docMaaviesti 2/2015
download 
Report Transcription
Maaviesti 2/2015
Joko tunnet Neuvo 2020 -palvelut? 6 Hyvinvoiva lehmä tuottaa 12 Vinkit kevään tukihakuun 16 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2015 Energiasäästöjä suunnittelun avulla 2/2015 maaviesti 1 Parhailla analyyseilla paras sato • varmista maaperän multavuus tilaamalla hehkutushäviö • uusi lanta-analyysi sisältää fosforimäärityksen • rehuista enemmän tietoa laajalla NIR-rehuanalyysillä • kasvianalyysillä varmistat hyvän sadon Uudet hinnat, parempi palvelu, nopeat tulosten toimitusajat ja sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE! Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi OTA YHTEYTTÄ – KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT! Asiantuntijamme auttavat sinua mm. • Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä • Sukupolvenvaihdoksissa ja metsätilakaupoissa • Rahoitusasioissa www.saastopankki.fi/optia 2 maaviesti 2/2015 KAJAANI, Lönnrotinkatu 14, puh. 029 041 2710 KEMPELE, Zeppelinintie 1, puh. 029041 2637 KUUSAMO, Kitkantie 15, puh. 029 041 2565 OULU, Kirkkokatu 10, puh. 029 041 2630 PYHÄSALMI, Ollintie 11, puh. 029 041 2620 ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh. 029 041 2740 TORNIO, Hallituskatu 2, puh. 029 041 2730 Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min PAIKALLINEN JA ASIANTUNTEVA SÄÄSTÖPANKKI OPTIA METSÄNOMISTAJAN PALVELUKSESSA pääki rjoitus Maaviesti Sisältö 2/2015 Hyödynnä Neuvo 2020.............................6 Neuvo 2020 -asiantuntijat............................7 Mihin Neuvoa voi käyttää?..............................9 Energiansäästöä robottitilalla...........................10 Hyvinvoinnin teemavuosi.............................12 Näytepikarit uudistuvat..............................12 Havaintopäivillä eroon tilasokeudesta...............14 ProAgrian EU-tukineuvojat......................15 Mikä muuttuu 2015?..............16 Kerääjäkasvit kiinnostavat...........................19 Puutarhatuotannon tukimahdollisuudet.................20 Uusia puutarha- ja perunapalvelut.......................21 Lisää johtamisen otetta T ätä lehteä luettaessa eletään kiireisintä huhtikuun aikaa ja moni lukijoista miettii tulevien EU-tukien hakua. Monet tukiin liittyvät asiat tulisi olla jo tiedossa: mihin sitoudutaan ja mistä saadaan mitäkin korvausta tai tukea – stressaavaa hyvinkin. Karttoja piirretään, pinta-aloja lasketaan, lähestulkoon niin kuin parikymmentä vuotta sitten. Mikä on muuttunut vai onko sittenkään juuri mikään? Muuttunut on ainakin asioiden monitahoisuus, osin vaikeaselkoisuus. Syy-seuraussuhteet ovat vaikeammin hahmotettavissa ja tukipurojen määrät ovat kasvaneet. Viljelijöiden työ on keskiössä, kun arvioidaan mihin kaikkeen heidän työnsä vaikuttaa. Viljelijän työllä on vaikutuksensa muun muassa ilmastoon, lajistoon, vesien tilaan, maaperän ravinnetalouteen ja tietysti merkittävimpänä siihen, mitä ruokakaupan hyllyillä on tarjolla. Tämä tärkeä rooli on tiedostettava. Tulotaso uhkaa kuitenkin huveta hintojen laskiessa ja kustannusten noustessa. Miten tätä tilannetta voisi jotenkin hallita? Erilaiset käsillä olevan tukimahdollisuudet kannattaa haarukoida tarkkaan tilatasolla muun muassa ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. Tiloilla on työstettävä etenemispolkua vähenevien rahojen aikana. Tässä auttaa kassabudjetin laatiminen kuukausitasolle menojen osalta, tulot kyllä tiedetään usein jo ennakkoon. Myös pankin kanssa voi neuvotella lainojen lyhennysohjelmasta, etenkin kun tukien maksuja siirtyy osaksi ensi vuoteen. Nyt ennen kevään kiireitä oman tilan talous on käytävä läpi muuttuneissa olosuhteissa. Tässä työssä auttavat ProAgrian asiantuntijat ja erityisesti talousneuvonnan osaajat. ” Miten tätä tilannetta voisi jotenkin hallita? Viljatilan tsekkilista.................23 Ole yhteydessä ja päivitä tilannettasi! Istuta puu!.............................25 VESA NUOLIOJA johtaja ProAgria Oulu Keväisiä marjaherkkuja...........26 Syö hyvää!..............................28 Ajankohtaista kalastuksesta..........................29 Palstat Pääkirjoitus..............................3 Lyhyet......................................4 Ammattitietoa........................24 Näe hyvä lähellä.....................27 Allakka...................................30 Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu, PL 106, Kauppurienkatu 23, 90101 Oulu, 08 316 8611, info.oulu@proagria.fi, www.proagriaoulu.fi PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS JA ILMOITUKSET Ella Karttimo, 040 526 4880, ella.karttimo@proagria.fi TAITTO Mari Lähteenmaa, mari.lahteenmaa@uleaborg.com OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, 08 316 8611, info.oulu@proagria.fi; ProAgria Kainuu, 044 320 1580, merja.ronkainen@proagria.fi; ProAgria Lappi, 040 775 1953, raija.yrjanheikki@proagria.fi PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS 12 000 kpl TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN 0787-7781 AIKATAULU 2015 3/2015 21.9., 4/2015 23.11. KANSI Maarit Kari 2/2015 maaviesti 3 ly hy et Kesälaitumille! L • Aloitus kun laidunnurmi 10–15 senttiä. • Nurmen tavoitekorkeus syöttöön tulevalta alalta 25–40 senttiä, satotaso 2 500–3 500 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta, että vältytään suurilta tallaustappioilta. Mittakehikosta on apua satotason arviointiin. Pekk a Pehkonen aidunkausi lähestyy ja on hyvä hetki pohtia tulevan kesän toimenpiteitä. Tehokas laidunnus tuo lypsykarjatilalle säästöjä. Avainasioita ovat laidunsiemenseoksien monipuolisuus, laidunnuksen aloitusajankohta ja laidunkierto kesän mittaan. Kesän mittaan on hyvä tarkkailla laitumien kasvua. Jos nurmen kasvu ehtyy, on parempi siirtyä osa-aikaiseen laidunnukseen kuin syöttää laidunta liian tarkkaan. • Puhdistusniitot heti syötön jälkeen, kun korsiintunutta kasvustoa esiintyy. • Laitumen jälkikasvukyky heikkenee, jos se syötetään reilusti alle 10 senttiin. • Lehmä syö tunnissa noin yhden kilon kuiva-ainetta, kun laidunta on riittävästi tarjolla. • Korjuuaikanäyte kivennäisanalyysillä tarjoaa tietoa ravintoarvoista sekä lehmien että nurmen kannalta. • Matka juomavesipisteelle mieluiten alle 250 metriä; painevesijärjestelmä helpottaa isojen karjojen työmäärää. Lähde: Kohijoki, Paula. 2014. Lypsylehmien laiduntamiskäytäntöjen edistäminen ProAgria LänsiSuomen alueella. Hämeen ammattikorkeakoulu. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Tomi Tuulir ant a Vuoden maisemateko M aa- ja kotitalousnaiset julistaa kilpailun, jossa valitaan alueellisesti Vuoden maisemateko. Maakuntien parhaista valitaan Suomen Vuoden maisemateko. Alueiden parhaat maisemateot valitaan syyskuussa, ja Suomen Vuoden maisemateko julkistetaan lokakuussa. Avatkaa silmänne kotimaisemanne kauneudelle! Osallistukaa kilpailuun ja kertokaa sanoin ja kuvin, miksi juuri teidän maisematekonne ansaitsee palkinnon. Maisemateko on pieni tai suuri teko, joka on muuttanut maisemaa paremmaksi. Maisemateko voi olla näkymien aukaisemista, raivaamista, rakennusten tai rakennelmien kunnostamista, luonnon monimuotoisuuden lisäämistä, rantojen hoitoa tai kylämaiseman parantamista. Tunnustuksen saaja voi olla yksittäinen henkilö, paikallinen yhdistys, talkooporukka tai 4 maaviesti 2/2015 muu taho. Tehkää näin • Ottakaa maisemasta valokuvia ennen ja jälkeen maisemateon • Kuvailkaa maisemateon tulokset. Kertokaa, mitä teitte ja ketkä teon tekivät. Kertokaa, miksi juuri teidän tekonne olisi vuoden maisemateon arvoinen. • Lähettäkää kuvailu elokuun loppuun mennessä oman piirikeskuksenne maisema-asiantuntijalle. Laittakaa mukaan valokuvat, yhteystiedot ja mahdolliset lehtileikkeet. Lisätietoja: Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset: marjatta.pikkarainen@ maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1585. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset: maarit.satomaa@ maajakotitalousnaiset.fi, 040 566 7924 KoneAgria on tänä vuonna kolmipäiväinen maatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely. KoneAgria nousee Tampereelle M aatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely KoneAgria järjestetään 8.–10. lokakuuta Tampereella. ”Tänä vuonna näytteilleasettajien tarjonta painottunee viime vuosia enemmän kasvintuotantoon ja yksimahaisiin, koska näyttely on lähellä vilja-Suomea. Silti nautaja maitosektorillekin on tulossa hyvä tarjonta”, näyttelypäällikkö Marko Toivakka sanoo. Uutta on myös se, että KoneAgria on tänä vuonna kolmipäiväinen. KoneAgria on pidetty 10 peräkkäisenä vuonna Jyväskylässä. Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi- Suomi. Pääyhteistyökumppanit ovat Agco Suomi, K-Maatalous ja KoneKesko, NHK-Keskus, Tomas Kjellman ja Turun Konekeskus / Konefarmi. KoneAgria on hyvä retkikohde maatalouden ammattilaisille. Viime vuoden kävijöistä 42 prosenttia oli päätoimisia ja 11 prosenttia sivutoimisia maanviljelijöitä, yhdeksän prosenttia yrittäjiä maaseudulla ja viisi prosenttia palkkatyössä tai opiskelijana maatalousalalla. Ryhmä kannattaa kerätä kokoon ajoissa. Ryhmien yhteyshenkilö on Eeva-Liisa Kivimäki, puh. 040 5768 740, eeva-liisa.kivimaki@proagria.fi. Lisätietoa: www.koneagria.fi Aitoja makuja vastaa lähiruokabuumiin K oko Suomen kattavalla aitojamakuja.fi -sivustolla esittäytyvät paikalliset lähija luomuruokayritykset ja -tuottajat. Hakupalvelu auttaa löytämään myös paikallisen ruoan ostopaikkoja. Aitojamakuja.fi -sivusto avattiin syksyllä 2008 ja nyt sivustolla esittäytyy yli 2 000 pientä tai keskisuurta elintarvikeyritystä. Pohjois-Pohjanmaalta mukana on yli 200 yritystä, Kainuusta liki 60 ja Lapista 45. Sivusto on kattava tietolähde, kun halutaan löytää lähialueen paikallisia yrityksiä, jotka tuottavat ja valmistavat lähiruokaa. Sinne on koottu myös lähi- ja luomuruokaan profiloituneita erikoiskauppoja ja ravintoloita. Hankkeessa tehtyjen kyselyjen mukaan suurin osa kuluttajista haluaa ostaa lähiruokaa marketista aitojamak uja.f i tai lähikaupasta. Lisäksi kuluttajat haluavat ostaa tuotteita suoraan yrittäjiltä joko tilapuodin, lähiruokarenkaan tai ruokapiirin kautta. Tähän kysyntään vastaamiseksi sivustolta löytyy liki 400 tilamyyntikohdetta ympäri Suomea. Aitoja makuja II -hankkeessa on nostettu esiin elintarvikealan pienyrittäjyyttä kokoamalla yhteen paikkaan alan yrityksiä ja nostamalla esiin paikallista elintarviketuotantoa. Hanke on toteuttanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä on rahoittanut Hämeen ELY- keskus valtakunnallisena hankkeena. Paikallista hanketyötä on rahoitettu alueellisesti, kuten Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus YmpäristöAgro II -hanketta. Yrityksen tiedot laitetaan aitojamakuja.fi-sivuille aluetoimijoiden kautta. Aluetoimijat ja yhteyshenkilöt: Kainuu, 044 320 1587, merja.ronkainen@maajakotitalousnaiset.fi Lappi, 029 532 6429, rainer.peltola@luke.fi Pohjois-Pohjanmaa, 0400 182 584, soila.hiltunen@maajakotitalousnaiset.fi Lisätietoja: www.aitojamakuja.fi 2/2015 maaviesti 5 neuvo 2 0 2 0 Hyödynnä rahanarvoinen Neuvo 2020! Maatilojen neuvontajärjestelmä, Neuvo 2020, avautui osana Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa kaikkien viljelijöiden käyttöön maalis– huhtikuun vaihteessa. P alveluja voi käyttää seuraaviin osa-alueisiin: ympäristö, tuotantoeläimet, kasvinsuojelu, luomu ja energia. ProAgrian kautta saa asiantuntijanäkemystä, neuvontaa, suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia yleisesti maatilan ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, maatilan energian käyttöön ja luomutuotantoon. Neuvontaa saa halutusta aihealueesta omien tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Neuvonta on maksutonta viljelijälle, vain alvin osuus laskutetaan. Viljelijä voi käyttää asiantuntijapalveluita 3 500 euron edestä ohjelmakauden 2015–2020 aikana. Neuvo-palvelujen laskutettavaan aikaan luetaan mukaan kaikki asiakkaan kanssa käytetty aika tilalla, toimistolla Viisi faktaa • Viljelijälle ei koidu neuvonnan käytöstä mitään lisätyötä, sillä ProAgria hoitaa kaiken palvelun käyttöön liittyvän paperityön hallinnon kanssa. • Neuvo-järjestelmän kautta ei voida tehdä esimerkiksi talous-, vero-, sukupolvenvaihdostai maatilojen yhtiöittämiseen liittyvä neuvontaa. Neuvon kautta ei voi tehdä myöskään palveluja, jotka on laskettu korvauksen piiriin muissa järjestelmissä. Tällaisia ovat esimerkiksi viljely- ja viljelykiertosuunnitelma sekä viljavuusnäytteiden otto, jotka on jo huomioitu ympäristökorvauksessa. • Monia viljelysuunnittelua tukevia asioita voidaan tehdä Neuvo-palveluna, kuten ravinnetaselaskentaa, kasvinsuojelun suunnittelua, lannan ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvää neuvontaa tai maan rakenteen arviointia. • Samalla tilakäynnillä voi hyödyntää useampaa Neuvo-osiota ja tilalla voi olla yhtä aikaa useita asiantuntijoita. Neuvontaa voidaan antaa myös enintään 10 henkilön ryhmälle. Tila voi käyttää saman Neuvo-osion palveluja useamman kerran. 