docValtakunnassa kaikki hyvin? s. 34 AD(H)D-aikuisen - ADHD
download 
Report Transcription
Valtakunnassa kaikki hyvin? s. 34 AD(H)D-aikuisen - ADHD
4/2011 ADHD-liiton jäsenlehti Liitto ja sen yhdistykset kyselytutkimuksen valossa s. 6 AD(H)D-aikuisen arki s. 23 1 Valtakunnassa kaikki hyvin? s. 34 4/ 2 0 11 sisällys Tässä numerossa 3Pääkirjoitus 4Puheenjohtaja ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, 00420 HELSINKI Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 adhd@adhd-liitto.fi www.adhd-liitto.fi Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9–11 Puh. 050 354 4325 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. 045 636 1841 virpi.dufva@adhd-liitto.fi Vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh. 050 400 6478 mirjami.koivunen@adhd-liitto.fi Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 jari.hamalainen@adhd-liitto.fi Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 toimisto@adhd-liitto.fi Kuntoutussuunnittelija Jari Kämäräinen Puh. 040 777 1207 jari.kamarainen@adhd-liitto.fi Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 tuuli.korhonen@adhd-liitto.fi SOSTE rakentuu ˗ jäseniä jo kaksisataa 5 6 ADHD-liitto ja sen jäsenyhdistykset kyselytutkimuksen valossa 10Kolumni ˗ Itku pitkästä ilosta? 11 Kuluttajaparlamentti syntyi tarpeeseen 14 Kasvatus, sen vääristymät ja puuttuminen 16Lyhyesti 17 Sosiaalisten taitojen treeniä Autismisäätiöllä 18 Tuetut lomat 19 ADHD-liiton syksyn liittokokous pidettiin Porissa 20Jäsenyhdistykset 23Yhdistykseltä ˗ AD(H)D-aikuisen arki 24 Tietoa ja tukea arkeen sopeutumisvalmen- nuskurssilta 26Harjoittelijalta ˗ Sosionomiopiskelija perhekurssilla 28 ADHD-liitto eurooppa- laisessa ja poh- joismaisessa yhteistyöperheessä 30Neurologiset oireyhtymät eivät näy päällepäin 32 Yhdistysväki koolla Haukkarannassa 34 Valtakunnassa kaikki hyvin? ˗ Selvitys adhd oireisten aikuisten asemasta palvelujärjestelmässä 36 Kielellinen häiriö on vakava asia 37 Kirja-arviot 22Yhdistykseltä ˗ Työharjoittelussa Aksoni ry:llä ADHD-liiton toimisto on suljettuna ajalla 24.12.2011 - 8.1.2012 POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi Anu Kippola-Pääkkönen Puh. 045 657 8720 anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi SAMPO: 800017-71010197 Nordea: 126230-112404 Osuuspankki: 578010-214497 ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh. 040 778 2677 puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 4/ 2 0 11 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa 3.5.2011– 31.12.2012 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2 pääkirjoitus Hyvät lukijat N yt lopuillaan oleva vuosi on ollut Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Vuoden tavoitteena on ollut kannustaa yhä useampia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Myös usea Adhd-lehden lukija on jossain yhdistyksessä tai järjestössä vapaaehtoistoimijana. On hyvä muistaa, että myös yhdistysten ja järjestöjen luottamushenkilöt ovat pääosin vapaaehtoistoimijoita. Haluan kiittää kaikkia teitä vapaaehtoisia siitä, että olette antaneet omaa aikaanne eri vapaaehtoistoiminnan areenoilla. Sen lisäksi, että osallistuminen tuottaa pääsääntöisesti iloa ja hyvää mieltä monelle muulle, saa siitä myös itselleen paljon. Marraskuussa julkaistun Järjestöbarometri 2011* mukaan paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten toiminta kasvaa, ja kehitys on ollut myönteistä. Valtakunnallisten liittojen tehtävänä on mm. tukea jäsenyhdistyksiään. ADHDliiton jäsenyhdistysten toimijoista lähes kaikki ovat vapaaehtoistoimijoita. Mukaan tarvitaan jatkuvasti uusia aktiivisia toimijoita. Tästä syystä järjestöbarometrin tieto on erittäin ilahduttava ja tervetullut, ilman vapaaehtoistoimijoita ei tätä toimintaa olisi. Vapaaehtoisten antaman aikaresurssin lisäksi tarvitaan toimintaan myös rahaa. Suomalaisen sosiaali- ja terveysjärjestötoiminnan yksi suurista mahdollistajista on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) myöntämät avustukset. RAY:n avustusstrategiakaudella 2012–2015 rahoitusta suunnataan erityisesti toimintaan, joka tukee ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa**. Avustuksia myönnetään enemmän esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan ja vertaistukeen. Adhd-liitto saa toimintaansa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä. Avustukset mahdollistavat mm. aktiivisen ja säännöllisen yhteydenpidon jäsenyhdistysten kanssa. Tänä syksynä liiton syyskokous pidettiin marraskuun puolessa välissä Porissa. Viikonloppuun sisältyi myös muuta kokoustamista ja uuden strategian työstämistä. Tuli iloinen olo yhdessä vietetyistä hetkistä. Myönteinen ja kannustava ilmapiiri sekä tulevaisuuteen rohkeasti katsovat toimijat ovat tärkeä pääoma yhteisten tavoitteiden määrittelyssä ja yhteistyössä. Kiitoksen ansaitsevat myös liiton osaavat ja ahkerat työntekijät. Hyvässä työyhteisössä on ilo työskennellä. Joulu lähestyy ja on aika ahkeroida vuoden viimeisten työtehtävien parissa. Yksi kaikkia työntekijöitä vielä työllistävä hanke on liiton ihan uudet www-sivut, jotka julkaistaan alkuvuodesta 2012. Toivotan kaikille lehden lukijoille oikein rauhallista joulun aikaa ja menestyksellistä vuotta 2012. Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kuva Silva Lehtinen *Järjestöbarometri 2011. Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Helsinki 2011 ** www.ray.fi Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI Päätoimittaja Virpi Dufva puh. 045 636 1841 Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Teija Jalanne Virpi Dufva Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh. 050 354 4325 faksi (09) 4541 1123 adhd@adhd-liitto.fi Ilmoitushankkija Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com Ilmestymisajat 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 AineistotIlmestyy 27.1.12 viikko 9 7.5.12 viikko 23 9.8.12 viikko 37 9.11.12 viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: 1459-5753 3 4/ 2 0 11 puheenjohtaja Puheenjohtajan pöydän ääreltä kohti uutta vuotta dusta asiasta: Suomeen on luotava valtakunnallisesti yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä sairaaloiden toimenpiteille; Kunnille on oltava tuntuvat saktiot lain takaaman terveyspalvelun hoitamatta jättämisestä; Terveydenhuollon hoitotarvikejakelu on toteutettava yhdenvertaisesti. Tärkeitä asioita kaikki. Itse käytin järjestöpuheenvuoron, jossa korostin sitä, että adhd-oireisten henkilöiden osalta valtakunnalliseen samanarvoisuuteen on vielä pitkä matka sekä tieto-, taito- että asennetasolla. Periksi me adhd-kentällä toimivat tahot emme anna! Viimeisten kahden kuukauden aikana ADHD-liitto on ollut aktiivisesti mukana erilaisissa verkostotapaamisissa niin sosiaali-, terveys- kuin myös opetuskentällä. On mukava todeta, että liittomme jäsenyhdistyksineen on haluttu yhteistyökumppani ja arvostettu toimija hyvin monella yhteiskunnan tasolla. Olin itse mukana mm. Suomen ensimmäisessä, valtakunnallisessa Kuluttajaparlamentissa, joka järjestettiin marraskuun alussa. Kuluttajaparlamentissa oli edustettuina 27 äänivaltaista potilas- ja terveysalan järjestöä sekä suuri joukko muita aktiivitoimijoita. Kuluttajaparlamentti oli äänestyksissään yksimielinen kolmesta Kuluttajaparlamentin käsittelyyn tuo- Istuessani lounaalla erään kokouksen tauolla kuulin villin ajatuksen, joka kuulemma on täyttä totta. Joidenkin tiedotuskanavien kautta on kerrottu suurena uutisena sitä, että vanhusten ontuvan hoitotilanteen korjaamiseksi olisi ehdotettu robottia, joka korvaisi paljon ihmistyövoimaa. Kun kuulin tästä ideasta se herätti ensireaktionani suuren torjunnan, kuulosti todella villiltä ajatukselta, mutta kun asiaa hieman enemmän miettii, niin kaipa ideassa voisi nähdä jotain positiivistakin. Robotti on väsymätön, kestävä ja aina asioihin optimistisesti suhtautuvaksi ohjelmoitava vempain, jonka suurin puute lienee vain aitojen tunteiden ja sydämensykkeen puute. Kun asiasta etsii huumoria, haluaisinkin omana villinä ajatuksenani kysyä, eikö tuollainen robotti toimisi hyvin myös ainakin villien adhd-oireisten lasten apuvanhempana. Palaute olisi välitöntä, robotti ei väsyisi toistamaan samoja käskyjä ja kehotuksia kymmeniä kertoja, ja ulkokuorikin kestäisi rajumpaakin kohtelua. Haasteeksi adhd-oireiselle jäisi vain uuden patterin hankkiminen. Tämä adhd-sovellus on yhtä villi kuin alkuperäinen ideakin. En usko, että aitoa ihmiskontaktia, tunteita ja tekoja voi 4/ 2 0 11 4 T oimintavuosi 2011 kallistuu jo kohti loppua. Tätä kirjoittaessani jouluaattoon on jäljellä vajaa kuukausi, ja vain viikko jouluaatosta olemme kaikki valmiina jättämään hyvästit menneelle vuodelle ja toivotamme uuden vuoden tervetulleeksi. Toivottavasti uudesta vuodesta tulisi meille kaikille sopivia haasteita ja mahdollisuuksia tuova, mieleenpainuva vuosi. mikään vempain korvata. Itse haluan ainakin vanheta yhteydessä toisiin ihmisiin, en teknisiin vempaimiin. Marraskuun pimeiden iltojen ja jatkuvan sateenropinan keskellä suuntaan kuitenkin ajatukseni jo lähestyvään jouluun, kiireettömyyteen, lämmön ja läheisyyden juhlaan. Toivotan Teille kaikille nautinnollista ja rauhaisaa joulunaikaa, jolloin jokainen meistä voi hiljaa ajatuksissaan lähettää oman joulutervehdyksensä sinne, missä sitä eniten kaivataan; suoraan sydämestä sydämeen. Tähtitaivaan hymy yötä valaisee. Tiedän, että joku valvoo, kuuntelee. Tiedän, että joku kohti minua avaruuden halki on jo matkalla (Anna-Mari Kaskinen) Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puheen.johtaja@adhd-liitto.fi SOSTE rakentuu – jäseniä jo kaksisataa S OSTE Suomen sosiaali ja terveys ry – uusi valtakunnallinen keskusjärjestö – aloittaa toimintansa 1.1.2012. Järjestö toimii alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla sosiaali- ja terveyspoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana. Se rakentaa yhdessä jäsentensä ja muiden tahojen kanssa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä sekä vahvistaa ihmisten osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa. – Tällä hetkellä jäseniä on noin 200 (marraskuun 2011 tieto). Mukana on sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, kuntia, ammattiliittoja sekä muita yhteiskunnan toimijoita, jotka haluavat olla mukana vaikuttamassa ja rakentamassa parempaa yhteiskuntaa kaikille, toteaa SOSTEn toiminnanjohtaja Vertti Kiukas. SOSTEn perustivat 24.1.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteystyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry (STKL) ja Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry). Organisaatio vahvistuu Vertti Kiukas aloitti 1.6. toiminnanjohtajana. SOSTEn hallitus nimesi 15.8. johtoryhmän, jossa toiminnanjohtajan lisäksi ovat yksiköiden johtajat: Riitta Särkelä, sosiaali- ja terveyspolitiikka; Janne Juvakka, jäsenpalvelut; Eeva Kuuskoski, kansalaistoiminta ja järjestöjen toimintaedellytykset sekä talousjohtaja Kirsi Anttila, talous ja hallinto. Johtoryhmä täydentyy viestintäjohtajalla, joka valitaan loka-marraskuun aikana avoimella haulla. Organisaation rakentamiseksi toimii 9 henkilöstötyöryhmää, jotka valmistelevat ehdotukset sisältöalueensa tavoitteiksi, tehtäviksi ja osaamiseksi. Työ jatkuu henkilöstön toimenkuvien määrittelyllä ja tehtävien täyttämisellä. Perustajajäsenten STKL:n, Tekryn ja YTYn osalta on kyseessä liikkeen luovutus ja kaikille työntekijöille on yhdistymissopimuksessa taattu työpaikat. Jäsenet ovat toiminnan perusta SOSTE vastaa jäsentensä tarpeisiin vaikuttamistoiminnalla, johon kootaan laaja sosiaali- ja terveysalan kenttä sekä tarjoamalla monipuoliset jäsenpalvelut. SOSTEn perustajajärjestöt ovat tarjonneet jäsenilleen mm. asiantuntijatukea, laaVertti Kiukas SOSTEn toiminnanjohtaja jamittaista ja laadukasta koulutustoimintaa sekä tuottaneet tavoitteet ja päämäärät. Siltä pohjalta ajantasaista tietoa, materiaaleja ja arvi- yhdistyksen jäsenkokous maaliskuusointipalveluja. Vaikuttamistoiminnan sa 2012 hyväksyy suuntaviivat vuovälineitä ovat olleet mm. neuvottelu- sille 2012–2015. Äänioikeus on niillä kunnat, työryhmät ja foorumit. tahoilla, jotka ovat liittyneet jäseneksi vuoden 2011 aikana. – Jäsenjärjestöt saavat lokakuun – Kun rakennamme suuntaviivoja, aikana kyselyn, jossa toiminnan rakentamisen pohjaksi kerätään tietoa odo- kaiken perustana on tiivis vuoropuhelu tuksista ja toiveista. SOSTE järjestää jäsenjärjestöjen kanssa, Vertti Kiukas jäsenilleen vain sellaista toimintaa, sanoo. jolle on tarvetta ja kysyntää, painottaa Kiukas. Lisätietoja: SOSTEn toiminnanjohtaja Vertti Kiukas, puh. 040 592 4287, SOSTEn ensimmäinen varsivertti.kiukas@soste.fi nainen strategia hyväksytään vuonwww.soste.fi na 2015. Siihen asti toimintaa ohjaa SOSTEn tiedote 7.9.2011 perustamissopimus, joka määrittelee Kuva Antero Aaltonen SOSTEn keskeiset yhteiskunnalliset 5 4/ 2 0 11 ADHD-liitto ja sen jäsenyhdistyk - pohdintaa tuloksiin liittyen ADHD-lehdessä 3/2011 julkaistiin yhteenvetoartikkeli adhd-oireisten hyvinvoinnista ja hyvinvointiin vaikuttaneista tekijöistä. Artikkeli perustui ”Tarkkaavuuden haasteet, hyvinvointi ja ADHD-liiton toiminta” pro gradu työhön. Tässä artikkelissa käydään läpi samaan työhön perustuvaa tutkimusosuutta, jossa on kartoitettu ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa. Tulokset esitetään tiivistetysti omaa pohdintaa sisältäen. Vuonna 2010 ADHD-liiton jäsenyhdistyksille ja laajemmin jäsenistölle ja asiakasryhmälle suunnattiin kyselytutkimus, jonka yhtenä tavoitteena oli tarkastella adhd-oireisten henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Toisena tavoitteena oli selvittää ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintojen merkitystä ja mahdollisia tä. Vastaajina yhdistyskyselyssä oli nimenomaan yhdistysten hallitusten jäsenet. Laajemmin kohderyhmälle suunnattuun järjestökyselyyn vastasi 110 henkilöä, joista 79 ilmoitti adhd:n ilmenevän joko perheenjäsenellään, itsellään tai molemmilla. Järjestökyselyyn vastasi myös esimerkiksi ammatin kautta aiheesta kiinnostuneita. Kyselyaineistojen pohjalta tehty pro gradu työ on kokonaisuudessaan luettavissa Julkaisuarkisto Doriassa http://www. doria.fi/handle/10024/69911. Tarkempi lähdeluettelo löytyy myös pro gradu työstä. Kansalaisjärjestön rooli muuttuvassa maailmassa Yhteiskunnan muuttuminen tuo erilaisia haasteita järjestötoiminnalle, mutta muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön (2011) uusin sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia pitää järjestöjä edelleen keskeisinä terveyttä ja hyvinvointia edistävinä toimijoina. Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä osallistumismahdollisuuksien ja yhteenkuuluvuuden rakentaja Suomessa (Särkelä, 2011, 279). Kansalaisaktiivi- ”Toimintaympäristöjen ja ihmisten mielenkiinnon kohteiden muuttuessa on ollut tarpeen saada tietoa järjestöön liittyvistä vahvuuksista ja kehittämistarpeista.” kehittämistarpeita. Kolmantena tarkastelun kohteena käsiteltiin sosiaalisen pääoman suhdetta järjestötoimintaan ja adhd:hen. Sosiaalisen pääoman osuutta tarkastellaan ADHD-lehdessä 1/2012. Tutkimus pohjautuu kahteen kyselyaineistoon. Yhdistyskyselyyn vastasi 16 ADHD-liiton jäsenyhdistys- suuden nähdään synnyttävän sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia (Hyyppä & Mäki, 2001; Hyyppä & Mäki 2003; Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003; Hyyppä, 2004; Schultz ym. 2008.) On jopa esitetty, että terveyden edistämisen painopiste tulisi siirtää yksilökeskeisestä terveyskäyttäytymisestä tukemaan vapaaeh- 4/ 2 0 11 6 toista osallistumista seura-, kerho-, ryhmä- ja harrastustoimintaan (Hyyppä 2002, 139-140). Raha-automaattiyhdistyksen avustusstrategiassa 2012-2015 kansalaisjärjestöjen yhteiskunnallisiksi tehtäviksi määritellään vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien tarjoamisen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisen, hyvinvointia uhkaavien riskien ja ongelmien ehkäisemisen, eri väestöryhmien puolustamisen ja edunvalvonnan, asiantuntijuuden, kokeiluja kehittämistoiminnan, vapaaehtoistoiminnan, vertaistuen eri muodoissaan sekä muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien avun ja tuen turvaamisen. (RAY avustusstrategia 2012 – 2015.) Järjestötoimintaan liittyy tämän päivän yhteiskunnassa monenlaisia haasteita. Haasteet liittyvät muun muassa aktiivisten järjestötoimijoiden ikääntymiseen ja nuorten saamiseen toimintaan mukaan. Ihmisten kiinnittyneisyys järjestölliseen toimintaan on muuttunut ja pitkäaikaisen sitoutumisen tilalle on tullut sopimuksellisuus tai projektimaisuus. Ihmiset ovat toiminnassa mukana vain sen aikaa, kun toiminta palvelee ja hyödyttää heitä itseään. Järjestötoiminnan osaamiseen, opetteluun, johtamiseen ja suunnittelu- ja kehittämisvalmiuksiin pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota samoin kuin vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaamiseen, motivointiin, palkitsemiseen ja oikeusturvaan liittyviin haasteisiin. (Harju, 2004, 118–120; Oikeusministeriö 2005, 78–79.) ADHD-liiton toiminnan kehittämiseksi ja uuden strategiatyön valmistelun pohjaksi ADHD-liitossa oli tarvetta arvioida systemaattisemmin järjestön kset kyselytutkimuksen valossa toimintaa. Toimintaympäristöjen ja ihmisten mielenkiinnon kohteiden muuttuessa on ollut tarpeen saada tietoa järjestöön liittyvistä vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Osaltaan myös yhteiskunnassa on painotettu laajemminkin toiminnan arviointia ja esimerkiksi järjestöjen toimintaa rahoittava Raha-automaattiyhdistys on toivonut järjestöjä kiinnittävän enemmän huomiota seuranta- ja arviointikäytäntöjen vahvistamiseen (Virtanen 2007, 15–16; Pyykkö 2009). ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten merkitys ja rooli palvelujärjestelmässä tulosten pohdintaa ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa kartoittavassa tutkimusosuudessa pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymykseen: Miten jäsenyhdistykset ja järjestökyselyyn vastanneet arvioivat ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa? Tämän alla selvitettiin muun muassa sitä, miten tärkeiksi koetaan ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten eri toimintamuodot, miten tyytyväisiä ollaan niiden toimintaan ja eri toimintamuotoihin, millaisia ovat jäsenyhdistysten rakenteelliset edellytykset toiminnalle ja miten jäsenyhdistykset arvioivat yhteistyötä liiton kanssa. Alla esitetyt tiivistetyt tulokset ja pohdinta on lähes suoraa lainausta Kippola-Pääkkösen (2011, 75-78) pro gradu työstä. ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten tehtävät koettiin kokonaisuudessaan tärkeiksi. Keskusjärjestönä toimivan ADHD-liiton toiminnoissa painottui neuvonta ja ohjaus, tiedotustyö, edunvalvonta ja vaikuttaminen, yhteistyö paikallis- ja valtakunnan tasolla, kuntoutus- ja lomatoiminta sekä keskus- telu- ja koulutustilaisuudet. Näiden toiminnan alueiden lisäksi vertaistuki-, vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan tukeminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta koettiin merkityksellisinä. Kaikista tärkeimmäksi toiminnaksi painottui neuvonta- ja ohjaustyö. Vä- kokeneet ehkä riittämättömyyttä näissä palveluissa julkisen sektorin alueella? Jäsenyhdistysten arvio oman toiminnan painopistealueista on samankaltainen uusimman Järjestöbarometrin tulosten kanssa, jossa on yhdistysten paikallistoiminnan tasolla painottunut vapaaeh- ”Jäsenyhdistysten toiminnassa korostui osallistumisen mahdollisuuksien tarjoaminen, sosiaalinen kanssakäyminen, kohderyhmien tukeminen, tiedotus ja edunvalvonta.” hemmän merkittävänä koettiin kansainvälinen yhteistyö, projektitoiminta ja sosiaalisen median hyödyntäminen. Järjestökyselyyn vastanneet kokivat tasaisemmin kaikki liiton toiminnot tärkeinä kuin yhdistykset. ADHD-liiton jäsenhdistykset pitivät liiton ja yhdistysten perustehtäviä varsin selvänä ja suurin osa vastanneista yhdistyksistä koki, että liiton palvelut ja toiminta, kuten esimerkiksi neuvonta, tiedotus ja kuntoutus, tukevat yhdistystä ja yhdistysten jäsenistöä. Jäsenyhdistysten toiminnassa korostui osallistumisen mahdollisuuksien tarjoaminen, sosiaalinen kanssakäyminen, kohderyhmien tukeminen, tiedotus ja edunvalvonta. Jäsenyhdistysten arvioimana vapaaehtois- ja vertaistukitoiminnalla on suuri merkitys toiminnassa. Tiedonvälitys ja harrastus- ja virkistystoiminta koettiin myös tärkeänä. Järjestökyselyyn vastanneet pitivät yhdistyksiä selvästi tärkeämpänä myös sitä, että yhdistykset tarjoaisivat koulutustoimintaa, neuvontaa, asiantuntijatehtävien hoitamista ja julkiselle sektorille kuuluneiden palveluiden hoitamista (esimerkkinä kuvio 1 seuraavalla sivulla). Tämän suhteen olisi mielenkiintoista pohtia, mistä tarve kumpuaa? Ovatko järjestökyselyyn vastanneet 7 tois-, vertais- ja virkistystoiminta (Peltosalmi ym. 2010, 178, 188). Yhdistyskyselyn perusteella jäsenyhdistykset ovat pääosin erittäin tai melko tyytyväisiä keskusjärjestönä toimivan ADHD-liiton toimintaan. Järjestökyselyyn vastanneet kokivat tuntevansa varsin huonosti ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa, mikä on todennäköisesti hankaloittanut tyytyväisyyden arvioimista toiminnan suhteen. Vastauksissa tyytyväisyys ADHD-liiton toimintoihin oli epävarmempaa ja heikompaa kuin se, miten merkityksellisenä toiminnot ja palvelut koetaan. Tässä tulee kuitenkin huomioida, että vastaajapsykologisesti on usein myös helpompi arvioida tyytyväisyyttä kriittisesti ja painottaa asioiden tärkeyttä. Tyytyväisimpiä oltiin tiedotukseen, mikä on myös selkeimmin ulospäin näkyvä toiminnan osa-alue ja tämän vuoksi ehkä helpoiten arvioitavissa. Järjestökyselyyn vastanneista noin puolet vastaajista oli epävarmoja tyytyväisyyden suhteen jäsenyhdistysten toimintaan liittyen ja vajaa puolet vastaajista tyytyväisiä toimintaan. Vähemmistö ilmoitti olevansa tyytymätön yhdistysten toimintaan. Jatkuu seuraavalla sivulla >>> 4/ 2 0 11 Kuvio 1. Jäsenyhdistysten eri osa-alueiden tärkeys yhdistysten (n=16) ja järjestökyselyyn vastanneiden (n=108) arvioimana. 4/ 2 0 11 8 Tässä aineistossa järjestötoiminnan haasteet ja kehittämistarpeet liittyivät toiminnan tunnetuksi tekemiseen, vapaaehtoistoimijoiden työn tukemiseen, jäsenistön ja asiakasryhmän aktivointiin, resurssien keskittämiseen sekä keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten yhteistyön vahvistamiseen. Kehittämistarpeet ovat monilta osin samanlaisia kuin Järjestöbarometrin 2009 selvityksessä (Peltosalmi ym. 2009, 3–4, 145–148, 150–151). Toimintaympäristöjen ja ihmisten mielenkiinnon kohteiden muuttuessa on myös tarpeen pohtia, miten tiedon saanti, vertaistuki, osallisuuden mahdollisuudet ja kansalaisaktiivisuuden kanavointi voivat toteutua uusin toimintamuodoin ja mahdollisesti kevyempien hallinnollisten rakenteiden avulla. Tuloksissa tuli ilmi, että ihmiset kaipaavat tiedon saamista ja vertaistukea, mutta heillä ei välttämättä ole kiinnostusta ja voimavaroja aktiivisempaan järjestötoimintaan. Tutkimuksissa tärkeimpänä tekijänä järjestöön kuulumisen syyksi on pidetty juuri tiedon saamista (Siisiäinen, 2002, 37; Kankainen 2007, 73–74). Vaikuttaa siltä, että parempaa hyödyntämistä voisi miettiä myös ADHD-liitossa, jos nuoria halutaan tavoittaa aktiivisemmin mukaan järjestön palveluiden äärelle. Ihmisillä on tarve kokoontua yhteen, tehdä kiinnostavia asioita, auttaa ja tukea toisia, joihin yhdistystoiminta on osaltaan vastannut. Yhdistysten hallinnon hoitamiseen ei näytä riittävän kuitenkaan kovin paljoa kiinnostuneisuutta. Yhdistysten hallinnollista taakkaa tulisi keventää ja etsiä uusia ja kevyempiä ratkaisuja kansalaistoiminnan kanavoimiseen. Järjestöissä tulisi miettiä järjestöjen yhteistyön lisäämistä ja yhdistymistäkin. Sisällöllisten ja toiminnallisten uudistusten tekeminen omasta perustehtävästä ja jäsenistön tarpeista lähtien on jatkossa tärkeää (Peltosalmi ym.2009, 144–148.) Julkista rahoitusta toiminnalleen ovat nykyään voineet hakea lähinnä vain rekisteröidyt yhdistykset. Oikeusministeriön tuoreessa järjestöjen taloudellisia edellytyksiä arvioivassa selvityksessä on esitetty, että kansalaistoiminnan julkista rahoitusta kehitetään suuntaan, joka mahdollistaisi myös va- ”Ihmiset kaipaavat tiedon saamista ja vertaistukea, mutta heillä ei välttämättä ole kiinnostusta ja voimavaroja aktiivisempaan järjestötoimintaan.” teknologian huima kehitys ja tietovirtojen lisääntyminen ei ole poistanut järjestöjen merkitystä tiedon välittäjänä ja jakajana. Järjestöiden ominaisluonteeseen kuuluu myös se, että järjestöistä voi saada sekä ammatilliseen että kokemukselliseen asiantuntijuuteen pohjautuvaa tiedon vaihtoa, mikä voi tarjota arvokasta ja monipuolista näkökulmaa asioihin. Vaikka tässä aineistossa sosiaalisen median merkitystä ei pidetty kovin merkittävänä yhdistysten ja keskusjärjestön tämänhetkisessä toiminnassa, niin sen tärkeyden koettiin vahvistuvan tulevaisuudessa. Nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla erilaiset sähköiset verkkoympäristöt ovat heille keskeisiä tämän päivän sosiaalistumisen ja yhteen liittymisen areenoita (Lehdonvirta & Räsänen, 2010; Näsi ym. 2011), joten sosiaalisen median paan, epämuodollisen, ei-rekisteröidyn kansalaistoiminnan rahoittamisen. Selvityksessä todetaan, että epämuodollinen kansalaistoiminta voi olla hyvinkin innovatiivista ja uudenlaista kansalaisten omaehtoista toimintaa kuvaavaa. Tämän vuoksi valtionavustuskäytäntöjen ei pitäisi pakottaa kansalaistoimintaa tiettyyn organisoitumismuotoon tai estää uudistumista. (Harju & Niemelä, 2011, 53.) ADHD-liiton asiakasryhmän järjestöön järjestäytymisen aste on pieni suhteessa adhd:n esiintyvyyteen. ADHD-liiton monet toiminnot ja palvelut, kuten esimerkiksi neuvonta, kuntoutuspalvelut, keskustelu- ja koulutustilaisuudet eivät edellytä jäsenyyttä, joten ADHD-liiton palveluiden piirissä on huomattavasti laajempi asiakasryhmä, 9 kuin pelkästään jäsenyhdistyksiin kuuluva jäsenistö. ADHD-liitto on joka tapauksessa varsin pieni sosiaali- ja terveysalan keskusjärjestö ja liiton resurssit ovat vähäiset adhd:n yleisyyteen ja liiton laajaan tehtäväkenttään nähden. Resurssien parempi keskittäminen jäsenyhdistysten ja jäsenistön toiveet huomioiden on tärkeää. On esitetty, että kansalaistoiminnan vahvistumisen kannalta uusien toimintatapojen miettiminen on kriittinen kohta ja jos järjestöt eivät kykene vastaamaan tähän haasteeseen, riskinä on kansalaisjärjestötoiminnan rapautuminen (Peltosalmi ym. 2009, 145–146). Toisaalta sosiaalija terveysalan johtajat ovat arvioineet ihmisten oman vastuun merkityksen suurena hyvinvoinnin toteuttamiselle. Tulevaisuutta koskevissa merkitysarvioissa omatoimisuus ja itseapu, järjestön palvelut, muu vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki tulevat arvioiden mukaan lisäämään painoarvoaan hyvinvoinnin vahvistamisessa. (Perälahti ym. 2011, 109–110.) Tämä tutkimus ja laajemmin kansalaisjärjestöihin liittyvät uudet selvitykset tukevat näkemystä, että järjestöjen toiminnoilla ja tehtävillä on tärkeä merkitys niin yksittäisille ihmisille kuin laajemmin yhteiskunnalle. Toiminnassa olisi hyvä miettiä kuitenkin myös kevyempiä hallinnollisia ratkaisuja, uusia toimintatapoja ja epämuodollisen kansalaistoiminnan mahdollistavia areenoita. Lopuksi ”Tarkkaavuuden haasteet, hyvinvointi ja ADHD-liiton toiminta” pro gradu työstä löytyy huomattavasti tarkempi tulosten kuvaus ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnasta. Tässä artikkelissa tulokset esitettiin tiivistettynä ja niin, että niissä on mukana jo laajempaa järjestökenttään liittyvää pohdintaa. Mikäli asia kiinnostaa enemmän, niin artikkelin alussa esitetyn linkin kautta pääsee lukemaan tuloksista tarkemmin. Teksti Anu Kippola-Pääkkönen järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Pohjois-Suomen aluetoimisto anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi 4/ 2 0 11 kolumni Itku pitkästä ilosta? Mietteitä arjen- ja elämänhallinnan kurssin jälkeen A dhd-diagnoosin hankkiminen kannattaa. Parhaimmillaan se antaa uuden selitysmallin koko eletylle elämälle. Lisääntynyt itsetuntemus auttaa tunteiden hallinnassa, mikä on omiaan lisäämään itseluottamusta. Diagnoosin myötä peilistä ei katsokaan enää kummajainen. Eikä siinä kaikki. Vaikka oma minäkuva olisi vielä diagnoosin jälkeenkin häilyväinen, sitä on mahdollista vahvistaa vertaistuen voimin. selytunniksi ja viittausjärjestelmä ontui, suuremmilta käsirysyiltä vältyttiin. Ruoka ja riittävä lepo luksusolosuhteissa loivat pohjan olennaiselle. Ihminen on sitä, mitä se syö. Tällä kurssilla kuitenkin enemmän painoi se, mitä suustaan päästi ulos. matkalla kohti maankamaraa. Haikea, lämmin hymy huulilla toivoin kaikille kaikkea hyvää. Kun vastassa oli yhdeksän selvänäköistä silmäparia ja yhtä monet herkät korvat, sai harkita tarkkaan, mitä sanoi. Ymmärtäväinen yleisö tunsi läpikotaisin adhd-maisen töppäilyn juonikuvion. Tarkka vainu sai aikaan kiivaita reaktioita: ”Tiedän kyllä mitä tarkoitat, mutta varo silti käyttämästä noita sanoja.” Aina ei riittänyt, vaikka kuinka valitsi sanansa oikein. Monien puheääni oli liian hiljainen, toisten taas turhan kova. Ole siinä sitten mielin kielin! Vaikka nähdyksi tuleminen oli yhtä juhlaa, se tuotti myös tuskaa. Viisi päivää kaltaisteni keskellä avoimena kirjana repi minusta paljaan puun. Oli helpottavaa päästä taas normi-ihmisten joukkoon sukkuloimaan. Onhan siihen totuttu. Olo oli riisuttu, mutta raikas. Olin vikoineni ja virheineni valmis tuleviin tuiskuihin. En kuitenkaan mielelläni käyttäisi sanaa vika. Mietimme kurssilla sanoja, jotka kuvaisivat parhaiten adhd-ihmisen ongelmaa. Sanat ominaisuus tai piirre ovat turhan neutraaleja. Itseäni miellytti eniten erään kurssikaverini ahkerasti käyttämä sana vaiva. Kaikki kurssilaiset tiesivät kyllä, mitä väärinymmärretyksi tuleminen on. Sitä surkeampaa on tulla töpänneeksi vielä kaltaistensa edessä! Vertaistuki on kuin kirkas peili. Se auttaa näkemään koko komeuden, vikoineen päivineen. Parhaimmillaan vertainen on juuri sopivissa kohden erilainen kuin minä. Silloin toisen vahvuudet auttavat integroimaan adhd:n kuvan osaksi itseä. Olennaisinta kun olisi löytää rakkaus itseään kohtaan. Kurssilla saimme syyllistymättä valitella vaivojamme. Jälkeenpäin ajateltuna nämä ainutlaatuiset hetket näyttäytyvät ihmeen ihanina. Kahlil Gibranin sanoin vuorikin näyttää tasangolta katsottuna kiipeilijästä kirkkaammalta. Kurssi oli kuin kiipeämistä korkealle vuorelle. Käsikynkkää me kuljimme kiemuraista polkua kuin vanhat mummut, vaivojamme valitellen. Kotoa käsin kokonaisuus hahmottuu. Kannatti mennä. Adhd-ihmisiksi olimme melko ihmisiksi. Vaikka tietoisku muuttui ky- Virkistävän vastavuoroisen kurssin jälkeen kotimatkalla kyynelet virtasivat pitkin poskia. Katsoin sumun läpi alastomaksi muuttunutta syysmaisemaa. Kymmenen kultaista kaltaistani Teksti Mari P. Tervo kirjoittaja on adhd-diagnosoitu opettaja ja perheen äiti 4/ 2 0 11 10 Itse pääsin liiton järjestämälle arjenja elämänhallinnan kurssille vain reilu vuosi diagnoosin saamisen jälkeen. Sain kokea toteen lemppari-lastenlauluni sanat: ”Luo Gena-krokotiilin me teimme seurapiirin. Oon yhä kummajainen vaan yksin enää en.” Ylöjärveläinen kurssikeskus tarjosi mahtavat puitteet vertaiskokemusten jakamiselle. Viisi päivää aktiivisessa seurassa, luonnonrauhassa, notkuvien lihapatojen ääressä – ja paluu arkeen. Siinä vasta soppa. Itkuhan siinä jo tuli pitkästä ilosta. Maanantaista perjantaihin jatkunut ilonpito oli juuri oikein ajoitettu kahden viikonvaihteen väliin. Näin kaikki tulivat kurssille (ainakin teoriassa) levänneinä. Kurssin jälkeenkin oli viikonloppu aikaa levähtää ennen arkeen astumista. Kuluttajaparlamentti syntyi tarpeeseen Kuluttajaparlamentin marraskuinen täysistunto kokosi Eduskunnan lisärakennuksen auditorioon maan keskeiset valtakunnalliset terveysalan järjestöt. Suomen historian ensimmäinen Kuluttajaparlamentti nosti marraskuun alussa esiin kolme ajankohtaista terveyspoliittista kysymystä. Innostuneen vastaanoton saaneen päivän aikana syntyi myös kolme päätöstä. Kuluttajaparlamentti on kuluttajapoliittisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, joka kokoontuu erikseen valittavan teeman ympärille kerran vuodessa. Kokoontumisen tarkoituksena on keskustelun, väittelyn ja äänestyksen kautta löytää keskeisten ja maanlaajuisesti toimivien kansalaisjärjestöjen enemmistön näkemys yhteisesti sovituista asioista. ”Tästä syntyy Kuluttajaparlamentin virallinen kanta, josta muodostuu kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän laajuudesta kumpuavan painoarvon takia merkittävä yhteiskuntapoliittinen kannanotto”, toimintaa koordinoivan Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling korostaa. Keskustelusta äänestyksiin Kuluttajaparlamentin ensimmäinen marraskuinen täysistunto kokosi Eduskunnan lisärakennuksen auditorion maan keskeiset valtakunnalliset terveysalan järjestöt. Tilaisuus veti puoleensa komeasti reilut sata osallistujaa. Edustettuina olivat mm. lähes kaikki 26 äänivaltaista jäsenjärjestöä. Puheenjohtaja Pentti Arajärvi johti keskustelua kolmen valitun teeman ympärillä. Jokaisella aiheella oli omat alustajansa, puolustaja ja opponentti, jotka vastasivat myös järjestöjen sekä yleisön esittämiin puheenvuoroihin ja kysymyksiin. Vilkkaita keskusteluja seurasi kahden ensimmäisen kysymyksen kohdalla äänestys, jotka päättyivät molemmilla kerroilla pelkkiin jaa-ääniin yhtä tyhjää lukuun ottamatta. Kolmas päätös syntyi yksimielisesti ilman äänestystä. 11 Jatkoa on jo luvassa Kaikkien aikojen ensimmäinen täysistunto päättyi innostuneissa tunnelmissa. ”Päivän aikana syntynyt debatti ja tehdyt päätökset kertovat konseptin toimivuudesta. Olemme käynnistäneet menettelyn, jolle voi toivoa jatkoa”, Arajärvi tiivisti. Beurlingin mukaan Kuluttajaparlamentti on syntynyt tarpeeseen. ”Sen tehtävänä on toimia ennen kaikkea kuluttajien asioita ajavien kansalaisjärjestöjen äänenvahvistimena. Ensi vuonna toiminta laajenee. Pyrimme saamaan mukaan terveysalan järjestöjen lisäksi esimerkiksi sosiaalipuolen järjestöt sekä lisäämään täysistunnon rinnalle muita istuntoja.” Teksti Sari Okko Kuvat Soile Kallio Lue lisää! www.kuluttajaliitto.fi/ kuluttajaparlamentti 4/ 2 0 11 Insinööritoimisto Arcus Oy Linnankatu 16, Turku Puh. 02-274 7050 Bussimiehet Oy Liinakatu 21, Tikkakoski Puh. 050-5611 540 Aila Valli Oy Esivallankatu 12 E 29, Pori Puh. 040-550 0059 Rakennus- ja Vuokrauspalvelu Virta Oy Kuusamon Seurakunta Läksyrinne 27-29 F 1, Helsinki Kirkkotie 1 B, Kuusamo EP:n Kehärakenne Oy Kaplaaki Oy Otvakatu 6, Seinäjoki Puh. 040-548 5600 Kuninkaankatu 31, Rauma Puh. 0500-226 524 Insinööritoimisto Kai Kokko Oy Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Simonniityntie 62, Siltakylä Espoo • Puh. 020 7621 600 Turun Mittaus- ja Asennuspalvelu Oy K-Supermarket Ruokacenter Pystykorvantie 6, Littoinen Siltapuistokatu 9-15, Pori Puh. 02-631 3200 Jurvan Hautaus- ja Toimivakka-Yhtiöt Oy Kukkapalvelu Kahl Oy Laivarannankatu 3, Mänttä Puh. 03-474 5000 Sana & Tieto ´55 Kokonkatu 31, Outokumpu Puh. 050-5434 538 Salon Seudun Suurkirppis Kauppatie 15, Jurva Puh. 06-3631 028 Kuljetusliike J & J Oy Puotilantie 480, Vinkkilä Kuljetusliike Rimpinen Oy Raitalankatu 20, Salo Puh. 040-729 8926 Santakatu 6, Harjavalta Puh. 0400-928 256 Sähkö- ja Rakennuspalvelu Rauno Gyldén Askolan Apteekki Särjenmättääntie 1, Lammi Puh. 0400-103 418 Pappilantie 2, Askola Puh. 019-663 0091 Rauman Kohdeasennus Oy Arokivi Oy Harakkalantie 76, Rauma www.alco.fi Hitsauspalvelu Söderström Latukatu 2, Varkaus Puh. 0400-176 180 Tullin Pultti Oy Hakonen Yhtiöt Oy Ansatie 4, Vantaa Puh. 020 160 500 Porvoon Herkku Oy Elektro-Metek Oy Tinurinpolku 3, Ylämylly Puh. 0400-673 467 Kauppakatu 30 A, Raahe Puh. 045-110 1120 Lautiosaaren Sähkö Ky Perhekoti Koivupelto Viitasaaren Apteekki Suomen Satamarakentaja Oy Handelshuset Sjöbergs Ab Kivalontie 165, Lautiosaari Puh. 0400-691 404 KORSHOLMS KOMMUN MUSTASAAREN KUNTA Keskustie 4, Mustasaari Puh. 06-327 7111 www.mustasaari.fi Centaurea Oy Seinäjoki Puh. 06-4212 400 KJH-Teollisuuspalvelut Oy Lava-Store Oy Levin Sähkö Oy Maanrakennus Behm Oy Taksipalvelu Ilkka Lind Haukilahdentie 3 A 4, Kellokoski Puh. 046-8846 376 Lai-Teräs Mäkinen Ky Mallastie 1, Laihia Puh. 06-4770 868 All Apparat Anders Björkqvist Korpo • Puh. 0400-945 665 Hyvää Joulua ! 4/ 2 0 11 Vanamotie 2 as 1, Helsinki Puh. 050-3921 386 Portin Telakka / Portens Båtslip www.palvelumakasiini.fi Ehdatoksentie 6, Huruksela Puh. 050-913 2990 E-P Karppinen Plan-Ark Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa • Puh. 06-317 2000 Hekan Helppi Merenkulkijankatu 16, Kotka Puh. 0400-395 454 Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Tmi Jouni Luotonen Luomantie 3, Kuusamo Tallaantie 26, Karjalohja Puh. 045-1321 795 Konehuolto A. Ilvonen Kuhmon Ikkuna Vihanti Haukiojantie 46, Tikkala Puh. 050-3367 939 Kantolan Teollisuusalue, Kuhmo • Puh. 020 7940 660 Kemin I Apteekki S.U. Paajanen Oy Asemakatu 1, Kemi Puh. 010 666 4230 Tuomentie 20, Hyvinkää Puh. 040-595 8239 Sisä-Suomen Sora Oy Aidea Suunnittelutoimisto Ky Viitaharjuntie 23, Jyväskylä Puh. 040-515 7249 Kauppakatu 14, Varkaus Puh. 0400-172 015 CPS Color Equipment Oy Helläsiivous Kiinteistöpalvelut Ay Brix-Parkkinen Ky Jokelantie 706, Jokela Puh. 0400-650 286 Holmantie 160, Kankaanperä Puh. 050-585 8169 Talli Viiskorva Rakennusliike Matuvo Oy A-V Trans Oy Tmi P. Peltola Automaalaamo Esa Virtanen Oy Oskelantie 5 A, Helsinki Puh. 09-5877 536 Helsinki Puh. 041-505 2852 Palokorventie 86, Koria Puh. 040-7388 175 Techen Oy Taksi Nurmi Mauri Tilintarkastuspalvelut Reivel Oy Aittalahdenkatu 12, Sastamala Hoitokoti Tulevaisuuden Portti Oy Auto-Service S. Wiberg Kb Sorpontie 6, Parainen Sastamalan Seurakunta Pito- ja Juhlapalvelu Aitta Lampelankuja 2, Muhos Puh. 040-7227 582 Tiilipellontie 4 B, Kempele Puh. 0400-689 507 Rannantie 62, Laitila Puh. 040-711 6245 Satamatie 8, Toijala Puh. 03-542 1090 Heikkiläntie 177, Keuruu Puh. 014-751 4411 Hammaslääkäri Airi Tanner Korvolantie 62, Nokia Puh. 03-3400 020 Tapettitehdas Pihlgren & Ritola Oy Yläkyläntie 52, Kotka Puh. 044-588 5192 Karanteeni Parviainen Ky Hammaslääkäri Matti Laiho Kirkkotie 38, Kruunupyy Helping Hand Oy Sotkantie 99, Kauhajoki Puh. 040-588 7963 Koulutus- ja Konferenssikeskus Iso Kirja Sorpo Södergård Oy Ab Pöllövaaran Perhekoti Oy Tunneklinikka Kievarintie 26, Rajamäki Puh. 0400-695 931 Puh. 08-280 4500 LH-Sprinkler Ky Harjuntie 31, Kotalahti Puh. 0400-278 710 Valtatie 2-4, Kittilä Puh. 040-589 4910 Kauppiaskatu 11 E, Turku Puh. 02-233 1500 Veivikatu 14, Lahti Puh. 03-872 090 Postikuja 1, Viitasaari Puh. 014-577 4700 Jokiniementie 36-38 A 4, Helsinki Puh. 0500-977 723 Savon Salaoja Oy Tmi Mikko Hakola Juvan Teollisuuskatu 25, Espoo • Puh. 040-502 9397 Puhtipalvelu Suvisaarentie 23, Espoo Puh. 09-888 4114 Oulun Suolahoitola Isokatu 82, Oulu Puh. 045-650 7339 Kuusirannantie 41, Maavesi Puh. 0400-161 471 Hiuluntie 7, Sastamala Puh. 0500-929 069 Heinjoenpolku 2 Y 175, Espoo Puh. 044-333 6719 Skeppsmalmintie 71, Paippinen Asemantie 34, Tohmajärvi Puh. 010 423 5520 Rantasalmentie 1783, Kallislahti Puh. 040-5386 574 Jahtimiehentie 5-7 C 7, Nummela Puh. 050-536 1108 Autokotila Jusaplast Oy Metsä- ja Moniapu Kastehelmi BR-Rök Oy Kotkatie 4, Parainen Puh. 040-5657 229 Tilitoimisto Ask-Tilit Ky Hoitokoti Pikkupiha