docKuntatalo suurremontissa - Finnish Consulting Group
download 
Report Transcription
Kuntatalo suurremontissa - Finnish Consulting Group
Consultin g Peop le 2 • 2013 4 14 18 Kuntatalo suurremontissa Hyvä johtaminen Leppävirran Suoniemi kaavoitetaan FCG Consulting People 2/2013 1 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Hyvä johtaminen on tie menestykseen 5 Ajankohtaisia verkosto-ohjelmia 6Talous tasapainoon – mutta miten? 7 Kuntien ICT-muutostuen valmistelu loppusuoralla 8Lähidemokratia tulee – oletko valmis? 9Strategian keinoin kohti muutosta 10 Asiantuntijatyöpajoista tukea strategiseen suunnitteluun 11Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus arvioitavana 12Laaja tuulivoimayleiskaavoitus Keski-Suomessa FCG:n perinteisiä vahvoja toiminta-alueita ovat alueiden- 13Tuulisähkön tuotanto alkoi Honkajoella 14Suoniemen suunnittelu etenee 15 Alueidenkäytön suunnittelu FCG:ssä 16 Arki paranee pienin askelin 17 Karkkilan terveysasema kahden vaiheilla esimerkiksi Kuopiossa. Kannen 18 Kuntatalo uusiksi sisältä ja ulkoa kuvassa FCG:n Kuopion 20 Pien-Saimaa kuntoon aluepäällikkö Timo Leskinen. 22 Kaakonkulman Hurpusta merkittävä matkailukohde 23 FCG-uutisia käytön konsultointi ja kaavoitus. Kaavoitusta tehdään useam massakin FCG:n toimipaikassa, 24 Kannen kuva: Mikko Vähäniitty Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 25Shell Liljendal saa jatkaa toimintaansa 26Nimityksiä FCG:llä 13 20 4 16 FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmälehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki Puhelin 010 4090, faksi 010 409 5001 etunimi.sukunimi@fcg.fi, www.fcg.fi Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Päätoimittaja Eeva 2 Kokki FCG Consulting People 2/2013 Osoitteenmuutokset www.fcg.fi > yhteystiedot > yhteystietojen muutos Painopaikka Lönnberg Oy, Helsinki 2013 Pääkirjoitus Hyvä lukija, FCG kehittää palveluitaan ja osaamistaan asiakkaiden kysynnän mukaan. Palvelui den kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, ja tällaisten pilottihankkeiden kautta voimme vaikuttaa niiden laajempaankin kysyntään. Pilotti hankkeet ovat uusia avauksia, jotka liittyvät kiinteästi myös FCG:n strategian toteut tamiseen. Haluamme olla kehittämisen kärjessä, edelläkävijä, yhdessä asiakkai demme kanssa. Erityisesti kuntahallinnon kanssa olemme toteuttaneet innovatiivisia pilotti hankkeita. Näistä tuorein on Kuntaliitto-konsernin ja kuntien kanssa yhdessä toteu tettava kuntien konserniohjauksen kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on jäsen tää konserniohjauksen välineet vastaamaan tämän hetken tarpeita ja tilanteita ja toisaalta tuottamaan tietoa valmisteilla olevan kuntalakirevision taloussäännöksiin. Kuntarakenne- ja palvelurakennekonsultoinnissa FCG on maan ykköstalo. Kuntien päättäjien, viranhaltijoitten ja luottamushenkilöiden luottamusta osoittaa myös se, että olemme ykkönen myös kuntahallinnolle tarjottavassa avoimessa kou lutuksessa. FCG:n on monialaisena toimijana mahdollista jäsentää asiakkaiden toiminta prosesseihin liittyviä arvoketjuja ja vastata niihin tai niiden osiin korkealuokkaisilla tuotteilla. FCG:n palveluvalikoima on monipuolinen ja joustava. Uusiutuvaan energiaan kohdistuva konsultointi ja suunnittelupalvelu sisältää sekä energiantuotannon investointiprosessien tukemista että energian säästötavoit teiden huomioimista. Energiantuotantoinvestoinneissa tuulivoimapuistojen suunnit telussa FCG on tällä hetkellä maan johtavia toimijoita. Energiansäästönäkökulma otetaan suunnittelussa huomioon järjestelmällisesti, mikä merkitsee myös aurinkoenergia- ja maalämpövaihtoehtojen huomioimista osana suunnittelu- ja konsul tointipalveluitamme. Kunta- ja palvelurakenteen edetessä – näin vääjäämättä jollakin aikataululla tapahtuu – syntyy tarve määrittää myös toimitilakapasiteetti vastaamaan uutta tilan netta. FCG:n palvelurepertuaari toimitiloihin liittyen on erittäin laaja ulottuen kiin teistöstrategioista suunnittelun kautta rakennuttamiseen. Palveluihin sisältyvät myös elinkaarimalliratkaisut. Vaikka yrityksille suunnattujen palveluiden osuus toiminnassamme kasvaa ja tämän sektorin asiakaskunta laajenee jatkuvasti, meille on tärkeää pitää huolta korkealaatuisesta kuntahallintoon liittyvästä osaamisestamme. FCG on vahvasti mukana myös Oy Finland Ab:n kansallisessa tehtävässä vientipyrkimysten vahvistamiseksi. Näistä laadukkaita esimerkkejä ovat mm. koulu tukseen ja terveydenhuoltoon liittyvän osaamisen vienti. FCG on kotimaasta vankasti ponnistava, kansainvälisesti toimiva tulevaisuuden tekijä. Tehdään yhdessä! Ari Kolehmainen FCG Consulting People 2/2013 3 USO2 on Kuntaliiton ja FCG:n mittava yhteishanke. Tiimi kokoontuu noin 3 viikon välein. Palaverissa ovat tällä kertaa mukana Markus Pauni (vas.), Maria Ojakoski, Sini Sallinen, Jarmo Asikainen, Päivi Kurikka ja Mikko Kenni. Verkostoprojekti USO2 vauhdissa Hyvä johtaminen on tie Kunta voi menestyä vain hyvin johdettuna. Siinä lyhykäisyydessään avain kuntien pärjäämiseen tulevissa haasteissa. Tämän edistämiseen keskittyy Uuden suku polven organisaatiot ja johtaminen -verkostoprojektin kakkosvaihe USO2 kaikkine osioineen. Projekti on Kuntaliiton ja FCG:n mittava yhteis hanke ja alansa suurin tähän mennessä. Nyt käynnissä oleva USO2 on jatkoa vuon na 2011 alkaneelle ensimmäiselle kaksivuo tiselle USOlle, jossa oli mukana 30 kuntaa. Nyt niiden määrä on kasvanut jo 35:een. Ensimmäisen vaiheen osallistujista on edel leen mukana noin 70 %, ja uusia on tullut vastaavasti lisää. 4 FCG Consulting People 2/2013 Valtakunnallinen vertaisverkosto USO2-projektin osallistujista muodostuu val takunnallinen verkosto, jossa toimivat omis sa vertaisryhmissään suuret, keskisuuret ja pienet kunnat. Toimintamallina ovat kaikil le verkostokunnille yhteiset teemaseminaa rit, vertaisseminaarit sekä kuntakohtainen konsultointi, jota projektissa edustaa FCG:n osaaminen. Verkostoseminaareja järjestet tiin kevään aikana 5 kertaa. Kuntakohtaisia työpajoja järjestetään vuodessa 105 eli kol me yhtä kuntaa kohden. Kevään aikana niitä oli 42 kattavasti eri puolilla Suomea. – Kyseessä on kuntien strategisen joh tamisen kehittäminen sekä uuden suku polven johtajien verkottaminen, määritte lee USO2-projektipäällikkö Markus Pauni Kuntaliitosta. – USOn osallistujat pääsevät sekä keskustelemaan keskenään että osal lisiksi ajantasaisesta tiedosta ja vuorovaiku tuksesta, toteaa puolestaan FCG Konsul toinnin kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, joka yhdessä Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjoh taja Kaija Majoisen kanssa on käynnistänyt USO-hankkeet. He toimivat sen ohjausryh mänä yhdessä FCG Konsultoinnin johtaja Aija Tuimalan ja Kuntaliiton johtavan laki miehen Kari Prättälän kanssa. Vertaisop pimisen lisäksi tarjolla on tutkimustietoa, kyselyjä ja kehittämisaloitteita. Projektissa tutkitaan tarkasti myös sen onnistumista ja vastaanottoa. Joka seminaa rista kerätään ja analysoidaan osallistuja palaute, ja lisäksi kuntien kanssa käydään vuosittain palautekierros, kertoo Pauni. Kokonaistyytyväisyys on ollut hyvällä tasolla: keskiarvo on 4 asteikolla 1–5. Projektilla on muitakin seurattavia tavoitteita, kuten sen myötävaikutuksella käynnistyneen kehittä mistyön laatu ja määrä. Mihin tarvitaan uutta organisaatiota? – Kuntakenttä elää voimakkaassa muutok sessa rajun eläköitymisen, tiukan taloudelli sen tilanteen sekä palvelutarpeiden muutos ten vuoksi. Siksi kuntien organisaatioita ja Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Ajankohtaisia verkosto-ohjelmia menestykseen toimintakulttuuria on pakko muuttaa, perus telee uusien strategioiden ja organisaatioi den tarvetta USO-projektin kuntakohtaisen konsultoinnin projektipäällikkö Mikko Kenni FCG:ltä. – Kyse ei ole vain tästä hetkestä vaan myös tulevaisuuden kunnasta. Miten esimerkiksi kuntalaisten osallistuminen muuttuu vuoteen 2020 mennessä? – Perinteinen edustuksellinen järjes telmä ei enää yksinään kykene vastaamaan kuntien tarpeisiin tai kuntalaisten odotuk siin. Päätöksenteon valmistelussa tarvitaan uusia, erilaisia menetelmiä. Osallistuva toi mintakulttuuri liittyy läheisesti strategiseen ajatteluun ja johtamiseen, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka. Uutta kuntalakia edistämässä USO2-projektin osallistujat pääsivät vaikut tamaan myös uuden kuntalain valmisteluun Kuntatalon toukokuisessa seminaarissa, jo hon saapui yli 100 henkeä. – Näin syntyi suoraa vuorovaikutusta kuntien, lakia val mistelevan valtiovarainministeriön ja Kun taliiton edustajien välillä, kertoo Kuntaliiton tutkija Sini Sallinen. Aiheeseen liittyviä teemoja kuten poliit tisen johtamisen vahvistamista, poliittisen ja ammatillisen johtamisen työnjakoa, päätök senteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, hal lintomalleja ja konserniohjausta osanottajat saivat kommentoida neljällä erillisellä idea torilla. Panostusta viestintään USO2-projektissa korostuu jo sen luonteen mukaisesti viestinnän merkitys, siksi siihen on satsattu erityisesti. – Osallistujat saavat oman markkinointikirjeen 4 kertaa vuodes sa. Sen lisäksi projekti on laajemmin esillä Kunnat.net -sivuilla, Kunta.tv:ssä ja Face bookissa, kertoo Kuntaliiton projektikoordi naattori Maria Ojakoski. Kun etsitään uusia, tuoreita vuorovai kutuksen ja päätöksenteon malleja, pitää uskaltaa kokeilla myös uusia viestinnän ta poja, kuten edellä mainittuja ideatoreja, hän korostaa. FCG:n, Suomen Kuntaliiton ja BDO Audiator Oy:n yhdessä toteuttamassa Tarkastuslau takuntien toiminnan kehittäminen -verkos toprojektissa kehitetään lautakuntien työs kentelyä ja vaikutetaan tulevan kuntalain valmisteluun. Työtapoina ovat lautakuntien omat ja yhteiset seminaarit sekä sähköiset kyselyt. Projektin kokonaiskesto on puoli toista vuotta, ja se jatkuu vuoden 2013 lop puun. Projektiin osallistuu kuusi kuntaa. Projektipäällikkönä FCG:ssä toimii johtava konsultti Riitta Ekuri. Kunta HR 2017 -ohjelma toteutetaan Suomen Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien, FCG:n ja osallistujakuntien