ADHD-lehti 3/2015 - ADHD

3/2015
ADHD-liiton jäsenlehti
Jäsenet ovat
yhdistyksen tärkein
voimavara s. 8
Adhd:n lääkehoito lapsilla ja
nuorilla s. 10
Adhd ja parisuhde
teemaosio s. 16 - 24
adhd-liitto ry
˗
adhd-förbundet rf
ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit
Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-,
terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden
yhdyssiteenä.
PUHELINNEUVONTA
ADHD-LIITTO RY,
ADHD-FÖRBUNDET RF
maanantaista torstaihin klo 9–11
Puh. 040 541 7696
Pakarituvantie 4,
00410 HELSINKI
Puh. 050 354 4325
adhd@adhd-liitto.fi
www.adhd-liitto.fi
www.facebook.com/adhdliitto
HENKILÖKUNTA
Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela
Puh. 045 636 1841
Kuntoutussuunnittelija Kaisa Parviainen
Puh. 050 400 6478
Järjestösuunnittelija Maria Uitto
Puh. 050 373 7455
Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki
Puh. 050 438 3633
POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
Asemakatu 37, 90100 Oulu
Järjestösuunnittelija Elina Seppänen
Puh. 045 657 8720
Toimistosihteeri Arja Salo
Puh. 050 354 4325
toimisto@adhd-liitto.fi
Tiedottaja Jari Hämäläinen
Puh. 045 636 1842
ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA
Minna Lindeqvist
Puh. 040 778 2677
puheen.johtaja@adhd-liitto.fi
Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen
Puh. 045 657 7876
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@adhd-liitto.fi ellei toisin mainita.
Voit antaa rahalahjoituksen liiton
työn tukemiseksi jollekin
seuraavista tileistä:
Danske Bank: FI42 8000 1771 0101 97
Nordea: FI31 1262 3000 1124 04
Osuuspankki: FI59 5780 1020 0144 97
Poliisihallituksen ADHD-liitto ry:lle myöntämä rahankeräyslupa
numero POL-2015-657 on voimassa 3.7.2015–2.7.2017 koko
Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
3/ 2 0 15
2
sisällys
Tässä numerossa
Kannen kuva
Terhi Kakkonen
Työn nimi:
“Syökö pesukone sukkia?”, tuijotin silmät
kierossa.
4Pääkirjoitus
5
Puheenjohtajan pöydän ääreltä
6
Liitto ilmoittaa
8
Jäsenet ovat yhdistyksen tärkein
voimavara
10
Adhd:n lääkehoito lapsilla ja nuorilla
16Porina-nurkka
24
Parisuhteen palikat -teemailta
25
Hahmottamisen haasteet adhd-oireisen
lapsen arjessa
28Jäsenyhdistykset
Kirja-arvio
17
Kirja, joka muutti käsitykseni
parisuhteesta adhd-oireisen kanssa
18
Adhd parisuhteen värittäjänä
20
ADD tuo parisuhteeseen lisämaustetta
22
Parisuhteellista elämää
30
Tuetut lomat 2016
31
Barns rättigheter är vuxnas ansvar
32
Adhd kiven sisässä ‒ Valvontahenkilöstön
tiedot ja suhtautuminen
Oletko terveydenhuolto-, kasvatus-,
opetus- tai sosiaalialan ammattilainen?
Muistathan, että voit liittyä ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon. Lue lisää jäsenyydestä
www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/tietoa-jasenyydesta.
Kustantaja ja julkaisija
ADHD-liitto ry
Pakarituvantie 4 (3. krs)
00410 HELSINKI
Päätoimittaja
Nina Hovén-Korpela
puh. 045 636 1841
Toimitussihteeri/taitto
Jari Hämäläinen
puh. 045 636 1842
Toimituskunta
ADHD-liiton työntekijät sekä
vaihtuvia avustajia
Painopaikka
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
Tilaukset ja tilauslaskutus
ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325
adhd@adhd-liitto.fi
Ilmoitushankkija
Reima-Media Oy, Reima Hätinen
puh. (09) 8044 087
Kuvat
Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun
yhteydessä
Ilmestymisajat
AineistotIlmestyy
1/2015
26.1.2015 viikko 9
2/2015
4.5.2015 viikko 23
3/2015
10.8.2015 viikko 37
4/2015
4.11.2015 viikko 50
ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
3
Tilaushinnat
Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus
(jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee
jäsenetuna.
Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja
kirjoitukset eivät välttämättä edusta
ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin
näkemyksiä.
26. vuosikerta
ISSN-L 1459-5753
ISSN 2323-4490
3/ 2 0 15
pääkirjoitus
Hyvät lukijamme
Aurinko paistaa ja ADHD-liiton
toimistossa on kuhina parhaimmillaan. Kaikki ovat palanneet kesälomilta ja katse on suunnattu jo tulevaan syksyyn. Elokuussa alkoivat
budjetin ja Raha-automaattiyhdistyksen hakemusten teko. Eletään vuoden
kiireisintä ja varmasti myös tärkeintä
aikaa. Tänä vuonna niin työntekijät
kuin liiton hallitus pakertavat myös
uuden strategian kimpussa. Liiton
uusia strategiakausi alkaa
2016 ja jatkuu 2018 asti.
On tärkeää luoda raamit tulevaisuudelle, jotka vastaavat tätä aikaa. Strategiatyön
ohessa lyödään lukkoon
myös toiminnan painopistealueet, jotka ohjaavat
toimintaa. Uusi strategia
esitellään marraskuussa liiton syyskokouksessa Tampereella.
Liitto seuraa mielenkiinnolla myös uuden hallituksen toimenpiteitä Suomessa.
Erityisesti olemme kiinnostuneita säästötoimenpiteistä
ja niiden vaikutuksesta meidän jäsenistön etuuksiin ja
palveluiden saatavuuteen.
Myös koteihin suunnattu
tuki kiinnostaa, miten se eri kunnissa
toteutuu, ja erityisesti onko siitä meidän perheille apua.
Kirjoitan tätä nauttien raikkaasta
ja aurinkoisesta syyspäivästä. Taakse jäävät kesäpäivät ja kuumat löylyt
pihasaunassa, puhumattakaan kaikista muista mukavista kesämuistoista,
jotka muistuvat mieleen pitkinä talviiltoina. On mukavaa vaihtaa vuodenaikaa. Syksyssä on jotain kaunista ja
ainutkertaista. Syksy hurmaa väri-
loistollaan ja hämäryydellään. Ilman
raikkaus nipistelee posket punaiseksi ja tuo uudenlaiset tuoksut ilmaan.
Mieli rauhoittuu, sillä on lupa hidastaa, nauttia takkatulesta ja hämärässä
loistavista lyhdyistä.
Toivotan kaikille oikein värikylläistä ja nautinnollista syksyä!
Nina Hovén-Korpela
toiminnanjohtaja
ADHD-liitto ry
Pohjoismaisten ADHD-järjestöjen väkeä tavattiin
ADHD-liiton toimistolla
Kuva Jari Hämäläinen
Kuva Nina Hovén-Korpela
Hirvihaaran kartano tarjosi kauniit puitteet strategiatyön
aloitukselle
Kuva Paula Lehto
L
uon vielä lyhyen katsauksen
menneeseen kesään. Kesäkuussa ADHD-liitto isännöi Pohjoismaista ADHD-kokousta Helsingissä.
Oli mukava tavata kollegoja niin
Ruotsista, Norjasta kuin Islannistakin. Kahden päivän ohjelma oli tiivis ja antoisa. Saimme kuulla myös
esitykset niin ADHD-keskuksen toiminnasta kuin Folkhälsanin vapaaehtoistoiminnastakin. Saimme kuulla
ja nähdä mielenkiintoisia projekteja,
esitteitä ja videoita muista pohjoismaista. Yhteisenä haasteena kaikki pohjoismaat kokivat positiivisen
mielikuvan vahvistamisen puhuttaessa adhd:stä. Myös vapaaehtoisten
saaminen mukaan toimintaan nousi
päivien aikana yhteiseksi haasteeksi. Vilkasta keskustelua ja ajatusten
vaihtoa käytiin asioiden tiimoilta.
Seuraavan kerran pohjoismaat kokoontuvat Tukholmassa 2016.
3/ 2 0 15
4
puheenjohtajan pöydän ääreltä
Ihana, haastava arki
S
e on nimittäin täällä taas. Aika,
kun palataan koulunpenkille ja
työpöydän äärelle, harrastuksiin
ja aikatauluihin. Välillä tuntuu, että
kesä ja talvi asuvat ihan eri aikavyöhykkeillä - ainakin meidän perheessämme aikaero loman ja arjen välillä
on melkoinen ja rytmien kääntämiseen menee tovi, jos toinenkin.
Aina arjen aloittaminen ja pyörittäminen ei kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Joskus ajatuskin
koulusta ahdistaa. Entä, jos kavereita
ei löydy tänäkään vuonna, entä jos
kiusaaminen jatkuu? Eikä töissäkään
ole välttämättä helppoa. Entä, jos
en selviä työtehtävistäni? Entä, jos
työkaverit eivät vieläkään ymmärrä,
etten jaksa aina keskittyä - en vaikka
kuinka yritän. Arki on raskasta myös
silloin, kun se on päivästä toiseen samanlaista esimerkiksi työttömyyden
tai sairauden takia.
Tärkeintä arjessa on mielestäni se,
ettei siellä ole yksin. Jos tukea ja juttuseuraa ei löydy lähipiiristä, silloin
voi juttukaveria hakea vaikkapa vapaaehtoistoiminnasta tai vertaistukiryhmistä. Vapaaehtoistoiminta onkin
ADHD-liiton tärkeimpiä kulmakiviä
– aktiiviset yhdistystoimijat,
vertaisryhmien vetäjät ja
kaikki toiminnassa mukana
olevat, muodostavat koko
liiton toiminnan ytimen. Jos
et vielä ole mukana, kannattaa ehdottomasti kokeilla!
Lisätietoja oman paikkakunnan toiminnasta saa paikallisyhdistyksistä.
ADHD-liiton arki tulee
tänäkin syksynä koostumaan erilaisista tapahtumista ja monenlaisesta toiminnasta. Samaan aikaan katsotaan kuitenkin jo hieman
pidemmälle, tänä syksynä
työn alla on nimittäin tulevien vuosien strategia. Strategiatyötä tehdessä mietimme
muun muassa sitä, mitkä tulevat olemaan ADHD-liiton
tulevien vuosien tavoitteet
ja painopistealueet ja millä tavalla ne parhaiten saavutamme.
Edessä on siis varsin haastava, mutta
erittäin mielenkiintoinen syyskausi.
Toivon Sinulle aurinkoisia hetkiä
niin arkeen kuin juhlaan. Muistathan,
että mukavia kohtaamisia ja ihania
5
ihmisiä löytyy myös liiton ja paikallisyhdistysten toiminnasta – tervetuloa mukaan!
Minna Lindeqvist
puheenjohtaja
ADHD-liitto ry
3/ 2 0 15
liitto ilmoittaa
Teleoperaattori Tele Finland on
lähtenyt mukaan tukemaan
ADHD-liiton toimintaa
– sinäkin voit olla mukana!
Nyt kannattaa hankkia edullinen Tele Finlandin liittymä, koska jokaisesta uudesta tai toiselta
operaattorilta siirretystä liittymästä Tele Finland maksaa ADHD-liitolle 50 € lahjoituksen, joka
käytetään ADHD-oireisten perheiden hyväksi tehtävään työhön!
Näin se toimii:
1. Mene Tele Finlandin verkkokauppaan osoitteeseen www.tele.fi
2. Valitse itsellesi ja perheellesi edulliset liittymäpaketit
3. Syötä tilauksen yhteydessä koodi BA29700 sille varattuun paikkaan.
Koodin voi syöttää kaikkiin uusiin numeroihin (myös nettiliittymät esim. tabletteihin!) sekä Saunalahdelta ja DNA:lta siirrettäviin liittymiin.
Liittymän tilaukseen menee vain 5min ja Tele Finland hoitaa kaikki loput puolestasi – saat pitää
vanhan numerosi etkä sitoudu mihinkään! Lahjoitus maksetaan ADHD-liitolle, kun liittymä on ollut
aktiivisena 6kk.
Välittävänä ja erityisesti lapsiperheille suunnattuna operaattorina Tele Finland haluaa olla mukana auttamassa lapsiperheiden hektistä arkea – ole sinäkin! Laitathan siis koodia ja sanaa liikkeelle
myös kaikille lähipiirisi potentiaalisille liittymän hankkijoille, niin kerätään yhdessä iso potti. =)
Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai
vuokraa loma-asunto
ADHD-liiton jäsenet saavat 15 % alennuksen seuraavista Holiday Club -kohteista:
Saimaa hotelli, Villas ja loma-asunnot
Tampereen Kylpylä hotelli ja loma-asunnot
Katinkulta hotelli, Villas ja loma-asunnot
Kuusamon Tropiikki hotelli, Villas ja loma-asunnot
Salla hotelli ja loma-asunnot
Saariselkä hotelli ja loma-asunnot
Turun Kylpylähotelli Caribia
Loma-asuntokohteet: Airisto, Rönnes, Ähtäri, Hannunkivi, Punkaharju, Pyhä, Ruka,
Pyhäniemi, Tahko, Himos ja Ellivuori
Hotellissa hintaan sisältyvät majoitus ja aamiaiset.
Loma-asunnoissa ja Villas-asunnoissa pyyhkeet, vuodevaatteet ja
loppusiivous. Loma-asunnoissa ja Villas-asunnoissa minimimajoitus 2 vrk.
Varaukset www.holidayclub.fi tai 030 68 600,
Käytäthän varatessasi koodia: ADHD15
3/ 2 0 15
6
liitto ilmoittaa
Tervetuloa Isovanhempien päivään
lauantaina 10.10.2015 klo 10-14.30
Paikka: ADHD-liiton tilat, Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki, 3.kerros
Päivän tavoitteena on tarjota isovanhemmille tietoa adhd:stä, sen hoidosta ja arjen keinoista. Lisäksi tavoitteena
on tarjota mahdollisuus vertaistukeen. Päivän hinta 10€/henkilö. Hinta sisältää kahvin ja kevyen keittolounaan.
Ilmoittautuminen viimeistään 28.9.2015 osoitteessa www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/tapahtumat.
Ilmoitathan samalla mahdollisen erityisruokavalion. Tilaisuuteen mahtuu 20 henkilöä.
Tilaisuuden järjestävät ADHD-liitto ja Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys.
Lisätietoja Maria Uitto: maria.uitto@adhd-liitto.fi, puh. 050 373 7455
ADHD-liiton syksyn liittokokous
ADHD-liiton vuosittainen syyskokous järjestetään Tampereella 21.11.2015. Kannattaa siis jo varata tämä
ajankohta kalenteriin! Syyskokouspaikka varmistuu lähiaikoina. Tarkemmat tiedot syyskokouksesta ja ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan lokakuun alkupuolella lähetettävässä Jäsenkirjeessä. Lisätietoja voit kysyä myös Maria
Uitolta:maria.uitto@adhd-liitto.fi tai puh: 050 373 7455.
Jäsenyhdistysavustukset edelleen haettavissa
Jäsenyhdistysavustusta on edelleen hyvin jaettavana. Avustusta voi hakea lokakuu 2015 loppuun saakka. Tarkemmat tiedot löydätte hakemuksen asiakirjoista, jotka on lähetetty yhdistyksille sähköpostin liitteenä. Lisätietoja
ja neuvoja järjestösuunnittelijoilta Maria Uitto, maria.uitto@adhd-liitto.fi, puh. 050 373 7455 tai Elina Seppänen,
elina.seppanen@adhd-liitto.fi, puh. 045 657 8720.
Ajantasaista adhd-tietoa ammattilaisille ‒ koulutus kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja
terveydenhuoltoalan ammattilaisille
1.12.2015 klo 13–16
Opetusravintola Paviljongin auditorio, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna
Tarkempia tietoja koulutuksesta tulee ADHD-liiton sivuille sekä Facebookiin lähiaikoina.
Avoin adhd-aiheinen iltatilaisuus yleisölle
1.12.2015 klo 18–19.30
Opetusravintola Paviljongin auditorio, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna
Tarkempia tietoja tästäkin tilaisuudesta tulee lähiaikoina ADHD-liiton sivuille ja Facebookiin.
Tervehdys Oulun aluetoimistosta
Kuva Elina Seppänen
O
len Elina Seppänen ja aloittanut 1.9. järjestösuunnittelijan
sijaisena Oulun aluetoimistossa Katjan jäädessä äitiyslomalle.
Työssäni jatkan Katjan jalan jäljillä
ja se vaikuttaakin hyvin innostavalta
ja mielekkäältä. Työni pääpaino tulee
olemaan yhdistystoiminnan tukemisessa ja siellä toimivien vapaaehtoisten neuvonnassa, ohjauksessa ja kouluttamisessa. Tätä osaamista minulle
onkin karttunut aiemman työkokemuksen myötä niin paikallisyhdistystasolta työskennellessäni Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:ssä
sekä liitto tasolta työskennellessäni
viimeisimmät neljä vuotta Suomen
CP-liitossa aluetyön suunnittelijana.
7
3/ 2 0 15
Vapaa-ajastani suurin osa menee
lasten kanssa touhutessa ja ystäviä tavatessa. Tykkään myös leipoa erilaisia herkkuja ja vastapainona niin leipomiselle kuin istumatyöllekin käyn
kuntosalilla parisen kertaa viikossa.
Innolla ja avoimella mielellä tartun tähän uuteen työhön. Uskon, että
tuleva vuosi tuo mukanaan monia antoisia kohtaamisia ja mielenkiintoisia
työtehtäviä.
Olettehan rohkeasti yhteydessä!
Tapaamisiin, Elina
Jäsenet ovat yhdistyksen tärkein
voimavara
Mistä saisimme uusia jäseniä yhdistykseemme? Kuinka nykyiset jäsenet saisi aktivoitua toimintaan mukaan? Tässäpä kaksi kysymystä, jotka ovat ajankohtaisia ja tuttuja useimmille
yhdistystoimijoille.
U
usien jäsenten hankinta sekä aktiivisten jäsenten määrä
ovat yleisimpiä yhdistysten
huolenaiheita riippumatta siitä, mitä
yhdistystä edustaa. Nämä huolenaiheet nousevat selkeästi esiin vuoden
2014 Järjestöbarometrin tuloksissa.
Keskeisin huolenaihe yhdistyksillä
oli henkilöiden saaminen yhdistyksen luottamustehtäviin. Yhdistyksen
jäsenmäärä, jäsenten aktivointi ja vapaaehtoistoimijoiden määrä huolettivat myös yli puolta vastanneista yhdistyksistä. (Järjestöbarometri 2014,
25.) Vastaavasti ADHD-liiton kesällä
2015 toteuttamassa jäsenyhdistysky-
selyssä jäsenyhdistyksemme nostivat
keskeisiksi tulevaisuuden haasteiksi
aktiivisten jäsenten määrän sekä uusien vapaaehtoisten rekrytoinnin. Olemassa olevien jäsenten aktivointiin
kaivattiin myös kipeästi uusia ideoita.
