Palveluohjaus asiakkaan tukena s. 12 - ADHD

4/2012
ADHD-liiton jäsenlehti
Palveluohjaus asiakkaan
tukena s. 12
Adhd-arkeen tarvitaan tukea
ja ymmärrystä s. 18
ADHD-liiton lyhytelokuva
”Lopeta!” kurkistaa luokkaan s. 24
sisällys
ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd
-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity
Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhdperheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan
ammattilaisten sekä muiden adhd:stä
kiinnostuneiden yhdyssiteenä.
ADHD-LIITTO RY,
ADHD-FÖRBUNDET RF
Sitratie 7, 00420 HELSINKI
Puh. 050 354 4325
Faksi (09) 4541 1123
adhd@adhd-liitto.fi
www.adhd-liitto.fi
PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9–11
Puh. 040 541 7696
Toiminnanjohtaja
Nina Hovén-Korpela
Puh. 045 636 1841
nina.hoven-korpela@adhd-liitto.fi
Järjestösuunnittelija
Henna Niskala
Puh. 050 400 6478
henna.niskala@adhd-liitto.fi
Tässä numerossa
3Pääkirjoitus
4
Puheenjohtajan pöydän ääreltä
5
Liiton uutisia
6
ADHD-liitolle valittiin syyskokouksessa uusi
puheenjohtaja
12
Palveluohjaus asiakkaan tukena
16Lyhyesti
17Kirjaesittelyt
18
Adhd-arkeen tarvitaan tukea ja ymmärrystä
20
“En olekaan ainoa äiti tai isä, jonka lapsi on
sairastunut tai ei kehity normaalisti”
‒ Leijonaemot ry auttaa vanhempia jaksamaan
22Kuntoutus
Tiedottaja Helin Vesala
Puh. 045 636 1842
helin.vesala@adhd-liitto.fi
24
ADHD-liiton lyhytelokuva “Lopeta!” kurkistaa luokkaan
Toimistosihteeri Arja Salo
Puh. 050 354 4325
toimisto@adhd-liitto.fi
26
Vapaaehtoistyöntekijä: Osa siitä, minkä annat, palaa
aina luoksesi
29
Syyssäpinät - Aksoni ry:n retki Puhokseen
Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen
Puh. 045 657 7876
tuuli.korhonen@adhd-liitto.fi
30Jäsenyhdistykset
Kuntoutusassistentti Petra Mäki
Puh. 040 777 1207
petra.maki@adhd-liitto.fi
POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
Isokatu 47, 90100 OULU
Järjestösuunnittelija
Anu Kippola-Pääkkönen
Puh. 045 657 8720
anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi
ADHD-LIITON HALLITUKSEN
PUHEENJOHTAJA
Teija Jalanne
Puh. 040 778 2677
puheen.johtaja@adhd-liitto.fi
4/ 2 0 12
Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn
tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä:
SAMPO: 800017-71010197
Nordea: 126230-112404
Osuuspankki: 578010-214497
ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa 3.5.2011–
31.12.2012 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
2
pääkirjoitus
Hyvät ADHD-lehden lukijat
T
kiihkein odotus maan
eteläosassa kohdistuu
kysymykseen: ”Onko joulu valkoinen?”
Tätä odotellessa ja
pohtiessa toivotan
kaikille lukijoille oikein rauhallista joulun aikaa!
Kuva KP Juurikkala, Hyvinkää
oivotan oikein mukavaa loppuvuotta kaikille vuoden viimeisen lehden lukijoille! Vuosi on vierähtänyt jo joulukuuhun ja pikkujoulujen vietto on mitä
vilkkainta juuri nyt. Täällä ADHD-liitossa on myös eletty vilkasta aikaa. Syyskokouksessa valittiin uusi hallitus
jäsenineen. Liitossa on aloittanut monta uutta työntekijää, jotka ovat ottaneet innolla tehtävät haltuunsa . Myös
vuoden alussa joukkoomme liittyy uusia työntekijöitä.
Toivotan kaikki uudet ja vanhatkin jäsenet sekä työntekijät tervetulleiksi mukaan ADHD- liiton toimintaan!
Jag önskar er alla
en God Jul så här i
slutet av året. Nästa
år kommer vi att satsa också smått i tvåspråkig verksamhet
på de ort det behövs.
Hör av er till oss, så
vet vi hur vi kan hjälpa er!
Jännityksellä odotamme myös näin loppuvuodesta
Raha-automaattiyhdistyksen ennakkopäätöstä hakemuksestamme, joka jätettiin syyskuussa Raha-automaattiyhdistykselle. Ensi vuonna olemme mukana myös ensimmäisen kerran Raha-automaattiyhdistyksen tekemässä
tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksessä. Tässä asiassa
tulemme varmasti olemaan yhteydessä myös jäsenistöömme. Kaikkien mielipide on tärkeää liiton kehityksen
kannalta.
Olen huomannut työskenteleväni aktiivisessa liitossa. ADHD-liitto ry on myös haluttu yhteistyökumppani
erilaisissa projekteissa ja muissa yhteistyökuvioissa. Se
tuntuu hyvältä! Jotta tähän asti tehty hyvä työ jatkuisi ja
kehittyisi, meidän kaikkien täytyy puhaltaa yhteen hiileen ja luoda katse tulevaisuuteen. Kaikkien työpanosta
tarvitaan!
***
Lumiset oksat vihreän puun,
kimmeltää valossa jouluisen kuun.
Katselen tähtien hopeista nauhaa,
toivotan jouluusi lämpöä, rauhaa.
Nallen joulu
Nina Hovén-Korpela
toiminnanjohtaja
ADHD-liitto ry
Joulunaika kuuluu Suomen talveen. Olemme ennakkoon saaneet maistella jo valkoisen lumen tuloa, joka toki on jo moneen kertaan ehtinyt sulaakin. Silti joulunalun
Kustantaja ja julkaisija
ADHD-liitto ry
Sitratie 7
00420 HELSINKI
tilaukset ja tilauslaskutus
Päätoimittaja
Nina Hovén-Korpela
puh. 045 636 1841
Ilmoitushankkija
Reima-Media Oy, Reima Hätinen
puh. (09) 8044 087
Toimitussihteeri
Helin Vesala
puh. 045 636 1842
Painopaikka
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325
faksi (09) 4541 1123
adhd@adhd-liitto.fi
taitto
Helin Vesala
Kuvat
Futureimagebank.com tai kuvaaja
mainittu jutun yhteydessä
Toimituskunta
Teija Jalanne
Nina Hovén-Korpela
Marjatta Sievers
Arja Havilo
Helin Vesala
Ilmestymisajat
1/2013
2/2013
3/2013
4/2013
ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Tilaushinnat
Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus
(jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee
jäsenetuna.
Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja
kirjoitukset eivät välttämättä edusta
ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin
näkemyksiä.
ISSN-L 1459-5753
ISSN 2323-4490
AineistotIlmestyy
28.1.13
viikko 9
6.5.13
viikko 23
12.8.13
viikko 37
6.11.13
viikko 50
3
4/ 2 0 12
puheenjohtajan pöydän ääreltä
Kiitän monivuotisesta
antoisasta yhteistyöstä!
T
ässä vaiheessa vuotta jokainen
meistä voi todeta tiimalasin
hiekan olevan jo aika vähissä
tämän vuoden osalta. Vuoden aikana
on saatu aikaiseksi paljon, mutta silti
saattaa tuntua siltä, että paljon sellaisia asioita on vielä tekemättä, jotka
pitäisi saada loppuun millä hinnalla
hyvänsä. Onko siinä mitään järkeä?
Suorituspaineinen yhteiskunta ajaa
monet nuoret ja aikuisetkin tilanteeseen, jossa tiimalasin kapeimpaan
kohtaan kasautuu niin paljon asioita
ja tehtäviä, että tiimalasin uuma ei
enää läpäise kaikkea, ja julma loppuun palaminen uhkaa.
Kun kuuntelin viikonloppuna kasvatustieteen professori Juha T. Hakalan luentoa, joka käsitteli tätäkin
aihetta, tein omakohtaisen päätökseni yrittää häätää kiirettä ja tekemisen
pakkoa takavasemmalle ja antaa tilaa
vapaudelle tehdä niitä asioita, jotka
ovat minulle itselleni kaikkein tärkeimpiä. Me tiedämme kaikki, että
vain huollettu laite toimii moitteettomasti vuodesta toiseen, mutta niin
toimimme mekin. Jokanaisen tai jokamiehen huoltokirjaa tuskin löytyy
kaupan hyllyltä, ja se onkin kai tämän
kaiken ydin.
välityksellä. Liiton työntekijät, hallitukset ja yhteistyökumppanimme niin
Suomessa kuin ulkomaillakin ovat
kaikki omalta osaltaan mahdollistaneet sen, että ADHD-liiton asema järjestökentällä on tällä hetkellä hyvä.
Tästä on uuden puheenjohtajan hyvä jatkaa eteenpäin kohti tulevienkin
vuosien suuria haasteita. Minä saan
nyt pudottaa suuren vastuun harteiltani ja jatkaa luottamustehtävääni
liiton hallitusjäsenen oikeuksin ja
velvottein.
johtajana. Liitto on saavuttanut aikuisen iän. Minä olen saanut olla mukana liiton nuoruusvuosien sykkeessä ja
seurata liiton kasvua kohti aikuisuutta. Värikkäitä vuosia on takana monta. Päällimmäisenä noista vuosista
mieleeni ovat jääneet ne lukuisat kohtaamiset eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien adhd-oireisten henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa
puheluiden, kirjeiden ja sähköpostin
Meistä jokainen kirjoittaa
itse omaa huoltokirjaansa
sivu sivulta eletyn elämän
ja erilaisten kokemustemme
perusteella. Kaikki se, mikä
tuo iloa ja potkua arkeen ja
antaa voimia erilaisten haasteiden keskellä, on tekemisen ja kokemisen arvoista.
On vain muistettava säännöllisyys tässäkin asiassa.
Itselläni on päättymässä
pitkä jakso liiton puheen4/ 2 0 12
4
Kiitän Teitä kaikkia monivuotisesta, antoisasta yhteistyöstä ja keskityn
nyt entistä aktiivisemmin oman huoltokirjani päivittämiseen. Toivon, että
uusi alkava vuosi suo meille kaikille
uusia haasteita ja mahdollisuuksia
kohtuuden rajoissa sekä onnea ja iloa
jokaiseen päivään.
Teija Jalanne
hallituksen puheenjohtaja
ADHD-liitto ry
puheen.johtaja@adhd-liitto.fi
liiton uutisia
Uusi tiedottaja aloitti lokakuussa
Olen kotoisin Virosta, Tarton kaupungista. Kanditutkinnon jälkeen
maisteriopinnot toivat minut Jyväskylän yliopistoon. Huomaamatta
Suomessa on vierähtänyt jo viisi
vuotta. Koulutukseltani olen filosofian maisteri yhteisöviestinnän alalla.
Opiskeluajalta ja valmistumisen
jälkeen minulle on kertynyt monenlaista viestintäalan kokemusta sekä
Virosta että Suomesta. Olen muun
muassa työskennellyt Viron opetusministeriön viestintäosastolla ja toiminut matkaoppaana Tshekin-matkoilla. Suomessa olen työskennellyt
muun muassa Rautakeskossa sekä
viestinnän että markkinoinnin puolella. Ehdinpä opettaa viron kieltäkin
jyväskyläläisille. Järjestötoiminta on
minulle kokonaan uusi aluevaltaus.
Uskon että kokemukseni aikaisemmista työpaikoista, into ja halu oppia
uutta auttavat minua pärjäämään tässäkin tehtävässä.
Kuva Olli Vesala
T
ervehdys! Olen Helin Vesala,
ADHD-liiton tiedottaja. Sijaistan Jari Hämäläistä hänen
perhevapaansa aikana. Työtehtäviini
kuuluvat muun muassa ADHD-lehden tekeminen, nettisivujen ylläpito
ja erilaisten viestintäprojektien toteuttaminen.
Olen luonteeltani iloinen, puhelias ja ulospäin suuntautunut. Vapaaaikani saan kulumaan liikunnan, lukemisen, matkustelun, leipomisen ja
lautapelien parissa. Viihdyn luonnossa ja syksyllä minut voi usein löytää
sienimetsästä.
Aloitin työt ADHD-liitossa lokakuun puolessa välissä ja vauhti on
ollut hurja ensimmäisestä päivästä
lähtien. Joka päivä on tuonut mukanaan jotakin uutta. Pienessä organisaatiossa saa olla monessa mukana ja
olen nauttinut monipuolisista tehtävistäni.
Jos kaipaatte apua tai neuvoja
viestintäasioissa, ottakaahan yhteyttä, yhdessä löydämme varmasti hyvän ratkaisun.
Toivotan kaunista joulunaikaa!
Helin Vesala
tiedottaja
ADHD-liitto ry
Matias kokeili työntekoa ADHD-liitossa
M
arraskuussa ADHD-liitossa
työskenteli kaksi viikkoa
21-vuotias työharjoittelija
Matias. Matias on adhd-oireinen ja
opiskelee kolmatta vuotta Invaliidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa. Hän on Järvenpäässä TYVAkoulutuksessa, joka tarjoaa opiskelijalle työhön ja itsenäiseen elämään
valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta
ja ohjausta.
Työharjoittelulta ADHD-liitossa
Matias odotti vaativia tehtäviä ja
omien sanojensa mukaan hän saikin
suorittaa mieleisiä tehtäviä. Kahden
viikon aikana Matias muun muassa
kokosi infopaketteja, lajitteli esitteitä,
materiaaleja sekä järjesti varastoamme. Hän piti eniten varaston siivoustehtävistä ja vanhojen asiakirjojen
tuhoamisesta. Työharjoittelijallemme annettiin mahdollisuus tutustua
adhd:hen liittyviin videomateriaaleihin ja hän kertoikin oppineensa
5
työharjoittelussa enemmän adhd:sta
ja sen oireista.
Matias kertoi olevansa hyvin tyytyväinen työharjoitteluunsa ADHDliitossa. Tämä ei ollut Matiaksen
ensimmäinen työharjoittelupaikka.
Viime vuonna hän oli harjoittelijana
Helsingin Annantalon taidekeskuksessa. Tulevaisuudessa Matias haluaisi työskennellä toimistoapulaisena.
Matias oli nopea ja luotettava
työntekijä. Kiitämme Matiasta hänen työpanoksestaan ja toivotamme
onnistumisia tulevissa työpaikoissa!
Teksti ja kuva
Helin Vesala
tiedottaja
ADHD-liitto ry
4/ 2 0 12
liiton uutisia
ADHD-liitolle valittiin syyskokoukse
Marraskuuksi kovin lämpimänä viikonloppuna ADHD-liitto kokoontui syyskokoukseen PohjoisSavon Varkauteen, jossa kokoustajat otti vastaan Wamdy-jäsenyhdistyksemme.
P
erjantaina 16. marraskuuta pidettiin perinteinen liiton
hallituksen ja työntekijöiden
palaveri. Keskustelu oli vilkasta ja
antoisaa. Lauantain aamupäivä kului
hallituksen kokouksessa. Siinä päätettiin muun muassa, kenelle myönnetään ADHD-aarre-palkinto.
Palkinto annetaan ADHD-liiton ulkopuoliselle toimijalle, joka on edistänyt adhd-oireisten asiaa. Ehdokkaita saivat esittää liiton työntekijät
ja hallituksen jäsenet. Ensimmäistä
kertaa jaettavan palkinnon saivat
Mikkelin keskussairaalan lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi
ja Oulun aikuislukio, joka pyörittää
virtuaalista vankilaopetusta PohjoisSuomen vankiloissa.
Anita Puustjärvi on Suomen johtavia adhd-asiantuntijoita ja aktiivinen
toimija kentällä. Hän on toiminut
Käypä hoito -suosituksen laatineessa
työryhmässä ja edistänyt tutkimuk-
sissaan adhd-oireisten
lasten diagnosointia.
Oulun aikuislukion
opetustyö vankiloissa on
kiitettävää, koska vangit
saavat suorittaa kesken
jääneet peruskouluopinnot joustavasti loppuun.
Vankilakoulu ohjaa ihmisiä kouluttautumaan vielä lisääkin, ehkäisten
näin vapautuneiden syrjäytymistä uudelleen. Opetuksessa otetaan huomioon myös erilaiset oppimisvaikeudet.
Tutkimusten mukaan vankien seassa
on suuri määrä adhd-oireisia.
Hallituksen kokouksen jälkeen
syötiin lounasta ja vähän kello kahden jälkeen päästiin aloittamaan liittokokous. Hallituksen puheenjohtaja
Teija Jalanne toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. ADHD-liiton järjestösuunnittelija Henna Niskala esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2013 ja liiton
Uusia ja vanhoja hallituksen jäseniä koolla Varkaudessa
4/ 2 0 12
6
toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela kertoi ensi vuoden talousarviosta. Molemmat asiakirjat hyväksyttiin
lyhyehkön keskustelun jälkeen.
Suunnitelmien hyväksymisen
jälkeen siirryttiin henkilövaaleihin.
ADHD-liiton hallituksen puheenjohtajaksi oli ehdolla kaksi ehdokasta:
Teija Jalanne ja Liisa Virkkunen.
Äänestyksessä valittiin puheenjohtajaksi vuodeksi 2013 Liisa Virkkunen.
Hän on pitkän uran tehnyt lastenlääkäri, jolla on erityispätevyys kuntoutuksen alalle. Virkkunen on toiminut
ADHD-liiton hallituksessa eri tehtävissä useita vuosia.
liiton uutisia
essa uusi puheenjohtaja
Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi
valittiin tänä vuonna poikkeuksellisesti neljä henkilöä, koska pitkäaikainen hallituksen jäsen Rauno Veijanen Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja
dysfasiayhdistyksestä luopui tehtävästään. Uusiksi varsinaisiksi hallituksen jäseniksi valittiin Marjatta
Sievers, Arja Havila, Teija Jalanne
ja ensikertalaisena Enni Kesonen
Pohjois-Savon Eijsveikeet ry:stä.
Erovuorossa ollut Keijo Häkkinen
jatkaa hallituksen varajäsenenä.
Onnittelut kaikille luottamustehtäviin valituille ja hallitustyönsä päättäneille. Kiitokset myös kokouksen
puheenjohtajana toimineelle Tapani
Saloselle, joka piti langat varmasti
käsissä ja vahvisti liittokokouksen
päätökset tarmokkaasti vasaroiden.
Lauantai-ilta jatkui maukkaalla illallisella hotellin ravintolassa, jonka
jälkeen kokoustajat siirtyivät lähellä
sijaitsevaan Vammeltaloon. Talos-
Varkautelaiset Elvikset
Liittokokouksen väkeä
sa toimiva Vammel ry kerää saman
katon alle 22 eri yhdistystä lähinnä
Pohjois-Savon ja Varkauden seudun
alueilta. Mukana on myös valtakunnallisesti toimivia yhdistyksiä kuten
Suomen Migreeniyhdistys ja Suomen
Tourette yhdistys.
Vammel ry:n toimintaperiaatteena
on järjestöjen yhteistyön voimistaminen, vertaistukitoiminta ja tiedon
jakaminen. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimii Wamdyn puheenjohtaja Anita Rikalainen. Hän esitteli
iltarientoihin osallistuneille taloa ja
sen toimintaa. Vammeltalosta löytyy
vertaistukikahvilan, tietokonehuoneen, käsityökellarin ja terveyspisteen lisäksi myymälä, josta vierailijat
ostivat mukaan savolaisia käsityönä
valmistettuja navanlämmittimiä ja
villasukkia.
Syyskokoukseen osallistujia kävi Vammeltalossa tervehtimässä
Tapani Salonen
myös varkautelainen Mari Petäjä,
jonka valo kuvanäyttely ”ADHD:n
kasvot” on kiertänyt tänä vuonna
Suomea. Ensi vuonna näyttely vieraileeImatralla jaVaasassa. Viihteestä
vastasivatpaikalliset Elvikset. Reinotohveleihin sonnustautuneet kitara- ja
lauluvirtuoosit saivat yleisön tanssimaan tiputanssia.
Sunnuntaina väsyneet liittokokoukseen osallistujat suuntasivat kohti
kotejaan. Ensi vuonna syyskokousta
vietetään Oulussa. Kiitos kutsusta,
Oulun seudun ADHD-yhdistys.
Teksti ja kuvat Helin Vesala
tiedottaja
ADHD-liitto ry
Mari Petäjä kertomassa valokuvanäyttelystään
7
4/ 2 0 12
liiton uutisia
ADHD-liiton toiminta kiinnosti malesialaisia vieraita
L
okakuun 15. päivä oli tuulinen,
ja kuten Helsingissä aina, tuuli
oli kylmä. Erityisen kylmäksi
sen koki joukko malesialaisia kasvatusalan asiantuntijoita, jotka olivat saapuneet Suomeen oppiakseen,
miten erityislasten opetus ja tarpeet
otetaan täällä huomioon. Vierailijat
edustivat yritystä nimeltä Educate to
Learn Sdn Bhd (E2L), joka tarjoaa
koulutusta päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten opettajille.
E2L:n työntekijät vierailivat Suomen visiittinsä aikana muutamissa
järjestöissä ja Helsingin yliopistolla. ADHD-liitto ja ADHD-keskus
isännöivät yhdessä yhtä vierailuista.
Keskustelua käytiin vilkkaasti. Erityisen kiinnostuneita malesialaiset
vieraamme olivat siitä, millaiset valmiudet suomalaisilla kasvatusalan
ammattilaisilla on kohdata ADHDoireinen tai muutoin oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileva lapsi.
Heitä kiinnosti kovasti myös se, miten näitä ammattilaisia koulutetaan.
ADHD-keskus lahjoitti vierailijoille Perhekoulu POP –menetelmästä kertovan kirjan ja malesialaiset
jäivät pohtimaan, josko he voisivat
kääntää kirjan omalle kielelleen.