Jyväskylä Valimonkatu 6, Karjaa Puh. 019-236 836 Puh. 0400-640 479 Hemming Elfvingsvägen, Hangö • Puh. 019-248 4332 Raskinpolku 9 C, Turku Puh. 02-253 9092 Kivikonkarit Oy Bokföring P-E Nyberg Kb Sorvaajantie 15 A, Porvoo Puh. 019-5232 677 Oulu • Puh. 044-700 7561 Sorpontie 154, Parainen Eiran Aikuislukio Laivurinkatu 3, Helsinki Puh. 09-4542 2723 www.eiraedu.com Kauppilanmäentie 24 B, Leppävirta Puh. 040-7062 342 Rojolantie 90, Piikkiö Puh. 040-7691 774 Rakennuspalvelu Sirkiä Oy Päivöläntie 5, Ulvila Puh. 020 718 8000 Tmi Katajisto Jarkko Neliökuja 3, Tuusula Puh. 09-2731 385 Automaalaamo Parviainen Fredrikinkatu 63 A 9, Helsinki Puh. 0400-418 368 Vuorikatu 16 C, 69, Lahti Puh. 040-530 7073 Aamuruskontie 6, Helsinki Puh. 0500-945 961 Otavantie 14, Vantaa Puh. 09-872 9401 Rantakatu 10, Kokkola Puh. 06-8241 712 Erik Bassen tie 10 B 23, Espoo Puh. 0400-774 005 K-Market Liikenne Vantaa 12 Kokkolan Kanta-Apteekki Autokorjaamo Pertti Miettinen Autohuolto MEG Asentajantie 17, Kokkola Puh. 040-7400 300 Hangon Timpuripojat Ky Ahjokuja 10, Hanko Pohjoinen Puh. 0400-471 166 Innolane Oy Kokkosenlahdentie 105, Anttola • Puh. 050-494 9285 Perinnemaalaus V-V Sutinen Rööpeenkuja 34, Pinsiö Puh. 040-830 5863 Raudoitus Reipo Oy Nurmikatu 2, Kerava Puh. 040-831 2448 Asennuspalvelu Kotilainen Invalidiliiton Lapin Kuntoutuskeskus Building Automation Group Oy Sähkö-Vinkki Oy Tulvaniityntie 18, Vantaa Puh. 040-7436 770 Puntarintie 2 B, Onttola Puh. 050-300 1170 Vantaankosken Seurakunta Lavakuljetus J.W. Helenius Oy Kiviveistämö Levander Oy Rakennustyö Taisto Ollila Tmi Juha Haavisto Soltintie 16, Lohja Puh. 050-511 8024 Saarikyläntie 888, Kaivanto Puh. 050-564 2936 Metsäurakointi Matti Jääskeläinen Matkontie 204 B, Kerimäki Puh. 0500-172 508 Rakennuspalvelu Lindholm Kati Rosenberg Tmi Bellcrest Käännökset Oy Rakentajat Saarikko Oy Vredo Finland Oy Reissuleo Vimpelin Teollisuusmaalaus Oy Koskentie 8, Tervo Puh. 040-8274 909 Pengerkatu 4 B, Helsinki Puh. 0400-423 050 Porokatu 32, Rovaniemi Puh. 016-332 9111 Pihlajamäentie 32 A, Helsinki Lasivuorimaa Ky Nordic Service Group Hakamäentie 17, Kotka Puh. 05-226 5100 Rajavoudinkuja 1 A, Vantaa Puh. 044-022 6789 Sähkö-Kipinä Uusiolämpö Ky Kotipihantie 45, Ylinen Puh. 045-631 9260 Kuljetus Mika Hakala Harakkatie 6, Pattijoki Puh. 0400-802 893 Kruunupyyn Apteekki Loukkuranta 22, Vanha-Ulvila Puh. 044-5332 661 Padankoskentie 305, Kuohijoki Puh. 0400-635 889 Kaskihara 3 D, Espoo Puh. 040-5258 385 Ruhankankaantie 246, Kärsämäki Puh. 0400-873 206 Kaislahdentie 1, Orivesi Puh. 040-9100 134 Kyrkvägen 4, Kronoby Puh. 06-8345 004 Raatetie 9 A, Helsinki Puh. 0400-627 358 Tmi Plakkari Verhoiluliike K. Tammelin HV Sähköasemapalvelut Oy Remonttikonttori SM-Työ Ryhmäkoti Lumikki Oy Juankoskentie 17, Juankoski Puh. 017-612 245 Pietarsaaren Autokorjaamo Jakobstad Bilskrot Launatie, Pietarsaari Puh. 0500-669 671 Carmeik Oy Espoo Keskikatu 23, Jyväskylä Puh. 014-614 119 Kuljetusliike Veljekset Matilainen Kalkun viertotie 1 C 43, Tampere • Puh. 050-350 9323 Liperi Särkinäräntie 53, Tornio Puh. 050-365 8300 Finn Lewi Contracting Ltd Oy Taksiautoilija Reijo Ritari Rinnetie 1 B, Vimpeli Puh. 040-587 0029 Vaalantie 25, Lieto Puh. 050-4630 915 Rauhankatu 12, Rauma Puh. 02-8211 694 Kivenkaari 9, Vihti Puh. 040-750 3183 BTS Group Oy Raahen Energia Oy Laskenta ja Konsultointi Kilpeläinen Tmi Pohjosen Luudat Teräsjärvi Oy Ideanurkka Poikojantie 1, Lieto Puh. 02-487 6082 Kumpukuja 3, Rajamäki Puh. 0400-423 536 J. Tavela ja Kumpp. Ky Pohjois-Karjalan Systema Oy Jussintie 26, Valkeakoski Puh. 040-584 2152 Savonlinnan Kiviveistämö Rautiainen Oy Olavinkatu 68, Savonlinna Puh. 0500-313 224 Rajapesu Oy Verkkotehtaankatu 17, Tornio Puh. 016-445 008 Tmi Markun Autoapu Urontie 354, Valkeala Puh. 041-5031 632 Rakennuspalvelu Jarmo Manninen Saarikankaantie 463 A, Hankasalmi Puh. 044-593 6182 MR HIFI Helsinki SRK-Rakennus Oy Virvatulentie 6 A 4, Helsinki Puh. 0440-700 727 Automaalaamo Center Lautatie 1, Rovaniemi Puh. 016-345 841 Itä-Suomen Sisustus ja Väri Ky Pilkontie 2, Joensuu Puh. 0400-381 613 Joensuu Puh. 013-248 9007 www.liplast.fi Te-Ro Oy Ruusasholmantie 5, Pietarsaari Puh. 040-845 9946 Puh. 040-8251 527 Rakennus ja Maalaus Kalajoen K. Tiippana Teollisuusrakennus Oy Soleus Proteor Siltasaarenkatu 11, Helsinki Puh. 020 743 1800 Velarium Oy Ab Koskenparras 10, Imatra Puh. 05-688 2000 Kokontie 19, Tampere Mvieska Tuomo Hirvi Tmi Vällykatu 10, Imatra Puh. 0400-259 260 Rahvon Teollisuusalue, Kalajoki • Puh. 08-462 643 Terveystie 7 as. 1, Ylivieska Puh. 044-994 7244 Genelec IB Race & Mec Oy Kontaktor Ab Olvitie 5, Iisalmi Puh. 017-813 311 Kuopion Ev.lut. Seurakunnat Auto Aho Oy/ Tojo Auto Alakorkalontie 15, Rovaniemi Auratie 42, Kokkola Puh. 050-308 4067 Parkettiliike Witick Vanha Nurmijärventie 116, Vantaa • Puh. 0400-500 523 Rauman Akku Oy Hakununtie 7, Rauma Puh. 02-555 211 Kaivinkoneurakoitsija Kuljetusliike J. Jokela Pasi Laajola Huhtimäentie 35, Keuruu Taksi Kauko Mäkinen Raivaajantie 2, Ylihärmä Puh. 0400-368 289 Käsityö-Kaisa Hämeenkatu 3 A, Turku Puh. 02-233 3937 Vehkosillankuja 9, Nastola Puh. 050-336 424 Kultasepäntie 3 A 2, Tampere Palsankyläntie 289, Lannevesi Puh. 040-570 9416 Puh. 040-5866 730 Rakennus-Jaranto Trans Eloranta Ky Rent Lift Finland Oy Paunintie 176, Lepsämä Linnantie 5 F 46, Vaajakoski Puh. 040-535 3150 MP-Past Oy Ratastie 10, Muurame Puh. 040-732 1212 Tmi Kierrehiomo Tapper Untamalantie 41, Ylistaro Puh. 0400-264 454 Rajakatu 33, Jyväskylä Puh. 014-618 125 Sulvantie 157 B, Sulva Puh. 0500-540 664 Rakennus- ja Remonttipalvelu Sami Pärssinen Katiskatie 9, Helsinki Puh. 08-4393 111 Bygg och Remont G. Snickars Perhekoti Pilvi-Sisko Puh. 040-526 3303 Ristikiventie 16, Tuusula Puh. 040-505 3611 Sörnäisten rantatie 27 C, Helsinki • Puh. 0400-766 991 Myllärinkatu 26 B, Vaasa Puh. 06-3177 900 Lakiasiaintoimisto Petri Nieminen Patakuja 2, Ulvila Sodankylän Seurakunta Kone-Konkari Asemakuja 3, Konnevesi Puh. 0400-340 486 Kuljetus Takala & Hyrkäs Oy Torvoilantie 343, Torvoila Puh. 050-5928 962 Kontiolahden Tilitoimisto Keskuskatu 21, Kontiolahti Puh. 013-731 683 Kotkan Kontio Apteekki Eteläinen Karjalantie 9, Kotka Puh. 05-2200 440 Musti ja Mirri Päivärinteenpolku 4 C, Mäntsälä Puh. 075-325 7112 Varattu ! Auran Ajomestarit Oy Koskenpään Huopatehdas Oy Betonityö Nurminen Oy Kyröntie 30, Kyrö Puh. 050-300 8582 Muovitie 18, Julkujärvi Puh. 0400-837 101 Nuppulankulma 108, Suomusjärvi Puh. 0400-863 366 Puh. 040-761 4502 Haapajärven Osuuspankki Keuruuntie 14, Keskenpää Puh. 010 470 9720 KVS-Automaatio Oy Parkettiasennus Kari Tuomi Närveläntie 16, Salo Patolantie 10 as. 8, Helsinki Puh. 050-545 4468 ASH-Metalli Oy Verhoomo Todo Mundo Tuupovaaran Sähkö Tmi Esko Tolvanen Puutyö- ja Saneeraus Järvenoja Oy Puistokatu 35, Haapajärvi Puh. 08-7724 300 Tikantie 1, Kangasala Puh. 0400-802 548 Kehontie 10, Nokia Puh. 0400-623 023 Merimiehenkatu 12, Helsinki Puh. 041-5247 276 13 Kumputie 5, Tuupovaara Puh. 050-384 5201 Moiporo Hiidenpolku 8, Janakkala Puh. 050-5245 989 4/ 2 0 11 Kasvatus, sen vääristymät ja puuttuminen Oulussa pidettiin 8.9.2011 iso symposiumi Kasvatuksesta ja sen haasteista. Symposiumin järjestivät Stiftelsen Alma och K.A. Snellman Säätiö yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan Lasten ja nuorten klinikan ja Lastenpsykiatrian klinikan kanssa. Päivän puhujina oli iso joukko Suomen kasvatusalan asiantuntijoita. Tämä artikkeli pohjaa symposiumissa esitetyn lastenpsykiatrian emerita professori Irma Moilasen puheenvuorolle. Esityksessään Moilanen hyödynsi luentonsa runkona psykiatrian professori Yrjö Alasen luomaa kuutta ihanteellisen perheen tunnusmerkkiä, joita Moilanen mukaili koskemaan kaikkia lapsen kasvattajia. Esityksessä käsiteltiin sekä lapsen kehitystä tukevia kasvatuskäytäntöjä että kasvatuksen mahdollisia vääristymiä tai kasvatuksen puuttumista. Moilanen muistutti siitä, että täydellistä kasvattajaa ei olekaan ja kasvatus on jatkuvaa oppimista. Myös lapsen ominaispiirteet voivat vaikuttaa paljon siihen, millainen vuorovaikutus kasvattajan ja lapsen välille muodostuu ja millaisia kasvatuskäytäntöjä päädytään käyttämään. Omien kasvatuskeinojen tiedostaminen ja tunnistaminen voi auttaa korjaamaan mahdollisia vääristymiä ja auttaa näin käyttämään toimivampia, lasta tukevampia kasvatuskeinoja. 1) Lapsia kohtaan osoitetaan lämpöä ja ymmärrystä – ilmaista kaikkia tunteitaan muihin huoltajiinsa, ja se sisältää molemminpuolisen rakkauden ja ymmäryksen. Lapsen ilmaistessa tunteensa voivat äiti ja isä vahvistaa sitä omalla ymmärtäväisellä tunnereaktiollaan ja sanallisesti, mikä auttaa lasta näkemään omien tunteidensa merkityksellisyyden vanhemmille. Tätä sanotaan luovuuden ja terveen itsetunnon lähteeksi. Positiivisia tunteita on helppo ottaa vastaan, mutta yhtä tärkeää on osoittaa ymmärrystä negatiivisia tunteita kohtaan: pettymystä, kiukkua, kateutta jne. Kasvattajan lapselle osoittama ymmärtämys näissä tilanteissa auttaa lasta tunnistamaan laajemmin kaikkia tunteitaan ja sitä kautta löytämään polkuja pahan mielen voittamiseksi – mahdollisesti juuri äidin ja isän avulla. Vääristymistä Joillekin vanhemmille ja muille kasvattajille voi olla vaikeaa hyväksyä eräiden tunteiden olemassaolo. Lapsen osoittaessa näitä tunteita he eivät voikaan tulla avuksi ymmärtämään vaan torjuvat tai pyrkivät käsittämään väärin lapselta tulleen viestin. Tässä piilee se vaara, että lapsi jää ypöyksin vaikeiden tunteittensa kanssa, niille ei löydy sanoja eikä siten myös pääse käynnistymään niiden voittamiseen johtavaa prosessia. Esimerkiksi käytöshäiriöisillä lapsilla voi olla kyvyttömyyttä löytää sanoja tunteille, jolloin viha pääsee syttyessään purkautumaan fyysisesti sen sijaan, että nämä lapset pystyisivät pukemaan pahan mielensä sanoiksi ja siten saamaan osakseen ymmärrystä. 2) Sukupolvien välinen kuilu on säilynyt Kaiken pohjana on lapsen turvallinen kiintymyssuhde vanhempiinsa tai Tämä tuo turvallisuutta. Kun vanhemmat pysyvät vanhempina, voi lapsi luottavaisesti kääntyä heidän puoleensa hädän hetkellä. Vanhemmuudessaan itseensä luottavainen aikuinen ei ole altis menettämään malttiaan, vaan tiu- 4/ 2 0 11 14 kan paikan tullen voi lujana ja lempeänä neuvoa lastaan ja perustella oman näkemyksensä. Pieni lapsi tietää, että vanhemmat tuntevat maailman häntä paremmin. Lapsen elämä ei ole hänen pikku kätösissään vaan isommissa käsissä. Vääristymistä Aiemmin on voitu nähdä liiankin autoritääristä kasvatusta, joka vailla rakastavaa vuorovaikutusta ”määrää” lasta tottelemaan. Tällainen ei ole omiaan kasvattamaan vaan lannistamaan lapsen itsetuntoa. Se on omiaan synnyttämään vihan tunnetta määrääjää kohtaan, ja jos vihan tunnekin on kielletty, voi tuloksena olla elämää ja yrittämistä kahlitseva ahdistuneisuus. Silloin voi vaikeutua myös minäihanteen ja omatunnon terve sisäistyminen lapsen omiksi piirteiksi – jos lapsi väärin tehdessään ennemminkin pelkää ulkoista rangaistusta kuin omatunnon ääntä, voi tämä johtaa asioiden salaa tekemiseen. Autoritääriseen kasvatukseen kohdistuva vastaliike, ”vapaan kasvatuksen” aalto toi mukanaan myös sanojen sisältöjen vääristymistä. ”Kasvattaa” (bring up, raise, rear) on hyvää tarkoittava sana, mutta se liitettiin ihan turhaan voimakkaaseen autoritäärisyyteen. ”Kuri” on alunpitäen merkinnyt opastetta tai kulkureitin reunalla olevia aitoja, joiden avulla esimerkisi kotielämiä estettiin kulkemasta väärään suuntaan ja vaaroihin – kurin englanninkielinen vaste on discipline, joka tarkoittaa myös järjestystä ja tieteenalaa. Toisaalta viime vuosikymmeninä on puhuttu paljon ”hukassa olevasta vanhemmuudesta” ikään kuin sukupolvelta toiselle siirtynyt kasvattamisen taito olisi kadonnut suurten yhteiskunnallisten muutosten myötä. Muuttoliike on useinkin jättänyt isovanhemmat kauas lapsenlapsista, ja silloin yhdessä kas- vattaminen on vähentynyt. Vapaassa kasvatuksessa valta siirtyy liiaksi vanhemmilta lapsille ja tällainen vallansiirto on lapsen kehitykselle haitaksi. Lapsi tarvitsee aikuisen asettamia rajoja, tarvittaessa kieltoja ja komentamista. Jos lapselle ei näitä rajoja aikuinen ole asettamassa, niin lapsi kokee olonsa turvattomaksi. Jos lapsesta on kasvanut perheen pää, kehen hän sitten turvautuu? 3) Vanhemmat hyviä samaistumiskohteita Esimerkkiä on sanottu voimakkaimmaksi kasvattajaksi. Vanhemmiltaan lapset ensimmäisenä ”imevät” toimintatavat, arvot ja asenteet. Me emme voi esiintyä lapsillemme täydellisinä ja aina onnistuvina ihmisinä, sillä sellaiseenhan lapsen on vaikea samaistua. Aito ihmisyys iloineen ja suruineen antaa lapselle paljon syvemmän ja vahvemman varustuksen elämän vaaroissa. Lapsi näkee sekä vaikeuden että sen voittamisen. Toki on hyvä suodattaa lapselta pois tiettyjä vasta aikuisuuteen kuuluvia asioita yksityiskohtineen, ja hyvä on myös säästää häntä liiallisilta negatiivisilta tunteilta tai tapahtumilta. Kun asioista kertoo lapsille, on se syytä suodattaa lapsen kestokyvyn mukaisesti ja aina ylläpitäen toivo hyvästä. 4) Ristiriidat pystytään myöntämään Ristiriitojen myöntäminen ja rauhallinen keskustelu kasvattavat sisäisiä voimia. Vääristymistä Jos ristiriitojen myöntäminen on liian uhkaavaa, voivat jollekin henkilölle tärkeät ajatukset, tunteet ja toiveet tulla tukahdutetuiksi. 5) Itsenäistyminen onnistuu ilman katkeruutta Nuoruuden suuret muutokset ovat omiaan nostamaan sisäisiä paineita, ja yksi terveeseen aikuistumiseen auttava seikka ovat hyvät harrastukset, joihin on kasvettu jo lapsuudessa. Paineet kanavoituvat rakentavaan ja luovaan toimintaan. Nuoruuteen kuuluu luontainen itsenäistyminen kohti omaa aikuisuutta. Kun tämä itsenäistyminen on saanut toteutua, on vuorossa uusi lähentyminen lapsuuden kotiin. Se tulee esiin varsinkin, kun nuori aikuinen on saanut omia lapsia ja keskustelee kasvattamisesta vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Vääristymistä Jos tällaista itsenäistymistä tukahdutetaan voimakkaasti, on katkeruuden syntyminen lähellä ja ”irtiotto” voi olla kovin voimakas, tai sitten kasvu itsenäiseksi aikuiseksi jää keskeneräiseksi. Silloin voi myös edellä mainittu uudelleen lähentyminen jäädä vajaaksi. 6) Kasvattajilla on yhteiset kasvatustavoitteet Tällä voidaan tarkoittaa vanhempien yhteisiä kasvatustavoitteita ja toiseksi myös yhteistyötä kodin, päiväkodin ja koulun kesken. Lapsi voi käyttäytyä kovin eri tavoin kotona ja koulussa, se on nähty useissa tutkimuksissa. Esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat tulevat selvemmin esiin lapsiryhmässä, kun taas vanhemmat voivat herkemmin nähdä lapsen tunne-elämän ongelmia kuten ahdistuneisuutta ja koulupelkoa. Kun toinen kertoo havaitsemistaan ongelmista, 15 tuskin paljonkaan auttaa toisen omaan paremmuuteensa viittaava toteamus: ”meillä tällaista ei esiinny”. Parempi olisi yhdessä lähteä pohtimaan miten lasta autettaisiin. Vääristymistä Jos yhtenäisiä kasvatustavoitteita ei ole, heikkenee lapsen asema turvallisesta lapsuudesta. Voi tulla niinsanottu halkeama, jolloin toinen vanhempi liitoutuu lapsen kanssa toista vastaan tai sitten lapsi kärsii kasvattajien ristiriidoista ja voi pyrkiä hallitsijan asemaan. Irma Moilanen painotti herkästi ja lämpimästi kasvatuksen merkitystä lapsen kehitykselle ja toivoi voimia kaikille kasvattajille tämän tärkeän tehtävän äärelle. ”Hyvä kasvatus antaa lapselle mahdollisuudet käyttää ainutkertaisia lahjojaan parhaalla mahdollisella tavalla niin itsensä kuin perheensä ja koko yhteiskunnan hyväksi. Se tekee hänet vahvaksi kestämään elämän myrskyissä, herkäksi kuulemaan lähimmäistensä tarpeita ja rohkeaksi toimimaan silloin, kun on tarpeen.” Teksti pääosin Irma Moilasen omaa tekstiä, jota Anu Kippola-Pääkkönen (ADHD-liitto ry) on muokannut 4/ 2 0 11 lyhyesti Vanhempainliiton palkitsema gradu-tutkielma: ”AD/HD-oppilaiden tukeminen peruskoulussa sattumanvaraista” K ouluissa tunnetaan AD/HD-lasten erityistarpeet yhä suhteellisen huonosti. Lasten saama tuki on kouluissa sattumanvaraista ja koulu- ja opettajakohtaista. Erityisen haasteellista AD/HD-lapsen näkökulmasta on siirtyminen alakoulusta yläkouluun. Vaihtuvat aineenopettajat ja riittämättömät tukemisen keinot eivät mahdollista AD/HD-nuoren kohtaamista samalla tavalla kuin alakoulussa. Näin osoittaa Kasvatustieteen maisteri Juho Honkasillan pro gradu -tutkielma”Yksilöpatologiasta yhteisöpatologiaan – AD/HD-oppilas peruskoulupolulla” (Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos 2011). Tutkimuksen mukaan AD/HDlasten vanhemmat ovat valmiita jakamaan kokemusperäistä tietoaan ja asiantuntijuuttaan koulun henkilökunnan kanssa, mutta koulussa ei aina ole valmiuksia yhteistyöhön. Honkasillan mukaan vanhempien ja koulun toimiva N kasvatuskumppanuus on erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvun ja oppimisen tukemisen lähtökohta ja edellytys. Honkasilta arvelee, että kouluissa vallitsee yhä kontrolli- ja käytöskeskeinen kulttuuri, jossa erityistä tukea tarvitsevan lapsen käyttäytymisen taakse ei nähdä. – Minut yllätti aika raadollinen totuus siitä, miten vähäiselle huomiolle AD/ HD-lasten minäkäsityksen tukeminen koulussa on jäänyt, Honkasilta toteaa. Honkasilta tulkitsee, että opettajat tarvitsevat lisää erityispedagogista tietotaitoa ja käytännön tukea opetustyöhön. On tärkeää kiinnittää huomiota myös opettajien työhyvinvointiin, resursseihin ja työn johtamiseen. Suomen Vanhempainliitto palkitsee joka toinen vuosi kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön liittyvän pro gradu -tutkielman. Honkasillan tutkielma on Vanhempainliiton gradupalkintoraadin mielestä tutkimuksellisesti vankka ja se tarttuu tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen. Suomen Vanhempainliitto Tiedote 8.11.2011 Juho Honkasillan tutkielma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26624 Lisätietoja pro gradu -kilpailusta: Suomen Vanhempainliitto Erityisasiantuntija Tuija Metso, puh. 044 755 1371 Lisätietoja tutkielmasta: KM Juho Honkasilta, 040 706 6784 Tutkielma löytyy myös ADHD-liiton verkkosivuilta osoitteesta www.adhd-liitto.fi/julkaisut.html Neuropsykiatristen nuorten ja aikuisten kuntoutuspalvelut riittämättömiä Pohjois-Suomessa uorten ja aikuisten neuropsykiatristen häiriöiden eli mm. autististen häiriöiden, Aspergerin oireyhtymän ja adhd:n kuntoutus on riittämätöntä Pohjois-Suomessa. Kuntoutuspalvelujen kehittämisessä tulisikin jatkossa huomioida tarkemmin asiakasryhmän kuntoutustarpeet. Kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä on suuri riski syrjäytyä. Suomessa joka päivä 10 nuorta jää pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle ja vuosittain 65 000 henkilöä on uhkassa syrjäytyä (Thl:n julkaisu, Mäkelä jne.) Hoidon porrastuksen ja kuntoutuslähtöisyyden edistäminen olisivat perusteltuja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisessä. Kuntoutuspalveluiden riittämättömyys käy ilmi Kasi-koulutusprojektin arviointiraportista. Kasi-koulutuksessa neuropsykiatrisen kuntoutuksen asiantuntijuutta on levitetty koulutusten ja verkostotyöskentelyn avulla laajalti Pohjois-Suomeen. Yhteistyössä mukana ovat olleet Oulun kaupungin mielenterveyspalvelut, Oulun yliopistollinen sairaala, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Lapin sairaanhoitopiiri sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri. Kasi-koulutukseen osallistuneet asiantuntijat arvioivat, että neuropsykiatristen häiriöiden diagnosoinnit ja hoidon aloitukset onnistuvat PohjoisSuomen erikoissairaanhoidossa ja Oulun kaupungilla kohtuullisen hyvin. Sen sijaan kuntoutusta ei alueella juurikaan ole tarjolla Oulun seutua lukuun ottamatta. Keskeisiä neuropsykiatrisen kuntoutuksen menetelmiä ovat esimerkiksi neuropsykiatrinen valmennus