuttaa. ilpailutuksessa otetaan nykyisin hinta–laatu-suhteen lisäksi huomioon ympäristö- ja sosiaalivastuun kriteereitä, kuten energiatehokkuutta ja päästörajaluokituksia, kunhan tavoitteet kirjataan tarjouspyyntöön jo alkuvaiheessa. Keväällä 2016 voimaan astuva hankintalaki mahdollistaa myös pienten ja keskisuurten yritysten huomioimisen, kun perinteisesti isot toimijat ovat pärjänneet kilpailutuksessa parhaiten. Vaikka hankinta-asiantuntijat olisivat hoitaneet kilpailutuksen sääntöjen mukaisesti, joskus valitukset markkinaoikeuteen aiheuttavat ylimääräistä työtä. Valistusprosessin käynnistää Katja Koskelainen ja Salla Koivusalo nauttivat tehtäviensä monipuolisuudesta. usein kilpailutuksen hävinnyt osapuoli, ja prosessi voi kestää jopa vuoden. Keskimäärin valitusprosessi kestää noin seitsemän kuukautta. Kun sopimus on saatu voimaan, sitä on noudatettava. Jos kaupunki ostaa tuotteita tai palveluita muualta kuin sopimustoimittajilta, voi se räikeimmässä tapauksessa joutua käräjäoikeuteen sopimusrikkomuksesta. ●● Kuva Katja Salla Viisi vinkkiä hankinnoista 1. Tutustu hankintasivuihin Avaimessa. Jos olet epävarma, kysy neuvoja hankintakeskuksesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 2. Varaa aikaa ja ennakoi! Kilpailutusprosessit ovat hitaita – aikaa voi mennä kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. 3. Vastaa hankinta-asiantuntijoiden kysymyksiin tarkasti. Jos asiantuntija kyselee hassuja, hän pyrkii varmistamaan, ettei huonosti tehty kilpailutus pakota kaupunkia valitsemaan käyttötarkoitukseen huonoja tuotteita tai palveluja. 4. Mikäli sopimustoimittajan kanssa on ongelmia, kerro pulmista hankintakeskuksen väelle, vaikka asia ratkeaisikin sovussa toimittajan kanssa. Jos pieni ongelma toistuu useissa eri yksiköissä eri puolilla kaupunkia, kokonaisuus voi olla suuri. 5. Osta katalogista – älä haksahda marketin tarjoukseen. Kilpailutetuissa tuotteissa elinkaaren kustannukset on sisällytetty hintaan. Huolto- ja takuuehdot ovat paremmat kuin kuluttajakaupassa. Katalogista ostaessasi tuotteen päästöluokkarajat ovat kohdillaan, logistisesta optimoinnista on huolehdittu ja tavaroiden kierrätys tuotteen elinkaaren loppupäässä järjestyy ilman ylimääräistä vaivannäköä. ●● Teksti ja kuva Anna Eskola 11 Vautsi Vautsi Pääkaupunkiseudun vuoden esimies Variasta V arian sosiaali- ja terveysalan misensa, ongelmatilanteiden ratkaisuAnnele Ranta itse oli täysin yllättyopetusalajohtaja Annele Rankyky ja hyvän työilmapiirin vaaliminen. nyt ja liikuttunut saamastaan tunnusta on valittu pääkaupunkiseuOAJ Pääkaupunkiseudun puheenjohtuksesta. Hän korosti, että erityisen hiedun vuoden esimieheksi 2014. taja Hanna Iso-Kuortti mainitsi puheesnon asiasta tekee juuri se, että esitys Tunnustuksen antoi Opetusalan Amsaan, että henkilöstön tekemä esitys oli on tullut hänen omilta alaisiltaan. Ranmattijärjestö OAJ Pääkaupunkiseutu koskettava eikä sen jälkeen ollut epäselta nosti tärkeimmiksi hyvän ja toimivan toukokuun lopussa. Valinta perustui vää tulisiko tunnustus myöntää. Myös työyhteisön tekijöiksi luottamuksen ja Talvikkitien toimipisteen henkilöstön Varian rehtori Pekka Tauriainen kiteytti hyvän tsemppihengen. Työyhteisö tekee tekemään esitykseen Rannasta esimiepuheessaan tunnustuksen tulleen täysin itsensä näköisen esimiehen, hän kuvaili. henä, jossa kriteereinä mainittiin muun oikeaan osoitteeseen. Annelella on sydän muassa esimiehen empatiakyky ja ehkultaa ja hän on myös alaisena palkitse●● Teksti ja kuvat Maarit Aho doton luottamuksellisuus. Palkinnon misen arvoinen, Tauriainen kertoi. luovuttivat OAJ Pääkaupunkiseudun puheenjohtaja Hanna Iso-Kuortti ja varapuheenjohtaja Leena Teittinen. OAJ:n myöntämän tunnustuksen saamisen kriteereinä ovat muun muassa vahva oman alan asiantuntijuus, vuorovaikutustaidot, luotettavuus, oikeudenmukaisuus, luotPalkintoa olivat luovuttamassa OAJ Talvikkitien henkilöstön perinteenä on ollut tamus alaisiin, heidän Pääkaupunkiseudun puheenjohtaja Hanna muistaa esimiestään päättäjäispäivänä Iso-Kuortti ja varapuheenjohtaja Leena Teittinen. kesäkukalla. kannustamisensa ja tuke- Vantaan opaskartan uusi painos myynnissä V uoden 2015 painoksen saa joko taitettuna 10 cm x 25 cm kokoon tai kaksiosaisena seinäkarttana 1:20 000, joka on kooltaan 100 cm x 135 cm. Kartan mukana tulee katunimiluettelo, joka sisältää noin 3700 katu- ja paikannimeä suomeksi ja ruotsiksi. Opaskartta on muuttunut edellisen painoksen jälkeen. Uutta on seudullisen koordinaatiston mukainen hakuruudukko, kaupunginosa- ja suuraluerajat sekä Myyrmäen ja Tikkurilan alueiden suurennokset. Uutena symbolikohteena on koirille sallittu uimaranta. Nyt on aika vaihtaa vanhentunut kartta painotuoreeseen versioon! Myynti: Mittausosaston asiakaspalvelu Kielotie 28 katutaso puh. 09 839 22277, sähköpostilla kartanmyynti@vantaa.fi tai kirjakaupoista. 12 Myyntihinta on 17 euroa/kpl sis. alv. Yli kymmenen kappaleen tilauksiin saa alennusta -30 prosenttia Menestystä työpaikan ympäristötyöhön esimiehen tuella E simieheltä saatu tuki muodostaa ekotukitoiminnan perustan. Ekotukihenkilöltä odotetaan tietoa ja ideoita ympäristötyöhön, esimieheltä taas hyväksyntää ideoille ja positiivista asennejohtamista. Ympäristöystävälliset toimintatavat tulisi ujuttaa työtä ohjaaviin ohjeisiin ja rakenteisiin, kuten viikkopalaverien asialistoille ja perehdytykseen. Ekotukitoimintaa ja ympäristöjohtamista pro gradu -työssään tutkinut ItäHakkilan päiväkodin johtaja Johanna Sandholm pitää tärkeänä toiminnalle korvamerkittyä aikaa, selkeitä tehtäviä, läpinäkyvyyttä ja esimiehen kiinnostusta asiaan. Jokaisella työpaikalla tulisi olla oma ”ekotiimi”, joka suunnittelee ympäristötyön tavoitteita esimiehen kanssa. – Aikoinaan ollessani työpaikan ainoa ekotukihenkilö muistan työn tuntuneen usein melko turhauttavalta. Tuloksia alkoi näkyä pikkuhiljaa ekotiimin perustamisen jälkeen. Nykyään päiväkodissamme toimii aktiivinen ekotukitiimi, jossa on jokaisesta lapsiryhmästä edustaja. Tiimin toiminta on tavoitteellista, työyhteisöä, lapsia ja perheitä osallistavaa. Nyt esimiehenä toimiessani osallistun ekotukitiimin palavereihin, tuen ekotukihenkilöitä, otan säännöllisesti ympäristöasioita esiin edustuksellisissa palavereissa ja ylläpidän positiivista asennetta ympäristöasioihin. – Ekotukitoiminta ei tarvitse toimiakseen suuria investointeja. Itä-Hakkilan päiväkodinjohtaja Johanna Sandholm, Se lähtee liikkeelle ekotukihenkilö Tuija Pöntinen sekä päiväkodin lapsia. yhteisestä tekemisestä, pienistä arjen ympäristövastuullisista teoista Ympäristöjohtamisella tarkoitetaan sitä, sekä yhteisestä halusta toimia että ympäristöasiat kytketään työpaiympäristön ja meidän kaikkien kan arkeen osaksi rutiineja, työtapoja, hyvinvoinnin eteen. Esimies on työtä ohjaavia rakenteita ja päätöksentärkeä arvovaikuttaja ja esitekoa. Ympäristöjohtamisella pyritään merkki koko työyhteisölle, Kermyös kasvattamaan työntekijöiden motoo Sandholm. tivaatiota toimia ympäristömyönteisesti. Ekotukitoiminta on ympäristöjohtamisen ●● Teksti ja kuva Anna Sjövall työkalu. ympäristöasiantuntija Kestävää kaupunkia rakentamassa T iesitkö, että kaupungissamme työskentelee jo 560 ekotukihenkilöä, jotka oman työnsä ohella kannustavat muita toiminaan työyhteisössään ympäristövastuullisesti? Ja oletko kuullut, että kaupunkimme on palkittu kestävistä hankinnoista vuonna 2014 tai että Kivistön kehittämisen avuksi on otettu käyttöön One Planet Living -konsepti, jossa keskeistä on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien asuinalueiden rakentaminen? Tämä ja paljon muuta selviää ympäristökeskuksen julkaisemasta ympäristöraportista. Uusimpaan ympäristöraporttiin on koottu vuoden 2014 ja kevään 2015 ym- päristön kannalta hyviä toimintatapoja ja kestävää kehitystä tukevia hankkeita. Kaupungin palkkalistoilta löytyy Tekesin palkitsema ”huippuhankkija”, Marita Tamminen, joka on tuonut kaupungin hankintoihin energiatehokkuusajattelua ja samalla selvää säästöä kaupungille. Myös kaupungin ekotukitoiminta tuottaa tulosta. Henkilökuntaa kouluttamalla on onnistuttu vähentämään kiinteistöjen energiankulutusta, kuten raportin ympäristötilasto-osuuden tiedot energiankulutuksen kehityksestä kaupungin kiinteistöissä osoittavat. Työsuhdematkalipun käyttäjämäärä on ollut rivakassa kasvussa. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Kehära- dan käyttöönotto vaikuttaa lipun suosioon Vantaan kaupungin työntekijöiden joukossa. Purojen kaupunki Purot ja puronvarret ovat luonnon monimuotoisuuden arvokohteita ja merkittäviä kaupunkimaiseman elementtejä Vantaalla. Niiden säilyttämiseksi voi jokainen työyhteisö tehdä ihan konkreettisia tekoja, kuten kalojen kutupaikkojen rakentamista tai puronvarsien siivousta. Meneillään oleva purojen teemavuosi on jo innostanut ensimmäisiä työporukoita purotalkoisiin Vantaalla! ●● Teksti Tina Kristiansson ja Jarmo Honkanen 13 Vautsi Vautsi Löydä oma tarinasi – pilvitoimistosta T Työntekijä Turvallisuushavainto • Ilmoita tapahtuneesta välittömästi esimiehellesi. • Hakeudu hoitoon, mikäli siihen tarve. • Jos ei ole hoidon tarvetta, kirjaa tapahtuneesta turvallisuushavainto. • Osallistu tapaturman tutkintaan, jos tapaturma on sattunut työssä ja siitä on aiheutunut työstä poissaoloa. Turvallisuushavainnon keskeinen idea on ilmoittaa ja korjata puutteet ennen kuin tapaturma sattuu. Esimies • Tee tapaturmailmoitus heti HR-työpöydän kautta vakuutusyhtiön linkkipalveluun, jos ei hoitoa/lääkkeitä tarvita, niin turvallisuushavaintoilmoitus riittää. • Jos kyseessä on vakava tapaturma, ilmoita siitä linjaorganisaatiossa aina apulaiskaupunginjohtajalle saakka sekä poliisille ja työsuojeluviranomaiselle (E-S AVI). • Mikäli kyseessä on työssä sattunut tapaturma ja siitä aiheutuu poissaoloa, järjestä tapaturman tutkinta yhdessä loukkaantuneen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa mahd. pian (noin 2 vkon kuluessa). • Kirjaa tutkinnan tulokset tutkintalomakkeelle. • Käsittele sattunut tapaturma, sen syyt ja siitä opitut asiat henkilöstön kanssa työpaikkakokouksessa. Ilmoitukset voivat koskea: • työssä sattunutta vaaratilannetta tai läheltä piti -tilannetta • vaarallista työtapaa, viallisia työvälineitä, koneita tai laitteita • ympäristölle työstä aiheutuvaa haittaa, esim. öljyvuoto • työssä kohdattua uhka- tai väkivaltatilannetta Ilmoita aina esimiehelle, vaikka olisitkin jo korjannut puutteen tai vian. Tee ilmoitus myös sähköisesti Avaimessa: Palvelut > Turvallisuus > Vahingon sattuessa -sivulta löytyvän bannerin kautta. Tony Friberg Toiminta työtapaturman sattuessa yön luonne ja vaatimukset ovat muuttuneet viime vuosina enemmän kuin vuosikymmeniin. Vantaalla on parin vuoden sisällä vaihdettu sähköposti Outlookiksi, kuntatoimisto Astaksi ja viimeisimpänä siirrymme Pilvitoimistoon. Kaupunki uudistaa työviestinnän laitteita ja järjestelmiä. Miksi? Kaupunki haluaa tarjota työntekijöilleen mahdollisuuden valita itselleen sopivimman työtavan. – Työn siirtäminen pilveen hävittää rajoitteita ja uudistaa työtapoja. Pikaviestintä sekä rajaton tiedostojen tallentaminen ja jakaminen helpottaa toimistotyötä. Voit muun muassa työstää dokumenttia samaan aikaan kollegoidesi kanssa ja jakaa esityksiä suoraan pilvestä, tietohallintopäällikkö HannuPekka Polttila listaa. Moni miettii, pysyvätkö kaupungin etätyölinjaukset työviestinnän tarjoamien mahdollisuuksien perässä. Jos pomo puhuu maksimissaan yhdestä etäpäivästä viikossa ja vaatii raporttia etäpäivän ajankäytöstä, Pilvitoimiston joustavuus jää helposti haaveeksi. – Meistä jokaisen, johtoportaan erityisesti, tulee haastaa itsemme löytämään uusia ratkaisuja ja innovaatioita, Polttila painottaa. Miten sinä käytät pilveä? Pilvi on turvallinen tapa tallentaa tietoa. Omalla koneella tiedosto häviää haitta- ohjelman iskiessä ja G-levyllä mahdollisuudet tietojen palauttamiseen ovat rajalliset. – Tärkeää on muistaa, ettei potilasja henkilötietoja käsitellä muualla kuin siihen tarkoitetuissa järjestelmissä, kuten Hijatissa ja Finstarissa. ●● Teksti ja kuva Anna Groth Osta jätekatos Koutsista Koutsin puutyöyksikkö valmistaa tilaustyönä jätekatoksia. Tervetuloa paikan päälle tutustumaan valikoimaan! Pieni jätekatos Puuvalmiina 250 € Maalattuna 300 € Sisämitat: leveys 290 mm, syvyys 850 mm Pienen katoksen sisään mahtuu 240 litran säiliö. Iso jätekatos Puuvalmiina 450 € Maalattuna 500 € Sisämitat: leveys 690 mm, syvyys 850 mm Ison jätekatoksen sisään mahtuu 660 litran säiliö tai kaksi 240 litran säiliötä. Lisätietoja: Vantaan Koutsi, puutyöyksikkö, Tuupakantie 4, 01740 Vantaa, p. 043 825 9569 ●● Teksti Henri Litmanen | Kuva Sami Lievonen 14 15 Vautsi Vautsi Puutu rohkeasti – väkivallan ehkäisy kuuluu kaikille Puroja pelastamassa kun ensimmäiset jätesäkit täyttyivät jo puolen tunnin keräämisen jälkeen. Päivän saldoksi saatiin muun muassa rakennuksilta lennellyttä muovijätettä, tölkkejä, pulloja, autonrenkaita, polkupyöriä, palosammuttimia, ruohonleikkuri sekä Vespa. taisen kierteen katkaiseminen varhain on tärkeää, sillä perheväkivallan vaikutukset siirtyvät usein myös seuraaville sukupolville. Velvollisuus puuttua Sosiaalihuoltolain uudistuksen (164/2014) myötä kunnalla on velvollisuus järjestää tukea lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohdanneille. Myös lastensuojelulaki muuttui huhtikuun 2015 alusta, ja lasten parissa toimivilla on velvollisuus ilmoittaa lasten ja nuorten pahoinpitelyepäilyistä poliisille. Vantaan lähisuhdeväkivallan vastaisen työn toimintasuunnitelman mukaan väkivallan ehkäisemisen ja palvelujen järjestämisen vastuu kuuluu kunnalle ja väkivaltaan puuttuminen kaikille toimialoille. Tavoitteena on, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään jo ennen sen syntymistä ja että kaikilla peruspalveluissa toimivilla työntekijöillä on myös valmiudet puuttua siihen. Tarkempaa tietoa saa Ensiapua perheväkivaltaan Vantaalla -oppaasta. Se auttaa tunnistamaan perheväkivaltatilanteet ja rohkaisee puuttumaan niihin. Opas löytyy Avaimesta: http://avain.vantaa.fi/vakivalta ●● Teksti Tuulia Halttunen Kuva Anitta Mäkinen H aastamme kaikki työntekijät mukaan perheväkivallan vastaiseen työhön: kun mahdolliseen uhkaan havahdutaan ajoissa, voidaan väkivaltaa ehkäistä jo ennen sen syntymistä. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua niin naisiin, lapsiin kuin miehiinkin. Tekijänä saattaa olla puoliso, vanhempi tai esimerkiksi aikuinen lapsi. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista, ja näitä eri muotoja käytetään usein samanaikaisesti ristiriitatilanteissa. Kaikenlainen väkivalta aiheuttaa aina myös henkisiä vammoja. Vaikutukset ovat yleensä syvemmät kuin mitä ensi alkuun voi oireista huomata, sillä väkivalta vaikuttaa uhrin koko persoonallisuuteen. Väkivalta musertaa itsetunnon ja aiheuttaa uhrissa syyllisyyttä, häpeää ja syvää arvottomuuden tunnetta. Väkival- 16 Toimi näin, kun kohtaat väkivallan uhrin • Tarjoa uhrille mahdollisuus keskustella kahden kesken ja luottamuksellisesti. • Selvitä mitä on tapahtunut. • Kuuntele uhria ja usko häntä. • Älä syyllistä. • Ole myötätuntoinen ja anna uhrin tuntea, ettei hän ole yksin. • Kerro, että väkivalta on aina väärin ja pahoinpitely on rikos. • Ohjaa uhri oikean avun piiriin. Yhteyttä voi ottaa esim. poliisiin, sosiaaliviranomaisiin, rikosuhripäivystykseen tai turvakotiin. • Muista ilmoitusvelvollisuus, jos kyseessä on lapsi. • Akuutissa tilanteessa soita apua. • Jos tilanne uhkaa henkeä, soita 112. • Sosiaali- ja kriisipäivystys, p. 09 8392 4005, 24 h. Lähteet: Ensiapua väkivaltaan Vantaalla -opas (2015) ja Lähisuhdeväkivallan vastaisen työn toimintasuunnitelma 2015–2016; Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn työryhmä Järjestä purotalkoot tyhypäivänä! Vespa löytyi Puron varresta Ympäristökeskus on järjestänyt joka kevät siivoustalkoot. Tänä vuonna työhyvinvointipäivä päätettiin yhteistuumin viettää puronvarsia siistimällä, vietetäänhän Vantaalla purojen kaupunki -teemavuotta. T yösarkaa riittää, sillä Vantaalla on 55 puroa, eikä niitä ole aiemmin siivottu järjestelmällisesti. Luontoon päätyneet roskat ovat eliöstölle haitallisia, joskus myös tappavia. Eläimet saattavat sotkeutua suurempaan muoviroskaan tai syödä pienempiä roskia. Roskista liukenevat kemikaalit saattavat päätyä Itämereen ja edelleen ravintoketjuihin. Mitä tahansa puronvarsilta ei kuitenkaan saa kerätä, sillä eliöstölle tär- keät risut ja kaatuneet puunosat tulee jättää paikoilleen. Eloperäinen aines kuten puiden lehdet ja karike ovat ravintoa veden pohjaeläimistölle. Uomassa oleva puuaines taas suojaa rantoja veden kulutukselta sekä tarjoaa suojapaikkoja pohjaeliöille ja kaloille. Ympäristön ennallistamisen lisäksi puronvarsitalkoilla on myös muita myönteisiä vaikutuksia. – On tutkittu, että ihminen on onnellisimmillaan tehdessään asioita yhdessä muiden kanssa, yhteisen hyvän eteen. Jo lyhytaikaisella luonnossa olemisella on todistettavia terveysvaikutuksia, kuten verenpaineen ja pulssin laskua ja stressin lievenemistä. Pidempien metsäretkien on todettu vahvistavan ihmisten vastuskykyä. Metsässä oleilu vahvistaa myös ihmisen henkilökohtaista tunnesidettä luontoon, ympäristöasiantuntija Anna Sjövall kertoo. Yhteensä työhyvinvointipäivään osallistui 20 ympäristökeskuslaista. Siivottaviksi kohteiksi valikoituivat Tervaoja, Tussinkoski sekä ympäristökeskuksen lähitienoo. Töitä puronvarsilla riitti, Siivottavia kohteita on vielä jäljellä. Työporukallenne sopivan kohteen voi valita ottamalla ensin yhteyttä ympäristökeskuksen ymparistotarkastajat@vantaa. fi tai Jarmo Honkaseen. Kun päivämäärä on tiedossa, varataan tarvittavat työvälineet, kuten keräyspihdit ja muovisäkit, roskien keräämistä varten. Jätteiden poiskuljetuksesta tulee sopia viheralueyksikön Mervi Viitasen tai Jarmo Uutelan kanssa. Ympäristökeskus opastaa, mitä siivouspäivänä on tärkeää ottaa pois, ja mitä puronvarsille tulee jättää. ●● Teksti Pirkko Väänänen Kuvat Anna Sjövall Keräyspihdit ovat oiva apu purojen siistimisessä. 17 Vautsi Vautsi Raitistuminen lähtee usein pohjakosketuksesta A lkoholismi on yhä tabu. Se on aihe jota ei oteta kevyesti puheeksi. Alkoholistille se tarkoittaa jatkuvaa salailua työpaikalla, häpeän karttamista keinolla millä hyvänsä. Toisaalta alkoholisti ei myönnä itselleenkään ongelman olemassaoloa. Kieltovaihe voi kestää hyvinkin kauan. Vantaan kaupungin pitkäaikaisella työntekijällä Juhalla se kesti jopa 10 vuotta. Juhan työnkuva Vantaan kaupungilla mahdollisti juomisen. Esimies oli kaukana ja työkaverit luulivat, että ongelma on hallinnassa. Hommat hoituivat. Kaikki huomasivat juomisen, mutta vaikenivat silti. Hanki ajoissa apua itsellesi: Jos sinulla on ongelmia alkoholin käytön kanssa voit hakeutua työterveyshuoltoon ja ottaa asian siellä puheeksi. Tee tämä mieluiten jo silloin, kun asia mietityttää, muttei vielä heikennä terveyttä ja vaikuta varsinaisesti työn tekemiseen. Voit hakea apua myös oma-aloitteisesti ilman lähetettä A-klinikoilta. 18 Juha kertoo, että alkoholisti on itse tietoinen ongelmasta. Hän ei kuitenkaan myönnä juomisen laajuutta ja kuvittelee sen olevan hallinnassa. Alkoholisti käyttää hirvittävän määrän aikaa kotona ja töissä juomisen suunnitteluun. Hän miettii milloin voisi juoda, missä juoda ja mistä rahat juomiseen. Heti maanantaikrapulan jälkeen alkaa seuraavan juomisen suunnittelu. Juha olisi toivonut asian pöydälle nostamista aikaisemmin. Joidenkin lähempien työtovereiden kanssa hän saikin asiasta puhuttua, mutta se ei auta paranemisessa. Paraneminen lähtee ihmisestä itsestään. Salarakas, joka vie kaiken Juhalta alkoholi vei avioliiton, lapset, talouden ja terveyden. Avioero oli ensimmäinen pohjakosketus. Se ei muutosta kuitenkaan laukaissut. Päinvastoin hartioille lankesi painava syy juoda lisää. Juha sanoo, että alkoholi on monelle salarakas. Alussa se tuo lohtua, se ymmärtää. Lopulta sille uhrataan kaikki. Alkoholisti on mestari selityksissä, kuin pettäjä salasuhteessa. Lopulta löytyi pohjakosketus joka pysäytti. Juha oli menettää henkensä. Erään juomareissun jälkeen hän heräsi sairaalassa elvytykseen. Hän toivoo, ettei kenenkään pohjan tarvitsisi löytyä niin syvältä. Juha on kuitenkin onnekas yhdessä asiassa: Työpaikka säilyi ja raitistuminen onnistui työn kautta saatavan kuntoutuksen avulla. Kun hoitotarve oli tiedostettu, toimi hoitoonohjaus ja koko hoitoketju loistavasti. Heikoilla ovat ne, joilla ei ole mitään. Faktaa Työterveyslaitoksen toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan 39 % työssäkäyvistä miehistä on alkoholin riskikäyttäjiä ja naisistakin riskikäyttäjiin kuuluu 14 %. On arvioitu, että pelkästään alkoholihaittoihin liittyvät välittömät kustannukset ovat vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa. Välilliset kustannukset, joihin sisältyvät tuotannonmenetykset sekä menetettyjen elinvuosien arvo, ovat noin 4-6 miljardia euroa vuodessa. Käänteentekijät – juttusarja Vantaan kaupungin työntekijöistä, jotka ovat muuttaneet elämänsä terveelliseen suuntaan Alkoholismi on tunne-elämän sairaus. Toipumisen ytimenä on tunnustus siitä, ettei yksin pärjää, että tarvitsee apua. Juha kertoo ottavansa pikkuaskelia toipumisessa ja että jatkuva vertaistuki on erittäin tärkeää. Repsahdus voi lähteä hyvin pienestä, joten täytyy elää päivä kerrallaan. Juhan mukaan työnteko raittiina maistuu paremmalta. Muisti palautuu vähitellen ja keskittymiskyky paranee. Aikataulutus ei pyöri koko ajan alkoholin ympärillä. Yleinen alkoholistin harhaluulo on, että raittiina ei löydy tekemistä. Juha kuitenkin vakuuttaa, että se ei pidä paikkaansa. Tekemistä löytyy enemmän kuin ennen ja vielä aivan uusia asioita. Ergonomia on työhyvinvointia M iksi samassa työssä toinen saa rasituskiputilan kerta toisensa jälkeen, mutta toinen ei koskaan? Jos molemmilla on hyvä terveys ja samanlainen kuntotaso, todennäköisesti syy löytyy erilaisessa tavassa tehdä työtä. Fyysinen ergonomia on tuttua jokaiselle. Vääränlaisesta rasituksesta seuraa esimerkiksi niskakipuja, olkapäiden jännevaivoja, tenniskyynärpäätä ja rannekanavan oireyhtymää. Jos näitä vaivoja ilmenee, kannattaa tarkistaa työpisteen ja työtavan ergonomiaa. Toimistotyö luokitellaan fyysisesti kevyisiin töihin. Siinä kuitenkin esiintyy hämmästyttävän paljon tuki- ja liikuntaelinten sairastuvuutta. Kognitiivisella ergonomialla tarkoitetaan laitteiden ja työtoimintojen suunnittelua niin, että tulos on sopiva ihmisen tiedonkäsittelykyvyn ja rajoitusten kanssa. Tarvitaan työrauha, että keskittyminen olisi tehokasta. Moni voi itsekin