Ilmastonmuutos ja terveys

Ilmastonmuutos ja terveys
Johtava tutkija Timo Lanki
Asuinympäristö ja terveys -yksikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kuopio
Johdanto
• Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen hyvin monella
tavoin: suoraan, välillisesti, torjuntatoimien kautta
– Usein vaikutukset vaikeasti ennakoitavissa, sillä toisistaan
riippuvia muuttujia paljon ja vaikutusketjut usein monimutkaisia
– Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia tutkittu huomattavasti
vähemmän kuin esim. vaikutuksia ekosysteemeihin
• Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen myös Suomessa
– Ei näy julkisessa keskustelussa
– Kaikki vaikutukset eivät haitallisia (esim. pakkasten
väheneminen)
– Torjuntatoimien hyödyt ja haitat korostuvat ainakin lyhyelläkeskipitkällä välillä
– Suorempia haittavaikutuksia havaittavissa silti jo nyt esim.
helleaaltojen, rankkasateiden ja punkkien yleistymisen myötä
A Human Health Perspective
on Climate Change, 2010,
NIEHS
Uusi SOTERKO-ohjelma, 2015• SOTERKO= sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten
yhteenliittymä
• Ilmastonmuutos ja terveys –ohjelma: THL, TTL, SYKE, IL,
VATT, Evira
• Ohjelman tavoitteita:
–
–
–
–
Lisätä yhteistyötä tutkimuslaitosten välillä
Lisätä tutkimusta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista
Muodostaa kokonaiskuva vaikutuksista
Tiedottaa, vaikuttaa -terveysnäkökohdat huomioon päätöksenteossa
• Ohjelman teemoja
–
–
–
–
Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat ja niihin liittyvät terveyshaitat
Ilmastonmuutoksen muut vaikutukset (esim. infektiotaudit)
Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien vaikutukset
(Ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset)
Helleaaltojen terveyshaitat
• Helleaallot todennäköisesti yleistyvät
ja pahenevat tulevaisuudessa
Michelozzi ym.
Epidemiol 2008
– Myös lyhyempiaikaiset korkeat
lämpötilat yhteydessä terveyteen
– Pakkanen aiheuttaa haittoja jatkossakin
• Vaikutuksia lisää kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen
• Suomessa varauduttu huonosti helleaaltoihin, myös
terveydenhuollon yksiköissä
– Asumisterveysasetukseen tulossa toimenpideraja sisälämpötilalle
– Jäähdyttävä ilmastointi herkkiin kohteisiin
– Mahdollisuudet yhdyskuntasuunnittelun keinoin vähentää
rakennusten lämpökuormaa?
Kuolleisuus helleaaltojen aikana
Kuolinsyy
2003
2010
Kokonais, ei-tapaturmainen
220 (169-268)
309 (237-375)
Verenkiertoelinsairaudet
107 (74-137)
163 (113-210)
Iskeemiset sydänsairaudet
51 (24-75)
73 (35-108)
Aivoverisuonisairaudet
19 (2-33)
21 (2-37)
Hengityselinten sairaudet
21 (2-37)
12 (1-21)
11 (3-17)
14 (4-21)
Mielenterveyden häiriöt
51 (35-64)
47 (33-59)
Hermoston sairaudet
30 (16-40)
94 (56-125)
Pi tkäaikainen keuhkosairaus
Terveydenhuollon toimintayksikkö
Muu paikka
193
27
269
39
Koko Suomi, ei Lappi/Ahvenanmaa
Kollanus & Lanki, Duodecim 2014
Ilmastonmuutos ja juomavesi
• Mikrobien lähteet: ihmisasutus (jätevedet, maatalous,
teollisuus), eläinkunta, kasvusto verkostoissa, leväkasvustot
• Sateisuuden lisääntyminen àravinne- ja mikrobihuuhtoutumien
lisääntyminen
– Lisäksi rankkasateet ongelma jätevesilaitoksille
• Tulvien yleistyminen àedistää vesien imeytymistä pohjeveteen
• Pintavesien lämpeneminenàedistää levien kasvua, nopeuttaa
mikrobien tuhotumista
– Sinilevät vaikuttavat luonnollisesti myös uimiseen
• Ilmaston lämpeneminenà mikrobien kasvun tehostuminen
vesijärjestelmissä
• Leudot talvetà pohjavesien likaantumista myös talvella
Eläinten välittämät taudit I
• Ilmastonmuutos vaikuttaa niin suoraan eläimistä kuin
hyönteisten välitykselläkin leviävien tautien esiintymiseen
– Hyönteisvälitteisissä taudeista ilmasto vaikuttaa niin isäntäeläimiin,
hyönteisiin kuin itse mikrobeihinkin (usein monimutkainen kierto)
– Ilmastonmuutoksen ohella tautien esiintymiseen vaikuttaa paljon
kansainvälinen kauppa ja matkailu
• Eurooppaan tulee leviämään uusia tauteja
– esim. Dengue-kuume, joka tuskin kuitenkaan leviää Suomeen
• Hyttysvälitteinen Pogostan-tauti (virus) levinnyt Suomeen
(ensimmäisen kerran 1974), ainakin osasyynä ilmastotekijät
• Ilmastonmuutoksen vaikutusta jänisruttoon (bakteeri) vaikea
ennustaa, myyräkantojen vaihtelulla suuri merkitys
Eläinten välittämät taudit II
• Ilmastonmuutoksen herkimpiä indikaattoreita ovat
puutiaisvälitteiset taudit
– Erityisesti talven ankaruus/pituus rajoittaa esiintymistä
– Puutiainen levinnyt yhä pohjoisempaan, myös muut tekijät kuin
ilmastonmuutos vaikuttavat leviämiseen
– Puutiaisaivokuumetta tavattu Suomessa yhä enemmän ja yhä
pohjoisempana
– Myös borrelioosi yleistynyt
– Tulevaisuudessa Suomessa todennäköisesti myös uusia
puutiaisvälitteisiä tauteja
• Jotkin suoraan eläimistä leviävät taudit voivat yleistyä esim.
