Opinnäytetyön malli

Transcription

Opinnäytetyön malli
TEKNILLINEN TIEDEKUNTA
TUOTANNON LÄPIMENOAJAN LYHENTÄMINEN
LEAN-PERIAATTEITA HYÖDYNTÄEN
Mikko Rytinki
Diplomityö
Konetekniikan koulutusohjelma
Syyskuu 2015
TIIVISTELMÄ
OPINNÄYTETYÖSTÄ
Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta
Koulutusohjelma (kandidaatintyö, diplomityö)
Pääaineopintojen ala (lisensiaatintyö)
Tekijä
Työn ohjaaja yliopistolla
Konetekniikan koulutusohjelma
Rytinki Mikko
Professori Kauko Lappalainen
Työn nimi
Tuotannon läpimenoajan lyhentäminen Lean-periaatteita hyödyntäen
Opintosuunta
Tuotantotekniikka
Työn laji
Diplomityö
Aika
Syyskuu 2015
Sivumäärä
90 s., 9 liitettä
Tiivistelmä
Jatkuva kehittäminen on pienten ja keskisuurten yritysten elinehto jatkuvasti kasvavassa kilpailussa. Tuotannon tulee
olla joustavaa ja asiakkaiden tarpeeseen on pystyttävä vastaamaan lähes täydellisesti. Lean-toimintaperiaatteita
noudattamalla yritykset saavat tuotannosta tehokkaampaa hukkaa poistamalla. Lean-toiminta vaikuttaa kaikkiin
tuotannon toimenpiteisiin ja sen läpivienti vaatii koko yrityksen henkilöstön sitoutumista kehitystyöhön. Leantoiminnan tulokset ovat näkyvillä lyhyellä aikavälillä. Lean-kehitystyöhön on kehitetty suuri määrä erilaisia
työkaluja, joilla pyritään lyhentämään tuotannon läpimenoaikaa. Työkaluja on kehitetty tuotannon eri osa-alueille,
jolloin jokaiseen kehityskohteeseen löydetään valmis toimintamalli.
Työn tilaajana oli hyötyajoneuvojen ohjaamoiden lattiamattojen valmistukseen erikoistunut Hydnum Oy. Hydnumin
tarve oli kehittää tuotantoprosessiaan kokonaisvaltaisesti hyödyntäen Lean-toimintaperiaatteita. Tuotannon
läpimenoaikaa haluttiin saada lyhyemmäksi. Tuotannolle tehtiin työnmittaus, jonka tuloksista saatiin tehtyä
arvovirtakuvaus tukemaan tuotannon kehityskohteiden etsintää. Arvovirtakuvauksesta löydettiin tuotannon hitaimmat
osat, joita lähdettiin kehittämään tavoitteena kokonaistehokkuuden kasvattaminen. Tuotannon hitaimpia osia
kehitettiin etsimällä jokaiseen kehityskohteeseen paras toimintatapa. Toimintatavan vaikutus tuotannon
kokonaisuuteen otettiin huomioon.
Tuotannon kehityskohteille löydettiin kehitystoimenpiteet, joiden vaikutusta tuotantoon on pohdittu työn
teoriaosuudessa. Kehitystoimenpiteiden vaikutuksiin voitiin varautua ennakkoon, koska ennakkotutkimuksista
saatujen tietojen avulla pystyttiin varautumaan kehitystoimenpiteiden haasteisiin. Kehityskohteita kokeiltiin
käytännössä ja niistä saadut tulokset olivat positiivisia. Pysyviä muutoksia tehtiin varaston järjestykseen sekä
materiaalien ja puolivalmisteiden toimittamiseen. Toimenpiteiden standardointi tullaan viemään loppuun
suunnitelman mukaisesti. Työn kehitystoimenpiteillä saatiin kehitettyä tuotannon toimenpiteitä ja lyhennettyä
tuotannon läpimenoaikaa. Tuotannon kehitys pystyttiin todistamaan vertaamalla uusia tuloksia ennen toimenpiteitä
saatuihin tuloksiin. Tulokset saatiin tuotantolaitteiden historiatiedoista ja lyhentyneistä etäisyyksistä.
Muita tietoja
Avainsanat: Lean, läpäisyaika, työnmittaus, prosessikehitys
ABSTRACT
FOR THESIS
University of Oulu Faculty of Technology
Degree Programme (Bachelor's Thesis, Master’s Thesis)
Major Subject (Licentiate Thesis)
Author
Thesis Supervisor
Mechanical Engineering
Rytinki Mikko
Professor Kauko Lappalainen
Title of Thesis
Development of manufacturing lead time by using Lean principles
Major Subject
Production Technology
Type of Thesis
Master’s Thesis
Submission Date
September 2015
Number of Pages
90 p., 9 attachments
Abstract
Continuous development is a requirement of small and medium-sized enterprises in continuously increasing
competition. Production operations have to be flexible. Companies can get more flexible production process by using
Lean-principles and eliminate waste. Effects of Lean-principles affect all areas of the production system. Whole
Company organization is required to be involved in Lean-principle implementation. Results of the development can
be seen already in the short term. There are plenty of methods which are used in Lean development process and those
are very capable in different operations such as production methods and raw material handling.
This master’s thesis is conducted within the production processes of Hydnum. Hydnum manufactures floor mats for
commercial vehicles. The company’s target is to decrease production lead-time and develop their manufacturing
process by using Lean-principles.
Production operations are measured and measurement results are used in value stream mapping. Value stream
mapping shows where the production bottlenecks are. The most inefficient parts of the production were identified and
analyzed and production development plan was made. Development plan included material re-organization and
standardize the most efficient methods in daily production system. Different parts of the production development plan
were tested in the production and the results were recorded from production’s history table. The results were positive.
Additional Information
Keywords: Lean, lead-time, work measurement, process development
ALKUSANAT
Haluaisin kiittää Hydnum Oy:tä siitä, että sain tehdä diplomityöni yrityksen tuotantoon
liittyen
ja
mahdollisuudesta
toteuttaa
kehitysideoita
yrityksen
tuotannossa.
Erityiskiitokset yrityksen toimitusjohtajalle Erkki Mäkäräiselle, joka mahdollisti työn ja
antoi arvokkaita neuvoja koko projektin ajan. Kiitokset myös Arto Pantsarille ja Juho
Andelinille, jotka opastivat tuotantoon liittyvissä asioissa ja olivat suurena apuna
tuotannon kehitysprojektissa.
Haluaisin kiittää työn ohjaajaa professori Kauko Lappalaista arvokkaista neuvoista
kehitystyöhön liittyen, käytännön asioiden hoitamisesta ja motivoinnista. Edellä
mainitut seikat olivat suuri apu työn valmistumisen kannalta.
Oulussa, 28.8.2015
Mikko Rytinki
SISÄLLYSLUETTELO
1 JOHDANTO ....................................................................................................................... 9
1.1 Työn taustaa ................................................................................................................. 9
1.2 Työn tavoitteet ja sen rajaus ....................................................................................... 10
1.3 Tutkimusmenetelmä ................................................................................................... 11
1.4 Raportin rakenne ........................................................................................................ 12
2 TUOTANTOLÄHTÖINEN TOIMINTATAPA ............................................................... 13
2.1 Tuotantoprosessi ........................................................................................................ 13
2.1.1 Tuotannon mittaaminen .................................................................................... 14
2.2 Tuotannolliset kilpailuedut......................................................................................... 15
2.3 Tuotannon muutosprosessi ......................................................................................... 17
3 LEAN ................................................................................................................................ 19
3.1 Seitsemän hukkaa ....................................................................................................... 22
3.2 Jatkuva parantaminen ................................................................................................. 24
3.3 Toimintojen standardointi .......................................................................................... 26
3.3.1 Tuotantoprosessin työnmittaaminen ................................................................. 27
3.4 Lean-menetelmässä käytettävät työkalut ................................................................... 29
3.4.1 Value Stream Mapping ..................................................................................... 29
3.4.2 Theory of Constraints ....................................................................................... 31
3.4.3 Kaizen ............................................................................................................... 32
3.4.4 SMED ............................................................................................................... 34
3.5 Lean-menetelmän vaikutukset ................................................................................... 37
3.6 Tuotantoon implementointi ........................................................................................ 40
4 NYKYTILAN ANALYSOINTI ....................................................................................... 42
4.1 Valmistettavien tuotteiden rakenne ............................................................................ 42
4.2 Tuotteen valmistusprosessi ........................................................................................ 43
4.2.1 Reaktioruiskuvalupuristin ................................................................................. 43
4.2.2 Vaahdotus ......................................................................................................... 44
4.2.3 Vesileikkaus ...................................................................................................... 45
4.2.4 Kokonaisprosessin työjärjestys ......................................................................... 45
4.3 Työn mittaaminen ...................................................................................................... 45
4.3.1 Tuotantoprosessin kokonaisuuksien havainnointi ............................................ 46
4.3.2 Tuotannon työvaiheiden kellotus ...................................................................... 46
4.4 Työnmittauksen tulosten analysointia ........................................................................ 47
4.4.1 Rim-puristin ...................................................................................................... 50
4.4.2 Jatkojalostustoimenpiteet .................................................................................. 52
4.4.3 Vaahdotusrata ................................................................................................... 54
4.5 Mittausten yhteenveto ................................................................................................ 54
5 PROSESSISTA TUNNISTETUT KEHITYSKOHTEET ................................................ 56
5.1 Rim-puristintoiminta .................................................................................................. 56
5.1.1 Rim-puristimet 1 ja 2 ........................................................................................ 56
5.1.2 Rim-puristimien käyttösuhteen kasvattaminen................................................. 58
5.2 Mattojen vaahdotus .................................................................................................... 59
5.2.1 Vaahdotuksessa käytetty kalvo ......................................................................... 59
5.3 Varaston uudelleen järjestäminen .............................................................................. 59
5.4 Työtapojen standardointi ............................................................................................ 60
5.5 Kehityskeskustelut ..................................................................................................... 60
6 PROSESSIKEHITYS ....................................................................................................... 62
6.1 Rim-puristintoiminta .................................................................................................. 62
6.1.1 Rim-puristinten 1 ja 2 työnjako ........................................................................ 62
6.1.2 Kahden insertin käyttö ...................................................................................... 64
6.1.3 Raskaskerroksen viimeistelyn tehostaminen .................................................... 65
6.2 Prosessien optimointi ................................................................................................. 65
6.3 Vaahdotusmuotin kalvon käyttö ................................................................................ 67
6.3.1 Kalvoleikkuri .................................................................................................... 67
6.3.2 Kalvon kiinnityspiikit ....................................................................................... 70
6.3.3 Aiheutuneet säästöt ........................................................................................... 71
6.4 Varaston uudelleen järjestäminen .............................................................................. 71
6.4.1 Muottipaikat ...................................................................................................... 71
6.4.2 Tuotannossa käytettävät materiaalit ................................................................. 73
6.4.3 Puolivalmisteet ................................................................................................. 74
6.4.4 Uudet hyllyt ...................................................................................................... 75
6.5 Työtapojen standardointi rim-puristimilla 1 ja 2 ....................................................... 78
6.5.1 Työtavan vaatimukset ....................................................................................... 78
6.5.2 Parhaaksi havaittu työtapa rim-puristimilla 1 ja 2 ............................................ 79
6.5.3 Vuoronvaihdosta aiheutuva tuotantokatkos ...................................................... 80
7 JOHTOPÄÄTÖKSET ....................................................................................................... 82
7.1 Työn teoriaosuudessa esiteltyjen työkalujen soveltuvuus kohdeyrityksen
tuotantoon .................................................................................................................. 82
7.2 Tuotannon kehitystoimenpiteiden vaikutukset .......................................................... 82
8 YHTEENVETO ................................................................................................................ 85
9 LÄHDELUETTELO ......................................................................................................... 87
10 DIPLOMITYÖN LIITTEET ....................................................................................... 10-1
MERKINNÄT JA LYHENTEET
RASKASKERROS Polyuretaanimaton täyteaineistettu pintakerros, jota ei ole
vaahdotettu
RIM-PURISTIN
Reaktioruiskuvalupuristin
RIM-PÄÄTY
Reaktioruiskuvalupuristimet 1-5
SMED
Single-Minute Exchange of Die, asetusajan lyhentämiseen
kehitetty työkalu
TOC
Theory of Constraints, esteiden teoria
VSM
Value Stream Mapping, arvovirtakuvaus
9
1 JOHDANTO
Pienten ja keskisuurten yritysten kehitystoiminta on erittäin tärkeässä roolissa
nykypäivän globaaleilla markkinoilla. Jatkuvasti kasvava kilpailu ei anna sijaa olla
kehittämättä omia toimintojaan. Kasvavat kustannukset ja lopputuotteista saatavan
hyödyn aleneminen ajavat yritykset miettimään missä voitaisiin säästää. Yleisin
kehityskohde
on
mahdollisimman
tuotantotoiminnan
hyvin
palvelevaksi.
kehittäminen
joustavaksi
Tuotantotoiminnan
ja
asiakasta
kehittäminen
tekee
valmistusprosessista taloudellisempaa, jolloin saavutetaan kustannussäästöjä.
Tuotannon kehittämiseen ja kustannusten säästöön on luotu monia eri työvälineitä. Yksi
suosituimmista on Lean-filosofia. Lean-filosofia esiteltiin 1990-luvulla, kun James P.
Womack ja Daniel T. Jones esittelivät kirjansa ”The Machine That Changed The
World”. Kirja esittelee Leanin periaatteet, joilla pyritään tuotannon tehostamiseen
poistamalla kaikki ylimääräinen toiminta tuotannosta. Lean-filosofiassa käytetään
kaikkia yrityksen resursseja työntekijöistä johtajiin.
Lean-periaatteiden käyttö pienissä ja keskisuurissa yrityksissä voi olla todella suuri etu
kilpailun kannalta. Virheellisten tuotteiden pääsy asiakkaille estyy, kun työmenetelmät
on standardisoitu. Tuotanto on tasaista, varmaa ja tehokasta. Lisäksi informaation kulku
on hallittua ja asioihin on helppo puuttua. Henkilöstö osaa kohdistaa ilmoitettaviksi
sovitut tapahtumat oikeille henkilöille, kun tuotantoon on luotu tiedottamista koskevat
toimintaohjeet.
1.1 Työn taustaa
Diplomityön tilaajana on hyötyajoneuvojen ohjaamoiden lattiamattojen valmistukseen
erikoistunut Hydnum Oy. Yhtiö on suuntautunut Euroopan markkinoille ja on alueen
johtava polyuretaanimattojen valmistaja. Yrityksen historia ulottuu vuoteen 1976,
jolloin yritys kuului Oy Nokia Ab:lle. Alkuaikoina yrityksessä valmistettiin
kumimattojen lisäksi erilaisia teknisiä kumituotteita, terästelojen kumipinnoituksia sekä
puristintuotteita. Nykyään painopiste on reaktioruiskuvalettavissa polyuretaanimatoissa.
10
Polyuretaaniteknologialla on etunsa kumiin nähden. Polyuretaanimattojen valmistus
vaatii vähemmän energiaa ja sen valmistussykli on nopeampi kuin kumimaton.
Tulevaisuudessa
erilaisten
integrointiratkaisujen
lisääntyminen
suosii
polyuretaaniraaka-aineiden käyttöä. Polyuretaanituotannossa mattoihin liitettävät
kappaleet voidaan laittaa muotin sisään, jolloin nestemäinen raaka-aine jähmettyy
tasaisesti ja pitää kappaleen paikallaan. Kumiin erilaisia kappaleita liitettäessä tarvitaan
lisämateriaalia, kuten vaahdotusta kappaleen ympärille, jolloin työvaiheita tulee lisää.
Polyuretaaniin
voidaan
liittää
myös
irrotettavia
inserttejä
helposti,
jolloin
integrointimahdollisuudet kasvavat.
Pienillä toimijoilla on vaikeuksia päästä suurille markkinoille, kuten henkilöautojen
mattovalmistajaksi, koska tuotantoerät ovat todella suuria ja suuret toimijat tarjoavat
kokonaispaketteja, joihin sisältyy muitakin ohjaamon osia. Toimialan rakenteellisina
muutoksina voidaan pitää sitä, että ajoneuvovalmistajat yhdistyvät, mikä lisää
valmistajien haastetta löytää yksi toimittaja. Asiakkaat eivät halua varastoida tuotteita,
jolloin vaatimukset toimittajille lisääntyvät suoraan linjalle toimitettavien tuotteiden
johdosta. Toimittajat joutuvat toimimaan koko ajan joustavammin, mistä johtuen
toimituksia ei voida lähettää ennakkoon. Tämä vaatii pieniltä toimijoilta täydellistä
onnistumista ja erityisesti tuotantotoiminnalta. Suurten varastojen pitäminen ei ole
kannattavaa eikä toimitusvarmuus saa kärsiä. (Mäkäräinen 2014.)
1.2 Työn tavoitteet ja sen rajaus
Tämän diplomityön tavoitteena on kehittää Hydnum Oy:n tuotantoa niin, että tuotannon
läpimenoaika tulisi lyhenemään. Läpimenoajan lyhentämisellä pyritään saavuttamaan
kilpailuetua
ja
sitä
kautta
kasvattamaan
asiakastyytyväisyyttä.
Läpimenoajan
lyheneminen olisi iso etu, sillä jatkuvasti kasvavassa kilpailussa työvoimakustannusten
ja raaka-aineiden hinnat nousevat samalla kun tuotteiden hintojen pitäisi laskea.
Hydnum Oy keskittyy hyötyajoneuvojen mattojen valmistukseen ja on kilpailijoihinsa
verrattuna joustava tuotantonsa osalta. Toimituserien kysynnän vaihteluun voidaan
vastata lyhyessäkin ajassa. Läpimenoajan lyhentämisprosessissa hyödynnetään Leanajattelutapaa, jota on jo aikaisemmin käytetty yrityksessä pienissä määrissä. Työn
tutkimuskysymys on:
11
Kuinka voidaan lyhentää valmistusprosessin läpimenoaikaa, kehittää tuotannon
toimintaperiaatteita sekä tukea tuotantoa Lean-ajattelutapaa hyödyntäen?
Tutkimuskysymyksen lisäksi pohditaan myös seuraavia asioita:
Mitä
hyötyä
nykytilan
analysointi
tuo
ja
miten
se
ilmaisee
läpäisyajan
kehittämiskohteet?
Miten Leanin implementointia tuotantoon voidaan hyödyntää nykytila-analyysissä
löydettyihin kehityskohteisiin?
Työn kirjallisuusosio käsittelee yrityksen kannalta hyödyllisiä menetelmiä kirjallisuutta
hyväksikäyttäen ja hakien mahdollisia kehitysideoita Hydnumin tuotantoon. Yrityksen
tuotantoprosessi kuvataan ja se rinnastetaan kirjallisuuden ihannetapauksiin. Tämän
jälkeen perehdytään Lean-filosofiaan ja esitellään sen työkaluja, jotta työkaluja
voitaisiin käyttää tulevassa tuotannonkehitysprojektissa.
Empiriaosuudessa työ on rajattu koskemaan tiettyä valmistusketjua, joka on valittu
tuotannon arvottamisessa. Valmistusketju on kriittinen yrityksen kannalta ja sen takia se
on otettu tutkintaan. Työ pohjautuu Lean-ajattelutapaan ja sitä hyödynnetään
mahdollisimman paljon, jotta tuotantoprosessista tulisi tehokkaampi.
1.3 Tutkimusmenetelmä
Työn tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimusta. Tapaustutkimus on empiirinen
tutkimus, joka käyttää monipuolista ja eri tavoilla hankittua tietoa nykytilan
analysointiin (Yin 1987). Tarkoituksena on tutkia perusteellisesti tiettyä kohdetta, kuten
ihmisiä tai laitoksia. Tutkimuskohteena voivat olla kohteiden taustatekijät, vallitseva
tilanne, ympäristötekijät tai sisäiset ja ulkoiset tekijät. Yleensä on kysymys monen asian
summasta, jolloin niistä pyritään saamaan mahdollisimman tarkka ja kokonaisvaltainen
kuvaus. (Virtuaali ammattikorkeakoulu 2007.)
12
Tapaustutkimus on syvätutkimus tietystä kohteesta antaen siitä täydellisen, hyvin
organisoidun kuvan. Tarkoituksesta riippuen tutkimuksen kärki voi olla kohteen
kokonaiskuvauksessa tai tietyssä osa-alueessa. Se voi kohdistua joihinkin osatekijöihin
tai käsitellä kokonaiskuvaa. (Virtuaali ammattikorkeakoulu 2007.)
Tapaustutkimus
soveltuu,
kun
halutaan
kohteesta
hyvää
taustainformaatiota.
Tapaustutkimus on intensiivinen menetelmä, jonka avulla saadaan esiin oleellisia
tekijöitä,
prosesseja
ja
vuorovaikutussuhteita.
Tutkimusmenetelmällä
saadaan
yksityiskohtaista tietoa tutkittavasta asiasta, mitä on helppo käyttää muissa
tutkimuksissa. (Virtuaali ammattikorkeakoulu 2007.)
Useista pienistä tapaustutkimuksista koostettu laajempien tutkimusten kokonaisuus
soveltuu kriittisen teorian hyväksymien tutkimusongelmien selvittämiseen ja niiden
edellyttämään intensiiviseen tutkimusotteeseen. (Virtuaali ammattikorkeakoulu 2007.)
1.4 Raportin rakenne
Tutkimuksen kappaleet 1-3 sisältävät aiheeseen liittyvän teoriaosuuden. Teoriaosuuden
jälkeen on esitelty Hydnumin tuotannossa suoritetut mittaukset ja niiden pohjalta
löydetyt kehityskohteet. Löydetyille kehityskohteille on laadittu kehityssuunnitelmat.
Teoriaosuuden alussa esitellään tuotantolähtöinen toimintatapa ja pohditaan sen hyviä
puolia, kilpailutekijöitä ja kehitysmahdollisuuksia. Seuraavaksi teoriaosuudessa
esitellään Lean-menetelmä ja sen työkaluja, joista olisi hyötyä Hydnumin tuotannossa.
Teoriaosuus pohjautuu aiemmin kirjoitettuun kirjallisuuteen ja omiin pohdintoihin.
Kappaleesta 4 alkaen esitellään Hydnumin tuotantoon liittyvät työt. Nykytilan
mittaamisen suoritustyyli, mittausten tulokset ja siitä saadut johtopäätökset esitellään.
Tämän jälkeen pohditaan eri kehitysideoita havaituille kehityskohteille. Havaittuja
kehitysideoita sovellettiin tuotantoon ja niistä saatujen lopputulosten vaikutukset
esitellään. Lopuksi pohditaan projektin kokonaisuutta ja kehitysten vaikutuksia
kokonaisuutena.
13
2 TUOTANTOLÄHTÖINEN TOIMINTATAPA
Tuotantolähtöisesti toimivat yritykset ovat yleensä vahvoilla toimiessaan stabiilissa
tilaus-toimitusketjussa. Ne pyrkivät säilyttämään asemansa hallitulla kasvulla ja hitaalla
kannattavuuden
parantamisella,
eivätkä
pyri
aggressiiviseen
kasvuun.
Tuotantolähtöisesti toimivien yritysten vahvuutena pidetään resurssien tehokasta
hyödyntämistä. Kilpailutekijöitä voivat olla asiakkaan palvelukyky ja tuotevalikoiman
laatu. Yritys saattaa pyrkiä kehittämään massatuotantoaan kohti massaräätälöityä
tuotantoa. (Viita 2013.)
Tuotannollista toimintatapaa ei tule ymmärtää väärin. Yrityksen visiossa ja strategiassa
on huomioitava, miten asiakas hyötyy yrityksen toimintatavasta, luotettavuudesta ja
laadukkaista tuotteista. (Viita 2013.)
Tässä luvussa pohditaan alueita, joihin Lean-menetelmä vaikuttaa ja selvitetään,
millaisia kilpailuetuja saavutetaan. Lean-projektin tavoitteena on kehittää koko
organisaation toimintatapoja joustaviksi ja yksinkertaisemmiksi. Yrityksen täytyy tehdä
kehitysprojekteja, koska kilpailu kasvaa jatkuvasti ja kustannukset nousevat. Yritykset
eivät voi menestyä jos tuotantoprosesseja ei kehitetä.
Suurimmat taloudelliset hyödyt saavutetaan tuotantoprosessia kehittämällä. Sitä
pyritään yksinkertaistamaan poistamalla turhia toimenpiteitä, jolloin materiaalivirta
kasvaa. Muutoksia saadaan pienilläkin asioilla, kuten työtapojen standardoinnilla.
2.1 Tuotantoprosessi
Yrityksen tuotantoprosessin suorituskyvyn realisointi tuloksiksi tapahtuu suoritusten eli
prosessien kautta. Prosessien on toimittava täsmällisesti. Toisin sanoen prosessien on
toimittava suunniteltuna ajankohtana halutulla teholla. Prosessien onnistumista kuvaava
kriteeri on prosessin suorituskyky, jota mitataan prosessin tuottamalla lisäarvolla.