Malesiassa erityislasten tilanne
on heikko. Osa vanhemmista häpeää
lapsiaan niin, etteivät edes halua lähettää heitä kouluun. Kuten vieraamme totesivat, tiedon ja osaamisen
lisääminen vanhempien ja ammattilaisten keskuudessa on Malesiassa
äärimmäisen tärkeää.
Teksti Henna Niskala
järjestösuunnittelija
ADHD-liitto ry
ADHD-liiton ja ADHD-keskuksen työntekijöitä ja malesialaisia vieraita
Tänäkin vuonna koulutettiin ADHD-vertaistukiohjaajia
V
ertaistukiohjaajien koulutus
Helsingissä 27.-28.10.2012
keräsi jälleen kokoon eri puolilta Suomea vertaistukiryhmän ohjaamisen alkutaipaleella olevia yhdistysaktiiveja. Kouluttajana toimi
vertaistoiminnan konkari, Suomen
Mielenterveysseuran Veli Kaukkila.
Koulutukseen osallistui 9 henkilöä.
Koulutuksen aikana perehdyttiin
muun muassa siihen, mitä arvostava kohtaaminen on; miten vertaisryhmän ryhmädynamiikka elää sekä
siihen, mitä ohjaajan kannattaa ottaa
huomioon ryhmää aloittaessaan ja
lopettaessaan.
Teemoja käytiin läpi
sekä
teorian
että erilaisten
harjoitusten
avulla.
4/ 2 0 12
8
Tunnelma koulutuksessa oli avoin ja
kannustava.
Vuonna 2013 ADHD-liitto vastaa
kentältä tulleisiin toiveisiin järjestää
koulutus sellaisille, jotka ovat ohjanneet vertaisryhmää jo jonkin aikaa.
Koulutukseen voi osallistua sekä sellaiset, jotka ovat osallistuneet aloittelijoille tarkoitettuun koulutukseen
että sellaiset, jotka ovat ohjanneet
ryhmiä ilman koulutusta. Tarkemmat tiedot koulutuksesta julkaistaan
myöhemmin ADHD-lehdessä ja liiton www-sivuilla.
Teksti ja kuva Henna Niskala
järjestösuunnittelija
ADHD-liitto-ry
liitto tiedottaa
Tukinet on jälleen tukenanne
A
DHD-liiton livekeskusteluryhmät kokoontuvat kevätkaudella aiempaa tiheämmin internetin tukipisteessä Tukinetissä. Kaikkiaan suoria verkkotukihetkiä järjestetään
viisi kappaletta. Kaikissa on paikalla ohjaajia ADHD-liitosta.
Seuraavassa tulevien Tukinet-tilaisuuksien ajat ja teemat:
30.1. klo 17-19 Aikuisuus ja ADHD
27.2. klo 17-19 Nuoruus ja ADHD
27.3. klo 17-19 Aikuisuus ja ADHD
24.4. klo 17-19 Nuoruus ja ADHD
27.5. klo 17-19 ADHD-oireisten puolisot
Ryhmiin mahtuu keskustelemaan 12 nopeinta, ja osallistuminen vaatii vain rekisteröitymisen Tukinettiin. Rekisteröidy livekeskusteluihin hyvissä ajoin internetosoitteessa www.tukinet.net. Liveryhmät löytyvät Tukinetin etusivun oikeasta laidasta ryhmät-otsikon alta. Klikkaa
liveryhmät-linkkiä ja sitten linkkiä ”Tulevat ryhmäajat ja teemat”, niin pääset rekisteröitymään keskusteluihin.
Tulossa on myös kaksi livekeskustelua vertaistukiryhmien ohjaajille. Niihin rekisteröitymisestä ilmoitetaan
jäsenyhdistyksille erikseen.
13.2. klo 17-19 Teemana vertaistukea ADHD-yhdistysten vertaistukiohjaajille
14.5. klo 17-19 Teemana vertaistukea ADHD-yhdistysten vertaistukiohjaajille
Muistathan myös, että Tukinetin avoimilta keskustelupalstoilta löytyy kohtalotovereita. Keskusteluihin voi
osallistua milloin vain ja ilman rekisteröitymistä. Aikuisen elämää -ryhmässä keskustellaan adhd-asioista kahden otsikon alla. Ne ovat ”adhd-aikuinen” ja ”keskustelua adhd:sta.” Parisuhde, koti ja perhe -ryhmästä löytyy
keskustelu ”adhd-oireisen lapsen vanhempana”. Nämä ja kaikki muutkin jutusteluketjut monista eri aiheista
löydät, kun klikkaat Tukinetin etusivun oikeasta laidasta Keskustelut-otsikon alta Keskusteluryhmiin-linkkiä.
Tukinet on kaikille avoin ja maksuton verkkopalvelu, josta saa vertaistukea, neuvoja ja opastusta elämän eri
pulmissa. Tukea saa anonyymina, ja palvelun käyttöön tarvitaan vain internetselain.
ADHD-liiton Helsingin toimisto on suljettuna
24.12.2012 - 4.1.2013.
Sinä aikana ei ole myöskään puhelinneuvontaa.
ADHD-liiton Pohjois-Suomen aluetoimisto hiljenee
joululomaksi 17.12.2012-28.1.2013.
Tammikuun lopussa aloittaa Pohjois-Suomen
aluetoimiston uusi järjestösuunnittelija Liisa Pitzén.
Liisa sijaistaa Anu Kippola-Pääkköstä vuoden 2013.
9
4/ 2 0 12
Teräsrakenne
Toivonen Oy
Kontiolahden
Tilitoimisto
Urakointi J. Niemi
Hänninmäentie 81, Askola
Puh. 040-1814 327
Parikkalan Apteekki
Sahakuja 2, Parikkala
Puh. 05-430 016
Helalantie 10, Kyrö
Puh. 02-486 2257
Keskuskatu 21, Kontiolahti
Puh. 013-731 683
Suomen Psykologinen
Instituutti
Åström Petteri Tmi
Siltakatu 20 A 31, Joensuu
Soltintie 14, Lohja
Puh. 040-501 8004
Ukonhauta Oy
Tientaus 2, Imatra
Puh. 0500 400 126
Amerikanraitti 2 B 13, Kuopio
Puh. 045 8900 120
Savottamiehet
Rakennusapu Suvanto
Pito- ja juhlapalvelu
Aitta
Villen
Rakennusliike Oy
Kettuvaarantie 58, Joensuu
Puh. 045 898 7067
Salon
Auto-Kiillotus Oy
Myllyojankatu 24 A, Salo
Puh. 02-733 1923
Päällirakenne ja Huoltopalvelut Matti Sandberg
Veikontie 12 F, Inkeroinen
Puh. 041-778 0816
Tamora Oy
Porrassalmenkatu 21 B,
Mikkeli
Puh. 0400 574 451
Rakennusliike
M. Haikola Oy
Lentäjäntie 1 C 16, Nummela
Puh. 050 542 5293
Lehtikuusentie 6, Oulu
Puh. 0400-683 238
Rakennustyö Jokinen
V-S Rakennusvaraosa
ja korjaus Oy
Hämeentie 68, Lammi
Puh. 050 401 5351
Siskon Siivous Oy
Pukinmäenaukio 4, Helsinki
Puh. 0400 456 596
Yläkyläntie 52, Kotka
Puh. 044 588 5192
Palokan
Autohuolto Ky
Helmintie 1 C, Jyväskylä
Puh. 050-552 7825
Taksi Kari Koivu
Heinikonkatu 11 C 26, Turku
Puh. 0400 860 461
Konehuolto
Hermunen
Uudenmaan
Laatumetalli Oy
Puistolan
Palvelut Tmi
Rullakuja 9 F, Vantaa
Puh. 040 558 9590
Myrskyläntie 1 C, Porlammi
Puh. 044 347 0060
Åbo Svenska
Församling
Hyvää Joulua!
Kielistöntie 6, Kaaro
Puh. 0400 722 068
Katajatie 8, Espoo
Puh. 09-8011 381
Auragatan 18, Åbo
Mavor Oy
Kuormatie 3, Nummela
Puh. 0400 409 808
Raudoitus Reipo Oy
Maanrakennus
Sakari Kuronen
Tuumaset Oy
Autokorjaamo
O. Kärnä
www.abosvenskaforsamling.fi
Rantapääntie 16, Sastamala
Puh. 044 966 5615
Nurmikatu 2, Kerava
Purkupojat Oy
Äimäläntie 877, Iltasmäki
Puh. 0400 838 388
Perussiivous
Vehmaa & Hyttinen
Asennus Siitonen
Karhutie 2, Kitee
Puh. 050 322 1078
Helsinki
Karhulan Pesuliike
Virsumäentie 32, Kotka
Puh. 05-262 118
MAYT OY
Graanintie 5, Mikkeli
Puh. 0400 157 009
Tandklinik-Hammasklinikka
Anders Virtanen Ab Oy
Kauppatori 2, Pietarsaari
Puh. 06-723 1092
Paatialantie 7 A 6, Sahalahti
Puh. 0400 563 376
Hoptim Oy
Kylätie 73, Ummeljoki
Puh. 050-368 1604
Korppaanmäentie 19 H 71,
Helsinki
Puh. 040 1755 662
Arabian Sähköliike
LVI-Insinööritoimisto
Haikarainen Oy
Intiankatu 25, Helsinki
Puh. 040 840 8151
Reitsaarentie 45, Kotka
Puh. 040 848 6329
Kokkovuorentie 15, Terälahti
Puh. 050 912 9207
Rakennusurakointi
Vuorenalusta Oy
RHV-Saneeraus ja
Suunnittelu Oy
Voudintie 3, Oulu
Puh. 0207 280 050
Liinakatu 21, Tikkakoski
Savistenkuja 1 A, Lahti
Puh. 040 828 9239
Rakennusurakointi
Karhumaa Oy
Rakennuspelti
Vila Oy
Neste Hervanta
Pyhäjoen
Rakennus Oy
Reissuleo
Porin Puutuote Oy
Mäkitorpantie 17 E 40, Helsinki
Puh. 0400 504 595
Bussimiehet Oy
Insinöörinkatu 11, Tampere
Kumpurantie 3 B 1, Rajamäki Kivipyykintie 6-8 C 20, Helsinki
Puh. 03-273 0090
Puh. 045 320 7673
Puh. 040 413 3771
Tammelan
Nuorisoseura Aura Ry
Auranpirtin varaukset 040 528 2292
www.nsaura.fi
Raatetie 5 A, Helsinki
Puh. 0400 627 358
Lava- ja Laitehuolto
R. Turta Ky
Rasimuksen Maatila
Kakontie 3, Lieto
Ilmeentie 199, Imatra
Puh. 0400 256 234
Veljekset
Mäkinen Oy
Maanrakennus
Haaponiemi Oy
Sammon Valtatie 70, Tampere Karsobackantie 30 B, Kokkola
Puh. 0400 806 981
Puh. 0400 665 576
Pohjoisen Luudat
Kulmasepäntie 3 A 2, Tampere
Puh. 040 570 9416
4/ 2 0 12
Ilomantsin
Betonituote Kautto Ky
Mustalammentie 6 A,
Ilomantsi
Alikyläntie 74, Pori
Borelia Oy
Ahjontie 32, Rovaniemi
Puh. 0400 696 955
Elbus Oy
Korsholmanpuistikko 22,
Vaasa
Puh. 06-312 0027
K-Market Yliranta
Pellontie 131, Pello
Puh. 016-512 341
10
Taipalsaaren kunta
TOIMISTOPALVELUKESKUS
Kellomäentie 1, Taipalsaari
Tmi Utsjoen
Tilipalvelu
Tenontie 205, Utsjoki
Puh. 0400 978 901
Tmi Ari Siivonen
Salon InvataksiTaksipalvelu
Suvi Alhfors Oy LKV Taksi Seija Karjalainen
Kotirannantie, Karjaa
Puh. 0500-505 838
Kankaantie 8, Kemi
Puh. 040 515 2434
www.remontitjst.com
J. Kärkkäinen Oy
Ollilan ojankatu 2, Ylivieska
Puh. 040 346 5909
LJR-Accounting Oy
Rajalantie 143,Villähde
Puh. 044 273 1543
Talo- ja huoneistoremontit JST
Myllymäentie 32, Kutajärvi
Puh. 0400 840 340
NP-Building Oy
Reposeläntie 1, Kiiminki
Puh. 040 779 0272
Salpausseläntie 18 B, Helsinki
Puh. 040 415 1526
Koskentie 90, Kaitjärvi
Puh. 044 349 3311
CNC Kakkonen Oy
Kellomäentie 62, Puumala
Puh. 050 521 5495
Kemin Siivouspalvelu
Ariel
Jykä-Kate
Kymen Remontti
Mökkihuolto Dyster
Kirjanpito
Meeri Häkkinen
Mehiläisentie 16 B 21, Helsinki
Puh. 0400 213 363
Kankaanpää
Puh. 040-547 2877
Toimintaterapia
Sonja Tuohimaa
Maansiirto
Pekkarinen Oy
Matilaisentie 59, Lautiosaari
Puh. 0400 284 154
Rakennus ja Saneeraus
J. Kiviranta
Sammuttajantie 10 I, Kouvola
Puh. 0400-760 622
Kaivu- ja
Pohjaurakointi Oy
Lappers
Puh. 045 136 9806
Karistimentie 2 B 37, Helsinki
Puh. 050 576 2020
Viikaistentie 342, Laitila
Puh. 040 582 1256
Pieneläinhoitola
Päivin Karvaturrit
Komerintie 23, Mynämäki
Puh. 0444 209 9660
US Saneeraus Oy
Saneerausliike
Ahonen Oy
Loimikatu 36, Salo
Puh. 0500 826 390
Tapsa Service Tmi
Tuuloslammintie 69, Tuulos
Puh. 0400 766 049
Apukäsi J. Imala
Mikonpolku 18 B 3
Hämeenlinna
Puh. 041 728 0301
Kuopion ev. lut
seurakunnat
Tmi Pasi Perälä
Päärnävaarantie 61, Laitila
Puh. 044 272 7232
Jesimer Ky
Kuivastontie 635, Perniö
Puh. 040 513 5136
Tmi Kalle Kelkka
Turuntie 217, Oripää
Puh. 0500 535 942
Kyöstilänmäen
Perhekoti Ky
Pieksupetäjäntie 13, Pielavesi
Puh. 0400 674 776
Kuljetus J & J Oy
Joutsantie 24, Kangasniemi
Puh. 0400-651 581
Puotilantie 480, Vinkkilä
Jatumi Oy
Harri Vettenranta
Mehtäkyläntie 240, Yppäri
Puh. 0400 668 758
Päiväkoti Sini-Emilia
Korttiontie 23, Riihimäki
Puh. 040 777 6102
Aprikoodi Oy
Kuujaantie 34, Kangasala
Puh. 050 5911 448
Jyvätie 7, Helsinki
Puh. 0400 712 885
Puheterapiapalvelu
Tuija Nipuli
Hallituskatu 7 C, Kouvola
Rauhankatu 11 B, Lahti
Puh. 040 526 3732
Insinööritoimisto
Malvi Oy
Wredenkatu 2, Varkaus
Puh. 040 583 4004
H. Koivisto Ky
Kiertokatu 11, Raisio
Puh. 0400-525 047
Rakennus ja Maalaus
Koiramäen Perhekoti
K. Tiippana
Hylkirannantie 158, Reisjärvi
Vällykatu 10, Imatra
Puh. 0400 259 260
Rakennuspalvelu
Tivo Oy
Herralantie 371, Suonenjoki
Puh. 040 543 3130
Puh. 0400 648 277
K.L.M. Express Oy
Uhrilähteenkatu 2, Turku
Puh. 040 779 4005
Rakennustyö
Taisto Ollila
Soltintie 16, Lohja
Puh. 050 511 8024
Plan-Ark Oy
Hovioikeudenpuistikko 19 E,
Vaasa
Rakennus Oy Isotalo
Kaupintie 9, Helsinki
Puh. 010 6176 000
Korjaamo
Arto Kuusikko
Varsahaantie 48, Isokyrö
Puh. 0400 160 230
Elokuvateatteri
Kino-Huovi
Harjavallankatu 33, Harjavalta
Puh. 0400 598 338
Valkolantie 257, Valkola
Puh. 040 725 9398
Tilitoimisto
Polojärvi Oy
Rahtinalle Ky
Lahenrannantie 7, Muonio
Puh. 0400-693 951
Pyrästie 8, Lehmo
Puh. 0400 257 157
Metsätyö
Ari & Pertti Kiiskinen
Kuopion
Teräs ja Romu Oy
Nauti-Electronics Oy
Heavy Rakennus Oy
Reinsgatan 7, Vaasa
Jänispalontie 9, Taivalkoski
Puh. 040 585 4935
Mäntymäentie 5, Pori
Puh. 050 348 7648
Merkkimiehet Oy
Tmi Kotilainen Juha
Automaalaamo
J. Poutanen
Kangasalan
Hitsaustyö Oy
Perhekoti
Jääskeläinen Oy
Topiron Ky
Kohonniementie 18, Rauma
Puh. 0400 250 263
Vanttitie 5, Kuopio
Puh. 040 485 8098
Yliahontie 5, Keuruu
Puh. 014-720 354
Raudikkokuja 6 A 32, Vantaa
Puh. 050 596 2140
Kuljetus- ja Varastointipalvelu Pajukko Ky
Tilitoimisto
Anttinen Oy
Kaarikatu 46, Vilppula
Puh. 0400 337 135
Perhekoti Koivupelto
Rantasalmentie 1783,
Kallislahti
Puh. 040 538 6574
Pohjanmaan Liitto
Österbottens Förbunds
Merivalkama 2 A 8, Espoo
Puh. 09-810 540
Auto-Service
S. Wiberg Kb
Hemming Elfvingsvägen, Hangö
Puh. 019-248 4332
PSV-Kuljetus Oy
Varattu
Perhekoti
Honkalyhty Oy
Maaseudun
Kukkasrahasto Säätiö
Hekatek Oy
allergiakauppa.fi
Sumetek Oy
Leipomo
Koskelonseutu
Hallituskatu, Rovaniemi
Puh. 010 320 1640
Jyväskylä
Pohjois-Karjalan
Sähkö Oy
Savonlinnan
Kiviveistämö
Hasalantie 61, Asikkala
Puh. 040 724 0058
Rantakatu 29, Joensuu
Puh. 013-266 3311
Olavinkatu 68, Savonlinna
Puh. 0500-313 224
Kuopion
Venttiilipaja Ky
Metsäalan Ammattipalvelut
Jussi Ryhänen MTT
NESTE OIL
K-Market Ulvila
Vanha Harmaalinnantie 2, Ulvila
Puh. 02-529 8181
Viamont Oy
Suutarlantie 18, Kyrö
Puh. 0400 125 202
Polunmäenkatu 11, Tampere
Puh. 0400 632 300
Tekeväntie 11, Heinola
Puh. 03-714 4092
Kuljetus
Raimo Kivinen Ky
Thinkflow Oy
Turun
Valo ja Voima Oy
Simolankatu 7, Lahti
Puh. 041 440 1272
Suomenselän
Osuuspankki
HAAPAJÄRVEN KONTTORI
Pyhäsalmi • Puh. 0102 576 501
HTA-Urakointi Oy
Pääskyvuorenkatu 12, Turku
Puh. 0400 121 667
Savirunninkatu 2, Kerava
J. Tuomainen Oy
Julkisivusaneeraus
Pekka Starck
NESTE Kuhmoinen
Sköllerstantie 138, Pinjainen
Palokunnankatu 28, Hämeenlinna
Puh. 0400 478 522
Puh. 0400 635 709
Metsäkoneyhtymä
M & M Kolin Ay
Arkkitehtitoimisto
Innovarch Oy
Metallityö
J. Annala Oy
Rauman Pintakäsittelytekniikka Ky
Annulantie 12 A, Pyhtää
Puh. 0400 255 891
Rapinkorventie 15, Nokia
Puh. 010 832 4300
RMK Rent Oy
Tikkulantie 2, Pori
Puh. 0440 920 900
Vieno Ollongvist Oy
Jokikatu 20, Porvoo
Puh. 019-652 331
KVS-Automaatio Ay
Linnoitustie 5, Espoo
Puh. 0207 621 600
Puolukkatie 11, Rauma
Puh. 041 746 7905
Kuljetusliike Lammi
Kuninkaanlähteenkatu 18 as 5,
Kankaanpää
Puh. 044 2688 089
Oy Kontaktor Ab
Myllärinkatu 26 B, Vassa
Puh. 06-3177 900
Koti Kumppanit Oy
Kehontie 10, Nokia
Puh. 0400 623 023
Piispanristintie 2 C, Piispanristi
Puh. 040 4155 700
Kuljetusliike
Rimpinen Oy
Itä-Suomen
Sisustus ja Väri Ky
Kuljetusliike
Veljekset Matilainen Ky
Kuljetusliike
Kivikoski Oy
Santakatu 6, Harjavalta
Puh. 0400 928 256
Liperi
Hiidenkatu 9, Turku
Puh. 010 561 2900
Kiinteistövälitys
Kari Kivistö LKV
Nortamonkatu 14 B 20, Rauma
Puh. 044 348 1415
Pilkontie 2, Joensuu
Puh. 0400 381 613
Nunnavuorenkatu 1, Turku
Puh. 0400 824 444
Jarexon
NETSE Erottaja
M. Välimaa Oy
Taksiliikenne
Harri Kaukola
Turtolan Kaivin Oy
Patomäentie 48, Lahti
Voutilantie 5, Hämeenlinna
Puh. 050 596 5694
Hietasaarenkatu 6, Vaasa
Janne Kyläpekka Tmi
Eksakti-Rakenne Oy
Hitsaajantie 3, Pälkäne
Puh. 03-534 2961
Kurimontie 21-23,
Suomussalmi
Puh. 08-713 300
Menninkäisentie 3, Rajamäki
Vesitie 5, Nivala
Puh. 044 745 0933
Ville Ritolan tie 132,
Peräseinäjoki
Helakallionkatu 17, Tampere
Puh. 0400 622 938
Kisällinkatu 10, Kuopio
Puh. 017-3644 672
Nivalan
Vesihuolto Oy
Toritie 64, Kuhmoinen
Puh. 03-555 6380
Puh. 050 584 8207
Väinönkatu 8, Suonenjoki
Puh. 017-511 614
Tmi M. Enlund
Autoliike
Indolantie 6, Kokkola
Puh. 045 670 1115
Tiihalantie 19, Kangasala
Puh. 03-377 1186
Vairine Oy
Kivisuontie 114, Lieto
Puh. 0400 802 302
FINNWALL OY
Kuuselantie 12, Vantaa
Trans Esavesa Oy
Alasinkatu 5, Jyväskylä
Puh. 0400 641 450
Tilitoimisto
Sähkölaitehuolto Oy
Maila Vallström Oy OK
Koskijaakonkatu 77, Lieksa
Kirkkokatu 52, Oulu
Puh. 040 514 4059
Sibelco Nordic Ab
Puh. 0400 352 331
Lakeuden Neon
Viikkalantie 86, Nakkila
Marttilantie 10, Isokyrö
Puh. 06-414 9733
K-Supermarket
Ruokacenter
Lai-Teräs Mäkinen Ky
Siltapuistokatu 9-15, Pori
Puh. 02-631 3200
Sähkö-Jore Oy
Painotie 15, Turenki
Puh. 040 521 4205
Urakointi J. Ylihärsilä
Koskelantie 116, Jukaja
Puh 040 778 0017
Kirstantie 8, Laihia
Puh. 06-477 0868
E. Laitila Ky
Ylijoentie 744, Koura
Puh. 0400 268 884
Rakennus Vera Oy
Koivistontie 21 B a, Espoo
Puh. 040 522 7110
Rakennustekninen
Vasarainen Tapio Tmi Tmi Esa A. Hartikainen palvelu Arto Väiste Tmi
Ketunpesäntie 56, Eurajoki
Puh. 0440 870 938
Haaojantie 46, Purnujärvi
Puh. 0500 858 928
Pertunmaantie 247 B, Joutsa
Puh. 0400 548 298
Simon Koneurakointi
Halikon Rakennus ja
Hirsityö Ay
Koneurakointi
T. Ahtiainen
Juoponlahdentie 14, Tampere
Puh. 040 5377 198
Terähuolto H. Torni
Uotilantie 10 as 3, Muurula
Puh. 040 534 5440
Maustaja
Ylä-Kruusintie 2 C 10, Taipalsaari
Puh. 046 886 7375
Tenable Oy
Karhutie 2, Kitee
Tuotetie 3, Pyhäntä
Puh. 0207 991 399
Jussilantie 4, Luvia
Puh. 0440 593 307
Lounaskahvila
Aisakello
Perhekoti
Nuorten Mummola
Perhekoti
Pilvi-Sisko
Tilitoimisto
Torpan Tili Oy
Tmi Aimo Vuorisalo
EP:n Kehärakenne Oy
Rakennuspelti
Puumalainen
Ravitie 7, Seinäjoki
Puh. 06-414 1151
Tiilenpolttajankuja 5, Vantaa
Puh. 010 309 4215
Otvakatu 6, Seinäjoki
Puh. 040 548 5600
BOS-Pelti
Juhonkatu 10, Lohja
Puh. 041 462 1175
11
Tavinsalmi
Puh. 040 842 6172
Riihimäentie 64, Halli
Puh. 0400 643 701
Majavakuja 5, Kemi
Puh. 040 572 4685
Yläneen Apteekki
Kuntolantie 113, Yläne
Puh. 02 256 3256
Kivenkaari 9, Vihti
Puh. 040 750 3183
Henkilöstötieto
Paloniemi Oy
Kirkkokatu 19 A 9 B, Oulu
Puh. 040 506 5483
Metsämyller Oy
Tomi Mannermaa
Nuotiotie 12, Vaajakoski
Puh. 040 588 2144
4/ 2 0 12
Palveluohjaus asiakkaan tukena
Palveluohjauksessa tarkastellaan maailmaa apua tarvitsevan henkilön eikä hyvinvointijärjestelmän silmin. Palveluohjaaja ja asiakas toimivat yhdessä. He yrittävät löytää palvelut ja tukitoimet,
jotka auttavat henkilöä eniten, jotta hän voisi elää itsenäistä elämää ja saavuttaa tavoitteensa.