6 maaviesti 2/2015 tai netissä sekä kaikki asiakkaan kanssa yhteistyössä tapahtuva, palvelun tekemiseen kiinteästi liittyvä asiointi, kuten tilan ennakkotietojen kartoitus. Energia-, terveydenhuolto- ja ympäristösuunnitelmissa laskutettavaan aikaan lasketaan mukaan lisäksi tilakäyntiä vastaava toimistoaika, joka tarkoittaa kirjallisen suunnitelman tekemistä. Matkakulut laskutetaan valtion kilometrikorvausten mukaan. Nämä kaikki kulut huomioidaan tilakohtaisessa 3 500 euron kiintiössä. Neuvo 2020 -palvelua tarjoavat ProAgrian asiantuntijat on kouluttanut ja hyväksynyt Maaseutuvirasto. Kaikki palvelun tuottajat käyttävät samaa Mavin määrittelemää maksuperustetta ja ohjeita palvelujen hinnoittelussa ja toteutuksessa. Lisätietoja: www.proagria.fi/neuvo2020 www.mavi.fi Neuvo 2020 -asiantuntijat ProAgria Kainuu ProAgria Oulu Ympäristö Eila Niskanen, 0400 282 088 Matti Partanen, 0400 282 092 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Tarja Poikela, 0400 386 274 Minna Tanner, 040 572 3197 Matti Väisänen, 0400 282 086 Katariina Kalliokoski, 040 703 2870 (äitiyslomalla) Tuotantoeläimet Jaana Juntunen, 0400 286 785 Voitto Kemppainen, 040 569 7423 Helena Kämäräinen, 044 362 7846 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Jaana Juntunen, 0400 286 785 Matti Partanen, 0400 282 092 Matti Väisänen, 0400 282 086 Energia Tarja Poikela, 0400 386 274 Luomu, tuotantoeläimet Helena Kämäräinen, 044 362 7846 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Katariina Kalliokoski, 040 703 2870 (äitiyslomalla) Luomu, kasvintuotanto Helena Kämäräinen, 044 362 7846 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Katariina Kalliokoski, 040 703 2870 (äitiyslomalla) Ympäristö Heli Alatalo, 0500 983 634 Hanne Hurskainen, 045 6578 700 Antti Harjunen, 0400 285 291 Laina Hekkala, 040 732 9658 Kalle Hellström, 043 825 5253 Leea Holmi, 045 6578 707 Satu Huovinen, 040 513 3149 Sari Isotalus, 040 764 7904 (vuorotteluvapaa 28.7. saakka) Risto Jokela, 0400 285 294 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Markku Kalaoja, 0400 292 061 Minna Kärenlampi, 040 747 8076 (opintovapaalla) Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Leila Laine, 045 6578 718 Sanna Lehtimäki, 045 657 8706 Esko Ojalehto, 0400 291 833 Heikki Ollikainen, 0400 285 292 Paula Orava, 040 738 0683 (hoitovapaa syksyyn 2015) Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Riina Rahkila, 045 6578 717 Anna-Maija Rautiainen, 040 542 1762 Heini Rautiola, 045 6578 708 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Erkki Ryynänen, 0400 387 267 Maarit Satomaa, 040 566 7924 Juha Sohlo, 0400 585 506 Sanna Suomela, 0400 412 637 Anitta Talus, 0400 675 673 Heikki Turtinen, 040 567 7351 Lauri Tölli, 0400 922 102 Alpo Törmänen, 0400 291 833 Pertti Törmänen, 0400 287 878 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 040 506 5626 Esko Viitala, 0400 286 033 Kirsti Voho, 0400 387 406 Tuotantoeläimet Laina Hekkala, 040 732 9658 Leea Holmi, 045 6578 707 Satu Huovinen, 040 513 3149 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Pirkko Kalaoja, 045 657 8702 Tiina Karlström, 040 513 3241 Virpi Kurkela, 040 519 2283 Minna Kärenlampi, 040 747 8076 (opintovapaalla) Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Eliisa Laitila, 040 758 5217 Sanna Lehtimäki, 045 657 8706 Sirpa Luttinen, 040 845 2985 Paula Orava, 040 738 0683 (hoitovapaa syksyyn 2015) Hanna Oravainen, 043 825 5252 Tarja Paatero, 040 841 6250 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 ProAgria Lappi Ympäristö Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Pekka Kummala, 0400 260 103 Harri Salow, 040 553 0817 Armi Uljua, 0400 484 305 Tuotantoeläimet Kati Riipi, 0400 233 367 Harri Salow, 040 553 0817 Armi Uljua, 0400 484 305 Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Harri Salow, 040 553 0817 Energia Harri Salow, 040 553 0817 Luomu, tuotantoeläimet Armi Uljua, 0400 484 305 Luomu, kasvintuotanto Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Armi Uljua, 0400 484 305 Marjo Posio, 040 579 1062 (äitiyslomalla) Anna-Maija Rautiainen, 040 542 1762 Heini Rautiola, 045 6578 708 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Sanna Suomela, 0400 412 637 Anitta Talus, 0400 675 673 Paula Vilppola, 0400 846 906 Tuotantoeläimet, terveydenhuoltosuunnitelmat Virpi Kurkela, 040 519 2283 Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Heli Alatalo, 0500 983 634 Antti Harjunen, 0400 285 291 Laina Hekkala, 040 732 9658 Hanne Hurskainen, 045 6578 700 Risto Jokela, 0400 285 294 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Markku Kalaoja, 0400 292 061 Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Leila Laine, 045 6578 718 Esko Ojalehto, 0400 291 833 Paula Orava, 040 738 0683 (hoitovapaa syksyyn 2015) Pekka Ryymin, 0400 245 718 Erkki Ryynänen, 0400 387 267 Juha Sohlo, 0400 585 506 Anitta Talus, 0400 675 673 Heikki Turtinen, 040 567 7351 Lauri Tölli, 0400 922 102 Alpo Törmänen, 0400 291 833 Paula Vilppola, 0400 846 906 Energia Hannu Kokkoniemi, 040 546 4853 Lauri Tölli, 0400 922 102 Esko Viitala, 0400 286 033 Luomu, tuotantoeläimet Satu Huovinen, 040 513 3149 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Sanna Suomela, 0400 412 637 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 040 506 5626 Luomu, kasvintuotanto Satu Huovinen, 040 513 3149 Hanne Hurskainen, 045 6578 700 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Sanna Suomela, 0400 412 637 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 040 506 5626 Kirsti Voho, 0400 387 406 ProAgria Oulun Neuvo-asiantuntijat kunnittain osoitteessa www.proagriaoulu.fi 2/2015 2/2015 maaviesti maaviesti 77 Tauno Paakk ari neuvo 2 0 2 0 Esimerkkejä ProAgrian Neuvo 2020 -palveluista Tukipuntarilla parhaat tukiratkaisut Luomua varmasti Energian säästössä liikkuu isot rahat Nyt on oikea aika ennakoida, miten uudistuvat tuet vaikuttavat tilasi tulokseen! Selvitämme parhaat ympäristö-, eläinten hyvinvointikorvauksen ja viherryttämistuenratkaisut yrityksellesi. Lisäksi saat arvion tilakohtaisesta kokonaistukimäärästä. Lisätietoa: www.proagria. fi/tukipuntari Avullamme valmistaudut luomutarkastukseen. Käymme yhdessä läpi luomutuotannon ehdot ja katsomme, että tilasi toiminta on niiden mukaista. Teemme myös arvioita, mitä luomutuotantoon siirtyminen tarkoittaa tilallasi. Panostaminen eläinten hyvinvointiin kannattaa Maatilan energiasuunnitelman avulla saat selville yrityksesi energiankulutuksen, mahdollisuudet energiansäästöön ja -tuotantoon sekä arvion kannattavista ja tilalle sopivista energiaratkaisuista. Arvioi ja kehitä maatilasi energiankäyttöä ja sen tehostamista yhdessä ProAgrian energiaasiantuntijoiden kanssa. Maan rakenteen arvioinnilla saat ratkaisuja pellon kasvukunnon ja vesitalouden parantamiseen. Ravinnetaselaskennalla selvitämme lohkon tuotto-kyvyn ja oikean lannoituksen. Arvioimme myös, voiko kerääjäkasveilla vähentää ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja mitkä syväjuuriset kasvit sopivat lohkolle monipuolistamaan viljely-kiertoa ja kuohkeuttamaan maan rakennetta. Jo kohtuullisilla panoksilla voit vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja kestävyyteen. Puuttumalla varhain ennaltaehkäiset sairauksia ja parannat tuottoja. Uusi eläinten hyvinvointikorvaus tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia parantaa eläinten hyvinvointia. Kartoitamme hyvinvointikorvauksen edellyttämät toimenpiteet ja arvioimme sitoumuksen hyödyt tilallasi. Kasvinsuojelusuunnitelma ja IPM-neuvonta ProAgrian asiantuntija selvittää parhaimmat kasvinsuojelumenetelmät ja sopivimmat aineet. Kasvinsuojelusuunnitelma ottaa huomioon ympäristön, turvallisuuden ja kannattavuuden. Varmistamme, että tilasi kasvinsuojelu on kunnossa ja toimii täydentävien ehtojen mukaisesti. 8 maaviesti 2/2015 Pellon kasvukunto ja vesitalous Maisema- ja luontokohteiden kartoitus Tilallasi voi olla useita arvokkaita maisema- ja luontokohteita. Yhdessä maisema-asiantuntijan kanssa löydät ympäristösopimukseen sopivat kohteet. Näitä kohteita voit myös hyödyntää tilan tuotteiden markkinoinnissa. Pyydä Maa- ja kotitalousnaisten maisemaasiantuntija tilallesi kartoittamaan kohteet ja neuvomaan niiden hoidosta. Kysy Neuvo 2020 -palvelusta! Onko sinulla kysymyksiä maatilojen Neuvo 2020 -neuvontajärjestelmästä? Asiantuntijamme vastaavat Neuvo 2020 -palveluun liittyviin kysymyksiin nettisivuillamme. Jätä lomakkeelle sähköpostiosoitteesi, jos haluat että vastaamme sinulle henkilökohtaisesti. Julkaisemme usein kysytyt kysymykset vastausten kera Neuvo 2020 -sivukokonaisuuden alla osoitteessa www.proagria.fi/kysyneuvosta. S- ÄI HU N N SR E A E I J V K I IKO PAN R M E A JA K KUN TILAAT 1000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja, Premi-Tähti-rehuja tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla (Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja PremiTähti-rehuissa tai 20 €:n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä.) /LVÃWLHGRWZZZNLQQXVHQP\OO\ğ Kampanja voimassa: 16.3.–31.5. Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi TREGRENIN GENIE- keittiöpuutarha Myynti: maatalouskaupat Lähde Semexin sopimusasiakkaaksi! Saat alennuksia siemenannoksista ja monia muita etuja Semexin jalostussuunnitelman ja eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille. Dreamerin ensikkotyttäriä Hakapellon karjassa, omistajat Susanna ja Jari Ylimäki. Päivätuotokset noin kuukausi poikimisesta: vasemmalta H.Jooga 41,6 H.Jaffa 33,4 - H.Jatuli 42,0 - H.Jamaica 38,0. Paranna lehmiesi vastustuskykyä Immunity-sonneilla! Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi | www.semex.fi 2/2015 maaviesti 9 kannessa Ella K ar ttimo Rytisuon tilalla päätettiin nostaa kissa pöydälle ja selvittää, miten energiankulutusta voisi tehostaa. Arto Vesteri on tyytyväinen viime kesäkuussa käyttöön otettuun automaattiseen aperuokintaan, joka on laskenut rehuketjun käyttökustannuksia reilusti. Energiasuunnitelma auttaa maitotilan kustannusjahdissa Pudasjärveläisellä Rytisuon maitotilalla energiasuunnitelma on ollut yksi työkalu, jonka avulla on haettu tehostamisen paikkoja kehittyvän ja laajenevan tilan tuotantoon. P udasjärvellä sijaitseva maitotila on kasvanut sitten vuoden 1993 sukupolvenvaihdoksen 15 lehmän ja 19 peltohehtaarin tilasta 80 lypsävän ja 81 hehtaarin maitoyritykseksi. Karjan koko pääluku 130. Arto ja Hellen Vesterin tilalla on kevennetty raskaita työvaiheita johdonmukaisesti. Tilan ensimmäinen lypsyrobotti otettiin käyttöön syksyllä 2011, toinen kahta vuotta myöhemmin. Automaattisesta rehunjaosta ja aperuokinnasta huolehtiva ruokintarobotti on paiskinut töitä viime kesäkuusta lähtien. ”Nyt painamme jarrua ja keskitymme enemmän hienosäätöön. Työ on keventynyt, eikä ole enää 10 maaviesti 2/2015 kiinni kellosta. Erityisesti karkearehurobotti on säästänyt aikaa, ja voimme nyt keskittyä enemmän eläinten valvontaan ja pihaton puhtaanapitoon, Vesterit kertovat. Jatkuvaa parantamista Energiasuunnitelma esittää tiivistetysti maatilan energian käytön nykytilan sekä yhdessä sovitut jatko- toimet energian hallinnan ja tehokkuuden sekä uusiutuvan energian käytön kehittämiseksi. Tavoitteena on maatilan energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Energia-asiat mukaan jo suunnitte Uuden tuotantorakennuksen energiankulutukseen kannattaa paneutua jo suunnittelu- ja kilpailutusvaiheessa. E nergiatehokkuuden kehittämisessä rehuntuotannon ja tuotantorakennuksen merkitys on yhtä suuri. ”Kun suurennetaan yksikkökokoa, rehuntuotannon kulutus voi helposti lisääntyä yhtä paljon kuljetusmatkojen takia”, sanoo ProAgria Oulun yritysja energiaasiantuntija Hannu Kokkoniemi. Hän pitää tärkeänä, että jo suunnitteluvaiheessa otetaan tarkasteluun kaikki energiakustannukset ja -investoinnit sekä niiden vaikutukset maitolitran hintaan. Energialähteitä mietittäessä Hannu Kokkoniemi kannustaa lähtemään liikkeelle olemassaolevista lämmönlähteistä. Pohdinnan tueksi on runsaasti tarjolla tutkitua tietoa. Ruokinta on suurin energiatehokkuuteen vaikuttava toiminto tuotantoyksikössä. Myös valaistuksen osuus on kasvanut merkittävästi. Uusimpien tutkimusten mukaan valaistuksen osuus energiankulutukssta nousee yli 20 prosenttiin. ”Suunnitteluvaiheessa on syytä pohtia, mikä on oikea valon määrä navetassa ja millaista valoa tarvitaan. Luonnonvaloa ei pidä unohtaa.” Lypsyrobotti tarvitsee jatkuvasti lämmintä vettä. Maidon lämmön talteenoton on laskettu pienentävän navetan energiankulutusta viisi prosenttia, kun tuotos samaan aikaan voi kasvaa 10 prosenttia. Ella Kartimo Rytisuon tilalle energiasuunnitelman laati ProAgria Oulun energia-asiantuntija Esko Viitala. ”Ulkopuolinen asiantuntija näkee tilan asiat paremmin kuin itse ja hänellä on myös vertailutietoa muilta tiloilta. Kustannuspaineissa ja kireässä taloudellisessa tilanteessa kaikki keinot ja nipistämisen paikat ovat tarpeen”, Arto Vesteri sanoo. Kehittämistarpeita löytyi ja niitä tilalla parannetaan pikku hiljaa ja luontevissa kohdissa. ”Esimerkiksi valaistus on iso tekijä. Kun nykyiset loisteputket tulevat elinkaarensa päähän, tarkoitus on siirtyä ledvalaistukseen, josta jo on hyviä kokemuksia rehuvarastossa.” Maidon hukkalämpöä tilalla ei oteta vielä talteen, mutta lähes kaikki tarvittavat laitteet on siihen jo olemassa. Hukkalämpöä oli järkevää hyödyntää eläimien juomaveden lämmitykseen. Tehokkuutta ja energiasyöppöjä ”Uusi rehunjakorobotti on ollut energiatehokas hankinta. Rehuketjun käyttökustannukset polttoaineineen ovat nyt noin 190 euroa kuukaudessa”, Arto Vesteri laskee. Pihattonavetan nykyinen hydraulitoiminen lannanpoistosysteemi sen sijaan on energiasyöppö, jonka vaihtaminen uudeksi voisi pienentää energiankulutuksen 20-30 prosenttiin nykyisestä. Tuottoa pihatosta ja pellolta Hyvä valaistus vaikuttaa tuotokseen ja työhön monella tavalla. Energiasuunnitelman avulla haarukoidaan muun muassa, miten valaistuksen päivittäminen energiatehokkaampaan valonlähteeseen lisää kannattavuutta. Puuenergiaa on Rytisuon tilalla käytetty aina rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpökeskuksen uusiminen helppokäyttöisemmäksi ja energiatehokkaammaksi on suunnitelmissa lähivuosien aikana. ”Eläinmäärän kasvettua myös biokaasun hyödyntäminen kiinnostaa.” Kun eläinmäärä ja peltoala ovat kasvaneet nopeasti, Vesterit haluavat satsata sekä keskituotokseen että nurmen satotasoon ja laadukkaan säilörehun tuotantoon. ”Hyvälaatuinen ja oikeaan aikaan korjattu rehu lisää tuotosta. Meillä maitomäärä on noussut hyvän rehun ansiosta 20 prosenttia”, Arto Vesteri sanoo. Kaikki tilan yli 80 pehtohehtaaria on saatu raivattua energiatehokkaasti puolentoista kilometrin säteelle talouskeskuksesta. Energiapalvelut Neuvo 2020 järjestelmässä suhteessa nykytilaan voidaan laskea ja todeta ennen investointia. ProAgrian energia-asiantuntijat ovat käytettävissä myös uudessajärjestelmässä. V Esimerkkejä Neuvo 2020 -järjestelmän energianeuvonnasta iljelijä voi valita maatilojen energiaohjelmasta tutun energiasuunnitelman, aikaisemmin tehdyn suunnitelman päivityksen tai neuvontaa energiantuotanto- tai energiatehokkuusinvestointiin. Tilaukset Hyrrästä luvaiheessa! Ella K ar ttimo ”Kun jo navetan suunnitteluvaiheessa paneudutaan energiaasioihin ja huomioidaan rahoituksessa, ne on mahdollista myös toteuttaa heti alkuvaiheessa.” Hannu Kokkoniemi sanoo. Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön tukeminen ovat osa uuden Neuvo 2020 -järjestelmän palveluja. Viljelijä tilaa ja valitsee neuvojan ja palvelun sähköisessä Hyrräpalvelussa eli enää ei tarvita erillistä liittymistä Maatilojen energiaohjelmaan. Lähtökohtana on kulutuksen ja energiatehokkuuden kartoitus sekä sen perusteella tehtävät toimenpiteet. Näin esimerkiksi lämmitysratkaisun tai vaikka valaistuksen päivityksen kannattavuus ja muutos • Energiasuunnitelma – energiankulutus ja kehittämismahdollisuudet • Jonkun osa-alueen kulutuslaskenta ja kannattavat investoinnit • Energiasuunnitelman päivitys Lisätietoa: ProAgria Kainuu, Tarja Poikela 0400 386 274 ProAgria Lappi, Harri Salow 040 553 0817 ProAgria Oulu, Hannu Kokkoniemi 040 546 4853; Lauri Tölli 0400 922 102; Esko Viitala 0400 286 033 www.proagria.fi/neuvo2020 Varmista Neuvo 2020 -palvelun avulla maatilayrityksellesi kuuluva tulo. www.proagria.fi/neuvo2020 SÄÄSTÄ ENERGIAA. Arvioi ja kehitä energiankäyttöä ja sen tehostamista yhdessä asiantuntijan kanssa. Kysy lisää! 2/2015 maaviesti 11 maito Eläimen hyvinvointi näkyy Tämä vuosi on nimetty hyvinvoinnin teemavuodeksi. Huomion kohteena on sekä lehmien ja lihanautojen että yrittäjien hyvinvointi, kulkevathan ne käsi kädessä. H yvinvointiin panostaminen kannattaa myös taloudellisesti. Esimerkiksi lehmät makaavat jopa 14 tuntia vuorokaudessa, jos niillä on siihen mahdollisuus. Makuulla ollessaan ne märehtivät enemmän ja utareen verenkierto paranee. Maitotuotos nousee, kunhan riittävästä rehun saannista huolehditaan. Myös vasikat kasvavat nukkuessaan, mihin niitä houkuttavat hyvät olot ja täysi maha. Puhdas ja hyvin ilmastoitu rakennus vähentää eläinten sairas- Juomalaitteiden määrä JUOMAVESI minimi veden lämpötila virtaus 10 l / min kuppeja (halkaisija yli 30 cm) 1 kpl / 6 lehmää vesialtaan tilavuus vesialtaiden määrä > 10 cm / lehmä suositus lypsylehmille 15–20°C 15–20 l / min 1 kpl / 4 lehmää 200 ± 50 l < 20 lehmää / allas Lähde: Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä 137. Kivinen ym. 2007 tumisriskiä sekä samalla kuluja ja huolta. Terveyttä ja tuottavuutta Eläinten terveyden ja tuottavuuden edistäminen ovat ProAgrian ruokinnan ohjauksen ja uuden Tuotannon ohjaus -palvelun peruslupauksia. Asiantuntijat ovat käytettävissä, kun tilalla mietitään tuotannon ja hyvinvoinnin pullonkauloja sekä ratkaisuja niihin. Neuvo 2020 -palvelujen avul- la asiantuntijat varmistavat, että täyttyvätkö hyvinvointikorvauksen ehdot tai mitä mahdollisuuksia korvaus tarjoaa tilalle. Lehmähavainto-kouluttajamme ovat erikoistuneet lehmien hyvinvointiin ja heidän pitämissä pienryhmäkoulutuksissa voi oppia, miten lehmä kertoo voinnistaan. Varmista vedensaanti Vesi ja ilma ovat edullisimpia maitotilan tuotantopanoksia. Maidosta yli 85 prosenttia on vettä, joten veden juonti määrittää tuotosta ja syöntiä voimakkaasti. Lehmät juovat vettä noin 10–15 kertaa päivässä ja noin 10 litraa kerrallaan. Kuumana kesäpäivänä tuotannon huippuvaiheessa Uudet näytepikarit Valion tuottajille Valiolaisten tuottajien tuotosseurannan näytepikarit ja niiden kuljetusvälineet uudistuvat ja otetaan käyttöön huhtikuussa. Kesäkuussa vanhoissa pikareissa tulevia maitonäytteitä ei enää voida analysoida. V aihdos johtuu muutoksista Seinäjoen aluelaboratoriossa, jonka analysointiprosessia kehitetään vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita. Uudet pikarit ovat saranakannellisia ja niitä on kahdenlaisia: • tarrattomia • esikoodattuja eli valmiiksi tarroitettuja Tarrattomiin pikareihin liimataan näytteenoton yhteydessä lehmäkohtaiset maitonäytetarrat avauslipan alle pitkittäin. Uudet tarrat lähetetään tilalle automaattisesti, kun koelypsyn maitonäytetiedot ja analyysitulokset ovat 12 12 maaviesti maaviesti 2/2015 2/2015 Käyttöönotto mahdollista heti Uudet välineet ovat tuottajille maksuttomia tuottajille ja niitä voi tilata Valma-kaupasta tai hakea tuote- ja tarvikemyymälöistä. saapuneet tuotosseurannan tietokantaan. Lisätarroja voi tarvittaessa tilata Verkkopalveluista tai tuotosseurannan asiakaspalvelusta. Tarrojen toimitus kestää kolme arkipäivää. Esikoodatuissa pikareissa on viivakooditarra valmiina, mutta siinä ei ole tunnistetietoja eli mitä tahansa pikaria voidaan käyttää mille tahansa lehmälle. Näyte yhdistetään lehmään skannaamalla. Yhdistämiseen on useita eri tapoja lypsyjärjestelmästä riippuen. ProAgrian tekniset asiantuntijat opastavat esikoodatun viivakoodipikarin käytössä. Esikoodatuista pikareista voidaan huhtikuun lopulta alkaen tilata lehmille tiineystesti koelypsyn maitonäytteestä. Testin hinta on 2,5 euroa + arvonlisävero. Suurimmalle osalle pikarien vaihtuminen ei aiheuta muutoksia laitteiden osalta. Muutamassa tapauksessa on tehtävä muutoksia: • DeLavalin näytteenottolaitteen näytteenottopilli on vaihdettava lyhempään. • TruTestin mekaanisten mittarien näytteenottolaitteen tiiviste tulee vaihtaa, jos näytepikari liitetään suoraan laitteeseen. Kaikki tarvittavat välineet voi tilata Valma-kaupasta maksutta. Kuljetusvälineet uudistuvat Pikarit lähetetään jatkossa laboratorioon sinisissä näytetelineissä, mikä nopeuttaa niiden käsittelyä laboratoriossa. Telineiden avulla voidaan myös helpottaa näytteiden käsittelyä tilalla. Näytetelineet pakataan uudistuneeseen kuljetuslaatikkoon, johon mahtuu 70 tuloksessa IRENE MÄKINEN Kuvat : Ir ene Mäkinen Verhoseinäisessä pihatossa raikasta ilmaa riittää. Jo noin 20 asteen lämpötila heikentää syöntiä ja laskee maitotuotosta. oleva lehmä voi juoda yli 200 litraa. Normaalisti lehmä juo noin 20 litraa minuutissa ja mieluiten siten, että voi upottaa turpansa veteen. KIRSI LEPPIKORPI näytettä. Laatikon päälle kirjoitetaan tuottajanumero ja koelypsyn päivämäärä, jotta ongelmatilanteessa voidaan olla tuottajaan yhteydessä. Kirsi Leppikorpi on ProAgria Keski-Pohjanmaan tuotosseurannan asiantuntija. Lisätietoa tuotosseurannasta ja näytepikariuudistuksesta: www.proagria.fi/tuotosseuranta Tuotosseurannan tekniset asiantuntijat ProAgria Kainuu: voitto.kemppainen@proagria.fi, 040 569 7423 ProAgria Lappi: tuula.puikko@ proagria.fi, 040 700 6238 ProAgria Oulu: janne.vahasoyrinki@proagria. fi, 043 825 2811; sirpa.luttinen@proagria.fi, 040 845 2985 Lämpiminä kesäpäivinä veden kulutus kasvaa. Traktorilla liikuteltava vesivaunu on helppo siirtää laitumelta toiselle. Varmista seuraavat asiat: • Tuleeko juomakuppeihin vettä riittävällä nopeudella ja riittääkö paine putkistossa? • Onko juoma-altaita tai kuppeja riittävästi eri puolilla navettaa? • Onko vesi hyvää eli juovatko eläimet empimättä? • Ovatko vesialtaat ja kupit puhtaita? Voisitko itse juoda niistä? • Onko pihaton käytävillä ja juoma-altaiden edessä riittävästi tilaa, jotta hiehot ja arat lehmät pääsevät halunsa mukaan juomaan? • Onko laiduntavien lehmien vesihuolto riittävä? Lehmä suosii viileää ilmaa Ulkoilman tasoinen raikas ilma pitää rehut maittavina ja rehun syöjät aktiivisina syömään. Raikas ilma ja tehokas ilmanvaihto ovat tärkeitä muulloinkin kuin lämpimänä vuoden aikana. Hengitys on lehmän tehokkain keino poistaa ylimääräistä lämpöä elimistöstään. Samalla navettailmaan tulee kosteutta, mikä on ilmanvaihdon avulla poistettava. Mitä enemmän lehmä tuottaa maitoa, sitä enemmän se syö ja sitä enemmän pötsi ja muu elimistö tuottavat lämpöä. Selvän lämpöstressin voi havaita normaalia nopeammin hengittävistä lehmistä. Lehmä nauttii raikkaasta ilmasta ja pihatoissa se hakeutuu avointen ovien tai luukkujen äärelle, jos navettailma on huonoa tai liian lämmintä. Lehmä suosii enemmän viileää kuin lämmintä ilmaa. Jo noin 20 asteen lämmöstä alkaen lehmä alkaa kuluttaa energiaa elimistönsä viilentämiseen. Samalla sen syönti ja aktiivisuus vähenevät, jolloin myös maidontuotanto vähenee. Helppo ja runsas vedensaanti auttaa elimistön viilentämisessä ja lämmön haittojen ennaltaehkäisyssä. Ilman liikkeelle saanti navetassa erilaisten tuulettimien avulla helpottaa elimistön lämpötilan tasapainottamista. Kaikki seinämät navetan sisällä heikentävät ilman vaihtumista lehmän turvan tasolla. Ilmanvaihdolla poistetaan myös lantakaasuja navettailmasta ja varmistetaan rehujen säilymistä hyvän hajuisina ja makuisina ruokintapöydällä. Pieneliöt lisääntyvät nopeasti kosteassa ja lämpimässä ympäristössä. Kun navetan ilmanvaihto toimii ja liika kosteus saadaan pois, pysyvät makuuparret ja pihaton käytävät kuivempina ja tautiriskit vähenevät. Raikas ja riittävän kuiva ilma muun muassa vähentää maidon solupitoisuutta ja ehkäisee utaretulehduksia. Irene Mäkinen on ProAgria KeskiSuomen palvelupäällikkö. 2/2015 maaviesti 13 maito Havaintopäiviä tarjolla! Eroon tilasokeudesta O maa tilaa on hyvä katsoa välillä vierain tai jopa lehmän silmin. Lehmät antavat jatkuvasti merkkejä terveydestään, hyvinvoinnistaan, olosuhteista, ravitsemustilastaan ja tuotoksestaan. Maitoyrittäjän haasteena on tulkita ja hyödyntää näitä merkkejä ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Tässä auttavat ProAgrian sertifioidut Lehmähavainto-kouluttajat ja Lehmähavaintoja-sarjan kirjat. Lisätietoa: www.proagria.fi/lehmahavaintoja poikimaväli 387 päivää. Ilmoittautumiset ja tiedustelut pirkko.kalaoja@proagria.fi, 045 6578 702 tai tiina. karlstrom@proagria.fi, 040 513 3241 Hedelmällisyyshavaintopäivä ti 14.4. klo 10–15 Sami ja Pauliina Koskenniemi, Jarhoinen, Pello Päivän tavoitteena on oppia paremmin päättelemään, miksi lehmä ei tullut kantavaksi ensimmäisestä siemennyksestä tai miksi kiimat eivät alkaneet poikimisen jälkeen. Käymme navetassa havainnoimassa aamupäivän aikana opittuja asioita. Tutkailemme isäntätilan lehmäkohtaisia tunnuslukuja, navetan olosuhteita sekä lehmien ulkomuodollaan ja olemuksellaan lähettämiä viestejä. Kouluttajana on lypsykarjan ruokinnan, terveyden ja hyvinvoinnin huippuosaaja Tiina Karlström ProAgria Oulusta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut laura.kylmamaa@proagria.fi, 043 850 0069 Hedelmällisyyshavaintopäivä ke 15.4. klo 10–15 Marjoniemen Maito Oy, Haapajärvi Kahden robotin automaattilypsypihatto, yksi eläinryhmä, kaksi ruokintapöytää. Seosrehuruokinta. Toteutunut tuotostaso 10 500 kiloa ja Lehmähavaintopäivä ti 28.4. klo 10–15 Outi ja Juhani Piukkala, Pyhäjoki Automaattilypsypihatto, jossa lypsylehmien laidunnus kesäisin. Aperuokinta kiskoruokkijalla. Toteutunut tuotostaso 9 500 kiloa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut irma.haro@proagria.fi, 040 762 6945 tai tiina.karlstrom@proagria.fi, 040 513 3241 Huipputarjous! Suositut Lehmähavaintoja-kirjat Utareterveys ja Hedelmällisyys on koottu yhdeksi julkaisuksi. Havainnollinen kirja auttaa katsomaan tilan arkirutiineja johtajan silmin ja kehittämään työtapoja. Tarjoushinta: 19,90 € (ovh 35 €) verkkokaupasta www.proagriaverkkokauppa.fi. Ilmainen toimitus. Maksimiryhmäkoko on 10 henkilöä. Havaintopäivien hinta 130 euroa/henkilö + alv 24 % laskutetaan jälkikäteen. Asiakkaiden kertomaa ”Ilman tuotosseurantaa on lehmien tuloksia melko mahdotonta tietää. Jalostus ja ruokinnan optimointi ovat ongelm allisia ilman seurantaa. Lisäksi työlistat help ottavat käytännön suunnittelutöitä. Mistään ei oikeastaan tule mitään ilman tuotosse urantaa.” Mitä uutta tuotosseurannassa? Tuotosseurannan avulla nostat karjasi keskituotosta – parannat eläinaineista ja ruokinnan osuvuutta. Kuukausittain tehty koelypsy antaa sinulle luotettavaa tietoa johtamisen ja päätöksen teon pohjaksi. Uusi tuotosseuranta mahdollistaa joustavamman ja yksilöllisemmän toimintavan Halutessasi voit ulkoistaa osan tai koko näytteenoton ProAgrian teknisille asiantuntijalle. Näin hyödyt tuotosseuran � työvälineitä päivittäise � maidon laatu hallintaan � lähtötietoa ruokinnan Uuden Tuotannon ohjaus -palvelun asiantuntijat ovat apunasi tiedon hyödyntämisessä ja miettimässä tuloksenteon paikkoja. Ota yhteyttä jo tänään! www.proagria.fi/tuotosseuranta ProAgria – Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. 14 maaviesti 2/2015 nasta en ja pitkän aikavälin johtam iseen � vertailutietoa omasta kar jasta ja muista sekä työlistat � osaavat asiantuntijat tied on keruussa ja tiedon laadun varmistu ksessa � tietoa eläinaineksen keh ittämiseen optimointiin Tervetuloa töihin! ProAgria Oulu ProAgria Oulun talousasiantuntijana on aloittanut MMM, agronomi Heta Jauhiainen Reisjärveltä. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa maatalouden liiketaloustiedettä. Heta Jauhiainen on työskennel- lyt viimeksi ProAgria Keskusten Liitossa. Sinne hän laati myös maatilayritysten henkilöstöjohtamista käsittelevän gradunsa. Tällä hetkellä Oulussa työskentelevän talousasiantuntijan toimipaikka vaihtuu ennen pitkää Nivalaan. Tuleva työsarka painottuu talouteen ja johtamiseen liittyviin asiantuntijapalveluihin. Yhteystiedot: heta.jauhiainen@ proagria.fi, 045 6578 704 Tervetuloa ProAgrian verkkokauppaan Lähetykset ilman toimitus- ja postimaksua! Valikoima on laajentunut kirjoista myös vaatteisiin ja järjestötuotteisiin. www.proagriaverkkokauppa.fi ProAgria Lappi tarjoaa asiantuntija-apua EU-tukihakemusten täyttöön keskitetysti Rovaniemen, Keminmaan, Kemijärven, Pellon ja Posion toimipaikoissa. Varaa aika suoraan asiantuntijalta! Rovaniemen toimipaikka (Rovaniemi, Ranua, Sodankylä, Kittilä, Kemijärvi), Pohjolankatu 2A, 4.krs, 96100 Rovaniemi • Mika Sandbacka, 040 173 8938 • Erkki Juntunen, 040 836 7644 • Harri Salow, 040 553 0817 Keminmaan toimipaikka (Kemi, Keminmaa, Tervola, Simo, Tornio) Rantatie 39, 94400 Keminmaa • Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 • Armi Uljua, 0400 484 305 Posion toimipaikka (Posio), Posiontie 44, 97900 Posio • Pekka Kummala, 0400 260 103 Pellon toimipaikka (Pello, Muonio, Enontekiö, Ylitornio, Kolari) Kunnantie 4, 95700 Pello • Timo Ohinmaa, 0400 164 817 Kemijärven toimipaikka (Salla, Kemijärvi, Savukoski, Pelkosenniemi) Vapaudenkatu 6, 98100 Kemijärvi • Erkki Juntunen, 040 836 7644 Sodankylä (Sodankylä, Kittilä, Inari, Ivalo, Utsjoki), Kunnantalo • Kati Riipi, 0400 233 367 etunimi.sukunimi@proagria.fi www.proagria.fi/lappi ProAgrian EU-tukineuvonta 2015 ProAgria Kainuu Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, myös luomutilat........................................................... 