Luonnosten palauteraportti

KANGASALAN KUNTA
TEKNINEN KESKUS
TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA
KAAVA 740
PALAUTERAPORTTI
4.3.2015
SISÄLLYSLUETTELO
sisällysluettelo............................................................................................................................. 2
1. Johdanto ............................................................................................................................. 2
1.1 Selvitykset .................................................................................................................. 2
2. Asemakaavan aloitusvaihe ................................................................................................. 2
3. Asemakaavan luonnosvaihe ............................................................................................... 5
3.1 Lausunnot ................................................................................................................... 5
3.2 Mielipiteet ................................................................................................................. 17
1. JOHDANTO
Tämä on Tarastenjärven asemakaavan nro 740 kaavaselostuksen palauteraportti.
Raportissa on selostettu asemakaavan luonnosvaihtoehtojen palaute. Joitakin lausuntoja ja mielipiteitä on hieman lyhennelty. Vastineita ei ole tässä vaiheessa kirjattu.
Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä kesäkuussa
2014. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 4.-19.12.2014 ja 7.-20.1.2015.
1.1 Selvitykset
Rakennettavuus- ja kallioperäselvitys sekä selvitys valtatien tilavarauksesta ovat tekeillä. Hulevesiselvityksestä on valmistunut 1. vaihe. Eritasoliittymän toimivuustarkastelu on käynnissä Tampereen tilaamana.
Ehdotusvaiheessa päivitetään luontotietoja, suunnitellaan alustavaa tasausta ja massatasapainoa sekä laaditaan vesihuollon yleissuunnitelma. Myös hulevesiselvitystä
tarkennetaan.
2. ASEMAKAAVAN ALOITUSVAIHE
Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 2.6.-2.7.2014 samaan aikaan Tampereen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa.
Siitä saatiin seuraavat mielipiteet (lyhennelty):
Heikki Mustila
1. Yleistä: Koska maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee siitä, että alueiden käyttö ja rakentaminen tulee tehdä niin että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle,
niin on käsittämätöntä että kunta on tuomassa Ruutanan asukkaille uuden ympäristöhäiriöitä aiheuttavan tuotantotoiminnan alueen. Jo tällä hetkellä on Tarastenjärven
jätteenkäsittelylaitoksesta asukkaille riittävästi (ehkä jopa liikaakin) haittatekijöitä kuten hajut, linnut, rotat, riskit vesistöjen pilaamisesta jne., ei liene kohtuullista että ympäristöhaittoja ehdoin tahdoin lisätään.
2. Tavoitteet : Suunnitelma lähtökohtaisesti virheellinen; ei järkeä keskittyä kierrätykseen ja uusiomateriaaleihin. Ei tuulivoimaloita. Ei kiviteollisuutta eikä muutakaan
suurta melua tuottavaa toimintaa. Ei kananlanta- tai vastaavaa hajua aiheuttavaa teollisuutta. Tilalle normaali teollisuusalue, kuten Tampereen Hervannan tai Sarankulman teollisuusalueet. Pyrittävä hyödyntämään 9-tien suomat mahdollisuudet. Riittävät tonttikoot ja joustavat rakentamis- ja myyntiehdot (ei siis niin kuin Kallion alueella). Tavoitteena tulee olla Ruutanan nykyisten ja tulevien asukkaiden oikeuksien
huomioon ottaminen ja alueen vetovoiman ja positiivisen brändin vaaliminen, joten
”viherpiiperryksen” alttarille ei saa uhrata aikaisempien sukupolvien työtä.
2
3. Arvioitavat vaikutukset : Asukkaiden elinympäristön viihtyvyys ja terveellisyys
(esim. tuulivoimaloiden melu) Alueen haluttavuus asuinpaikkana, asuntojen arvojen
säilyminen.
4. Muuta: Pyrittävä kerrankin Kangasalan kunnassa avoimuuteen ja aitoon vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa, sillä voidaan jo ennalta ehkäistä ongelmien synty ja
mahdollistaa sellainen asemakaava, että sen tontit kiinnostaisivat laajalti erilaisia yrittäjiä ja kävisivät kaupaksi. Kangasalla on riittävästi esimerkkejä epäonnistumisista.
Jari Kolehmainen
TAVOITTEET: OAS:ssa mainittujen tavoitteiden lisäksi kaavahankkeen tavoitteeksi
tulee asettaa se, että laajentuva yritysalue edesauttaa myös Ruutanan kehittymistä
vetovoimaisena ja viihtyisänä asuintaajamana. Tämä lisäisi merkittävästi yritysalueen
hyväksyttävyyttä Ruutanan asukkaiden keskuudessa.
OSALLISTUMISPROSESSI JA VAIKUTUSARVIOINNIT : Kaavahankkeen osallistumisprosesseihin ja vaikutusarviointeihin tulisi sisällyttää seuraavat näkökulmat:
Yritysalueen vaikutukset Ruutanan kaupallisiin palveluihin: Kaavaprosessissa tulisi
selvittää a)millaisia tavallisia ruutanalaisia palvelevia yksityisiä ja julkisia palveluita tulisi ja voisi sijoittaa yritysalueelle sekä b)kuinka yritysalueen rakentuminen voisi edistää yksityisten ja julkisten palveluiden kehittymistä Ruutanassa (esim. toinen päivittäistavarakaupan yksikkö)?
Yritysalueen liikenteelliset vaikutukset: Ruutanasta ei ole toimivaa ja turvallista kevyen liikenteen yhteyttä Tampereen suuntaan. Yritysalueen rakentumisen yhteydessä
tämä kysymys on ratkaistava jo sen vuoksi, että alueen liikennemäärät kasvavat.
Vaikutustenarvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, kuinka yritysalueen
rakentuminen voi edesauttaa myös Ruutanan joukkoliikenteen kehittymistä.
Yritysalueen esteettinen laatu sekä sopivuus maisemaan ja ympäristöön: Kaavaprosessin yhteydessä on arvioitava yritysalueen vaikutuksia alueen esteettiseen laatuun.
Oleellista on, että VT9:n, Tarastejärven eritasoliittymän ja Ruutanantien varteen sijoitettavat rakennukset ja niiden pihapiirit ovat myös esteettisesti korkealaatuisia ja lähiympäristön piirteisiin sopivia. Melua, pölyä, hajuja ja esteettistä haittaa aiheuttavat
toiminnot on sijoitettava suunnittelualueella siten, että niiden haitat lähiympäristölle
poistuvat tai minimoituvat.
Kaija Auterinen
Kaavan pohjoisraja on vedetty "suorana viivana". Rajan vedosta olisi hyvä keskustella ja ottaa huomioon maanomistus myös katsottuna Tampereen puolella. Mielipidettä
miten raja olisi hyvä vetää meillä ei ole vielä, mutta nykyinen ehdotus tekee meille
mutkan. Jos alueelle tulee toimintaa, jolle tarvitaan suojavyöhyke, tämä alue on oltava Kangasalan kunnan omistamalla maalla. Vertailuna Tampereen puolella kaatopaikan suojavyöhyke levittäytyy laajasti yksityiseen metsään ja tuloksena on metsän paha roskaantuminen jo vuosikymmenien aikana. Tosin kaatopaikan edustajan mielestä
tämä roskaaminen on hyväksyttävää (keskustelutilaisuus 5.6.2014).
Alueella tehtävät muutokset pitäisi myös täyttää metsälain määräykset, taas esimerkki Tarastejärven kaatopaikasta: kaatopaikka aukaisi ojan luonnonkauniiseen Tiikonojaan ilman selkeytysallasta. Pohjoispuolella olevassa metsässä ei tällaista saa
tehdä ilman selkeytymisallasta (lain pitäisi olla sama kaikille).
Kari Mäkiö ja 53 allekirjoittajaa
Kaikki allekirjoittaneet ovat osallisia. Osallisten määrää on tarkennettu keskustelutilaisuudessa 5.6.2014 ja siihen tulee varmaankin vielä lisäyksiä.
Maakuntakaavan yhteydessä etsitään sopivia alueita tuulivoimaloille ja ollaan sijoittamassa viisi tuulivoimalaa tälle alueelle, sekä sen välittömässä läheisyydessä pohjoiseen sijoittuvalle alueelle, alue nro 110 Pirkanmaan Liiton tuulivoimaselvityksessä.
Ilmoitan tuulivoimalahankkeeseen VASTUSTAVAN mielipiteeni ja perustelen sitä
seuraavasti:
3
1. Suurten tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Pelkästään melu-, varjostus-, ja välkevaikutukset ulottuvat usean kilometrin säteelle ja maisemavaikutukset jopa 20 - 25 km:n päähän.
2. Tuulivoima-Atlaksen mukaan Tarastenjärven alueella tuulen keskinopeus vuositasolla on alle 6 m/s. Tuulivoimaloiden energiantuotannon kannalta tuulen keskinopeus
on niin alhainen, että sähköenergian järkevän tuottamisen kannalta alueelle pitäisi rakentaa jättimäisiä tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on vähintään 140 – 150 m ja
pyyhkäisykorkeus vähintään yli 200 m. Silti niiden vuotuinen sähköntuotanto jäisi arviolta noin 20 % niiden nimelliskapasiteetista.
3. Suomeen on jo nyt suunnitteilla ainakin 10.000 MW:n edestä tuulivoimaa, pääasiassa rannikkoalueille. Tästäkin vain osa, eli 2500 MW voi käytännössä toteutua valtion tukeman syöttötariffituen turvin. Ei ole enää perusteltua lähteä suunnittelemaan
tällaista hanketta Tarastenjärvelle, kun tuulisemmille alueille on jo suunnitteilla suuri
määrä tuulivoimaloita. Tuulivoiman tuotanto Suomessa on tappiollista ilman valtion
mittavaa tukea.