Perheterapeutti ja kouluttaja Sauli Suominen kirjoittaa artikkelissaan palveluohjauksesta ja sen
työmuodoista.
P
alveluohjauksessa korostuu
palveluohjaajan ja hänen asiakkaansa välinen suhde. Palveluohjausta voi kuvailla siltana asiakkaan ja tarpeellisten palveluiden
välillä. Palveluohjaaja voi ohjata asiakkaan sillan luo, mutta asiakkaan on
itse ylitettävä se.
Vaikeaselkoinen yhteiskunta
Vaikeassa elämäntilanteessa oleva
asiakas kokee monenlaisia vaikeuksia asioidessaan hyvinvointijärjestelmän kanssa. Hänen tulisi tuntea hyvinvointipalvelut ja tietää miten apua
haetaan. Tämän lisäksi hänen pitäisi
osata määrittää omat vaikeutensa ja
avuntarpeensa. Omaa tilannettaan
tukevien oikea-aikaisten palveluiden löytäminen edellyttäisi hyvää
elämänhallintaa ja oman toiminnan
ohjauskykyä. Ne henkilöt, jotka
tarvitsisivat kaikkein eniten hyvinvointijärjestelmän tukea, saavat sitä
valitettavasti kaikkein vähiten. Parhaimmassa tapauksessa asiakas saa
tukea, mutta se ei vastaa asiakkaan
yksilöllisiä tarpeita.
Palveluiden saaminen ei siis tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Ellei
oma aktiivisuus riitä palveluiden ohjaamiseen, muodostuu asiakkaasta
helposti palveluiden passiivinen vastaanottaja ja kohde eikä siihen aktiivisesti osallistuva osapuoli. Palveluista
muodostuu näin ollen passivoivia ja
asiakkaan tilaa ylläpitäviä eikä aktivoivia ja asiakasta kuntouttavia tukimuotoja. Tämä ei siis ole mikään
hyvä tilanne, ei yhteiskuntatalouden
eikä asiakkaan näkökulmasta käsin
katsoen.
4/ 2 0 12
Hyvä kohtaaminen asiakkaan ja
hyvinvointivaltion ammattilaisten
kanssa jää usein puuttumaan. Epäonnistuneet kohtaamiset liittyvät usein
asiakkaan ja työntekijän väliseen
suhteeseen tai sektorikohtaiseen
työnjakoon, joka vaikeuttaa asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista. Huono kohtaaminen asiakkaan
ja järjestelmän välillä tarkoittaa sitä,
että asiakkaalle jää kokemus siitä,
ettei häntä kuunnella, ymmärretä ja
ettei hänestä välitetä. Asiakas saattaa
syyllistää vaikeuksista itseään. Tämä
johtaa häpeän tunteisiin, jotka saattavat näyttäytyä myös asiakkaan ylimielisenä käyttäytymisenä. Häpeän
vastatunne on röyhkeys.
Hyvä kohtaaminen
Hyvä kohtaaminen ilmenee asiakkaan tunteena siitä, että tulee kuulluksi ja että joku välittää hänestä. Se
ei tarkoita samaa kuin että kaikkiin
asiakkaan vaateisiin suostuttaisiin.
Välittämisen tunteen syntyminen voi
olla pienestä kiinni. Eräässä haastattelussa asiakkaat totesivat, että välittämisen tunne voi syntyä esim. siitä,
12
että työntekijä soittaa asiakkaan perään silloin, kun hänestä ei ole kuulunut.
Jokaisella hyvinvointivaltion järjestelmällä, niin kuin terveyskeskuksilla, työvoimatoimistoilla, sosiaalivirastoilla jne. on oma tehtävänsä,
joka perustuu lakiin, asetuksiin ja
erilaisiin säädöksiin. Jokainen järjestelmä on itseviittaava, mikä tarkoittaa, että se näkee oman toimintansa,
mutta sen on vaikea tehdä yhteistyötä
muiden järjestelmien kanssa. Työntekijät järjestelmän sisällä omaksuvat
suhteellisen nopeasti oman sektorikohtaisen työroolinsa. Asiakas saattaa kokea tämän niin, että hän on yksittäisten toimenpiteiden kohteena,
eikä kukaan välitä hänen kokonaistilanteestaan tai toimivasta arjestaan.
Se, että yksittäiset eri järjestelmien työntekijät toimivat hyvinkin asiakaslähtöisesti, ei aina johda asiakkaan
kannalta hyvään lopputulokseen. Tutkimuksista tiedämme, että eri työntekijöiden asiakkaan kanssa tekemä työ
on sovitettava yhteen, jotta se johtaisi
myönteiseen yhteisvaikutukseen.
On tärkeä tiedostaa, että yksittäiset hyvinvointialan työntekijät eivät
yleensä toimi asiakkaan edun vastaisesti. Kysymyksessä on systeemin
rakenteeseen liittyvästä virheestä ns.
systeemihäiriöstä. Hyvinvointivaltio
on rakennettu kohtaamaan tietynlaisia ongelmaryhmiä, joihin sitten tarjotaan erilaisia standardiratkaisuja.
Monimutkaistuva ja vaikeasti hallittavissa oleva yhteiskunta on johtanut
siihen, että yksilöiden ongelmat ja
vaikeudet ovat yhä yksilöllisempiä,
monimutkaisempia ja vaikeammin
ratkaistavia. Tarvittaisiin yksilökohtaista asiakkaan tilanteeseen paneutuvaa työtä.
Systeemihäiriöt
Valitettavan usein käy niin, että
systeemistä lähtöisin olevat vaikeudet määrittyvät asiakkaan ongelmiin
liittyviksi tekijöiksi. Tähän johtopäätökseen on tullut esim. palveluohjaustyötä tutkinut Ulrika Järkestig
Bergren (2010). Kun asiakas ei tule
sovittuun tapaamiseen on helppoa
todeta, että se liittyy hänen kommunikaationsa häiriöihin. Samoin todetaan helposti, että asiakkaan sairaus
on edennyt, silloin kun hän ei sitoudu
järjestelmän tarjoamaan kuntouttavaan hoitoon. Myös asiakkaan suoranainen köyhyys saattaa järjestelmän
näkökulmasta näyttäytyä sairauteen
liittyvänä rahan käytön vaikeutena.
Järjestelmiin liittyvät rakenteelliset
vaikeudet määrittyvät näin asiakkaaseen ja hänen poikkeavuuteensa
liittyviksi yksilökohtaisiksi häiriöiksi. Kun asiakas ei halua sitoutua
tarjottuihin palveluihin, tulisi siis
pikemmin kysyä, miten palveluita
tulisi uudistaa kuin mitä asiakkaassa
on vikana.
Palveluohjauksen perusteista
Palveluohjaus mielletään helposti
hoidon ja kuntoutuksen apuvälineeksi
ja sen päällimmäiseksi tehtäväksi eri
hoitotoimenpiteiden koordinoiminen
ja yhteensovittaminen. Näin toimittaessa laitetaan yhtäläisyysmerkit palveluohjauksen ja case managementin
välille. Palveluohjauksessa keskeistä
on maailman tarkasteleminen asiakkaan silmin. Tästä näkökulmasta
käsin palveluohjaaja yhdessä asiakkaansa kanssa miettii, mitä palveluita
tai niiden yhdistelmiä tai muita luovia tukitoimia asiakas tarvitsee omien
voimavarojensa ja arjen tukemiseksi
ja tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Tämän jälkeen mietitään, miten näitä
palveluita tai niiden luovia yhdistelmiä voidaan varmistaa tavoitteiden
saavuttamiseksi. Hoidon varmistaminen voi sekin olla tärkeää, mutta
se ei koskaan saa olla palveluohjaustoiminnan pääasiallinen tarkoitus.
Betsy Taylor (2002) on kritisoinut
traditionaalista lääkinnällistä kuntoutusta. Hän toteaa, että ongelma, vamma tai puuttuvien taitojen oppiminen on siinä
keskeistä. Hänen edustamansa voimavaramalli puolestaan pohjautuu
ajatukseen palautumisesta tai toipumisesta. Tämä
malli ei liity kuntoutukseen. Taylorin mukaan
voimavarakeskeisyys
tarkoittaa, että selvitetään, kuka tämä ihminen
on ja mitä hän haluaa.
Kysymys ei ole hänen
diagnoosistaan, vaan hänen toiveistaan, haluistaan ja elämäntavoitteistaan. Myös palveluohjaajan on voitava kysyä
13
itseltään sama kysymys: Liittyykö
palveluohjaus osana kuntouttavaan
työhön vai onko se asiakkaan voimavaroista ja tavoitteista käsin lähtevää
itsenäisen elämän tukemista?
Asiakkaan perspektiivin keskeisyys palveluohjauksessa ei missään
vaiheessa saa tarkoittaa samaa kuin
työntekijän ammatillisuuden häivyttäminen. Palveluohjauksessa ammatillisuus tarkoittaa kahta asiaa. Se
tarkoittaa ensinnäkin hyviä vuorovaikutustaitoja, eli kykyä luoda asiakkaaseen hyvä kontakti ja suhde, josta
vähitellen edetään luottamukselliseen
suhteeseen. Toiseksi se tarkoittaa palvelujärjestelmien tuntemista ja kykyä
palveluiden käynnistämiseksi asiakkaan hyväksi. Tämä tarkoittaa myös
hyvien neuvottelutaitojen omaamista.
Palveluohjaus ei ole keskeisesti asiakkaan juridista edunvalvontaa suhteessa viranomaisiin ja palveluntuottajiin vaan ennen kaikkea neuvotteluihin ja sopimisiin perustuvaa työtä.
Kolme asiakastyön tyyppiä
Kaarina Mönkkönen kirjoittaa
kolmenlaisesta asiakastyön orientaatiosta: asiantuntijakeskeisestä, asiakaskeskeisestä ja dialogisesta orientaatiosta. Haluaisin nähdä asiakkaan
ja palveluohjaajan suhteen perustuvan
tuohon kolmanneksi mainittuun, dialogiseen orientaatioon. Molemmat
osapuolet ovat palveluohjausprosessissa asiantuntijoita. Asiakas tuntee
oman elämänsä ja hänellä on ajatuksia siitä, miten tulisi edetä. Palveluohjaaja osaa luoda hyvän vuorovaikutustilanteen ja tuntee palvelujärjestelmän. Suhteen kautta asiakas ja
palveluohjaaja sopivat yhdessä työn
toimeksiannosta. Eteneminen ei siis
tapahdu sen mukaan, mikä työntekijän mukaan olisi kaikkein kiireellisintä. Asiakkaan hetkelliset päähänpistot
eivätkä hänen kriisinsä saa johtaa palveluohjaustyötä. Jos kriisit johtavat
palveluohjaustyötä, se on enemmän
kriisityötä kuin palveluohjausta. Palveluohjauksessa edetään yhdessä,
rauhallisesti harkiten. Keskeisiä ovat
pitkän ajan tavoitteet.
4/ 2 0 12
J
ürgen Habermasin käsitteet
ihmisten elämismaailmasta ja
järjestelmien systeemimaailmasta ovat palveluohjauksessa keskeisiä. Ihmisen vaikea elämäntilanne
tai sairaus saattaa johtaa siihen, että
systeemimaailman merkitys vahvistuu elämismaailman kustannuksella.
Toisin sanoen hoitojärjestelmä vahvistuu yksityisen verkoston kustannuksella. Tämä tarkoittaa usein sitä,
että asiakas tulee näkyväksi sairauden, vian tai vamman, ongelman tai
vaikeuksien kautta. Tukea ja huomiota saadaan oireiden kautta. Myös
diagnostinen järjestelmä perustuu oireiden etsimiseen ja kartoittamiseen.
Ihmisen voimavarat, yksilökohtaiset
kyvyt ja valmiudet jäävät usein toissijaisiksi, jos systeemimaailma painottuu liikaa ihmisen elämässä.
Omat verkostot tärkeitä
Jos hoitojärjestelmä saa keskeisen
sijan ihmisen elämässä, saattaa käydä niin, että ihmisen oma luonnollinen sosiaalinen verkosto vetäytyy ja
antaa tilaa ammattilaisverkostolle.
Pidemmällä aikavälillä tästä seuraa
stigmatisoitumista eli leimautumista. Ihmiseen ruvetaan suhtautumaan
kuin kyvyttömään ja hän rupeaa näkemään myös itsensä kyvyttömänä
”potilaana”, enemmän hoidon kohteena olevana kuin elämän kanssa
hyvässä vuorovaikutuksessa olevana
yksilönä.
Ruotsin sosiaalihallitus on todennut, että palveluohjauksen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan
yksityistä verkostoa virallisen verkoston kustannuksella. Järkestigiä
(2010) mukaillen voitaisiin todeta,
että palveluohjauksen tarkoituksena on vähentää hoidolliseen työhön
perustuvan näkökulman merkitystä
asiakkaan elämässä ja vahvistaa kansalaisoikeudellista näkökulmaa, jossa
asiakas nähdään kyvykkäänä yhteiskunnan jäsenenä, joka on oikeutettu
omaa arkeaan ja itsenäisyyttään tukeviin palveluihin.
Ruotsalaisissa palveluohjaustutkimuksissa on myös havaittu stigmatisoitumisen ja vahvistumisen
4/ 2 0 12
negatiivinen korrelaatio. Toisin
sanoen, mitä vahvemmaksi asiakas
itsensä kokee, sitä
vähemmän hän
kokee stigmatisoitumista. Vahvistumisen takana
on usein tunne
siitä, että itse pystyy vaikuttamaan
omaan elämäänsä
ja että on oman
sosiaalisen verkostonsa tasavertaisen jäsen, saavana ja antavana
osapuolena.
Vaikka asiakkaan luonnollisen verkoston vahvistaminen on tärkeä osa asiakkaan
itsenäistä elämää tukevassa työssä,
on palveluohjaajan rooli tässä työssä kaikkea muuta kuin selvä. Luonnollisen verkoston vahvistaminen
perustuu pääosin asiakkaan omaan
aktiivisuuteen, ja palveluohjauksessa voidaan usein vain luoda perustoja
tälle työlle ja tähdentää sen tärkeyttä.
Tutkimuksista tiedämme esimerkiksi,
että hyvät suhteet asiakkaan perheeseen puhuvat paremman ennusteen
puolesta. Palveluohjaajan tulee aina
huomioida myös asiakkaan perhe.
Ellei näin toimita, saattavat omaisten
toiveet ja tavoitteet asiakkaan suhteen
tehdä palveluohjaustyön vaikeaksi.
Palveluohjaustyössä ei kuitenkaan
rikota yksityisyyden rajoja, vaikka
sitä voitaisiin luonnehtia henkilökohtaiseksi.
Hyvä palveluohjaus
Hyvin toimiva palveluohjaus voitaisiin lyhyesti määrittää niin, että
se perustuu hyvään asiakaspalautteeseen ja johtaa asiakkaan ja hänen
itsenäisen elämänsä vahvistumiseen.
Palveluiden osalta se tarkoittaa, että
asiakas on palveluiden keskiössä eikä niiden passiivisena vastaanottaja.
Vastustus ei palveluohjauksessa koskaan liity asiakkaaseen, vaan siihen,
että edetään liian nopeasti tai ohjaa14
jan tavoitteiden mukaan. Tästä syystä
on tärkeää, että asiakkaalta kerätään
säännöllisesti palautetta. Asiakkaan
ongelmat pyritään mahdollisimman
pitkälle näkemään normaaliin elämään kuuluvina vaikeuksina ja niihin
pyritään löytämään yksinkertaisia ja
luovia ratka
isuja. Palveluohjaus voidaan jakaa kolmeen ryhmään, riippuen siitä, miten tiivistä se
on: varsinaiseen palveluohjaukseen,
palveluohjaukselliseen asiakastyöhön ja palveluneuvontaan.
Palveluohjauksen ryhmät
Varsinaisessa palveluohjauksessa ohjaaja on riippumaton suhteessa
järjestelmiin. Palveluohjaajalla ei ole
asiakasta koskevaa päätöksentekooikeutta. Hän edustaa asiakastaan,
ilman että joutuu ajattelemaan esim.
talousarviota, lakia ja asetuksia tai
muita työtehtäviä. Asiakkaan on
voitava erottaa asiakkaan toimeksiannosta lähtevä palveluohjaus viranomaisvastuulla toteutettavasta
hoito- ja kuntoutustyöstä. Varsinainen palveluohjaus on yleensä pitkäkestoista ja intensiivistä ja edellyttää
matalaa asiakasmäärää ja mahdollisuutta käyttää aikaresursseja työssä
yksittäisen asiakkaan kanssa.
Palveluohjauksellisesta asiakastyöstä voidaan puhua tilanteessa,
jossa yksi asiakkaan viranomaisverkostoon kuuluva työntekijä ottaa
vastuun asiakkaan palveluiden koordinoimisesta ja yhteensovittamisesta.
Yhteensovittaminen tarkoittaa tässä
tapauksessa enemmän päällekkäisyyksien poistamista ja palveluiden
toteutumisen varmistamista kuin asiakkaan tavoitteista liikkeelle lähtevää
työtä. Palveluohjauksellinen asiakastyö voi myös olla asiakkaan edun
valvomista tai asiakkaan tukemista
hoitokokouksessa. Kysymyksessä on
siis usein ”pieni puuttuminen”. Tähän
työhön ryhtyvän viranomaisen on
tiedettävä toiminnan rajat eikä siitä
saa muodostua uutta lenkkiä asiakkaan pitkässä hoitoketjussa. Hyvin
vaikeassa elämäntilanteessa elävän
asiakkaan tapauksessa palveluohjauksellinen työ ei ehkä riitä. Kun työ
loppuu, saattavat asiat mennä uudestaan solmuun.
