docLoppuraportti 2015
download 
Report Transcription
Loppuraportti 2015
Loppuraportti 2015 Liikennebiokaasua energiatiloilta Hankkeen toteuttaja ProAgria Pohjois-Karjala ry Hankenumero 12519 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta ....................................................................................................................... 3 2. Loppuraportti ..................................................................................................................................... 3 2.1 Hankkeen tavoitteet...................................................................................................................... 3 2.2 Hankkeen keskeiset toimenpiteet ja toteutus .............................................................................. 4 2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen .................................................................................... 35 2.4 Aikataulu ja resurssit.................................................................................................................. 35 2.5 Organisaatio ja yhteistyökumppanit .......................................................................................... 36 2.6 Kustannukset ja rahoitus ........................................................................................................... 36 4. Tulokset ja esitykset jatkotoimenpiteiksi ..................................................................................... 40 Raportin laatijan yhteystiedot .......................................................................................................... 55 2 Loppuraportti 2014 Jul- 1. Yhteenveto hankkeesta Liikennebiokaasua energiatiloilta elinkeinojen kehittämishankkeella luodaan malli ja edellytykset energiamaatilalle, joka tuottaa ja käyttää monipuolisesti uusiutuvaa energiaa mukaan lukien liikennebiokaasu ja traktoribiokaasu, sekä malli ja edellytykset maatilojen/kuntien yhteiselle biokaasulaitokselle, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua. Lisäksi luodaan uutta pysyvää osaamista maatiloille, kuntiin, seudullisiin kehittämisyhtiöihin ja ProAgria Pohjois-Karjalaan, jotta energiamaatilamalli voisi yleistyä Pohjois-Karjalassa ja maatilat voisivat tulla osaksi kehitteillä olevaa Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkostoa. Hanke kohdistuu maatalousyrittäjiin ja kuntiin, jotka ovat kiinnostuneita uusiutuvan energian tuottamisesta maatiloilla, uusien teknologisten ratkaisujen tuottajiin ja maatiloilla tuotetun uusiutuvan energian käyttäjiin. Hanke on osa laajempaa liikennebiokaasun ja muiden liikenteen uusiutuvien energianlähteiden ja investointien hankekokonaisuutta. 2. Loppuraportti 2.1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteet olivat, että hankkeen toimenpiteiden luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan vähintään yksi maatilojen/kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua. vähintään yksi energiamaatila, joka tuottaa ja käyttää monipuolisesti uusiutuvaa energiaa ml. liikennebiokaasu ja traktoribiokaasu. uutta pysyvää osaamista maatiloille, kuntiin, seudullisiin kehittämisyhtiöihin ja ProAgriaan, jotta energiamaatilamalli voisi yleistyä Pohjois-Karjalassa. Hankkeen määrälliset tavoitteet: Tuettujen yhteistyötoimien lukumäärä: 5 Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden tilojen/yritysten lukumäärä: 5 3 Loppuraportti 2014 Jul- 2.2 Hankkeen keskeiset toimenpiteet ja toteutus Toimenpide 1 Aluksi muodostetaan hankkeen suojissa toimiva ryhmä, joka koostuu energiamaataloudesta kiinnostuneista maatilayrittäjistä koko maakunnan kattavasti, kuntien edustajista, teknologian tarjoajista ja hankkeiden työntekijöistä. Valmistelutyö on jo tehty kattohankkeessa järjestämällä Polvijärven kunnan kanssa 12.1.2011 seminaari Energiamaatilalta biokaasua ajoneuvoihin. Seminaarissa koottiin yhteistyöryhmä, johon ilmoittautui 10 maatilaa (6 Polvijärveltä, 2 Kontiolahdelta, 1 Lieksasta ja 1 Kiteeltä), 3 teknologiayritystä ja Polvijärven kunnan johtoryhmä. Ryhmälle perustettiin 15.2.2011 Energiamaatilat-sähköpostilista ja kotisivu Liikennebiokaasu.fi-sivustolle. Hankkeen aikana ryhmää laajennetaan. Vuosi 2012 Energiamaataloudesta kiinnostuneiden maatalousyrittäjien, kuntien edustajien ja teknologian tarjoajien ryhmää laajennettiin. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun vetämän Uusiutuvia liikenteeseen -hankkeen kanssa ideoitiin viiden päivän biokaasuvalmennuskurssi, jonka Uusiutuvia liikenteeseen -hanke toteutti 27.1.–28.2. välisellä ajalla. Kurssiin sisältyi Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa ideoitu ja yhdessä PKAMKin ja Pohjois-Karjalan Ammattiopiston kanssa toteutettu auton konversio- ja tankkausnäytös. Kurssin osallistujia tuli mukaan yhteistyöryhmään. Myöhemmin keväällä ryhmä laajeni lisää. Hankkeeseen liittyi kevätkaudella kahdeksan maatilaa, kolme teknologiayritystä (Valtra Oy, Doranova Oy, Metaenergia Oy), yksi ympäristöliiketoiminnan yritys (Envitecpolis Oy) ja yksi yhdistys (Suomen Biokaasuyhdistys ry). Joensuun seudun kunnat ja Keski-Karjala ovat hankkeessa mukana. Loppuvuodesta aloitettiin yhteistyö Pikes Oy:n ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun bioenergiahankkeen (Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta -hanke eli PKBEV) kanssa. Alkuvuodelle 2013 suunniteltiin Lieksassa toteutettava biokaasuvalmennuskurssi. Lisäksi sovittiin yhteistyöstä Liikennebiokaasu ja Suomi 2013 -konferenssin yhteydessä. PKBEVin kautta hankkeella on yhteys Pielisen Karjalan maatalousyrittäjiin. Vuoden lopulla päätettiin perustaa Pohjois-Karjalan biokaasun kehittämistyöryhmä ideoimaan ja viemään eteenpäin ratkaisuja biokaasuinvestointeja jarruttavien ongelmiin. 4 Loppuraportti 2014 Jul- Vuosi 2013 Pohjois-Karjalan biokaasun kehittämistyöryhmään kutsuttiin edustajia Joensuun seudun maaseutupalveluista, MTK Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, PIKESistä, Karelia-ammattikorkeakoulusta, ProAgria Pohjois-Karjalasta sekä maatiloilta. Ensimmäinen kokoontuminen pidettiin 18.1.2013. Siinä käytiin läpi maakunnan tavoitteet liittyen maatilojen biokaasulaitoksiin, hankkeen tavoitteet, ratkaistava rahoituksellinen ongelma, tähän mennessä tehdyt toimenpiteet sekä työryhmän tavoitteet. Päätettiin, että ryhmä keskittyy toistaiseksi maatilojen biokaasulaitosten pilottihankkeiden ongelmien ratkaisemiseen. Ryhmän kokoonpanoa päätettiin laajentaa kutsumalla mukaan Joensuun seudun Leader -yhdistyksen edustaja. Vuoden alkupuoliskolla hankkeeseen liittyi kaksi maatilaa lisää sekä kaksi elintarvikeyritystä ja Biokymppi Oy. Pohjois-Karjalan biokaasun kehittämistyöryhmä kokoontui lokakuussa. Ryhmä seurasi MMM:lle hankkeessa laaditun ja lähetetyn, tulevaa maaseutuohjelmaa koskevan lausunnon mahdollista vaikutusta. Maaseutuohjelman toinen luonnos tuli nähtäville loppuvuodesta. Työ oli tuottanut tulosta: ehdotettuja asioita sisältyi toiseen luonnokseen, kuten 50–60 % investointituki maatilojen bioenergialaitoksille ja mädätysjäännöksen ainakin osittainen huomioiminen ympäristötuen piiriin. Ryhmässä ideoitiin hankkeelle toimenpiteeksi biokaasunavetan mallin suunnittelu. Mallin tarkoituksena on esittää, miten biokaasulaitos voidaan integroida uuteen navettaan mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaasti. Karelia-ammattikoulun ja ProAgria Pohjois-Karjalan yhteistyönä alettiin hahmotella tarpeita hankkeen jatkotoimenpiteille, joiden suunnittelua päätettiin jatkaa kehittämistyöryhmässä alkuvuodesta. Vuosi 2014 Kehittämisryhmä kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Kehittämisryhmässä ovat olleet mukana Vilho Pasanen MTK, Eero Parviainen ProAgria Pohjois-Karjala ry, Ville Kuittinen Karelia amk, Urpo Hassinen Pohjois-Karjalan Metsäkeskus, Soile Tervakangas ProAgria Pohjois-Karjala, Pertti Iivanainen Liperin kunta, Teuvo Hirvonen Joensuun kaupunki, Teuvo Mutanen Outokummun ja Polvijärven maaseutupalvelut, Anu Laakkonen ProAgria Pohjois-Karjala ja Heidi Tanskanen Pikes. Käsiteltäviä ja edistettäviä asioita olivat mm biokaasukeskusmallin kehittely Ruotsista saatujen kokemusten pohjalta, ja edellä mainitun mallin työstäminen ideahaun kautta hankkeeksi. Kehittämisryhmä on suunnitellut myös opintomatkoja ja ideoinut jatkohankkeita biokaasun edistämiseksi. 5 Loppuraportti 2014 Jul- Uusiutuvan energian tuotannon tiimoilta hanke järjesti vuonna 2014 työpajapäivät (12.8.2014 Valtimolla ja 28.10.2014 Nurmeksessa), joissa käsiteltiin työpajamenetelmällä biokaasutuotannon kehittämistä Pohjois-Karjalassa. Nurmeksen työpajassa Tiina Polo esitteli osuuskuntamallia biokaasun tuotannon, jalostamisen ja jakelun järjestämiseksi Pohjois-Karjalaan. Työpajoissa samoin kuin kehittämisryhmän kokouksissakin keskeisiksi asioiksi ovat nousseet seuraavat asiat: - Investointien rahoittaminen (investointituet edelleen alhaiset) - Tiedottaminen bioenergia asioissa on erityisen tärkeää. Biokaasussa erityisesti tavalliset autoilijat, mutta myös ammattiautoilijat ja esimerkiksi kuntien päättäjät tarvitsevat oikeaa tietoa alasta ja sen tuomista hyödyistä. Tiedottamisen lähtökohtana tulee olla todellisia malleja ja mallilaskelmia biokaasun tuotannosta, jalostuksesta ja biokaasun hyödyntämisestä. - Tilakohtaista tai pienryhmissä tapahtuvaa selvitystyötä, työpajoja ja yhteishankkeita tulee jatkaa, niin että maatilamittakaavan laitoksia syntyy - Valtakunnallinen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka puuttuu, samoin kuntatasolla tarvittaisiin biokaasun puolestapuhujia. - Demonstraatiokohteita tarvitaan. Valtimon TYÖPAJAN TUOTOKSET 12.8.2014: Tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja aikataulut vuosille 2014–2020 Ryhmä 1 Tavoite Toimenpide Vastuu Aikataulu Hankkeet ja yrittäjät Heti 2014–2015 Kannatta- Isojen asiakkaiden Kokemuksista tiedottaminen, vuus saaminen; Itella, asiakkuussopimusten tekeminen Asiakkuuk- kunnat, kuljetus- isojen toimijoiden kanssa sien edistä- yritykset, jäteyri- minen tykset, bussit, taksit, metsäkoneet, koulukyydit jne. käyttämään liikennebiokaasua 1 jakeluasema jo- Osuuskunnan perustaminen, Hankkeet, toimiva kaiselle seutukun- Tuottaja, jalostus, jakeluketjun biokaasuntuottaja nalle, biokaasun rakentaminen osuuskunnan (Bio 10), yhteistyö- puhdistuslaitos avulla, investoinnin käynnistä- kumppanit, perustet- Pohjois-Karjalaan minen (puhdistamo ja jakeluase- tava osuuskunta mat) 6 Loppuraportti 2014 Jul- Uusien innovaati- EIP ryhmän muodostaminen, oiden tuottaminen olemassa olevien palasten ko- Hankkeet 2014 syksy 2014–2015 koaminen tuotannon ja jalostuksen käynnistämiseksi Osuuskunnan pe- Selvitystyön jatkaminen ja mal- Hankkeet, sidosryh- rustaminen lin syventäminen, opin hakemi- mät, asiantuntijat nen ulkomailta, kohderyhmien kontaktoiminen Ryhmä 2 Tavoite Toimenpiteet Vastuu Aikataulu Bio- Kuntapäättäjien Bioenergian/biotalouden päät- Karelia Amk, kunnat, 1-2kertaa vuodessa kaasu/bio- tiedon lisääminen täjäakatemioiden järjestäminen maakuntaliitto, Ely, v. 2015 alkaen kunta- tai seutukunnittain hankkeet ja muut energia osaaminen kiinnostuneet Demoinvestoinnit 3 olemassa olevaa tilaa (Val- maatilayritykset, maatiloilla timo, Lieksa, Joensuu)rakenne- neuvonta, koulutus, taan demokohteet (EIP), jolloin Ely, kunnat, perustet- voidaan hyödyntää korkeampaa tava osuuskunta 2014–2015 investointitukea. Kaasu toimitetaan Pohjois-Karjalaan rakennettavalle biokaasun puhdistuslaitokselle ja osin hyödynnetään tiloilla Suunnitellaan ja Suunnittelu, opiskelijahankinta, Valtimon Amo, Pikes, 2014–2015 toteutetaan met- toteutus Karelia AMK Kuluttajaneuvonta Järjestetään ”avoimien ovien ”ti- Hanketoimijat 2014–2020 ja julkinen tiedot- laisuuksia kohteisiin, hanketie- taminen dotusta järjestetään ml. some Toteutetaan yritys- tehdään laskelmia, liiketoiminta- Metsäkeskus, 2015–2020 neuvontaa suunnitelmia, tutustutaan de- ProAgria, seudulliset mokohteisiin sidosryhmät säenergian tuottamiskoulutus 7 Loppuraportti 2014 Jul- Ryhmä 3 Tavoite Toimenpiteet Vastuu Aikataulu Biokaasun tuotanto Selvitetään olemassa Rakennetaan toimintamalli, hanke, yrittäjät, 2015–2017 ja jalostus olevista lähteistä ja suunnitellaan investointi, hae- yhteistyökumppa- tiedoista koti- ja ul- taan rahoitus investoinnille, ra- nit komailta vaihtoeh- kennetaan puhdistus- ja jakelu- Gasum dot, joiden avulla asemat luodaan voidaan PKarjalaan rakentaa a) osuuskunta b)biokaasun puhdistuslaitos c) raakakaasun siirtomenetelmä