docADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton - ADHD
download 
Report Transcription
ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton - ADHD
3/2014 ADHD-liiton jäsenlehti ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismija Aspergerliiton yhteisosio s. 8 - 14 Esteetön viestintä lapsen arjessa s. 20 ADHD-liitto juhli 25-vuotista taivaltaan, mukana juhlassa Yle TV2:n Naurun tasapaino -ohjelma s. 30 adhd-liitto ry ˗ adhd-förbundet rf ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. PUHELINNEUVONTA ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF maanantaista perjantaihin klo 9–11 Puh. 040 541 7696 Pakarituvantie 4, 00410 HELSINKI Puh. 050 354 4325 adhd@adhd-liitto.fi www.adhd-liitto.fi www.facebook.com/adhdliitto HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh. 045 636 1841 Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki Puh. 050 438 3633 Järjestösuunnittelija Maria Uitto Puh. 050 373 7455 Projektisuunnittelija/Porina-projekti Marjo Hodju Puh. 050 525 0004 Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 toimisto@adhd-liitto.fi Projektityöntekijä/oppisopimusopiskelija Essi Jäntti ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti Puh. 050 378 0707 Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen Puh. 040 778 2677 puheen.johtaja@adhd-liitto.fi Kuntoutussuunnittelija Henna Niskala Puh. 050 400 6478 Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@adhd-liitto.fi ellei toisin mainita. Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI42 8000 1771 0101 97 Nordea: FI31 1262 3000 1124 04 Osuuspankki: FI59 5780 1020 0144 97 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa 1.2.2013– 31.12.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 3/ 2 0 14 2 sisällys Tässä numerossa 4Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 6 Liitto ilmoittaa 7 Piirustuskilpailun satoa 19 ADHD-kokemusosaajaprojektin terveiset ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteistyönä koostettu osio 8 Nettikiusaaminen ja erityislapset 11 Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisessa mediassa 13 Some on osa nuoren elämää Appar och plattor ‒ är det tidsfördriv eller bidrar de till utveckling 27 Länsi-Uudenmaan Neuris ry ADHD-liitto juhli 25-vuotista taivaltaan ADHD-aikuiset Naurun tasapainon kuvauksissa 32 Hahkusta tukea hahmottamisen haasteisiin Takakansi ADHD-liiton Elätkö elämää, jota adhd värittää? -koulutuskiertue Oletko terveydenhuolto-, kasvatus-, opetus- tai sosiaalialan ammattilainen? Muistathan, että voit liittyä ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon. Lue lisää jäsenyydestä www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/tietoa-jasenyydesta. 18Porina-nurkka Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 25 30 16 Oulun vertaistukiryhmässä keskusteltiin unelmista ja tehtiin aarrekarttaa Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh. 045 636 1841 Esteetön viestintä lapsen arjessa 28Jäsenyhdistykset 15Kirja-arvioita Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI 20 tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325 adhd@adhd-liitto.fi Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo taitto Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Toimituskunta Liisa Virkkunen Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen Ilmestymisajat AineistotIlmestyy 1/2014 27.1.2014 viikko 9 2/2014 5.5.2014 viikko 23 3/2014 11.8.2014 viikko 37 4/2014 5.11.2014 viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jari Hämäläinen 3 Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L 1459-5753 ISSN 2323-4490 3/ 2 0 14 pääkirjoitus Syksyiset terveiset täältä uudelta toimistolta H uomasin aamulla ihmetteleväni, joko se heinäkuu tosiaan meni? Ilmat jatkuivat pitkään lämpiminä vielä elokuunkin puolelle, kunnes yhtäkkiä syksyinen tuttu sade piiskasi ikkunoihin, ja kaapista piti kaivaa kumisaappaat ja villatakki. Toki valon väheneminen ja öiden pimentyminen viestii syksyn saapumisesta, mutta aurinkoisen kesän jälkeen uuden vuodenajan tulo vaatii totuttelua. Saimme nauttia lämmöstä kylmän alkukesän jälkeen, joten nautitaan ja ollaan iloisia myös lämpimistä syysilloista. Toivottavasti niitä vielä on luvassa jossain vaiheessa. Kesän aurinkoenergialla ponnistamme syksyn rientoihin. mäisen kerran syyskuussa pohtimaan vuotta 2015 yhdessä henkilökunnan kanssa ja aloittamaan uuden strategiakauden suunnittelun. Paljon tapahtuu, joten kannattaa seurata liiton nettisivuja. Sieltä löytyy viimeisin tieto. Järjestösuunnittelija Mirjami Koivusen jäätyä äitiyslomalle elokuussa, on hänen sijaisenaan juuri aloittanut Maria Uitto. Toivotamme lämpimästi Marian tervetulleeksi toimistoomme Helsinkiin. Marraskuussa on syyskokouksen aika. Syyskokous pidetään tänä vuonna Hämeenlinnassa 22.–23.11.2014 vanhan Verkatehtaan tiloissa. Toivomme uusien sääntöjemme olevan jo voimassa tässä kokouksessa, jotta uudet henkilöstövalinnat voidaan tehdä uusien sääntöjen mukaan. Lisäinfoa kokouksesta ja muutoksista lähetetään yhdistyksille myöhemmin. Täällä ADHD-liitossa syksy tarkoittaa kiirettä. Muuttopuuhista selviämisen jälkeen alkaa heti syksyn toiminta, budjetointi ja hakemusten kirjoittaminen Raha-automaattiyhdistykseen. Myös avoimien ovien eli tupaantuliaisten suunnittelu on mukavaa puuhaa ja se käynnistyykin heti, kun tavarat saadaan paikoilleen. Toivotan kaikille lukijoillemme oikein kaunista ja värikylläistä syksyä! Sopeutumisvalmennuskurssit käynnistyvät ja 25-vuotisjuhlavuoden koulutuskiertue starttaa. Muistuttakaa paikallisesti ihmisiä seminaareista eri tilaisuuksissa. Paikkoja koulutuksiin kannattaa kysellä vielä tämän lehden ilmestyessäkin. Myös lomalla olleet vertaistukiryhmät aloittavat toimintansa ja hallituskin kokoontuu ensim- 3/ 2 0 14 Jag önskar alla läsare en riktigt färgfull höst! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry 4 puheenjohtajan pöydän ääreltä Hyvät lukijamme lisääntyviin yhteisiin koti-iltoihin, ”hämärähyssyyn” kynttilöineen ja sohvannurkkineen. Samalla sisätiloihin vetäytyminen herkästi katkaisee spontaanin vuorovaikutuksen kanssakulkijoiden kanssa. Koulujen ja töiden alkaminen tuovat omat turvalliset rutiininsa, mutta samalla aikataulut ja kiire syövät aikaa toistemme kohtaamiselta. O Ensin tulivat kännykät ja Nokian sanoin yhdistivät ihmiset, myös meidät talviuniset suomalaiset. Nyt on sosiaalinen media rynnistänyt koteihimme avaamaan virtuaaliset ikkunat ulkomaailmaan, taas olemme vuoden ajasta riippumatta osa muuta maailmaa ja voimme avata sanaisen arkkumme halumme mukaan, niin tavalliset tallaajat kuin eri tavoin toimintarajoitteiset tai vammaiset. Meillä on yhteiset mahdollisuudet löytää toisemme, vuosienkin takaa, koota harrastuspiirejä tai vain vaihtaa ajatuksia. Hyvä niin! Syksyn pimeneviin iltoihin, koleuteen ja talven odotteluun laskeutuminen tuo mukanaan mahdollisuuden Ongelmallista on, että emme ole vain vuorovaikuttajia, olemme myös vuorovaikutuksen, kielteisenkin, kohteita. Mainostajat hyödyntävät häikäilemättä suosittuja yhteydenpitokanavia. Mielipiteenmuokkaajat ja ääriainekset hakevat vertaisryhmiä tai vaikutuksille alttiita kohteikseen. Nimettömyyden suojasta on helppo purkaa kaunoja toisen alistamiseen tai kiusaamiseen. lemme saaneet Lappia myöten nauttia historiallisen pitkään jatkuneesta ja helteisestä kesästä. Lämmön myötä olemme siirtyneet mökeille, pihoille ja puistoihin, avanneet ikkunat ja ovet ulkomaailmaan, myös toisillemme. Muutama sana on herkästi tullut vaihdettua outojenkin ihmisten kanssa, meistä on lämmön ja auringon avulla tullut avoimempia ja välittömämpiä ainakin hetkeksi. 5 Lapset, ehkä vielä muita herkemmin impulsiiviset ja välittömät erityislapsemme, ovat erityisen alttiita manipuloinnin kohteita. Niin mainostajat kuin muutkin tarkoitushakuiset aikuiset saavat herkästi lapset uskomaan asiaansa. Lapsia on helppo käyttää hyväksi. Vaikka sosiaalinen media tarjoaa meille kaikille mainion lisän arjen kiireiden keskellä tavoittaa toisemme ja päästä osaksi tärkeää yhteisöllisyyttä, on tärkeä tiedostaa riskit mahdollisuuksien ohella. Vanhempien vastuulla on lasten ohjaaminen ja suojeleminen vahingolliselta viestinnältä. Vanhempien tehtävänä on tietää, missä lapset liikkuvat, oli sitten kyseessä todellinen tai virtuaalimaailma. Some vapauttaa ja avaa mahdollisuuksia. Vapaus edellyttää kuitenkin vastuuta. Kun sen tiedostamme, voimme esteittä nauttia Somen riemuista. Iloista ja vastuullista ”someilua” ja rauhallista laskeutumista hämärtyviin syysiltoihin. Liisa Virkkunen lastentautien erikoislääkäri hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puheen.johtaja@adhd-liitto.fi puh. 040 778 2677 3/ 2 0 14 liitto ilmoittaa VOIMAUTTAVAN OLEMISEN RYHMÄ Oletko ADHD-diagnosoidun tai ylivilkkaan lapsen vanhempi? Kiinnostaako Sinua lähteä voimauttavalle ja luovalle matkalle etsimään ja kokemaan, minkälaisia kehosi rytmejä löydät? Luovuus on meissä jokaisessa, joten ryhmä on myös hyvä keino oivaltaa ja kokea oman luovuuden mahdollisuuksia. Ryhmän tarkoituksena on etsiä ja tutkia omaa kehollista olemista, kehon rytmiä suhteessa itseen ja muihin. Lopputuloksena on tarkoitus löytää tapoja olla sanattomasti vuorovaikutuksessa kehorytmejä etsien ja kuunnellen. Työskentely tapahtuu ekspressiivisen taideilmaisun keinoin. Työskentelyssä käytetään eri taiteen lajeja, kuten kuvallista työskentelyä, liikettä, ääntä, kirjoittamista. Kokemusta taiteellisuudesta ei tarvita. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa keskiviikkoisin klo 17.45–20.15 ADHD-liiton Helsingin toimiston tiloissa (Pakarituvantie 4). Ensimmäinen kokoontuminen on 1.10.2014. Osallistumismaksu on viiden euron materiaalimaksu. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 19.9.2014 mennessä suoraan ohjaajalle: Kaisa Mattila, puh. 044 571 5757, mattilakaisa@hotmail.com Kaisa opiskelee ekspressiivisen taideilmaisun ohjaajaksi viimeistä vuotta ja ryhmäohjaus on osa opintokokonaisuutta. Vertaisohjaajien koulutuspäivä 11.10. Oulu ja 15.11. Tampere Koulutus on tarkoitettu aloitteleville ryhmänohjaajille. Koulutuksen järjestävät Autismi- ja Aspergerliitto, Aivoliitto ja ADHD-liitto. Kouluttajina toimivat ko. liittojen työntekijät. Ohjelma 10–10.30 Tervetuloa ja esittäytyminen 10.30-12 Vertaisryhmätoiminnan perusteita 12–12.30 Kokemuksia ryhmänohjaamisesta 12.30–13.30 Lounas 13.30–15.00 Ryhmässä toimimisen harjoittelua draaman keinoin, käytännön vinkkejä 15–15.30 Iltapäiväkahvit 15.30–16.30 Minä ohjaajana – ohjaustaitojen pohdintaa, jaksaminen, ryhmän arviointi Koulutusviikonloppu on maksuton yhdistysten jäsenille. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa ko. jäsenyhdistyksessä. Viimeinen ilmoittautumispäivä Oulun koulutukseen on 26.9. ja Tampereelle 31.10. Koulutukseen mahtuu rajallinen määrä henkilöitä. Liiton työntekijä vahvistaa osallistumisesi ilmoittautumisajan umpeuduttua. Koulutuspaikkojen tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. Osallistujille tarjotaan lounas ja iltapäiväkahvit. Matkakustannuksia korvataan 30 euroa yhtä osallistujaa kohden. Ilmoittautuminen alla olevissa osoitteissa: www.lyyti.in/Vertaisohjaajien_koulutuspaiva_Oulu_0201 www.lyyti.in/Vertaisohjaajien_koulutuspaiva_Tampere_7940 Lisätiedot: Oulun koulutus: Marjo Häyry, Autismi- ja Aspergerliitto puh. 050 502 2269 Tampereen koulutus: Elina Salo, Aivoliitto puh. 040 543 7292 3/ 2 0 14 6 piirustuskilpailun satoa Elän elämää, jota adhd värittää -piirustuskilpailun satoa A DHD-liitto pyysi keväällä teiltä lukijoilta piirustuksia aiheella ”Elän elämää, jota adhd värittää”. Piirustuksia tuli mukavasti, ja kaikkien piirustuksen lähettäneiden kesken arvottiin kolme onnekasta, jotka voittivat elokuvalipun. Voittajille on jo liput lähetetty. Suuret kiitokset kaikille osallistujille ja paljon onnea elokuvalipun voittaneille. Tällä sivulla pääsette kurkistamaan kilpailun satoa. 7 3/ 2 0 14 adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Nettikiusaaminen ja erityislapset Sosiaalinen media tuottaa paljon hyvää ja arvokasta. Se tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen tukeen, osallistumiseen, vaikuttamiseen ja voimaantumiseen. Sosiaalinen media tarjoaa kuitenkin tilan myös loukkauksille, piloille ja ryhmästä poissulkemiselle. T utkimuskirjallisuuden perusteella lapset, joilla on vaikeuksia oppia tai haastetta selvitä sosiaalisista tilanteista, joutuvat netissä useammin kiusatuiksi. Myös lapset, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä, joutuvat netissä muita herkemmin kiusatuksi, ja he ovat myös muita lapsia useammin kiusaajia. He tarvitsevat välineitä kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. He, kuten kaikki muutkin netinkäyttäjät, tarvitsevat kannustusta vastuulliseen toimintaan sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media kohtaamispaikkana Netin ja sosiaalisen median riskit koettelevat kaikkia netinkäyttäjiä. Mediatutkimuksessa on pyritty viime vuosina tekemään näkyväksi lasten ja nuorten mediatapojen eroavaisuuksia. Keskustelua on hyvä avata myös siitä, millainen toimintaympäristö sosiaalinen media erityislapsille on ja millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan, jotta siellä luoviminen tuo heille iloa ja hyötyä. Netissä luotu sosiaalinen verkosto toimii uuden oppimisen, vertaistuen ja osallisuuden areenana. Erityislasten ja -nuorten netinkäyttöä tahdotaan kuitenkin usein rajoittaa tai heitä ei erityisemmin kannusteta netinkäyttöön, sillä heidän turvallisuudesta ja netissä tapahtuvasta kiusaamisesta ollaan huolissaan. Erityislapsille on taattava mahdollisuus oppia pitämään huolta itsestään ja muista, jotta netin positiiviset puolet ovat myös heidän ulottuvillaan. Erityislapset tarvitsevat tukea, joka auttaa heitä käyttämään nettiä ja sosiaalista mediaa turvallisella tavalla. Netissä on mahdollisuus lisätä vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa ja oppia sosiaalisia taitoja. Nettikiusaamiseen lukeutuu esimerkiksi: • ahdistelu ja häirintä • pilkallinen matkiminen ja jäljittely • mustamaalaus • fleimaus eli sanasodan aiheuttaminen tahallisesti • yksityisen tiedon jakaminen tai toisen huijaaminen oman yksityisen tiedon jakamiseen • ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen • vaaninta, uhkailu ja ärsyttäminen • noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen • seksiviestittely. Paljon nettiä käyttävät