Kuntatalo suurremontissa - Finnish Consulting Group

Transcription

Kuntatalo suurremontissa - Finnish Consulting Group
Consultin g Peop le
2 • 2013
4
14
18
Kuntatalo
suurremontissa
Hyvä
johtaminen
Leppävirran
Suoniemi
kaavoitetaan
FCG Consulting People 2/2013
1
Sisältö
3
Pääkirjoitus
4
Hyvä johtaminen on tie menestykseen
5
Ajankohtaisia verkosto-ohjelmia
6Talous tasapainoon – mutta miten?
7
Kuntien ICT-muutostuen valmistelu loppusuoralla
8Lähidemokratia tulee – oletko valmis?
9Strategian keinoin kohti muutosta
10
Asiantuntijatyöpajoista tukea strategiseen suunnitteluun
11Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus arvioitavana
12Laaja tuulivoimayleiskaavoitus Keski-Suomessa
FCG:n perinteisiä vahvoja
toiminta-alueita ovat alueiden-
13Tuulisähkön tuotanto alkoi Honkajoella
14Suoniemen suunnittelu etenee
15
Alueidenkäytön suunnittelu FCG:ssä
16
Arki paranee pienin askelin
17
Karkkilan terveysasema kahden vaiheilla
esimerkiksi Kuopiossa. Kannen
18
Kuntatalo uusiksi sisältä ja ulkoa
kuvassa FCG:n Kuopion
20
Pien-Saimaa kuntoon
aluepäällikkö Timo Leskinen.
22
Kaakonkulman Hurpusta merkittävä matkailukohde
23
FCG-uutisia
käytön konsultointi ja kaavoitus.
Kaavoitusta tehdään useam­
massakin FCG:n toimipaikassa,
24
Kannen kuva: Mikko Vähäniitty
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
25Shell Liljendal saa jatkaa toimintaansa
26Nimityksiä FCG:llä
13
20
4
16
FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä­­lehti.
Julkaisija
FCG Finnish Consulting Group Oy
Osmontie 34, 00610 Helsinki
Puhelin 010 4090, faksi 010 409 5001
etunimi.sukunimi@fcg.fi, www.fcg.fi
Ulkoasu ja taitto
Taina Kytöaho
Päätoimittaja
Eeva
2 Kokki
FCG Consulting People 2/2013
Osoitteenmuutokset
www.fcg.fi > yhteystiedot > yhteystietojen muutos
Painopaikka
Lönnberg Oy, Helsinki 2013
Pääkirjoitus
Hyvä lukija,
FCG kehittää palveluitaan ja osaamistaan asiakkaiden kysynnän mukaan. Palvelui­
den kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, ja tällaisten
pilottihankkeiden kautta voimme vaikuttaa niiden laajempaankin kysyntään. Pilot­ti­
hankkeet ovat uusia avauksia, jotka liittyvät kiinteästi myös FCG:n strategian toteut­
tamiseen. Haluamme olla kehittämisen kärjessä, edelläkävijä, yhdessä asiakkai­
demme kanssa.
Erityisesti kuntahallinnon kanssa olemme toteuttaneet innovatiivisia pilotti­
hankkeita. Näistä tuorein on Kuntaliitto-konsernin ja kuntien kanssa yhdessä toteu­
tettava kuntien konserniohjauksen kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on jäsen­
tää konserniohjauksen välineet vastaamaan tämän hetken tarpeita ja tilanteita ja
toisaalta tuottamaan tietoa valmisteilla olevan kuntalakirevision taloussäännöksiin.
Kuntarakenne- ja palvelurakennekonsultoinnissa FCG on maan ykköstalo.
Kuntien päättäjien, viranhaltijoitten ja luottamushenkilöiden luottamusta osoittaa
myös se, että olemme ykkönen myös kuntahallinnolle tarjottavassa avoimessa kou­
lutuksessa.
FCG:n on monialaisena toimijana mahdollista jäsentää asiakkaiden toiminta­
prosesseihin liittyviä arvoketjuja ja vastata niihin tai niiden osiin korkealuokkaisilla
tuotteilla. FCG:n palveluvalikoima on monipuolinen ja joustava.
Uusiutuvaan energiaan kohdistuva konsultointi ja suunnittelupalvelu sisältää
sekä energiantuotannon investointiprosessien tukemista että energian säästötavoit­
teiden huomioimista. Energiantuotantoinvestoinneissa tuulivoimapuistojen suunnit­
telussa FCG on tällä hetkellä maan johtavia toimijoita. Energiansäästönäkökulma
otetaan suunnittelussa huomioon järjestelmällisesti, mikä merkitsee myös aurinkoenergia- ja maalämpövaihtoehtojen huomioimista osana suunnittelu- ja konsul­
tointipalveluitamme.
Kunta- ja palvelurakenteen edetessä – näin vääjäämättä jollakin aikataululla
tapahtuu – syntyy tarve määrittää myös toimitilakapasiteetti vastaamaan uutta tilan­
netta. FCG:n palvelurepertuaari toimitiloihin liittyen on erittäin laaja ulottuen kiin­
teistöstrategioista suunnittelun kautta rakennuttamiseen. Palveluihin sisältyvät
myös elinkaarimalliratkaisut.
Vaikka yrityksille suunnattujen palveluiden osuus toiminnassamme kasvaa
ja tämän sektorin asiakaskunta laajenee jatkuvasti, meille on tärkeää pitää huolta
korkealaatuisesta kuntahallintoon liittyvästä osaamisestamme.
FCG on vahvasti mukana myös Oy Finland Ab:n kansallisessa tehtävässä
vienti­pyrkimysten vahvistamiseksi. Näistä laadukkaita esimerkkejä ovat mm. koulu­
tukseen ja terveydenhuoltoon liittyvän osaamisen vienti.