Jäsenhankintaan ja jäsenten aktivointiin liittyvät kysymykset koskettavat
laajasti koko yhdistyskenttää, mutta
mitä asialle voisi tehdä?
3/ 2 0 15
8
Jäsenistä pitää huolehtia
Nykyiset jäsenet ovat yhdistyksen
tärkein voimavara ja heistä täytyy
muistaa huolehtia. Yhdistyksen toiminnan tulisi olla mielekästä ja moti-
voivaa, jotta ihmiset haluavat siihen
osallistua. Siksi onkin tärkeää aika
ajoin arvioida onko toimintamme
tällä hetkellä sellaista, jota jäsenistö
toivoo. Arviointia varten ei tarvitse
tehdä raskasta kyselyä, vaan sen voi
hoitaa hyvin kevyestikin, esimerkiksi yhteisen illanvieton merkeissä
keskustellen. Tärkeää on, että jäsenistöä kuunnellaan ja sen jälkeen myös
pyritään toteuttamaan niitä ideoita,
jotka ovat toteuttamiskelpoisia. Kun
jäsenille tulee sellainen olo, että he
pystyvät vaikuttamaan yhdistyksen
toimintaan ja heidän mielipiteillään
on merkitystä, sitouttaa se myös osal-
listumaan aktiivisemmin yhdistyksen
toimintaan. Toimintaa suunnitellessa
on kuitenkin tärkeää pitää mielessä,
että sen on oltava aina yhdistyksen
perustehtävän mukaista.
Jäsenistöstä huolehtiminen tarkoittaa myös sitä, että vastuu tapahtumien
järjestämisestä tai luottamustehtävien hoitamisesta ei olisi aina samoilla
henkilöillä. Hoidettavia tehtäviä voi
pilkkoa pieniin osiin, jolloin jokainen voi omalla pienellä panoksellaan
osallistua yhteisen tapahtuman tai
tempauksen järjestämiseen. Luottamustehtävien osalta hallitustyöskentelyyn osallistumisen kynnystä kannattaa pyrkiä madaltamaan kaikin
mahdollisin keinoin. Hyvä perehdytys hallituksen työskentelyyn sekä
hallitusjäsenten tehtäviin on erittäin
tärkeää, jotta uusi henkilö uskaltautuu vastaanottamaan luottamustehtävän. Lisäksi hallitustyöskentelyn mukanaan tuomaa byrokratiaa voi yrittää
minimoida mahdollisuuksien mukaan. Onko esimerkiksi mahdollista
tehdä kokouspöytäkirjojen, vuosikokouskutsujen, toimintasuunnitelman
ja toimintakertomuksen mallipohjat
valmiiksi? Mallien ollessa valmiina,
voi ne helposti täydentää kunkin kokouksen tiedoilla ja vuosittain tehtävillä suunnitelmilla. Erityisen tärkeää
on muistaa huomioida ja kehua niin
rivijäseniä kuin luottamushenkilöitäkin hyvin tehdystä työstä ja hyvin
järjestetyistä tapahtumista. Pienikin
kiitos saa hyvälle mielelle ja motivoi
osallistumaan yhdistyksen toimintaan
aktiivisesti.
Markkinoi yhdistystä
Uusien jäsenten hankinnassa on
tärkeää kiinnittää huomiota oman yhdistyksen toiminnan markkinointiin.
Ilman hyvää markkinointia ihmiset
eivät ole tietoisia yhdistyksenne toiminnasta. Hyvännäköiset ja selkeät
esitteet, facebook-sivut ja kotisivut
ovat hyvä käyntikortti ja niiden avulla on helppo markkinoida omaa toimintaa. Markkinointimateriaalien ja
nettisivujen osalta huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että yhdistyksen
toiminnan tavoite ja tarkoitus on selkeästi ilmaistu. On helpompi osallistua toimintaan, kun tietää mihin on
lähdössä mukaan. Ajankohtaisten
tapahtumien ja yhdistyksen yhteystietojen tulisi olla aina ajantasaisia!
Tähän kannattaa kiinnittää huomiota
ja käyttää aikaa, sillä vanhat ja päivittämättömät tiedot antavat todella
huonon kuvan yhdistyksen toiminnasta.
Uusien jäsenten hankinnassa toinen tärkeä pohdittava seikka on miettiä kenelle markkinointia suunnataan?
Suoraan adhd-oireisille ja heidän läheisilleen tapahtuvan markkinoinnin
osalta sosiaalinen media ja internet
lienevät niitä tärkeimpiä viestintäkanavia. Kannattaa myös muistaa, että
kunnissa ja järjestöissä työskentelee
paljon ammattilaisia, jotka kohtaavat yhdistyksenne kohderyhmää. On
siis tärkeää viestittää myös heille
yhdistyksenne toiminnasta, jotta he
osaisivat ohjata asiakkaitaan toimintanne pariin. Tässä kohden selkeät ja
hyvät esitteet ovat toimivien nettisivujen ohella tärkeä tiedottamiskanava. Lehtijutut toimivat myös hyvänä
tiedottamiskanavana, joten paikallislehdet kannattaa aina kutsua mukaan
järjestämäänne tapahtumaan. Aina
lehdet eivät innostu juttuja kirjoittamaan, mutta sitä ei kannata jäädä
harmittelemaan pitkäksi aikaa, ehkä
he tulevat mukaan seuraavalla kerralla. Markkinoinnin osalta ei kannata unohtaa perinteisen puskaradion
merkitystä. Tässä kohden vanha sanonta hyvä kello kauas kuuluu pitää
hyvin paikkansa. Eli kun toimintanne
on mukavaa ja innostavaa sekä sinne
on helppo tulla mukaan, viesti siitä
kulkee kyllä nopeasti eteenpäin muille asiasta kiinnostuneille. Olette siis
itse paras käyntikortti oman toimintanne osalta!
Toivota uudet jäsenet
tervetulleiksi
Jäsenhankinnassa olennaista on
myös sen huomioiminen kuinka uudet jäsenet otetaan vastaan yhdistyksessä. Tämä on tärkeä ja kriittinen
9
kohta. Mikäli uusi jäsen otetaan lämpimästi mukaan, hän luultavimmin
osallistuu toimintaan toisenkin kerran ja kertoo mukavasta toiminnasta
tuttavilleen. Mutta jos uusi jäsen ei
koe itseään tervetulleeksi, hän tuskin
tulee mukaan toista kertaa. Yhdistys
muodostaa osallistujilleen monesti tärkeän yhteisön, johon halutaan
kuulua ja olla mukana. On siis tärkeää huolehtia siitä, että jokainen jäsen
kokee olevansa tervetullut ja tärkeä
osa yhdistystänne.
Oheinen kysymyslista voi helpottaa jäsenten aktivointiin ja jäsenhankintaan liittyvien kysymysten pohdintaa yhdistyksessänne:
- Vastaako toimintamme jäsenistön tarpeita?
- Pitäisikö meidän kokeilla uusia toimintatapoja?
- Miten luottamustehtäviin perehdyttäminen meillä hoidetaan?
- Miten markkinoimme toimintaamme ja
kenelle?
- Ovatko tärkeimmät markkinointimateriaalimme selkeitä ja yhdistyksemme
tiedot aina ajan tasalla?
- Miten jäseniämme ja luottamushenkilöitä huomioidaan? Miten voisimme huomioida heitä vielä paremmin?
- Onko yhdistykseemme helppo tulla?
Tärkeää on muistaa, että tässä artikkelissa esitettyjä asioita ei tarvitse
kuitenkaan pohtia yksin, vaan kaveriksi voi aina pyytää ADHD-liiton
järjestösuunnittelijoita. Yhdistysten
tukeminen muun muassa jäsenhankintaan ja jäsenten aktivointiin liittyvissä asioissa on keskeinen työtehtävämme ja tulemme mielellämme mukaan suunnittelemaan ja kehittämään
toimintaa yhdessä teidän kanssanne.
Yhdessä voimme miettiä keinoja ja
luoda materiaaleja esimerkiksi markkinointiin, hallituksen työskentelyyn
ja tapahtumien suunnitteluun liittyen.
Olkaa siis rohkeasti yhteyksissä meihin!
Teksti Katja Suni, järjestösuunnittelija (äitiysvapaalla), ADHD-liitto ry
3/ 2 0 15
Adhd:n lääkehoito
Adhd:n hoitoon käytettävistä lääkkeistä liikkuu mitä kummallisempia huhuja ja uskomuksia.
Tämän artikkelin tarkoituksena on osaltaan hälventää harhaluuloja, ja esittää tutkittuun tietoon
perustuvia faktoja lasten ja nuorten adhd:n lääkehoidosta.
Adhd:n hoitosuositukset
A
dhd:n hoidosta Suomessa on
julkaistu vuonna 2007 Käypä
hoito -suositus, jota on päivitetty vuosina 2012 ja 2013 (1). Käypä
hoito -suosituksen seuraava päivitys
on käynnistymässä tänä syksynä.
Seuraava versio sisältää myös aikuisten adhd:n diagnosoinnin ja hoidon
arvioinnin. Käypä hoito -suositukset
ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joiden tarkoituksena on
tarjota lääkäreille, terveydenhuollon
ammattihenkilöstölle ja kansalaisille
tietoa hoitopäätösten pohjaksi. Adhdsuosituksessa on esitelty tavallisimmat hoitomuodot sekä näyttö niiden
tehokkuudesta ja mahdollisista haittavaikutuksista. Käypä hoito -suosituksen ja kansainvälisten muiden
suositusten mukaan adhd:n hyvään
hoitoon kuuluvat riittävä potilas- ja
omaisneuvonta (psykoedukaatio),
erilaiset yksilöllisten tarpeiden mukaiset tuki- ja hoitomuodot sekä hoidon systemaattinen seuranta. Adhd:n
keskeiset oireet vähenevät psykososiaalisilla hoitomuodoilla, lääkehoidolla sekä niiden yhdistelmällä
(1,2,3,4,5). Adhd:n hoitomuodoista
lääkehoito vähentää adhd:n keskeisiä oireita tehokkaimmin ja parantaa
eniten lapsen tai nuoren toimintakykyä (1,2,3,4,5,6). Alle kouluikäisillä
ja lieväoireisilla ensisijaisia ovat psykososiaaliset hoitomuodot (vanhempainohjaus, käyttäytymisterapeuttiset keinot, erilaiset terapiat, jne),
vaikeaoireisilla lääkehoitoa pidetään
ensisijaisena (3,4,5). Lääkehoidon
kokeilun mahdollisuus tulee järjestää, jos adhd-oireista aiheutuu selke3/ 2 0 15
ää, huomattavaa haittaa esimerkiksi
perheessä, koulussa tai toverisuhteissa (1). Myös lievempioireisessa
adhd:ssä lääkehoito voi olla tarpeen,
jos psykososiaaliset hoitomuodot ja
muut tukitoimet eivät riitä lievittämään oireita riittävästi (1,2,3,4,5).
Lääkehoidon aikana muista hoidoista saatava hyöty usein vahvistuu
ja niitä suositellaan käytettäväksi.
Psykososiaalisten hoitojen lisääminen lääkehoitoon parantaa perheiden
tyytyväisyyttä ja saattaa vähentää
muiden samanaikaisten häiriöiden
esiintymistä. Lääkehoidon voi Suomessa aloittaa lastenlääkäri tai -neurologi, lasten- tai nuorisopsykiatri tai
muu lasten tai nuorten psyykkiseen
ja fyysiseen kehitykseen ja adhd:n
hoitoon perehtynyt lääkäri. Eri paikkakunnilla hoidonporrastus voi olla
järjestetty eri tavoin. Lääkehoidon
aloitus tapahtuu usein edelleen erikoissairaanhoidossa, vaikka periaatteessa se olisi mahdollista aloittaa jo
perusterveydenhuollossa ainakin silloin, jos mukana ei ole samanaikaisia
muita häiriöitä tai ongelmia.
Adhd-lääkkeiden
vaikutusmekanismista
Adhd:n taustalla on laajojen aivopiirien häiriö, jossa keskittymistä
ja vireystilaa säätelevät järjestelmät
toimivat heikentyneesti. Erityisesti
otsalohkon alue ja frontostriataalinen verkosto aivoissa toimivat tehottomasti, mutta poikkeavuuksia
on todettu myös aivokuorella päälaen- ja ohimolohkolla, pikkuaivoissa
ja limbisellä alueella sekä dopamiini- ja noradrenaliinivälitteisissä hermoyhteyksissä niiden välillä (1,6).
Aivoalueiden toiminnan tehottomuus
10
vaikeuttaa tarkkaavuuden, aktiivisuuden ja impulssikontrollin säätelyä eli
aiheuttaa adhd-oireita. Osalla lapsista
ylivilkkaus on ikään kuin keino pysyä
hereillä, saada vireystilaa säädettyä
liikkumisen avulla. Todennäköisesti
myös aivojen ns. tarkkaavuus-, toiminta- ja lepotilajärjestelmien vuorottelussa on ongelmia. Normaalistihan esimerkiksi tehtäviin keskittyessä
tarkkaavuusjärjestelmä on aktiivisin,
toimintajärjestelmä on valmiustilassa
ja lepotilajärjestelmä ”sammuksissa”,
mutta adhd:ssä tällainen säätely ei
syystä tai toisesta onnistu.
Adhd-lääkkeiden aivokuvantamisellakin osoitettu vaikutus perustuu
hermoyhteyksien toiminnan aktivoimiseen. Ne estävät dopamiinin ja
noradrenaliinin takaisinottoa, mikä
lisää välittäjäaineen pitoisuutta soluvälitilassa ja tehostaa hermoviestien
välittämistä eli hermoratojen toimintaa. Kun hermoratoja stimuloidaan,
normalisoituu aivoalueiden toiminta
ja adhd-oireet lievittyvät. Oireiden
lievittyessä lääkkeen vaikutuksen
aikana lapsen/nuoren on mahdollista myös oppia uusia toimintatapoja
ja saada onnistumisen kokemuksia,
jotka helpottavat selviytymistä myös
ilman lääkettä ollessa. Animoituja
kuvauksia adhd-lääkkeiden toimintamekanismista löytyy esimerkiksi
osoitteista www.adhdtutuksi.fi, www.
adhd-tietoa.fi ja englanniksi http://
adhd.emedtv.com/adhd-video/thebrain-and-its-chemicals-video.html.
Myös yleisesti käytetyt, elintarvikkeiksi luettavat psykoaktiiviset aineet
kahvi ja tee (vaikuttavina aineina kofeiini ja teaniini) vaikuttavat aivotoi-
Kuva Anita Puustjärvi
lapsilla ja nuorilla
mintaan stimuloivasti. Teoreettisesti
myös kahvi ja tee voisivat psykostimulantteina soveltua adhd:n hoitoon,
mutta tutkittua tietoa niiden vaikutuksista adhd-oireisiin on toistaiseksi
vähän (7). Adhd-diagnoosin saaneet
nuoret nauttivat kofeiini- tai teaniinipitoisia valmisteita jopa kaksi kertaa
enemmän kuin ne nuoret, joilla ei ole
kyseistä häiriötä. Osa saattaa käyttää
kofeiinia itsehoitona adhd-oireisiin.
Adhd-lääkkeet
Adhd-lääkkeet voidaan ryhmitellä
kemiallisen rakenteensa mukaan psykostimulantteihin (metyylifenidaatti,
lisdeksamfetamiini, deksamfetamiini, modafiniili), ei-stimulantteihin
(atomoksetiini), masennuslääkkeisiin
(venlafaksiini) ja muihin valmisteisiin (guanfasiini, klonidiini), vaikka
niiden perimmäinen vaikutus aivotasolla on samankaltainen (1-5,8).
Eri lääkeryhmien valmisteet eroavat
toisistaan myös vaikutusnopeuden
ja vaikutusajan osalta. Stimulanttien
vaikutus alkaa nopeasti, noin 30–60
min lääkkeen ottamisesta ja kestää
valmisteesta riippuen 4-12 tuntia.
Ei-stimulanttien ja masennuslääkeryhmään kuuluvien lääkkeiden vaikutus alkaa vähitellen viikkojen kuluessa, mutta kestää tasaisesti koko
vuorokauden. Stimulanttilääkitystä
on mahdollista käyttää niin sanotusti
tarvittaessa, esimerkiksi vain koulu-
päivinä, kun taas ei-stimulantteja on
käytettävä säännöllisesti tehon säilymiseksi. Myös lääkkeen lopetus onnistuu stimulanteilla heti, muilla lääkkeillä lääkitys lopetetaan asteittain
varsinkin, jos käytetty lääkeannos on
ollut suuri. Haittavaikutuksiltaan stimulantit ja ei-stimulantti ovat samankaltaisia, muiden ryhmien lääkkeiden
haittavaikutukset vaihtelevat.
11
3/ 2 0 15
Adhd-lääkkeistä yleisimmin käytetään metyylifenidaattia, joka on
hoitosuosituksissa ensisijainen adhd-lääke (1-5). Metyylifenidaatista
on saatavilla useita vaikutusajaltaan
tai -profiililtaan erilaisia valmisteita
(kuva1). Lääkeaineen suurimman pi-
Adhd-lääkkeet aktivoivat hermoyhteyksien toimintaa.
toisuuden (tehon) ajankohta riippuu
siitä, millaisessa suhteessa valmisteessa on käytetty nopeasti vapautuvaa ja hitaasti vapautuvaa lääkemuotoa. Niinpä valmisteessa, jossa
nopeasti vapautuvan lääkemuodon
osuus on 50 %, suurin pitoisuus on
aamupäivällä, kun taas valmisteessa,
jossa suurin osa lääkkeestä on hitaasti
vapautuvassa muodossa, suurin vaikutus ajoittuu iltapäivään. Jos metyylifenidaatti ei sovi tai tehoa, voidaan
kokeilla lisdeksamfetamiinia tai atomoksetiinia. Ne ovat rajoitetusti peruskorvattavia; Kela voi myöntää peruskorvattavuuden lääkärinlausunnon
perusteella. Lisdeksamfetamiini on
lääkeaineen esimuoto, joka muuttuu
vaikuttavaksi aineeksi (deksamfetamiiniksi) vasta elimistössä punasolujen metabolisen prosessin seurauksena. Lääkkeen teho kestää noin 10-12
tuntia. Atomoksetiinin vaikutus alkaa
hitaammin kuin stimulanteilla, yleensä 2–6 viikon kuluessa säännöllisesti
käytettäessä ja tehon kasvu voi jatkua 8.–12. hoitoviikkoon saakka (1).
