docHavulaaksonpuiston yleissuunnitelmaselostus
download 
Report Transcription
Havulaaksonpuiston yleissuunnitelmaselostus
Tamperee en kaupun nki VUORE EKSEN ISO OKUUSI YLEIS SSUUNN NITELM MASELO OSTUS Havula aakson npuisto VUOREKSEN ISOKUUSI HAVULAAKSONPUISTON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS 23.6.2015 Laatija 23.6.2015 Raija Sipilä, Kaisa Rantee, Heikki Hukkanen, Päivi Jonkka-Haavisto, Kaisa Mustajärvi, Ramboll Viite Havulaaksonpuisto, yleissuunnitelma 18/16661/1 Päivämäärä Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi Sivu 2 / 11 VUOREKSEN ISOKUUSI Sisällys 1. 2. HAVULAAKSONPUISTON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS 23.6.2015 Suunnittelun lähtökohdat.......................................................................................................................... 4 1.1 Suunnittelualue ................................................................................................................................. 4 1.2 Puistoalueen konsepti ....................................................................................................................... 4 Yleissuunnitelman sisältö .......................................................................................................................... 5 2.1. Maaperäolosuhteet ........................................................................................................................... 5 2.2. Hulevesien hallintaperiaatteet puistossa .......................................................................................... 6 2.3. Luonnon monimuotoisuusarvojen hyödyntäminen ja tukeminen .................................................... 7 2.4. Säilytettävät metsäalueet .................................................................................................................. 7 2.5. Istutettava kasvillisuus ...................................................................................................................... 8 2.6. Reittiyhteyksien kehittäminen .......................................................................................................... 9 2.7. Puiston rakenteet ............................................................................................................................ 10 2.71 Puurakentamisen mahdollisuudet .................................................................................................. 10 2.72 INKA‐ ja Hanki‐projektit ................................................................................................................... 10 2.73 Muuriratkaisut ................................................................................................................................. 11 2.8. Valaistusperiaatteet ........................................................................................................................ 11 Sivu 3 / 11 VUOREKSEN ISOKUUSI HAVULAAKSONPUISTON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS 23.6.2015 1. Suunnittelun lähtökohdat 1.1 Suunnittelualue Yleissuunnitelma on laadittu keväällä 2015 Ramboll Finland Oy:ssä. Puiston yleissuunnitelman laadinta liittyy Vuoreksen Isokuusen asemakaava-alueiden rakentamiseen. Asemakaavassa 8466 Havulaaksonpuiston ydin sijoittuu kapeaan ja osittain soistuneeseen laaksopainanteeseen, jonka itä- ja länsireunoille kohoavat asuinkorttelialueet. Laaksomaisen viherkäytävän keskiosaan Havulaaksonpuiston ja sen pohjoispuoleisen Tervaslammenpuiston väliin rakennetaan puulla verhoiltu Tervassilta, joka toimii laaksotilaa jakavana elementtinä. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 8,5 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus. 1.2 Puistoalueen konsepti Vuoreksen Isokuusi on rakenteilla oleva uusi vehreä puurakentamisteemainen asuinalue. Asuinkortteleiden lomassa soljuvat puistot kytkeytyvät laajempiin, kortteleiden ympärille sijoittuviin metsäalueisiin ja virkistysreittiverkostoon, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa luonnon läheisyyden kokemisen erilaisilla ja monipuolisilla puisto- ja virkistysalueilla. Havulaaksonpuistolla on tärkeä maisemakuvallinen merkitys osana Vuoreksen Isokuusen kaupunginosan yleisilmettä. Puisto on maisemakuvaltaan luontovaltainen ja sitä hallitsevat monipuoliset säilytettävät ja uudistettavat metsäkuviot, niiden reunoille kehitettävä monipuolinen reunapuusto, avoimet niittymäiset maisematilat, metsänreunoille luontevasti linjatut väylät ja vuodenaikojen ja säätilojen mukaan vaihtelevat hulevesiuomat ja tulvatilanteissa täyttyvät tulvaniityt. Suunnittelualueen puistojen eräänä kehittämistavoitteena on lieventää ja eheyttää rakentamisen myötä syntyviä epäsuotuisia vaikutuksia maisemassa, ja etenkin puistojen reuna-alueilla asuinkortteleiden ja puistojen rajapinnoilla. Puiston ulkoisia ja sisäisiä näkymiä kehitetään metsänhoitotoimenpitein, maisemasuunnittelun keinoin sommittelemalla, uutta kasvillisuutta osoittamalla sekä muotoilemalla uudelleen Sivu 4 / 11 VUOREKSEN ISOKUUSI HAVULAAKSONPUISTON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS 23.6.2015 rakentamisen myötä pirstoutuneita pienipiirteisiä maastonmuotoja. Laaksomaisia puiston osia havainnoidaan eri korkeusasemista; puistossa, Tervassillalta ja puistoja reunustavilta harjanteille sijoittuvilta asuinkorttelialueilta. Havulaaksonpuiston laaksomaista tilaa korostetaan hienovaraisesti reunamuuriaihein ja luontevilla luiskauksilla korttelien rajapintojen korkeuserojen tasaamiseksi. Puiston ominaispiirteitä, kuten metsäkasvillisuutta, kivisyyttä ja maapohjan soistumisalttiutta tuetaan ja kehitetään viherrakentamisvaiheessa eri keinoin olemassa olevan aarrearkun "varantoja" hyödyntämällä, erityisesti ekologisesta näkökulmasta tarkastellen. Asuinrakentamisen myötä nykyiselle metsäiselle ympäristölle avautuu uusia merkityksiä myös käyttäjien näkökulmasta. Puistosuunnittelun avulla mahdollistetaan turvallisten ja sujuvien virkistysyhteyksien toteuttaminen huonokulkuisen ja kehittyvän siniviherverkon äärelle luonnon kantokyky huomioiden. Yleissuunnitelman tueksi on laadittu poikkileikkaustarkasteluja ja suunnitelmaan on liitetty viitevalokuvia havainnollistamaan puiston tavoiteltavaa tunnelmaa ja rakentamisperiaatteita. 2. Yleissuunnitelman sisältö 2.1.Maaperäolosuhteet Suunnittelukohde sijoittuu kahden kalliosydämisen harjanteen väliseen laaksopainanteeseen. Laakson pohjalla maanpinta on noin 5 metriä ympäröivien tonttien maanpintaa alempana. Matalimmilla kohdilla laakson pohja on turvepintaista kosteikkoa, jossa turvekerroksen paksuus on tutkimusten perusteella paksuimmillaan noin 4…5 metriä. Turvekerroksen alapuolella on 1…2 metriä paksu liejuinen savi / savi kerros ja savikerroksen alapuolella moreeni. Pohjavesi sijaitsee laakson pohjalla