sekä sopeutumisvalmennuskurssit, joiden tavoitteena on tukea ja kehittää kuntoutujien elämänhallintaa. Pohjois-Suomen kuntoutuspalveluiden kehnon tilanteen nähtiin johtuvan erityisesti taloudellisten resurssien puutteesta sekä osaamisen ja tarpeiden 4/ 2 0 11 16 kohtaamattomuudesta. Arvioinnin perusteella erikoissairaanhoidon psykiatristen ja kuntoutusta organisoivien tahojen yhteistyötä tulisi lisätä. Myös sairaanhoitopiirien ja kuntien tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Kasi-koulutusta on toteutettu Oulun Diakonissalaitoksen Säätiössä Rahaautomaattiyhdistyksen tuella vuosina 2009–2011. Projektia on koordinoitu yhteistyössä ADHD-liitto ry:n, Autismi- ja Aspergerliitto ry:n sekä Ammattiopisto Luovin kanssa. Lisätietoja: Projektipäällikkö Anne Andersson, puh. 010 345 2086, anne.andersson@odl.fi ”Arviointi neuropsykiatrisen kuntoutuksen tilanteesta ja Kasi-koulutusprojektin vaikutuksista PohjoisSuomessa”, Sanna Sanaksenaho, YTT, sanna.sanaksenaho@dnainternet.net Sosiaalisten taitojen treeniä Autismisäätiöllä Autismisäätiön neuropsykiatrisilla avopalveluilla on pitkä kokemus ryhmätoiminnasta. Vuosien varrella on kokoonnuttu mm. harjoittelemaan ruoanlaittoa, liikkumaan ja harrastamaan yhdessä, irrottelemaan improvisaation parissa ja työstämään itse sidottua kirjaa omasta elämästä. Ajatus ryhmätoimintaan lähtemisestä ei välttämättä tunnu houkuttelevalta, mikäli kokemukset toisten kanssa toimimisesta ovat voittopuolisesti ahdistavia. Jos tuntuu, että yhteisen ymmärryksen löytäminen on lähes mahdotonta, tai ainakin suurten ponnistusten takana, voi omiin oloihin käpertyminen olla aina se kutsuvin vaihtoehto. Miksi vaivautua opettelemaan esimerkiksi keskustelutaitoja, jos lörpöttely ei yksinkertaisesti kiinnosta? Joudumme lähes päivittäin tilanteisiin, joissa kohtaamme ihmisiä. Kaupassa ja virastoissa asioiminen, koulun ryhmätyöt, työhaastattelut, satunnaiset tien kysyjät kadulla ja lukemattomat muut odotetut tai odottamattomat tilanteet ajavat meidät kasvotusten toisten ihmisten kanssa. Tai ehkä haluaisimme kohdata jotakuta tiettyä ihmistä enemmänkin, mutta kynnys treffeille pyytämiseen on ylitsepääsemätön. Näiden tilanteiden ei tarvitse nostattaa stressipisteitä, vaan ne voivat olla jopa antoisia hetkiä. Autismisäätiöllä pyörii säännöllisesti sosiaalisten taitojen ryhmiä, joihin voi tulla, kun tuntee itsensä epävarmaksi joissakin sosiaalisissa tilanteissa, kun haluaa lisätä tietoa onnistuneeseen kohtaamiseen vaikuttavista tekijöistä, tai kun kaipaa vertaistukea ja seuraa. Ryhmissä oppii aina jotakin itsestään, muista ja ääneen lausumattomista pelisäännöistä. Turhaa tärkeyttä välttäen harjoitellaan oman itsensä ja vieraan Autismisäätiön taidepajan asiakkaiden tekemiä paperimassatöitä ihmisen kohtaamista rennolla otteella, huumorin kautta. Maailma ei kaadu väärin valittuihin lauseisiin, ne voi aina korjata, tai ainakin ensi kerralla voi kokeilla jotain muuta. Seuraava Autismisäätiöllä alkava ryhmä, Ollaanko yhdessä, ajoittuu välille 1.2. - 4.4.2012. Ryhmä on tarkoitettu neuropsykiatrisille nuorille (16v.) ja aikuisille, eli henkilöille, joilla on adhd, Aspergerin oireyhtymä, tourette, autismi, tai piirteitä näistä. Jokainen ryhmä on ryhmäläistensä näköinen, eli käsiteltävät asiat nousevat ryhmäläisten toiveista ja tarpeista. Menetelminä käytetään draamallisia harjoitteita, itsensä ja muiden havainnointia, kokemuksien jakamista keskustellen, kotitehtäviä ja rentoutusharjoituksia. Lisäksi ryhmä sisältää retkiä kulttuurin pariin. Ryhmään pääsee joko maksusitoumuksella tai itse maksavana 30€/kerta ja se kokoontuu keskiviikkoisin klo 15.30 - 17.00 osoitteessa Kuortaneenkatu 17 7B, 2krs. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 13.1.2012 mennessä Sari Vierikon numeroon 041 548 0824. Mikäli ryhmään tuleminen tuntuu aivan mahdottomalta, Autismisäätiöllä on myös mahdollisuus yksilöohjaukseen tai coachaukseen. Yksilötapaamisilla voi käsitellä henkilökohtaisempiakin asioita ja saada konkreettisia välineitä arjen pulmista selviytymiseen. Käyntien sisältönä voi olla mm. ajanhallinta, itsetuntemus ja itsenäistymiseen liittyvät sisällöt, opiskelun tukeminen ja tulevaisuuden suunnittelu. Asiakasta ohjataan omien vahvuuksiensa ja voimavarojensa hyödyntämiseen ja hänelle rakennetaan yhdessä luotujen tavoitteiden pohjalta uusia toimintamalleja arjen hallintaan. Teksti Sari Vierikko, Annastiina Storm ja Maria Karhela, Autismisäätiö Kuva Aku Korhonen 4/ 2 0 11 tuetut lomat ADHD-liiton järjestämät perhelomat yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa: Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio 26.6.-1.7.2012 – hakemus viimeistään 26.3.2012 Imatran Kylpylä, Imatra 1.7.-6.7.2012 – hakemus viimeistään 30.3.2012 ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry järjestää seuraavat lomat yhteistyössä Maaseudun Terveys ja Lomahuolto ry:n kanssa: Loma nuorille ja aikuisille 9. - 14.4.2012 – hakemus viimeistään 9.1.2012 Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Kuusamo HUOM! Mukaan mahtuu enintään 20-30 henkilöä Perheloma Yyterin Kylpylä, Pori 17. - 22.6.2012 – hakemus viimeistään 17.3.2012 TÄRKEÄÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTA: Omavastuuosuus on perhelomilla 23 €/hlö/vrk ja lapsilta 8-16v 7 €/hlö/vrk. Aikuisten ja nuorten lomalla (Kuusamon tropiikki) omavastuuosuus on 28€/hlö/vrk. Hakemuslomake tulee täyttää tarkasti annettujen ohjeiden mukaan. Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry tekee kaikki lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaille n. 2 kk ennen lomaa. Lomilla on osan loma-ajasta paikalla liittojen henkilöstöä. Lomaa valitessa kannattaa tutustua lomapaikan tarjoamiin palveluihin, lisätietoa lomakohteista ja kohteissa tarjolla olevista palveluista Internetistä. LOMALLE HAKEMINEN: Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeella. Voit tulostaa hakemuslomakkeen ja/tai täyttää sen sähköisesti Internetissä: www.mtlh.fi. Voit myös tilata lomakkeita Maaseudun Terveys- ja Lomahuollosta. Lomaketilaukset ja hakemusten palautus postitse: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry, Mannerheimintie 31 B 20, 00250 Helsinki. HUOM! Hakemukset toimitettava viimeistään 3 kuukautta ennen loman alkamisajankohtaa! Lisätietoja numeroista 010 219 3460 tai 040 567 0628. Yhteyshenkilönä ADHD-liiton osalta toimii vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen, puh. 050 400 6478 tai mirjami.koivunen@adhd-liitto.fi. Yhteistyössä Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergeliiton kanssa järjestettävistä lomista lisätietoja antaa järjestösuunnittelija Aslak Rantakokko puh. 050 502 2269 tai aslak.rantakokko@autismiliitto.fi. 4/ 2 0 11 18 ADHD-liiton syksyn liittokokous pidettiin Porissa Vaikka ilma ei enää lämmin ollutkaan, otti Pori ja porilaiset lämpimästi vastaan liittokokousosallistujat lauantaina 19.11.2011. Ihmiset olivat hyvillä mielin ja tunnelma oli kaikkiaan hyvin leppoisa. Maistuvan lounaan jälkeen pääsi liittokokous alkamaan hieman kahden jälkeen iltapäivällä. ADHD-liiton puheenjohtaja Teija Jalanne toivotti kaikki tervetulleiksi ja julisti kokouksen avatuksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Anita Rikalainen Varkauden seudun Wamdy ry:stä, ja Anita pitikin kokouksen ohjat käsissään mallikkaasti. Suuret kiitokset Anitalle hyvästä työstä. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen päästiin itse asiaan. ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva esitteli toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2012. Molemmat saivat hyvin tyytyväisen vastaanoton, eikä keskustelua, muutamaa kysymystä lukuun ottamatta, juurikaan syntynyt. Toimintasuunnitelman esittelyn lopuksi saatiin vielä pikainen katsaus liiton uusiin verkkosivuihin, jotka avataan vuoden 2012 alkupuolella. Myös sivut saivat osakseen tyytyväistä pään nyökyttelyä. Kokous eteni vauhdilla, ja pian oltiinkin jo siinä vaiheessa, että oli aika käydä hallituksen henkilövaalit erovuoroisten tilalle. ADHD-liiton hallituksen puheenjohtajan vaalia ei tarvittu, sillä vastaehdokasta ei ollut. Puheenjohtajana jatkaa siis FM Teija Jalanne. Hallituksen varsinaisista jäsenistä erovuorossa oli kaksi henkilöä, ja ehdokkaita hallitukseen tuli runsaasti. Äänestyksen jälkeen hallituksessa jatkaa edelleen TtM Tuula Palomäki-Jägerroos, ja uutena mukaan nousi lääketieteen tohtori, psykiatri- an erikoislääkäri Markus Heinimaa. Varajäsenten vaalissa erovuoroisia oli niin ikään kaksi, ja valituksi tuli kaksi uutta jäsentä, sosionomi (AMK) Kata Kaukiainen sekä henkilöstöpäällikkö Minna Lindeqvist. Onnittelut kaikille valituille ja lämmin kiitos kaikille hallitustyönsä päättäneille. Vajaan kahden tunnin kokouksen jälkeen olikin aika siirtyä päivälliselle ja rentouttavan illanvieton pariin. Sunnuntaina 20.11. syvennyttiin vielä hetkeksi liiton strategiantyön syövereihin Learning Cafe -menetelmän avulla, jonka jälkeen kotimatka saattoi alkaa. Ensi vuonna syksyn liittokokousta vietetään Varkaudessa. Kiitos kutsusta Varkauden seudun Wamdy ry. Teksti ja kuva Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Uutta ja vanhaa hallitusväkeä koolla Porissa 19 4/ 2 0 11 jäsenyhdistykset Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry Kalevantie 25, 20520 TURKU Puh. 0400 347 385 (ma-to klo 10–12) dyma@dyma.info www.dyma.info ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) 7641 962 paula.kulmala@suomi24.fi Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta ellary@suomi24.fi ja netistä http://ellayhdistys.nettisivu.org/ Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdist ys ry Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä Yhdistyksen puh. 044 516 0724 es-ada@es-ada.com Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 rhviljamaa@gmail.com http://koti.aina.net/~hymy To 15.12.2011 klo 18 - 19.30 Vertaistuki-ilta (diagnosoidut aikuiset, lapset, nuoret sekä vanhemmat). Yhteyshenkilö: Riitta Viljamaa Kutalantien päiväkoti Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh. 045 7881 0612 saku.linnamurto@isshp.fi tai i-s.puatti@luukku.com Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista löytyy osoitteesta www.puatti.com. Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry Jairi Palonen puh. (06) 822 7552, 040 573 0979 jairi.palonen@netti.fi 4/ 2 0 11 Keski-Suomen ADHDyhdistys ry Oulun seudun ADHD-yhdistys ry puheenjohtaja, Tapani Salonen ta.sa59@tintti.net sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen paivi.pietilainen@luukku.com Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry, www.keskisuomenadhd.com Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237, adhdoulu@gmail.com Vertaistukiryhmät syksy 2011 Kokoontumispaikka Tourula, Matarakatu 4, 40100 Jyväskylä. Kokoustila 202 sijaitsee toisessa kerroksessa. ADHD-aikuisten vertaistuet, seuraavasti maanantaisin klo 18.00 20.00: 19.12. Vetäjinä Päivi Pietiläinen ja Enna Vanhala Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 adhdpirkanmaa@luukku.com pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Kata Kaukiainen kata.vertsikka@gmail.com kymenlaakson.aada@gmail.com www.kymenlaaksonaada.org Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 lahtiadhd@gmail.com Kiitos kuluneesta vuodesta, vuosi 2012 alkaa tuttuun tapaan vanhempien vertaistuki-illalla Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3-krs, Lahti ke 4.1. klo 18-20 aiheena ADHD-lapsi ja uusperhe, illan vieraina Camilla Sarva-Lehto ja Jouni Lehto ke 1.2. klo 18-20 aihe avoin ke 7.3. klo 18-20 vuosikokous Tammikuussa jatkuvat myös koko perheelle tarkoitetut maksuttomat sählyillat Lahden Energiahallissa. Tarkemmat tiedot netistä http://www.adhd-liitto.fi/Lahden.htm ja yhdistyksen sähköposti-jäsentiedotteista. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 20 Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pj. Anne-Maarit Palviainen annemaarit.palviainen@gmail.com, puh. 050 306 8261 siht. Noora Mikkonen nmikkone@luukku.com, 040 412 3792 www.aksoni.suntuubi.com Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2012! Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Koljonniemenkatu 2, 2krs. 70100 Kuopio puh. 044 72 111 27 (ma klo 15-18) toimisto@eijsveikeet.fi Katso uudet verkkosivut osoitteessa www.eijsveikeet.fi Puheenjohtajamme tavoittaa nykyään sähköpostitse osoitteesta puheenjohtaja@eijsveikeet.fi Vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille kokoontuu keskiviikkoisin klo 18-20 Vuorelan kirkon alakerrassa. Lastenhoito järjestetty ja iltapalaa. Vetäjänä Satu Martinez, p. 050 553 6921. Kevään tapaamiset 18.1., 15.2., 7.3., 18.4. ja 23.5.2012. Ajantasaiset tiedot kaikista tapahtumistamme löytyy yhdistyksen uusilta jäsenyhdistykset verkkosivuilta osoitteesta www.eijsveikeet.fi. Yhdistys toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, 00890 Helsinki Kysymykset, vinkit, palautteet: info@pks-adhd.fi Ilmoittautumiset, jäsenrekisteriasiat: eeva.karppinen@elisanet.fi, Eeva Karppinen Puheenjohtaja: arja.havilo@kolumbus.fi, Arja Havilo Puh: 040 837 3679 Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys järjestää: Jäsenperheiden yli 12-vuotiaille nuorille oma toimintapäivä 28.1.2012 Kisakalliossa Aikataulu: lähtö lauantaina klo 10 Kiasman retkibussipysäkiltä Helsingistä, paluu Helsinkiin n. klo 17. Ohjelma: 11.00 Saapuminen Kisakallioon 11.30-12.30 Jousiammuntaa 12.30-13.30 Lounas Buffet 13.30-14.30 GPS-Lumikenkäily 14.30-16.00 Saunat ja uima-allas 16.00 Kotiin lähtö Hinta: 20 euroa, sisältäen ohjelman ja bussikuljetuksen Ilmoittautumiset: sitovat ilmoittautumiset 20.12.2011 mennessä osoitteeseen eeva.karppinen@elisanet.fi. Ilmoita osallistujien nimet ja iät, yhteystietosi ja ruoka-aineallergiat. Maksu yhdistyksen tilille Nordea 146930203980 viimeistään 20.12.2011. Ilmoitathan viitekentässä Nuorten toimintapäivä/osallistujaperheen nimi. Tervetuloa! Pääkaupunkiseudun ADHDyhdistys toivottaa jäsenilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2012! Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry si, sekä toimia tarkkaavaisuushäiriöisten aikuisten yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan. Toimisto: Samdy ry, Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan www.samdy.info puh. 044 346 0898 samdy@samdy.info Tietoa toiminnasta sekä aktiivinen vertaistukifoorumi löytyvät osoitteesta www.adhd-aikuiset.org Yhdistys toimii autismin kirjon, ADHD-tyyppisten, dysfaattisten sekä lukivaikeushenkilöiden eduksi yhteistyössä asiantuntijoiden ja perheenjäsenten kanssa järjestämällä kerhoja, koulutusta, vertaistukea ja virkistystä. Tarkempia tietoja toiminnasta (kerhot, vertaistuki) ja tapahtumista (tilaisuudet, leirit, retket, koulutukset) kotisivuilla: www.samdy.info Hallituksen tavoittaa parhaiten sähköpostilla osoitteesta hallitus@adhaikuiset.org Samdy järjestää erityislasten ja -nuorten sählyturnauksen la 24.3.2012 Sataedu-areenalla Kokemäellä. Kaikki innokkat sählynpelaajat mukaan. Kokoa joukkue, ellei sinulla sellaista ole. Lisätiedot ja alustavat ilmoittautumiset 15.1.2012 mennessä Hannu Markkanen puh. 050 381 0575 tai sähköposti hannu.markkanen@pp1. inet.fi Tietoa jäsenmaksusta löytyy yhdistyksen kotisivuilta. Vaasan MBD-yhdistys ry info@vaasanadhd.com www.vaasanadhd.com Varkauden Seudun Wamdy ry (autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 Äksyt ry Vappu Carlsson, jäsenvastaava aksytasiat@gmail.com Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa. Suomen AD/HD-Aikuiset ry Suomen ADHD- Aikuiset ry Puheenjohtaja Minna Lindeqvist puh. 040 703 6932 www.adhd-aikuiset.org Varapuheenjohtaja Jarkko Mäenpää Sihteeri ja vertaistukivastaava Seija Kaarre Rahastonhoitaja Anneli Hänninen Internet- toimikunta Jarkko Mäenpää ja Panu Rinne Potilasetu-toimikunta Minna Lindeqvist, Jarkko Mäenpää ja Päivi Tasala Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@adhd-aikuiset.org tai hallitus@adhd-aikuiset.org Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n tarkoituksena on toimia aikuisten tarkkaavaisuushäiriöisten tukemiseksi ja heidän elämänlaatunsa kohottamisek21 Liity jäseneksi ADHD-liiton jäsenyhdistyksiin osoitteessa www.adhd-liitto.fi 4/ 2 0 11 yhdistykseltä Työharjoittelussa Aksoni ry:llä Yhdistyksemme adhd/ADD-diagnoosiryhmän yhteyshenkilö MeeriLeena Räty otti minuun yhteyttä ja kysyi, että onko meillä kiinnostusta ottaa opiskelijaharjoittelija tutustumaan järjestötoimintaan. Mietin asiaa hetken ja sanoin, että ottakoon minuun yhteyttä ja katsotaan, mitä harjoittelun pitäisi pitää sisällään. Marjaana ottikin pian yhteyttä minuun elokuun alkupuolella ja sovimme tapaamisen. Tiedotin yhdistyksemme hallitukselle, että olen sopinut hänen kanssaan tapaamisen ja katsomme jatkoa sen jälkeen. Hallituksen kanta oli positiivinen ja heidän mielestään harjoittelijan ottaminen oli hyvä idea. Tutustuin Marjaanan harjoittelupapereihin, määrittelimme tavoitteita ja teimme yhdessä suunnitelmaa harjoittelun rungoksi. Mietimme yhdessä, mihin kaikkeen hänellä olisi mahdollista tutustua järjestömme kautta. Hän aloittikin samana iltana, kun kirjoitimme harjoittelusopimuksen. Hän pääsi tutustumaan Aksoni ry:n puitteissa Honkalampi-säätiön järjestämään avoimeen keskustelutilaisuuteen “Lasten kuntoutuksen foorumiin”. Heti sen perään lastentarhaopettajien päivät Joensuun Areenalla ja paljon paljon muuta. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä hänen avoimeen ja kaikkeen osallistuvaan panokseen järjestömme eri toimintojen, tapahtumien, yhteistyökumppaneiden ja jäsenistömme kanssa. Uskon, että hän on saanut paljon arvokasta kokemusta, jota ei voi oppia kirjoista ja me olemme saaneet tutustua upeaan ihmiseen. myös muita rohkaistumaan ja ottamaan harjoittelijoita mukaan yhdistyksen toimintaan mahdollisuuksien mukaan. Uskon, että tämä ei jää yhdistyksemme ainoaksi kerraksi. Teksti Anne-Maarit Palviainen puheenjohtaja Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry HARJOITTELIJALTA Aloin etsiä heinäkuussa itselleni harjoittelupaikkaa Erityiskasvatuksen käytäntöjä ja toimintamenetelmiä -opintojaksolle. Halusin harjoittelupaikan, jossa pääsisin tekemään töitä esim. adhd-oireisten ihmisten kanssa ja olin myös kiinnostunut työstä lasten ja nuorten kanssa. Kun etsintä ei kuitenkaan tuottanut tulosta, pyysin apua opintojaksovastaavaltamme Piia Myllyltä, joka ehdotti Aksoni ry:tä mielenkiintojeni perusteella. Otin yhteyttä Aksoni ry:n adhd/ADD-diagnoosiryhmän yhteyshenkilöön Meeri-Leena Rätyyn ja hän ohjasi minua ottamaan edelleen yhteyttä Aksonin puheenjohtajaan Anne-Maarit Palviaiseen. Minä Olen 21-vuotias tyttönen Joensuusta. Opiskelen toista vuotta Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun kampuksella kansalaistoimintaa ja nuorisotyötä. Minusta valmistuu kahden vuoden päästä yhteisöpedagogi. Käytännössä harjoittelusta Aikaisemmat kokemuksemme harjoittelijoista ovat olleet vain haastattelujen tekemistä yhdistyksemme perheille, lapsille, nuorille ja aikuisille. Joskus he ovat olleet tutustumassa toiminnallisiin tapaamisiimme kuntokeitaalla keilailun, minigolfin tai biljardin merkeissä. Tämän pidempiaikaisen kokemuksen perusteella suosittelemme Harjoittelu kesti kaksi ja puoli kuukautta. Pääsin osallistumaan moniin eri Aksoni ry:n järjestämiin toimintoihin, ja sen lisäksi Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n toimintaan. Olin mukana Lasten kuntoutuksen foorumissa, Lastentarhaopettajien päivillä, Opinpesän avajaisissa Joensuun seutukirjastolla sekä tutustumassa erilaisiin vertaisryhmiin. Pääsin myös osallistumaan JOSE:n ja Aksonin keilausvuorolle muutaman kerran. Pääsin harjoitteluni aikana osallistumaan moniin JOSE:n 4/ 2 0 11 22 järjestämiin toimintoihin ja sain tätä kautta myös JOSE:sta ja heidän toiminnastaan kattavan kuvan. Tutustuin myös muihin Aksoni ry:n yhteistyökumppaneihin harjoitteluni aikana. Toiveistani harjoittelun suhteen Harjoitteluohjaajani Aksoni ry:n puheenjohtaja Anne-Maarit Palviainen luetteli minulle harjoittelusuunnitelmaa ja harjoittelusopimusta tehdessämme monia erilaisia tulevia työtehtäviä ja kokoontumisia sekä muita asioita, joihin pääsisin osallistumaan ja tutustumaan. Tulisin harjoitteluni aikana olemaan mukana erilaisissa mielenkiintoisissa koulutuksissa, Varhaiskasvatuksen päivillä esittelemässä Aksonia sekä pääsisin tutustumaan rahoituksenhakuun ja kotisivujen päivitykseen. Saisin harjoitteluni aikana erittäin laajan ja hyvän kuvan yhdistys- ja järjestötoiminnasta. Olen todella innoissani harjoittelustani ja sain siitä varmasti paljon eväitä tulevaisuutta varten. Ellen jopa hieman jalkaa oven väliin mahdollisten töiden merkeissä. Tulevaisuuden suunnitelmat ja unelmat Tulevaisuudessa toivon tekeväni työtä lasten ja nuorten kanssa. Olen opinnoissani nyt keskittynyt erityiskasvatukseen, koska se on mielenkiintoista ja uskon sillä saralla olevan töitä tulevaisuudessa. HUMAKin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa annetaan erittäin hyvät valmiudet monenlaiseen työhön. Voin tehdä valmistuttuani töitä mm. projekteissa, järjestöissä, nuorisotyössä, kouluttajana tai vaikka vapaa-ajan ohjaajana. Myös Aksoni ry:llä tekemäni harjoittelu auttoi saamaan monenlaisia erilaisia kokemuksia järjestötyöhön ja erityiskasvatustyöhön liittyen. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan! Teksti Marjaana Herranen Yhteisöpedagogi-opiskelija Humanistinen ammattikorkeakoulu yhdistykseltä AD(H)D-aikuisen arki ”Avaimet unohtuivat kotiin jo toista kertaa samalla viikolla, kahvia ei ole ollut neljään päivään ja perintätoimistosta on taas tullut lasku. Tärkeä palaveri oli unohtunut merkitä kalenteriin, kuopuksen liikuntavaatteet ovat edelleen pesemättä eikä lääkeresepti ole taaskaan mukana. Onneksi sentään viime viikolla hukkaamani pankkikortti oli löytynyt huoltoaseman pihalta ja palautettu pankkiin.” Adhd-aikuiselle arjen haasteista selviytyminen on usein hyvin haasteellista ja aiheuttaa päänvaivaa sekä oireiselle itselleen että lähipiirille. Toiminnanohjauksen ongelmista johtuen pyykkivuori kasvaa, siivousta ei vaan saa aloitettua ja kahvinkeittimen sammuttamista pitää käydä varmistamassa moneen kertaan, vaikka muu perhe odottaa lähtöä jo autossa. Laiska, tyhmä ja saamaton Jo kauan ennen tutkimuksiin hakeutumista ihmettelin, miksi ihmeessä en vakaasta aikomuksestani huolimatta suoriudu arkipäivän askareista ja työelämän haasteista samalla tavalla kuin moni muu ystävistäni. Koulut jäivät kesken, rahahuolet kasaantuivat impulsiivisen rahankäytön takia ja kotia en saanut siivottua muulloin kuin vieraiden ilmoitettua tulostaan; silloin imuri heiluikin sitten yömyöhään. Eniten ihmetystä minussa herätti kuitenkin vireystilojen vaihtelut. Hyvin nukutun yön jälkeenkin valahdin useita kertoja päivässä kaiken voittavan väsymyksen kouriin, ja jo aikaisin iltapäivällä väsytti niin, ettei kotisohvalta millään päässyt enää ylös – varsinkaan, jos tiedossa oli jotain vähänkään tylsää tekemistä. Kiinnostavien asioiden parissa jaksoin kyllä. Mielekkääseen tekemiseen uppouduin tuntikausiksi kaiken muun jäädessä taka-alalle. Tunne siitä, että pystyisin kyllä parempaan, oli vahva, mutta toteuttamiseen ei vain keinoja riittänyt. Pikkuhiljaa jatkuvat epäonnistumiset niin elämänhallinnassa kuin ihmissuhteissakin saivat ajattelemaan, että olen laiska, tyhmä ja saamaton. Aika ajoin myös masennus kietoi otteeseensa ja teki arjen hallinnasta entistä hankalampaa. Tutkimukset ja diagnoosi Esikoiseni sai adhd-diagnoosin ensimmäisellä luokalla. Jo alusta asti tiesin että oireyhtymä on vahvasti perin- nöllinen, mutta olin vahvasti sitä mieltä, että meidän perheessä adhd periytyy poikani isän puolelta. Tutkimuksiin hakeuduin vasta useita vuosia poikani diagnoosin jälkeen luettuani lehdestä aikuisen naisen oireista. Työterveyslääkäri laittoi lähetteen neuropsykiatrisiin tutkimuksiin ja tutkimuksissa diagnoosiksi varmistui adhd. Arki hallintaan Diagnoosin saaminen helpotti elämää monin tavoin. Ensimmäistä kertaa elämässäni sain selityksen kompuroinnilleni ja ymmärsin mistä hankaluudet johtuvat. Peiliin katsoessa ei vastassa joka kerta ollutkaan se laiska, tyhmä ja saamaton, johon olin tottunut, vaan oireiden kanssa kamppaileva adhdoireinen nainen. Vaikka diagnoosi ei poistanutkaan adhd:stä johtuvia hankaluuksia, antoi se kuitenkin ihan uudenlaisen näkökulman elämään. Kun tietoisuus ongelmista lisääntyi, kasvoi myös toimivien ratkaisumallien määrä. Pikkuhiljaa arkipäiväkin helpottui ja oma paikka työelämässä löytyi. Lääkityksen aloittamisen jälkeen elämänhallinta ja -laatu paranivat entisestään. Suomen AD/HD-Aikuiset ry Tultuani valituksi viime kesäkuussa Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n puheenjohtajaksi, on oireyhtymää sairastavien aikuisten arki tullut tutuksi monelta eri kannalta. Ongelmia aiheuttaa Kelan päätös rajoittaa metyylifenidaattien peruskorvattavuutta. Päätös sai monen lääkettä käyttävän aikuisen elämän sekaisin nousseiden lääkekustannusten takia. Oireyhtymän tutkimukset ja hoito kangertelevat edelleen monella paikkakunnalla, eikä perusterveydenhuollossa oireyhtymästä tiedetä tarpeeksi. Puutteena koetaan myös neuropsykiatristen palveluiden rajallinen määrä. Hyvin harva aikuisista on päässyt vielä käyttämään esim. couchingia (adhd-valmennus). Valoakin on kuiten23 kin näkyvissä. Jatkamme yhdistyksessä työtä korvausten palauttamiseksi ja adhd-aikuisten palvelu- ja hoitoketjun parantamiseksi. Onneksi myös media on tarttunut aiheeseen ja adhd on ollut esillä sekä lehdissä että televisiossa. Kuvatessamme lokakuussa YLE1:llä esitettyä lääkekorvausten rajoituksia käsitellyttä MOT-ohjelmaa, kävimme tapaamassa myös Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälää. Hänelle luovutettu lausunto on luettavissa kotisivuiltamme, samoin kuin lääkäreille suunnattu kannanotto AD(H) D-aikuisen hoitoonohjauksesta. Kotisivuiltamme osoitteesta www. adhd-aikuiset.org löytyy myös tietoa toiminnastamme, aktiivinen keskustelufoorumi sekä testejä ja tietoa aikuisen adhd:stä. Hyvä elämä Vaikka adhd-oireisen aikuisen elämä välillä onkin kamppailua, tuo oireyhtymä mukanaan myös monenlaisia rikkauksia. Parhaimmillaan adhd-aikuinen on energinen ja oivaltava, työpaikan idearikas innovaattori. Hän nauttii haasteista ja paneutuu kiinnostavaan työtehtävään täysillä, luovuus ja ongelmanratkaisukyky tulevat esille varsinkin projektiluontoisissa tehtävissä. Adhd-aikuisella on kaikki mahdollisuudet opiskella, menestyä ja tehdä uraa sekä saada arkipäivän askareet rullaamaan. ”Ole itsellesi armollinen, mutta älä päästä itseäsi liian helpolla. Iloitse pienistäkin onnistumisista, mutta älä anna suurtenkaan vastoinkäymisten lannistaa. Muista huolehtia itsestäsi, vaikka annatkin aikaasi muille. Anna elämän maistua, mutta älä antaudu virran vietäväksi. Rakasta itseäsi ehdoitta – Sinä jos kuka olet sen ansainnut” Teksti Minna Lindeqvist puheenjohtaja Suomen AD/HD-Aikuiset ry 4/ 2 0 11 Tietoa ja tukea arkeen sopeutumisvalmennuskursseilta Kulunut vuosi on ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssien ja kuntoutuksen osalta sujunut kiireisen työn merkeissä. Kurssikausi on antanut monelle kuntoutujalle ja heidän perheilleen paljon uusia kokemuksia ja eväitä elämään adhd-oireiden kanssa. Motivoituneet kuntoutujat ja heidän omaiset sekä ammattitaitoiset kurssityöntekijät ovat tehneet kurssiviikoista antoisia ja mieleenpainuvia. Tänä vuonna sopeutumisvalmennuskursseja toteutettiin yhdeksän kurssia viidellä eri paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Kursseille osallistui 31 perhettä ja kaikkiaan osallistujia oli 160. Kurssikausi pyörähti käyntiin perhekurssilla Mertiörannassa. Kurssi tarjosi tuhdin tietopaketin perheiden vanhemmille ja lapset saivat onnistumisen kokemuksia sopeutumisvalmennustuokioissa. Tiiviin ohjelman lisäksi mukaan mahtui myös vapaata yhdessäoloa. Kurssilaisten keskuudessa vallitsi hyvä tunnelma ja he osallistuivat aktiivisesti Mertiöranta 4/ 2 0 11 Nuorisokeskus Anjalan majoitustiloja tapahtumiin ja keskusteluihin, joissa jaettiin yhteistä kokemuksellista tietoa adhd-oireisten lasten hoidosta ja arjesta selviytymisestä. Perhekurssien sarja jatkui kahdella kurssilla Liperissä kesä- ja heinäkuun lopulla. Kesä oli kuten edellisenäkin vuonna tuohon aikaan hyvin lämmin, joka asetti omat haasteensa kurssien toteuttamiselle. Onneksi Liperissä on mahdollisuus kurssien vapaa-ajalla pulahtaa läheisiin lampiin viilentymään. Ohjelma täyttyi ammattitaitoisten kurssityöntekijöiden suunnittelemista kuntoutusaiheista niin vanhemmille kuin lapsille ikätason mukaisesti sovellettuna. Kursseilla lapset pohtivat omaa adhd-oireiluaan ja sen tuomia vahvuuksia sekä haasteita leikkien, näytellen, piirtäen ja keskustel24 len. Kurssin alussa vanhemmilla ollut pieni epävarmuuden tunne siitä, kuinka lasten osallistuminen kurssin ohjelmaan sujuu, hävisi viimeistään toisena kurssipäivänä. Lasten innostus ja aktiivisuus yllättää positiivisesti jokaisella kurssilla. Vanhempien ohjelma täyttyi adhd-oireisten lasten ikäryhmään liittyvistä aiheista, joita ovat mm. kouluun liittyvät erityisasiat, adhd-tieto, sosiaaliturva-asiat sekä vertaistuki vanhempien kesken. Ryhmässä käsiteltiin useita aihekokonaisuuksia, joista virisi hyvää keskustelua vanhempien kesken. Piispalan nuorisokeskus Kannonkoskella toimi nuorten perhekurssin kurssipaikkana. Kurssille osallistuneet perheet saivat korkeatasoista ohjausta ja opastusta niin vanhempien kuin nuorten ryhmissä. Nuorten kohtaamat haasteet matkalla aikuisuuteen ovat isoja asioita itsenäistyville nuorille. Tähän liittyy monet houkutukset, kaverisuhteet, opiskelun aloittaminen ja vanhempien sekä nuorten välinen luottamus maustettuna adhd-oireilun tuomilla haasteilla. Kurssin aikana näistä hankaluuksien kanssa kamppailevia ihmisiä, ja päästä keskustelemaan sekä vaihtamaan kokemuksia elämästä adhd-oireiden kanssa. Kursseilla syntyi nopeasti luottamuksellinen ja vapautunut ilmapiiri, joka syvensi kurssien aiheiden käsittelyä. Nuorisokeskus Anjalan info aiheista keskusteltiin niin vanhempien kuin nuorten ryhmissäkin. Keskustelu oli vilkasta ja kurssilaiset pitivät sitä tärkeänä. Monelle nuorelle kurssi oli myönteinen kokemus, vaikka etukäteen odotukset olivat epäileviä. Nuorten itsenäistymiskurssi toteutettiin tänä vuonna Anjalan nuorisokeskuksessa, Anjalankoskella. Kurssin aikana nuoret saivat tuhdin annoksen adhd-tietoutta ja pohtivat omaa adhdoireiluaan eri teemojen kautta. Keskusteluissa he pohtivat omia kokemuksiaan mm. ajankäytön hallinnasta, rahan käytöstä, vuorovaikutustilanteista ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Kurs- siviikon aikana nuoret saivat paljon vinkkejä oman elämänsä hallintaan ja tietoa omista vahvuuksistaan niin elämänhallinnan kuin oppimiskyvyn kannalta. Kurssin kruunasi jo perinteeksi muodostunut Suomi - Venäjä jalkapallo-ottelu, joka pelattiin kurssikeskuksessa olleiden venäläisten kielikurssilaisten ja kuntoutuskurssilaisten välillä. Adhd-aikuisten kurssit toteutettiin tänä vuonna Liperissä ja Ylöjärvellä. Kursseille osallistuneet kuntoutujat olivat erittäin motivoituneita työstämään adhd-oireisiin liittyviä haasteita omassa elämässään. Monelle kuntoutujalle oli suuri asia tavata muita samojen Piispala 25 Adhd-oireisten parisuhdekurssi oli tänä vuonna Helsingissä ja antoi osallistuneille pariskunnille paljon eväitä parisuhteen kehittämiseen ja vuorovaikutukseen parisuhteessa. Keskustelu, kuuntelu ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu sekä arjen ongelmiin ratkaisujen pohtiminen olivat kurssin kantavia teemoja. Kurssilaisten aktiivinen osallistuminen loi onnistuneen kurssin ja antoivat kurssilaisille paljon ratkaisuja parisuhteen arkeen. Kurssikesään mahtuu paljon tapahtumia ja varmasti monelle osallistujalle kurssiviikko tuotti unohtumattomia muistoja. Teksti Jari Kämäräinen kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ry Sopeutumisvalmennuskursseja toteutetaan ensi vuonna samassa laajuudessa ja tulevien kurssien ajankohtiin ja kurssipaikkoihin voit tutustua ADHD-liiton kotisivuilla www.adhd-liitto.fi, josta löydät myös hakuohjeet ja -lomakkeet. 4/ 2 0 11 harjoittelijalta Sosionomiopiskelija perhekurssilla - sosiaalityön näkökulmasta ADHD-liitto tarjoaa sosionomiharjoittelijalle mielenkiintoisia ja konkreettisia mahdollisuuksia, liiton toimistolla tehtävän työn lisäksi, kurkistaa aktiivisuus- ja tarkkaavuusongelmaisten maailmaan. Yksi tällainen mahdollisuus tuli vastaan, kun minulle tarjottiin paikkaa ADHD-liiton järjestämälle viikon mittaiselle kuntoutuskurssille, joka oli suunnattu adhd-oireisten lasten perheille arjen tukemiseksi. Otin tarjouksen innostuneena vastaan, vaikka etukäteispohdinnoissa rooliani kurssilla oli vaikea lyödä ihan lopullisesti lukkoon. Itse ryhmä ja sen erilaiset osallistujat muokkaavat kurssiohjelman lopulliseen muotoonsa ja määrittävät sen, miten minut harjoittelijana otetaan vastaan kurssilla. Harjoittelijan roolissa oli kuitenkin tärkeää, että voisin kurssilla käyttää aikaani myös koulun puolesta saamiini tehtäviin. Kurssin näkökulmasta taas oli hyvin tärkeää, ettei osallistumiseni häiritsisi erilaisten ryhmäprosessien onnistumista, kuten kokemusten jakamista tai vertaisuuden kokemista ryhmissä. Halusin kuitenkin saada konkreettisen kenttätyön kokemuksen teoreettisen perehtymisen lisäksi ja minulle vakuuteltiin, että tällainen viikon intensiivikokemus antaisi parhaimmillaan loistavan kuvan, niin haasteista perheiden arjessa, kuin työstä tämän kohderyhmän kanssa. listuin, mutta jokaisessa osallistumisessani pyrin olemaan täysillä läsnä omana itsenäni. Vanhempien ensimmäinen tapaaminen heidän omassa ryhmässään oli merkittävä kohta viikon toteutumisen kannalta niin heille kuin minullekin, koska ryhmäytyminen alkoi heti. Oli oleellisen tärkeää, että osallistuisin tuohon tapaamiseen, mikäli aioin tehdä itseni tutuksi ryhmässä. Alkukierrosta käydessä osallistujat jakoivat perheensä arjen haasteita sekä kokemuksia neuvottomuudesta arjen keskellä yllättävänkin avoimesti, joka hätkähdytti minut alusta alkaen todella kuuntelemaan, ja herätti mielenkiintoni. Istuin perheiden parissa ja tunsin samaan aikaan sekä aitoa kiinnostusta ja myötätuntoa jaettuja kokemuksia kohtaan että suurta jännitystä oman roolini suhteen. Minun ei ollut mahdollista jakaa omakohtaisia kokemuksia adhd:stä, koska sellaisia ei ole. En oikeastaan voinut sanoa osaavani auttaa tai olemaan tukena muille, koska ammattitaitoa ei ole, enkä ollut varsinaisesti töissä. Ainoa, mikä tuntui oikealta sillä hetkellä, oli yrittää ilmaista itsensä mahdollisimman rehellisesti ja toivoa, että ryhmä kokisi aidon läsnäoloni jollain tapaa hyväksyttäväksi ja kannustavaksi tekijäksi. Ryhmä hyväksyi minut mukaansa hiljaisella myöntelyllä, tai se oli ainakin tulkintani. Olin onnekas ryhmäläisten suhteen, sillä toisinkin olisi voinut käydä. Sosionomin näkökulmasta perhekurssilla Kuvaisin rooliani kurssilla termillä ”aktiivinen kuuntelija”. Sain osallistua erilaisiin tuokioihin vanhempien ja nuorten ryhmissä, joista karttui arvokasta kokemusta ryhmätyöskentelystä, vaikka todellisuudessa en ollutkaan varsinaisesti töissä. Roolini vaihteli hieman riippuen ryhmästä johon osal- Näkökulmani kurssin tapahtumiin käsitti tarkastelua sekä työntekijöiden toimenkuvaa (tietynlaisen sosiaalityön tekijöinä) että kurssiin osallistuvia perheitä ja heidän arkeaan kohtaan. Tarkastelin kurssin toteutumista niin työskentelymenetelmien suhteen (voisinko tunnistaa työntekijöiden työskentelyotteen sisältävän jonkin sosiaalityön tietyn teoreettisen suuntauksen piirteitä) 4/ 2 0 11 26 kuin osallistujien tavoitteiden täyttymisen ja koetun annin suhteen (millaista apua tai tukea ryhmäläiset kokevat saavansa). Tarkasteltuani työskentelyotetta kurssilla niin vanhempien kuin nuorten ryhmissä, se mielestäni nojasi vahvasti kognitiivis-behavioraaliseen ajattelutapaan. Yksinkertaisuudessaan se painottaa oppimisen merkitystä käyttäytymiseen, ja jossa uskotaan muutoksen olevan mahdollinen vain aktiivisen uudelleenoppimisen kautta. Erilaisten ajatusten (kognitioiden) sisäistämisestä syntyy uusia tunnekokemuksia, jotka auttavat uudenlaisen toivotun käytöksen toteuttamisessa. Suuntauksen psykologinen teoria on siten hyvin käytännönläheinen ja ymmärrettävä. Työskentelymenetelmät suuntauksessa sisältävät usein toiminnallista ohjelmaa haitallisten ajatusten havainnoinnin tehostamiseksi, mikä toteutuikin kurssin nuortenohjelmassa moneen otteeseen. Luova teatteri ja osallistava ryhmätyöskentely mainittakoon onnistuneista tavoista näiden nuorten parissa herättää keskustelua ja havahtumista tietyn käyttäytymisen haitallisuuteen. Ajatus, tunne ja käyttäytyminen -ketjusta päästiin vanhempien ryhmässä paneutumaan erityisesti tunteiden ja tarpeiden maailmaan niin sanotun NVC (Nonviolent Communication) menetelmän kautta. Yksi vanhempien ryhmän vetäjistä, kansainvälisesti sertifioitu NVC-kouluttaja, oli opettamassa ja ennen kaikkea omalla kommunikoinnillaan näyttämässä, miten tunteiden ja käyttäytymisen mallia voidaan lähestyä, ja millaisen suhtautumisen elämään tämä tarkastelu voi antaa. Moni vanhempi tuntui jääneen kaipaamaan lisää harjoittelua teeman tiimoilta ja muutamat keskustelut jälkikäteen koskivatkin jatkoharjoittelun mahdollisuuksia. Herännyt mielenkiinto todistaa mielestäni kyseisen menetelmän harjoittelijalta tehokkuudesta ja yksinkertaisuudesta yhteyden muodostamisen välineenä haastavissa vuorovaikutustilanteissa, joita perheiden parissa sattui myös kurssin aikana. Tulevana sosionomina tarkastelen kaikkea sosiaalityötä myös siltä kannalta, millä tavalla sosiaalisen syrjäytymisen uhkaa onnistutaan vähentämään ja yhteiskunnallista osallisuutta lisäämään kohderyhmän parissa. Tämä kurssi oli lyhyt ja ohjelmallinen arjesta poikkeava tapahtuma. Se oli pakattu täyteen kommunikoinnin harjoittelua, tilaisuuksia vertaisuuteen, rentoutumisen ja irtipäästämisen mahdollisuuksia sekä uusien roolien ja ajattelutapojen etsimistä. Kurssi oli mielestäni kokonaisuudessaan todella onnistunut tapahtuma. Sen anti saattaa jäädä, perheiden aikaisemmista vuorovaikutustaidoista ja muista perhekohtaisista tekijöistä riippuen, joko ajatustasolle ilman todellisia muutoksia käyttäytymisessä tai sitten muodostua konkreettiseksi muutoskohdaksi perheen vuorovaikutuksessa, antaen työkaluja päivittäiseen kommunikointiin muiden perheenjäsenten kanssa. Mielestäni kaikki on mahdollista varsinkin näiden perheiden kohdalla, joista useimmilla oli aikaisempaa kokemusta kursseista ja arjen valmennuksista. Vanhemmat kokivat tämän kurssin erityisen antoisana, eikä vähiten sen takia, että myös heidän lapsensa olivat viihtyneet ja kokeneet oman ohjelman kiinnostavana ja mielekkäänä. Itse näkisin, että kurssin jälkeen tarvitaan itsepintaista ja rohkeaa yrittämistä kotona uusien toimintatapojen kokeilussa vanhempien taholta, jos muutoksia vuorovaikutuksessa nuoriin halutaan saavuttaa. Keskusteluajan varaaminen ja antaminen perheen eri jäsenille, kuten vanhempien ryhmäkeskusteluissa totesimme, on hyvä lähtökohta kurssilla aloitetun muutosprosessin tavoitteiden työstämisessä eteenpäin. Toiset vanhemmat toivat esille myös, että osallistuminen erilaisille vuorovaikutuskursseille parantaa mahdollisuuksia antoisaan vanhempien väliseen keskusteluun. Nuoret taas saattavat kokea muutosvastarintaa ja ihmettelyä, jolloin Pasi Ojala oli harjoittelussa ADHD-liitossa tarvitaan päättäväisyyttä jatkaa oikeaksi havaitulla tiellä. Luulen, että moni vanhempi sai juuri tätä päättäväisyyttä arjen toimintaan ryhmän avoimuuden ja tukemisen johdosta. Oli hieno kokemus olla osa tätä prosessia ja kuunnella läsnäolevasti ja empaattisesti perheiden kokemuksia. Kiitos siitä niin perheille kuin työntekijöillekin kurssilla! Yleistä antia työharjoittelusta liitossa Työharjoitteluni ADHD-liitossa on kestänyt kaksi kuukautta, jonka aikana olen ehtinyt hieman jo perehtymään sekä aiheeseen että järjestöön. Tärkeimpänä antina ADHD-liiton puolesta olen kokenut avoimen ja rennon suhtautumisen harjoittelijan toimenkuvaan, joka on sallinut tietynlaisen tilan ja syvällisemmän kiinnostuksen heräämisen koko aihetta kohtaan. Olin toki kiinnostunut adhd:stä ja oppimis-/ käyttäytymisvaikeuksista jo tänne tullessani, mutta liiton avoin suhtautuminen on mahdollistanut kiinnostuksen syvenemisen ja jopa innostuksen he27 räämisen. Onhan toki adhd ollut esillä myös mediassa, joka tekee harjoittelusta ajankohtaisen ja entistä mielenkiintoisemman, kun on ajan hermolla. Mahdollistamalla kiireettömän aiheeseen perehtymisen, yhteistyökumppaneiden toimenkuvan kartottumisen pääsemällä mukaan moniin verkostotapaamisiin, järjestötoimenkuvan hahmottumisen erilaisten keskusteluiden kautta sekä kokemuksellisen osallistumisen adhd:n kuntoutukseen kurssitoiminnan kautta, olen kokenut harjoitteluni olleen erittäin miellyttävä ja antoisa kokemus. Olen saanut tehdä ja kokea asioita, jotka ovat tukeneet harjoitteluni tavoitteita sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen kartoittamisessa, ja on ollut ilo jakaa tätä tietoa eteenpäin kouluni suuntaan. Teksti Pasi Ojala, sosionomiopiskelija harjoittelijana ADHD-liitossa 26.9.