docVuosikokous 40-vuotisjuhlat - Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
download 
Report Transcription
Vuosikokous 40-vuotisjuhlat - Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
Senioriopettaja Nro 3/2015 22.5.2015 Vuosikokous 40-vuotisjuhlat Senioriopettaja Nro 3/2015 22.5.2015 Päätoimittaja/toimitussihteeri Anneli Rajaniemi Kytöpolku 33, 00740 Helsinki puh 040 768 8436 senioriopettaja@osj.fi Piirtäjä Helmer Räty, puh. 050 363 8255 Kuva: Anneli Rajaniemi Ilmestyy kuusi numeroa vuodessa Painos 21 300 kpl ISSN 1798-6885 Toimitusneuvosto: Lyyli Juntunen (pj), 050 411 8942 ja 044 077 9772 lyyli.juntunen@dnainternet.net Liisa Fräki, +358 40 701 6107 liisa.fraki@gmail.com Kari-Veli Lehtonen, 050 582 3105 kariveli.lehtonen@gmail.com.fi Sinikka Anneli Rahikainen, 040 824 6048 sinikkaanneli.rahikainen@gmail.com Anneli Rajaniemi (siht.) päätoimittaja 4 Työministeri Lauri Ihalainen toi valtiovallan tervehdyksen OSJ:n 40-vuotisjuhlaseminaariin. Tässä numerossa 4 Juhlavuoden huipennus 8 Hallitus valittiin vuosikokouksessa 9 Puheenjohtaja: Vaikuttamisen aika 1 0 Tarjamo jatkaa Venkin keulassa 1 1 Lemmetty tekee hyvän kysymyksen 1 2 Ohjeet Turun senioripäiville osallistumiseen 1 5 Lääkäri: Suojaudu kesän öttiäisiltä 1 6 Upeat kansallispukumme 1 8 Vapaaehtoistyötä Kontiolahden MM-kisoissa 24 Seniorikokin kevätleivonnaiset Julkaisija: Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Undervisningssektorns Seniororganisation rf Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Bredantie 40 02700 Kauniainen erkki.kangasniemi@gmail.com Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen 020 748 9736 kirsti.lehtinen@oaj.fi 441 612 Painotuote Postiosoite Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki 020 748 9736 Kaikki lehteen tuleva aineisto päätoimittajalle: senioriopettaja@osj.fi Taitto: Päivi Kokkinen ja Anneli Rajaniemi Kirjapaino: Forssa Print, Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa puh. 03 42351 sähköposti: fkp@forssaprint.fi Ilmoitushinnat, neliväri-ilmoitus Koko 1/1 (199 x 244 mm) 1000 € 1/2 (97 x 244 tai 199 x 120 mm) 600 € 1/3 (63 x 244 tai 199 x 78 mm) 400 € 1/4 (97 x 120 tai 199 x 57 mm) 350 € 1/6 (97 x 78 mm) 250 € 1/8 (97 x 57 mm) 200 € Takakansi 1200 € Alennus: Vuosi-ilmoitus (6 numeroa) –25 % Lehti julkaisee OSJ ry:n jäsenten pikkuilmoituksia maksutta. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Toimituksellinen aineisto pyydetään lähettämään päätoimittajalle PC-muodossa kirjoitettuna ilman rivinvaihtoja tai pakkotavutuksia. Naputa kolme tyhjää lyöntiä kpl-jaon merkiksi! Kuvat suositellaan ottamaan mahdollisimman suuressa koossa. Käytä mieluimmin sähköpostia, tekstit esimerkiksi Word tai RTF muodossa. Konekirjoitettu paperikäsikirjoitus käy myös. Tekstit ja kuvat voi lähettää myös CD-levyllä. Aineisto palautetaan vain pyydettäessä. 16. vuosikerta Ilmestymisaikataulu 2015 NumeroAineisto Ilmestyy 4 12.8.18.9. 5 1.10.6.11. 6 4.11.11.12. Senioriopettaja Käyntiosoite Maistraatinportti 2, Länsi-Pasila Nro 3/2015 Osoite- ja jäsentietojen muutokset Opetusalan Seniorijärjestön toimisto 020 748 9678 seniorit@oaj.fi www.osj.fi Sivulle pääset joko omalla tai esimerkiksi kirjastosi tietokoneella. Kansi Kesä saapuu Helsinkiin Kuva: Matton Vuosikokous 40-vuotisjuhlat VEO1503_01.indd 1 2 22.5.2015 28.4.2015 12:21:27 Pääkirjoitus Ei vastakkainasetteluja H uhtikuun jälkipuolella oli kolme senioriopettajalle tärkeää perättäistä päivää. Niistä ensimmäinen kokosi valtaosan kansalaisista varsinaisena vaalipäivänä vaaliuurnille ja jännittämään tuloksia. Kahtena seuraavana päivänä Opetusalan Seniorijärjestö vietti Helsingissä 40-vuotisjuhlaa ja linjasi toimintaa vuosikokouksessa. Valtakunnan hallituksen kokoonpanosta ei tätä kirjoitettaessa ole vielä tietoa. Meneillään ovat hallitustunnustelut ja neuvottelut mahdollisesta yhteiskuntasopimuksesta, johon merkittävimmät eduskuntapuolueet voisivat sitoutua. Sen sijaan tiedämme, millaisen eduskunnan kansa valitsi Arkadianmäelle. Mielenkiintoista on, että vaikka maassamme vanhusten osuus väestöstä kasvaa, niin kansaa valittiin edustamaan ennätysmäärä nuoria. Peräti 14 valituista on alle 30-vuotiaita. Tämä alensi kansanedustajien keski-iän 48 vuodesta 47 vuoteen. Nuoria parlamentaarikkoja haastateltiin radiossa. He olivat huolestuneita siitä, ettei nuori sukupolvi saisi jäädä osattomaksi yh- teiskunnassamme ja ettei säästöjä etsittäessä leikattaisi etuja nuorilta. Olin kuunnellut huolestuneena ennen vaaleja televisiossa käytyjä suurten puolueiden puheenjohtajien vaalitenttejä. Eläkeläisistä ei uskallettu keskustella juuri mitään. Esillä eivät olleet eläkeindeksit eikä yksikään puolueen puheenjohtaja luvannut poistaa raippaveroa. Siitä kaavaillaan ilmeisesti samanlaista pysyvää ja tuottoisaa veroa kuin kiinteistöverosta. Onneksi puoluejohtajat olivat sentään rehellisiä eivätkä antaneet katteettomia vaalilupauksia. Me eläkeläiset kelpasimme rakentamaan Suomea menneinä vuosikymmeninä ja nostamaan maan talouden 1990-luvun ahdingosta. Nyt kun meillä olisi aika nauttia hieman työmme tuloksista, meille sovitetaan taas maksajan roolia. Vaalien ja juhlan jälkeen eläkkeellä olevat opettajat palasivat arkeen ja Opetusalan Seniorijärjestö jatkaa edunvalvontatyötä jäsentensä hyväksi. Sen jäsenet ovat aktiivisia, vaikuttavat paikallisesti ja valtakunnallisesti vasta valittujen edustajiensa voimin. Heidän kokemuksensa ja ikänsä eivät ole este vaan voimavara. Eri ikäryhmien ongelmat ja intressit ovat luonnollisesti erilaisia. Tiukkoja vastakkainasetteluja ei kuitenkaan saa muodostaa eikä oikeudenmukaisuutta unohtaa. Anneli Rajaniemi päätoimittaja senioriopettaja@osj.fi Inga motsatsförhållanden I slutet av april ordnades det tre viktiga dagar efter varandra för seniorlärarna. Den första av dessa samlade en stor del av medborgarna till valurnorna på den egentliga valdagen och för att spänna sig inför resultatet. De två följande dagarna firade Undervisningssektorns seniororganisation sitt 40-årsjubileum i Helsingfors och drog upp riktlinjerna för sin verksamhet vid årsmötet. Sammansättningen på nationens regering finns det inga uppgifter om då detta skrivs. Regeringsförhandlingarna pågår liksom förhandlingar om ett eventuellt samhällsfördrag. De viktigaste riksdagspartierna skall kunna binda sig till detta avtal. Däremot vet vi vilken riksdag folket valde till Arkadiabacken. Intressant är, att fastän åldringarnas andel av befolkningen i vårt land växer, valdes en rekordmängd unga att representera folket. Av de invalda är till och med 14 under 30 år gamla. Detta sänkte medelåldern för riksdagsledamöterna från 48 till 47 år. De unga parlamentarikerna intervjuades i radion. Deras bekymmer var, att den unga generationen kan bli lottlös i vårt samhälle. Då man letar efter inbesparingar skall de ungas förmåner inte beskäras. Jag blev bekymrad då jag före valet lyssnade på de stora partiernas ordföranden i televisionens valtenter. Man vågade knappt diskutera om pensionärernas ställning. Det brutna indexet togs inte upp och inte ett enda partis ordförande lovade ta bort straffskatten. Den kommer tydligen att bli en likadan bestående och inkomstbringande skatt som fastighetsskatten. Till all lycka var ordförandena i alla fall ärliga och gav inga tomma vallöften. Vi pensionärer dög till att bygga upp Finland under tidigare årtionden och att lyfta upp landets ekonomi ur 1990-talets trångmål. Då vi nu har tid att i någon mån njuta 3 av resultatet av vårt arbete får vi igen betalarens roll. Efter valet och festen har pensionärerna återvänt till vardagen och Seniorlärarförbundet fortsätter med sitt arbete att bevaka medlemmarnas situation. Medlemmarna är aktiva, påverkar lokalt och nationellt genom sina nyss valda representanter. Deras erfarenhet och ålder utgör inget hinder utan är en resurs. Olika åldersgruppers problem och intressen är naturligtvis olika. Spända motsatsförhållanden får inte uppstå och rättvisan får inte glömmas. Anneli Rajaniemi chefredaktör Ulla Bäck översättning Elämänkokemus kunniaan! Suunnittelijoiden tulisi kysyä eikä olettaa, mitä vanhukset tarvitsevat, sanoi Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo juhlaseminaarissa pitämässään puheessa. Juhlaseminaari pidettiin Paasitornin komeassa juhlasalissa. 4 P äivi Topon puheessa oli vahva viesti vaikuttajille: elämänkokemuksen merkitys sekä yksilölle että yhteisölle tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon. Työikäisten ja vanhojen ihmisten arvostavaa kohtaamista tarvittaisiin enemmän. Hän mm. kysyi, tietävätkö työikäiset, jotka suunnittelevat palvelut vanhoille, apua tarvitseville ihmisille, mitä nämä erilaisissa tilanteissa tarvitsevat. Käytännön tilanteet ovat paljastaneet karun totuuden. Hän lainasi Vappu Taipaleen neuvoa: ''Älä luule, kysy vanhalta''. Ikäinstituutilla on mottona elämänvoimaa vanhuuteen, elämänvoimaa vanhuudesta. Vanhuspainotteisemmassa yhteiskunnassa on aikaisempaa enemmän elämänkokemusta. Topo kysyikin retorisesti, miten tämä kokemus saadaan rikastut- tamaan yhteiskuntaan ja tuomaan siihen vanhuuteen tyypillisesti kuuluvaa viisautta. Päivi Topo johtaman Ikäinstituutin tavoitteena on edistää hyvää ikääntymistä. Instituutti tekee työtä iäkkäiden ihmisten liikuntakyvyn ja liikuntamahdollisuuksien, mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi. Ikäinstituutin ja sen edeltäjän Kuntokallion toiminnassa eläkkeellä olevilla opettajilla on ollut merkittävä rooli. He ovat kouluttautuneet vertaisohjaajiksi ja kouluttaneet näitä lisää sekä vetäneet itse mm. senioritansseja osana ryhmäliikuntaa. Yhtä elämänkaariajatteluun liittyvää teoriaa vahvistavat eläkejärjestelmät määrittelemällä minkä kalenteri-iän jälkeen ihminen ei ole enää työikäinen. ''Hänet ikään kuin irrotetaan työelämästä, joka nähdään yhteiskunnassamme varsinaisena tuotannollisena toimintana.'' Tutki- Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo piti juhlaesitelmän elämänkokemuksen merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Seminaarin avanneen puheenjohtaja Erkki Kangasniemen kahta puolta istuvat tilaisuuteen tervehdykset tuoneet Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vasemmalla ja työministeri Lauri Ihalainen oikealla. 5 Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö sanoi, että Kunnallinen eläkemaksu on tarkoitus pitää vakaana ja ennustettavana. muskirjallisuus tukee toista teoriaa, joka painottaa koko elämänkaaren ajan ulottuvaa jatkuvuutta. – Itse pidän kaikkein mielenkiintoisimpana ajatusta vanhuudesta ja koko elämästä jatkuvan kasvun aikana, Topo sanoi. Tähän ajatukseen perustuu psykoanalyytikko Pirkko Siltalan käsitys, jonka mukaan myös hyvin iäkkäillä ihmisillä pitäisi olla yhdenvertainen oikeus terapiapalveluihin, sillä jokaisen ihmisen hyvinvointi on yhtä arvokas. Topo sanoi, että vanhuus on etuoikeus, jota läheskään kaikki maailman ihmiset eivät saavuta. Kaikkein vanhimpien elinikä kasvaa ja suhteellisesti nopeimmin yli 90-vuotiaiden. Terveitä elinvuosia on kouluttautuneilla eniten.Tilastot osoittavat, että jatkuva oppiminen ja opinhalu parhaiten suojaavat terveyttä ja toimintakykyä koko elämän ajan. Kouluvaarit ja mummot jakavat koululaisille laajaa elämänkokemustaan oivallisesti antamalla aikaa ja kertomalla kokemuksiaan omasta lapsuudestaan, vanhemmuudesta, ja isovanhemmuudesta. Osaamista ja kokemusta ei pidä heittää hukkaan vaan se pitää jakaa. Iltajuhlassa pianotaiteilija Sonja Fräki viritti kuulijat tunnelmaan mm. Sibeliuksen musiikilla. OSJ keskittyy vaikuttamiseen Opetusalan seniorijärjestön 40-vuotisjuhlaseminaariin oli kokoontunut sankka joukko yhdistysten edustajia, kutsuvieraita ja hallituksen jäsenet. Avauspuheessaan puheenjohtaja Erkki Kangasniemi kertoi mm. järjestön alkutaipaleelta, kuinka se perustettiin Veteraaniopettajat -nimisenä vuonna 1975. Järjestöä ei otettu silloin OAJ:n edeltäjän SOLin jäseneksi, kun pelättiin, että Veteraaniopettajat saisivat järjestössä liian suuren vaikutusvallan. OSJ on kehittynyt OAJ:n ulkojäsenyhdistyksenä ja yhteistyö sen kanssa on saumatonta. Nykyinen Opetusalan Seniorijärjestö keskittyy entistä vahvemmin vaikuttamiseen. Tavoitteena on saada aikaan laajempaa pohjaa eläkejärjestöjen yhteistyöhön. Rooli eläkepolitiikassa Sodanjälkeen Suomessa on vallinnut vahva sopimusyhteiskunta, jossa työmarkkinajär- jestöillä on ollut merkittävä rooli. Sei ei ole rajoittunut vain palkkaan vaan on koskenut mm. eläkepolitiikkaa. Kaikki tärkeät ratkaisut on sovittu kolmikantaisesti, sanoi työministeri Lauri Ihalainen tervehdyspuheessaan. Hän kertoi vielä, että 1 400 eläkkeellä olevaa opettajaa on palannut työelämään esimerkiksi sijaiseksi tai tuuraamaan jotakin opettajaa. Suomessa on yhteensä 50 000 työelämään palannutta henkilöä. Viivästettyä palkanmaksua Henkilöt, jotka ovat hankkineet vahvan koulutuspohjan, eivät saa joutua eläkejärjestelmien vuoksi kärsimään siitä, että ovat ponnistelleet opinnoissaan ja päässeet vaativiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin kuten esimerkiksi opettajantehtäviin, sanoi tervehdyksessään OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hän mainitsi, että julkisessa keskustelussa usein unohtuu, että eläkkeet ja eläkemaksut ovat viivästettyä palkanmaksua. Eläkkeellä olevat nauttivat sitä palkkaa, mitä ovat aikanaan tienanneet. Tästä syystä ammattijärjestön pitää olla keskeisesti mu- Ylioppilaskunnan vahvistettu kvartetti herkisti serenadeillaan ainakin naiskuuntelijat ja hauskutti seminaarissa kuulijoita mm. versiollaan Beatles-yhtyeen laulusta ”When I am 64. 6 kana eläkejärjestelmiä rakennettaessa. Luukkainen antoi tuen Erkki Kangasniemen näkemykselle siitä, että hajanainen eläkejärjestöjen kenttä pitäisi saada kootuksi yhtenäisemmäksi. Jaakko Hölsö on siirtänyt osaamistaan yhdistyksensä uusille aktiiveille ja Eija Aromaa ponkaisee uudestaan järjestöelämän tehtäviin. Neuvottelut kesken Vuonna 2017 tulee voimaan eläkeuusitus, jonka tavoitteena on pidentää työuria ja vähentää julkisen sektorin kestävyysvajetta. Sopimuksen julkista sektoria koskevat neuvottelut ovat vielä kesken. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituspohja on kuitenkin kestämätön, sanoi Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö omassa tervehdyspuheessaan. Hän vaati, että rakenteellisten uudistusten vaikutuksia kuntasektorin työntekijämäärään on seurattava ja tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Kunnallinen eläkemaksu on tarkoitus pitää vakaana ja ennustettavana, jotta seuraavien sukupolvien eläkkeet turvataan ja eläkemaksut ovat kohtuullisia. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuvat Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa. Imitaattori Jarkko Martikainen hersytti kutsuvieraiden nauruhermoja iltajuhlissa. Kokemusta ja odotuksia OSJ:n 40-vuotisjuhlaseminaari oli käännekohta, johon Jaakko Hölsö halusi päättää pitkän järjestöuransa. Eija Aromaalle tilaisuus oli puolestaan paluu järjestöaktiiviksi. K okkolan Senioriopettajia edustava Jaakko Hölsö on ollut mukana opettajayhdistystoiminnassa vuodesta 1972. Siitä lähtien kun hänet vuonna 1978 valittiin Keskipohjanmaan piirin sihteeriksi, hän on hoitanut piirin sihteerin ja puheenjohtajan tehtäviä yhteensä 16 vuotta. Hän on ollut läänintoimikunnassa jäsenenä ja pari vuotta sen puheenjohtajana. Oulun kokouksessa, vuonna 2006, Jaakko valittiin OSJ:n hallitukseen. Pari viimeistä vuotta hän on jäähdytellyt varajäsenenä. Aikoinaan Sirkka-Liisa Tarjamo kutsui aktiivisen Jaakon töihin. Kovimmaksi työksi muodostui järjestörakenteen uudistus, jossa rekisteröitiin kaikki osj:n yhdistykset. Jaakko vastasi kutsuun ja reissasi Vaasan läänin jokaisessa senioriopettajien yhdistyksessä. – Se oli kovaa vääntöä, hän muistelee. Etenkin yhdistyksen nimestä käytiin kiistaa. Nyt toiminta on vakiintunutta ja sujuu hyvin. Se että järjestötoiminnassa 7 henkilöt vaihtuvat, saa Jaakon mielestä aikaan tervettä uusiutumista ja pitää turvaverkon kunnossa. – Järjestötoiminta on teettänyt runsaasti työtä ja vienyt aikaa muilta harrastuksilta, mutta se on ollut palkitsevaa, sillä siinä on saanut runsaasti ystävyyssuhteita ja näkemyksiä ympäröivästä yhteiskunnasta. Eija Aromaa aloitti helmikuussa Kuopion seudun senioriopettajien sihteerinä. Hän tuli seminaariin ja vuosikokousedustajaksi uutena henkilönä, mutta mikään untuvikko Eija ei ole, sillä hän on aiemmin toiminut monissakin eri järjestötehtävissä. Järjestötehtävät kiinnostavat häntä, koska niissä voi tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin. Eijan toiveena on, että eläkkeet pysyisivät vähintäänkin nykyisellä tasolla ja niiden ostovoima säilyisi palkkakehityksen tahdissa. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva Vuosikokous valitsi uuden hallituksen äänestäen Helsinkiin kokoontunut vuosikokous valitsi hallituksen jäsenet ja päätti pitää jäsenmaksun vuonna 2016 edelleen 30 euron suuruisena. Vakaa talous antaa järjestölle nykyisen tasoiset toimintamahdollisuudet. S utjakkaasti sujuneessa vuosikokouksessa jouduttiin kuitenkin hallituksen kokoonpano ratkaisemaan äänestyksellä. Lapin alueelta tuli kaksi ehdotusta. Länsi-Pohjan senioriopettajat esittivät Kerttu Ståhlbergia jatkamaan toisen kaksivuotiskauden. Lapin senioriopettajat esittivät käytössä olevan vuorotteluperiaatteen mukaisesti hallitukseen Hely Kalkkista. Hely tuli valituksi 109 äänellä. Kerttu Ståhberg sai 16 ja ääntä valittiin Helyn henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Yksi edustaja äänesti tyhjää. Vuosiksi 2015–2017 valittiin alueittain seuraavat hallituksen varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä: Lappi: varsinainen jäsen Hely Kalkkinen, Lapin senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Kerttu Ståhlberg, Länsi-Pohjan senioriopettajat Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu: varsinainen jäsen Unto Sippola, Oulun seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Matti Pitkänen, Kajaanin Seudun Senioriopettajat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala: varsinainen jäsen Erkki Kukkonen, Kuopion seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Marja Paavonkallio, Joensuun seudun senioriopettajat Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso: varsinainen jäsen Osmo Ukkonen, Mikkelin seudun Opetusalan Seniorit; henkilökohtainen varajäsen Mauri Inkinen, Imatran seudun senioriopettajat Keski-Suomi: varsinainen jäsen Terttu Möttönen, Saarijärven seudun opetusalan seniorit; henkilökohtainen varajäsen Eeva Liisa Salmijärvi, Läntisen Keski-Suomen senioriopettajat Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa: varsinainen jäsen Kari Jääskeläinen, Seinäjoen Senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Aune Orjala, Kokkolan senioriopettajat Pirkanmaa: varsinainen jäsen Jouni Palonen, Tampereen seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Seija Käkelä, Oriveden Seudun Senioriopettajat Satakunta ja Varsinais-Suomi: varsinaiset jäsenet Helkky Vesterinen, Turun seudun senioriopettajat ja Marja-Terttu HalpioHuttunen, Porin Seudun Senioriopettajat; Helkky Vesterisen henkilökohtainen varajäsen Ulla Heino, Lounaisrannikon Senioriopettajat ja Marja-Terttu Halpio-Huttusen henkilökohtainen varajäsen Marjatta Tala, Laitilan Veteraaniopettajat Päijät-Häme ja Kanta-Häme: varsinainen jäsen Arja Sore, Lahden seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Elsi Torn, Riihimäen seudun senioriopettajat Uusimaa: varsinaiset jäsenet Liisa Fräki, Helsingin seudun ammatilliset senioriopettajat ja Otso Kahila, Lohjan seudun senioriopettajat; Liisa Fräkin henkilökohtainen varajäsen Arja Jääskeläinen, Hyvinkään-Nurmijärven senioriopettajat ja Otso Kahilan henkilökohtainen varajäsen Kimmo Hissa, Helsingin senioriopettajat. 8 OSJ:n vuosikokousedustajat olivat koolla Paasitornin juhlasalissa, Helsingissä. Vuosikokous hyväksyi toimintakertomuksen yksimielisesti. Jäsenmaksu oli korotettu vasta kuluvaksi toimintakaudeksi 30 euroon, ja se päätettiin säilyttää vuonna 2016 edelleen samansuuruisena. Kokous hyväksyi yksimielisesti myös tilinpäätöksen vuodelta 2014. Uusi budjetti rakennettiin pääpiirteissään samoin periaattein kuin aikaisempikin ja se nojaa suurilta osin jäsenmaksutuloihin. Verkottuminen tärkeää Pitkän aikavälin tärkeänä tavoitteena on edelleen se, ettei eläketuloa saa verottaa missään tuloluokassa kireämmin kuin vastaavassa palkkatuloluokassa. Muun muassa tämän tavoitteen toteuttamiseksi OSJ haluaa toimia Akavan senioriverkostossa entistä aktiivisemmin ja selvittää miten akavalaista eläkeläistoimintaa voitaisiin tehostaa ja laajentaa. Akavassa on noin 60 000 eläkeläistä. Edunvalvontaa jatketaan edelleen entiseen tapaan Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venkin kanssa. Tärkeä yhteistoimintakumppani on tietenkin OAJ. Muita pitkän aikavälin tavoitteita ovat omaishoitajien aseman parantaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen sote-rakenteita muutettaessa. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva Puheenjohtaja On vaikuttamisen aika S uomessa on jo nyt lähes 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Ikärakenne on sellainen, että tämä joukko kasvaa vielä lähivuosina. Suuresta määrästä huolimatta eläkeläiset ovat antaneet kohdella itseään epäoikeudenmukaisesti vuodesta toiseen. Taloudellisesti suurimmat murheet ovat aiheutuneet erilaisista eläkeindekseihin tulleista heikennyksistä. Niiden seurauksena esimerkiksi 2000-luvulla ansioiden nousu on ollut noin 30 prosenttia, mutta eläkkeet ovat kasvaneet samaan aikaan vain keskimäärin 17 prosenttia. Ennen indeksimuutoksia eläkkeet seurasivat palkkojen kehitystä. Viime syksyn poliitikkojen päätös oli todella käsittämätön. Eläkeläisille kuuluvaa indeksikorotusta päätettiin leikata kolmasosaan sovitusta. Tästä eläkeläisten ostovoiman leikkauksesta säästö meni lähes kokonaan eläkeyhtiöille. Valtiolle ja kunnille tuli huomattavat lisämenot siitä, että leikkaus kompensoitiin korottamalla eläketulovähennystä. Tämä kompensaatio koskee kuitenkin vain niitä, jotka saavat eläkettä alle 2 100 euroa kuukaudessa. Tämän kaltaisilla ratkaisuilla ei maamme talous tule koskaan paranemaan. Indeksiratkaisujen lisäksi eläkeläisryhmiä on kohdeltu kaltoin mm. perusteettomilla ylimääräisillä veroilla. Edellä mainittuja ratkaisuja voi tapahtua vain siksi, että maassamme eläkeläisjärjestöt ovat olleet liian heikkoja ja hajanaisia. Lisäksi eläkeläisryhmät ovat olleet kateellisia toisille eläkeläisille, ei niinkään huolissaan kaikkien eläkeläisten hyvinvoinnin turvaamisesta. Olen samaa mieltä Helsingin Sanomien mielipidesivulla olleen kirjoituksen kirjoittajan kanssa. Meillä eläkejärjestöt ovat liikaa puoluesidonnaisia. Aitoa eläke- läisten etujen ajamista ei hallita. Tyydytään puolueiden ylläpitämiin pikku kerhoihin ja maksettuihin kevätretkiin. Tämä siis Helsingin Sanomista vapaasti lainattuna. Etujen hoitamisen näkökulmasta olisi tärkeää puolustaa yhdessä kaikkien eläkeläisten oikeuksia ja ostovoiman kehitystä. Meillä 1,5 miljoonan eläkeläisen lisäksi on lähes miljoona sellaista työikäistä, jotka erittäin todennäköisesti viettävät valtaosan tulevasta elinajastaan eläkkeellä. Luulisi, että heitäkin nämä asiat kiinnostavat. Neljäkymmentä vuotta sitten oli ratkaisevan tärkeä vuosi sekä koulutettujen suomalaisten ay-toiminnan että koko maamme koulutusjärjestelmän kehittymisen kannalta. Silloin kansakoulunopettajat ja oppikoulun opettajat sopivat edunvalvonnan siirtämisestä pari vuotta aikaisemmin perustetulle yhteiselle Opettajien Ammattijärjestö OAJ:lle. Keskusjärjestöksi opettajat päättivät valita Akavan, joka oli siihen aikaan vajaan kahdeksankymmenen tuhannen jäsenen ''herraklubi''. Vuosien kuluessa Akava on kasvanut maamme toiseksi suurimmaksi keskusjärjestöksi ja OAJ on ollut sen suurin järjestö. Tämä kasvu jatkuu huolimatta SAK:n ympärille nyt puuhattavasta uudesta keskusjärjestöstä. Yhteen keskusjärjestöön Suomessa ei päädytä. Myös senioriopettajien oli järkevää järjestäytyä samana vuonna, sillä perustetun OAJ:n säännöt eivät mahdollistaneet sitä, että eläkeläiset ovat järjestön varsinaisia jäseniä. Näin perustettiin Veteraaniopettajat ry. Siitä tuli OAJ:n ulkojäsen yhdistys. OAJ:n valmistelijat pelkäsivät, että eläkeläiset saisivat järjestössä liian suuren päätösvallan. Vuonna 2009 järjestön nimeksi muutettiin Opetusalan Seniorijärjestö OSJ, kiivaiden 9 keskustelujen jälkeen. Nykyiset seniorijärjestömme toimijat ovat juuri niitä OAJ:n valtuuston, hallituksen ja toimiston henkilöitä, jotka olivat tekemässä kovaa työtä ja järkeviä päätöksiä silloin 1970-, 80- ja 90- luvuilla, kun pahasti hajanainen opettajakenttä koottiin yhteen vahvaan ja yhtenäiseen 120 000 jäsenen järjestöön. Ennen OAJ:tä suurimmassa opettajajärjestössä oli jäseniä noin 20 000, eli suunnilleen saman verran kuin meillä nyt on jäseniä tässä omassa seniorijärjestössämme. OSJ:n koko maan kattava organisaatio on jo rakennettu toimivaksi. Nyt keskitymme vaikuttamiseen. Emme halua enää hyväksyä jäsentemme aseman heikennyksiä. * * * Teksti perustuu puheenjohtajan pitämään avauspuheeseen OSJ:n juhlaseminaarissa 21.4. Kauniaisissa 19.4.2015 Erkki Kangasniemi puheenjohtaja erkki@kangasniemi@gmail.com V altakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venkin puheenjohtajaksi valittiin edelleen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Sirkka-Liisa Tarjamo. Sirkka-Liisa Tarjamo on toiminut Venkin puheenjohtajana jo useamman kauden. Hän on myös OSJ:n kunniapuheenpuheenjohtaja. Venkiin kuuluvat seuraavat järjestöt: Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO, Oikeutta Eläkeläisille, Opetusalan Seniorijärjestö OSJ, Suomen Ruskaliitto, Päällystöliiton evp-yhdistys, Tieveteraanit ja VR Eläkeläisten Liitto. OSJ on Venkin suurin jäsenjärjestö. Venkiin kuuluu kaikkiaan noin 30 000 jäsentä. Vuosikokouksen jälkeen pidettiin vielä Venkin seminaari, jossa kuultiin Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajan Satu Helinin ja sosiaalihuollon erityisasiantuntija Virva Juurikkalan esitykset. Vuosikokous ja seminaari pidettiin maaliskuussa Helsingissä. Vuosikokoukseen osallistui 19 OSJ:n edustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kimmo Hissa ja sihteerinä Liisa Fräki, kummatkin OSJ:stä. K.L. Kuva Kirsti Lehtinen Sirkka-Liisa Tarjamo jatkaa Venkin puheenjohtajana Sirkka-Liisa Tarjamo valittiin edelleen Venkin puheenjohtajaksi maaliskuun vuosikokouksessa. Seminaari katsoi tulevaisuteen Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venk ry järjesti seminaarin maaliskuussa pidetyn vuosikokouksensa yhteydessä. Siinä tarkasteltiin valmisteilla olevaa sosiaalihuoltolakia ja saatiin tietoa tulevaisuuteen varautumisesta. S osiaalihuollon erityisasiantuntija Virva Juurikkala sosiaali-ja terveysministeriöstä kertoi tuoretta tietoa valmisteilla olevasta sosiaalihuoltolaista ja siitä kuinka lain on tarkoitus vahvistaa peruspalveluja. Lain yhtenä päämääränä on palvelujen helpon saavutettavuuden lisääminen ja ongelmien ennaltaehkäisy jo varhaisessa vaiheessa. Uutena asiana Juurikkala mainitsi omatyöntekijän nimeämisen asiakkaalle. Erityistä tukea tarvitsevien taustasta tulisi ottaa huomioon esimerkiksi kieli, uskonto ja kulttuuri. Kotipalvelujen saamisen kriteereihin on lisätty toimintakykyä vähentävinä esimerkiksi raskaus, synnytys, kaksoset ja puolison kuoleman aiheuttama lamaannus. Näihin kuten myös liikkumisen tukeen vaikuttavat kuitenkin määrärahat. Seminaarin osanottajat keskustelivat omien kokemustensa pohjalta kriittises- ti esimerkiksi tiedon salaamisesta. Tietosuojaan vedotaan silloinkin, kun tiedon salaaminen ei ole asiakkaan etu. Juurikkala sanoi, että viranomaisilla on toimintavelvollisuus, mikäli asiakas ei kykene itse hakemaan apua. Laissa puhutaan myös lähiverkoston selvittämisestä, jos asiakas siihen