Aleksintori

LIITE 2
1(8)
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
(OAS) (MRL 63 §)
Maankäyttöpalvelut
15.4.2009, päivitetty 5.8.2015
Asemakaavan muutos (2259) Aleksintori
Aleksintorin (2259) asemakaavamuutoksen suunnittelua on jatkettu, ja asemakaavamuutoksen
ehdotusta muutetaan uusien suunnitelmien pohjalta. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty uusien suunnitelmien pohjalta, ja se laitetaan uudestaan nähtäville MRA 30 § mukaisesti.
Aleksintorin (2259) asemakaavamuutoksen ehdotus on ollut ensimmäisen kerran nähtävillä MRA
27 § mukaisesti 12.8. – 10.9.2010. Asemakaavamuutosehdotuksen sisältö muuttuu merkittävästi,
minkä takia ehdotusta päivitetään. Ehdotus tullaan asettamaan uudestaan nähtäville MRA 27 §
mukaisesti.
Suunnittelualueen rajausta on pienennetty. Alueelle on tavoite osoittaa liikerakentamista sekä
asumista. Päivitetyn ehdotuksen mukaisella suunnittelualueella liiketilojen osuus on noin 7100 km2, ja asumisen osuus 23 600 k-m2.
Aloite
Aloite asemakaavan muutoksen laatimisesta on tullut Keravan kaupungilta.
Suunnittelualue
Asemakaavan muutosalue sijaitsee keskeisellä paikalla Keravan keskustassa Kauppakaaren kävelykadun varrella. Alueeseen kuuluu liike- ja toimisto-rakennusten
kortteli 100, liike- ja toimistorakennusten korttelin 122 tontti 8, osa Torikatua,
Kauppatoria sekä Seunalantietä.
Aluetta rajaa idässä Aleksis Kiven tie, etelässä Kauppatori ja asuinkerrostalojen
kortteli 111, idässä Sibeliuksentie ja pohjoisessa Kauppakaari. Suunnittelualueen
pinta-ala on noin 1,7 ha.
LIITE 2
2(8)
Suunnittelun
tavoite
Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa liike-, toimisto- ja asuinrakennusten
toteuttaminen korttelin 122 tontin 8 (Aleksintori), korttelin 100 sekä Seunalantien
osan muodostamalle alueelle. Lisäksi tavoitteena on eheyttää ja tiivistää keskusten
kaupunkirakennetta ja parantaa kaupunkikuvaa, lisätä ja monipuolistaa kävelykeskustan kaupallista tarjontaa sekä lisätä keskusta-asumista ja elävöittää kävelykeskustaa.
Suunnittelu-tilanne
Asemakaavamuutos Aleksintori (2259) on tullut vireille vireilletulo- ja osallistumis- ja
arviointisuunnitelman nähtävilläolokuulutuksen yhteydessä 5.8.2009. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 6. - 19.8.2009.
Asemakaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä MRA 30 § mukaisesti 14.12.2009
- 8.1.2010.
Asemakaavamuutoksen ehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 § mukaisesti 12.8. 10.9.2010.
Asemakaavamuutoksen ehdotuksessa (2010) tavoitteena oli sijoittaa kävelykadun varteen korttelialue liikekeskusta varten, ja sijoittaa alueelle päivittäistavarakauppa, erikoisliikkeitä, erilaisia vapaa-ajan palveluita sekä asumista. Lisäksi Kauppatorin eteläreunalle osoitettiin asuinkerrostaloja, joiden katutasossa on liiketiloja.
Ote asemakaavamuutoksen ehdotuksesta 2010
Osa liike- ja toimistorakennusten korttelia 100 (Kauppakaari 10), osa korttelia 122
(Aleksintori, Aleksis Kiven tie 3) sekä Torikadun ja Kauppakaaren välinen Seunalantien katualueen osa muutettaisiin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi
(AL-43). Korttelin 100 tontti 14 (Kauppakaari 12) jäisi ennalleen liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-6). Kortteli 100 muuttuisi osaksi korttelia 122. Korttelin
122 tontti 9 (Kauppakaari 8) muutettaisiin liikerakennusten korttelialueesta liike- ja
toimistorakennusten korttelialueeksi (K-32). Korttelin 122 suurin sallittu kerroskorkeus on pääosin II. Korttelin eteläkulmaan on osoitettu Aleksis Kiven tien ja Torikadun
suuntaisesti VI-kerroksinen rakennusosa.