n. tasolla +121, vaihdellen vesitilanteen mukaan. Laakson pohjalla kallionpintaa ei ole selvitetty, vaan kairaukset ovat päättyneet moreenikerrokseen, kiveen tai kallioon. Maanpinnan noustessa laakson pohjalta kohti kaavoitettuja asuinalueita maakerrokset ohenevat ja paikoin on havaittavissa avokallioesiintymiä. Pehmeimmän kosteikon alueita pyritään rakentamisessa välttämään. Laakson pohjalla kulkee rakennettu vesihuoltolinja, jonka kanssa pääosin samalle linjaukselle rakennetaan puiston pääväylä. Väylästä ei aiheudu merkittävää lisäkuormitusta. Pienemmät polut ja raitit rakennetaan maanvaraisesti. Pehmeikölle sijoittuvat tai sitä ylittävät siltamaiset rakenteet perustetaan esim. puupaluilla tai muilla tukipaaluratkaisuilla. Maaston muotoilut laakson ylärinteillä, turvekerrostumien yläpuolella, voidaan tehdä maanvaraisesti. Jyrkimmissä luiskissa tarkastellaan tapauskohtaisesti suurimmat sallitut luiskakaltevuudet ja mahdolliset tukimuuritarpeet. Sivu 5 / 11 VUOREKSEN ISOKUUSI HAVULAAKSONPUISTON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS 23.6.2015 2.2. Hulevesien hallintaperiaatteet puistossa Puisto sijaitsee pääosin Koipijärven valuma-alueella. Alueen länsipuolisten korttelien läpi kulkee vedenjakaja, jonka länsipuolelta hulevedet kulkeutuvat Rimminsuolle ja edelleen kohti Särkijärveä. Hulevesien hallinnan tavoitteena on, että lisääntyvästä pinnoitetusta alasta huolimatta alueelta pois johdettavat ylivirtaamat eivät merkittävästi äärevöidy luonnontilaan verrattuna. Rakennetuilta alueilta syntyvät hulevedet käsitellään ja viivytetään hallitusti ja ekologisesti hyödyntäen pitkälti nykyisiä painanteita ja alavia alueita tulvaalueina/kosteikkoina sekä rakentamalla uusia hulevesien matalapiirteisiä viivytysaltaita. Hulevesiaiheiden välittömään läheisyyteen on kaavoitettu runsaasti asuinkiinteistöjä, joten myös turvallisuussyistä uudet hulevesiaihiot on suunniteltu loivapiirteiseksi ja mataliksi. Korttelialueilla syntyviä hulevesiä pidätetään, hidastetaan ja puhdistetaan hulevesiallastojen ja kosteikkojen sekä patorakenteiden avulla ennen vesien johtamista eteenpäin. Vesien johtaminen tapahtuu kaikkialla painovoimaisesti. Laskeutus- ja tulvaaltaat viivyttävät vesien kulkua edesauttaen kiintoainesten laskeutumista ja ravinteiden pidättymistä sekä vähentäen uomiin kohdistuvaa eroosiota. Kiinteistöjen osalta hulevesiä pidätetään kiinteistökohtaisin menetelmin hule-9 ja hule – 36 kaavamääräysten mukaisesti ennen johtamista katujen hulevesiviemäreihin sekä ennen hulevesien purkamista puistoon. Hulevesiviemäreitä pitkin johdettavat hulevedet puretaan puistoalueella pääsääntöisesti hule-10 kaavamääräysten mukaisiin esikäsittelyaltaisiin. Hule-10 kaavamääräyksen mukaiset altaat on mitoitettu tyypillisille, usein toistuville sateille. Tärkeimpänä tehtävänä näillä painanteilla on sateiden likaisen alkuhuuhtouman käsittely sekä viivyttäminen. Hule-10 altaat verhotaan ajoittaista märkyyttä kestävää kasvillisuutta sisältävin eroosiosuojamatoin. Hule-10 altaat on suunniteltu korkeustasojen suomien mahdollisuuksien mukaan pysymään pääosin kuivina sekä tyhjenemään salaojituksin ja suotautumalla hyvin hitaasti. Täten ne toimivat tehokkaasti laskeutusaltaina, mutta ovat kuitenkin seuraavan sateen sattuessa jälleen valmiita viivyttämään ja käsittelemään sinne johtuvat hulevedet. Kiintoaineksen laskeutuksen lisäksi altaat sitovat