Vaikka
yrityksen
suorituskyky
mitataan
sen
tuotantovälineistä,
voidaan
tilannekohtainen suorituskyky todeta vain prosessikohtaisesti. Yrityksen todetun
suorituskyvyn mitta on reaaliprosessin suhteellinen lisäarvo eli tuottavuus. Toteutunut
14
suorituskyky on yleensä matalampi kuin potentiaalinen, koska tuotannon taso on
yleensä maksimitasoa alhaisempi. (Saari 2006.)
Raw materials
High pressure rim-machinery
Reaction injection molding
Foaming
Water cutting
Product
Rim isosyanate
Filler
Mol sieves
Pre-mixing
Rim polyol
C
y
l
i
n
d
e
r
Cylinder
Rim
Mold
Mixing head
Press
Pump
Color
Foaming
Mixing
C
y
l
i
n
d
e
r
No
Yes
Pump
(Pur foil)
Hybrid-rim
Mold
Mixing head
Press
Waterjet cutting
Yes
Mold
Foaming
Mold
Waterjet cutting
Robot
Robot
Mixing head
High pressure pump
No
Finishing and final
inspection
Product
Pump
Foam polyol
Foam isosyanate
Kuva 1.
Hydnum Oy:n prosessikaavio.
Tuotantoprosessit kuvataan prosessikaaviolla, josta on esimerkki kuvassa 1.
Prosessikaavioon on merkitty tuotannon vaiheet ja niiden järjestys, jolloin
tuotantoprosessin kulku on helposti ymmärrettävissä.
2.1.1 Tuotannon mittaaminen
Organisaatiossa täytyy mitata ja ohjata tekemisen tuloksia eli vastuuhenkilöiden
aikaansaannoksia. Tekemisen tulokset ovat suorituksia tai ne voivat liittyä
suorituskyvyn tarkasteluun. (Saari 2006.) Tuotannon mittaaminen pyrkii saamaan
informaatiota tuotantoprosesseista. Informaatio on tärkeää, jotta nähdään ja pystytään
hallitsemaan kehityksen suuntaa. Tuotantoa tulee mitata solutasolla. Solulla tarkoitetaan
yrityksen yksittäistä osa-aluetta, joka käsittää siinä työskentelevät ihmiset, koneet,
työkalut ja materiaalit. Nämä solut ovat peräkkäisiä tuotantoprosesseja, jotka
muodostavat jatkuvan yhden tuotteen virtauksen. (Huntzinger 2007.)
Rejection/
approval
15
Solumittarit mittaavat tuotannon suorituskykyä tietyltä aikaväliltä, esimerkiksi
tunneittain tai päivittäin. Kuvaan 2 on jaoteltu kvantitatiiviset tavoitteet, jotka ovat
helposti mitattavissa. Mittaaminen on olennainen osa kehityksen seurantaa, jotta
saadaan tietoa tuotannon poikkeamista ja nähdään kehitystoimenpiteiden vaikutukset.
Kuva 2.
Mittareiden kohdistaminen (Sixsigma).
Solumittauksessa on hyvä asettaa tavoitteet, mihin pyritään, koska tavoitteiden
asettaminen ja niihin pääseminen motivoi työntekijöitä kehittämään tuotantoa
entisestään. Tavoite määräytyy asiakkaan kysynnän mukaan. Raporttiin tulee merkitä
jakson aikana mitattu tuotantomäärä, jotta uusia tuloksia voidaan verrata menneeseen.
Mittaaminen auttaa myös työn tulosten seurannassa, minkä vuoksi sen tulee olla
systemaattista. (Maskell et al. 2011.) Mittareita on hyvä päivittää usein, jotta mahdollisiin
poikkeavuuksiin päästään vaikuttamaan heti niiden ilmennyttyä.
2.2 Tuotannolliset kilpailuedut
Yrityksen kilpailuetuihin vaikuttavat moninaiset seikat. Kilpailuetuihin vaikuttavat
henkilöt, jotka eivät ole fyysisen tuotteen kanssa tekemisissä ja työntekijät, jotka luovat
fyysisen tuotteen. Kilpailuetu on tärkeä tekijä kovassa kilpailussa, minkä vuoksi
yrityksen tulee pyrkiä jatkuvaan parantamiseen. Jatkuva parantaminen on välttämätöntä,
jos haluaa pärjätä tulevaisuuden markkinoilla. Muiden toimijoiden kehittäessä
16
toimintaansa ei ole varaa tyytyä nykyisiin toimintamenetelmiin, koska silloin muut
kehittyvät asiakkaan silmissä paremmiksi toimijoiksi.
Joustavalla tuotannolla pystytään vastaamaan asiakkaan kasvavaan kysyntään.
Kysynnän kasvaessa yllättäen on tärkeää saada tuotteet toimitettua, jotta asiakkaalle ei
jäisi kuva kyvyttömyydestä lisätä tuotantokapasiteettia. Joustavuus on tärkeä
kilpailuetu, sillä sen avulla pystytään turvaamaan tuotteiden saatavuus kysynnän
vaihdellessa. Joustavuus kertoo myös yrityksen hyvästä palvelukyvystä, mikä lisää
asiakastyytyväisyyttä.
Joustavalla
tuotannolla
saavutetaan
yleensä
hyvä
toimitusvarmuus.
Laadulla on merkittävä vaikutus yrityksen tilaan. Väärin toimiminen, virheelliset
tuotteet, puutteellinen valvonta, prosessihäiriöt, korjaus, hylky ja takuukustannukset
ovat suuria laadun virhekustannuksia. Myös hyvän laadun tekemisestä ja laadun
kehittämisestä syntyy kustannuksia. Kaikki tämä vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen.
Tuotannon joustavuus kärsii oleellisesti, mikäli ei voida tuottaa laatukriteerejä täyttäviä
tuotteita ensimmäisellä valmistuskerralla. Toisaalta laatu on kilpailutekijä. Hyvästä
laadusta ollaan valmiita maksamaan ja laadun vaikutus asiakkaiden ostopäätöksiin
kasvaa jatkuvasti. (Laatuakatemia 2010.)
Kilpailuetua voidaan saavuttaa myös vaihtoehtoista tekniikkaa hyödyntämällä. Jokin
toinen
tekniikka
voi
tarjota
mahdollisuuksia
esimerkiksi
integrointiratkaisuja
käytettäessä, toisin kuin kaikkein käytetyin tekniikka. Tuotteelle tulee löytää se
lisäarvoinen ominaisuus, mikä tekee siitä kilpailevaa tuotetta paremman. Lisäarvo voi
perustua edullisempaan hintaan, korkeampaan laatuun, sujuvampaan käytettävyyteen,
fyysiseen ominaisuuteen (koko, paino, väri, monipuolisuus tms.) tai parempaan
ulkonäköön.
(Yrityssuomi.)
Esimerkiksi
hyötyajoneuvojen
sisustusmattoja
valmistettaessa polyuretaanin edut kumiin nähden ovat suuret, vaikka kumi onkin
käytetyin materiaali. Kumimaton paksuuden vaihtelun toteuttaminen on vaikeaa. Kumin
kanssa kilpailevaa polyuretaania käytettäessä paksuuden vaihtelusta ei aiheudu
ongelmaa. Myös kiinteästi tuotteeseen integroitavien inserttien käyttö matoissa on
helpompi toteuttaa polyuretaania käytettäessä, sillä polyuretaaniin ei tarvitse tuoda
17
lisämateriaalia kappaleen yhteyteen. Eri tekniikoiden välillä on yleensä eroja myös
valmistuksellisissa asioissa, kuten valmistusnopeudessa ja valmistuskustannuksissa.
Mahdollisuudet kasvattaa tuotantokapasiteettia tuovat yritykselle suuren kilpailuedun.
Pienten toimijoiden pitäisi pystyä lisäämään myyntiä, jotta kovassa kilpailussa
pysyttäisiin mukana. Tuotantokapasiteetin kasvattaminen lisää kilpailukykyä, sillä
kysyntään voidaan vastata silloin paremmin. Tuotantokapasiteettia voi kasvattaa joko
investoimalla uusiin laitteisiin tai kasvattamalla käyttösuhdetta. Käyttösuhteen pysyvä
nostaminen maksimiin ei välttämättä ole hyvä asia. Valmistettaessa täydellä
kapasiteetilla joustavuus kärsii ja konerikon sattuessa tuotteita on vaikea toimittaa.
Investoinnit tuovat tuotantoon tehokkuutta, jolloin tuotannon maksimikapasiteetti
kasvaa.
Maksimikapasiteetin
kasvu
mahdollistaa
tuotantovolyymin
hallitun
kasvattamisen ja tuotannon joustavuus säilyy.
Yrityksen kilpailuetu siis saavutetaan kokonaisuuksilla ja järkevillä tuoteratkaisuilla
sekä niiden oikeanlaisella markkinoinnilla. Yrityksen tulee pyrkiä jatkuvasti
kehittämään toimintojaan valmistusprosessissa ja henkilöstötasolla, jotta se ei menettäisi
kilpailuetuaan.
2.3 Tuotannon muutosprosessi
Tuotantojärjestelmän tehokkuuden ylläpitäminen kilpailukykyisenä aiheuttaa tuotannon
muutosprosessin tarpeen. Nykyään tuotteen hyvä laatu ja alhaiset tuotantokustannukset
eivät ole enää vain kilpailuvaltteja, vaan kilpailussa pysymisen elinehto. Ajankäyttö, eli
nopeus valmistaa ja toimittaa tuotteita ratkaisee sen kuka pärjää. Nopeus näkyy
yrityksen kykynä tuottaa pieniäkin tuotantoeriä kannattavasti. Kysyntään tulee pystyä
vastaamaan kannattavasti. Pysyvien kilpailuvalttien luominen on lähes mahdotonta
valmistavassa tuotannossa. Ellei yritys tee jatkuvasti töitä laadun, hinnan ja
tuotantonopeuden hyväksi, tulee jonain päivänä kilpailija, joka tekee saman asian
tehokkaammin ja halvemmalla. (Ristikaarto 2011.)
18
Suorituskyvyn muutoksessa voidaan erottaa kaksi asiaa erilleen; suorituskyvyn määrän
muutos ja suorituskyvyn laadun muutos. Saari (2006) määrittelee suorituskyvyn määrän
ja laadun seuraavasti:
Siltä osin, kun tuotantopanosten kyky tuottaa lisäarvoa säilyy samanlaisena, on kysymys
suorituskyvyn määrän muutoksesta, ja siltä osin, kun kyky tuottaa lisäarvoa muuttuu, on
kysymys suorituskyvyn laadun muutoksesta.
Kuva 3.
Näkemys strategisen ja operatiivisen johtamisen tuloksista (Saari 2006).
Kuvan 3 mukaan strateginen johtaminen on tulevaisuuden edellytysten luomista
kehityspanoksin, mikä johtaa kannattavaan suorituskyvyn kehittymiseen. Kuvasta 3
ilmenee, että suorituskyvyn lisäys tarkoittaa sellaista tuotantovälineiden laadun ja
määrän lisäystä, joka johtaa tuotantoprosesseissa tuotantofunktion muutokseen.
Suorituskyvyn laadun ja määrän lisäystä ei pystytä mittaamaan varantosuureena, mutta
tuotantofunktion avulla muutos voidaan mitata reaaliprosessissa. Suorituskyvyn
muutokset näkyvät suoritusmittauksissa tuottavuuden ja volyymin muutoksina. Mitä
suurempi muutos on, sitä selvemmin on kysymys strategiasta muutoksessa. (Saari 2006)
Tuotannon muutosprosessissa on hyvä tehdä työnmittaus, jotta tiedetään mitä lähetään
kehittämään. Työnmittauksessa ilmenneet asiat analysoidaan ja niiden pohjalta tehdään
päätökset, miten tuotantoa lähdetään muuttamaan.
19
3 LEAN
Lean on tuotantotoimintaan kehitetty johtamismenetelmä, jossa pyritään poistamaan
tilaustoimitusketjun eri alueilta arvoa tuottamattomia toimintoja. Piirainen (2014) on
kirjoittanut Lean-menetelmän määritelmän seuraavasti:
Lean on prosessijohtamisen filosofia, joka keskittyy parantamaan asiakkaan kokemaa
arvoa kasvattamalla prosessin keskimääräistä virtausta, läpimenoa (throughput),
poistamalla arvon muodostusta tai läpimenoa estävää hukkaa (waste) (Womack et al.
2003). Arvon lisääminen ja läpimenon kasvattaminen ovat tavoite ja hukka on keino.
Tavoite ja keino voivat mennä jossain yhteydessä sekaisin. Lean on siis strategia,
kuinka saavutetaan enemmän parempia tuotteita tai palveluita samoilla resursseilla.
Lean-menetelmä on saanut alkunsa Toyotan Toyota Production Systemistä. Toyotalla
oli tarve lisätä tuottavuutta ja pienentää kustannuksia tehtaillaan pärjätäkseen
Yhdysvaltain
autonvalmistajien
hallitsemilla
markkinoilla.
Toyotan
tuotantojärjestelmän mukaan valmistajalta vaaditaan ajattelutapaa, jossa tuote virtaa
arvonlisäysprosessin läpi keskeytyksettä ja palaa taaksepäin asiakkaan vaatimuksesta
täydentää vain sen, mitä seuraava toimenpide vaatii. Jokaisen on pyrittävä jatkuvaan
parantamiseen. (Liker 2006.)
20
Kuva 4.
Toyota production system (Liker 2006).
Toyotan tuotantojärjestelmän tavoitteet, jotka ilmenevät kuvassa 4, ovat hyvin
samankaltaiset kuin Leanissä. Keskeistä on pyrkimys jatkuvaan parantamiseen.
Yrityksen tulisi pyrkiä haastamaan itsensä ajattelemaan pitkänäköisesti sekä näkemään
haasteet mahdollisuuksina. Henkilöstölle tulee luoda kuva, että heihin luotetaan, jotta
kaikki saadaan työskentelemään kehityksen eteen. Jotta päästäisiin mahdollisimman
hyvään tulokseen tuotannon tulisi olla joustava ja mahdolliset virheet tulisi havaita
riittävän ajoissa. Toyotan tuotantojärjestelmässä pyritään palvelemaan asiakasta
mahdollisimman
hyvin
tekemällä
se
mahdollisimman
virheettömästi
ja
kustannustehokkaasti. (Liker 2004.)
Lean-menetelmä käsittää yrityksen toimintojen organisoinnin ja yksinkertaistamisen.
Lean-menetelmän periaatteiden mukaisesti luodaan tehokkaita prosesseja, jotka
käyttävät mahdollisimman vähän resursseja huomioiden koko yrityksen toiminnan.
Ideana on keskittyä asiakkaille lisäarvoa tuottavaan toimintaan. (Haapasalo, Merikallio
2009.)
21
Womack et al. määrittelee Leanin ajatuksen, joka ilmenee kuvasta 5. Siinä on määritelty
eri vaiheet, jotka Leaniä toteuttaessa tulee ottaa huomioon, sekä se, missä järjestyksessä
tulisi edetä.
Kuva 5.
Lean thinking (Womack et al. 1990).
Lean-menetelmän perustana pidetään asiakaskeskeisyyttä ja hukkien poistoa. Yrityksen
tärkein tehtävä on tuottaa arvoa asiakkailleen, jotka puolestaan mahdollistavat
yritystoiminnan. Arvon tuoton tulee olla jatkuvaa, mikäli yritys haluaa toimia ja
menestyä. Arvon voi määritellä siten, että kaikki mitä asiakas pyytää ja tarvitsee
tuotteelta on arvoa. Yrityksen jokaisen prosessin tulisi keskittyä tuottamaan lisäarvoa
asiakkaalle. Arvon tuoton kannalta tärkeimmät henkilöt luovat tuotteen tai ovat
kosketuksissa asiakkaaseen. Arvoa saavutetaan tehostamalla arvoa lisäävää työtä, niiden
välttämättömiä tukitöitä sekä eliminoimalla hukkaa. (Aalto University.)
Asiakkaiden saamaan arvoon vaikuttavat aika, paikka, ominaisuudet ja hinta (Aalto
University). Tuotteen toimitusaika on asiakkaalle iso tekijä arvon määrittämisessä.
Tuote tulisi saada toimitettua asiakkaalle sovittuna ajankohtana eikä yhtään
aikaisemmin tai myöhemmin. Asiakkaan on varattava riittävät resurssit vastaanottaa
tuote ja suunnitella tarvittavat jatkotoimenpiteet, joten tuotteen tulee olla oikeaan aikaan
toimitettuna. Tuotteen täytyy täyttää ne ominaisuudet, jotka asiakas tuotteeseen haluaa.
Tuotteen huonot ominaisuudet eivät täytä asiakkaan vaatimuksia ja liian hyviä
22
ominaisuuksia asiakas ei tarvitse, mistä aiheutuu lisäkustannuksia toimittajalle. Tuotteen
hinnan tulee olla oikea ja se tulisi määritellä vain kaikkea arvoa lisäävästä toiminnasta
sekä niiden tukitöistä.
Yrityksen arvoketju tulee käydä läpi huolella, jotta tiedetään mistä prosesseista arvo
muodostuu. Lisäarvoa tuottamaton toiminta pyritään poistamaan, koska se hidastaa
läpimenoaikaa. Arvoketjun hallinta käsittää kaikkien toimintojen tarkastelun, mitä
tuotteen valmistamiseen ja toimittamiseen tarvitaan.
Leanin tärkeä kehityskohde on tuotteiden läpimeno. Läpimenolla tarkoitetaan pitkän
aikavälin keskimääräistä valmistusnopeutta sisältäen kaikki prosessit raaka-aineesta
varastoon. Nopeutta voidaan mitata kappaletta per aikayksikkö. Läpimenoaika kuvaa
tuotteiden virtausnopeutta tuotannossa. Läpimenon tulee olla sujuva, eikä tuotteelle saisi
tulla turhia odotteluja. (Piirainen 2014.)
Tuotannon olisi hyvä olla imuohjautuvaa mikä tarkoittaa sitä, että tuotteita valmistetaan
vain tarpeeseen. Imuohjauksella saavutetaan se etu, ettei mitään valmisteta turhaan ja
samalla vältytään siltä, etteivät tuotteet ole pitkiä aikoja varastossa. Imuohjauksen
käynnistää asiakkaan tilaus, jolloin tuotteita valmistetaan vain asiakkaan tilaama määrä.
Viimeisenä ajatuksena Leanissä on täydellisyyteen pyrkiminen. Täydellisyyteen
pääseminen ei yleensä ole mahdollista, jolloin ajaudutaan jatkuvaan kehittämiseen.
Jatkuva kehittäminen tukee kilpailukyvyn ylläpitämistä. Jatkuvaan kehittämiseen löytyy
useita työkaluja, joita on esiteltynä kappaleessa 3.3.
3.1 Seitsemän hukkaa
Lean-ajatusta käsittelevissä kirjoissa sitä perustellaan usein lausekkeella, jossa
kokonaisjaksonaika on arvoa lisäävä aika ja arvoa lisäämätön aika yhteensä (George
2002). Lauseke kuvaa kokonaisjaksonajan muodostumista, mutta se ei kerro koko
totuutta. Kaavasta voi saada kuvan, että ei arvoa lisäävän ajan poistaminen vie
täydelliseen tuotantomalliin. Arvoa lisäämätön aika käsitetään hukaksi. (Piirainen
2014).
23
Seitsemän hukkaa on Toyotan määrittelemät toimenpiteet ja tavat, jotka eivät tuota
arvoa asiakkaalle. Hukkien poistamiseen pyrkiminen on yksi Leanin tavoitteista. Niitä
ovat:
1. Ylituotanto. Tuotetaan tuotteita enemmän mitä tarvitaan tai aikaisemmin kuin
tarvitaan. Suuret tuotantomäärät ja suuret varastot johtavat muiden hukkien
syntymiseen jolloin muiden hukkien havaitseminen on vaikeaa.
2. Odottaminen. Materiaali joutuu odottelemaan että se työstetään, kuljetetaan tai
tarkastetaan. Myös laitehäiriöt ja materiaalin puuttuminen aiheuttavat turhaa
viivästymistä.
3. Tarpeeton kuljettaminen. Tuotteelle ei tule lisää arvoa jos sitä siirrellään turhaan.
Materiaalien ja tuotteiden siirtely tulisi olla mahdollisimman ripeää ja turhaa
liikehdintää tulisi välttää.
4. Laatuvirheet. Laatuvirheet kuluttavat materiaalia ja aiheuttavat kustannuksia,
koska huonolaatuista tuotetta ei saisi toimittaa asiakkaalle. Laatuvirhe aiheuttaa
myös sen, että viallinen tuote täytyy korvata ja tehdä uudestaan.
5. Tarpeettomat
varastot.
puolivalmisteiden
Tarpeettomat
säilyttäminen
varastot
lisäävät
välivarastossa
kustannuksia
pidentää
ja
tuotteiden
läpimenoaikaa.
6. Ylikäsittely. Tehdään toimenpiteitä jotka eivät tuota asiakkaalle lisäarvoa ja ovat
tuotteen valmistumisen kannalta merkityksettömiä.
7. Tarpeeton liike työskentelyssä. Tarpeetonta liikkumista työskennellessä pitäisi
välttää. Henkilöstön merkityksettömät liikkeet työskennellessä ovat hukkaa,
koska ylimääräinen liikkuminen ei tuo lisäarvoa tuotteeseen. (Tuominen 2010).
Seitsemän hukan lisäksi on myös määritelty kahdeksas hukka, joka on osaamisen
käyttämättä jättäminen. Osaaminen tulisi hyödyntää jokaisella osa-alueella, jotta
tuotteiden valmistamisesta tulisi tehokkaampaa. Tuotannon työntekijät tietävät
esimerkiksi tuotantolaitteiston puutteista ja osaavat sanoa mikä helpottaisi työskentelyä.
Hukkien poistaminen pienentää kustannuksia ja antaa mahdollisuuksia kehittää
tuotantoa
kokonaisvaltaisesti.
Tuotannon
läpimenoajan
lyheneminen
antaa
mahdollisuuksia kasvattaa tuotantovolyymeja sekä parantaa kilpailukykyä. Henkilöstön
24
viihtyvyys parannee, kun ei tarvitse tehdä turhaa työtä ja viihtyvyys puolestaan lisää
tuotantonopeutta, laatua ja työntekijöiden tarkkaavaisuutta. Hukkien löytämisessä on
tärkeää huomioida koko henkilöstö, jotta saadaan mahdollisimman laaja näkemys
tuotantoprosessista ja kaikki asiat tulisivat esille. Muutoksia tehdessä tulee ajatella
tuotantoa kokonaisuutena, koska muutos tuotantoprosessin tiettyyn osaan voi vaikuttaa
johonkin toiseen osaan.
3.2 Jatkuva parantaminen
Jatkuvan parantamisen taustalla on pyrkimys täydellisyyteen ja virheettömyyteen
tuotannossa. Japanilainen menetelmä, Kaizen, on jatkuvan parantamisen filosofia, joka
pyrkii täydellisyyteen ja jatkuvaan parantamiseen virheiden poistamisen ja ongelmien
selvittämisen kautta. Ajattelutapa perustuu siihen, että prosessia voi parantaa jatkuvasti
vaikka välitöntä hyötyä ei siitä havaittaisikaan. (Salminen et al. 1996.) Kaizenia
pidetään yhtenä Leanin työkaluna ja siitä on kerrottu enemmän kappaleessa 3.3.
Jatkuvaan parantamiseen pyritään pienillä parannuksilla, joiden yhteenlaskettu teho voi
olla suuri. Pienillä teoilla voidaan saavuttaa suuria lopputuloksia, jotka kehittävät
lopulta prosesseja huomattavasti kehittyneempään suuntaan. Esimerkiksi Nissanin
autonvalmistustehtailla tehtiin kehitysaloitteita, jotka lyhentävät valmistusaikaa 0,2
sekuntia autoa kohden. Aika on erittäin lyhyt, mutta kun aloitteita tehdään 100 000
vuodessa, saadaan suuri kehitysvaikutus. (Haverila et al. 2009.)
Yksi jatkuvan parantamisen käytetyin työkalu on PDCA-malli eli jatkuvan kehittämisen
kehä. Malli sisältää toiminnan suunnittelun, ohjauksen sekä kehittämisen. Mallissa
kehitys ajatellaan päättymättömäksi prosessiksi, jossa toisiinsa kytkeytyneet vaiheet
seuraavat toisiaan nousten yhä korkeammalle kehityksen tasolle. PDCA-malli perustuu
neljän tehtävän kehään, joka on esitetty kuvassa 6. (Laatuakatemia 2010.)
25
Kuva 6.
PDCA-ympyrä (Anttila et al. 2006).
Kuvassa 6 esitetyn PDCA-syklin vaiheet ovat Plan, Do, Check ja Act eli suunnittele,
tee, tarkista ja korjaa. Plan-vaiheessa suunnitellaan mitä halutaan kehittää. Kehitysidea
voi olla toiminta, muutos tai testi. Do-vaiheessa toteutetaan suunnitelma pienin askelin
ja tekemistä valvoen. Act-vaihe tarkistaa ja analysoi tulokset joiden pohjalta tehdään
jatkosuunnitelma kehitystoiminnasta. Tavoitteena on siis kehittää jotain toimintatapaa
lähemmäs täydellisyyttä. Kun PDCA-sykli on käyty läpi, aloitetaan uusi kierros ja
tähdätään jatkuvaan kehittämiseen. (iSixSigma.)
