Kristelli 4/2015

Kristelli
4/2015
Kristillisen Eläkeliiton jäsenlehti
Valoisa Vanhuus ja
Ikinuoret täyttivät
40 vuotta
sivu 6
Viestikyyhky
tulee kotiin vaikka
maan ääristä
sivu 10
Unelma
yhdistyksen
toiminnasta
toteutui
sivu 14
Kristelli 4/2015
Kristillisen Eläkeliiton
jäsenlehti
Julkaisija
Kristillinen Eläkeliitto ry
Päätoimittaja
Päivi Kyyrö
paivi.kyyro@krell.fi
puh. 045 312 0310
Taittaja
Taina Lassila
Toimituksen osoite:
Arttolantie 1
00750 Helsinki
puh. 045 609 3551
toimisto@krell.fi
Painopaikka:
Erweko Oy
ISSN-L 2243-4658
ISSN 2243-4658
Kristelli
No 5/2015 ilmestyy 17.11.
Seuraavaan lehteen tarkoitetut aineistot tulee
toimittaa viimeistään 8.10.
Lehteen lähetettävästä aineistosta on hyvä sopia etukäteen toimituksen kanssa.
Kirjoituksista tai kuvista
ei makseta palkkiota ellei
asiasta ole erikseen sovittu.
Kuvat ja muu materiaali
palautetaan pyynnöstä.
Lisääthän lähettämiisi aineistoihin nimesi, osoitteesi,
puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. Laita kuvien
yhteyteen myös kuvaajan nimi ja hänen yhteystietonsa.
2
Tässä lehdessä:
Turvatoimia digitaalisessa maailmassa
Päivi Kyyrö................................................................................................................................ 3
Iloa liikkeellä........................................................................................................................... 4
Valoisa Vanhuus ja Ikinuoret täyttivät 40 vuotta
Tiina Åhlgren............................................................................................................................ 6
Puheenjohtajan palsta: Iällisenäkin iloa liikkeellä
Ensio Koitto.............................................................................................................................. 9
Viestikyyhky tulee kotiin vaikka maan ääristä kun sydän vaatii
Anne Sirén..............................................................................................................................10
Unelma yhdistyksen toiminnasta toteutui
Päivi Kyyrö..............................................................................................................................14
Jaakko ja Eeva – kaksi erilaista
Päivi Kyyrö..............................................................................................................................16
Luonnollista: Kiusallinen kutittelija
Ensio Koitto............................................................................................................................18
Multiaista satoa – Kristel-kuoro osallistui kulttuuritapahtumaan Multialla
Maila Mustonen.....................................................................................................................19
Pankkipalvelut murroksessa – raha-asioiden hoitaminen siirtyy älypuhelimiin
Heini Röyskö ..........................................................................................................................20
Keskeneräisinä mutta silti käyttökelpoisina
Jari Kyyrö.................................................................................................................................23
Kyllä se männöö, kun yhessä vuan tehhään!
Päivi Kyyrö..............................................................................................................................24
Kristillisen Eläkeliiton syysjuhla......................................................................................25
Kuva Anne Sirén
Kansikuva: Heimo Ujala
80-vuotias Meeri Sirén
kasvattaa viestikyyhkyjä
Kauhajoen Savikylässä.
Sivulla 10.
Päätoimittajan mietteitä
Turvatoimia
digitaalisessa
maailmassa
Hiljattain monet liittomme eläkeläiset saivat
sähköpostiviestin, jossa kerrottiin heidän
tuntemansa yhdistyksen jäsenen joutuneen
ryöstetyksi ulkomailla ja olevan rahapulassa.
Viestissä pyydettiin lähettämään rahaa. Sähköposti oli luotu kyseisin henkilön nimellä,
joten se saattoi aluksi tuntua aika uskottavalta. Viesti hämmensi monia, ja he ottivatkin
yhteyttä kysyäkseen asiasta. Hyvin nopeasti
kävi ilmi, että asianomainen ei ollut pulassa
vaan ihan hyvissä voimissa ja rahoissa. Kysymys oli siis huijausviestistä. Myös Helsingin
Sanomat kertoi 13.8. tämäntyyppisestä rikollisesta toiminnasta. Yrityksen johtohenkilön
nimellä oli lähetetty sähköpostilla rahansiirtopyyntö yrityksen laskutuksesta vastaavalle
henkilölle.
Digitaalisen teknologian kehitys on mullistanut koko maailman, myös minun arkipäiväni. Käteisen rahan tarve on minimaallista.
Kaikki luonnistuu pienen älylaitteen avulla.
Viestit ja rahat liikkuvat muutamassa sekunnissa toiselle puolen maailmaa. Enää ei
tarvitse suunnitella tapaamispaikkoja kovin
tarkkaan. Ne voi varmistaa vielä viime hetkillä. Nyt suuretkin rahansiirrot onnistuvat
kätevästi netissä. Myös toisen henkilön paikallistaminen onnistuu kännykän avulla. Jos
on vaikka eksyksissä, voi löytää reitin kotiin
helposti. Pieni laite sisältää suunnattoman
määrä tietoa, siellä on pankkipalvelut ja monet muut palvelut. Olemme ottaneet aimo
harppauksen eteenpäin. Mahtavaa! sanoo
joku.
Sähköinen viestintä on antanut paljon hyvää, mutta on se myös avannut uusia reittejä
rikolliselle toiminalle ja kiusaamiselle. Maa-
ilma ei muutu paremmaksi, vaikka kuinka sitä
olisimme tahtomassa. On vain opittava näkemään uudet vaarat ja suojautumaan niiltä
mahdollisimman hyvin. Varkaat eivät tule
enää vain ovista ja ikkunoista vaan pääsevät
sisään ihan muualta. Herää kysymys: kuka
tämän kaiken hallitsee? Ei varmasti täysin
kukaan. Ehkä juuri siksi maltti on usein valttia. Kenelläkään ei ole niin kiire saada
rahalähetystä, että lähettäjä ei ehtisi
selvittää, kuka todellisuudessa on
rahan vastaanottaja. Eikä pankkivirkailijat tai poliisit kysele kenenkään salasanoja sähköpostilla tai
puhelimella, eikä muutenkaan.
Jos joku sellaista kyselee, hän
on jo hieman väärissä puuhissa. Siinäpä yksi avain, joka
kannattaa pitää visusti
taskussa.
Päivi Kyyrö
Kuva: Sakari Röyskö
3
Iloa liikkeellä
4
Kristillisen Eläkeliiton teemana vuonna 2015 on Iloa liikkeellä. Julkaisemme
palstalla tapahtumaan, esineeseen, henkilöön tms. liittyviä lyhyitä tekstejä ja kuvia.
Kuva: Taina Lassila
Istuminen heikentää lihasten voimaa ja koordinaatiota sekä tasapainoa. Paljon istuvalle kertyy helposti myös
ylipainoa ja unen sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä.
Istu vähemmän iäkkäänä
Teksti: Anne Honkanen
Tutkimukset osoittavat selvästi, että liiallinen istuminen on haitallista terveydelle.
Päivittäistä istumista tulisi vähentää ja tauottaa sekä lisätä liikettä arkeen oman toimintakyvyn mukaan.
Istumisen haitallisuus perustuu sen yleisyyteen ja jatkuvuuteen. Suomessa 60–69
-vuotiaat istuvat lähes 8,5 tuntia ja 70–85
-vuotiaat jopa runsaat 9 tuntia päivässä.
Istuminen on haitaksi erityisesti tuki- ja
liikuntaelimistölle sekä sydämelle ja verenkierrolle. Istuminen heikentää lihasten voimaa ja koordinaatiota sekä tasapainoa. Paljon istuvalle kertyy helposti myös ylipainoa
ja unen sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Säännöllinenkään vapaa-ajan liikunta
ei ehkäise runsaan päivittäisen istumisen
aiheuttamia terveyshaittoja.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 17.
kesäkuuta kansalliset suositukset istumisen
haittojen vähentämiseksi. Ihmisten omien
arjen valintojen lisäksi tarvitaan muutoksia
koko yhteiskunnassa.
