Neljännesvuosisata Nepalissa

Transcription

Neljännesvuosisata Nepalissa
CONSULTING PEOPLE
1 • 2015
4–9
18–21
32
Energiaosaajat
palveluksessasi
Kokeilutaloutta ja
tiedolla johtamista
Neljännesvuosisata
Nepalissa
FCG Consulting People
1 • 2015
1
Pääkirjoitus
Sisältö
Arvoisa lukija,
3Pääkirjoitus
FCG:llä on vuosikymmenten mittainen kokemus Nepaliin kohdistuneista
kehityshankkeista.
Kuvassa vuoristolaistyttö, yksi
niistä, joiden yhteisön hyvinvointia nämä hankkeet ovat parantaneet.
Kannen kuva: Pamela White
4
Energiaosaajat palveluksessasi
5
Espoo etujoukossa
6
Kehityksen kärjessä
8
Kohti energiaomavaraisuutta
10
Virtuaalivierailu tulevaisuuden Pasilaan
12
Lisää tietoa, lisää demokratiaa
14
FCG sote-uudistuksen tukena
15
FCG osti Datawell Oy:n
16
Kokeilukulttuuri kukoistamaan
17
Kuntaliiton talous- ja rahoitus­foorumi
18
Kuntien laskentatoimi vaatii uusia taitoja
20
Kuntajohtaminen on jatkuvaa muutosta
22
Arvokas anatomiasali uuteen käyttöön
24
Korjaa kerralla kuntoon
26
Engelinranta etenee
28
Vieraalla maalla Kuusisaaressa
29
Opetuksen kehittämistä Ecuadorissa
30
Jättimäinen purku-urakka
32
Neljännesvuosisata Nepalissa
34
FCG:n konsernijohto kenttävierailulla Nepalissa
35
Diyarbakirin jäteveden­puhdistamon prosessivalvonta
36
Kehityshanke Mosambikissa
37
Terveydenhuollon ATK-päivät kokosi ennätysyleisön
Kari Lappalainen FCG:n konsultointi­liiketoiminnan vetäjäksi
38
Nimityksiä FCG:llä
FCG kehittää eri tavoin toimintaansa. Strategisena tavoitteena on olla jatkossakin sekä
kotimaassa että valituissa palveluissa ulkomailla asiakkaiden haluama yhteistyökumppani teemalla ”halutuin”. Tavoitteena on säilyttää asema johtavana kuntahallinnon
ja sote –ratkaisujen kehittäjänä sekä vahvana kumppanina yritystoiminnassa. Oman
ja asiakkaiden toiminnan kehittämisessä digitalisaation antamat mahdollisuudet ovat
tärkeässä osassa; mm. digitaalinen oppimisympäristö, terveydenhuollon digitalisaatio,
suunnittelumenetelmien 3D-digitalisaatio ja hallinto- ja päätöksentekoprosessien digitalisaatio ja tulevaisuudessa kuluttajille tarjottavien portaalien laadukas digitalisaatio.
Konserni on kuluvan kesän aikana julkistanut kolme osaamisen vahvistamista tukevaa yritysjärjestelyä, joiden kautta valmius palvella asiakkaita muuttuvissa olosuhteissa on aiempaakin vahvempi, monialaisempi ja parempi.
Osaamista ja resursseja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijana, ratkaisutoimittajana ja kehityskumppanina on vahvistettu Suomessa ja Pohjoismaissa.
Tämän tavoitteen tueksi toteutettiin järjestely, jossa Datawell Oy:n Ecomed-liiketoiminta ja Datawell´in Ruotsissa ja Norjassa toimivat tytäryhtiöt siirtyivät kaupalla 1.9.2015
lukien FCG-konserniin. Järjestelyjen jälkeen FCG:n erikoissairaanhoidon NordDRGja perusterveydenhuollon pDRG -potilasluokittelujärjestelmät tarjoavat Ecomedratkaisujen (alueelliset kustannus/potilas/asiakas) kanssa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon toimijoille mahdollisuuden koostaa, luokitella ja
vertailla palvelutuotannon tapahtumia koskevia tietoja ja kehittää laadukkaamman tiedon pohjalta toimintaansa. FCG on jo ennestään vahva palvelujen tuotteistuksessa,
standardoinnissa ja mittaroinnissa kaikilla palvelualueilla.
Konserni on vahvistanut asemaansa myös korkealaatuisten portaalipalvelujen
järjestäjänä ja tuottajana. Palvelujen ylläpitäjäksi perustettiin konserniyhtiöksi FCG
City Portal Oy yhteistyökumppani Adminotech Oy:n kanssa. Ao. tytäryhtiö julkisti
26.8.2015 kuntajohtajapäivien yhteydessä MAPGETS-portaalin. Julkistettu portaali
on uudenlainen sovellusekosysteemi, jossa hyödynnetään paitsi 3D-mallintamista ja kartta-aineistoja, myös palveluiden visualisointiin liittyvää huippuosaamista.
MAPGETS-portaali on kehitetty edistämään tietojen tehokasta saatavuutta sekä erilaisille organisaatioille että kuluttajille, toimimaan kehittämisen monipuolisena välineenä
ja edesauttamaan tuottavuuskehitystä.
Kansainvälisen liiketoiminnan vahvistamiseksi on päätetty perustaa tytäryhtiö
Singaporeen Aasian maanosassa laajenevien markkinoiden tehokkaammaksi hyödyntämiseksi.
Haluamme kaikella osaamisellamme olla tukemassa Suomessa tarvittavaa ja
toteutettavaa sekä julkisten että yksityisten tuottamien palvelujen, prosessien ja rakenteiden välttämätöntä uudistamista.
Tavoitteena on uudistua sekä asiakkaita varten että asiakkaiden kanssa.
Olemme kokenut ja kykenevä uudistaja ja auttaja muutoksissa.
Tässä lehdessä kuvataan ajankohtaisimpia teemoja toiminnastamme.
Toivotan antoisia lukuhetkiä,
FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä­­lehti.
2
FCG Consulting People
1 • 2015
441
017
Painolaitos
Julkaisija
FCG Finnish Consulting Group Oy
Osmontie 34, 00610 Helsinki
Puhelin 010 4090
etunimi.sukunimi@fcg.fi, www.fcg.fi
Ulkoasu ja taitto
Taina Kytöaho
Päätoimittaja
Eeva Kokki
Osoitteenmuutokset ja lehden tilaukset
www.fcg.fi > verkkolehti > yhteystiedot
Painopaikka
Lönnberg Oy, Helsinki 2014
Ari Kolehmainen
FCG Consulting People
1 • 2015
3
Energiaosaajat
palveluksessasi
Palvelumme on tarkoitettu kunnille, energia­
yhtiöille, teollisuudelle, kiinteistönomistajille
– kaikille, joita kiinnostaa taloudellinen, teho­kas, vähäpäästöinen toiminta ja energia­
omavaraisuuden parantaminen.
tekstit: Paula Böhling
kuvat: Jarmo Teinilä, FCG:n kuva-arkisto
EU:n säädökset ja
Suo­men kansalliset
linjaukset vaativat energiaomavaraisuuden ja
hiilineutraaliuden lisäämistä kaikilla
yhteis­kunnan
aloil­la. Yksi
hallituksen
kärkihankkeista on
”Hii­let­tömään,
puhtaaseen ja
uusiu­tuvaan ener­
giaan kustannus­
tehokkaasti”.
– Tähän tarvitaan
kaikkia uusiutuvan energian muotoja: biomassoja ja
-kaasuja, tuuli-, aurinko- geo- ja
vesivoimaa sekä lämpöpumppuja.
Eikä keinovalikoimasta pidä unohtaa
myöskään energiatehokkuuden parantamista. Rakentamisessa tätä kehitystä
vauhdittaa EU-direktiivi, jonka myötä
uusien rakennusten on oltava lähes nolla­
energiatasoa – julkisten rakennusten jo
vuoden 2019 alusta ja kaikkien uusien rakennusten vuoden 2021 alusta, kertoo
toimi­alajohtaja Ilkka Pihlainen FCG:ltä.
FCG:llä on tunnistettu yhdyskuntien
muutostarpeet ja panostettu voimakkaasti
4
FCG Consulting People
1 • 2015
uuteen innovatiiviseen osaamiseen niin
kiinteistöenergiassa kuin alueellisissa lähienergiaratkaisuissa. Energia on nyt yksi yhtiön strategisista painopisteistä ja kärkihank­
keista.
Kattava paletti
FCG on tehnyt tuulivoimaan ja kiinteistöenergiaan liittyvää suunnittelua ja konsultointia jo vuosia. Nyt panostetaan vahvasti
myös muun uusiutuvan energian hyödyntämiseen.
– Mukana ovat tuulivoiman ohella bio-,
geo- ja aurinkoenergia sekä useaan energia­
lähteeseen pohjautuvat hybridiratkaisut,
joissa lähienergia on keskeisessä asemassa. Kokonaisuuteen liittyvät oleellisesti myös
energiatehokkuus ja energiaomavaraisuus,
Pihlainen esittelee.
Käynnissä on muun muassa biomassaan ja aurinkoenergiaan pohjautuvia toteutusprojekteja sekä hankeselvityksiä.
Energiapalvelut ovat osa yhdyskuntasuunnittelun palettia, joka ulottuu maankäytön suunnittelusta talosuunnitteluun,
korjaussuunnitteluun, rakennuttamiseen ja
kiinteistöjen ylläpitoon.
Osaavan ja kokeneen Energia- ja ilmastopalvelut -tiimin avainhenkilöitä ovat toimialajohtaja Ilkka Pihlaisen lisäksi aluepäällikkö Jakob Kjellman, suunnittelupäällikkö
Mika Strachan ja johtava asiantuntija Hannu
Vinnamo.
Yllä: Hannu Vinnamo (vas.), Jaana Saira ja Ilkka Pihlainen Mainingin koulun auditoriossa. Alla: NCC:n tekninen asiantuntija Jarmo Kallio
esittelee geoenergiajärjestelmää. Kiinnostuneina kuuntelemassa Hannu Vinnamo (vas.), Mika Strachan, Jaana Saira ja Ilkka Pihlainen.
Espoo
etujoukossa
Espoolainen Mainingin
koulu aloitti luku­vuotensa
peruskorjatuissa,
uusimmalla teknologialla
varustetuissa tiloissa.
Muun muassa kaikki
LVIS-järjestelmät ja
-laitteet on uusittu.
Maininki kuuluu kolmen koulun kokonaisuuteen, jossa FCG teki LVI-suunnittelun.
Pääurakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy,
joka myös huolehtii kiinteistöjen ylläpidosta 25 vuoden ajan – puhutaan elinkaari­
hankkeista.
Suunnittelun pohjaksi kaupunki oli
asettanut Mainingin, kuten kahden muunkin ”elinkaarikoulun”, energiankulutukselle tavoitearvot. Uusiutuvalla energialla tulee
kattaa 25 prosenttia kiinteistön lämmitysenergian kulutuksesta.
– Viisi vuotta sitten, kun hankesuunnitelmat tehtiin, aurinkoenergia ei vielä tullut
kyseeseen, joten lämmitysratkaisuksi valittiin geoenergia. Aurinkokeräimet olivat kyllä
jo silloin hyviä mutta niin kalliita, ettei niitä
voinut ajatellakaan, kertoo LVI-insinööri
Jaana Saira Espoon kaupungin Tilakeskuksesta.
Saira uskoo, että aurinkoenergian
käyttö kaupungin kiinteistöissä yleistyy sitä
mukaa, kun teknologiat kehittyvät ja järjestelmien hinnat laskevat.
– Meillä investointikustannukset ohjaa­
vat rakentamista vielä aika paljon, mutta
suunta on kohti elinkaaren tarkastelua. Nythän siihen on työkalujakin, toisin kuin muutama vuosi sitten, hän toteaa.
Talotekniikka-asiantuntija Anna-Mari
Pukki NCC:ltä kertoo, että uusiutuva energia on tänä päivänä mukana jo lähes kaikissa yhtiön korjaus- ja uudisrakennushankkeissa.
– Toteutukseltaan uusiutuvan energian hankkeet eivät juuri eroa perinteisestä.
Automatiikkaa on enemmän, mutta sitä on
muutenkin koko ajan enemmän. Teknisen osaamisen merkitys korostuu, Pukki arvioi.
FCG Consulting People
1 • 2015
5
teksti: Paula Böhling
kuva: Jarmo Teinilä
Kehityksen
kärjessä
Kolme diplomityötä, uusi suunnittelu­väline ja arvokkaita yliopistokontakteja.
Siinä ensivaiheen antia FCG:n uusiutuvan
energian kehitysprojektista.
Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) opiskelija Sanna-Maarit Jussila ja Aalto-yliopistossa opiskeleva Panu Rautio tulivat
FCG:n talotekniikan toimialalle harjoittelijoiksi keväällä 2013. Työnantaja näki nuorissa potentiaalia, joten pian oltiin ideoimassa
diplomi­töiden aiheita.
Kun joukkoon liittyi samassa opiskeluvaiheessa ollut Vilppu Karjalainen Aaltoyliopistosta, työt päätettiin teettää yhteisprojektina.
Uutta tietoa
uusiutuvista
Opinnäytteissä keskityttiin uusiutuvaan lähienergiaan. Jussila käsitteli geoenergiaa ja
lämpötilaolosuhteita. Rautio tutki aurinkolämmön käyttöä kiinteistön absorptiojäähdytyksessä ja muun lämmöntarpeen kattamisessa. Karjalainen selvitti sähköntarpeen
6
FCG Consulting People
1 • 2015
kattamista aurinkopaneeleilla ja pien-CHPlaitoksella.
Tutkimusten yhteisenä nimittäjänä oli
FCG:n arkkitehtiosaston tekemä palvelurakennuksen virtuaalimalli, jota hyödynnettiin
jokaisessa työssä.
– Suunnittelimme 10 000 neliömetrin
palvelurakennuksen, josta tehtiin tietomalli. Sen avulla pystyimme suoraan tekemään
energiasimuloinnit ja laskemaan kulutukset.
Laskimme, miten eri energiantuotantovaihtoehdot soveltuvat rakennukseen ja miten
kannattavia ne ovat, tuoreet diplomi-insinöörit selostavat.
FCG:llä töitä ohjasi johtava konsultti
Reijo Auvinen ja loppuvaiheessa myös talotekniikan toimialajohtaja Eveliina Kavander.
Aalto-yliopistossa ohjaajina toimivat professorit Risto Kosonen ja Matti Lehtonen,
TTY:llä professori Hannu Ahlstedt. Molemmat yliopistot ovat uusiutuvan energian tutkimuksessa kärkitoimijoita.
Lähes koko tiimi tapasi kesäkuussa Aalto-yliopistolla Espoon Otaniemessä: Risto Kosonen (vas.), Vilppu Karjalainen, Eveliina Kavander,
Panu Rautio, Hannu Ahlstedt ja Sanna-Maarit Jussila.
