ST: 1/2015 § 37, KVSTO 21.9.2015 18:00

Transcription

§ 37, KVSTO 21.9.2015 18:00
ST: 1/2015
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN
Kvsto:n työjärjestyksen 8. §:n mukaan on kutsu valtuuston kokoukseen lähetettävä vähintään 4 päivää ennen kokousta erikseen kullekin valtuutetulle
sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa
on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät
asiat.
Kuntalain 58. §:n mukaan kaupunginvaltuuston kokous on päätösvaltainen,
kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on läsnä.
Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty 15.9.2015 ja on pantu esille ilmoitustaululle samana päivänä. Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on julkaistu
Syd-Österbottenissa 15.9.2015 ja Suupohjan Sanomissa 16.9.2015.
1) Suoritetaan nimenhuuto ja todetaan, onko joku ilmoittanut esteestä, jolloin varajäsen on kutsuttu; ja
2) todetaan, onko kokous laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen.
Kaupunginvaltuuston päätös:
§ 38, KVSTO 21.9.2015 18:00
ST: 2/2015
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN
Työjärjestys 34 §
Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään
valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.
§ 39, KVSTO 21.9.2015 18:00
ST: 3/2015
ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN
§ 40, KVSTO 21.9.2015 18:00
ST: 104/2015
LUONNOSPIIRUSTUSTEN, KUSTANNUSARVION HYVÄKSYMINEN KRISTIINAKODIN
PERUSKORJAUSTA JA LAAJENNUSTA VARTEN
(JI/REN) (Kaupunginhallitus 4.5.2015 § 131)
Kristiinakodin peruskorjauksen ja uudisrakennuksen luonnospiirustukset on
laadittu yhteistyössä perusturvakeskuksen henkilökunnan kanssa. Luonnoksia on esitelty henkilökunnalle, joka on kommentoinut niitä. Annettujen
kommenttien pohjalta on vuorostaan päivitetty piirustuksia, joiden pohjalta
on myös tarkistettu kustannusarviota. Henkilökunta hyväksyy nyt luonnospiirustukset ja siten voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen.
Kristiinakodin korjauksen ja laajennuksen kustannusarvio on 4 596 000 €.
Kristiinakodin peruskorjaus- ja laajennushanke on suuri, minkä vuoksi sitä
varten tulee asettaa suunnittelu- ja rakennustoimikunta. Suunnittelu- ja rakennustoimikuntaan tulee valita kuusi jäsentä. Peruskorjauksen ja uudisrakennuksen suunnittelun tulee olla valmis vuonna 2015. Suunnittelu tulee
laatia siten, että hankkeen toteutukselle voidaan anoa avustusta ARAlta.
Rakennustyöt aloitetaan heti kun suunnittelu on valmistunut ja urakoitsijat
on valittu.
Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus hyväksyy piirustukset ennen kuin prosessi etenee. Tässä tapauksessa kaupunginvaltuuston
vahvistama investointimääräraha (2015: 200 000 €, 2016: 1 000 000 €,
2017: 2 000 000 €) ei tule riittämään ja silloin luonnospiirustukset hyväksyy
kaupunginvaltuusto.
Kaupunginjohtajan ehdotus:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto:
1. hyväksyy luonnospiirustukset
2. varaa lisämäärärahaa rakentamista varten vuosien 2016 ja 2017 investointitalousarvioissa.
Lisäksi kaupunginhallitus päättää asettaa kuusijäsenisen suunnittelu- ja rakennustoimikunnan ja valita sen jäsenet.
Kaupunginhallituksen päätös:
Kohta 1.
Paavo Rantala ehdotti Ulla Iisakkalan ja Kaj Kärrin kannattamana kaupunginhallituksen päättävän, että ehdotus palautettaisiin.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Åsa Blomstedt totesi, että kaupunginhallitus on yksimielisesti päättänyt palauttaa luonnospiirustukset jatkosuunnittelua ja kustannusarviota varten. Hallitus katsoi, että rakennus voidaan
rakentaa siten, että siinä on vähemmän kulmia kustannusten vähentämiseksi. Hallitus katsoi myös, että henkilöstöllä olisi parempi yleissilmäys tiloista, jos rakennuksessa on vähemmän kulmia.
Kohta 2.
Raukesi.
§ 40, KVSTO 21.9.2015 18:00
ST: 104/2015
Kaupunginhallitus nimesi yksimielisesti seuraavan kuusijäsenisen suunnittelu- ja rakennustoimikunnan:
tekninen johtaja (pj.), Riitta Palmberg, Per-Erik Englund, Åsa Blomstedt,
Bror Eriksson ja Paavo Rantala.
Liite § 131
________
(JI/REN) (Kaupunginhallitus 29.6.2015 § 175)
Kaupunginhallitus palautti asian kokouksessaan 4.5.2015 § 131 sillä perustelulla, että rakennus voidaan toteuttaa siten, että siinä on vähemmän kulmia kustannusten vähentämiseksi. Suunnittelija on nyt uudelleen käynyt läpi tilat ja pienentänyt rakennusta 95 m2:llä.
Suunnittelu- ja rakennustoimikunta on kokoontunut kaksi kertaa, 1.6. ja
22.6, jolloin on pohdittu eri ideoita tehokkaan tilankäytön mahdollistamiseksi. Myös keittiötoiminto on käyty läpi ja kustannusarviossa on laskettu
kahden eri keittiövaihtoehdon; valmistuskeittiön ja jakelukeittiön hinta..
Koko kaupungin keittiöhenkilökunnan käytön tehostamiseksi olisi suositeltavaa, että Kristiinakodin keittiö olisi jakelukeittiö ja ruoan valmistus keskitettäisiin sairaalanmäen keittiöön.
Suunnittelu toteutetaan siten, että toteutusta varten voidaan anoa avustusta
ARA:lta, AK PLAN / Alf Kangasniemi laatii ARA-asiakirjat hallituksen
hyväksyttyä piirustukset. Rakennustyöt aloitetaan heti kun suunnittelu on
valmistunut ja urakoitsijat on valittu.
Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen on hyväksyttävä
piirustukset ennen kuin prosessi etenee. Tässä tapauksessa kaupunginvaltuuston vahvistama investointimääräraha (2015: 200 000 €, 2016: 1 000 000
€, 2017: 2 000 000 €) ei tule riittämään ja silloin luonnospiirustukset hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Asiaan oheistetaan: piirustukset ja päivitetty kuluyhdistelmä.
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto:
1. hyväksyy luonnospiirustukset
2. varaa lisämäärärahaa rakentamista varten vuosien 2016 ja 2017 investointitalousarvioissa.
Merkitään, että tekninen johtaja osallistui kutsuttuna asiantuntijana tämän
asian käsittelyyn ja että hän selosti asiaa.
Asia käsiteltiin kohdittain.
Kohta 1)
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
§ 40, KVSTO 21.9.2015 18:00
ST: 104/2015
Kohta 2)
Kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan seuraavasti:
Esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto varaa jo vuosille
2015-2017 myönnetyn 3,2 milj. euron määrärahan lisäksi 1 342 000 euron
määrärahan teknisen lautakunnan vuoden 2016 investointitalousarviossaan
ja -suunnitelmassaan 2017 tarkentamalla tavalla Kristinakodin peruskorjausta ja laajennusta varten kaupungin vuoden 2016 investointitalousarvioon
ja vuoden 2017 taloussuunnitelmaan.
Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Liite § 175
_________
(Kaupunginvaltuusto 21.9.2015 § 40)
§ 40, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: situationsplan 20150617
§ 40, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: plan 201500617
§ 40, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kostnadskalkyl-17062015
KRISTINAHEMMET
KOSTNADSKALKYL
17.06.2015
1(1)
KRISTINAHEMMET/ Tillbyggnad och ändring
Salavägen, Kristinestad
Uppdatering av kostnadskalkylen enligt Skissförslag 4, daterade 17.06.2015.
Basuppgifter och förklaringar
(kostnader/pris mvs 0%)
Nybyggnad + tvättstuga/Skiss 3
Kostnadskalkyl 10.03.2015
Omfattning
brm2
2205
Kostnad/€
10.03.2015
4 350 000
Kostnad/€
17.06.2015
Skillnad/€
(mvs 0%)
Anmärkning
Nybyggnad + tvättstuga/Skiss 4,
daterade 17.06.2015
2110
-
4 163 000
-187 000
Fasadrenovering av befintliga
byggnader
-
55 000
55 000
0
Oförändrad
Sprinkling av befintliga
byggnader ca. 1900 brm2
-
130 000
130 000
0
Oförändrad
Köksavdelningen/Skiss 3
Kostnadskalkyl 10.03.2015
208
246 000
-
Köksavdelningen/tillredningskök
Ytrenovering, vattentak, fönster,
balkongdörr och ytterväggar
190
-
194 000
-52 000
TOTALKOSTNAD, prognos
4 781 000
4 542 000
-239 000
MVS 0 %
Mervärdesskatt 24 %
1 147 440
1 090 080
- 57 360
mvs 24 %
TOTALKOSTNAD inkl. mvs
5 928 440
5 632 080
- 296 360
-
Skiss 3, daterad
10.02.2015
Totalrenovering
Tilläggskommentar:
Ifall köket görs som utdelningskök minskar totalkostnaden med ca. 15.000,- € mvs 0%.
Vasa 17.06.2015
Oy AK-Plan Ab
Alf Kangasniemi
c/1438/kostnadskalkyl17062015.doc
Nybyggnaden 95 brm2
mindre
Renoverat 2000
INKL. MVS 24 %
§ 40, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: FASAD_20150617
§ 41, KVSTO 21.9.2015 18:00
ST: 120/2015
SIIPYYNTIEN VESIOSUUSKUNNAN ANOMUS KAUPUNGIN TAKAUKSESTA
(Kaupunginhallitus 17.8.2015 § 194)
Taustaa
Siipyyntien vesiosuuskunta hakee kaupungin takausta mahdolliselle 50.000
euron pankkilainalle Rysshamnin ja Skaftungin kylän eteläisen rajan välisen runkovesijohdon rakentamisen rahoittamiseksi. Suunniteltu laina-aika
on kymmenen (10) vuotta. Jäsenet maksavat lainan vuosittaisilla maksuilla.
Vesiosuuskuntaan kuuluu 40 vapaa-ajan asuntoa.
Siipyyntien vesiosuuskunnan omistusrakenne muodostuu kokonaisuudessaan yksityishenkilöistä, Kristiinankaupungin kaupungilla ei ole minkäänlaista omistusosuutta, vaan toimija on täysin ulkopuolinen, joten kaupungilla ei ole suoraa eikä epäsuoraa vaikutusvaltaa asiaan. Runkoverkon liittyjät
ovat vapaa-ajan asuntoja.
Kaupungin kannanotto
Kristiinankaupungin kaupunki toteaa 50.000 euron lainan takaamista koskevasta hakemuksesta, ettei kaupungilla ole mahdollisuutta ryhtyä takaajaksi Siipyyntien vesiosuuskunnalle ehdoin, jotka ovat edullisemmat Siipyyntien vesiosuuskunnalle kuin mihin sillä muuten olisi mahdollisuus vapailla
markkinoilla. Tämä olisi niin kutsuttua kiellettyä valtiollista tukea uuden
kuntalain mukaan. Teoreettisesti ajatellen kaupunki voisi ryhtyä takaajaksi
Siipyyntien vesiosuuskunnalle, mutta siinä tapauksessa täysin kaupallisin
perustein, eikä tämä tulisi Siipyyn vesiosuuskunnalle millään lailla edullisemmaksi kuin mikä tahansa muu takausjärjestelmä vapailla markkinoilla.
Takaus myönnettäisiin silloin vastaavin vesiosuuskunnan vakuuksin vallitsevien yksityisoikeudellisten periaatteiden mukaisesti ja takaussitoumuksen
hinnoittelu vastaisi olemassa olevaa riskiä takausvastuun mahdollisesta toteutumisesta.
Kristiinankaupungin kaupungilla ei ole tarkoituksena ryhtyä puhtaasti kaupallisin perustein harjoittamaan täysin ulkopuolisille juridisille henkilöille
rahoitustoimintaa, jossa yhtenä palveluna olisi tarjota takauspalveluita
markkinaehdoin.
Tällaisen rahoitustoiminnan harjoittaminen ei kuulu kaupungin toimialaan
tai tehtäviin, minkä vuoksi kaupunki luovuttaa tehtävän markkinoilla toimiville yksityisille toimijoille. Jos kysymyksessä olisi kaupungin rajojen sisäpuolella sijaitseva alue, jolla kaupunki on ottanut tehtäväkseen huolehtia talousveden turvaamisesta kiinteälle asutukselle, tämä hakemus sisältyisi
kaupungin toimialaan, jolloin tilanne olisi toinen.
Yhteenveto
Talousveden turvaaminen vapaa-ajan asutukselle ei ole kuulunut eikä tule
nytkään kuulumaan Kristiinankaupungin kaupungin tehtäviin. Näin todeten
takausta ei voida myöntää Siipyyntien vesiosuuskunnalle.
§ 41, KVSTO 21.9.2015 18:00
ST: 120/2015
Peruste
Uusi kuntalaki 10.4.2015/410, § 129, josta ilmenee seuraavaa:
129 §
Lainan taikka takauksen tai muun vakuuden myöntäminen
Kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan
kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen
riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.
Tässä voidaan todeta, että Kristiinankaupunki ei voi myöntää takausta muilla ehdoilla kuin mikä tahansa (yksityinen) rahoituslaitos markkinoilla.
Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos
yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa.
Tässä voidaan todeta, että Kristiinankaupungin kaupunki ei omista Siipyyntien vesiosuuskuntaa missään määrin eikä myöskään valvo sen toimintaa.
Tilanne voisi olla toinen jos toiminta kuuluisi kuntalain 131. §:n piiriin.
131 §
Palveluvelvoite
Kunta voi antaa määräaikaisen palveluvelvoitteen kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tarpeellisten palvelujen turvaamiseksi kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle palveluntuottajalle, jos markkinoiden toiminta on
puutteellista. Ennen palveluvelvoitteen antamista kunnan on selvitettävä,
toimivatko markkinat riittävästi.
Palveluvelvoite on annettava kirjallisesti ja siinä tulee määritellä palvelun
tuottamiseen ja korvauksen määräytymiseen liittyvät keskeiset ehdot. Palvelun turvaamiseksi maksettavissa korvauksissa on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan komission yleistä taloudellista etua koskevissa valtiontukisäädöksissä säädetään, Euroopan komission tiedoksianto EYsopimuksen artiklojen 87 ja 88 soveltamisesta valtiollisesta tuesta takuiden/lainan muodossa.
Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ei
myönnä takausta kyseessä olevalle hankkeelle, koska kaupungin tehtäviin ei
kuulu turvata talousveden saantia vapaa-ajan asunnoille ja koska kaupungin
toimialaan ei kuulu myöntää ulkopuolisille yksityisille toimijoille takaussitoumuksia puhtaasti kaupallisin perustein, yksityisillä rahamarkkinoilla vallitsevien ehtojen mukaisesti.
§ 41, KVSTO 21.9.2015 18:00
ST: 120/2015
Kaj Kärr ehdotti, että kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki myöntää takauksen Siipyyn vesiosuuskunnalle. Kaj Kärrin ehdotusta kannattivat Carina Storhannus, Henrik Antfolk ja Peter Grannas.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Åsa Blomstedt totesi, että kaksi ehdotusta oli annettu ja ehdotti, että kaupunginhallitus äänestäisi ehdotuksista
nimenhuudon avulla siten, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat jäsenet äänestävät Jaa ja Kaj Kärrin ehdotusta kannattavat jäsenet äänestävät
Ei.
Ehdotettu äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti.
Äänestyksessä annettiin seuraavat äänet:
Jaa –ääniä 2 (kaksi) kpl
(Kallio, Ingves)
Ei –ääniä
7 (seitsemän) kpl
(Antfolk, Riissanen, Blomstedt, Kärr, Pihlajaniemi, Storhannus, Rantala)
Puheenjohtaja Åsa Blomstedt totesi, että kaupunginhallitus oli äänestämällä
(2-7) päättänyt ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki myöntää takauksen 50 000 euron lainalle, jolle Siipyyntien vesiosuuskunta on hakenut
takausta, uuden kuntalain ehtojen sekä yksityisillä markkinoilla sovellettavien markkinaehtojen mukaisesti. Uusien määräysten mukaan Kristiinankaupungin kaupunki voi myöntää takauksen vain 80 %:lle (uuden kuntalain
mukainen pakottava säännös) anotusta summasta, eli tässä tapauksessa 40
000 eurolle. Jäljellä olevalle osuudelle osuuskunnan on hankittava toinen
takaaja.
Merkitään, että Kennet Kangas ilmoitti esteellisyydestä (osallisuusjäävi) ja
poistui asian käsittelyn ajaksi. Merkitään, että Peter Grannas poistui klo
19.52 ja että Kaarina Kallio valittiin uudeksi pöytäkirjantarkastajaksi.
Liite § 194
_________
§ 41, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Sidebyvägens Vattenandelslag Karta 6-5-2015-1
§ 41, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: K.borgen_sidebyvägen
§ 42, KVSTO 21.9.2015 18:00
TEKN: 211/2009
SIIPYYN EDUSTALLE SIJOITETTAVAN TUULIVOIMAPUISTON KAAVOITTAMINEN
(SS/SS) (Tekninen lautakunta 22.9.2009 § 105)
Suomen Merituuli Oy anoo, että kaupunki aloittaisi Siipyyn edustalle sijoitettavan merituulipuiston kaavoituksen. Hankealue sijaitsee suurimmaksi
osaksi alueella, joka maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimalaitosta varten. Suomen Merituuli Oy ehdottaa yleiskaavan tai asemakaavan laatimista,
jotta rakennuslupa voidaan myöntää. Tarkoituksena on rakentaa alueelle
enintään 80 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on n. 240-400 MW.
Koko hankkeen investointikustannukset ovat arviolta 400 M€.
Ympäristövaikutusten arviointia suoritetaan parhaillaan, lausunto ohjelmasta on saatu ja YVA-selostuksen laadinta on aloitettu ja sen odotetaan olevan
valmis vuoden 2010 alussa. Kaavoitustyö voidaan aloittaa ja yhdistää ympäristövaikutusten arviointiin.
Suomen Merituuli Oy on valmis maksamaan kaikki tuulivoimapuiston kaavoituskustannukset.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksen tulee käsittää kaikki
kolme kaavoitustasoa; maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Alue sisältyy hyväksyttyyn, muttei vielä vahvistettuun maakuntakaavaan. Alueelle
tulee laatia yleiskaava ja kaupungin tulee päättää alueen kaavoituksen aloittamisesta. Alueelle vaaditaan asemakaava, mutta mahdollisuus toteuttaa
hanke kaavoitustarveratkaisun nojalla selvitetään kaavoitusprosessin aikana.
Yleiskaavan laadinnassa on myös otettava kantaa mantereen ja tuulivoimaloiden välisen alueen käyttötarkoitukseen maakuntakaavan mukaisesti. Ehdotus yleiskaava-alueeksi oheistetaan. Asemakaavan/-kaavojen alue tullaan
osoittamaan jatkokaavoitusprosessissa.
Teknisen johtajan ehdotus:
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että oheisen kartan
mukainen alue kaavoitetaan Siipyyn merituulivoimapuistoa varten ja että
Suomen Merituuli Oy vastaa kaavoituskustannuksista erikseen laadittavan
sopimuksen mukaisesti.
Teknisen lautakunnan päätös:
Tekninen johtaja selosti asiaa.
Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti.
Liite § 105.
Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti.
Merkitään, että tekninen johtaja Sven Söderlund osallistui kutsuttuna asiantuntijana tämän asian käsittelyyn ja että hän selosti asiaa. Hän totesi mm.,
§ 42, KVSTO 21.9.2015 18:00
TEKN: 211/2009
että kaavan muoto selviää kaavoitusprosessin aikana ja huomautti, että alue
rajaa idässä rantayleiskaavaan.
Kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Bernhard Utter pyysi
pöytäkirjamerkintää, jonka mukaan kaavaa laadittaessa tulee pyrkiä sijoittamaan tuulivoimalat mahdollisimman kauas merelle.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Hans Nybond totesi kaupunginhallituksen päättäneen yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti.
Liite § 330
_________
(Tekninen lautakunta § 61/23.06.2015)
(JI/JI)
Kaupunginhallitus myönsi kokouksessaan 1.10.2009 § 335 luvan laatia
osayleiskaava Siipyyn edustan merialueelle. Siipyyn tuulivoimapuiston
osayleiskaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä MRL 65 §:n ja MRA 19
§:n mukaisesti 15.03.2012 – 16.04.2012 ja lausuntoja on pyydetty asianomaisilta viranomaisilta. Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä
kaavan laatijan vastine käyvät ilmi alla olevasta linkistä.
Osayleiskaavassa osoitetaan kaksi tuulivoimaloiden rakentamiseen soveltuvaa aluetta, joille voidaan rakentaa yhteensä 80 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden paikat ja tarvittavat kaapelireitit on merkitty ohjeellisesti. Osayleiskaavassa on osoitettu myös luonnonarvoiltaan arvokkaat alueet ja suunnittelualueella kulkeva veneväylä. Tuulivoimala-alueet on osoitettu sitovalla
merkinnällä ja tuulivoimalan tornin maksimikorkeudeksi on osoitettu 120
m. Lähin kiinteä asutus ja loma-asutus sijaitsevat Siipyyn ranta-alueella
noin 8 kilometriä tuulivoimala-alueesta.
Osayleiskaavan tuulivoimalahankkeet toteuttaa Suomen Merituuli Oy, joka
on vuokrannut alueen Metsähallitukselta tuulivoimahankettaan varten.
Kaavoitusprosessin vaiheet
- Kristiinankaupungin kaupunginhallitus päätti kaavan laatimisesta
1.10.2009
- Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Vaasassa
3.4.2013
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville kaavan valmisteluvaiheessa 17.6. - 2.7.2010.
- Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 13.3. - 16.4.2012
- Siipyyn edustan tuulivoimapuiston YVA-selostus oli julkisesti nähtävillä ja yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta
22.9.2010.
- Osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävänä ja lausuntoja pyydettiin
22.12.2014. - 30.01.2015.
- Viranomaisneuvottelut pidettiin 23.5.2013 ja 18.9.2014.
Linkki liitteisiin:
http://projektit.ramboll.fi/Kaavoitus/Kristiinankaupunki/Siipyyn-tuulikaava/
§ 42, KVSTO 21.9.2015 18:00
TEKN: 211/2009
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto päättää
1.
2.
hyväksyä Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaavan siihen
kuuluvine asiakirjoineen.
Pykälä tarkastetaan välittömästi.
Tekninen johtaja selosti aluksi asiaa ja ilmoitti muuttavansa päätösehdotustaan siten, että 2. kohta poistetaan.
Selostusta seuranneen keskustelun aikana Kennet Kangas ehdotti teknisen
lautakunnan ehdottavan kaupunginhallitukselle, että Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaavaa siihen kuuluvine asiakirjoineen ei hyväksytä ja, että
kaavoitus lopetetaan viitaten kaupunginhallituksen vaihemaakuntakaava
2:sta antamaan lausuntoon, joka käsiteltiin kaupunginhallituksessa 8.4.2013
§ 139.
Hänen ehdotustaan kannattivat Margareta Utter, Jukka Kangasniemi ja
Jaakko Nummela.
Bror Eriksson kannatti esittelijän ehdotusta.
Puheenjohtaja totesi, että kaksi kannatettua ehdotusta oli annettu, Kankaan
antama ehdotus sekä esittelijän ehdotus, minkä vuoksi lautakunta ryhtyi äänestämään. Äänestys suoritettiin nimenhuudon avulla siten, että esittelijän
ehdotusta kannattaneet jäsenet äänestivät ”jaa” ja Kankaan ehdotusta kannattaneet äänestivät ”ei”.
Äänestyksessä esittelijän ehdotus sai kaksi (2) ääntä (Bror Eriksson ja PerErik Englund) ja Kennet Kankaan ehdotus kahdeksan (8) ääntä (AnnLouise Heikkilä, Mats Ingves, Jukka Kangasniemi, Kennet Kangas, Eva
Lillmangs, Jaakko Nummela, Bo-Göran Södergård ja Margareta Utter).
Puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on äänestyksen jälkeen päättänyt Kankaan ehdotuksen mukaisesti.
Liite § 61.
(REN/REN)
Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä harkitessa huomioitakoon seuraavat seikat:
Siipyyn merialue on merkitty voimassa olevaan Pohjanmaan maakuntakaavaan 2030:en. Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan vaihekaavan
syksyllä 2015, jossa ei enää käsitellä voimassa olevaa Siipyyn hankealuetta.
Merikaapelin rakentamisen vaikutuksista Kristiinankaupungin Naturaalueen luonnonarvoihin tehtiin Luonnonsuojelulain mukainen Naturaarviointi. Siitä saatiin Ely-keskuksen lopullinen lausunto lokakuussa 2014,
joka oli myönteinen kaapelin sijoittamiselle.
Alueen melu- ja välkearvot on laskettu uusien ohjeiden mukaan, eivätkä
mitkään ohjearvot ylittyne rakennusten läheisyydessä. Lähimmät rakennukset ovat Kilgrundissa noin 7-8 kilometrin etäisyydellä.
Merimaisemavaikutukset on huomioitu jakamalla hankealue kahteen erilliseen osaan saatujen suositusten mukaisesti.
Saarissa ei ole rakennusoikeutta lukuun ottamatta Skaftungin suuntaan ole-
§ 42, KVSTO 21.9.2015 18:00
TEKN: 211/2009
via saaria. Lähimpään asutukseen on 7-10 kilometriä.
Linnustotarkkailut osoittavat, että suurin osa linnustosta muuttaa hankealueen ja mantereen välistä, jossa on vähintään 8 km "aukko".
Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen suunnittelualueella on tehty kalastotutkimuksia, merialueen kasvillisuus- ja pohjaeläintutkimuksia sekä linnustoselvityksiä ja -laskentoja lentokoneesta. Lisäksi koko hankealueen merenpohja on luodattu.
Luottamushenkilöille on järjestetty infotilaisuus viimeistellystä osayleiskaavaehdotuksesta raatihuoneella 5.5.2015 klo 17.00.
Suunnitellun rakentamisen kotimaisuusaste on yli 50 %. Perus-, betoni- ja
maa-ainesrakentamisella sekä merikuljetuksilla on merkittävä työllistävä
vaikutus.
Alueelle suunnitellut tuulivoimalat ovat Kristiinankaupungin kiinteistöveron piirissä (alue on Metsähallituksen omistuksessa).
Hanke ei toteudu nykyisellä syöttötariffilla, koska valtion ns. demonstraatiotuen voitti Hyötytuulen Porin Tahkoluodon hanke. Merituulipuiston etenemiseen vaikuttaa EU:n uusiutuvan energian tavoitteet 2030 ja päästökaupan kehittyminen. Lisäksi uudessa hallitusohjelmassa on mainittu tuulivoimatuen kehittäminen, koska Suomella on kansallinen strateginen 9 TWh
tuulivoimatavoite vuonna 2025.
Meriperustuksen patentti
Meriperustuksen patentti on saatu ja se vaatii testaamista. Rakentamisen
ajankohta täsmentyy tällä hallituskaudella, huomioiden em. tuulivoimatavoite. Kaavan mahdollisen hyväksymisen jälkeen olisi vuorossa vesilupaprosessi ja rakennuslupaprosessi.
Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaavan siihen kuuluvine asiakirjoineen.
Kokouksessa jaettiin täydentävää materiaalia, joka liitetään pöytäkirjaan.
Kaj Kärr ehdotti, että kaava hylätään ja että sen sijaan päätettäisiin sijoittaa
mahdollisimman monta tuulivoimalaa mantereelle, koska sinne sijoitetut
tuulivoimalat tuottaisivat kaupungille ja maanomistajille enemmän maanvuokra- ja kiinteistöverotuloja ja osa infrastruktuurista, esim. metsätiet jne.
saataisiin kaupan päälle. Hänen ehdotustaan kannatti Carina Storhannus.
Henrik Ant-folk kannatti kaupunginjohtajan ehdotusta.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Åsa Blomstedt totesi, että kaksi ehdotusta oli annettu ja ehdotti, että kaupunginhallitus äänestäisi ehdotuksista
nimenhuudon avulla siten, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat jäsenet äänestävät Jaa ja Kaj Kärrin ehdotusta kannattavat jäsenet äänestävät
Ei.
Ehdotettu äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti.
Äänestyksessä annettiin seuraavat äänet:
§ 42, KVSTO 21.9.2015 18:00
TEKN: 211/2009
Jaa –ääniä 7 (seitsemän) kpl
(Antfolk, Blomstedt, Riissanen, Kallio, Ingves, Pihlajaniemi, Rantala)
Ei –ääniä
4 (neljä) kpl
(Grannas, Kangas, Kärr, Storhannus)
Kukaan ei pidättäytynyt äänestämästä.
Puheenjohtaja Åsa Blomstedt totesi, että kaupunginhallitus oli äänestämällä
päättänyt kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti.
Kaupunginhallitus päätti äänestämällä (7-4) ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaavan siihen
kuuluvine asiakirjoineen. Kaj Kärr ja Kennet Kangas ilmoittivat eriävän
mie-lipiteen pöytäkirjaan.
Liite § 189
_________
§ 42, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Siipyy tvp-osayleiskaavakartta_muut_7-4-2014
BETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER I GENERALPLAN
OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
W
Vattenom råde.
Vesialue.
Riktgivan de placering av vindkraftv erk.
Ohjeelline n tuulivoima lan sijainti.
tv-1
Område för vindkraftv erk.
På området får vindkraft verk, elstatione r samt sjökablar placeras. Vindkraft verket ska
placeras helt innanför tv-områd et. Vindkraft verkets torn får vara högst +120 meter
över
havet och vindkraft verkets totala höjd över havet får inte överstiga +190 meter.
Vindkraft verkens färgsättn ing ska vara enhetlig och ljus.
z
Tuulivoim aloiden alue.
Alueelle saa sijoittaa tuulivoim aloita, sähköase mia sekä merikaap eleita. Tuulivoim alan on
kokonaisu udessaan sijoituttav a tv-alueen sisäpuole lle. Tuulivoim alan tornin enimmäis korkeus
saa olla enintään 120 m merenpin nasta ja tuulivoim alan kokonais korkeus merenpin nasta
ei saa ylittää tasoa +190 metriä.
Tuulivoim aloiden tulee olla väritykse ltään yhteneviä ja vaaleita.
luo-1
Riktgiva nde plats för elstation .
Ohjeellin en sähköas ema.
luo-1
tv 42
luo-1
tv-1
luo-1
luo-1
tv-1
-1
Talet anger hur många vindkraft verk som får placeras på området.
Luku osoittaa kuinka monta tuulivoim alaa alueelle saa sijoittaa.
Område som är särskilt viktigt med tanke på naturens mångfald .
Med betecknin gen anvisas ett område som är viktigt med tanke på fiskbestå ndet
och andra vattenorg anismer. På området får inte utföras sådana åtgärder som äventyra
r
bevarand et av naturvärd ena.
luo
tv 42
Luonnon monimu otoisuud en kannalta erityisen tärkeä alue.
Merkinn ällä osoiteta an kalaston ja muun vesieliös tön kannalta erityisen
tärkeä alue. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenp iteitä, jotka vaaranta vat
luonnon arvojen säilymis en.
luo-1
z
luo-1
Riktgiva nde plats för sjökabel .
Ohjeellin en merikaap eli.
Småbåtsle d.
Veneväylä.
luo-1
z
Generalp laneområ dets gräns.
Yleiskaav a-alueen raja.
luo-1
W
ALLMÄNNA BESTÄMMELSER:
KRISTINESTAD / KRISTIINANKAUPUNKI
Den här delgenera lplanen får användas som grund för beviljand e av bygglov för vindkraftv
erk
enligt delgenera lplanen (MBL 77a §).
luo-1
luo-1
På området för vindkraftv erk, kablar, muddring ar, deponerin gar och andra konstrukt ioner
i vattnet bör en arkeologi sk undervatt ensinvent ering göras innan byggarbe tet startar.
tv-1
I den detaljerad e planering en av kraftverke n och elöverföri ngslednin garna ska man eftersträv
a en
minskning av de skadliga konsekve nserna för landskape t, undervatt ensnature n, fågelbest
åndet och
övrig fauna.
luo-1
Delg ener alpla n för Side by vind kraf tspa rk
Siipy yn tuuli voim apui ston osay leisk aava
Vindkraftv erkens konstrukt ioner ska planeras med beaktand e av isens rörelser.
Innan bygglov beviljas ska en utredning och en plan över koppland et till elnätet göras.
Innan byggande t av vindkraftv erken påbörjas ska vindkraftv erken ha beviljats tillstånd
enligt
vattenlag en och elöverföri ngsnätet ska ha beviljats tillstånd enligt vattenlag en och elmarkna
dslagen.
tv 38
luo-1
Innan varje enskild vindkraftv erksenhe t byggs ska flyghinder tillstånd
sökas enligt luftfartsla gen (1194/20 09) 165 §. Vindkraft verken ska utrustas med
flyghinder ljus enligt villkoren i luftfartsm yndighete ns flyghinder tillstånd.
1 km
Projektet bör ha godkänna nde av Försvarsm akten innan beslut om bygglov för vindkraftv
erken
fattas.
1 : 50 000
luo-1
0
1 km
2 km
3 km
2.2.2012 , muutet tu 7.4.201 4
luo-1
tv-1
YLEISET MÄÄRÄYKSET:
Tätä osayleis kaavaa saa käyttää osayleis kaavaan perustuv ien tuulivoim aloiden
rakennus luvan myöntäm isen perustee na (MRL 77a §).
Tuulivoim aloiden, kaapelei den, ruoppaus ten, läjitysten ja muiden vesirake nnustöid
en
alueella on tehtävä arkeolog inen vedenala is-invent ointi ennen rakentam ista.
Voimaloi den ja sähköns iirtolinjoj en yksityisk ohtaises sa suunnitte lussa on pyrittävä
lieventäm ään haitallisi a vaikutuk sia maisema an, vedenala iseen luontoon , linnustoo
n
ja muuhun eläimistö ön.
RAMBOLL FINLAND OY
MRA 30§
17.6.-2.7 .2010
Niemenk atu 73, 15140 Lahti
Puh. 020755 611
MRA 19§
15.3.-16 .4.2012
Työnume ro
ltk
KAAVOITUSYKSIKKÖ
Lahti
82127026
2.2.2012, muutettu 7.4.2014
Tuulivoim aloiden rakenteis sa tulee ottaa huomioo n liikkuvat jäät.
Ennen rakennus lupien myöntäm istä on tehtävä selvitys ja suunnite lma sähköve
rkkoon
liittymise stä. Ennen tuulivoim aloiden rakentam isen aloittami sta tulee tuulivoim
aloilla olla
myönnet ty vesilain mukaise t luvat sekä sähköns iirtoverk ostolla vesilain ja sähköma
rkkinalain mukaise t luvat.
Hankkee lle on oltava Puolustu svoimien hyväksyn tä ennen tuulivoim aloiden rakennus
lupapäät öksen tekemist ä.
Ennen kunkin tuulivoim alayksik ön rakentam ista on haettava ilmailula in (1194/20
09)
165 §:n mukaine n lentoeste lupa. Tuulivoim alat on varustett ava ilmailuvi ranomais
en
lentoeste luvan ehtojen mukaisin merkinnö in.
kh
kv
Dennis Söderho lm, suunnitte lumaanti eteilijä, FM
lainvoima inen
Matti Kautto, yksikön päällikkö
KRISTIINANKAUPUNKI
Teknine n keskus
Joakim Ingves, teknine n johtaja
Sjökorts-m aterialet:
Copyright Trafikverke t, tillstånd nr. 1883/1024/2 013.
Förbjudet att kopiera materialet utan tillstånd av Trafikverket.
Merikartta-ai neisto:
Copyright Liikennevira sto lupa nro 1883/1024/2 013.
Aineiston kopiointi ilman liikenneviras ton lupaa on kielletty.
§ 42, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Siipyyn_merituulipuisto_kaavaselostus_04052015
Kristiinankaupunki
Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaava
2.2.2012 muutettu 1.3.2015
82127026
Kristiinankaupunki
Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaava
pvm.
2.2.2012, muutettu 1.3.2015
työnro:
82127026
kirjoittanut
Matti Kautto ja Dennis Söderholm
2015 Ramboll
1
Perus- ja tunnistetiedot
Osayleiskaavan selostus, joka koskee 2. päivänä helmikuuta 2012 päivättyä
osayleiskaavakarttaa, muutettu 7.4.2014
Osayleiskaavan on laatinut Ramboll, Niemenkatu 73, 15140 Lahti, puh 020 755 611
Vireilletulo
Kaavoitus on käynnistetty kaupunginhallituksen päätöksellä 1.10.2009.
Valmisteluvaiheen kuuleminen
Osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 17.6.–2.7.2010 MRL 62 §:n ja MRA
30 §:n mukaisesti. Kuulutus julkipantiin ilmoitustaululle 11.6.2010.
Ehdotuksen nähtävilläolo
Osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä MRL 65 §:n ja MRA 19 §:n mukaisesti 15.3.–16.4.2012. Kuulutus julkipantiin ilmoitustaululle 7.3.2012.
Kaupunginhallituksen hyväksyminen
Kaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_.
Kaupunginvaltuuston hyväksyminen
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_.
Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Siipyyn edustan merialueella. Osayleiskaava-alueen
pinta-ala on noin 185 km2, josta merituulivoimapuiston rakentamisalueen osuus
on noin 30,8 km2. Tuulivoimapuiston hankealueelta on matkaa mantereelle noin
7–10 km.
2015 Ramboll
1
Siipyyn merituulivoimapuisto
Hankealue
Osayleiskaava-alue
Delgeneralplaneområde
13.2.2014 /DS
0
1
2
4 km
Osayleiskaavan tuulivoimaloiden alue
Område för vindkraftverk i delgeneralplanen
Maakuntakaavan tuulivoima-alue
Vindkraftsområde i landskapsplanen
Suunnittelualueen sijainti ja rajaus.
Kaavan tarkoitus
Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten ja niiden tarvitseman sähkönsiirtoverkon rakentamisen suunnittelualueelle.
Tuulivoimapuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan enintään 80 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehot ovat välillä 3–6 megawattia (MW). Tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho olisi maksimissaan välillä 240–480 MW.
2
Selostuksen sisällysluettelo
1.Tiivistelmä.................................................................................................. 7
1.1 Kaavaprosessin vaiheet.......................................................................... 7
1.2Osayleiskaava....................................................................................... 9
1.3Toteuttaminen....................................................................................... 9
2.Lähtökohdat.............................................................................................. 10
2.1Luonnonympäristö............................................................................... 10
2.1.1 Merialueen yleiskuvaus..................................................................... 10
2.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät..................................................... 10
2.1.3Nykytila.......................................................................................... 10
2.1.4Tuulisuus......................................................................................... 12
2.1.5 Meriveden korkeus, virtaukset ja aaltojen korkeus................................ 12
2.1.5.1Jääolot...................................................................................... 12
2.1.6 Veden laatu..................................................................................... 13
2.1.7 Sedimentin laatu.............................................................................. 13
2.1.8 Vedenalaiset luontotyypit, vesikasvillisuus ja pohjaeliöstö...................... 13
2.1.8.1Pohjaeliöstö............................................................................... 16
2.1.8.2Linnusto.................................................................................... 16
2.1.9 Kalaston, kalastuksen ja kalatalouden nykytila..................................... 22
2.1.11Merinisäkkäät.................................................................................. 24
2.1.12Suojelualueet.................................................................................. 24
2.1.12.1 Kristiinankaupungin saariston Natura-alue..................................... 24
2.1.12.2 Kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA-alue) Kristiinankaupungin ..........
eteläinen saaristo FI046.............................................................. 25
2.2 Rakennettu ympäristö.......................................................................... 27
2.2.1Asuminen........................................................................................ 27
2.2.2Virkistys.......................................................................................... 27
2.2.3Liikenne ......................................................................................... 27
2.2.4 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet.................................. 27
2.2.5Muinaismuistot................................................................................ 28
2.2.6 Tekninen huolto............................................................................... 28
2.2.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt, melu........................................ 29
2.2.8 Vesialueen omistus........................................................................... 29
2.2.9Suunnittelutilanne............................................................................ 29
2.2.9.1Maakuntakaava ......................................................................... 29
2.2.9.2 Vaihekaava 1............................................................................. 30
2.2.9.3 Vaihekaava 2............................................................................. 30
2.2.9.4 Pohjanmaan maakuntakaava 2040............................................... 31
2.2.9.5Yleiskaava ................................................................................ 31
2.2.9.6 Voimassa oleva asemakaava........................................................ 31
2.2.9.7Pohjakartta............................................................................... 32
2.2.9.8Suojelupäätökset....................................................................... 32
2.2.9.9 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset........... 32
2.2.9.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat............. 33
2.2.9.11 Tuulivoimapuiston suunnitelmat................................................... 33
2.2.9.12 Muut Kristiinankaupungin tuulivoimahankkeet................................ 33
3. Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet............................................................ 34
3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve......................................................... 34
3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset........................... 34
3.3 Osallistuminen ja yhteistyö................................................................... 34
3.4 Osayleiskaavan tavoitteet..................................................................... 34
3.4.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet............................................ 34
3.4.2 Suomen Merituuli Oy:n tavoitteet....................................................... 34
3.4.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet............................................. 35
2015 Ramboll
3
3.4.4 Muut tavoitteet................................................................................ 35
3.4.4.1 YK:n ilmastosopimus.................................................................. 36
3.4.4.2 EU:n ilmasto- ja energiapaketti.................................................... 36
3.4.4.3 EU:n energiastrategia................................................................. 36
3.4.4.4 Kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia.................. 36
3.4.4.5 Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia
2006–2016................................................................................ 36
3.4.5 Yhteysviranomaisen lausunto ja sen huomioon ottaminen...................... 37
4. Osayleiskaavan kuvaus............................................................................... 39
4.1 Osayleiskaavan rakenne....................................................................... 39
4.1.1Mitoitus.......................................................................................... 39
4.1.2 Aluevaraukset ja merkinnät............................................................... 39
4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset............................................ 39
4.2 Kaavan vaikutukset.............................................................................. 40
4.2.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen...................................... 40
4.2.2 Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön............................................ 41
4.2.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen....................................... 41
4.2.4 Vaikutukset tie- ja vesiliikenteeseen ja liikenneväyliin........................... 41
4.2.5 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, erityisesti kalastukseen.41
4.2.5.1 Vaikutukset kalastukseen............................................................ 41
4.2.5.2 Vaikutukset muihin elinkeinoihin................................................... 42
4.2.5.3 Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset työllisyys- ja .............................
elinkeinovaikutukset................................................................... 42
4.2.5.4Verotulot................................................................................... 42
4.2.6 Vaikutukset virkistykseen.................................................................. 43
4.2.7 Vaikutukset tekniseen huoltoon.......................................................... 43
4.2.8 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin........................ 43
4.2.8.1 Rakentamisen aikainen melu........................................................ 43
4.2.8.2 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset............................................... 44
4.2.8.3 Vedenalainen melu..................................................................... 45
4.2.8.4 Sähkönsiirron meluvaikutukset..................................................... 45
4.2.8.5Varjostusvaikutus....................................................................... 45
4.2.9 Vaikutukset taajamakuvaan............................................................... 45
4.2.10Vaikutukset vedenalaiseen kulttuuriperintöön....................................... 45
4.2.11Ruoppausten vaikutukset.................................................................. 46
4.2.11.1 Perustusten vaatimat ruoppaukset................................................ 46
4.2.11.2 Väylien ja kaapeliojien ruoppaukset.............................................. 46
4.2.12Vaikutukset sähköverkkoon............................................................... 46
4.2.13Vaikutukset maisemaan.................................................................... 47
4.2.13.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset maisemaan............................... 47
4.2.13.2 Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan........................................... 48
4.2.14Vaikutukset luonnonsuojeluun............................................................ 49
4.2.14.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset luonnonsuojelualueisiin.............. 49
4.2.14.2 Sähkönsiirron vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ......................... 49
4.2.14.3 Vaikutukset Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alueen ...........
linnustoon................................................................................. 50
4.2.15Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen............................................. 50
4.2.16Vaikutukset eläimistöön, erityisesti linnustoon ja kaloihin....................... 51
4.2.16.1 Vaikutukset linnustoon................................................................ 51
4.2.16.2 Vaikutukset kaloihin.................................................................... 55
4.2.16.3 Vaikutukset pohjaeläimiin............................................................ 56
4.2.16.4 Vaikutukset nisäkkäisiin.............................................................. 56
4.2.16.5 Vaikutukset lepakoihin................................................................ 57
4.2.17Vaikutukset kasvillisuuteen................................................................ 57
4.2.18Vaikutukset vesistöön ja veden laatuun............................................... 57
4.2.18.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset............................................... 57