yhteistyönä vuo sina 2012–2016. Kunta HR 2017 on ver kosto- ja kehitysohjelmakokonaisuus, joka tarjoaa osallistujakunnille mahdollisuuden arvioida, vertailla ja kehittää henkilöstövoi mavarojen suunnittelua ja johtamista kun nan muuttuvassa toimintaympäristössä. Oh jelma sisältää kunta-aineistojen vertailua, yhteisiä työpajoja ja seminaareja sekä kun takohtaisten kehittämisprojektien tukemista. Ohjelmassa on mukana 24 kuntaa eri puo lilta Suomea. Ohjelman projektipäällikkönä FCG:ssä toimii toimialajohtaja Jari Salomaa. Suomen Kuntaliitto, Tampereen yli opiston Johtamiskorkeakoulu ja FCG ovat käynnistämässä Konserniohjauksen ja ris kienhallinnan kehittämisohjelmaa vuosille 2013 – 2014. Ohjelman ydin on mallintaa yhdessä edelläkävijäkuntakonsernien kans sa konsernijohtamisen hyvät käytännöt sekä räätälöidä verkoston organisaatioille tulevai suuden vaatimukset täyttävät toimintatavat vaikuttavan konserniohjauksen ja kokonais valtaisen riskienhallinnan näkökulmasta. Ohjelma sisältää valtakunnallisia ja kunta konsernikohtaisia seminaareja, joissa vai kutetaan kuntalain kokonaisuudistuksen konserniohjaussäännöksiin sekä kehitetään omistaja- ja konserniohjauksen ja tytäryh teisöjen hallitustyöskentelyn laatua ja kun takonsernin riskienhallintaa. Projektipäällik könä Kuntaliitossa toimii Jarmo Asikainen ja FCG:ssä johtava konsultti Markus Kiviaho. FCG Consulting People 2/2013 5 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Talous tasapainoon – mutta miten? Keinot kunnan talouden tasapainottamiseen vaativat tätä nykyä tarkkaa harkintaa. Tulojen tulisi kattaa menot, eikä alijäämää voi tehdä pitkään. Kun huoltosuhde on monessa kunnassa heikkenemässä voimakkaasti, ovat hyvät neuvot tarpeen. pohtia, miten ja missä palveluja tuotetaan. Voidaanko sopeuttaa, onko palveluja yli resurssoitu, Ekuri määrittelee. Kunnan po liittisen ja virkamiesjohdon pitäisi yhteis työssä löytää tarvittavia keinoja esimerkiksi väestöennusteen ja siitä aiheutuvan palvelu tarpeen pohjalta. FCG jatkaa Audiapron palvelukonsep tia, jota on täydennetty yhtiön monialaisella osaamisella, talouden tasapainottamisen suunnittelussa tai arvioimisessa. – Jos kunnalla on jo ennestään niukat re surssit, osataan talouden tasapainottelu usein paremmin kuin jos ongelmat tulevat yllättäen, arvioi johtava konsultti Riitta Ekuri FCG:ltä. – Yleinen keino eli lomautukset ei vät ole ratkaisu, koska kunnan vastuulla ole vat työt eivät sillä katoa. Mieluummin pitäi si ennakoida tilanne ja tehdä pitkäkestoisia ratkaisuja. Loviisa on laatimassa useamman vuoden tehostamisohjelmaa, vaikka kaupungin tase onkin nyt ylijäämäinen. – Kustannuk set henkeä kohden ovat kuitenkin korkeat, ja ilman säästöjä vara on pian syöty, toteaa kaupunginjohtaja Olavi Kaleva. Eri hal linnonalat etsivät kaikki omalta alaltaan potentiaalisia säästökohteita, jotka johto ryhmä käsittelee. Säästötavoitteet on koh distettu vuosille 2014–2016. – Tärkeää on löytää oikeat henkilöstö mitoitukset sekä tehostaa tilojen ja laittei den käyttöä. Keskeistä on myös henkilöstön sitouttaminen tavoitteisiin, hän määrittelee. Arvioi tuleva tilanne Tärkeää on aloittaa analysoimalla nykytilan ne ja ennakoida tulevat tarpeet. Kannattaa 6 FCG Consulting People 2/2013 Loviisan tulevaisuus terveemmälle pohjalle Vuoden 2010 kuntaliitoksen perusteel la henkilöstön irtisanomissuoja on edelleen voimassa. Uusrekrytointeja pyritään välttä mään, ja tehtävät yritetään järjestää esimer kiksi virkoja yhdistämällä. Tukea ja sparrausta Loviisa on mukana Kuntaliiton ja FCG:n Uuden sukupolven organisaatiot eli USO2projektissa, josta saa arvokasta vertaistietoa samassa tilanteessa olevilta kunnilta. FCG on sparrannut Loviisan esimiestasolle jär jestetyissä tilaisuuksissa ja tuonut tärkeää perustietoa siitä, mitä eri keinoilla voidaan aikaansaada. – Tietoisuus asiasta on saatava me nemään eteenpäin. Uskomme, että henki lökunta ymmärtää tilanteen. Nyt ollaan et simässä pysyviä rakenneratkaisuja, joilla käyttötalouskulut saadaan alas. Olemme valmiita kuulemaan myös radikaaleja ehdo tuksia, Kaleva vakuuttaa. Loviisa pyrkii parantamaan talousti lannettaan myös kehittämällä elinkeinopoli tiikkaa ja asumisinfraa. Asukasmäärälle on asetettu 17 000 hengen strateginen tavoite vuodelle 2020. – Loviisassa peruspalvelut ovat hyvällä tasolla, mutta kulutasoa pitää alentaa, vakuuttaa kaupunginjohtaja Olavi Kaleva. Tommi Oikarinen ja Aija Tuimala toivovat, että kaikki kuntaorganisaatiot hyötyvät tehdystä työstä. Kuntien ICT-muutostuen valmistelu loppusuoralla Valtiovarainministeriö tukee kuntien raken teellisia uudistuksia valtakunnallisella muutostukiohjelmalla, jonka yhtenä osana on ICT-muutosten tukiohjelma. ICT-tukiohjelman tavoitteena on varmis taa, että kuntaorganisaatioiden tietohallinto voi liitostilanteista tai rakennemuutoksesta huolimatta jatkua katkotta. Ohjelman avul la kunnille pyritään luomaan edellytykset ke hittää tietohallintoa ja ICT-johtamista entistä paremmin toimintaa tukevaksi. – Tavoitteena on auttaa kuntia, kunta yhtymiä ja muita kuntaorganisaatioita siir tämään toimintansa ja palvelunsa mahdol lisimman joustavasti uuteen rakenteeseen – ja mieluummin vielä niin, että edellytyk set toiminnan kehittämiseen paranevat ai kaisemmasta, toteaa neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen valtiovarainministeriöstä. Yhteistä ja kunta kohtaista tukea ICT-muutostuki koostuu Oikarisen mukaan kahdesta osasta, kaikille yhteisestä tuesta ja kuntakohtaisesta tuesta. Yhteinen ICT-tuki sisältää menetelmiä ja työvälineitä, joita voidaan hyödyntää eri kokoisissa muutoshankkeissa laajoista kun taliitoksista organisaation sisäisiin muutok siin. Toisena elementtinä yhteiseen tukeen kuuluu tietopankki, johon kunnille kootaan muutosten suunnittelua ja toteutusta palve levaa informaatiota, kuten säädöksiä, ohjei ta, esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä. Kolmas kokonaisuus on rakennemuutosten toteu tusta tukevan arviointi- ja tutkimusohjelman käynnistäminen. – Olemme halunneet tehdä ohjeis ta ja malleista mahdollisimman konkreetti sia, ja siksi niitä on pilotoitu kunnissa, joissa on jo tehty kuntaliitoksia. Esimerkkinä kun nille tarkoitettu kokonaisarkkitehtuurin hal lintamalli: sen toteutusohje laaditaan hyö dyntämällä aikaisemmin tehdyn työn lisäksi Kuopion kaupungin kanssa tehtävää koko naisarkkitehtuurin hallintamallia. Oma ja resursseiltaan suurin tukikokonaisuus on kuntakohtainen tuki. Valtiovarainministeriö auttaa kuntia avus tuksia myöntämällä ja asiantuntijatukea tar joamalla. Kuntakokemus käytössä FCG on osallistunut valmisteluhankkeeseen tukemalla ministeriön asiantuntijoita suun Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä nittelun eri vaiheissa. – Työskentelemme jatkuvasti kun takentällä, joten olemme voineet tuoda valmisteluun käytännön kokemusta ra kennemuutoshankkeista ja ICT-alan ke hittämistarpeista kunnissa, toteaa FCG:llä hankkeen vastuukonsulttina ja projektipääl likkönä toimiva konsultointiliiketoimintaryh män johtaja Aija Tuimala. Työ on Tuimalan mukaan ollut ”eksoot tinen ja haastava”. Hyvin laaja kokonaisuus, jossa on vahva kunta- ja palvelurakennenä kökulma mutta sisältö kuitenkin ICT:tä. – Oleellista on ollut hahmottaa raken nemuutoksen vaiheet eli selvitys-, arvioin ti- ja toteutusvaiheet sekä niihin liittyvät erilaiset tukitarpeet, jatkaa ICT-palveluista vastaava johtava konsultti Markku Köykkä FCG:ltä. Omina kokonaisuuksinaan on käsitel ty esimerkiksi tietoturvallisuus, kustannus– hyöty-arviointimalli, hankinta- ja sopimus ohje, ICT-palveluskenaariot sekä kokonais arkkitehtuurin hallintamalli, yksi keskeisim mistä asioista. Suunnitelmasta toteutukseen Valmisteluhanke päättyy kuluvan syyskuun aikana. Tavoitteena on ICT-tukiohjelman käynnistäminen heti valmistelun päätyttyä. FCG Consulting People 2/2013 7 Lähidemokratia tulee – oletko valmis? Valmisteilla oleva uusi kuntalaki kannustaa vahvistamaan kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Moni kunta on herännyt huomaamaan jo ennen tätä, että nykykansalaisia ei voi enää johtaa käskyttämällä ylhäältä alaspäin. Turussa on otettu tämän vuoden alusta käyttöön uusi toimintamalli, joka pyrkii edistämään osallisuustoimintaa ja kuntalaisvaikuttamista. Tavoitteena on parantaa turkulaisten vuorovaikutusmahdollisuuksia ja Turku-kuvaa. – Itse asiassa Turussa on kehitetty kansalais ten osallisuutta jo vuodesta 1977 lähtien, va kuuttaa erityisasiantuntija Juha Rantasaari Turun konsernihallinnosta (kuvassa). Hän on johtanut uutta osallisuuden ja kunta laisvaikuttamisen toimintamallia valmistele vaa ohjausryhmää. Uudenlaiseen osallistu miseen liittyvää yhteistyötä Turku on tehnyt Vaasan yliopiston ja FCG:n kanssa. Uusi toimintakulttuuri Vuoden 2013 alusta noudatettavassa Turun mallissa on kyse koko toimintakulttuurin muuttamisesta, ei sen enemmästä eikä vä hemmästä. – Toimintakulttuuria voidaan edistää kehittämällä sekä työkaluja että toimintata poja. Kyse on laajakantoisesta strategisesta hallintomuutoksesta, johon kaupunginhalli tus on sitoutunut, sanoo Rantasaari. Turussa prosessiin on kytketty viisi toimialaa eli kiinteistö, ympäristö, sivistys, hyvinvointi ja vapaa-aika. Perinteinen tapa toimia sektoreittain on siirretty historiaan, ja nyt toiminnan on tarkoitus tapahtua horison taalisesti. Osallisuutta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat päätöksenteko, suunnittelu ja toiminta. Osallisuus voi olla kaupunginosa- ja teemaosallisuutta, ja sen kohteita ovat varsinkin lapset, nuoret ja muut erityisryhmät. Erityisesti korostetaan asia kas- ja asukaspalautteen hyödyntämistä. Sähköistä palautetta – Kuntalaisten mahdollisuuksia reagoimi seen ja palautteen antamiseen pitää kehit tää esimerkiksi sähköisten osallistumismuo tojen, kuten interaktiivisen karttapalvelun kautta, jotta mahdolliset puutteet tai viat voi daan korjata nopeasti, Rantasaari konkre tisoi. 