Palveluneuvonta edellyttää asiakkaalta jo huomattavasti enemmän
aloitteellisuutta ja omatoimisuutta.
Palveluneuvoja toimii tässä roolissa
eräänlaisena palveluiden asiantuntijana. Työ ei ole etsivää, vaan asiakas
saapuu palveluohjaajan luo. Monissa maissa, joissa on siirrytty tilaajatuottaja -mallien käyttöön, ja jossa
palvelujentuottajia voivat olla niin
yksityinen, julkinen kuin kolmaskin
sektori,on jouduttu palkkaamaan huomattavia määriä palveluohjaajia, jotta
asiakas löytäisi tiensä oikeanlaisten
palveluiden pariin. Palveluneuvonta
on riittämätöntä silloin, kun kyseessä
on vaikeassa elämäntilanteessa oleva
asiakas. Tällaisessa tilanteessa palveluneuvonta saattaa vain pahentaa asiakkaan ennestään vaikeaa tilannetta.
Pohdintaa
Uljaassa uudessa maailmassamme
asiakkaiden ja hyvinvointipalvelujen
välistä kuilua on yritetty madaltaa
erilaisilla ratkaisuilla. Valitettavasti
monet näistä ratkaisuista ovat olleet
teknisiä, eikä niillä ole voitu parantaa kaikkein vaikeimmassa asemassa
olevien kansalaisten asemaa. Esimerkkeinä näistä hyvään pyrkivistä
uudistuksista mainittakoon palveluiden integrointiyritykset ja verkostotyö.
Palveluiden integroimisen perusajatus on, että asiakas hyötyy siitä.
Usein liikkeelle lähdetään kuitenkin
systeemilähtöisesti. Palvelut ovat hyvin integroituneita silloin, kun palveluntuottajat tekevät yhteistyötä. Usein
asiakas saattaa kokonaan unohtua
tässä integroinnin työssä. Asiakkaalle saattaa olla paljon tärkeämpää se,
että hän saa tehdä työtä samojen tuttujen työntekijöiden kanssa, että työntekijät pitävät kiinni lupauksistaan ja
että jatkuvuuden periaate ohjaa työtä. Asiakasta ei välttämättä kiinnosta
lainkaan, vastaako palveluista yksityinen, julkinen vai kolmas sektori
ja ovatko palvelut integroituja vai ei.
Verkostokokoukset
Verkostokokoukset saattavat olla
enemmän asiakasta heikentäviä kokemuksia kuin vahvistavia, joiksi ne
on tarkoitettu. Heikentäviksi ne muodostuvat silloin, kun kokouksia ei toteuteta asiakaslähtöisesti ja tavalla,
jossa asiakas on keskeisesti huomioitu. Tilanteet, jossa asiakas jätetään
yksin, paikalla on asiakkaalle tuntemattomia työntekijöitä, puhutaan
viranomaiskieltä ja asian käsittely
aloitetaan menneisyydestä asiakkaan
ongelmia ja vaikeuksia korostaen,
saattavat olla erityisen raskaita. On
aivan selvä, että tällaiset tapaamiset
poikkeavat huomattavasti niistä asiakasta voimaannuttavista kokouksista,
joita Seikkula ja Arnkil kirjassaan
Verkostotyö (2005) kuvailevat.
Myös palveluohjaus-termiä käytetään paljon väärin. Asiakkaalle saatetaan nimetä sellainen palveluohjaaja, joka osaa palvelut, mutta ei tunne
asiakasta tarpeeksi hyvin voidakseen
rakentaa siltaa asiakkaan tarpeiden ja
palvelujärjestelmän mahdollisuuksien välillä. Näin työ ei tietenkään voi
onnistua.
Palveluohjauksen kaltaista asiakaslähtöistä työtä tekevät monet muut
kuin vain palveluohjaajiksi nimetyt
henkilöt. Nämä henkilöt tuntevat
asiakkaansa hyvin ja osaavat toimia
siinä rajapinnassa, jossa asiakas kohtaa yhteiskunnan. Heistä saatetaan
15
käyttää hyvinkin erilaisia nimityksiä
kuten luotsi, koutsi, tulkki, tukihenkilö tai rinnallakulkija. Yhteistä heille
on, että he ovat saaneet valtuutuksen
asiakkaalta ja toimivat viranomaisjärjestelmän ulkopuolella.
Palveluohjaus on yksi uusi keino
päästä eteenpäin niiden asiakkaiden
kanssa, joiden tilanne on kaikkein
vaikein. Muita keinoja ja työtapoja on
ja niitä tulee käyttää silloin, kun ne
johtavat asiakkaan tyytyväisyyteen,
toimintakyvyn parantumiseen ja yksityisen verkoston vahvistumiseen.
Lisätietoa palveluohjauksesta: Suomen palveluohjausyhdistys, SPO
www.palveluohjaus.fi
Teksti Sauli Suominen
valtiotieteiden lisensiaatti,
perheterapeutti ja työnohjaaja
sauli.suominen@welho.com
Kirjallisuus
Järkestig, U. J. (2010) Personligt
ombud och förändringsprocesser
inom det socialpsykiatriska fältet.
Linnaeus University Dissertations
Nr 7/2010, Linnaeus University
Press.
Seikkula, J. Arnkil, T. E. (2005).
Dialoginen verkostotyö. Helsinki,
Tammi.
Suominen, S. Tuominen M. (2007)
Palveluohjaus – Portti itsenäiseen
elämään. Profami, Picaset Oy
Taylor, B. (2002) Lainaus teoksessa Floersch, J. (2002) Meds, money, and manners: the case management of severe mental illness. New
York, Columbia University Press.
Valppu-Vanhainen A. (2002) Paremmin palveluohjauksella. Yksilökohtaisella palveluohjauksella
joustavuutta hyvinvointipalveluihin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 17. Jyväskylän
yliopistopaino, Jyväskylä.
4/ 2 0 12
lyhyesti
Kansalaisaloite: Energiajuomat kiellettävä alle 16-vuotiailta
S
uomen
Vanhempainliitto
ja Förbundet Hem och Skola i
Finland ovat käynnistäneet kansalaisaloitteen, jolla halutaan kieltää
energiajuomat alle 16-vuotiailta. Jotta eduskunta ottaisi aloitteen käsittelyyn, tarvitaan yli 50 000 kannatusilmoitusta.
Energiajuomille ikärajan vaatimiseen on monia syitä: energiajuomat
vaikuttavat lapsen ja nuoren päivärytmiin heikentämällä unen laatua
ja määrää. Ne muuttavat lapsen levottamaksi ja aiheuttavat käyttäytymishäiriöitä. Energiajuomat ovat
haitaksi terveelliselle ruokavaliolle,
koska monet lapset korvaavat kokonaisia aterioita energiajuomilla. Sokeriset energiajuomat aiheuttavat
myös hampaiden reikiintymistä.
Lisäksi monet vanhemmat ovat huolestuneita siitä, miten tottumus juoda
energiajuomia voi altistaa alkoholin
käyttämiselle.
Joissakin paikoissa vastuulliset
kauppiaat ovat ryhtyneet toimeen
asettamalla omatoimisesti rajoituksia
energiajuomien myynnille. Lakialoitetta voivat kannattaa
äänioikeutetut Suomen kansalaiset. Kannatusilmoituksen voi jättää
Avoimen Ministeriön sivuilla www.
avoinministerio.fi otsikolla Energiajuomat K16.
Kuluttajaparlamentti antoi jälleen kansalaisjärjestöille äänen
K
uluttajaparlamentti kokoontui
toiseen täysistontoonsa 1.10.
2012. Viime vuonna myös ADHD-liitto oli mukana Suomen historian ensimmäisessä Kuluttajaparlamentissa. Tämänkertaisessa istunnossa käsiteltiin alkoholimainontaa,
kansalaisten oikeusturvaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten
päätöksenteossa sekä terveyskeskusten käyntimaksua. Lisäksi tilaisuudessa käytiin paneelikeskustelu,
jonka aiheena oli sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen kuntauudistusten yhteydessä. tulee parantaa vakuutusyhtiöiden ja
muutoksenhakuelinten päätöksenteossa muuttamalla lainsäädäntöä ja
toimintatapoja.
3. Terveyskeskusten käyntimaksu
tulee poistaa valtakunnallisesti vähävaraisten tukemiseksi sekä terveyserojen vähentämiseksi.
Kuluttajaparlamentti on kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa kuluttajaasioiden edistämiseksi. Parlamentissa järjestöt keskustelevat ja äänestä-
vät ajankohtaisista kuluttajien kannalta merkittävistä asioista. Kuluttajaparlamentin kautta poliittiset
päättäjät saavat tietää keskeisten
kansalaisjärjestöjen näkemyksistä
ja kannoista merkittäviin poliittisiin
kysymyksiin. Kuluttajaparlamenttia
koordinoi Kuluttajaliitto.
Lue lisää:
http://www.kuluttajaliitto.fi/kuluttajaparlamentti2012
Kuva: Antero Aaltonen
Tämän vuoden täysistuntoon kokoontui kymmeniä valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Järjestöjen
edustajien ja asiantuntijoiden
lisäksi tilaisuudessa puhuivat
työministeri Lauri Ihalainen ja
kansanedustajat Arja Juvonen
sekä Sari Sarkomaa.
Kuluttajaparlamentti
kannanotot olivat:
2012
1. Alkoholimainonta tulee
kieltää kokonaan alkoholin
kulutuksen vähentämiseksi
sekä terveysvalistuksen tukemiseksi.
2. Kansalaisten oikeusturvaa
4/ 2 0 12
Kuluttajaparlamentin täysistunnon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajia
16
kirjaesittelyt
Työrauha kaikille - Toimintamalli työrauhaongelmien vähentämiseksi
Tiina Kiiski, Vesa Närhi ja Satu Peitso; Niilo Mäki Instituutti (2012)
Opas jakautuu neljään osaan. Ensimmäinen osa valottaa työrauhaongelmien ennaltaehkäisyä ja niihin puuttumista. Toisessa osassa kuvataan toimintamallin suunnittelu ja toteutus. Kolmannessa osassa kuvataan keinoja, joilla toimintaan osallistuvan luokan oppilaita kannustetaan
ja osallistetaan työrauhatalkoisiin. Opas käsittelee myös
yhteistyötä ja tiedottamista koteihin päin. Neljäs osa painottuu tarkastelemaan tukitoimien vaikuttavuutta sekä kuvaamaan tukitoimien lopettamisvaiheessa huomioitavia
seikkoja. Käsikirjan lisäksi materiaaliin kuuluu cd-levy.
Lasten käyttäytymisen pulmat ja
koulujen työrauhaongelmat aiheuttavat usein suurta haastetta niin
yksittäisille oppilaille, opettajille
kuin koko luokka- ja kouluyhteisöllekin. Vaikka Suomi on lukutaidossa kärkimaita kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan,
työrauhan osalta Suomi sijoittui
viime tutkimuksessa vertailumaiden heikompaan päähän.
Syksyllä Niilo Mäki Instituutin
KUMMI-sarjassa ilmestynyt
uusi julkaisu on siis ajankohtainen.
Tämä opas tarjoaa voimavarakeskeisiä eväitä koulujen työrauhan parantamiseen. Kotien ja koulujen välinen
yhteistyö työrauhatalkoissa on tärkeää, koska käyttäytymisen ohjaamista toivottuun suuntaan voidaan parhaiten
tukea sillä, että kaikki lasta ja nuorta lähellä olevat aikuiset ohjaavat johdonmukaisesti ja myönteisesti lapsia kohti
yhteisiä päämääriä. Oppaan lause ”Käytös, johon opettaja kiinnittää eniten huomiota, on käytöstä, jota hän tulee
tulevaisuudessa eniten kohtaamaan!” on hyvä muistutus
meille kaikille aikuisille, ei pelkästään opettajille. Se, että
muistamme huomioida eniten lasten hyvää käyttäytymistä
ja antaa siitä myös palautetta ääneen, ohjaa lasta parhaiten
toivotun käyttäytymisen suuntaan.
Työrauha kaikille, Toimintamalli työrauhaongelmien
vähentämiseksi - julkaisu on tarkoitettu 5-9 luokkien opettajille ja muille aikuisille, jotka työskentelevät oppilaiden
kanssa. Toimintamalli on tarkoitettu luokan työrauhan
parantamiseen ja se on osa oppimisen ja koulunkäynnin
yleistä tukea. Työrauha kaikille -opas toimii ohjaajan
käsikirjana, kun työrauhaa parantavaa toimintaa suunnitellaan, arvioidaan ja toteutetaan. Opas esittelee työrauhaa
parantavan toimintamallin onnistumisen edellytyksiä
sekä mallin perusperiaatteet, toteuttamistavat ja vastuukysymykset.
Teksti Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija,
ADHD-liitto ry
ADHD-aikuisen selviytymisopas
Anita Salakari, Maarit Virta; Tammi (2012)
Useita vuosia ADHD-aikuisten kanssa työskennelleet
neuropsykologian erikoispsykologi Anita Salakari ja
psykologian tohtori Maarit Virta tietävät sen, minkä me
muutkin ADHD-oireisten aikuisten parissa toimivat. Tutkimuksiin pääseminen ja diagnoosin saaminen on usein
hyvin haastavaa, samoin kuin hoito diagnoosin jälkeen.
Muiden haasteiden lisäksi on suomenkielistä kirjallisuutta
oireyhtymästä ollut saatavilla vain vähän.
taan ja oman opiskelutekniikan löytämiseen.
ADHD-aikuisen selviytymisoppaan pitäisi
olla niin jokaisen ADHDaikuisen, läheisen kuin
ammattihenkilöstönkin
saatavilla. Oireiselle itselleen kirja toimii työkirjana kohti parempaa
elämänhallintaa ja avaa
varmasti uusia näkökulmia myös ADHD-oireisen lähipiirille. Kannattaa tutustua - ja ennen kaikkea ottaa käyttöön.
ADHD-aikuisen selviytymisopas on kirjoitettu täyttämään tuota tyhjiötä – ja hienosti se siinä onnistuukin.
Kirja on kaksiosainen: ensimmäinen osa kertoo kaiken
tarvittavan ADHD:n oireista, syistä ja erilaisista hoitomuodoista, ja toinen osa keskittyy käytännön harjoitteisiin, esimerkkeihin ja neuvoihin. Kirja on kirjoitettu niin
sisällöllisesti kuin rakenteellisestikin kohderyhmä huomioon ottaen. Kappalejaot ovat selkeitä ja teksti sujuvaa ja
helppolukuista. Mikä parasta, kirjan toisen osan ohjeet ja
harjoitukset ovat mielenkiintoisia ja toimivia ja auttavat
viemään uusia keinoja käytäntöön. ADHD-oireiden ymmärtämisen ja itsehoidon lisäksi kirja tarjoaa harjoituksia
muun muassa itsetunnon kehittämiseen, stressin hallin-
Teksti Minna Lindeqvist, Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n
puheenjohtaja
Kirjaa voi tilata ADHD-liitosta. Hinta 37,06 euroa.
www.adhd-liitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/kirjamyynti
17
4/ 2 0 12
Adhd-arkeen tarvitaan tukea ja ymmärrystä
Johdonmukaiset tukitoimet ja eri tahojen yhteistyö ovat olennainen osa tarkkaavuuden ja
toiminnan ohjauksen vaikeuksien kuntouttamisessa.
T
ilastollisesti tarkkaavuushäiriöinen (ADHD) lapsi tai nuori on
varsin tavallinen: heitä on keskimäärin yksi jokaisessa normaalikokoisessa koululuokassa. Lisääntynyt
tieto ja varhaisen puuttumisen tärkeyden ymmärtäminen ovat vähentäneet
ilmiön leimaavuutta. ADHD:ssa ei
ole kyse tahallisuudesta, laiskuudesta tai ”tyhmyydestä”, vaan erilaisesta
tavasta olla ja reagoida. Monenlaiset
ärsykkeet tarttuvat helposti ja vievät
mennessään. Pelimaailmat ja kolajuomat koukuttavat. Elämässä pitää
olla vauhtia ja vaihtelua. Tunteiden ja
käytöksen säätely kypsyy hitaammin
kuin ikätovereilla.
Huolista tutkimuksiin
Mikäli keskittymisen vaikeudet
ovat jatkuvia, eikä koulunkäynti sen
vuoksi tahdo sujua, voivat vanhemmat kääntyä koulun oppilashuoltoryhmän (terveydenhoitaja, erityisopettaja, psykologi, kuraattori) puoleen. Yhteistyössä lähdetään selvittämään, mitä tilanteelle voidaan tehdä.
Tukitoimia tulisi miettiä heti, kun
ongelmia ilmenee. Monille se riittää
korjaamaan tilanteen.
että levottomuus
ja keskittymättömyys eivät
liity esimerkiksi
psyykkiseen turvattomuuteen,
masentuneisuuteen tai ahdistuneisuuteen.
Silloin tarvitaan
yhteistyötä sosiaalialan ja mielenterveyden
ammattilaisten
kanssa.
ADHDdiagnoosin voi
tehdä lääkäri,
joka on riittävästi perehtynyt
lasten kasvuun
ja kehitykseen.
Oireyhtymän
riski on osittain
biologinen ja
periytyvä. Vastaanotolla jotkut vanhemmat
muistelevatkin
omia kouluvuosiaan, ja tunnistavat itsessään samaa
levottomuutta tai impulsiivisuutta.
Diagnostisiin tutkimuksiin ja kuntoutuksen piiriin voi hakeutua myös
aikuisena.
Joidenkin lasten kohdalla voivat
tarkemmat tutkimukset olla tarpeen.
ADHD-oireyhtymän diagnosoinnissa
käytetään valtakunnallisten suositusten mukaisia haastattelu-, havainnointi- ja kyselylomakkeita. Niiden
kautta lapsen pulmia verrataan samanikäisiin ryhmänä. Vanhemmilta kysytään lapsen kehityksestä ja
mahdollisista sairauksista. Nukkuuhan lapsi riittävästi? Riittämätön tai
katkonainen yöuni ja väsymys verottavat keskittymiskykyä. Aivojen
tunnesäätelyn merkityksestä ylivilkkaan ja levottoman lapsen käyttäytymisessä saadaan jatkuvasti uutta
tutkimustietoa. Kartoittamalla lapsen
kokonaistilanne varmistutaan siitä,
Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksista kärsivälle lapselle koulu (tai päiväkoti) on yleensä
haasteellisin ympäristö. Ärsykkeitä ja
virikkeitä tulvii, ja aivojen pitää pystyä suodattamaan niistä turhat pois.
Oppiminen vaatii keskittymistä ja
ponnistelua. Ei saa keskittyä naapurin
tekemisiin. Ponnisteluista huolimatta
opettajan antama ohje katoaa mielestä, tai siitä muistaa vain alun. Koulun
4/ 2 0 12
18
Yhteistyössä on voimaa
aikuisten tärkein tehtävä on auttaa
lasta oppimisen kautta onnistumaan
ja luottamaan omiin kykyihinsä. Voi
oppia esimerkiksi sen, että kaikkea ei
tarvitse osata heti.
Tukitoimien tarkoitus on ehkäistä
psyykkistäkin hyvinvointia haittaavien liikakuormien syntyä. Aikuisten
tehtävä on varmistaa, että lapsella
säilyy koulussa uuden oppimisen
tuottama ilo, joka rakentaa tervettä itsetuntoa. Tietoa, vertaistukea ja
kasvatusvinkkejä vanhemmille voi
löytää netistä tai järjestöjen kautta.
Lääkinnällisen kuntoutuksen resurssit ja käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata. Koulun ja kodin välistä
yhteistyötä voi täydentää esimerkiksi
neuropsykiatrinen valmennus (coaching).
Kuntouttava valmennus eli
coaching
Coaching eli neuropsykiatrinen
valmennus on suunnitelmallista ja
tavoitteellista toimintaa, jonka taustaajatuksena on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. Se on ohjauksellista ja
yksilöllistä kuntoutusta, jota toteutetaan yhteistyössä vanhempien ja
koulun (päiväkodin) kanssa. Esimerkiksi opettaja voi saada ohjausta juuri
kyseisen lapsen kanssa toimimiseen.
Luokkatilanteessa voidaan harjoitella keinoja lapsen toiminnanohjauksen
ja keskittymiskyvyn parantamiseen.
Sosiaalisia taitoja, tunteiden hallintaa
ja yhdessä toimimista voidaan harjoitella koulussa parityöskentelyn periaatteella. Tunteiden hallintaa voidaan
harjoitella erilaisten pelien, leikkien
tai piirtämisen avulla. Esimerkiksi
piirtämällä tunteita nostattaneista tilanteista sarjakuvan lapsi oppii erittelemään syy-seuraussuhteita. Samalla
vahvistetaan uutta toimintatapaa.
Coachingia toteutetaan siinä ympäristössä, jossa lapsen haasteet ilmenevät. Näin edesautetaan taitojen
siirtymistä ja vakiintumista oikeaan
ympäristöön. Lapsi kokee onnistumisia oppiessaan uusia asioita ja toisten
huomioon ottamista. Peleissä saa kokea voittamisen riemua ja häviämisen
tuskaa. Opetellaan sitäkin, mikä on
oikein ja mikä väärin. Harjoitustehtävien, välitavoitteiden, seurannan,
kannustuksen ja vuorovaikutuksen
avulla lasta tuetaan pienin askelin
jaksamaan keskittymään paremmin
ja paremmin. Lapsen motivoitumisen kannalta on tärkeää auttaa häntä
oivaltamaan, mitä hyötyä taidon oppimisesta on.
Kuntoutuksen tavoitteet laaditaan
yhdessä lapsen vanhempien ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa.