myös jonkin verran hulevesien ravinteita toimiessaan biologisina suodattamoina. Suurempia sateita varten viherpainanteissa on hallitusti järjestetty ylivuoto. Hulevedet johdetaan, pääosin esikäsittelyalueiden kautta, hule-35 kaavamääräysten mukaisille huleveden tulva-alueille/tulvaniityille/kosteikoille. Rankkasateiden mahdollisesti synnyttämiin tulviin on varauduttu mitoittamalla tulva-alueet (tilastollisesti kerran 10 vuodessa toistuvalle) rankkasateelle. Kosteikko / tulvaniittykäsittelyllä pidätetään laskeutuneeseen kiintoaineeseen sitoutuneen kuormituksen lisäksi kuormitusta myös kasvillisuuden avustamana. Kasvillisuus sitoo ja pidättää ravinteita, bakteereja sekä haitta-aineita kuten raskasmetalleja. Tulvaniityt ovat ajoittain kuivia ja ajoittain veden peittämiä. Veden viipymistä alueilla säädellään puupadoilla tai putkipadoilla, jotka pitävät paikoin yllä alueella pysyvää vesipintaa sekä päästävät hitaasti läpi tulvatilannetta pienemmät virtaamat. Puupadoin aikaansaadut pysyvästi vedenpinnan alapuolella sijaitsevat uomaosuudet eroosiosuojataan. Sivu 6 / 11 VUOREKSEN ISOKUUSI HAVULAAKSONPUISTON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS 23.6.2015 Mitoituksissa on huomioitu kiinteistökohtaiset viivytystilavuudet. Mitoituksissa on huomioitu myös padotuksella aikaansaadusta pysyvästä vesipinnasta johtuva tulvatilavuuden pieneneminen. Esikäsittelyaltaiden (hule-10) pohjalle kertyvän lietteen määrä olisi tarkistettava kerran vuodessa. Liete olisi poistettava lietepumpulla viimeistään silloin, kun allas alkaa täyttyä tai on vaarana että liete lähtee tulvan aikana liikkeelle. Samoin purkusalaputken avoimena pysyminen sekä ylivuodon toimivuus tarkistetaan. Patorakenteiden toimivuus ja tukkeutumattomuus olisi tarkistettava säännöllisesti. Tulvaniitty/kosteikkoalueella kasvillisuutta on niitettävä vähintään kolmen vuoden välein, jolloin myös kasvimassa ja pohjalle kertyvä liete poistetaan. Maaperän kantamattomuudesta johtuvat tekijät on huomioitava kunnossapitotöiden ajankohtaa valittaessa. 2.3. Luonnon monimuotoisuusarvojen hyödyntäminen ja tukeminen Luonnon- ja maisemanhoitotoimenpiteisiin tulee tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota niin uusien kaupunkibiotooppien kehittämisen kuin nykyisten ekologisten arvojen säilyvyyden näkökulmista. Laaksoon sijoittuva puistojen ketju toimii tärkeänä asuinkorttelialueiden väliin sijoittuvana viher- ja ekologisena yhteytenä Särkijärven rannan suuntaan. Alueella esiintyy mm. liito-oravia. Säilyviä metsäkuvioita, maastonmuotoja ja pintakasvillisuutta kehitetään hallitusti, huomioiden eri puistonosien vallitsevat olosuhteet; valoisuusaste, säilytettävät kasvillisuusalueet, lajisto sekä kosteustasapaino. Rakentamisen myötä rikkoutuneita alueita elvytetään kompensaation keinoin; nykyistä kasvillisuutta täydennetään asentamalla metsänpohjasiirrännäistä ja istuttamalla kasvillisuutta, jota esiintyy alueella luontaisestikin. Nykyistä maaperän siemenpankkia hyödynnetään hoitotoimenpiteissä metsäisillä alueilla, jotka säilyvät eheinä rakentamiselta. Puistossa sijaitsee myös mahdollinen metsälakikohde, lehtolaikku. Toteutettavien rakenteiden ja asuinalueiden myötä mahdollistetaan myös kokonaan uudenlaiset kasvillisuusalueet, mm. Tervassillan maaluiskauksiin. Hulevesien hallintajärjestelmät (avouomat ja viivytysalueet) luovat uudenlaisia kulkureittejä ja elinympäristöjä alueen eliöstölle. Monimuotoisuutta ja -kerroksellisuutta tuetaan ja kehitetään edelleen muodostamalla pienimuotoisia ja eri vyöhykkeisiä elinympäristöjä, jotka luonnehtivat suunnittelualuetta ympäröivää luontoa. 