jalostukseen ja jakeluun Markkinointikohtei- Kartoitetaan kaikki julkisyhteisöt den selvittäminen ja yritykset ja sitoutetaan heidät Hanke 2015 2015–2020 käyttämään liikennebiokaasua. Tehdään kuluttajatutkimus otantana potentiaalisista yksityiskäyttäjistä seutukunnittain Yritysedellytysten Seutukunnittain haetaan uusia maatilayrittäjät, selvittäminen mm. kohteita, joille tehdään selvityk- muut yritykset, op- rahoitus, kannatta- set, yritysten uusien innovaati- pilaitokset, hanke vuus, innovaatiot. oiden edistäminen EIP työkalun ja muut sidosryh- Hakeudutaan EIP ryh- avulla. mät mäksi 8 Loppuraportti 2014 Jul- Ryhmä 4 Tavoite Toimenpiteet Vastuu Aikataulu Vaikuttaminen lain- Valtakunnallisen, pit- Tiedottaminen poliitikoille ja Kaikki kehittämis- Jatkuvaa säädäntöön ja poli- käjänteisen energia- päättäjille sekä toimintaryh- ja koulutusorgani- tiikkaan politiikan ja tukitoi- mille, jotka vievät asiaa eteen- saatiot, yhteistyö- mien turvaaminen päin ja toimintaryhmät Asennemuutoksen Tuodaan esille onnistuneita esi- Hanke, neuvonta-, aikaansaaminen bio- merkkejä, tiedottaminen koulutus- ja kehit- energiaa enemmän Jatkuvaa tämisorganisaatiot suosivaksi Vaalitilanteen hyö- Kysymykset vaalitenteissä ja eri- dyntäminen ja polii- laisissa tilaisuuksissa Kaikki Ennen vaaleja tikkojen asenteisiin vaikuttaminen Paikallispolitiikkaan Tiedotetaan kuntien hallintoa, vaikuttaminen virkamiehiä ja sitoutetaan asiak- Hanke 2015–2016 Alan toimijat 2014–2015 kaiksi. Objektiiviset tilannekatsaukset ja keskustelut. Yrittäjäjärjestön tilaisuuksissa asioiden esille tuominen Medianäkyvyyden li- Alan tekijät pyrkivät tuomaan sääminen esille ongelmakohtia ja hyviä käytäntöjä. Lehdet, radio, netti, some, FB ym. Mikäli Pohjois-Karjalassa halutaan rakentaa toimiva biokaasuketju, tarvitaan investointien rahoittamiseksi sekä julkista- että yrityksistä ja yksityisiltä henkilöiltä tulevaa tukea. Saattaa olla, että ketjun luomiseksi on perustettava joko osakeyhtiö tai osuuskunta, jossa jäseninä olisivat sekä biokaasuketjun toimijat että yksityiset- ja yritysautoilijat sekä kunnat. 28.10.2014 Nurmeksessa pidetyssä työpajassa päädyttiin seuraavanlaisiin toimenpiteisiin: 1. Tavoitteet selkeät seuraavalle ohjelmakaudelle - luodaan asiakkuudet liikennebiokaasulle - rakennetaan tarvittavat jalostuspaikat a´2 milj. euroa - rakennetaan maakuntaan tankkauspisteet 2 kpl a´0,5 milj. euroa - perustetaan maakuntaan laajapohjainen tuottaja-kuluttajaosuuskunta 9 Loppuraportti 2014 Jul- 2. Kehittämishankkeiden rahoitustuki: - hyödynnetään yleishyödyllisen investointihankkeen tuki (ei saa kilpailla olemassa olevien yritysten kanssa) - perustetaan EIP-ryhmä toiminnan kehittämiseen: näissä mukana tutkimus tiiviisti yrityselämän kanssa, maakunnallisessa ryhmässä ei tarvitse olla muita EU-maita investointituki: 35 % -> 55 % EIP-demonstraatioinvestoinnissa - Tekes:n rahoitusmahdollisuudet - kehittämishankkeissa toimenpiteet: tiedotus, koulutus ja yhteistyö - eri hankkeiden ja rahastojen yhteistyö toivottavaa: kehittämishanke+ investointihanke Biotalouden koordinointihanke onko tarpeen? - SYKE-hankesuunnitelma/Tekes:n EAKR-rahaston kautta valmistelussa/Biokaasun tuotannon ja käytön optimointi kestävän biotalouden edistämiseksi 3. Innovaatio-näkökulmia tuleviin hankkeisiin - ”Biotalouden piilevät mahdollisuudet”-hanke? - yhteistyörakenteiden vahvistaminen ja vuorovaikutus koko maakunnan kesken - kustannustehokas ketju: raaka-aine -> kaasuntuotanto -> jalostus - > jakelu - paikalliset metalliyritykset mukaan laitekehitykseen - luomu-näkökulma innovaatioksi: rikkakasvien tuhoutuminen biokaasutuksessa, suljetun kierron systeemi - pienet maatilayksiköt - uudet raaka-ainelähteet biokaasun tuotannossa: aurinko, tuuli, järviruoko… - keskitetty ja hajautettu järjestelmä yhdessä - innovatiivisen teknologian tuntemus ja benchmarkkaus (”ei-insinööri mielellään”) 4. Biokaasun tuotannosta ja jalostuksesta pohdintoja - esim. Parikkalassa o maatilakytkentäinen separointi o siirrettävä kuivamädätys-yksikkö o separoitu neste levitetään nurmille - Ison biokaasun tuotantoketjun ohella muitakin vaihtoehtoja: satelliitti-maatilojen yhteistyö ja siirrettävä puhdistuslaitos + jalostusasema ->missä märkävarastointi, märkäpaineistus? - mobiili puhdistusasema, puhdistus-paineistus -> siirto asemalle - kiertävä auto, joka puhdistaa, paineistaa ja jossa kontit kuljetukseen - olisiko parempi separoida liete tilalla ja viedä asemalle jatkokäsittelyyn? - 1000 m3 biokaasua (vastaa n. 600 litraa dieseliä), onko tiloilla varastoja? - 20 – 30 m3 kaasua/1000 m3 lantaa - vastaavuus: 1,5 m3 biokaasua = 1 l diesel - iso ostaja oltava mukana varmistamassa toiminnan jatkuvuutta -> Gasum oltava mukana kuviossa - kaupunkibussi -> kalliimpi auto; raskas kalusto, jossa pullokalusto alustassa, nostaa jälleenmyyntihintaa biokaasun jalostuksen ja jakelun 1. vaihe Joensuun seudulle ja 2. vaihe Kiteelle 10 Loppuraportti 2014 Jul- 5. Osuuskunnan perustaminen - perustettava osuuskunta: kaasun jalostus + kaksi tankkausasemaa (Joensuu, Kitee) > 2 miljoonaa euroa; 200 autoa tarvitaan/asema - Esim. Biokymppi kokosi 100 000 euroa pääomia 500 euron osakkuuksilla Asiakkuuksien hankinnassa ja biokaasuautojen eduista tulisi olla konkreettisia esimerkkilaskelmia. Esimerkiksi Trafin tilastojen (10.10.2014) mukaan voidaan laskea esimerkiksi Kiteen autokannan perusteella biokaasun hyödyt CO2 päästöjen suhteen samoin kuin polttoaineen hinnan suhteen: Kiteellä on tilaston mukaan 5024 bensiini autoa. Jos 20 % näistä autoista korvattaisiin biokaasuautoilla, pystyttäisiin vähentämään keskimäärin 188 2500 litraa bensiinin käyttöä (1004 autoa, 25 000km/v, keskikulutus 7,5 litraa/100 km). Säästö polttoainekuluissa autoa kohti, kun huomioidaan lisäksi biokaasuun kohdistuva vero, olisi keskimäärin 1370 €/auto/v. Vastaavasti CO2 päästöissä bensiiniauton keskimääräinen päästö olisi 4100kg/v/auto ja biokaasuautossa 123kg/v/auto. Jos vielä lisäksi laskettaisiin muut taloudelliset ja ympäristövaikutukset, niin biokaasuautoiluun siirtymisellä olisi merkittävät vaikutukset työllisyyteen, ravinteiden kierrättämiseen, ympäristön viihtyisyyteen ja aluetalouteen. Toimenpide 2 Esimerkkimaatilalle tai -maatiloille laaditaan energiamaatalouden kehittämissuunnitelma ja siten luodaan edellytykset uusiutuvan energian tuottamiseen maatiloilla. Perinteisen puuenergian lisäksi energiamaatilalla suunnitellaan tuotettavan uusiutuvaa energiaa monipuolisesti, kuten maatilan ja maaseudun orgaanisista hyötyjätteistä biokaasua ja biokaasusta liikennebiokaasua, aurinkoenergiaa, tuulienergiaa ja mahdollisesti myös muita energiamuotoja. Erityinen paino hankkeessa on biokaasun saamisessa traktoreiden ja muiden työkoneiden sekä maaseudun autoliikenteen polttoaineeksi, jolloin energiamaatilat olisivat tulevaisuudessa osa Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkostoa. Vuosi 2012 Kevätkauden aikana tehtiin kolmelle erilaiselle joensuulaiselle esimerkkimaatilalle alustavat selvitykset liikennebiokaasun tuotantoedellytyksistä ja kannattavuudesta. Laskelmat tuotti Toni Taavitsainen/Envitecpolis Oy. Laskelmat perustuivat oletukseen, että kaikilla tiloilla kaikki kaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi. Kahdella tilalla olisi oman käytön lisäksi pieni ulkopuolinen liikennebiokaasun loppukäyttäjien sopimusasiakaskunta. Yhdellä tilalla lähtökohtana oli, että tila tuottaisi liikennebiokaasun mahdolliselle jakelijalle myytäväksi. Tässä alustavassa selvitysvaiheessa laskettiin kunkin tilan tuottaman energiaraaka-aineen määrä (lanta ja nurmi), biokaasutuotannon, jalostuksen ja jakelun energiankulutus ja investointi- ja ylläpitokustannukset sekä arvioitiin investointitukien vaikutus kannattavuuteen. Lisäksi tehtiin arvioaikataulu investointiprosessin eteenpäin viennille kunkin tilan 11 Loppuraportti 2014 Jul- tapauksessa. Aikatauluun sisällytettiin esiselvityksen jälkeen yritysryhmäprojektin valmistelu, yritysryhmäprojektin toteutus, ympäristölupa- ja rakennuslupahakemusten laadinta, laitetoimittajien/laitoksen osien kilpailutus ja toteutus. Esiselvitystyö aloitettiin myös neljännelle, polvijärveläiselle tilalle, jossa kyseeseen tulisi kuivamädätys. Laskelmien laatiminen jätettiin syyskaudelle, jolloin selvityksessä mukana olevan teknologiayrityksen pilotointikokeiden tulokset valmistuvat. Kolmessa ensimmäisessä esiselvitystyössä laskettiin myös, minkä verran investointitukea pitäisi olla, että kannattavuusraja saavutettaisiin. Tulokseksi saatiin, että investointituen tason pitäisi olla vähintään 50 %. Tämä ei ole mahdollista nykyisten investointitukisääntöjen puitteissa. Maakunnallisena tavoitteena on käynnistää 20–40 maatilan biokaasulaitosta vuoteen 2020 mennessä, joten ongelma vaatii ratkaisua. Ongelman ratkaisumahdollisuuksista pidettiin palaveri Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa 25.6. ELY-keskuksen ei ole mahdollista poiketa maksimituen määrästä, joten tarvitaan muita ratkaisuja. Palaverissa hahmoteltiin kolme vaihetta: 1) mahdollisuus käyttää Tekes-rahoitusta pilotointiin teknologiayritykselle, jonka avulla saataisiin ensimmäiset investoinnit käyntiin, 2) vaikuttaminen poliittisesti valtioneuvoston asetuksen määräaikaiseksi muuttamiseksi siten, että se mahdollistaisi korotetun tuki-intensiteetin esimerkiksi yhden vuoden ajalle, jolloin esiselvityksin varustautuneet tilat voisivat päästä heti tuen piiriin, 3) toiminnan muuttuminen valtavirraksi, jolloin pärjätään normaaleilla tuilla. Vaiheen 1 mahdollisuus käytännössä selvitettiin tämän jälkeen hankkeessa mukana olevan teknologiayrityksen kanssa. Teknologiayrityksen oma investointi pilotointilaitteisiin tiloille tuntui hankalalta, joten päätettiin valmistella malli, jossa osan pilotointiprojektista voisi rahoittaa hankevaroilla. Maatilan investointi jäisi näin merkittävästi pienemmäksi. Mallin valmistelu jätettiin kesälomakauden alkaessa syyskaudella toteutettavaksi, samoin kuin vaiheen 2 eteenpäin vienti. Polvijärven kunnan kanssa alettiin tehdä alustavaa selvitystä liikennebiokaasua ja lämpöenergiaa kuntaan keskitetysti tuottavasta biokaasulaitoksesta, jossa raaka-aineen tuottajina ja mädätysjäännöksen vastaanottajina olisi joukko maatiloja. Työ aloitettiin aivoriihellä, jossa mukana olivat kunnan edustajat, maatilojen edustaja, hankkeessa mukana olevan Doranova Oy:n konsultti ja hankevastaava. Aivoriihen perusteella muodostettiin alustava idea, jonka mukaan laadittiin alustavat laskelmat. Ideaa tarkennettiin alustavien laskelmien perusteella ja laskelmien päivitys jäi syyskaudelle. Polvijärveläiselle maatilalle tehtiin esiselvitystyö pohjautuen hankkeessa mukana olevan teknologiayrityksen laitteistoihin. Esiselvitys osoitti, että kyseisessä tapauksessa taloudellisia edellytyksiä hahmotellulle toiminnalle ei ollut. Laskelmat auttoivat kuitenkin tilan tulevien energiaratkaisujen valinnassa, joten tehdystä selvityksestä oli siten hyötyä tilalle. Polvijärven kunnalle tehtävää esiselvitystyötä jatkettiin laskelmien päivityksellä. 