muodostavat laajoja sosiaalisia verkostoja verkossa. Tämä koskee etenkin niitä, joilla on vaikeutta solmia uusia ystävyyssuhteita kasvokkaisissa kontakteissa. Sosiaalisesti helposti ahdistuvat pitävät nettiviestintää monesti miellyttävämpänä, sillä he kokevat itsensä varmemmiksi ja luottavat itseensä enemmän netissä. Esimerkiksi, jos puheen ymmärtäminen ja tuottaminen tai keskustelun aloittaminen ja ylläpitäminen on vaikeaa kasvokkain, netissä vuoropuhelua voi rytmittää helpommin omaan viestintätapaan sopivaksi. Lisäksi netissä ei välttämättä tarvitse tulkita keskustelukumppanin ilmeitä ja eleitä. Yleensä ei myöskään tarvitse miettiä omaa kehonkieltä ja 3/ 2 0 14 8 adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio ilmeiden tarkoituksenmukaisuutta. Nettiin liittyvä nonverbaalisuus voi olla voimaannuttavaa. Toinen netissä tapahtuvaan kommunikaatioon liittyvä piirre on mahdollisuus käydä keskusteluja nimettömänä. Nimettömyyden eli anonyymiyden turvin voidaan kokeilla erilaisia rooleja altistamatta itseä samalla tavoin mahdolliselle kielteiselle palautteelle ja sosiaalisille sanktioille kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa. Vaikka netissä viestimisessä on tiettyjä etuja kasvokkaiseen kommunikaatioon verrattuna, viestinnän välillisyys ei estä sitä, ettei ikävä palaute tai toisten paheksunta ja pilkka tuntuisi pahalta – kun ikävät teot netissä ovat toistuvia ja tarkoituksellisia, puhutaan nettikiusaamisesta. Lapset ja nuoret, joilla on oppimisen tai kommunikoinnin vaikeuksia, eivät välttämättä tunnista netissä tapahtuvaa kiusaamista kiusaamiseksi tai eivät ymmärrä loukkaavansa mui- ta. Vitsailun kehkeytyminen satuttavaksi tai epäsuorat loukkaukset voi olla haastavaa mieltää kiusaamiseksi. Milloin heitot ovat huumoria, milloin keskustelu alkaa saada hienovaraisia sävyjä, joiden tarkoituksena on ivailla ja pahoittaa mieli? Entä miten puuttua kiusaamiseen? Mitä nettikiusaaminen on? Nettikiusaamisella tarkoitetaan verkossa tai mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista. Sähköposti, pikaviestipalvelut, verkkosivut ja sosiaalinen media, chatit, pelisivustot ja tekstiviestit ovat väyliä ja paikkoja, joissa kiusaamista voi tapahtua. Lapset ja nuoret ovat usein kiusaamisen todistajina eli sivustaseuraajina, mutta osalla on myös omakohtaisia kokemuksia nettikiusaamisesta. Halveksunta, juoruilu, huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit sekä epämiellyttävät, vihjailevat ja seksuaaliset viestit ovat tavallisimpia kiusaamisen muotoja netissä. Lapset kohtaavat myös uhkailua ja kiristystä. Digiajan kiusaaminen Nettikiusaamiseen katsotaan sisältyvän piirteitä, jotka erottavat sen muusta kiusaamisesta. Näitä ovat esimerkiksi anonyymisyys, kasvottomuus, ajan ja paikan rajattomuus sekä toistuvuus. Myös klikkaamisen helppous ja nettimaailman nopeus vaikuttavat siihen, että netissä tapahtuu herkemmin ylilyöntejä. Jos lapsen on vaikeaa säädellä reaktioitaan, oman toiminnan kontrollointi ja seuraamusten arvioiminen voi olla hyvin haastavaa verkkoympäristössä. Netissä ei tarvitse olla fyysisesti vahva tai sosiaalisesti suosittu, kun toista voidaan herjata. Anonyymisyys tarjoaa näennäisen suojan loukkausten esittämiselle, kun oma henkilöllisyys voidaan salata. Lapsi voi ajatella, että nimettömänä töpeksimisestä ei joudu vastuuseen. Lapselle on hyvä kertoa, että anonyymisyys ei tee kiusaajasta näkymätöntä ja nimetöntä, sillä kiusaaja jättää toiminnastaan jäljet nettiin. Useimmissa tapauksissa palvelun ylläpitäjälle voi ilmoittaa epäasiallisesta ja käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta. Ylläpito näkee ilmiannon tiedot, päättää mahdollisista toimenpiteistä ja rangaistuksista. Tämä tieto voi helpottaa lasta, joka on joutunut kiusatuksi tai saada kiusaajan ajattelemaan toimiaan tarkemmin. Lapselle on syytä korostaa, että vaikka tunnistamattomuus tarjoaa mahdollisuuksia ilkeilyyn, netissä voi aina toimia myös toista arvostavasti. Netissä kiusatun tunnereaktiot eivät useinkaan tule näkyviksi. Kun kiusaaja ei tule samalla tavoin tietoiseksi aiheuttamastaan kärsimyksestä, hän ei välttämättä ymmärrä tilanteen vakavuutta. On kuitenkin osoitettu, että lapset ymmärtävät nettikiusaamisen aiheuttavan kiusatussa vaivaantuneisuuden, häpeän ja surullisuuden kokemuksia. Lapset tajuavat, että netissä kiusaaminen voi olla tuskallinen kokemus siitä huolimatta, että he eivät näe kiusatun reaktioita. Lapsen empatiakykyä kannattaa vahvistaa, 9 3/ 2 0 14 adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio sillä kiusatun pahan olon ymmärtäminen ehkäisee kiusaamisen aloittamista. Sosiaalisen median ja kännykän kautta voidaan kiusata jatkuvasti, eikä kiusattu pääse mielipahaa aiheuttavia asioita pakoon kotonakaan. Nettikiusaaminen ylittää ajan ja paikan rajat. Netissä kiusaviestejä voidaan jakaa nopeasti laajalle joukolle ja loukkaamiseen tarkoitettu sisältö on kerralla suuren yleisön saatavilla. Netin rajattomuuteen liittyy myös nettikiusaamisen toistuvuus. Netissä kerran sanottu tai jaettu materiaali voi pompahtaa toistuvasti esiin. Nettikiusaamisessa yksittäiset teot voivat kertautua ja kiusaamisesta tulla toistuvaa, vaikka niin ei olisi tarkoittanutkaan. Harkitsevaan median käyttöön on rohkaistava. On muistettava, että nettikiusaaminen ei ole vain kiusaamista netissä, vaan se on tavallisesti osa muuta kiusaamista. Nettikiusaamista ei tule väheksyä. Epäasiallinen ja loukkaava käytös netissä vaikuttaa lapseen ja nuoreen myös netinkäytön ulkopuolella. Empaattisuuden opettaminen ja eettisen mediasuhteen kehittymisen tukeminen edistävät myönteistä nettikulttuuria, josta kaikki netinkäyttä- jät hyötyvät. Lue lisää kiusaamisesta ja nettikiusaamisesta MLL:n nettisivuilta www.mll.fi/kasvattajille/kiusaamisen-ehkaiseminen/ ja www.mll. fi/kasvattajille/mediakasvatus/tietoakasvattajille/nettikiusaaminen/. Voit myös käsitellä lasten ja nuorten kanssa netissä tapahtuvaa kiusaamista opetusvideon ja keskusteluaineiston avulla www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/videot/. Teksti Satu Valkonen YTT, KM Mediakasvatuksen kehittäjä, erityissuunnittelija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Miten tukea lapsen pärjäävyyttä somessa? Huolehdi, että lapsi ja nuori osaa suojata oman yksityisyytensä netissä Sosiaalinen media perustuu tiedon jakamiselle, mutta on oltava tarkka, mitä netissä jakaa. Erityislasten voi olla vaikeaa arvioida, mikä tieto itsestä voidaan huoletta kertoa netissä ja millaiset asiat kannattaa jättää kertomatta. Havainnollistavat esimerkit kuvastavat hyvin yksityisen ja julkisen tiedon eroa. Kerro lapselle, että tieto, jota he eivät esimerkiksi kertoisi kadulla vieraalle tai kuva, jota he eivät toivoisi koulun seinälle, on syytä jättää julkaisematta netissä. Yksityistä tietoa ovat muun muassa koko nimi, kotiosoite ja salasanat. Kasvata lapsesta kriittinen mediankäyttäjä Netti on arvokas väline uuden tiedon saamiseen, mutta tiedon luotettavuutta on osattava arvioida kriittisesti. Muistuta lasta, että kaikki netissä oleva tieto on jonkun sinne laittamaa ja siksi uutta tietoa etsiessä kannattaa tutustua ainakin muutamiin eri lähteisiin. Opeta lapselle, että samoin kuin kaikki netissä oleva tieto voi olla epäluotettavaa, netissä voi toimia epärehellisiä tai vilpillisiä ihmisiä. Rohkaise lasta kertomaan niin hyvistä kuin huonoista kokemuksista netissä Kun lapsi tottuu jakamaan netinkäyttökokemuksiaan, hänen on helpompi kertoa myös netissä sattuneista ikävistä asioista. Jos lapsi kertoo nettikiusaamisesta, viesti lapselle, että hän toimi oikein. Keskustele lapsen kanssa siitä, mikä oli sopimatonta käyttäytymistä ja miksi sekä miltä se hänestä tuntui. Kerro lapselle eri toimintavaihtoehdoista, kuten sosiaalisen median turvaominaisuuksista, kiusaamisviestien tallentamisesta ja omien yksityistietojen suojaamisesta. Pyri ylläpitämään luottamuksellista suhdetta lapseen, jotta hän tietää, että voi tarvittaessa tukeutua sinuun. Kannusta lasta toista kunnioittavaan toimintaan netissä Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä on toista kunnioittavaa ja ystävällistä toimintaa netissä. Kun lapset oppivat tunnistamaan kunnioittavaa toimintaa, he ymmärtävät paremmin myös kiusaamista. Kunnioittava toiminta on kohteliasta käyttäytymistä, toisten näkemysten kuulemista ja mielipiteiden huomioimista, toisten tunteiden tunnistamista, toisten yksityisen tiedon kunnioittamista, toisten auttamista ja netinkäyttäjien moninaisuuden ymmärtämistä. 3/ 2 0 14 10 adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Kaverit ja kaikki kiva klikkauksen päässä Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisessa mediassa Kännykkä kiinni! Siivoa huoneesi tai pistän pädin jäähylle! Tuttuja komentoja perheissä, joissa on lapsia ja nuoria. Komentoihin sekoittuu myös annos huolta. Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen vapaa-aika on pelkkää feisbuukkia, juutuubia, instaa, wowia ja äskiä*? Mitä netissä oikein tapahtuu ja mikä siellä lapsia kiinnostaa? – Netissä voi pelailla pelejä, viettää aikaa ja sieltä löytyy kavereita, joiden kanssa jutella vaikkapa koulupäivän tapahtumista. Netissä on myös helppo kertoa itsestään ja tekemisistään sekä saada kommentteja ja tykkäyksiä. Vuorovaikutus muiden kanssa somessa ja peleissä on lapselle ja nuorelle tosi tärkeää, vastaa projektityöntekijä Netta Posti-Ahokas Pelastakaa Lapset ry:stä. Hänen työpäiviinsä kuuluu muun muassa lasten kanssa chattaaminen Netariverkkonuorisotalon päivystysilloissa sekä Mantelichatissa. Sekä Netari että Manteli ovat järjestön verkkonuorisotyön muotoja, joiden tavoitteena on kohdata lapsia nimenomaan verkossa. – Lapset tulevat juttelemaan meille aikuisille peruselämään kuuluvista asioista: kaveri- ja perhesuhteista, koulunkäynnistä ja joskus myös ikävistä asioista, kuten kiusaamisesta, Posti-Ahokas kertoo. Turvallisten aikuisten läsnäolo sosiaalisessa mediassa on tärkeää. Nettiin pyritään luomaan kivoja, ikävistä kommenteista ja huonosta käytöksestä vapaita tiloja keskustelulle ja ajatusten vaihtamiselle. Keskusteluihin ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret. – Netari ja Manteli ovat turvallisia, valvottuja paikkoja, ja meidän palveluissa käyvät lapset ja nuoret tietävät sen. Ketään ei kiusata ja jutellaan asiallisesti. Kun on tutustuttu ohjaajien Lasten nettielämään kannattaa tutustua”, kannustavat Netta Posti-Ahokas (vas.) ja Sari Valoaho Pelastakaa Lapset ry:stä. kanssa, uskalletaan kertoa kurjistakin kokemuksista, Posti-Ahokas toteaa. Some on salamannopea Älypuhelimet ja muut kannettavat mobiililaitteet ovat tuoneet mukanaan uusia kasvatushaasteita. Lapset kantavat maailman mukanaan kännyköissä, jotka ovat aina auki ja netin sisällöt sitä kautta saatavilla. Toisin kuin pöytäkoneet, kännykät ovat vanhempien silmien ulottumattomissa. – Lapset voivat törmätä sosiaalisessa mediassa ahdistaviin sisältöihin tai ihmisiin, joiden tarkoitusperät eivät ole aivan kunnossa. Lapset ovat haavoittuvaisia eri tilanteissa, eri syistä. Hyväksymisen tarve voi olla niin kova, että lapsi lähtee hakemaan sitä väärästä paikasta, selvittää asiantuntija Sari Valoaho, joka työskentelee Pelastakaa Lapset ry:n Lasten suojelu digitaalisessa mediassa -toimintojen parissa. – Erityistä tukea tarvitsevan lapsen haasteena voi olla keskustelun nopeatempoisuus sekä vaikeus tulkita viestinnän tyylejä. On helppo tulla väärinymmärretyksi tai provosoitua aiheetta. Somessa on liiankin helppoa lähettää eteenpäin viestejä, joita voi myöhemmin katua, hän kertoo. Lapset reagoivat netinkäyttöön hyvin eri tavoin. Toiselle esimerkiksi nettipelaaminen voi aiheuttaa ikävää oireilua, toisaalta pelillä voi olla myös rauhoittava ja keskittymistä lisäävä vaikutus. Aikuisen tehtävä on luotsata lasta kohti monipuolisempia 11 3/ 2 0 14 adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio ”Lapsen kanssa on hyvä keskustella harkinnan tärkeydestä ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta verrattuna kasvokkaiseen kohtaamiseen.” harrastus- ja ajanviettotapoja, jos ongelmia aiheutuu. Median käyttökiellot ja mediapaastokin on välillä paikallaan, mutta ainoiksi kasvatuskeinoiksi ne ovat varsin kehnoja. Keskustelu on tärkeä työväline Sosiaalisen median riskeiltä ei voi suojautua peittämällä lapsen silmiä. Lapsella on oikeus tutustua medioihin, saada tietoa netin kautta ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin verkossa. Näin myös mediataidot pääsevät kehittymään. Miten lapsia sitten voisi kasvattaa toimimaan turvallisesti ja fiksusti sosiaalisessa mediassa? – Aikuisen läsnäolo ja osallistuminen lapsen elämään on hyvä lähtökohta. Aikuista tarvitaan, jotta lapsi voi oppia ja ymmärtää sosiaalisen median lainalaisuuksia ja todellisuutta. Kaikki ei ole miltä se ensisilmäykseltä näyttää ja sisälukutaitoa on harjaannutettava aktiivisesti, vinkkaa Sari Valoaho. – Lapsen kanssa on hyvä keskustella harkinnan tärkeydestä ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta verrattuna kasvokkaiseen kohtaamiseen. Ihmisten mielikuvat, haaveet ja tulkinnat saattavat värittää todellisuutta sosiaalisessa mediassa. Lapsen kanssa kannattaa myös sopia, miten toimitaan ongelmatilanteissa ja muistuttaa, kuinka toimitaan verkossa toista kunnioittavalla tavalla, hän jatkaa. Apua kannattaa pyytää jo ennen kuin mitään sattuu. Tätä varten on rakennettu erilaisia palveluita lapsille nettiin, jotta on paikka, josta uskaltaa ja voi kysyä luotettavalta aikuiselta sekä vertaisilta niitäkin kysymyksiä, joita ei uskalla kysyä vanhemmilta. Some täynnä tunteita Sosiaalinen media on entistä suuremmalle osalle meistä arkea ja tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen tila. Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeää tukea lasten mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa kasvun ja oppimisen paikkana. – Esimerkiksi verkkonuorisotalossa oppii yllättäviä taitoja, kuten rauhallista ryhmässä keskustelua sekä omien mielipiteiden perusteltua esittämistä. Ryhmächat vaatii osallistujalta tilannetajua ja keskittymistä. Netissä tarvitaan myös tunteiden hallintaa esimerkiksi silloin kuin joku trollaa eli provosoi tahallaan keskustelijoita, Netta Posti-Ahokas kuvailee. Hyvät mediataidot ovat osa nykypäivän työ- ja koulutusosaamista eikä niiden painoarvo varmasti tulevaisuudessa laske. Hyvät mediataidot suojaavat lasta myös riskikäyttäytymiseltä. – Netistä on paljon iloa lapsen elämässä. Erityisiä taitoja omaavilla lapsilla on mahdollisuuksia vaikkapa julkaista omia tuotoksiaan ja saada niille yleisöä, ja sitä kautta saada positiivisia kokemuksia. Aikuinen pystyy lasta tarkkailemalla kyllä selvittämään, vaatiiko somen käyttö tarkempaa ohjausta. Jos netinkäytön jälkeen lapsi on aina kiukkuinen, kannattaa keskustella mistä tunteet oikein kumpuavat, muistuttaa Sari Valoaho. Kasvattajien urakkaa helpottaak- ”Aikuista tarvitaan, jotta lapsi voi oppia ja ymmärtää sosiaalisen median lainalaisuuksia ja todellisuutta.” 