2.4. Säilytettävät metsäalueet Suunnittelualueelle sijoittuu metsälakikohteeksi luokiteltava metsäalue, joka on asemakaavassa osoitettu kaavamääräyksellä s-27. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka muuttavat alueen arvokkaan kasvillisuuden elinolosuhteita. Metsä on biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi hyvin soveltuvaa ja sen lähistön metsät soveltuvat kulkuyhteyksiksi Särkijärven ja Rimmin suunnan mahdollisien elinympäristöjen suuntaan. Metsikössä on tehty myös havainto palokärjestä. (K.Korte 2010) Metsän reunavyöhykkeitä pyritään vahvistamaan, jotta metsän elinolosuhteet ja Sivu 7 / 11 VUOREKSEN ISOKUUSI HAVULAAKSONPUISTON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS 23.6.2015 myrskyjen sietokyky vahvistuisivat. Vahvistavina toimenpiteinä metsän reunoja valmennetaan ja vahvistetaan olemassa olevaa taimikkoa hyödyntämällä ja uutta reunapuustoa istuttamalla. Myrskyn vaurioittamia kohtia uudistetaan uusin istutuksin. Muut säilytettävät tai kehitettävät metsät ovat puiston soistuneemmissa osissa sijaitsevat kuusivaltaiset metsäkuviot, Vuoreksen liikuntapuiston vierustalla sijaitseva männikkö ja Rimminpuronmetsä. Uoman länsipuolella kasvavat metsät ja niiden pohjakasvillisuus säilytetään. Metsäkuvioiden Harjanteen puoleisia reunavyöhykkeitä monipuolistetaan uusin puuistutuksin. Pirunpellonpuistossa puustoa uusitaan voimakkaasti hule-10 altaan ympäristössä suosimalla ja istuttamalla uusia märkyyttä sietäviä puulajeja. Laaksopainanteen Rimmin suuntaan rajoittuvalla reunalla säilytetään nykyinen havupuuvaltainen puusto. 2.5. Istutettava kasvillisuus Istutettavan kasvillisuuden avulla tuetaan monimuotoisen ja -ilmeisen metsäpuiston ilmapiiriä. Kullekin kasvupaikalle valitaan ympäristön ominaispiirteisiin ja kasvuolosuhteisiin soveltuva kasvillisuus. Tarpeen mukaan kasvillisuusalueilla hyödynnetään mm. kestäviä luonnonperennoja. Metsän rajapinnoille kylvetään niittykasvillisuutta, pääreittiyhteyksien reunat viimeistellään niittynurmella. Perennoja istutetaan ainoastaan selkeinä ryhminä rakennetuimmille puiston osuuksille (mm. Tervassillan maaluiskat). Säilytettävää puustoa tuetaan elinvoimaisuuden näkökulmasta tarvittavissa kohdin istuttamalla metsitystaimia metsän reuna-alueille ja istuttamalla puuryhmiä paikkoihin, joissa halutaan, että näkymät siivilöityvät harvemman puustovyöhykkeen kautta. Säilytettävien metsäalueiden reunoilla tavoitteena on säilyttää myös metsänpohja, mm. uoman reunan sammalikko. Kuva 2. Uoman ja metsän reuna-alueen säilytettävä, pehmeä sammalikko. Sivu 8 / 11 VUOREKSEN ISOKUUSI HAVULAAKSONPUISTON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS 23.6.2015 Taulukko 1. Kasvilajiesimerkkejä kasvupaikoittain. Lehtomaiset ja valoisat alueet, rinteet Tuore kangas, varjoiset ja puolivarjoiset kasvupaikat, metsien reuna-alueet puut: visakoivu, rauduskoivu, metsälehmus, mänty, tuomet, pihlajat pensaat: seppelvarpu, katajat, angervot, kääpiövuorimänty, nukkeruusu, peittopaju perennat: ahomansikka, kielo, kevätkaihonkukka, ajuruoho, maksaruoho, hopeatäpläpeippi, rentoakankaali, poimulehti, vuokot, koristeheinät sipulikasvit Hulevesien