FCG on kotimaasta vankasti ponnistava, kansainvälisesti toimiva tulevaisuuden
tekijä.
Tehdään yhdessä!
Ari Kolehmainen
FCG Consulting People 2/2013
3
USO2 on Kuntaliiton ja FCG:n mittava yhteishanke. Tiimi
kokoontuu noin 3 viikon välein. Palaverissa ovat tällä
kertaa mukana Markus Pauni (vas.), Maria Ojakoski, Sini
Sallinen, Jarmo Asikainen, Päivi Kurikka ja Mikko Kenni.
Verkostoprojekti USO2 vauhdissa
Hyvä johtaminen on tie
Kunta voi menestyä vain
hyvin johdettuna. Siinä
lyhykäisyydessään avain
kuntien pärjäämiseen
tulevissa haasteissa.
Tämän edistämiseen
keskittyy Uuden suku­
polven organisaatiot ja
johtaminen -verkostoprojektin kakkosvaihe
USO2 kaikkine osioineen.
Projekti on Kuntaliiton
ja FCG:n mittava yhteis­
hanke ja alansa suurin
tähän mennessä.
Nyt käynnissä oleva USO2 on jatkoa vuon­
na 2011 alkaneelle ensimmäiselle kaksivuo­
tiselle USOlle, jossa oli mukana 30 kuntaa.
Nyt niiden määrä on kasvanut jo 35:een.
Ensimmäisen vaiheen osallistujista on edel­
leen mukana noin 70 %, ja uusia on tullut
vastaavasti lisää.
4
FCG Consulting People 2/2013
Valtakunnallinen
vertaisverkosto
USO2-projektin osallistujista muodostuu val­
takunnallinen verkosto, jossa toimivat omis­
sa vertaisryhmissään suuret, keskisuuret ja
pienet kunnat. Toimintamallina ovat kaikil­
le verkostokunnille yhteiset teemaseminaa­
rit, vertaisseminaarit sekä kuntakohtainen
konsultointi, jota projektissa edustaa FCG:n
osaaminen. Verkostoseminaareja järjestet­
tiin kevään aikana 5 kertaa. Kuntakohtaisia
työpajoja järjestetään vuodessa 105 eli kol­
me yhtä kuntaa kohden. Kevään aikana niitä
oli 42 kattavasti eri puolilla Suomea.
– Kyseessä on kuntien strategisen joh­
tamisen kehittäminen sekä uuden suku­
polven johtajien verkottaminen, määritte­
lee USO2-projektipäällikkö Markus Pauni
Kunta­liitosta. – USOn osallistujat pääsevät
sekä keskustelemaan keskenään että osal­
lisiksi ajantasaisesta tiedosta ja vuorovaiku­
tuksesta, toteaa puolestaan FCG Konsul­
toinnin kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, joka
yhdessä Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjoh­
taja Kaija Majoisen kanssa on käynnistänyt
USO-hankkeet. He toimivat sen ohjausryh­
mänä yhdessä FCG Konsultoinnin johtaja
Aija Tuimalan ja Kuntaliiton johtavan laki­
miehen Kari Prättälän kanssa. Vertaisop­
pimisen lisäksi tarjolla on tutkimustietoa,
kyselyjä ja kehittämisaloitteita.
Projektissa tutkitaan tarkasti myös sen
onnistumista ja vastaanottoa. Joka seminaa­
rista kerätään ja analysoidaan osallistuja­
palaute, ja lisäksi kuntien kanssa käydään
vuosittain palautekierros, kertoo Pauni.
Koko­naistyytyväisyys on ollut hyvällä tasolla:
keskiarvo on 4 asteikolla 1–5. Projektilla on
muitakin seurattavia tavoitteita, kuten sen
myötävaikutuksella käynnistyneen kehittä­
mistyön laatu ja määrä.
Mihin tarvitaan uutta
organisaatiota?
– Kuntakenttä elää voimakkaassa muutok­
sessa rajun eläköitymisen, tiukan taloudelli­
sen tilanteen sekä palvelutarpeiden muutos­
ten vuoksi. Siksi kuntien organisaatioita ja
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuvat: Jarmo Teinilä
Ajankohtaisia
verkosto-ohjelmia
menestykseen
toimintakulttuuria on pakko muuttaa, perus­
telee uusien strategioiden ja organisaatioi­
den tarvetta USO-projektin kuntakohtaisen
konsultoinnin projektipäällikkö Mikko Kenni
FCG:ltä. – Kyse ei ole vain tästä hetkestä
vaan myös tulevaisuuden kunnasta. Miten
esimerkiksi kuntalaisten osallistuminen
muut­tuu vuoteen 2020 mennessä?
– Perinteinen edustuksellinen järjes­
telmä ei enää yksinään kykene vastaamaan
kuntien tarpeisiin tai kuntalaisten odotuk­
siin. Päätöksenteon valmistelussa tarvitaan
uusia, erilaisia menetelmiä. Osallistuva toi­
mintakulttuuri liittyy läheisesti strategiseen
ajatteluun ja johtamiseen, arvioi Kuntaliiton
erityisasiantuntija Päivi Kurikka.
Uutta kuntalakia
edistämässä
USO2-projektin osallistujat pääsivät vaikut­
tamaan myös uuden kuntalain valmisteluun
Kuntatalon toukokuisessa seminaarissa, jo­
hon saapui yli 100 henkeä. – Näin syntyi
suoraa vuorovaikutusta kuntien, lakia val­
mistelevan valtiovarainministeriön ja Kun­
taliiton edustajien välillä, kertoo Kuntaliiton
tutkija Sini Sallinen.
Aiheeseen liittyviä teemoja kuten poliit­
tisen johtamisen vahvistamista, poliittisen ja
ammatillisen johtamisen työnjakoa, päätök­
senteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, hal­
lintomalleja ja konserniohjausta osanottajat
saivat kommentoida neljällä erillisellä idea­
torilla.