8 FCG Consulting People 2/2013 Hanke on saanut Turussa hyvää palau tetta, ja asukkaat ovat pitäneet sitä tärkeänä. – Kaikessa ei voi onnistua heti, vaan joskus mennään yrityksen ja erehdyksen kautta. Mutta huonokin kokeilu on parempi kuin ei mitään kokeilua, Rantasaari muistuttaa. Koulutuksen paikka Rantasaari pitää hienona sitä, että FCG on tarttunut tähän tilaisuu teen ja “ottanut kopin” uudes ta tavasta toimia, koska sen läpiviemiseen tarvitaan sekä koulutusta että konsultointia. Kuntien johtoa ja keskijohtoa pitää kouluttaa aiheesta, jotta kuntia autetaan kehittämään itse itseään. Lähtötilanne tulee analysoida, jotta selviää, mitä voidaan tehdä paremmin. Uudenlaiset osallistumismallit ja -ka navat eivät ole pelkästään kuntien oman aktiivisuuden varassa, vaan valmisteilla oleva uusi kuntalaki vahvistaa kuntalaisten osallis tumisoikeutta ja kannustaa osallistumisak tiivisuuden edistämiseen, korostaa liike toimintaryhmän johtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Koulutuksesta (kuvassa). Lain kokonaisuudis tuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lähidemokratian kehittämiseen ja uusien osallistumis muotojen vahvista miseen. Tekstit: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Uuden osallisuuden aika – Ajan henki on suoran demokratian lisää minen. Turulla on nyt mahdollisuus kiriä uuden demokratian eturintamaan käynnis tämällä osallisuusmenettely, johon kytke tään kansalaisraatien ja sosiaalisen median monipuolinen soveltaminen. Ilman todellis ta osallisuutta ei moniaineksinen suurkun ta ole mahdollinen, sanoo Vaasan yliopis ton filosofisen tiedekunnan dekaani Hannu Katajamäki, joka on ollut hankkeessa mu kana ohjausryhmän jäsenenä ja asiantunti jana. – Edustuksellinen demokratia on edel leen keskiössä, mutta sen vahvistaminen edellyttää uusia välineitä. Vahvat suoran vai kuttamisen välineet ovat tähdellisiä myös kunnan kilpailukyvyn, arvostuksen ja hou kuttelevuuden kannalta, hän korostaa. Merkitse jo kalenteriisi Osallisuusfoorumi 22.5.2014. Strategian keinoin kohti muutosta FCG toteutti huhtikuussa kuntaorganisaatioille, yrityksille, järjestöille ja valtionhallinnolle kyselyn, jossa tiedusteltiin kahta asiaa: 1. Miten strategiaprosessia pitäisi kehittää? 2. Miten edistetään muutosten läpivientiä? Vastauksia tuli kaikkiaan 314 kappaletta, joista kuntakentältä noin 100. – Vastaukset osoittivat, että strategian teon perusmetodit ovat hyvin vakiinnuttaneet asemansa, arvioi johtava konsultti Timo Huttunen FCG:ltä. – Mutta strategian roolis ta pitäisi keskustella enemmän, sitä pitäisi päivittää useammin ja se pitäisi kytkeä tii viimmin suunnittelu- ja ohjauskäytäntöihin sekä tavoitteisiin. Myös ennakointimenetel miin olisi syytä panostaa enemmän, samoin vuorovaikutukseen ja viestintään. Perustele muutokset – Muutosten tarpeellisuus ja vaikutukset pitää perustella mahdollisimman yksi selitteisesti läpiviemisen varmistamiseksi. Tärkeimmät tavoitteet kannattaa nos taa esille viestinnässä. Ja kaikki sidos ryhmät, joita muutos koskee, tulee ottaa mukaan prosessiin, Huttunen neuvoo. Prosessista pitää tehdä road map, ja muutosketju kannattaa kirkastaa rohkeammin, avoimemmin ja sel vemmin. Esimiehiä ja hen kilöstöä tulee tukea ja valmentaa, jotta kaik ki saadaan mukaan osallistumaan ja uskomaan muu toksen onnistu miseen, hän sanoo. Uusi Hämeenlinna, uudet kujeet Vuonna 2009 toteutunut 6 kunnan liitos kasvatti Hämeenlinnan yli 10-kertaiseksi, ja entisestä kaupunkikeskuksesta tuli maa seutumaisempi. – Kuntaliitos oli sopiva hetki uudistaa rakennetta. Silloin laadittiin uudelle kaupun gille uusi strategia. Nyt ensimmäisen val tuustokauden jälkeen oli välttämätöntä tar kentaa Hämeenlinnan kaupunkistrategiaa sisäisistä ja ulkoisista paineista johtuen, to teaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Rautio. Kaupunki kävi kevään aikana strategiaprosessinsa läpi FCG:n kanssa. Toimivaa vuorovaikutusta Hämeenlinna uusi organisaationsa siirty mällä tilaaja–tuottaja-malliin ja järjesti palve lut elämänkaariajattelun pohjalta. Näin koko hallinto joutui uuteen kuosiin. Nyt asukkaat voivat osallistua päätöksentekoon ja vaikut taa strategioihin lautakuntien malliin organi soitujen vaikuttajaraatien kautta. Henkilöstö pääsee mukaan vaikutta maan henkilöstösopimuksen pohjalta, joka tähtää tuottavuuden parantamiseen mut ta säilyttää työpaikat. Vaikuttamaan pääse vät myös yrittäjäjärjestöt sekä vanhus-, vam mais- ja nuorisoraadit. – Kaikki ohjelmat ja suunnitelmat joh detaan yhdestä strategiasta, jotta niistä ei tulisi irrallisia. Seuraavaksi jatkuu toimeen pano-ohjelman päivittäminen, sanoo pro sessiin tyytyväinen Rautio. Uudet aluekeskukset ovat osoittaneet kiitettävää kansalaisaktiivisuutta ja lähteneet innolla mukaan. – Olemme ottaneet aimo askeleen eteenpäin kohti asiakaslähtöisyyttä ja kestävää kehitystä, arvioi Rautio. FCG Consulting People 2/2013 9 (asukkaat ovat oman alueensa asiantuntijoita) kevyenliikenteen yhteyksiä ja olevien kehittämistä miellyttävämmäksi jalankulkijalle ja pyöräilijälle Amurin kehittäminen Spontaanin lasten kaupungiksi SHOP SHOP SHOP Amurin kehittäminen Puutarhakadun lastenkehittäminen kaupungiksi houkuttelevammaksi ja PYYNIKINHARJU Kuivat siirtymät ja oikotiet: Katetut tilat, epäviralliset reitit tavaratalojen ja asemien kautta; yhteyksiä korttelien läpi [PUB A ELL MIS NTA UA! AAT ÄN L Ä M ELÄ KE YSRA ENN D TÄY LT AKU UST KESKVELEVA L PA TU CCES LIC A S[ VÄ, , ELÄ INEN AMURI Etsitään eritasoisia tapahtumia mahdollistavia alueita, ja luodaan niille fasiliteetit CESS[ [PU [PUB Huomioidaan myös etelä-pohjoinen tarvitaan kiintopisteitä = tarve kulkea; Tammerkosken rantoja pitkin järveltä järvelle, pyöräyhteys Takon alueelle tavalla S[ CCES LIC A CCES LIC A HATANPÄÄ [PUB Etsitään eritasoisia Viinikan liikennealueiden tapahtumia ja ympäristön yhteensovittaminen ja mahdollistavia alueita, alueen viheryhteyksien ja luodaan niille parantaminen Turvataan fasiliteetit kevyenliikenteen yhteyksien jatkuvuus lähiseudun viheralueille ja tapahtumapaikoille; Kauppi-Pyynikki -yhteys "Sepalus kiinni" radan estevaikutuksen poistaminen: Radan ympäristö yhdistyy uusien hankkeiden myötä, ja uusi elävä kaupunginosa syntyy Ote yhteenvetokartasta, jossa on laatineet Helena Ylinen, Siina Levonoja ja Katariina Pahkasalo FCG:ltä. OJ AT PAIK S ACCE Joustavuutta ja muunneltavuutta asumiseen: ullakkoasuminen; yksilöllisyys; uusia omistuskonsepteja Rakennusten hukkakäytön, vajaakäytön tehostaminen: katto- ja hybridirakentaminen Huomioidaan myös etelä-pohjoinen tarvitaan kiintopisteitä = tarve kulkea; Tammerkosken rantoja pitkin järveltä järvelle, pyöräyhteys Takon alueelle Katalyytti kaupungin kasvulle etelään: Uusi kaupunginosa kehittyy edelleen nykyisen järjestelyratapihan alueella, joka siirtyy oikoradan myötä, kasvu suuntautuu kehityspotentiaaliseen Nekalaan Matkakeskus: iso kauko- ja lähibussisekä raideliikenteen terminaali rautatieaseman tuntumaan, Kannen yhteyteen OP SH OP SH OP SH Olevien korttelien BLIC kattaminen: sisäpihoille [PU täydennysrakentamista, esim. Turun Hansakortteli S[ Event - Keskustan elävöittäminen yleisötapahtumien avulla: Ratina, alue jaasiantuntijaseminaari havainnollisestiSuvannon esitetty Eteläpuisto S AMI HTA O K EN Business Radanvarressa helposti saavutettavat uudet työpaikat Monikäyttöiset etätyöpaikat kodin lähelle ja pendelöijien käyttöön Event - Keskustan elävöittäminen yleisötapahtumien avulla: Ratina, Suvannon alue ja Eteläpuisto [PUB Tullin alueesta Tampereen Kreuzberg tieteen ja kulttuurin keskus; Start Up -yrityksiä, hybridirakentamista, luovaa pöhinää AC BLIC Avataan suljettuja alueita kaikille: esim. Ratina, pallokentät, Tako,Teollisuusperinnön jatkaminen: Finlaysonilla loistavaa kehitystä, Takoa Koukkuniemen puisto kehitettävä samalla OL NIPU O M URI: [PUB S[ S[ Kuivat siirtymät ja oikotiet: Katetut tilat, epäviralliset reitit tavaratalojen ja asemien kautta; yhteyksiä korttelien läpi OP SH SHOP UOT PYYNIKINHARJU AAM OHT EN K CCES LIC A KALEVA OP SH SHOP IKAT ISPA J CCES LIC A Avataan suljettuja alueita kaikille: esim. Ratina, pallokentät, Tako, Koukkuniemen puisto Puutarhakadun kehittäminen houkuttelevammaksi ja elävämmäksi OTO [PUB [PU OP SH SHOP Pihat ihmisille: turvalliset ja viihtyisät kerrostalojen sisäpihat; autot pois, vihreää tilalle S[ VIINIKKA CCES LIC A S[ Portti kaupunkiin Tampereen saavutettavuuden helmi: Radanvarren alueelle C sujuvat, turvalliset ja LIC A mielenkiintoiset yhteydet; [PUB uusi liikennemuotojen Idän, lännen ja etelän solmukohta ja suurissa kohtaamispaikka vaihtoterminaaleissa laadukkaat tilat autoille ja polkupyörille; näistä Pienet v pisteistä houkuttelevat liikentee polkupy jatkoyhteydet koko sisäpysä keskustaan Kalevan Särkänn Tamper Hatanpä Metso, K STR A TAP TEGIN AHT E UM N SUU N IEN KEH NITTE ITTÄ LU V IH MIS ESS ERVER Ä KON TUL JA PAL EVAISU VEL Business UIS UDEN Radanvarressa help SA JA O TYÖPA saavutettavat uude SAA IKAT työpaikat MIS OVA INT T L ENS U IIVI OVILL Monikäyttöiset SILL A Ä A ALOI etätyöpaikat kodin L L lähelle ja pendelöijienOILLA LA, käyttöön 2:n luomat tulevaisuuspotentiaalit ja teesit. Kartan ovat Olevien korttelien kattaminen: sisäpihoille täydennysrakentamista, esim. Turun Hansakortteli Asiantuntijatyöpajoista tukea strategiseen suunnitteluun LA ISEL TAM KEN A R YS ENN UA! AAT L N ÄÄ ELÄM Teksti: Paula Böhling Ä, LÄV N, E E N I OL PU ONI M URI: TU Tampereella on meneillään ULT TAK S U K A S keskustan strategisen E V K VELE PAL osayleiskaavan laatiminen. Työn tueksi järjestettiin kolme laajaa asiantuntijaseminaaria, joiden aiheina olivat kaupungin keskustan nykytila, tulevaisuus ja toimenpiteet. – Seminaarien avulla saimme asiantuntijat monipuoliseen vuorovaikutukseen, ja sitä kautta syntyi myös yhteistä ymmärrystä kes kustan mahdollisuuksista. Tilaisuudet olivat samalla osa kaavoituksen vuorovaikutus 10 M r Joukkoliikenteen katvealueet keskustassa: keskusta sisälle rengasreittejä, joista syöttö itä- länsi ja eteläsuuntiin; solmukohdissa pienet vaihtoterminaalit CESS[ AC BLIC AMURI elävämmäksi tilaa kevyenliikenteen TAY käyttöön Ra keh jam nä rap kä Pihat ihmisille: turvalliset ja viihtyisät kerrostalojen sisäpihat; autot pois, vihreää