petojen yleistyessä
– Myyräekinokokki (loinen) saattaa levitä Suomeen
– Myös Rabies saattaa levitä
• Myyräkuume saattaa jopa vähentyä myyräsyklien heikentyessä
Muita ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia
• Sateisuuden lisääntyminen, rankkasateet, viistosateet,
lämpötilan kohoaminen à kosteusvaurioiden
yleistyminen/paheneminen rakennuksissa!
• Matalaenergiatalot muodostavat oman haasteensa
– Vähäisempi ilmanvaihto, paksummat eristeet
• Pilvisyyden lisääntyminen, lumipeitteen väheneminen à
kaamosoireiden ja suoranaisen masennuksen lisääntyminen
• Muutokset siitepölyn pitoisuuksissa ja koostumuksessa à
allergiaoireiden lisääntyminen
• Nollakelien yleistyminen, liukkaus à tapaturmat
• Muutokset ilmansaastepitoisuuksissa
– Muutokset alailmakehän otsonipitoisuudessa
– Muutokset katupölykauden pituudessa? Nastarenkaiden tarve?
– Metsäpalojen yleistyminen à kaukokulkeuma
Metsäpalot
Metsäpalosavut ja tulehdus
Calgary 2010, Jim Hainstock
Pienhiukkaspitoisuudet metsäpaloista
Huttunen ym. Environmental Research 2013
Kollanus ym., käsikirjoitus
Muutokset energiantuotannossa
• Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen
– Ilmansaasteista n. 2000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain
– Mahdollisuus vähentää selvästi ilmansaasteiden terveyshaittoja
• Tuulivoiman voimakas rakentaminen
– Melukysymykset usein ratkaisevia sijoittamisessa
– Tieteellistä tutkimustietoa tuulivoimamelusta hyvin vähän
– Häiriintymistä ja unihäiriöitä eittämättä esiintyy, jos tuulivoimala
sijoitetaan liian lähelle asutusta
– asetus tuulivoimamelun ohjearvoista tekeillä
• Puun pienpolton lisääntyminen
– Ei ole syytä pitää biomassa palamishiukkasia vähemmän haitallisina
kuin kaupunki-ilman hiukkasia (WHO, REVIHAAP-projekti, 2013)
– Ilmansaasteet luokiteltiin syöpää aiheuttaviksi 2013
– Puunsavu sisältää hyvin runsaasti karsinogeenisiä yhdisteitä
Puunpoltto
Residential Heating with Wood and Coal: Health Impacts and Policy
Options in Europe and North America, WHO 2015
Puunpoltto on yhteydessä tulehdukseen
Kaukokulkeuma
Liikenne
Biomassan poltto
Suola
Teollisuus
Pienhiukkasten 5-pv keskiarvopitoisuus vs. tulehduksen indikaattorit,
Tulos ilmoitettu 1 ug/m3 hiukkaspitoisuuden lisäystä kohti
Siponen ym. Occupational and Environmental Medicine 2015
Yhdyskuntasuunnittelu ja terveys
• Yhdyskuntien tiivistäminen tehtävä terveyshaitat
minimoiden ja hyödyt maksimoiden
• Tieto lisääntynyt liikenteen ilmansaasteiden haitoista
– Pitkäaikainen altistuminen erityisen haitallista
– Pakokaasut ja katupöly
– Tiivistäminen uhkaa lisätä altistumista paikoitellen
• Yhdyskuntasuunnittelu vaikuttaa monin tavoin terveyteen
– Liikennemelu: valtioneuvoston periaatepäätöksen (2004) tavoitteet
uhkaavat jäädä toteutumatta
– Noin miljoona suomalaista asuu ”melualueella”, ei vain
viihtyisyyshaitta
– Liikunta: fyysisen aktiivisuuden mahdollistavalla ympäristöllä suuri
merkitys terveydelle à esimerkki mahdollisuudesta saavuttaa
terveyshyötyjä ilmastonmuutoksen torjunnan kautta
– Viheralueet: ei vain viihtyisyystekijä, yhteys myös terveyteen?
