ja kulttuuriministeriön ohjausten alojen uusimisen tarve

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN
UUSIMISEN TARVE
17.3.2015
Johtaja Hannu Siren
AMK-rahoitusmallin kehittäminen
Työryhmätyön tavoitteet
• OKM on asettanut työryhmän ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin
uudistamiseksi vuodesta 2017 alkaen. Määräaika 30.10.2015.
• Tehtävänä on laatia ehdotus siten, että uusi rahoitusmalli vahvistaa
ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja
tuottavuutta. Uudistettavan rahoitusmallin tulee turvata pitkäjänteisen
kehittämisen mahdollisuudet kannustaen ammattikorkeakouluja
samalla profiloitumaan, parantamaan laatua ja toimimaan tuottavasti
ja taloudellisesti.
• Rahoitusmallin uudistamisessa tulee ottaa huomioon
ammattikorkeakoulujen lakisääteiset tehtävät, profiloituminen,
autonomian toteuttaminen sekä toimintaympäristön muutokset.
• Työryhmän tulee ottaa huomioon seuraavan hallitusohjelman
linjaukset työnsä aikana.
• Tehtävänä on laatia ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista ja
muista toimenpiteistä.
YO rahoitusmallin tarkistus
• OKM asetti12.11.2014. työryhmän yliopistojen rahoitusmallin
tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen. Työn määräaika 30.11.2015
• Työryhmän tehtävänä on arvioida yliopistojen toiminnassa, toiminnan
tietopohjassa sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa tapahtuneiden
muutosten pohjalta tarpeet rahoitusmallin tarkistamiseksi, mm.
–
–
–
–
erikoistumiskoulutusten asema
julkaisukanavien tasoluokituksen (Julkaisufoorumi) tasoluokkien uudelleen arviointi
laadullinen työllistyminen
muut mahdolliset kehittämiskohteet ja indikaattorien tarkennukset
• Rahoitusmallin perusrakenne ja perustehtävien keskinäiset
painotukset säilytetään ennallaan
• Valmisteluprosessi laajassa yhteistyössä sidosryhmien ja
ammattikorkeakoulujen kanssa
– kuulemistilaisuudet, lausuntokierrokset
OKM:n ohjauksen alat
• Nykytilanne:
– Yliopistokoulutusta tilastoidaan ja ohjataan opetushallinnon 1995 koulutusalaluokituksella, pl. ennakointi.
– Ammattikorkeakoulutusta tilastoidaan ja ohjataan opetushallinnon 2002 koulutusalaluokituksella
– Tilastokeskuksen koulutuskoodi perustuu Tilastokeskuksen koulutusluokitukseen
– Kansainvälisessä käytössä käytetään ISCED koulutusluokitusta
• Nykytilanteen ongelmat:
– Yliopisto ja ammattikorkeakoulutietojen vertailukelpoisuuden puuttuminen
– Yliopistoluokituksen tiedekuntapohjaisuus (vs. koulutuksen sisältö)
– Kansainvälinen vertailtavuus
• Luokituksen käyttötarpeet:
– Korkeakoulujen ohjaus (rahoitusmalli, palaute, ennakointi…)
– Tiedonkeruut (OKM:n tiedonkeruut, hallinnonalan tiedonkeruut, muut)
– Informaation levittäminen (OKM:n informaatio‐ohjaus, korkeakoulujen sisäinen käyttö, opiskelijavalinnat)
– Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kv‐vertailu