vaikuttaa paljon työjärjestelyihinsä, mutta paljon siitä on esimiehen kanssa sovittavaa jaksamisen tukea. Organisatorinen ergonomia on pääasiassa työnantajan ja esimiesten järjesteltävissä. Siihen kuuluu sopivan työmäärän mitoitus ja työaikajärjestelyt. Niissäkin tulisi huomioida työntekijän ominaisuudet. Kaiken kaikkiaan tärkeintä on yhteistoiminta työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon välillä. Kun löydetään yksilölle oikeat mitoitukset, on tulos kuin hyvin istuva puku – ihminen voi hyvin ja työ sujuu tehokkaasti. ●● Teksti Marja Salonius Kuva Anna Groth Kevyessä toimistotyössä esiintyy paljon tukija liikuntaelinten sairauksia. Työasennon vaihteleminen kannattaa. Hae hyvinvoinnin edistämisen tukirahaa K aupunki tukee henkilöstönsä hyvinvoinnin edistämistä liikunnan tukirahalla. Tukea myönnetään suunnitelmalliseen terveyttä ja hyvinvointia edistävään ryhmätoimintaan. Tukea voivat hakea työyhteisöt sekä nykyiset tai uudet liikuntakerhot vapaa-ajalla tapahtuvaan toimintaan. Hakuohje Liikuntakerhojen osalta toiminnan tulee olla avointa ja siitä tulee tiedottaa koko henkilöstölle. Tukea myönnetään maksimissaan 50 prosenttia tukeen hyväksyttävissä olevista kuluista. Palveluita voi tilata esim. Aikuisopistolta tai Vantaan Työterveys liikelaitokselta. Tukea voi saada • vain Vantaan kaupungin henkilöstö • työyhteisön toimintaan, jolla tuetaan liikunnan ja hyvinvointia tukevan toiminnan käynnistämistä ja aloittamista • sama työyhteisö vain puoleksi vuodeksi kerrallaan (kevätkausi/ syyskausi) ja vain kerran saman vuoden aikana • liikuntakerhojen osalta uusien jäsenten starttitoimintaan • liikuntakerhot toimintavuodeksi kerrallaan tai puolivuotiskaudeksi Omavastuuosuus Toimintaan osallistuvien henkilöiden tulee osallistua kustannuksiin omavastuuosuudella, jonka suuruus tulee ilmetä hakemuksesta. Hakuaika Hakemukset syksyn 2015 toiminnan osalta 31.8.2015 mennessä sähköpostitse henkilostokeskus@vantaa.fi Päätökset tehdään syyskuussa 2015. ●● Teksti Eeva Vierros Kuva Anitta Mäkinen 19 Vautsi Vautsi Hyvä nostotekniikka vähentää selän kuormitusta T Säännöllinen liikunta vähentää selän kuormitusta. yötä tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota nostoihin ja siirtoihin. Vaarojen ja riskien arviointi tulisi suorittaa ennen työn aloittamista. Apuna voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, vaikkapa työterveyshuoltoa. Nostaminen kannattaa suunnitella etukäteen. Ympäristön tulisi olla esteetön ja valaistuksen hyvä. Käytä nostoissa jalkalihaksia ja syviä vatsalihaksia. Keskity nostoihin, pidä selkä suorassa ja kanna taakka lähellä vartaloa. Älä nosta riuhtaisten vaan tasaisesti ja hallitusti. Vältä kiertoliikkeitä. Hyvä nostokorkeus on rysty- ja kyynärpäätason välillä. Raskaita taakkoja nostaessa käytetään apuvälineitä, kuten nostopöytiä, nostimia tai trukkia. Siirtoihin käytetään niitä varten suunniteltuja apuvälineitä. Työterveyshuolto opastaa oikeisiin työskentelyasentoihin. Opastus tehdään työpaikalla oikeassa työtilanteessa, ja apuna voidaan käyttää videointia. Videoinnin avulla huomataan helposti, mitä tulisi korjata, jotta työskentely olisi jatkossa turvallisempaa. ●● Teksti Jouko Laine Kuva Sami Lievonen Työpaikka, joka liikuttaa K untatekniikan keskus on ensimmäisiä HSL:n Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaatin saajia. Onko sinun työyhteisösi seuraava? Sertifikaatti on osoitus työpaikan sitoutumisesta kestävän liikkumisen edistämiseen työja työasiamatkoilla sekä siitä, että työnantaja on kartoittanut henkilöstönsä liikkumistapoja, toiveita ja näkemyksiä. HSL tekee yhteistyötä yritysten kanssa ja antaa neuvonta-apua työmatkaliikkumiseen. Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaatin saamiseksi vaadittavan liikkumiskyselyn voi tehdä helposti Työmatkalaskurilla osoitteessa www.hsl.fi/työmatkalaskuri. Työmatkalaskuri tuottaa työnantajalle tietoa toimipaikoittain henkilöstön työmatkojen hiilidioksidipäästöistä, nykyisestä kulkumuotojakaumasta sekä sen muutospotentiaalista. Työntekijälle laskuri tarjoaa kanavan antaa työnantajalle työmatkaliikkumiseen liittyvää palautetta sekä kertoo, millainen liikkujatyyppi hän on työmatkoillaan. Lisäksi työntekijä saa vinkkejä viisaaseen liikkumiseen. Vantaa matkalla merkittäväksi joukkoliikennekaupungiksi Kehäradasta odotetaan merkittävää liikenneväylää paitsi vantaalaisten myös Vantaalla työssä käyvien ja yrityksissä asioivien liikkumiseen. – Vantaan kaupungin tavoitteena on vähentää päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia ja vuoden 2050 tavoitteena on hiilineutraalius. Vantaan omat vaikutusmahdollisuudet päästöjen hillinnäksi on alle 10 prosenttia, eli yhteistyötä tarvitaan ja liikkumisen päästövähennyspotentiaali on merkittävä, Tina Kristiansson Vantaan kaupungin ympäristökeskuksesta kertoo. – Muun muassa rakenteilla olevasta Aviapolisalueesta on tarkoitus luoda liikkumisen näkökulmasta turvallinen sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä alue, Tiina Hulkko Vantaan kuntatekniikan keskuksesta sanoo. Tillit och öppet sinne är A och O B irgitta ”Gitta” Kervinen går i pension i september efter 38 år på Vanda stad. Birgitta har utbildat sig till gymnastiklärare. Ett av hennes första jobb var att ansvara för stadens idrottskurser. Senare har hon jobbat som informationssekreterare, kommunikationschef och senast som kontaktchef. – Jag saknar en formell utbildning i kommunikation, men allt började från idrotten då jag skulle informera om kurserna på finska och svenska. Senare har jag specialiserat mig på att skriva tal och marknadsföringstexter. Jag har skrivit tal till ledande politiker och tjänstemän, berättar Birgitta. Vid sidan om jobbet har Birgitta haft ett stort antal förtroendeuppdrag inom idrotten både i Finland och internationellt. – Mitt jobb och mina förtroendeuppdrag har gått hand i hand. Det har varit möjligt tack vare utomordentliga chefer, som förstått att mina förtroendeuppgifter gagnar staden. Min aktivitet har lett till att vi fått stora evenemang till Vanda och att Vanda har synts på internationella tillställningar. Det har krävt skräddarsydda speciallösningar och alla kolleger har inte alltid förstått min situation, säger Birgitta. Ökad flexibilitet ger resultat Birgitta har en klar syn på staden i allmänhet och som arbetsgivare. Hon tycker att staden har ett alltför dåligt Gitta på IWG konferensen 2014 i Helsingfors tillsammans med den avlidna finländska IOC medlemmen Peter Tallberg, IOC President Thomas Bach, Per-Edvin Persson och Mika Sulin. rykte. Tillit och öppet sinne är A och O. – Det är stadens politiker och tjänstemän som har agerat på ett oetiskt sätt, vilket har bidragit till stadens dåliga rykte. Det finns exempel på dålig förvaltning från alla decennier, säger Birgitta. – IT och elektroniska lösningar har givetvis inneburit en stor förändring på arbetsplatsen. Jag har känslan av att man i och med tekniken har gått miste om förmågan att se på helheten. Personligen tror jag inte att tekniken löser den offentliga sektorns problem. Vi borde istället lyfta fram betydelsen av personliga kontakter, anser Birgitta. Arbetsklimatet och välbefinnande på jobbet är något man talar mera om idag. ●● Text Lotta Silfverberg Bilder Gitta Kervinens hemalbum ●● Teksti Milla Hamari Gitta till vänster tillsammans med president Tarja Halonen, Finlands representanter och kommissarien Vassiliou på IWG konferensen 2014 i Helsingfors. 