suostuu. Tämä ei kuitenkaan velvoita omaisia toiminta- tai hoitovastuuseen. Varaudu tulevaisuuteesi Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin luennoi ikääntyneen ihmisen tulevaisuuden rakentamisesta. Hän kertoi, että ensi lokakuun vanhusten viikon teemana on ”Tulevaisuutta rakentamaan”. Varautuminen tulevaisuuteen ja suunnitelman teko siitä, mitä kukin voi tehdä itse ja läheistensä tukemana, on parempi 10 vaihtoehto kuin eläminen päivä kerrallaan. Varautuminen kannattaisi tehdä silloin kun on vielä hyvässä kunnossa. Tällöin voisi harkita asumista, raha- ja paperiasioista sopimista, varautumista muutokseen itselle tai kumppanille, edunvalvontavaltuutusta, hoitotahtoa, omaishoitajuutta, muuttoa pois kotoa, jne. On helpottavaa, jos pystyy järjestämään asioita oman mielensä mukaisesti vielä hyväkuntoisena. Tarvitaan myös liikkumista: oma liikkeelle pääsy on hyvin tärkeätä. Lisäksi tarvitaan roppakaupalla huumoria, musiikkia, päänvaivaa ja oppimista sekä monipuolista tekemistä. Ja jos jokin asia käy vaikeaksi, voi vaikean asian sijalle hakea jonkin uuden mielenkiintoisen kohteen. Tärkeintä on nousta ylös tuolista! Liisa Fräki Lemmetty Leikattu indeksi – hyvä kysymys J ouduinpa kerran kiperään paikkaan. Oulussa pidettiin kirkkopäiviä ja palkansaajajärjestöjen edustajat oli kutsuttu paneeliin, aiheena järjestöjen etiikka. Alustusten jälkeen tuli kysymysten vuoro ja seuraava kysymys oli meille vaikea vastattava. Mitä mieltä olemme kolmannesta käskystä? Ihan ei heti tullut panelisteille Eero Heinäluoma (SAK), Tapio Huttula (STTK) ja Markku Lemmetty (Akava) mieleen tuo käsky, joten rohkenin pyytää kysyjää hieman tarkentamaan kysymystään. Kirkollisella yleisöllä oli hauskaa ja hihittelyjen lomassa kysyjä tarkensi ko käskyn koskevan lepopäivän pyhittämistä. Tämän jälkeen kävimme erinomaisen keskustelun kauppojen sunnuntaiaukioloista ja työajoista yleensä. Hyvä kysymys johtaa yleensä laajaan ja monipuoliseen keskusteluun. Hyvää kysymystä etsittiin käytyihin vaalikeskusteluihin. Kysymys olisi voinut kuulua: onko eläkkeiden verotus eriarvoisessa asemassa palkkatuloihin verrattuna? Syrjitäänkö eläkeläisiä? Eivätkö eläkemaksut olekaan tarkoitettu eläkkeiden maksuun, vaan yleiseen kestävyysvajeen poistoon? Kestävyysvajeesta ja eläkkeiden kytkemisestä kirjoitin jo viime syksynä käytyjen eläkeneuvottelujen yhteydessä, mutta verotuksesta tuli ihan uudenlaisia vivahteita, kun vaalibrosyyrit ilmestyivät. Erään lappilaisen ehdokkaan vaalimainoksesta löytyi seuraava eläkkeitä koskeva lause: ”Elä- keindeksistä ollaan luopumassa, maksetaan siis muidenkin EU-maiden eläkkeet omista eläkkeistämme.” Näistä huomioista olisin kyllä halunnut hieman tarkennusta, jos olisin ehdokkaan tavannut tai ehdokas olisi tullut valittua. Ei valittu. Eläkeindeksin ja esimerkiksi kreikkalaisten eläkkeiden leikkausten yhteyttä ei ihan helposti ole selitettävissä, koska indeksissä on ihan kansallisellakin tasolla selvitettävää. Eläkeläisten asioista puhuttiin vaalien aikaan yleensäkin hyvin vähän. Ehkä ehdokkaat ja puolueet kuittasivat kiusallisen aiheen puhumalla vanhuksista ja soteuudistuksesta – se riittäköön Suomen puolelletoista miljoonalle eläkeläiselle.Taitetusta indeksistä tai eläkeläisten pysyvästä raippaverosta ei liioin saatu puolueiden tarkennuksia. Ehkä epävarmuus johtui raippaverosta tehdyistä valituksista. Raippaverolla tarkoitetaan yli 45 000 euron eläketuloista perittävää ylimääräistä, vuonna 2013 aloitettua ja pysyväksi säädettyä solidaarisuusveroa. Sosiaali- ja terveysministeriön entinen ylijohtaja Tarmo Pukkila pohti eläkkeiden ja palkkatulojen erilaista verokohtelua ja päätyi jopa ikäsyrjintään. Nyt hänen ja monen muun valitukset ovat Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) käsiteltävänä, tai olivat maaliskuuhun asti, jolloin KHO päätti pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Valitukset olisivat kenties olleet turhia, jos eduskunnassa olisi huomattu pyytää perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Tarmo Pukkilalla on toinenkin huolen aihe. Taitetusta indeksistä on siirrytty itse asiassa leikattuun indeksiin. STM vahvisti tä- Taitetusta indeksistä on siirrytty leikattuun indeksiin. 11 Varatuomari Markku Lemmetty markku.lemmetty@helsinki.fi män vuoden eläkeindeksin vertaamalla sitä suoraan palkkoihin. Koska palkatkaan eivät tupon eli työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan nouse kuin 0,4 % niin ei sitten nouse eläkkeetkään. STM sitoi eläkeindeksin suoraan palkkoihin. Ratkaisulla siirrettiin sata miljoonaa euroa eläkeläisten varoja eläkerahastoille ja siten hillittiin eläkemaksujen nousua eli eläkeläiset maksavat nyt tätä kestävyysvajetta kiristyneiden verojen ohella myös leikatulla indeksillä. Unionitasolla voidaan hyvinkin pohtia tehtyjä eduskunnan päätöksiä, mutta kansallisella tasolla voitaisiin edetä lainsäädäntöä korjaamalla ilman mitään tuomioistuimien päätöksiä. Ratkaisun avaimet löytyvät hallitusohjelmasta, jossa uusi hallitus voisi sitoutua eläke- ja palkkatulojen samanarvoiseen kohteluun, poistamaan ikäsyrjinnän ja vielä todeta, että eläkemaksut on tarkoitettu eläkkeiden maksuun. Kohtuullisia vaatimuksia näinä tasa-arvoisen ja syrjinnän kieltävän kohtelun aikoina. Tapahtuuko näin? Hyvä kysymys. Vastausta odotellessa toivotan kaikille aurinkoisia kesäpäiviä. ABOA VETUS ET NOVA Senioriopettajapäivät Turussa 10.–11.10.2015 HYVÄT SENIORIOPETTAJAT – SYKSYLLÄ SUUNTANA TURKU! E nsi lokakuussa Turussa vietettävillä senioriopettajapäivillä on monenlaista uutta – sekä rakenteessa että sisällössä. Vuosikokous pidettiin jo huhtikuussa eikä enää siis senioriopettajapäivien yhteydessä. Sen sijaan OSJ kutsuu yhdistysten edustajia lauantaina 10.10. koulutuspäivään, joka pidetään Valtion virastotalossa ”täll pual jokke”, ja sen jälkeen alkavat omat juhlamme. Toki jo iltapäivällä ne, jotka eivät osallistu koulutukseen, voivat osallistua Turku-aiheiseen kiertoajeluun. Illalla kokoonnumme joen rannalle Marina Palaceen perinteiseen iltajuhlaan, jossa illallisen lomassa meitä viihdyttävät mm. Retrotytöt ja Eleonora Finckenberg. Ja lopuksi pannaan tietenkin tanssiksi. Sunnuntaina on Turun Tuomiokirkossa juhlamessu, jonka toteutukseen myös senioriopettajat osallistuvat. Saarnan pitää Turun piispa Kaarlo Kalliala. Messusta lähetetään seppelpartio sankarihaudoille. Sunnuntaina aamupäivällä on myös mahdollisuus tutustua Turun Taidemuseoon. Yhden kerran viemme vieraamme myös kouluun, nimittäin sunnuntain lounas nautitaan Klassikon koulussa aivan kaupungin keskustassa. Sieltä onkin lyhyt matka juhlaan, jonka olemme nimenneet ”Iloiseksi iltapäiväksi”. Sitä vietetään koulua vastapäätä olevalla VPK:n talolla eli Brankulla. Ohjelman olemme suunnitelleet sellaiseksi, että se vastaa juhlan nimeä – tämä muutos jäsentemme ja järjestömme toivomuksesta. Juhlien kaikki tapahtumapaikat sijaitsevat melkein näköetäisyydellä toisistaan, joten kaikki ehtivät mainiosti eri juhlapaikkoihin. Viereisen sivun kartasta huomaat, että hotellit ja tapahtumapaikat ovat kaikki aivan Turun keskustassa ja joen tuntumassa. Kirkko on vähän sivussa, mutta sieltä olemme järjestäneet halukkaille bussikuljetuksen lounaspaikalle. OHJELMA Lauantaina 10.10. Ilmoittautuminen Valtion virastotalolla, Itsenäisyydenaukio 2 10.00–16.00 Ilmoittautuminen senioriopettajapäiville 10.00–12.30 Ilmoittautuminen OSJ:n koulutuspäivään 11.00–12.45 Lounas Valtion virastotalolla 13.00–17.00 OSJ:n koulutuspäivä 13.00–15.30 Opastettu Turku-aiheinen kiertoajelu, joka sisältää tutustumisen Pyhän Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin, lähtö ja paluu virastotalolta 19.00–23.00 Iltajuhla Radisson Blu Marina Palacessa Ohjelmassa mm. Turun kaupungin tervehdys, lisämaustetta antavat Retrotytöt ja Eleonora Finckenberg, tanssimusiikkia soittaa turkulainen tanssiorkesteri Semites solistina Tiina Uutela Sunnuntaina 11.10. 8.30–11.30 Ilmoittautuminen sunnuntaina tulijoille Klassikon koululla, Eskelinkatu 4 9.00–9.45 Opastettu tutustuminen vanhan kirkkokorttelin alueeseen, kokoontuminen Tuomiokirkon edessä 10.00 Tutustuminen Turun Taidemuseoon ja näyttelyyn ”Sadan vuoden kuvia”. Kokoontuminen Taidemuseon edessä. 10.00 Juhlamessu Turun Tuomiokirkossa, saarnaa Turun piispa Kaarlo Kalliala, messusta lähetetään seppelpartio sankarihaudoille 11.30–13.00 Lounas Klassikon koululla. Eskelinkatu 4 13.00–15.00 Iloinen iltapäivä Brankulla Vastaanottajina Paraatitytöt, juontajana Tryggve Forssell, reippaan ohjelman lomassa tervehdyksiä ja kutsu Hämeenlinnaan 15.00Lähtökahvit Joki, syysruskan kaupunki ja järjestäjät toivottavat Sinut tervetulleeksi Turkuun! Turun seudun senioriopettajat ry 12 Ruokailut OHEISOHJELMA Lauantaina 10.10. lounas noutopöydästä klo 11.00–12.45 Valtion virastotalolla Juhlaillallinen klo 19.00 Radisson Blu Marina Palace Hotel Syysmenu Kurpitsakeittoa, rosmariinigrissiini ja paahdettuja kurpitsansiemeniä Paahdettua karitsanfileetä, muhennettua mustajuurta ja herukkakastiketta G, L Tyrni-vaniljajäädykettä, karhunvadelmasorbettia ja kinuskikastiketta G Kahvi/haudutettu tee Menu sisältää lasin (12 cl) viiniä Lauantaina klo 13.00–15.30 opastettu kiertoajelu niille, jotka eivät osallistu OSJ:n koulutuspäivään. Kiertoajelu kestää 2,5 tuntia ja sen aikana tutustutaan monipuolisesti Turkuun. Kierron alussa käydään Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Hirvensalossa. Sieltä matka jatkuu katsomaan kaupungin tunnettuja kohteita, mm. Vanhaa Suurtoria, Portsan puutalokaupunginosaa ja Piispankadun kulttuurimiljöötä. Föri-ajelullekin on mahdollista päästä. Kiertoajelu alkaa ja päättyy Valtion virastotalolta. Sunnuntaina 11.10. lounas noutopöydästä klo 11.30–13.00 Klassikon koululla, Eskelinkatu 4 A Lounas la 14 € B Kiertoajelu ja kahvi la 12 € (ei koulutuspäivän osallistujille) C Iltajuhla ja illallinen la 45 € D Taidemuseo su 10 € Lounas su 12 € E Pääjuhla ja kahvi su 15 € F Valitse itsellesi sopivat vaihtoehdot ohjelmaasi. Maksa yhteissumma henkilökohtaisella tilisiirrolla pankkiin 10.9.2015 mennessä. Tilisiirron viestikohtaan seuraavat tiedot: – nimi ja puhelinnumero/sähköpostiosoite mahdollisia tarkistuksia varten – valitsemasi ruokailut ja ohjelma (esim. A, C, E, F) – mahdolliset erikoisruokavaliot Sunnuntaina klo 9.00–9.45 maksuton tutustuminen vanhan kirkkokorttelin alueeseen oppaan johdolla. Kokoontuminen Tuomiokirkon edessä. Klo 10.00 opastettu tutustuminen Turun Taidemuseoon ja näyttelyyn ”Sadan vuoden kuvia”. Ohjelma on vaihtoehto-ohjelma niille, jotka eivät osallistu juhlamessuun. Kokoontuminen Taidemuseon edessä. Osallistuminen ja hinnat P en ah tu ska pia up Ka A gr ico atu pan k Por 8 aa nm de Uu kj. inin Te u htit in orn ka r en tu tu Ne it s ytp olk u vuo Biologinen museo . k rink 5. Klassikon koulu ja pysäköintiitkä sta o P 6. VPK talo Lu n u 7. Taidemuseo kat ne i an l ä a 8.kk Tuomiokirkko It Sir at nk Tä rtio Va 1 ka ya h d e atu me Hä kj. s tu nka ske Ka näi ori Vu Itse Se 13 . enk Vartiovuori ki o j t. ra v in Ola A u tu kj. elj. a -v k ain t a s t u virastotalo an Samppalin- M 1.2. Valtion R Radisson Blue Marina Palace Hotel nan vuori en ukio 3. Sokos Hotel Seurahuone n i a Itä yyden 4. Sokos Hotel Hamburger Börs atu en rm N u tie avo to Pa puis atu ok W. Aaltosen museo tu k en rt i o atu nk 5 tu nka 2 a n n Apteekkimuseo ja Qwenselin talo inka iuks h ov Rot Va . link ke Es 6 Pääkirjasto than Gez sen eliukk. V Suanha u r to ri inttig Rerinn e atu nk na stii Kri tu ka 3 u kat kin i r Ee Kauppahalli 4 k. an nn Nu u kat ton s i lio p läis i sin Ur Li u- Piis hk Na Br tu nka a i r aa atu rak Au ö sity Y ist Turun seudun senioriopettajat ry puh. 050 514 1910 Mirjam Sandell 050 342 7195 Annukka Syrjänen http://turun-seudun-senioriopettajat M e Sib Kauppatori Pu JÄRJESTÄJIEN YHTEYSTIEDOT tu nka rni To atu nk tu Kä tu ka ulu Ko Hotellien parkkipaikoilla on maksullista tilaa autoilla saapuville. Varsinaiseksi paikoitustilaksi olemme varanneet Klassikon koulun pihan, joka on Marina Palacen, VPK:n talon ja hotelli Seurahuoneen välittömässä läheisyydessä. 