12 Loppuraportti 2014 Jul- Uusia esiselvityksiä ei syksyn aikana aloitettu, vaan ohjausryhmän linjauksen mukaisesti aloitettiin vaikuttamistyö taloudellisen kannattavuuden ongelmien ratkaisemiksi. Vuosi 2013 Vuoden alkupuoliskolla tehtiin alustava esiselvitystyö kontiolahtelaiselle maatilalle. Selvitys osoitti, että toteutukseen ei kyseisellä tilalla kannata ryhtyä, mutta asia jätettiin hautumaan ja odottamaan mahdollista toimintaympäristön muutosta. Polvijärvellä aloitettiin biokaasulaitoksen toteuttamista edellyttävä selvitystyö toisella maatilalla. Maatilayrittäjä ei kevään aikana ilmaissut halukkuutta jatkaa selvityksessä eteenpäin. Joensuulaisella maatilalla jatkettiin viimevuotisen esiselvitystyön jälkeen eteenpäin ja alettiin valmistella toteuttamissuunnitelmaa. Tila oli mukana kolmelle tilalle kaavaillussa yritysryhmähankesuunnitelmassa, josta tehtiin Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle luonnosversio. Yritysryhmähanketta ei kuitenkaan viety eteenpäin huolimatta rahoittajan myönteisestä suhtautumisesta, vaan päätettiin jatkaa yksistään tämän tilan kanssa. Hankkeessa päätettiin priorisoida tämä kohde. Syksyn aikana jatkettiin työskentelyä joensuulaisen maatilan kanssa. Konsultointiyhteistyötä jatkettiin Envitecpolisin kanssa. Tilakäynnille otettiin mukaan asiantuntijaksi ja vertaistueksi Markus Moilanen Suomussalmelta, jonka maatilan biokaasulaitoksella hanke ja tilan omistaja vierailivat kevättalvella. Seuraaviksi jatkotoimenpiteiksi sovittiin investointihakemusta varten tarvittavien suunnitelmien, piirustusten ja laskelmien laadinta. Investointia suunniteltaessa oletetaan, että investointitukitaso nousee tulevalla ohjelmakaudella. Syksyn aikana tehtiin myös yritysryhmähankeaihio investoinnista pienimuotoiseen biokaasun jalostukseen. Toimijat eivät toistaiseksi voineet viedä sitä eteenpäin. Vuosi 2014 Vuoden alkupuoliskolla ei tehty varsinaisia tilakohtaisia selvityksiä. Joensuulaisen tilan biokaasuhanke jäi ”lepäämään” toisaalta odoteltaessa uusia investointituen ehtoja (Manner Suomen maaseutuohjelma) ja toisaalta tilan omista syistä. MTT:n kehittämä biokaasulaskuri valmistui kevään 2014 aikana. Biokaasulaskurin avulla tehtiin muutamia mallilaskelmia ja kaksi laskelmaa oikeisiin kohteisiin. Biokaasulaskurin lopullinen käyttöönottaminen tapahtunee sitten, kun siihen liittyy kunnollinen ohjeistus. Marras-joulukuussa tehtiin ja käynnistettiin viisi selvitystä, joissa kahdessa selvitettiin uusiutuvan energian käytön mahdollisuudet ja vaihtoehdot yrityksessä. Kolmessa muussa selvityksessä tehtiin/on työn alla mallilaskelmat maatilamittakaavan mädätyslaitokseen sekä kuiva- että märkämädätysmenetelmillä. Selvityksiä tekivät Nivaco Oy/Jussi Aellig, Envitecpolis/Toni Taavitsainen. Kaikki 13 Loppuraportti 2014 Jul- tilakohtaiset selvitykset ovat näyttäneet, että biokaasunlaitoksen rakentaminen on vaikeaa saada kannattavaksi. Kuivamädätysjärjestelmää pystytään kuitenkin rakentamaan ja käyttämään jopa 30–40 % edullisemmin, joten saattaa olla, että kuivamädätys tulee yleistymään. Hankkeen jatkoajalla tehtyjen kuivamädätys selvitysten perusteella (budjettitarjoukset muutamilta valmistajilta) voidaan kuitenkin sanoa, että kuivamädätyslaitteet ovat vielä liian kalliita maatilamittakaavan laitoksille. Pelkän sähkön ja lämmön tuottaminen omaan käyttöön ei niin ikään riitä kannattavaan tuotantoon, vaan tarvitaan lisäksi liikennepolttoaineen jalostusmahdollisuus tai Oulun energian tyyppinen Farmivirtajärjestelmä, jossa pientuottaja saa kohtuullisen hinnan tuottamastaan sähköstä (myös maatilamittakaavan laitokset). Jatkossa tilakohtaisissa selvityksissä tulisi kartoittaa laajemmin myös muut uusiutuvan energian tuotantomahdollisuudet, jolloin olisi mahdollisuus perustaa ns. hypridienergiatiloja. Esimerkiksi biokaasu + aurinko + pienvesivoima tai biokaasu + aurinko + puuenergia. Lisäksi tilojen energiatehokkuutta tulisi kasvattaa, koska sitä kautta pystytään alentamaan energiakustannuksia ja parantamaan kilpailukykyä, hallitsemaan energiakuluja, vaikuttamaan ilmastonmuutokseen (fossiilisten polttoaineiden pienempi käyttäminen) ja vähentää ydin – ja tuontienergian määrää. Myös epäsuoraan energian käyttöön tulee kiinnittää enemmän huomiota (esim väkilannoitteiden korvaaminen tehostetulla lannan käsittelyllä ja käyttämisellä alentaa väkilannoitteiden käyttömäärää ja sitä kautta energiaa säästyy). Liikennebiokaasun markkinointia Saksassa 14 Loppuraportti 2014 Jul- Toimenpide 3 Laaditaan energiamaatilojen pilotti-caseille sopiva malliliiketoimintasuunnitelma, jota maatalousyritykset voivat jatkossa tapauskohtaisesti tarkentaa ja käyttää apuna tukien hakemiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen. Työssä käytetään hyödyksi muualla Suomessa toteutettujen projektien tuloksia ja esiselvityksiä. Lisäksi käytetään Pohjois-Karjalan elinkeinoympäristön tuntevaa liiketoiminnan konsulttiapua, mistä on hyviä tuloksia jo kattohankkeen liiketoimintasuunnitelmatyössä. Malliliiketoimintasuunnitelmaan sisällytetään liiketaloudellisen tarkastelun lisäksi yhteiskuntataloudellinen tarkastelu, jossa käytetään apuna ruotsalaisia laskentamalleja. Näin saadaan laskettua rahallinen arvo hyödyille (esim. CO2-päästövähennykset eli ”hiilijalanjälki”, hiukkaspäästöjen vähennykset, typpipäästöjen vähennykset, huoltovarmuuden parantuminen jne.), jotka ovat tulosta uusiutuvan energian tuottamisesta tilalla. Samalla voidaan laskea, mitkä olisivat energiamaatilamallin yleistymisen yhteiskuntataloudelliset vaikutukset maakunnassa. Tämä on uutta Suomessa. vuosi 2012 Malliliiketoimintasuunnitelmien laatiminen edellyttää edellisessä kohdassa havaitun kannattavuusongelman ratkaisemista. Siitä syystä tähän vaiheeseen ei vielä kevätkaudella voitu siirtyä. Yhteiskuntataloudellista tarkastelua varten perehdyttiin ruotsalaisiin laskentatapoihin. Aiheesta annettiin idea opinnäytetyöhön: kiteeläinen Marjo Tikka teki Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon ympäristötekniikan diplomityön liikennebiokaasun tuotannon ja käytön ulkoisista kustannuksista Pohjois-Karjalassa. Työtä ohjasi Uusiutuvia liikenteeseen -hankkeen projektipäällikkö Ville Kuittinen/PKAMK. Hanketta varten tarvitaan kuitenkin vielä ruotsalaiseen malliin pohjautuva laskentamalli. Syksyn aikana käytiin läpi muiden maatilojen biokaasutuotantoon liittyvien projektien (ENKAT/Jyväskylä Innovation, BIOTILA/MTT, BioG/OAMK) raportteja. Eri hankkeissa tehtyjen esiselvitysten ja kannattavuuslaskelmien tulokset tukevat tämän hankkeen päätelmiä taloudellisen kannattavuuden ongelmasta. Sama koskee myös Ruotsia. Vaikka Ruotsissa on jo lähes koko maan käsittävä liikennebiokaasuverkosto, maatilojen biokaasutuotannolle on samoja kannattavuusesteitä kuin Suomessa. Linköpingin yliopiston jo toteuttama Biogas på gårdsnivå in Östergötland -hanke muistuttaa Liikennebiokaasua energiatiloilta -hanketta. Siinä tavoitteena oli saada syntymään 4-5 maatilan biokaasulaitosta, mutta näitä pilottilaitoksia ei hankkeen tuloksena kuitenkaan syntynyt taloudellisten resurssien puuttuessa. Projektin aikana tavoitteesta tingittiin, koska ei haluttu tilojen ryhtyvän omalla kustannuksellaan koekaniineiksi. Tuotantosuunnassa painotus siirrettiin Ruotsissa kannattamattomasta 15 Loppuraportti 2014 Jul- lämmöntuotannosta liikennebiokaasun tuotantoon. Projektissa pääteltiin, että yksittäisen ruotsalaisen maatilan ei kannata lähteä biokaasuinvestointiin, vaan tarvitaan maatilojen yhteistyötä. Hankkeessa tehtiin esiselvityksen parille kymmenelle maatilalle, joista taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta siirtyivät projektointivaiheeseen johtuen uskosta biokaasuun strategisena tulevaisuuden ratkaisuna ja mahdollisten teknologiainnovaatioiden tuloon. Ruotsin ratkaisuja maatilojen biokaasutuotannon edistämiseksi seurataan hankkeessa tiiviisti, koska ongelmat ovat samankaltaisia. Vuosi 2013 Edelleen tutustuttiin muiden hankkeiden kannattavuuslaskelmiin erityisesti Jyväskylä Innovationin järjestämän Nurmesta biokaasua -seminaarin yhteydessä. Kaikista laskelmista on nähtävissä sama kannattavuusongelma, laskelmien laatijoiden positiivisesta asenteesta huolimatta. Mikäli biokaasun ja liikennebiokaasun tuotannosta halutaan tehdä malliliiketoimintasuunnitelma, on toimintaympäristöä saatava korjattua (investointitukitaso, mädätysjäännöksen eriarvoinen asema raakalantaan verrattuna, teknologian hinta ja toimivuus jne.). Näihin asioihin otettiin kantaa hankkeen järjestämässä valtakunnallisessa Liikennebiokaasu ja Suomi 2013 -konferenssissa. Jäätiin odottamaan uuden maaseutuohjelman sisältöä koskien maatilojen biokaasuinvestointien tukitasoa ja ympäristötuen ehtoja. Vuosi 2014 Maaliskuussa 2014 annettiin lausunto Manner Suomen maaseutuohjelmaan: MUUTOSESITYKSET OHJELMALUONNOKSEN TEKSTIIN: 7.4. Investoinnit fyysiseen omaisuuteen 7.4.1. Maatilojen kokonaistehokkuuden parantaminen Ohjelman teksti: ”Biokaasulaitosten rakentamista edistetään.” Muutos: ”Biokaasulaitosten ja biokaasujalostamoiden rakentamista edistetään kaikissa kokoluokissa. Lisäksi edistetään biokaasutraktoreiden käyttöönottoa.” 7.4.3. Ympäristöinvestoinnit Ohjelman teksti: ”Investointituki lantavarastojen rakentamiseen” Muutos: ”Investointituki lantavarastojen tai orgaanisten kierrätysravinteiden varastojen rakentamiseen” 16 Loppuraportti 2014 Jul- Muutokset tekstiin (alleviivattuna): Investointitukea voidaan myöntää uusien lantavarastojen tai orgaanisten kierrätysravinteidenvarastojen rakentamiseen, laajentamiseen ja kattamiseen. Jotta lannan tai orgaanisten kierrätysravinteiden kuljetuksiin kuluvaa aikaa voitaisiin vähentää ja edistää lannan tai orgaanisten kierrätysravinteiden levitystä etäällä tuotantotiloista sijaitseville lohkoille, tukea voidaan myöntää myös etävarastojen rakentamiseen. Lantavarastojen tai orgaanisten kierrätysravinteiden varastojen rakentamista voidaan tukea myös kasvinviljelytiloilla jos ne vastaanottavat ja käyttävät lantaa tai orgaanisia kierrätysravinteita tilan kasvinviljelyyn. Orgaanisilla kierrätysravinteilla tarkoitetaan tämän lausunnon joka kohdassa biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä tai muuta sivutuotetta, jonka raaka-aineena on esim. lanta, nurmi, elintarviketeollisuuden sivuvirrat ja muut orgaaniset materiaalit pois lukien jätevesilietteet, jotka on määritelty maaja metsätalousministeriön asetuksen 7/13, dnro 731/14/2013 kohdassa §11A ja liitteen I tyyppinimiryhmissä 1B4 ja 3A5. 3/4 Tuen tavoitteena on tehostaa lannan ja orgaanisten kierrätysravinteiden käyttöä ja vähentää lannan typen haihtumista ja lannan syyslevitystä. 7.7. Ympäristökorvaukset 7.7.2. Lannan levitys kasvukaudella Ohjelman teksti: ”Lannan levitys kasvukaudella” Muutos: ”Lannan tai orgaanisen kierrätysravinteen levitys kasvukaudella” Samoin muutos tekstiin kohtaan ”Edellytetyt toimenpiteet” (alleviivattuna): Tilalla käytettävä lanta tai orgaaninen kierrätysravinne on levitettävä pelloille kasvukauden aikana keväällä ja kesällä. Jne. 7.7.3. Lietelannan sijoittaminen peltoon Ohjelman teksti: ”Lietelannan sijoittaminen peltoon” Muutos: ”Lietelannan ja nestemäisen orgaanisen kierrätysravinteen sijoittaminen peltoon” Muutos tekstin kohtaan ”Edellytetyt toimenpiteet” (alleviivattuna): Lietelanta, virtsa, lietelannasta 17 Loppuraportti 2014 Jul- erotettu nestejae tai nestemäinen orgaaninen kierrätysravinne on levitettävä…. 7.7.4. Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Muutos kohtaan ”Edellytetyt toimenpiteet” (alleviivattuna): ”Käytettävät materiaalit voivat olla vain lannoitevalmistelain mukaisia orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja tai lietelannasta erotettua kuivajaetta tai tilan oman tai ulkopuolisen biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä, jonka raaka-aineena ei ole MMM:n asetuksen 7/13 §11a:n mukainen jätevesiliete .” Poistetaan rajaus 20 %. Muutos kohtaan ”Rajaukset”: Poistetaan tämä kohta kokonaan. Perustelu: vaikeuttaa maatilakohtaisten biokaasulaitosten perustamista. Manner Suomen Maaseutuohjelma ohjelmakaudella 2014–2020 vahvistettiin joulukuussa 2014. Maatilan energiantuotantoinvestointeihin on ohjelmassa luvattu 35 % investointituki ja EIP toimenpiteessä oleva investointihanke voi saada lisäksi 20 % lisätuen. Sen lisäksi mädätejäännöstä (nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste) koskevat samat ohjeet kuin tavallisen lietelannan levitystä. Toimenpide 4 Tuetaan energiamaatilojen investointeja tuottamalla julkista tietoa kyseeseen tulevista teknologioista. Luodaan yhteistyökumppanuuksia teknologioiden testaamiseksi ja käyttöönottamiseksi. Hankkeeseen ei sisälly liikesalaisuuden suojassa tapahtuvaa tuotekehitystä. Vuosi 2012 Maatiloille kyseeseen tulevista biokaasun tuotannon, jalostuksen, jakelun ja käytön teknologioista kerättiin tietoa, jota voidaan käyttää sekä esiselvityksissä että myöhemmin julkaistavaa opasta laatiessa. Yhteistyökumppaneina tässä työssä olivat teknologiayrityksistä Valtra Oy (biokaasutraktorit) ja Metaenergia Oy (biokaasun tuotanto ja pienimuotoinen jalostus ja jakelu) sekä lisäksi Envitecpolis Oy. Valtran traktoriteknologiaa esiteltiin kevätkaudella, kun Valtran dual fuel -biokaasutraktori mallia N101 oli hankkeen käytössä. Valtra luovutti biokaasutraktorin hankkeen käyttöön veloituksetta ja biokaasulla tankattuna. Biokaasutraktorin käytöstä laadittiin yhteistyösopimus ja käyttösuunnitelma. Biokaasutraktorille hankittiin katsastuskonttorilta Joensuusta tarvittavat siirtoluvat ja traktoria ajettiin biokaasulla Joensuun liikenteessä esittelytapahtumiin ja takaisin säilytyspaikkaan Kukkolan ti- 18 Loppuraportti 2014 Jul- lalle. Traktorin biokaasulla ajamista kokeiltiin myös Kukkolan pihalla. Metaenergian kanssa aloitettiin yhteistyökumppanuuden rakentaminen tavoitteena testata teknologioita pohjoiskarjalaisilla esimerkkimaatiloilla. Jatkettiin tiedon keräämistä saatavilla ja kehitteillä olevista teknologioista ja käyttökohteista. Vuosi 2013 Kevättalvella tehtyjen opintomatkojen yhteydessä hankittiin tietoa pienimuotoisista, kehitteillä olevista jalostus- ja tankkausteknologioista, ks. kohta 6. Seurattiin alan uutta kehitystä Suomessa ja Ruotsissa. Syksyn aikana hankittiin tietoa mm. Bio JJJJ:n Lerkka-biokaasujärjestelmistä, joita yritys on kehittämässä, sekä ruotsalaisesta Biosling-järjestelmästä. Vuosi 2014 Toteutetuissa opintomatkoilla tutustuttiin useisiin bioenergiaatuottaviin laitoksiin. Jeppo Biogas edusti uusinta teknologia märkämädätyksessä. Vastakohtana tälle modernille laitokselle nähtiin tilatason biokaasulaitos ja rakenteilla oleva nanoteknologiaan perustuva biokaasupesuri. Ulkomaan opintomatkalla tutustuttiin sekä märkä- että kuivamädätyslaitoksiin ja saksan energiapolitiikkaan. Lisäksi osallistuttiin Bioenergy Decentral tapahtumaan, jossa oli laajasti esillä uusiutuvan energian teknologia. Joulukuussa 2014 käytiin tutustumassa MTT Sotkamon tutkimus asemalla BIOGTS:n tekniikalla varustettuun kuivamädätyslaitokseen. Vierailu oli kiinnostava ja se aiheutti myös se, että tilojen kiinnostus kuivamädätykseen lisääntyi. Toimenpide 5 Valmistellaan demonstraatioinvestointihankkeet. Yleishyödyllisen investointihankkeen tuella (EAKR tai EMR) suunnitellaan hankittavaksi biokaasun siirreltävä demojalostus ja -tankkausyksikkö sekä demobiokaasutraktori. Investointeja varten selvitetään, mitkä tahot voivat hakea investoinneille rahoituksen ja minne koejalostus- ja tankkausyksikkö ja kokeilutraktori sijoitetaan milloinkin, jotta niitä voidaan käyttää mahdollisimman tuloksekkaasti maatilojen ja kuntien perehdyttämisessä liikennebiokaasun tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Rahoitushakemuksia varten selvitetään tarjolla olevat teknologiset vaihtoehdot. 