4. Suurten tuulivoimaloiden läheisyydessä asuville ihmisille on todistetusti aiheutunut
haittaa ja ongelmia asuinympäristön muutoksista. Merkittävimpinä syinä ovat meluhaitat, joita on mittaustuloksilla osoitettu Suomessa. Suurten tuulivoimaloiden matalat, jaksottaiset äänet tunkeutuvat asuntojen rakenteiden lävitse aiheuttaen terveyshaittoja, mm. uniongelmia. Kun haittoja on ilmennyt, on niiden tutkiminen ja todistaminen osoittautunut hintavaksi operaatioksi. Kuntien viranomaisilla ei ole riittäviä laitteistoja tai mahdollisuuksia tarpeellisten mittausten suorittamiseen, vaan ne tulee
teettää ulkopuolisilla, tuulivoiman melumittauksiin perehtyneillä yhtiöillä. Suurin meluhäiriö ilmenee pääasiassa juuri ilta- ja yöaikaan, jolloin kuntien virkamiehiltä ei voida
edellyttää mittaustyötä virka-ajan ulkopuolella.
5. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun lisäksi huomattavia haitallisia vaikutuksia on
voimaloiden aiheuttamalla valon ja varjon vuorottelusta seuraavalla välkkeellä. Välkevaikutus voimaloiden läheisyydessä on laaja ja ulottuu voimalasta 2- 3 km:n päähän. Tämä on erittäin häiritsevää lähialueen asukkaille esim. kesällä auringon paistaessa ja talvella pimeänä aikana sekä eri vuorokauden aikoina. Tiedetään myös, että
eläimistä varsinkin hevoset ja hirvet säikkyvät suurten tuulivoimaloiden lapojen pyörimistä ja välkettä. Hevosten pito ja esimerkiksi ratsastusharrastus saattaa tästä suuresti kärsiä tai jopa joudutaan lopettamaan kokonaan.
6. Maisema, kulttuuriarvot ja suurten tuulivoimaloiden vaikutus ympäröivään maisemaan: Tarastenjärven välittömässä läheisyydessä sijaitsee Haralanharjun valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä maisema. Haralanharjun näkötorni on
suunnitellun tuulipuiston välittömässä läheisyydessä noin 4 kilometrin päässä. Luonnonkauniilla Haralanharjulla on suuri kulttuuriarvo Suomen kansallisessa maisemakuvastossa eräänä Suomen autonomian ajan keskeisistä maisemakohteista. Topeliuksen muistoksi Suinulan nuorisoseura on pystyttänyt harjulle muistomerkin. Haralanharju on nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä maisemaalueista. Suuret tuulivoimalat hallitsisivat korkeutensa takia maisemaa 3 - 5 km:n säteellä ja pilaisivat arvokkaan maiseman mittasuhteet ja eheän kokonaisuuden. Vaalean värinsä ja pyörivien lapojen takia ne näkyvät maisemassa 20 - 25 km:n päähän.
On järjetöntä tuhota ainutkertainen, kansallinen ja maakunnallinen kulttuuriarvokohde, rakentamalla veronmaksajien tuella muutama tuulivoimala, joilla energiantuotannon kokonaisuuden kannalta ei ole mitään merkitystä. Topeliuksen kuvaama, alueen
ainutlaatuinen kauneus ”niin kauas kuin silmä siintää, nään järviä lahtineen”, on mennyttä, jos suunnitelma toteutetaan.
7. Tuulivoimalan pystytyskustannuksista n. 90 % menee ulkomaille. Vaasa Energialaskelman mukaan pelkän koneiston osuus voimalasta on 75 % ja ne kaikki hankitaan nyt ja jatkossa ulkomailta. Asennukseen tarvittavat osaajat tulevat turbiinivalmistajilta ulkomailta. Maansiirtourakat kilpailutetaan ja urakoitsijat voivat tulla esim. Virosta, joten hankkeen merkitys paikalliselle työvoimalle on vähäinen. Pystytysurakka
kestää 2 - 3 kuukautta. Kunnan saama kiinteistövero ei ole merkittävä, varsinkaan jos
4
rakentamiskelpoista ja kaavoitettua maata jää rakentamatta voimalan laajalle alueelle
ulottuvasta haittavaikutuksesta.
8. Uudis- ja täydennysrakentaminen tuulivoimaloiden läheisyydessä voi loppua kokonaan. Tarastenjärven voimaloiden vaikutuspiirissä on tuhansia ihmisiä ja suunnitteilla
olevia kaavoituksia rakentamiseen. Tampere suunnittelee uudisrakentamista NurmiSorilaan. Suunnitelmassa talojen tarvitsema energia tuotetaan aurinkokennoilla. Tuulivoimaloiden vaikutus tuhoaa tämän suunnitelman, koska tuskin kukaan haluaisi
muuttaa tuulivoima-alueelle. Olevat asukkaat taas pyrkivät pois. Voimaloiden vaikutus on huomattava asuntojen jälkimarkkinoinnin hintoihin. Aktia Kiinteistövälityksen
mukaan arvonalennus on keskimäärin 1/3 normaalista hinnasta. Asuntojen arvonalennusten yhteismäärä voimaloiden vaikutusalueella voi olla kymmeniä miljoonia
euroja.
9. Aitovuoren ilmavalvontatutka sijaitsee hyvin lähellä Tarastenjärveä. Liikennevirasto
Trafin määräysten mukaan suurten, 150 metrin kokonaiskorkeuden ylittävien voimaloiden koneiston päälle on asennettava kaksi korkeatehoista lentoestevaloa. Kokonaiskorkeus tarkoittaa siis lavan ylintä pyyhkäisykorkeutta. Määräysten mukaan valojen on oltava B-tyypin korkeatehoiset, valkoiset, välähtelevät lentoestevalot. Koska
Tampere-Pirkkala lentokenttä sijaitsee vain muutaman kymmenen kilometrin päässä,
on selvää, että Tarastenjärven alueella korkeisiin tuulivoimaloihin vaadittaisiin Btyypin korkeatehoiset, valkoiset, välähtelevät lentoestevalot. Lentoestevalojen välke
näkyy todistetusti syksyisellä tai pimeällä säällä 30 - 40 kilometrin päähän. Näin täytyykin olla, koska ne on tarkoitettu lentäjille varoitusvaloiksi. Tarastenjärvelle ei voida
rakentaa niin suurta tuulivoimapuistoa, että Aitovuoren tutka voitaisiin lakkauttaa ja
rakentaa uusi jonnekin muualle. Kansallista turvallisuutta ei pidä uhrata muutaman
tuulivoimalan takia.
Päivärinteen Omakotiyhdistys ry (saap.5.9.2014)
Vetoomus Tarastenjärven alueelle kaavaillun tuulipuiston sijoittamisesta kauemmaksi
Onkijärven asuinalueesta
Me, Päivärinteen Omakotiyhdistyksen jäsenet, vaadimme, että Tarastenjärven tuulipuisto sijoitetaan mahdollisimman kauas Onkijärven asuinalueesta. Alueella on merkittävä määrä ympärivuotista asutusta ja uusia omakotitaloja rakennetaan kokoajan
lisää. Tuulimyllyjen aiheuttama matalataajuinen melu kantautuu muunlaista melua
kauemmaksi ja sitä on käytännössä mahdotonta torjua. Melu aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja ja vähentää alueen asuinmukavuutta. Kaavailtu tuulipuisto sijaitsee liian
lähellä asuinaluettamme. Tänne kohdistuu jo nyt meluhaittoja 9-tieltä emmekä halua
tänne lisää melurasitusta.
3. ASEMAKAAVAN LUONNOSVAIHE
Valmistelu- eli luonnosvaiheessa oli nähtävillä kaksi vaihtoehtoista luonnosta A ja B
4.-19.12.2014 ja 7.-20.1.2015. Niistä saatiin seuraavat lausunnot ja mielipiteet:
3.1 Lausunnot
Pirkanmaan liitto
Tarastenjärven asemakaavan luonnoksen vaihtoehto ”Lenkki” tukee Pirkanmaan
1.maakuntakaavan ratkaisua valtatien 9 pohjoispuolen osalta, jossa on riittävästi
huomioitu alueita teollisuuden ja jätteenkäsittelyn tarpeisiin. Vaihtoehdossa Pohjoinen
toimitilarakennusten (KTY) korttelialueiden osoittaminen valtatien 9 pohjoispuolelle
poikkeaa voimassa olevasta maakuntakaavasta, jossa alue on osoitettu teollisuudelle. Sen sijaan maakuntakaavassa on soitettu työpaikka-aluetta VT-9:n eteläpuolelle.
5
Luonnos Lenkki
Luonnos Pohjoinen
Vaihtoehto Lenkki on siis parempi valtatien sekä pohjois- että eteläpuolelta ja on siten maakuntakaavan mukainen. AT-alueiden osoittamista tai mukaan ottamista kaavaan tulisi vielä harkita.
Koska Tarastenjärven aluetta on tarkoitus kehittää tulevaisuudessakin jätteenhuoltoon painottuen, olisi vaihtoehto ” Lenkki” perustellumpi, koska siinä alueen maankäyttö on suunniteltu jakautuvan valtatien 9 pohjoispuolella raskaaseen, ympäristöhäiriöitä aiheuttavaan toimintaan ja tien eteläpuolella kevyempään yritystoimintaan.