4.2.18.2 Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset vesistöön.................. 59
4
4.2.18.3 Sähkönsiirron käytön aikaiset vaikutukset vesistöön........................ 59
4.2.19Sähkönsiirto maa-alueella ................................................................ 60
4.2.20Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun............................................... 60
4.2.21Vaikutukset maa- ja kallioperään........................................................ 60
4.2.21Vaikutukset kunnallistalouteen .......................................................... 60
4.2.22Vaikutukset energiatalouteen............................................................. 61
4.2.23Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen...................................... 61
5. Osayleiskaavan toteutus............................................................................. 62
6. Kaavaan ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset....................... 63
Selostuksen liiteasiakirjat
1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
2. Luonnonsuojelualueet
3. Asuinrakennusten sijainti
4. Virkistysreitit ja -kohteet
5. Vesialueiden omistus
6. Sähkönkytkentä kantaverkkoon
7. Sähkönsiirtoreitit
8. Havainnekuvat
9. Kristiinankaupungin Siipyyn merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten
arviointiselostus (Suomen Merituuli Oy:lle laatinut Ramboll 21.5.2010)
10. Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
22.9.2010.
11. Vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin.
12. Siipyyn merituulivoimapuiston linnustovaikutukset (Ramboll, 2.1.2014)
13. Siipyyn merituulivoimapuiston liityntämerikaapelin vaikutukset Kristiinankaupungin saariston Natura-alueeseen (Natura-arviointi 3.2.2014, Ramboll)
14. Siipyyn merituulivoimahanke kalataloudelliset lisäselvitykset (Ramboll,
2013)
15. Siipyyn tuulivoimalapuiston kasvillisuuskartoitus ja pohjaeläinnäytteenotto
vuonna 2012 (Monivesi Oy, 31.10.2012)
16. Siipyyn tuulivoimalapuiston kasvillisuuskartoitus ja pohjaeläinnäytteenotto
vuonna 2013 (Monivesi Oy, 30.11.2013)
17. Lausunto Siipyyn merituulipuiston liityntämerikaapelin Natura-arvioinnista
(EPOELY/128/07.01/2014)
18. Meluselvitys (Ramboll 2015)
19. Luonnoksen vastineet
Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen
2015 Ramboll
5
Luettelo muista suunnittelualuetta koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
• Kristiinankaupungin Siipyyn merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma (Suomen Merituuli Oy:lle laatinut Ramboll Finland
Oy 30.3.2009)Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyt selvitykset:
•
linnustoselvitys
•
kalastoselvitys kalastustiedusteluna
•
maisemaselvitys
•
merenpohjan sedimenttien tutkimus
•
merenpohjan videokuvaus
•
pohjaeläintutkimus
•
asukaskysely
Syksyllä 2011 tehtiin monikeilaus, viistokaikuluotaus ja seisminen heijastusluotaus sekä porakonekairauksia, painokairauksia ja otettiin maanäytteitä (Meritaito
2011)
Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tehdyt lisäselvitykset:
6
•
Kalastoselvitys – koekalastus (Ramboll 2012)
•
Linnustoselvitys – ruokailu, lepäilijälaskenta, muuttolinnut (Ramboll
2012)
•
Merialueen kasvillisuus- ja pohjaeläintutkimukset (Monivesi Oy 2012
ja 2013)
•
Tarkentavat viistokaikuluotaukset kaapelireiteiltä ja läjitysalueilta (Meritaito 2013)
1.Tiivistelmä
1.1
Kaavaprosessin vaiheet
Kaupunginhallitus on päättänyt kaavan
laatimisesta 1.10.2009. Kaavoituksen
aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Vaasassa 13.11.2009.
Siipyyn edustan merituulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma laadittiin maaliskuussa 2009. Se
oli nähtävillä 22.4. – 22.5.2009. Yhteysviranomainen, Länsi-Suomen Ympäristökeskus antoi lausuntonsa ohjelmasta
16.6.2009.
YVAan liittyvät selvitykset ja tutkimukset
tehtiin vuosien 2009 ja 2010 aikana. Tulokset koottiin arviointiselostukseen, joka
oli nähtävillä 9.6.–30.7.2010. Yhteysviranomainen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus antoi siitä lausuntonsa 22.9.2010.
YVAssa arvioitiin kolme vaihtoehtoa: hankevaihtoehdot VE 1, VE 2 ja VE 3.
Kuva 1-1. VE 1
Kuva 1-2. VE 2
2015 Ramboll
Kuva 1-3 VE 3
7
Osayleiskaavaluonnos valmistui 20.5.2010. Osayleiskaavaluonnos ja muu valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukai-sesti 17.6.–
2.7.2010. Lausuntoja saatiin 9 ja mielipiteitä jätettiin kolme.
Kuva 1-4. Nähtävillä ollut luonnos
Kesällä 2011 on merialueella tehty tarkentavia luotauksia ja geoteknisiä tutkimuksia.
Pääesikunta on lausunut 30.11.2011, että se ei vastusta hankkeen toteuttamista.
Osayleiskaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä 15.3.–16.4.2012. Lausuntoja saatiin
9 ja muistutuksia jätettiin kolme.
8
Kuva 1-5. Osayleiskaava ehdotus
Osayleiskaavaehdotuksen lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtiin kaavaan tarkistuksia ja tehtiin lisää merialueen tutkimuksia.
Kesällä 2012 suunnittelualueella tehtiin kalastotutkimuksia, merialueen kasvillisuus- ja pohjaeläintutkimuksia sekä linnustoselvityksiä.
Osayleiskaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.4.2013. Lisäselvityksiä merialueelle tehtiin myös kesällä 2013.
Merikaapelin rakentamisen vaikutuksista Kristiinankaupungin Natura-alueen
luonnonarvoihin tehtiin Luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi. Siitä saatiin ELY-keskuksen lausunto lokakuussa 2014.
Osayleiskaavan meluselvitys päivitettiin voimassaolevien ohjeiden mukaiseksi
helmikuussa 2015. Tämän jälkeen viimeisteltiin kaava-asiakirjat.
1.2Osayleiskaava
Osayleiskaavassa osoitetaan kaksi tuulivoimarakentamiseen soveltuvaa aluetta,
joihin voidaan rakentaa yhteensä 80 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden paikat ja
tarvittavat kaapelireitit on merkitty ohjeellisesti. Osayleiskaavassa on osoitettu
myös luonnonarvoiltaan arvokkaat alueet ja suunnittelualueella kulkeva veneväylä. Tuulivoimala-alueet on osoitettu sitovalla merkinnällä ja tuulivoimalan tornin
maksimikorkeudeksi on osoitettu 120 m.
1.3Toteuttaminen
Osayleiskaavan tuulivoimahankkeen toteuttaa Suomen Merituuli Oy, joka on
vuokrannut alueen tuulivoimahanketta varten Metsähallitukselta.
2015 Ramboll
9
2.Lähtökohdat
2.1Luonnonympäristö
2.1.1
Merialueen yleiskuvaus
Maantieteellisesti tuulivoimapuiston suunnittelualue sijoittuu pohjoiselle Selkämerelle. Alueen saaristovyöhyke on kapea. Siipyyn edustalla ei ole varsinaista
saaristovyöhykettä lainkaan, vaan meri alkaa avoimena heti mantereesta lähtien.
Varsinaiselle hankealueelle eikä sen läheisyyteen laske suuria jokia. Suunnittelualueesta pohjoiseen Kristiinankaupungin läheisyyteen laskevat Isojoki–Lapväärtinjoki ja Teuvanjoki ja etelässä Merikarvian eteläpuolella Kokemäenjoki. Suunnittelualueelle ei suoranaisesti kohdistu kuormituspainetta mainituista joista. Valuma-alueelle on tunnusomaista maaperän happamuus.
Siipyyn edustalla veden vaihtuvuus on merialueen avonaisesta luonteesta, syvyyssuhteista, tuulista ja virtauksista johtuen hyvä.
Tuulivoimaloiden alueella veden syvyys vaihtelee 10 metristä noin 40 metriin.
Tuulivoimala-alueen eteläosassa on suhteellisen laaja matalan veden alue, mutta
sillä ei ole saaria tai luotoja. Voimalaitosyksiköt sijoittuvat alustavan arvion mukaisesti 10–20 m syvyiselle vesialueelle.
2.1.2
Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Suunnittelualueen pohjan laatua tutkittiin osana YVA -menettelyä syksyn 2009 aikana. Tutkimuskohteet olivat tuulivoimalaitosten alustavat perustamispaikat sekä
niiden läheisyydessä olevat matalikot (yhteensä 96 pistettä). Kohteilla arvioitiin
pohjan laatua. Pohjien tutkiminen tapahtui siten, että vesitiivis videokamera laskettiin merenpohjaan ja annettiin tuulen kuljettaa venettä. Kuvauksen kesto oli
60 sekuntia. Kaikki tutkimuskohteet paikannettiin GPS:n avulla.
Lisäksi arvioinnissa on käytetty Geologian tutkimuskeskuksen luotausaineistoja,
jotka kattavat osan suunnittelualueesta. GTK on tehnyt vuonna 2005 tutkimuksia
jotka sijoittuivat Siipyyn hankealueen itäosaan. Tutkimukset tehtiin luotaamalla
aluetta itä-länsisuuntaisin linjoin 500 metrin linjaväleillä. Tutkimuskalustona käytettiin sedimenttikaikuluotainta (28 kHz), matalataajuista (250–100 Hz) akustisseismistä luotainta ja viistokaikuluotainta (100 kHz). Sedimenttikaikuluotaimella
määritetään vesisyvyys ja pehmeiden maakerrosten paksuudet, akustis-seismisellä luotaimella nähdään kitkamaalajien (hiekka/sora ja moreeni) paksuuksia ja
kallion pinnan syvyyttä ja viistokaikuluotaimella saadaan ilmakuvaa muistuttava
kuva merenpohjasta josta voidaan määrittää esim. pohjan kivisyyttä ja mahdollisia olemassa olevia rakenteita, kuten hylkyjä.
Kesällä 2011 tutkimuksia jatkettiin monikeilauksella, seismisellä heijastusluotauksella, viistokaikuluotauksella, porakone- ja painokairauksilla sekä maaperänäytteillä.
Kesällä 2013 tutkimuksia tarkennettiin viistokaikuluotauksella kaapelireittilinjauksilta ja läjitysalueilta sekä läjitysalueiden maaperätutkimuksilla , joista on esitetty tarkempaa tietoa erillisessä Natura –selvityksessä.
2.1.3Nykytila
Merenpohjan videokuvaukset
Tutkitut kohteet ovat pääosin hyvin kovapohjaisia. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä 100 % hiekkapohjia esiintyi 8 kohteella, jotka sijaitsevat yli 20 metrin syvyydessä. Näistä yhdellä oli hiekkasärkkämuodostumaa (paikka 18). 16 %
kohteista on luokiteltu hiekkapohjiksi ja 3 % sorapohjiksi. 9 % pohjista on kalliopohjia ja suurin osa kohteista 32 % ovat pienikivisiä pohjia. Loput 40 % pohjista
jakautuu lohkare- ja iso kivisiin pohjiin. Hietapohjia tutkituilla alueilla ei ole lainkaan. Tutkittujen kohteiden syvyydet vaihtelevat 2–24,5 metrin välillä. Kohteista
n. 10 % ovat ≤10 metrin ja n. 30 % ≥20 metrin syvyisiä.
10
Pohjan laatu
13.2.2014 /DS
Osayleiskaava-alue
Hiekka
Sand
Sora
Grus
2 - 20
20 - 60
K > 60
Kallio
Berg
0
1
2
4 km
Kuva 2‑1. Merenpohjan laatu.
GTK:n luotausaineisto
GTK:n luotaustulosten perusteella suunnittelualueen merenpohja on pääosin glasiaalista (jääkauden aikaista) moreenia, josta nousee muutamia kalliokohoumia.
Muutamissa syvimmissä painanteissa esiintyy glasiaalista savea ja silttiä sekä sekasedimenttiä. Nuorempia saviesiintymiä tai nykyään kerrostuvaa resenttiä liejusavea ei hankealueelta havaittu, mutta hankealueen ulkopuolella, koillispuolella
on muutama pieni litorinaliejusaviesiintymä. Aineiston perusteella alue on pääosin kovaa pohjaa ja eroosioaluetta, jossa aallokko ja pohjan virtaukset estävät
jatkuvan sedimentaation.
Maaperätutkimukset
Suunnittelualueella ja kaapelireiteillä on tehty luotaustutkimuksia ja kymmeneltä pisteeltä tarkentavia kairaustutkimuksia. Alustavan arvion mukaan, kun
veden syvyys vähemmän tai lähellä tasoa –15 metriä, on yleensä kallio melko
lähellä pohjan pintaa. Kallio löytyi 0,15–3 metrin syvyydeltä usealla pisteellä,
joten moni voimala voitaneen perustaa haluttaessa kallioon.
2015 Ramboll
11
2.1.4Tuulisuus
Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita
ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa
tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen
alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlas-projektin valmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus
paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja
turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa
tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla ja muutamilla sisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa.
Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen keskinopeus (m/s)
100 metrin korkeudessa Siipyyn edustan merialueella alueella on vuositasolla tarkasteltuna 8,9–9,1 m/s luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja
200 metrin korkeudessa saavutetaan 9,5–9,8 m/s taso. Siipyyn edustan merialueella saavutetut tuulennopeudet ovat tyypillisiä rannikon tuntumassa sijaitseville merialueille. Korkeampia tuulennopeuksia saavutetaan rannikolla, Pohjan- ja
Suomenlahden merialueilla, Ahvenanmaan saaristomerellä sekä joillakin tunturialueilla. Vallitsevat tuulet puhaltavat etelästä ja lounaasta. .
2.1.5
Meriveden korkeus, virtaukset ja aaltojen korkeus
Tärkeimmät Itämeren vedenkorkeuteen vaikuttavat tekijät ovat ilmanpaine, tuuli,
virtaus Tanskan salmien läpi sekä talvella merijään kattavuus ja sen tuomat vaikutukset. Keskimääräinen vedenkorkeus vaihtelee siten, että se on korkeimmillaan myöhään syksyllä ja matalimmillaan keväällä. Lähin merentutkimuslaitoksen
ylläpitämä havaintoasema (mareografi) sijaitsee Kaskisissa. Täällä vedenkorkeuden ääriarvot teoreettisen keskiveden suhteen ovat olleet +148 cm (14.1.1984)
ja –91 cm (31.1.1998). Mittaukset on aloitettu vuonna 1926.
Yhtenäinen jääpeite vaikuttaa vedenkorkeuden lyhytaikaisvaihteluihin estämällä
tuulen vaikutuksen veden pintaan. Kun tuuli ei pääse kasaamaan vettä rannikkoa vasten, korkeimpia ääriarvotilanteita ei synny yhtä helposti kuin avovesitilanteessa.
Merivesi virtaa Itämerellä vastapäivään, eli Tanskan salmista saapuva suolainen
merivesi kulkeutuu rannikkoa pitkin Suomenlahden kautta Selkämerelle ja Perämerelle. Perämeren pohjukasta vesi jatkaa matkaansa Ruotsin rannikkoa pitkin
etelään. Vaikka virtauksen pääsuunta rannikon edustalla on etelästä pohjoiseen,
virtaussuunnat voivat ajoittain muuttua pohjan topografian, sääolojen ja jokivesien tuoman makeanveden johdosta. Pääsääntöisesti virtaukset Pohjanlahdella
eivät ole voimakkaita.
Merentutkimuslaitoksen Internetsivujen tietojen mukaan eteläisellä Selkämerellä
suurin merkitsevä aallonkorkeus on 1970-luvulla mitattu lukema, 5,5 metriä. Korkein yksittäinen aalto oli tuolloin 10 metriä.
2.1.5.1Jääolot
Itämerellä jää esiintyy kiintojäänä ja ajojäänä. Kiintojää on nimensä mukaisesti
paikallaan pysyvää jäätä, joka on kiinnittynyt saariin, kareihin tai matalikkoihin.
Kiintojäätä esiintyy rannikoilla ja saaristossa, jossa veden syvyys on alle 15 m.
Ulappa-alueilla merijää on ajojäätä, joka ajelehtii tuulten ja virtausten mukana.
Ajojää voi olla tasaista, päällekkäin ajautunutta tai ahtautunutta, ja sen peittävyys voi olla 1–100 prosenttia. Ajojää on liikkuvaista. Myrskyisenä päivänä ohut
ajojääkenttä voi liikkua helposti 20–30 km. Jään liike aiheuttaa tasaisen jään hajoamisen lautoiksi, joiden halkaisija voi olla useita kilometrejä. Lisäksi jäiden liike
synnyttää railoja, halkeamia, sohjovöitä, jäiden ajautumista päällekkäin ja niiden
ahtautumista (ahtojää). Ahtojää voi kertyä matalien alueiden ympärille paksuiksi röykkiöiksi.
Pohjoisella Itämerellä jäätalvi kestää keskimäärin alle 20 päivää, laajimmillaan
vuotuinen jääpeite on tavallisesti helmi-maaliskuun vaihteessa. Leutoina talvina
12
Selkämeri ei jäädy lainkaan. Esimerkiksi talvella 2007 Selkämeri ei peittynyt kokonaan jäähän ja avautui jo huhtikuun alkupuolella, noin kaksi viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Ilmastonmuutoksen myötä odotettavissa on yhä leudompia
talvia.
Yhtiö on ollut mukana Kemin Ajoksen ns. meriperustushankkeessa, jossa testattiin monopile-meriperustusta. Hankkeessa todettiin, että perustus on teknisesti
kestävä perustusratkaisu ahtojäiltä vapaalla alueella. Siipyyn alueesta on teetetty myös erillinen ahtojääselvitys.
2.1.6
Veden laatu
Siipyyn edustalla meriveden laatuun vaikuttavat valuma-alueelta aiheutuva piste- ja hajakuormitus. Hajakuormitusta tulee sekä lähivaluma-alueelta että jokien kuljettamana kauempaa sisämaasta. Pistekuormitusta aiheutuu kaupungin ja
teollisuuden jätevesistä. Vaikka viime vuosina ravinnekuormitusta onkin saatu
vähennettyä, myös alueen kalankasvatuslaitokset kuormittavat rannikon läheisiä
vesialueita.
Seurantatulosten mukaan viime vuosina Siipyyn rannikkoalueen vesien tila on pysynyt pääosin ennallaan. Ravinnepitoisuuksissa ei viimeisen kymmenen vuoden
aikana ole havaittavissa muutosta. Siipyyn edustalla on ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan mitattuja vedenlaatutietoja neljältä eri havaintopaikalta
(LSU 25, LSU 26, LSU 27 ja Mkar Malskeri länt.) vuosilta 1997–2013. Havaintopaikkojen syvyydet vaihtelevat 6 m:stä 25 m:in. Havaintopaikkojen kokonaisfosforipitoisuus on keskimäärin 13 µg/l vaihdellen välillä 9–21 µg/l ja klorofyllia:n keskimääräinen pitoisuus 2,6 µg/l (0,6–6,6 µg/l) jotka kummatkin viittaavat
ympäristöhallinnon vedenlaatuluokituksen mukaan hyvään merivedenlaatuun.
Vuosina 1997–2013 veden sameus on alueella ollut keskimäärin 1,7 FNU (0,6–4
FNU), kokonaistyppipitoisuus 285 µg/l (210–410 µg/), väriluku 8,7 mg Pt/l (5–15
mg Pt/l )ja happipitoisuus 10,6 mg/l (5,9-14,8 mg/l).
Kristiinankaupungin edusta, Siipyyn alue mukaan lukien, on pintavesien ekologisen luokituksen mukaan hyvässä tilassa. Sisemmät alueet, mm. lahtialueet ovat
tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Ekologinen tila paranee ulkomerta kohti
mentäessä.
2.1.7
Sedimentin laatu
Sedimentin metallipitoisuudet olivat YVA:n aikana tutkituissa näytteissä erittäin
pieniä. Normalisoidut metallipitoisuudet eivät ylittäneet sedimenttien ruoppausja läjitysohjeen mukaisia kriteeritasoja 1 ja 2, joita käytettiin vertailuna. Kaikissa
näytteissä sedimentin PCB- pitoisuudet sekä orgaanisten tinayhdisteiden (TBT)
pitoisuudet jäivät alle laboratorion määritysrajojen.
Vaihtoehtoisilla läjitysalueilla tehtiin vuonna 2013 sedimentin laadun lisätutkimus. Tulokset esitetään vesilupamenettelyn yhteydessä.
2.1.8
Vedenalaiset luontotyypit, vesikasvillisuus ja pohjaeliöstö
Vesikasvillisuus
Itämeren rannikkovesissä kovilla pohjilla esiintyy makrolevien vyöhykkeisyyttä
syvyyden suhteen: rannasta ulospäin voidaan erottaa rihmalevä-, rakkolevä- ja
punalevävyöhyke. Yksivuotiset kasvustot hallitsevat ylintä eli rihmalevävyöhykettä ja monivuotiset rakkolevä- ja punalevävyöhykettä.
Muutaman metrin syvyydessä esiintyvä rakkolevä tarjoaa tärkeän elinympäristön
monille kalalajeille ja rantavyöhykkeen eliöstölle sekä suojaisan ympäristön kalanpoikasille. Tässä vyöhykkeessä ravinto-olosuhteet ovat hyvät, sillä eläimistö
on hyvin monipuolinen. Selkärangattomista lajeista mainittakoon äyriäiset, kuten leväkatkarapu ja kotilot, joista runsain on leväkotilo. Esimerkiksi silakka kutee rakkolevävyöhykkeessä. Rakkolevävyöhykkeen alapuolella alkaa punalevien
muodostama vyöhyke. Syvimmillään se voi ulottua aina 20 metrin syvyyteen.
Myös tähän vyöhykkeeseen on sopeutunut monia vesiselkärangattomia lajeja
(esim. sinisimpukka) sekä eri kalalajeja.
2015 Ramboll
13
Hankealuetta on tutkittu YVA -menettelyn yhteydessä videokuvauksin vuonna
2009 96 pisteeltä. Tällöin hankealueelta löydettiin todennäköisesti rihmaleviin
kuuluvia lajeja, joiden lajinmääritys myöhemmin tehtyihin sukelluksiin perustuen
on epävarma. Rihmamaisia leviä tavattiin 60 kohteella ja 23 paikalla peittävyys
oli ≥80 %. Rakkolevää (Fucus vesiculosus) tavattiin 15 eri kuvauspaikalla. Näistä
12 paikalla peittävyys oli ≤10 %. Kolmella kuvauspisteellä rakkolevän peittävyys
oli korkea (yli 50 %). Rakkoleväkasvustojen kunto oli suurimmalla osalla kohteista hyvä tai kohtalainen. Suurin osa rakkoleväkasvustoista sijaitsi Rakaren-nimisellä matalikolla (hankealueen eteläosassa) tai sen välittömässä läheisyydessä.
Rakkolevän kasvustot ovat sille tyypillisillä kovilla pohjilla. Punaleviä tavattiin 43
paikalla ja suurimmalla osalla kohteista (38 kpl) levien peittävyys oli ≤25 %. Putkilokasveja tutkimusalueilla ei havaittu.
Havaitut rakkoleväyhteisöt olivat pääosin pienialaisia ja sijaitsivat hankealueen
etelä- ja itäosan matalikoilla (Kuva 2‑2).
Vuonna 2012 ja 2013 tutkimuksissa selvitettiin tuulivoimapuistoalueen, Naturaalueen ja merikaapelien rantautumisvaihtoehtojen vesikasvillisuutta ja pohjaeläimistöä sukeltamalla. Tutkimukset toteutti Monivesi Oy. Tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteissä 15 ja 16.
Tuulivoimala-alueelle keskittyneissä tutkimuksissa vuosina 2012 ja 2013 sukellukset kohdistuivat sekä hankealueen syville alueille sekä matalikoille. Vuonna
2012 sukelluskohteiden syvyys vaihteli välillä 13,3–20,7 ja kohteet edustavat
syviä alueita. Syvillä kohteilla valtalajina oli ruskokivitupsu (Sphacelaria arctica). Vuonna 2013 sukelletut linjat kattoivat syvyysvälin 6-12 metriä. Tutkimuksen mukaan syvyysvyöhykkeellä 6-10 metriä esiintyy yksivuotista, rihmamaista
pilviruskolevää (Ectocarpus siliculosus). Monivuotisia levälajeja havaittiin neljä ja
ne esiintyivät 6-10 m syvyydellä. Valtalajina oli punaleviin kuuluva mustaluulevä
(Polysiphonia fucoides) noin 3 m syvyydellä ja syvemmällä esiintyvä ruskokivitupsua. Sukelletuilta linjoilta ei löytynyt rakkolevää. Rakaren -matalikolla sukelletuilta pisteiltä löytyi rakkolevää kallion muodostamista urista yksittäisiä yksilöitä,
joten rakkolevän alakasvurajaa ei voitu määrittää. Alueella esiintyvät vedenalaiset luontotyypit on esitetty Taulukko 2‑1. Kallio- ja kivikkopohjien rakkoleväyhteisöt –luontotyypin esiintyminen on tulkinnallista, koska tunnusomaisia lajeja
esiintyi niin vähän.
Taulukko 2‑1. Tutkimusalueilta löytyneet vedenalaiset luontotyypit. x = kyseinen
luontotyyppi havaittu. x esiintyminen tulkinnallista, johtuen luontotyypille ominaisten
lajien vähyydestä.
1. Hydrolitoraalin rihmaleväyhteisöt
2. Sublitoraalin rihmaleväyhteisöt
3. Kallio- ja kivikkopohjien rakkoleväyhteisöt
4. Palleroahdinpartayhteisöt
5. Punaleväyhteisöt
6. Meriajokasyhteisöt
7. Uposkasvivaltaiset yhteisöt
8. Näkinpartaisniityt
9. Vesisammalyhteisöt
10. Sinisimpukkayhteisöt
11. Valoisan kerroksen pohjaeläinyhteisöt
12. Valoisan kerroksen alapuoliset pohjaeläinyhteisöt
14
Tuulivoimala- TuulivoimalaNaturaalue
alue (syvät
alue
(matalikot)
alueet)
x
x
x
x
x
x
x
Väylä
x
Merikaapelien
rantautumiskohta
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Fucus-%
13.2.2014 /DS
Osayleiskaava-alue
Fucus %
0
1-5
6 - 10
20 - 50
60 - 70
80 - 100
0
1
2
4 km
Kuva 2‑2. Havaitut rakkoleväyhteisöt ja niiden peittävyys (%).
Natura-alueella tutkittiin merikaapelin reittivaihtoehtojen läheisiä matalikkoalueita, ensisijaisesti Båtskärin saaren ympäristö. Tutkimuksen mukaan alueen lajisto on tyypillistä. Rihmalevävyöhykkeessä valtalajina oli vuodenaikainen viherahdinparta. Rihmalevävyöhykkeen alapuolelle havaittiin runsas rakkolevävyöhyke,
joka ulottui n. 4 metrin syvyydelle. Rakkolevävyöhykkeen alaraja oli luokkaa 3,7
metriä (mediaani) ja edustaa hyvää ekologista laatuluokkaa. Rakkolevävyöhykkeen alapuolinen punalevävyöhyke ulottui noin 6 metriin. Vyöhykkeen runsain laji
oli mustaluulevä. Levien alakasvurajaa ei voitu Båtskärin tutkimuslinjoilla määrittää, koska pohja muuttuu leville kasvukelvottomaksi hiekka-/sorapohjaksi. Alueelta löytyi myös vesisammalta (Fontinalis sp.). Seurannassa havaittiin yhteensä 11 lajia. Natura-alueella havaitut luontotyypit on esitetty taulukossa Taulukko
2‑1. Vähäisen esiintymisen vuoksi on tulkinnallista, määritetäänkö luontotyypit
vesisammalyhteisöt ja sinisimpukkayhteisöt havaituksi.
Merikaapelien rantautumisvaihtoehtojen vesikasvillisuutta tutkittiin sukeltaen (Monivesi Oy). Linjalla a rihmalevävyöhykkeen valtalajina oli viherahdinparta (Cladophora glomerata) ja 2-4 m syvyysvyöhykkeellä vallitsivat haarukkalevä
(Furcellaria lumbricalis), punahelmilevä (Ceramium tenuicorne) sekä laikkupunalevä (Hildenbrandia rubra). Linjalla b esiintyi viherahdinpartaa ja syvemmällä pehmeälle pohjalle tyypillisiä putkilokasveja, mm. tähkä-ärviää (Myriophyllum
spicatum), ahvenvitaa (Potamogeton perfoliatus) ja hapsivitaa (Stuckenia pectinata). Tutkimuksissa havaitut luontotyypit on esitetty taulukossa Taulukko 2‑1.
Luontotyypille ominaisten lajien vähyyden vuoksi on tulkinnallista esiintyykö rantautumiskohdissa kallioja kivikkopohjien rakkoleväyhteisöjä, punaleväyhteisöjä
tai vesisammalyhteisöjä.
2015 Ramboll
15
Suomen vedenalaisen meriluonnon kartoitusprojektiin VELMU:un liittyen on Suomen rannikkoalueilla tehty inventointeja myös kesällä 2014. Kartoitustilanne Siipyyn tuulivoimapuiston alueelta tarkistettiin 9.3.2015 Velmun karttapalvelusta
(http://paikkatieto.ymparisto.fi/velmu/map.htm). Siipyyn merituulivoimapuiston
tai kaapelireitin osalta ei ollut uusia tietoja.
2.1.8.1Pohjaeliöstö
YVA -menettelyn yhteydessä tutkitut pohjaeläinten näytteenottopaikat osoittivat
lajiston olevan hyvin niukkaa. Näytteistä todettiin Amerikan monisukasmatoa,
valkokatkaa sekä kilkkiä. Yksilömäärät vaihtelivat 33–100 kpl/m2 välillä. Äyriäisiä
oli yksilömääräisesti vähemmän kuin monisukasmatoja. Äyriäiset olivat taas vastaavasti biomassaltaan suurempi ryhmä kuin monisukasmadot. Biomassat vaihtelivat 0,6–6,5 g/m2 välillä. Myös ympäristöhallinnon lähimmät pohjaeläinten havaintopaikat sijaitsevat Siipyystä pohjoiseen n. 5 km Kilgrund-saaren ja mantereen välissä, jossa on vuonna 2001 havaittu olevan suhteellisen niukasti pohjaeläimiä (mm. itämerensimpukkaa ja surviaissääsken toukkia).
Pohjaeläinnäytteissä yksilömäärä ja lajikoostumus jäivät alhaiseksi osittain kivisestä pohjan laadusta johtuen. Ekman -näytteenotolla ei saada selvitettyä mm.
kiviin kiinnittyneiden simpukoiden esiintymistä.
Simpukoiden esiintymistä tarkasteltiin YVA-menettelyn aikana videokuvausten
avulla. Lähes kaikilta videopisteiltä havaittiin simpukoita. Ainoastaan kolmella
pisteellä ei esiintynyt simpukoita lainkaan ja kahdella pisteellä niitä ei voitu havainnoida runsaasta kasvillisuudesta johtuen. Valtaosalla videoista (78 pistettä)
arvioitiin esiintyvän sinisimpukkaa, lisäksi videoista havaittiin sinisimpukoiden lisäksi itämerensimpukkaa sekä paikoitellen merirokkoa. Simpukoiden esiintyminen oli runsainta alle 15 m syvyydessä, 20 m syvyydessä simpukoiden peittävyys
oli jo selvästi alhaisempi.
Vuosien 2012 ja 2013 sukellustutkimusten yhteydessä selvitettiin myös pohjaeläinten esiintymistä (Monivesi Oy). Vuonna 2012 havaittiin yhteensä 13 taksonia ja vuonna 2013 23 taksonia. Vuonna 2013 sukellettiin myös matalikoilla, mikä
selittää korkeampaa lajimäärää. Ylivoimaisesti runsain laji oli sinisimpukka (Mytilus strossulus), muodostaen yli 90 % osuuden kaikista näytteistä löydetyistä
yksilöistä. Luontotyypeistä hankealueella esiintyi sinisimpukkayhteisöjä, valoisan
kerroksen pohjaeläinyhteisöjä sekä valoisan kerroksen alapuolisia pohjaeläinyhteisöjä (Taulukko 2‑1).
Natura-alueella tutkitut Båtskärin linjat olivat melko lajirikkaita, taksonimäärän
ollessa 29. Yksilömäärältään runsaimpana esiintyivät sukkulakotilot (Hydrobia
sp.). Muita melko runsaita ryhmiä olivat leväkotilot (Theodoxus fluviatilis), leväkatkat (Gammarus sp.) ja liejusimpukat (Macoma baltica).
Merikaapelin rantautumisvaihtoehtoja tutkittiin kahdelta linjalta (linja a ja b)
vuonna 2013 (Monivesi Oy). Taksonimäärä vaihteli välillä 5-9. Linjan a runsaimmat lajit olivat leväsiira (Idotea baltica) ja leväkatkat. Linjan b valtalajina oli liejusimpukka.
2.1.8.2Linnusto
Pesimälinnusto
Siipyyn tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaisuudessaan avomerelle etäälle lintujen
pesimisen kannalta soveliaista saarista tai luodoista. Linnuston kannalta merkittävistä pesimäsaarista lähimpänä hankealuetta sijaitsevat Domarkobbanin, Storbådanin, Kilgrundin ja Trutklobbarnan saaret Siipyyn niemen edustalla, mutta
nekin jäävät kaikissa hankevaihtoehdoissa yli 5 kilometrin päähän lähimmistä
tuulivoimaloista. Monet Siipyyn niemen edustalla sijaitsevat saaret on sisällytetty Kristiinankaupungin saariston (FI 080 0134) Natura 2000 -alueeseen ja niillä tavataan niin lajimäärällisesti kuin parimäärienkin suhteen hyvin runsas pesimälinnusto. Saarien pesimälinnustoa leimaavat erityisesti useat saaristolintulajit,
joista runsaslukuisimpina alueella esiintyvät mm. haahka sekä eri lokki- ja tiiralajit. Näiden lajien lisäksi Siipyyn niemen edustan pesimälinnusto kuuluu useita
saaristoluonnolle ominaisia kahlaajalajeja, kuten mm. punajalkaviklo, karikukko,
16
rantasipi ja tylli, sekä kallioisempien luotojen tyyppilajeihin lukeutuvat merikihu
ja luotokirvinen, joista viimeksi mainitut asuttavat ensisijaisesti saarien karumpien kallioalueita.
EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisista lajeista hankealueen itäpuolen saarilla
pesivät kala- ja lapintiira, pikkulokki ja räyskä, joista räyskä luetaan lisäksi Suomen lajien viimeisimmässä uhanalaisuustarkastelussa silmälläpidettävien (NT)
lajien joukkoon. Alueen pesimälajeista uhanalaisia ovat selkälokki, ristisorsa, karikukko ja kivitasku, jotka on luokiteltu vaarantuneiksi. Uhanalaisten lajien lisäksi
Siipyyn edustan saarilla pesii räyskän lisäksi neljä muuta silmälläpidettävää lajia:
pilkkasiipi, haahka, punajalkaviklo ja rantasipi. Silmälläpidettävien lajien kantoja
pyritään nykyisin tarkkailemaan niiden havaitun taantumisen vuoksi.
Luonnonsuojelulain 46 § nojalla uhanalaisia ovat hankealueen ympäröivien saarien pesimälajeista kivitasku, karikukko, ristisorsa, selkälokki ja räyskä. Suojelullisesti merkittävistä lajeista runsaslukuisimpina alueella esiintyvät kala- ja lapintiira, jotka muodostavat suuria yhdyskuntia useimmille Kristiinankaupungin
ja Siipyyn edustan saaristovyöhykkeen saarilla. Räyskän sekä nauru-, pikku- ja
selkälokin pesivät parimäärät ovat alueella sen sijaan pienempiä niiden jäädessä
pääosin 1–2 pariin per pesimäsaari. Poikkeuksen tähän tekee Storbådanin selkälokkiyhdyskunta, joka kokonsa puolesta (18 pesivää paria) tekee siitä linnustonsuojelullisesti merkittävän kohteen.
Kevätmuutto
Kristiinankaupungin edusta muodostaa tärkeän muuttoreitin monelle Perämeren
ja Merenkurkun alueella pesivälle lintulajille, joiden lisäksi alueen kautta muuttaa
myös useita Lapissa ja Jäämeren tundralla pesiviä lajeja. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa (Toivanen ym. 2014) julkaisun mukaan Kristiinankaupunki sijaitsee
seuraavien suurikokoisten lajien tai lajiryhmien kevätmuuton aikaisella päämuuttoreitillä: laulujoutsen, taigametsähanhi, arktiset vesilinnut, kuikkalinnut, haahka, merimetso, merikotka ja kurki. Edellä mainituista lajeista tai lajiryhmistä avomerellä muuttavat erityisesti arktiset vesilinnut, kuikkalinnut, haahka ja merimetso, muiden lajien muuton kulkiessa pääosin mantereen tai sisäsaariston kautta.
Kevätmuutto käynnistyy alueella yleensä maaliskuun loppupuolella laulujoutsenen ja haahkan keväisellä massamuutolla. Muutenkin vesilinnut ovat suunnitellun
tuulipuistoalueen kannalta keskeisessä asemassa niiden muuton kulkiessa pääsääntöisesti merellä. Runsaslukuisimpina alueen kautta muuttavat sorsalinnuista
haahka, mustalintu ja pilkkasiipi, joiden muuttajamäärät nousevat vuosittain jopa useisiin kymmeniin tuhansiin. Suupohjan lintutieteellisen yhdistyksen havaintoaineistossa näiden lajien havaintomäärät ovat viime vuosien aikana vaihdelleet
haahkalla 14 000–51 000, mustalinnulla 24 300–58 190 ja pilkkasiivellä 5 470–18
970 yksilön välillä (Nousiainen 2008). Näistä lajeista haahkat edustavat pääosin
Pohjanlahden alueella pesivää kantaa, kun taas mustalintu kuuluu Kristiinankaupungissa puhtaasti läpimuuttaviin lajeihin. Pilkkasiipi kuuluu Kristiinankaupungin edustan saaristoalueen pesimälajeihin, mutta osa keväisin havaituista pilkkasiipiparvista suuntaa myös kauemmas pohjoiseen Jäämeren alueelle. Arktisten
vesilintujen (mustalintu, pilkkasiipi, alli) muutto ajoittuu Pohjanlahdella yleensä
toukokuun puolenväliin ja loppuun (nk. kevätarktika), jolloin näiden lajien päiväkohtaiset muuttomäärät voivat nousta jopa kymmeniin tuhansiin. Muista vesilintulajeista myös kuikkalintujen sekä mm. härkälinnun muutto painottuu keväisin
tähän samaan ajankohtaan ja niiden vuoden kokonaismuuttomäärästä valtaosa
havaitaankin juuri kevätarktikan aikaan. Puolisukeltavia sorsia suunnittelualueella muuttaa säännöllisesti, mutta näiden lajien yksilömäärät jäävät pääsääntöisesti korkeintaan reiluun tuhanteen yksilöön vuosittain.
Lintujen muuttoreitit vaihtelevat Siipyyn edustalla huomattavasti lajikohtaisesti,
minkä takia myös hankealueen kautta muuttavien lajien yksilömäärät vaihtelevat lajikohtaisesti. Runsaslukuisimpana Siipyyn niemen editse muuttavista lajeista haahkan muuttoreitti kulkee pääasiallisesti Kristiinankaupungin ulointa saaristolinjaa (Domarkobban–Sandskäret–Ljusgrund) seuraillen, minkä takia sen yksilömäärät kauempana avomerellä ovat pienempiä. Kevään 2009 kevätmuutonseurannassa ainoastaan noin 10 % muuttavista haahkoista arvioitiin muuttavan
2015 Ramboll
17
suunnitellun tuulivoimapuistoalueen kautta muiden ohittaessa alueen sen itäpuolelta. Alueen muista runsaslukuisista muuttajista mustalintujen ja pilkkasiipien
muuttoreitti kulkee sen sijaan osin myös etäämmällä rantaviivasta, minkä takia
niiden muuttajamäärät ovat hankealueella yleisesti suurempia. Vuoden 2009 aineistossa tuulivoimapuiston läpi muuttaneiden yksilöiden osuus näiden lajien kokonaishavaintomäärästä oli mustalinnulla noin 14 % ja pilkkasiivellä vastaavasti
noin 18 %. Sekä haahkat että arktiset vesilinnut muuttavat pääsääntöisesti hyvin lähellä vedenpintaa tuulivoimaloiden lapojen toimintasäteen alapuolella. Kuikkalinnut eivät haahkan tai mustalinnun vesilintujen tapaan pääsääntöisesti seuraile rantaviivaa muuttomatkallaan, vaan pyrkivät pääsääntöisesti muuttamaan
selkeämmin avomerellä, mikä näkyy myös tuulipuistoalueen kautta muuttaneiden yksilöiden osuudessa erityisesti kuikan osalta. Kevään 2009 havaintoaineiston perusteella kuikista kaikkiaan noin 38 % ja kaakkureista noin 20 % arvioitiin
muuttavan suunnitellun tuulipuistoalueen kautta. Kuikkalinnut muuttavat usein
suurina hajaparvina ja lentävät em. lajeista poiketen usein hyvin korkealla, joko
tuulivoimaloiden lapojen korkeudella tai jopa niiden yläpuolella. Vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat huomattavasti lintujen muuttoreitteihin, minkä ne voivat
vaihdella merkittävästi vuosien mutta myös päivien välillä. Muuton kannalta huonoissa sääolosuhteissa (mm. vastatuuli, sumu, vesisade) linnut muuttavat yleensä lähempänä rantaviivaa, jolloin suurempi osa muuttoparvista voi kulkea hyvin
kapeaa käytävää pitkin mannerlinjan toimiessa muuttoa ohjaavana johtolinjana.
Näissä olosuhteissa muutto kulkee pääsääntöisesti myös varsin matalalla lähempänä vedenpintaa, jossa lentäminen on helpompaa. Kirkkaalla ja selkeällä säällä,
jolloin näkyvyys on hyvä, useat lajit (mm. kuikat) muuttavat sen sijaan kauempana rantaviivasta ja usein hyvinkin korkealla vedenpinnan yläpuolella.
Hanhien ja joutsenten muutto noudattelee Kristiinankaupungin edustalla pääsääntöisesti alueen ulointa saaristolinjaa jakautuen tasaisesti saarilinjan kahdelle puolelle. Joutsenlajeista alueella havaitaan lähinnä laulu- ja kyhmyjoutsenia,
kun taas hanhista valtalajeina ovat pääasiassa meri- ja metsähanhi. Joutsenista erityisesti laulujoutsenen muutto levittäytyy Siipyyssä hyvin leveälle sektorille mantereen ja avomeren väliin. Laulujoutsenista pieni osa (kevään 2009 havaintoaineistossa noin 6 %) muuttaa myös suunnitellun tuulipuistoalueen kautta, kun taas kyhmyjoutsenten muuttoreitti kulkee alueella pääsääntöisesti suunnittelualueen itäpuolitse. Kyhmyjoutsenen tapaan myös Pohjanlahden rannikkoa
seurailevat hanhiparvet ohittavat suunnitellun tuulipuistoalueen pääsääntöisesti sen itäpuolelta. Metsähanhen muutto jakautuu Kristiinankaupungin edustalla
kuitenkin kahteen erilliseen muuttoreittiin, joista suunniteltujen tuulivoimaloiden
kannalta merkityksellisempi on Pohjanlahden ylitse kulkeva linja, joka tuo Kristiinankaupungin edustalle hanhiparvia myös Ruotsin puolelta suoraan avomereltä. Metsähanhien meren ylittävä muuttoreitti rantautuu vahvimpana Skaftungin
ja Lapväärtinjoen suiston välisellä alueella, mutta muuttoväylällä on hanhiliikennettä myös etelämpänä Siipyyssä. Siipyyn ja Ljusgrundin alueelle rantautuvien
metsähanhiparvien voidaan tässä yhteydessä arvioida kulkevan ainakin osittain
hankealueen kautta. Keväällä 2009 havainnoinnissa havaituista metsähanhista
kaikkiaan noin 4 % arvioitiin kulkevan hankealueen kautta. Joutsenet ja hanhet
muuttavat pääsääntöisesti lähellä tuulivoimaloiden toimintakorkeuksia, minkä takia mahdollisuudet niiden törmäämiselle voimaloiden lapojen kanssa ovat olemassa. Sääolosuhteet vaikuttavat kuitenkin huomattavasti myös joutsenten ja
hanhien muuttoreitteihin, minkä takia niiden sijoittuminen voi vaihdella merkittävästikin vuosien tai jopa päivien välillä.
Vesilinnuista poiketen petolintujen, kurkien ja varpuslintujen pääasialliset muuttoreitit kulkevat keväisin pääasiassa selkeämmin mantereen tai Kristiinankaupungin saaristolinjan päällä, minkä takia niiden määrät avomerelle suunnitellulla tuulipuistoalueella ovat yleensä suhteellisen pieniä.
18
Kuva 2‑3. Kuikkalintujen muuttoreittien sijoittuminen
Kristiinankaupungin edustalla. Kuvassa tummanharmaan alueen kautta muuttaa 50 % yksilöistä ja vaaleimman harmaan vastaavasti alle 10 %.
Kuva 2‑4. Haahkan muuttoreitin sijoittuminen
Kristiinankaupungin edustalla. Kuvassa tummanharmaan alueen kautta muuttaa 50 % yksilöistä ja
vaaleimman harmaan vastaavasti alle 10 %.
Kuva 2‑5. Arktisten vesilintujen, erityisesti mustalinnun, muuttoreittien sijoittuminen Kristiinankaupungin edustalla. Kuvassa tummanharmaan alueen
kautta muuttaa 50 % yksilöistä ja vaaleimman harmaan vastaavasti alle 10 %.
2015 Ramboll
19
Käytännössä tämä johtuu lintumäärien lisääntymisestä siirryttäessä ulkomereltä lähemmäksi
§ 42, KVSTOrannikkoa.
21.9.2015
18:00 / Pykälän
liite: Siipyyn_merituulipuisto_kaavaselostus_04052015
Laskentalinjojen
määrään suhteutettuna
runsaimmin haahkoja havaittiin 5–10 ja 10–
15 metriä syvillä merialueilla, joilla havaittujen haahkojen osuus oli aineistossa kaikkiaan 30,1 ja
38,0 prosenttia (Ijäs ym. 2013).
Kaikkiaan tuulivoimala-alueella havaittiin haahkoja lukuun ottamatta varsin vähän lintuja. Vähimmillään lintumäärät olivat 21.6.2013 laskennassa, jolloin alueella havaittiin vain kolme tiiraa.
Kuva 2‑6
. Haahkan
kuva)
ja telkän
(oikea
kuva) esiintyminen
Siipyyn suunKuva 3. Haahkan
(vasen
kuva)(vasen
ja telkän
(oikea
kuva)
esiintyminen
Siipyyn suunnitellun
tuulivoinitellun tuulivoima-alueen
läheisyydessä
vuoden 2013 lentolaskenta-aineiston
perusma-alueen läheisyydessä
vuoden 2013
lentolaskenta-aineiston
perusteella (havainnot
jaettuna 1
teella
(havainnot jaettuna
1 km
pituisille
linjaosuuksille (Ijäs
ym. 2013).
Tuulivoimakm pituisille
linjaosuuksille
(Ijäs ym.
2013).
Tuulivoimala-alue
violetilla
ja yhden
sekä kahden
alue violetilla jakeltaisella
yhden sekä
km:n
etäisyysvyöhykkeet
keltaisella ja sinisellä.
km:n etäisyysvyöhykkeet
jakahden
sinisellä.
Voimaloiden
paikat rasteina.
Voimaloiden paikat rasteina. Luvut lintuyksilöitä.
Syysmuutto
Huomioitavaa
on, että laskennat olivat linjalaskentoina otantoja, jotka kattoivat vain osan koko
vesialueesta.
Tuloksista
voidaan
kuitenkin
karkeasti
päätellä
laskenta-ajankohtina
esiinSiipyyn
niemen
edusta
muodostaa
syksyisin
kevään
tapaan lintujen alueella
kannalta
huomattavan
muuttoväylän,
vaikka alueella
havaittavat
yksilömäärät eivät
monityvien lintujen
kokonaismääriä.
Laskentalinjojen
voidaan
arvioida laskennallisesti
kattavan
kaiken koko
lajienlaskenta-alueesta
osalta ylläkään syysmuuton
aikaan kevään osalta
vastaaviin.
Merkittävimmän
kiaan 66,7 %
(tai toisen laskentakerran
33,3 %,
koska aineistoa
lajiryhmän Siipyyn niemen syysmuutossa muodostavat kevään tapaan eri vesilinon käytettävissä vain koneen toiselta sivustalta). Jos lintujen jakautumisen oletetaan koko Kristulajit, joista runsaslukuisimpana niemen editse muuttaa mm. telkkiä, haahkoja,
tiinankaupungin
alueella
olevan
samanlainen
laskentalinjojen
kanssa,
silloin lajin
kokonaiskanta
koskeloita
sekä
merimetsoja.
Lintujen
päämuuttoreitit
Suomessa
(Toivanen
ym.
voitaisiin arvioida
yksilöiden
määrän perusteella
ottamalla
huomioon
em. laskentojen
2014) havaittujen
julkaisun mukaan
Kristiinankaupunki
sijaitsee
seuraavien
suurikokoisten
lajien
syysmuuton
aikaisella päämuuttoreitillä:
haahka,
merimetso,
merikotka
ja
kattavuusaste.
Esimerkiksi
Kristiinankaupungin
laskenta-alueen
tapauksessa
haahkan
kokonaimainituista
lajeista
avomerellä
muuttavat
erityisesti
haahka
ja mesestimaatit kurki.
olisivatEdellä
vaihdelleet
toukokuun
laskennan
noin
550 yksilöstä
elokuun
noin 15
000 yksirimetso, merikotkan ja kurjen muuttoreittien kulkiessa pääosin mantereen tai silöön. Haahkan osalta kokonaisarviot vastaavat hyvin aiemmin esitettyjä arvioita. Nousiainen ja
säsaariston kautta.
Korhonen arvioivat että haahkoja Siipyyn-Skaftungin alueella voi lepäillä jopa 15 000 yksilöä ja
Vesilintujen
muutto
kulkee suunnittelualueella havaintojen perusteella pääsäänmustalintuja
lähes 10 000
yksilöä.
töisesti Domarkobbanin–Storbådanin muodostaman saaristolinjan kahta puolta,
kun taas niiden muuttajamäärät avomerellä sijaitsevalla suunnittelualueella ovat
Mustalintujapienempiä.
ja telkkiä lentolaskennoissa
odotettuavoivat
vähemmän
(Kristiinankaupungin
Suunnittelualueentavattiin
vesilintumääriä
kuitenkin
ajoittain nostaa alueella enimmillään
alle 600
mustalintua
ja alle 1000
telkkää).
Syitä havaittuihin
eroihin
on useita,
avomerellä
ruokailevat
ja lepäilevät
parvet,
joille Siipyyn
niemen edustan
matalat
merialueet
muodostavat
potentiaalisen
ruokailualueen.
Vesilinnut
muuttavat
me- puomm. se, että
laskentojen
aikaan ulapalla
yöpyvät linnut
ovat voineen
jo siirtyä
sisäsaariston
rialueellaTelkkien
usein varsin
lähellä veden
pintaa nykyaikaisten
toiminlelle ruokailemaan.
havaitseminen
lentokoneesta
on myös tuulivoimaloiden
muita monia muita
vesilintutakorkeuksien alapuolella, mikä pienentää osaltaan niiden törmäysriskiä voimalajeja hankalampaa (Ijäs suull.). Lentolaskennat keskittyivät kesäajalle mustalintujen syysmuutloiden lapojen kanssa. Kuikka- ja uikkulintujen yksilömäärät ovat Siipyyn edustokauden ulkopuolelle.
lintujen
määrissä
on mustalinnulla
myösmikä
suurempia
vuosien
talla syksylläKerääntyvien
pääsääntöisesti
kevään
muuttajamääriä
pienempiä,
kuvastaa
välisiä eroja
verrattuna
esim.
haahkaan
ja telkkääneroja
(Ismo
Nousiainen suull.).
Pilkkasiipien
ja
osaltaan
niiden
käyttämien
muuttoreittien
vuodenaikojen
välillä. Kuikkaja
uikkulintujen muutto kulkee Kristiinankaupungin rannikolla usein varsin leveänä
9
rintamana pääosin saaristovyöhykkeen länsipuolella, minkä takia osa niistä voi
muuttaa myös suunnitellun tuulipuistoalueen kautta.
20
Metsähanhien ja joutsenten päämuuttoreitti kulkee myös syksyisin pääasiassa
mantereen ja alueen saaristoalueen läheisyydessä, jossa havaitaan yleensä suurimmat muuttajamäärät. Osa muuttavista joutsenista ja hanhista muuttaa Kristiinankaupungin edustalla kuitenkin myös selkeämmin lounaaseen, minkä takia
niitä voi muuttaa myös suunnittelualueen kautta. Syksyn 2009 havainnoinnissa
suunnittelualueen kautta arvioitiin muuttavan noin 230 metsähanhea tai määrittämätöntä Anser-suvun hanhea, joka vastaa noin 15 % lajin havaitusta kokonaismäärästä. Joutsenten osalta havaitut yksilömäärät jäivät kaikkiaan varsin pieniksi, mikä johtuu todennäköisesti pääasiassa muutontarkkailun loppumista ennen
joutsenten päämuuttoaikaa, joka ajoittuu yleensä vesistöjen jäätymisen ajonkohtaan marraskuun puolelle. Todennäköisesti laulujoutsenten muuttoreitit seurailevat kuitenkin pääsääntöisesti metsähanhien vastaavia niistä valtaosan seuraillessa Kristiinankaupungin edustalla mantereen tai saaristolinjan muodostamaa johtoreittiä.
Yksi harvoista lintulajeista, jonka määrät ovat Pohjanlahden alueella syksyisin
selkeästi kevättä suurempia, on kurki, joita muuttaa Suomen länsirannikkoa ja
Pohjanmaata pitkin yleensä huomattavia määriä muuton painottuessa yleensä
syyskuulle. Kurkimuuttoon ja sen luonteeseen vaikuttavat merkittävällä tavalla Pohjois-Pohjanmaalla (mm. Muhoksen suot) ja Merenkurkussa (mm. Söderfjärden) sijaitsevat merkittävät kurkien kerääntymäalueet, joilla voi parhaimpina päivinä ruokailla jopa kymmeniä tuhansia kurkia. Kurjet hyödyntävät muuttomatkallaan merkittävällä tavalla maan pinnasta nousevia ilmavirtauksia, minkä
takia ne muuttavatkin mielellään pääasiassa mantereen päällä. Myös Siipyyssä
valtaosan syymuuton aikana havaituista kurjista (yhteissumma 9 400 yksilöä)
havaittiin muuttavan mantereen puolelta selkeästi suunnitellun tuulipuistoalueen
itäpuolella. Pieni osa kurjista lähtee syysmuuton tarkkailun perusteella kuitenkin
