Tanhuviesti 2015/3 - Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry

Transcription

Tanhuviesti 2015/3 - Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry
 3/2015 Tanhuvies 3/2015 1 Sisällys Tässä lehdessä Pääkirjoitus 3 Rieväkylän Rimppa, kiitoksia ja kuvia 4 NORDLEK 2015 Viborgissa, kuulumisia ja kuvia 10 Järjestöjen toimintaa 17 Kansantanssin Remuvuosi 2016 ja GraniFolk 18 Pia Pyykkisen kolumni: Rohkeas rumbaa 20 Pohjan vuosiohjelmistokurssit 22.-23.8. 21 Aukus Unetus – Kierrokas Pärnussa 22 Uusmaalaiset tanssivat, soi vat ja lauloivat Kaus sella 23 Kansallispukujen tuuletuksen kuvasatoa 24 Kansallispukujen naisten päähineitä, osa 2 – Lavansaaren huntu 26 Suomen Kansallispukukeskuksen kuulumisia 28 Kansallispuvun päivän avoimet ovet puvustolla 30 Pappi Variksen pakina: Vastuutonta menoa 32 Lasten nurkka 33 Kansantanssia kirjallisuudessa 34 Tietovakka 1, osa 3 – Ohjelmiston laa minen 36 NORDRING 2016 24.-28.3. Suomessa 41 Hollo ja Mar a –fes vaalit 42 Kansallispukupörssi 43 Tapahtumakalenteri 44 58. vuosikerta Tanhuvies /Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Julkaisijat: Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Lii o ry Päätoimi aja: Teemu Perheentupa p. (09) 441 803 tai 045 2777 283 Toimitus: Anni Aalto, Pirkko Elo, Risto Elo, Ju a Jaakkola, Annuli Perheentupa, ISSN-L 1799-1404 Kuvankäsi ely: Pirkko Elo Kannen kuva : Leena Pen nen 2 Tanhuvies
3/2015 14.00–18.00, ke ja to klo 10.00–14.00 tanhuvies @kansantanssinyst.fi ISSN 1799-1404 Pääkirjoitus Yhteistyö alkanut toden teolla Perinteinen suomalainen kansantanssi on hiipumassa ja jäämässä jalkoihin uusien trendien vyöryessä sen päälle. Suomalaisen Kansantanssin Ystävien vuosikokous keväällä vahvis tulevaisuuden strategian vuoteen 2025. Siinä tuo in esiin, e ä perinteisen kansantanssin elävänä pitäminen ja tunnetuksi tekeminen suomalaisille tarvitsee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhdessä saamme asiamme esiin varmas paremmin kuin erikseen toimiessamme. Kesäjuhlat, GraniFolk, on perinteisen kansantanssin voimannäyte, sillä neljä valtakunnallista järjestöä, Suomalaisen Kansantanssin Ystävät, Finlands Svenska Fokdansring, Karjalainen Nuorisolii o ja Kansantanssinuorten Lii o, ovat yhdessä tasavertaisina järjestämässä juhlia. Kansantanssia on tarjolla länsirannikon suomenruotsalaisesta alueesta yleissuomalaisen kau a karjalaiseen perinteeseen – siis kaikki Suomen perinnealueet. Tavoi eena on riemuvuoden jälkeen jatkaa yhteisEnsi vuosi on Kansantanssin riemuvuosi, jolloin työtä. Tähän mennessä yhteistyö on sujunut ilman kansantanssin toivotaan näkyvän eri paikoissa ja moi eita, joten jatkossakin on odote avissa hedelmediassa koko vuoden ajan. Riemuvuoteen ovat mällistä yhteistyötä – näin toivon. perinteisen kansantanssin järjestöt o aneet jo enRisto Elo simmäisen askeleen yhteisellä Pohjan kurssilla, jossa oli lähes sata ohjaajaa ja tanssijaa ope elemassa SKY, puheenjohtaja ensi vuoden kesäjuhlien ohjelmistoa. Kiitokset! Kansantanssinuorten Lii o kii ää Tampereen Työväenopiston Tanhuajia hienos järjestetystä ja lämminhenkisestä kesäjuhlasta. Rieväkylän Rimpassa oli sydämellinen ja kiireetön tunnelma, ja kaikki sujui kuin tanssi. Hyväntuulinen ja avulias talkooväki ja lähellä toisiaan sijaitsevat tapahtumapaikat tekivät Rimpasta erityisen nau avan kokemuksen. Tanhuvies 3/2015 3 Kansantanssi Rieväkylän Rimpan kiitokset osallistuneille Tampereen Työväenopiston Tanhuajilla oli jo toisen Rieväkylän Rimppa toki oli osallistujamäärältään kerran kunnia järjestää KTNL:n ja SKY:n kesäjuhlat paljon pienempi, kuin olimme toivoneet, mu a seTampereella. kin osoi autui posi iviseksi asiaksi, kun säiden hal jat toivat rankkasateet Tampereelle juuri sille viiKoska edellisestä kerrasta oli 16 vuo a, järjestelykonlopulle. Tätä isommalle joukolle meillä ei olisi porukka oli suurelta osalta ensimmäistä kertaa juhlöytynyt sisä laa pääjuhlan pitämiseen, mu a Tamlia tekemässä, mu a se ei näkynyt oikeastaan kuin melan koulun palloilusali oli juuri sopivan kokoinen, siinä, e ä ilmoi autuminen saa in käyn in paljon eikä väkimäärä siellä tuntunut lainkaan pieneltä. luva ua myöhemmin. Alle kouluikäisiä ei saatu paikalle niin paljoa, e ä Pahoi elut tästä, toivo avas kovin moni ei jäänyt heidän oma ohjelmansa olisi voitu esi ää, mu a Anna-Kris ina taitavas osasi hyödyntää nämä kaikjuhlistamme pois sen takia. Muuten kaikki saa in kein pienimmät juhlijat, he kun toivat kouluikäiset ja sujumaan aivan loistavas , ja tunnen suurta ylpey ä talkoojoukoistani, jotka saivat asiat luistamaan nuoret Nyssellä esitykseensä. kuin itsestään. 4 Tanhuvies 3/2015 Kansantanssi Kuva: Pekka Tawast Erityisen suuret kiitokset haluan lähe ää rapakon taakse, josta yllä äen ja pyytämä ä jo tun a ennen ilmoi autumisen avautumista Scandinavian Folkdancers of Houston kyseli mahdollisuu a osallistua Rieväkylän Rimppaan. Koska olimme jo he alkuvaiheessa karsineet kaksipäiväisten juhlien takia ulkomaalaiset kutsuvieraat, olimme enemmän kuin iloisia heidän tulostaan. Järjes mme ryhmälle heidän toivomansa perhemajoituksen juhlien ajaksi, ja muutenkin pyrimme pitämään heistä erityisen hyvää huolta. Ilmeises myös siinä onnistuimme, koskapa kiitoksia ryhmältä tuli niin juhlien aikaan kuin pitkään nii en jälkeenkin. Ja vielä kerran kiitokset kaikille teille, jotka kesäkuun toisen viikonlopun monista eri tapahtumapaikoista valitsi e juuri Tampereen. Teitä oli juuri sopiva määrä tekemään Rieväkylän Rimpasta ikimuistoinen juhla. Kiitokset myös kaikille Sampolan konserssa ja Tammelan koulun palloilusalin tapahtumissa esiintyneille ryhmille upeista esityksistä, teitä oli todella ilo katsella ja kuunnella. Erkki Leh mäki Rieväkylän Rimpan juhlatoimikunnan pj. Tanhuvies 3/2015 5 Kansantanssi Kuva: Pekka Tawast Kuva: Pekka Tawast Alla: Scandinavian Folkdancers of Houston teki Rimpasta kansainvälisen tapahtuman. Kuva: Pekka Tawast Vieressä: Rieväkylän Pojat viihdy vät väsymä ä juhlayleisöä letkeällä ja hyväntuulisella soitollaan koko viikonlopun, jopa ruokailujen aikana. Yllä: Illanvieton riemua Tammelan koululla. Kuva: Pekka Tawast Vieressä: Erja Askolin KTNL:stä julkis vuoden ohjaajapariksi Silva Järvisen ja Ulla Rautasen, jotka eivät päässeet paikalle. Heidän puolestaan palkinnot kävivät niiaamassa aiempina vuosina palkitut Niina Kallioinen ja Tuija Heikkinen. Vieressä myhäilee koulutustoimikunnan puheenjohtaja Rii a Kangas. 6 Tanhuvies 3/2015 Kansantanssi Kuva: Pekka Tawast Kuva: Pekka Tawast Kuva: Annuli Perheentupa Yllä: Jussi Kaijankangas vetää huutokatrillia. Yläoikealla: Hulmuavia helmoja illanvietossa. Vieressä: Valmistaudutaan sankarihaudoille. Alla: Suloiset airuet eivät antaneet hyytävän vesisateen häiritä tehtävänsä arvokkuu a. Kuva: Pekka Tawast Kuvankäsi ely Pirkko Elo Tanhuvies 3/2015 7 Kansantanssi Kuva: Pekka Tawast Kuva: Pekka Tawast Kuva: Pekka Tawast Yllä: Rongankodin kansantanssiryhmä Riemukkaat keräsi hurjat aplodit. 8 Tanhuvies 3/2015 Vieressä: Sunnuntain rankan sateen takia pääjuhla siirre in Tammelan koulun palloiluhalliin. Tila oli kuin tehty Rieväkylän Rimpan kokoiselle tapahtumalle.’ Alla: Pääjuhlan ken äkuvioita Kansantanssi Kuva: Pekka Tawast Yllä: Risto Elo, Heidi Palmu ja Erkki Leh mäki siirtävät kesäjuhlakapulan GraniFolkille. Alla: Pääjuhlan lippulinna ja houstonilaisten ohimarssi. Kuva: Pekka Tawast Tanhuvies 3/2015 9 Kansantanssi Pekka Komsa
Lohjalaiset Viborgin kesässä Iloiset lasten laulut sekä riemukkaat nuorten ja aikuisten tanssiesitykset valloi vat lähes
viikoksi tanskalaisen Viborgin kaupungin kadut, kujat, torit ja liikuntahallit.