viivytysalueet, kaupunkisuot ja niiden reuna-alueet kuntta: kasvupaikan mukaan kostean paikan kuntta tai kangasmetsän kuntta puut: pihdat, kanadanhemlokki, kuuset, haapa, rauduskoivu pensaat: alppiruusu, mustilanhortensia, atsalea köynnökset: köynnöshortensia perennat: kurjenpolvi, rönsyansikka, saniainen, poimulehti, tulikellukka, kimikki, pitsimyssy (tupastiarella), lehtisinilatva, koristeheinät sipulikasvit metsäniityn kasvilajeja: päivänkakkara, ahdekaunokki, kellokasvit, kurjenpolvet, puistolemmikki kuntta: kasvupaikan mukaan kostean paikan kuntta tai kangasmetsän kuntta puut: tervaleppä, sulkaharmaaleppä, kuusi, tuomi pensaat: kääpiöpunapaju, villapaju, taikinamarja, pajuangervot perennat: kurjenmiekat, saniaiset, pohjanrantakukka, koristeheinät, isokonnantatar, suovehka kosteat reunaniityn kasvilajeja: ruiskaunokki, luhtalemmikki, kellokasvit, suo‐orvokki, sudenmarja, rantakukka, purtojuuri 2.6. Reittiyhteyksien kehittäminen Suunnittelualueelle sijoittuu Vuoreksen eteläosan kevyen liikenteen verkkosuunnitelman (päivitetty 3/2015) mukaisesti useita eritasoisia kevyen liikenteen reittejä sekä ulkoiluja hiihtoreittien linjaukset. Kevyen liikenteen pääreitti (jk+pp) on linjattu puiston laaksotilan suuntaisesti puiston länsireunaan mukaillen maastonmuotoja, kantavamman maaperän alueita sekä säilytettäviä kasvillisuusalueita. Pääreitti toteutetaan neljän metrin levyisenä ja talvikunnossa pidettävänä. Pintamateriaalina käytetään muutoin kivituhkaa, mutta Tervassillan alla pääreitti toteutetaan ulkoasultaan huoliteltuna kiveyspintana. Suunnittelualueelle sijoittuu neljä laaksotilan ylittävää poikittaista yhteyttä. Aluereitit sijoittuvat Tervassillalle ja Havulaakson puiston etelälaitaan Vuoreksen liikuntapuiston reunalle. Tervassillan pohjoispuoleisen siltakeilan luiskaukseen toteutetaan lisäksi asfalttipintainen mutkikas yhteys alas puiston pääreitille. Jälkimäisenä mainittu Sivu 9 / 11 VUOREKSEN ISOKUUSI HAVULAAKSONPUISTON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS 23.6.2015 Jouhinkadun ja Vuoreksen puistokadun välinen kevyen liikenteen reitti toimii tarvittaessa pelastusreittinä Harjanteeseen. Molemmat alueyhteydet ovat talvikunnossapidettäviä. Laaksomaisen puistotilan poikki, puistoon rajautuvia katu- ja korttelialueilta yhdistämään, rakennetaan lisäksi kaksi kevyen liikenteen lähireittiä. Nilakujan ja Tervaskadun välinen yhteys toteutetaan osin elämyksellisenä, puurakenteisena ratkaisuna, joka johdattaa kulkijan turvallisesti soistuneen puistoosuuden yli. Harjanteen puoleiselta Tervaskadulta kevyen liikenteen pääreittiin liittyvä asfalttimurskepintainen osuus on talvikunnossapidettävä, toisin kuin Nilakujalle johtavat puurakenteiset osuudet. Pääreitiltä rakennetaan lisäksi talvikunnossapidettävä kivituhkapintainen neljä metriä leveä yhteys Aihkinkadun päätteeseen. Suunnittelualueen lounaisreunalle Rimminpuronmetsän ja Pirunpellonpuiston laidalle sijoittuu hiihtoreitti joka on osa neljän kilometrin pituista yksisuuntaista lenkkiä ja Rimmin suuntaan liittyvän ulkoilureittiverkoston pää. 2.7. Puiston rakenteet 2.71 Puurakentamisen mahdollisuudet Isokuusen puurakentamisteema näkyy Havulaaksonpuistossa Tervassillan rakenteissa ja omaleimaisessa puunkäytössä myös puistorakenteissa. Laakson soistuneen painanteen ylitse rakennetaan korkealaatuisia puurakenteisia kulkupintoja ja oleskeluun ja luonnosta nauttimiseen tarkoitettuja rakenteita kuten laiturimaisia tasanteita ja paviljonkeja. Puureitti on perustamistavaltaan keveämpi, kuin kivituhkapintaisen yhteyden toteuttaminen, jolloin myös reitin viereiset metsäkuviot saadaan säilytettyä mahdollisimman tiiviinä. Puureitillä on mahdollisuus kokea välitöntä metsän tunnelmaa. Hulevesiuoman veden pinnan tasoa säätelevät padot voidaan toteuttaa puurakenteisina, samoin kuin puistovalaisimien pylväät. 