0400 282 088 Marjo Piirainen, luomutilat......................................... 043 825 4202 Tarja Poikela, Ylä-Kainuun kunnat................................ 0400 386 274 Matilda Veijola, Kajaanin seutu.................................... 040 703 2870 Minna Tanner, Kainuun kunnat.................................... 040 572 3197 Matti Väisänen, Vaala, Kajaani.................................... 0400 282 086 ProAgria Lappi Kati Riipi, Kittilä, Enontekiö, Muonio............................. 0400 233 367 Ari Alamikkotervo, Simo, Tornio, Ylitornio...................... 0400 616 970 Mika Sandbacka, Rovaniemi, Kittilä ............................ 040 173 8938 Erkki Juntunen, Ranua, Rovaniemi................................ 040 836 7644 Pekka Kummala, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski.................................................. 0400 260 103 Timo Ohinmaa, Kolari, Pello, Ylitornio ......................... 0400 164 817 Armi Uljua, Tervola, Tornio, Ylitornio ............................ 0400 484 305 ProAgria Oulu Heli Alatalo, Pyhäjärvi ............................................... 0500 983 634 Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi...................... 0400 285 291 Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski............................ 040 732 9658 Leea Holmi, Pudasjärvi............................................... 045 6578 707 Satu Huovinen, Nivala............................................... 040 513 3149 Hanne Hurskainen, Haapavesi, Siikalatva, Siikajoki......... 045 6578 700 Risto Jokela, Alavieska................................................ 0400 285 294 Erika Jylhä-Pekkala, Raahe, Siikajoki............................. 040 596 3634 Markku Kalaoja, Nivala............................................. 0400 292 061 Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala........ 040 546 4853 Sauli Kärenlampi, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki.... 0400 412 659 Leila Laine, Siikajoki................................................... 045 6578 718 Sanna Lehtimäki, Oulu.............................................. 045 6578 706 Esko Ojalehto, Pyhäntä, Siikalatva . ............................. 0400 291 833 Heikki Ollikainen, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki, Ylivieska............................. 0400 285 292 Hanna Oravainen, Muhos, Utajärvi.............................. 043 825 5252 Tommi Palonen, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Siikajoki, Ylivieska.......................................... 040 553 5802 Pasi Peltosaari, Nivala................................................ 040 514 5058 Maire Pikkarainen, Pyhäntä, Siikalatva.......................... 040 845 3580 Anna-Maija Rautiainen, Kuusamo............................... 040 542 1762 Heini Rautiola, lammastilat ........................................ 045 6578 708 Pekka Ryymin, Kärsämäki, Pyhäjärvi............................. 0400 245 718 Erkki Ryynänen, Haapajärvi, Pyhäjärvi . ........................ 0400 387 267 Jouni Sassali, Raahe, Siikajoki...................................... 0400 387 340 Juha Sohlo, Oulun seutu............................................. 0400 585 506 Sanna Suomela, Oulu, Pudasjärvi, Muhos...................... 0400 412 637 Heikki Tahkola, kalastajien EU-tukineuvonta................... 040 747 7652 Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Ylivieska.......................................... 0400 675 673 Lauri Tölli, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi........ 0400 922 102 Alpo Törmänen, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki....................................................... 0400 688 757 Pertti Törmänen, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi.......... 0400 287 878 Olli Valtonen, luomutilat............................................. 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, luomutilat................................. 040 506 5626 Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Oulu...................... 0400 286 033 Matti Viitala, Haapavesi, Kärsämäki.............................. 0400 285 293 Paula Vilppola, Oulu, Kempele, Siikalatva...................... 0400 846 906 2/2015 maaviesti 15 15 2/2015 maaviesti M I KÄ MU U TTUU 2015? Mikä muuttuu 2015 -hanke tiedottaa maatalouden tukiasioista P roAgria Oulun, PohjoisPohjanmaan ELY-keskuksen ja maaseuturahaston Mikä muuttuu 2015? -hanke järjestivät maalis–huhtikuussa viljelijöille 15 tilaisuutta maatalouden tukijärjestelmän muutoksista. Niihin osallistui ennätyksellisesti yli 1 000 kuulijaa. Lisäksi kunnat järjestivät runsaasti omia tilaisuuksiaan. Tilaisuuksissa esillä olleita asioita voi vielä kerrata nettiin nauhoitettujen luentovideoiden avulla. Vaikka tukihakuun liittyvä työ olisi teetetty ostopalveluna, täytyy viljelijän tietää moninaisia asioita käytännön toimissa. Maaseutuviraston järjestämien tukikoulutusten materiaali ja nauhoitetut luentovideot ovat osoitteessa www.mavi.fi > Tuet ja palve- TAIMI MAHOSENAHO lut > Viljelijätukihakukoulutus sekä www.mavi.fi > Oppaat ja lomakkeet > Viljelijä > Hakuopas 2015 ja Täydentävien ehtojen oppaat. Tärkein tietolähde on tietenkin viljelijän oma tukihakemus ja viljelysuunnitelma yhdessä Mavin oppaiden kanssa. Mikä muuttuu 2015? -hankkeen ja YmpäristöAgro II -hankkeen materiaaleja löytyy osoitteessa www.ymparistoagro. fi seuraavasti: • Videot (uusia luentoja) • Ajankohtaista Ympäristökorvaus on tilakohtainen juttu U usi maaseutuohjelma ja uudet ympäristökorvaukset – maatiloilla on paljon uutta mietittävää. Viljelijöitä mietityttää, kun perustason eli kaikkia sitoutuneita tiloja koskevan ravinteiden tasapainoisen (RTK) käytön tukitaso laskee 54 euroa hehtaarilta vuodessa. Kotieläintiloja varmasti pohdituttaa, kun niille ei ole luvassa korotusta. Perustason päälle on kuitenkin luvassa ihan hyviä lohkokohtaisia toimenpiteitä. Niissä merkitystä on esimerkiksi lohkon sijainnilla, maalajilla tai tavalla käyttää lietelantaa. Suuressa osassa toimista maksetaan vain lohkolle, jossa sitä toteutetaan. Talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä tuki maksetaan koko korvauskelpoisella alalla sen prosentin mukaan, mikä syksyllä ilmoitetaan olevan talviaikana kasvipeitteistä. Kannattaa myös tarkistaa, mitä tukia millekin lohkolle tai ilmoitukselle maksetaan. Useita lohkokohtaisia toimia voi valita ensimmäisenä vuonna ja niistä maksetaan vasta sitten, kun lohkolle ilmoittaa kyseistä kasvia. Kaikkia toimia ei tarvitse toteutTätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty – muutokset mahdollisia. 16 maaviesti 2/2015 taa joka vuosi, joten sekin voi helpottaa valitsemista. Tukiehdot ovat vielä tämän kirjoittamisen aikaan kesken, joten viljelijän kannattaa ennen tukien hakua ja ennen lohkokohtaisiin toimiin sitoutumista lukea esimerkiksi ympäristökorvauksen si- JOHANNA HELKIMO toumusehdot huolella läpi. Neuvo 2020 -järjestelmään valitut neuvojat voivat tulevina vuosina auttaa tilaa hahmottamaan valittuja toimia ja mahdollisesti myös muokkaamaan sitoumusta. Myös ympäristösopimuksien • Tuki-infoa viljelijöille Mikä muuttuu 2015? -hanke suunnitelmineen on vireillä ELYkeskuksessa ja päätös saataneen myöhemmin. Taimi Mahosenaho, maisemaja ympäristöasiantuntija, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Mikä muuttuu 2015? -hanke. Lisätiedot puh. 040 551 7807, taimi.mahosenaho@ maajakotitalousnaiset.fi KATSO MYÖS TUKIHAKULIITE MAAVIESTISSÄ 1/2015! ja luomusitoumuksien hakuaika päättyy 12.5.2015. Uuden edessä, mutta toiveikkaana tukihakuun! Erityisasiantuntija Johanna Helkimo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Erika Jylhä-Pekkala Muista myös päättyvän eläinten hyvinvointituen velvoitteet • Eläinten hyvinvointituen muuttumisesta hyvinvointikorvaukseksi on kerrottu Maaviestin 1/2015 YmpäristöAgrotukiliitteessä tarkemmin. Vanhojen eläintenhyvinvointituen sitoumusten osalta on muistettava, että tilojen on toimitettava jäljennökset terveydenhuoltokäynneistä ja terveydenhuoltosuunnitelmista kunnan maaseutuviranomaiselle vielä tänä keväänä. • Terveydenhuoltokäynnit ja -suunnitelma tulee tehdä vuosittain 30.4. mennessä. • 1.5.2014–30.4.2015 tehdyistä käynneistä ja suunnitelmista pitää toimittaa kopiot 15.5.2015 mennessä kuntaan! Erika Jylhä-Pekkala, tuotosseurannan asiantuntija, ProAgria Oulu, Mikä muuttuu 2015? -hanke Maiseman- ja luonnonhoidon tukien Maarit Satomaa Erika Jylhä-Pekkala Uusi hyvinvointikorvaus kannattaa hyödyntää T änä keväänä viljelijät voivat hakea eläinten hyvinvointikorvausta, joka on edeltäjäänsä, eläinten hyvinvointitukea, laajempi kokonaisuus. Alla olevat esimerkit havainnollistavat, millaisia tukitasoja erilaiset eläintilat voivat alueellamme tästä tukimuodosta saada. Tärkeintä kuitenkin on poh- tia, mitkä toimenpiteet olisivat tärkeimmät ja mahdolliset eläinten kannalta juuri omalla tilalla. Hyvinvoivat eläimet ovat myös tuottavimpia. Erika Jylhä-Pekkala, ’tuotosseurannan asiantuntija, ProAgria Oulu, Mikä muuttuu 2015? -hanke Esimerkkejä eläinten hyvinvointikorvauksesta Tilalla 35 lehmää, 21 hiehoa ja vasikkaa, 40 uuhta ja 30 karitsaa Parsinavetta, laiduntaa pitkään 1.1. Nautojen ruokinta ja hoito 1.2a. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen (m2) 1.3a. Väh. 6kk:den ikäisten pito-olosuhteet 1.4b. Laidunnus, pidempi 3.3. Lampaiden ja vuohien hoito 510 € 1054 € 1892 € 1128 € 500 € 5084 € Tilalla 65 lehmää, 46 hiehoa ja vasikkaa Pihatto, kesällä jaloittelutarha 1.1. Nautojen ruokinta ja hoito 992 € 1.2b. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 1402 € 1.3a. Väh. 6kk:n ikäisten pito-olosuhteet 3672 € 1.5a. Lypsylehmien hoito-, sairas- ja 975 € 7041 € Tilalla 125 lehmää, 25 hiehoa ja vasikkaa Pihatto, hiehon kasvatus ulkoistettu 1.1. Nautojen ruokinta ja hoito 1.2b. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 1.3a. Väh. 6kk:n ikäisten pito-olosuhteet 1.5a. Lypsylehmien hoito-, sairas- ja 1518 € 1168 € 5762 € 2010 € 10458 € Muistilista Maiseman- ja luonnonhoidon ympäristösopimuksien haku – entinen erityistuki • Panosta suunnitelmaan ja liitteisiin. o Aseta hoidolle tavoitteet. o Mieti yksilöidyt perustamisja hoitotoimet lohkokohtaisesti sopimusvuosittain, toteutusaikataulu sekä toimenpiteiden vaikuttavuus tavoitteisiin nähden. o Panosta karttaliitteisiin – lohkorajat ja – tunnukset, aitalinjat, raivattavat ja niitettävät alueet. o Muista myös vuokrasopimukset koko sopimuskaudelle, hoitopäiväkirja edelliseltä sopimuskaudelta, yhdistyksillä ote kokouspöytäkirjasta ja selvitys nimenkirjoitusoikeudesta • Vuodesta 2011 eteenpäin tehdyt erityistukisopimukset päätetään ja haetaan tilalle ympäristösopimus. • Myös ennen 2011 alkaneet sopimukset voi lakkauttaa ilman takaisinperintää > ELY-keskukseen kirjallinen ilmoitus 30.4.2015 mennessä. • Kosteikkojen hoitosopimus: lomakenumero 262, Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus: lomake 253 sekä Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimus: lomake 521. • Hakuaika päättyy 12.5.2015, hakemukset ELY-keskukseen • Lisää hoitosuunnitelmasta www.mavi.fi > Tuet ja palvelut > Ympäristösopimukset > Hoitosuunnitelma. Ei-tuotannollisella investointituella voi perustaa kosteikon • Haku aukeaa tämän hetken tiedon mukaan toukokuun aikana. • Arvioitu hakuaika viimeistään 30.6.2015 ELY-keskukseen. • Tutustu kohteiden pisteytettyihin valintakriteereihin – uutta! – www.ymparistoagro.fi > Maiseman- ja luonnonhoito • Selvitä valintakriteerien täyttyminen ennen suunnitelman tilaamista. • Tuen maksatus joko kertakorvausmenettelynä tai kuittiperusteisesti – uutta! o Kosteikkojen perustamiseen tukitaso enintään 11 699 euroa/hehtaari. • Tilaa heti kosteikkosuunnitelma liitteineen, lista kosteikkosuunnittelijoista: www.ymparistoagro.fi > Maiseman- ja luonnonhoito • Hae ei-tuotannollisten investointien korvausta kosteikkojen perustamiseen lomakkeella 195 sekä perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen lomakkeella 196. • Katso lisää www.mavi.fi > Tuet ja Palvelut > Ei-tuotannolliset investointituet sekä www.ymparistoagro.fi Viljelijä voi tilata Neuvo 2020 -käynnin maisema- ja luontokohteiden kartoitukseen ja neuvontaan. Mallisuunnitelmia ja suunnitelmapohja osoitteessa www.ymparistoagro.fi Lisätiedot: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi, 040 566 7924 Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty – muutokset mahdollisia. 2/2015 maaviesti 17 M I KÄ MU U TTU U 2015? Taimi Mahosenaho Muutoksia tukihaun jälkeen RISTO JOKELA Neuvo-palvelun avulla Vielä tukihakukiireiden jälkeenkin on mahdollista miettiä neuvojan kanssa, mitä muutoksia touko– kesäkuussa voi tehdä Neuvo 2020 -palvelun avulla. Viljelijä maksaa palvelusta vain arvonlisäveron. Y mpäristösitoumuskauden aikana aiotut toimenpiteet valitaan ensimmäisenä sitoumusvuotena. Ympäristökorvauksen lisäksi viljelijä sitoutuu samalla toteuttamaan Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpidettä. Sen sijaan lohkokohtaiset toimenpiteet ovat valinnaisia. Jo ensimmäisenä vuonna tulee valita nekin lohkokohtaiset toimenpiteet, joita ei aiota toteuttaa vielä ensimmäisenä sitoumusvuotena. Seuraavina vuosina voi valita uusia toimenpiteitä lähinnä vain Neuvo 2020:n kautta saadun suosituksen perusteella. Lohkokohtaisen toimenpiteen voi vaihtaa toiseen, jos mukauttaa ympäristösitoumusta Neuvo 2020:n suosituksen perusteella. Ilmoita lohkokohtaisen toimenpiteen vaihtamisesta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 15.6. mennessä kyseisenä vuonna. Neuvo 2020:n kautta tehtävästä toimenpiteen muutoksesta neuTätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty – muutokset mahdollisia. 