Havulaaksonpuiston yleissuunnitelman selostus

VUOREKSEN ISOKUUSI
YLEISSUUNNITELMASELOSTUS
Havulaaksonpuisto
VUOREKSEN ISOKUUSI
Havulaaksonpuiston yleissuunnitelmaselostus 24.4.2015
Sisällys
1.
2.
Suunnittelun lähtökohdat .................................................................................................................... 3
1.1
Suunnittelualue ............................................................................................................................ 3
1.2
Puistoalueen konsepti .................................................................................................................. 3
Yleissuunnitelman sisältö ..................................................................................................................... 4
2.1.
Maaperäolosuhteet ...................................................................................................................... 4
2.2.
Hulevesien hallintaperiaatteet puistossa ...................................................................................... 5
2.3.
Luonnon monimuotoisuusarvojen hyödyntäminen ja tukeminen.................................................. 6
2.4.
Säilytettävät metsäalueet ............................................................................................................. 6
2.5.
Istutettava kasvillisuus.................................................................................................................. 7
2.6.
Reittiyhteyksien kehittäminen ...................................................................................................... 8
2.7.
Puiston rakenteet ......................................................................................................................... 9
2.71
Puurakentamisen mahdollisuudet ................................................................................................ 9
2.72
INKA- ja Hanki-projektit ................................................................................................................ 9
2.73
Muuriratkaisut ............................................................................................................................10
2.8.
Valaistusperiaatteet ....................................................................................................................10
Sivu 2 / 10
VUOREKSEN ISOKUUSI
Havulaaksonpuiston yleissuunnitelmaselostus 24.4.2015
1. Suunnittelun lähtökohdat
1.1 Suunnittelualue
Yleissuunnitelma on laadittu keväällä 2015 Ramboll Finland Oy:ssä. Puiston
yleissuunnitelman laadinta liittyy Vuoreksen Isokuusen asemakaava-alueiden
rakentamiseen. Asemakaavassa 8466 Havulaaksonpuiston ydin sijoittuu kapeaan ja
osittain soistuneeseen laaksopainanteeseen, jonka itä- ja länsireunoille kohoavat
asuinkorttelialueet. Laaksomaisen viherkäytävän keskiosaan Havulaaksonpuiston ja sen
pohjoispuoleisen Tervaslammenpuiston väliin rakennetaan puulla verhoiltu Tervassilta,
joka toimii laaksotilaa jakavana elementtinä. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on
noin 8,5 ha.
Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus.
1.2 Puistoalueen konsepti
Vuoreksen Isokuusi on rakenteilla oleva uusi vehreä puurakentamisteemainen
asuinalue. Asuinkortteleiden lomassa soljuvat puistot kytkeytyvät laajempiin,
kortteleiden ympärille sijoittuviin metsäalueisiin ja virkistysreittiverkostoon, mikä
mahdollistaa tulevaisuudessa luonnon läheisyyden kokemisen erilaisilla ja monipuolisilla
puisto- ja virkistysalueilla. Havulaaksonpuistolla on tärkeä maisemakuvallinen merkitys
osana Vuoreksen Isokuusen kaupunginosan yleisilmettä. Puisto on maisemakuvaltaan
luontovaltainen ja sitä hallitsevat monipuoliset säilytettävät ja uudistettavat
metsäkuviot, niiden reunoille kehitettävä monipuolinen reunapuusto, avoimet
niittymäiset maisematilat, metsänreunoille luontevasti linjatut väylät ja vuodenaikojen
ja säätilojen mukaan vaihtelevat hulevesiuomat ja tulvatilanteissa täyttyvät tulvaniityt.
Suunnittelualueen puistojen eräänä kehittämistavoitteena on lieventää ja eheyttää
rakentamisen myötä syntyviä epäsuotuisia vaikutuksia maisemassa, ja etenkin
puistojen reuna-alueilla asuinkortteleiden ja puistojen rajapinnoilla. Puiston ulkoisia ja
sisäisiä näkymiä kehitetään metsänhoitotoimenpitein, maisemasuunnittelun keinoin
sommittelemalla, uutta kasvillisuutta osoittamalla sekä muotoilemalla uudelleen
Sivu 3 / 10
VUOREKSEN ISOKUUSI
Havulaaksonpuiston yleissuunnitelmaselostus 24.4.2015
rakentamisen myötä pirstoutuneita pienipiirteisiä maastonmuotoja. Laaksomaisia
puiston osia havainnoidaan eri korkeusasemista; puistossa, Tervassillalta ja puistoja
reunustavilta
harjanteille
sijoittuvilta
asuinkorttelialueilta.