Bussilas llinen Lohjanseudun ja Nummi-Pusulan Tanhuujia matkasi 300 muun suomalaisen ohella Tanskaan, missä he osallistuivat 14.–19.7. järjeste yyn yhteispohjoismaiseen kansanmusiikki- ja kansantanssitapahtumaan. Erillisissä tanssitupajaksoissa ohjaajina ansioituivat Seija Ulenius ja Erja Askolin. Ohjelmaa jokaiseen makuun Kuva: Pekka Komsa NORDLEKissa viikot täy yvät yleensä aamuvarhaisesta yömyöhään erilaisilla ak viteeteilla. Näin tälNORDLEK 2015 -tapahtumaan saapui liki 3000 läkin kertaa. Tarjolla osano ajaa kaikista oli pohjoismaista lauPohjoismaista. Yklukahvilaa, pelimansi äisiä ryhmiä tuli nikonser a ja myös Färsaarilta ja messua sekä historiGrönlannista. Mualliset tanssiaiset. kana oli myös ns. VI
Lauantaisessa Pohjo-KAN -tanssijoita. lan lapset Viborgissa Kaikki osano ajat -tapahtumassa eri esiintyivät kaupunmaista saapuneet 8–
gin turuilla ja toreil16-vuo aat lapset la omine joukkoisaivat toteu aa taineen. teellisia taipumuksiKirjoi
aja vaimonsa Silja Koivusen kanssa Viborgin torilla. Esi elimme Lohjaaan loih malla upelaista kansantanssipean monipuolisen esirinne ä eri puolilla kaupunkia pitkin viikkoa. Lauan- tyksen lauantaisiin päätös laisuuksiin. taisessa paraa ssa sekä Kuninkaiden kaupungin Musiikin, tanssin ja tu ujen tapaamisen ohella kaitanssi- ja musiikkitapahtumassa molemmat Lohjan killa halukkailla oli mahdollisuus kokeilla taitojaan alueen tanssiryhmät herä vät ansai ua ihastusta. työpajoissa, tehdä taide a, ihailla kankaita ja kanNummi-Pusulan Tanhuujien nuorista neitosista sallispukuja näy elyissä tai kilpailla tansseissa tai muodoste u ”Tanhuhamsterit” tanssi Silva Järvisen peleissä. ja Ulla Rautasen ohjauksessa. Hieman var uneemmista tossujen kulu ajista kooste ua Lohjanseu- Järjestäjät olivat laa neet fes vaaliohjelman noudun Tanhuujien ”Leikinvarjolla”-ryhmää luotsasi da aen kiite ävää tasapuolisuu a. Yksi äin, parin Eila Ulenius, joka toimi myös matkan johtajana. kanssa tai ryhmän mukana saapuneiden juhlijoiden ohella huomioi in niin lapset, nuoret kuin vammai10 Tanhuvies 3/2015 Kansantanssi setkin. Erityises tanssi- ja laululeikkityöpajat kiinnos vat. Stomp-työpajassa ämpäreiden, luudanvarsien, vesitonkkien ja muiden esineiden avulla luo in yhtenäisiä musiikillisia rytmejä. Lähinnä yli 6
-vuo aille lapsille ja lapsiperheille tarkoitetulla jäätelöretkellä osallistujat saivat itse tehdä jäätelöä sekä halutessaan rapsu aa vaikkapa vasikkaa korvan takaa. Tapahtuman ei ämä ä hauskin ak vitee oli tanssiminen ja leikkiminen kentälle loihditun vaahtokylvyn keskellä. Ikinuori pelimanni Pen viihdy ää kanssamatkustajiaan usein joko huuliharpun tai kaksirivisen haitarin soitolla. Jos soi o lan koko sallii, hän näppäilee yleensä isoa, pitkäkaulaista bassoa. Osa ohjelma- ja retkitarjonnasta Viborgissa sekä ympäristössä oli lisämaksullista. Yri mme varata muutamia retkiä ennakkoon, mu a paikkojen niukkuuden ja runsaan kiinnostuksen vuoksi saimme liput vain ”Pohjoismaiseen Folklore” -iltaan. Asukasmäärältään liki Lohjan kokoinen Viborg näy vieraille parhaat kesäiset puolensa myös siisteydellään. Erityises hautausmaa istutuksineen pysäy kulkijan rauhoi umaan ja ihailemaan tanskalaisten huolellisuu a ympäristönsä hoidosta. Enkä usko, e ä kaikki oli vain silmälume a tai vieraskoreu a. Veteraanitapaamisessa pitkän linjan NORDLEKosallistujat saivat verestää vanhoja muistojaan sekä tavata tu ujaan. Saukkolassa asuva, hiljan 85 vuo a täy änyt Pen Ulenius lukeutuu varmas ahkerimpiin ja arvostetuimpiin veteraaneihin Suomessa. Järjestelyt kohdallaan Suuresta osallistujamäärästä huolima a tanskalaiset suoriutuivat tapahtuman järjestelyistä pääsääntöises hyvin. Pientä viila avaa jäi aamupala- ja majoitusjärjestelyihin. Tänä vuonna Nordlek-organisaa o juhli 40vuo späiväänsä siitä, kun sopimus laisuuksien järjestämisestä ja pohjoismainen yhteistyö kansantanssin, -musiikin ja -kul uurin alalla solmi in. - Näitä tapahtumia on järjeste y jo 50-luvulta läh - Seuraava NORDLEK-tapahtuma järjestetään Ruoten. Itselleni tämä lienee 19. kerta. Vain kolmes sin Falunissa vuonna 2018. olen joutunut pätevän syyn takia juhlan jä ämään väliin, Pen kertoo. Grönlan laisryhmän vauhdikas ja värikäs esitys herä paljon ihastusta. Kuva: Pekka Komsa Tanhuvies 3/2015 11 Kansantanssi Risto Elon otoksia Viborgista 12 Tanhuvies 3/2015 Kansantanssi Tanhuvies 3/2015 13 Kansantanssi 14 Tanhuvies 3/2015 Kansantanssi Mervi Lahtonen
NORDLEK 2015 – joskus on hankalaa päästä ko in Iloiset lasten laulut sekä riemukkaat nuorten ja aikuisten tanssiesitykset valloi vat lähes
viikoksi tanskalaisen Viborgin kaupungin kadut, kujat, torit ja liikuntahallit.
Turkulaisten NORDLEK 2015 -ko matka osoi autui varsin tapahtumarikkaaksi. Se kuuluu niihin tarinoihin, jotka ovat jälkeenpäin hauskempia kuin tapahtumahetkellä. Kaikesta huolima a iloa ja hyväntuulisuu a rii vastoinkäymisissäkin. vällä lähtevään laivaan. Odo elimme siis satamassa muutaman tunnin. Joku kävi kävelyllä, osa (kuten allekirjoi anut) vie ajan bussissa nuokkuen. Kuva: Pauli Keskikastari Lau amatka sujui hitaammin kuin toivoimme. Pääsimme matkaan myöhässä ja olimme myös myöAikamoiset, muutama Fa ja yksi Seniori sekä nuoria, yhteensä parisenkymmentä, reissasi Turun Kan- hässä Göteborgissa. Pää mme sil yri ää, josko eh simme Tukholmaan ja iltalaivaan. Kuski huristesantanssin Ystävistä Nordlekiin Tanskan Viborgiin. Kaikki sujui Tanskassa osaltamme hyvin. Snapsiretki li menemään, ja väki oli hyvällä tuulella. oli tunnelmallinen, majoituskoulu kävelymatkan Bussi epäkuntoon päässä tapahtumapaikoilta, ken äharjoitukset suPäivän kuluessa alkoi olla selvää, e emme ehdi iljuivat hallissa, yhteisesiintyminen kaltevalla torilla talaivaan. Asia varmistui, kun auton kojetaulussa kivetyksen päällä oli kokemus ja nuorten ”Turun poppoon” musiikkiesitykset loistavia. Tanssitupien rupesi vilkkumaan varoitusvalot, koska moo orin lämpö nousi. Ajelimme Linköpingin liepeillä olevan tunnelmaakin kävimme nuuhkimassa ja tutustuhuoltoaseman parkkipaikalle. Kuskimme yri sinmassa paikallisiin ruokaravintoloihin. Ei tässä tarinassa niistä enempää. Laiva haverissa Paluumatkan alkoi sunnuntaiaamuna viideltä. Meillä oli liput kahdeksalta Fredrikshamnista lähtevään lau aan. Bussin saapuessa koululle kuskimme kertoi, e ä lau a oli yöllä kolaroinut tankkerin kanssa. Meillä ei siis luultavas kaan ollut laivaa. Lähdimme sil satamaan katsomaan lanne a. Terminaali oli täynnä väkeä ja ihme elyä. Muitakin suomalaisia Nordlek-matkalaisia oli kyselemässä lanne a. Joku autoista läh ajamaan sillan kau a Ruotsiin. Me saimme liput yhdeltätoista aamupäi-
Menomatkalla treena in parkkipaikalla. Pelimanneina Ilmari Hunsa, Sanni Lassy, Elena Kiuru ja Anniina Kiuru Tanhuvies 3/2015 15 Kansantanssi nikkääs saada huoltomiehen paikalle. Meidän ei au anut kuin odotella. Onneksi olimme pysähtyneet paikkaan, josta saimme ostaa syötävää ja jossa oli vessa. Anniina ja Ilmari kaivoivat soi opelit ja nuo t esiin, ja väki viihtyi. Istuimme nurmikolla ja lauloimme äänemme käheiksi. Poliisitkin kurvasivat ohitse, mu eivät sentään tulleet huomau amaan metelistä. Mersun huoltomies saapui lähes viiden tunnin odo amisen jälkeen. Puolenyön paikkeilla lähdimme ajelemaan koh Tukholmaa. Emme yri äneetkään saada hotellia, koska aamulla pi mennä satamaan odo amaan etoa siitä, mahdummeko laivaan. Allekirjoi anut ei pysty matkasta Tukholmaan kertomaan enempää, koska laitoin korvatulpat korviin ja silmät kiinni. Onneksi mukana oli myös pirteämpiä, jotka jutu vat pitkän päivän tehny ä kuskia. Jännitystä satamassa Auringonnousu Tukholman satamassa oli kuulemma kaunis. Minut heräte in siinä vaiheessa, kun matkanjohtajaa tarvi in lippuja kyselemään. Jännitys säilyi ilmassa ihan viime hetkiin. Ensin olisi bussi mahtunut mukaan, ja noin kolme minuu a ennen laivan lähtöä mekin saimme luvan nousta laivaan. Lupa tuli sellaisena yllätyksenä, e ä kaikki eivät eh neet o aa minkäänmoista varustekassia mukaan. Juoksimme käytävää pitkin laivaan. Turvamies juoksi perässämme matkalippuja tuomaan. Olimme vie äneet yli vuorokauden bussissa tai bussin läheisyydessä. Hy , suihku ja sänky kutsuivat useimpia. Huoltakin meillä edelleen rii , sillä olimme lähe äneet yhden matkustajan ambulanssilla satamasta sairaalaan, saa aja kaverina. Onneksi saimme nopeas etoomme, e ei sydänkohtauksesta 16 Tanhuvies 3/2015 kuitenkaan ollut kyse. Ko in pääsimme maanantaiillalla yhtä seikkailua rikkaampana. Edelleen olen hämmentynyt ja todella onnellinen siitä, miten hyvin kaikki suhtautuivat ko inpaluun viivästymiseen. Oli mahtavaa olla tällaisen joukon kanssa reissussa! Järjestoasiat Annuli Perheentupa
Järjestöjen toimintaa Vuosiohjelmistot 2016 Ensi vuoden ohjelmisto on tehty yhteistyönä GraniFolkiin osallistuvien järjestöjen kesken. Aikuisilla on sekä yhteistä e ä järjestöjen omaa ohjelmaa. FSF:n ja KTNL:n lapset esi ävät yhteisen ohjelman. Kaikki ohjelmat sisältävät ohjeet nuo eineen maksavat 10 €. Tulossa on myös ohjelmisto-CD, jonka hinta on 25 €. Ohjeita ja CD-levyä voi lata toimistosta. Marrastanssit ja vaalikokoukset 21.11. Hy‐
vinkää SKY:n ja KTNL:n vaalikokoukset pidetään 21.11. Hyvinkään Kansantanssijoiden järjestämien Marrastanssien yhteydessä Hyvinkään Järjestötalolla. KTNL:n kokous alkaa klo 15 ja SKY:n klo 16. Kokouksissa valitaan hallituksiin jäsenet erovuoroisten lalle. Kummankin järjestön hallitukseen mahtuu uusia toimijoita. Mie kää jo valmiiksi, olisiko teidän yhdistyksessänne mahdollisia ehdokkaita! Hallituksen kokouksiin voi osallistua ne n välityksellä myös kauempaa Suomesta, joten pitkä välimatka ei ole este. Facebook‐sivut myös SKY:lle SKY:lle on peruste u omat Facebook-sivut, jotka löytyvät osoi eesta: h p://www.facebook.com/
kansantanssi KTNL:n sivut ovat olleet jo pari vuo a osoi eessa: h p://www.facebook.com/Kansantanssinuoret Tanhuvies 3/2015 17 Järjestöasiat Annuli Perheentupa
Jokainen meistä on osa Kansantanssin Riemuvuo a 2016 Kansantanssin Riemuvuosi ei ole mikään yksi äinen tapahtuma, vaan vuonna 2016 kaikki
kansantanssiin lii yvä on osa 150‐vuo sjuhlintaa.