Lähteet: Liiallinen istuminen on terveydelle vaarallista,
UKK-instituutti ja Istu vähemmän - voi paremmin Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi,
Sosiaali- ja terveysministeriö.
5
Valoisa Vanhuus ja
Ikinuoret täyttivät 40 vuotta
Vuonna 1975 perustettiin Joensuussa ja
Tampereella toisistaan tietämättä kristilliset
eläkeläisyhdistykset, joista tuli valtakunnallisen
Kristillisen Eläkeliiton alku. Valoisa Vanhuus
vietti 40-vuotisjuhlaansa toukokuussa, Ikinuoret
elokuussa.
Rovasti Arvi Merikallio Vilppulasta ja erityisopettaja Aarno Kartila Tampereelta olivat
saaneet vahvan näyn, että eläkeläisille pitää saada kristillinen vaihtoehto. Toukokuussa
1975 perustetun Ikinuoret
ry:n puheenjohtajana aloitti
Merikallio ja varapuheenjohtajana Kartila.
Teksti Tiina Åhlgren
Kuvat Heimo Ujala, Päivi kyyrö, Urpo vuorenoja ja Pasi Toivonen
Innostuksen ja toimeliaisuuden
aikaa
Molemmat yhdistykset lähtivät liikkeelle ripeästi. Kantavana ajatuksena oli tuoda
Jumalan sanaa eläkeläisten
ulottuville. Sosiaalisella työllä, kuten ystävänpalvelulla,
oli tärkeä rooli alusta alkaen,
myös edunvalvontaan haluttiin panostaa. Retkiä ja matkoja tehtiin paljon, ja Israel
on ollut alusta alkaen mukana
Joensuun yhdistyksen primus
motor oli Erkki Korhonen vaimonsa Eevan kanssa. Ajatus
kristillisen eläkeläisyhdistyksen perustamisesta lähti
liikkeelle siitä, että tuolloin
Pohjois-Karjalassa toimineissa eläkeläisyhdistyksissä kartettiin Jumalan sanan
esilletuomista. Korhosen leh-
6
ti-ilmoituksessa esittämään
kutsuun vastasi kymmenkunta asialle syttynyttä henkilöä,
ja helmikuussa 1975 perustettiin Kristillinen Eläkeläisyhdistys Valoisa Vanhuus ry.
Saman vuoden keväänä
kokoontui Tampereen Emmauksen puistoon 32 henkilöä
vastaavanlaisin ajatuksin.
Toukokuussa
40-vuotisjuhlaansa vietti
Valoisa Vanhuus.
molemmissa yhdistyksissä.
Valoisan Vanhuuden ensimmäiset pitkäaikaiset puhujat
olivat Kaarina ja Onni Kuivalainen. He kiersivät vapaaehtoisina puhujina maakunnissa ja vetivät tilaisuuksia
myös ”omassa kokoontumispaikassaan”. Korhosten johtoajatuksena oli, että jokaisella
kokoontumispaikalla on omat
vastuunkantajansa, jotka
huolehtivat tilaisuuden ohjelmasta. Yhdistyksen toiminta
laajeni myös ympäröiviin kuntiin Pohjois-Karjalassa. Parhaimmillaan jäseniä oli 500.
Apua ja tukea suunnattiin
myös itänaapuriin; jäsenistön
neulomia sukkia on viety niin
Venäjän Karjalaan, Siperiaan
kuin Israeliin, ja 1990-luvulla
perustettu exodus-toimikunta
auttoi Karjalan ja Pietarin
alueen juutalaisia..
Myös Tampereen Ikinuorten alku oli innostuksen ja
toimeliaisuuden aikaa. Valittiin erilaisia toimikuntia,
perustettiin englanninkerho
ja lausuntakuoro, vähän myö-
hemmin aloittivat raamattupiiritoiminta, opintokerho ja
ystävänpalvelu. Perustamisen
yhteydessä korostettiin myös
halua tutustua vammaisten
ihmisten, kuten kuurojen,
sokeiden, maailmaan, ja olla
vähäosaisten apuna ja tukena. Kuvaavaa vahvasta innostuksesta oli pian yhdistyksen
perustamisen jälkeen pidetty
Eläkeläisviikko, jonka aikana
oli joka ilta tilaisuus Tampereella tai lähiympäristössä.
Kuorotoiminta koettiin
alusta asti tärkeäksi. Ensimmäisenä kuoronjohtajana
toimi kanttori Jaakko Immonen. Nykyinen johtaja on
Reijo Kettunen, ja kuorolaisia
on nyt noin 25 henkeä. Myös
lausuntakuoro toimii edelleen
raamatunlukuryhmänä Ritva
Sirenin johdolla.
Ensimmäisenä toimintavuotena Ikinuorten jäsenmäärä oli 106 henkilöä, ja keväällä
1977 jo 334.
Toiminta edelleen tärkeää
Opetusneuvos Erkki Kohonen
toimi Valoisan Vanhuuden
johtohahmona alusta asti aina
vuoden 2013 loppuun.
– Hänen vahva sitoutumisensa ja rakkautensa toimintaa kohtaan muistetaan edelleen, yhdistyksen nykyinen
varapuheenjohtaja Anja Hyttinen sanoo.
Uutena puheenjohtajana
aloitti vuoden 2014 alusta Leo
Vatanen. Tällä hetkellä yhdistyksen jäsenmäärä on noin
230. Uusien jäsenten saaminen on ollut Vatasen mukaan
haastavaa.
– Nyt on erilainen aikakausi ja tilanne kuin yhdistyksen
perustamisen aikaan. Tänä
päivänä eläkkeelle jäävä ei
halua, että häntä kutsutaan
vanhukseksi. Moni on hyvässä kunnossa ja ajattelee, ettei voi vielä tämäntyyppiseen
yhdistykseen liittyä, Vatanen
toteaa.
– Toiminnasta tulee kuitenkin niin hyvää palautetta, että tilaisuuksia pitää järjestää,
niin kauan kuin yksikin niissä
käy, hän jatkaa.
7
Syksyllä, 15. marraskuuta,
Joensuun kirkossa tullaan järjestämään Valoisa Vanhuus
ry:n 40-vuotisjuhlamessu ja
kirkkokahvit.
Ikinuorten johdossa tapahtui muutoksia aikojen saatossa. Nykyinen puheenjohtaja
on Tuula Kivimäki, ja jäsenmäärä on nyt noin 250 henkilöä.
– Edelleen koemme toiminnan tarpeellisuuden nykyisen
ajan keskellä. Paljon on yksinäisyyttä ja hylätyksi tulemisen kokemuksia, myös taloudelliset ja terveydelliset huolet
painavat ikäihmisiä, Kivimäki
toteaa.
Hänen mukaansa tämän
päivän haasteena on saada
vastuunkantajia sitoutumaan.
– Rukouksemme on, että saisimme toimia edelleen
seurakunnan tiloissa ja tehdä näin yhteistyötä. Pyrimme
olemaan herkkiä kuulemaa jäsenistön toiveita. Esimerkiksi
kuluneen vuoden teema Iloa
liikkeellä ja siihen liittyneet
tapahtumat ovat olleet menestys, Kivimäki kertoo.
Molemmissa yhdistyksissä
koetaan suurta kunnioitusta
ja kiitollisuutta menneiden
perustajien työtä kohtaan, ja
evankeliumin sanoman eteenpäin vieminen koetaan edelleen tärkeäksi.
Tampereen Ikinuoret
juhlivat elokuun 31. päivä
40-vuotis juhlaansa. (Kuvat
vieressä.)
8
Puheenjohtajan palsta
Iällisenäkin iloa liikkeellä
Vuoden teemamme mukaan kaikenikäiset
ovat tänä vuonna olleet iloisesti liikkeellä.
Iloa liikkeellä on ollut kuitenkin kaikkina
aikoina.
Lähes 4000 vuotta sitten Abraham lähti
liikkeelle iloiten Kaldean Urista. Hän oli puheväleissä Jumalan kanssa. Jumala kehotti häntä lähtemään maastaan ja kodistaan maahan,
jonka hän osoittaisi. Abraham oli Jumalalle
kuuliainen ja lähti pitkälle, 6000 kilometrin
matkalle. Matka kesti sen aikaisilla kulkuneuvoilla melko kauan. Hänellä oli kuitenkin pitkäjännitteinen ja odottava mieli. Hän esimerkiksi
odotti neljännesvuosisadan esikoispoikaansa,
jonka Herra hänelle ja Saaralle lupasi antaa.