tilalle MU NNE LIIKE edelleen enemmän Tampere-talolle asukaslähtöisen toiminnan tukeminen lähialueella (asukkaat ovat oman alueensa asiantuntijoita) PISPALA PISPALA Asunnon lähellä elävää luontoa: viherseiniä, kattopuutarhoja, kauniitä näkymiä; kaupunkiviljely FCG Consulting People 2/2013 HATANPÄÄ Teollisuusperinnön jatkaminen: Finlaysonilla loistavaa kehitystä, Takoa kehitettävä samalla tavalla Viinikan liikennealueiden ja ympäristön yhteensovittaminen ja alueen viheryhteyksien parantaminen Turvataan Joustavuutta ja muunneltavuutta asumiseen: ullakkoasuminen; yksilöllisyys; uusia omistuskonsepteja Rakennusten hukkakäytön, vajaakäytön tehostaminen: katto- ja hybridirakentaminen Katalyytti kaupungin "Sepalus kiinni" - paljon – Saimme ideoita ja näkemyk prosessia, kertoo arkkitehti Dani Kulonpää kasvulle etelään: Uusi radan kaupunginosa kehittyy kevyenliikenteen siä, jotka estevaikutuksen ovat nyt kaavoittajien Tampereen kaupungilta. edelleen nykyisenkäytettävissä. yhteyksien jatkuvuus poistaminen: Radan järjestelyratapihan alueella, lähiseudun viheralueille arvo sinänsä, että asioita pohdi Työskentelyyn osallistui virkamiehiä ja On myös joka siirtyy oikoradan ympäristö yhdistyy ja tapahtumapaikoille; myötä, kasvu suuntautuu uusien hankkeiden taan myötä, yhdessä ja tulokset kootaan raportiksi. toimihenkilöitä sekä liike-elämän Kauppi-Pyynikki edustajia, -yhteys kehityspotentiaaliseen ja uusi elävä Nekalaan kaupunginosa syntyy yksittäisistä ajatuksista tulee tavallaan luottamushenkilöitä ja tutkijoita. Kaikkiaan Silloin laajemman piirin näkemyksiä, Kulonpää mukana oli yli 120 henkilöä. toteaa. Kussakin työpajassa toimi FCG:ltä kak Ideoita, tavoitteita si teeman asiantuntijaa fasilitaattoreina. ja askelmerkkejä Hankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja Seminaareissa asioita käsiteltiin viiden raportoinnista vastasivat suunnittelupääl teematyöpajan avulla. Teemoina olivat asu likkö Helena Ylinen ja projektipäällikkö minen, liike-elämä, asiointi ja työ, liikenne ja Katariina Pahkasalo FCG:ltä. Asiantuntijoiden teemaseminaarit -yh liikkuminen, viherverkko ja tapahtumat sekä rakentaminen, joihin keskityttäneen myös teenvetoraportti löytyy Tampereen kaupun gin verkkosivuilta, www.tampere.fi. osayleiskaavassa. Hyvät, houkuttelevat reitit Tampere-talolle: yhteys Tullin alueeseen riittävän aikaisessa suunnittelun vaiheessa; malliesimerkit YS Kävelyn laatukäytävät: Maanalainen viihtyisyyttä jalankulkijan rakentaminen:mittakaavassa adanseudun huoltoliikenne, pysäköinti; Viherkansien ehittäminen sijoittelulla alankulkijan ja pyöräilijän maanalainen kaava äkökulmasta: mahdollistetaan uusia pikaisesti adanvarret optimaalisia kevyenliikenteen ävelylle yhteyksiä ja olevien kehittämistä KISSANMAA an , i- t Keskustan monimuotoinen ikä- ja sosiaalinen rakenne: asuntoja kaikenikäisille Asunnon lähellä elävää luontoa: viherseiniä, kattopuutarhoja, kauniitä näkymiä; kaupunkiviljely Sorin aukion käyttöönotto, tapahtumia ja yhteydet Suvantokadulta Åkerlundinkadulle ja edelleen Tampere-talolle Laajempi kävelykeskusta: Hämeenkadun itäpäähän ja Hallituskadulle kävelyalueet vaihtoterminaalit en solmukohtiin, yörille hyvät äköintitilat: n puisto, niemi, reen vt:n ja ään vt:n risteys, Koskipuisto Hyvän elämän konkretisointi: havainnollistaminen riittävän aikaisessa suunnittelun vaiheessa; malliesimerkit TAYS Kävelyn laatukäytävät: viihtyisyyttä jalankulkijan mittakaavassa Radanseudun kehittäminen jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta: radanvarret optimaalisia kävelylle Autoton elämä entistä mahdollisemmaksi: terveempi elämä; lisää liikuntaa S[ CCES investointi nyt voi hyödyttää merkittävästi myöhemmin imagon kasvamisena Joukkoliikenteen katvealueet keskustassa: keskustan sisälle rengasreittejä, joista syöttö itä- länsija eteläsuuntiin; solmukohdissa pienet vaihtoterminaalit KALEVA KISSANMAA Keskustan monimuotoinen ikä- ja sosiaalinen rakenne: asuntoja kaikenikäisille Autoliikenteen rajoittaminen positiivisin keinoin - muiden liikkumismuotojen tulisi olla houkuttelevampia; kävely- ja pyöräilykeskustan painottaminen; Itsenäisyydenkadun estevaikutuksen lieventäminen Autoton elämä entistä mahdollisemmaksi: terveempi elämä; lisää tiiviissä yhteistyössä. Helena Ylinen, Matti Laitio ja Katariina Pahkasalo tekivät AKSU-selvitystä Tullin alueesta Tampereen Kreuzberg tieteen ja kulttuurin keskus; Start Up -yrityksiä, hybridirakentamista, luovaa pöhinää posti et liikuntaa Matkakeskus: iso kauko- ja lähibussisekä raideliikenteen terminaali rautatieaseman tuntumaan, Kannen yhteyteen Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus arvioitavana Portti kaupunkiin Tampereen saavutettavuuden helmi: Radanvarren alueelle sujuvat, turvalliset ja mielenkiintoiset yhteydet; uusi liikennemuotojen Idän, lännen ja etelän solmukohta ja suurissa kohtaamispaikka vaihtoterminaaleissa laadukkaat tilat autoille ja polkupyörille; näistä pisteistä houkuttelevat jatkoyhteydet koko keskustaan 14.1.2013 Siina Levonoja Pahkasalo Teksti: Paula BöhlingKatariina Helena Ylinen Kuva: Jarmo Teinilä Laajempi kävelykeskusta: Hämeenkadun itäpäähän ja Hallituskadulle kävelyalueet Pienet vaihtoterminaalit liikenteen solmukohtiin, polkupyörille hyvät sisäpysäköintitilat: Kalevan puisto, Särkänniemi, Tampereen vt:n ja Hatanpään vt:n risteys, Metso, Koskipuisto Autoliikenteen rajoittaminen positiivisin keinoin - muiden liikkumismuotojen tulisi olla houkuttelevampia; kävely- ja pyöräilykeskustan painottaminen; Itsenäisyydenkadun estevaikutuksen lieventäminen – Katsoimme, että kyselyt sopivat hyvin Ympäristöministeriön VIINIKKA julkaisema AKSU 2012 tällaisen arvioinnin osaksi, koska niillä saa STR daan konkreettista näyttöä suuren joukon A -selvitys kuinka TAP TEGkertoo, näkemyksistä. AKSUlla haimme kuvaa eri AHT INEN SU UM alueidenkäytön tyisesti siitä, mitä lain toimivuudesta ajatte IEN UNNI TTE KEH suunnittelujärjestelmä levat asiantuntijat, jotka päivittäin soveltavat L ITTÄ U MIS VIHER toimii alan asiantuntijoiden, ESS VER säännöksiä tai joutuvat muuten niiden kans Ä KONsa tekemisiin – ja miten näkemykset ovat TUkansalais järjestöjen ja JA LEV muuttuneet sitten vuoden 2004, jolloin teh AIS PAL U e lä m än Velinkeino U ELU tiin vastaava selvitys. ISSA DEN T YÖPmielestä. toimijoiden JA Toisena ryhmänä selvityksen piiriin A OSA I AM KAT O otettiin kansalaisjärjestöt, kuten vuonna ISIN V TEN AT LU Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän SIIV OVIL toi 2004. Elinkeinoelämän toimijat olivat muka LA A na nyt ensimmäistä kertaa. mivuus (AKSU 2012) -selvitysISon ILLosa Ä A maan L LOI OILLA käyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointia, LLA , jonka taustalla on etenkin toimintaympäris Havaintoja tön muuttuminen. kyselytuloksista – Monia muutoksia on tapahtunut sit ten lain voimaantulon vuonna 2000. Esi Vuoden 2004 kyselyjen perusteella arvioitiin merkiksi energia- ja ilmastopolitiikan merki lain toimivan pääosin toivotulla tavalla. Sa tyksen kasvu, kuntarakenteen muutokset ja mansuuntaisesti Laitio tulkitsee myös uusia kaupunkiseutujen kasvu ovat kehityssuun tuloksia. – Asiantuntijoiden mielestä laki vas tia, joilla voi olla vaikutusta lain toimivuu teen, toteaa ympäristöneuvos Matti Laitio taa aika hyvin tämänkin päivän tarpeita, joskin myös petrattavaa nähdään. Kritiikkiä ympäristöministeriöstä. Lain toimivuuden arviointia varten on sai esimerkiksi kaavoihin liittyvien selvitys ollut käynnissä kymmenkunta tutkimus- ja ten ja vaikutusten arviointien laajuus, kai selvityshanketta, joista yksi on FCG:n teke vattiin sen parempaa suhteuttamista kaavan luonteeseen. Tuloksista näkyy myös se, että mä, kyselyihin perustuva AKSU 2012. poikkeamispäätöksiä ja suunnittelutarverat kaisuja käytetään edelleen liian usein tilan teissa, joissa kaavoitus olisi tarpeen. Useat vastaajat olivat myös sitä mieltä, ettei yleis kaavoituksen mahdollisuuksia käytetä riittä västi hyväksi. Entä sitten kansalaisjärjestöt ja elinkei noelämä, joille on tärkeää saada tietoa kaa voituksesta ja päästä kertomaan siitä näke myksensä? – Näyttää siltä, että näiden ryhmien näkemyksiä kyllä kuunnellaan kaavapro sesseissa, Laitio summaa. – Mutta siihen, kuinka palaute otetaan kaavoituksessa huo mioon, ei oltu niin tyytyväisiä. Ymmärrettä västi, onhan kaavoitus näkemysten yhteen sovittamista. 14.1.2013 Siina Levonoja Katariina Pahkasalo Helena Ylinen Kokonaisarviointi vuoden loppuun mennessä Laitio ei ota tässä vaiheessa kantaa lain muutostarpeisiin, sillä kokonaisarviointi teh dään vasta, kun kaikki tutkimukset ja selvi tykset ovat valmistuneet. – AKSUsta saam me faktaa ja numerotietoja arvioinnin tueksi. AKSU 2012 -raportti on julkaistu ym päristöministeriön verkkosivuilla, www.ym.fi. FCG Consulting People 2/2013 11 Laaja tuulivoimayleiskaavoitus Keski-Suomessa Teksti: Paula Böhling Päätökset tekee tuulivoimayleiskaavan Keski-Suomessa on toimikunta, johon on nimetty yksi luottamus meneillään harvinaislaa- henkilö jokaisesta kunnasta. Organisaatioon kuuluvat lisäksi kuntajohtajaryhmä sekä tuinen hanke: kahdeksuunnittelijatyöryhmä, joka ohjaa ja valvoo san kunnan yhteinen muun muassa kaavakonsultin työtä. tuulivoimayleiskaavoiHumppi itse aluearkkitehtinä valmis telee ja valvoo yksittäisiä työvaiheita. – Täl tus. Jokaisesta kunnaslaisen hankkeen eteenpäin vieminen on ta pyritään löytämään mahdollista vain, jos kokonaisuus on yhden vähintään yksi tuulikokin hanskassa, hän toteaa. puistoksi kaavoitettava Monipuoliset selvitykset kohde. Hankkeen ideointi käynnistyi keväällä 2011, jolloin ympäristöministeriö julisti haettavaksi valtionavustukset tuulivoimayleiskaavoitusta varten. – Ensin kaava päätettiin laatia Saari järven kaupungin lisäksi Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien alueille, koska Saarijärvi myy näille kunnille aluearkkitehtipalveluja ja hoitaisi si ten joka tapauksessa kaavaprosessin hallin non. Kahdeksaan kuntaan päädyttiin, kun vielä Pihtipudas ja Viitasaari kiinnostuivat asiasta, kertoo Saarijärven kaupungin kaa voitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi. Konsultiksi valittiin FCG, joka tekee laa tupäällikkö Lauri Solinin johdolla tarvittavat mittaukset ja selvitykset sekä laatii kaavan. Erilainen organisaatio Moni asia on Humpin mukaan jouduttu jär jestämään toisin kuin normaalissa yhden kunnan yleiskaavoituksessa, esimerkkinä päätös- ja laadintaorganisaatio. 