Panostusta viestintään
USO2-projektissa korostuu jo sen luonteen
mukaisesti viestinnän merkitys, siksi siihen
on satsattu erityisesti. – Osallistujat saavat
oman markkinointikirjeen 4 kertaa vuodes­
sa. Sen lisäksi projekti on laajemmin esillä
Kunnat.net -sivuilla, Kunta.tv:ssä ja Face­
bookissa, kertoo Kuntaliiton projektikoordi­
naattori Maria Ojakoski.
Kun etsitään uusia, tuoreita vuorovai­
kutuksen ja päätöksenteon malleja, pitää
uskaltaa kokeilla myös uusia viestinnän ta­
poja, kuten edellä mainittuja ideatoreja, hän
korostaa.
FCG:n, Suomen Kuntaliiton ja BDO Audiator
Oy:n yhdessä toteuttamassa Tarkastuslau­
takuntien toiminnan kehittäminen -verkos­
toprojektissa kehitetään lautakuntien työs­
kentelyä ja vaikutetaan tulevan kuntalain
valmisteluun. Työtapoina ovat lautakuntien
omat ja yhteiset seminaarit sekä sähköiset
kyselyt. Projektin kokonaiskesto on puoli­
toista vuotta, ja se jatkuu vuoden 2013 lop­
puun. Projektiin osallistuu kuusi kuntaa.
Projektipäällikkönä FCG:ssä toimii johtava
konsultti Riitta Ekuri.
Kunta HR 2017 -ohjelma toteutetaan
Suomen Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien,
FCG:n ja osallistujakuntien yhteistyönä vuo­
sina 2012–2016. Kunta HR 2017 on ver­
kosto- ja kehitysohjelmakokonaisuus, joka
tarjoaa osallistujakunnille mahdollisuuden
arvioida, vertailla ja kehittää henkilöstövoi­
mavarojen suunnittelua ja johtamista kun­
nan muuttuvassa toimintaympäristössä. Oh­
jelma sisältää kunta-aineistojen vertailua,
yhteisiä työpajoja ja seminaareja sekä kun­
takohtaisten kehittämisprojektien tukemista.
Ohjelmassa on mukana 24 kuntaa eri puo­
lilta Suomea. Ohjelman projektipäällikkönä
FCG:ssä toimii toimialajohtaja Jari Salomaa.
Suomen Kuntaliitto, Tampereen yli­
opiston Johtamiskorkeakoulu ja FCG ovat
käynnistämässä Konserniohjauksen ja ris­
kienhallinnan kehittämisohjelmaa vuosille
2013 – 2014. Ohjelman ydin on mallintaa
yhdessä edelläkävijäkuntakonsernien kans­
sa konsernijohtamisen hyvät käytännöt sekä
räätälöidä verkoston organisaatioille tulevai­
suuden vaatimukset täyttävät toimintatavat
vaikuttavan konserniohjauksen ja kokonais­
valtaisen riskienhallinnan näkökulmasta.
Ohjelma sisältää valtakunnallisia ja kunta­
konsernikohtaisia seminaareja, joissa vai­
kutetaan kuntalain kokonaisuudistuksen
konserniohjaussäännöksiin sekä kehitetään
omistaja- ja konserniohjauksen ja tytäryh­
teisöjen hallitustyöskentelyn laatua ja kun­
takonsernin riskienhallintaa. Projektipäällik­
könä Kuntaliitossa toimii Jarmo Asikainen ja
FCG:ssä johtava konsultti Markus Kiviaho.
FCG Consulting People 2/2013
5
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuvat: Jarmo Teinilä
Talous tasapainoon – mutta miten?
Keinot kunnan talouden
tasapainottamiseen
vaativat tätä nykyä
tarkkaa harkintaa.
Tulojen tulisi kattaa
menot, eikä ali­jäämää
voi tehdä pitkään.
Kun huoltosuhde on
monessa kunnassa
heikkenemässä voimakkaasti, ovat hyvät
neuvot tarpeen.
pohtia, miten ja missä palveluja tuotetaan.
Voidaanko sopeuttaa, onko palveluja yli­
resurssoitu, Ekuri määrittelee. Kunnan po­
liittisen ja virkamiesjohdon pitäisi yhteis­
työssä löytää tarvittavia keinoja esimerkiksi
väestöennusteen ja siitä aiheutuvan palvelu­
tarpeen pohjalta.
FCG jatkaa Audiapron palvelukonsep­
tia, jota on täydennetty yhtiön monialaisella
osaamisella, talouden tasapainottamisen
suunnittelussa tai arvioimisessa.
– Jos kunnalla on jo ennestään niukat re­
surssit, osataan talouden tasapainottelu
usein paremmin kuin jos ongelmat tulevat
yllättäen, arvioi johtava konsultti Riitta Ekuri
FCG:ltä. – Yleinen keino eli lomautukset ei­
vät ole ratkaisu, koska kunnan vastuulla ole­
vat työt eivät sillä katoa. Mieluummin pitäi­
si ennakoida tilanne ja tehdä pitkäkestoisia
ratkaisuja.
Loviisa on laatimassa useamman vuoden
tehostamisohjelmaa, vaikka kaupungin
tase onkin nyt ylijäämäinen. – Kustannuk­
set henkeä kohden ovat kuitenkin korkeat,
ja ilman säästöjä vara on pian syöty, toteaa
kaupunginjohtaja Olavi Kaleva. Eri hal­
linnonalat etsivät kaikki omalta alaltaan
potentiaalisia säästökohteita, jotka johto­
ryhmä käsittelee. Säästötavoitteet on koh­
distettu vuosille 2014–2016.
– Tärkeää on löytää oikeat henkilöstö­
mitoitukset sekä tehostaa tilojen ja laittei­
den käyttöä. Keskeistä on myös henkilöstön
sitouttaminen tavoitteisiin, hän määrittelee.