19 Loppuraportti 2014 Jul- Vuosi 2012 Demonstraatioinvestointihankkeen valmistelu vei valtaosan hankevastaavan työajasta kevätkaudella. Työ käsitti hanke-esitysten valmistelun ja niiden esittelemisen Kiteellä, Kesälahdella ja Kontiolahdella. Esittely- ja valmistelukierros käsitti tapaamiset kuntien viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa sekä neuvottelut ELY-keskuksessa ja yhteydenpidon Maaseutuvirastoon. Työ pohjautui Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa vuonna 2011 tehtyihin selvityksiin, joiden perusteella todettiin tarvittavan tuen tarve ja toiminnan edellytykset. Koska toimintaa ei olisi voinut käynnistää yritystoimintana kannattavasti, tarjoutui mahdollisuus rakentaa demonstraatioinvestointihanke pohjautuen ELY-keskukselta haettavaan yleishyödylliseen investointitukeen ja rinnalla kulkevaan tiedonvälityshankkeeseen. Kiteen kaupunki, Kontiolahden kunta, Biokymppi Oy, Huoltamo H. Löfgren Ky, KETI ja P-K:n ELY-keskus olivat mukana valmistelutyössä. Hankesuunnitelman ”Liikennebiokaasun jalostuksen ja jakelun demonstraatioinvestointihanke Kitee-Kontiolahti” luonnos valmistui kunnille kesäkuun lopussa vietäväksi päätöksentekoprosessiin syksyllä. Sen rinnalla valmisteltiin Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen työajalla ”Biokaasua liikenteeseen” -tiedonvälityshankkeen hankesuunnitelma. Lisäksi kattohankkeen resursseilla tutustutettiin Kontiolahden ja Kiteen mahdollisia toiminnan toteuttajia tytärasematekniikkaan Tukholmassa sekä maaja biokaasun tankkausasemiin Lappeenrannassa ja Helsingissä, ja tilattiin alustavat tankkausasemien layoutit kilpailutusvaihetta varten. Teknologisia vaihtoehtoja selvitettiin valmiiksi. Demonstraatioinvestointihanke käsittää investoinnit biokaasun jalostamoon, kahteen erilaiseen tankkauspaikkaan ja biokaasun kuljetuskalustoon. Maaseutuviraston kanta investointihankkeeseen jäi vielä avoimeksi, joten varauduttiin kuntien kanssa esittelemään hanketta ja siihen liittyvää maakunnallista kehittämiskokonaisuutta maaseutuvirastolle tarvittaessa. Hankesuunnitelmat liitteineen viimeisteltiin Kontiolahden kunnalle ja Kiteen kaupungille, jotka tekivät hankerahoituksen hakemisesta ja omarahoituksesta myönteiset päätökset: Kontiolahden kunnanhallitus 27.8., Kiteen ja Kesälahden yhdistymishallitus 11.9. ja Kiteen kaupunginhallitus 3.12. Vuosi 2013 Suunnitellun viiden vuoden demonstraatiojakson jälkeiselle ajalle toteutettiin kannattavuussimulaatio mahdollisena yritystoimintana. Hanke tilasi Profit-Visio Oy:ltä viiden vuoden talousennusteet, joiden mukaan biokaasun jalostuksesta ja jakelusta voidaan saada kannattavaa yritystoimintaa viiden vuoden kunnallisen demonstraatiojakson jälkeen, kun asiakaskuntaa on muodostunut tarpeeksi. Kontiolahden kunta jätti hankehakemukset Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Kevään aikana selvisi, ettei hakemuksia voida toistaiseksi käsitellä, koska tukirahat olivat loppuneet. 20 Loppuraportti 2014 Jul- Syyskaudella Kiteen ja Kontiolahden valtuustot hyväksyivät vuodelle 2014 talousarviot, joihin rahoituspäätöstä odottamaan jääneet investoinnit edelleen sisältyvät. Sitä ennen hankkeen puolesta päivitettiin kuntien uusien viranhaltijoiden ja päättäjien tietoja suunnitelluista hankkeista. Vuosi 2014 Valmisteltiin ELY- keskukselle hankeidea hakuun Pohjois-Karjalan biokaasukeskus hankeidea. Ajatuksena oli perustaa Pohjois-Karjalaan biokaasukeskus, jossa asiantuntijuus ja tietämys ao. alalta löytyisivät samasta paikasta. Malli on Ruotsin biokaasukeskusten toiminnasta. Hankeidea ei edennyt arviointia pidemmälle, mutta tiedonvälitys- ja investointihankkeelle alettiin etsiä uutta toteutustapaa. Syksyllä 2014 pidettiin 2 työpajapäivää, joissa tavoitteena olisi priorisoida toimintatavat liikennebiokaasuketjun rakentamiseen. Valtimolla ja Nurmeksessa pidetyissä työpajoissa luotiin alustavaa toimintasuunnitelma tulevaisuutta ajatellen. Vuoden 2014 lopulla ja hankkeen jatkoajalla 28.2.2015 saakka valmisteltiin biokaasun jalostuksen ja jakelun sisältävää investointihanketta sekä siihen tiiviisti liittyvää tiedonvälityshanketta. Investointihanke suunnitelmaa käytiin esittelemässä Liperissä, Kiteellä ja Kontiolahdella. Lisäksi sitä esiteltiin muutoin mm. Nurmeksen kaupungille ja Tiedepuistolle. Toimenpide 6 Tehdään opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille liikennebiokaasun tuotantoon, jakeluun ja käyttöön tutustumiseksi. Vuosi 2012 Kevättalvella suunniteltiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen kanssa opintomatka Suomeen ja Ruotsiin, mutta se jouduttiin peruuttamaan viime hetkellä liian monien osallistujien peruutusten vuoksi. Kohteina olisivat olleet Haapajärven Ammattiopiston biokaasun jalostamo ja tankkauspiste, Junttilan tila Nivalassa, Skellefteån kunnan biokaasulaitos ja -jalostamo ja tankkausasema, Alviksgårdenin tila Luulajassa, Artic Nova AB Kiirunassa (maatilaluokan Biosling-jalostamo), Bodenin kunnan biokaasulaitos, -jalostamo ja tankkausasema ja Ammattiopisto Lappian rakenteilla oleva biokaasulaitos Tervolassa. 14.–15. marraskuuta järjestettiin esiselvityksen tehneille tiloille kaksipäiväinen kotimaan tutustumismatka maatilakokoluokan biokaasulaitoksille. Matkan järjestelyt toteutti Envitecpolis ja matkaoppaana toimi Toni Taavitsainen. Kohteina olivat MTT:n Maaningan biokaasulaitos, Haapajärven ammattioppilaitoksen biokaasulaitos, jossa on liikennebiokaasun jalostamo ja tankkauspaikka, sekä 21 Loppuraportti 2014 Jul- Junttilan tila Nivalassa, jossa on tuotettu liikennebiokaasua omaan käyttöön usean vuoden ajan. Matkasta on tehty erillinen matkaraportti. Palaute tutustumismatkasta oli positiivista. Matkustamiseen kulunut aika käytettiin keskusteluihin mahdollisesta yritysryhmähankkeesta. Vuosi 2013 Kevättalvella tehtiin pienryhmien kanssa kolme kotimaan opintomatkaa. Haapajärven ammattiopistolla tutustuttiin Metaenergian valmistamaan pienimuotoiseen jalostus- ja tankkauslaitteistoon (Gfuel), joka on sijoitettu ammattiopiston biokaasulaitoksen yhteyteen opetuskäyttöön. Kokoluokaltaan laitteisto olisi sopiva maatilan biokaasuliiketoimintaan, mutta investointihinta ei vielä mahdollista kannattavaa toimintaa. Suomussalmella tutustuttiin omatoimisesti rakennettuun maatilan biokaasulaitokseen, joka tuottaa maatilalle omaan käyttöön sähköä ja lämpöä. Laukaassa osallistuttiin Jyväskylä Innovationin järjestämään biokaasuseminaariin ja samalla matkalla tutustuttiin Metenerin rakenteilla olleen pienen kokoluokan jalostus- ja tankkausyksikön teknisiin ominaisuuksiin. Kehitteillä oleva laitteisto on sekä koko- että hintaluokaltaan mahdollinen maatilan mittakaavaan. Matkayhteistyötä tehtiin ProAgria Etelä-Suomen kanssa, joka järjesti huhtikuussa uusiutuvaan energiaan liittyvän ulkomaan opintomatkan Sveitsiin ja Saksaan. Yhdeltä hankkeeseemme osallistuvalta maatilalta osallistui matkalle kaksi henkeä. Matkaraportti on hankkeen käytettävissä. Hanke toteutti 12.–14.11. opintomatkan, jossa kohteina olivat Suomen puolella MTT:n koeasema Sotkamossa, jossa tutkitaan pienellä koereaktorilla biokaasun tuotantoa, Markus Moilasen biokaasumaatila Sotkamossa sekä Ruotsin puolella Piteån energiaviikon seminaari, Alviksgårdenin suuren sikatilan biokaasulaitos, Biosling AB:n biokaasun jalostuslaitteisto ja Bodenin kaupungin biokaasulaitos ja biokaasun tankkauspaikka. Opintomatkasta on laadittu oma matkaraportti. Vuosi 2014 Hanke toteutti kotimaan opintomatkan 3.-5.6.2014 yhteistyössä Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja – virrat hankkeen kanssa. Opintomatkalla tutustuttiin monipuolisesti erilaisiin bioenergiaa tuottaviin ja tutkiviin laitoksiin ja yrityksiin. Kohteina olivat Laukaalla sijaitseva Metener Oy (biokaasu), Uudessakaarlepyyssä sijaitseva Feora Oy (biodiesel turkiseläinten rasvasta), Jeppo Biogas(biokaasu), maatilamittakaavan biokaasulaitos Nivalassa(Heikki Junttila), Haapajärven maatalousoppilaitos(CHP, biokaasu, biodiesel rypsistä) sekä Karttulassa sijaitseva HKG Bionear CHP- ja lämpölaitoksia suunnitteleva yritys. Opintomatka oli mielenkiintoinen ja osallistujia oli mukana 11. Ulkomaanopintomatka toteutettiin 11.–14.11.2014 Saksaan. Opintomatka kohteina olivat sekä märkäettä kuivamädätyslaitokset. Lisäksi opintomatkalaiset pääsivät tutustumaan Bioenergy Decentral 22 Loppuraportti 2014 Jul- näyttelyyn ja kuulemaan Saksan maanviljelijäyhdistyksen näkemyksiä saksalaisesta energiapolitiikasta ja biokaasualan kehityksestä Saksassa. Opintomatkalle osallistui 14 henkilöä. 10.12.2014 toteutettiin opintomatka MTT Sotkamon koeasemalla, jossa tutustuttiin BIO GTS:n kuivamädätyslaitokseen. 2012- 2014 Opintomatkoja toteutettiin hankkeen aikana yhteensä 7, joista 4 oli kotimaassa ja 3 ulkomailla. Osallistujia opintomatkoille oli yhteensä 43. Opintomatkoista on laadittu raportit. Toimenpide 7 Suunnitellaan ja toteutetaan kampanja tankkausasiakkaiden hankkimiseksi maaseudun autoliikenteestä. Vuosi 2012–2014 Tankkausasiakkaiden hankkiminen maaseudun autoliikenteestä edellyttää ensimmäisen investointihankkeen syntymistä. Pisimmälle päästiin kevätkauden aikana Kiteen ja Kontiolahden demonstraatioinvestointihankkeen valmistelussa, mutta varsinaista asiakkaiden hankintakampanjaa ei vielä tarvittu. Tähän liittyen kuitenkin KETI teki kiteeläisille ja kontiolahtelaisille yrityksille, Keski-Karjalan maatalousyrityksille sekä Kolin takseille kyselyn, jossa tiedusteltiin kiinnostusta hankkia biokaasuajoneuvoja, kun tankkaus tulee mahdolliseksi. Hanke auttoi kysymysten laadinnassa. Vastauksia saatiin 61, joista noin puolet kummastakin kunnasta. Valtaosa on kiinnostunut siirtymään biokaasuun lähivuosina. Nämä yritykset, jotka vastasivat omilla yhteystiedoillaan, muodostavat asiakkaiden hankintakampanjan ensimmäisen kohderyhmän. Kampanjaa ei ole toteutettu, koska hankkeen toteutusaikana ei Pohjois-Karjalaan saatu liikennebiokaasua. 