Kun osallistut kansan¬tans¬sitoimin¬taan, olipa se si en esiintyjänä, katsojana, pelimannina, ohjaajana, lipunmyyjänä tai kahvinkei äjänä, rakennat omalta osaltasi Riemuvuo a. Kansantanssin Riemuvuo a 2016 varten on julkaistu oma logo, jota saa vapaas käy ää kaikessa kansantanssiin lii yvässä toiminnassa. Vuoden aikana Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) edo aa kaikkien alan järjestöjen kaikista tapahtumista keskitetys . Siksi on tärkeää e ä ensi vuonna eto jokaisesta yleisölle avoimesta tapahtumasta kulkee KEK:lle as . Vaikket itse olisikaan vastuussa oman seurasi edotuksesta, voit sil pitää huolta siitä, e ä kuulu e ja näy e Kansantanssin Riemuvuonna! Riemuvuoden Suurjuhlat GraniFolk ja Pispalan So isi Kansantanssin Riemuvuonna 2016 neljä perinteisen kansantanssin järjestöä SKY, KTNL, Finlands Svenska Folkdansring (FSF) ja Karjalainen Nuorisolii o (KN) järjestävät yhteisen kesäjuhlan Kauniaisissa 17.-19.6.2016. Suurtapahtuma GraniFolkiin odotetaan satoja kansantanssijoita vauvasta vaariin. Tämä on ainutlaatuinen laisuus kokea perinteisen suomalaisen kansantanssiperinteen koko alueellinen kirjo ja kohdata tanssijoita yli kielirajojen. 18 Tanhuvies 3/2015 Suurtapahtuman onnistumiseksi tarvitaan paljon talkooväkeä pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta. Viikkoa aikaisemmin järjestetään Tampereella Pispalan So isi, jonne Suomen Nuorisoseurat toivo aa kaikki tervetulleeksi joko osallistumaan tai katsomaan. Ohjelmassa on vanhempaa ja uudempaa kansantanssia sekä tanssitea eria. Sਕਏ਍ਅ਎ ਅ਎ਓਉ਍਍ਦਉ਎ਅ਎ ਋ਁ਎ਓਁ਎ਔਁ਎ਓਓਉਅਓਉਔਙਓ
ਕਕਓਉ਎ਔਁ਎ਁ Kਁਉਖਏਈਕਏ਎ਅਅ਌਌ਁ
5.2.2016 kl(o) 19-23
Fਉ਎਌ਁ਎਄ਓ ਆਸ਼਒ਓਔਁ ਆਏ਌਋਄ਁ਎ਓਕਐਐਖਉਓ਎ਉ਎ਇ
ਉ ਒ਅਐ਒ਉਓ ਐਧ B਒ਕ਎਎ਓਈਕਓਅਔ
Kaivohuone/Brunnshuset 1870-luvulla/-talet
Foto: Eugen Hoffer.
Helsingin kaupunginmuseo, Helsingfors stadsmuseum 150 vuotta sitten, Runebergin päivänä 1866, esitettiin kansantansseja ensimmäistä kertaa näyttämöllä
Suomen Taiteilijaseuran vuosijuhlassa. Siksi vuonna 2016 vietetään Kansantanssin riemuvuotta.
För 150 år sedan, på Runebergsdagen 1866, dansades folkdanser för första gången på scen på Konstnärsgillet i Finlands årsfest. Därför firas Folkdansens jubelår 2016. Tule Runebergin päivänä Helsingin
Kaivohuoneelle kokemaan uudestaan
ensimmäinen kansantanssiesitys ja
Kom till Brunnshuset i Helsingfors på
Runebergsdagen för att återuppleva
den första folkdansuppvisningen och
Sisäänpääsy: 37 €, sisältäen tervetuliaisdrinkin,
tanssiesityksiä, pientä purtavaa sekä yleisötanssit
orkesterin säestyksellä.
Inträde: 37 €, vilket inkluderar en välkomstdryck,
dansuppvisning, snacks och dans till orkester.
Biljetter endast i förköp senast 22.1.2016, rune-
Ohjelma: Vuonna 1866 esitetyt kansantanssit
Kansantanssia näyttämöllä vuonna 2016
Yleisötanssit Program: Folkdanserna som framfördes år 1866
Folkdans på scen år 2016
Allmän dans Tumma puku (ei kansallispuku) Klädsel: Mörk kostym (ej folkdräkt) Järjestäjät/Arrangörer: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry
Finlands Svenska Folkdansring rf
Tanhuvies 3/2015 19 Kolumni: Pia Pyykkinen Rohkeas rumbaa Kun kansalaistorilla osoite in mieltä monikul uurillisen Suomen puolesta, minä menin suomalaisiin lavatansseihin. Ne oli ihan tavallisen mukavat tanssit, joissa monta kertaa aiemminkin on tullut pyörähde yä. Me naiset seisoimme hakurivissä ja miehet hakivat. Orkesteri soi tahdikasta musiikkia, ja la a oli sopivan liukas. Sa ui olemaan kuulema juurikin se rumba, mitä vähän aiemmin olimme tanssineet yhdessä. Kehuin, kuinka hyvin hän vei sitä, siinä oli helppo tanssia. Jatkoin si en sujuvas , e ä on mukavaa, kun näitä uusia tanssilajeja on tullut lavoille. Ja kuinka suomalaiset ovat o aneet ne omikseen, rumban, sal Tavallisissa suomalaisissa tansseissa ihan tavallinen san, jenkkitanssit ja mitä noita nyt onkaan. Tanssuomalainen mies haki minut tanssiin, rumballe. Ei si ajani oli innokkaas kanssani samaa mieltä, hänmenty mitään hidasta foksailua, vaan ihan rumba- kin tykkää tanssia juurikin näitä uusia tuulia. na veiva in lan o keinuen. Tämä tanssi aja tuntui Minä si en jatkoin, e ä minusta on hienoa, kuinka hallitsevan hyvin kuviot, sujuvas näy tanssi ahienos muista maista tulleet vaikutukset ovat sovan niin cha-chata, fuskua, salsaakin. Sellainen keslahtaneet perisuomalaiseen tanssilavakul uuriin kitasoa taitavamman tanssi ajan oloinen oli hän. ihan ilman vastustusta. Oikeastaan toisin päin, Naistenhaulla kävin minä si en niiaamassa hänelle. imua on ollut. Nykyäänhän näkee lavalla paljon väHyvä tapahan on hakea kiitokseksi, eikös? En jäänyt hemmän sellaisia tavallisen suomalaisen hyppyodo amaan kappaleen alkua. Ei siinä naistenhaulla humpan tanssijoita, kuin ruotsalaista buggaa pyövoi jäädä valitsemaan sopivaa tanssilajia, vaan len- ri eleviä pareja. nosta vaihdossa ote ava mies mukaan, muuten jää Minä si en vielä jatkoin ja vähän kuin ääneen ilman. Sa ui olemaan sellainen tavallinen hidas aja elin, e ä mitäköhän me suomalaiset oikeasfoxi, eli lähikosketuksessa tanssio eessa men in. taan tanssisimme, jos emme koskaan olisi saaneet Minä en yleensä tanssiessa kamalas ju ele, mu a vaiku eita muualta maailmasta. Valssikin taisi tulla tämä oli selkeäs puheliaampaa sor a. Siinä yri n sieltä Euroopasta, polkkaa ei keksi y meidän rajosi en vastailla, kun toinen porisee korvan juuressa. jen sisällä. Eikös se tangokin ole ihan alun perin koHetken rupateltuaan niitä näitä tanssi ajani kysyi, toisin muualta kuin meiltä. Ja vielä siihen päälle mitä mieltä minä olen niistä sen päiväisistä mielen- nämä lämpimämmistä maista tulleet la arit. Kysyin osoituksista. E ä eikös ne vähän lyökin yli. Ja kehui vielä lopuksi tanssi ajaltani, e ä mitkä hänestä minua, e ä fiksus olen valinnut, kun ihan supisuo- ovat sellaisia oikeita suomalaisia tansseja. malaisiin lavatansseihin olin lähtenyt. Minähän siiTanssi ajani ei vastannut minulle mitään. Hiljaa nä ihan hämmennyin keskustelun saamasta sävystä tanssimme sen loppuun ja hän vei minut takaisin ja ympäripyöreäs siitä jotenkin pelas n itseni. riviin. Ei kyllä kii änyt tanssista, eikä enää hakenut Kappalekin loppui. tanssimaan. Mitä enemmän hänen jutusteluaan siinä ehdin suMinä kyllä haen häntä uudemmankin kerran rumlatella, niin sitä enemmän näräs ja sisuksissa kuoballe, jos samoihin tansseihin satutaan. Se on mihui. Toisen kappaleen aikana rohkaisin mieleni ja nun mielenosoitukseni monikul uurillisen Suomen edustelin via omas tanssi ajani lempitanssia. puolesta. 20 Tanhuvies 3/2015 Järjestöasiat Annuli Perheentupa
Pohjan vuosiohjelmistokurssit 22.-23.8. Pohjan Kisakeskuksessa opetel in Riemuvuoden ohjelmistoja 22.-23.8. Kaksikielinen kurssi sai kiitoksia hyvistä järjestelyistä ja mukavasta tunnelmasta. Lähes satapäinen suomen- ja ruotsinkielisten ohjaajien ja tanssijoiden joukko pääsi tutustumaan oppitun en ja illanvieton aikana paitsi kuvioihin ja askelikkoihin myös toisiinsa. Kurssille osallis-
tuneen SKY:n puheenjohtaja Risto Elon mukaan yhteistyö oli kokonai¬suu-dessaan aitoa ja innokasta. Ohjaajina toimivat Marcus Blomberg, Pe er Broström ja Heidi Palmu. Kurssilla tanssi in elävän musiikin tahdissa; sekä FSF e ä SKY olivat järjestäneet paikalle useita pelimanneja. Kuva: Risto Elo Tanhuvies 3/2015 21 Kansantanssi Marja Nick
Aukus Unetus — Kierrokas Pärnussa Helsingin Kansantanssin Ystävien Kierrokas‐ryhmä teki elokuisen viikonloppuretken Pär‐
nuun. Varapaidat olivat tarpeen, kun yhteen helteiseen lauantaihin mahtui viisi esitystä!