26
Kuva 7.
Organisaation parannuselementit (Karjalainen 2014).
Kuvassa 7 on esiteltynä organisaation parannuselementit, jotka ovat johtamisjärjestelmä
(management),
johtamistaidot
(leadership)
sekä
johtamiskeinot
(methods).
Johtamisjärjestelmällä tarkoitetaan johtamisen apuvälineitä, joiden avulla määritellään
organisaation kehityssuunta. Tieto halutusta kehityssuunnasta tulee jakaa kaikkien
saataville. Johtamisjärjestelmä tuottaa tietoa, jotta tarvittavat toimenpiteet päämäärän
saavuttamiseksi tunnistetaan. Johtamistaidot on toinen asia mitä jatkuvaan kehitykseen
tarvitaan. Työntekijöitä tulee johtaa siten, että organisaatiossa toimivat henkilöt saadaan
toimimaan haluttuun suuntaan, halutun mallin mukaisesti ja käyttäen sovittuja keinoja.
Henkilöstö on se elin, joka muokkaa ja varmistaa organisaation kehityksen.
Johtamisjärjestelmä ja johtamistaidot tarvitsevat toimiakseen työkaluja. Työkalujen
valinnassa tulee huomioida työkalun sopivuus sen kohteeseen. Käyttöympäristö,
olosuhteet ja tarvittavat toimenpiteet määrittävät mitä työkaluja käytetään. Työkalut
voivat liittyä henkilöstöön, tuotteisiin, toimintaan tai kaikkiin näihin. (Karjalainen
2014.)
3.3 Toimintojen standardointi
Työtapojen standardoinnilla pyritään löytämään joukko menettelytapoja, jotka
yhdistävät ihmiset, materiaalit, prosessit ja teknologian. Standardointi vakiinnuttaa
27
parhaat valmistusmenetelmät, optimoi tehokkuuden ja minimoi hukan. (Haapasalo ja
Merikallio 2008.)
Standardoinnilla on tarkoitus varmistaa, että tehokkaimmaksi havaittu työmenetelmä on
koko
henkilöstön
käytössä.
Tehokkaimman
menetelmän
hyödyt
saavutetaan
varmistamalla, että kaikki työskentelevät menetelmän mukaisesti. Työmenetelmän
vakiinnuttaminen ei lopeta tuotannon kehittämistä ja vaan menetelmäkehitystä tulisi
jatkaa jatkuvan parantamisen menetelmällä. Standardoinnin ei tule vähentää
työntekijöiden oma-aloitteisuutta tuotannonkehityksessä. Työn vakiinnuttamisessa
voidaan hyödyntää työohjeita, työpaikkakuvauksia sekä menetelmien standardisointia.
(Ahokas et al. 2011.)
Toimintatapojen
standardointi
aloitetaan
tahtiajan
määrittämisellä.
Tahtiaika
määritetään siten, että tuotteiden tuottamiseen käytetty aika jaetaan saavutetulla
tuotantomäärällä. Määrittämällä tahtiaika voidaan saada selville paras menetelmä
tuotteiden tehokkaaseen valmistukseen. (Lean-manufacturing-junction.)
Toinen vaihe on linjan tasapainotus. Linjan tasapainotus määrittää jokaiselle linjalle
tahtiajan tarkkailemalla kaikkien linjalla työskentelevien työtapoja. Mittaukset tehdään
samoista toimenpiteistä, jotta saataisiin paras tulos selville. Parhaan menetelmän
löydyttyä kaikkien työntekijöiden tulee noudattaa standarditoimenpiteitä. Näin pyritään
tahtiajan lyhentämiseen. Kun työntekijöiden tahtiajat ovat lähellä toisiaan, aikaa
tuotteen valmistamiseen kuluu sama aika operaattorista riippumatta, tällöin tuotantoa on
helpompi hallita. Myös tuotteiden laatu tulee olemaan tasaista, kun kaikki työvaiheet on
suoritettu samalla tyylillä. (Lean-manufacturing-junction.)
3.3.1 Tuotantoprosessin työnmittaaminen
Työnmittaamisella
tarkoitetaan
tietyillä
menetelmillä
suoritetun
toimenpiteen
suoritusajan mittaamista. Suoritukseen tarvittava aika riippuu työmenetelmästä, minkä
vuoksi työvaiheet ja menetelmä tulee kuvata riittävän tarkasti. Käytettävän
mittaustekniikan tulee olla riittävän tarkka ja siinä tulee huomioida työmenetelmien
vaihtelu ja tutkimuksen käyttötarkoitus. Työntutkimus on hyvä väline tuotantoprosessin
kehittämiseen. Työnmittaustekniikoita ovat normaaliaikatutkimus, ajankäyttötutkimus,
28
havainnointitutkimus, liikeaikatutkimus ja aikalaskelmat sekä näiden perusteella
tehtävät standardiaikajärjestelmät. (Ahokas et al. 2011.)
Työntutkimuksen kohteena on yleensä työalueen siisteys ja järjestys, tieto- ja
materiaalivirtojen
kuvaaminen
ja
tutkiminen,
käytettävien
työmenetelmien
kartoittaminen ja kehittäminen tai työvaiheiden ergonomian ja työturvallisuuden
tutkiminen. Työntutkimus on aluksi kellotusta, josta se laajenee kohti esimiesten,
kehittämishenkilöiden ja kaikkien työntekijöiden yhteistoimintaa, kehittämiskohteiden
löytämistä, menetelmien kehittämistä ja vakiintumista. (Ahokas et al. 2011.)
Yrityksen on pyrittävä jatkuvaan parantamiseen ja samalla sen on huomioitava että,
toiminnan laatu ja toiminnallinen joustavuus täyttävät asiakastarpeet riittävästi.
Tuotannossa toimenpiteet kohdistuvat esimerkiksi läpimenoaikojen lyhentämiseen,
käynti- ja palveluaikojen pidentämiseen, toimitusvarmuuden parantamiseen ja tuotteen
valmistusprosessin kehittämiseen. Vaikuttamiskeinoja ovat toimivan työorganisaation,
hyvien työolosuhteiden, ammattitaidon ja eri toimintojen välisen yhteistyön
kehittäminen sekä viimeisimmän teknologian käyttöönotto. (Ahokas et al. 2011.)
Työntutkimus pyrkii seuraaviin päämääriin:
-
Vähemmän kuormittavat ja turvalliset työmenetelmät
-
Parempi ergonomia
-
Tuotteen jalostuksen parantaminen
-
Koneiden käyttösuhteen nostaminen
-
Työvaiheaikojen lyhentäminen
-
Läpimenoajan lyhentäminen
-
Arvoa lisäävän työajan lisääminen
-
Tuotteiden valmistettavuuden parantaminen. (Ahokas et al. 2011.)
Työntutkimukseen sisältyy erilaisten tuotantoon liittyvien aikojen selvittäminen ja
niiden vertailu. Tärkeimpiä näistä ovat toimitusaika, läpimenoaika ja työvaiheaika, joita
kaikkia voidaan selvittää ja lyhentää työntutkimuksen keinoin. (Ahokas et al. 2011.)
29
3.4 Lean-menetelmässä käytettävät työkalut
Lean-kehitysprosessi on todella laaja ja sen läpiviemiseen tarvitaan paljon eri työkaluja.
Työkalujen tarkoitus on hukkien poisto ja tuotannon sujuvuuden kasvattaminen.
Työkaluja löytyy tuotantonopeuden kasvattamisesta asetusaikojen lyhentämiseen. Myös
työn organisointityökalut, joita käytetään yleisen järjestyksen ylläpitämiseen ja
työtapojen standardointiin, ovat käytettyjä Lean-prosessin yhteydessä. Ensimmäisenä
Lean-prosessissa täytyy selvittää nykyinen tuotannon tila, jotta kehityskohteet saadaan
selville.
3.4.1 Value Stream Mapping
Value Stream Mapping:n eli arvovirtakuvauksen ajatuksena on kerätä kaikki
toimenpiteet (arvoa tuottavat ja tuottamattomat), jotka tarvitaan tuotteen tai tuoteryhmän
valmistamiseen. Tapahtumat kerätään kaikkialta tuotevirrasta, aloittaen raaka-aineista ja
päättyen tuotteen toimitukseen asiakkaalle. VSM:n tavoitteena on tunnistaa kaikki
hukka arvoketjusta, mitkä tulee eliminoida. (Rother ja Shook 1999.) Tutkijat ovat
kehittäneet useita työkaluja yksittäisten toimintojen optimointiin toimitusketjun sisällä.
Useimmat näistä työkaluista jäävät kyvyttömiksi toimitusketjun yhdistämisessä,
visualisoinnissa, materiaalin laadussa ja tiedonkulussa toimintojen läpi. Ottamalla
arvoajattelun
näkökulman,
pystytään
perehtymään
kokonaiskuvaan
eikä
vain
yksittäiseen prosessiin. VSM luo yhteisen toimintatavan tuotannon prosesseille, mikä
helpottaa harkittujen päätösten tekemistä kokonaiskuvaa arvioitaessa. (McDonald et al.
2002.)
VSM on kynä ja paperi -työkalu, joka tehdään standardisoiduilla symboleilla.
Ensimmäisenä tulee valita yritykselle tärkeä tuote tai tuoteperhe, joka on
kehityskohteena.
Kun
tuote
tai
tuoteperhe
on
saatu
valittua,
piirretään
tilaustoimitusketjusta kaavio, jossa ilmenee miten asiat tehdään. Tämä toteutetaan
analysoimalla tuotteen valmistusprosessista kaikki mitä kyseisen tuotteen tekemisessä
vaaditaan. Kaaviosta saadaan perusta tulevaan muutosprosessiin. (Abdulmalek ja
Rajgopal 2006.) VSM-kaaviosta on esimerkki kuvassa 8.
30
Kuva 8.
Value Stream Mapping -kaavio (Womack 2006).
Yksityiskohtainen prosessinkuvaus sisältää tietoa, jota voidaan hyödyntää prosessin
parannuksessa:
-
CT/Jaksoaika (Aika, mikä kuluu vaiheen läpäisemiseen)
-
C/O asetusaika (Kuinka kauan menee, kun vaihtaa tuotetta)
-
Uptime % (Todennäköisyys, jolla prosessivaihe on toimintakunnossa)
-
Henkilömäärä (Kuinka monta henkilöä tarvitaan tuotteen valmistamiseen)
-
Laiteaika (Kuinka kauan laitetta käytetään)
-
Käytettävyys (Kuinka kauan vaihe on käytettävissä tietyn jakson aikana)
-
Hylky % (Keskimääräinen hylkyprosentti) (Väisänen 2013.)
Kolmas askel on tehdä tulevaisuutta kuvaava tilaustoimituskaavio, joka kertoo millainen
tuotannon tulisi olla havaittujen epäkohtien poiston jälkeen. Kaavio tulevasta tilasta
tehdään vastaamalla tehokkuuteen ja tekniseen toteutukseen liittyviin kysymyksiin.
Arvovirtakuvauksen hyödyt ovat merkittävät ja sen avulla tuotannon heikot kohdat ovat
helposti löydettävissä. Väisänen kuvaa VSM:n hyödyt ja siinä olevat arvot seuraavasti:
31
-
Tuotannon materiaalien ja informaation virtaukset saadaan selville yksittäisten
toimintojen sijaan
-
Kuvaat kuinka toiminnot kommunikoivat tuotannonsuunnittelun ja toistensa
kanssa
-
Näet ongelmat ja hukan lähteet
-
Paikallistat pullonkaulat, keskeneräisen työn (WIP) ja varastot
-
Huomaat mahdolliset turvallisuus- ja laitepuutteet
-
Tuot yleisen kielen kommunikoida organisaatioon
-
Pääset sisään kuinka toiminnot todella toimivat päivittäin
-
VSM-kuvaus on graafinen esitys prosessin virtauksista. (Väisänen 2013.)
Arvovirran tavoitteet tulevaisuudessa tulee olla parempaan tuotantojärjestelmään
tähtääviä. Tuotannon tulee olla joustava, läpimenoaika tulee saada mahdollisimman
lyhyeksi hukkien poistojen avulla ja informaation tulee kulkea saumattomasti. (Moisio
2014)
3.4.2 Theory of Constraints
Theory of Constraints eli TOC on tuotantoprosessin suorituskykyä rajoittavien esteiden
hallintaan perustuva ohjaus- ja johtamismalli. Pääajatuksena on, että jokaisella
systeemillä on yksi tuotantoa rajoittava pullonkaula. Kuormittaessa pullonkaulaa, alkaa
pullonkaulan eteen kertyä keskeneräistä tuotantoa. Tämän seurauksena läpimenoaika
alkaa kasvaa ja suorituskyky laskee. TOC-ajattelussa tärkeään rooliin nousee kaksi
asiaa: pullonkaulan tunnistaminen sekä pullonkaulapisteen kuormittaminen. (Six
Sigma.)
TOC:n käytöstä on esimerkki kuvassa 9, jossa on kuvitteellinen 5-vaiheinen tuotanto.
Prosessin valmistusmäärä määräytyy esteiden teorian mukaan pullonkaulan, eli vaiheen
2 perusteella. Tuotantoprosessi on aina epätasapainossa. Parannukset tulisi kohdistaa
pullonkaula-alueelle, jotta vaihe 2 saisi muuta tuotantoa kiinni. Vaihe 2 rajoittaa
tuotannonvirtausta, jolloin muut tuotannon vaiheet eivät voi toimia ihanteellisella
kapasiteetilla. Prosessi pystyy tuottamaan vain niin paljon tuotteita, kuin prosessi 2
pystyy, minkä takia parannustoimenpiteitä pitää kohdistaa vaiheeseen 2. (Six Sigma.)
32
Kuva 9.
Kuvitteelliset tuotantosolujen valmistusmäärät
Kun vaiheen 2 nopeutta saadaan lisättyä muiden vaiheiden tasolle, on helppo nostaa
koko tuotantoprosessin nopeutta ja saavuttaa tällä lisää joustavuutta, koska vaihe 2 ei
enää hidasta tuotantoa. Pullonkaulan paikkaa on hyvä tarkkailla kehityksen aikana,
koska pullonkaula siirtyy kun vaihe 2 kehittyy tarpeeksi.
3.4.3 Kaizen
Kaizen on Japanissa kehitetty menetelmä, jonka pääpaino on hukan vähentämisessä,
tuotannon kehittämisessä sekä jatkuvassa parantamisessa kohdistettuna tiettyihin
prosessin kohteisiin. Tämän menetelmän ajatuksena on, että pienet muutokset, joita
tehdään pitkällä aikavälillä aiheuttavat huomattavia parannuksia. Menetelmä vaatii koko
organisaation yhteistyötä päämääränään ratkaista ongelma ja kehittää tuotantoa.
Menetelmässä käytetään erilaisia työkaluja ongelmakohdan löytämiseen, kuten 5s ja
VSM, joiden avulla poistetaan hukkaa. (EPA.)
Nopea ja jatkuva kehitysprosessi edellyttää organisaatiolta tapojen kehittämistä niin,
että työntekijät ovat itse kiinnostuneita löytämään ongelmat ja ratkaisemaan ne.
Kaizenin perusajatukset on listattu alla. Yleensä organisaatiot pyrkivät sopeuttamaan ja
järjestämään asiat vastaamaan omaa tuotantoaan mahdollisimman tehokkaasti. (EPA.)
Ensimmäinen vaihe on suunnittelu ja valmistelu. Haasteena on löytää kohde, jota
aletaan kehittämään. Kohde voi olla työvaihe, jossa tarvitaan merkittäviä töiden
33
edistämistoimenpiteitä, pullonkaula-alue, tuotteen valmistusprosessi, joka ei vastaa
asiakkaan toiveita tai alue, jolla on merkittävä osuus taloudellisiin vaikutuksiin. (EPA.)
Kun kehityskohde on valittu, valitaan henkilöt, jotka osallistuvat kehitystyöhön. On
tärkeää, että ryhmään valitaan henkilöitä jokaiselta osa-alueelta, mitkä ovat tekemisissä
kehityskohteen kanssa. Henkilöillä tulisi olla tuoretta näkemystä asiaan. Ryhmän
jäsenten tulee olla halukkaita kehittämään ja muuttamaan toimintatapoja. Kehitystyöhön
osallistuvat määrittelevät rajat joihin muutoksella pyritään. (EPA.)
Toinen vaihe on käyttöönotto. Ryhmän ensimmäinen tehtävä on selvittää kohteena
olevan prosessin nykytila. Kaikilla ryhmän jäsenillä tulisi olla yhteinen näkemys
ongelmasta, jota pyritään parantamaan. Tekniikat, joita käytetään ongelman ratkaisussa
kuten 5why ja VSM, ovat usein tehtaissa käytettyjä. (EPA.)
5why (5 kertaa miksi) on Toyotan kehittämä yksinkertainen menetelmä, joka
kyseenalaistaa epäkohdan ja vastaa siihen koko ajan tarkentuvilla kysymyksillä. 5whymenetelmästä on esimerkki alla.
-
Miksi kone pysähtyi? Oli ylikuormitusta ja sulake paloi
-
Miksi oli ylikuormitusta? Laakeri ei ollut tarpeeksi hyvin voideltu
-
Miksi laakeria ei voideltu riittävästi? Voitelupumppu ei pumppaa riittävästi
-
Miksi se ei pumppaa riittävästi? Akselipumppu on kulunut
-
Miksi se on kulunut? Siivilää ei ollut ja sinne on päässyt metalliromua
Ongelman aiheuttaja on saatu selville ja se voidaan korjata niin, ettei ongelmia enää
ilmene. (EPA.)
VSM-menetelmä edellyttää tuotevirtausten, prosessien, tiedonkulun ja kaikkien
elementtien, jotka ovat kosketuksissa tuotteeseen, tuntemista. VSM auttaa löytämään
ongelma kohdat, joilla ei kasvateta tuotteen lisäarvoa. (EPA.)
Kaizenia toteutettaessa on tärkeää kerätä tietoa kohteena olevasta toiminnosta. Tiedon
tulee sisältää laatumittauksia, hukkatiedot, tuotevirtaukset, tuotteen kulkema matka,
tuotevaihtojen määrät, keskeneräinen tuotanto ja henkilöstön työmäärä. Ryhmän jäsenet
34
keräävät nämä tiedot ja liittävät ne arvovirtakuvaukseen yhdeksi kokonaisuudeksi. Kun
tiedot on kerätty, pohditaan missä ilmenee hukkaa. Löydetyn hukan poistamiseksi
kerätään kehitysideoita. Kehitysideoita tulee kokeilla käytännössä, jotta niiden
todellinen vaikutus huomataan. Parannukset on pystyttävä todistamaan oikeiksi ja alussa
suoritetut mittaukset tulee tehdä uudelleen ja verrata tuloksia keskenään. (EPA.)
Kolmantena vaiheena on tulosten seuranta. Muutosten vaikutusta tulee seurata, jotta
muutosten todellinen ja pitkäaikainen vaikutus saataisiin selville. Seuranta toteutetaan
asetetuilla mittareilla. Mittaustuloksia tulee verrata vanhoihin tuloksiin, joten kaikki
tulokset on hyvä säilyttää. Mittaukset toteutetaan samalla tavalla, jotta ne olisivat
vertailukelpoisia. Kaikki poikkeavuudet ilmoitetaan, jotta voidaan selvittää poikkeaman
aiheuttaja. (EPA.)
3.4.4 SMED
SMED (single-minute exchange of die) on keino vähentää valmistusprosessin hukkaaikaa. SMED on systemaattinen tapa lyhentää tuotevaihtojen ja asetusaikojen kestoa.
Asetusaikojen lyhentämiseen käytetään
yksinkertaisia menetelmiä,
jotka ovat
kannattavia. Nopea vaihto toiseen tuotteeseen on tärkeää kaikissa prosesseissa.
Asetusaika ei tuo lisäarvoa tuotteeseen ja lyhyellä asetusajalla saavutetaan joustavampi
tuotanto. (Wang 2011.)
SMED määrittelee asetusajan siten, että vaihto alkaa viimeisen hyvän tuotteen
valmistuttua ja loppuu siihen kun seuraavan tuotteen ensimmäistä hyvää tuotetta aletaan
tuottaa. Vaihtoon tarvittavat toimenpiteet jaotellaan sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäiset
toimenpiteet voidaan toteuttaa ainoastaan silloin, kun kone on pysäytetty. Ulkoiset
toimenpiteet voidaan toteuttaa silloin, kun kone on toiminnassa, esimerkiksi hakemalla
tarvittavat työvälineet koneen läheisyyteen. Lyhyt asetusaika saavutetaan, kun
mahdollisimman paljon sisäisiä toimenpiteitä on muutettu ulkoisiksi. Asetusajan
lyhentyessä tuotteelle lisäarvoa tuova aika kasvaa ja sitä kautta hukka vähenee. (Lane
2007.)
35
SMED-menetelmä sisältää seuraavat neljä vaihetta:
1. Valmistelu, prosessin jälkeiset säädöt sekä materiaalien ja työkalujen
tarkistukset
a. Kirjataan työpisteissä tarvittavat työkalut ja osat
b. Varmistetaan, että työkalut ovat oikeilla paikoillaan, käyttökunnossa ja
helposti saatavilla
c. Kaikki
harvoin
tarvittavat
työkalut
siirretään
pois
työpisteen
läheisyydestä
2. Osien ja työkalujen irrotus ja kiinnitys
a. Käydään läpi työvaiheessa tarvittavien osien ja niiden tekemiseen
tarvittavien työkalujen irrotus ja kiinnitys
b. Pyritään muuttamaan sisäiset asetukset ulkoisiksi
3. Mittaukset, asetukset ja kalibroinnit
a. Kirjataan suoritettavat asetukset, mittaukset ja kalibroinnit, jotka tulee
suorittaa
b. Kirjataan miten ja missä järjestyksessä ne tehdään
4. Koeajot ja koneen säädöt
a. Kirjataan aika, joka menee koeajoihin ennen kuin ensimmäinen
laatuvaatimukset täyttävä tuote saadaan valmistettua
b. Koeajoihin ja koneen säätöihin menevää aikaa saadaan lyhennettyä
kehittämällä edellisiä vaiheita. (Shingo 1985.)
36
Kuva 10. SMED-työkalun vaikutus asetusajan toimenpiteisiin (Missouri Industrial
Assessment Center).
Kuva 10 havainnollistaa, kuinka asetusaika saadaan lyhyemmäksi, kun sisäisiä
toimenpiteitä muutetaan ulkoisiksi ja työvaiheita yhdistetään. Sisäinen työvaihe on
merkitty Int ja ulkoinen Ext. Kuvassa 10 olevien palkkien korkeus kuvaa aikaa.
Vaiheiden A ja D välillä on suuri ero, josta huomataan, että sisäisten toimenpiteiden
muuttaminen ulkoisiksi nopeuttaa asetusaikaa.
37
3.5 Lean-menetelmän vaikutukset
Lean-menetelmän avulla voidaan poistaa turhia kustannuksia. Kaikki hukka aiheuttaa
lisää kustannuksia. Kun yritys ottaa Leanin käyttöönsä, sen tuottavuus kasvaa,
asiakastyytyväisyys paranee ja tuotteet ovat korkealaatuisempia. Kuluttajien kysynnän
parempi hallinta mahdollistuu, kun koko toimitusketjussa ymmärretään paremmin
rakennuspalat, asioiden riippuvuudet ja riskit. (Bilsback 2011.)
Lean-menetelmän hyödyt ovat sekä pitkällä, että lyhyellä aikavälillä huomattavat.
Kaikki yritykset eivät saa samoja hyötyä kuin toiset, mikä johtuu organisaatioiden
erilaisuudesta. Seuraavassa on listattu hyötyjä, joita pääasiassa haetaan:
1. Parempi laatu
 Parempi laatu saadaan, kun Leanin avulla pyritään saavuttamaan
nollavirhe-taso.