20 – Det är genom tillit, flexibilitet och dialog som man får till stånd resultat. En lösning på arbetsbördan kunde vara ökad flexibilitet och mera kreativitet. A och O är tillit mellan de anställda och cheferna, säger Birgitta. Birgittas hälsningar till de yngre anställda. – Kom ihåg att se på saker ur ett internationellt perspektiv. Stäng inte in dig på kontoret, håll kontakter utanför Vanda. Utveckla dig själv, det för dig vidare. Håll blicken riktad framåt! När en dörr stängs, öppnas två fönster framför dig. Vanda julgata firades med julgubben och julgumman. 21 Vautsi Vautsi LIIKUNTAPALVELUIDEN LIIKUNTAKURSSIT JA KUNTOSALIHARJOITTELUN STARTTIKURSSIT SYKSYLLÄ 2015 V antaan kaupungin henkilöstölle on varattu liikuntapalveluiden ryhmistä kiintiöpaikkoja, joihin osallistuvat saavat harrastustukea. Kursseja on tarjolla eri puolilla Vantaata. Syyskaudella on uutuutena kuntosaliharjoittelun starttikursseja. Kiintiöpaikoille ilmoittautuneiden kurssimaksu on jumpissa 30 € / kausi ja kuntosalin starttikurssi 20 €. Sama henkilö voi ilmoittautua vain yhdelle tuetulle jumppa/kurssipaikalle. Ilmoittautuminen on sitova. ILMOITTAUTUMISEN PERUMINEN Tunneilta pois jääminen ei ole peruutus. Varausta ei voi perua kurssiohjaajalle eikä uimahallien kassahenkilöille. Varauksen voi peruuttaa maksutta ennen toista kokoontumiskertaa: puhelimitse virka-aikana 09 8392 4601, 09 8392 9479 tai sähköpostilla; helja. punnala@vantaa.fi. Sen jälkeen kurssipaikasta laskutetaan 30 €. Kuntosaliharjoittelun starttikurssin voi perua maksutta viikkoa ennen kurssin alkamista. KURSSIMAKSUN MAKSAMINEN ILMOITTAUTUMINEN KIINTIÖPAIKOILLE Ilmoittautumiset henkilöstölle suunnattuihin ryhmiin/kursseille: ma 10.8.–ti 11.8.2015 klo 9–16, ainoastaan puhelimitse p. 09 8392 4601. Ilmoittautuminen kiintiöpaikoille on mahdollista myös ohjauskauden aikana 31.8.–12.12.2015, mikäli paikkoja on vielä vapaana. Tiedustelut p. 09 8392 9479 tai 09 8392 4601. 22 Kurssimaksun lasku lähetetään postitse ilmoittautumisen yhteydessä annettuun osoitteeseen. Maksuaika on laskun päiväyksestä 14 päivää + kolme pankkipäivää. Muistutuslaskusta laskutetaan lainmukainen muistutuskustannus, jonka jälkeen lasku siirtyy perintään. KAIKILLE KUNTALAISILLE AVOIMET JUMPPA- / JA VESILIIKUNTARYHMÄT Ohjattua liikuntaa syksy 2015 – kevät 2016 esite jaetaan Vantaan kotitalouksiin 1.8. alkaen. Lisätietoa vantaan kaupungin nettisivuilta www.vantaa.fi. Vesiliikuntaryhmissä ei ole henkilökunnalle erikseen varattuna kiintiöpaikkoja. Ilmoittautuminen kaikille kuntalaisille avoimiin ryhmiin sähköisesti to 13.8. klo 15 – su 23.8., puhelimitse to 13.8. klo 15–18, puh. 09 8392 4601. Henkilökunnan kausimaksu vesiliikuntaryhmissä on 20 €/kausi. Uima- hallin sisäänpääsymaksu ei sisälly hintaan. Kurssimaksu maksetaan uimahallin kassalle. Alennukseen oikeuttava todistus, kuvallinen henkilökortti tai uusin palkkakuitti riittää todisteeksi, että on Vantaan kaupungin henkilöstöä. Kaikille kuntalaisille avoimiin ryhmäliikuntoihin ilmoittautuminen sähköisesti ke 12.8. klo 15 – su 23.8., puhelimitse ke 12.8. klo 15 – 18, puh. 09 8392 4601. Kurssimaksu 50 € /kausi/ryhmä. KUNTOSALIHARJOITTELUN STARTTIKURSSIT Starttiryhmä kokoontuu kolme kertaa, joiden aikana tutustutaan kuntosalin laitteisiin, opitaan oikeat suoritustekniikat ja saadaan vinkkejä hyvään lihaskuntoharjoitteluun. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole aiempaa kokemusta kuntosaliharjoittelusta ja/ tai sali on vieras. Kurssilta saadaan lisäpotkua itsenäisen harjoittelun aloittamiseen. 3 x 60 min, max 5 hlöä/ kurssi, kurssimaksu 20 €. Myyrmäen uimahallin kuntosali, Myyrmäenraitti 4 ke 23.9., ke 30.9. ja ke 7.10 klo 16.30–17.30 Koivukylän vanhustenkeskuksen kuntosali, Karsikkokuja 13 to 24.9., to 1.10. ja to 8.10. klo 16.30–17.30 HENKILÖSTÖLLE VARATUT PAIKAT LIIKUNTAPALVELUIDEN RYHMIIN SYKSYLLÄ 2015 ITÄ-VANTAA KURSSI PAIKKA OPETTAJA PÄIVÄ AIKA SYYSKAUSI 2015 KERTAA HINTA € PUMP Tikkurilan Uimahalli Läntinen Valkoisenlähteentie 50 Mia Tornberg Ma 17–17.55 31.8.–7.12. 15 30 Funtional-fusion -tunti Tikkurila Uimahalli Mia Tornberg Ma 18–18.55 31.8.–7.12. 15 30 Rento keho, virkeä mieli Tikkurilan Uimahalli Mia Tornberg Ma 19–19.55 31.8.–7.12. 15 30 Kuntojumppa Koivukylän vanhustenkeskus Karsikkokuja 13 Eija Lehto Ma 17.25–18.20 31.8.–7.12. 15 30 Kehonhuolto Koivukylän vanhustenkeskus Eija Lehto Ma 18.30–19.25 31.8.–7.12. 15 30 Zumba Tikkurilan Uimahalli Heidi Myllynen Ti 17–17.55 1.9.–8.12. 15 30 Miesten liikunta Tikkurilan Uimahalli Nina Mäkinen Ti 19–19.55 1.9.–8.12. 15 30 Kiintetysjumppa * oma matto Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie 51 Satu Okkonen Ma 18–18.55 31.8.–30.11. (ei ma 7.12.) 14 30 Pilates * oma matto Jokiniemen koulu Satu Okkonen Ma 19–19.55 31.8.–30.11. (ei ma 7.12) 14 30 Kahvakuula Aikuisopisto, Opistotalo Lummetie 5 Mirja Hiirikoski Ti 17.15–18.10 1.9.–8.12. 15 30 Zumba Havukosken koulu Tarhakuja 2 Petra Abu-Raed Ti 19–19.55 1.9.–8.12. 15 30 Kuntonyrkkeily * omat säkkihanskat Aikuisopisto, Opistotalo Nina Mäkinen Ke 19–19.55 huom! 9.9.–16.12. (ei ke 9.12.) 14 30 Kuntopotkunyrkkeily * omat säkkihanskat Aikuisopisto, Opistotalo Nina Mäkinen Ke 20–20.55 huom! 9.9.–16.12. (ei ke 9.12.) 14 30 Kehonhuolto * oma matto Jokiniemen koulu Marita Söderman Ke 19–19.55 2.9.–2.12. (ei ke 9.12.) 14 30 Kuntojumppa (heken oma kiintiökurssi) Tikkurilan uimahalli Milla Kiiski/ Jenni Johansson Ke 16.30–17.25 2.9.–9.12. 15 30 Kahvakuula Tikkurila Uimahalli Milla Kiiski/ Jenni Johansson Ke 17.30–18.25 2.9.–9.12. 15 30 Kuntojumppa * oma matto Hevoshaan koulu Hevoshaantie 17 Reetta Mähönen Ke 18–18.55 2.9.–2.12. (ei ke 9.12.) 14 30 Pilates * oma matto Hevoshaan koulu Reetta Mähönen Ke 19–19.55 2.9.–2.12. (ei ke 9.12.) 14 30 Vatsa-selkä-pakara Rajakylän tenniskeskus Latukuja 4 Kreeta Halonen Ke 17–17.55 2.9.–9.12. 15 30 Kehonhuolto Rajakylän tenniskeskus Kreeta Halonen Ke 18–18.55 2.9.–9.12. 15 30 Niska-selkä-hartia Tikkurilan Uimahalli Minna Kullström To 16.30–17.25 3.9.–10.12. 15 30 Pilates alkeet Tikkurila Uimahalli Minna Kullström To 17.30–18.25 3.9.–10.12. 15 30 Pilates Tikkurilan Uimahalli Minna Kullström To 18.30–19.25 3.9.–10.12. 15 30 Vatsa-selkä-pakara * oma matto Vierumäen koulu, Kulomäen opetuspiste Maauuninpolku 3 Nea Naumanen To 19–19.55 3.9.–10.12. 15 30 Keppijumppa * oma matto ja keppi Rekolan koulu Rekolantie 67 Mirja Hiirikoski To 18–18.55 4.9.–4.12. (ei to 10.12) 14 30 23 Vautsi Vautsi Kuntopotkunyrkkeily Pilates alkeet RPV Kuntopotkunyrkkeilytunnilla opit turvallisesti lyöntien lisäksi myös erilaiset potkut. Takuuvarma kunnonkohottaja! Mukaan tarvitset säkkihanskat. Tunnilla tutustutaan omaan kehoon vahvistamalla keskikehoa, opettelemalla fysiologisesti oikeaoppisia liikeratoja ja syventämällä hengitystä. Pilates -harjoittelu kehittää voimaa, kestävyyttä, liikkuvuutta, kehonhallintaa ja kehotietoisuutta. Tunti soveltuu kaikille iästä ja liikuntakokemuksesta riippumatta. Liikunta on hypytöntä. Tehokiinteytystä reisien, pakaroiden ja vatsan alueelle. Tunti koostuu helposta alkulämmittelystä, lihaskuntoliikkeistä ja loppuvenyttelystä. KURSSI PAIKKA OPETTAJA PÄIVÄ AIKA SYYSKAUSI 2015 KERTAA HINTA € RPV Helsinge Skola Ylästöntie 3 Ljubov Ylihuttula Ma 18–18.55 huom ! 7.9.–7.12. (ei ma 31.8.) 14 30 Zumba Myyrmäen Urheilutalo os. Myyrmäenraitti 4 Sari Sarpaneva Ma 17.15–18.10 31.8.–7.12. 15 30 Miesten liikunta Niska-selkä-hartia Myyrmäen Urheilutalo ohjaaja avoin Ma 18.15–19.10 31.8.–7.12. 15 30 Oma liikuntaryhmä miehille. Lihaskuntoharjoittelua ja lihashuoltoa. Kuntojumppa Myyrmäen Urheilutalo Tarja Mahkonen Ti 17–17.55 1.9.