Guanfasiiini vähentää adhd:n oireita (1) ja on mahdollisesti saamassa
myyntiluvan lähivuosina myös Suomessa.
sennuksen hoidossa käytettävistä
lääkkeistä venlafaksiinia käytetään
toisinaan aikuisilla adhd:n hoidossa.
Sen tehosta lapsille ei kuitenkaan ole
toistaiseksi riittävästi tietoa. Modafiniilia (ja muita psykostimulantteja)
käytetään narkolepsian hoidossa ja
se lievittää myös adhd-oireita, mutta
sitä ei suositella käytettäväksi lapsilla. Klonidiini on verenpainelääke, joka saattaa vähentää adhd:n keskeisiä
oireita. Ongelmana on muun muassa
se, ettei siitä ole Suomessa saatavilla
kuin lyhytvaikutteinen valmiste, joka
soveltuu huonosti adhd-oireiden hoitoon haittavaikutustensa vuoksi.
Lasten lääkehoito toteutetaan
yhteistyössä lapsen ja vanhempien
kanssa. Myös lapsen on tiedettävä
lääkkeestä riittävästi ikätaso huomioiden. Adhd-lääkettä ei siis tulisi
antaa lapselle ”vitamiinina”, väkisin
tai varsinkaan salaa. Alaikäisellä aikuinen vastaa aina myös lääkehoidon
toteutumisesta ja lääkkeiden säilytyksestä asianmukaisesti, vaikkakin aikuistuvan nuoren on usein syytä opetella vähitellen huolehtimaan omasta
lääkehoidosta.
Adhd:n hoidossa käytetään joskus
myös lääkkeitä, joiden varsinainen
käyttöaihe on muu sairaus (1). Ma-
Adhd-lääkehoito aloitetaan yleensä muutaman viikon tai kuukauden
kokeilujaksolla, jonka perusteella so-
3/ 2 0 15
12
Lääkehoidon käytännöt
vitaan, jatketaanko lääkehoitoa myöhemmin. Lääkevalmisteista valitaan
sopivin vaihtoehto ottaen huomioon
oireiden haittaavuus eri tilanteissa
ja vuorokaudenaikoina, mahdolliset
muut samanaikaiset ongelmat sekä
lapsen/perheen toiveet. Lääkehoito
aloitetaan pienellä annoksella, jota
suurennetaan vastetta ja mahdollisia
haittavaikutuksia seuraten; tavoitteena on riittävä teho ilman merkittäviä
haittavaikutuksia (1,6,8). Tarvittaessa annosta tai valmisteen ottoajankohtaa säädetään. Jos ensimmäisellä
valmisteella ei saada riittävää vastetta, kokeillaan toista lääkettä. Joskus
voidaan tarvita myös usean valmisteen yhdistämistä. Jos lääkkeestä
on enemmän haittavaikutuksia kuin
hyötyä, ei lääkettä jatketa. Tehon arvioimiseksi tarvitaan lapsen/nuoren,
vanhempien ja myös koulun arviota
oireiden mahdollisesta muutoksesta lääkkeen aikana. Apuna voidaan
käyttää oirearviointilomaketta, mutta
aina se ei ole välttämätöntä. Stimulanteilla lääkkeen vaikutuksen arviointi onnistuu jo muutaman viikon
käytön perusteella, atomoksetiinilla
aikaa tarvitaan enemmän. Lääkehoidon alkuvaiheessa tarvitaan tiivistä,
jopa viikoittaista seurantaa, joka voi
tapahtua esim. puhelimitse. Sopivan
annoksen löydyttyä seurantakäynnit
voivat tapahtua harvemmin, yleensä
noin 3-6 kuukauden välein. Tehoa ja
lääkehoidon tarvetta tulee kuitenkin
arvioida ainakin kerran vuodessa.
Jatkokäynneillä arvioidaan psyykkistä ja fyysistä kokonaistilannetta,
hoitovastetta, lääkehoidon tarvetta
ja annoksen riittävyyttä. Lääkityksen
aikana seurataan säännöllisesti kasvunopeutta (paino ja pituus kasvukäyrillä arvioituna), syketaajuutta ja
verenpainetta sekä mahdollisia haittavaikutuksia.
Lääkehoidon lopettamista voidaan
harkita, kun ongelmat ovat seurannassa lievittyneet tai jos lääkkeestä
muusta syystä halutaan luopua (1).
Lääkehoidon tarvetta voidaan arvioida lääketauoilla, mutta usein jo
satunnaisten lääkkeettömien päivien (unohduspäivät) sujuminen antaa
suuntaa lääkkeen lopettamisen mahdollisuudesta. Jos lääketauon aikana
oireet ovat huomattavan häiritseviä,
kannattaa lääkehoitoa yleensä jatkaa. Jos kukaan ei erota, onko lääke
käytössä vai ei, on lääke tehoton tai
tarpeeton. Lääkehoito tulee lopettaa
myös, jos ilmenee hankalia haittavaikutuksia tai herää epäily lääkkeen
väärinkäytöstä (1-5). Osalla lapsista
ja nuorista lääkehoidon tarve vähenee
ajan myötä, mutta osa tarvitsee lääkehoitoa aikuisuudessakin. Hoidon
jatkamista nuoruus- ja aikuisiällä
voidaan pitää kliinisen kokemuksen
ja tähänastisen tutkimustiedon perusteella turvallisena, kunhan riittävästä
seurannasta huolehditaan.
Lääkkeiden tehosta ja
turvallisuudesta
Sekä stimulanttien että atomoksetiinin käytöstä adhd:n hoidossa on
tehty paljon kliinisiä tutkimuksia,
systemaattisia katsauksia (aihetta
koskevat tutkimukset systemaattisesti
kartoittava katsaus) ja meta-analyyseja (useita tutkimuksia yhteen kokoavia analyysejä), ja niiden tehosta
on vahva näyttö. Adhd-lääkkeitä käsitteleviä katsauksia löytyy Pubmedtietokannasta yli 800, yksittäisiä artikkeleita esimerkiksi stimulanteista
noin 5000. Valtaosassa tutkimuksista
lääkehoidon seuranta-aika on kuitenkin ollut lyhyt, mutta pitkäaikaiskäytön tehosta ja turvallisuudesta
yli vuoden kestoisissa hoidoissa on
käynnissä useita tutkimuksia. Myös
haittavaikutuksista on kertynyt tutkimustiedon ja kliinisen käytön kautta
kattava käsitys. Viimeisten vuosikymmenien aikana lääketutkimusten
laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota koskien kaikkia uusia lääkkeitä,
myös adhd-lääkkeitä, mikä on edelleen parantanut tutkimustiedon luotettavuutta.
Stimulanttien teho adhd-oireisiin
on hyvä. Lääkehoidosta hyötyy valtaosa potilaista. Hoidon tehoa voidaan arvioida laskemalla NNT-arvo
(Number Needed to Treat), joka
stimulanteilla ja atomoksetiinilla
on 3–5, samaa luokkaa tai parempi
kuin tulehduskipulääkkeillä (kivun
hoidossa) ja antibiooteilla (tulehduksen hoidossa). Luku kuvaa sitä potilasmäärää, joka on hoidettava, jotta
yksi hyötyisi. Vaikutuksen suuruutta
kuvaava efektikoko on stimulanteilla
noin 1 (hyvä), atomoksetiinilla noin
0,7 (hyvä, mutta heikompi kuin stimulanteilla) (1,8). Adhd-lääkkeet
ovat siis varsin tehokkaita, mutta eivät silti auta kaikilla. Parhaimmillaan
teho on käytännössä hyvin selvä, ero
lääkkeettömään tilanteeseen joskus
jopa dramaattisesti parempi.
Tavallisimpia adhd-lääkkeiden
haittavaikutuksia ovat ruokahalun väheneminen, päänsärky, mahavaivat,
käytösoireet (ärtyisyys, aggressiivisuus) sekä univaikeudet (1-5,6,8).
Myös ilottomuutta tai alakuloisuutta voi ilmetä. Mikäli näitä esiintyy,
kokeillaan tavallisesti annoksen tai
lääkkeen antoajan säätämistä tai valmisteen vaihtoa. Painon ja pituuden
kehityksessä voi tapahtua hoidon alkuvaiheessa hidastumista, joka yleensä korjautuu vähitellen. Lievä pulssin
nopeutuminen ja verenpaineen kohoaminen on tavallista, millä ei yleensä
ole merkitystä sydän- ja verenkiertoelimiltään terveiden lasten ja nuorten
hoidossa. Sydänsairaille nämä voivat aiheuttaa kuitenkin merkittävän
riskin, kuten muutkin pulssia ja verenpainetta nostavat lääkkeet (esim.
astmalääkkeet). Vuonna 2006 Yhdysvaltain lääkevirasto FDA selvitti haittavaikutusrekisteristä adhd-lääkityksen aikaista äkkikuolemariskiä, jota
ei todettu. Marraskuussa 2011 FDA
”Viimeisten vuosikymmenien aikana
lääketutkimusten laatuun on kiinnitetty erityistä
huomiota koskien kaikkia uusia lääkkeitä, myös
adhd-lääkkeitä, mikä on edelleen parantanut
tutkimustiedon luotettavuutta.”
13
ilmoitti laajan tutkimuksen perusteella, että adhd-lääkkeet eivät lisää
kardiovaskulaaristen häiriöiden riskiä merkittävästi. FDA ja Euroopan
lääkevirasto EMA suosittelevat kuitenkin, että adhd-lääkkeitä ei käytetä
potilaille, joilla on sydänongelmia tai
joille verenpaineen nousu aiheuttaisi ongelmia (8). Vakavat psyykkiset
haittavaikutukset ovat harvinaisia,
mutta mahdollisia (harhat, psykoottiset tai maniaoireet ja atomoksetiinilla itsetuhoiset ajatukset). Ne liittyvät
usein samanaikaiseen psyykkiseen
häiriöön tai sen riskiin. Niiden ilmetessä tulee lääkitys lopettaa ainakin
tilanteen selvittelyn ajaksi (1-5,6,8).
Adhd-lääkkeet ovat turvallisia hoitoannoksilla käytettynä, sillä haittavaikutukset tunnetaan hyvin ja lääkitykseen liittyvät riskitekijät ovat tiedossa. Vakavat haittavaikutukset ovat
adhd-lääkkeillä harvinaisia, mutta
yksilölliset riskit on luonnollisesti
otettava huomioon. Niinpä kasvua on
seurattava tarkemmin, jos jo aiemmin
on ollut huolta kasvun hitaudesta tai
käytössä on muu kasvuun vaikuttava lääkitys. Jos potilaalla tai sukuanamneesissa on rytmihäiriöitä tai on
todettu kardiovaskulaarinen sairaus,
ei lääkitystä aloiteta arvioimatta huolellisesti mahdollisia haittoja. Usein
adhd-diagnoosin saaneiden lasten
terveydentilaa arvioidaankin muita
lapsia huolellisemmin ja useammin.
Alustavien kuvantamistutkimusten
perusteella adhd-lääkkeistä ei ole
haittaa aivojen kehitykselle (9). Lisätiedon saamiseksi on jo käynnissä
seuranta- ja kuvantamistutkimuksia.
Adhd-lääkkeet ja
päihteiden ongelmakäyttö
Adhd on päihteiden käytön ja
päihdehäiriön kehittymisen sekä tupakoinnin riskitekijä (1-5,10). Riskiä
lisäävät samanaikainen käytöshäiriö,
masennus ja impulsiivisuus (1). Myös
adhd-oireiden riittämätön tai liian lyhyt hoito voi olla riskitekijä heikentäessään toimintakykyä ja altistaessaan
epäonnistumisille sekä syrjäytymiselle. Joka neljännellä päihdehäiriöisellä on adhd, ja adhd-potilaista
3/ 2 0 15
päihdehäiriö on joka seitsemännellä
(10). Yhteyttä adhd:n ja päihteiden
käytön välillä on kirjallisuudessa selitetty päihteiden käytölle altistavilla
persoonallisuuspiirteillä, antisosiaalisella käyttäytymisellä, jaetulla geneettisellä alttiudella ja adhd-oireiden
itselääkinnällä (8). Adhd:n lääkehoito
ei lisää päihdehäiriön kehittymisen
riskiä, vaan saattaa riittävän varhain
aloitettuna suojata myöhemmän päihdeongelman kehittymiseltä (1,9,10).
Adhd:n hoidossa lääkitys saattaa vähentää päihdehäiriöisen nuoren adhdoireita ja aktiivista päihteiden käyttöä
(1).
Adhd-lääkkeisiin liittyy väärinkäytön riski, vaikkakin huomattavasti
vähäisempi kuin esimerkiksi rauhoittaviin lääkkeisiin tai kipulääkkeisiin
(11). Adhd-lääkkeillä ei suurillakaan
hoitoannoksilla ole päihdyttävää vaikutusta. Väärinkäyttö liittyy usein
muiden päihteiden ongelmakäyttöön
ja antisosiaalisiin taipumuksiin. Päihdehakuisessa käytössä annokset ja
käyttötapa ovat poikkeavia ja ilmeisesti adhd-lääkkeitä käytetään myös
”tasoittamaan” toisten päihteiden
vaikutuksia. Lyhytvaikutteisten stimulanttivalmisteiden väärinkäytön
riski on suurempi kuin keskipitkäja pitkävaikutteisten valmisteiden
(9,10,11). Suomalaisten lapsia ja
nuoria hoitavien erikoislääkärien kokemusten perusteella lääkkeitä käytetään vain harvoin päihdetarkoitukseen, tavallisempaa on, että potilaan
perheenjäsen käyttää lääkettä oman
adhd:nsä hoitoon. Lääkkeet tulee säilyttää huolellisesti ja käyttämättömät
lääkkeet palauttaa apteekkiin, kuten
muutkin hävitettävät lääkkeet.
Lääkehoidon yleisyydestä
Stimulanttien ja atomoksetiinin
käyttö on viimeisten vuosikymmenien aikana lisääntynyt useimmissa
maissa, mikä liittynee suurelta osin
adhd:n parempaan tunnistamiseen
ja lääkkeiden parempaan saatavuuteen (8,12,13). Adhd-lääkitys aloitetaan yleisimmin 7–10 vuotiaana,
alle kouluikäiset sekä yli 15-vuotiaat
käyttävät näitä lääkkeitä harvem3/ 2 0 15
”Lääkkeet tulee säilyttää huolellisesti ja
käyttämättömät lääkkeet palauttaa apteekkiin,
kuten muutkin hävitettävät lääkkeet.”
min (8). Stimulanttien käytöstä on
Suomessa kokemuksia 1960-luvulta alkaen, vaikka käyttö oli pitkään
vähäistä. Vuonna 2000 stimulanttihoitoa sai Suomessa vain noin 200
lasta tai nuorta (12). Ensimmäinen
pitkävaikutteinen metyylifenidaatti
sai myyntiluvan vuonna 2003, jonka
jälkeen adhd-lääkkeiden saatavuus
on parantunut ja käyttö lisääntynyt.
Lääkehoidon esiintyvyys on ollut
Pohjoismaiden pienin ainakin vuosina 2003-2007 (14). Vuonna 2005
lääkehoitoa sai 7-15-vuotiaista 0,45
% (12), vuonna 2007 sitä sai 0,64 %
(14), vuonna 2011 n 1 % (8) ja vuonna 2012 jo 1,5 %, siis noin joka kolmas tai neljäs adhd-diagnoosin saanut
lapsi/nuori. Adhd:n lääkehoidossa on
Suomessa ollut myös alueellisia eroja; vuosien 1999–2005 välillä lääkehoidon prevalenssit 7-14-vuotiailla
olivat suurimmat Varsinais-Suomen,
Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä ja pienimmät Ahvenanmaan, Kainuun ja
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä (12). Alueelliset erot lääkehoidon yleisyydessä näyttävät edelleen
olevan samansuuntaisia. Lääkemääräysten määrän nousu on nähty negatiivisena ilmiönä, jonka on epäilty
liittyvän muun muassa lääkkeiden
väärinkäyttöön, tarpeettomaan määräämiseen tai hoitovaihtoehtojen
puuttumiseen. Kuitenkin todennäköisempi selitys on se, että lääkkeitä
käytetään aiempaa asianmukaisemmin adhd-oireiden hoitoon.
Lopuksi
Suomessa lääkkeiden pakkausselosteessa on kerrottava hyvin tarkasti harvinaisetkin haittavaikutukset.
Joskus pakkausselosteen luku herättää ahdistusta ja pelkoa. Jos myös
elintarvikkeissa ja luontaistuotteissa
vaadittaisiin vastaavia selosteita, olisi haittavaikutusluettelo esimerkiksi
kofeiinin osalta tällainen: kofeiinille
14
tyypillisiä haittavaikutuksia ovat ahdistuneisuus, levottomuus, hermostuneisuus, mielialan lasku, unettomuus,
jännittyneisyys, psykomotorinen
agitaatio sekä rönsyilevä ajatuksen
ja puheen kulku. Kofeiiniannoksen
noustessa tavallisia ovat vapina, takykardia, palpitaatio, pahoinvointi,
vatsakivut ja hypokalemia. Suuri kofeiiniannos voi aiheuttaa hallusinaatioita ja maniaoireita, kallonsisäisen
paineen nousua, aivojen turvotusta,
rabdomyolyysia, tajunnantason muutoksia, kouristuksia ja rytmihäiriöitä.
Akuutti toksisuus alkaa annoksen
ylittäessä 1 g/vrk ja 5-10 g/vrk voi
olla tappava määrä. (15) Kofeiinille
kehittyy nopeasti, jo kolmen vuorokauden säännöllisen käytön jälkeen,
toleranssi ja sillä on annosriippuvaisia haittavaikutuksia. Kofeiinin säännöllinen käyttö näyttää vahvistavan
käytön tarvetta, toisin sanoen kofeiini
aiheuttaa lievää tai keskivaikeaa riippuvuutta. Uskaltaisitko juoda kahvia
tai kolajuomia, jos niiden pakkauksissa olisi tämä luettelo?