23 Loppuraportti 2014 Jul- Toimenpide 8 Tuotetaan tietoa maaseudun asukkaille, kouluille, yhdistyksille, yrityksille ja muille yhteisöille uusiutuvan energian tuottamisesta maatiloilla. Tiedonvälitystapoina ovat artikkelit ja julkaisut, internet-viestintä, seminaarit ja esitelmät. Keskeisinä hankeyhteistyökumppaneina tiedonvälityksessä ovat Metsäkeskuksen BIOMAS-hanke ja tämän hankekokonaisuuden osa 3. Vuosi 2012 Lehti-ilmoitukset: Hankkeesta tiedotettiin osana ProAgria Pohjois-Karjalan koko sivun ilmoitusta Karjalaisessa 14.3. Ilmoituksen myötä saatiin hankkeeseen mukaan yksi uusi tila. Karjalaisen messuliitteessä 5.6. oli ilmoitus hankkeen osallistumisesta Karjalan Messuille. Ilmoituksen pääsisältönä oli biokaasutraktorin ja biokaasuauton esittely. Itse tuotetut artikkelit: Hankevastaava kirjoitti hanketta esittelevän artikkelin ”Liikennebiokaasua energiatiloilta” ProAgria Itä-Suomi -lehden numeroon 1/2012, ja Valtran biokaasutraktoria esittelevän artikkelin ”Biokaasutraktori tulee” numeroon 2/2012. Agrologit-lehdessä 2/2012 julkaistiin liikennebiokaasua ja biokaasutraktoria koskeva juttu ” "Suomen ensimmäinen biokaasutraktori Pohjois-Karjalassa", johon kysymykset laati Maaseudun Tulevaisuusriihi -hankkeen harjoittelija Tanja Immonen (PKAMK) ja vastaukset laati hankevastaava. Lehdistötiedotteet ja tiedotustilaisuudet: Hanke tiedotti Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 -konferenssin yhteydessä Joensuussa näytteillä olleesta biokaasutraktorista ja Valtran ja ProAgrian Pohjois-Karjalan yhteistyösopimuksesta hankkeen puitteissa. Media: YLE Pohjois-Karjala (radio) 28.5.: ”Biokaasutraktori pörisee puhtaasti”. Suora lähetys Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 -konferenssista sekä myöhempi lähetys valtakunnan verkossa. 24 Loppuraportti 2014 Jul- YLE Itä-Suomen Uutiset (tv) 28.5.: Tv-uutispätkä biokaasutraktorista Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 -konferenssissa. Radio Iskelmä Rex 28.5.: ”Traktori kulkee biokaasulla”. Uutinen biokaasutraktorin esittelystä Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 -konferenssissa. Karjalainen 29.5. ”Biokaasutraktori saapui Pohjois-Karjalaan”. Maaseudun Tulevaisuus 1.6.: ”Edullinen polttoaine saa valitsemaan kaasuautoilun” ja ”Biokaasutraktori koekäyttöön”. Uutisartikkelit Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 -konferenssin tiedotuksen pohjalta. Toimittaja osallistui konferenssiin. Internet: Hankkeen esittely on ProAgria Pohjois-Karjalan www-sivustolla kohdassa Hankkeet. Sieltä on linkki Liikennebiokaasu.fi -sivustolle, jossa hankkeella on oma sivu ajankohtaisia asioita ja lisämateriaalia varten. Energiamaatilat-sähköpostilistaa pidettiin yllä kaikille avoimena. Listan kautta tiedotettiin erityisesti maatiloihin liittyvistä liikennebiokaasuaiheista. Hankkeen tiedot laitettiin Bioenergiatieto.fi-sivuston hankehakemistoon. Maakaista.fi teki uutisvideon hankkeesta ja biokaasutraktorista. Tapahtumista ja sittemmin peruuntuneesta opintomatkasta tiedotettiin koulutuskalenteri Ajuri.fi:ssä. Tiedotusmateriaali: Hankkeelle tilattiin liikennebiokaasun hankekokonaisuuteen sopiva logo, jonka teki Nettienkelit. Hankkeelle tilattiin roll-up messu- ja seminaari- ym. tilaisuuksia varten. Graafisen suunnittelun tekivät Nettienkelit ja kuvatelineen valmistuksen Kopijyvä Oy. Hankkeelle tehtiin julkaisupohjat. Tapahtumat: Hankevastaava esittäytyi ja esitteli hankkeen ProAgria Pohjois-Karjalan toimihenkilöpäivillä Suhmurassa 27.1. Hanketta ja Valtran biokaasutraktoria esiteltiin Joensuussa Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 konferenssissa Tiedepuistolla 28.5. Mukana oli Valtra Oy:n tekninen asiantuntija Petri Hannukainen. Hankkeesta esittelyyn osallistuivat hankevastaava ja Heikki Nuutinen. Hankkeella oli oma osasto Karjalan Messuilla Joensuun Areenalla 8.-10.6. Siellä esiteltiin biokaasutraktoria, biokaasuautoa, hankkeen toimintaa sekä aiheeseen liittyen esillä oli myös 25 Loppuraportti 2014 Jul- maatilojen energiasuunnitelmat. Yleisöä osastolla kävi runsaasti kaikkien kolmen päivän ajan. Huomionarvoista oli, että monet kävijät kertoivat odottaneensa jo pitkään biokaasun tankkausmahdollisuuden tuloa. Yleinen suhtautuminen oli myönteistä ja tietoa otettiin vastaan hyvin kiinnostuneesti. Messuosastolla työskentelivät hankevastaavan lisäksi Heikki Nuutinen ja Soile Tervakangas. Valtakunnallisilla agrologipäivillä, jotka järjestettiin Joensuussa Kukkolassa 30.6., esiteltiin biokaasutraktoria ja hankevastaavan biokaasuautoa. Itse tuotetut artikkelit: Hankevastaava kirjoitti ProAgria Itä-Suomi -lehden numeroon 4/2012 tilannekatsauksen maatilojen biokaasuinvestointeja koskevista selvityksistä otsikolla ”Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeessa etsitään uusia taloudellisia ratkaisuja”. Kuvassa Valtran biokaasutraktori Joensuun Tiedepuistolla. Lehdistötiedotteet ja tiedotustilaisuudet: 5.12. annettiin paikallisille tiedotusvälineille tilannekatsaus Pohjois-Karjalan biokaasun liikennekäytön edistämisestä lehdistötiedotteen muodossa. Tiedote liittyi Joensuun seudun seutuvaltuustolle samana päivänä esitettyyn tilannekatsaukseen. Media: YLE Pohjois-Karjala (radio): Uutisointia hankkeessa suunnitellusta Kontiolahden ja Kiteen liikennebiokaasun kokeiluhankkeesta. Karjalainen 25.8. (ja verkkolehti 24.8.): ”Kontiolahti hankkimassa biokaasun tankkausaseman.” Pielisjokiseutu 30.8. ”Kontiolahti ekoilee etunenässä.” Karjalainen 4.12. (ja verkkolehti 3.12.): ”Kiteelle biokaasujalostamo ja tankkausasema.” Radio Iskelmä Rex 5.12. ”P-K:ssa ei päästy biokaasuun.” Uutisjuttu biokaasun liikennekäytön edistämisen tilanteesta Pohjois-Karjalassa. Jutussa todetaan Joensuun Kontiosuon jääminen pois suunnitelmista sekä Kiteen ja Kontiolahden päätökset toteuttaa yhteinen liikennebiokaasun kokeiluhanke. Esitelmät: Itä-Suomen jätesuunnittelun toteuttamista tukevat hankkeet -seminaari Varkaudessa 30.10.2012: Hankevastaavan esitelmä Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeesta ja Pohjois-Karjalan liikennebiokaasun edistämisen hankekokonaisuudesta. 26 Loppuraportti 2014 Jul- Hankevastaavan esitelmä Joensuun seudun seutuvaltuustolle 5.12.2012, jossa annettiin tilannekatsaus biokaasun liikennekäytön edistämisestä Pohjois-Karjalassa. Seutuvaltuuston kokouksessaan antamassa kannanotossa pidetään tärkeänä, että Kontiolahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhteinen liikennebiokaasun jalostuksen ja jakelun kokeiluhanke saadaan toteutettua vuoden 2013 aikana. Vuosi 2013 Itse tuotetut artikkelit: Hankevastaava Anu Laakkonen kirjoitti ProAgria Itä-Suomi -lehden numeroon 1/2013 artikkelin hankkeen ajankohtaisista asioista. Hankevastaava kirjoitti Maaseudun Tiede -lehden numeroon 2/2013 artikkelin ”Lantaloissa muhii maaseudun energiavallankumous”. Lehdistötiedotteet ja tiedotustilaisuudet: Liikennebiokaasu ja Suomi 2013 -konferenssista tiedotettiin lehdistölle. Tapahtumasta oli myös lehti-ilmoitus Karjalaisessa. Media: Karjalainen kirjoitti Lieksan biokaasukurssista, johon haastateltiin hankevastaavaa. Paikallislehdet kirjoittivat Rääkkylän Pellonpiennarpäivästä, jossa esiteltiin hanketta. Liikennebiokaasu ja Suomi 2013 -konferenssi uutisoitiin mm. Karjalaisessa. Esitelmät Anu Laakkonen piti Liikennebiokaasu ja Suomi 2013 -konferenssissa esitelmän hankkeesta ja toimi samalla konferenssin puheenjohtaja ja valtakunnallisen liikennebiokaasupaneelin valmistelijana ja puheenjohtajana. Tapahtumat PIKESin PKBEV-hanke järjesti helmi-maaliskuussa Lieksan Vuonislahdessa 5 päivän biokaasukoulutuksen, jonka ideoinnissa ja toteutuksessa hanke oli yhteistyössä. Hankevastaava osallistui tilaisuuksiin ja esitteli biokaasuautoa. Hankevastaava esitteli hanketta ja biokaasuautoa Pellonpiennarpäivässä Rääkkylässä 29.4. 27 Loppuraportti 2014 Jul- Hanke järjesti 27.5. neljännen valtakunnallisen Liikennebiokaasu ja Suomi -konferenssin Joensuun Tiedepuistolla. Konferenssiin osallistui 60 henkeä ympäri Suomen. Konferenssin alateemat olivat ”Puhtaan liikenteen puolesta eri puolilla Suomea”, ”Maatilat osana tulevaisuuden liikennebiokaasuverkostoa” ja ”Valtakunnallinen vaikuttaminen”. Konferenssin esitelmät löytyvät Liikennebiokaasu.fi -sivustolta. Valtakunnallisessa liikennebiokaasupaneelissa käsiteltiin lausuntokierrokselle juuri tullutta luonnosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014–2020. Siitä laadittiin MMM:lle yhteinen lausunto biokaasualan näkökulmasta. Lausuntoa tukivat myöhemmin mm. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja PIKES Oy. Konferenssiin sisältyi biokaasuajoneuvojen näyttely Tiedepuiston sisäpihalla. Tavallisten biokaasuhenkilöautojen lisäksi näyttelyssä oli biokaasulimusiini ja biokaasupakettiauto (dualfuel). Hankevastaava osallistui biokaasuautonsa esittelyllä Pohjois-Karjalan Karjakerhon karjapäivään 5.6. osana ProAgria Pohjois-Karjalan osastoa. Hankkeella oli oma osasto Silva-messuilla 7.-8.6. Joensuun keskustassa. Osastosta vastasi Marja Pulkkinen ja mukana yhteistyökumppaneina olivat Biokymppi Oy (biokaasupakettiauto) ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto (biokaasuhenkilöauto). Helsingin Senaatintorilla Pohjois-Karjalan esittelytapahtumassa 13.-15.6. hanketta edusti Biokymppi Oy, joka oli paikalla biokaasuautoineen esittelemässä maakunnan biokaasuvisioita. Lehti-ilmoitukset Hankkeen opintomatkoista ja muista tapahtumista ilmoitettiin paikallislehdissä, Karjalaisessa sekä Maaseudun Tulevaisuus lehdessä. Itse tuotetut artikkelit Uusi hankevastaava Marja Pulkkinen kirjoitti hanketta esittelevän artikkelin ”Biokaasua ItäSuomeen” ProAgria Itä-Suomi -lehden numeroon 4/2013 sekä syksyn 2014 lehteen Kuivamädätysinfoista. Internet Opintomatkoista ja muista tapahtumista tiedotettiin koulutuskalenteri ajuri.fi:ssä sekä ProAgria Pohjois-Karjalan ry:n ja Pikesin Internet- sivuilla. 28 Loppuraportti 2014 Jul- Esitelmät Marja Pulkkinen valmisteli esityksen hankkeesta Nurmeksessa järjestettyyn Kohti energiaomavaraista maatilaa – edullisia ratkaisuja uusiutuvista energianlähteistä -työpajaan, joka järjestettiin eri hankkeiden yhteistyönä 28.11. Tapahtumat Marja Pulkkinen esitteli hanketta 7.-8.11. Hanketreffeillä Joensuussa. Vuosi 2014 Kevättalvella järjestettiin yhdessä Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot – ja virrat hankkeen kanssa Biokaasupäivät Joensuussa 15.4.2015 ja Valtimolla 16.4.2014. Biokaasupäivien asiantuntijana toimi Toni Taavitsainen Envitecpolisilta. Tilaisuuksissa oli osallistujia yhteensä 18 ja tilaisuuksissa käydyn keskustelun perusteella voidaan sanoa, että maatiloilla on mielenkiintoa uusiutuvaa energiaa kohtaan. Valtimon biokaasupäivästä julkaistiin Ylä-Karjala lehdessä artikkeli 24.4.2014. Hankkeen tapahtumista tiedotettiin lehti-ilmoituksilla ja Internetissä sekä sähköpostia hyödyntämällä. Projektipäällikkö osallistui Biomas Atlas kokoukseen (MTT:n vetämä selvityshanke biomassa atlaksen saamisesta Suomeen), jossa suunniteltiin kuinka Suomen biomassoista saadaan tiedot kartalla ja sitä kautta eri toimijoiden käyttöön. Lisäksi hän osallistui MTT:n ”Nurmesta biokaasua liikennepolttoaineeksi” – hankkeen päätösseminaariin 13.3.2014.( Nurmesta biokaasua liikennepolttoaineeksi. Bionurmi-hankkeen loppuraportti. Seppälä, Arja, Kässi, Pellervo, Lehtonen, Heikki, Aro-Heinilä, Esa, Nieme- läinen, Oiva, Lehtonen, Eeva, Höhn, Jukka, Salo, Tapio, Keskitalo, Marjo, Nysand, Matts, Winquist, Erika, Luostarinen, Sari, Paavola, Teija. MTT Raportti 151 (2014). 97 p. ISBN 978-952-487-546-2 (verkkoversio) http://www.mtt.fi/mttra- portti/pdf/mttraportti151.pdf Vuoden 2015 helmikuussa toteutettiin investointihankkeen esittelyt Liperissä, Kontiolahdella ja Kiteellä yhdessä Biokymppi Oy:n kanssa. 