ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN

Transcription

1
ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS
2501 Hämeenlinnan korkeakoulukeskus
20. kaupunginosa Kankaantausta
Päivi Saloranta
tilaajajohtaja
yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö
Hämeenlinnan kaupunki
yhdyskuntalautakunta
14.10.2014
24.02.2015
26.05.2015
kaupunginhallitus
01.06.2015
kaupunginhallitus
08.06.2015
kaupunginvaltuusto
15.06.2015
2
3
SISÄLLYSLUETTELO
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT........................................................................................................... 5
1.1
Kaava-alueen sijainti ............................................................................................................ 5
1.2
Asemakaavamuutoksen tarkoitus ........................................................................................ 5
2. TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................................ 6
2.1
Asemakaavoitushankkeen vaiheet ....................................................................................... 6
2.2
Asemakaava ja asemakaavamuutos ................................................................................... 6
3. LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................................... 7
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista ........................................................................................ 7
3.1.1
Alueen historia ...................................................................................................................... 7
3.1.2
Luonnonympäristö ................................................................................................................ 8
3.1.3
Rakennettu ympäristö .......................................................................................................... 9
3.1.4
Ympäristön häiriötekijät ........................................................................................................ 9
3.1.5
Maanomistus ...................................................................................................................... 10
3.1.6
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ................................................................................ 10
3.2
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ........................................................................... 13
3.2.1
Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ....................................................................... 13
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................................... 17
4.1
Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet.................................................................... 17
4.2
Osallistuminen ja yhteistyö ................................................................................................. 17
4.2.1
Osalliset .............................................................................................................................. 17
4.2.2
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................................ 17
4.2.3
Viranomaisyhteistyö ........................................................................................................... 20
4.3
Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset................................................... 21
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................................. 22
5.1
Kaavan rakenne ja mitoitus ................................................................................................ 22
5.2
Aluevaraukset ..................................................................................................................... 22
5.3
Liikenneratkaisut ................................................................................................................ 23
5.4
Liikennemelun huomiointi ................................................................................................... 24
5.5
Pintavedet ja tulvasuojelu asemakaavassa ....................................................................... 25
5.6
Vesihuolto ........................................................................................................................... 25
5.7
Vaikutusten arviointi ........................................................................................................... 25
5.7.1
Asemakaavan vaikutukset.................................................................................................. 25
5.7.2
Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan ... 27
5.7.3
Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ....................................................... 27
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ............................................................................................................ 29
LIITTEET:
1.
Asemakaavan seurantalomake
2.
Asemakaavakartan pienennös, asemakaavamerkinnät ja -määräykset
3.
Asemakaavan havainnekuva
4.
Pintavesireitit ja tulvapainanne
5.
Asukkaiden mielipiteitä ja ehdotuksia Visamäen kehittämisestä 16.12.2013
6.
Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja vastineet
7.
Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja vastineet
8.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
4
5
Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 13.3.2015 päivättyä
asemakaavakarttaa, työnumero 2501, diaarinumero YHLA 2263/13
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnassa Visamäen alueella vt 3:n itäpuolella. Laajemmin alue on Kankaantaustan kaupunginosaa. Kaava-alueen on ajateltu rajautuvan
siten, että siihen kuuluu pohjoisessa Kantolantien katualue, koillisessa, idässä, kaakossa ja etelässä Visamäentien katualuetta. Lännessä kaava-alueen on ajateltu rajautuvan Lahdensivuntien katualueeseen. Lisäksi kaava-alue käsittää Hämeen ammattikorkeakoulun koulurakennuksen alueen yhden oppilaitosrakennuksen laajentamisen
pysäköintipaikkoineen.
Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 17,1ha.
1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus
Hämeenlinnan korkeakoulukeskusaluetta Visamäessä laajennetaan. Suunnittelussa
selvitetään palvelujen, opiskelija-asumisen, toimitilojen ja muun asumisen lisärakentamista alueelle.
Hanke on Hämeenlinnan vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa kohde numero 18, Visamäen korkeakoulukeskus.
6
2. TIIVISTELMÄ
2.1 Asemakaavoitushankkeen vaiheet
Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti.
oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto.
Ns Visamäen peltoalueen kaavamuutos tehdään kaupungin omasta aloitteesta. Lisäksi
Hämeen ammatillisen korkeakoulukeskuksen kuntayhtymä on tehnyt asemakaavamuutoshakemuksen tontille 20/152/7. Kuntayhtymä haluaa laajentaa olemassa olevaa oppilaitosrakennusta ja vastaavasti korvata menetettävän pysäköintialueen viereiseltä suojaviheralueelta.
Hanke on vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa kohde numero 18, KH 7.1.2014 §4.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin naapureille ja se on ollut nähtävillä
7.11.2013 alkaen. Suunnitelmaan lisättiin 7.2.2014 Hämeen ammatillisen korkeakoulukeskuksen kuntayhtymän asemakaavamuutoshakemuksen jälkeen oppilaitosrakennuksen ja pysäköintialueen laajennuksen kaavamuutosalue.
Asemakaavamuutoksen luonnos käsitellään yhdyskuntalautakunnan kokouksessa
14.10.2014, jolloin lautakunnalle esitetään luonnoksen asettamista julkisesti nähtäville
mielipiteitä varten. Kaavaluonnoksesta pyydetään myös kommentit viranomaisilta. Tavoitteena on kaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginhallituksessa vuodenvaihteen
2014 - 2015 aikana, jonka jälkeen asemakaavan muutos etenee kaupunginvaltuuston
vahvistettavaksi. Alustavan aikataulun mukaan asemakaavamuutos olisi lainvoimainen
vuoden 2015 alkupuolella.
2.2 Asemakaava ja asemakaavamuutos
Hämeenlinnan kaupunki pyrkii asemakaavoituksella luomaan kehittymisedellytykset Visamäen alueen yrityksille ja ammattikorkeakoululle. Asemakaavoitettava alue tarjoaa
merkittävän kehittymismahdollisuuden korkeakoulukeskukselle pitkälle tulevaisuuteen.
Olemassa olevan rakennuksen lisärakennusoikeus ja laajentaminen pysäköintialueelle
sekä uusi pysäköintialue Vankanlähteen toisella puolella saattavat ennakoida tulevia
muutostarpeita asemakaavoitetuilla toimitilatonteilla.
7
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1
Alueen historia
Arkeologia
Suunnittelualueelta ei tunneta irtaimia muinaisesineitä eikä muinaisjäännöksiä. Lähistöllä on kaksi tunnettua kiinteää muinaisjäännettä. Vankanlähde sijaitsee alueen eteläpuolella lähimmillään n.200 metrin etäisyydellä. Lähdettä pidettiin ns. sammaslähteenä,
jonka vedellä on ollut parantava vaikutus. Toinen tunnettu muinaisjäännös on mahdollinen rautakautinen asuinpaikka nykyisen Lehmustien pohjoispuolella olevassa puistossa. Kohde sijaitsee suunnittelualueesta itään n. 160 metrin etäisyydellä.
Asemakaavoitustyötä varten tehtiin arkeologinen selvitys tarkkuusinventointina nykyiseltä peltoalueelta sekä korkeakoulurakennuksen laajennuksen vaatimalta tulevalta
pysäköintialueelta. Alue on Vanajaveteen rajautuvaa metsittynyttä entistä peltoaluetta.
Inventoinnin teki Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy. Inventoinnissa ei
löydetty merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä kummaltakaan alueelta.
Forseliuksen kartta vuodelta 1784, Kankaantaan kylä
Kankaantaan kylä
Asutus oli hakeutunut Hattelmalasta Kankaantaakse koska Vanajaveden rannan tuntumassa oli peltomaiden lisäksi hyviä niittyjä, joista Vanajassa oli pula. Arkeologisessa
inventoinnissa todettiin, että nykyinen pelto onkin ollut osittain kylän niittymaata. Selvityksen mukaan alueen hyödyntäminen peltona näyttää alkaneen jossakin vaiheessa
1700-luvulla. Merkkejä vanhemmasta viljelyskäytöstä ei löytynyt.
(Lähteet: Visamäen tarkkuusinventointi 2014, Vanajan historia III, Hilkka Rantalan kotialbumi)
8
Visamäen pellolla kitkemässä joskus 1960-luvulla. Taustalla Visakujan taloja.
Hilkka Rantalan kotialbumi
3.1.2
Luonnonympäristö
Topografia
Alue on sen laajuus huomioiden melko tasaista. Matalimmillaan alue on tulevalla koulun pysäköintialueella, n. +80.7. Korkeimmillaan +86.2 on maasto Lahdensivuntien ja
Visamäentien liittymän vaiheilla. Pellon alueella maasto laskee loivasti pohjoiseen ollen
pohjoisreunassa +84.1. Keskellä peltoaluetta maasto on alimmillaan +83.9.
Maaperä
Peltoalue muodostuu pääosin savesta, kaakkoisnurkka on alun perin ennen pysäköintialueen maakerroksia hienoa hietaa. Tuleva Hamkin pysäköintialue on maaperältään
turvetta.
9
Pinta- ja pohjavesi
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman Hattula-Hämeenlinna-Kalvola-Renko, 2006)
mukainen Hattelmalanharjun 1. luokan pohjavesialueen raja kulkee suunnittelualueen
eteläreunan kohdalla. Varsinaisen muodostumisalueen raja on lounaassa vt 3:n länsipuolella n. 250m etäisyydellä. Kylmälahden vedenottamo sijaitsee vt10 eteläpuolella.
Hämeen ELY-keskus on julkaissut tulvasuojelun takia alimmat suositellut rakentamiskorkeudet. Vanhan Hämeenlinnan alueella alin suositeltu korkeus on +81.30 (N2000).
Korkeus perustuu vähintään 10 vuoden yhtäjaksoisiin vedenkorkeushavaintoihin.
Kasvillisuus
Kaava-alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä eikä luonnonarvoltaan merkittävää
kasvillisuutta.
Eläimistö
Pääosin peltomaata olevalla alueella ei ole suojelun kannalta merkittävää eläimistöä.
3.1.3
Rakennettu ympäristö
Pellon eteläosassa on kampusalueen käyttöön rakennettu pysäköintialue. Pysäköintialueelle on istutettu lehmuksia.
3.1.4
Ympäristön häiriötekijät
Häiriötekijänä alueella on vt 3-tieltä kantautuva liikennemelu. Moottoritien meluaidat,
jotka ovat suunnittelualueen kohdalla 2m korkeat tien pinnasta laskien, eivät ole riittävät, jotta nykyiset Valtioneuvoston asettamat ohjearvot alitettaisiin.
Asemakaavatyötä varten Promethor Oy laati melumallinnuksen ja varmisti sen tulokset
mittaamalla. Selvityksen laatija toteaa, että moottoritieltä lännestä tuleva tieliikenneme-
10
lu pääsee kulkeutumaan kaukaa ja laajalta alueelta johtuen avoimesta maastosta ja
suurista ajonopeuksista. Selvityksen laatija esittää suosituksia melun huomioimiseksi
alueen asemakaavoituksessa.
3.1.5
Maanomistus
Alue on Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa lukuunottamatta osia katualueesta,
jotka omistaa järjestäytymätön osakaskunta. Katusuunnitelma edellyttää kaupungin
maanhankintaa.
Alueen maanomistuskartta. Kaupungin maanomistus on esitetty vihreällä.
3.1.6
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat
Asemakaava
Suunnittelualue on suurelta osin asemakaavoittamaton. Pellon eteläosassa on voimassa oleva asemakaava, joka sai lainvoiman vuonna 2001. Asemakaavan mukaista aluetta ajateltiin rakennusalan pysyväksi ulkonäyttelyalueeksi. Ammattikorkeakoulun ja Innoparkin rakennusten asemakaavamuutos vahvistettiin vuonna 2004. Asemakaavaalueella on rakennusoikeutta yhteensä 17 381k-m2.
11
Ajantasa-asemakaava
Yleiskaava
Hämeenlinnan keskustan osayleiskaavassa nykyisellä peltoalueella on merkintä A,
asuntoalue. Itäpuolella on aluevarauksia pientalo- ja kerrostalovaltaisille alueille sekä
julkisten palveluiden ja hallinnon alueelle. Hämeen ammattikorkeakoulun kaavamuutosalue on merkinnällä julkisten palveluiden ja hallinnon alue PY. Pohjoisessa Lahdensivuntien vierellä on palveluiden ja hallinnon alue. Uusi ajoneuvoyhteys Visamäestä
Kantolanniemeen on esitetty. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan 19.6.1991.
Hämeen lääninhallitus vahvisti kaavan 31.1.1992. Lääninhallituksen vahvistama osayleiskaava on ohje asemakaavan laatimiselle.
12
Ote Hämeenlinnan keskustan osayleiskaavasta 1992
Maakuntakaava
Valtioneuvoston 28.6.2006 vahvisti voimassa olevan Kanta-Hämeen maakuntakaavan.
Vaihemaakuntakaava vahvistui 2.4.2014. Voimassa oleva maakuntakaava jäi voimaan
siltä osin kuin sitä ei kumota vaihemaakuntakaavassa.
Hämeen Liitossa on käynnissä Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen.
Kaava-alue sijaitsee kehitettävällä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere liikennekäytävällä.
Kaava-alueella on kohdemerkintä ok, osaamiskeskus. Yksi valtakunnallisista osaamiskeskuksista sijaitsee Visamäessä. Pyrkimyksenä on parantaa alueella korkeaan osaamiseen perustuvan elinkeinoelämän sijoittamisedellytyksiä. Koulutuksen, tutkimuksen
ja elinkeinoelämän kanssakäymistä suositaan alueella. Nykyisen pellon osalta suunnittelualueella on merkintä MT, maatalousalue, merkittävä yhtenäinen peltoalue.
Viereisillä alueilla on aluemerkinnät Ps, palveluiden alue, jolla arvokkaan rakennetun
kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään sekä A, Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Ranta-alue on merkitty lähivirkistysalueeksi, VL. Visamäen ja Kantolanniemen
välille on merkitty uuden tielinjan ohjeellinen sijainti. Kohdemerkintänä on esitetty kiinteä muinaisjäännös.
Tällä hetkellä ehdotusvaiheessa olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa hankealueen
lounaisnurkka sivuaa tärkeää tai vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialuetta.
13
Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä
3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Asemakaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.
Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on aluerakenteen, alueiden käytön, liikenne- tai
energiaverkon kannalta laajempi kuin maakunnallinen merkitys. Hankkeilla voi olla
myös merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön tai valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai
merkittävien ympäristöhaittojen vähentämiseen.
Visamäkeen sijoitetulla Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksella ja sen laajentumisella on suuri merkitys Hämeenlinnan seudulle sekä koko Kanta-Hämeen kehittymiselle. Sillä on merkittävä rooli myös yhtenä valtakunnallisena osaamiskeskuksena.
3.2.1
Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Rakennusjärjestys
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen
10.12.2012. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin
kuin asemakaava ei toisin määrä.
Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja.
Pohjakartta
Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset.