Kaikki
valmistusprosessissa
ilmenneet
epäkohdat
pyritään selvittämään, jotta kaikille virheille löytyy syy
2. Kasvanut tehokkuus
 Työ tehdään parhaaksi havaitulla menetelmällä, jotta kaikki tietävät,
miten pystytään toimimaan mahdollisimman tehokkaasti
3. Henkilöstön tehokkuus
 Kun kaikki turhat työt on poistettu, henkilöstö pystyy keskittymään arvoa
lisäävän
prosessin
huolehtimiseen,
eikä
aikaa
kulu
arvoa
tuottamattomaan työhön
4. Helpompi hallittavuus
 Selkeät työohjeet ja standardoidut työtehtävät helpottavat tekemistä, kun
kaikki tietävät mitä pitää tehdä ja milloin. Tämä tekee hallittavuudesta
paljon helpompaa. Ongelmia saattaa silti ilmetä, mutta ne on paljon
helpompi ratkaista, kun kaikki tuntevat järjestelmän ja pystyvät
auttamaan
5. Ongelmien eliminointi
 Lean pakottaa järjestelmän eliminoimaan ongelmat ja tutkimaan niitä
niin kauan, että ne ovat ratkaistu
38
6. Parempi tilankäyttö
 Turhien toimenpiteiden poisto kasvattaa vapaata tilaa, kun niiden
tekemiseen ei enää tarvita työpisteitä. Kaikilla tavaroilla on myös omat
paikkansa, jolloin tilaa ei mene hukkaan
7. Turvallisempi työympäristö
 Yksinkertainen tilankäyttö ja 5S auttavat havainnollistamaan, milloin
tavarat ovat väärässä paikassa. Tavarat eivät ole tiellä tai hukassa, kun
niille on määrätty omat paikkansa
8. Työntekijöiden moraali
 Tämä on hyöty, jota ei voi mitata rahassa. Kun henkilöstö huomaa, että
Lean helpottaa kaikkien työtä, kasvattaa se heidän työmoraaliaan. (Lean
manufacturing junction.)
Kuvasta 11 ilmenee Leanin pitkäaikaiset vaikutukset. Hyödyt ovat kasvaneet, mitä
pidempään menetelmää on käytetty.
Kuva 11. Lean-menetelmän tuloksia (Womack et al. 2005).
39
Leanin yhtenä tavoitteena on luoda koko organisaatiota koskeva ajatusmalli, jossa koko
organisaatio toimii saumattomasti ja tähtäävät samaan tavoitteeseen. Toteutuksessa on
tärkeää, että koko henkilöstö, tuotannon työntekijöistä ylempään johtoon, tuntee jollain
tasolla Leanin periaatteet. Kun koko organisaatio tähtää yhteisiin tavoitteisiin ja näkee
mitä hyötyjä muutoksella haetaan, saadaan Leanin hyödyt parhaiten esille. Parhaassa
tapauksessa yhteishenki paranee, mikä lisää työntekijöiden sitoutuneisuutta. (Womack
& Jones 1996.)
Kuvassa 12 on havainnollistettu Lean-tuotannon ja resurssien leikkauksenvaikutuksia
tulokseen. Laskelmista huomataan, että taloudelliset hyödyt ovat parhaat, kun tuotteiden
läpimenoa kasvatetaan. Kuvan 12 esimerkissä läpimenon kasvattaminen on saavutettu
Lean-menetelmää käyttämällä.
Kuva 12. Läpimenon kasvattamisen ja resurssien leikkaamisen vertailu (Piirainen
2014).
Leanin käyttöönottoon sisältyy myös haasteita, joihin on hyvä varautua. Haasteita on
kuitenkin helppo käsitellä. Leanin aiheuttaman muutoksen vuoksi henkilöstön tulee
opetella asiat uudella tavalla, mikä voi ilmetä muutosvastarintana. Henkilöstö on
rutinoitunut vanhaan menetelmään, eivätkä he välttämättä halua muuttaa tapojaan
Leanin mukaiseksi. Työntekijät tulee kouluttaa, jotta he ymmärtäisivät Leanin
tarkoituksen ja pystyisivät osallistumaan kehitystyöhön. Kun henkilöstö ymmärtää
Leanistä koituvan hyödyn, he lähtevät mukaan kehitysprojekteihin ja pyrkivät itsekin
keksimään tuotannon kehitysideoita. (Lean manufacturing junction.)
40
Virheiden ehkäisy tulee laskemaan ylimääräisiä kustannuksia ongelma-alueiden
korjautuessa. Yleensä kehityskustannuksille ei saada suoraa vastinetta. Myös uusien
toimenpiteiden tasapainotus aiheuttaa kustannuksia, joihin ei ole välttämättä varauduttu
tarpeeksi laajasti. Ajan kuluessa vaikutukset alkavat kuitenkin näkyä alentuneina
valmistuskustannuksina ja projekti alkaa maksaa itseään takaisin. (Lean manufacturing
junction.)
3.6 Tuotantoon implementointi
Leanin implementointi tuotantoon aloitetaan laatimalla perusteellinen suunnitelma, josta
ilmenee mitä halutaan saavuttaa ja mitä se toteutuakseen vaatii. On tärkeä määritellä
kehityksen kohteet tarkasti. Soluja tulee tarkastella omina kokonaisuuksina. Tavoitteita
asettaessa ei pidä olla epärealistinen vaan tavoitteiden tulee olla saavutettavissa.
Tuotantoon implementointi vaatii kaikkien, jota muuttuva asia koskee, työpanosta.
(Lean-manufacturing-junction.)
Leanin implementointi on pitkäkestoinen projekti, koska sen on tarkoitus kehittää
tuotantoprosessi niin lähelle täydellisyyttä kuin mahdollista. Kun yksi näkökohta on
saatu toteutettua, huomataan joskus, että sen voisi tehdä vielä paremmin. Kilpailun
kehittyessä kaikista parannuksista tulee joskus hitaita, jolloin niitä pitää kehittää
edelleen. (Lean-manufacturing-junction.)
Lähdettäessä implementoimaan Leaniä tuotantoon, tehdään perusteellinen alkutilan
kartoitus. Alkutila kartoitetaan todella huolella ja kerätään mahdollisimman paljon
aineistoa prosesseista, joihin Lean tulee vaikuttamaan. Alkutilan selvityksessä tulee
tutkia kaikki asiat, jotka vaikuttavat tuotteen valmistusprosessiin.
Alkuselvityksen jälkeen tulokset analysoidaan. Analyysin pohjalta saadaan selville
kohteet missä Lean on hyödyllinen. Näitä kohteita voi löytyä yllättävistäkin paikoista.
Yleensä eniten tutkittu kohde on pullonkaula alue, joka hidastaa tuotantoa eniten. Usein
yritykselle tärkeän tai kriittisen tuotteen valmistusprosessi kokonaisuutena on yleinen
kehityskohde. Kohteelle täytyy määritellä kehityssuunnitelma, jossa ilmenee millaista
kehitystä halutaan ja millä työkaluilla se toteutetaan.
41
Kun toimenpiteet on suoritettu ja tuotanto on omaksunut ne, aloitetaan tulosten
seuranta. Kehityskohteita mitataan, jolloin huomataan miten ne toimivat ja millaista
kehitystä on tapahtunut. Tuotannolle asetetaan selkeät ja pitkäaikaiset mittarit, jotta
voidaan vertailla saavutettuja tuloksia aiempiin tuloksiin. Mittauksia tutkimalla saadaan
todellinen kehityssuunta selville sekä se, miten kehitysprojektissa on onnistuttu.
42
4 NYKYTILAN ANALYSOINTI
Nykytilan analysointi aloitettiin tutustumalla tuotantoprosessiin ja selvittämällä
toimintatavat. Näin pystyttiin suunnittelemaan, miten tuotantoa lähdetään kehittämään.
Aluksi
tutustuttiin
tuotantoprosessin
vaihe
kulku
ja
vaiheelta
havaittiin
valmistusprosessiin,
materiaalivirrat.
jotta
ymmärrettiin
Tuotannosta
piirrettiin
prosessikaavio, joka on esitetty kuvassa 1.
Valmistuksen kannalta tuotteet jaoteltiin kahteen osaan, vaahdotettaviin ja ei
vaahdotettaviin. Jaottelu johtui siitä, että vaahdotettavilla tuotteilla on yksi työvaihe
enemmän, minkä takia niiden valmistaminen vie enemmän aikaa.
4.1 Valmistettavien tuotteiden rakenne
Tuotteiden rakenne koostuu reaktioruiskuvaletusta raskaskerroksesta, vaahdotuksesta ja
vaahdotuksen päälle tulevasta kalvosta. Kuvassa 13 on tyypillinen tuoterakenne. Osa
lopputuotteista ei sisällä vaahdotusta eikä kalvoa. Reaktioruiskuvaletun raskaskerroksen
tehtävä on lisätä turvallisuutta ja toimia kulutusta kestävänä pintamateriaalina
hyötyajoneuvon hytissä. Raskaskerroksen täytyy olla pitävä, jotta jalat eivät luistaisi sen
päällä liikkuessa. Vaahdotus toimii äänen- ja lämmöneristeenä. Vaahdotus tuo myös
joustavuutta ajoneuvon hytin lattiaan. Vaahdotuksen päälle tuleva kalvo estää kosteuden
pääsemisen vaahdotettuun kerrokseen.
Kuva 13. Valmiin maton rakenne (Mäkäräinen 2014).
43
4.2 Tuotteen valmistusprosessi
Vaahdotettavien tuotteiden valmistaminen sisältää kolme työvaihetta ja niiden
aputoimet.
Työvaiheet
ovat
reaktioruiskuvalu,
raskaskerroksen
vaahdotus
ja
vesileikkaus. Tuotantokoneiden pääaikaa on se aika, kun koneet työstävät tuotetta.
Tuote jalostuu ainoastaan pääaikana. Ennen reaktioruiskuvalua muottiin levitetään
irrotusaine. Reaktioruiskuvalun jälkeen raskaskerros viimeistellään. Vaahdotuksen
jälkeen kalvosta leikataan ylimääräiset kalvon osat pois ennen vesileikkausta. Ei
vaahdotettavien tuotteiden valmistusprosessi on muuten samanlainen, mutta vaahdotus
ja vaahdotuksen viimeistely jää väliin, ja tuote menee suoraan vesileikkaukseen.
Ennakkoon tiedettiin reaktioruiskuvalun olevan tuotannon kriittinen piste. Muut
työvaiheet ehditään tehdä ennen kuin rim-puristin aukeaa. Tuotannossa täytyy pyrkiä
siihen, että rim-puristimen auettua työntekijä tekee vaaditut työvaiheet rim-puristimella
välittömästi ja mahdollisimman nopeasti, jotta puristimen pääaikaa ei kulu muihin
työvaiheisiin.
Tuotannon
layout-piirros
on
liitteessä
1. Siihen on eritelty rim-puristimet,
vaahdotuslinjat, vesileikkauslinjat ja varastohyllyt. Automaattitrukin kulkureitti
puolivalmisteita siirrettäessä rim-puristimilta vaahdotuslinjoille on myös merkitty
layout-kuvaan.
4.2.1 Reaktioruiskuvalupuristin
Reaktioruiskuvalupuristus tapahtuu kahden muottipuoliskon välissä. Muottipuoliskot
yhdistetään, jonka jälkeen sekoituspäästä virtaa ruiskutusannos muottipuoliskojen
muodostamaan profiiliin. Ruiskutusannos on isosyanaatin, täyteaineistetun polyolin ja
väriaineen muodostama seos. Seoksen aineet reagoivat muotissa kemiallisesti
muodostaen polyuretaaniraskaskerroksen.
Rim-puristimet ovat kytkettynä ryhmään niin, että rim-puristimet 1-5 käyttävät samaa
korkeapaine-rim-koneikkoa ja rim-puristimet 6 ja 7 erillistä hybridikoneikkoa. Koneikot
toimittavat ruiskutusannokset rim-puristimille. Rim-puristinten käyttäessä samaa
44
koneikkoa, rim-puristimet eivät voi saada ruiskutusannoksia yhtä aikaa vaan
ruiskutusannokset toimitetaan rim-puristimille tilaamisjärjestyksessä.
Rim-puristimen käyttösuhteen tulisi olla mahdollisimman korkea, jotta se pystyisi
tuottamaan raskaskerroksia niin paljon, etteivät seuraavat vaiheet joutuisi odottelemaan.
Rim-puristimella pystyy työskentelemään heti sen auettua, minkä vuoksi työntekijän
tulisi olla rim-puristimen auetessa heti paikalla, jottei rim-puristin joutuisi odottelemaan
turhaan. Rim-puristimen välttämättömät valmistelutoimet eivät ole arvoa lisäävää aikaa,
jolloin ne tulisi saada mahdollisimman nopeaksi. Raskaskerroksen viimeistely käsittää
purseiden ja jälkisekoittimen muodon aiheuttaman palan leikkaamisen. Rimpuristimesta saadun raskaskerroksen viimeistely ei vie rim-puristimen pääaikaa, koska
se
tehdään
rim-puristimen
valmistaessa
seuraavaa
raskaskerrosta.
Myöskään
raskaskerroksen viimeistely ei ole arvoa lisäävää toimintaa ja se saattaa hidastaa muita
toimintoja, jotka tulee tehdä rim-puristimen pääaikana. Joidenkin tuotteiden
vastapäästöjen luomiseen tarvitaan erillisiä inserttejä, joihin levitetään erikseen
irrotusaine. Tämän jälkeen ne kiinnitetään magneetilla muottiin.
4.2.2 Vaahdotus
Raskaskerrokset
vaahdotetaan
erillisessä
vaahdotusmuotissa.
Ne
asetetaan
vaahdotusmuottiin, minkä jälkeen robotti annostelee isosyanaatin ja polyolin seoksen
raskaskerroksen päälle. Muotti sulkeutuu ja annosteltu seos muodostaa reagoidessaan
vaahtoa, joka turpoaa muottia vasten tiiviiksi ja halutun profiilin muotoiseksi.
Hydnumin volyymituotteista osa valmistetaan rim-päädyssä, joka oli tutkimuksessa
keskeisimmän tarkastelun kohteena. Rim-päädyssä vaahdotettavilla tuotteilla on kaksi
vaahdotusmuottia yhtä rim-puristinta kohden. Rim-päädyn vaahdotusmuotteja voi
käyttää yhtä aikaa. Yksittäisen vaahdotusmuotin vaahdotusnopeus on hitaampi kuin
puristimella valmistettavan raskaskerroksen valmistusnopeus, minkä vuoksi muotteja
tulee olla kaksi yhtä rim-puristinta kohden. Tehtaan toisessa päädyssä on myös erilliset
vaahdotuslinjat 3 ja 4, joissa osa tuotteista vaahdotetaan.
Vaahdotuksen
jähmettyessä
vaahdotusmuotin
yläosaan
vaahdon
päälle
kiinnitettynä.
kiinnittyy
Vaahdotuksen
suojakalvo,
jälkeen
joka
on
puolivalmiste
45
viimeistellään ennen vesileikkausta leikkaamalla ylimääräinen vaahdotuksen suojakalvo
pois, mikä on lisäarvoa tuottamatonta toimintaa.
4.2.3 Vesileikkaus
Vesileikkauksella voidaan leikata haluttuja muotoja mattoihin, kuten reikiä tai reunan
muotoja. Vesileikkaus on tasainen prosessi eikä sen prosessiajoissa ole suuria
vaihteluita. Joskus tulee tilanteita, joissa toiselta vaahdotuslinjalta tullut matto on
vesileikkauksessa
ja
näin
toinen
matto
joutuu
odottamaan
leikkausvaihetta.
Vesileikkauslinja on kaikista koneprosesseista nopein ja tasaisin, joten tuotannon
läpimenoaika ei hidastu vesileikkauksen vuoksi.
4.2.4 Kokonaisprosessin työjärjestys
Kokonaisprosessin työvaiheet menevät hieman päällekkäin. Koneiden toiminta-aikana
voidaan suorittaa tarvittavia käsitöitä ja koneita voidaan käyttää yhtä aikaa ilman, että
ne vaikuttavat toisten koneiden toimintaan. Työjärjestys on seuraava: irrotusaineen
levitys, rim-puristimen sulkeminen, edellisen maton viimeistely, raskaskerroksen
vaahdotus, toisen maton vaahdotuksen viimeistely, vesileikkaus, rim-puristimen
aukaisu, irrotusaineen levitys ja rim-puristimen sulkeminen. Työjärjestys on esitetty
kuvassa 15, josta näkee vaiheiden kestoajat ja työvaiheiden päällekkäisyydet.
4.3 Työn mittaaminen
Tuotannon kehityskohteiden etsiminen aloitettiin tuotannon työnmittauksilla. Työn
mittaus tehtiin eri tuotantokokonaisuuksille. Mittausta varten tehtiin mittauspöytäkirja,
joka on liitteessä 2. Mittauspöytäkirjaan merkittiin kaikki toimenpiteet, joita
valmistaminen vaatii, sekä toimenpiteisiin kuluneet ajat. Useilla tuotantopisteillä on
käytössä monikonekäyttö, jossa yksi työntekijä huolehtii monesta automaattikoneesta.
Monikonekäyttö mahdollistaa usean koneen yhtäaikaisen käytön. Päällekkäisyydet
ilmenevät kuvasta 15, jossa on tuotteen 448 henkilö-kone-kaavio. Tuotannon
toimenpiteiden kestoajat mitattiin ja ne liitettiin mittauspöytäkirjaan. Kestoaikojen
pohjalta piirrettiin toimintakaaviot eri tuotteille ja määritettiin tuotteiden tahtiajat.
Tuotantokaaviot ovat liitteissä 3-5.
46
Mittauksissa huomattiin, että joko koneelle tai työntekijälle kertyi odotteluaikaa muiden
prosessien keston vuoksi. Työpisteestä ja tuotteesta riippui se, että oliko odottelua
koneella vai työntekijällä.
Mittauksessa kiinnitettiin huomiota työntekijöiden työjärjestykseen. Kun eroavaisuuksia
huomattiin, pyrittiin löytämään tehokkain toimintatapa niin, että kaikki työntekijät
työskentelevät tehokkaimman tavan mukaisesti. Tulokset ovat hyvin vertailukelpoisia ja
kehitystarpeen löytyessä niitä voidaan hyödyntää useammalla linjalla, koska työtehtävät
ovat
samankaltaisia
kaikkia
tuotteita
valmistettaessa.
Työtavat
pyritään
standardisoimaan mittaustulosten pohjalta, jotta kaikki työntekijät käyttäisivät
tehokkainta työtapaa.
4.3.1 Tuotantoprosessin kokonaisuuksien havainnointi
Yhdeksi kokonaisuudeksi valikoitui yksittäisen tuotteen läpimeno tuotannosta. Kaikki
työvaiheet, joita tuotteen valmistuksessa tehdään, otettiin huomioon ja mietittiin niiden
hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta. Samalla kiinnitettiin huomiota työntekijöiden
toimintatapoihin eri tilanteissa.
Kokonaisuuksien havainnointi suoritettiin niin, että yhden tuotteen kaikkien
työvaiheiden alkamisajankohdat ja kestoajat merkattiin. Näin saatiin selville
työvaiheiden keskinäiset vaikutukset ja päällekkäisyydet. Materiaalivirrat tutkittiin, jotta
tiedetään mistä raaka-aineet tulevat tuotantolinjoille. Välivarastojen optimaalisin paikka
haluttiin saada selville.
4.3.2 Tuotannon työvaiheiden kellotus
Kellottamisella saadaan selville tuotannon pullonkaula-alueet ja se kuinka paljon
pullonkaulan tuottavuus on muita vaiheita hitaampi. Kellottamisen avulla on myös
helppo saada tietoa hukka-ajasta ja hukka-ajan lyhentämismahdollisuuksista.
Saaduilla ajoilla voidaan rakentaa toimintakaavio, josta ilmenee aikojen keskinäiset
vaikutukset. Keskinäisiä vaikutuksia on tärkeä tutkia, koska keskittymällä liikaa yhteen
kehityskohteeseen, voi jokin toinen kohde jäädä merkittävästi hitaammaksi. Tuotannon
47
täytyy siis olla tasapainossa, jotta se olisi tehokkaimmillaan. Tuotanto on niin hidas
kuin sen hitain osa on, joten kehitystoimenpiteiden pääpaino tulisi kohdistaa
heikoimpaan osa-alueeseen.
4.4 Työnmittauksen tulosten analysointia
Työnmittauksessa huomattiin jo ennakkoon tiedostettu tilanne; eri tuotteiden
valmistusaika vaihtelee paljon. Tämä johtuu siitä, että mattojen kokovaihtelu on suuri.
Suurilla matoilla irrotusaineen levitys ja jatkokäsittely kestää pidempään kuin pienillä
matoilla. Rim-puristimen pääaika on tasainen kaikilla matoilla, koska raskaskerroksen
jähmettymisaika on normaalitilanteessa 100 sekuntia.
Valmistuksen
tahtiaika
vaihtelee
tuotteesta
ja
rim-puristimesta
riippuen.
Käsityövaiheiden aika vaihtelee, koska matot ovat erikokoisia ja niiden käsitöihin kuluu
eri aikoja. Myös rim-puristimen toiminta, kuten muotin kiinnimenoaika on joillain rimpuristimilla pidempi kuin toisilla.
Työntekijöiden tauot ovat ohjeen mukaan 12 minuuttia kaksi kertaa ja kerran 20
minuuttia. Työpäivän ollessa 480 minuuttia tulee työajaksi 436 minuuttia eli työajan
käytettävyysprosentti on noin 91 prosenttia.
48
Tuotannon
ohjaus
Raaka-aine toimittaja
Asiakas
Raaka-aine
Ruiskuvalu
Työstöaika (s)
Läpäisyaika (s)
Käytettävyys %
Vuorojen määrä
Työstöaika (s)
Läpäisyaika (s)
Vaahdotus
Vesileikkaus
123
179
90 %
3
157
194
90 %
3
80
80
90 %
3
123
179
157
194
80
80
Jakeluvarasto
Jalostava toiminta (s)
Käsityöaika (s)
Kokonais läpimenoaika (s)
360
93
453
Kuva 14. Tuotteen 448 Value Stream Mapping -kuvaaja
Tuotteen 448 läpimenoaika on lyhyimpiä vaahdotettavista tuotteista, mikä johtuu
tuotteen profiilista. Tuote 448 ei ole kovin iso eikä siihen tule erillistä inserttiä, joka
lisäisi valmistusaikaa. Läpimenoaika on laskettu kuvaan 14.
Läpimenoajasta 93
sekuntia on käsityötä, josta keskimäärin 32 sekuntia kuluu irrotusaineen levittämiseen.
Irrotusaineen
levittämisen
aikaan
rim-puristin
on
auki
eikä
tuota
mattoja.
Vaahdotuslinjoja on kaksi yhden rim-puristimen yhteydessä, jolloin mattojen
vaahdotusaika riittää erittäin hyvin. Vesileikkauslinja työstää kahdelta rim-puristimelta
tulevat matot. Vesileikkaukseen ei aiheudu ruuhkaa, sillä vesileikkaus on nopeampi
kuin sitä edeltävät prosessit.
Aikajana
h / min Puristin
0 sekuntia
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
Koneaika käynnissä/ei käynnissä
Vaahdotus
30 sekuntia
1
Vesileikkaus Puristimen käsityöt
2
Työntekijän tekemät työt
Vaahdotuksen käsityöt
1
2
Muovin levitys
Irrotusaineen levitys
Nahan viimeistely
Muovin levitys
Irrotusaineen levitys
Nahan viimeistely
Muovin levitys
Irrotusaineen levitys
Nahan viimeistely
Muovin levitys
Irrotusaineen levitys
Nahan viimeistely
Muovin levitys
Irrotusaineen levitys
Nahan viimeistely
Vesileikkaus
Vaahdotuksen viimeistely
Valmis tuote
Vaahdotuksen viimeistely
Valmis tuote
Vaahdotuksen viimeistely
Valmis tuote
Vaahdotuksen viimeistely
Valmis tuote
Vaahdotuksen viimeistely
Valmis tuote
Kuva 15. Rim-puristimen 1, sen vaahdotuslinjojen ja vesileikkauksen henkilö-konekaavio tietyllä aikavälillä tuotetta 448 valmistettaessa.
49
Kuvasta 15 ilmenee mitä toimenpiteitä suoritetaan mihinkin aikaan. Kuvassa 15
jokaisen koneen toimintaa on merkitty väreillä. Vihreä ja sininen väri ilmaisee koneen
pääajan ja punainen ilmaisee, ettei kone työstä mitään. Operaattorin töiden
aloitusajankohta on merkattu omiin sarakkeisiin. Kuvasta 15 voidaan laskea, että
tuotteen 448 toteutunut tahtiaika rim-puristimella 1 on 3 minuuttia. Tahtiaika määräytyy
irrotusaineen levityksen ja rim-puristintoiminnan summan mukaan. Työvaiheiden
kestoajat ovat esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Työvaiheiden kesto tuotetta 448 valmistettaessa.
Tuote: 448
Irrotusaineen levitys (s)
Rim-puristintoiminta (s)
Raskaskerroksen viimeistely (s)
Vaahdotus (s)
Vaahdotuksen viimeistely (s)
Vesileikkaus (s)
34
105
23
143
48
100
30
150
21
170
30
100
30
134
30
150
30
100
32
104
20
165
40
100
Keskiarvo
32
123
24
157
37
100
Yhteensä (min)
7,35
Tuotannon kellotuksista huomattiin, että suurimmat vaihtelut ajoissa on rimpuristintoiminnassa, eli rim-puristimen pääajassa. Käsin tehtäviin töihin menevä aika ei
muuttunut kovinkaan paljoa ja työt olivat todella rutiininomaisia. Aikojen keskiarvolla
laskettaessa, yhden raskaskerroksen valmistukseen kuluu 155 sekuntia ja sen
jatkotoimenpiteisiin
239,5
sekuntia,
kun
huomioidaan
kaksi
vaahdotuslinjaa.