7 la ola tu ka on ka rha a t u Pu MINNE AUTOT? is to o Pu list ma Hu n Lä pu p ure Tu u . at nk eru nk te a is ink An k. atu käk t i an nP la uo tine e nt i ur i Tu p ata R atu k n iha . nk he Original Sokos Hotel Hamburger Börs Kauppiaskatu 6 puh. 02 337 3800 sp sales.turku@sokoshotels.fi 1 hh 72 €/yö 2 hh 82 €/yö Maksut Turun seudun senioriopettajat ry FI18 8146 9710 0886 58 k. rin Original Sokos Hotel Seurahuone Eerikinkatu 23 puh. 02-337 3800 sp sales.turku@sokoshotels.fi 1hh 61 €/yö 2 hh 71 €/yö Ilmoittautumistiedot kerätään näistä tilisiirtolomakkeista ja ne ovat sitovia. Tietojen perusteella kootaan etukäteen jokaiselle oma ohjelmapaketti. OSJ maksaa lauantaipäivän lounaan ja kahvin koulutuspäivään kutsutuille, muu ohjelma on maksullinen. Aur Radisson Blu Marina Palace Hotel Linnankatu 32 puh. 020 1234 710 sp info.turku@radissonblu.com 1 hh 83 €/yö 2 hh 93 €/yö (jokinäkymällinen huone + 10 €) It.R a nt ak. Osallistuja varaa majoituksen itse. Senioriopettajapäiville on varattu huoneita kolmesta s-etukorttihotellista. Huonevaraukset tehdään myyntipalvelusta 26.9.2015 mennessä arkisin 8.30–16.30. Varaustunnus: Senioriopettajapäivät l MAJOITTUMINEN Kolme geishaa kävelyllä kiotolaisella kujalla. Shinkansenin kyydissä samuraiden maassa Japanissa vanhat traditiot ja uusi aika lyövät kättä. Pikkukaupungin puukorttelista hujahtaa hetkessä suurkaupungin pilvenpiirtäjien keskelle shinkansen-luotijunalla. Pikaruokaa tarjoavissa paikoissa saa sushiannoksia. K un ilta hämärtyy Kiotossa Gionin kaupunginosan pikkukujilla, alkaa läheisistä puukortteleista pujahdella kiireisiä geishoja matkalla töihin, emännöimään ystäväporukoiden tai liikekumppanusten tapaamisia. Kasvot huolellisesti valkoisella ehostettuina, jokainen monimutkaisen kampauksen hiussuortuva paikallaan ja kimonon värit vuodenaikojen mukaan valittuina naiset valmistautuvat ikivanhan perinteen mukaiseen rituaaliin, viihdyttämään vieraita henkevällä keskustelulla, tarjoilemaan sakea, tanssimaan ja laulamaan samisenin säestyksellä. Läheisen shintopyhäkön ovella parveilee joukko opiskelijoita, jotka kirjoittavat pääsykoetoiveita pieniin puisiin levyihin. Ne ripustetaan pyhäkön puihin, jotta alueen kami auttaisi tutkinnossa. Japanilaisen uskontoajattelun mukaan kaikissa luonnonilmiöissä asuu kami eli jumaluus, henki. Kamia tullaan tapaamaan torii-portin kautta, ja jumaluutta kutsutaan paikalle käsiä taputta- malla. Myös pieni symbolinen rahalahja on paikallaan. Geishat, shintolaiset pyhäköt luonnonhenkineen ja buddhalaiset temppelit patsaineen, hienostunut teeseremonia, ikebana eli kukka-asetelmien tekeminen, furokylpylät kuumien lähteiden äärellä ja sakura, kirsikankukkien hetken kestävä kukoistus, joita vanhat runoilijamestarit kuvaavat tankaja haikurunoissaan – kaikki tämä on perinteistään tiukasti kiinni pitävää Japania. Traditioista vanhin on tenno, keisari, auringonjumalatar Amaterasun perillinen. Nykyinen keisari Akihito on krysanteemivaltaistuimen 125. hallitsija. Perinteisiin sitoutuneen Japanin rinnalla elää toinen, modernimpi, kiihkeämpi, kaupallisempi, teknisempi, ulospäin suuntautuva Japani. Se kiitää shinkansen-luotijunina maan päällä ja risteilee kymmeninä metrolinjoina maan alla. Junat pysähtyvät sekunnilleen oikeaan aikaan ja sentilleen oikeaan paikkaan. Liukuhihnat kuljettavat valmisteil14 la olevia autoja tehtaissa ja sushiannoksia pikaruokapaikoissa. Pilvenpiirtäjien metsiköt kasvavat kaupungeissa jättimäisten rautatieasemien ympärille. Suuret mainostaulut loistavat ja toistavat viimeisintä tekniikkaa. Kaupunginosien välille syntyy työnjakoa: Tokiossa saa elektroniikkaa Akihabarasta ja kallista muotia Ginzalta. Nuorisokulttuuri mielikuvituksellisine anime-hahmoineen taas löytyy Harajukusta. Automaateista voi ostaa kymmentä erilaista kuumaa ja yhtä monta kylmää kahvilaatua eikä viileälle wc-pytylle tarvitse istua, koska sekin lämmitetään mukavaksi. Japanissa perinteinen ja moderni elävät rinta rinnan ja kohtaavat kaiken aikaa. Tokion harmaan betonipilvenpiirtäjäkolossin pihan kätköissä on pieni kivinen allas, johon bambukouru tuo raikasta vettä. Kahden vilkkaasti liikennöidyn kadun kulmassa on kämmenen levyinen sammaloitunut maakaistale. Sen erottaa kadusta punottu olkiköyden pätkä: tässä asuu kami, yksi lukemattomista. Kimonopukuisten teinityttöjen lauma kipittää ohi älypuhelimineen ja muodikkaine tennistossuineen. Miljoonakaupungin ravintolat eivät ole loisteliaasti valaistuja suuria saleja vaan pieniä, hämäriä, oviverhojen eristämää yksityisyyttä varjelevia soppia. Niiden keittiöissä valmistuvat perinteiset japanilaiset ruokalajit. Tässä maassa pikaruokakin on japanilaista. Vuoristojen rikkoman ja luonnonvoimien mahdin tuntevan Japanin historiassa ovat vuoroin eristyneisyyden, vuoroin avoimuuden kaudet vaihdelleet. Mahtavat sotapäälliköt, shogunit, ja heidän uskolliset samuraisoturinsa ovat taistelleet keskenään ja toisinaan myös ulkoista, mereltä tulevaa vihollista vastaan, jotka ovat väliin olleet mongoleiden tapaan todellisia vihollisia, väliin taas kauppamiehiä ja vieraita uskontoja tuovia pappeja. Saaret ovat antaneet asukkailleen turvaa, mutta myös eristäneet. Japanin historiassa maan yritys kurottautua saarelta mantereelle ja vieläkin kauemmas päättyi tuhoisasti elokuussa vuonna 1945 kahden äänettömän salaman leimahdukseen Hiroshimassa ja Nagasakissa. Silloin, kuten niin monta kertaa aiemminkin katastrofeissa ja luonnonmullistuksissa, japanilaisten kyky kestää yhdessä koettelemukset heijastaa tuhatvuotista kokemusta siitä, kuinka arvaamattoman luonnon ja kansaa kohdanneiden onnettomuuksien kanssa tulee osata elää. Irmeli Repo Lääkärin lausumia Mikael Rajaniemi Pieni eläin, mutta iso harmi K esä on kalenterin mukaan tulossa. Säästä en tiedä sen enempää, mutta kärpäset, paarmat ja muut pikkueliöt varmasti taas ilmaantuvat kesän mukana. Niiden pistokset ja puremat aiheuttavat erilaisia reaktioita kropassamme, valitettavasti myös vakavia sairauksia. Yleisimpiä ovat pienet paukamat tai punoittavat läiskät, jotka kutittavat tai kirveltävät. Jos henkilö on allergisoitunut hyönteisten erittämälle myrkylle, niin pistokohdat paisuvat reilusti ja lisäksi voi tulla yleistä limakalvojen turvotusta ja hengenahdistusta. Pahimmassa tapauksessa koko kroppa menee shokkiin. Silloin pitää kyllä soittaa 112:teen. Pidä aina mukana se kuuluisa ”Kyypakkaus”, joka sisältää kortisonitabletteja, jotka lievittävät reaktiota tehokkaasti, jos pystyt vielä nielemään tabletit. Jos tiedät olevasi herkistynyt tai selkeästi allerginen, niin antihistamiinitablettien syöminen pitää aloittaa jo hieman etukäteen, esim. toukokuussa, ja syödä niitä sitten syyskuulle asti. Tabletit auttavat niitäkin, joilla ei ole allergiaa, mutta kuka sitä haluaa syödä turhia lääkkeitä. Ihon kutinaan ja ihoreaktioihin tehoaa kivasti kortisonipohjainen voide, jota saa apteekin käsikauppahyllystä. Lisäksi kylmät kääreet ja ehkä viilentävä kylmägeelikin lievittävät tuntemuksia. Jos ärsytysoireet ovat vahvat, ota myös antihistamiinit käyttöön ainakin viikoksi. ”Mekaanisesti” voit suojautua laittamalla yllesi pitkähihaista ja -lahkeista vaatetusta: hanskat, sukat, hatun ja pitkävartiset kengät – mikä onkin mukavaa helteisillä keleillä. Tosin ainakin mäkäräiset ja hirvikärpäset osaavat kaivautua myös vaatteiden alle. Polttiaiset pystyvät tunkeutumaan hyttysverkon läpi. Ampiaisia ja mehiläisiähän me tunnetusti väistelemme juoksemalla karkuun. Näiden ”ilojen” lisäksi on sitten ne todelliset murheenkryynit eli punkit. Puutiaiset ovat aktiivisia jo huhtikuusta lähtien ja kausi jatkuu usein loka–marraskuulle. Niiden pistot/puremat eivät heti hätkäytä ja se pieni eläin voi olla niin piilossa iholla, ettei sitä edes huomaa. Jos tiedät liikkuvasi alueella missä on punkkeja, niin ole tarkka iltaisin. Tutki itsesi tai pyydä joku katsomaan sieltä, mistä et itse näe pieniä mustia pisteitä. Jos näkyy, niin silloin punkkipihdit esille: Tartu punkkiin mahdollisimman läheltä ihoa ja vedä hitaasti pystysuoralla vedolla se pois. Jos punkin pää jää ihoon, niin sinun kannattaa kaivaa se esimerkiksi neulalla pois, kunhan ensin putsaat ihon desinfioimisaineella. Tarkkaile ihoasi senkin jälkeen, kun olet ”turvassa” kotona. Jos jonnekin ilmaantuu punoittava ihoalue, joka suurenee Laura Palanterä Yleislääketieteen erikoislääkäri ja Helsingin kaupungin kotisairaalan lääkäri ja sen keskellä näkyy vielä puutiaisen piston jälki, niin hakeudu terveydenhuollon pariin. Jos punoittava ihottuma on yli 5 cm läpimitaltaan vielä kun pistosta on kulunut 5–7 vuorokautta, niin on erittäin todennäköistä, että tarvitset antibioottikuurin. Borrelioosin yleisin ja ensimmäinen oire on juuri tuo ihottuma. Toinen tosi ikävä puutiaisen aiheuttama tauti on Kumlingen tauti. Punkin pureman yhteydessä ihmiseen tarttuu virus, joka aiheuttaa aivotulehdusta. Punkit ovat varsin yleisiä Euroopassa, Baltian maissa, Venäjällä ja Tukholman saaristossa. Suomessa virusta kantavia punkkeja on lähinnä Ahvenanmaan ja Turun saaristossa, mutta myös Lappeenrannan lähistöllä, Helsingin edustalla ja Merenkurkun rannoilla. Tautia parantavaa lääkettä ei ole vielä keksitty, koska kyseessä on virus. Onneksi sentään on rokote. Se täytyy hankkia jo talven aikana/aikaisin keväällä, koska tarvitset kaksi pistosta 1–3 kuukauden välein (mikä siis antaa jo hyvän suojan) ja tehosteannoksen vuoden kuluttua. Tämän jälkeen tehosteannos pitää ottaa 3–5 vuoden välein, jotta suoja on pysyvä. Rokote on ollut jo kauan käytössä muualla maailmassa ja haittavaikutuksia on ollut varsin vähän. Loppukesän hyttysetkin levittävät ikävää virustautia nimeltä Pogostantauti. Se ei ole ihan niin dramaattinen kuin tuo Kumlingen tauti, mutta oireet voivat jatkua kuukausia tai jopa vuosia. Vartalolla ja raajoissa on kuitiavaa ihottumaa ja sen lisäksi nivelja lihaskipuja sekä lievää kuumetta. Yleensä useampi nivel oireilee yhtä aikaa, erityisesti nilkat, polvet, ranteet ja sorminivelet ärtyvät aiheuttaen turvotusta, särkyä ja liikekipuja. Niin että nautitaan kesästä, olivatpa ilmat minkälaisia tahansa, kunhan on auringonpaistetta ja valoa ja varaudut kesän öttiäisiä vastaan! 15 Tuomiokirkon portailla, Kansallispukujen tuuletustapahtuma 24.8.2014 Puvun Pieni maamme on kansallispukujen suuri aarreaitta. Tänne mahtuvat itäiset ja läntiset, pohjoiset ja eteläiset vaikutteet. Kuva Antero Juntunen K ansallispukujen pukutarkistustyö aloitettiin maassamme 1979, jolloin kansallispukuneuvosto perustettiin. Maassamme on nykyisin kansallispukukeskus pysyväisnäyttelyineen Suomen käsityön museon yhteydessä Jyväskylässä. Uusia tutkimuksia ja julkaisuja tehdään jatkuvasti. Vuonna 2011 julkaistiin Leena Holstin kirja Kansallispuku. Sitä suosittelen myös kouluihin hankittavaksi. Pukututkimuksen myötä olemme saaneet upeita uusia pukuja. – Pukuperinteemme rasitteena, näin uskallan sanoa, ovat 1900-luvun puolella valmistetut puvut, joissa kevennetyt materiaalit, karsitut käsityömenetelmät ja muodistetut mittasuhteet vaikuttavat edelleen käsityksiimme. Pukujen ilme saattaa olla nykyään hyvin erilainen. Pukuihin on tullut runsautta, vaihtoehto- Tuuterin puku 16 ja, upeita käsityötekniikoita ja niitä on täydennetty asustein. Niiden yhteyteen on tullut myös tutkitun alkulähteen mukaista tapatietoutta. – Kannattaa ottaa puku päivänvaloon, jos sellaisen omistaa, tarkastella sitä kriittisesti ja katsoa, onko se juhlapukeutumisen kriteerit täyttävä. Nykyisin pukuja kunnostetaan ja päivitetään lisäämällä niihin puuttuvia osia. Jos puku ei enää sovellu itselle, kaappiin sitä ei kannata jättää. Vanhat hamekankaat ovat haluttuja harrastajien keskuudessa. Saamelaisten pukujen runsas käyttö perustuu siihen, että lapsia perehdytetään pienestä pitäen tuntemaan oman alueensa puvun tunnusmerkkejä. Kiinnostus asiaa kohtaan on kasvanut myös muualla Suomessa. Tästä osoituksena on vaikkapa Pohjois-Pohjanmaan museossa ollut näyttely Kauneus, Taito ja Perinne, jota käytiin runsaasti usitalo Kuva Tuija Jär velä-U Kauneus, Taito ja Perinne -näyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa. puhumaa katsomassa. Oulun seudun senioriopettajat ja muutamat koululaisryhmätkin kävivät tutustumassa siihen. Koululaisia olisi voinut käydä siellä enemmänkin. Esikuvina rahvaan juhlavaatteet Karjalaisilla, savolaisilla, eteläpohjalaisilla, pohjoispohjalaisilla, rannikon ruotsalaisilla alueilla, Uudellamaalla jne. on puvuissa omia tunnuspiirteitään. Puvun osat kertovat tarinoita ja ilmentävät aikansa uskomuksia. Kansallispukujemme esikuvia ovat 1700–1800 lukujen tavallisen rahvaan käyttämät juhlavaatteet. Tuolloin käsityötaidot olivat huipussaan. Puvut puhuvat. Ne kertovat juuristamme. Nykyihmiselle ne voisivat kertoa vaikkapa kestävästä ke- hityksestä ja ns. hitaasta muodista. Puvun eri osien ''sekakäyttö'', kuten harrastajat iloisesti sanovat, on kovassa nosteessa. Vanhat, liian lyhyet ja kapeat hameet saavat uuden muodon ja käyttötarkoituksen harrastajien ja ammattilaistenkin käsissä. Puvun eri osia käytetään muun pukeutumisen kanssa. Pinssissä tai korvakoruissa toistuvat oman synnyinseudun tunnusmerkit vaikkapa hameen raidoituksena. Kantajastaan kertoo pienikin asuste, jossa paikallinen perinne näkyy. – Olen ohjannut kansallispukujen ompelua yli 30 vuotta ja tiedostanut perinteidemme erikoislaatuisuuden, olen huomannut myös, kuinka vähän siitä tiedämme, kuinka niitä käytämme ja näytämme. Kansallispukualan käsityön ammattilaiset, opettajat ja harrastajat haluavat edis17 Värikäs Oulu -tapahtumasta kesällä 2013. tää kansallispukumme käyttöä esiintymällä eri tilaisuuksissa pukuihin pukeutuneina. Vietämme kansallispukujen 130-vuotis juhlavuotta. Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat 5.8.1885 Lappeenrannassa. Siitä vierailusta katsotaan alkavan suomalaisten kansallispukujen tarina. Oulussa seuraava kansallispukujen tuuletustapahtuma on Oulun Rotuaarilla 13.6. klo 12.00 maakuntajuhlien yhteydessä. Kaikkia kansallispuvun omistavia kutsutaan mukaan. Leena Korpi leena.k.korpi@gmail.com Kuvat: Heikki Vesala Tapani ja Pirjo Rönkkö, Irma Riekkinen sekä Marja Paavonkallio valmistautuivat huolellisesti vapaaehtoistyöhönsä ampumahiihdon MM-kisoissa. Kisat lukuina Senioriopettajat vapaaehtoistyössä • Ampumahiihdon MM-kisat Kontiolahdella Huippuviritys MM-kisoihin talkoovoimin Eläkkeellä olevat opettajat ovat vapaaehtoisten vakio- ja luottohenkilöitä, kun suurtapahtumien järjestämiseen tarvitaan talkooväkeä. Näin oli myös viime talvena ampumahiihdon MM-kisoissa Kontiolahdella. K ontiolahden maailmanmestaruuskisojen järjestelytoimikunnassa oli mukana Tapani Rönkkö, joka on Kontiolahden Urheilijoiden johtokunnan puheenjohtaja. Hänen puolisonsa Pirjo Rönkkö toimi urheilijoiden, heidän valmentajiensa ja huoltojoukkojen ravintolavastaavana. Irma Riekkisen vastuulla olivat puolestaan vip-vieraat. Irma, Pirjo ja kolme muuta eläkeläisopettajaa pyörittivät kisapaikan viittä pop up -ravintolaa. Niiden suunnittelu oli vaatinut yli vuoden tiiviin työpanoksen. Kisaravintolassa työskenteli myös Joensuun seudun senioriopettajien puheenjohtaja Marja Paavonkallio. Eläkkeelle Kontiolahden koulun rehtorin virasta jäätyään Tapani Rönkkö kaipasi tekemistä. Häntä pyydettiin seuraavana keväänä Kontiolahden Urheilijoiden johtokuntaan, eikä pyyntöä tarvinnut tehdä toistamiseen. Tapani on ollut aina innokas liikkuja ja hänestä seura sai oitis motivoi18 4.