Pelkkää positiivista
Kososen pitää ideaalisena, että opinnäytteeseen löytyy hyvä aihe, oikea ongelma ja vielä
osaava ohjaaja.
– Kun yrityksellä on niin paljon mielenkiintoa, että se ohjaa työtä, on kiinnostunut
tuloksista ja aikoo myös hyödyntää niitä, niin
se on paljon, professori toteaa.
TTY:llä noin 90 prosenttia diplomitöistä
tehdään Ahlstedtin mukaan yritysprojekteina. Etuna on aiheiden käytännönläheisyys.
– Aiheiden ja rahan puolesta saattaisi
monikin yritys teettää opinnäytteitä, mutta
aina ei ole laittaa niin suurta ohjauspanosta
kuin niihin vaaditaan, hän arvelee.
Jussila, Rautio ja Karjalainen kokivat yhteisen työrupeaman motivoivaksi.
– Saatiin toinen toisiltamme vertaistukea ja
apuakin. Oman aiheen lisäksi tuli näkemystä asioista, joita siihen liittyy.
Kun diiliin kuului vielä työpaikka, niin
mikä sen parempaa näinä aikoina. Kaikki
kolme työskentelevät nyt nuorempina suunnittelijoina FCG:n talotekniikan toimialalla.
Saatiin
suunnitteluväline
Kavander arvioi, että yhteisprojektina opinnäytteet toivat yritykselle selvästi suuremman hyödyn, kuin olisi saatu kolmesta täysin erillisestä työstä.
– Ohjaajalta se vaatii kyllä kapasiteettia,
näkemystä ja sitoutumista, että töistä saadaan ulos sitä, mitä halutaan. Toisaalta, tällä
tavalla konsulttiyhtiökin voi tehdä tutkimusta. Se ei onnistuisi normaalitöiden ohella
Kehitettyä suunnittelutyökalua on tarkoitus jalostaa helppokäyttöisempään muotoon, mutta jo nyt sen avulla on mahdollista
tuottaa asiakkaille palveluja. Voidaan esimerkiksi laskea, mitkä energiayhdistelmät
toimivat missäkin rakennuksessa ja miten
ne vaikuttavat kiinteistön E-lukuun.
Tutkimus on FCG:lle tärkeää, Kavander näkee. – Se auttaa meitä pysymään ajan
hermolla. Haluamme olla kehityksen kärjessä ja tarjota asiakkaillemme laadukasta palvelua energiapäätösten tueksi.
FCG Consulting People
1 • 2015
7
den
i
e
alu ittelu
n
e
i
unn
nt
Ku ön su
t
käy
Kohti energiaomavaraisuutta
sjau n
r
o
k
e
jen tamin
ö
t
s
tei
ken
Kiin disra
u
ja u
teksti: Paula Böhling
kuva: Jarmo Teinilä
Parhaita reittejä energiaomavaraisuuteen ovat
energiatehokkuuden
parantaminen ja kotimaisen uusiutuvan energian
käyttö, kertovat FCG:n
asiantuntijat.
Energian kokonaiskulutus on ollut Suomessa viime vuosina hieman alle 400 terawattituntia (TWh). Tuonnin osuus tästä on noin
65 prosenttia, joten omavaraisuusaste on
vain noin 35 prosenttia (SVT).
Tuoreessa hallitusohjelmassa korostetaan omavaraisuuden nostamista uusiutuvan energian käyttöä lisäämällä.
– Me tuemme vahvasti tätä kehitystä.
Siinä on ainoa ekologisesti ja myös ekonomisesti kestävä tie, painottaa toimialajohtaja
Ilkka Pihlainen FCG:ltä.
Nykyisin Suomi menettää energiantuonnin vuoksi vuosittain miljardeja euroja ulkomaille. Jos tuonnin sijaan satsataan
uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin, niin positiiviset vaikutukset
ovat Pihlaisen mukaan tuntuvat: kotimaiset
investoinnit lisääntyvät, työllisyys paranee,
verotulot kasvavat, kiinteistöjen ja alueiden
arvo kasvaa – ja uuteen teknologiaan panostavat yritykset menestyvät.
Mika Strachan kasvattaa osaamisellaan
kuntien ja kiinteistöjen energiaomavaraisuus­
astetta.
8
FCG Consulting People
1 • 2015
ito
lläp en
y
n
in
töje ittäm
s
i
e
h
t
e
Kiin ja k
Tavoitteena
tuottavat ratkaisut
Suunnittelupäällikkö Mika Strachan FCG:ltä
suosittelee, että kunnat aloittavat energia­
omavaraisuuden tarkastelun tekemällä
energia- ja ilmastostrategian sekä uusiutuvan energian kuntakatselmuksen, ottaen
huomioon toimintaympäristön muutokset ja
energiateknologioiden mahdollisuudet. Kun
tulokset esitetään visuaalisesti GIS-karttapalvelussa, on helppo nähdä, mihin kannattaa keskittyä.
FCG tarjoaa energiaomavaraisuuspalveluja myös kiinteistöjen korjaus- ja uudisrakentamiseen sekä ylläpitovaiheeseen, jossa kiinteistöjä kehitetään entistä parempaan
energian hyötykäyttöön.
Digitaalisten sovellusten avulla saadaan olevasta tilanteesta tietoa suunnittelu­
vaiheeseen ja suunnittelusta ylläpito- ja
kehittämisvaiheeseen.
– Oleellista on löytää energiatehokkaat
ratkaisut, joilla saadaan hyvä sijoitetun pääoman tuotto. Tämä on sijoitussalkun hallintaa, Strachan tiivistää.
Katsomme kokonaisuutta
FCG innovoi asiakkailleen ratkaisuja, joissa
tuodaan yhteen energiatehokkuus ja uusiutuvilla energialähteillä tuotettu lähienergia.
Kuten FinSolar-hankkeen selvitykset osoittavat, auringosta on
tullut Suomessa kilpailukykyinen energiavaihtoehto, ja se monipuolistaa mahdollisuuksia.
– Aurinkosähkö kannattaa etenkin
kiinteistöissä, joissa kuluu kesällä paljon
sähköä. Sellaisia ovat esimerkiksi ilmastoidut toimitilarakennukset, toteaa FinSolariin FCG:ltä osallistunut johtava asiantuntija
Hannu Vinnamo.
Usein paras tulos saadaan usean energiantuotantomuodon yhdistelmällä. Soveltuvuusanalyysi voidaan tehdä esimerkiksi
energiakatselmuksen yhteydessä. Energia­
mallilla mitoitetaan energiajärjestelmät osaksi kokonaisuutta ja lasketaan investoinnin
kannattavuus.
Tarvittaessa FCG suunnittelee koko
energiajärjestelmän, kilpailuttaa rahoituksen, hoitaa tukihakemukset, kilpailuttaa
laitetoimittajat ja valvoo investoinnin toteutuksen.
Rinnakkaiselo
mahdollistuu
Vinnamo ei pidä lähienergiaa ja keskitettyä
energiantuotantoa kilpailijoina varsinkaan
muutamien kymmenien tuhansien asukkaiden keskittymissä, joille FCG:n palvelut on
lähinnä tarkoitettu.
– Digitaalisuus tulee kiinteistöihin,
kaukolämpöverkkoihin, kaikkialle. Kehitystä tukee sähkö- ja lämpöverkkojen kaksisuuntaistuminen. Voidaan hyödyntää useita
energialähteitä ja viedä ylijäämä verkkoon.
Ruotsissa jo tehdään niin, ja Suomessakin
aloitellaan. Lähienergian ja keskitetyn tuotannon rinnakkaiselo mahdollistuu, Vinnamo visioi.
Kannattavaa kunnille
Tekesin FinSolar-hankkeessa on luotu aurinkoenergiahankkeisiin uusia yhteistyö-, hankinta- ja rahoitusmalleja.
Projektinvetäjä Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta kehottaa kuntia tarkastelemaan energiatehokkuus- ja aurinkoenergiahankkeita kokonaisuutena.
– Takaisinmaksuajan käytöstä investointien kannattavuuden arvioinnissa kannattaa luopua tai ainakin käyttää sen rinnalla muita mittareita, kuten sijoitetun
pääoman tuottoa.
Näin on, koska järjestelmien käyttöikä
on pitkä, jopa 30 vuotta. Takaisinmaksuaika
ei silloin kerro kannattavuudesta.
– Näissä investoinneissa kunnat pääsevät helposti plussalle, Auvinen summaa.
– Arvonlisäveroa ei ole, korkokannat ovat
edulliset ja tarjolla on edullista leasingrahoitusta. Investointien tuotot ovat olleet vähintään 4–9 prosenttia.
Laskentatyökalu löytyy Finsolarin
verkkosivuilta www.finsolar.net
FCG Consulting People
1 • 2015
9
Virtuaalivierailu
tulevaisuuden Pasilaan
vään, perustelee johtava asiantuntija Jarkko suunnitelman lisäksi myös vesihuollon ja
Pasilan asemalla havain­
taitorakenteiden suunnittelua.
Räsänen FCG:ltä.
nol­listettiin kesäkuussa
– Tässä on esimerkiksi pitkä tunnelikaupunki­laisille, miten
osuus
ja kaksitasoinen kiertoliittymä. Pohja­
Keski-Pasila muuttuu lähi- Havainnollisuus syntyy
vesi ja geotekniikka asettavat myös omia
sivutuotteena
vuosina. Kolmiulotteinen
haasteitaan. Lisäksi tien ja kauppakeskukFCG:n osuus Pasila-hankkeessa on uuden sen rakentamisen pitää edetä samanaikaivirtuaaliympäristö syntyy
osaavissa käsissä helpos- Veturitien suunnittelu. Kun se tehdään tieto­ sesti rinnakkain, Elo listaa.
mallipohjaisesti, tämä mahdollistaa myös
ti tietomallipohjaisen suun- suunnittelun lopputuloksen esittämisen enPitkä lista
nittelun sivutuotteena.
tistä havainnollisemmin.
yhteistyötahoja
– Virtuaalimallinnus ja -esittäminen
Helsingin Keski-Pasila muuttuu lähivuosina
aivan toisen näköiseksi, kun vanhan rata­
pihan tilalle nousee kauppakeskus ja tornitaloja. Aluetta halkova Veturitie linjataan
uudelleen. Siitä tulee Helsingin keskustasta
pois vievä pääkatu, joka alittaa Pasilan keskustakorttelin Triplan tunnelissa.
Tätä uutta uljasta Pasilaa esiteltiin kaupunkilaisille kesäkuussa Pasilan asemalla
3D-teknologian keinoin. Uusi kaupunkikuva projisoitiin seinälle ja virtuaalilasien avulla
halukkaat pääsivät kokeilemaan, miltä näyttää mallinnuksen sisällä. Tapahtuman toteuttivat yhdessä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ja visuaisiointipalvelu 3D Render Oy.
– Halusimme tuoda tulevaisuuden
suunnitelmia esille ohikulkijoiden arkipäi10
FCG Consulting People
1 • 2015
syntyvät tietomallinnuksen sivutuotteena.
Ne lähestyvät enemmän todellisuutta kuin
perinteisessä suunnittelussa. Sekä suunnittelija että tilaaja näkevät paremmin, mitä on
tulossa, sanoo Räsänen.
Tietomallipohjainen suunnittelu on jo
tuttua rakennusprojekteissa, mutta infrahankkeissa uudempi asia. Inframalleille on
vasta äskettäin julkaistu yleiset vaatimukset.
– On helpompaa kaikille osapuolille,
kun menetelmä standardoituu, Räsänen
kuvaa.
Infra- ja aluesuunnittelun johtajan Jari
Elon mukaan Veturitie on erittäin haastava
suunnittelukohde, jonka kaltaisia ei Suomessa ole tehty. Urakkaan kuuluu katu-
Uusi Veturitie lähtee rakentumaan tänä
syksynä kauppakeskuksen pohjoispäästä
ja valmista pitäisi tulla vuosina 2019–20.
Hankkeessa on myös mukana paljon tahoja:
Helsingin kaupunkia edustaa parikymmentä yhteyshenkilöä muun muassa kaupunki­
suunnitteluvirastosta, HSY:stä, HKL:stä,
kiinteistö­virastosta ja Helenistä.
Infrahankkeessa tietomallisuunnittelu
tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelman ja maasto­
mittauksien perusteella tuotetaan tulevasta
tiestä malli, jonka perusteella se suunnitellaan ja toteutetaan.
– Mallista saadaan havainnekuvat ja
piirustukset, kaikki pituus- ja poikkileik­
kaukset sekä dokumentit. Mallin avulla
pystytään myös paremmin tarkastelemaan
erityisen haasteellisia kohteita, Elo kertoo.
Tietomallinnuksen avulla erillisten
suunnitelmien liitokset on helpompi sovittaa
yhteen. Menetelmä helpottaa myös rakennusaikaista tiedonhallintaa. Todellisuus ja
suunnitelmat vastaavat paremmin toisiaan.
”Suunnitellaan niin kuin rakennetaan”, kuten Elo tiivistää.
Odottelu ja virheet
vähenevät
Räsäsen mukaan suunnittelu muuttuu etupainotteisemmaksi: on otettava hyvissä ajoin
kantaa asioihin, jotka ennen on ratkaistu
vasta myöhemmin.
– Mutta työmaa-aikaiset odottelut, uudelleensuunnittelu ja virheet vähenevät.
Syntyy säästöä, kun asiat on mietitty valmiiksi. Näistä säästöistä kertyy aika suuri rahasumma, joka kompensoi suunnittelun työmäärää, perustelee Räsänen.
Tietomallipohjaisesta suunnittelusta on
puhuttu paljon jo vuosituhannen taitteesta
asti, mutta menetelmä on yleistynyt hitaanpuoleisesti.
– Menee vielä aikaa, ennen kuin kaikki
hankkeet tilataan ja toteutetaan mallipohjaisesti. Mitä isompi ja mutkikkaampi hanke,
sitä paremmin hyödyt tulevat esiin, Räsänen
sanoo.
Projektinjohtaja Markku Riekko Helsingin rakennusvirastosta myöntää, että tietomallipohjainen suunnittelu on heillä vasta
alkumetreillä suuremmissa hankkeissa.
– Mutta pyrimme lisäämään systemaattisesti tietomallinnuksen käyttöä niin,
että jatkossa myös kaikki tiehankkeet tietomallinnetaan, Riekko kertoo.
teksti: Heidi Hammarsten
kuvat: Tomas Westerholm,
3D Render Oy ja Jyrki Vesa
FCG Consulting People
1 • 2015
11
Lisää tietoa, lisää demokratiaa
teksti: Heidi Hammarsten
kuva: Jussi Partanen
Kaikille avoin
virtuaali­ympäristö
verkkoon
Kaupungit ovat
entistä suurempia
ja mutkikkaampia
järjestelmiä, jotka
pursuvat paikkoihin ja
rakennuksiin sidottua
tietoa: suunnitelmia,
päätöksiä, historiaa,
palautteita ja ideoita.