Adhd:n lääkkeiden käyttöön liittyy
paljon pelkoja ja vastustusta, vaikka
tehosta ja turvallisuudesta on hyvin
vankkaa tutkimustietoa. Joskus taustalla on halu mahdollisimman luonnonmukaiseen hoitoon tai kaikkien
lääkkeiden välttämiseen. Tavallisimmat pelot liittyvät haittavaikutuksiin
tai epäilyyn lääkkeen vaarallisuudesta tai huumaavuudesta tai että lääkehoito aiheuttaisi riippuvuutta. Usein
taustalla ovat internetistä luetut mielipiteet, muilta kuullut kertomukset tai
riittämätön tieto lääkkeiden vaikutusmekanismista. Valitettavasti varsinkin internetistä löytyy myös virheellistä tai tavoitehakuista materiaalia,
jonka taustalla on usein kaupallisia
tai ideologisia tavoitteita. Erityisen
vahvaa kritiikkiä psykiatriselle hoidolle ja lääkkeille on esittänyt skientologia. Usein väitetään virheellisesti
myös lääkärien toimivan lääketehtaiden painostuksesta tai saavan palkkioita lääkemääräyksistä. Lääkärien
palkat maksaa työnantaja (kunta tai
muu) eivätkä hoitokäytännöt vaikuta
palkkatasoon. Asiantuntijalääkärien
osaamista hyödynnetään muun muassa luennoitsijana, myös lääkefirmojen
järjestämissä tilaisuuksissa. Tämän
kaltaisista töistä on tapana maksaa
palkkaa/palkkioita, ja nämä palkkiot ilmoitetaan sidonnaisuuksina. Jos
osaava lääkäri ei saa luennoida, kenen sitten koulutustilaisuuksissa pitäisi puhua? Lääkemarkkinoinnissa
taas edes lääkkeen nimellä varustettu
kynä ei ole nykypäivänä luvallinen
liikelahja. Lääkärien ja teollisuuden
suhteista voi lukea lisätietoa esim.
Käypähoito.fi -etusivulta:
www.kaypahoito.fi/web/kh/
uutinen?p_p_id=56_INSTANCE_L2cAf58mgLzd&p_p_
lifecycle=0&p_p_
state=maximized&p_p_
mode=view&_56_INSTANCE_
L2cAf58mgLzd_articleId=104301.
Yhteiskunnassa säästetään tässä
taloudellisessa tilanteessa päivähoidon ja koulutoimen resursseista sekä
terveydenhuollosta. On erittäin ristiriitaista, että tukitoimiin ja terapioihin ei ole varaa, mutta samaan aikaan
paheksutaan tehokasta lääkehoitoa ja
lisäksi eri tahoja syyllistetään riittämättömästä syrjäytymisen ehkäisystä. Kaikki adhd-diagnoosin saaneet
eivät tarvitse lääkehoitoa, mutta niiden, joille siitä on apua, pitäisi saada
käyttää lääkettä ilman ulkopuolisten
paheksuntaa tai kohtuutonta pelkoa.
On kuitenkin tärkeää, että adhd-lääkitys aloitetaan aina vasta huolellisen diagnosoinnin ja hoidon tarpeen
arvioinnin jälkeen, eikä muita tukimuotoja ja psykososiaalisia hoitoja
unohdeta.
Teksti
lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri
Anita Puustjärvi, KYS, adhd:n Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja
Kirjallisuutta:
1) Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä (Moilanen I, Puustjärvi
A, Laukkala T, Närhi V, Olsén P,
Pihlakoski L, Raevuori A, Virkkunen
L, Voutilainen A). ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja
nuoret). Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(5):539-40,
http://www.kaypahoito.fi
7) Ionnadis K, Chamberlain S.R. ja
Müller U. Ostracising caffeine from
the pharmacological arsenal for attention-deficit hyperactivity disorder
– was this a correct decision? A literature review. Journal of Psychopharmacology 2014; 28 (9): 830-836.
2) Taylor E, Dopfner M, Sergeant
J ym. European clinical guidelines
for hyperkinetic disorder – first upgrade. Eur Child Adolesc Psychiatry
2004;13 (Suppl 1):17-30
9) Schweren LJ, Hartman CA,
Heslenfeld DJ ym. Thinner Medial
Temporal Cortex in Adolescents
With Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and the Effects of Stimulants. J Am Acad Child Adolesc
Psychiatry. 2015 Aug;54(8):660-7
3) NICE (2008) Attention Deficit Hyperactivity Disorder: Diagnosis and Management of ADHD in
Children, Young People and Adults.
NICE clinical guideline 72. Available at www.nice.org.uk/CG72 [NICE
guideline]. Last accessed May 2015.
4) ADHD: Clinical Practice Guideline for the Diagnosis, Evaluation,
and Treatment of Attention-Deficit/
Hyperactivity Disorder in Children
and Adolescents. SUBCOMMITTEE
ON ATTENTION-DEFICIT/HYPERACTIVITY DISORDER, STEERING COMMITTEE ON QUALITY
IMPROVEMENT AND MANAGEMENT. Pediatrics; originally published online October 16, 2011; DOI:
10.1542/peds.2011-2654, http://pediatrics.aappublications.org/content/
early/2011/10/14/peds.2011-2654
5) Bolea-Alamañac B, Nutt DJ,
Adamou M, et al. Evidence-based
guidelines for the pharmacological management of attention deficit
hyperactivity disorder: Update on
recommendations from the British
Association for Psychopharmacology. J Psychopharmacol 2014; 28: 3:
179-203.
6) Voutilainen A, Puustjärvi A, Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.
Kirjassa Lastenneurologia. Kustannusyhtiö Duodecim 2014
15
8) Puustjärvi A, Raevuori A, Voutilainen A. Lasten ja nuorten ADHD:n
lääkehoito. Suomen Lääkärilehti
2012;42: 3027 – 3030
10) Leppämäki S, Koski A. Aikuisen ADHD - diagnoosista hoitoon.
Suomen Lääkärilehti 2013; 43:3155
- 3161
11) Niemelä S, Mikkonen A. Tunnista lääkkeiden väärinkäyttäjä ja
päihdekäyttöön tulleet lääkkeet. Suomen Lääkärilehti 2014;9: 624 - 627
12) Lundström B, Voutilainen A,
Sourander A. Keskushermostostimulanttien käyttö Suomessa. Suomen
Lääkärilehti 2006:49-50:5184-5189
13) Autti-Rämö I, Seppänen J,
Raitasalo R, ym. Nuorten ja nuorten
aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö
on lisääntynyt 2000-luvulla. Suomen
Lääkärilehti 2009;6:477-482
14) Zoega H, Furu K, Halldorsson
M, Thomsen PH, Sourander A, Martikainen JE. Use of ADHD drugs in the
Nordic countries: a population-based
comparision study. Acta Psychiatr
Scand 2011: 123: 360–367
15) Seifert S, Schaechter J, Eugene R, Hershorin M ja Lipshultz S.
Health Effects of Energy Drinks on
Children, Adolescents, and Young
Adults. Pediatrics 2011; 3:511-528
3/ 2 0 15
p o r i n a - n u r kk a
Porina-nurkka
P
orina-projektin viimeinen puolivuotiskausi käynnistyy tarmokkain mielin. Paljon mielenkiintoisia tapahtumia on tiedossa tälle
syksylle, joista suurimpana Jyväskylässä 26.–27.9. koulutusviikonloppu
uusille ja kokeneille vertaisohjaajille
sekä kokemusosaajille. On kiva porista teidän kanssa taas kasvotusten!
Tapahtumista ilmoitamme liittomme
nettisivuilla sekä liiton ja Porinan
Facebook-sivuilla.
ryhmistä Vertais- ja kokemustoiminta
-osioon, joten muistattehan ilmoittaa
minulle puh. 050 438 3633, kaisa.
humaljoki@adhd-liitto.fi. Samaisesta paikasta löytyy myös materiaalia
vertaisryhmäohjaajille (mm. Ryhmäläisen yhteystietolomake), joiden
avulla saamme kerättyä toimintamme
rahoittajan RAY:n kaipaamia tilastotietoja. On siis hypertärkeää käyttää
kyseisiä lomakkeita vertaisryhmätoiminnassa!
Syksyllä käynnistyvät myös vertaisryhmät uuteen toimintakauteen.
Uusia ryhmiä on perustettu ainakin
Helsinkiin ja Outokumpuun ja monta uutta ryhmää on syntymässä vertaisohjaajakoulutuksen myötä. ADHD-liiton nettisivuille päivitämme
ajankohtaiset ryhmätiedot toimivista
Kokemusosaajatilauksia on minulle tullut muutama tänä syksynä.
Välitän tilaukset eteenpäin rekisterissämme oleville koulutetuille kokemusosaajille. Meidän jokaisen täytyy muistaa mainostaa laajasti omaa,
uutta kokemusosaajatoimintaamme,
niin että saamme tärkeää adhd-koke-
mustietoa laajasti levitettyä. Mekin
täällä liitossa olemme linjanneet, että
omissa koulutuksissa pyrimme aina
tuomaan myös kokemuksen ääntä
esille kokemuspuheenvuoroissa. Kokemuksellisuus on vahva trendi Suomessa tällä hetkellä, joten osuipa Essi
Jäntin alullepanema kokemusosaajakoulutus ja kokemusosaajarekisterimme perustaminen juuri oikeaan
aikaan.
Porinaterkuin Kaisa
Kaisa Humaljoki
projektipäällikkö
puh. 050 438 3633
kaisa.humaljoki@
adhd-liitto.fi
www.facebook.
com/porina
Jouni Luukkala Kukoistava parisuhde –
Rakkaussuhteen psykologia. 2015 DUODECIM
P
sykologi ja
hypnoterapeutti Jouni
Luukkala ei lupaa
antaa ohjeita ja
käskyjä kukoistavalle parisuhteenetsijälle uudessa kirjassaan
Kukoistava parisuhde ˗ Rakkaussuhteen psykologia.
Eikä näitä ohjeita kirjasta löydykään,
sitä vastoin kirjassa on tarkasteltu
parisuhdetta laajasti eri näkökulmista useita eri lähteitä hyödyntäen. Jokaisen kappaleen lopussa annetaan
lukijalle kylläkin pohdittavaksi kysymyksiä, joiden avulla henkilökohtaisten oivalluksien kautta kukoistavan parisuhteen viisaus itsestä kenties
löytyykin?
yksilön, minän ominaisuuksien, tunnetaitojen, kasvuhistorian ja parisuhdeodotuksien merkitystä parisuhteen
onnistumiselle. Viesti on lohdullinen,
vaikeistakin lähtökohdista ponnistaneen tai useiden ”epäonnistuneiden”
suhteiden jälkeen on mahdollista
saavuttaa hyvä parisuhde. Kirjassa
kuvataan hyvän parisuhteen tunnusmerkit luottamus ja intohimo seikkaperäisesti.
Luukkala tarkastelee parisuhdetta
sen lähtökohdista käsin. Hän kuvaa
Parisuhteen vaiheet parin valinnasta suhteen eheytymiseen tai eroon on
kirjassa kuvattu myös tarkasti. Samoin hyvää parisuhdetta uhkaavia tekijöitä esim. mustasukkaisuutta, parisuhteen ”kolmatta” ja parisuhteen arvopohjaa tarkastellaan laajasti, usein
”rakkausprofessori” Kaarina Määttää
lähteenä käyttäen. Kirja loppuu kappaleeseen parisuhteen päättymisestä.
Päättymistä pohditaan eroon johtavien syiden kautta. Lopuksi kirjassa
3/ 2 0 15
16
on kymmenen kysymystä erosta toipuvalle ja uutta itsenäistä elämää rakentavalle. Kysymysten avulla katsotaan tulevaisuuteen ja nähdään omat
mahdollisuudet sen rakentamiseksi.
Luukkalan kirjan lukukokemus oli
itselleni pettymys. Kirjan rakenne
toistui samanlaisena lähes koko ajan;
aluksi lähdettä siteeraten jotakin asiaa tarkasteltiin luettelomaisesti, jonka
jälkeen kirjailija aukaisi luettelon eri
osa-alueet omasta näkökulmasta käsin. Itseäni vieroksutti kirjasta löytämäni ehkä vanhakantaiset ajatukset,
esim. parisuhde nähtiin vain miehen
ja naisen välisenä suhteena tai että
naisen (liiallinen) itsenäistyminen
nähdään parisuhteen uhkana. Kirjan
ehdoton ansio on sen laaja-alaisuus
sekä taiteesta esiin nostetut esimerkit.
Teksti Kaisa Humaljoki, projektipäällikkö, ADHD-liitto ry
adhd ja parisuhde
Kirja, joka muutti käsitykseni
parisuhteesta adhd-oireisen kanssa
K
ymmenen vuotta sitten minulta
vei jalat alta mies, jollaista en
ollut ennen tavannut: villi ja
vapaa taiteilijasielu, joka sai naisen
tuntemaan olevansa maailman ihanin.
Mies keskittyi minuun huumaavalla
intensiteetillä ja oli täynnä positiivisia yllätyksiä. Avioiduimme kahden
vuoden päästä tutustumisesta ja toki
tiesin silloin jo, että en ole tekemisissä aivan tavallisen miehen kanssa.
Silti elämän muuttumisen kokonaisvaltaisuus yhteen muuton jälkeen
yllätti minut. Vuosia kamppailimme
isoissa vaikeuksissa sekä taloudessa
että parisuhteessa. Minusta tuntui,
että vastaan yksin elämästämme ja
pienistä lapsistamme. Mies yritti epätoivoisesti selvitä ja lopulta minäkin
uuvuin. Terapiassa keskityttiin minun
räyhäkkääseen luonteeseeni ja aloin
pikkuhiljaa ajatella, että ongelmamme johtuvat ensisijaisesti minusta ja
siitä etten yksinkertaisesti sopeudu.
Olin jo vuosien ajan silti mielessäni pohtinut, voisiko ongelmiimme
olla jokin muukin selitys. Kuuden
vuoden yhdessäolon jälkeen ja laajan nettitutkiskeluni innoittamana
mieheni hakeutui tutkimuksiin ja sai
adhd-diagnoosin. Olin yrittänyt löytää itsellenikin apua netin palstoilta.
Etsin epätoivoisesti kirjoituksia puolison näkökulmasta niitä juurikaan
löytämättä. Sitten törmäsin Melissa
Orlovin kirjoituksiin. Muistan melkein itkeneeni, kun tajusin, että meitä on muitakin kaltaisiani. Tilasin
hänen kirjansa The ADHD Effect on
Marriage. Luin sieltä seuraavan ajatuksen ja mieleni huusi aamenta: ”…
kärsit adhd-vaikutuksesta avioliittoosi. Seurustelusuhteesi oli onnellinen
ja jännittävä (ja usein nopea), mutta
avioliittosi on ollut täydellisen erilainen. Sinusta saattaa tuntua epätoivoisen onnettomalta ja yksinäiseltä eikä
kumppanisi edes käsitä sitä – vaikka
olet yrittänyt puhua hänelle siitä.
Riitelet ja nalkutat
paljon enemmän
kuin odotit itseltäsi, elämäsi näyttää usein olevan
masentavan epävakaata ja kontrolloimatonta. Syynä
voi olla, että adhdoireet ja reaktiot
niihin ovat olleet
tuhoamassa suhdettanne.” (Orlov 2010, 4 oma suomennos)
Kun luin Orlovin kirjaa, tuntui
hämmästyttävältä, että niin kirjoittaja kuin moni muukin kirjan tapauksista oli kokenut adhd-oireisen
kumppanina olemisen juuri samalla
tavalla kuin minäkin. Tajusin, etten
ollutkaan pikkumainen nipo, vaan
tavallinen ihminen, joka oli reagoinut
kumppaninsa adhd:hen hyvinkin ennustettavalla tavalla. Oli huojentavaa
lukea selostusta siitä, kuinka elämä
adhd-oireisen kumppanin kanssa voi
olla hyvin stressaavaa varsinkin, jos
parilla ei vielä ole hyviä selviytymiskeinoja. Kirjassa tuodaan esille, että
tästä voi aiheutua oireettomalle puolisolle esimerkiksi masennusta ja ahdistuneisuutta, ja stressi voi aiheuttaa
myös monia fyysisiä oireita. Orlov
korostaakin, että tällaiset oireet on
hoidettava lääkärillä, ja oireettoman
puolison täytyy pitää hyvä huoli terveydestään (mm. nukkumalla hyvin,
syömällä terveellisesti, liikunnalla,
meditoimalla jne.) Hän myös nostaa
esille sen, että saavuttaakseen onnistuneen parisuhteen, on muutoksia tapahduttava sekä adhd-oireisessa puolisossa että oireettomassa puolisossa.
(Orlov 2010, 17-18)
Orlovin mukaan haasteellisissa
17
adhd-parisuhteissa on löydettävissä
hämmästyttävän johdonmukaisia ja
ennustettavia toimintatapoja. Orlov
esittelee kirjassaan 12 tällaista toimintamallia. Ne ovat lähes kaikki
tuttuja myös omasta parisuhteestani.
Ehkä pysäyttävin malleista minulle
on tuhoisa oire-reaktio-reaktio-kierre. Pelkät adhd-oireet eivät yksistään
selitä parisuhteen ongelmia, vaan
myös se, miten reagoin niihin. Tuhoa
tulee siitä, kun kehittyy malli, jossa
adhd-oire laukaisee minussa voimakkaan reaktion ja puolisoni provosoituu siitä. Tilanne kärjistyy riidaksi.
Varsinainen ongelma jää lopulta käsittelemättä. Oikeita tapoja reagoida
parisuhteessa on hyvä harjoitella, ja
keskustella niistä oman kumppanin
kanssa. Tuhoisa kierre kannattaa katkaista. (Orlov 2010, 34-35)
Suosittelen Orlovin kirjaa lämpimästi kaikille adhd-parisuhteessa
eläville. Ainakin minun ymmärrykseni avartui sen myötä ja käsitykseni
omasta parisuhteestani muuttui hyväksyvämmäksi.
Teksti ja kuva
Veera Kallioranta-Kuitula
Melissa Orlovin kirjaa The ADHD
Effect on Marriage voi tilata esim.
www.adlibris.com hintaan 15,50 €.
3/ 2 0 15
adhd ja parisuhde
Adhd parisuhteen värittäjänä
Adhd värittää parisuhdetta ilolla ja innostuksella, mutta myös haasteilla. Jokaisen aikuisen adhd
näyttäytyy erilaisena, koska eri elämänvaiheissa adhd-oireet saavat erilaisen ilmenemismuodon.
Niinpä tämän tekstin esimerkit eivät kuvaa sellaisenaan kenenkään parisuhdetta. Toivottavasti
löydätte tästä tietoa ja ymmärrystä parisuhteessa tapahtuville ilmiöille sekä elämänlaatua parantavia keinoja.
A
dhd tuo parisuhteeseen runsaasti myös haasteita, joista on
kuitenkin mahdollista selviytyä
keskustelemalla, molempien puolisoiden vahvuudet huomioiden sekä
tarvittaessa ulkopuolisen avun turvin.