Tarastenjärven kaavaluonnoksen aluevarauksissa tulee varautua maakuntakaavan
varaukseen, jossa valtatie 9 rakennetaan moottoritieksi ja huomioida alueelle osoitettu ulkoilureitti.
Vaihtoehto ”Lenkki” tukee myös valmisteilla olevan Pirkanmaan maakuntakaavan
2040 – taustaselvitystä maakunnan potentiaalisista tuulivoimatuotannon alueista,
joista yksi sijoittuu osittain suunnitellulle kaava-alueelle. Alueelle voisi sijoittaa noin
viisi teollisen kokoluokan voimalaa.
Molemmat kaavaluonnoksen vaihtoehdot tukevat valmisteilla olevan maakuntakaavan taustaselvitystä, jossa Tarastenjärven alueelle soveltuisi puuterminaalitoiminnan
mahdollistava aluevaraus.
Pirkanmaan liiton vetämässä POSKI-hankkeessa on tekeillä Tampereen kaupunkiseutua koskien selvitys seudullisista maanvastaanotto- ja kierrätysalueista (ml. pilaantuneet maat). Tarastenjärven alue soveltuu erittäin hyvin tähän toimintaan, kuten
asemakaavassakin on ajateltu.
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistumassa olevassa päivitystyössä on noussut esille Tarastenjärven alueen hyödyntäminen myöskin jätevedenpuhdistamolietteiden käsittelyssä. Tämä on syytä huomioida asemakaavan jatkovalmistelussa.
Päätös
Pirkanmaan liitto katsoo, että Tarastenjärven asemakaavan luonnoksen vaihtoehto
”Lenkki” tukee Pirkanmaan 1.maakuntakaavan ratkaisua valtatien 9 pohjoispuolen
6
osalta, jossa on riittävästi huomioitu alueita teollisuuden ja jätteenkäsittelyn tarpeisiin.
Vaihtoehdossa Pohjoinen toimitilarakennusten (KTY) korttelialueiden osoittaminen
valtatien 9 pohjoispuolelle poikkeaa voimassa olevasta maakuntakaavasta, jossa
alue on osoitettu teollisuudelle. Sen sijaan maakuntakaavassa on osoitettu työpaikkaaluetta VT-9:n eteläpuolelle. Vaihtoehto Lenkki on siis voimassa olevan maakuntakaavan näkökulmasta parempi valtatien sekä pohjois- että eteläpuolelta ja noudattaa
siten maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita. AT-alueiden osoittamista tai mukaan
ottamista kaavaan tulisi vielä harkita.
Tarastenjärven kaavaluonnoksen aluevarauksissa tulee varautua maakuntakaavan
varaukseen, jossa valtatie 9 rakennetaan moottoritieksi ja huomioida alueelle osoitettu ulkoilureitti.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Vaihtoehto ”Lenkki” tukee valmisteilla olevan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 –
taustaselvitystä maakunnan potentiaalisista tuulivoimatuotannon alueista, joista yksi
sijoittuu osittain suunnitellulle kaava-alueelle. Alueelle voisi sijoittaa noin viisi teollisen
kokoluokan voimalaa. Molemmat kaavaluonnoksen vaihtoehdot tukevat puuterminaaliselvitystä, jonka mukaan Tarastenjärven alueelle soveltuisi puuterminaalitoiminnan
mahdollistava aluevaraus. Puuterminaalin optimaalinen sijainti suhteessa olemassa
olevaan eritasoliittymään on hyvä suunnitella jo tässä vaiheessa.
Pirkanmaan liiton vetämässä POSKI-hankkeessa on tekeillä Tampereen kaupunkiseutua koskien selvitys seudullisista maanvastaanotto- ja kierrätysalueista (ml. pilaantuneet maat). Tarastenjärven alue soveltuu erittäin hyvin tähän toimintaan, kuten
asemakaavassakin on ajateltu.
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistumassa olevassa päivitystyössä on noussut esille Tarastenjärven alueen hyödyntäminen myöskin jätevedenpuhdistamolietteiden käsittelyssä. Tämä on syytä huomioida asemakaavan jatkovalmistelussa.
Edellä esitetyt kommentit huomioiden Pirkanmaan liitto puoltaa asemakaavan jatkovalmistelua.
Pirkanmaan ELY-keskus
Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta ovat pyytäneet lausuntoja Tarastenjärven
asemakaavojen valmisteluaineistoista ja luonnoksista.
Kyseessä on merkittävä ylikunnallinen hanke, jolla luodaan edellytyksiä seudullisesti
merkittävän jätteenkäsittelyalueen toiminnalle ja laajentumiselle sekä mahdollistetaan
tähän liittyvän teollisuus- ja yritysalueen toteuttaminen. Suunnittelualueen pinta-ala
Tampereen ja Kangasalan puolella on yhteensä n. 367 ha ja asemakaavaluonnosten
yhteenlaskettu rakennusoikeus vaihtelee 520 000 - 594 000 k-m2 välillä.
Suunnittelun lähtökohdat
Tarasteen ja Tarastenjärven asemakaavoitettavat alueet sijoittuvat Kangasalan ja
Tampereen rajalle valtatien 9 varteen. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa valtatien
eteläpuolinen osa suunnittelukokonaisuutta on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), joka
maakuntakaavamääräyksen mukaan voi sisältää liike- ja toimistorakentamiseen tai
tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Valtatien pohjoispuolelle
sijoittuvat osat ovat maakuntakaavassa merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ) suojavyöhykkeineen (sv) ja teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen länsipuolelle on merkitty MU-alueella kulkeva viheryhteystarve sekä ulkoilureittivaraus, joka Kangasalan
puolella jatkuu pohjoiseen teollisuus- ja jätteenkäsittelyalueiden kautta.
Alueilla ei ole voimassa olevia yleiskaavoja, minkä vuoksi asemakaavoissa on otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Selvittämisessä olennaista on
7
hankealueen tarkastelu kokonaisuudessaan yhtenäisin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Esimerkiksi hulevesien hallintasuunnitelmat on luontevaa laatia
samaan aikaan ja sovittaa yhteen asemakaava-alueiden sijoittuessa maantieteellisesti ja pintavaluntareittien suhteen toistensa vaikutusalueelle. Myös liikenne ja viherrakenne on tarpeen tarkastella yhteisesti koko hankealueella.
Tampereen puolella Tarasteen alueen maankäyttöä oltiin suunnittelemassa yleiskaavalla, joka oli ehdotuksena nähtävillä toisen kerran syksyllä 2013. Osayleiskaavatyö
kuitenkin keskeytettiin 20.1.2014 Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksellä. Nyt
asemakaavoitettavana oleva alue osoitettiin yleiskaavassa pitkälti samaan käyttöön
kuin lausunnolla olevassa kaavaluonnoksessa. Merkittäväksi asiaksi tunnistettiin
yleiskaavatyössä hulevesien käsittely suhteessa ympäristön erittäin tärkeisiin luonnonsuojeluarvoihin.
Tarasteen länsipuolelle on vireillä Nurmi-Sorilan osayleiskaava, jossa lähimmät
asuinalueet sijoittuvat luoteessa noin 900 metrin etäisyydelle kaava-alueesta.
Kangasalla asemakaavoitettava alue sijoittuu ehdotusvaiheessaan olevan Ruutanan
osayleiskaavan alueelle ja on siinä pääosin selvitysaluetta (sel). Suunnittelualueen
lähiympäristö on kokonaisuudessaan osayleiskaavaehdotuksessa varattu maa- ja
metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamisen tarvetta (MU). Lähimmät
yleiskaavaehdotuksen asuinalueet sijoittuvat noin puolen kilometrin etäisyydelle. Joitakin asuinrakennuksia sijoittuu asemakaavoitettavalle alueelle ja ne ovat kaavavaihtoehdossa ”Lenkki” merkitty asuin- ja työhuonerakennusten korttelialueiksi (AT-7).
Luontoarvot ja viherrakenne
Selvitykset
Tampereen puolelta on kaavaa varten kerätty kooste alueen luontoarvoista. Kangasalla kaavaluonnosvaihtoehtojen ratkaisut perustuvat Lamminrahkan ja Ruutanan
osayleiskaavoja varten laadittuihin luontoselvityksiin ja erilliseen tummaverkkoperhosraporttiin. ELY-keskus esittää, että luettavuuden vuoksi suunnittelualuetta koskevat tiedot alueen luontoarvoista kerätään yhteen. Selvityksissä esiintyviä tietoja voidaan pitää toisiaan täydentävinä, joskin eri aikoina tehtyjen selvitysten ajantasaisuus
on epävarmaa ja vaatii yhteensovittamista. Koko Tarasteen alueen luontotietojen kerääminen yhteen raporttiin olisi perusteltua paitsi lajisuojelukysymysten, myös viherrakenteen hahmottumisen näkökulmasta.
Lajisuojelukysymykset
Kaavoitettavien alueiden merkittävin luontoarvo on erittäin uhanalaisen, erityisesti
suojeltavan (LSL 47 §) tummaverkkoperhosen esiintyminen. Niittykokonaisuuden säilymisestä tulee erityisesti huolehtia tilanteessa, missä myös lähialueille suunniteltu
maankäyttö tulee väistämättä heikentämään lajin elinolosuhteita. Perhosen esiintymisniityt tulee osoittaa kaavaan SL-alueina, ja kattaa koko verkosto yhtenäisellä merkinnällä (esim. s-4 Nurmi-Sorilan oyk:n merkintöjä vastaavasti). Erityisen tärkeää koko aluepopulaation kannalta on turvata kulkuyhteys Näätäsuon alueelta pohjoiseen
sähkölinjan alla.