Selvitykset
Asemakaavamuutosta varten on tehty seuraavat selvitykset ja tutkimukset:
14
x
Arkeologinen tarkkuusinventointi, kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto
Oy, 13.6.2014
x
Tieliikennemeluselvitys, Promethor Oy, 21.4.2014
x
Kaupan yksiköiden sijoittumisen liikennetarkastelu Sito Oy, 1.4.2014
x
Visamäen liikenneselvitykset opiskelijaryhmien työnä, Hamk 2014
x
Hulevesimallinnus, FCG 2015
Arkeologinen tarkkuusinventointi ja tieliikennemeluselvitys on käsitelty aiemmin, kappaleet 3.1.1. ja 3.1.4.
Kaupan yksiköiden sijoittumisen liikennetarkastelu tilattiin asemakaavahanketta varten
Sito Oy:ltä. Tarkastelussa todettiin, että liikenteellisten vaikutusten kannalta on suositeltavaa sijoittaa päivittäistavarakauppa alueen pohjoisosaan. Eteläinenkin sijoittuminen voisi välittää arvioidut liikennemäärät ruuhkattomasti, mutta runsaasti liikennettä
tuottava maankäyttö on parempi jakaa alueen kahdelle pääliittymälle. Suurin ongelma
on Lapiontien ajotunneli moottoritien alitse. Tunnelin kapeuden takia kevyen liikenteen
väylä Lapiontien yhteyteen on mahdollista ainoastaan leventämällä nykyistä tunnelia
tai rakentamalla sen viereen kokonaan uusi tunneli.
Visamäen liikenneselvitykset Hamkin opiskelijatöinä tehtiin keväällä 2014. Työryhmiä
oli yhteensä yhdeksän. Selvityksissä tutkittiin paitsi alueen yleisiä liikenneoloja myös
erityyppisiä liittymävaihtoehtoja Lapiontien, Lahdensivuntien ja Visamäentien liittymässä. Kiertoliittymissä tutkittiin vaihtoehtoja, joissa liittyminen tapahtuu joko Visamäentien
tai Vankanlähteen suunnista. Lisäksi tutkittiin porrastettuja T-liittymiä ja liikennevaloohjausta nykyisessä liittymässä.
Ryhmän 8 raportissa paneuduttiin seikkaperäisesti julkisen liikenteen parantamiseen
alueella. Ryhmä esittää bussipysäkeiksi ns tiimalasipysäkkejä, joissa ajoneuvoliikenne
joutuu odottamaan bussin takana pysähdyksen ajan. Kevyt liikenne ohjataan sivusta
pysäkkialueen ohi.
Ryhmän 8 esittämä pysäkkiratkaisu Visamäentien varrelle.
Asemakaavoitettavaa aluetta koskevat lisäksi seuraavat aiemmin tehdyt selvitykset:
Esisuunnittelijat Oy, 2003 selvitys Lahdensivuntien ja Visamäentien liikennejärjestelyistä. vertailtavana oli kaksi liittymätyyppiä: kiertoliittymä, jossa liittyminen tapahtuisi Vankanlähteen suunnasta sekä porrastettu liittymä (kaksi T-liittymää). Parempana vaihtoehtona pidettiin kiertoliittymää.
15
Kaupunki on omana työnä tehnyt maaperäkairauksia vuonna 1999 suunnittelualueella
ja sen lähistöllä Visamäessä yli 100 pisteestä. painokairaukset tehtiin maankäytön
suunnittelua varten. Perustamistapaa ei ole arvioitu. Kairausten perusteella voidaan todeta, että maaperä soveltuu aiottuun asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen.
Painokairauspisteet Visamäessä 1999.
Destia Oy:n Liitu-ohjelman mukaan suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä sattui
vuosien 2008 - 2012 välisenä aikana rekisteröityjä liikenneonnettomuuksia yhteensä
neljä. Lehmustien ja Visamäentien liittymässä vuonna 2008 tapahtunut liikenneonnettomuus johti loukkaantumiseen. Lapiontien ja Lahdensivuntien liittymässä tapahtui kaksi onnettomuutta, vuosina 2010 ja 2011.
16
Destia Oy:n Liitu-ohjelman tilastoidut liikenneonnettomuudet
Visamäen ympäristössä.
Alueen hulevesimallinnus, on FCG Oy:n laatima. Mallinnus esitetään tarkemmin selostuksen kohdassa 5.5. Pintavedet ja tulvasuojelu asemakaavassa. Kappaleessa kuvataan mallinnusta ja sen huomioimista asemakaavassa. Asiakirja on liitteen 7 osana.
17
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet
Asemakaavalla pyritään järjestämään rakentamattomalle Visamäen peltoalueelle ensisijaisesti Hämeen ammattikorkeakoulun opetustilarakennusten, Hämeenlinnan opiskelija-asuntosäätiön asuntojen ja yrityselämän toimitilojen tarpeiden mukaiset korttelialueet. Hamkin lähitulevaisuuden laajennustarve on mukana erillisenä alueena hankkeessa.
4.2 Osallistuminen ja yhteistyö
4.2.1
Osalliset
Kaavoitustyöhön osallisia ovat seuraavat tahot:
Valtion ja kunnan viranomaisista /hallintokunnista Hämeen ELY-keskus, Museovirasto,
Kanta-Hämeen pelastuslaitos, kaupungin rakentamispalvelut, paikkatieto ja kiinteistö,
rakennusvalvonta ja ympäristö. Verkostojen haltijoista osallisia ovat ainakin HS-Vesi
Oy, Elenia Verkko ja Elenia Lämpö Oy sekä AinaCom Oy. Maanomistajat ja -haltijat,
asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat sekä muut asemakaavan vaikutuspiiriin kuuluvat tahot.
4.2.2
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Visamäen asukasyhdistystä on tiedotettu ja kuultu hankkeen alkuvaiheesta lähtien.
Kaavoittajan, Hamkin, Hämeenlinnan opiskelija-asuntosäätön sekä Linnan kehitys Oy:n
kesken on neuvoteltu alueen tulevaisuudesta.
Linnan Kehitys Oy järjesti 16.12.2013 ”Tulevaisuuden Visamäki”-workshopin, johon oli
kutsuttu kaavoittajan lisäksi Innoparkin yritysten, Hamkin ja asukasyhdistyksen edustajia sekä opiskelijoita ja asukkaita. Visamäen asukasyhdistyksen workshop-tilaisuutta
varten keräämiä asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä alueen kehittämisestä on liitteenä 5.
Visamäki -workshop joulukuussa
2013.
Asemakaavamuutoshanke tuli vireille kun kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2014
kaavoituskatsauksen kokouksessaan 7.1.2014. Kuulutus oli 15.1.2014.
18
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin 7.11.2013. ja sitä tarkennettiin
helmikuussa 2014. OAS on selostuksen liitteenä 8.
Asemakaavamuutoksen luonnos hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnan kokouksessa
14.10.2014. Luonnos oli nähtävillä mielipiteitä varten 27.10.- 21.11.2014 ja siitä pyydettiin viranomaisilta lausunnot. Luonnoksesta järjestettiin esittelytilaisuus 5.11.2014. Lausuntoja saatiin yhteensä viisi kappaletta, mielipiteitä yhteensä seitsemältä asuntoosakeyhtiöltä ja asukkaalta.
Hämeen liitto toteaa lausunnossaan, että Visamäkeen sijoitetulla Hamkin korkeakoulukeskuksella on erittäin suuri merkitys Hämeenlinnan seudun ja koko Kanta-Hämeen
kehittymiselle. Maakuntakaavassa oleva peltoalueen aluevaraus maatalousalueena ei
ole enää ajan tasalla. Vuokrattuna oleva peltosaareke ilman talouskeskusta on jäänyt
yhdyskuntarakenteen tiivistyessä vaille suurta merkitystä maatalouselinkeinon kannalta. Pellolla ei ole myöskään riittävää merkittävyyttä maisema-alueena, kun erityisenä
perusteena rakentamiselle on valtakunnallinen osaamiskeskus. Liiton mukaan osaamiskeskuksen toimintojen kehittämisen ja laajentamisen turvaaminen pitkälle tulevaisuuteen on erittäin tärkeää ja puoltaa kaavaehdotuksen laatimista luonnoksen pohjalta.
Hämeen ELY-keskus kaipaa tarkempaa rakennettavuusselvitystä sekä hulevesiselvitystä ja -suunnitelmaa. Ely-keskus ehdottaa myös toista viranomaisneuvottelua tai työkokousta ennen ehdotusvaiheen valmistumista.
Vastine: Visamäen rakennettavuutta on selvitetty jo aiemmin laajasti maankäytön suunnittelua varten. Vuonna 1999 kaava-alueelle tehtiin painokairauksia yli 70 pisteestä perustamisolosuhteiden selvittämiseksi. Asemakaavaselostukseen voidaan laajemmin
kuvata tehtyä selvitystä. Asemakaavamääräyksiin voidaan lisätä hulevesiä koskevia
määräyksiä. Työkokous lausunnon mukaisesti on syytä pitää.
Museovirasto kehotti kaupunkia harkitsemaan Vankanlähteen muinaismuistoalueen sisällyttämistä kaava-alueeseen. Virasto totesi muinaismuistoalueen hoidon puutteelliseksi ja lähdealueen olevan alennustilassa. Virastolla ei ollut muuta huomautettavaa
kaavaluonnoksesta.
Vastine: Hoitamatonta kulttuurihistoriallisesti arvokasta lähdealuetta ei ole tarpeen asemakaavoittaa, alueen kunnostamisesta voidaan sopia muulla tavalla.
Elenia Oy Verkon suunnittelu toteaa, että luonnoksessa esitetyt kaksi puistomuuntamon rakennuspaikkaa vastaavat heidän tarvettaan.
Kanta-Hämeen pelastuslaitos muistuttaa lausunnossaan, että automaattisen jakeluaseman hulevesien viemäröinnistä ovat omat vaatimuksensa. Muuten pelastuslaitoksella
ei ollut huomautettavaa suunnitelmiin.
Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:
Asukkaille ja alueen opiskelijoille toivotaan pelikenttää vastapainoksi tehokkaalle rakentamiselle. Pelikenttätoive on aiemmin esitetty myös Hamkin taholta. Kaupunki on
valmis selvittämään kentän sijoittamista Onnenpotkun leikkipaikan eteläpuolella olevalle puistoalueelle asemakaava-alueen ulkopuolelle. Paikka on kentän perustamisolosuhteiden kannalta alustavasti hyvä ja alueelta on näköyhteys rantaan.
Useimmissa mielipiteissä tuotiin esille yleisesti Visamäen ja erityisesti Visamäentien lähialueen jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuspuutteita. Alueelta puuttuvat paikoitellen jalkakäytävät ja pyörätiet kokonaan. Reittien epäjatkuvuudet aiheuttavat jalankulkua ja
pyöräilyä ajoteillä. Myös katualueiden ulkovalaistus puuttuu osittain kokonaan. Polkupyöräilyn ja jalankulkureittien ongelmakohdista kertovat mielipiteet on toimitettu edelleen kaupungin vastaaville suunnittelijoille.
Mielipiteissä pidettiin kiertoliittymän toteuttamista kiireellisenä liikenteen sujuvuutta parantavana asiana.
19
Saaduissa mielipiteissä yhdessä vastustetaan kaavamerkintää, joka sallii ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta alueella. Hamkin Visamäen alue on yksi valtakunnallisista osaamiskeskuksista, joissa suositaan koulutuksen, tutkimustyön ja elinkeinoelämän välistä kanssakäymistä. Tarkoitus on jatkaa alueen laajentamista samanlaisella
toiminnalla. Alue on rakentunut tähän saakka asemakaavamerkinnällä, joka sallii opetustoimintaa palvelevia rakennuksia, toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta samoilla korttelialueilla. Asemakaavamerkintä on havaittu
käytännössä onnistuneeksi, eikä sitä ole tarvetta siten muuttaa.
Yhdessä mielipiteessä ehdotetaan uuden Kaarikadun eteläpään liittymän rakentamista
Visakaarre-nimisen kadun kohdalle. Perusteena on se, että liikennemäärä vähenisi silloin Visamäentiellä. Mielipiteen esittäneet muistuttavat alueen pitkään jatkuvasta keskeneräisyydestä ennen kuin koko alue on toteutettu. Uusi Kaarikatu on esitetty korttelialueiden muodostumisen kannalta parhaaseen kohtaa. Kadun siirtäminen ei vaikuttaisi
Visamäentien liikenteen määrään. Peltoalue tulee olemaan pidemmän ajan osittain rakentamattomana. Ensimmäiseksi toteutettavaksi ajateltavat opiskelija-asunnot muodostavat kuitenkin yhtenäisen alueen, joka suojaa lisäksi liikenteen melulta taakse jääviä olemassa olevia asuinrakennuksia.
Yhdessä mielipiteessä esitettiin Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymän julkaiseman ilmanlaatuvyöhyketaulukon huomiointia. Vastauksena todetaan, että vt 3:n ja
lähimpien uudisrakennusten etäisyys 43m ylittää kyseessä olevan suosituksen minimin
28 metriä. Välillä on umpinaisen meluaidan lisäksi useita puu- ja pensasvyöhykkeitä.
Asemakaavaluonnoksesta pois jääneet Lahdensivuntien varren parvekkeita ja tuuletusikkunoita koskevat määräykset on syytä lisätä ehdotusvaiheeseen.
Yhdessä mielipiteessä pidetään valitettavana, että pelto hienona maisemana ja asukkaille tärkeänä viihtyvyystekijänä tulisi katoamaan sekä haluttiin varmistusta sille, ettei
alueen rakentamisen myötä arvokas historia katoa. Alueen arkeologiset arvot on selvitetty asemakaavatyötä varten. Peltomaisema, maanviljelyarvo sekä vaihtoehtona alueen tulevaisuus koulun, tutkimuksen ja yrityselämän osaamiskeskuksena on arvioitu
usealla taholla. On todettu, että myönteisesti laajalle alueelle vaikuttavaa osaamiskeskuksen toimintojen kehittämisen ja laajentamisen turvaaminen on riittävä peruste
maanviljelyskäytössä olevan pellon rakentamiselle.
Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja vastineet niihin on esitetty tarkemmin liitteessä 6.
Asemakaavamuutoksen ehdotus oli nähtävillä 2.3.-1.4.2015 ja siitä pyydettiin lausunnot. Lausuntoja saatiin neljä ja yksi muistutus. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten kanssa 22.4.2015 järjestetyn työkokouksen muistio vastaa keskusten antamaa
lausuntoa.
Hämeen liitto toteaa lausunnossaan, että luonnosvaiheen lausunnossa esitettyjen perusteiden mukaisesti valtakunnallisen osaamiskeskuksen laajentamisen tarve on riittävä peruste peltoalueen ottamiselle taajamatoimintojen käyttöön asemakaavahankkeen
mukaisesti. Liiton mielestä jo luonnosvaiheessa annetun lausunnon mukaisesti korkeakoulualueen pääportille sijoitettu pienehkö päivittäistavarakauppa ja polttoaineen jakeluasema eivät parhaalla mahdollisella tavalla tue alueen ympäristökuvaa laadukkaan
korkeakoulualueen porttina. Hämeen liitto pitää Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen
toimintojen kehittämisen ja laajentamisen turvaamista pitkälle tulevaisuuteen erittäin
tärkeänä ja puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä.