Tutkimusten mukaan adhd-oireiset
ovat eronneet 2-3 kertaa useammin
muuhun väestöön verrattuna. Onkin siis tärkeä pysähtyä miettimään
adhd:n vaikutuksia omassa parisuhteessa.
Millaisia värisävyjä adhd
tuo parisuhteeseen?
- Adhd-oireisen puolison mielikuvitus ja ajatuksenlento on usein
vauhdikas, parisuhteessa se tarkoittaa paljon elämyksiä, yllätyksiä ja
uusia kokemuksia – eipä käy elämä
tylsäksi.
- Tunneherkkyys on tyypillistä
adhd-oireiselle, hän on herkkä ilmapuntari parisuhteen suvanteissa ja
myrskyissä.
- Leikkimielisyys ja huumori ovat
monen adhd-oireisen vahvuuksia.
Parisuhteessakin huumori pelastaa
monista kiperistä tilanteista.
- Pitkään jatkuneet kielteiset kokemukset kehittävät usein negatiivisia
uskomuksia itsestään ja kyvyistään,
jolloin itsetunto rakentuu huonoksi ja
heikoksi. Silloin adhd-oireisen puolison asenne näyttäytyy parisuhteessa
negatiivisena. Hän ei luota itseensä ja
tulkitsee asiat negatiivisesti.
- Adhd-oireinen saattaa tylsistyä
nopeasti parisuhteessakin, jonka hän
mahdollisesti tulkitsee rakkauden
loppumiseksi. Hätiköiden tehdyt eropäätökset kaduttavat myöhemmin.
- Erityisesti add-oireisen liiallinen
3/ 2 0 15
keskittyminen tai juuttuminen johonkin tehtävään häiritsee muiden tehtävien suorittamista. Parisuhteessa puolison tarpeet ovat silloin toissijaisia.
- Pitkäkestoinen suunnitelmallisuus ja harkittu päätöksenteko ovat
adhd-oireiselle vaikeita, jonka vuoksi elämässä voi olla paljon epäjärjestystä ja kaaosta. Puoliso joutuu usein
vastuunkantajan ja tehtävien toteuttajan rooliin.
- Adhd-oireisen muistivaikeuksien
vuoksi sovitut lupaukset eivät välttämättä toteudu.
- Voimakas tunteidenilmaisu, harkitsematon rahankäyttö sekä runsaspuheisuus ovat esimerkkejä impulsiivisen käytöksen haitallisista puolista.
Parisuhteeseen impulsiivisuus tuo
ennakoimattomuutta, yllätyksiä ja
pettymyksiä.
- Adhd-oireisen aikuisen parisuhteessa kommunikointiin on syytä
kiinnittää erityistä huomiota, koska
väärinkäsitykset ovat yleisiä. Molempien tulee kuunnella toista, keskittyä
ja ajatella sitä, mitä hän todella tarkoitti puheellaan.
- Adhd:n liitännäishäiriöinä voi
olla aistiyliherkkyyttä sekä motorista kömpelyyttä. Puolisoiden väliseen
fyysiseen läheisyyteen ne tuovat erityispiirteitä. Kosketus voi olla välillä
rajua ja toisinaan taas hyvin hellää.
Kosketuksen kokemus taas voi olla
miellyttävää ja toisinaan ahdistavaakin. Keskustelkaa ja kunnioittakaa
toistenne tuntemuksia.
- Noin joka seitsemännellä adhdoireisella aikuisella oleva päihdeongelma on aina vakava riski parisuhteelle.
18
Vinkkejä adhd-oireiselle
puolisolle:
- Kerro puolisollesi, että sinulla
on adhd tai että epäilet sinulla olevan
adhd. Etsikää yhdessä tietoa adhd:stä.
Näin puolisosi ymmärtää sinua paremmin ja pystyy tukemaan sinua
tarvitsemallasi tavalla. Avoimuus ja
rehellisyys ovat toimivan parisuhteen
perusta.
- Muista terveen elämän perussäännöt, jotka tuovat helpotusta myös
adhd-oireiden kanssa elämiseen: nuku riittävästi, syö terveellisesti, liiku
tarpeeksi, nauti alkoholia enintään
kohtuullisesti sekä rentoudu ja nauti
elämästä puolisosi, perheesi ja ystävien seurassa.
- Vaikka elämä olisikin ollut ongelmien ja vaikeuksien värittämää, aina
on kuitenkin mahdollisuus saavuttaa
tasapainoinen ja onnellinen parisuhde. Sen eteen sinun on sitouduttava,
tehtävä pitkäjänteisesti työtä ja tarvittaessa haettava itsellesi tukea ja apua.
- Mikäli tunnistat itselläsi olevan
huono itsetunto, ryhdy tietoisesti
kehittämään sitä. Etsi vahvuuksiasi,
hyväksy epävarmat tunteesi ja tee
itsetunnon kohentamiseen olevia
harjoitteita. Prosessi etenee pienin
askelin, mutta tuo tullessaan hyvinvointia, parantaa toimintakykyäsi ja
tuo henkistä tasapainoa.
- Adhd-oireet lisäävät riskiä epäsosiaaliseen ja epäkunnioittavaan käytökseen puolisoasi kohtaan. Jos olet
loukannut häntä tai muuten toiminut
epäkunnioittavasti, pyydä anteeksi
käytöstäsi.
- Pyri tasapuoliseen työnjakoon
kotitöissä haasteistasi huolimatta. Etsikää yhdessä teidän parisuhteeseen
adhd ja parisuhde
soveltuvia toimintatapoja, esimerkiksi tehtävälistojen ja muistutusapukeinojen avulla.
- Kiitä, arvosta ja kunnioita puolisosi panosta parisuhteessa. Huomioiminen ja kauniit sanat tuovat hyvää
mieltä arkisen aherruksen keskelle.
- Adhd-oireiden kanssa kamppailu
on usein hyvin stressaavaa. Stressiä
pystyt lieventämään opettelemalla
tuntemaan omat kykysi ja parantamalla adhd-oireittesi hallintaa. Ota
haltuusi sinulle sopivia rentoutumistapoja. Puolisoiden yhdessä tekemät
mukavat asiat rentouttavat myös parisuhteen ilmapiiriä.
- Muista, että olet paljon muutakin
kuin adhd-oireinen aikuinen. Huomioithan myös vahvuutesi!
Vinkkejä adhd-oireisen
puolisolle:
- Puolisosi adhd-oireet voivat helpottua, mutta ne eivät häviä koskaan
kokonaan. Joten hyväksy ja sopeudu
hänen oireisiinsa, niin kuin hyväksyisit esimerkiksi diabeteksenkin.
- Etsi asiallista tietoa adhd:stä, älä
luota kuulopuheisiin.
- Ole armollinen adhd-oireista
puolisoasi kohtaan, me kaikki tarvitsemme enemmän ymmärrystä. Erilaisina olemme arvokkaita toisillemme.
- Adhd-oireinen on herkkä ja usein
hänellä on huono itsetunto useiden
epäonnistumisten tähden. Silti hän ei
ole muita huonompi, hän vain oppii
asiat toisella tavalla. Kannustamalla
ja antamalla hänelle kunnioitusta,
autat häntä näkemään itsestään niitä
vahvuuksia, joista hän nauttii ja joissa
hän on hyvä.
- Adhd-oireisella työmuisti toimii
usein huonosti, jonka vuoksi asiat
unohtuvat. Puolison roolina onkin
toimia muistuttajana. Muistuta häntä
asioista ja tehtävistä soitolla, tekstiviesteillä ja sähköpostilla. Huutaminen, pakottaminen tai vähätteleminen
eivät muistamista edistä.
- Adhd-oireinen elää ”tässä ja nyt”,
jonka vuoksi asioiden ennakointi
tuottaa vaikeuksia. Auttamalla häntä
ennakoinnissa ja suunnittelussa, vältätte stressiä ja viime hetken räjähdyksiä.
- Malta mielesi. Myös adhd-oireinen puolisosi haluaa asioiden sujuvan. Löytäkää keskustelemalla yhteinen sävel.
- Add-oireinen puoliso tarvitsee
usein enemmän aikaa, joten ole utelias kuulemaan hänenkin mielipiteitään.
- Muista, että yksi keskeisimmistä
piirteistä adhd:ssä on impulsiivisuus,
joten hän ei aina tarkoita kaikkia äkkipikaisesti sanottuja sanoja. Anteeksiantamisen taito sekä joskus unohtaminen ovat sinulle tärkeitä taitoja.
- Älä vertaile puolisoasi ja parisuhdettasi muihin, jokaisella parilla on
omat vaikeudet
ja onnistumiset.
Opi näkemään
yksilön arvo
erilaisena.
- Olet usein
parisuhteessa
vastuunkantajan ja työmyyrän roolissa,
joka saattaa
olla hyvinkin
uuvuttavaa. Pidä huoli myös
omista tarpeistasi, tee itsellesi
mieluisia asioita, muista välillä rentoutua ja
tavata ystäviä. Hae itsellesi tukea ja
apua, jos voimasi ovat loppumassa tai
koet itsesi masentuneeksi.
19
3/ 2 0 15
Mistä saamme apua
parisuhteen ongelmiin?
Jos puolisoiden välinen keskustelu ei johda mihinkään tai se ei onnistu lainkaan, kannatta hakea apua
jo varhaisessa vaiheessa ennen kuin
ongelmat ovat kasvaneet ratkaisemattomiksi. Pitkittyneet riidat vievät voimavaroja, laskevat mielialaa ja itsetuntoa sekä saavat elämän tuntumaan
turvattomalta. Parisuhteessa oleva
henkinen, seksuaalinen, taloudellinen
tai fyysinen väkivalta on aina myös
syy avun hakemiselle. Alle on kerätty lista auttajatahoista. Auttajatahot
vaihtelevat kunnittain, joten selvitä
aina myös oman kuntasi palvelut.
- Perheasiain neuvottelukeskus
(ilmainen kirkon tarjoama palvelu, ei
vaadita kirkon jäsenyyttä)
- perheneuvolat (lapsiperheiden vanhemmille), nuorisoneuvolat
(nuorten vanhemmille)
- lastensuojelu (mikäli lapsen tasapainoinen kehitys on suuressa vaarassa)
- paripsykoterapia (yksityiset psykoterapeutit)
- www.vaestoliitto.fi/parisuhde
- www.mll.fi/vanhempainnetti
- www.katajary.fi
- www.miessakit.fi
- ADHD-liiton Tunteella! -parisuhdekurssit adhd-oireisille aikuisille,
www.adhd-liitto.fi
Teksti Kaisa Humaljoki, projektipäällikkö, ADHD-liitto ry
Lähteet
Dufva, V. & Koivunen, M. 2012. ADHD
Diagnosointi, hoito ja hyvä arki. Juva:
ADHD – liitto ry.
Virta, M. & Salakari, A. 2012. ADHD –
aikuisen selviytymisopas – tutkittua tietoa ja käytännön vinkkejä. EU: Tammi.
Lönnqvist J, ym. (toim.) 2014. Psykiatria.
Duodecim.
adhd ja parisuhde
ADD tuo parisuhteeseen
lisämaustetta
Ihmissuhteiden eteen tehty työ kannattaa. Vaasalaiset Teresa Lehtiaho ja Jari Koski ovat olleet
yhdessä viitisen vuotta. Alkuvaiheen myrskyistä on päästy rauhallisempaan yhteiselämään,
ja Teresan saama add-diagnoosi on auttanut heitä ymmärtämään paremmin parisuhteen
kiemuroita.
T
eresa on käynyt ADHD-liiton
kokemusosaajakoulutuksen ja
saanut koulutuksesta rohkeutta
kertoa elämästään ja parisuhteesta.
- Aluksi ajattelin, että en rohkene esiintyä. Koulutus ja onnistuneet
esiintymiset ovat antaneet minulle
valtavasti itsevarmuutta. On ollut hienoa huomata, että pystyn puhumaan
yleisölle.
Vaaditaan sitkeyttä,
sitoutumista ja aikaa
- Olen ollut suuren osan aikuisiästäni arka enkä ole uskaltanut näyttää
tunteitani muille kuin aivan lähimmille ihmisille – olen sulkeutunut
kuoreen, Teresa kertoo.
na – miten oppii hyväksymään oman
tilanteensa ja näkemään sen hyvänä
asiana.
Teresa ja Jari tapasivat internetissä. Netissä sai ensin keskustella ja tutustua, ja Jarin kanssa synkkasi heti
hyvin.
- Minua on diagnoosin saaminen
auttanut valtavan paljon. Nykyään
pystyn näkemään itsessäni jo hyviä
puolia. Jos voi rakentaa terveen suhteen itseensä, sitä kautta voi syntyä
terve suhde myös toiseen ihmiseen.
- Teresa on positiivisella tavalla
erilainen, ja meillä on samanlainen
ajatusmaailma. Hänellä on hyvä mielikuvitus, ja häntä on vaikea laittaa
mihinkään muottiin. Olen kokenut,
että add tuo suhteeseen enemmän
positiivisia kuin negatiivisia asioita.
Se tuo parisuhteeseen
kiinnostavuutta ja lisämaustetta. Tosin on
vaikea sanoa, mikä johtuu add:stä ja mikä on
Teresan persoonaa, Jari
pohtii.
Teresan on vaikeampi nähdä itsessään positiivisia puolia, sillä hän
on tottunut kuulemaan
negatiivisia asioita itsestään.
- Minun näkökulmastani add on tuonut
parisuhteeseen enemmänkin haasteita. Ajattelen helposti, että taas
minä tein näin tai jätin
jonkun asian tekemättä,
taas jumitan. Jokaisella,
jolla on tämä diagnoosi,
on oma risti kannettava-
3/ 2 0 15
20
Teresan kokemuksen mukaan
adhd-henkilön puoliso tarvitsee sitkeyttä ja molempien täytyy sitoutua
näkemään vaivaa parisuhteen eteen.
Parisuhteessa kannattaa kiinnittää
huomiota adhd-ihmisen hyviin puoliin ja toiseen tottumiseen kannattaa
varata aikaa. Toista ihmistä ei voi
muuttaa, mutta omaa suhtautumistaan voi muuttaa.
- Niin kuin muissakin parisuhteissa
kumppaneiden pitää sopeutua toisiinsa, mutta molemmilla pitää olla myös
omaa tilaa ja kommunikoinnin pitää
toimia, Teresa muistuttaa viisaasti.
Teresalla ja Jarilla ei ole ainakaan
vielä yhteisiä lapsia. Jarilla on edellisestä liitostaan kaksi lasta. Teresa
ei vielä rohkene ajatella hankkivansa
lapsia, sillä ennen lasten hankintaa
omien asioiden pitää olla selvempiä.
Adhd-henkilö elää hetkessä
Seurustelun alussa oli vaikeaa kun
ei tiennyt, mistä erilaisuus johtui. Teresalla päätösten tekeminen voi viedä
aikaa.
- Jos esimerkiksi menemme osta-
adhd ja parisuhde
maan jäätelöä, Teresalla voi mennä
monta minuuttia, kun hän miettii mitä jäätelöä hän haluaa. Olen oppinut,
että asioille pitää antaa tila ja aika,
kyllä se tapahtuu. Hoputtaminen vain
pahentaa tilannetta, Jari muistuttaa.
- Adhd-henkilö elää hetkessä. Mitä
tulee jäätelön ostamiseen, niin äsken
halusin salmiakkijäätelöä, mutta nyt
haluan jotain muuta. Se, mitä haluan,
muuttuu koko ajan, Teresa naurahtaa.
Jari suunnittelee enimmäkseen
yhteiset asiat ja menemiset. Teresan
on vaikeampi arvioida, minkä verran
aikaa kuluu eri asioiden tekemiseen,
ja hän uppoutuu helposti tekemään
itseään kiinnostavia asioita. Teresa
myös pohtii asioita pitkään, ja hänelle
iskee ahdistus, jos jotain pitää tehdä
yhtäkkiä.
- Suhteen alussa meillä karahti kiville muutaman kerran, kun olin tottunut siihen, että yhtäkkiä päätetään
lähteä vaikka uimaan tai mökille. Se
ei ole enää mikään ongelma. Nykyään jos minun pitää lähteä kiireesti
käymään jossain, lähden sinne yksin
enkä yritä hoputtaa Teresaa mukaan,
Jari kertoo.
Ihmisten kanssa oleminen
stressaavaa
Teresa ei jaksa aktiivista yhteydenpitoa ihmisiin ja kokee, että toiset ajattelevat helposti, että hän ei ole
kiinnostunut heistä.
- En osaa smalltalkia ja ihmisten
kanssa oleminen on stressaavaa. Luulen, että siinä on jotain sisäsyntyistä. Se on kuin opettelisi toista kieltä,
josta ei koskaan opi mitä se tarkoittaa, oppii asioita vain ulkoa.
Jarin kanssa olen edennyt aika
paljon, sillä Jari on pystynyt
toimimaan tulkkina. Tämä on
vieläkin minulle harjoittelun
paikka. En osaa olla luonnollisesti ihmisten seurassa – jännitän että sanon tai teen jotain
väärin, koska olen nykyään paljon tietoisempi asiasta.
Jarin ja muiden tuttujen ihmisten
kanssa Teresa voi rentoutua ja olla
oma itsensä. Muiden adhd-oireisten
seurassa Teresa kokee voivansa käyttäytyä luonnollisemmin, sillä heillä
on samanlaisia oireita ja ongelmia.
Riidan jälkeen
rauhoittuminen ja
jälkipuinti
Erilaiset luonteet tuovat oman
haasteensa parisuhteeseen. Jari tunnustaa olevansa pitkäpinnainen eikä häntä saa helposti suuttumaan.
Räiskyvätunteinen Teresa puolestaan
suuttuu aika helposti ja tilanteen rauhoittaminen on vaikeaa.
- Kun tilanne on päällä, minä vain
reagoin – sitä ei itse tiedosta eikä hallitse. Adhd-ihmisen aivot eivät osaa
pysäyttää impulsseja, ja siksi osoitan
tunteenikin impulsiivisesti. Se tekee
tunnereaktion tiedostamisesta ja hallitsemisesta hankalaa.
Parisuhteessa molemmat tuovat
omat osansa myös riitoihin. Teresan
mielestä Jarissakin on ollut ärsyyntymisen aiheita. Jari on melko suorasanainen ja sanoo asioita ajattelematta
ja saa suututettua Teresan.
Vuosien varrella Teresa ja Jari ovat
oppineet paljon toisistaan ja löytäneet
riitojen käsittelyyn hyviä keinoja.
- Minä jatkaisin mielelläni riitelyä
enkä antaisi toisen rauhoittua ollenkaan, jos en itse vielä pysty siihen.