Arvioi tuleva tilanne
Tärkeää on aloittaa analysoimalla nykytilan­
ne ja ennakoida tulevat tarpeet. Kannattaa
6
FCG Consulting People 2/2013
Loviisan tulevaisuus
terveemmälle pohjalle
Vuoden 2010 kuntaliitoksen perusteel­
la henkilöstön irtisanomissuoja on edelleen
voimassa. Uusrekrytointeja pyritään välttä­
mään, ja tehtävät yritetään järjestää esimer­
kiksi virkoja yhdistämällä.
Tukea ja
sparrausta
Loviisa on mukana Kuntaliiton ja FCG:n
Uuden sukupolven organisaatiot eli USO2projektissa, josta saa arvokasta vertaistietoa
samassa tilanteessa olevilta kunnilta. FCG
on sparrannut Loviisan esimiestasolle jär­
jestetyissä tilaisuuksissa ja tuonut tärkeää
perustietoa siitä, mitä eri keinoilla voidaan
aikaansaada.
– Tietoisuus asiasta on saatava me­
nemään eteenpäin. Uskomme, että henki­
lökunta ymmärtää tilanteen. Nyt ollaan et­
simässä pysyviä rakenneratkaisuja, joilla
käyttötalouskulut saadaan alas. Olemme
valmiita kuulemaan myös radikaaleja ehdo­
tuksia, Kaleva vakuuttaa.
Loviisa pyrkii parantamaan talousti­
lannettaan myös kehittämällä elinkeinopoli­
tiikkaa ja asumisinfraa. Asukasmäärälle on
asetettu 17 000 hengen strateginen tavoite
vuodelle 2020.
– Loviisassa peruspalvelut ovat
hyvällä tasolla, mutta kulutasoa pitää
alentaa, vakuuttaa kaupunginjohtaja
Olavi Kaleva.
Tommi Oikarinen ja Aija Tuimala toivovat, että kaikki kuntaorganisaatiot hyötyvät tehdystä työstä.
Kuntien ICT-muutostuen
valmistelu loppusuoralla
Valtiovarainministeriö
tukee kuntien raken­
teellisia uudistuksia
valtakunnallisella
muutostukiohjelmalla,
jonka yhtenä osana
on ICT-muutosten
tuki­ohjelma.
ICT-tukiohjelman tavoitteena on varmis­
taa, että kuntaorganisaatioiden tietohallinto
voi liitostilanteista tai rakennemuutoksesta
huolimatta jatkua katkotta. Ohjelman avul­
la kunnille pyritään luomaan edellytykset ke­
hittää tietohallintoa ja ICT-johtamista entistä
paremmin toimintaa tukevaksi.
– Tavoitteena on auttaa kuntia, kunta­
yhtymiä ja muita kuntaorganisaatioita siir­
tämään toimintansa ja palvelunsa mahdol­
lisimman joustavasti uuteen rakenteeseen
– ja mieluummin vielä niin, että edellytyk­
set toiminnan kehittämiseen paranevat ai­
kaisemmasta, toteaa neuvotteleva virkamies
Tommi Oikarinen valtiovarainministeriöstä.
Yhteistä ja kunta­
kohtaista tukea
ICT-muutostuki koostuu Oikarisen mukaan
kahdesta osasta, kaikille yhteisestä tuesta ja
kuntakohtaisesta tuesta.
Yhteinen ICT-tuki sisältää menetelmiä
ja työvälineitä, joita voidaan hyödyntää eri­
kokoisissa muutoshankkeissa laajoista kun­
taliitoksista organisaation sisäisiin muutok­
siin. Toisena elementtinä yhteiseen tukeen
kuuluu tietopankki, johon kunnille kootaan
muutosten suunnittelua ja toteutusta palve­
levaa informaatiota, kuten säädöksiä, ohjei­
ta, esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä. Kolmas
kokonaisuus on rakennemuutosten toteu­
tusta tukevan arviointi- ja tutkimusohjelman
käynnistäminen.
– Olemme halunneet tehdä ohjeis­
ta ja malleista mahdollisimman konkreetti­
sia, ja siksi niitä on pilotoitu kunnissa, joissa
on jo tehty kuntaliitoksia. Esimerkkinä kun­
nille tarkoitettu kokonaisarkkitehtuurin hal­
lintamalli: sen toteutusohje laaditaan hyö­
dyntämällä aikaisemmin tehdyn työn lisäksi
Kuopion kaupungin kanssa tehtävää koko­
naisarkkitehtuurin hallintamallia.
Oma
ja
resursseiltaan
suurin
tukikoko­naisuus on kuntakohtainen tuki.
Valtiovarain­ministeriö auttaa kuntia avus­
tuksia myön­tämällä ja asiantuntijatukea tar­
joamalla.
Kuntakokemus
käytössä
FCG on osallistunut valmisteluhankkeeseen
tukemalla ministeriön asiantuntijoita suun­
Teksti: Paula Böhling
Kuva: Jarmo Teinilä
nittelun eri vaiheissa.
– Työskentelemme jatkuvasti kun­
takentällä, joten olemme voineet tuoda
valmisteluun käytännön kokemusta ra­
kennemuutoshankkeista ja ICT-alan ke­
hittämistarpeista kunnissa, toteaa FCG:llä
hankkeen vastuukonsulttina ja projektipääl­
likkönä toimiva konsultointiliiketoimintaryh­
män johtaja Aija Tuimala.
Työ on Tuimalan mukaan ollut ”eksoot­
tinen ja haastava”. Hyvin laaja kokonaisuus,
jossa on vahva kunta- ja palvelurakennenä­
kökulma mutta sisältö kuitenkin ICT:tä.