Tosin Saaran hedelmättömyys koetteli mieliä
monta kertaa matkan varrella. Sata vuotta tuli
Abrahamille täyteen. Hän tunsi itsensä ja vaimonsa jo iälliseksi. Mutta esikoispoika syntyi.
Se päivä oli varmasti ilon päivä. Silloin, jos koskaan, heidän perheessään oli iloa liikkeellä!
Abraham sai ensimmäisen Mooseksen kirjan
15:15 mukaan viettää ” hyvän vanhuuden”.
Matkasauvansa hän laski 175-vuotiaana.
Jerusalemin kristilliset eläkeläiset, Simeon
ja Hanna, olivat joka päivä ahkerasti liikkeellä,
mikä synnytti monella tapaa iloa. He kertoivat päivittäin monille pian ilmestyvästä Messiaasta. Eräänä päivä nuo rakastettavat, iälliset
lähimmäispalvelua suorittavat todistajat saivat
omin silmin nähdä Messiaan. Simeon iloitsi pitäessään sylissään Jeesus-lasta, ja profetoimisen lahjan kautta tuli taivaallisia totuuksia. Voi
miten suurenmoinen päivä se olikaan!
tällöin tapaamme nykyajan iällisiä ihmisiä.
Soitin jokin aika sitten syntymäpäiväonnittelut yhdistyksemme iäkkäimmälle henkilölle.
Hän täytti 105 vuotta. Kotonaan hän vastasi
puhelimeen iloisella äänellä ja kertoi tekevänsä iloiten pikku askareitaan päivän mittaan.
Ystävät käyvät häntä tapaamassa, iltaisin hän
lukee sanaa ja nukkuu yönsä hyvin.
Avasin virren 520. Se on Johann Heermannin jo 1600-luvun lopulla sepittämä virsi,
joka päätyi virsikirjaan vuonna 1701. Se on
virsi käytännön kristillisyydestä. Tauno Väinölä toteaa virrestä: ”Se on arkisen asiallinen
ja raitis, se ei käytä suuria sanoja eikä vetoa
tunteisiin. Siinä pyydetään kaikkea sitä, mikä
on kristitylle tarpeen jokapäiväisessä elämässä: oikeaa uskoa ja sydämen puhtautta,
uskollisuutta työssä, pysymistä totuudessa,
varjeltumista valheesta ja turhista puheista,
rohkeutta vaarojen ja vaivan kohtaamisessa,
pahan voittamista hyvällä sekä rauhassa ja ystävyydessä elämistä jokaisen kanssa.”
Minua jää puhuttelemaan kuudennen säkeistön sisältö: ”Jos elän vanhaksi, myös silloin hoida, kanna ja heikon sauvaksi kätesi
vahva anna. Suo pääni harmeta kunniallisesti ja täytä valolla elämän ehtooni.”
Iällisyyttä kohti menossa iloiten
Ensio Koitto
Kerta kaikkiaan iälliseksi eli myös Nooan isoisä Metuselah. Hän on pitkäikäisin Raamatun
mainitsema henkilö – 969-vuotias! Hän kuoli
vähän ennen vedenpaisumuksen tuloa. Uskon, että noiden vuosisatojen aikana Metuselah oli monta kertaa iloisesti liikkeellä.
Kun tullaan meidän aikaamme, niin aina silloin
9
Kuva: Sakari Röyskö
Meeri Sirén kasvattaa viestikyyhkyjä
Kauhajoen Savikylässä.
Viestikyyhky tulee kotiin vaikka maan ääristä
kun sydän vaatii
Viestikyyhky suunnistaa kotiin maan
magneettikenttien, auringon ja maamerkkien
mukaan. Sen rakkaus syntymälakkaa, puolisoa ja
pesää kohtaan saa sen taittamaan jopa tuhannen
kilometrin matkan.
Teksti ja kuvat: Anne Sirén
10
80-vuotias Meeri Sirén kasvattaa viestikyyhkyjä Kauhajoen Savikylässä. Harrastus
sai alkunsa viisi vuotta sitten
aivan sattumalta, kun eräs
harrastaja lopetti toimintansa. Nyt parikymmentä lintua
asuu vanhassa tallissa, josta
on muokattu tarkoitukseen
sopiva lakka pesäosastoineen
ja orsineen. Kyyhkyillä on
lisäksi lentohäkki, ja kantalintujen jälkeläiset lentävät
vapaana pihapiirissä. Pelkäksi koristeeksi lintuja ei otettu
– Meeri vuokraa niitä häihin
ja hautajaisiin.
Viestikyyhkyt harrastuksena vaativat vain vähän työtä.
Kyyhkyjä ovat mielenkiintoista seurata, sillä niiden sosiaaliset kuviot ovat kiehtovia. Pariuskollisina kyyhkyt
hoivaavat toisiaan hellästi ja
kasvattavat poikasia varhaisesta keväästä syksyyn saakka.
Hääkyyhkyt ovat valkoisia
Kaikkein tunnetuin tapa käyttää viestikyyhkyjä tänään on
niiden vapauttaminen erilaisissa juhlissa, kuten häissä,
hautajaisissa, syntymäpäivillä ja muissa tilaisuuksissa.
Sirénin lakasta vuokrattiin
kerran kyyhky juhlistamaan
äidin kotiinpaluuta sairaalasta. Hautajaisiin valkoisia
kyyhkyjä on vuokrattu enemmän kuin muihin juhliin yhteensä. Hautajaiskyyhkyt
ovat aikaisemmin olleet tunnettuja vain Yhdysvalloissa
kauniina tapana jättää viimeinen tervehdys vainajalle.
Nyt tapa on rantautumassa
Suomeenkin.
Juhlien kruunaajina kyyhkyt vapautetaan korista tai
lasketaan lentoon kädestä.
Linnut lentävät muutaman
kierroksen suunnistuslentoa
vapautuspaikan yläpuolella,
ja kun ne ovat kalibroineet
kompassinsa, lähtevät siipimään kohti kotia. Kyyhkyjen
vapautus on elämys, jossa on
kauneutta.
Valkoiset kyyhkyt symboloivat rauhaa. Niitä on vapautettu rauhankonferenssien yhteydessä ja symbolisena
eleenä vahvistettaessa suuria
sopimuksia. Kyyhky symboloi myös rakkautta, ja niiden
11
käyttö häissä on suosittua
maailmalla.
Koulutus alkaa nuorena
Viestikyyhkyn koulutus alkaa
heti vieroituksen jälkeen, jolloin kyyhkynpojat ulkoilevat
sisäänmenoluukun yhteyteen
sijoitetussa häkissä. Niiden
tulee oppia hyppäämään
luukusta, eli niin sanotusta
sputnikista, lakkaan sisälle,
jotta ne voidaan sen jälkeen
päästää ulkoilemaan vapaasti. Sputnik-koulutus kestää
parista päivästä viikkoon riippuen kuinka nopeasti kyyhkyt
12
oivaltavat tehtävänsä. Tämän
jälkeen linnut pääsevät ulos
vanhojen kyyhkyjen mukana,
ja ne opettelevat lentämään
pihapiirissä.
Kun siivet ovat vahvistuneet ja poikaset lentävät
säännöllisesti suurta ympyrää lakan yläpuolella, ne viedään koppalennolle. Aluksi
ne päästetään korista lentoon
tontin rajojen sisäpuolella.
Vähitellen matkaa pidennetään pariin sataan metriin.
Nuoret linnut saattavat häkeltyä ensilennoillaan niin,
että eksyvät, mutta opittuaan
kompassin käytön palaavat
kuitenkin lopulta kotiin – viikonkin päästä!
Lentomatkaa pidennetään
muutamaan kilometriin, ja
kun matkaa on jo kymmenen
kilometriä, ovat kyyhkyt niin
tottuneita, että ovat kotona
ennen omistajaansa.