Minä jumitun riitaan. Silloin on hyvä, että jommallakummalla säilyy sen
verran maltti, että ymmärtää lähteä
pois tilanteesta. Vaikka se tuntuukin
21
minusta kamalalta, on se fiksumpi teko kuin jatkaa riitelyä, kertoo Teresa.
- Itse saatan mennä riidan jälkeen
toiseen huoneeseen. Rentoudun fyysisesti ja teen hengitysharjoituksia.
Annan tunteen tulla ja mennä, en jää
hautomaan. Yritän muistaa, että tämä
tunne on ok, tämä on minun tunteeni,
tässä ei ole mitään pahaa, enkä satuta
ketään muuta tällä tunteella, Teresa
toteaa.
- Olen kokenut syyllisyyttä siitä,
että tunnen tai reagoin tietyllä tavalla. Olen yrittänyt päästä syyllisyydestä eroon, sillä se ruokkii noidankehää
ja negatiivisia ajatuksia tulee vain
enemmän, Teresa jatkaa.
- Minäkin yleensä vaihdan paikkaa. Menen toiseen huoneeseen, töihin tai lenkille, jotta saan rauhoituttua, Jari kertoo.
- Se oli minulle alussa hirveän
vaikeata, sillä minulla on menneisyydessä hylkäämiskokemuksia ja koin
Jarin lähtemisen kertakaikkisena hylkäämisenä. Nyt ymmärrän, että riidan
jälkeen minun pitää antaa olla hetki
yksin ja rauhoittua, Teresa toteaa.
Teresa tarvitsee asioiden jälkipuinnin riitojen jälkeen. Tilanteesta oppii
enemmän, kun voi analysoida tilannetta toisen kanssa.
- On hyvä analysoida, mikä tähän
tilanteeseen johti ja kuinka riitaan
ajautumista voi välttää, Jari tähdentää.
Teresa on tottunut elämään tätä
päivää eikä ole uskaltanut suunnitella
tulevaa. Hän aikoo kuitenkin ryhtyä
opiskelemaan lähitulevaisuudessa.
Hyvä parisuhde auttaa jaksamaan ja
rohkaisee näkemään tulevaisuuden
valoisana.
Teksti ja kuvat Kaisa Rautio,
Coriosi Oy
3/ 2 0 15
adhd ja parisuhde
Parisuhteellista elämää
Heidi ja Pasi menivät naimisiin vuonna 1991. Sen jälkeen elämään on mahtunut mullistus jos
toinenkin. Matkan varrella on kohdattu alkoholiongelmaa, lievää masennusta ja nyt tuoreeltaan
ADD-diagnoosi. Kaikesta huolimatta he elävät nyt hyvää arkea hyvässä parisuhteessa, kolmen
lapsen tuodessa iloa elämään.
H
eidi sai ADD-diagnoosin joulukuussa 2014. Asia on vielä sen
verran tuore ja vaatii sopeutumista, että pariskunta ei vielä halua
kertoa tarinaansa omilla nimillään.
Nimet on siis muutettu tähän juttuun.
Heidi on aina taistellut itsetuntoongelman kanssa. Elämä ja opiskelut
eivät ole sujuneet niin hyvin kuin
olisivat voineet ja ympäristöstä saatu
negatiivinen palaute on pikkuhiljaa
nakertanut itsetuntoa. Riittämättömyys ja oman älyn epäily on aina ollut läsnä, koska elämänhallinta ei ole
sujunut, ja mitään muuta järjellistä
selitystä ei ole löytynyt. Kaikki tämä
johti lopulta siihen, että Pasin saatua
alkoholiongelmansa hallintaa hoidon myötä, tuli Heidille masennus.
Masennus ei ollut onneksi vakavinta
laatua, mutta lamauttava arjen kannalta kuitenkin. Heidi löysi itselleen
hyvän terapeutin, jonka avustuksella
parin vuoden aikana käytiin läpi niin
masennusta kuin itsetunto-ongelmiakin. Vaikka terapeutti ei osannut vielä
epäillä ADD:tä, niin häneltä sai silti
kullan arvoisia neuvoja elämään.
Vuonna 2012 keskimmäisen lapsen
aloittaessa koulun, sujui ensimmäinen luokka vielä hyvin, mutta toisella
luokalla törmättiin ongelmiin. Kiltti,
ihana ja rauhallinen lapsi ei selvinnytkään enää koulussa kunnialla. Hänellä oli ongelmia kirjoittamisen ja keskittymisen kanssa sekä hän helposti
vetäytyi syrjään. Heidi ja Pasi olivat
ihmeissään lapsen kanssa, kunnes
heidän ystävänsä ohimennen kysyi,
että voisiko kyse olla ADD:stä? Pariskunta ei ollut koskaan kuullutkaan
ADD:stä. He tiesivät kyllä jollain
tasolla adhd:n, mutta siitä ensimmäiseksi tuli mieleen riehuvat, kiipeilevät ja säheltävät pojat. Ja heidän lapsellaan tuollaisia ongelmia ei ollut.
Heidi rupesi perehtymään ADD:hen
ja löysi videoita, missä ADD-oireiset
kertovat elämästään. Hän purskahti
helpotuksesta itkuun, kun tajusi, että
nuo tarinat olisivat voineet olla suoraan hänen omasta elämästään. Heidi
oli muutamaan otteeseen yhteyksissä
myös ADHD-liittoon, mistä sai tukea
ja vinkkejä asiassa etenemiseksi ja
Heidi saikin hommattua itselleen ajan
lääkärin tutkimuksiin. Joulukuussa
2014 tutkimusten jälkeen diagnoosi
oli hyvin selvä, ADD (adhd:n tarkkaamattomuuspainotteinen muoto).
3/ 2 0 15
22
ADD värittää elämää
Diagnoosin myötä monet arkea
vaikeuttaneet asiat saivat selityksen.
Erityisesti Heidi on kokenut epätoivon hetkiä yrittäessään opettaa lapsille arjen askareiden tekemistä, kuten
esimerkiksi huoneen siivoamista. On
tavattoman vaikeaa yrittää opettaa jotain sellaista, joka itsellekin on erittäin haasteellista. Arjen askareiden
vaikeus tuo helposti kaaosta lapsiperheen elämään. Heidi on aina ollut
helppo ärsyyntymään ja kiukuttelemaan. Tällaisina hetkinä Pasi on mieluummin vetäytynyt omiin oloihinsa,
sillä Heidiin ei ole saanut kontaktia.
Heidillä on ollut tapana myös sopia
adhd ja parisuhde
tapaamisia ja erilaisia menoja ilman,
että on muistanut Pasilta kysyä, että
sopiiko hänelle nuo suunnitelmat.
Heidillä on myös usein vaikeuksia
kuunnella toisia, ja hän saattaakin kysyä ja kertoa moneen kertaan samoja
asioita, kun ei ole pystynyt kuuntelemaan toisen vastausta. Lisäksi hänellä on ollut aina ongelmia aikataulujen kanssa, ja tärkeät tehtävät ovat
kasaantuneet viime tippaan. Tiedon
ja ymmärryksen myötä Pasin on ollut
helpompi suhtautua asiaan. Tietoa ja
ymmärrystä pariskunta haki ADHDliiton sopeutumisvalmennuskurssilta.
Parisuhdekurssilta tukea
arkeen
Sekä lääkäri että ADHD-liitto
suosittelivat Heidille osallistumista
sopeutumisvalmennuskurssille. Heidi katselikin ensi kursseja itselleen,
mutta ei lopulta halunnut olla viikkoa
kurssilla ilman Pasia. Liitolla sattui
samoihin aikoihin olemaan myös
parisuhdekurssi haettavissa ja Heidi
kysäisikin Pasilta, että olisiko tällä
kiinnostusta lähteä yhdessä tuollaiselle kurssille. Pasi oli heti valmis,
ja niin pariskunta laittoi hakemuksen
menemään.
Kurssille päästyään Heidi koki
heti helpotuksen tunteen saadessaan
vihdoin varmuuden siihen, ettei enää
ollut yksin asian kanssa. Vertaistuen
myötä avautui ihan uusi maailma,
missä oli muitakin samanhenkisiä
ja samanlaisen elämäntarinan jakavia ihmisiä. Heidin ymmärrys omaa
oireistoaan kohtaan parani, mutta
vielä enemmän aukesivat ehkä Pasin silmät. Kun kurssin myötä tieto
ADD:stä kasvoi, parani myös taito ja
tapa suhtautua Heidin toimintatapoihin. Heidi kiitteleekin miestään vuolain sanoin ja kertoo, että kurssilla
todella huomasi, miten paljon toinen
hänestä välittää.
Pariskunta kertoo, että kurssi ei
ollut mikään kävely puistossa vaan
siellä todella työskenneltiin parisuhteen eteen. Tahti oli aika tiukka ja
välillä oltiin todella avoimia toisilleen. Vaikka avoimuus tuntui välillä
haastavalta, huomasivat he pian, että
mitä enemmän itsestään antaa sitä
enemmän toiselta saa. Heidi
sanoo, että kurssin ohjaajat
olivat todella motivoituneita
ja osaavia, mikä osaltaan auttoi turvallisen ilmapiirin luomisessa, ja oli helpompi olla
avoin.
Heidi ja Pasi pitivät kurssilla tehdyistä harjoitteista,
varsinkin tehtävästä, missä
piti poimia joku kuva, mikä
kuvaa heidän parisuhdetta.
Heidi ehti jo hieman närkästyä, kun Pasi poimi kaikkien
kuvien joukosta kaivinkoneen
kuvan. Pian närkästys kuitenkin vaihtui ihailuun, kun Pasi
kertoi kaivinkoneen kuvaavan
sitä, että hänen mielestään he
työskentelevät toistensa puolesta ja yhdessä kohti parempaa parisuhdetta. Kaiken harjoittelun ja vertaistuen lisäksi
pariskunnan mielestä parasta
23
kurssilla oli se, että siellä heillä oli
oikeasti aikaa keskittyä heihin. Heidi
sanookin, että hän rakastui viikon aikana Pasiin ihan uudestaan.
Tulevaisuus ja kurssin eväät
Kysyttäessä pariskunnalta, että mitä he näkevät edessään tulevaisuutta
ajatellessaan, vastaavat he, että he
haluavat auttaa lapsiaan mahdollisimman hyvin kohtaamaan ADDarjen haasteita. Kaikilla heidän lapsillaan on ADD-tyyppisiä oireita ja
haasteita, mutta jotain positiivista
löytyy aina. Heidi on itsekin oppinut
huomaamaan omat positiiviset ominaisuutensa. Hän innostuu helposti
uusista asioista ja on yleensä helposti
lähestyttävä. Hän on täysillä mukana
asioissa, mistä innostuu ja on luonteeltaan iloinen ihminen. Heidi sanoo, että pienessä porukassa hän osaa
olla myös hyvinkin sosiaalinen vaikka isossa porukassa hän vieläkin helposti vetäytyy syrjään. Heidi näkee
omissa lapsissaan paljon myös näitä
samoja positiivisista piirteitä. Lisäksi
lapset ovat perineet äidin luovuuden
ja lahjakkuuden.
Heidi ja Pasi sanovat, että kurssilta heille jäi ehkä päällimmäisenä arkeen mukaan ymmärrys. Sekä oman
että puolison ymmärrys. Heidi sanoo,
että hän osaa myös nykyään, jonkin
asian mentyä pieleen, ottaa niin sanotun adhd-pallon käteen ja tarkastella
sitä ulkopuolelta. Tämä auttaa häntä
rauhoittumaan ja muistamaan, että
ADD:hän se siellä yrittää taas nostaa
päätään. Muistaessaan ja ymmärtäessään sen, hänen on helpompi olla
itselleen edes hieman armollisempi.
Kurssi muistuttaa Heidiä ja Pasia
edelleen siitä, että vaikka kaikki tällä
hetkellä meneekin aika hyvin ja he
elävät hyvää arkea, niin välillä on silti hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan
suhdetta ja keskustelemaan kunnolla.
Juttelun merkitystä ei saa arjessakaan
väheksyä.
Teksti Jari Hämäläinen
tiedottaja, ADHD-liitto ry
3/ 2 0 15
Tervetuloa Parisuhteen palikat
-teemailtaan Adhd-viikolla!
Ke 7.10. klo 17.30-20.30 HELSINKI
Malminkartano (Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki)
Kahvitarjoilu. Ei lastenhoitoa.
Pitkäaikaissairaiden ja muiden erityislasten perheissä vanhempien parisuhde
ei usein ole ensimmäinen asia, johon
energia suunnataan, vaan se, josta ajan
puutteessa tingitään. Erilleen kasvaminen tapahtuu melkein itsestään, mutta
lähentyminenkään ei vaadi ihmeitä. Tule
palauttamaan mieleesi, millaisista palikoista parisuhde rakentuu!
Teematuokio muistuttaa parisuhteen
perusteista ja auttaa löytämään arkeen
uutta iloa.
Ohjelma koostuu vetäjän alustuksista ja pohdintatehtävistä. Mitä sitoutuminen tarkoittaa minulle ja kuinka voimme rakentaa välillemme lisää
luottamusta ja läheisyyttä?
Pääset ilmoittautumaan Reumaliiton sivuilla osoitteessa reumaliitto.fi.
Parhaiten löydät ilmoittautumislomakkeen käyttämällä sivuston hakutoimintoa kirjoittamalla sinne parisuhteen palikat.
Yhteyshenkilö: 3/ 2 0 15
Tuuli Korhonen 045 657 7876,
tuuli.korhonen@adhd-liitto.fi
24
Hahmottamisen haasteet adhdoireisen lapsen arjessa
“Esimerkiksi yksinkertainen joku palapeli, että ei tahdo onnistua, ei löydä niitä palasia, että ne
asiat ei niinku liity toisiinsa hänen mielessään samalla lailla kuin muilla liittyy.”
Näin kuvaa eräs äiti adhd-oireisen lapsensa hahmottamisen haasteita.
H
ahmottamisen haasteet ovat
yleistermi vaikeuksille, jotka
johtuvat aivojen poikkeuksellisesta tavasta käsitellä näönvaraista
ja tilallista tietoa. Hahmottamisen
haasteet voivat olla hyvinkin merkittävässä roolissa lapsen arjessa. Siitä
huolimatta aihetta on tutkittu varsin
vähän, kertoo projektitutkija Suvi
Ylönen.
Viime vuonna Niilo Mäki Instituutissa aloitetun Hahmottamisen kuntoutus -hankkeen tavoitteena on tuoda
uutta tietoa hahmottamisen haasteista
ja kuntoutuksesta. Hankkeen ensimmäisissä valmistuneissa Pro gradu
-tutkielmissa keskityttiin adhd-oireisten lasten hahmottamisen haasteisiin.
Yleisen kasvatustieteen opiskelija
Mari Hakasalo haastatteli adhd-oireisia lapsia ja erityisopettajiksi valmistuvat Sannamari Elomaa ja Hanna
Suni keskittyivät adhd-oireisten lasten vanhempien ja opettajien kokemuksiin.
Sannamari Elomaa ja Hanna Suni
Hahmottamisen
haasteet ja adhd
Osalla adhd-oireisista lapsista on myös hahmottamisen
haasteita ja nämä haasteet voivat näkyä lapsen arjessa monin
tavoin, mikä tekee tuen tarpeestakin yksilöllisempää. Se, mikä
on vaikeaa toiselle lapselle, voi
toiselta sujua leikiten. Hahmottamisen haasteet voivat ilmetä
esimerkiksi siten, että lapsen
on vaikea tunnistaa esineitä tai
ihmisiä, huomata yksityiskohtia
tai työskennellä huolellisesti tilanteissa, jotka sisältävät paljon
näköaistin kautta tulevaa tietoa.
Lapsella voi myös olla haasteita
etäisyyksien, koon, muodon tai
nopeuden arvioimisessa tai kokoaminen ja rakentelu voivat tuntua vaikeilta tehtäviltä. Lisäksi lapsi saattaa
eksyä tutussakin ympäristössä. Osalla lapsista voi olla samanaikaisesti
vaikeuksia monissa hahmottamiseen
liittyvissä tehtävissä, osalla taas hahmottamisen
haasteet
voivat keskittyä yksittäisiin osaalueisiin.
−Tutkimusta tehdessämme
huomasimme,
että
vaikeuksien
alkuperää
voi olla vaikea erottaa
toisistaan
25
Mari Hakasalo
ja yhdessä nämä haasteet saattavat
aiheuttaa sen, että ympäristön on
vaikea ymmärtää lasta ja hänen tuen
tarpeitaan. Erityisesti hahmottamisen
haasteista tiedetään vielä vähän, eikä
lapsen haasteita tältä osin välttämättä tunnisteta ja ymmärretä, toteavat
adhd-oireisten lasten vanhempia ja
opettajia haastatelleet Sannamari
Elomaa ja Hanna Suni.
−Adhd-oireisen lapsen kohdalla
voi olla lisäksi vaikea erottaa, onko
kyse adhd-piirteisiin liittyvästä keskittymiskyvyn puutteesta vai siitä että ei hahmota esimerkiksi oppikirjan
aukeamaa ja ei siksi pysty tekemään
tehtävää, jatkavat Elomaa ja Suni.
Lapsen silmin
Lapsen näkökulmasta keskeistä
arjessa on sen helppous ja sujuvuus.
Lapsen arjen sujuvuutta voidaan tarkastella pohtimalla sitä, mitkä asiat
3/ 2 0 15
tuottavat lapselle myönteisyyttä, turvallisuutta ja hyvää oloa. Toisaalta
aikuiset voivat sujuvoittaa lapsen arkea, jos he tietävät mitkä asiat lapsen
näkökulmasta hankaloittavat sitä.
−Lapsen oman äänen kuuleminen
voisi esimerkiksi auttaa aikuisia huomaamaan paremmin koulun arjessa
esiintyvät kiusaamistilanteet ja niihin
puuttuminen olisi sujuvampaa, kertoo
lasten arkea tutkinut Mari Hakasalo.
Hakasalon mukaan esimerkiksi
kiusatuksi tuleminen voi lapselle itselleen olla kokemuksena kuormittavampi kuin hahmottamisen haasteet sinänsä: −Jos kiusaaminen on
seurausta hahmottamisen haasteesta,
esimerkiksi kiusataan kun ei osu jalkapalloon, niin tällöin hahmottamisen kuntouttaminen on tärkeää kiusaamisen ja kielteisten kokemusten
ehkäisemisen näkökulmista.
Koti näyttäytyi tutkimuksen lapsille paikkana, jossa oli hyvä olla. Lapsen kokemuksia kuuntelemalla Hakasalo analysoi asioita, jotka tekevät
arjesta lapselle sujuvaa. −Arkea sujuvoittavat läheiset ja tärkeät ihmissuhteet, onnistumisen kokemuksia
tuottava mielekäs tekeminen, selkeät
säännöt arjessa sekä säännöllinen ja
ennakoitava päivärytmi ja sen sisällä
mahdollisuus tehdä vapaasti valintoja, summaa Hakasalo.