18 maaviesti 2/2015 voja antaa vaihtamissuosituksen kirjallisena, joka palautetaan kuntaan viimeistään 15.6. Jos ilmoitat vaihtamisesta myöhemmin, voit alkaa toteuttaa toimenpidettä, mutta muutoksen mukainen ympäristökorvaus maksetaan seuraavan sitoumusvuoden alusta alkaen. Lähde: Tukihakuopas 2015, Mavi Lisätietoa Neuvo 2020 -palvelusta ja hyväksyttyjen neuvojien yhteystiedot tässä lehdessä sivuilla 6–8 ja osoitteessa www.mavi.fi/ neuvojarekisteri. Lisätietoja: ProAgria Oulu, erityisasiantuntija Risto Jokela, risto.jokela@proagria.fi, 0400 285 294. Tutustu Pellon käytön vaihtoehtoja -oppaaseen s. 22 Anna-Leena Vierimaa Ympäristökorvaus nousee lohkokohtaisilla toimilla N yt kun tilat pohtivat lopullisia tukivaihtoehtoja, on esitetty kysymys, kannattaako ympäristökorvausjärjestelmään liittyä ollenkaan, kun korvaustaso on niin matala. Käytännössä useimmilla tiloilla on mahdollista valita uudesta järjestelmästä sopivia toimenpiteitä, joilla voidaan ympäristökorvauksen tasoa nostaa merkittävästi. Alla oleva esimerkki voisi hyvinkin olla joku alueemme maatiloista: tukien kokonaistaso on 50 700 euroa (eläintukia laskelma ei sisällä) ja tästä määrästä ympäristökorvauksen määrä on 12 200 euroa, joten hehtaaria kohti ympäristökorvaus olisi 152 euroa hehtaarilta. Tukitasot tulevat olemaan entistä enemmän tila- ja lohkokohtaisia. Tilojen kannattaa hyödyntää Neuvo 2020 -järjestelmää ja asiantuntijan tekemää Tukipuntarilaskelmaa, joka antaa hyvät arvioit tilalle sopivista vaihtoehdoista ja kokonaistukitasosta. Anna-Leena Vierimaa, luomutuotannon asiantuntija, ProAgria Oulu, Mikä muuttuu 2015? -hanke Kotieläintila, n. 40 ey, 80 ha • Peltoa runsaasti eläimiin nähden • Tila sijaitsee talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisalueella • 40 ha säilörehu • 10 ha herne + kerääjäkasvi • 10 ha seosvilja + kerääjäkasvi • 20 ha suojavilja + nurmensiemen • 6 ha suojavyöhyke • 4 ha luonnonhoitopelto • Lietelannan sijoittaminen • Talviaikainen kasvipeitteisyys Tuki Korvaus Perustuki Viherryttäminen Luonnonhaittakorvaus Ravinteiden tasapainoinen käyttö Peltokasvipalkkio 10 ha (herne) Lietelannan sijoittaminen 20 ha:lle Talviaikainen kasvipeitteisyys 60 % Kerääjäkasvit 20 ha Suojavyöhyke 6 ha Luonnonhoitopelto 4 ha €/ha Yhteensä 102 8160 66 5280 302 24160 54 3726 90 900 40 800 36 2520 100 2000 450 2700 100 400 Tukien yhteenveto (ei sisällä eläintukia) Tukiyhteenveto Tuet yhteensä Josta ympäristökorvaus Tuet €/ha Ilman ympäristökorvausta €/ha Ympäristökorvaus taso 52 105 € 12 200 € 651 €/ha 499 €/ha 152 €/ha Kerääjäkasvit kiinnostavat Uusi ympäristökorvaus lisää kerääjäkasvien suosiota. Ellei niistä ole kokemusta entuudestaan, kannattaa lähteä liikkeelle pienellä alalla, kirjata muistiin tekemiset ja tulokset – opetella, mikä onnistuu ja toimii parhaiten. Jos asia ei ole hallinnassa, saattavat korvaukset muuttua tappioiksi. K Valitse oikea kerääjäkasvi Valitse oikea kerääjäkasvilaji, joka ei kasva pääkasvin yli kasvukaudella. Kaikki heinät ja apilat eivät sovi kerääjäkasveiksi. • Westerwoldin raiheinä ei sovellu kerääjäkasviksi > nopea kasvurytmi, voi kasvaa pääkasvin yli. • Kun käytetään ristikukkaisia kasveja, kannattaa huomioida möhöjuuren riski: jos lämpöä ja kosteutta on riittävästi, möhöjuuri voi tuottaa äkämiä juuriin ja uusia kestoitiöitä jo lyhyessäkin ajassa; jos ristikukkaiskasvusto tuhotaan jo varhaisessa vaiheessa ennen kukintaa, on teoreettisesti mahdollista, että möhöjuuri saadaan ”itämään turhaan”, kestoitiöt eivät ehdi muodostua ja möhöjuuri vähenee. Taimi Mahosenaho erääjäkasveilta edellytetään tasaista kasvustoa. On siis varmistettava, että kerääjäkasvien siemen saadaan itämään, mutta ne eivät kasva yli pääkasvin sekä vaikeuta sadonkorjuuta ja heikennä laatua. Kannattaa tutustua viljelyohjeisiin, joita on tuotettu eri ympäristöhankkeissa kuten TehoPlus-, RaHa- ja Humaus-hankkeissa sekä ProAgrian Tieto Tuottamaan -sarjan Viljelykiertojen monipuolistaminen -oppaassa. Lisätietoa: www.ymparisto.fi/fiFI/TEHO_Plus/Julkaisusarja ja www. ymparisto.fi/fi-FI/Ravinnehuuhtoumien_hallinta/Havaintokokeet Myös ympäristökorvausehtoihin on syytä tutustua huolellisesti. Aluskasvi Siemenmäärä, kg/ha Valkoapila 2–6 Puna-apila 4–10 Persianapila 2–10 Italianraiheinä 5–15 Timotei 5–10 Muut monivuotiset heinät 5–12 Seokset, esim. italianraiheinä ja valkoapila 5–10 + 2–8 Timotei ja puna-apila 3–10 + 2–8 Kerääjäkasvit (kylvö sadonkorjuun jälkeen) Italianraiheinä 5–15 Valko- ja keltasinappi 5–15 Öljyretikka 5–15 • Peittaamattoman rypsin käyttö kerääjäkasvina aiheuttaa suuren riskin, että kirpat syövät taimet. Siemen on saatava maakosketukseen ja kosteaan. Pintaan levitys esimerkiksi viskureilla ei tuota yleensä hyvää tulosta. Käytä maltillista siemenmäärää, ei liikaa, eikä liian vähän – ei juolavehnäiselle eikä muutenkaan rikkakasveiltaan ongelmaiselle tai hukkakauraiselle lohkolle. Kasvinsuojelu pitää huomioida muutenkin. Jos kerääjäkasvina on apila, viljan normaalit rikkavalmisteet eivät käy. Jos kerääjäkasvina on heinä, kaikki viljan aineet eivät sovi, vaan tulee käyttää aineita, joita voi käyttää perustettaessa nurmi suojaviljaan. Kaikki heinät eivät kestä hukkakaura-aineita. Valvontaa varten on hyvä säilyttää kerääjäkasvien siementen ostokuitit ja muutenkin dokumentoida hyvin kylvötiedot, jos itäminen ei syystä tai toisesta onnistukaan. Valvonnassa otetaan huomioon olosuhdetekijät ja tarvittaessa tehdään uusintavalvontakäynti kerääjäkasvien toteamiseksi. Vaihtelua viljelykiertoon Kerääjäkasveja tulisi kylvää niin, että kaikki niiden hyödyt saadaan irti ja ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa pääkasville. • Kerääjäkasvin tarkoitus on pääkasvin korjuun jälkeen lähteä kasvuun ja kerätä syksyn mittaan pellosta vapautuvat ravinteet käyttöön. • Näin vähennetään muun muassa haitallista eroosiota sekä saadaan ravinteet talteen ja peltoon eloperäistä ainesta. • Ympäristön kannalta parasta olisi muokata kerääjäkasvit vasta keväällä, jolloin kerääjäkasvialalle saadaan myös talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki. • Kerääjäkasveilla voidaan monipuolistaa viljelyä ja ne tuovat toivottua vaihtelua viljelykiertoihin. Ei rajoituksia tässä vaiheessa Hallinnon näkemyksen mukaan tässä vaiheessa ei kerääjäkasvieikä suojavyöhykealaa aiota rajoittaa, vaikka ne ovat ympäristökorvauksen ”suosikkeja”. Tulevina SARI PELTONEN vuosina rahatilanteen mukaan valintoja voidaan kuitenkin rajoittaa tai tiettyjen toimenpiteiden hakua ei avata lainkaan. Suojavyöhykkeissä huomioitavaa: • sitoudutaan viideksi vuodeksi • edellyttää niittoa vuosittain tai laiduntamista • niittojäte on korjattava pois lohkolta • niittojätteelle on löydyttävä sijoituskohde, eikä sitä voi varastoida suojavyöhykkeellä, pellon reunoilla tai viedä metsään • niittojätteen voi käyttää hyödyksi esimerkiksi rehuna, kompostoituna tai silputtuna maan parannusaineena, kotieläintiloilla kuivikkeena tai riistan ruokintaan. Typensitojakasveja, härkäpapua ja hernettä tullaan yleisesti käyttämään, koska ne täyttävät ekologisen alan vaatimusta. Monella tilalla ei välttämättä ole lainkaan kokemusta näiden kasvien viljelystä. Tällöin on erityisesti syytä huolellisesti käydä läpi edellisenä vuonna rikkakasvitorjunnassa käytetyt valmisteet. Esimerkiksi seuraavilla viljan rikka-aineilla on jälkikasvirajoitus palkokasveille: Ariane S, Broadway, Mustang Forte, Primus XL, Starane XL, Triot ja MCPA. Sari Peltonen on ProAgria Keskusten Liiton palveluryhmäpäällikkö. Lisätietoa: www.ymparisto.fi/ fi-FI/TEHO_Plus/Julkaisusarja www.ymparisto.fi/fi-FI/ Ravinnehuuhtoumien_hallinta/ Havaintokokeet Tukihaun 2015 aikataulu Aiemmasta tiedosta poiketen tukihaku on tänä vuonna 15.4.–12.5. Sitä ennen voi tehdä jo tiettyjä toimia kuten kasvulohkomuutoksia. Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty – muutokset mahdollisia. 2/2015 maaviesti 19 M I KÄ MU U TTUU 2015? Uusi tukikausi ja puutarhatuotanto Mitä mahdollisuuksia uusi tukikausi tarjoaa puutarhatuotannolle? KIRSTI VOHO Kir sti Voho Y mpäristökorvauksen sitoumuksen tehneillä tiloilla korvattava toimenpide on ravinteiden tasapainoinen käyttö. Korvaus puutarhatiloilla on 200 euroa hehtaarilta. Monivuotisilla puutarhakasveilla ei ole enää typpilannoitusrajoja, vaan nitraattiasetus koskee kaikkia. Toimenpide edellyttää viljelysuunnitelmaa, viisivuotista viljelykiertosuunnitelmaa koko sitoumusajalle, viljavuustutkimuksia viiden vuoden välein, lohkokohtaisia muistiinpanoja, suojakaistoja vesistöön rajoittuvalla peruslohkolla, peltomaan laatutestiä, monimuotoisuuskaistoja sekä koulutuspäivää tai verkkotenttiä. Vähimmäisala kasvaa viideksi hehtaariksi. Puutarhakasvien vähimmäisala nousee hehtaariin. Esimerkki: tilalla viljelyssä viljaa kuusi hehtaaria ja 0,8 hehtaaria mansikkaa • puutarhakasvit saavat korkeamman Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteen ja myös valittujen puutarhakasvien toimenpiteiden korvauksen Kun viljellään ainoastaan puutarhakasveja vähintään yhden hehtaarin alalla, viljelijällä on mahdollisuus valita lohkokohtaisia toimenpiteitä ja päättää vuosittain, millä lohkoilla niitä toteuttaa. Korvaus toimenpiteestä maksetaan vain näille lohkoille. Tilalla on kuitenkin oltava vähintään yksi kasvulohko (0,05 hehtaaria) joka vuosi. Puutarhatilojen lohkokohtaiset toimenpiteet ovat orgaanisten katteiden käyttö ja puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu. Lisäksi voi valita peltoviljelyn toimenpiteitä. Luomutuotannossa voi valita vain orgaanisten katteiden käytön vaihtoehdon. Lisätoimenpiteenä orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveille ja siemenperunalle: • korvaus monivuotisilla kasveilla on 500 euroa hehtaarilta ja yksivuotisilla kasveilla on 300 euroa hehtaarilta • monivuotisilla katettava rivit/rivivälit/koko ala kaikkien viljelyvuosien ajan • katteen peitettävä 90 prosenttia alasta kuten riviväleistä Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty – muutokset mahdollisia. 20 maaviesti 2/2015 Päättyneessä Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen II -hankkeessa yhdistyi viljelijöiden, tutkijoiden ja puutarha-asiantuntijoiden yhteistyö. Kuvassa tuholaistilanteen kartoitusta vatinäytteenotolla Mikko ja Anne Takasen mansikkakasvustoilla Sievissä. Kuvassa viljelijä Mikko Takanen, MTT:n tutkija Kati Hoppula Sotkamosta ja ProAgria Pohjois-Savon puutarha-asiantuntija Liisa Pietikäinen. • hajoamaton muovikalvo tai -kangas eivät ole korvattavia • korvausta voi kuitenkin saada esimerkiksi yhdistelmälle, jossa on hajoamaton muovikate rivin kohdalla ja rivivälissä leikattava ruohokate • yksivuotisten rivit on katettava 30.6. mennessä jatkuen sadonkorjuuseen asti • toteutettava jokaisena sitoumusvuonna vähintään yhdellä lohkolla • yksivuotisten puutarhakasvien rivien kohdilta maanpinta on katettava oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella materiaalilla • monivuotisten kasvien osalta maanpinta on katettava rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruoko-tai ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla tai muulla orgaanisella materiaalilla, katepaperilla tai leikattavalla nurmikatteella • rivivälit on katettava joko riviväleihin perustettavalla leikattavalla nurmikatteella tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella katteella Esimerkki 1: kun mansikka on istutettu 15.6., rivivälit on kylvettävä nurmelle 30.6. mennessä. Esimerkki 2: tila on valinnut lisätoimenpiteenä orgaanisen katteen mansikalle, rivin kohdalla muovi ja rivivälissä kylvetty nurmi. On tarve ruiskuttaa rönsyjä Reglonella eli tällöin myös nurmikasvusto vaurioituu hetkeksi, muttei kuole kokonaan. Näin voi tehdä sillä oletuksella, ettei tuhota rivivälinurmea pysyvästi. Jos ruiskutus on tehty juuri ennen valvontaa ja nurmikasvusto on heikompi, tilanne pitää selittää tarkastajalle. • Riviväleissä kasvava ”leikattava rikkakasvusto” ei täytä tätä ehtoa. Lisätoimenpiteenä puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu - sitä on toteutettava jokaisena sitoumusvuonna vähintään yhdellä lohkolla - sitoudutaan käyttämään vuosittain ilmoitetuilla lohkoilla ei-kemiallista torjuntamenetelmää ja seuraamaan torjunnan onnistumista; täydennys kemiallisesti on tarvittaessa mahdollista - valittavissa on erilaisia mekaanisia ja biologisia menetelmiä: • ryhmä 1 (monivuotisille kasveille): petopunkit ja muut makroeliövalmisteet, mehiläislevitteiset mikrobiologiset kasvinsuojeluaineet, kasvutunnelit – korvaus 500 euroa hehtaarilta • ryhmä 2 (yksi -ja monivuotisille kasveille): tuhohyönteisverkot, mekaanisesti levitettävät mikrobiologiset kasvinsuojeluaineet, rivin/kasvin tunnistettava hara tai traktorikäyttöinen liekitin – korvaus 350 euroa hehtaarilta. Viherryttämistuki Mansikka on aina peltokasvi viherryttämistuessa kasvuston iästä riippumatta eli yli viisivuotias mansikkakasvusto ei muutu pysyväksi kasviksi tässä tapauksessa. Jos maatila ei ole kokonaan luomutuotannossa, viherryttämistuen vaatimukset koskevat maatilasi sitä osaa, joka ei ole luomutuotannossa. Luomutilaakin koskee kohta kasvinsuojeluaineista. Jos viljelijä käyttää tai ostaa kasvinsuojeluaineita tai tekee päätöksiä kasvinsuojelutoimista, tulee kasvinsuojelukoulutus - tai tutkinto olla voimassa. Myös kaikilta luomuhyväksytyiltä kasvinsuojeluaineilta