Yöajan melu ja unihäiriöiden esiintyminen
2.4
2.2
Noise-sensitive
Not noise-sensitive
Odds ratio (95% CI)
2
1.8
1.6
1.4
1.2
1
0.8
0.6
0.4
<40dB
40-45dB
45-50dB
50-55dB
>55dB
Helsinki/Vantaa; meluherkkyyden indikaattorina taipumus ahdistuneisuuteen
Halonen ym., Environmental Health Perspectives 2012
THL
Kasvillisuus lieventää hellettä kaupungeissa
Pitkäaikaisen ilmansaastealtistumisen haitat
• Vilkkaan tien (> 10000 autoa/vrk) läheisyydessä
asumisen haitoista enenevästi näyttöä
–
–
–
–
–
–
Lisää hengitystieoireita ja astmakohtauksen riskiä
”Kalkkeuttaa” verisuonia ja lisää sepelvaltimotaudin riskiä?
Lisää astman kehittymisen riskiä?
Hidastaa lasten keuhkojen kehitystä?
Lyhentää elinikää – vaan kuinka vähän/paljon?
Äidin altistuminen riskinä ennenaikaiselle synnytykselle ja
pienipainoisuudelle?
– Liikennemelun merkitys?
• Uusia mahdollisia sairausryhmiä
– Nivelreuma? Diabetes? Leukemia? Alzheimerin tauti?
Autismi? Lasten korvatulehdukset?
Lähimmän tien liikennetiheys
ja tulehdus
40
C-reaktiivinen proteiini
%-change
20
0
-20
Reference: <1,000 vec/day
1,000-5,000 vec/day
5,000-10,000 vec/day
>10,000 vec/day
-40
KORA
SAPALDIA
FINRISK
TWINGENE
Lanki ym. Environmental Health Perspectives 2015
pooled
Ilmanlaatuvyöhykkeet
•
Pääkaupunkiseutu / Helsingin seudun ympäristöpalvelut
•
Suositusetäisyys uudisrakentamisessa ja herkissä kohteissa
(koulut, päiväkodit ja leikkikentät, asukaspuistot, vanhusten
palvelutalot, sairaalat)
Kuinka lähelle vilkasta tietä voi rakentaa?
Mallinnetut hiukkaspitoisuudet liikenneväylän (kehä 3) varrella
Suojaetäisyyden merkitys (LILA-projekti, HSY)
•
•
•
Asuinrakennukset, avoin tieympäristö, pienhiukkaset
Riskin lisäys taustariskiin suhteutettuna
Tapaukset: kuolemat / 1000 asukasta (perusväestö) / 10 v.
Ei suojaetäisyyttä
Minimietäisyys
Suositusetäisyys
Ajoneuvoa/vrk Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset Etäisyys (m) Riskilisä
Tapaukset
5000
0
0.4%
0.3
10
0.21%
0.16
10000
0
0.8%
0.6
7
0.50%
0.4
20
0.28%
0.21
20000
0
1.1%
0.9
14
0.59%
0.4
40
0.31%
0.23
30000
0
1.7%
1.3
21
0.71%
0.5
60
0.34%
0.26
40000
0
2.3%
1.7
28
0.79%
0.6
80
0.36%
0.27
50000
0
2.8%
2.1
35
0.85%
0.6
100
0.38%
0.28
60000
0
3.4%
2.6
42
0.90%
0.7
120
0.38%
0.29
70000
0
4.0%
3.0
49
0.94%
0.7
140
0.39%
0.29
80000
0
4.5%
3.4
56
0.97%
0.7
150
0.42%
0.32
90000
0
5.1%
3.8
63
0.99%
0.7
150
0.47%
0.36
100000
0
5.7%
4.3
70
1.01%
0.8
150
0.53%
0.40
Vertaa:
• Liikennekuolemat: 0.4 / 1000 hlö / 10 v.
• Passiivinen tupakointi ja kuolleisuus (isk. sydäntauti + keuhkosyöpä): 4 / 1000 alt. / 10 v.
• UV-säteily ja ihosyöpäkuolleisuus: 0.3 / 1000 hlö / 10 v
Kaupunkien vetovoima?
YRTTI-tutkimus
Onko liikennemelulla ollut
merkittävää vaikutusta
asuinpaikkanne valintaan?
N=1112
Onko liikenteen ilmansaasteilla
(pakokaasut/katupöly) ollut
merkittävää vaikutusta
asuinpaikkanne valintaan?
24.4.2015
Esityksen nimi / Tekijä
23
Altistuminen liikenteessä
TRANSPHORM-tutkimus
Huomioitava kevyen
liikenteen väyliä
suunniteltaessa
Terveyshyödyt (liikunta) silti
haittoja suuremmat
Huom. Pitoisuudet suhteellisia