Taivas oli seesteinen ja Pärnu pursusi tapahtumia, kun Kierrokkaan kuusi paria vahvistuksenaan seitsemäs pari Purpurista esiintyi lauantaina 15.8. Itämeren kauniissa rantakaupungissa. Ohjaaja Ou Rinta-Filppula oli harjoitu anut ohjelmistoa pitkän talven aikana. Säestäjänä harjoituksissa ja matkalla toimi Tapani Luhtaranta. tätoista illalla, jolloin tanssimme Pohjalaisen neliön, Å a man engelin ja Kasareikan Salmista. Näiden esitysten välilä kävimme keikkailemassa kaksi lyhy ä esitystä taiteiden yössä Pärnun Suomiseuran esi elykatoksen edessä rantapuistossa. Puistoon oli noussut lauantaiaamuna kuin taikaiskusta lukuisia esiintymisalueita ja esi ely- ja ruokatel oja. Koko puisto raikui eri puolilta kuuluvista musiikeista, väkeä parveili kaikkialla. Tunnelma oli kodikas kuin kyläjuhlassa ja Suomi-seuran tarjoamat letut ja makkarat maistuivat kesäillassa. Sunnuntaina lepuu mme tanssijalkoja hiekkarannalla ja meressä, ihailimme käsityökauppojen tarjontaa ja kirpputoreja. Pärnun inkerinsuomalaisten kul uuriseura oli kutsunut meidät esiintymään seuran järjestämään Aukus unetus- tapahtumaan. Tapasimme seuran puheenjohtajan Hillar Talvikin isän en tarjoamalla lounaalla. Käytännön järjestelyistä oli huoleh nut etukäteen Tuula Kärkkäinen, itsekin aikanaan HKY:ssa tanssinut "pärnulaistunut" puuhanainen. Hän toimi erinomaisena oppaanamme myös paikan Louna-hotelli tarjosi hyvän majoituksen. Tallinnan päällä. Lisäväriä päivään antoi Pärnun taiteiden yö, satamasta onnistuimme saamaan pikkubussin joka jota viete in samaisena lauantai-iltana. toi ja vei meidät ovelta ovelle. Tälläkin matkalla Päivän ensimmäinen esiintyminen tapahtui he ohjaaja joutui muokkaamaan esityksien kokonaipuolenpäivän jälkeen Pärnu-hotellin edessä oleval- suuksia paikan päällä ilmenneiden muutosten tala aukiolla, jossa esi mme Repolan katrillin. Si en kia, joten varaparijärjestely osoi autui kullan arvoisuuntasimme Pärnun inkerinsuomalaisten talolle, seksi. jonka pihapiiriin oli rakenne u in imi esiintymis Lyhyt viikonloppuretki antoi iloa yhdessä tanssimialue ja katsomo. Saimme kunnian aloi aa Aukus selle ja puh a alkavan syksyn harjoi elulle. unetus-tapahtuman, teimme sen vauhdikkaas Talkootanssien polkkapitoisella sikermällä. Lukuisat muiden esiintyjien monenlaiset esitykset seurasivat lavalla toisiaan koko iltapäivän. Tapahtuman lopetus oli myös meidän tehtävämme kello puoli yhdel22 Tanhuvies 3/2015 Kansantanssi Annuli ja Teemu Perheentupa
Uusmaalaiset tanssivat, soi vat ja lauloivat Kaus sella Tänä vuonna Kaus sen Kansanmusiikkifes vaalien teemamaakuntana oli Uusimaa. Upea
Uusimaa‐juhlakavalkadissa esiintyi 15 uusimaalaista kansantanssiryhmää yhdessä ja erik‐
seen.
Kuva: Kaus nen.net Täysi katsomo seurasi uusmaalaisten kaksitun sta Kevenne y versio kavalkadista on nähtävissä Alekjuhlakavalkadia. Reippaan alkupoloneesin jälkeen sin Syyssoitossa 10.10. kul uurikeskus Stoassa Helryhmät esi vät Kuninkaan etä edeten omat toisiin- singin Itäkeskuksessa. sa nivoutuvat ohjelmansa pää äen tanssiosuuden yhdessä arvokkaaseen menue in. Loppuhuipennukseksi tanssijat, kuoro ja orkesteri kajau vat komeas Sibeliuksen Uusmaalaisten laulun. Konser n suunni elusta ja toteutuksesta vastasi Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistyksen työryhmä Anja Hinkkasen johdolla. Yhteistanssien koreografiasta ja ohjauksesta huoleh An Savilampi, ja musiikin ohjauksesta Jari Komulainen. Kuva: Timo Hukkanen Tanhuvies 3/2015 23 Kansallispuvut Kansallispukujen tuuletuksen kuvasatoa Kuva: Leena Pen nen Kuva: Leena Pen nen 24 Tanhuvies 3/2015 Kansallispuvut Kuva: Eila Peura Kansallispukuja tuulete in ympäri Suomea ainakin 5., 8. ja 9.8. Tanhuvies n haaviin tar ui kuvia sekä Helsingin Seurasaaresta (vasen sivu sekä alhaalla) e ä Saarijärveltä (ylhäällä). Pukujaan tuule amassa näy ää tänä vuonna olleen runsaas väkeä. Tanhuvies n toimitus tuule omia pukujaan tekemällä 5.8. ’piknikin’ rai ovaunulla Fazerin kahvilaan. Kuva: Leena Pen nen Tanhuvies 3/2015 25 Kuva: Ju a Jaakkola 26 Tanhuvies 3/2015 Kansallispuvut Ju a Jaakkola
Kansallispukujen naisten päähineitä, osa 2 – Lavansaarelainen huntu Viime lehdessä aloite in kansallispukujen päähineitä esi elevä ju usarja, jonka tarkoituk‐
sena on löytää vaihtoehtoja naisten yleisimmälle päähineelle eli päänauhoille ja osoi aa,
kuinka helppokäy öisiä ja vaiva omia useimmat aikuisten naisten päähineistä vastoin en‐
nakkokäsityksiä ovat.
Hiukset ka ava valkoinen pääliina eli huntu on ollut Karjalassa luterilaisten äyrämöisvaimojen päähine. Huntuja oli monenlaisia ja -kokoisia. Pienimmät olivat otsalle kiinnite äviä napintapaisia, suurimmat roikkuivat pitkälle selkään. Lavansaarella ja Seiskarilla oli käytössä huivimainen huntu. Valkoinen neliskan nen pellavapal na oli reunoistaan käänne y kapealle päärmeelle. Sitä käyte in niin, e ä neliskan nen kangas taite in ensin kolmioksi, jonka pitkä sivu asete in otsalle hiussykeröiden päälle. Vastakkaiset kulmat sido in niskaan, ja har oille laskeutuvista kulmista ylempi oikais in pei ämään alempaa kulmaa. U.T. Sireliuksen Suomen Kansallispukujen historia -kirjan lopun kuvalii eissä on monta yksityiskohtaista kuvaa sykeröistä ja hunnuista mm. Lavansaarella. Sykeröt eivät saarilla olleet korkeiksi kaariksi noste uja hiuslai eita, vaan otsalla hiusrajassa kulkevia hiuspiiskoja. Vaimot käy vät saaristolaispitäjissä perinteistä huntua pitkään, 1900-luvun alkuun saakka. Lavansaaren ja Seiskarin kansallispukuihin se liite in juuri esikuviensa mukaises sido una. Omien hiusten puu uessa sykerön voi korvata sormenpaksuisella kan nauhalla päällystetyllä pötkylällä, joka sidotaan hunnun alle hiusrajaan. Huntuja tarkasteltaessa tulee mieleen luonnehdinta, e ä neitojen päänauhojen oli tarkoitus koristaa kantajansa hiuksia, kun taas vaimojen päähineiden tuli pei ää pää mahdollisimman tarkkaan. Erotuksena ortodoksivaimojen kirjavista ja värikkäistä säpsistä ja sorokoista huntu on aina ollut valkoinen. Kansanomaisten päähineiden tarkastelussa mielenkiintoista onkin se, kuinka päähineiden perusteella on ollut helppo luokitella naiset eri ikä- ja sosiaaliryhmiin. 1800-luvun lopulla Karjalassa matkustellut August Ahlqvist sanoo huntua ”äyrämöisyyden kruunuksi”, jonka muodosta ja koosta pystyi pää elemään, mistä pitäjästä vaimo oli kotoisin. Kansallispuvun nykykäy äjälle lavansaarelais- tai seiskarilaishuntu on helpoimmasta päästä. Se pei ää lyhyetkin hiukset, ei vaadi kampauksia pysyäkseen tukevas päässä ja on helppo pukea. Se suojaa auringolta, lämmi ää kylmällä eikä ole arka sadekeleille. Ja mikä tärkeintä, huntu pysyy todistetus päässä kipakammassakin polkassa, jos tanssimaan aikoo. Tanhuvies 3/2015 27 Kansallispuvut Taina Kangas
Suomen kansallispukukeskuksen kuulumisia Kansallispukukonsul
Taina Kangas kertoo kansallispukualan tapahtumista.