vaaditaan tutkinto. Kirsti Voho on ProAgria Oulun puutarha-asiantuntija, joka palvelee myös Kainuun ja Lapin puutarhayrityksiä. Uudet puutarhapalvelut tukevat kysynnän kasvua Uudet ruokatrendit ovat saaneet suomalaiset käyttämään kasviksia aikaisempaa monipuolisemmin. Kotimaisten kasviksien kysyntää lisäävät myös lähiruokatrendi ja kotimaisen ruuan arvostus. P Kuva Sari Peltonen uutarha-ala on tulevaisuuden kasvusektori, koska vihannesten, marjojen ja hedelmien käytön lisäämiseen on vielä varaa. ”Kasvun myötävireessä haluamme tukea puutarhayrityksiä asiantuntemuksellamme tilanteen hyödyntämisessä, sanoo ProAgria Keskusten Liiton puutarhatuotannon kehityspäällikkö Terhi Taulavuori. ProAgrian uuden palvelukokonaisuuden avulla puutarhayrittäjä saa selville viljelyn tuotantokustannukset ja käyttämänsä tuotantopanokset tehokäyttöön. ”Asiantuntijamme auttavat viljelyn strategiapohdinnoissa, tekevät vertailuja eri vaihtoehtojen välillä ja miettivät yrittäjien kanssa viljelyn ratkaisuja. Kasvukauden aikana kasvustokäynnit varmistavat hyvän sadon ja terveet viljelykset. Talousseurantapalvelujen avulla varmistamme ratkaisujen tuloksellisuuden.” Lisätietoja: ProAgria Oulu (myös Kainuu ja Lappi), puutarha-asiantuntija Kirsti Voho, 0400 387 406, kirsi.voho@proagria.fi PuutarhaToiminta – kasvukauden haasteiden hallintaa hakeville yrityksille PuutarhaTuotto – tuotantoaan tehostaville ja kannattavuuttaan parantaville yrityksille PuutarhaKasvu – toimintaansa aktiivisesti kehittävälle yrityksille. Miten varmistat perunasatosi ja sen laadun? Reseptin saat meiltä. Ota käyttöösi uusi perunantuotantoon suunnattu ViljelyKasvu-palvelumme. Sen avulla varmistat sadon määrän ja laadun. Hienosäädä kasvukauden aikana lannoitusta ja kasvinsuojelua lajikkeen vaatimusten mukaan. Kasvustokäynnit turvaavat sinulle perunakasvustojen tautien hallinnan ja viljelyn onnnistumisen. Hyödynnä rahan arvois et Neuvo 2020 -palvelut Saat meiltä parhaimmat ratkaisut kasvinsuojeluun ja sopivim mat ainevalinnat. Kun tilasi kasvin suojelu on kunnossa ympäristö- ja lainsäädännön näkökulmasta, saat var muutta arkeesi. www.proagria.fi/neuvo 2020 Asiantuntijoiltamme saat ehdotuksia vaihtoehtoisista viljelyratkaisuista. Lähtökohtana ovat tavoitteesi ja tulosvaateesi. Ota yhteyttä jo heti tänään! www.proagria.fi/peruna 2/2015 maaviesti 21 21 2/2015 maaviesti ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh. 040-724 6213, k. 08-272 413 Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p. 0400-171 611 Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, 90400 Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, www.savokarjalanliha.fi Maatalouteen teräsovet Miedon Metallista tuloo... Kurikan Miedosta vuodesta 1969 Valmistamme • lehtiovet • pariovet • taitto-ovet • liukuovet • liukupalo-ovet - Kaikki pinnoitusvaihtoehdot - Kuumasinkittynä tai maalattuna - Valmistus määrämitoin - Topperi, aukipitolaitteet - Ovet myös konekäyttöisenä Hyvät asiat vain paranoo ! Voiko viljelyn kannattavuutta parantaa? Kyllä voi. Avullamme löydät keinoja, menetelmiä ja tekemisiä, joiden avulla lisäät viljelyn kannattavuutta. Saat meiltä parhaimman asiantuntijanäkemyksemme ja suosituksemme siitä, mitä kannattaa tehdä. Kannattaako panostaa pellon tuottokyvyn nostoon vai markkinoihin, mitä kannattaa viljellä ja mitä kannattaa tehdä kasvukauden aikana. Valitaan yhdessä sinun tilallesi sopivin ratkaisu, jolla pääset tavoitteeseesi ja teet tulosta. Kiinnostuitko? Lue lisää palvelustamme www.proagria.fi/viljelysuunnittelu ProAgria – Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. 22 maaviesti 2/2015 kasvi Viljatilan tsekkilista Markkinahinnat ja tuotantopanosten hinnat vaihtelevat. Maataloustukiin ja niiden maksuaikatauluihin on tullut merkittäviä muutoksia. Käy läpi seuraavat kohdat ja varmista, että yrityksesi talous on hallinnassa ja rahat riittävät. Kysy myös • Senttien tsekkilista • Ruokinnan tsekkilista • Talouden tsekkilista 1. Kasvata satotuottoja 5. Toimi oikeaan aikaan 8. Perehdy tukimuutoksiin - nosta satotasoja maan kasvukunnon ja vesitalouden parantamisen, viljelykiertojen ja uusien lajikkeiden avulla - monipuolista viljelykasvivalikoimaa niin, etteivät ”kaikki munat ole yhdessä korissa” - varmista sadon laatu käyttötarkoituksen mukaan - seuraa markkinahintoja ja kiinnitä ainakin osalle sadosta hinta, kun ne ovat hyvällä tasolla - ennakoi maksuvalmius ja hanki tuotantopanokset edulliseen aikaan - varmista hyvä sadon alku ajoittamalla kylvötyöt oikeaan aikaan hyödyntäen orastumiselle hyvät kosteusolosuhteet - seuraa kasvustoja: ajoita lannoitukset ja kasvinsuojelu kasvuston kehityksen ja tarpeiden mukaan - korjaa ja kuivaa sato heti kuin mahdollista, näin vähennät myös hometoksiinien riskiä - varmista tukien saaminen täysimääräisenä - arvioi kaikki mahdollisuudet hyödyntää tukijärjestelmää - huomioi tukimaksatuksen muuttuneet aikataulut tilan maksuvalmiudessa ja vuosibudjetissa 2. Laske ja arvioi tuotanto- kustannusten taso tilallasi 6. Tarkastele tilan kokonaistaloutta - laske, mitä viljan tuottaminen maksaa tilallasi - hyödynnä tietoa hinnan kiinnittämisessä ja myyntipäätöksissä - tarkastele kustannuseriä, huomioi poikkeavuudet ja mieti korjauskeinoja - mikä on lainojen, lyhennysten ja maksuaikojen tilanne - millaista pellon vuokraa maksat - mikä on viljelyn vuosittainen tulos ja mitkä ovat keskeisimmät tulokseen johtaneet syyt - seuraa yksityistalouden menoja ja hanki niitä varten oma pankkitili 3. Yhteistyö hankinnoissa - arvioi tuotantokustannuslaskelmasta, millä tasolla ovat tilasi kiinteät kustannukset - kun teet investointipäätöksiä, arvioi yhteistyön mahdollisuus hankinnoissa - arvioi, onko muitakin mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä naapuritilojen kanssa kustannusten jakamiseksi 4. Varmista sadon menekki 7. Tee vakautustoimenpiteitä 9. Tee budjetti ja seuraa sitä säännöllisesti - laadi vuosittainen budjetti, jolla parannat kokonaisnäkemystä tilasi rahaliikenteestä ja varmistat maksuvalmiuden kaikissa tilanteissa 10. Katso tulevaisuuteen - jos taloudellinen ahdinko on päällä, hae positiivisia asioita tulevaisuudesta - pohdi tuotannon erikoistumismahdollisuuksia, millä saisit tuotteista parempaa hintaa tai varmempaa menekkiä - hakeudu vertaisryhmiin, joista saa ideoita tulevaan ja toiminnan kehittämiseksi - neuvottele maksuajoista ja rahoitusjärjestelyistä - arvioi tilasi toimintaa, mihin kannattaa keskittyä, mitä jättää pois - harkitse sellaisen omaisuuden myyntiä, joka ei tuota, jota on kallista ylläpitää tai jota et tarvitse - pyri sopimustuotantoon - tuota sitä, mistä on kysyntää - tuota käyttötarkoituksen mukaista laatua - selvitä, voiko viljaa toimittaa suoraan kotieläintiloille 2/2015 maaviesti 23 Ammattitietoa kasvi Vaihtoehtoja pellon käyttöön Monipuoliseen viljelykiertoon U usi Pellon käytön vaihtoehtoja -opas kertoo, miten uutta ympäristökorvausjärjestelmää kannattaa hyödyntää sekä lohkoja hoitaa ja ylläpitää. Opas käsittelee myös uutta viherryttämistukea. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, monipuolistamaan kasvivalikoimaa ja parantamaan maan kasvukuntoa. Sadon tuotanto on edelleen tärkein pellon käyttömuoto. Tarjolla myös useita muita vaihtoehtoja, joilla voi vaikuttaa peltojen kasvukuntoon, luonnon monimuotoisuuteen ja vesiensuojeluun. Suojavyöhyke tai monimuotoisuuspelto voi olla jopa taloudellisesti kannattavin vaihtoehto sadontuottokyvyltään heikolla, etäällä olevalla tai peltoliikenteen kannalta hankalalla lohkolla. Samalla viljelijä vähentää vesistökuormitusta, hillitsee ilmastonmuutosta ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Oppaan tekstin on tuottanut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria EteläSuomen maisemasuunnittelija Helena Pakkanen. Toimituksesta on vastannut kehityspäällikkö Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. Maaseutuverkosto on tukenut rahallisesti oppaan laatimista. Pellon käytön vaihtoehtoja -opas on ladattavissa osoitteesta www.maajakotitalousnaiset.fi/ pellonkaytonvaihtoehtoja Kasvinsuojelun kustannukset kuriin V iljelykiertojen monipuolistaminen -kirjaan on koottu uusin tieto viljelykiertojen hyödyistä, vaikutuksista maaperään, satoihin ja ympäristöön sekä erilaisista mahdollisuuksista monipuolistaa viljelyä. Julkaisu tuo muun muassa kannattavuuden, ilmastonmuutoksen, työn ja energian käytön kautta esille, miten maatila voi viljelyn monipuolistamisen avulla parantaa tulevaisuuden toimintaedellytyksiä ja hallita viljelyn riskejä. Kirjaan on koottu vaihtoehtoja, miten kasvitila ja toisaalta nurmivaltainen kotieläintila voi monipuolistaa viljelyä ilman lisäkustannuksia ja kuitenkin tilan tulosta parantaen. Eniten viljelykierroista hyötyy maaperä, joka on maatilan tärkein tuotantoresurssi, josta pitäisi pitää parempaa huolta. Viljelykiertojen monipuolistamisesta on saatu viime aikoina paljon tuoretta tutkimustietoa. Esimerkiksi viljoista saadaan yleensä parempi sato monipuolisessa viljelykierrossa yksipuoliseen viljelyyn verrattuna. P Viljelykiertojen monipuolistaminen -kirja kuuluu ProAgria Keskusten Liiton ja Luonnonvarakeskuksen Tieto tuottamaan -sarjaan. Tilaukset: www.proagriaverkkokauppa.fi. Kirjan hinta on 31,90 euroa. eltok asvien kasvinsuojelu 2015 -julkaisu auttaa arvioimaan eri kasvinsuojeluaineiden ominaisuuksia, tehoja ja kustannuksia. Kirjasta löytyvät eri valmistajien markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset ja keskimääräiset kustannukset sekä ympäristöriskejä koskevat huomautukset. Kasvinsuojelumarkkinoiden toimijakentässä on tapahtunut paljon muutoksia ja verkkokauppatarjonta on lisääntynyt. Kirjaan on koottu suurimmilta vähittäisliikkeiltä valmisteiden keskimääräiset ainekustannukset, joista on laskettu keskimääräinen hehtaarikustannus. Tätä arvoa voi käyttää vertailupohjana omaa tarjousta kysyttäessä. Kirjaan on koottu viljelykasveittain eri valmistajien markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset ja keskimääräiset ainekustannukset hehtaaria kohti. Lisäksi julkaisu antaa ohjeita muun muassa rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan viljelykasvin kehitysvaiheen mukaan. Kirjasta löytyvät myös valmisteiden uudet vesistörajoitukset, joita tulee noudattaa vuodesta 2015 alkaen. Peltokasvien kasvinsuojelu 2015 on ilmestynyt ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja -sarjassa. Tilaukset: www.proagriaverkkokauppa.fi. Kirjan hinta on 31,90 euroa. Viljatilan talous hallintaan Markkinahintojen ja tuotantopanosten hintojen vaihdellessa sekä maataloustukiin ja niiden maksuaikatauluihin tulleiden muutosten takia on tärkeää varmistaa, että viljatilan talous on hallinnassa ja rahat riittävät. P roAgriassa koottu viljatilojen talouden hallinnan tsekkilista tuo esille kohtia, joita läpikäymällä varmistetaan rahojen riittävyys muuttuvissa tilanteissa. ProAgrian kasvintuotannon kannattavuustulokset vuodelta 2014 24 maaviesti 2/2015 kertovat, että ruis ja erikoiskasvit pärjäsivät parhaiten, kun taas kevätviljat olivat tappiollisia. Kevätviljat tekivät viime vuonna tappiota keskimäärin 80–220 euroa hehtaarilta. Rukiin hinta säilytti kotimaisen myllyteollisuuden panostuksen myötä paremmin tasonsa. Sen tulos oli noin 100 euroa hehtaarilta ja viljoista paras. Parhaimman kannattavuuden saavutti härkäpapu, jonka 3 000 kilon hehtaarisato johti 180 euron nettovoittoon hehtaarilta. Kevätrapsi pääsi 100 euron nettovoittoon ja kevätrypsikin 1 500 kilon hehtaarisadolla niukasti plussan puolelle. Eniten tappiota, 200 euroa hehtaarilta, teki kaura 3 700 kilon hehtaarisadolla ja 128 euroa tonnilta myyntihinnalla. Myös kevätvehnän taloudellinen tulos oli monille pettymys, jos sen laatu romahti elokuun sateissa. Rehuvehnän hinta oli syksyn aikana noin 40 euroa tonnilta heikompi kuin leipävehnän. Sato- ja hintariskejä voi tasata, kun viljelykierrossa on kevätviljojen lisäksi syysmuotoisia kasveja sekä öljy- ja palkokasveja. Satotasojen on noustava Viljely vaatii nyt oikeasti satsaa- mista siihen, että pelloilta saadaan kunnon satoja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi viljelyn keskittämistä hyväkuntoisille pelloille ja parhaiden lajikkeiden ottamista viljelyyn. Kannattaa myös hyödyntää uuden tukijärjestelmän mahdollisuudet pellon käytön monipuolistamiseen, välivuoden tai vaihtoehtojen hakemiseen viljalle tai maan kunnostamiseen. Vuoden 2014 viljan ja öljykasvien tuotantokustannusta voi arvioida ProAgrian nettisivuilla olevan tuotantokustannuslaskurin avulla. www.proagria.fi/rahatriittamaan maa - ja kotitalousnaiset Opintomatkalle Pohjois-Karjalaan! L omitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke tekee keväisen opintomatkan 22.–24. huhtikuuta PohjoisKarjalaan. Tutustumiskohteissa on maaseudun mahdollisuuksia hyödynnetty monipuolisesti ja palveluita rakennettu käyttäjälähtöisesti uusia oivalluksia rohkeasti kokeillen. Opintomatkan tavoitteena on tutustua • moninaisiin maaseudun ansaintamalleihin • erilaisiin työllistymismahdollisuuksiin • lomitus ja työntekijäratkaisuihin erilaisilla ja erikokoisilla tiloilla • erilaisiin kylätalojen toimintamahdollisuuksiin ja palveluihin kyläläisille. Kohteina on muun muassa Perinnetila Isäntärenki, Ilomantsin kylätalo -monipalvelukeskus, naapuritilallisten kehittämä Lehmäleiri ja Ylämyllyllä elelevät terapia-alpakat. Katso opintomatkan ohjelma osoitteessa http://kainuu.proagria.fi/tapahtumat ja ilmoittaudu mukaan! Lisätietoa hankkeesta: http://kainuu.maajakotitalousnaiset.fi/palvelut/hankkeet Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanketta toteuttavat ProAgria Kainuu ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset. Keskeinen yhteistyökumppani on MTK-Pohjois-Suomi. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanke jatkuu 30.6.2015 saakka. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 14.4. mennessä henna.hietakangas@maajakotitalousnaiset.fi tai 044 320 1587. Mahdollisuuksien Torilla Metsästä voimaa K ajaanin Raatihuoneentorin tapahtumassa lauantaina 23. toukokuun kello 10–14 kannattaa piipahtaa Maa- ja kotitalousnaisten osastolla. Sotkamon metsänhoitoyhdistys lahjoittaa 200 kuusentainta, jotka ovat tuolloin jaossa. Hakekaa siis taimi tai taimet meiltä ja tulkaa mukaan puunistutustempaukseen. Näin teemme oman osamme koko maapallon ilmastotalkoissa! Toukokuussa on oiva hetki tyhjentää myös pakastimet edellisvuoden metsämarjoista. Raatihuoneentorin teltaltamme saa vinkkejä ja reseptejä erityisesti marjojen säilömiseen ja käyttöön. Myös muita reseptejä ja maistiaisia metsän makuihin on luvassa. Mahdollisuuksien Tori on vuosittainen ohjelmallinen järjestöjen tapahtuma, jonka tavoite on tuoda maailmanlaajuisia kehityskysymyksiä näkyviksi. Tänä vuonna Istuta puu – hillitse ilmastonmuutosta Metsästä voimaa -järjestökampanja jatkuu. Touko-kesäkuussa maa- ja kotitalousnaiset istuttavat puita sekä Suomeen että kehitysmaihin. I lmasto lämpenee, kun hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja kertyy ilmakehään, jolloin ne hidastavat lämmön poistumista maasta. Yksi kuutiometri puuta sitoo yhden tonnin hiilidioksidia. Kun istutetaan puita, hillitään siis ilmastonmuutosta. Myös sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet. Tulvien ja kuivuuden seurauksista kärsivät eniten äärimäisessä köyhyydessä elävät ihmiset. Puiden istutus kehitysmaihin voi vähentää eroosiota, aavikoitumista ja parantaa maan laatua. Lisäksi puut viilentävät ilmastoa, sillä puista haihtuu orgaanisia aineita, jotka lisäävät pilvien muodostumista. Jokaista istutettua puuta kohden maa- ja kotitalousnaiset lahjoittavat kymmenen euroa tai muun haluamansa summan Kirkon Ulkomaanavulle käytettäväksi puiden istutukseen Haitissa. Kymmenellä eurolla ostetaan kymmenen puuntaimea ja annetaan koulutusta niiden istuttamisessa. Haitin pinta-alasta enää vain pari prosenttia on metsän peitossa, kun vielä 1970-luvulla metsää oli 60–70 prosenttia. Tämän vuoksi maa on haavoittuvainen hurrikaaneille, sateille ja muille lisääntyneille sääilmiöille. Eroosio aiheuttaa tulvia ja vaikeuttaa maanviljelyä, mikä huonontaa asukkaiden jo ennestään heikkoa ruokaturvaa. Osallistu kampanjaan! Istuttakaa puuta tai puita sopivaan paikkaan toukokuussa. Lahjoittakaa 10 euroa tai muu haluamanne summa istutettua puuta kohti Kirkon Ulkomaanavun tilille FI33 1572 3000 5005 04. Viestikenttään MKN PUU, jolloin raha ohjautuu puiden istutukseen. Lisätietoa: www. maajakotitalousnaiset.fi/ istutammepuun Luonnosta voimaa liikkumalla teemana on yhteisöllisyys. Tapahtumaa koordinoi Kainuun Nuotta. Lisätiedot: Marjatta Pikkarainen, marjatta.pikkarainen@ maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1585 M iljoona litraa metsämarjoja -kisaan osallistuvat yhdistykset Kainuussa! Pyytäessänne meiltä kilpailukortteja, ilmoittakaa myös, järjestättekö kylällä yhteisen marjaretken tai muun hyötyliikuntatapahtuman. Kunnossa kaiken ikää -rahan turvin voimme avustaa tapahtumaanne ja palkita marjakisaan osallistuvia pienin ekstrapalkinnoin. Kannattaa ilmoittautua mukaan! Yhteydenotot 15.6. mennessä: marjatta.pikkarainen@maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1585. 2/2015 maaviesti 25 ruoka Makeista marjoista keväisiä herkkuja Marjat ovat suomalaista superruokaa ja ne tuovat herkullisia värejä leivontaan ja välipaloihin. Kotimaisten marjojen ravintoainesisältö on erinomainen – ne sisältävät vain vähän energiaa ja runsaasti vitamiineja. E nnen seuraavaa marjasatoa voi nauttia luonnon antimista myös villien vihannesten muodossa. Poimi alta vinkkejä viimeisten pakastemarjojen ja hillojen hyödyntämiseen leivonnassa. Aamun piristysjuoma Smoothie-juomat sopivat hyvin aamun aloitukseen tai välipalaksi. Kokeile rohkeasti eri hedelmiä ja marjoja tai vihreitä kasviksia! Heitä mukaan vähän siemeniä tai pähkinöitä sekä notkista vedellä ja jollain maitotuotteella. Rahka, jugurtti tai maito sopivat hyvin smoothie-juomiin. Näihin juomiin saa hyvin tyhjennettyä loput pakastemarjat. 2 annosta 1 avokado tai banaani 2 dl vadelmia, puolukoita tai unaherukoita 1 rkl siemeniä (esim. auringonkukan) 1 dl turkkilaista jogurttia tai rahkaa 2-3 dl vettä Sekoita aineet tehosekoittimella tai sauvasekoittimella tasaiseksi. Nauti heti. Omenainen kuusenkerkkämalja Kuusen vaaleanvihreät vuosikasvaimet eli kuusenkerkät ovat kerättävissä keväästä alkukesään. Helppo juoma syntyy yhdistämällä omenamehua ja tuoreita kuusenkerkkiä. Muistathan, että kuusenkerkkien keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan! Kerkät sopivat myös salaatteihin, muhennoksiin tai teen haudukkeeksi. 26 maaviesti 2/2015 1 litra omenatäysmehua 2,5 dl kuusenkerkkiä Sekoita tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella kuusenkerkät ja omenamehu sekaisin. Tarjoile heti. Kaisa Myllykangas on Oulun Maaja kotitalousnaisten ruoka- ja kotitalousasiantuntija. Keväiset hedelmätikkarit Keväiset hedelmätikkarit syntyvät helposti dippaamalla viinirypäleitä suklaassa. Rypäleiden sijaan voit hyödyntää myös muita hedelmiä, ja kuorrutteeseen voit käyttää myös tummaa tai maitosuklaata. Viinirypäleitä Valkosuklaata Pähkinärouhetta tai kuivattua marjarouhetta Sulata valkosuklaa. Työnnä viinirypäleisiin cocktailtikut. Kasta viinirypäleet sulatetussa valkosuklaassa ja sen jälkeen marja- tai pähkinärouheessa. Anna kuivua ja nauti! Leipäjuustokakku K aisa Myllyk angas Tarjoa juhlissa vaihtelun vuoksi leipäjuusto ja hillo kakun muodossa! Leipäjuusto korvaa tavanomaisen keksipohjan ja omena maistuu juustokakun täytteessä. Ottimeksi kannattaa valita hieman terävämpi vaihtoehto, jotta myös leipäjuustoa saa napattua lautaselle. Omenahillon voi korvata myös lakkahillolla tai muulla suosikkimarjallasi. Pohja: 1 kokonainen leipäjuusto Täyte: 2 dl vispikermaa 200 g maustamatonta tuorejuustoa 1,5 dl omenahilloa tai K aisa Myllyk angas Metsästä voimaa läpi vuoden M aa- ja kotitalousnaisten Metsästä voimaa -teema innoittaa tarttumaan lähiympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Luonnosta saa virkeyttä ja voimaa. Sitä on tutkittu ja asia todeksi todettu. Kevät ja kesä houkuttelevat ulos, luontoon ja metsäretkille. Mitä maasta nouseekaan kylmän talven jälkeen – myös kevään villiruoka odottaa poimijaansa. Kesän kääntyessä syksyksi metsämme ovat täynnä marjoja ja sieniä, jos ilmojen haltijat ovat suosiollisia. ISTUTAMME PUUN – hillitsemme ilmastonmuutosta on Maa- ja kotitalousnaisten alkukesän kampanja. Kasvihuoneilmiöstä puhutaan, kun hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja kertyy ilmakehään, ilmasto lämpenee ja kertyneet kaasut hidastavat lämmön poistumista maasta. Puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia, jolloin se ei päädykään ilmakehään. Maapallolla tapahtuu jatkuvaa metsien hävittämistä, jolloin kasvihuonepäästöt lisääntyvät. Puiden istuttaminen on parasta luonnon- ja ilmastonhoitoa. Lisäksi puut tuovat vihreyttä ja viihtyisyyttä sekä myös taloudellista hyötyä. Haastamme kaikki jäsenet ja yhdistykset ilmasto- ja puun istutustalkoisiin. Omalla kylällä on varmasti sopivia paikkoja, joihin voi yhdessä istuttaa puita ja samalla auttaa kehitysmaita. VUODEN MAISEMATEKOA me Maa- ja kotitalousnaiset etsimme tänä kesänä kilpailun kautta. Nyt on hyvä aika pohtia kohteita ja ottaa kuvia ennen kunnostustöihin ryhtymistä. Oman kylän maisemaa on hyvä katsoa välillä ulkopuolisin silmin – olisiko siellä jotakin kunnostettavaa, esiin nostettavaa, raivattavaa, maalattavaa tai korjattavaa. Vuoden maisemateko -kilpailuun tulee jättää esitykset meille piirikeskukseen elokuun loppuun mennessä kuvien kera – ennen ja jälkeen kunnostuksen. omenamarmeladia (0,5 dl sokeria) 2 rkl vettä 4 liivatelehteä Koristeluun: Leipäjuustopalasia Marjoja Kermavaahtoa Leikkaa leivinpaperista irtopohjavuoan (halkaisija 20 cm) pohjalle pyöreä palanen. Laita liivatteet likoamaan runsaaseen määrään kylmää vettä. Pienennä leipäjuustokiekkoa niin, että se mahtuu irtopohjavuoan pohjalle. Säästä ylijäämäpalaset kakun koristeluun. Taputtele pohjan leipäjuustokiekosta ylimääräinen neste pois esimerkiksi talouspaperin avulla. Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää joukkoon tuorejuusto sekä omenahillo tai marmeladi. Lisää halutessasi sokeria. Kiehauta kaksi ruokalusikallista vettä mikrossa tai liedellä kattilassa. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja sekoita liivatelehdet kiehuvan kuuman veden joukkoon. Lisää liivateneste täyteseokseen hyvin vatkaten. Kaada täyte irtopohjavuokaan leipäjuustokiekon päälle. Anna hyytyä jääkaapissa yön yli. Nosta kakku varovasti vuoasta tarjoilulautaselle. Koristele esimerkiksi kermapursotuksilla, marjoilla ja pienillä leipäjuustokuutioilla. MILJOONA LITRAA METSÄMARJOJA on heinäkuussa alkava ja metsään liittyvä kampanjamme. Marjastuksesta kilpaillaan heinä–syyskuun aikana. Kilpailuun voi ottaa osaa ryhmänä, johon kuuluu enintään 30 henkeä. Joukkueisiin kuuluvat voivat osallistua kisaan myös yksilösarjassa. Kilpailu- ja kampanjakortteja saa piirikeskuksista. Meillä kasvavia marjoja on tutkittu viime vuosina monissa tutkimuslaitoksissa. Tulosten mukaan kotimaiset marjamme ovat oikeaa superruokaa, sillä ne sisältävät todella isoja määriä erilaisia antioksidantteja, vitamiineja ja mineraaleja. Marjojen jatkojalostamisen soisi lisääntyvän, jolloin jalostusasteen tuoma lisäarvo jäisi oman aluetalouden hyödyksi ja toisi myös työpaikkoja. Tällä hetkellä on vaarana, että jäämme raaka-aineen keruualueeksi ja ostamme sitten muualta tuotuja jalosteita, kuka hillona tai mehuna, kuka terveyspillereinä. Otetaan omat kotimaiset supermarjat käyttöön niin kotona kuin ammattikeittiöissäkin. MAIJA-LIISA TAUSTA-OJALA toiminnanjohtaja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 2/2015 maaviesti 27 Näe hyvä lähellä KAISA MYLLYKANGAS jär jestö Valtion r avitsemusneuvott eluk unt a Neuvoja ja ikääntyvän ruokavalintoihin Syö hyvää! Maa- ja kotitalousnaiset järjestää ympäri Suomen ikääntyville suunnattuja Syö hyvää -tapahtumia, joissa tutustutaan ravitsemussuosituksiin ja terveyttä tukevaan ruokavalioon. S yö hyvää -tapahtuma kannustaa tutkimaan omaa ruokailua uudesta näkökulmasta. Terveellisen ruokavalion voi koota monilla eri tavoin – jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin. Syö hyvää -tapahtumaan sisältyy lyhyt alustus ja havaintopisteitä. Tapahtumassa paneudutaan niihin seikkoihin, joihin ikääntyvien kannattaa tutkimusten mukaan kiinnittää ruokavaliossaan huomioita, kuten riittävään proteiinin ja D-vitamiinin saantiin. Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija auttaa tapahtumissa etsimään keinoja siihen, että hyvin syöminen olisi mahdollisimman helppoa. Kaikki osallistujat saavat mukaansa Syö hyvää -esitteen ja ikääntyville tarkoitetun Proteiini-vinkkivihkosen. Tapahtumat ovat maksuttomia. Tapahtumat ovat osa Kuluttajaliiton Syö hyvää -hanketta, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen tavoitteena on viestiä ravitsemussuosituksista niin, että moni löytäisi vastauksia omiin pohdintoihinsa ja ymmärtäisi terveellisen ruokavalion koostamisen perusedellytykset ja haasteet. Hyvä ruokavalio tekee hyvää niin keholle, aisteille kuin ympäristöllekin. 28 maaviesti 2/2015 Tule mukaan! Ikääntyvä – muista nämä! • Panosta proteiiniin. Ikääntyvien tulisi saada ruuasta riittävästi proteiinia. Liian niukka proteiinin saanti mm. altistaa lihaskadolle ja heikentää toimintakykyä. Tarvittava määrä on 1,2–1,4 grammaa painokiloa kohden. 70 kiloa painavalla tämä tarkoittaa noin 90 grammaa proteiinia päivässä. • D-vitamiinia purkista. Kaikille yli 75-vuotiaille suositellaan 20 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Sitä nuorempien kannattaa syödä D-vitamiinipillereitä talvikaudella, jos saanti ruoasta on vähäistä. Hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat kalat, margariini ja vitaminoidut maitotuotteet. • Vaihda kovat pehmeisiin. Pehmeät rasvat tekevät hyvää sydämelle, verisuonille ja aivoille. Hyviä rasvoja saa kasviöljyistä, margariinista, kalasta, pähkinöistä ja siemenistä. • Laita lautaselle väriä. Kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on paljon ravintoaineita ja kuitua. Tutkimusten mukaan monilla ikääntyvillä on puutetta C-vitamiinista, jota saa riittävästi kun syö vähintään kuusi kourallista kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä. • Supista suolasta. Liiallinen suolan syönti nostaa verenpainetta, heikentää luustoa sekä kasvattaa muistisairauksien riskiä. • Osta valmiina. Jos tarmo ei riitä ruoanlaittoon, kannattaa turvautua valmisruokiin tai ateriapalveluihin, jotta ruokavalio pysyy riittävän monipuolisena. • Varaudu välipaloin. Monille sopii ateriarytmi, jossa päivän aikana syödään 3–5 ateriaa. Helppo välipala on esimerkiksi hedelmä, smoothie, kiisseli tai vaikka kaupan valmis marjarahka. • Muista myös maku! Herkullinen ja maukas ruoka hellii kehon lisäksi myös mieltä. Kainuu ke 15.4. klo 12, Paltamo, Paltamon Eläkeläiset ry, Paltalinna, Vaarankyläntie 1 ti 21.4. klo 10, Hyrynsalmi, Eläkeliiton Hyrynsalmen yhdistys ry to 23.4. klo 9.30 Kuhmo, Eläkeliiton Kuhmon yhdistys, Tarinatupa, Rajakatu 52 Lisätiedot: marika.kongas@ maajakotitalousnaiset.fi, 040 585 5296 Pohjois-Pohjanmaa ke 15.4. klo 11 Haapajärvi, Nuorisotalo Stolle, Eläkeliiton Haapajärven yhdistys ma 20.4. klo 12 Ii, Järjestötalo, Laurintie 3 to 23.4. klo 18.30 Lumijoki, Elsa Kärkkäinen, Rantaharjuntie 68 Lisätiedot: kaisa.myllykangas@ maajakotitalousnaiset.fi, 0400 399 865; maija.ojalehto@ maajakotitalousnaiset.fi, 040 701 3686 Osoitteesta www.syohyvaa.fi löytyy runsaasti aineistoa eri ikäryhmien ravitsemuksesta. kala Ajankohtaista osakaskunnille ja kalastusalueille Eduskunta hyväksyi uuden kalastuslain Eduskunta hyväksyi 13. maaliskuuta uuden kalastuslain. Laki yksinkertaistaa kalastuslupajärjestelmää, antaa työvälineet heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojeluun sekä tukee kalojen luontaista lisääntymistä istutusten sijaan. Kaiken kaikkiaan uusi laki vastaa paremmin nykyajan vaatimuksia. Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016. Merenhoidon toimenpideohjelma lausunnolla Ehdotus Suomen ensimmäiseksi merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi on valmistunut. Ehdotus on ollut valtakunnallisesti kuultavana maaliskuun loppuun saakka. Ohjelman tavoitteena saavuttaa meriympäristön hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmaan on ehdotettu 35 merenhoidon toimenpidettä, joukossa myös kalastukseen ja kalakantojen hoitoon liittyviä toimia. Ehdotus löytyy osoitteesta www. ymparisto.fi/merenhoidonkuuleminen Rapustrategia antaa vastuuta kalastusalueille Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi kansallisen rapustrategian heinäkuussa 2014. Käytännön toteutuksessa kalastusalueilla on keskeinen asema. Käyttö- ja hoitosuunnitelmat on haluttu nostaa keskeisiksi välineiksi, joissa määritellään rapukantojen hoidon käytännön tavoitteet ja keinot. Kalastusalueet voivat hakea korttivaroista tukea käyttö- ja hoitosuunnitelmien rapuosien laatimista varten. Myös EMKR-rahaa on käytettävissä projekteille, jot- ka ovat rapustrategian linjauksien mukaisia. Vesienomistajien tulisi muistaa, että istutuksissa käytetään tutkitusti taudittomia istukkaita ja rapuja ei tule sumputtaa muualla kuin pyyntivesistössä. Strategia löytyy osoitteesta: www.mmm.fi > Kalastus, riistanhoito ja porot > Vapaa-ajan kalastus > Strategiat ja julkaistu > Kansallinen rapustrategia 2013–2022. 00610 Helsinki. Hakemuskaavakkeen voi myös täyttää ja lähettää osoitteessa www.rahasto.rapala. fi, josta saa myös lisätietoa rahaston avustuskohteista ja toiminnasta. Vastuullista vesienomistusta Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut Vastuullinen vesienomistus -esitteen. Uusi esite on tarkoitettu jakamaan tietoa vesienomistajuudesta, vesistön käyttömahdollisuuksista ja hoitamisesta. Ajatuksena on innostaa uusia osakkaita mukaan osakaskuntien toimintaan. Esitettä voi kysellä paikallisesta kalatalouskeskuksesta tai kalastajaliitosta. Esite on sähköisenä osoitteessa www.ahven. net/vesienomistusstrategia Ohje kalojen siirtäjille ja istuttajille Lohikalojen BKD-tautia koskevan lainsäädäntö on muuttunut 1.12.2014. Taudin suoja-alueista ja hävittämisohjelmasta on luovuttu. Jatkossa sisävesialueelle saa istuttaa lohikaloja tai niiden sukusoluja vain sellaisesta pitopaikasta, joka on liittynyt vapaaehtoiseen BKD-taudin terveysvalvontaan ja saanut siinä terveysluokan 1 tai 2. Eviran ohjeet kalojen siirtäjille ja istuttajille: www.evira.fi > Tietoa Evirasta > Lomakkeet ja ohjeet > Eläimet > Eläinten terveys ja hyvinvointi, tuonti ja vienti sekä merkitseminen > Kalat ja ravut: Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille Kalastusmaksuja ei enää mobiilisti Metsähallitus on vastannut vuoden alusta lähtien valtion lupien myynnistä. Valtion kalastuksenhoitomaksujen tai kalastusläänikohtaisten viehekalastusmaksujen mobiililuvat poistettiin käytöstä helmikuussa 2015. Luvat voi hoitaa jatkossa hoitaa muun muassa osoitteessa eraluvat.fi, palvelunumerossa 020 69 2424 tai suoraan ministeriön tileille. Mobiilimaksut toimivat yhä Metsähallituksen virkistyskalastustai viehekalastusluvissa. Lisää lupamyynnistä Metsähallituksen si- Vesialueomistamiseen liittyy mahdollisuus käyttää omaisuutta, mutta myös vastuu sen hoitamisesta. vuilla: www.eraluvat.fi > Kalastus > Kalastusmaksut ja luvat Rapala jakaa avustuksia Rapala-rahasto tukee erityisesti paikallisesti merkittävien kalavesien hoitoa ja kunnostusta, turvaa vapaaehtoistyöhön perustuvien talkoiden onnistumista osallistumalla kustannuksiin, saattaa mahdollisesti laajempia, monivuotisia projekteja alkuun sekä edistää omalta osaltaan näihin päämääriin tähtääviä tutkimuksia, koulutusta, laitehankintoja ja muita esivalmisteluja. Hakuaika päättyy vuonna 2015 huhtikuun puolivälissä. Hakemukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen rahasto@rapala. fi tai postitse: Rapala VMC Oyj, Rapala Rahasto, Mäkelänkatu 91, Ennätyksiä ja kaksi uutta lajia Ennätyskalalautakunta on hyväksynyt vuoden aikana yhdeksän uutta ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat järvitaimen 10,42 kiloa, mustatäplätokko 212 grammaa, sinisampi 72 grammaa, suutari 3,804 kiloa ja turska 21,04 kiloa sekä pienistä, alle 100 grammaa painavista lajeista allikkosalakka 8,5 senttiä, isotuulenkala 33,1 senttiä, valkoevätörö 9,1 senttiä ja viisipiikki 5,7 senttiä. Uusia lajeja listalla ovat sinisampi ja valkoevätörö. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on 78 kalalajia ja kuusi rapulajia. Tutustu Suomen ennätys -listaan: www.ahven.net/ennatyskalat Kooste Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen osakaskunnille ja kalastusalueille lähetetystä uutiskirjeestä. 2/2015 maaviesti 29 allakka Koulutukset ja tapahtumat ProAgria Kainuu HYRYNSALMI Syö hyvää -tapahtuma ikääntyneille ti 21.4. klo 10, Eläkeliiton Hyrynsalmen yhdistys ry. Sivu 28 KAJAANI Metsästä Voimaa Mahdollisuuksien Tori -tapahtumassa Raatihuoneentorilla la 23.5. klo 10–14 Maa- ja kotitalousnaisten osastolla. Tied. marjatta.pikkarainen@maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1585 Maa- ja kotitalousnaiset mukana Linnanrauniotapahtumassa la 22.8. Tied. marjatta.pikkarainen@maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1585 KUHMO Syö hyvää -tapahtuma ikääntyneille to 23.4. klo 9.30 alkaen, Eläkeliiton Kuhmon yhdistys, Tarinatupa, Rajakatu 52. Sivu 28 PALTAMO Syö hyvää -tapahtuma ikääntyneille ke 15.4. klo 12, Paltamon Eläkeläiset ry, Paltalinna, Vaarankyläntie 1. Sivu 28 SOTKAMO Syö hyvää tapahtuma lapsiperheille ti 14.4. klo 10.30 alkaen, Sotkamon perhekahvila, Salmelan puukoulun alakerta, Salmelantie 2. Tied. marika.kongas@maajakotitalousnaiset.fi, 040 585 5296 Opintomatkalle Pohjois-Karjalaan! Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hankkeen opintomatka 22.–24.4 Pohjois-Karjalaan. Kohteina muun muassa Perinnetila Isäntärenki, Ilomantsin monipalvelukeskus, Lehmäleiri ja Ylämyllyllä elelevät terapia-alpakat. Koko ohjelma: kainuu.proagria.fi/ tapahtumat. Ilm. 14.4. mennessä henna.hietakangas@maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1587 Lisätietoja ProAgria Kainuun koulutuksista ja tapahtumista: kainuu.proagria.fi ProAgria Lappi PELLO Hedelmällisyyshavaintopäivä maidontuottajille ti 14.4. klo 10–15 Koskenniemi Sami ja Pauliina, Jarhoinen, Väylänvarren tie 179 a. Ilm. laura.kylmamaa@proagria.fi, 043 850 0069 Lisätietoa ProAgria Lapin koulutuksista ja tapahtumista: www.proagrialappi.fi ProAgria Oulu HAAPAJÄRVI LÄHIRUOKATUOTTAJA! O letko kiinnostunut saamaan lisää asiakkaita tilamyymälääsi tai muuten tehostamaan lähiruokatuotteittesi myyntiä? Julkaisimme 2015 vuoden alussa uuden kaupankäyntialustan nettiin lähiruoantuottajien ja kuluttajien välille. Palvelun nimi on Lähiruokadiili. Se tarjoaa kuluttajalle mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta. Haluatko Sinä olla mukana Lähiruokadiili-sivustolla, jonka tavoitteena on olla Suomen tunnetuin ja käytetyin palvelu lähiruoan myynnissä? Mitä Lähiruokadiili tarjoaa tuottajalle tai ravintolalle? • Edullisen ja riskittömän verkkokauppa-alustan. Veloitamme vain palvelun kautta myydyistä tuotteista 15 prosentin provision. Ei muita kuluja • Palvelun, jonka kautta tuotteita voi myydä suoramyyntinä, omien toimipisteiden kautta ja kotiin toimitettuina. • Isompien tuote-erien myynti hoituu kätevästi ns. tukkumyyntinä. • Mahdollisuuden tavoittaa myös matkailijat, jotka hakevat paikallisia makuelämyksiä. • Tuottaja voi itse päättää, mitä tuotteita tarjoaa myyntiin, mihin ajankohtaan ja millaisin ehdoin. Lisätietoja Lähiruokadiilistä: www.lahiruokadiili.fi Ilmoittaudu mukaan: lahiruokadiili@gmail.com tai Henri Pikkarainen puh. 044 520 7709, Kirsi Huotari puh. 050 547 6566 30 maaviesti 2/2015 Syö hyvää! -tapahtuma ikääntyville ke 15.4. klo 11 Nuorisotalo Stolle. Sivu 28 Hedelmällisyyshavaintopäivä ke 15.4. klo 10–15, Marjoniemen Maito Oy. Sivu 14 Ruokaa tulistellen – nuotioruokakurssi la 25.4. klo 10 Kuuhinkomaja. Tied. kaisa.myllykangas@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 399 865 II Syö hyvää! -tapahtuma ikääntyville ma 20.4. klo 12 Ii, Järjestötalo, Laurintie 3. Sivu 28 KUUSAMO Hygieniaosaamistesti pe 10.4. klo 14 Nuortentalo Winssi. Tied. anne. kipina@proagria.fi, 08 316 8611 Nopeat tarjottavat kahvipöytään pe 15.5. klo 18 Vuotungin kylätalo. Smoothiesta kasvisdippiin – värikkäät välipalat la 16.5. klo 10 Rönnynranta. Ruokaa tulistellen, nuotioruokakurssi la 13.6. klo 11 Törmäsen koulu. Kurssitiedustelut: kaisa. myllykangas@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 399 865 KÄRSÄMÄKI Keittoruokakurssi la 18.4. klo 10 Saviselän koulu. Tied. maija.ojalehto@maajakotitalousnaiset.fi, 040 701 3686 Ajankohtaista suoramyynnistä ja pakkausmerkinnöistä -info to 23.4. klo 12–15 Konttila, Pomojentie 5. Tied. anne.kipina@proagria. fi, 08 316 8611 LUMIJOKI Syö hyvää! -tapahtuma ikääntyville to 23.4. klo 18.30 Lumijoki, Elsa Kärkkäinen, Rantaharjuntie 68. Sivu 28 MUHOS Syö hyvää! -tapahtuma lapsiperheille ti 14.4. klo 9.30 Muhoksen seurakunnan perhekerho. Tied. kaisa.myllykangas@maajakotitalousnaiset. fi, 0400 399 865 NIVALA Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi ke–to 15.–16.4. klo 17–20.30 Kirjaston kokoushuone. Tied. 044 282 4428 Nopeat tarjottavat kahvipöytään ti 21.4. klo 18 Seuratupa. Tied. kaisa.myllykangas@maajakotitalousnaiset. fi, 0400 399 865 OULU Jätevesihanke Rakentajamessuilla pe–su 17.–19.4. klo 10–16 Ouluhalli. Tied. merja.talvitie@proagria.fi, 045 6578 611 Hygieniaosaamistesti ma 20.4. klo 15, ke 20.5. klo 15, ti 2.6.klo 10 ja ma 21.9. klo 15 sekä Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi la 6.6. klo 9–16 ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23, 3. krs. Tied. anne.kipina@proagria.fi, 08 316 8611 PUDASJÄRVI Nopeat tarjottavat kahvipöytään la 11.4. klo 10 Kurenkylä. Tied. kaisa.myllykangas@maajakotitalousnaiset. fi, 0400 399 865 Ruokaa tulistellen – nuotioruokakurssi to 11.6. klo 16 Sarakylä. Tied. kaisa.myllykangas@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 399 865 PYHÄJOKI Lehmähavaintopäivä ti 28.4. klo 10–15, Outi ja Juhani Piukkala. Sivu 14 SIIKAJOKI Salaattikurssi la 18.4. klo 10 Gummeruksen koulu. Tied. kaisa. myllykangas@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 399 865 SIIKALATVA Hygieniaosaamistesti ma 20.4. klo 16, ke 20.5. klo 10, ke 3.6. klo 14, ma 17.8. klo 16 ja ma 14.9. klo 15 Piippola, ProAgria Oulun toimisto, Martintie 6. Tied. maija. ojalehto@maajakotitalousnaiset.fi, 040 701 3686 TAIVALKOSKI Hygieniaosaamistesti pe 10.4. klo 14 Monitoimitalo. Tied. maija.ojalehto@maajakotitalousnaiset.fi, 040 701 3686 UTAJÄRVI Koristele ja kuorruta to 7.5. klo 17.30 Utajärven koulun opetuskeittiö. Tied. kaisa.myllykangas@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 399 865 YLIVIESKA Syö hyvää! -tapahtuma lapsiperheille ti 21.4. klo 9–11 Toimitalo Pietari, Terveystie 11. Tied. maija. ojalehto@maajakotitalousnaiset.fi, 040 701 3686 Lisätietoa ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten koulutuksista ja tapahtumista: www.proagriaoulu.fi Askarruttavatko jätevesijärjestelmän riittävyys ja jätevesien käsittelyyn liittyvät kysymykset? JÄTEVESINEUVONTAA Tarjolla puolueetonta, maksutonta ja kiinteistökohtaista asiantuntijatietoa haja-asutusalueen jätevesihuollosta. Maaviesti Jätevesihanke mukana Oulun Rakentajamessuilla pe 17.-19.4.2015 klo 10-16 Ouluhalli, Ylioppilaantie 4. Tervetuloa keskustelemaan! 3/2015 ilmestyy 21.9., aineistot 28.8. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Jätevesihanke 2014–2015 Merja Talvitie, puh. 045 657 8611 merja.talvitie@proagria.fi Kuvat Rodeo.fi www.proagriaoulu.fi/jatevesi Miten saada rahat riittämään? … ja selättää maksuvalmiushaasteet. Tarjoamme sinulle talouden ja tuotannon hallinnan polut, joilla onnistut. Eväitämme ovat kassan hallinta ja seuranta, talouden tasapainottaminen, ennakoivuus, tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden suunnittelu sekä muutosten vaikutusten arviointi. Tuotannon tehostamiseen ja kasvuun saat meiltä toimivat keinot. Käy keskustelua asiantuntijoidemme kanssa toimenpiteistä, niiden tuomista tuloksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Muutokset kannattaa tehdä asiantuntijoidemme kanssa ja varmistaa oikea suunta. Hyödynnä parhaat tukiratkaisut Selvitämme parhaat ym päristö-, eläinten hyvinvointikorva uksen ja viherr yttämistuen ratkaisut yrityksellesi. Saat arvion tilakohtaisesta kokonaistukimäärästä. www.proagria.fi/ tukipuntari Vinkki! Tiedätkö jo Senttien, Ru okinnan, Talouden ja Viljatilan tse kkilistoista? Kysy ja ylläty! Ota tilasi talous hallintaan ja tehosta tuotantoa. Ota yhteyttä jo heti tänään! WWWPROAGRIAOULUFI www.proagria.Fi/rahatriittamaan ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. 2/2015 maaviesti 31 Varmuutta oikeellisuudesta ja vähemmän huolia Selvityksiä ja kartoituksia varmojen valintojen pohjaksi Hyviä käytäntöjä ja vinkkejä pienryhmistä � � � � � � � � � � � Täydentävät ehdot Luonnon monimuotoisuus Luonnonmukainen tuotanto Kasvinsuojelu ja integroitu torjunta Tuotantoeläinten hyvinvointi Ympäristö-, energia- ja resurssitehokkuus Innovaatiot Ilmastomuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen Ympäristökorvaus Vesien ja maaperän suojelu Viherryttämisen vaatimukset Tutustu tarjontaamme www.proagria.fi/neuvo2020 Neuvo 2020 -palvelua tarjoavat asiantuntijamme ovat Maaseutuviraston kouluttamia ja hyväksymiä. Palvelua asiakkaille rahoittaa Maaseuturahasto. 32 maaviesti 2/2015 Rahanarvoinen vinkki Kysy lisää Tukipuntarista VARMISTA PALVELU, OLE AKTIIVINEN HETI! Tilaa palvelu helposti nettisivuiltamme jo tänään.