–8.12. 15 30 Pilates alkeet Myyrmäen Urheilutalo Tiina Heino Ti 18–18.55 1.9.–8.12. 15 30 Pilates Mix * oma matto Rajatorpan koulu Vapaalanpolku 13 Minna Häkämies Ti 18–18.55 1.9.–8.12. 15 30 Teemajumppa (teemat; keppi, kuminauha, gymstick) Myyrinki Liesitori 1 (käynti Vaskivuorentien puolelta) Satu Helppolainen Ke 17–17.55 2.9.–9.12. 15 30 Kiinteytys Myyrmäen Urheilutalo Eeva Kuusela Ke 17–17.55 2.9.–9.12. 15 30 Cirkuit Myyrmäen Urheilutalo Eeva Kuusela Ke 18–18.55 2.9.–9.12. 15 30 Kahvakuula Myyrmäen Urheilutalo Inka Mannoja To 17–17.55 3.9.–10.12. 15 30 Keho ja mieli -jumppa Myyrmäen Urheilutalo Inka Mannoja To 18–18.55 3.9.–10.12. 15 30 Kuntojumppa * oma matto Kilterin koulu Iskostie 8 Tarja Mahkonen To 17.15–18.10 3.9.–10.12. 15 30 Kiinteytysjumppa * oma matto Kilterin koulu Tarja Mahkonen To 18.15–19.10 3.9.- 10.12. 15 30 LIIKUNTAKURSSIEN SISÄLTÖKUVAUKSET Circuit Keho ja mieli -jumppa Kiinteytysjumppa Tunti sisältää alkuverryttelyn ja kuntopiirin, jossa sekä sykettä nostavia että lihaskuntoliikkeitä. Lisäksi loppuvenyttelyt. Rauhallinen kehon ja mielen rentoutta edistävä tunti, jossa on aineksia pilateksesta, joogasta ja perinteisistä lihaskuntotunneista. Tunnilla tehdään harjoitteita, jotka edistävät selän ja niska-hartiaseudun terveyttä. Tehokas ja vauhdikas tunti, jossa reipas alkulämmittelysarja, lihaksia kiinteyttävää voimaharjoittelua ja loppuvenyttelyt. Tunti voi sisältää hyppyjä ja tunnilla voidaan käyttää painoja tai muita liikuntavälineitä tehostamaan harjoittelua. Functional Fusion -tunti (FuFu) Kokonaisvaltainen tunti, joka edistää hapenottokykyä, lihaskuntoa, koordinaatiota, tasapainoa ja liikkuvuutta sekä selän hyvinvointia. Tunnilla on elementtejä toiminnallisesta harjoittelusta, joogasta, pilateksesta ja taistelulajeista. Tunnin jälkeen keho tuntuu treenatulta, mutta samalla liikkuvalta ja virkeältä. Kahvakuula Koko vartalon lihaskuntoa ja liikkuvuutta parantava erittäin tehokas liikuntamuoto. Tunti rakentuu lämmittelystä, kahvakuulaliikkeistä ja loppuvenyttelystä. 24 Kehonhuolto Tunti soveltuu kaikille iästä ja liikuntakokemuksesta riippumatta. Tunti sisältää kehonhallintaa edistäviä liikkeitä ja venyttelyä. Liikkeet tehdään rauhallisesti ja omaa kehoa kuunnellen. Keppijumppa Helppoa ja tehokasta perusliikuntaa; ryhtijumppaa, joka sopii kaikille. Tunti sisältää koko vartaloa avaavia vahvistavia liikkeitä ja kehittää koordinaatioita ja liikkuvuutta. Niska-selkä-hartia Helppoa ryhtijumppaa, joka sopii kaikille. Tunti sisältää erityisesti niska-selkähartiaseudun avaavia ja vahvistavia liikkeitä. Tunneilla voidaan käyttää keppejä, kuminauhoja ja erilaisia painoja tehostamaan harjoitusta. Pilates Mix Tunnilla kehitetään kehonhallintaa syvien tukilihasten avulla. Kurssi soveltuu kaikille iästä ja liikuntakokemuksesta riippumatta. Tunti sisältää PilatesHealth®, Asahi® ja Callanetics -harjoituksia. Tavoitteena on lisätä voimaa, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Liikunta on hypytöntä. Pilates Tunti on suunnattu kaikille, jotka ovat käyneet pilatesin alkeistunnilla tai joilla on aiempaa kokemusta. Tunnin tavoitteena on lisätä voimaa, kestävyyttä ja liikkuvuutta parantamalla kehon keskustan hallintaa. Liikunta on hypytöntä. Pump Klassikkotunti sinulle, joka haluat kehittää lihaskuntoasi. Harjoitteet suoritetaan tuntia varten suunnitelluilla levytangolla. Ei askelsarjoja, sopii myös miehille. Rento keho, virkeä mieli Liikkuvuutta, liikehallintaa sekä kehon ja mielen rentoutta edistävä tunti, jossa hyödynnetään erilaisia kehonhuoltotekniikoita. Tunnilla tehdään runsaasti harjoitteita, jotka edistävät selän ja niska-hartiaseudun terveyttä. Teemajumppa Teemajumppa on selkeää perusjumppaa, jossa käytetään eri välineitä tehostamaan tunnin harjoitteita. Teemat vaihtuvat 5 viikon jaksoissa. Teemat syyskaudella; keppi, kuminauha ja gymstick. Vatsa-selkä-pakara Tehokiinteytystä pakaroille, vatsalle ja vahvistavia liikkeitä selälle. Tunti koostuu helposta alkulämmittelystä, lihaskuntoliikkeistä ja venyttelystä. Zumba Zumba on helppo ja hauska tapa kohentaa kuntoa ja karistaa ylimääräisiä kiloja. Zumbassa yhdistyvät suosituimmat latinalaisrytmit ja tämän hetken kuumimmat tanssihitit. Helppojen tanssiaskeleiden ja mukaansatempaavan musiikin siivittämänä jokainen pääsee nauttimaan tehokkaasta tunnista ja iloisesta tunnelmasta heti ensimmäisellä kerralla. Kuva Sakari Manninen LÄNSI-VANTAA Kuntojumppa Tunti koostuu helposta alkulämmittelyosuudesta, lihaskuntoa vahvistavista liikkeistä ja loppuvenyttelystä. Kuminauhoja ja erilaisia painoja voidaan käyttää vastuksena. Tunti ei sisällä hyppyjä. Kuntonyrkkeily Kuntonyrkkeily on tehokasta harjoitusta koko keholle, varsinkin niska-hartiaseudun lihaksille. Mukaan tarvitset säkkihanskat, joita saa urheilukaupoista ja netistä. 25 Vautsi Vautsi HENKILÖSTÖLLE VARATUT PAIKAT AIKUISOPISTON RYHMIIN SYKSYLLÄ 2015 OPETUSPAIKAT: • Husaritien päiväkoti Husaritie 1 C, Kivistö ILMOITTAUTUMINEN: Keskiviikkona 20.8. alkaen klo 13 puhelimitse numeroon 09 8392 4342 • Kimokujan päiväkoti Kimokuja 5, Hakunila • Kivistön koulu Luhtamäentie 132, Kivistö • Leinelän päiväkoti Metsäkeijunkuja 2, Leinelä • Monitoimikeskus Lumo Urpiaisentie 14, Korso • Myyrinki, Liesitori 1, 3krs. (kulku Vaskivuorentien puolelta) Myyrmäki • Opistotalo, Lummetie 5, Tikkurila • Ylästön päiväkoti, Ahokuja 2 YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Lummetie 5, 01300 Vantaa Puh. 09 8392 4342, faksi 09 8392 4136 Avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 9–15 Liikunnan suunnitteluopettaja Tanssi, jooga ja liikunnalliset hyvinvointiryhmät Hiirikoski, Mirja puhelinaika ke klo 14–15 puh. 09 8392 3065, 0503121931 Opintosihteeri Varpu Sjögren Puhelinaika ma–pe klo 12–14 puh. 09 8392 6091 ILMOITTAUTUMINEN SYYSLUKUKAUDELLE 2015 Ilmoittautumalla kurssille sitoudut maksamaan kurssimaksun. Tunneilta pois jääminen ei ole ilmoittautumisen peruutus. 26 Varsinaisen ilmoittautumispäivän jälkeen ilmoittautuminen jatkuu. Puhelimitse voit ilmoittautua arkipäivisin klo 12–14 ainealueen opintosihteerille: • liikunta, tanssi, jooga ja hyvinvointiryhmät, puh. 09 8392 6091 / Varpu Sjögren ILMOITTAUTUMISEEN TARVITSET SEURAAVAT TIEDOT • kurssinumero (V-alkuinen kuusinumeroinen koodi) • kurssin nimi • ilmoittautujan nimi • henkilötunnus (kokonaan) • lähiosoite • postinumero ja postitoimipaikka • puhelinnumero (mielellään matkapuhelin) • sähköpostiosoite Huomaa: Kurssin alkamisesta ei tule erillistä ilmoitusta. Ainoastaan peruutukset ilmoitetaan oppilaille. ILMOITTAUTUMISEN PERUMINEN PERUMISEHDOT • Ilmoittautumisen voi perua ilmaiseksi viimeistään 7 päivää ennen kurssin alkamista • Jos kurssin alkuun on alle 7 päivää, kurssimaksusta peritään puolet • Jos ilmoittautumista ei ole peruttu ennen kurssin alkamista, on kurssimaksu maksettava kokonaisuudessaan • Ilmoittautumisen voi perua ottamalla yhteyttä opintosihteeriin puhelimitse tai sähköpostilla • TÄRKEÄÄ: ilmoittautumista ei voi perua kurssin opettajalle KURSSIN MAKSAMINEN Kurssimaksu on ilmoitettu kunkin kurssin kohdalla. Lasku kurssista lähetetään postitse ilmoittautumisen yhteydessä annettuun osoitteeseen. Lasku saattaa tulla vasta kurssin alkamisen jälkeen, mutta se ei estä kurssille osallistumista. Laskun maksuaika on päiväyksestä 14 päivää. Maksumuistutus tulee suorittaa maksumuistutuksen tiedoilla eräpäivään mennessä, muutoin lasku siirtyy perintään Intrum Justitiaan. Maksettua kurssimaksua ei palauteta. LOMAT JA VAPAAPÄIVÄT Opetusta ei järjestetä seuraavina päivinä: • pyhäinpäivä • itsenäisyyspäivä (Myöskään pyhien aattoiltoina ei aina ole opetusta, koska osa opetuspaikoista on silloin suljettu.) MUITA YLEISIÄ ASIOITA VAKUUTUKSET Vantaan kaupunki ei vakuuta Aikuisopiston opiskelijoita. Tämän vuoksi suosittelemme vapaa-ajan vakuutuksen tai muun riittävän vakuutusturvan hankkimista. Aikuisopisto ei vastaa tiloihin jätetystä henkilökohtaisesta omaisuudesta. Oikeudet ohjelman muutoksiin pidätetään. Pyrimme mahdollisimman vähäisiin opinto-ohjelman muutoksiin. RYHMÄT SYKSYLLÄ 2015 KURSSITUNNUS KURSSI PAIKKA OPETTAJA PÄIVÄ AIKA SYYSKAUSI 2015 KERTAA HINTA € V152021 Afrotanssi Opistotalo Lummetie 5 Condé Sointu To 17–18 17.9. –3.12. 