3/ 2 0 14 12 seen eri järjestöt ja mediayritykset ovat tuottaneet käsikirjoja ja oppaita, joiden avulla lasten mediamaailmaa on helpompi ymmärtää. Ymmärrys syntyy luomalla turvallisia ja ennakkoasenteista vapaita keskustelun mahdollisuuksia lasten ja aikuisten kesken. ”Haluaisitko näyttää minulle, mitä teet sosiaalisessa mediassa” on käypä keskustelun avaus. Kokeilisitko sitä jo tänään? * Facebook on yhteisöpalvelu, jossa voi jutella kavereiden kanssa ja julkaista tilapäivityksiä, kuvia ja videoita. YouTube on yhteisöllinen videonjakopalvelu, jossa voi katsella ja julkaista lyhyehköjä videoita. Instagram on kuvien julkaisupalvelu. Wow on globaali, maksullinen verkkoroolipeli, jolla on miljoonia pelaajia. Ask.fm on yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisilta käyttäjiltä. Teksti Anniina Lundvall Pelastakaa Lapset ry:n verkkonuorisotoiminnan asiantuntija. Järjestön verkkonuorisotoimintaan voi tutustua osoitteessa www.pelastakaalapset.fi/ nuorisotoiminta Linkkivinkkejä Netari - nuorisotalosi verkossa Netari-verkkonuorisotalo on auki joka viikko Demissä, Habbossa ja IRC-Galleriassa. Voit tavata muita nuoria ja jutella nuorisotyöntekijöiden kanssa myös kahdestaan. www.netari.fi Mantelichat Mantelichat järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa eri teemoilla. Mantelissa voi yhdessä muiden lasten kanssa sekä koulutettujen vapaaehtoisten kanssa kahdestaan. www.pelastakaalapset.fi/ nuorisotoiminta/mantelit Nettielämä on oikeaa elämää Pelastakaa Lapset on koonnut käytännön vinkkejä lasten ja nuorten netin käytöstä. Tutustu avoimin mielin lasten nettielämään ja kannusta monipuoliseen netin käyttöön. www.pelastakaalapset.fi/toiminta/mediakasvatus/tietoa-kasvattajille/ adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Some on osa nuoren elämää Sosiaalinen media eli some on tärkeä osa nykynuorten arkea. Sen parissa aika kuluu mukavalla ja kiintoisalla tavalla. Somessa ovat kaikki kaverit. S osiaalinen media ei ole nuorille erillinen alue elämässä, vaan luonteva osa elämäntyyliä ja -sisältöä. Arjessa reaalimaailman ja sosiaalisen median ympäristöt liittyvät yhteen saumattomasti. Siksi nuorten onkin vaikea kertoa, paljonko aikaa he sosiaalisen median parissa viettävät. Kännykkä seuraa mukana koko valveillaoloajan. Sitä vilkaistaan vähän väliä, luetaan sähköpostit tai laitetaan kommentti kavereille. Pelaamiseen ja musiikin kuunteluun tietokoneella, tabletilla tai kännykällä saattaa upota tunteja päivässä. Vanhempien mahdollisuus kontrolloida media-aikaa on lähes mahdotonta, sillä kännykkää voi lukea ja päivittää lähes missä vain. Samanhenkiset kaverit ja harrastukset kiinnostavat yleensä niin netti- Teemu Metsänojan mielestä some on mukava lisä sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta se ei korvaa kavereiden tapaamista kasvokkain. maailmassa kuin sen ulkopuolellakin. Viestintä sosiaalisessa mediassa vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta itselle tärkeisiin ja mieluisiin ryhmiin. Kavereiden määrä Facebookissa kertoo jotakin henkilön sosiaalisesta statuksesta ja tykkäykset siellä ovat eräänlainen hyväksynnän mittari. Monenlaista kaveruutta Suomen Nuortentalo Oy:n asukkaat Kimmo ja Teemu kertovat, että heidän eniten käyttämänsä somepalvelut ovat Facebook, YouTube, WhatsApp, Kik ja Snapchat. Myös omat ja muiden nuorten henkilökohtaiset blogit ja vlogit ovat suosittuja. Facebookissa on pikaisen gallupin mukaan lähes jokainen Nuortentalon asukkaista. - Facebookissa tulee käytyä päivittäin. Sen jälkeen kun muutin Turkuun, olen ollut enemmän kotipaikkakuntani kavereihin yhteydessä sosiaalisen median kautta. Henkilökohtaiset kontaktini ja ihmisten kohtaamiset kasvokkain eivät ole kuitenkaan vähentyneet. Some on vain tullut siihen lisäksi, kertoo Teemu. Nuoret saavat uusia kavereita sosiaalisen median kautta. Nykypäivän kiireinen elämäntyyli on muovannut uudenlaisia ystävyyden ja kaveruuden muotoja. On nettikavereita ja livekavereita. - Olen sitä mieltä, että todellisesta kaveruudesta voi puhua vasta, kun on tavannut toisen kasvokkain. Toki netin kauttakin ihmisestä saa jonkinlaisen kuvan, mutta vasta tapaamisten avulla voi oppia tuntemaan toisen täysin, pohtii Teemu. Kimmo kertoo, että hänellä on sekä netti- että livekavereita. Hän ei 13 3/ 2 0 14 adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio kuitenkaan hyväksy Facebook-kavereikseen ketään, jota ei tunne tai tiedä reaalimaailmassakin. - Olen löytänyt myös tyttöystävän netin kautta. Mielestäni on mahdollista löytää pitempiaikainen suhde verkkomaailmasta. Keskustelimme ensin somessa niitä näitä ja sen jälkeen aloimme tapailla, Kimmo kertoo. Some on kaikkialla Sosiaalisessa mediassa sovitaan asioita ja tapaamisia sekä välitetään tietoa. Somessa ”roikkuminen” on siis tavallaan pakollista, mikäli haluaa pysyä ajan tasalla. Nuoret tietävät lähes joka hetki, missä heidän kaverinsa ovat ja mitä he tekevät. Myös omat tiedot päivitetään useasti vuorokauden aikana. Teemu ja Kimmo eivät kertomansa mukaan päivitä tietojaan näin intensiivisesti, mutta tietävät, että tällaistakin tapahtuu. Yhä useammalla nuorella on älypuhelin tai tabletti. Niiden myötä sosiaalinen media on koko ajan mukana siellä, missä liikutaan. Kesäinen uimareissu ja oitis kuva Instagramiin! Omakuvat eli selfiet ja ryhmäkuvat kaveriporukoista leviävät somessa nopeasti kaverilta toiselle. - Ellei nuori tänä päivänä ole Facebookissa, on hän kyllä täydellinen oman tiensä kulkija. Facebookissa ovat ”kaikki”. Somesta esimerkiksi päivän uutiset kuulee nopeasti. Minä luen päivittäin myös sanomalehden, mutta tiedän, että monet lukevat päivän uutistapahtumat ainoastaan netistä, kertoo Teemu. Tiedon etsiminen netin ja sosiaalisen median kautta on arkirutiini, jota ilman olisi vaikea elää. Arjen valinta- tai ongelmatilanteissa moni laittaa someen kyselyä kavereille, mitä he tässä tilanteessa tekisivät. - Toki netistä löytyy vastauksia kaikkeen, mutta ehkä minä kuitenkin soitan korjaamolle, jos autoni hajoaa, nauraa Teemu. Kiusaamistakin tapahtuu Kuten reaalimaailman yhteisöissäkin, myös sosiaalisessa mediassa esiintyy kiusaamista. Nettikiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin. Se voi olla haukkumista, pilkkaamista, uhkailua tai toisena ihmisenä esiintymistä. Kiusaaminen voi olla silmiinpistävää tai hyvin hienovaraista. Voidaan esimerkiksi miettiä, onko se, että rajaa tietojaan ja kuviensa ja kommenttiensa näkyvyyttä joiltain kavereilta itsensä suojelua vai voiko tällainen blokkaaminen olla joskus myös syrjimistä ja kiusaamista. Joillain palstoilla aikuisten poissaolo ja valvonnan vähyys houkuttelevat nettikiusaajia. Esimerkiksi teinien suosima yhteisöpalvelu Ask.fm, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisiltaan, on saanut negatiivista palautetta siitä, että siellä tapahtuu paljon nettikiusaamista. Anonyymi kiusaaminen on siellä liian helppoa. Monikaan kiusaajista ei tiedä, että kiusaaminen netissä on rikollinen ja rangaistava teko. Haukkuminen ja pilkkaaminen netissä saattaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Siitä voi seurata syyte, oikeusjuttu ja mahdollisesti vahingonkorvausvelvollisuus ja merkintä rikosrekisteriin. - Jos mietitään sosiaalisen median miinuspuolia, voidaan kiusaamisen lisäksi mainita ainakin tekijänoikeuksien rikkomisen mahdollisuus. Esimerkiksi toisen kuvaamaa tai piirtämää kuvaa ei saa luvatta kopioida ja levittää eteenpäin. Myöskään musiikkia tai elokuvia ei saa luvatta jakaa muille. Lisäksi nuoret ja lapset ”Omaa identiteettiään etsiville nuorille on tärkeää, millaisen vastaanoton heidän lisäämänsä kommentit ja kuvat saavat ystäviltä ja seuraajilta.” 3/ 2 0 14 14 saattavat mennä tarkoituksella tai vahingossa pornosivuille, jotka eivät ole heidän ikäisilleen sopivia, miettii Teemu. Yksityistä vai julkista? Nuoret esittelevät somessa elämäänsä omilla kasvoillaan ja kuvillaan. Vielä muutamia vuosia sitten pidettiin hyvin vaarallisena julkaista omia kuviaan netissä. Vanhemmat neuvoivat lapsiaan peittämään kasvonsa netissä julkaisemistaan kuvista. Enää tällaista keskustelua ei niin paljoa käydä, sillä kuvallisesta oman elämän esittämisestä somessa on tullut arkipäiväistä ja sitä tekevät monet vanhemmat itsekin. Kavereiden kommentit, tykkäämiset ja kehut ovat olennaisia sosiaalisen median sisältöjä. Omaa identiteettiään etsiville nuorille on tärkeää, millaisen vastaanoton heidän lisäämänsä kommentit ja kuvat saavat ystäviltä ja seuraajilta. Sosiaalisessa mediassa koettu ihailu ja onnistumiset vahvistavat minäkuvaa ja nostavat itsetuntoa. Somen tuoma lisä arkeen on positiivista, ellei siitä muodostu elämän pääasiallista sisältöä, jolloin arjen sujuvuus kärsii. Reaalimaailmaa ei pidä unohtaa. Siellä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nettielämässä. Virtuaalisesti hyvinkin verkostoitunut ja aktiivinen nuori saattaa tarvita paljon harjoittelua ihmisten kohtaamiseen kasvokkain. Siksi niin koukuttavaa kuin somessa hengaileminen onkin, pitää muistaa myös livemaailman kaverit ja tavata heitä usein. Somessa seikkaillessa kannattaa aina muistaa seuraava periaate: Älä sano netissä toiselle mitään, mitä et sanoisi hänelle myös nenäkkäin ollessanne. Teksti Marianne Kulmala, neuropsykiatrinen valmentaja, Suomen Nuortentalo Oy Kuva Marianne Kulmala kirja-arviot Kirja-arvioita Saku, spesiaali lapsi Marianne Kulmala on kirjoittanut viehättävän kirjan Saku, spesiaali lapsi. Tartuin kirjaan eräänä perjantaisena iltapäivänä töissä. Toinen jalkani oli jo ovenraossa ja mieleni vähintäänkin viikonlopun ruokaostosten parissa. Tarkoitukseni oli vain nopeasti silmäillä kirjaa. Kuinka ollakaan en laskenut kirjaa käsistäni ennen kuin olin lukenut kirjan läpi viimeisen sivun ajatuksia herättelevää runoa myöten. Olin saanut seurata Sakun elämää päivän verran ja tutustua Sakun äidin ajatuksiin vanhemmuudesta. Kiitos tästä mukaansa tempaavasta matkasta! Kirja jakaantuu kahteen osaan, ensimmäinen osa on kirjoitettu lapsille ja aikuisille yhdessä luettavaksi. Tässä osiossa seurataan Sakun arkipäivää seikkaperäisesti, muttei lainkaan pitkästyttävästi. Silloin tällöin tarinnassa esitetään lukijalle kysymyksiä, kuinka tämä neuvoisi Sakua erilaisissa tilanteissa. Miten sinä muuten neuvoisit Sakua, kun hänellä on suu niin täynnä ruokaa, ettei pysty enää nielemään? Tai kun Saku on täysin syventynyt repimään huoneensa tapetteja seiniltä? Toinen kirjan osio on tarkoitettu aikuiselle. Siinä Sakun äiti kertoo, kuinka arjessa ilmenee lapsen erityisyys, joka sai nimen Aspergerin oireyhtymä. Saku, spesiaali lapsi -kirja on hyvin nopea ja helppolukuinen, alun lasten osio on mukautettu selkokielelle. Kirjan on kustantanut Aivoliitto. Sakulla on myös omat nettisivut www.sakuspesiaalilapsi.fi Kirjan tunnelma on kauttaaltaan lämmin ja rohkaiseva. Siitä välittyy paitsi asiantuntemus, ennen kaikkea rakkaus ja spesiaalin lapsen kanssa elämisen rikkaus. Suosittelen! Teksti Tuuli Korhonen, kuntoutussuunnittelija, ADHD-liitto ry Again, David’s Having Distractions Again, David’s Having Distractions on kirja, joka kertoo ajatuksiinsa uppoutuvan Davidin elämästä yhdeksänvuotiaan pojan omasta näkökulmasta. Davidilla on vahva oikeudenmukaisuuden halu. Hänen on vaikea pysyä nahoissaan kokiessaan, ettei hän saa tasapuolista ja rehtiä kohtelua. Epäoikeudenmukaisesta kohtelusta hiiltyminen johtaa usein rangaistuksiin, joita Davidin on vaikea hyväksyä. Elämä ei ole reilua. Monien vastoinkäymisten jälkeen David oppii kuitenkin hyödyntämään omia vahvuuksiaan, mikä palkitaan onnistumisella koulun karnevaaleissa. Elämä ei sittenkään ole hassumpaa! Teresa Oliver on kirjoittanut kirjan nuorille lukijoille. Opettavaisen tarinan lisäksi kirja tarjoaa lukijalleen mahdollisuuden laajentaa sanavarastoa, sillä kirjaan on ujutettu monia hieman vaikeampia sanoja selityksineen. Kirja on englanninkielinen. Teksti Henna Niskala, kuntoutussuunnittelija, ADHD-liitto ry 15 3/ 2 0 14 Oulun vertaistukiryhmässä keskuste Oulussa vuoden vaihteessa toimintansa aloittanut adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä kokoontui kevään aikana säännöllisen epäsäännöllisesti kahdesti kuukaudessa keskustelemaan ja kahvittelemaan. Aarrekartan tekemisen idea sai alkunsa jo toisella ryhmän tapaamiskerralla, jolloin suunniteltiin tulevan kevään toimintaa Kumppanuuskeskuksen Isosepässä. K aikille ryhmän jäsenille aarrekarttatyöskentely ei ollut tuttu menetelmä, mutta oli myös niitä, jotka olivat jo aiemmin tehneet oman elämänsä aarrekartan. Aarrekarttamenetelmän kuvataan olevan eräänlaista unelmatyöskentelyä, jonka ydinajatuksena on mahdollisuus muutokseen ja avoimuus uudenlaisten ratkaisujen löytymiselle. Tuumasta toimeen Huhtikuun tapaamiskerralla vertaisryhmän osallistujat istuivat hyvissä ajoin pöydän ääressä hyväntuulisesti poristen ja aikakauslehtiä availlen. Aarrekarttatyöskentelyn alkuvalmisteluihin oli kuulunut aikakauslehtien hankkiminen, joita olikin kassikaupalla Isosepän pöydällä. Niiden lisäksi tarvittiin jokaiselle oma paperiarkki tai -kartonki, muutamat sakset, liimaa ja kaksipuolista teippiä kuvien leikkaamiseksi ja kiinnittämiseksi kuvakollaasiin. Oman henkilökohtaisen aarrekartan valmistaminen saattoi alkaa. Alkajaisiksi havahduttiin toteamaan, että aarrekarttakollaasin valmistaminen olikin huolellisuutta ja sitoutumista vaativaa pitkäjänteistä työtä. Sanotaan, että kuvien käyttö kollaasissa on tehokkaampaa, mutta toiveitaan voi myös tehostaa kuviin sopivilla sanojen ja lauseiden yhdistelmillä, kunhan ne vain ovat myönteisessä muodossa. Osuvia lauseita ja sanoja löytyi aika monen leikevalikoimasta. Aarrekartassa pääasia on, että uskaltaa toivoa asettamatta rajoja unelmilleen. Aivan aluksi on hyvä paneutua miettimään, mitä ihan oikeasti haluaa, esimerkiksi rahan sijasta voi 3/ 2 0 14 miettiä, mitä toivomallaan rahalla haluaa tehdä. Matkustaako maailman ympäri, rakentaako kesämökin vai ostaako uuden auton tai tehdäkö rahalla jotain muuta hulvatonta. toihin vaikutti paljon se, millaisen tunteen koki kuvasta heijastuvan. Karttaan onkin hyvä poimia sellaisia kuvia, jotka jollakin tavalla puhuttelevat itseä. Aarrekartoittaminen Aarrekarttamenetelmässä kuvien sijoittelulla on oma merkityksensä. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sen merkityksellisempää on kuvan sijoittaminen kollaasiinsa. Parhaita paikkoja tärkeille asioille ovat kartan oikea yläkulma, kartan keskiosa sekä vasen yläkulma. Ryhmäläiset totesivat yhteisesti, että heille kartan tärkein paikka löytyy kollaasin vasemmasta yläkulmasta, siitä kohdasta, johon katse normaalistikin kiinnittyy, kun ryhtyy lukemaan mitä tahansa kirjoitettua tekstiä. Lehtien selailu saattoi pidemmän päälle käydä jopa työstä. Unelmoiminen ja oikeiden omien unelmien löytäminen ruostuu helposti käyttämättömyyttään. On aika tyypillistä, että unelmoimisen taito unohtuu arjen paineissa ja kiireen keskellä, eikä meidän kulttuurissammekaan aina ole hyvällä katsottu haaveilijoita – omista unelmistaan avautujaa on kehotettu vähintään pistämään jäitä hattuunsa. On myös hyvä tiedostaa, että unelmamme voivat helposti kariutua liian kovaan ja varhaiseen itsekritiikkiin, jos heti alkuvaiheessa toteamme, että ei se unelma koskaan kuitenkaan toteudu. Miten sitten saada ajatukset pysymään teemassa, kun lehdistä löytyi kaikenlaista mielenkiintoista luettavaa. Tällainen päämäärätön mielikuvamatkailu lehdestä toiseen, koettiin hyvin tavallisena ja tyypillisenä. Jumiutuminen tutkimaan muita asioita sen sijaan, että unelmakuvia olisi aktiivisesti etsitty, tiedostettiin yhteisesti ryhmässä. Jälleen kerran voitaneen todeta, että ryhmässä on voimaa, nimittäin unelmista keskustelu ryhmän jäsenten kanssa ja toisten kommentit pitivät kiinni aiheessa ja unelmakuvien metsästyksessä. Ryhmäläiset totesivat, että tunnelmilla oli oma merkityksensä kuvien valinnassa. Oman kartan kuvavalin16 Ajatuksia aarrekarttatyöskentelystä Kesäkuun viimeinen päivä sattui kuin tilauksesta olemaan kylmän kesäkuukauden lämpimin päivä. Olimme sopineet tapaamisemme toripolliisille, Oulun kauppatoria vartioivalle pullealle poliisipatsaalle, oululaisten tutulle kohtaamispaikalle. Lämpimän ilta-auringon paisteessa oli mukavaa istahtaa torikahvilaan kahville ja jäätelölle, vaihtamaan vertaisporukan kanssa alkukesän kuulumisia sekä muistelemaan kevään aarrekarttatyöskentelyä. Aarrekarttatyöskentelyn muistelusta muodostuikin antoisa palautekeskustelu. Palautimme mieliimme millaiselta työtapa tuntui ja millaisena työskentely vertaisryhmässä koettiin. Huomasimme, että unelmoinnille tuleekin varata aikaa, jotta ltiin unelmista ja tehtiin aarrekarttaa tulisi valinneeksi karttaansa sellaisia kuvia toiveistaan, joiden haluaa aidosti toteutuvan. Ryhmäläiset totesivat, että kuvien etsimisessä valintojen tekemisen vaikeus oli haasteellisinta, vaihtoehtoja tuntui olevan yksinkertaisesti liikaa. Voisikin todeta, että unelmoimiseen ja myös haaveiden punnitsemiseen tulee käyttää aikaa runsaasti. Unelmoimista voi harrastaa monella eri tavalla ja eri paikoissa, haaveet voivat olla suuria, miellyttäviä, innostavia, mahdottomia ja sellaisia, joista ei koskaan aikaisemmin ole haaveillut. Keskustelujen edetessä ryhmästä nousi tarkka ja luova oivallus ihmisyydestä: unelmoimisen avulla hahmottaa tiedostamattoman olemassaoloa itsessään. Aarrekartan tekemisessä olennais- ta on tarkistuspäivämäärän määrittely. Se ei tarkoita sitä, että siihen mennessä kaikkien asetettujen unelmien tulisi olla totta, vaan määräpäivänä voi miettiä onko unelmien toteutumisessa jotain esteitä, tai oliko unelma ylipäätään sellainen, jonka haluaisi toteutuvan. On hyvä pohtia aika ajoin, oliko unelma paras mahdollinen vai olisiko tarpeen korjata sitä jotenkin. Unelman pitäisi antaa toteutua omalla tavallaan. Voi käydä myös niin, että nyt tehdystä aarrekartasta nousee esiin tarkennuksia tai uusia mahdollisuuksia, jotka johtavat pienin askelin kohti tulevaisuuden todellisuutta. teen. Valitsimme vuorollamme toiveidemme maan, johon halusimme matkustaa, ja rahastahan unelmoimisessa ei tarvitse kantaa huolta. Teksti Liisa Pitzén (toiminut ADHD-liitossa järjestösuunnittelijana heinäkuun loppuun 2014) Lähteet: Marja Puirava-Hanhela, Inno & Vire Oy Katajainen, A., Lipponen, K. & Litovaara A. 2005. Voimavarat käyttöön. Duodecim. Jatkoimme torikahvilan kesäiltaa unelmoinnin merkeissä, joka sopi mukavasti alkavaan kesälomakau17 3/ 2 0 14 p o r i n a - n u r kk a Porina-nurkka Tekstit Kaisa Humaljoki ja Marjo Hodju, Porina-projekti, ADHD-liitto ry S yksyinen tervehdys Porinasta! Aurinkoisen kesän jälkeen on puhtia tarttua syksyn tuleviin haasteisiin. Uusia vertaisryhmiä käynnistyy eri paikkakunnilla ja tutuksi tulleet ryhmät jatkavat toimintaansa. Porinan puolesta toivomme voimaannuttavia kokemuksia ja aktiivista osallistumista vertaisryhmiin. Olemme jälleen koonneet tietopaketin Porina-nurkkaan, mitä vertaistoiminnan rintamalla tapahtuu tulevan syksyn aikana. Vertaisohjaajakoulutukset toteutuvat kolmella paikkakunnalla ja vielä on mahdollisuus ilmoittautua Oulun ja Tampereen koulutuksiin. Liiton 25-vuotisjuhlakiertueen merkeissä Porina on mukana tapahtumissa, joten tulkaapas porisemaan niin iltapäivän seminaareihin kuin iltatilaisuuksiin. Huomio! Keräämme edelleen tietoja parhaillaan toimivista vertaisryhmistä. Tiedot laitetaan ADHD-liiton nettisivuille, jonka avulla uudet ryhmäläiset löytävät toimivat vertaisryhmät. Ryhmänohjaajat, ilmoittakaa ryhmistänne Kaisalle (kaisa.humaljoki@adhd-liitto.fi) tai Marjolle (marjo. hodju@adhd-liitto.fi). Vertaisryhmäohjaajakoulutukset vuonna 2014 toteutuvat alueellisena koulutuksena seuraavilla paikkakunnilla: • Oulussa 11.10.2014 klo 10–16.30 (ilmoittautuminen 26.9 mennessä) • Tampereella 15.11.14 klo 10–16.30 (ilmoittautuminen 31.10 mennessä) Koulutukset toteutetaan yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton sekä Aivoliiton kanssa. Koulutuksen tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet löydät ADHD-liiton nettisivuilta kohdasta ajankohtaista -> tapahtumat 3/ 2 0 14 Vertaisryhmät, joihin uudet jäsenet ovat tervetulleita: • Adhd-oireisten oireettomien puolisoiden vertaisryhmä Helsingissä. Ilmoittautuminen ryhmään raisa.kaikuvuo@gmail.com. Nyt on hieno tilaisuus saada vertaistukea adhd-oireisen puolisona elämiseen! • Adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä Nurmijärvellä. Ilmoittautumiset ryhmään vertaiset.nurmijärvi@gmail. com tai Kaisa Humaljoki puh. 050 438 3633. • Adhd-oireisten aikuisten sekä muiden neurokirjon henkilöiden vertaisryhmä Helsingissä. Kokoontumiset parittomina viikkoina torstaisin klo 18–20.30 ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie 4, 00410 HKI). Ilmoittautuminen ryhmään adhd.stadi@gmail.com tai Ilkka puh. 044 265 3069. • Aikuisten adhd-oireisten lasten vanhempien vertaisryhmä Helsingissä ti 30.9. klo 18.00 ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie 4, 00410 HKI). Ilmoittautuminen ryhmään: Seija puh. 040 412 3583 tai kaisa.humaljoki@adhd-liitto.fi. • Adhd-/add-oireisille 18-25-vuotiaille suunnattu toiminnallinen vertaisryhmä Kuopiossa. Kokoontumiset parillisina viikkoina tiistaisin klo 16-18 Kulttuuriareena 44:n tiloissa (Kauppakatu 44, 70100 Kuopio). Ilmoittautuminen ryhmään: marjo.hodju@adhd-liitto.fi tai puh. 050 525 0004. • Adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä Kuopiossa jatkaa toimintaansa 8.9.2014 alkaen. Kokoontumiset parittoman viikon maanantaisin klo 18-19.30 osaamis- ja palvelukeskus Majakan tiloissa (Teletie 6 E, 70600 Kuopio). Ilmoittautuminen ryhmään: outi.m.hallia@edu.savonia.fi tai puh. 040 564 4907. • Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry: Vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu ma 1.9. alkaen klo 18 Estery-talolla Otto Mannisen katu 4. Tervetuloa vanhat ja uudet ryhmäläiset. www.es-ada.com Vertaisryhmän ohjaaja, jos haluat ilmoittaa vertaisryhmästäsi tällä palstalla, ole yhteydessä Kaisaan tai Marjoon. 18 Marjo ja Kaisa tapasivat sympaattisen muusikon Mikko Herrasen elokuussa Joensuun Parafesteillä. Yhteistyökuviot ovat vireillä, pysy kuulolla! Miitingit (vertaisryhmäohjaajien tapaaminen) - Pääkaupunkiseudun vertaisryhmäohjaajien miittinki ma 29.9. klo 17.30–19 ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie 4, HKI). Tervetuloa kaikki vertaisryhmien ohjaajat mukaan! - Vaasan seudun vertaisryhmäohjaajien miittinki ma 13.10.2014 klo 16.30, Filantropia Center, Vaasanpuistikko 17, 9 krs. 65100 Vaasa. Tervetuloa kaikki vertaisryhmien ohjaajat Vaasan seudulta mukaan! Kaisa Humaljoki p. 050 438 3633 kaisa.humaljoki@adhd-liitto.fi Marjo Hodju p. 050 525 0004 marjo.hodju@adhd-liitto.fi www.facebook.com/porina adhd-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti ADHD-kokemusosaajaprojektin terveiset K okemuskouluttaja, kokemusasiantuntija, kokemustutkija... Oletkin ehkä törmännyt näihin erilaisiin nimikkeisiin, joita kaikkia yhdistää kokemusosaaminen. Näitä nimikkeitä ja toimenkuvia erottaa eri organisaatioiden ja hankkeiden järjestämät eripituiset ja -sisältöiset koulutukset ja kurssit. ADHD-liitto on mukana edistämässä kokemusosaamista valtakunnallisessa kokemuskoulutusverkostossa, johon kuuluu eri sairausryhmiä edustavia kansanterveysjärjestöjä. Projekti ADHD-liiton kokemusosaajaprojektissa kehitetään kokemuskoulutusverkoston peruskoulutusohjelman pohjalta adhd-oireisille räätälöity kokemusosaajakoulutus. Kokemusosaaja voi siis olla adhd-oireinen henkilö itse tai joku muu, jota adhd koskettaa (esim. puoliso, vanhempi tai sisarus). Koulutus sisältää esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen opetusta ja harjoittelua. Koulutuksessa opiskellaan kertomaan omasta elämästä adhd:n kanssa jäsennellysti ja informoivasti sekä toimimaan yhteistyössä eri tahojen, tilaajien ja asiakkaiden kanssa. Koulutuksessa tutustutaan myös muihin samankaltaisessa tilanteessa eläviin ihmisiin ja heidän kokemustarinoihinsa. Koulutus järjestetään vuoden vaihteessa. Lisätietoja on tulossa myöhemmin, seuraathan myös ADHD-liiton sähköisiä viestintäkanavia. Tule mukaan kokemusosaajaverkostoon Projektissa muodostetaan ADHDliitolle kokemusosaajaverkosto, johon kuuluvat adhd-kokemusosaajakoulutuksen tai jonkin muun kokemus -koulutuksen käyneet adhd-oireiset henkilöt ja heidän läheisensä. Tällä hetkellä ADHD-liitolla on riveissään muutama kokemusosaaja. Keräämme tietoa koulutetuista adhdkokemusosaajatoiminnassa mukana olevista henkilöistä. Mikäli haluat omat tietosi ADHD-liiton kokemusosaajarekisteriin, niin ilmoita tiedot Essille (essi.jantti@adhd-liitto.fi). Adhd-kokemusosaaja • Kokemusosaaja on henkilö, jolla on oma- kohtaista kokemusta elämästä adhd:n kanssa. • Hän tietää, miten adhd värittää jokapäiväistä elämää, arjen askareita, opiskelua, työntekoa ja ihmissuhteita. • Hän tietää, mikä häntä on auttanut selviämään adhd:n asettamista haasteista ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet hänen elämänkulkunsa suuntaan. • Kokemusosaajan arvo- kas kokemustieto tarjoaa mahdollisuuden oppia mitä on elää adhd:n kanssa, ja millaista tukea tarvitaan arkeen sekä yhteiskunnassa toimimiseen. • Kokemustieto on tärkeä työkalu lisäämään adhd:n tunnistamista ja tuomaan asiakasnäkökulmaa tuki toimien ja palvelujen kehittämiseen. • Kokemusosaaja on kou lutettu tehtäviinsä. Hän on sinut oireyhtymänsä kanssa ja käyttää sitä voimavarana auttaessaan muita. Myös omainen tai läheinen voi olla kokemusosaaja. Kokemusosaaja voi toimia esimerkiksi: • Ammattilaisten täydennyskoulutuksessa • Kokemuskouluttajana opetusyksiköissä oppitun neilla ja luennoilla • Teemapäivillä • Opinnäyte- ja harjoitustöi hin haastateltavana • Erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa tai mediassa • Vertais- ja pienryhmissä • Osastovierailuilla • Terveyskeskuksissa ja kuntoutusryhmissä Lisätietoja: ADHD-kokemusosaajaprojekti: www.facebook.com/adhd.kokemusosaajaprojekti Kokemuskoulutusverkosto: www.kokemuskoulutus.fi/ Teksti Essi Jäntti ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! projektityöntekijä/ oppisopimusopiskelija ADHD-liitto ry essi.jantti@adhd-liitto.fi puh. 050 378 0707 • Palvelujen suunnitte lussa, arvioinnissa ja kehittämisessä 19 3/ 2 0 14 Esteetön viestintä lapsen arjessa Esteetön viestintä - yhteinen asia on Avainsäätiön hanke, jolle Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt hankeavustusta vuosille 2011 - 2014. Tavoitteena on saada yhteisöjen tiedot, taidot ja asenteet sekä keskeiset toimintatavat ja käytännöt sujuviksi niin, että ne edistävät jokaisen yhdenvertaista osallistumista ja toimintaa. E steettömässä viestinnässä huomioidaan yksilön erilaiset tarpeet. Viestinnän sujuvuutta ja ymmärrettävyyttä voidaan tukea erilaisin keinoin: ilmein, elein, kuvin, viittomin tai piirtämällä. Hankkeen piiriin kuuluu kaikki yhteisöt, lasten tai aikuisten, joissa vuorovaikutus on haaste. Tehokkain keino vuorovaikutuksen arviointiin on videointi. Aloitimme videoanalyysin kehittämisen vuonna 1998 Sirkku Ruusuvuoren kanssa (ent. Hildén). Kiinnostuksen kohteena oli silloin päivähoidon henkilökunnan vuorovaikutustaidot. Videonanalyysiä olen käyttänyt ja muokannut työnohjauksen työvälineeksi ja se on ollut käytössä oleellisena osana Esteettömän viestinnän -hankkeessa Taustaa Lasten kuntoutuksen osalta esteettömän viestinnän juuret ovat vuonna 1996 aloitetussa kokeilussa Kilon integroidussa päiväkodissa, Espoossa, jossa aloitettiin yhteisöpohjaisen kuntoutusmallin toteuttaminen. Ajatuksena oli, että laaja-alaiset kuntoutukselliset tavoitteet sisällytetään monivammaisten lasten arkeen. Uudenlainen ajatusmalli oli aluksi hankala sekä henkilökunnalle että vanhemmille. Vammaiskeskeisen mallin sijaan kuntoutus toteutettiin yhteisöllisesti. Terapeutit kouluttivat ja ohjasivat henkilöstöä ja vanhempia. Terapeutit olivat myös päiväkodin ryhmissä mukana. Huomioitavaa on, että kun lapsella on kehityksessään paljon haasteita, yksilön tunteminen on tärkeää. Yhteisöllisen toimintamallin, ryhmien ja pienryhmien, rinnalla oli myös tarvittaessa yksilöllistä kuntoutusta. Yhteisöllinen ajatusmalli toimii puheterapiassa erityisen hyvin, kun lapsen haasteet ovat hänen vuorovaikutustaidoissaan. Kun aikuiset mallittavat esimerkiksi esteettömän viestinnän keinojen käyttöä arjessa, kaikki lapset omaksuvat niiden käytön. Tavoitteena tässäkin on mahdollisuus kaikkien osallisuuteen. Joku hiljainen ja arka lapsi saattaa rohkaistua ja toisaalta joku liikaa huomiota saava voi joutua odottamaan, kun on selkeät visuaaliset merkit vuorolle. Kokeilu muuttui vähitellen valtakunnalliseksi Kahvatoiminnaksi. RAY:n rahoituksen myötä espoolainen malli sai paljon valtakunnallista ja kansainvälistäkin huomiota. Nykyisin Kahvakeskustoimintaa on Hyvinkäällä, jonne perustettiin Suomen ensimmäinen yhteisöllisen kuntoutuksen puheterapeutin virka. Kilon päiväkoti toimii kehittämis- ja resurssikeskuksena. Myös Riihimäellä tehdään puheterapiaa yhteisöllisellä otteella. Kahvakeskustoiminta siirtyi 2004 Avainsäätiön toiminnaksi. Avainsäätiö on kehittänyt vahvasti yhteisöllistä toimintaa viestinnässä mm. puhevammaisten tulkkien ja yhteisöpedagogin yhteisönohjauksessa. Viestinnän esteet ”Onko sulla korvat koristeena”, ”Kyllä mä kuulen, mutta en kuunte- ”Jokaisella meillä on tarkkaavuuden suuntaamisessa tai sen ylläpitämisessä vaikeutensa.” 