Kymmenen kilometrin jälkeen matkaa voi pidentää
useilla kymmenillä kilometreillä, sillä täysin kompassin
käytön oppinut lintu palaa
kotiin varmasti. Viestikyyhkyharrastajilla onkin tapana ojentaa kotiin lähteville
vieraille pahvilaatikollinen
lintuja tietyn matkan päästä
vapaaksi päästettäviksi.
Tanssia tuulessa
Sirénin kyyhkyslakka on jaettu kahteen osastoon: muualta
ostettuihin kantalintuihin,
jotka eivät saa lentää vapaana, ja lentolintuihin, jotka
ovat kotona kuoriutuneet.
Viestikyyhkyn voi ostaa, mut-
Ky yhkyne
n
ta sen sydäntä ei saa koskaan.
Jos muualta ostetun linnun
päästää lentoon, se palaa välittömästi alkuperäiseen kotiinsa.
Viestikyyhkyt lentävät kotilakan ympärillä säännöllistä,
suurta ympyrää ja kisailevat
pihapiirissä syöksähdellen
rakennusten välistä kuin ohjukset. Mitä vanhempia linnut
ovat, sen korkeammalla ne
lentävät. Kaikkein koristeellisin lentokuvio on kahden
kyyhkyn paritanssi, jossa ne
toistavat toistensa siiveniskut ja tyylikkäästi rytmitetyt
liitovaiheet toistensa peilikuvina. Ja kaikkialta kuuluu kujerrus. Valkoisten kyyhkyjen
kujerrus kaikuu Pohjanmaan
lakeuksilla utuisena ja salaperäisenä, kuin se olisi rukousta
Kaikkivaltiaan puoleen.
Kyyhkyt
Raamat
ussa
( kreikaksi
peristeri
ja latinaks
Ky yhkyse
i columb
Ky yhky e
n
a)
siinty y m
k
un hän jo siipiä toivoin Kun
onessa yh
in
teydessä
Jos saisin utui pakenemaan gas Daavid,
Raamatu
k
o
y
maa po
y
h
k
y
sen
ssa.
lepopaik
Nooa lask
an. Paken siivet, lähtisin len ikaansa.
i arkista k
is
to
Kiiruhtais
yy
kunnes ve
in turvap in kauas, majailisin on, etsisin
si oli vetä hkyn, ja se palasi
aikkaan, s
takaisin a
ytynyt ja
uojaan m autiomaassa.
in
lintu löysi
yrskyltä. P
pesäpaik a siihen saakka,
salm. 55:
an. 1. Mo
Laulujen
7-9
os. 8:8–1
Vanhassa
la
u
4
lu
te
ssa mies s
kaunis ole
3. Moos. stamentissa ky yh
a
n
oo
14:29–31
ky kelpas
ky yhkysil tkaan, kalleimpani! rakkaalleen: Mite
i uhrieläim
n
m
Miten ka
ä
!
Lau. 1:15
eksi.
unis on k
atseesi,
K
y yhkynen
Kuningas
o
n
P
Hiskia ve
y
h
h
ä
n
än nousi
Hengen
rtasi valitu
kun hän o
s
li
Jumalan H kohta vedestä. Sa vertauskuva. Ku
tervapää sairasvuoteella. M taan ky yhkysen ä
n
m
sk
ä
päälleen engen laskeutuva assa taivaat auke Jeesus oli kastettu
vaikerran yn ääni, ky yhkyse inun ääneni vinku neen,
.
n
n
,
Ja
ivat, ja
k
y
ta
y
iv
hk
aasta kuu
.
n
u
johon min
lui ääni: T ysen tavoin ja ase Jeesus näki
Herra min Minun silmäni väs tavoin minä valita kuin
ä
o
le
n mielisty
ä
tt
yiv
n
ä olen ah
nyt. Matt mä on minun raka uvan hänen
dingossa ät tähytessään ko ja
. 3: 16–1
s
, auta min
rkeuteen
Poikani,
7
Jeesus liitt
ut siitä. Je
.
i ky yhkys
s. 38: 14.
en opetu
Minä lähe
slapsillee
tän teidä
n antama
käärmee
t
k
u
in
an tehtäv
lam
t ja viatto
ään.
mia kuin paat susien keske
ky yhkyse
ll
t. (Matt. 1 e. Olkaa siis viisa
ita kuin
0:16)
13
Unelma yhdistyksen
toiminnasta toteutui
Lohjan Seudun
Kristilliset Eläkeläiset
täytti 10 vuotta ja
teki retken Tuusulan
kulttuurimaisemiin.
Teksti ja kuvat Päivi kyyrö
Hellevi Wahlstén ja Viena Laulumaa
ovat löytäneet ystäviä ja paikkansa
Lohjan Krellistä.
14
Suomen luonto näytti parhaita puoliaan, kun Lohjan Seudun Kristilliset Eläkeläiset
matkasivat Tuusulaan, taiteilijoiden upeisiin maisemiin.
Monille vierailu Ainolassa ja
Halosenniemessä oli ensimmäinen kerta. Välillä syötiin,
seurusteltiin ja naurettiin yhdessä. Nuoruuskin tuli ihan
mieleen, kun näki astioita ja
esineitä, jotka ovat tuttuja
omasta elämästä. Joku sanoi
jopa voivansa jäädä asumaan
Ainolaan, jos se vaan olisi
suinkin mahdollista.
Retket, ja jo pelkkä yhdessäolo ovat monille eläkeläisille mieltä virkistävää toimintaa arjen keskellä.
– On hienoa, että näkee
muitakin maisemia kuin kotinurkkansa, tuumailee Vilma
Tamminen.
Lohjan yhdistys on yksi
innokkaimmista Kristillisen
Eläkeliiton yhdistyksistä.
Sen toiminta on kasvavaa, vireää ja ihmisläheistä. Hellevi
Wahlstén ja Viena Laulumaa
Retkeläisiä Ainolan maisemissa.
ovat Lohjalle muuttaneita,
jotka ovat löytäneet ystäviä ja
paikkansa Lohjan Krellistä,
jonne he liittyivät pian muuttamisen jälkeen.
– Parasta tässä on se henkinen lepo, tuumaa Viena, joka
lähtisi mielellään katsomaan
Ahvenanmaan pohjois-osaa.
Hellevi vuorostaan lähtisi
mielellään retkelle PohjoisNorjaan.
– Luonto on minulle tärkeä
asia, mutta hieman haittaa
terveyteni, kun ei kaikesta
pääse täysillä nauttimaan,
kertoo Viena.
Lohjan Seudun Kristilliset
Eläkeläiset ry aloitti toimintansa 2004 ja nyt sitten toukokuussa juhlittiin 10-vuotista
taivalta. Seurakuntakeskuksessa järjestetyssä juhlassa jaettiin ansiomerkkejä ja
kunniakirjoja yhdistyksessä
vuosia aktiivisesti toimineille
jäsenille.
– Minulla oli unelma ja näky
yhdistyksen toiminnasta. Se
on toteutunut ja työtämme on
siunattu. Saamme kokea kristittyjen yhteenkuuluvuutta
riippumatta uskontokunnista
tai eri seurakuntataustoista.
Meillä on hyvä olla yhdessä,
kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Maija Kokkonen.
Lohjan Krelliin kuuluu tällä
hetkellä yli 180 jäsentä. Päävastuunkantajina ovat alusta asti olleet Maija ja Matti
Kokkonen, jotka ovat saaneet
rinnalleen monia uskollisia
toimijoita. Kokkosten myötäelämisen taito sekä positiivisuus ovat tuoneet paljon iloa
heidän ympärillään olevien ihmisten elämään, siksi heidät
valittiin myös vuoden 2014
hymymummoksi ja hymypa-
paksi. Tämänkaltainen huomionosoitus on ollut käytössä
Kristillisessä Eläkeliitossa
vuodesta 2012 asti. Sillä halutaan palkita henkilöitä, jotka
ovat erityisellä tavalla osoittaneet lämpöä ja välittämistä
lähimmäisiään kohtaan.
Lohjan Seudun Kristilliset Eläkeläiset retkeilevät
jatkossakin erilaisiin mielenkiintoisiin kohteisiin. Myös
vierailuita sairaaloihin ja palvelutaloihin halutaan jatkaa.
Vaikka yhdistyksen vastuuhenkilöt ovat olleetkin innokkaita kehittämään toimintaa,
on tilaa vielä uusille toimintamuodoille ja niiden kehittämiselle, jos vain vastuunkantajia
löytyy. Tällaisia uusia alueita
voisivat olla esimerkiksi musiikkiin ja liikuntaan liittyvät
toiminnat, kertoo puheenjohtaja Maija Kokkonen.
15
Jaakko ja Eeva –
kaksi erilaista
Teksti ja kuvat Päivi kyyrö
Jotkut muistot saavat meissä aikaan lämpimiä tunteita, nostavat hymyn huulille
tai saattavatpa saada jopa
nauramaan makeasti. Mutta elämään mahtuu paljon
menetyksiä ja suruja, jotka
nostavat vielä kymmenien
vuosien jälkeen pelonsekaisia
tunteita. Ne ovat silloin jättä-
16
neet meihin kipeän ja pysyvän
jälkensä, ovat siirtyneet osaksi
itseämme. Näitä mietin istuessani Jaakko ja Eeva Parkkilan
olohuoneessa kuuntelemassa
heidän elämäntarinoitaan.
Jaakko jäi sotaorvoksi, ja
muistot isästä ovat lähinnä
toisten kertomusten ja piirongin päällä olevan kuvan
varassa. Eeva puolestaan joutui lähtemään ensimmäiselle
evakkomatkalle jo alle vuoden
vanhana. Jaakon orpouden
tuoman surun ja ikävän voi
tuntea hänen kirjoittamissaan
kirjoissa Sotaorvon juoksuhauta ja Hylkirannalla. Jälki
on kuin paksu juopa, joka on
piirtynyt sieluun saakka.
– Isähahmon etsintää on
orpo elämä paljon ollutkin,
sanoo Jaakko.
Hän muistelee, että jossain
vaiheessa sotaorpous oli hyvin
vaiettu ja häpeällinen asia.
Eeva ei muista ensimmäistä evakkoon lähtemistä, sillä
hän oli silloin vastaa vuoden
vanha, mutta sen hän tietää,
että vanhemmilla oli aikaa
vain kaksi tuntia pakata perhe ja eväät kyytiin. Perhe sai
kuitenkin vielä palata takaisin kotiin muutamaksi vuodeksi, kunnes tuli uusi lähtö.
Toisesta lähdöstä Eevalla on
jo selkeä muistikuva. Hän oli
tuolloin 5-vuotias. Lapsen kokemus lähdöstä ja matkasta
oli niin pelottava, että se jäi
vaikuttamaan koko elämän
ajaksi lähtemisen hetkiin.
– Silloin pelottaa, että myöhästyy, kertoo Eeva.
Pelko jäi myös siitä, että
ehtiikö pakenemaan junavaunuista metsään, kun pommikoneet tulevat.
– Kahdeksantoista kertaa jouduttiin pakenemaan
metsään junavaunuista. Nyt
vanhempana ihmettelee, että miten pääsis hyppäämään
härkävaunusta, kun jalat huononee.
Jaakolla ja Eevalla on omat
kipunsa, joiden kanssa on elämä elettävä. Jaakko kirjoittaa
muistoja talteen, ja Eeva katsoo olevansa enemmän arjen
realisti. Erilaisuus on samalla
kertaa haaste ja voimavara.
Yhdessä kuitenkin kuljetaan
elämän kokemusten piirtämää
ja Jumalan suojaamaa matkaa.
Jaakko Kustaa (alias Jaakko Parkkila)
on kirjoittanut kirjat: Reissumiehen
runoja, Sotaorvon juoksuhauta ja ja
Hylkirannalla.
”
– Kahdeksantoista
kertaa jouduttiin
pakenemaan
metsään
junavaunuista.
17
Luonnollista
Kiusallinen kutittelija
Hirvikärpänen (Lipoptena cervi) on yksi
kaikkein kiusallisimmista kutittelijoista, joita
tiedän. Siitä on muodostunut pysyvä riesa
marja- ja sienireissuilla. Tunnen joitakin entisiä metsissä kävijöitä, jotka ovat luopuneet
harrastuksesta noiden kiusallisten kutittelijoiden vuoksi.
Lapsuus- ja nuoruusvuosilta minulla ei ole
muistoja hirvikärpäsistä. On ilmeistä, että se
alkoi levitä Suomeen 1960-luvulla kaakosta.
Nykyisin se on levinnyt miltei koko maahan
aina poronhoitoalueille asti.
Hirvikärpänen on melko roteva kaksisiipinen
hyönteinen. Kooltaan se on 5–6 millimetriä
pitkä, tummanruskea, lähes musta, karvainen
otus. Sillä on voimakas imukärsä ja paksut jalat.
Isäntäeläimenä sillä on tavallisesti hirvi. Kuitenkin hirvikärpänen voi viihtyä myös poron,
peuran, mäyrän, suden tai karhun turkissa.
Jopa lampaissa, hevosissa ja koirien karvoissa
niitä on tavattu.
Ravinnokseen kumpikin sukupuoli imee
verta. Nyt marjastus- ja sieniaikana niitä esiintyy runsaasti, sillä syyskuun lopulla aikuiset
hirvikärpäset kuoriutuvat koteloista.
Hirvikärpänen on melko kömpelö lentäjä eikä useinkaan pysty lentämään kuin parikymmentä metriä. Hirvikärpänen oleilee
puiden kasvustoissa, joissa se odottelee sopivan lentoetäisyyden päähän tulevaa isäntäeläintä. Sitten se pompahtaa karvaiseen
turkkiin.
Hirvikärpäsen lisääntyminen onnistuu
hyvin. Naaras kantaa sisällään munia, joista
kuoriutuvat toukat elävät naaraan sisällä ja
koteloituvat sitten maahan pudotettaviksi.
Suotuisia paikkoja ovat hirvien makuupaikat.
Maassa kotelot talvehtivat, kunnes kuoriutuvat syksyllä.
18
Ihmisen kohdatessaan hirvikärpänen yleensä
erehtyy luulemaan tätä isäntäeläimekseen.
Se nimittäin suunnistaa lähinnä lämpöaistinsa
avulla. Lentäessään vaatteelle tai hiuksiin se
saattaa pudottaa siipensä. Sitten se valmistautuu veren imemiseen. Myös ihmisen veri
tuntuu kelpaavan sille ravinnoksi, ja silloin
hirvikärpäsestä muodostuukin tosi kiusallinen
kutittelija. Allergikoille verenimupistot voivat
aiheuttaa tulehduksia ja ihottumaa.
Tämä kömpelö lentäjä osaa kyllä tunkeutua kapeimmastakin raosta vaatteiden sisään
ja piiloutua taitoksiin ja saumoihin. Hiuksiin
tarttuessaan sen irrottaminen on usein hankalaa. Minulla on aina syksyisillä metsäreissuilla
mukana vanhanajan ”täikampa”. Suosittelen
sitä. Onneksi hirvikärpäset eivät muni ihmisten hiuksiin.
Hirvikärpäsen välttämiseksi on kokeiltu monenlaisia tapoja. Vaaleat vaatteet eivät yleensä ole niin houkuttelevia laskeutumispaikkoja
kuin tummat. Jotkut pitävät kamferipulloa
mukanaan metsässä. Hirvikärpäseen eivät
monet hyönteismyrkyt kuitenkaan tehoa. Ne
selviytyvät hyvin myös saunomisesta. Saunassa joskus sisukkain yksilö alkaa liikehtiä
hiuksissa, ellei sitä ole huomattu ottaa kiinni
aikaisemmin. Monien kokemat paukamat, hirvikärpäsihottumat ja haitalliset bakteerit ovat
tosi hankalia asioita.
Mielestäni hirvikärpänen on kelju kaveri syksyisessä marja- ja sienimetsässä. Siitä huolimatta suuntaan kuitenkin heti tämän kirjoitettuani
metsään marjareissulle!