29 Loppuraportti 2014 Jul- Kuvassa Yhdysvaltojen biomassa atlaksen kuva. Syksyllä 2014 järjestettiin kuivamädätys- ja separointi infot Valtimolla, Liperissä ja Kiteellä. Infotilaisuuksien tavoite oli lisätä tietoa kuivamädätysmenetelmästä ja sen tuomista mahdollisuuksista edullisempana mädätystekniikkana. Tilaisuuksiin osallistui 34 henkilöä. MTT Sotkamon kuivamädätyslaitos 30 Loppuraportti 2014 Jul- Toimenpide 9 Tuotetaan suomenkielinen opas liikennebiokaasun tuotannosta maatiloilla. Vuosi 2012 Toimenpide suomenkielisen oppaan tuottamiseksi liikennebiokaasun tuotannosta maatiloilla on ajoitettu hankkeen myöhempään vaiheeseen, mutta alustavaa ideointia on tehty kuluneella kaudella. Syksyn aikana perehdyttiin Ruotsissa tuotettuihin oppaisiin sekä muihin soveltuviin oppaisiin oppaisiin. Ruotsin kaasuyhdistys Energigas Sverigeltä saatiin lupa tarvittaessa käyttää Biogasportalen.se sivuston tekstimateriaaleja suomeksi käännettynä. Vuosi 2013 Perehdyttiin Motivan uuteen maatilan biokaasuoppaaseen, jossa on yleistietoa aiheesta. Hankkeen tuottaman oppaan tarkoituksena olisi toimia ensisijaisesti tulevaisuuden biokaasuneuvojien työkirjana. Syksyllä ryhdyttiin laatimaan perustieto-opasta biokaasusta tietokortti-mallilla. Tiedot suunnataan erityisesti maatalousneuvojille. Vuosi 2014 Valmistettiin tietokorttisarja biokaasuntuotannosta. Tietokortit toimitettiin kaikille neuvojille, kuntiin, ja yhteistyöorganisaatioihin. Tietokorttien avulla jokainen pystyy kertomaan asiakkailleen biokaasuntuotannon perusasiat sekä liikennepolttoainekäytön hyödyt. Tietokorttien pohjalta työstettiin hankkeen loppuvaiheessa jaettava aineisto koulutus- ja tiedotuskäyttöön. Toimenpide 10 Luodaan edellytykset yhden energiamaatilamatkailukohteen perustamiseksi yhteistyössä maakunnan matkailuasiantuntijoiden kanssa. Haetaan mallia mm. Tanskan energiamatkailuhankkeista ja toimitaan yhteistyössä mm. Karelia Expertin kanssa. Vuosi 2012–2014 Energiamaatilamatkailukohteen edellytysten luominen on ajoitettu hankkeessa myöhempään vaiheeseen ja edellyttää jo varsin pitkällä olevaa investointihanketta. Ajatus otettiin kuitenkin alustavasti esille polvijärveläisen tilan esiselvityksen yhteydessä. Energiamaatilamatkailukohteeksi suunniteltiin alustavasti ensimmäistä maatilaa, jonka yrittäjät ovat hankkeessa jatkaneet biokaasulaitoksen suunnittelua. Tavoitteena on, että kyseinen maatila ja sen tuleva biokaasutuotanto olisivat mukana vierailukohteena hankkeen jälkeisessä tulevassa 31 Loppuraportti 2014 Jul- toiminnassa. Energiamatkailusta on hyviä esimerkkejä ympäri maailmaa: http://tea.ie/participation-in-inis-mor-eco-tour sekä Suomessa toteutettu Renewable Energy Training and Demonstration Network for Remote Communities in the NPP Area, jota toteutti PohjoisKarjalan ammattikorkeakoulu http://www.northernperiphery.eu/en/projects/show/&tid=105 Toimenpide 11 Verkotutaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti maatiloihin kohdistuvien liikennebiokaasu- ja muiden uusiutuvan energian hankkeiden kanssa. Vaikutetaan yhdessä maaseudulla tuotetun uusiutuvan energian edistämiseksi, kotimarkkinoiden luomiseksi sekä hallinnollisten ja lainsäädännöllisten esteiden poistamiseksi. Vuosi 2012–2014 Hankkeessa seurattiin Ruotsin maatiloihin liittyviä liikennebiokaasuhankkeita uutiskirjeiden ja tuotettujen julkaisujen kautta (erityisesti biokaasutraktoriin liittyvät julkaisut) sekä tutustuttiin Suomen hankkeiden tuottamiin julkaisuihin. Suomalaisten hanketoimijoiden kanssa on verkotuttu jo aikaisemmin kattohankkeessa ja yhteistyötä jatkettiin mm. Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 -konferenssin yhteydessä. P-K:n ELY-keskuksessa pidetyssä palaverissa, jossa olivat mukana ELY-keskuksen/TEKESin, Metsäkeskuksen ja PIKESin edustajat sekä hankevastaava, hahmoteltiin vaikuttamissuunnitelma maatilojen biokaasuinvestointien helpottamiseksi (ks. toimenpide 2). Valtran kanssa keskusteltiin biokaasutraktorin käyttöönottoon liittyvien lainsäädännöllisten ongelmien ratkaisemisesta. Tässä vaiheessa Valtra toivoo, että asiaa pidetään esillä keskusteluissa asian etenemisen vuoksi. On kuitenkin vielä epäselvää, mikä olisi paras ratkaisu Valtran biokaasutraktoreiden tapauksessa. Biokaasutraktoreiden kehityksen kannalta tärkeintä on saada aikaan liikennebiokaasun tuotantoa, jotta tuotteille syntyy kysyntää. Mikäli suunniteltu demonstraatioinvestointihanke toteutuu, jatketaan Valtran biokaasutraktorin koekäyttöä ja mahdollisesti sen myötä voidaan vaikuttaa myös lainsäädäntöasioihin. Syyskaudella verkotuttiin uusien kotimaisten hankkeiden kanssa ja jatkettiin ruotsalaisiin hankkeisiin tutustumista. Vuosi 2013 Hanke järjesti Joensuussa neljännen valtakunnallisen liikennebiokaasukonferenssin ”Liikennebiokaasu ja Suomi 2013”. Konferenssi luotiin Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa ja kolme ensimmäistä tapahtumaa järjestettiin vuosina 2010–2012. Hankkeen loputtua konferenssin järjestäminen siirtyi Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeelle vuosiksi 2013 ja 32 Loppuraportti 2014 Jul- 2014. Tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää edelleen valtakunnallista alan toimijoiden verkostoa ja tapaamista. Konferenssin perinteisessä valtakunnallisessa liikennebiokaasupaneelissa paneuduttiin tällä kertaa erityisesti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnokseen, joka oli samaan aikaan lausuntokierroksella. Paneelin yhteistä lausuntoa biokaasuasioiden näkökulmasta laadittiin konferenssin jälkeen tiiviissä yhteistyössä mm. biokaasulaitosten edustajien ja MTK:n kanssa. Lausunto lähetettiin maa- ja metsätalousministeriölle 31.5.2013 ja se on luettavissa sekä konferenssin sivuilla (Liikennebiokaasu.fi) että valtion hankerekisterissä (http://hare.vn.fi) hankenumerolla MMM030:00/2013. Merkittävin verkottuminen syksyn aikana tapahtui ruotsalaisen Biogas Norrin ja Bodenin kaupungin biokaasutoimijoiden kanssa. Vuosi 2014 Hanke järjesti 5.9.2014 Pohjois-Karjalan bioenergia Forumin. Forumin tavoitteen oli koota yhteen alan toimijoita ja esitellä sekä ajankohtaiset että tulevaisuuteen suuntautuvat bioenergia aiheet. Forumissa esiteltiin myös uutta CHP tekniikkaa. Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum 5.9.2014 Pakkahuoneella Joensuussa 33 Loppuraportti 2014 Jul- Toimenpide 12 Luodaan edellytykset energiamaatilamallin yleistymiselle maakunnassa. Tässä toimitaan yhteistyössä kuntien, maakunnan kehittämisyhtiöiden ja ProAgria Pohjois-Karjalan kanssa. Hankkeessa luotu osaaminen ja tuotteet siirretään osaksi maatilojen neuvontaorganisaatioiden normaalia palveluosaamista. Vuosi 2012–2014 Toimenpide on ajoitettu hankkeen loppuvaiheeseen. Aihepiirin osaamisen siirtoa on kuitenkin alettu tehdä jo tämän kauden aikana siten, että ProAgria Pohjois-Karjalan työntekijöitä on osallistunut hankkeen tapahtumiin ja he ovat aloittaneet aiheeseen perehtymisen. Hankkeessa luodun osaamisen siirtäminen osaksi ProAgria Pohjois-Karjalan palveluosaamista alkoi hyvin Marja Pulkkisen aloitettua työskentelyn hankevastaavana. Anu Laakkonen laati katsauksen ruotsalaisista biokaasukeskuksista, jotka voisivat olla esikuvina biokaasun kehittämistyölle Pohjois-Karjalassa. Biokaasunavetan demonstraatio valmistui loppuvuodesta 2014. Se on ladattavissa ProAgria Pohjois-Karjalan internet – sivuilla. Markus Moilasen biokaasulaitoksen kaasuvarasto Suomussalmella 34 Loppuraportti 2014 Jul- 2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Indikaattori Tavoite Toteutuma 1.10.2011–31.12.2014 1.10.2011–28.2.2015 Tuettujen yhteistyötoimien lu- 5 16 5 0 kumäärä Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden tilojen/yritysten lukumäärä 2.4 Aikataulu ja resurssit 2012 Hankkeen toimenpiteet ovat edenneet raportointijaksolla suunnitellusti. Hankevastaava on työskennellyt 40 % työajalla eli kaksi päivää viikossa. ProAgria Pohjois-Karjalassa hankkeen työtä teki toimintajaksolla 12 henkilöä yhteensä 1060,5 h, josta hankevastaavan osuus 752 h. Lisäksi on käytetty ostopalveluja. 2013 Hankevastaava Anu Laakkonen siirtyi vuoden alusta kokoaikaiseksi Puhas Oy:n vetämän liikennebiokaasuhankkeen loputtua. Kesäkuussa hankevastaavaksi vaihdettiin Marja Pulkkinen ja Anu Laakkonen siirtyi osa-aikaiseksi hankeasiantuntijaksi. Vuosi 2012–2014 Hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuoden 2014 alussa, jolloin toteutusaikaa oli joulukuun 2014 loppuun saakka. Anu Laakkonen irtisanoutui osa-aikaisesta hankeasiantuntijan tehtävästä 10.3.2014. Henkilötyövuosia koko hankkeen aikana kertyi 3,13 htv. Hankkeen suunnittelua ja ideointia ovat tehneet lukuisat yhteistyökumppanit niin kunnissa, kehittämisyhtiöissä kuin yrityksissäkin. Lisäksi hankkeen toteutuksessa on käytetty ostopalveluita esimerkiksi tilakohtaisissa konsultoinneissa, opintomatkoissa ja aineiston tuottamisessa. 35 Loppuraportti 2014 Jul- 2.5 Organisaatio ja yhteistyökumppanit Hankkeen hallinnoijana oli ProAgria Pohjois-Karjala ry. Hankevastaavan paikka laitettiin hakuun alkuvuodesta ja työhön palkattiin Anu Laakkonen, joka siirtyi 1.2. osa-aikaisesti tähän hankkeeseen Puhas Oy:n hallinnoimasta Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeesta. Myös hallinnoivan organisaation henkilöstön osaamista käytetään hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa. Hankkeella on ohjausryhmä johon kuuluvat seuraavat jäsenet: Jyrki Kuikka (pj., Haukiniemen tila, Polvijärvi), Pekka Partanen (Maatalousyhtymä Partanen & Tolonen, Kitee), Pertti Iivanainen (Liperin kunta), Teuvo Mutanen (Polvijärven kunta), Ari Lampinen (Puhas Oy & Suomen Biokaasuyhdistys ry, jäi pois 2013 alkaen), Terho Sirviö (P-K:n ELY-keskus), Tuomo Hämäläinen (P-K:n ELY-keskus) ja Eero Parviainen (ProAgria Pohjois-Karjala). Kokouksiin osallistuvat lisäksi ohjausryhmän sihteerinä toimiva hankevastaava Anu Laakkonen ja syksystä 2013 alkaen Marja Pulkkinen sekä palvelupäällikkö Kirsi Jaakkola ProAgria (kevääseen 2013 asti) Pohjois-Karjalasta. Toimenpiteiden toteuttamisessa olivat yhteistyökumppaneina hankkeessa mukana olevat tahot. Yhteistyötä tehtiin myös muiden aihepiiriin läheisesti kuuluvien toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Hanke kuului kolmen pohjoiskarjalaisen liikennebiokaasuhankkeen ryhmään. Ryhmän muodostavat tämän hankkeen lisäksi Puhas Oy:n "Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke" ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun "Uusiutuvat liikennepolttoaineet Pohjois-Karjalassa - osaamisen kehittäminen" -hanke. Lisäksi yhteyttä pidetään PIKESin ”Pielisen-Karjalan biotalousverkostot ja -virrat osana Pohjois-Karjalan bioenergiaomavaraisuutta (PKBEV)" -hankkeeseen. Yhteistyötä tehtiin soveltuvin osin myös ProAgria Pohjois-Karjalan omien hankkeiden kanssa. 2.6 Kustannukset ja rahoitus Liikennebiokaasua Energiatiloilta- hankkeen toteutukselle haettiin jatkoaikaa keväällä 2014. Samassa yhteydessä hankkeen kustannusjaolle haettiin muutosta. Päätös edellä mainittuihin muutoksiin saatiin 14.5.2014. Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Alla olevassa taulukossa on muutospäätöksen mukainen kustannusjako. Samoin vertailubudjetti on korjattu muutospäätöksen mukaiseksi. Muutospäätös edellyttää myös yhteistyön tekemistä Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja – virrat hankkeen kanssa. 36 Loppuraportti 2014 Jul- Haettu euroa Palkkauskulut ja palkkiot Hyväksytty euroa 165862 160000 Ostopalvelut 44628 50000 Vuokrat 16150 15000 Kotimaan matkakulut 19987 20000 Ulkomaan matkakulut 24015 25000 Muut kustannukset 29358 30000 Kokonaiskustannukset 300000 300000 Hyväksyttävät kustannukset 300000 300000 yhteensä Hankkeen hyväksytty rahoitussuunnitelma: Haettu euroa EU + valtio Hyväksytty euroa 240000 240000 EU-osuus 121500 Valtion osuus 118500 Kunnat 30000 30000 Julkinen rahoitus yhteensä 270000 270000 Hyväksytty rahoitus yhteensä 300000 300000 Kokonaisrahoitus 300000 300000 37 Loppuraportti 2014 Jul- HANKKEEN RAHOITUKSEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU AJALLA 1.10.2011 – 28.2.2015 TUOTOT EU:n osuus Valtion osuus Kunnat Yksityinen rahoitus Tot.1.10.201128.2.2015 € 69 344,32 67 632,11 30 541,94 23 421,00 Bud.1.10.2011- % 28.2.2015 € 121 500,00 57,07 118 500,00 57,07 30 000,00 101,81 30 000,00 78,07 TUOTOT YHTEENSÄ 190 939,37 300 000,00 63,65 KULUT Palkkauskulut ja palkkiot Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Muut kustannukset KULUT YHTEENSÄ 166652,69 46855,14 8211,09 13238,16 20255,43 29355,98 285117,93 160 000,00 50 000,00 15 000,00 20 000,00 25 000,00 30 000,00 300 000,00 104,16 93,71 54,74 66,19 81,02 97,85 94,96 38 Loppuraportti 2014 Jul- 3. Hankearviot 3.1. Hallinnoijan arvio Liikennebiokaasua energiatiloilta – elinkeinojen kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena oli, että hankkeen toimenpiteiden luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan vähintään yksi maatilojen/kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua. Tavoite oli lähellä toteutumista niin, että Kontiolahden ja Kiteen kunnat olivat tehneet tarvittavat päätökset investoinneista, mutta investointitukirahojen loppuminen torpedoi hankkeet. vähintään yksi energiamaatila, joka tuottaa ja käyttää monipuolisesti uusiutuvaa energiaa ml. liikennebiokaasu ja traktoribiokaasu. Tavoite ei toteutunut, vaikka pohjaselvityksiä ja suunnitelmia laadittiin useille tiloille. Tällä hetkellä ei investointien kannattavuutta pystytä riittävästi varmistamaan. uutta pysyvää osaamista maatiloille, kuntiin, seudullisiin kehittämisyhtiöihin ja ProAgriaan, jotta energiamaatilamalli voisi yleistyä Pohjois-Karjalassa. Tavoite toteutui. Osaamista kasvatettiin laatimalla selvityksiä ja levittämällä tietoa luennoilla, seminaareilla ja infotilaisuuksilla sekä lukuisilla opintoretkillä. Hankkeen määrälliset tavoitteet: Tuettujen yhteistyötoimien lukumäärä: 5 toteutui 16 Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden tilojen/yritysten lukumäärä: 5 toteutui 0 Hanketta on toteutettu toimintasuunnitelman