3/ 2 0 14 20 le”. Jokaisella meillä on tarkkaavuuden suuntaamisessa tai sen ylläpitämisessä vaikeutensa. Toinen vipeltää ympäriinsä ja toinen vajoaa omaan ihanaan mielikuvamaailmaansa haaveilemaan. Luin pikkuisesta pojasta, jolla oli kuulolaitteet kummassakin korvassa ja silmälasit. Ilman näitä hän oli käytännössä kuurosokea. Kun äiti alkoi komentaa poikaa monisanaisesti, hän otti kuulolaitteet korvistaan ja silmälasit päästään ja hymyili valloittavasti! Valikoivaa kuuntelemattomuutta omaksi eduksi. Mitä esteitä viestinnässä on? Ensimmäinen ja vaikuttavin on kiire. Ei ole aikaa hyvälle viestinnälle. Erityisesti ei ole aikaa arvioida sitä, miten se sujuu. Tuleeko ymmärretyksi ja kuulluksi. Viestin ymmärtämisen varmistus jää usein tekemättä. Saattaa olla, että vuorovaikutuskumppani nyökyttelee ja myötäilee sekä myhistelee ymmärtävän oloisesti. Kun kielen prosessoinnissa on vaikeutta, saattaa olla helpompi, että on ymmärtävinään. Lapsi aistii myös aikuisen kiireen ja sen keskittyykö aikuinen hänen kuulemiseensa. Kursseillamme oli kerran isä, jolle tarkkaavuuden suuntaaminen oli selvästi hankalaa. Hän puuhaili ja jutteli. Kun hänen puhumaton pieni lapsensa halusi hänen jakamattoman huomionsa, hän kiipesi isin syliin, otti tämän kasvot käsiensä väliin ja tiukasti silmiin katsoen viesti tuli selväksi: kuule minua! Hälyisät ympäristöt ovat hyvin tavallisia. Lasten maailmassa häly on kovinkin keskeistä. Leikkeihin jo sinällään kuuluu erilaiset äänet. Viestintä näissä olosuhteissa on haasteellista kaikille lapsille. Kun yrittää tulla kuulluksi, äänen käyttö lisääntyy ja Myös asenne tai suhtautuminen lapseen saattaa olla kielteinen. Ei uskota lapsen kykyihin ja pahimmillaan estetään kielteisellä suhtautumisella hänen onnistumisensa. Vanhemmatkin saattavat hokea ”Juu ei meidän Pekka ole tippaakaan musikaalinen”. Tarpeeksi monta kertaa, kun asioita hoetaan, usko vahvistuu. Kun lapsi käyttäytyy haasteellisesti, hänen nimensä on pian kaikkien huulilla ja esimerkiksi lapsiryhmän kaikki vanhemmat saattavat tuntea ”tapauksen”. Lapsen itsetunto ja itsetuntemus on meistä aikuisista kiinni. Ehkä sitäkin on hyvä välillä pysähtyä miettimään. Kun mennään perheen kanssa Korkeasaareen, voi lapsille tehdä suunnistuskuvakartan. huomion saaminen vaikeutuu. Ja kun ei saa itseään kuulluksi tai ymmärretyksi voi reagoida haasteellisella käyttäytymisellä tai vetäytymällä pois tilanteesta. Suurelle osalle pelkkä puhutun tiedon saaminen kuuntelemalla, ei ole riittävä tai parhaiten toimiva väylä oppimiseen. Lapsen aistimaailma saattaa myös vaikuttaa hänen tapaansa olla vuorovaikutuksessa. Hän kokee mahdottomaksi jatkaa toimintaansa, jos pienikin sotku tulee sormenpäähän. Hänellä saattaa olla kipua, josta hän ei osaa kertoa tai paikallistaa sitä. Joku lapsi kokee vaikeutta, jos joku koskettaa, on liian lähellä tai hermostuu, kun joku kurkkii olan takana. Lapsi voi olla täysin toimintakyvytön, kun hän istuu aikuisen sylissä tai jalkojen välissä lattialla. Joku taas tarvitsee turvallisen tunteen rajaamisesta. Hartioista painaminen ja tiukka katsekontakti saattaa pysäyttää ja antaa turvalliset rajat. Hajut, maut ja äänet, koko ympäröivä maailma on täynnä asioita, jotka saattavat vaikuttaa pienen ihmiseen tapaan olla ja reagoida - omalla tavallaan. Voi sulkeutua ja mennä omiin mielikuviinsa tai toimintaan, josta löytyy turvapaikka tai vastustaa kiivaasti taistelemalla. Viestien tulkinta on oma taiteenlajinsa. Aikuiset saattavat tulkita lasta väärin useinkin. Erityisen tärkeää on muistaa, että haasteellinen käyttäytyminen on aina viesti. Jossain kohtaa lapsi on tullut väärin ymmärretyksi, häntä ei ole kuultu tai huomioitu. Tai hänet huomataan vasta, kun alkaa tapahtua! ei välttämättä ole paras ratkaisu. Kaverukset Mikko ja Jani asettuvat vierekkäin ja hetken kuluttua, kun alkaa olla tylsää eikä kiinnosta, alkaa pienestä tökkimisestä isompi kärhämä. Maija istuu ihan reunimmaisena ja on se näkymätön lapsi. Rami kaivelee nenäänsä ja on ihan jossain muualla. Tanelin käsi puhuu puolittain. Tiedän, mutta en halua, että opettaja huomaa. Vastaaminen olisi ihan kauhean pelottavaa. Mikko pistää ranttaliksi. Teemu on ihan keskellä. Käsi on jatkuvassa puhumisasennossa ja vastaa ihan kaikkeen koko ajan, vaikka ei pyydetäkään. Avustaja istuu lapsen takana tai pitää lasta sylissä. Ei voi tietää mistä lapsi alkaa ja avustaja loppuu. Lapsi tukeutuu, kun tuki on olemassa. Hyvin löysässä asennossa aikuisen sylissä on mahdotonta toimia. Arvioidaan myös keskeytyksiä, taustahälinää ja sitä, että näkevätkö kaikki yhtä hyvin. Jos kuvia on käytössä, arvioidaan ovatko ne saatavilla tai näkyvätkö ne. Esteetön viestintä Pienillä ja isoillakin lapsilla voi olla vaikka itse tuunattu pefletti paikan merkkinä. Vireystilan ja toiminnallisen asennon ylläpitämiseksi inkkariistuminen lattialla on paras. Aikuinen määrittelee kuka istuu mitenkin. Jos järjestys ei toimi, kokeillaan uutta. Paikanmääritykseen voi kehitellä erilaisia pelejä, lauluja ja loruja. Ja voihan ryhmätoiminnoissa seistäkin istumista on elämässä ihan liikaa. Yhdessä ideoidaan ja ideoiden pohjalta lähdetään kokeilemaan. Rikotaan rutiineja. Se pitää aikuisetkin vireänä. Aikuisen tehtävä on tukea lasta ilmaisemaan itseään. Ryhmätilanteiden videointi on hedelmällistä. Kun on itse vuorovaikutustilanteen ulkopuolella, pystyy näkemään kokonaistilanteen ja pohtimaan, mitä muutoksia voi ja pitää tehdä. Videoita tarkkaillaan fyysisen ympäristön, sisällön ja vuorovaikutuksen laadun näkökulmasta. Sisältö Lapsi viestii joka solullaan. Hänen kehonsa kertoo onko hän ”kuulolla”. Vireystilan havainnointi on yksi esteettömän viestinnän perusasioista, niin lapsilla kuin aikuisillakin. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä oleellisempaa on rytmittää toimintoja. Tavoitteena ei ole oppia istumaan hiljaa paikallaan eikä sen pitäisi olla mikään taitolaji. Täytyy löytyä muitakin keinoja osallisuuteen kuin käsipuhuu -menetelmä. Tahto on aikuisen taskussa - tässäkin. Kuka istuu kenenkin vieressä. Se, että lapset valitsevat itse paikkansa, Vähemmän on todella parempi kuin liikaa. Lapsi rakastaa toistoa ja sitä kautta me kaikki opimme. Mutta toiston täytyy olla mielekästä ja lapsesta lähtöisin. Lapsilähtöinen on jokseenkin kulunut termi, ja jostain syystä aikuinen joskus hahmottaa asian kuitenkin aikuislähtöisesti. Joskus lasten on hankala lähteä ryhmään/luokkaan tai he vaeltavat sinne innottomasti, paikallaan toisiaan tönien ja ensimmäiset hetket menee käyttäytymisen ohjaukseen: istukaa 21 3/ 2 0 14 Fyysinen ympäristö alas, paikallanne, tulepa jo, kuunnelkaa tarkasti. maan? Hirveä hätä saada taas ryhmä rauhalliseksi. Leikilläni olen sanonut, että kuulun aamupiirien vastustusryhmään. Tosin enää harvemmin aloitetaan aamupiiri: Onko Maija täällä? Mikä päivä tänään on? Mikä kuukausi? Yksi tavoite ryhmätoiminnassa on ryhmäytyminen, kaikkien osallisuus ja toiminnan kautta oppiminen. Aikuisen rooli on tuoda esille asioita ja ilmiöitä, jotka ovat lapsista kiintoisia. Hänen tehtävänsä on myös tarjota kaikille keinot olla osallisena. Vuorovaikutuksen laatu Kun aikuinen löytää leikkivän ja uteliaan lapsen itsessään, hänen on helpompi loihtia lapsille sellainen oppimisen maailma joka innostaa ja kiehtoo. Kun tekee itsearviointia videoinnin avulla, kiinnitetään erityisesti huomiota näyttääkö aihe, sisältö ja tapa innostavan lapsia. Jakavatko lapset yhteisesti kiinnostuksen aiheen. Keho ja ilmeet paljastavat. Miltä lapset näyttävät. Lapsen ilo on hersyvää ja tarttuvaa. Kävimme päiväkodin henkilökunnan kanssa naurulogian kurssilla ja siellä sitten nauroimme vatsat kippurassa. Oli sokeripalat etuhampaina ja kumilangat korvissa, ja jos vaikka mitä ”lapsellista”. Naurun terveysvaikutukset ovat ilmeisesti kiistattomia. Miksi me aikuiset rauhoittelemme lapsia, kun nämä alkavat ihan ilman kurssimaksua repeilemään ja naura- Ryhmässä toimiessa on haasteellisinta pitää huolta siitä, että kaikilla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa tasapuolisesti. Jotkut ovat taitavampia huomion haussa. Lisäksi vuorovaikutuksen laatua on hankala arvioida, kun olemme itse tilanteessa, emmekä sen ulkopuolella. Kun joku toinen fyysisesti paikalla oleva tarkkailee toimintaamme, vuorovaikutuksemme muuttuu ja vaarana on, että emme ole aidosti vuorovaikutustilanteessa, vaan alamme tarkkailla itseämme. Näin oleellinen asia, läsnäolo vähenee. Videon vahvuus on siinä, että voimme tarkkailla itseämme jollain tasolla ulkopuolelta. Mitä vahvempi ammatillinen itsetunto henkilöllä on, sitä paremmin ja rohkeammin hän uskaltaa arvioida omaa vuorovaikutustaan ja tuoda sitä yhteiseen pohdintaan. Ryhmätilanteessa mielenkiinnon kohteena on, onko vuorovaikutus aikuisjohtoista. Onko kysymykset suoria: joo tai ei. Onko vastaukset vääriä tai oikeita. Sallitaanko aiheesta lipsahtelu, ja jos sallitaan, niin lähdetäänkö laajentamaan keskustelua vaikka lasten tarjoamaan suuntaan. Kun opettaja oli valinnut aihepiirin ja siitä keskusteltiin, yksi pieni tyttö kommentoi: ”Mun enolla meni jalka poikki”. Tähän kaveri kerkesi kysymään: ”Laitettiinko siihen kipsi?”. Opettaja keskeytti alkaneen keskustelun ja tuumasi, että pysytäänpäs nyt aiheessa (joka ei näyttänyt kiinnostavan ketään). Esteettömän viestinnän keinot - erilaiset ja toisaalta tavanomaiset Tuunattu pefletti, jotta kukin tietää oman paikkansa. 3/ 2 0 14 Näen esteettömän viestinnän samanlaisena kuin esteettömän liikkumisen. Erilaisista keinoista ja apuvälineistä on tullut tuiki tavallisia. Monet vammaisnäkökulmasta rakennetut ratkaisut ovat helpotusta monille. Matalalattia junat ja bussit ovat 22 käteviä lastenvaunuille, automaattisesti avautuvat ovet ja rampit vaikka matkalaukkujen vetämiseen, älykkäät hanat jne. Selkeä ympäristö myös ennaltaehkäisee kaatumisia ja törmäämisiä. Esteettömän viestinnän keinot, joista käytetään vammaispuolella nimitystä puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot tai englanninkielistä termiä AAC (Augmentative and Alternative Communication). Näihin keinoihin kuuluu ääni, eleet, ilmeet, viittomat, kuvalliset keinot ja tekniset apuvälineet. Osaa näistä keinoista käytetään jokapäiväisessä viestinnässä jopa luontaisesti. Avainsäätiö on yhdessä Aivoliiton kanssa suunnitellut sopeutumisvalmennuskurssin, Kuvat ja Viittomat käyttöön 2009-2013. Kurssin perusidea oli esteettömien viestintäkeinojen käytön omaksuminen lasten arjessa. Kurssi oli rakenteeltaan sellainen, että työntekijät, vanhemmat ja lapset yhdessä ottivat erilaiset keinot käyttöön. Teimme yhdessä ruokaa, pelasimme pelejä, leikimme, kävimme retkillä, uimme, saunoimme ja suujumppasimme. Vanhemmille oli joka päivä yksi tietoiskutyyppinen luento, jossa pureuduimme erilaisiin keinoihin. Miksi keinoja pitää käyttää ja miten. Kurssia vedettiin yhdessä neljä vuotta, neljä kurssia vuosittain. Yhteensä osallistujia oli yli sata perhettä. Esteettömän viestinnän keinojen käyttöjä arjessa kuvaan seuraavassa kappaleessa paljolti tuon kurssintoiminnan näkökulmasta. Pitkän kokemukseni pohjalta erikoissairaanhoidossa ja yleensä kuntoutuksessa sekä yhteisöllisen toiminnan kehittäjänä ja uranuurtajana olen luonut oman ideaalimallin lastenneurologisesta kuntoutuksessa ns. Kolmen OOO:n malli. Oikea-aikaisuus, Oikealaatuisuus ja Oikeamääräisyys Ei ne kortit oikein toimi ja mun nakit ei taivu viittomiin Puheterapeutin näkökulmasta asia on aika selkeä: esteettömän viestinnän keinot tukevat kaikkien lasten vuorovaikutuksen kehittymistä. Muutoinkin erityislasten kanssa ei tarvitse tehdä mitään sen kummempaa kuin tyypillistenkään lasten kanssa. Pitää tehdä vain paremmin ja suunnitellummin. Vuorovaikutuksen tukeminen on oleellista, sillä oppimisen perustana on toimiva vuorovaikutus. Vanhemman näkökulma voi olla hyvinkin erilainen. Kurssivuosien aikana olen tutustunut yli 100 perheeseen ja yksi asia on ainakin varma: on aivan liian vähän käytännön ohjausta siihen, miten keinoja tulisi käyttää. Ja onko oikeasti sisäistetty miksi. Esteettömän viestinnän keinojen käyttöönotto ei ole yksiselitteinen asia ja siihen tarvitaan muutakin kuin erikoissairaanhoito, ja kuntouttavat terapeutit perinteisin kuntoutuksen mallein. Valtakunnallisesti perheet ovat kovasti eriarvoisessa asemassa, ja jopa paikkakunnittain sekä samassa erikoissairaanhoidossa löytyy eroja palvelujen saatavuudessa riippuen vanhempien taidoista vaatia lapselleen palveluja. Lähtökohtaisesti vanhemmat rakastavat lapsiaan ja haluavat heille parasta. Asiantuntija ehkä näkee, mitä kaikkea pitäisi tehdä, mutta vanhemmille siitä viisi prosenttiakin voi olla liikaa. Tulee riittämättömyyden tunnetta ja syyllisyyttä. Tulee tunne, että vanhemmuus asetetaan kyseenalaiseksi. Ammatillisuutta on se, että näkee, missä tilanteessa perheet ovat. Hyvä lähtökohta voi olla se, että nähdään missä kaikessa vuorovaikutus toimii hyvin, vaikka mitään keinoja ei vielä olisi käytössä. Ammattilaisen tehtävä ei ole tuputtaa ongelmia sinne, missä niitä ei vielä nähdä tai koeta. Kaikki ajallaan ja vanhempia ei voi patistaa tai peräti ohittaa. Tietoa ja tukea tarvitaan koko ajan. Useimmilla kurssille tulijoista oli jo erilaisia tukitoimia kuten puheterapiaa, viittomaopetusta, kuvia, kansioita ja puhelaitteita. Se, että niiden käyttö tai hyöty oli minimaalista, ”Esteettömän viestinnän keinojen käyttöönotto ei ole