-18.11.2011 Kuva Jari Hämäläinen 4/ 2 0 11 ADHD-liitto eurooppalaisessa ja p T ämän vuoden helmikuussa ADHD-liitto osallistui ensimmäisen kerran ADHD-Europen järjestämään vuosikokoukseen sekä italialaisen adhd-järjestön (AIFA, Associazione Italiana Famiglie ADHD) järjestämään konferenssiin Roomassa. Liitto on ollut ADHD-Europen jäsenenä jo muutaman vuoden ajan, mutta nyt menimme konkreettisesti mukaan ensimmäistä kertaa. Reilun kahden vuorokauden matkalle osallistuivat liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. ADHD-Europe on kansallisten adhd-järjestöjen eurooppalainen kattojärjestö, johon kuuluu toimijoita 22 eri maasta. Yhteistyöjärjestön tarkoituksena on puolustaa ja lisätä adhd-oireisten henkilöiden oikeuksia ja edistää heidän elämän laatua. Lisätietoa toiminnasta löytyy www.adhdeurope.eu Viikonlopun tilaisuudet alkoivat perjantai-iltana yhteisellä illallisella, jossa tutustuttiin toisiimme. Iloinen puheensorina täytti tilan hetkessä. Paikalla oli useampia, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana toiminnas- Virpi Dufva sa, ja uudet toimijat otettiin lämmöllä vastaan. Lauantaina päivällä oli konferenssi ”The many faces of ADHD”, jossa kuultiin useita mielenkiintoisia esityksiä adhd:stä. Lauantai-iltana alkoi ADHD-Europen vuosikokous 2011, joka jatkui myös sunnuntaina aamupäivän ajan. ADHD-Europen puheenjohtaja ja AIFA-seminaarin puheenjohtaja Kokouksessa kävimme läpi ajankohtaisia asioita ja valitsimme uuden hallituksen vuodelle 2011. Puheenjohtajana jatkaa Myriam Menter Saksasta ja varapuheenjohtajina Isabel Rubio Badia Espanjasta sekä Joanne Norris Belgiasta. Lisäksi hallitukseen valittiin: Rita Bollaert (Belgia), Natasha Michou (Kreikka), Tessa de Reus (Alankomaat), Stephanie Clark (Belgia) sekä Kate Carr-Fanning (Irlanti). Lisäksi käytiin läpi muut sääntömääräiset asiat mm. vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Yhtenä konkreettisena ADHD-Europen toimintana ilmestyi vuonna 2010 ADHD-tietoisuusviikolla ensimmäinen ADHD-postikortti. Se sai useammassa jäsenmaassa hyvän vastaanoton ja sarjaa päätettiin jatkaa (uusi kortti ilmestyi 18.–25.9.2011 ADHDtietoisuusviikolla). Suomessa korttia jaettiin mm. Lahdessa olleessa koulutustilaisuudessa. Oli antoisa kokemus olla ensimmäistä kertaa mukana kokouksessa, ja huomata, että 4/ 2 0 11 28 ohjoismaisessa yhteistyöperheessä Adhd-postikortti 2011 ADHD-Europen kokoukseen osallistujia meidät otettiin avosylin ja ystävällisesti vastaan yhteiseen eurooppalaiseen adhd-perheeseen. Ensi vuonna kokous järjestetään Barcelonassa Espanjassa. Suunnitelmissa on, että osallistumme myös tähän kokoukseen. Erillistä konferenssia ei kokouksen yhteydessä ole. Viime toukokuussa järjestettiin pohjoismaiden adhd-liittojen yhteinen tapaaminen Kööpenhaminassa Tanskassa. Edellisenä vuonna olimme Oslossa Norjassa. Pohjoismaiden yhteisellä tapaamisella on jo melkoinen historia taustalla, yhteensä 22 vuoden ajan on tapaamisia järjestetty. Matkalla oli mu- ADHD-Europen hallitus vuonna 2011 kana liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, ja tilaisuus oli kestoltaan vajaa kaksi vuorokautta. Perinteisesti tapaamisessa käydään läpi kunkin maan tilannekatsaus vuoden ajalta ja esitellään uusia hankkeita, tulevia koulutuksia ja esitteitä. Tanskan ADHD-foreningenin (liitto) työntekijä Camilla Lydiksen esitti meille ADHD-foreningenin varainhankinnan eri muotoja. Tämän jälkeen osallistuimme kaikki pienryhmätyöskentelyyn, tavoitteena kartoittaa mahdollisuutta yhteiselle pohjoismaiselle varainhankintakampanjalle. Ideoita syntyi runsaasti ja päätimme jatkaa aiheen työstämistä myös seuraavana vuonna. Lauantai-iltana kävimme tutustumassa paikalliseen Tivoli-huvipuistoon ja vaihdoimme ajatuksia adhd-asioissa vapaamuotoisemmin. Ensi vuonna pohjoismainen kokous järjestetään Tukholmassa Ruotsissa. Suunnitelmissa on osallistua myös tähän tapaamiseen. Teksti ja kuvat Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry 29 4/ 2 0 11 Neurologiset oireyhtymät eivät näy päällepäin ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry kokosivat jo kahdeksatta kertaa voimansa yhteen tiedottaakseen neurologisista oireyhtymistä kuntapäättäjille. Vuoden 2011 kampanjakunniksi valittiin Varkaus ja Kuusamo. tutustuneet yhdistyksen toimintaan, ja se on erittäin aktiivista. ADHD-liiton vuosikokous järjestetäänkin vuonna 2012 Varkaudessa, Dufva kertoo. Kasvattamalla ei muuteta neurobiologiaa Varkautelaisyleisölle adhd:sta, autismin kirjon diagnooseista ja kielel- lisestä erityisvaikeudesta luennoinut lastenneurologian ylilääkäri Pekka Nokelainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta törmää usein ajatteluun, että adhd-henkilöt ovat ilkeitä, laiskoja tai saamattomia, vaikka tosiasiassa tausta on biologiassa. Ajatus siitä, että kuka tahansa huonosti käyttäytyvä lapsi saadaan kasvatettua kunnolliseksi on Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjassa tiedotetaan neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista, jotka harvoin näkyvät päälle päin. Lokakuussa tilaisuus järjestettiin ensimmäistä kertaa Varkaudessa, jossa erilaisten neurologisten oireyhtymien kanssa eläviä perheitä on arvioiden mukaan noin sata. Määrällinen arviointi erilaisten neurologisten ongelmien kanssa kamppailevien ihmisten suhteen on kuitenkin vaikeaa, sillä diagnoosin saaneilla oireilu vaihtelee, osalla on oireita jotka sopivat moneen eri oireyhtymään ja diagnoosikin päivittyy usein. – Jäsenperheitä Varkauden Seudun Wamdyssa on 137, kertoo paikallisen autismi-, asperger-, adhd- ja dysfasiayhdistyksen puheenjohtaja Anita Rikalainen. Paikallisyhdistyksen toiminta painottuu vertaistukeen, ja jäsenille järjestetään erilaisia keskusteluiltoja, tapahtumia ja retkiä. Yhdistys toimii myös jäsentensä edunvalvojana. Alkunsa yhdistys on saanut 1990-luvun alkupuolella Varkauden MBDyhdistyksestä, joka myöhemmin laajeni kolmikantayhdistykseksi kattaen adhd:n, autismin kirjon ja dysfasian. Uutena oireyhtymänä mukaan on nyt tullut myös Tourette. ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva kiittelee paikallisyhdistystä aktiivisesta toiminnasta. – Varkauden seudun Wamdy on järjestänyt erilaista ohjelmaa, kuten kaikille avoimia konsertteja. Olemme 4/ 2 0 11 Virpi Dufva ADHD-liitosta, Pekka Nokelainen KYS:istä sekä Mirjami Hagman Autismi- ja Aspergerliitosta kertoivat Varkaudessa neurologisista oireyhtymistä ja niiden huomioimisesta varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa. 30 virheellinen. Neurologiset ongelmat piilevät aivojen neurobiologiassa ja ovat paitsi synnynnäisiä, usein myös periytyviä. – Mieli ei ole tyhjä taulu, jonka täyttää kasvatus, Nokelainen painottaa. Adhd:ssa eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä henkilö ei pysty riittävästi keskittymään normaaleihin arkeen tai työhön liittyviin tehtäviin. Tarkkaavaisuuden häiriintyminen ja impulsiivisuus johtuvat niin ulkoisista kuin sisäisistäkin ärsykkeistä. – Yksinkertaisesti sanottuna se tar- Aspergerin oireyhtymä puolestaan näkyy ulospäin lähinnä sopeutumattomana persoonana. Sosiaalinen vuorovaikutus on vaikeaa, lapsella on usein tärkeät rutiinit ja erikoiset harrastukset. Oireyhtymä diagnosoidaan noin 4–6 lapsella tuhannesta. – Moni AS-lapsi näyttäytyy pikkuprofessorina, ja esimerkiksi 7-vuotias voi luennoida tuntikausia Jupiterin kuiden pintarakenteesta, kuvailee Nokelainen. Ongelmia koulumaailmassa tuottavat esimerkiksi motoriikan erikoi- ”Kaikissa neurologisissa oireyhtymissä ennustetta parantavat riittävä, varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa sekä riittävä kuntoutus, joka on ajoitettu oikein.” koittaa sitä, että aivojen toiminnallinen jarrujärjestelmä ei pelitä. Koulumaailmassa on levoton olla, kun fokus vaihtuu koko ajan asiasta toiseen, Nokelainen kuvailee. suudet, katsekontaktin puuttuminen, hankaluudet lukea muiden ilmeitä ja eleitä ja sitä kautta ymmärtää muiden tarkoitusperiä. Helpotusta tilanteeseen tuo jo tiedon lisääminen. Toisilla jarruverkko kypsyy hitaammin kuin toisilla. Toisinaan lääkehoitoa tarvitaan muutamia vuosia, toisinaan lääkityksen tarve on elinikäinen. Osalla myös sosiaaliset taidot kehittyvät jäljessä. Kaikissa neurologisissa oireyhtymissä ennustetta parantavat riittävä, varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa sekä riittävä kuntoutus, joka on ajoitettu oikein. Apua tulee saada kouluun ja kotiin, lapsen lähelle. – Tavallisella tarhainterventiolla säästetään rahaa, sillä kieli ja sosiaaliset taidot opitaan vertaisryhmissä. Adhd:n yleisyydestä on vaihtelevia käsityksiä, mutta Nokelaisen mukaan oireyhtymä koskettaa 4–10 prosenttia suomalaisista lapsista. – Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä lapsia on kaikkiaan noin 40 000. Sen pohjalta adhd-lapsia ja nuoria olisi sairaanhoitopiirissä 1 200–2 400, Nokelainen arvioi. Muiden on vaikea ymmärtää Autismi ja Aspergerin oireyhtymä aiheuttavat toimintarajoitetta erityisesti kommunikoinnissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. – Lapsuuden klassinen autismi on vaikea oireyhtymä. Autistinen lapsi ei oikeastaan ymmärrä, että toisella ihmisellä on minuus. Kun lapsi on kuitenkin ulkoisesti täysin samanlainen kuin muut, on muiden vaikea ymmärtää, miten eri tavalla hän ajattelee. Byrokratia tuhlaa varoja Poikkeavaa kielenkehitystä tarkoittavalla dysfasialla on nyt uusi nimi, kielellinen erityisvaikeus, josta käytetään lyhennettä SLI. Nokelainen on huomannut, että terminologian muutokset vaikeuttavat asioiden ymmärtämistä entisestään. Vaikka termi vaihtuu, biologinen perusta on silti sama. Kielellinen erityisvaikeus on laajaalaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma, joka ilmenee puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeutena. – Lievemmät kielelliset vaikeudet mukaan lukien esiintyvyys on seitsemän prosenttia. Heistä kaikista pitäisi ottaa koppi, mutta kaikkia ei viivästy31 neen puheenkehityksen vuoksi tarvitse lähettää poliklinikalle, Nokelainen huomauttaa. Ongelmana kuntabyrokratiassa onkin varojen hukkaaminen turhiin lääkärikäynteihin. Esimerkkinä erilaisista mahdollisuuksista lasten kehitystä tukevien resurssien käytössä Nokelainen mainitsee toimintaa avustavat tietokoneet. – On lapsia, joiden on vaikea oppia kirjoittamaan käsin. Kunnalla voi olla varaa ostaa neljä tietokonetta näiden lasten avuksi, mutta kun tietokoneen hankkimiseen tarvitaan todistus erikoislääkäriltä, menee varoja jo kahden tietokoneen verran. Avustajan hankkimiseen ei tulisi tarvita lääkärintodistusta Kokonaisuudessa tärkeää on sekä lapsen että vanhempien tukeminen ja opetuksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille oppilaille. Autismi- ja Asperger-liiton toiminnanjohtaja Mirjami Hagman peräänkuuluttaa kuntien ja koulujen vastuuta oikein kohdennettujen tukitoimien ohella. – Lapset kärsivät, kun kouluja lakkautetaan. Ryhmäkoot ovat avainasemassa, ja opettajan terve maalaisjärki. Pekka Nokelainen kannustaa suuntaamaan koulujen resursseja nimenomaan ryhmäkokojen pienentämiseen, vaikka valinnaisaineiden kustannuksella. – Valinnaisuus ei ole niin suuri etu kuin pienet ryhmät. Virpi Dufva ADHD-liitosta painottaa, että oikea-aikaisesta tuesta monialaisesti kohdennettuna hyötyvät sekä lapsi, perhe että koulumaailma. – Jos opettaja kokee, että lapsi tarvitsee avustajan, tulisi opettajan mielipiteellä olla painoarvoa, ettei aina tarvita kalliita erikoislääkärin todistuksia asiaa puoltamaan. Teksti ja kuva Terhi Siippainen Terhi Siippainen on Sinun Savo -lehden toimittaja. Artikkeli on julkaistu Sinun Savo-kaupunkilehdessä 15.10.2011. 4/ 2 0 11 Yhdistysväki koolla ADHD-liiton, Aivoliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton yhteisiä puheenjohtaja- ja sihteeripäiviä vietettiin lokakuun alussa Jyväskylässä. Runsaslukuinen osallistujajoukko kokoontui ensimmäisille yhteisille puheenjohtaja- ja sihteeripäiville 1.10.2011 Haukkarannan kouluun Jyväskylään. Päivän avannut Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen totesi tervetulotoivotuksessaan tapahtuman historialliseksi, sillä kahdeksan vuoden liittotason yhteistyön jälkeen ko. päivät olivat ensimmäiset laatuaan. Liitot ovat tehneet yhteistyötä muun muassa kuntakampanjoiden, aistikoulutuksen ja yhteisten lehtiartikkeleiden myötä. Yhdistykset sen sijaan ovat tehneet yhteistyötä jo pidemmän aikaa. Nyt tämä yhdistysten pitkään tekemä yhteistyö on vakiintunut myös liittotasolle. Päivän aluksi psykologi, psykoterapeutti ja Keski-Suomen autismiyhdis- Tiina Viljanen 4/ 2 0 11 tyksen varapuheenjohtaja Sari Kujanpää esitteli Haukkarannan koulun tiloja ja toimintaa. Yhteistyö koulun kanssa olikin tärkeää päivien onnistumisen kannalta. Erityiskiitos siitä! Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry:n Saara Korkeamäki ja Tuija Koski kertoivat ensimmäisenä toimintansa aloit- Saara Korkeamäki ja Tuija Koski taneen kolmikantayhdistyksen toiminnan haasteista ja rahavarojen lisäksi myös runsaasti aivahvuuksista. Vahvuutena esiin nousi kaa. jäsenmäärän tuoma voima asioiden Yhteistyöpyyntöjä Keski-Suomen eteenpäin viemisessä. Positiivisena koettiin, että diagnoosien vaihtuessa tai ADHD-yhdistykselle tulee eri tahoilta täsmentyessä voivat perheet usein py- paljon, mutta vapaaehtoisten resurssit syä saman yhdistyksen jäsenenä. Haas- eivät välttämättä riitä vastaamaan niiteena kolmikantayhdistyksessä koettiin hin. esimerkiksi kolmen eri jäsenrekisterin ylläpitäminen. Aamupäivän viimeisen puheenvuoron pitivät Afasialasten tuki ry:n Maarit Seuraavana puheenvuoron saivat Heimonen ja Päivi Puttonen. Jo vuonna Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry:n 1977 perustettu yhdistys on saanut alPäivi Pietiläinen ja Tapani Salonen. kunsa Haukkarannan koululla. AfasiaYhdistyksen toiminnoista vahvimmin lasten tuki ry:n kotipaikka on Jyväskyesiin nousivat vertaisryhmät sekä adhd- lä, mutta se toimii valtakunnallisesti. aikuisille että perheenjäsenille. PulmaVilkkaimmat keskustelut yhdistysna on vapaaehtoisten vähäinen vaihtuväen kesken nousivat diagnosoinnista, vuus ja lukumäärä. ensitiedosta ja kolmannen sektorin ja Kaikki yhdistykset kokivat haastee- viranomaisten (mm. keskussairaalat) na rahavarojen keräämisen ja rahojen kanssa tehtävän yhteistyön tärkeydestä. riittävyyden. Huomionarvoista on se, että toimintojen ja tapahtumien järjesIltapäivän ohjelman avasi räväkästämiseen vapaaehtoisvoimin tarvitaan ti Sari Kujanpää aiheesta Yhdistystyö 32 Haukkarannassa ajatuksia että ironista naureskelua osallistujissa. Ajatuksena kaiken takana oli totaalihurahtaminen yhdistystoimintaan. Se, mikä eniten kuormittaa yhdistystyössä, saattaa olla myös se, josta saa voimaa. Maarit Heimonen ja Päivi Puttonen innostaa ja innostus lopahtaa. Mitä sitten? Otsikon alla keskeisin teema oli yhdistyksessä jaksaminen. Esitys lähti liikkeellä sarkastisella listalla: kahdeksan askelta uupumukseen. Lista herätti sekä monenlaisia Sari Kujanpää Yhdistysten hallituksissa on hyvä pohtia vastauksia erilaisiin toimintaan liittyviin kysymyksiin. Tärkeä mietittävä henkilölle itselleen ja yhdistyksen jäsenille on yhdistystoiminnan tarkoitus. Sari Kujanpää kysyi kuulijoilta muun muassa kysymyksen, miten voi auttaa muita, ellei anna itselleen tarpeeksi happea? Hänen mukaansa kannattaa laittaa happinaamari ensin omille kasvoille ja auttaa vasta sitten muita. Luento antoi paljon ajattelemisen aiheita ja mietittävää jokaiselle osallistujalle, niin vapaaehtoisille yhdistystoimijoille kuin järjestöjen työntekijöillekin. Lennokas ja temperamenttinen esiintymistapa antoi oman ainutkertaisen lisämausteensa esitykseen. Lopuksi osallistujat jakaantuivat vielä ryhmiin, joissa learning cafe -menetelmää käyttäen työskenneltiin neljän eri aiheen parissa. Työskentelyn tulokset toimitetaan päivien jälkeen osallistujille ja toivottavasti ne leviävät sitä kautta yhdistyksien keskusteluihin. Teksti ja kuvat Elina Vienonen Elina Vienonen toimii järjestösuunnittelijana Autismi- ja Aspergerliitossa. Yhdistysväkeä Haukkarannassa 33 4/ 2 0 11 Valtakunnassa kaikki hyvin? – Selvitys ADHD-oireisten aikuisten asemasta palvelujärjestelmässä Johdanto Tämä artikkeli perustuu selvitystyöhön, jonka ADHD-liitto tilasi minulta keväällä 2011. ADHD-liittoon ja sen jäsenyhdistyksiin tulleiden yhteydenottojen perusteella ilmeni tarpeelliseksi selvittää tarkemmin adhd-oireisten aikuisten asemaa palvelujärjestelmässä. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa eri palvelujen ja käytäntöjen toimivuutta adhd-oireisten aikuisten osalta. Toisena tavoitteena oli selvittää palveluihin ohjautumisen ja palvelutarpeen vahvuuksia sekä heikkouksia valtakunnan tasolla. Lisäksi selvitystyön tarkoituksena oli käynnistää keskustelua palvelujärjestelmän kehittämistä koskevista ajankohtaisista haasteista. Arvokkaita kommentteja ja asiantuntemustaan jakoivat selvitystyön ohjaajina ja tukijoina toimineet Itä-Suomen yliopiston vammaistutkimusyksikön johtaja, professori Juhani Laurinkari sekä ADHD-liiton edustajat toiminnanjohtaja Virpi Dufva, hallituksen jäsen Tuula Palomäki-Jägerroos, liiton vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen ja Pohjois-Suomen alueen järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen. Tässä artikkelissa kuvaan selvitystyön lähtökohtia ja sen toteuttamista sekä saamiani tutkimustuloksia. Selvityksen toteutus Selvitystyön tiedon kerääminen toteutui kaksivaiheisena prosessina. Tiedontuottajina toimivat ammattihenkilöt, jotka työssään kohtaavat adhdoireisia nuoria aikuisia ja työikäisiä henkilöitä sekä palveluiden käyttäjät, adhd-oireiset henkilöt. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa lähestyin ammattihenkilöitä ensin puhelimitse, jotta selvityksen tarkoitus ja tavoitteet täsmentyisivät heille. Tiedon keräämi4/ 2 0 11 Marjo Hodju nen toteutettiin verkkokyselynä, joka lähetettiin 16 henkilölle ja yhdelle henkilölle postitse. Määräaikaan mennessä vastasi 13 henkilöä, jotka toimivat työssään joko julkisella tai kolmannella sektorilla edustaen eri ammattialoja (esim. psykiatri, kuntoutusohjaaja, psykologi, neuropsykiatrinen valmentaja). Tiedon keräämisen toiseen vaiheeseen osallistuivat palveluiden käyttäjät. ADHD-liitto järjesti voimaannuttavan teemaillan 3.5.2011 Helsingissä, jonka jälkeen toteutettuun keskustelutilaisuuteen osallistui neljä adhd-oireista henkilöä. Round table -muotoisessa keskustelussa kävimme läpi henki34 löiden kokemuksia terveydenhuollon järjestämistä palveluista ja käytännöistä sekä muista saatavilla olevista tukimuodoista. Lisäksi henkilöt pohtivat, mitkä palvelut ja tukimuodot ovat heidän mielestään keskeisimpiä adhdoireisen aikuisen elämässä ja millaista apua sekä tukea he kaipaavat palvelujärjestelmältä. Keskustelu nauhoitettiin tilaisuuteen osallistuneiden henkilöiden luvalla. Keskustelun sisältö toimii osana selvityksen aineistoa. Palvelut puuttuvat ja käytännöt ontuvat Onko valtakunnassa kaikki hyvin ajatellen adhd-oireisten henkilöiden asemaa? Huomioiden selvityksen luonne ammattihenkilöiden vastaanotto oli hyvin motivoitunutta ja yksimielisesti he totesivat teeman olevan ajankohtainen ja tärkeä selvitettäväksi. Ammattihenkilöiden vastauksissa mikään yhteiskunnan tarjoamista palveluista, tuki- ja kuntoutusmuodoista tai käytännöistä ei noussut selkeästi toimivaksi tai saanut ammattihenkilöiltä erityistä kiitosta. Sama ilmiö toistui adhd-oireisten henkilöiden kohtaamisessa. Palveluiden puuttuminen ja käytäntöjen ontuminen ilmensivät palvelujärjestelmän nykytilannetta. Hoidon, tuen ja kuntoutuksen saaminen vaatii henkilöiltä itseltään aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja palvelujärjestelmän tuntemusta. Heidän kokemuksenaan oli, että palvelu- ja kuntoutusohjaus eri palveluiden ja kuntoutusmuotojen saamiseksi toimii heikosti. Adhd-oireisia aikuisia yhdistivät samankaltaiset kokemukset diagnostiikan haasteellisuudesta. Aloite diagnoosin selvittämiseen oli lähtenyt henkilöltä itseltään, mutta vaatinut pitkällistä odottelua ja lähetteen pyytämistä useaan kertaan. Henkilöiden kokemuksena oli, että diagnoosin ja sitä kautta mahdollisesti lääkityksen saaminen oli ollut pitkäkestoisen työn tulos. Yhdeksi diagnosointiprosessin käynnistymisen esteeksi henkilöt nimesivät ennakkoluulot ja tietämättömyyden, jonka he olivat joutuneet kohtaamaan asioidessaan ammattihenkilöiden kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako on edelleen epäselvä, jonka vuoksi esille nousi tarve kiinnittää huomiota adhd-oireisen henkilön hoito- ja kuntoutuspolun rakentamiseen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliseen työnjakoon tyytyväiset henkilöt korostivat käytäntöjen selkeyttä: työnjako on suunniteltua, selkeät lähetekriteerit on laadittu ja perusterveydenhuolto mahdollisten alkuselvittelyjen jälkeen ohjaa aikuiset erikoissairaanhoidon psykiatrian yksikköön diagnostiikan varmistamiseksi. Selkeän hoitoketjun puuttuessa diagnosoinnin jälkeen on vaikea saada asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta perusterveydenhuollossa. Vastaajat toivoivat lisää adhd-osaamista perusterveydenhuoltoon, jotta diagnosointiprosessin voisi käynnistää tai toteuttaa perusterveydenhuollossa. Lääkekorvattavuuden poistuminen metyylifenidaattivalmisteiden osalta herätti adhd-oireisissa henkilöissä kiukkua, pettymystä ja turhautuneisuutta. He korostivat lääkehoidon olevan keino, joka mahdollistaa heidän osallistumisen ja pärjäämisen nykyyhteiskunnan vaativassa työelämässä. Olisiko lääkekorvattavuus kuitenkin pieni yhteiskunnan menoerä suhteutettuna niihin kuluihin ja kustannuksiin, mitä syntyy adhd-oireisen henkilön syrjäytyessä työmarkkinoilta työkyvyttömyyseläkkeelle? Adhd-oireisilla aikuisilla lääkehoito on ensisijainen hoitomuoto, mutta arjen selviytymisen tueksi tarvitaan myös muiden hoito- ja kuntoutuskäytäntöjen sujuvaa toimintaa. Ammattihenkilöt korostivat neuropsykiatrisen valmennuksen merkitystä, joka yhdessä lääkehoidon kanssa voi mahdollistaa adhd-oireisen henkilön arjen ja työelämän tuomien haasteiden hallinnan. Valmennus toteutettuna 1-2 kertaa viikossa on yhteiskunnalle edullinen tukimuoto, jonka avulla henkilöllä on mahdollisuus oppia arjen hallintakeinoja sekä helpottaa arjen sujuvuutta. Pohdittaessa adhd-oireisen henkilölle soveltuvia hoito- ja kuntoutusmuotoja, tulisi huomioida yksilölliset tuen tarpeet, mutta myös tukimuodoilla saavutettavia etuja. Neuropsykiatrinen valmennus tukimuotona on inhimillinen ja taloudellisesti edullinen vaihtoehto suhteutettuna seurauksiin, esimerkiksi psykiatrinen osastohoitojakso, mikäli tuen tarpeet jätetään huomioimatta. Toisaalta neuropsykiatrisen valmennuksen osalta on huomioitava sen haasteet. Tutkimusta tarvitaan valmennuksen avulla saavutettavasta hyödystä ja huomion kiinnittämistä valmentajien koulutus- ja kokemustaustaan. Tällä hetkellä valmentajina työskentelevien koulutus- ja kokemustaustat voivat olla hyvin kirjavia, joka voi asettaa erityi35 siä haasteita luottamuksellisen asiakassuhteen syntymiselle. Adhd-oireisten henkilöiden kohtaaminen vaatii taitoa toiminnanohjauksen ongelmien tunnistamiseen ja keinoja niiden hallintaan, mutta myös ymmärrystä liitännäisoireisiin liittyvään problematiikkaan. Tuloksellisen valmennussuhteen syntyminen on monen tekijän yhteissumma, jonka luomiseksi valmentajalla tulisi olla riittävä asiantuntemus niin neuropsykiatriasta kuin muistakin arjen hallintaan liittyvistä haasteista. Varhaisen tuen ja kuntoutuksen merkitys tunnistetaan ja tunnustetaan puheen tasolla, mutta riittämättömät taloudelliset resurssit nousevat selkeäksi esteeksi palveluiden tarjoamiselle ja toteutumiselle. Maksusitoumuksia neuropsykiatrisen valmennuksen tai muiden tuki- ja kuntoutusmuotojen saamiseksi myönnetään nihkeästi tai ei lainkaan. Niin inhimillistä kuin yhteiskunnankin etua ajatellen olisi tarpeellista siirtyä puheen tasolta käytännön toimiin, jotka mahdollistaisivat varhaisen puuttumisen ja ongelmien ennaltaehkäisyn. Adhd-oireisten henkilöiden osalta korostetaan varhaisen kuntoutuksen merkitystä ja sitä kautta syntyviä säästöjä, mutta tueksi kaivattaisiin näyttöä ja tietoa esimerkiksi henkilöiden kuntoutuspoluista ja sijoittumisesta työelämään. Myös eri kuntoutusmuotojen osalta tarvitaan tutkimusta, mitä inhimillistä ja yhteiskunnallista hyötyä voidaan saavuttaa kuntoutuksen avulla. Hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuuden ja hyödyn osoittaminen asettaa haasteita tutkimukselle. Riittäväksi näytöksi ei useinkaan todeta esimerkiksi adhd-oireisten henkilöiden tai ammattihenkilöiden subjektiivisia kokemuksia ja näkemyksiä hyvistä kuntoutuskäytännöistä. Kustannustehokkuuden ja – vaikuttavuuden osoittamista tutkimuksen tasolla tarvitaan, mutta täysin ei voi ohittaa henkilöiden kokemaa inhimillistä hyötyä. Teksti Marjo Hodju, YTM Kuva Virpi Dufva 4/ 2 0 11 Kielellinen häiriö on vakava asia T änä keväänä erityiskoulussa peruskoulun oppimäärän hyvin arvosanoin suorittanut 16-vuotias nuori kysyi minulta: ”Onko tämä minun kielijuttuni todella näin vakava asia?” Nuorella oli kielellinen erityisvaikeus, mikä oli kevään yhteishaussa katsottu ehdottomaksi esteeksi nuoren ensisijaiselle ammatinvalintatoiveelle. Varhaisen 4-vuotiaana saadun diagnoosin, pitkäjänteisen kuntoutuksen ja erityiskoulun antaman tuen myötä nuori oli oppinut kompensoimaan kielelliset ongelmansa arjessa siinä määrin, että samalle viivalle asetettuna kielellisesti tavanomaisesti kehittyneiden nuorten kanssa opiskelupaikan saamisessa eteen noussut seinä tuntui kohtuuttomalta. Suomessa sadat vanhemmat kysyvät vuosittain, onko heidän lapsensa poikkeava kielellinen kehitys vakavaa. Ilmaisulla ”vakava” viitataan usein siihen, tuleeko lapsi lainkaan kommunikoimaan selkeällä puheella ja kuinka paljon poikkeavuus tulee vaikuttamaan lapsen kaverisuhteisiin, koulunkäyntiin ja aikanaan itsenäiseen elämään. Lasten eriasteiset kielellisen kehityksen poikkeavuudet ovat varsin yleisiä. Kielellinen häiriö voi esiintyä rajattuna kielellisenä erityisvaikeutena (1-7 % lapsista) lapsen ei-kielellisen älyllisen kehityksen edetessä ikätasoisesti. Kielellisiä ongelmia esiintyy myös yleisesti laaja-alaisissa älyllisen kehityksen poikkeavuuksissa (esim. kehitysvamma, erilaiset oireyhtymät), autismikirjon sairauksissa (lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä), neuropsykiatrisissa häiriöissä (esim. adhd), keskushermostovaurion aiheuttamissa sairauksissa (esim CP-oireisto), lihastaudeissa ja aistivammoissa (esim. kuulovamma). Kielellinen ongelma on vakava asia. Kieli on keskeinen keino vuorovaikutuksen luomiseen, sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen ja kognitiiviseen oppimisprosessiin. Kielelliset taidot ovat nyky-yhteiskunnassa yhä enenevässä määrin se väline, millä selviydymme arjessa ja minkä perusteella meitä ar- votetaan ihmisinä. Jos kielellinen tuottaminen on hidasta ja sisällöltään epäselvää, riski sekä yksilön mielipiteiden huomiotta jättämiselle ja sosiaaliselle syrjimiselle että syrjäytymiselle kasvaa huomattavasti. Lapsen kuntoutumismahdollisuuksien perusta on varhainen diagnoosi ja kuntoutuksellisten tukitoimien välitön käynnistäminen. Suomalainen neuvolajärjestelmä on keskeisessä asemassa kielellisten vaikeuksien tunnistamisessa ja häiriön luonteen määrittämisessä. Diagnoosin määrittämiseen tarvitaan pääsääntöisesti moniammatillinen työryhmä, joiden perustamiseen perusterveydenhuoltoon tulisi panostaa. Esimerkiksi vuonna 2010 Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenneurologisessa yksikössä oli kielellisten ongelmien vuoksi tutkittavana 150 lasta. Heidän häiriönsä piirteet ja erotusdiagnostiikka olivat joko niin vaikeita, että niitä ei voitu arvioida luotettavasti perusterveydenhuollossa tai lapsen kotikunnassa ei vain ollut puheterapeuttia tai lapsiin perehtynyttä kuntoutustyöryhmää. Osa lapsista tuli siis ainoastaan paikallisten terveydenhuollon resurssien puuttumisen vuoksi erikoissairaanhoitoon diagnostiseen arvioon – vastoin kaikkia terveydenhuollon porrastuksen periaatteita. Miten kielellisiä ongelmia sitten kuntoutetaan? Kuntoutuksen kulmakivi on ongelman vakavuuden ymmärtäminen, lapsen hyväksyminen sellaisena kuin hän on, ja lapsen kommunikaation sekä vuorovaikutusmahdollisuuksien aktiivinen ja systemaattinen tukeminen arjen kaikissa toimintaympäristöissä (koti, päivähoito, harrastukset, koulu). Kunkin lapsen kohdalla tulee tehdä yksilöllisiin ongelmiin ja vahvuuksiin perustuva tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma, mihin vanhemmat, arjen toimintaympäristön avainhenkilöt ja kehityksellisen kypsymisen salliessa myös lapsi itse sitoutuvat. Vaihtoehtoiset ja puhetta tukevat kommunikaatiokeinot ovat usein tarpeen puheen ja kielen kehittymisen tukemiseksi, mutta vanhempien on yhtä usein vaikea uskoa 4/ 2 0 11 36 Leena Haataja näiden menetelmien edesauttavan kommunikaation kehitystä. Kielellisen häiriön hyväksyminenkin on raskas asia, mihin tarvittaisiin nykyistä enemmän vanhemmille suunnattuja tukimuotoja. Onnistuneen kielellisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää kullekin yksilölle soveltuvat keinot ilmaista tahtoaan ja ajatuksiaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, tukea yksilön kielellistä ja kommunikatiivista kehitystä sekä mahdollistaa tarkoituksenmukainen koulun oppimisympäristö. Varhain alkanut kuntoutus ja perheen tuki kantoi alussa mainitsemani nuoren opiskelupaikan oven sulkeutumisen aiheuttaneen ongelmatilanteen yli. Nuori oli vuosien kuluessa oppinut käsittelemään tunteitaan kielellisesti ja joutunut useaan kertaan pohtimaan kielellisten vaikeuksiensa aiheuttamia rajoitteita. Parin päivän kuluttua valintatulosten julkaisusta nuori kiitti saamastaan kuntoutuksellisesta tuesta vuosien varrella ja totesi rauhallisesti, että pääsy toiselle sijalle asetettuun opiskelupaikkaan on hänen ominaisuutensa huomioiden varmasti paras vaihtoehto. Teksti Leena Haataja, lastenneurologian professori, ylilääkäri, Turun yliopisto ja TYKS Kuva Mari Männistö kirja-arviot Jukka Laajarinne, Leikkiminen kielletty! Kontrolliyhteiskunnan lapset (Atena) Kirjan kirkkaankeltainen kansi ja lapset kieltävä liikennemerkki herättävät huomioni. Lisäksi kirjan raflaava nimi ”Leikkiminen kielletty! Kontrolliyhteiskunnan lapset” kutkuttelee, tässä voisi olla mielenkiintoinen lukukokemus edessä. Kirjan sisäliepeen mukaan kirjoittaja Jukka Laajarinne on paitsi koti-isä ja kirjailija myös matematiikan ja filosofian opettaja. Hänen luvataan sysäävän urautuneet ajatukset raiteiltaan ja herättävän pohtimaan kasvatusperiaatteita. Siis lukemaan. Parikymmentä sivua luettuani, on pakko pysähtyä hengittämään, maailmani on kallellaan. Juuri lukemani perusteella olen panttivanki-herra ja armaat lapsukaiseni kaappari-orjia. Välillämme ei suinkaan ole rakkautta, vaan Tukholman syndrooma. Onneksi kirja on ilmestynyt vasta nyt (2011), tämähän olisi voinut vaikuttaa perhesuunnitteluumme. Kirja on vaativa luettava. Ensinnäkin provosoidun, kenen kanssa voisin väitellä kaikesta tästä lukemastani? Toisekseen kirja on myös hengästyttävä kokonaisuus. Se sisältää ehdottomasti mielenkiintoisia näkemyksiä todella moneen asiaan, kuten esimerkiksi lasten kulttuuriin, väkivaltaan, oppimiseen, kouluviihtyvyyteen ja vanhemmuuteen. Nostan esimerkiksi Adhd:n diagnoosikriteerien tulkitsemisen: tarkkaamattomuus onkin seurausta mielenkiinnottomista tehtävistä ja yliaktiivisuus sosiaalisesti määrittynyttä. Kyseessä on kirjailijan mielestä järjestelmän sairaus. Järjestelmän, jolla on alhainen sietokyky erilaisuuteen. Erilaisuus taasen on kirjailijan mielestä yhtä kuin ongelmallisuus, joka on yhteiskunnassamme kuntoutettava samanlaisuuteen. Adhd-oireisten lasten parissa korostetaan johdonmukaista kasvatusta, siksi kirjasta jää mieleen erityisesti myös tätä koskeva kirjailijan mielipide. Onko johdonmukaisuus todellakin luonnotonta, valheellista ja turhauttavaa? En tee kirjailijalle nyt oikeutta irrottaessani kysymyksen esitetyistä perusteluista ja pohdinnoista, yritän kai vain provosoida sinutkin lukemaan tämän kirjan ja hengästymään. Yhden asian kirjasta olen valmis nielemään lähes pureksimatta: ”Kasvatuksessa nykyisyys ja läsnä oleva uhrataan sille mitä ei ole.” Jotain yrittääkseni, laitan tekstiviestiä teinilleni: ”Hoi Orjani, vietettäisiinkö tämä ilta mukavasti yhdessä oleillen? t. Panttivanki-äiti.” Teksti Tuuli Korhonen, kuntoutussihteeri, ADHD-liitto ry Marshall B. Rosenberg, Myötäelämisen taito (NVC-yhdistys) Omien tunteiden ja toiveiden ilmaiseminen avoimesti koetaan useimmiten haastavaksi ja vastenmieliseksi tehtäväksi. Kommunikointitilanteissa turvaudutaan automaattisesti totuttuihin tapoihin, eli todellisuudessa liikutaan melko yleisellä tasolla heijastelematta paljonkaan henkilökohtaisia tuntemuksia tai käsittelemättä ihmisen haavoittuvuutta. Havahtuminen omien tunteiden sisäiseen näytelmään tuo kuitenkin kommunikointiin täysin uudenlaisen suunnan. Tunteiden sekä niitä pohjaavien tarpeiden löytäminen keskustelutilanteessa on anti, jonka psykologian tohtori Marshall B. Rosenbergin kirja Myötäelämisen taito voi parhaimmillaan antaa. Näiden uusien tasojen löytäminen itsestä, missä tahansa kommunikaatiotilanteessa, vaikuttaa suuresti oman ilmaisun rakenteeseen ja selvyyteen sekä ennen kaikkea tilanteen miellyttävyyteen kuuntelijan kannalta. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi vastustus ja väittely poistuvat visusti näyttämöltä, koska keskustelussa aktiivisesti myötäelävä osapuoli ei lähde sellaiseen mukaan. Nonviolent Communication (NVC) -vuorovaikutusmenetelmä, jonka Rosenberg lukuisten esimerkkien kautta käy kirjassaan yksityiskohtaisesti läpi, antaa välineet erittäin miellyttävään ja tehokkaaseen kanssakäymiseen päivittäisessä kohtaamisessa ihmisten välillä. Kirja on erityisen hyödyllinen niille henkilöille, joilla riitely, väittely tai esimerkiksi itsesyytökset päätyvät toistuvasti värittämään kommunikointia muiden kanssa. Kirjan suurinta antia on oppia aktiivisesti muodostamaan yhteys toiseen ihmiseen silloin, kun se syystä tai toisesta, on katkennut. Yhteys toiseen ihmiseen on perusta avoimemmalle ja vapaammalle vuorovaikutukselle, koska tällaisessa ilmapiirissä vastaan hangoittelevakin kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, ja on siten vuorostaan valmis kuuntelemaan toisen henkilön kokemuksia tilanteessa. Myötäelävä vuorovaikutus ei siis tarkoita myönnyttelyä tai sitä, että tulisi edes olla samaa mieltä asioista, vaan pikemminkin ajatusten taakse kätkeytyvien tunteiden ja tarpeiden löytämisestä vuorovaikutustilanteessa. Tämän uuden toimintatavan sisäistämisessä sinua auttavat kirjan erilaiset käytännöntilanteiden esitykset ja pienet harjoitukset eri osioiden lopussa. Kirjan lähestymistapa ihmisen psykologiaan on hyvin käytännönläheinen sekä konkreettinen, ja suosittelen kirjaa yksinkertaisesti jokaiselle. Teksti Pasi Ojala, sosionomiopiskelija, harjoittelijana ADHD-liitossa 26.9.