Hirvikärpästerveisin
Ensio Koitto
Yllätysvieras
Ihanainen Rieska
3 kkp isoja kauraryynejä
1 l maitoa
Annetaan turvota noin tunti
2 kkp puuroriisiä
3 dl vettä
100 g voita
Nämä keitetään kunnes vesi
häviää.
2 munaa
1 rkl suolaa
Multiaista satoa – Kristel-kuoro
osallistui kulttuuritapahtumaan
Multialla 24.7.2015
Teksti: Maila Mustonen
Kuoronjohtajamme Risto
Kahilan kotipaikkakunnalla
Multialla on vuodesta 1997
alkaen järjestetty kulttuuritapahtuma. Tänä kesänä
Kristel-kuorolla oli musiikki-ilta Multian kirkossa.
Kuoroa johtivat sisarukset
Miia Liukko ja Risto Kahila.
Miia on aito multiainen, eli
syntynyt paikkakunnalla,
Risto on multialainen, eli
asuu Multialla.
Ennen konserttia kuorolaiset nauttivat juhla-aterian
Multian seurakuntakeskuksessa. Ateria kustannettiin
kuoron levytystuotolla. Täten lähes neljäkymmentä
kuorolaista tuli palkituksi
ahertamisestaan.
Kuoronjohtajiemme kotipaikkakuntalaiset täyttivät
kauniin Multian kirkkosalin. Kuoron ohjelmistossa oli
paikallista väriäkin. Sikosaari-laulu kertoo Sinerväjärvestä. Multian laulu oli
kuorolaisille uusi tuttavuus.
Lopuksi kaikki aineet yhdistetään.
Vuoraa uunipelti leivinpaperilla,
kaada rieskataikina siihen. Paista
uunissa 225* noin 30min.
Tarjoa munavoin kanssa.
Mustikkakukko
250 g voita
1,5 dl sokeria
5 dl ruisjauhoja
2 tl leivinjauhetta
Täyte:
6 dl mustikoita
3 rkl sokeria
2 tl perunajauhoja
Saimme vahvistusta paikkakunnan kuorolaisista.
Multiaista Satoa ry:n puheenjohtaja Satu Olkkonen
rohkaisi kulttuuritapahtuma-esitteessä paikkakuntalaisia pitämään kiinni hyvän
kasvun mahdollisuuksista;
kaveria ei jätetä, eikä periksi anneta. Kristel-kuorolaiset toivottavat tapahtumalle hyvää jatkoa ja kiittävät
mahdollisuudesta osallistua
tapahtumaan.
Vaahdota voi ja sokeri, lisää
ruisjauho leivinjauho seos
joukkoon.
Vuoraa korkealaitainen
uunivuoka, myös reunoille noin
kolmasosalla taikinaa.
Laita mustikat, sokeri sekä
siivilän kautta perunajauho
vuokaan taikinan päälle
Taputtele pyöreä kansi lopusta
taikinaa, pistele haarukalla.
Paista 200*:ssa n.45min.
Tarjoa vaahtoutuvan
vaniljakastikkeen kanssa
jälkiruokana tai kahvin kanssa.
19
Pankkipalvelut murroksessa
– raha-asioiden hoitaminen
siirtyy älypuhelimiin
Pankkien palveluita käytetään yhä enemmän mobiilisti eli
älypuhelimen tai tabletin avulla. EETUn projektipäällikkö
Heini Röyskö tapasi finanssialan digitalisaatioon
perehtyneen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun
taloustieteen professori Matti Pohjolan.
Teksti Heini Röyskö Kuvat Sakari Röyskö
Laskujen maksaminen automatisoituu,
pankit keskittyvät sijoitusneuvontaan
Digitaalisen teknologian kehittyminen heijastuu voimakkaasti pankkien palveluihin lähivuosina. Professori Matti Pohjolan mukaan
kaikki rutiininomaiset pankkipalvelut tullaan
automatisoimaan. ”Pankkitoiminnassa tapahtuu työnjakoa automatiikan ja ihmistyön
kesken: ihmiset erikoistuvat siihen, missä ihminen on hyvä, ja koneet siihen, missä koneet
ovat hyviä. Koneet ovat hyviä rutiinihommissa”, Pohjola tiivistää.
Pohjola korostaa, että digitalisoitumisen
myötä pankkipalveluista tulee asiakkaille halvempia, koska kilpailu yksinkertaisista palveluista kuten sähköisistä maksupalveluista
kiristyy. Palveluiden digitalisoituminen merkitsee pankkien toimihenkilöiden vähentymistä entisestään: enää ei tarvita toimihenkilöitä
hoitamaan maksuliikennettä tai lainapäätöksiä. Laskut hoidetaan itse tai internetohjelma
tekee ne automaattisesti asiakkaan puolesta.
Tänä päivänä jokaisen täytyy kirjautua erikseen verkkopankkiin, tulevaisuudessa niin ei
todennäköisesti ole. Myös pidemmälle jalos-
20
tetut pankkipalvelut, kuten lainan hakeminen voidaan automatisoida: tietokone pystyy
annettujen tietojen perusteella selvittämään
lainanhakijan maksukyvyn.
Kun pankkipalveluista katoaa rutiininomainen työ, pankit keskittyvät alueille, jotka ovat
niille hyödyllisimpiä. Asiantuntemus ja luottamus ovat finanssialan perinteisiä kilpailuetuja.
Asiakaskohtaiset, räätälöidyt sijoituspalvelut
ovat palveluita, joita on vaikea automatisoida.
”Mikäli sinulla on mittavia sijoitustarpeita, ei
niitä pystytä vielä digitalisoimaan: sijoitustoiveita täytyy käydä asiantuntijan kanssa läpi
keskustellen”, Pohjola painottaa.
Pankkipalvelut muuttuvat mobiileiksi
– uudet maksutavat haastavat pankit
Pankkien palvelut muuttuvat asiakkaan näkökulmasta yhä joustavammiksi. Palveluita
käytetään älypuhelimen tai tabletin avulla,
jolloin palveluita voi käyttää milloin ja missä
tahansa. Pohjala painottaa, että älypuhelimen
ja tabletin käyttötaidot tulevat lähivuosina
yhä tärkeämmäksi kaikille pankkipalveluiden
käyttäjille. Vaikka osa eläkeläisistä käyttää
Professori Matti Pohjolan mukaan
kaikki rutiininomaiset pankkipalvelut
tullaan automatisoimaan.
21
”
Pankkien palveluita
käytetään
älypuhelimen tai
tabletin avulla, jolloin
palveluita voi käyttää
milloin ja missä tahansa.
pankkipalveluita sähköisesti, se tapahtuu tavallisesti omalta kotikoneelta, ei mobiililaitetta käyttäen. ”Suomalaiset pankit ovat jo tällä
hetkellä mobiilimaksamisen eturintamassa.
Palveluita on tarjolla, jos niitä vain osaa käyttää”, Pohjola sanoo.
Pankkien tarjoamien maksupalveluiden
rinnalle on noussut ja nousee yhä uusia maksupalveluita. Digitaalinen maailma rakentuu
digitaalisten alustojen päälle, joita ovat esimerkiksi Facebook, verkkokaupat, ja teleoperaattorit. Ne tarjoavat myös erilaisia maksupalveluita: voit muun muassa maksaa lukuisia
palveluita puhelinlaskusi yhteydessä. Mitä
enemmän kiinnostavia palveluita vaikkapa
Facebookissa on tarjolla, sitä enemmän sinne
tulee myös asiakkaita. Facebookilla on 1,5 miljardia käyttäjää maailmassa. Mitä enemmän
alustoilla on asiakkaita, sitä houkuttelevampaa on tulla sinne palveluntarjoajaksi. Kun
muutkin kuin pankit voivat tarjota maksupalveluita, se helpottaa asiakkaiden elämään.
Heidän ei tarvitse siirtyä pois esimerkiksi Facebookista pankin verkkosivulle, vaan henkilö
22
voi hoitaa maksun suoraan samalta sivustolta.