Havulaaksonpuiston
laaksomaista tilaa korostetaan hienovaraisesti reunamuuriaihein ja luontevilla
luiskauksilla
korttelien
rajapintojen
korkeuserojen
tasaamiseksi.
Puiston
ominaispiirteitä, kuten metsäkasvillisuutta, kivisyyttä ja maapohjan soistumisalttiutta
tuetaan ja kehitetään viherrakentamisvaiheessa eri keinoin olemassa olevan aarrearkun
"varantoja" hyödyntämällä, erityisesti ekologisesta näkökulmasta tarkastellen.
Asuinrakentamisen myötä nykyiselle metsäiselle ympäristölle avautuu uusia merkityksiä
myös käyttäjien näkökulmasta. Puistosuunnittelun avulla mahdollistetaan turvallisten ja
sujuvien
virkistysyhteyksien
toteuttaminen
huonokulkuisen
ja
kehittyvän
siniviherverkon äärelle luonnon kantokyky huomioiden.
Yleissuunnitelman tueksi on laadittu poikkileikkaustarkasteluja ja suunnitelmaan on
liitetty viitevalokuvia havainnollistamaan puiston tavoiteltavaa tunnelmaa ja
rakentamisperiaatteita.
2. Yleissuunnitelman sisältö
2.1.Maaperäolosuhteet
Suunnittelukohde
sijoittuu
kahden
kalliosydämisen
harjanteen
väliseen
laaksopainanteeseen. Laakson pohjalla maanpinta on noin 5 metriä ympäröivien
tonttien maanpintaa alempana. Matalimmilla kohdilla laakson pohja on turvepintaista
kosteikkoa, jossa turvekerroksen paksuus on tutkimusten perusteella paksuimmillaan
noin 4…5 metriä. Turvekerroksen alapuolella on 1…2 metriä paksu liejuinen savi / savi
kerros ja savikerroksen alapuolella moreeni. Pohjavesi sijaitsee laakson pohjalla n.
tasolla +121, vaihdellen vesitilanteen mukaan. Laakson pohjalla kallionpintaa ei ole
selvitetty, vaan kairaukset ovat päättyneet moreenikerrokseen, kiveen tai kallioon.
Maanpinnan noustessa laakson pohjalta kohti kaavoitettuja asuinalueita maakerrokset
ohenevat ja paikoin on havaittavissa avokallioesiintymiä.
Pehmeimmän kosteikon alueita pyritään rakentamisessa välttämään. Laakson pohjalla
kulkee rakennettu vesihuoltolinja, jonka kanssa pääosin samalle linjaukselle
rakennetaan puiston pääväylä. Väylästä ei aiheudu merkittävää lisäkuormitusta.
Pienemmät polut ja raitit rakennetaan maanvaraisesti. Pehmeikölle sijoittuvat tai sitä
ylittävät
siltamaiset
rakenteet
perustetaan
esim.
puupaluilla
tai
muilla
tukipaaluratkaisuilla.
Maaston muotoilut laakson ylärinteillä, turvekerrostumien yläpuolella, voidaan tehdä
maanvaraisesti. Jyrkimmissä luiskissa tarkastellaan tapauskohtaisesti suurimmat sallitut
luiskakaltevuudet ja mahdolliset tukimuuritarpeet.
Sivu 4 / 10
VUOREKSEN ISOKUUSI
Havulaaksonpuiston yleissuunnitelmaselostus 24.4.2015
2.2. Hulevesien hallintaperiaatteet puistossa
Puisto sijaitsee pääosin Koipijärven valuma-alueella. Alueen länsipuolisten korttelien
läpi kulkee vedenjakaja, jonka länsipuolelta hulevedet kulkeutuvat Rimminsuolle ja
edelleen kohti Särkijärveä. Hulevesien hallinnan tavoitteena on, että lisääntyvästä
pinnoitetusta alasta huolimatta alueelta pois johdettavat ylivirtaamat eivät merkittävästi
äärevöidy luonnontilaan verrattuna.