mukaisesti, kuitenkin tarpeen mukaan joustaen. Hankkeen talous on toteutunut pääosin budjetoidun mukaisesti. Kulujen kertymistä on seurattu tarkasti, ja siitä on informoitu johtoa ja rahoittajaa. Se, että hankkeen tavoitteena olleiden investointien toteutus – niin kuntamittakaavassa kuin maatilamittakaavassakin ei onnistunut, johtuu tukipolitiikan heikkouksista. Kannattavuutta ei biokaasuinvestoinneissa kyetä riittävästi varmistamaan nykyisten tukimuotojen pohjalta. Vaikka juuri tällä hetkellä epävarmuus bioenergian tuotannon ja käytön eri muotojen kehityksessä onkin ainakin hetkellisesti kasvanut, yleinen muutossuunta ja tavoite on kasvattaa bioenergian ja biokaasun käyttöä, ja siitä näkökulmasta on edelleen tärkeätä levittää tietoa uusista teknisistä ratkaisuista ja toimintamalleista. Esitän hankkeen hallinnoijana toimineen ProAgria Pohjois-Karjala ry:n puolesta lämpimät kiitokset hankevastaavina toimineille ja kaikille yhteistyökumppaneille hyvin toteutetusta hankkeesta. Eero Parviainen toimitusjohtaja 39 Loppuraportti 2014 Jul- 3.2 Ohjausryhmän arvio Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 painottaa biotalouden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden tärkeyttä. Samoin Suomen biotalousstrategia sisältää toimenpidesuosituksia, joilla pyritään lisäämään biotalouden toimintaympäristön kilpailukykyä, uutta biotalousliiketoimintaa, osaamispohjaa sekä biomassojen käytettävyyttä ja kestävyyttä. Näiden lisäksi PohjoisKarjalan maaseudun kehittämissuunnitelmassa 2014–2020 tavoitteena on m. ilmastonmuutokseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvän osaamisen kehittäminen ja uusiutuvan energian hajautetun tuotannon tukeminen. Liikennebiokaasua Energiatiloilta hanke on ollut jatkoa aikaisemminvuosina 2009–2012 toteutetuille valmistelu-, kehittämis- ja koulutushankkeille. Nämä kaikki hankkeet ovat olleet valmistautumista tuleviin laajempiin investointi- ja kehittämiskuvioihin, jotka ohjelmakaudella 2014–2020 tullaan toteuttamaan. Vaikka Liikennebiokaasua Energiatiloilta hanke ei kaikilta osin saavuttanutkaan sille asetettuja tavoitteita, hanke kuitenkin vaikutti myönteisesti biokaasuun liittyviin asenteisiin järjestämissään tapahtumissa ja koulutuksissa sekä tilakohtaisilla konsultoinneilla ja opintomatkoilla. Hankkeen kautta on Pohjois-Karjalaan syntynyt uutta pysyvää osaamista ja bioenergia verkostot ovat vahvistuneet. Yhteistyötoimenpiteiden lukumäärä on ylittynyt. Selvityksiä tehtiin 16 ja kaksi selvityksistä koski pienvesivoimaa. Pienvesivoimatekniikka on kehittynyt ja erityisesti toisella selvityskohteista on potentiaaliset mahdollisuudet aloittaa pienvesivoimantuotanto. Myös muita hankkeelle asetettuja tavoitteita on lähestytty. Vaikka investointeja ei toteutunutkaan hankkeen aikana (investointien kalleus ja investointitukien alhaisuus), niin kiinnostus biokaasuun on lisääntynyt ja yritysten valmiudet biokaasulaitosinvestointeihin ovat parantuneet. 4. Tulokset ja esitykset jatkotoimenpiteiksi Kevät 2012 Kevätkauden tärkein tulos oli demonstraatioinvestointihankkeen suunnitelman valmistuminen Kiteen kaupungille ja Kontiolahden kunnalle. Mikäli hanke toteutuu, merkitsee se ratkaisevaa päänavausta biokaasun liikennekäytölle maakunnassa ja mahdollistaa jatkokehityksen. Riskinä on vielä rahoituksen mahdollinen kariutuminen, mikä tarkoittaisi kehityshankkeilla aloitetun kehityksen valitettavaa pysähtymistä. 40 Loppuraportti 2014 Jul- Tukitoimenpiteiden piirissä on jo nyt kohteita hieman yli tavoitellun määrän. Tärkeintä hankkeen seuraavalla kaudella olisi saada käyntiin vähintään yksi maatilojen yritysryhmähanke. Kuluneella kaudella on tuotu esille suurin este maatilojen liikennebiokaasulaitosten toteutumiselle eli kannattavuusrajan vaikea saavuttaminen normaaleilla tuilla. Siten seuraavan raportointikauden tärkeänä toimenpiteenä on kohdan 11 toimenpide eli vaikuttaminen lainsäädännöllisten esteiden poistamiseen yhdessä sidosryhmien kanssa. Olisi tärkeää saada aikaan väliaikainen korotettu investointituki maatilojen biokaasuinvestoinneille. Mädätysjäännöksen saaminen mukaan erityisympäristötuen piiriin olisi myös tärkeää. Nyt tuki koskee vain lannan sijoittamista peltoon, mutta ei biokaasulaitoksessa käsitellyn lannan eli mädätysjäännöksen sijoittamista peltoon. Seuraavat tukitoimenpiteiden kohteet ovat jo odottamassa hankkeeseen liittyneiden tilojen piirissä. Olisi tärkeää saada ratkaistua kannattavuusongelma ennen kuin lisää tiloja tulee mukaan. Aloitettujen selvitysten myötä on käynyt selväksi, että kaikki tilat ovat uniikkeja, joten täysin monistettavaa ratkaisua ei ole mahdollista luoda. Jo tehdyistä selvityksistä on kuitenkin hyötyä seuraavia selvityksiä tehtäessä. Syksy 2012 Syyskauden tärkein työ oli Kiteen ja Kontiolahden kokeiluhankkeen valmistelu hakuvalmiiksi ja tärkein saavutus kuntien päätökset rahoituksen hakemisesta. Maatilapuolella valmisteltiin ensimmäistä yritysryhmähanketta, johon liittyen tehtiin pienryhmän opintomatka kotimaisiin biokaasukohteisiin. Kannattavuusongelmaan vaikuttamiseksi laadittiin esitykset biokaasuinvestointien edistämiseksi ja sitä jaettiin eri vaikuttajatahoille. Valmisteltiin myös maakunnallisen biokaasun kehittämistyöryhmän perustamista. Koulutusyhteistyötä suunniteltiin PIKES Oy:n Pielisen Karjalan bioenergiavirrat ja -verkostot -hankkeen kanssa. On epävarmaa, onko vaikuttamistyöllä käytännön merkitystä. Jatkossa tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti, että ensimmäiset maatilojen pilottibiokaasuhankkeet saadaan käynnistymään. Tarvitaan myös uusia ideoita ja ratkaisuja investointien saamiseksi kohtuulliselle tasolle. Hankkeessa on priorisoitava ensimmäisten pilottihankkeiden käyntiin saattaminen. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota biokaasuosaamisen lisäämiseen maakunnassa koskien sekä yleistä tietoutta että erikoisosaamista. 41 Loppuraportti 2014 Jul- Kevät 2013 Kontiolahden ja Kiteen kokeiluhankkeen rahoituksen kohtalo ratkaisee olennaisesti, miten hankkeet tavoitteet etenevät. Kunnat ovat budjetoineet investoinnit vuodelle 2013, mutta ELY -keskuksen rahoituspäätöksen ajankohdasta ei ole tietoa. Maatilapuolella on hankkeen tässä vaiheessa priorisoitava tila, jolla on tehty selvitystyötä pisimmälle. Tavoitteena on päästä hankkeen aikana biokaasuinvestointien valmistelussa mahdollisimman pitkälle eteenpäin. Tulevaisuuden varalle on ryhdyttävä suunnittelemaan, miten jatkossa voidaan varmistaa biokaasuosaaminen neuvontatyössä. Tätä silmällä pitäen hankkeessa suunnitellaan biokaasuneuvonnan kehittämiseen liittyviä jatkotoimenpiteitä. Syksy 2013 Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat edelleen samat kuin kevätpuoliskolla mainitut. Hankkeen viimeisenä vuonna tulee koota yhteen hankkeen aikana kehitetty osaaminen, jotta sen avulla voidaan jatkaa työtä mahdollisten tulevien kehittämis- ja investointihankkeiden myötä, ja jotta maatalousneuvojat pystyvät antamaan perustietoa biokaasuinvestoinneista maatiloille. Vuosi 2014 ajalla 1.1.–28.2.2015 Raportointijaksolla valmistuivat biokaasutietokortit ja ne jaettiin laajasti neuvojille sekä omassa että yhteistyöorganisaatioissa. Kevään aikana selviteltiin erilaisia vaihtoehtoja biokaasun tuottamisen, puhdistuksen ja liikennekäytön edistämiseksi. Tästä syystä päätettiin, että Tiina Polo tekee kesän aikana osuuskuntamallista selvityksen, jota sitten työstetään eteenpäin syksylle suunnitellussa työpajassa. Hanke järjesti koulutus- ja infotilaisuuksia biokaasun tuotannosta, Bioenergia Forumin, opintomatkoja koti- ja ulkomaille sekä valmisti demobiokaasulaitosmallin. Loppuvuonna 2014 tehtiin vielä kolme tilakohtaista selvitystä, jotka liittyvät kuivamädätyksen mahdollisuuksiin. Ohjausryhmän kokouksessa 19.1.2015 päätettiin, että hankkeen toiminnalle haetaan jatkoaikaa helmikuun 2015 loppuun saakka. Perusteluna jatkoajalle on se, että aivan hankkeen loppuajalla on tullut runsaasti biokaasuselvitystilauksia ja koska hankkeella on vielä käyttämätöntä resurssia, on aiheellista tehdä ko. selvitykset. Jatkoajalla työstetään myös tulevia liikennebiokaasu investointi- ja tiedonvälityshankkeita ja esitellään niitä kunnissa. Tehtyjen selvitysten perusteella päätettiin, että tarvitaan esiselvityshanke, jonka tehtävänä on selvittää yleishyödyllisen investointihankkeen hakija ja hankkeen rahoitus sekä tehdä kunta- ja yrityskohtaisia selvityksiä ajoneuvojen hankinnoista ja valmiudesta käyttää biokaasuajoneuvoja. 42 Loppuraportti 2014 Jul- 4.1 Jatkotoimenpiteet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 painottaa biotalouden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden tärkeyttä. Samoin Suomen biotalousstrategia sisältää toimenpidesuosituksia, joilla pyritään lisäämään biotalouden toimintaympäristön kilpailukykyä, uutta biotalousliiketoimintaa, osaamispohjaa sekä biomassojen käytettävyyttä ja kestävyyttä. Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelmassa 2014–2020 tavoitteena on m. ilmastonmuutokseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvän osaamisen kehittäminen ja uusiutuvan energian hajautetun tuotannon tukeminen. Biokaasua kerätään tällä hetkellä Joensuun Kontiosuon kaatopaikalta ja Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamon lietteistä. Biokaasua on hyödynnetty lämmöksi ja sähköksi näissä kohteissa vuositasolla noin 14 GWh. Lisäksi Kiteen Biokymppi tuottaa tällä hetkellä sähköä noin 2,6 GWh ja lämpöä noin 3,2 GWh eli yhteensä noin 6 GWh vuodessa. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmassa esitetään, miten Euroopan unionin ja kansalliset ilmastotavoitteet toteutetaan alueellisesti. Ohjelmassa määritellään ne tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kasvihuonekaasupäästöjä saadaan maakunnassa vähennettyä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista parannettua. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmassa Biokaasun tuotannon tavoitteena on kasvattaa olemassa olevaa tuotantoa, käynnistää biokaasuntuotanto maatilakokoluokassa ja ottaa maakunnan suljettujen kaatopaikkojen kaatopaikkakaasuhyötykäyttöön. Lämmön- ja sähköntuotanto on alkuvaiheessa helpoimmin käynnistettävissä, mutta liikennekäy- tön osuuden vuonna 2020 tulisi olla jo merkittävä tuotetusta biokaasusta. Liikennekäytön etuina ovat erittäin merkittävät ilmasto-ja muut ympäristö hyödyt. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmassa on tavoitteena: Biokaasun tuotanto 100 GWh lämmöksi, sähköksi ja liikenteen polttoaineeksi. Toimenpiteinä ovat mm. käynnistää 20–40 maatilakokoluokan biokaasureaktoria, hyödyntää kaatopaikkakaasuja ja tuottaa ja hyödyntää jätevedenpuhdistamoiden kaasua ja aloittaa biokaasun liikennekäyttö julkisessa liikenteessä, työkoneissa ja muussa liikenteessä. Näistä lähtökohdista jatkotoimenpiteinä on suunniteltu biokaasun jalostus- ja jakeluverkoston investointi- ja tiedonvälityshankkeita yhdessä kuntien kanssa. 43 Loppuraportti 2014 Jul- 44 Loppuraportti 2014 Jul- 45 Loppuraportti 2014 Jul- 46 Loppuraportti 2014 Jul- 47 Loppuraportti 2014 Jul- Investointihankkeen rinnalle on suunniteltu tiedonvälityshanke, jonka keskeisimmät tehtävät ovat tuottaa ja levittää tietoa liikennebiokaasun käyttämisestä sekä hankkia tiedonvälityksen keinoin asiakkaita tankkauspisteille ja edistää maatilamittakaavan biokaasulaitosten syntymistä. Bioenergiaa Pohjois-Karjalan liikenteeseen – tiedonvälityshanke HANKESUUNNITELMA 1. HAKIJA ProAgria Pohjois-Karjala ry on osa ProAgria yhtymää, johon kuuluvat ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria keskukset, Svenska lantbrukssällskapens förbund, Faba, Valio Oy Alkutuotanto, ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Oy, osuuskunta ProAgria Palvelukeskus sekä merkittävä määrä sopimuskumppaneita elintarvikeketjun eri toimijoista. ProAgria Pohjois-Karjala ry tekee Pohjois-Karjalan alueella maaseutu- ja yritysneuvontaa sekä toteuttaa laaja-alaisesti erilaisia kehittämis-, tiedonvälitys- ja koulutushankkeita. ProAgria Pohjois-Karjalalla on alueella vahva yhteistyöverkosto. Henkilöstöä yhdistyksessä on vuositasolla keskimäärin 55 ja henkilöstön koulutuksesta ja kehittämisestä huolehditaan ja sitä seurataan säännöllisesti. 48 Loppuraportti 2014 Jul- ProAgria Pohjois-Karjala ry on vakavarainen yhdistys, joka on pystynyt sekä hallinnoimaan että toteuttamaan yhtäaikaisesti niin maakunnallisia kuin ylimaakunnallisia hankkeita. 