12 36 V152004 Aikuisbaletin alkeet Monitoimikeskus Lumo Nurminen Susanna Pe 19.30–21 18.9. –4.12. 10 40 V152005 Asahi Myyrinki Liesitori 1 Haanperä Katja To 16–17 17.9. –3.12. 12 36 V152009 Astangajooga Myyrinki Liesitori 1 Turunen Jukka Pe 17.15–18.45 18.9. –4.12. 11 47 V152025 Burleski alkeet Opistotalo Lummetie Niinimäki Anna Su 14.15–15.15 13.9. –29.11. 12 36 V152006 Jooga Myyrinki Liesitori 1 Salonen Yasamin Ti 8.15–9.30 15.9. –8.12. 12 50 V152028 Jooga Opistotalo Lummetie Hiirikoski Mirja Ke 17.20–18.50 16.9. –2.12. 12 54 V152023 Dynaaminen MP syvävenyttely Opistotalo Lummetie JukarainenMäkinen Raija Ti 19.15–20.45 15.9. –1.12. 12 54 V152008 Flamencon alkeiskurssi Myyrinki Liesitori 1 Hakala Anni Ti 17–18 15.9. –1.12. 12 36 V151999 Hathajooga Ylästön päiväkoti Mankinen Marja-Liisa Ke 19–20.30 16.9. –2.12. 12 54 V152001 Hathajooga Husaaritien päiväkoti Hakala Tarja Ma 18–19.30 14.9. 30.11. 12 54 V152010 Hathajooga Opistotalo Lummetie Mehtonen Terttu, Huhtala Saara Ma 16.35–18.05 14.9. –30.11. 12 54 V152003 Hathajoogan kautta rajajoogaan Leinelän päiväkoti Koistinen Eeva Ke 19.30–21 16.9. –2.12. 12 54 V152002 Jooga & putkirulla (foam roller) Kivistön koulu Salokannel Marianna Ma 18.30–20 14.9. –30.11. 12 54 V152026 Jooga & putkirulla (foam roller) Opistotalo Lummetie Rautio Anniina To 19–20.30 17.9. 3.12. 12 54 V152007 Method Putkisto syvävenyttely ja syväjumppa Myyrinki Liesitori 1 JukarainenMäkinen Raija Ma 16.30–18 14.9. –30.11. 12 54 V152024 Opi rentoutumaan Opistotalo Lummetie Hiirikoski Mirja Pe 15–16 18.9. –4.12. 11 31 V152000 Rivitanssi – Line dance Kimokujan päiväkoti Vinberg KirsiMarja Ma 19.30–21 21.9. –30.11. 11 47 V152018 Sambic Opistotalo Lummetie Hiirikoski Mirja Ke 16.15–17.15 16.9. –2.12. 12 36 LIIKUNTATUNTIEN SISÄLTÖKUVAUKSET Afrotanssi Aikuisbaletin alkeet Asahi Tunnilla tutustutaan länsiafrikkalaiseen tanssiperinteeseen. Afrotanssi lisää koordinaatiokykyä, kehon hallintaa ja tasapainoa sekä niska-hartiaseudun ja lantion liikkuvuutta. Afrotanssin hypyt ja tömistelyt tekevät hyvää luustolle. Tunneilla opetellaan baletin perusasioita kuten vartalon, jalkojen, käsien ja pään asentoja. Lisää kehotietoutta, vartalon linjausta, koordinaatiota ja tasapainoa. Sopii myös miehille. Ei opetusta 30.10. eikä 27.11. Asahi-terveysliikunta koostuu niskahartian, selän, jalkojen ja tasapainon harjoitteista sekä hengitys- ja rentoutusharjoituksista. Lihas-, nivel-, niska-, hartia- ja selkävaivoja potevat saavat lievitystä vaivoihinsa. Liikkeet vaikuttavat hieronnan tavoin. 27 Vautsi Vautsi Astangajooga Flamencon alkeiskurssi Kurssilla perehdytään joogahengityksen ja asentoharjoituksen perusteisiin. Tunneilla tehdään samaa asana-sarjaa, jonka asentojen vaativuutta lisätään vähitellen. Lihasten ja muiden kudosten jousto sekä nivelten liikkuvuus lisääntyvät. Alkeiskurssilla tutustutaan käsien, jalkojen ja vartalon perustekniikkaan. Haemme flamencon temperamenttia tanssiharjoitteiden ja erilaisien flamencorytmien tahdissa. Burleski alkeet Kurssilla opetellaan sensuellia naiseutta kuvaavaa kehonkieltä. Burleskista saa ryhtiä keskikehoon, iloa omista kurveista ja naurua suupieliin. Mukaan voi ottaa suojalapulliset tanssikorkokengät, tanssilenkkarit tai sisätossut. Jooga Harjoituksen perustana on hathajooga, mutta vaikutteita muistakin joogasuuntauksista. Harjoitus on fyysinen, mutta sisältää myös hiljentymis- ja rentoutusharjoituksia. Mukaan joogamatto. Dynaaminen MP syvävenyttely Hathajooga pyrkii mielen ja kehon tasapainoon. Tunnilla vahvistetaan kehon suurimpia lihasryhmiä kannattelemaan kehon painoa ja parantaa ryhtiä. Mukaan joogamatto. Hathajoogan kautta rajajoogaan Hathajooga on täsmällistä suuria lihasryhmiä ja ryhtiä tukevaa joogaharjoittelua. Rajajoogassa keskitytään tietoisuuteen omaa kehoa ja hengitystä kuunnellen ja pyritään harmoniaan ja läsnäoloon elämässä. Jooga & putkirulla (foam roller) Tunneilla käydään läpi kehon suuria lihasryhmiä putkirullan avulla. Putkirulla rentouttaa kireitä lihaskalvoja, lisää verenkiertoa ja happea lihaksiin. Method Putkisto on syvävenytys- ja kehonhallintatekniikka, joka parantaa kehon tasapainoa ja lisää kehon tuntemusta. Syväjumppa- ja venyttely parantavat ryhtiä ja syvähengitys tehostaa aineenvaihduntaa ja rentouttaa. Mukaan jumppamatto. Opi rentoutumaan Kehon ja tasapainon testauskiertue 14.–24.9.2015 Kurssilla harjoitellaan erilaisia rentoutumistekniikoita, opetellaan hengitystekniikkaa ja pyritään löytämään kehon ja mielen tasapaino. Rentoutusharjoituksilla on mahdollista parantaa unen laatua, vähentää stressiä ja lisätä elämänhallintaa. Ei opetusta 30.10. P ääkaupunkiseudun kuntien ja HUS:n työntekijät ovat tervetulleita mittauttamaan kehonsa koostumuksen ja testaamaan tasapainokykyään helpoilla, hikoilematta tehtävillä testeillä Kehon ja tasapainon testauskiertueella 14. – 24.9.2015 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Testaustilaisuuksiin voi tulla itselle sopivaan paikkaan ja aikaan kuitenkin viimeistään klo 17, jolloin ehtii vielä tehdä testit ja osallistua palauteluennolle. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua. Kiertueen aikataulu on jutun lopussa. Testaukseen osallistuminen tarjoaa erityisesti liikuntaa aloittaville henkilöille hyvät lähtökohdat startata liikunnallisempi, hyvää oloa lisäävä toiminta. Tilaisuuksissa saat myös tietoja matkapuhelinsovellutusten käyttömahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämisessä. Rivitanssi – Line Dance Rivitanssia tanssitaan monipuoliseen musiikkiin: kantria, lattareita, tangoa ja valssia. Musiikkityyli sanelee tanssityylin ja -kuviot. Tanssimme helppoja koreografioita. Et tarvitse paria. Jalkaan sisäkengät. Sambic Sambic on suomalainen liikuntatuote, joka perustuu brasilialaisiin tansseihin ja musiikkiin. Pehmeät reggaen liikkeet poistavat selän, hartiaseudun ja rintarangan jäykkyyttä ja samba pistää lantioon liikettä. Ryhti ja lihaskunto paranevat. Kuva Sakari Manninen Method Putkisto on syvävenytys- ja kehonhallintatekniikka, joka parantaa kehon tasapainoa ja lisää kehon tuntemusta. Syvävenyttely parantaa ryhtiä ja syvähengitys tehostaa aineenvaihduntaa, virkistää ja rentouttaa. Mukaan jumppamatto. Hathajooga Method Putkisto syvävenyttely ja syväjumppa Mitä testataan Liikehallintakyvyn ja staattisen tasapainon testauksessa mitataan kykyä säilyttää kehon asento. Testi tehdään tasapohjaiset kengät jalassa kapealla palkilla seisten. Kehonkoostumusmittaus antaa tiedoiksi painon, painoindeksin eli BMI:n (painon suhde omaan pituuteen), rasvaprosentin, viskeraalisen rasvan määrän, lepoaineenvaihdunnan ja lihasten prosentuaalisen osuuden kehosta. Testi tehdään paljain jaloin. Testeihin voi tulla normaaleissa vaatteissa, mutta tasapainotestiä varten tarvitaan tasapohjaiset kengät. Ennen kehonkoostumusmittausta on suositeltavaa olla kaksi tuntia syömättä ja vältettävä runsasta juomista sekä edellisenä päivänä kovaa fyysistä rasitusta. Ennen testiin tulemista on hyvä käydä WC:ssä. Testitulokset heti mukaan Testattavat saavat heti mukaansa henkilökohtaiset tulokset. Kun on saanut omat testitulokset, voi osallistua nonstop-luennolle, jossa käydään läpi, mitä testitulokset tarkoittavat ja mitä suositellaan tehtäväksi, jotta pääsisi kohti yhä parempaa oloa ja kuntoa. Kiertueen tarkoituksena on innostaa työntekijöitä hyvän olon tavoitteluun. Kaikkien testauksiin osallistuneiden kesken arvotaan yhdeksän Polar Loop -aktiivisuusmittaria. Testauksesta vastaavat Kisakallion Urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijat ja Laurean ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat. Kiertueen aikataulu Pvm Aika Paikkakunta Tila 14.9. 