2.72 INKA- ja Hanki-projektit Tampereen kaupunki on mukana INKA-ohjelmassa vastuualueenaan älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. INKA - ohjelman tavoitteena on edelläkävijämarkkinoiden ja referenssien synnyttäminen sekä kaupunkien ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen muun muassa innovatiivisia hankintatapoja kehittämällä. Tätä varten on käynnistetty erillinen Hanki-projekti. Havulaaksonpuiston puurakenteiden hankinta on Hanki-projektissa pilottiprojektina mukana, jotta saataisiin luotua uusia hankintamenetelmiä sekä uudenlaisia puunkäyttöön liittyviä teknisiä ratkaisuja, jotka helpottavat ja tehostavat puisten puistorakenteiden kunnossapitoa, edistävät puutuotteiden esteettisyyttä ja niiden laatutason säilymistä korkeana sekä kasvattavat tuotteiden käyttömukavuutta. Hankinnan tavoitteena on huomioida hankinnan kohteena olevan puutuotteen koko elinkaari. Laajempana tavoitteena on Tampereen kaupungin, TTY:n, TAMK:in, TEM:in ja Metlan (Luke) välisen puurakentamisen yhteistyösopimuksen mukaisesti puurakenteiden käytön lisääminen puistoalueilla. Sivu 10 / 11 VUOREKSEN ISOKUUSI HAVULAAKSONPUISTON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS 23.6.2015 2.73 Muuriratkaisut Puistoalue sijaitsee pääosin laaksopainanteessa, jolloin puiston reuna-alueiden maisemointitavat tulee määritellä huolella. Rajapinnat liittyvät osittain asuinkorttelialueisiin, jo toteutuneisiin ja kehitettäviin puistoympäristöihin sekä säilyviin metsäalueisiin. Erityisesti asuinkortteleiden rajoilla, joissa puiston viereisten asuinalueiden korkeusasemat ja rakennusten tarkempi sijoittuminen ei ole vielä tarkentunut, esitetään puiston rajalle tavoitekorkeusasemia., jotka ovat puiston toiminnallisuuden ja lopullisen ilmeen kannalta tärkeitä huomioitavia seikkoja mm. asuinkorttelialueiden korkeusasemia määriteltäessä. Puistovyöhykkeen keskiosaan sijoittuu uusi puurakenteinen Tervassilta sillan keiloineen. Yleissuunnitelman tavoitteena on ollut hyödyntää sillan näkyviä keiloja maisemallisena ja maanpinnan korkeuseroja tasaavana elementtinä. Sillan keiloista muotoillaan loivapiirteiset, vehreät niemekkeet, jotka "kannattelevat" siltaa. Huolitellun ilmeen saavuttamiseksi ja puisen sillan ilmettä korostaen, on pidempiä luiskaosuuksia jaksotettu muuriratkaisuilla. Muurien välisille alueille istutetaan monikerroksista kasvillisuutta, jolloin luiskat näkyvät kauempaa tarkasteltaessa ulkoasuiltaan vehreinä. Sillan keilojen muuriratkaisut toimivat lisäksi rajaavina ja johdattelevina elementteinä puistoreittien reunoilla. 2.8. Valaistusperiaatteet Puiston pääkulkureitit valaistaan. Valaisinpylväänä käytetään puupylvästä, joka sointuu ulkoasultaan alueen puurakentamisteemaan. Tervassillan suunnitelmassa on huomioitu sillan alikulun valaisuperiaatteet, joka on sovitettu puurakenteisen sillan arkkitehtuuriin. Puiston puiset reitit ja puurakenteet valaistaan erikoisvalaistuksella. Sivu 11 / 11