Kaus sen kansanmusiikkifes vaali Heinäkuussa Suomen kansallispukukeskus ja Bragen pukutoimisto olivat jälleen mukana Kaus sella kansanmusiikkifes vaaleilla. Yhteisosastolla kansallispukukonsul t esi elivät toimintojaan ja tulevia tapahtumia sekä jakoivat kansallispuku etou a kiinnostuneelle yleisölle. Osasto oli somiste u Suomalaisen kansallispuvun 130-vuo sjuhlavuoden kunniaksi kansallispukuisilla nukeilla ja niiden puvuilla. Yleisöä rii ihastelemaan taidokkaas valmiste uja nukkeja sekä värikkäitä ja kekseliääs pieneen kokoon toteute uja kansallispukuja. Esillä oli Suomen ruotsinkielisen alueen pukuihin pue uja nukkeja sekä suomenkielisen alueen pukuja henkareissa. Ne kiinnos vat kaikenikäistä yleisöä lähes vauvasta vaariin. Nuket ja puvut kuuluvat kokoelmaan, jonka ovat valmistaneet helsinkiläiset Tawas n sisarukset vuosikymmenien saatossa. He lahjoi vat kokoelman ruotsinkieliset puvut ja nuket Bragen pukumuseon kokoelmiin sekä suomenkieliset puvut Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmiin. Folkedrakt i for d og sam d – seremoni, form og bruk ‐ seminaari Norjassa Elokuun toisella viikolla kokoontuivat Pohjoismaiden kansallispukualan asiantun jat Norjaan. Joka kolmas vuosi järjeste ävän Pohjoismaisen kansallispukuseminaarin vetovastuu oli tällä kertaa norjalaisilla. Viikon mi aiseen seminaariin osallistui yhteensä kuu senkymmentä osallistujaa. Eduste uina olivat kaikki Pohjoismaat. Seminaari alkoi sunnuntaina 9.8. Bergenissä, josta seuraavana aamuna jatkoimme katamaraanialuksella vesitse matkaa Sognevuonoa pitkin. Laivamatkalla ihastelimme Norjan jylhiä vuonomaisemia ja jäänkirkkaita vesiputouksia. Matkaohjelmaan sisältyi kaksi esitelmää johdantona varsinaiseen seminaarin teemaan eli symboleihin kansan- ja kansallispuvuissa. Flåmin satamasta jatkoimme matkaa bussilla vuorten yli Fagernesin, jossa varsinainen seminaaripaikka sijaitsi. Norsk ins tu for bunad og folkedragt eli Suomen kansallispukukeskusta vastaava organisaa o sijaitsee Valdresin ulkoilmamuseoalueella, joka toimi seminaaripaikkana. Kuva: Taina Kangas Viikon aikana kuulimme jokaisen maan seminaarin teemaan lii yvät kaksi asiantun jaTawas n sisarusten valmistamat nuket kansallispukuineen ihastu vat Kaus sella. 28 Tanhuvies 3/2015 Kansallispuvut Kuva: Taina Kangas Pohjoismaisen kansallispukuseminaarin osano ajia Reinli Stavskyrkjen edustalla. luentoa. Lisäksi ohjelmassa oli useita lyhyitä ajankohtaisia puheenvuoroja eli speakers cornereita, joissa esitel in mm. alan kirjauutuuksia. Seminaarin ohjelmaan kuuluu perinteises viimeisenä iltana järjeste ävä juhlapäivällinen ohjelmineen. Tähän laisuuteen jokainen pukeutuu omaan kansallispukuunsa. Suomen kansallispukukeskus järjestää vuoden alussa tammi–helmikuussa kaikille avoimen seurantaseminaarin, jossa kuullaan Suomen esitelmät sekä selostus kuvaesityksineen seminaarisisällöstä. Tarkempi ajankohta edotetaan lähempänä. Suomen Perinneteks ilit Oy Viime syksynä ja vuodenvaihteessa seurasimme hieman pelonsekaisin tuntein, mitä seuraa suomalaisen perinteikkään kansallispukuvalmistajan Helmi Vuorelma Oy:n konkurssiin hakeutumisesta. Kevään korvalla saimme edon, e ä mahdollinen toiminnan jatkaja si enkin löytynee. Kesäkuusta 2015 läh en on uusi yritys aloi anut liiketoiminnan. Suomen Perinneteks ilit Oy jatkaa en sessä paikassa Järvelässä, mu a aiempaa pienemmissä loissa. Tuotevalikoimiin kuuluvat pääasiallisina ryhminä kansallispuvut ja ryijyt. Verkkosivut palvelevat osoi eessa h p://www.vuorelma.net/, josta löytyvät myös tarkemmat edot verkkokaupasta, toimipisteen aukioloajoista, yhteys edoista yms. Nyt Helmi Vuorelman tuotemerkin tuo eita on jälleen asiakkaiden saatavilla. Kansallispuvun 130‐vuo sjuhlapäivä Kansallispukukeskuksen Kujalla 5.6.2015 – 31.1.2016 YHTÄ JUHLAA — Kansallispuku 130 vuo a. Juhlavuoden näy ely valo aa suomalaisen kansallispuvun tarinaa. Kansallispuvun juhlapäivä la 3.10.2015 klo 11–17 Suomen käsityön museon loissa Kauppakatu 25, Jyväskylä. Tule juhlimaan kanssamme 130vuo asta suomalaista kansallispukua! Katso päivän ohjelma: h p://www.cra museum.fi/
edo eet/15_kansallispuvun_juhlapaiva.htm Tanhuvies 3/2015 29 Kansallispuvut Ju a Jaakkola
Kansallispuvun päivän avoimet ovet SKY:n puvustolla 5.8.2015 Elokuun viidentenä vuonna 1885 Venäjän keisari Aleksanteri III puolisoineen oli vierailulla
Lappeenrannassa. Vuonna 2015 on tullut kuluneeksi 130 vuo a keisariparin vierailusta, ja
kansallispuku juhlii 130‐vuo ssyntymäpäiviään.
Keisarinna Maria Feodorovnalle oli pääte y lahjoi aa nelihankainen, keuruulaistyyppinen soutuvene. Vene ä soutamaan oli vali u kahdeksan kansallispukuista neitoa, yhdeksäs, rouvasihminen, oli peränpitäjänä. He edus vat Suomen eri maakun a ja säätyjä. Mantereella keisariparia oli vastaano a-
massa kymmenien kansallispukuisten nuorten naisten kunniakuja. Tämä tapahtuma oli ensimmäisiä tapahtumia, jossa kansallispukuja oli esillä näin paljon samanaikaises . Se lisäsi ihmisten mielenkiintoa kansallispukuja kohtaan. Vuosikymmeniä myöhemmin samainen elokuun viides nime in kansal-
Kuva: Ju a Jaakkola Kuva: Ju a Jaakkola 30 Tanhuvies 3/2015 Kansallispuvut Harvinaiset aarteet ihastu vat paikalle tulleita. Esille oli noste u pukujen ohella Oskar Nupposen alkuperäisakvarelleja SKY:n ensimmäiseen kansal-
Kuva: Ju a Jaakkola lispuvun päiväksi. SKY:n puvustolla on perinteises pide y jonkinlainen avoimien ovien tapahtuma kansallispuvun päivänä. Kaksi vuo a si en avoimissa järjeste in kansallispukukuvaukset, joihin kuka tahansa sai osallistua. Tänä vuonna teemaksi muodostui kansallispukujen historia. SKY:llä on hallussaan sekä joitakin alkuperäisten kansanpukujen osia e ä joitakin ensimmäisiä valmiste uja kansallispukuja vuosisadan vaihteesta. Tällä kertaa esille ote in vanhojen kansallispukujen osia. Pukuarkistosta löytyi mm. Tuusulan kansallispuku, joka lahjoite in puvustolle vuonna 1910 ja todennäköises samalta aikakaudelta peräisin olevat Asikkalan ja Säkylän puvut. Paikalle tulikin ihan mukavas ihmisiä. Ensimmäiset innokkaat soi vat ovikelloa jo 45 minuu a ennen avaamista. Ehkä tästä syystä avoimet ovet aloite inkin taha omalla kansallispukuun pukeutumisen näytöksellä. lispukujulkaisuun. Rii a Paavolainen tuli paikalle leh -ilmoituksen houku elemana mukanaan miehensä sukulaisen vanhat kansanpuvun osat. Hänellä oli hallussaan kirjailija ja kul uuripersoona Olavi Paavolaisen Mar a-serkulle kuuluneet äyrämöiskansanpuvun kirjailut, joita käyte in malleina Kivennavan naisen äyrämöispukua tarkiste aessa. Millimetrin mi aiset ris pistot rekoissa ja kauluksissa aiheu vat huokailua läsnäolijoissa. Ps. Kansallispukujen tuuletuspiknikeillä ja sosiaalisessa mediassa näkee kaikenlaista kansallispuvun käy öä.
Osia yhdistellään rohkeas arkivaatetukseen, ja vanhoista kankaista tehdään vaa eita ja asusteita. Ihmi‐
set ovat vihdoinkin innostuneet kaivamaan perintönä saamansa puvut kaapista ja esi elevät ihastuneina
kuvia itsestään perintöpuvuissa ja kirpputorilöydöissä. Kuvia katsellessaan alkaa kyseenalaistaa omaa
kansallispuvun käy öään. Minä nimi äin satun olemaan sitä lajia, joka pyrkii näy ämään auten selta
1700‐ja 1800‐luvun kansanihmiseltä kansallispuvussani. Pasteeraan mielelläni pukukokonaisuudessani
julkisella paikalla oli si en kansallispuvun päivä tai ei. Kokisin ehkä itseni vieraaksi farkuissa ja kansallis‐
puvun liivissä. Se ei ole minun ju uni. Mu a si enkin ihailen sitä tatuoitua ty öä, joka julkaisee itsestään
kuvia ihanissa kansallispuvun osista ja muista vaa eista kootuissa asukokonaisuuksissa. Ja sitä vanhem‐
paa rouvaa, jonka julkaisusta voi lukea suunna oman peri yyn, vähän ehkä nukkavieruun kansallispu‐
kuun sisältyvän tunnearvon. Meitä yhdistää kuitenkin rakkaus kansallispukuihin. Näinä suomalaisuudesta
ja monikul uurisuudesta keskustelevina aikoina toivonkin, e ei kansallispuvusta koskaan tulisi suvaitse‐
ma oman ja ahdasmielisen suomalaisuuden tunnusta, e ä sen voisi pukea päällensä kuka tahansa, joka
haluaa.