Vastine: Päivittäistavarakaupan ja polttoaineen jakeluaseman sijainti perustuvat alueen
toimijoiden toiveeseen.
Museovirasto lausuu, että Vankanlähteen alue osana asemakaavaa asianmukaisin
merkinnöin ja määräyksin esitettynä olisi turvannut muinaisjäännöksen suojelua. Muuten virastolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen.
20
Vastine: Vankanlähde on vuonna 2004 vahvistetussa asemakaavassa merkinnällä
muinaismuistoalue (SM).
Elenia Lämpö Oy:llä ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa.
Visamäen asukasyhdistyksen muistutuksen mukaan ”Kaavaehdotuksessa ei ole vastattu asukasyhdistyksen lausunnossaan esille nostamiin asioihin”. Yhdistys kertoo, että
asukasyhdistys laati pyynnöstä kaupungille lausunnon ja toimitti sen määräaikaan
mennessä. Lausunto on otettu huomioon vain mielipiteenä. Yhdistys pitää huonona
ajatusta tutkia pelikentän sijoittamista ehdotetulle kaava-alueen ulkopuoliselle paikalle
puistoalueelle. Yhdistys esittää muistutuksessaan, että ”kookkaan pellon kaavoitusvaiheessa on alueen asukkaiden mahdollisuus terveyttä ja yhteisöllisyyttä edistävään liikuntaan taattava ja turvallisuusnäkökohdat huomioitava huolellisesti.”
Vastine: Syyskuussa 2013 järjestettiin ensimmäinen keskustelu, johon osallistuneet
asukasyhdistyksen hallituksen edustajat ilmoittivat, että yhdistys ei tule antamaan kaavahankkeesta lausuntoa. Sekaannuksen takia yhdistykseltä kuitenkin pyydettiin lausunto ja he sellaisen antoivat. Vastineessa lausuntoa on nimitetty erheellisesti mielipiteeksi. Asiakirjan nimeämisellä eri tavoin ei ole ollut vaikutusta kuitenkaan sen asiasisällön
huomioimisessa.
Yhteistyö kaavahankkeessa asukasyhdistyksen kanssa on ollut aktiivista ja tehtyjä ehdotuksia on punnittu huolella.
Viljelykäytössä oleva viljapelto ja ammattikorkeakoulun pysäköintialue ovat olleet lähialueen asukkaiden käytettävissä epävirallisesti. Vt3:n ja katualueiden läheisyyden takia
ei ole kuitenkaan mahdollista osoittaa alueelta yhdistyksen toivomaa pelikäyttöön soveltuvaa virkistysaluetta. Visamäen omaleimaisuus ja alueen arvo muodostuvat Vanajaveden pitkästä rantaviivasta ja laajasta Hattelmalan rantapuistosta. Hattelmalan rantapuisto ja vesi tarjoavat asukkaille ja opiskelijoille poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden virkistäytymiseen omalla alueellaan.
Pääosin peltoalueelle sijoittuvan kaavahankkeen tarkoitus on ensisijaisesti turvata valtakunnallisen osaamiskeskuksen kehittäminen ja laajentaminen pitkälle tulevaisuuteen.
Viimeisin neuvottelu yhdistyksen ja Hamkin edustajien kanssa nurmipintaisen pelikentän paikan löytämiseksi kaavoitettavan alueen ulkopuolelta rantapuiston alueelta järjestettiin kaupungin aloitteesta huhtikuussa 2015.
Ehdotusvaiheen lausunnot ja mielipide on esitetty tarkemmin sekä lisäksi muistio ovat
liitteenä 7.
Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asemakaavamuutoksen tultua hyväksytyksi
kaupunginvaltuustossa on osallisilla valitusmahdollisuus tehdystä päätöksestä.
Asemakaavahanke esitellään sen eri vaiheissa kaupungin internet-sivulla osoitteessa:
http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kaavat-ja-rakentaminen/Kaavoitus/Vireilla-olevatkaavat/
4.2.3
Viranomaisyhteistyö
Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtui suunnittelutyön eri vaiheissa.
Hankkeesta järjestettiin viranomaisneuvottelu 18.10.2013. Työkokous Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten kanssa järjestettiin 22.4.2015.
Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta.
21
4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Asemakaavamuutoksen alueelle ei ole laadittu asemakaavoituksen yhteydessä erilaisia vaihtoehtoja. Luonnos perustuu kaupungin omaan selvitys- ja asiantuntijatyöhön
sekä neuvotteluihin tulevien käyttäjien ja Visamäen alueen asukkaiden kanssa.
Päivittäistavaraliikkeen ja kylmäaseman sijoittumisen liikennevaikutus selvitettiin erillisellä Sito Oy:ltä tilatulla työllä. Vaihtoehtoisina paikkoina tutkittiin näiden palveluiden sijoittumista pohjoiseen sekä eteläiseen Lahdensivuntien ja Visamäentien risteykseen.
Tarkastelussa todettiin, että liikenteellisten vaikutusten kannalta on suositeltavaa sijoittaa päivittäistavarakauppa alueen pohjoisosaan. Eteläinen sijoittuminen lisää Lapiontien alikulun liikennemäärää. Kevyen liikenteen yhteys vaatisi tunnelin leventämisen tai
uuden tunnelin rakentamisen. Visamäentien ja Vankanlähteen katujen linjausten muuttamisella ei todettu olevan merkittävää liikenteellistä vaikutusta kriittisten osien toimivuuteen. Lahdensivuntien ja Visamäentien kiertoliittymä suositellaan toteutettavaksi
mahdollisimman pian.
Lahdensivuntien varrelle luonnosteltiin aluksi n. 3m korkea meluvalli ja sen taakse matalia korkeintaan 2-kerroksisia asuinrakennuksia. Liikennemeluselvityksessä todettiin
kuitenkin, että liikennemelu kantautuu pääosin vt 3:lta, jonka sijainti korkeammalla tekee meluvallin rakentamisen hyödyttömäksi. Selvityksen perusteella korkeammat, 4kerroksiset rakennukset suojaisivat merkittävästi paremmin ulko-oleskelutiloja liikennemelulta.
Hulevesien viivyttämiseen ja mahdolliseen liikenneympyrään varauduttiin luonnosvaiheen jälkeen. Lisättiin hulevesipainanne Viljapellonpuistoon sekä mahdollisuus johtaa
siitä hulevesiä olemassa olevassa hulevesiputkessa ja uudessa avo-ojassa etelään.
Liikenneympyrää varten laajennettiin hieman katualuetta Lahdensivuntien ja Visamäentien eteläisessä liittymässä.
22
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus
Asemakaava-alue on kooltaan n. 17,1ha.
Rakennusoikeus tulisi asemakaavamuutoksen jälkeen olemaan 72 063k-m2, asemakaavan seurantalomake liite 1.
KORTTELIALUEET
aluetta m2
kerrosalaa k-m2
tehokkuus
AK ja AK-1
16 473
14 002
0,85
AKR
27 922
11 169
0,40
KL-9
8 235
1 000
0,12
KTY-3
56 411
45 892
0,81
VP
12 227
-
LPA
16 660
katualue
33 357
KTY-1, KTY-2,
-
-
-
KAAVA-ALUE YHTEENSÄ
171 285
72 063
0,42
Lisäksi asemakaavassa osoitetaan rakennusala kahdelle puistomuuntamolle.
Opiskelija-asuntoja, todennäköisesti 2-kerroksisia luhtikäytävätaloja, kaavamääräyksellä AKR, on ensimmäisessä vaiheessa tarkoitus rakentaa n.4 000k-m2, myöhemmin
mahdollisesti enemmän. Opiskelijoita tulisi aluksi alueelle asumaan arviolta n. 130
henkilöä, myöhemmin ehkä 200 henkilöä lisää.
Alueen tulevaa asukasmäärää arvioitaessa voidaan käyttää tilastokeskuksen tilastoja,
joiden mukaan Suomessa vuonna 2012 asuntokunta oli keskimäärin 2,06 henkilöä ja
asunnon keskipinta-ala 80m2. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Visamäessä
kaavoitettavalla alueella saattaisi asua sen valmistuttua opiskelijoiden lisäksi yhteensä
380 henkilöä.
Visamäessä asui kaupungin tilaston mukaan vuoden 2013 lopussa yhteensä 830 henkilöä.
5.2 Aluevaraukset
Asemakaavassa alue on pääosin varattu Hämeen ammattikorkeakoulun opetustilatarpeisiin sekä toimitilarakennuksille. Lisäksi asemakaavassa on varattu korttelialueita
ammattikorkeakoulun opiskelija-asuntoja sekä muuta asumista varten. Alueen eteläosaan on varattu päivittäistavaraliikkeitä ja muita kaupallisia palveluita kuten polttoaineen jakeluasemaa varten rakennuspaikkoja ja rakennusoikeutta yhteensä 1 500m2.
23
5.3 Liikenneratkaisut
Liikenneratkaisu perustuu pääosin olemassa oleviin katuihin, bussilinjoihin ja -pysäkkeihin sekä kevyen liikenteen reitteihin.
Visamäen alue on raskaiden ajoneuvojen kannalta hankalasti saavutettavissa. Lahdensivuntien vt3:n alitus on matala ja rajoittaa ajoneuvojen maksimikorkeudeksi 3,4
metriä. Lapiontien ja moottoritien alitus on puolestaan niin kapea, että jalankulkijat ja
pyöräilijät joutuvat kulkemaan ajoradalla. Kevyen liikenteen väylää ei voida toteuttaa
nykyiseen tunneliin. Uusi tunneli nykyisen rinnalle maksaa Sito Oy:n selvityksen mukaan 950 000e, nykyisen purkaminen ja leveämmän rakentaminen 1 450 000e.
Visamäentien katualueen leveys yhdenmukaistetaan koko matkaltaan. Katualueelle varaudutaan tekemään korjaustyö, jonka yhteydessä jalankulku- ja kevyen liikenteen väylä ehkä siirretään ”ulkokehälle”, jolloin se yhdistyy turvallisemmin Visamäen kevyen liikenteen verkostoon.
Lahdensivuntien ja Visamäentien risteysalueet ovat jo niin laajat, että niihin mahtuvat
tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavat kiertoliittymät.
Peltoalueen keskelle tulee uusi Kaarikatu, jonka kautta tapahtuu pääosa kortteleiden
liikenteestä. Kaarikadun katualueen leveys mahdollistaa kevyen liikenteen väylien rakentamisen.
Paikallisliikenteen bussit liikennöivät Visamäkeen siten, että linjat 2 ja 9 ajavat arkisin,
linja 13 viikonloppuina. Linja 17 kulkee kouluaamuisin torilta Visamäkeen. Vuoroväli arkisin on 30 minuuttia, viikonloppuina yksi tunti. Palvelutasotavoitteiden mukaan suunnittelualue kuuluu vyöhykkeeseen, jolla kävelyetäisyys lähimmälle pysäkille ei saisi ylittää 800m. Asemakaavamuutoksen toteutuessa asukasmäärä, erityisesti opiskelijaasukkaiden, kasvaa merkittävästi. Joukkoliikennettä on syytä kehittää alueen rakentumisen myötä.
Ote kaupunkiliikenteen reittikartasta.
Kevyen liikenteen reitit ovat Visamäen alueella epäjatkuvia useissa kohdissa. Kevyen
liikenteen väylältä on yhteys suojatielle nurmikon yli tai väylä puuttuu pidemmältä matkalta kokonaan. Asemakaavamuutoksessa uuden Kaarikadun katuleveys on mitoitettu
molemminpuolisille kevyen liikenteen väylille, Visamäentien katualueen leveys antaa
mahdollisuuden rakentaa yhtenäinen kevyen liikenteen väylä.
24
Hamkin opiskelijoiden harjoitustyöraportin kuvassa on esitetty kevyen liikenteen
verkosto. Puuttuva itä-länsisuuntainen yhteys alueen eteläosassa on selkeästi
havaittavissa.
5.4 Liikennemelun huomiointi
Vt 3:lta kantautuu asemakaava-alueelle selkeästi häiritsevää liikennemelua. Promethor
Oy:n tekemän tieliikennemeluselvityksen mukaan ulkoalueiden melutaso asuntopihoilla
voidaan suunnittelun keinoin saada täyttämään Valtioneuvoston asettamat ohjearvot
uusille asuinalueille. Keinoina käytetään yleensä korkeiden rakennusmassojen suojaavaa vaikutusta ja pihojen sijoittamista rakennusten toiselle puolelle. Luontevin melusuojaus suunnittelualueellakin saadaan sijoittamalla valtatie 3:n puoleiselle osalle korkeampia rakennuksia.
Selvityksen mukaan asuinrakennusten julkisivuvaatimukset ovat alueella yleensä suuruudeltaan 30-32dB. Tuollainen ääneneristys on saavutettavissa normaaleilla nykyaikaisilla rakennetyypeillä ja -ratkaisuilla eikä aiheuta erityisvaatimuksia. Sen sijaan Lahdensivuntien varren 4-kerroksisten asuinrakennusten vähintään ylimmällä kahdella kerroksella vaatimus on 38dB. Sen saavuttaminen edellyttää hyvien rakenteiden ja ikkunoiden käyttämistä. Esimerkiksi kevytrakenteiset seinärakenteet eivät normaalisti ole
mahdollisia julkisivun ääneneristysvaatimuksen ollessa 38dB. Moottoritien puoleisiin
julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on näissä rakennuksissa niin suuri, että ulko-oleskelutilaksi luettavilla asuntoparvekkeilla ei voitaisi saavuttaa sallittua 55dB
raja-arvoa. Asuntojen tuuletusikkunoita ei voida sallia moottoritien puoleisella julkisivulla. Myöskään yksinomaan moottoritien puoleiselle ulkosivulle sijoittuvia asuntoja ei voida sallia. Tarkoitus on turvata asuinhuoneistojen suunnittelu niin, että lepoon tai nukkumiseen käytettävien asuinhuoneiden tuuletus on mahdollista avattavien ikkunoiden
kautta meluttomaan suuntaan.
Toimistorakennuksissa julkisivujen ääneneristysvaatimus ovat suuruudeltaan alle
30dB, mikä saavutetaan normaaleilla rakenneratkaisuilla.
Uusilla asuinalueilla yöajan ulkotiloja koskeva ohjearvon 45dB(A) ylitys tulee olemaan
todennäköistä ilman hyvin suurikokoisia meluesteitä, jotka saattavat heikentää alueen
ulkonäköä ja toiminnallisuutta. Selvityksen laatija ehdottaa, että osalla aluetta voitaisiin
sallia tuon uusille alueille laaditun ohjearvon ylitys, kunhan yöajan keskiäänitaso ei ylitä
50dB(A) eikä päiväajan keskiäänitaso 55dB(A).
25
5.5 Pintavedet ja tulvasuojelu asemakaavassa
Alueelle tulevat sadevedet jakautuvat kahteen suuntaan. Osa kulkee pohjoista reittiä
Visamäenpuiston sivuitse Vanajaveteen, osa suuntautuu etelän kautta. Etelässä avoojaan johdetaan myös moottoritien ojien vesiä. Visamäen pellolla asemakaavoitetussa
eteläosassa on valmiiksi rakennettuna viemäri-, sadevesi- ja vesijohtoverkostoa rakennustietokeskusta varten.
