Liite1lastenneuvola2015
Transcription
Liite1lastenneuvola2015
1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 PÄIVITYS VUODELLE 2015 Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä 26.9.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 5.11.2014 Perusturvan ja terveydenhuollon ltk Kasvun ja oppimisen ltk 2 SISÄLLYS KUOPION PERUSTURVAN JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUALUEEN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013 – 2016 SISÄLLYS 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 1.2 Kuopion kaupungin strategia 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet 2.2 Lastenneuvolatoiminnan perustehtävät 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ, TOIMITILAT 3.1 Asiakkaat 3.2 Hallinto ja henkilöstö 3.2.1 Terveydenhoitoyksikön hallinto 3.3.3 Henkilöstö 3.3 Toimitilat 4. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTASEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 4.1 Valtakunnallinen asetus 4.2 Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset ja tarveharkintaiset käynnit 4.3 Mittarit 4.4 Rokotukset 4.5 Kotikäynnit ja tarveharkintaiset käynnit 4.6 Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen 4.7 Suun terveydenhuolto 4.8 Sairaanhoito 5. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 6. VUODEN 2014 HAASTEET 7. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 7.1 Perehdytys 7.2 Kokoukset ja kehittämispäivät 7.3Kehityskeskustelut 7.4 Koulutus 7.5 Työnohjaus 8. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI 9. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET 10. SAADUT LAUSUNNOT/KOMMENTIT 3 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Kuntalain 1. pykälä määrittelee tavoitteeksi pyrkimyksen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus (338/2011) velvoittavat kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan mm. kansanterveydellinen valistustyö sekä kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. Valtioneuvosto on antanut lakia täsmentävän asetuksen (380/2009, päivitys 338/2011), jota on täytynyt noudattaa määräaikaistarkastusten osalta viimeistään 1.1.2011. Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on STM julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet 20/2009 sekä menetelmäkäsikirjan (Opas 14/2011). Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2004 lastenneuvolatoiminnan tueksi runsaasti suosituksia sisältävän oppaan ”Lastenneuvola lapsiperheiden tukena”, josta on omat versionsa työntekijöille ja päättäjille ja joka on toimintojen osalta pohjana asetukselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä 2012 julkaisema sähköinen Lastenneuvolakäsikirja sisältää keskeisimmät säädökset ja ohjeet lastenneuvolatyöhön. ”Laajat terveystarkastukset” – opas ilmestynee syksyllä 2012. Valtakunnallinen ennaltaehkäisevän työn seurantajärjestelmä otettiin käyttöön v. 2011, AvoHILMO (avohoidon ilmoitus Terveyden ja hyvin voinnin laitokseen) tilastoi ja seuraa terveydenhuoltopalvelujen toteutumista, etenkin asetuksen mukaisen neuvolatoiminnan toteutumista kunnissa. 1.2 Kuopion kaupungin strategia Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.6.2010 kaupunkitason strategian, jonka visiona on vuoteen 2020 ”Kuopio on 150000 asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki”. Kaupungin toiminta-arvoina ovat: rohkeus – ennakkoluulottomuus ja asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja loppuunsaattaminen yhdessä tekeminen, sitoutuminen, luottamus – yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta ja sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisestä vuorovaikutuksessa luovuus – uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista kehittämiselle otollisessa ilmapiirissä asiakaslähtöisyys – kuntalaisten mukaan ottaminen toiminnan ja palvelun kehittämiseen, asiakaslähtöinen palveluasenne, asiakaspalautteiden kerääminen ja palveluiden kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Yksi Kuopion neljästä strategisesta päämäärästä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Terveydenhoitotyön suunnittelulle merkittäviä kriittisiä menestystekijöitä ovat asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä riittävä taloudellinen liikkumavara. Terveyspalveluiden alueella aiemmin tehdyn strategian mukaisesti lastenneuvolatyössä huomioidaan seuraavat linjaukset: - laatusuositusten ja asetuksen mukainen toiminta toimintasuunnitelmien ja -kertomusten laadinta - neuvoloiden ja päivähoidon sekä sosiaalityön yhteistyön syventäminen 4 - Lapsi Kuopio –hankkeen (2008-2012) aikana luotujen toimintamallien jalkauttaminen ja edelleen kehittäminen koordinaattorin toimesta - palveluketjujen ja hoitopolkujen sekä varhaisen puuttumisen mallien kehittäminen keskeisten kansanterveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi (mm. lihavuus, syömishäiriöt, masennus, päihteidenkäyttö, perheväkivalta, erityisen tuen tarpeessa olevien huomioon ottaminen) - vanhemmuuden tukemiseksi tuotettujen työmenetelmien käytön tehostaminen (varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen haastattelu, vauvaperheen voimavaramittari, perhevalmennus, vertaistukiryhmät, parisuhteen- ja vanhemmuuden roolikartta) Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa vuosille 2006 -2012 johdettuna lastenneuvolatoiminnassa korostetaan ehkäisevää toimintaa, varhaista puuttumista ja kehotetaan perustamaan äiti-lapsiryhmiä sekä vanhempainkouluja yhdessä yhteistyökumppaneiden ja kolmannen sektorin kanssa. Painopistealueita ovat mm. vanhemmuuden vahvistaminen sekä lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen. 