niin hankalaa, jos huomioidaan oikealaatuisuus.” oli yleisempää kuin se, että ne olivat aktiivisessa ja spontaanissa käytössä. Ja kun puheterapeutit tekivät GAS-tavoitteet, niin enimmäkseen oli toiveena saada erilaiset keinot vakiintuneeseen ja aktiiviseen käyttöön. Ja toiveena oli myös, että muutkin perheen jäsenet kuin äiti, ymmärtäisi keinojen käytön tärkeyden. Voimme tietysti päätellä, että kurssille hakeutuvat vain ne perheet, joilla on haasteita esteettömän viestinnän keinojen haltuunotossa, mutta epäilen. Esteettömän viestinnän tavoitteena on, että lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta tuetaan syntymästä asti. Kuulostaa itsestään selvältä, mutta välttämättä kaikilla vanhemmilla ei ole vahvoja vuorovaikutustaitoja ja toisaalta jokainen voi kehittyä omassa vuorovaikutuksessaan. Tiivis yhteistyö neuvoloiden kanssa tämän suhteen olisi arvokasta. Päiväkotien henkilökuntaa voidaan opastaa ja kouluttaa erilaisten keinojen käytössä. Kurssitoiminnan alettua havaitsin kovin nopeasti, että kuntoutuksen oikea-aikaisuuteen voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota. Muihin perheisiin nähden selkeässä etulyöntiasemassa olivat ne perheet, jotka olivat olleet ns. Ensitietokurssilla, jossa painotetaan kielelliseen erityisvaikeuteen ja siihen, mitä kaikkea se pitää sisällään. Lisäksi kurssilla on vahvasti vertaistukea sekä vanhemmille että sisaruksille. Kuvat ja viittomat -kurssi toisaalta tarjosi yhdessä tekemistä niin, että erilaiset keinot ovat kautta kurssin kaikessa käytössä. Lähtökohta oli siis, että perheellä saattoi olla paljonkin esimerkiksi viittomatunteja takana, mutta ei ollenkaan käytössä. Erilaisia kuvajärjestelmiä oli, mutta nekään eivät kulkeneet lapsen mukana arjessa. Joidenkin kohdalla päivähoidossa oli parempi tilanne, joka myös saattoi syyllistää perheitä ja vahvistaa käsitystä huonosta vanhemmuudesta. Muistan yhden isän, joka mietti, että voiko hän lähteä lomaviikolle yksin lapsensa kanssa, jos hän ei osaakaan viestiä. Ja jos hän ei osaa, niin lapsi käyttäytyy haasteellisesti ja hän ei saa tilannetta haltuun. Kun tehtiin loppuarviota GAS-tavoitteiden toteutumisesta moni tuumasi, että nyt pitäisi aloittaa ne viittomatunnit. Esteettömän viestinnän keinojen käyttöönotto ei ole niin hankalaa, jos huomioidaan oikealaatuisuus. Keinojen pitää aluksi olla helppoja ja iloa tuottavia. Ennen kaikkea vanhempien pitää kokea, että he osaavat ja oppivat. Kursseilla vanhemmat lopussa kertoivat, että eivät osanneet kuvitellakaan kuinka hauskaa erilaisten keinojen käyttö voi olla. Ei kovin kummoistakaan, oli usein kommentti. Lapset omaksuvat helposti ja mielellään viittomien käytön. Erilaisiin peleihin ja leikkeihin voi ottaa viittomat mukaan. Niitä voidaan mallittaa arjessa. Mennään ulos. Haluatko banaanin. Olipa hauska juttu. Viittomien käyttö kuulevien lasten vuorovaikutuksen tukena on ns. avainviittomista, jossa viestiä ”alleviivataan” muutamalla viittomalla. Viittomat rytmittävät ja selkeyttävät puhetta ja näin myös ymmärrettävyys paranee. Pääasia on, että keinot otetaan käyttöön toiminnallisesti ja koko yhteisön voimin. Lapsiryhmässä kuvat ja erityisesti piirtäminen toimivat hienosti. Kun tarinat piirretään puheen rytmissä, tarkkaavuuden suuntaaminen helpottuu ihan jokaisella. Lisäksi ohjaajan puhe selkiytyy ja rytmittyy. Jo hyvin pienet vauvat seuraavat kynän jälkeä, vaikkeivät vielä hahmota mitä kuvassa on. Myös viestinnän teknisiin apuvälineisiin tulee kiinnittää huomiota. Erityisesti miten niitä käytetään. Jos puhelaitteella tilataan vaikka leffaan ”Ammattilaisen tehtävä ei ole tuputtaa ongelmia sinne, missä niitä ei vielä nähdä tai koeta.” 23 3/ 2 0 14 popcornit, innostaa se laitteen käyttöön. Sillä voi leikkiä kapteeni käskee -leikkiä. Mikään ei ole niin hauskaa kuin toisten hyppyyttäminen. Esteettömän viestinnän keinojen käyttöönotto on ennen kaikkea ympäristön ohjaamista ja tukemista. Kun aikuiset ottavat erilaisten keinojen käytön osaksi viestintäänsä, lapset omaksuvat ne kyllä. Joskus tuntuu, kun lapsia ei kiinnostaisi tai ainakaan he eivät katso viittomista tai kuvaa. Yksi lapsi sanoi minulla aikoinaan jotain ja en ymmärtänyt. Vanhemmat olivat aktiivisia viittojia huolimatta tunteesta, että lapsi ei ollenkaan katso. Lopulta lapsi viittoi minulle asiansa. Sen verran tärkeä asia, että otti viittomankin käyttöön. Piirtäminen on esteettömän viestinnän keinoista monesti tehokkain. Johtuen ilmeisesti siitä, että se suuntaa niin vahvasti tarkkaavuutta. Toisaalta moni ihminen on hyvin visuaalinen asioiden omaksumisessa ja vanha viisaus ”väännetään rautalangasta” on joskus kaikille hyväksi. Teini-ikäinen asiakas tuli ensimmäistä kertaa vastaanotolleni. Halusi viimein oppia sen oikean ärrän. Silloin tällöin hän oli ollut puheterapiajaksolla, mutta oikea täry ei vaan löytynyt. Piirsin fläppitaululle sivukuvan kasvoista. Mietimme, missä kohtaa mikin äänne asuu. Kun keskustelimme isännöitsijä Deestä ja puuttuvasta Ärrästä, niin sieltähän tuo löytyi. Kauan kaivattu täry. Ei sinällään mikään ihme, sillä perusharjoitteita oli jaksoittain tehty. Äiti illemmalla soitti ja kertoi hauskan kommentin automatkalta. Äiti ihasteli, että olipa kiva, kun se täry löytyi. Poika tuumasi ”Eipä oo kukaan ennen tajunnut sitä minulle piirtää”. Terapiakerrat sinällään eivät takaa kuntoutumista. Nykyisen kuntoutusjärjestelmän rakenne on vammaiskeskeinen ja perustuu siihen, että lapselle, jolla on haasteita kehityksessään, tehdään jotain, jotta hän voisi paremmin toimia yhteisössään. Yhteisöllisen toiminnan puheterapeuttisen näkökulman kannalta tämä on erityisen ongelmallista, kun vuorovaikutus tapahtuu siellä, missä lapsi elää. Se, että kerran viikossa joku osaa olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, ei riitä. Toki yksilöllistä terapiaa edelleen tarvitaan. Ja onkin niin, että yksilön tunteminen on yhteisöllisen toiminnan perusta. Oikeamääräisyys on pohtimisen arvoinen asia. Voisiko osaa kuntoutusta määrätä yhteisölliseksi. Mikä on erikoissairaanhoidon rooli vaikkapa yksittäisten välineiden laitteiden ohjauksessa. Onko se edes järkevää. Kuuluisiko perheen, päiväkotien ja koulujen ohjaus kuntoutukseen. Nykyisin yhteisönohjaus tulee kuntien sopeutumisvalmennusrahoista. Tässäkin perheet ovat eriarvoisessa tilanteessa. Yhteisönohjausta ei ole kaikilla paikkakunnilla edes mahdollista saada. Esteetön teknologia Sosiaalisten karttojen teko piirtämällä ennen ja jälkeen tilanteiden, tekee toiminnot ja tilanteet visuaalisiksi. Ne on helpompi hahmottaa. Erityisesti opetuksessa piirtäminen on hyvä tuki sisällön omaksumiseen. Historiat ja uskonnot alkavat hahmottua aivan eri tavalla. Otan tämän omaksi aiheekseen, sillä se kuuluu nykyaikaan. Olen siinä mielessä lapsi itsekin, että härpäkkeet kiinnostavat. Kaikki alkoi jo Lastenlinnan Tietoteekin perustamisesta 90-luvulla. Uuden teknologian ilmaantuessa, alkavat myös kauhistelut ja voivottelut. Jälleen kerran tahto on aikuisen taskussa. Aluksi tietysti kaikessa uudessa, leluissakin on oma huippunsa. Uutuuden viehätys kuitenkin laimenee ja alkaa saada uusia muotoja. Itsekin olin varsinaisessa sovellusähkyssä, kun sain ensimmäisen tablet-laitteeni käsiini. Nyt käytän muutamia sovelluksia ja olen havainnut, että saan lapset tekemään ihan mitä vaan. Vaikka harjoitteita, jotka eivät ole kovin mieleisiä. Kävin juuri tutustumassa tanskalaiseen koulujärjestelmään, jossa opettajien on pakko hyödyntää modernia teknologiaa opetuksessa. Pikkuiset koululaiset työskentelivät pädeillään kuvaten 3/ 2 0 14 24 kansallissatujen hahmoja ja tehden omia animaatiotarinoitaan. Välillä kävivät koulun käytävällä leikkimässä. Käytävällä oli kaikenlaisia leluja, mikä myös viehätti minua suuresti, ikuinen leikkijä kun olen. Opettajien tapa tuoda uusi teknologia vähäeleisesti, mutta innostavasti ja opetuksen sisältöön sopivasti käyttöön, ihastutti. Teknologia tuo mukanaan paljon hyvää, parhaimmillaan se tukee vahvasti osallisuutta ja yksilön mahdollisuuksia itsenäiseen toimintaan. Kun ottaa pädin käteen ja alkaa piirtämään, saa lapsen kiinnittämään huomion viestiisi. Hievahtamatta hän katsoo ruutua, johon alkaa piirtyä jotain: ”Haalari” hän hihkaisee ja pukee sen päälleen. Sitten on hänen vuoronsa värittää. Ja kun kaikki vaatteet on päällä, hän lainaa puhelintani, etsii isän puhelinnumeron ja soittaa ”Isi olen valmis”. Pelkällä puheella ohjaaminen pistää silmät ja korvat eikuuntelu moodille ja koko pienen ihmisen suureen jatkuvaan liikkeeseen, mutta pädi ja piirtäminen toimii, ainakin monissa hankalissa tilanteissa. Esteetön viestintä on yhteinen asiamme! Teksti ja kuvat Hannele Merikoski, puheterapeutti ja työnohjaaja, Erityisasiantuntija Esteetön viestintä -hanke, Avainsäätiö Esteetön viestintä yhteinen asiamme Arjen käytäntöjä – DVD/opas LAPSET Etsitkö ideoita ja malleja, jotka tukevat kaikkien lasten vuorovaikutustaitoja. Avain-säätiön tuottama DVD ja opas kuvaa asiantuntevasti ja käytännönläheisesti, miten viestinnän sujuvuutta voidaan tukea mm. kehonkielellä, kuvin, viittomin ja piirtämällä. Julkaisumme soveltuu varhaiskasvatuksen ammattilaisille, vanhemmille, opiskelijoille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Hinta: 29 € Tilaukset: www.avainsaatio.fi tarja.nikkila@avainsaatio.fi puh. 050 552 4413 Appar och plattor – är det tidsfördriv eller bidrar de till utveckling Idag är tekniken oerhört flyttbar både inom hem och instans. Pekplattorna som kommit till hemmen och alltmer även till instanser ger oss möjlighet att mer mångsidigt använda tekniken behändigt för att bidra till inlärning, utveckling och även som alternativa hjälpmedel. I många år har jag haft glädjen att arbeta med familjer där det finns barn med olika former av speciella behov. Det kan vara barn med bland annat olika syndrom, inlärnings- eller koncentrationsutmaningar. I de allra flesta fall har det motiverat barnen att tillsammans med vuxen få göra mer eller mindre intressanta uppgifter där tekniken är ett arbetsredskap. Att barnen motiveras att sysselsätta sig med hjälp av tekniken är något jag under åren insett. Små barn ser upp till sina föräldrar och andra vuxna. De vill gärna göra lika. Att tekniken motiverar och inspirerar barnen till användning kan ju ge oss vuxna fina möjligheter att stöda upp barnens inlärning och utveckling. Det här vill jag gärna ta fasta på och använda som ett komplement till övrig träning och inlärning som våra barn behöver. Att arbeta med teknik kan vara så oerhört mycket mer än ett tidsfördriv. Idag finns det ett stort utbud, även med pedagogiska program eller appar till olika system. Det är ett område under snabb utveckling. och vartefter barnen utvecklas diskuterar orsak och samband med dem. Om vi som föräldrar känner osäkerhet så finns det information och handledning att hämta. Det gäller att våga ta steget och be om information. Då är det lättare att steg för steg ta sig framåt i det stora utbud som finns tillgängligt. Ibland tycker föräldrarna att det känns utmanande att försöka sätta sig in i allt det teknikutbud som finns. Vi behöver inte kunna och förstå allt, men bra är det om vi vuxna ändå strävar efter att ta ansvar för de grejer som våra småbarn sysselsätter sig med. Ett mycket bra sätt är att vi tillsammans med barnen använder tekniken, tar del av deras sysselsättningar Att jobba med barn och pedagogiska program motiverar oerhört mycket, ofta både barn och vuxen. Tillsammans med barnet tar vi oss framåt steg för steg och det är med storglädje vi märker att barnet oftast orkar hålla fokus och koncentrera sig allt längre stunder. Det händer omedelbart saker på skärmen, barnet får en direkt respons på de val som görs. När vi som vuxna är med har vi möjlighet att knyta an till barnets eget liv och vardag och får med bland annat kommunikation och turtagning helt naturligt i lek-, träningsstunden. Hittar man som vuxen gemensam tid tillsammans med barnet kommer ofta även andra saker fram i den gemenskap som uppstår, då barnet får en ”egen” stund tillsammans med en vuxen. Fredagsmyset i hemmet med en film kanske ibland kan bytas ut mot en pusselstund på TV-skärmen med ett foto av familjen. Där kan vi turas om och lägga en bit var i tur och ordning, vi hjälper fram varandra bit för bit. Vi tränar både att ge, ta emot och omsätta instruktioner och perceptionen i en trygg social, mysig och familjär hemmasituation. Eller varför inte träna lite motoriska färdigheter i grupp med hjälp av pekplattan. Märker vi att våra barn har svårt att hålla fokus och koncentrera sig på att 25 3/ 2 0 14 slutföra en uppgift, kan vi till exempel använda lämpliga appar målinriktat och stöda upp appstunden som vuxen. Är det arbetsminnet som behöver tränas, då leker vi tillsammans och som vuxen ställer vi frågor så att barnet tränas på just det område som behöver tränas. Barnet får träning i att lyssna, ta emot och omsätta instruktioner, kommunicera, kanske turas om, allt medan minnet även får sin träning. Samtidigt får vi vuxna som är med barnet själva många nya insikter om hur barnet fungerar. En vuxen, med målmedveten inställning, tillsammans med barnet vid pekplattan ger så många fler möjligheter och komplement till utveckling. Som vuxen styr vi båten på vattnet tills våra barn, våra ungdomar når en mognad och utveckling så att de unga har kapacitet att småningom styra skutan själva. Först med stöd och senare mera självständigt. Det är bra att vi vågar vara vuxna och föräldrar, men ändå kunna lyssna på våra barn och ha trevligt tillsammans. Det är bra för oss alla att vi vuxna från början drar upp riktlinjer, såsom tider för hur pekplattan (och övriga skärmar) ska användas. Det är viktigt att vi förklarar för barnen att ingen mår bra av för många och för långa stunder vid våra skärmar. Vi strävar efter att ta vara på det goda som tekniken kan ge, men vi försöker våga vara vuxna och sätta gränser för hur skärmarna ska användas. användas. Pc-programmen har utlåningslicens. Jobbar du på instans och vill bekanta dig med programutbudet så tag kontakt. Det finns möjlighet att undersöka ett digert programutbud. Vid Folkhälsans ResursCenter i Helsingfors handleder personalen bland annat kring barn med neuropsykiatriska svårigheter, gör utredningar och ger handledning kring behov av Alternativa och Kompletterande Kommunikativa hjälpmedel (AKK), specialpedagogiska miljöer och även funktionell synanvändning. Vid Datateket i Helsingfors görs hjälpmedelsprogram- och hjälpmedelsutprovningar. Där kan familjer med barn med speciella behov även få gratis handledning både kring pekplattor och tillhörande program mot tidsbeställing. Likaså pc-program, som kan lånas hem. Är du förälder eller jobbar på instans och det här är områden som du gärna bekantar dig mera med. Ta då kontakt och berätta om dina behov. Vi bidrar gärna med information, utredning, konsultation, handledning, workshoppar, kurser, föreläsningar med mera. Folkhälsans Datatek i Vasa finns som en filial under Folkhälsans ResursCenter i Helsingfors. Till Datateket i Vasa kan du kontakta om du önskar få handledning kring pekplattor eller datorer och användningen av dem för att komplettera inlärning och utveckling. Utgående ifrån dina behov söker vi lämpliga program och ger handledning och tips hur de kan ADHD-liiton sääntömääräinen syyskokous Text Siv-Britt Häggman Ta kontakt med Folkälsans ResursCenter i Helsingfors Päivärintagatan 1 E-post: resurscenter@folkhalsan.fi Tel: 09 315 5306 Folkhälsans Datatek i Vasa Vasaesplanaden 17 E-post: siv-britt.haggman@folkhalsan.fi Tel: 050 5400265 En trevlig höst, med trevlig dagis- och skolstart till alla hälsar Siv-Britt på Folkhälsans Datatek i Vasa ADHD-liiton avoimet ovet lauantaina 22.11.2014 klo 13 Paikka: kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, Paasikiventie 2, Hämeenlinna Syyskokousviikonloppuun kustannetaan: • Yksi osallistuja jokaisesta jäsenyhdistyksestä. • Majoittuminen kahden hengen huoneissa 22.