Visamäen peltoalueen tulevilta tonteilta johdetaan perusvedet ja sadevedet normaalilla
tavalla putkistoa pitkin avo-ojien päihin. Tonteille on järjestettävä asemakaavamääräyksen mukainen sade- ja sulamisvesien imeyttäminen tai hidastaminen. Kutakin vettä läpäisemätöntä 100m2 kohti on järjestettävä 0,5m3 ylivuodolla varustettua varastointilaa,
joka tyhjentyy 48 tunnin kuluessa. Tila voi olla tekninen säiliö, esim betonirenkaista tai
erityisistä muovikaseteista rakennettu maanalainen kaivo tai luonnonmukainen ns sadepuutarha, kosteikkorakenne. Kosteikkorakenteesta esitetään rakennusperiaatteita
Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvonnan internet-sivulla:
http://www.hameenlinna.fi/pages/52322/Kallio_Kauri.pdf
Joissain tilanteissa saattaa olla mahdollista sade- ja sulamisvesien kerääntyminen pihojen painanteisiin. Asemakaavassa on esitetty ohjeellisella tulva-merkinnällä korttelialueiden keskellä tulvapainanne, jota pitkin sade- ja sulamisvesistä johtuva mahdollinen tulvavesi johdetaan Viljapellonpuistoon rakennettavaan hulevesikosteikkoon ja siitä
olemassa oleviin avo-ojiin. Asemakaavan yleismääräyksen mukaisesti viereisiltä tonteilta on järjestettävä pintavesien reitit painanteelle. Alueen pintavesireitit ja tuleva tulvapainanne on esitetty liitteessä 4.
Asemakaava-alueesta tehtiin hulevesimallinnus, päiväys 19.2.2015. Mallinnuksessa
tutkittiin alueen hulevesimääriä laskennallisesti kerran 5 ja 10 vuodessa toistuvien 10 90 minuutin kestoisten sateiden seurauksena. Mallissa otettiin huomioon alueen rakentamisen lisäksi viereisten vt3 ja vt10 avo-ojista johtuvat vedet. pohjoiseen suuntaava
valuma-alue on huomattavasti pienempi kuin etelään avo-ojien kautta Vanajaveteen
suuntaava osa-alue. Etelään suuntaava putki täyttyy laskennallisesti kerran 10 vuodessa tapahtuvan 20 minuuttia kestävän sateen seurauksena. Tulvimista alueella ei mallinnuksessa syntynyt.
Kellaritulvien välttämiseksi on asemakaavassa syytä kieltää Hämeen ELY-keskuksen
asettaman ohjeellinen tulvarajan alapuolelle rakentaminen. Vanajaveden kohdalla raja
on +81.30 (N2000).
5.6 Vesihuolto
Alueella on olemassa oleva vesi- ja viemäriverkosto. Uuden alueen liittyminen on taloudellista ja teknisesti yksinkertaista.
5.7 Vaikutusten arviointi
Vaikutuksia arvioitiin suhteessa nykytilanteeseen ja voimassa olevaan asemakaavaan.
5.7.1
Asemakaavan vaikutukset
Vaikutukset asumiseen
Asemakaava-alueen uusi asukasmäärä voisi olla noin 380 henkilöä. Tällä hetkellä Visamäen asukasluku on n. 830 henkilöä. Paikallisesti lisäys on suuri. Osa asukkaista on
26
todennäköisesti toisaalta muuttavia opiskelijoita, jotka asuvat loma- ja harjoitteluajat
muualla. Opiskelija-asuntojen poistuminen Idänpäästä ja mahdollisesti myöhemmin
muualta antaa vastaavasti toisille toimijoille mahdollisuuksia laajentaa tai siirtää toimintojaan tilalle.
Vaikutukset kaupunkirakenteeseen
Asemakaavan toteutuksen myötä vuosikymmeniä Visamäen peltona tunnettu alue rakentuu täyteen. Viimeisenä rakentuu todennäköisesti laaja eteläosan pysäköintialue
sen jälkeen kun toimitila- ja koulutontit muualla Visamäessä on rakennettu.
Visamäestä tulee nykyistä merkittävämpi osa Hämeenlinnan kaupunkirakenteessa.
Joukkoliikenteen yhteydet sekä kevyen liikenteen yhteys keskustaan tulevat todennäköisesti parantumaan nykyisestä. Lapiontien alikulun puuttuva kevyen liikenteen yhteys
on ratkaistava ennen kuin eteläosan kaupalliset palvelut voidaan rakentaa koko laajuudessaan. Saattaa olla, että kaavahankkeella on vaikutusta pitkään suunniteltuun siltayhteyteen Visamäestä Kantolanniemeen.
Vaikutukset ihmisten elinympäristöön
Pellon rakentuminen ja uudet kaupalliset palvelut muuttavat elinympäristöä paljon. Uudet rakennukset, varsinkin Lahdensivuntien 4-kerroksiset talot, vaimentavat merkittävästi liikennemelua myös vanhalla asuinalueella. Päivittäistavaraliike tai -liikkeet sekä
polttoaineen jakeluasema parantavat alueen palvelutasoa. Pohjoisimpaan kortteliin on
mahdollista rakentaa esim toinen päiväkoti Visamäen alueelle. Vuokrattua viljapeltoa ei
ole voitu käyttää aluetta hyödyttävästi, joten pellon rakentaminen ei pienennä asukkaiden elinpiiriä.
Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan
Lahdensivun tien varrelle rakennettavat 4-kerroksiset toimitalot ja mahdollisesti asuinkerrostalot näkyvät myös viereiselle moottoritielle. Alue tulee pitkän ajan kuluessa rakentumaan lähes täyteen ja vanha viljapelto katoaa maisemasta. Alueella olevat täysikokoiset lehmukset on asemakaavassa pyritty säilyttämään.
Vaikutukset liikenteeseen ja kunnallistekniikan verkostoihin
Ajoneuvoliikenne tulee alueella lisääntymään rakentamisen myötä. Erityisesti myymälätilojen ja polttoaineen jakeluaseman rakentaminen saattaa ruuhkauttaa liikennettä iltapäivän tunteina. Lapiontien alikulku on todettu kevyelle liikenteelle vaaralliseksi, koska
tunnelissa on tilaa ainoastaan ajoradoille. Jotta varmistuttaisiin kevyen liikenteen turvallisuus, ei voida rakentaa myymälätilaa kokonaisuudessaan ennen kuin on ratkaistu turvallinen moottoritien alikulkuyhteys länsipuolen Kankaantaustan asuntoalueelta Visamäen alueen uusiin myymälöihin. Sito Oy ehdotti liikennetarkastelussaan, että Lahdensivuntielle Vankanlähteen liittymän lähelle rakennettaisiin kiertoliittymä mahdollisimman pian, viimeistään kun Hamkin laajennus toteutuu. Kiertoliittymää oli suositeltu
jo vuonna 2003, jolloin Esisuunnittelijat Oy tutki vaihtoehtoisia järjestelyjä liittymän parantamiseksi. Kiertoliittymä on toteutettavissa asemakaava-alueen ulkopuolella.
Kunnallistekniikan verkostot perustuvat lähellä oleviin olemassa oleviin linjoihin, joita on
suhteellisen edullista ja yksinkertaista jatkaa.
Vaikutukset yhdyskuntatalouteen
Asemakaavan muutoksella on selkeästi vaikutus yhdyskuntatalouteen.
Uusi Kaarikatu on tehokas ja taloudellisesti toteutettavissa kunnallistekniikan osalta.
Visamäentien leveä ja istutettu katualue vaatii uudelleen suunnittelua ja rakentamista.
Asemakaava-alueen ulkopuolella uusi kiertoliittymä ja turvallinen kevyen liikenteen liikennejärjestely vt3:n länsipuolelta Visamäen uusiin myymälärakennuksiin on toteutettava ennen kuin asemakaava voi kokonaisuudessaan toteutua.
27
Alueelle tuleva rakennusoikeus, n. 72 000k-m2, kompensoi osittain infran rakentamisen
aiheuttamia kuluja. Suurin osa tuloista tulee pitkän ajan kuluessa verotuloina ja kaupungin yleisenä kehityksenä.
Alueen rakentamiskustannukset voidaan arvioida olevan kohtuullisia sijainti huomioiden. Rakentaminen peltoalueelle vaatii ainakin osittain paaluttamista ja moottoritien
meluvaikutuksen huomioiminen erityisesti Lahdensivuntien reunalla tilaratkaisujen ja
ulkoseinä- sekä ikkunarakenteiden tavallista tarkempaa suunnittelua.
5.7.2
Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 §) mukaan asemakaavan selostuksessa
on mm. esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
ja maakuntakaavaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa.
Visamäkeen sijoitetulla Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksella ja sen laajentumisella on suuri merkitys Hämeenlinnan seudulle sekä koko Kanta-Hämeen kehittymiselle. Opiskelun, tutkimus- ja yritystoiminnan yhdistävällä alueella on merkittävä rooli yhtenä valtakunnallisena osaamiskeskuksena, joten asemakaavalla on valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden kannalta merkitystä ja se on niiden mukainen.
Asemakaava noudattaa maakuntakaavassa olevaa kohdemerkintää ok, osaamiskeskus. Asemakaavan avulla pyritään parantamaan korkeaan osaamiseen perustuvan
elinkeinoelämän sijoittamisedellytyksiä alueelle. Koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän kanssakäymistä suositaan alueella. Peltoalue on jäänyt saarekkeeksi ilman
talouskeskusta. Kaupungin laajentuessa erillisellä vuokrapellolla sillä ei ole enää sitä
merkitystä, mitä maakuntakaavan merkintä MT, maatalousalue, merkittävä yhtenäinen
peltoalue, tarkoittaa.
5.7.3
Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on
maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin
otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 §).
Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
Alue sijaitsee olemassa olevien teknisten verkostojen alueella. Nykyisen asunto-, koulutus-, tutkimus- ja työpaikka-alueen kehittäminen tukee ekologista kestävyyttä. Uudet opiskelija-asunnot oppilaitoksen lähietäisyydellä vähentävät
matkoja.
Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
Asemakaavamuutos monipuolistaa asuntotarjontaa alueella. Uudet liikerakennukset parantavat olennaisesti alueen palvelutarjontaa. Asumisen lisääntymisen
myötä varmistetaan mahdollisuus esim. uuden päiväkodin rakentamiselle.
Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö
Kaava-alue kuuluu kunnallistekniikan piiriin. Kadut on pääosin rakennettu ja
joukkoliikenne järjestetty.
Ympäristöhaittojen vähentäminen
Vt3.n liikennemelu tulee vähentymään alueella ja sen itäpuolella melulta suojaavan rakentamisen myötä.
28
Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen
Alueella ei ole luonnonympäristöä eikä olemassa olevia rakennuksia. Maisema
tulee muuttumaan maalaisympäristöstä muistuttaneesta viljapellosta enimmillään 4-kerroksisiksi toimitaloiksi.
Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
Alueelle tulee puisto sekä sen yhteyteen viheralueena toteutuva tulvapainanne
ja kevyen liikenteen reitti.
Haitat maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle
Asemakaavamuutosta laadittaessa kuullaan osallisten mielipiteitä. Muutoksesta
ei ole haittaa kaupungille suunnittelualueen maanomistajana.
29
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Toteuttaminen voidaan aloittaa kaavamuutoksen saatua lainvoiman.
Kaupunki valvoo rakennuslupaharkinnan ja - valvonnan kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle.
Hämeenlinnassa 26.5.2015
Päivi Saloranta
tilaajajohtaja
yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö
LIITE 1
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala
[ha]
109
Täyttämispvm
Hämeenlinna
Hml korkeakoulukeskus
Ehdotuspvm
Vireilletulosta ilm. pvm
Kunnan kaavatunnus
17,1284
27.01.2015
07.01.2014
2501
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 9,5205
Asemakaavan muutoksen pinta-ala
7,6079
[ha]
Ranta-asemakaava
Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset Ei-omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Pinta-ala Pinta-ala
[ha]
[%]
17,1285
100,0
4,4395
25,9
6,4646
37,7
1,2227
7,1
1,2227
5,0017
29,2
2,5445
-1,6660
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Rakennussuojelu
Yhteensä
Kerrosala Tehokkuus
Pinta-alan Kerrosalan muut.
[k-m²]
[e]
muut. [ha +/-]
[k-m² +/-]
72063
0,42
9,5206
58543
25171
0,57
4,4395
25171
46892
Kerrosala
[k-m²]
0,73
2,9799
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Suojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
33372
Kerrosalan muut.
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AK
AKR
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
K
KL
KTY
T yhteensä
V yhteensä
VP
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
LPA
E yhteensä
EV
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala Pinta-ala
[ha]
[%]
17,1285
100,0
4,4395
25,9
1,6473
37,1
2,7922
62,9
Kerrosala Tehokkuus
Pinta-alan Kerrosalan muut.
[k-m²]
[e]
muut. [ha +/-]
[k-m² +/-]
72063
0,42
9,5206
58543
25171
0,57
4,4395
25171
14002
0,85
1,6473
14002
11169
0,40
2,7922
11169
6,4646
37,7
46892
0,73
2,9799
-2,5279
0,8235
4,6843
0,8235
5,6411
12,7
87,3
1000
45892
0,12
0,81
1,2227
1,2227
7,1
100,0
1,2227
1,2227
5,0017
3,3357
1,6660
29,2
66,7
33,3
2,5445
0,8785
1,6660
-1,6660
-1,6660
33372
-6320
1000
38692
LIITE 2
1
2
3
4
5
6
7
1
72
113
102
114
112
132
153
PA
JU
KA
IV
TU
IV
1
155
158
MP
US
KA
AR
157
I
2
VILJAPELLONPUISTO
KA
1
1156
pp
1
VIS
AM
ÄEN
TIE
1
159
59
IV
2
20
2
3
134
KANKAANTAUSTA
S
138
150
151
I
140
154
IV
III
152
III
12
III
149
148
III
2
IV
152
(152/12)
2
146
147
142
1
1161
6611
153
Kankaantaka
143
144
145
Yksi mahdollisuus alueen kehittymisestä
29.1.2015 asemakaava-alueen rakennukset varjostettuina
136
3
Z
Z
103
4
Z
LIITE 3
Z
LIITE 4
olemassa oleva avo-oja
suunniteltu
tulvapainanne
LIITE 5
LIITE 6
Hämeenlinnankorkeakoulukeskus,Visamäki,asemakaavajaasemakaava
muutoksenluonnos
lausunnotjamielipiteetsekävastineet
24.2.2015
lausunnot:
Hämeenliitto
Museovirasto
HämeenELYkeskus
EleniaOyVerkonsuunnittelu
KantaHämeenpelastuslaitos
mielipiteet:
Visamäenasukasyhdistys
AsOyPoppelikuja6
AsOyViisaudenNiitty
NikoBlomberg
AnnePuska
MarkusKauppinenjaTainaKinnari
LAUSUNNOT
Hämeenliittototeaalausunnossaan,ettäVisamäkeensijoitetullaHämeenlinnanammattikorkea
koulunkeskuksellaonerittäinsuurimerkitysHämeenlinnanseudunjakokoKantaHämeenkehitty
misellesekämerkittäväroolivaltakunnallisenaosaamiskeskuksena.Asemakaavahankkeenavullatut
kitaanosaamiskeskuksenkehittämisenjalaajentamisenmahdollisuuksiapitkälletulevaisuuteen.