Todellisuudessa jatkotoimenpiteet saadaan tehtyä raskaskerrosta nopeammin, koska
prosessin vaiheet ovat päällekkäisiä, kuten kuvasta 15 huomataan. Kehityksen kohde
tulisi siis olla rim-puristinten tehokkuuden kasvattaminen, jotta läpimenoaika saataisiin
nopeammaksi. Rim-puristinten tehokkuuden pitäisi olla optimoitu muiden töiden kanssa
niin, ettei rim-puristimelle synny odottelua. Muillakin tuotteilla huomattiin, että
raskaskerroksen valmistaminen vie enemmän aikaa kuin jatkotoimenpiteet.
Tuotteiden, jotka vaahdotetaan vaahdotusradalla, valmistamiseen menee pidempi aika,
koska ne eivät ole rim-puristinten yhteydessä. Vaahdotusrata sijaitsee toisella puolella
tehdasta ja siellä on yhteensä 14 vaahdotuspaikkaa. Kuljetus ei vie henkilökapasiteettia,
sillä kuljetuksen hoitaa automaattitrukki.
50
Hydnum Oy mittaa tuotteiden läpimenoaikaa laskemalla kaikkien työvaiheiden ajat
yhteen.
Tällä
tavalla
mitattaessa
on
helppo
havaita
kehityksen
suunta
työvaihekohtaisesti ja laskea mistä kohtaa on kannattavin alkaa kehittämään
läpimenoaikaa.
Lisää eri tuotteiden aikaselvityksiä on liitteessä 2, josta ilmenee kunkin tuotteen
valmistusajat. Tuotteiden tahtiaikoja on laskettu taulukkoon 2.
Taulukko 2. Tuotteiden tahtiaikoja
Tuote
173
447
448
671
Aika (min) Tuotteita (kpl) Läpimenoaika (min/tuote)
19
5
3,80
15
4
3,75
31
11
2,82
21
6
3,5
4.4.1 Rim-puristin
Rim-puristin otettiin omaksi kokonaisuudeksi, koska mittauksista huomattiin, että rimpuristimen toiminta on tuotannon kriittinen piste. Vaiheita, joita mitattiin rimpuristimella, ovat irrotusaineen levitys ja rim-puristimen pääaika. Enemmän
aikavaihtelua syntyi rim-puristimen pääajassa kuin raskaskerroksen käsitöissä, koska
irrotusaineen levitys on rutiininomaista eikä siihen vaikuta koneen toiminta. Rimpuristimen pääajan keston vaihtelun aiheutti ruiskutusannoksen saanti, kun rim-puristin
ei saanut heti raaka-ainetta muottiin. Rim-puristimen toiminnan kestoon vaikutti myös
kiinnimeno-
ja
aukeamisaika,
jotka
riippuivat
rim-puristimen
hydrauliikasta.
Hydrauliikkasylinterit, jotka sulkevat ja avaavat rim-puristimen, ovat erikokoisia rimpuristimesta riippuen ja toimivat eri nopeuksilla.
51
Taulukko 3. Rim-puristintoimintojen ja irrotusaineen levityksen kestoaikoja eri
tuotteita valmistettaessa.
671
Irrotusaineen levitys (s)
Rim-puristintoiminta (s)
Rim-puristimen siistiminen (s)
Reaktioruiskuvalu puristin: 3
Keskiarvo
69
75
68
72
71
140
143
144
155
146
18
22
17
25
21
447
Irrotusaineen levitys (s)
Rim-puristintoiminta (s)
Reaktioruiskuvalu puristin: 2
64
60
50
54
120
185
140
120
57
141
447
Irrotusaineen levitys (s)
Rim-puristintoiminta (s)
Reaktioruiskuvalu puristin: 2
50
45
49
47
120
170
135
120
48
136
448
Irrotusaineen levitys (s)
Rim-puristintoiminta (s)
Reaktioruiskuvalu puristin: 1
34
30
30
32
105
150
134
104
32
123
326k
Irrotusaineen levitys (s)
Rim-puristintoiminta (s)
Reaktioruiskuvalu puristin: 3
72
80
69
100
204
154
155
152
80
166
Tuotteet 448 ja 447 ovat samankaltaisia profiililtaan ja niiden suurin aikaero aiheutuu
pakokaasujarrun paikasta. Pakokaasujarrun paikka luodaan mattoon vastapäästönä
käyttämällä erillistä inserttiä rim-puristimen muotissa. Irrotusaineen levityksen aikaerot
tuotteiden välillä aiheutuvat juuri inserttiin ruiskutettavan irrotusaineen levittämisestä ja
kiinnittämisestä. Tuotteiden välinen aikaero rim-puristintoiminnassa johtuu siitä, että
tuote 448 valmistettiin rim-puristimella 1 ja tuote 447 rim-puristimella 2. Molempien
rim-puristimien toimintaperiaate ja muotin kiinnipitoaika ovat samoja. Tuotteiden 671
ja 326k valmistaminen vei enemmän aikaa kuin 447 ja 448, koska 671 ja 326k ovat
paljon isompia, jolloin irrotusaineen levitykseen ja muotin täyttymiseen kuluu enemmän
aikaa.
Tuotteelle 447 on merkitty kaksi eri mittausta taulukkoon 3. Tämä johtuu siitä, että
mittaukset on suoritettu eri päivinä ja eri työntekijöillä. Mittauksista huomataan, että
irrotusaineen levityksessä on eroja työntekijöiden välillä.
52
Rim-puristin tai työntekijä joutui odottelemaan työstöä jokaisella rim-puristimella. Rimpuristimen odotusaika on kriittisempi kuin työntekijän, koska silloin läpimenoaika
hidastuu. Odottelun aiheuttivat muut työt, joita ei ehditty suorittaa ennen rim-puristimen
aukeamista. Tuotannossa täytyy siis pyrkiä siihen, että muut kuin rim-puristintyöt
saadaan sille tasolle, ettei rim-puristin joudu odottamaan avonaisena.
Tuotteesta riippuen huomattiin, että muottiin jää purseita ja osa muoteista vuotaa niiden
kiinni ollessa. Tämä aiheutti sen, että muottia piti puhdistaa raskaskerrosten
valmistamisen jälkeen, mihin kului turhaa aikaa.
Rim-puristin pystyy tuottamaan raskaskerroksen 3-4 minuutissa, riippuen tuotteesta ja
rim-puristimesta. Tämä määrää tuotannon tahtiajan, sillä kaikki raskaskerrokset
ehditään jatkojalostaa nopeammin mitä rim-puristin tuottaa raskaskerroksia.
4.4.2 Jatkojalostustoimenpiteet
Jatkojalostustoimenpiteet tuotteelle käsittävät kaikki ne vaiheet, jotka ovat rimpuristintoiminnan jälkeen. Niitä ovat
raskaskerroksen
viimeistely,
vaahdotus,
vaahdotuksen viimeistely ja vesileikkaus. Jatkojalostustoimenpiteiden tulisi olla sillä
tasolla, että ne saataisiin suoritettua nopeammin kuin
rim-puristintoiminnan
toimenpiteet kestävät. Jatkojalostustoimenpiteiden nopeus ei lyhennä tahtiaikaa, koska
rim-puristin ei pysty tuottamaan mattoja yhtä nopeasti.
53
Taulukko 4. Tuotteiden jatkojalostustoimenpiteiden kestoaikoja
671
Raskaskerroksen viimeistely (s)
Vesileikkaus (s)
Reaktioruiskuvalu puristin: 3
Keskiarvo
100
104
104
102
103
150
152
155
150
152
447
Raskaskerroksen viimeistely (s)
Vaahdotus (s)
Vaahdotuksen viimeistely (s)
Vesileikkaus (s)
Reaktioruiskuvalu puristin: 2
40
50
40
52
180
170
180
172
40
45
40
58
75
75
75
75
46
176
46
75
447
Raskaskerroksen viimeistely (s)
Vaahdotus (s)
Vaahdotuksen viimeistely (s)
Vesileikkaus (s)
Reaktioruiskuvalu puristin: 2
40
37
39
39
170
160
180
165
70
46
50
48
80
90
90
85
39
169
54
86
448
Raskaskerroksen viimeistely (s)
Vaahdotus (s)
Vaahdotuksen viimeistely (s)
Vesileikkaus (s)
Reaktioruiskuvalu puristin: 1
23
21
30
20
143
170
150
165
48
30
30
40
100
100
100
100
24
157
37
100
326k
Raskaskerroksen viimeistely (s)
Reaktioruiskuvalu puristin: 3
150
147
152
159
152
Taulukosta
4
ilmenee
jatkojalostustoimenpiteiden
kestoaikoja
rim-päädyssä.
Raskaskerroksen viimeistelyn kesto riippuu maton koosta ja osittain myös rimpuristimen muotin kunnosta. Rim-puristimen muotin vuotaessa purseita tulee enemmän
ja purseiden siistiminen lisää viimeistelyaikaa.
Vaahdotus on yleensä tasainen prosessi, mutta kuten taulukossa 4 ilmenee, vaihteluja
syntyy. Vaihtelut voivat johtua esimerkiksi siitä, ettei vaahdotusaineen levittäjärobotti
ehdi heti levittämään ainetta sen toimiessa toisella vaahdotusmuotilla. Rim-päädyssä
vaahdotusrobotti palvelee neljää vaahdotusmuottia, minkä vuoksi robotti ei aina pääse
heti käsittelemään uutta raskaskerrosta käskyn saadessaan. Vaahdotuksen viimeistely on
rutiininomaista käsityötä, joten siinä ei tapahtunut suuria vaihteluita. Vaihtelut ajoissa
johtuivat satunnaisista tuotanto-ongelmista kuten esimerkiksi siitä, ettei vaahdotuksen
päälle tuleva kalvo asettunut kunnolla.
54
Vesileikkaus on tasainen prosessi. Rim-päädyssä vesileikkauspisteitä on kaksi, joista
toista pistettä käyttää kaksi rim-puristinta. Mahdolliset erot leikkausajoissa johtuvat
siitä, että kahden rim-puristimen vesileikkauspiste ottaa tuotteita eri rim-puristimilta
tilaamisjärjestyksessä. Jos edellinen tuote on leikkauksessa, joutuu seuraava odottamaan
työstettäväksi pääsyä, mihin kuluu turhaa aikaa.
4.4.3 Vaahdotusrata
Osa tuotteista vaahdotetaan erillisillä vaahdotusradoilla 3 ja 4. Vaahdotusradat
sijaitsevat erillään rim-puristimista, joten puolivalmisteiden kuljettamiseen menee aikaa.
Kuljettamisen
hoitaa
automaattitrukki.
Vaahdotusradan
toimenpiteet
koostuvat
vaahdotuksesta ja vaahdotuksen viimeistelystä, minkä jälkeen tuotteet menevät
vesileikkaukseen. Vaahdotusradoilla keskitytään siis ainoastaan yhteen kokonaisuuteen,
jolloin mikään muu toimenpide ei häiritse vaahdotusta.
4.5 Mittausten yhteenveto
Tuloksista
huomattiin,
että
rim-puristintoiminta
on
hitaampaa
kuin
jatkojalostustoimenpiteet. Tuotannon tahtiaika määräytyy rim-puristintoiminnan ja
irrotusaineen levityksen mukaan. Rim-puristimen käyttösuhde tulee siis maksimoida ja
sitä tulee kehittää niin, että se olisi yhtä nopea kuin jatkotoimenpiteet ovat.
Jatkojalostustoimenpiteiden kehitystä ei myöskään saa unohtaa, koska kehittämällä
jatkojalostustoimenpiteitä
tehokkaammaksi,
voidaan
henkilökapasiteettia
saada
vapautettua muihin tehtäviin.
Rim-puristimen toimenpiteet tulisi saada sellaisiksi, että irrotusaineen levitys veisi
mahdollisimman
vähän
aikaa.
Työntekijän
täytyy
tehdä
tarvittavat
jatkojalostustoimenpiteet rim-puristimen pääajan aikana. Työntekijän aika rimpuristintoiminnassa tulee maksimoida, jotta tuotanto olisi mahdollisimman tehokasta.
Mikään toimenpide ei saa viedä rim-puristimen pääaikaa ja työntekijän tulee olla rimpuristimella heti sen auetessa.
55
Kokonaisprosessin kannalta tärkeäksi asiaksi huomattiin materiaalivirrat. Materiaalien
ja välivaraston kautta kulkevien puolivalmisteiden tulee olla mahdollisimman lähellä
seuraavaa työpistettä. Materiaalien ja puolivalmisteiden on myös oltava saatavilla
mahdollisimman helposti ja nopeasti, jotta rim-puristinten pääaikaa aikaa ei kulu
materiaalien hakuun.
56
5 PROSESSISTA TUNNISTETUT KEHITYSKOHTEET
Prosessista löydettiin kehityskohteita tuotannon jokaiselta alueelta. Tärkein huomio oli
se, että rim-puristimen käyttöaste tulee maksimoida, sillä rim-puristimen pääajalla on
suurin vaikutus tuotannon tahtiaikaan. Sisäisessä logistiikassa huomattiin kehitettävää,
koska siinä suoritetaan turhia liikkeitä, jotka aiheuttavat tuotannolle hukkaa.
Kappaleeseen 5 on eritelty prosessin kehityskohteet omiksi kokonaisuuksiksi.
Kappaleen 5 eri osissa on käytetty osakuvia tuotannon layout-kuvasta.
5.1 Rim-puristintoiminta
Rim-puristimet tiedettiin tuotannon pullonkauloiksi jo ennen tuotannon mittauksia,
joten siihen kiinnitettiin suurta huomiota. Vaikka mittaukset osoittavat, että teoriassa
joillakin tuotteilla rim-puristin pystyisi tuottamaan mattoja nopeammin kuin
jälkikäsittelyvaiheet kestävät, siihen pääseminen todellisuudessa oli kuitenkin
harvinaista.
5.1.1 Rim-puristimet 1 ja 2
Rim-puristimet 1 ja 2 huomattiin selviksi pullonkauloiksi. Rim-puristinten käyttösuhde
tulisi olla mahdollisimman korkea niiden tuottaessa volyymituotteita. Tämänhetkinen
tuotantovirta ehtii läpäistä jatkojalostuslinjat niin, ettei rim-puristinten 1 ja 2 jälkeen
synny välivarastoa. Rim-puristinten tuotteet lähtevät heti jatkokäsittelyyn. Rimpuristimen auetessa irrotetaan raskaskerros, jonka jälkeen muottiin levitetään
irrotusaine. Kun irrotusaine on levitetty, muotti suljetaan jolloin uusi tuote alkaa
valmistua. On siis tärkeää varmistaa se, että rim-puristimen auetessa työntekijä olisi heti
irrottamassa raskaskerrosta ja valmistelemassa seuraavan maton vaatimia toimenpiteitä.
Näin varmistetaan se, että koneaika on mahdollisimman suuri. Rim-puristinten 1 ja 2
työjärjestys on esitettykappaleessa 4.2.4.
57
Kuva 16. Rim-puristinten 1 ja 2 layout
Rim-puristimilla 1 ja 2 toimii yleensä kaksi tai kolme työntekijää. Kuvaan 16 on
merkitty rim-puristimen 1 puoli keltaisella ja rim-puristimen 2 vihreällä. Kaksi ylintä
merkintää
ovat
rim-puristimia,
keskimmäiset
vaahdotuslinjoja
ja
alimmat
vesileikkauslinjoja.
Kahden työntekijän toimiessa työnjako on selkeä, koska molemmilla työntekijöillä on
rim-puristin, vaahdotuslinja ja vesileikkauslinja huolehdittavinaan ja näiden lisäksi
tarvittavat käsityötoimet. Vesileikkauslinja on yhteinen, mutta toimii kahdesta eri
suunnasta. Työtapoja ei ole standardisoitu, vaikka se olisi tärkeää standardituotteita
valmistettaessa.
Kolmella työntekijällä mattoja valmistettaessa kaksi työntekijää huolehtii omista rimpuristimistaan ja raskaskerrosten viimeistelystä, jonka jälkeen he toimittavat
raskaskerrokset vaahdotukseen. Kolmas työntekijä huolehtii molempien linjojen
vaahdotuksen jälkeisistä käsitöistä ja vesileikkauslinjoista. Näin ollen ylimääräistä
liikettä tulee paljon eikä järkevää työjärjestystä ole mattojen valmistuessa epätasaiseen
tahtiin. Kolmella työntekijällä työskennellessä olisi tärkeää löytää ideaalit työtehtävät
jokaiselle, jotta rim-puristimella ei syntyisi turhia odotteluja ja toisaalta turha
liikkuminen vähenisi.
58
Rim-puristimien
1
ja
2
toimintaa
rajoittaa
ruiskutusannosten
saatavuus.
Ruiskutusannosten toimitus on yhdistetty rim-puristinten 1-5 kesken. Korkeapaine-rimkoneikko voi toimittaa yhden ruiskutusannoksen yhteen rim-puristimeen kerrallaan,
mikä aiheuttaa odottelua muille rim-puristimille. Ruiskutusannosten tilaus tulisi saada
optimoitua niin, että rim-puristimet tilaisivat ruiskutusannokset eri aikaan. Näin
vältyttäisiin turhalta odottelulta. Tämä ei kuitenkaan ole täysin mahdollista toteuttaa,
sillä mattojen valmistusajat vaihtelevat tuotteiden välillä ja näin ollen syntyy myös
päällekkäisyyksiä ruiskutusannosten tilauksessa.
Rim-puristimen käyttösuhde oli 60 prosentin luokkaa tuotteesta riippuen, joten 40
prosenttia työajasta kuluu rim-puristimen valmisteluun eli irrotusaineen levittämiseen.
Irrotusaineen levittäminen on suurin rim-puristimen pääaikaa rajoittava tekijä.
Irrotusaineen levitys on tärkeää, jotta saadaan hyvälaatuisia mattoja. Matot saattavat
repeillä mikäli irrotusainetta ei ruiskuteta muottiin tarpeeksi. Irrotusaineen levitys tulisi
saada mahdollisimman nopeaksi heikentämättä mattojen laatua.
5.1.2 Rim-puristimien käyttösuhteen kasvattaminen
Rim-puristimien käyttösuhteen kasvattaminen mahdollistaa tuotantokapasiteetin kasvun
rim-puristimen ollessa tuotannon pullonkaula. Rim-puristimien käyttösuhde riippuu
siitä, kuinka suuren osan ajasta rim-puristin on kiinni. Rim-puristimen pääaika tulisi
maksimoida, jotta saataisiin tuotettua mahdollisimman paljon raskaskerroksia. Rimpuristin ei saisi olla auki niin, ettei sillä työskennellä.
Rim-puristimen käyttösuhdetta rajoittavia seikkoja ovat irrotusaineen levitys ja muut
työtehtävät. Normaalitilanteessa raskaskerroksen jatkotoimenpiteet eivät alenna rimpuristimen käyttösuhdetta, koska ne ehditään hoitaa ennen rim-puristimen aukeamista.
Muihin työtehtäviin sisältyy muun muassa raskaskerrosten jatkotoimenpiteet ja
materiaalien haku varastosta.
Rim-puristimen pääaikaa menee hukkaan työntekijän ollessa muissa tehtävissä.
Poistumisen aiheuttaa yleensä tarvikkeiden, kuten pakkauslaitojen ja pohjien
hakeminen. Tarvikkeet ovat omilla paikoillaan, mutta niiden sijainti ei aina ole lähin
mahdollinen, minkä vuoksi ylimääräistä liikettä syntyy.
59
5.2 Mattojen vaahdotus
Vaahdotus on raskaskerroksen valmistuksen jälkeen toinen työvaihe, mikä tuo lisäarvoa
tuotteeseen. Vaahdotuksen kestoajat vaihtelivat paljon rim-päädyssä, mutta se ei
kuitenkaan hidastanut tuotantoa, sillä vaahdotuslinjoja on kaksi rim-puristinta kohden.
Raskaskerroksille vaahdon levittää vaahdotusrobotti, joka palvelee kaikki neljä
vaahdotuslinjaa. Yksi robotti saattaa saada päällekkäisiä käskyjä eri vaahdotuslinjoilta,
jolloin toinen linja joutuu odottamaan vuoroaan ja näin läpimenoaika kasvaa.
Vaahdotuksessa käytettävässä kalvossa huomattiin ylikäyttöä, mikä aiheuttaa turhia
kustannuksia.
5.2.1 Vaahdotuksessa käytetty kalvo
Vaahdotuksen päälle laitetaan kalvo, joka suojaa vaahdotusta. Kalvo levitetään
vaahdotusmuotin kanteen ja kiinnitetään päätyyn piikeillä, josta se laskeutuu vaahdon
päälle vaahdotusmuotin sulkeutuessa. Piikit sijaitsevat vaahdotusmuotin päässä.
Vaahdotusmuotin
toisessa
päässä
sijaitsee
leikkuri,
joka
leikkaa
kalvon
vaahdotusmuotin sulkeutuessa.
Tällä kiinnitys- ja leikkausmenetelmällä aiheutuu hukkaa kalvon käytössä. Kalvo
vedetään reilusti muotin ylitse kaksin kerroin kiinnityspiikkeihin ja ylimenevä osa
leikataan pois vaahdotuksen jälkeen, kuten leikataan myös ylimääräinen osa leikkurin
puolelta. Kiinnityspiikkien ja leikkurin kaukaiset sijainnit aiheuttavat materiaalihukkaa,
ja näin ollen lisäkustannuksia kertyy huomattavasti.
5.3 Varaston uudelleen järjestäminen
Varaston uudelleen järjestämisen tarve ilmeni kun huomattiin, että rim-puristimilla
suoritettavat muotinvaihdot saadaan suoritettua nopeammin, kun muotit sijoitetaan
mahdollisimman lähelle niitä käyttäviä rim-puristimia. Muottipaikkoja tutkiessa
huomattiin tarve myös raaka-aineiden uudelleen paikoittamiselle, sillä tällä hetkellä
niiden siirtäminen tuotantoon aiheuttaa turhia liikkeitä.
60
Varaston uudelleen järjestämisen kannalta oleellinen asia on varastopaikkojen määrä ja
niiden sijainti, jotta tiedetään kuinka paljon tavaraa voidaan sijoittaa mihinkin.
Varastopaikkojen rajallinen määrä aiheuttaa sen, että tavaroiden hakutiheys tulee ottaa
huomioon varastoa järjestettäessä. Tuotteet, joiden hakutiheys on suuri, tulee olla
lähimpänä sitä tarvitsevaa tuotantopistettä.
Liitteessä 1 on tuotannon layout-kuva, josta ilmenee varastojen sijainnit. Taulukkoon 5
on määriteltynä varastopaikkojen määrät eri hyllyissä.
Taulukko 5. Hyllypaikkojen lukumäärä hyllyittäin
Hylly
Hyllypaikat
1
12
2
6
3
32
4
27
5
24
6
11
7
6
Tuotantotiloissa on materiaaleja ja puolivalmisteita lattialla, eikä lattialla säilyttäminen
ole tehokasta. Lattialla olevat tuotteet tulisi saada hyllyihin, jotta säilytyksestä saataisiin
tehokkaampaa. Lisäksi tuotteen lattialta hakemiseen voi mennä enemmän aikaa kuin
hyllystä, koska hakureitillä voi olla muita tavaroita tiellä jotka pitää siirtää.
5.4 Työtapojen standardointi
Työtapojen standardointi on koettu tarpeelliseksi tehtaalla jo ennen diplomityön
aloitusta. Tehtaalla on sovellettu 5s-menetelmää, jossa pyritään organisoimaan tehdasta
ja löytämään oikeat työtavat. Standardointi koettiin tarpeelliseksi, jotta löydettäisiin
mahdollisimman tehokas työtapa etenkin rim-puristimille. Työtapojen standardointi
koettiin tarpeelliseksi myös siksi, että tuotannonvaihteluille ja virheelliselle tuotannolle
on helpompi löytää syyt, kun kaikki työskentelevät samalla menetelmällä.
5.5 Kehityskeskustelut
Yrityksessä käytiin vuoden 2014 lopulla kehityskeskusteluja ja niitä käytettiin apuna
työssä. Keskusteluissa työntekijät selvittivät asioita, jotka voisivat parantaa tehtaan
toimivuutta tai henkilöstön viihtyvyyttä. Keskusteluissa ilmenneistä asioista poimittiin
61
ne asiat, jotka voisivat kehittää prosessia ja tukea Lean-ajattelutapaa. Suurimpia
kehitysryhmiä oli järjestykseen, työkäytäntöihin ja siisteyteen liittyvät seikat.
Muotteihin liittyviä seikkoja kehityskeskusteluissa ilmeni useita. Suurin huomio oli
kohdistunut muottien järjestykseen. Muotteja on työntekijöiden mukaan väärissä
paikoissa, niitä ei ole merkattu kunnolla ja hyllyssä on vanhoja muotteja, joita ei enää
käytetä. Muotinvaihdossa tarvittavat kiinnikkeet olivat väärissä paikoissa, eikä niitä
palautettu sovituille paikoille. Myös muottien kuntoa oli kritisoitu. Vaahtomuottien
huoltoa kaivattiin enemmän ja muottien pesua vuoron lopuksi, jotta seuraavan vuoron ei
tarvitsisi huolehtia edellisen vuoron huonosti käsittelemiä muotteja. Muottien järjestystä
tutkittaessa
huomattiin
myös,
että
osa
materiaaleista
voisi
olla
lähempänä
tuotantolinjoja.