–15.3.2015. • 8 kilpailupäivää, 11 kilpailua • yli 40 maata • 356 urheilijaa • n. 600 mediahenkilöä • n. 300 tuntia tv-lähetyksiä eri maissa • 150 miljoonaa tv-katsojaa • yhteensä yli 90 000 katsojaa kilpailutapahtumissa tuneen nuorisojaoston vetäjän. Tapani harrastaa myös valokuvaamista. Hän on taltioinut seuran kisoja lukuisin otoksin. Aikoinaan englannin ja ruotsinkielen lehtorina toiminut Pirjo Rönkkö halusi vapaaehtoisena kisajärjestelyihin, oppiihan siellä töiden tuoksinassa uusia taitoja ja saa uusia tuttavia. Äidinkielen ja historian lehtorina olleen Irman pyysi kisajärjestelyihin yksi hänen ystävänsä. Mukaan tultuaan Irma Marja Paavonkallio on luotsannut JoSSOn toimintaa vuodesta 2011. on nauttinut talkootyöstä. Urheiluseurassahan tapaa aina muita samanhenkisiä ihmisiä. – Kun pääsee auttamaan muita, saa hyvän olon tunteen ja samalla auttaa myös itseään jaksamaan, Tapani pohtii vapaaehtoistoiminnan antia. – Niin ja seniori-ikäiselle pitää olla uusia haasteita. Ne pitävät virkeänä. – Eikä toimen mies pystyisi olemaankaan tyhjän panttina. Huolellinen valmistautuminen Ampumahiihdon MM-kisoja haettiin Kontiolahdelle jo vuosia sitten. Valmistelut saivat varsinaisen lähtölaukauksen, kun kisat myönnettiin seuralle vuonna 2010. Upea ampumahiihtokeskus trimmattiin huippukuntoon. Viereisestä Höytiäisen järvestä tehtiin uskomaton määrä keinolunta turvaaman kisapaikat lauhan talven varalta. Kisojen aikana työskenteli yhteensä 1700 vapaaehtoista, mm. eri oppilaitoksista lähes 400 oppilasta opettajineen. Talkoolaisia oli Joensuusta, Kontiolahdelta ja eri puolilta Pohjois-Karjalaa. He työskentelivät ruokahuollossa, ampumapenkalla kirjaamassa tuloksia ja sakkoringissä kierroksia tarkistamassa. Talkoolaisia tarvittiin iso joukko myös liikenteen- ja kulunvalvontaan. Vapaaehtoisilla pitää olla vahva työmotivaatio. Etukäteiskoulutuksessa heitä muistutettiinkin pitämään mielessään, että tärkeintä ei ole päämäärä, vaan itse matka. Sillä matkalla koetaan mm. iloa, väsymystä, kiirettä, onnea, helpotusta, jännitystä yhteenkuuluvuutta ja innostusta. Vapaaehtoistiimin mottona oli: Yhteen kokoontuminen on aloittamista, yhdessä pysyminen on edistymistä, yhdessä työskenteleminen on menestystä. Nuo moton ajatukset voisi muistaa moni muukin yhteistyötä tekevä. Kisaorganisaatio on hienosti hyödyntänyt pohjoiskarjalalaista yhteisöllisyyttä. Mukaan on saatu kunnat, maakuntaliitto, oppilaitokset, ja Joensuun kehittämisyhtiö matkailun ja markkinoinnin edistäjänä. MM-kisat järjestänyt Kontiolahden urheilijat on yleisseura, joskin ampumahiihto on sen suosituin laji. KontUn monet kerhot vetävät alueen lapsia ja nuoria urheilun pariin. Seuran omat huippu-urheilijat ovat kerholaisten mielestä vetovoimaisia. Ei olisi ihme jos sieltä nousisi vielä uusia kaisamäkäräisiä ja marilaukkasia. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva Paavonkallio, Pirkko Pehkonen ja Taimi Neuvonen. Heidän varajäsenikseen valittiin Marja Järvenpää, Seppo Pennanen ja Ritva Martikainen. Vuosikertomus ja tiliasiat hyväksyttiin yksimielisesti.Toimintaa päätettiin jatkaa entiseen tapaan ilman jäsenmaksua, OSJ:n jäsenmaksupalautteen turvin. Yhdistys järjestää kuluvana toimintavuonna jäsenilleen Irlantiin suuntautuvan ulkomaanmatkan lisäksi kotimaassa teatterimatkoja ja matkan Joroisten musiikkipäiville. Suosittu linturetki on edelleen ohjelmassa ja Tanhuvaara-päivillä järjestetään liikunnasta pitäville aktiviteettejä. Syksyllä tehdään sitten maakuntaretki Polvijärvelle. Yhdistyksen omilla keilavuoroilla on houkuteltu toimintaan uusia jäseniä. Täysin uusina toimintamuotoina suunniteltiin aloitettavaksi esimerkiksi kirjallisuuskerho ja liikuntakerho. Senioriopettaja-lehden päätoimittaja toi vuosikokousväelle tervehdyksen emojärjestö OSJ:ltä ja hän kertoi myös lehden kehittämisideoita ja järjestön 40-vuotisjuhlavuoden näkymisestä lehden sivuilla. Nykyään kuusisataajäseninen yhdistys aloitti toimintansa kerhona vuonna 1973. Varsinainen yhdistys perustettiin marraskuussa 2009. Ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti Seppo Pennanen ja vuodesta 2011 on yhdistystä johtanut topakasti Marja Paavonkallio. Hän kertoo, että yhdistyksessä on edustettuna koko OAJ:lainen kirjo eläkkeellä olevia opettajia lastentarhanopettajista aina professoreihin saakka. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Joitakin senioreita kuuluu mukaan myös Tohmajärveltä. Joensuulaiset puurtavat samojen rekrytointiongelmien kanssa kuin muutkin yhdistykset: millä saataisiin uusi eläkeläispolvi houkuteltua toimintaan. Linturetkistä, keilailusta ja curlingista yhdistys toivoo kehkeytyvän uusia vetovoimaisia toimintamuotoja. Joensuussa vireä ja aloitteellinen yhdistys Joensuun yhdistys luottaa vanhaan ja kehittää uutta. Vuosikokous ei juurikaan vaihtanut yhdistyksen johtoa, mutta se päätti ottaa uusia toimintamuotoja jäsenistön aktivoimiseksi. K ahvikuppien ääressä vilkkaasti pakissut pohjoiskarjalainen senioriopettajien yhdistysväki kokoontui Joensuun keskustassa sijaitsevaan OAJ:n paikallisen alueyhdistyksen tiloihin. Se oli tullut vuosikokoukseen tekemään vuoden tärkeitä päätöksiä. Yksimielisesti se antoi valtakirjan entiselle puheenjohtajalleen, Marja Paavonkalliolle. Hän jatkaa Joensuun seudun Senioriopettajien JoSSO:n puheenjohtajana. Erovuoroisten tilalle valittiin Matti Mäntynen, Irma Riekkinen ja Marja Järvenpää ja varajäseneksi valittiin vereksenä voimana Ritva Martikainen. Entisinä jatkavat edelleen kuluvana vuonna Juhani Seppälä, Seppo Pennanen ja Pirkko Pehkonen. Varajäsenenä jatkaa Pirkko Kauppinen. OSJ:n vuosikokoukseen valittiin varsinaisiksi edustajiksi Marja 19 Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva Kuvat Jouko Valo Erkki Hakkiluoto hankki Sibelius Akatemiassa pianon ohella monipuolisen musiikkikoulutuksen. Arkistoissa on lukuisia, myös omia sävellyksiä. Kuoromusiikin uuttera veteraani Kuoromies, pedagogi ja musiikkiaarteiden kokoaja Erkki Hakkiluoto on vaikuttanut vahvasti Porin ja Satakunnan kulttuurielämään. S eminaaritietä aikanaan opiskelleet opettajat saivat musiikinopinnoissaan perusteellisen koulutuksen muun muassa kuorojen johtamiseen tai ainakin lähtemättömän innostuksen kuoroharrastukseen. Maassamme on ja on ollut satoja edellä mainitun kaltaisia kuoroinnostuksen läpilyömiä opettajapersoonia. Porilainen musiikkineuvos Erkki Hakkiluoto, 84, on yksi tuon joukon kärkinimiä. Hänet tuntee ja tietää suomalainen kuoroyhteisö ja Sulasolin väki. Rauman seminaarista vuonna 1950 opettajaksi valmistunut Erkki Hakkiluoto on johtanut toimipaikkakunnillaan useita kirkko-, seka- ja mieskuoroja. Porissa hänen herkän korvansa ja tyylitajunsa sekä täsmällisen johtamisensa ohjauksessa Porin Mieslaulu on kasvanut laadukkaaksi kuoroksi. PoMiLa on konsertoinut laajasti Pohjoismaiden lisäksi Keski-Euroopassa sekä Amerikassa. Hakkiluoto on toiminut opettajana ennen Porin vuosiaan Harjavallassa ja Helsingin Pakilassa, aineinaan musiikki ja tekninen käsityö. Eläkkeelle hän jäi Itä-Porin yläasteelta 1987. Rauman seminaarivuosien jälkeen Hakkiluoto vahvisti musiikkiopintojaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolla aineinaan musiikin teoria, säveltapailu, kenraalibasso, musiikin historia, urut, piano ja laulu. Tasavallan Presidentti myönsi Erkki Hakkiluodolle musiikkineuvoksen nimen ja arvon vuonna 1995. Toimipaikkakunnillaan Hakkiluoto on tehnyt myös urkurien sijaisuuksia. Erilaisia säestyskeikkoja hänellä on vieläkin silloin tällöin. Kotona musiikkihistorian aarreaitta Koin aivan unohtumattoman taide-elämyksen, kun sain tutustua Erkki Hakkiluodon keräämään ja tallentamaan sävellyskäsikirjoitusten, elämäkertojen, historioiden, ohjelmien ja muuhun alaan liittyvään aineistoon. Erkki Hakkiluoto on tehnyt ansiokkaan uran Porin ja Satakunnan kulttuurielämässä. Hän on tallentanut erilaista materiaalia ja pitää kodissaan hyvää huolta merkittävistä taideaarteista. Tunnetuimpia säveltäjien käsikirjoituksia ja sovituksia hänen arkistossaan ovat mm. Leevi Madetojan, Oskar Merikannon, Yrjö Kilpisen, Heikki Klemetin, Allan ja Selim Palmgrenin, Martti Helan, Sulho Rannan ja Väinö I. Haapalaisen nuotistot. Todellisena helmenä Hakkiluoto pitää Selim Palmgrenin mieskuorolle ja sopraanosoololle sovittamaa norjalaisen Ole Bullin säveltämää Paimentytön sunnuntaita. Hakkiluoto on pedagogin tarkkuudella laatinut luettelot, diarioinut kirjastonsa sekä muun laajan aineistonsa. Paitsi, että hänen tallentamansa säveltaiteen aineisto on mielenkiintoinen ja arvokas, se tarjoaisi mahdollisuuksia alan tutkimuksiin ja opinnäytteiden tekemisiin. Musiikkineuvos Hakkiluodon uutteruus sekä vuosia kestänyt innostus on ilman muuta merkittävä yksityinen kulttuuriteko, joka ansaitsee suuren kiitoksen. Reijo Majasaari Kirjoittaja on porilainen opetusneuvos. 20 Kolumni Opetusta penkomassa Liikuntavinkki 1. Keväinen luonto on parhaimmillaan. Nyt on hyvät mahdollisuudet kohottaa omaa kuntoa: sauvakävellen, haravoiden, soutaen ja pyöräillen – Käytä kypärää! 2. Ylös ulos ja lenkille, ota kaverisi mukaan ja nauttikaa kesästä! 3. Bongatkaa lintuja ja korjatkaa pönttöjä, poikaset kiittävät syksyllä. Kuva Matton Seppo Hokkanen Kun harjoitan erittäin epäterveelliseksi, jopa tuhoisaksi mainittua istumista työpöytäni ääressä, on radio usein auki. Eräänä kevään harmaana päivänä oli äänessä Radio Puhe, jossa vuorossa oli Marjaana Toimisen keskusteluohjelma. Aiheena oli digitalisaatio opetuksen ja koulutuksen näkökulmasta. Vieraina oli kaksi tutkijaa ja kasvatusoppinutta. Keskustelun alkupuolella jäin pohtimaan toimittajan avausta: – Koulun ympärillä on yhteiskunta, jossa kaikki digitalisoituu. Koulu taas on liitutaulun kotipesä. Millaiseen tulevaisuuteen tämä johtaa? Jotenkin noin se meni. Ja onhan tilannekuvaus osin aivan oikea. Mitä tehdä? Toinen vieraista piti kummallisena sitä että kaikilla koululaisilla ei ole yhteiskunnan antamaa läppäriä ja älypuhelinta. Siis: miten oppilaat voivat kasvaa digitaalisen yhteiskunnan jäseniksi? Kysymystä vahvistaa se, että opettajatkaan eivät hallitse nykyteknologiaa. Totta. Entä raha? Kaikki maksaa. Jos Suomen 650 000:lle peruskoulun ja lukion oppilaalle nuo vimpaimet annettaisiin, se tietäisi yli 250 miljoonan euron kustannusta. Ja silloin kaikki olisi saatu todella halvalla! Toisaalta vieraat totesivat, että globaalisti Suomessa on jo nyt kouluissa paljon tietotekniikkaa, mutta sitä ei osata käyttää. Valtaosa tunnin ohjelmasta kului nykyisen opetuksen rajuun arviointiin; opettajan pitää tehdä oppiminen mahdolliseksi. Irti pulpeteista, sohville, matoille ja pallotuoleihin! Ei omassa päässä olevaa tietoa vaan tiedon etsimistä! Ohjelman vieraitten puheissa oli paljon järkeä, mutta paljon kuulijan korvaan tunkeutui myös melkoisia ristiriitaisuuksia. Kun kaikki oli saatu jo melkein vakuutetuiksi siitä, että läppäri ja älypuhelin ovat ne, jotka tekevät ihmislapsesta oikean oppijan ja aikuisesta kunnon kansalaisen, alettiin keskustella uudelleen ''oikeasta opettamisesta''. Herravieras kertoi, että hänen opiskelijana kokemistaan luennoista valtaosa oli hyvää unilääkettä, johon rouvahenkilö totesi mieltä lämmittävästi, että opettajan pedagoginen taso – opetustaito – 21 on parhaimmillaan luokanopettajilla ja ohenee sitä mukaa mitä ylemmäs mennään.Yliopistotasolla unilääkettä jaetaan kuulijoille eniten. Poikkeuksiakin toki on. Molemmat olivat yhtä mieltä siitä, että muutamat luennoitsijat pystyvät pitämään tuntien luennon kuudellesadalle opiskelijalle niin, että vireystaso ja kiinnostus eivät laske. Opettajana kiitän mainituista mielipiteistä. Muutamaa päivää aikaisemmin Iltasanomat oli haastatellut erästä koulumaailman auktoriteettia, emeritusprofessori Kari Uusikylää, joka piti toki digitalisaatiota tarpeellisena, mutta oli kovasti huolissaan tulevaisuudesta. Uusikylän mukaan ''pänttäämistäkin'' tarvitaan. – Opetuksesta on tehty melkein syntiä, hän totesi. – Uudesta opetussuunnitelmasta on poistettu lähes kokonaan eettinen ja esteettinen kasvatus, hän sanoi. – Eihän sivistyksestä puhuta enää koulutuksen yhteydessä ollenkaan. Radio-ohjelman loppuhuipennus oli esimerkki Piilaaksossa sijaitsevasta Stanfordin yliopistosta: mikä on tänään Stanfordin suosituin kurssi? Se on ''Oman elämän hallinta''. Keskellä tätä siunattua bittien maailmaa! Kauan eläköön opettajuus! Kauan eläköön suvivirsi! JuhanI Vahtokari juhani.vahtokari@kolumbus.fi Kirjoittaja on rehtori emeritus ja hän on toiminut koulumaailmassa monissa tehtävissä. Piirros Helmer Räty Mummo Mutikainen haikailee kaunon perään M ummo Mutikainen on päättänyt, ettei enää räksytä kuin rakkikoira nykymaailman kummallisuuksista. Mutta lehtiuutinen pistää kaivamaan tietokoneen naftaliinista. Ovat nimittäin päättäneet hävittää kaunon! Mummo muistaa, kuinka jujutti ekaluokkalaisiaan vääntämään tikkukirjaimista sanoja. Lupaili, että ensi vuonna kirjoittaminen sujuu, kun osaatte kaunoa. Sen opettelu oli melkein aikuistumisriitti, ja siihen kannatti valmistaa lasten mielet etukäteen. Ja olihan se aikamoista touhua. Kas näin tehdään iso kauno-A: Jalkakaari (keinutuolin jalka) Liekkinousu Kun se törmää yläviivaan, terävä tiitti (ei mikään lälly pyöristys) Suora lasku (ei luotisuora vaan kauniisti kalteva) Silmu (niin iso, että liekkinousun kylkeen syntyy hiirenmentävä aukko) Silmun häntä tarttumaan sirosti seuraavaan kirjaimeen Monin kielikuvin siis syntyi sidoksellinen käsialakirjoitus. Ehkä itse Uno Cygnaeus ihastui siihen. Pian koko kansa osasi puumerkin sijasta kirjoittaa nimensä. Sotien aikaan rintamalle lähti tuhansittain toinen toistaan kauniimmalla käsialalla kirjoitettu- ja kirjeitä. Paljon niitä kulki myös toiseen suuntaan. Nykyaika penkoo ne esiin kaappien kätköistä ja ihmettelee sen ajan ihmisten taitoja samalla kun suree isien ja isoisien kohtaloa. Kalligrafista taidetta hipova kauno uudistettiin kerran vähemmän kiemuraiseksi, mutta sidokset jäivät. Sana oli vieläkin kuin perhe, jossa jäsenet pitivät toisiaan piukasti kädestä. Jos eivät ihan pitäneet, seisoivat kuitenkin vieri vieressä, hiha toisen hihaa hipoen. Uusi kirjoitustapa siihen tuskin yltää. Ei siitä muutenkaan jää jälkipolville dokumentteja pengottavaksi kaappien kätköistä, joten sen taituruutta tai taitamattomuutta ei kukaan murehdi. Nykypolven viestit kulkevat sähköisesti ja häviävät hymiöineen avaruuteen. Minkälaisia