myös ylittämään Pohjanlahtea, jolloin niitä voi muuttaa myös suunnitellun tuulipuistoalueen kautta. Pohjanmaata seurailevan muuttoreitin ohella kurkia saapuu
Suomen rannikolle kuitenkin myös Ruotsin puolelta. Siipyyssä todennäköisesti
Ruotsista lähteneitä kurkia havaittiin syksyllä kaikkiaan 324 yksilöä, joiden lentosuunta suuntautui selkeästi eteläkaakkoon kohti Suomen rannikkoa, sekä 1 205
yksilöä, jotka muuttivat meren päällä selkeästi etelään. Merellä kurjet muuttavat
nosteiden puuttuessa usein selkeästi manneralueita matalammalla, minkä takia
niiden lentokorkeus voi useinkin olla lähellä tuulivoimaloiden toimintakorkeuksia. YVA-menettelyä varten suoritetussa syysmuuton tarkkailussa suunnittelualueen kautta muutti arvioitujen lentoetäisyyksien perusteella kaikkiaan noin 23 %
alueen kokonaismuuttomäärästä muun muuton tapahtuessa käytännössä mantereella. Kurkien syysmuutto on kuitenkin huomattavan riippuvainen vallitsevista
tuulioloista, minkä takia niiden muuttoreitit voivat vaihdella merkittävästikin vuosien tai jopa päivien välillä.
Petolintujen ja varpuslintujen muuttoreitit kulkevat Pohjanlahdella usein selkeämmin mantereen puolella tai rantaviivaa seuraillen, minkä takia niiden muuttajamäärät avomeren puolella ovat syksylläkin pääosin varsin pieniä. Tästä syystä
myös niiden muuttajamäärät suunnittelualueella ovat pääsääntöisesti varsin pieniä. Tämä näyttäisi pätevän pääsääntöisesti myös merikotkan osalta, joita voidaan kuitenkin välillä havaita myös meren puolella. Suunnitellulla tuulipuistoalueella merikotkia muuttaa kuitenkin yleensä varsin vähän havaintojen painottuessa Siipyyn edustan saarien ja mantereen läheisyyteen.
Merkittävät ruokailu- ja lepäilyalueet
Tehtyjen selvitysten mukaan Siipyyn edustan merialue on merkittävä vesilintujen kerääntymisalue. Kerätyn aineiston perusteella vesilintuja ja tiiroja havaittiin
suunnitellulla tuulivoima-alueella vähemmän Kristiinankaupungin laskenta-alueen yleisiin odotusarvoihin verrattuna, mikä viittaa lintujen kesäaikaan osin välttelevän suunniteltua tuulivoima-aluetta. Siirryttäessä tuulivoimaloiden suunnittelualueelta rannikon suuntaan useiden lajien havaintomäärät kasvavat. Kaikkiaan
tuulivoimala-alueella havaittiin haahkoja lukuun ottamatta varsin vähän lintuja
vuoden 2013 laskennoissa. Siipyyn merialueen ohittaa keväisin vesilintujen tärkeä muuttoväylä, joka tuo alueelle runsaasti vesilintuja. Myöhäiset jäät tai muutolle epäsuotuisat säät voivat pysäyttää alueelle runsaasti vesilintuja odottamaan
olosuhteiden parantumista. Välittömästi kevään vilkkaan muuttokauden jälkeen
alueelle kerääntyy runsaasti sulkivia lintuja. Ensimmäisinä lajeina alueelle kerääntyvät kesäkuun alussa haahkakoiraat.
2015 Ramboll
21
Suuria vesilintumääriä on nähty Siipyyn edustan merialueella lähes läpi kesän,
mikäli olosuhteet ovat otolliset. Kesän kerääntymisaika jatkuu saumattomasti
syksyn muuttokauteen. Siipyyn edustalla nähdään merkittäviä kerääntymiä myöhäiseen syksyyn asti muuttokauden tuodessa alueelle jatkuvasti uusia lintuja.
Vuoden 2012 pistelaskentojen mukaan runsainta laji alueella on haahka, laskettiin joita arvioitiin olevan selvitysalueella enimmillään 7000 yks. Muita runsaita
lajeja olivat telkkä 3100 yks., mustalintu/pilkkasiipi 750, merimetso 1000 yks. ja
koskelot 880 yks. (Nousiainen ja Korhonen 2012). Tarkennettua tietoa hankealueen merkityksestä lintujen kerääntymisalueena on saatu myös kesän 2013 lentokonelaskennoissa (Luontotietoa tuulivoimasuunnitteluun Satakunnassa –hanke).
Siipyyn edustan merialueen merkitystä lintujen kerääntymisalueena on kuvattu tarkemmin selostuksen liitteissä (Siipyyn merituulivoimapuiston linnustovaikutukset, Ramboll 2014).
2.1.9
Kalaston, kalastuksen ja kalatalouden nykytila
Siipyyn merialueen kalastoa ja kalastusta tutkittiin ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä virkistyskalastuskyselyn avulla. Tiedustelu koski vuoden 2008 kalastusaktiivisuutta ja kalansaalista. Lisäksi kartoitettiin käytettyjä kalastusalueita.
Tiedusteluun vastanneista ruokakunnista 75 % harjoitti kalastusta Siipyyn edustan merialueella. Kalastusta harjoitettiin merialueella läpi vuoden. Aktiivisimmin
kalastettiin kesäaikaan kesä–heinäkuussa. Myös touko- ja elokuu olivat vilkasta
kalastusaikaa.
Kalastustiedustelun vastausten perusteella vuonna 2008 Siipyyn merialueen
edustalla käytetyin pyyntiväline oli verkko. Vastaajista 67 % oli kalastanut verkolla ja/tai heittovavalla.
Aineiston perusteella pääsaalislajit olivat ahven (35 %) ja hauki (29 %) Lahnaa
saaliista oli 10 %. Seuraavaksi eniten saatiin silakkaa (7 %). Siikaa ja madetta
saatiin lähes saman verran (5 %), taimenen osuus saaliista oli 4 % ja lohen 3 %.
Pieniä määriä saatiin särkeä (1,3 %).
Kalastustiedustelussa kartoitettiin tärkeiden kalastusalueiden sijoittumista Siipyyn meri- ja hankealueelle. Verkoilla kalastettiin lähes kaikilla tutkimusalueen
ranta-alueilla, uloimpien verkkokalastuspaikkojen ollessa noin 4 kilometrin päässä rannasta. Eniten verkoilla kalastettiin Yttergrundin majakan ja Siipyynniemen
välisellä alueella sekä Harrgrund–Kallan välisellä alueella, jonne verkkokalastus
paikan oli ilmoittanut 8–11 kalastajaa ruutua kohti. Myös Fladafjärden, Lötfjärden
ja Skvalbergetin ympärystä olivat suosittuja verkkokalastusalueita.
Heittovavalla kalastettiin kaikilla tutkimusalueen ranta-alueilla joista eniten Yttergrundin majakan ja Siipyynniemen välisellä alueella sekä Harrgrund–Kallan
välisellä alueella ja Fladafjärdenin sekä Lötfjärdenin alueilla, joissa heittovavalla
kalasti 8–11 kalastajaa yhtä ruutua kohti. Myös vetouistelu keskittyi vastaavalle
alueelle.
Kaikki ilmoitetut kalastusmuodot keskittyivät lähinnä Yttergrundin majakan ja Siipyynniemen lähistölle. Varsinaisella hankealueella ei kalastettu virkistyskalastustiedustelun mukaan ollenkaan. Hankealuetta lähimpänä sijaitsevat kalastusalueet
olivat noin 3 kilometrin päässä hankealueesta itään. Kyselyyn vastanneet eivät ilmoittaneet käyttäneensä kalastukseen rysiä.
Ammattikalastus on vähentynyt huomattavasti koko rannikkoalueella. Ammattikalastus on jakautunut selvästi kahtia, ulkomerellä kalastaviin troolikalastajiin ja
lähellä manteretta kalastaviin rannikkokalastajiin (kalastus mm. verkoilla, rysillä,
lohiloukuilla jne.).
Kristiinankaupungin ympäristössä toimii ammattikalastajarekisterin mukaan
useita kymmeniä päätoimisesti tai sivutoimisesti ammattikalastusta harjoittavia
henkilöitä. Siipyyn, Skaftungin tai Härkmeren alueella asui vuoden 2008 ammattikalastajarekisterin mukaan 7 ammattikalastajaa, joille lähetettiin vastaava kalastustiedustelu, kuin virkistyskalastajille. Tiedusteluun vastasi 4 ammattikalas-
22
tajaa. Vastanneista ainoastaan yksi ilmoitti kalastaneensa rannikkoalueella vuonna 2008. Kyseisen kalastajan mukaan rannikkoalueen ammattikalastus on nykyisin hyvin vähäistä. Lisäksi vastaaja totesi, että hankealue sijoittuu siten, että
rannikkokalastajat kalastavat lähempänä rannikkoa ja troolikalastajat vastaavasti
kauempana ulkomerellä. Vastaajan näkemyksen mukaan hankkeesta ei aiheudu
merkittävää haittaa kalastukselle.
Suunnittelualueen eteläosan matalikot ovat paikallisten kalastajien mukaan merkittäviä silakan lisääntymisalueita. Alueelta on kalastettu silakkaa aikaisemmin
huomattavia määriä. Nykyisin ammattimainen kalastus on vähentynyt, mutta
matalikot ovat todennäköisesti edelleen tärkeitä silakan kutualueita. Alueen matalikoilla on ollut merkitystä myös siian kalastuksen kannalta.
Luvian–Kristiinankaupungin välinen rannikkoseutu on tärkeätä silakan lisääntymisaluetta. Merialueella on paljon kovapohjaisia pohja-alueita, joita silakka suosii
kutualueena. Silakalla on tärkeä merkitys myös muiden kalojen kantoihin. Erityisesti siika seuraa silakan kutuja. Myös silakan varhaiskasvun aikana sillä on suuri merkitys eri petokalojen ravinnossa. Paitsi lisääntymisaluetta, rannikkovedet
ovat tärkeätä monien talouskalojen kalastusaluetta. Merialueen kalavesiä hallinnoi Kristiinankaupungin–Isojoen kalastusalue.
Silakanpyynti on keskittynyt nykyisin Selkämerelle. Viime vuosina ammattikalastajien lukumäärä on kuitenkin supistunut voimakkaasti. Ammattikalastajien tärkeimmät saalislajit ovat silakka, kilohaili, siika, ahven ja lohi. Viime vuosina saaliissa on ollut suurta vaihtelua, joka johtuu kalakantojen epäsäännöllisestä vaihtelusta. Tämän vuoksi kalastuksen kannattavuus on laskenut. Kannanvaihteluun
ovat todennäköisesti vaikuttaneet ympäristömuutokset, kuten vesien happamoituminen lisääntymisalueilla ja rannikkovesien rehevöityminen.
Kristiinankaupungin edustan merialueen kalalajisto koostuu Selkämerellä tavattavista lajeista (taulukko). Tiedot perustuvat Riista- ja kalatalouden (RKTL) tutkimuslaitoksen vuoden 2008 julkaisuun, Fish species in Finland, sekä RKTL:n verkkosivuilta löytyvään Kala-atlas -palveluun. Kaupallisesti hyödynnettäviin kaloihin kuuluvat kaikki lajit, joilla edes jossain määrin voidaan katsoa olevan kaupallista
merkitystä. Selkämeren alueella kampelalla, kuoreella ja toutaimella ei juuri ole
kaupallista merkitystä (RKTL, Kala-atlas). Harjuksen, ankeriaan, piikkikampelan
ja turskan kaupallinen merkitys on myös pieni, mikä johtuu lähinnä niiden vähälukuisuudesta. Härkäsimpun, kiisken, suutarin, särjen, säyneen ja vimpan kaupallinen merkitys on aikaisemmin ollut suurempi, mutta nykyisin merkitys on hyvin pieni (RKTL, Kala-atlas). Lajeista turskan ei ole havaittu lisääntyvän Suomen
vesillä. Miekkasärki, piikkikampela ja nokkakalan sen sijaan arvellaan lisääntyvän
Suomen vesillä ainoastaan joinain vuosina (Urho & Lehtonen 2008).
Kaupallisesti hyödynnetyt kalalajit
nahkiainen
silakka, kilohaili
ankerias
hauki
lohi, taimen
muikku, siika
harjus
kuore
härkäsimppu
ahven, kuha, kiiski
särki, säyne, toutain, suutari
lahna, vimpa
turska
made
piikkikampela, kampela
2015 Ramboll
Muut kalalajit
seipi, turpa, mutu, sorva, salakka,
pasuri, miekkasärki, ruutana
nokkakala
siloneula, särmäneula
kolmi- ja kymmenpiikki, vaskikala
kivi-, piikki- ja isosimppu
rasvakala, imukala
elaska
teisti
iso- ja pikkutuulenkala
musta-, lieju-, ja hietatokko
kivinilkka
23
Isojoki–Lapväärtinjoessa lisääntyy yksi maamme viidestä jäljellä olevista alkuperäisistä meritaimenkannoista. Meritaimen kannan takia joki kuuluu UNESCO:n
hyväksymiin kansainvälisiin Project Aqua -kohteisiin. Joessa esiintyy myös uhanalainen jokihelmisimpukka ja jokiuoma kuuluu Natura 2000-ohjelmaan.
Lapväärtinjokeen kutemaan nousevia kalalajeja ovat meritaimen (Isojoen kanta), harjus ja vaellussiika, joista vaellussiika kutee joen alajuoksulla. Muita joen
alajuoksulla ja sen suistoalueella kutevia lajeja ovat hauki, ahven, särki, lahna
ja kuore. Joki ja sen suistoalue olivat ainakin vielä 1990-luvun lopussa säyneen,
vimpan, mateen ja nahkiaisen kutualueita. Kristiinankaupungin itäpuolelle laskevan Tiukanjoen suistoalueella kutevat myös hauki, ahven, särki, lahna ja kuore.
Joessa kutevat hauen, ahvenen, särjen, lahnan ja mateen lisäksi harvalukuisena
säyne ja mahdollisesti nahkiainen. Ranta-alueilla on useita fladoja ja kluuvijärviä,
joissa kutevia kaloja ovat muun muassa hauki, ahven, särki, kolmipiikki, lahna,
säyne, made, kiiski. Kutukalalajeissa on eroa eri fladojen ja järvien välillä. Edellä kuvatut tiedot, lukuun ottamatta meritaimenen, harjuksen ja vaellussiian kutualueita, pohjautuvat vuosien 1997–1998 tutkimustuloksiin. Tämän jälkeen kutualueissa on saattanut tapahtua joidenkin lajien kohdalla muutoksia. Suuri osa
edellä mainituista kalalajeista, joiden ei tarvitse nousta jokeen kuteakseen, kutevat todennäköisesti myös ranta-alueilla, erityisesti lahdissa.
Hankealuetta lähimmät kalankasvatuslaitokset toimivat Skaftungin alueella, lähimmillään yli viiden kilometrin päässä hankealueesta. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei katsota olevan vaikutusta kalankasvattamoiden toimintaan.
2.1.11Merinisäkkäät
Siipyyn edustalla osa merialueesta kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan. Natura-kuvauksessa luontodirektiivin liitteen II lajeina alueella mainitaan esiintyvän
harmaahylje (Halichoerus grypus) ja satunnaisesti myös itämerennorppa (Phoca
hispida botnica). Natura-tietolomakkeen arvioinnissa merialueen katsotaan olevan merkittävä (asteikolla merkittävä – hyvin tärkeä – erittäin merkittävä) kyseisten lajien suojelun kannalta.
Tehtyjen laskentojen perusteella Selkämeren alueen hyljehavainnot keskittyvät
merialueen kaakkoiskulmaan, Sandbäckin (Kustavi) ja Yttersbergin (Brändö) alueille. Asiantuntijan näkemyksen mukaan (suullinen tiedonanto O. Stenman) Kristiinankaupungin edustan merialue on hylkeiden esiintymisen kannalta pääosin liian avonainen. Siipyyn merialueen edusta on hyvin samankaltainen avonaisuutensa vuoksi. Sieltä puuttuvat luodot ja karikot, jotka ovat tärkeitä hylkeiden oleskelualueita. Harmaahylje lisääntyy ajojäillä ahtojääkenttien ulkopuolella.
2.1.12Suojelualueet
2.1.12.1
Kristiinankaupungin saariston Natura-alue
Tuulivoimapuistoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita. Lähin suojelualue on noin 5 km päässä, rannikon tuntumassa sijaitseva Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alue (FI0800134).
Tuulivoimapuiston merikaapeliyhteys kulkee Kristiinankaupungin saariston Natura-alueen kautta. Merikaapelin vaikutukset Natura-alueen luonnonarvoihin on arvioitu erillisessä Natura-arvioinnissa (Siipyyn merituulivoimapuiston liityntämerikaapelin vaikutukset Kristiinankaupungin saariston Natura-alueeseen, Ramboll
2014), joka on esitetty selostuksen liitteenä ja kuvattu lyhyemmin myös kaavaselostuksessa kappaleessa 4.2.14.2. Kaavaselostuksen liitteenä on myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto laaditusta Natura-arvioinnista.
Siipyyn edustan merituulivoimapuiston vaikutuksia Kristiinankaupungin saariston
Natura-alueen luontoarvoihin on arvioitu osana YVA -menettelyä. Arviointia on
täydennetty myöhemmin Natura-alueen linnustovaikutusten osalta (Siipyyn merituulivoimaloiden linnustovaikutukset, Ramboll 2014). Linnustovaikutusten arviointi on esitetty selostuksen liitteenä.
24
Kristiinankaupungin saariston Natura-alue (FI0800134) on sisällytetty Natura
-verkostoon luontodirektiivin (SCI, Sites of Community Importance) ja lintudirektiivin (SPA, Specially Protected Areas) mukaisena alueena. Alue kuuluu kansainvälisesti (IBA) ja kansallisesti arvokkaisiin lintualueisiin (FINIBA). Natura-tietolomakkseessa mainitut vedenalaiset direktiiviluontotyypit ovat vedenalaiset hiekkasärkät sekä rakkolevän muodostamaa luontotyyppi rantavallien yksivuotinen
kasvillisuus. Natura-tietolomakkeella mainittujen luontotyyppien lisäksi alueella
esiintyy myös luontotyyppiä riutat.
Merikaapelin sijainnista johtuen arvioinnin pääpaino on ollut hankkeen mahdollisten vedenalaisiin luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Naturaalueella tavattavat muut luontotyypit ovat rannikon luontotyyppejä; näihin hankkeella ei voi katsoa olevan vaikutusta, sillä Natura-alueen luodoille tai saarille ei
osoiteta toimintoja hankkeen toteuttamisen yhteydessä
Kristiinankaupungin saariston Natura-alue on pinta-alaltaan 8 059 hehtaaria ja se
koostuu useista erillisistä osa-alueista. Kristiinankaupungin saaristo on vahvasti
rannikon mukaan suuntautunut. Avokalliot ovat yleisiä. Rannat vaihtelevat kallioja lohkarerannoista pienialaisiin sora- ja hiekkarantoihin.
Saaristo koostuu lukuisista, enimmäkseen pienistä puuttomista luodoista ja saarista tai harvapuustoisista kallioisista saarista. Suuria metsäpeitteisiä saaria on
vain muutama. Monella saarella on edustavia rantaniittyjä, joilla on rikas kasvillisuus ja runsas pesimälinnusto. Ulkomeren äärellä olevien saarten länsirannalla on
paikoin suuria rakkolevävalleja. Myös saarten kasvilajisto on rikas ja siihen kuuluu useita uhanalaisia tai harvinaisia lajeja.
Södra Yttergrundilla on majakka ja siihen liittyviä rakennuksia, samoin Gåsgrundilla on pieni majakka. Muutamaa vanhaa kalamajaa ja loma-asuntoa lukuunottamatta alue on rakentamaton.
2.1.12.2
Kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA-alue) Kristiinankaupungin
eteläinen saaristo FI046
Kristiinankaupungin eteläisen saariston IBA-alueen pinta-ala on 7 435 hehtaaria
ja se rajautuu suurin piirtein Kristiinankaupungin saariston Natura-alueen rajauksen mukaisesti.
Kansallisesti tärkeä lintualue (FINIBA-alue) Suupohjan saaristo 720070
Suupohjan saariston FINIBA-alue on laaja, yhtenäinen ja kapea satojen saarten
ja luotojen ketju läpi Suupohjan rannikon. Alueen pinta-ala on 15 800 hehtaaria
ja se sisältää IBA-alueen 046 Kristiinankaupungin eteläinen saaristo. Rajaus on
pääpiirteissään sama kuin Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella.
2.1.12.2.1
Selkämeren kansallispuisto
Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto sijaitsee Lounais-Suomen
rannikolla, ja sijoittuu lähimmillään noin seitsemän (7) kilometrin etäisyydelle
suunnittelualueesta. Selkämeren kansallispuisto ulottuu etelä-pohjoissuunnassa
yhteensä noin 150 kilometrin matkalla kahdeksan kunnan alueelle Kustavista Merikarvialle. Kansallispuiston pinta-ala on 912 km², josta maata on 15 km². Yhteensä 98 % Selkämeren kansallispuistosta on veden alla.
Selkämeren kansallispuisto muodostuu etupäässä uloimman saariston karujen
luotojen ja saarien nauhasta, joka ulottuu kapeana ja pitkänä Merikarvialta Kustaviin. Rannikon saaristo on luonteeltaan rikkonaista ja karikkoista. Saaret ovat
kooltaan yleensä melko pieniä ja saaristoa ympäröivät vedet matalia. Selkämerelle on tyypillistä suolapitoisuuden vaiheittainen muuttuminen. Selkämerellä kohtaavat eteläinen, mereinen lajisto ja pohjoisen vähäsuolaisuuteen sopeutunut lajisto.
2015 Ramboll
25
Kuva 2‑7. Hankealueen lähiympäristön Natura- sekä muut luonnonsuojeluohjelmiin ja -strategioihin kuuluvat alueet kartalla.
26
2.2
Rakennettu ympäristö
2.2.1Asuminen
Lähimmät pysyvät ja loma-asunnot sijaitsevat Siipyyn ranta-alueella, noin 8 km
etäisyydellä tuulivoimapuiston alueesta. Siipyy–Skaftungin alueella on noin 500–
600 lomakiinteistöä. Lähimpien asuin- ja lomarakennusten sijainti on esitetty liitteessä 3.
2.2.2Virkistys
Suunnittelualuetta käytetään virkistykseen, mm kalastuksen. Rannikkoalueella
on myös pienveneliikennettä. Saaristovyöhykkeellä harjoitetaan kalastusta, veneilyä, retkeilyä ja lintujen seurantaa. Siipyyn rannikolla oleva Kiili on matkailukohde, joka tarjoaa mm. majoitus- ja ruokapalveluita. Virkistysreitit ja -kohteet
on esitetty liitteessä 4.
2.2.3Liikenne
Vesiliikenne
Suunnittelualueen rannan puoleisella laidalla on veneväylä. Alueen pohjoispuolella on laivaväylä.
Lentoliikenne
Suunnittelualueilla ei ole erityistä merkitystä lentoliikenteen kannalta. Etäisyys
lähimmille lentokentille Vaasaan ja Seinäjoelle on yli 100 km sekä Poriin noin 70
km.
2.2.4
Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet
Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Härkmeren maisema-alue (MAO100108),
sijaitsee koillisessa noin 15 kilometrin päässä hankealueesta. Sen arvot perustuvat eheänä säilyneeseen kulttuurimaisemaan, jota avoin viljelymaisema, komeat
talonpoikaisrakennukset nauhamaisina kylätievarsilla sekä rikas luonto rytmittävät.
Suunnittelualueen lähellä mantereella on kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY): Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama sekä Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen.
Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama
Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama sijaitse noin 10 km eteläisimmistä tuulivoimaloista itään. Siipyyn kylä ja kalasatama ovat säilyneet Pohjanmaan rannikon talonpoikaispurjehdusta, laivanrakennusta, merenkulkua ja pyyntiä harjoittaneena
yhteisönä ja sen elinkeinojen tuottamana rakennettuna ympäristönä.
Siipyyn kirkonkylän rakenne on säilynyt perinteisenä, ja sen länsipuolella sijaitseva Kiili on yhä käytössä oleva kalaranta ja vierassatama. Sen lukuisat verkko- ja
venevajat muodostavat pitkän, rantaviivaa seuraavan rivistön.
Siipyyn asutus on sijoittunut maantien varsille ja erityisesti vanhan Kiilin kalasatamaan johtavan tien raitilla on vanhaa, hyvin säilynyttä rakennuskantaa 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvulle. Tien varrella seisoo merimerkkinäkin toiminut
puinen empiretapuli, joka on vuodelta 1831 ja suunniteltu intendentinkonttorissa.
Kiilin satamarannan metsikköön ja rantakedolle on koottu alueen talonpoikaista
ja kalastukseen liittyvää rakennuskantaa. Kalarannan vajat ja ulkomuseon rakennukset sekä pienet kausiasumukset yhdistyvät luontevaksi kokonaisuudeksi. Kilens Hembygdsgård -museon keskeiset talot ovat pitkä paritupainen Fransgården
ja Henriksdalshuset, joka on siirretty alueelle Andsfolkin tilalta. Fransgården on
tyypillinen Lappfjärdin ja Siipyyn alueen 1800-luvun talonpoikaistalo. Rannalla on
1920-luvulla rakennetun signaalimaston kopio.
2015 Ramboll
27
Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta
Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta sijaitsee noin 12 km tuulivoimalaalueen eteläkärjestä kaakkoon. Yttergrundin majakka on sekä ulkoasultaan,
interiööreiltään että tekniikaltaan maamme parhaiten säilyneitä historiallisia
majakkarakennuksia. Kohteen arvoa lisäävät siihen liittyvät majakan henkilökunnan rakennukset sekä vanha luotsiasema. Yttergrund on edelleen toimiva
merimajakka.
Majakkatorni kuuluu 1800-luvun lopulla rakennettujen rautamajakoiden joukkoon. Rakennuksena se on kuitenkin poikkeuksellinen, eikä sillä ole rakennushistoriallisia vastineita. Södra Yttergrund -nimisellä kalliosaarella graniittijalustalla seisova teräsrunkoinen, rautalevyillä päällystetty torni on 43,6 metriä korkea. Majakan valolaitteet koostuvat kahdesta päällekkäin asennetusta Fresnelllinssistöstä teknisine laitteineen.
Majakan eteläpuolella on majakkayhteisön rakennuksia. Nuorin asuinrakennus on valmistunut 1931, muut pihapiirin rakennukset 1800-luvun lopulta ja
1900-luvun alusta on toteutettu tyyppipiirustusten mukaan. Rakennusryhmän
ympärillä on merkkejä pienialaisista viljelyksistä ja niiden raivauksessa syntyneitä kiviaitoja.
Majakan länsipuolella on luotsivartiotupa ulkorakennuksineen. Rakennus periytyy majakkaa edeltävältä ajalta ja on olemukseltaan tyypillinen 1800-luvun vartiotupa. Luotsiasemaan kuuluu historiallisessa asussa oleva purjevaja.
2.2.5Muinaismuistot
Tuulivoimapuiston hankealueella ei sijaitse kiinteitä muinaismuistoja. Lähin muinaismuisto, ajoittamaton jatulintarha, sijaitsee Domarkobbanilla Siipyyn edustalla noin viiden kilometrin päässä tuulivoimapuiston hankealueesta.
Suunnittelualueella ei sijaitse tiedossa olevia hylkyjä. Tuulivoimapuiston hankealueen läheisyydessä sijaitsee muutama inventoitu hylkyrekisterin kohde:
•
Rågårdsfjärden/Kilgrundin ajoittamaton hylky, etäisyys tuulivoimaalueesta noin 8,5 kilometriä
•
Sandskäretin hylky 1800-luvulta, etäisyys tuulivoima-alueesta noin 9
kilometriä
•
Storbådanin hylky, ajoittamaton, etäisyys tuulivoima-alueesta noin
9,5 kilometriä
•
Fladafjärden/Furuskäretin hylky, ajoittamaton, etäisyys tuulivoimaalueesta noin 10,5 kilometriä
Merenpohja kuvattiin videokameralla tuulivoimalaitosten paikoilta. Lisäksi tuulivoimalaitosten paikoilta ja kaapelireiteiltä on tehty viistokaikuluotaustutkimukset. Niissä yhteyksissä ei löydetty merkkejä arkeologisista kohteista. Alueella ei
ole vielä tehty arkeologista vedenalaisinventointia. Näin ollen alueella saattaa olla vielä löytämättömiä vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Mikäli tuulivoimalaitosten paikkoja muutetaan, tulee ennen tuulivoimalaitosten rakentamista tarkistaa
mahdollisten hylkyjen tai muiden muinaismuistojen sijainti rakentamisalueella.
Museovirastolle toimitetaan lopullinen viistokaikuluotausaineisto ennen lopullisia
voimaloiden sijoituspäätöksiä.
2.2.6
Tekninen huolto
Tuulivoimalaitosten sähkönsiirtoa varten on laskettava merikaapeleita, joilla voimalaitokset yhdistetään sähköasemaan ja -verkkoon.
28
2.2.7
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt, melu
Koska hankealue sijaitsee avomerellä, vaikuttaa hankealueen ja sen ympäristön
melutilanteeseen nykytilanteessa lähinnä laivaliikenne. Tämä pätee melutilanteeseen niin vedenpinnan ylä- kuin alapuolellakin. Veden alla laivaliikenteen aiheuttama melu on havaittavissa laajemmalla alueella kuin laivaliikenteen aiheuttama
ilmaääni vedenpinnan yläpuolella.
2.2.8
Vesialueen omistus
Tuulipuiston sijoitusalueen vesialueet ovat valtion omistuksessa ja niitä hallinnoi Metsähallitus. Lähempänä rannikkoa sijaitsee mm. osakaskuntien hallinnoimia vesialueita, sekä yksityisomistuksessa olevia rantatontteja. Suurin osa valtion vesialueen ja mantereen välisestä vesialueesta kuuluu Siipyyn ja Skaftungin
osakaskunnille. Vesialueiden omistustilanne on esitetty liitteessä 5.
2.2.9Suunnittelutilanne
2.2.9.1Maakuntakaava
Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010.
Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta silmällä pitäen maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet ja se ohjaa kuntien kaavoitusta. Maakuntakaavassa käsitellään kaikkia maankäyttömuotoja. Pohjanmaan maakuntakaavassa painottuu yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojenkäyttö. Siinä on osoitettu merituulivoimala-alueet Korsnäsin ja Siipyyn edustoille ja maatuulivoimalan alue Bergöön. Kaava sisältää lisäksi runsaasti kaupunkiseutujen ja jokilaaksojen kehittämistä koskevia alueiden käytön kehittämisperiaatteita. Maakuntakaava korvaa aiemmin vahvistetut kolme seutukaavaa.
Suunnittelualue sijoittuu suurimmaksi osaksi alueelle, joka on Pohjanmaan maakuntakaavassa varattu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). Suunnittelualue on pohjois- länsi- ja eteläpuolelta laajempi kuin maakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alue, mutta itäosalta rajaukset ovat yhteneväiset. Suunnittelualueen
välittömässä läheisyydessä ei ole muita kaavamerkintöjä, mutta hankealueen ja
mantereen välissä on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue
(luo) ja se osoittaa suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita. Siipyyn lähellä on myös merkintä rantojensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi
tarkoitettu alue (SL1), ja se kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Suunnittelualueen itäosassa on veneväylä. Matkailun kannalta tärkeä veneväylä (Aurinkoreitti) kulkee
rannikon suuntaisena lähellä mannerta suunnittelualueen itäpuolella.
Siipyyn kulttuurimaisema on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai
maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kiili (museoalue) on maakuntakaavassa osoitettu virkistys / matkailukohteeksi. Maakuntakaavassa Kiiliin on osoitettu perinnemaisemakohde ja vierassatama. Vanha rantamaantie on osoitettu maakuntakaavassa kulttuurihistoriallisesti merkittävänä
tielinjauksena, ja sitä myötäillen ohjeellinen ulkoilureitti. Siipyyn kylän läpi kulkee
rantaviivan suuntainen seudullinen tie, jolle on osoitettu pyöräilyreitti.
2015 Ramboll
29
Sideby havsvindkraftspark / Siipyyn merituulivoimapuisto
DGP:ns läge i landskapsplanen / OYK:n sijainti maakuntakaavassa
0
5
10 km
Kuva 2‑8. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030, johon osayleiskaavaalue on
lisätty sinisellä katkoviivalla.
2.2.9.2
Vaihekaava 1
Pohjanmaan liitto on laatinut vaihemaakuntakaavan 1 ”Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla”, joka on hyväksytty maakuntahallituksessa 14.5.2012
ja vahvistettu ympäristöministeriössä 4.10.2013. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnät Pedersören Edsevössä ja
Närpiön Högback-Nixbackanissa. Pohjanmaan liitto hakee päätökseen muutosta
korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Vaihekaavassa 1 ei ole suunnittelualuetta koskevia merkintöjä.
2.2.9.3
Vaihekaava 2
Pohjanmaan liitto on laatinut vaihemaakuntakaavan 2, joka käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla. Kaavaa varten on syyskuussa 2010 valmistunut selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen
Pohjanmaalla, ja se on muodostanut lähtökohdan vaihekaava 2:lle. Selvityksen
tuloksena on osoitettu 28 parhaiten soveltuvaa aluetta maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueiksi. Siipyyn alue on selvityksessä merkitty maakuntakaavan tuulivoima-alueeksi (tv). Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan 2 kokouksessaan 12.5.2014.
Vaihekaava 2 on laadittu Pohjanmaan liiton maa-alueille. Siten se ei koske merialueen tuulivoima-alueita.
30
2.2.9.4
Pohjanmaan maakuntakaava 2040
Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.1.2014 käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Kaava laaditaan koko maakunnan ja sen eri yhteiskunnalliset toiminnot kattavana kokonaismaakuntakaavana. Tavoitteena on
hyväksytty kaava vuonna 2018. Uusi maakuntakaava korvaa vahvistuttuaan Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat.
2.2.9.5Yleiskaava
Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa.
Sideby havsvindkraftspark / Siipyyn merituulivoimapuisto
Osayleiskaava rajoittuu itäreunaltaan Kristiinankaupungin rantaosayleiskaavaan.
DGP:ns läge i stranddelgeneralplanen / OYK:n sijainti rantaosayleiskaavassa
Område som delgeneralplaneras
Osayleiskaavoitettava alue
0
5 km
Kuva 2‑9. Ote Kristiinankaupungin rantaosayleiskaavasta, johon hankealue on lisätty
sinisellä katkoviivalla.
2.2.9.6
Voimassa oleva asemakaava
Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavoja.
2015 Ramboll
31
2.2.9.7Pohjakartta
Pohjakarttana käytetään merikorttia mittakaavaan 1:50 000. Merikortti on vaihdettu viimeisimpään saatavilla olevaan tarkistettuun ehdotukseen.
2.2.9.8Suojelupäätökset
Suunnittelualuetta koskevia suojelupäätöksiä ei ole. Lähin suojelualue on noin 5
km päässä, rannikon tuntumassa sijaitseva Kristiinankaupungin saariston Natura
2000 -alue (FI0800134). Luonnonsuojelualueet on esitetty liitteessä 2.
2.2.9.9
Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset
Suomen Merituuli Oy on aloittanut tuulivoimapuiston alustavan suunnittelun
vuonna 2008. Länsi-Suomen ympäristökeskus päätti 15.12.2008, että hankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on valmistunut 30.3.2009. Kaavoitus on edennyt rinnakkain ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa.
Siipyyn edustan merituulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus
oli nähtävillä 9.6.–30.7.2010. Yhteysviranomainen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus antoi siitä lausuntonsa 22.9.2010.
YVA:n yhteydessä on tehty seuraavat selvitykset:
•
linnustoselvitys
•
kalastoselvitys kalastuskyselynä
•
maisemaselvitys
•
merenpohjan sedimenttien tutkimus
•
merenpohjan videokuvaus
•
pohjaeläintutkimus
•
asukaskysely
Näitä selvityksiä on käytetty hyväksi osayleiskaavaa laadittaessa. Lisäksi Pohjanmaan liitto luovutti kaavoittajan käyttöön merenpohjan viistokuvausaineiston. Merenpohjan geologiaa tutkitaan edelleen rakentamisen suunnittelun yhteydessä. Merenpohjan geotekniset tutkimukset – viistokaikuluotaus, monikeilaus ja
kairaustutkimukset laadittiin vuonna 2011 (Meritaito 2011).
Osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt lisäselvitykset:
•
32
Kalataloudellinen lisäselvitys: lisääntymisalueselvitys ja vaelluskalaselvitys (Ramboll 2013)
•
Linnustoselvitys – ruokailu, lepäilijälaskenta, muuttolinnut (Ramboll 2012, 2013)
•
Merialueen kasvillisuus- ja pohjaeläintutkimukset (Monivesi Oy
2012, 2013)
•
Tarkentavat viistokaikuluotaukset kaapelireiteiltä ja läjitysalueilta
(Meritaito 2013)
•
Natura-arviointi merituulivoimapuiston liityntämerikaapelin vaikutuksista Kristiinankaupungin Natura-alueeseen (Ramboll 3.2.2014)
2.2.9.10
Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat
Tuulivoimalahankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia hankkeita, suunnitelmia ja ohjelmia:
•
YK:n ilmastosopimus
•
EU:n ilmasto- ja energiapaketti
•
EU:n energiastrategia
•
Kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia
•
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
•
Pohjanmaan maakuntaohjelma
•
Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, uuden energian Pohjanmaa
•
Energiapoliittiset ohjelmat
•
Ilmansuojeluohjelma 2010
•
Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro
40/2005
•
Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015
•
Luonnonsuojeluohjelmat (mm. rantojensuojeluohjelma) ja Natura
2000- verkosto
•
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia
2006–2016
•
Melun ohjearvot
•
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
•
Merialueen tutkimusohjelmat (mm. VELMU)
•
Karhusaaren syväväylän syventäminen (Merenkulkulaitos)
Osaa edellä mainituista ohjelmista on käsitelty tarkemmin selostuksen kohdassa
3.4 Osayleiskaavan tavoitteet.
2.2.9.11
Tuulivoimapuiston suunnitelmat
Siipyyn tuulivoimapuisto käsittää suunnitelman mukaan enintään 80 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehot ovat välillä 3–6 megawattia (MW). Näin tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho olisi noin 240–480 MW.
Kukin tuulivoimalaitosyksikkö koostuu enintään 120 metriä korkeasta tornista ja
kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on noin 120–140 metriä. Lisäksi jokaiseen tuulivoimalaitosyksikköön on rakennettava perustukset merialueen pohjaan, luodolle tai saareen.
Voimaloiden väliseksi etäisyydeksi on todettu riittävän 500 metriä, kun käytetään 3 MW yksikkökokoa, jossa tuulivoimalan lapojen halkaisija on yli 120 metriä.
Isommalla roottorin halkaisijalla tuulivoimaloiden etäisyyden on oltava vähintään
600 metriä. Alustavat tuulisuuslaskelmat nykyisistä sijoitusvaihtoehdoista osoittavat, että puistohävikki jää varsin pieneksi.
Tuulivoimaloiden alustavan sijoittelun periaatteena on ollut, että maksimi perustussyvyys on noin alle 20 metriä.
2.2.9.12
Muut Kristiinankaupungin tuulivoimahankkeet
Kristiinankaupunkiin on samanaikaisesti suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita.
Esim. Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuisto merelle, sekä Metsälän,
Västervikin ja Vanhan Närpiöntien tuulivoimapuistot, jotka sijoittuvat mantereelle. Metsälän ja Vanhan Närpiöntien alueille on laadittu osayleiskaavat samanaikaisesti Siipyyn kanssa. Ne on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Västervikin kaavaluonnos on ollut nähtävillä helmikuussa 2014.
2015 Ramboll
33
3.
Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet
3.1
Osayleiskaavan suunnittelun tarve
Kaavan laatimiseen on ryhdytty Suomen Merituuli Oy:n aloitteesta.
Tuulivoiman lisärakentamiseen Suomessa ja Siipyyn edustalla on lukuisia perusteita. Suomi on sitoutunut Kioton ilmastokokouksessa sovittuihin kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin. Suomen tulee sopimuksen mukaan rajoittaa
kasvihuonepäästöt keskimäärin vuoden 1990 tasolle noin vuoteen 2010 mennessä. Euroopan Unioni on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden noin
20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään kasvihuonepäästöjä
vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008
Suomelle uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti.
Hallituksen maaliskuussa 2013 hyväksymässä strategiapäivityksessä tuulivoiman
tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025.
Tuulivoima on ekologisesti erittäin kestävä energiantuotantomuoto, koska energian lähde on uusiutuva ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä
verrattuna fossiilisia polttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin. Ilmastonmuutoksen
hillitseminen edellyttää voimakasta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tuulivoimaloiden käytöstä ei synny hiilidioksidia eikä muita ilmansaasteita eikä voimalan
purkamisesta jää jäljelle vaarallisia jätteitä. Lisäksi tuulivoimalat lisäävät Suomen
energiaomavaraisuutta.
Suomen Merituuli Oy on keskittynyt teollisen mittakaavan tuulivoimatuotantoon
ja kehittää yleisesti hyväksyttyjä, vahvistettujen maakuntakaavojen tuulivoimatuotannon kohteita. Lisäksi Siipyyn edustan merialue on tuulisuusominaisuuksiltaan ja rakennettavuudeltaan optimaalisia alueita. Tämä tarkoittaa myös tuulisähkön tuotannon kannalta edullisinta tuulisähköä. Yksi merituulivoimalaitos
tuottaa sähköt 1800 kotitaloudelle.
3.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kaupunginhallitus on päättänyt kaavan laatimisesta kokouksessaan 1.10.2009.
3.3
Osallistuminen ja yhteistyö
Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1.
3.4
Osayleiskaavan tavoitteet
3.4.1
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Maakuntakaavassa on osoitettu Siipyyn merialueelle tuulivoimaloiden alue.
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja
päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta
kaavan toteuttamista.
3.4.2
Suomen Merituuli Oy:n tavoitteet
Suomen Merituuli Oy:n tavoitteena on merkittävästi lisätä merituulivoiman käyttöä Suomessa. Suomen Merituuli Oy uskoo, että saavuttaakseen ilmastotavoitteensa Suomen on panostettava merelle sijoitettaviin tuulivoimapuistoihin. Merituulivoimalla tuotetun energian mahdollisuudet ovat edelleen pitkällä aikavälillä hyvät Suomessa Merituulivoiman toteutumisajankohta riippuu uusiutuvan
edistämiskeinoista EU:ssa ja päästökauppa- sekä sertifikaattimarkkinoiden kehittymisestä. Samalla tuulivoimala- ja meriperustusteknologiat kehittyvät edelleen kustannustehokkaammiksi. Yhtiön tarkoituksena on merituulivoimapuiston
34
rakentaminen Siipyyn edustan merialueelle. Merituulivoimalaitokset on tarkoitus
rakentaa ulkomerelle, 10–20 metriä syville alueille. Tuulivoimala-alueelta on matkaa mantereelle vähintään 8 km.
Tuulivoimapuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan enintään 80 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehot ovat välillä 3–6 megawattia (MW). Tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho olisi noin 240–480 MW.
3.4.3
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000)
ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan
1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä ja kuudetta lukuun ottamatta
koskevat suunnittelualuetta:
1. Toimiva aluerakenne
2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
5. Helsingin seudun erityiskysymykset
6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja
energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: ”Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia”. Erityistavoitteiden mukaan: ”Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.”
3.4.4
Muut tavoitteet
Hankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskevia
säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia:
•
YK:n ilmastosopimus
•
•
•
•
•
Energiapoliittiset ohjelmat
•
Ilmansuojeluohjelma 2010
•
Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro
40/2005
•
Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015
•
Natura 2000-verkosto
•
2006–2016
•
Rantojensuojeluohjelma
•
Melun ohjearvot
•
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
2015 Ramboll
35
3.4.4.1
YK:n ilmastosopimus
EU:n tavoitteeksi hyväksyttiin vähentää kasvihuonepäästöjen kokonaismäärää 8
% vuoden 1990 tasosta Kioton ilmastokokouksessa joulukuussa 1997. Velvoite tulee saavuttaa vuosina 2008–2012, joka on nk. ensimmäinen velvoitekausi.
Suomen osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi sovittiin 0 %
vuoden 1990 tasosta eli päästöjen tulee olla 2008–2012 aikana vuoden 1990 tasolla. EU-maat sopivat päästöjen vähentämistavoitteiden jakamisesta Kioton sopimuksella. Kööpenhaminassa pidettiin ilmastokokous 7.–19.12.2009. Kööpenhaminan ilmastokokouksen lopputuloksena syntyi ns. Kööpenhaminan sitoumus
(Copenhagen Accord), jonka pohjalta neuvotteluja jatketaan vuonna 2010.
3.4.4.2
EU on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää
kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen
1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus
keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista.
3.4.4.3
EU:n energiastrategia (An Energy Policy for Europe) julkaistiin 10.1.2007. EU:n
energiastrategian tavoitteena on turvata kilpailukykyinen ja puhdas energian
saanti vastaten ilmastonmuutoksen hillintään, kasvavaan globaaliin energiankysyntään ja tulevaisuuden energian toimituksen epävarmuuksiin.
Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu kymmenen kohdan toimintaohjelma.
Ohjelmaan sisältyvät mm. EU:n sisäisen energiamarkkinan kehittäminen, energian huoltovarmuuden takaaminen ja sitoutuminen kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
3.4.4.4
Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja
viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Energia- ja ilmastostrategian päivitystyö aloitettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011. Päivityksellä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistetaan tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Hallituksen
maaliskuussa 2013 hyväksymässä strategiapäivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asetetun 6 TWh sijaan.
3.4.4.5
2006–2016
Tavoitteena on:
36
•
Pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen
2010 mennessä;
•
vakiinnuttaa Suomen luonnon tilan suotuisa kehitys vuosien 2010–
2016 kuluessa;
•
varautua vuoteen 2016 mennessä Suomen luontoa uhkaaviin maailmanlaajuisiin ympäristömuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen
sekä
•
vahvistaa Suomen vaikuttavuutta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä maailmanlaajuisesti kansainvälisen yhteistyön keinoin.
3.4.5
Yhteysviranomaisen lausunto ja sen huomioon ottaminen
YVA-yhteysviranomainen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa Siipyyn merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
22.9.2010. Lausunnon yhteenvedossa ja ohjeissa jatkotyölle todetaan seuraavaa:
”Yhteenveto ja ohjeet jatkotyöhön
Arviointiselostusvaiheen jälkeen YVA-prosessi loppuu. Hankevastaava tekee
päätöksen jatkotyöstä. Edellä mainitut yhteysviranomaisen lausunnossa asiat
ovatkin evästystä jos hankkeessa päätetään edetä rakennussuunnitteluun, kaavoittamiseen ja lupien hakemiseen sekä loppuvaiheessa rakentamiseen.
Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on käsitelty ne asiat,
jotka YVA-laki vaatii ja pitää arviointiselostusta riittävänä, edellyttäen, että tässä lausunnossa muutoinkin esitetyt seikat otetaan huomioon jos hanke etenee
toteutukseen asti.
Yhteysviranomainen lausunnossa esittämät asiat ovat suurelta osin myös tulleet esiin saapuneessa palautteessa. Muihinkin kuin erikseen yhteysviranomaisen lausunnossa esille nostettuihin erityisiin näkökohtiin toivotaan kiinnitettävän huomiota jatkotyössä.
Päällimmäisiksi asioiksi saapuneissa lausunnoissa nousi huoli arvokkaan saaristomaiseman oleellisesta muuttumisesta, merenpohjan selvitysten riittävyydestä ja linnustoselvityksen riittävyydestä koska kysymyksessä on erittäin tärkeä
lintujen muuttoreitti sekä myös luonnonolosuhteiltaan erikoinen saaristoalue.
Näitä arvoja ja Kristiinankaupungin tulevaisuuden arvomaailmaa yhteen sovittamalla saadaan paras tulos aikaiseksi. Siihen tarvitaan vielä neuvottelemalla
saavutettua yhteisvoimin rakennettua yhteishenkeä ennen kuin hanke on määränpäässään ja ennen kuin paikalliset ihmiset ovat sen mieltäneet omakseen.
Yhteysviranomainen pitää tärkeänä, että seuraavien vaikutusten arvioinneissa
on puutteita, joita pitää täydentää lisäselvityksillä ennen lupavaihetta:
•
vaikutukset merenpohjaan; valittavan perustusrakenteen vaikutus, esim.
kasuunin vaatimat murskemäärät ja niiden ottopaikat sekä merestä poistettavien kaivausmassojen sijoituspaikkojen sijainti. Mikäli massat sijoitetaan syvänteisiin matalikkojen väliin, on tulos ympäristön kannalta yhtä
huono kuin tuulivoimarakennelmat sijoitettaisiin matalille vesille, vaikkakin
ne fyysisesti sijoitettaisiin syvemmälle, kuten vaihtoehto 3:ssa.
•
merikaapelin vaikutukset Natura-alueeseen on selvitettävä vielä paremmin, koska ympäristövaikutusten arvioinnin alussa todettiin sähkönsiirron
kuuluvan myös YVA-prosessiin.
•
maisema-analyysiin pitää vielä tehdä tarkennuksia ennen lupavaihetta. Pitää paremmin selvittää miten tuulivoimapuisto vaikuttaa alueen ihmisten
viihtyvyyteen ja hyvinvointiin.
•