– Oleellista on ollut hahmottaa raken­
nemuutoksen vaiheet eli selvitys-, arvioin­
ti- ja toteutusvaiheet sekä niihin liittyvät
erilaiset tukitarpeet, jatkaa ICT-palveluista
vastaava johtava konsultti Markku Köykkä
FCG:ltä.
Omina kokonaisuuksinaan on käsitel­
ty esimerkiksi tietoturvallisuus, kustannus–
hyöty-arviointimalli, hankinta- ja sopimus­
ohje, ICT-palveluskenaariot sekä kokonais­
arkkitehtuurin hallintamalli, yksi keskeisim­
mistä asioista.
Suunnitelmasta
toteutukseen
Valmisteluhanke päättyy kuluvan syyskuun
aikana. Tavoitteena on ICT-tukiohjelman
käynnistäminen heti valmistelun päätyttyä.
FCG Consulting People 2/2013
7
Lähidemokratia tulee
– oletko valmis?
Valmisteilla oleva uusi kuntalaki kannustaa vahvistamaan kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia.
Moni kunta on herännyt huomaamaan jo ennen tätä, että nykykansalaisia ei voi enää johtaa käskyttämällä
ylhäältä alaspäin. Turussa on otettu tämän vuoden alusta käyttöön uusi toimintamalli, joka pyrkii edistämään osallisuustoimintaa ja kuntalaisvaikuttamista. Tavoitteena on parantaa turkulaisten vuorovaikutusmahdollisuuksia ja Turku-kuvaa.
– Itse asiassa Turussa on kehitetty kansalais­
ten osallisuutta jo vuodesta 1977 lähtien, va­
kuuttaa erityisasiantuntija Juha Rantasaari
Turun konsernihallinnosta (kuvassa). Hän
on johtanut uutta osallisuuden ja kunta­
laisvaikuttamisen toimintamallia valmistele­
vaa ohjausryhmää. Uudenlaiseen osallistu­
miseen liittyvää yhteis­työtä Turku on tehnyt
Vaa­san yliopiston ja FCG:n kanssa.
Uusi toimintakulttuuri
Vuoden 2013 alusta noudatettavassa Turun
mallissa on kyse koko toimintakulttuurin
muuttamisesta, ei sen enemmästä eikä vä­
hemmästä.
– Toimintakulttuuria voidaan edistää
kehittämällä sekä työkaluja että toimintata­
poja. Kyse on laajakantoisesta strategisesta
hallintomuutoksesta, johon kaupunginhalli­
tus on sitoutunut, sanoo Rantasaari.
Turussa prosessiin on kytketty viisi
toimi­alaa eli kiinteistö, ympäristö, sivistys,
hyvinvointi ja vapaa-aika. Perinteinen tapa
toimia sektoreittain on siirretty historiaan, ja
nyt toiminnan on tarkoitus tapahtua horison­
taalisesti.
Osallisuutta tarkastellaan kolmesta
eri näkökulmasta, jotka ovat päätöksenteko,
suunnittelu ja toiminta. Osallisuus voi olla
kaupunginosa- ja teemaosallisuutta, ja sen
kohteita ovat varsinkin lapset, nuoret ja muut
erityisryhmät. Erityisesti korostetaan asia­
kas- ja asukaspalautteen hyödyntämistä.
Sähköistä palautetta
– Kuntalaisten mahdollisuuksia reagoimi­
seen ja palautteen antamiseen pitää kehit­
tää esimerkiksi sähköisten osallistumismuo­
tojen, kuten interaktiivisen karttapalvelun
kautta, jotta mahdolliset puutteet tai viat voi­
daan korjata nopeasti, Rantasaari konkre­
tisoi.
8
FCG Consulting People 2/2013
Hanke on saanut Turussa hyvää palau­
tetta, ja asukkaat ovat pitäneet sitä tärkeänä.
– Kaikessa ei voi onnistua heti, vaan joskus
mennään yrityksen ja erehdyksen kautta.
Mutta huonokin kokeilu on parempi kuin ei
mitään kokeilua, Rantasaari muistuttaa.
Koulutuksen paikka
Rantasaari pitää hienona sitä, että
FCG on tarttunut tähän tilaisuu­
teen ja “ottanut kopin” uudes­
ta tavasta toimia, koska sen
läpiviemiseen tarvitaan sekä
koulutusta että konsultointia.
Kuntien johtoa ja keski­johtoa
pitää kouluttaa aiheesta, jotta
kuntia autetaan kehittämään
itse
itseään.
Lähtö­tilanne
tulee analysoida, jotta selviää,
mitä voidaan tehdä paremmin.
Uudenlaiset osallistumismallit ja -ka­
navat eivät ole pelkästään kuntien oman
aktiivisuuden varassa, vaan valmisteilla oleva
uusi kuntalaki vahvistaa kuntalaisten osallis­
tumisoikeutta ja kannustaa osallistumisak­
tiivisuuden edistämiseen, korostaa liike­
toimintaryhmän johtaja Katrina
Harjuhahto-Madetoja FCG
Koulutuksesta (kuvassa).
Lain ko­konaisuudis­
tuk­sessa kiinnite­tään
erityistä huo­mi­ota
lähidemokratian
kehittämiseen ja
uu­sien osallistumis­
muotojen vahvista­
miseen.
Tekstit: Anna-Maija Gruber
Kuva: Jarmo Teinilä
Uuden osallisuuden aika
– Ajan henki on suoran demokratian lisää­
minen. Turulla on nyt mahdollisuus kiriä
uuden demokratian eturintamaan käynnis­
tämällä osallisuusmenettely, johon kytke­
tään kansalaisraatien ja sosiaalisen median
monipuolinen soveltaminen. Ilman todellis­
ta osallisuutta ei moniaineksinen suurkun­
ta ole mahdollinen, sanoo Vaasan yliopis­
ton filosofisen tiedekunnan dekaani Hannu
Katajamäki, joka on ollut hankkeessa mu­
kana ohjausryhmän jäsenenä ja asiantunti­
jana.