Rakennetuilta alueilta syntyvät hulevedet käsitellään ja viivytetään hallitusti ja
ekologisesti hyödyntäen pitkälti nykyisiä painanteita ja alavia alueita tulvaalueina/kosteikkoina sekä rakentamalla uusia hulevesien matalapiirteisiä viivytysaltaita.
Hulevesiaiheiden välittömään läheisyyteen on kaavoitettu runsaasti asuinkiinteistöjä,
joten myös turvallisuussyistä uudet hulevesiaihiot on suunniteltu loivapiirteiseksi ja
mataliksi.
Korttelialueilla
syntyviä
hulevesiä
pidätetään,
hidastetaan
ja
puhdistetaan
hulevesiallastojen ja kosteikkojen sekä patorakenteiden avulla ennen vesien johtamista
eteenpäin. Vesien johtaminen tapahtuu kaikkialla painovoimaisesti. Laskeutus- ja tulvaaltaat viivyttävät vesien kulkua edesauttaen kiintoainesten laskeutumista ja ravinteiden
pidättymistä sekä vähentäen uomiin kohdistuvaa eroosiota.
Kiinteistöjen osalta hulevesiä pidätetään kiinteistökohtaisin menetelmin hule-9 ja hule –
36 kaavamääräysten mukaisesti ennen johtamista katujen hulevesiviemäreihin sekä
ennen hulevesien purkamista puistoon.
Hulevesiviemäreitä pitkin johdettavat hulevedet puretaan puistoalueella pääsääntöisesti
hule-10 kaavamääräysten mukaisiin esikäsittelyaltaisiin. Hule-10 kaavamääräyksen
mukaiset altaat on mitoitettu tyypillisille, usein toistuville sateille. Tärkeimpänä
tehtävänä näillä painanteilla on sateiden likaisen alkuhuuhtouman käsittely sekä
viivyttäminen. Hule-10 altaat verhotaan ajoittaista märkyyttä kestävää kasvillisuutta
sisältävin eroosiosuojamatoin. Hule-10 altaat on suunniteltu korkeustasojen suomien
mahdollisuuksien mukaan pysymään pääosin kuivina sekä tyhjenemään salaojituksin ja
suotautumalla hyvin hitaasti. Täten ne toimivat tehokkaasti laskeutusaltaina, mutta
ovat kuitenkin seuraavan sateen sattuessa jälleen valmiita viivyttämään ja
käsittelemään sinne johtuvat hulevedet. Kiintoaineksen laskeutuksen lisäksi altaat
sitovat myös jonkin verran hulevesien ravinteita toimiessaan biologisina suodattamoina.
Suurempia sateita varten viherpainanteissa on hallitusti järjestetty ylivuoto.
Hulevedet johdetaan, pääosin esikäsittelyalueiden kautta, hule-35 kaavamääräysten
mukaisille
huleveden
tulva-alueille/tulvaniityille/kosteikoille.
Rankkasateiden
mahdollisesti synnyttämiin tulviin on
varauduttu mitoittamalla tulva-alueet
(tilastollisesti kerran 10 vuodessa toistuvalle) rankkasateelle. Kosteikko /
tulvaniittykäsittelyllä
pidätetään
laskeutuneeseen
kiintoaineeseen
sitoutuneen
kuormituksen lisäksi kuormitusta myös kasvillisuuden avustamana. Kasvillisuus sitoo ja
pidättää ravinteita, bakteereja sekä haitta-aineita kuten raskasmetalleja. Tulvaniityt
ovat ajoittain kuivia ja ajoittain veden peittämiä. Veden viipymistä alueilla säädellään
puupadoilla tai putkipadoilla, jotka pitävät paikoin yllä alueella pysyvää vesipintaa sekä
päästävät hitaasti läpi tulvatilannetta pienemmät virtaamat. Puupadoin aikaansaadut
pysyvästi vedenpinnan alapuolella sijaitsevat uomaosuudet eroosiosuojataan.