Kehitys antaa mah­
dollisuuden esittää
tämä tieto entistä
selkeämmässä muo­
dossa ja lisätä samal­
la asukkaiden vaiku­
12
FCG Consulting People 1 • 2015
tusmahdollisuuksia.
Anssi Savisalo on johtava konsultti ja arkki­
tehti, mutta hän toivoo että hänen käynti­
kortissaan lukisi ”evankelista”. Hänen
työ­
päivästään kuluu nykyisin suuri osa
levittämässä sanomaa informaatioajan ja
digi­
talisaation tuomasta muutoksesta kaupungeissa.
– Kaupungista on tullut mutkikas sosiaalisten ja teknisten tapahtumien verkko,
jota on entistä vaikeampi hahmottaa. Voi
kysyä, onko täydellinen hallitseminen ylipäänsä tarpeen, mutta sekä virkamiehille
että kansalaisille on ainakin hyödyllistä tietää, mitä kaupungissa tapahtuu.
Yksi esimerkki muutoksesta on tietomallipohjainen suunnittelu, valtava mullistus rakennusalalla. Kynällä paperille piirretty suunnitelma sisältää valtavan määrän
dataa, mutta kone ei osaa lukea sitä vaikka
suunnitelman kuinka skannaisi.
– Kun piirustuksesta tulee tietomalli, tieto on jollakin tavalla järjestäytynyttä.
Ikkunat on esimerkiksi määritelty ikkunoiksi
ja ulkoseinät ulkoseiniksi. Silloin aika vaatimatonkin laskentamalli pystyy saamaan siitä
jotakin irti – vaikkapa paljonko rakennuksessa on ikkunapinta-alaa tai milloin sieltä on
vaihdettu putkitiivisteet.
Tietomallinnus myös
kaupunkisuunnitteluun
Tietomallinnus on alkanut rakennussuunnittelusta ja valtaa alaa myös infrasuunnittelussa (katso juttu sivulla 10). Nyt aalto on
leviä­mässä kaupunkisuunnitteluun, ja Savisalo on mukana vaikuttamassa asiaan. Hän
vetää kaupunkisuunnitteluryhmää digitalisaatiota ohjaavassa buildingSMART Finland
-yhteisössä.
– Päämääränämme on yhtenäistää
tapa, jolla kaupunkitietoa kerätään ja säily-
tetään. Valmistelemme kansallista ohjetta
kaupunkimallien rakentamiseen, samaan
tapaan kuin juuri julkaistut infrasuunnittelun yhteiset periaatteet (YIV 2014).
Vaikka mallit kuulostavat mutkikkailta ja datan määrä vain kasvaa, muutos tar­
joaa mahdollisuuksia. Tietomalleista on
lyhyt matka havainnollisiin 3D-malleihin,
jotka kertovat maallikolle paljon enemmän
kuin perinteiset kartat ja asemakaavapiirrokset.
– Vain murto-osa ihmisistä osaa lukea
karttaa tai sisäistää prosessin, jolla kaava
syntyy. Vaikka on pyritty havainnollisuuteen
ja vuorovaikutukseen, ihmisten tarpeiden
maailma on erkaantunut tästä teknisestä suunnittelusta. Kaupunkimallinnus tuo
mahdollisuuden taas lähentää jälleen näitä
maailmoja.
Asukkaille työkaluja
osallistumiseen
Suunnittelutyökalujen ohella Savisalokin
on mukana luomassa asukkaille työkaluja
suunnitteluprosessiin osallistumiseen.
– Yhteissuunnittelu on muotisana,
mutta se on osallistavasta suunnittelusta
seuraava vaihe. Yhä enemmän keräämme
hiljaista tietoa ja ajatuksia kentältä ja tulkitsemme niitä ammattilaisten voimin.
Tieto saadaan myös entistä ymmärrettävämpään muotoon. Vaikkapa vesijohtoverkon kapasiteetti, liikennevirrat, ilmanlaatu
tai melu voidaan tuoda paremmin näkyviksi
ja niitä voidaan myös hallita.
– Kun tieto pureskellaan ymmärrettävämpään muotoon, on helpompi tehdä päätöksiä ja valintoja. Vaikutusten arviointi on
tähän asti ollut pikemminkin vaikutusten
haromista – nyt voidaan murskata numeroita ja tehdä simulointeja lennossa, jo suunnittelun aikana.
FCG on juuri julkistanut oman
versionsa siitä, mitä avoimella
datalla voi tehdä. Se on yhteistyökumppaninsa kanssa luonut
verkkoon virtuaaliympäristön,
MAPGETS-portaalin, joka on
tarkoi­tettu avoimeksi ekosysteemiksi sovelluskehittäjille. Pohja
muistuttaa Google Earthia, mutta
se aukeaa heti verkossa ilman
erillisiä asennuksia.
– Virtuaaliympäristö on pelil­
linen ja visuaalinen. Sen päälle
alan muut toimijat tuovat omia
sovelluksiaan. Alusta on avoin
kaikille kansalaisille ja ammattilaisille, jotta he voivat kehittää siellä
ennennäkemättömiä rakennettuun
ympäristöön liittyviä palveluita,
sanoo Anssi Savisalo.
MAPGETS-portaali yhdistää
muun muassa Kuntaliiton,
kaupunkien, GTK:n ja Tilasto­
keskuksen dataa. Siihen voi myös
hakea avoimista rajapinnoista
reaali­aikaista dataa vaikkapa
Helsingin raitiovaunujen liikkeistä.
– Kunnille tämä muodostaa
ilmaisen karttapalvelun, jota on
myös hauskempi käyttää ja se
kehittyy nopeammin kuin
nykyiset vastaavat. Alusta
muuttaa esimerkiksi vanhan,
luotetun kuntatalous­laskennan.
Kunnat eivät enää tilaakaan
konsultilta laskentaa projektina,
vaan tekevät sen itse verkossa,
pelillisessä 3D-ympäristössä.
Savisalo miettii jo, millaisia
sovelluksia lahjakkaat hakkerit
saavat aikaiseksi, kunhan pääsevät käsiksi alustaan.
– Haastamme isot järjestelmätoimittajat applikaatioajattelulla.
Uskomme, että keskitettyjen
järjestelmätoimittajien aika alkaa
olla ohi ja tieto jaetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
raakana. Sen päälle sitten rakennetaan ketterästi muuntautuvia
toimintoja ja palveluja, jotka verFCG
Consulting
kottuvat
kes­People
kenään. 1 • 2015 13
teksti: Paula Böhling
kuva: Jarmo Teinilä
FCG osti
Datawell Oy:n
FCG on ostanut ohjelmistoratkaisuja
tarjoavan Datawell Oy:n ja sen Ruotsissa
ja Norjassa toimivat tytäryhtiöt. Datawell
liitettiin FCG-konserniin FCG Datawell Oy
-nimisenä tytäryhtiönä, jonka tytäryhtiöt
ovat FCG Datawell AB ja FCG Nirvaco AS.
FCG sote-uudistuksen tukena
Petra Kokko (vas.), Kari Lappalainen ja Aija Tuimala valmiina tarttumaan uusiin haasteisiin.
Sosiaali- ja terveyden­
huolto on suurten muu­
tosten edessä. Tiedolla
johtaminen korostuu
tulevissa monitoimijai­
sissa rakenteissa.
Suomen hallitus on linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palvelurakenneuudistusta edistetään itsehallintoalueiden
pohjalta. Ministeriön tavoitteena on, että lakiehdotus saadaan eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2016.
Uudistuksen toteuttamisessa tarvitaan
ajantasaista, kansallisesti yhdenmukaista ja
alueellisesti läpinäkyvää tietoa sekä selkeästi johdettuja, tehokkaita muutosprosesseja.
Tiedon vertailu helpottuu
FCG on valmistautunut uudistukseen laajentamalla osaamistaan yrityskaupalla. FCG
ja sen uusi tytäryhtiö FCG Datawell Oy tarjoavat sisällön ja ohjelmistot, joilla voidaan
tarkastella toimintaa ja taloutta niin asiakaskuin aluetasolla.
Ensin keskitytään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistettyihin tieto­sisältöihin ja jatkossa kaikkiin sotepalveluihin, toteavat FCG:n hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja Petra Kokko ja FCG
Datawell Oy:n johtajat Kari Lappalainen ja
Paulus Torkki.
Kun alueellinen verkostomainen toiminta yleistyy, johtamisessa keskeiseen rooliin nousee yhdenmukainen tieto – toisin sanoen kustannusten ja laadun vertailtavuus.
Sitä parantavat yhdenmukaiset luokitukset
ja välineet.
– Meillä on hieno mahdollisuus tukea
sitä, että tietoja päästään vertailemaan pait-
si alueellisesti myös kansallisesti. Sitä kautta
voidaan saavuttaa lainsäädännön tavoitteet,
kansallinen yhdenvertaisuus ja kustannustehokkuus, joita haluamme olla edistämässä.
FCG:llä on valmiudet kerätä olennainen tieto ja jalostaa se johtamista tukevaan
muotoon. Reaaliaikaisuutta, ennusteita,
analyysejä sekä optimointia: tähän kaikkeen
löytyy menetelmiä, järjestelmiä ja osaamista.
Yhteistyö Pohjoismaiden kanssa on tiivistä. – Pyrimme olemaan ajan hermolla ja
vaikuttamaan kehitykseen, toteaa pohjoismaista yhteistyötä koordinoiva Kokko.
Tiiviimpään yhteistyöhön
Kokko, Lappalainen ja Torkki tiimeineen
ovat jo vuosia tehneet valmisteluja, jotta
sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle olisi alueellisten tietojärjestelmien ja kansallisten luokitusten puolesta hyvät lähtö­
kohdat.
– Tilanne muuttuu palveluntuottajien kannalta monella tavalla. Rajat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
välillä purkautuvat, ja palvelut rakentuvat
uudella tavalla. Monituottajamalli lisää kerroksia, ulottuvuuksia ja toimijoiden määrää.
Tarvitaan yhtenäisiä tietorakenteita ja yhtenäistä tapaa tarkastella toimintaa ja taloutta,
Kokko kuvailee.
Toimijaverkosto on laaja. Siihen kuuluvat kansalaiset ja potilaat, luottamushenkilöt ja omistajat, toimittajat ja asiakkaat, johto
ja hallinto, lääkärit ja hoitohenkilökunta sekä
suuri määrä tukipalveluja.
FCG tukee yhteistyön kehittämistä ja
kehittymistä. – Organisaatioiden kyky or­
kestroida kokonaisuutta ratkaisee toiminnan
kustannustehokkuuden, laadun ja vaikuttavuuden, Lappalainen painottaa.
Muutostukea
myös kunnille
Johdon ja palvelujen konsultoinnin toimialajohtaja Aija Tuimala kertoo, että joissakin
14
FCG Consulting People
1 • 2015
kunnissa ja joillakin alueilla jo valmistaudutaan sote-muutokseen.
– Tämä on järeä ratkaisu. Se muuttaa
olennaisesti kuntien asemaa, tehtäviä, rahoitusta ja johtamista. Arjessa isoja kysymyksiä ovat myös henkilöstö, talous ja kiinteistöt, Tuimala toteaa.
FCG haluaa olla edistämässä muutostyötä ja tulevaisuuden kannalta järkevien
ratkaisujen syntymistä. – Tarjoamme tukea
sekä kuntien johtamiseen muutostilanteessa että sosiaali- ja terveyspalvelujen käytännön järjestämiseen.
Tuimalan mukaan edellytykset muutostukeen ovat hyvät, sillä prosessit ovat vastaavanlaisia kuin kuntaliitoksissa, joiden
konsultoinnissa FCG on maan kärkitoimija.
Hyvinvoinnin johtamisen avuksi on
tarjolla esimerkiksi uusi työväline, sähköinen
hyvinvointikertomus. Se soveltuu niin vuosittaiseen raportointiin kuin laajan hyvinvointikertomuksen valmisteluun, niin yksittäisiin
kuntiin kuin sote-alueille.
Tuotekehitys uudistuksen tueksi jatkuu.
Kaupalla FCG vahvisti asemaansa Suomen
johtavana sosiaali- ja terveydenhuollon konsulttina ja vahvana pohjoismaisena toimi­
jana.
– Yritysjärjestely vahvistaa FCG:n
edellytyksiä ylläpitää ja kehittää kunta-alan
ja koko suomalaisen sosiaali- ja terveys­
palvelujärjestelmän johtamisessa ja kehittämisessä tarvittavaa välttämätöntä tietoa.
FCG:n strategia-, luokitus- ja analysointipalvelujen lisäarvo asiakkaillemme vahvistuu, sanoo FCG-konsernin toimitusjohtaja
Ari Kolehmainen.
– FCG:n potilasluokittelujärjestelmät
NordDRG ja pDRG tarjoavat meidän
Ecomed-ohjelmistoratkaisujemme kanssa
perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoi­
don ja sosiaalihuollon toimijoille mahdollisuuden koostaa, luokitella ja vertailla
palvelu­tuotannon tapahtumia. Syntyy erinomaiset valmiudet myös avoimelle kansalliselle vertaisarvioinnille, toteaa FCG Datawell
Oy:n toimitusjohtaja Kari Lappalainen.
FCG:n hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka
Mäki-Lohiluoma ja FCG Datawell Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Leino näkevät,
että järjestely luo synergisen pohjan sotetoiminnan tuottavuuden kehittämiselle.
Datawellin
Ecomed-liiketoiminnan
kaik­ki 44 asiantuntijaa siirtyvät FCG-konsernin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.
FCG Consulting People
1 • 2015
15
Kokeilukulttuuri
kukoistamaan
Yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista
on kokeilukulttuurin käyttöönotto. Se nähdään keinona tukea maan uudistumista ja
”tuotta­vuusloikkaa”.
Mitä kokeilukulttuuri ja kokeilut voisivat tarkoittaa kunta-alalla, sitä pohdiskelevat
seuraavassa tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija
Majoinen Suomen Kuntaliitosta ja toimialajohtaja Jarmo Asikainen FCG:ltä.
Tehdään rohkeasti toisin
Kokeilukulttuurille on ominaista toiminnan
ennakkoluuloton kehittäminen, vanhasta
luopuminen ja epäonnistumisen salliminen.
– Lähdetään eri tasoilla ja eri keinoilla
etsimään uudenlaisia ratkaisuja. Tehdään
rohkeasti toisin ja myös arvioidaan, mikä
toimii, mikä ei. Perusteellisen selvittämisen
sijaan kehitetään toimintaa tekemisen ja pilotoinnin kautta, Majoinen luonnehtii.
Oleellista on kuntalaisten, järjestöjen, yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden
mukaan ottaminen: kuntien ja järjestöjen
yhteistyö, yritys-kuntayhteistyö, hallintorajojen ylittäminen ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa.