– Edustuksellinen demokratia on edel­
leen keskiössä, mutta sen vahvistaminen
edellyttää uusia välineitä. Vahvat suoran vai­
kuttamisen välineet ovat tähdellisiä myös
kunnan kilpailukyvyn, arvostuksen ja hou­
kuttelevuuden kannalta, hän korostaa.
Merkitse jo kalenteriisi
Osallisuusfoorumi 22.5.2014.
Strategian keinoin
kohti muutosta
FCG toteutti huhtikuussa kuntaorganisaatioille, yrityksille, järjestöille ja valtionhallinnolle kyselyn, jossa tiedusteltiin kahta asiaa:
1. Miten strategiaprosessia pitäisi kehittää?
2. Miten edistetään muutosten läpivientiä?
Vastauksia tuli kaikkiaan 314 kappaletta, joista kuntakentältä
noin 100.
– Vastaukset osoittivat, että strategian teon
perusmetodit ovat hyvin vakiinnuttaneet
asemansa, arvioi johtava konsultti Timo
Huttunen FCG:ltä. – Mutta strategian roolis­
ta pitäisi keskustella enemmän, sitä pitäisi
päivittää useammin ja se pitäisi kytkeä tii­
viimmin suunnittelu- ja ohjauskäytäntöihin
sekä tavoitteisiin. Myös ennakointimenetel­
miin olisi syytä panostaa enemmän, samoin
vuorovaikutukseen ja viestintään.
Perustele muutokset
– Muutosten tarpeellisuus ja vaikutukset
pitää perustella mahdollisimman yksi­
selitteisesti läpiviemisen varmistamiseksi.
Tärkeimmät tavoitteet kannattaa nos­
taa esille viestinnässä. Ja kaikki sidos­
ryhmät, joita muutos koskee, tulee ottaa
mukaan prosessiin, Huttunen neuvoo.
Prosessista pitää tehdä road map,
ja muutosketju kannattaa kirkastaa
rohkeammin, avoimemmin ja sel­
vemmin. Esi­miehiä ja hen­
kilöstöä tulee tukea ja
valmentaa, jotta kaik­
ki saadaan mukaan
osallistumaan ja
uskomaan muu­
toksen onnistu­
miseen, hän
sanoo.
Uusi Hämeenlinna,
uudet kujeet
Vuonna 2009 toteutunut 6 kunnan liitos
kasvatti Hämeenlinnan yli 10-kertaiseksi,
ja entisestä kaupunkikeskuksesta tuli maa­
seutumaisempi.
– Kuntaliitos oli sopiva hetki uudistaa
rakennetta. Silloin laadittiin uudelle kaupun­
gille uusi strategia. Nyt ensimmäisen val­
tuustokauden jälkeen oli välttämätöntä tar­
kentaa Hämeenlinnan kaupunkistrate­giaa
sisäisistä ja ulkoisista paineista johtuen, to­
teaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Sari Rautio. Kaupunki kävi kevään aikana
strategiaprosessinsa läpi FCG:n kanssa.
Toimivaa vuorovaikutusta
Hämeenlinna uusi organisaationsa siirty­
mällä tilaaja–tuottaja-malliin ja järjesti palve­
lut elämänkaariajattelun pohjalta. Näin koko
hallinto joutui uuteen kuosiin. Nyt asukkaat
voivat osallistua päätöksentekoon ja vaikut­
taa strategioihin lautakuntien malliin organi­
soitujen vaikuttajaraatien kautta.
Henkilöstö pääsee mukaan vaikutta­
maan henkilöstösopimuksen pohjalta, joka
tähtää tuottavuuden parantamiseen mut­
ta säilyttää työpaikat. Vaikuttamaan pääse­
vät myös yrittäjäjärjestöt sekä vanhus-, vam­
mais- ja nuorisoraadit.
– Kaikki ohjelmat ja suunnitelmat joh­
detaan yhdestä strategiasta, jotta niistä ei
tulisi irrallisia. Seuraavaksi jatkuu toimeen­
pano-ohjelman päivittäminen, sanoo pro­
sessiin tyytyväinen Rautio.
Uudet aluekeskukset ovat osoittaneet
kiitettävää kansalaisaktiivisuutta ja lähteneet
innolla mukaan. – Olemme ottaneet aimo
askeleen eteenpäin kohti asiakaslähtöisyyttä
ja kestävää kehitystä, arvioi Rautio.
FCG Consulting People 2/2013
9
(asukkaat ovat oman
alueensa asiantuntijoita)
kevyenliikenteen
yhteyksiä ja olevien
kehittämistä
miellyttävämmäksi
jalankulkijalle ja
pyöräilijälle
Amurin kehittäminen
Spontaanin
lasten kaupungiksi
SHOP
SHOP
SHOP
Amurin
kehittäminen
Puutarhakadun
lastenkehittäminen
kaupungiksi
houkuttelevammaksi ja
PYYNIKINHARJU
Kuivat siirtymät ja
oikotiet: Katetut tilat,
epäviralliset reitit
tavaratalojen ja asemien
kautta; yhteyksiä
korttelien läpi
[PUB
A
ELL
MIS
NTA
UA!