Sivu 5 / 10
VUOREKSEN ISOKUUSI
Havulaaksonpuiston yleissuunnitelmaselostus 24.4.2015
Mitoituksissa on huomioitu kiinteistökohtaiset viivytystilavuudet. Mitoituksissa on
huomioitu myös padotuksella aikaansaadusta pysyvästä vesipinnasta johtuva
tulvatilavuuden pieneneminen.
Esikäsittelyaltaiden (hule-10) pohjalle kertyvän lietteen määrä olisi tarkistettava kerran
vuodessa. Liete olisi poistettava lietepumpulla viimeistään silloin, kun allas alkaa täyttyä
tai on vaarana että liete lähtee tulvan aikana liikkeelle. Samoin purkusalaputken
avoimena pysyminen sekä ylivuodon toimivuus tarkistetaan. Patorakenteiden toimivuus
ja tukkeutumattomuus olisi tarkistettava säännöllisesti. Tulvaniitty/kosteikkoalueella
kasvillisuutta on niitettävä vähintään kolmen vuoden välein, jolloin myös kasvimassa ja
pohjalle kertyvä liete poistetaan. Maaperän kantamattomuudesta johtuvat tekijät on
huomioitava kunnossapitotöiden ajankohtaa valittaessa.
2.3. Luonnon monimuotoisuusarvojen hyödyntäminen ja tukeminen
Luonnon- ja maisemanhoitotoimenpiteisiin tulee tulevaisuudessa kiinnittää erityistä
huomiota niin uusien kaupunkibiotooppien kehittämisen kuin nykyisten ekologisten
arvojen säilyvyyden näkökulmista. Laaksoon sijoittuva puistojen ketju toimii tärkeänä
asuinkorttelialueiden väliin sijoittuvana viher- ja ekologisena yhteytenä Särkijärven
rannan suuntaan. Alueella esiintyy mm. liito-oravia.
Säilyviä metsäkuvioita, maastonmuotoja ja pintakasvillisuutta kehitetään hallitusti,
huomioiden eri puistonosien vallitsevat olosuhteet; valoisuusaste, säilytettävät
kasvillisuusalueet, lajisto sekä kosteustasapaino. Rakentamisen myötä rikkoutuneita
alueita elvytetään kompensaation keinoin; nykyistä kasvillisuutta täydennetään
asentamalla metsänpohjasiirrännäistä ja istuttamalla kasvillisuutta, jota esiintyy
alueella
luontaisestikin.
Nykyistä
maaperän
siemenpankkia
hyödynnetään
hoitotoimenpiteissä metsäisillä alueilla, jotka säilyvät eheinä rakentamiselta. Puistossa
sijaitsee myös mahdollinen metsälakikohde, lehtolaikku.
Toteutettavien rakenteiden ja asuinalueiden myötä mahdollistetaan myös kokonaan
uudenlaiset
kasvillisuusalueet, mm. Tervassillan
maaluiskauksiin. Hulevesien
hallintajärjestelmät (avouomat ja viivytysalueet) luovat uudenlaisia kulkureittejä ja
elinympäristöjä alueen eliöstölle. Monimuotoisuutta ja -kerroksellisuutta tuetaan ja
kehitetään edelleen muodostamalla pienimuotoisia ja eri vyöhykkeisiä elinympäristöjä,
jotka luonnehtivat suunnittelualuetta ympäröivää luontoa.
2.4. Säilytettävät metsäalueet
Suunnittelualueelle sijoittuu metsälakikohteeksi luokiteltava metsäalue, joka on
asemakaavassa osoitettu kaavamääräyksellä s-27. Alueella ei saa suorittaa sellaisia
toimenpiteitä, jotka muuttavat alueen arvokkaan kasvillisuuden elinolosuhteita. Metsä
on biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi hyvin soveltuvaa ja sen lähistön metsät
soveltuvat
kulkuyhteyksiksi
Särkijärven
ja
Rimmin
suunnan
mahdollisien
elinympäristöjen suuntaan. Metsikössä on tehty myös havainto palokärjestä. (K.Korte
2010) Metsän reunavyöhykkeitä pyritään vahvistamaan, jotta metsän elinolosuhteet ja
Sivu 6 / 10
VUOREKSEN ISOKUUSI
Havulaaksonpuiston yleissuunnitelmaselostus 24.4.2015
myrskyjen sietokyky vahvistuisivat. Vahvistavina toimenpiteinä metsän reunoja
valmennetaan ja vahvistetaan olemassa olevaa taimikkoa hyödyntämällä ja uutta
reunapuustoa istuttamalla. Myrskyn vaurioittamia kohtia uudistetaan uusin istutuksin.
Muut säilytettävät tai kehitettävät metsät ovat puiston soistuneemmissa osissa
sijaitsevat kuusivaltaiset metsäkuviot, Vuoreksen liikuntapuiston vierustalla sijaitseva
männikkö ja Rimminpuronmetsä. Uoman länsipuolella kasvavat metsät ja niiden
pohjakasvillisuus säilytetään. Metsäkuvioiden Harjanteen puoleisia reunavyöhykkeitä
monipuolistetaan uusin puuistutuksin.
Pirunpellonpuistossa puustoa uusitaan voimakkaasti hule-10 altaan ympäristössä
suosimalla ja istuttamalla uusia märkyyttä sietäviä puulajeja. Laaksopainanteen Rimmin
suuntaan rajoittuvalla reunalla säilytetään nykyinen havupuuvaltainen puusto.
2.5. Istutettava kasvillisuus
Istutettavan kasvillisuuden avulla tuetaan monimuotoisen ja -ilmeisen metsäpuiston
ilmapiiriä.
Kullekin
kasvupaikalle
valitaan
ympäristön
ominaispiirteisiin
ja
kasvuolosuhteisiin soveltuva kasvillisuus. Tarpeen mukaan kasvillisuusalueilla
hyödynnetään mm. kestäviä luonnonperennoja.
Metsän
rajapinnoille
kylvetään
niittykasvillisuutta, pääreittiyhteyksien
reunat
viimeistellään niittynurmella. Perennoja istutetaan ainoastaan selkeinä ryhminä
rakennetuimmille puiston osuuksille (mm. Tervassillan maaluiskat). Säilytettävää
puustoa tuetaan elinvoimaisuuden näkökulmasta tarvittavissa kohdin istuttamalla
metsitystaimia metsän reuna-alueille ja istuttamalla puuryhmiä paikkoihin, joissa
halutaan, että näkymät siivilöityvät harvemman puustovyöhykkeen kautta.
Säilytettävien metsäalueiden reunoilla tavoitteena on säilyttää myös metsänpohja, mm.
uoman reunan sammalikko.
Kuva 2. Uoman ja metsän reuna-alueen pehmeä sammalikko.
Sivu 7 / 10
VUOREKSEN ISOKUUSI
Havulaaksonpuiston yleissuunnitelmaselostus 24.4.2015
Taulukko 1. Kasvilajiesimerkkejä kasvupaikoittain.
Lehtomaiset ja valoisat
alueet, rinteet
Tuore kangas, varjoiset ja
puolivarjoiset kasvupaikat,
metsien reuna-alueet
· puut: visakoivu, rauduskoivu, metsälehmus, mänty, tuomet,
pihlajat
· pensaat: seppelvarpu, katajat, angervot, kääpiövuorimänty,
nukkeruusu, peittopaju
· perennat: ahomansikka, kielo, kevätkaihonkukka, ajuruoho,
maksaruoho, hopeatäpläpeippi, rentoakankaali, poimulehti,
vuokot, koristeheinät, isokonnantatar
· sipulikasvit
·
·
·
·
·
·
·
Hulevesien viivytysalueet,
kaupunkisuot ja niiden
reuna-alueet
·
·
·
·
·
kuntta: kasvupaikan mukaan kostean paikan kuntta tai
kangasmetsän kuntta
puut: pihdat, kanadanhemlokki, kuuset, haapa, rauduskoivu
pensaat: alppiruusu, mustilanhortensia, atsaleat
köynnökset: köynnöshortensia
perennat: kurjenpolvien eri lajit, rönsyansikka, saniaiset,
poimulehti, tulikellukka, kimikit, pitsimyssy (tupastiarella),
lehtisinilatva
sipulikasvit
metsäniityn kasvilajeja: päivänkakkara, ahdekaunokki,
kellokasvit, kurjenpolvet, puistolemmikki
kuntta: kasvupaikan mukaan kostean paikan kuntta tai
kangasmetsän kuntta
puut: tervaleppä, sulkaharmaaleppä, kuuset, tuomet
pensaat: kääpiöpunapaju, villapaju, taikinamarja, pajuangervot
perennat: kurjenmiekat, saniaiset, pohjanrantakukka,
koristeheinät, isokonnantatar, suovehka
kosteat reunaniityn kasvilajeja: ruiskaunokki, luhtalemmikki,
kellokasvit, suo-orvokki, sudenmarja, rantakukka, purtojuuri
2.6. Reittiyhteyksien kehittäminen
Suunnittelualueelle sijoittuu Vuoreksen eteläosan kevyen liikenteen verkkosuunnitelman
(päivitetty 3/2015) mukaisesti useita eritasoisia kevyen liikenteen reittejä sekä ulkoiluja hiihtoreittien linjaukset.