12 FCG Consulting People 2/2013 ja vaikutusarviot FCG:n työ alkoi tuulimittauksilla, jotka saa daan päätökseen kuluvan syksyn aikana. Mittausten ja mallinnusten perusteella mää ritetään alueet, jotka otetaan yksityiskohtai sempaan tarkasteluun kaavoitettavia alueita valittaessa. – Tuulivoiman rakentaminen on iso in vestointi, joten on tärkeää varmistua aluei den soveltuvuudesta tarkoitukseen. Huo mioon pitää ottaa sekä ympäristö, tekniset kysymykset että tuotannolliset seikat, Solin painottaa. Kohdealueiden valinnan jälkeen teh dään lukuisia kartoituksia ja selvityksiä, joiden pohjalta arvioidaan tuulivoiman tuotannon vaikutuksia esimerkiksi yhdys kuntarakenteeseen ja maisemaan, ympäris töön, talouteen, liikenteeseen, asutukseen, virkistykseen sekä elinkeinoelämään ja työl lisyyteen. Tavoitteena on saada tuulivoimayleis kaava hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2015 ja ympäristöministeriön vahvistettavaksi vuonna 2016. Tuulisähkön tuotanto alkoi Honkajoella Teksti: Paula Böhling Kuva: Taaleritehtaan kuva-arkisto Taaleritehdas on rakennuttanut yhdeksän tuulivoimalaa Honkajoelle Satakunnan pohjoisosaan. Voimalat on käynnistetty ja liitetty verkkoon sitä mukaa kuin ne ovat valmistuneet. – Honkajoen Kirkkokalliolle kaavoitettu tuu lipuisto kiinnosti meitä monestakin syystä, mutta hankkeen pikaiseen toteutumiseen vaikutti etenkin kunnan oma-aloitteisuus ja ripeys asian eteenpäin viemisessä. Yleensä tuulivoimahankkeiden suurin pullonkaula on rakennusluvan saaminen, mutta tässä tapauksessa lupa järjestyi nopeasti, toteaa Taaleritehtaan tuulienergiajohtaja Taamir Fareed. Hän on tyytyväinen myös rakentamis vaiheen etenemiseen. – Hanke siirtyi Taa leritehtaan toteutusvastuulle toukokuussa 2012, työt käynnistettiin maastossa saman tien, ja kaikki yhdeksän turbiinia oli pystytet ty heinäkuuhun 2013 mennessä. Kaikki voi malat ovat myös jo tuotannossa. Fareed kertoo, että voimalat tuottavat sähköä noin 70 gigawattituntia (GWh) vuo dessa eli likimain 20 000 kerrostaloasunnon tai 3 500 omakotitalon vuotuisen sähkönku lutuksen verran. – Kirkkokallion teollisuusalueella on nykyisellään paljon energiaintensiivistä teol lisuutta, ja siellä kuluu sähköä noin 40 GWh vuodessa. Nyt alue on sähkön osalta omava rainen, minkä lisäksi virtaa riittää koko kun nan ja naapurikuntien tarpeisiin. FCG rakennuttajakonsulttina Kirkkokallio on ensimmäinen tuulivoima hanke, jossa FCG on toiminut rakennuttaja konsulttina. Paikan päällä on lähes jatkuvas ti ollut projektipäällikkö Mika Suokas, joka aloitti yhtiön palveluksessa huhtikuussa ja tuli suoraan Honkajoelle valvomaan voima loiden pystytystä. – Olen ollut täällä Taaleritehtaan edus tajana valvoen heidän etuaan voimaloiden pystytyksessä, asennuksissa ja käyttöön otossa. Olen huolehtinut siitä, että asiat teh dään oikein ja työmaalla noudatetaan työtur vallisuusohjeita ja säännöksiä. Lisäksi olen toiminut projektissa tilaajan asettamana tur vallisuuskoordinaattorina, hän selostaa toi menkuvaansa. – Mika on ollut mies paikallaan, Taa mir Fareed kiittää. – On tärkeää, että tilaajaa edustaa työmaalla osaava ihminen, jolla on paljon kokemusta tuulivoimasta ja joka hal litsee projektin vaiheet, huolehtii kokonai suudesta ja tietää projektin tilanteen. Kirkkokallion tuulipuistoon pystytettiin yhdeksän 2,4 megawatin voimalaa, joiden napakorkeus on 120 metriä. Kuvassa Tamir Fareed ja Mika Suokas. FCG Consulting People 2/2013 13 Teksti: Paula Böhling Kuvat: Mikko Vähäniitty Laatumaan kaavoitusinsinööri Jarkko Mähönen ja FCG:n aluepäällikkö Timo Leskinen keskustelevat Suoniemen hankkeesta Sorsaveden rannalla. Kuva on otettu rantaan tehdyn tiepohjan päässä, tulevan sillan kohdalla. Takana näkyy Suoniemeä. Suoniemen suunnittelu Metsähallituksen visiot Leppävirran Suoniemen rakentamisesta ovat hyvää vauhtia toteutumassa. Taustaselvitykset on tehty ja kaavoitus on käynnissä. Lähikuukausina ratkeaa, tuleeko alueelle ympärivuotista asumista, loma-asumista vai molempia. 14 FCG Consulting People 2/2013 Suoniemi on Metsähallitus Laatumaan hallinnassa oleva 25 hehtaarin laajuinen saari, joka sijaitsee Sorsakosken taajaman kupeessa alle kymmenen kilometrin päässä Leppävirran kunnan keskustasta. – Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa alue korkeatasoisesti. Alun perin ajatte limme Suoniemeä loma- ja matkailukäyt töön, mutta suunnittelun edetessä on al kanut näyttää siltä, että alueelle kannattaa kaavoittaa tontteja myös pysyvään asu miseen, kertoo kaavoitusinsinööri Jarkko Mähönen Laatumaasta. Alueen suunniteltu käyttö edellyttää yleiskaavamuutosta ja asemakaavoitus ta. Nykyisessä osayleiskaavassa Suoniemi on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Kaavoituksen pohjaksi Suunnittelun pohjaksi FCG selvitti ensin asemakaavoituksen vaatimalla tarkkuudella alueen kasvillisuuden ja maiseman yleisku van sekä luonnon monimuotoisuuden kan nalta arvokkaat kohteet. Biologi Minna Eskelisen tekemän luonto- ja maisemaselvityksen mukaan alue on ”pääosin rakentamiseen kohtalaisesti so veltuvaa, luonnonarvoiltaan tavanomaista kangasmetsää”. Eskelinen kuitenkin suo sitteli, että rakentamatta jätetään laajem mat luonnon monimuotoisuuden ja maise man kannalta arvokkaat aluekokonaisuudet, kuten Suoniemen länsirannan kalliojyrkän ne ja lehto sekä Suoniemen pohjoiskärjen kallioniemi. – Tässä vaiheessa ei vielä tarvinnut tietää, tuleeko alueelle loma-asuntoja vai vakituista asumista, sillä lähdimme siitä, että tontit ovat molemmissa tilanteissa suunnil leen samankokoisia. Molempiin vaihtoeh toihin tuli järven puolelle enemmän lomaasuntoja ja mantereen puolelle enemmän ympärivuotista asumista, mutta toisinkin voidaan kaavoittaa. Suunnitelmat netissä etenee Seuraavana vaiheena oli vapaamuo toinen maankäytön suunnittelu, johon ark kitehti Tuomo Järvinen lähti luonto- ja maisemaselvityksen, kartta-aineistojen ja maastokäynnin pohjalta. Työn tuloksena valmistui vuoden 2012 lopulla kaksi suun nitelmavaihtoehtoa sekä virtuaalimallit ja esittelyvideot molemmista. – Metsähallituksen toiveen mukaises ti tontitin tiivisti siellä, minne pystyy hyvin rakentamaan. Omarantaisia tontteja tuli niil le alueille, jonne luonto- ja maisemaselvitys sen sallii – kuitenkin niin, että myös taustalla sijaitsevilta tonteilta näkyy Sorsavedelle, Jär vinen selostaa. Esimerkiksi ykkösvaihtoehdossa on 37 tonttia, joista omarantaisia 19. Keskimääräi nen tonttikoko 2 590 neliömetriä. Suunnitelmavaihtoehdot löytyvät Laatu maan verkkosivujen kautta tai osoitteella www.skjkl.fi/Leppavirta/Suoniemi. Virtuaali mallit voi kuka tahansa ladata omalle ko neelle ja tarkastella niitä sitten ruudulta kuin pienoismallia. – Olemme käyttäneet aiemmin pää asiassa perinteisiä havaintokuvia, mutta nyt halusimme kokeilla virtuaalimallia havain nollistamisessa ja vaihtoehtojen vertailussa, Mähönen kertoo. – Kohteen esittely helpot tuu ja ihmisten on helpompi hahmottaa tule vaa tilannetta. Aiomme käyttää virtuaalimal lia myös alueen markkinoinnissa. Helmikuussa 2013 suunnitelmat esi teltiin Leppävirran kunnanhallitukselle, joka päätti toukokuussa kaavoituksen käynnistä misestä. – Asemakaavoituksessa päätetään lopullisesti, mitä alueelle tulee. Kaavaluonnosten on määrä valmistua marraskuun loppuun mennessä ja kaava ehdotusten maaliskuun 2014 loppuun men nessä. Havainnollista ja innostavaa FCG on tehnyt vapaamuotoisia maankäyttö suunnitelmia myös muihin kohteisiin, kuten Jyväskylän Savulahteen kaupungin tilauk sesta ja Laukaan Laajalahteen Laukaan kunnan toimeksiannosta. Tällainen suunnittelu sopii Järvisen mukaan hyvin silloin, kun jonkin alueen mahdollisuuksia halutaan selvittää havain nollisesti ilman, että lopputulos sitoo jatko suunnittelua. – Virtuaalimallin avulla päästään kevy esti ja näppärästi kolmiulotteisuuteen, joka auttaa sekä suunnittelijaa että kohteen esit telijää ja markkinoijaa. Kun kuvaan saadaan mukaan liike, muoto ja perspektiivi, tila hah mottuu helpommin kuin perinteisistä suun nitelmista. Kuopion aluepäällikkö Timo Leskinen. Alueidenkäytön suunnittelu FCG:ssä FCG:n perinteisesti vahvoja toimintaalueita ovat alueidenkäytön konsultointi ja kaavoitus. Tämä osaaminen kattaa alu eidenkäytön koko kirjon maapoliittisista linjauksista ja strategisesta suunnittelusta kaupunkiarkkitehtuuriin. Alueidenkäytön suunnittelun lisäksi FCG tarjoaa myös maisema-arkkitehtuuriin liittyviä palveluita. FCG:n Kuopion toimipaikassa kaa voitus on yksi keskeisimmistä asiakkail le tarjottavista palveluista ja tähän liittyviä projekteja on toteutettu satoja. – Viimeaikaisia hankkeita kaavoi tuksessa ovat olleet esimerkiksi Savon alueen rantojen käyttöön liittyvät suun nitelmat ja matkailualueiden kehittämi nen, kertoo aluepäällikkö Timo Leskinen FCG:n Kuopion toimipaikasta. Kaavoitus on käytännössä pohja kaikelle yhdyskuntarakentamiselle. Vii me vuosien aikana kaavahankkeissa ovat painottuneet suunnittelun vuorovaikuttei suus, ekologisuus ja hiilitasapainon huo mioiminen. FCG on toteuttanut esimer kiksi useita tuulivoiman käyttöön liittyviä kaavoitushankkeita, joihin tyypillises ti liittyy erilaisia selvityksiä ja vaikutus ten arviointeja, kuten luonto- ja kulttuuri ympäristöselvityksiä. – Selkeä lisäarvo alueidenkäytön suunnittelu- ja kehittämishankkeissa on vuorovaikutusmenetelmien käyttäminen. Hankkeissa on mukana tyypillisesti usei ta eri sidosryhmiä, joiden näkemykset tu lee huomioida ja sovittaa yhteen parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaami seksi, toteaa alueidenkäytön konsultoin nin toimialajohtaja Pauli Santala. FCG Consulting People 2/2013 15 Oikealla ylhäällä: Helena Valvanne-Tommila (vas.), Juha Metso, Elina Kylmänen ja Maria Rysti toivovat, että palveluja kehitettäisiin entistä enemmän yhteistuumin, hierarkioista luopuen ja kaikkien mukanaoloa arvostaen. Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä ja FCG:n kuva-arkisto Arki paranee pienin askelin Espoon kaupunki ja FCG ovat valmentaneet 28 ”fasilitaattoria” viemään eteenpäin Espoossa kehitettyä OSAKE-työpajamenetelmää. Työskentelyn tavoitteena on muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakulttuuria aidosti asiakaslähtöiseksi ja tehdä se niin, että työntekijät itse innostuvat kehittämisestä. – OSAKE eli ’osallistavan asiakastyön kehit täminen’ sai alkunsa noin seitsemän vuotta sitten, jolloin kuulimme, että Ruotsin Jönkö ping on maailmanluokan toimija terveyden huollon laatu- ja potilasturvallisuusasioissa ja että siellä on käytössä erityinen työpaja menetelmä. Ostimme heiltä tänne koulutus ta ja osaamista, kertoo Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso. Toiminnan sydän ovat siitä pitäen olleet vanhusten palveluiden asiantuntija Maria Rysti ja projektipäällikkö Elina Kylmänen, jotka alkoivat kehittää ruotsalaisen mallin pohjalta Espooseen sopivaa työskentelymal lia. Tulokset ovat olleet hyviä, ja tekemisen maine kiirii yhä uusiin suuntiin. Tavoitteesta tekemiseen Rysti, Kylmänen ja FCG:n koulutuspäällikkö Helena Valvanne-Tommila ovat juuri järjes 16 FCG Consulting People 2/2013 täneet yhdeksän kuukauden mittaisen val mennuskoulutuksen Tampereen ja Espoon kaupungeille sekä Suupohjan peruspalve luliikelaitoskuntayhtymälle, joista yhteensä 28 henkilöä on valmennettu fasilitoimaan OSAKE-kehittämistyöpajoja. Fasilitaattorivalmennus muodostui nel jästä koulutustilaisuudesta, välitehtävistä ja koulutusten lomassa pidetyistä kehittä mistyöpajoista, joita koulutettavat järjestivät omissa organisaatioissaan. Työpajoihin osal listui 74 tiimiä, joissa oli mukana yhteensä 256 työntekijää ja esimiestä. – OSAKE-työskentelyssä tiimit valitse vat itse kehittämiskohteen ja tekevät siihen tavoitteen, suunnitelman, muutoksen ja mit tauksen. Eteenpäin mennään niin pienin as kelin, että tavoite on mahdollista myös saa vuttaa. Monesta pienestä muutoksesta tulee iso muutos, Kylmänen kuvailee ideaa. – Ja oleellista on asiakkaan mukaan ottaminen, jatkaa Rysti. – Joskus tuntuu sil tä, etteivät palvelujen tarjoajat uskalla kysyä asiakkaiden mielipidettä, koska pelkäävät kohtuuttomia vaatimuksia. Usein asiakkaan tyytyväisyys on kuitenkin kiinni hyvin pienis tä asioista, joita emme ehkä itse tule hok sanneeksi. Fasilitaattorivalmennus huipentuu iloi siin festareihin, joissa juhlitaan työn tuloksia yhdessä asiakkaiden, omaisten, henkilökun nan, alueen asukkaiden ja yhteistyötahojen kanssa. Arvoa asiakkaalle, työn iloa henkilökunnalle Espoon vanhusten palveluissa on nähty, kuinka OSAKE-työskentely todella innostaa ja tuottaa tulosta. Asiakkaiden ja työnteki jöiden arjessa on tapahtunut paljon pieniä Karkkilan terveysasema kahden vaiheilla mutta tärkeitä muutoksia. Kylmäsen, Rystin ja Metson kommentit puhuvat puolestaan. – Asiakas tuo keskusteluun aina jotain uutta. Näemme, mitä asioita meidän on tär keää opetella ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota. – Joka kerta tulee melkein kyyneleet silmiin, kun kuulee, kuinka asiakkaat, poti laat ja asukkaat ovat kokeneet muutokset. – Asiakkaiden ja potilaiden ottaminen mukaan työpajoihin viestii, että he ja heidän perheensä ovat keskiössä. Eikä heiltä kysy tä, ’what’s the matter’ vaan ’what matters to you’ – mikä on sinulle tärkeää. – Ymmärrys kokonaisuudesta kas vaa, kun työpajaan osallistuu ammattilaisia asiakkaan polun varrelta. Esimerkiksi sairaa lan ja kotihoidon kesken on saattanut syntyä yhteinen projekti, jossa on mietitty, miten ko tiutus tai kotikuntoutus saataisiin sujumaan paremmin. – Työntekijät voimaantuvat huomates saan, että he voivat vaikuttaa omaan työ hönsä. Todellista muutosvoimaa Valvanne-Tommila näkee fasilitaattorikou lutuksen voiman siinä, että työskentely on pitkäkestoista, osallistujat ryhtyvät heti to teuttamaan asioita käytännössä ja saavat työhönsä säännöllisin välein tukea. – Tulosta syntyy kuitenkin vain, jos kaikki asiat loksahtavat paikalleen. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että myös orga nisaation strateginen johto sitoutuu OSAKEtyöskentelyyn, kuten Espoossa. Perusturvajohtaja Metso tukee työtä täysin sydämin. – On riemullista, kun stra tegian mukaisesti tuodaan lisäarvoa asiak kaille ja henkilökunta voi samalla vaikuttaa oman työnsä sisältöön – kaikilla on kaksi työ tä, oma työ ja sen kehittäminen. Johdolla ei voi olla tärkeämpää tekemistä kuin edistää tämän tapahtumista. Teksti: Anna-Maija Gruber Karkkilan kaupunki joutuu lähiaikoina tekemään valinnan kahden erilaisen vaihtoehdon väliltä: korjataanko vanha, heikkokuntoinen sosiaali- ja terveyskeskus vai rakennetaanko uusi. FCG on ollut mukana prosessissa tarkastelemassa eri vaihtoehtojen tarjoamia näkökulmia. – Uuden keskuksen rakentaminen tulee to dennäköisesti olemaan perusteltua jo kus tannussyistäkin, arvioi Karkkilan kaupungin tekninen johtaja Kari Setälä. Vanhan raken nuksen kunto on heikko, ja se vaatisi joka tapauksessa nopeasti merkittäviä korjauk sia. Lopullisen ratkaisun sanelevat kuiten kin mahdollisesta saneerauksesta aiheutu vat kustannukset. Toiminnallisuuden ehdoilla? Sosiaali- ja terveyskeskusta käyttää Perus turvakuntayhtymä Karviainen, Karkkilan ja Vihdin yhteinen perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä, joka toimii elä mänkaarimallin pohjalta. – Uudesta rakennuksesta saataisiin aivan eri lailla toimiva kuin vanhaa korjaa malla, toteaa Setälä. Samaa mieltä on kun tayhtymä Karviaisen johtava ylilääkäri Mikko Purhonen. – Vanhan keskuksen tilat eivät ole eri tyisen viihtyisiä. Uutta rakentamalla voidaan ratkaisut valita toiminnan kokonaisuuden pohjalta ja näin saada keskuksesta asiakkai den ja henkilökunnan kannalta toimivampi paikka, sanoo Purhonen. Tilaratkaisujen tulisi hänen mukaansa tukea yhdessä toimivia tiimejä. Kaikkea ei kannattaisi koneellistaa, vaan inhimillinen ote pitäisi säilyttää potilaiden viihtyvyyden eduksi. – Ei henkilökuntaa lasiluukkujen taakse vaan tilalle mieluummin terveystorin tyylinen infopaikka, hän määrittelee. Rahakysymys Viime kädessä valintaan vaikuttaa siis ta lous. Keskuksen rahoitukseen ja omistami seen liittyy edelleen avoimia kysymyksiä, samoin tontin hankintaan ja mahdolliseen kaavoitukseen. Lopputulema on poliittinen päätös. Terveyskeskuksen hankesuunnitel masta vastaa FCG projektin vetäjänä Mikko Kaira ja projektipäällikkönä Sirpa Pyyhtiä, ja sen toteuttamiseen menee muutamia kuukausia. Sen jälkeen rakennussuunnit telu vaatisi noin vuoden. Sen mahdollisesta käynnistämisestä ei ole vielä päätetty. Jos hanke etenee suunnitellusti, rakentamaan voitaisiin päästä aikaisintaan vuoden 2015 alusta. – Meillä projekti on aloitettu työympä ristön kehittämishankkeena, jota varten on kerätty tietoa haastattelemalla henkilöstöä ja esimiehiä. Tärkeää on löytää sellainen toimintamalli, joka palvelee parhaimmalla mahdollisella tavalla myös terveyskeskuksen asiakkaita, kertoo sisustusarkkitehti Mervi Alaluusua FCG:ltä. Vaihtoehtoina olevia pe ruskorjausta tai uudisrakennusta tarkastel laan siis kahdesta tärkeästä näkökulmasta. FCG Consulting People 2/2013 17 Ravintolatilat saivat uuden vaalean ilmeen ja kalusteet. Suurin muutos on kuitenkin erilainen linjasto konsepti, joka hävitti ruuhkat kertaheitolla. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä 18 FCG Consulting People 2/2013 Kuntatalo uusiksi sisältä ja ulkoa Kuntatalo Helsingin Alppilassa Toisella linjalla on käymässä läpi suurremonttia. Piha pantiin uuteen kuosiin jo viime kesänä, ja nyt sisätiloja käydään vaiheittain läpi. – Vuonna 1982 valmistunut Kuntatalo on tyypillinen esimerkki entisestä koppikonttori ajattelusta, jossa jokaisella oli oma huone. Konsepti ei enää vastaa nykyajan tarpeita, joten oli tarpeen tehdä koko talolle uusi tila strategia, jossa etsitään optimaalisia työtiloja kaikille yksiköille, kertoo Kuntaliiton tilahal lintapäällikkö Risto Timonen. Tehostettua tilankäyttöä Kuntatalon vanhat tilaratkaisut eivät vastaa nykyisiä yhteisöllisiä toimintamalleja eivät kä tiimityön tai etätyön tarpeita, määrittelee peruskorjauksen projektipäällikkö, sisustus arkkitehti Mervi Alaluusua FCG:ltä. – Aluksi tekeillä on yhden yksikön pilot tiprojekti, jonka ratkaisut perustuvat henki löstön itse määrittelemiin tarpeisiin, kuvailee suunnitteluprosessia FCG:n johtava konsult ti Timo Huttunen, joka on valmistellut han ketta nimenomaan organisaation kannalta. Kesän aikana valmistuneet suunnitelmat on tarkoitus panna toimeen syksyn kuluessa. Myös johdon tilojen suunnittelu alkaa syk syllä. Työtiloista tulee vaihtelevasti 1, 2, 4 ja 8 hengen tiloja tiimityöskentelytapojen mu kaisesti. Tilojen yhteyteen tulee uusi moni toimitila eli eräänlainen tori epämuodollista kanssakäymistä varten. Viiden vuoden projekti – Tulee kestämään noin viisi vuotta, ennen kuin kaikki muutostyöt on käyty läpi. Ko koustilat, ravintola, vastaanottotilat ja henki löstökahvila ovat jo valmiita. Mutta vielä täy tyy saada ajan tasalle koko talotekniikka, kuten ilmanvaihto, sähköt, turvallisuus, AVratkaisut ja paloilmoittimet, kertoo Timonen. Kun korjaustyö on valmis, ovat Kunta liiton toiminnot siirtyneet kokonaisuudes saan talon kahteen ylimpään kerrokseen, ja muualle jää vuokrattavaa tilaa. Talon ja pihan rakennesuunnittelusta ja suunnitelmien mallinnuksesta on vastannut Kari Lomperi FCG:ltä. Hanketta ovat Kun taliiton puolelta ohjanneet Risto Timonen ja tekninen isännöitsijä Erkki Jylhä. Pihan rakennustyöt suoritti VRJ Etelä-Suomi Oy. Vanhaa pihasuunnitelmaa kunnioittaen – Vanhoista kuvista näkee, miten puut olivat vähitellen vallanneet Kuntatalon koko piha-alueen, eikä itse talosta oikeastaan näkynyt paljon mitään. Isot rehevät puut oli vat kauniita, mutta ne myös pimensivät työ huoneet ja vaikeuttivat ilmanvaihtoa, kertoo pihasuunnitelmista vastannut projektipääl likkö, maisema-arkkitehti Eeva Eitsi FCG:ltä. Niinpä vanha kasvusto sai