Tanhuvies 3/2015 31 Pakina: Pappi Varis Vastuutonta menoa Kansantanhu on hilpeä harrastus, suoranaista karkeloin a ajoi ain, mu a iloisen oman elämänsä tanhu elijan vastuun o aminen tekemisestään tuntuu välillä olevan lähes alakoulutasoa. Vastuun nyt jotenkin kuvi elisi olevan jokaiselle tanhuajalle peruskauraa sen ollessa ylieduste una perinteisissä tanhuissa, mu a todellisuus on toinen. Tanhutouhu on usein melko hol tonta, ja tanhuaja on kuin kultakala maljassaan: jokainen kierros piirissä myötäpäivään on aina yhtä uusi ja ihmeellinen. Ohjaaja aloi aa harjoitukset edellisellä kerralla opetetun, ei niinkään opitun, kertaamisella. Viikkotolkulla on harjoiteltu uuden tanhun vuoroja, vaan ei ota tar uakseen. Vastuu, karkelo, vastuu. Kumpi tuli ensin, karkelo vai vastuu? Ai, kenen vastuu? Ai, mikä tanssi? En minä enää muista mitään. En voi muistaa, kun en ollut viimeksi paikalla. Voidaanko mennä vuoro kerrallaan? Aina voidaan. Ohjaajan seli äessä vastuuta ja läpikäyn ä tanhuajat käyvät kyllä huolella läpi kaikenlaista: päivän poli ikkaa, ruokalistaa, Suomen tanhupolii sta lanne a ja jopa sitä nimenomaista läpikäyn ä, osa hiljaa mielessään, osa avoimes ääneen. Ai, mikä läpikäyn ? Voidaanko kuitenkin vielä läpikäydä läpikäyn ? Näy öpari näy ää läpikäynnin. Voisiko näy öpari näy ää vielä kerran? Näy öpari näy ää vielä kuudennen kerran. Kummalla jalalla lähtee? Ai, mikä vastuu? Ei varmas ainakaan minun vastuu. Varmaan pääparin tai ykköspojan. Tai yläpuolen tai alapuolen. Tai ohjaajan. Tuskin ainakaan minun. Mennään ensin varmuuden vuoksi laskun mukaan. Mennään musiikilla. Mennään laskun mukaan musiikilla. Voiko joku kuitenkin huutaa vuoroja? Voidaanko mennä vielä kerran? Rivit ovat kieroja ja muutenkin kuviot killissä. Katsokaa rivejä. Katsotaan. Kieroja ovat. Mistä ojenne32 Tanhuvies 3/2015 taan? Missä on yleisö? Missä on pääparit? Kummalla jalalla lähtee? Missä on kädet? Myötä- vai vastapäivään? Koska syödään? Kenen vastuu? Ai, mikä vastuu? Kun perustreeni ei näytä rii ävän, järjestetään ylimääräiset viikonloppuharjoitukset. Ai, mitkä harjoitukset? Pakollisetko? Minullekinko? Eikö riitä, e ä tulen keikalle? Huolima a täydellisen puu eellisesta läpikäynnistä keikka on vääjäämä ä edessä. Missä keikka? Koska pitää olla paikalla? Mikä puku? Mitä tanssitaan? Voitaisiinko käydä vielä vuorot läpi ennen keikkaa? Ai, mikä keikka? En minä pääsekään. Keikka menee, miten menee, mu a tanhuaja putoaa aina jaloilleen. Kansallispuku pei ää pahimman taha oman improvisaa on, ja makse u yleisö tapu aa tyytyväisenä karvaisia käsiään. Ilman vastuuta ei varmas olisi kansantanssia, mu a sil sen puute on lähes oireellista. Onneksi huolellisella läpikäynnillä voidaan paikata paljon. Ja karkelolla, sillä pääasiahan kuitenkin on, e ä kaikilla on hyvä fiilis. ? Lastennurkka Annuli Perheentupa
Etsi oikea kangas lkku Maija on opetellut kutomaan itselleen kansallispuvun hamekangasta. Mu a malliohjeen seuraaminen onkin yllä ävän vaikeaa. Vaa monta yritystä ja erehdystä, ennen kuin Maija onnistui tekemään raidat mallin mukaises oikein. Löydätkö virheellisten kangas lkkujen joukosta oikean? Tiedätkö vielä mitä kansallispukua Maija tekee itselleen? Vastaus sivulla 42. Mallikappale Maijan kutomat kankaat Tanhuvies 3/2015 33 Kansantanssia kirjallisuudessa Esko Kannusmäki
Kansantanssia kirjallisuudessa 17 Tahkon lause elähdy ää yhä: ”Jos jaksaa tanssia illasta aamuun, jaksaa hiihtää aamusta iltaan”. Pekka Aarnivala: 60 vuo a Pirkan hiihtoa ”Sinä et etenkään istu kotona vaan kiiruhdat tansseihin ja ennen kuin huomaatkaan, saat keskenmenon 105:nnellä rapulla tsaarin portaikossa. Rakkaani, vaimoni, enkelini, pidä huolta itsestäsi. Jos menetkin tanssiaisiin, katso e et tanssi muita kuin katrilleja.” Hannu Mäkelä: Pushkinin enkeli ”Kaivopuiston kauniissa Reginassa opin tanssimaan masurkkaa. Unkarilaisia tansseja olin joutunut tea erissa paljonkin harjoi elemaan, puolalainen masurkka oli jäänyt oppima a. Toivo Niskanen sen nyt minulle ope , ja minusta tuli masurkan ystävä.” Kuva: Wikimedia Commons ... Vasenta jalkaa alkoi pistellä. Sanoin veljeksille, e ä nyt tapahtui jotain merkillistä. Ja niin alkoi jatkuva särky. ”Jussin osa pis koetukselle sekä henkiset e ä fyysiset voimavarat. Ja hengitystekniikan oli pela ava. Esimerkiksi saunakohtauksessa, missä Jussi innostuu pistämään pikkuryssäksi, tulee tanssin jälkeen pitkä monologi. Jos hengitys ei toimi, yleisö ei kuule muuta kuin puuskutusta. En mennyt lääkäriin. Seitsemän veljestä oli pysyväs ohjelmistossa ja tuntui hankalalta pyytää keskey ämään näytännöt. Söin särkytable eja tuubei ain, jo a en tun si kipua ja näy elin melkoisessa helteessä. Pikkuryssän tanssiminen ei minulle esityskertojen loppuaikoina ollut niin riemukasta kuin miltä se ehkä katsomoon näy . Eräässä esityksessä hypähdellessäni tuntui kuin jotakin olisi selässä ratkennut. Eräänä aamuna heräsin niin kovaan tuskaan, e en päässyt enää ylös vuoteesta. Silloin Kirs -vaimoni ei enää antanut periksi, vaan soi serkulleen professori Järviselle: 34 Tanhuvies 3/2015 Kansantanssia kirjallisuudessa - Täällä on mies, jolla ei tee enää mitään, hän ei pääse edes sängystä ylös, mitäs minä sille teen? vel, ja yhtenä pyhänä, kun ei ketään muuta ollut kotona, Saima sillä kovas ope elikin tuota tanssia. - Passita oi s Punaiseen Ris in. F. E. Sillanpää: Kerron ja kuvailen/Voi anut puoli Voimakas tahto vie miehen vaikka leikkauspöydäl- le. Olihan sitä nyt tutkimuksiin mentävä, enää en - Tiedätkö, mikä on wieniläinen katrilli? Se menee uskaltanut luo aa särkylääkkeisiin. Röntgenkuvat näin. Vankityrmästä haetaan viisikymmentä miestä osoi vat selkärangan nikaman välilevyn työntyja kuljetetaan kuorma-auton lavalla teloituspaikalle. neen ulos, ja tämä aiheu tuon piinallisen kivun. Teloituspaikalla ne komennetaan riviin. Annetaan Kun si en näytäntökausi pää yi, menin kesällä saivaikkapa luku kahdeksan. Siis joka kahdeksas amraalaan. Selkäni leika in, ja se tuli täysin terveeksi.” mutaan, ja loput viedään takaisin tyrmään odo a Tauno Palo: Käsi sydämellä maan seuraavaa yötä. Mu a, mu a. Katrilli tulee siitä, e ä ennen kuin joka kahdeksas ammutaan vaihdetaan vankien paikka jonossa vaikkapa kuusi Kymmenvuo aana hän oli ollut piirissä, kun häntä kertaa. Ensin oli kolmas, si en viides, si en ensimtul in ”o amaan”. Hän muis vieläkin sen värssyn: mäinen ja niin edelleen. ”Apilan kukka se kaunis kukka, nelihaarallinen – poik´ oli tytölle illan huvi, mu a samas´ oli vaarallinen. ”Sen laulun sävel oli samalla saksanpolkan sä-
Rosa Liksom: Hy nro 6 Tanhuvies 3/2015 35 Kansantanssi Tietovakka 1
Osa 3 - Ohjelmiston laa minen Ohjelmiston valinta on tanhunope ajalle eniten ennakkovalmisteluja aiheu ava tehtävä.
Hänen on laadi ava vuosiohjelmisto, joka taas jakaantuu harjoituskerrat käsi äviksi pie‐
nemmiksi
kokonaisuuksiksi.
Tavallises syksyllä suunnitellaan vuoden ohjelmisto seuraavaan syksyyn kestävää harjoitus- ja esityskau a varten. Aina kanna aa tehdä suunnitelma, sillä se helpo aa ja selkey ää työskentelyä niin tanhunope ajan, pelimannin kuin ryhmänkin kannalta. Seuraavassa käsitellään asioita, jotka tanhunope ajan on muiste ava ohjelmiston suunni elussa. Yhdistyksen toimintaperiaa eet dikkaat tanhuesitykset ovat nykyään hyvin kysy yjä erilaisiin laisuuksiin. Tanhuryhmää saatetaan pyytää myös yleisön tanssi ajiksi ja leiki äjiksi erilaisiin illanistujaisiin, juhliin ja pikkujouluihin. Tanhuryhmän ase amat tavoi eet ja toivomuk‐
set Ryhmän yhdessä viihtymisen kannalta on merkitystä myös retkillä, tutustumiskäynneillä ja illanvietoilla. Useita vuosia tanhuharrastuksessa mukana olleet esi ävät ehdotuksia myös tanssiohjelmistosta. Ryhmän taholta tulee toivomuksia myös harjoitusajan ja harjoituksen keston suhteen. Tarvi avien lisäharjoituskertojen ja viikonloppuharjoitusten tai -kurssien ajan ja luonteen voi määritellä jo toimintakauden alussa. Yhdessä päätetään siitä ovatko nämä uuden ope amista vai vanhan hiomista varten. Ryhmän kanssa tavoi eista keskusteleminen au aa tanhunope ajaa ohjelmiston suunni elussa ja yhteisen tavoi een saavu amisessa. Tanhunope ajan tulee olla etoinen yhdistyksen tarkoituksesta ja toimintaperiaa eista, sillä ohjelmiston tulee toteu aa yhdistyksen tarkoitusta. Jos esimerkiksi on kysymyksessä perinnejärjestö, jonka tarkoituksena on kansantanssien, -laulujen, musiikin ja -pukujen käytön elvy äminen ja aidon perinteen säily äminen, poiketaan tästä vain sen verran kuin muiden tarkoitusten ja resurssien kannalta on väl ämätöntä. Poikkeamia voivat aiheu aa mm. esiintymis la, ryhmän taso ja ikä. Ikä‐ ja tasoryhmien mo iveista Yhdistyksen toimintasuunnitelma Ohjelmistosuunnitelmaa tehdessään on tanhunope ajan kysy ävä itseltään ja myös ryhmältä, Yhdistyksen toimintasuunnitelma saa aa ase aa miksi tanhuajat tulevat mukaan tanhuryhmien ja tanhutoiminnalle tavoi eita ja velvoi eita. Näitä järjestöjen toimintaan. Iästä ja harrastusvuosista voivat olla mm. illanvie ojen ja näytösten järjestäjohtuen mo ivit ovat hyvin erilaisia. Jäljempänä minen, ko - ja ulkomaisten esiintymismatkojen temainitut vaiku met esiintyvät kaikissa ikä- ja tasokeminen, esiintymisvierailut tai yleensä tanhuryhryhmissä, mu a tulevat korostunees esille seumän suori ama ohjelmapalvelu. Värikkäät ja vauhraavas . 