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet Lapsen fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Lapsen sairauksien, kehitystä ehkäisevien tekijöiden sekä perheen muiden terveyspulmien varhainen tunnistaminen Vanhempien tukeminen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä Lapseensa turvallisen, vastavuoroisen ja jo varhain syntyvän kiintymyssuhteen luomisen tukeminen sekä vanhempien auttaminen luomaan myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempina Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen ja perheen hyvinvoinnista vastuunottamisessa Vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen perheen pulmatilanteissa Ennaltaehkäistä lasten mielenterveyden häiriöitä ja lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta Tukea omalla asiantuntemuksellaan varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa 2.2 Lastenneuvolatoiminnan perustehtävät Perhekeskeinen ja asiakaslähtöinen toiminta Seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä Tunnistaa mahdollisimman varhain epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, lapsiperheyksiköiden, omalääkäreiden ja erikoisyksiköiden kanssa Ohjata asiakas oikea-aikaisesti tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon Tukea vanhempia turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan Yhteisöllinen terveyden edistäminen Antaa valtakunnallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja ylläpitää lasten rokotussuojaa Käyttöönottaa ja arvioida erityistyöntekijöiden tuella laadittua tieto- ja ohjausmateriaalia. Mahdollistaa vanhemmille ajantasaisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon saaminen lapseen, perheeseen ja näiden terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla Osallistua asiakkaiden vertaistuen järjestämiseen Laadukas ja vaikuttava toiminta Kehittää lastenneuvolatoimintaa ja tehdä aloitteita toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi Terveydenhoitajien ja lääkäreiden työn käytännön harjoittelun ohjaaminen toteutus niin koti- kuin ulkomaisille opiskelijoille yhteistyössä oppilaitosten oppimistavoitteiden mukaisesti 5 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 3.1 Asiakkaat Kuopion kaupungin lastenneuvoloiden asiakkaina on suunnitteluvuoden alkaessa (1.1.2014) 7670 alle kouluikäistä lasta perheineen ja ennakoitu lapsimäärä 1.1.2015 on noin 8100 - Maaningan kuntaliitos tuo noin 320 lasta ja lisääntyvä synnytysten määrä kasvattaa myös asiakasmäärää. Yksilöllisen tuen tarpeen kasvu vaikuttaa asiakaskäyntien kasvuun ja henkilöstömäärään. 3.2 Hallinto ja henkilöstö 3.2.1 Terveydenhoitoyksikön hallinto Palvelualueuudistuksessa äitiysneuvolatoiminnan järjestämisvastuu on terveydenhuollon palvelualueella ja lastenneuvolatoiminnan kasvun ja oppimisen palvelualueella – molempien palveluiden tuottamisvastuu on terveydenhuollon palvelualueella. Iso osa terveydenhoitajien neuvolatyöstä toteutetaan yhdistettynä äitiys- lastenneuvolatoimintana – hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Terveydenhuollon palveluissa avohoidon palvelujen asiakkuusjohtajana toimii terveysjohtaja Jari Saarinen. Koko terveydenhoitoyksikön palvelupäällikkönä toimii Kristiina Mäki ja neuvolatoiminnan palveluesimiehenä Anne Röppänen avoimen tehtävän täyttöön saakka. Lastenneuvolatyön koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä vastaa lastenneuvolatyön tiimivastaava, lastenlääkäri Hertta Ollikainen. Koordinointi ja kehittäminen tapahtuvat yhteistyössä Kasvun ja oppimisen tuen johtajan Juha Parkkisenniemen kanssa. Lastenneuvolatyötä sektorityönä tekevien lääkäreiden esimiehinä toimivat vastaanottotoiminnan vs. ayl Erja Koistinen ja vs. ylilääkäri Pertti Lipponen. Terveydenhoidon lääkäreiden esimiehenä toimii ayl Kaj Korhonen. Toiminnallisesta johtamisesta terveydenhoitoyksikössä vastaa Terveydenhoidon johtoryhmä (THjory), johon kuuluvat yksikön päällikkö, apulaisylilääkärit, palveluesimiehet ja vastaava terveydenhoitaja. Henkilöstön edustajista ja esimiehistä koostuva terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi toimii toimintoja suunnittelevana ja kehittävänä yhteistyöelimenä. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda ryhmän käsiteltäväksi ideoita ja kehittämistarpeita henkilöstön edustajien kautta. Neuvotteluryhmä toimii kaksisuuntaisena tiedotuskanavana. Ryhmän jäsenyys on kaksivuotinen ja vaihtuu vuorovuosina. 3.2.2 Henkilöstö Lastenneuvoloiden työntekijöitä ovat terveydenhoitaja ja lääkäri, jotka toimivat työpareina. He vastaavat yhdessä lastenneuvolatoiminnan toimipaikkakohtaisesta kehittämisestä ja toteuttamisesta toimintasuunnitelmaa soveltaen lastenneuvolatyön asiantuntijalääkärin ja palveluesimiehen kanssa. He tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, sosiaalityön lapsiperhepalveluiden sekä erityistyöntekijöiden (esimerkiksi toimintaterapeutti, puheterapeutti) kanssa. Lastenneuvoloissa työskentelee 39 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 21. Kokopäiväisesti lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 400 lasta. Lastenneuvolatyön terveydenhoitajien työn mitoitus on lähes valtakunnallisen asetuksen ja laskennallisen minimisuosituksen mukainen. Vaje on 1-2 terveydenhoitajaa eikä varahenkilöstö kata sijaistarvetta. Kaupungin laajenemisen myötä vajetta syntyy enemmän. Kaupungissa on alueellisia eroja ja erityisen tuen tarve vaihtelee, toistaiseksi tätä ei ole pystytty huomioimaan kuormituksia laskettaessa. Kantakaupungin viidessä keskitetyssä lastenneuvolossa työskentelee 10 osa-aikaista lääkäriä, kokopäiväisiksi muutettuna vastaa 2.7 lääkärin työpanosta. Terveydenhoitoyksikön 4 päätoimista lääkäriä tekee neuvolapäivistä noin 70% ja 30 % saadaan omalääkärin sektorityöstä. Taajama-alueen ulkopuolella kuudessa neuvolassa osa neuvolatyöstä tehdään yhdistettynä äitiys- ja lastenneuvolana pääsääntöisesti omalääkärin sektorityönä. 