Koska niittyjen säilymisen ehto on niiden kosteusolojen turvaaminen, tulee kaavaratkaisuissa ottaa kokonaisuutena huomioon hulevesien tasainen ohjaaminen niityille.
Nyt esitetyissä ratkaisuissa hulevesiä ohjataan paljolti puhdistettaviksi ja muualle kuin
niityille. Vaikutusten arvioinnissa tulee tarkastella muuttuvan maankäytön vaikutuksia
hulevesien määrään ja laatuun suhteessa niittyjen kosteusoloihin. Kaavojen tavoitteeksi tulee selkeästi asettaa niittyjen kosteuden ylläpito ja myös lisääminen; tähän
liittyvien ratkaisujen tulee olla luettavissa myös kaavamerkinnöistä ja määräyksistä.
Näätäsuon eteläpuolisilla alueilla hulevesijärjestelmää on muutettu polttolaitoksen yhteydessä suunnitellusta, vesiä tasaisesti jakavasta menetelmästä. Perustelut tälle ja
esitetyn menetelmän toimivuudesta tulee olla luettavissa kaava-aineistosta.
8
Kaava-alueen pohjoisosilla on todettu olevan merkitystä liito-oravalle. Tämän merkityksen ja alueen suojelutarpeen näkyä myös EV-6- alueen kaavamääräyksestä.
Puustoisuuden edellytys on ristiriidassa suojaviheralueelle sijoittuvan tummaverkkoperhosniityn säilyttämisedellytysten kanssa, ja määräyksiä tulee myös tältä osin tarkentaa.
Viherrakenne
Kaavat osoittavat merkittävän jätehuollon aluekokonaisuuden, joiden alueelta luonnonarvot ja viherrakenne väistyvät. Alueen ympärille jäävällä viheralueella on kuitenkin merkitystä sekä luonnonsuojelun että virkistyskäytön näkökulmasta, minkä tulee
näkyä selkeästi kaavaratkaisuissa. Toimintojen puskurivyöhykkeen lisäksi viheralueella tulee olla riittävästi väljyyttä toteuttaakseen myös muut sille asetetut, merkittävät
tarkoitukset.
Liikenne ja tieverkko
Alueen halki kulkee Suomen TEN -tieverkkoon kuuluva valtatie 9, joka on tärkein valtakunnallisia keskuksia yhdistävä poikittaisyhteys Länsi- ja Itä-Suomen välillä. Pääasiallinen kulku kaava-alueille tapahtuu sekä Kangasalan että Tampereen puolella
valtatieltä 9 Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Nurmi-Sorilan suunnasta on
suunniteltu rinnakkaiskatuyhteys Tarastenjärven alueelle.
Valtatien 9 parantamisen yleissuunnitelma on valmistunut 2010 ja se on ollut maantielain mukaisessa käsittelyssä, mutta yleissuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty.
Yleissuunnitelman yhteydessä tehtiin YVA-selvitys. Yleissuunnitelman mukaan valtatie parannetaan nykyisessä maastokäytävässä moottoriteiksi Alasjärven ja Ruutanan
välisellä osuudella ja siitä edelleen Orivedelle 2+2 -kaistaiseksi keskikaiteelliseksi sekaliikennetieksi. Tänä vuonna on tavoitteena tehdä Tampereen ja Oriveden yhteysvälin uudelleenarviointi, jossa tarkastellaan liikenteen palvelutasotavoitteisiin perustuen
yhteysvälin kehittämisen vaihtoehtoja, etenkin selvitetään mahdollisuudet liikennetarpeen vähentämiseen liikkumisen ohjauksen keinoin. Tässä työssä ei kuitenkaan tehdä varsinaista väyläsuunnittelua.
Valtatien 9 yleissuunnitelmassa tulevaa tiealuetta ei ole määritelty asemakaavatarkkuudella, joten tarvittava tie-/liikennealueen laajuus on selvitettävä ennen asemakaavojen ehdotusvaihetta. Valtatien 9 kaavavaraus ja -merkintä pitää olla yhtenevä Kangasalan ja Tampereen puolella. Maanteiden parantamisen yhteydessä tienpitäjän pitää järjestää yksityisteille korvaavat yhteydet, kuten valtatien 9 yleissuunnitelmassa
Tarastenjärven kohdalla on esitetty. Yksityisteiden sijaintia voidaan asemakaavassa
muuttaa ja osoittaa ne katuina, kunhan huomioidaan, että katuja käyttäen voidaan
järjestää kulku myös alueen nykyiselle maankäytölle.
Yleissuunnitelman mukaan parannettavalla valtatiellä 9 tien suoja-alueen leveys on
moottoritiellä 50 metriä ja 2+2-kaistaisella sekaliikennetien osuudella 30 metriä mitattuna lähimmän ajoradan keskilinjasta. Rampeilla ja risteävillä teillä suoja-alue on 20
metriä tien keskilinjasta. Em. suoja-alueet on esitettävä asemakaavoissa joko "suojaviheralueena EV" tai tonteilla kaavamerkinnällä "su, Yleisen tien suoja-alueeksi varattu alueen osa". Su -merkinnän selityksen yhteyteen on lisättävä teksti:" Alueelle ei
saa sijoittaa mainoksia, rakennelmia eikä laitteita". Valtatien yleissuunnitelmassa
Kangasalan kaava-alueen kohdalla on sijoitettu meluvalleja tien kummallekin puolelle. Melusuojausten tarve selvitetään tien tarkemman suunnittelun yhteydessä huomioiden sen hetkinen tien vaikutusalueen maankäyttö.
Valtatien 9 yleissuunnitelmassa varaudutaan nykyisen Ruutanan Shellin liittymän itäpuolella valtatien alittavaan nk. Siperiantien risteyssiltaan ja yksityistieyhteyteen, jotka
korvaisivat valtatien parantamisen yhteydessä muutettavia yksityistiejärjestelyjä. Ris9
teysillan toteuttamiseen ei ole varauduttu ennen valtatien 9 parantamista eikä risteyssillan ja sen alittavan tieyhteyden mitoituksessa ole varauduttu laajempaa maankäyttöä palvelevan kadun tilantarpeisiin. Asemakaavan jatkotyössä on tutkittava risteyssillan, kadun, kevyen liikenteen väylän sekä näiden rakenteiden tilantarpeet, jotta niihin
voidaan asemakaavassa varautua. Selvityksen tekeminen ja risteyssillan muutosten
toteuttaminen kuuluu Kangasalan kunnalle.
Asemakaavojen liikenteelliset vaikutukset pitää selvittää koko hankealueella Kangasalan ja Tampereen puolella kokonaisuudessaan yhtenäisin selvityksin ja vaikutusten
arvioinnein. Liikenneselvityksessä on selvitettävä sekä kaava-alueiden että ympäröivän maankäytön synnyttämät liikennemäärät, liikenteen suuntautuminen ja katu- ja
tieverkon sekä liittymien toimivuus ja turvallisuus. Liikenneselvityksellä on varmistettava, että asemakaava-alueiden maankäyttö ei vaaranna valtatien 9 ja Tarastenjärven eritasoliittymän toimivuutta eikä liikenneturvallisuutta. Liikenneselvityksessä on
tutkittava myös alueelle suuntautuvien ja alueen sisäisten joukkoliikenteen ja kevyen
liikenteen järjestelyjen ja reittien toteuttamismahdollisuudet sekä niiden edellyttämät
tilavaraukset kaavassa.
Valtatielle 9 oleva nk. Ruutanan Shellin liittymä palvelee nykyisen huoltoaseman liikennettä. Uuden maankäytön kehittämisen yhteydessä liittymä pitää poistaa ja kulkuyhteys järjestää Ruutanantieltä. Ruutanantie on rajattava Kangasalan puolella mukaan asemakaavaan, vaikka kaava-alue ei ulottuisikaan tien eteläpuolelle. Tie on esitettävä kaavassa katu -merkinnällä. Maantien muutos kaduksi toteutetaan kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä.
Alueiden kuivatus on hoidettava omalla valtatien 9 kuivatusjärjestelmästä irrallisella
järjestelmällään. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen
aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa valtatien kuivatusta ja rakenteita. Alueen rakentamisen aiheuttamien mahdollisten valtatien kuivatusjärjestelmien, mm. laskuojien ja rumpujen, sekä teiden muiden rakenteiden muutosten toteuttamien kuuluu asemakaavan toteuttajalle.
Ensisijaisena tavoitteena on mainosten sijoittaminen rakennusten yhteyteen tai niiden
välittömään läheisyyteen. Mahdollisten erillisten mainoslaitteiden sijainnit pitää suunnitella asemakaavavaiheessa. Mainokset eivät saa haitata liikennemerkkien havaittavuutta eivätkä liikenneturvallisuutta, Myöskään mahdolliset rakennusten julkisivujen
mainospinnat eivät saa olla häiritseviä.
Kaava-alueiden sisäinen liikenne ei saa aiheuttaa häikäisyä valtatien 9 liikenteelle.
Jos sisäinen liikenne aiheuttaa häikäisyhaittoja, voidaan tonttien haltijat velvoittaa aitaamaan tontit tai ehkäisemään häikäisyhaittoja esim. istutuksilla. Alueen ulkovalaistus sekä rakennusten julkisivujen valaistus on myös suunniteltava siten, ettei valaistus aiheuta häikäisyhaittoja valtatien liikenteelle.