Tarvittaessa pidetään verkostokokouksia, jolloin kuntouttaja tapaa
esimerkiksi koulupsykologeja tai
opettajia. Tavallisesti käyntikertoja
sovitaan noin kymmenen, jonka jälkeen arvioidaan jatkokuntoutuksen
tarvetta.
Contextia
Lääkäri- ja terapiakeskus Contextia tarjoaa tutkimuksia, kartoituksia
ja kuntoutusta. Kohderyhmänä ovat
kaiken ikäiset asiakkaat, joilla on
neurologisia tai neuropsykiatrisia
vaikeuksia.
19
Contextian palveluissa otetaan aina huomioon asiakkaan kokonaistilanne ja elinympäristö. Näin asiakasta pystytään tukemaan hänen omassa
arjessaan.
Contextiassa hyödynnetään moniammatillisuutta, jossa ovat lääkäreiden lisäksi tarvittaessa mukana
psykologit, toimintaterapeutit, puheterapeutit, psyko- ja perheterapeutit
sekä neuropsykiatriset valmentajat.
Tiedustelut numerosta 010 525 8800
tai www-sivuilta www.contextia.fi
Teksti Anu-Liisa Moisio
lastenpsykiatrian erikoislääkäri,
perhepsykoterapeutti
Saana Hirvas,
psykologi, perhepsykoterapeutti
Helena Kurki
psykiatrinen Sh, AMK,
Neuropsykiatrinen Coach,
ET psykoterapiaopiskelija
Susan Laitala (äitiyslomalla)
psykiatrinen Sh, AMK,
Neuropsykiatrinen Coach
4/ 2 0 12
”En olekaan ainoa äiti tai isä, jonka
lapsi on sairastunut tai ei kehity
normaalisti”
Leijonaemot ry auttaa vanhempia jaksamaan
P
ienen lapsen sairaus tuo vanhemmat suurten haasteiden
eteen. Kaikki ei menekään
suunnitellusti eikä neuvolan oppaiden
mukaan. Vanhempien jaksaminen on
ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan
keskittyä olennaisimpaan, eli pienen
ihmisen hoitoon. Erityislapsen kanssa eteen tulee asioita, joihin ei löydy
apua tavallisista vauvakerhoista. Kun
vanhemmat saavat tukea, jaksaa koko perhe paremmin. Leijonaemot ry
aloitti toimintansa 2005 muutaman
aktiivisen äidin aloitteesta.
”Kirjoittelimme ihan tavallisilla
diagnoosien mukaisilla keskustelupalstoilla. Ne olivat todella hyviä,
kun tarvitsimme tietoa lapsen sairaudesta, hoidoista ja niihin liittyvistä
asioista. Mutta kun aloitin keskustelun, miltä minusta tuntuu, kun lapseni on vaikeasti sairas, tai keskustelun siitä, että olen todella väsynyt,
jouduin huomamaan, ettei kukaan
halunnut keskustella näistä asioista,”
kertoo Tarja Lähdemäki, yhdistyksen puheenjohtaja ja yksi yhdistyksen
perustajajäsenistä.
Lähdemäki jatkaa: ”Onneksi löysin muutaman samanhenkisen äidin,
joiden kanssa sain jakaa äitiyden
ilot ja surut. Aloitimme ihan oman
postituslistan nimeltään äidin tuntojen postituslista, jossa sai kirjoitella
omasta jaksamisestaan ja tunteista,
joita erityislapsen vanhemmuus herätti. Myöhemmin kirjoitimme yhdessä kirjan Leijonaemojen tarinat,
(WSOY 2005). Ennen kirjan julkaisua perustimme Leijonaemot ry:n,
jota pyöritimme ensimmäiset vuodet
omalla rahalla ja vapaaehtoisvoimin.
4/ 2 0 12
Leijonaemot ovat keskenään hyvin
erilaisia vanhempia, joita yhdistää
ainutlaatuinen joukko erityislapsia.
Äiteinä ja isinä olemme saaneet ja
joutuneet kasvamaan leijonaemon
mittoihin tehdessämme matkaa lastemme kanssa. Ilman lapsiamme emme olisi kohdanneet. Nyt me olemme
toistemme turvaverkko,” Lähdemäki
kertoo.
Raha-automaattiyhdistys
tukee toimintaa
Yhdistyksen toiminnan tarkoitus
on edistää vertaistukitoimintaa erityislasten vanhempien kesken yli
lasten diagnoosirajojen. Tarkoituksena on myöskin kehittää vuorovaikutusta erityislasten vanhempien ja
terveyden- ja sosiaalihuollon sekä
kasvatuksen ammattilaisten välillä
valtakunnallisesti. Lisäksi yhdistys
tukee jäsentensä jaksamista ja hyvinvointia. Toiminnan tavoitteena ovat
paremmin jaksavat erityislasten vanhemmat.
Jäseniä on tällä hetkellä noin 1000
ja lisää tulee joka kuukausi. Leijonaemoihin liittyessä ei lasten erityisyyttä luokitella. Kaikille erityislapsille ei ole löytynyt edes selkeää diagnoosia. Joillakin sairaus tai sairauksien yhdistelmä on niin harvinainen,
että siihen liittyvää vertaistukiryhmää
ei Suomesta löydy. Leijonaemoihin
kuuluu myös erityislasten vanhempia, joiden erityislapset ovat jo aikuistuneet tai erityislapsi on kuollut.
Lapsen diagnoosilla ei ole kuitenkaan
väliä, sillä erityislasten vanhempien
kokemat tunteet ja ajatukset ovat samanlaisia diagnoosista riippumatta.
”Moni uusi jäsen kertoo liittyessä,
että on hienoa, kun perhe on löytänyt viimein ryhmän, johon kokee
kuuluvansa, kertoo yhdistyksen toi-
Leijonaemoja kirjoittamisterapeuttisessa viikonlopussa kesällä 2011
20
minnanjohtaja Janet Grundström.
Hän jatkaa: ”Meillä ei monikaan
asia äitiydessä ole mennyt niin kuin
etukäteen kuvittelimme. Olemme todenneet, että ilot ja haasteet arjessa
ovat lasten sairauksien erilaisuudesta
huolimatta hyvin samankaltaisia. Annamme toisillemme vertaistukea, jota
moni vaikeaa aikaa läpikäyvä vanhempi ei muualta ehkä saa. Itselläni
on vaikeasti liikuntavammainen nyt
jo 12-vuotias Samu-poika. Helpolla
emme ole päässeet, mutta parempaa
poikaa en olisi voinut saada. Varsinkin silloin, kun pojallani on ollut vaikeita leikkauksia, on vertaistuki ollut
ensiarvoisen tärkeää. Se on antanut
valoa elämään silloinkin, kun pimeys
on ollut kaikkein suurin.”
Leijonaemojen järjestämä
toiminta
Leijonaemojen toiminta ei olisi
pystynyt levittäytymään niin laajalle ja niin nopeasti, ellei yhdistyksen
toimintaan osallistuisi niin paljon
vapaaehtoisia Leijonaemoja ja -isejä. Leijonaemot on järjestänyt vapaaehtoisvoimin vertaistukiryhmiä
vuodesta 2006. Aluksi oli yksi vertaistukiryhmä Helsingissä ja toinen
Tampereella. Nykyään Leijonaemotvertaistukiryhmiä on 20 eri kaupun-
gissa ja uusia ryhmiä tulee koko ajan
lisää. Ryhmiä vetävät vapaaehtoiset
Helpolla emme ole
päässeet, mutta
parempaa poikaa en olisi
voinut saada.
keskustelupalsta ja Facebook-ryhmä
ovat matalakynnyksisiä tapoja hakea
vertaistukea myös silloin, kun vanhemmilla ei lapsen sairauden tai vamman vuoksi ole mahdollista osallistua
muuhun toimintaan, joko käytännön
syistä tai voimavarojen puutteesta
johtuen.
Yhteistyötä eri järjestöjen
vertaiset. Ryhmien lisäksi järjeste- kanssa
tään Voimauttava Vertaistuki -päiviä
ja -viikonloppuja. Päivien ja viikonloppujen tarkoituksena on antaa vanhemmille hengähdystauko raskaasta
arjesta ja mahdollisuus olla aikuisten
vertaisten kesken.
Lisäksi yhdistys järjestää taidetyöskentelyä taidepajan muodossa
sekä draamaohjausta, jossa etsitään
sitä kadonnutta Minää, joka usein
joutuu vähemmälle, kun lapsesta
huolehtiminen vie vanhempien kaiken energian.
Näiden tapahtumien lisäksi tarjotaan vertaistukea virtuaalisesti. Leijonaemoilla on oma keskustelupalsta
sekä suljettu Facebook-ryhmä. Tukea
voi saada myös puhelimitse RAY:n
myöntämän projektirahoituksen kautta. Leijonaemojen vertaistukipuhelin,
Leijonaemot ry tekee tiiviisti yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Yhdistys osallistuu YTRY:n (yhteistyöryhmä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten asialla)
kokouksiin. YTRY:n kautta pienikin
järjestö voi tuoda esille epäkohtia,
joita jäsenperheemme kohtaavat elämässään.
Leijonaemojen toiminnasta löytyy
lisäinfoa yhdistyksen nettisivuilta:
Leijonaemot.fi. Toivotamme kaikki
erityislasten vanhemmat mukaan toimintaamme!
Lisätietoa: www.leijonaemot.fi
Teksti ja kuva Janet Grundström
toiminnanjohtaja,
Leijonaemot ry
Kela on lisännyt rahoitusta adhd-oireisten kuntoutuskursseille
E
nsi vuonna Kelan kuntoutuskursseille pääsee entistä useampi adhdoireinen, koska rahoitusta näille kursseille on lisätty.
Tietoa Kelan kuntoutustoiminnasta löytyy nettisivuilta www.kela.fi.
Suoraan Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssitoimintoihin pääsee kuntoutuskurssihausta
http://asiointi.kela.fi/kz_app/KZInternetApplication
Kurssihausta kursseja voi etsiä esimerkiksi ajanjakson tai sairauden (esimerkiksi adhd) mukaan lajiteltuna. Kurssihausta löytyy tarkempia tietoja kurssin kohderyhmästä, kurssien sisällöstä ja järjestelyistä sekä edellytyksistä
päästä kurssille.
21
4/ 2 0 12
kuntoutus
Kuulumisia ADHD-liiton kuntoutuksen
menneestä ja tulevasta vuodesta
A
DHD-liitto on järjestänyt vuonna 2012 kahdeksan sopeutumisvalmennuskurssia. Tätä
kirjoittaessani on yksi perhekurssi
edessäpäin. Luvassa on vielä näin
loppuvuodesta pääsy iloitsemaan
yhdessäolosta, oppimisesta, ilosta
ja energiasta, jota perhekurssit ovat
pullollaan. Lukemalla oheiset kirjoitukset nuorten ja aikuisten kursseista pääset, kurkistamaan viime kesän
kurssien maailmaan niin työntekijän
kuin kurssilaisen näkökulmasta.
Vuonna 2013 ADHD-liitto järjestää seitsemän sopeutumisvalmennuskurssia RAY-rahoituksen avulla.
Kursseista kolme on perhekursseja.
Perhekurssit suunnataan alle kouluikäisille, ala-koululaisille ja yläkoululaisille. Lisäksi järjestetään nuorten
ja aikuisten kurssit, parisuhdekurssi
ja nuorten aikuisten vanhemmille
suunnattu viikonloppukurssi.
Seuraavassa ADHD-lehdessä ja
nettisivuillamme (http://www.adhdliitto.fi/tukea/adhd-liiton-palvelut)
tiedotetaan tarkemmin kurssien sisällöstä, hakumenettelystä ja aikatauluista.
Teksti Tuuli Korhonen
kuntoutussuunnittelija
ADHD-liitto ry
Itsenäistymiskurssi adhd/add-diagnoosin saaneille nuorille
O
lin kesällä 17-20 -vuotiaille
adhd/add -diagnoosin saaneille
nuorille suunnatulla itsenäistymiskurssilla. Kurssi järjestettiin Anjalan nuorisokeskuksessa ja kesti viisi
päivää. Sain oman adhd-diagnoosini
vasta viime keväänä ja minulle suositeltiin tällaista kurssia. Lähdin kurssille lähinnä sen vuoksi, että halusin
lisätietoa adhd:sta ja mahdollisesti tutustuisin muihin samanlaisiin nuoriin.
Kurssi oli positiivinen yllätys.
Vaikka olin odottanut lähinnä vain
saavani lisätietoa adhd:sta, sain paljon enemmän. Opin tuntemaan itseäni paremmin ja huomasin, että muillakin oli samanlaisia ongelmia arjessa
kuin minulla. Ohjaajat kurssilla olivat
todella ihania ja ymmärtäväisiä. Jos
jokin asia jäi mietityttämään, sai ohjaajia vetää hihasta koska tahansa.
Suurin asia, josta kurssilla iloitsin,
oli että ensimmäistä kertaa minua
ymmärrettiin täysin ja arvostettiin
juuri tällaisena. Aina ennen minun
on täytynyt peitellä adhd-oireitani.
Kurssi oli jonkinlainen välivaihe elämässäni, jossa pysähdyin miettimään
koko elämääni.
sa uusia opintoja ammattikorkeakoulussa ja mietin, kuinka tulisin siellä
pärjäämään. Kurssilta sain paljon
vinkkejä siihen, miten parannan esimerkiksi ajankäytön suunnittelua ja
asioiden järjestämistä.
Vertaistukiryhmästä voimaa
Lähes joka päivä meillä oli myös
vertaistukiryhmä, jossa yhdessä jaettiin kokemuksiamme. Itse lähdin rohkeasti avautumaan kokemuksistani,
sillä tunsin ryhmässä tulevani kuulluksi ja ymmärretyksi. Ryhmän yhteishenkeä paransi se, että myös ohjaajalla oli adhd-diagnoosi. Oli mielenkiintoista kuulla hänen tarinansa,
sekä nähdä kuinka hyvin adhd:n
kanssa voi oppia elämään siten, että
oppii tunnistamaan asiat, jotka ovat
itselle vaikeita tai joissa on vaarana
mennä liiallisuuksiin. Pohdimme paljon myös adhd:n hyviä puolia ja sitä,
miten niitä voi hyödyntää esimerkiksi
työelämässä. Esille tuli muun muassa
luovuus ja hyvä riskinottokyky.
Kurssi osui siinä mielessä hyvään
vaiheeseen, että olin vasta aloittamas-
Kurssilla oli mukava viettää aikaa
muiden ryhmäläisten kanssa. Joka
päivä oli luentoja ja keskustelutuokioita, mutta myös virkistävää ajanvietettä, kuten pyöräilyä, uimista ja metsässä vaeltamista. Mieleeni jäi myös
yhteinen illanvietto saunalla.
4/ 2 0 12
22
Vahvuuskortit
Viimeisenä päivänä kaikki olivat
herkistyneitä, kun täytyi hyvästellä.
Lopuksi kaikki sanoivat toisistaan
vielä jotakin hyvää kuvakorttien
avulla. Muistelen vieläkin lämmöllä
asioita, joita minusta sanottiin.
Sain kurssilta ainakin yhden hyvän
ystävän, jota tulen varmasti näkemään silloin tällöin. Muidenkin kanssa on tullut pidettyä yhteyttä. Suosittelen kurssia kaikille adhd diagnoosin
saaneille nuorille. Kurssi antaa paljon
valmiuksia itsenäistymiseen ja asioiden hallintaan sekä ylipäätään adhd:n
kanssa elämiseen.
Teksti Susanna
Kuva Helin Vesala, ADHD-liitto ry
kuntoutus
Elokuinen viikko elämää täynnä
Adhd-aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi Liperissä
V
oiko vajaa viikko poissa normaaliarjen pyörityksestä tarjota aikuiselle ihmiselle mahdollisuuden pieniin elämäntapamuutoksiin, suuriin ja mieleenpainuviin
elämyshetkiin tai uusiin ajatussuuntiin? Kyllä voi - silloin kun ollaan
tosissaan ja rehellisiä, ja tartutaan
ohikiitäviin hetkiin. Näin toimittiin
Liperissä Luovin ammattiopistolla
järjestetyllä adhd-aikuisten (18-40
v.) sopeutumisvalmennuskurssilla
yhdeksän kurssilaisen ja neljän ohjaajan voimin. Sateinen luonto, mukavat
majoitustilat ja hyvä ruoka auttoivat
asiassa.
Virallisia kurssitavoitteita ja -sisältöjä noille viidelle päivälle oli ladattu
todella paljon. Tiedon lisääntyminen
adhd:sta ja sen vaikutuksista muodostui yhtä tärkeäksi kuin sen oivaltaminen, millä oman elämän valinnoilla
ja ratkaisuilla ei ole mitään tekemistä
adhd:n kanssa. Monet erilaiset arjenhallintaan liittyvät yksilö-, pienryhmä- ja koko ryhmänä toteutuneet tehtävät toimivat paitsi itsetuntemuksen
lisääjinä myös käytännön vinkkeinä
tehdä pieniä muutoksia oman elämän
kuvioissa. Vertaisuus nousi merkittäväksi ymmärryksen ja hyväksymisen
lisääntymisen kokemukseksi. Itsel-
Kooste kurssilaisten omista
voimavarakartoista
lensä on osattava myös antaa kannustusta ja hyvää palautetta silloin,
kun siihen on aihetta. Päivät todellakin täyttyivät aamusta iltaan: jonkun
mielestä kaikkea oli liikaa ja toisen
mielestä aikaa olisi voinut käyttää
vielä tehokkaammin.
Kurssitavoitteita joka lähtöön
Kela puolestaan määritteli kuntoutusjakson tavoitteita sisältävien
GAS-lomakkeiden käyttöä ja täyttöä: jokaisen kurssilaisen kohdalla
laadimme lyhyen aikavälin (kurssikohtainen) ja pidemmän aikavälin
(kuntoutusprosessin eteneminen) tavoitteita mahdollisimman konkreettisesti ja kunkin omaan arkeen liitty- Vertaisryhmissä etsittiin ja löydettiin
en. Eri kokoonpanoilla käydyt hen- kuvia sanojen lisäksi.
kilökohtaisiin tavoitteisiin liittyvät
keskustelut koskettivat kurssilaisten laadittiin voimavarakarttaa, johon
oman elämän hyvinkin merkittäviä löytyi vahvuuksia itsestä, mahdollisia
valintoja paitsi sillä hetkellä myös tuen antajia muista ihmisistä, asioita,
tulevaisuudessa. Yksi tämän kurssin joilla itseään voi voimaannuttaa, ja
vaikuttavimmista asioista ohjaajan tunteita, joilla huomaa olevan itselnäkökulmasta katsoen oli se keski- leen merkittävää vaikutusta tarpeelnäinen luottamus, jonka kurssilaiset lisen energian antajina.
loivat ja jonka varassa oli mahdollista
puhua omista asioistaan rehellisesti ja Ei ihmeidentekijöille
näin saada myös merkittävää palauViiden päivän kurssilla ei tehdä
tetta.
ihmeitä eikä muuteta koko maailmaa. Kurssi voi kuitenkin antaa juuri
Voimavarojen kartoitus
sillä hetkellä välttämättömän paikan
Kukin kurssilainen pohti omaa tarkistaa elämänsä suuntaa: tulla
elämäntilannettaan: haasteita ja mah- kuulluksi ja olla kuultavana ammatdollisia ratkaisuja. Tätä pohdintaa tilaisten ja vertaisten kesken. Kurssi
tehtiin paitsi päivittäisissä vertais- voi olla hetki hengähtää omalta arjen
keskusteluissa myös piirtämällä ja pakkopyöritykseltä niin, että tulee
kirjoittamalla ”Omat kädet”. Nämä kuulluksi itselleen. Kurssilla voi pytyöt käytiin porukalla läpi niin, että sähtyä katselemaan ympärilleen tai
kukin kertoi muille sen, mitä halusi. pyörähtää ympäri katselemaan polkuHaasteina monelle tutut rahojen riit- ja, joita pitkin on tähän hetkeen tullut.
täminen, kotitöiden kasaantuminen Niin tai näin, adhd-aikuisten kurssi
ja vaikkapa muistin pätkiminen tuot- Liperissä oli täynnä oikeaa elettyä ja
ti porukalla ratkaisuehdotuksia kuten elettävää elämää.
aikataulujen laatiminen, etukäteen
toimintojen suunnittelu ja lisääntyvä
Teksti Erja Vanhala,
rohkeus omien asioiden hoitamiseskurssinjohtaja
sa. Voimavaroja ja uusia kokemukwww.terapiatupa.net
sia kerättiin uimareissuilla, saunoen,
luontopolulla tai iltanuotiolla istuen.
Kuvat ADHD-liitto ry
Omia voimavaroja myös kartoitettiin:
23
4/ 2 0 12
ADHD-liiton lyhytelokuva ”Lopeta!” kurkistaa luokkaan
ADHD-liiton lyhytelokuvaprojekti on loppusuorallaan. Elokuvan tekijät medianomi Essi Tarvonen
ja tohtorikoulutettava Juho Honkasilta kertovat haastattelussa elokuvan tekemisestä, sen sisällöstä ja käyttötarkoituksesta.
Mistä ajatus tehdä elokuva
on lähtenyt?
Juho: Jo parin vuoden ajan ollaan
kollegoiden kanssa sopeutumisvalmennuskursseilla pohdittu, miten
hienoa olisi, jos ADHD-liitolla olisi
jotain videomatskua, jonka pohjalta
toteuttaa sopeutumisvalmennusta eri
muodoissa lasten ja nuorten kanssa.
Keväällä 2011 koulutuspäivillä Essi
sai minut vihdoin ja viimein ylipuhuttua tähän projektiin. yhteistyössä. Yhdessä ADHD-liiton
kanssa kirjoitimme projektihakemuksen Raha-automaattiyhdistykselle ja
innostuimme, kun se meni läpi. Kun
saimme vihreän valon myös talouden
puolesta, aloimme keräämään työryhmää, rakentamaan käsikirjoitusta ja
piirtämään tarkempia yksityiskohtia
lyhytelokuvalle.