Pankeilla on yksi valttikortti
digitaalisessa murroksessa
Professori Matti Pohjolan korostaa, että pankit
ovat turvallisia paikkoja hoitaa raha-asioita,
sillä pankit eivät myy tietoja asiakkaistaan
muille. Muut maksupalveluita tarjoavat yritykset eivät ole tässä mielessä yhtä turvallisia. Ne saattavat kerätä tietoja asiakkaista ja
myydä tiedot kolmannelle osapuolelle. Useat
internetyritykset elävät sillä, että ne hankkivat internetin kautta tietoja ihmisistä ja heidän verkossa tekemistään ostoksista. Pohjolan
mukaan tiedonkeruulla on kuitenkin myös positiivinen puolensa: Kun palveluntarjoajilla on
tietoa asiakkaistaan, voi vaikkapa internetissä
toimiva kirjakauppa tarjota asiakkaalle paremmin tietoa kirjoista, jotka tätä kiinnostavat.
Artikkeli on osa artikkelisarjaa, jonka EETUn
projektipäällikkö kirjoittaa verkko-osallisuudesta ja
verkkopalveluista. Ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen
verkossa on yksi EETUn uuden Eläkeläisten osallisuushankkeen 2016–2018 painopisteistä.
la
ne valitut kaksitoista.
Myöhemmin hän valitsi ja lähetti seitsemänkymmentäkaksi lisää.
Huomio kiinnittyy siihen,
minkälaisia opetuslapset olivat tässä vaiheessa matkaa.
Ne kaksitoista. Ne seitsemänkymmentäkaksi. Ne kaksitoista olivat olleet lähimpänä
Jeesusta, näin yleensä ajatellaan. Siihen mennessä he
olivat jo saaneet kuulla paljon
opetusta ja nähdä ihmetekoja. Johannes ja Jaakob olivat
olleet kirkastusvuorella, jossa
Mooses ja Elia keskustelivat
Jeesuksen kanssa. Kuinka syvällistä heidän uskonsa jo oli?
Olivatko he täydellisiä?
Luuk. 9:51–55: Kun Jeesuksen taivaaseenottamisen aika
oli lähenemässä, hän suuntasi
kulkunsa Jerusalemia kohti.
Edellään hän lähetti sananviejiä. Nämä lähtivät matkaan
ja menivät erääseen Samarian
kylään valmistelemaan Jeesuksen tuloa. Kyläläiset kuitenkin kieltäytyivät ottamasta
Jeesusta vastaan, koska hän
oli matkalla Jerusalemiin.
Kun hänen opetuslapsensa
Jaakob ja Johannes kuulivat
tästä, he sanoivat: ”Herra,
tahdotko, että käskemme tulen
iskeä taivaasta ja tuhota heidät?” Mutta Jeesus kääntyi ja
nuhteli opetuslapsia.
Jaakobille ja Johannekselle olisi sopinut, että koko samarialaisten kylä olisi tuosta
vain tuhottu maan tasalle ja
ihmiset olisi tapettu siinä samalla. Oli Johanneksellakin
o Ku rke
Tämän jälkeen Herra valitsi
vielä seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta ja lähetti heidät
kaksittain edellään jokaiseen
kaupunkiin ja kylään, johon
hän aikoi itse mennä. Hän
sanoi heille: ”Satoa on paljon,
mutta sadonkorjaajia vähän.
Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä
elonkorjuuseen.
”Kun tulette kaupunkiin ja
teidät otetaan siellä vastaan,
syökää mitä teille tarjotaan,
parantakaa kaupungin sairaat ja kertokaa kaikille: ’Jumalan valtakunta on tullut
teitä lähelle’.”
Ne seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta palasivat iloisina ja sanoivat: ”Herra, pahat
hengetkin tottelevat meitä, kun
käskemme niitä sinun nimessäsi.”
Silloin Pyhä Henki täytti
Jeesuksen riemulla, ja hän sanoi: ”Minä ylistän sinua, Isä,
taivaan ja maan Herra, siitä,
että olet salannut tämän järkeviltä ja viisailta mutta olet
ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi
nähnyt.” (Luuk. 10:1–21)
Luukkaan evankeliumin 9.
luvun 51. jakeesta alkaen tehdään matkaa Jerusalemiin,
ja sitä seuraavat kymmenen
lukua sisältävät opetuksia ja
tapahtumia, jotka on kirjattu
”tien päällä”. Matkan päämääränä Jeesusta odottaa risti. Matkalla kuljetaan pitkin
Jordanjoen itärantaa ja muita seutuja. Aiemmin luvussa 9
Jeesus lähettää ensin edellään
Kuva: Ja r m
Keskeneräisinä mutta
silti käyttökelpoisina
Ajatuksia uskosta
pitkä matka kuljettavana
Herran tiellä rakkauden apostoliksi! Paljon hänen piti oppia
rakkautta. Sitten ei kerrota,
että ne kaksitoista olisivat
palanneet iloisina kertomaan
Jeesukselle tapahtuneista ihmeistä, vaikka niitä varmaan
tapahtuikin.
Mutta ne seitsemänkymmentäkaksi reppanaa! Edes
heidän nimiään ei missään
mainita. Yhtä kaikki, he menivät ja julistivat ja paransivat sairaat. He (ehkä kaikki
seitsemänkymmentäkaksi?)
palasivat iloisina. Vaikka Jeesus muistuttikin heitä iloitsemaan ennemmin siitä, että
nimet ovat taivaan kirjassa,
niin hän riemuitsi opetuslasten lapsenmielisestä uskosta!
Pyhä Henki täytti Jeesuksen
riemulla.
Jeesus hyväksyy myös
meidät, vaikka olemme keskeneräisiä ja puutteellisia.
Näiden raamatunjakeiden
perusteella haluaisin myös
uskoa, että sairaiden puolesta kannattaa rukoilla. Parantakaa kaupungin sairaat. Ei
siksi, että me saisimme siitä
kunniaa ja mainetta, vaan
siksi, että se on jotain, mitä
Jeesus kehotti opetuslapsiaan
tekemään.
Jari Kyyrö
23
Kyllä se männöö,
kun yhessä vuan tehhään!
Teksti ja kuva Päivi Kyyrö
Kauniin aurinkoisena päivänä saavuin Karttulaan, jonne
menin ensimmäistä kertaa
tapaamaan seudun kristillisiä eläkeläisiä. Ensi hetkestä
lähtien tunsin itseni tervetulleeksi, ja laukun kantajakin
oli jo valmiina odottamassa.
Riemuitsin suuresti kuunnellessani iloista puheensorinaa seurakuntasalissa. Juttu
näytti luistavan luonnostaan.
Pyysin tilaisuuden aikana
läsnä olevia kertomaan muistojaan kouluajoista ja mielenkiintoisista hetkistä elämän
varrelta. Tarinat olivat niin
hauskoja ja lennokkaita, että nauroin mahaani pidellen.
Yksi varsinainen tarinankertoja oli entinen puheenjohtaja
ja nykyinen varapuheenjohtaja Kauko Tiihonen, joka kertoi savolaismiesten reissusta
Krellin juhlille Kauniaisiin.
Tilaisuudessa kävikin ilmi,
että Kaukolla on tarinankertomiseen ihan luontainen taipumus.
Kauko on aktiivinen Karttulan yhdistyksen jäsen. Puheenjohtajana hän toimi 17
vuoden ajan, vuoden 2014
loppuun asti. Työelämässä
ollessaan Kauko oli mukana
monissa yhdistyksissä, mutta
jäätyään eläkkeelle hän jätti
työhön liittyvät yhdistykset ja
mietti mihinkähän sitten liittyisi. Kristillinen eläkeläisten
yhdistys tuntuikin sitten sopivalta, ja pian liittymisen jäl-
24
Entinen puheenjohtaja ja nykyinen varapuheenjohtaja Kauko Tiihonen ja
uutena puheenjohtajana aloittanut Erkki Laitinen.
keen Kaukosta tuli Karttulan
yhdistyksen puheenjohtaja.
– En ollut ollenkaan valmistautunut siihen, kun olin
tuolla mehtien takana syntynyt ja kasvanut. Mutta sanovat, että kyllä se männöö,
kun yhessä vuan tehhään. Ja
on ollut oikein hyvä tämä. On
tullu paljon uusia ystäviä.