LIITE 2
3(8)
Kauppatorin länsilaidassa Sibeliuksentien ja Aleksis Kiven tien risteyksessä sijaitseva
liikerakennusten kortteli 246 muutettaisiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tulee toteuttaa liiketiloja. Rakennusoikeutta on
osoitettu yhteensä 3000 k-m2, josta liiketiloille on osoitettu 500 k-m2.
Kauppatori säilytetään torialueena. Kauppatorin alle on osoitettu maanalainen tila auton säilytyspaikkoja varten.
Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,5 ha, josta korttelialueita on 1,8 ha ja
katu- ja torialueita noin 0,7 m2.
Voimassa olevassa asemakaavassa vuoden 2010 asemakaavamuutosehdotuksen mukaiselle suunnittelualueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 18 600 k-m2, joka
on kokonaisuudessaan osoitettu liike- ja toimistorakentamiseen. Korttelin 122 tontille
9 (Aleksintori, Aleksis Kiven tie 3) saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa kiinteistön
hoitoa varten tarpeelliselle henkilökunnalle.
Vuoden 2010 asemakaavaehdotuksessa suunnittelualueelle muodostuisi rakennusoikeutta yhteensä 29 950 k-m2, josta asumista on 7360 k-m2, ja liike- ja toimistorakennuksia 22 450 k-m2.
Uutta rakennusoikeutta kortteliin 122 muodostuisi yhteensä 19 310 k-m2, josta tontilla 8 (Aleksis Kiven tie 3) asuinrakentamista on 4860 k-m2 ja liikerakentamista 14
000 k-m2. Korttelin 122 tontilla 9 (Kauppakaari 8) uutta liikerakennusoikeutta on 450
k-m2.
Päivitetyssä asemakaavamuutoksen ehdotuksessa (2015) suunnittelualueen
rajausta on muutettu. Suunnittelualueeseen kuuluu kortteli 100 (Kauppakaari 10 ja
12) sekä korttelin 122 tontti 14 (Aleksis Kiven tie 3), sekä osa Kauppakaaren, Torikadun, Aleksis Kiven tien ja Seunalantien katualueita.
Korttelin 122 tontti 8 (Aleksintori) sekä korttelin 100 tontti 13 ja niiden väliin jäävä
osa Seunalantietä osoitetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi.
Asemakaavamuutoksen ehdotuksen (2015) aluerajaus pohjakartalla
Korttelin 122 tontin 8 sekä osan korttelin 100 tontin 13 muodostaman korttelialueen
ensimmäiseen kerrokseen muodostuu koko korttelialueen laajuudelta liiketilaa. Korttelialueen eteläosaan ensimmäisen kerroksen yläpuolelle osoitetaan asumiseen noin
VII-kerroksinen rakennusosa Aleksis Kiven tien ja Torikadun suuntaisesti. Kauppakaaren puolella julkisivun kerroskorkeus on noin II. Korttelialueen keskiosa jää asuntojen piha-alueeksi. Korttelialueelle muodostetaan maanalainen pysäköinti, jonne ajo
LIITE 2
4(8)
tapahtuu Aleksis Kiven tien kautta. Korttelialueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä noin 14 800 k-m2, josta liiketilojen rakennusoikeutta on noin 6 800 k-m2 ja
asuinrakentamisen rakennusoikeutta noin 8 000 k-m2.
Korttelin 100 tontti 14 (Kauppakaari 12) osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Korttelialueelle osoitetaan rakentamista korttelialueen reunoille Seunalantien,
Sibeliuksentien sekä Kauppakaaren suuntaisesti. Rakennusten kerrosluku on noin
VIII. Kauppakaaren puolelle maantasokerrokseen on mahdollista sijoittaa liiketiloja,
muut rakennusosat osoitetaan asuinrakentamiseen. Korttelialueen keskelle muodostuu kannen päälle asuntojen piha-alue. Korttelialueen pysäköinti toteutetaan pihakannen alaisina pysäköintitiloina. Korttelialueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä
noin 16 000 k-m2, josta liiketilojen osuus on noin 300 k-m2 ja asuinrakentamisen
osuus noin 15 700 k-m2.
Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 14 886 m2. Rakennusoikeutta muodostuu
yhteensä noin 30 800 k-m2, josta liiketilojen rakennusoikeutta on noin 7 100 k-m2 ja
asuinrakentamisen rakennusoikeutta noin 23 700 k-m2.