6 Lääkärityövoimaa on käytettävissä valtakunnallisten suositusten mukaisesti yhden lääkärin työpanos 2700 lasta kohti. Koulujen ja oppilaitosten loma-aikoina koulu- ja opiskelulääkärit sijaistavat lastenneuvoloiden lääkäreitä. Varahenkilöiden puuttuminen aiheuttaa sekä äkillisisssä sairaustilanteissa että virkavapaustilanteissa ongelmia. Terveydenhoitajalla on mahdollisuus konsultoida ei-kiireellisissä asioissa puhelimitse tai sähköisesti neuvolalääkäriä, lapsen oman alueen lääkäriä, avopediatria tai lasten mielenterveyspalveluiden henkilökuntaa. Kiireellisissä asioissa on mahdollisuus konsultoida päivystävää terveyskeskuslääkäriä tai erityistapauksissa KYS:in pediatripäivystäjää tai lastenpsykiatria. Käytössä on myös valtakunnallinen neuvontapuhelin. Omia erityistyöntekijöitä ei neuvolassa ole, mutta kuntoutuksen puheterapeuttien, toimintaterapeuttien ja fysioterapeuttien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Terveydenhoitaja ja lääkäri voivat konsultoida puhelimitse tai sähköisesti erityistyöntekijöitä ja terveydenhoitaja voi myös tehdä lapsesta lähetteen puheterapeutille. 3.3 Toimitilat Lastenneuvolan terveydenhoitajatyö järjestetään pääsääntöisesti lähipalveluna, yhteensä 17 eri toimipisteessä. Taajama-alueella lääkärineuvolat on keskitetty 5 toimipisteeseen (Keskusta, Aurinkorinne, Puijonlaakso, Pyörö, Saarijärvi) ja lisäksi palvelut toteutetaan kuudessa toimipisteessä Karttulassa, Riistavedellä, Nilsiässä, Vehmersalmella, ja Maaningalla. Työtiloja uudistetaan ja päivitetään Kuopion kaupungin Tilakeskuksen toimitilasuunnittelun mukaisesti. 4. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 4.1. Valtakunnallinen asetus Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta astui voimaan heinäkuussa 2009. Asetuksesta on julkaistu perustelut ja soveltamisohjeet (2009) ja menetelmäkäsikirja ”Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (THL opas 14/2011). Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus määrittää palveluiden minimitason. Uusia toimintaperiaatteita, jotka on otettava huomioon työn mitoituksessa ovat varhainen puuttuminen, etsivä työ sekä vertaisryhmien ohjaaminen. Kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta ja 1–6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta. Näihin sisältyvät kolme laajaa terveystarkastusta (terveydenhoitajan ja lääkärin yhdessä tekemät tarkastukset) 4 kuukauden, 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä. sekä lääkärin tarkastukset 4-6 viikon ja 8 kuukauden iässä sekä yksi terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. Asetus velvoittaa, että erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä (varhainen puuttuminen). Neuvolaoppaan mukaan erityisen tuen tarpeessa olevien määräksi on arvioitu 10- 30% perheistä. N. 10% neuvolaikäisistä lapsista kasvaa perheissä, joissa on lasten psykososiaalista kasvua ja kehitystä haittaavia tai vaarantavia ongelmia. Neuvolaopas ohjeistaa varaamaan erityistukea tarvitseville perheille lisäkäyntejä varten aikaa 15 -20 % kokonaistyöajasta Asetuksen mukaan tulee määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarve pyrkiä selvittämään (etsivä työ). Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaisista terveystarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla ja heidän tuen ja asioiden jatkoselvittelyn terve voi olla keskimääräistä suurempi. 7 4.2 Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset ja tarveharkintaiset käynnit Kuopiossa toteutettava asetuksen mukainen määräaikaistarkastusohjelma: H3 6 1-4 vk 46 vk x x 68 vk x 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk 2v 3v 4v Th ktk x L x x x x (x) L x x x L Lä L x L L Hh x nla x H = raskausviikko ktk = kotikäynti tarv L = laaja terveystarkastus Th = terveydenhoitaja Lä = lääkäri Hh = suun terveydenhoito (x) = tarvittaessa nla = terveydenhoitaja tarkastaa suun terveyden neuvolassa 1) = jaetaan neuvolan (kasvu ja terveys) ja varhaiskasvatuksen (koulukypsyys) kesken 5v 6v x 1) x Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat huoltajat. Tarkastuksessa koko perheen hyvinvointia arvioi lääkäri ja terveydenhoitaja yhdessä haastatteluilla ja mittareiden avulla niiltä osin kuin se perheen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta on välttämätöntä. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon henkilökunnan arvio lapsen selviytymisestä päivähoidossa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Tiedonsiirto arviosta tapahtuu strukturoidun neuvola-päivähoitoyhteistyölomakkeen (LapsiKuopio-hanke, 2008-2012) avulla, jonka vanhemmat toimittavat 18 kuukauden ja 4-vuoden iässä päivähoidosta neuvolaan ja takaisin päivähoitoon. Terveystarkastusten sisällöt on kuvattu yksikön sisäisessä terveydenhoitajien toimintaohjeessa ja asiakkaille ja muille sidosryhmille lastenneuvolan käsikirjassa. Toimintaohjeet terveydenhoitajien ja lääkäreiden käyttöön sekä ohjausmateriaalia perheiden käyttöön on kehitetty ja saatettu sähköiseen muotoon (V-levy) LapsiKuopio –hankkeessa 2008-2012. Toimintaohjeita päivitetään tarvittaessa. THL on julkaissut sähköisen Lastenneuvolakäsikirjan, josta löytyvät linkit myös menetelmäkäsikirjaan terveystarkastuksista lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (julkaisu 14/2011). Lääkärintarkastusten sisältö on kuvattu myös Yleislääkärin käsikirjassa. 