mahtavat olla tulevien julkkisten nimmarit? Toinenkin uutinen liikahduttaa mummon mieltä. Hänen entinen koulunsa on niin homeen kyllästämä, että lapset siirretään parakkeihin upouusien ja homeettomien tarvikkeitten kanssa. Koulu hävitetään viimeistä pulpettia, kirjaa ja virkkuukoukkua myöten. Voi, mummo huokaa. Polttavat kirjatkin, joiden pariin hän houkutteli ikäluokan toisensa perään! Niistä lapsi sai viisautta, sivistystä, tietoa ja viihdettä. Entä käden työn tarvikkeet! Kaikki ne 22 langat ja kankaanpalat, ihanasti kahisevat silkkipaperit, piipunrassit, huopakankaat, leikkelypaperit ja pitkin permantoa vierivät tontun- tai enkelinpääksi kelpaavat styroksipallot? Laudat, joiden suoraan sahaamisessa saivat harjaannusta niin pojat kuin tytöt. Tonttupuvut, hörhelöiset keijuhameet, prinsessavaatteet, enkelimekoiksi jalostuneet vanhat lakanat? Jokamiehen lakanakankaasta syntyneet Jukolan veljesten paidat? Sodan aikaan evakkoväki tiesi taipaleelle lähtiessään, että pian omat joutuvat tuikkaamaan kodin tuleen, ettei siitä ole viholliselle hyötyä. Tämän hetken vihollinen on home, jota ei ennen ollutkaan, mitä vähän omenahillopurkin päällä, josta se kuorittiin pois ja heitettiin sianruokaämpäriin. Mummo ihan hermostuu. Minkä määrän tappavaa hometta hän on elämänsä aikana hengittänyt sisäänsä tai syönyt! Ihme että henki vielä pihisee. Ihan tässä on kutsuttava naapuri taivastelemaan uutisia niin kaunosta kuin homeisista enkelipaidoista. Ehkä hän yhteisen kahvittelun perästä jaksaa naputtaa tuntemuksensa tietokoneen ruudulle. Tietävät sitten muutkin, kuka nyt on vihollinen. Sädehomesienihän se. Maijaliisa Dieckmann Pakina Oopperaan, oopperaan S avonlinnan oopperajuhlat tulivat elämääni 70-luvulla. Työtoverini pyysi minua mukaan paikannäyttäjärinkiin keräämään varoja juniori-urheilulle. Lupauduin arvaamatta, että pestini kestäisi vuosikymmeniä. Ensimmäisenä kesänä käytin työpukuna lainattua kansallispukua. Seuraavana talvena menin ompelupiiriin. Puku valmistui, mutta välillä itse prosessi oli tärkeämpi kuin tavoite. Oli opittava ompelemaan ja nöyrästi purkamaan, kunnes saumat olisivat katseen kestäviä. Harva työasu herättää niin paljon positiivisia tunteita ja kiinnostusta kuin kansallispuku. Tehtäviimme kuului neuvoa ja auttaa oopperavieraita katsomoon sijoittumisessa. Faktat linnasta ja oopperajuhlista historioineen piti olla ajan tasalla, sillä tiedonhalua oli paljon. Kansallispuvun koristeista ja symboleista kyseltiin, ja esimerkiksi Pyhäjärven pukuni vyöstä riippuvaa puukkoa ihmeteltiin. Alkuaikoina käytännöt olivat nykyistä sallivampia. Paikannäyttäjien lapsia sai olla linnassa mukana. Heillä oli oma ”leirinsä” katsomon ulkomuurilla. Siellä he eväin varustettuina, posket hehkuen seurasivat varsinkin Taikahuilu-oopperan esityksiä. Tyttäreni soittoharrastus sai siitä kipinän ja ehkä koko opiskelun suunta. Työympäristömme oli kauneimpia maailmassa eikä eduissakaan ollut moittimista. Saimme seurata oopperaesityksiä muurien sivustoilla. Alkuvuosina keskityin enemmän musiikkiin, mutta juonen käänteet alkoivat myös kiinnostaa, erityisesti pääteema, rakkauden monimutkaisuus ja dramaattisuus. Kun ilta illan jälkeen laulettiin elämää suuremmasta tunteesta, sen olemusta oli pakko vielä omissa oloissaankin pohtia kukkapenkkejä kuopsutellessa. ”Tyttö on kaunis ja luottavainen. Hän rakastaa ja uskoo, mitä hänelle vannotaan. Mutta sankarin laivan savua ei näy. Vuosi- tolkulla itketään ja odotetaan. Sitten tulee mies käväisemään ja hänellä on jo uusi nainen kainalossa. Se niistä lupauksista. Hyväuskoinen maalaisnainen uskoo nyt vihdoinkin löytäneensä onnen. Vielä mitä. Heti kun silmä välttää, mies jo toisen sulottaren ryntäitä silmittelee. Häpeä perii kunnon tytöt. Ainoa kunniallinen ratkaisu on tikarissa, joka libretossa on jo valmiiksi pöydälle kirjoitettu. Petollisen rakastetun uusi tyttöystävä vielä ojentaakin sen hylätylle, ettei tarvitse etsiä. Kun tikari on tytön kädestä työnsä tehnyt, sankari laulaa luikauttaa, ”että harmi vaan, kun tässä näin pääsi käymään”, ja jatkaa eloaan uuden naisen kanssa. Yleisössä me syvästi samastuneet kaivamme käsiveskasta itse virkatuin pitsein somistetun batistinenäliinan. Itkemme hillitysti, niistämättä, että lumous ei säry. Siinä huuhtoutuu samea olo, kuin mielen ikkunat olisi pesty. ”Eräänä iltana sankarittarena on puolijumalallinen kolea daami, joka surmauttaa miehiä kuin kaataisi heinää. Sitten tulee sankari, joka on perso sekä intohimolle että kuolemalle. Mies hylkää häntä pyyteettömästi rakastavan naisen. Tämä saa kaikessa rauhassa uhrata itsensä palvomansa miehen onnen tähden. Lopuksi saamme todistaa ihmettä: Kolea sankaritar pehmenee ja sulaa kokonaan miehen yhdestä ainoasta kosketuksesta. Hyvä nainen kuolee tikaristaan. Sankarittaren miesuhrit ovat tuskin ennättäneet kylmentyä, kun sankarimies ja tämä sulanut nainen laulavat kitapurjeet keikkuen dueton rakkauden suloisuudesta.” Sellaista on tunteiden roihu oopperassa. Vaatimattomat musertuvat, yltiöpäiset ja intohimoiset palkitaan. Rakkauden ja kuoleman, hyvän ja pahan dialogi on loputon. Oopperan katsomossa me, hillitytkin, saamme päästää valloil23 leen tunteiden kuohuvan imatran ja huuhtoutua rakkauden vuoksessa luoteeseen. Tuskin linna täyttyisi ilta illan jälkeen, jos sankaripari laulaisi lasten kasvatuksesta, kotiaskareista ja lopuksi tulisen dueton puutarhan hoidosta, vaikka se elämän tärkein asia onkin. Savonlinnan oopperajuhlat on kokonaisvaltainen elämys. Se alkaa järvimaiseman kauneudesta ja torielämän lupsakkuudesta. Sitä täydentävät, muikut, lörtsyt ja mansikat. Ja sen viimeistelee ihmisten sydämellisyys. Sää on Jokeri, arvaamaton leikittelijä. Kultaako laskeva aurinko Kyrönsalmen vai jyräyttääkö ukkonen juhlavan fortensa? Soittaako sade staccatoa katossa, ja kommentoivatko myrskypääskyset kirskahdellen juonen kulkua! Sinun pitää se itse kokea. Arja Saarikoski arjaksaarikoski@gmail.com Seniorikokki Raparperipiirakkaa ja toscakakkua Helppo ja herkullinen raparperipiirakka Pohja 3 kananmunaa 3 dl sokeria 100 g voita ½ dl ruokakermaa 4 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta K evät on jo hyvässä vauhdissa ja melkein jokaisen omakotitalon tai kesämökin pihalla kasvaa raparperi. Raparperista valmistetaan yleensä joko kiisseliä tai piirakkaa ja se on ensimmäinen kevään tuore raaka-aine, joka on maultaan melko kirpeää ja sisältää oksaalihappoa, ja jonka neutralisoimiseksi tarvitaan maitotuotteita. Tämän piirakan jouduin tekemään pakastetusta raparperista, kun tuoretta ei vielä ole, mutta hyvältä se maistuu näinkin, sanoo seniorikokki Riitta Ristola. Siispä kesän mittaan kannattaa ylimääräistä raparperia myös pakastaa. Toisena ohjeena on vanha tuttu toscakakku. Kakku onnistuu tällä ohjeella lähes aina, kun vaan muistaa kuorrutusvaiheessa katsoa kuorrutuksen väriä aika usein. Herkullisia kahvihetkiä ja hyvää kesää kaikille! Pinnalle 1 pakkaus valmista vaniljakastiketta (vatkautuvaa), runsaasti raparperinpaloja, fariinisokeria ja kanelia. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon sulatettu voi ja kerma. Lisää jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Vatkaa vaniljakastike kiinteäksi vaahdoksi. Levitä taikina uunipellille ja laita taikinan päälle varovasti vaniljakastike. Lisää kastikkeen päälle runsaasti raparperinpaloja sekä ripottele pinnalle fariinisokeria ja kanelia. Paista 200 asteessa kunnes piirakka on kauniin ruskea, eli noin puoli tuntia. Toscakakku 6–8 annosta 2 munaa 1½ dl sokeria 2½ dl vehnäjauhoja 1½ tl leivinjauhetta ½ dl maitoa 150 g sulatettua voita Kuorrutus 50 g voita 70 g mantelilastuja 1 dl sokeria ½ dl kuohu- tai tavallista kermaa 1 rkl vehnäjauhoja Vaahdota munat ja sokeri. Lisää vehnäjauho-leivinjauheseos, maito ja voisula kevyesti sekoittaen. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun, halkaisijaltaan 22 cm:n, mieluiten irtopohjaiseen vuokaan. Paista pohjaa 200 asteessa 20 minuuttia. Kiehauta kuorrutusaineet. Levitä kuorrutus puolikypsän pohjan päälle. Paista vielä 250 asteessa noin 10 minuuttia, kunnes pinta on kauniin vaalean ruskea. 24 Myö yhes ja eriksee ajan aalloilla Antti Henttonen ja Matti Kekki Lastuja elämän laineilta Otoksia kahden karjalaispojan elämästä kovakantinen 228 sivua Kvaliti, 2015 Painopaikka AS Pakett, Viro Kun kaksi karjalaista tervaskantoa istuu muistelemaan ja vuolemaan lastuja terävällä puukolla, niin ne lastut lentävät ja uivat kauas elämän laineilla. Opetusneuvos Antti Henttonen ja Lääketieteen professori Matti Kekki tapasivat ensi kertaa vuonna 2004 Antrean kirkonmäellä, jossa vietettiin toiselle evakkomatkalle lähdön 60-vuotismuistojuhlaa. Kuultuaan että Matti Kekillä oli suunnitteilla kirja Antreasta, Antti Henttonen tarjosi apuaan ja siitä virisi hedelmällinen yhteistyö. Kirjan aineistoa kootessaan miehet tutustuivat lähemmin ja ystävystyivät. Heidän molempien juuret juontuivat vanhasta antrealaisesta talonpoikaissuvusta. Perehdyttyään Antin mittavaan elämäntyöhön Matti olisi halunnut kirjoittaa kirjan siitä. Antti suostui ideaan sillä ehdolla, että kirjaan tulee tietoa myös Matista itsestään. Kirja rakentuu siten, että ensin Matti kertoo Antista, sitten Antti Matista ja lopuksi Matti kertoo taide- ja kirjallisuusharrastuksistaan suomalaisen ja kansainvälisen kulttuurin parissa. Käytännössä työmetodi meni ''mie/sie, sie/mie ja myö yhes''. – Niihä sitä vällee kaks karjalaista yhes töitä tekköö. Yhteistä kirjan kirjoittajille on heidän sukujensa yhteinen kotiseutu ja lähtökohdat koulumaailmaan. Matti on opettajapariskunnan lapsi. Antti puolestaan teki elämänuran opettajajärjestön julkaiseman Opettaja-lehden parissa. Heidän elämänpolkunsa ovat olleet kuitenkin varsin erilaiset. Matin vuolemat lastut Antista kertovat tämän lapsuudesta, nuoruudesta, rintamakokemuksista, evakkotaipaleista sekä maanpuolustus- ja sotaveteraanitoiminnasta. Kirja antaa arvoisensa kuvauksen Antin pitkästä urasta Opettajan päätoimittajana ja koulupolitiikan vaikuttajana erityisesti tasa-arvoisen oppivelvollisuuskoulun hyväksi. Antin lastuissa sinkoilee tietoa Matin saavutuksista lääketieteen ja kirurgian tohtorina ja professorina; hänen työskentelystään alansa opettajana ja tutkijana sekä Matin urasta lääkärinä niin sairaalassa kuin yritystenkin palveluksessa. Kirjoittajien elävää tekstiä ja värikkäitä kuvauksia on mukava lukea. Kirjan viitisenkymmentä musta-valkoista kuvaa tukevat tekstin sisältöä. Liiteosassa on ansioluettelot ja luettelo kirjassa käytetyistä kirjallisista lähteistä tiedonhakua helpottamaan. Kvalitin verkkokirjakaupassa www.kvaliti.com teos maksaa 19,90. Kirjat Anneli Rajaniemi luonnonvarojen, energian, tavaroiden ja auton käytöllä. Muutos ei ole uhraus eikä kärsimys, vaan rikkaus ja omatoimisen aktiivisuuden alku. Kirjaa voi tilata kustantajalta www.docendo.fi Kirjan hinta on 24 €. Jaakko Hölsö Vastuumme ekologisista rajoista Pekka Borg – Maria Joutsenvirta Maapallo ja me luonnonvarat ja kasvun rajat Kovakantinen 277 sivua Kustantaja DOCENDO OY Painopaikka Bookwell OY, Porvoo 2015 Kirjan tekijät dosentti, FT Pekka Borg ja yritystaloustutkija, KTT Maria Joutsenlahti ovat ekologian ja taloustieteen asiantuntijoita. Teos alkaa geologisesta historiasta, kallioperästä sekä eliöiden fossiileista. Mannerlaattojen liikkeet selittävät osittain elävän luonnon entistä ja nykyistä jakaumaa maapallolla. Yksi suuri Pangaiasupermanner alkoi jakautua muodostaen valtameriä, joiden pohjat ovat verrattain nuoria nykyisiin mantereihin verrattuna. Ihmisen kehittymisen vaiheet ja ihmiskunnan vaikutus ilmastoon ja ekologiaan on kuvattu hyvin selkeästi. Kivikautisen ihmisen vaikutus ympäristöön oli hyvin vähäinen. Myöhemmin maanviljelys alkoi muuttaa voimakkaasti peltojen raivauksen ja metsien hakkaamisen myötä sekä maaperää että ilmastoa. Eroosio lisääntyi ja hiilidioksiditasapaino alkoi häiriintyä. Ihmisen toiminta on muuttanut maapalloamme niin paljon, että olemme kohdanneet ekologiset rajat ja osin jo ylittäneet ne. Ilmasto muuttuu ennakoimattomaksi, luonnonvarat hupenevat liikakäytön takia ja ympäristövauriot lisääntyvät. Väestö kasvaa, samoin köyhyys ja eriarvoisuus, luonnon monimuotoisuus vähenee ja sen ihmiselle tarjoamat ekosysteemipalvelut vähenevät. Lähimpien vuosikymmenien aikana jotkut alueet selviytyvät varsin hyvin, toiset saattavat vajota kurjuuteen tai anarkiaan. mutta kaikki joutuvat sietämään arvaamatonta ilmastoa, rajuja sääilmiöitä ja saastunutta elinympäristöä. Tekijät kysyvät: Mitä voisimme asialle tehdä? Maapallo ja me on kokonaisvaltainen ja globaali ekologis-taloudellinen katsaus maapallon luonnonvarojen käyttöön. Sen perusviesti kuuluu: on pyrittävä ehkäisemään mahdollinen ilmasto- ja ekokatastrofi kaikin keinoin ja puututtava ilmastonmuutoksen todennäköisimpään syyhyn, kasvihuonekaasujen päästöihin. Kirjoittajien mielestä kyse on lopulta siitä, kuka elää vastuullisimmin ja tulee toimeen vähimmällä 25 Kullanarvoiset kirjeet Eila Nurmisto Seminaarirakkautta Kemijärvellä Kirjeisiin ja päiväkirjamerkintöihin pohjautuva tositarina Pehmeäkantinen 175 sivua Painopaikka Grano Oy, Jyväskylä 2014 Joutsenon kirkkoherranviraston rappusille kesällä 1955 kuulutuspaperit käsissään istahtanut, vastavalmistunut opettajapari säteilee onnea valokuvassa. Kuvausajankohtaa aiemmin on vaihdettu monta ikävän ja kaipauksen ja epäilyksenkin kirjettä. Kemijärven seminaarissa opiskelleet Eila ja Ahti kirjoittivat toisilleen lomien aikana, sillä he viettivät kesät pääosin omien vanhempiensa luona eri paikkakunnilla. Vuonna 2012 leskeksi jäänyt senioriopettaja Eila Nurmisto on omistanut kirjeisiin ja päiväkirjoihinsa perustuvan tositarinan puolisonsa Ahdin muistolle. Kirjan arvokasta ajankuvaa täydentävät monet valokuvat. On merkillinen sattuma, että sain kirjan luettavakseni samaan aikaan, kun olin uppoutunut edesmenneiden opettajavanhempieni seurustelunaikaisiin kirjeisiin. Kirjan lukuelämys