Alueiden maansiirto- ja pohjanrakennustyöt on tehtävä alueen puolelta eikä ne saa
aiheuttaa vahinkoa valtatien 9 rakenteille ja kuivatukselle eivätkä vaaraa liikenteelle.
Kaupan aluevaraukset
Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset paljon tilaa vaativan kaupan osalta
Tarastenjärven vaihtoehtoisiin asemakaavaluonnoksiin sisältyy toimitilarakennusten
korttelialueita KTY-8, joille kaavamerkinnän mukaan on mahdollista rakentaa paljon
tilaa vaativan erikoistavarakaupan myymälöitä mutta ei maankäyttö- ja rakennuslain
114 §:n tarkoittamia seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä tai päivittäistavarakaupan myymälöitä.
10
Maakuntakaavan selostuksen mukaan keskusta-alueille soveltumatonta, paljon tilaa
vaativaa kauppaa on mahdollista toteuttaa myös maakuntakaavan työpaikka-alueille
(TP). Lähtökohtana paljon tilaa vaativan kaupan sijoittamiselle tulee olla kaupan palveluiden alueellisesti tasapainoinen jakautuminen kaupunkiseudulla, joten maakuntakaavamerkintää ei voida suoraan tulkita niin, että koko maakuntakaavan TP-alue olisi
toteutettavissa paljon tilaa vaativan kaupan alueena. Asemakaavoitettavan alueen
rakennetta muodostettaessa on ratkaistava mitkä alueet soveltuvat paljon tilaa vaativan kaupan ja mitkä alueet tuotannollisten ja varastotoimintojen sekä toimistorakentamisen alueiksi.
Maakuntakaavan teollisuus- ja varastoaluevaraus (T) valtatien pohjoispuolisilla alueilla ei mahdollista kaupallisten palveluiden sijoittamista. Maakuntakaavan selostuksen
mukaan alue on tarkoitettu seudullisesti merkittävien taajamarakenteen ulkopuolisten
teollisuustyöpaikka-alueiden käyttöön.
Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevia erityisiä säännöksiä on muutettu vuonna 2011 lain 9 a lukuun sisätyvin määräyksin. Samalla lain 114 § on kumottu. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeva suunnitteluvelvoite on ulotettu myös paljon
tilaa vaativan erikoistavarakaupan kauppaan. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan 71 a §:n mukaista vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan kuitenkin vasta 16.4.2014 alkaen.
Tätä siirtymäkautta ollaan mahdollisesti jatkamassa.
Ympäristöministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat kirjeellään 4.4.2012 pyrkineet selventämään näiden säännösten soveltamista siirtymäkauden aikana. Kirjeen mukaan kunta voi siirtymäkauden aikana hyväksyä asemakaavan, jossa osoitetaan yli 2000 krsm2:n tilaa vaativan erikoistavarakaupan myymälä alueelle, jota ei ole maakuntakaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden jälkeen rakennuslupaa
seudullisesti merkittävälle myymälälle ei kuitenkaan voida myöntää maakunta- tai
yleiskaavassa keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei aluetta ole
asemakaavassa erityisesti varattu KM -merkinnällä vähittäiskaupan suuryksikköä varten.
Kirjeessä todetaan ”Mikäli selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla voidaan osoittaa, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä, voidaan yleis- ja asemakaavoissa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö KM merkinnällä ja esimerkiksi kaupan laatua osoittavalla indeksillä. Siirtymäkauden aikana merkitykseltään seudullisen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan osoittaminen
KM -merkinnällä maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle edellyttää,
että alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikköä
varten km -merkinnällä tai muulla vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen mahdollistavalla merkinnällä.”
Ympäristöhäiriöt
Jätteenkäsittelyalue sekä asemakaavoihin sisältyvät muut teollisuus- ja erityisalueet
aiheuttavat ympäristöönsä häiriövaikutuksia, jotka tulee asemakaavoissa selvittää ja
kuvata. Kaavamerkinnöin ja -määräyksin häiriöitä tulee edellyttää rajoitettavan siten,
ettei esim. lähistön asutukselle tai virkistyskäytölle aiheudu kohtuutonta haittaa. TY15 -merkinnällä Tampereen puolella sekä TY-9 -merkinnällä Kangasalan puolella on
osoitettu teollisuusalueita, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Nämä vaatimukset tulee avata kaavamerkintään.
Kangasalan asemakaavassa nykyisen Ruutanan huoltoaseman alueelle on merkitty
kunnostettava maa-alue (saa-3). Kaavamääräyksessä edellytetään pilaantuneen
maa-aineksen poistamista. Maaperän kunnostustavoitteiden asettamisessa ja eri
puhdistusmenetelmien käyttökelpoisuutta arvioitaessa on merkittävää millaiseen
käyttöön alue kaavassa osoitetaan. Tavoitteena tulee olla, että maaperä on tutkittu ja
pilaantuneeksi epäillyille alueille on laadittu valittuun maankäyttöratkaisuun perustuvat riskin- ja puhdistustarpeen arvioinnit ennen asemakaavan hyväksymistä.
11
Johtopäätökset
Merkittävän jätteenkäsittelyalueen ja siihen liittyvän teollisuus- ja yritysalueen suunnittelu ja toteuttaminen Tarasteen ja Tarastenjärven alueille on lähtökohtaisesti perusteltua. Ylikunnallisen hankkeen kaavoitus on tarpeen tehdä tiiviissä yhteistyössä
selvityksistä kaavaratkaisuihin. Koska alueella ei ole yleiskaavoja, edellyttää kaavoitus normaalia laajempia tarkasteluja suhteessa esim. ympäristöhäiriöihin ja liikenteeseen.
Kaavoituksen yksi merkittävä lähtökohta on turvata Tarasteen alueella esiintyvän
tummaverkkoperhosen elinolosuhteet, mikä edellyttää hulevesien johtamisen erityistä
suunnittelua ja toteuttamista. Tämän tulee käydä selkeästi ilmi kaavamerkinnöistä ja määräyksistä.
Paljon tilaa vaativan kaupan osalta tulee ottaa huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus sekä lainsäädännön muutokset.
Pirkanmaan maakuntamuseo
Hankeen tavoitteena on mahdollistaa uuden teollisuus- ja työpaikka-alueen rakentaminen sekä jätehuoltoalueen laajentaminen. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut kaavaluonnokseen ja toteaa, että kaavan lähtötiedot ovat kulttuuriympäristön
osalta riittäviä ja kaavaratkaisu on kulttuuriympäristön arvojen osalta lähtökohtaisesti
mahdollinen. Mikäli kaava etenee luonnoksessa esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti,
kaavaehdotusta ei ole välttämätöntä toimittaa lausunnolle maakuntamuseoon.
Puolustusvoimien pääesikunnan logistiikkalaitoksen esikunta (PVLOGLE)
PVLOGLE:lla ei ole huomauttamista asemakaavasta.
Jatkotyö: Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä
mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään viisi työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Puolustusvoimien palvelukeskuksesta
puhelinnumerosta 0299 818 080.
Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita. PVLOGLE esittää, että Kangasalan kunta lisäisi Kangasalle
laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin yleiskaavoihin
seuraavat lauseet:
”Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina
pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella.
Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin
alueisiin.”
Vuoden 2015 alusta lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää sähköpostilla kirjaamo.2logr@mil.fi tai 2. Logistiikkarykmentin Esikunta (2.LOGRE), käyntiosoite Rykmentintie 15, Turku. Postiosoite on PL 1000, 20811 Turku.
Yhteyshenkilöt: Yhteyshenkilöinä 1.1.2015 alkaen ovat 3.LOGR:n kiinteistöpäällikkö
tapani.rantio@mil.fi p.0299 572 263 ja kiinteistöinsinööri kai.hyytiainen@mil.fi, p.
0299 572 264. Lisätietoa tästä asiakirjasta PVLOGLE:ssa antaa DI Eero Ruotsila, p.
0299 570 644.
Tampereen kaupunki
Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala laajemmassa Lenkki vaihtoehdossa on n. 200
hehtaaria. Uutta rakentamista osoitetaan erikokoisille yritystonteille, joiden tehokkuus
erityisalueilla (E-2 ja E-3) on e=0,2 sekä teollisuus ja varasto- sekä toimitilatonteilla
(T-2 ja TU-9) e=0,4. Asuin- ja työhuonerakennusten korttelialueilla (AT-7) rakennusoikeus on 500 k-m2 tonttia kohti. Uutta kerrosalaa vaihtoehdosta riippuen on 305
000–375 000 km2. Kaavaratkaisun mahdollistamaa työpaikkamäärää ei ole arvioitu.
12
Asemakaava-alueella asuu tällä hetkellä 20 henkilöä. Tarastenjärven asemakaava
nro 740 laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai
yleiskaava on vanhentunut. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu yleiskaavallinen tarkastelu, jotka on kuvattu selostuksessa.
Lausunto
Tarastenjärven asemakaava nro 740 muodostaa yhdessä Tampereella vireillä olevien Tarastenjärven ja Aitovuoren asemakaavojen kanssa seudun elinkeinotoiminnan,
kierrätystalouden ja jätehuollon kehittämisen kannalta hyvin merkittävän kokonaisuuden, laajimmillaan noin 350 ha. Kokonaisuuden suunnittelussa tehty yhteistyö Kangasalan ja Tampereen kesken on ollut hyvää ja on esimerkki kuntien välisestä rajaalueen kehittämisen tahtotilasta.
Ensimmäistä kertaa asemakaavoitettava alue on pääosin yksityisessä omistuksessa,
joten alueen toteuttaminen edellyttää kunnan ja maanomistajien välisiä sopimuksia.