–23.11. Cumulus Hämeenlinnassa, Raatihuoneenkatu 16–18, Hämeenlinna • Matkat halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan • Ohjelmassa olevat ruokailut Lauantaina on yhteinen illallinen Cumulus Hämeenlinnassa, sunnuntaina ohjelmassa on aamupala ja kotiin paluu. Ilmoittautumiset viimeistään 31.10.2014 mennessä puh. 050 354 4325 tai adhd@adhd-liitto.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä tulisi ilmoittaa majoitustarve ja mahdolliset erityisruokavaliot. 3/ 2 0 14 Ingen kan hjälpa alla, men alla kan hjälpa någon! ADHD-liiton toimisto on hiljalleen kotiutunut uusiin toimitiloihinsa Kuntoutussäätiön taloon. Tule sinäkin tutustumaan liiton toimistoon ja toimintaan lokakuussa, kun vietämme Avoimien ovien päivää 30.10.2014 klo 14 - 18. Osoitehan on Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki. Nähdään silloin. Terveisin ADHD-liiton väki 26 yhdistyksiltä Länsi-Uudenmaan Neuris ry L änsi-Uudenmaan Neuris ry on vanhalta nimeltään Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys, joka on perustettu vuonna 2002. Yhdistys on toiminut vuoteen 2013 saakka Autismi- ja Aspergerliiton jäsenyhdistyksenä, joten sen jäsenistössä on painottunut aiemmin autismin kirjon kohderyhmät. Yhdistyksen jäsenistössä on kuitenkin ollut kautta aikojen myös perheitä, joille ovat tuttuja muutkin neuropsykiatriset erityispiirteet. Nykyään Neuris on myös ADHD-liiton ja Aivoliiton jäsenyhdistys. mänlaadun ja olosuhteiden parantamista, toimia aktiivisesti toimialueensa viranomaisten kanssa, edistää neurokirjon henkilöiden ja heidän perheidensä järjestäytymistä ja verkostoitumista, toimia alueella yhdyssiteenä ja edunvalvojana sekä tukea, järjestää koulutusta, tiedotusta ja virkistystoimintaa. Neuris toimii koko Länsi-Uudenmaan alueella. Tällä hetkellä paikallistoimintaa on tarjolla eniten Lohjan ja Kirkkonummen alueilla, mutta tavoitteena on saada paikallista toimintaa käyntiin myös Nummelan ja Raaseporin alueille. Vuoden 2014 alusta lähtien yhdistys muutti nimensä ja sääntönsä, jotta toiminta saataisiin kattamaan aikaisempaa paremmin koko neurokirjo. Näin voidaan tarjota yhteistä toimintaa kaikille samankaltaisten vaikeuksien kanssa eläville henkilöille ja heidän perheilleen. Esimerkiksi adhd- ja tourette-henkilöille ei ole ollut aiemmin omaa alueellista yhdistystä Länsi-Uudenmaan alueella. Siten tarve yhteiselle neurokirjon alueen yhdistykselle on ollut jo pitkään olemassa. Olemme aloittaneet yhdistymisneuvottelut myös Lohjan Seudun Dysfasiayhdistyksen kanssa, sillä haluamme yhdistää voimiamme yhteisessä asiassa. Neuris toimii aktiivisessa yhteistyössä muiden alueen yhdistysten, oppilaitosten ja myös Lohjan, Vihdin ja Kirkkonummen julkisten organisaatioiden kanssa. Kuulumme Länsi-Uudenmaan NV-verkostoon, jota johtaa tällä hetkellä Neuriksen nykyinen puheenjohtaja. Järjestämme yhdessä muiden yhdistysten ja alueen oppilaitosten kanssa erilaisia koulutustilaisuuksia, tiedotamme toisiamme toiminnastamme ja merkittävänä yhteistyönä järjestämme joka toinen vuosi Lohjalla Erilainen oppija vauvasta ikäihmiseen messuja verkostoitumistapahtuman, joka on kerännyt yli 400 ihmistä tapaamaan toisiaan ja kuuntelemaan ajankohtaisia tietoiskuluentoja. Neuriksen pyrkimyksenä on tukea jäsenten ja heidän läheistensä elä- voi tulla tutustumaan, vaikka ei olisi jäsen. Muut tapahtumat (perhetapahtumat, keilailut, uintitapahtumat) on tarkoitettu vain jäsenille. Vertaistapaamisia järjestetään talvikaudella mm. Kirkkonummella ja Lohjalla. Lohjalla on myös nuorisoryhmä, jolla on toisinaan myös lyhyitä yhteisiä leirejä. Yhdistyksellä on oma internetsivusto (www.neuris.fi) ja facebooksivu (www.facebook.com/NeurisUusimaa). Lisäksi yhdistyksellä on vain jäsenille tarkoitettu suljettu facebook-ryhmä, johon voi liittyä keskustelemaan. Internetsivustolta löytyvät ajantasaiset yhteystiedot ja tietoa Neuriksen ja myös muiden alueen toimijoiden tapahtumista. Toivotamme kaikki adhd- ja addaiheista kiinnostuneet mukaan toimintaamme. Jos kiinnostusta on osallistua mukaan toimintaa ja vaikka järjestää omaa toimintaa adhd-henkilöille, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen. Yhdistysterveisin, Taina Lehtiö Länsi-Uudenmaan Neuris ry hallituksen puheenjohtaja gsm 040 751 2658 Yhdistyksen vertaistapaamisiin 27 3/ 2 0 14 jäsenyhdistykset Aisti ry, Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys aistiyhdistys@gmail.com www.aistiyhdistys.fi Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry marraskuussa kahtena maanantaina. Kokoontumiset klo 18-20 seuraavasti: 15.9., 29.9., 13.10., 27.10., 10.11., 24.11. ja 15.12.2014. Ryhmää ”koutsaa” Helena ja Marko, ksadhdvt@gmail.com. Matarankatu 6 sulkee ovensa klo 18, joten ole paikalla ajoissa. Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä puh. 040 557 3269 es-ada@es-ada.com Löydät meidät myös Facebookista! Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Puheenjohtaja Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com kymenlaakson.aada@gmail.com www.kymenlaaksonaada.org Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 rhviljamaa@gmail.com www.hymyry.net Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Itä-Savon Puatti ry puheenjohtaja Kati Sairanen puh. 050 542 8499 sairanen.kati@gmail.com sihteeri Eija Myllys puattiry@gmail.com Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista löytyy osoitteesta puattiry.blogspot.fi. Keski-Suomen ADHDyhdistys ry Puheenjohtaja Tapani Salonen ta.sa59@tintti.net sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen paivi.pietilainen@luukku.com www.keskisuomenadhd.com ADHD-oireisten lasten vanhemmille vertaistukea Jyväskylässä kansalaistoimintakeskus Mataralla Kokoustila Sauniossa (Matarakatu 6) klo 18-20 seuraavasti: 17.9., 15.10., 12.11. ja 10.12.2014. Ryhmän vetäjänä toimii Marleena. Jos haluat keskustella ryhmästä laita viestiä marleenah@gmail.com. Matarankatu 6 sulkee ovensa klo 18, joten ole paikalla ajoissa. ADHD-oireisten aikuisten ryhmä kokoontuu myös Mataralla (Matarakatu 6). Kokoustila Saunio. Kokeillaan kokoontua syys-, loka- ja 3/ 2 0 14 Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 lahtiadhd@gmail.com Länsi-Uudenmaan Neuris ry www.neuris.fi Puheenjohtaja Taina Lehtiö, Lohja puh. 040 751 2658 Jäsenvastaava Kaisu Oksanen, Lohja (yhteys yhdistyksen sähköpostin kautta) Yhdistyksen sähköposti: lansiuudenmaan.neuris@yahoo.fi Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237, adhdoulu@gmail.com Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 adhdpirkanmaa@luukku.com Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Puheenjohtaja Anne-Maarit Palviainen annemaarit.palviainen@gmail.com, puh. 050 306 8261 sihteeri Noora Mikkonen 28 nmikkone@luukku.com, 040 412 3792 www.aksoni.suntuubi.com Tietoa eri toiminnoistamme ja tapahtumista löydät yhdistyksemme kotisivuilta http://www.aksoni.suntuubi.com/ ja suljetusta Facebookryhmästämme. Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan puolelta), 70110 Kuopio puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18, muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille) toimisto@eijsveikeet.fi www.eijsveikeet.fi Puheenjohtajamme tavoittaa osoitteesta: puheenjohtaja@eijsveikeet.fi Olemme ottaneet käyttöön uuden vertaistukipuhelimen, 044 757 9477. Jos haluat kysyä vertaistukiryhmistä tai yleensä vertaistuesta, voit soittaa tähän numeroon. Vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille keskiviikkoisin klo 18-20 Vuorelan kirkon alakerrassa. Lastenhoito järjestetty ja iltapalaa. Vetäjänä Satu Martinez (puh. 044 757 9477). Syksyn tapaamiset 10.9., 22.10., 5.11. ja 10.12.2014. ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä Suonenjoella. Yhteyshenkilö Tiia Konttinen, tkonttin@ hotmail.com, puh. 040 073 2629. Keilaus joka toinen keskiviikko klo 17-18 Kuopion Keilahallilla. Syksyn keilausillat 17.9., 1.10., 15.10., 29.10., 12.11., 26.11. ja 10.12.2014. Radan hinta 18 € (3-4 hlöä/rata sisältäen kenkävuokran), omakustanteinen. Kaiken ikäiset ovat tervetulleita mukaan. Ilmoittautuminen Eijalle, puh. 040 097 2067. Suunnitelmissa tälle syksylle myös perheleiri ja teatteria uudistuneessa Kuopion kaupungin teatterissa. Tästä tarkemmin tulevassa jäsenkirjeessämme ja netissä www. eijsveikeet.fi ja FACEBOOK. jäsenyhdistykset Aurikoista Syksyä jäsenillemme toivottaa Eijsveikee hallitus. Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, 00890 Helsinki Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys / Facebook puh. 040 837 3679 Puheenjohtaja Arja Havilo arja.havilo@kolumbus.fi Jäsenrekisterinhoitaja Minna Hirvonen adhd.espoo@gmail.com Vuosi 2014 on Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen 35-vuotisjuhlavuosi. Toiminnassa tavataan! JÄSENPERHEIDEN SYYSRETKI HEUREKAAN Sunnuntaina 21.9. klo 11 alkaen, jolloin jaamme Heurekan aulassa pääsyliput ennakkoon ilmoittautuneille. Toimi nopeasti, paikkoja on rajoitetusti! Sitovat ilmoittautumiset 15.9. mennessä osoitteeseen eeva.karppinen@elisanet.fi. Osallistumismaksu: 5 eur /aikuinen ja 5 eur /lapsi, sisältäen näyttelylipun ja Iloa ilmasta -esityksen, mikäli se järjestetään tuona päivänä. Maksut 15.9. mennessä yhdistyksen tilille FI76 1469 3000 2039 80, viestikenttään Heureka/osallistujaperheen nimi. Tutustu etukäteen Heurekaan: www. heureka.fi. VUOSIJUHLA KÄPYLÄN TYÖVÄENTALOLLA Juhlimme yhdessä jäsenperheiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa 35-vuotista yhdistystaivalta! Tervetuloa vuosijuhlaan sunnuntaina 12.10. klo 14–18 Käpylän työväentalolle, os. Vipusentie 19, 00610 Helsinki. Ohjelmassa lapsille ja aikuisille musiikkia, tanssia, askartelua ja tulitaide-esitys. Noutopöydässä tarjolla herkkuja moneen makuun! Salon Seudun ADHD-yhdistys ry Puheenjohtaja Erja Sandberg adhdyhdistys@gmail.com www.adhdsalo.fi Aikuisten vertaistukiryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa tiistaisin klo 18-19.30. Päivät ovat: 14.10., 11.11., 9.12. Vanhempien vertaistukiryhmä siirtyy takaisin torstaipäiviin ja kokoontuu myös kerran kuussa klo 18-19.30. Päivät ovat: 9.10., 13.11., 11.12. Paikkana edelleen Sytyn tilat Helsingintie 6. Seuraa yhdistyksen nettisivuja: www.adhdsalo.fi ja tykkää meistä Facebookissa! Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan www.samdy.info puh. 044 346 0898 samdy@samdy.info Tarkempia tietoja toiminnasta: www.samdy.info Suomen ADHD-Aikuiset ry Hallituksen tavoittaa osoitteesta hallitus@adhd-aikuiset.org www.adhd-aikuiset.org Tykkää meistä: www.facebook.com/ Suomen.ADHD.Aikuiset Puheenjohtaja: Viola Partanen Varapuheenjohtaja: Seija Kaarre Sihteeri: Kaija Rasilo Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi. sukunimi@adhd-aikuiset.org Vaasanseudun ADHD-yhdistys ry Vasanejdens ADHD-förening rf www.vaasanadhd.com info@vaasanadhd.com puh. 044 210 5959 På svenska 040 594 2842 Vertaistukiryhmät/stödgrupper: Vaasa - ADHD-aikuiset (myös puolisot ja läheiset) klo 17-19 to: 25.9., 30.10. ja 27.11. info@vaasanadhd. com, 044 210 5959 - ADHD- ja Autismin kirjon (al29 le 15 v) lasten vanhemmat: tuula.jantti@vaasanseudunyhdistykset.fi, 044 259 1159 - ADHD-nuorten (15-25 v) vanhemmat: youngadult.adhd@hotmail.com, 040 063 9162. Kaksikielinen / tvåspråkig - ADHD-stödgrupp: hanna@wests.fi, 040 594 2842. Svenskspråkig Vaasan ryhmät kokoontuvat osoitteessa Vaasanpuistikko 17, 9 krs - ADHD-perheleiri / ADHD-familjeläger la 15. - 16.11. Lepikossa. Lisätietoja kotisivuilla www.vaasanadhd.com Kauhajoki -ADHD-lasten vanhemmat klo 17.30-19 ke: 10.9., 8.10., 12.11. ja 10.12. Sysipolku 4. Ilmoita vähintään viikkoa ennen, jos tarvitset lapsiparkkia. Ilmoittautumiset: suupohja@vaasanadhd.com, 050 405 2136 Kokkola -ADHD-ja Asperger-lasten vanhemmat klo 19-20.30 ma: 15.9., 6.10., 27.10., 17.11. ja 15.12. Antti Chydeniuksenkatu 49. kokkola@ vaasanadhd.com, 050 594 2052 Seinäjoki -ADHD-lasten vanhemmat: seinajoki@vaasanadhd.com, 050 090 1628 Tervetuloa! / Välkommen! Löydät meidät myös Facebookista! Du hittar oss också på Facebook! Varkauden Seudun Wamdy ry (Autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 varkaudenseudun.wamdy@gmail.com Liity jäseneksi ADHD-liiton jäsenyhdistyksiin osoitteessa www.adhd-liitto.fi 3/ 2 0 14 ADHD-liitto juhli 25-vuotista taivaltaan A DHD-liitto ry juhlisti 25-vuotista taivaltaan kutsumalla jäsenistöään sekä yhteistyötahojaan rennon jutustelun ja pienen napostelun äärelle Helsinkiin ravintola Manalan tiloihin kesäkuussa. Iloinen puheensorina siivitti parituntisen tilaisuuden kohti sen huipennusta, eli Stand up -keikkaa. Kyseessä oli yhteistyö Yle TV2:n Naurun tasapaino -ohjelman kanssa. Ohjelman tuottaja Markku Mastomäki oli lähestynyt liittoa alkuvuodesta ja ilmaissut heidän kiinnostuksensa adhd-aihepiiriin. Tuotantotiimin ja ADHD-liiton edustajien tapaamisen pohjalta liitto päätti lähteä mukaan yhteistyöhön. Alta voit lukea tarkemmin yhteistyöstä