moninkertaistui. Sekä vanhempieni 1940- että Eilan ja Ahdin 1950-luvun rakkauskirjeiden tyyli on kohtelias ja sanavalinnat ovat viehättäviä pidättyväisyydessäänkin. Eilan kirjeestä Ahdilleen 27.6.55: ”Kuule, älä kirjoita enää niin rohkeasti korttiin, koska täällä posti tuodaan postitalon pöydälle, josta kaikki kylän asukkaat voivat lukea avoinna olevat asiat. Niin että muista tämä vastaisuuden varalle!” Seminaarirakkautta Kemijärvellä -kirjaa lukiessa tuntuu, että se on rakkaudella ja harkiten koottu. Kirjeitä ei liene sensuroitu eikä kieliasua muokattu. Lukija saa myötäelää urheilullisen pariskunnan tervehenkisen rakkaustarinan aina morsiamen kotona pidettyyn vihkimisjuhlaan saakka. Miksiköhän morsiusvihko ei sitten ollutkaan koottu hajuherneistä? Kirjan hinta on 15 € postituskuluineen. Tilaukset 040 5792 761 tai enurmisto@gmail.com Sinikka Anneli Rahikainen OAJ:n taskukalenterin tulon voi perua J äsenillämme on vuonna 2015 ensimmäisen kerran mahdollisuus valita, haluaako OAJ:n taskukalenterin vai ei. Jos et halua vuodesta 2016 alkaen taskukalenteria, sinun on mahdollisuus ilmoittaa tästä asiasta OAJ:n jäsensivuilla olevissa tiedoissa. Menettele tällöin seuraavasti: Kirjaudu OAJ:n jäsensivuille. Käyttäjätunnuksesi on OSJ:n jäsenkortissa oleva jäsennumero. Jos olet unohtanut salasanan, saat tilattua sen kännykkääsi tai sähköpostiisi (tämä edellyttää, että jäsenrekisteritiedoissamme on toimiva kännykkänumerosi tai sähköpostiosoitteesi). Mene kohtaan Omat tiedot (löytyy sivun oikeasta yläkulmasta). Tällä sivulla on alaotsikko Haluatko OAJ-kalenterin jatkossa? Päivitä tämän otsikon alla olevat yhteystietosi: ota rasti pois kalenteri-kohdasta, mikäli et jatkossa halua OAJ-kalenteria. Jos kirjautuminen ei jostain syytä onnistu, voit ottaa myös yhteyttä OSJ:n toimistoon. Toimistossa pystytään merkitsemään jäsenen jäsentietoihin se, ettei hän halua kalenteria. Toimiston sähköpostiosoite on seniorit@oaj.fi ja puhelinnumerot 020 748 9678 tai 020 748 9736. Jos siis et käytä OAJ:n taskukalenteria, käy OAJ:n jäsensivuilla perumassa sen tulo. 1. Klikkaa Jäsensivuilla kohtaa Omat tiedot Nyt voit valita, saatko OAJ-taskukalenterin vuodesta 2016 eteenpäin vai et. Mikäli et halua kalenteria postitettuna kotiisi, klikkaa alla olevaa linkkiä yhteystietojen päivitykseen ja poista sivun alimmassa kentässä olevasta kalenteriruudusta ruksi. Vuoden 2015 kalenteri on postitettu kaikille jäsenille >> Yhteystietojen päivitykseen 2. Klikkaa Omat tiedot -kohdassa Yhteystietojen päivitystä. Tässä voit muokata omia yhteystietojasi. Ensisijainen sähköposti on se sähköpostiosoite, jota haluat käytettävän itsesi ja OAJ:n välisissä yhteydenotoissa. Huomaa, että ensisijainen sähköpostiosoite on myös pakollinen tieto kurssiilmoittautumisissa, tarkista että osoite on ajan tasalla. Ilman osoitetta kurssi-ilmoittautuminen ei onnistu. Sähköposti 2 on varaosoite. Päivitä tarvittaessa. HUOM! Peruutus on tehtävä viimeistään elokuussa 2015. Silloin tieto ehtii mukaan kalenteriajoon. Mikäli et halua, että sinulle postitetaan vuosittain OAJ-kalenteri, ota ruksi pois yhteystietojen päivityksessä. Voit halutessasi muuttaa valintaa, laittamalla ruksin takaisin. 3. Ota Kalenteri-kohdasta valinta pois. Lopuksi Tallenna. 26 Ristikko: Pohjolan Venetsia AFRIKAN VUORISTO POLIITIKKO PÄÄ- GUACAMOLEEN VIINISEUTU HUVITTELUUN VOI ASIAT JALOKIVIÄ MIKROON LUUKUILLE VILLIKKO ▼ FORTAVUJA SIIRTÄMÄLLÄ MULAASENTO KUSKI LOUNAS ▼ KERJUU KAASU HILTUNEN KIILLE (P)OLO MONROE LAMPENIUS HYVINVOIVA MITTA- LUKU- - IHOTTUMA TILTU TÄÄLTÄ x2 TULKITA 1/12 SATAKUNTAA PIILI SIKASOTKU KAPE(A) UTUISUUS JAPANISTA PIENI BUDAPESTIN LÄPI KRÄÄSÄT _ MONTTU PIRTEÄ SAMMEN MÄTI SORSA - (T)ALO ▼ KUUMIA TAKAA YLLE TUURI JOKINEN SÄÄASEMA ARMENIAN PÄÄKAUPUNKI JOHN WAYNEN FILMI PETTÄÄ X2 TELINE IDOLIT ► HEI ---- ! KASPI LEVIN NUORIN OLEILLA AUTO RUOTSISSA SUONSILMÄ ♠ ENT. PANKKI MITTAUSVERBI TYNNI PIHAKASVI Sn Sn -T LOPPUVETO RIITA TAKAA SISÄELIN -1. KOUKKUUN LIITOSÄÄNI Oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kolmelle oikean vastauksen lähettäneelle pikku palkintoja. Lähetä ratkaisusi 30.6. mennessä osoitteella Anneli Rajaniemi, Kytöpolku 33 00740 Helsinki. Oikea ratkaisu ja voittajien nimet julkaistaan Senioriopettajan numerossa 4/2015. Ristikon on laatinut Brigitta Kalpa. 27 Ratkaisijan nimi______________________________________________ Osoite_____________________________________________________ Puhelin_____________________________________________________ Sähköposti__________________________________________________ Kuubalaiset keksivät monenmoisia keinoja elantonsa pitimiksi.Trinidadilaismiehet istuskelivat turisteja odottelemassa ja kuvan näppäämisestä perittiin tietenkin maksu. · Matkat · Matkat · Paikkoja jäljellä Lofootien lukijamatkalle Matka tehdään 12.–16.8.2015 ja perillä ollaan 4,5 päivää. Matkalla ihaillaan lumihuippuisia vuoria, sinistä merta, vuonoja ja kalastajakyliä sekä käydään mm. Borgin viikinkimuseossa ja yli 10 000 vuotta asutussa Honningsvågin kaupungissa. Matkan hinta on 1 570 € kahden hengen huoneessa. Matka tehdään kumpaankin suuntaan Oslon kautta lentäen. Tutustu tarkemmin ohjelmaan Senioriopettajan 2/2015 sivulla 30. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Irmelin Isokoskelle p. 050 522 4447 tai matkakerho@n-mk.fi/ Salsaa, soittoa ja sosialismia Kuuba on maa, jonne haluavat matkustaa ”lattaritansseista”, musiikista ja eksotiikasta pitävät, nyt kun Kuuba on vielä nostalginen. Kasvava turismi muuttaa maan oloja mutta on samalla entistä tärkeämpi tulonlähde. K äveletpä Havannassa, Trinidadissa tai missä hyvänsä kuubalaisessa kaupungissa, et voi välttyä elävästä musiikista, jota kuuluu lähes joka korttelista, puistosta – ravintoloista ja hotelleista puhumattakaan. Taidokkaasti musisoivat yhtyeet soittavat elantonsa pitimiksi lanteita keinuttavaa ja jalalle vauhtia antavaa musiikkia. Pian ilmestyy kuulijan eteen levy ostettavaksi ja kippo lantteja varten. Kuubalaisten on saatava elanto muilla keinoin kuin tavallisella työllä. Töitä riittää lähes kaikille sosialistisessa järjestelmässä, vain runsas prosentti väestöstä on työttömänä. Mutta palkka ei riitä elämiseen. On yritettävä muita keinoja. Kotitarveviljely on yleistä. Ne onnekkaat, jotka ovat tekemisissä turistien kanssa, saavat tippejä. Turistin antama ropo onkin arvokas, sillä se on vaihdettavana valuuttana 25-kertainen väestön käyttämään pesoon nähden. Kuubalaisen kuukauden keskipalkka on 220 pesoa eli runsaat 8 euroa. Palkat vaihtelevat 7 eurosta 32 euroon kuukaudessa. Opettajan eläkepalkka on vajaat 4 euroa. Sillä saa esimerkiksi kuukauden pesuaineet. Kuubalaisten on pitänyt kiristää nälkävyötä, sillä 1962 Yhdysvaltain asettama kauppasaarto on vielä voimassa, joskin sen purkamisesta käydään neuvotteluja. 1959 toteutetun vallankumouksen jälkeen kansalaisille on haluttu antaa hyvä koulutus. Koulunkäynti on ilmaista ja lähes koko väestö osaa lukea. Erikoista on, että vaikka koulutus on ilmaista, perheet joutuvat kustantamaan lapsille pakolliset ja kalliit koulupuvut. Kuubassa on korkealaatuinen opettajankoulutus ja lääkärinkoulutus. Opettajista ja lääkäreistä on ylitarjontaa, joten monet lähtevät ulkomaille leveämmän leivän perään. Sieltä he lähettävät avustuksia perheilleen. Etenkin lääkäreiden työpanosta Kuuba vaihtaa öljyn ostoon. Trooppinen maa on kaunis ja sen Ihmiset ovat köyhyydestä huolimatta iloisia, tyytyväisen oloisia ja siististi vaatetettuja. Senioriopettaja-lehden lukijamatkalla toimi matkanjohtajana teatterialan moniosaaja Timo Päivänsalo. Hän perehdytti mukana olleita maan oloihin, kulttuuriin, luontoon ja musiikkiin myös itse soittaen ja laulaen. Maaliskuisen kiertomatkan aikana kuva Kuuban historiasta, vallankumouksesta, sokerin ja tupakanviljelyksestä tarkentuivat. Aurinko paistoi kuumasti ja helteen sai heittää niin Karibianmeren kuin Atlantinkin aaltoihin. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva 28 Senioriopettajien matka Japaniin 28.11.–8.12.2015 toteutettavalle matkalle on vielä joitakin paikkoja jäljellä. Kohteina ovat Nagoya, Takayama, Kioto, Hiroshima ja Tokio. Matkalla tutustutaan ikivanhaan kulttuuriin ja tämän päivän huipputeknologiaan. Kohteista toiseen siirrytään mm. huippunopealla luotijunalla. Matkaohjelmasta on tarkemmat tiedot Senioriopettajan 2/2015 takakannessa. Matka maksaa 3 780 €. Kysy matkasta ja ilmoittaudu Olympia Kaukomatkatoimistoon puh. 09 696 2770. Lähde senioriopettajien lukijamatkalle iloiseen Kööpenhaminaan! Mukaan mahtuu vielä joitakin henkilöitä 23.–26.8.2015 Finnairin reittilennoilla toteutettavalle matkalle. Kööpenhaminaan tutustutaan mm. kaupunkikierroksella, kaupunkia katsellaan myös mereltä käsin ja tunnelmalliseen Tivoliin tehdään iltaretki. Matkasta ja sen ohjelmasta on tarkempi kuvaus Senioriopettajan numerossa 1/2015 sivulla 31. Matka maksaa 776 €. Varaukset: MatkaVekka, Tuula Toura p. 020 120 4083 tai tuula. toura@matkavekka.fi Loistelias Istanbul 7.–10.10.2015 Paikkoja on jäljellä MatkaSenioreiden järjestämälle lukijamatkalle. Bosborin salmen rannalla, eurooppalaisen ja aasialaisen kulttuurin kohtauspisteessä on paljon nähtävää: mm. Hagia Sofia, Sininen Moskeija, Topkapin-palatsi ja Yerebatin maanalainen vesisäiliö. Matkasta on tarkemmat tiedot Senioriopettajan numerossa 2/2015 sivulla 31. Kun ryhmässä on 25 lähtijää, matka maksaa 1 070 €. Varaukset ja tiedustelut MatkaSeniorit info@matkaseniorit.fi puh. 09 466 300. Senioritori Kotimaan lomat Senioriopettajien ruskaloma Luostolla 14.–19.9.2015 Senioritorilla voivat Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n jäsenet lyhyesti ilmoittaa ilmaiseksi, saman ilmoituksen kuitenkin korkeintaan kaksi kertaa saman kalenterivuoden aikana. Lähetä teksti päätoimittajalle, yhteystiedot ovat lehden sivulla 2. Ilmoittaudu 14.8.2015 mennessä puh. 016 620 400, luostotunturi@laplandhotels.com tai OSJ:n kotisivuilla. Katso tarkemmat tiedot Senioriopettajalehdestä 2/2015 tai www.osj.fi Tampereen Kylpylä Lapinniemessä viikkoosake hintaan 4 000 €. Kysy puh. 045 310 1911. Myytävänä Talviasuttava omakotitalo järven rannalla Konnevedellä. 3h, k, s, at 117 m2. Tontti 7 460 m2. Hinta 125 000 €. Puh. 044 286 1423. Siisti kaksio 47 m². Joensuun keskusta: satamaan 50 m – torille kaksi korttelia. Hissi tulossa syksyksi. 050 430 7854. Retki Tuusulanjärven taitelijakoteihin ja yö Krapilla! Pielaveden keskustassa hyväkuntoinen, avara kerrostaloasunto 3 h, k, s, yht. 67 m2 sekä iso lasitettu parveke. Puh. 040 844 8628 tai s-posti terttu.i.soininen@gmail.com Vuosi 2015 on juhlavuosi: Jean Sibelius ja Pekka Halonen täyttävät 150 vuotta. Senioriopettajilla on nyt mahdollisuus varata juhlavuoden ympärille räätälöity majoituspaketti, jossa matkataan taitelijakoteihin Ainolaan ja Halosenniemeen, tutustutaan Sibeliuksen vaimoon Aino-näyttelyssä sekä vieraillaan taiteilijoiden ystävän GallenKallelan ateljeekodissa. Omatoimiretken jälkeen yövytään Krapilla ja herkutellaan Sibeliuksen kahvihetkellä. Hinta: 89,50 euroa jaetussa kahden hengen huoneessa, alennus OSJ:n jäsenille 15 prosenttia. Tarjous on voimassa 1.5.– 27.9.2015. Lisätietoja ja varaukset Hotelli Krapista puh. 09 274 841, hotelli@krapi.fi tai OSJ:n verkkosivuilta www.osj.fi Asunto Tampereen Lentäväniemessä, 50 m2, ja 18 m2 parveke. Asunto täysin saneerattu, taloyhtiössä tehty kaikki suuret remontit, mm. putkiremontti. Hyvin hoidettu yhtiö ja erittäin rauhallinen talo omalla tontilla. Hinta 88.000 + ja putkiremontin lainaos. noin 12.000 €. Yht.otot: sipruntaivas@luukku.com Kuva: Anneli Rajaniemi Lyyli Juntusesta kunniajäsen Kodikas kerrostaloasunto 72,5 m2 mahtavalla paikalla Kuopion keskustassa. Rv. -58. Putkiremontti valmistuu elokuun lopussa 2015. Hp. 98.000 €. puh. 050 330 4309. OSJ:n hallitus myönsi järjestön kunniajäsenyyLyyli Juntunen on den Lyyli Juntuselle pitOSJ:n kahdeksas kästä ja ansioituneesta kunniajäsen. työskentelystä paikallis-, alue- ja keskusjärjestötasolla. Hän on toiminut mm. 18 vuotta yhdistyksensä sihteerinä, ja samalla viisi vuotta sen taloudenhoitajana. OSJ:n hallitusvuosia kertyi yhdeksän, Senioriopettajan toimitusneuvostossa kuusi, josta viisi vuotta puheenjohtajana. Järjestön yhdistysrakennetta luotaessa hän toimi kätilönä peräti 14 yhdistykselle. Lyyli kantoi päävastuun Oulun veteraaniopettajapäivillä vuonna 2006. Lisäksi hän hoiti tarmokkaasti kaikki kotimaan lomat ja lukuisia Viron kylpylämatkoja. Halutaan vuokrata Eläkeläispariskunta (ei lapsia) haluaa vuokrata asuntovaunun tai -auton Söderfjärdenin suviseuroihin 24.–29.6. paikalle vietynä. Myös mökki/huonemajoitus tulee kysymykseen 30 km säteellä. puh. 045 676 5235/Aino. Vuokralle annetaan Sotkamon Katinkullassa 12.–19.6. (vk 25) paritalossa, 1 mh huoneisto 52 m2+ 17 m2 parvi 1–6 henkilöä, kaikin mukavuuksin. Hinta 450 €. Puh. 0400 335 580. Kuusamon Lomatropiikissa 25.7.–1.8. (vk 30) studio 32 m2 1–4 henkilöä, kaikin mukavuuksin. Hinta 250 €. Puh. 0400 335 580. Vietä talvea Espanjassa! Espanja Fuengirola Torreblanca hyvin varustettu 50 m2 kaksio lähellä kaikkia palveluja: juna, bussi, taksi, kauppa, meri. Tennis- ja padelkentät aivan vieressä, useita golfkenttiä 15 km:n säteellä.Taloyhtiöllä parkkipaikkoja. 7. ylin kerros, parveke merelle, uima-allas. Vapaa 1.7. lähtien, paitsi marraskuu varattu. Vuokra 580 €/kk (pidempiaikainen 500 €) + sähkö ja vesi. Kuvia s-postitse. stenberg.saara@gmail.com Yksittäiskappaleita Pentikin Aino-sarjan astioista 5 euroa kappale. 050 330 4309, Helsinki. Rauhallinen lomapaikka Salon Kiikalassa n. 100 km Helsingistä. 