Kokeilukulttuurin edistäminen kytkeytyy moniin muihin muutoksiin ja hallituksen
kärkihankkeisiin, kuten sääntelyn purkamiseen ja digitalisaatioon, toteaa Asikainen.
– Miten voidaan normiohjautuvassa
hallinnossa toimia uudella tavalla? Tarvitaan
kansallisen ohjauksen väljentämistä ja paikallista rohkeutta käyttää toimintavapautta.
Toinen keskeinen kysymys on, mitä voidaan
digitalisoida, millä vauhdilla ja miten. Digitalisaatio mahdollistaa uusia toimintamalleja,
esimerkiksi sähköiset kokouskäytännöt.
Uudella asenteella
Selvityksiä, suunnitelmia ja strategioita tarvitaan,
mutta niiden rinnalle ovat nousemassa kevyet ja
ketterät kehittämisen keinot.
teksti: Paula Böhling
16
FCG
People
1 • 2015
kuvat:
JarmoConsulting
Teinilä ja Tony
Hagerlund
Kokeilukulttuuri ei toki ole kunnille aivan
uusi asia. Kulttuuripohjaa on, joskin kuntien
välillä on eroja, Majoinen sanoo.
– Toiset ovat hyvin aktiivisia kehittäjiä ja
aina etukenossa, toiset ottavat mallia edelläkävijöistä, osa etenee perinteisemmin.
Kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen
suhtautuminen vaikuttaa Asikaisen mukaan
paljon. – Kokeilukulttuurin luominen on johtamiskysymys. Kokeileva ilmapiiri pitää ulottaa koko henkilöstöön ja kansalaisyhteiskuntaan asti.
Majoisen mielestä monia asioita voidaan jo nyt lähteä tekemään toisin.
Jos esimiehet entistä useammin kysyisivät, ”mistä juuri sinä energisoidut työssäsi”, saataisiin kokeilemista, joka tuottaa työn
iloa ja työn imua – joka palkitsee.
– Ei kehittämisen tarvitse olla aina niin
juhlavaa. Annetaan arvo myös arkiselle kehittämiselle ja kokeilulle. Tärkeää olisi ihan
sekin, että henkilöstö alkaisi tuunata omaa
työtään – miettisi, miten nykytyöstä saisi innostavampaa ja vaikuttavampaa.
Jokaiselle valtaa ja vastuuta oman työnsä järjestämiseen, Asikainen tiivistää. – Jos
kunnassa on töissä tuhat ihmistä ja jokainen
petraa prosentin verran tuottavuudessa, laadussa ja uusissa innovatioissa, niin saadaan
valtavasti aikaan.
Tulokset näkyviin
Majoinen toivoo, että kokeilukulttuuri nousisi vahvasti kunnista käsin.
– Näen, että Kuntaliiton ja muiden
kansallisten toimijoiden roolina olisi enemmänkin luoda hyvät edellytykset kuntien ja
kunta­kentän uudistumiselle.
Kuntaliitto-konserni on erittäin tärkeä
sillanrakentaja kuntien ja valtion välillä.
Muutoksen onnistuminen edellyttää luottamuksellista tiedon ja kokemusten vaihtoa.
Konsernin verkostomainen toimintatapa ja kehittämisohjelmat tukevat muutosten
toteuttamista tälläkin hetkellä.
– Erityisen tärkeää on saada näkyväksi kunnissa tapahtuvaa kehittämistä, hyviä
käytäntöjä ja kokeiluja, Majoinen näkee.
Keskeisessä asemassa ovat viestintä
ja verkostot, kuten Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -verkostoprojekti
(USO), Seutukaupunkiverkosto, Kehyskuntaverkosto ja Kuntademokratiaverkosto.
Kokeilukulttuuria edistää myös valtioneuvoston kanslian kokeilutoimisto.
Yliopistoyhteistyön kautta saadaan
kansainvälisiä kokemuksia ja esimerkkejä.
Yhteistyössä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kanssa selvitetään kuntien
edellytyksiä kokeilukulttuurin rakentamiseen.
– Uudet palvelumallit ja toimintojen
digitalisointi ovat yksi avain tulevaisuuden
haasteista selviämiseen, Asikainen summaa.
FCG tarjoaa uudistusten ideointiin,
suunnitteluun ja toteutukseen asiantuntemusta ja konsultointia.
Viereisellä sivulla: Kaija Majoinen ja Jarmo Asikainen rohkaisevat kuntia kokeilemaan.
Tukea on tarjolla! Oikealla: Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumista on muodostunut
kuntajohdon kohtauspaikka.
Kuntaliiton talousja rahoitus­foorumi
10.2.–12.2.2016
Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi eli
Rafo on asiaa, virikkeitä ja yhteistä säveltä
luova kuntajohdon kohtauspaikka, joka uudistuu perinteitään unohtamatta.
Talouden ja rahoituksen asiantuntijafoorumi keskittyy kunta-alan ajankohtaisiin
muutoksiin. Se sisältää pääohjelman lisäksi
mielenkiintoisia rinnakkaisohjelmia ja vaihtoehtoisia tutustumiskäyntejä Tukholmassa.
Rafo käsittelee
•
•
•
Suomen talouden haasteita ja
Suomen talouden tilaa kansain­
välisessä kilpailussa
hallitusohjelmaa, kuntien rahoitusta,
taloutta ja uudistusten kokonaisuutta
kunnan roolia tulevaisuudessa
Rafo haastaa
•
•
päättäjät kertomaan ja keskustelemaan, miten ja miksi
osallistujat keskustelemaan ja kysymään kunta-alan rahoituksesta, taloudesta, rakenteista ja toiminnasta
Rafo mahdollistaa
•
•
•
hyödylliset keskustelut kollegoiden ja
yhteistyökumppaneiden kesken
vaihtoehtoiset seminaariteemat ja
tehokkaat tapaamiset mielenkiintoisen
pääohjelman lomassa
tiiviin paketin ajankohtaista tietoa
taloudesta ja rahoituksesta.
FCG Consulting People
1 • 2015
17
Kuntien laskentatoimi
vaatii uusia taitoja
Konsernitilinpäätös on kuntien laskentatoimen kestohaaste, jossa on
riittänyt koulutettavaa 20 vuodeksi. Uutta pureskeltavaa ovat tuoneet
organisaatiomuutokset, palvelukeskusmalli sekä taloushallinnon
muuttuminen sähköiseksi.
teksti: Heidi Hammarsten
kuva: Jarmo Teinilä
Kuntien laskentatoimeen vaikuttavat sekä
kuntakentän että taloushallinnon muutos­
trendit. Pasi Leppänen tuntee hyvin molemmat, sillä hän on seurannut alaa jo parin­
kymmenen vuoden ajan tilintarkastajana,
kunnan taloushallinnon tehtävissä ja laskentatoimen kouluttajana.
– Talouden johtamisen merkitys kunnissa kasvaa edelleen, kun eletään niukan talouden aikaa. Tarvitaan tarkkaa tietoa
oman toiminnan sisällöstä ja kustannuksista
sekä siitä, miten päätökset vaikuttavat talouteen. Kirjanpitäjän ammattinimike alkaa olla
suppea, ehkä kunnissakin siirrytään enemmän controllerin rooliin, arvioi Leppänen.
Leppänen on ollut alusta asti vahvasti
mukana FCG:n Kunnan ja kuntayhtymän
laskentatoimen koulutusohjelmassa, joka
käynnistyy nyt 20:nnen kerran. Ohjelmalle
syntyi tarve 1990-luvun puolivälissä, kun
kuntien taloudellinen raportointi oli muuttumassa kirjanpitolain mukaiseksi.
– Siihen meni useampi vuosi, kun opeteltiin kirjanpitolain mukaisia käytäntöjä ja
silloin myös opiskelijamäärät olivat suurimmillaan. Vuosien mittaan laskentatoimen
koulutusohjelman on käynyt läpi varmaan
lähemmäs tuhat henkilöä, kertoo FCG:n
koulutuspäällikkö Pekka Etelälahti (kuvassa).
Monia titteleitä
ja taustoja
Koulutusohjelma on vähitellen muuttunut
maailman mukana, mutta siinä on myös aikaa kestäneitä osia.
– Tämä ei ole ajankohtaisohjelma, vaan
hyvin vankka neljän jakson täydennyskoulutusohjelma. Sen osallistujilla on ollut mo18
FCG Consulting People
1 • 2015
nenlaisia titteleitä ja taustoja. Tyypillisiä ovat
taloussihteeri, talouspäällikkö tai kirjanpitäjä, Etelälahti kuvaa.
Leppänen vahvistaa, että osallistujajoukko on nykyisin entistä moninaisempaa.
– Mukana on myös controller-tehtäviä
tekeviä sekä päälliköitä. Lisäksi on paljon
yrityksistä siirtyneitä, jotka tarvitsevat kuntapuolen osaamista. Tenteistä näkyy, että osallistujilla tietyt alueet ovat jo vahvoja, mutta
toiset heikompia.
Etelälahden mukaan konsernitilinpäätös on kestoaihe, joka on aina koettu hankalaksi. Nyt se on erityisen kuuma, kun kuntalaki muuttaa käsitystä kuntakonsernista.
– Kaupungilla voi olla toistasataa konserniyhtiötä, kyllä siinä on tilinpäätöksen
laatimisessa haasteita, sanoo Etelälahti.
Entistä mutkikkaampi
kokonaisuus
Leppänen arvioi, että koulutuksen kaikki
osat ovat muuttuneet omalla tavallaan. Kirjanpitoonkin tulee uutta ohjeistusta koko
ajan, vaikka peruslainsäädäntö pysyy samana. Kuntakonserni taas on vuosien varrella
monimutkaistunut.
– Kunnissa on ollut paljon liikelaitoksia,
joita on ollut pakko yhtiöittää. Iso osa toiminnasta on siirtynyt kuntayhtymiin ja kokonaan
kuntayksikön ulkopuolelle. Organisaatio on
pirstaloitunut ja muuttunut monimutkaisemmaksi, mikä tuo talouden ohjaamiselle lisää
haasteita, kuvaa Leppänen.
Kuntien taloutta ei voi enää ohjata budjetilla yhtä tiukasti kuin ennen. Tilalle on
tullut konserniohjaus ja välillinen oh­
jaus.
Yksityistämistrendikin vaikuttaa kuntien
taloushallintoon.
– Tietoisuus oman toiminnan kustannuksista on tullut vahvasti mukaan kuvaan.
Onko fiksumpaa tehdä itse vai ostaa ulkopuolelta – ei ole helppoa ratkoa näitä kysymyksiä, Leppänen sanoo.
Myös kuntien taloushallinnon organisointi on muuttunut. Yksityisen sektorin
mallin mukaisesti taloudenpitoa on siirretty
palvelukeskuksiin eli työ keskittyy. Toisaalta taas sähköinen ostolaskujen kierto siirtää
tiliöintiä talousammattilaisilta yksiköihin.
Erikoistumisessa
on vaaransa
Parhaassa tapauksessa kun kirjanpitoa
automatisoidaan, rutiinitehtäviä jää pois ja
tilalle tulee esimerkiksi kustannuslaskentaa
ja erilaisten vaihtoehtojen vertailua. Tämä
vaatii kaikkien talouden palasten ja niiden
välisten yhteyksien ymmärtämistä, painottaa
Leppänen.
– Talousammattilaisten erikoistuminen ei välttämättä ole pelkästään positiivista. Kun työt kovasti keskittyvät, on vaara että
muu ammattitaito ruostuu. Pitäisi kuitenkin
osata katsoa asioita myös muista näkökulmista.
Maailman sähköistyminen näkyy laskentatoimen koulutuksessakin. Leppänen
muistelee alkuvuosia, kun kaikki tehtävät
tehtiin paperille ja korjattiin käsin. Nyt verkkooppimisympäristön hyödyntäminen on itsestään selvää.
– Mutta kyllä myös lähipäivistä pidetään edelleen kiinni. Niissä ihmiset tutustuvat toisiinsa ja voivat vaihtaa kokemuksia.
Myös kouluttajalle palaute ja jatkuva vuorovaikutus kuulijoiden kanssa on äärimmäisen
tärkeää.
FCG Consulting People
1 • 2015
19
Kuntajohtaminen
on jatkuvaa muutosta
Kuntajohtamista verrataan monesti yrityksen johtamiseen – mutta itse
asiassa yritysjohtajan elämä on monessa suhteessa yksinkertaisempaa.
Erityisesti kuntien johtajat tarvitsevat muutosjohtamisen ja verkosto­
johtamisen osaamista.
teksti: Heidi Hammarsten
kuva: Jarmo Teinilä
Kuntajohtamisen kuumat aiheet nousivat
esiin alkukesästä, kun kunnanvaltuustojen
ja -hallitusten puheenjohtajat kokoontuivat ensi kertaa kuntapuheenjohtajapäiville
FCG:n ja Kuntaliiton kutsumina. Tapaa­mi­
seen osallistui myös Hämeenlinnan kau­
pungin­hallituksen
puheenjohtaja
Sari
Rautio. Annetaan hänen ja FCG:n toimialajohtajan Marita Lehikoisen (kuvassa) kertoa, mikä kuntien johtamisessa on nyt ajankohtaista.
Miten sote ja uusi hallitus­
ohjelma vaikuttavat
kuntien rooliin?
”Ykkösasia on totta kai, mitä uusi hallitusohjelma tarkoittaa. Muun muassa soten takia
kuntien tehtäväkenttä tulee muuttumaan,
mutta mihin suuntaan? Vielä ei tiedetä, onko
kunnalla muuta kuin maksajan rooli sotessa”, tiivistää Sari Rautio.
Raution mukaan kuntien puheenjohtajat kuitenkin uskovat kuntien tarpeellisuuteen edelleen. He kävivätkin keskustelua
myös uusista mahdollisuuksista: mitä kunta
voi tehdä seudun elinvoiman ja asukkaiden
hyvinvoinnin edistäjänä?
Proaktiivinen toiminta ja uudet ideat
vaativat hyviä verkostoja, joissa parhaat ajatukset leviävät ja toteutuvat yhteistyön avulla.
Marita Lehikoinen huomauttaa, että
kunta ei itse voi valita perustehtäväänsä
kuten yritys.
”Kuntien taloudelliset reunaehdot ovat
myös huomattavasti tiukemmat ja haastavammat kuin useimpien yritysten. Kunnan
20
FCG Consulting People
1 • 2015
johtaminen on kuin monen yrityksen johtamista yhtä aikaa, ja se asettaa erityisvaatimuksia johtamiselle.”
Miten luottamus­
henkilöiden ja virkamies­
johdon suhde kehittyy?
Kuntajohtamisen erityispiirre on luottamushenkilöiden ja virkamiesjohdon toimiminen
rinnakkain.