KantaHämeenmaakuntakaavassaesitetäänVisamäenpeltoalueenaluevarausmaatalousalueena,
merkittävänäyhtenäisenäpeltoalueena.Valtaosaasemakaavaluonnoksenrakennusoikeudestaosoi
tetaansijoitettavaksipeltoalueelle.Visamäenalueeikuuluvaltakunnallisestitärkeisiinmaisema
alueisiineikävaltakunnallisestiarvokkaisiinrakennettuihinkulttuuriympäristöihin.Aluekuuluulaa
jalleuseankunnanalueellesijoittuvallemaakunnallisestitärkeälleVanajavedenkulttuurimaisema
alueelle.Visamäkionmyösmaakuntakaavankohdeluettelossamaakunnallisestimerkittäväraken
nettukulttuuriympäristönimikkeelläHattelmalanentinensairaalaalue.Liittototeaa,että
vuokrakäytössäolevapeltoaluesaarekeilmantalouskeskustaeioleVisamäessämerkitykseltään
sellainen,ettäyhdyskuntarakenteentiivistyessämaakuntakaavanmaatalousaluevaraustuolla
kohtaaolisiajantasalla.Vanhansairaalaalueenrakennuksetjavanhamiljööovatkorkeakoulukes
kuksenrakennetunalueensisällä.Hämeenlinnanvoimassaolevayleiskaavavuodelta1992määritte
leeVisamäenpellotasuntoalueeksi.
Liittokiinnittäähuomiotasiihen,ettäkaupanyksikötonsijoitettualueeneteläosaan,vaikkaliikenne
tarkastelunmukaanpohjoispääolisisuositeltavampi.Liikenteellistenseikkojenlisäksitulisiselvittää
jaarvioidasopiikopienehkäliikerakennusjapolttoaineenjakeluasemakorkeakoulukeskuksenlaa
dukkaaseenympäristökuvaanalueenpääportille.
Hämeenliittototeaa,ettävaltakunnallisenosaamiskeskuksenlaajentamisentarveonriittäväerityi
nenperustepeltoalueenottamiselletaajamatoimintojenkäyttöön.Osaamiskeskuksentoimintojen
kehittämisenjalaajentamisenturvaaminenpitkälletulevaisuuteenonerittäintärkeää.Liittopuoltaa
kaavaehdotuksenlaatimistanytlausunnollaolevanluonnoksenpohjalta.
MuseovirastokehottikaupunkiaharkitsemaanVankanlähteenmuinaismuistoalueensisällyttämistä
kaavaanjasenympäristönkohentamisenjakunnossapitämisensisällyttämistäasemakaavamääräyk
siin.MuutenMuseovirastollaeiolluthuomauttamistaasemakaavaan.
Vastine:Vankanlähteenalueonmuinaismuistolainmäärittämäsuojeltukohdejamerkittynämui
naisjäännösrekisterissä.Asemakaavallisinkeinoineiolemahdollistakohentaataipitääkunnossa
suojelukohteita,välttämättömästäkunnostamisestatuleesopiamuullatavalla.
HämeenELYkeskustoteaalausunnossaanettämm.rakennettavuusselvitys,hulevesiselvityssekä
hulevesisuunnitelmapuuttuvat.Keskustoteaamyös,ettäasemakaavaluonnosonristiriidassaKanta
Hämeenmaakuntakaavanmaatalousaluevarauksen(MT)kanssa.Maakuntakaavanmerkittäväyhte
näinenpeltoalueosoitetaanrakentamiskäyttöön.ELYkeskuksenmukaanasemakaavanselvitysten
riittävyyttäjavaikutustenarviointiaonsyytäkäsitelläennenehdotusvaiheenvalmistumistapidettä
vässätoisessaviranomaisneuvottelussataityökokouksessa.
Vastine:Visamäenalueellaselvitettiinsuunnitteluavartenvuonna1999maaperäärakennettavuu
denkannaltalaajastivuonna1999.Painokairauksiatehtiinasemakaavaalueenkohdaltayli70pis
teestä.Asemakaavaselostukseenliitetäänkaavanvaatimallatarkkuudellatuonselvityksenperus
teellasaatutieto.Hulevesienpidättämistäjahidastamistakoskevatmääräyksetonsyytälisätäase
makaavaan.MaakuntakaavamerkinnästävastauksenavoidaanpitääedelläolevaaHämeenliiton
lausuntoa.TyökokousELYkeskuksenlausunnonmukaisestivoidaanjärjestää.
EleniaOyVerkonsuunnittelutoteaalausunnossaan,ettäluonnoksessaesitetytkaksipuistomuunta
moaluettaovatheidäntarpeitaanvastaavat.
KantaHämeenpelastuslaitosmuistuttilausunnossaanpolttoaineenautomaattisenjakeluaseman
osaltahulevesienjohtamisestaannetuistavaatimuksista.Vaatimuksetkoskevatrakennuslupavaihet
ta.Asemakaavaanvoidaanlisätämääräys,jonkamukaansadejasulamisvedetonkäsiteltävä
haitattomiksiennensadevesiviemäriinjohtamista.
MIELIPITEET
Visamäenasukasyhdistystoivoomielipiteessäänerityisestiasukkaillejaalueenopiskelijoilletarkoi
tettuapelikenttäävastapainoksitehokkaallerakentamiselle.Aiemmassaasemakaavassaoliesitetty
pelikenttäOnnenpotkunpuistonläheisyyteen,muttaalueenmaaperätodettiinmäräksijaliianhuo
nostikantavaksikentälle,jokajäirakentamatta.Yhdistysesittääkirjeenliitteessäuudenkentänpai
kaksiasemakaavaalueellaolevaakerrostalokortteliksivarattuaalueenosaa.
YhdistysehdottaamyöskiertoliittymäntoteuttamistaLahdensivuntienjaVisamäentienristeykseen
(eteläiseenliittymään).Yhdistystoivoomyöstoteutettavaksiasemakaavanhavainnekuvassaesitet
tyäVisamäentienkevyenliikenteenjaajoneuvoliikenteenpaikanvaihtoakeskenään.Yhdistysmyös
kertooliikenteen,erityisestijalankulunjapyöräilynongelmakohdistaalueella.Samoinyhdistys
kiinnittäähuomiotapuutteelliseenkatuvalaistukseenjamuistuttaarantareitinpuuttumisesta.
Vastine:Kaupunkionvalmisselvittämään,rahoitustilanteenmukaan,pelikentänsijoittamistaOn
nenpotkunleikkipaikaneteläpuolellaolevallepuistoalueelleasemakaavaalueenulkopuolelle.Alue
onperustamisolosuhteitaanmerkittävästiparempikuinvanhaaluevaraus.Tuoltaalueeltaonmyös
välitönyhteysVanajavedenrantaalueelle.
Katualueidensuunnitteluonkaupunginliikennesuunnittelunasia,tietoalueenpuutteistajaongel
mistaonheillä.
AsOyPoppelikuja6mielipiteessäollaantyytyväisiäsuunniteltuihinLahdensivuntienvarrenkerros
taloihin,joidentoivotaanvähentävänaikanaanliikennemeluaheidäntontillaan.Asuntoosakeyhtiö
vastustaakaavamerkintääKTY,jokasallisiympäristöhäiriöitäaiheuttamattomanteollisuudensijoit
tumisenalueelle.Virkistysalueensiirtoakauemmasmoottoritiestätoivotaanmyös.
Vastine:PääosaasemakaavaalueestatulisiopiskelijaasumiseensekäHämeenammattikorkeakou
lunjayksityistenyritystentoimitilatarpeisiin.HämeenammattikorkeakoulujasenlähialueVisamäes
säonyksiSuomenvaltakunnallisistans.osaamiskeskuksista.Näitäalueitakehitetäänkorkeaanosaa
miseenperustuvanelinkeinoelämänsijoittamisedellytyksiäsekäelinkeinoelämän,tutkimuksenja
koulutuksenvälistäkanssakäymistäsuosivaksi.Tällaisenmonipuolisenyrityselämän,tutkimuksenja
koulutuksenyhteistyönmahdollistamiseksinykyinenolemassaolevaalueonrakentunutsamanlai
sellaKTYkorttelialuemerkinnällä.Tarkoitusonjatkaaalueenlaajentamistasamanlaisellatoiminnalla.
AsemakaavamerkintäKTYonhavaittukäytännössäonnistuneeksi,eikäsitäoletarvettamuuttaa.
Alueellaonvirkistysaluettajäsentämässäkorttelialueita,takaamassahulevesijatulvareittejäsekä
pyöräilynjakävelyntarpeisiin.Pelikentänsijoittumistakaavaalueenulkopuolelletutkitaanasukas
yhdistyksenmielipiteeseenannetunvastauksenmukaisesti.
AsOyViisaudenNiittyesittäämielipiteessään,ettäuudenKampuskaarrenimisenkaduneteläinen
liittymäVisamäentiehenpitäisiollaetelämpänäVisakaarrenimisenkadunkohdalla.Tällöin
liikennemääräVisamäentiellämielipiteenmukaanväheneeesitettyynratkaisuunverrattuna.Ns.
perinnepuisto”Viljapellonpuisto”onpaikassaanniinsaasteellejamelullealtis,ettäsitäeivoi
käyttää.Heehdottavattoistapuistonsijaintiaotollisempaankohtaan.Asuntoosakeyhtiöpyytää
huomioimaanalueenmaisemoinninjakunnossapidonpitkäksitulevanrakentamisajantakia.Heovat
huolissaanmyösmahdollisenrakentamisaikaisenpaalutuksenvaikutuksestaasuntoyhtiön
rakennuksille.Yhtiöpyytäämyöshuomioimaan,ettäalueelletulisiriittävästiautopaikkojaeivätkä
toivouusiinliikerakennuksiinbaariatairavintolaa,jossaolisianniskeluoikeudet.
Vastine:UudenKampuskaarteenliittymänsijaintikohtaVisamäentielläeivaikutaVisamäentien
liikenteenmäärään.Visakaarreonpäättyväkatu,jonkakauttaeivoiohjataKampuskaarteen
liikennettäeteenpäin.Viljapellonpuistoontuossakohdassaanuseastasuunnittelullisestasyystä,
mm.olemassaolevienlehmustentakiasekähulejamahdollistentulvavesienjohdattamiseksi
korttelialueiltaVanajaveteen.
Alueenpitkälleaikajänteellesijoittuvanrakentamisentakiaonsuurivaara,ettäsenäyttääkesken
eräiseltä.Maankäytönsuunnittelussaonsuunnittelunkuluessaarvioiturakentamisjärjestystäjaaika
tauluja.TodennäköisestiKampuskaarteenjaVisamäentienväliinsijoittuvatopiskelijaasunnotraken
netaanensimmäisinä.YhtenäisetVisamäentiellepäinulkonäöltäänsuljetutkorttelitrajaavatnäky
määolemassaoleviintaloihinjavähentävätvaikutelmaakeskeneräisyydestä.Peltoalueen
vuokraviljelynloppumisenjälkeenaluesaattaaosittainjäädähoitamattomannäköiseksi.Joissakin
kaupungeissaonkokeiltuauringonkukkien,hunajakukkientaiunikkojenviljelyäkaupunkilaisten
iloksi.
Autopaikkojennormistoontutkittuhuomioidentoimitilojen,asuntojenjaerityisestiopiskelijaasun
tojentodennäköisetautopaikkamäärät.EsimerkiksiHämeenlinnanopiskelijaasuntosäätiönkanssa
onneuvoteltualueenopiskelijaasuntojenautopaikkamäärästäjakaavaluonnosonneuvottelujen
mukainen.LisäksiuudenKampuskaarteenkatualueenmitoitusantaamahdollisuudenvieraspysä
köintipaikkoihinkadunvarrelle.
Asemakaavassaeiolemahdollisuuttavaikuttaapaalutuksenaiheuttamienhaittojenkorvaamiseen
eikämyöskäänliiketiloihinsijoittuvienyritystentarkkaantoimialojenrajoittamiseen.Paalutusasiasta
onkuitenkinkeskustelturakennusvalvonnankanssajaheovatolleetyhteydessämielipiteenesittä
jiin.
NikoBlombergpyytäämielipiteessäänkiinnittämäänhuomiotasiihen,ettäturvallinenjalankulkuja
pyöräliikenneverkostokatkeaatällähetkellämoninpaikoinVisamäessä.Myösvalaistusonmonin
paikoinpuutteellinenjalisääturvattomuutta.Puutteellisetliikenneratkaisutmuodostavattodellisen
vaaranpaikanuseassakohdassaerityisestilapsille.Mielipiteessätodetaan,ettäkaavaaineistossa
olevassahavainnekuvassaonesitettyparannustaliikennejärjestelyihin.esittäjätoivoo,ettäverkkoa
parannetaanmyöstodellisuudessajaepäjatkumotkevyenliikenteenosaltakorjataan.
Vastine:Asemakaavoissaesitetäänkatualueetjamahdollisestiohjeelliseterillisetjalankulkujapyö
räreitit.Katusuunnitelmat,joissaesitetääntarkemmatkonkreettisetturvallisuuteenvaikuttavatka
tujapyörätieratkaisuttarkkoinemitoituksineen,ovatomatyönsä.Tietoturvallisuuspuutteistaon
tärkeääjamielipideontoimitettualueenkatusuunnittelijoille.
AnnePuskakertoomielipiteessään,ettäkortteleihin155ja158muodostuuumpinainen,kokoväy
länpituinenmeluesteenätoimivarakennelma,jollasaavutetaanmeluntorjunnanjatehokkuuden
kannaltatoimivajarakennustehokkuudeltahyväratkaisu.Hänenmielestäänasemakaavoitustatulisi
tarkastellamyösHelsinginseudunympäristöpalvelutkuntayhtymän(HSY)ilmalaatuvyöhykkeiden
suositusetäisyyksiensuhteen.
Mielipiteessäkysytään,voisikoLahdensivuntienreunassaolevaakevyenliikenteenväylääsiirtääase
makaavaalueensisäpuolellesuojaanrakennusrivintaakse.Kirjoittajamyöshuomauttaa,ettäase
makaavamääräyksissätulisiesittääparvekkeiden55dBpäiväohjearvovaatimus,eikäjättääsitära
kennuslupavaiheenvaraan.Mielipiteessäesitetäänmyösmuitahyvänsuunnittelunperiaatteitara
kennettaessaliikennemelullealttiiseenpaikkaan.