Työtilojen järjestys koettiin tärkeäksi asiaksi. Järjestykseen haluttiin selkeyttä.
Tavaroiden paikat tulisi merkitä, jotta ne löytyisivät helposti silloin kun niitä tarvitaan,
eikä niiden etsimiseen menisi turhaa aikaa. Huollon jälkeiset siivoukset pitäisi myös
suorittaa niin, ettei tuotannon työntekijöiden tarvitsisi huolehtia niistä.
Henkilöstön parannuksista merkittävimmät olivat työtehtäviin ja miehitykseen liittyvät
asiat. Työntekijät halusivat vaihtelua työn kuvaan, mikä toteutuisi työntekijöiden
kierrättämisellä eri työpisteiden välillä. Tämä vaatisi työntekijöiden perehdyttämistä,
jota työntekijät myös halusivat. Tiedonkulkuun toivottiin myös parannusta. Sen tulisi
olla sujuvampaa, jotta tieto liikkuisi heti, kun jotain poikkeavaa tapahtuu.
62
6 PROSESSIKEHITYS
Prosessikehitystä lähdettiin suunnittelemaan tuotannon kokonaisuutta ja joustavuutta
tarkastellen. Tavoitteena oli saada tuotannosta järkevää ja mahdollisimman sujuvaa,
mitä kautta pyrittiin kasvattamaan tuotannon tehokkuutta.
Työntekijöiden ylimääräiset liikkeet haluttiin mahdollisimman vähiin, koska ne eivät
ole arvoa lisäävää toimintaa. Ylimääräinen liikkuminen vie myös aikaa välttämättömiltä
ja arvoa lisääviltä töiltä.
Prosessikehityksen pohjana käytettiin kappaleessa 5 esitettyjä kehityskohteita. Eri
tuotantoprosessien kehittämisessä huomioitiin kehitysidean vaikutus valmistusketjun
kokonaisuuteen.
6.1 Rim-puristintoiminta
Rim-puristintoiminnassa havaittiin rim-puristimen pääajan merkitys tärkeäksi. Rimpuristin pitäisi saada tuottamaan tuotteita mahdollisimman nopeasti. Toinen asia mikä
havaittiin, oli työntekijöiden ylimääräiset liikkeet, joita aiheutui rim-puristimilla 1 ja 2
kolmella työntekijällä työskennellessä. Rim-puristimilla 1 ja 2 huomattiin myös, että
työtehtävät eivät ole vakiot kolmella työntekijällä tehtäessä.
6.1.1 Rim-puristinten 1 ja 2 työnjako
Rim-puristimien 1 ja 2 tehokkuutta pyrittiin nostamaan työtehtäviä uudelleen
järjestelemällä. Huomattiin, että yksi työntekijä pystyy huolehtimaan rim-puristimet 1 ja
2 ilman häiriöitä, jos rim-puristimilla 1 ja 2 työskentelee 3 työntekijää. Työntekijän ei
tarvitse keskittyä jatkotoimenpiteisiin, eivätkä jatkotoimenpiteet lisää rim-puristimen
pääaikaa. Yhden miehen huolehtiessa kahdesta rim-puristimesta pyritään kasvattamaan
niiden pääaikaa. Rim-puristintoimien ollessa samankaltaisia ja saman kestoisia, toimet
voidaan porrastaa niin, etteivät rim-puristimet ole yhtä aikaa auki. Jos tuotteiden
valmistusajoissa esiintyy suuria poikkeamia, ei yksi työntekijä pysty toimimaan
kahdella rim-puristimella niin, että se olisi kannattavaa.
63
Kun yksi työntekijä huolehtii kahdesta rim-puristimesta, tarvitaan kaksi työntekijää
huolehtimaan jatkotoimenpiteistä. Jatkotoimenpiteet pystytään hoitamaan niin, että
kaikki raskaskerrokset saadaan jatkokäsiteltyä samaa vauhtia kuin rim-puristin tuottaa
niitä. Turhilta liikkeiltä säästytään, kun kaksi työntekijää huolehtii jatkotoimenpiteistä.
Jatkotoimenpiteiden tekemiseen tarvittavat välineet ovat lähellä toisiaan, joten
työntekijän ei tarvitse liikkua paljoa.
Yhden
työntekijän
käyttäessä
kahta
rim-puristinta,
puristimien
tilaamat
ruiskutusannokset eivät mene päällekkäin puristimilla 1 ja 2. Näin säästytään
ruiskutusannosten
odottelulta.
Kun
työjärjestyksen
muutoksen
seurauksena
päällekkäisiä ruiskutusannoksia ei tule niin usein rim-päädyn rim-puristinten välillä,
nopeutuu kaikkien rim-puristinten toiminta. Linjat käyttävät yhteistä vaahdotusrobottia
ja vesileikkauslinjaa. Vaahdotusrobotin ja vesileikkauslinjan käyttö tehostuisi, kun
matot tulisivat eri aikaan eri linjoilta tuotannon porrastuksen ansiosta.
Henkilöstökyselystä selvisi, että kun rim-puristimella 2 työskentelee kaksi työntekijää,
mattojen laatu on parempi, koska maton repeämisiä tulee vähemmän. Parempi laatu
tukee ajatusta, jossa rim-puristimilla 1 ja 2 työskentelee yhteensä kolme työntekijää.
Uudella työjärjestyksellä saataisiin tuotettua enemmän laatuvaatimukset täyttäviä
mattoja kuin kahdella työntekijällä työskennellessä.
Työjärjestyksen toimivuutta kokeiltiin tuotannossa. Kokeilun tuloksista on tehty
läpäisyaikakaavio, joka on liitteessä 5. Kokeilun aikaan rim-puristimilla 1 ja 2
valmistettiin tuotteita 447 ja 448. Teoriassa tuotteiden keskimääräiseksi tahtiajaksi
kahdella rim-puristimella valmistettaessa saadaan 2 minuuttia 40 sekuntia. Tällä
hetkellä tuotteen 447 tahtiaika on 3 minuuttia ja 10 sekuntia ja tuotteen 448 tahtiaika 2
minuuttia ja 31 sekuntia. Tahtiajoista on tarkka läpäisyaikakaavio liitteissä 3 ja 4. Edellä
mainituista ajoista saadaan keskiarvoksi 2 minuuttia ja 51 sekuntia, joka on hitaampi
tahtiaika kuin kokeillussa työjärjestyksessä.
Uuden työjärjestyksen materiaalikäyttöä tutkittiin koneiden ruiskutusannoshistoriaa
tarkastelemalla. Materiaalikäytön tutkintaan on otettu kokeilussa ollut uusi työjärjestys
sekä sellaisia tuotantojaksoja, joissa valmistettiin tuotteita 447 ja 448 rim-puristimilla 1
64
ja 2.
Uuden työjärjestyksen kokeilu kesti
75 minuuttia, joten muidenkin
tuotantojaksojen materiaalikäyttö ja ruiskutusannosten määrät on suhteutettu samalle
tasolle,
jotta
ne
olisivat
vertailukelpoisia.
Materiaalikäytöstä
ja
ruiskutusannoshistoriasta on taulukko liitteessä 6.
Kokeillussa työjärjestyksessä materiaalikäyttö oli kolmanneksi korkein ja siinä tilattiin
kolmanneksi
eniten
ruiskutusannoksia
kahdeksan
tuotantojakson
vertailussa.
Materiaalikäyttö ja ruiskutusannosten tilaaminen oli vertailukelpoinen koejaksolla,
vaikka muita tuotteita ei valmistettu rim-puristimilla 3-5 samalla suhteella kuin
vertailun muilla jaksoilla. Muiden tuotteiden valmistaminen rim-puristimilla 3-5
kasvattaa materiaalikäyttöä ja ruiskutusannosten lukumäärää. Tuloksista voidaan
päätellä, että yhden miehen huolehtiessa kahdesta rim-puristimesta, saadaan
materiaalinkäyttö korkeammaksi ja tuottavuus kasvamaan.
6.1.2 Kahden insertin käyttö
Tuotteiden, joiden valmistamiseen tarvitaan insertti, irrotusaineen levittämiseen kuluu
pidempi aika kuin ilman inserttiä valmistettavien tuotteiden. Inserttiin levitetään
irrotusaine silloin, kun rim-puristin on auki. Käyttämällä kahta inserttiä voidaan kehittää
rim-puristimen käyttöastetta ja nopeuttaa rim-puristintoimintaa. Rim-puristimen kiinni
ollessa toiseen inserttiin voidaan levittää irrotusaine valmiiksi jolloin irrotusainetta ei
tarvitse levittää rim-puristimen auki ollessa. Rim-puristimen ollessa auki, insertti vain
asetetaan paikoilleen, jolloin ylimääräistä aikaa ei kulu. Toinen insertti jätetään mattoon
kiinni siksi aikaa, kun rim-puristin on auki ja otetaan pois vasta kun rim-puristin on
suljettu. Näin varmistetaan se, ettei toinen insertti jää rim-puristimen väliin ja aiheuta
muottiin vaurioita. Insertin irtoamista hieman jähmettyneestä raskaskerroksesta
kokeiltiin. Raskaskerros ei ehdi jähmettyä niin paljoa, että raskaskerroksen vastapäästö
vaurioituisi inserttiä irrottaessa.
Tuotteella 447 irrotusaineen levitys inserttiin kestää keskimäärin 5 sekuntia. Tammihuhtikuussa tuotetta 447 valmistettiin 13100 kappaletta. Mikäli irrotusaineen levitys
olisi ollut 5 sekuntia nopeampaa, olisi rim-puristimen pääaika lisääntynyt 18 tuntia
13100 mattoa valmistettaessa.
65
Kahden insertin käyttö lisää rim-puristimen pääaikaa, jolloin tuottavuus kasvaa. Mitä
pidempään irrotusaine kuivuu, sitä paremmin se toimii. Nykyistä pidemmällä
kuivumisajalla voidaan saavuttaa enemmän hyvälaatuisia tuotteita.
6.1.3 Raskaskerroksen viimeistelyn tehostaminen
Raskaskerroksen viimeistelyä tehostamalla saadaan arvoa tuottamattomia käsitöitä
vähemmäksi. Raskaskerroksesta leikattavien purseiden ja jälkisekoittimesta syntyvän
palan irrottamiseen kuluu aikaa matosta riippuen keskimäärin 20 – 100 sekuntia.
Raskaskerroksen viimeistelyä tehostamalla vapautuisi aikaa muille raskaskerrosten
jatkotoimenpiteille. Muut jatkotoimenpiteet päästäisiin aloittamaan aikaisemmin, jolloin
varmistettaisiin se, että kaikki jatkotoimenpiteet olisivat suoritettu ennen kuin rimpuristinta täytyy työstää.
Raskaskerrosten viimeistelyn voisi suorittaa osittain vesileikkauksessa. Vesileikkaus
leikkaa reikiä ja muotoja mattoon sille ohjelmoidun leikkausradan mukaan.
Jälkisekoittimesta syntyvän palan leikkaaminen onnistuisi vesileikkauksessa lisäämällä
sen leikkausrataan yksi liike enemmän. Ylimääräinen liike vesileikkauksessa lisäisi
toimenpiteeseen kuluvaa aikaa arviolta alle 10 sekuntia. Lisääntynyt aika ei hidastaisi
prosessia, koska vesileikkaus on nopeimpia ja tasaisimpia prosessin vaiheita.
Sekoituspään aiheuttaman hukkapalan irrottamisen siirtämisellä vesileikkaukseen
saataisiin raskaskerrosten viimeistelyä nopeammaksi.
6.2 Prosessien optimointi
Kokonaisprosessin optimoinnissa huomattiin kehittämisen tarve, kun tutkittiin
tuotantomääriä ja tuotteita, joita valmistetaan usealla eri rim-puristimella. Huomattiin,
että
tuotteiden
valmistuspaikkoja
vaihtamalla,
saataisiin
rim-puristimien
1-5
ruiskutusannosten toimittaminen rim-puristimeen nopeammaksi, jolloin tuotantomäärät
kasvaisivat. Ruiskutusannosten toimituksen hidastuminen rim-puristimilla 6 ja 7 ei
aiheuttaisi tuotantomäärän alentumista, koska rim-puristimia on kytkettynä kaksi yhtä
koneikkoa kohden. Kaksi rim-puristinta koneikkoa kohden ei aiheuta tuotannon
66
hidastumista samalla tavalla kuin rim-päädyssä, jossa on viisi rim-puristinta yhtä
koneikkoa kohden, koska tilauksia kahdella rim-puristimella on vähemmän.
Tuotteiden, joita rim-puristimet 4, 6 ja 7 valmistavat, valmistuspaikan uudelleen
määrittäminen
mahdollistaisi
ruiskutusannosten
saamisen
nopeutumisen
rim-
puristimilla 1-5. Taulukossa 6 on esitetty tuotteet, joita voidaan valmistaa rimpuristimilla 4, 6 ja 7 sekä niiden tuotantomäärät ja ruiskutusannospainot tietyllä
aikavälillä.
Taulukko 6. Rim-puristimilla 4, 6 ja 7 ajettavien tuotteiden vertailua
1.1.2015-30.4.2015
Tuote
Rim-puristin Ruiskutusannos (g/kpl) Tuotantomäärä (kpl) Ruiskutusannosten paino (g)
443
4
9671
4004
38 722 684
444
4
9440
3609
34 068 960
748
593
791
916
6 ja 7
6 ja 7
6 ja 7
6 ja 7
3502
3420
4972
5701
1273
558
5764
916
4 458 046
1 908 360
28 658 608
5 222 116
Tällä hetkellä rim-puristimilla 6 ja 7 joudutaan tekemään paljon tuotteen vaihtoja.
Siirtämällä tuotteet 748, 593, 791 ja 916 rim-puristimelle 4 ja tuote 443 rim-puristimille
6 ja 7 saataisiin tuotevaihtojen määrät kasvamaan rim-puristimella 4. Tuotteen vaihdon
aikana
ruiskutusannoksia
ei
tilata,
mikä
nopeuttaa
muiden
rim-puristinten
ruiskutusannosten saamista. Materiaalin käyttö pysyisi samana molemmilla rimpuristimilla,
kun
siirrettävien
tuotteiden
ruiskutusannospaino
tuotantomäärään
suhteutettuna pysyisi samana kaikilla rim-puristimilla. Tuotteet 748, 593, 791 ja 916
ovat ruiskutusannospainoltaan kevyempiä kuin 443, minkä vuoksi muotin täyttyminen
on nopeampaa. Muotin nopea täyttyminen vapauttaa koneikon nopeammin muiden rimpuristinten käyttöön, joten rim-puristimet saavat ruiskutusannokset nopeammin.
Tuotantopaikan vaihto ei aiheuta lisää tuotteiden vaihtoja, vaan vaihdot on tehtävä
riippumatta
siitä,
missä
kiinnitysmenetelmänä
on
tuotteita
valmistetaan.
magneettipöytä,
kun
Rim-puristimella
muilla
4
rim-puristimilla
muotin
muotti
kiinnitetään festiraudoilla. Festiraudoilla muotin kiinnittäminen on huomattavasti
hitaampaa kuin magneettipöytään kiinnitys. Keskittämällä enemmän tuotteenvaihtoja
67
rim-puristimelle 4 saataisiin lisää tuotantokapasiteettia, sillä asetusajat rim-puristimella
4 ovat lyhyimmät.
6.3 Vaahdotusmuotin kalvon käyttö
Tutkimuksessa huomattiin vaahdotuksen yhteydessä käytettävällä kalvolla ylikäyttöä.
Kalvoa tarvitaan vähemmän kuin mitä sitä käytetään, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia.
Liikakäytön aiheuttajat, kalvoleikkurin sijainti ja kalvon kiinnityspiikit, ovat liian
kaukana matosta, jolloin liikakäyttöä aiheutuu. Kalvoleikkurin uudelleen sijoittamisella
ja kalvon kiinnityspiikkien siirrolla voitaisiin saada suuretkin säästöt niin, ettei leikkurin
ja piikkien siirrot kuitenkaan vaikuttaisi tuotantonopeuteen.
6.3.1 Kalvoleikkuri
Kalvoleikkurin paikka on tällä hetkellä käytetyissä muoteissa 200 millimetriä maton
reunasta, josta kalvon tarve alkaa. Kalvoleikkurin siirto olisi mahdollista niin, ettei se
vaikuttaisi tuotteen laatuun ja käytettävyyteen. Nykyinen kalvoleikkuri sijaitsee muotin
ulkopuolella kalvorullan yhteydessä. Kalvon optimaalisen käytön kannalta sen pitäisi
olla mahdollisimman lähellä maton reunaa, jolloin materiaalin tarve laskisi.
68
Kuva 17. Kalvoleikkurille suunniteltu paikka
Kalvoleikkurin uudella paikalla ei ole tällä hetkellä mitään estettä, mikä vaikuttaisi
vaahdotusprosessiin. Kuvasta 17 huomataan, että leikkurin uudella paikalla on
ainoastaan muotin ylimääräistä runkoa, mihin leikkurin voisi sijoittaa. Muotti on
pidempi kuin vaahdotettava raskaskerros, joten leikkuri on mahdollista siirtää lähemmäs
raskaskerrosten
reunaa.
Leikkurin
siirtäminen
aiheuttaisi
vaahdotusrobotin
kohdistuspisteen siirtämisen, mikä ei kuitenkaan ole ongelma sillä kohdistuspisteen
paikalla ei ole merkitystä. Robotin voi ohjelmoida uudelleen niin, että kohdistuspiste on
eri kohdassa.
69
Kuva 18. Kalvoleikkurin siirrolla saavutettu kalvon säästö mattoa kohden
Kalvoleikkuri vaatii tilaa leveyssuunnassa 60 millimetriä ja muotissa on tyhjää tilaa 150
millimetriä, joten leikkurille jää tarvittava määrä tyhjää tilaa. Leikkurin terä toimii
paineilmalla ja paineilmaletkut tulevat leikkurin sivusta, joten ne eivät aiheuta ongelmaa
asennuksessa.
Siirtämällä leikkuria mahdollisimman lähelle maton reunaa, josta kalvon tarve alkaa,
säästettäisiin pituussuunnassa 100 millimetriä kalvoa. Kalvon säästö ilmenee kuvasta
18. Uusissa vaahdotusmuoteissa, joita tullaan tilaamaan uusille mattosarjoille,
kalvoleikkurin tulisi olla valmiiksi mahdollisimman lähellä mattoprofiilia, näin
säästyttäisiin ylimääräiseltä kalvon käytöltä.
70
6.3.2 Kalvon kiinnityspiikit
Kalvon kiinnityspiikit sijaitsevat vaahdotusmuotin päässä, minkä vuoksi kalvoa
joudutaan vetämään tarvittua pidemmälle. Kalvoa vedetään reilusti kiinnityspiikkien yli,
koska se helpottaa työskentelyä. Kalvoa ei tarvitse kiinnittää tarkasti ja se pysyy hyvin
kiinni. Kiinnityspiikkien sijainnin vaihtaminen muotin sivuille pienentäisi kalvon turhaa
kulutusta. Maton reunoille jää ylimääräistä kalvoa, joten kalvon kiinnittäminen muotin
reunoille on mahdollista. Kiinnityspiikkien uudesta sijainnista on esimerkki kuvassa 19.
Kuva 19. Kalvon kiinnityspiikkien uusi paikka punaisella merkittynä ylämuotin
yläreunassa. Vanha kiinnityspiikin paikka on ympyröitynä.
Kalvon kiinnityspiikkien siirto vaatisi työntekijältä lisää huolellisuutta, mutta se ei
hidastaisi toimintaa. Kalvoa tulisi vetää oikea määrä rullasta, eikä niin että kalvo
vedetään
reilusti
piikkien
yli.
Kalvon
kiinnittäminen
sivuilla
sijaitseviin
71
kiinnityspiikkeihin olisi myös hieman tarkempaa, koska kalvon tulisi riittää muotin
molemmille puolille. Kalvon leveys on 720 mm, joten sen leveys riittää
vaahdotusmuotin sivuilla sijaitseviin piikkeihin. Kiinnityspiikkien paikan vaihdolla
säästettäisiin pituussunnassa noin 120 millimetriä kalvoa.
6.3.3 Aiheutuneet säästöt
Kalvoleikkurin ja kiinnityspiikkien uudelleen sijoittamisella saavutetaan vuositasolla
huomattavia
säästöjä
materiaalikustannuksissa.
Nykyisellä
kalvoleikkurin
ja
kiinnityspiikkien sijainnilla kalvoa kuluu tuotteilla 447 ja 448 mattoa kohden 1,116
neliömetriä.
Leikkurin
paikan
muuttaminen
säästäisi
0,072neliömetriä
ja
kiinnityspiikkien paikanvaihto 0,0864 neliömetriä mattoa kohden. Yhteensä tämä olisi
0,1584 neliömetriä. Kalvon tarve olisi muutokset huomioiden 0,9576 neliömetriä.
Prosentuaalisesti kustannussäästöt olisivat noin 14,2 prosenttia.
6.4 Varaston uudelleen järjestäminen
Varaston uudelleen järjestäminen aloitettiin selvittämällä kaikkien tuotantopisteiden
materiaalitarpeet. Tarvikkeiden ja materiaalien nykyinen sijainti selvitettiin ja
selvityksen perusteella mietittiin sijainnin optimaalisuutta. Tavoitteena oli saada liikkeet
sisäisessä logistiikassa mahdollisimman vähäisiksi. Tarvittavien materiaalien haluttiin
olevan mahdollisimman lähellä tuotantopistettä, jossa niitä tarvitaan. Nopealla ja
lyhyellä siirtomatkalla saadaan hukkaa vähemmäksi, kun ylimääräinen tarvikkeiden
hakuun kuluva aika saadaan käytettyä arvoa lisäävään toimintaan. Varastossa
siirrettävät tavarat ja niiden tuleva sijainti on merkittynä liitteeseen 8.
6.4.1 Muottipaikat
Muottipaikkojen uudelleen järjestäminen aloitettiin selvittämällä muottien nykyiset
sijainnit, jotta tiedettiin mitä muotteja on hyödyllistä siirtää. Alkuvaiheessa selvitettiin
myös, mitä tuotteita milläkin rim-puristimella valmistetaan. Tietyt tuotteet valmistetaan
yleensä aina samalla rim-puristimella, mikä huomioitiin muottipaikkoja järjestettäessä.
Tämän pohjalta pystyttiin tekemään suunnitelma, jossa jokaisen muotin varastopaikka
on mahdollisimman lähellä muottia käyttävää rim-puristinta.
72
Tutkimushetkellä muoteille oli määritelty omat paikat, mutta joidenkin paikat olivat
kaukana muotteja käyttävistä rim-puristimista. Hyllyssä 1 sijaitsevat muottipaikat ovat
sellaisessa paikassa, että muottien hakeminen pysäyttää rim-puristimet 4 ja 5, koska
trukin pitää hakea muotit rim-puristinten työalueilta ja silloin rim-puristimilla 4 ja 5 ei
voi työskennellä. Hyllystä 1 haettavien muottien kuljetusreitti ilmenee kuvasta 20.
Muottien järjestely säästää myös aikaa muotinvaihdossa, koska niitä ei tarvitse hakea
kaukaa, joten turhalta liikkeeltä säästytään.
Kuva 20. Hyllystä 1 haettavien muottien kulkureitti
Hyllyssä 1 voi ainoastaan säilyttää rim-puristinten 1, 4 ja 5 muotteja, jotta
mahdollisimman häiriötön toiminta rim-puristimilla varmistetaan. Hylly 1 on rimpuristinten 1, 4 ja 5 vieressä, joten se olisi ihanteellinen paikka rim-puristinten 1, 4 ja 5
muoteille. Lisäksi muottien siirtäminen hyllystä 1 muille kuin rim-puristimille 1, 4 ja 5
on aikaa vievää, sillä vesileikkauslinjan 1 vieressä oleva käytävä on ahdas muottien
kuljetukseen.
Hylly 3 sijaitsee rim-puristinten 2 ja 3 läheisyydessä ja se sisältää paljon hyllypaikkoja.
Hyllystä 3 on helppo hakea muotteja, koska sen ympärillä on runsaasti vapaata tilaa.
Hyllystä 3 on nopea kuljettaa muotit rim-puristimille 2 ja 3, eikä mikään työtehtävä
keskeydy muottia haettaessa. Hylly 3 valittiin muottihyllyksi hyllyn 2 sijaan, koska
hyllyssä 3 on enemmän tilaa. Hyllyssä 2 on tärkeä säilyttää materiaaleja, joita rimpuristimet käyttävät, sillä niitä haetaan useammin kuin muotteja. Hyllyyn 3 on
suunnitteilla muottien esilämmitysjärjestelmä, joten muotit olisivat valmiiksi oikeassa
hyllyssä lämmitysjärjestelmän tullessa.