-18.11.2011 37 4/ 2 0 11 Kiinteistöhuolto Tmi K. Nevalainen Muistolantie 86 C, Otalampi Puh. 040-722 8311 Kiinteistönhuolto Misikangas Kaukonpolku 6 A 1, Kerava Puh. 050-4130 974 Kiinteistöpalvelu A. Korpi Koivuahontie 116, Nivala Puh. 040-508 4374 S. Kivinen Oy Raitalammintie 5, Renko Puh. 0400-506 198 Laattatyö Kinnunen Tapolantie 8 B, Vantaa Puh. 0400-687 842 Juhani Tuomainen Tmi Sköllerstantie 138, Pinjainen Puh. 0400-478 522 - Kaivuutyöt - Sähkötyöt Rauma Cata Hollmingintie 4, Rauma Puh. 02-822 7900, 044-5530 645 raumacata@raumacata.fi www.raumacata.fi - Merihinaukset Koivulantie 46, Haulipudas Puh. 044-594 6106 Vihmuskallionkatu 16, Nokia Puh. 0500-862 933 Ratakatu 35, Lappeenranta Puh. 05-612 9037 Kaivu Severi Lapin Kattomestarit Oy Jyväskylän Peltityö Tmi Jari Sarja Rauman IT-Palvelut Kaakkoiskaari 1, Lappeenranta Puh. 010 2311 290 www.rakennuslasi.com Rakennuslasi Ky Sahatie 11, Panelia Puh. 044-5821 115 www.il-tekniikka.fi - Ilmalämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto Gamla Äbövägen 72 / Vanha Turuntie 72 Skuru / Pohjankuru, www.scilla.fi Puh. 0440-722 752 - Kukkia kaikkin tilaisuuksiin - Blummor till alla tillfäller Lastensuojelulaitos Merituuli Oy Juhani Saramo Tmi Pietniementie 1, Pori Puh. 02-6330 475 Hammaslääkäri Mirja Pentinpuro Vanhatie 71 A 2, Haapavesi Puh. 08-451 287 Lattianeliö Oy Rakennuspalvelu Valkeapää Pekka Ky Röykän-Leppälammen Nuorisoseura ry Hongistontie 13, Kouvola Puh. 040-540 4530 Kaivinkonetyöt Pauli Hautamäki Puh. 013-7373 555 Mäkitie 44, Teuva Puh. 050-581 4625 K-Extra K. Elo Kallion Sähkötyö Oy Koskenkylänraitti 59, Honkilahti Puh. 02-866 8056 Kuohunharjuntie 26, Kangasala Puh. 050-526 2724 Kauhavan Seurakunta Kangasalan Eläinpuoti Kangasalantie 1123, Kangasala Puh. 03-377 1616 Kelatie 20 A, Vantaa Puh. 044-500 2180 Kasken Apteekki Kangasniemen Apteekki Tmi Tuomo K. Leinamo Otto Mannisentie 12, Kangasniemi Puh. 015-431 631 Sinkokatu 11, Rauma Puh. 040-5576 225 Ruukinpirtintie 20, Rovaniemi Nuuttilantie 2 C 31, Muurame - Asiantunteva ja palveleva ITpalvelujen ammattilainen Puh. 040-183 4884 Puh. 040-913 5150 IL-Tekniikka Oy Lappeenrannan Blomcenter - Kukkacenter Scilla Kirkkotie 3 B, Kauhava Puh. 06-4346 500 Insinööritoimisto Tauno Hinkkanen Ky Kalliorinteenkatu 14, Nokia Puh. 0400-819 457 Kivipalvelu Jämsä Ky Laattatyö Wikman Oy JM Moottorihuolto Oy Kiihtelysvaaran Osuuspankki Kaskenkatu 10, Turku Puh. 02-231 1030 Jouko Talot Oy Tiirueentie 20, Iittala Puh. 040-514 8599 Karvian Apteekki JR-Hoivapalvelut Oy Kuusistontie 15 A, Kaaro Puh. 0400-591 484 - kylpyhuoneremontit, kosteusvauriot Jaala • Puh. 040-7694 275 Kölinmäentie 15, Röykkä Puh. 0400-438 936 - Juhlatilat 200 hlö - Uusi nykyaikainen keittiö Makopi Tmi Johanna Niemenmaa Puh. 040-8355 460 Betonilattiat, Betonin kuljetukset Epn-Line Oy Pyhäniementie 251/20, Kihniö Puh. 040-574 8903 Airmax Oy Katumantie 5 B 10, Hämeenlinna Puh. 040-755 9399 Yliopistonkatu 37 C, Turku Kyläkarviantie 10, Karvia Puh. 02-544 1040 Hollolantie 2 as 5, Nastola Puh. 050-3483 647 Vähäraumantie 67 A 3, Pori Puh. 040-9011 853 Taksi Juhani Palomäki Isännöitsijätoimisto Pekka Kuparinen Oy AK-Raudoitus Oy Puutölli MKC Finland Oy Auto-Service S. Wiberg Kb Lohjanharjun Teollisuus Oy Life Muhos Valtatie 19, Muhos Puh. 08-533 1588 Konehuolto A. Rantanen Tervalantie 118, Mänttä Puh. 040-830 1638 Arkkitehdit Jurvainen & Pesola Oy Liikenteenharjoittaja Lasse Leino Taksi- Linja-autoliikenne O. Eteläpää Oy Kuusitie 6, Kisko Puh. 0400-120 174 Torikatu 47, SAVITAIPALE Puh. 05-416 0075, 0400-243 910 Dito Yrityspalvelut Oy Merimiehenkatu 36 D, Helsinki • Puh. 09-2709 1120 IV-Säätö J. Pajunen Pojanluomantie 14, Luoma Puh. 0400-261 143 Hemming Elfvingsvägen, Hangö • Puh. 019-2484 332 Malmikatu 5 B, Joensuu Puh. 013-222 350 Hongistonkatu 4, Lohja Puh. 0400-894 521 Puiden Kaato- ja Hoitotyöt Lastenliike Nomparelli Arboristi Tom Nylund Kaskistentie 69, Kurikka Tyrväänkyläntie 233, Sastamala Puh. 050-560 8318 Sepenius Oy Puh. 040-717 3313 www.nomparelli.com Ka-Si Rakenne Ilolantie 4, Sumiainen Puh. 040-572 6282 Ratinkulmantie 55, Ikkala Puh. 0400-600 691 Myyrä Pentti Oy Kauppapuutarhaliitto ry Lintulahdenkuja 2, Helsinki Puh. 050-687 08 Moskiitto Ky Ukontaival 7, Pyhäntä Puh. 0400-914 102 Larin Kyöstintie 6, Helsinki Puh. 09-7288 210 www.laakkonen.fi Maanrakennus Paavo Malinen Karvinkartanon Pienryhmäkoti Oy K.L.M. Express Oy Lempeä Apu Kauppa-aukea 3, Hyrynsalmi Puh. 0400-287 655 Härjänruopantie 6, Rusko Puh. 040-779 4005 Lörtsypojat Oy Ilokallionkatu 4, Savonlinna Puh. 015-510 111 Kiinteistötoimisto Antila Nortamonkatu 6, Rauma Puh. 0500-591 161 Kirjanpito M. Häkkinen Ky Katajatie 8, Espoo Puh. 09-8011 381 Kirppis Annuli Sammonkatu 14, Valkeakoski Puh. 040-350 5054 4/ 2 0 11 Karvinmäentie 9, Laitila Puh. 02-851 999 Kuusamo Puh. 040-5788 467 Ilmarintie 7, Mäntsälä Puh. 050-3581 258 Jari Elo Tmi East Solutions Oy Mäenalantie 240, Salo Puh. 0400-924 612 Vuoriniementie 206, Vuoriniemi Puh. 050-531 4345 Teemu Jakonen Oy Asennus Mikko Elokuvateatteri Kino-Huovi Pässinrata 1, Suolahti Puh. 040-5875 356 Sepäntie 21, Hikiä Puh. 045-6388 598 Harjavallankatu 33, Harjavalta Puh. 0400-598 338 Erca Tilit Oy Jarcer Oy Hoivakoti Koskela Oy Linjatie 199 B, Kellokoski Puh. 0400-467 388 Kietäväläntie 333, Kaartilankoski Puh. 015-6685 735 Jeptron Halikon Rakennus ja Hirsityö Ay Vapaudenkatu 43 LH 14, Jyväskylä • Puh. 040-751 8652 JMK Motorsport Seijaistentie 347 D, Lemu Puh. 040-552 8829 Vainiontie 30, Kuusjoki Puh. 040-5345 440 Isännöitsijätoimisto Oulunseudun Isännöinti Ky Hintantie 19, Oulu Puh. 08-511 065 JMN Racing Oy Forssalasi Oy K-Extra Herkkulautta Joka Ohjelmat Oy Fysikaalinen Hoitolaitos Kuntoapu Sari Riitaoja Ky Lauttasaarentie 5, Helsinki Puh. 0400-182 204 Kiap Oy Paanamäentie 46, Nummi Puh. 045-1120 180 Rinnetie 14, Kalajoki Puh. 050-517 4361 JME Catering Oy Mäntyläntie 5, Forssa Puh. 03-4220 616 Vahenojantie 19, Eura Puh. 0400-595 277 Villalan Perhekoti Peräkorventie 500 B, Ylämaa Puh. 05-4144 290 Hyvää Joulua ! Asap Oy Grow.Studio Autoilija Seppo Suhonen Hyrräkuja 10 A 2, Vantaa Puh. 040-590 1203 Jätehuolto J. Hämäläinen Oy J.O Production & Consulting Autofiksaamo Masan Putsi 38 Euran Maakone Oy Lyhtytie 24 B, Helsinki Puh. 0400-421 292 Maauuninkuja 4 G 66, Vantaa Puh. 045-1325 171 Nuijamiestentie 5 A 3.krs Helsinki • Puh. 050-564 3635 Sirrikuja 3, Helsinki Puh. 09-565 1026 Tampereentie 17, Lavia Puh. 0400-639 484 Osuuskunnantie 27 B, Helsinki • Puh. 040-701 5404 Ulrikantie 17 B, Ingermanninkylä Puh. 0400-298 452 Laivanvarustajankatu 2, Helsinki • Puh. 020 766 1030 Kaskitie 10, Valkeakoski Puh. 050-336 1422 Ketolan Autokorjaamo Paalutie 3, Ilmajoki Puh. 06-424 8160 Grannarsintie 23-8, Kalkkiranta Puh. 045-111 8844 Laukaantie 7, Jyväskylä Puh. 045-6381 869 - Autojen pesut - Sisäpuhdistukset Vahaukset Karhunpääntie 489, Karhunpää Puh. 0500-121 576 Autoilija Sami Valtonen Hokkikuja 3, Kouvola Puh. 040-8210 291 Axi-Service Oy Tuttulantie 7, Vanha-Ulvila Puh. 0400-592 112 Maalausliike Backman Käppöstie 2, Nummela Puh. 045-634 2232 Maalaus ja Saneeraus Backfältin Autohuolto ja Purkaamo Markku Nieminen Ky Salobackantie 4, Ala-Veteli Puh. 06-8648 493 Kirkkopolku 17, Lavia Puh. 0400-590 155 Tmi Patrik Blom Maanrakennus Aappo Laitinen Ky Tilitoimisto Riitta Hyry Oy Riihimäen Raviseura ry Hatanpään Valtatie 34, Tampere • Puh. 03-225 4700 Otavankatu 6 A 7, Riihimäki Puh. 019-751 444 Roppilan Krouvi RM-LVITekniikka Oy Kokkolan Pikahitsaus Ahjotie 16, Kokkola Puh. 020 7568 790 Tmi Koneistamo E. Tuomisalo Joensuuntie 39, Somero Puh. 02-7485 421 Viilanhakkaajankatu 17 B, Pori • Puh. 0500-568 909 Rakennus Oy Snabb & Kumppanit Royn Remontointipalvelu Tmi Tapio Korhonen Tilitoimisto Liisa Aaltonen Ky Koti Kumppanit Oy Kuntotie 57, Sannainen Puh. 040-5122 208 Honkalan Yksityistie 47, Muhos • Puh. 0400-765 963 Staffansbergintie 5, Päivölä Puh. 050-5280 990 Borelia Oy Tomi Mannermaa Tmi Rakennustoimisto Lahtinen Ky Koskenmäenkatu 56, Nokia Puh. 0440-799 958 Pohjoinen Tullitie 16-18, Loviisa • Puh. 040-742 7677 Oravasaarentie 293, Vaajakoski Puh. 040-7522 732 Piispanristintie 2 C, Piispanristi Puh. 040-4155 700 Ahjotie 32, Rovaniemi Puh. 0400-696 955 Nuotiotie 12, Vaajakoski Puh. 040-588 2144 BM Raudoitekonsultit Oy Marttilan Härkä Apteekki Tarvasjoen Sivuapteekki Rosenlew RKW Finland Oy Kuorma-autoilija Martti Leivonen Tmi K-Market Pattijoki Pori • Puh. 02-517 8899 Ketomaantie 17, Laukaa Puh. 014-831 024 Masiineri Oy Rakennustyöt K & K Oy Kurun Apteekki Kotimaalari Erja Leppävuori Puurtajankatu 32, Järvenpää Puh. 020 7437 900 Cafe Teljäntori Yrjönkatu 15, Teljäntori Pori • Puh. 02-6411 977 Ahmoontie 319, Karkkila Puh. 0400-478 302 City Car Wash Ab Autopeltikorjaamo Tapio Mattila Ky Köpmansgatan 16, Jakobstad Puh. 050-400 6278 Koivurinne 5, Salo Puh. 050-571 2712 Sammalkuja 3, Lohja Puh. 040-5610 490 Rakennustyö J. Rajakallio Oy Merimiehenkatu 16 A 1, Uusikaupunki Puh. 02-841 3247 Kauppatie 10, Kuru Puh. 03-4733 239 Kössin Halli Oy Puistotie 3, Pattijoki Puh. 08-265 021 Kurvintie 17, Pertteli Puh. 040-8245 672 Kourukeskus Paappanen Oy Laihia ja Kristiinankaupunki www.kossinhalli.fi Ahopellontie 9, Rusko Puh. 0400-320 071 Kuljetus J. Peltola Kuusamontie 1623, Suomulahti Puh. 016-883 718 Kahvitie 45, Kokkola Puh. 040-539 2910 Hirvipolku 8, Porvoo Puh. 019-582 520 Vaatturiliike Sauma Oy Akselintie 3, Turku Puh. 075-3258 460 Kahvila-Ruokailupaikka Tuulenpesä Arkadiankatu 15, Helsinki Puh. 09-495 524 Rannikon Rautkauppa Oy Kaivinkone Urakointi Jorma Janhunen Kuljetus Risto Putkinen Oy Voite Oy Tmi Jukka V. Vainio Rasimuksen Maatila Tietotarha Oy WasMec Oy Viikaistentie 342, Laitila Puh. 040-582 1256 Puhdaskoti Anne Lehtonen Haukisenkatu 5 E 37, Tampere Puh. 040-8241 959 Porin Mainostuotanto Oy Tilintarkastus Vuorenalusta Oy Wärns Metall Ab Suomen Talousverkko Oy Östmans Net Ab Psoman Finland Oy Ltd Oy Citypork Ltd Mehtäkyläntie 23, Kalajoki Puh. 050-557 2177 Vartiliike Edström Oy Ab Fredrikinkatu 61, Helsinki Puh. 040-4561 313 V-S Rakennusvaraosa ja Korjaus Oy Gunnilsvägen 7, Esse Puh. 050-515 1215 Yrityspalvelu Harju Oy Jokijalantie 22, Kolari Puh. 016-561 500 Åbo Svenska Församling Auragatan 18, Åbo Tel. 02-261 7458 AD-Rantahuolto Oy Siilinkuja 4, Rantasalmi Puh. 040-822 4816 Tommilantie 2 A, Pori Puh. 02-637 0008 Saarentie 2, Kankaanpää Puh. 02-5722 320 Miilukangas Ky Rannikkoseudun Asennus Oy Ruonankatu 1, Raahe Puh. 08-211 3500 Volttikatu 9 A, Kouvola Puh. 040-5140 610 Wolffintie 36 F 12, Vaasa Puh. 050-372 1064 Putki-Tare Noormarkku Kärtyntie 3, Kustavi Puh. 040-5200 501 Ilmeentie 199, Imatra Puh. 0400-256 234 Hevoshaankatu 3, Pori Puh. 02-633 8730 Apilatie 7, Hyllykallio Puh. 0400-688 652 Trans Esavesa Oy Tmi Kotilainen Juha Nurminen Electronic Oy Tilitoimisto Liisa Kähkönen Ky V-S Rakennusvaraosa ja Korjaus Oy Raudikkokuja 6 A 32, Vantaa Puh. 050-596 2140 Huuhkajantie 4 B 12, Lahti Sinful Skin Tattoo TJP-Service Oy Matarintie 22, Vantaa Puh. 050-355 9001 Tmi Aimo Vuorisalo Ostostie 5 O 318, Helsinki Puh. 045-122 8403 Sisärakenne Tuomala Oy Toimintaterapia A. Salonen Kaustisen Elementtivalmiste Oy Topiron Ky Viinikan Kone Oy Kivityö Kaseva Oy Oulun Vuokrakone Oy Oskun Rekkapesu & Huolto Oy Steel Master Finland Oy Altre Parole Sähkö-Lahdelma Ky Hiukkavaarantie 2, Oulu Puh. 08-336 411 Soraharjuntie 2 E 46, Helsinki Yli-Haakkointie 31, Nummela Puh. 050-529 8548 Puh. 044-539 2919 Tmi Ari O. Nieminen Opintie 30, Mynämäki Puh. 0500-789 021 Sumetek Oy Kurimontie 21-23, Suomussalmi Puh. 08-713 300 Supermikko Partalantie 359, Jämsä Puh. 041-430 2100 Tammelan Puistokatu 22, Tampere • Puh. 050-3670 908 Nuorten Vammaisten Tukisäätiö Neste Länsituuli Suunnittelupalvelu Outinen Ky MT-Aita Oy Närhi Oy Sisustuspalvelu Kajaaninlinnantie 7 k 175, Helsinki • Puh. 050-5238 709 Ruukintie 18, Espoo Puh. 0400-440 431 Tmi Oikomo Likolammenkatu 2 F, Tampere Puh. 050-3571 727 Päiväkoti Huvikumpu Myllytullinkatu 7, Oulu Puh. 040-3054 002 Simeri Oy Mäkitorpantie 17 E 40, Helsinki • Puh. 0400-504 595 Lauttakatu 6 g 4.krs, Kuusankoski • Puh. 05-535 4070 Rakennuspalvelu Viiru Tiilikuja 8, Jokela Puh. 040-735 1444 Hallitie 6, Laihia Alasinkatu 5, Jyväskylä Puh. 0400-641 450 Nummikuja 4, Helsinki Puh. 0400-945 959 AP-Putkipalvelu Oy Jaavantie 4, Helsinki Puh. 0400-409 271 Joensuu Puh. 0400-372 337 Puh. 0400-721 755 Patenttikatu 10, Naantali Puh. 02-2389 559 Välskärintie 16, Vaasa Puh. 050-5590 993 Tiiterontie 26, Sulkava Puh. 0400-172 007 Rauhalammintie 2, Noormarkku Puh. 02-5484 444 Asemanaukio 7, Kerava Puh. 09-242 7062 Viheriötie 3, Tuusula Puh. 040-751 5136 Repliikki Oy Pitkänsillanranta 7-9 B 70, Helsinki • Puh. 050-522 7510 39 Luomanraitti 6 A 1, Kankaanpää Puh. 041-5467 336 Valkolantie 257, Laukaa Puh. 040-7259 398 Aitoniementie 85, Tampere Puh. 040-566 5906 K-Market Liikenne Kivenlahdentie, Espoo Puh. 09-8091 811 Viikaistentie 342, Laitila Puh. 040-582 1256 Riihimäentie 64, Halli Puh. 0400-643 701 Rajatie 22, Kaustinen Puh. 040-5110 239 Lehtimäentie 801, Ähtäri Puh. 0400-616 324 Tikkasentie 2, Oulu Puh. 08-5521 444 Metsäurakointi Kilpi Oy Tuohikotintie 8, Savitaipale Puh. 0500-257 173 K-Market Ruokakeskus Auran Apteekki Kodin Asennus V. Huovinen Henkilöstötieto Paloniemi Oy Puutarhakatu 4, Tornio Puh. 016-480 773 Niskantie 13 as 26, Kajaani Puh. 050-3722 420 Turuntie 7, Aura Puh. 02-486 0024 Kirkkokatu 19 A 9 B, Oulu Puh. 040-506 5483 4/ 2 0 11 Harri Vettenranta EK-Asennustekniikka Toijärventie 8, Kemi Negoteam Jyvätie 7, Helsinki Puh. 040-5862 549 Kantelettarentie 4 E 56, Helsinki • Puh. 050-5670 191 Tomas Oy Ab Lännen Lämpötekniikka Oy Loviisa Puh. 019-531 068 Putimäentie 53, Pori Puh. 040-833 9911 Taksiliikenne Harri Kaukola LJR-Accounting Oy Hasalantie 61, Asikkala Puh. 040-724 0058 Tekplast Oy Jänismaantie 16, Kokkola Tellsell Oy Voionmaankatu 30, Jyväskylä Elbus Oy Korsholmanpuistikko 22, Vaasa • Puh. 06-3120 027 Jämin Rahtipalvelu Oy Helsinki Päällirakenne ja Huoltopalvelut Matti Sandberg Lentäjäntie 1 C 16, Nummela Puh. 050-5425 293 Päiväkoti Sini-Emilia Bellapipe Oy Hammashoitopalvelu J. Rasmussen Ky Ruskatie 1, Ivalo Puh. 040-837 5612 Kortesjärven Apteekki Helsinki Jääkärintie 53, Kortesjärvi Puh. 06-4880 300 Heavy Rakennus Oy Koneyhtymä Blomqvist Jänispalontie 9, Taivalkoski Puh. 040-5854 935 Hämeen Laaturemontti Oy Turkkirata 23, Pirkkala Puh. 0400-730 671 Julkisivukonsultointi JK Oy Kärsämäentie 35, Turku Puh. 0400-827 920 Rakennus Oy ISOTALO Kaupintie 11 B, Helsinki Puh. 010 6176 000 Teline-Esu Oy Hasintie 14, Varkaus Puh. 040-5525 969 EK-Special Oy Paapuurinlenkki 10, Oulu Puh. 050-3436 579 Heinoja Oy Kirjanpitotoimisto Brahenkatu 11 G, Turku Puh. 02-2751 900 Harjun Oppimiskeskus Katariinankuja 19, Ravijoki Puh. 05-229 5500 Lääkäri Markku Hyvönen Rantalan Broileri Oy Metallityö J. Annala Oy Pelttarin Kuljetus Oy Pohjanmaan Teräshormi Ky Tiihalantie 19, Kangasala Puh. 03-377 1186 Kempele Puh. 040-736 9536 Naulapolku 2, Karkkila Puh. 0400-548 051 LVI-Pokku Kukkasjärventie 112 c, Villähde Puh. 0500-128 9001 Metalliasennus Saarinen Puhjontie 2, Punkalaidun Puh. 0400-511 594 - Teollisuus- ja maansiirtokoneiden asennukset Sähköasennus Elinstallation K. Forssell Tmi Mikkola Janne Kenkäkauppa Alina Mirkun Moppi Tmi Puh. 0400-220 594 Psykoterapeutti Oili Laukkanen Laitilan Telehuolto Oy Puh. 044-0994 461 www.oilinterapia.com Taksipalvelu Veijo Juusola Oy Puh. 040-5891 947 Kyrö Movitek Oy Muurlan Kiinteistöpalvelu Janne Hammaren Tmi Tukkimiehentie 1, Oulu Puh. 050-551 6511 www.movitek.fi Novum Oy Bjursintie 15, Bärosund Puh. 0400-736 804 Röykäntie 24, Karkkila Puh. 0400-469 179 Kiteentie 15, Järvenpää Puh. 040-703 8073 ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Urheilutie 6, 01300 Vantaa Puh. 020 7472 300, www.mloy.fi Maatalouden ATK-palvelut Pieneläinhoitola Päivin Karvaturrit Komerintie 23, Mynämäki Puh. 044-2099 660 www.paivinkarvaturrit.com Pub Posse Ruulintie 11, Muurla Puh. 040-5851 804 Multisillankatu 2, Tampere Puh. 050-313 5900 MÄ-VA Kuljetus Oy MH-Kuljetus Heikkonen Marko Länsipuisto 20 A, Pori Puh. 0500-227 169 Ylöjärvi Puh. 040-580 8897 Luhtikyläntie 509 A, Orimattila Puh. 040-8233 779 Maatila-Liha Meronen Oy Metsolankuja 95, Virenoja Puh. 03-7784 293 Maarit Lahtinen Finnpiling Oy Lämpöä maasta, vedestä ja ilmasta Itkonniemenkatu 13 D, Kuopio • Puh. 040-5858 671 www.pilling.fi Martekka Oy Makkosen Pumppu ja Paneli Kakskerrantie 905, Turku Puh. 0400-726 789 Rasikatu 8, Imatra Puh. 044-250 4100 www.pumppujapaneli.fi Robert Forsman Maustaja Oy Vaasan Kalapaja Tilausajoa 20 hengen bussilla Karhutie 27, 07750 Isnäs Puh. 0400-599 582 A-R Turve Oy Speelteck Oy Tuotetie 3, Pyhäntä Puh. 020 7991 399 Vaasa Puh. 0500-871 382 Rautakatu 4, Peräseinäjoki Puh. 0400-906 315 Maanrakennus Niemelä Oy Pirttikankaantie 202, Korkeakoski Puh. 0400-330 203 Uudenmaan Laatumetalli Oy Isoluhdan Auto- ja Konepaja Maalaustyö Jäntti Mika Pikku Pingviini Tuuralantie 549, Isokyrö Puh. 040-5200 796 Automaalaus J. Poutanen Kangaslammintie 20, Iisalmi Puh. 050-414 3544 Mavor Oy Puh. 040-5589 590 Mariankatu 20, Loviisa Puh. 019-532 159 www.pikkupingviini.fi ti-pe 10-17.30, la 10-14 MM Neljä Service Marika & Mika Manninen Koskenkyläntie 288, Myrskylä Puh. 0400-874 968 kim.forssell@pp.inet.fi Ville Ritolan tie 132, Peräseinäjoki Puh. 050-511 3741 Kuormatie 3, Nummela Puh. 0400-409 808 Jätevesisuunnitelmat Päivi Nurmi Riston Pyörähuolto Teuvan Rengas Oy WAB-Siivouspalvelu MCT-Tech Oy Pussipalvelu Hallikas Vähähaantie 2 B, Laitila Puh. 044-5660 068, 02-855 058 pnurmi@nettilinja.fi Kiinteistöhuolto Palonen Ky Jaakkolantie 3, Seinäjoki Puh. 040-350 7793 E. Laitila Ky Tmi Jussi Huovila Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy Koneurakointi A. Toppari Ky 4/ 2 0 11 Trans Niinilampi Oy Puh. 040-534 6789 Mäntysuonkatu 11, Lappeenranta Puh. 0400-552 022 Puh. 015-578 9111 Keskuskatu 21, Laitila Puh. 040-525 1300 INVATAKSI Kiekkotie 2, Kuopio Kerimäen Seurakunta Moromäentie 3, Laitila Puh. 0400-3868 44 Alinenkatu 36, Uusikaupunki Puh. 02-844 3553 www.alina.fi Ylijoentie 744, Koura Puh. 0400-268 884 Rantapellontie 5 B 14, Kouvola Puh. 050-3391 644 ME Yleiskaivuu Oy Hoivakoti Mammamia Kuljetus Juha Luoto Ky Taksi Jarmo Nikander Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi Puh. 0400-297 863 Airport Hotel Oulu Kiteen Kukka- ja Hautauspalvelu Oy Äitsaari Metsäkorjuu Kauhanen Oy Oppipojankuja 3, Kuopio Puh. 040-589 5190 www.pyramidi.fi Muttilantie 97, Myrskylä Puh. 0400-322 209 Taksiautoilija Juhani Teräväinen Omakotitalojen ilmastointilaitteiden puhdistukset Kaustinen • Puh. 0400-945 929 Rapinkorventie 15, Nokia Puh. 010 8324 300 Puh. 0400-325 150 Puh. 0400-589 358 Lival valaisimet www.lampputiimi.com kiilakiventie 1, Oulu Puh. 0400-819 333 www.novum.fi Keisarinkuja 10, Kitee Toivottaa Rauhallista Joulua ! Oulun Lamppu Tiimi Oy Kuntokeskus Pyramidi Oy Yli-Iin Puu ja Turve Maivalantie 26, Maivala Puh. 0400-463 655 Hibox Systems Oy Ab Perhekoti Honkalyhty Oy Samuli Notko Matkat Jämijärvi Puh. 02-5471 755 Karstula Keltamaantie 191, Merijärvi Puh. 0400-633 975 Vihiluoto 10, 90440 Oulu Puh. 08-5145 100 www.airporthotel.fi Kuljetus J. Huotari Ky Merijärven Taksipalvelu Ravitie 7, Seinäjoki Puh. 06-414 1151 Korttiontie 23, Riihimäki Urpastentie 18, Tuulos Lounaskahvila Aisakello Urheilutie 49, Haapavesi Puh. 050-514 3137 Vaalan Juustola Oy Puusepäntie 4, Vaala Puh. 08-561 2900 www.vaalanjuustola.fi Timanttimaantie 159, Haapaluoma Puh. 040-744 2075 Parkintie 6, Teuva Puh. 06-267 2053 Murskaamontie 1, Jyväskylä Puh. 014-620 045 Pirjon Pakari Ky Porhontie 4, Honkajoki Puh. 02-5451 053 Star Fox Oy Vesterbackantie 191, Purmojärvi Puh. 040-5688 747 40 www.kylmakarki.fi Koskelontie 8, Kotka Puh. 05-228 7063 Suotorpankuja 4 A, Turku Puh. 050-3646 747 Pakkaustarvikkeita, Muovikassit, Rullapussit ym. Puh. 0400-905 893 Ryhmäkoti Heta-Sofia Pietiläntie 16 C 12, Nummela Puh. 040-526 4502 Fysioterapia - Ratsastusterapiapalvelut Karkkilan Kunto Valtatie 12, Karkkila Puh. 09-2259 259 - Ratsastusterapia Vihdin Otalammella Varsinais-Suomen Erityishuoltopiirin Ky Rakennusliike M. Haikola Oy Myllyojantie 2, 21520 Naskarla Puh. 0400-929 220 Lehtikuusentie 6, Oulu Puh. 08-557 3852 www.v-suomenehp.fi Oy SKF Ab Sale Taivassalo Ihattulantie 2, 23310 Taivassalo Puh. 010 7644 400 Kaitilankatu 11, Kouvola Puh. 0207 403 200 Espoo Puh. 0207 400 700 www.puustelli.com Aurinkoranta-Koti Oy Salonseuduntie 197, 63350 Sulkavankylä Puh. 041-546 2260 Hietakyläntie 128, 86800 Pyhäsalmi Puh. 050-5539 878 www.aurinkorantakoti.net RUOKANIITTY Niittykummuntie 2, 02200 Espoo Puh. 09-7511 5400 Av: ark. 7-21, la 7-18, su 12-18 Mannerheimintie 40 B 56, Helsinki • Puh. 0207 430 800 www.perussuomalaiset.fi Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy Rantakatu 2 B, 67100 Kokkola Puh. 0400-867 085 Maken Autokoulu Oy Iso Omena, 02230 Espoo • Puh. 09-803 2107, 050-556 4604 Kolster Oy Ab Iso Roobertinkatu 23 00120 Helsinki Puh. 09-618 821 KOUVOLA: Puhjontie 17 • Puh. 044-535 4154 KOTKA: Jumalniementie 7 • Puh 044-516 3102 Tiivisteet ja nostolaitteet www.ramikro.fi AITOON KOULUTUSKESKUS Tullikalliontie 54, 36720 Aitoo Puh. 03-4664 600 www.aikk.fi 41 4/ 2 0 11 www.businesscollege.fi Puh. (09) 1489 0200 LEHTIMÄEN OPISTO HYVÄN ELÄMÄN AKATEMIA www.lehtimaki.fi/opisto PL 13, 63501 LEHTIMÄKI 4/ 2 0 11 42 Sopeutumisvalmennuskurssit (perhekurssit) (KELA) 10.03.-16.03.2012 ADHD lasten (10-16 v.) perhekurssi 30.07-05.08.2012 ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssi; jatko-osa 10.01-13.01.2013 29.09-05.10.2012 ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssi; jatko-osa 11.04-14.04.2013 20.10-26.10.2012 ADHD lasten (10-16 v.) perhekurssi 10.11-16.11.2012 ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssi; jatko-osa 23.05-26.05.2013 05.05-10.05.2012 04.06-09.06.2012 18.08-24.08.2012 03.12-08.12.2012 Asperger lasten (12-16 v.)perhekurssi; jatko-osa 13.12-16.12.2012 Asperger lasten (7-11 v.) perhekurssi, jatko-osa 31.01-03.02.2013 Asperger lasten (12-16 v.) perhekurssi; jatko-osa 07.03-10.03.2013 Asperger lasten (7-11 v.) perhekurssi; jatko-osa 09.05-12.05.2013 08.09.-14.09.2012 Tourette lasten (10-16 v.) perhekurssi Lisätietoja: hogsand@bvif.fi; puh. 019 541 0300 43 4/ 2 0 11 Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta Toivoo ADHD-liiton väki