”Kuntien johtaminen on mitä suurimmassa määrin verkostojohtamista jo nyt. Se
vaatii vahvaa tavoitteiden asettamista. Pitää
myös olla kollegoita, joiden kanssa voi sparrata asioita”, Rautio kuvaa.
Kaksoisjohtamiseen on jo nyt erilaisia
malleja, kuten poliittisesti valittu pormestari
kunnan johtajana.
Rautio uskoo, että kokopäiväisten luottamushenkilöiden määrä tulee lisääntymään, kun kuntien johdossa käsiteltävät
asiat monimutkaistuvat ja niitä tulee lisää.
”Kaksoisjohtaminen on itse asiassa
aika moderni toimintatapa. Tämä on tiimijohtamista ja yhteistyötä”, sanoo Rautio.
Lehikoinen muistuttaa, että virkamiehillä on vahvaa substanssiosaamista, jota
demokraattisesti valitut päätöksentekijät voisivat hyödyntää nykyistä tehokkaamminkin.
”Peräänkuulutan rohkeutta kokeilla ja
tehdä myös toisin kuin tähän asti on totuttu”, sanoo Lehikoinen.
FCG kouluttaa sekä kuntien poliittista johtoa että virkamiesjohtoa. Ohjelmat
ovat toistaiseksi erillisiä, mutta Lehikoisen
mukaan molemmissa pyritään lisäämään
yhteistä ymmärrystä.
”Tarkastelemme taloudellisia asioita ja
johtamisjärjestelmää molemmilta puolilta.
Pyrimme auttamaan yhteisen näkemyksen
luomisessa. Tavoitteena on ottaa molempien
puolten vahvuudet huomioon alati muuttuvassa ympäristössä.”
Miten kunnat pysyvät
ajan tasalla muutos­johtamisessa?
Rautio arvioi, että muutos on kunnissa jo
jatkuvaa eikä sitä voi enää erottaa normaalista työstä.
”Esimerkiksi Hämeenlinnassa lähdemme käynnistämään uutta toimintamallia eikä
stabiilia tilannetta ole odotettavissa ainakaan
seuraavaan kymmeneen vuoteen. Siksi kaikenlainen koulutus ja verkostoituminen ovat
kuntajohdolle tosi olennaisia.”
Yhä useampi kunta yhtiöittää liiketoimintaansa ja muuttuu konserniksi, joten
johtamiseen tulee mukaan taas uusia elementtejä.
”Kun kunta yhtiöittää, tulee muutoksia
johtamisjärjestelmään ja etenkin henkilöstöjohtamiseen. Kunnan konsernijohtaminen
ulottuu yhtiöitettyjen laitosten toimitusjohtajiin asti. Samalla mukaan tulevat yrityselämän lainalaisuudet”, Lehikoinen kuvaa.
Yhtiöittämistapauksista
julkisuuteen
nousevat usein ongelmatapaukset ja kiistat.
Lehikoisen mukaan ne voi välttää avoimuudella ja ennakoinnilla.
”Prosessin mahdollisimman hyvä
valmistelu auttaa välttämään sudenkuopat.
On mietittävä, kuka saa tietää tulevasta ja
milloin, mikä on kunkin osapuolen vastuu
prosessista. On tiedettävä faktat ja tunnistettava päätösten vaikutukset.”
Miten kuntajohto voisi
kehittyä viestinnässä ja
julkisuuden hallinnassa?
Harvan yrityksen johto on yhtä tiukassa
julkisessa seurannassa kuin kuntien johto
ja päätöksenteko on. Julkisuus myös tarttuu
huomattavasti hanakammin ikäviin asioihin
ja epäkohtiin.
”Ihmettelen mistä johtuu, että mieli­
kuvat vaikuttavat julkisuudessa paljon
enemmän kuin faktat. Esimerkiksi Hämeenlinnan kuntaliitosten jälkeen mielikuva on,
että palvelut ovat kadonneet liitoskunnista.
Kuitenkin asiakastyytyväisyyskyselyissä tyytyväisyys palveluihin on parantunut”, Rautio
huomauttaa.
”Uskottavinta viestintää on se, jota
kaupunkilaiset itse vievät eteenpäin. Ei paljon lämmitä, jos kunnan virallinen viesti on ristiriidassa kuntalaisten kokemusten
kanssa.”
FCG:n kuntapuheenjohtajaohjelmassa
käsitellään Lehikoisen mukaan myös toimivaa viestintää ja vuorovaikutusta.
”Haemme parhaita käytäntöjä ja osallistujat kuulevat, miten muualla on toimittu.
Hyvät kokemukset ja verkostot ovat kultaakin kalliimpia”, sanoo Lehikoinen.
FCG Consulting People
1 • 2015
21
Arvokas
anatomiasali
uuteen käyttöön
Helsingin yliopiston keskustakampuksella on
meneillään tilamuutos, joka koskee erityisesti
Kruununhaan kiinteistöjä. Pääsimme tutustumaan
historiallisen anatomiasalin peruskorjaukseen.
Pirjo Ranta (vas.), työnjohtaja Tino Raatikainen NCC:ltä ja Mervi Alaluusua työmaalla. Yllä: Tilaelementin avulla sovitetaan yhteen
historialliset puitteet, uusi tekniikka ja nykyaikaiset työskentelytavat.
teksti: Paula Böhling
kuvat: Jarmo Teinilä ja Zhong Chongyi
Yliopistolla on jo pitkään kiinnitetty huomiota tilakustannusten suuruuteen. Laitokset
ovat nähneet sen omissa budjeteissaan ja
ovat lähteneet itsenäisestikin selvittämään,
missä olisi tiivistämisen varaa, kertoo arkkitehti Pirjo Ranta Helsingin yliopiston Tila- ja
kiinteistökeskuksesta.
FCG:n tekemä koko keskustakampuksen kiinteistö- ja tilatarkastelu osoitti, että
Kruununhaan kiinteistöihin mahtuisi lisää
väkeä.
– Pääsimme ratkaisuun, jossa tänne Siltavuorenpenkereelle käyttäytymistieteiden
joukkoon tuodaan yliopiston täydennys­
koulutusyksikkö ja Avoin yliopisto. Uusia
työpisteitä tulee kaikkiaan 170, jolloin kiinteistöjen käyttäjämäärä nousee yli 600 henkilöön, esittelee tilojen kehittämisestä vastaava Ranta.
Kiinteistötarkastelun tuloksena anatomiasali muutetaan Avoimen yliopiston tutkimus-, hallinto- ja opetushenkilökunnan
työtiloiksi. Sali on ollut viimeksi liikunnan
käytössä.
Alkuperäistä
kunnioittaen
Anatomiasali sijaitsee suojellussa Athenarakennuksessa, joka on yksi parhaiten säilyneitä 1920-luvun sisätilakokonaisuuksia
maassamme. Athena rakennettiin alkujaan
yliopiston anatomian laitokseksi ja anatomiasali ruumiinavaussaliksi. Rakennus on
suojeltu myös keskeisiltä sisätiloiltaan.
22
FCG Consulting People
1 • 2015
Hallimaiseen, lähes kuusi metriä korkeaan saliin tulee työpisteitä kahteen kerrokseen. Keskelle sijoitetaan ”rasiamainen
tilaelementti”, jossa ovat kokoustilat, hiljaisen työn tilat ja etäopetustilat. Talotekniikka
tuodaan sisään tilaelementin kautta. Salin
sisäpinnat ja väritys palautetaan alkuperäistä vastaavaksi.
Suunnitteluun toivat haastetta tilan historialliset arvot, nykyaikaisen toimistoympäristön vaatimukset ja myös akustiikka, toteaa
projektipäällikkö Mervi Alaluusua FCG:ltä.
– Tilaratkaisujen lisäksi olemme tutkineet paljon rakenneratkaisuja ja materiaaleja yhteistyössä rakenne- ja akustiikkasuunnittelijoiden kanssa. Tilaelementin
rakenteissa ja pintamateriaaleissa on kiinnitetty erityistä huomiota äänenhallintaan, sillä
työympäristön pitää olla rauhallinen.
Hankkeeseen osallistuva Museovirasto
pitää ratkaisuja hyvinä.
– Tämä on tehty juuri niiden ihanteiden
mukaan, kuin näitä vanhoja tiloja tänä päivänä pääasiassa peruskorjataan. Jos joku
on uutta, niin se on kalusteenomaista ja modernia. Silloin se erottuu vanhasta ja se voidaan jopa purkaa ilman, että alkuperäiset
rakennusosat kärsivät, Ranta luonnehtii.
FCG on vastannut salin arkkitehti-,
sisustusarkkitehti- ja rakennesuunnittelusta.
Toiminnallisuus tärkeää
Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä tilaajan ja
tilojen käyttäjien kanssa.
Tilojen tehokkuus on ollut tärkeä suunnittelutavoite, mutta kyse on myös työyhteisöjen toiminnan parantamisesta. Yhteen sijoitetaan ihmisiä ja yksiköitä, jotka hyötyvät
muutosta.
Anatomiasalin ohella isompi korjaus
tehtiin Minerva-rakennuksen uudessa osassa, jota vahvistettiin hallinnollisena keskuksena ja uudentyyppisenä oppimisympäristönä. Lisäksi 30 tutkijan ryhmälle toteutetaan
avointa monitilatoimistoa, jossa on luovuttu
omista työpisteistä.
– Tässä lähestytään jo palvelumuotoilua, Ranta sanoo.
Muutot
marraskuussa
Rakennustöiden odotetaan valmistuvan lokakuussa. Kalustaminen vie noin kuukauden, ja sitten päästään muuttamaan.
Projektiin sisältyy vielä yliopiston hallintorakennus, joka pitää tyhjentää tammikuussa alkavan remontin alta. Kun Avoin
yliopisto on siirtynyt Siltavuorenpenkereelle,
hallintorakennuksen väki muuttaa näin vapautuviin tiloihin.
– Kaikki tämä tapahtuu yhden vuoden
sisällä. Tappoaikataulu, mutta me onnistumme, kiitos myös Mervin työn. Tämä on ollut
iloinen projekti!
Keskustakampuksen kiinteistö- ja tilatarkasteluun sisältyi kaikkiaan kuusi kiinteistöä.
FCG Consulting People
1 • 2015
23
Ennen FCG:lle tuloaan Juhani Pirinen toimi
valtakunnallisen Kosteus- ja hometalkoot
-toimintaohjelman päällikkönä ympäristö­
ministeriössä. Hän on saanut työstään
lukuisia -palkintoja ja tunnustuksia.
Tehdään yhdessä terve talo,
korjataan ongelmakohdat kuntoon.
Ei enää kosteutta, ei homeongelmia,
ei materiaalipäästöjä, ei huonoa
sisä­ilmaa. Ei epämääräistä oireilua
ja sairastelua.
teksti: Paula Böhling
kuva: Jarmo Teinilä
Korjaa kerralla kuntoon
– Meillä on ehkä mielikuva, että vanhat
rakennukset ovat jotenkin parempia kuin
uudet, mutta se ei pidä paikkaansa. Tosi­
asiassa 90 prosenttia sisäilmaongelmista
on vanhoissa taloissa ja ongelmia on, jos
korjauk­set ja huollot ovat jääneet tekemättä, kertoo rakennusterveyden ja sisäilmaston toimialajohtaja, tohtori Juhani Pirinen
FCG:ltä.
Rakentamistalouden perussääntökin
sen sanoo: rakennus vanhenee 1,5 prosenttia vuodessa eli 45 prosenttia 30 vuodessa.
Laiminlyönnit
tulevat kalliiksi
Sisäilmaston kannalta ratkaisevia paikkoja
ovat katot, vesijohdot, viemärit, salaojat sekä
kellariseinien ja pesuhuoneiden vesieristeet,
toisin sanoen kaikki, mikä pitää talon kuivana. Olennaista on myös ilmanvaihdon toimivuus.
– Jos korjaukset jäävät tekemättä
35–40 vuoden kohdalla, niin seuraukset ovat huonot, varoittaa väitöskirjassaan
yli 400 omakotitalon pulmiin perehtynyt
tohtori.
Paljon on myös väärin tehtyjä rakenteita, hän sanoo. On maata vasten olevia betonilaattoja, joiden päälle on laitettu eristeet,
kun pitäisi olla toisin päin. Ei siinä auta kuin
purkaa ja korjata. On taloja, joista puuttuvat
salaojat ja kellariseinien vesieristykset. Ne
on tehtävä sinne.
Jos rakennus pääsee oikein huonoon
kuntoon, korjaaminen voi tulla jopa kalliimmaksi kuin uudisrakentaminen. Kannattaa
siis toimia ajoissa.
24
FCG Consulting People
1 • 2015
– Uskon huolelliseen kuntotutkimukseen ja hyvään korjaussuunnitteluun. Jos
rakennuksesta halutaan pitkäikäinen, ongelmakohdat on korjattava kunnolla.
Suunnittelun merkitys
kasvaa
Myös uudisrakentamisessa on oltava tarkkana, ettei tehdä kalliiksi koituvia virheitä.
Pirisen pääviesti kuuluu: ilmanvaihto on erittäin tärkeä osa hyvää sisäilmastoa,
joten se pitää aina suunnitella ja toteuttaa
hyvin – sen lisäksi, että rakenteet tehdään
terveellisiksi.
Keskeistä on myös kosteuden hallinta. On huolehdittava sadesuojauksesta ja
annettava betonin kuivua ennen pinnoittamista.
– Ja kyllä suunnitelmien pitää olla
tarkempia, niihin on syytä sisällyttää myös
sisäilma- ja rakennusterveysasiat, Pirinen
painottaa.
Nollaenergiarakentamisessa suunnittelun merkitys korostuu. – Energiankulutuksen minimoimiseksi rakennuksen vaipasta
tehdään erittäin hyvin lämpöä eristävä. Karkaava lämpö ei enää kuivata talon ulkopinnan rakenteita, jolloin ne homehtuvat helpommin, Pirinen kuvaa problematiikkaa.
FCG:n Terve nollaenergiatalo -projektissa kehitetään toimintaohjeita ja työtapoja,
joilla varmistetaan, että myös energiatehokkaat rakennukset tehdään terveiksi ja saadaan pysymään terveinä. Avainasemassa
ovat paitsi oikeat rakenteet ja talotekniikka
myös tilaajan ja kaikkien suunnittelijoiden
saumaton yhteistyö.
Kaikki palvelut
yhdeltä luukulta
FCG palvelee kaikkia, jotka kärsivät sisä­
ilmaongelmista ja haluavat korjata rakennuksensa kerralla kuntoon – tai tarvitsevat
apua uudisrakentamisen sisäilmastokysymyksissä.
– Tarjoamme koko ketjua kuntotutkimuksista suunnitteluun, rakennuttamiseen,
rakentamisen valvontaan ja jälkiseurantaan. Haluaisimme ottaa kokonaisvastuun
rakennuksen korjaamisesta ja suunnitella
kor­jauksen niin, että rakennus on terve ainakin seuraavat 50 vuotta, Juhani Pirinen
esittelee.