73
Hylly 5 sijaitsee toisella puolella tehdasta muihin hyllyihin nähden, samoin kuin rimpuristimet 6 ja 7 muihin rim-puristimiin nähden. Tämä mahdollistaa sen, että rimpuristimien 6 ja 7 käyttämät muotit saadaan sijoitettua lähelle rim-puristimia, jolloin
pitkältä kuljetusmatkalta vältytään. Hyllyn sijainti on sellainen, että muotin hakeminen
ei häiritse muiden tuotannon tehtävien suorittamista ja näin ollen tuotantokatkoja ei
synny muotinvaihdon seurauksena.
Tuotteiden, joita valmistetaan usealla eri rim-puristimella, muottipaikat pitää määrittää
niin, että ne palvelisivat molempien rim-puristimien tarpeita mahdollisimman hyvin.
Olisi myös tärkeää, että muotit olisivat helposti saatavilla kaikille niitä tarvitseville rimpuristimille. Myöskään niiden hakeminen ei saisi häiritä muiden rim-puristinten käyttöä.
6.4.2 Tuotannossa käytettävät materiaalit
Tuotannossa käytettävien materiaalien paikan määrittäminen suunniteltiin niin, että
materiaalit tulisi siirtää mahdollisimman lähelle paikkaa, jossa niitä tarvitaan.
Materiaalien kuljettaminen pyritään suorittamaan niin, ettei tuotannon työntekijän
tarvitse huolehtia materiaalien siirtämisestä. Tuotannossa työskentelevän tarvitsee vain
hakea materiaalit omalle työpisteelleen. Tämän tulisi sujua mahdollisimman nopeasti ja
vähäisellä siirtymisellä.
Materiaalien optimaalisten varastopaikkojen selvittäminen aloitettiin kartoittamalla eri
tuotantolinjoilla käytettävät materiaalit. Eri työpisteillä tarvittavat materiaalit listattiin ja
niiden nykyinen ja ihanteellinen varastopaikka selvitettiin. Joillain linjoilla tarvitaan
samoja materiaaleja, joten oli mietittävä missä olisi molempien linjojen kannalta paras
paikka. Materiaalien tarvitseminen monessa eri työpisteessä aiheutti sen, että samoja
materiaaleja jouduttiin sijoittamaan useaan paikkaan. Useaan paikkaan sijoittamisella
saadaan enemmän koneaikaa, sillä materiaalien hakuun ei tällöin mene turhaa aikaa.
Materiaalipaikkojen selvityksessä huomattiin, että osa materiaaleista on liian kaukana
niiden käyttöpaikasta. Materiaalien toimitustavoissa huomattiin myös poikkeamia, sillä
joskus materiaalit olivat tuotuna tiettyyn paikkaan varastomiehen toimesta ja toisinaan
ne jouduttiin hakemaan kauempaa.
74
Osa matoista pakataan rim-puristimilla suoraan asiakkaiden laatikoihin, joten
asiakkaiden pakkaustarvikkeet tulisi olla rim-puristinten välittömässä läheisyydessä.
Kriittisimpiä ovat tuotteiden 671, 173, 960:n ja 791:n pakkaustarvikkeet. Tuotteiden
671 ja 173 tarvikkeet tulee sijoittaa hyllyn 3 lattiatasoon, koska sieltä ne ovat helpoiten
saatavissa. Tuotteet 960 ja 791 valmistetaan rim-puristimilla 4 ja 5, joten niiden
pakkaustarvikkeet tulee olla hyllyssä 1. Pakkaustarvikkeiden täydennyksen hyllyyn
huolehtii varastomies. Näin rim-puristimella työskentelevän ei tarvitse poistua rimpuristimelta.
6.4.3 Puolivalmisteet
Tuotannossa
käytettävät
puolivalmisteet
kulkevat
vaahdotuslinjoille
joko
läpivirtaushyllystä tai varastohyllyn kautta. Läpivirtaushyllystä tuotteet menevät
suoraan vaahdotuslinjalle. Läpivirtaushyllyn täytöstä huolehtii automaattitrukki, joten
puolivalmisteiden kuljetus ei tarvitse henkilökapasiteettia. Varastohyllyn kautta
kulkevat tuotteet sijoitetaan varastohyllyihin, joista vaahdotuslinjan työntekijä hakee
puolivalmisteet.
Puolivalmisteiden varastopaikat sijaitsevat hyllyissä 4 ja 5. Hyllystä 5 haettavat
puolivalmisteet ovat lähellä vaahdotuslinjaa ja ne saadaan siirrettyä käsitrukilla
vaahdotuslinjalle.
Hyllyn
4
puolivalmisteet
sijaitsevat
suhteessa
kaukana
vaahdotuslinjasta, joten näiden kuljetus hyllystä 4 vaahdotuslinjalle tapahtuu trukilla.
Välivarastosta kulkevien puolivalmisteiden välivarastopaikat tulisi järjestää niin, että
hyllyssä 4 säilytettäisiin tuotteita joiden valmistusmäärät olisivat suuria. Suuria määriä
valmistettavia tuotteita haetaan varastosta useampia kertoja kuin tuotteita, joiden
volyymi on pienempi. Useat hakukerrat aiheuttavat tuotantoon enemmän katkoja, joten
puolivalmisteiden hakuaika tulisi saada mahdollisimman lyhyeksi. Taulukkoon 7 on
merkitty välivaraston kautta kulkevat puolivalmisteet, niiden valmistusmäärät ja
välivaraston sijainti.
75
Taulukko 7. Välivaraston kautta kulkevien puolivalmisteiden valmistusmäärät
Tuote
326
540+541
445
446
850
Hylly
Valmistusmäärä 1.1-30.4 Tuotteita/lava
4
4047
15
5
1819
20
5
986
15
5
346
15
5
4582
20
Tuotantomääristä huomataan, että varastosta haetaan eniten tuotteita 850 ja 326, joten
niiden puolivalmisteiden tulisi olla mahdollisimman lähellä vaahdotuslinjaa. Tuotetta
326 valmistetaan toiseksi eniten välivarastotuotteista. Sen puolivalmisteet sijaitsevat
hyllyssä 4, mikä on kaukana vaahdotuslinjasta. Tuotteen 326 puolivalmisteet tulisi
saada sovitettua hyllyyn 5, jotta sen hakuaika vaahdotuslinjalle lyhenisi. Siirtoa tukee
myös lavalla olevien puolivalmisteiden määrä. Vaahdotusajat ovat yhtä pitkiä kaikilla
tuotteilla, joten uuden puolivalmistelavan hakutiheys riippuu lavalla olevien
raskaskerrosten kappalemäärästä. Kappalemäärä on optimoitu sille tasolle, ettei
raskaskerrosten laatu kärsi.
Tuotteet 445 ja 446 tulisi siirtää hyllyyn 4, jotta tuotteelle 326 vapautuisi tilaa hyllystä
5. Tuotteiden siirto joudutaan tekemään, koska hyllyssä 5 on rajoitetusti tilaa.
Tuotteiden 445 ja 446 kappalemäärä lavaa kohden ei tue siirtoa, mutta
puolivalmisteiden kokonaishakuaika lyhenee tuotteiden 445 ja 446 vähäisen
valmistusmäärän seurauksena.
6.4.4 Uudet hyllyt
Uusien hyllyjen käyttöönotto koettiin tarpeelliseksi, sillä osa materiaaleista ja
puolivalmisteista säilytettiin lattialla. Hyllypaikkojen lisäys koettiin myös tärkeäksi,
jotta puolivalmisteet saataisiin mahdollisimman lähelle niiden seuraavaa työpistettä,
vaahdotusrataa. Tällä hetkellä vaahdotusradan läheisyydessä olevat hyllyt ovat täynnä,
eikä niihin mahdu enempää puolivalmisteita, jolloin osaa puolivalmisteita täytyy
säilyttää kauempana.
76
Kuvissa 21 ja 22 on osakuvat layout-piirroksesta, johon on piirretty uudet hyllyt
punaisella sekä pahvipaalaimen uusi paikka. Hyllyt pystytetään tehostamaan tavaroiden
säilyttämistä.
Kuva 21. Kalanteriosastolle tuleva hylly
Kalanteriosastolla on paljon lattiapinta-alaa, jota käytetään tavaroiden säilyttämiseen.
Säilyttäminen ei ole tehokasta, kun tavaroita ei ole paikoitettu mitenkään. Tavaroiden
hakeminen vie paljon aikaa, sillä tavara ei ole aina saatavilla niin, että sen luo olisi
esteetön pääsy. Tavaroiden siirtäminen lattialta hyllyyn veisi vähemmän pinta-alaa ja
niiden hakeminen olisi nopeampaa. Myös hyllyn 3 hakutehokkuus kasvaisi, koska
hyllyn edessä ei tarvitsisi säilyttää tavaraa.
77
Kuva 22. Jälkikäsittelyn uusi layout
Hyllyjen 5 läheisyyteen koettiin tarvittavan lisää hyllytilaa. Puolivalmisteista tuotetta
326 haetaan hyllystä 4, mikä aiheuttaa ylimääräistä hukkaa hyllyn kaukaisen sijainnin
vuoksi.
Uuden
hyllyn
pystyttämisellä
saavutettu
aikahyöty
menisi
suoraan
vaahdotuksen käyttöön. Pahvipaalaimen nykyinen sijainti on keskeisellä paikalla
vaahdotuslinjoihin nähden. Pahvipaalaimen käyttö on vähäistä eikä sillä ole roolia
tuotannossa. Näin ollen se voidaan siirtää ja tilalle voidaan pystyttää uusi hylly hyllyn 4
puolivalmisteille. Siirrolla saavutetaan puolivalmisteiden hakuajan lyheneminen.
Hyllyssä 5 sijaitsevat muotit tulisi siirtää hyllyyn 7. Muottien siirrosta on esimerkki
kuvassa 22. Tällä hetkellä hyllyyn 7 ei ole paikoitettu mitään tavaraa, joten muottien
siirtäminen on mahdollista. Muottien hakeminen hyllystä 7 on nopeampaa kuin hyllystä
5, sillä sen ympärillä on enemmän tilaa ja vähemmän liikettä. Hylly 7 on lähempänä
rim-puristimia 6 ja 7, jolloin muottien hakuaika lyhenee ja asetusaika saadaan
nopeammaksi. Hyllyn 5 pääty olisi hyvä purkaa, koska sen vieressä on ovi, jonka kautta
on henkilöliikennettä. Hylly 5 muotteineen aiheuttaa näköesteen trukkiliikenteelle,
minkä vuoksi turvallisuus kärsii.
78
Bufferisäiliön paikkaa tulisi muuttaa kuvan 22 mukaiseksi. Paikan muutos
mahdollistaisi tavaran kuljetuksen rim-puristimille 6 ja 7, kuten kuvaan 22 on merkitty.
Näin kuljetus olisi tehokkaampaa, sillä vanhalla reitillä on usein pakkauksen laatikoita
esteenä.
6.5 Työtapojen standardointi rim-puristimilla 1 ja 2
Työtapojen standardointi koettiin tarpeelliseksi tuotantolinjoilla, joilla ei tule odottelua
työtehtävien välissä. Näitä rim-puristimia olivat erityisesti 1 ja 2, joilla valmistetaan
kriittisiä tuotteita. Standardoidun työtavan tulisi olla mahdollisimman sujuva ja
työntekijän tulisi välttyä turhilta liikkeiltä.
Työtapojen standardointi vähentäisi virheellisten tuotteiden syntyä. Myös virheen
syntymissyyn löytäminen olisi helpompaa jos kaikki tekisivät tuotteet samalla tavalla.
Virheen uudelleen ilmeneminen olisi helppo estää, kun sen aiheuttaja tiedettäisiin, eikä
näin ollen kukaan työntekijä toistaisi virheen aiheuttanutta seikkaa.
Työtapojen standardointi auttaisi uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Uuden
työntekijän on helppo oppia toimintatavat, kun kaikki työskentelevät samalla tavalla ja
työohjeet
ovat
helposti
saatavilla.
Uuden
työntekijän
perehdyttäminen
olisi
tehokkaampaa, kun kaikki perehdyttäjät opettaisivat työskentelemään tehokkaimmalla
menetelmällä.
6.5.1 Työtavan vaatimukset
Parhaan mahdollisen työtavan edellytyksenä on mahdollisimman tehokas ja
yksinkertainen työjärjestys. Ylimääräisiä liikkeitä ei saisi olla, koska ne ovat arvoa
lisäämätöntä
hukkaa.
Työtavan
muutosta
ei
saisi
kuitenkaan
tehdä
laadun
kustannuksella.
Työtavan tulisi olla sellainen, että rim-puristinta valmistellaan pääaikaa varten aina kun
se ei valmista tuotetta. Muut toimenpiteet tulee hoitaa rim-puristimen pääaikana.
Muiden
toimenpiteiden
tulee
myös
pysyä
rim-puristimen
tahdissa,
jotta
79
reaktioruiskuvaletut raskaskerrokset saadaan jatkokäsiteltyä niin, ettei välivarastoa
synny ennen vaahdotusta tai vesileikkausta.
6.5.2 Parhaaksi havaittu työtapa rim-puristimilla 1 ja 2
Työjärjestys suunniteltiin niin, että reaktioruiskuvalutoiminnasta tulisi mahdollisimman
tehokasta. Reaktioruiskuvalu on tällä hetkellä tuotannon pullonkaula. Työtavoissa on
huomioitu kaikki toimenpiteet niin, että tuotanto olisi sujuvaa ja kaikki työvaiheet
toteutuisivat järkevässä järjestyksessä.
Parasta työtapaa lähdettiin etsimään kartoittamalla työntekijöiden käyttämiä työtapoja.
Parhaaksi havaittu työtapa valikoitui tuotannon tahtiajan mukaan. Lyhimmän tahtiajan
saavuttanut työtapa otettiin tarkasteluun ja siitä etsittiin hyvät ja huonot toimenpiteet.
Rim-puristimien 1 ja 2 parhaaksi työjärjestykseksi havaittiin seuraava:
1. Irrotusaineen levitys
2. Reaktioruiskuvalupuristus, raskaskerros 3
3. raskaskerroksen 2 siistiminen
4. raskaskerroksen 2 vaahdotus
5. raskaskerroksen 1 vaahdotuksen viimeistely
6. vaahdotettu raskaskerros 1 vesileikkaukseen
7. raskaskerros 3 pois reaktioruiskuvalupuristimesta
8. Irrotusaineen levitys
Vaiheet 3-6 suoritetaan sillä välin kun raskaskerros 3 valmistuu rim-puristimessa. Osa
toimenpiteistä on päällekkäisiä. Toimintojen päällekkäisyydet näkyvät kuvan 15
henkilö-kone-kaaviosta, jossa on käytetty kyseistä menetelmää. Liitteissä 3-4 on
läpäisyaikakaaviot, josta ilmenee vaiheiden kestoajat ja teoreettinen läpimenoaika.
Yllä mainitussa työjärjestyksessä ylimääräisiä liikkeitä ei aiheudu ja työntekijä ehtii
tekemään seuraavan toimenpiteen niin, ettei koneille synny odottelua. Työjärjestyksessä
tärkeimmäksi tehtäväksi koetun rim-puristimen työstäminen päästään aloittamaan heti
rim-puristimen auettua.
80
6.5.3 Vuoronvaihdosta aiheutuva tuotantokatkos
Vuoronvaihdoissa aiheutuu pieni tuotantokatko, kun uusi työntekijä vaihtuu
tuotantopisteellä.
Tuotantokatko
aiheuttaa
hukkaa
tuotantolinjalla,
sillä
vuoronvaihdoista aiheutunut katko vähentää arvoa lisäävää aikaa. Katko on melkein
välttämätön, koska koneiden toiminnat ovat lyhytkestoisia, eivätkä ne toimi ilman
työntekijää. Edellisen vuoron työntekijän tulee kertoa tuotantopisteen sen hetkinen tila
seuraavan vuoron työntekijälle, minkä aikana konetta ei työstetä.
Vuoronvaihdoista aiheutuneita katkoksia tutkittiin koneen ruiskutusannoshistoriaa
läpikäymällä. Koneen historiasta ilmenee ruiskutusannosten tilausajankohdat rimpuristimelle. Historiasta tehty taulukko on esitetty liitteessä 9. Liitteen 9 taulukkoon on
merkitty vuorojen tilaamat ensimmäiset ja viimeiset ruiskutusannokset.
Ruiskutusannosten välinen aika vuoronvaihdoissa oli keskimäärin 34 minuuttia.
Keskiarvoon on huomioitu sellaiset vuoronvaihdot, joissa ei tullut tuotteen vaihtoja eli
peräkkäiset vuorot valmistivat samoja tuotteita. Normaalissa tuotantotilanteessa
ruiskutusannosten välinen aika on yleensä keskimäärin 4-6 minuuttia tuotteesta ja
tuotantotilanteesta riippuen.
Vuoronvaihtoaika tulisi saada mahdollisimman lyhyeksi, jotta ruiskutusannosten
välinen aika vuoronvaihdon yhteydessä olisi mahdollisimman lyhyt. Tuotantomäärää
saataisiin kasvatettua, jos ruiskutusannosten välinen aika vuoronvaihdon yhteydessä
saataisiin lyhemmäksi. Taulukkoon 8 on laskettu saavutettu hyöty viidellä rimpuristimella, jos vuoronvaihtoaika olisi 15 minuuttia.
Taulukko 8. Vuoronvaihdon yhteydessä olevien ruiskutusannosten välisen ajan
lyhenemisen vaikutuksia
Ruiskutusannosten välinen aika keskimäärin (min) Rim-puristimia Menetetty aika vuoronvaihdossa (min)
Toteutunut
34
5
170
Teoreettinen
15
5
75
Valmistusmäärä teoreettisella vuoronvaihtoajalla
Maton valmistuaika (min)
Puristimen tahtiaika (min)
Saavutettu aikahyöty (min)
Mattoja valmistusaikaa käyttäen (kpl)
Mattoja tahtiaikaa käyttäen (kpl)
8,50
4,50
95,00
11
21
81
Taulukosta 8 huomataan, että vuoronvaihtoa tehostamalla saadaan lisäkapasiteettia
käyttöön. Laskentatavasta riippuen mattoja valmistettaisiin 11-21 kappaletta enemmän
jokaisessa vuorossa viittä rim-puristinta käytettäessä.
Ihanteellinen tilanne olisi sellainen, että työntekijä lähtisi työpisteeltä vasta sitten, kun
seuraavan vuoron työntekijä tulisi työpisteelle. Näin ruiskutusannosten välinen aika
vuoronvaihdonyhteydessä ei poikkeaisi juuri ollenkaan normaalista ruiskutusannosten
välisestä ajasta.
82
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tässä kappaleessa esitellään työn teoriaosuudessa esiteltyjen työkalujen soveltuvuutta
yrityksen tuotantoon. Lisäksi esitellään tuotannossa kokeiltujen kehitystoimenpiteiden
vaikutuksia hyödyntäen tuotannosta mitattuja tuloksia.
7.1 Työn teoriaosuudessa esiteltyjen
kohdeyrityksen tuotantoon
työkalujen
soveltuvuus
Työn tärkeimpänä tavoitteena oli Hydnum Oy:n tuotannon läpäisyajan lyhentäminen
Lean-toimintaperiaatteiden
mukaisesti.
Aluksi
etsittiin
Leanin
mukaisia
kehitystyökaluja työn tueksi. Löydetyillä työkaluilla pyrittiin yksinkertaistamaan
tuotantoa ja vähentämään liikkeitä tuotantotiloissa, mitkä poistavat arvoa lisäämätöntä
aikaa ja sitä kautta lyhentää läpäisyaikaa.
VSM-kuvaus tehtiin ensin, minkä jälkeen oli helppo valita mitkä työkalut palvelevat
parhaiten Hydnumin tarpeita. Valitut työkalut keskittyivät tuotannosta huomattujen
toimintatapojen yksinkertaistamiseen ja tavaroiden hakumatkan lyhentämiseen.
Työkalujen soveltuvuutta pohdittiin ennen uusien toimintatapojen kokeilua.
Yrityksen tuotannosta löydettiin samankaltaisia tilanteita, mihin oli esitelty kehitysidea
teoriaosuudessa.
Teoriaosuutta
pystyttiin
käyttämään
tukena
kehitysideoiden
toteutuksessa. Näin kehitystoimenpiteiden toteuttaminen oli sujuvaa ja mahdollisiin
ongelmiin pystyttiin varautumaan.
7.2 Tuotannon kehitystoimenpiteiden vaikutukset
Teoriaosuudessa esitellyt työkalut ovat yksinkertaisia ja soveltuvat yrityksen tuotantoon
hyvin. Kokonaisuutena kehitystoimenpiteet kasvattavat arvoa lisäävää aikaa, vähentävät
liikkumista ja aiheuttavat suoria kustannussäästöjä. Parhaiten kehitys näkyy
tuottavuuden kasvuna, mikä on uusien toimintatapojen ja varaston järjestämisen
seurausta. Työntekijöiden aika rim-puristimella tulee kasvamaan, koska materiaalien
hakumatka lyhenee ja vuoronvaihto tehostuu.
83
Tuotannossa
käytettävät
tarvikkeet,
materiaalit
ja
puolivalmisteet
siirrettiin
suunnitelman mukaisesti mahdollisimman lähelle työpisteitä, joissa niitä käytetään.
Siirto lisäisi koneiden pääaikaa, koska työntekijöiden ei tarvitsisi poistua kauas
työpisteeltä materiaaleja hakiessaan. Varaston työntekijät toimittavat materiaalit niille
kohdistetuille paikoille, joten materiaaleja on aina kun tuotannontyöntekijä tarvitsee
niitä. Rim-päädyssä tuotteiden hakumatka on pisimmillään 10 metriä. Vaahdotusradalla
tuotteen 326 puolivalmisteen hakumatka lyheni noin 30 metriä. Tammi-huhtikuussa
tuotetta 326 haettiin 270 kertaa, joka on 40 prosenttia kaikista puolivalmisteiden
hauista. Lyhentyneen hakumatkan seurauksena saavutettava aikahyöty on merkittävä.
Vuoronvaihdon tuotantokatkoksen lyheneminen ja nopeutunut materiaalien haku
mahdollistaa viiden lisämaton valmistamisen vuorossa jokaisella rim-puristimella.
Keskimäärin yhdellä rim-puristimella valmistetaan mattoja 70 kappaletta vuorossa joten
tuotantomäärän kasvu olisi 7 prosenttia. Jos vuoronvaihdossa ei aiheutuisi ollenkaan
hukka-aikaa,
pystyttäisiin
valmistamaan
8
lisämattoa
vuorossa,
mikä
olisi
tuotantomäärän kasvuna 11 prosenttia.
Kahden insertin käyttäminen tuotteen 447 valmistuksessa nopeuttaisi yksittäisten
tuotteiden valmistamista. Tuotteen 447 valmistusmäärä tammi-huhtikuussa oli 13100
kappaletta. Kahta inserttiä käyttämällä tuotantomäärä olisi ollut 13438 kappaletta.
Kokonaistuottavuudessa kahden insertin käyttö ilmenee 0,33 prosentin kasvuna.
Kappaleessa 6.1.1 esitelty toimintatapa rim-puristimilla 1 ja 2 vaikuttaisi koko rimpäädyn tuottavuuteen. Toimintatapaa kokeiltiin ja siitä mitatuista aikamittauksista, jotka
ovat liitteessä 5, on laskettu tuottavuuden kasvu taulukkoon 9. Tuotteiden 447 ja 448
valmistusmäärät tammi-huhtikuussa oli 29224 kappaletta. Työtavan muutoksella
valmistusmäärä kasvaisi 1830 kappaleella. Kokonaistuottavuutta valmistusmäärän
muutos kasvattaisi 1,76 prosenttia mitatulla ajanjaksolla.
84
Taulukko 9. Kehitystoimenpiteiden vaikutuksia tuottavuuteen ja läpimenoaikaan
Työtunnit
Toteutunut, viikot 7-14
Tehostettu vuoron vaihto
Kahden insertin käyttö
Uusi työtapa puristimilla 1 ja 2
Kaikki kehitystoimet
Taulukossa
9
on
vertailtu
8400
8400
8400
8400
8400
Tuottavuus
Aika (min/matto)
100,00 %
8,15
107,14 %
7,61
100,33 %
8,12
101,76 %
8,01
109,38 %
7,45
kehitystoimenpiteiden
vaikutusta
viikkojen
7-14
toteutuneeseen tuotantoon. Viikkojen 7-14 saavutettua tuotantoa on merkitty 100
prosentilla. Yritys mittaa tuotantoaan mattojen keskimääräisellä valmistusajalla, joka on
käytetty työaika jaettuna kokonaistuotantomäärällä. Taulukkoon 9 on laskettu
tuottavuuden ja yksittäisen maton valmistusajan kehitys yksittäiselle toimenpiteelle ja
kaikille toimenpiteille yhteensä. Taulukosta 9 huomataan, että kaikki toimenpiteet
kasvattavat tuottavuutta ja lyhentävät tuotteiden läpimenoaikoja.