Mielipiteenmukaanasemakaavaantuleelisätämääräys,jollavarmistettaisiinettämelumuurinatoi
mivatrakennuksetrakentuisivatensinjaasunnotsenjälkeen.Ilmankorkeaameluesteenätoimivaa
rakennustakaavoitettavaalueeitäytäterveellisenjaviihtyisänelinympäristönkriteerejä.
Viljapellonpuistostamielipiteessätodetaan,ettäsetoimineekäytännössälähinnäkoirapuistona,ei
virkistäytymiseen,leikkiintaioleskeluun.
Vastine:Helsinginseudunympäristöpalvelutkuntayhtymäsamoinkuintoinenmielipiteenesittäjän
sähköpostissaanviittaamataho,pääkaupunkiseudunyhteistyövaltuuskunta(YTV),tekevätarvokasta
työtämonellatavallamm.elinympäristönlaadunvarmistamiseksijaparantamiseksi.Toistaiseksi
HSY:nilmanlaatuvyöhykkeetsisältääsuositustaeikäytetäSuomessalaajemminverrattunaesimer
kiksiValtioneuvostonohjearvoihinympäristömeluntorjumiseksi.
Vuoden2035liikennemääräennusteenmukaanvt3:nliikennemääräolisin.40000avoneuvoavuo
rokaudessa.HSY:nilmanlaatuvyöhyketaulukossa(s.36)minimietäisyysasuinrakennuksiinolisi28
metriäjasuositusetäisyys80metriä.Asemaakaavaluonnoksenmukainenetäisyysajoradanreunasta
lähimpiinjulkisivuihinonnoin43metriä.Suunnittelualueellaonuseitatekijöitä,jotkavaikuttavat
myönteisestivt3:npienhiukkasjapakokaasupäästöjenhajaantumiseenjalaimenemiseen.Mootto
ritienreunassaonumpinainenmeluaitasekäuseitapensasjapuuvyöhykkeitä.Asemakaavaanlisä
täänehdotusvaiheessaasemakaavaselostuksessas.20esitetytasuinrakentamistakoskevatmääräyk
set,jotkaolivatjääneetepähuomiossapoisluonnosvaiheenasemakaavakartasta.Niidenmukaanyk
sinomaanmoottoritienpuoleisellesivullerajoittuviaasuntojaeivoidasallia.Tuuletusikkunoitaeivoi
damyöskäänsalliamoottoritienpuoleisillasivuilla.Myösmelusuojaukseenliittyvämääräyssiitä,että
parvekkeita,edeslasitettuja,eisaarakentaavt3:npuoleiselleulkoseinällelisätäänkaavakartan
määräyksiin.
Visamäenasemakaavaavartenympäristömeluunerikoistunutkonsulttitoimistotekitietokonemallin
nuksiajavarmistimallinnustentuloksetpaikanpäällämelumittauksinsekäantoisuosituksetmelu
haittojenvähentämiseksialueella.MyösHamkinliikennesuunnittelunopiskelijattekivätasemakaa
voituksenselvitystyöntueksimelumittauksiaerivuorokaudenaikoinaalueella.
Ympäristömeluselvityksessämallinnettiinvaihtoehto,jossaLahdensivuntienvarrenrakennuksiaei
olisivielärakennettu,muttaVisamäentienlähellesuunnitellutasuinkorttelitkyllä.Liitteessä5.2Aesi
tetäänennustetilanteessav.2035ajoneuvomäärälläpäiväajankeskiäänitasojaliitteessä5.2Byöajan
keskiäänitasoasuinkortteleissatilanteessa,jossareunimmaisetmelultasuojaavatkerrostalotovat
rakentamatta.Rakentamallakauempanasijaitsevatasuinkorttelitasemakaavaluonnoksessamäärä
tyllätavallamelultasuojaavillayhtenäisilläseinäjaaitarakenteillamelutaso(keskiäänitaso)onteo
riassayöaikaanalle45dB(A)japäiväaikaanalle55dB(A).Tällätavallaeitarvitarakennustenraken
tamisjärjestykseenliittyväämääräystäympäristömelultasuojaamisentakia.
ViljapellonpuistonlisäksiVisamäessäonuseitamuitakinviheralueita.Vanhasairaalaalueontunnet
tuvehreydestään.AlueellaonuseitaleikkipuistojajaVanajavedenvehreäärantaaluettakehitetään
edelleen.
MarkusKauppinenjaTainaKinnarivalittavatmielipiteessäänsitä,ettäyhtäHämeenlinnaneteläisen
kaupunginosanhienoimmistamaisemistaollaanhävittämässä.Peltomaisemanäinlähelläkaupungin
keskustaaonharvinaistajaonollutheidänmielestääntärkeätekijäVisamäenviihtyisyydessä.Hetoi
voisivat,ettävieläkerrantutkittaisiin,etteihävitetämahdollistamuinaispeltoa.
HemyöskaipaavatjonykyisilläliikennemäärilläkiertoliittymäätailiikennevalojaVisamäentienja
Lahdensivuntieneteläiseenliittymään,jonkahetoteavatruuhkautuneeksiarkiaamuisin.Polkupyörä
reittiVisamäentienvarressaonheidänmukaansamyöstoimimaton.
Vastine:Viljapeltokävelymatkanetäisyydelläkaupunginkeskustastaonolluthienoelementti,mutta
kaupunginlaajentuessajavarsinkinturvattaessamahdollisimmanhyvättulevaisuudenedellytykset
ammattikorkeakoulun,tutkimusjayritystoiminnanmuodostamallekokonaisuudellejoudutaanjois
takinasioistaluopumaan.Museovirasto,jokalainsäädännönperusteellavalvookulttuuriperintömme
säilymistä,ontodennutettäpeltoalueellaeiolesellaisiaarvojajoidenperusteellasetulisisäilyttää.
Alueeltaonmyöstehtyarkeologinentarkkuusinventointi,jokaeimuuttanutnäkemystä.
Ajoneuvoliikenteen,polkupyöräilynjajalankulkureittienongelmakohdistakertovatmielipiteeton
toimitettuedelleenkaupunginvastaavillesuunnittelijoille.
LIITE 7
Hämeenlinnankorkeakoulukeskus,Visamäki,asemakaavajaasemakaava
muutoksenehdotus
lausunnotjamuistutussekävastineet
työkokouksenmuistio
26.5.2015
lausunnot:
Hämeenliitto
Museovirasto
HämeenELYkeskus
EleniaLämpöOy
KantaHämeenpelastuslaitos
muistutus:
Visamäenasukasyhdistys
Työkokous22.4.2015kaupungin,HämeenjaUudenmaanELYkeskuksenkesken
LAUSUNNOT
Hämeen liitto toteaa lausunnossaan, että luonnosvaiheen lausunnossa esitettyjen perusteiden mukaisesti valtakunnallisen osaamiskeskuksen laajentamisen tarve on riittävä peruste
peltoalueen ottamiselle taajamatoimintojen käyttöön asemakaavahankkeen mukaisesti.
Liiton mielestä jo luonnosvaiheessa annetun lausunnon mukaisesti korkeakoulualueen pääportille sijoitettu pienehkö päivittäistavarakauppa ja polttoaineen jakeluasema eivät parhaalla
mahdollisella tavalla tue alueen ympäristökuvaa laadukkaan korkeakoulualueen porttina.
Kaupallisten palveluiden sijaintia ei kaavaselostuksessa ole pohdittu tämän argumentin pohjata eikä sen nojalta, että vaarana on lisäksi liikenteen ruuhkaantuminen tiettyinä ajankohtina, kevyen liikenteen kasvavat ongelmat sekä mahdollisesti liikenneinvestointien tarpeen
aikaistuminen.
Hämeen liitto pitää Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen toimintojen kehittämisen ja laajentamisen turvaamista pitkälle tulevaisuuteen erittäin tärkeänä. Liitto puoltaa kaavaehdotuksen
hyväksymistä.
Liitto esitti myös teknisluonteisia korjauksia asemakaavaselostuksen maakuntakaavaa käsittelevään kappaleeseen.
Vastine: Päivittäistavarakaupan ja polttoaineen jakeluaseman sijainti perustuvat alueen
toimijoiden toiveeseen. Kaupunki ottaa huomioon liikenteen kasvun ja aikatauluttaa muun
muassa kiertoliittymien rakentamisen sen mukaisesti. Työkokouksessa Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten kanssa 22.4.2015 keskusteltiin mm. liikenteen lisääntymisen vaikutuksesta kadunrakentamisen aikatauluun.
Museovirasto lausuu, että Vankanlähteen alue osana asemakaavaa asianmukaisin merkinnöin ja määräyksin esitettynä olisi turvannut muinaisjäännöksen suojelua. Muuten virastolla
ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen.
Vastine: Vankanlähde on vuonna 2004 vahvistetussa asemakaavassa merkinnällä muinaismuistoalue (SM).
Elenia Lämpö Oy:llä ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta.
MUISTUTUS
Visamäen asukasyhdistyksen muistutuksen mukaan ”Kaavaehdotuksessa ei ole vastattu
asukasyhdistyksen lausunnossaan esille nostamiin asioihin”. Yhdistys kertoo, että asukasyhdistys laati pyynnöstä kaupungille lausunnon ja toimitti sen määräaikaan mennessä. Lausunto on otettu huomioon vain mielipiteenä. Yhdistys pitää huonona ajatusta tutkia pelikentän sijoittamista ehdotetulle kaava-alueen ulkopuoliselle paikalle puistoalueelle. Yhdistys
esittää muistutuksessaan, että ”kookkaan pellon kaavoitusvaiheessa on alueen asukkaiden
mahdollisuus terveyttä ja yhteisöllisyyttä edistävään liikuntaan taattava ja turvallisuusnäkökohdat huomioitava huolellisesti.”
Vastine: Syyskuussa 2013 järjestettiin ensimmäinen keskustelu, johon osallistuneet asukasyhdistyksen hallituksen edustajat ilmoittivat, että yhdistys ei tule antamaan kaavahankkeesta
lausuntoa. Sekaannuksen takia yhdistykseltä kuitenkin pyydettiin lausunto ja he sellaisen antoivat, mutta vastineessa lausuntoa on nimitetty virheellisesti mielipiteeksi. Asiakirjan nimeämisellä eri tavoilla ei ole ollut vaikutusta kuitenkaan sen asiasisällön huomioimisessa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä marraskuusta 2013 lähtien, yhteinen eri
alueen toimijoiden workshop järjestettiin joulukuussa 2013. Selostuksen liitteenä 5 on asukasyhdistyksen yhteenveto tilaisuudesta. Kaavaluonnoksen esittely- ja keskustelutilaisuus oli
marraskuussa 2014. Yhteistyö kaavahankkeessa asukasyhdistyksen kanssa on ollut aktiivista ja tehtyjä ehdotuksia on punnittu huolella.
Viljelykäytössä oleva viljapelto ja ammattikorkeakoulun pysäköintialue ovat olleet lähialueen
asukkaiden käytettävissä epävirallisesti. Vt3:n ja katualueiden läheisyyden takia ei ole kuitenkaan mahdollista osoittaa alueelta asemakaavassa toivottua pelikäyttöön soveltuvaa virkistysaluetta. Visamäen omaleimaisuus ja alueen arvo muodostuvat Vanajaveden pitkästä
rantaviivasta ja laajasta Hattelmalan rantapuistosta. Hattelmalan rantapuisto ja vesi tarjoavat
asukkaille ja opiskelijoille poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden virkistäytymiseen omalla
alueellaan.
Nyt käynnissä olevan kaavahankkeen tarkoitus on ensisijaisesti turvata valtakunnallisen
osaamiskeskuksen kehittäminen ja laajentaminen pitkälle tulevaisuuteen. Pelikentälle on
pyritty löytämään yhdessä asukasyhdistyksen ja Hamkin kanssa paikka Hattelmalan rantapuiston alueelta. Viimeisin neuvottelu yhdistyksen ja Hamkin edustajien kanssa pelikentän
paikan löytämiseksi järjestettiin kaupungin aloitteesta huhtikuussa 2015.
MUISTIO
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI
Maankäytön suunnittelu
AIKA:
PAIKKA:
keskiviikko 22.4.2015 klo 13.00–14.30
Hämeen ELY-keskus, Wetterhoffinkatu 2
LÄSNÄ:
Liisa Härmä, lakimies, Hämeen ELY-keskus
Tommi Muilu, ympäristövastuualueen johtaja, Hämeen ELY-keskus
Liisa-Maija Thompson, maankäytön asiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus
Leena Roppola, tilaajapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki
Jari Jokivuo, arkkitehti, Hämeenlinnan kaupunki
Työneuvottelu pidettiin Hämeen ELY-keskuksen aloitteesta. Sovittiin, että Jari Jokivuo kirjoittaa
muistion. Muistioon on lisätty myöhemmät kommentit ja liitteeksi hulevesimallinnus.
Jari Jokivuo esitteli pääpiirteissään asemakaavahankkeen historian.
Käsiteltiin asemakaavan mahdollisia puutteita ja muita selvitettäviä asioita.
Alueen kulttuurihistorialliset arvot
Kaavoitustyön alussa Museovirasto esitti, että peltoalueella ei ole sellaista kulttuurihistoriallista
arvoa, joka estäisi sen rakentamisen. Peltoalueen historia on suhteellisen nuori, Kankaantaan kylän pellot ovat sijainneet rannan puolella viljavammalla alueella. Arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa ei myöskään tullut esille seikkoja, jotka estäisivät rakentamista kaava-alueella.
Maakuntakaavamerkintä MT
Keskusteltiin Kanta-Hämeen maakuntakaavassa suunnittelualueen kohdalla olevasta aluemerkinnästä MT, maatalousalue, merkittävä yhtenäinen peltoalue. Hämeen liitto oli todennut luonnosvaiheessa annetussa lausunnossaan, että Visamäen alue kuuluu osana maakunnallisesti tärkeää
maisema-aluetta, se ei kuitenkaan ole valtakunnallisesti tärkeä. Pelto on vuokrapeltona ilman talouskeskusta, eikä sillä ole enää sellaista merkitystä maatalouselinkeinolle kuin maakuntakaava on
tarkoittanut. Liittohallituksen lausunnon mukaan alueelle sijoittuu yksi valtakunnallisista osaamiskeskuksista (maakuntakaavamerkintä ok), jonka toiminnan turvaaminen on tärkeämpää kuin peltoalueen säilyminen.
Hulevesiselvitys ja -suunnitelma
Esiteltiin hulevesien johtamisperiaate ehdotusvaiheen asemakaavassa. Perustusten kuivatusvedet
sekä sadevedet johdetaan perinteiseen tapaan sadevesikaivoihin ja putkistoon. Tulvimiseen sellaisessa tilanteessa, jossa maanpinta on jäässä tai maa on kyllästynyt vedellä, on varauduttu alueen
poikki pohjois-eteläsuunnassa kulkevalla tulvapainanteella. Etelässä olevassa puistossa nämä
mahdolliset tulvavedet ohjautuvat puistoalueelle rakennettavaan laajempaan painanteeseen, jossa
niitä pyritään hidastamaan. Tonteilla on lisäksi määräys hidastaa/imeyttää hulevesiä ennen kuin ne
johdetaan hulevesiviemäriin.