Kevyen liikenteen pääreitti (jk+pp) on linjattu puiston laaksotilan suuntaisesti puiston
länsireunaan mukaillen maastonmuotoja, kantavamman maaperän alueita sekä
säilytettäviä kasvillisuusalueita. Pääreitti toteutetaan neljän metrin levyisenä ja
talvikunnossa pidettävänä. Pintamateriaalina käytetään muutoin kivituhkaa, mutta
Tervassillan alla pääreitti toteutetaan ulkoasultaan huoliteltuna kiveyspintana.
Suunnittelualueelle sijoittuu neljä laaksotilan ylittävää poikittaista yhteyttä. Aluereitit
sijoittuvat Tervassillalle ja Havulaakson puiston etelälaitaan Vuoreksen liikuntapuiston
reunalle.
Tervassillan pohjoispuoleisen siltakeilan luiskaukseen toteutetaan lisäksi
asfalttipintainen mutkikas yhteys alas puiston pääreitille. Jälkimäisenä mainittu
Sivu 8 / 10
VUOREKSEN ISOKUUSI
Havulaaksonpuiston yleissuunnitelmaselostus 24.4.2015
Jouhinkadun ja Vuoreksen puistokadun välinen kevyen liikenteen reitti toimii
tarvittaessa pelastusreittinä Harjanteeseen. Molemmat alueyhteydet ovat talvikunnossa
pidettäviä. Laaksomaisen puistotilan poikki, puistoon rajautuvia katu- ja korttelialueilta
yhdistämään, rakennetaan lisäksi kaksi kevyen liikenteen lähireittiä. Nilakujan ja
Tervaskadun välinen yhteys toteutetaan osin elämyksellisenä, puurakenteisena
ratkaisuna, joka johdattaa kulkijan turvallisesti soistuneen puisto-osuuden yli.
Harjanteen
puoleiselta
Tervaskadulta
kevyen
liikenteen
pääreittiin
liittyvä
asfalttimurskepintainen osuus on talvikunnossapidettävä, toisin kuin Nilakujalle johtavat
puurakenteiset osuudet. Pääreitiltä rakennetaan lisäksi talvikunnossa pidettävä
kivituhkapintainen neljä metriä leveä yhteys Aihkinkadun päätteeseen.
Suunnittelualueen lounaisreunalle Rimminpuronmetsän ja Pirunpellonpuiston laidalle
sijoittuu hiihtoreitti joka on osa neljän kilometrin pituista yksisuuntaista lenkkiä ja
Rimmin suuntaan liittyvän ulkoilureittiverkoston pää.
2.7. Puiston rakenteet
2.71 Puurakentamisen mahdollisuudet
Isokuusen puurakentamisteema näkyy Havulaaksonpuistossa Tervassillan rakenteissa
ja omaleimaisessa puunkäytössä myös puistorakenteissa. Laakson soistuneen
painanteen ylitse rakennetaan korkealaatuisia puurakenteisia kulkupintoja ja oleskeluun
ja luonnosta nauttimiseen tarkoitettuja rakenteita kuten laiturimaisia tasanteita ja
paviljonkeja. Puureitti on perustamistavaltaan keveämpi, kuin kivituhkapintaisen
yhteyden toteuttaminen, jolloin myös reitin viereiset metsäkuviot saadaan säilytettyä
mahdollisimman tiiviinä. Puureitillä on mahdollisuus kokea välitöntä metsän tunnelmaa.