Kuntia palvellaan erityisen laaja-alaisesti. Sisäilmatutkimukset ja korjaussuunnittelu voidaan yhdistää esimerkiksi kouluverkkoselvitykseen.
– Jos kunnalla on useampia sisäilmaongelmaisia kouluja, niin voimme ottaa
tarkasteluun ne kaikki. Arvioimme, mikä
elinkaari kullekin rakennukselle on saatavissa ja mikä on elinkaaren kustannus verrattuna esimerkiksi siihen, että tehdään uusi
nollaenergiarakennus ja siirretään siihen
muitakin kunnan toimintoja. Voimme tehdä
elinkaarianalyysejä sekä rakennuksista että
palvelutoiminnasta.
FCG:llä on myös vahvaa uusiutuvan
energian osaamista. Mallintamisen avulla
saadaan selville, mikä energiaratkaisu tuottaa taloudellisesti parhaan tuloksen juuri kyseisessä kohteessa.
Sisäilmastoasiantuntijoita tarvitaan varmistamaan, että talosta tulee myös terve!
FCG Consulting People
1 • 2015
25
teksti: Paula Böhling
kuvat: Jarmo Teinilä ja Niklas
Lähteenmäki, Hämeenlinnan
kaupunki
Kristiina Koskiaho ja Jan Tvrdý yllättyivät siitä, kuinka kaavavaihtoehdot eroavat toisistaan kuntatalouden kannalta. Engelinrannan
tekee ainutlaatuiseksi se, millä tavoin sitä suunnitellaan. Arkkitehtien, kaavoittajien, rakentajien ja kaupungin päättäjien lisäksi suunnitte­
luun osallistuvat aivan tavalliset kaupunkilaiset.
Engelinrannan kaupunginosa rakentuu Hämeen­
linnan ydinkeskustan
kainaloon, Vanajaveden
äärelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen
osayleiskaavan kesäkuussa. Kaavassa on pyritty
taloudelliseen ja tehokkaaseen maankäyttöön.
Engelinranta
etenee
Laki vaatii
Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi perustuu maankäyttöja rakennuslakiin ja -asetukseen.
– Usein selvityksiä on tehty kevyellä menettelyllä, mutta suunta
26on FCG
Consulting People
1 • 2015
muuttumassa.
Vaikutuksia
arvioidaan perusteellisemmin ja useam-
masta näkökulmasta, kertoo toimialajohtaja Pauli Santala FCG:ltä.
Taustalla on kiristynyt kuntatalous ja tiedolla johtamisen merkityksen kasvu. – Talouden realiteetit
vaikuttavat entistä enemmän myös
suunnitteluratkaisuihin.
Päättäjät
ha­lu­­a­vat numeroja ja vertailutietoja
pää­tök­senteon tueksi.
Arvio Helsingin yleiskaavan
taloudellisista vaikutuksista julkaistaan syyskuussa. Vaalimaan osa­
yleiskaavan vaikutusten arviointi
julkistettiin äskettäin.
Engelinrantaa eli Hämeenlinnan Etelärantaa on odotettu liki kaksisataa vuotta. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin laatimaan, vuonna
1832 hyväksyttyyn asemakaavaan sisältyi
kaikille yhteinen ranta ja rantakortteli alueen
etelälaidalla.
Rantasuunnitelma sai kuitenkin väistyä, sillä alue tarvittiin aluksi teollisuuden ja
sittemmin kaupan, pysäköinnin ja urheilun
tarpeisiin. Nyt on asuinrakentamisen vuoro.
– Paras osa keskustaa on rakentamatta. Toteutamme kaupunginosan, joka
tuottaa elinvoimaa koko Hämeenlinnalle ja Suomen kasvukäytävälle, iloitsee Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n toimitusjohtaja
Kristiina Koskiaho.
Alueen arvo esiin
Kaupunki teetti päätöksenteon tueksi perusteellisen selvityksen osayleiskaavan taloudellisesta kannattavuudesta.
Kaavan toteuttaminen merkitsee kaupungille kustannuksia, joita syntyy eniten
pilaantuneiden maiden kunnostuksesta ja
Paasikiventien siirrosta, Koskiaho esittelee
lähes 50-sivuisen raportin antia.
– Yhtään uutta kunnan tuottamaa
palvelua ei sen sijaan tarvita, sillä alue voi tukeutua olemassa olevaan palveluverkkoon.
Tuloja kaupunki saa tonttien myynnistä sekä kiinteistö- ja tuloverotuksesta. Välillisiä tuottoja on vaikea arvioida, mutta ne ovat
huomattavat, sillä kaupungin ja keskustan
vetovoima kasvaa merkittävästi, Koskiaho
uskoo.
– Engelinrannalla on valtava imagomerkitys. Keskustan asukasmäärä puolitoista­
kertaistuu, mikä tuo uusia asiakkaita ja
lisää elivoimaa liikkeille. Alueesta tulee myös
maamerkki ohikulkijoille – Hämeenlinna
huomataan.
Jos jonnekin
niin tänne
Palvelutarpeiden ja infrakustannusten kannalta eri kaavavaihtoehdot poikkesivat toisistaan hyvin vähän. Suurimmat kustannuserot
havaittiin pilaantuneen maan käsittelyssä.
Kaavataloudellisesti kannattavaksi yltäisi ainoastaan 3 500 asukasta mahdollistava kaavavaihtoehto. Kaavoittaja päätyi kuitenkin sijoittamaan alueelle 2 600 asukasta.
– Kuntataloudellisesti kannattavan
alueen rakentaminen on tämän kokoises-
sa kaupungissa vaikeaa, sillä väestö vanhenee ja kestävyysvaje tulee joka tapauksessa,
Koskiaho toteaa.
Mutta se, että Engelinrantaa ei rakenneta lainkaan, olisi kaupungille kallein
vaihtoehto. Jos rakennetaan pientaloalue
jonnekin muualle, niin kestävyysvaje on 50
miljoonaa euroa suurempi.
– Jos jonnekin rakennetaan, niin keskustaan pitää rakentaa. Tänne palvelujen
ääreen.
Rakentamisajan välillisen ja välittömän
työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan yhteensä 4 200 henkilötyövuotta.
Hyvässä
hengessä
Selvityksen taloudellisista tarkasteluista
vastasi FCG yhteistyössä Rapal Oy:n ja Hadrianus Kehitys Oy:n kanssa. Pilaantueiden
alueiden kunnostuskustannukset arvioi
Sito Oy.
Prosessi oli tiivis ja vuorovaikutteinen. Asiantuntijat ja päättäjät kokoontuivat
yhteen kolme kertaa, minkä lisäksi pidettiin
työpajoja ja pienempiä työryhmäkokouksia.
– Asiaan sisältyy suuria taloudellisia
intressejä ja poliittista intohimoa. Sellaista ei
ole helppo viedä läpi hyvässä ilmapiirissä,
mutta tällä joukolla se onnistui. Kiitos FCG
– kiitos vetovastuun kantanut Jan Tvrdý,
kiitos Riitta Ekuri, Kimmo Haapasalo ja
Pauli Santala!
FCG Consulting People
1 • 2015
27
Vieraalla maalla
Kuusisaaressa
Saudi-Arabian uusi suurlähetystö on poik­
keuksellisen vaativa hanke sekä arkkiteh­
deille että suunnittelijoille. Asiakasvaltion
vaatimukset ovat monessa suhteessa
tiukemmat kuin Suomen säädökset.
teksti: Heidi Hammarsten
kuva: PES-Arkkitehdit
Kun Saudi-Arabia päätti rakentaa uuden
suurlähetystön Helsingin Kuusisaareen,
hank­
keesta järjestettiin kansainvälinen
arkki­
tehtikilpailu. Sen voitti suomalainen
PES-Arkkitehdit. Voittajatyö ei yritä näyttää
arabialaiselta arkkitehtuurilta, mutta tilaajan
kulttuuri näkyy esimerkiksi verhouksen lasipintojen kuvioaiheissa.
– Emme tee mitään arabialaista taloa, mutta jokainen asiakas saa ihan oman­
näköisensä rakennuksen. Tämä sopii hyvin
Saudi-Arabian suurlähetystölle, kuvaa Tuomas Silvennoinen PES-Arkkitehdeista.
PES-Arkkitehdit on aiemminkin niittänyt mainetta kansainvälisissä arkkitehtikilpailuissa. Sen tunnetuimpiin töihin kuuluu
kiinalainen Wuxin oopperatalo.
Kun tilaaja on Saudi-Arabian valtio
mutta rakennus nousee Suomeen, hankkeesta tulee monella tavoin poikkeuksel­
linen.
– Rakennus tehdään vieraan valtion
maalle. Heillä on erilainen lainsäädäntö ja
erilainen suunnittelukulttuuri. Noudatamme
esimerkiksi tilaajan turvallisuusohjeita, mutta ne pitää sovittaa suomalaiseen rakennustapaan, sanoo Silvennoinen.
Rakentamaan
ehkä loppuvuodesta
Saudi-Arabian suurlähetystön suunnitteluvaihe saadaan päätökseen alkusyksystä.
Rakentaminen alkaa aikaisintaan loppuvuodesta ja kestää pari vuotta, arvioi Tuomas
Silvennoinen.
LVI-suunnittelusta vastannut johtava
konsultti Reijo Auvinen FCG:ltä kehuu rakennusta ”aivan ainutlaatuisen hienoksi”.
28
FCG Consulting People
1 • 2015
– Suunnittelussa pitää pystyä tuottamaan tilaajan vaatimusten mukainen suunnitelma. Periaatteessa se on hyvän suomalaisen suunnittelutason mukaista, mutta
joiltakin osin erilaista, sanoo Auvinen.
Esimerkiksi näyttävä lasiverhous asettaa omat haasteensa suunnittelulle. On pitänyt pohtia, kuinka hallita lämpökuormia
niin, ettei rakennus kuumene kesällä liikaa
eikä talvella synny vetoa.
– Arkkitehtonista materiaalia julkisivussa käytetään varjostukseen, ja talvella osaa
ikkunoista lämmitetään sähköllä. Kaikissa
asunnoissa, sisääntuloaulassa ja joissakin
muissa tiloissa on lattialämmitys. Sisäilmaluokitukseksi tulee vaativa S2+, Auvinen
kertoo.
Jäähdytys
kuin hotellissa
Tilaajan erityisvaatimuksiin kuuluu jäähdytysjärjestelmä myös asuintiloihin. Kyseessä on huoneistokohtainen, hotellityyppistä
ratkaisumallia noudattava järjestelmä, jota
Suomessa ei yleensä käytetä.
– Tämä järjestelmä toimii suoraan kylmäaineella eikä siinä käytetä vettä, Auvinen
kuvaa.
Poikkeuksellisen vaativaa luokkaa ovat
myös rakennuksen turva- ja varmistusjärjestelmät. Täydellisen varavoimalaitteiston
avulla suurlähetystö voi toimia jopa vuorokausia, vaikka sähkönjakelu katkeaisi.
Suomen-suurlähetystö saattaa tuottaa
uusiakin töitä PESin johtamalle suunnitteluryhmälle, jossa FCG on mukana. Ryhmä on
edennyt tarjousvaiheeseen myös Saudi-Arabian suurlähetystöprojektissa Kirgisiassa.
Opetuksen
kehittämistä
Ecuadorissa
FCG tukee Ecuadorin opetusministeriötä
opetuksen laadun parantamisessa ja maan
koulutussektorin kansallisessa ja alueellisessa kehittämisessä, erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusasteen opettajan­
koulutuksen alueilla. Koulutus on yksi
Ecuadorin hallituksen asettamista kansallisista kehittämisprioriteeteista vuosille
2013–2017.
Alkuvuonna 2015 aikana FCG valmisteli
Ecuadorin opetusministeriön rahoittamaa
Ecuador–Finland Education Programme:
Learning Path Approach -hanketta. Hankkeessa on neljä komponenttia, joissa alkuvuonna toteutetun vaiheen aikana valmisteltiin suunnitelmaa pidemmän tähtäimen
strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hanke tukee varhaiskasvatuksen ja perusasteen opettajien täydennyskoulutuksen kehittämistä, vahvistaa alueellisten opettajankoulutuskeskusten ja harjoittelukoulujen
toimintaedellytyksiä sekä lisää ecuadorilaisten ja suomalaisten yliopistojen opetus- ja
tutkimusyhteistyötä.
Koulutuksen laatu vaihtelee suuresti
Ecuadorin vaikeakulkuisen maaseudun
ja suurten kaupunkien koulujen välillä, ja
hankkeen yhtenä tavoitteena onkin vahvistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen ja
perus­
opetuksen alueellista tasa-arvoa.
Opettajien koulutusta ja työoloja parantamalla voidaan osaltaan lisätä ammatin houkuttavuutta. Lasten oppimistulosten kannalta tärkeä kehittämiskohde on myös kotien
tukeminen ja kodin ja koulun välisen yhteistyön parantaminen. Hankkeessa on hyödynnetty suomalaista mallia koti–koulu -yhteistyöstä.
Suomalaisia
opettajankoulutuksen
asian­tuntijoita on vieraillut Ecuadorissa kouluttamassa paikallisia opettajia ja varhaiskasvattajia mm. lukemaan ja kirjoittamaan
oppimisen kehittämisessä, mikä on yksi
hankkeen keskeisiä sisällöllisiä teemoja.
Ecuadorilaiset opetusalan asiantuntijat ovat
myös käyneet tutustumassa suomalaiseen
opetukseen ja opettajankoulutukseen.
FCG:n kumppaneina hankkeen toteutuksessa ovat olleet mukana Helsingin,
Oulun ja Itä-Suomen yliopistot. Ecuadorin
opetusministeriön tavoitteena on käynnistää
kolmevuotinen hanke vuoden 2016 alussa.
FCG Consulting People
1 • 2015
29
Maaliikennekeskuksen toiminta päättyi 27. kesäkuuta. Tällaiselta alueella näytti kaksi
päivää aikaisemmin. Juhani Isoherranen (vas.), Kari Hartikainen ja Nina Lamberg-Vuorinen
tietävät tarkalleen, kuinka projekti etenee.
teksti: Paula Böhling
kuvat: Jarmo Teinilä
Jättimäinen
purku-urakka
Purkujätteen määriä:
Metsälän maaliikenne­
keskus suljettiin kesäkuussa. Jäljellä ovat
tyhjät terminaalit ja
autio asfalttikenttä.
Pian ne on purettu pois
asuntorakentamisen
tieltä.
Helsingin kaupungin omistama noin 14
hehtaarin maa-alue Metsälässä, Käpylän
kupeessa, on toiminut logistiikan tukikohtana vuodesta 1970. Kaupungin vuokralaisina ovat olleet DB Schenker ja Kaukokiito.