4.3 Mittarit Laajojen terveystarkastusten edellyttämiin huoltajien haastatteluihin ja koko perheen hyvinvoinnin selvittämiseen voidaan hyödyntää työvälineiksi kehitettyjä mittareita. Määräaikaistarkastuksiin sisällytetään seuraavien mittareiden käyttö: MITTARI IKÄ TOIMENPITEET EPDS mielialaseula äidille 2 kk:n sisällä synnytyksestä Audit-kysely + mini-interventio molemmille vanhemmille 1- ja 4-vuotistarkastuksissa Vauvaperheen voimavaramittari molemmille vanhemmille 2 kk:n tarkastuksessa kotiin täytettäväksi, miniinterventio 3kk:n tarkastuksessa yksilöllisesti tarpeen mukaan matalan kynnyksen toiminta: perhetyö toimiva hoitopolku KPK:n kanssa hoitoonohjaus omalääkärille, työterveyteen tai päihdepalveluihin lisäkäynnit perhetyö perheneuvola KYS:n pikkulapsipsykiatria lisäkäynnit perhetyö perheneuvola varhainen interventio painopolkuohjelma hoitopolku perheneuvolan, LNMY:n ja KYS:n lastenpsykiatrian kesken työnjako moniammatillinen hoitopolun (KPK, Kuopion kriisikeskus, Vanhemmuuden roolikartta ja parisuhteen roolikartta Painopolku kaikki neuvolatarkastukset LAPS-lomake, arvio lapsen hyvinvointia uhkaavista tekijöistä (lapsen tai perheen voinnissa) aina huolen herätessä Lähisuhdeväkivaltakysely 3 kk:n ja 2 v-neuvolan yhteydessä (3 v-neuvolan 8 yhteydessä, mikäli 2 v neuvola on ryhmäneuvola) perhekriisiyksikkö, arviointiyksikkö, sosiaalipäivystys, poliisi) 4.4 Rokotukset Rokotuksia annetaan valtakunnallisen neuvolaikäisten yleisen rokotusohjelman mukaisesti Rokotuksista kieltäytyville perheille informoidaan, millaisia riskejä rokottamattomuus voi aiheuttaa. Perheillä on mahdollisuus ottaa myös vapaavalintaisia, omakustanteisia rokotuksia (mm. vesirokko, influenssa), jotka terveydenhoitaja tarvittaessa antaa neuvolassa. Määritellyille riskiryhmille (6-35kk ikäiset ja sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat lapset) tarjotaan maksuttomat kausiinfluenssarokotukset. Matkailijoiden rokotukset annetaan keskitetysti rokotusvastaanotolla, mikäli rokotusajankohta ei käy yhteen määräaikaistarkastuksen kanssa. 4.5. Kotikäynnit ja tarveharkintaiset käynnit Tarjotaan kohdennetusti ensimmäistä lasta odottavaan perheeseen (rvk 35-37) tai syntymän jälkeen (Vavu-toiminta). Käynti toteutetaan tarvittaessa yhdessä äitiysneuvolan terveydenhoitajan. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tarvittaessa järjestään lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. KYS:n tuottavuusohjelman tuloksena alkoi synnytyksen jälkeisten sairaalapäivien vähentämiseksi kantakaupunkialueella Kotikätilötoiminta, jossa KYS:n kätilö tekee kotikäyntejä perheisiin, joissa syntyneen vauvan tilanne vaatii jatkotarkkailua (pieni paino, keltaisuus, imetysongelmat jne). Kotikäynti maksaa perheelle 28,90€. 4.6 Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen Perheiden hyvinvoinnin edistämisessä yhtenä keskeisenä sisältönä on vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Henkilöstö on koulutettu varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen haastatteluun (VAVU). Menetelmä on todettu vaikuttavaksi ja se on otettu säännönmukaiseen käyttöön kaikissa neuvoloissa Äitiysneuvolan perhevalmennuksen jatkona lastenneuvolassa toimivat vanhempainryhmät. Ensisynnyttäjäperheille järjestetään osana perhevalmennusta vertaisryhmät noin 2kk:n kuluttua synnytyksestä ja 6-kuukautisneuvola ryhmäneuvolana. MLL:n ”Vahvuutta vanhemmuuteen”- hankkeen mukaista pienryhmätoimintaa toteutetaan neuvoloissa, joiden terveydenhoitajat ovat saaneet koulutuksen ryhmänvetäjiksi. Vertaisryhmissä tuetaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja vanhemmuuteen kasvua. Edelleen kehitetään järjestelmällisessä käytössä olevaa etsivää työtä, mikä tarkoittaa yhteydenottoa perheeseen, jolta ikäkausitarkastus on jäänyt toteutumatta. Jos varattu neuvola-aika jää käyttämättä, ottaa terveydenhoitaja välittömästi yhteyttä perheeseen. Terveydenhoitaja seuraa kirjoilla olijoista kahden kuukauden välein tarkastusten toteutumista ja ottaa yhteyttä perheisiin, joilta aika on jäänyt varaamatta. Näiden perheiden tuen tarvetta arvioidaan puhelimitse tai järjestämällä kotikäynti. 4.7 Suun terveydenhuolto Hammashuollosta vastaa toimintasuunnitelmansa mukaisesti Kuopion terveyspalveluiden suun terveydenhuollon yksikkö. Terveydenhoitaja arvioi lapsen suun terveydentilan 2 v iässä. Tarkastuksessa jaettavan materiaalin neuvolaan toimittaa suun terveydenhuollon palvelut. 4.8 Sairaanhoito Sairaanhoito ei kuulu neuvolapalveluihin. Lapsen sairaanhoidosta huolehtii omalääkäri, jonka yhteystiedot löytyvät lapsen katuosoitteen mukaisesti www.kuopio.fi terveys Terveydenhoitaja voi tarvittaessa, lapsen henkilökohtaisesti tutkittuaan, todistaa lapsen sairauden enintään 3 päivältä. Sairastuneiden lasten vanhempia ohjataan ensisijaisesti ottamaan yhteyttä omalääkärialueen hoitajaan. Päiväkodit voivat myös antaa todistuksen lapsen sairaudesta, jos lapsi sairastuu päivähoitopäivän aikana. 9 5. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI Lastenneuvoloiden keskeisiä yhteistyötahoja ovat vanhemmat, neuvolan koti- ja perhetyö, oman alueen lääkäri, varhaiskasvatuksen henkilökunta, perheneuvola, sosiaalityön lapsiperhepalvelut, suun terveydenhuolto, terveyspalvelujen erikoisyksiköt (mm. lasten kuntoutus, mielenterveyspalvelut, avopediatrian poliklinikka ja ravitsemussuunnittelijat), erikoissairaanhoito sekä kolmas sektori. Lastensuojelulaki edellyttää moniammatillista yhteistyötä lastensuojelutarpeen selvittämisessä ja tuen järjestämisessä. Lastenneuvoloiden henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus (Lapsi Kuopio –hanke) muodostaa rakenteen neuvolan ja päivähoidon yhteiselle toiminnalle. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on varmistaa vastavuoroinen osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen neuvolan, päivähoidon ja sosiaalityön perustyössä, erityisesti silloin kun lapsen suotuisa kehitys näyttää vaarantuvan. Yhteistyösopimus pohjautuu asiakaslähtöiseen työotteeseen ja yhtenäisen varhaisen tuen työmenetelmän käyttämiseen lapsen ja perheen vaikeuksien syventämisen ja kasautumisen estämisessä. Hankkeen päättyessä varhaisen tuen koordinoinnista, yhteyshenkilönä toimimisesta sekä kehitetyn materiaalin päivittämisestä vastaa lastenneuvolapalveluihin nimetty varhaisen tuen koordinaattori terveydenhoitaja Katriina Silvasti. Yhtenäinen konsultaatiopuhelinaika torstaisin klo 12.30 -13.30 ja omat konsultaationumerot henkilökunnalle ovat käytössä (Lapsi Kuopio – hanke). Neuvolan henkilökunta voi tarvittaessa konsultoida erityistyöntekijöitä (puheterapeutit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit, konsultoivat erityislastentarhanopettajat) ja yhteistyöyksiköitä (perheneuvola, sosiaalityön lapsiperhepalvelut, LNMY:n lasten tiimi, KYS:n pikkulapsipsykiatrian työryhmä). Konsultoida voidaan myös sisäverkon Pegasos -postilla. Lapsen kuntoutus toteutetaan ensisijaisesti hänen arkiympäristössään kotona ja päivähoidossa konsultaatio-ohjeet huomioiden. Lapsen edistymistä seurataan vanhempien kanssa päivähoidossa ja neuvolassa. Tarvittaessa lapsi ohjataan erityistyöntekijän arvioon. Neuvola tekee yhteistyötä myös Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) ja KYS pikkulapsipsykiatrian kanssa. Yhteistyön pohjana on masentuneiden äitien hoitopolku, joka sisältää mm. puhelinkonsultaatiomahdollisuuden ja työntekijöiden jalkautumisen neuvolaan. KPK:n ja neuvoloiden välille on laadittu yhteistyösopimus hoitopolun mukaisen toiminnan vahvistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Moniammatillista yhteistyötä ja tiedonkulkua lastenneuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön lapsiperhepalveluiden välillä on tarve kehittää sekä pohtia esimerkiksi yhteisiä koulutustarpeita ja mahdollisuuksia. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa. Neuvola-asetuksessa korostuu erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarpeenmukaisen tuen järjestäminen viiveettä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että projektihankkeen aikana hyväksi toimintamuodoksi havaittu neuvolan perhetyö saadan takaisin neuvolan omaksi toiminnaksi Edelleen tarvitaan kodinhoidollisia palveluita (palvelusetelin käyttöön otto) ja riittävät perheneuvolapalvelut. 6. VUODEN 2015 HAASTEET 1. Palvelualueuudistuksen myötä lastenneuvolatoiminnan ohjaus ja resurssointi (järjestämisvastuu) on kasvun ja oppimisen palvelualueelle ja tuottamisvastuu säilyi terveydenhuollon palvelualueella. Hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Palveluprosessien ja -sopimuksen kehittäminen tilaajatuottajamallin mukaiseksi jatkuu. Tiukan budjetoinnin aikana neuvolapalvelujen tuottaminen asetuksen mukaisena on haasteellista. 2. Synnytysten lisääntymisen, muuttoliikkeen ja kuntaliitosten myötä henkilöstön määrän, työnkuvien ja neuvola-alueiden muutokset vaativat jatkuvaa suunnittelua ja uudelleen organisointia, jotta henkilöstövaihdokset asiakkaille ovat mahdollisimman vähäisiä ja palveluiden saatavuus on tasapuolista. 3. Valtakunnallinen suuntaus on tukea erityisesti perheitä, jotka tarvitsevat tukea ja apua kipeimmin Nykypäivänä lapsiperheillä paljon arjen hallintaan, vanhemmuuteen ja 10 lasten kasvatukseen liittyviä pulmia. Lastenneuvoloiden työote painottuu entistä enemmän ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen erityisongelmissa, mikä vaatii neuvolan lisäkäyntejä ja tiivistä moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuksen, sosiaalityön, perheneuvolan sekä kolmannen sektorin kanssa. 4. Asetuksen myötä terveydenhoitajien työpanosta ohjautuu aikaisempaa enemmän mm. varhaisen vuorovaikutuksen periaatteen mukaisiin kotikäynteihin, äitilapsivertaisryhmien käynnistämiseen sekä muuhun moniammatilliseen yhteistyöhön. Vuonna 2014 aletaan systemaattisesti tehdä perheille perhe- ja lähisuhdeväkivaltakysely ja otetaan käyttöön moniammatillisesti kehitetty hoitopolku väkivaltaa kokeneille. Vuonna 2013 järjestettiin asiasta koulutusta poikkihallinnollisesti joustavan yhteistyön vahvistamiseksi. 5. Lastenneuvolan keskitetty lääkäritoiminta toteutuu taajama-alueella 5 toimipisteessä (keskusta, Aurinkorinne, Pyörö, Puijonlaakso, Saarijärvi). Uuden toimintamuodon toimivuutta seurataan yksikön sisäisessä työryhmässä: kustannustehokkuus, lääkäriaikojen saatavuus, käyntimäärien kasvu. Erityisenä haasteena on pystyä tunnistamaan erityisen tuen tarpeessa olevat perheet ja kohdentamaan myös keskitetyssä lääkärineuvolassa riittävästi aikaa näiden perheiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. 6. Avovastaanottotoiminta toteutuu neuvoloissa säännönmukaisesti viikoittain. Palvelu on tarkoitettu neuvoloiden asiakasperheille ja vastaanottoaikaa on yksilöllisesti neuvolan koon mukaan. 7. Neuvolan www- sivut uudistetaan paremmin asiakkaita palveleviksi ja samalla otetaan käyttöön omalääkärihakua vastaava omaneuvolahaku. 