Hulevesiuoman veden pinnan tasoa säätelevät padot voidaan toteuttaa puurakenteisina,
samoin kuin puistovalaisimien pylväät.
2.72 INKA- ja Hanki-projektit
Tampereen kaupunki on mukana INKA-projektissa vastuualueenaan älykäs kaupunki ja
uudistuva teollisuus. INKA-projektin keskeisenä tavoitteena on kaupunkien ja yritysten
välisen yhteistyön kehittäminen muun muassa hankintatapoja kehittämällä, mitä varten
on käynnistetty erillinen Hanki-projekti. Havulaaksonpuiston puurakenteiden hankinta
on Hanki-projektissa pilottiprojektina mukana, jotta saataisiin luotua uusia
hankintamenetelmiä sekä uudenlaisia puunkäyttöön liittyviä teknisiä ratkaisuja, jotka
helpottavat ja tehostavat puisten puistorakenteiden kunnossapitoa, edistävät
puutuotteiden esteettisyyttä ja niiden laatutason säilymistä korkeana sekä kasvattavat
tuotteiden käyttömukavuutta. Hankinnan tavoitteena on huomioida hankinnan kohteena
olevan puutuotteen koko elinkaari.
Laajempana tavoitteena on Tampereen kaupungin, TTY:n, TAMK:in, TEM:in ja Metlan
(Luke) välisen puurakentamisen yhteistyösopimuksen mukaisesti puurakenteiden
käytön lisääminen puistoalueilla.
Sivu 9 / 10
VUOREKSEN ISOKUUSI
Havulaaksonpuiston yleissuunnitelmaselostus 24.4.2015
2.73 Muuriratkaisut
Puistoalue sijaitsee pääosin laaksopainanteessa, jolloin puiston reuna-alueiden
maisemointitavat
tulee
määritellä
huolella.
Rajapinnat
liittyvät
osittain
asuinkorttelialueisiin, jo toteutuneisiin ja kehitettäviin puistoympäristöihin sekä säilyviin
metsäalueisiin. Erityisesti asuinkortteleiden rajoilla, joissa puiston viereisten
asuinalueiden korkeusasemat ja rakennusten tarkempi sijoittuminen ei ole vielä
tarkentunut, esitetään puiston rajalle tavoitekorkeusasemia., jotka ovat puiston
toiminnallisuuden ja lopullisen ilmeen kannalta tärkeitä huomioitavia seikkoja mm.
asuinkorttelialueiden korkeusasemia määriteltäessä.
Puistovyöhykkeen keskiosaan sijoittuu uusi puurakenteinen Tervassilta sillan keiloineen.
Yleissuunnitelman tavoitteena on ollut hyödyntää sillan näkyviä keiloja maisemallisena
ja maanpinnan korkeuseroja tasaavana elementtinä. Sillan keiloista muotoillaan
loivapiirteiset, vehreät niemekkeet, jotka "kannattelevat" siltaa. Huolitellun ilmeen
saavuttamiseksi ja puisen sillan ilmettä korostaen, on pidempiä luiskaosuuksia
jaksotettu muuriratkaisuilla. Muurien välisille alueille istutetaan monikerroksista
kasvillisuutta, jolloin luiskat näkyvät kauempaa tarkasteltaessa ulkoasuiltaan vehreinä.
Sillan keilojen muuriratkaisut toimivat lisäksi rajaavina ja johdattelevina elementteinä
puistoreittien reunoilla.
2.8. Valaistusperiaatteet
Puiston pääkulkureitit valaistaan. Valaisinpylväänä käytetään puupylvästä, joka sointuu
ulkoasultaan alueen puurakentamisteemaan. Tervassillan suunnitelmassa on huomioitu
sillan alikulun valaisuperiaatteet, joka on sovitettu puurakenteisen sillan arkkitehtuuriin.
Puiston puiset reitit ja puurakenteet valaistaan erikoisvalaistuksella.
Sivu 10 / 10