Perhe lapsen tukena
Myös vanhempien haastatteluissa nousi esiin tarve muokata
kodin arjesta lapsella myönteistä.
−Haastatteluissa kävi ilmi, että vanhemmat näkevät lapsensa kokonaisuutena ja pyrkivät tukemaan häntä
parhaansa mukaan. Vanhemmat pyrkivät järjestämään arkensa niin, että
lapsella olisi mahdollisimman hyvä
olla, kertovat Elomaa ja Suni.
Vanhemmille oli tärkeää että heidän lapsena hyväksytään myös muualla kuin kotona omana ainutlaatuisena yksilönään ja nähdään lapsi adhdoireiden ja hahmottamisen haasteiden
takana. Ehkäpä tästä syystä ikätovereistaan poikkeavan lapsen arkea tasoiteltiin usein erilaisin tukimuodoin.
Vaikkakin lapsen tukeminen on tärkeää, Sannamari Elomaa ja Hanna Suni
jäivät pohtimaan, voidaanko arkea
joskus tasoitella liikaa.
−Tosiasiahan on, että hahmottamisen haasteet tulevat seuraamaan lasta
koko elämän ajan jossain muodossa.
Lapsen eteen tulee tilanteita, joissa
selvitäkseen hän joutuu muodosta-
maan omia selviytymiskeinojaan,
jotta hänen arkensa hahmottamisen
haasteiden osalta helpottuisi. Vanhempien tehtävä olisikin auttaa lasta
sopivien selviytymiskeinojen rakentamisessa, pohtivat Elomaa ja Suni.
−Ilman oikeanlaista tukea lapsi
saattaa kehittää arjessa itselleen myös
sellaisia selviytymiskeinoja, mitkä eivät todellisuudessa helpota hänen elämäänsä. Tästä syystä lapselle tärkeiden lähi-ihmisten, kuten vanhempien
ja myös sisarusten tuki on tärkeää,
muistuttaa Hakasalo.
Koulussa tarvitaan tietoa
hahmottamisen haasteista
Haastatteluista selvisi, että opettajat usein toivoisivat diagnoosin oppilaalle, jolla esiintyy erilaisia haasteita. Tällöin he kokevat voivansa
paremmin tukea oppilasta. Varsinkin
hahmottamisen haasteiden kohdalla
ilmiö näkyy selvästi, kertovat Elomaa
ja Suni.
−Koulumaailmaan tarvitaan tietoa
hahmottamisen haasteista. Opettajat
tietävät, mitä hahmottamisen haasteet
teoriassa ovat, mutta jostain syystä
niitä ei täysin osata yhdistää adhdoireiseen lapseen ja osasyyksi arjen
haasteisiin. Tuntuu, että koulumaailmassa odotetaan selkeää oireluetteloa, mistä selviäisi, että
oppilaalla on hahmottamisen
haasteita, vähän samaan tapaan kuin adhd:sta on. Luettelon lisäksi tarvitaan selkeitä
työkaluja, jotka auttavat juuri
tietyntyyppisen lapsen hahmottamisen haasteisiin, miettivät Elomaa ja Suni.
−Haastatellut lapset kertoivat osaamattomuuden kokemuksista, jotka liittyivät erityisesti kouluun. Koulua kohtaan koetut kielteiset tunteet
olivat usein seurausta väärin
ymmärryksistä tai ristiriitaisista tilanteista, joissa aikuinen
ei joko osannut asettua lapsen
asemaan tai joissa säännöt ja
3/ 2 0 15
26
taisiin luoda sujuva arki
ja hyvä tuki oppimiselle,
pohtivat Elomaa ja Suni.
Saman on huomannut
myös Hakasalo: −Jos tietoa ja ymmärrystä hahmottamisen haasteista on
ja lasta osataan koulussa
tukea oikein, esimerkiksi
erityisopetuksen puolella, niin tämä lisää lapsen
näkökulmasta kouluarjen
sujuvuutta ja tuo myönteisiä kokemuksia.
käytännöt olivat lapsen ymmärryksen
ulottumattomissa, toteaa puolestaan
Hakasalo.
Yhdessä lapsen parhaaksi
Koti ja koulu ovat erilaisia ympäristöjä ja luonnollisesti vanhemmat
sekä opettajat näkevät lapsen hahmottamisen haasteet hieman eri tavoin. Joskus perheen ja koulun näkökulmat ovat niin erilaisia, että lapsen
parhaaksi tehtävä yhteistyö ei suju.
Vanhemmat olisikin koulun piirissä
hyvä nähdä oman lapsensa asiantuntijoina ja heidän näkemyksensä oman
lapsensa haasteista tulisi huomioida.
−Usein opettajat ovat ymmällään
lapsen hahmottamisen haasteita kohdatessaan. Vanhemmilla voi olla jo
paljon tärkeää tietoa asiasta. Yhdessä
toimien vanhemmat ja opettajat voisivat päästä lapsen kokonaisvaltaisempaan näkemiseen ja yhdessä voi-
Hahmottamisen haasteet ja kuulumisen
rakentuminen lapsen arjessa
Teksti
Hahmotuksen kuntoutus
-hankeen harjoittelija
Hanna Suni
ja projektitutkija Suvi
Ylönen
Kuvat Suvi Ylönen
ja Riku Kolehmainen (Marin kuva)
Artikkelin näkemykset pohjautuvat 2015 valmistuneisiin Pro gradu
-tutkielmiin, jotka tulevat luettaviksi
myös ADHD-liiton sivuille.
Lisätietoja hahmotusvaikeuksista
ja Hahmottamisen kuntoutus -hankkeesta: hahku.fi
“Asiat ei liity toisiinsa hänen mielessään
samalla lailla kuin muilla”: Alakouluikäisen ADHD -lapsen visuospatiaalisen hahmottamisen haasteet arjessa vanhemman
ja opettajan arvioimana
Mari Hakasalo
- Tutkimuksessa tarkasteltiin niitä tekijöitä, jotka lasten
näkökulmasta tekevät arjesta hyvää ja sujuvaa sekä edistävät lapsen kuulumisen kokemusta.
Sannamari Elomaa ja Hanna Suni
- Tutkimukseen osallistui 7 lasta, joilla oli sekä adhd-oireita
että hahmottamisen haasteita. Lapsia haastateltiin, havainnointiin lyhyesti ja he saivat piirtää arjestaan.
- Tutkimuksessa kysyttiin, miten vanhemmat ja opettajat
määrittelevät hahmottamisen haasteet, miten he kokevat ne
ja miten he vastaavat lapsen haasteisiin arjessa.
- Positiivisia asioita lasten arjessa olivat läheiset ja tärkeät
ihmissuhteet, mielekäs tekeminen, säännöt ja struktuuri
sekä valinnan vapaus. Kielteisinä asioina arjessa näyttäytyivät yksin jääminen ja kiusatuksi joutuminen, mitkä liittyivät
useimmiten kouluympäristöön.
- Tutkimuksessa haastateltiin 6 äitiä ja 5 opettajaa. Haastatteluiden perusteella adhd-oireisen lapsen hahmottamisen
haasteet voivat olla fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön
liittyviä tai omassa mielessä tapahtuvia kuten vaikeus hahmottaa visuaalista tietoa ja abstraktia aikaa.
- Tutkimuksen perusteella lasten kuulumisen kokemuksen
rakentumista kouluympäristöä kohtaan tulisi tukea.
- Lisäksi kävi ilmi, että hahmottamisen haasteet tunnistettiin kotiympäristössä paremmin kuin koulussa ja aikuisten
ymmärryksellä on yhteys siihen millainen merkitys näillä
haasteilla on lapsen arjessa.
27
3/ 2 0 15
jäsenyhdistykset
Aisti ry, Turun seudun
autismi- ja ADHD-yhdistys
aistiyhdistys@aistiyhdistys.fi
www.aistiyhdistys.fi
Etelä-Savon
ADHD-, Autismi- ja
Dysfasiayhdistys ry
Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä
puh. 040 557 3269
es-ada@es-ada.com
Löydät meidät myös Facebookista!
Hymy ry, Kanta-Hämeen
Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys
Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771
rhviljamaa@gmail.com
www.hymyry.net
Itä-Savon Puatti ry
puheenjohtaja Kati Sairanen
puh. 050 542 8499
sairanen.kati@gmail.com
sihteeri Kirsi Rantala
puattiry@gmail.com
Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja
tapahtumista löytyy osoitteesta
puattiry.blogspot.fi.
Keski-Suomen ADHDyhdistys ry
Puheenjohtaja Enna Vanhala
enuli13@gmail.com
www.keskisuomenadhd.com
Kymenlaakson autismi-,
asperger-, dysfasia- ja
ADHD-yhdistys AADA ry
Puheenjohtaja Kata Kaukiainen
kata.aada@gmail.com
kymenlaakson.aada@gmail.com
www.kymenlaaksonaada.org
Vanhempain ja läheisten vertaistukiryhmä Kouvola, Toimitila
Veturi Kauppamiehenk.4, 2. krs. 18
- 19.30, 8.9., 6.10., 3.11., 1.12. Yhteyshenkilö: Kata Kaukiainen, kata.
aada@gmail.com puh. 045 121 9331
Neuron kirjon aikuiset -ryhmä
Kouvola, Toimitila Veturi Kauppamiehenk.4, 2. krs. 18 - 19.30. Tapaa3/ 2 0 15
liity jäseneksi www.adhd-liitto.fi
miset: 13.10. ja 10.11. Yhteyshenkilö: Kata Kaukiainen, kata.aada@
gmail.com puh. 045 121 9331
Vanhempain ja läheisten vertaistukiryhmä Lappeenranta kk:n
ensimmäinen maanantai klo 18 - 20
vapaaehtoiskeskus Kuutinkulma
Valtak. 23. Tapaamiset: 5.10., 2.11.
ja 7.12. Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen, puh. 045 121 9331, lappeenranta.aada@gmail.com
Vanhempain ja läheisten vertaistukiryhmä Kotka. 14.9. klo
17 - 20 Einon kammari, pääkirjasto.
Ma 5.10. alkaen, joka kuukauden
1. maanantaina klo 17 - 19 Kotkan
uusi kumppanuustalo. Tapaamiset:
14.9., 5.10., 2.11., 7.12. Yhteyshenkilö Minna Kurki, puh. 050 545
4152, email: m.kurki@kymp.net
Kymenlaakson Aada ry:n
sääntömääräinen syyskokous
17.10.2015 klo 16 - 18., Toimitila
Veturi, 2. krs, Kauppamiehenk.4,
Kouvola. Ilmoittautuminen ja mahdolliset erityisruokavaliot 4.10.2015
mennessä sihteeri.aada@gmail.com
tai 040 023 5512 (vain viestillä).
Lahden seudun
ADHD-yhdistys ry
Lahden seudun ADHD-yhdistys
lahtiadhd@gmail.com
Länsi-Uudenmaan Neuris ry
www.neuris.fi
Puheenjohtaja Taina Lehtiö, puh.
040 751 2658
Jäsenvastaava ja
toimintakoordinaattori
Tuula Liinapuro sähköposti:
lansiuudenmaan.neuris@yahoo.fi
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
Puheenjohtaja Mimosa Isoaho,
oulunadhd@gmail.com
puh. 040 833 4237
www.oulunseudunadhd.fi
Yhdistys löytyy myös Facebookista
Raahe: 7.10. Lapsi & Vanhempi
jumppa 17-18, 4.11. Lapsi & Vanhempi jumppa 17-18, 11.11. Vanhempien vertaistuki kahvi-ilta 18-20
28
ja 2.12. Lapsi & Vanhempi jumppa
17-18. Lisätietoja haastavatlapset.
raahe@gmail.com
Oulu: Avoin AD(H)D vertaistukiryhmä aikuisille 17.9., 1.10., 15.10.
ja 29.10. 18-19. Kokoontumispaikkana Kahvila Makia, Otto Karhin
puisto. Lisätietoja mimosa.isoaho@
gmail.com, erja.jormalainen@gmail.
com
Erityistä tukea tarvitsevien
nuorten itsenäisesti asuvien vertaistukiryhmä klo 17-18.30, 23.9.,
7.10., 28.10., 4.11., 18.11. ja 9.12.
Ei tarvitse ilmoittautua, mutta se
olisi suotavaa, hapasa00@windowslive.com, Kokoontumispaikka Kahvila Makia, Otto Karhin puisto
Pohjois-Karjalan ADHD-,
autismi- ja dysfasiayhdistys
Aksoni ry
Puheenjohtaja Noora Alm
alm.noora@gmail.com,
www.aksoni.suntuubi.com
ADHD-aikuisten Joensuun
vertaistukiryhmä: aktiivisuuden
ja tarkkaavaisuuden häiriöt, toiminnanohjauksen ongelmat, yms.
Ryhmä on ilmainen ja avoin, siihen
ei tarvitse ilmoittautua, diagnoosia
tai muuta suositusta ei tarvita.
Paikka: Tiaisenkatu 28, Joensuu
Lisätietoja: Panu 050 531 6691 /
panu.rinne(at)gmail.com, Suomen
ADHD-Aikuiset ry & Aksoni ry
Pohjois-Savon
neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry
Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio
puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18,
muulloin tekstiviestit tai sähköposti
tuovat viestisi perille)
toimisto@eijsveikeet.fi
www.eijsveikeet.fi
Yhdistys on myös Facebookissa
Puheenjohtajamme tavoittaa
puheenjohtaja@eijsveikeet.fi
Vertaistukipuhelin, 044 757 9477.
Uusi koko perheen vertaistukiryhmä Kuopion ortodoksisen seurakunnan tiloissa (Snellmaninkatu 8)
jokaisen kuukauden ensimmäisenä
liity jäseneksi www.adhd-liitto.fi
maanantaina klo 18–20 seuraavasti:
5.10., 2.11. ja 7.12.2015. Lisätietoja
Päivi Kupiainen, Enni Kesonen (040
553 0395) ja Helena Vaittinen (044
721 1127 maanantaisin klo 15–18).
toimisto@eijsveikeet.fi
Suonenjoen vertaistukiryhmä
kerran kuussa maanantaisin klo
17.30 - 19 Virpin Helmessä, alustavat päivämäärät 5.10., 9.11. ja 7.12.
UUDET ryhmäläiset olkaa yhteydessä vetäjä Tiia Konttiseen joko
040 073 2629 tai tkonttin@hotmail.
com.
Keilaus klo 17–18 Kuopion Keilahallilla aina parillisen viikon keskiviikkona 2.9. alkaen. Radan hinta
18 €, ilmoittautumiset Raijalle, puh.
040 556 9618.
ADHD-/ ADD-oireisten aikuisten vertaistukiryhmät. Vertaistukiryhmä 1 ryhmässä ennen olleille
parillisen viikon maanantaina Klo
18-20. Ryhmän ohjaajina toimivat
Pirjo Nironen Kuopion Mielenterveystuki ry:stä ja Nikolas Sowah.
Paikkana Voiportti tai Tukipilarin
kahvihuone. Lisätietoja: Pirjo Nironen puh. 040 733 1713 kuopionmt.
tuki@gmail.com
Vertaistukiryhmä 2 uusille vertaistukea tarvitseville aikuisille parillisen viikon tiistait klo 17 -18.30
Voiportissa. Lisätietoja: Outi Hallia
puh. 040 564 4907
Pikkukokki perhekurssi yhteistyössä Pohjois-Savon Marttojen
kanssa. Kurssipäivät: 21.9., 28.9. ja
5.10. klo 17–20. Kurssin omavastuu
10 €/ hlö. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: toimisto@eijsveikeet.fi tai Enni
Kesonen: 040 553 0395
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Krapupolku 1, 00890 Helsinki
Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys
/ Facebook
puh. 040 837 3679
Puheenjohtaja Arja Havilo
arja.havilo@kolumbus.fi
Salon Seudun
ADHD-yhdistys ry
Puheenjohtaja Erja Sandberg
adhdyhdistys@gmail.com
www.adhdsalo.fi
Vertaistukiryhmät jatkuvat entiseen tapaan kuukauden toisena
tiistaina ja torstaina Sytyn tiloissa
(Helsingintie 6). Ajankohtaiset tiedot www.adhdsalo.fi
Jäsenperheiden retki Turkuun
Caribiaan su 15.11.
Yhdistyksemme on mukana
Isät ja pojat puussa -projektissa.
Projektissa tarjotaan toimintaviikonloppuja sekä ohjattuja harrastekokeiluja isille ja 12–16-vuotiaille pojille,
joilla on todettu lievää neuropsykiatrista oireilua. Projektivastaava Satu
Kananen, puh. 040 653 1735, satu.
kananen@mll.fi
Vertaistukea sähköpostitse: mika.vertaistukihenkilo@gmail.com
Satakunnan Autismi-,
ADHD- ja Dysfasiayhdistys
SAMDY ry
Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus,
Isolinnankatu 16, 28100 Pori,
päivystysaika toimistolla
sopimuksen mukaan
www.samdy.info
puh. 044 346 0898
samdy@samdy.info
Tarkempia tietoja toiminnasta:
www.samdy.info
Suomen ADHD-Aikuiset ry
Hallituksen tavoittaa osoitteesta
hallitus@adhd-aikuiset.org
www.adhd-aikuiset.org
Tykkää meistä: www.facebook.com/
Suomen.ADHD.Aikuiset
Puheenjohtaja: Seija Kaarre
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.
sukunimi@adhd-aikuiset.org
Vaasanseudun
ADHD-yhdistys ry Vasanejdens
ADHD-förening rf
www.vaasanadhd.com
info@vaasanadhd.com
puh. 044 210 5959
På svenska 040 594 2842
Korsholmanpuistikko 44, 65100
Vaasa
Löydät meidät myös Facebookista /
29
jäsenyhdistykset
Du hittar oss också på Facebook
Föreläsning om ADHD i Vasa to
22.10. Mera info på vår hemsida.
Katso vertaistukiryhmien ja tapahtumien ajankohdat kotisivuiltamme ja facebookista!
Tilaa Elämää ADHD:n kanssa
-kirja ennakkotilauksella -50% hintaan. Kirja tilataan lähettämällä viesti osoitteeseen info@vaasanadhd.
com. Ilmoita tilaajan nimi, kappalemäärä sekä toimitus/laskutusosoite.
Tilaus toimitetaan ennakkotilaajille
joulukuussa 2015. Kirjan ennakkotilaushinta 20 € maksetaan tuolloin.