Kuopion ADHD-oireisten aikuisten vertaisryhmän ohjaajan kertomana. ”Lähdin mukaan, koska se tuli ekana mieleen.” ADHD-aikuiset Naurun tasapainon kuvauksissa N aurun tasapaino on Yle TV2:n kilpailuohjelma, jossa joukko stand up -koomikoita viedään erilaisiin yhteisöihin ja ympäristöihin. Joka jaksossa koomikot tutustuvat uuteen ihmisryhmään ja heittävät keikan juuri tätä ryhmää edustavalle yleisölle, ja yksi putoaa pelistä. Ratkaisevaa on se, miten hyvin kukin kilpailija on ymmärtänyt yleisöään, ja miten hän saa tasapainoteltua toisaalta sydämellisyyden ja ymmärryksen, ja toisaalta tarkasti osuvan ironi- an välillä. Tänä syksynä ohjelmasta nähdään kevään ja kesän 2014 aikana kuvattu toinen kausi. Kuvausten loppusuoralla stand up -koomikot esiintyivät kesäkuisena iltana Kuopiossa savolaisyleisölle, ja seuraavana aamuna bussi kuljetti jäljellä olevat viisi kilpailijaa pohjoissavolaiseen mökkirantaan viettämään talkoopäivää ja tutustumaan kuopiolaisen ADHD-oireisten aikuisten vertaisryhmän ihmisiin. Naurun tasapainon juontaja Sanna Stellan Ohjelman tuottaja Markku Mastomäki oli vieraillut keväällä Kuopion vertaisryhmässä esittelemässä ohjelmaa ja siihen suunniteltua adhdaiheista jaksoa. Ryhmäläisistä osa oli heti lähdössä mukaan, ”koska se nyt tuli ensimmäisenä mieleen”. Luvassa oli jotain uutta, hauskaa, mielenkiintoista... Osaa arvelutti julkinen ”kaapista ulos tuleminen” ja se, miten muut – varsinkin omalla työpaikalla – asiaan suhtautuisivat. Toisaalta taas tämä oli aivan ainutlaatuinen tilaisuus kertoa ohjelman kautta laajalle yleisölle, millaista on olla add- tai adhdaikuinen. Lisäksi kutkutti nähdä, miten stand up -koomikot osaisivat tuoda lavalle adhd:n huvittavat puolet sortumatta kohderyhmää ärsyttäviin yleistyksiin. Keikka olisi ADHDliiton 25-vuotisjuhlissa. Oman tilanteen, harkinnan ja aikataulujen mukaan noin puolet ryhmästä päätti osallistua, ja pari muutakin tulevaa vertaisryhmäläistä tuli mukaan. Mutta tuskin olisimme tähän heittäytyneet, ellei ohjelman tuottaja olisi tullut itse tutustumaan meihin, ja saanut meidät luottamaan sekä hä- 3/ 2 0 14 30 toista nähdä, miten työ kantoi kullakin hedelmää. Eniten aikaa keskusteluihin mökkitalkoopäivänä käyttäneillä kilpailijoilla, oli lavalla terävimmät setit. Tuomareiden työtä meille ei näytetty. Emme tiedä, kuka kilpailijoista putosi, ennen kuin jakso lokakuussa tulee televisiosta. Lopullinen voittaja ratkeaa vasta live-keikalla lokakuun lopussa. Sen lisäksi odotamme jännityksellä, millaisena talkoopäivä näyttäytyy syksyllä televisiossa ja mitä siitä leikataan ohjelmaan mukaan. Näkyykö itsestä vilaus selkää vai avautuminen omista adhd-piirteistä? Millainen kuva adhd:stä ohjelmassa kokonaisuudessaan annetaan? Millaista palautetta tulee omilta ystäviltä, sukulaisilta, koulu- ja työkavereilta? Mutta epäilyksettä tuntuu siltä, että kannatti lähteä mukaan. Pääsi tutustumaan kilpailijoihin ja näkemään, kuinka ohjelmaa kuvataan. Käydyt keskustelut olivat mielenkiintoisempia ja syvällisempiä kuin etukäteen osasi odottaa. Stand up -keikka oli kokemisen arvoinen. Sekä kuvaukset että tekemämme retki Helsinkiin vahvistivat hyvällä tavalla omaa identiteettiä adhd-piirteisenä aikuisena. Ja toivottavasti ohjelma auttaa jotakuta katsojaa ymmärtämään itseään paremmin. Jotkut koomikoista ainakin tuntuivat Jussi Simola on yksi tämän kauden kilpailijoista löytäneen uuden piirteen itsesneen että ohjelmaan. Vakuutuimme varjoon keskustelemaan. Jossain vä- tään. siitä, että meihin ja adhd-oireisiin lissä joku teki talkootöitäkin. Kesken Teksti Outi Hallia, vertaisohjaaja, yleensä suhtauduttaisiin kunnioituk- puheen aina joku huomasi linnun. Tai sella. kukkakärpäsen. Asiatietoa tuli lisää Kuopion ADHD-oireisten aikuisten seuraavan päivän adhd-luennolla. vertaistukiryhmä Mökkitalkoopäivänä oli kiinnostavaa seurata ohjelman tekoa: kooOhjelmanteko vei meidät vertaisKuvat Jussi Nahkuri / mikot vuoroin haastattelivat meitä, ryhmäläiset vielä seuraavalla viikolla Yle Kuvapalvelu adhd-elämän asiantuntijoita, ja vuo- Helsinkiin ADHD-liiton 25-vuotisroin juoksivat itse ohjelmantekijöi- juhliin ja Naurun tasapainon keikalNaurun tasapaino alkaa Yle den haastateltavina. Aurinko paistoi, le. Aihe ei selvästikään ollut koomi- TV2:lla 4.9.2014. Adhd-aiheinen oli kuuma, mökin terassi keräsi väkeä koille aivan helppo. Oli mielenkiin- jakso esitetään 16.10.2014. 31 3/ 2 0 14 Hahkusta tukea hahmottamisen haasteisiin –Ajan hahmottaminen, matematiikan vaikeudet kuten lukusuureet, rahankäytön haasteet ja etäisyyksien tai nopeuden arvioiminen liikenteessä, Päivi Pietiläinen luettelee tyypillisiä hahmottamisen vaikeuksia, joita osalla adhd-diagnoosin saaneista on. A dhd:n kriteereissä ei ole mainintaa hahmottamisen vaikeuksista, vaan kyse on niin sanotuista liitännäisoireista. –Mutta kumpi on muna ja kumpi kana, siinä onkin kysymys, Päivi miettii. Keski-Suomen ADHD-yhdistyksessä aktiivisesti mukana oleva Päivi kertoo, että sekä adhd että hahmotushäiriö ovat hänelle hyvin tuttua. –Oman kokemukseni mukaan noin kolmasosalla adhd-diagnosoiduista on myös jonkinlaisia hahmottamisen vaikeuksia. Hahmottamiseen liittyvät haasteet menevät osittain päällekäin adhd:n oirekuvauksen kanssa, joten tarkkaa rajaa on vaikea vetää. Hahmottamisvaikeudet eivät ole ainoastaan adhd:hen liittyviä vaan vastaavanlaisia haasteita saattaa ilmetä muun muassa CP-oireyhtymässä, kielellisessä erityisvaikeudessa tai erilaisten oppimisvaikeuksien taustalla. –Jos adhd-oireisen henkilön jotkin haasteet johtuvatkin hahmottamishäiriöstä eivätkä adhd:stä, niin sehän on selvää, että niihin eivät myöskään auta samat tukitoimet kuin adhd:hen, Päivi muistuttaa. Erilaisia tapoja hahmottaa hahmottamista Sanalla hahmottaa on monta merkitystä. Sillä tarkoitetaan kuvanmuodostusta ja tunnistamista sekä tila- ja etäisyyssuhteiden käsittämistä. Myös kuulemaansa tai tunnustelemaansa voi hahmottaa. Laajemmassa merkityksessä sanaa käytetään tarkoittamaan ymmärtämistä ja kokonaisuuden oivaltamista. Hahmottaa voi olla myös esimerkiksi huomata, havaita, tajuta, oivaltaa, mieltää, jäsentää tai ymmärtää. –Hahmottaa on hyvin kuvaava sana. Sillä kuvataan usein sellaista ymmärtämistä tai tunnistamista, mitä ei välttämättä voi pukea lainkaan sanoiksi. Hahmottamisessa onkin mukana ei-kielellinen ulottuvuus, Hahmottamisen kuntoutus -hankkeen vastaava tutkija ja Niilo Mäki Instituutin varatoiminnanjohtaja Pekka Räsänen kertoo. Yksi tapa jakaa hahmottamista osataitoihin on jakaa se nelikenttään (hahmottamismielikuva sekin). Siinä toisena ulottuvuutena on hahmotettavien asioiden määrä: pitääkö osista koota yksi tunnistettava asia (esim. esine, kasvot) vai pitääkö tunnistaa Nelikenttä Yksi tunnistettava asia Useampi tunnistettava asia Paikallaan pysyvä kohde ”Löydä ja tunnista” (yksi muuttumaton asia tunnistettavaksi) ”Tunnista, muokkaa ja kokoa” (useamman asian välinen muuttumaton suhde) Liikkuva tai muuttuva kohde ”Arvioi ja suhteuta” (yksi muuttuva tai asentoaan vaihtava asia tunnistettavaksi) ”Liiku ja suunnista” (useamman asian väliset muuttuvat suhteet) 3/ 2 0 14 32 Suvi Ylönen useampien asioiden väliset suhteet. Toisena ulottuvuutena on muutos. Havainnoitava asia on joko paikallaan tai se muuttuu tai liikkuu. –Hahmottamisen vaikeudet voivat esiintyä missä tahansa tämän nelikentän osa-alueessa erikseen tai useammalla osa-alueella samanaikaisesti, Räsänen kertoo. Voiko hahmottamista kuntouttaa? Hahmottamisen kuntoutuksesta tiedetään Suomessa vähän. Maailmalla kuntoutustutkimusta on kuitenkin tehty ja erityisesti näköhavainnon tutkimusta tehdään runsaasti. Käytämmehän valtaosan aivokapasiteetistamme näköhavainnon muodostamiseen. Hahmottamisvaikeudessa ei ole kyse näkökyvyn ongelmista vaan näkö sinänsä on useimmiten hyvä tai riittävä. Kyse onkin siitä, miten aivot tulkitsevat näkemäänsä, miten siis pedagogisia ratkaisuja. Jos hahmottamista pystyttäisiin kuntouttamaan, olisi jännä nähdä vaikuttaisiko se jotenkin myös adhd:n oireisiin. Keräämme kokemuksia hahmottamisen vaikeuksista! silmien kautta tulevaa aistiärsykettä prosessoidaan aivoissa. Vuoden 2004 alussa Niilo Mäki Instituutissa käynnistyi Hahmottamisen kuntoutus -hanke eli tuttavallisemmin Hahku. ADHD-liiton lisäksi yhteistyötahoina Hahkussa ovat Aivoliitto, CP-liitto, Erilaiset oppijat ry, Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva sekä Jyväskylän yliopiston Normaalikoulu. –Tarkoitus on lisätä tietoa hahmotushäiriöistä, kertoo Hahkun projektitutkija Suvi Ylönen. –Aloitamme sen keräämällä kokemusasiantuntijatietoa henkilöiltä, joilla on hahmottamisen vaikeuksia. Myöhemmin on tarkoitus tuottaa tietopalvelu palvelemaan hahmotushäiriöistä kärsiviä, heidän lähipiiriään sekä erilaisia asiantuntija- ja ammattilaistahoja. Lisäksi Hahkussa tuotetaan visuo-spatiaalisten hahmotushäiriöiden kuntoutukseen soveltuvia tietokoneella tehtäviä harjoitteita. Hanke kestää vuoden 2017 loppuun asti. Päivillä on omakohtaista kokemusta adhd:n ja hahmotushäiriön yhdistelmästä, sillä hänen nyt jo aikuisella lapsellaan on todettu molemmat. –Hahmottaminen liittyy vahvasti esimerkiksi toiminnanohjaukseen, työmuistiin ja keskittymiskykyyn, joten välillä on vaikea sanoa, johtuvatko arjen haasteet enemmän adhd:stä vai hahmottamisen vaikeuksista, Päivi kertoo. Mahdollisuus kuntouttaa hahmottamispuolta saa Jyväskylän ammattiopistossa opettajana työskentelevän Päivin pohtimaan. –Käytännön työssä pyritään löytämään opiskelijoille toimivia Onko Sinulla tai läheiselläsi todettu tai epäiltyä hahmottamisen vaikeuksia? Teemme Niilo Mäki Instituutissa tutkimusta hahmottamisen vaikeuksista ja niiden vaikutuksesta yksilön arkeen ja elämänlaatuun. Toivoisimme Sinun kirjoittavan vapaamuotoisen tekstin, jossa voit käyttää apuna ADHD-liiton nettisivuilta tai osoitteesta http://hahku.fi/tutkimus löytyviä tarkentavia kysymyksiä. Kerro kirjoituksessasi hieman taustatietoja itsestäsi/läheisestäsi: syntymävuosi, sukupuoli, mahdolliset diagnoosit/tutkimukset ja asuinpaikkakunta. Voit tehdä kirjoituksesi myös osissa ja lähettää sen kaikkiin haluamiisi kysymyksiin vastattuasi. Kirjoituksen pituutta ei ole rajattu, ja lyhyetkin kirjoitukset ovat tutkimukselle arvokkaita! Lähetä kirjoituksesi lokakuun 2014 loppuun mennessä joko sähköpostilla osoitteeseen hahku@nmi.fi tai kirjeitse osoitteeseen Suvi Ylönen/Niilo Mäki Instituutti, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto. Kirjoituspyyntöön vastanneiden kesken arvotaan 2kpl Finnkinon leffalippupaketteja. (Muista liittää kirjoitukseen yhteystietosi!) Jos Sinulla on mitä tahansa tutkimukseen liittyvää kysyttävää, ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen! Taustatietoja tutkimuksessa löytyy osoitteesta http://hahku.fi/tutkimus/tutkimustiedot Kiitos paljon avustasi! Teksti Suvi Ylönen Hahmotuksen kuntoutus -hankkeen projektitutkija Niilo Mäki Instituutti, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto sähköposti: suvi.ylonen@nmi.fi Kuva Miikka Ylönen Mikä on hahmotushäiriö? Hahmotushäiriö on yleistermi vaikeuksille, jotka johtuvat aivojen poikkeuksellisesta tavasta käsitellä visuaalista ja spatiaalista informaatiota. Hahmotushäiriöt ilmenevät näönvaraisen tunnistamisen ja erottelun vaikeuksina tai avaruudellisen tilan, suhteiden ja liikkeen käsittelyn vaikeuksina. Usein oirekuvaan kuuluu sosiaalisten tilanteiden hahmottamisvaikeuksia ja poikkeuksetta kasvavassa määrin oppimisvaikeuksia, joista tyypillisimpiä ovat vaikeudet matematiikan oppimisessa ja luetun ja kuvallisen materiaalin ymmärtämisessä. Hahmotusvaikeudet voivat myös jäädä muiden näkyvämpien tai selkeämpien vaikeuksien varjoon, koska ne eivät näy ulospäin. Hahmotushäiriö voi näyttäytyä esimerkiksi: • vaikeuksina matematiikassa, numeroiden hallinnassa tai määrien ja rahankäytön hahmottamisessa, • eksymisenä, haasteellisuutena kartan ymmärtämissä ja reitin suunnittelussa, • vaikeutena täyttää lomakkeita tai ymmärtää monivaiheisia ohjeita, • etäisyyksien, nopeuden tai syvyyden hahmottamisen vaikeutena, • käytännön arjen toimissa, esimerkiksi lakanoiden viikkaamisessa, tietyn vaatekappaleen löytämisessä vaatekaapista tai vaikkapa ruuanlaitossa mittojen ja syvyyksien hahmottamisessa. Jos itselläsi tai perheenjäsenelläsi on hahmottamisen vaikeuksia, voit vaikuttaa tekeillä olevan tietopalvelun sisältöihin ja Hahku-hankkeen toteutukseen käymällä kertomassa toiveesi hankkeen verkkosivuilla osoitteessa hahku.fi. 33 3/ 2 0 14 3/ 2 0 14 34 35 3/ 2 0 14 Elätkö elämää, jota adhd värittää? -koulutuskiertue ADHD-liitto ry järjestää 25-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi koulutuskiertueen, joka kulkee nimellä ”Elätkö elämää, jota adhd värittää?”. Koulutuskiertueen tavoitteena on lisätä tietoisuutta sekä adhd:stä että sen moninaisista ilmenemismuodoista. Koulutukset on lähinnä suunnattu ammattilaisille, jotka työnsä puolesta ovat tekemisissä adhd-oireisten henkilöiden kanssa. Päiväkoulutusten yhteydessä järjestetään myös iltatilaisuuksia, jotka ovat kaikille avoimia. Koulutukset 7.10.2014 Värikäs asiakkuus - kuinka auttaa asiakasta, jolla on adhd?, Mikkeli. Koulutus on tarkoitettu niille, jotka työssään kohtaavat adhd-oireisia aikuisia ja kaipaavat tiedon lisäksi työkaluja näiden asiakkaiden auttamiseksi. 8.10.2014 Värikäs asiakkuus - kuinka auttaa asiakasta, jolla on adhd?, Tampere. Koulutus on tarkoitettu niille, jotka työssään kohtaavat adhd-oireisia aikuisia ja kaipaavat tiedon lisäksi työkaluja näiden asiakkaiden auttamiseksi. 9.10.2014 Värikäs asiakkuus - kuinka auttaa asiakasta, jolla on adhd?, Seinäjoki. Koulutus on tarkoitettu niille, jotka työssään kohtaavat adhd-oireisia aikuisia ja kaipaavat tiedon lisäksi työkaluja näiden asiakkaiden auttamiseksi. Iltatilaisuudet 16.9.2014 Mistä on haastavan arjen sankarit tehty?, Järvenpää Tilaisuudessa keskustellaan perheen sisäisen vuorovaikutuksen saloista. 7.10.2014 Elätkö elämää, jota adhd värittää?, Mikkeli Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aikuisten adhd:stä. 8.10.2014 Elätkö elämää, jota adhd värittää?, Tampere Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aikuisten adhd:stä. 9.10.2014 Elätkö elämää, jota adhd värittää?, Seinäjoki Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aikuisten adhd:stä. Tarkemmat tiedot tilaisuuksista sekä ilmoittautumislomake löytyy liiton verkkosivuilta osoitteesta www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/tapahtumat.