Todettakoon, että Tampereen kaupunki hankkii vastaavissa tilanteissa alueet omistukseensa ennen asemakaavoitusta. Yksityisestä maanomistuksesta johtuva toteutumisen mahdollinen viivästyminen tulisi huomioida tarkemmin varsinkin suunnittelualueen liikenneratkaisujen toteutumiseksi. Asemakaavan toteuttaminen VT 9:n pohjoispuolisilla osilla vaatii lisäksi Tampereen kaupungin ja Kangasalan välisen toimeenpanosopimuksen hyväksymistä kunnissa. Toimeenpanosopimuksessa tulee
määritellä ja sopia toteuttamisen aikataulu sekä kustannusjako katualueiden ja muun
kunnallistekniikan rakentamiselle. Jätteen käsittelyn ja kierrätyksen aluevaraukset tulee varmistaa Kangasalan puolella maakuntakaavan mukaisesti.
Aluepaloaseman harjoituskentän aluevaraus on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueelle (Y-7). Jatkossa tulee harkita toiminnon osoittamista teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle, jotta toiminnon sijoittamiselle on useita vaihtoehtoja. Harjoitusalue tulee sijoittaa maastoltaan tasaiseen kohtaan, lisäksi tulee varmistaa, että
tarvittava harjoitusalue ja kulkuyhteys sille ovat mahdollisia jo ennen muiden asemakaavan alueiden toteuttamista. Harjoitusalueen sijoittamisesta Kangasalan puolelle
tulee myös sopia toimeenpanosopimuksessa.
Katuverkon osalta vaihtoehto Pohjoinen on sujuva alueelle kytkeytyvän katuverkon
osalta ja vastaa hyvin logististen toimintojen, energiapuuterminaalille ja jätehuollon,
tarpeita. Vaihtoehdossa Lenkki sisäistä turvallisuutta voi pitää parempana, sillä se
mahdollistaa alueelta pois pääsyn kahta eri reittiä. Lisäksi vaihtoehdossa Lenkki on
huomioitu myös jätehuollon sisäinen, kuntarajan tuntumassa oleva yhteystarve, jota
ei ole vaihtoehdossa Pohjoinen. Lenkki vaihtoehdossa katuverkko ei ole kuitenkaan
alueen käytettävyyden kannalta sujuva. Pääliikenneyhteys tulee Tarastenjärven eritasoliittymästä Kangasalan puolelle ja edellyttää sujuvaa yhteyttä Kangasalan puolella pohjoisille osille sekä VT-9:n varren tonteille, minkä vaihtoehto Pohjoinen toteuttaa
hyvin.
Toimeenpanosopimuksessa tulee varmistaa, että kuntien rajalla muodostuu kaksi
alueita yhdistävää katuyhteyttä, jolloin VT-9:n varren alueet ovat parhaiten käytettävissä. VT-9:n alikulku Ruutanan puolelle tulee rakentaa riittävän leveänä ja korkeana,
jotta alueiden välinne logistinen mutta myös kevyt liikenne on mahdollista toteuttaa
hyvin.
Maankäytön osalta toimitilarakennusten (KTY) korttelialueiden osoittaminen VT 9:n
pohjoispuolelle poikkeaa maakuntakaavan maankäytöstä, jossa alue on osoitettu teollisuudelle. Maakuntakaava osoittaa työpaikka-aluetta VT-9:n eteläpuolelle, jolloin
tulee vielä harkita Ruutanantien eteläpuolen varren osoittamista KTY -kortteleiksi.
Vaihtoehto Lenkki on parempi T – alueiden osalta ja on siten maakuntakaavan mu13
kainen. Osa pienialaisista suojaviheralueista (EV) on osoitettavissa tonttien osaksi,
joilla hoidetaan mm. hulevesijärjestelmää.
KTY-8 kortteleita koskeva määräys on harhaanjohtava vähittäiskaupan suuryksiköitä
koskevan kiellon osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 114§:n mukaan vähittäiskaupan
suuryksikön alaraja on 2.000 k-m2. Seudullisesti merkittävän kaupan suuryksikkökoko ja niiden sijoittuminen määritellään ja ohjataan maakuntakaavassa. Tampereen
kaupunki katsoo, että MRL:n 114§ tarkoittama kielto on riittävä eikä alueelle tule tavoitella yli 2.000 k-m2 suuruisia vähittäiskaupan yksiköitä, eikä aluetta tule myöskään
maakuntakaavassa osoittaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueeksi. Tampereen kaupunki katsoo edelleen, että määräyksessä vähittäiskaupan toimintojen rajaaminen vain paljon tilaa vaativan kaupan käyttöön ja päivittäistavarakaupan rajaaminen kaava-alueen ulkopuolelle on perusteltua. KTY-alueet mahdollistavat kaupallista liiketoimintaa siinä määrin, että kokonaisuutta varten on syytä laatia kaupallinen
tarveselvitys ja vaikutusten arviointi.
Fingrid Oyj (saap.20.11.2014)
Lausunto maanpinnan muokkauksesta ja teiden rakentamisesta 400 kV johdon Kangasala – Toivila alitse ja rinnalla pylväsvälillä 13 – 18. Maanpintaa voidaan muokata
ja teitä rakentaa otsikossa mainitun johdon alla ja rinnalla ottamalla voimajohdon
osalta huomioon lausunnossa mainitut seikat. (Skannattu kokonaisuudessaan ja lisätty selvitysaineistoon.)
Fingrid Oyj
Asemakaavan alueella sijaitsee Fingridin 400 kV voimajohto Kangasala – Toivila
(suunnittelutunnus 1774). Voimajohdon sijainti on merkitty kuvaan 1.
400 kV voimajohtoa Kangasala – Toivila varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 62 metriä leveälle johtoalueelle (kuva 4). Johtoalue muodostuu 42 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusalue kattaa koko voimajohtoalueen. Asemakaavan johtoa varten varattu alueen osa on merkitty asemakaavaluonnoksiin asianmukaisesti.
Yleisesti muistutamme, että kaavoituksen täytyy mahdollistaa valtakunnallisesti merkittävien voimansiirtoyhteyksien ylläpito ja kehittäminen. Voimajohtoalueella tai sen
läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa sähköturvallisuuden kanssa
eikä toiminta voi aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle.
Asemakaavassa osoitetaan runsaasti uutta rakentamista. Alueen suunnittelussa on
otettava huomioon seuraavia asioita:
-Rakennusalat pitäisi sijoittaa voimajohtoalueen ulkopuolelle. Voimajohtoalueelle ei
voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Em. rakenteet tai
laitteet eivät pääsääntöisesti saa olla yli kaksi metriä korkeita. Rakennusrajoitusalue
koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia.
-Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä.
-Voimajohdon virtajohtimien alle sijoittuvien istutusten osalta on otettava huomioon,
että puuston tai kasvien luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä. Ylipitkät puut
joudutaan katkaisemaan tai kaatamaan.
-Voimajohtoalueella ei voi pysäköidä ajoneuvoja ilman Fingridin kanssa tehtyä yksityisoikeudellista sopimusta. Pysäköintiratkaisut tutkitaan aina tapauskohtaisesti jääkuorman, sähkökentän ja palokuorman takia.
-Voimajohtoalue ei sovellu varastointiin eikä lastaukseen.
-Polttonesteen jakelun suunnittelussa on otettava huomioon jakelupisteen sijoittaminen riittävälle etäisyydelle ilmajohdoista. Fingrid Oyj suosittelee, että polttonesteen
jakelua ei sijoiteta tätä pylvään korkeutta vastaavaa etäisyyttä lähemmäksi.
14
-Teiden ja katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa ”Sähköjohdot ja maantiet” (2011) esitetään.
Kaavaluonnoksessa on voimajohtoalueelle ulottuvia aluevarauksia (EV-4 suojaviheralue, luo luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue), joiden määräyksissä viitataan puuston tai ympäristön säilymiseen. Niiden osalta täytyy ottaa huomioon voimajohdon kunnossapidon vaatimukset. Fingrid on lunastamalla hankkinut pysyvän
oikeuden käyttää voimajohtoaluetta ja kunnossapitää voimajohtorakenteita. Lunastuksen perusteella yhtiöllä on oikeus johtoaukean raivaukseen ja ylipitkien reunavyöhykepuiden käsittelyyn. Nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä sähköturvallisuuden vuoksi. Kaavamerkinnät eivät saisi aiheuttaa ristiriitaa nykyisten toimintojen kannalta ja em. kohteiden osalta kaavamääräyksissä tulisi ottaa huomioon voimajohto
sen kunnossapito.
Voimajohdon rajoituksia maankäytölle käsitellään Fingridin oppaassa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maankäytön suunnittelussa, joka on ladattavissa Fingridin Internet-sivuilta.
Kaikesta voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee
pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla esimerkiksi katu, liikennejärjestely, liikuntatoiminto, ulkoilureitti, rakennelma tai maansiirtotoimenpide, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunnossa esitetään seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen toteuttamisessa on voimajohdon kannalta otettava huomioon. Risteämälausunnossa annetaan näkemys suunnitelman toteuttamisen reunaehdoista. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, 00101 Helsinki tai risteamalausunnot@fingrid.fi.
Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain 22 § tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee vain Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Pyydämme lähettämään
meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä asiaa hoitaa Mika Penttilä.
Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Pirkanmaan Jätehuolto Oy pitää tärkeänä, että Tampereen kaupunki ja Kangasalan
kunta laativat yhtäaikaisesti ja yhteistyössä asemakaavat Tarastenjärven alueen kehittämiseksi ja toimintojen yhteensovittamiseksi. Keskeinen tavoite on toimintoja
mahdollistava kaava seudulliselle materiaalihallintakeskukselle. Kehittyvä nykyinen
jätteenkäsittelykeskus ja Tammervoiman hyötyvoimalaitos tarjoavat erinomaisen
alustan myös kierrätys- ja cleantech-yritystoiminnan kytkeytymiselle ja kehittymiselle
alueelle.
Valtakunnallisesti on harvinaislaatuista, että jätevoimala ja jätteenkäsittelytoiminnot
sijaitsevat lähellä toisiaan. Jätettä kierrätykseen valmistelevat prosessit vaativat lähes
aina tuekseen jätevoimalaitoksia ja/tai loppusijoitusta. Orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitusten astuessa voimaan 1.1.2016 (rakennusjätteelle siirtymäajalla 1.1.2020)
jätteen polton merkitys käsittelyprosessien jäännösten käsittelyssä korostuu. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osalta kehitettäviä toimintoja ovat muun muassa yhdyskuntaja rakennusjätteiden esikäsittelytoiminnot, tuhkien prosessointi, maa-ainesten käsittely (PIMA:t. pintamaat, ylijäämämaat) ja varastointitoiminnot sekä tuhkafraktioiden,
mineraaliainesten ja biofraktioiden yhteisjalostustoiminta.
Kangasalan kunta on esittänyt kahta vaihtoehtoista kaavaluonnosta, joista Jätehuollon näkökulmasta erityisesti vaihtoehdolla Lenkki vastataan alueen kehittämisen tavoitteisiin. Kierrätys- ja jätteenkäsittelytoiminnoilla käsitellään jätteeksi luokiteltavia
materiaalivirtoja ja toiminta vaatii yleensä ympäristöluvan. Mahdollistava asemakaava tarkoittaa tällöin riittävästi eritysalueeksi (E-2) varattua alaa. Vaihtoehto Lenkki sallii myös nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen sisäisen logistiikan parantamisen.
Pirkanmaan Jätehuolto Oy esittää, että asemakaavaan sisällytettäisiin alueen toimijoille velvoite päästöjen ja ympäristövaikutusten yhteistarkkailuun. Ympäristölupien
15
edellyttämien erillisten tarkkailusuunnitelmien sijaan toimijoiden yhteistyönä toteuttamalla tarkkailulla tehostettaisiin mahdollisten haittojen ennaltaehkäisyä, ympäristönsuojaustoimintojen kehittämistä ja ympäristön tilan seurantaa.
TUKES
Tukesilla ei ole kommentoitavaa asemakaavasta. Tukesilla ei ole valvontakohteita ko.
alueen läheisyydessä. Lausunto perustuu valtioneuvoston asetukseen vaarallisten
kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012). Pelastusviranomaisen
valvontaan kuuluvia kohteita sijaitsee ko. asemakaava-alueella.
Tampereen Kaukolämpö Oy
Tampereen Kaukolämpö Oy:llä ei ole lausuttavaa Tarastenjärven asemakaavaan.
Tampereen Sähköverkko Oy
Tampereen Sähköverkko Oy:llä ei ole huomauttamista Tarastenjärven asemakaavaan.
Kangasalan Lämpö Oy
Kangasalan Lämpö Oy ilmoittaa lausuntonaan asemakaavan valmisteluaineistosta
seuraavaa: E-2 merkinnän tulee mahdollistaa energiapuun varastointi sekä haketus/murskaus alueella. Kaavaa voidaan edelleen kehittää molempien luonnosten pohjalta.
Elisa Oyj
Elisa Oyj:llä ei ole lausuttavaa Tarastejärven asemakaavaan. Mahdollinen Elisa Oyj:n
verkonrakentaminen alueella tehdään muun infran rakentamisen yhteydessä.
Kangasalan Vesi –liikelaitos
Asemakaavan toteuttaminen edellyttää olemassa olevan vesihuoltoverkoston täydennysrakentamista. Täydennysrakentaminen alueen vesihuollon järjestämisen
mahdollistamiseksi arvioidaan kustantavan n.1,5M€ - 3M€. Täydennysrakentamisen
myötä alueelle voidaan johtaa rajallinen vesimäärä. Asemakaava-alueen vesihuollon
järjestämisen kustannusten tarkempi arvioiminen voidaan tehdä kun asemakaavoituksen vaihtoehdot on käsitelty ja valittu toteutettava. Alueen vesihuollon rakentamisen kustannuksiksi voidaan arvioida vaihtoehdoista riippuen n.1,5M€ - 2,5M€. Vesihuollon järjestämiseksi tarvittavat pumppaamot tai paineenkorotuslaitteet tulee voida
sijoittaa suojaviheralueelle EV-4, koska varsinaisesti yhdyskuntateknisille laitteille tarkoitettuja aluevarauksia alueella ei ole.
Ympäristönsuojelu
Ympäristönsuojelun näkemyksen mukaan asemakaavan jatkokehittelyä tulee jatkaa
luonnoksen Pohjoinen pohjalta. Siinä on paremmin otettu huomioon alueen luontoarvot ja siinä jätetään tilaa olemassa olevan asutuksen ja suunnitellun teollisuusalueen
väliin.
Koko kaava-alueen luontoarvojen inventoinnit tulee päivittää suunnittelun edetessä.
Hulevesien käsittelyyn tulee kaavassa osoittaa tarkemman suunnittelun perusteella
hulevesien viivytykseen soveltuvat alueet luontoarvojen turvaamiseksi niin kaavoitettavalla alueella kuin alapuolisessa vesistössäkin.
Muutoin ympäristönsuojelulla ei ole tässä vaiheessa huomautettavaa.
Rakennusvalvonta
Nähtäville on asetettu kaksi vaihtoehtoa, joista vaihtoehto ”Lenkki” olisi soveltuvampi
seuraavin perustein: Valtatien 9 tuomaa näkyvyyttä yritystoiminnalle saadaan hyödynnettyä paremmin, kun kaavan rajaus on laajempi. Nykyiseen jäteaseman käsittelyalueeseen rajoittuvat E-2 –alueet mahdollistavat toiminnan tehokkaamman laajen16
tumisen. Laajempi kaavan rajaus palvelee paremmin myös Vt 9:n eteläpuolisen alueen kehittymistä ja alueiden käyttöä.
Vaihtoehto Lenkin esitettyjä ratkaisuja tulisi kuitenkin tarkastella ja tarvittaessa muuttaa seuraavin osin: Alueen halki kulkevan voimalinjan vaikutukset tulisi huomioida
tonttijaossa kortteleissa 8200 ja 8205 nyt esitettyä paremmin, jottei voimalinja vaikeuttaisi merkittävästi rakentamista ja tonttien käyttöä. Yleisen tien suoja-alueeksi varattu osa sijoittuu osittain kaavan mukaisille rakennuspaikoille, mikä rajoittaa tonttien
käyttöä ja rakentamista ja voi vaarantaa suoja-alueen säilymisen tarkoitetulla tavalla.
Kokonaisuutena esitetyt ratkaisut mahdollistavat alueen kehittymisen ja toimintojen lisääntymisen ja monipuolistumisen toivotulla tavalla. Yritystonttien riittävyyden ja monipuolisen tarjonnan turvaamiseksi alueen asemakaavoituksen toivotaan etenevän
nopeasti.
3.2 Mielipiteet
1. Seppo Kaulio ym. allekirjoittajat.
Valtatielle 9 suunniteltu Siperiantien risteyssilta, joka on sijoitettu lähelle Ruutanan
Shelliä. Valtatien pohjoispuolella on viisi asuttua taloa ja yhteensä kuusi taloutta. Alueella on n. 15 asukasta. Asutus on syntynyt viime vuosisadan alkupuolella ja sodan
jälkeen siirtolaisasutuksena.
Alikulun tekemättä jättämisestä, siihen missä Siperiantie nyt risteää 9-tien, seuraa
mainitulle asutukselle kohtuutonta haittaa palvelujen saannin suhteen sillä nyt on ja
luulemme, että aina tulee olemaan henkilöitä, joilla ei ole autoa tai ei ole mahdollisuutta sillä kulkea. Lapsia muutaman vuoden päästä.
17
Nykyinen matka esim. Ruutanan Terveystalolle on n. 2 km. Shellin kautta kiertämällä
matka pitenee n. 2,2 km eli edestakainen matka olisi n. 8,5 km, jota pidämme kohtuuttoman pitkänä matkana terveelle ja hyväkuntoisellekin ihmiselle. Ruutanan keskustassa on myös muita palveluita, kuten ainoa kauppa, nuorisotiloja, päiväkoti, seurakuntakoti, parturi, pankkiautomaatti, ravintolapalvelua, seurojen ja yhdistysten tarjoamia harrastusmahdollisuuksia ja varmasti asutuksen lisääntyessä myös muuta
palvelutarjontaa.
Koulumatkat vaatisivat aina taksikuljetusta, josta tulee kunnalle vuosien saatossa mittavat kustannukset.
Ainakin neljässä talossa käytetään puuta lämmitykseen ja metsää on kahdella tilalla
9-tien eteläpuolella. Aholalla 1:182 ja omallani 1:156. Omistan kaksi pääasiallisesti
puulla lämpiävää asuintaloa ja kaksi puulämmitteistä saunaa. Isomman kiinteistön
puunkulutus on n. 30 pm3/vuosi ja pienemmän n. 20 pm3/vuosi. Tähän asti rankojen
kuljetus on sujunut hyvin pienellä traktorilla ja juontokouralla, mutta kilometrien kuljetus yleistä tietä pitkin vaatii jo toisenlaisen kaluston ja isot investoinnit. Nyt ajomatkat
jäävät muutamiin satoihin metreihin, kun 9-tien voi ylittää Mustijärventien ja Siperiantien risteyksistä.