Liisa Härmän mukaan kaavaehdotuksessa oleva viivytysvelvoite 0,5m3 100 päällystettyä m2 kohti
saattaisi olla liian pieni, 1,0m3 voisi olla lähempänä oikeaa. Kaavaa varten on myös syytä tehdä
hulevesiselvitys ja -suunnitelma.
-
Kokouksen jälkeen toimitettiin ELY-keskusten edustajille sähköpostilla kaava-alueesta tehty hulevesimallinnus, päiväys 19.2.2015. Mallinnuksen mukaan suurin osa kaava-alueen
hulevesistä suuntautuu eteläiseen avo-ojaan. Mallinnuksessa otettiin huomioon vt3 ja vt10
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
Wetterhoffinkatu 2, 3. krs
PL 63, 13101 Hämeenlinna
Puh. (03) 621 2514
Puh. vaihde (03) 6211
www.hameenlinna.fi
etunimi.sukunimi@hameenlinna.fi
2
sivuojien vedet sekä alueen tonttien hulevesien hidastusmääräys. Todettiin, että etelässä
Visamäentien ja Lahdensivuntien risteyksessä oleva rumpuputki Ø900mm, on riittävä eikä
kaava-alueella esiinny mallinnuksen mukaan tulvia kerran 10 vuodessa tapahtuvilla 20 minuutin sateilla. Tehdystä hulevesimallinnuksesta lisätään kappale asemakaavaselostukseen.
Liisa-Maija Thompson sanoi, että koska avo-ojiin tulee sekä valtateiden että rakennetun alueen vesiä, on kaupungin ja tienpitäjän syytä neuvotella ja tehdä sopimus ojien kunnossapidosta ja kustannusten jaosta. Sopimustilanne mahdollisten öljyvahinkojen puhdistamisesta on myös avoinna. Tilanne on muuttunut kun MRL:n muutos tuli voimaan ja hulevesivastuu on siirtynyt vesilaitoksilta
kunnille.
Eteläisen kiertoliittymän rakentaminen, kadunrakentamisen vaiheistaminen liikenneturvallisuuden
takia
Liisa-Maija oli myös huolissaan, vaikka totesi kyseessä olevan katualueen, eteläisen kiertoliittymän
tilavauksen riittävyydestä. Jari kertoi, että kaupungin infran suunnittelu on tutkinut kiertoliittymän tilavauksen. Hulevesiojan ja viereisen jalkakäytävän riittävän tilavarauksen varmistamiseksi on katualuetta risteyksen alueella laajennettu luonnosvaiheen jälkeen. Kaavaehdotukseen sisältyvä katualue ja tontin puolelle sijoittuva avo-ojarasite vastaavat laajuudeltaan infran suunnittelun tämän hetken näkemystä.
-
Kaupungin infran suunnittelu ilmoitti että kiertoliittymän tarkempi suunnittelu vaatii suunnittelusopimusta tienpitäjän ja kaupungin kesken koska yksi haara liittyy maantien alueeseen.
Keskusteltiin liikenneturvallisuudesta alueella. Asemakaavahankkeen liikenneselvityksessä on suositus jakaa alueen liikennettä tasaisemmin sijoittamalla liikerakennuksen korttelialue alueen pohjoisosaan. Selvityksessä suositellaan takarajaksi eteläisen kiertoliittymän rakentamiselle ensimmäisen uuden maankäytön eli Hamkin laajennuksen valmistumista. ELYjen edustajat suosittelivat kerrosalarajan lisäämistä asemakaavamääräyksiin, jotta varmistuttaisiin liikenteen sujumisesta alueen
toteutuessa. Erityisesti keskusteltiin Hamkin laajennuksen kerrosalalisäyksestä, 3 500k-m2. Jari
kertoi, että rajan määrittely muuttuu hankalammaksi, jos kerrosala toteutetaankin vähitellen pienemmillä lisäyksillä, kuten Hamk oli antanut ymmärtää. Luvattiin tutkia asia.
-
Neuvottelun jälkeen on kaupunki sisäisissä neuvotteluissa todennut, että kiertoliittymän rakentaminen tämän asemakaavan ulkopuolelle ja muut liikenneturvallisuutta parantavat seikat ovat parhaiten ohjelmoitavissa oman asiantuntemuksen perusteella ilman, että tässä
asemakaavassa on siitä nykyistä enemmän määräyksiä. Liikenneselvityksen suosituksia ja
alueen rakentumista seurataan ja toimenpiteet ajoitetaan liikenneturvallisuuden kannalta
oikea-aikaisesti.
Liikennemelu
Keskusteltiin liikennemeluselvityksestä. Todennäköisesti Lahdensivuntien 4-kerroksiset muuta
aluetta melulta suojaavat rakennukset rakentuvat myöhemmin kuin alueen itäosaan sijoittuvat 2kerroksiset luhtikäytävätalot. Meluselvityksessä tutkittiin tilanne, jossa länsireunan korkeat rakennusmassat puuttuvat. Todettiin, että määrääväksi ohjearvoksi muodostuu yöajan ohjearvo ulkona.
Rakennusmassojen sijoittamisella korttelin länsireunaan sen suuntaisiksi ja lisäämällä rakennusten
väleihin melulta suojaavia aitoja ja umpiseinäisiä katoksia saavutetaan 45dB ohjearvo. Kaavamääräykset on esitetty yleismääräysten lisäksi merkinnöillä jyht ja jyht-2. Jälkimmäisessä määritetään
rakentamaan eri tonteilla olevat melulta suojaavat rakenteet yhteen. Keskiosan rakennuksissa riittävät normaalit rakenteet ja rakenneratkaisut. Lahdensivuntien varren rakennuksissa on moottoritien puolella vaatimus 38dBA. Lisäksi parvekkeita eikä tuuletusikkunoita ei saa rakentaa vt3:n puoleiselle sivulle, yksinomaan moottoritien puolelle sijoittuvia asuntoja ei myöskään sallita.
Liisa-Maija ilmoitti, että tienpitäjä ei ole vastuussa eikä korvausvelvollinen, mikäli toteutuneella alueella melutasojen ohjearvot ylitetään johtuen läheisistä valtateistä.
Puh. (03) 621 2514
www.hameenlinna.fi
3
-
24.4.2015 selvityksen laatijan edustaja Toni Hägerth, Promethor Oy, totesi, että mikäli Lahdensivuntien reunaan ajatellut 4-kerroksiset rakennukset eivät toteudu ensimmäisinä, saavutetaan kuitenkin esitetyillä kaavamääräyksillä vähintään 50dB yöajan ulkotilojen ohjearvo
länsipuolisilla 2 -kerroksisten talojen pihoilla ja seuraavilla aivan varmasti 45dB arvo. Hän
totesi, että suurin osa suomalaisista asuu vastaavissa olosuhteissa ilman haitalliseksi koettavaa melua. Hän totesi myös, että keskiosan ja itäosan rakennuksissa riittävät normaalilla
tavalla toteutettavat rakenteelliset ratkaisut alittamaan ääneneristysvaatimukset ilman erityisiä asemakaavassa olevia vaatimuksia.
LPA-alue
Keskusteltiin Hamkin laajennuksen LPA-alueen puuttuvasta määräyksestä suojautua mahdolliselta
öljy- tai polttoainevahingolta. Toisaalla kaava-alueella olevalla polttoaineen jakeluasemalla on erillismääräys: ”Alueelta kertyvät sade- ja sulamisvedet on käsiteltävä haitattomiksi ennen sadevesiviemäriin johtamista.” Jari kertoi, että LPA-alue on tarkoitus toteuttaa sorapintaisena. Pehmeälle
maalle perustettavan pysäköintialueen pohjana on todennäköisesti louhetta, jonka päällä ovat rakennekerrokset. Asfalttipintainen kenttä olisi käytännössä kustannuksiltaan mahdotonta toteuttaa
tuolle kohdalle. Sade- ja hulevesien kerääminen on lähes mahdotonta läpäisevältä kentältä.
-
-
Keskustelussa 23.4.2015 Hamkin kiinteistöpäällikkö Tuomas Salosen kanssa selvitettiin,
että sade- ja sulamisvesien poisto sorapintaiselta pysäköintikentältä on tarkoitus toteuttaa
kallistuksin reunaa kohti. Sadevesiviemäreiden perustaminen pehmeään maaperään ei ole
teknisesti järkevää. Pysäköintialueella voidaan kieltää raskaiden ajoneuvojen pysäköinti lisäkilvellä, riski ja ainemäärät henkilöautojen polttoainevuodoista on pieni.
Yleensä velvollisuus kerätä sade- ja sulamisvesiä piha-alueilta esitetään asemakaavamääräyksin pohjavesien suojelualueella. LPA-alue sijaitsee pohjavesialueiden ulkopuolella.
Tästä syystä asemakaavassa ei ole perustetta esittää pysäköintialueella erityistä varautumista vahinkotilanteen varalle. Kiinteistöpäällikön mukaan on mahdollista kieltää suuremman riskin raskaiden ajoneuvojen pysäköinti LPA-alueella. Asemakaavassa oleva polttoaineen jakeluasema, joka sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella, on merkittävästi suuremman polttoainemäärän takia eri tilanteessa.
Rakennettavuusselvitys
Asemakaavaselostuksessa on mainittu, että Visamäessä suunnittelualueella on vuonna 1999 tehty
maaperäkairauksia yli 100 pisteestä. Ehdotusvaiheen selostukseen (sivu 15) on lisätty kartta painokairauspisteistä sekä tarkennus, että maaperä soveltuu aiottuun käyttötarkoitukseen.
Sovittiin, että kokous ja siitä tehty hyväksytty muistio vastaavat ELY-keskuksilta pyydettyä asemakaavan ehdotusvaiheen lausuntoa.
Muistion laati Jari Jokivuo
jakelu:
osanottajat
liite:
hulevesimallinnus
Puh. (03) 621 2514
www.hameenlinna.fi
Hulevesimallin tulokset
Hämeenlinnan korkeakoulukeskus
19.2.2015 Page 1
Eric Wehner, Mika Kuronen, Pekka Raukola
RATU: Aaltonen, J. ym. 2008. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU).
Suomen Ympäristö, 31. 123 s.
19.2.2015 Page 2
• Mallinnus FCGswmm -ohjelmalla, pohjana olemassa oleva
Hämeenlinnan hulevesimalli
• Suunnittelualue jaettiin osavaluma-alueisiin kaavaluonnoksen
ja maankorkeuksien mukaan
• Maankäyttö arvioitiin kaavaluonnoksen perusteella
• Korkeusmallina toimi Maanmittauslaitoksen 2x2m
korkeusmalli
• Viemärit sijoitettiin Visamäentien sekä suunnitellun, aluetta
halkovan tien ja viheralueen mukaisesti
• Tarkasteluissa on käytetty Rankkasateet ja taajamatulvat
(RATU) loppuraportin mukaisia, tarkistettuja sateen
keskimääräisiä intensiteettejä 1 km2 aluesadannalle.
• Sateina käytettiin 1/5a ja 1/10a toistuvuuksia, 10 - 90min
kestoilla
Malli
Pohjoiseen
pintavaluntansa
johtava alue
19.2.2015 Page 3
19.2.2015 Page 4
• Helsinki-Tampere valtatien alittavista rummuista ja valtatietä
seuraavista ojista ei kantakartan ja korkeusmallin perusteella
pysty yksiselitteisesti päättelemään valumasuuntia Æ Näin
ollen väylän länsipuolella olevien lähialueiden (KimalaisentieMesitie-suunta) hulevesien virtausreitti ei täysin selvä
• Mallissa reilu puolet ko. alueen vesistä ohjautui väylän ali ja
edelleen etelään samaan purkuputkeen suunnittelualueen
vesien kanssa
• Pohjois- ja länsiosat suunnittelualueesta ovat kohtuullisen
tasaisia ja näin valumasuunnat eivät täysin selviä
Yleisiä huomioita
19.2.2015 Page 5
• Suunnittelualueelta etelään valuvat vedet saavuttavat
huippuvirtaaman 30 min mitoitussateilla
• Jos Helsinki-Tampere valtatien länsipuolelta (KimalaisentieMesitie-alueelta) tulevat vedet otetaan mukaan, ovat
huippuvirtaamat 60 min mitoitussateella
• Pohjoiseen virtaaville vesille valumaalueen pienuuden takia
huippuvirtaamat jo 15 min mitoitussateella
Mitoitussateet
19.2.2015 Page 6
• Etelän purkusuuntaan keskeisimpiä kysymyksiä on kaivon nro
10547 korko, verkostokarttojen mukaan linjalle tulee
korkeahko nousu yhdellä putkiosuudella
• Verkostokartassa virhe?
Etelään purkavan putken korot
• Putken täyttyminen nousukohdasta padottaa, tehden
putkiosuuksia paineelliseksi ja aiheuttaa heilahteluja
purkuvirtaamaan
19.2.2015 Page 7
• Alla virtaus muutama putkilinja yläjuoksun suuntaan;
verkostokartan mukaisella korolla (vas) ja metrin lasketulla
korolla (oik)
Etelään purkavan putken korot
Kuvaajan esimerkissä (sadetapahtuma 20min 1/5a) suunnittelualueelta etelään
suuntautuva huippuvirtaama olisi reilut 10 % suurempi ilman viivytystä
19.2.2015 Page 8
• Kaavassa esitetty tonttikohtainen hulevesien
viivytysvelvollisuus mallinnettiin painannesäilynnällä, joka
varastoi 5 mm vettä läpäisemättömille pinnoille (noin
kaksinkertainen normaaliin verrattuna)
Tonttikohtaisen viivytyksen merkitys
Suunnittelualueelta pohjoiseen suuntautuvat vedet
19.2.2015 Page 9
• Oikea kuvaaja: 30min 1/5a (0,5 mm/min, 83,3 l/s*ha, 15mm)
• Vasen kuvaaja: 15min, 1/5a (0,7 mm/min, 121,7 l/s*ha, 11mm)
Suunnittelualueelta etelään suuntautuvat vedet
Virtaukset
24,9 l/s (15min)
507,9 l/s (60min)
Suunnittelualueelta
pohjoiseen
Etelään
kokonaisuudessaan
518,9 l/s (60min)
Kokonaisuudessaan
673,3 l/s (60min)
411,3 l/s (60min)
650,4 l/s (60min)
35,8 l/s (15min)
389 l/s (60min)
1/10 v toistuvuus
19.2.2015 Page 10
• Arvot tonttikohtaisella viivytyksellä, suluissa huipun tuottavan
mitoitussateen kesto.
324,9 l/s (30min)
Suunnittelualueelta
Kaikki vedet johdetaan etelään:
317,9 l/s (30min)
Suunnittelualueelta
etelään
Vesiä johdetaan pohjoiseen ja etelään:
1/5 v toistuvuus
Mallin tuottamat virtaushuiput
27,2 l/s (15min)
520,4 l/s (60min)
Suunnittelualueelta
pohjoiseen
Etelään
kokonaisuudessaan
531,3 l/s (60min)
Kokonaisuudessaan
700,6 l/s (60min)
437,2 l/s (60min)
669,3 l/s (60min)
37,8 l/s (15min)
404,8 l/s (60min)
1/10 v toistuvuus
19.2.2015 Page 11
• Ilman tonttikohtaista viivytystä, suluissa huipun tuottavan mitoitussateen
kesto. Mitoitussateen kesto muuttuu jossain tapauksissa, johtuen
todennäköisesti suunnittelualueen loivista pituuskaltevuuksista.