Miten projekti eteni?
J: Koulutuspäivien päätteeksi junamatkalla Helsingistä takaisin Jyväskylään rustasin ensimmäisen version käsikirjoituksesta.
E: Keräsit tosi hyvin yhteen ne teemat, mitä haluttiin kertoa. Siitä sitten
muokattiin sellainen käsikirjoitus, jota pystyimme alkamaan kuvaamaan.
Ilman ”kasvatustieteilijäkieltä”.…
Juho Honkasilta ja Essi Tarvonen
E: Työryhmän kasaaminen oli kivaa ja helppoa. Otimme heti yhteistyöhön mukaan Mikko Lahikaisen,
joka oli molemmille tuttu Epilepsialiiton sopeutumisvalmennuskursseilta. Mikko toimi leffassa kuvaajana.
Mikon kautta löydettiin myös tiimin
kaksi muuta jäsentä, toinenkin Mikko valaisemaan ja leikkaamaan sekä
Turkka äänisuunnittelijaksi.
E: Alkuinnostuksen jälkeen aloimme hakea konkretiaa idealle. Otimme
yhteyttä liittoon ja kyselimme, kiinnostaisiko tällaisen leffan tekeminen
E: Ehkä jännittävin päivä koko leffan teossa oli koekuvaukset Aleksis
Kiven peruskoulussa. Mahtava ilmaisutaidon opettaja oli mainostanut
leffan koekuvauksia moneen kertaan,
mutta emme tienneet yhtään, ketä tulisi paikalle, vai tulisiko ketään. Lopulta ehdimme päivän aikana koekuvata melkein 25 nuorta tähteä. Se oli
4/ 2 0 12
24
J: Näinhän se meni. Essi hoiti elokuvallisen ja tarinallisen annin, ja
kyllä siitä leffasta olisi aika puiseva
tullut ilman sitä antia.
J: Aika hatusta tuli ne tehtävät heitettyä siinä lennosta, mutta kyllä me
sillä hyvä porukka saatiin kerättyä
kasaan. Taitavia nuoria. E: Kuvauspäivät olivat ihan mahtavat! Kuvasimme Aleksis Kiven
koululla Helsingissä. Oli ihan kevätlukukauden loppu, joten muut koululaiset tekivät lyhyttä päivää, mutta
meidän 15 sisukasta näyttelijäämme
tsemppasivat meidän kanssamme
kaksi tosi pitkää päivää.
Kuvausten jälkeen mentiin porukalla pitämään karonkka ja syötiin
hyvin. Oli ihan uskomaton tunnelma, kun saatiin niin hyvällä porukalla iso projekti valmiiksi. Tai ei ihan
valmiiksi, mutta kuvaukset kasaan
kuitenkin.
Essi: Onneksi ei tarvinnut edes
hirveästi houkutella. Tämä tuntui molempien omalta, eli yhteiseltä projektilta ihan alusta saakka.
J: Ajankohta tuntui sopivalta: Essi
oli juuri valmistunut elokuva-alan
rautainen ammattilainen ja minä
olin saanut aihetta liippaavan gradun
valmiiksi, joten ideoitakin erilaisista
mahdollisista luokkahuoneen skenaarioista oli valmiina. Molemmilla oli
lisäksi sopivasti tarvetta päästä pätemään, joten alettiin tuumasta toimeen.
todella positiivinen yllätys! Nuorten
kanssa juteltiin hetki ja sitten tehtiin
pari pientä näyttelemistä vaativaa
tehtävää leffan teemaan liittyen.
J: Oli kyllä hieno nähdä miten se
jengi toimi yhteen. Nuorten kanssa on
mukava tehdä töitä.
Missä vaiheessa
elokuvaprojekti on nyt?
E: Nyt elokuvan leikkaus on valmis, ja leffa on äänisuunnittelijalla
näpeissään. Lisäksi tehdään kansia,
vinkkivihkosta elokuvan käyttämiseen, tekstityksiä ja suunnitelmia
elokuvan tulevaisuutta varten. J: Tarkoitus on kääntää leffa ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Olisi
hienoa, jos sitä saataisiin leviämään
kouluihin opetus- ja ohjauskäyttöön. E: Elokuvan koenäytös pidettiin
adhd-nuorten sopeutumisvalmennuskurssilla syksyllä 2012, ja kommentit olivat kannustavia: ”Just noin käy
aina meidänkin luokassa”, ”Viime
katkaisemiseen. E: Leffa on siitä hyvä työkalu, että siinä ei voi käyttää liian pitkiä tai
vaikeita sanoja.
Oppilaat kuvauksissa
viikolla mä tein just niinku toi tyttö”,
”Vähän mun open pitäis kattoo tää!”
Nuoret pitivät elokuvasta jopa niin
paljon, että ehdottivat sen katsomista
yhdessä vanhempien kanssa. J: Hauskaa oli, että nuoret olivat
tyytyväisiä elokuvan avoimeen loppuun, vanhemmat taas olisivat halunneet valmiita ratkaisuja. Tarkoitus
kuitenkin on, että asioista keskustellaan avoimesti. Emme koeta omaavamme kompetenssia kertoa, mikä
on ”oikea” tai ”väärä” tapa toimia.
Jätetään jotain kerrottavaa sitten tuleviin elokuviin.
E: On meillä jo tosiaan ideoita
uusiinkin leffaprojekteihin, jos tästä
tykätään. Meidän kokemuksemme
mukaan leffa on tosi hyvä väline
pohjustaa keskustelua ja toimia vaikuttajana. Leffan ensi-ilta pidetään
alkuvuodesta 2013. Sen jälkeen se
saadaan toivottavasti leviämään
käyttöön opettajien, sopeutumisvalmennuskurssien ja muiden asiasta
kiinnostuneiden kautta.
J: Ensi talvella olisi tarkoitus käydä esittämässä sitä myös Educa-mes-
suilla ADHD-liiton kanssa.
Mistä elokuva kertoo?
J: Alusta asti haluttiin käsitellä
luokkahuoneessa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Sopeutumisvalmennuskursseilla ollaan opittu, että aikuisella on roolinsa puolesta suuri vastuu
luoda sellainen luottamuksellinen
vuorovaikutusympäristö, missä jokainen lapsi, nuori ja aikuinen tulee
kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi
avoimesti omina itsenään. E: Meillä oli myös olo, että konfliktit eivät yleensä johdu vaan yhdestä
ihmisestä tai asiasta, joten halusimme
tuoda leffan avulla näkyviin erilaisia
näkökulmia yhteen ongelmatilanteeseen. Me ei haluttu syyttää ketään
tästä leffassa sattuneesta tilanteesta,
vaan koittaa näyttää vähän jokaisen
näkökulmaa. J: Me haluttiin kuvata jokaisen
yksilön toiminnan vaikutusta negatiivisen vuorovaikutuskehän rakentumiseen sekä tarjota lyhytelokuvan
myötä ”turvallinen” väline keskustella jokaisen vastuusta kehän, tai
negatiivisen vuorovaikutusketjun
ADHD-liiton lyhytelokuva ”Lopeta!” Ensi-ilta tammikuussa 2013
Käsikirjoitus ja ohjaus: Juho Honkasilta ja Essi Tarvonen
Kysy lisää liitosta tai elokuvan tekijöiltä!
25
J: Se on sellainen keep it simple
stupid -ratkaisu vaikeiden asioiden
käsittelemiseen ja uskon, että onnistuimme aika hyvin tässä tarkoituksessa. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa leffa tarjoaa välineen työskennellä niin lapsi-, nuoriso- kuin
aikuisryhmien kanssa. Se mahdollistaa vertaiskokemusten jakamisen niin
tehtyjen havaintojen, tulkintojen kuin
mahdollisten samaistumisen kokemusten myötä. Lisäksi se tarjoaa välineen keskustella yhdessä turvallisen
vuorovaikutuksen rakentamisesta.
Toki siinä tarjotaan myös perustietoa
adhd-oirehdinnan kohtaamiseen koululuokassa nimenomaan vuorovaikutusketjun rakentumisen näkökulmasta. Kiitokset siitä Närhen Vesalle,
joka hoitaa asiantuntijaosuuden. Mistä tulee elokuvan nimi
”Lopeta!” ?
E: ”Lopeta!” sopii siinä mielessä
hyvin elokuvan nimeksi, että sillä on
aika monta erilaista merkitystä. Sen
voi huutaa kieltääkseen jotakuta, tai
sitten se voi olla kehotus juuri sinulle
tarttua itse toimeen ja lopettaa esimerkiksi kiusaaminen.
J: ”Lopeta” kuvaa sanana aika hyvin ”perinteistä” kasvatustraditiota:
kielteisyyden kautta ja kovaa! Se ei
kuitenkaan ole omiaan parantamaan
kenenkään toiminnanohjausta saati
tukemaan terveen minäkuvan kehitystä. Lopeta kasvatusvastuun pakoilu!
E ja J: Tämä on ollut mielenkiintoinen ja mukava projekti ja ADHD-liitto on myös suhtautunut innostuneesti
ja auttanut meitä ihan hirveästi. Toivottavasti leffa alkaa elää omaa elämäänsä ja tuottaa paljon hyviä keskusteluita eri puolilla maata, tai ehkä
jopa maailmaa. Kuvat Jari Hämäläinen
4/ 2 0 12
Vapaaehtoistyöntekijä: Osa siitä,
minkä annat, palaa aina luoksesi
S
uomessa vietettiin 4. joulukuuta Vapaaehtoisten päivää,
jolloin juhlistettiin arjen sankareita – vapaaehtoisia. Sinä päivänä
järjestettiin eri puolella Suomea käsi
kädessä -tempauksia, joissa kaduilla,
toreilla, työpaikoissa ja muualla pysähdyttiin hetkeksi, tartuttiin käsistä
ja muodostettiin ihmisjonoja julkisille paikoille. Facebookissa rakennettiin maailman pisin virtuaalinen
käsi-kädessä -ketju. Lokakuussa
startanneen kampanjan tavoitteena on
ollut saada puolet Suomesta mukaan
vapaaehtoistoimintaan. Kampanjan
toteutti SOSTE (Suomen sosiaali ja
terveys ry) yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.
Vapaaehtoistyö on palkatonta ja
vapaaehtoista toimintaa, jota tehdään
toisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi. Tätä palkatonta työtä suomalaiset vapaaehtoistyöntekijät tekevät
keskimäärin 18 tuntia kuukaudessa.
SOSTE:n mukaan vapaaehtoistoiminnassa on nyt mukana kaksi viidestä suomalaisesta. On tutkittu, että
puolet suomalaisista olisi halukkaita
osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin. Pääasialliset
syyt osallistua vapaaehtoistoimintaan
ovat halu auttaa muita ja halu käyttää aikaansa johonkin hyödylliseen.
Vapaaehtoistoiminnan ulkopuolelle
jäädään useimmiten, koska ihmisillä
ei ole ylimääräistä aikaa, tai kukaan
ei ole koskaan pyytänyt heitä. On tutkittu, että todennäköisyys osallistua
vapaaehtoistyöhön jopa viisinkertaistuu, jos ihminen saa suoran kutsun
tulla mukaan toimintaan.
Vapaaehtoiset ADHD-liiton
moottorina
Koska vapaaehtoiset ovat kiistatta
myös ADHD-liiton selkäranka, kysyimme Vapaaehtoisten päivän kunniaksi muutamilta vapaaehtoisiltamme, miksi he tekevät tärkeää työtään.
1.Minkälaista vapaaehtoistyötä teet?
2. Kuinka paljon se vie aikaasi?
3.Mikä motivoi sinua jatkamaan?
4. Terveisesi muille vapaaehtoistyöntekijöille?
1. Olen Riitta ja kuulun Oulun yhdistykseen, mutta asun Kajaanissa
ja toimin Kajaanissa vanhempien
vertaistukiryhmänohjaajana. Minun
lisäkseni on kaksi ohjaajaa.
2. Kokoonnumme kerran kuukaudessa kahvin ja keskustelun merkeissä. Kokoontuminen kestää puolitoista tuntia, mutta sitä ennen on kahvin
keittämistä ja valmistautumista ryhmän vetoon. Aikaa menee kaikkinensa noin 2,5 tuntia kuukaudessa.
Jonkin verran soitellaan ryhmän ulkopuolisena aikana toisten ohjaajien
kanssa.
3. Motivaationa on se tuki, minkä
ryhmässä saa myös itselleen oman
arjen pyörittämiseen.
4. Terveisinä voisi kertoa sen, että
muistettaisiin, miten tärkeää tekemämme työ on silloinkin, kun väsyttää ja tuntuu, ettei ryhmässä ole kuin
muutama kävijä.
Lähdetkö mukaan?
Tunnetko, että toimiminen adhd:n
parissa voisi olla sinun juttusi?
Kuva Futureimagebank.com
ADHD-liiton jäsenyhdistyksissä
kaivataan aina uusia aktiivisia toimijoita esimerkiksi osallistumaan
tapahtumajärjestelyihin, vertaistukiryhmän ohjaajiksi, harrastekerhon pyörittämiseen tai yhdistyksien
hallitustyöskentelyyn. Auttamisen
muotoja on monia.
Ota yhteyttä alueella toimivan
yhdistyksen puheenjohtajaan tai
yhteyshenkilöön ja lähde mukaan
yhdistystoiminnan pyörteisiin! Voit
myös olla yhteydessä ADHD-liittoon, joka mm. kouluttaa vuosittain
vapaaehtoisia vertaistukiohjaajia.
4/ 2 0 12
26
1. Olen Essi Jäntti ja toimin
Vaasanseudun ADHD-yhdistyksen
puheenjohtajana, vertaistukiryhmänohjaajana ADHD-aikuisten ja
parisuhteessa olevien ryhmässä,
kokemuskouluttajana ADHD-oireisen näkökulmasta mm. sosiaali- ja
terveysalan oppilaitoksissa sekä
yhdistyksen erilaisten tapahtumien
järjestäjänä. Hoidan yhdistyksen
varainhankintaa, kirjeenvaihtoa
sekä tiedotustehtäviä. Osallistun
myös erilaisiin yhteistyökokouksiin
ja ideariihiin.
2. Vapaaehtoistyö vie noin 20-30
tuntia viikossa. Suuri tuntimäärä
johtuu siitä, että yhdistyksen toiminta on ollut «jäissä» muutaman viime
vuoden ajan ja olemme uusien toimijoiden voimin lähteneet elvyttämään
ja kehittämään yhdistyksen toimintaa
uudelleen. Toiveenamme on saada lisää aktiivitoimijoita mukaan yhdistyksen toimintaan, jolloin yksittäisen
henkilön vapaaehtoistyöhön käytetyt
tuntimäärätkin pysyvät kohtuudessa.
3. Itselläni on ADHD ja tiedän sen
vaikutukset arkeen, opiskeluun, perhe-elämään ja parisuhteeseen. Minua
motivoi halu auttaa muita samankaltaisten asioiden parissa olevia ihmisiä, sekä jakaa tietoa tärkeästä asiasta «kaikelle kansalle». Oikeanlaisen
tiedon jakaminen myös julkisen sektorin toimijoille, kuten päivähoitoon,
oppilaitoksiin sekä muille sosiaali- ja
terveysalan toimijoille, on tärkeää.
Haaveena minulla olisi myös jossain
vaiheessa työllistyä alalle ADHDasioiden pariin.
4. «Kaikki se, minkä annat itsestäsi, kasvaa ja kulkee edelleen ja osa
siitä palaa aina luoksesi.» Tämän
tekstin löysin kuvakortista ja mielestäni se sopii hyvin tähän vapaaehtoistyönkin tekemiseen. Vapaaehtoistyöntekijän on tärkeää muistaa oma
jaksaminen ja hyvinvointi sekä oman
ajan ottaminen itselleen.
Olette korvaamattomia!
ADHD-liiton jäsenyhdistykset ovat
toimintamme perusta ja moottori. Jäsenyhdistystemme toimintaa pyörittävät vapaaehtoiset, jotka tekevät vapaa-ajallaan
ja palkatta korvaamatonta työtä.
Yksi keskeisimmistä vapaaehtoistyön
muodoista yhdistyksissämme on vertaistukiryhmissä ohjaajina toimiminen.
Vertaistuki ei ole vain toimimista vertaistukiryhmän tilaisuuksissa. Se on sitäkin, kun samaa kokeneet ihmiset lausuvat toisilleen lohdutuksen sanoja vaikka
kahvikupillisen äärellä, puhelimessa tai
sähköpostitse. Yhtä arvokasta kuin mahdollisuus kertoa omista kokemuksista on se, että joku kuuntelee, ymmärtää ja lohduttaa. Huomatessaan,
että on muita, jotka kamppailevat samanlaisten asioiden kanssa, voi kokea
voimakkaan helpotuksen tunteen.
Yhdistysten tarjoamat vertaistukiryhmät, harrastuskerhot, virkistyspäivät ja -viikonloput sekä luentotilaisuudet ovat adhd-oireisille ja heidän
omaisilleen tärkeitä. Niistä he ammentavat voimavaroja. Kiitos teille, jäsenyhdistystemme toimijat!
Nina Hovén-Korpela, ADHD-liiton toiminnanjohtaja
1. Olen Tani Salomäki ja toimin
Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen hallituksen sihteerinä ja
tiedottajana. Lyhyesti olen yhdistyksessä jokapaikanhöylä: hoidan
juoksevia asioita, laadin kokousten
esityslistat ja pöytäkirjat, osallistun
tapahtumajärjestelyihin, kokoan jäsenkirjeet, informoin tapahtumista,
laadin hakemuksia, vastaan epätietoisten kysymyksiin, olen usein paikalla ensimmäisenä ja lähden viimeisenä.
2. Aikaa vapaaehtoistyö vie vaihtelevasti. Vähimmillään olen tietokoneen ääressä muutaman kerran
viikossa. Sitten toisaalta avustushakemukset ja tapahtumat työllistävät
ajoittain niin, että vapaa-aika menee
täysin yhdistysasioiden hoitamiseen.
3. Välillä sitä todella miettii, mikä saa tekemään vapaaehtoistyötä
vuodesta toiseen. Vapaaehtoistyössä
huomaa, että ihmisten tiedon tarve
27
ja joskus suoranainen hätä saattaa
olla hyvin käsinkosketeltavaa. Jos
voi antaa tietoa tai auttaa, se antaa
itsellekin hyvän mielen. Hallituksessa
arkistenkin asioiden parissa jaksaa,
kun tietää, että jokainen yhdistyksen
aktiivi tekee osansa ja näin saamme
yhdessä pyörät pyörimään, sillä yhdistyksen toiminta on kaiken a ja o.
4. Terveiseni muille vapaaehtoistyöntekijöille: Huolehdi myös omasta
hyvinvoinnistasi. Laulun sanoin elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. Tsemppiä ja auringonpaistetta
kaikille vapaaehtoistyöntekijöille ja
yhdistysaktiiveille.
Teksti ja kuva Helin Vesala
tiedottaja
ADHD-liitto ry
Henna Niskala
järjestösuunnittelija
ADHD-liitto ry
4/ 2 0 12
tuetut lomat
ADHD-liiton järjestämät perhelomat yhteistyössä Maaseudun
Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa:
Perheloma hotelli Ylläsrinteessä 1.4.-6.4.2013. Hakuaika päättyy 1.1.2013.
Perheloma Ikaalisten kylpylässä 23.6.-28.6.2013. Hakuaika päättyy 23.3.2013.
Meidän perheen loma Imatran kylpylässä (etusijalla perheet, joissa alle kouluikäisiä lapsia) 30.6.5.7.2013. Hakuaika päättyy 30.3.2013.
Hinta: aikuiselta 23 €/hlö/vrk ja lapset alle 17 vuotta ilmaiseksi.
Aiemmista vuosista poiketen lomilla ei ole mukana ADHD-liiton henkilöstöä. Loman aktiviteeteistä vastaa
lomakohteen henkilökunta.
Lisätietoa: järjestösuunnittelija Henna Niskala: henna.niskala@adhd-liitto.fi, 050 400 6478
ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry järjestävät
seuraavat lomat yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa:
Perheloma Yyterin kylpylähotellissa Porissa 9.6.-14.6.2013. Hakuaika päättyy 9.3.2013.
Perheloma Huhmarin Lomakeskuksessa Polvijärvellä 4.8.-9.8.2013. Hakuaika päättyy 4.5.2013.
Hinta: aikuiselta 23 €/hlö/vrk ja lapset alle 17 vuotta ilmaiseksi.
Lisätietoa: järjestösuunnittelija Risto Lappalainen: risto.lappalainen@aivoliitto.fi, 040 543 7290
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää yhdessä Aivoliiton ja neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa seuraavat Soluku-luontolomat:
Lapsiperheiden talviliikuntaloma Vuokatin urheiluopistolla 24.2.-1.3.2013. Hakuaika päättyy
23.12.2013.
Talviliikuntaloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Vuokatin urheiluopistolla 4.3.-9.3.2013. Hakuaika päättyy 7.1.2013.
Omaishoitajille suunnattu luonto- ja kulttuuriloma Ilomantsissa Möhkön Mantalla 30.7.-4.8. 2013.
Hakuaika päättyy 30.4.2013.
Hossan luontoloma aikuisille ja nuorille aikuisille Suomussalmella 19.8.-24.8.2013. Hakuaika päättyy
23.5.2013.
Luontovalokuvaus- ja kalastusloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Ilomantsissa Möhkön Mantalla 16.9.-21.9.2013. Hakuaika päättyy 18.6.2013.
Hinta: aikuiselta 15 €/hlö/vrk ja perhelomilla lapset alle 17 vuotta ilmaiseksi.
Lisätietoa: järjestösuunnittelija Risto Lappalainen: risto.lappalainen@aivoliitto.fi, 040 543 7290
TÄRKEÄÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTA
Hakemuslomake tulee täyttää tarkasti annettujen ohjeiden mukaan. Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin
ja taloudellisin perustein. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry tekee kaikki lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä
asiakkaille n. 2 kk ennen lomaa.