Terminaalirakennuksia on neljä, ja niistä DB
Schenker omistaa kaksi, Kaukokiito ja kaupunki molemmat yhden. Vuokrasopimukset
päättyvät kuluvan vuoden lopussa.
30
FCG Consulting People
1 • 2015
•
teräsbetonia 32 000 t
Yhteistyöllä eteenpäin
DB Schenker siirsi pääkaupunkiseudun
terminaalitoimintonsa ja Suomen pääkonttorinsa kesäkuun lopussa Vantaan Viinikkalaan, Kehä III:n tuntumaan.
Kiinteistöjohtaja Risto Lehtikankaan
ajatukset ovat edelleen myös Metsälässä, sillä vuokralaisten velvollisuus on purkaa omistamansa rakennukset ja ennallistaa maat.
– Tämä on kova haaste yhtiölle ja myös
minulle henkilökohtaisesti, koska en tunne
purkamispuolta. Se on erittäin lupasäänneltyä ja tarkkaa toimintaa, voisi sanoa, että vähintään yhtä säänneltyä kuin uuden rakentaminen, Lehtikangas luonnehtii.
– Ja kyllä tämä on meille haaste myös
taloudellisesti, tähän on pitänyt varautua
vuosikausia, hän lisää.
•
asfalttia 37 000 t
Prosessin helpottamiseksi osapuolet
tekivät purkutöistä yhteistyösopimuksen ja
hankkivat FCG:n rakennuttajakonsultiksi vetämään hanketta.
– Olemme tehneet suunnitelmat yhteistyössä. Onneksi mukana on Kari Hartikainen Helsingin kaupungilta, hän on kokenut tällaisessa hommassa.
Edullisempaa
kuin erikseen
Kiinteistöviraston tilakeskuksessa työskentelevällä projektinjohtaja Kari Hartikaisella
on toden totta kokemusta, sillä hänen päätyötään on kaupungin purkuhankkeiden ja
myös uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden vetäminen.
Maaliikennekeskuksen projekti on hänellekin suurimmasta päästä.
•
tiiltä 1 300 t
•
terästä 850 t
– Tämä on Helsingin mitassa iso purkuhanke. Voisi verrata esimerkiksi Jätkäsaareen, tämä on noin puolet siitä. Sompasaari
oli hieman isompi.
Kokonaiskustannukset ovat Hartikaisen mukaan noin 2 miljoonaa euroa.
– Kustannuksia syntyy, mutta jos purku tehtäisiin neljänä erillisenä hankkeena,
hinta olisi kaksinkertainen. Tämä tulee 50
prosenttia edullisemmaksi kaikille osapuolille, yhteistyö kannattaa, hän toteaa kerraten vaiheita:
Ensimmäiseksi Vahanen Oy kartoitti
haitta-aineet rakennuksista, sitten FCG teki
pilaantuneiden maiden PIMA-tutkimuksen.
Siltä pohjalta purkusuunnittelijat, pääsuunnittelijana Ramboll Oy, tekivät purkusuunnitelmat ja valmistelivat purkulupahakemukset. Terminaalien purku-urakat alkavat
syyskuussa.
•
kattohuopaa 540 t...
Tilanne
hallinnassa
Projektipäällikkö Nina Lamberg-Vuorinen
FCG:ltä huolehtii, että hanke etenee tavoitteiden mukaisesti. Töiden valvojana ja
turvallisuuskoordinaattorina toimii projektipäällikkö Juhani Isoherranen FCG:ltä.
Asetelma on mielenkiintoinen esimerkiksi hankinnan näkökulmasta, LambergVuorinen sanoo.
– Kaupungin osalta on pelattava julkisen hankinnan sääntöjen mukaan, kun taas
kuljetusliikkeiden kanssa on normaali yksityinen kilpailutusprosessi. Hankintasopimukset tehdään kaikkien kolmen osapuolen
kanssa erikseen.
Purkamisen hoitavat urakoitsijat, mutta kysytäänpä projektipäälliköltä purku­
jätteestä.
Jätettä on arvioitu syntyvän kaikkiaan
120 000 tonnia, yli puolet siitä on teräs­
betonia ja asfalttia.
– Purku pyritään tekemään niin, että
jäljelle jää mahdollisimman paljon puhdasta
betonia ja kiviainesta, joka voitaisiin murskata paikan päällä ja hyödyntää maanrakennusaineena. Läjittäminen alueelle vaatii
kuitenkin ympäristöluvan, ja sen hakee urakoitsija.
Puu, eristeet, haitta-aineet ja muu materiaali toimitetaan asiaankuuluviin keräyspisteisiin periaatteella: jokainen kuorma ja
kuljettaja voidaan jäljittää.
Valmista tulee toukokuun loppuun
mennessä. Silloin on purettu terminaalien
lisäksi asfalttialueet, on kuorittu pilaantuneet maat ja tehty viimeistelytyöt.
Jäljellä on puhdasta maata uuden
asuin­alueen pohjaksi.
FCG Consulting People
1 • 2015
31
Yllä vasemmalla: Toivottavasti Nepal pääsee pian jaloilleen katastrofin jäljiltä. Alla vasemmalla: Maria Notleyn (oik.) ja Auli Keinäsen
yhteistyö jatkuu, roolit vain ovat toiset kuin 25 vuotta sitten. Yllä: FCG jatkaa kehitystyötä Nepalissa useilla tahoilla. Hankkeissa
autetaan kaikkein köyhimpiä.
Nepalissa nyt
FCG koordinoi kahta
UM:n rahoittamaa hanketta
• Kaukolännen vesivara­
hanke, vaihe II:
2010–2015
Neljännesvuosisata
Nepalissa
Suomen ja Nepalin vesi- ja sanitaatio­yhteistyö on ollut
erittäin tuloksellista. Puhdas vesi, viemäröinti ja käymälät
on saatu miljoonien ihmisten ulottuville.
32
FCG Consulting People
1 • 2015
• Länsi-Nepalin maa­­seudun
vesihuolto- ja sanitaatiohanke, vaihe II:
2013–2018
teksti: Paula Böhling
kuvat: Auli Keinänen, Anita Prajuli
ja Jarmo Teinilä
Oli tosi jännittävää tulla Nepaliin vuonna
1990. Maa oli suljettu ja kulttuuri häiriintymätöntä. Meidät otettiin kuitenkin hyvin
vastaan.
Muistan, miten meillä oli vain valkoinen kartta ja valokuvia lähteistä. Mietittiin,
että ehkä siellä voisi tehdä kaivoja.
Käymäläkulttuuri puuttui maasta lähes
kokonaan, vain muutamassa projektialueen
kylässä oli huussi. Tauteja oli paljon, ja koko
ajan sairasteltiin.
Näin muistelevat ulkoasiainministeriön
(UM) vesialan neuvonantaja Maria Notley ja
FCG:n kehityskonsultoinnin johtaja Auli Keinänen ensikokemuksiaan maasta.
Alkamassa oli Suunnittelukeskus Oy:n
– FCG:n edeltäjän – ensimmäinen vesi- ja
sanitaatiohanke Nepalissa, rahoittajana UM.
Silloin Notley ja Keinänen olivat molemmat
Suunnittelukeskuksen palveluksessa.
Parempaa elämää
maaseudun ihmisille
Suomen vesi- ja sanitaatiohankkeiden avulla
on muun muassa turvattu puhdas juomavesi yli miljoonalle ihmiselle, saatu käymälöitä miljoonille, parannettu tyttöjen ja naisten
asemaa sekä vähennetty sosiaalista ja taloudellista epätasa-arvoa.
– Ympäristöhygienian taso on nyt aivan
toista kuin alkuaikoina. Sen näkee tilastoista ja sen huomaa paikan päällä kulkiessa,
Notley kertoo.
Jo alkuvaiheessa käyttöön otettiin toimintatapa, jossa lisätään asteittain paikallishallinnon, kylien ja kyläläisten osallistumista. Se osoittautui hyväksi. Oleellista on ollut
naisten mukaan saaminen, koska he hoitavat hygienia- ja sanitaatioasiat.
– Pienimuotoisuus ja paikallistason
osallistuminen on ollut suuri voimavara,
Notley arvioi. – Ruohonjuuritason työ kantaa konfliktienkin yli. Elämä maaseudulla
jatkuu, vaikka olisi millaista kuohuntaa esimerkiksi poliittisesti.
– Tärkeää on ollut myös alueellisen ja
kansallisen hallinnon tukeminen, lisää Keinänen. – Ei ole vain keskitytty käytännön
työhön kylissä.
Katastrofin
kohdatessa
Oman haasteensa Nepalille ja kehityshankkeille tuo tulvien ja maanjäristysten riski.
Huhtikuun 25. päivänä 2015 tapahtui
pääkaupungin, Kathmandun, luoteispuolella
yli 8 000 kuolonuhria vaatinut järistys. Toukokuun 12. päivänä koettiin uusi voimakas
järistys ja sen jälkeen satoja jälkijäristyksiä.
Huhtikuun megajäristys on vaikuttanut miljoonien ihmisten elämään. Monet
ovat menettäneet kotinsa, perheensä, terveytensä ja elinkeinonsa, kertoo Kathmandussa tapahtumahetkellä ollut Keinänen. – Projektialueiltamme meni jonkin verran taloja,
huusseja hajosi ja ehkä vesijärjestelmiäkin
vaurioitui, mutta pääosin säästyttiin vahingoilta. Vesihankkeet mobilisoivat nopeasti
hätäapujoukkoja pahimmille alueille.
Tehokasta toimintaa
UM pitää FCG:n Nepal-hankkeita hyvin innovatiivisina ja tuloksellisina, Notley kertoo.
Tavoitteet olivat ehkä alussa väljiä, mutta nyt pitää tietää tarkalleen, mitä aiotaan
saada aikaan. Tietoa tarvitsee myös Nepalin hallitus, jonka tavoitteena on ”vettä ja sanitaatiota kaikille vuoteen 2020 mennessä”.
– Meidän hankkeemme sovitetaan
kansallisiin ohjelmiin, ja maan hallitus myös
rahoittaa hankkeita suurella osuudella. Maakunnat ja kylät laittavat rahaa omista budjeteistaan, ja ihmiset panostavat ainakin työllään. Tämä on edistyksellistä ja tehokasta.
Suomen pitkäaikainen sitoutuminen
on ollut Notleyn mielestä erityisen arvokasta. On syntynyt luottamus ja kumppanuus.
On voitu rakentaa asiantuntemusta vanhan
päälle. On saatu tuloksia.
Hankkeet myös työllistävät, kehitysyhteistyön konkarit muistuttavat lopuksi.
UM:n ja FCG:n Nepal-hankkeissa on
työskennellyt tuhansia paikallisia ja kymmeniä suomalaisia sekä muunmaalaisia. Asiantuntijat ja opiskelijat ovat saaneet mahdollisuuden kansainvälistyä.
FCG:n kansainvälinen toimintakin on
saanut alkunsa kehityshankkeista: Tansania
1972, Sri Lanka 1980, Nepal 1990...
FCG Consulting People
1 • 2015
33
Kuntaliiton Timo Kietäväinen sekä Pamela White ja Ari Kolehmainen FCG:ltä osallistuivat kansallisiin juhlallisuuksiin Nepalin vierailunsa
aikana. Oikealla Ari Kolehmainen kyläyhteisön vesipisteellä paikallisten lasten kanssa.
Yllä: 6 km pitkä muuri on kaupungin symboli. Oikealla yllä: Jätevedenpuhdistamon
uusi ilmastusallas ennen käyttöönottoa. Oikealla alla: Biologisesti puhdistettu jätevesi
jälki­selkeytyksestä
teksti: Pamela White
kuvat: Pamela White ja FCG:n kuva-arkisto
teksti ja kuvat: Ari Niemelä
FCG:n konsernijohto
kenttävierailulla Nepalissa
FCG-konsernin toimitusjohtaja Ari Kolehmainen
ja Kunta­liiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen
vierailivat huhtikuussa
Nepalissa tutustumassa
FCG:n alueella toteuttamiin kehityshankkeisiin.
Yksi mittavimmista hankkeista on ollut vesihuollon
useammassa vaiheessa
toteutettu kehittämishanke Nepalin syrjäseuduilla
(The Rural Village Water
Resources Management
Project).
34
FCG Consulting People
1 • 2015
Kolehmaiselle vierailu Nepaliin oli ensimmäinen. FCG on toteuttanut maassa vesi­
huollon kehittämiseen liittyviä hankkeita
1980-luvulta lähtien. Näiden hankkeiden
tuloksena on saatu puhdas käyttövesi yli
miljoonalle nepalilaiselle.
Vierailun aikana tutustuttiin haja-asutusalueen vesihuoltoon, jätevesien käsittelyyn, puutarha- ja vihannesviljelmiin sekä
paikallishallintoon. Kolehmainen ja Kietäväinen tapasivat paikallisen vesienhuoltoyhdistyksen ja naisten osuuskunnan jäseniä sekä
tavallisia kyläläisiä. Paikalliset poliitikot ja virkamiehet olivat erityisen kiinnostuneita keskustelemaan ja kuulemaan kunnallishallinnon toiminnasta Suomessa.
Kolehmainen ja Kietäväinen olivat vaikuttuneita paitsi nepalilaisten vastaanotosta, myös niistä positiivisista seurauksista,
joita vesihuollon kehittäminen on saanut aikaan: likaisen veden välittämien sairauksien
määrä on laskenut huomattavasti, puhtaan
veden saanti on nopeampaa ja helpompaa
ja samalla myös ravitsemuksen ja yleisen
hyvinvoinnin taso on noussut.
- Vaikka olin lukenut raportteja ja kuullut näistä projekteista aiemmin, oli huomattavan erilaista nähdä toteuttamiemme projektien käytännön vaikutuksia omin silmin ja
kuunnella kyläläisten ja paikallisviranomaisten palautetta hankkeista. On selvää, että
kehityshankkeemme ovat vaikuttaneet yleiseen hyvinvointiin täällä, totesi Timo Kietäväinen.
– Nyt tiedän, mitä kentällä vierailulla tarkoitetaan oikeasti, totesi puolestaan
Ari Kolehmainen kiivetessään vierailulle
vuoristo­kylään.
Kolehmainen ja Kietäväinen vierailivat Nepalissa vain 10 päivää ennen laajaa
maanjäristystä. Suomalaisten rahoittamat
vesihuoltojärjestelmät selviytyivät luonnonkatastrofista ja tuottavat kyläläisille edelleen
puhdasta vettä.
Diyarbakirin jäteveden­
puhdistamon prosessivalvonta
Syksyllä 2015 valmistuu Diyarbakiriin yli 3,5
vuoden rakentamisen jälkeen moderni jätevedenpuhdistamo aktiivilieteprosesseineen
ja mittava laajennusosa nykyiseen lietteen
käsittelyyn. Hankkeen kokonaishinta on
noin 26 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus
on 85 %. Itse kaupunki sijaitsee KaakkoisTurkissa Tigris-joen yläjuoksulla ja on kurdi­
alueen noin miljoonan asukkaan pääkaupunki. Sen historia ulottuu tuhansien vuosien päähän, ja kaupungin symboli on 6 km
pitkä muuri vanhan kaupungin ympärillä.