alueen kansainvälinen merkitys pohjoisen muuttavien lintujen tärkeänä
muuttoreittinä; on syytä valtiotasolla selvittää tämän alueen merkitys yhdessä Euroopan Unionin ja lähialueen naapurimaitten kanssa.
Lopuksi yhteysviranomainen korostaa jatkotyötä ajatellen vielä haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisyn huomioon ottamista. Yhteysviranomainen katsoo, että tässä vaiheessa ei ole tarvetta jatkoselvityksiin. Vaan vasta sen jälkeen kun
jatkosta on tehty päätös.”
2015 Ramboll
37
Yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen on hankkeen suunnittelua jatkettu ja tehty tarkentavia merenpohjan tutkimuksia.
38
•
Hankkeen jatkosuunnittelu on tehty vaihtoehdon 3 perustalla. Tuulivoimaloiden aluetta on siirretty maakuntakaavaan merkittyä aluetta
kauemmaksi rannikolta. Näin voimalat sijoittuvat yli 10 m syvälle merialueelle. Tämä pienentää merkittävästi hankkeen vaikutuksia merenpohjan luontoon ja kalastukseen.
•
Maisema-analyysiä on tarkennettu uuden suunnitelman mukaiseksi.
Tuulivoimalat on jaettu kahteen ryhmään ja siirretty kauemmaksi rannasta.
•
Osayleiskaava on laadittu muutetun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, niin, että sen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat
voimaloille.
•
Ennen rakennuslupien myöntämistä tulee voimaloille, sähköasemille,
niiden välisille merikaapeleille sekä merikaapelille Karhusaaren rantaan hakea luvat vesilain mukaisesti. Nämä lupahakemukset tulevat
perustumaan yksityiskohtaisiin suunnitelmiin voimaloiden perustustyypistä, voimaloiden ja merikaapelien sijoituksesta ja rakennustavasta. Tässä yhteydessä käsitellään myös luvat ruoppausmassojen sijoituksesta ja perustusten kiviainesten hankinnasta. Merikaapelin toteuttamista varten Karhusaareen tehtiin Natura-vaikutusten arviointi.
•
Tuulivoimaloiden aluemerkinnällä on rajoitettu voimaloiden määrä
ja enimmäiskorkeus: Tuulivoimalan tornin enimmäiskorkeus saa olla
enintään 120 m merenpinnasta ja tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa +190 metriä.
•
Kaavassa on määritelty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet. Tällä merkinnällä osoitetaan kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeät alueet. Alueilla ei saa suorittaa
sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat luonnonarvojen säilymisen.
•
Arkeologisten arvojen turvaamiseksi kaavassa annetaan yleismääräys,
jonka mukaan tuulivoimaloiden, kaapeleiden, ruoppausten, läjitysten
ja muiden vesirakennustöiden alueella on tehtävä arkeologinen vedenalais-inventointi ennen rakentamista.
•
Lisäksi yleismääräyksessä todetaan: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon erityisesti rakentamisen vaikutukset maisemaan, vedenalaiseen luontoon, linnustoon ja muuhun eläimistöön. Voimaloiden ja
kaapeleiden sijoituksen suunnittelussa on pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia.
4.
Osayleiskaavan kuvaus
4.1
Osayleiskaavan rakenne
4.1.1Mitoitus
Osayleiskaava-alue on kooltaan noin 185 km2. Se on osoitettu kokonaan vesialueeksi (W).
Alueelle on osoitettu kaksi tuulivoimaloiden aluetta. Eteläisimpään voidaan rakentaa enintään 38 ja pohjoisimpaan 42 tuulivoimalaa. Pohjoisemman tuulivoimalaalueen pinta-ala on noin 17,2 km2ja eteläisemmän 13,6 km2, yhteensä siis noin
30,8 km2.
Lisäksi kaavakarttaan on merkitty veneväylä ja ohjeellinen merikaapelin sijainti.
4.1.2
Aluevaraukset ja merkinnät
Vesialue.
Ohjeellinen tuulivoimalan sijainti.
Tuulivoimaloiden alue.
Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita, sähköasemia sekä
merikaapeleita. Tuulivoimalan tornin enimmäiskorkeus saa
olla enintään 120 m merenpinnasta ja tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa +190 metriä. Tuulivoimaloiden tulee olla väritykseltään yhteneviä ja
vaaleita.
Ohjeellinen sähköasema.
Luku osoittaa, kuinka monta tuulivoimalaa alueelle saa sijoittaa.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue.
Merkinnällä osoitetaan kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat luonnon arvojen säilymisen.
Ohjeellinen merikaapeli.
Veneväylä.
Yleiskaava-alueen raja.
4.1.3
Koko kaava-aluetta koskevat määräykset
Tätä osayleiskaavaa saa käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen
perusteena (MRL 77a §).
Tuulivoimaloiden, kaapelien, ruoppausten, läjitysten ja muiden vesi- rakennustöiden alueella on tehtävä arkeologinen vedenalaisinventointi ennen rakentamista.
Voimaloiden ja sähkönsiirtolinjojen yksityiskohtaisessa suunnittelussa on pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia maisemaan, vedenalaiseen luontoon, linnustoon ja muuhun eläimistöön.
Tuulivoimaloiden rakenteissa tulee ottaa huomioon liikkuvat jäät.
2015 Ramboll
39
Ennen rakennuslupien myöntämistä on tehtävä selvitys ja suunnitelma sähköverkkoon liittymisestä. Ennen tuulivoimaloiden rakentamisen aloittamista tulee
tuulivoimaloilla olla myönnetty vesilain mukaiset luvat sekä sähkönsiirtoverkostolla vesilain ja sähkömarkkinalain mukaiset luvat.
Hankkeelle on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä ennen tuulivoimaloiden rakennuslupapäätöksen tekemistä.
Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain
(1194/2009) 165 §:n mukainen lentolestelupa. Tuulivoimalat on varustettava ilmailuviranomaisen lentoesteluvan ehtojen mukaisin merkinnöin.
4.2
Kaavan vaikutukset
Osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu ympäristövaikutusten arviointiselostukseen, tehtyihin merenpohjatutkimuksiin ja ympäristövaikutusten arvioinnin
jälkeen tehtyihin lisäselvityksiin sekä merikaapelin Natura-arviointiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin kerättyä tietoa suunnittelualueesta, sen ympäristöstä sekä hankkeen teknisistä toteutusvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.
Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympäristövaikutusten arviointi perustui:
4.2.1
•
Arvioinnin aikana tarkennettuihin hankkeen suunnitelmiin
•
Olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin
•
Arviointimenettelyn aikana tehtyihin lisäselvityksiin kuten mallilaskelmiin, kartoituksiin, inventointeihin jne.
•
Vaikutusarvioihin
•
Kirjallisuuteen
•
Ohjaus- ja seurantaryhmissä ja yleisötilaisuuksissa ilmenneisiin asioihin
•
Lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen
Vesialueen käyttö virkistykseen ja kalastukseen voi jatkua. Lähin veneväylä sijaitsee hankealueen ja mantereen välissä vajaan 4 km etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Veneväylä jää etäisyytensä perusteella vaikutusalueen ulkopuolelle, joten
hankkeella ei ole vaikutusta väylän käyttöön.
Tuulivoimayksiköt merkitään kansainvälisten ohjeiden mukaisesti ja niihin asennetaan merkkivalot. Tuulivoimayksiköiden välinen teknis-taloudellisesti järkevä
etäisyys toisiinsa nähden on vähintään 500 m, mikä on niin suuri, ettei tuulivoimapuisto käytännössä rajoita veneilyä. Veneiden kiinnittyminen tuulivoimalaitoksen perustukseen on mahdollista.
Lähimmät loma-asunnot, 3 kappaletta, sijaitsevat yli 6 km tuulivoima-alueesta
Domarkobbanin saarella. Muu loma-asutus keskittyy mantereelle ja Skaftungin
edustan saarille noin 7 km hankealueelta. Rannikko on koko pituudeltaan lomaasuntokäytössä suunnittelualueen kohdalla. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei rajoita rannikon loma- tai muuta rakentamista.
Asuinrakennukset keskittyvät Siipyyn ja Skaftungin kyliin. Siipyyssä lähimmillään
vajaa 9 km päässä ja Skaftungissa yli 9 km päässä hankealueelta. Asuinrakennuksilta, muutamaa lukuun ottamatta, ei ole näkymää hankealueelle.
Lähin lentoasema sijaitsee Porissa n. 70 km etäisyydellä suunnittelualueesta.
Suunnittelualueella ei ole erityistä merkitystä lentoliikenteen kannalta. Ilmailulain
169 §:n mukaan ilmailun turvaamiseksi tuulivoimaloiden rakentamiseen tulee olla
Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä lentoestelupa.
Koska suunnittelualue sijaitsee merellä usean kilometrin etäisyydellä rannikosta,
sillä ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen.
40
4.2.2
Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön
Osayleiskaava toteuttaa Pohjanmaan maakuntakaavaa. Osayleiskaavan tuulivoimaloiden alueet ovat kauempana rannikosta kuin maakuntakaavan varaus.
4.2.3
Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen
Siipyyn tuulivoimapuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan enintään 80
tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehot ovat välillä 3–6 megawattia (MW).
Tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho olisi noin 240–480 MW. Yksi tuulivoimalaitos tuottaa sähköä noin 1800 kotitalouden tarpeisiin.
Yhdyskuntataloudellisia kustannuksia aiheutuu merikaapelin, ilmajohdon, kaapelipäätteen ja sähköaseman rakentamisesta.
4.2.4
Vaikutukset tie- ja vesiliikenteeseen ja liikenneväyliin
Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Merituulivoimapuisto sijaitsee merialueella, joten hanke ei edellytä uutta tiestöä.
Voimaloiden osat voidaan kuljettaa vesiteitse esim. Vaasan, Porin tai Kristiinankaupungin satamaan, josta järjestetään jatkokuljetus rakennuspaikalle.
Tuulivoimalaitokset aiheuttavat työmatkaliikennettä rakentamisvaiheessa. Merituulivoimalaitoksen osat pyritään kuljettamaan meriteitse. Mikäli maanteitä käytetään, ovat kuljetukset erikoiskuljetuksia. Tuulivoimalaitoksen osat ovat 20–60
metriä pitkiä. Painavimmat kuljetukset voivat olla yli 200 tonnia. Siten kuljetusreittien siltojen kantavuus tulee tarkistaa.
Toiminnan aikaiset vaikutukset
Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa huoltoveneillä. Huoltokäyntejä odotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti.
Tuulivoimala-alueen lähellä ei ole laiva- tai veneväyliä. Tuulivoima-alueen kulmissa sijaitsevat voimalat tarvittaessa maalataan alaosastaan merenkulkulaitoksen
ohjeiden mukaisesti. Näin voimalat eivät häiritse merenkulkua.
4.2.5
Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, erityisesti kalastukseen
4.2.5.1
Vaikutukset kalastukseen
Kristiinankaupungin edustalla tehtyjen kalatalouskyselyjen perusteella tiedetään,
että virkistyskalastus ja ammattimainen rannikkokalastus painottuvat suhteellisen lähelle mannerta, troolikalastus painottuu puolestaan hankealueen ulkopuolelle. Hankealueen eteläosan matalikkoa on käytetty aikaisemmin silakan ammattikalastuksessa, nykyään kaavoitettavalla alueella kalastus on lähinnä satunnaista.
Tuulivoimalat on sijoitettu kalojen lisääntymisen kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle.
Hankkeen vaikutukset vedenlaatuun, merenpohjaan, kalastoon ja kalastukseen
riippuvat osittain voimalaitosten lopullisesta sijainnista ja erityisesti perustamistavasta ja tekniikasta. Hankkeen suunnittelu jatkuu ja ennen vesilain mukaista lupahakemusta tehdään tarkempaa sijoitussuunnittelua ja geoteknisiä merenpohjan tutkimuksia. Myös ympäristötutkimuksia tarkennetaan lupavaiheessa. Vesilain mukaisessa lupahakemuksessa esitetään tarkemmin vaikutusarviot vedenlaatuun, merenpohjaan, kalastoon ja kalastukseen.
2015 Ramboll
41
4.2.5.2
Vaikutukset muihin elinkeinoihin
Rakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muodostuu maa- ja vesirakennustöistä, kuljetuksista, asennustyöstä ja palveluista. Työllisyysvaikutukset kohdistuvat
etenkin
•
projektikehitykseen ja asiantuntijapalveluihin
•
infrastruktuurin rakentamiseen ja asentamiseen
•
voimaloiden valmistukseen, materiaaleihin, komponentteihin ja järjestelmiin
•
kuljetus ja logistiikkapalveluihin.
Vaasan seutu on yksi Suomen yritysvaltaisimmista alueista. Kärkiyritysten menestymisen kautta alueelle on muodostunut koko seutua työllistävä yritysverkosto, joista valtaosa toimii energiateknologian alalla. Edellä mainituista tuulivoimateollisuuden yrityksistä alueella toimivat muun muassa ABB ja The Switch. Pohjoismaiden suurimpaan energiaklusteriin kuuluvat energiateknologian alalla toimivien yritysten lisäksi yrityksiä palvelevat tukiorganisaatiot sekä alalle osaajia
kouluttavat korkeakoulut ja oppilaitokset. Alueen yhtenä menetystekijänä on ollut
toimijoiden verkottuminen ja yhteistyö.
Teknologiateollisuus ry:n mukaan tuulivoima-alan työpaikat syntyvät jatkossakin pääasiassa teknologiateollisuuden pariin. EWEA on laskenut, että Euroopassa tuulivoimapuiston rakentaminen työllistää keskimäärin 15 ihmistä rakennettua
megawattia kohti. Tämä jakaantuu vielä siten, että voimaloiden ja niiden komponenttien valmistus työllistää noin 12,5 ihmistä ja rakentaminen työllistää 1,2 ihmistä megawattia kohti.
4.2.5.3
Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset työllisyys- ja elinkeinovaikutukset
EWEA on laskenut, että eurooppalainen tuulivoimapuisto synnyttää keskimäärin
0,33 käyttöön ja huoltoon liittyvää työpaikkaa asennettua megawattia kohti. Lisäksi muuhun toimintaan syntyy vielä 0,07 työpaikkaa/MW. Yhteensä tuulivoimapuisto työllistää käytön aikana noin 0,4 ihmistä asennettua megawattia kohti.
4.2.5.4Verotulot
Tuulivoimala on kiinteistöverolain tarkoittama rakennelma (kiinteistöverolaki 2 §
2 mom.). Yleensä kunnanvaltuuston määräämä kiinteistöveroprosentti vaihtelee
0,5–1,0 %:n välillä, joka Kristiinankaupungissa on vuonna 2015 0,8%. Tuulivoimaloiden vuosittainen ikäalennus voimalan arvolle on 2,5 % ja käytössä olevan
tuulivoimalan arvoksi katsotaan olevan aina vähintään 40 % rakennelman jälleenhankinta-arvosta. Lainsäädäntö mahdollistaa myös joissakin kunnissa käytettävää voimalaitoksiin sovellettavaa korkeampaa veroprosenttia, kuitenkin enintään 2,85 %. Valtiovarainministeriön asetuksen mukaan tuulivoimalan käyväksi
arvoksi määrätään se arvo, joka on 70 % rungon ja konehuoneen rakentamiskustannuksista. Merituulivoimala, joka sijaitsee Suomen valtion aluevesillä, katsotaan kuuluvan siihen kuntaan, jonka pääasiallista maa-aluetta lähimpänä alue
sijaitsee
Tuulivoiman kiinteistövero määräytyy yleisen kiinteistöveroprosentin ja tuulivoimaloiden rakenteiden jälleenhankinta-arvon ja siitä vuosittain tehtävien ikäalennusten perusteella. Roottorin lavat, generaattori ja vaihdelaatikko ovat irtainta,
jota ei veroteta.
Siipyy-hankkeen lopullinen voimaloiden määrä ja siten investoinnin suuruus vaikuttavat kuntien kiinteistöveron suuruuteen. Hankkeen kustannusarvio on riippuvainen lopullisesta meriperustamistavasta ja valitusta turbiinikoosta. Yhden voimalaitoksen investointikustannukset perustuksineen ovat 5–10 M€, josta rakennuskustannusten osuus on 20–25 %. Näin ollen kokonaisuutena hankkeen investointikustannukset olisivat satoja miljoonia euroja. Betonia/kivimursketta hankkeen kasuuniperustuksiin tarvittaisiin kivimursketta 110 000– 260 000 m3 ja betonia 30 000 - 70 000 m3. Rakennus- ja asennusvaiheen työllistävä vaikutus oli
200-300 htv eli noin 8 htv / voimala. Siipyyn hankkeen koko työllistävä vaikutus
on rakentamisvaiheessa suurempi kuin 1000 henkilötyövuotta, josta paikallinen
työllistävään vaikutukseen vaikuttaa eri toimittajien paikallisuus ja kilpailukyky.
42
Kaiken kaikkiaan merituulihanke on vaativampi kuin maalle rakennettava tuulivoimapuisto, joten myös työllistävä vaikutus on hieman suurempi.
Näin ollen kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa kohden. Siten hankkeen toteuttaminen toisi Kristiinankaupungille satojen tuhansien eurojen
kiinteistöverotulot vuodessa.
Käytönaikana hanke voisi tuoda laskelmien mukaan noin 8-10 uutta työpaikkaa,
joista yli 5 huoltotöiden parissa. Hallinnon työpaikat sijoittuvat yhtiön paikallistoimistoon. Huoltotöiden osalta työpaikat voivat hyvin syntyä lähialueella. Miten
huoltotyöt järjestyvät riippuvat yhtiöstä, mutta yleinen käytäntö on, että tuulivoimayhtiö solmii sopimuksen alan yrityksen kanssa. Koska kyseessä on iso tuulivoimapuisto, joka vaatii jatkuvaa ylläpitoa, on etäisyyksien ja kustannusten takia järkevä jos työntekijät tulisivat läheltä tuulivoimapuistoa läntisestä Suomesta.
4.2.6
Vaikutukset virkistykseen
Suunnittelualue on kokonaan merialuetta, jota käytetään veneilyyn ja kalastukseen. Rannikko- ja saaristoalueilla ulkoillaan ja tarkkaillaan luontoa. Tuulivoimaloilla ei ole merkittäviä vaikutuksia kalastukseen, kun suunnitellut perustuspaikat on siirretty Rakaren-matalikolta vaihtoehtoisiin paikkoihin. Voimalat sijaitsevat yli 8 m syvyydessä. Alueen virkistyskäyttäjät voivat kokea tuulivoimaloiden
ulkonäön ja melun viihtyisyyttä vähentävänä. Tuulivoimaloiden mahdollisesti
aiheuttamia ympäristöhäiriöitä on käsitelty tämän selostuksen kohdassa 4.2.8.
Toimivat tuulivoimalat eivät estä suunnittelualueen virkistyskäyttöä, kuten veneilyä ja kalastusta, mutta voimaloiden ääni, varjostus tai näkyminen voidaan
kokea virkistyskäyttöä häiritsevinä tekijöinä. Joidenkin ulkoilua ja luonnosta
nauttimista tuulivoimalan näkyminen merimaisemassa voi häiritä laajemmallakin alueella. Osa taas saattaa retkeillä katsomaan tuulivoimaloita. Yli puolet
(55 ja 58 %) asukaskyselyn vastaajista arveli, ettei hanke vaikuta retkeilyyn ja
ulkoiluun tai pienveneilyyn. Vaikutuksia piti myönteisinä viidennes ja kielteisinä
neljännes. Näkemäalueen asukkaista 46 % ennakoi kielteisiä vaikutuksia alueen
retkeilyyn ja ulkoiluun.
4.2.7
Vaikutukset tekniseen huoltoon
Siipyyn merialueelle on tarkoitus rakentaa noin 80 teholtaan enintään 3–6 MW:n
tuulivoimalaa. Sähkönsiirtoa varten rakennetaan merikaapeli Kar-husaarelle, ja
siltä sähkö siirretään nykyistä ilmajohtoa pitkin Kristiinankaupungin pohjoispuolelle rakennetulle uudelle sähköasemalle.
4.2.8
Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin
4.2.8.1
Rakentamisen aikainen melu
Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen
meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhinta- tai paalutustyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista.
Vedenalaiset meluvaikutukset saattavat olla hetkellisesti merkittäviä, mikäli veden alla joudutaan räjäyttämään kalliota tai paaluttamaan. Tällöin saattaa esiintyä myös kaloihin ja merinisäkkäisiin vaikuttavia melutasoja. Mahdollisten paalutus- ja louhintatöiden arvioidaan kestävän varsin lyhyen ajan ja niiden päätyttyä
melutilanne veden alla palaa lähelle normaalia. Täytöistä ja muista vesirakentamistöistä aiheutuvan melun vaikutukset ulottuvat arviolta muutamien kymmenien metrien etäisyydelle.
2015 Ramboll
43
4.2.8.2
Tuulivoimapuiston meluvaikutukset
Hanke vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan myös hanke-alueen ulkopuolella. Vaikutussäde riippuu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä,
voimalaitosyksikköjen koosta ja määrästä sekä sääolosuhteista ja se voi ulottua
muutamaan kilometriin saakka.
Tuulivoimalaitoksen toiminnasta syntyvän ääni on pääosin laajakaistaista jaksollisesti voimistuvaa ja heikentyvää ”kohinaa” tai ”huminaa”, joka aiheutuu roottorin
lapojen liikkumisesta ilman läpi. Äänen havaitsemiseen ja häiritsevyyteen vaikuttavat merkittävästi alueen taustamelu ja luontaiset ääniolosuhteet (tuulen humina, aallokot, maaston muodot jne.).
Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuuli-voimaloiden melun mallintaminen” raportin mukaisilla kaavoitusvaiheen laskentaparametreilla. Mallinnusohjelmana oli SoundPlan 7.3 ja laskentamallina ohjeen mukainen ISO 9613-2. Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284
mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Esitetyt melutasot ovat
suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia.
Kuva 4-1. Meluvyöhykekartta, kaavaehdotus 18.3.2014, HH 120 m ja äänitehotaso 110 dB + epävarmuus 2 dB
44
Kaavoitusvaiheessa ei ole vielä varmuutta siitä mikä voimalaitosmalli tulisi olemaan toteutusvaiheessa. Mallinnukseen valittiin esimerkkimalli äänitehotason
vaihtelun yläpäästä. . Mallinnuksessa käytettiin Siemens SWT-4.0-130 laitosmallia. Sen mitattuun äänitehotasoon (LWA) 110 dB lisättiin epävarmuus 2 dB. Napakorkeutena laitoksilla käytettiin 120 metriä.
Melumallinnuksen mukaan kaikki loma- ja asuinrakennuksen jäävät 35 dB:n meluvyöhykkeen ulkopuolelle. Täten melutasot alittavat suunnitteluohjearvot ja melutason yleiset ohjearvot lähimmissä kohteissa. Myös pienitaajuisen melun osalta
laskettujen tasojen voidaan arvioida jäävän ohjearvojen alle.
4.2.8.3
Vedenalainen melu
Tuulivoimaloilla saattaa olla perustamistavasta ja laitostyypistä riippuen myös vedenalaisia melu- ja tärinävaikutuksia. Käyntiääni leviää veden alle ilmaäänenä
mm. roottorista ja koneikosta sekä suoraan voimalaitoksen rungon ja perustusten värähtelyn kautta, joka on merkittävämpi äänilähde veden alle leviävän melun kannalta. Mm. Itämerellä tehtyjen mittausten ja tutkimusten mukaan Monopile-tyyppisen perustamistavan yhteydessä on todettu tuulivoimalan käyntiäänen
kuuluvuussäteen rajoittuvan muutaman kymmenen metrin etäisyydelle tuulivoimalaitoksesta. Vedenalainen ääni on kuitenkin luonteeltaan ja voimakkuudeltaan
sellaista, että jotkin kalalajit saattavat havaita sitä jopa yli kilometrin päässä laitoksista. Tuulivoimalaitosten käyntiäänen ei kuitenkaan ole tutkimuksissa osoitettu aiheuttavan käyttäytymismuutoksia kaloissa kuin muutamien metrien tai muutamien kym-menien metrien etäisyydellä voimalaitoksen perustuksista. Kasuuni-tyyppisellä perustamistavalla vedenalaiset meluvaikutukset ovat vähäisempiä
kuin Monopile-tyyppisellä perustamistavalla.
4.2.8.4
Sähkönsiirron meluvaikutukset
Sähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoastaan rakentamisvaiheessa ja ne vastaavat tuulivoimalaitosten rakentamisaikaisia meluvaikutuksia ympäristössään. Toiminnan aikana sähkön ilmajohdoista saattaa tietyissä olosuhteissa
aiheutua melua, mutta sen vaikutukset rajoittuvat muutaman kymmenen metrin
etäisyydelle ilmajohtojen välittömään läheisyyteen.
4.2.8.5Varjostusvaikutus
Tuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymiselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Saksassa on määritelty ohjeelliset maksimiarvot tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksille. Saksalaisten ohjearvojen mukaan tuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla vuodessa enintään 8 tuntia (todellinen varjostus, real case).
Siipyyn tuulivoimapuiston varjostusalue on merialuetta. Varjostusalueelle, jossa
varjostusvaikutusta ilmenee vähintään kahdeksan tuntia vuodessa ei sijoitu yhtään rakennusta. Liikkuva varjo ylettyy enimmilläänkin vain noin 2,5 kilometrin
etäisyydelle tai usealla laitosmallilla myös tätä lyhyemmälle.
4.2.9
Vaikutukset taajamakuvaan
Rannikkoa lähinnä olevat tuulivoimalat sijaitsevat noin 8 kilometrin päässä rantaviivasta, joten tuulivoimalaitoksilla ei ole merkittävää vaikutusta taajamakuvaan.
4.2.10
Vaikutukset vedenalaiseen kulttuuriperintöön
Tuulivoimaloiden alueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tuulivoimaloiden alueella on tehtävä arkeologinen inventointi ennen rakentamista.
2015 Ramboll
45
4.2.11
4.2.11.1
Ruoppausten vaikutukset
Perustusten vaatimat ruoppaukset
Tuulivoimaloiden perustusten louhintamassojen poistamiseen joudutaan mahdollisesti käyttämään ruoppausta. Ruoppaus voidaan tehdä joko hydraulisin tai mekaanisin menetelmin, minkä ruopattavan massan ominaisuudet pitkälti ratkaisevat. Pehmeitä sedimenttejä ruopatessa voidaan käyttää imuruoppausta. Tässä
tapauksessa pohja-aines on kalliota ja todennäköisesti kiveä ja soraa tai hiekkaa,
joten käytännöllisin ruoppausmenetelmä on mekaaninen kauharuoppaus. Kaikki
rakennustyöt suoritetaan avovesiaikana ja pyritään ajoittamaan luonnonympäristön kannalta haitattomimpaan aikaan.
Ruoppaustarve riippuu perustamistavasta. Perustamistapa valitaan pohjaolosuhteiden mukaan. Tuulivoimalan perustustapa merellä voi olla kasuuniperustus tai
ns. monopile- eli paaluperustus. Kesällä 2011 tehtyjen koekairausten mukaan
alueella on –15 metrin syvyydessä yleensä kallio melko lähellä pohjan pintaa.
Kasuuniperustus
Kasuuniperustuksella tarkoitetaan etukäteen telakalla tehtyä laatikkomaista perinteistä vesirakennuksen perustusta, joka pystyy massavoimillaan pitämään voimalan pystyssä ja samalla estämään sen vaakasuuntaisen liikkeen. Tällainen perustus vaatii etukäteen pohjatöitä, jotka käsittävät pehmeiden pintakerrosten
poiston ruoppaamalla, pohjan tasauksen sekä suodatinkankaan ja murskekerroksen lisäyksen, minkä jälkeen kasuuni voidaan uittaa paikoilleen ja upottaa painottamalla sijoituskohdan noin 6–10 metrin syvyyteen. Kasuuni täytetään merenpohjasta ruopattavalla kiviaineksella. Lopuksi suoritetaan eroosiosuojaus louheella. Kasuuniperustuksen rakentamisen vaatimat pohjatyöt ovat melko laajoja.
Yleensä sen halkaisija on noin 15–20 metriä, joten se vaatii noin 200–300 m² pinta-alan, mutta pohjaa on käsiteltävä laajemmalta alueelta, eroosiosuojauksineen
n. 2000–3000 m²:ltä.
Paaluperustus (monopile)
Paaluperustuksella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan teräspaalun junttausta
maahan. Sen päälle voidaan asentaa tuulivoimalan torni ja generaattori. Junttaus sopii kuitenkin vain maalajeille, joissa ei ole lainkaan tai vain muutamia lohkareita. Tiiviimpään ja kovempaan maaperään tai kallioon joudutaan tekemään kalliokaivo, joka edellyttää että peruskallion päällä on enintään 10 metriä pehmeitä
maalajeja. Kalliokaivo saadaan aikaan vedenalaisilla räjäytyksillä ja louhintajäte
on kaivettava pois. Kun paalu on saatu kuoppaan, kalliokaivo täytetään betonilla.
Paalu voidaan uittaa tai tuoda paikalleen proomulla tms. Yleensä paalun halkaisija on 5 metriä ja se painaa 100–400 tonnia turbiinin koosta ja suunnitteluperiaatteista riippuen. Paaluperustus vie huomattavasti pienemmän pinta-alan kuin
kasuuniperustus. Monopile vaatii usein vähemmän pohjatöitä ja siksi on myös
nopeampi sekä halvempi pystyttää. Paalu on suojattava asennuksen jälkeen kulutukselta.
4.2.11.2
Väylien ja kaapeliojien ruoppaukset
Voimaloiden rakennusvaiheessa sijoituspaikoille tarvitaan pääsy vähintään 5 metriä syvää väylää pitkin. Voimalat ovat niin syvällä, että tällaista ruoppaustarvetta ei ole.
Kaapelien asentamiseksi merenpohjaan saatetaan joutua kaivamaan kaapeliojia.
Merialueen rakentamisen vaikutukset merenpohjaan ja vedenlaatuun arvioidaan
tarkemmin vesilain mukaisessa lupamenettelyssä.
4.2.12
Vaikutukset sähköverkkoon
Tuulivoimalaitosten sähkönsiirtoa varten on rakennettava sähköverkko. Tuulivoimalaitokset kytketään toisiinsa merikaapeleilla. Merikaapelit sijoitetaan merenpohjaan ja tuodaan mereltä kohti rannikkoa hyödyntäen syvännealueita. Niillä
alueilla, missä merikaapelit kulkevat meriväylien suuntaisesti, jätetään riittävä
46
turvaväli meriväyliin. Meriväylien alitus toteutetaan siten, että kaapelit sijoitetaan
väylän varaveden alapuolelle. Kaapeleiden sijoittamisesta merialueelle hankitaan
Liikenneviraston lausunto. Tarvittaessa meriväylien kohdalla sekä matalilla rantaalueilla kaapelit voidaan kaivaa merenpohjaan. Kaivutyössä huomioidaan rantaalueiden sedimentin laatu.
Tuulivoimalaitosten alue yhdistetään merikaapelilla rannikolle. YVA:ssa on tutkittu kahta vaihtoehtoa:
VE1: Merikaapeli rantautuu Kristiinankaupungin Karhusaaren voimalaitokselle.
Sieltä ilmajohdoilla yhteys uuteen Fingridin sähköasemaan olemassa olevaa johtokäytävää pitkin.
VE2: Merikaapeli rantautuu Kristiinankaupungin pohjoispuolella, josta lyhyellä ilmajohdolla yhteys Fingridin uudelle sähköasemalle.
Kytkentävaihtoehdot on esitetty liitteessä 6 ja jatkosuunnitteluun esitettävä VE1
on esitetty liitteessä 7.
YVA:n alkuvaiheessa tarkasteltiin myös sähkönsiirtoa Kiilin sataman kautta suoraan kantaverkkoon, mutta tämä vaihtoehto hylättiin jo ohjelmavaiheessa suurempien ympäristövaikutusten vuoksi ja kantaverkon uuden 400/110 kV sähköaseman sijoittumisen takia.
4.2.13
Vaikutukset maisemaan
4.2.13.1
Rakentamisen aikaiset vaikutukset maisemaan
Koko tuulivoimahankkeen rakentaminen voi kestää noin 3–5 vuotta.
Tuulivoimaloiden perustamisessa ja rakentamisessa käytettävä laitteisto ja kuljetuskalusto ovat kooltaan erittäin suuria. Rakentamisen aikana syntyvät vaikutukset ovat pääasiassa paikallisia ja pienialaisia. Veneilyn ja kalastuksen näkökulmasta vaikutuksia syntyy enemmän. Rakentamisen visuaaliset vaikutukset ulottuvat pääasiassa lähimaisemaan ja rakenteiden kohotessa korkeammalle myös
kauemmas meri- ja saaristomaisemaan. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat merimaisemaan sekä kohdealueen lähellä olevaan asutukseen ja lomaasutukseen. Rakentamisessa käytettävä laitteisto ja keskeneräiset tuulivoimalat
voivat synnyttää väliaikaisesti sekavan maisemakuvan.
Kuva 4‑2. Voimalaitostornia pystytetään merialueelle
2015 Ramboll
47
4.2.13.2
Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan
Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäristönsä maisemakuvaa.
Vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat tuulivoimaloiden lopullinen koko ja malli.
Tuulivoimaloiden koko vaikuttaa paitsi vaikutusalueen laajuuteen, myös voimaloiden väritykseen ja valaistustarpeeseen.
Tuulivoimaloiden valaisimet on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enemmän
taivasta kuin ympäröivää maisemaa. Valaistus voi näkyä laajallekin kirkkaana yönä.
Merituulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloista, niitä yhdistävistä merikaapeleista ja maakaapelista, joka kytketään toisiinsa ja edelleen maalla sijaitsevaan
sähköasemaan. Suunnittelualueelle suunnitellut tuulivoimalayksiköt koostuvat
enintään 120 metriä korkeasta tornista ja kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on noin 120–140 metriä. Tuulivoimalan koko ei ole samassa mittakaavas-
Kuva 4-3. Havainnekuva Norrhamnsgrundetista. Yllä vaihtoehto 1 ja alla vaihtoehto 2.
48
sa luonnonmaiseman elementtien kanssa. Tästä syystä ne ikään kuin kutistavat
ympärillä olevaa maisemaa. Luonteeltaan pienipiirteisen maiseman, esimerkiksi
saaristomaiseman, voidaan katsoa soveltuvan huonommin tuulivoimalarakentamiseen kuin suuripiirteisen maiseman. Suurimittakaavainen ympäristö on esim.
avoin vesiympäristö, jossa on vähän näkymiä katkaisevia elementtejä ja myös
maiseman muut elementit ovat usein suurikokoisia ja selkeitä antaen mittakaavallista tukea tuulivoimalalle.
Tuulivoimala-alueen on suunniteltu jakautuvan kahteen osaan. Maisemalliset vaikutukset lieventyvät merkittävästi, kun tuulivoimaloiden väliin muodostuu tuulivoimavapaa sektori. Ero on nähtävissä erityisesti Siipyyn edustan ranta-alueilta (mm. Kiilin alueelta). Tuulivoimaloiden sijoittuminen jäsennellymmin selkeisiin
ryhmiin tekee lisäksi voimala-alueesta harmonisemman.
Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia tutkittiin YVA selostuksessa, joka kaavaselostuksen liitteenä.
4.2.14
Vaikutukset luonnonsuojeluun
4.2.14.1
Rakentamisen aikaiset vaikutukset luonnonsuojelualueisiin
Tuulivoimaloiden perustusten rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta luonnonsuojelualueisiin, sillä ne sijaitsevat useiden kilometrien päässä hankealueelta
(liite 2). Suunnitelmassa sähkönsiirtoon tarvittava kaapeliyhteys sijoittuu Natura-alueelle (liite 7). Kaapeliyhteyden rakentamisen vaikutuksia Natura-alueeseen
on käsitelty seuraavassa kappaleessa.. Hankkeella ei arvioida olevan Natura-alueisiin käytön aikaisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi tarkentuu vesilainmukaisessa lupamenettelyssä.
4.2.14.2
Sähkönsiirron vaikutukset luonnonsuojelualueisiin
Kaavaehdotusvaiheen jälkeen tuulivoimapuiston liityntämerikaapelin vaiku-tuksista Kristiinankaupungin saariston Natura-alueeseen laaditun Natura-arvioinnin perusteella voidaan arvioida, ettei merikaapelin toteuttaminen suunniteltujen
reittivaihtoehtojen mukaisesti heikennä merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden
perusteella Kristiinankaupungin saaristo on sisällytetty osaksi Natura –verkostoa.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus yhtyy Natura-arvioinnissa esitettyyn johtopäätelmään lausunnossaan merituulivoimapuiston liityntämerikaapelin Natura-arvioinnista ja pitää merikaapelin reittivaihtoehdoista parhaana vaihtoehtoa A (liite 17).
Merikaapelin kaivutyöt voivat aiheuttaa linnustolle vähäistä ja väliaikaista työnaikaista häiriötä. Mahdolliset vaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia, sillä ne
ajoittuvat vain merikaapelin rakentamisaikaan. Vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena mainituille lajeille ovat kokonaisuudessaan korkeintaan vähäisiä
(liite 13).
Natura-alueella merikaapelit joko lasketaan merenpohjaan tai niille kaivetaan
kaapeliojat. Niillä ei katsota olevan käytönaikaisia vaikutuksia Natura-alueen
luontotyypeille, sillä kaapelit eivät muodosta esim. öljyvuotoja, jotka voisivat
saastuttaa merenpohjaa. Tehtyjen selvitysten perusteella on erittäin epätodennäköistä, että kaapelireiteillä Natura-alueella sijaitsisi luontodirektiivin luontotyyppiä hiekkasärkät tai laajoja rakkoleväkasvustoja tai riutat luontotyyppiä. Etäisyydestä johtuen kaapelin pohjaanlaskuun liittyvä samentumahaitta arvioidaan niin
vähäiseksi, ettei sillä ole Natura-alueella esiintyviin riutat –luontotyyppeihin kohdistuvia vaikutuksia.
Natura-tietolomakkeella (1996) mainittujen luontotyyppien lisäksi alueella esiintyy myös luontotyyppejä riutat sekä rannikon laguunit. Näitä luonto-tyyppejä tullaan ehdottamaan lisättäväksi alueen suojeluperusteisiin parhaillaan käynnissä
olevien Natura-tietolomakkeiden päivitysten yhteydessä (alustava tiedonanto,
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus). Hankkeen mahdolliset vaikutukset riutat luontotyyppiin on arvioitu osana Natura-arviointia. Luontotyyppiin rannikon laguunit
merikaapelilla ei sijaintinsa vuoksi arvioida olevan vaikutuksia. Merikaapelireittivaihtoehdot A, B ja C eivät Natura-alueelle sijoittuessaan sivua sellaisia matalia
rannikkoalueita, joilla tätä luontotyyppiä voisi esiintyä.
2015 Ramboll
49
Työnaikaista kaapeliojan kaivua rannikon läheisyydessä sekä kaapelin laskua
pohjaan aiheuttamaa häirintävaikutusta lukuun ottamatta merikaapelilla ei ole
lintudirektiivin liitteen I lajeihin kohdistuvia vaikutuksia. Häiriövaikutus arvioidaan
merkitykseltään vähäiseksi, mikäli valittaessa linjausvaihtoehto C kaapelin laskuun ja pohjan kaivamiseen liittyvät rakennustyöt Båtskäret saaren läheisyydessä ajoitetaan linnuston pesimäkauden ulkopuolelle. Merikaapelilla ei ole käytön
aikaisia linnustoon kohdistuvia vaikutuksia. Muuton aikana levähtäville muuttolinnuille merikaapelin laskutöistä voi aiheutua vähäistä työnaikaista häiriötä. Häiriö
arvioidaan kestoltaan lyhyeksi, eikä siitä aiheudu merkittäviä levähtävään muuttolinnustoon kohdistuvia vaikutuksia.
Natura-tietolomakkeiden päivitysten yhteydessä myös alueen suojeluperusteena
olevien lintulajien lajilista tullaan päivittämään. Alustavien tietojen mukaan lajilistalle lisätään noin 30 lintulajia. Tarkempien lajitietojen puuttuessa linnustovaikutusten arviointia ei tältä osin päivitetty.
Luontodirektiivin II lajeista Natura-alueella tavataan harmaahyljettä ja itämerennorppaa, joihin kohdistuu rakentamisen aikaisista töistä aiheutuva vähäinen samentumishaitta ja kaapelin laskun aikainen häirintävaikutus (kestoltaan muutamia viikkoja). Hylkeiden häiriölle herkintä ovat karvanlähtö- ja lisääntymisaika.
Natura -alueella esiintyvälle uhanalaiselle lintulajistolle merikaapelin laskutöistä
voi aiheutua työnaikaista häiriötä. Merikaapelilla ei ole toimintansa aikana uhanalaiseen linnustoon kohdistuvia vaikutuksia.
4.2.14.3
Vaikutukset Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alueen linnustoon
Selkämeren kautta muuttavien lajien kantojen koot ovat niin suuria, että törmäysten aiheuttama lisäkuolleisuus on hyvin pieni kaikilla tarkastelluilla lajeilla korkeintaan 0,2 %. Merkittävin törmäysriski kohdistuu mustalintuihin ja pilkkasiipeen. Vaikutukset Natura-alueen kautta muuttavien lajien lintukantoihin jäävät
pieniksi. Näin ollen vaikutuksia Natura –alueella esiintyviin muuttolintuihin ei arvioida kohdistuvan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia.
Siipyyn tuulivoima-alueen pohjois-eteläsuuntainen muoto on hyvä rannikon suuntaisesti muuttaville lajeille. Joidenkin lajien muuttoreitit todennäköisesti muuttuvat myös Siipyyn tuulivoimaloiden vuoksi, mutta tällä ei todennäköisesti ole vähentävää vaikutusta Natura-alueiden kautta muuttaviin lintumääriin. Häiriö- ja
estevaikutus on todennäköisesti suurin ulapalla esiintyviin lajeihin, kuten pilkkasiipiin ja mustalintuihin. Voimaloiden suora häiriövaikutus ei kuitenkaan ulotu yli
neljän kilometrin etäisyydellä sijaitseviin Natura-alueisiin.
Natura –alueella pesiviin lintudirektiivilajeihin voimalat voivat vaikuttaa etenkin
ruokailevien lintujen törmäyskuolleisuuden kautta. Ruokailuun soveltuvat matalikot sijaitsevat pesimisalueiden ja voimala-alueiden välissä, joten lintujen ei tarvitse lentää voimala-alueen läpi päästäkseen matalikolle. Natura –alueella pesiviä
ja voimala-aluetta ruokailualueena hyödyntävät lintudirektiivin lajit ovat kala- ja
lapintiira sekä räyskä. Törmäysvaikutuksen on arvioitu kuitenkin jäävän varsin
pieneksi. Muihin Natura –alueella pesiviin lintudirektiivin lajeihin voimaloiden vaikutus on vähäisempi, eikä niiden havaittu ruokailulentotarkkailussa suuntaavan
ulapalle (liite 12).
4.2.15
Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen
Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen muodostuvat eläimistöön (selostuksen
kohta 4.2.16) ja kasvillisuuteen (selostuksen kohta 4.2.17) kohdistuvista vaikutuksista. Vaikutukset eläimiin ja kasvillisuuteen ovat pääasiassa rakentamisen aikaisia.
50
4.2.16
Vaikutukset eläimistöön, erityisesti linnustoon ja kaloihin
4.2.16.1
Vaikutukset linnustoon
Linnustovaikutustensa osalta tuulivoima poikkeaa merkittävästi monista muista
energiantuotantomuodoista sen vaikutusten ollessa pääasiassa epäsuoria ja kohdistuessa suorien elinympäristömuutosten sijasta lähinnä lintujen käyttäytymiseen. Yleisesti tuulivoimaloiden vaikutukset lintuihin ja linnustoon voidaan jakaa
kolmeen pääluokkaan, joiden vaikutusmekanismit ovat erilaiset. Nämä vaikutusluokat ovat:
1. Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten
vaikutukset alueen linnustoon
2. Tuulivoimapuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä yhdyskäytävillä sekä muuttoreiteillä
3. Tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset
alueen linnustoon ja lintupopulaatioihin
Tuulivoimapuiston sijoitusalueen luonne määrittelee osaltaan sen, mitkä tekijät nousevat hankkeen linnustovaikutusten kannalta merkittävimpään asemaan.
Maa-alueilla tuulivoimalat sekä niiden oheistoiminnot sijoittuvat usein suoraan
lintulajien pesimäympäristöjen läheisyyteen, minkä takia linnustovaikutusten voidaan näiden hankkeiden osalta ennakoida aiheutuvan pääasiassa elinympäristöjen muuttumisesta sekä lisääntyvistä häiriötekijöistä lintujen pesimäalueilla. Vastaavasti merialueilla, joilla lisääntymisen kannalta soveliaiden ympäristöjen (luodot, saaret) osuus on usein suhteellisen pieni ja tuulivoimapuistoalueella pesivien
lintujen määrä tästä syystä rajatumpi, vaikutukset kohdistuvat usein selkeämmin
alueella ruokailevaan ja sen kautta muuttavaan linnustoon esimerkiksi häiriö- ja
estevaikutuksien kautta. Aluekohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavia, minkä
takia merkittävien linnustovaikutusten määrittely tuleekin tehdä hankekohtaisesti suunnittelualueen ominaispiirteiden mukaan.
Törmäysriskit
Tuulivoimaloiden aiheuttamista linnustovaikutuksista eniten huomiota on julkisuudessa viime vuosina saanut voimaloiden linnuille synnyttämä törmäysriski sekä niistä johtuva lintukuolleisuus, jota aiheuttavat sekä lintujen yhteentörmäykset varsinaisten tuulivoimaloiden mutta myös tuulipuistoon liittyvien muiden rakenteiden, kuten sähkönsiirrossa käytettävien voimajohtojen, kanssa. Tehtyjen
tutkimusten perusteella törmäyskuolleisuus on suurella osalla tuulipuistoalueista
kuitenkin suhteellisen pieni sen käsittäessä korkeintaan yksittäisiä lintuja voimalaa kohti vuodessa. Tutkimusten perusteella suurin osa lintulajeista pystyy varsin tehokkaasti väistämään vastaantulevia tuulivoimaloita tai lentämään riittävän
etäällä niistä välttääkseen mahdolliset törmäykset, mikä vähentää osaltaan voimaloiden aiheuttamaa lintukuolleisuutta. Esimerkiksi Flanderin tuulipuistoalueella
Belgiassa tehdyssä tutkimuksessa törmäystodennäköisyyden on arvioitu olevan
kaikilla lokki- ja tiiralajeilla alle 0,2 % voimaloiden maksimikorkeuden ja vedenpinnan välisellä alueella lentävien yksilöiden osalta. Vastaavasti Tanskassa alle 1
prosentin Nystedin alueen kautta muuttavista vesilinnuista on arvioitu lentävän
riittävän lähellä alueelle rakennettuja tuulivoimaloita, jotta ne olisivat vaarassa
törmätä niihin. Kirjallisuudessa on kuitenkin esitetty myös joitakin esimerkkejä
korkeista törmäyskuolleisuuksista uhanalaisille tai herkille lajeille (mm. Norjan
Smøla, Espanjan Navarra ja Yhdysvaltojen Altamont Pass), jotka korostavat osaltaan tuulivoimaloiden sijoituspaikan ja niiden teknisen suunnittelun tärkeyttä tuulipuiston aiheuttaman törmäyskuolleisuuden ehkäisemiseksi.
Ihmisen toiminnasta linnuille aiheutuvan törmäysvaaran kannalta tuulivoimaloiden merkitys voidaan nähdä yleisesti varsin vähäisenä, mikä johtuu osaltaan tuulivoimaloiden pienestä määrästä suhteessa muihin ihmisen pystyttämiin rakennuksiin ja rakenteisiin. Tämä siitäkin huolimatta, että tuulivoiman rakentaminen
2015 Ramboll
51
on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt uusiutuvan energian käytön edistämistoimien ja fossiilisten polttoainevarojen hupenemisen myötä. Maa-alueilla ihmisen rakenteista merkittävimmän uhan linnuille aiheuttavat erityisesti niiden törmäykset tieliikenteen sekä erilaisten rakennusten kanssa, joiden on yhteensä arvioitu aiheuttavan kaikkiaan liki 5 miljoonan linnun kuoleman vuosittain (Taulukko 4-1). Vastaavasti merialueilla lintukuolemia aiheuttavat erityisesti yöaikaan
valaistut majakat, joiden luota on vilkkaan muuttoyön jälkeen löydetty pahimmillaan useita kymmeniä, jopa satoja, kuolleita lintuyksilöitä, joiden on arvioitu
joko törmänneen majakkarakennukseen tai lentäneen itsensä väsyksiin majakan
valon ympärillä ja nääntyneen kuoliaaksi. Majakoiden osalta törmäysriskiä kasvattaa erityisesti niissä käytetty valo, joka houkuttelee yömuutolla olevia lintuja
puoleensa (nk. majakkaefekti). Tuulivoimaloissa käytetyt lentoestevalot ym. valaistus eivät yllä tehokkuudessaan majakoiden vastaaviin, minkä takia majakoiden tapaisia lintujen massakuolemia ei niiden osalta ole havaittu. Tuulivoimaloiden lentoestevalojen tehon suuruuden päättää ilmailuhallinto.
Taulukko 4-1. Lintujen arvioidut törmäyskuolleisuusmäärät ihmisten pystyttämien
rakenteiden ja tieliikenteen kanssa (Koistinen 2004)
Törmäyskohde
Sähköverkko
Puhelin- ja radiomastot
Rakennukset yöllä
Rakennukset päivällä (ml. ikkunat)
Majakat ja valonheittimet
Suomen nykyiset tuulivoimalat (n. 60 kpl)
Tieliikenne
Lintukuolemat/vuosi
200
100
10
500
10
000
000
000
000
000
100
4 300 000
Siipyyn tuulivoimahankkeen törmäysriskiarviossa merkittävin törmäysriski muodostuu tiiroille ja lokeille. Törmäysriskiä arvioitiin kvantitiivisesti Bandin törmäysriskimallilla, minkä mukaan voimaloihin törmäisi noin 12 tiiraa (kala- ja lapintiira),
kalalokkeja 9 ja harmaalokkeja 2 vuodessa. Kaikkien muiden lajiryhmien törmäykset olisivat huomattavasti harvinaisempia. Törmäysvaikutuksia tarkasteltiin Siipyyn-Skaftungin pesiviin kantoihin. Paikallispopulaatioihin kohdistuvat riskit ovat
suurimmat kala- ja harmaalokilla sekä tiiroilla. Koko maan kantoihin hankkeiden
aiheuttamalla kuolleisuuden lisäyksellä ei ole merkitystä, mutta lähiseudun paikallisiin kantoihin voi pitkällä aikavälillä kohdistua vaikutuksia (liite 12).
Häiriö- ja estevaikutukset
Törmäyskuolleisuuden ohella linnustovaikutuksia voi tuulivoimarakentamisesta aiheutua myös lintujen yleisen häiriintymisen ja estevaikutusten kautta, jotka voivat osaltaan muuttaa lintujen vakiintuneita käyttäytymismalleja suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. Häiriöllä (häiriintymisellä) tarkoitetaan tässä
yhteydessä lintujen yleistä siirtymistä kauemmas rakennettavien tuulivoimaloiden läheisyydestä, mikä voi rajoittaa linnuille soveltuvien ruokailu- tai lisääntymisalueiden määrää sekä vaikeuttaa niiden ravinnonsaantia ja pesäpaikkojen