Lomaa valitessa kannattaa tutustua lomapaikan tarjoamiin palveluihin, lisätietoa lomakohteista ja kohteissa tarjolla
olevista palveluista Internetistä.
LOMALLE HAKEMINEN
Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeella.
Voit tulostaa hakemuslomakkeen ja/tai täyttää sen sähköisesti Internetissä: www.mtlh.fi.
Voit myös tilata lomakkeita Maaseudun Terveys- ja Lomahuollosta. Lomaketilaukset ja hakemusten palautus postitse:
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry, Mannerheimintie 31 B 20, 00250 Helsinki.
HUOM! Hakemukset toimitettava viimeistään 3 kuukautta ennen loman alkamisajankohtaa!
Lisätietoja numeroista 010 219 3460 tai 040 567 0628.
4/ 2 0 12
28
yhdistykseltä
Syyssäpinät - Aksoni ry:n retki Puhokseen
Kolmikanta-yhdistyksemme täyttää tammikuussa 2013 neljä vuotta. Näiden vuosien aikana
olemme oppineet monia taitoja, joilla voimme tukea mahdollisimman hyvin yhdistyksemme eriikäisten jäsenperheiden tarpeita. Puhallamme yhteen hiileen, jotta pääsemme mahdollisimman
hyvin vaikuttamaan jäsenistömme tarpeisiin vertaistuen, toiminnan, luentojen ja muun toiminnan kautta.
V
uosi lähenee loppuaan ja monia
arvokkaita muistoja on jäänyt
toimintaamme osallistuneiden
mieleen. Kevään ja syksyn toiminnalliset tapaamiset Kuntokeitaalla
keilailun, biljardin, minigolfin ja
seinäkiipeilyn merkeissä toivat mukavaa vaihtelua arkeen. Palkatut
ohjaajat mahdollistavat muiden vanhempien tapaamisen keskusteluiden
merkeissä tai oman hengähdystauon
kahvista nautiskellen. Osallistujien
runsas määrä on yllättänyt meidät
positiivisesti kerta kerran jälkeen.
jonka luulin aluksi olevan kirjoitusvirhe.
Haluan kiittää kaikkia matkaan
osallistuneita onnistuneesta reissusta.
Lisäksi haluan erityisesti kiittää mukana olleita ohjaajia, joiden apu oli
perheille tärkeä ja mahdollisti heidän
osallistumisensa retkellemme.
Syyssäpinät – retki
Pajarinhoviin Puhokseen
Syksyn toiminnan kohokohdaksi
muodostui Aksoni ry:n perinteinen
syysretki. Tällä kertaa suuntasimme
Puhoksen Pajarinhoviin.
Lähdimme ”Aksoni ry:n Syyssäpinöihin” aikaisin lauantaiaamuna
25.8.2012. Saavuimme Puhoksen
Pajarinhoviin, missä meille laitettiin ranteisiin rannekkeet. Pääsimme
sisään AquaParkiin erityissopimuksella, jolloin saatoimme nauttia veden rentouttavasta maailmasta oman
jäsenistön kesken. Muut asiakkaat
pääsivät sisään myöhemmin. Polskuttelu eri altaissa ja useat liukumäet
saivat vatsamme kurnimaan, jonka
jälkeen pääsimme siirtymään jokainen omaan tahtiimme ruokailemaan
seisovasta pöydästä. Ruoka oli todella hyvää.
Retken toinen kohokohta oli tutustuminen Kiteen Zoo -eläinpuistoon.
Näimme paljon erilaisia eläimiä, jotka tulivat aidan luokse tutustumaan
meihin retkeilijöihin. Opimme samalla paljon uutta, sillä en itse ainakaan
voi koskaan unohtaa ”villasikaa”,
Villasika Kiteen eläinpuistossa
Muutama palaute puhukoon puolestaan:
”Tosi mukava reissu. Hinta enemmän kuin kohdallaan. Mukavaa seuraa ja yhteen kuulumisen tunnetta =
vertaishenkeä. Kiitos!”
”Hyvät ruuat, liukumäet, kaikki kivaa, perheen yhteistä aikaa, mukavan
rento reissu”
”Kaikki oli niin hyvää, etten voi
keksiä, mikä oli huonoa.” (A. 8 v.)
”Kiva, kun jaksetaan järkätä tällaisia. Hyvä paikka ja järjestelyt.”
Muuta toimintaa
Joensuun seudun autismin kirjon
aikuiset ja Aikuisaksonit ovat kokoontuneet säännöllisesti vuoden
aikana. He ovat tehneet myös yhteistyötä keskenään mm. osallistumalla ”Mooseksen perintö”-esitykseen
kesäkuussa. Tämän lisäksi Joensuun
seudun autismin kirjolaiset viettivät
voimaannuttavan viikonlopputapaamisen Huhmarissa, josta saatte lu29
kea ainakin Autismi-lehdestä. Osa
ryhmäläisistä osallistui myös Pajarinhovin reissuumme. Molemmat
edellämainitut ryhmät ovat hyviä
esimerkkejä aktiivisista, innostavista
ja voimaannuttavista ryhmistä.
Pikkujoulua emme tänä vuonna
järjestä, mutta jäsenistöllämme on
mahdollisuus osallistua keilailuun,
biljardiin ja seinäkiipeilyyn joulukuun alussa. Halukkailla on samaan
aikaan mahdollisuus osallistua vanhempainryhmän vetäjän kanssa iltapäiväkahveille Kuntokeitaan kokoustiloissa. Rauhallinen tila suo mahdollisuuden keskusteluihin ja vertaistukeen. Samalla voidaan suunnitella
tulevan vuoden toimintoja.
Uusi vuosi ja uudet kujeet
Kuntokeitaan toiminnalliset tapaamiset jatkuvat ensi vuonna entiseen
tapaan. Retki- ja muita ideoita otetaan
vastaan koko ajan. Toivottavasti mahdollisimman moni rohkaistuisi ehdottamaan jotain toimintaa, hyvää puhujaa tai aihetta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin, niin katsotaan, mitä saadaan aikaan. Muistakaa
seurata kotisivujamme ja Facebookia,
niin saatte tietoa yhdistyksestämme
ja alueen tapahtumista, sekä muista
mielenkiintoisista asioista.
Aksoni ry:llä on suljettu ryhmä Facebookissa.
Linkit jäsenyhdistysten nettisivuille:
http://www.aksoni.suntuubi.
com/?cat=1
http://www.aspergeritjns.suntuubi.
com/
Teksti Anne-Maarit Palviainen
Aksoni ry:n puheenjohtaja
4/ 2 0 12
jäsenyhdistykset
Dyma ry, Turun Seudun
Dysfasia-, ADHD- ja
Autismiyhdistys ry
Kymenlaakson autismi-,
asperger-, dysfasia- ja
ADHD-yhdistys AADA ry
adhdpirkanmaa@luukku.com
pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.
org
dyma@dyma.info
www.dyma.info
Kata Kaukiainen
kata.aada@gmail.com
kymenlaakson.aada@gmail.com
www.kymenlaaksonaada.org
Pohjois-Karjalan ADHD-,
autismi- ja dysfasiayhdistys
Aksoni ry
ELLA ry
Loimaa ja lähikunnat
Paula Kulmala
puh. (02) 7641 962
paula.kulmala@suomi24.fi
Kouvola: Ohjattu ADHD-aikuisten vertaistukiryhmä klo 7.12. klo
18 Kouvolassa, toimitila Veturissa
Pohjolatalossa
Lisätietoja saa sähköpostitse
osoitteesta ellary@suomi24.fi ja netistä http://ellayhdistys.nettisivu.org/
Info- ja keskustelutilaisuus erityislasten ja perheiden palvelu- ja
tukiviidakosta. 8.12 klo 13 Kouvolassa Veturissa, Pohjolatalossa. Tilaisuuden alustaa Kata Kaukiainen.
Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen
2.12. mennessä 040 7320285 tai kata.aada@gmail.com
Etelä-Savon
ADHD-, autismi- ja
dysfasiayhdist ys ry
Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä
Yhdistyksen puh. 044 516 0724
es-ada@es-ada.com
Hymy ry, Kanta-Hämeen
Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys
Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771
rhviljamaa@gmail.com
http://koti.aina.net/~hymy
Vertaisryhmän Pikkujoulu koko
perheelle! 17.12 klo 17.30 Kouvolan Veturissa. Tarjolla joulupuuro ja
torttukahvit. Mukaan pieni paketti
hinta max. 2-3 eur.
Rauhallista joulua muille yhdistyksille, yhteistyökumppaneille ja
jäsenistölle sekä kuluneesta vuodesta kiittäen Aada ry: n hallitus
Itä-Savon Puatti ry
puheenjohtaja Kati Sairanen
puh. 050 542 8499
puheenjohtaja@puatti.com
jäsenvastaava Anne OtranenSilvennoinen, sihteeri@puatti.com
Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja
tapahtumista löytyy osoitteesta
www.puatti.com.
Keski-Suomen ADHDyhdistys ry
Puheenjohtaja Tapani Salonen
ta.sa59@tintti.net
sihteeri/jäsensihteeri,
Päivi Pietiläinen
paivi.pietilainen@luukku.com
www.keskisuomenadhd.com
Lahden seudun
ADHD-yhdistys ry
Lahden seudun ADHD-yhdistys
puh. 040 415 0084
lahtiadhd@gmail.com
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
Helena Pakkanen,
puh. 040 833 4237,
adhdoulu@gmail.com
Oulun seudun yhdistys on myös
Facebookissa: Oulun seudun adht.
Pirkanmaan
ADHD-yhdistys ry
Merja Saartila
Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi
puh. 0400 485 824
4/ 2 0 12
30
Puheenjohtaja Anne-Maarit
Palviainen
annemaarit.palviainen@gmail.com,
puh. 050 306 8261
sihteeri Noora Mikkonen
nmikkone@luukku.com, 040 412
3792
www.aksoni.suntuubi.com
Aksoni ry:llä on suljettu ryhmä Facebookissa.
Pohjois-Savon
neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry
Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan
puolelta), 70110 Kuopio
puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18,
muulloin tekstiviestit tai sähköposti
tuovat viestisi perille)
toimisto@eijsveikeet.fi
www.eijsveikeet.fi
Puheenjohtajamme tavoittaa
osoitteesta puheenjohtaja@
eijsveikeet.fi Olemme myös
Facebookissa.
Keilaus Kuopion keilahallilla jatkuu joka toinen keskiviikko klo 1718. Kevään illat 9.1, 23.1, 6.2, 20.2,
6.3, 20.3, 3.4. ja 17.4.2013. Radan
hinta 17 € (3-4 hlöä/rata), omakustanteinen. Kaiken ikäiset ovat tervetulleita mukaan. Ilmoittautuminen
Eijalle, puh. 0400 972067.
Vertaistukiryhmä erityislasten
vanhemmille kokoontuu keskiviikkoisin klo 18-20 Vuorelan kirkon
alakerrassa. Lastenhoito järjestetty
ja iltapalaa.Vetäjänä Satu Martinez,
puh. 050 5536921. Uutta väkeä kaivataan mukaan! Kevään tapaamiset
23.1, 13.2, 13.3, 10.4. ja 22.5.2013.
ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä Suonenjoella on
aloittanut maaliskuussa 2012. Yhteyshenkilö Tiia Konttinen, tkonttin@
hotmail.com, puh. 040 073 2629.
jäsenyhdistykset
Kiuruvedelle ollaan kokoamassa
vanhempien ryhmää. Kiinnostuneet
voivat ottaa yhteyttä Annamiira Huttuseen, annamiira.huttunen@luukku.
com, 045 6310574 tai Ritva Rönkköön 044 3216575.
Pielaveden vertaisryhmä ”yli
diagnoosirajojen” kokoontuu kerran
kuukaudessa MLL:n Poikasen pesä
-perhekahvilassa, osoite Toritie 6
(Ikälän talo), käynti takaosasta. Yhteyshenkilö Marjut Hirviheimo, puh.
044 5870550
Autismin talvipäivät 8.-9.2.2013
Kuopiossa! Ohjelma Autismi- ja Aspergerliiton kotisivuilla. Eijsveikeet
toivottaa kaikki tervetulleiksi Kuopioon!
Hyvää joulua ja Voimia uudelle
vuodelle kaikille perheille!
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Krapupolku 1, 00890 Helsinki
www.pks-adhd.fi
Puheenjohtaja: Arja Havilo
arja.havilo@kolumbus.fi,
puh. 040 837 3679
Ilmoittautumiset: Eeva Karppinen
eeva.karppinen@elisanet.fi
Jäsenrekisteriasiat: Minna Hirvonen
adhd.espoo@gmail.com
Tulossa tammi-helmikuussa 2013
jäsenperheiden nuorille oma liikuntatapahtuma sekä naisten ja
miesten saunaillat Yrjönkadun uimahallissa. Seuraa jäsenpostiamme ja
ilmoituksiamme Facebookissa!
Pääkaupunkiseudun ADHDyhdistys toivottaa jäsenilleen rauhallista joulua ja onnellista uutta
vuotta 2013!
Satakunnan Autismi-,
ADHD- ja Dysfasiayhdistys
SAMDY ry
Toimisto: Samdy ry, Satakunnan
yhteisökeskus, Isolinnankatu 16,
28100 Pori, päivystysaika toimistolla
sopimuksen mukaan
www.samdy.info
puh. 044 346 0898
samdy@samdy.info
Varkauden Seudun
Wamdy ry
Tarkempia tietoja toiminnasta www.
samdy.info
(autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys)
Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360
Suomen ADHD-Aikuiset ry
Äksyt ry
Puheenjohtaja Minna Lindeqvist
puh. 040 703 6932
www.adhd-aikuiset.org
Varapuheenjohtaja Panu Rinne
Sihteeri Ilkka Pitkänen
Vertaistukivastaava Päivi Tasala
Jäsenrekisteriasiat ja kirjanpito
Ritva Kohijoki
Muut hallituksen jäsenet
Viola Partanen
Jarkko Mäenpää
Varajäsenet
Anneli Hänninen
Kaija Rasilo
Riitta Sysimies
Hallituksen tavoittaa parhaiten
osoitteesta hallitus@adhd-aikuiset.
org
Vappu Carlsson, jäsenvastaava
aksytasiat@gmail.com
Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa.
Liittyessäsi yhdistykseemme,
muista ilmoittaa yhteistietosi (myös
toimiva sähköpostiosoitteesi) osoitteeseen: jasenasiat@adhd-aikuiset.
org. Samaan osoitteeseen myös kaikki
osoitteenmuutokset ja yhteystietojen
täydennykset.
Vaasanseudun
ADHD-yhdistys ry
puh. 044 210 5959
info@vaasanadhd.com
www.vaasanadhd.com
Vertaistukiryhmät kerran kuussa:
Vaasassa ADHD-aikuisten ja parisuhteessa olevien ryhmä sekä ADHD-, autismi-, asperger- ja dysfasialasten vanhempien ryhmä. Lisätietoja
info@vaasanadhd.com.
Seinäjoella ADHD-lasten vanhempien ryhmä. Lisätietoja tuula.palovuori@netikka.fi tai 050 090 1628.
Ruotsinkielistä toimintaa käynnistetään!
Seuraa ilmoituksiamme jäsenkirjeessä, nettisivuilla ja Facebookissa.
Hyvää joulua ja onnellista uutta
vuotta!
31
Äksyt ry lopettaa toimintansa.
Yhdistys purkautuu, koska uutta hallitusta ei pystytty muodostamaan.
On vielä avoinna, mistä yhdistysten
jäsenet saavat jatkossa vertaistukea.
Jatkotoimenpiteistä tulee tietoa vuoden 2013 puolella.
Nykyisten ja uusien jäsenten kesken
pyritään jatkossa pitämään yhteyttä
sosiaalista mediaa hyödyntäen.
Äksyt ry kiittää kaikkia vuosien
varrella toimintaan osallistuneita ja
toivottaa oikein hyvää joulua ja uutta
vuotta 2013 kaikille!
Vuoden 2013 alusta ADHD-liitolla
on kaksi uutta jäsenyhdistystä:
Turun seudun autismi- ja ADHDyhdistys Aisti ry
www.aistiyhdistys.fi
Salon Seudun ADHD-yhdistys ry
www.adhdsalo.fi
Tervetuloa uusille jäsenyhdistyksille!