Voimassa olevassa asemakaavassa päivitetyn asemakaavamuutosehdotuksen mukaiselle suunnittelualueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 14 850 k-m2, joka
on kokonaisuudessaan osoitettu liike- ja toimistorakentamiseen. Korttelin 122 tontille
9 (Aleksintori) saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa kiinteistön hoitoa varten tarpeelliselle henkilökunnalle.
Nykytilanne:
Korttelin 122 tontilla 8 sijaitsee vuonna 1970 valmistunut ja vuonna 1988 laajennettu
kaksikerroksinen Aleksintorin liike- ja toimistorakennus.
Korttelin 100 tontilla 13 sijaitsee vuonna 1976 valmistunut kaksikerroksinen myymälärakennus. Tontilla 14 on vuonna 1987 valmistunut liike- ja tavaratalo-, kauppakeskusrakennus.
Maanomistus:
Korttelin 122 tontti 8 sekä korttelin 100 tontit 13 ja 14 ovat yksityisessä omistuksessa.
Katu- ja torialueet omistaa Keravan kaupunki.
Maakuntakaava:
Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa ja 30.10.2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue on tiivistettävää keskustatoimintojen aluetta.
Ote Uudenmaan vahvistettujen
maakuntakaavojen yhdistelmästä
LIITE 2
5(8)
Yleiskaava:
Oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 kaava-alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolella on kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas
alue. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.3. – 4.5.2015. Luonnoksessa kaavamuutosalueelle ei
ole esitetty muutoksia.
Otteet Keravan yleiskaavasta 2020
Asemakaava:
Korttelissa 100 sekä korttelin 122 tontilla 8 on voimassa asemakaava vuodelta 1985.
Korttelin 122 tontti 8 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeutta on osoitettu 8500 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja
tulee rakentaa tonttia kohden 1 autopaikka kerrosalan 50 m2 kohti. Tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa kiinteistön hoitoa varten tarpeelliselle henkilökunnalle.
Merkintä u-1 osoittaa ulokkeen, joka on vähintään 2,5 m korkeudella maasta.
Kortteli 100 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Tontille 13 rakennusoikeutta on osoitettu 2000 k-m2. Tontille 14 rakennusoikeutta on osoitettu
4350 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja tulee tonttia varten rakentaa
1 autopaikka kerrosalan 50 m2 kohti.
LIITE 2
6(8)
Seunalantiellä on voimassa asemakaava vuodelta 1972. Seunalantie on osoitettu katualueeksi.
Torikadulla on voimassa asemakaava vuodelta 2005. Torikatu on osoitettu katuaukioksi/toriksi.
Kauppatorilla on voimassa asemakaava vuodelta 1992. Kauppatori on osoitettu katuaukioksi/toriksi, jolla maanalainen tila pysäköintilaitosta varten.
Rakennuskielto:
Alueella ei ole rakennuskieltoa.
Selvitykset
Laadittavat tai tarkistettavat selvitykset
Melu- ja liikenneselvitysten tarve arvioidaan kaavaprosessin aikana.
Muut selvitykset
Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, Sito, 2014
Vaikutusten
arviointi
Tärkeimmät arvioitavat vaikutukset:
Ympäristövaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan.
Taloudelliset ja tekniset vaikutukset kunnan talouteen, palvelutarjontaan, kunnan
palveluihin, yhdyskuntatekniikkaan ja -talouteen sekä liikennemääriin.
Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset alueen turvallisuuteen, terveellisyyteen,
lähialueiden asuinoloihin ja liikenneyhteyksiin.
Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa
suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman
laatua.
Selvitettävät vaikutukset määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä.
Osalliset
Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat, haltijat ja asukkaat, toimipaikat,
yritykset ja niiden työntekijät
Kaavahankkeisiin osallisiksi ilmoittautuneet
 Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry
 Kerava Seura ry
 Keravan Yrittäjät ry
 Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö
 Keravan Vammaisneuvosto
Yhdistykset ja muut viranomaiset ja yhteisöt
 Keravan Vanhusneuvosto
 Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry
 Uudenmaan ELY- keskus
 Uudenmaan liitto
 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo
 Gasum Oy, Maakaasu
 Helsingin seudun liikenne HSL
 Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy
 Elisa Oyj
 Sonera Carrier Networks Oy
 Keravan Energia Oy
 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset ja lautakunnat
 Kaupunkitekniikka
 Sosiaali- ja terveysvirasto
 Vapaa-aikavirasto / museo
 Kasvatus- ja opetusvirasto (tiedoksi)
 Rakennusvalvonta
 Asuntopalvelut (tiedoksi)
LIITE 2
7(8)
Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun
aikana. Osalliseksi voi ilmoittautua maankäyttöpalveluihin kaavan suunnitteluvaiheen
aikana.