Siperiantien risteys on ollut riista-aidan tekemisen jälkeen hirvien ja tietysti myös pienempien eläimien vakituinen ylityspaikka, mistä useat hirvikolarit todisteena. Metsän
eläimet todennäköisesti käyttäisivät tuttua reittiä, jonka alikulku mahdollistaisi.
Kysyisimme vielä, että mikä on pohjaveden korkeus Shellin kohdalla, ettei Tarastenjärvi virtaa alikulkuun?
Me allekirjoittaneet emme ymmärrä, että ehkä joskus rakennettavalle teollisuusalueelle on tärkeämpää saada kulkuyhteys Shellin kohdalle, kuin olemassa olevaa asutusta palveleva kulkuyhteys nykyisen Siperiantien kohdalle. Teollisuusalueelle ei luulisi tulevan vakituista asumista, jolloin työntekijät ja tavaraliikenne kulkee pyörien
päällä eikä kulku Tarastenjärven risteyssillan kautta tuo merkittävää lisämatkaa Ruutanasta kulkijoille ja muualta tulijoille alikulusta ei ole mitään hyötyä.
Ysitien parantamisen kaltaista projektia ei luulisi kahdenkaan alikulun rakentamisen
kaatavan. Kulkuyhteyksien järjestelyistä on annettu palautetta kirjallisesti esim.
7.5.2007 Olkahisissa olleen esittelytilaisuuden jälkeen ja käyty Destiassa syksyllä
2007 keskustelemassa suunnittelijoiden kanssa.
2. Timo Villgren
Mielipiteitä Tarastejärven kaava luonnoksista Ruutanalaisilta. Olen keskustellut useampien ihmisten kanssa Tarastejärven kaavaluonnoksista ja ihmisille tärkeistä asioista. Kokoan tähän nyt tärkeimmät ja keskeisimmät viestit joita olen kuullut.
Kaavaluonnos pohjoinen miellyttää ihmisiä suurelta osin sen takia kun 9-tien eteläpuolelle tai 9-tien välittömään läheisyyteen ei ole varauksia “raskaalle teollisuudelle”
Erinomainen asia on myös kaava-alueen rajoittuminen tarpeeksi kauas Siperiantien
asuintaloista. Ihmiset eivät missään nimessä halua asua teollisuusalueella, kuten
lenkki vaihtoehdossa on piirretty.
Ruutanantien ja Matkajärven välinen alue pitää ehdottomasti toteuttaa kuten luonnoksessa lenkki on tehty. Kyseistä aluetta ei pidä jättää pois asemakaavasta, vaan
se on rauhoitettava ulkoilualueeksi. Matkajärven ympäristö on erittäin tärkeä lähivirkistysalue Ruutanalaisille.
3. Siperiantien tilat ja asukkaat, Mari Lahtinen jne.
Kaavoitettavan alueen kaakkoiskulmassa sijaitsee omakotitalojen muodostama kokonaisuus Siperiantien varressa. Alueen talot on rakennettu v. 1947-2014 välisenä
aikana. Tilat ovat nk. siirtokarjalaistiloja, jotka on sodan jälkeen luovutettu Karjalassa
asuntonsa menettäneille.
18
Tuleva kaava on suunniteltu osittain em. yksityisten maanomistajien maille ja kunta
on lunastamassa osan maista pakolla. Kukaan osallisista ei ole vapaaehtoisesti valmis luopumaan maistaan tai asuintilastaan.
Suunnitelmassa Lenkki teollisuustontit tulevat asuintalojen viereen ja osin kahdelle
puolelle, rajaten näkymäksi teollisuushallien takapihan. Teollisuusalueen läpi kulkeva
tie liittyy Siperiantiehen, jolloin se lisää alueemme läpikulkevaa liikennettä, joka nostaa merkittävästi tien hoitokustannuksia. Tien pohja on vanha eikä missään tapauksessa tule kestämään lisääntyvää raskasta liikennettä. Tällöin tien perusparannuskustannukset jäävät tiekunnalle eli asukkaille. Valaisematonta paikoin vaarallistakin
hiekkatietä kulkevat myös lapset kouluun ja takaisin. Tien varrella asuu 26 ihmistä
joista 7 on lapsia. Perheissä on myös eläimiä. Nyt rauhallinen kotitie muuttuisi erittäin
vaaralliseksi.
Asumismukavuus tulee laskemaan merkittävästi. Meluhaitta lisääntyy kaadettavan
puuston kadotessa, kun teollisuustontit saatetaan rakennuskelpoiseksi ja liitetään
kunnallistekniikkaan. Nykyinen puusto asutuksen ja 9-tien välissä poistaa tiemelusta
suurimman osan. Valitettava vaikutus hankkeella on myös asuintalojen arvoon, mikäli
asunnot ovat teollisuusalueelle tai sen välittömässä läheisyydessä. Metsät, maisemat, elinolot sekä viihtyvyys huononee merkittävästi sekä turvallinen liikkuminen alueella kärsii mm. läpiajoliikenteen lisääntymisen vaikutuksesta.
Suunnitelma Pohjoinen rauhoittaa tilannetta siten, että asuintalojen ja teollisuusalueen väliin jää pieni metsäkaistale, joka antaa sekä näkö- että melusuojaa asukkaille.
Tässäkin vaihtoehdossa maata pakkolunastetaan ainakin neljältä yksityiseltä tilalta.
Valitettavasti kaavasuunnitelmat on laadittu palvelemaan Tampereen kaupungin tarpeita, ottamatta huomioon alueen asukkaita. Alueella asuu ja elää useita perheitä,
joissa on myös yritystoimintaa sekä kasvavia lapsia. Haluamme taata ja turvata jokaiselle alueen asukkaalle viihtyisän ja turvallisen kotimiljöön ja näin ollen emme ole tyytyväisiä kumpaankaan kaavavaihtoehtoon, sekä vastustamme pakkolunastuksia.
Karttaliite, jossa on esitetty toivottu kaavaraja.
4. Tommi Nummelin
Mielestäni kummassakaan kaavaluonnoksessa ei ole tällä hetkellä otettu huomioon
alueella olevia asukkaita, eivätkä voi nykymuodossaan siksi olla hyväksyttävissä.
Keinot melun, pölyn ja valosaasteen aiheuttamien haittojen minimoimiseksi tulisi selvittää ja mainita selvityksessä, sekä jättää riittävät metsävyöhykkeet asutuksen ja teollisuusalueiden väliin (vaikuttaa suuresti sekä asumismukavuuteen, että asuinkiinteistöjen arvoon). Liikenneyhteydet teollisuustonteille tulisi hoitaa niin, että teollisuus/yritystoiminnan aiheuttama lisääntynyt liikenne ohjautuu nykyisestä asutuksesta
poispäin, eikä missään nimessä yksityistielle tai asutuksen suuntaan.
Vaikka asukkaita ei ole lukumääräisesti paljon, tulee heidät silti ottaa huomioon, ja
pyrkiä varmistamaan ettei nyt suunniteltu teollinen toiminta tuhoa heidän asumisviihtyvyyttään. Sen tulisi olla itsestään selvä lähtökohta!
Kahdesta nyt esillä olevasta luonnoksesta on pohjoinen lähtökohtaisesti ehdotuksena
parempi, mutta silti ongelmallinen. Omakohtaisesti rajanaapurina vaadin että teollisuuskorttelin 8217 ja omakotitontin väliin tulee jättää reilu suojakaistale (näköeste,
esimerkiksi 100m), sekä varmistaa (esimerkiksi meluvallilla) että teollisuustoiminnan
melutasot pysyvät aina suositusten alapuolella (asumisviihtyvyys ja terveydelliset seikat). Myös mahdollisen aluevalaistuksen aiheuttama valosaaste asutukselle tulee yöaikaan estää.
Lisäksi pakkolunastuksia alueella tulisi välttää, ja kaavoittaa vain kunnan omistamia
maita (esim. kortteli 8201).
19
5. Pauliina Henttinen (saap. 4.3.2015)
Mielestäni teollisuusaluetta tulisi muotoilla uudelleen niin, että se kulkisi pitkin 9-tien
vartta, jotta turhilta tieyhteyksien rakentamiselta vältyttäisiin. Pohdin, voisiko aluetta
rakentaa 9-tien päälle eli tehtäisiin siihen tunnelia? Alueen tulisi mielestäni rajoittua
Ruutanantiehen etelässä eikä mennä enää sen alapuolelle. Lisäksi arvokkaat luontokohteet tulisi suojella niin, ettei teollisuusalue ulottuisi niihin. Esimerkiksi liito-oravaesiintymät tulisi huomioida paremmin kaavassa luonnonsuojelullisista näkökulmista
katsoen. Teollisuusalueen reunat tulisi suojata korkeilla aidoilla, jotta alueen melusta
ei olisi niin suurta haittaa. Ja nämä reuna-alueet tulisi maisemoida (aitojen päälle
vaikka jotain köynnöstä). Mielestäni osan alueelle kaavaillusta teollisuudesta voisi sijoittaa esimerkiksi Tesomalle (siellä missä on Sandvik ja muut tehtaat) sekä Lentolan
teollisuusalueelle, jotta vältyttäisiin turhalta uuden alueen uhraamiselta rakentamisella.
20