2. HANKKEEN TARVE JA TAUSTA Pohjois-Karjassa on toimittu jo kauan biokaasualan edistämiseksi monella eri sektorilla ja erilaisissa kehittämishankkeissa (Valmisteluhanke v. 2009/ Maaseudun tulevaisuusrahasto, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasun kehityshanke 2010–2012/ EAKR, Koulutushanke ”Uusiutuvia liikenteeseen 2010– 2012/ESR ja Liikennebiokaasua energiatiloilta 2011–2015/EMR). Uudella ohjelmakaudella uusiutuva energia, energiatehokkuus, biokaasuatuotannon edistäminen ja liikennebiokaasun käyttöönottaminen ovat esillä niin maakunnallisissa ja alueellisissa kuin myös valtakunnallisissa ohjelmissa. Tiedonvälitys kehittyvällä alalla Pohjois-Karjalassa, kuten esimerkiksi biokaasuntuotanto, jalostus, jakelu ja käyttöönottaminen, on välttämätöntä asenteiden muuttamiseksi, vaihtoehtoisten ajoneuvojen käyttöön ottamiseksi ja positiivisten ilmastovaikutusten saamiseksi. Mitä useampi ihminen saa tietoa biokaasualasta sitä suuremmat vaikutukset saadaan aikaan sekä aluetaloudessa että ilmasto- ja muissa ympäristövaikutuksissa. Lisäksi tiedonvälityksellä on mahdollisuus kannustaa aloittamaan uudenlaista yritystoimintaa mm. biokaasuautojen maahantuonnissa, konvertoinnissa ja biokaasuautojen huollossa. Samanaikaisesti tämän tiedonvälityshankkeen kanssa on haettavana yleishyödyllinen investointihanke, jossa biokaasun jalostus ja jakeluketju on tarkoitus rakentaa. Tiedonvälityshankkeella varmistetaan tulevan yleishyödyllisen investoinnin kannattavuutta hankkimalla sille asiakaskuntaa niin yrityksistä, kunnista kuin tavallisista kuluttajista. 49 Loppuraportti 2014 Jul- 3. HANKKEEN TAVOITTEET 1. Pohjois-Karjalassa tunnetaan liikennebiokaasu ympäristöystävällisenä ja taloudellisesti kannattavana polttoainevaihtoehtona 2. Pohjois-Karjalaan on muodostunut riittävän suuri biokaasuautokanta Vuosi Autojen määrä henkilöautoina 2015 20 2016 60 + taksit+busseja+työkoneita 2017 120+ taksit+busseja + työkoneita 2018 200+ taksit+busseja + työkoneita 3. Biokaasuautojen konvertointia toimintaan on perustettu yritys ja uusia biokaasuautoja on alueen autoliikkeissä tarjolla 4. Pohjois-Karjalan alueelle syntyy maatilamittakaavan biokaasulaitoksia vähintään 3 5. Bioenergian osuus Pohjois-Karjalan energian käytöstä lisääntyy 6. Pohjois-Karjala on kansainvälisesti tunnettu aktiivisesta biokaasuautoilun kehittämisestä 7. Pohjois-Karjala on osa Sinisen tien ”Vihreää reittiä”, joka luo yhteyden Joensuusta KeskiSuomen ja Vaasan kautta aina Uumajaan ja Mo i Ranaan saakka. Näin Pohjois-Karjalan voitaisiin yhdistää Ten-T liikenneverkostoon, jossa on asetettu tavoitteet liikennebiokaasun tankkauspisteiden etäisyyksille. Sinisen tien ” Vihreää reittiä” voisi siten jatkossa markkinoida myös ympäristöystävällisenä poikittaisliikenneväylänä ja matkailureittinä idän ja lännen välillä. Hankkeen tuloksia seurataan liikennebiokaasua käyttävien autojen lukumäärällä, kuntien käyttöönottamien biokaasuliikennevälineiden käyttömäärinä, liikennebiokaasua käyttävien taksien lukumäärillä, liikennebiokaasun kulutusmäärillä ja biokaasun tuotantoon ja liikennebiokaasuun liittyvien uusien yritysten lukumäärällä. 4. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA Liikennebiokaasusta tiedottaminen niin tavallisille autoilijoille, kunnille ja yrityksille. Tiedottamista hoidetaan järjestämällä erilaisia tapahtumia ja esittelyitä, verkkotiedottamisella ja demonstraatio esityksillä sekä yrityskohtaisilla esittelyillä, joiden tavoitteena on herättää kiinnostus biokaasuautoiluun ja näyttää esimerkein sen tuomat hyödyt. Lisäksi luodaan biokaasulaskuri- tyyppinen laskelma pohja, jolla voidaan ”haarukoida” biokaasun liikennekäytön taloudellisia- ja ympäristövaikutuksia yrityksille ja kunnille. Sosiaalisen median keinovalikoima otetaan laajasti käyttöön. 50 Loppuraportti 2014 Jul- Autoliikkeille tiedotetaan alan kehittymisestä Tiedotetaan yrityksen perustamiseen liittyvistä tuista ym. Tiedotuksen, biokaasuautojen esittelyiden, koeajojen sekä biokaasurallin avulla tehdään biokaasuautoilua tututuksi maakunnassa. Nuorisoasteen infot sekä yliopistotempaukset Tiedotus kuntiin toiminnan eduista ja mallien tuomien mm. Ruotsista kuntatoimijoista Yleishyödyllisistä investoinneista tiedottaminen Muu bioenergiaan liittyvä tiedotus yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (Metsäkeskus, Metla, Biomassa Atlas ym.) Energia akatemiat, Bioenergia Forum, kuntakohtaiset tapahtumat ja tempaukset ja biokaasuralli Yhteistyö Biogas Region Norrin kanssa Haetaan ja välitetään tietoa uusista biokaasuntuotantolaitteista ja menetelmistä ja viedään kerätty tieto biokaasulaitosta suunnitteleville tiloille ja yrityksille. Näin voidaan mahdollistaa BAT- käyttöön otto ja edulliset vaihtoehdot tuotannossa, jalostuksessa ja tankkausjärjestelmissä. Tiedotetaan biokaasu osakeyhtiön tai osuuskunnan toteutuksesta ja toiminnasta. Tietoa levitetään yrityksiin, kuntiin ja yksityisille henkilöille henkilökohtaisilla tapaamisilla ja yleisöinfoilla ja tapahtumilla. Tällä toiminnalla perustettavan osakeyhtiön toiminta vahvistuu ja biokaasuautoilu lisääntyy. Hankkeen päättymisen jälkeen osakeyhtiö hoitaa tiedotuksen. Maatiloille suunnatut tiedotustilaisuudet, tilakohtaiset selvitykset ja pienryhmätoiminta. Opinto- ja tutustumismatkat. Tiedonvälityshanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ja sitä toteutetaan yhteistyössä kuntien ja kuntien kehittämisyhtiöiden ja hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa (BioKymppi Oy, Gasum). Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat myös MTK Pohjois-Karjala, Karelia AMK, Suomen metsäkeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Luke (Sotkamo, Maaninka). Hanketta toteutetaan osittain ostopalveluin. Hankkeen rahoitusta haetaan Euroopan maaseuturahastosta ja kunnista. Hankkeessa tiedotetaan ympäristöystävällisestä liikennepolttoaineesta ja siihen soveltuvasta ajoneuvotekniikasta. Hankkeen tiedottamista hoidetaan hyödyntämällä sosiaalista mediaa ja face to facetapahtumia, jolloin ylenmääräinen paperitulosteiden tuottaminen loppuu. Suunnitellun hankkeen mahdollisia riskejä ovat: - Investointihanke ei toteudu tai siinä tulee odottamattomia ongelmia Asenteet eivät muutu positiivisiksi biokaasua ja liikennebiokaasua ajatellen Maatilamittakaavan biokaasulaitoksiin ei saada riittävästi ulkopuolista rahoitusta Varautuminen riskeihin: 51 Loppuraportti 2014 Jul- - Hyvin valmisteltu ja kilpailutettu investointihanke Ammattimainen, positiivien ja realistinen tiedottaminen Huolelliset investointisuunnitelmat maatilamittakaavan laitoksiin, omarakenteisiin laitoksiin innostaminen, kilpailutukset laitoshankinnoissa 5. YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATEGIAAN. Pohjois-Karjassa on toimittu jo kauan biokaasualan edistämiseksi monella eri sektorilla ja erilaisissa kehittämishankkeissa (Valmisteluhanke v. 2009/ Maaseudun tulevaisuusrahasto, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasun kehityshanke 2010–2012/ EAKR, Koulutushanke ”Uusiutuvia liikenteeseen 2010– 2012/ESR ja Liikennebiokaasua energiatiloilta 2011–2015/EMR). Uudella ohjelmakaudella uusiutuva energia, energiatehokkuus, biokaasuatuotannon edistäminen ja liikennebiokaasun käyttöönottaminen ovat esillä niin maakunnallisissa ja alueellisissa kuin myös valtakunnallisissa ohjelmissa. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa mm. linjataan keskeisiksi toimenpiteiksi uusiutuvan energian edistäminen ja öljyriippuvuudesta vapautuminen. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa vuosille 2014– 2020 biokaasulle on asetettu tuotannolliseksi tavoitteeksi 400 GWh, josta osa liikennekäytössä. ItäSuomen bioenergiaohjelmassa toimenpiteinä ovat mm. biokaasun käytön edistäminen lämmön ja sähkön tuotannossa politiikkatoimin ja biokaasun jalostusasteen nostaminen ja alueen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edistämällä liikennebiokaasun tuotantoa ja käyttöönottoa alueella. Manner Suomen Maaseutuohjelman 2014- 2020 yhtenä strategisena painopistealueena on biotalouden edistäminen ja tavoitteena mm. parantaa maaseutualueiden elinkeinoelämän kestävyyttä kehittämällä ympäristötietoisuutta sekä energia- että resurssitehokkuutta. Tavoitteena on myös lisätä uusituvan energian osuutta ja tehostaa lannan käyttöä. Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014–2020 ”Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta” on asiakirja, jossa on kirjattu visiot, strategiat ja kehittämissuunnat, joilla toteutetaan Manner Suomen maaseutuohjelmaa Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan kehittämisohjelman yhtenä painopistealueena on hajautettu biotalous. Kehittämissuunnitelman mukaan maaseuturahaston rahoitusta kohdennetaan erityisesti hajautettuun energian tuotantoon ja uusiutuviin bioenergiaraaka-aineiden jalostukseen liittyviin hankkeisiin maaseudun mikro- ja pienissä yrityksissä sekä alueellisten strategioiden edistämiseen ja paikallisiin yleishyödyllisiin investointeihin uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Uusiutuvan energian osalta myös EAKR tukee energian tuotantoon ja jakeluun liittyvää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä pk - yritysten investointi ja kehityshankkeita. 52 Loppuraportti 2014 Jul- Erilaiset ohjelmat ja kehittämissuunnitelmat antavat nyt erinomaiset mahdollisuudet edistää Pohjois-Karjalan biokaasun tuotannon, jalostuksen ja jakelun kehittämistä ja laajaa tiedonvälitystä kuntiin, yrityksiin ja kuluttajille. 6. TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU Bioenergiaa Pohjois-Karjalan liikenteeseen tiedonvälityshanketta toteutetaan pääasiallisesti PohjoisKarjalan alueella. Sen toteutusaika on 2015 – 2018. Hankkeen tarkempi aikataulutus ja tiedotussuunnitelma tehdään, kun päätös yleishyödyllisestä investointihankkeesta saadaan. Kansainvälistä näkökulmaa hankkeeseen tuo yhteistyö Biogas Norr- yhteistyö ja Sinisen tien ”Vihreä reitti” malli. Hankkeen kohderyhmänä ovat biokaasun tuottajat, jalostajat sekä alueen yritykset, kunnat ja yksityisautoilijat. Tiedottamista tehdään laajasti myös nuorisoasteen kouluissa ja yliopistokampanjoissa. Kohderyhmät on valittu siten, että ne ovat potentiaalisia liikennebiokaasun käyttäjiä, autojen maahantuojia sekä kuntien ja yritysten hankinnoista vastaavia henkilöitä ja päättäjiä. 8. HANKKEEN ERITELTY KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Bioenergiaa Pohjois-Karjalan Liikenteeseen- tiedonvälityshankkeen kustannusarvio vuositasolle eriteltynä on seuraavanlainen: 2015 2016 2017 2018 yhteensä Palkkauskulut 73 200 73 200 73 200 73 200 292 800 Ostopalvelut 30 000 30 000 30 000 30 000 120 000 Vuokrat 10 000 10 000 10 000 10 000 40 000 Kotimaan matkakulut 12 000 12 000 12 000 12 000 48 000 10 000 10 000 10 000 30 000 68 800 Ulkomaan matkakulut Muut kustannukset 17 200 17 200 17 200 17 200 Hankkeen tulot 0 0 0 0 Kustannusarvio yh- 142 400 152 400 152 400 152 400 teensä 53 Loppuraportti 2014 Jul- 599 600 Bioenergiaa Pohjois-Karjalan Liikenteeseen- tiedonvälityshankkeen rahoitus vuositasolle eriteltynä on seuraavanlainen: 2015 2016 2017 2018 yhteensä 128 160 137 160 137 160 137 160 539 640 Kuntarahoitus (10 %) 14 240 15 240 15 240 15 240 59 960 Yksityinen rahoitus 0 Kokonaisrahoitus 142 400 152 400 152 400 152 400 599 600 ELY-keskukselta haettava rahoitus (EU valtio 90 %) Kuntarahoitus haetaan vuosittain hankkeessa mukana olevilta kunnilta. 8. MITEN HANKKEESSA SYNTYVÄÄ TOIMINTAA JATKETAAN HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Hankkeen käynnistämät ja toteuttamat tiedotukselliset toimenpiteet jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeen perustetussa liikennebiokaasu osakeyhtiössä tai osuuskunnassa osana yrityksen markkinointitoimenpiteitä. 9. TIEDOTTAMINEN Hankkeesta tiedotetaan tuottamalla normaalit rahoittajan vaatimat raportit ja indikaattoritiedot. Tiedotushankkeen varsinaisen tiedotus ja toimenpiteet on kuvattu hankesuunnitelmassa. Hankkeen päättymisen jälkeen tiedonvälityshankkeen tuottama aineisto on perustettavan osakeyhtiön käytettävissä ja sen lisäksi hankkeen internet sivuilla. 54 Loppuraportti 2014 Jul- Eero Parviainen Katri Karjalainen Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala ry ProAgria Pohjois-Karjala ry Raportin laatijan yhteystiedot Marja Pulkkinen Liikennebiokaasua energiatiloilta – hanke ProAgria Pohjois-Karjala marja.pulkkinen(at)proagria.fi puhelin 040 301 2438 ”Kato, tää on siisti! Tuosta vihreestä napista kun painaa, niin tää kulkee biokaasulla!” 55 Loppuraportti 2014 Jul-