lähteä, ja tilalle istutettiin uusia kasveja kunnostettui hin istutuskaukaloihin puutarha-arkkitehti Majlis Rosenbröijerin alkuperäistä suunni telmaa kunnioittaen. Ylisuuriksi kasvaneet marjakuuset ja alppiruusut korvattiin vastaa villa pienemmillä lajikkeilla, ja vaahteroiden tilalle tulee mongolianvaahteroita. Ensi lin jan puoleisella sisäpihalla kasvaa nyt puna tähkää, pinkkejä ruusuja ja komeamaksa ruohoa. Kunnostuksessa uusittiin myös va laistus ja kastelujärjestelmä. Pihan pinnoit teiden väriskaala on säilytetty, mutta van hat betoniset portaat korvattiin graniitilla. – Uudistus on tehty vanhaa kunnioittaen ja kaupunkikuvaa säilyttäen yhteistyössä ra kennusvalvontaviraston kanssa, kertoo Eitsi. Kuntatalo käy läpi suurremonttia, ja sen piha pantiin uuteen kuosiin jo viime vuoden kesällä. Jälkeä tarkastelevat FCG:n Timo Huttunen (vas.), Mervi Alaluusua ja Eeva Eitsi (oik.) sekä hankkeen tilaaja Risto Timonen Kuntaliitosta. Käsin piirretystä mallinnukseen 1980-luvulla valmistuneen Kuntatalon pääsuun nittelijana toimi arkkitehtitoimisto CJN Oy ja ra kennesuunnittelijana Suunnittelukeskus Oy, nykyisen FCG:n edeltäjiä. Tuohon aikaan suunni telmat piirrettiin käsin. Sittemmin valtaosa piirus tuksista on siirretty sähköiseen muotoon käyttä en 2D-suunnitteluohjelmistoja, ja niitä on käytetty pohjana muutosten suunnittelussa. – Talon 4. kerrokseen suunnitellaan nyt toi mistohuoneiden peruskorjaus, jossa nykyiset kevyet seinärakenteet ja talotekniset asennuk set puretaan kokonaan. Uudet väliseinät tehdään järjestelmäseininä, ja talotekniikka päivitetään nykyvaatimusten mukaiseksi. Näin perusteellisen korjauksen suunnittelu on tarkoituksenmukaista tehdä mallintaen, kertoo rakennesuunnittelija Kari Lomperi FCG:ltä. Runkorakenteet on mallinnettu, ja välisei nät, alakatot ja ovet sekä LVI- ja sähköasennuk set suunnitellaan malliin, samoin rakentamisen aikana tehdyt muutokset. Koko rakennus on tar koitus saada mallinnettua tulevien peruskorjaus ten yhteydessä. Tavoitteena on jatkuvasti päivitettävä malli, joka on luotettava lähtökohta jatkosuunnittelul le, huoltokirjan ylläpidolle ja muille tarkasteluille; rakennuksesta on tarkoitus tehdä mm. energia simulointi. FCG Consulting People 2/2013 19 Lappeenrannan seudulla on ryhdytty tositoimiin Läntisen Pien-Saimaan tilan parantamiseksi. Vesistöä kunnostetaan ravinnekuormitusta vähentämällä, mutta lisäksi käyttöön otetaan aivan uudet keinot. Pien-Saimaa Läntinen Pien-Saimaa on alkujaan karu ja kirkasvetinen vesistö, mutta se on rehevöi tynyt pitkäaikaisen hajakuormituksen takia. Ravinnekuormituksen haittoja lisäävät vesis tön rikkonaisuus ja eristyneisyys sekä veden hidas vaihtuminen. – Asukkaat ja alueen toimijat havahtui vat vesistön heikkenevään tilaan viimeistään vuosina 2008 – 2009, jolloin sinilevää oli poikkeuksellisen runsaasti ja kukinta jatkui läpi talven kevääseen asti. Sinilevä on hai tannut sekä vedenhankintaa että vesistön virkistyskäyttöä, kertoo ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta. Usein toistuvien leväkukintojen lisäksi rehevöityminen on näkynyt veden sameu den lisääntymisenä, näkösyvyyden vähene misenä, verkkojen limoittumisena ja alus veden hapenpuutteena. Toimenpiteitä laajalla rintamalla Pien-Saimaalla on vaikea saada aikaan nopeita muutoksia pelkästään tavanomai sin kunnostusmenetelmin, koska ravinteita tulee monesta lähteestä, esimerkiksi maa20 FCG Consulting People 2/2013 ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta, hule vesistä ja turvetuotantoalueilta. – Vesistön tila on herättänyt niin paljon huolta, että päätimme vauhdittaa kunnos tusta pumppaamojen avulla. Pumppauksel la nopeutetaan veden vaihtumista ja pienen netään ravinnepitoisuuksia lisäveden avulla. Hanke on lähes ainutlaatuinen, sillä menetelmää käytetään toistaiseksi ainoas taan Pien-Saimaan itäosassa, jossa toimii vuonna 1937 valmistunut UPM:n pumppu laitos. Menetelmä ei Räsäsen mukaan sovi minne tahansa, mutta runsasvetisen SuurSaimaan läheisyys mahdollistaa sen käytön juuri tässä vesistössä. Pelkkä pumppaus ei kuitenkaan ratkai se vesistön pulmia, vaan sen tarkoituksena on tukea muuta kunnostusta ja nopeuttaa siten tuloksiin pääsyä. – Valuma-alueiden kunnostaminen, kosteikkojen rakentaminen ja hoitokalastuk set ovat siis edelleen oleellisia Pien-Saimaan tilan parantamisessa. Rakennustyöt käynnissä Useiden selvitysten ja ympäristövaikutus ten arvioinnin (YVA) pohjalta päädyttiin nyt toteutettavaan ratkaisuun: rakentamaan pumppaamo Kivisalmeen Lappeenrannan ja Taipalsaaren rajalle sekä myöhemmin toi nen Kopinsalmeen Taipalsaarelle. – Kivisalmessa rakennetaan silta-auk kojen viereen pumppaamo sekä virtaus kanava, jonka avulla ohjataan pumppauk sesta aiheutuvaa virtausta ja varmistetaan pumppaamon vedensaanti. Vettä on tarkoi tus pumpata enimmillään 10 kuutiometriä sekunnissa, selostaa suunnittelupäällikkö Markku Vähäkäkelä FCG:ltä. Kivisalmen vedenjohtamisjärjestelmälle saatiin vesilain mukainen lupa toukokuussa 2013, jolloin myös valmistui hankkeen to teutussuunnitelma. Rakennusurakka kilpai lutettiin kesän aikana, ja rakennustyöt ovat jo käynnissä. Valmista on määrä tulla ensi keväänä. Taustalla monipuoliset selvitykset Menetelmän toteutusvaihtoja ja vaikutuksia selvitettiin ensiksi Lappeenrannan teknil lisessä yliopistossa, jossa aiheesta tehtiin diplomityö. Suomen ympäristökeskus (SYKE) jatkoi työtä laatimalla Pien-Saimaan kuntoon virtaus- ja vedenlaatumallin, jonka avulla arvioitiin tarkemmin pumppaamojen sijain nin vaikutusta veden laatuun. FCG on osallistunut Kivisalmi-hank keen suunnitteluun monialaisesti. – Olemme olleet mukana hankkeen yleissuunnittelus sa, vesilain mukaisen lupahakemussuunni telman laadinnassa, toteutussuunnittelussa sekä urakan valmistelussa ja tarjouspyyntö asiakirjojen laatimisessa. Työ jatkuu urakan valvonnalla, josta vastaa projektipäällikkö Jukka Neuvonen, Vähäkäkelä kertoo. FCG on tehnyt Kivisalmessa myös maastomallikartoituksia ja pohjan luotauk sia sekä kairauksia, joilla selvitettiin kallio pinnan sijaintia ja laatua. 3D-virtausmal lintamista käytettiin työkaluna ruoppauksia ja virtauskanavan muotoa suunniteltaessa. Pumppaamon rakenteet 3D-mallinnettiin Tekla Structures -ohjelmistolla. Ympäristöjohtaja Räsänen on tyytyväi nen yhteistyöhön ja käytännön järjestelyihin. – Olemme neuvotelleet enimmäkseen video palavereissa, pitkiäkin palavereja on ollut ja hyvin on kaikki sujunut. Tässä hankkeessa videoneuvottelut ovat korvanneet täysin pe rinteiset kokoukset, mikä on tuonut tuntuvia kustannussäästöjä. Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Ylinnä: Ilkka Räsänen odottaa uudelta menetelmältä nopeita tuloksia. Vaikutuksen pitäisi näkyä vesistössä noin puolen vuoden kuluttua pumppauksen käynnistymisestä. Yllä: Virtausnopeudet ja -suunnat on mallinnettu DHI:n MIKE 3 -ohjelmalla. FCG Consulting People 2/2013 21 Hurpun eksoottinen luonto kutsuu pian uusia, ihastuneita matkailijoita. Suunnitelmaa edistävät Virolahden kunnanjohtaja Osmo Havuaho ja Cursor Oy:n projektipäällikkö Taini Rajala. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Kaakonkulman Hurpusta merkittävä matkailukohde ton parhaita seuraamispaikkoja ja kerää jo Huvipuisto on tarkoitus entisöidä Keisarin Virolahdella sijaitsevasta Hurpusta on tulossa tärkeä nyt sankat joukot alan harrastajia keväällä puistoksi. Hanketta edistää Kaakon Luonto ja syksyllä. Tätä vetovoimaa halutaan hyö ja Matkailu ry. luontomatkailukohde. – Odotamme tänne kansainvälisiä mat dyntää laajentamalla alueen matkailukäyt Eurooppalaisten lintu töä, kertoo Virolahden kunnanjohtaja Osmo kailijoita, arvioi Havuaho. Hurpun kaavoitus on tarkoitus saada päätökseen tämän vuo Havuaho. harrastajien hyvin den aikana, ja vuoden 2014 tavoitteisiin tuntema alue on saanut kuuluvat operaattorin löytäminen hyvätasoi Luontoa, kulttuuria, Kestävän luontomatkailun selle mökkialueelle ja tapahtumien käynnis historiaa tys. Sen jälkeen vuorossa olisi hotellihank Kaakko135O -hankkeen keen ja siihen liittyvän Horisonttikeskuksen Hurpun sijainti ja historia tekevät siitä eri rahoituksella ja FCG:n tyiskohteen, josta on mahdollista kehittyä toteutus. myötävaikutuksella master tärkeä matkailun vetonaula. Alue sijoittuu planin, jossa analysoidaan Venäjän rajan tuntumaan lähelle Vaalimaa Kannattavaa liiketoimintaa sen kehittämismahdollisuu- ta, jonne parhaillaan suunnitellaan muitakin pehmeillä arvoilla matkailukohteita. Lintujen lisäksi Hurpusta det ja maankäyttö. – Suunnitelman lähtökohtana on Hurpun upea luonto. Se on lintujen arktisen muu 22 FCG Consulting People 2/2013 löytyy myös tärkeä perhosalue. Myös alueen historia kiinnostaa keisa ri Nikolai II:n entisenä huvipuistona, minkä toivotaan vetoavan venäläisiin matkailijoihin. Kotkan–Haminan-seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy edistää aktiivisesti Hurppuhanketta ja on osallistunut master planin rahoitukseen, johon on saatu Manner- Uusi vesihuoltohanke Valko-Venäjällä Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013:n tukea. – Hurpun master plan on hyvin realis tinen, koska se perustuu olemassa oleviin ideoihin, jotka kerättiin ja jalostettiin yhtei sessä työpajassa. Pohjalla vaikuttaa pehmei tä luonto- ja kulttuuriarvoja, sanoo Cursorin projektipäällikkö Taini Rajala. Tavoittee na on saada alueen matkailijat yöpymään, retkeilemään, melomaan ja tutustumaan luontokohteisiin. – Viime vuoden syksyllä käynnistynyt tä strategista master plania on työstetty kes tävän kehityksen ja liiketoiminnan lähtökoh dista. Tavoitteena on rakentaa Hurpusta vetovoimainen ja kiehtova luonto-, kulttuu ri- ja hyvinvointimatkailun kohde, täsmentää toimialajohtaja Jaana Myllyluoma FCG:ltä. Suunnitelma saa varauksetonta kehua sekä Virolahden kunnalta että Cursorilta. FCG on pääkonsultti Euroopan jälleenraken nus- ja kehityspankin (EBRD) rahoittamas sa hankkeessa, jonka tavoitteena on kehit tää Vitebeskin, Brestin, Grodnon, Slonimin and Baranovichin alueiden vesihuoltoa Val ko-Venäjällä. Hankkeessa kehitetään myös vesihuol lon hallintoa ja avustetaan vesihuoltolaitos organisaatioita kehittämään ja organisoi maan omaa toimintaansa sekä teknisesti että taloudellisesti tehokkaammaksi. Projek ti toteutetaan yhdessä saksalaisen MVVde con kanssa. Laaja vesihuollon hanke Nepalissa FCG:llä on vuosikymmenten mittainen his toria vesihuollon kehittämisestä Nepalissa ja hankkeet jatkuvat. FCG voitti ulkoministeri ön keväällä kilpailuttaman vesihuollon ke hittämiseen liittyvän viisivuotisen hankkeen toteutuksen Länsi-Nepalissa. Tässä hank keessa kehitetään sekä vesihuoltoa että sa nitaatioratkaisuja. Syyskuussa alkava hanke tulee toimi maan läheisessä yhteistyössä FCG:n toteut tamalle Länsi-Nepalin alueellisen vesihuol lon kehittämishankkeille, jonka tulokset ovat olleet erinomaisia. FCG kehittämään erityisopetusta Etiopiassa FCG on valittu kehittämään erityisopetusta Etiopiassa. FCG voitti Ulkoasiainministeriön tarjouskilpailun, jossa tavoitteena on kehit tää erityisopetusta inklusiivisen opetuksen suuntaan Etiopian opettajakoulutuksessa ja erityisopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Projekti kestää neljä vuotta ja sen kokonais budjetti on 2 miljoonaa euroa. FCG Consulting People 2/2013 23 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Vesistöt Oppaassa esitellään tietoaineistoja vähittäiskaupan selvitysten, suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin tueksi. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelun avulla voidaan ottaa huomioon maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus sekä arvioida kaupan sijaintia osana kaupunkiseudun toiminnallista kokonaisuutta. 0 Teksti: Paula Böhling Kuvat: FCG:n kuva-arkisto 1 2 km ©YKR/SYKE, ©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12, ©Karttakeskus Oy, Lupa L4659, ©Liikennevirasto/Digiroad 2010. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Ympäristöministeriö on julkaissut verkkosivuillaan oppaan, joka valottaa vähittäiskaupan suur yksiköitä koskevia maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä ja niiden soveltamista kaavoituksessa. Tutustu aineistoon osoitteessa www.ym.fi/julkaisut. – Vuonna 2011 voimaan tullut maankäyttöja rakennuslain muutos edellytti ohjeistuk sen laatimista kaavoituksen avuksi. Uutta on esimerkiksi se, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa tulee siirtymäkauden jälkeen suuryksikkösäännösten piiriin, kuten muut kaupan alat jo ovat, toteaa ympäris töneuvos Pekka Normo ympäristöministe riöstä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaa voitus -opas sisältää yleisiä soveltamisoh jeita ja esimerkkejä sekä tietoa siirtymäajan 24 FCG Consulting People 2/2013 käytännöistä. Opasta täydentäviltä nettituki sivuilta www.ymparisto.fi/kaupantietopankki löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa vaikkapa paikallisiin tarpeisiin. – Paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet pitää aina ottaa huomioon ohjeita sovellet taessa, Normo korostaa. Tavoitteellisuus tärkeintä Kyse ei kuitenkaan ole vain lain tulkinnasta, vaan oleellisinta on Normon mukaan nähdä kaupan palveluverkko osana yhdyskunta rakennetta: yhdyskuntarakenne vaikuttaa kaupan sijoittumiseen ja kaupan sijoittumi nen puolestaan muokkaa yhdyskuntaraken netta. – On tärkeää, että kaikilla kaavatasoilla mietittäisiin ensin, millaista kaupan palvelu verkkoa halutaan ja sitten nähtäisiin laki ja opas työkaluina tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi Oulussa suuryksiköiden sijoittamista ja mitoitusta tarkastellaan yh teistyössä seudun muiden kuntien kanssa yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkö kulmasta. – Seudulla ja maakunnassa on tehty selvitykset kaupan palveluverkon kehittä misestä pitkällä aikavälillä. Selvityksistä löy tyvät sijoittamisen ja mitoittamisen perus linjaukset, kertoo opastyöryhmään kuulunut suunnittelija Anne Leskinen Oulun kaupun gin konsernipalveluista. – Tarjolla on nyt hyvä kooste asioista, joihin kaavoituksessa on otettava kantaa. Uskon, että oppaasta hyötyvät varsinkin aloittelevat suunnittelijat. Laajan yhteistyön tulos Opastyöryhmässä olivat edustettuina ympä ristöministeriön ja Oulun seudun lisäksi Suo men ympäristökeskus (SYKE), Uudenmaan ELY-keskus, Suomen Kuntaliitto ja VarsinaisSuomen liitto. FCG:ltä työhön osallistui joh tava konsultti Taina Ollikainen. Lisäksi työhön saatiin asiantuntemus ta paneelilta, johon kuului kaupan alan toimijoita sekä Kilpailu- ja kuluttajaviras ton, Kuluttajatutkimuskeskuksen, Turun kauppakorkeakoulun, maakuntien liittojen ja kuntien edustajia. Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Ympäristöluvan hakeminen on ollut ajankohtaista myös eräillä muilla St1:n asemilla, kuten Shell Espoo Lahnuksessa, jossa FCG niin ikään teki pohjavesiselvitykset. Kuvassa Paula Puotiniemi Helsingin Etelä-Haagassa. Shell Liljendal saa jatkaa toimintaansa Loviisan kaupunki on myöntänyt St1 Energy Oy:lle ympäristöluvan, joka oikeuttaa yhtiön jatkamaan jakeluasema toimintaa Loviisan Liljendalissa. Lupa hakemukseen tarvitut pohjavesitutkimukset teki FCG. Lupaprosessi liittyy vuonna 2010 voimaan tulleeseen jakeluasema-asetukseen, joka edellyttää pohjavesialueella sijaitsevalta ase malta ympäristölupaa. – Shell Liljendalin asema rakennettiin vuonna 1986 alueelle, joka oli 1970-luvulla määritelty I-luokan pohjavesialueeksi. Ra kentamiseen liittyvät päätökset oli toki teh ty määräysten mukaan, mutta nyt tarvittiin nykylainsäädännön mukainen lupa, toteaa St1:n verkostopäällikkö Paula Puotiniemi. Pohjavesiluokka muuttui FCG täydensi St1:n lupahakemusta riskin arviolla. Pohjavesiolosuhteita selvitettiin sekä olemassa olevien aineistojen perusteella että maastotutkimuksin. Riskinarviossa tarkasteltiin, kuinka helposti ja mitä haitallisia aineita voi joutua maaperään sekä miten suurta haittaa aineet aiheuttavat joutuessaan maaperään. Lisäk si tehtiin pohjaveden pintamittauksia ja kal lionpinnan syvyyttä selvittäviä kairauksia. – Tulokset osoittavat, ettei pohjavesi alueen pohjoisosa ole enää vedenoton kan nalta merkittävä, niin kuin se oli ollut 70luvulla. Lisäksi pohjaveden virtaussuunta on etelästä pohjoiseen, joten jakeluaseman alueelta ei tapahdu virtausta etelässä sijait sevalle varavedenottamolle, selostaa suun nittelupäällikkö Terhi Svanström FCG:ltä. – Pohjoisessa sijaitsee vanha vara vedenottamo, nykyinen yksityiskaivo, mutta sinne ei jakeluaseman vaikutusalue ulo tu, koska Valtatie 6 katkaisee pohjavesi yhteyden. Aseman infra uusiksi Uudenmaan ELY-keskus muutti selvitys ten perusteella Liljendalin pohjavesialueen pohjoisosan I-luokasta II-luokkaan, minkä jälkeen Loviisan kaupunki myönsi St1:lle ympäristöluvan. Lupa edellyttää, että asema rakennetaan suojaukseltaan ja tekniikaltaan uusimman tekniikan mukaisesti. – Ehdot merkitsevät sitä, että ase man polttonesteinfra menee uusiksi. Se on suuri ja kallis investointi, mutta lähdemme siihen, koska asema on verkostollisesti tär keä ja olemme viime aikoinakin investoineet kiinteistöön. Liikenteellinen sijainti on hyvä eikä lähistöltä löytyisi toista vastaavaa aluet ta, Puotiniemi sanoo. FCG Consulting People 2/2013 25 FCGläiset suunnistivat Jukolassa ja Venloissa FCG:n suunnistajat ovat perinteisesti osallistuneet Venla- ja Jukolaviesteihin. Tänä vuonna Jämsä–Jukola järjestettiin Jämsänkoskella 15. – 16.6. FCG:n naisten sijoitus oli 1 092. noin 1 200 joukkueen joukossa. Miesten sijoitus oli 1 065. noin 1 600 joukkueen joukossa. Jämsän maastot olivat pääasiassa helppokulkuisia ja nopeita. Kaikille suunnistajille taisi jäädä hyvä mieli ja tyytyväisyys tämän vuo den suorituksesta. Molemmissa joukkueissa oli mukana myös ensi kertalaisia. Ensi vuonna suunnistetaan Kuopion Vehmersalmella. nimityksiä FCG:llä FCG:n Heidi Piiroinen (oikealla) juoksi naisten joukkueen avausosuuden Venlojen viestissä. Kuva Mia Toivio. FCG Suunnittelu ja tekniikka Arkkitehti SAFA, LuK Kai Tolonen on nimitetty Oulun aluepäälliköksi. Insinööri Mika Suokas on nimitetty projektipäälliköksi Rakennuttaminen ja ylläpitopalveluihin Ouluun. Insinööri Pasi Ruhanen on nimitetty Rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut -toimialan johtajaksi. DI Kimmo Niemi on nimitetty Länsi-Suomen Rakennuttaminen ja ylläpitopalveluiden toimialapäälliköksi. DI Kari Vikström on nimitetty Etelä-Suomen Rakennuttaminen ja ylläpitopalveluiden toimialapäälliköksi. FM Saara-Kaisa Konttori on nimitetty projektipäälliköksi Ympäristöselvityksettoimialalle Ouluun. TaM, arkkitehti SAFA Mari Piipponen on nimitetty suunnittelijaksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Kuopioon. LuK Kristina Salomaa on nimitetty suunnitteluavustajaksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Helsinkiin. TaM Veli-Matti Tolppi on nimitetty projektiarkkitehdiksi Arkkitehtuuri ja talotekniikka -toimialalle Helsinkiin. FM Tuomo Pihlaja on nimitetty suunnittelijaksi Ympäristöselvitykset -toimialalle Jyväskylään FCG Konsultointi FM Petriina Punna on nimitetty johtavaksi konsultiksi Elinkeinokehitys-toimialalle Helsinkiin. Sair.hoit. (AMK) Johan Vartiainen on nimitetty asiantuntijaksi Kansalliseen DRG -keskukseen Helsinkiin. FCG International Tradenomi Minna Lehtonen on nimitetty projektiassistentiksi Ouluun. 26 FCG Consulting People 2/2013 Di Lauri Aasalo Project Director, Proactive Programs. Yhteen hiileen puhaltaminen alkaa hetkistä, jolloin työkaveruus kasvaa ystävyydeksi ja ihmiset kohtaavat toisensa. Meillä on siihen paikka. Eikä maisemakaan satuta silmää. www.tallink.fi/kokous www.silja.fi/kokous FCG Consulting People 2/2013 27 INTERNATIONAL Kunta-alan ykköstapahtumat 2013 2. 8. 10. 30. – – – – 3.10. Laskentafoorumi 9.10. Liikenne ja maankäyttö 11.10. Osakeyhtiökonferenssi 31.10. KuntaValtio Päättäjäfoorumit Vantaa Helsinki Heinola Helsinki • KuntaValtio Ravistelu • Johtajuusfoorumi • Valtuustofoorumi 13.11.Yritys ja kunta kumppaneina 12. – 13.11. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari Helsinki Helsinki 2014 12. – 14.2. Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi Helsinki – Tukholma 28 FCG Consulting People 2/2013