355,3 l/s (30min)
Suunnittelualueelta
335 l/s (30min)
Suunnittelualueelta
etelään
1/5 v toistuvuus
24,9 l/s (15min)
605,8 l/s (60min)
Suunnittelualueelta
pohjoiseen
Etelään
kokonaisuudessaan
618,9 l/s (60min)
Kokonaisuudessaan
761 l/s (60min)
552,2 l/s (30min)
748,1 l/s (30min)
35,8 l/s (15min)
541,9 l/s (30min)
1/10 v toistuvuus
19.2.2015 Page 12
• Arvot tonttikohtaisella viivytyksellä, suluissa huipun tuottavan
mitoitussateen kesto. ”Korjatulla” purkuputken korolla!
461,5 l/s (30min)
Suunnittelualueelta
450,4 l/s (30min)
Suunnittelualueelta
etelään
1/5 v toistuvuus
19.2.2015 Page 13
• Tonttikohtainen viivytys vähentää huippuvirtaamaa, mutta
vaikutus on maltillinen
• Keskeinen epävarmuustekijä on ainakin Helsinki-Tampere
valtatien länsipuolelta tulevien vesien määrä
• Visamäentien alitse etelään johtava putki (900mm) riittää
saatavilla olleiden lähtötietojen perusteella suunnitellulla
maankäytöllä
• Jos kaivon 10547 korkeus on verkostokartan mukainen, putki
täyttyy käytännössä kaikissa kokeilluissa sadetapahtumissa
• Jos kaivon 10547 korkeus on ”korjattu” (ei nousua), putki
täyttyy vasta kerran 10 vuodessa toistuvilla 20 min sateilla
• Tulvimista ei esiintynyt kummassakaan tilanteessa
Yhteenveto
LIITE 8
VISAMÄEN PELTO
ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
7.11.2013
A lisätty Hamkin asemakaavamuutosalue 7.2.1014
2
Sisällysluettelo
1.
TEHTÄVÄ ........................................................................................................................................ 3
2.
SUUNNITTELUALUE ...................................................................................................................... 3
3.
MAANOMISTUS JA ALOITE ........................................................................................................... 4
4.
NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................. 4
4.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ..................................................................................... 4
4.2
Maakuntakaava ........................................................................................................................... 4
4.3
Yleiskaava ................................................................................................................................... 5
4.4
Asemakaava ................................................................................................................................ 6
4.5
Muut suunnitelmat ja selvitykset .................................................................................................. 7
5.
ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ................................................................................................... 8
5.1
Arvioitavat vaikutukset ................................................................................................................. 8
5.2
Yleiskaavallinen tarkastelu .......................................................................................................... 8
5.3
Vaihtoehtojen tutkiminen ............................................................................................................. 9
5.4
Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen ...................................................... 9
5.5
Tehtävät selvitykset ..................................................................................................................... 9
6.
ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET ............................................................................ 9
7.
OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN .............................................. 9
8.
AIKATAULU................................................................................................................................... 10
9.
LAATIJAT ...................................................................................................................................... 10
10. YHTEYSTIEDOT ........................................................................................................................... 10
3
Työnro: 2501
Dnro: 2263/2013 YHLA
109 Hämeenlinna 20. kaupunginosa Kankaantausta
Asemakaava ja asemakaavamuutos koskevat suunnittelualuetta, johon kuuluu asemakaavoittamaton Visamäen peltoalue, asemakaavoitettu pellon eteläosa sekä niitä ympäröivät katualueet. Alueeseen kuuluu myös Hämeen ammattikorkeakoulun asemakaavamuutosanomuksen
mukainen alue.
1. TEHTÄVÄ
Hanke on Hämeenlinnan vuoden 2013 kaavoitusohjelmassa kohde numero 3, Visamäen korkeakoulukampus.
Kaavoitusohjelman mukaan ”Innoparkin, HAMK:n ja Visamäen muodostamaa kokonaisuutta
laajennetaan. Suunnittelussa selvitetään palvelujen, opiskelija-asumisen, toimitilojen ja muun
asumisen lisärakentamista alueelle. Suunnittelussa selvitetään mm. peltoalueen suojelulliset
tavoitteet ja 3-tien ja 10-tien liikennepalvelujen sijoittumisen mahdollisuudet.”
Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti. oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto.
2. SUUNNITTELUALUE
Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnassa Visamäen alueella vt 3:n itäpuolella. Laajemmin
alue on Kankaantaustan kaupunginosaa. Kaava-alueen on ajateltu rajautuvan siten, että siihen
kuuluu pohjoisessa Kantolantien katualue, koillisessa, idässä, kaakossa ja ja etelässä Visamäentien katualuetta. Lännessä kaava-alueen on ajateltu rajautuvan Lahdensivuntien katualueeseen. Kaava-alue käsittää Hämeen ammattikorkeakoulun koulurakennuksen alueen, viljelykäytössä olevaa peltomaata ns. ”Visamäen pelto”, pysäköintialuetta sekä joutomaata.
Asemakaavoitettavan alueen alustava pinta-ala on noin 12,5ha 17,8ha.
4
3. MAANOMISTUS JA ALOITE
Alue on kokonaisuudessaan Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. Asemakaavamuutos
laaditaan kaupungin aloitteesta. Kaava-alueeseen on lisätty Hämeen ammattikorkeakoulun
aloitteestaan koulun laajentamistarvetta varten ajateltu alue.
4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE
4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Asemakaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.
Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on aluerakenteen, alueiden käytön, liikenne- tai energiaverkon kannalta laajempi kuin maakunnallinen merkitys. Hankkeilla voi olla myös merkittävä
vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön tai valtakunnallisesti merkittävä vaikutus
ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen
vähentämiseen.
Asemakaavahankkeella ei ole valtakunnallista merkittävyyttä.
4.2 Maakuntakaava
Valtioneuvoston 28.6.2006 vahvisti voimassa olevan Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2012 1. vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaava on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Voimassa oleva maakuntakaava jää voimaan siltä osin kuin
sitä ei kumota vahvistettavana olevassa vaihemaakuntakaavassa.
Hämeen Liitossa on käynnistynyt Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen. Tulevassa vaihemaakuntakaavassa keskitytään erityisesti liikenteen ja luonnonvarojen aihealueisiin.
Kaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on merkinnällä MT, maatalousalue, merkittävä yhtenäinen peltoalue. Viereisillä alueilla on aluemerkinnät Ps, palveluiden alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään sekä A, Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Lähistöllä Visamäessä ovat myös kohdemerkinnät ok, Osaamiskeskus sekä merkintä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Ranta-alue on merkitty lähivirkistysalueeksi, VL. Visamäen
ja Kantolanniemen välille on merkitty uuden tielinjan ohjeellinen sijainti. Hämeen ammattikorkeakoulun alue on merkitty kohdemerkinnällä ok, Osaamiskeskus.
5
Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä.
4.3 Yleiskaava
Hämeenlinnan keskustan osayleiskaavassa alueella on merkintä A, asuntoalue. itäpuolella on
aluevarauksia pientalo- ja kerrostalovaltaisille alueille sekä julkisten palveluiden ja hallinnon
alueelle. Hämeen ammattikorkeakoulun kaavamuutosalue on merkinnällä julkisten palveluiden
ja hallinnon alue PY. Pohjoisessa Lahdensivuntien vierellä on palveluiden ja hallinnon alue.
6
Uusi ajoneuvoyhteys Visamäestä Kantolanniemeen on esitetty. Kaupunginvaltuusto hyväksyi
yleiskaavan 19.6.1991. Hämeen lääninhallitus vahvisti kaavan 31.1.1992. Lääninhallituksen
vahvistama osayleiskaava on ohje asemakaavan laatimiselle.
Ote Hämeenlinnan keskustan osayleiskaavasta 1992
4.4 Asemakaava
Suunnittelualue on suurelta osin asemakaavoittamaton. Eteläosassa on voimassa oleva asemakaava, joka sai lainvoiman vuonna 2001. Asemakaavan mukaista aluetta ajateltiin rakennusalan pysyväksi ulkonäyttelyalueeksi. Ammattikorkeakoulun ja Innoparkin asemakaavamuu-
7
tos vahvistettiin vuonna 2004. Asemakaava-alueella on rakennusoikeutta yhteensä 10 181 km2 17 381k-m2.
Ote ajantasakaavasta.
4.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset
Visamäestä ja erityisesti entisestä sairaala-alueesta on tehty useita selvityksiä rakennetusta
kulttuuriympäristöstä, luonnosta sekä maisemasta. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:
- Lauri Putkonen: Vanajaveden laakson perusselvitykset - Rakennettu kulttuuriympäristö,
Hämeen Ympäristökeskuksen moniste 24, 2004.
- Sirkka-Liisa Seppälä: Vanajaveden laakson perusselvitykset – Esihistoriallisten kiinteiden
muinaisjäännösten inventointi, kohdekuvaukset. Hämeen Ympäristökeskuksen moniste 25,
2001.
- Marja Mikkola: Vanajaveden laakson maisemaselvitys. Hämeen Ympäristökeskuksen moniste 20, 2002.
- Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä: Vanajaveden laakson
maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto. Alueelliset ympäristöjulkaisut
245, 2001.
- Asemakaavan asiakirjat, Lehmusrinne 1 Visamäki, lainvoimainen 7.10.2010.
Liikennevirasto on tehnyt vuonna 2012 Maanteiden liikennemeluselvityksen. Selvitys on toinen
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY mukainen meluselvitys Suomessa.
Selvitysvelvollisuus koski mm. pääliikenneväyliä.
8
Hämeenlinnan kaupungilla on käytössä Destia Oy:n iLiitu-palvelu, jossa on mahdollista selvittää sattuneita tieliikenneonnettomuuksia, niiden vakavuutta, tapahtumapaikkaa sekä ajankohtaa. Tällä kohdalla paikkatietoon sidottua tilastotietoa on saatavana vuosien 2008 - 2013 ajalta.
Hämeen ELY-keskus ylläpitää taulukkoa, jossa on suositellut alimmat rakentamiskorkeudet.
Visamäki sijaitsee lähellä Vanajaveden rantaa. Alavalla kaava-alueella on syytä ottaa huomioon alimmat rakentamiskorkeudet, vaikka aluetta ei pidetä varsinaisena tulvariskialueena.
5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET
5.1 Arvioitavat vaikutukset
Asemakaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavahankkeen vaikutukset:
• terveyteen ja viihtyvyyteen
• luonnonsuojeluun
• asumiseen
• meluun
• yhdyskuntarakenteeseen
• kaupunkikuvaan
• tekniseen huoltoon
• kunnallistalouteen
• luontoon
• maisemaan
• pinta- ja pohjavesiin
• liikenteeseen
• työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan
• virkistykseen
5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu
Asemakaavamuutoksen laatimisalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä
syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu. Tarkastelussa arvioidaan asemakaavan ja maakuntakaavan yhdenmukaisuutta suunnittelualueella.
Lisäksi MRL 39§ mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
• yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
• olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö
• asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
• mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden
kannalta kestävällä tavalla
• mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön
• kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
• ympäristöhaittojen vähentäminen
• rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen
• virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
9
5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen
Suunnittelutyön kuluessa tutkitaan eri vaihtoehdot ja selvitetään niiden vaikutukset. Asemakaavaselostukseen kirjataan suunnittelun eteneminen esittelemällä vaihtoehdot ja niiden vaikutukset.
5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen
Selvitetään asemakaavahankkeen liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen.
5.5 Tehtävät selvitykset
Asemakaavatyöhön liittyen on syytä tehdä ainakin seuraavat selvitykset:
• arkeologinen selvitys
• liikenneselvitys
• liikennemeluselvitys
• hulevesiselvitys
• rakennettavuusselvitys
6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET
Kaavoitustyöhön osallisia ovat seuraavat tahot:
• Valtion ja kunnan viranomaisista /hallintokunnista: Museovirasto, Hämeen ELYkeskus, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, kaupungin rakentamispalvelut, paikkatieto ja
kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö.
• Verkostojen haltijoista HS-Vesi Oy, Elenia Verkko ja Elenia Lämpö Oy sekä AinaCom
Oy.
• Maanomistajat ja –haltijat, asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, asukasyhdistykset, muut asemakaavan vaikutuspiiriin kuuluvat tahot.
7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Viranomaisneuvottelu Hämeen ELY-keskuksen ja Museoviraston kanssa järjestettiin
18.10.2013.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville MRL 63§ ja MRA 30§ säännösten
mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Osalliset voivat esittää Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden maankäytön
suunnittelulle mielipiteitä ja täydennysehdotuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
(OAS). Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus
esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa ELY-keskus järjestää asiasta neuvottelun kaupungin kanssa, jolloin myös
osallinen kutsutaan mukaan neuvotteluun.
Asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville MRL 62§ ja MRA 30§ säännösten
mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Luonnos pidetään nähtävillä kahden viikon ajan, jona aikana mielipiteitä luonnoksesta voi jättää. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaiheessa järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus.
10
Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville MRL 65§ ja MRA 27§ säännösten
mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä
ja kaupungin ilmoitustaululla. Ehdotuksesta osalliset voivat esittää muistutuksen kirjallisesti.
Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa.
8. AIKATAULU
Työn alustava aikataulu on seuraava:
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 7.11.2013 alkaen.
Asemakaavaluonnos on nähtävillä arviolta tammikuussa 2014.
Asemakaavaehdotus on nähtävillä arviolta alkusyksystä 2014.
Kaupunginvaltuuston käsiteltävänä asemakaava on arviolta loppusyksystä 2014.
9. LAATIJAT
Asemakaavamuutos laaditaan Hämeenlinnan kaupungilla virkatyönä.
10. YHTEYSTIEDOT
Valmistelusta vastaavat arkkitehti Jari Jokivuo, jari.jokivuo(at)hameenlinna.fi (03) 621 2315 sekä suunnitteluavustaja Oili Kääntä, oili.kaanta(at)hameenlinna.fi (03) 621 2346.
Asiakaspalvelu / maankäytön ja ympäristön palvelupiste: (03) 621 2310,
mypalvelupiste(at)hameenlinna.fi, Wetterhoffinkatu 2, 2.krs. Hämeenlinna
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, maankäytön suunnittelu PL 63, 13101 Hämeenlinna
11

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN

Transcription

Similar documents

Keljon koulu, 12.8.2015 yleisötilaisuuden muistio

Kaivokatu 5, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA 2015

Kaavoituskatsaus 2015

EPILÄ-1140-6, RANKASILLANKATU 3, PIENTALOTONTIN JAKA

Luonnosvaiheen selostus

Kaavoituskatasus 2014.pdf

kaavaselostus 742 - Kangasalan kunta

Asemakaavan muutos Terhikinpuisto

Opiskelijan osaaminen ja oppiminen keskiössä – ympärivuotisesti