löytämistä. Tuulivoimaloista linnuille aiheutuvia häiriötekijöitä voivat olla esimerkiksi ihmistoiminnan lisääntyminen suunnittelualueella, tuulivoimaloiden synnyttämä melu sekä tuulivoimarakenteiden linnuille aiheuttamat visuaaliset vaikutukset, joista kahden viimeisen aiheuttamien vaikutusten voidaan ennakoida vakiintuvan tuulipuiston rakentamisen jälkeisten vuosien aikana (Exo ym. 2003).
Lintujen häiriöherkkyydessä on tutkimuksissa havaittu voimakasta lajikohtaista
vaihtelua sen vaihdellessa karkeasti alle kymmenistä metreistä (mm. meriharakka, töyhtöhyyppä, valkoposkihanhi, sinisuohaukka, harmaalokki) 1–2 kilometriin
(mm. kuikkalinnut, mustalintu). Suurimmaksi tuulivoimaloista aiheutuvan häiriintymisen ja häiriöetäisyyksien on arvioitu lepäilevillä ja ruokailevilla linnuilla, jotka eivät välttämättä ole tottuneet tuulivoimaloiden läsnäoloon alueella. Pesivän
linnuston osalta vaikutukset ovat vastaavasti pääasiassa olleet pienempiä, mitä
tukevat osaltaan mm. Kemin Ajoksella tehdyt havainnot, joissa harmaalokit pesivät jopa tuulivoimaloiden alapuolella niiden perustuksia varten rakennetuilla keinosaarilla. Yleisesti tuulivoimaloiden aiheuttamien häiriövaikutusten maksimietäisyydeksi on kirjallisuudessa esitetty 500–600 metriä, jonka ulkopuolella merkittäviä häiriövaikutuksia ei pitäisi esiintyä kuin poikkeustapauksissa.
52
Pesimä- ja ruokailualueisiin kohdistuvien vaikutusten ohella tuulivoimapuistot
voivat synnyttää myös nk. estevaikutuksia, joissa voimalat tai voimala-alueet
estävät lintuja käyttämästä niille vakiintuneita muutto- tai ruokailulentoreittejä.
Tällöin linnut voivat joutua kiertämään niiden reitille tulevan esteen, millä voi erityisesti suurien tuulipuistojen ja lintujen säännöllisten lentoreittien kohdalla olla merkitystä lintujen vuorokausittaisen energiantarpeen ja tätä kautta edelleen
yleisen elinkyvyn ja selviytymisen kannalta.
Siipyyn merituulivoimalat aiheuttavat estevaikutusta lähinnä muuttolinnustolle
sekä ruokaileville ja lepäileville vesilinnuille. Yksittäisen tuulivoimapuistoalueen
väistämisestä aiheutuvan matkan lisäyksen merkitys energiankulutukseen on kokonaisuudessaan arvioitu pieneksi. Merkittävämpi vaikutus aiheutuu kerääntyvien vesilintujen häiriintymisestä. Todennäköisesti häiriövaikutus on suurin kuikkalinnuille sekä mustalinnuille ja pilkkasiiville, jotka Siipyyssä havaituista lajeista
kerääntyvät keskimäärin muita lajeja ulommalle vyöhykkeelle (liite12).
Elinympäristömuutokset
Elinympäristöjen muuttumisesta aiheutuvat linnustovaikutukset tulkitaan tuulipuistohankkeiden osalta usein suhteellisen pieniksi niiden rakentamisen vaatimien vähäisten maa-alatarpeiden vuoksi. Maa-alueilla tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamat suorat ympäristömuutokset aiheutuvat pääasiassa tuulivoimaloiden perustuksien, sähköasemien sekä maatuulipuistojen osalta myös huoltoteiden ja voimajohtojen rakentamisesta, joiden käyttöön tulevan maa-alan tarpeen
on kuitenkin arvioitu kattavan ainoastaan 2−5 prosenttia tuulipuiston koko alueesta. Merituulivoimapuistojen osalta tämä luku voidaan arvioida pienemmäksi
merikaapelien ja vesiteitse suoritettavan huoltoliikenteen vuoksi.
Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevien saarien pesimälinnustosta alttiimmiksi tuulivoimaloiden aiheuttamille törmäyksille voidaan arvioida lokit ja tiirat,
jotka tekevät erityisesti poikasaikaan pitkiäkin ruokailulentoja pesimäpaikkansa
ympäristössä. Törmäysvaikutusten kannalta keskeinen tekijä on pesimälinnuston
kannalta eri lintulajien hankealueelle tekemien ruokailulentojen määrä, joka vaikuttaa edelleen lintujen törmäysriskivyöhykkeellä kuluttamaan aikaan. Kala- ja
lapintiiran sekä mm. naurulokin kannalta suunnittelualueen houkuttelevuus ruokailualueena on todennäköisesti varsin pieni, koska niille soveliaiden ravintokohteiden, mm. pikkukalat sekä jotkut selkärangatonryhmät, määrät Siipyyn matalilla merenlahdilla sekä saaristovyöhykkeen sisäpuolella ovat selkeästi avomerialueelle sijoittuvaa hankealuetta suurempia. Tästä syystä on epätodennäköistä, että pienemmät tiirat ja lokit ruokailisivat aktiivisesti hankealueella. Suojelullisesti
merkittävistä lajeista selkälokki ja räyskä ruokailevat sen sijaan usein pieniä lokkeja ja tiiroja laajemmalla alueella ja lentävät radiolähetintutkimusten perusteella usein myös avomerellä hyvinkin etäällä ranta-alueista. Tästä syystä alueen läheisyydessä pesivien selkälokkien ja räyskien ruokailulennot voivat ajoittain ulottua myös suunnitellulle tuulivoimapuistoalueelle. Hankkeen aiheuttaman törmäyskuolleisuuden voidaan kuitenkin selkälokin ja räyskän osalta arvioida pieneksi
johtuen näiden lajien pienemmästä ruokailulentojen määrästä (poikasaikaan karkeasti 2–3 ruokailulentoa vuorokaudessa), suunnittelualueen läheisyydessä pesivien parimäärien pienuudesta sekä suunnittelualueen etäisyydestä suhteessa näiden lajien merkittäviin pesimäsaariin (mm. Storbådan).
Muuttolinnusto
Kristiinankaupungin kautta kulkee erityisesti keväisin huomattava lintujen muuttoreitti, jossa keskeisessä asemassa ovat Pohjanlahdella pesivistä lajeista haahka sekä Jäämeren alueelle muuttavista lajeista mm. mustalintu, pilkkasiipi, härkälintu sekä kuikkalinnut. Suunniteltu tuulivoimapuisto vaikuttaa alueen kautta muuttavaan linnustoon pääsääntöisesti lintujen lisääntyneen törmäysriskin ja
törmäyskuolleisuuden kautta. Suurimmiksi törmäysvaikutukset voidaan arvioida
niiden lajien osalta, joiden muuttajamäärät Siipyyn niemen edustan merialueilla
ovat suurimpia. Näitä lajeja ovat erityisesti em. vesilintulajit haahka, mustalintu ja pilkkasiipi, kuikkalinnut sekä joiltakin osin metsähanhi, jonka Pohjanlahden
ylittävä muuttoreitti voi osaltaan ohjata niitä tuulivoimaloiden vaikutusalueelle.
Näiden lajien törmäysriskiä arvioitiin kvantitatiivisesti käyttämällä Bandin törmäysriskimallia (Taulukko 4-2).
2015 Ramboll
53
Taulukko 4-2. Siipyyn merituulivoimapuiston edustan arvioidut muuttajamäärät sekä
tuulipuiston eri lajeille aiheuttamat törmäysriskit Bandin mallin perusteella.
Muuttajamäärä
(yks./vuosi)
Alueen kautta muuttavat
yksilöt (yks./
vuosi)
Väistökerroin
Haahka (n. 10 % alueen
kautta)
Mustalintu (14 % alueen
kautta)
Pilkkasiipi (18 % alueen
kautta)
Kuikka (38 % alueen
kautta)
Kaakkuri (20 % alueen
kautta)
Metsähanhi (4 % alueen
kautta)
Laulujoutsen (6 % alueen kautta)
Merimetso (10 % alueen
kautta)
Kurki (23 % alueen
kautta)
Törmäysriski (yks./
vuosi)
95 %
98 %
99 %
30 000
3 000
5,8
2,3
1,2
41 300
5 800
9,4
3,8
1,9
12 200
2 200
3,9
1,6
0,8
6 400
2430
4,8
1,9
1,0
2 640
530
1,1
0,4
0,2
2 940
120
0,3
0,1
0,06
1 230
74
0,3
0,1
0,05
15 300
1 600
4,2
1,7
0,8
12 000
2 760
8,3
3,3
1,7
Siipyyn edustan merialue on merkittävä vesilintujen kerääntymisalue, jonka merkityksestä saatiin tarkennettua tietoa vuoden 2013 lentolaskennoissa. Siipyyn
niemen edustan merialueet muodostavat kerätyn aineiston perusteella Rauman
ja Kristiinankaupungin välisen merialueen merkittävimmän haahkan sulkimisalueen. Kerätyn aineiston perusteella vesilintuja ja tiiroja havaittiin suunnitellulla
tuulivoimala-alueella vähemmän verrattuna Kristiinankaupungin laskenta-alueen
yleisiin odotusarvoihin verrattuna, mikä viitaa lintujen kesäaikaan osin välttelevän suunniteltua tuulivoimala-aluetta. Siirryttäessä tuulivoimala-alueelta rannikon suuntaan useiden lajien havaintomäärät kasvavat kuitenkin melko nopeasti
(liite 12).
Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa
Mereisestä sijainnista johtuen Siipyyn merituulivoimaloiden vaikutukset kohdistuvat valtaosin vesi- ja lokkilintuihin. Pohjanmaan tuulivoimahankkeista selkeimmin
samoille vesilintujen päämuuttoreiteille sijoittuvat Kristiinankaupungin edustan
ja Korsnäsein edustan hankealueet, joiden hankekehitys on ollut pysähdyksissä.
Metsähanhen osalta yhteisvaikutuksia muodostuu myös mantereen tuulivoimahankkeiden kanssa, koska lajin päämuuttoväylä rantautuu Suomeen Porin-Kristiinankaupungin välillä ja suuntautuu Pohjanlahden rannikkoa seuraten pohjoiseen
(liite12).
Maakuntakaavaselvityksen mukaan suurin yhteisvaikutusriski kohdistuu merikotkakantaan. Kauas rannikosta sijoittuva Siipyyn merituulivoimala-alue ei sijoitu
merkittävimmälle merikotkan muuttoväylälle. Vaikutukset pesiviin kotkiin jäänevät vähäisiksi johtuen yli 10 km:n etäisyydestä kotkan pesiin ja tärkeisiin ruokailualueisiin. Siipyyn tuulivoima-alueen osuus yhteisvaikutuksista jäänee vähäiseksi (liite 12).
Vaikutukset Natura-alueiden linnustoon, Natura-alueilla pesiviin lintudirektiivilajeihin ja muuttolinnustoon ja lepäilijöihin sekä ruokailijoihin on arvioitu kohdassa
Vaikutukset luonnonsuojeluun.
54
4.2.16.2
Vaikutukset kaloihin
Tuulivoimayksiköiden perustusten rakentamisen ja sähkökaapeleiden asentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan verrata tyypillisen ruoppaushankkeen vaikutuksiin. Pohjan kaivaminen/peittyminen aiheuttaa kiintoaineen vapauttamisen vesifaasiin, joka näkyy veden samentumisena. Samalla pohjalta voi vapautua ravinteita ja mahdollisia eliöstölle haitallisia aineita. Ruoppauksesta aiheutuva sameus
voi myös heikentää näön avulla saalistavien kalojen saalistustehokkuutta. Rakentamisvaihe saattaa haitata kalastusta väliaikaisesti ruoppausja kaivutöistä johtuvasta veden samentumasta ja melusta johtuen.
Karkottuminen ja vaelluskäyttäytyminen
Lisääntynyt sameus ja sedimentaatio vaikuttavat kaloihin ja kalastukseen sekä
suorasti että epäsuorasti. Konkreettinen vaikutus on kalojen karkottuminen alueelta, johon vaikuttaa myös räjäytystöistä sekä muista töistä aiheutuva melu.
Esimerkiksi Ruotsissa, Lillgrundin merituulivoimapuiston rakennustöiden yhteydessä todettiin, että kaloja ei niinkään karkottanut ruoppausten aiheuttama samennus vaan rakennustöiden aiheuttama yleinen aktiviteetti ja melu rakennusalueella. Hankealueen sedimentissä on tehdyn selvityksen perusteella hyvin vähän pyydyksiin tarttuvaa orgaanista ainesta, joten samentumahaitta tulee arvion
mukaan olemaan vähäistä.
Kokkolan edustalla tehty koekalastustutkimus väyläruoppauksen aikana osoitti
verkkosaaliiden olevan pienimpiä ruoppauskohdan välittömässä läheisyydessä.
Tutkimuksen mukaan saaliit kasvoivat sitä suuremmiksi mitä kauemmaksi ruoppausalueelta siirryttiin. Muutokset lajistossa olivat vähäisiä, mutta eri kalalajien
yksilökoossa havaittiin muutoksia. Ruoppausalueen välittömässä läheisyydessä
saatiin saaliiksi silakoita ja nuoria siikoja, jotka eivät häiriintyneet ruoppauksesta. Kiiskien ja nuorten ahvenien määrä ei myöskään merkittävästi vähentynyt.
Suurempia ahvenia saatiin saaliiksi 1,5 km etäisyydellä ja suurimpia siikoja tavattiin vasta 3–5 km etäisyydellä ruoppaajasta. Tutkimuksessa havaittiin, että
karkotusetäisyys riippui saarten ja matalikkojen esiintymisestä tarkasteltavalla
merialueella. Avomerellä karkotusvaikutus ylsi kauemmaksi kuin saaristoalueella,
jossa äänen vaimeneminen oli selvästi nopeampaa (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 1998). Siipyyn edustan suunnittelualue sijaitsee avomerialueella, joten on
mahdollista, että melun aiheuttama karkotusvaikutus ulottuu laajemmalle alueelle kuin aivan rannikon läheisissä ruoppaustöissä.
Kristiinankaupungin edustalla kulkee meritaimenen ja –lohien vaellusreittejä,
mutta pääosin ne vaeltavat rannikolla hankealueen ulkopuolella. Mikäli ankeriasta koskevia tutkimuksia voidaan pitää osoituksena kaapelien aiheuttamasta häiriöstä niiden vaelluskäyttäytymiseen, saattaisi tuulivoimaloiden kaapeleilla olla samanlainen vaikutus Kristiinankaupungin edustan nahkiaisen, vaellussiian ja meritaimenen kutuvaelluksiin. Kaapelit voisivat aiheuttaa poikkeamia ja viivästystä
kalojen vaelluksissa, vaikka se ei estäisikään niitä löytämästä kutujokeensa. On
huomioita, että vaikutukset saattavat vaihdella kaapelityypin, sähkönsiirtotehon,
kalalajin ja ympäristön mukaan. Nahkiainen ei ole kutujokiuskollinen, joten se
vaelluksen häiriintyessä todennäköisesti valitsisi kutujoekseen jonkun muun joen kuin, mihin se alun perin suuntasi. Nahkiaisen merivaiheen elinympäristöistä ei tiedetä juuri mitään, koska niitä ei kalasteta merellä ja niiden vaellusreitin
selvittäminen Kristiinankaupungin edustalla on lähes mahdotonta. Merikaapelin
ei arvioida haittaavan Lapväärtinjokeen kutuvaeltavia taimenia, joiden pääasiallinen vaellusreitti sijoittunee lähemmäs rannikkoa. Tuulivoimapuiston sähkönsiirtokaapeleiden aiheuttama haitta alueen kalastolle on todennäköisesti vähäinen,
sillä edes huomattavasti tehokkaampien Uudenkaupungin edustalla sijaitsevien
Suomen ja Ruotsin välisten Fenno Skan –merikaapeleiden ei ole havaittu aiheuttaneen merkittäviä vaikutuksia sikäläisen ammattikalastuksen saaliissa (liite 14).
Ravinnonhankinta ja lisääntyminen
Rakennustöiden aikana perustusalueen pohjaeläimet häviävät, joka mahdollisesti
vaikuttaa kalojen ruokailuun. Pohjaeläinten palautuminen alueelle voi tapahtua jo
muutaman kuukauden kuluttua rakennustöiden loppumisesta. Rakennustyöt karkottavat kalat alueelta väliaikaisesti ja pohjaeläinten palautumisen alueelle arvioidaan olevan suhteellisen nopeaa, joten vaikutus ravinnonhankintaan on väliaikainen.
2015 Ramboll
55
Vastakuoriutuneet kalanpoikaset ovat herkkiä kohonneelle kiintoainepitoisuudelle, joka tarttuu kalan kiduksiin ja hapen saanti vaikeutuu suurten kidusten ja hapenoton vuoksi. Lisääntynyt samentuma saattaa heikentää näön avulla saalistavien silakan poikasten saalistusta. Kun kiintoainepitoisuus on 20 mg/l, sen on havaittu vaikuttavan negatiivisesti silakanpoikasten ravinnonottoon. Heikentynyttä
kasvua havaittiin pitoisuuden ollessa 540 mg/l (Keller ym. 2006 & Messieh ym.
1981). Myös mäti saattaa jäädä kiintoaineksen alle tai sen kiinnittyminen kasvillisuuteen vaikeutuu.
Töiden ajoittamisella tärkeimpien talouskalojen lisääntymiskauden ulkopuolelle
haittoja voidaan estää tai minimoida.
Mahdollisten ruoppausten ja kaivujen aiheuttama lisääntynyt sedimentaatio voi,
riippuen ajankohdasta, häiritä myös kalojen lisääntymistä. Jos kaivualueella on
kalojen kutupohjia, ne häviävät ainakin väliaikaisesti. Ulompana merialueella kutevista taloudellisesti arvokkaista kalalajeista silakka ja siika ovat tärkeimmät lajit. Mikäli kutualueilla ruopataan, saattaa kalojen lisääntyminen häiriintyä paikallisesti useamman vuoden ajan. Tämän vuoksi ruoppausta kutualueilla tulisi välttää.
Suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva Rakaren-matalikko on kalastajilta saadun arvion mukaan tunnettu silakan kutualue. Matalikko on pääosin kivipohjaista, joten se on pääosin siian kudulle sopimatonta aluetta. Paikoitellen alueella on
kuitenkin myös pienialaisia hiekka-/sorapohjia, joissa siiankin kutua voi tapahtua. Siten haitallinen vaikutus myös siian lisääntymiseen olisi mahdollista, mikäli rakennettaisiin hankealueen eteläosan matalikolle. Tälle alueelle ei kuitenkaan
osoiteta rakennettavaksi tuulivoimaloita, joten vaikutukset kalojen kudun onnistumiseen katsotaan vähäisiksi.
Lisääntymisalueselvityksen poikastutkimuksen perusteella hankealueella tai sen
lähistöllä kutevia kalalajeja ovat ainakin silakka, tokot, kiiski, piikkisimppu ja kolmipiikki. Silakan ja tokkojen kutualueita on laajalti suunnittelualueen ympäristön
matalikoilla. Tärkeimmät kutualueet sijaitsevat kuitenkin rannikon tuntumassa ja
saariston suojassa, eikä hankealueen läheisimpiä kutualueita voida pitää alueen
tärkeimpinä kutualueina (liite 14). Siian pienpoikasia ei hankealueen läheisyydessä tehdyillä poikaspyynneillä tavattu. Siiat todennäköisesti kutevat matalammilla
alueilla rannikon tuntumassa.
4.2.16.3
Vaikutukset pohjaeläimiin
Rakentamisen aikaiset vaikutukset aiheutuvat pohjien tuhoutumisesta voimaloiden perustusten sekä merikaapelien kohdalta. Perustusten kohdalla vaikutus on
pysyvä, mutta voimaloiden läheiset yhteisöt palautuvat vähitellen rakentamista
edeltävään tilaan.
Töiden aikainen kiintoaineen leviäminen saattaa aiheuttaa pohjien liettymistä lähialueilla. Liettymisvaikutukset kohdistuvat lähinnä sinisimpukkaan, mikä on alueen valtalaji. Sinisimpukat kestävät jonkin verran liettymistä, mutta pitkään jatkunut kiintoainekuormitus saattaa heikentää simpukoiden lisääntymistä, koska
pohjalle kertyvä sedimentti heikentää simpukoiden toukkavaiheiden kiinnittymistä pohjalle. Voimala-alueen pohjat ovat pitkälti kivikko- ja soravaltaisia pohjia, joten rakentamisen aikainen liettyminen on vähäisempää verrattuna alueisiin, joilla pehmeää sedimenttiä on paljon. Sinisimpukoihin kohdistuvat vaikutukset ovat
paikallisia ja rajoittuvat rakentamisaikaan. Rakentamisen jälkeen pohjat vähitellen palautuvat sedimentin kulkeutuessa syvemmille alueille. Voimaloiden perustukset saattavat vaikuttaa pohjan virtauksiin ja sitä kautta sedimentin kertymiseen pitkällä aikavälillä. Tämä saattaa paikoitellen vaikuttaa pohjaeläinyhteisön
koostumukseen. Toisaalta voimaloiden perustukset voivat myös toimia kiinnittymisalustoina pohjaeläimille, esimerkiksi simpukoille.
4.2.16.4
Vaikutukset nisäkkäisiin
Rakentamistöiden häiriövaikutus voi tilapäisesti karkottaa norppia ja halleja alueelta. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin jäävän lyhytaikaisiksi, sillä hylkeiden on
havaittu tottuneen tuulivoimapuistoihin. Rakennustyöt tullaan ajoittamaan lisääntymisen kannalta keskeisen talvikauden ulkopuolelle, joten hankkeella ei arvioida
olevan sanottavia vaikutuksia alueen norppakantaan.
56
4.2.16.5
Vaikutukset lepakoihin
Tuulivoimaloiden vaikutuksia lepakoihin on tähän mennessä tutkittu pääasiassa maa-alueille sijoitettujen tuulivoimapuistojen yhteydessä, minkä takia käsitys
merituulivoimapuistojen mahdollisista vaikutuksista niihin on vielä huomattavan
puutteellinen. Ruotsissa Kalmarin tuulipuistossa tehdyssä tutkimuksessa (Ahlén
ym. 2008) sekä paikallisten että muuttavien lepakoiden havaittiin kuitenkin yleisesti saalistavan tuulivoimapuiston alueella tai jopa tuulivoimaloiden lapojen ympärillä, mihin voivat olla syynä voimaloissa käytettyjen valojen puoleensa vetämät hyönteiset, mm. yöperhoset, joita lepakot yleisesti käyttävät ravinnokseen.
Tutkimuksessa saalistavia lepakoita havaittiin merkittäviä määriä vielä yli 10 kilometrin etäisyydellä rantaviivasta. Veden päällä lepakoiden lentokorkeus on usein
maa-alueita alhaisempi suurimman osan lentotoiminnasta sijoittuessa maksimissaan 40 metrin korkeudelle veden pinnasta. Saalistuslentojen aikana lepakoiden
lentoradoissa ja -korkeuksissa esiintyy lisäksi huomattavaa vaihtelua, jolloin ne
voivat myös altistua törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa. Tuulivoimaloiden lepakoille aiheuttamien vaikutusten minimoimiseksi niiden sijoittamisessa tulisikin
ensisijaisesti pyrkiä välttämään lepakoiden tunnettuja muuttoreittejä tai niiden
suosimia saalistus- ja ruokailualueita, joilla lepakkoaktiivisuuden tiedetään luontaisesti olevan suuri.
4.2.17
Vaikutukset kasvillisuuteen
Tuulivoimayksiköiden perustusten rakentaminen tuhoaa kohdealueen nykyisen
pohjakasvillisuuden. Vaikutuksen suuruus riippuu keskeisesti perustamistavasta.
Kasuuniperustus vaatii noin 3000 m² ja monopile- perustus noin 1000 m² suuruisen pohjan alan muokkaamisen.
Yleensä merenpohjaan kohdistuvat rakentamistyöt aiheuttavat pohjasedimentin
vapautumista veteen ja veden samenemista. Samentuminen puolestaan heikentää valorajoitteisten vesikasvien yhteyttämistä. Meriveden samentumisella voi olla vesikasvien kannalta suurikin merkitys, mikäli kiintoainetta vapautuu veteen
niin paljon, että se estää valon läpäisyn syvempiin vesikerroksiin. Suunnittelualueella pohjat ovat kuitenkin kovia kallio ja lohkarepohjia sekä hiekka/sorapohjia ja
pehmeää sedimenttiä on melko vähän. Siten vesirakennustöistä pohjakasvillisuudelle mahdollisesti aiheutuva haitta jää paikalliseksi ja kokonaisuutena vähäiseksi. Rakennusaikainen samentuminen on lyhytaikaista ja paikallista. Haitta poistuu
nopeasti rakennustöiden päätyttyä. Ajallinen kesto voi vaihdella muutamasta päivästä viikkoon, sää- ja virtausoloista sekä pohjamateriaalista riippuen.
Sähkönsiirtoon tarvittavat merikaapelit joko lasketaan merenpohjaan tai niille
kaivetaan kaapelioja, jotta kaapelit ovat merenkäynnin ja ahtojäiden ulottumattomissa. Kaapeliojat ovat 1–1,5 m leveitä. Häiriintyvän vyöhykkeen leveys pohjaa
kaivettaessa voidaan arvioida olevan noin 10 m.
Niiltä osin, kun kaapeli joudutaan upottamaan, kaivutyöt hävittävät pohjan kasvillisuuden ja pohjaeliöstön kaapeliojien alueella. Kaapeleiden päälle takaisin laitettava maa-aines kuitenkin luo kasvualustan alueelle leviäville pohjakasveille.
4.2.18
Vaikutukset vesistöön ja veden laatuun
4.2.18.1
Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää ruoppausta perustusten rakentamisalueella ja mahdollisesti kaapeliojien kaivamista. Tuulivoimapuiston rakentamisen
vesistövaikutuksia voidaan verrata tyypillisen ruoppaushankkeen tai merihiekannoston vaikutuksiin. Rakentamisen vaikutukset vedenlaatuun ovat lyhytaikaisia
sameuden sekä kiintoainepitoisuuden nousuja.
Lisäksi muita rakentamisesta aiheutuvia mahdollisia vaikutuksia voivat olla ravinteiden ja haitta-aineiden vapautuminen pohja-aineksen sekoittuessa kaivutöiden
yhteydessä. Perustustöiden aiheuttamat haitta-ainekuormitukset ja ravinnepitoisuuksien nousu ovat todennäköisesti kuitenkin hyvin vähäiset, sillä rakennusalueet sijoittuvat pohjille, joissa sedimentoitunutta ainesta on hyvin vähän.
2015 Ramboll
57
Tuulivoimalayksikön perustamistavoilla kasuuniperustuksella tai monopile- eli
junttapaaluperustuksella on hieman erilaisia vaikutuksia vesistöön.
Kuva 4‑4. Kasuuniperustus
Kuva 4‑5. Paaluperustus
Kasuuniperustus edellyttää perusteellisia pohjatöitä kasuunin kohdalla. Kasuunin alusta tasataan, jonka jälkeen paikalle tuotava kasuuni täytetään soveltuvalla
kiviaineksella. Jokaisen kasuunin kohdalta joudutaan todennäköisesti tekemään
pohjan tasauksia n. 200–300 m2 laajuiselta alueelta. Jos jokaisen perustuksen
kohdalta joudutaan muokkaamaan maata keskimäärin yksi metri, syntyy perustustöissä muokattavia massoja enimmillään 24 000 m3. Massoja voidaan mahdollisesti hyödyntää osittain esim. kaapeliojien täytössä, osa massoista jouduttaneen läjittämään erikseen määritettäville meriläjitysalueille.
Kasuuniperustuksessa perustuspaikan tasaamisesta aiheutuu veden samentumista. Hankealueen merenpohjasta on suuri osa moreenia. Hankealueen ruoppausja läjitysmassat ovat kiveä sekä moreenia, joten samentuman voidaan arvioida ulottuvan muutamien satojen metrien etäisyydelle rakennusalueesta. Olosuhteista ja moreenin hienoaineosuudesta riippuen vaikutuksia voidaan havaita
kauempanakin työkohteesta. Ruopattavat ainekset ovat puhtaita, joten rakennustyö ei aiheuta veden haitta-ainepitoisuuksien nousua. Ravinnepitoisuudet voivat hetkellisesti nousta hieman normaalia tasoa korkeammiksi, mutta vaikutus on
paikallinen. Moreenipitoisen pohjan ruoppaamisella on havaittu olevan hyvin vähäisiä vaikutuksia veden laatuun (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys 1988).
Monopile-menetelmässä tuulivoimalayksikkö juntataan pohjaan ja tällöin samenemisvaikutukset jäävät vähäisiksi. Moreenipohjalle rakentaminen voi edellyttää
myös kaivutyötä, jolloin samentumavaikutukset ovat suurempia. Mikäli rakentaminen suuntautuu kalliopohjille, rakentaminen vaatii räjäytystöitä. Tästä aiheutuvat vaikutukset ovat lyhytkestoisia melu- ja samentumisvaikutuksia.
58
Samentumisen vaikutusalue määräytyy käsiteltävien massojen määrästä sekä
virtausolosuhteista. Päävirtaussuunta Siipyyn edustan merialueella on kohti pohjoista. Rakentamisen aikaiset vaikutukset virtauksiin tuulivoimalayksiköiden perustamispaikalla arvioidaan olevan vähäiset ja hyvin paikalliset. Päävirtaussuuntiin töillä ei katsota olevan vaikutusta, sillä pohjanmuotoja ei merkittävästi muuteta eikä virtaukselle aseteta esteitä.
Sähkönsiirto
Sähkönsiirto vaatii merenpohjaan sijoitettavia kaapeleita. Syvillä alueilla ne voidaan laskea pohjalle vapaasti, matalilla alueilla (vesisyvyys alle 10 m) niille kaivetaan todennäköisesti kaapeliojat. Kaivutöistä aiheutuu ruoppausta vastaavat
vaikutukset vedenlaatuun, mikä näkyy vedessä kohonneina sameusarvoina sekä kiintoainepitoisuuden nousuna. Kaapelin upotusta varten tarvittava kaivanto on kapea, joten siinä liikuteltavat massamäärät jäävät suhteellisen pieniksi ja
sameusvaikutukset lyhytaikaisiksi sekä melko paikallisiksi, riippuen rakennustöiden aikaisista olosuhteista. Koska suunniteltuja voimalaitosyksiköitä on useita
kymmeniä, tilapäinen sameusvaikutus voi olla kuitenkin suhteellisen laaja-alainen. Haittaa lieventää merkittävästi koko tuulivoimapuiston rakentamisen ajoittuminen tai jaksottaminen useammalle vuodelle.
Kaapeleiden laskulla tai kaapeliojien kaivulla ei arvioida olevan merkittäviä tai
pitkäaikaisia vaikutuksia merialueella vallitseviin virtauksiin. Kaivutöiden aikana
muutokset ovat hyvin paikallisia ja kestävät sen hetken, kun työtä tehdään. Kaivualueilla pohjan muoto voi jonkin verran muuttua, mutta tämän vaikutukset virtauksiin ovat oletettavasti hyvin vähäisiä ja paikallisia.
4.2.18.2
Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset vesistöön
Valmistuessaan käyttökuntoon tuulivoimalaitos käyttää saasteetonta, uusiutuvaa
energianlähdettä, eikä siten aiheuta veteen perinteisessä energiantuotannossa
syntyviä päästöjä, kuten esimerkiksi lauhdevesiä.
Mallilaskelmien mukaan tuulivoimapuiston vaikutukset virtauksiin ja sedimentin
liikkeisiin ovat hyvin pieniä. Kokonaisvirtausnopeus laski muutamia prosenttiyksiköitä rakennusvaiheen jälkeen. Veden vaihtuvuuteen ja aaltoihin tuulivoimayksiköillä ei katsottu olevan merkittävää vaikutusta. Mallilaskelmien mukaan tuulivoimaloiden vaikutukset meriveden happipitoisuuteen, ravinne- ja a-klorofyllin pitoisuuksiin olisivat myös ns. worst case -skenaariossa (korkea veden lämpötila, hidas
virtausnopeus ja tyyni tuuli) erittäin pienet.
Tuulivoimapuistojen katsotaan kuitenkin hidastavan merialueella tapahtuvaa
luontaista pohjien muutosta heikentämällä aaltojen voimaa ja samalla vedessä kulkeutuvan kiintoaineksen kulkeutumista ja leviämistä. Tämä voi aiheuttaa
muutoksia sedimentin kertymisessä alueelle.
4.2.18.3
Sähkönsiirron käytön aikaiset vaikutukset vesistöön
Sähkönsiirrosta aiheutuvat käytön aikaiset vaikutukset vedenlaatuun tulevat olemaan hyvin vähäisiä. Hankkeessa käytettävät vaihtovirtakaapelit eivät sisällä öljyjä eikä myrkyllisiä yhdisteitä, joten kaapelin mahdollisesti rikkoutuessa veteen
ei pääse vuotamaan haitallisia aineita.
Kaapeliniput ovat halkaisijaltaan suhteellisen pieniä n. 20 cm, eivätkä siten aiheuta suurta estettä virtauksille. Siten pohjan pinnalla kulkevilla kaapeleilla ei ole erityistä vaikutusta alueen pohjavirtauksiin.
2015 Ramboll
59
4.2.19
Sähkönsiirto maa-alueella
Arvioinnissa on tarkasteltu sähkönsiirtoreittiä mereltä Kristiinankaupungin pohjoispuolelle suunnitellulle uudelle sähköasemalle. Tarkastelussa YVA:ssa on ollut
kaksi rantautumisvaihtoehtoa, joista VE1 on valittu jatkosuunnittelun pohjaksi
(liitteet 6 ja 7):
VE1: Kaapelin rantautuminen Kristiinankaupungin voimalaitokselle, jota kautta
liittyminen kantaverkkoon olemassa olevaa johtokäytävää tai nykyisiä voimajohtoja pitkin uuden kantaverkon 400/110 kV sähköasemalle.
VE2: Kaapelin rantautuminen Kristiinankaupungin pohjoispuolella, josta lyhyellä
ilmajohdolla uudelle kantaverkon 400/110 kV sähköasemalle.
4.2.20
Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun
Hankkeella voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia ilmastoon kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen kautta. Hankkeen avulla pystytään korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa, minkä avulla voidaan osaltaan
vähentää energiantuotannon aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa.
Vaikutusten suuruuden määrittelevät ensisijaisesti hankkeen toteuttamisen laajuus.
Merituulivoimapuiston aiheuttamat päästöt ilmaan aiheutuvat lähes täysin osien
valmistamisen ja voimalaitosten rakentamisen aikaisista päästöistä. Osien valmistamisesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia voidaan pienentää esimerkiksi tuottamalla valmistusprosesseissa kuluva energia vähäpäästöisellä menetelmällä.
4.2.21
Vaikutukset maa- ja kallioperään
Tuulivoimalaitoksen vaikutukset maa- ja kallioperään aiheutuvat perustusten rakentamisesta. Erilaisiin perustuksiin tarvitaan hyvin erilaisia määriä kiviaineksia.
Erilaisia perustustapoja käsitellään tämän selostuksen kohdassa 4.2.11.1. Perustusten
vaatimat ruoppaukset.
Merialueen tuulivoimalan perustusvaihtoehtojen kiviainestarve yhtä voimalaa
kohden on likimäärin seuraavat:
•
monopile -perustus
1 000 m3
•
kasuuniperustus
8 500 m3
Kunkin voimalan perustustapa ja kiviainesten hankkiminen päätetään tarkempien
maaperätutkimusten jälkeen. Merialueella tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman monta voimalaa monopile -perustuksella.
4.2.21
Vaikutukset kunnallistalouteen
Rakentamisen aikana muodostuu tuloveroja hankkeelle ja siihen liittyville projekteille tuottavien työntekijöiden tuloista.
Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa. Merialueelle rakennettujen tuulivoimaloiden kiinteistöverot maksetaan kunnalle, jonka alueella yleinen vesialue
sijaitsee. Kiinteistövero määräytyy perustusten ja rakenteiden arvon perusteella.
Koneistoista ei kiinteistöveroa makseta.
Käytön aikana muodostuu tuloveroja projektille käytönaikaisia palveluja tuottavien työntekijöiden tuloista.
Kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa kohden. Siten koko
hankkeen toteuttaminen tuo Kristiinankaupungille useiden satojen tuhansien eurojen kiinteistöverotulot vuodessa.
60
4.2.22
Vaikutukset energiatalouteen
Siipyyn tuulivoimapuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan noin 80 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehot ovat välillä 3–6 megawattia (MW). Tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho olisi noin 240–480 MW. Yksi tuulivoimalaitos
tuottaa sähköä noin 1800 kotitalouden tarpeisiin.
Suurimmillaan Siipyyn tuulivoimapuiston energiantuotanto voi olla yli 20 % Suomen tuulivoimakapasiteetin kansallisesta tavoitteesta vuodelle 2020.
4.2.23
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen
Ihmisiin vaikuttavia tekijöitä ovat melu, varjostus ja vaikutukset maisemaan. Siipyyn tuulivoimalat sijaitsevat useiden kilometrien päässä vakituisista ja lomaasunnoista, joten vaikutukset kohdistuvat lähinnä alueella veneileviin ja kalastaviin.
Ihmisin kohdistuvat vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Tuulivoimaloiden aiheuttamien vaikutusten kokeminen on subjektiivista ja sen vuoksi mm. vaikutusten
merkittävyys ja vaikutustapa ovat hankalasti arvioitavissa. Vaikutusten kokemiseen vaikuttavat mm. henkilön suhde kyseiseen alueeseen ja tuulivoimaan yleensä sekä henkilökohtaiset arvostukset. Asukaskyselyn avulla on saatu esille paikallisten asukkaiden erilaisia näkemyksiä hankkeen vaikutuksista sekä vaikutusten
luonteesta ja merkittävyydestä.
Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi hankesuunnitelman muuttamisen, vaikutusarviointien tulosten tai hankkeesta riippumattomien uutisten tai
tapahtumien perusteella. Sosiaaliset vaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvioinnin ajankohtaan.
2015 Ramboll
61
5.
Osayleiskaavan toteutus
Tuulivoimapuiston rakentaminen on monivaihteista työtä ja ennen kuin varsinaiseen rakentamiseen päästään, on taustalla jo yleensä vuosien työ, joka sisältää
eriasteisen selvitysten ja lupavaiheiden läpikäyntiä.
Koko hankkeen eri vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon:
•
Osayleiskaavan hyväksyminen
•
Vesilain mukaisten lupien tutkimukset
•
Geotekniset jatkotutkimukset
•
Hankkeen suunnitelmien laatiminen, perustukset, voimalatyypit, sijoituksen optimointi
•
Mahdollisen koeperustuksen rakentaminen
•
Vesilainmukaisen luvan hakeminen
•
Rakennuslupien hakeminen
•
Urakoitsijoiden kilpailutus
•
Logistiikan ja apualueiden suunnittelu
•
Voimalaitosten perustusten ensimmäisen ryhmän rakentaminen
•
Voimalaitosten ensimmäisen ryhmän pystytys
•
Voimalaitosten koekäyttö
•
Voimalaitosten käyttöönotto
Hankkeen alustavaa suunnittelua on tehty Suomen Merituuli Oy:ssä vuodesta
2008 alkaen. Hankkeen yleissuunnittelua on tehty ympäristövaikutusten arvioinnin ja sen jälkeen osayleiskaavoituksen yhteydessä. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu osayleiskaavoituksen jälkeen. Suomen Merituuli Oy päättää jatkotutkimuksista ja -lupamenettelyistä sekä investoinneista osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen.
Hankkeiden toteuttamisen ajankohta riippuu hankkeen teknistaloudellisista reunaehdoista.
62
6.
Kaavaan ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset
Ehdotusvaiheen kuulemisesta saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun
3.4.2013 perusteella on vaikutusarviointeja täsmennetty sekä laadittu seuraavat
selvitykset:
•
Kalataloudellinen lisäselvitys: lisääntymisalueselvitys ja vaelluskalaselvitys
(Ramboll 2013)
•
Merialueen kasvillisuus- ja pohjaeläintutkimukset (Monivesi Oy 2012,
2013)
•
Linnustoselvitys – ruokailevat, lepäilijät ja muuttolinnut (Ramboll 2012,
2013). Kaavaselostukseen on lisäksi päivitetty vuonna 2014 valmistuneiden uusien julkaisujen, kuten Lintujen päämuuttoreitit Suomessa (BirdLife
Suomi ry 2014) tiedot. Lintujen uhanalaisuusluokitus on päivitetty vastaamaan uusinta uhanalaisuusluokitusta (Rassi ym. 2010).
•
Natura -arviointi merikaapelin linjausvaihtoehtojen osalta Kristiinankaupungin saariston Natura –alueella (Ramboll 2014) sekä Natura-lausuntoon
viitaten lisätty Natura –tietolomakkeiden päivitystiedot kaavaselostukseen.
•
Läjitysalueiden sedimenttitutkimukset 2013 (raportointi luvituksen yhteydessä)
•
Tarkentavat viistokaikuluotaukset kaapelireiteiltä ja läjitysalueilta (Meritaito 2013)
•
Päivitetty melumallinnukset v. 2015
Kaavakartan merkintöjä ja määräyksiä on täydennetty seuraavasti:
•
Eteläisin tuulivoimaloiden alueen tv-1 rajaus on tarkistettu sitä pienentämällä.
•
Ohjeellisten tuulivoimalanpaikkojen sijaintia on tarkistettu.
•
Ruotsinkieliseen kaavakarttaan on lisätty luo-1 määräykseen ei –sana.:
”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeä alue.
Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat luonnon
arvojen säilymisen.”
•
Lisätty yleinen määräys: ”Tuulivoimaloiden rakenteissa tulee ottaa huomioon liikkuvat jäät.”
•
Täsmennetty yleistä määräystä seuraavasti: ”Voimaloiden ja sähkönsiirtolinjojen yksityiskohtaisessa suunnittelussa on pyrittävä lieventämään
haitallisia vaikutuksia maisemaan, vedenalaiseen luontoon, linnustoon ja
muuhun eläimistöön.”
•
Täsmennetty yleistä määräystä seuraavasti: ”Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (1194/2009) 165 §:n mukainen lentoestelupa. Tuulivoimalat on varustettava ilmailuviranomaisen
lentoesteluvan ehtojen mukaisin merkinnöin.”
Hollolassa 2. päivänä helmikuuta 2012, täydennykset Lahdessa 1. maaliskuuta 2015
RAMBOLL FINLAND OY
Kaavoitusyksikkö
Matti KauttoDennis Söderholm
Johtava asiantuntijaFM, suunnittelija
2015 Ramboll
63
YHTEYSTIEDOT
Kristiinankaupunki
Tekninen johtaja Joakim Ingves
puh. 040 5599 229
sähköposti: joakim.ingves@krs.fi
Ramboll Finland Oy
Suomenkieliset yhteydenotot
Johtava asiantuntija Matti Kautto
puh. 0400-493709
sähköposti: matti.kautto@ramboll.fi
Ruotsinkieliset yhteydenotot
Suunnittelumaantieteilijä Dennis Söderholm
puh. 040 486 5330
sähköposti: dennis.soderholm@ramboll.fi
§ 42, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Liite_11_Siipyy_oyk_ehdotus_vastineet_4.3.2013_s
4.3.2013
Kristiinankaupunki
Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaava – ehdotus
Kristiinankaupungin Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä 15.3. –
16.4.2012. Ehdotuksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja kolme mielipidettä. Seuraavassa on esitetty lyhennelmät lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet.
Sisällysluettelo
1.
1.1
1.1.1
1.2
1.2.1
1.3
1.3.1
1.4
1.4.1
1.5
1.5.1
1.6
1.6.1
1.7
1.7.1
1.8
1.8.1
1.9
1.9.1
Lausunnot
Pohjanmaan ELY, kalatalousryhmä, Lausunto 17.4.2012
Kaavoittajan vastine
Etelä-PohjanmaanELY, ympäristö ja luonnonvarat
TrafI Lausunto 9.3.2012
Pääesikunta, operatiivinen osasto, Lausunto 30.11.2011
Mustasaaren kunta, Ympäristöjaosto, Lausunto 26.4.2012
Pohjanmaan liitto Lausunto 3.5.2012
Metsähallitus, Lausunto 4.5.2012
kaavoittajan vastine
Merikarvian kunta
Fortum
2
2
2
3
6
8
9
9
9
9
9
10
10
10
11
12
12
12
12
2.
2.1
2.1.1
2.2
2.2.1
2.3
2.3.1
2.4
2.4.1
Mielipiteet
Minna Karhunen Mielipide 1, 15.4.2012
Janne Lahdesmäki
Pauli Sjöblom
Sydbottens Natur och Miljö r.f. Mielipide 16.4.2012
13
13
13
13
13
13
13
14
14
1
1.
Lausunnot
1.1
Pohjanmaan ELY, kalatalousryhmä, Lausunto 17.4.2012
Kalatalousryhmä viittaa 29.6.2010 antamaansa lausuntoon. Uusi oyk-versio on parempi kuin edellinen. On tärkeää, että siian ja silakan kutualueet osoitetaan oyk:ssa kalakannan tärkeinä alueina,
eikä näillä alueilla saa vaarantaa luontoarvoja. Oyk-kartassa lukee: ”Alueilla EI saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä…” Ruotsinkielisestä vastaavasta tekstistä puuttuu ei-sana. Tämä on korjattava.
Oyk-selostuksen kohdassa 4.2.5.1 Vaikutukset kalastukseen lukee, että hankkeen vaikutukset
veden laatuun, merenpohjaan, kalastoon ja kalastukseen riippuvat osaksi tuulivoimaloiden lopullisesta sijoittelusta ja perustusten rakennustekniikasta. Voimalat on sijoitettava ja perustukset rakennettava siten, että vaikutukset kalastoon ja kalastukseen minimoituvat. Merituulivoiman käyttövaiheen vaikutusta merikalastoon on tutkittu, jolloin on osoittautunut, että tuulivoima-alueella oli
vähemmän kalaa kuin kauempana sijaitsevalla vertailualueella. Kalatiheyden ero oli tilastollisesti
merkitsevä 30–80 mm kokoluokan kaloilla (piikkikalat), 80–140 mm (kilohaili, pieni silli) ja 140–
150 mm (täysikasvuinen silli) (Axenrot ja Didrikas 2012).
1.1.1
Oyk-kartan ruotsinkielinen teksti korjataan.
Kaavoitettavalla alueella ei ole tehty varsinaisia kalojen kutupaikkatutkimuksia, mutta verkkokoekalastuksella on saatu asiasta välillistä tietoa. Eri kalalajien pituusjakaumat verkkokoekalastuksen saaliissa painottuivat isompiin pituusluokkiin ja pienempien pituusluokkien
suhteellinen osuus oli hyvin pieni. Tulos antaa viitteitä siitä, että kalojen merkittävämpiä kutualueita ei olisi tutkimusalueen lähettyvillä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toteuttamien pienpoikasten esiintymistä kartoittavien tutkimusten mukaan silakan kutualueet sijaitsevat pääasiassa lähempänä rannikkoa kuin nyt kyseessä oleva hankealue. Siipyyn tuulipuiston hankealueen itäpuolen Rakarenin matalikoilla voi esiintyä karisiian ja silakan kutualueita,
mutta todennäköisesti lajien tärkeimmät lisääntymisalueet sijaitsevat suojaisemmilla alueilla
lähempänä rannikkoa.
Vuosina 2009 ja 2012 toteutettujen kasvillisuuskartoitusten perusteella Siipyyn hankealueen
itäpuolella esiintyy rakkolevää matalikkoalueilla. Itse hankealueella rakkoleväkasvustoja ei ole
tavattu. Rakkolevä on merkittävässä asemassa kalojen, varsinkin silakan, kutualustana. Merituulipuistojen perustamistavasta riippuen tuulivoimaloiden juurelle merenpohjaan kasataan
louhetta vaihtelevalle leveydelle. Louhe voi mahdollistaa mm. rakkolevän leviämisen Siipyyn
hankealueelle itäpuolen matalikoilta. Kasvillisuuden leviäminen toisi mukanaan kasvillisuudesta riippuvaista eläimistöä. Tämä ns. riuttaefekti suosisi silakalle suotuisten kutualueiden leviämistä laajemmalle. Tästä positiivisesta tekijästä huolimatta Siipyyn hankealue on avomerellä, jossa kudusta kuoriutuville poikasille ei ole yhtä hyvin suojaista kasvualuetta tarjolla
kuin lähempänä rannikkoa. Merkittävimmät kalojen lisääntymisalueet tulevat todennäköisesti
jatkossakin sijaitsemaan saaristovyöhykkeellä lähempänä rannikkoa.
Merituulivoiman vaikutuksesta kalojen esiintymiseen on olemassa melko vähän tutkimustietoa. Havainnot kalojen esiintymisestä ovat lisäksi osittain ristiriitaisia. Axenrotin ja Didrikasin
(2012) tutkimus tehtiin Ruotsin rannikolla Öölannin saaren ja mantereen välissä sijaitsevalla
merituulipuistoalueella. Tutkimuksen mukaan pienet sillikalat välttelivät tuulipuistoaluetta,
mutta suurilla kaloilla esim. lohilla välttämisreaktiota ei havaittu. Axenrotin ja Didrikasin
(2012) tutkimuksen heikkous on kuitenkin siinä, että alueelta ei ole olemassa tutkimustietoa
tuulipuiston rakentamista edeltävältä ajalta. Tämän puutteen kirjoittajatkin toteavat tekstissään. Ei siis ole tiedossa olisiko merituulipuistoalueen ja vertailualueena käytetyn merialueen
välillä jo aikaisemmin ollut havaittavissa eroja kalojen esiintymistiheydessä. Ainakin havaintoaluekarttaa tutkittaessa voi nähdä, että merituulipuistoalue ja vertailualue poikkeavat pohjan
topografialtaan selvästi toisistaan. Kalaston rakenne vertailtavilla merialueilla voi siis olla
luonnostaankin erilainen.
Tanskan rannikolla sijaitsevan Horns Rev -merituulipuiston alueella on myös tutkittu (Leonhard, ym.,2011) kalaston esiintymistä. Siellä tutkimus kattaa tuulipuiston rakentamista edeltävän tilanteen sekä seitsemän vuotta rakentamisen jälkeen vallinneen tilanteen. Tutkimuksen loppupäätelmä oli kalaston rakenteeseen kohdistuneen vaikutuksen osalta sellainen, että
merituulipuistolla ei voitu havaita olleen merkittävää vaikutusta alueen kalaston rakenteelle
tai runsaussuhteille. Heti rakentamisen jälkeen kalaston lajisuhteissa todettiin muutoksia,
mutta ne tasautuivat muutaman vuoden kuluessa tuulipuiston käyttöönoton jälkeen. Pohjanmerellä sijaitsevan Horns Rev -merituulipuiston alueella esiintyvät kalalajit poikkeavat Pohjanlahdella esiintyvistä. Merituulivoimalla on kuitenkin monenlaisia mahdollisia vaikutusmeka-
4.3.2013
nismeja, esim. valo- ja varjoefekteistä sähkönsiirtokaapeleiden aiheuttamiin keinotekoisiin
magneettikenttiin, joten Tanskan rannikolla saadut seurantatulokset voivat monessa mielessä
olla vertailukelpoisia myös muilla merialueilla esiintyvien kalalajien kohdalla.
Kaavoitettavalla alueella ei ole tehty varsinaisia kalojen kutupaikkatutkimuksia, mutta verkkokoekalastuksella on saatu asiasta välillistä tietoa. Eri kalalajien pituusjakaumat verkkokoekalastuksen saaliissa painottuivat isompiin pituusluokkiin ja pienempien pituusluokkien
suhteellinen osuus oli hyvin pieni. Tulos antaa viitteitä siitä, että kalojen merkittävämpiä kutualueita ei olisi tutkimusalueen lähettyvillä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toteuttamien pienpoikasten esiintymistä kartoittavien tutkimusten mukaan silakan kutualueet sijaitsevat pääasiassa lähempänä rannikkoa kuin nyt kyseessä oleva hankealue.
Tuulivoimalaitosten rakentaminen merialueelle vaikuttaa kahden suuntaisesti. Toisaalta rakentamisen aikana rakentamisella voi olla tilapäisiä haitallisia vaikutuksia sameentumisesta.
Toisaalta käytön aikana tuulivoimaloiden perustukset ja torni toimivat uutena rantavyöhykkeenä, joka parantaa kalojen elinmahdollisuuksia.
Tuulivoimaloiden rakentaminen kalojen tärkeimmille kutualueille on kaavamääräyksin estetty.
1.2
Etelä-PohjanmaanELY, ympäristö ja luonnonvarat
Kaavoituksen viranomaisyhteistyönä on pidetty viranomaisneuvottelu 13.11.2009 kaavoituksen
aloitusvaiheessa, ja luonnoksen yhteydessä on annettu lausunto. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
viittaa aikaisempaan, 5.10.2010 päivättyyn lausuntoonsa, jonka monet näkökannat ovat edelleen
ajankohtaisia.
Maakuntakaava
Tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnassa maakuntakaava toimii ohjenuorana ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään kaavan toteuttamista sekä huolehtia siitä, että toimenpiteet eivät vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Maakuntakaavassa on tuulivoimapuiston yhteydessä määräys, jonka mukaan rakentamisessa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan,
vedenalaiseen luontoon ja muinaisjäännöksiin sekä pyrittävä pienentämään haitallisia vaikutuksia.
ELY-keskus katsoo, että Siipyyn tuulivoimapuiston suunnittelussa on erityisesti huomioitava vaikutukset maisemaan ja luontoon sekä muinaisjäännöksiin. Kaavaehdotuksessa on määräys, jonka
mukaan arkeologinen vedenalaisinventointi on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista. Näin