FCG Finnish Consulting Group Oy voitti konsortiossa ranskalaisen Safegen ja turkkilaisen Tumasin insinööritoimiston kanssa
FIDIC:n keltaisen kirjan mukaisen puhdistamon rakentamisen insinöörivalvonnan (kuva
2). Safege oli pääkonsultti ja FCG:n osuus
hankkeesta on jätevedenpuhdistamon prosessivalvonta, Key Expert 4:n eli Process
Engineerin posti. Prosessi-insinöörin työhön
kuuluivat urakoitsijan yleis- ja yksityiskohtaiseen suunnitteluun kuuluvien laskelmien
ja piirustusten tarkastaminen, kannanotot
lukuisiin erilaisiin ongelmatilanteisiin sekä
erityisesti prosessin käynnistämiseen ja takuuajoihin liittyvät valvontatehtävät.
Toteutuksen pääurakoitsijana toimi itävaltalainen Strabag AG. Puhdistustulokseen
sovelletaan EU:n vaatimuksia, jotka koskevat yli 100 000 asukkaan puhdistamoita
ja edellyttävät tehokasta typen ja fosforin
poistoa. Kokonaistypenpoistoon sovelletaan
3-vaiheista step-feed- prosessia ja fosforinpoisto tapahtuu biologista, kemiallista ja
sähkökemiallista menetelmää käyttäen. Lietteenkäsittelyssä rakennetaan ylijäämälietteen koneellinen sakeutus ja laajennetaan
olemassa olevaa mädätysprosessia. Siellä
muodostunut biokaasu puhdistetaan ja ajetaan CHP-yksikön kautta tuottaen sähköä ja
lämpöä laitoksen tarpeisiin.
Rakennetun tehokkaan biologis-kemi­
allisen käsittelyprosessin ansiosta vesis­
tö­
kuormitus Tigris-jokeen laskee kaikkien parametrien osalta murto-osaan nykyisestä
(pelkkä mekaaninen käsittely). Siten hankkeella on todella suuri paikallinen ja myös
valtakunnan rajan ylittävä ympäristönsuojelullinen merkitys pitkällä tähtäimellä.
Hankkeen rakennusaika venyi noin
puolellatoista vuodella alkuperäisestä. Siihen oli lukuisia erilaisia syitä, kuten ajoittainen rakentamisen ja materiaalien huono laatu, henkilövaihdokset, ylioptimistinen
aika­
taulu, turvallisuustilanteen vaihtelu lähellä Syyrian rajaa ym..
Hanke on esimerkki suomalaisen vesihuoltoviennin monimuotoisuudesta ja erityisosaamisesta sekä vahvistaa pieneltä
osaltaan suomalaisuuden yleistä hyvää mainetta alueella.
FCG Consulting People
1 • 2015
35
Vasemmalla: Maganja da Costan kunnansihteeri Rafique Alfredo João Rassul. Oikealla: Tammikuun tulvat katkaisivat Maganja da
Costan liikenneyhteydet yli kuukaudeksi.
Kehityshanke Mosambikissa
teksti: César Luís Tivane, käännös Eeva Ruuska
kuvat: César Luís Tivane ja Eeva Ruuska
FCG tekee yhteistyötä
Sambesian alueen kuntien
kanssa Mosambikissa
Mocuban ja Maganjan kunnat ovat lähes
kolmannesmiljoonan asukkaan kuntia, joiden kanssa FCG tekee yhteistyötä Sambesian alueen kehityshankkeen (PRODEZA II)
muodossa vuosina 2010–2015.
Haastattelimme toukokuussa Maganja
da Costan kunnansihteeriä Rafique Alfredo
João Rassulia, joka siirtyi tehtävään Mocuban kunnan vastaavasta tehtävästä vuoden
2015 toukokuussa.
Molempien kuntien pääelinkeino on
maanviljely, Maganja da Costan alueella
pää­
viljelytuotteena on riisi ja Mocubassa
maissi ja pavut. Maapähkinöitä, kookosta ja
seesamia viljellään myös laajalti. Molempien
kuntien alueella suuri osa väestöstä elää
omavaraistaloudessa köyhyysrajan alapuolella viljellen keskimäärin 1–3 hehtaaria viisi­
henkistä perhettä kohti.
Rassul kertoi, että Maganja da Costan kunnan budjetti on vuonna 2015 noin
36
FCG Consulting People
1 • 2015
420 000 euroa, joka ei riitä kaikkeen toimintaan ja kunnan onkin päätettävä menojen tärkeysjärjestyksestä. Maganja da Costa
on kokenut valtavasti haasteita alkuvuoden
aikana: tammikuun rankkasateiden tulvat
aiheuttivat satotuhoja ja veivät päätien sillan mennessään. Kunta jäi yli kuukaudeksi
ilman liikenneyhteyksiä maan eteläisempiin osiin Mocubassa sattuneen kansallisen
valtatien sillan tuhoutumisen vuoksi. Kuten
koko Pohjois-Mosambik, Maganja da Costa
ja Mocuba olivat ilman sähköyhteyksiä viisi
viikkoa vuoden alussa.
Kunnat ovat tehneet yhteistyötä
PRODEZA II:n kanssa maanviljelyn arvoketjujen, ruokaturvan ja hyvän hallinnon sekä
palvelujen hajauttamisen kehittämiseksi.
Hanke on kehittänyt suunnittelun välineitä
ja ottanut paikallistalouden kehityksen mallin keskeiseksi kunnan taloussuunnitelmaan
(PEDD). Kunnan talousosaston kanssa tehdyn yhteistyön avulla on lisätty maanviljely­
teknikkojen määrää ja rakennettu maanviljelijäosuuskunnille varastoja viljan ja
lan­noit­teiden säilömistä varten (6 varastoa
Maganja da Costan ja 6 Mocuban alueelle).
Yhdessä kunnan infrastruktuuriosaston kanssa on rakennettu 20 kaivoa Maganja da Costan alueelle ja 20 Mocubaan.
Molemmissa kunnissa viljelijät osallistuvat
säästöryhmiin ja hyötyvät niin maatalouskuin lukutaitokoulutuksesta. Kuntien paikallisvaltuustoiden osallistujia on koulutettu
taloussuunnitelman tekoon osallistumisessa
ja vaikuttamisessa.
– Muistan erään yrittäjän Mocubasta,
Mugeban alueelta, joka hyötyi yrityssuunnitelman teosta. Hän seurasi suunnitelmaansa tarkasti, ja lopputuloksena oli pysyvä
myynti­tiski, josta hän myy peruselintarvikkeita, kertoi Rassul.
Rassulin mukaan Sambesian alueen
kunnat voisivat hyötyä yhteistyöstä Suomen
kuntasektorin kanssa erityisesti koulutuksen muodossa liittyen kunnan toimintojen
suunnitteluun sekä infrastruktuuri- ja matkailuhankkeisiin. Myös kummikuntatoiminta
mahdollistaisi kokemusten vaihtoa Suomen
ja Mosambikin kuntien välillä.
Terveydenhuollon ATK-päivät
kokosi ennätysyleisön
teksti: Eeva Kokki
kuvat: Jarmo Teinilä ja Jari Koivisto
FCG:n yhteistyössä Kuntaliiton kanssa
järjestämät terveydenhuollon ATK-päivät
12.–13.5.2015 keräsivät ennätysyleisön
Tampere-talolle. Paikalle kokoontui yli
1 200 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista keskustelemaan kansallisista ja
paikallisista tietojenkäsittelyratkaisuista ja
strategisista linjauksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa tietoteknisillä ratkaisuilla on merkittävä
rooli.
Päivien ohjelmaa olivat Kuntaliiton ja FCG:n
lisäksi toteuttamassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki. Ohjelma
oli rakennettu teemallisista alustuksista ja
näyttelystä, jossa noin 90 alan yritystä esitteli omia tuotteitaan ja ratkaisujaan. Tapahtuman osallistujamäärä on kasvanut vuosi
vuodelta.
– Suomi on aktiivinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmien kehittämisessä
ja aihe herättää laajemminkin kiinnostusta.
FCG:n näkökulmasta on ollut tärkeää saada
kuntien ja julkisten organisaatioiden päättäjät sekä yksityisen sektorin toimijat verkottumaan ja keskustelemaan keskenään
terveydenhuollon tietojärjestelmistä ja tietohuollosta, toteaa toimialajohtaja Jari Koivisto
FCG:ltä.
Tapahtumaan liittyi myös kansainvälisen verkottumisen ulottuvuus. Tapahtuman avaustilaisuudesta oli suora yhteys Riian Himss, eHealth Week –tapahtumaan ja
osan alustuksista pitivät kansainvälisten organisaatioiden edustajat. Ensi vuonna terveydenhuollon ATK-päivät pidetään Lahdessa
24.–25.5.2016.
Kari Lappalainen
FCG:n konsultointi­
liiketoiminnan
vetäjäksi
FCG Konsultointi -liiketoiminnan johtajaksi
on 1.9.2015 lukien nimitetty aiemmin
Datawell Oy:n toimitusjohtajana toiminut
HTM, KTM Kari Lappalainen. Lappalainen
toimii myös FCG-konsernin johtoryhmän
jäsenenä.
FCG osti Datawell Oy:n osakekannan
ja sen pohjoismaiset tytäryhtiöt kesäkuussa 2015. FCG Datawell Oy -nimellä toimiva
yhtiö, sen Ruotsissa ja Norjassa toimivat
tytäryhtiöt ja koko henkilöstö on ollut osa
FCG:tä syyskuun alusta lähtien.
FCG Consulting People
1 • 2015
37
DI Tomi Käiväräinen on nimitetty Kaakkois-Suomen aluepäälliköksi Lappeenrantaan.
Insinööri (AMK) Heidi
Piiroinen on nimitetty suunnittelijaksi Katu-, tie- ja liikennesuunnitteluun Helsinkiin.
DI, tradenomi Ilkka Pihlainen
on nimitetty Energia- ja
ilmasto­palvelut -toimialan
johtajaksi.
Insinööri (AMK) Erkki Sarvi
on nimitetty projektipäälliköksi
Katu-, tie- ja liikennesuunnitteluun Helsinkiin.
TkT Juhani Pirinen on
nimitetty Rakennusterveys ja
sisäilmasto -toimialan johtajaksi.
DI Mika Strachan on nimitetty
suunnittelupäälliköksi Energia
ja ilmastopalveluihin Helsinkiin.
RKM Jarmo Silvennoinen on
nimitetty Katu-, tie- ja liikenne­
suunnittelu -toimialan
johtajaksi.
DI Hannu Vinnamo on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi
Energia- ja ilmastopalveluihin
Helsinkiin.
M.Sc. (Energy), M.Sc.
(Environment) Katazina
Andrukonyte, Advisor IFI
Palvelut Helsinki.
TkK, insinööri (AMK) Katja
Virta on nimitetty suunnitteluavustajaksi Alueidenkäytön
konsultointiin Helsinkiin.
Tekn.kand. Samuli Hyttinen
on nimitetty suunnittelijaksi
Alueidenkäytön konsultointiin
Helsinkiin.
Insinööri (AMK) Tiia Tolonen
on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Katu-, tie- ja liikennesuunnitteluun Jyväskylään.
Insinööri (AMK) Marko
Issakainen on nimitetty
projektipäälliköksi Talotekniikkaan Helsinkiin.
Arkkitehti Mirjam Hyvönen
on nimitetty suunnittelijaksi
Alueidenkäytön konsultointiin
Kuopioon.
DI Christos Kravvaritis on
nimitetty projektipäälliköksi
Geotekniikkaan Helsinkiin.
Insinööri (AMK) Joonas
Kauppinen on nimitetty
Rakennuttamisen projekti­
päälliköksi Lappeenrantaan.
FT Arto Itkonen on nimitetty
Pilaantuneet alueet -toimialan
johtajaksi.
DI Mika Kuronen on nimitetty
suunnitteluinsinööriksi Verkosto- ja hulevesisuunnitteluun
Helsinkiin.
YTK, tradenomi Markku Nissi
on nimitetty projektipäälliköksi
Alueidenkäytön konsultointiin
Rovaniemelle.
FM Mattias Järvinen on
nimitetty Ympäristöselvitykset
ja -suunnittelu -toimialan
johtajaksi.
Insinööri (AMK) Elina Laalo
on nimitetty suunnittelijaksi
Katu-, tie- ja liikennesuunnitteluun Helsinkiin.
DI Paavo Kero on nimitetty
projekti-insinööriksi Rakennusterveys ja sisäilmastoon
Tampereelle.
DI Pekka Kouri on nimitetty
IFI Palvelut -toimialan johtajaksi.
DI Jenni Nieminen on
nimitetty prosessisuunnittelijaksi Laitossuunnitteluun
Helsinkiin.
Insinööri (AMK) Jukka
Sandelin on nimitetty asiantuntijaksi Verkosto- ja hule­
vesisuunnitteluun Turkuun.
Nimityksiä
FCG:llä
Fcg Finnish Consulting Group Oy
FM Matti Oosi on nimitetty
tietohallintopäälliköksi.
Fcg International
BBA Alfred Leppänen,
Project Director, Proactive
Programs
FCG Koulutus
Tradenomi yAMK Johanna
Mäki on nimitetty koulutus­
sihteeriksi.
VTM Anniina Peltola on
nimitetty koulutuspäälliköksi.
VTM Jaana Viemerö
on nimitetty Sosiaalija terveystoimeen
koulutuspäälliköksi.
FCG Suunnittelu ja tekniikka
38
FCG Consulting People
1 • 2015
MERI-ILMASSA ON SUUREN
YRITYSTAPAHTUMAN TUNTUA!
Tallinkin ja Silja Linen laivoilla voi järjestää mitä erilaisimpia tapahtumia konferensseista
gaaloihin. Tarvittaessa koko laivan voi tilata omaan käyttöön! Palvelut kattavat majoituksen,
huippuviihteen, makunautinnot ja tilat, eikä maisemakaan satuta silmää.
Järjestätpä tapahtuman pienelle piirille tai suuremmalle joukolle, tilat muuntautuvat
joustavasti aina tarpeen mukaan – vain mielikuvitus on rajana!
Lue lisää ja ota yhteyttä!
tallinksilja.fi/events | 010 804 123 (ma–pe klo 9–17)
010-puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.
Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
FCG Consulting People
1 • 2015
39
Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi
Ekonomi- och finansieringsforum
10.–12.2.2016 Tallink Silja
Seuraa ohjelman kehittymistä www.facebook.com/fcgrafo
ja ilmoittaudu osoitteessa www.fcg.fi/koulutus
Tervetuloa!
40
FCG Consulting People
1 • 2015