14.30–17.30 Helsinki Liikuntamylly, Koulutustila, Myllypurontie 1 15.9. 14.30–17.30 Vantaa Myyrmäen urheilutalo, Palloiluhalli, Myyrmäenraitti 4 16.9. 14.30–17.30 Espoo HYKS Jorvin sairaala, Neuvotteluhuone 2083, Turuntie 150 17.9. 14.30–17.30 Espoo Kannusillanmäen urheiluhalli (väestönsuoja), Kahvio Nekka, Kannusillankatu 4 21.9. 14.30–17.30 Vantaa HYKS Peijaksen sairaala, Kokoushuone M04, Sairaalakatu 1 22.9. 14.30–17.30 Helsinki HYKS Meilahden Turvakeskus, liikuntahalli, Haartmaninkatu 4 23.9. 14.30–17.30 Helsinki HYKS Kirurginen sairaala, Faltin sali, Kasarmikatu 11-13 24.9. 14.30–17.30 Helsinki Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus K-talon alasali, 24.9. 14.30–17.30 Helsinki 24.9. 14.30–17.30 Espoo Oltermannintie 32, Helsinki, sisäänkäynti autoilijoille. Kivalterintie 16. HYKS Psykiatria Matinkylän pkl, 3 krs, C328 terapiahuone, Puolikkotie 8 Huomiohan, että testaus ei ole työaikaa, paitsi jos se yhdistetään Tyky-iltapäivään. 28 29 Vautsi Vautsi Kulttuuria Helsingin kaupunginteatteri Henkilöstölle on taas tarjolla alennettuja pääsylippuja teatteri- ja oopperaesityksiin. Lippuja voi ostaa henkilöstöhinnalla myös seuralaiselle. Lipputiedustelut ja varaukset osoitteesta: teatterilippujen.tilaus@vantaa.fi (YHT Teatterilippujen tilaus). Viestin aiheeksi esityksen nimi. Ryhmäteatteri Varaukset ovat sitovia ja liput on lunastettava esityksen kohdalla mainittuna päivänä klo 15–17.30 Tikkurilan Vantaa-infosta, Kauppakeskus Dixin 2.krs. Lippuja lunastaessa ei tarvitse ottaa vuoronumeroa, mutta käteistä rahaa on varattava mukaan. Dixissä ei ole automaattia. Hannele Karlin tuo liput paikan päälle. Työpaikoille voi edelleen valita teatteriyhdyshenkilöitä, joille lähetetään esityksistä tietoa jaettavaksi työpaikalla. Kansallisteatteri www.ryhmateatteri.fi www.kansallisteatteri.fi Eduskunta lll Tabu 27.11. klo 19 Helsinginkadun näyttämö Liput 28 € Varaukset viimeistään 13.10. klo 10 ja lunastus 2.11. klo 15 Suuri näyttämö Näyttämöllä Seela Sella ja Pekka Kuusisto Liput 30 € Varaukset viimeistään 1.9. klo 10 ja 5.10. Myös palautetta esityksistä ja tarjonnasta voi lähettää. Kaikki yhteydenotot ositteeseen teatterilippujen.tilaus@ vantaa.fi. Lisätietoa henkilökunnalle tarjolla olevista lipuista Avaimesta: Palvelut > Terveys ja hyvinvointi > Liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi > Kulttuuri www.ooppera.fi Billy Elliot Tosca (ooppera) 7.10. klo 19 Linnanmäen Peacock Liput 50 € aikuiset / 35 € nuorisolippu Varaukset 1.9. klo 10 ja lunastus päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin Billy Elliot. Kuvassa Antti Keinänen. Kuva Mirka Kleemola. Ministeriä viedään Kummitusjuna 28.10. klo 19 Arena-näyttämö Liput 35 € Varaukset viimeistään 1.9. klo 10 ja 5.10. 29.9. klo 19 Liput 2.parvi 50 € aikuiset, 28 € alle 20-vuotiaat, 34 € opiskelijat. 3.parvi 35 € kaikki. Varaukset viimeistään 10.8. klo 10 ja lunastus 24.8. Thais (ooppera) 7.1. klo 19 Yksi maailman kauneimpia oopperoita! Hinnat selviävät lokakuun alussa. Varaukset viimeistään 7.11. klo 10 ja lunastus 30.11. 19.11. klo 19 Teatteristudio Pasila Liput 30 € Varaukset viimeistään 13.10. klo 10 ja 2.11. Kimalluksen kaupunki Nummisuutarit 22.10. klo 19 Suuri näyttämö Liput 35 € Varaukset viimeistään 1.9. klo 10 ja 5.10. Teatteri Avoimet Ovet Suomen Kansallisooppera www.hkt.fi 1.12 klo 19 Teatteristudio Pasila Liput 25 € aikuiset / 10 € lapset Varaukset viimeistään 13.10. klo 10 ja 2.11. Pieni merenneito (baletti) Kimalluksen kaupunki. Kuvassa Hannes Suominen. Kuva Henrik Schütt. Pieni Merenneito. Kuva Saara Salmi. Tosca. Kuvassa Vladimir Kuzmenko ja Karita Mattila. Kuva Sakari Viika. Thais. Kuvassa Sabina Cvilak. Kuva Heikki Tuuli. 5.11 klo 19 Jos pidit Lumikuningattaresta, niin pidät varmasti myös tästä! Liput 2.parvi 65 € aikuiset, 35 € alle 20-vuotiaat, 43 € opiskelijat. 3.parvi 40 € kaikki. Varaukset viimeistään 7.9. klo 10 ja lunastus 5.10. Muumilaakson talvi. Kuva Krista Mäkinen. www.avoimetovet.fi Olipa kerran minä Pala palalta pois 2.10. klo 19 Erottajankatu 5 Äiti, tytär ja Alzhaimer Liput 20 € Varaukset viimeistään 10.8. klo 10 ja lunastus 24.8. Nummisuutarit. Kuvassa Aku Hirviniemi. Kuva Juuso Westerlund, kuvankäsitely Stefan Bremer. 8.12. klo 19 Pieni näyttämö Liput 30 € Varaukset viimeistään 9.11. klo 10 ja 30.11 Ministeriä viedään. Kuvassa Esko Roine. Piirros Kai Kujasalo, valokuva Mirka Kleemola. Keuhkot 13.11. klo 19 Omapohja Liput 25 € Varaukset viimeistään 13.10. klo 10 ja 2.11. Pala palalta pois. Kuvassa Heini Tola, Jukka Pitkänen, Sinikka Sokka, Hanna Seppä. Kuva Mikko Mäntyniemi. Onnellisuuden tasavalta 14.10. klo 19 Pieni näyttämö Liput 30 € Varaukset viimeistään 1.9. klo 10 ja 5.10. Olipa kerran minä. Kuva Timo Teräväinen. Saiturin joulu Keuhkot. Kuvassa Ria Kataja ja Mikko Nousiainen. Kuva Timo Teräväinen. 19.12. klo 13 Suuri näyttämö Liput 35 € aikuiset / 20 € lapset Varaukset viimeistään 9.11. klo 10 ja 30.11. Muumilaakson talvi Onnellisuuden tasavalta. Kuvassa Markku Maalismaa, Marja Salo, Kristo Salminen, Cécile Orblin, Terhi Panula, Hannu-Pekka Björkman, Milka Ahlroth ja Alina Tomlikov. Kuva Antti Ahonen. 30 Henkilökunnan elokuvalippuja Bio Grandiin tai Kino Myyriin. Muistakaa käyttää lippunne 31.12.2015 mennessä. Kesälläkin voi käydä elokuvissa. Toukokuun loppuun mennessä lippuja oli käytetty vasta 24%. 21.11. klo 10 Suuren näyttämön lämpiö (yli 3v.) Liput 10 € (sama hinta kaikille) Varaukset viimeistään 13.10. klo 10 ja 2.11. Vautsi Anna vinkkejä ja palautetta Saiturin joulu. Kuva Tuomo Manninen. Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen kaivataan lukijoita mukaan. Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai lehden toimittajalle sähköpostiosoitteella viestinta@vantaa.fi Vautsin ilmestymisaikataulu 2015 4/2015 (teema avoin) dl 4.11. ilmestyy 24.11. 31 Hyvä työyhteisö -kilpailu 2015 käynnissä! Onko työyhteisönne panostanut palvelun, vuorovaikutuksen ja työilmapiirin kehittämiseen? Silloin kannattaa osallistua Vantaan kaupungin Hyvä työyhteisö -kilpailuun. Työyhteisöt voivat osallistua kilpailuun täyttämällä hakulomakkeen. Tarvittaessa hakemusta voi täydentää liittein. Lisäksi arviointityöryhmä tekee tarvittaessa työyhteisökäyntejä. Kilpailun palkinto on tarkoitettu työyhteisön palkitsemiseen kehittämistyöstä. Hakemukset lähetetään 30.10.2015 mennessä sähköpostitse henkilöstökeskukseen osoitteella henkilostokeskus@vantaa.fi Lisätietoja kilpailusta, hakuohjeet ja hakulomake Avaimessa: Palvelut – Terveys ja hyvinvointi – Hyvinvoinnin johtaminen – Hyvä työyhteisö -kilpailu