turvataan muinaisjäännösten suoja. Luonto- ja maisema-arvojen osalta ELY-keskus palaa jäljempänä siihen, miten ne on turvattava.
Maakuntakaavan ohjeet perustuvat selvityksiin, joissa todetaan, että Siipyyn edustan alue soveltuu teknisesti ja taloudellisesti varsin hyvin tuulivoimarakentamiseen, mutta ottaen maisema,
luonnonympäristö, asumisviihtyvyys, virkistys ja elinkeinot huomioon, alue soveltuu varauksella
tuulivoimalle. Yhteenvetona voidaan todeta, että keskeisimmät vaikutukset koskevat maisemaa ja
linnustoa, mutta vaikutuksia voidaan pienentää keskittämällä rakentaminen osoitetun alueen pohjoisosiin.
Osayleiskaavaehdotus perustuu YVA:n vaihtoehtoon 3, jossa voimalat on jaettu kahteen ryhmään
ja etelässä sijaitseva matalikko on jätetty rakentamatta. Sen sijaan on osoitettu voimaloita maakunnassa osoitetun alueen ulkopuolelle, jolloin n. 1/3 voimaloista sijoittuu maakuntakaavassa
osoitetun alueen ulkopuolelle (YVA-selostuksen s. 61, kuva 6-3). Tämä on otettava suunnittelussa
huomioon, ja osayleiskaavan suhdetta vahvistettuun maakuntakaavaan on syytä harkita.
Ympäristöministeriön päätöksessä maakunnan vahvistamisesta todetaan, että maakuntakaavan
laadinnassa ei ole ollut tarpeellista tehdä arviointia luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan Siipyyn
edustan tuulivoima-alueen osalta. Sähkönsiirron merikaapeleiden sijoittamisesta on kuitenkin tarkemmassa suunnittelussa tehtävä sellainen arvio, ottaen huomioon Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen luontoarvot.
Natura
Osayleiskaavaehdotuksen vaikutustenarvioinnissa (selostuksen s. 51) katsotaan, että Naturaalueen läpi vedettävien merikaapeleiden vaikutukset riippuvat siitä, sijoitetaanko ne syvälle merenpohjalle vai onko niitä varten kaivettava kaapeliojat. Selostuksesta huomaa, ettei ole vielä tietoa siitä, mihin kohtiin on kaivettava kaapeliojia ja minkälaisia luontoarvoja näillä alueilla on.
Luontotyypit on siis inventoitava ja kaapelin vetoa on selvitettävä tarkemmin ennen kuin pystytään arvioimaan sen vaikutuksia Natura 2000 -verkostoon. ELY-keskus katsoo, että nämä selvitykset on tehtävä kaavoituksen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:ssä asetetaan erityisiä vaatimuksia yleiskaavan sisällölle, jos kaava koskee tuulivoimarakentamista. Yksi näistä vaatimuksista on se, että pystytään järjestämään tuulivoimaloiden tekninen huolto ja sähkönsiirto.
3
Vaikutustenarvioinnissa ei oteta kantaa hankkeen linnustovaikutuksiin. Linnusto on Natura-alueen
suojan perusta. Kalastukseen ja Lapväärtinjoen simpukoihin ei myöskään oteta kantaa. Arviointi
on täydennettävä siten, että sen perusteella pystytään yksiselitteisesti päättelemään, onko tuulivoimarakentamisella huomattava vaikutus Natura-alueiden suojeluarvoihin.
Ympäristövaikutusten arviointi
Yhteysviranomaisen 22.09.2010 päivätyssä lausunnossa YVA-selostuksesta annetaan ohjeita jatkosuunnitteluun. Yhteysviranomainen katsoo tärkeäksi, että vaikutustenarviointia täydennetään
merenpohjan luonnonarvojen, lintujen muuttoreittien, Natura 2000 -verkoston ja maiseman osalta. Kaavaehdotuksen selostuksessa annetaan lausunnolle vastine (s. 32–33). Siinä todetaan mm.
että merenpohjasta on tehty täsmentäviä tutkimuksia. Nämä tutkimukset esitellään lyhyesti ”Kesän 2011 maaperätutkimus” -otsikon alla (2.1.3. Nykytila). Siitä selviää, että vain alustava arviointi on tehty, eikä siitä selviä, miten tulos on vaikuttanut kaavaehdotukseen.
Lisäksi todetaan, että tuulivoima-alue on siirretty kauemmaksi rannikosta kuin maakuntakaavaan
merkitty alue, mikä huomattavasti pienentää hankkeen vaikutusta merenpohjan luontoon ja kalastukseen. ELY-keskus ei oikein ymmärrä tätä, koska kaavaehdotuksen voimalat sijaitsevat samalla
minimietäisyydellä rannikosta kuin maakuntakaavassa oleva alue.
Lisäksi sanotaan, että tutkimukset, joiden perusteella voidaan päättää voimaloiden perustustyypistä, merikaapeleiden sijoittamisesta ja ruoppausmassojen läjityksestä sekä vaikutuksista Naturaan,
tullaan tekemään vesilain mukaisen ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä. Kaavoitusta varten katsotaan riittäväksi, että on kirjoitettu yleinen määräys, jonka mukaan suunnittelussa on erityisesti
otettava huomioon vaikutukset maisemaan, vedenalaisluontoon, linnustoon ja muuhun eläimistöön. ELY-keskus korostaa sitä, että perustustyypin valintaan, merikaapeleiden sijoittamiseen ja
ruoppausmassojen läjitykseen tarvittavien päätösten tekemiseen vaadittavat tutkimukset on tehtävä kaavoituksen yhteydessä, koska nämä päätökset vaikuttavat huomattavasti luonnonarvoihin
kohdistuviin vaikutuksiin. MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden pitää käsittää koko alue, johon kaava saattaa olennaisesti vaikuttaa. Vesilain 1.
luvun 2 §:n mukaan on soveltamisessa noudatettava maankäyttö- ja rakentamislain määräyksiä.
Vesilain 3. luvun 5 §:ssä määrätään, että asemakaava on otettava huomioon lupa-asioista päätettäessä, ja maankäyttö- ja rakentamislain määräykset ja maakuntakaavojen ja yleiskaavojen oikeusvaikutukset on otettava huomioon.
Luonnonarvot
ELY-keskus on luonnoksesta antamassaan lausunnossa todennut, että kaavan vaikutuksia luonnonympäristöön ei pystytä arvioimaan kokonaisuutena, koska ei ole tehty tutkimuksia mm. vedenalaisista kasvillisuusvyöhykkeistä ja luontotyypeistä. Metsähallitus on myös YVA-selostuksesta
antamassaan lausunnossa todennut, että vesieliöitä on kartoitettu liian vähäisillä tutkimuspisteillä,
jotka eivät anna alueesta kokonaiskuvaa. Vedenalaisia luontotyyppejä ei ole vieläkään tutkittu,
eikä ole myöskään täydennetty tietoja merenpohjan kasvillisuudesta ja eläimistöstä. ELY-keskus
katsoo siksi edelleen, että kaavan vaikutuksia luonnonympäristöön ei pystytä arvioimaan eikä se
täytä MRL 9 §:n vaatimuksia vaikutusten selvittämisestä.
Kalastuksesta ei ole tehty varsinaista tutkimusta vaan on tyydytty kyselytutkimukseen. Onko tämä
riittävää? Ruoppaukset ja perustusten rakentaminen vaikuttavat huomattavasti kalastukseen. ELYkeskus on aikaisemmassa lausunnossaan suositellut kalaston selvittämistä. Lepakoiden muuttoreitistä ei ole myöskään käytettävissä selvitystä, mikä on epävarmuustekijä vaikutustenarvioinnissa.
Siipyyn ja Kristiinankaupungin edustan merialue on tärkeä linnuston muuttoreitti, jolla on myös
kansainvälistä merkitystä. ELY-keskus on luonnoksesta antamassaan lausunnossa esittänyt, että
monien Kristiinankaupungin edustalle suunniteltujen suurten tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia
on selvitettävä. Pohjanmaan liiton käynnissä olevan, uusiutuvia energialähteitä koskevan suunnittelun yhteydessä tehdään selvitys lintujen muuttoreiteistä. Sitä selvitystä voisi hyödyntää Siipyyn
tuulivoimapuiston suunnittelussa.
Siipyyn niemellä eniten esiintyviä muuttolintuja ovat haahka, mustalintu, pilkkasiipi ja jossakin
määrin hanhilajit. Nämä ovat siis alttiita tulevan tuulivoimapuiston vaikutuksille. Törmäysriski on
suurin mustalinnuille, haahkoille ja kuikkalinnuille. Kristiinankaupungin edustan matalat merialueet
ovat tärkeä muuttoreitti, ja ne ovat myös tärkeitä levähdys- ja ruokailualueita monille vesilintulajeille, jotka syövät merenpohjasta löytyviä kaloja ja pohjaeläimiä. Alue on huomattava kerääntymisalue erityisesti haahkoille, mustalinnuille ja pilkkasiiville. Lähialueella pesiviä ja tulevalta tuulivoima-alueelta ruokaa etsiviä lintuja, jotka joutuvat alttiiksi voimaloiden vaikutuksille, ovat selkälokki ja räyskä. Tuulivoimaloiden linnuille aiheuttamia haitallisia vaikutuksia voidaan helpommin
arvioida kokonaisuutena Pohjanmaan liiton laatiman vaihekaavan yhteydessä.
4.3.2013
Maisema
Luonnosvaiheen jälkeen on tehty lisää havainnekuvia. Niiden perusteella voidaan todeta, että merimaisema sietää tuulivoimapuiston rakentamisen ja että voimaloiden jakaminen kahteen ryhmään
on onnistunut idea. Havainnekuvien yhteyteen on lisättävä tiedot tornin korkeudesta ja voimaloiden kokonaiskorkeudesta.
ELY-keskus on aikaisemmin huomauttanut, että jos kaikki Kristiinankaupungissa vireillä olevat
merituulivoimahankkeet toteutuvat, ne muodostavat yhdessä visuaalisesti melkein yhtenäisen, n.
30 km pituisen tuulivoimapuiston, mikä on otettava huomioon ja tutkittava tarkemmin. Koska Siipyyn tuulivoimapuisto on toistaiseksi Kristiinankaupungin ainoa vahvistettuun maakuntakaavaan
merkitty tuulivoimapuisto, yhteisvaikutusten tutkimusvastuu maiseman kannalta kuulunee tulevaisuudessa kaavoitettaville merituulipuistoille.
Tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan ei pystytä lopullisesti arvioimaan, koska monet voimaloiden sijoittumiseen ja ulkonäköön liittyvät asiat ovat vielä epäselviä. Sijoittuminen riippuu täydentävistä luontoinventoinneista, eikä tornien rakenteestakaan ole tehty päätöstä. Tämä lienee
syy, miksi kaavaehdotukseen on laadittu yleinen määräys siitä, että alueen suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, vedenalaisluontoon, linnustoon
ja muuhun eläimistöön. Kaavaehdotus koskee kuitenkin kaavaa, jonka perusteella voidaan suoraan
myöntää rakennuslupa. Siksi ei voida käyttää kaavoitusmääräyksiä, vaan on laadittava rakennusmääräyksiä. MRL 77 b §:n mukaan sellaisen yleiskaavan tulee ohjata rakentamista ja muuta alueidenkäyttöä riittävästi. On siis laadittava myös rakentamista ohjaavia määräyksiä koskien esim.
tornin rakennetta, koska tämä on varteenotettava, maisemaan vaikuttava tekijä.
Yhdyskuntarakenne
ELY-keskus on luonnoksesta antamassaan lausunnossa katsonut, että kaavoituksessa on selvitettävä, edellyttävätkö maitse tapahtuvat erikoiskuljetukset teiden parantamista tai siltojen uusimista. Tämä vaikuttaa välillisesti yhdyskuntarakenteeseen ja suoraan yhteiskuntatalouteen.
Kaavaehdotuksen vaikutustenarvioinnissa todetaan, että voimaloiden osien kuljetus voi tapahtua
meriteitse esim. Vaasan, Porin tai Kristiinankaupungin satamaan, josta järjestetään kuljetus edelleen rakennuspaikalle. Todetaan myös, että voimaloiden osien pituus on 20–60 m ja paino voi olla
yli 200 tonnia. Selostuksessa ei kuitenkaan kerrota, mitkä tiet on uusittava ja mitkä sillat vaativat
vahvistusta. Tuulivoimapuiston koon ja yksittäisten voimaloiden mittojen perusteella olisi mahdollista arvioida, miten rakentaminen vaikuttaa liikenneverkkoon. Selostuksessa mainitaan, että tuulivoimapuisto tulee tuomaan kaupungille satoja tuhansia euroja vuodessa kiinteistöverona, mutta
yhteiskuntatalouden kustannusten arvioimiseksi on syytä arvioida myös kustannuksia, joita rakentaminen aiheuttaa valtiolle, kun tiet vaativat parannusta.
Kaavaehdotuksessa on yleinen määräys siitä, että lentoestelupa on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta ja että hankkeelle on hankittava puolustusvoimien hyväksyntä ennen kuin rakennusluvasta tehdään päätös. Lentoliikenteen mahdollisesti aiheuttamat rajoitukset olisi otettava
huomioon jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Sama asia koskee myös tuulivoimarakentamisen
mahdollisia vaikutuksia puolustusvoimien tutkajärjestelmiin. Tämän takia on saatava lausunnot
Liikenteen turvallisuusvirastolta ja puolustusvoimilta jo kaavoitusvaiheessa. Lisäksi on huomioitava
mahdolliset vaikutukset merenkulun liikenteen tutkajärjestelmiin, eli on syytä ottaa yhteyttä myös
Liikennelaitokseen, jotta nämäkin asiat saadaan selvitettyä.
Kaavakartta on laadittu hyvin pienellä mittakaavalla, 1:50 000. Tuulivoimarakentamista ohjaavan
yleiskaavan mittakaava on yleensä 1:5 000–1:10 000. Jos tarkentavat luontoinventoinnit antavat
aihetta voimaloiden tarkempaan sijoittamiseen, on syytä harkita kaavakartan mittakaavan suurentamista.
Siipyyn tuulivoimapuiston suunnittelu alkoi v. 2009, kun lainmuutos, jonka mukaan rakentaminen
suoraan yleiskaavan perusteella on mahdollista, ei ollut vielä voimassa. ELY-keskus huomautti
kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että jos tavoite muuttuu kaavoituksen aikana tavallisesta yleiskaavasta ns. tuulivoimayleiskaavaksi, osallisia on informoitava siitä. On varmistuttava
siitä, että osalliset ovat pystyneet saamaan tietoa yleiskaavan oikeusvaikutusten muutoksesta.
Kaavaehdotuksessa on vielä paljon epäselviä asioita, joten ELY-keskus katsoo, että on järjestettävä viranomaisneuvottelu, jotta saadaan asiat selvitettyä.
5
1.2.1
Maisema
Maisemavaikutuksia on tutkittu ja niitä on kevennetty maakuntakaavan suunnitteluvaiheesta ohjaamalla rakentaminen kauemmaksi mantereesta tuulivoima-alueen keskikohdassa. Tuulivoima-alueen itäraja on 7 – 10 km etäisyydellä rannikosta. Kauimmillaan se
on Kiilin kohdalla, 10 km. Näin tuulivoimalat sijoittuvat kaukomaisemaan. YVAn arviointien perusteella on osayleiskaavan suunnittelussa vähennetty tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan, vedenalaiseen luontoon ja kalastukseen. Siksi YVA-menettelyn jälkeen voimaloita on siirretty osittain maakuntakaavaan merkityn alueen länsipuolelle ja
voimalat on jaettu kahdeksi kokonaisuudeksi yhden kokonaisuuden sijaan.
Koska voimalat sijoittuvat kauas kaikista tärkeimmistä havainnointipisteistä, ei tornin ja
voimalan rakenteiden yksityiskohdat ole ihmissilmällä nähtävissä. Merialueella voimaloiden tornit tulevat olemaan putkirakenteisia. Niiden korkeus ei tule olemaan niin suuri
kuin mantereella, kaavamääräyksen mukaista 120 metrin enimmäiskorkeutta tuskin saavutetaan, todennäköisin korkeus on 90 – 100 m.
Tuulivoima-alueen eteläisin osa on samalla etäisyydellä mantereesta kuin maakuntakaavan rajaus. Muutoin voimalat on siirretty lännemmäksi pois Rakaren matalikolta. Voimaloita on sijoitettu myös Rakaren matalikon eteläpuolelle. Näin on korvattu hankkeen pieneneminen, joka johtuu hankeen jakamisesta kahteen osaan.
Arkeologia
Osayleiskaavan määräyksissä todetaan. "Tuulivoimaloiden, kaapeleiden, ruoppausten, läjitysten ja muiden vesirakennustöiden alueella on tehtävä arkeologinen vedenalaisinventointi ennen rakentamista." Museovirastolle on toimitettu lausunnolle kaava-alueelta
tehty moni- ja viistokaikuluotausaineisto. Inventointi tehdään voimaloiden ja kaapelien
sijoituspaikkojen tarkennuttua ennen rakennuslupien käsittelyä.
Riittävät selvitykset
Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä suunnittelualueella tehtiin laajat selvitykset.
Niitä on täydennetty osayleiskaavan laadinnan aikana. Kesällä 2012 on täydennetty kaapelireitin tutkimuksilla, kalasto- ja linnustotutkimuksilla. Alueen merenpohja on viistokaikuluodattu ja videokuvattu tärkeimmiltä osin.
Kesän 2012 aikana on tarkemmin tutkittu merituulivoimapuiston sähkökytkentää Karhusaareen. Kaapelireitillä on tehty myös sukellustutkimuksia. Kaapelin on lähes koko matkaltaan sijoitettavissa niin syvälle merialueelle, että meren pohjassa ei voi esiintyä erityisiä luontoarvoja. Merikaapelin Natura-arviointi toteutetaan ennen kuin kaapelille myönnetään vesilain mukainen rakentamislupa. Natura-arviointi on aloitettu. Merikaapeli ei sijoitu osayleiskaavan alueelle, joten tarkasta sijoituksesta ei voida päättää osayleiskaavaa
laadittaessa. Osayleiskaavaselostusta täydennetään Natura-arvioinnin osalta. . Ennen vesilain mukaista menettelyä kaapelireitin luotauksia vielä täydennetään viistokaikuluotauksella jo tehtyjen luotausten tueksi.
Linnustovaikutuksia on täydennetty kesän 2012 aikana ja siten arviointia voidaan täsmentää. Raportti valmistuu ennen viranomaisneuvottelua.
4.3.2013
Vedenalainen kasvillisuus ja pohjaeläimistö
Kaava-alueen vedenalaisen kasvillisuuden ja pohjaeläimistön tutkimukset aloitettiin elokuussa 2012 videokuvauksin ja sukeltamalla . Videokuvauksilla täydennettiin YVA:n aikana tehtyjä videokuvauksia. Sukellustutkimukset aloitettiin kaava-alueen pohjoisosasta ja
vuonna 2013 tullaan tutkimuksia jatkamaan eteläisellä alueella. Vuonna 2012 tutkittua
aluetta voidaan näytepisteiden antamien tulosten perusteella luonnehtia kivikkovaltaiseksi pohjatyypiksi. Alueen yleisen topografian muodostavat kivikkoiset kukkulat ja laaksot.
Joissakin paikoissa on hiekkapohjaa. Pohjoinen alue on pääosin syvää. 19 tutkitulla näytepisteellä syvyys vaihteli 13 ja 20 m välillä. Makrofyyttilajeja löytyi 3, ja vallitseva laji oli
ruskolevä Sphacelaria arctica valtaosassa alueista. Polysiphonia fucoides ja Furcellaria
lumbricalis punalevien peittävyydet jäivät alhaisiksi. Kaikki lajit ovat tyypillisiä syvillä
pohjilla esiintyviä lajeja. Leväkasvuston peittävyys oli keskimäärin 30 – 40 % ja kasvuston peittävyys väheni syvyyden kasvaessa. Pohjaeläintaksoneja löytyi 13, joista yksilömäärältään sinisimpukka (Mytilus trossulus) oli vallitseva. Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan alueella ovat edustettuina punaleväyhteisö, sinisimpukkayhteisö ja valoisan kerroksen pohjaeläinyhteisö –luontotyypit . Todennäköisiä luontotyyppejä matalammilla alueilla
ovat sublitoraalin rihmaleväyhteisöt sekä kallioja kivikkopohjien rakkoleväyhteisöt, joita
vuoden 2009 tehtyjen tutkimusten mukaan esiintyy erityisesti eteläisen tuulivoimaalueen itäpuolella Rakaren matalikolla, joka on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle.
Tuulivoimahankkeen vaikutukset vedenalaiseen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön eivät
ole merkittäviä eivätkä todetut luontotyypit estä voimaloiden rakentamista. . Edellä kuvatut luontotyypit luokitellaan Selkämerellä vaarantuneiksi/silmälläpidettäviksi. Todennäköisesti ko. luontotyyppien esiintymät alueella ovat laajoja, lukuun ottamatta matalampien alueiden rihmalevä- ja rakkoleväyhteisöjä, eivätkä estä voimaloiden rakentamista.
Kalasto
Verkkokoekalastuksia tehtiin suunnitellun hankealueen itäpuolen matalikoilla Siipyyn
edustalla 30 verkkopaikalla 15.8. – 13.9.2012 välisenä aikana. Verkkokoekalastuksella
saadaan tietoa suunnitellun hankealueen kalaston rakenteesta sekä kalalajien välisistä ja
sisäisistä runsaussuhteista.
Siipyyn edustan koekalastuksissa hankealueen itäpuolella yleisin saalislaji oli silakka ja
toiseksi yleisin särki . Myös ahvenia (18 %) ja kiiskiä (12 %) saatiin melko paljon. Muita
alueelta saaliiksi saatuja kalalajeja olivat kilohaili, kivinilkka, kivisimppu, kuha, kuore,
piikkisimppu, salakka, seipi ja siika, mutta niiden osuus kokonaissaaliista oli alle 10 %.
Osayleiskaava-alueilla ei sijaitse kaloille sopivia kutualueita, lukuun ottamatta pohjoisemman alueen n. 400 m pituista matalampaa aluetta (Höijers södra). Tuulivoimala-alue
on sijoitettu sen länsipuolelle.
Eteläisen tuulivoima-alueen itäpuolella, Rakaren matalikolla, on melko laajoja ja joitain
pienempiä mahdollisesti karisiialle ja silakalle kutualueiksi soveltuvia matalikkoja. Eri siikamuotojemme kannoista karisiikakannat on luokiteltu vaarantuneiksi (RKTL 2012). Ulkomerellä sijaitsevat matalikot saattavat kuitenkin olla liian suojattomia mainittujen kalalajien kutupaikoiksi.
Yhdelläkään tutkituista linjoista ei vuoden 2012 vedenalaiskuvauksissa kasvanut rakkolevää. Vuoden 2009 tutkimuksissa rakkolevän esiintymisalueet keskittyivät lähinnä eteläisen tuulivoima-alueen itäpuolen matalikoille. Suunnitelluilla tuulivoimala-alueilla monimuotoisuus oli alhainen, mutta jatkosuunnittelussa tulisi ottaa huomioon alueiden itäpuolen matalammalla esiintyvät rakkoleväesiintymät.
Perustukset
Perustustyypin valinta edellyttää tarkkoja geoteknisiä tutkimuksia ja perustusrakenteiden
suunnittelua. Perustuksen suunnitteluun vaikuttavat myös alueen jäiden muodostumisen
ja liikkeen seurantatutkimukset. . Alueella on tehty pohjatutkimuskairauksia ja näytteenottoa 10 pisteessä vuonna 2011. Tulosten mukaan kallion päällä oli vain pari metriä
paksu hienoaines / moreenikerros. Kallionpinta tavattiin alueen koilliskulmassa syvimmillään 7 m syvyydestä. Tutkimusten mukaan kallio on suhteellisen lähellä maanpintaa ja
kaikista tuulivoimapuiston tuulivoimaloista varsin moni voitaneen haluttaessa perustaa
kallionvaraisesti.
Perustamistavan aiheuttamat vaikutukset voidaan siten parhaiten tutkia vesilainmukaisessa menettelyssä ja rakennusluvan yhteydessä. Tämä menettely vastaa Suomessa
yleisesti käytössä olevaa suunnittelujärjestelmää: osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa
7
tutkitaan rakennettavuus yleispiirteisesti. Rakennusluvissa päätetään rakennusten ja rakenteiden perustuksista.
Kuljetukset
Voimaloiden kuljetustapa päätetään myöhemmin. Todennäköisesti voimalat kuljetetaan
meritse satamaan, josta rakentamisessa käytetty lautta hakee tarvikkeet rakennuspaikalle. Lähimmät satamat ovat Kristiinankaupungin Karhusaaren satama ja Porin Tahkoluodon tai Mäntyluodon satama.
Lausunnot ja osalliset
Lentoesteistä on pyydetään eri lausunnot ennen rakentamista. Tuulivoima-alue ei ole lentoestevaikutusten alueella. Puolustusvoimien lausunto on saatu.
MRL 77a§ (Yleiskaavan käyttö tuulivoimalan rakennusluvan perusteena) tuli voimaan
11.2.2011. Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (18.11.2009) todetaan kaavan tavoitteesta: "Tavoitteena on laatia osayleiskaava,
joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten ja niiden tarvitseman sähkönsiirtoverkon rakentamisen suunnittelualueelle." Kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä, on kaikille osallisille
kerrottu, että kaava laaditaan niin, että se täyttää uuden MRL §:n 77 a vaatimukset.
Mittakaava
Osayleiskaava on laadittu merikortille. Sen mittakaava on 1:50 000. Se on tarkin alueelta
saatavissa oleva kartta. Peruskartta 1:20 000 sisältää saman informaation suurennettuna. Osayleiskaavan mittakaavaa on pidetty riittävänä nykyisen suunnitteluvaiheen vaatimuksille ja vastaa pohjakartan tarkkuutta. Suunnittelutyön aikana on alueella tehty tarkempia mittauksia, mm viistokaikuluotaus, joka antaa suunnitteluun tarkemman pohjan.
MRA 16§: Yleiskaava esitetään kartalla tai kartoilla sellaisessa mittakaavassa, että niistä
alueiden käytön ja rakentamisen ohjaustarve ja yleiskaavan tarkoitus huomioon ottaen
ilmenevät tarkoituksenmukaisella tavalla alueiden käytön periaatteet, tarpeelliset alueet
ja kaavan muu sisältö.
Ramboll on laatinut Ympäristöministeriölle tuulivoimarakentamisen suunnittelu ohjeen
esimerkkikartat. Siinä merialueen esimerkki on tehty mittakaavaan 1:50 000.
Viranomaisneuvottelu
Viranomaisneuvottelu järjestetään 3.4.2013.
1.3
TrafI Lausunto 9.3.2012
Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja –
turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain §165 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden
rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asentamista. Esteen pystyttäjä / omistaja
hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen
mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny.
Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla.
Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Esteen asettajan tulee
varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Tämän selvittämiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto suosittelee lentoestelausunnon hankkimista Finavia Oyj:ltä jo suunnitteluvaiheessa merkittävimpien
esteiden osalta. Tällöin tulee myös selvitetyksi onko lentoesteturvallisuuden kannalta mahdollista
pystyttää suunnitellun korkuisia tuulivoimaloita.
Edellä on keskitytty ilmaliikenteeseen, mutta liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin
osalta. Tällaisia hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessakin arvioitavia asioita ovat mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet laivaväyliin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin.
Yleisenä huomiona Liikenteen turvallisuusvirasto pitää myös tärkeänä, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle selvitetään suunnitteluvaiheessa ja otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa.
4.3.2013
1.3.1
Osayleiskaavassa on määräys: Tuulivoimalan rakentamiseen tulee hakea lentoestelupa liikenteen turvallisuusvirastolta. (Ilmailulaki 1194/2009, 165§).
Laivaliikenteen väyliä ei ole osayleiskaavan lähistöllä. Tuulivoima-alueen länsipuolella on niin
syvää, että sinne ei laivaväylää ole merkitty. Rannikon 3 metrin veneväylä on merkitty
osayleiskaavaan.
1.4
Pääesikunta, operatiivinen osasto, Lausunto 30.11.2011
Pääesikunta ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Kristiinankaupungin Siipyyn edustan merialueelle
1.4.1
Ei muutoksia kaavaehdotukseen
1.5
Mustasaaren kunta, Ympäristöjaosto, Lausunto 26.4.2012
Tuulivoimasuunnitelmissa on tärkeää, että voimala-alueen rajausta ja laajuutta sekä yksittäisten
voimaloiden sijoituspaikkoja suunnitellaan huolellisesti siten, että haitalliset vaikutukset asutukseen, maisemaan, virkistykseen, ympäristöön ja luontoon minimoituvat. Selvityksissä on oltava
riittävät tiedot, jotta pystytään arvioimaan toteutetun kaavan suoranaisia ja välillisiä vaikutuksia
linnustoon, kalastoon ym. merieliöihin, uhattuihin biotooppeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja
luonnonvaroihin sekä maa- ja kallioperään ja veteen.
YVA:n yhteydessä esitetyistä lausunnoista selviää, millä tavalla selvitykset ovat riittämättömiä.
Tämä koskee erityisesti linnustoinventointeja, kalastoselvityksiä ja meripohjan tutkimuksia.
Ei ole myöskään selvitetty, mihin ruoppausmassat (24.000 m3) on tarkoitus läjittää ja mistä kasuuniperustuksiin tarvittavat maa-ainekset otetaan. Tätä tutkitaan vesilupamenettelyn yhteydessä
kuten myös merikaapelin vaikutus Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alueeseen. Se on
kaavan suora ja välillinen vaikutus, joten sitä on syytä tutkia suunnitteluvaiheessa. On selvitettävä, onko YVA:n yhteydessä tehty Natura-arviointi riittävä vai onko syytä täydentää sitä oyk:n tai
lupamenettelyn yhteydessä. Erityisesti voi olla syytä täydentää tutkimuksia koskien Naturaalueella pesiviä lintuja, koska ne saattavat hakea ruokaa, sulkia tai levätä hankealueella tai muuttaa sen kautta.
Viittaamme Kristiinankaupungin ympäristöhallinnon aikaisempiin lausuntoihin, jotka liitetään mukaan.
1.5.1
Nyt osayleiskaavoitettavasta hankkeesta on
1. Laadittu selvitykset maakuntakaavaa varten
2. Toteutettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen arviointimenettely.
3. Lisätty tietoa alueen olosuhteista ja hankkeen vaikutuksista osayleiskaavan laadinnan
yhteydessä.
4. Selvityksiä jatketaan vesilain mukaisessa lupamenettelyssä ja rakennuslupaa haettaessa.
Näiden selvitysten tuloksena suunnitelmaa on kehitetty niin, että sen haitalliset vaikutukset
ovat entistä pienemmät. Tämän pitkän suunnittelu, selvitys ja arviointiprosessin aikana ei ole
tullut ilmi yhtään sellaista vaikutusta, joka tekisi tämän hankkeen Suomen lakien vastaiseksi.
Osayleiskaava-alueelle ei ole tarkoitus perustaa ylijäämämaiden sijoitusaluetta. Perustusten ja
kaapelien vaatimassa vesilain mukaisessa luvassa on tiedossa ruopattavien maamassojen
määrä ja laatu. Niiden sijoittaminen päätetään tässä yhteydessä. Tehtyjen pohjatutkimusten
mukaan hankealueella on hyvin ohut hienoaineskerros. Perustamistavasta riippuvat ruoppausmassat arvioidaan hankkeen edetessä.
Muutto- ja lepäilijälinnustosta on tehty lisätutkimuksia ja vaikutusten arviointia.
Merikaapelin vaikutuksista Natura-alueen arvoihin toteutetaan eri menettely. Kaapelireitillä on
toteutettu on monikeilaus- ja sukellustutkimuksia. Keväällä 2013 reitti tutkitaan viistokaikuluotauksella.
9
1.6
Pohjanmaan liitto Lausunto 3.5.2012
Pohjanmaan liiton mukaan osayleiskaava on selkeästi laadittu ja kaavaan liittyvät asiakirjat ovat
seikkaperäisiä ja hyvin selittäviä. Oyk:n karttaan on riittävästi merkitty alueelle suunnitellut toiminnot sekä niiden merkinnät ja määräykset.
Kaavan vaikutustenarviointia voisi täydentää tuulivoima-alueiden yhteisten vaikutusten arvioinnilla. Kristiinassa on useita hankkeita käynnissä, ja oyk:n selostukseen voisi lisätä näiden alueiden
yhteisten vaikutusten arviointi.
Tuulivoimaloiden vaikutus maisemakuvaan näkyy eniten Siipyyn rannikon vapaa-ajanasutuksesta.
Kaavassa on selvitetty, miten näitä vaikutuksia voidaan vähentää, ja Pohjanmaan liiton mukaan
voimaloiden sijoittelu on hyvin selvitetty, kun ne sijoitetaan riveihin, kahteen eri muodostelmaan.
Voimaloiden sijoittaminen yhtenäisiin, jäsenneltyihin muodostelmiin vähentää haitallisia vaikutuksia ja puiston ilme on eheämpi.
Kaavassa mainitaan kaksi perustusrakennetta: Monopile- ja kasuuniperustus. Kasuuni vaatii suuria
pinta-aloja ja paljon massoja (mursketta ja kiviä). Monopile vaatii vähemmän pinta-alaa ja massaa, mutta sitä voi toteuttaa vain tietyllä pohjatyypillä. Perustustyyppien selvittäminen on tärkeää,
samaten on tutkittava, mistä rakentamiseen tarvittavat massat on otettava ja minkälaisia vaikutuksia siitä aiheutuu.
Pohjanmaan liiton mukaan Siipyyn merialue soveltuu hyvin tuulivoima-alueeksi. Merenpohja ja
vaikutukset meriympäristöön ja sen lajeihin on hyvin selvitetty vaikutustenarvioinnissa. Sitä voi
vielä täydentää jatkotutkimuksista saatavilla tiedoilla, esim. arkeologisista tutkimuksista, sekä
muista merituulivoima-alueista saatavilla kokemuksilla.
Alue sisältyy vahvistettuun maakuntakaavaan ja Pohjanmaan liiton mielestä alue on yksi Pohjanmaan parhaista tuulivoima-alueista, paikalliset olosuhteen huomioon ottaen.
1.6.1
Yhteisvaikutukset
Hankkeen yhteisvaikutuksia on käsitelty merialueen maakuntakaavaa laadittaessa sekä hankkeen YVA menettelyssä. Merituulivoimahankkeista lähin on ollut Innopower OY:n hanke Kristiinankaupungin ja Närpiön edustan merituulipuistosta. Hankkeesta on laadittu YVA, mutta
sen kaavoitus ei ole edennyt. Hanketta ei ole merkitty vaihemaakuntakaavan 2. luonnokseen.
Yhteisvaikutusten arviointi on erityisesti myöhemmin käynnistettävän hankkeen tehtävä. Siten tässä yhteydessä ei ole mahdollista arvioida täsmällisemmin mahdollisten hankkeiden yhteisiä vaikutuksia.
Voimalaitosten sitominen graafisesti tiukkaan muodostelmaan voi johtaa voimaloiden sijoittamiseen teknis-taloudellisesti epätarkoituksen mukaisesti tai ympäristön kannalta vaikeasti toteutettaviin paikkoihin.
Perustustapa ratkaistaan myöhemmässä suunnitteluvaiheessa, vesilain mukaisessa lupamenettelyssä ratkaistaan myös mahdolliset läjitysalueet.
Arkeologiset selvitykset tulee tehdä ennen rakentamista ja alueen viistokaikuluotausaineisto
onkin toimitettu museovirastolle.
1.7
Metsähallitus, Lausunto 4.5.2012
Kaava antaa selkeän ja hyvän tiivistelmän tuulivoima-alueen nykyisistä tiedoista. Siipyyn edustan
merialue voisi yleisesti ottaen soveltua hyvin merituulivoima-alueeksi, mikä onkin todettu ympäristöministeriön selvityksessä, joka on laadittu yhdessä mm. Pohjanmaan liiton kanssa ja jossa on
pyritty osoittamaan tuulivoimalle soveltuvia alueita (Suomen ympäristö 666: Tuulivoimatuotantoon
soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä).
Metsähallitus antoi lausuntonsa Siipyyn tuulivoimapuiston YVA-selostuksesta v. 2010. Lausunnossa
todettiin puutteita mm. pesimälintujen, muuttavien ja lepäilevien lintujen, vedenalaisen luonnon,
kalaston ja lepakkojen osalta. Koska näitä puutteita ei ole korjattu, Metsähallitus katsoo edelleen,
että tässä vaiheessa ei pystytä luotettavasti arvioimaan kaava-alueen soveltuvuutta tuulivoimaalueeksi. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi voimassa olevien lakien mukaan sekä
yksittäisten voimaloiden ja kaapeleiden sijoituksen arvioimiseksi on tehtävä huolellinen merenpohjan kartoitus kyseisellä alueella. Kaapelin vetämiseksi Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 alueen läpi tarvitaan riittävästi tietoa, jotta voidaan arvioida sen vaikutuksia alueen luontoarvoihin.
Metsähallituksen v. 2009 antamassa lausunnossa katsottiin, että VE3 aiheuttaisi vedenalaisluonnon kannalta vähiten haitallisia ympäristövaikutuksia. Oyk perustuukin VE3:een. Oyk-kartasta
näkee, että VE3:n alueella sijaitsee alueita, joilla on suuria luontoarvoja. Luvussa 2.1.9 todetaan,
että tärkeä lintujen muuttoreitti kulkee aivan suunnittelualueen itäpuolelta, osaksi kaava-alueella.
4.3.2013
Luvussa 4.2.16.2 todetaan, että alueen eteläosassa sijaitseva matala Rakaren-alue on silakan kutualuetta. Kartoista näkee, että Rakaren ei sijaitse varsinaisella tuulivoima-alueella mutta on sen
ympäröimä etelässä ja lännessä, jossakin määrin myös pohjoisessa.
Siirtämällä puistoa vielä kauemmaksi merelle olisi voitu vielä vähentää haitallisia vaikutuksia luontoon. Kaavan mukaan voimalat sijoitetaan alle 20 m syville alueille. Ruotsissa ollaan suunnittelemassa valtakunnallisesti mielenkiintoisia sähköntuotantoalueita. Siinä on pidetty tuulivoimaloiden
maksimisyvyytenä 30 m. Samassa suunnitelmassa todetaan, ettei ole mitään teknisiä rajoituksia,
ettei pystyisi rakentamaan yli 30 m syvyydelle. Niin tehdään monessa maassa. Puiston siirtäminen
syvemmille vesille olisi siis mahdollista.
Suomen uhanalaisluokitus muuttui v. 2010, joten luvun 2.1.9 teksti on päivitettävä. Kaava-alueen
lajeista myös mm. haahka, rantasipi, tylli ja punajalkaviklo ovat nykyään silmälläpidettäviä (NT) ja
karikukko vaarantunut (VU). Monen muunkin lajin osalta uhanalaisluokitus on muuttunut.
Luvussa 4.2.16.4 mainitaan, että voimaloiden sijoittelussa olisi vältettävä lepakkojen tunnettuja
muuttoreittejä sekä saalistus- ja ruokailualueita, jotka ovat lepakkojen aktiivisessa käytössä. Koska alueen lepakkoja ei ole tutkittu, tämä vaatii tutkimuksia eikä päätöksiä voi perustaa vain olemassa olevaan tietoon.
Oyk-kartan yleisissä määräyksissä lukee, että arkeologisia vedenalaistutkimuksia on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista. Sellaiset selvitykset on Metsähallituksen mukaan tehtävä jo ennen lopullista suunnittelua.
Sivulta 8 puuttuu taulukko, johon viitataan tekstissä: ”Paikoilla arvioitiin pohjan laatua seuraavan
taulukon mukaan”. Sivulla 11 lukee, että alueella on tehty ahtojääselvitys, mutta selvityksen viitteet ja tulokset puuttuvat.
1.7.1
kaavoittajan vastine
Vedenalaista luontoa on kartoitettu videokuvauksin ja sukeltamalla vuonna 2012 ja työtä jatketaan vuonna 2013. Vedenalaistutkimuksia ja tutkimustuloksia on esitelty vastineen kohdassa 1.3.1.
Tuulivoima-alueelta Karhusaareen suunnitellusta merikaapelista on käynnistetty Naturaarviointi. . Kaapelireitti on monikeilattu ja viistokaikuluodataan keväällä 2013. Lisäksi Naturaalueella on tehty sukelluksia.
Tuulivoimalaitoksen siirtäminen entistä kauemmaksi syville vesialueille lisää merkittävästi
hankkeen kustannuksia. Perustuskustannukset kaksinkertaistuvat siirryttäessä 10 metrin syvyydestä 20 metrin syvyyteen. Syvyyden lisäksi kustannuksia lisää varautuminen liikkuviin
jäihin. Hankkeen siirtäminen olisi vastoin maakuntakaavaa ja johtaisi YVA menettelyn uudelleen käynnistämiseen. Koska nytkin tuulivoimahankkeen vaikutukset rannikon maisemaan
ovat vähäiset ja rannikon ja voimalaitoksen väliin jää leveä kulkuväylä muuttolinnuille, ei siirrosta ole merkittävää hyötyä ympäristölle. Linnustosta on tehty muuttolintu ja lepäilijälintuselvitykset ja vaikutusten arviointi.
Kaavan tuulivoimaloiden sijoittumisessa on huomioitu matalikko ja alueen kalastoa on kartoitettu verkkokalastuksella 2012 kalatalousviranomaisen ohjeiden mukaisesti.
Rakaren matalikon suhteen voi todeta, että vaikutukset tulevat olemaan lähinnä rakentamisen
aikaisia. Yleisesti ottaen vaikutukset liittyvät sedimentin leviämiseen töiden aikana ja sameusvaikutuksiin. Alueella ei kuitenkaan esiinny pehmeitä maalajeja (lieju, muta, siltti), joten sedimentin leviäminen on vähäisempää verrattuna alueille, joille on kerrostunut sedimenttiä.
Karkeampi aines sedimentoituu melko nopeasti pohjalle, joten on oletettavaa, että samentumavaikutus häviää noin viikon kuluessa töiden loppumisesta. Rakkolevävyöhykkeessä lisääntynyt kiintoaineskuorma voisi haitata rakkolevän kolonisaatiota ehkäisemällä taimen kiinnittymistä pohjaan, koska pienikin sedimenttikerros voi haitata kiinnittymistä.
Alueella on tehty pohjatutkimuskairauksia ja näytteenottoa 10 pisteessä vuonna 2011. Tulosten mukaan kallion päällä oli vain pari metriä paksu hienoaines / moreenikerros. Kallionpinta
tavattiin alueen koilliskulmassa syvimmillään 7 m syvyydestä. Tutkimusten mukaan kallio on
suhteellisen lähellä maanpintaa. Tuulivoimaloista varsin moni voitaneen haluttaessa perustaa
kallionvaraisesti
11
1.8
Merikarvian kunta
Lausunto 2.4.2012
Kunnanhallitus päättää, että Siipyyn merituulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta ei ole
huomautettavaa.
1.8.1
Ei muutoksia kaavaehdotukseen.
1.9
Fortum
Lausunto 30.3.2012
Alueella ei sijaitse Fortum Sähkönsiirron omistajaa sähkönjakeluverkosta. Meillä ei ole muuta
huomautettavaa kaavaehdotuksesta.
1.9.1
Ei muutoksia kaavaehdotukseen
4.3.2013
2.
Mielipiteet
2.1
Henna Karhunen Mielipide 1, 15.4.2012
Lyhennelmä: Kaavamääräykset rajoittavat nykyistä yksityisten omistajien maankäyttöä. Koska
kaunis rantamaisema menetetään (kuvasovitteet), edellytämme, että rantakaavassa otetaan huomioon myönnytyksiä vapaa-ajan asunnoille joko normaalissa lohkonnassa tai poikkeuslupahakemuksissa (alueet nyt suojeltu tai virkistyskäytössä, VL, RA, YK tms).
Selvitysten mukaan voimaloiden hyötyikä vain 15-20 vuotta, mikä ei ole kestävää kehitystä. Selvityksissä kerrottiin, että vaikka tuulipuisto rakennusvaiheessa vaikuttaisi alueen luonnolle haittaa,
lintujen muuttoreitti muuttuu, kalakannat ja planktoni häviää jne. Selvityksessä sanottiin, että
luonto uusiutuu muutamassa vuodessa, ei pidä paikkaansa sekään väite.
Olen seurannut alueen muutoksia 59 v. Saaristoluonto on haavoittuvaista eikä uusiudu kuten taajama tai metsäluonto.
2.1.1
Tuulivoimalat eivät estä loma-asuntotonttien käyttöä loma-asuntona. Tuulivoimaloiden ääni ja
välkkyvä varjo eivät ylety 7 km etäisyydelle. Kirkkaalla ilmalla voimalat tulevat näkymään,
mutta näin kaukana olevat voimalat eivät hallitse maisemaa.
Alueen pohjat ovat pääosin kovia, muodostuen kivistä, sorasta ja hiekasta. Sedimentin määrä
on vähäinen. Näin ollen rakentamisen aikaiset sameusvaikutukset mm. kasviplanktoniin jäävät vähäiseksi. Tuulivoimaloiden toiminnalla ei ole vaikutusta vapaana vedessä eläville planktisille eliöille.
Tuulivoima on hyvin yleisesti arvioitu kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi tavaksi
tuottaa sähköä. Voimalat eivät tuota haitallisia päästöjä ilmaan eikä vesistöön.
Sen jälkeen kun tuulivoimala on tullut teknistaloudellisesti tiensä päähän, se voidaan purkaa
ja kaikki sen materiaalit kierrättää. Perustukset joko puretaan tai niiden päälle voidaan rakentaa uusi tuulivoimala.
2.2
Janne Lahdesmäki
Mielipide 2, 15.4.2012
Vaadin, että voimalat maisemoidaan paremmin kuin nyt on suunniteltu. Nähdäkseni ei ole mitään
syytä, että voimalat ovat kirkkaan valkoisia ja näin ollen erittäin selkeästi maisemasta erottuvia
hyvin teknisiä elementtejä, vaan voimalarakennelma voitaisiin värjätä tummalla sävyllä jolloin ne
eivät olisi läheskään niin silmiinpistäviä.
Edellytän, että kaupunki asettaa ehdoksi tummaksi värjäämisen mahdollisuuden selvittämisen.
2.2.1
Tutkimusten mukaan tuulivoimalat näkyvät maisemassa vähiten, kun ne on maalattu harmaalla mattavärillä. Silloin niiden väri muistuttaa parhaiten yleisintä taivaan väriä ja niiden
pinnasta ei muodostu häiritseviä heijastuksia.
2.3
Pauli Sjöblom
Kaavassa annetaan virheellinen, vähättelevä kuva Kilgrundin saaren rakennustilanteesta. Kiinteistöt menettävät täysin arvonsa. Virkistyskalastuksen voi unohtaa. Muuttolinnut lentävät saaren
rantaviivaa noudattaen. Voimalat dominoivat maisemaa, ne on sijoitettu liian lähelle asutusta.
Voimalat tulisi rakentaa kauemmas merelle tai maalle eikä rantaviivalle.
2.3.1
Osayleiskaavan pohjakarttana on käytetty merikorttia. Siinä ei ole osoitettu ranta-alueiden
rakentamistilannetta. Siksi kaava-asiakirjojen liitteenä on liitekartta 3 "rakennukset, jossa rakentamistilanne on osoitettu. Siinä näytetään myös etäisyydet tuulivoima-alueesta. Se osoittaa, että lähimmät voimalat sijaitsevat noin 8 – 10 km etäisyydellä Kilgrundin saaren lomaasunnoista. Koska etäisyys on näin suuri, eivät tuulivoimalat hallitse maisemaa. Voimaloiden
ääni ei kuulu saarelle, eikä välkkyvä varjo ulotu sinne. Näin ei ole mitään estettä käyttää Kilgrundin loma-asuntoja.
13
2.4
Sydbottens Natur och Miljö r.f. Mielipide 16.4.2012
Sydbottens Natur och Miljö on aikaisemmin antanut lausuntonsa YVA-ohjelmasta 22.5.2009 ja
YVA-selostuksesta 30.7.2010. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta
22.9.2010. Sydbottens Natur och Miljö antoi kommentteja oyk-luonnoksesta 26.6.2010.
Ei ole tullut sellaista selvitystä tai inventointia esille, joka muuttaisi aikaisempaa mielipidettämme.
Erityisesti linnustoinventoinnit, merenpohjan tutkimukset, kalastotutkimukset ja maisema-analyysi
ovat puutteellisia.
Tuulivoimaloiden määrää ei ole vähennetty huomattavasti. Koska merenpohjasta ja lintujen käyttämistä alueista ei ole riittävästi tietoja, ei pystytä arvioimaan yksittäisten voimaloiden eikä koko
puiston vaikutuksia. Eteläisen osa-alueen eteläisimmät ja itäisimmät voimalat sijaitsevat liian lähellä vesieliöiden ja lintujen käyttämiä herkkiä, suojeltavia alueita. Olisi ehkä syytä poistaa koko
eteläinen osa-alue. Lisätutkimuksia on tehtävä haitallisten vaikutusten minimoimiseksi.
Selvitysten puutteellisuuden takia ei pystytä arvioimaan puiston ympäristövaikutuksia, erityisesti
yksittäisten voimaloiden sijoituspaikkoja, jotka määritetään vesiluvassa ja rakennusluvassa.
Kaavoitusviranomaisen tulee varmistua siitä, että MRL:n vaatimukset riittävistä selvityksistä täytetään, eikä saa delegoida sitä velvollisuutta Aluehallintovirastolle.
Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura-arviointia ei ole tehty. Yhteysviranomainen ei ottanut
kantaa mahdolliseen Natura-arviointiin, mikä tarkoittaa sitä, että se itse asiassa on tekemättä.
Kristiinankaupungin saariston Natura-alue on sekä SPA- että SCI-Natura-alue. Lintudirektiivin lajien osalta voimaloiden vaikutuksia on arvioitava myös silloin, kun linnut liikkuvat Natura-alueen
ulkopuolella. Jäsenvaltiot ovat velvollisia suojelemaan näitä lajeja myös Natura-alueiden ulkopuolella sekä säilyttämään kaikki EU:n alueella esiintyvät lintulajit. Yhdistyksemme kertoi tästä lisää
YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa. Kaavoitusviranomainen delegoi ilmeisesti Naturaarvioinnin Aluehallintovirastolle (vesilupamenettely) ja/tai rakennusvalvonnalle (rakennuslupamenettely).
Kansainvälistä kuulemista ei ole toteutettu, vaikka yhdistys ja yhteysviranomainen ovat sitä vaatineet, koska hanke vaikuttaa muuttolintuihin ja näin myös muiden maiden linnustoon. Yhteisvaikutuksia muiden tuulivoimahankkeiden kanssa ei ole myöskään tutkittu.
Kaavaehdotuksessa on myös huomioitava vaikutukset Selkämeren kansallispuistoon sekä IBA- ja
FINIBA-alueisiin. Nämä on merkittävä karttaan ja niiden luontoarvot selvitettävä.
Oyk-ehdotuksessa on luo-4-alueiden merkintä ja määräys. Miksi ei ole kirjoitettu selvemmin, että
on kysymys suojamääräyksestä? Kaavakartan ruotsinkielisessä tekstissä on kirjoitusvirhe. Ei-sana
on jäänyt pois. Koko aluetta koskeva kolmas määräys olisi hyväksyttävä, mutta ruotsin sana ”bör”
on muutettava ”ska”:ksi. (Kääntäjän kommentti: sanoilla ei varsinaista eroa, ei vaikuta tekstin
tarkoitukseen tai tulkintaan.) Tämä vaatimus (sanan vaihtaminen) koskee myös arkeologista inventointia, kaapeleita ym.
Yhdistyksen mukaan Siipyyn merialue ei sovellu tuulivoimapuistoksi. Tähän asti suurinta(?) suunniteltua tuulivoimapuistoa ei sovi sijoittaa ainutlaatuiseen, kauniiseen, luonnonmukaiseen merimaisemaan, jossa on runsaasti lintuja, kaloja, rakkolevävyöhykkeitä, simpukoita ym. eliöitä sekä
hyvä tai erinomainen vedenlaatu ja puhtaat pohjasedimentit.
Jos olisi tehty riittävän laajat tutkimukset (erityisesti linnustosta) ja otettu merialueen erityispiirteet huomioon parhaalla mahdollisella tieteellisellä osaamisella (myös objektiivisuus), olisi huomattu, että tälle alueelle ei sovi sijoittaa tällaista laitosta.
Liitteet: Lausunnot YVA-ohjelmasta, -selostuksesta sekä OAS:sta ja kaavaluonnoksesta
2.4.1
Vedenalaista luontoa on kartoitettu videokuvauksin ja sukeltamalla YVAn aikana, vuonna 2012
ja työtä jatketaan vuonna 2013.Tuulivoima-alueen keskeiset kohdat on monikeilattu ja viistokaikuluodattu. Vuoden 2013 sukellustutkimukset tulevat keskittymään eteläiseen alueeseen.
Vedenalaistutkimusten tuloksia on esitelty vastineen kohdassa 1.3.1.