36 Tanhuvies 3/2015 Kansantanssi Lapset tulevat usein vanhempiensa nimenomaisesta toivomuksesta ja tuomina, sillä vanhemmat haluavat lapselleen ns. hyvän harrastuksen. Lapset saa avat tulla myös hyvän ystävän mukana ja innostamina. us alkaa kiinnostaa. Itsensä kehi äminen tulee etualalle ja tanhutaitoa halutaan hioa. Ulkomaanmatkat ja kansainvälinen tanhuryhmien vaihtovierailutoiminta innostaa jatkamaan. Ryhmä vertailee tanssitaitoaan toisten ryhmien taitoon, ja menestyminen ko maisissa laisuuksissa ja näytöksissä Nuorille on yhdessäolo tärkeätä ja tällöin on tarve koetaan tärkeäksi. Juuri tällainen ryhmä vaa i tankuulua johonkin toveripiiriin, jengiin, mu a epävarhunope ajalta paljon työtä ja jatkuvaa itsensä kemuus omasta itsestään saa aa vaikeu aa kontak hi ämistä. en luomista. Tanssin ja piirileikin yhteydessä ja varjolla se saa aa käydä huomaama a. Myös perus- Lähdeaineistojen käy ö tanssitaidon saavu aminen on monille nuorille Tanhunope ajan tulee jatkuvas kehi ää itseään. tanhuryhmään tulon kimmokkeena. Usein tuntuu siltä, e ei siihen riitä aikaa koska täAikuistanssijat tulevat liikunnan ja itsensä kehi ä- män alan toiminta on pääasiassa harrastusluontoismisen vuoksi. He haluavat oppia uu a. Perustanssi- ta. Jatkuva tanhualan kursseille osallistuminen on taidon oppiminen koetaan tärkeäksi. Toisten sa- yksi parhaita kehityksen edistäjiä. Toisten ryhmien manhenkisten ihmisten tunteminen ja ystävien löy- esitysten ja näytösten seuraaminen sekä ohjaajien täminen näy elee myös merki ävää osaa. kanssa keskusteleminen ovat myös monipuolisia etolähteitä. Mikä si en saa eläkeikäiset pitkän päivätyön tehneinä vielä aloi amaan uuden harrastuksen tai in- Kaikki alan tutkimuksen ja kehityksen seuraaminen nokkaas kehi ämään aiemmin hanki ua taitoa? avartaa ja antaa virikkeitä. Yleises käytetään vain Suoritetun kyselyn perusteella ovat eläkeläistanssi- tanhuohjekirjoja, mu a muustakin perinnekirjallijat itse ilmoi aneet tärkeimmäksi vaiku meksi suudesta voi saada tausta etoja ja ajankuvauksia. liikunnan tarpeen. Seuraavaksi tärkeintä on heidän Ohjekirjan ohella on käyte ävä myös nuo kirjojaa mielestään toisten ihmisten tapaaminen sillä mo- ja tarkiste ava ennakolta pitävätkö ohjekirjan ja net ovat jääneet yksin. Ilon ja mielen virkistyksen nuo kirjan merkinnät yhtä. Jos eroavaisuuksia löysaaminen merkitsevät hyvin paljon. tyy, on hyvä yhdessä pelimannin kanssa tarkistaa ja korjata asia ennen opetus lanne a. Nykyään on Harrastusvuosien vaikutus mo iveihin myös saatavissa monenlaisia kansanlaulukirjoja, Aloi elevilla henkilöillä on perustanssitaidon oppi- joissa on runsaas piirileikkilaulujen toisintoja ja jopa leikkiselostuksia. minen tärkeintä. Vähän aikaa mukana ollut haluaa taas oppia yhä uusia tanhuja, vaikka tanssitaito ei vielä riitäkään niiden täydelliseen omaksumiseen. Perustanssitaidon myötä on mielenkiinto itse tanhuihin herännyt, ja ohjelmiston on pysty ävä vastaamaan siihen. Eri järjestöjen vuosiohjelmistot käyvät hyvin perusrungoksi ja ohjelmakokonaisuuksien pohjaksi. Lisäksi ne ovat helpos ja vähin kustannuksin jokaisen tanhunope ajan hanki avissa. Alan järjestöjen julkaisemat lehdet sisältävät paljon Pitemmän aikaa mukana olleille tulee yleensä vai- ajankuvauksia, nuo eja, tanssiselostuksiakin, henhe, jolloin herää mielenkiinto perinne etouteen. kilökuvauksia, ym. Vuosikertamaksut ovat alhaiset Tanhujen, musiikin ja kansallispukujen tausta eto- ja leh ä voivat lata järjestöön kuuluma omatkin. Tanhuvies 3/2015 37 Kansantanssi Ellei itse omista tanhualan kirjallisuu a, voi kääntyä paikkakunnan kirjaston puoleen, mistä sitä varmas löytyy. Harjoitustunnin ohjelmiston laa
minen ● Sovi hyvissä ajoin pelimannin kanssa ohjelmistosta: mitkä ovat soite avat kappaleet, ym. ● Hanki nuo t pelimannille ja tarvi aessa tanhun selostuskin; ellei pelimannia ole käyte ävissä valmista tai hanki äänite. ● Varaudu yllä äviin lanteisiin, niitä voivat olla mm. pelimannin äkillinen poisjääminen, sairastumiset tai muut esteet ryhmän jäsenten keskuudessa, jolloin tuleekin tavallista pienempi ryhmä tai vain ty öjä tai poikia. On hyvin yksilöllistä, laa iko ensin koko vuoden ohjelmiston ja jao elee sen harjoitustunneiksi vai Harjoitustunnin ohjelma päinvastoin. Aloi elevan ope ajan on helpompi Seuraava harjoitustunnin ohjelmarunko on ohjeellitehdä ensin tun suunnitelma ja siksi aloitamme nen ja tarkoite u varsinkin aloi elevan tanhunsiitä. ope ajan avuksi: Jälleen on lähde ävä liikkeelle ryhmästä. Millainen 
Tervehditään kaikkia. on ryhmä jota opetetaan? Ohjelmiston tulee olla sopiva juuri sille. On ajateltava tarkoin mikä on ryh- 
Alkuverry ely: kevy ä, lämmi ävää, renmän taito, ikä, sukupuolijakautuma ja kunto ja tou avaa ja veny ävää liikuntaa; erityises si en vasta ryhdy ävä ohjelman laa miseen. on kiinnite ävä huomiota kaulan seudun liHarjoitustun in valmistautuminen Jokaiseen harjoitustun in on valmistaudu ava huolellises . Mitä to uma omampi tanhunope aja on, sitä huolellisemmin hänen on valmistau
du ava. Tämä edesau aa harjoitustunnin onnistumista ja tuo mielihyvän tunteen niin ope ajalle kuin tanhuajillekin. Seuraavassa muutamia vii eitä: 
● Tee tun suunnitelma paperille. ● Harjoi ele itse, käy läpi joka kohta. haksiin, har oiden rentouteen, ylävartaloa kanna aviin lihaksiin, jalkalihasten veny elyyn ja vahvistamiseen. Katso, e ä kaikki ovat mukana alkuverry elyssä! Uuden tanssin askelikkojen ja itse tanssin ope aminen. Muutaman minuu n pituinen etoiskutauko, jolloin toiminta suunnataan johonkin muuhun kuin tanhuamiseen; kerrotaan esimerkiksi tulevista tapahtumista tai pidetään sanallinen oppituokio. ● Selvitä itsellesi vaikeat kohdat jo a osaat seli ää ja näy ää ne toisille. 
● Selvitä itsellesi tanssin luonne, tyyli ja taustaedot. Edellisillä kerroilla opi ujen tanssien kertausta ja hiomista 
On katso ava, e ä tanssit ovat vaihtelevia tempoltaan, vaikeusasteeltaan, kuvioiltaan ja kestoltaan. ● Aja ele myös pelimannia tanhuja valitessasi; hänestä on ikävysty ävää soi aa koko tun esimerkiksi samaa kahdeksaa tah a. 38 Tanhuvies 3/2015 Kansantanssi 
Päätetään harjoitustun rauhalliseen, hengitystä tasaavaan yhteistanssiin. sa. Tästä huolima a on vali ava erilaisia askelikkoja, ei pelkkää kävelyä, sillä ohjelmiston tulle tyydy ää niin heikko- kuin hyväkuntoisiakin. Katrillit ja 
Kiitetään kaikkia, myös pelimannia. vanhat tanssit ovat suosikkitansseja ,ja mukana Ei ole syytä kangistua tähän kaavaan, vaan kiin- saa aa olla joku, joka muistaa, miten hän on niitä ni ää erityistä huomiota ohjelman vaihtelevuu- nuoruudessaan tanssinut. Näin on ohjaajalla oiva laisuus kartu aa perinne etou aan. Eläkeikäisteen, e ei ryhmä jo tullessaan edä harjoitustunnin kulkua. Vaihtelua voivat tuoda kontak -, rytmi- ten kohdalla tulee myös antaa sijaa seurustelulle ja pitää levähdystaukoja. ja lauluharjoitukset. Harjoituksen jälkeen on sovi ava pelimannin kanssa seuraavan tunnin ohjelmistosta. Harjoitustunnin ohjelmisto ei aina toteudu ennakkosuunnitelman mukaises , joten ohjelmisto on kirja ava uudelleen sellaisena, kuin se toteutui. Näin tekemällä tanhunope aja etää, mitä hän on ryhmälle todella ope anut ja mikä osa opetussisällöstä on toteute u. Tästä on hänelle hyötyä myös tulevia tun - ja vuosiohjelmistoja suunnitellessaan. Vuosiohjelmiston suunni elu Vuosiohjelmisto kokoaa erilliset harjoituskerrat mielekkääksi kokonaisuudeksi. Vuosiohjelmistossa on ennakoitava kaikki erilliset tapahtumat, jotka yhdistys ase aa tanhutoiminnalle. Lisäksi sen tulee Iän aiheu amat erityispiirteet tunnin ohjelmassa vastata ryhmien jäsenten liikunnan, yhdessäolon ja Lapsille on vali ava vaihteleva ja runsas ohjelma, itsensä kehi ämisen tarpeita. sillä pitkäjänni eisyys puu uu. Ohjelmaa on vara ava niin paljon, e ei synny kuolleita taukoja Vuosiohjelmistossa tulee toiminta jakso aa välitavaan yhden asian lopu ua jatkuu seuraava väli ö- voi eisiin, ope amis-, hiomis- ja viimeistelyvaiheimäs . Tanhujen valintaan on kiinnite ävä erityistä siin. Paras lanne on se, e ä tanhunope aja ja pehuomiota, koska tanhumme ja piirileikkimme eivät limanni voivat yhdessä laa a ohjelmiston. Mitä perinteises ole lapsille tarkoite uja. On myös va- to uma omampia molemmat tai jompikumpi on, li ava muuta ohjelmistoa kuten rytmileikkejä, leik- sitä tärkeämpää on kiinteä yhteistyö suunni elukejä, loruja, lauluja, luovia leikkejä, improvisoin a vaiheessa. jne. Lasten kohdalla on ehdo omas ede ävä helposta vaikeaan ja tutusta tuntema omaan. Tiedossa olevista esiintymisistä ja laisuuksista on anne ava pelimannille ja ryhmälle päivämäärä eNuorille on vali ava vaihteleva ja runsas tanhuvali- dot mieluimmin monisteena, jo a jokainen saa ekoima, joka sisältää paljon erilaisia askelikkoja ja don samanlaisena. vakio-osia. Mielenkiinnon säilymisen kannalta voi Mahdollisuuksien mukaan on ope ajan ote ava o aa joskus mukaan, joka yli ää ryhmän taidot. huomioon myös ryhmän jäsenten toivomukset ohEläkeikäisille valitaan yksinkertaisia ja selkeitä liik- jelmistosta. Vuosiohjelmiston valintaan vaiku avia keitä verry elyyn. Tanssien on oltava vaihtuvatem- tekijöitä ovat myös ryhmän koko, ikärakenne, kunpoisia, mu a on varo ava liian rajuja tansseja kos- to ja taso, samoin harjoituskerrat ja käyte ävissä ka nivelet ja sydän ovat monas huonossa