85
8 YHTEENVETO
Työn tavoitteena oli hyödyntää Lean-periaatteita Hydnum Oy:n tuotannossa. Kohdeyrityksessä oli halukkuutta kehittää tuotantoa entistä joustavammaksi hyödyntäen Leanfilosofiaa, jota oli jo pienissä määrin aikaisemmin hyödynnetty. Työ rajattiin koskemaan
valmistusprosessin läpimenoajan lyhentämistä ja tuotannon toimintaperiaatteiden
kehittämistä. Empiriaosuudessa pyrittiin löytämään Leanin kehitystyökaluja joita
voidaan hyödyntää Hydnumin tuotannossa.
Pienten- ja keskisuurten yritysten tulee huolehtia jatkuvasta kehityksestä ja
asiakastyytyväisyydestä. Yritysten tulee kartoittaa eri mahdollisuuksia kehittää
tuotantoaan tehokkaammaksi ja paremmin asiakasta palvelevaksi. Tuotannolle täytyy
asettaa selkeät mittarit, joilla kehityksen vaikutukset huomataan. Lean-menetelmää
käyttämällä on helppo kehittää tuotantoa tehokkaammaksi. Lean-menetelmä ei vaadi
suuria taloudellisia panostuksia, vaan tulokset saavutetaan karsimalla turhaa työtä ja
liikkeitä pois.
Toimitustäsmällisyys korostuu Hydnum Oy:n toimittaessa mattoja eri hyötyajoneuvojen
valmistajille. Hyötyajoneuvojen valmistajat toteuttavat liukuhihnatuotantoa, joten
toimitettavien tuotteiden tulee olla täsmällisesti toimitettuna asiakkaalle. Toimitusten
lähteminen oikeaan aikaan varmistetaan tehokkaalla ja joustavalla tuotannolla, mitä
Lean-menetelmä parantaa entisestään. Lean-menetelmän käyttöönotto pienentää
tuotteiden riskiä myöhästyä ja lisää asiakastyytyväisyyttä.
Lean-kehitysprojektissa tuotannon osa-alueita tarkastellaan pieninä osina. Jokainen
tuotannon toimenpide tulee ottaa erikseen tarkkailuun. Toimenpiteen rooli tuotannon
kokonaisuudessa ja suorittamiseen tarvittava aika tuotteen läpivirtauksessa selvitetään.
Tuotannosta
tehdään
VSM-kuvaaja,
josta
selviää
tuotannon
kehityskohteet.
Kehityskohteen löytyessä mietitään keino, jolla poistetaan mahdollisimman paljon
hukkaa kyseisestä kohteesta. Kehityksen vaikutuksia tuotannon kokonaisuuteen on
syytä tarkastella, sillä kehitystoimenpiteen jälkeen tuotannon tulee olla tasapainossa.
86
Tutkimuksen toteutuksessa haasteellisin tehtävä oli kehityskohteiden löytäminen
allekirjoittaneelle täysin uudenlaisessa tuotantoympäristössä. Kehityskohteita alkoi
löytyä, kun tuotteiden arvoketju tuli tutuksi. Arvoketju selvitettiin tuotannon
kellotuksilla, joista huomattiin eroja eri työntekijöiden välisissä työtavoissa. Suurimman
osan työn ajasta vei kellotusten suorittaminen. Tuotannosta löytyi yllättäviäkin
kehityskohteita, kuten tavaroiden toimitus tuotantopisteille. Kehitysideoita kokeiltiin
tuotannossa, jotta niiden vaikutuksia voitiin vertailla vanhojen toimintatapojen
tuotantotehokkuuteen.
Vertailu
suoritettiin
uusilla
kellotuksilla
ja
tutkimalla
tuotantokoneiden historiatietoja joita vertailtiin uusiin tuloksiin.
Työn suorittaminen antoi valmiudet toimia täysin uuden tuotannon kehitysprojekteissa.
Työssä oppi tarkastelemaan tuotannon eri vaiheita monesta eri näkökulmasta ja
kehitystoimenpiteiden vaikutukset kokonaisuuteen on helpompi hahmottaa. Yrityksen
henkilöstön hyödyntäminen osoittautui tärkeäksi seikaksi. Koko henkilöstöltä oppi
tuotannon kulun, kuuli ongelmista ja he pystyivät kertomaan kehityskohteiden
mahdollisista hyvistä ja huonoista puolista, jotka tulee ottaa huomioon. Henkilöstö oli
avointa, mikä helpotti työskentelyä todella paljon. Kehitysideoiden todelliset
vaikutukset tuotannossa näkyvät pidemmällä tarkasteluvälillä tulevaisuudessa.
87
9 LÄHDELUETTELO
Aalto University (2012) Lean Six Sigma Green belt. Koulutusmateriaali.
Abdulmalek FA & Rajgopal J (2007) Analyzing the benefits of lean manufacturing
and value stream mapping via simulation: A process sector case study.
International Journal of Production Economics, volume 107, s. 223–236.
Ahokas P, Neuvonen J, Suikki M & Tiihonen J (2011) Työntutkimuksen käsitteitä,
menettelytapoja ja käyttökohteita. Teknologiateollisuus.
Anttila J & Kajava J (2006) PDCA-malli tietoturvallisuuden integroinnissa
organisaation liiketoiminnan johtamiseen. SFS-Tiedotus 38 VSK 2/2006.
Bilsback B (2011) Why Lean supply chains are strongest. Material handling and
logistics, volume 66, numero 7, s. 32–34.
EPA (United States Environment Protection Agency) Lean thinking and methods.
http://www.epa.gov/lean/environment/methods/kaizen.htm [24.2.2015].
George ML (2002) Lean Six Sigma Combining Six Sigma Quality with Lean
Speed. USA: McGraw-Hill Trade.
Haapasalo H & Merikallio L (2009) Projektituotantojärjestelmän strategiset
kehittämiskohteet kiinteistö- ja rakennusalalla.
http://www.lci.fi/sites/default/files/Merikallio%20%26%20Haapasalo%20(2009
)%20Projektituotantoj%C3%A4rjestelm%C3%A4n%20strategiset%20kehitt%C
3%A4miskohteet%20kiinteist%C3%B6-%20ja%20rakennusalalla.pdf
[17.2.2015].
Haverila M, Uusi-Rauva E, Kouri I & Miettinen A (2009) Teollisuustalous. 6.
painos. Tampere: Infacs Oy.
Huntzinger JR (2007) Lean Cost Management – Accounting For Lean by
Establishing Flow. J. Ross Publishing.
ISixSigma, Deming cycle, PDCA. http://www.isixsigma.com/dictionary/demingcycle-pdca/ [19.2.2015].
Karjalainen
T
(2014)
Lean
–
teesien
maailma.
karjalainen.fi/fi/artikkelit/lean-teesien-maailma/ [17.2.2015].
http://www.qk-
Karjalainen E (2014) Lean Six Sigma ja simulointi. http://www.qkkarjalainen.fi/fi/artikkelit/lean-six-sigma-ja-simulointi/ [20.2.2015].
Karjalainen E & Karjalainen T (2002) Six Sigma- Uuden sukupolven johtamis- ja
laatumenetelmä. 1. painos. Hollola: Quality Knowhow Karjalainen.
88
Laatuakatemia (2010) Laatukustannukset.
http://www.kotiposti.net/tuurala/Laatukustannukset.htm [18.2.2015].
Laatuakatemia (2010) Laatutyökaluja. http://www.kotiposti.net/tuurala/PDCA.htm
[19.2.2015].
Lane G (2007) Made-to-order Lean – excelling in a high-mix, Low-volume
environment. New York: Productivity press.
Lean manufacturing junction. Benefits of lean manufacturing – short/long term
benefits
and
challenges
explained.
http://www.lean-manufacturingjunction.com/benefits-of-lean.html [23.2.2015].
Lean manufacturing junction. Implementing Lean. http://www.lean-manufacturingjunction.com/implementing-lean.html [27.2.2015].
Lean manufacturing junction. Standardized work. http://www.lean-manufacturingjunction.com/standardized-work.html [27.2.2015].
Liker JK (2004) The Toyota Way. 14 Management Principles from the World’s
greatest manufacturer – the company that invented Lean production. McGrawHill.
Liker JK (2006) Toyotan tapaan. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Maskell B, Baggaley B & Grasso L (2011) Practical Lean Accounting: A Proven
System for Measuring and Managing the Lean Enterprise. 2.painos. CRC Press.
McDonald T, Van Aken EM & Rentes AF. (2002) Utilizing simulation to enhance
value stream mapping: a manufacturing case application. International Journal
of Logistics: Research and Applications, volume 5, numero 2, s. 213–232.
Missouri Industrial Assessment Center. Changeover Time Reduction Using SMED,
Production Improvement.
http://iac.missouri.edu/webtool/TaskDocuments/production_improvement/smed.
html[3.3.2015].
Moisio J (2014) Lean – arvovirtakuvaus VSM. Qualitas Fennica/IMS Solutions Oy.
Mäkäräinen E (2014) Hydnum Oy:n strateginen liiketoimintasuunnitelma.
Pande P, Neuman R & Cavanaugh R (2000) The Six Sigma Way. New York: MET.
Piirainen A (2014) Lean ja hukka – Muda, Mura ja Muri. http://www.qkkarjalainen.fi/fi/artikkelit/lean-ja-hukka-muda-mura-ja-muri/ [17.2.2015].
Porter ME (1985) The Competitive Advantage: Creating and Sustaining Superior
Performance. New York: Free Press.
89
Ristikaarto P (2011) Tuotantoautomaatio.
http://www.oamk.fi/~eeroko/Opetus/Tuotantoautomaatio/Kappaletavaratuotanno
n%2520ja%2520metalliteollisuuden%2520tuotantoj%84rjestelm%84t%5B1%5
D.ppt [18.2.2015].
Rother M & Shook J (1999) Learning to See: Value Stream Mapping to Add Value
and Eliminate Muda. The Lean Enterprise Institute. Cambridge: MA USA.
Saari S (2006) Tuottavuus – Teoria ja mittaaminen liiketoiminnassa – Tuottavuuden
käsikirja. Vantaa: Dark Oy.
Salminen A & Uitti S (1996) Ismien ihmemaa. Teollisuusyritysten johtamisopit
vertailussa. Vantaa: TT-Kustannustieto Oy.
Shingo S (1985) A Revolution in Manufacturing: The SMED System. Stamford CT:
Productivity Press.
Six sigma. Esteiden teoria (TOC). http://www.sixsigma.fi/fi/lean/esteiden-teoriatoc/ [2.3.2015].
Tuominen K (2010) Lean, kohti täydellisyyttä, mitä Toyota ja leanyritykset tekevät
eri tavalla kuin muut. Readme.fi.
Viita A (2013) Tuotantolähtöinen toimintatapa.
http://numeroidentakana.blogspot.fi/2013/01/tuotantolahtoinentoimintatapa.html [18.2.2015].
Virtuaaliammattikorkeakoulu (2007) Case – tutkimus.
http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0709019/119346389074
9/1193464144782/1194348546586/1194356433452.html [26.2.2007].
Väisänen J (2013) VSM (Value Stream Mapping) – Arvovirtakuvaus.
http://www.qk-karjalainen.fi/fi/artikkelit/vsm-value-stream-mappingarvovirtakuvaus/ [20.2.2015].
Wang JX (2010) Lean manufacturing – Business bottom-line based. Boca raton:
CRC Press.
Womack JP, Jones DT & Roos DI (1990) The machine that changed the world. How
Lean Production Revolutionized the Global Car Wars. Simon & Schuster.
Womack JP, Byrne A, Flume O, Kaplan G, Toussaint J & Miller D (2005) Going
lean in health care. Institute for healthcare improvement, Innovation series,
White paper.
https://www.entnet.org/sites/default/files/GoingLeaninHealthCareWhitePaper3.pdf [17.2.2015].
Womack JP & Jones DT (2005) Lean Consumption. Harvard Business Review.
March 2005, s. 58–68.
90
Womack JP & Jones DT (2003) Lean Thinking – Banish Waste And Create Wealth
in Your Corporation. Free Press.
Womack JP (2006) Value Stream Mapping. Manufacturing Engineering magazine.
May 2006.
Yin RK (1987) Case Study Research.Design and Methods. Beverly Hills, Cal.: Sage
Publications.
Yrityssuomi. Tuotteen kilpailuetu. https://www.yrityssuomi.fi/tuotteen-kilpailuetu
[18.2.2015].
10 DIPLOMITYÖN LIITTEET
Liite 1. Tuotannon Layout-piirros
Liite 2. Eri tuotteiden valmistusaikoja
Liite 3. Tuotteen 447 läpäisyaikakaavio
Liite 4. Tuotteen 448 läpäisyaikakaavio
Liite 5. Uuden työjärjestyksen läpäisyaikakaavio rim-puristimilla 1 ja 2
Liite 6. Materiaalikäytön vertailua eri työjärjestyksillä valmistettaessa
Liite 7. Tuotteiden valmistuspaikat ja muottien sijainti
Liite 8. Varaston järjestämissuunnitelma
Liite 9. Ruiskutusannosten tilaaminen vuoronvaihdon aikaan
LIITE 1
Liite 1. Tuotannon Layout-piirros
LIITE 2
Liite 2. Eri tuotteiden valmistusaikoja
Tuote: 448
Irrotusaineen levitys (s)
Rim-puristintoiminta (s)
Raskaskerroksen viimeistely (s)
Vaahdotus (s)
Vaahdotuksen viimeistely (s)
Vesileikkaus (s)
Reaktioruiskuvalupuristin: 1
Keskiarvo
34
30
30
32
32
105
150
134
104
123
23
21
30
20
24
143
170
150
165
157
48
30
30
40
37
100
100
100
100
100
Yhteensä (min)
7,35
Tuote: 671
Irrotusaineen levitys (s)
Irrotusaineen levitys ylös (s)
Irrotusaineen levitys alas (s)
Rim-puristintoiminta (s)
Raskaskerroksen viimeistely (s)
Vesileikkaus (s)
Puristimen siistiminen (s)
Reaktioruiskuvalupuristin: 3
Keskiarvo
69
75
68
72
71
1
29
18
24
18
70
46
50
48
54
140
143
144
155
146
100
104
104
102
103
150
152
155
150
152
18
22
17
25
21
Yhteensä (min)
8,19
Tuote: 447
Irrotusaineen levitys (s)
Rim-puristintoiminta (s)
Raskaskerroksen viimeistely (s)
Vaahdotus (s)
Vaahdotuksen viimeistely (s)
Vesileikkaus (s)
Reaktioruiskuvalupuristin: 2
Keskiarvo
50
45
49
47
48
120
170
135
120
136
40
37
39
39
39
170
160
180
165
169
70
46
50
48
54
80
90
90
85
86
Yhteensä (min)
8,85
Tuote: 447
Irrotusaineen levitys (s)
Rim-puristintoiminta (s)
Raskaskerroksen viimeistely (s)
Vaahdotus (s)
Vaahdotuksen viimeistely (s)
Vesileikkaus (s)
Reaktioruiskuvalupuristin :2
Keskiarvo
64
60
50
54
57
120
185
140
120
141
40
50
40
52
46
180
170
180
172
176
40
45
40
58
46
75
75
75
75
75
Yhteensä (min)
8,05
326k
Irrotusaineen levitys (s)
Irrotusaineen levitys ylös (s)
Irrotusaineen levitys alas (s)
Rim-puristintoiminta (s)
Ruiskutusannoksen saaminen (s)
Raskaskerroksen viimeistely (s)
Reaktioruiskuvalupuristin: 3
Keskiarvo
72
80
69
100
80
15
1
14
12
11
75
59
54
57
61
204
154
155
152
166
45
26
24
23
30
147
160
153
159
155
Yhteensä (min)
6,69
Mattojen tahtiaika (min)
Valmis tuote (min)
Vaahdotuksen viimeistely
406
172,5
Vaahdotus
233,5
Tuote 447
3,18
Valmis tuote
536,5
8,94
Vesileikkaus
Viimeistely
80,5
138,5
Puristin kiinni
52,5
Irroitusaineen levitys
456
50
42,5
191
52,5
0
12,13
727,5
647
382
(Viimeistely)
597
Ensimmäisen tuotteen työvaiheden
aloitusajankohta (s)
Toisen tuotteen työvaiheden
aloitusajankohta (s)
Toimenpiteen kestoaika (s)
Vaahtotuksen viimeistely
424,5
243,5
(Puristin kiinni)
Vaahdotus
191
(Irroitusaineen levitys)
LIITE 3
Liite 3. Tuotteen 447 läpäisyaikakaavio
Mattojen tahtiaika (min)
Valmis tuote (min)
Vaahdotuksen viimeistely
332
157
Vaahdotus
175
Tuote 448
2,52
Valmis tuote
449
7,48
Vesileikkaus
369
37
Viimeistely
151
24
Puristin kiinni
80
119
32
Irroitusaineen levitys
32
0
10,00
600
520
302
(Viimeistely)
483
Ensimmäisen tuotteen työvaiheden
aloitusajankohta (s)
Toisen tuotteen työvaiheden
aloitusajankohta (s)
Toimenpiteen kestoaika (s)
Vaahtotuksen viimeistely
326
183
(Puristin kiinni)
Vaahdotus
151
(Irroitusaineen levitys)
LIITE 4
Liite 4. Tuotteen 448 läpäisyaikakaavio
Mattojen tahtiaika ka/linja (min)
Valmis tuote (min)
Vaahdotuksen viimeistely
348
37
157
Vaahdotus
191
24
Nahan viimeistely
167
Tuotteet 448(1) ja 447(2)
2,68
Valmis tuote
455
7,58
Vesileikkaus
70
126,5
Purisin toiminta
385
40,5
40,5
Irrotusaineen levitys
Puristin 1
172,5
42,5
Toisen tuotteen työvaiheden
aloitusajankohta (s)
8,93
Toimenpiteen kestoaika (s)
37
Vaahdotuksen viimeistely
Vaahdotus
Nahan viimeistely
Henkilö C
Ensimmäisen tuotteen työvaiheden
aloitusajankohta (s)
124
89,5
40,5
Henkilö B
Henkilö A
535,5
465,5
Puristin toiminta
49
Irrotusaineen levitys
Puristin 2
428,5
256
213,5
LIITE 5
Liite 5. Uuden työjärjestyksen mukainen läpäisyaikakaavio rim-puristimilla 1 ja 2
390min
Kappaletta
29
38
85
67
66
109
322min
Kappaletta
41
24
59
57
44
21.4.2015
Tuote
326
443
687
447
448
687
29.3.2015
Tuote
443
671
687
447
448
389
Kappaletta
26
10
61
80
84
109
187min
Kappaletta
1
20
27
43
31
122
21.4.2015
Tuote
326
671
444
447
448
687
17.4.2015
Tuote
960
671
444
447
448
164min
Kappaletta
1
20
27
43
31
362
Kappaletta
53
44
80
70
19.4.2015
Tuote
671
444
448
447
225min
Kappaletta
17
11
36
48
53
27
20
20.4.2015
Tuote
671
672
444
447
448
960
687
Muuta
61 1 työntekijä huolehtii 2:sta puristimesta
27 Pienissäkin jaksoissa heikko, tauko 24min
71 Taukoja 70min
55 Taukoja 61min
71 Taukoja 46min
51 Taukoja 80min
48 Tauko 15min
52 Taukoja 48min
27.4.2015
Tuote
960
671
444
447
448
Ruiskutusannoksia/75min
Materiaalikäyttö/75min
409 495,00
189 789,00
444 548,00
343 890,58
444 406,33
367 601,93
355 470,00
322 247,52
75min
Kappaletta
1
11
3
24
22
61
59
370
285
212
247
122
225
Tuotetiedot
24.3.2015
Tuote
540
671
444
447
448
Ruiskutusannoksia
Materiaalikäyttö (g)
Aika
Päivämäärä
409 495,00
24.3.2015 1430-1545
415 007,00
27.4.2015 1432-1740
2 305 726,00
21.4.2015 2203-0542
1 788 231,00
21.4.2015 0610-1341
1 333 219,00
20.4.2015 1410-1841
1 774 292,00
19.4.2015 0617-1339
895 785,00
17.4.2015 1409-1731
1 383 516,00
29.3.2015 0615-1137
LIITE 6
Liite 6. Materiaalikäytön vertailua eri työjärjestyksillä valmistettaessa
Puristin
Tuote
447/794
448/795
791
916
687
688
540
541
748
593
443
444
445/792
446/793
53
850
960
671
173
326
240
77
604
Rim
x
x
X
Vaahdot. 2
Rim
X
X
X
X
X
x
x
x
x
x
x
x
Vaahdot. 3
Pitkä rata
Pitkä rata
Pitkä rata
Lyhyt rata
Lyhyt rata
Pitkä rata
Pitkä rata
X
X
Vaahdot. 6
X
X
Läpivirtaus x
Läpivirtaus x
X
X
Läpivirtaus X
X
X
x
x
x
X
X
X
X
x
x
Vaahdot. 5
Pitkä rata X
Pitkä rata X
x
x
Pitkä rata X
Pitkä rata X
Lyhyt rata X
Lyhyt rata X
X
Läpivirtaus
Läpivirtaus
X
X
Vaahdot. 7
X
Tuotteen toissijaiset valmistuspaikat x
x
x
x
x
x
x
x
x
X
X
Vaahdot. 4
Tuotteen normaali valmistuspaikka X
x
X
x
x
1
Pitkä rata
Pitkä rata
Lyhyt rata
Lyhyt rata
Pitkä rata
Pitkä rata
3
1
5
5
1
1
1
1
5
5
1
1
5
1
5
5
1
3
3
3
1
1
3
3
1
5(1)
5(1)
1
1
1
1
5(1)
5(1)
1(5)
1(5)
5
5
5
5
5
3
3
3
3
3
1
Vaahdot. Muotin paikka Ihanteellinen paikka
LIITE 7
Liite 7. Tuotteiden valmistuspaikat ja muottien sijainti
4
5
3
Hylly
1
Lähdössä
960 Muotti
Valmet muotti
869/446/793 muotti
Ponsse muotti
Vanha Valmet muotti
Vilakone muotti
Hiekkalavat
Koneet ja tarvikkeet
542/543 muotti
2024866 muotti
Vilakone muotti
Ylhäällä kulmassa muotti
Nostoraudat
Hinten puolivalmisteet
Puolivalmisteet pl 850
Muotit
Paalauskone
Peltihalli
Hyllyn 3 päätyyn
5
4
Varaston hylly(jos siirto)
Nosto-oven toinen puoli
Minne siirretään
3
3
5
3
Peltihalli
Peltihalli
Yhdistetään
Tavarakohtaisesti
Peltihalli
Peltihalli
Alin hylly, rim:n puoli
Toiseksi alin hylly, rim:n puoli
Puolivalmisteita 5. hyllystä Hintenin paikoille
Mahdollisimman lähelle vaahdotusta
Hinten puolivalmisteet
VW laatikot
Muotoalusta
Sijainti hyllyssä
Tulossa
Lattiataso
960 pakkustarvikkeet
791/916 pakkaustarvikkeet Lattiataso
LIITE 8
Liite 8. Varaston järjestämissuunnitelma
Puristin
loppu
8.touko
alku
ilta
loppu
8.touko
alku
aamu
loppu
8.touko
alku
yö
loppu
7.touko
alku
ilta
loppu
7.touko
alku
aamu
loppu
7.touko
alku
yö
loppu
6.touko
alku
ilta
loppu
6.touko
alku
aamu
loppu
6.touko
alku
yö
loppu
5.touko
alku
ilta
loppu
5.touko
alku
aamu
loppu
5.touko
alku
yö
loppu
4.touko
alku
ilta
loppu
4.touko
alku
aamu
loppu
4.touko
alku
yö
Keskiarvo (min)
1414
1357
611
536
2206
2139
1412
1336
610
543
2208
2137
1420
1336
609
536
2210
2139
1412
1334
616
540
2206
2138
1428
1347
617
539
2315
32,15
38
41
28
36
38
31
33
44
31
27
36
27
35
17
Vaihtoaika (min) 2
538
2228
2140
1411
1337
607
539
2212
2141
1421
1336
654
531
2215
2135
1413
1337
607
543
2214
2140
1429
1335
608
541
2219
1408
35,60
27
54
34
24
36
40
83
45
31
28
34
48
Vaihtoaika (min) 3
2218
538
2213
2144
1417
1324
1421
1307
619
534
2210
2138
1414
1315
620
537
2213
2138
1421
1341
627
535
2211
2137
1416
1336
34
38,75
53
29
2212
2132
1439
2212
2136
1415
1340
52
40
614
40
2137
1414
1340
627
1409
1336
614
2139
1427
35
43
59
32
45
74
Vaihtoaika (min) 4
35,60
40
35
36
34
33
Vaihtoaika (min) 5
1405
1334
607
541
2206
2142
1405
1339
607
541
2208
2143
1417
1327
607
542
2209
2112
1413
1334
605
544
2207
2139
1408
1341
608
27,09
27
28
21
39
57
25
50 Viikkopalaveri
25
26
26
24
26
31
Vaihtoaika (min)
LIITE 9
Liite 9. Ruiskutusannosten tilaaminen vuoronvaihdon aikaan