alue on tämänhetkisten tutkimusten mukaan melko homogeeninen, pohjan ollessa kivikkovaltainen

rakkoleväkasvillisuus on keskittynyt Rakaren matalikolle, muilla alueilla lajimäärä on
alhainen. Rakaren matalikko on rajattu tuulivoima-alueen ulkopuolelle

yleisin laji on sinisimpukka, joka muodostaa yli 90 % pohjaeläinmäärästä

rakentamisen aikaiset vaikutukset, mm. sameusvaikutus ja sedimentin resuspensio,
jäävät melko vähäisiksi, koska alueella ei juurikaan ole pehmeitä sedimenttikerroksia.

4.3.2013
käytön aikaiset vaikutukset Rakaren-matalikon kasvillisuuteen ovat vähäisiä. Koska
alueen pohja on kivikkovaltainen, odotetaan riuttavaikutustenkin jäävän melko pieniksi.
Muistutuksen mukaan lisätutkimukset osoittavat alueen sopimattomaksi tuulivoima rakentamiseen. Tämä ei vastaa tähän mennessä saatujen tutkimusten tuloksia. Hankkeessa on tehty
erilliset linnustoselvitykset, merenpohjatutkimukset, kalatalousviranomaisen edellyttämät kalastoselvitykset ja Natura-arviointi. Yhteisvaikutuksista on todettu kaavoittajan vastineessa
1.6.1. Viistokaikuluotausaineisto on toimitettu museovirastolle arkeologista inventointia varten. Tiedossa ei ole yhtään sellaista vaikutusta, joka Suomen lakien mukaan estäisi Siipyyn
edustan tuulivoimahankkeen.
Lahdessa 4.3.2013
Ramboll Finland Oy
Matti Kautto
15
§ 42, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Sideby_havsvindpark_merituulipuisto_anmärkninga
§ 42, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 21092015muistutukset+kaavoittajan vastine
§ 43, KVSTO 21.9.2015 18:00
TEKN: 197/2013
SIIPYYSSÄ SIJAITSEVAN LEPOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
(JI/JI) (Tekninen lautakunta 26.8.2015 § 80)
Lepolan RNro 22:90 kiinteistönomistajat Eira Pohjola ja Risto Tömisevä
anovat Lepolan ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä.
Ranta-asemakaavan muutoksen luonnos ja yva ovat olleet julkisesti nähtävinä 19.8. - 20.9.2013 ja ehdotus MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti
1.9. - 3.10.2014. Kaavoittaja on tarkistanut ehdotuksia Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskuksen 05.03.2014 järjestetyssä viranomaiskokouksessa esittämien
vaatimusten mukaisesti ja tarkistukset käyvät ilmi 22.06.2015 päivätystä
ehdotuksesta.
Rakennusoikeus noudattaa Kristiinankaupungin rantayleiskaavan mitoitusta.
Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Lepolan ranta-asemakaavan 22.06.2015 päivätyn
muutoksen.
Puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on yksimielisesti päättänyt
teknisen johtajan ehdotuksen mukaisesti.
Liite § 80.
__________
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Lepolan
ranta-asemakaavan muutosehdotuksen (22.6.2015).
Liite § 205
_________
§ 43, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Plankarta_22062015
STRANDDETALJPLANEBETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER:
RANTA-ASEMAKAAVAMERKINNÄRT JA MÄÄRÄYKSET:
6875200
6875200
1517600
1517000
22:88
22:87
Kvartersområde för fritidsbostäder, på byggnadsplatsen får uppföras högst 4 separata
byggnader, en fritidsstuga, en gäststuga, en bastubyggnad samt ett förråd/garage
vilkas sammanlagda våningsyta inte får överstiga 130 m².
Våningsyta för fritidsstuga får utgöra högst 80 m², gäststuga 30 m², bastu 35 m²
och ett förråd/garage 30 m².
Loma-asuntojen korttelialue, rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään 4 erillistä
rakennusta, yksi loma-asunto, yksi vierasmaja, yksi sauna sekä yksi varasto/
autotalli näiden yhteenlaskettu kerrosala ei saa ylittää 130 m².
Loma-asunnon suurin sallittu kerrosala on 80 m², vierasmaja 30 m², sauna 35 m²
ja yksi varasto/autotalli enintään 30 m².
RA
22:153
83
Område för närrekreation.
Lähivirkistysalue.
VL
RA 1
69
VL
22:154
I
130
22:90
L
20
öts
Linje 3 m utanför planområdets gräns.
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
1
ta
ka
vä
22:91
ge
Kvarters-, kvartersdels- och områdesgräns.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
n
Byggnadsrätt i kvadratmeter våningsyta.
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
130
22:154
83
Romersk siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna,
i byggnaden eller i en del därav.
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan
suurimman sallitun kerrosluvun.
61
I
RA 1
Lö
ts
ka
ta
nt
ie
22:15573
1
Kvartersnummer
Korttelinumero
Tomtnummer
Tontinnumero
ÄNDRING AV STRANDDETALJPLAN
PÅ LÄGENHETEN LEPOLA 22:90 I SIDEBY,
KRISTINESTAD
RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
TILALLA LEPOLA 22:90 SIIPYYN KYLÄSSÄ
KRISTIINANKAUPUNGISSA
Godkänd i
Hyväksytty
Kommunstyrelsen:
Kunnanhallituksessa:
xx.xx.2015 §
Kommunfullmäktige:
Kunnanvaltuustossa:
xx.xx.2015 §
Byggande:
1. Byggnader skall till form, material, proportioner och färgsättning anpassas till omgivningen och
naturlandskapet.
2. Byggnadernas fasadmaterial skall vara av trä.
3. Byggnaderna skall ha åstak och takmaterialet grå eller svart filt eller plåt.
4. Trädbeståndet och annan växtlighet på byggnadsplatsen bör bibehållas så orörda som möjligt.
5. Lägsta anläggningshöjd för vattenkänsliga byggnadskonstruktioner är +2,00 m från normalvattenstånd.
Plankod:
Kaavatunnus:
Vatten- och avloppsförsörjning:
6874800
1.Avloppsvattnet skall behandlas i enlighet med statens förordning 209/2011 gällande glesbygdens
avloppsvatten.
1517000
YLEISMÄÄRÄYKSET:
Rakentaminen:
1. Rakennukset on sopeutettava malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään
ympäristöön ja luonnonmaisemaan.
2. Rakennusten julkisivumateriaali on oltava puuta.
3. Rakennuksissa on oltava harjakatto, ja kattomateriaalina on harmaa tai musta huopa tai pelti.
4. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman koskemattomana.
5. Alin vesiarkojen rakennusosien perustamiskorkeus on +2,00 normaalivedenkorkeudesta.
Vesi- ja viemärihuolto:
1.Jätevesijärjestelmä on täytettävä olemassa oleva asetus talousjätevesien käsittelystä hajaasustusalueella 209/2011.
Skala:
Mittakaava:
Korsholm:
Mustasaari:
1:2000
08.12.2014, 22.06.2015
§ 43, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014
0
RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS TILALLA LEPOLA RNro 22:90 SIIPYYN
KYLÄSSÄ.
ÄNDRING AV STRANDDETALJPLAN FÖR LEPOLA RN:r 22:90 I SIDEBY.
Kaavaselostus
Planbeskrivning
1
Sisällysluettelo
1
2
3
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ............................................................................................... 3
1.1
Tunnistetiedot ......................................................................................................................... 3
1.2
Kaava-alueen sijainti................................................................................................................ 3
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus .......................................................................................................... 4
1.4
Selostuksen sisällysluettleo ..................................................................................................... 4
1.5
Luettelo liitteistä ..................................................................................................................... 4
YHTEENVETO ....................................................................................................................... 5
2.1
Kaavaprosessin vaiheet ........................................................................................................... 5
2.2
Ranta-asemakaava .................................................................................................................. 5
2.3
Kaavan toteuttaminen............................................................................................................. 5
2.4
Asemakaavan oikeusvaikutukset............................................................................................. 5
LÄHTÖKOHDAT.................................................................................................................... 6
3.1
3.1.1
Alueen yleiskuvaus .......................................................................................................... 6
3.1.2
Luonnonympäristö ja ympäristö ..................................................................................... 6
3.1.3
Rakennettu ympäristö ..................................................................................................... 6
3.1.4
Liikenne ja liikennejärjestelyt .......................................................................................... 6
3.1.5
Palvelut ............................................................................................................................ 6
3.1.6
Virkistys ........................................................................................................................... 6
3.1.7
Tekninen huolto .............................................................................................................. 6
3.2
4
Kaava-alueen olosuhteiden selvitys ........................................................................................ 6
Suunnittelutilanne ................................................................................................................... 7
RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN ERI VAIHEET ....................................................... 8
4.1
Ranta-asemakaavoituksen tarve ............................................................................................. 8
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ....................................................... 8
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö ..................................................................................................... 9
4.3.1
Osalliset ........................................................................................................................... 9
4.3.2
Vireille tulo ...................................................................................................................... 9
4.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ................................................................... 9
4.3.4
Viranomaisyhteistyö ........................................................................................................ 9
4.4
Ranta-asemakaavan tavoitteet ............................................................................................... 9
4.4.1
5
Suunnittelun tavoitteiden tiivistelmä .............................................................................. 9
ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................... 9
2
5.1
Kaavan rakenne ....................................................................................................................... 9
5.1.1
5.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ...................................................... 9
5.3
Aluevaraukset ........................................................................................................................ 10
5.3.1
Korttelialueet ................................................................................................................. 10
5.3.2
Muut alueet ................................................................................................................... 10
5.4
Kaavan vaikutukset................................................................................................................ 10
5.4.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ....................................................................... 10
5.4.2
Vaikutukset luontoon ja elinympäristöön ..................................................................... 10
5.4.3
Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset ............................................................................ 10
5.5
6
Mitoitus ........................................................................................................................... 9
Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset .................................................................................... 10
Asemakaavan toteuttaminen ........................................................................................... 11
6.1
Toteuttaminen ja aikataulu ................................................................................................... 11
3
1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1
Tunnistetiedot
Kaava-alue sijaitsee Siipyyn kylässä Kristiinankaupungissa Lötskatanilla ja
käsittää tilan 22:90, rekisteritunnus 287-415-22-90.
1.2
Kaava-alue sijaitsee Siipyyn keskustan eteläpuolella noin 9,4 km Siipyyn
kirkolta.
Kuva 1. Ranta-asemakaava-alueen likimääräinen sijainti.
4
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan nimi on ”Ranta-asemakaavan muutos tilalla Lepola 22:90”. Kaavan
tarkoitus on luoda mahdollisuuksia vapaa-ajan rakennuksen rakentamiselle
kiinteistöllä 22:90 koska alue on jätetty vuonna 1985 vahvistetun rantaasemakaavan ulkopuolelle.
Kuva 2. Kaava-alueen rajaus
1.4
Selostuksen sisällysluettleo
Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä sekä kaavaselostuksesta.
Kaavaselostuksessa esitetään kaavoitusalueen perustiedot, asetetut tavoitteet
sekä asemakaavan perusteet. Erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on
tehty.
1.5
Luettelo liitteistä
Liitteet:
2. Kaavake ja asemakaavan seuranta
ASEMAKAAVAKARTTA
Teksti
Kaavake
Kartta
5
2
YHTEENVETO
2.1
2.2
5.9.2012
Tilan omistajat Eira Pohjola ja Risto Tömisevä
allekirjoittavat Hämeenlinnassa heille toimitetun
konsulttisopimuksen liitteineen.
11.9.2012
Tällä päivämäärällä HN-Consultin toimitusjohtaja
Clas-Göran Herrgård allekirjoittaa yllämainitun
sopimuksen.
19.8.-20.9.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) julkisesti
nähtävillä.
xx.xx.2014
Kaavaehdotus nähtävillä 30 päivää MRL 65 §:n ja
MRA 27 §:n mukaisesti. Lausunnot kyseessä olevilta
viranomaisilta pyydetään ?? huomautusta jätettiin.
xx.xx.2014 § x
Tekninen lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen
xx.xx.2014 § x
Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan
xx.xx.2014 § x
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan
Ranta-asemakaava
Asemakaavaehdotus sisältää
lähivirkistysalueen (VL).
2.3
loma-asuntojen
korttelialueen
(RA)
ja
Kaavan toteuttaminen
Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt
kaavan. Maanomistajat vastaavat sen toteuttamisesta.
2.4
Asemakaavan oikeusvaikutukset
Rakennusta ei saa rakentaa vastoin ranta-asemakaavaa (rakentamisrajoitus).
Koskien muita toimenpiteitä joilla on muutosvaikutuksia ympäristöön
asemakaavaa huomioitava alla määrätyllä tavalla. Asemakaava-alueelle ei saa
sijoittaa sellaisia toimintoja jotka aiheuttavat hankaluuksia muiden kaavassa
osoitettujen alueiden käytössä. Asemakaava-alueelle ei myöskään saa sijoittaa
sellaisia toimintoja jotka ovat ristiriidassa sellaisten asemakaavamääräysten
kanssa, jotka on tarkoitettu estämään tai rajoittamaan haitallisia tai häiritseviä
ympäristövaikutuksia.
6
3
LÄHTÖKOHDAT
3.1
Kaava-alueen olosuhteiden selvitys
3.1.1
Alueen yleiskuvaus
Kaavoitettava alue on sijaitsee Lötskatanilla Lötfjärdenin rannalla.
3.1.2
Luonnonympäristö ja ympäristö
Luonnonympäristöä ja ympäristöä hallitsee meren läheisyys. Meri on rajana
länsipuolella kun taas itään avautuvat metsät. Itse kaava-alue on metsäinen ja
on vuosikausia käytetty virkistyskäyttöön.
3.1.3
Lähiympäristö muodostuu poikkeuksetta asutuksesta joka on tarkoitettu
vapaa-ajankäyttöön. Etenkin kesäaikaan asutus lisääntyy kun ihmiset tulevat
loma-asunnoilleen.
3.1.4
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Liikenne alueelle tapahtuu Lötskatantien kautta joka on ainut tie alueelle ja
sieltä pois. Tien alkupäässä Kasalantien (6600) liittymässä on puomi.
3.1.5
Palvelut
Alueella ei ole mitään palveluita mutta Siipyystä noin 9, 5km:n päässä löytyy
erilaisia palveluita kuten kauppoja, huoltoasemia ym.
3.1.6
Virkistys
Alue joka on tarkoitettu vapaa-ajan asutukselle tarjoaa virkistysmahdollisuuksia
kalastuksen, vesiurheilun, uimisen, veneilyn ym. muodossa. Metsän läheisyys
mahdollistaa samoilemista sekä marjastamista ja sienestämistä kesäisin.
Talvisin voidaan harrastaa eri talviurheilutoimintaa jäällä.
3.1.7
Tekninen huolto
Alueelle tulee tänä päivänä sähkö. Vesi ja viemäri puuttuvat.
3.1.8
Maanomistussuhteet
Tila 22:90 jota kaavoitus käsittää on yksityisomistuksessa.
7
3.2
Suunnittelutilanne
Maakuntakaava
Kuva 3. Ote maakuntakaavasta
Maakuntakaavassa, joka vahvistettiin 21.12.2010 ei ole mitään aluetta koskevia
rajoituksia.
8
Yleiskaava
Alueella on voinmassa oleva vuonna 2000 vahvistettu rantayleiskaava.
Kuva 4. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta
Ranta-asemakaava
Alueella on ennestään vuonna 1985 vahvistettu ranta-asemakaava. Siinä
kyseinen alue on merkitty lähivirkistysalueeksi.
4
RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN ERI VAIHEET
4.1
Ranta-asemakaavoituksen tarve
Tarve kaavoittaa alue johtuu siitä että alueen omistajat haluavat muuttaa alue
lähivirkistysalueesta loma-asuntojen korttelialueeksi ja täten saada
rakennusoikeutta alueelleen.
4.2
Ranta-asemakaavan laatiminen tapahtuu kiinteistön 22:90 omistajien toimesta.
Kristiinankaupunki on myöntänyt kaavoitusluvan maanomistajien anomuksen
perusteella.
9
4.3
4.3.1
Osalliset


Maanomistajat
Rajanaapurit

Hallintoyksiköt
o Kunnanvaltuusto
o Kunnanhallitus
o Tekninen lautakunta
o Ympöristölautakunta

Muut viranomaiset
o ELY-keskus
o Pohjanmaan liitto
4.3.2
Vireille tulo
Kaavoitus on tullut vireille kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla 13.8.2014.
4.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ensimmäinen kaavaehdotus oli
julkisesti nähtävillä 19.8–20.9.2013 välisen ajan MRL 63 §:n ja MRA 30 §:n
mukaisesti.
4.3.4
Viranomaisyhteistyö
Viranomaiskokousta ei ole pidetty kaavoitustyön aikana.
4.4
Ranta-asemakaavan tavoitteet
4.4.1
Suunnittelun tavoitteiden tiivistelmä
Tavoitteena on luoda rakennusoikeutta kyseiselle alueelle.
5
ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1
Kaavan rakenne
5.1.1
Mitoitus
Ranta-asemakaavaehdotus sisältää loma-asuntojen korttelialueen (RA) jolla on
yksi tontti sekä lähivirkistysalueen (VL).
5.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Tämän kaavan toteuttaminen ei tule aiheuttamaan ympäristölle ongelmia
koska kaava on laajuudeltaan hyvin pieni eikä kaava tuo muutoksia voimassa
olevaan kiinteistöjaotukseen.
10
5.3
Aluevaraukset
5.3.1
Korttelialueet
RA, Loma-asuntojen korttelialue
Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-rakennuksen talousrakennuksineen
käsittäen yhteensä 130 m². Tätä tarkoitusta varten varattu pinta-ala on
yhteensä 0,1739 ha.
5.3.2
Muut alueet
VL, Lähivirkistysalue
Tätä tarkoitusta varten on varattu yhteensä 0,3319 ha.
5.4
Kaavan vaikutukset
5.4.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Koska lähialueella ennestään on vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja rakennuksia
tällä kaavalla ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavaehdotuksen
hyväksymisen myötä tiettyä uudisrakentamista tullaan sallimaan, mutta tämä
on kokonaisuuteen katsoen hyvin pientä.
5.4.2
Vaikutukset luontoon ja elinympäristöön
Mitään seurauksia luonnolle tai ympäristöön ei tule syntymään kun kaavaa
toteutetaan.
5.4.3
Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset
Mitään myönteisiä tai kielteisiä seurauksia ei tule syntymään. Alueella on
ennestään tie- ja sähköyhteydet.
5.5
Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset
Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kohdassa 5.3. aluevaraukset.
Erityiset määräykset:
Rakentaminen:
1. Rakennukset on sopeutettava malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan
ja väritykseltään ympäristöön ja luontomaisemaan.
2. Rakennusten julkisivumateriaali on oltava puuta.
3. Rakennuksissa on oltava harjakatto ja kattomateriaalin on oltava harmaa tai
musta huopa tai pelti.
4. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman
koskemattomana.
11
1. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei niistä aiheudu haju- tai
muita haittoja.
2. Kuivakäymälät sijoitetaan siten etteivät aiheuta haittaa naapureille tai
ympäristölle.
3. Kuivakäymälä varustetaan säiliöllä, joka tyhjennetään riittävän usein hyvin
hoidettuun kompostiin.
4. Kompostit ja kompostoivat käymälät sijoitetaan läpäisemättömälle
maapohjalle.
5. Sauna- ja muita pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne on
imeytettävä imeytyskaivon tai vastaavan kautta maahan vähintään 10-20
metrin päähän rantaviivasta (veden normaalitaso) alueelle, jossa maaperä
on tarkoitukseen sopivaa. Imeytysputkien tulee sijaita vähintään metrin
ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella.
6
Asemakaavan toteuttaminen
6.1
Toteuttaminen ja aikataulu
Tarkoituksena on että kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan syksyllä 2014. Kaavan
vahvistamisen jälkeen sen toteuttaminen kuuluu maanomistajille.
Mustasaaressa 26.03.2014
HN-Consult Oy
Sture Borgar
Kaavoitusteknikko
§ 43, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, augusti 2015
KRISTIINANKAUPUNKI
KRISTIINANKAUPUNKI, SIIPYY
Ranta-asemakaavan muutos tilalla LEPOLA, 22:90
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Mustasaaressa 22.04.2012, 22.06.2015
Kaavoitusalue
Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Siipyyn kylässä Kristiinankaupungissa noin 9,4 km Siipyyn
kirkolta Lötskatan nimisellä alueella. Kaavoitettava alue on yksityisomistuksessa ja sen
rekisteritunnus on 287 - 415 - 22 - 90.
Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen sijainti.
Asemakaavan tavoite.
Ranta-asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa rakentaminen alueella jolta osin kaava jäi
vahvistamatta vuonna 1987 vahvistetussa rantakaavassa. Alue on omistajien loma- ja
virkistyskäytössä.
Kuva 2. Kaavoitettava alue
Maakuntakaava
Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntakaava
korvaa kaikki voimassa olevat seutuvaihekaavat alueella. Maakuntakaavassa ko. alueella ei
ole mitään erityisiä merkintöjä.
Kuva 3. Ote maakuntakaavasta.
Yleiskaava
Alueella on voimassa oleva rantayleiskaava vuodelta 2000. Kyseinen alue on yleiskaavassa
merkitty VL-alueeksi eli lähivirkistysalueeksi.
Kuva 4. Ote Kristiinankaupungin rantayleiskaavasta.
Asemakaava
Kyseisellä kiinteistöllä ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.
Suojelualueet
Alueella ei ole vahvistettuja suojelualueita.
Vuorovaikutuksen järjestäminen ja asemakaavoituksen eri vaiheet
Kaavoituksen seuraukset
Kaavoitustyön aikana arvioidaan kaavan aluevarauksien suoranaisia ja välillisiä seurauksia. Rantaasemakaavan merkitykselliset seuraukset joita arvioidaan on mm. seuraukset seuraaviin seikkoihin:







Olemassa oleva loma-asutus
Tekninen huolto
Liikennejärjestelyt ja turvallisuus
Luonnon monimuotoisuus
Maisema
Ympäristösuojelu ja ympäristöhaitat
Yhteiskuntarakenne ja väestö
Tiedotus kaavoituksesta
Tiedotus siitä että kaavoitus on ajankohtainen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta,
kaavaluonnoksista ja kaavaehdotuksesta annetaan kunnan ilmoitustaululla, web-sivustolla
sekä paikallisissa päivälehdissä.
Päätökset
Asemakaavan laadinta tapahtuu maanomistajien toimeksiannosta.
Valmisteluvaihe
Yhteyden otot ja valmistelevat neuvottelut maanomistajien ja konsultin edustajien välillä.
Keskustelut kaavoitustyön kehyksistä.
Aloitusvaihe
Aloitusvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja tulevaa kaavoitustyötä
varten kerätään lähtötiedot. Asianosaisille ilmoitetaan osallistumis- ja
arviointisuunnitelmasta. Asianosaisia pyydetään seitsemän (7) päivän sisällä esittää
mielipiteensä yhteystiedoissa mainituille henkilöille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
muokataan ja täydennetään tarvittaessa jolloin asianosaisille informoidaan uudelleen kuten
yllä.
Valmistelu- ja luonnosvaihe
Valmisteluvaiheessa käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella tulleita
vastineita. Laaditaan alustava kaavaluonnos. Kunta hyväksyy luonnoksen ja se asetetaan
julkisesti nähtäville. Asianosaisilla on nyt mahdollisuus esittää mielipiteitä suullisesti tai
kirjallisesti henkilöille jotka mainitaan yhteystiedoissa. Asianosaisilta viranomaisilta
pyydetään lausunnot.
Ehdotusvaihe
Viranomaislausuntojen ja muiden asianomaisten palautteiden perusteella kaavaehdotus
muutetaan lopulliseksi ehdotukseksi. Kunnanhallitus hyväksyy ehdotuksen ja asettaa sen
julkisesti nähtäville 30 päiväksi. Sinä aikana kun kaava on nähtävillä voivat asianosaiset jättää
kirjallisia huomautuksia kaavasta ja lausunnot asianosaisilta viranomaisilta pyydetään.
Saadut lausunnot käsitellään ja annetaan vastineet. Tarvittaessa kaavaehdotusta voidaan
vielä muuttaa. Merkittävien kaavaehdotuksen muutoksien johdosta tämä asetetaan
uudestaan julkisesti nähtäville. Tämän jälkeen on kunnanhallituksen ja kunnanvaltuustonasia
lopullisesti hyväksyä kaava.
Kaavan hyväksyminen
Asemakaavan hyväksyy lopullisesi Kristiinankaupungin kunnanvaltuusto. Päätöksestä voidaan valittaa
Vaasan hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen edelleen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen.
Alustava aikataulu
VALMISTELUVAIHE
Heinä - Syyskuu 2012
-
Alustava kokous maanomistajan edustajan kanssa
-
Valmistelevat neuvottelut
-
Sopimuksen laatiminen toimeksiantajan ja HNConsult Oy:n välillä
VALMISTELUT KUNNASSA
Talvi 2012 - 2013
-
Asiaa käsitelty kunna neri elimissä
-
Kaava-alue siivottu maanomistajan toimesta
ALOITUSVAIHE
Huhti - Toukokuu 2013
-
OAS:n laatiminen
-
Kuulutus kaavoitustyön aloittamisesta ja OAS:n
nähtäville asettaminen
VALMISTELU JA LUONNOSVAIHE
Kesä 2012
-
Tarvittavat selvitykset laaditaan
-
Kaavaluonnoksen ja muiden asiakirjojen laadinta
-
Kuuleminen valmisteluvaiheessa (kaava nähtävillä
14 päivää)
Huomautuksien vastineet
-
EHDOTUSVAIHE
Syyskuu 2014
Syksy 2015
-
Kaavaehdotuksen valmistelu
-
Kaavaehdotuksen huomautukset ja lausunnot
-
Kaavaehdotuksen valmistelu hyväksymistä varten
HYVÄKSYMINEN
-
Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan
Yhteystiedot
Valmisteluvastaava kunnassa:
Vastaava kaavoittaja:
Joakim Ingves , puh. +358 6 221 6217
HN-Consult Oy / Clas-Göran Herrgård
s-posti: joakim.ingves@krs.fi
puh. 044 3122300
postiosoite: Lapväärtintietie 163 A,
64100 Kristiinankaupunki
s-posti: info@hn-consult.net
postiosoite: Markkinatie 2, 65610 Mustasaari
§ 43, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Utlåtande_anmärkningar
§ 43, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Bemötande_ utlåtandena
22.06.2015
Genmäle med anledning av utlåtande från NMT-centralen 22.10.2014, Nr
223/2014 över
Förslag till stranddetaljplan för Lötskatan
Lepola 22:90, Sideby by i Kristinestad
NMT-centralen anser i sitt utlåtande att förslaget till stranddetaljplan för i rubriken nämnda
inte kan godkännas, eftersom
- förslaget till stranddetaljplan inte iakttar strandgeneralplanen och
- förslaget fyller inte kravet enligt MBL 73§ 1 mom p. 3 att tillförsäkra ett tillräckligt stort
sammanhängande obebyggt område på strandområdena.
När det gäller stranddetaljplanen är till denna del en direkt kopia av det
strandplaneförslag som - med denna lägenhets område lämnat utan fastställelse - på 80talet fastställts. Detta betyder, att man i strandgeneralplanen överhuvudtaget inte på nytt
tagit till omprövning det skäliga i att hela den nu berörda lägenheten lämnats som
grönområde.
När man betraktar förslaget till stranddetaljplan utan förutfattade meningar kan man se att
den anpassats till behovet av obebyggda strandområden, men ändå gett en skälig
möjlighet till en tomt, men dock endast på en tredjedel av lägenheten. Dessutom ligger
den föreslagna tomten på sgs. en hel normal strandtomts avstånd från strandlinjen.
Därigenom följer detaljplaneförslaget strandgeneralplanens intentioner om ett
sammanhängande grönområde ned till och utmed stranden. Avvikelsen från
strandgeneralplanen är endast marginell och ritteknisk; stranddetaljplaneförslaget
förändrar inte strandgeneralplanens funktionella kvaliteter.
HN-Consult Ab
Marknadsvägen 2, 65610 KORSHOLM
Tel. +358 6 322 32 11, 044-312 23 00
Fax 06-3223255
e-post: info@hn-consult.net
§ 43, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Bemötande_ utlåtandena
På samma sätt kan också kravet enligt MBL 73§ 1 mom p. 3 anses väl uppfyllt. Eftersom
genomförandet av föreslagen stranddetaljplan inte alls inkräktar på strandområdets
tillgänglighet för allmänt bruk förändrar planens godkännande inte förhållandena från
nuvarande.
Med hänvisning till ovanstående finns inga juridiska eller markanvändningsmässiga hinder
för ett godkännande av stranddetaljplanen.
HN-Consult Ab
Clas-Göran Herrgård
ansvarig planerare
HN-Consult Ab
Marknadsvägen 2, 65610 KORSHOLM
Tel. +358 6 322 32 11, 044-312 23 00
Fax 06-3223255
e-post: info@hn-consult.net
§ 44, KVSTO 21.9.2015 18:00
TEKN: 199/2013
HÄRKMERESSÄ SIJAITSEVAN FYRMÄSTARGRUNDIN RANTA-ASEMAKAAVAN
MUUTOS
(JI/JI) (Tekninen lautakunta 26.8.2015, § 81)
Kiinteistönomistaja Härkmeren jakokunta anoo Fyrmästargrundin rantaasemakaavan muutoksen hyväksymistä.
Ranta-asemakaavan muutoksen luonnos ja YVA ovat olleet julkisesti nähtävänä 3.2. - 28.2.2014 ja ehdotus MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti
18.8. - 19.9.2014. Kaavoittaja on tarkistanut ehdotusta Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskuksen 05.03.2014 järjestetyssä viranomaiskokouksessa esittämien
vaatimusten mukaisesti ja tarkistukset käyvät ilmi 09.06.2015 päivätystä
ehdotuksesta.
Rakennusoikeus noudattaa Kristiinankaupungin rantayleiskaavan mitoitusta.
Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Fyrmästargrundin ranta-asemakaavan 09.06.2015
päivätyn muutoksen.
Merkittiin, että Ann-Louise Heikkilä ilmoitti esteellisyydestä ja poistui tämän pykälän käsittelyn ajaksi.
Puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on yksimielisesti päättänyt
teknisen johtajan ehdotuksen mukaisesti.
Liite § 81.
___________
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Fyrmästargrundin ranta-asemakaavan muutosehdotuksen (9.6.2015).
Liite § 206
_________
§ 44, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Plan_juni_2015
KRISTINESTADS STAD (287)
DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER:
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:
HÄRKMERI BY (406)
21521100
21520900
RA
6899400
RA-1
6899400
M
Kvartersområde för fritidsbostäder. Byggrätt 150 i kvadratmeter våningsyta.
2
På byggnadsplatsen får uppföras en fritidsbostad högst 80 m, en bastu högst
2
2
30 m och en gäststuga högst 30 m och ett förråd.
Loma-asuntojen korttelialue. Rakennusoikeus 150 kerrosalanelömetreinä.
2
Rakennuspaikalle saa rakentaa vapaa-ajanasunto enintään 80 m, sauna enintään
2
2
30 m ja vierastupa enintään 30 m sekä varasto.
Kvartersområde för fritidsbostäder. Byggrätt 100 i kvadratmeter våningsyta.
2
På byggnadsplatsen får uppföras en fritidsbostad högst 60 m, en bastu högst
2
2
30 m samt ett förråd 10 m.
Loma-asuntojen korttelialue. Rakennusoikeus 100 kerrosalanelömetreinä.
2
Rakennuspaikalle saa rakentaa vapaa-ajanasunto enintään 60 m, sauna enintään
2
2
30 m sekä varasto 10 m.
Byggande:
1. Byggnader skall till form, material, proportioner och färgsättning anpassas till omgivningen och
naturlandskapet.
2. Byggnadernas fasadmaterial skall vara av trä.
3. Byggnaderna skall ha åstak och takmaterialet grå eller svart filt eller plåt.
4. Trädbeståndet och annan växtlighet på byggnadsplatsen bör bibehållas så orörda som möjligt.
5. Lägsta
anläggningshöjd för byggnader
är +2,00 m från normalvattenstånd.
FÖRSLAG TILL
STRANDDETALJPLAN ÖVER FYRMÄSTARGRUND,
I HÄRKMERI BY OCH KRISTNESTADS STAD.
Jord- och skogsbruksområde. På området får ej uppföras nybyggnader.
Maa- ja metsätalousalue. Alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia.
Linje 3 m utanför planområdets gräns.
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Kvarters-, kvartersdels- och områdesgräns.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Lappfjärdsfjärden
RAs
75
I
85
2
Gräns för delområde.
Osa-alueen raja.
2
1
RA-1
s
I
150
72
10
8:62
10
1
100
2
48
YLEISMÄÄRÄYKSET:
Byggnadsrätt i kvadratmeter våningsyta.
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
1. Rakennukset on sopeutettava malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään
ympäristöön ja luonnonmaisemaan.
2. Rakennusten julkisivumateriaali on puuta.
3. Rakennuksissa on harjakatto, ja kattomateriaalina on harmaa tai musta huopa tai pelti.
4. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman koskemattomana.
5. Alin rakennnuksien perustamiskorkeus on +2,00 m normaalivesikorkeudesta.
I
Delägarna i Fyrmästargrundvägens
väglag har vägrätt (000-2005-K24225)
Romersk siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna,
i byggnaden eller i en del därav.
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan
suurimman sallitun kerrosluvun.
Kommunfullmäktige:
Kunnanvaltuustossa:
Körförbindelse.
Ajoyhteys.
Korsholm den:
Mustasaari:
10.10.2014, 9.6.2015
Del av område som skall skyddas.
Suojeltava alueen osa.
Skala:
Mittakaava:
1:2000
So
Kommun
KRISTINESTAD
Kunta
KRISTIINANKAUPUNKI
By
Kylä
HÄRKMERI
HÄRKMERI
Kartan uppgjord av
Kartan laatija
Flygfotografering
Ilmakuvaus
Kartläggning
Kartoitus
Höjdsystem
Korkeusjärjestelmä
Mätklass 2
Mittausluokka 2
OY HALL & NORRGRANN CONSULT AB
ajo
Koordinatsystem
Koordinaattijärj.
GK21
GK21
2013
Karläggningsmetod
Kartoitusmenetelmä
N2000
GPS MÄTNING (RTK)
GPS MITTAUS (RTK)
s
Plankod:
Kaavatunnus:
Kartan godkänd
Kartta hyväksytty
0
50
100
200
Godkänd i
Hyväksytty
Kommunstyrelsen:
Kunnanhallituksessa:
Byggnadsyta.
Rakennusala.
la
xv
äg
en
Fyrmästargrund
Baskarta för stranddetaljplanering 1:2000
Pohjakartta ranta-asemakaavoitusta varten
Rakentaminen:
in
ax
Z
ol
150
S
13
ajo
878:3
Nummer på riktgivande tomt.
Ohjeellisen tontin numero.
tie
M
876:1
Kvartersnummer.
Korttelin numero.
EHDOTUS
RANTAKAAVAKSI FYRMÄSTARGRUNDISSA
KRISTIINANKAUPUNGIN HÄRKMEREN KYLÄSSÄ
300
400
§ 44, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Hä
0
RANTA-ASEMAKAAVA OSALLE FYRMÄSTARGRUNDIA HÄRKMERELLÄ
KRISTIINANKAUPUNGISSA
STRANDDETALJPLAN ÖVER DEL AV FYRMÄSTARGRUND I HÄRKMERI,
KRISTINESTAD
Kaavaselostus
Planbeskrivning
1
Sisällysluettelo
1
2
3
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .................................................................................................... 3
1.1
Tunnistetiedot .............................................................................................................................. 3
1.2
Kaava-alueen sijainti..................................................................................................................... 3
1.3
Selostuksen sisältö ....................................................................................................................... 4
1.4
Luettelo liitteistä .......................................................................................................................... 4
YHTEENVETO ............................................................................................................................ 5
2.1
Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................................ 5
2.2
Ranta-asemakaava ....................................................................................................................... 5
2.3
Kaavan toteuttaminen.................................................................................................................. 5
2.4
Asemakaavan oikeusvaikutukset.................................................................................................. 5
LÄHTÖKOHDAT......................................................................................................................... 5
3.1
4
Kaava-alueen olosuhteiden selvitys ............................................................................................. 5
3.1.1
Alueen yleiskuvaus ............................................................................................................... 5
3.1.2
Luonnonympäristö ja ympäristö .......................................................................................... 6
3.1.3
Rakennettu ympäristö .......................................................................................................... 6
3.1.4
Liikenne ja liikennejärjestelyt ............................................................................................... 6
3.1.5
Palvelut ................................................................................................................................. 6
RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN ERI VAIHEET ............................................................ 9
4.1
Ranta-asemakaavoituksen tarve .................................................................................................. 9
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................................ 9
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö .......................................................................................................... 9
4.3.1
Osalliset ................................................................................................................................ 9
4.3.2
Vireille tulo ........................................................................................................................... 9
4.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................................ 9
2
4.3.4
4.4
Ranta-asemakaavan tavoitteet .................................................................................................. 10
4.4.1
5
Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................. 9
Suunnittelun tavoitteiden tiivistelmä ................................................................................. 10
ASEMAKAAVAN KUVAUS ....................................................................................................... 10
5.1
Kaavan rakenne .......................................................................................................................... 10
5.1.1
5.2
Mitoitus .............................................................................................................................. 10
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ......................................................... 10
Tämän kaavan toteuttaminen ei tule aiheuttamaan ympäristölle ongelmia koska kaava on
laajuudeltaan hyvin pieni. ...................................................................................................................... 10
5.3
Aluevaraukset ............................................................................................................................. 10
5.3.1
Korttelialueet ...................................................................................................................... 10
5.3.2
Muut alueet ........................................................................................................................ 10
3
1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1
Tunnistetiedot
Kaava-alue sijaitsee Härkmeren kylässä Kristiinankaupungissa.
asemakaavoitettava alue on kooltaan noin 0,55 ha.
1.2
Ranta-
Kaava-alue sijaitsee Fyrmästargrund nimisellä niemenkärjellä Solaxintien varrella
ja rajoittuu Lappfjärdsfjärdeniin. Kaava-alueella on ennestään joitakin vapaa-ajan
rakennuksia. Alueen omistaa osittain Härkmeren jakokunta ja osittain alue on yksityisomistuksessa.
Kuva1. Kaava-alueen sijainti
4
1.2
Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan nimi on ”Ranta-asemakaava osalle Fyrmästargrundia Härkmerellä Kristiinankaupungissa”. Kaavan tarkoituksena on oikaista syntynyttä epäkohtaa, kun
ollaan oltu siinä uskossa että yksityisomistuksessa oleva kesämökki on ollut yksityismailla noin viisikymmentä vuotta, mutta sittemmin on osoittautunut rakennuksien olevan Härkmeren jakokunnan mailla.
Kuva 2. Ranta-asemakaava-alueen rajaus..
1.3
Selostuksen sisältö
Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä sekä kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitetään kaavoitusalueen perustiedot, asetetut tavoitteet sekä
asemakaavan perusteet. Erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tehty.
1.4
Luettelo liitteistä
Liitteet:
2. Kaavake ja asemakaavan seuranta
ASEMAKAAVAKARTTA
Teksti
Kaavake
Kartta
5
2
YHTEENVETO
2.1
2.2
3.2. - 28.2.2014
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) julkisesti
nähtävillä.
xx.xx.xxx
Kaavaehdotus nähtävillä 30 päivää MRL 65 §:n ja MRA
27 §:n mukaisesti. Lausunnot kyseessä olevilta viranomaisilta pyydetään. ?? huomautusta jätettiin.
??.??.2014 ?? §
Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan
??.??.2014 ?? §
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan
Ranta-asemakaava
Ranta-asemakaavaehdotus sisältää kaksi loma-asuntojen korttelialuetta (RA ja RA1) ja maa- ja metsätalousalueen (M).
2.3
Kaavan toteuttaminen
Ranta-asemakaava voidaan toteuttaa sen jälkeen kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan.
2.4
Asemakaavan oikeusvaikutukset
Rakennusta ei saa rakentaa vastoin ranta-asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Koskien muita toimenpiteitä joilla on muutosvaikutuksia ympäristöön asemakaavaa
huomioitava alla määrätyllä tavalla. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa sellaisia
toimintoja jotka aiheuttavat hankaluuksia muiden kaavassa osoitettujen alueiden
käytössä. Asemakaava-alueelle ei myöskään saa sijoittaa sellaisia toimintoja jotka
ovat ristiriidassa sellaisten asemakaavamääräysten kanssa, jotka on tarkoitettu estämään tai rajoittamaan haitallisia tai häiritseviä ympäristövaikutuksia.
3
LÄHTÖKOHDAT
3.1
Kaava-alueen olosuhteiden selvitys
3.1.1
Alueen yleiskuvaus
Ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee Fyrmästargrund nimisessä niemenkärjessä Lappfjärdfjärdenin rannalla. Alueelle päästään Härkmeren kylän kautta Läntisen Härkmerentien ja Solaxintien kautta.
6
Kuva3. Näkymä Fyrmästargrundin länsirannalta.
3.1.2
Luonnonympäristö ja ympäristö
Luonnonympäristöä ja ympäristöä hallitsee meren läheisyys. Kyseisen alueen ulkopuolella oleva alue kuuluu Natura 2000-verkotoon. Maasto on verrattain matalaa ilman mainittavia korkeusvaihteluja.
3.1.3
Lähiympäristö muodostuu poikkeuksetta asutuksesta joka on tarkoitettu vapaaajankäyttöön. Kaava-alueen eteläpuolella on pienvenevalkama varastorakennuksineen.
3.1.4
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Liikenne alueelle tapahtuu Solaxintien kautta joka on ainut tie alueelle.
3.1.5
Palvelut
Lähin kauppa ja ravintola sijaitsevat Härkmeren kylässä jonne etäisyys on noin 6,3
km. Etäisyys Kristiinankaupunkiin on noin 26 km.
3.1.6
Virkistys
Alue on tarkoitettu vapaa-ajanasutukselle ja tarjoaa hyviä virkistysmahdollisuuksia
mm. veneilyn ja kalastuksen muodossa kesäaikaan.
3.1.7
Tekninen huolto
Alueella on sähkö mutta vesi- ja viemäröintiverkko puuttuu.
7
3.1.8
Maanomistussuhteet
Fyrmästargrundia leimaa laajat vesijättömaat, jotka ovat Härkmeren jakokunnan
omistuksessa mutta niemi on kuitenkin suureksi osaksi yksityisomistuksessa. Epäselvyydet vanhan kiinteistörajan kanssa, joka rajoittuu vesijättömaahan on aiheuttanut tarpeen laatia alueelle ranta-asemakaava. Noin viisikymmentä vuotta ollaan
oltu siinä uskossa että yhteismailla sijaitsevat vapaa-ajanrakennukset ovat olleet
yksityismailla. Se tosiasia ettei asianlaita ole näin ilmeni maanmittaustoimituksessa jossa maanomistaja halusi lunastaa vesijättömaat.
3.2
Kaavoitustilanne
Maakuntakaava
Maakuntakaavassa on seuraavat merkinnät jotka koskevat kyseistä aluetta tai ovat sen lähellä.
mk-1
LAPVÄÄRTIN JOKILAAKSO
Suunnittelumääräykset sanovat seuraavaa: ” Alueidenkäytön suunnittelussa tulee
edistää luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä, maiseman hoitoa, luonnontilaisen jokivesistön ja koko valuma-alueen vedenlaatua. Ulkoilureitistöjä ja alueen virkistysmahdollisuuksia tulee kehittää. Lapväärtinjoen merkitystä luonnon ja kalakannan arvokkaana vesistönä tulee edistää.
Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue.
8
Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue.
Lintuvesiensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi
tarkoitettu luonnonsuojelualue
Yleiskaava
Kuva 5. Ote Kristiinankaupungin rantayleiskaavasta
Kaavoituksen kohteena oleva alue sisältyy ”Kristiinankaupungin rantayleiskaavaan” vuodelta 2000. Siinä kyseinen alue joka nyt on kaavoituksen kohteena rakennettu loma-asuntoyksikkö.
Asemakaava
Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.
9
Suoja-alueet
Alueella ei ole vahvistettuja suojelusuunnitelmia.
4
RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN ERI VAIHEET
4.1
Ranta-asemakaavoituksen tarve
Alueen ranta-asemakaavoitus tapahtuu Härkmeren jakokunnan aloitteesta.
4.2
Härkmeren jakokunta on kysellyt Kristiinankaupungilta mahdollisuuksista kaavoittaa alue jotta saataisiin oikaistua epäkohtaa sen jälkeen kun todettiin että tietyt
vapaa-ajanrakennukset ovat todellisuudessa jakokunnan mailla eikä yksityismailla
kuten ollaan luultu. Härkmeren jakokunta on saanut luvan aloittaa kaavoitustyö.
4.3
4.3.1
Osalliset
Maanomistajat
Rajanaapurit
Hallintoyksiköt
o Kunnanvaltuusto
o Kunnanhallitus
o Tekninen lautakunta
o Ympöristölautakunta
Muut viranomaiset
o ELY-keskus
o Pohjanmaan liitto
4.3.2
Vireille tulo
Kaavoituksen aloittamisesta kuulutettiin ilmoituksella xx.xx.201x.
4.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ensimmäinen kaavaehdotus oli julkisesti
nähtävillä 3.2. – 28.2.2014 MRL 63 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti.
4.3.4
Viranomaisyhteistyö
Yksi viranomaiskokous pidettiin ELY-keskuksessa 5.3.2014.
10
4.4
Ranta-asemakaavan tavoitteet
4.4.1
Suunnittelun tavoitteiden tiivistelmä
Tavoitteena on poistaa epäkohta kun vapaa-ajanrakennukset ovat Härkmeren jakokunnan mailla eikä yksityismailla kuten ollaan otaksuttu.
5
ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1
Kaavan rakenne
5.1.1
Mitoitus
Ranta-asemakaavaehdotus sisältää kaksi (2) loma-asuntojen tonttia (RA ja RA-1)
jolla on kaksi tonttia sekä maa- ja metsätalousalueen (M).
5.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Tämän kaavan toteuttaminen ei tule aiheuttamaan ympäristölle ongelmia koska
kaava on laajuudeltaan hyvin pieni.
5.3
Aluevaraukset
5.3.1
Korttelialueet
RA, Loma-asuntojen korttelialue
Tätä tarkoitusta varten on varattu yksi kortteli jossa on yksi (1) tontti. Tontin rakennusoikeus on 150 m².
Rakennuspaikalle saa rakentaa vapaa-ajanrakennus enintään 80 m², sauna enintään 30 m² vierastupa enintään 30 m² sekä varasto.
Alueen pinta-ala on 0,1760 ha.
RA-1, Loma-asuntojen korttelialue
Tätä tarkoitusta varten on varattu yksi kortteli jossa on yksi (1) tontti. Tontin rakennusoikeus on 100 m².
Rakennuspaikalle saa rakentaa vapaa-ajanrakennus enintään 60 m², sauna enintään 30 m² sekä varasto enintään 10m²..
Alueen pinta-ala on 0,1109 ha.
5.3.2
Muut alueet
M, Maa- ja metsätalousalue
Tätä tarkoitusta varten on varattu yhteensä 0,2625 ha:n suuruinen alue.
Tälle alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia.
11
5.4
Kaavan vaikutukset
5.4.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Kaavan toteuttaminen tarkoittaa että syntyy yksi uusi rakennuspaikka.
5.4.2
Vaikutukset luontoon ja ympäristöön
Toteutettaessa kaavaa rakennuskanta tiivistyy vähäisessä määrin. Kaava-alue on
laajuudeltaan niin pieni että voidaan katsoa ettei kaavalla ole vaikutusta luontoon
tai ympäristöön.
5.4.3
Muut vaikutukset
Mitään positiivisia tai negatiivisia yhdyskuntataloudellisia seurauksia voidaan katsoa aiheutuvan toteutettaessa kaavaa.
5.5
Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset
Kaavamerkinnät on esitetty kohdassa 5.3, Aluevaraukset
Erityismääräykset:
Rakentaminen:
1. Rakennukset on malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään
sopeutettava ympäristöön ja luontomaisemaan.
2. Rakennusten julkisivumateriaalit on oltava puuta.
3. Rakennuksissa on oltava harjakatto ja kattomateriaalin on oltava joko harmaa
tai musta, huopaa tai peltiä.
4. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman
koskemattomana
12
1. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei niistä aiheudu haju- tai muita
haittoja.
2. Kuivakäymälät tulee sijoittaa vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta. Kuivakäymälä tulee varustaa säiliöllä, joka tyhjennetään riittävän usein hyvin hoidettuun kompostiin.
3. Kompostit ja kompostoivat käymälät tulee sijoittaa vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta, läpäisemättömälle maapohjalle.
5.6
Nimet
Tämän ranta-asemakaavan laatiminen ei aiheuta uusien katujen syntymistä.
6
Ranta-asemakaavan toteuttaminen
6.1
Toteuttaminen ja aikataulu
Tarkoituksena on että kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan kevättalvella 2014. Sen
jälkeen kun kaava on vahvistettu on maanomistajien asia toteuttaa kaava.
Mustasaaressa 26.03.2014
HN-Consult Oy
Sture Borgar
Kaavoitusteknikko
§ 44, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS, Aug.2015
Kaavoitusalue
Alue, jota kaavoitus koskee sijaitsee Fyrmästargrund nimisellä niemenkärjellä Härkmerellä
Kristiinankaupungissa. Fyrmästargrund sijaitsee Härkmerifjärdenin luoteispuolella ja rajoittuu Lappfjärdsfjärdeniin Lapväärtinjoen suulla. Kaavoitus koskee lähinnä osaksi Härkmeren
osakaskunnan aluetta, jolla on kesämökki talousrakennuksineen sekä osaksi yksitysomistuksessa olevaa maa-aluetta tämän vieressä.
Kuva 1. Kaava-alueen sijainti.
Ranta-asemakaavan tavoite
Ranta-asemakaavan tavoitteena on poistaa syntynyttä epäkohtaa koska on oltu siinä uskossa
että yksityisomistuksessa oleva kesämökki talousrakennuksineen on ollut yksityismailla noin
50 vuotta, mutta sittemmin on osoittautunut että rakennukset ovatkin Härkmeren osakaskunnan alueella (vesijättömailla).
Kuva 2. Kartta joka osoittaa missä rakennukset sijaitsevat suhteessa vesijättömaan rajaan ts. luonnolliseen
rajaan.
Kaavoitustilanne
Maakuntakaava
Maakuntakaavassa on seuraavat merkinnät jotka koskevat tai ovat kyseisen alueen lähellä:
mk-1
LAPVÄÄRTIN JOKILAAKSO
Kaavamääräykset sanovat seuraavaa: ” Alueidenkäytön suunnittelussa tulee edistää luonnon
ja ympäristön kestävää käyttöä, maiseman hoitoa, luonnontilaisen jokivesistön ja koko valuma-alueen vedenlaatua. Ulkoilureitistöjä ja alueen virkistysmahdollisuuksia tulee kehittää.
Lapväärtinjoen merkitystä luonnon ja kalakannan arvokkaana vesistönä tulee edistää.
Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue
Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue
Lintuvesiensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue
Yleiskaava
Kuva 4. Ote Kristiinankaupungin rantayleiskaavasta
Kyseinen alue on ”Kristiinan rantayleiskaavan” alueella vuodelta 2000. Siinä nyt ajankohtainen kaava-alue jota kaavoitus suoranaisesti koskee on merkitty rakennetuksi lomaasuntoyksiköksi.
Asemakaava
Alueella ei ole aikaisempaa voimassa olevaa asemakaavaa.
Suoja-alueet
Vesialue kyseisen alueen ulkopuolella sisältyy Natura 2000 ohjelmaan.
Pohjakartta
Kaavoituksen perustana tullaan käyttämään HN-Consult Oy:n myöhäiskesällä 2013 laatimaa
pohjakarttaa.
Vuorovaikutuksen järjestäminen ja ranta-asemakaavoituksen eri vaiheet
Kaavoituksen seuraukset
Kaavoitustyön aikana arvioidaan kaavan aluevarauksien suoranaisia ja epäsuoranaisia seurauksia. Ranta-asemakaavan arvioitavat merkitykselliset seuraukset ovat mm. seuraavien seikkojen seuraukset:










Olemassa oleva asutus
Tekninen huoto
Liikennejärjestelyt ja turvallisuus
Luonnon monimuotoisuus
Maisema
Elinkeinotoiminta ja työpaikat
Ympäristösuojelu ja ympäristöhaitat
Ihmisten terveys ja elinolosuhteet
Yhteiskuntarakenne ja asutus
Kuntatalous
Kaavoituksesta tiedottaminen
Ranta-asemakaavoituksen ajankohtaisuudesta sekä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta,
kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta tiedotetaan kaupungin ilmoitustaululla ja
kotisivuilla sekä paikallislehdissä.
Päätökset
Ranta-asemakaavan laatiminen tapahtuu Härkmeren osakaskunnan hallituksen toimesta.
Syyskuun alussa osakaskunnan puheenjohtaja allekirjoitti konsulttisopimuksen HN-Consult
Oy:n kanssa joka siten tulee toimimaan kaavoittajana. Osakaskunta on ollut yhteydessä Kristiinankaupungin teknisen johtajan kanssa ja saanut luvan aloittaa työ.
Aloitus- ja luonnosvaihe
Aluksi laaditaan pohjakartta kyseisestä ja ympäröivästä alueesta.
Aloitusvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kerätään tarvittavat lähtötiedot tulevaa kaavoitustyötä varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan
asianosaisille. Sen jälkeen alustava kaavaluonnos tullaan asettamaan nähtäville. Asianosaisia
pyydetään jättämään mielipiteensä kaavoituksesta 14 päivän sisällä yhteystiedoissa mainituille henkilöille. Asianosaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa korjataan ja täydennetään tarvittaessa ja asianosaisille tiedotetaan uudestaan
yllä mainitulla tavalla.
Ehdotusvaihe
Viranomaislausuntojen ja asianosaisten muiden lausuntojen perusteella kaavaluonnos muutetaan lopulliseksi kaavaehdotukseksi. Kaupunginhallitus hyväksyy ehdotuksen ja se asetetaan julkisesti nähtäville 30:ksi päiväksi. Sinä aikana kun kaava on nähtävillä asianosaiset
voivat jättää kirjallisia huomautuksia kaavasta ja asianosaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot. Jätetyt lausunnot käsitellään ja niistä annetaan vastineet. Tarvittaessa kaavaehdotus
voidaan vielä muuttaa. Mikäli kaavaehdotukseen tulee suuria muutoksia tämä asetetaan
uudestaan julkisesti nähtäville. Tämän jälkeen on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston asia lopullisesti hyväksyä kaava.
Ranta-asemakaavan hyväksyminen
Kaupunginvaltuusto hyväksyy lopullisesti ranta-asemakaavan. Päätöksestä voidaan valittaa
Vaasan Hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen.
Alustava aikataulu
ALOITUS- JA LUONNOSVAIHE
Syyskuu – Joulukuu
-
Pohjakartan laatiminen ja hyväksyminen
-
OAS:in laatiminen
-
Alustava kokous asianosaisten kanssa
-
Tarvittavat selvitykset tehdään
-
Kuulutus kaavoituksen
esittäminen
-
Kaavaluonnoksen ja muiden asiakirjojen laatiminen
-
Asianosaisten kuuleminen (kaava nähtävillä 14 päivää)
-
Huomautuksien vastineiden laatiminen
2013
aloittamisesta
sekä
OAS:n
EHDOTUSVAIHE
Tammikuu - Huhtikuu
2014
-
Kaavaehdotuksen laatiminen
-
Kaavaehdotuksen huomautukset ja lausunnot
-
Kaavaehdotuksen valmisteleminen hyväksymistä varten
HYVÄKSYMINEN
Syksy 2015
-
Kaupunginhallitus
kaavan
ja
kaupunginvaltuusto
hyväksyy
Yhteystiedot
Kaupungin valmisteluvastaava:
Vastaava kaavoittaja:
Joakim Ingves, puh. +358 40 559 9229
HN-Consult Ab / Clas-Göran Herrgård
s-posti: joakim.ingves@krs.fi
Edustaja Sture Borgar
postiosoite: Lapväärtintie 163 A, 64100 Kristiinankaupunki
tel. 044 3122302
s-posti: sture.borgar@hn-consult.net
postiosoite: Markkinatie 2, 65610 Mustasaari
§ 44, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Inkomna_anmärkningar
§ 44, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Utlåtande_Elycentralen_05092014
§ 44, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Utlåtande_Elycentralen_05092014
§ 44, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: utlåtande_byggnadstillsynsbyrån_05092014
§ 44, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: utlåtande_byggnadstillsynsbyrån_05092014
§ 44, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Bemötande_utlåtanden_anmärkningar
Del av Fyrmästargrund, Härkmeri
Bemötande av anmärkning rörande förslag till stranddetaljplan för del av
Fyrmästargrund i Härkmeri by, Kristinestad
Andreas och Jenny Silander, nedan benämnda Silanders har, som ägare till fastigheten Klöstret 287406-8-62, inkommit med en anmärkning gällande ovan nämnda planförslag, enligt vilken de anser att
planförslaget bör förkastas.
Anmärkarna hänvisar till att arrendetagaren Åstrand har sin sommarstuga och bastubyggnad på
område med stöd av en byggrätt som tillhör fastigheten Klöstret. Åstrand har mycket riktigt i 50 års tid
på basen av arrendekontrakt med Bernt Silander, tidigare ägaren till Klöstret, haft arrenderätten till
området. Åstrand har på området uppfört en sommarstuga och en bastu och betalat arrende åt Silander
i 50 år. Först när man påbörjade förrättningen för inlösen av tillandning uppdagades att Åstrands
arrendetomt egentligen stod på Härkmeri bys samfällighets område. Enligt Kristinestads
strandgeneralplan har Åstrands byggnadsplats betraktats som en ibruktagen tomt som belastar
Silanders fastighet Klöstrets totala byggnadsrätt.
I och med det ovanstående förföll förutsättningen för inlösning av tillandningen framför Silanders
fastighet Klöstret, då enligt 60 § FBL krävs att det skall vara bevisat, att tillandningsområdet kan
användas ändamålsenligt bara i samband med sökandens fastighet. Att området använts som separat
byggplats för fritidshus i snart 50 år visar således med all tydlighet att området kunnat användas
ändamålsenligt helt fristående från Silanders fastighet. Eftersom Silanders inte äger området i fråga
har de inte heller någon rätt att kräva bortrivning av byggnaderna.
Härkmeri bys skifteslag har i samråd med Kristinestads stad tagit initiativ till att rätta till det
missförhållande som uppstått genom att låta uppgöra en stranddetaljplan där Åstrands byggplats anges
som en byggplats för fritidsbostad på Härkmeri bys samfällighets område, och, för att kompensera
Silanders för bortfallet av en byggnadsplats, en ny byggnadsplats för fritidshus inplaceras på Silanders
mark strax norr om Åstrands byggplats.
Härkmeri bys skifteslag har nu som verklig ägare av Åstrands byggplats tecknat arrendekontrakt med
Åstrand.
Silanders har under 50 år erhållit en oskälig ekonomisk fördel i och med att Åstrands har erlagt
arrende åt Silanders. Detta kan svårligen betraktas som en ekonomisk olägenhet. Att Silanders i
detaljplanen tilldelas ytterligare en ny byggrätt torde tvärtom kunna betraktas som en betydande
ekonomisk fördel. Att en ändring av markens användning från skogsmark till byggplats för fritidshus
medges kan inte skäligen kallas en värdeminskning för detta markområde. Att utrymmet mellan två
befintliga bebyggda fritidtomter är en reell begränsning kan ej förnekas men detta är den mark som
Silanders äger på området.
§ 44, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Bemötande_utlåtanden_anmärkningar
Detaljplanen kan med skäl anses uppfylla i MBL § 54 angivna krav:
-
Åstrands livsmiljös, dvs. den befintliga byggplatsens kvalitet bibehålles och säkras
-
Silanders åläggs inte några oskäliga begränsningar eller får oskäliga olägenheter på sin mark,
utan erhåller tvärtom nya möjligheter att nyttja sin mark genom den nya byggnadsrätt de får på
sin mark.
HN-Consult Ab
Clas-Göran Herrgård, VD
§ 45, KVSTO 21.9.2015 18:00
ST: 175/2015
ANOMUS KRISTIINANKAUPUNGIN RAHOITUSOSUUDESTA INVESTOINTIHANKKEESSA, JONKA TAVOITTEENA ON RAKENTAA KRISTIINAKENTÄLLE KATOLLA VARUSTETTU KATSOMO
(DAS/REN) (Kaupunginhallitus 7.9.2015 § 210)
Lappfjärds gymnastikförening rf. anoo kaupungin rahoitusosuutta investointihankkeessa tavoitteena rakentaa Kristiinakentälle katolla varustettu
katsomo.
Taustaa
Syksyllä 2013 varmistui, että Finlands Svenska Gymnastikförbund järjestää
seuraavan FSG Gymnastikfest –tapahtuman Kristiinankaupungissa 17.19.6.2016, jolloin paikallisena järjestäjänä toimii Lappfjärds gymnastikförening. Tapahtuma järjestetään pääsääntöisesti joka neljäs vuosi ja se antaa
osallistujille mahdollisuuden yhteisyyteen, liikunnan iloon ja elinikäisiin
muistoihin sekä mahdollisuuden harjoitella yhdessä ja luoda uusia koreografioita. Juhla huipentuu koko tapahtuman ajan järjestettäviin näytöksiin.
Voimistelijoilla on muun muassa mahdollisuus esiintyä torinäyttämöillä,
useissa iltajuhlissa, avajaisjuhlassa ja varsinaisessa pääjuhlassa. Tapahtuman aikana järjestetään myös juhlakulkue, työpajoja ja seminaareja, ystäväiltajuhla sekä erityyppisiä tapahtumia lapsille ja nuorille. Finlands Svenska Gymnastikförbund viettää vuonna 2016 120-juhlavuottaan, jota juhlitaan
eri tavoin Kristiinankaupungissa järjestettävässä tapahtumassa. Järjestäjän
tehtäviin kuuluu myös järjestää kaikille osallistujille ruoka ja majoitus.
Finlands Svenska Gymnastikförbund -liitolla on tällä hetkellä 43 jäsenyhdistystä, joilla on yli 12 000 jäsentä kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Kristiinankaupungissa järjestettävään tapahtumaan odotetaan noin 2000
voimistelijaa. Lisäksi tapahtumaan odotetaan paljon yleisöä kaikilta Suomen ruotsinkielisiltä alueilta.
Pääjuhla
Vuoden 2016 tapahtuma kulminoituu pääjuhlaan, joka järjestetään sunnuntaina 19. kesäkuuta 2016 Kristiinakentällä. Finlands Svenska Gymnastikförbund -liiton pääjuhlalle asettamien kriteereiden mukaan kentällä tulee olla katolla varustettu katsomo.
Lappfjärds gymnastikförening –yhdistyksellä on kaksi eri toteutusvaihtoehtoa: rakennetaan A) katolla varustettu kiinteä katsomo B) katolla varustettu
tilapäinen katsomo. Yhdistyksen tavoitteena on saada Kristiinakentälle katolla varustettu kiinteä katsomo kesäkuuhun 2016 mennessä.
Kiinteän, katolla varustetun katsomon toteutusta on selvitetty eri tavoin.
Urheiluyhdistysten yhteisessä kokouksessa 2.1.2014 Högåsenilla todettiin,
että tavoite voisi olla ajankohtainen useiden muiden urheiluyhdistysten
osalta. Yhdistykset ovat jättäneet suostumuksensa hankkeeseen (liite). Lisäksi yhdistys on selvittänyt muiden yhdistysten ja järjestöjen (laulu- ja musiikkiyhdistykset, kansantanssiyhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat jne.)
kiinnostuksen tehdä yhteistyötä. Myös nämä kulttuuriyhdistykset ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa. Yhdistykset ovat ilmoittaneet tukevansa hanketta ja olevansa valmiita työskentelemään LÄKTARIN-hankkeen puolesta,
koska katsomon saaminen Kristiinakentälle on myös heidän etujensa mukaista. Katolla varustettu katsomo tarvitaan esim., jotta urheiluseurat voisivat toimia isompien kansallisten yleisurheilukilpailujen järjestäjänä kun taas
esim. mies- ja naiskuorot voisivat järjestää laulu- ja musiikkijuhlia. Katsomo olisi myös hyvin tervetullut kaikkien jalkapalloystävien keskuudessa,
§ 45, KVSTO 21.9.2015 18:00
ST: 175/2015
jotka voisivat nauttia jalkapallosta auringon lämmössä eivätkä tarvitsisi palella kentän varjoisella puolella.
HILMA-hankintamenettelyn kautta otettujen tarjousten perusteella on laadittu halvimpaan tarjoukseen perustuva kustannusarvio;
Kustannusarvio (liite):
168 640 euroa
josta ELY-keskukselta anotaan
Kaupungin osuus
Yksityiset varat
86 480 euroa
40 000 euroa
42 160 euroa
Yhdistys anoo siten kaupungilta 40 000 euron rahoitusosuutta.
Hankkeen kustannusarvion loppusumma on 168 640 euroa, josta 86 480 euroa on anottu EU:lta ja valtiolta ELY-keskuksen kautta. Tämä edellyttää
kuitenkin, että kaupunki myöntää 40 000 euron kunnallisen rahoitusosuuden. Jäljelle jäävä osa, 42 160 euroa, muodostuu yhdistyksen omasta yksityisestä osuudesta, joka anotaan järjestöiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Osa tehdään myös yhdistysten jäsenten talkootyönä.
Koska on kyse useita osapuolia palvelevasta investointihankkeesta, jolla on
pidempi elinkaari, hanke voidaan sisällyttää investointiosaan ja poistot tehdä usean vuoden aikana.
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää
1. että, Kristiinankaupunki osallistuu Kristiinakentälle rakennettavan katolla varustetun katsomon investointihankkeeseen rahoitusosuudella, joka on 23,75 % hyväksyttävistä kustannuksista. Kaupungin rahoitusosuus on kuitenkin enintään 40 000 euroa (kaupungin enimmäiskustannukset esitellyn kustannusarvion mukaan) jaettuna vuosille 2015-2016.
2. myöntää hankkeelle 40 000 euron määrärahan vuoden 2015 investointitalousarvioon.
Merkitään, että Carina Storhannus ilmoitti esteellisyydestä (yhteisöjäävi) ja
poistui asian käsittelyn ajaksi. Hänen tilalleen kokoukseen tuli Hans Ingvesgård.
Liite § 210
_________
§ 45, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: LGF_ANHÅLLAN
Stadsstyrelsen i Kristinestad
Pb 13
64101 Kristinestad
Anhållan om kommunal medfinansiering i projektet LÄKTARIN
Undertecknad förening anhåller om stadens medfinansiering i projektet LÄKTARIN.
Lappfjärds Gymnastikförening r.f. har i samarbete med andra idrotts- och kulturföreningar uppgjort
ritningar, kostnadsförslag och ansökan om finansiering från NTM centralen enligt bifogade bilagor.
Projektet kommer att förverkliga en takförsedd läktare vid Kristina planen i Kristinestad.
LGF har anhållit om Eu medel från NTM centralen men för att få dessa medel är det en förutsättning att
den egna kommunen också är medfinansiär.
Projektets kostnadsförslag slutar på 168 640 euro av vilket 86 480 euro har ansökts från Eu och stat via
NTM centralen. Detta förutsätter dock en kommunal andel från staden på 40 000 euro. Den resterande
delen på 42160 euro består av föreningens egna privata andel som kommer att sökas från organisationer,
företag och privatpersoner. En del kommer också att bestå av talkotimmar utförda av föreningarnas
medlemmar.
Kristinestad 31.8.2015
Lappfjärds Gymnastikförening r.f.
Patricia Bergkulla ordförande
Bilagor:
Bakgrund
Ritningar
Kostnadsförslag
§ 45, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kostnadsförslag
§ 45, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Samtycke kulturföreningar
§ 45, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: BOTTENPLAN FASADER-Model-1
§ 45, KVSTO 21.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Situationsplan-Model

ST: 1/2015 § 37, KVSTO 21.9.2015 18:00

Transcription

Similar documents

Kvsto 01 20.1.2015 - Haminan seurakunta

Blomster-Companiet / Kukka-Komppania

PARAS LAUSUNTOPOHJA.docx

Finanssialan Keskusliitto

Lausunto maakuntakaavaluonnoksesta/KH 9.2.2015

Esitys 2

Kaavaselostus