Suunnittelun etenemisestä sekä suunnitteluun osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan:
 kuuluttamalla Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla
 lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaava-alueeseen
rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on asiakirja, joka laaditaan
kaavoitustyön alkaessa ja sen tehtävänä on kertoa osallisille siitä:
 mitä kaavoitus koskee ja mihin sillä pyritään
 mitä vaikutuksia kaavalla on ja miten vaikutukset arvioidaan
 ketkä ovat osallisia
 miten ja milloin voi osallistua ja miten siitä tiedotetaan
 kuka valmistelee kaavaa ja mistä saa lisää tietoa
Mielipiteiden esittäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollistaa paremmin niiden huomioimisen suunnittelutyössä.
Alustava
käsittelyaikataulu
Aloitusvaihe / maalis-huhtikuu 2014
Kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävilläolosta tiedotetaan ja OAS asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten
kahden viikon ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi esittää muutoksia
ja täydennyksiä vielä suunnitteluprosessin aikana ja siitä saa lisätietoja suunnittelijalta.
Valmisteluvaihe / syys-marraskuu 2014
Kaavaluonnos laaditaan ja se hyväksytetään kaupunkikehitysjaostossa asetettavaksi
nähtäville ja lausunnoille. Luonnos on nähtävillä kuukauden mielipiteiden esittämistä
varten ja siitä tiedotetaan sovitulla tavalla.
Ehdotusvaihe / joulukuu 2014 - lokakuu 2015
Luonnoksesta saatujen mielipiteiden, lausuntojen ja selvitysten pohjalta laaditaan
muutosehdotus, jonka kaupunkikehitysjaosto hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville
30 päivän ajaksi. Ehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan ja mahdolliset muistutukset
tulee jättää kirjallisena nähtävilläolon aikana. Samaan aikaan ehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot. Annetut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään
kaupunkikehitysjaostossa ja mikäli mahdollista, ne pyritään ottamaan huomioon laadittaessa lopullista ehdotusta. Kaikille muistutuksen tehneille, jotka ovat antaneet yhteystietonsa, lähetetään kaupungin perusteltu kannanotto kaupunkikehitysjaoston
käsittelyn jälkeen.
Muistutusten ja lausuntojen perusteella ehdotusta voidaan tarkistaa. Jos ehdotus
muuttuu olennaisesti, laitetaan ehdotus uudestaan nähtäville.
Hyväksymisvaihe joulukuu 2015 – tammikuu 2015
Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunkikehitysjaoston
ja kaupunginhallituksen esityksestä. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä
tiedotetaan kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, lehtikuulutuksella Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä sekä kaupungin kotisivuilla internetissä www.kerava.fi. Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaavamuutos on nähtävillä Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden kotisivuilla. Tässä vaiheessa kirjeellä tiedotetaan vain
niille, jotka ovat sitä erikseen ehdotuksen nähtävilläolon aikana pyytäneet ja antaneet
yhteystietonsa.
Päätöksen voimaantulo / helmikuu 2015
Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kuluttua hyväksymisestä, mikäli päätöksestä ei valiteta.
LIITE 2
8(8)
Kaavamuutos tulee voimaan, kun siitä on kuulutettu Tuusulanjärven viikkouutiset lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla, kirjastossa ja internetissä (www.kerava.fi).
Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto seuraavilta:
Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat
Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry
Kerava Seura ry
Keravan Yrittäjät ry
Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö
Keravan Vammaisneuvosto
Keravan Vanhusneuvosto
Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry
Uudenmaan ELY- keskus
Uudenmaan liitto
Keski-Uudenmaan maakuntamuseo
Gasum Oy, Maakaasu
Helsingin seudun liikenne HSL
Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy
Elisa Oyj
Sonera Carrier Networks Oy
Keravan Energia Oy
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Valmistelija
Valmistelija
Asemakaavan valmistelusta vastaa:
kaava-arkkitehti Marja Pelo
040 318 2316
sähköposti: marja.pelo@kerava.fi
Yhteystiedot
Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut
Postiosoite: PL 123, 04201 Kerava
Käyntiosoite: Sampolan palvelukeskus, 4. krs.,
Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava
Puhelin *09-29491