8. Lastenneuvolatyötä ohjaavaa ja tukevaa materiaali päivitetään Terveydenhoitoyksikön V- levyllä jolloin se on varmasti kaikkien saatavilla ja viimeisimmän päivityksen mukaista. Näin voidaan varmistaa sovitun mukainen toiminta eri työpisteissä ja vahvistaa asiakasturvallisuutta. 7. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 7.1 Perehdytys Esimiehet vastaavat uuden työntekijän perehdyttämisestä. Uusille terveydenhoitajille on päivitetty henkilökohtainen perehdytyskansio ja jokaiselle laaditaan perehdytysohjelma (3- 5 päivää) ja nimetään tutorterveydenhoitaja työtehtävien mukaan. Lapsi Kuopiohankkeen koordinaattoriterveydenhoitaja perehdyttää uudet terveydenhoitajat hankkeessa kehitettyjen materiaalien ja terveydenhoidon V-levyn käyttöön. Lääkärien perehdyttämisen apuvälineenä käytetään LapsiKuopio-hankkeen yhteydessä päivitettyjä toimintaohjeita lääkärin määräaikaistarkastuksista. Ohjeet löytyvät perehdytyskansioista kussakin toimipisteessä sekä kaupungin terveydenhoidon V-levyltä. Lääkärityön apuvälineinä ovat myös THL:n sivuilta löytyvä sähköinen Lastenneuvolakäsikirja sekä Terveysportista löytyvät Lääkärin käsikirja ja Lastenneuvolaopas. Perehdytyksestä vastaa lastenlääkäri Jutta Airaksinen. Koulutusvaiheessa oleville lääkäreille on nimetty tutor- lääkärit. Terveydenhoitajat voivat osallistua halutessaan työkiertoon. Keväällä järjestetään koulu- ja opiskeluterveydenhoitajille sekä uusille työntekijöille perehdytysiltapäivä neuvolan kesälomasijaisuuksia varten. 7.2 Kokoukset Terveydenhoitajilla on kerran kuukaudessa yhteinen kokous. Terveydenhoidon palvelujen koko yksikön kehittämispäivä järjestetään kerran vuodessa. Neuvola-päivähoitoyhteistyösopimuksen mukaiset yhteistyökokoukset toteutuvat 6 kertaa vuodessa. Neuvolatyötä tekevät lääkärit osallistuvat soveltuvin osin neuvolatyötä koskeviin koulutuksiin. Terveydenhoitoyksikössä toimivat lääkärit osallistuvat kehittämispäivään. 7.3 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. 11 Kehityskeskusteluun valmistautumiseksi työntekijät täyttävät ennakkoon sähköisen Kunta HRjärjestelmässä olevan osaamiskartoituksen ja suorittavat tietoturvan ja tietosuoja koulutuksen verkkoympäristössä (Navisec-Tietus-koulutus). Lastenneuvolatoiminnan ryhmäkehityskeskustelu terveydenhoitajille järjestetään kerran vuodessa työn sisältöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi. 7.4 Koulutus Täydennyskoulutuksessa noudatetaan STM:n täydennyskoulutussuositusta sekä perusturvan ja terveydenhuollon palveluiden ohjeistusta. Sisäistä täydennyskoulutusta järjestetään tarvittaessa. Yksityiskohtaiset koulutusaiheet sovitaan yksikön neuvotteluryhmässä strategiset painopistealueet sekä kaupungin muiden toimintayksiköiden toimintasuunnitelmat ja henkilöstön toiveet huomioon ottaen. Eri käytössä olevien tietojärjestelmien (Pegasos-potilastietojärjestelmä jne.) muutosten ja päivitysten yhteydessä järjestetään tarvittavat perehdytykset ja päivitykset. KYS:n kanssa järjestetään 1-3 vuoden välein yhteistyö-koulutuspäiviä teemoina vuorovuosin lastentaudit, -neurologia ja – psykiatria; vuodelle 2015 on toivottualueellista koulutusta. Terveydenhoitoyksikön lastenneuvolassa toimivat lääkärit voivat halutessaan osallistua KYS:n lastenklinikan koulutusmeetingeihin. Työssä olleen hoitohenkilöstön oli suoritettava 31.12.2012 mennessä LOVE- lääkehoitokoulutukset verkkoympäristössä yhteistyössä KYS:n kanssa - koulutus tentteineen on päivitettävä vuonna 2015 (3 vuoden välein). Yksilöllisiä suorituksia tulee lisäksi vuosittain eri aikoina tehtyjen suoritusten päivittämiseksi. Lapsi Kuopio- hankkeessa kehitettyä sensomotorista koulutuskokonaisuutta järjestetään ainakin kerran vuodessa yhteiskoulutuksena neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle – 5 lastenneuvolatyötä tekevää terveydenhoitajaa osallistuu ryhmäänsä. Valtakunnallisia täydennyskoulutuspäiviä (mm. neuvola-, terveydenhoitaja-, lääketiedepäivät) järjestävät useat tahot. Koulutuksiin osallistutaan määrärahojen asettamissa rajoissa. MLL:lla on Vahvuutta vanhemmuuteen – koulutushanke, jossa kouluttaudutaan ryhmäohjaajiksi. Kuopio on sitoutunut 1-2 terveydenhoitajan osallistumiseen koulutukseen vuosittain niin kauan, kuin koulutuksia järjestetään Kuopiossa.. Neuvolatyön haasteisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa erilaisten työ- ja toimintamenetelmien kehittämistä, päivittämistä ja käyttöönottoa. Terveydenhoitajista koottu lastenneuvolatyöryhmä toimii hallinnon apuna uusien käytäntöjen luomisessa ja käyttöönottamisessa tuoden suunnitteluun työtekijän näkökulmaa. 7.5. Työnohjaus Valtakunnallisten suositusten mukaiseen yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen yksiköllä ei ole pystytty edelleenkään varaamaan vuosittaisia määrärahoja. Työnohjauksen puute nousee toistuvasti esille. 8. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Toiminnasta tehdään neljän vuoden välein (valtuustokausi) toimintasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön kanssa. Toimintasuunnitelma on lautakunnan hyväksynnän jälkeen nähtävissä kaupungin www- sivuilla. Toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. Asiakas- ja henkilökunnan tyytyväisyyskyselyt toteutetaan palvelualueiden suunnitelmien mukaisesti. Tulokset käsitellään henkilökuntakokouksissa. Asiakkaiden henkilökunnalle suullisesti antama palaute ja mahdolliset valitukset välitetään yksikön henkilöstötiimin käsiteltäviksi jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. Yksittäistä työntekijää koskevat valitukset käsittelee esimies yhdessä työntekijän kanssa. 