kunnos- oleva aika. Tanhuvies 3/2015 39 Kansantanssi Jakso elu Vuosiohjelmiston jakso elussa pätee sama sääntö kuin tun ohjelmistonkin kohdalla; kauden alkuun uuden ope elua, keskivaiheille kertaamista, loppuun hiomista ja viimeistelyä. Samalla on muiste ava työn ja levon vuoro elu. Jos edellisen vuoden ohjelmisto ja ohjelma ovat olleet hyvin iviitä, tulee seuraavien olla löysempiä. Tämä pätee silloin, kun kysymyksessä on useamman vuoden koossa ollut ryhmä. Välitavoi eiden sijoi aminen sopivin aikavälein tuo vaihtelua ja pitää ryhmän ak ivisena. Välitavoi eita voivat olla esimerkiksi taidot tanssi-illan järjestäminen oman tai jonkun muun ryhmän kanssa, taito ryhmän yksi äisesiintymiseen jne. Joka vuosi on oltava jokin suurempi päätavoite, joka vaihtelee. Päätavoi een on mieluummin sijoitu ava kauden loppupuolelle koska sen saavu amisen jälkeen tulee väkisinkin herpaantunut olo. Päätavoi eita voivat olla taidot ko - tai ulkomaisiin kansantanssijuhliin osallistumista varten, taito näytöksen tai perinnetapahtuman järjestämiseen, viikoi aisiin puistokonser eihin tai kilpailuihin osallistumiseen. Nuorille on vara ava mahdollisuus illanvie oihin oman tai toisen ryhmän kanssa. Eläkeikäisille rii ää suppeahko tanhuohjelmisto. Heitä kiinnostavat myös perinnetapahtumat ja vierailukäynnit. Aloi elevan ryhmän kanssa on lähde ävä liikkeelle aivan alkeista. Perusosien ja sanaston ope elun väliin on hyvä o aa helppoja tansseja, joissa nämä esiintyvät. Pidempään tanhunneet kaipaavat uu a “tuore a” ohjelmistoa. Heille voi varata tyyliltään ja vaikeudeltaan erilaisia tansseja. Vaihteleva päätavoite piristää ketä hyvänsä, samoin vuosi ain vaihteleva opetuksen tavoite. Tanhunope ajan on varaudu ava siihen, e ä hyväänkin suunnitelmaan tulee muutoksia, mu a ne on pysty ävä sopeu amaan siihen. Liisa Laaksonen sanoo Tanhuvakan tanhujen ope amista käsi elevän ar kkelin lopussa, e ä ope aminen on parhaimmillaan luovaa työtä. Alan ope aja pystyy näy äviin suorituksiin vain, jos hänellä on tarpeelliset edot tekniikasta, jota hän työssään tarvitsee. Toisaalta pelkkä tekniikka ei riiErityispiirteitä ikä‐ ja taitoryhmien vuosiohjelmis‐ tä. Ope ajan on oltava ehtymätön etsijä ja kokeilitoissa ja, joka juuri ohjelmiston suunni elussa käy ää hyväkseen rikkaan tanhuperinteemme ja monipuoLapsille on anne ava useita välitavoi eita lyhyin lisen kansanperinteemme suomia laajoja mahdolliaikavälein. suuksia. 40 Tanhuvies 3/2015 Kansantanssi Erja Askolin
NORDRING 2016 24.3.–28.3. Suomessa Inspiraa okurssi pohjoismaisille tanssiville, soi aville ja laulaville 18–25-vuo aille nuorille. te a, joissa 10 eri laulua) ja soi oa (pelimannit: nuo eja mukaan). On mahdollisuus myös lyhyes tutustu aa muut kurssilaiset oman maansa kädenJokaisesta maasta pääsee mukaan neljä tanssijaa ja töihin tai ruokakul uuriin. Näin kurssilaiset oppivat kaksi pelimannia, paitsi Suomesta yhteensä 12, sillä tuntemaan toisiaan ja toistensa kul uuria. suomenkieliset ja ruotsinkieliset saavat lähe ää omat edustajansa. Kurssi on Nordlek-liiton Lapsi- ja Yhdessäolo on tärkeää! Kun matkustat ko in, olet Nuorisoryhmän (BUFF) suunni elema ja toteu a- täynnä uu a inspiraa ota! ma. Jokainen osallistuja maksaa itse kulunsa. Nyt on siis Pohjoismailla on paljon enemmän yhteistä kul uu- aika tehdä avustushakemukset eri tahoille. Pienistä ria, mitä edes kuvi elisi. Nordringin tarkoituksena puroista syntyy joki! Kanna aa hakea avustuksia on pohjoismaisten nuorten tutustuminen toisiinsa esimerkiksi omalta seuralta, omalta valtakunnallitanssin, musiikin, perinteiden ja laulun keinoin. selta seuralta ja Svenska kulturfondenilta. Lisäksi ohjelmassa on yhdessäoloa, retkipäivä, hyvää ruokaa ja saunomista. Nuoret saavat myös pienen etopake n Nordlek-liiton ja sen eri työryhmien (kansantanssi, kansanmusiikki, lapset- ja nuoret) toiminnasta. Nordlek, Barnlek ja Nordring-kurssit vuoro elevat eri vuosina. Jokainen ”maa” tuo mukanaan ja ope aa muille tanssia (n. 1h), laulua (n. 20 lauluvihkoa tai monis-
Ennakkoilmoi autumiset Suomessa Kansantanssinuorten Lii o ry:n (KTNL) toimiston kau a: ktnl@kansantanssinuoret.fi Alustava ilmoi autuminen marraskuu 2015 mennessä. Lisäkysymykset erja.askolin@kansantanssinuoret.fi Hali hiljaa kaksin tai ryhmässä,
kotona tai treeneissä!
Tanhuvakan paritanssit on vihdoin julkaistu! Vanhojen suosikkien lisäksi levyllä ovat
uuden Tanhuvakan ennen julkaisemattomat
tanssit, kuten Knytnävspolska ja Lumparlandstravarin. Levy on suunniteltu ja toteutettu säestyskäyttöön.
Tanhuvies 3/2015 41 Kansantanssi Petri Görman
Ekso ikkaa ja spektaakkeleita Hollo ja Mar a -fes vaaleilla Hollo ja Mar a –fes vaali on Kansantanssin- ja - -Lahden kaupungintea erin Juhani-näy ämö on musiikin tapahtuma, joka järjestetään joka vuosi yksi Etelä-Suomen parhaimmista paikoista tanssilokakuussa. esityksille. Siksi olemme tehneet yhteistyötä heidän kanssaan menestyksekkääs pitkään. Fes vaaliorganisaa o seuraa tarkas kansanperinteen kansainvälisiä tuulia ja tuo niistä parhaimmat Fes vaalin tavoi eena on viedä ko maisen kansanka aukset fes vaaliareenoille Lahden kaupungin- tanssin ja -musiikin ilosanomaa eteenpäin Päijättea eriin, koulukonser eihin ympäri Päijät- Hämeen alueella sekä houkutella uusia kasvoja katHäme ä sekä kansainvälisiin iltoihin maakunnan somoihin rikkaan folkloremaailman pariin. seurojentaloille. Ko maisille kansantanssijoille Hol- Kansainvälinen meininki luo oman posi ivisen vilo ja Mar a –fes vaali tarjoaa mahdollisuuden esirityksen ja tunnelman koko tapahtuman ylle. tellä uusimat produk onsa. -Tuotamme Lahden kaupungintea erin kolmeen konser in suuren kansantanssispektaakkelin, johon osallistuu yli 100 suomalaista kansantanssijaa ja –muusikkoa. An Savilammen koreografia Itäkarjalalainen katrilli on ryhdikäs ja raikas kokonaisuus, joka tempaisee yleisön mukaan, fes vaalipäällikkö Aimo Hen nen luonneh i. Tanssijoille sekä muusikoille fes vaali on aina ollut innostava kokemus ja tätä sanomaa haluamme väli ää myös yleisölle tanssitaiteen keinoin. -Hollo ja Mar a - fes vaali on näyteikkuna kansainvälisen folkloreliikkeen nyky lan seuraamiseen. - kansainvälisyyskasvatustyössä on tärkeintä se, e ä tanssin, laulun ja musiikin keinoin tehdään yhEksoo sin vieras Hollo ja Mar a –fes vaaleille dessä maailmasta parempi paikka olla ja elää. saapuu Venäjän Kalmukiasta. Hollo ja Mar a -fes vaali 2015 tuo estradille aikuis-Buddhalaiseen kansanperinteeseen pohjautuva ten kansantanssiryhmät. Fes vaalille on kutsu u tanssi on luonteeltaan sulavaliikkeistä leijumista. viisi kansainvälistä tanssiryhmää. Fes vaalin avajaiskonser on 26.10. Lahden kaupungintea erin Tämän vuoden Hollo ja Mar a –fes vaali on luonJuhani-näy ämöllä. Viikon mi ainen fes vaali huiteeltaan eurooppaviri einen. Tanssitarjo mella pentuu Pyhäinpäivänä 31.10. klo 16 alkavassa pääon eduste una itävaltalaista, latvialaista, tsekkiläiskonser ssa, jossa fes vaalivieraat näy ävät partä ja unkarilaista kansanperinne ä pukuloistoihaimmat sekä hallituimmat koreografiansa. neen. Lasten nurkan vastaus: Mallin mukainen kangas lkku on oikeanpuoleisessa rivissä toinen ylhäältä. Maija tekee itselleen Keski-Suomen pukua. 42 Tanhuvies 3/2015 Kansallispukupörssi Minulla olisi myynnissä lähes käy ämätön Kuortaneen kansallispuku, jonka edesmennyt karjalainen äi ni on kutonut Vuorelman ohjeiden mukaan. Koko on 38-40. Sitä on todellakin käyte y vain kerran. Hintatoivomukseni on 600€. Puhelinnumeroni on 0503641562. Heli Jokela Myydään Räisälän puku (Vuorelma Oy) kaikkine osineen pitkällä hameella ja hopeakorulla. Koko 42. Käyte y 2 kertaa. Hintapyyntö 800 €. Tiedustelut Ulla Vo onen p. 0400392488 Tornio. Myydään vanha Tuuterin puku kunnoste avaksi tai soveltuvilta osin suoraan käy öön. Hopeakoru, hameen liiviosa kirjontoineen, paidan kirjonnat, essu ja säppäli käy ökelpoisia ja hyvässä kunnossa. Hameosa on lyhyt ja paita kellastunut. Puku on kokoa 38-40 ja sijaitsee Helsingissä. Edullises - arvioi itse! Tiedustelut: Helena Urpelainen 040-7505 618 Myydään kolme paria solkikenkiä. Oste u Vuorelman konkurssimyynnistä. Olleet mallipareina. Naisten mallit kokoa 35 ja 36. Kuvassa oikealla miesten malli, kokoa 39. Osta vaikka hyllyyn koristeeksi! Hinta 10 €/ pari. Tiedustelut: puvusto@kansantanssinyst.fi Tanhuvies 3/2015 43 Tapahtumakalenteri Lokakuu 10.10 Aleksin syyssoi o, Stoa, Helsinki 24.10. Lasten ja varhaisnuorten ohjaaminen ja ohjelmiston suunni elu. Taivallahden koulu, Eteläinen Hesperiankatu 38, Helsinki. 26.-31.10. Hollo ja Mar a fes vaali, Hollola. 30.10.-1.11. Suomenruotsalaisten kansantanssien kurssi, Finlands Svenska Folkdansring, Orivesi Marraskuu 14.11. Jagujalga junior- kurssi, Karjalainen Nuorisolii o, Nokia 15.11. Nuorten ja aikuisten ohjaaminen ja ohjelmiston suunni elu. Taivallahden koulu, Eteläinen Hesperiankatu 38, Helsinki. 15.11. Tanssitreffit 11-16 vuo aille, Folkdansringen, Haga Uf, Haagan urheilu e 5, Helsinki. 21.11. Marrastanssit, Hyvinkään järjestötalo, Munckinkatu 49, Hyvinkää 21.11. KTNL ja SKY vaalikokoukset ,Hyvinkää 28.11. Kansantanssi näy ämöllä: Dramaturgia ja koreografia. Taivallahden koulu, Eteläinen Hesperiankatu 38, Helsinki. 19. 11. Tanhuvies 4/2015 ilmestyy Joulukuu 27.-30.12. Oriveden kansanmusiikkikurssi, Suomen Kansanmusiikkilii o, Orivesi. 44 Tanhuvies 3/2015