AAT
ÄN L
Ä
M
ELÄ
KE
YSRA
ENN
D
TÄY
LT
AKU
UST
KESKVELEVA
L
PA
TU
CCES
LIC A
S[
VÄ,
, ELÄ
INEN
AMURI
Etsitään eritasoisia
tapahtumia
mahdollistavia alueita,
ja luodaan niille
fasiliteetit
CESS[
[PU
[PUB
Huomioidaan myös
etelä-pohjoinen tarvitaan kiintopisteitä
= tarve kulkea;
Tammerkosken rantoja
pitkin järveltä järvelle,
pyöräyhteys Takon
alueelle
tavalla
S[
CCES
LIC A
CCES
LIC A
HATANPÄÄ
[PUB
Etsitään
eritasoisia
Viinikan liikennealueiden
tapahtumia
ja ympäristön
yhteensovittaminen
ja
mahdollistavia
alueita,
alueen viheryhteyksien
ja luodaan
niille
parantaminen
Turvataan
fasiliteetit
kevyenliikenteen
yhteyksien jatkuvuus
lähiseudun viheralueille
ja tapahtumapaikoille;
Kauppi-Pyynikki -yhteys
"Sepalus kiinni" radan
estevaikutuksen
poistaminen: Radan
ympäristö yhdistyy
uusien hankkeiden
myötä, ja uusi elävä
kaupunginosa syntyy
Ote yhteenvetokartasta, jossa on
laatineet Helena Ylinen, Siina Levonoja ja Katariina Pahkasalo FCG:ltä.
OJ
AT
PAIK
S
ACCE
Joustavuutta ja
muunneltavuutta
asumiseen:
ullakkoasuminen;
yksilöllisyys; uusia
omistuskonsepteja
Rakennusten
hukkakäytön,
vajaakäytön
tehostaminen: katto- ja
hybridirakentaminen
Huomioidaan myös
etelä-pohjoinen tarvitaan kiintopisteitä
= tarve kulkea;
Tammerkosken rantoja
pitkin järveltä järvelle,
pyöräyhteys Takon
alueelle
Katalyytti kaupungin
kasvulle etelään: Uusi
kaupunginosa kehittyy
edelleen nykyisen
järjestelyratapihan alueella,
joka siirtyy oikoradan
myötä, kasvu suuntautuu
kehityspotentiaaliseen
Nekalaan
Matkakeskus: iso
kauko- ja lähibussisekä raideliikenteen
terminaali
rautatieaseman
tuntumaan, Kannen
yhteyteen
OP
SH
OP
SH
OP
SH
Olevien korttelien
BLIC
kattaminen: sisäpihoille [PU
täydennysrakentamista,
esim. Turun
Hansakortteli
S[
Event - Keskustan
elävöittäminen
yleisötapahtumien
avulla: Ratina,
alue jaasiantuntijaseminaari
havainnollisestiSuvannon
esitetty
Eteläpuisto
S
AMI
HTA
O
K
EN
Business Radanvarressa helposti
saavutettavat uudet
työpaikat
Monikäyttöiset
etätyöpaikat kodin
lähelle ja pendelöijien
käyttöön
Event - Keskustan
elävöittäminen
yleisötapahtumien
avulla: Ratina,
Suvannon alue ja
Eteläpuisto
[PUB
Tullin alueesta
Tampereen Kreuzberg tieteen ja kulttuurin
keskus; Start Up
-yrityksiä,
hybridirakentamista,
luovaa pöhinää
AC
BLIC
Avataan suljettuja alueita
kaikille: esim. Ratina,
pallokentät, Tako,Teollisuusperinnön
jatkaminen: Finlaysonilla
loistavaa kehitystä, Takoa
Koukkuniemen puisto
kehitettävä samalla
OL
NIPU
O
M
URI:
[PUB
S[
S[
Kuivat siirtymät ja
oikotiet: Katetut tilat,
epäviralliset reitit
tavaratalojen ja asemien
kautta; yhteyksiä
korttelien läpi
OP
SH
SHOP
UOT
PYYNIKINHARJU
AAM
OHT
EN K
CCES
LIC A
KALEVA
OP
SH
SHOP
IKAT
ISPA
J
CCES
LIC A
Avataan suljettuja alueita
kaikille: esim. Ratina,
pallokentät, Tako,
Koukkuniemen puisto
Puutarhakadun
kehittäminen
houkuttelevammaksi ja
elävämmäksi
OTO
[PUB
[PU
OP
SH
SHOP
Pihat ihmisille:
turvalliset ja viihtyisät
kerrostalojen sisäpihat;
autot pois, vihreää
tilalle
S[
VIINIKKA
CCES
LIC A
S[
Portti kaupunkiin Tampereen
saavutettavuuden helmi:
Radanvarren alueelle
C
sujuvat, turvalliset ja
LIC A
mielenkiintoiset yhteydet;
[PUB
uusi liikennemuotojen
Idän, lännen ja etelän
solmukohta ja
suurissa
kohtaamispaikka
vaihtoterminaaleissa
laadukkaat tilat autoille
ja polkupyörille; näistä Pienet v
pisteistä houkuttelevat liikentee
polkupy
jatkoyhteydet koko
sisäpysä
keskustaan
Kalevan
Särkänn
Tamper
Hatanpä
Metso, K
STR
A
TAP TEGIN
AHT
E
UM N SUU
N
IEN
KEH NITTE
ITTÄ LU V
IH
MIS
ESS ERVER
Ä
KON
TUL
JA
PAL EVAISU
VEL
Business UIS UDEN
Radanvarressa help
SA
JA O TYÖPA
saavutettavat uude
SAA IKAT
työpaikat
MIS
OVA
INT
T
L
ENS
U
IIVI OVILL
Monikäyttöiset
SILL
A
Ä A ALOI
etätyöpaikat kodin
L
L
lähelle ja pendelöijienOILLA LA,
käyttöön
2:n luomat tulevaisuuspotentiaalit ja teesit. Kartan
ovat
Olevien korttelien
kattaminen: sisäpihoille
täydennysrakentamista,
esim. Turun
Hansakortteli
Asiantuntijatyöpajoista tukea
strategiseen suunnitteluun
LA
ISEL
TAM
KEN
A
R
YS
ENN
UA!