2 h, tupak., wc, pihasauna, puutarha, pariskunnalle tai pienelle perheelle. Puh. 045 324 5883. Viikko-osake Levin rakkavaarassa. Viikko 33 huoneisto L. Makuupaikat ym. varustus kuudelle, tilat 2:ssa kerroksessa. Siisti, hyvin varusteltu. Hp 3 000 euroa. Tiedustelut p. 040 588 9227 tai liisa. toivanen@gmail.com Kalustettu yksiö Helsingin Ruskeasuolla kesäkuukausiksi. Heti vapaa, vuokra 620 €/kk, 1 kk takuu. Hyvät yhteydet keskustaan. Vast puh. 050 529 3043 tai 044 022 4337. Valoisa remontoitu kaksio 59 m2 Lohjan keskustassa. Tied. 050 538 5060 tai 050 528 7235. Kokousilmoitus Aurinkoinen koti Espanjassa. Rauhallinen taloyhtiö, hyvä sijainti merinäköaloin Picassokulttuurikeskusta vastapäätä,Torremolinoksessa. Malagaan ja lentokentälle sujuva yhteys n. 25 min. Asunto siisti, läpitalon ja kalustettu, 2h + kk, 42 m2. Suojatulla pihalla uima-allas ja autopaikka. Hp 92 000 €/tee tarjous. Lisätiedot: annemarjut.pehkonen@gmail.com Henkilöt OVL 71–74 Oulu. Tapaaminen Hailuodossa Sinisen Pyörän kievarissa lauantaina 29.8.–30.8.2015 klo 16. Kyselyt ja ilmoittautuminen Heli 044 066 4851 ja Lassi 050 514 9010. Reipas ja seurallinen naisope etsii naisopekaveria kaamosajaksi etelän lämpöön pitemmäksi ajaksi (4–5 viikkoa) esim. terveydellisistä syistä tai vain pimeyttä ja kylmää pakoon. Nimimerkki ”Valoa ja lämpöä”. Vastaukset pyydetään lähettämään osoitteella: Mikonkatu 2 b 28, 20100 Turku. Kuntokorttikisassa voittaneet Vuoden 2014 kuntokorttikisan arvonnat on pidetty OSJ:n toimistossa. Määräaikaan mennessä kortin lähettäneiden joukosta nousivat seuraavien onnekkaiden nimet. Eila Jokelainen-Keränen, Suomussalmi; Mauri Reponen, Salo; Helvi Pirttilahti, Haukipudas; Marja Sierla, Helsinki ja Kimmo Hissa, Helsinki. Voittajia on muistettu pikku palkinnoin. Onnea voittajille! 29 · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · SYKSYN GOLFMATKA COSTA DEL SOLILLE Costa del Solin rannikkoa kutsutaan myös nimellä Costa del Golf, sillä se tarjoaa lähes kaikkea golfin saralta. Kenttiä on useita kymmeniä rannikon alueella ja sää on ihanteellinen lähes ympäri vuoden golfin pelaamisen kannalta. Atalayan Golf & Country Club sijaitsee Marbellan ja Esteponan välisellä alueella lähellä Atalaya Park Golf & Resort hotellia, josta on hotellin puolesta shuttle-bussi golfkentille. Bussimatka kestää noin viisi minuuttia. Old Course on perustettu jo vuonna 1968 ennen Costa del Solin golfkenttärakentamisen suurinta buumia. Kenttä on mukava, melko tasainen puistokenttä ja väyliä reunustavat oliivija eukalyptuspuut, kaktukset ja männyt. New Course on valmistunut 1990 ja on mäkisempi kuin Old Course, mutta kuitenkin hyvin käveltävä. New Course on kentistä hieman vaikeampi vaikka on lyhyempi kuin Old Course. Ajankohta: 19.–26.10.2015, maanantai–maanantai, 8 päivää, 7 yötä Lennot: 19.10. ma AY 737 Helsinki-Malaga 05.50–09.25 26.10. ma AY 732 Malaga-Helsinki 10.30–16.00 Finnairin suora reittilento; aikataulu sitoumuksetta. Majoitus: Hotel Atalaya Park 4* Korkeatasoinen Atalaya Park sijaitsee meren rannalla Atalayan golfkenttien lähellä, 60 km Malagan lentokentältä, 15 km Marbellasta länteen. Atalayassa on 2 golfkenttää, Atalaya Old Course (valkoinen 6142 m, keltainen 5856 m, punainen 5178 m) ja Atalaya New Course (valkoinen 5325 m, keltainen 5217 m, punainen 4510 m). Maksuttomat kuljetukset hotellista. Hotellikompleksiin kuuluu sekä 3-kerroksinen Sol että 7-kerroksinen Torre; yli 400 huonetta, suiteja ja bungaloweja. Useita uima-altaita ulkona ja sisällä; kuntosali, 9 tenniskenttää, vesiurheilukeskus. 4 ravintolaa, 2 baaria, disco, hyvät kokoustilat, kauppoja, parturi/kampaamo, taidegalleria. Huoneissa on tilava parveke, satelliitti-tv, puhelin, minibaari, tallelokero, ilmastointi. Matkapaketin hinta: golffarit: 1296 e/hlö, ei-golffarit: 998 e/hlö Hintaan sisältyy – edestakainen reittilento Helsinki–Malaga – 1 kpl/23 kg kirjattua matkatavaraa ja 1 kpl/8 kg käsimatkatavaraa sekä golfbagin kuljetus golffareille 30 – 7 yön majoitus valitussa hotellissa jaetussa kahden hengen huoneessa – puolihoito (aamiainen, illallinen) hotellissa – edestakainen kuljetus Malagan lentoasema-hotelli, suomen- tai englanninkielinen opas mukana – 3 kierrosta (ti, to, la) Atalaya Old Course- ja 2 kierrosta (ke, su) Atalaya New Course-kentillä – kuljetukset hotellista kentille (hotellin hoitamana) Lisämaksusta – yhden hengen huone 245 e/hlö/7 yötä – iltapäiväretki Marbellaan esim. perjantaina (golfista välipäivä) 25 e/hlö (englanniksi opastettuna); perillä noin 3 tuntia – tenniskenttävuokra 12 e/tunti, maksu paikan päällä – golfauton vuokraus 35 e/kierros, maksu paikan päällä – golfkärryn vuokraus noin 5 e/kierros, maksu paikan päällä Ilmoittautumiset ja lisätiedot: MatkaVekka Oy, Tuula Toura, tuula.toura@matkavekka.fi tai puh. 020 120 4083. Matkavahvistuksen yhteydessä perimme palvelumaksun 12 e/tilaus. Kyseessä on valmismatka, jonka vastuullinen matkanjärjestäjä on Matkatoimisto Oy Matka-Vekka. Matkatoimisto Oy Matka-Vekalla on vakuus Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirastossa. Matkan toteutuminen edellyttää vähimmäismäärää. · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · SALZBURG 5.–8.10.2015 MATKA MOZARTIN, SISSIN JA SOUND OF MUSICIN JALANJÄLJILLE Tänä vuonna vietetään Sound of Music -musikaalin 50-vuotisjuhlavuotta. Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus lähteä tutustumaan musikaalin upeisiin kuvausmaisemiin. Käymme Salzburgin lisäksi myös Salzkammergutin ja Königsseen kauniissa järvi- ja alppimaisemissa, Herreninsel-saarella ja Unescon maailmanperintökohde Hallstattissa. 5.10. maanantai Finnairin lento Helsinki–München klo 8.00–9.30. Suomalaisen paikallisoppaamme kanssa matkaamme kohti Salzburgia. Teemme veneajelun kauniilla Königssee-järvellä ja pistäydymme St. Bartholomewn pikkukylässä. Pyhän Bartholomewn-pyhiinvaelluskirkko ja linna perustettiin vuonna 1134. Kirkko on innoittanut useita taidemaalareita kautta aikojen. Nautimme baijerilaisen lounaan St. Bartholomewin kylässä. Läksiäisillallisen nautimme Euroopan vanhimmassa ravintolassa, Pyhän Pietarin kellarissa. Historiallinen barokkisali St. Peterin ravintolassa tarjoaa Mozart-konsertille ja -illalliselle ylelliset puitteet. Illallinen tarjoillaan musiikin kanssa vuorotellen niin, että sekä musiikista että ruuasta saa nautittua rauhassa. Reseptit ovat Mozartin ajoilta. Illallisvieraita viihdyttää kaksi oopperalaulajaa ja viisi instrumentalistia, kaikki ovat korkeasti koulutettuja ja kokeneita Consort Amadeus Salzburgin taiteilijoita. Ainutlaatuinen kokemus! Saavumme iltapäivällä Salzburgiin ja majoitumme. Illalla teemme opastetun kävelykierroksen Salzburgissa. Sen aikana näemme barokkikaupungin tunnetuimmat nähtävyydet, opas kertoo ihmisistä ja perinteistä, kulttuurista ja kaupungin kuuluisammasta henkilöstä, Mozartista. Kuulemme kuinka Salzburg vaurastui ja miksi kaupungissa on paljon kirkkoja ja luostareita; saamme tietää missä Mozart joi kahvinsa ja missä hän kävi tanssiaisissa. 8.10. torstai Aamiaisen jälkeen luovutamme huoneet ja lähdemme kokopäiväretkelle tutustumaan kuninkaallisiin rakennuksiin Herreninsel-saarelle, joka sijaitsee Baijerin suurimman järven, Chiemseen keskiosassa. Rakennuksista kuuluisin on Neues Palais, jonka rakennutti Baijerin kuningas Ludvig II. Hän ihaili Ranskan aurinkokuninkaana tunnettua Ludvig XIV:tä. Rakennuksen peilisalin katossa on 25 kuvaelmaa aurinkokuninkaasta. Linnaa ympäröivät ranskalaiset puutarhat ovat täynnä patsaita ja suihkulähteitä Versailles’n ja romantiikan tyyliin. Päivän aikana nautimme tuhdin baijerilaisen lounaan. Meidät kuljetetaan Münchenin lentokentälle, josta lennämme Helsinkiin klo 18.40–22.05. 6.10. tiistai Kokopäiväretki ”valkoisen kullan” ja keisarin jäljillä. Liikumme Salzkammergutin upeissa järvi- ja alppimaisemissa, ihailemme kauniita pikkukyliä ja käymme mm. Bad Ischlin kaupungissa, jossa keisariperhe vietti kesälomansa. Vierailemme Kaiservilla-palatsissa ja ihastelemme keisarinna Elisabethin, eli Sissin ja keisari Franz Josephin elinoloja, esineitä ja ylellisyyttä. Salzkammergutissa on kuvattu Sissi-elokuvien Baijerin linnan otokset, koska ohjaaja ihastui maisemiin. Myös maailmankuulu säveltäjä Franz Lehar viihtyi aikoinaan Bad Ischlin kylpyläkaupungissa. Matka ei sovellu liikuntaesteisille. Majoitus: Hotel Star Inn Zentrum *** Hildmannplatz 5, 5020 Salzburg, Itävalta. Hotelli sijaitsee aivan vanhan kaupungin tuntumassa, ravintolat ja kaupat sijaitsevat kävelyetäisyydellä. Huoneissa on minijääkaappi, LCD-tv, puhelin, kirjoituspöytä, maksuton internet, suihku, wc ja hiustenkuivaaja. Hotellissa on 86 huonetta ja ilmastointi koko talossa. Tämän jälkeen vierailemme Unescon maailmanperintökohde Hallstattissa. Syrjäinen alue houkutteli asutusta jo esihistoriallisella ajalla suolaesiintymien ansiosta. Suolaa on kaivettu alueella tuhansia vuosia. Vuonna 1846 kylän lähettyviltä löydettiin esihistoriallinen kalmisto ja yksi vanhimmista sepänpajoista. Matkan hinta: 1090 €/hlö Hintaan sisältyy: Finnairin suora lento Helsinki–München–Helsinki lentoveroineen, majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa aamiaisella, ruokailut kolme lounasta ja yksi illallinen (Mozart-illalliseen sisältyy 4 ruokalajia, aperitiivi ja 2 ruokajuomaa), kuljetukset ja retket matkaohjelman mukaisesti sekä kävelykierros keskustassa, suomenkielisen paikallisoppaan palvelut ja palvelumaksut. Lounas Grüner Baum Keisarin-tuvassa suolakauppiaiden talossa, jossa myös keisari Maximilian viihtyi aikoinaan.Vanhin kirjallinen todiste vierastuvasta on vuodelta 1472. Jatkamme Bad Ischeliin, jossa teemme vierailun Kaiservillaan. Tutustumme lisäksi Salzkammergutin käsityöperinteisiin myllärin luona vieraillessamme. Palaamme Salzburgiin. Lisämaksusta: yhden hengen huonelisä 120 €/hlö, ruokajuomat 7.10. keskiviikko Aamupäivällä vapaa-aikaa omatoimiseen kaupunkiin tutustumiseen. Iltapäivällä teemme kävelykierroksen Sound of Music -teemalla. Musikaali on kuvattu kauniissa Salzburgissa ja sen ympäristössä. Kierrämme katsomassa tärkeimmät kuvauspaikat ja kertaamme elokuvan tapahtumia. 31 Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd, joka kuuluu Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylläpitämään matkanjärjestäjärekisteriin (1929/00/Mj Mv) ja noudattaa kaikkia matkailualan yleisiä valmismatkaehtoja. Pidätämme oikeudet mahdollisiin hinta-, aikatauluja ohjelmamuutoksiin. · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · TOTTA VAI VALLETTA – MALTA 15.–19.10.2015 Malta on monipuolinen – kaupunki- ja rantaloma, kulttuuri ja nykyaika kohtaavat upealla saarella. Valtio on pieni mutta täynnä tuhansien vuosien aikaista historiaa, arkkitehtuuria ja rakennusten ja luonnon kauneutta.Vallettassa on hyvät ostosmahdollisuudet, vilkas huvielämä ja Välimeren kirkkaimmat sukellusvedet. Sen vanha kaupunki on Unescon maailmanperintölistalla. Matka kestää torstaista maanantaihin, 5 matkapäivää, 4 yötä; Finnairin suora lento Helsinki–Malta–Helsinki. Lennot: 15.10.2015 AY 957 Helsinki–Malta 05.55–09.15 19.10.2015 AY 958 Malta–Helsinki 20.40–01.45 (20.10.) 15.10. torstai: Helsinki–Malta (Valletta ja lähiympäristö, kokopäiväretki) Lähtöselvitys Helsinki-Vantaan lentoasemalla noin kaksi tuntia ennen koneen lähtöä. Lento Maltalle ja lähtö lentoasemalta kierrokselle. Ensimmäinen pysähdys Barraccan puutarhassa, josta avautuu henkeäsalpaava panoraama Vallettan satamaan. Jatkamme kierrosta läpi vilkkaiden katujen ja pysähdymme ihailemaan pyhän Johanneksen katedraalia. Siellä on nähtävissä mm. Caravaggion mestariteos ”Johannes Kastajan mestaus”. Vierailemme myös yksityisessä omistuksessa olevassa Casa Rocca Piccolan palatsissa, jossa on yli 50 huonetta. Niistä suurin osa on avoinna yleisölle. Palatsi on toiminut myös väestönsuojana 2. maailmansodassa. Lounas kierroksen aikana, ja kierros päättyy hotelliin. Majoittuminen. 16.10. perjantai (Kolmoiskaupunki ja risteily) Lounaan jälkeen lähdemme Vittoriosan, Cospicuan ja Senglean muodostamalle kolmoiskaupungin alueelle. Kävelemme kujilla tutustuen kaupunkien nähtävyyksiin.Vanhasta satamasta otamme perinteisen fregatin ja teemme kierroksen katsellen kaupunkia mereltä päin. 17.10. lauantai (Mosta, Rabat & Mdina, kokopäiväretki) Ajamme bussilla saaren keskiosaan, jossa pysähdymme Mostan vanhassa kylässä. Mostan kirkko on tunnettu Euroopan kolmanneksi suurimmasta kupolistaan. Jatkamme Rabatin kaupunkiin, jossa käymme Wignacourt-taidemuseossa ja St. Paulin luolassa. Lounaan jälkeen teemme kävelykierroksen hiljaisessa Mdinassa. Tutustumme katedraaliin ja linnakkeeseen, josta on upea panoraama saaren joka kolkkaan. Paluumatkalla poikkeamme Ta Qalin käsityöläiskylässä ihailemassa lasitöitä ja käsityönä valmistettuja esineitä. 18.10. sunnuntai (Gozo) Aamuvarhaisella lähdemme hotellista kohti saaren pohjoiskärkeä. 20 minuutin lauttamatkan päässä on Gozo, alueen toiseksi suurin saari Maltan saaren jälkeen. Siellä sijaitsevassa Victorian kaupungissa on Citadelin linnoitus, jossa on arkeologinen museo, katedraalimuseo sekä luonnontieteen museo. Kaunis, vihreä maaseutu ja toisiaan lähellä sijaitsevat, viehättävät pikkukylät ovat vierailun arvoisia. Lounas päivän aikana, paluu hotelliin illansuussa. 19.10. maanantai (Marsaxlokk, kotimatkalle) Huoneiden luovutus puolenpäivän aikaan, tavarat mukaan ja bussilla etelän suuntaan. Ensiksi tutustumme Zurrieq-laaksoon ja sään salliessa teemme veneretken (n. 8 e/hlö) ihailemaan Blue Grotto-luolaa. Ajamme kauniiden maalaismaisemien ja viinitilojen ohi Marsaxlokkin kalastajakylään, jonka kautta kulkee suurin osa valtion kalansaaliista. Lounas kalaravintolassa. Vielä ennen lentoasemalle saapumista tutustumme Tarxienin temppeleihin ja käymme saaren ensimmäisen asukkaan kotiluolassa. Paluulento Helsinkiin. Hotelli: The Windsor hotel, 3 + tähteä Windsor Terrace, Sliema, Malta http://www.windsorhotelmalta.com/ Matkan hinta: 998 e/hlö Hintaan sisältyy: – Finnairin reittilennot Helsinki–Malta–Helsinki turistiluokassa – 4 yön majoitus jaetussa 2 hengen huoneessa ohjelman mukaisesti – aamiainen hotelleissa – matkaohjelman mukaiset suomenkieliset opastukset, kuljetukset ja ateriat. Yhden hengen huone, lisämaksu 80 e/hlö/3 yötä. Perimme palvelumaksun 12 e/varaus. Varaukset: MatkaVekka,Tuula Toura, tuula.toura@matkavekka.fi tai 020 120 4083.