12 Valtakunnallisen tilastoinnin ja raportoinnin ajantasaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi AvoHILMO -tilastointijärjestelmä on ollut käytössä 8.11.2011 lähtien. Terveystarkastuksen toimenpiteet kirjataan käyttäen SPAT-luokituksen (Perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus) koodeja. Tällä menetelmällä THL seuraa asetuksen (VNA 338/2011) mukaisten terveystarkastusten toteutumista. Oma sisäinen laadunvalvonta seuraa lisäksi toiminnan tuloksellisuutta. Jatkossa selvitetään vuosittain eriteltynä terveydenhoitajien ja lääkärien asiakas- ja käyntimäärät. Seurataan sekä terveystarkastusten määriä että ylimääräisiä käyntejä (varhainen puuttuminen, erityinen tuki ja etsivä työ). 9. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET Uusien kehittämisja tutkimushankkeiden tulee tukea kaupungin strategiaa ja lastenneuvolatoiminnan kehittämistä. Hoitotyötä koskevat tutkimusluvat myöntää palvelupäällikkö ja lääkärityötä koskevat terveysjohtaja. 10. SAADUT LAUSUNNOT/KOMMENTIT (2012) Varhaiskasvatus Lausuntonaan toimintasuunnitelmasta varhaiskasvatuspalvelut esittää seuraavaa: ”Toimintasuunnitelma rakentuu linjauksiltaan kaupungin strategiaan ja sen mukaiseen varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukeen lapsiperheille – linjaus on yhdenmukainen varhaiskasvatuspalveluiden painopisteiden kanssa. Varhaiskasvatuspalvelut pitää tärkeänä, että neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimukseen kirjatuista alueellisista yhteistyökokouksista pidetään kiinni ja että toimintaa kehitetään edelleen saatujen kokemusten pohjalta. Varhaiskasvatuspalvelut esittää, että toimintasuunnitelmaan kirjataan tavoitteeksi suunnitella ja järjestää yhteistä koulutusta neuvoloiden terveydenhoitajille, varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstölle ja sosiaalityöntekijöille varhaisen tuen työmenetelmistä ja perheiden tukemisesta.” Sosiaalityö Lastensuojelun kehittämisessä ja sen turvaamisessa, että lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen toteutuu, keskeistä on peruspalveluille kuuluvan ehkäisevän lastensuojelun tehostuminen. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan neuvolassa, päivähoidossa ja koulussa. Tällä ehkäistään lastensuojelun asiakkuuteen päätymistä. Moniammatillisen toimimisen lisääntyminen ja lapsiperheiden kanssa toimivien keskinäinen koulutus/yhteistyöpintojen selventäminen edistää lapsen edun toteutumista. Lastensuojelun näkökulmasta erityisen tärkeitä asioita neuvolatoiminnassa ja sitä koskevassa suunnitelmassa ovat ‐ varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ‐ vanhempainryhmät ja vertaisryhmätoiminta ‐ laajat terveystarkastukset ‐ etsivä työ ‐ kotikäynnit ja muu perheisiin jalkautuva työ ‐ LAPS-lomakkeen systemaattinen käyttö ‐ perhe- ja lähisuhdeväkivaltaseulonta ja hoitopolku ‐ toistuvasti tehty audit-kysely lasten vanhemmille. Lastenneuvolatoiminnassa on lisääntyneiden resurssien myötä kehitetty ja monipuolistettu toimintaa varhaisen tuen ja perheiden arjen tuen periaatteiden mukaisesti. Asiakaskommentit 1.”Voin kertoa olevani erittäin tyytyväinen perheeni osalta saamiini palveluihin lastenneuvolanosalta. Tähän luonnollisestikin vaikuttanut se, että lapsemme ovat olleet terveitä ja perheemme asiat muutoinkin kunnossa, emmekä ole olleet lisäavun tarpeessa neuvolakäyntien lisäksi. Toisaalta pystyn peilamaan saamiani palveluja niin terveydenhuollon henkilökunnan näkökulmasta kuin palvelunsaajan näkökulmasta sillä olen lähivuosina työskennellyt myös kaupungin neuvolalääkärin tehtävissä viransijaisena ja ymmärrän käytössä olevat resurssit ja toisaalta kahden 13 pienen lapsen vanhempana neuvola on tullut hyvinkin tutuksi. Terveydenhuoltohenkilökunta tekee arvokasta ja hyvää työtä annetuissa ja järjestetyissä olosuhteissa. Oheen olen koonnut yksityiskohtaisemmin kommentteja toimintasuunnitelman sisältöön: ‐ Kuinka neuvola todellisuudessa pystyy tunnistamaan epäsuotuisan kehityksen merkit ja mahdolliset kaltoin kohtelun? Kokemukseni mukaan parisuhdeväkivallan tunnistaminen neuvolatyössä on erittäin hankalaa ottaen huomioon, että tehtyjen tutkimusten mukaan (tarkempaa lähdettä en tähän yhteyteen osaa antaa) noin viidesosa naisista on kokenut parisuhdeväkivaltaa. Riittääkö kohdassa 4.3 mainittu lähisuhdeväkivaltakysely 2‐vuotisneuvolassa? Positiivista on, että tähän on tulossa hoitopolku. ‐ Kohdassa 4.5 mainitaan kohdennetut kotikäynnit. Itse näkisin erittäin hyvänä sen, että kotikäynneistä ei luovuttaisi. Kotikäyntien aikana hoitajat saavat sanatonta viestiä perheen tilanteesta ja perheen elämäntavoista. ‐ Henkilökunnan vaihtumista pitäisi pyrkiä minimoimaan mahdollisuuksien mukaan. Tästä on selkeästi haittaa luottamuksellisten suhteiden syntymiselle. Tämän voin allekirjoittaa niin työntekijän kuin asiakkaankin näkökulmasta. ‐ Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen ja palvelujen parantaminen on erinomainen suunnitelma. Apua tarvitaan joskus lyhytaikaisesti esim. vanhempien sairastumisen yhteydessä kodin ja lasten hoitoon. Kodinhoitajille on suuri tarve. Apua pitäisi saada taloudellisesta tilanteesta riippumatta ja ilman ”riskiperheeksi” leimatuksi tulemista ns. matalan kynnyksen apuna. Toivottavasti tämä suunnitelma ei jää pelkäksi suunnitelmaksi. Tähän asti tilanne matalan kynnyksen avun suhteen on ollut suorastaan häpeällinen. ‐ Niiden perheiden osalta, joissa asiat on kunnossa ja hoitaja tuntee perheen, arvioisin että joitakin ensimmäisen ikävuoden neuvolakäyntejä voisi hyvin jättää väliin hoitajan harkinnan mukaan. Näin voitaisiin käyttää hoitajan voimavaroja, resursseja, niihin perheisiin, joissa lisäavun tarvetta ja ohjausta on enemmän.” 