Varkauden Seudun
Wamdy ry
(Autismi-, ADHD- ja
dysfasiayhdistys)
Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360
varkaudenseudun.wamdy@gmail.com
Läheisten ryhmät Kuoppakankaan työkeskuksella klo 17.30,
Kuoppakankaantie 11 Varkaus.
10.12.2015 klo 17.30, pikkujoulu.
Keilailu 13.9. klo 16-17. Paikka:
Varkauden keilahallilla Osallistumismaksu 2€/henkilö
Antti Tuisku konsertti 24.10. klo
19 -21 Warkaussalilla. Lipun hinta
jäsenille 17€. Lippuja riveille 4-6
Varkauden Seudun Wamdy ry puh.
046 622 2476.
Härkämäen tähtitorni 12.11. klo
17:15 - 20:30, Härkämäentie 88,
Kangaslampi, lähtö keskusliikenneasemalta Varkaudesta klo 17.15.
Hinta aikuiset 3€ ja lapset alle 12v
1€, ilmoittautumiset 31.10.mennessä
Puh 040 732 8360 tai varkaudenseudun.wamdy@gmail.com
Kylpyläretki Vesileppikseen
14.11.klo 11-15, Leppävirta. Lähtö
klo 11 Keskusliikenneasemalta.
Hinta: 10€/aikuinen 5€/ alle 12v Sisältää kylpylän 2 tuntia ja ruokailun
noutopöydästä. Ilmoittautumiset
31.10.mennessä Puh 040 732 8360
tai varkaudenseudun.wamdy@
gmail.com
Ilmoitamme tapahtumista Varkauden lehdessä ja Sinun Savon lehdessä sekä netissä www.wamdy.info
ja facebookissa.
3/ 2 0 15
tuetut lomat
Vuoden 2016 tuetut lomat
MTLH:n ja ADHD-liiton yhteistyössä järjestämät lomat
Meri-Kaarinan toiminta- ja palvelukeskus/Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry
Voimaa vertaisuudesta – loma omatoimisille aikuisille
21.-26.11.2016
Kuopion Kylpylä Oy
Voimaa vertaisuudesta – loma lapsiperheille 12.-17.6.2016
Kuortaneen urheiluopisto
Voimaa vertaisuudesta – loma lapsiperheille 23.-29.10.2016
Vuokatin urheiluopisto/Vuokatin säätiö
Voimaa vertaisuudesta – loma lapsiperheille 6.-11.3.2016
MTLH:n, Autismi- ja Aspergerliiton, Aivoliiton sekä ADHD-liiton yhteistyössä
järjestämät lomat
Eläkeliitto ry/Lehmirannan lomakeskus
Voimaa vertaisuudesta – loma omatoimisille aikuisille
24.-29.8.2016
Kuopion Kylpylä Oy
Voimaa vertaisuudesta – loma lapsiperheille 12.-17.6.2016
Vuokatin urheiluopisto/Vuokatin säätiö
Voimaa vertaisuudesta – loma lapsiperheille 21.-26.2.2016
Lisätiedot:
Järjestösuunnittelija Maria Uitto, maria.uitto@adhd-liitto.fi, puh: 050 373 7455
Tärkeää tietoa tuetuista lomista
Tavoitteena on, että lomalainen kokee yhteisöllisyyttä vertaisryhmissä, saa tietoa ja ohjeita arkeen sekä
voimaantuu.
Omavastuuosuus lomalla on aikuisilta 20 euroa/vrk. Alle 17-vuotiaat lomailevat ilman omavastuuosuutta.
Lomat toteutetaan täysihoidolla (aamupala, lounas, päivällinen).
Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. MTLH tekee kaikki
lomapäätökset. Myönteisistä päätöksistä ilmoitetaan hakijalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua.
Lomalle hakeminen
Lomalle haetaan MTLH:n lomahakemuslomakkeella. Lomake ja ohjeet sen täyttämiseen löytyvät
osoitteesta: www.mtlh.fi
Voit tilata myös lomakkeita MTLH:sta ja palauttaa ne postitse osoitteesta:
Maaseudun terveys ja Lomahuolto ry,
Mannerheimintie 31 b, 20, 00250 Helsinki.
HUOM! Hakemukset toimitetaan viimeistään 3 kk ennen loman alkamisajankohtaa.
Lisätietoja arkisin klo 9-13 numerosta +358 900 1300.
3/ 2 0 15
30
kolumn
Barns rättigheter är vuxnas ansvar
H
ar du som förälder koll på barnens rättigheter, de som gäller
alla barn under 18 år? Visst har
barnen i Finland det bra ställt i princip. Men trots det får vi i medierna
höra om olika beklagliga situationer
där barnen definitivt inte har fått leva
ett tryggt och bekymmersfritt liv.
Enligt forskaren Kirsi Alila borde
det finnas mera information om barnens rättigheter i samhället.
FN:s barnkonvention är ett rättsligt
bindande avtal som fokuserar på att
barn är individer med egna rättigheter. Konventionen förpliktigar staten,
kommunerna, oss föräldrar och alla
övriga vuxna kring barnen att värna
om dem. Alla länder i världen, med
undantag för två, har skrivit under
bestämmelsen och förbundit sig att
följa den. Finland gjorde det år 1991,
medan barnkonventionen antogs av
Förenta Nationernas generalförsamling år 1989.
En stor del av den finska befolkningen har hört talas om barnkonventionen, men vad innehåller den
egentligen? Den innehåller över 50 artiklar,
som bildar en helhet. Unicef poängterar dock att vissa principer där är
vägledande och alltid skall beaktas i
frågor som rör barn. Dessa är:
• Alla barn har samma rättigheter och
lika värde.
• Barnets bästa ska beaktas vid alla
beslut som rör barn.
• Alla barn har rätt till liv och utveckling.
• Alla barn har rätt att uttrycka sin åsikt
och få den respekterad. Barnkonventionen ligger som
värdegrund också i vårt utbildningssystem och förverkligas i varje möte
mellan barn och vuxna.
I grunden för en god växelverkan
ligger människors vilja till ömsesidig respekt. Men också strukturerna
i skolan är viktiga. De borde bland
annat stödja barns medverkan och
inflytande. Särskilt i artikel 12 poängteras att
barn ha rätt att säga hur de vill ha det.
Olika barnfullmäktige, elevkårer och
diskussionsmöjligheter finns till för
att barnen skall kunna vara aktiva
aktörer och påverka vardagen i skolan. Man kan också förmedla barns
åsikter till beslutsfattare, föräldrar
och skolpersonal genom enkäter och
utredningar.
Det är då och då på sin plats att
som förälder ta en titt på barnkon31
ventionen och fundera på om dessa
rättigheter fullföljs i barnens vardag
och om barnens bästa sätts i främsta
rummet i samhället. Som förälder funderar man på om
alla barn, trots många fina ord, är lika
mycket värda.
Jag vågar påstå att diskriminering
och särbehandling finns i varje samhälle och skola. Det är något som vi
vuxna kring barnen tillsammans hårdare borde motarbeta.
Heidi Harju-Luukkainen
ordförande för Förbundet
Hem och Skola
(Tidningen Hem & skola temanummer 2015)
3/ 2 0 15
Adhd kiven sisässä – Valvontahen
On tutkittu, että jopa lähes puolella vangeista on adhd (Ginsberg & Hirvikoski & Linderfors 2010),
mutta tietääkö vankilan valvontahenkilöstö tätä? Ainakin se tuli heille yllätyksenä. Valvontahenkilöstön tiedot adhd:stä olivat kuitenkin varsin hyvät, vaikkei adhd näyttäisi ainakaan vielä olevan
puheenaihe vankiloissa. Valvontahenkilöstö toi esille vankien tasavertaisen kohtelun tärkeyttä,
mikä näkyi myös yhdenvertaisena suhtautumisena adhd-oireisiin vankeihin.
K
olme vuotta kestäneet rikosseuraamusalan sosionomiopinnot
Laurean ammattikorkeakoulussa tulivat päätökseensä, kun saimme iloksemme tehdä opinnäytetyön
ADHD-liitolle. Opinnäytetyö on
laadullinen tutkimus, joka kartoitti
vankilan valvontahenkilöstön adhdtietoja ja suhtautumista oireileviin
vankeihin. Opinnäytetyö sai alkunsa
ADHD-liiton aloitteesta, kun vuosina
2013-2015 toteutettuun Porina-projektiin toivottiin tutkimusta aiheesta.
Liiton ehdottama aihe ”Kriminaalihuollon työntekijöiden näkemys/käsitys adhd-oireisten aikuisten asiakkuuksista”, herätti mielenkiintomme
välittömästi. Yhteistyön ja ajatusten
vaihdon myötä lopullisen työn nimeksi muotoutui ”Valvontahenkilös-
tön tiedot adhd:stä ja suhtautuminen
adhd-oireisiin vankeihin”. Pohjoismaissa toteutettu tutkimus osoittaa,
että adhd:tä esiintyy miesvankien
keskuudessa noin 45 %:lla (Ginsberg
ym. 2010). Luvut ovat suuria verrattuna adhd:n esiintyvyyteen aikuisilla
koko väestössä (3-5 %) (ADHD-liitto
ry 2015) ja niistä voidaan päätellä, että (erityisesti hoitamaton) adhd lisää
alttiutta rikolliselle käyttäytymiselle.
Nämä tiedot kirkastivat ajatustamme
yhä vahvemmin siitä, kuinka tärkeää
aihetta on tutkia vankilaympäristössä.
3/ 2 0 15
32
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joihin osallistui kahdesta suljetusta vankilasta kymmenen
valvontahenkilöstön työntekijää.
Haastateltava joukko muodostui tä-
ten vartijoista sekä heidän esimiehistään. Tavoitteena oli tuottaa tietoa
valvontahenkilöstön tämänhetkisistä
adhd-tiedoista ja suhtautumisesta
oireileviin vankeihin, jotta tuloksia
voitaisiin hyödyntää ensisijaisesti
ADHD-liiton tarpeisiin, mutta myös
Rikosseuraamuslaitoksella. Haastattelut toteutettiin rennossa ilmapiirissä, ja niiden tarkoituksena oli toimia
myös oppimistilanteena haastateltaville. Osa haastateltavista toikin esille, että olivat saaneet uutta tietoa, josta on hyötyä heidän työtehtävissään.
Haastateltavat täyttivät haastattelun alussa väittämälomakkeen, johon
oli kerätty totuudenmukaisia ja vääristyneitä väittämiä adhd:stä. Näitä
olivat esimerkiksi: ”Adhd-oireinen
ei pysty keskittymään
mihinkään kunnolla”
Minttu-Maaria Majuri ja Saara Takkunen
ja ”Adhd-oireet voivat muuttua näkyvästi iän myötä”. Haastateltavat saivat näistä
myös itselleen tietoa,
sillä väittämälomake
käytiin heidän kanssaan läpi, jolloin mietityttävistä asioista oli
mahdollista keskustella. Teemahaastatteluissa haastateltavat
tuottivat omin sanoin
tietoa adhd:stä, sekä
valvontahenkilöstön
suhtautumisesta oireyhtymään. Vankila
on haasteellinen työympäristö vankien
moniongelmaisuu-
kilöstön tiedot ja suhtautuminen
den ja huonon terveydentilan vuoksi
(Kärkkäinen 2011). Teemahaastattelun keinoin selvitettiin, tunnistaako
valvontahenkilöstö tästä haastavasta
ryhmästä juuri adhd-oireilun.
Tutkimuksesta selvisi, että valvontahenkilöstön perustiedot adhd:stä
ovat suhteellisen hyvät, eikä virheellisiä kuvitelmia esiintynyt paljon.
Valvontahenkilöstön tiedot linkittyivät vahvasti käytännön tilanteisiin,
joita kuvaillen haastateltavat tuottivat tietoa adhd:stä. Mielenkiintoinen
havainto oli se, että yliaktiivisuus- ja
impulsiivisuusoireet havaittiin helposti, mutta keskittymisvaikeudet
koettiin haastaviksi tunnistaa vankilaympäristössä. Turvallisuuden ylläpitämisen näkökulmasta valvontahenkilöstön on olennaista havaita ja
tunnistaa poikkeavaa käytöstä, mikä
saattaa olla osasyy siihen, miksi adhd-oireiden kuvailu käytännön tilanteissa korostui.
Valvontahenkilöstön kuvailut
adhd-oireisen kohtaamisesta painottuivat esimerkkeihin samoista vangeista. Esimerkit sisälsivät kuvauksia henkilöistä, joiden oireet olivat
voimakkaita ja painottuivat yliaktiivisuuteen. Koska on tutkittu, että
adhd:n yliaktiivisuusoireet monesti
vähenevät aikuisikään tultaessa (ADHD-liitto ry 2015), on myös oletettavaa, että vangeista suuri osa ei kärsi
yliaktiivisuusoireista. Voidaan pohtia, tunnistaako valvontahenkilöstö
vain tietyt voimakkaimmin oireilevat
henkilöt, jolloin huomiotta jäävät ne
vangit, joilla yliaktiivisuusoireita ei
liiemmin esiinny.
Suhtautumista kuvattiin pääasiassa tavalliseksi ja samanlaiseksi kuin
muita vankeja kohtaan. Adhd-oireilun aiheuttama työllistävyys tuli esille kielteisin sävyin, mutta muutoin
suhtautumisen nähtiin olevan varsin
myönteistä. Yhdenvertainen suhtautuminen voi osaltaan pohjautua
Rikosseuraamuslaitoksen arvoihin,
jotka edellyttävät valvontahenkilöstön työntekijöiltä oikeudenmukaista
ja ihmisarvoa kunnioittavaa työotetta. (Rikosseuraamuslaitos 2014).
Rikosseuraamuslaitoksen arvomaailma rajaa valvontahenkilöstön mahdollisuuksia esittää eriäviä ajatuksia
suhtautumisestaan adhd-oireisiin
vankeihin. Suhtautumisen tutkiminen
on myös kinkkistä, sillä harva tuskin
haluaa esittää omaa henkilökohtaista
suhtautumistaan, jos pelkää sen olevan yleisesti paheksuttava. Uskomme, että suhtautumisesta kysyminen
sai valvontahenkilöstön pohtimaan
asiaa, mikä voi poikia myöhemmin
muutosta heidän tavassaan kohdata
adhd-oireisia henkilöitä. Haastateltavat toivat esiin, ettei adhd ole yleisyydestään huolimatta puheenaihe
vankiloissa. Tämä voi johtua siitä,
että adhd:tä ei välttämättä tunnisteta
tai ajatella työssä erityisemmin.
Opinnäytetyöprosessi on tuonut
meille valtavasti uutta pääomaa,
sillä omat tietomme adhd:stä eivät
olleet kovinkaan kattavat vielä työn
alussa. Koulutusohjelmaamme ei
sisältynyt adhd-opetusta ja tästäkin
syystä opinnäytetyön tekeminen on
ollut mielenkiintoista ja erityisen
palkitsevaa. Toivomme, että olemme
voineet opinnäytetyöllämme edistää
adhd:n nousemista puheenaiheeksi
vankiloissa. Tahdomme kiittää ADHD-liittoa vielä kerran tästä hienosta
mahdollisuudesta ja saumattomasti
sujuneesta yhteistyöstä. Opinnäytteemme voi kokonaisuudessaan lukea
Theseus-tietokannasta ja toivommekin mahdollisimman monen löytävän
itsensä tämän työn äärestä.
Lähteet:
Adhd-liitto ry. 2015. Ajankohtaista. Uutiset. Adhdoireinen aikuinen ei löydä
hoidon ja kuntoutuksen piiriin. Viitattu 28.8.2015. http://
www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/uutiset/adhd-oireinenaikuinen-ei-loyda-hoidon-jakuntoutuksen-piiriin
Adhd-liitto ry 2015. ADHD
ja tarkkaamattomuuspainotteinen muoto (ADD). Adhdliiton oppaat ja julkaisut.
Viitatttu 28.8.2015. http://
www.adhd-liitto.fi/oppaat-jajulkaisut/oppaat-ja-ladattavat-materiaalit
Ginsberg Y., Hirvikoski T. &
Lindefors N. 2010. Attention
deficit hyperactivity disorder
(ADHD) among longer-term
prison inmates is a prevalent, persistent and disabling
disorder. BSM Psychiatry
10, 112-124.
Kärkkäinen J. 2011. Portti
vapauteen. Tietoa. Tietopankki. Vankien terveystilanne. Viitattu 28.8.2015.
http://www.porttivapauteen.
fi/tietoa/tietopankki/2467/
vankien_terveystilanne
Rikosseuraamuslaitos
2014. Arvot ja strategia.
Julkaistu 28.2.2014. Viitattu
28.8.2015. http://rikosseuraamus.fi/fi/index/rikosseuraamuslaitos/arvot.html
Teksti Minttu-Maaria Majuri
ja Saara Takkunen
Kuva Kaisa Humaljoki
33
3/ 2 0 15
3/ 2 0 15
34
35
3/ 2 0 15
Seminaaripäivä terveydenhuolto-,
kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille
Kuntoutussäätiön tilat, luentosali, Pakarituvantie 4, 2. krs (00410 Helsinki)
Torstai 8.10.2015, 8.30–16
Ohjelma/Program
Aamupäivä (terveydenhuoltoalan ammattilaiset)
8.30 - 9 Ilmoittautuminen ja kahvi
9 - 9.05 9.05 - 10.15 Tervetuloa
Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry
Adhd ja uniongelmat
Markku Partinen, professori, neurologian erikoislääkäri
10.15 - 10.30 Tauko
10.30 - 11.10 Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus
Mikko Mikkonen, vastaava psykologi, Psykiatrian ja päihdehuollon
erityispalvelut, Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä,
Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto
11.10 - 11.50 Adhd:n komorbiditeetti
Sami Leppämäki, LT, psykiatrian dosentti, psykiatrian erikoislääkäri,
psykoterapeutti
11.50 - 12 Vertaistuki
Kaisa Humaljoki, projektipäällikkö, ADHD-liitto ry
Iltapäivä (kasvatus- ja opetusalan ammattilaiset)
12.30 - 13
Ilmoittautuminen ja kahvi
13 - 13.05
Tervetuloa
Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry
13.05 - 14.05 Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen
Tuuli Korhonen ja Kaisa Parviainen, kuntoutussuunnittelijat, ADHD-liitto ry
14.05 - 14.20 Tauko
14.20 - 15.50 Haastavasti käyttäytyvän lapsen tunne-elämän tukeminen
Nina Sajaniemi, kehitysneuropsykologian dosentti
15.50 - 16
Loppusanat
Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry
Ilmoittautumiset 30.9.2015 mennessä www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/tapahtumat.
Lisätietoja tilaisuudesta: jari.hamalainen@adhd-liitto.fi
Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään