Valtakunnassa kaikki hyvin? s. 34 AD(H)D-aikuisen - ADHD

Transcription

Valtakunnassa kaikki hyvin? s. 34 AD(H)D-aikuisen - ADHD
4/2011
ADHD-liiton jäsenlehti
Liitto ja sen yhdistykset kyselytutkimuksen valossa s. 6
AD(H)D-aikuisen arki
s. 23
1
Valtakunnassa
kaikki hyvin?
s. 34
4/ 2 0 11
sisällys
Tässä numerossa
3Pääkirjoitus
4Puheenjohtaja
ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta,
koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii
ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja
sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä.
ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf
Sitratie 7, 00420 HELSINKI
Puh. 050 354 4325
Faksi (09) 4541 1123
adhd@adhd-liitto.fi
www.adhd-liitto.fi
Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9–11
Puh. 050 354 4325
Toiminnanjohtaja Virpi Dufva
Puh. 045 636 1841
virpi.dufva@adhd-liitto.fi
Vastaava järjestösuunnittelija
Mirjami Koivunen
Puh. 050 400 6478
mirjami.koivunen@adhd-liitto.fi
Tiedottaja Jari Hämäläinen
Puh. 045 636 1842
jari.hamalainen@adhd-liitto.fi
Toimistosihteeri Arja Salo
Puh. 050 354 4325
toimisto@adhd-liitto.fi
Kuntoutussuunnittelija
Jari Kämäräinen
Puh. 040 777 1207
jari.kamarainen@adhd-liitto.fi
Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen
Puh. 045 657 7876
tuuli.korhonen@adhd-liitto.fi
SOSTE rakentuu ˗ jäseniä jo kaksisataa
5
6
ADHD-liitto ja sen jäsenyhdistykset
kyselytutkimuksen
valossa
10Kolumni ˗ Itku pitkästä ilosta?
11
Kuluttajaparlamentti syntyi tarpeeseen
14
Kasvatus, sen
vääristymät ja
puuttuminen
16Lyhyesti
17
Sosiaalisten taitojen treeniä Autismisäätiöllä
18
Tuetut lomat
19
ADHD-liiton syksyn
liittokokous pidettiin Porissa
20Jäsenyhdistykset
23Yhdistykseltä ˗
AD(H)D-aikuisen arki
24
Tietoa ja tukea arkeen
sopeutumisvalmen-
nuskurssilta
26Harjoittelijalta ˗
Sosionomiopiskelija perhekurssilla
28
ADHD-liitto eurooppa-
laisessa ja poh-
joismaisessa yhteistyöperheessä
30Neurologiset
oireyhtymät eivät näy päällepäin
32
Yhdistysväki koolla Haukkarannassa
34
Valtakunnassa kaikki hyvin? ˗ Selvitys adhd
oireisten aikuisten asemasta palvelujärjestelmässä
36
Kielellinen häiriö on vakava asia
37
Kirja-arviot
22Yhdistykseltä ˗
Työharjoittelussa
Aksoni ry:llä
ADHD-liiton toimisto on suljettuna ajalla 24.12.2011 - 8.1.2012
POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
Isokatu 47, 90100 OULU
Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn
tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä:
Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi
Anu Kippola-Pääkkönen
Puh. 045 657 8720
anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi
SAMPO: 800017-71010197
Nordea: 126230-112404
Osuuspankki: 578010-214497
ADHD-liiton hallituksen
puheenjohtaja Teija Jalanne
Puh. 040 778 2677
puheen.johtaja@adhd-liitto.fi
4/ 2 0 11
ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa 3.5.2011–
31.12.2012 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
2
pääkirjoitus
Hyvät lukijat
N
yt lopuillaan oleva vuosi on ollut
Euroopan vapaaehtoistoiminnan
vuosi. Vuoden tavoitteena on
ollut kannustaa yhä useampia ihmisiä
mukaan vapaaehtoistoimintaan. Myös
usea Adhd-lehden lukija on jossain
yhdistyksessä tai järjestössä vapaaehtoistoimijana. On hyvä muistaa, että
myös yhdistysten ja järjestöjen luottamushenkilöt ovat pääosin vapaaehtoistoimijoita. Haluan kiittää kaikkia teitä
vapaaehtoisia siitä, että olette antaneet
omaa aikaanne eri vapaaehtoistoiminnan areenoilla. Sen lisäksi, että osallistuminen tuottaa pääsääntöisesti iloa ja
hyvää mieltä monelle muulle, saa siitä
myös itselleen paljon.
Marraskuussa julkaistun Järjestöbarometri 2011* mukaan paikallisten
sosiaali- ja terveysyhdistysten toiminta
kasvaa, ja kehitys on ollut myönteistä.
Valtakunnallisten liittojen tehtävänä on
mm. tukea jäsenyhdistyksiään. ADHDliiton jäsenyhdistysten toimijoista lähes
kaikki ovat vapaaehtoistoimijoita. Mukaan tarvitaan jatkuvasti uusia aktiivisia toimijoita. Tästä syystä järjestöbarometrin tieto on erittäin ilahduttava ja
tervetullut, ilman vapaaehtoistoimijoita
ei tätä toimintaa olisi.
Vapaaehtoisten antaman aikaresurssin lisäksi tarvitaan toimintaan
myös rahaa. Suomalaisen sosiaali- ja
terveysjärjestötoiminnan yksi suurista
mahdollistajista on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) myöntämät avustukset. RAY:n avustusstrategiakaudella
2012–2015 rahoitusta suunnataan erityisesti toimintaan, joka tukee ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa**. Avustuksia myönnetään
enemmän esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan ja vertaistukeen. Adhd-liitto
saa toimintaansa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä.
Avustukset mahdollistavat mm. aktiivisen ja säännöllisen yhteydenpidon
jäsenyhdistysten kanssa. Tänä syksynä
liiton syyskokous pidettiin marraskuun
puolessa välissä Porissa. Viikonloppuun sisältyi myös muuta kokoustamista ja uuden strategian työstämistä.
Tuli iloinen olo yhdessä vietetyistä
hetkistä. Myönteinen ja kannustava
ilmapiiri sekä tulevaisuuteen rohkeasti
katsovat toimijat ovat tärkeä pääoma
yhteisten tavoitteiden määrittelyssä
ja yhteistyössä. Kiitoksen ansaitsevat
myös liiton osaavat ja ahkerat työntekijät. Hyvässä työyhteisössä on ilo
työskennellä.
Joulu lähestyy ja on aika ahkeroida
vuoden viimeisten työtehtävien parissa. Yksi kaikkia työntekijöitä vielä
työllistävä hanke on liiton ihan uudet
www-sivut, jotka julkaistaan alkuvuodesta 2012.
Toivotan kaikille lehden lukijoille
oikein rauhallista joulun aikaa ja menestyksellistä vuotta 2012.
Virpi Dufva
toiminnanjohtaja
ADHD-liitto ry
Kuva Silva Lehtinen
*Järjestöbarometri 2011. Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Helsinki 2011
** www.ray.fi
Kustantaja ja julkaisija
ADHD-liitto ry
Sitratie 7
00420 HELSINKI
Päätoimittaja
Virpi Dufva
puh. 045 636 1841
Toimitussihteeri
Jari Hämäläinen
puh. 045 636 1842
taitto
Jari Hämäläinen
Toimituskunta
Teija Jalanne
Virpi Dufva
Marjatta Sievers
Arja Havilo
Jari Hämäläinen
tilaukset ja tilauslaskutus
ADHD-liitto ry
puh. 050 354 4325
faksi (09) 4541 1123
adhd@adhd-liitto.fi
Ilmoitushankkija
Reima-Media Oy
Reima Hätinen
puh. (09) 8044 087
Painopaikka
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
Kuvat
Futureimagebank.com
Ilmestymisajat
1/2012
2/2012
3/2012
4/2012
AineistotIlmestyy
27.1.12 viikko 9
7.5.12
viikko 23
9.8.12
viikko 37
9.11.12 viikko 50
ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa
vuodessa.
Tilaushinnat
Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus
(jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee
jäsenetuna.
Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja
kirjoitukset eivät välttämättä edusta
ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin
näkemyksiä.
ISSN: 1459-5753
3
4/ 2 0 11
puheenjohtaja
Puheenjohtajan pöydän ääreltä
kohti uutta vuotta
dusta asiasta: Suomeen on luotava
valtakunnallisesti yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä sairaaloiden
toimenpiteille; Kunnille on oltava
tuntuvat saktiot lain takaaman terveyspalvelun hoitamatta jättämisestä; Terveydenhuollon hoitotarvikejakelu on toteutettava yhdenvertaisesti. Tärkeitä asioita kaikki. Itse käytin
järjestöpuheenvuoron, jossa korostin
sitä, että adhd-oireisten henkilöiden
osalta valtakunnalliseen samanarvoisuuteen on vielä pitkä matka sekä
tieto-, taito- että asennetasolla. Periksi me adhd-kentällä toimivat tahot
emme anna!
Viimeisten kahden kuukauden aikana ADHD-liitto on ollut aktiivisesti
mukana erilaisissa verkostotapaamisissa niin sosiaali-, terveys- kuin myös
opetuskentällä. On mukava todeta, että
liittomme jäsenyhdistyksineen on haluttu yhteistyökumppani ja arvostettu
toimija hyvin monella yhteiskunnan
tasolla. Olin itse mukana mm. Suomen ensimmäisessä, valtakunnallisessa Kuluttajaparlamentissa, joka
järjestettiin marraskuun alussa. Kuluttajaparlamentissa oli edustettuina
27 äänivaltaista potilas- ja terveysalan
järjestöä sekä suuri joukko muita aktiivitoimijoita. Kuluttajaparlamentti oli
äänestyksissään yksimielinen kolmesta
Kuluttajaparlamentin käsittelyyn tuo-
Istuessani lounaalla erään kokouksen tauolla kuulin villin ajatuksen,
joka kuulemma on täyttä totta. Joidenkin tiedotuskanavien kautta on kerrottu suurena uutisena sitä, että vanhusten
ontuvan hoitotilanteen korjaamiseksi
olisi ehdotettu robottia, joka korvaisi
paljon ihmistyövoimaa. Kun kuulin
tästä ideasta se herätti ensireaktionani
suuren torjunnan, kuulosti todella villiltä ajatukselta, mutta kun asiaa hieman enemmän miettii, niin kaipa ideassa voisi nähdä jotain positiivistakin.
Robotti on väsymätön, kestävä ja aina
asioihin optimistisesti suhtautuvaksi
ohjelmoitava vempain, jonka suurin
puute lienee vain aitojen tunteiden ja
sydämensykkeen puute. Kun asiasta etsii huumoria, haluaisinkin omana villinä ajatuksenani kysyä, eikö tuollainen
robotti toimisi hyvin myös ainakin villien adhd-oireisten lasten apuvanhempana. Palaute olisi välitöntä, robotti ei
väsyisi toistamaan samoja käskyjä ja
kehotuksia kymmeniä kertoja, ja ulkokuorikin kestäisi rajumpaakin kohtelua.
Haasteeksi adhd-oireiselle jäisi vain
uuden patterin hankkiminen. Tämä
adhd-sovellus on yhtä villi kuin alkuperäinen ideakin. En usko, että aitoa
ihmiskontaktia, tunteita ja tekoja voi
4/ 2 0 11
4
T
oimintavuosi 2011 kallistuu jo
kohti loppua. Tätä kirjoittaessani
jouluaattoon on jäljellä vajaa kuukausi, ja vain viikko jouluaatosta olemme kaikki valmiina jättämään hyvästit
menneelle vuodelle ja toivotamme uuden vuoden tervetulleeksi. Toivottavasti uudesta vuodesta tulisi meille kaikille sopivia haasteita ja mahdollisuuksia
tuova, mieleenpainuva vuosi.
mikään vempain korvata. Itse haluan
ainakin vanheta yhteydessä toisiin ihmisiin, en teknisiin vempaimiin.
Marraskuun pimeiden iltojen ja jatkuvan sateenropinan keskellä suuntaan
kuitenkin ajatukseni jo lähestyvään
jouluun, kiireettömyyteen, lämmön
ja läheisyyden juhlaan. Toivotan Teille kaikille nautinnollista ja rauhaisaa
joulunaikaa, jolloin jokainen meistä
voi hiljaa ajatuksissaan lähettää oman
joulutervehdyksensä sinne, missä sitä
eniten kaivataan; suoraan sydämestä
sydämeen.
Tähtitaivaan hymy
yötä valaisee.
Tiedän, että joku
valvoo, kuuntelee.
Tiedän, että joku
kohti minua
avaruuden halki
on jo matkalla
(Anna-Mari Kaskinen)
Teija Jalanne
hallituksen puheenjohtaja
ADHD-liitto ry
puheen.johtaja@adhd-liitto.fi
SOSTE rakentuu
– jäseniä jo kaksisataa
S
OSTE Suomen sosiaali ja terveys
ry – uusi valtakunnallinen keskusjärjestö – aloittaa toimintansa
1.1.2012. Järjestö toimii alueellisella,
valtakunnallisella ja kansainvälisellä
tasolla sosiaali- ja terveyspoliittisena
vaikuttajana ja asiantuntijana. Se rakentaa yhdessä jäsentensä ja muiden tahojen kanssa sosiaalisen hyvinvoinnin ja
terveyden edellytyksiä sekä vahvistaa
ihmisten osallistumismahdollisuuksia
sekä oikeudenmukaista ja vastuullista
yhteiskuntaa.
– Tällä hetkellä jäseniä on noin 200
(marraskuun 2011 tieto). Mukana on
sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, kuntia, ammattiliittoja sekä muita yhteiskunnan toimijoita, jotka haluavat olla
mukana vaikuttamassa ja rakentamassa
parempaa yhteiskuntaa kaikille, toteaa
SOSTEn toiminnanjohtaja Vertti Kiukas.
SOSTEn perustivat 24.1.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteystyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry (STKL) ja Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry).
Organisaatio vahvistuu
Vertti Kiukas aloitti 1.6. toiminnanjohtajana. SOSTEn hallitus nimesi
15.8. johtoryhmän, jossa toiminnanjohtajan lisäksi ovat yksiköiden johtajat:
Riitta Särkelä, sosiaali- ja terveyspolitiikka; Janne Juvakka, jäsenpalvelut;
Eeva Kuuskoski, kansalaistoiminta ja
järjestöjen toimintaedellytykset sekä
talousjohtaja Kirsi Anttila, talous ja
hallinto. Johtoryhmä täydentyy viestintäjohtajalla, joka valitaan loka-marraskuun aikana avoimella haulla.
Organisaation rakentamiseksi toimii
9 henkilöstötyöryhmää, jotka valmistelevat ehdotukset sisältöalueensa tavoitteiksi, tehtäviksi ja osaamiseksi. Työ
jatkuu henkilöstön
toimenkuvien määrittelyllä ja tehtävien
täyttämisellä. Perustajajäsenten STKL:n,
Tekryn ja YTYn osalta on kyseessä liikkeen luovutus ja kaikille työntekijöille on
yhdistymissopimuksessa taattu työpaikat.
Jäsenet ovat
toiminnan
perusta
SOSTE vastaa jäsentensä tarpeisiin
vaikuttamistoiminnalla, johon kootaan
laaja sosiaali- ja terveysalan kenttä sekä tarjoamalla monipuoliset
jäsenpalvelut.
SOSTEn perustajajärjestöt ovat tarjonneet jäsenilleen mm.
asiantuntijatukea, laaVertti Kiukas SOSTEn toiminnanjohtaja
jamittaista ja laadukasta koulutustoimintaa sekä tuottaneet tavoitteet ja päämäärät. Siltä pohjalta
ajantasaista tietoa, materiaaleja ja arvi- yhdistyksen jäsenkokous maaliskuusointipalveluja. Vaikuttamistoiminnan sa 2012 hyväksyy suuntaviivat vuovälineitä ovat olleet mm. neuvottelu- sille 2012–2015. Äänioikeus on niillä
kunnat, työryhmät ja foorumit.
tahoilla, jotka ovat liittyneet jäseneksi
vuoden 2011 aikana.
– Jäsenjärjestöt saavat lokakuun
– Kun rakennamme suuntaviivoja,
aikana kyselyn, jossa toiminnan rakentamisen pohjaksi kerätään tietoa odo- kaiken perustana on tiivis vuoropuhelu
tuksista ja toiveista. SOSTE järjestää jäsenjärjestöjen kanssa, Vertti Kiukas
jäsenilleen vain sellaista toimintaa, sanoo.
jolle on tarvetta ja kysyntää, painottaa
Kiukas.
Lisätietoja: SOSTEn toiminnanjohtaja Vertti Kiukas, puh. 040 592 4287,
SOSTEn ensimmäinen varsivertti.kiukas@soste.fi
nainen strategia hyväksytään vuonwww.soste.fi
na 2015. Siihen asti toimintaa ohjaa
SOSTEn tiedote 7.9.2011
perustamissopimus, joka määrittelee
Kuva Antero Aaltonen
SOSTEn keskeiset yhteiskunnalliset
5
4/ 2 0 11
ADHD-liitto ja sen jäsenyhdistyk
- pohdintaa tuloksiin liittyen
ADHD-lehdessä 3/2011 julkaistiin yhteenvetoartikkeli
adhd-oireisten hyvinvoinnista
ja hyvinvointiin vaikuttaneista
tekijöistä. Artikkeli perustui
”Tarkkaavuuden haasteet,
hyvinvointi ja ADHD-liiton
toiminta” pro gradu työhön.
Tässä artikkelissa käydään
läpi samaan työhön perustuvaa tutkimusosuutta, jossa on
kartoitettu ADHD-liiton ja sen
jäsenyhdistysten toimintaa.
Tulokset esitetään tiivistetysti
omaa pohdintaa sisältäen.
Vuonna 2010 ADHD-liiton jäsenyhdistyksille ja laajemmin jäsenistölle
ja asiakasryhmälle suunnattiin kyselytutkimus, jonka yhtenä tavoitteena oli
tarkastella adhd-oireisten henkilöiden
ja heidän läheistensä hyvinvointia
ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Toisena tavoitteena oli selvittää
ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten
toimintojen merkitystä ja mahdollisia
tä. Vastaajina yhdistyskyselyssä oli
nimenomaan yhdistysten hallitusten
jäsenet. Laajemmin kohderyhmälle
suunnattuun järjestökyselyyn vastasi
110 henkilöä, joista 79 ilmoitti adhd:n
ilmenevän joko perheenjäsenellään,
itsellään tai molemmilla. Järjestökyselyyn vastasi myös esimerkiksi ammatin
kautta aiheesta kiinnostuneita. Kyselyaineistojen pohjalta tehty pro gradu
työ on kokonaisuudessaan luettavissa
Julkaisuarkisto Doriassa http://www.
doria.fi/handle/10024/69911. Tarkempi lähdeluettelo löytyy myös pro gradu
työstä.
Kansalaisjärjestön rooli
muuttuvassa maailmassa
Yhteiskunnan muuttuminen tuo
erilaisia haasteita järjestötoiminnalle,
mutta muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön (2011) uusin sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia pitää
järjestöjä edelleen keskeisinä terveyttä
ja hyvinvointia edistävinä toimijoina. Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä
osallistumismahdollisuuksien ja yhteenkuuluvuuden rakentaja Suomessa
(Särkelä, 2011, 279). Kansalaisaktiivi-
”Toimintaympäristöjen ja ihmisten mielenkiinnon
kohteiden muuttuessa on ollut tarpeen saada
tietoa järjestöön liittyvistä vahvuuksista ja
kehittämistarpeista.”
kehittämistarpeita. Kolmantena tarkastelun kohteena käsiteltiin sosiaalisen
pääoman suhdetta järjestötoimintaan
ja adhd:hen. Sosiaalisen pääoman
osuutta tarkastellaan ADHD-lehdessä
1/2012.
Tutkimus pohjautuu kahteen kyselyaineistoon. Yhdistyskyselyyn vastasi 16 ADHD-liiton jäsenyhdistys-
suuden nähdään synnyttävän sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä
vaikutuksia (Hyyppä & Mäki, 2001;
Hyyppä & Mäki 2003; Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003; Hyyppä, 2004;
Schultz ym. 2008.) On jopa esitetty,
että terveyden edistämisen painopiste
tulisi siirtää yksilökeskeisestä terveyskäyttäytymisestä tukemaan vapaaeh-
4/ 2 0 11
6
toista osallistumista seura-, kerho-,
ryhmä- ja harrastustoimintaan (Hyyppä
2002, 139-140).
Raha-automaattiyhdistyksen avustusstrategiassa 2012-2015 kansalaisjärjestöjen yhteiskunnallisiksi tehtäviksi
määritellään vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien tarjoamisen,
yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisen, hyvinvointia uhkaavien
riskien ja ongelmien ehkäisemisen, eri
väestöryhmien puolustamisen ja edunvalvonnan, asiantuntijuuden, kokeiluja kehittämistoiminnan, vapaaehtoistoiminnan, vertaistuen eri muodoissaan
sekä muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien avun ja tuen turvaamisen. (RAY avustusstrategia 2012
– 2015.)
Järjestötoimintaan liittyy tämän päivän yhteiskunnassa monenlaisia haasteita. Haasteet liittyvät muun muassa
aktiivisten järjestötoimijoiden ikääntymiseen ja nuorten saamiseen toimintaan mukaan. Ihmisten kiinnittyneisyys
järjestölliseen toimintaan on muuttunut
ja pitkäaikaisen sitoutumisen tilalle on
tullut sopimuksellisuus tai projektimaisuus. Ihmiset ovat toiminnassa mukana
vain sen aikaa, kun toiminta palvelee
ja hyödyttää heitä itseään. Järjestötoiminnan osaamiseen, opetteluun,
johtamiseen ja suunnittelu- ja kehittämisvalmiuksiin pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota samoin kuin
vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaamiseen, motivointiin, palkitsemiseen
ja oikeusturvaan liittyviin haasteisiin.
(Harju, 2004, 118–120; Oikeusministeriö 2005, 78–79.)
ADHD-liiton toiminnan kehittämiseksi ja uuden strategiatyön valmistelun pohjaksi ADHD-liitossa oli tarvetta
arvioida systemaattisemmin järjestön
kset kyselytutkimuksen valossa
toimintaa. Toimintaympäristöjen ja
ihmisten mielenkiinnon kohteiden
muuttuessa on ollut tarpeen saada tietoa järjestöön liittyvistä vahvuuksista
ja kehittämistarpeista. Osaltaan myös
yhteiskunnassa on painotettu laajemminkin toiminnan arviointia ja esimerkiksi järjestöjen toimintaa rahoittava
Raha-automaattiyhdistys on toivonut
järjestöjä kiinnittävän enemmän huomiota seuranta- ja arviointikäytäntöjen
vahvistamiseen (Virtanen 2007, 15–16;
Pyykkö 2009).
ADHD-liiton ja sen
jäsenyhdistysten
merkitys ja rooli
palvelujärjestelmässä tulosten pohdintaa
ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa kartoittavassa tutkimusosuudessa pyrittiin vastaamaan
tutkimuskysymykseen: Miten jäsenyhdistykset ja järjestökyselyyn vastanneet arvioivat ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa? Tämän alla
selvitettiin muun muassa sitä, miten
tärkeiksi koetaan ADHD-liiton ja sen
jäsenyhdistysten eri toimintamuodot,
miten tyytyväisiä ollaan niiden toimintaan ja eri toimintamuotoihin, millaisia
ovat jäsenyhdistysten rakenteelliset
edellytykset toiminnalle ja miten jäsenyhdistykset arvioivat yhteistyötä liiton
kanssa. Alla esitetyt tiivistetyt tulokset
ja pohdinta on lähes suoraa lainausta
Kippola-Pääkkösen (2011, 75-78) pro
gradu työstä.
ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten
tehtävät koettiin kokonaisuudessaan
tärkeiksi. Keskusjärjestönä toimivan
ADHD-liiton toiminnoissa painottui
neuvonta ja ohjaus, tiedotustyö, edunvalvonta ja vaikuttaminen, yhteistyö
paikallis- ja valtakunnan tasolla, kuntoutus- ja lomatoiminta sekä keskus-
telu- ja koulutustilaisuudet. Näiden
toiminnan alueiden lisäksi vertaistuki-, vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan
tukeminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta koettiin merkityksellisinä.
Kaikista tärkeimmäksi toiminnaksi
painottui neuvonta- ja ohjaustyö. Vä-
kokeneet ehkä riittämättömyyttä näissä
palveluissa julkisen sektorin alueella?
Jäsenyhdistysten arvio oman toiminnan
painopistealueista on samankaltainen
uusimman Järjestöbarometrin tulosten
kanssa, jossa on yhdistysten paikallistoiminnan tasolla painottunut vapaaeh-
”Jäsenyhdistysten toiminnassa korostui
osallistumisen mahdollisuuksien tarjoaminen,
sosiaalinen kanssakäyminen, kohderyhmien
tukeminen, tiedotus ja edunvalvonta.”
hemmän merkittävänä koettiin kansainvälinen yhteistyö, projektitoiminta
ja sosiaalisen median hyödyntäminen.
Järjestökyselyyn vastanneet kokivat tasaisemmin kaikki liiton toiminnot tärkeinä kuin yhdistykset. ADHD-liiton
jäsenhdistykset pitivät liiton ja yhdistysten perustehtäviä varsin selvänä ja
suurin osa vastanneista yhdistyksistä
koki, että liiton palvelut ja toiminta,
kuten esimerkiksi neuvonta, tiedotus
ja kuntoutus, tukevat yhdistystä ja yhdistysten jäsenistöä.
Jäsenyhdistysten toiminnassa korostui osallistumisen mahdollisuuksien
tarjoaminen, sosiaalinen kanssakäyminen, kohderyhmien tukeminen, tiedotus ja edunvalvonta. Jäsenyhdistysten
arvioimana vapaaehtois- ja vertaistukitoiminnalla on suuri merkitys toiminnassa. Tiedonvälitys ja harrastus- ja
virkistystoiminta koettiin myös tärkeänä. Järjestökyselyyn vastanneet pitivät
yhdistyksiä selvästi tärkeämpänä myös
sitä, että yhdistykset tarjoaisivat koulutustoimintaa, neuvontaa, asiantuntijatehtävien hoitamista ja julkiselle sektorille kuuluneiden palveluiden hoitamista (esimerkkinä kuvio 1 seuraavalla
sivulla). Tämän suhteen olisi mielenkiintoista pohtia, mistä tarve kumpuaa?
Ovatko järjestökyselyyn vastanneet
7
tois-, vertais- ja virkistystoiminta (Peltosalmi ym. 2010, 178, 188).
Yhdistyskyselyn perusteella jäsenyhdistykset ovat pääosin erittäin tai
melko tyytyväisiä keskusjärjestönä
toimivan ADHD-liiton toimintaan.
Järjestökyselyyn vastanneet kokivat
tuntevansa varsin huonosti ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa,
mikä on todennäköisesti hankaloittanut
tyytyväisyyden arvioimista toiminnan
suhteen. Vastauksissa tyytyväisyys
ADHD-liiton toimintoihin oli epävarmempaa ja heikompaa kuin se, miten
merkityksellisenä toiminnot ja palvelut
koetaan. Tässä tulee kuitenkin huomioida, että vastaajapsykologisesti on
usein myös helpompi arvioida tyytyväisyyttä kriittisesti ja painottaa asioiden tärkeyttä. Tyytyväisimpiä oltiin tiedotukseen, mikä on myös selkeimmin
ulospäin näkyvä toiminnan osa-alue ja
tämän vuoksi ehkä helpoiten arvioitavissa. Järjestökyselyyn vastanneista
noin puolet vastaajista oli epävarmoja
tyytyväisyyden suhteen jäsenyhdistysten toimintaan liittyen ja vajaa puolet
vastaajista tyytyväisiä toimintaan. Vähemmistö ilmoitti olevansa tyytymätön
yhdistysten toimintaan.
Jatkuu seuraavalla
sivulla >>>
4/ 2 0 11
Kuvio 1. Jäsenyhdistysten eri osa-alueiden tärkeys yhdistysten (n=16) ja
järjestökyselyyn vastanneiden (n=108) arvioimana.
4/ 2 0 11
8
Tässä aineistossa järjestötoiminnan
haasteet ja kehittämistarpeet liittyivät
toiminnan tunnetuksi tekemiseen, vapaaehtoistoimijoiden työn tukemiseen,
jäsenistön ja asiakasryhmän aktivointiin, resurssien keskittämiseen sekä
keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten
yhteistyön vahvistamiseen. Kehittämistarpeet ovat monilta osin samanlaisia kuin Järjestöbarometrin 2009
selvityksessä (Peltosalmi ym. 2009,
3–4, 145–148, 150–151). Toimintaympäristöjen ja ihmisten mielenkiinnon
kohteiden muuttuessa on myös tarpeen
pohtia, miten tiedon saanti, vertaistuki,
osallisuuden mahdollisuudet ja kansalaisaktiivisuuden kanavointi voivat toteutua uusin toimintamuodoin ja mahdollisesti kevyempien hallinnollisten
rakenteiden avulla.
Tuloksissa tuli ilmi, että ihmiset kaipaavat tiedon saamista ja vertaistukea,
mutta heillä ei välttämättä ole kiinnostusta ja voimavaroja aktiivisempaan
järjestötoimintaan. Tutkimuksissa
tärkeimpänä tekijänä järjestöön kuulumisen syyksi on pidetty juuri tiedon
saamista (Siisiäinen, 2002, 37; Kankainen 2007, 73–74). Vaikuttaa siltä, että
parempaa hyödyntämistä voisi miettiä
myös ADHD-liitossa, jos nuoria halutaan tavoittaa aktiivisemmin mukaan
järjestön palveluiden äärelle.
Ihmisillä on tarve kokoontua yhteen, tehdä kiinnostavia asioita, auttaa
ja tukea toisia, joihin yhdistystoiminta on osaltaan vastannut. Yhdistysten
hallinnon hoitamiseen ei näytä riittävän kuitenkaan kovin paljoa kiinnostuneisuutta. Yhdistysten hallinnollista
taakkaa tulisi keventää ja etsiä uusia ja
kevyempiä ratkaisuja kansalaistoiminnan kanavoimiseen. Järjestöissä tulisi
miettiä järjestöjen yhteistyön lisäämistä ja yhdistymistäkin. Sisällöllisten ja
toiminnallisten uudistusten tekeminen
omasta perustehtävästä ja jäsenistön
tarpeista lähtien on jatkossa tärkeää
(Peltosalmi ym.2009, 144–148.)
Julkista rahoitusta toiminnalleen
ovat nykyään voineet hakea lähinnä
vain rekisteröidyt yhdistykset. Oikeusministeriön tuoreessa järjestöjen
taloudellisia edellytyksiä arvioivassa
selvityksessä on esitetty, että kansalaistoiminnan julkista rahoitusta kehitetään
suuntaan, joka mahdollistaisi myös va-
”Ihmiset kaipaavat tiedon saamista ja vertaistukea,
mutta heillä ei välttämättä ole kiinnostusta ja
voimavaroja aktiivisempaan järjestötoimintaan.”
teknologian huima kehitys ja tietovirtojen lisääntyminen ei ole poistanut järjestöjen merkitystä tiedon välittäjänä
ja jakajana. Järjestöiden ominaisluonteeseen kuuluu myös se, että järjestöistä voi saada sekä ammatilliseen että
kokemukselliseen asiantuntijuuteen
pohjautuvaa tiedon vaihtoa, mikä voi
tarjota arvokasta ja monipuolista näkökulmaa asioihin. Vaikka tässä aineistossa sosiaalisen median merkitystä ei
pidetty kovin merkittävänä yhdistysten
ja keskusjärjestön tämänhetkisessä toiminnassa, niin sen tärkeyden koettiin
vahvistuvan tulevaisuudessa. Nuorten
ja nuorten aikuisten kohdalla erilaiset
sähköiset verkkoympäristöt ovat heille keskeisiä tämän päivän sosiaalistumisen ja yhteen liittymisen areenoita
(Lehdonvirta & Räsänen, 2010; Näsi
ym. 2011), joten sosiaalisen median
paan, epämuodollisen, ei-rekisteröidyn
kansalaistoiminnan rahoittamisen. Selvityksessä todetaan, että epämuodollinen kansalaistoiminta voi olla hyvinkin
innovatiivista ja uudenlaista kansalaisten omaehtoista toimintaa kuvaavaa.
Tämän vuoksi valtionavustuskäytäntöjen ei pitäisi pakottaa kansalaistoimintaa tiettyyn organisoitumismuotoon tai
estää uudistumista. (Harju & Niemelä,
2011, 53.)
ADHD-liiton asiakasryhmän järjestöön järjestäytymisen aste on pieni
suhteessa adhd:n esiintyvyyteen. ADHD-liiton monet toiminnot ja palvelut,
kuten esimerkiksi neuvonta, kuntoutuspalvelut, keskustelu- ja koulutustilaisuudet eivät edellytä jäsenyyttä, joten
ADHD-liiton palveluiden piirissä on
huomattavasti laajempi asiakasryhmä,
9
kuin pelkästään jäsenyhdistyksiin kuuluva jäsenistö. ADHD-liitto on joka tapauksessa varsin pieni sosiaali- ja terveysalan keskusjärjestö ja liiton resurssit ovat vähäiset adhd:n yleisyyteen ja
liiton laajaan tehtäväkenttään nähden.
Resurssien parempi keskittäminen
jäsenyhdistysten ja jäsenistön toiveet
huomioiden on tärkeää. On esitetty,
että kansalaistoiminnan vahvistumisen
kannalta uusien toimintatapojen miettiminen on kriittinen kohta ja jos järjestöt eivät kykene vastaamaan tähän
haasteeseen, riskinä on kansalaisjärjestötoiminnan rapautuminen (Peltosalmi
ym. 2009, 145–146). Toisaalta sosiaalija terveysalan johtajat ovat arvioineet
ihmisten oman vastuun merkityksen
suurena hyvinvoinnin toteuttamiselle.
Tulevaisuutta koskevissa merkitysarvioissa omatoimisuus ja itseapu, järjestön palvelut, muu vapaaehtoistoiminta
ja vertaistuki tulevat arvioiden mukaan
lisäämään painoarvoaan hyvinvoinnin
vahvistamisessa. (Perälahti ym. 2011,
109–110.) Tämä tutkimus ja laajemmin kansalaisjärjestöihin liittyvät uudet selvitykset tukevat näkemystä, että
järjestöjen toiminnoilla ja tehtävillä
on tärkeä merkitys niin yksittäisille
ihmisille kuin laajemmin yhteiskunnalle. Toiminnassa olisi hyvä miettiä
kuitenkin myös kevyempiä hallinnollisia ratkaisuja, uusia toimintatapoja
ja epämuodollisen kansalaistoiminnan
mahdollistavia areenoita.
Lopuksi
”Tarkkaavuuden haasteet, hyvinvointi ja ADHD-liiton toiminta” pro
gradu työstä löytyy huomattavasti tarkempi tulosten kuvaus ADHD-liiton
ja sen jäsenyhdistysten toiminnasta.
Tässä artikkelissa tulokset esitettiin
tiivistettynä ja niin, että niissä on mukana jo laajempaa järjestökenttään
liittyvää pohdintaa. Mikäli asia kiinnostaa enemmän, niin artikkelin alussa
esitetyn linkin kautta pääsee lukemaan
tuloksista tarkemmin.
Teksti Anu Kippola-Pääkkönen
järjestösuunnittelija
ADHD-liitto ry
Pohjois-Suomen aluetoimisto
anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi
4/ 2 0 11
kolumni
Itku pitkästä ilosta?
Mietteitä arjen- ja elämänhallinnan kurssin jälkeen
A
dhd-diagnoosin hankkiminen
kannattaa. Parhaimmillaan se
antaa uuden selitysmallin koko
eletylle elämälle. Lisääntynyt itsetuntemus auttaa tunteiden hallinnassa, mikä
on omiaan lisäämään itseluottamusta.
Diagnoosin myötä peilistä ei katsokaan
enää kummajainen. Eikä siinä kaikki.
Vaikka oma minäkuva olisi vielä diagnoosin jälkeenkin häilyväinen, sitä on
mahdollista vahvistaa vertaistuen voimin.
selytunniksi ja viittausjärjestelmä ontui, suuremmilta käsirysyiltä vältyttiin.
Ruoka ja riittävä lepo luksusolosuhteissa loivat pohjan olennaiselle. Ihminen
on sitä, mitä se syö. Tällä kurssilla kuitenkin enemmän painoi se, mitä suustaan päästi ulos.
matkalla kohti maankamaraa. Haikea,
lämmin hymy huulilla toivoin kaikille
kaikkea hyvää.
Kun vastassa oli yhdeksän selvänäköistä silmäparia ja yhtä monet herkät
korvat, sai harkita tarkkaan, mitä sanoi.
Ymmärtäväinen yleisö tunsi läpikotaisin adhd-maisen töppäilyn juonikuvion. Tarkka vainu sai aikaan kiivaita
reaktioita: ”Tiedän kyllä mitä tarkoitat,
mutta varo silti käyttämästä noita sanoja.” Aina ei riittänyt, vaikka kuinka
valitsi sanansa oikein. Monien puheääni oli liian hiljainen, toisten taas turhan
kova. Ole siinä sitten mielin kielin!
Vaikka nähdyksi tuleminen oli yhtä juhlaa, se tuotti myös tuskaa. Viisi
päivää kaltaisteni keskellä avoimena
kirjana repi minusta paljaan puun. Oli
helpottavaa päästä taas normi-ihmisten
joukkoon sukkuloimaan. Onhan siihen
totuttu. Olo oli riisuttu, mutta raikas.
Olin vikoineni ja virheineni valmis tuleviin tuiskuihin.
En kuitenkaan mielelläni käyttäisi
sanaa vika. Mietimme kurssilla sanoja,
jotka kuvaisivat parhaiten adhd-ihmisen ongelmaa. Sanat ominaisuus tai
piirre ovat turhan neutraaleja. Itseäni
miellytti eniten erään kurssikaverini
ahkerasti käyttämä sana vaiva.
Kaikki kurssilaiset tiesivät kyllä,
mitä väärinymmärretyksi tuleminen on.
Sitä surkeampaa on tulla töpänneeksi
vielä kaltaistensa edessä! Vertaistuki on
kuin kirkas peili. Se auttaa näkemään
koko komeuden, vikoineen päivineen.
Parhaimmillaan vertainen on juuri sopivissa kohden erilainen kuin minä.
Silloin toisen vahvuudet auttavat integroimaan adhd:n kuvan osaksi itseä.
Olennaisinta kun olisi löytää rakkaus
itseään kohtaan.
Kurssilla saimme syyllistymättä
valitella vaivojamme. Jälkeenpäin ajateltuna nämä ainutlaatuiset hetket näyttäytyvät ihmeen ihanina. Kahlil Gibranin sanoin vuorikin näyttää tasangolta
katsottuna kiipeilijästä kirkkaammalta.
Kurssi oli kuin kiipeämistä korkealle
vuorelle. Käsikynkkää me kuljimme
kiemuraista polkua kuin vanhat mummut, vaivojamme valitellen. Kotoa käsin kokonaisuus hahmottuu. Kannatti
mennä.
Adhd-ihmisiksi olimme melko ihmisiksi. Vaikka tietoisku muuttui ky-
Virkistävän vastavuoroisen kurssin
jälkeen kotimatkalla kyynelet virtasivat pitkin poskia. Katsoin sumun läpi
alastomaksi muuttunutta syysmaisemaa. Kymmenen kultaista kaltaistani
Teksti Mari P. Tervo
kirjoittaja on adhd-diagnosoitu
opettaja ja perheen äiti
4/ 2 0 11
10
Itse pääsin liiton järjestämälle arjenja elämänhallinnan kurssille vain reilu
vuosi diagnoosin saamisen jälkeen.
Sain kokea toteen lemppari-lastenlauluni sanat: ”Luo Gena-krokotiilin me
teimme seurapiirin. Oon yhä kummajainen vaan yksin enää en.”
Ylöjärveläinen kurssikeskus tarjosi
mahtavat puitteet vertaiskokemusten
jakamiselle. Viisi päivää aktiivisessa
seurassa, luonnonrauhassa, notkuvien
lihapatojen ääressä – ja paluu arkeen.
Siinä vasta soppa. Itkuhan siinä jo tuli
pitkästä ilosta.
Maanantaista perjantaihin jatkunut
ilonpito oli juuri oikein ajoitettu kahden viikonvaihteen väliin. Näin kaikki
tulivat kurssille (ainakin teoriassa) levänneinä. Kurssin jälkeenkin oli viikonloppu aikaa levähtää ennen arkeen
astumista.
Kuluttajaparlamentti syntyi tarpeeseen
Kuluttajaparlamentin marraskuinen täysistunto kokosi Eduskunnan lisärakennuksen auditorioon maan keskeiset
valtakunnalliset terveysalan järjestöt.
Suomen historian ensimmäinen Kuluttajaparlamentti nosti
marraskuun alussa esiin kolme
ajankohtaista terveyspoliittista kysymystä. Innostuneen
vastaanoton saaneen päivän
aikana syntyi myös kolme
päätöstä.
Kuluttajaparlamentti on kuluttajapoliittisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, joka kokoontuu
erikseen valittavan teeman ympärille
kerran vuodessa. Kokoontumisen tarkoituksena on keskustelun, väittelyn ja
äänestyksen kautta löytää keskeisten
ja maanlaajuisesti toimivien kansalaisjärjestöjen enemmistön näkemys yhteisesti sovituista asioista.
”Tästä syntyy Kuluttajaparlamentin virallinen kanta, josta muodostuu
kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän
laajuudesta kumpuavan painoarvon
takia merkittävä yhteiskuntapoliittinen
kannanotto”, toimintaa koordinoivan
Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling korostaa.
Keskustelusta äänestyksiin
Kuluttajaparlamentin ensimmäinen
marraskuinen täysistunto kokosi Eduskunnan lisärakennuksen auditorion
maan keskeiset valtakunnalliset terveysalan järjestöt. Tilaisuus veti puoleensa komeasti reilut sata osallistujaa.
Edustettuina olivat mm. lähes kaikki 26
äänivaltaista jäsenjärjestöä.
Puheenjohtaja Pentti Arajärvi johti keskustelua kolmen valitun teeman
ympärillä. Jokaisella aiheella oli omat
alustajansa, puolustaja ja opponentti,
jotka vastasivat myös järjestöjen sekä
yleisön esittämiin puheenvuoroihin ja
kysymyksiin.
Vilkkaita keskusteluja seurasi kahden ensimmäisen kysymyksen kohdalla äänestys, jotka päättyivät molemmilla kerroilla pelkkiin jaa-ääniin yhtä
tyhjää lukuun ottamatta. Kolmas päätös
syntyi yksimielisesti ilman äänestystä.
11
Jatkoa on jo luvassa
Kaikkien aikojen ensimmäinen täysistunto päättyi innostuneissa tunnelmissa. ”Päivän aikana syntynyt debatti
ja tehdyt päätökset kertovat konseptin
toimivuudesta. Olemme käynnistäneet
menettelyn, jolle voi toivoa jatkoa”,
Arajärvi tiivisti.
Beurlingin mukaan Kuluttajaparlamentti on syntynyt tarpeeseen. ”Sen
tehtävänä on toimia ennen kaikkea kuluttajien asioita ajavien kansalaisjärjestöjen äänenvahvistimena. Ensi vuonna
toiminta laajenee. Pyrimme saamaan
mukaan terveysalan järjestöjen lisäksi esimerkiksi sosiaalipuolen järjestöt
sekä lisäämään täysistunnon rinnalle
muita istuntoja.”
Teksti Sari Okko
Kuvat Soile Kallio
Lue lisää!
www.kuluttajaliitto.fi/
kuluttajaparlamentti
4/ 2 0 11
Insinööritoimisto
Arcus Oy
Linnankatu 16, Turku
Puh. 02-274 7050
Bussimiehet Oy
Liinakatu 21, Tikkakoski
Puh. 050-5611 540
Aila Valli Oy
Esivallankatu 12 E 29, Pori
Puh. 040-550 0059
Rakennus- ja Vuokrauspalvelu Virta Oy
Kuusamon
Seurakunta
Läksyrinne 27-29 F 1, Helsinki
Kirkkotie 1 B, Kuusamo
EP:n Kehärakenne Oy
Kaplaaki Oy
Otvakatu 6, Seinäjoki
Puh. 040-548 5600
Kuninkaankatu 31, Rauma
Puh. 0500-226 524
Insinööritoimisto
Kai Kokko Oy
Arkkitehtitoimisto
Innovarch Oy
Simonniityntie 62, Siltakylä
Espoo • Puh. 020 7621 600
Turun Mittaus- ja
Asennuspalvelu Oy
K-Supermarket
Ruokacenter
Pystykorvantie 6, Littoinen
Siltapuistokatu 9-15, Pori
Puh. 02-631 3200
Jurvan Hautaus- ja
Toimivakka-Yhtiöt Oy Kukkapalvelu Kahl Oy
Laivarannankatu 3, Mänttä
Puh. 03-474 5000
Sana & Tieto ´55
Kokonkatu 31, Outokumpu
Puh. 050-5434 538
Salon Seudun
Suurkirppis
Kauppatie 15, Jurva
Puh. 06-3631 028
Kuljetusliike J & J Oy
Puotilantie 480, Vinkkilä
Kuljetusliike
Rimpinen Oy
Raitalankatu 20, Salo
Puh. 040-729 8926
Santakatu 6, Harjavalta
Puh. 0400-928 256
Sähkö- ja Rakennuspalvelu
Rauno Gyldén
Askolan Apteekki
Särjenmättääntie 1, Lammi
Puh. 0400-103 418
Pappilantie 2, Askola
Puh. 019-663 0091
Rauman
Kohdeasennus Oy
Arokivi Oy
Harakkalantie 76, Rauma
www.alco.fi
Hitsauspalvelu
Söderström
Latukatu 2, Varkaus
Puh. 0400-176 180
Tullin Pultti Oy
Hakonen
Yhtiöt Oy
Ansatie 4, Vantaa
Puh. 020 160 500
Porvoon
Herkku Oy
Elektro-Metek Oy
Tinurinpolku 3, Ylämylly
Puh. 0400-673 467
Kauppakatu 30 A, Raahe
Puh. 045-110 1120
Lautiosaaren
Sähkö Ky
Perhekoti
Koivupelto
Viitasaaren Apteekki
Suomen
Satamarakentaja Oy
Handelshuset
Sjöbergs Ab
Kivalontie 165, Lautiosaari
Puh. 0400-691 404
KORSHOLMS KOMMUN
MUSTASAAREN KUNTA
Keskustie 4, Mustasaari
Puh. 06-327 7111
www.mustasaari.fi
Centaurea Oy
Seinäjoki
Puh. 06-4212 400
KJH-Teollisuuspalvelut Oy
Lava-Store Oy
Levin Sähkö Oy
Maanrakennus Behm Oy
Taksipalvelu
Ilkka Lind
Haukilahdentie 3 A 4,
Kellokoski
Puh. 046-8846 376
Lai-Teräs Mäkinen Ky
Mallastie 1, Laihia
Puh. 06-4770 868
All Apparat
Anders Björkqvist
Korpo • Puh. 0400-945 665
Hyvää Joulua !
4/ 2 0 11
Vanamotie 2 as 1, Helsinki
Puh. 050-3921 386
Portin Telakka /
Portens Båtslip
www.palvelumakasiini.fi
Ehdatoksentie 6, Huruksela
Puh. 050-913 2990
E-P Karppinen
Plan-Ark Oy
Hovioikeudenpuistikko 19 E,
Vaasa • Puh. 06-317 2000
Hekan Helppi
Merenkulkijankatu 16, Kotka
Puh. 0400-395 454
Kiinteistö Oy
Kuusamon Vuokratalot
Tmi Jouni Luotonen
Luomantie 3, Kuusamo
Tallaantie 26, Karjalohja
Puh. 045-1321 795
Konehuolto
A. Ilvonen
Kuhmon Ikkuna
Vihanti
Haukiojantie 46, Tikkala
Puh. 050-3367 939
Kantolan Teollisuusalue,
Kuhmo • Puh. 020 7940 660
Kemin I Apteekki S.U. Paajanen Oy
Asemakatu 1, Kemi
Puh. 010 666 4230
Tuomentie 20, Hyvinkää
Puh. 040-595 8239
Sisä-Suomen
Sora Oy
Aidea
Suunnittelutoimisto Ky
Viitaharjuntie 23, Jyväskylä
Puh. 040-515 7249
Kauppakatu 14, Varkaus
Puh. 0400-172 015
CPS Color
Equipment Oy
Helläsiivous
Kiinteistöpalvelut Ay
Brix-Parkkinen Ky
Jokelantie 706, Jokela
Puh. 0400-650 286
Holmantie 160, Kankaanperä
Puh. 050-585 8169
Talli Viiskorva
Rakennusliike
Matuvo Oy
A-V Trans Oy
Tmi P. Peltola
Automaalaamo
Esa Virtanen Oy
Oskelantie 5 A, Helsinki
Puh. 09-5877 536
Helsinki
Puh. 041-505 2852
Palokorventie 86, Koria
Puh. 040-7388 175
Techen Oy
Taksi Nurmi Mauri
Tilintarkastuspalvelut
Reivel Oy
Aittalahdenkatu 12,
Sastamala
Hoitokoti
Tulevaisuuden Portti Oy
Auto-Service
S. Wiberg Kb
Sorpontie 6, Parainen
Sastamalan
Seurakunta
Pito- ja Juhlapalvelu Aitta
Lampelankuja 2, Muhos
Puh. 040-7227 582
Tiilipellontie 4 B, Kempele
Puh. 0400-689 507
Rannantie 62, Laitila
Puh. 040-711 6245
Satamatie 8, Toijala
Puh. 03-542 1090
Heikkiläntie 177, Keuruu
Puh. 014-751 4411
Hammaslääkäri
Airi Tanner
Korvolantie 62, Nokia
Puh. 03-3400 020
Tapettitehdas
Pihlgren & Ritola Oy
Yläkyläntie 52, Kotka
Puh. 044-588 5192
Karanteeni
Parviainen Ky
Hammaslääkäri
Matti Laiho
Kirkkotie 38, Kruunupyy
Helping Hand Oy
Sotkantie 99, Kauhajoki
Puh. 040-588 7963
Koulutus- ja Konferenssikeskus Iso Kirja
Sorpo
Södergård Oy Ab
Pöllövaaran
Perhekoti Oy
Tunneklinikka
Kievarintie 26, Rajamäki
Puh. 0400-695 931
Puh. 08-280 4500
LH-Sprinkler Ky
Harjuntie 31, Kotalahti
Puh. 0400-278 710
Valtatie 2-4, Kittilä
Puh. 040-589 4910
Kauppiaskatu 11 E, Turku
Puh. 02-233 1500
Veivikatu 14, Lahti
Puh. 03-872 090
Postikuja 1, Viitasaari
Puh. 014-577 4700
Jokiniementie 36-38 A 4,
Helsinki
Puh. 0500-977 723
Savon
Salaoja Oy
Tmi Mikko Hakola
Juvan Teollisuuskatu 25,
Espoo • Puh. 040-502 9397
Puhtipalvelu
Suvisaarentie 23, Espoo
Puh. 09-888 4114
Oulun Suolahoitola
Isokatu 82, Oulu
Puh. 045-650 7339
Kuusirannantie 41, Maavesi
Puh. 0400-161 471
Hiuluntie 7, Sastamala
Puh. 0500-929 069
Heinjoenpolku 2 Y 175, Espoo
Puh. 044-333 6719
Skeppsmalmintie 71,
Paippinen
Asemantie 34, Tohmajärvi
Puh. 010 423 5520
Rantasalmentie 1783, Kallislahti
Puh. 040-5386 574
Jahtimiehentie 5-7 C 7,
Nummela
Puh. 050-536 1108
Autokotila
Jusaplast Oy
Metsä- ja Moniapu
Kastehelmi
BR-Rök Oy
Kotkatie 4, Parainen
Puh. 040-5657 229
Tilitoimisto
Ask-Tilit Ky
Hoitokoti Pikkupiha
Jyväskylä
Valimonkatu 6, Karjaa
Puh. 019-236 836
Puh. 0400-640 479
Hemming Elfvingsvägen,
Hangö • Puh. 019-248 4332
Raskinpolku 9 C, Turku
Puh. 02-253 9092
Kivikonkarit Oy
Bokföring
P-E Nyberg Kb
Sorvaajantie 15 A, Porvoo
Puh. 019-5232 677
Oulu • Puh. 044-700 7561
Sorpontie 154, Parainen
Eiran Aikuislukio
Laivurinkatu 3, Helsinki
Puh. 09-4542 2723
www.eiraedu.com
Kauppilanmäentie 24 B, Leppävirta
Puh. 040-7062 342
Rojolantie 90, Piikkiö
Puh. 040-7691 774
Rakennuspalvelu
Sirkiä Oy
Päivöläntie 5, Ulvila
Puh. 020 718 8000
Tmi Katajisto Jarkko
Neliökuja 3, Tuusula
Puh. 09-2731 385
Automaalaamo
Parviainen
Fredrikinkatu 63 A 9, Helsinki
Puh. 0400-418 368
Vuorikatu 16 C, 69, Lahti
Puh. 040-530 7073
Aamuruskontie 6, Helsinki
Puh. 0500-945 961
Otavantie 14, Vantaa
Puh. 09-872 9401
Rantakatu 10, Kokkola
Puh. 06-8241 712
Erik Bassen tie 10 B 23, Espoo
Puh. 0400-774 005
K-Market
Liikenne Vantaa
12
Kokkolan
Kanta-Apteekki
Autokorjaamo
Pertti Miettinen
Autohuolto MEG
Asentajantie 17, Kokkola
Puh. 040-7400 300
Hangon
Timpuripojat Ky
Ahjokuja 10, Hanko Pohjoinen
Puh. 0400-471 166
Innolane Oy
Kokkosenlahdentie 105,
Anttola • Puh. 050-494 9285
Perinnemaalaus
V-V Sutinen
Rööpeenkuja 34, Pinsiö
Puh. 040-830 5863
Raudoitus Reipo Oy
Nurmikatu 2, Kerava
Puh. 040-831 2448
Asennuspalvelu
Kotilainen
Invalidiliiton
Lapin Kuntoutuskeskus
Building Automation
Group Oy
Sähkö-Vinkki Oy
Tulvaniityntie 18, Vantaa
Puh. 040-7436 770
Puntarintie 2 B, Onttola
Puh. 050-300 1170
Vantaankosken
Seurakunta
Lavakuljetus
J.W. Helenius Oy
Kiviveistämö
Levander Oy
Rakennustyö
Taisto Ollila
Tmi Juha Haavisto
Soltintie 16, Lohja
Puh. 050-511 8024
Saarikyläntie 888, Kaivanto
Puh. 050-564 2936
Metsäurakointi
Matti Jääskeläinen
Matkontie 204 B, Kerimäki
Puh. 0500-172 508
Rakennuspalvelu
Lindholm
Kati Rosenberg Tmi
Bellcrest
Käännökset Oy
Rakentajat
Saarikko Oy
Vredo Finland Oy
Reissuleo
Vimpelin
Teollisuusmaalaus Oy
Koskentie 8, Tervo
Puh. 040-8274 909
Pengerkatu 4 B, Helsinki
Puh. 0400-423 050
Porokatu 32, Rovaniemi
Puh. 016-332 9111
Pihlajamäentie 32 A, Helsinki
Lasivuorimaa Ky Nordic Service Group
Hakamäentie 17, Kotka
Puh. 05-226 5100
Rajavoudinkuja 1 A, Vantaa
Puh. 044-022 6789
Sähkö-Kipinä
Uusiolämpö Ky
Kotipihantie 45, Ylinen
Puh. 045-631 9260
Kuljetus
Mika Hakala
Harakkatie 6, Pattijoki
Puh. 0400-802 893
Kruunupyyn
Apteekki
Loukkuranta 22, Vanha-Ulvila
Puh. 044-5332 661
Padankoskentie 305, Kuohijoki
Puh. 0400-635 889
Kaskihara 3 D, Espoo
Puh. 040-5258 385
Ruhankankaantie 246,
Kärsämäki
Puh. 0400-873 206
Kaislahdentie 1, Orivesi
Puh. 040-9100 134
Kyrkvägen 4, Kronoby
Puh. 06-8345 004
Raatetie 9 A, Helsinki
Puh. 0400-627 358
Tmi Plakkari
Verhoiluliike
K. Tammelin
HV Sähköasemapalvelut Oy
Remonttikonttori
SM-Työ
Ryhmäkoti
Lumikki Oy
Juankoskentie 17, Juankoski
Puh. 017-612 245
Pietarsaaren Autokorjaamo
Jakobstad Bilskrot
Launatie, Pietarsaari
Puh. 0500-669 671
Carmeik Oy
Espoo
Keskikatu 23, Jyväskylä
Puh. 014-614 119
Kuljetusliike
Veljekset Matilainen
Kalkun viertotie 1 C 43,
Tampere • Puh. 050-350 9323
Liperi
Särkinäräntie 53, Tornio
Puh. 050-365 8300
Finn Lewi
Contracting Ltd Oy
Taksiautoilija
Reijo Ritari
Rinnetie 1 B, Vimpeli
Puh. 040-587 0029
Vaalantie 25, Lieto
Puh. 050-4630 915
Rauhankatu 12, Rauma
Puh. 02-8211 694
Kivenkaari 9, Vihti
Puh. 040-750 3183
BTS Group Oy
Raahen
Energia Oy
Laskenta ja Konsultointi
Kilpeläinen Tmi
Pohjosen Luudat
Teräsjärvi Oy
Ideanurkka
Poikojantie 1, Lieto
Puh. 02-487 6082
Kumpukuja 3, Rajamäki
Puh. 0400-423 536
J. Tavela ja Kumpp. Ky
Pohjois-Karjalan
Systema Oy
Jussintie 26, Valkeakoski
Puh. 040-584 2152
Savonlinnan Kiviveistämö
Rautiainen Oy
Olavinkatu 68, Savonlinna
Puh. 0500-313 224
Rajapesu Oy
Verkkotehtaankatu 17, Tornio
Puh. 016-445 008
Tmi Markun Autoapu
Urontie 354, Valkeala
Puh. 041-5031 632
Rakennuspalvelu
Jarmo Manninen
Saarikankaantie 463 A, Hankasalmi
Puh. 044-593 6182
MR HIFI
Helsinki
SRK-Rakennus Oy
Virvatulentie 6 A 4, Helsinki
Puh. 0440-700 727
Automaalaamo
Center
Lautatie 1, Rovaniemi
Puh. 016-345 841
Itä-Suomen
Sisustus ja Väri Ky
Pilkontie 2, Joensuu
Puh. 0400-381 613
Joensuu
Puh. 013-248 9007
www.liplast.fi
Te-Ro Oy
Ruusasholmantie 5,
Pietarsaari
Puh. 040-845 9946
Puh. 040-8251 527
Rakennus ja Maalaus
Kalajoen
K. Tiippana
Teollisuusrakennus Oy
Soleus Proteor
Siltasaarenkatu 11, Helsinki
Puh. 020 743 1800
Velarium Oy Ab
Koskenparras 10, Imatra
Puh. 05-688 2000
Kokontie 19, Tampere
Mvieska
Tuomo Hirvi Tmi
Vällykatu 10, Imatra
Puh. 0400-259 260
Rahvon Teollisuusalue,
Kalajoki • Puh. 08-462 643
Terveystie 7 as. 1, Ylivieska
Puh. 044-994 7244
Genelec
IB Race & Mec
Oy Kontaktor Ab
Olvitie 5, Iisalmi
Puh. 017-813 311
Kuopion
Ev.lut. Seurakunnat
Auto Aho Oy/
Tojo Auto
Alakorkalontie 15, Rovaniemi
Auratie 42, Kokkola
Puh. 050-308 4067
Parkettiliike Witick
Vanha Nurmijärventie 116,
Vantaa • Puh. 0400-500 523
Rauman Akku Oy
Hakununtie 7, Rauma
Puh. 02-555 211
Kaivinkoneurakoitsija
Kuljetusliike J. Jokela
Pasi Laajola
Huhtimäentie 35, Keuruu
Taksi
Kauko Mäkinen
Raivaajantie 2, Ylihärmä
Puh. 0400-368 289
Käsityö-Kaisa
Hämeenkatu 3 A, Turku
Puh. 02-233 3937
Vehkosillankuja 9, Nastola
Puh. 050-336 424
Kultasepäntie 3 A 2, Tampere Palsankyläntie 289, Lannevesi
Puh. 040-570 9416
Puh. 040-5866 730
Rakennus-Jaranto Trans Eloranta Ky Rent Lift Finland Oy
Paunintie 176, Lepsämä
Linnantie 5 F 46, Vaajakoski
Puh. 040-535 3150
MP-Past Oy
Ratastie 10, Muurame
Puh. 040-732 1212
Tmi Kierrehiomo
Tapper
Untamalantie 41, Ylistaro
Puh. 0400-264 454
Rajakatu 33, Jyväskylä
Puh. 014-618 125
Sulvantie 157 B, Sulva
Puh. 0500-540 664
Rakennus- ja Remonttipalvelu Sami Pärssinen
Katiskatie 9, Helsinki
Puh. 08-4393 111
Bygg och Remont
G. Snickars
Perhekoti
Pilvi-Sisko
Puh. 040-526 3303
Ristikiventie 16, Tuusula
Puh. 040-505 3611
Sörnäisten rantatie 27 C,
Helsinki • Puh. 0400-766 991
Myllärinkatu 26 B, Vaasa
Puh. 06-3177 900
Lakiasiaintoimisto
Petri Nieminen
Patakuja 2, Ulvila
Sodankylän
Seurakunta
Kone-Konkari
Asemakuja 3, Konnevesi
Puh. 0400-340 486
Kuljetus
Takala & Hyrkäs Oy
Torvoilantie 343, Torvoila
Puh. 050-5928 962
Kontiolahden
Tilitoimisto
Keskuskatu 21, Kontiolahti
Puh. 013-731 683
Kotkan
Kontio Apteekki
Eteläinen Karjalantie 9, Kotka
Puh. 05-2200 440
Musti ja Mirri
Päivärinteenpolku 4 C,
Mäntsälä
Puh. 075-325 7112
Varattu !
Auran
Ajomestarit Oy
Koskenpään
Huopatehdas Oy
Betonityö
Nurminen Oy
Kyröntie 30, Kyrö
Puh. 050-300 8582
Muovitie 18, Julkujärvi
Puh. 0400-837 101
Nuppulankulma 108, Suomusjärvi
Puh. 0400-863 366
Puh. 040-761 4502
Haapajärven
Osuuspankki
Keuruuntie 14, Keskenpää
Puh. 010 470 9720
KVS-Automaatio Oy
Parkettiasennus
Kari Tuomi
Närveläntie 16, Salo
Patolantie 10 as. 8, Helsinki
Puh. 050-545 4468
ASH-Metalli Oy
Verhoomo
Todo Mundo
Tuupovaaran Sähkö
Tmi Esko Tolvanen
Puutyö- ja Saneeraus
Järvenoja Oy
Puistokatu 35, Haapajärvi
Puh. 08-7724 300
Tikantie 1, Kangasala
Puh. 0400-802 548
Kehontie 10, Nokia
Puh. 0400-623 023
Merimiehenkatu 12, Helsinki
Puh. 041-5247 276
13
Kumputie 5, Tuupovaara
Puh. 050-384 5201
Moiporo
Hiidenpolku 8, Janakkala
Puh. 050-5245 989
4/ 2 0 11
Kasvatus,
sen vääristymät ja puuttuminen
Oulussa pidettiin 8.9.2011 iso
symposiumi Kasvatuksesta ja
sen haasteista. Symposiumin
järjestivät Stiftelsen Alma och
K.A. Snellman Säätiö yhteistyössä Oulun yliopistollisen
sairaalan Lasten ja nuorten
klinikan ja Lastenpsykiatrian klinikan kanssa. Päivän puhujina
oli iso joukko Suomen kasvatusalan asiantuntijoita. Tämä
artikkeli pohjaa symposiumissa
esitetyn lastenpsykiatrian emerita professori Irma Moilasen
puheenvuorolle.
Esityksessään Moilanen hyödynsi
luentonsa runkona psykiatrian professori Yrjö Alasen luomaa kuutta ihanteellisen perheen tunnusmerkkiä, joita
Moilanen mukaili koskemaan kaikkia
lapsen kasvattajia. Esityksessä käsiteltiin sekä lapsen kehitystä tukevia kasvatuskäytäntöjä että kasvatuksen mahdollisia vääristymiä tai kasvatuksen
puuttumista. Moilanen muistutti siitä,
että täydellistä kasvattajaa ei olekaan ja
kasvatus on jatkuvaa oppimista. Myös
lapsen ominaispiirteet voivat vaikuttaa
paljon siihen, millainen vuorovaikutus
kasvattajan ja lapsen välille muodostuu
ja millaisia kasvatuskäytäntöjä päädytään käyttämään. Omien kasvatuskeinojen tiedostaminen ja tunnistaminen
voi auttaa korjaamaan mahdollisia
vääristymiä ja auttaa näin käyttämään
toimivampia, lasta tukevampia kasvatuskeinoja.
1) Lapsia kohtaan
osoitetaan lämpöä ja
ymmärrystä – ilmaista
kaikkia tunteitaan
muihin huoltajiinsa, ja se sisältää molemminpuolisen rakkauden ja ymmäryksen. Lapsen ilmaistessa tunteensa
voivat äiti ja isä vahvistaa sitä omalla
ymmärtäväisellä tunnereaktiollaan ja
sanallisesti, mikä auttaa lasta näkemään
omien tunteidensa merkityksellisyyden
vanhemmille. Tätä sanotaan luovuuden
ja terveen itsetunnon lähteeksi.
Positiivisia tunteita on helppo ottaa
vastaan, mutta yhtä tärkeää on osoittaa ymmärrystä negatiivisia tunteita
kohtaan: pettymystä, kiukkua, kateutta jne. Kasvattajan lapselle osoittama
ymmärtämys näissä tilanteissa auttaa
lasta tunnistamaan laajemmin kaikkia tunteitaan ja sitä kautta löytämään
polkuja pahan mielen voittamiseksi –
mahdollisesti juuri äidin ja isän avulla.
Vääristymistä
Joillekin vanhemmille ja muille
kasvattajille voi olla vaikeaa hyväksyä
eräiden tunteiden olemassaolo. Lapsen
osoittaessa näitä tunteita he eivät voikaan tulla avuksi ymmärtämään vaan
torjuvat tai pyrkivät käsittämään väärin
lapselta tulleen viestin. Tässä piilee se
vaara, että lapsi jää ypöyksin vaikeiden tunteittensa kanssa, niille ei löydy
sanoja eikä siten myös pääse käynnistymään niiden voittamiseen johtavaa
prosessia. Esimerkiksi käytöshäiriöisillä lapsilla voi olla kyvyttömyyttä löytää sanoja tunteille, jolloin viha pääsee
syttyessään purkautumaan fyysisesti
sen sijaan, että nämä lapset pystyisivät
pukemaan pahan mielensä sanoiksi ja
siten saamaan osakseen ymmärrystä.
2) Sukupolvien välinen kuilu
on säilynyt
Kaiken pohjana on lapsen turvallinen kiintymyssuhde vanhempiinsa tai
Tämä tuo turvallisuutta. Kun vanhemmat pysyvät vanhempina, voi lapsi
luottavaisesti kääntyä heidän puoleensa hädän hetkellä. Vanhemmuudessaan
itseensä luottavainen aikuinen ei ole
altis menettämään malttiaan, vaan tiu-
4/ 2 0 11
14
kan paikan tullen voi lujana ja lempeänä neuvoa lastaan ja perustella oman
näkemyksensä. Pieni lapsi tietää, että
vanhemmat tuntevat maailman häntä
paremmin. Lapsen elämä ei ole hänen
pikku kätösissään vaan isommissa käsissä.
Vääristymistä
Aiemmin on voitu nähdä liiankin
autoritääristä kasvatusta, joka vailla
rakastavaa vuorovaikutusta ”määrää”
lasta tottelemaan. Tällainen ei ole omiaan kasvattamaan vaan lannistamaan
lapsen itsetuntoa. Se on omiaan synnyttämään vihan tunnetta määrääjää kohtaan, ja jos vihan tunnekin on kielletty,
voi tuloksena olla elämää ja yrittämistä kahlitseva ahdistuneisuus. Silloin
voi vaikeutua myös minäihanteen ja
omatunnon terve sisäistyminen lapsen
omiksi piirteiksi – jos lapsi väärin tehdessään ennemminkin pelkää ulkoista
rangaistusta kuin omatunnon ääntä, voi
tämä johtaa asioiden salaa tekemiseen.
Autoritääriseen kasvatukseen kohdistuva vastaliike, ”vapaan kasvatuksen” aalto toi mukanaan myös sanojen
sisältöjen vääristymistä. ”Kasvattaa”
(bring up, raise, rear) on hyvää tarkoittava sana, mutta se liitettiin ihan
turhaan voimakkaaseen autoritäärisyyteen. ”Kuri” on alunpitäen merkinnyt
opastetta tai kulkureitin reunalla olevia
aitoja, joiden avulla esimerkisi kotielämiä estettiin kulkemasta väärään suuntaan ja vaaroihin – kurin englanninkielinen vaste on discipline, joka tarkoittaa myös järjestystä ja tieteenalaa.
Toisaalta viime vuosikymmeninä on
puhuttu paljon ”hukassa olevasta vanhemmuudesta” ikään kuin sukupolvelta toiselle siirtynyt kasvattamisen taito
olisi kadonnut suurten yhteiskunnallisten muutosten myötä. Muuttoliike on
useinkin jättänyt isovanhemmat kauas
lapsenlapsista, ja silloin yhdessä kas-
vattaminen on vähentynyt. Vapaassa
kasvatuksessa valta siirtyy liiaksi vanhemmilta lapsille ja tällainen vallansiirto on lapsen kehitykselle haitaksi.
Lapsi tarvitsee aikuisen asettamia rajoja, tarvittaessa kieltoja ja komentamista. Jos lapselle ei näitä rajoja aikuinen ole asettamassa, niin lapsi kokee
olonsa turvattomaksi. Jos lapsesta on
kasvanut perheen pää, kehen hän sitten
turvautuu?
3) Vanhemmat hyviä
samaistumiskohteita
Esimerkkiä on sanottu voimakkaimmaksi kasvattajaksi. Vanhemmiltaan
lapset ensimmäisenä ”imevät” toimintatavat, arvot ja asenteet. Me emme
voi esiintyä lapsillemme täydellisinä
ja aina onnistuvina ihmisinä, sillä sellaiseenhan lapsen on vaikea samaistua.
Aito ihmisyys iloineen ja suruineen antaa lapselle paljon syvemmän ja vahvemman varustuksen elämän vaaroissa.
Lapsi näkee sekä vaikeuden että sen
voittamisen. Toki on hyvä suodattaa
lapselta pois tiettyjä vasta aikuisuuteen
kuuluvia asioita yksityiskohtineen, ja
hyvä on myös säästää häntä liiallisilta
negatiivisilta tunteilta tai tapahtumilta.
Kun asioista kertoo lapsille, on se syytä
suodattaa lapsen kestokyvyn mukaisesti ja aina ylläpitäen toivo hyvästä.
4) Ristiriidat pystytään
myöntämään
Ristiriitojen myöntäminen ja rauhallinen keskustelu kasvattavat sisäisiä
voimia.
Vääristymistä
Jos ristiriitojen myöntäminen on liian uhkaavaa, voivat jollekin henkilölle
tärkeät ajatukset, tunteet ja toiveet tulla
tukahdutetuiksi.
5) Itsenäistyminen onnistuu
ilman katkeruutta
Nuoruuden suuret muutokset ovat
omiaan nostamaan sisäisiä paineita, ja
yksi terveeseen aikuistumiseen auttava
seikka ovat hyvät harrastukset, joihin
on kasvettu jo lapsuudessa. Paineet
kanavoituvat rakentavaan ja luovaan
toimintaan.
Nuoruuteen kuuluu luontainen itsenäistyminen kohti omaa aikuisuutta.
Kun tämä itsenäistyminen on saanut toteutua, on vuorossa uusi lähentyminen
lapsuuden kotiin. Se tulee esiin varsinkin, kun nuori aikuinen on saanut omia
lapsia ja keskustelee kasvattamisesta
vanhempiensa ja sisarustensa kanssa.
Vääristymistä
Jos tällaista itsenäistymistä tukahdutetaan voimakkaasti, on katkeruuden
syntyminen lähellä ja ”irtiotto” voi olla
kovin voimakas, tai sitten kasvu itsenäiseksi aikuiseksi jää keskeneräiseksi.
Silloin voi myös edellä mainittu uudelleen lähentyminen jäädä vajaaksi.
6) Kasvattajilla on yhteiset
kasvatustavoitteet
Tällä voidaan tarkoittaa vanhempien
yhteisiä kasvatustavoitteita ja toiseksi
myös yhteistyötä kodin, päiväkodin ja
koulun kesken. Lapsi voi käyttäytyä
kovin eri tavoin kotona ja koulussa, se
on nähty useissa tutkimuksissa. Esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat tulevat selvemmin esiin
lapsiryhmässä, kun taas vanhemmat
voivat herkemmin nähdä lapsen tunne-elämän ongelmia kuten ahdistuneisuutta ja koulupelkoa. Kun toinen
kertoo havaitsemistaan ongelmista,
15
tuskin paljonkaan auttaa toisen omaan
paremmuuteensa viittaava toteamus:
”meillä tällaista ei esiinny”. Parempi
olisi yhdessä lähteä pohtimaan miten
lasta autettaisiin.
Vääristymistä
Jos yhtenäisiä kasvatustavoitteita ei
ole, heikkenee lapsen asema turvallisesta lapsuudesta. Voi tulla niinsanottu
halkeama, jolloin toinen vanhempi liitoutuu lapsen kanssa toista vastaan tai
sitten lapsi kärsii kasvattajien ristiriidoista ja voi pyrkiä hallitsijan asemaan.
Irma Moilanen painotti herkästi ja
lämpimästi kasvatuksen merkitystä lapsen kehitykselle ja toivoi voimia kaikille kasvattajille tämän tärkeän tehtävän
äärelle. ”Hyvä kasvatus antaa lapselle
mahdollisuudet käyttää ainutkertaisia
lahjojaan parhaalla mahdollisella tavalla niin itsensä kuin perheensä ja koko
yhteiskunnan hyväksi. Se tekee hänet
vahvaksi kestämään elämän myrskyissä, herkäksi kuulemaan lähimmäistensä
tarpeita ja rohkeaksi toimimaan silloin,
kun on tarpeen.”
Teksti
pääosin Irma Moilasen omaa tekstiä,
jota Anu Kippola-Pääkkönen
(ADHD-liitto ry) on muokannut
4/ 2 0 11
lyhyesti
Vanhempainliiton palkitsema gradu-tutkielma:
”AD/HD-oppilaiden tukeminen peruskoulussa sattumanvaraista”
K
ouluissa tunnetaan AD/HD-lasten erityistarpeet yhä suhteellisen huonosti. Lasten saama
tuki on kouluissa sattumanvaraista ja
koulu- ja opettajakohtaista. Erityisen
haasteellista AD/HD-lapsen näkökulmasta on siirtyminen alakoulusta yläkouluun. Vaihtuvat aineenopettajat ja
riittämättömät tukemisen keinot eivät
mahdollista AD/HD-nuoren kohtaamista samalla tavalla kuin alakoulussa. Näin osoittaa Kasvatustieteen
maisteri Juho Honkasillan pro gradu
-tutkielma”Yksilöpatologiasta yhteisöpatologiaan – AD/HD-oppilas peruskoulupolulla” (Jyväskylän yliopiston
kasvatustieteiden laitos 2011).
Tutkimuksen mukaan AD/HDlasten vanhemmat ovat valmiita jakamaan kokemusperäistä tietoaan ja
asiantuntijuuttaan koulun henkilökunnan kanssa, mutta koulussa ei aina ole
valmiuksia yhteistyöhön. Honkasillan
mukaan vanhempien ja koulun toimiva
N
kasvatuskumppanuus on erityistä tukea
tarvitsevan lapsen kasvun ja oppimisen
tukemisen lähtökohta ja edellytys.
Honkasilta arvelee, että kouluissa
vallitsee yhä kontrolli- ja käytöskeskeinen kulttuuri, jossa erityistä tukea tarvitsevan lapsen käyttäytymisen taakse
ei nähdä. – Minut yllätti aika raadollinen totuus
siitä, miten vähäiselle huomiolle AD/
HD-lasten minäkäsityksen tukeminen
koulussa on jäänyt, Honkasilta toteaa.
Honkasilta tulkitsee, että opettajat
tarvitsevat lisää erityispedagogista tietotaitoa ja käytännön tukea opetustyöhön. On tärkeää kiinnittää huomiota
myös opettajien työhyvinvointiin, resursseihin ja työn johtamiseen.
Suomen Vanhempainliitto palkitsee
joka toinen vuosi kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön liittyvän pro gradu
-tutkielman. Honkasillan tutkielma on
Vanhempainliiton gradupalkintoraadin
mielestä tutkimuksellisesti vankka ja
se tarttuu tärkeään ja ajankohtaiseen
aiheeseen.
Suomen Vanhempainliitto
Tiedote 8.11.2011
Juho Honkasillan tutkielma löytyy
kokonaisuudessaan osoitteesta: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26624
Lisätietoja pro gradu -kilpailusta:
Suomen Vanhempainliitto
Erityisasiantuntija Tuija Metso,
puh. 044 755 1371 Lisätietoja tutkielmasta:
KM Juho Honkasilta, 040 706 6784
Tutkielma löytyy myös ADHD-liiton
verkkosivuilta osoitteesta
www.adhd-liitto.fi/julkaisut.html
Neuropsykiatristen nuorten ja aikuisten kuntoutuspalvelut
riittämättömiä Pohjois-Suomessa
uorten ja aikuisten neuropsykiatristen häiriöiden eli mm. autististen häiriöiden, Aspergerin
oireyhtymän ja adhd:n kuntoutus on
riittämätöntä Pohjois-Suomessa. Kuntoutuspalvelujen kehittämisessä tulisikin jatkossa huomioida tarkemmin
asiakasryhmän kuntoutustarpeet.
Kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä on suuri riski syrjäytyä. Suomessa joka päivä 10 nuorta jää pysyvälle
työkyvyttömyyseläkkeelle ja vuosittain
65 000 henkilöä on uhkassa syrjäytyä
(Thl:n julkaisu, Mäkelä jne.) Hoidon
porrastuksen ja kuntoutuslähtöisyyden
edistäminen olisivat perusteltuja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä nuorten
ja nuorten aikuisten syrjäytymisessä.
Kuntoutuspalveluiden riittämättömyys käy ilmi Kasi-koulutusprojektin
arviointiraportista. Kasi-koulutuksessa
neuropsykiatrisen kuntoutuksen asiantuntijuutta on levitetty koulutusten ja
verkostotyöskentelyn avulla laajalti
Pohjois-Suomeen. Yhteistyössä mukana ovat olleet Oulun kaupungin mielenterveyspalvelut, Oulun yliopistollinen sairaala, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Lapin sairaanhoitopiiri sekä
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri.
Kasi-koulutukseen osallistuneet
asiantuntijat arvioivat, että neuropsykiatristen häiriöiden diagnosoinnit ja
hoidon aloitukset onnistuvat PohjoisSuomen erikoissairaanhoidossa ja Oulun kaupungilla kohtuullisen hyvin.
Sen sijaan kuntoutusta ei alueella juurikaan ole tarjolla Oulun seutua lukuun
ottamatta. Keskeisiä neuropsykiatrisen
kuntoutuksen menetelmiä ovat esimerkiksi neuropsykiatrinen valmennus sekä sopeutumisvalmennuskurssit, joiden
tavoitteena on tukea ja kehittää kuntoutujien elämänhallintaa.
Pohjois-Suomen kuntoutuspalveluiden kehnon tilanteen nähtiin johtuvan erityisesti taloudellisten resurssien
puutteesta sekä osaamisen ja tarpeiden
4/ 2 0 11
16
kohtaamattomuudesta. Arvioinnin perusteella erikoissairaanhoidon psykiatristen ja kuntoutusta organisoivien
tahojen yhteistyötä tulisi lisätä. Myös
sairaanhoitopiirien ja kuntien tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä.
Kasi-koulutusta on toteutettu Oulun
Diakonissalaitoksen Säätiössä Rahaautomaattiyhdistyksen tuella vuosina
2009–2011. Projektia on koordinoitu
yhteistyössä ADHD-liitto ry:n, Autismi- ja Aspergerliitto ry:n sekä Ammattiopisto Luovin kanssa.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Anne Andersson,
puh. 010 345 2086,
anne.andersson@odl.fi
”Arviointi neuropsykiatrisen kuntoutuksen tilanteesta ja Kasi-koulutusprojektin vaikutuksista PohjoisSuomessa”, Sanna Sanaksenaho, YTT,
sanna.sanaksenaho@dnainternet.net
Sosiaalisten taitojen treeniä Autismisäätiöllä
Autismisäätiön neuropsykiatrisilla avopalveluilla on pitkä
kokemus ryhmätoiminnasta.
Vuosien varrella on kokoonnuttu mm. harjoittelemaan
ruoanlaittoa, liikkumaan ja harrastamaan yhdessä, irrottelemaan improvisaation parissa ja
työstämään itse sidottua kirjaa
omasta elämästä.
Ajatus ryhmätoimintaan lähtemisestä ei välttämättä tunnu houkuttelevalta, mikäli kokemukset toisten kanssa
toimimisesta ovat voittopuolisesti ahdistavia. Jos tuntuu, että yhteisen ymmärryksen löytäminen on lähes mahdotonta, tai ainakin suurten ponnistusten
takana, voi omiin oloihin käpertyminen
olla aina se kutsuvin vaihtoehto. Miksi vaivautua opettelemaan esimerkiksi
keskustelutaitoja, jos lörpöttely ei yksinkertaisesti kiinnosta?
Joudumme lähes päivittäin tilanteisiin, joissa kohtaamme ihmisiä. Kaupassa ja virastoissa asioiminen, koulun
ryhmätyöt, työhaastattelut, satunnaiset
tien kysyjät kadulla ja lukemattomat
muut odotetut tai odottamattomat tilanteet ajavat meidät kasvotusten toisten
ihmisten kanssa. Tai ehkä haluaisimme
kohdata jotakuta tiettyä ihmistä enemmänkin, mutta kynnys treffeille pyytämiseen on ylitsepääsemätön. Näiden
tilanteiden ei tarvitse nostattaa stressipisteitä, vaan ne voivat olla jopa antoisia hetkiä.
Autismisäätiöllä pyörii säännöllisesti sosiaalisten taitojen ryhmiä, joihin voi tulla, kun tuntee itsensä epävarmaksi joissakin sosiaalisissa tilanteissa,
kun haluaa lisätä tietoa onnistuneeseen
kohtaamiseen vaikuttavista tekijöistä,
tai kun kaipaa vertaistukea ja seuraa.
Ryhmissä oppii aina jotakin itsestään,
muista ja ääneen lausumattomista pelisäännöistä. Turhaa tärkeyttä välttäen
harjoitellaan oman itsensä ja vieraan
Autismisäätiön taidepajan asiakkaiden tekemiä paperimassatöitä
ihmisen kohtaamista rennolla otteella,
huumorin kautta. Maailma ei kaadu
väärin valittuihin lauseisiin, ne voi aina korjata, tai ainakin ensi kerralla voi
kokeilla jotain muuta.
Seuraava Autismisäätiöllä alkava
ryhmä, Ollaanko yhdessä, ajoittuu välille 1.2. - 4.4.2012. Ryhmä on tarkoitettu neuropsykiatrisille nuorille (16v.) ja aikuisille, eli henkilöille, joilla on
adhd, Aspergerin oireyhtymä, tourette,
autismi, tai piirteitä näistä. Jokainen
ryhmä on ryhmäläistensä näköinen, eli
käsiteltävät asiat nousevat ryhmäläisten
toiveista ja tarpeista. Menetelminä käytetään draamallisia harjoitteita, itsensä
ja muiden havainnointia, kokemuksien
jakamista keskustellen, kotitehtäviä ja
rentoutusharjoituksia. Lisäksi ryhmä
sisältää retkiä kulttuurin pariin. Ryhmään pääsee joko maksusitoumuksella tai itse maksavana 30€/kerta ja se
kokoontuu keskiviikkoisin klo 15.30
- 17.00 osoitteessa Kuortaneenkatu
17
7B, 2krs. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 13.1.2012 mennessä Sari Vierikon
numeroon 041 548 0824.
Mikäli ryhmään tuleminen tuntuu aivan mahdottomalta, Autismisäätiöllä on
myös mahdollisuus yksilöohjaukseen
tai coachaukseen. Yksilötapaamisilla
voi käsitellä henkilökohtaisempiakin
asioita ja saada konkreettisia välineitä
arjen pulmista selviytymiseen. Käyntien sisältönä voi olla mm. ajanhallinta, itsetuntemus ja itsenäistymiseen
liittyvät sisällöt, opiskelun tukeminen
ja tulevaisuuden suunnittelu. Asiakasta ohjataan omien vahvuuksiensa ja
voimavarojensa hyödyntämiseen ja
hänelle rakennetaan yhdessä luotujen
tavoitteiden pohjalta uusia toimintamalleja arjen hallintaan.
Teksti Sari Vierikko, Annastiina Storm
ja Maria Karhela, Autismisäätiö
Kuva Aku Korhonen
4/ 2 0 11
tuetut lomat
ADHD-liiton järjestämät perhelomat yhteistyössä
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa:
Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio 26.6.-1.7.2012 – hakemus viimeistään 26.3.2012
Imatran Kylpylä, Imatra
1.7.-6.7.2012 – hakemus viimeistään 30.3.2012
ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja
Aspergerliitto ry järjestää seuraavat lomat
yhteistyössä Maaseudun Terveys ja Lomahuolto
ry:n kanssa:
Loma nuorille ja aikuisille
9. - 14.4.2012 – hakemus viimeistään 9.1.2012
Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Kuusamo
HUOM! Mukaan mahtuu enintään 20-30 henkilöä
Perheloma Yyterin Kylpylä, Pori
17. - 22.6.2012 – hakemus viimeistään 17.3.2012
TÄRKEÄÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTA:
Omavastuuosuus on perhelomilla 23 €/hlö/vrk ja lapsilta 8-16v 7 €/hlö/vrk.
Aikuisten ja nuorten lomalla (Kuusamon tropiikki) omavastuuosuus on 28€/hlö/vrk.
Hakemuslomake tulee täyttää tarkasti annettujen ohjeiden mukaan. Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry tekee kaikki lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaille n. 2 kk ennen lomaa.
Lomilla on osan loma-ajasta paikalla liittojen henkilöstöä.
Lomaa valitessa kannattaa tutustua lomapaikan tarjoamiin palveluihin, lisätietoa lomakohteista ja kohteissa tarjolla olevista palveluista Internetistä.
LOMALLE HAKEMINEN:
Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeella. Voit tulostaa
hakemuslomakkeen ja/tai täyttää sen sähköisesti Internetissä: www.mtlh.fi. Voit myös tilata lomakkeita
Maaseudun Terveys- ja Lomahuollosta. Lomaketilaukset ja hakemusten palautus postitse: Maaseudun
Terveys- ja Lomahuolto ry, Mannerheimintie 31 B 20, 00250 Helsinki. HUOM! Hakemukset toimitettava viimeistään 3 kuukautta ennen loman alkamisajankohtaa! Lisätietoja numeroista 010 219 3460 tai
040 567 0628.
Yhteyshenkilönä ADHD-liiton osalta toimii vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen,
puh. 050 400 6478 tai mirjami.koivunen@adhd-liitto.fi.
Yhteistyössä Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergeliiton kanssa järjestettävistä lomista lisätietoja antaa
järjestösuunnittelija Aslak Rantakokko puh. 050 502 2269 tai aslak.rantakokko@autismiliitto.fi.
4/ 2 0 11
18
ADHD-liiton syksyn liittokokous
pidettiin Porissa
Vaikka ilma ei enää lämmin
ollutkaan, otti Pori ja porilaiset
lämpimästi vastaan liittokokousosallistujat lauantaina
19.11.2011. Ihmiset olivat
hyvillä mielin ja tunnelma oli
kaikkiaan hyvin leppoisa.
Maistuvan lounaan jälkeen pääsi
liittokokous alkamaan hieman kahden
jälkeen iltapäivällä. ADHD-liiton puheenjohtaja Teija Jalanne toivotti kaikki tervetulleiksi ja julisti kokouksen
avatuksi. Kokouksen puheenjohtajaksi
valittiin Anita Rikalainen Varkauden
seudun Wamdy ry:stä, ja Anita pitikin
kokouksen ohjat käsissään mallikkaasti. Suuret kiitokset Anitalle hyvästä
työstä.
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen
päästiin itse asiaan. ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva esitteli
toimintasuunnitelman ja talousarvion
vuodelle 2012. Molemmat saivat hyvin tyytyväisen vastaanoton, eikä keskustelua, muutamaa kysymystä lukuun
ottamatta, juurikaan syntynyt. Toimintasuunnitelman esittelyn lopuksi saatiin vielä pikainen katsaus liiton uusiin
verkkosivuihin, jotka avataan vuoden
2012 alkupuolella. Myös sivut saivat
osakseen tyytyväistä pään nyökyttelyä.
Kokous eteni vauhdilla, ja pian
oltiinkin jo siinä vaiheessa, että oli
aika käydä hallituksen henkilövaalit
erovuoroisten tilalle. ADHD-liiton
hallituksen puheenjohtajan vaalia ei
tarvittu, sillä vastaehdokasta ei ollut.
Puheenjohtajana jatkaa siis FM Teija Jalanne. Hallituksen varsinaisista
jäsenistä erovuorossa oli kaksi henkilöä, ja ehdokkaita hallitukseen tuli
runsaasti. Äänestyksen jälkeen hallituksessa jatkaa edelleen TtM Tuula
Palomäki-Jägerroos, ja uutena mukaan
nousi lääketieteen tohtori, psykiatri-
an erikoislääkäri Markus Heinimaa.
Varajäsenten vaalissa erovuoroisia oli
niin ikään kaksi, ja valituksi tuli kaksi
uutta jäsentä, sosionomi (AMK) Kata
Kaukiainen sekä henkilöstöpäällikkö
Minna Lindeqvist. Onnittelut kaikille
valituille ja lämmin kiitos kaikille hallitustyönsä päättäneille.
Vajaan kahden tunnin kokouksen
jälkeen olikin aika siirtyä päivälliselle ja rentouttavan illanvieton pariin.
Sunnuntaina 20.11. syvennyttiin vielä
hetkeksi liiton strategiantyön syövereihin Learning Cafe -menetelmän avulla,
jonka jälkeen kotimatka saattoi alkaa.
Ensi vuonna syksyn liittokokousta
vietetään Varkaudessa. Kiitos kutsusta
Varkauden seudun Wamdy ry.
Teksti ja kuva Jari Hämäläinen
tiedottaja
ADHD-liitto ry
Uutta ja vanhaa hallitusväkeä koolla Porissa
19
4/ 2 0 11
jäsenyhdistykset
Dyma ry, Turun Seudun
Dysfasia-, ADHD- ja
Autismiyhdistys ry
Kalevantie 25, 20520 TURKU
Puh. 0400 347 385 (ma-to klo 10–12)
dyma@dyma.info
www.dyma.info
ELLA ry
Loimaa ja lähikunnat
Paula Kulmala
puh. (02) 7641 962
paula.kulmala@suomi24.fi
Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta ellary@suomi24.fi ja netistä
http://ellayhdistys.nettisivu.org/
Etelä-Savon
ADHD-, autismi- ja
dysfasiayhdist ys ry
Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä
Yhdistyksen puh. 044 516 0724
es-ada@es-ada.com
Hymy ry, Kanta-Hämeen
Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys
Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771
rhviljamaa@gmail.com
http://koti.aina.net/~hymy
To 15.12.2011 klo 18 - 19.30
Vertaistuki-ilta (diagnosoidut aikuiset,
lapset, nuoret sekä vanhemmat).
Yhteyshenkilö: Riitta Viljamaa
Kutalantien päiväkoti
Itä-Savon Puatti ry
pj Saku Linnamurto
puh. 045 7881 0612
saku.linnamurto@isshp.fi tai
i-s.puatti@luukku.com
Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja
tapahtumista löytyy osoitteesta
www.puatti.com.
Keski-Pohjanmaan
MBD-yhdistys ry
Jairi Palonen
puh. (06) 822 7552, 040 573 0979
jairi.palonen@netti.fi
4/ 2 0 11
Keski-Suomen ADHDyhdistys ry
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
puheenjohtaja, Tapani Salonen
ta.sa59@tintti.net
sihteeri/jäsensihteeri,
Päivi Pietiläinen
paivi.pietilainen@luukku.com
Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry,
www.keskisuomenadhd.com
Helena Pakkanen,
puh. 040 833 4237,
adhdoulu@gmail.com
Vertaistukiryhmät syksy 2011
Kokoontumispaikka Tourula, Matarakatu 4, 40100 Jyväskylä. Kokoustila
202 sijaitsee toisessa kerroksessa.
ADHD-aikuisten vertaistuet, seuraavasti maanantaisin klo 18.00 20.00: 19.12.
Vetäjinä Päivi Pietiläinen ja Enna
Vanhala
Merja Saartila
Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi
puh. 0400 485 824
adhdpirkanmaa@luukku.com
pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org
Kymenlaakson autismi-,
asperger-, dysfasia- ja
ADHD-yhdistys AADA ry
Kata Kaukiainen
kata.vertsikka@gmail.com
kymenlaakson.aada@gmail.com
www.kymenlaaksonaada.org
Lahden seudun
ADHD-yhdistys ry
Lahden seudun ADHD-yhdistys
puh. 040 415 0084
lahtiadhd@gmail.com
Kiitos kuluneesta vuodesta, vuosi
2012 alkaa tuttuun tapaan vanhempien
vertaistuki-illalla Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3-krs, Lahti
ke 4.1. klo 18-20 aiheena ADHD-lapsi ja uusperhe, illan vieraina Camilla
Sarva-Lehto ja Jouni Lehto
ke 1.2. klo 18-20 aihe avoin
ke 7.3. klo 18-20 vuosikokous
Tammikuussa jatkuvat myös koko
perheelle tarkoitetut maksuttomat
sählyillat Lahden Energiahallissa. Tarkemmat tiedot netistä
http://www.adhd-liitto.fi/Lahden.htm
ja yhdistyksen sähköposti-jäsentiedotteista.
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta
Vuotta!
20
Pirkanmaan
ADHD-yhdistys ry
Pohjois-Karjalan ADHD-,
autismi- ja dysfasiayhdistys
Aksoni ry
Pj. Anne-Maarit Palviainen
annemaarit.palviainen@gmail.com,
puh. 050 306 8261
siht. Noora Mikkonen
nmikkone@luukku.com, 040 412 3792
www.aksoni.suntuubi.com
Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja
dysfasiayhdistys Aksoni ry toivottaa
Hyvää Joulua
ja
Onnea vuodelle 2012!
Pohjois-Savon
neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry
Koljonniemenkatu 2, 2krs.
70100 Kuopio
puh. 044 72 111 27 (ma klo 15-18)
toimisto@eijsveikeet.fi
Katso uudet verkkosivut osoitteessa
www.eijsveikeet.fi
Puheenjohtajamme tavoittaa
nykyään sähköpostitse osoitteesta
puheenjohtaja@eijsveikeet.fi
Vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille kokoontuu keskiviikkoisin
klo 18-20 Vuorelan kirkon alakerrassa. Lastenhoito järjestetty ja iltapalaa.
Vetäjänä Satu Martinez, p. 050 553
6921.
Kevään tapaamiset 18.1., 15.2., 7.3.,
18.4. ja 23.5.2012.
Ajantasaiset tiedot kaikista tapahtumistamme löytyy yhdistyksen uusilta
jäsenyhdistykset
verkkosivuilta osoitteesta
www.eijsveikeet.fi.
Yhdistys toivottaa kaikille
hyvää joulua ja onnellista uutta
vuotta.
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Krapupolku 1, 00890 Helsinki
Kysymykset, vinkit, palautteet:
info@pks-adhd.fi
Ilmoittautumiset, jäsenrekisteriasiat:
eeva.karppinen@elisanet.fi,
Eeva Karppinen
Puheenjohtaja:
arja.havilo@kolumbus.fi,
Arja Havilo
Puh: 040 837 3679
Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys järjestää:
Jäsenperheiden yli 12-vuotiaille nuorille oma toimintapäivä
28.1.2012 Kisakalliossa
Aikataulu: lähtö lauantaina klo 10
Kiasman retkibussipysäkiltä Helsingistä, paluu Helsinkiin n. klo 17.
Ohjelma:
11.00 Saapuminen Kisakallioon
11.30-12.30 Jousiammuntaa
12.30-13.30 Lounas Buffet
13.30-14.30 GPS-Lumikenkäily
14.30-16.00 Saunat ja uima-allas
16.00 Kotiin lähtö
Hinta: 20 euroa, sisältäen ohjelman
ja bussikuljetuksen
Ilmoittautumiset: sitovat ilmoittautumiset 20.12.2011 mennessä osoitteeseen eeva.karppinen@elisanet.fi.
Ilmoita osallistujien nimet ja iät, yhteystietosi ja ruoka-aineallergiat. Maksu
yhdistyksen tilille Nordea 146930203980 viimeistään 20.12.2011.
Ilmoitathan viitekentässä Nuorten
toimintapäivä/osallistujaperheen nimi.
Tervetuloa!
Pääkaupunkiseudun ADHDyhdistys toivottaa jäsenilleen hyvää
joulua ja onnellista uutta vuotta
2012!
Satakunnan Autismi-,
ADHD- ja Dysfasiayhdistys
SAMDY ry
si, sekä toimia tarkkaavaisuushäiriöisten aikuisten yhdyssiteenä ja edistää
heidän yhteenkuuluvuuttaan.
Toimisto: Samdy ry, Satakunnan
yhteisökeskus, Isolinnankatu 16,
28100 Pori, päivystysaika toimistolla
sopimuksen mukaan
www.samdy.info
puh. 044 346 0898
samdy@samdy.info
Tietoa toiminnasta sekä aktiivinen
vertaistukifoorumi löytyvät osoitteesta
www.adhd-aikuiset.org
Yhdistys toimii autismin kirjon,
ADHD-tyyppisten, dysfaattisten sekä
lukivaikeushenkilöiden eduksi yhteistyössä asiantuntijoiden ja perheenjäsenten kanssa järjestämällä kerhoja,
koulutusta, vertaistukea ja virkistystä.
Tarkempia tietoja toiminnasta
(kerhot, vertaistuki) ja tapahtumista
(tilaisuudet, leirit, retket, koulutukset)
kotisivuilla: www.samdy.info
Hallituksen tavoittaa parhaiten sähköpostilla osoitteesta hallitus@adhaikuiset.org
Samdy järjestää erityislasten
ja -nuorten sählyturnauksen la
24.3.2012 Sataedu-areenalla Kokemäellä.
Kaikki innokkat sählynpelaajat
mukaan. Kokoa joukkue, ellei sinulla
sellaista ole.
Lisätiedot ja alustavat ilmoittautumiset 15.1.2012 mennessä Hannu
Markkanen puh. 050 381 0575 tai
sähköposti hannu.markkanen@pp1.
inet.fi
Tietoa jäsenmaksusta löytyy yhdistyksen kotisivuilta.
Vaasan MBD-yhdistys ry
info@vaasanadhd.com
www.vaasanadhd.com
Varkauden Seudun
Wamdy ry
(autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys)
Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360
Äksyt ry
Vappu Carlsson, jäsenvastaava
aksytasiat@gmail.com
Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa.
Suomen AD/HD-Aikuiset ry
Suomen ADHD- Aikuiset ry
Puheenjohtaja Minna Lindeqvist
puh. 040 703 6932
www.adhd-aikuiset.org
Varapuheenjohtaja Jarkko Mäenpää
Sihteeri ja vertaistukivastaava
Seija Kaarre
Rahastonhoitaja Anneli Hänninen
Internet- toimikunta
Jarkko Mäenpää ja Panu Rinne
Potilasetu-toimikunta
Minna Lindeqvist, Jarkko Mäenpää ja
Päivi Tasala
Sähköpostiosoitteet muotoa
etunimi.sukunimi@adhd-aikuiset.org
tai hallitus@adhd-aikuiset.org
Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n tarkoituksena on toimia aikuisten tarkkaavaisuushäiriöisten tukemiseksi ja
heidän elämänlaatunsa kohottamisek21
Liity jäseneksi
ADHD-liiton
jäsenyhdistyksiin
osoitteessa
www.adhd-liitto.fi
4/ 2 0 11
yhdistykseltä
Työharjoittelussa Aksoni ry:llä
Yhdistyksemme adhd/ADD-diagnoosiryhmän yhteyshenkilö MeeriLeena Räty otti minuun yhteyttä ja
kysyi, että onko meillä kiinnostusta
ottaa opiskelijaharjoittelija tutustumaan järjestötoimintaan. Mietin asiaa hetken ja sanoin, että ottakoon
minuun yhteyttä ja katsotaan, mitä
harjoittelun pitäisi pitää sisällään.
Marjaana ottikin pian yhteyttä minuun elokuun alkupuolella ja sovimme
tapaamisen. Tiedotin yhdistyksemme
hallitukselle, että olen sopinut hänen
kanssaan tapaamisen ja katsomme
jatkoa sen jälkeen. Hallituksen kanta
oli positiivinen ja heidän mielestään
harjoittelijan ottaminen oli hyvä idea.
Tutustuin Marjaanan harjoittelupapereihin, määrittelimme tavoitteita
ja teimme yhdessä suunnitelmaa harjoittelun rungoksi. Mietimme yhdessä,
mihin kaikkeen hänellä olisi mahdollista tutustua järjestömme kautta. Hän
aloittikin samana iltana, kun kirjoitimme harjoittelusopimuksen. Hän pääsi
tutustumaan Aksoni ry:n puitteissa
Honkalampi-säätiön järjestämään avoimeen keskustelutilaisuuteen “Lasten
kuntoutuksen foorumiin”. Heti sen perään lastentarhaopettajien päivät Joensuun Areenalla ja paljon paljon muuta.
Olemme olleet erittäin tyytyväisiä
hänen avoimeen ja kaikkeen osallistuvaan panokseen järjestömme eri
toimintojen, tapahtumien, yhteistyökumppaneiden ja jäsenistömme
kanssa. Uskon, että hän on saanut
paljon arvokasta kokemusta, jota ei
voi oppia kirjoista ja me olemme
saaneet tutustua upeaan ihmiseen.
myös muita rohkaistumaan ja ottamaan
harjoittelijoita mukaan yhdistyksen
toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
Uskon, että tämä ei jää yhdistyksemme
ainoaksi kerraksi.
Teksti Anne-Maarit Palviainen
puheenjohtaja
Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja
dysfasiayhdistys Aksoni ry
HARJOITTELIJALTA
Aloin etsiä heinäkuussa itselleni
harjoittelupaikkaa Erityiskasvatuksen käytäntöjä ja toimintamenetelmiä
-opintojaksolle. Halusin harjoittelupaikan, jossa pääsisin tekemään töitä
esim. adhd-oireisten ihmisten kanssa
ja olin myös kiinnostunut työstä lasten
ja nuorten kanssa. Kun etsintä ei kuitenkaan tuottanut tulosta, pyysin apua
opintojaksovastaavaltamme Piia Myllyltä, joka ehdotti Aksoni ry:tä mielenkiintojeni perusteella. Otin yhteyttä
Aksoni ry:n adhd/ADD-diagnoosiryhmän yhteyshenkilöön Meeri-Leena
Rätyyn ja hän ohjasi minua ottamaan
edelleen yhteyttä Aksonin puheenjohtajaan Anne-Maarit Palviaiseen.
Minä
Olen 21-vuotias tyttönen Joensuusta. Opiskelen toista vuotta Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun
kampuksella kansalaistoimintaa ja
nuorisotyötä. Minusta valmistuu kahden vuoden päästä yhteisöpedagogi.
Käytännössä harjoittelusta
Aikaisemmat
kokemuksemme
harjoittelijoista ovat olleet vain haastattelujen tekemistä yhdistyksemme
perheille, lapsille, nuorille ja aikuisille. Joskus he ovat olleet tutustumassa
toiminnallisiin tapaamisiimme kuntokeitaalla keilailun, minigolfin tai biljardin merkeissä. Tämän pidempiaikaisen
kokemuksen perusteella suosittelemme
Harjoittelu kesti kaksi ja puoli kuukautta. Pääsin osallistumaan moniin eri
Aksoni ry:n järjestämiin toimintoihin,
ja sen lisäksi Joensuun seudun erilaiset
oppijat ry:n toimintaan. Olin mukana
Lasten kuntoutuksen foorumissa, Lastentarhaopettajien päivillä, Opinpesän
avajaisissa Joensuun seutukirjastolla
sekä tutustumassa erilaisiin vertaisryhmiin. Pääsin myös osallistumaan
JOSE:n ja Aksonin keilausvuorolle
muutaman kerran. Pääsin harjoitteluni
aikana osallistumaan moniin JOSE:n
4/ 2 0 11
22
järjestämiin toimintoihin ja sain tätä
kautta myös JOSE:sta ja heidän toiminnastaan kattavan kuvan. Tutustuin
myös muihin Aksoni ry:n yhteistyökumppaneihin harjoitteluni aikana.
Toiveistani harjoittelun suhteen
Harjoitteluohjaajani Aksoni ry:n
puheenjohtaja Anne-Maarit Palviainen
luetteli minulle harjoittelusuunnitelmaa
ja harjoittelusopimusta tehdessämme
monia erilaisia tulevia työtehtäviä ja kokoontumisia sekä muita asioita, joihin
pääsisin osallistumaan ja tutustumaan.
Tulisin harjoitteluni aikana olemaan
mukana erilaisissa mielenkiintoisissa
koulutuksissa, Varhaiskasvatuksen päivillä esittelemässä Aksonia sekä pääsisin tutustumaan rahoituksenhakuun ja
kotisivujen päivitykseen. Saisin harjoitteluni aikana erittäin laajan ja hyvän
kuvan yhdistys- ja järjestötoiminnasta.
Olen todella innoissani harjoittelustani
ja sain siitä varmasti paljon eväitä tulevaisuutta varten. Ellen jopa hieman
jalkaa oven väliin mahdollisten töiden
merkeissä.
Tulevaisuuden suunnitelmat ja
unelmat
Tulevaisuudessa toivon tekeväni
työtä lasten ja nuorten kanssa. Olen
opinnoissani nyt keskittynyt erityiskasvatukseen, koska se on mielenkiintoista ja uskon sillä saralla olevan
töitä tulevaisuudessa. HUMAKin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa annetaan erittäin hyvät
valmiudet monenlaiseen työhön. Voin
tehdä valmistuttuani töitä mm. projekteissa, järjestöissä, nuorisotyössä,
kouluttajana tai vaikka vapaa-ajan ohjaajana. Myös Aksoni ry:llä tekemäni
harjoittelu auttoi saamaan monenlaisia
erilaisia kokemuksia järjestötyöhön ja
erityiskasvatustyöhön liittyen. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Teksti Marjaana Herranen
Yhteisöpedagogi-opiskelija
Humanistinen ammattikorkeakoulu
yhdistykseltä
AD(H)D-aikuisen arki
”Avaimet unohtuivat kotiin jo toista kertaa samalla viikolla, kahvia ei ole ollut neljään päivään ja
perintätoimistosta on taas tullut lasku. Tärkeä palaveri oli unohtunut merkitä kalenteriin, kuopuksen
liikuntavaatteet ovat edelleen pesemättä eikä lääkeresepti ole taaskaan mukana. Onneksi sentään
viime viikolla hukkaamani pankkikortti oli löytynyt huoltoaseman pihalta ja palautettu pankkiin.”
Adhd-aikuiselle arjen haasteista selviytyminen on usein hyvin haasteellista
ja aiheuttaa päänvaivaa sekä oireiselle
itselleen että lähipiirille. Toiminnanohjauksen ongelmista johtuen pyykkivuori kasvaa, siivousta ei vaan saa aloitettua ja kahvinkeittimen sammuttamista
pitää käydä varmistamassa moneen
kertaan, vaikka muu perhe odottaa lähtöä jo autossa.
Laiska, tyhmä ja saamaton
Jo kauan ennen tutkimuksiin hakeutumista ihmettelin, miksi ihmeessä en
vakaasta aikomuksestani huolimatta
suoriudu arkipäivän askareista ja työelämän haasteista samalla tavalla kuin
moni muu ystävistäni. Koulut jäivät
kesken, rahahuolet kasaantuivat impulsiivisen rahankäytön takia ja kotia en saanut siivottua muulloin kuin
vieraiden ilmoitettua tulostaan; silloin
imuri heiluikin sitten yömyöhään. Eniten ihmetystä minussa herätti kuitenkin
vireystilojen vaihtelut. Hyvin nukutun
yön jälkeenkin valahdin useita kertoja
päivässä kaiken voittavan väsymyksen
kouriin, ja jo aikaisin iltapäivällä väsytti niin, ettei kotisohvalta millään päässyt enää ylös – varsinkaan, jos tiedossa
oli jotain vähänkään tylsää tekemistä.
Kiinnostavien asioiden parissa jaksoin kyllä. Mielekkääseen tekemiseen
uppouduin tuntikausiksi kaiken muun
jäädessä taka-alalle. Tunne siitä, että
pystyisin kyllä parempaan, oli vahva,
mutta toteuttamiseen ei vain keinoja
riittänyt. Pikkuhiljaa jatkuvat epäonnistumiset niin elämänhallinnassa kuin
ihmissuhteissakin saivat ajattelemaan,
että olen laiska, tyhmä ja saamaton. Aika ajoin myös masennus kietoi otteeseensa ja teki arjen hallinnasta entistä
hankalampaa.
Tutkimukset ja diagnoosi
Esikoiseni sai adhd-diagnoosin ensimmäisellä luokalla. Jo alusta asti tiesin että oireyhtymä on vahvasti perin-
nöllinen, mutta olin vahvasti sitä mieltä, että meidän perheessä adhd periytyy
poikani isän puolelta. Tutkimuksiin
hakeuduin vasta useita vuosia poikani
diagnoosin jälkeen luettuani lehdestä
aikuisen naisen oireista. Työterveyslääkäri laittoi lähetteen neuropsykiatrisiin
tutkimuksiin ja tutkimuksissa diagnoosiksi varmistui adhd.
Arki hallintaan
Diagnoosin saaminen helpotti elämää monin tavoin. Ensimmäistä kertaa
elämässäni sain selityksen kompuroinnilleni ja ymmärsin mistä hankaluudet
johtuvat. Peiliin katsoessa ei vastassa
joka kerta ollutkaan se laiska, tyhmä
ja saamaton, johon olin tottunut, vaan
oireiden kanssa kamppaileva adhdoireinen nainen. Vaikka diagnoosi ei
poistanutkaan adhd:stä johtuvia hankaluuksia, antoi se kuitenkin ihan uudenlaisen näkökulman elämään. Kun
tietoisuus ongelmista lisääntyi, kasvoi
myös toimivien ratkaisumallien määrä. Pikkuhiljaa arkipäiväkin helpottui
ja oma paikka työelämässä löytyi. Lääkityksen aloittamisen jälkeen elämänhallinta ja -laatu paranivat entisestään.
Suomen AD/HD-Aikuiset ry
Tultuani valituksi viime kesäkuussa
Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n puheenjohtajaksi, on oireyhtymää sairastavien
aikuisten arki tullut tutuksi monelta eri
kannalta. Ongelmia aiheuttaa Kelan
päätös rajoittaa metyylifenidaattien
peruskorvattavuutta. Päätös sai monen
lääkettä käyttävän aikuisen elämän
sekaisin nousseiden lääkekustannusten takia. Oireyhtymän tutkimukset ja
hoito kangertelevat edelleen monella
paikkakunnalla, eikä perusterveydenhuollossa oireyhtymästä tiedetä tarpeeksi. Puutteena koetaan myös neuropsykiatristen palveluiden rajallinen
määrä. Hyvin harva aikuisista on päässyt vielä käyttämään esim. couchingia
(adhd-valmennus). Valoakin on kuiten23
kin näkyvissä. Jatkamme yhdistyksessä työtä korvausten palauttamiseksi ja
adhd-aikuisten palvelu- ja hoitoketjun
parantamiseksi.
Onneksi myös media on tarttunut
aiheeseen ja adhd on ollut esillä sekä
lehdissä että televisiossa. Kuvatessamme lokakuussa YLE1:llä esitettyä
lääkekorvausten rajoituksia käsitellyttä
MOT-ohjelmaa, kävimme tapaamassa
myös Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälää.
Hänelle luovutettu lausunto on luettavissa kotisivuiltamme, samoin kuin lääkäreille suunnattu kannanotto AD(H)
D-aikuisen hoitoonohjauksesta.
Kotisivuiltamme osoitteesta www.
adhd-aikuiset.org löytyy myös tietoa
toiminnastamme, aktiivinen keskustelufoorumi sekä testejä ja tietoa aikuisen
adhd:stä.
Hyvä elämä
Vaikka adhd-oireisen aikuisen elämä
välillä onkin kamppailua, tuo oireyhtymä mukanaan myös monenlaisia rikkauksia. Parhaimmillaan adhd-aikuinen
on energinen ja oivaltava, työpaikan
idearikas innovaattori. Hän nauttii
haasteista ja paneutuu kiinnostavaan
työtehtävään täysillä, luovuus ja ongelmanratkaisukyky tulevat esille varsinkin projektiluontoisissa tehtävissä. Adhd-aikuisella on kaikki mahdollisuudet
opiskella, menestyä ja tehdä uraa sekä
saada arkipäivän askareet rullaamaan.
”Ole itsellesi armollinen, mutta älä
päästä itseäsi liian helpolla. Iloitse pienistäkin onnistumisista, mutta älä anna
suurtenkaan vastoinkäymisten lannistaa. Muista huolehtia itsestäsi, vaikka
annatkin aikaasi muille. Anna elämän
maistua, mutta älä antaudu virran vietäväksi. Rakasta itseäsi ehdoitta – Sinä
jos kuka olet sen ansainnut”
Teksti Minna Lindeqvist
puheenjohtaja
Suomen AD/HD-Aikuiset ry
4/ 2 0 11
Tietoa ja tukea arkeen
sopeutumisvalmennuskursseilta
Kulunut vuosi on ADHD-liiton
sopeutumisvalmennuskurssien
ja kuntoutuksen osalta sujunut
kiireisen työn merkeissä. Kurssikausi on antanut monelle kuntoutujalle ja heidän perheilleen
paljon uusia kokemuksia ja
eväitä elämään adhd-oireiden
kanssa. Motivoituneet kuntoutujat ja heidän omaiset sekä
ammattitaitoiset kurssityöntekijät ovat tehneet kurssiviikoista
antoisia ja mieleenpainuvia.
Tänä vuonna sopeutumisvalmennuskursseja toteutettiin
yhdeksän kurssia viidellä eri
paikkakunnalla eri puolilla
Suomea. Kursseille osallistui
31 perhettä ja kaikkiaan osallistujia oli 160.
Kurssikausi pyörähti käyntiin perhekurssilla Mertiörannassa. Kurssi tarjosi
tuhdin tietopaketin perheiden vanhemmille ja lapset saivat onnistumisen kokemuksia sopeutumisvalmennustuokioissa. Tiiviin ohjelman lisäksi mukaan
mahtui myös vapaata yhdessäoloa.
Kurssilaisten keskuudessa vallitsi hyvä
tunnelma ja he osallistuivat aktiivisesti
Mertiöranta
4/ 2 0 11
Nuorisokeskus Anjalan majoitustiloja
tapahtumiin ja keskusteluihin, joissa
jaettiin yhteistä kokemuksellista tietoa
adhd-oireisten lasten hoidosta ja arjesta
selviytymisestä.
Perhekurssien sarja jatkui kahdella
kurssilla Liperissä kesä- ja heinäkuun
lopulla. Kesä oli kuten edellisenäkin
vuonna tuohon aikaan hyvin lämmin,
joka asetti omat haasteensa kurssien
toteuttamiselle. Onneksi Liperissä on
mahdollisuus kurssien vapaa-ajalla
pulahtaa läheisiin lampiin viilentymään. Ohjelma täyttyi ammattitaitoisten
kurssityöntekijöiden
suunnittelemista
kuntoutusaiheista
niin vanhemmille
kuin lapsille ikätason mukaisesti sovellettuna. Kursseilla
lapset pohtivat omaa
adhd-oireiluaan ja
sen tuomia vahvuuksia sekä haasteita
leikkien, näytellen,
piirtäen ja keskustel24
len. Kurssin alussa vanhemmilla ollut
pieni epävarmuuden tunne siitä, kuinka lasten osallistuminen kurssin ohjelmaan sujuu, hävisi viimeistään toisena
kurssipäivänä. Lasten innostus ja aktiivisuus yllättää positiivisesti jokaisella
kurssilla. Vanhempien ohjelma täyttyi
adhd-oireisten lasten ikäryhmään liittyvistä aiheista, joita ovat mm. kouluun
liittyvät erityisasiat, adhd-tieto, sosiaaliturva-asiat sekä vertaistuki vanhempien kesken. Ryhmässä käsiteltiin useita
aihekokonaisuuksia, joista virisi hyvää
keskustelua vanhempien kesken.
Piispalan nuorisokeskus Kannonkoskella toimi nuorten perhekurssin
kurssipaikkana. Kurssille osallistuneet
perheet saivat korkeatasoista ohjausta ja opastusta niin vanhempien kuin
nuorten ryhmissä. Nuorten kohtaamat
haasteet matkalla aikuisuuteen ovat
isoja asioita itsenäistyville nuorille.
Tähän liittyy monet houkutukset, kaverisuhteet, opiskelun aloittaminen ja
vanhempien sekä nuorten välinen luottamus maustettuna adhd-oireilun tuomilla haasteilla. Kurssin aikana näistä
hankaluuksien kanssa kamppailevia
ihmisiä, ja päästä keskustelemaan sekä vaihtamaan kokemuksia elämästä
adhd-oireiden kanssa. Kursseilla syntyi
nopeasti luottamuksellinen ja vapautunut ilmapiiri, joka syvensi kurssien aiheiden käsittelyä.
Nuorisokeskus Anjalan info
aiheista keskusteltiin niin vanhempien
kuin nuorten ryhmissäkin. Keskustelu
oli vilkasta ja kurssilaiset pitivät sitä
tärkeänä. Monelle nuorelle kurssi oli
myönteinen kokemus, vaikka etukäteen
odotukset olivat epäileviä.
Nuorten itsenäistymiskurssi toteutettiin tänä vuonna Anjalan nuorisokeskuksessa, Anjalankoskella. Kurssin
aikana nuoret saivat tuhdin annoksen
adhd-tietoutta ja pohtivat omaa adhdoireiluaan eri teemojen kautta. Keskusteluissa he pohtivat omia kokemuksiaan mm. ajankäytön hallinnasta, rahan
käytöstä, vuorovaikutustilanteista ja
tulevaisuuden suunnitelmistaan. Kurs-
siviikon aikana nuoret saivat paljon
vinkkejä oman elämänsä hallintaan ja
tietoa omista vahvuuksistaan niin elämänhallinnan kuin oppimiskyvyn kannalta. Kurssin kruunasi jo perinteeksi
muodostunut Suomi - Venäjä jalkapallo-ottelu, joka pelattiin kurssikeskuksessa olleiden venäläisten kielikurssilaisten ja kuntoutuskurssilaisten välillä.
Adhd-aikuisten kurssit toteutettiin
tänä vuonna Liperissä ja Ylöjärvellä.
Kursseille osallistuneet kuntoutujat olivat erittäin motivoituneita työstämään
adhd-oireisiin liittyviä haasteita omassa elämässään. Monelle kuntoutujalle oli suuri asia tavata muita samojen
Piispala
25
Adhd-oireisten parisuhdekurssi oli
tänä vuonna Helsingissä ja antoi osallistuneille pariskunnille paljon eväitä
parisuhteen kehittämiseen ja vuorovaikutukseen parisuhteessa. Keskustelu,
kuuntelu ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu sekä arjen ongelmiin ratkaisujen pohtiminen olivat kurssin kantavia
teemoja. Kurssilaisten aktiivinen osallistuminen loi onnistuneen kurssin ja
antoivat kurssilaisille paljon ratkaisuja
parisuhteen arkeen.
Kurssikesään mahtuu paljon tapahtumia ja varmasti monelle osallistujalle kurssiviikko tuotti unohtumattomia
muistoja.
Teksti Jari Kämäräinen
kuntoutussuunnittelija
ADHD-liitto ry
Sopeutumisvalmennuskursseja toteutetaan ensi vuonna
samassa laajuudessa
ja tulevien kurssien
ajankohtiin ja kurssipaikkoihin voit tutustua
ADHD-liiton kotisivuilla
www.adhd-liitto.fi,
josta löydät myös
hakuohjeet ja
-lomakkeet.
4/ 2 0 11
harjoittelijalta
Sosionomiopiskelija perhekurssilla
- sosiaalityön näkökulmasta
ADHD-liitto tarjoaa sosionomiharjoittelijalle mielenkiintoisia ja
konkreettisia mahdollisuuksia,
liiton toimistolla tehtävän työn
lisäksi, kurkistaa aktiivisuus- ja
tarkkaavuusongelmaisten maailmaan. Yksi tällainen mahdollisuus tuli vastaan, kun minulle
tarjottiin paikkaa ADHD-liiton
järjestämälle viikon mittaiselle
kuntoutuskurssille, joka oli
suunnattu adhd-oireisten lasten
perheille arjen tukemiseksi.
Otin tarjouksen innostuneena vastaan, vaikka etukäteispohdinnoissa
rooliani kurssilla oli vaikea lyödä ihan
lopullisesti lukkoon. Itse ryhmä ja sen
erilaiset osallistujat muokkaavat kurssiohjelman lopulliseen muotoonsa ja
määrittävät sen, miten minut harjoittelijana otetaan vastaan kurssilla.
Harjoittelijan roolissa oli kuitenkin
tärkeää, että voisin kurssilla käyttää
aikaani myös koulun puolesta saamiini
tehtäviin. Kurssin näkökulmasta taas
oli hyvin tärkeää, ettei osallistumiseni häiritsisi erilaisten ryhmäprosessien onnistumista, kuten kokemusten
jakamista tai vertaisuuden kokemista
ryhmissä. Halusin kuitenkin saada
konkreettisen kenttätyön kokemuksen
teoreettisen perehtymisen lisäksi ja minulle vakuuteltiin, että tällainen viikon
intensiivikokemus antaisi parhaimmillaan loistavan kuvan, niin haasteista
perheiden arjessa, kuin työstä tämän
kohderyhmän kanssa.
listuin, mutta jokaisessa osallistumisessani pyrin olemaan täysillä läsnä
omana itsenäni.
Vanhempien ensimmäinen tapaaminen heidän omassa ryhmässään oli
merkittävä kohta viikon toteutumisen
kannalta niin heille kuin minullekin,
koska ryhmäytyminen alkoi heti. Oli
oleellisen tärkeää, että osallistuisin
tuohon tapaamiseen, mikäli aioin tehdä
itseni tutuksi ryhmässä. Alkukierrosta
käydessä osallistujat jakoivat perheensä arjen haasteita sekä kokemuksia
neuvottomuudesta arjen keskellä yllättävänkin avoimesti, joka hätkähdytti
minut alusta alkaen todella kuuntelemaan, ja herätti mielenkiintoni. Istuin
perheiden parissa ja tunsin samaan aikaan sekä aitoa kiinnostusta ja myötätuntoa jaettuja kokemuksia kohtaan että
suurta jännitystä oman roolini suhteen.
Minun ei ollut mahdollista jakaa omakohtaisia kokemuksia adhd:stä, koska
sellaisia ei ole. En oikeastaan voinut sanoa osaavani auttaa tai olemaan tukena
muille, koska ammattitaitoa ei ole, enkä
ollut varsinaisesti töissä. Ainoa, mikä
tuntui oikealta sillä hetkellä, oli yrittää
ilmaista itsensä mahdollisimman rehellisesti ja toivoa, että ryhmä kokisi aidon
läsnäoloni jollain tapaa hyväksyttäväksi ja kannustavaksi tekijäksi. Ryhmä
hyväksyi minut mukaansa hiljaisella
myöntelyllä, tai se oli ainakin tulkintani. Olin onnekas ryhmäläisten suhteen,
sillä toisinkin olisi voinut käydä.
Sosionomin näkökulmasta
perhekurssilla
Kuvaisin rooliani kurssilla termillä
”aktiivinen kuuntelija”. Sain osallistua erilaisiin tuokioihin vanhempien ja
nuorten ryhmissä, joista karttui arvokasta kokemusta ryhmätyöskentelystä,
vaikka todellisuudessa en ollutkaan
varsinaisesti töissä. Roolini vaihteli
hieman riippuen ryhmästä johon osal-
Näkökulmani kurssin tapahtumiin
käsitti tarkastelua sekä työntekijöiden
toimenkuvaa (tietynlaisen sosiaalityön
tekijöinä) että kurssiin osallistuvia perheitä ja heidän arkeaan kohtaan. Tarkastelin kurssin toteutumista niin työskentelymenetelmien suhteen (voisinko
tunnistaa työntekijöiden työskentelyotteen sisältävän jonkin sosiaalityön tietyn teoreettisen suuntauksen piirteitä)
4/ 2 0 11
26
kuin osallistujien tavoitteiden täyttymisen ja koetun annin suhteen (millaista apua tai tukea ryhmäläiset kokevat
saavansa).
Tarkasteltuani työskentelyotetta
kurssilla niin vanhempien kuin nuorten
ryhmissä, se mielestäni nojasi vahvasti
kognitiivis-behavioraaliseen ajattelutapaan. Yksinkertaisuudessaan se painottaa oppimisen merkitystä käyttäytymiseen, ja jossa uskotaan muutoksen
olevan mahdollinen vain aktiivisen
uudelleenoppimisen kautta. Erilaisten
ajatusten (kognitioiden) sisäistämisestä syntyy uusia tunnekokemuksia, jotka
auttavat uudenlaisen toivotun käytöksen toteuttamisessa. Suuntauksen psykologinen teoria on siten hyvin käytännönläheinen ja ymmärrettävä.
Työskentelymenetelmät suuntauksessa sisältävät usein toiminnallista
ohjelmaa haitallisten ajatusten havainnoinnin tehostamiseksi, mikä toteutuikin kurssin nuortenohjelmassa moneen
otteeseen. Luova teatteri ja osallistava
ryhmätyöskentely mainittakoon onnistuneista tavoista näiden nuorten parissa herättää keskustelua ja havahtumista
tietyn käyttäytymisen haitallisuuteen.
Ajatus, tunne ja käyttäytyminen -ketjusta päästiin vanhempien ryhmässä
paneutumaan erityisesti tunteiden ja
tarpeiden maailmaan niin sanotun NVC
(Nonviolent Communication) menetelmän kautta. Yksi vanhempien ryhmän
vetäjistä, kansainvälisesti sertifioitu
NVC-kouluttaja, oli opettamassa ja
ennen kaikkea omalla kommunikoinnillaan näyttämässä, miten tunteiden
ja käyttäytymisen mallia voidaan lähestyä, ja millaisen suhtautumisen elämään tämä tarkastelu voi antaa. Moni
vanhempi tuntui jääneen kaipaamaan
lisää harjoittelua teeman tiimoilta ja
muutamat keskustelut jälkikäteen koskivatkin jatkoharjoittelun mahdollisuuksia. Herännyt mielenkiinto todistaa mielestäni kyseisen menetelmän
harjoittelijalta
tehokkuudesta ja yksinkertaisuudesta
yhteyden muodostamisen välineenä
haastavissa vuorovaikutustilanteissa,
joita perheiden parissa sattui myös
kurssin aikana.
Tulevana sosionomina tarkastelen
kaikkea sosiaalityötä myös siltä kannalta, millä tavalla sosiaalisen syrjäytymisen uhkaa onnistutaan vähentämään ja yhteiskunnallista osallisuutta
lisäämään kohderyhmän parissa. Tämä
kurssi oli lyhyt ja ohjelmallinen arjesta
poikkeava tapahtuma. Se oli pakattu
täyteen kommunikoinnin harjoittelua,
tilaisuuksia vertaisuuteen, rentoutumisen ja irtipäästämisen mahdollisuuksia
sekä uusien roolien ja ajattelutapojen
etsimistä. Kurssi oli mielestäni kokonaisuudessaan todella onnistunut
tapahtuma. Sen anti saattaa jäädä,
perheiden aikaisemmista vuorovaikutustaidoista ja muista perhekohtaisista
tekijöistä riippuen, joko ajatustasolle
ilman todellisia muutoksia käyttäytymisessä tai sitten muodostua konkreettiseksi muutoskohdaksi perheen
vuorovaikutuksessa, antaen työkaluja
päivittäiseen kommunikointiin muiden
perheenjäsenten kanssa. Mielestäni
kaikki on mahdollista varsinkin näiden
perheiden kohdalla, joista useimmilla
oli aikaisempaa kokemusta kursseista
ja arjen valmennuksista. Vanhemmat
kokivat tämän kurssin erityisen antoisana, eikä vähiten sen takia, että myös
heidän lapsensa olivat viihtyneet ja kokeneet oman ohjelman kiinnostavana ja
mielekkäänä.
Itse näkisin, että kurssin jälkeen
tarvitaan itsepintaista ja rohkeaa yrittämistä kotona uusien toimintatapojen
kokeilussa vanhempien taholta, jos
muutoksia vuorovaikutuksessa nuoriin
halutaan saavuttaa. Keskusteluajan varaaminen ja antaminen perheen eri jäsenille, kuten vanhempien ryhmäkeskusteluissa totesimme, on hyvä lähtökohta
kurssilla aloitetun muutosprosessin
tavoitteiden työstämisessä eteenpäin.
Toiset vanhemmat toivat esille myös,
että osallistuminen erilaisille vuorovaikutuskursseille parantaa mahdollisuuksia antoisaan vanhempien väliseen keskusteluun. Nuoret taas saattavat kokea
muutosvastarintaa ja ihmettelyä, jolloin
Pasi Ojala oli harjoittelussa ADHD-liitossa
tarvitaan päättäväisyyttä jatkaa oikeaksi havaitulla tiellä. Luulen, että moni
vanhempi sai juuri tätä päättäväisyyttä
arjen toimintaan ryhmän avoimuuden
ja tukemisen johdosta. Oli hieno kokemus olla osa tätä prosessia ja kuunnella
läsnäolevasti ja empaattisesti perheiden
kokemuksia. Kiitos siitä niin perheille
kuin työntekijöillekin kurssilla!
Yleistä antia
työharjoittelusta liitossa
Työharjoitteluni ADHD-liitossa on
kestänyt kaksi kuukautta, jonka aikana olen ehtinyt hieman jo perehtymään
sekä aiheeseen että järjestöön. Tärkeimpänä antina ADHD-liiton puolesta olen kokenut avoimen ja rennon
suhtautumisen harjoittelijan toimenkuvaan, joka on sallinut tietynlaisen
tilan ja syvällisemmän kiinnostuksen
heräämisen koko aihetta kohtaan. Olin
toki kiinnostunut adhd:stä ja oppimis-/
käyttäytymisvaikeuksista jo tänne tullessani, mutta liiton avoin suhtautuminen on mahdollistanut kiinnostuksen
syvenemisen ja jopa innostuksen he27
räämisen. Onhan toki adhd ollut esillä
myös mediassa, joka tekee harjoittelusta ajankohtaisen ja entistä mielenkiintoisemman, kun on ajan hermolla.
Mahdollistamalla kiireettömän
aiheeseen perehtymisen, yhteistyökumppaneiden toimenkuvan kartottumisen pääsemällä mukaan moniin
verkostotapaamisiin, järjestötoimenkuvan hahmottumisen erilaisten keskusteluiden kautta sekä kokemuksellisen
osallistumisen adhd:n kuntoutukseen
kurssitoiminnan kautta, olen kokenut
harjoitteluni olleen erittäin miellyttävä
ja antoisa kokemus. Olen saanut tehdä
ja kokea asioita, jotka ovat tukeneet
harjoitteluni tavoitteita sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen
kartoittamisessa, ja on ollut ilo jakaa
tätä tietoa eteenpäin kouluni suuntaan.
Teksti Pasi Ojala, sosionomiopiskelija
harjoittelijana ADHD-liitossa
26.9.-18.11.2011
Kuva Jari Hämäläinen
4/ 2 0 11
ADHD-liitto eurooppalaisessa ja p
T
ämän vuoden helmikuussa ADHD-liitto osallistui ensimmäisen
kerran ADHD-Europen järjestämään vuosikokoukseen sekä italialaisen adhd-järjestön (AIFA, Associazione Italiana Famiglie ADHD) järjestämään konferenssiin Roomassa. Liitto
on ollut ADHD-Europen jäsenenä jo
muutaman vuoden ajan, mutta nyt
menimme konkreettisesti mukaan ensimmäistä kertaa. Reilun kahden vuorokauden matkalle osallistuivat liiton
puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja.
ADHD-Europe on kansallisten
adhd-järjestöjen eurooppalainen kattojärjestö, johon kuuluu toimijoita 22
eri maasta. Yhteistyöjärjestön tarkoituksena on puolustaa ja lisätä adhd-oireisten henkilöiden oikeuksia ja edistää heidän elämän laatua. Lisätietoa toiminnasta löytyy www.adhdeurope.eu
Viikonlopun tilaisuudet alkoivat
perjantai-iltana yhteisellä illallisella,
jossa tutustuttiin toisiimme. Iloinen
puheensorina täytti tilan hetkessä.
Paikalla oli useampia, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana toiminnas-
Virpi Dufva
sa, ja uudet toimijat otettiin lämmöllä
vastaan. Lauantaina päivällä oli konferenssi ”The many faces of ADHD”,
jossa kuultiin useita mielenkiintoisia
esityksiä adhd:stä.
Lauantai-iltana alkoi ADHD-Europen vuosikokous 2011, joka jatkui
myös sunnuntaina aamupäivän ajan.
ADHD-Europen puheenjohtaja ja AIFA-seminaarin puheenjohtaja
Kokouksessa kävimme läpi ajankohtaisia asioita ja valitsimme uuden hallituksen vuodelle 2011. Puheenjohtajana jatkaa Myriam Menter Saksasta
ja varapuheenjohtajina Isabel Rubio
Badia Espanjasta sekä Joanne Norris
Belgiasta. Lisäksi hallitukseen valittiin: Rita Bollaert (Belgia), Natasha Michou (Kreikka), Tessa de Reus
(Alankomaat), Stephanie Clark
(Belgia) sekä Kate Carr-Fanning (Irlanti). Lisäksi käytiin
läpi muut sääntömääräiset asiat
mm. vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Yhtenä konkreettisena ADHD-Europen toimintana ilmestyi vuonna 2010
ADHD-tietoisuusviikolla ensimmäinen ADHD-postikortti.
Se sai useammassa jäsenmaassa hyvän vastaanoton ja sarjaa
päätettiin jatkaa (uusi kortti
ilmestyi 18.–25.9.2011 ADHDtietoisuusviikolla). Suomessa
korttia jaettiin mm. Lahdessa
olleessa koulutustilaisuudessa.
Oli antoisa kokemus olla
ensimmäistä kertaa mukana
kokouksessa, ja huomata, että
4/ 2 0 11
28
ohjoismaisessa yhteistyöperheessä
Adhd-postikortti 2011
ADHD-Europen kokoukseen osallistujia
meidät otettiin avosylin ja ystävällisesti vastaan yhteiseen eurooppalaiseen
adhd-perheeseen. Ensi vuonna kokous
järjestetään Barcelonassa Espanjassa.
Suunnitelmissa on, että osallistumme
myös tähän kokoukseen. Erillistä konferenssia ei kokouksen yhteydessä ole.
Viime toukokuussa järjestettiin pohjoismaiden adhd-liittojen yhteinen tapaaminen Kööpenhaminassa Tanskassa. Edellisenä vuonna olimme Oslossa
Norjassa. Pohjoismaiden yhteisellä
tapaamisella on jo melkoinen historia
taustalla, yhteensä 22 vuoden ajan on
tapaamisia järjestetty. Matkalla oli mu-
ADHD-Europen hallitus vuonna 2011
kana liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, ja tilaisuus oli kestoltaan vajaa
kaksi vuorokautta. Perinteisesti tapaamisessa käydään läpi kunkin maan tilannekatsaus vuoden ajalta ja esitellään
uusia hankkeita, tulevia koulutuksia ja
esitteitä. Tanskan ADHD-foreningenin
(liitto) työntekijä Camilla Lydiksen
esitti meille ADHD-foreningenin
varainhankinnan eri muotoja. Tämän jälkeen osallistuimme kaikki
pienryhmätyöskentelyyn, tavoitteena kartoittaa mahdollisuutta yhteiselle pohjoismaiselle varainhankintakampanjalle. Ideoita syntyi
runsaasti ja päätimme jatkaa aiheen
työstämistä myös seuraavana vuonna. Lauantai-iltana kävimme tutustumassa paikalliseen Tivoli-huvipuistoon ja vaihdoimme ajatuksia
adhd-asioissa vapaamuotoisemmin. Ensi vuonna pohjoismainen
kokous järjestetään Tukholmassa
Ruotsissa. Suunnitelmissa on osallistua myös tähän tapaamiseen.
Teksti ja kuvat Virpi Dufva
toiminnanjohtaja
ADHD-liitto ry
29
4/ 2 0 11
Neurologiset oireyhtymät eivät näy päällepäin
ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry sekä
Autismi- ja Aspergerliitto ry
kokosivat jo kahdeksatta kertaa
voimansa yhteen tiedottaakseen neurologisista oireyhtymistä kuntapäättäjille. Vuoden
2011 kampanjakunniksi valittiin
Varkaus ja Kuusamo.
tutustuneet yhdistyksen toimintaan, ja
se on erittäin aktiivista. ADHD-liiton
vuosikokous järjestetäänkin vuonna
2012 Varkaudessa, Dufva kertoo.
Kasvattamalla ei muuteta
neurobiologiaa
Varkautelaisyleisölle adhd:sta, autismin kirjon diagnooseista ja kielel-
lisestä erityisvaikeudesta luennoinut
lastenneurologian ylilääkäri Pekka
Nokelainen Kuopion yliopistollisesta
sairaalasta törmää usein ajatteluun, että
adhd-henkilöt ovat ilkeitä, laiskoja tai
saamattomia, vaikka tosiasiassa tausta
on biologiassa. Ajatus siitä, että kuka tahansa huonosti käyttäytyvä lapsi
saadaan kasvatettua kunnolliseksi on
Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjassa tiedotetaan neurologisista
oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista
toimintarajoitteista, jotka harvoin näkyvät päälle päin.
Lokakuussa tilaisuus järjestettiin
ensimmäistä kertaa Varkaudessa, jossa
erilaisten neurologisten oireyhtymien
kanssa eläviä perheitä on arvioiden
mukaan noin sata. Määrällinen arviointi erilaisten neurologisten ongelmien
kanssa kamppailevien ihmisten suhteen
on kuitenkin vaikeaa, sillä diagnoosin
saaneilla oireilu vaihtelee, osalla on oireita jotka sopivat moneen eri oireyhtymään ja diagnoosikin päivittyy usein.
– Jäsenperheitä Varkauden Seudun
Wamdyssa on 137, kertoo paikallisen
autismi-, asperger-, adhd- ja dysfasiayhdistyksen puheenjohtaja Anita Rikalainen.
Paikallisyhdistyksen toiminta painottuu vertaistukeen, ja jäsenille järjestetään erilaisia keskusteluiltoja, tapahtumia ja retkiä. Yhdistys toimii myös
jäsentensä edunvalvojana.
Alkunsa yhdistys on saanut 1990-luvun alkupuolella Varkauden MBDyhdistyksestä, joka myöhemmin laajeni kolmikantayhdistykseksi kattaen
adhd:n, autismin kirjon ja dysfasian.
Uutena oireyhtymänä mukaan on nyt
tullut myös Tourette.
ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi
Dufva kiittelee paikallisyhdistystä aktiivisesta toiminnasta.
– Varkauden seudun Wamdy on
järjestänyt erilaista ohjelmaa, kuten
kaikille avoimia konsertteja. Olemme
4/ 2 0 11
Virpi Dufva ADHD-liitosta, Pekka Nokelainen KYS:istä sekä Mirjami Hagman
Autismi- ja Aspergerliitosta kertoivat Varkaudessa neurologisista oireyhtymistä
ja niiden huomioimisesta varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa.
30
virheellinen. Neurologiset ongelmat
piilevät aivojen neurobiologiassa ja
ovat paitsi synnynnäisiä, usein myös
periytyviä.
– Mieli ei ole tyhjä taulu, jonka täyttää kasvatus, Nokelainen painottaa.
Adhd:ssa eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä henkilö ei pysty
riittävästi keskittymään normaaleihin
arkeen tai työhön liittyviin tehtäviin.
Tarkkaavaisuuden häiriintyminen ja
impulsiivisuus johtuvat niin ulkoisista
kuin sisäisistäkin ärsykkeistä.
– Yksinkertaisesti sanottuna se tar-
Aspergerin oireyhtymä puolestaan
näkyy ulospäin lähinnä sopeutumattomana persoonana. Sosiaalinen vuorovaikutus on vaikeaa, lapsella on usein
tärkeät rutiinit ja erikoiset harrastukset.
Oireyhtymä diagnosoidaan noin 4–6
lapsella tuhannesta.
– Moni AS-lapsi näyttäytyy pikkuprofessorina, ja esimerkiksi 7-vuotias
voi luennoida tuntikausia Jupiterin
kuiden pintarakenteesta, kuvailee Nokelainen.
Ongelmia koulumaailmassa tuottavat esimerkiksi motoriikan erikoi-
”Kaikissa neurologisissa oireyhtymissä ennustetta parantavat
riittävä, varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa sekä
riittävä kuntoutus, joka on ajoitettu oikein.”
koittaa sitä, että aivojen toiminnallinen
jarrujärjestelmä ei pelitä. Koulumaailmassa on levoton olla, kun fokus vaihtuu koko ajan asiasta toiseen, Nokelainen kuvailee.
suudet, katsekontaktin puuttuminen,
hankaluudet lukea muiden ilmeitä ja
eleitä ja sitä kautta ymmärtää muiden
tarkoitusperiä. Helpotusta tilanteeseen
tuo jo tiedon lisääminen.
Toisilla jarruverkko kypsyy hitaammin kuin toisilla. Toisinaan lääkehoitoa
tarvitaan muutamia vuosia, toisinaan
lääkityksen tarve on elinikäinen. Osalla myös sosiaaliset taidot kehittyvät
jäljessä.
Kaikissa neurologisissa oireyhtymissä ennustetta parantavat riittävä,
varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa sekä riittävä kuntoutus,
joka on ajoitettu oikein. Apua tulee
saada kouluun ja kotiin, lapsen lähelle.
– Tavallisella tarhainterventiolla
säästetään rahaa, sillä kieli ja sosiaaliset taidot opitaan vertaisryhmissä.
Adhd:n yleisyydestä on vaihtelevia
käsityksiä, mutta Nokelaisen mukaan
oireyhtymä koskettaa 4–10 prosenttia
suomalaisista lapsista.
– Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä
lapsia on kaikkiaan noin 40 000. Sen
pohjalta adhd-lapsia ja nuoria olisi sairaanhoitopiirissä 1 200–2 400, Nokelainen arvioi.
Muiden on vaikea ymmärtää
Autismi ja Aspergerin oireyhtymä
aiheuttavat toimintarajoitetta erityisesti kommunikoinnissa ja sosiaalisessa
vuorovaikutuksessa.
– Lapsuuden klassinen autismi on
vaikea oireyhtymä. Autistinen lapsi ei
oikeastaan ymmärrä, että toisella ihmisellä on minuus. Kun lapsi on kuitenkin ulkoisesti täysin samanlainen kuin
muut, on muiden vaikea ymmärtää,
miten eri tavalla hän ajattelee.
Byrokratia tuhlaa varoja
Poikkeavaa kielenkehitystä tarkoittavalla dysfasialla on nyt uusi nimi,
kielellinen erityisvaikeus, josta käytetään lyhennettä SLI. Nokelainen on
huomannut, että terminologian muutokset vaikeuttavat asioiden ymmärtämistä entisestään. Vaikka termi vaihtuu, biologinen perusta on silti sama.
Kielellinen erityisvaikeus on laajaalaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava
ongelma, joka ilmenee puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeutena.
– Lievemmät kielelliset vaikeudet
mukaan lukien esiintyvyys on seitsemän prosenttia. Heistä kaikista pitäisi
ottaa koppi, mutta kaikkia ei viivästy31
neen puheenkehityksen vuoksi tarvitse lähettää poliklinikalle, Nokelainen
huomauttaa.
Ongelmana kuntabyrokratiassa onkin varojen hukkaaminen turhiin lääkärikäynteihin. Esimerkkinä erilaisista
mahdollisuuksista lasten kehitystä tukevien resurssien käytössä Nokelainen
mainitsee toimintaa avustavat tietokoneet.
– On lapsia, joiden on vaikea oppia
kirjoittamaan käsin. Kunnalla voi olla
varaa ostaa neljä tietokonetta näiden
lasten avuksi, mutta kun tietokoneen
hankkimiseen tarvitaan todistus erikoislääkäriltä, menee varoja jo kahden
tietokoneen verran.
Avustajan hankkimiseen
ei tulisi tarvita
lääkärintodistusta
Kokonaisuudessa tärkeää on sekä
lapsen että vanhempien tukeminen ja
opetuksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille oppilaille. Autismi- ja
Asperger-liiton toiminnanjohtaja Mirjami Hagman peräänkuuluttaa kuntien
ja koulujen vastuuta oikein kohdennettujen tukitoimien ohella.
– Lapset kärsivät, kun kouluja lakkautetaan. Ryhmäkoot ovat avainasemassa, ja opettajan terve maalaisjärki.
Pekka Nokelainen kannustaa suuntaamaan koulujen resursseja nimenomaan ryhmäkokojen pienentämiseen,
vaikka valinnaisaineiden kustannuksella.
– Valinnaisuus ei ole niin suuri etu
kuin pienet ryhmät.
Virpi Dufva ADHD-liitosta painottaa, että oikea-aikaisesta tuesta monialaisesti kohdennettuna hyötyvät sekä
lapsi, perhe että koulumaailma.
– Jos opettaja kokee, että lapsi tarvitsee avustajan, tulisi opettajan mielipiteellä olla painoarvoa, ettei aina tarvita
kalliita erikoislääkärin todistuksia asiaa
puoltamaan.
Teksti ja kuva Terhi Siippainen
Terhi Siippainen on Sinun Savo
-lehden toimittaja. Artikkeli on julkaistu Sinun Savo-kaupunkilehdessä
15.10.2011.
4/ 2 0 11
Yhdistysväki koolla
ADHD-liiton, Aivoliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton yhteisiä puheenjohtaja- ja sihteeripäiviä
vietettiin lokakuun alussa Jyväskylässä.
Runsaslukuinen osallistujajoukko kokoontui ensimmäisille yhteisille puheenjohtaja- ja sihteeripäiville
1.10.2011 Haukkarannan kouluun Jyväskylään.
Päivän avannut Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen totesi tervetulotoivotuksessaan tapahtuman historialliseksi, sillä kahdeksan vuoden
liittotason yhteistyön jälkeen ko. päivät olivat ensimmäiset laatuaan. Liitot
ovat tehneet yhteistyötä muun muassa
kuntakampanjoiden, aistikoulutuksen
ja yhteisten lehtiartikkeleiden myötä.
Yhdistykset sen sijaan ovat tehneet
yhteistyötä jo pidemmän aikaa. Nyt tämä yhdistysten pitkään tekemä yhteistyö on vakiintunut myös liittotasolle.
Päivän aluksi psykologi, psykoterapeutti ja Keski-Suomen autismiyhdis-
Tiina Viljanen
4/ 2 0 11
tyksen varapuheenjohtaja Sari Kujanpää esitteli Haukkarannan koulun
tiloja ja toimintaa.
Yhteistyö koulun
kanssa olikin tärkeää päivien onnistumisen kannalta.
Erityiskiitos siitä!
Satakunnan Autismi-, ADHD- ja
Dysfasiayhdistys
SAMDY ry:n Saara Korkeamäki ja
Tuija Koski kertoivat ensimmäisenä
toimintansa aloit- Saara Korkeamäki ja Tuija Koski
taneen kolmikantayhdistyksen toiminnan haasteista ja rahavarojen lisäksi myös runsaasti aivahvuuksista. Vahvuutena esiin nousi kaa.
jäsenmäärän tuoma voima asioiden
Yhteistyöpyyntöjä Keski-Suomen
eteenpäin viemisessä. Positiivisena
koettiin, että diagnoosien vaihtuessa tai ADHD-yhdistykselle tulee eri tahoilta
täsmentyessä voivat perheet usein py- paljon, mutta vapaaehtoisten resurssit
syä saman yhdistyksen jäsenenä. Haas- eivät välttämättä riitä vastaamaan niiteena kolmikantayhdistyksessä koettiin hin.
esimerkiksi kolmen eri jäsenrekisterin
ylläpitäminen.
Aamupäivän viimeisen puheenvuoron pitivät Afasialasten tuki ry:n Maarit
Seuraavana puheenvuoron saivat Heimonen ja Päivi Puttonen. Jo vuonna
Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry:n 1977 perustettu yhdistys on saanut alPäivi Pietiläinen ja Tapani Salonen. kunsa Haukkarannan koululla. AfasiaYhdistyksen toiminnoista vahvimmin lasten tuki ry:n kotipaikka on Jyväskyesiin nousivat vertaisryhmät sekä adhd- lä, mutta se toimii valtakunnallisesti.
aikuisille että perheenjäsenille. PulmaVilkkaimmat keskustelut yhdistysna on vapaaehtoisten vähäinen vaihtuväen kesken nousivat diagnosoinnista,
vuus ja lukumäärä.
ensitiedosta ja kolmannen sektorin ja
Kaikki yhdistykset kokivat haastee- viranomaisten (mm. keskussairaalat)
na rahavarojen keräämisen ja rahojen kanssa tehtävän yhteistyön tärkeydestä.
riittävyyden. Huomionarvoista on se,
että toimintojen ja tapahtumien järjesIltapäivän ohjelman avasi räväkästämiseen vapaaehtoisvoimin tarvitaan ti Sari Kujanpää aiheesta Yhdistystyö
32
Haukkarannassa
ajatuksia että
ironista naureskelua osallistujissa. Ajatuksena
kaiken takana
oli totaalihurahtaminen yhdistystoimintaan.
Se, mikä eniten kuormittaa
yhdistystyössä, saattaa olla
myös se, josta
saa voimaa.
Maarit Heimonen ja Päivi Puttonen
innostaa ja innostus lopahtaa. Mitä sitten? Otsikon alla keskeisin teema oli
yhdistyksessä jaksaminen.
Esitys lähti liikkeellä sarkastisella
listalla: kahdeksan askelta uupumukseen. Lista herätti sekä monenlaisia
Sari Kujanpää
Yhdistysten
hallituksissa on
hyvä pohtia vastauksia erilaisiin toimintaan liittyviin
kysymyksiin. Tärkeä mietittävä henkilölle itselleen ja yhdistyksen jäsenille
on yhdistystoiminnan tarkoitus.
Sari Kujanpää kysyi kuulijoilta
muun muassa kysymyksen, miten voi
auttaa muita, ellei anna itselleen tarpeeksi happea? Hänen mukaansa kannattaa laittaa happinaamari ensin omille kasvoille ja auttaa vasta sitten muita.
Luento antoi paljon ajattelemisen
aiheita ja mietittävää jokaiselle osallistujalle, niin vapaaehtoisille yhdistystoimijoille kuin järjestöjen työntekijöillekin. Lennokas ja temperamenttinen
esiintymistapa antoi oman ainutkertaisen lisämausteensa esitykseen.
Lopuksi osallistujat jakaantuivat
vielä ryhmiin, joissa learning cafe
-menetelmää käyttäen työskenneltiin
neljän eri aiheen parissa. Työskentelyn
tulokset toimitetaan päivien jälkeen
osallistujille ja toivottavasti ne leviävät
sitä kautta yhdistyksien keskusteluihin.
Teksti ja kuvat Elina Vienonen
Elina Vienonen toimii järjestösuunnittelijana Autismi- ja Aspergerliitossa.
Yhdistysväkeä Haukkarannassa
33
4/ 2 0 11
Valtakunnassa kaikki hyvin? –
Selvitys ADHD-oireisten aikuisten
asemasta palvelujärjestelmässä
Johdanto
Tämä artikkeli perustuu selvitystyöhön, jonka ADHD-liitto tilasi minulta
keväällä 2011. ADHD-liittoon ja sen
jäsenyhdistyksiin tulleiden yhteydenottojen perusteella ilmeni tarpeelliseksi
selvittää tarkemmin adhd-oireisten aikuisten asemaa palvelujärjestelmässä.
Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa
eri palvelujen ja käytäntöjen toimivuutta adhd-oireisten aikuisten osalta.
Toisena tavoitteena oli selvittää palveluihin ohjautumisen ja palvelutarpeen
vahvuuksia sekä heikkouksia valtakunnan tasolla. Lisäksi selvitystyön
tarkoituksena oli käynnistää keskustelua palvelujärjestelmän kehittämistä
koskevista ajankohtaisista haasteista.
Arvokkaita kommentteja ja asiantuntemustaan jakoivat selvitystyön ohjaajina
ja tukijoina toimineet Itä-Suomen yliopiston vammaistutkimusyksikön johtaja, professori Juhani Laurinkari sekä
ADHD-liiton edustajat toiminnanjohtaja Virpi Dufva, hallituksen jäsen Tuula
Palomäki-Jägerroos, liiton vastaava
järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen ja Pohjois-Suomen alueen järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen.
Tässä artikkelissa kuvaan selvitystyön
lähtökohtia ja sen toteuttamista sekä
saamiani tutkimustuloksia.
Selvityksen toteutus
Selvitystyön tiedon kerääminen
toteutui kaksivaiheisena prosessina.
Tiedontuottajina toimivat ammattihenkilöt, jotka työssään kohtaavat adhdoireisia nuoria aikuisia ja työikäisiä
henkilöitä sekä palveluiden käyttäjät,
adhd-oireiset henkilöt. Selvityksen
ensimmäisessä vaiheessa lähestyin
ammattihenkilöitä ensin puhelimitse,
jotta selvityksen tarkoitus ja tavoitteet
täsmentyisivät heille. Tiedon keräämi4/ 2 0 11
Marjo Hodju
nen toteutettiin verkkokyselynä, joka
lähetettiin 16 henkilölle ja yhdelle henkilölle postitse. Määräaikaan mennessä vastasi 13 henkilöä, jotka toimivat
työssään joko julkisella tai kolmannella sektorilla edustaen eri ammattialoja
(esim. psykiatri, kuntoutusohjaaja, psykologi, neuropsykiatrinen valmentaja).
Tiedon keräämisen toiseen vaiheeseen osallistuivat palveluiden käyttäjät.
ADHD-liitto järjesti voimaannuttavan
teemaillan 3.5.2011 Helsingissä, jonka
jälkeen toteutettuun keskustelutilaisuuteen osallistui neljä adhd-oireista
henkilöä. Round table -muotoisessa
keskustelussa kävimme läpi henki34
löiden kokemuksia terveydenhuollon
järjestämistä palveluista ja käytännöistä sekä muista saatavilla olevista
tukimuodoista. Lisäksi henkilöt pohtivat, mitkä palvelut ja tukimuodot ovat
heidän mielestään keskeisimpiä adhdoireisen aikuisen elämässä ja millaista
apua sekä tukea he kaipaavat palvelujärjestelmältä. Keskustelu nauhoitettiin
tilaisuuteen osallistuneiden henkilöiden luvalla. Keskustelun sisältö toimii
osana selvityksen aineistoa.
Palvelut puuttuvat ja
käytännöt ontuvat
Onko valtakunnassa kaikki hyvin
ajatellen adhd-oireisten henkilöiden
asemaa? Huomioiden selvityksen luonne ammattihenkilöiden vastaanotto oli
hyvin motivoitunutta ja yksimielisesti
he totesivat teeman olevan ajankohtainen ja tärkeä selvitettäväksi. Ammattihenkilöiden vastauksissa mikään
yhteiskunnan tarjoamista palveluista,
tuki- ja kuntoutusmuodoista tai käytännöistä ei noussut selkeästi toimivaksi
tai saanut ammattihenkilöiltä erityistä
kiitosta.
Sama ilmiö toistui adhd-oireisten
henkilöiden kohtaamisessa. Palveluiden puuttuminen ja käytäntöjen ontuminen ilmensivät palvelujärjestelmän
nykytilannetta. Hoidon, tuen ja kuntoutuksen saaminen vaatii henkilöiltä itseltään aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja
palvelujärjestelmän tuntemusta. Heidän kokemuksenaan oli, että palvelu- ja
kuntoutusohjaus eri palveluiden ja kuntoutusmuotojen saamiseksi toimii heikosti. Adhd-oireisia aikuisia yhdistivät
samankaltaiset kokemukset diagnostiikan haasteellisuudesta. Aloite diagnoosin selvittämiseen oli lähtenyt henkilöltä itseltään, mutta vaatinut pitkällistä odottelua ja lähetteen pyytämistä
useaan kertaan. Henkilöiden kokemuksena oli, että diagnoosin ja sitä kautta
mahdollisesti lääkityksen saaminen oli
ollut pitkäkestoisen työn tulos. Yhdeksi
diagnosointiprosessin käynnistymisen
esteeksi henkilöt nimesivät ennakkoluulot ja tietämättömyyden, jonka he
olivat joutuneet kohtaamaan asioidessaan ammattihenkilöiden kanssa.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako on edelleen epäselvä, jonka vuoksi esille nousi
tarve kiinnittää huomiota adhd-oireisen
henkilön hoito- ja kuntoutuspolun rakentamiseen. Perusterveydenhuollon
ja erikoissairaanhoidon väliseen työnjakoon tyytyväiset henkilöt korostivat
käytäntöjen selkeyttä: työnjako on
suunniteltua, selkeät lähetekriteerit
on laadittu ja perusterveydenhuolto
mahdollisten alkuselvittelyjen jälkeen
ohjaa aikuiset erikoissairaanhoidon
psykiatrian yksikköön diagnostiikan
varmistamiseksi. Selkeän hoitoketjun
puuttuessa diagnosoinnin jälkeen on
vaikea saada asianmukaista hoitoa ja
kuntoutusta perusterveydenhuollossa.
Vastaajat toivoivat lisää adhd-osaamista perusterveydenhuoltoon, jotta
diagnosointiprosessin voisi käynnistää
tai toteuttaa perusterveydenhuollossa.
Lääkekorvattavuuden poistuminen
metyylifenidaattivalmisteiden osalta herätti adhd-oireisissa henkilöissä
kiukkua, pettymystä ja turhautuneisuutta. He korostivat lääkehoidon olevan keino, joka mahdollistaa heidän
osallistumisen ja pärjäämisen nykyyhteiskunnan vaativassa työelämässä.
Olisiko lääkekorvattavuus kuitenkin
pieni yhteiskunnan menoerä suhteutettuna niihin kuluihin ja kustannuksiin,
mitä syntyy adhd-oireisen henkilön
syrjäytyessä työmarkkinoilta työkyvyttömyyseläkkeelle?
Adhd-oireisilla aikuisilla lääkehoito on ensisijainen hoitomuoto, mutta
arjen selviytymisen tueksi tarvitaan
myös muiden hoito- ja kuntoutuskäytäntöjen sujuvaa toimintaa. Ammattihenkilöt korostivat neuropsykiatrisen
valmennuksen merkitystä, joka yhdessä lääkehoidon kanssa voi mahdollistaa
adhd-oireisen henkilön arjen ja työelämän tuomien haasteiden hallinnan. Valmennus toteutettuna 1-2 kertaa viikossa
on yhteiskunnalle edullinen tukimuoto,
jonka avulla henkilöllä on mahdollisuus oppia arjen hallintakeinoja sekä
helpottaa arjen sujuvuutta. Pohdittaessa adhd-oireisen henkilölle soveltuvia
hoito- ja kuntoutusmuotoja, tulisi huomioida yksilölliset tuen tarpeet, mutta
myös tukimuodoilla saavutettavia etuja. Neuropsykiatrinen valmennus tukimuotona on inhimillinen ja taloudellisesti edullinen vaihtoehto suhteutettuna
seurauksiin, esimerkiksi psykiatrinen
osastohoitojakso, mikäli tuen tarpeet
jätetään huomioimatta.
Toisaalta neuropsykiatrisen valmennuksen osalta on huomioitava sen
haasteet. Tutkimusta tarvitaan valmennuksen avulla saavutettavasta hyödystä
ja huomion kiinnittämistä valmentajien koulutus- ja kokemustaustaan. Tällä
hetkellä valmentajina työskentelevien
koulutus- ja kokemustaustat voivat olla
hyvin kirjavia, joka voi asettaa erityi35
siä haasteita luottamuksellisen asiakassuhteen syntymiselle. Adhd-oireisten
henkilöiden kohtaaminen vaatii taitoa
toiminnanohjauksen ongelmien tunnistamiseen ja keinoja niiden hallintaan,
mutta myös ymmärrystä liitännäisoireisiin liittyvään problematiikkaan.
Tuloksellisen valmennussuhteen syntyminen on monen tekijän yhteissumma,
jonka luomiseksi valmentajalla tulisi
olla riittävä asiantuntemus niin neuropsykiatriasta kuin muistakin arjen
hallintaan liittyvistä haasteista.
Varhaisen tuen ja kuntoutuksen
merkitys tunnistetaan ja tunnustetaan
puheen tasolla, mutta riittämättömät
taloudelliset resurssit nousevat selkeäksi esteeksi palveluiden tarjoamiselle
ja toteutumiselle. Maksusitoumuksia neuropsykiatrisen valmennuksen
tai muiden tuki- ja kuntoutusmuotojen saamiseksi myönnetään nihkeästi
tai ei lainkaan. Niin inhimillistä kuin
yhteiskunnankin etua ajatellen olisi
tarpeellista siirtyä puheen tasolta käytännön toimiin, jotka mahdollistaisivat
varhaisen puuttumisen ja ongelmien
ennaltaehkäisyn.
Adhd-oireisten henkilöiden osalta
korostetaan varhaisen kuntoutuksen
merkitystä ja sitä kautta syntyviä säästöjä, mutta tueksi kaivattaisiin näyttöä ja tietoa esimerkiksi henkilöiden
kuntoutuspoluista ja sijoittumisesta
työelämään. Myös eri kuntoutusmuotojen osalta tarvitaan tutkimusta, mitä
inhimillistä ja yhteiskunnallista hyötyä voidaan saavuttaa kuntoutuksen
avulla. Hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuuden ja hyödyn osoittaminen
asettaa haasteita tutkimukselle. Riittäväksi näytöksi ei useinkaan todeta esimerkiksi adhd-oireisten henkilöiden
tai ammattihenkilöiden subjektiivisia
kokemuksia ja näkemyksiä hyvistä
kuntoutuskäytännöistä. Kustannustehokkuuden ja – vaikuttavuuden osoittamista tutkimuksen tasolla tarvitaan,
mutta täysin ei voi ohittaa henkilöiden
kokemaa inhimillistä hyötyä.
Teksti Marjo Hodju, YTM
Kuva Virpi Dufva
4/ 2 0 11
Kielellinen häiriö on vakava asia
T
änä keväänä erityiskoulussa peruskoulun oppimäärän hyvin
arvosanoin suorittanut 16-vuotias nuori kysyi minulta: ”Onko tämä
minun kielijuttuni todella näin vakava
asia?” Nuorella oli kielellinen erityisvaikeus, mikä oli kevään yhteishaussa
katsottu ehdottomaksi esteeksi nuoren
ensisijaiselle ammatinvalintatoiveelle.
Varhaisen 4-vuotiaana saadun diagnoosin, pitkäjänteisen kuntoutuksen ja erityiskoulun antaman tuen myötä nuori
oli oppinut kompensoimaan kielelliset
ongelmansa arjessa siinä määrin, että
samalle viivalle asetettuna kielellisesti tavanomaisesti kehittyneiden nuorten kanssa opiskelupaikan saamisessa
eteen noussut seinä tuntui kohtuuttomalta.
Suomessa sadat vanhemmat kysyvät vuosittain, onko heidän lapsensa
poikkeava kielellinen kehitys vakavaa. Ilmaisulla ”vakava” viitataan
usein siihen, tuleeko lapsi lainkaan
kommunikoimaan selkeällä puheella ja kuinka paljon poikkeavuus tulee
vaikuttamaan lapsen kaverisuhteisiin,
koulunkäyntiin ja aikanaan itsenäiseen
elämään. Lasten eriasteiset kielellisen
kehityksen poikkeavuudet ovat varsin
yleisiä. Kielellinen häiriö voi esiintyä
rajattuna kielellisenä erityisvaikeutena
(1-7 % lapsista) lapsen ei-kielellisen
älyllisen kehityksen edetessä ikätasoisesti. Kielellisiä ongelmia esiintyy
myös yleisesti laaja-alaisissa älyllisen
kehityksen poikkeavuuksissa (esim.
kehitysvamma, erilaiset oireyhtymät),
autismikirjon sairauksissa (lapsuusiän
autismi, Aspergerin oireyhtymä), neuropsykiatrisissa häiriöissä (esim. adhd),
keskushermostovaurion aiheuttamissa
sairauksissa (esim CP-oireisto), lihastaudeissa ja aistivammoissa (esim. kuulovamma).
Kielellinen ongelma on vakava asia.
Kieli on keskeinen keino vuorovaikutuksen luomiseen, sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen ja kognitiiviseen oppimisprosessiin. Kielelliset taidot ovat
nyky-yhteiskunnassa yhä enenevässä
määrin se väline, millä selviydymme
arjessa ja minkä perusteella meitä ar-
votetaan ihmisinä. Jos kielellinen tuottaminen on hidasta ja sisällöltään epäselvää, riski sekä yksilön mielipiteiden
huomiotta jättämiselle ja sosiaaliselle
syrjimiselle että syrjäytymiselle kasvaa
huomattavasti.
Lapsen kuntoutumismahdollisuuksien perusta on varhainen diagnoosi ja
kuntoutuksellisten tukitoimien välitön
käynnistäminen. Suomalainen neuvolajärjestelmä on keskeisessä asemassa
kielellisten vaikeuksien tunnistamisessa ja häiriön luonteen määrittämisessä. Diagnoosin määrittämiseen
tarvitaan pääsääntöisesti moniammatillinen työryhmä, joiden perustamiseen perusterveydenhuoltoon tulisi
panostaa. Esimerkiksi vuonna 2010
Turun yliopistollisen keskussairaalan
lastenneurologisessa yksikössä oli kielellisten ongelmien vuoksi tutkittavana
150 lasta. Heidän häiriönsä piirteet ja
erotusdiagnostiikka olivat joko niin
vaikeita, että niitä ei voitu arvioida
luotettavasti perusterveydenhuollossa
tai lapsen kotikunnassa ei vain ollut
puheterapeuttia tai lapsiin perehtynyttä
kuntoutustyöryhmää. Osa lapsista tuli
siis ainoastaan paikallisten terveydenhuollon resurssien puuttumisen vuoksi
erikoissairaanhoitoon diagnostiseen arvioon – vastoin kaikkia terveydenhuollon porrastuksen periaatteita.
Miten kielellisiä ongelmia sitten
kuntoutetaan? Kuntoutuksen kulmakivi on ongelman vakavuuden ymmärtäminen, lapsen hyväksyminen sellaisena
kuin hän on, ja lapsen kommunikaation
sekä vuorovaikutusmahdollisuuksien
aktiivinen ja systemaattinen tukeminen
arjen kaikissa toimintaympäristöissä
(koti, päivähoito, harrastukset, koulu).
Kunkin lapsen kohdalla tulee tehdä
yksilöllisiin ongelmiin ja vahvuuksiin
perustuva tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma, mihin vanhemmat, arjen
toimintaympäristön avainhenkilöt ja
kehityksellisen kypsymisen salliessa
myös lapsi itse sitoutuvat. Vaihtoehtoiset ja puhetta tukevat kommunikaatiokeinot ovat usein tarpeen puheen ja
kielen kehittymisen tukemiseksi, mutta
vanhempien on yhtä usein vaikea uskoa
4/ 2 0 11
36
Leena Haataja
näiden menetelmien edesauttavan kommunikaation kehitystä. Kielellisen häiriön hyväksyminenkin on raskas asia,
mihin tarvittaisiin nykyistä enemmän
vanhemmille suunnattuja tukimuotoja.
Onnistuneen kielellisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää kullekin
yksilölle soveltuvat keinot ilmaista
tahtoaan ja ajatuksiaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, tukea yksilön
kielellistä ja kommunikatiivista kehitystä sekä mahdollistaa tarkoituksenmukainen koulun oppimisympäristö.
Varhain alkanut kuntoutus ja perheen
tuki kantoi alussa mainitsemani nuoren
opiskelupaikan oven sulkeutumisen aiheuttaneen ongelmatilanteen yli. Nuori
oli vuosien kuluessa oppinut käsittelemään tunteitaan kielellisesti ja joutunut
useaan kertaan pohtimaan kielellisten
vaikeuksiensa aiheuttamia rajoitteita.
Parin päivän kuluttua valintatulosten
julkaisusta nuori kiitti saamastaan kuntoutuksellisesta tuesta vuosien varrella
ja totesi rauhallisesti, että pääsy toiselle
sijalle asetettuun opiskelupaikkaan on
hänen ominaisuutensa huomioiden varmasti paras vaihtoehto.
Teksti Leena Haataja,
lastenneurologian professori,
ylilääkäri, Turun yliopisto ja TYKS
Kuva Mari Männistö
kirja-arviot
Jukka Laajarinne, Leikkiminen kielletty! Kontrolliyhteiskunnan lapset (Atena)
Kirjan kirkkaankeltainen kansi ja lapset kieltävä liikennemerkki herättävät huomioni. Lisäksi
kirjan raflaava nimi ”Leikkiminen kielletty! Kontrolliyhteiskunnan lapset” kutkuttelee, tässä voisi
olla mielenkiintoinen lukukokemus edessä. Kirjan sisäliepeen mukaan kirjoittaja Jukka Laajarinne
on paitsi koti-isä ja kirjailija myös matematiikan ja filosofian opettaja. Hänen luvataan sysäävän
urautuneet ajatukset raiteiltaan ja herättävän pohtimaan kasvatusperiaatteita. Siis lukemaan.
Parikymmentä sivua luettuani, on pakko pysähtyä hengittämään, maailmani on kallellaan. Juuri
lukemani perusteella olen panttivanki-herra ja armaat lapsukaiseni kaappari-orjia. Välillämme ei
suinkaan ole rakkautta, vaan Tukholman syndrooma. Onneksi kirja on ilmestynyt vasta nyt (2011),
tämähän olisi voinut vaikuttaa perhesuunnitteluumme.
Kirja on vaativa luettava. Ensinnäkin provosoidun, kenen kanssa voisin väitellä kaikesta tästä
lukemastani? Toisekseen kirja on myös hengästyttävä kokonaisuus. Se sisältää ehdottomasti mielenkiintoisia näkemyksiä todella moneen asiaan, kuten esimerkiksi lasten kulttuuriin, väkivaltaan, oppimiseen, kouluviihtyvyyteen ja vanhemmuuteen.
Nostan esimerkiksi Adhd:n diagnoosikriteerien tulkitsemisen: tarkkaamattomuus onkin seurausta mielenkiinnottomista
tehtävistä ja yliaktiivisuus sosiaalisesti määrittynyttä. Kyseessä on kirjailijan mielestä järjestelmän sairaus. Järjestelmän,
jolla on alhainen sietokyky erilaisuuteen. Erilaisuus taasen on kirjailijan mielestä yhtä kuin ongelmallisuus, joka on yhteiskunnassamme kuntoutettava samanlaisuuteen. Adhd-oireisten lasten parissa korostetaan johdonmukaista kasvatusta, siksi
kirjasta jää mieleen erityisesti myös tätä koskeva kirjailijan mielipide. Onko johdonmukaisuus todellakin luonnotonta, valheellista ja turhauttavaa? En tee kirjailijalle nyt oikeutta irrottaessani kysymyksen esitetyistä perusteluista ja pohdinnoista,
yritän kai vain provosoida sinutkin lukemaan tämän kirjan ja hengästymään.
Yhden asian kirjasta olen valmis nielemään lähes pureksimatta: ”Kasvatuksessa nykyisyys ja läsnä oleva uhrataan sille
mitä ei ole.” Jotain yrittääkseni, laitan tekstiviestiä teinilleni: ”Hoi Orjani, vietettäisiinkö tämä ilta mukavasti yhdessä
oleillen? t. Panttivanki-äiti.”
Teksti Tuuli Korhonen, kuntoutussihteeri, ADHD-liitto ry
Marshall B. Rosenberg, Myötäelämisen taito (NVC-yhdistys)
Omien tunteiden ja toiveiden ilmaiseminen avoimesti koetaan useimmiten haastavaksi ja
vastenmieliseksi tehtäväksi. Kommunikointitilanteissa turvaudutaan automaattisesti totuttuihin
tapoihin, eli todellisuudessa liikutaan melko yleisellä tasolla heijastelematta paljonkaan henkilökohtaisia tuntemuksia tai käsittelemättä ihmisen haavoittuvuutta. Havahtuminen omien tunteiden
sisäiseen näytelmään tuo kuitenkin kommunikointiin täysin uudenlaisen suunnan. Tunteiden sekä
niitä pohjaavien tarpeiden löytäminen keskustelutilanteessa on anti, jonka psykologian tohtori
Marshall B. Rosenbergin kirja Myötäelämisen taito voi parhaimmillaan antaa.
Näiden uusien tasojen löytäminen itsestä, missä tahansa kommunikaatiotilanteessa, vaikuttaa
suuresti oman ilmaisun rakenteeseen ja selvyyteen sekä ennen kaikkea tilanteen miellyttävyyteen kuuntelijan kannalta.
Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi vastustus ja väittely poistuvat visusti näyttämöltä, koska keskustelussa aktiivisesti myötäelävä osapuoli ei lähde sellaiseen mukaan. Nonviolent Communication (NVC) -vuorovaikutusmenetelmä, jonka Rosenberg
lukuisten esimerkkien kautta käy kirjassaan yksityiskohtaisesti läpi, antaa välineet erittäin miellyttävään ja tehokkaaseen
kanssakäymiseen päivittäisessä kohtaamisessa ihmisten välillä. Kirja on erityisen hyödyllinen niille henkilöille, joilla riitely,
väittely tai esimerkiksi itsesyytökset päätyvät toistuvasti värittämään kommunikointia muiden kanssa.
Kirjan suurinta antia on oppia aktiivisesti muodostamaan yhteys toiseen ihmiseen silloin, kun se syystä tai toisesta, on
katkennut. Yhteys toiseen ihmiseen on perusta avoimemmalle ja vapaammalle vuorovaikutukselle, koska tällaisessa ilmapiirissä vastaan hangoittelevakin kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, ja on siten vuorostaan valmis kuuntelemaan
toisen henkilön kokemuksia tilanteessa. Myötäelävä vuorovaikutus ei siis tarkoita myönnyttelyä tai sitä, että tulisi edes
olla samaa mieltä asioista, vaan pikemminkin ajatusten taakse kätkeytyvien tunteiden ja tarpeiden löytämisestä vuorovaikutustilanteessa. Tämän uuden toimintatavan sisäistämisessä sinua auttavat kirjan erilaiset käytännöntilanteiden esitykset
ja pienet harjoitukset eri osioiden lopussa. Kirjan lähestymistapa ihmisen psykologiaan on hyvin käytännönläheinen sekä
konkreettinen, ja suosittelen kirjaa yksinkertaisesti jokaiselle.
Teksti Pasi Ojala, sosionomiopiskelija, harjoittelijana ADHD-liitossa 26.9.-18.11.2011
37
4/ 2 0 11
Kiinteistöhuolto
Tmi K. Nevalainen
Muistolantie 86 C, Otalampi
Puh. 040-722 8311
Kiinteistönhuolto
Misikangas
Kaukonpolku 6 A 1, Kerava
Puh. 050-4130 974
Kiinteistöpalvelu
A. Korpi
Koivuahontie 116, Nivala
Puh. 040-508 4374
S. Kivinen Oy
Raitalammintie 5, Renko
Puh. 0400-506 198
Laattatyö Kinnunen
Tapolantie 8 B, Vantaa
Puh. 0400-687 842
Juhani Tuomainen Tmi
Sköllerstantie 138, Pinjainen
Puh. 0400-478 522
- Kaivuutyöt - Sähkötyöt
Rauma Cata
Hollmingintie 4, Rauma
Puh. 02-822 7900, 044-5530 645
raumacata@raumacata.fi
www.raumacata.fi
- Merihinaukset
Koivulantie 46, Haulipudas
Puh. 044-594 6106
Vihmuskallionkatu 16, Nokia
Puh. 0500-862 933
Ratakatu 35, Lappeenranta
Puh. 05-612 9037
Kaivu Severi
Lapin
Kattomestarit Oy
Jyväskylän Peltityö
Tmi Jari Sarja
Rauman IT-Palvelut
Kaakkoiskaari 1, Lappeenranta
Puh. 010 2311 290
www.rakennuslasi.com
Rakennuslasi Ky
Sahatie 11, Panelia
Puh. 044-5821 115
www.il-tekniikka.fi
- Ilmalämpöpumppujen myynti,
asennus ja huolto
Gamla Äbövägen 72 / Vanha Turuntie 72
Skuru / Pohjankuru, www.scilla.fi
Puh. 0440-722 752
- Kukkia kaikkin tilaisuuksiin
- Blummor till alla tillfäller
Lastensuojelulaitos
Merituuli Oy
Juhani Saramo Tmi
Pietniementie 1, Pori
Puh. 02-6330 475
Hammaslääkäri
Mirja Pentinpuro
Vanhatie 71 A 2, Haapavesi
Puh. 08-451 287
Lattianeliö Oy
Rakennuspalvelu
Valkeapää Pekka Ky
Röykän-Leppälammen
Nuorisoseura ry
Hongistontie 13, Kouvola
Puh. 040-540 4530
Kaivinkonetyöt
Pauli Hautamäki
Puh. 013-7373 555
Mäkitie 44, Teuva
Puh. 050-581 4625
K-Extra K. Elo
Kallion Sähkötyö Oy
Koskenkylänraitti 59,
Honkilahti
Puh. 02-866 8056
Kuohunharjuntie 26,
Kangasala
Puh. 050-526 2724
Kauhavan
Seurakunta
Kangasalan
Eläinpuoti
Kangasalantie 1123, Kangasala
Puh. 03-377 1616
Kelatie 20 A, Vantaa
Puh. 044-500 2180
Kasken Apteekki
Kangasniemen
Apteekki
Tmi Tuomo K. Leinamo
Otto Mannisentie 12, Kangasniemi
Puh. 015-431 631
Sinkokatu 11, Rauma
Puh. 040-5576 225
Ruukinpirtintie 20, Rovaniemi Nuuttilantie 2 C 31, Muurame
- Asiantunteva ja palveleva ITpalvelujen ammattilainen
Puh. 040-183 4884
Puh. 040-913 5150
IL-Tekniikka Oy
Lappeenrannan
Blomcenter - Kukkacenter Scilla
Kirkkotie 3 B, Kauhava
Puh. 06-4346 500
Insinööritoimisto
Tauno Hinkkanen Ky
Kalliorinteenkatu 14, Nokia
Puh. 0400-819 457
Kivipalvelu Jämsä Ky Laattatyö Wikman Oy JM Moottorihuolto Oy
Kiihtelysvaaran
Osuuspankki
Kaskenkatu 10, Turku
Puh. 02-231 1030
Jouko Talot Oy
Tiirueentie 20, Iittala
Puh. 040-514 8599
Karvian Apteekki JR-Hoivapalvelut Oy
Kuusistontie 15 A, Kaaro
Puh. 0400-591 484
- kylpyhuoneremontit,
kosteusvauriot
Jaala • Puh. 040-7694 275
Kölinmäentie 15, Röykkä
Puh. 0400-438 936
- Juhlatilat 200 hlö - Uusi nykyaikainen
keittiö
Makopi
Tmi Johanna
Niemenmaa
Puh. 040-8355 460
Betonilattiat, Betonin kuljetukset
Epn-Line Oy
Pyhäniementie 251/20, Kihniö
Puh. 040-574 8903
Airmax Oy
Katumantie 5 B 10,
Hämeenlinna
Puh. 040-755 9399
Yliopistonkatu 37 C, Turku
Kyläkarviantie 10, Karvia
Puh. 02-544 1040
Hollolantie 2 as 5, Nastola
Puh. 050-3483 647
Vähäraumantie 67 A 3, Pori
Puh. 040-9011 853
Taksi
Juhani Palomäki
Isännöitsijätoimisto
Pekka Kuparinen Oy
AK-Raudoitus Oy
Puutölli
MKC Finland Oy
Auto-Service
S. Wiberg Kb
Lohjanharjun
Teollisuus Oy
Life Muhos
Valtatie 19, Muhos
Puh. 08-533 1588
Konehuolto
A. Rantanen
Tervalantie 118, Mänttä
Puh. 040-830 1638
Arkkitehdit
Jurvainen & Pesola Oy
Liikenteenharjoittaja
Lasse Leino
Taksi- Linja-autoliikenne
O. Eteläpää Oy
Kuusitie 6, Kisko
Puh. 0400-120 174
Torikatu 47, SAVITAIPALE
Puh. 05-416 0075, 0400-243 910
Dito
Yrityspalvelut Oy
Merimiehenkatu 36 D,
Helsinki • Puh. 09-2709 1120
IV-Säätö J. Pajunen
Pojanluomantie 14, Luoma
Puh. 0400-261 143
Hemming Elfvingsvägen,
Hangö • Puh. 019-2484 332
Malmikatu 5 B, Joensuu
Puh. 013-222 350
Hongistonkatu 4, Lohja
Puh. 0400-894 521
Puiden Kaato- ja Hoitotyöt Lastenliike Nomparelli
Arboristi Tom Nylund
Kaskistentie 69, Kurikka
Tyrväänkyläntie 233, Sastamala
Puh. 050-560 8318
Sepenius Oy
Puh. 040-717 3313
www.nomparelli.com
Ka-Si Rakenne
Ilolantie 4, Sumiainen
Puh. 040-572 6282
Ratinkulmantie 55, Ikkala
Puh. 0400-600 691
Myyrä Pentti Oy
Kauppapuutarhaliitto ry
Lintulahdenkuja 2, Helsinki
Puh. 050-687 08
Moskiitto Ky
Ukontaival 7, Pyhäntä
Puh. 0400-914 102
Larin Kyöstintie 6, Helsinki
Puh. 09-7288 210
www.laakkonen.fi
Maanrakennus
Paavo Malinen
Karvinkartanon
Pienryhmäkoti Oy
K.L.M. Express Oy
Lempeä Apu
Kauppa-aukea 3, Hyrynsalmi
Puh. 0400-287 655
Härjänruopantie 6, Rusko
Puh. 040-779 4005
Lörtsypojat Oy
Ilokallionkatu 4, Savonlinna
Puh. 015-510 111
Kiinteistötoimisto
Antila
Nortamonkatu 6, Rauma
Puh. 0500-591 161
Kirjanpito
M. Häkkinen Ky
Katajatie 8, Espoo
Puh. 09-8011 381
Kirppis Annuli
Sammonkatu 14, Valkeakoski
Puh. 040-350 5054
4/ 2 0 11
Karvinmäentie 9, Laitila
Puh. 02-851 999
Kuusamo
Puh. 040-5788 467
Ilmarintie 7, Mäntsälä
Puh. 050-3581 258
Jari Elo Tmi
East Solutions Oy
Mäenalantie 240, Salo
Puh. 0400-924 612
Vuoriniementie 206,
Vuoriniemi
Puh. 050-531 4345
Teemu Jakonen Oy
Asennus Mikko
Elokuvateatteri
Kino-Huovi
Pässinrata 1, Suolahti
Puh. 040-5875 356
Sepäntie 21, Hikiä
Puh. 045-6388 598
Harjavallankatu 33, Harjavalta
Puh. 0400-598 338
Erca Tilit Oy
Jarcer Oy
Hoivakoti Koskela Oy
Linjatie 199 B, Kellokoski
Puh. 0400-467 388
Kietäväläntie 333,
Kaartilankoski
Puh. 015-6685 735
Jeptron
Halikon Rakennus ja
Hirsityö Ay
Vapaudenkatu 43 LH 14,
Jyväskylä • Puh. 040-751 8652
JMK Motorsport
Seijaistentie 347 D, Lemu
Puh. 040-552 8829
Vainiontie 30, Kuusjoki
Puh. 040-5345 440
Isännöitsijätoimisto
Oulunseudun Isännöinti Ky
Hintantie 19, Oulu
Puh. 08-511 065
JMN Racing Oy
Forssalasi Oy
K-Extra
Herkkulautta
Joka Ohjelmat Oy
Fysikaalinen Hoitolaitos
Kuntoapu Sari Riitaoja Ky
Lauttasaarentie 5, Helsinki
Puh. 0400-182 204
Kiap Oy
Paanamäentie 46, Nummi
Puh. 045-1120 180
Rinnetie 14, Kalajoki
Puh. 050-517 4361
JME Catering Oy
Mäntyläntie 5, Forssa
Puh. 03-4220 616
Vahenojantie 19, Eura
Puh. 0400-595 277
Villalan Perhekoti
Peräkorventie 500 B, Ylämaa
Puh. 05-4144 290
Hyvää Joulua !