2.” Mielestäni toimintasuunnitelmassa on esitelty selkeästi neuvolatoiminnan tavoitteet ja tehtävät, enkä keksisi niihin mitään lisättävää. Myös yhteistyö perheen kanssa mahdollisesti olevien muiden tahojen, kuten päiväkodin tai kuntoutuspalvelujen kanssa on tärkeää ottaa huomioon. Hyvä, että pyritään ongelmien ennaltaehkäisyyn ja korostetaan varhaista puuttumista. Asiakasmäärä yhtä terveydenhoitajaa ja lääkäriä kohden vaikuttaa todella suurelta ja tämän luulisin vaikuttavan laatua heikentävästi, esimerkiksi asiakaslähtöisyyteen ja kohtaamisiin asiakastilanteissa”. 3. ”Pohdin tavoitteissa ollutta vanhemmuuden tukemista, nimenomaan yhteisen vanhemmuuden tukemista olisi varmaan hyvä vahvistaa, etenkin heidän kohdalla, jotka saavat esikoisensa. Oman kokemukseni mukaan molemmilla lapsen vanhemmalla saattaa olla hyvinkin erilaiset näkemykset ja kasvatuskulttuurit omasta lapsuudestaan, jolloin niiden yhteensovittaminen saattaa olla haasteellisempaa kuin on osannut ennakoida arjen keskellä. Voisiko tähän saada jotain tietomateriaalia tai menetelmiä, esim. kysymyksiä joiden kautta vanhemmat voisivat käydä kotona läpi yhdessä muodostettavia rutiineja sekä kasvatustapoja. Siten vanhemmat voisivat löytää helpommin yhteisiä kasvatustapoja. Neuvolan seuranta, erilaisten päihdekyselyjen ja voimavarojen kartoitus ovat hyviä keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua konkreettisesti ajoissa ainakin joidenkin asiakkaiden kohdalla syntyviin ongelmiin. Myös etsivä neuvolatyö kuulosti hienolle, mikäli se oikeasti toimii (resurssit?). Tämä varmasti säästää pitkässä juoksussa resursseja kaupungilta ennalta ehkäisevässä mielessä. Minua pohditutti mm. omalla asuinalueellamme kasvavan perheiden määrä suhteessa henkilökunnan määrään. Mikäli resursseja ei lisätä, kuinka se näkyy työssä, etenkin silloin, kun pyritään lisäämään yksilöllistä työskentelyä, esim. kotikäyntien suhteen. Lisäksi kiireinen aikataulu verottaa varmasti myös työntekijöiden jaksamista ja siten tarkkaavaisuutta suhteessa asiakkaan kohtaamiseen. Kuinka resurssien määrän niukkuus näkynee tulevaisuudessa? Pohdin vielä lopuksi asiakastyytyväisyyskyselyjä aika ajoin. Kyllähän neuvoloissa on palautelaatikko, johon saattaa tulla joitakin palautteita, mutta kuinka konkreettista ja rakentavaa se on. Tuleeko enemmän neg. palautetta kuin positiivista palautetta?! Olisiko hyvä joskus vaikka opiskelutöinä tehdä asiakaskyselyjä kohdistuen vaikka tiettyihin teemoihin. Sitten käydä ne läpi ja saada sieltä uusia ja erilaisia näkökulmia tuleville vuosille neuvolatyöskentelyn toimintasuunnitelmaan ja siten käytäntöön?” 4. ”Toimintasuunnitelma kuulostaa hyvältä. Minusta on tärkeää, että raskausaikana on perhevalmennusta ensisynnyttäjille ja synnytyksen jälkeenkin pari tapaamista. Itse ainakin sain raskausaikana hyödyllistä tietoa tulevasta ja vertaistukea sitten synnytyksen jälkeen. 14 Rokotusohjelmasta pitää myös saada paljon tietoa ja varsinkin rokotteiden hyödyistä ja haitoista. Synnytyksen jälkeen minusta pitäisi huomioida äitiä enempi, etenkin ensisynnyttäjien. Itse olin ainakin ihan sekaisin ja poikki, eikä kukaan kysynyt, että miten minä voin. Tai ehkä kysyikin, mutta jotenkin olisi enempi pitänyt saada puhua ja käydä sitä synnytystä läpi. Mutta siis muutoin hyvältä kuulostaa.” 5. ”Olen tutustunut neuvolan toimintaan kahden lapseni (6v ja 188kk) kohdalla ja voin todeta palvelujen toimineen kohdallamme moitteettomasti. Moniammatillista yhteistyötä pidän erittäin tärkeänä nykyisessä yhteiskunnassamme. On tärkeää tarpeen vaatiessa saada pätevää apua. Vaikka neuvola ei kaikkia palveluja voi itsenäisesti tarjotakaan, on hyvä, että yhteistyö toimii muiden tahojen (esim. puheterapeutit) kanssa ja asiakkaita informoidaan sekä ohjataan eteenpäin ongelmissaan. Ongelmien ennalta ehkäisyä pidän suurena haasteena. Se ei varmastikaan ole helppoa. Terveydenhoitajien koulutukset ja palaverit antavat kuitenkin varmasti varmuutta/uskallusta puuttua asiakkaan ongelmiin. Nopealla reagoinnilla voidaan varmasti auttaa monia perheitä, niin aikuisia kuin lapsia. Mitä aikaisemmin asioihin pystytään vaikuttamaan, sen helpompaa on rakentaa tulevaa. Ns. riviasiakkaille neuvolan tarjoamat palvelut ovat mielestäni riittävät. Asioista puhutaan avoimesti ja asiakkaita neuvotaan sekä opastetaan lasta koskevissa asioissa. Omalla kohdallani en ole osannut neuvolalta muuta odottaakaan.” 6. ”Toimintasuunnitelma on varsin laaja ja kattava. Olen ollut neuvolan asiakkaana viimeiset kolme vuotta kahden raskauteni tiimoilta sekä 2-vuotias poikani on Pyörön neuvolan asiakas. Käytännön kokemusten pohjalta voisin sanoa, että henkilökunnan paneutumisessa työhönsä on melko suuria eroja. Toivoisin tulevaisuudessa, että henkilökunnan palvelualttiuteen tullaan panostamaan esimerkiksi koulutusten myötä. Pääasiassa meillä on kuitenkin terveydenhoitajista ja lääkäreistä erittäin hyviä kokemuksia. Kaikista ikävintä on ollut, kun Jynkän alueen terveydenhoitaja on vaihtunut asiakkuuteni aikana hyvin monta kertaa, enkä ole aina ollut edes tietoinen, vaan terveydenhoitaja on ”hävinnyt” uuden tultua. Nykyinen terveydenhoitaja XX on parhaimmistoa ja osaa työnsä erinomaisesti – hän on ammattitaitoinen ja asiakaslähtöinen. Petosella asuessani terveydenhoitaja YY on myöskin jäänyt mieleen positiivisesta asenteestaan ja lämminhenkisyydestään.”