Liity jäseneksi
ADHD-liiton
jäsenyhdistyksiin
osoitteessa
www.adhd-liitto.fi
4/ 2 0 12
Sisärakenne
Tuomala Oy
Jämin Rahtipalvi Oy
Tmi Lauri Haukkaluoma
JTT-Metalli Oy
Nummikuja 4, Helsinki
Puh. 0400 945 959
Jämijärvi
Puh. 050 540 1101
R-Sähköautomaatio Oy
Heinäistentie 357, Rymättylä
Puh. 040 545 4654
Ravintorengas Oy
Hakojärventie 216/40, Parkano
Puh. 050 5500 682
Yrjönkatu 1, Hyvinkää
Puh. 040 414 9393
Kuusistontie 3, Siikainen
Puh. 0500 724 552
Hammaslääkäri
Raija Tahkola
Takuu-Timpurit Oy
Remraksa
Lappastentie 1 A, pattijoki
Puh. 08 264 933
Maansiirto Perala Oy
Vaskiontie 358, Halikko
Puh. 0440 321 451
Vredo Finland Oy
Vanha Hämeentie 13, Turku
Puh. 0400 522 227
Puutyö ja Saneeraus
Järvenoja Oy
Hiidenpolku 8, Janakkala
Puh. 050 5245 989
Tmi Juha Haavisto
MR HIFI
Piispantie 2, Naantali
Riipiläntie 122, Vantaa
Puh. 0400 680 552
Simolantie 243, Hämeenlinna
Puh. 044 523 0943
Levin Sähkö Oy
Perheyhteisö
Oljenkorsi Oy
Nuohoustyö
Jukka Suominen
Rahvon teollisuusalue, Kalajoki
Puh. 08-462 643
Kirveskoskentie 381, Pornainen
Puh. 0400 706 685
Katajan Liha Oy
Ilpo Tenhunen Tmi
Unnaanmäentie 2, Laitikkala
Puh. 03-538 1024
Energiingenjörerna
Stagnäs & Nylund Ab
Kasit Oy
Tampereentie 1064, Haapala
Puh. 0400 661 729
Tmi T. Flink
Satamatie 8, Toijala
Puh. 03-542 1090
Helsingin Energia
Kuljetukset Oy
Kuuselantie 111, Jokela
Puh. 0400 475 308
Uittamontie 2 B 11, Helsinki
Puh. 040 709 5170
Metsäkorjuu
Kauhanen Oy
Turun Hovirakennus
Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi
Puh. 0400 297 863
Elisabetinkatu 10, Turku
Puh. 044 016 0674
Miilun Haukat Ky
Kaivinkoneyhtymä
Hokkanen & Hokkanen
Kärkelänperäntie 343, Kestilä Kirjosieponkatu 8, Piispanristi
Puh. 041 724 6087
Puh. 0400 824 284
Kirkkonummen
Kodinkonehuolto Oy
Kirkkotallintie 4 A, Kirkkonummi
Puh. 050 3799 155
KMJ-Engineering Oy
Tiedepuisto 4, Pori
Puh. 010 422 3390
Kopar Oy
Kolarin Säle
Lappeantie 431, Kolari
Puh. 0400 393 537
4/ 2 0 12
Taitorakennus
Lehtola Harri Oy
Olli Rakennuspelti Oy
Rovarauta Oy
AD Auto-Sippola
Muistolantie 86 C, Otalampi
Puh. 040 722 8311
Koneurakointi
Kempas
Nivankankaantie 11 B, Liperi
Puh. 0400 182 318
Marjaniementie 30, Huutomäki
Puh. 045-3200 881
ATT-Putki Oy
Porvoonkatu 5-7, Helsinki
Puh. 040 547 5725
Uudenmaan
Kuivauspalvelu
Yrjönkatu 22, Pori
Puh. 0500 593 596
Mahlamäentie 2, Launonen
Puh. 0500 836 321
Nikkarinkuja 6, Rovaniemi
Puh. 040 5433 863
Tornion Autoapu Oy
Torpinkatu 13, Tornio
Puh. 045 312 3135
Kiinteistösaneeraus
Koskinen Oy
Urheilukatu 4 B 24, Helsinki
Puh. 0400 600 641
Maanrakennus
Lindqvist Oy
Sienitie 9, Helsinki
Puh. 045-1200 420
Uusi Porvoontie 1623, Sipoo
Puh. 0400 481 024
Tunturi Auto Oy
Seinäjoen
Teollisuussähkö
Elektroniikkatie 3, Oulu
Puh. 040 1588 787
Agco Sisu Power Oy
Puh. 06-414 814
Symppis-koti Oy
Eemeli Jääskeläinen Tmi
Lahja- ja Sisustusliike
Iloinen Viivi
Matkuntie 283, Humppila
Puh. 0400 808 761
Tapetointi ja Maalaus
A. Pitkänen
Airport Hotel Oulu
Kodinkonehuolto
PP Macin
Kummikuja 6, lapinlahti
Puh. 017-731 666
Adato Energia Oy
Helsinki
Puh. 09-5305 2700
Suomen Talousverkko Oy
Östman net Ab
Porin
Isännöintikeskus Oy
Rocksand Oy
Korjaamo
S & M Erkkilä Oy
Pilkantie 69, Tarnala
Puh. 0400 803 981
Tikkasentie 2, Oulu
Puh. 08-552 1444
Kauppakatu 41, Lappeenranta
Puh. 05-451 3449
Ytinkari 10, Haukipudas
Puh. 08-542 2211
www.symppis-koti.fi
Laatokan Lankku Oy
Oulun
Vuokrakone Oy
Asemakatu 2, Lahti
Puh. 0102 311 990
Linnavuorentie 8-10, Linnavuori
Puh. 03-341 7111
Ulvilantie 71, Orimattila
Puh. 06-471 4133
Kuusirannantie 41, Maavesi
Puh. 0400 161 471
Kukkakauppa ja
Hautaustoimisto Nyberg Ky
Sepänkatu 2, Parkano
Puh. 03-440 180
Kodinkonehuolto
Hasko & Myyry
Itäkatu 7, Kotka
Puh. 05-210 9660
Kourukeskus
Paappanen Oy
Metsä- ja Moniapu
Kastehelmi
Lahden
Elektrohuolto Ky
Konehuolto
Neuropsykologiapalvelu
A ja J Kauppinen Oy
Frontaali Oy
Kauppakatu 3 B, Tampere
Puh. 03-222 6020
Asemakuja 3, Konnevesi
Puh. 0400 340 486
Rauhankatu 12, Rauma
Puh. 02-8211 694
Oikun Sähkö
Talvikkirinne 4 A 6, Vantaa
Puh. 050 357 4179
Kiinteistöhuolto
Tmi K. Nevalainen
Tapettitehdas
Pihlgren ja Ritola Oy
Kaskenkatu 10, Turku
Puh. 02-2311 030
Jokijalantie 22, Kolari
Puh. 016-561 500
Ryhmäkoti
Lumikki Oy
Ahopellontie 9, Rusko
Puh. 0400 320 071
Tekplast Oy
Kasken Apteekki
Kaivuri Koot Oy
Kauppiaskatu 11 E, Turku
Puh. 02-233 1500
Keskitie 31 as 2, Raisio
Puh. 02-533 2680
Markkulantie 11 B, vantaa
Puh. 040 352 8552
Maxmovägen 241, Maxmo
Tilitoimisto
Ask-Tilit Ky
Huuskonen/
Puutarhuri Koskinen Tmi Olli-Pekka
Kone-Konkari
Tuoppikuja 2, Vääksy
Puh. 040 268 904
Jänismaantie 16, Kokkola
Puh. 0400 268 904
Ekenäs
Sjuktransport Ab
Tmi Heikki Kastari
Yrityspalvelu
Harju Oy
KPA-Rakentajat Oy
Heikkiläntie 177, Keuruu
Puh. 014-751 4411
Trollbergintie 11, Tammisaari
Puh. 044 358 3597
Kiinteistö Oy
Kuusamon Vuokratalot
Luomantie 3, Kuusamo
Koulutus- ja konferenssikeskus Iso Kirja
Haukkarinkatu 4 C, Kemi
Puh. 0440 588 790
Ohjaluodontie 250, Rusko
Puh. 040 515 0907
Naantalin Seurakunta
Kalajoen
Metsäkoneurakoitsija
Teollisuusrakennus Oy
Rauno Simoinen
Kemin Matto- ja
Maalaustyöt V. Soini
Helsinki
Puh. 045 679 2200
www.mrhifi.fi
Saarikyläntie 888, Kaivanto
Puh. 050 564 2936
Leppojantie 220, Orimattila
Puh. 050 355 7221
Jussintie 26, Valkeakoski
Puh. 040 584 2152
Näsiänkuja 5 B 13, Kangasala Kranaatinmäentie 49, Pirkkala
Puh. 040 588 9625
Rauhankankaantie 246,
Kärsämäki
Puh. 0400 873 206
Valtatie 2-4, Kittilä
Puh. 040 589 4910
J. Tavela ja kumpp. Ky
Vihiluoto 10, Oulu
Puh. 08-514 5100
Vehmersalmi
Puh. 044 571 8404
Wolffintie 36 F 12, Vaasa
Sokerikatu 3 A as 1, Salo
Puh. 0400 825 916
Tuusula
Puh. 044 730 4443
Sippola
Puh. 050 4611 320
J-PV Kuljetus
Kauppakatu 68, Varkaus
Puh. 040-550 6700
Nappitiikerit Oy
Degerbyntie 11, Degerby
Puh. 040 703 5168
Hibox Systems Oy Ab
Lemminkäisenkatu 14-18 C,
Turku
Puh. 075 008110
Kyykivi Oy
Vanhatie 28, Iittala
Puh. 040-500 5749
Nuorten Vammaisten
Tukisäätiö
Myllytullinkatu 7, 90100 Oulu
Puh. 0400 682 204
Hoivakoti
Villa Lande
Loviisa • Puh. 0400 307 961
Alajärven Apteekki
VL-Paperituote
Keskuskatu 14, Alajärvi
Puh. 06-557 2249
Tuulos
Puh. 0500 476 003
Koppelonkuja 1, Heinola
Puh. 0400 558 319
Nykänen Saul Tmi
Taxi S
Sari Lähde
Talohuolto
H. Volotinen
Pieksämäki
Puh. 040 590 9018
Metallinhankintaa
Saneeraus- ja maalaus
Erander
Seuravuorenkatu 17, Paattinen
Puh. 0500 783 389
32
Taksi Jorma Klami
Kauvatsa • Puh. 050 545 5640
Rahtikatu 20, Joensuu
Puh. 0400 275 478
Riken Autopaja
Team Käpäläkopla
Aitolahdentie 32, Tampere
Puh. 050 9220 135
Tuusula
Puh. 050 304 9866
Teräsjärvi Oy
RB-Palvelut Baazo
Sinful Skin Tattoo
Poikojantie 1, Lieto
Puh. 02-487 6082
Kala-Matti 1 B 40, Espoo
Puh. 0400 877 146
Laivalahdenkaari 30, Helsinki
Puh. 045 122 8403
Teuvan Rengas Oy
RM-LVI Tekniikka Oy
Skanska Asfaltti Oy
Parkintie 6, Teuva
Puh. 06-267 2053
Viilanhakkaajankatu 17 B, Pori
Puh. 0500-568 909
Tietoapila
Par-Geo Oy
Kivikyläntie 463, Mynämäki
Puh. 0400 784 303
Pajutie 4, Taivassalo
Puh. 040 823 8041
K & O Tiilikainen Oy
Rautia K-Maatalous
Uittamontie 4 A 57, Helsinki
Puh. 0400 316 320
Rautatienkatu 2, Kankaanpää
Puh. 02-572 900
Insinööritoimisto
Tuomo Hinkkanen Ky
Porotila
Mäntyranta Ky
Munalantie 71, Kauvatsa
Puh. 0400-440 147
Itäpuolentie 36 D, Lankojärvi
Puh. 0400 152 353
Tietotarha Oy
Simon Apteekki
Jaavantie 4, Helsinki
Puh. 0400 409 271
Ratatie 8, Simo
Puh. 016-266 009
Pietniemen
Saunatupa Ky
NESTE Viherlaakso
Hankimaantie 101, Pori
Tila- ja pöytävaraukset 040 7574 723
www.saunatupa.fi
Rajamännynahde 1, Espoo
Puh. 09-599 626
Ark. 6.30-24, la-su 8-24
- Kahvio, pikapesut ja K-Market
Erkko Näppi Oy
Laajasalon Sähköpalvelu Oy
Ailinpolku 5, Eurajoki
Puh. 02-868 2645, 0500 830 361
www.erkkonappi.fi
Epn-Line Oy
Aarholmankuja 4 A, Helsinki
Puh. 040 565 2306
matt.vuori@saunalahti.fi
SÄHKÖALAN TYÖT
Laskentalinja Oy
Vähäraumantie 67 A 3, Pori
Puh. 040-9011 853
Savonkatu 30, Leppävirta
Puh. 040 192 3030
www.laskentalinja.fi
Kirkkonummen
Palvelukoti Solvik Oy
palvelukoti Tikankolo Oy
A-Lattiat
Nåhls & Salo Oy
Kirkkonummi • Puh. 0500 544 812
Nosto ja Kuljetuspalvelu
M. Ervasti
Järvenpääntie 10, Kuusamo
Puh. 0400 588 156
www.nostojakuljetuspalvelu.fi
Mä-Va Kuljetus Oy
Länsipuisto 20 A, Pori
Puh. 0500 227 169
Porin
Mainostuotanto Oy
Hevoshaankatu 3, Pori
Puh. 02-6338 730
Tmi Johanna Niemenmaa
Vasaratie 4, Vaasa
P. 0400 667 658, 0400 667 657
Cafe Teljäntori
Yrjönkatu 15, Teljäntori, Pori
Puh. 02-6411 977
Korjaamo Juvakka Ky
Viistokatu 9, Lappeenranta
Puh. 040 5864 189
- Caravan-huolto - Matkailuautojen
ja vaunujen huollot
Automaalaamo ja kolarikorjaamo Selivaara Oy
Karjasillantie 26, Pori, Puh. 040 508 3073
- Täydenpalvelun automaalamo ja
kolarikorjaamo
Dragontrans Oy
Ulankatu 9, Rovaniemi
Puh. 0207 19 211
Ski & Wood
Suksihuolto ja Taidesahaus
Häkkisenkatu 12, joensuu
Puh. 0400 276 322
Smart
Autokoripalvelu
Pressan Pizza
Cotton Grill
Polttopuu ja
Konepalvelu Palm
PORI
Hollola
Puh. 044 968 9806
Parturi-Kampaamo
Hiuslumo
Por-te-ma Oy
Paten Rengas Oy
Porvoon
Teollisuussähkö Oy
Orikoskentie 20, Urjala as.
Puh. 040 740 5558
Korjuuntie 17-19, Pori
Puh. 02-6411 960
Perhekoti
Rauhanlinna
Tyventie 3, Pori
Puh. 0500 741 815
Mäkikuja 6, Hinthaara
Puh. 040 702 4255
Puhdaskoti
Anne Lehtonen
Palokankaantie 11, Jyväskylä
Puh. 040 500 7508
Rauhankatu 20, Rauma
Puh. 02-825 1658
Haukisenkatu 5 E 37, Tampere
Puh. 040-824 1959
SMTEC Oy Ltd
PL 8 Smithers Oy
Päiväkoti
Kulkunen Oy
Kauppatie 5, Mustasaari
Puh. 050 3588 288
Hernepellontie 15 F, Helsinki
Puh. 0400-839 003
Suomen Europeus Oy
Perhekoti Lilli Oy
Satakunnankatu 29, Pori
Puh. 02-646 9131
Crookus Ky
Halsuantie 3, Helsinki
Puh. 0400 440121
EH-Services Oy
Hirsikankaantie 7, Lehmo
Puh. 050 522 8300
Espoonlahden
Putki Oy
Sahatie 10, Heinämaa
Puh. 03-778 6663
ATK-Kirjanpito
Kiiskenevä 1, Espoo
Puh. 010 3200 400
Hammaslääkäri
Mirja Pentinpuro
Vanhatie 71 A 2, Haapavesi
Puh. 08-451 287
ATK ja RTV Paja
Kalevi Okkonen
Porthaninkatu 7 A 12, Helsinki Ylinenkatu 16, Uusikaupunki
Puh. 0500 707 669
Puh. 02-842 2822
Euran Maakone Oy
Vahenojantie 19, Eura
Puh. 0400 595 277
www.alco.fi
BM Raudoitekonsultit Oy
Turuntie 15, Kauttua
Puh. 02-864 8107
Rauman
Lämpökartano
Metallitie 20, Rauma
Puh. 02-822 5502
Isännöinti
R. Partanen
Mykkäläntie 5, Lapinlahti
Puh. 050 363 1779
Isännöitsijätoimisto
Jarmo Rantamäki
Unioninkatu 18, Helsinki
Puh. 0207 756 640
Active Dog Ay
Tapionpolku 15, Martinniemi
Puh. 040 529 8225
Auramaa-Yhtiöt Oy
AD-Rantahuolto Oy
Autohuolto Meg
Ahlström
Consulting Oy
Luistarintie 31, Kauttua
Puh. 040 700 6993
Asentajantie 17, Kokkola
Puh. 040 7400 300
Backman Group Oy
Siilinkuja 4, Rantasalmi
Puh. 040 822 4816
Lohitie 8 D, Piispanristi
Puh. 040 774 1716
K-Extra K. Elo
Puurtajankatu 32, Järvenpää
Puh. 0400 498 888
Pietiläntie 19 C 14, Nummela
Puh. 045-634 2232
Koskenkylänraitti 59,
Honkilahti
Puh. 02-866 8056
Ehox Tuote Oy
Heinolan
Huoltokeskus Oy
Isännöitsijätoimisto
Pekka Kuparinen Oy
JME Catering Oy
Kangasalan
Lavamäentie 275, Vahto
Puh. 050 3010 373
Ficote Oy
Kaivokatu 5-7, Heinola
Puh. 03-714 2020
Malmikatu 5 B, Joensuu
Puh. 013-222 350
Pyhäniementie 251/20, Kihniö
Puh. 040 574 8903
Käpylänkatu 21, Kotka
Puh. 0500 559 631
www.dragontrans.fi
Myllynotkontie 1, Vihtavuori
Puh. 0400 641 371
Nordic Service Group
Rakennusnurkka Oy
Rajavoudinkuja 1 A, Vantaa
Puh. 044 0226 789
Heinänkorsi
Raimo Heino Tmi
Rohdaistentie 53, Lappi
Puh. 02-8260 639, 0400 128991
KOULUTETTU HIEROJA
Kumpukuja 3, Rajamäki
Puh. 0400 423 536
- matalaenergia/pasiivitalot
Rikevägen 114, Forsby såg
Puh. 0400 477 552
Runeberginkatu 32, Helsinki
Puh. 09-4366 560
Parketti Suvala Oy
BH-Rör Oy
Hoitokoti Pikkupiha
Huoltamo
Teppo Timonen
Haapajärven Hasa Oy
Asemantie 34, Tohmajärvi
Puh. 010 423 5520
Terttuseljantie 4, Hämeenlinna
Puh. 050 572 1966
Kotkatie 4, Parainen
Puh. 040 565 7229
MPI-Konsultit Oy
Bellerest
Käännökset Oy
Ammatillinen
Perhekoti Muksumäki Oy
- kaupunki-, tie- ja rakennussuunnittelu
Sörnäisten rantatie 27 C, Helsinki
Puh. 0400 766 991
Tynkkyläntie 201, Savonlinna
Puh. 044 570 3574
Tennispalvelut
Liukkonen
BR-Tuote Oy
Arkkitehdit
Jurvainen & Pesola Oy
Unioninkatu 6 A 39, Helsinki
Puh. 09-666 377, 040-5022 652
Rinkelinkatu 47 A, Hämeenlinna
Puh. 040 508 6696
Kouluelektroniikka Oy
Karjalankatu 12, Rauma
Puh. 02-822 1760
www.kouluelektroniikka.fi
Rauman
Rakennemiehet Oy
Laakeritie 2, Rauma
Puh. 02-824 0316, 040 566 3706
pasi.helin@dnainternet.net
Sahamyllynkatu 33, Joensuu
Puh. 013-896 862
City Car Wash Ab
Köpmansgatan 16, Jakobstad
Puh. 050 400 6278
Oy Citypork Ltd
Mehtäkyläntie 23, Kalajoki
Puh. 050 557 2177
Laivavarustajankatu 2, Helsinki
Puh. 0206 661 030
Jäähalli Oy
Maauuninkuja 4 G 66, Vantaa
Puh. 045-132 5171
Kangasala • Puh. 040 570 5484
Hoffes El Ab
Katajaharjuntie 2, Kuusankoski
Puh. 05-353 0199
Huonekaluliike
Veljekset Rinteelä
Ilomäentie 4, Laitila
Puh. 02-856 566
Hyttisen
Eristysliike Oy
Peräsimentie 15, Pori
Puh. 02-633 5765
A-R Turve Oy
Speeltech Oy
Hämeen
Laaturemontti Oy
ASH-Metalli Oy
Hitsauspalvelu
Söderström Tmi
Rautakatu 8, Peräseinäjoki
Puh. 0400 906 315
Tikantie 1, Kangasala
Puh. 040 351 7674
33
Turkkirata 23, Pirkkala
Puh. 0400 730 671
Skepsmalmintie 71, Paippinen
Puh. 0400 318 194
Runebergin Apteekki
Hiljalankatu 7, Haapajärvi
Puh. 08-769 4111
Haka-Kirppis Oy
Mäkikuumolantie 3, Hyvinkää
Puh. 0400 609 811
Kiinteistötoimisto
Antila
Nortamonkatu 6, Rauma
Puh. 0500 591 161
Hammaslääkäri
Matti Laiho
Raskinpolku 9 C, Turku
Puh. 02-253 9092
Harjun
Oppimiskeskus Oy
Katariinankuja 19, Ravijoki
Puh. 05-229 5500
4/ 2 0 12
Heinoja Oy
Kirjanpitotoimisto
Maariankatu 4 B, Turku
Puh. 02-275 1900
Konehuolto
A. Rantanen
Tervalantie 118, Mänttä
Puh. 040 830 1638
K-Market Liikenne
Kivenlahdentie
Kivenlahdentie 5, Espoo
Puh. 09-809 1811
KM RRR-Yhtiöt Oy
Hammaslääkäri
Airi Tanner
Firma Rehnberg Jerker
Helsingin
Toimistosiivous Oy
Forssalasi Oy
Kytösuontie 8 A 2, Helsinki
Puh. 0400 501 701
Mäntyläntie 5, Forssa
Puh. 03-422 0616
Nuppulankulma 108, Suomusjärvi
Puh. 0400 863 366
Kotkan
Kontio Apteekki
Kiinteistöhoito
Oy H. Männistö
Lasten ja vanhusten
hoivapalvelut Viklund
Siivoussissit
LU-Laskentapalvelu Tmi
Jeptron
Jakobstads BilskrotPietarsaaren Autohajottamo
Oskelantie 5 A 6, Helsinki
Puh. 09-5877 536
Karhulantie 30, Kotka
Puh. 05-2200 440
KTH-Sähkö
Tornio
Puh. 016-431 066
Kullervonkaari 39, Kuluntalahti
Puh. 050 467 1103
Kotimaalari
Erja Leppävuori
Kukkapuoti Johanna
Kurvintie 17, Pertteli
Puh. 040 824 5672
Roopintie 1, Pyhäntä
Puh. 08-812 3551
www.pyhannanvesi.fi
Kalliolan
Vastaanotto- ja
Nuorisokodit
Sturenkatu 11, Helsinki
Puh. 0400 656 739
www.kalliola.fi
Ruosniementie 152 A, Pori
Puh. 02-639 3911
Isoluhdan
Auto- ja konepaja
Tuuralantie 549, Isokyrö
Puh. 040 5200 796
Rasinpisteen
Yhteisö Oy
Rasisalontie 542
82335 Rasivaara
Puh. 044-050 0958
Jackarbyvägen 799, Porvoo
Puh. 0400 478 330
Pakilantie 18, Alastaro
Puh. 0500 822 845
Takahuhdintie 58, Tampere
Puh. 040 537 9111
Vapaudenkatu 43 LH 12,
Jyväskylä
Puh. 040-751 8652
Kahvila-Ruokailupaikka
Tuulenpesä
Könönen Petri Tmi
Kaivinkoneurakoitsija
Pasi Laajola
Kiap Oy
Kuusamontie 1623, Suomulahti
Puh. 016-883 718
Allintie 55, Kotka
Puh. 044 317 1510
Kuormakuja 2, Nummela
Puh. 040 831 4374
Launatie, Pietarsaari
Puh. 0500-669 671
KORSHOLMS KOMMUN
MUSTASAAREN KUNTA
Pyhäjärven
Kaislarannan Palvelukoti
Tikkalantie 15, 86800 Pyhäsalmi
Taimi Piippo, puh. 0207 713 636
www.tukena.fi
Jamava Tmi
Maliskyläntie 129, Nivala
Puh. 044 290 2890
Tmi Jarmon Taksi
Vehmersalmentie 405 D,
Konnuslahti
Puh. 040-549 2744
JMN-Racing Oy
Paanamäentie 46, Nummi
Puh. 045-1120 180
Laitilan
kaupunki
Keskustie 4, Mustasaari
Puh. 06-327 7111
www.mustasaari.fi
Mukana hyvässä elämässä
Kuopio
Puh. 040 168 0205
Medifamilia Oy
Hallituskatu 13-17 E 49,
Oulu
Puh. 050 301 3248
www.medifamilia.fi
Ylöwood Oy
Notkokuja 1, Kuru
Puh. 044-998 0502
Varsinais-Suomen
Erityishuoltopiirin Ky
Myllyojantie 2,
21520 Naskarla
Puh. 0400-929 220
www.v-suomenehp.fi
Voiko koko lukion opiskella verkossa?
Yrjönkatu 8-10 B 25
Helsinki • Puh. 0207 430 800
www.perussuomalaiset.fi
Kaislatie 2, 21200 RAISIO
Puh. 02 434 7000
www.bioteekki.fi
Sossonniementie 22, 93600 Kuusamo
Puh. 044 778 9200, fax 08-852 1252
info@kuusamohirsitalot.fi
www.kuusamohirsitalot.fi
Kimmo Laihonen Tmi
Maken Autokoulu Oy
Simolantie 49, Masku
Puh 040 581 5892
Iso Omena, 02230 Espoo
Puh. 09-803 2107, 050-556 4604
Säästäkää energiaa,
hankkikaa kotimainen
helppohoitoinen öljypoltin
Puh. 06-225 3698
4/ 2 0 12
OILON OY
Lahti • Puh. 03 85761
www.oilon.com
34
www.puustelli.com
Kaitilankatu 11,
Kouvola
Puh. 0207 403 200
Hyvää
Joulua!
Hattelmalantie 2, Helsinki
Puh. 09-350 5030
Terästarvike Oy
AITOON KOULUTUSKESKUS
Tulikalliontie 54, 36720 Aitoo
Puh. 03-4664 600
www.aikk.fi
Tiivisteet ja nostolaitteet
www.ramikro.fi
35
4/ 2 0 12
Kaunista joulua
ja onnellista
uutta vuotta
toivoo
ADHD-liiton väki