Asap Oy
Grow.Studio
Autoilija
Seppo Suhonen
Hyrräkuja 10 A 2, Vantaa
Puh. 040-590 1203
Jätehuolto
J. Hämäläinen Oy
J.O Production &
Consulting
Autofiksaamo Masan Putsi
38
Euran Maakone Oy
Lyhtytie 24 B, Helsinki
Puh. 0400-421 292
Maauuninkuja 4 G 66, Vantaa
Puh. 045-1325 171
Nuijamiestentie 5 A 3.krs
Helsinki • Puh. 050-564 3635
Sirrikuja 3, Helsinki
Puh. 09-565 1026
Tampereentie 17, Lavia
Puh. 0400-639 484
Osuuskunnantie 27 B,
Helsinki • Puh. 040-701 5404
Ulrikantie 17 B, Ingermanninkylä
Puh. 0400-298 452
Laivanvarustajankatu 2,
Helsinki • Puh. 020 766 1030
Kaskitie 10, Valkeakoski
Puh. 050-336 1422
Ketolan
Autokorjaamo
Paalutie 3, Ilmajoki
Puh. 06-424 8160
Grannarsintie 23-8,
Kalkkiranta
Puh. 045-111 8844
Laukaantie 7, Jyväskylä
Puh. 045-6381 869
- Autojen pesut - Sisäpuhdistukset Vahaukset
Karhunpääntie 489, Karhunpää
Puh. 0500-121 576
Autoilija
Sami Valtonen
Hokkikuja 3, Kouvola
Puh. 040-8210 291
Axi-Service Oy
Tuttulantie 7, Vanha-Ulvila
Puh. 0400-592 112
Maalausliike
Backman
Käppöstie 2, Nummela
Puh. 045-634 2232
Maalaus ja Saneeraus
Backfältin
Autohuolto ja Purkaamo Markku Nieminen Ky
Salobackantie 4, Ala-Veteli
Puh. 06-8648 493
Kirkkopolku 17, Lavia
Puh. 0400-590 155
Tmi Patrik Blom
Maanrakennus
Aappo Laitinen Ky
Tilitoimisto
Riitta Hyry Oy
Riihimäen
Raviseura ry
Hatanpään Valtatie 34,
Tampere • Puh. 03-225 4700
Otavankatu 6 A 7, Riihimäki
Puh. 019-751 444
Roppilan Krouvi
RM-LVITekniikka Oy
Kokkolan
Pikahitsaus
Ahjotie 16, Kokkola
Puh. 020 7568 790
Tmi Koneistamo
E. Tuomisalo
Joensuuntie 39, Somero
Puh. 02-7485 421
Viilanhakkaajankatu 17 B,
Pori • Puh. 0500-568 909
Rakennus Oy
Snabb & Kumppanit
Royn
Remontointipalvelu
Tmi Tapio Korhonen
Tilitoimisto
Liisa Aaltonen Ky
Koti Kumppanit Oy
Kuntotie 57, Sannainen
Puh. 040-5122 208
Honkalan Yksityistie 47,
Muhos • Puh. 0400-765 963
Staffansbergintie 5, Päivölä
Puh. 050-5280 990
Borelia Oy
Tomi Mannermaa Tmi
Rakennustoimisto
Lahtinen Ky
Koskenmäenkatu 56, Nokia
Puh. 0440-799 958
Pohjoinen Tullitie 16-18,
Loviisa • Puh. 040-742 7677
Oravasaarentie 293,
Vaajakoski
Puh. 040-7522 732
Piispanristintie 2 C,
Piispanristi
Puh. 040-4155 700
Ahjotie 32, Rovaniemi
Puh. 0400-696 955
Nuotiotie 12, Vaajakoski
Puh. 040-588 2144
BM
Raudoitekonsultit Oy
Marttilan
Härkä Apteekki
Tarvasjoen
Sivuapteekki
Rosenlew
RKW Finland Oy
Kuorma-autoilija
Martti Leivonen Tmi
K-Market Pattijoki
Pori • Puh. 02-517 8899
Ketomaantie 17, Laukaa
Puh. 014-831 024
Masiineri Oy
Rakennustyöt K & K Oy
Kurun Apteekki
Kotimaalari
Erja Leppävuori
Puurtajankatu 32, Järvenpää
Puh. 020 7437 900
Cafe Teljäntori
Yrjönkatu 15, Teljäntori
Pori • Puh. 02-6411 977
Ahmoontie 319, Karkkila
Puh. 0400-478 302
City Car Wash Ab
Autopeltikorjaamo
Tapio Mattila Ky
Köpmansgatan 16, Jakobstad
Puh. 050-400 6278
Koivurinne 5, Salo
Puh. 050-571 2712
Sammalkuja 3, Lohja
Puh. 040-5610 490
Rakennustyö
J. Rajakallio Oy
Merimiehenkatu 16 A 1,
Uusikaupunki
Puh. 02-841 3247
Kauppatie 10, Kuru
Puh. 03-4733 239
Kössin Halli Oy
Puistotie 3, Pattijoki
Puh. 08-265 021
Kurvintie 17, Pertteli
Puh. 040-8245 672
Kourukeskus
Paappanen Oy
Laihia ja Kristiinankaupunki
www.kossinhalli.fi
Ahopellontie 9, Rusko
Puh. 0400-320 071
Kuljetus J. Peltola
Kuusamontie 1623, Suomulahti
Puh. 016-883 718
Kahvitie 45, Kokkola
Puh. 040-539 2910
Hirvipolku 8, Porvoo
Puh. 019-582 520
Vaatturiliike
Sauma Oy
Akselintie 3, Turku
Puh. 075-3258 460
Kahvila-Ruokailupaikka
Tuulenpesä
Arkadiankatu 15, Helsinki
Puh. 09-495 524
Rannikon
Rautkauppa Oy
Kaivinkone Urakointi
Jorma Janhunen
Kuljetus
Risto Putkinen Oy
Voite Oy
Tmi Jukka V. Vainio
Rasimuksen
Maatila
Tietotarha Oy
WasMec Oy
Viikaistentie 342, Laitila
Puh. 040-582 1256
Puhdaskoti
Anne Lehtonen
Haukisenkatu 5 E 37, Tampere
Puh. 040-8241 959
Porin
Mainostuotanto Oy
Tilintarkastus
Vuorenalusta Oy
Wärns Metall Ab
Suomen Talousverkko
Oy Östmans Net Ab
Psoman
Finland Oy Ltd
Oy Citypork Ltd
Mehtäkyläntie 23, Kalajoki
Puh. 050-557 2177
Vartiliike
Edström Oy Ab
Fredrikinkatu 61, Helsinki
Puh. 040-4561 313
V-S Rakennusvaraosa
ja Korjaus Oy
Gunnilsvägen 7, Esse
Puh. 050-515 1215
Yrityspalvelu Harju Oy
Jokijalantie 22, Kolari
Puh. 016-561 500
Åbo Svenska
Församling
Auragatan 18, Åbo
Tel. 02-261 7458
AD-Rantahuolto Oy
Siilinkuja 4, Rantasalmi
Puh. 040-822 4816
Tommilantie 2 A, Pori
Puh. 02-637 0008
Saarentie 2, Kankaanpää
Puh. 02-5722 320
Miilukangas Ky
Rannikkoseudun
Asennus Oy
Ruonankatu 1, Raahe
Puh. 08-211 3500
Volttikatu 9 A, Kouvola
Puh. 040-5140 610
Wolffintie 36 F 12, Vaasa
Puh. 050-372 1064
Putki-Tare
Noormarkku
Kärtyntie 3, Kustavi
Puh. 040-5200 501
Ilmeentie 199, Imatra
Puh. 0400-256 234
Hevoshaankatu 3, Pori
Puh. 02-633 8730
Apilatie 7, Hyllykallio
Puh. 0400-688 652
Trans Esavesa Oy
Tmi Kotilainen Juha
Nurminen
Electronic Oy
Tilitoimisto
Liisa Kähkönen Ky
V-S Rakennusvaraosa
ja Korjaus Oy
Raudikkokuja 6 A 32, Vantaa
Puh. 050-596 2140
Huuhkajantie 4 B 12, Lahti
Sinful Skin Tattoo
TJP-Service Oy
Matarintie 22, Vantaa
Puh. 050-355 9001
Tmi Aimo Vuorisalo
Ostostie 5 O 318, Helsinki
Puh. 045-122 8403
Sisärakenne
Tuomala Oy
Toimintaterapia
A. Salonen
Kaustisen
Elementtivalmiste Oy
Topiron Ky
Viinikan Kone Oy
Kivityö Kaseva Oy
Oulun
Vuokrakone Oy
Oskun Rekkapesu &
Huolto Oy
Steel Master
Finland Oy
Altre Parole
Sähkö-Lahdelma Ky
Hiukkavaarantie 2, Oulu
Puh. 08-336 411
Soraharjuntie 2 E 46, Helsinki Yli-Haakkointie 31, Nummela
Puh. 050-529 8548
Puh. 044-539 2919
Tmi Ari O. Nieminen
Opintie 30, Mynämäki
Puh. 0500-789 021
Sumetek Oy
Kurimontie 21-23,
Suomussalmi
Puh. 08-713 300
Supermikko
Partalantie 359, Jämsä
Puh. 041-430 2100
Tammelan Puistokatu 22,
Tampere • Puh. 050-3670 908
Nuorten Vammaisten
Tukisäätiö
Neste Länsituuli
Suunnittelupalvelu
Outinen Ky
MT-Aita Oy
Närhi Oy
Sisustuspalvelu
Kajaaninlinnantie 7 k 175,
Helsinki • Puh. 050-5238 709
Ruukintie 18, Espoo
Puh. 0400-440 431
Tmi Oikomo
Likolammenkatu 2 F, Tampere
Puh. 050-3571 727
Päiväkoti Huvikumpu
Myllytullinkatu 7, Oulu
Puh. 040-3054 002
Simeri Oy
Mäkitorpantie 17 E 40,
Helsinki • Puh. 0400-504 595
Lauttakatu 6 g 4.krs,
Kuusankoski • Puh. 05-535 4070
Rakennuspalvelu
Viiru
Tiilikuja 8, Jokela
Puh. 040-735 1444
Hallitie 6, Laihia
Alasinkatu 5, Jyväskylä
Puh. 0400-641 450
Nummikuja 4, Helsinki
Puh. 0400-945 959
AP-Putkipalvelu Oy
Jaavantie 4, Helsinki
Puh. 0400-409 271
Joensuu
Puh. 0400-372 337
Puh. 0400-721 755
Patenttikatu 10, Naantali
Puh. 02-2389 559
Välskärintie 16, Vaasa
Puh. 050-5590 993
Tiiterontie 26, Sulkava
Puh. 0400-172 007
Rauhalammintie 2,
Noormarkku
Puh. 02-5484 444
Asemanaukio 7, Kerava
Puh. 09-242 7062
Viheriötie 3, Tuusula
Puh. 040-751 5136
Repliikki Oy
Pitkänsillanranta 7-9 B 70,
Helsinki • Puh. 050-522 7510
39
Luomanraitti 6 A 1, Kankaanpää
Puh. 041-5467 336
Valkolantie 257, Laukaa
Puh. 040-7259 398
Aitoniementie 85, Tampere
Puh. 040-566 5906
K-Market Liikenne
Kivenlahdentie, Espoo
Puh. 09-8091 811
Viikaistentie 342, Laitila
Puh. 040-582 1256
Riihimäentie 64, Halli
Puh. 0400-643 701
Rajatie 22, Kaustinen
Puh. 040-5110 239
Lehtimäentie 801, Ähtäri
Puh. 0400-616 324
Tikkasentie 2, Oulu
Puh. 08-5521 444
Metsäurakointi
Kilpi Oy
Tuohikotintie 8, Savitaipale
Puh. 0500-257 173
K-Market
Ruokakeskus
Auran Apteekki
Kodin Asennus
V. Huovinen
Henkilöstötieto
Paloniemi Oy
Puutarhakatu 4, Tornio
Puh. 016-480 773
Niskantie 13 as 26, Kajaani
Puh. 050-3722 420
Turuntie 7, Aura
Puh. 02-486 0024
Kirkkokatu 19 A 9 B, Oulu
Puh. 040-506 5483
4/ 2 0 11
Harri Vettenranta EK-Asennustekniikka
Toijärventie 8, Kemi
Negoteam
Jyvätie 7, Helsinki
Puh. 040-5862 549
Kantelettarentie 4 E 56,
Helsinki • Puh. 050-5670 191
Tomas Oy Ab
Lännen
Lämpötekniikka Oy
Loviisa
Puh. 019-531 068
Putimäentie 53, Pori
Puh. 040-833 9911
Taksiliikenne
Harri Kaukola
LJR-Accounting Oy
Hasalantie 61, Asikkala
Puh. 040-724 0058
Tekplast Oy
Jänismaantie 16,
Kokkola
Tellsell Oy
Voionmaankatu 30,
Jyväskylä
Elbus Oy
Korsholmanpuistikko 22,
Vaasa • Puh. 06-3120 027
Jämin
Rahtipalvelu Oy
Helsinki
Päällirakenne ja
Huoltopalvelut
Matti Sandberg
Lentäjäntie 1 C 16, Nummela
Puh. 050-5425 293
Päiväkoti Sini-Emilia
Bellapipe Oy
Hammashoitopalvelu
J. Rasmussen Ky
Ruskatie 1, Ivalo
Puh. 040-837 5612
Kortesjärven
Apteekki
Helsinki
Jääkärintie 53, Kortesjärvi
Puh. 06-4880 300
Heavy Rakennus Oy
Koneyhtymä
Blomqvist
Jänispalontie 9, Taivalkoski
Puh. 040-5854 935
Hämeen
Laaturemontti Oy
Turkkirata 23, Pirkkala
Puh. 0400-730 671
Julkisivukonsultointi
JK Oy
Kärsämäentie 35, Turku
Puh. 0400-827 920
Rakennus Oy
ISOTALO
Kaupintie 11 B, Helsinki
Puh. 010 6176 000
Teline-Esu Oy
Hasintie 14, Varkaus
Puh. 040-5525 969
EK-Special Oy
Paapuurinlenkki 10, Oulu
Puh. 050-3436 579
Heinoja Oy
Kirjanpitotoimisto
Brahenkatu 11 G, Turku
Puh. 02-2751 900
Harjun
Oppimiskeskus
Katariinankuja 19, Ravijoki
Puh. 05-229 5500
Lääkäri
Markku Hyvönen
Rantalan Broileri Oy
Metallityö
J. Annala Oy
Pelttarin Kuljetus Oy
Pohjanmaan
Teräshormi Ky
Tiihalantie 19, Kangasala
Puh. 03-377 1186
Kempele
Puh. 040-736 9536
Naulapolku 2, Karkkila
Puh. 0400-548 051
LVI-Pokku
Kukkasjärventie 112 c,
Villähde
Puh. 0500-128 9001
Metalliasennus Saarinen
Puhjontie 2, Punkalaidun
Puh. 0400-511 594
- Teollisuus- ja maansiirtokoneiden asennukset
Sähköasennus Elinstallation K. Forssell
Tmi Mikkola Janne
Kenkäkauppa Alina
Mirkun Moppi Tmi
Puh. 0400-220 594
Psykoterapeutti
Oili Laukkanen
Laitilan
Telehuolto Oy
Puh. 044-0994 461
www.oilinterapia.com
Taksipalvelu
Veijo Juusola Oy
Puh. 040-5891 947
Kyrö
Movitek Oy
Muurlan Kiinteistöpalvelu
Janne Hammaren Tmi
Tukkimiehentie 1, Oulu
Puh. 050-551 6511
www.movitek.fi
Novum Oy
Bjursintie 15, Bärosund
Puh. 0400-736 804
Röykäntie 24, Karkkila
Puh. 0400-469 179
Kiteentie 15, Järvenpää
Puh. 040-703 8073
ProAgria Maatalouden
Laskentakeskus
Urheilutie 6, 01300 Vantaa
Puh. 020 7472 300, www.mloy.fi
Maatalouden ATK-palvelut
Pieneläinhoitola
Päivin Karvaturrit
Komerintie 23, Mynämäki
Puh. 044-2099 660
www.paivinkarvaturrit.com
Pub Posse
Ruulintie 11, Muurla
Puh. 040-5851 804
Multisillankatu 2, Tampere
Puh. 050-313 5900
MÄ-VA Kuljetus Oy
MH-Kuljetus
Heikkonen Marko
Länsipuisto 20 A, Pori
Puh. 0500-227 169
Ylöjärvi
Puh. 040-580 8897
Luhtikyläntie 509 A, Orimattila
Puh. 040-8233 779
Maatila-Liha
Meronen Oy
Metsolankuja 95, Virenoja
Puh. 03-7784 293
Maarit
Lahtinen
Finnpiling Oy
Lämpöä maasta, vedestä ja ilmasta
Itkonniemenkatu 13 D,
Kuopio • Puh. 040-5858 671
www.pilling.fi
Martekka Oy
Makkosen Pumppu ja Paneli
Kakskerrantie 905, Turku
Puh. 0400-726 789
Rasikatu 8, Imatra
Puh. 044-250 4100
www.pumppujapaneli.fi
Robert Forsman
Maustaja Oy
Vaasan Kalapaja
Tilausajoa 20 hengen bussilla
Karhutie 27, 07750 Isnäs
Puh. 0400-599 582
A-R Turve Oy
Speelteck Oy
Tuotetie 3, Pyhäntä
Puh. 020 7991 399
Vaasa
Puh. 0500-871 382
Rautakatu 4, Peräseinäjoki
Puh. 0400-906 315
Maanrakennus
Niemelä Oy
Pirttikankaantie 202, Korkeakoski
Puh. 0400-330 203
Uudenmaan
Laatumetalli Oy
Isoluhdan
Auto- ja Konepaja
Maalaustyö
Jäntti Mika
Pikku Pingviini
Tuuralantie 549, Isokyrö
Puh. 040-5200 796
Automaalaus
J. Poutanen
Kangaslammintie 20, Iisalmi
Puh. 050-414 3544
Mavor Oy
Puh. 040-5589 590
Mariankatu 20, Loviisa
Puh. 019-532 159
www.pikkupingviini.fi
ti-pe 10-17.30, la 10-14
MM Neljä Service
Marika & Mika Manninen
Koskenkyläntie 288, Myrskylä
Puh. 0400-874 968
kim.forssell@pp.inet.fi
Ville Ritolan tie 132, Peräseinäjoki
Puh. 050-511 3741
Kuormatie 3, Nummela
Puh. 0400-409 808
Jätevesisuunnitelmat
Päivi Nurmi
Riston Pyörähuolto
Teuvan Rengas Oy
WAB-Siivouspalvelu
MCT-Tech Oy
Pussipalvelu Hallikas
Vähähaantie 2 B, Laitila
Puh. 044-5660 068, 02-855 058
pnurmi@nettilinja.fi
Kiinteistöhuolto
Palonen Ky
Jaakkolantie 3, Seinäjoki
Puh. 040-350 7793
E. Laitila Ky
Tmi Jussi Huovila
Insinööritoimisto
Eero Jaatinen Oy
Koneurakointi
A. Toppari Ky
4/ 2 0 11
Trans Niinilampi Oy
Puh. 040-534 6789
Mäntysuonkatu 11, Lappeenranta
Puh. 0400-552 022
Puh. 015-578 9111
Keskuskatu 21, Laitila
Puh. 040-525 1300
INVATAKSI
Kiekkotie 2, Kuopio
Kerimäen
Seurakunta
Moromäentie 3, Laitila
Puh. 0400-3868 44
Alinenkatu 36, Uusikaupunki
Puh. 02-844 3553
www.alina.fi
Ylijoentie 744, Koura
Puh. 0400-268 884
Rantapellontie 5 B 14,
Kouvola
Puh. 050-3391 644
ME Yleiskaivuu Oy
Hoivakoti Mammamia
Kuljetus
Juha Luoto Ky
Taksi
Jarmo Nikander
Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi
Puh. 0400-297 863
Airport Hotel Oulu
Kiteen Kukka- ja
Hautauspalvelu Oy
Äitsaari
Metsäkorjuu
Kauhanen Oy
Oppipojankuja 3, Kuopio
Puh. 040-589 5190
www.pyramidi.fi
Muttilantie 97, Myrskylä
Puh. 0400-322 209
Taksiautoilija
Juhani Teräväinen
Omakotitalojen
ilmastointilaitteiden puhdistukset
Kaustinen • Puh. 0400-945 929
Rapinkorventie 15, Nokia
Puh. 010 8324 300
Puh. 0400-325 150
Puh. 0400-589 358 Lival valaisimet
www.lampputiimi.com
kiilakiventie 1, Oulu
Puh. 0400-819 333
www.novum.fi
Keisarinkuja 10, Kitee
Toivottaa
Rauhallista Joulua !
Oulun Lamppu Tiimi Oy Kuntokeskus Pyramidi Oy
Yli-Iin Puu ja Turve
Maivalantie 26, Maivala
Puh. 0400-463 655
Hibox
Systems Oy Ab
Perhekoti
Honkalyhty Oy
Samuli Notko Matkat
Jämijärvi
Puh. 02-5471 755
Karstula
Keltamaantie 191, Merijärvi
Puh. 0400-633 975
Vihiluoto 10, 90440 Oulu
Puh. 08-5145 100
www.airporthotel.fi
Kuljetus
J. Huotari Ky
Merijärven
Taksipalvelu
Ravitie 7, Seinäjoki
Puh. 06-414 1151
Korttiontie 23, Riihimäki
Urpastentie 18, Tuulos
Lounaskahvila
Aisakello
Urheilutie 49, Haapavesi
Puh. 050-514 3137
Vaalan Juustola Oy
Puusepäntie 4, Vaala
Puh. 08-561 2900
www.vaalanjuustola.fi
Timanttimaantie 159, Haapaluoma
Puh. 040-744 2075
Parkintie 6, Teuva
Puh. 06-267 2053
Murskaamontie 1, Jyväskylä
Puh. 014-620 045
Pirjon Pakari Ky
Porhontie 4, Honkajoki
Puh. 02-5451 053
Star Fox Oy
Vesterbackantie 191,
Purmojärvi
Puh. 040-5688 747
40
www.kylmakarki.fi
Koskelontie 8, Kotka
Puh. 05-228 7063
Suotorpankuja 4 A, Turku
Puh. 050-3646 747
Pakkaustarvikkeita, Muovikassit,
Rullapussit ym.
Puh. 0400-905 893
Ryhmäkoti
Heta-Sofia
Pietiläntie 16 C 12,
Nummela
Puh. 040-526 4502
Fysioterapia
- Ratsastusterapiapalvelut
Karkkilan Kunto
Valtatie 12, Karkkila
Puh. 09-2259 259
- Ratsastusterapia Vihdin
Otalammella
Varsinais-Suomen
Erityishuoltopiirin Ky
Rakennusliike
M. Haikola Oy
Myllyojantie 2,
21520 Naskarla
Puh. 0400-929 220
Lehtikuusentie 6, Oulu
Puh. 08-557 3852
www.v-suomenehp.fi
Oy SKF Ab
Sale Taivassalo
Ihattulantie 2,
23310 Taivassalo
Puh. 010 7644 400
Kaitilankatu 11,
Kouvola
Puh. 0207 403 200
Espoo
Puh. 0207 400 700
www.puustelli.com
Aurinkoranta-Koti Oy
Salonseuduntie 197,
63350 Sulkavankylä
Puh. 041-546 2260
Hietakyläntie 128,
86800 Pyhäsalmi
Puh. 050-5539 878
www.aurinkorantakoti.net
RUOKANIITTY
Niittykummuntie 2,
02200 Espoo
Puh. 09-7511 5400
Av: ark. 7-21, la 7-18, su 12-18
Mannerheimintie 40 B 56,
Helsinki • Puh. 0207 430 800
www.perussuomalaiset.fi
Keski-Pohjanmaan
Hoitopalvelu Oy
Rantakatu 2 B, 67100 Kokkola
Puh. 0400-867 085
Maken Autokoulu Oy
Iso Omena, 02230 Espoo • Puh. 09-803 2107, 050-556 4604
Kolster Oy Ab
Iso Roobertinkatu 23
00120 Helsinki
Puh. 09-618 821
KOUVOLA: Puhjontie 17 • Puh. 044-535 4154
KOTKA: Jumalniementie 7 • Puh 044-516 3102
Tiivisteet ja nostolaitteet
www.ramikro.fi
AITOON KOULUTUSKESKUS
Tullikalliontie 54, 36720 Aitoo
Puh. 03-4664 600
www.aikk.fi
41
4/ 2 0 11
www.businesscollege.fi
Puh. (09) 1489 0200
LEHTIMÄEN OPISTO
HYVÄN ELÄMÄN AKATEMIA
www.lehtimaki.fi/opisto
PL 13, 63501 LEHTIMÄKI
4/ 2 0 11
42
Sopeutumisvalmennuskurssit (perhekurssit)
(KELA)
10.03.-16.03.2012 ADHD lasten (10-16 v.) perhekurssi
30.07-05.08.2012 ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssi;
jatko-osa 10.01-13.01.2013
29.09-05.10.2012 ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssi;
jatko-osa 11.04-14.04.2013
20.10-26.10.2012 ADHD lasten (10-16 v.) perhekurssi
10.11-16.11.2012 ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssi;
jatko-osa 23.05-26.05.2013
05.05-10.05.2012
04.06-09.06.2012
18.08-24.08.2012
03.12-08.12.2012
Asperger lasten (12-16 v.)perhekurssi;
jatko-osa 13.12-16.12.2012
Asperger lasten (7-11 v.) perhekurssi,
jatko-osa 31.01-03.02.2013
Asperger lasten (12-16 v.) perhekurssi;
jatko-osa 07.03-10.03.2013
Asperger lasten (7-11 v.) perhekurssi;
jatko-osa 09.05-12.05.2013
08.09.-14.09.2012 Tourette lasten (10-16 v.) perhekurssi
Lisätietoja: hogsand@bvif.fi; puh. 019 541 0300
43
4/ 2 0 11
Hyvää ja
rauhallista
joulua sekä
onnellista
uutta vuotta
Toivoo
ADHD-liiton väki