Pitkä puheenjohtajan ura
on kuitenkin ottanut osansa,
ja Kauko on kokenut viimeisinä vuosinaan väsymystä,
minkä tähden hän toivoi, että
joku jatkaisi tuossa tehtävässä. Apu löytyikin ihan naapurista, ja uutena puheenjoh-
tajana aloitti vuoden alussa
Erkki Laitinen.
– Tämähän on sellaista yhteistyötä, että ei sitä puheenjohtaja yksinään tarvitse vetää, kertoo Erkki.
Kaukon ja Erkin yhteistyö
näyttää sujuvan saumattomasti, ja onhan heillä suuri
apu myös yhdistyksen sihteeristä Anna Liisa Moilasesta,
joka saa kehut osaavasta toiminnastaan.
Karttulan seudun kristillis-
ten eläkeläisten toiminta on
vireää, ja se tarjoaa jäsenilleen
fyysistä ja henkistä aktiviteettia seurakuntaan katsomatta.
Tänä vuonna yhdistyksellä on
juhlavuosi, täyteen tulee 25
vuotta.
Kristillisen Eläkeliiton syyskokous ja –juhla
Joutjärven kirkolla Lahdessa 24.–25.10.2015
Uusi armo – uusi ilo
Lauantai
Ilmoittautuminen liiton syyskokoukseen klo 10 alkaen
11.30–12.30 Lounas (hinta 10,-)
13.00
Avajaisjuhla, juontajana Seppo Vänskä
Tervetulosanat:
Joutjärven kirkon kappalainen
Ilmo Leinonen
Liiton tervehdys pj. Ensio Koitto
Musiikki: Timo Keinonen, sello
ja Juhani Haapasalo, piano
Juhlapuhe: rovasti Pekka Eskelinen
Musiikki Kristel-kuoro,
johtajana Mia Liukko ja Risto Kahila
14.30
Kahvi (3,-)
15.15Syyskokous
15.15Rinnakkaisohjelma
17.00
Päivällinen (10,-)
19.00
Kristel-kuoron iltamusiikki
20.30 Iltapala (5,-)
Sunnuntai
10.00
11.30
13.00
14.30
Messu, mukana Kristel-kuoro
Lounas (10,-)
Päiväjuhla, Kerttu Nygren juontaa
Musiikki: Kristel-kuoro
Liiton tervehdys: toiminnanjohtaja Päivi Kyyrö
Psalmilauluja: Merja Vartia säestäjänä
Anemone Tsurkka.
Juhlapuhe: rovasti Jaakko Uski
Päätöskahvi (3,-)
Kristilliselle Eläkeliitolle on varattu majoituskiintö Hotelli Scandicista. Majoituksen huonehinta 83€. Majoitus
varattavissa suoraan Hotelli Scandicista p. 03 339 3911
tai lahti@scandichotels.com
Varaukset tehtävä 24.9.2015 mennessä.
Hotelli Scandicista/Matkakeskuksesta pääsee bussilla
nro 3 Joutjärven kirkolle 20 min. välein.
Kristillinen
Eläkeliitto ry:n
syyskokous
Kristillisen Eläkeliiton sääntömääräinen syyskokous pidetään syysjuhlien yhteydessä Joutjärven
kirkolla 24.10.2015 kello 15.15.
Kukin jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään
kokoukseen yhden edustajan jokaista alkavaa sataa jäsentä kohden, kuitenkin enintään viisi edustajaa. Kokousedustajille ennakkoon lähetettävät
kokousasiakirjat tulee ottaa mukaan kokoukseen.
Sydämellisesti tervetuloa!
Kristillinen Eläkeliitto ry
Hallitus
25
Kristel-kuoron kurssi
Siikaniemessä
Ansiomerkit
Kultainen ansiomerkki
Ystäväni, Kristel-kuorolaiset!
Seuraava Kuorokurssi on 23.–25.10.2015 Siikaniemen
opistolla.
Tapaamme tuttuun tapaan lounaalla noin klo 11.00 ja
sen jälkeen aloitamme tiiviit harjoitukset noin klo 12.30.
Krellin syyspäivien yhteydessä pidettävä leiri on hieman
poikkeuksellinen. Siirrymme lauantaiksi Lahteen avajaisjuhlaan ja Iltamusiikkiin Joutjärven kirkkoon. Leirille Ilmoittautumiset ottaa vastaa Maila Mustonen puh 050 372
5387 tai s-postiin mustonenmaila@gmail.com Ilmoitathan
ruokavalion ja huonekaverin/kaverit samalla. Ilmoittaudu
23.9 mennessä.
Huoneita on monenlaisia 6hh–2hh joko wc ja suihku käytävällä tai solussa yhteinen.
Kurssin hinta 6hh huoneessa on 120€ ja 2hh 160€ Liinavaatteet 7€.
Harjoiteltavat laulut ovat:
Avajaisjuhla 243, 278, 248, 66a
Iltamusiikki 202a, 300, 254, 279, 3, 295, 293, 53, 246N,
299N, 296a, 19
Päiväjuhla 268, 273, 296b, 242
Lisäksi mukaan ehtoollislauluvihko ja nuotit 149, 297
Iloisin terveisin
Miia
Alanen-Opas Marjatta, Tampere
Heiliö Kirsti, Tampere
Ilkka Helena, Tampere
Jousmäki Jorma, Kauhava
Karhu Terttu, Kauhava
Karhu Veikko, Kauhava
Keski-Pukkila Kirsti, Tampere
Koski Terttu, Tampere
Kreivi Hilkka-Maija, Tampere
Lamminmäki Sirkka, Tampere
Lähteenmäki Anneli, Tampere
Merineva Eija, Tampere
Muhonen Elna, Tampere
Muhonen Risto, Tampere
Männistö Pirkko, Tampere
Orrenmaa Juho, Kauhava
Paloniemi Hilkka, Tampere
Puhtimäki Heikki, Kauhava
Sjöblom Annikki, Kauhava
Sjöblom Jaakko, Kauhava
Tervonen Taisto, Jylhä
Tolvanen Marjatta, Tampere
Uudet
joulukortit
myynnissä!
Turunen Kaisu, Kauhava
Vepsäläinen Orvokki, Tampere
Virtanen Irene, Kauhava
Virtanen Toivo, Kauhava
jouluko
rtti_yks
iosainen
.indd
1
6/15/201
5 9:51
:00
Hopeinen ansiomerkki
Kari Aune, Huhmarkoski
Kortteja on yksiosaisena
ja kaksiosaisena
en.indd
i_yksiosain
joulukortt
6/15/2015
1
Kortteja myynnissä myös Lahden syysjuhlassa.
26
AM
9:51:00 AM
Hynynen Eeva, Kauhava
Laakso Orvokki, Tampere
Lahtinen Matti, Kortesjärvi
Lahti Esko, Huhmarkoski
Siekkeli Ritva, Tampere
Välisalo Gunvor, Tampere
Liiton hallitus
Ensio Koitto, puheenjohtaja
Jaakopinkuja 4, 13100 Hämeenlinna,
050 3374 379, ensio.koitto@krell.fi
Tuula Kivimäki, varapuheenjohtaja
Tampere, 0500 779 244
Tapio Alasaari, Seinäjoki,
040 5250 685
Irma Repo, Savonlinna,
050 496 5410
Maija Kokkonen, Lohja,
050 326 3703
Riitta Räisänen, Leppävirta,
040 771 3850
Maila Mustonen, Joensuu,
050 372 5387
Antero Sala, Pyhtää,
050 364 4633
Lasse Nikkinen, Vaajakoski, Urpo Vuorenoja, Sastamala,
040 554 8188
050 321 6521
Kristillinen
Eläkeliitto ry
Arttolantie 1, 00750 Helsinki
puh. 045 609 3551,
toimisto@krell.fi
Päivi Kyyrö, toiminnanjohtaja
paivi.kyyro@krell.fi,
puh. 045 312 0310
Vanhurskas viheriöitsee kuin
palmupuu, hän kasvaa kuin
Libanonin setri.
Vielä vanhuudessaan he
tekevät hedelmää,
ovat mehevät ja vihannat.
Ps. 92:13, 15
27
Kuva Sakari Röyskö