AAT
L
N
ÄÄ
ELÄM
Teksti: Paula Böhling
Ä,
LÄV
N, E
E
N
I
OL
PU
ONI
M
URI:
TU
Tampereella
on meneillään
ULT
TAK
S
U
K
A
S
keskustan
strategisen
E
V
K VELE
PAL osayleiskaavan laatiminen.
Työn tueksi järjestettiin
kolme laajaa asiantuntijaseminaaria, joiden aiheina
olivat kaupungin keskustan
nykytila, tulevaisuus ja
toimenpiteet.
– Seminaarien avulla saimme asiantuntijat
monipuoliseen vuorovaikutukseen, ja sitä
kautta syntyi myös yhteistä ymmärrystä kes­
kustan mahdollisuuksista. Tilaisuudet olivat
samalla osa kaavoituksen vuorovaikutus­
10
M
r
Joukkoliikenteen
katvealueet
keskustassa: keskusta
sisälle rengasreittejä,
joista syöttö itä- länsi
ja eteläsuuntiin;
solmukohdissa pienet
vaihtoterminaalit
CESS[
AC
BLIC
AMURI
elävämmäksi
tilaa
kevyenliikenteen
TAY
käyttöön
Ra
keh
jam
nä
rap
kä
Pihat ihmisille:
turvalliset ja viihtyisät
kerrostalojen sisäpihat;
autot pois, vihreää
tilalle
MU
NNE
LIIKE
edelleen
enemmän
Tampere-talolle
asukaslähtöisen
toiminnan tukeminen
lähialueella
(asukkaat ovat oman
alueensa asiantuntijoita)
PISPALA
PISPALA
Asunnon lähellä
elävää luontoa:
viherseiniä,
kattopuutarhoja,
kauniitä näkymiä;
kaupunkiviljely
FCG Consulting People 2/2013
HATANPÄÄ
Teollisuusperinnön
jatkaminen: Finlaysonilla
loistavaa kehitystä, Takoa
kehitettävä samalla
tavalla
Viinikan liikennealueiden
ja ympäristön
yhteensovittaminen ja
alueen viheryhteyksien
parantaminen
Turvataan
Joustavuutta ja
muunneltavuutta
asumiseen:
ullakkoasuminen;
yksilöllisyys; uusia
omistuskonsepteja
Rakennusten
hukkakäytön,
vajaakäytön
tehostaminen: katto- ja
hybridirakentaminen
Katalyytti kaupungin
"Sepalus
kiinni" - paljon
– Saimme
ideoita
ja näkemyk­
prosessia, kertoo arkkitehti Dani Kulonpää
kasvulle
etelään: Uusi
radan
kaupunginosa kehittyy
kevyenliikenteen siä, jotka
estevaikutuksen
ovat
nyt
kaavoittajien
Tampereen kaupungilta.
edelleen nykyisenkäytettävissä.
yhteyksien jatkuvuus
poistaminen: Radan
järjestelyratapihan alueella,
lähiseudun viheralueille
arvo
sinänsä,
että
asioita pohdi­
Työskentelyyn osallistui virkamiehiä
ja On myös
joka siirtyy
oikoradan
ympäristö
yhdistyy
ja tapahtumapaikoille;
myötä, kasvu suuntautuu
uusien hankkeiden
taan myötä,
yhdessä
ja tulokset
kootaan raportiksi.
toimihenkilöitä sekä liike-elämän Kauppi-Pyynikki
edustajia, -yhteys
kehityspotentiaaliseen
ja uusi elävä
Nekalaan
kaupunginosa syntyy
yksittäisistä ajatuksista tulee tavallaan
luottamushenkilöitä ja tutkijoita. Kaikkiaan Silloin
laajemman piirin näkemyksiä, Kulonpää
mukana oli yli 120 henkilöä.
toteaa.
Kussakin työpajassa toimi FCG:ltä kak­
Ideoita, tavoitteita
si teeman asiantuntijaa fasilitaattoreina.
ja askelmerkkejä
Hank­keen suunnittelusta, toteutuksesta ja
Seminaareissa asioita käsiteltiin viiden raportoinnista vastasivat suunnittelupääl­
teema­­työpajan avulla. Teemoina olivat asu­ likkö Helena Ylinen ja projektipäällikkö
minen, liike-elämä, asiointi ja työ, liikenne ja Katariina Pahkasalo FCG:ltä.
Asiantuntijoiden teemaseminaarit -yh­
liikkuminen, viherverkko ja tapahtumat sekä
rakentaminen, joihin keskityttäneen myös teenvetoraportti löytyy Tampereen kaupun­
gin verkkosivuilta, www.tampere.fi.
osayleiskaavassa.
Hyvät, houkuttelevat
reitit Tampere-talolle:
yhteys Tullin alueeseen
riittävän aikaisessa
suunnittelun vaiheessa;
malliesimerkit
YS
Kävelyn laatukäytävät:
Maanalainen viihtyisyyttä jalankulkijan
rakentaminen:mittakaavassa
adanseudun
huoltoliikenne,
pysäköinti; Viherkansien
ehittäminen
sijoittelulla
alankulkijan
ja pyöräilijän
maanalainen
kaava
äkökulmasta:
mahdollistetaan uusia
pikaisesti
adanvarret
optimaalisia
kevyenliikenteen
ävelylle
yhteyksiä ja olevien
kehittämistä
KISSANMAA
an
,
i-
t
Keskustan
monimuotoinen ikä- ja
sosiaalinen rakenne:
asuntoja kaikenikäisille
Asunnon lähellä
elävää luontoa:
viherseiniä,
kattopuutarhoja,
kauniitä näkymiä;
kaupunkiviljely
Sorin aukion
käyttöönotto,
tapahtumia ja yhteydet
Suvantokadulta
Åkerlundinkadulle ja
edelleen
Tampere-talolle
Laajempi
kävelykeskusta:
Hämeenkadun
itäpäähän ja
Hallituskadulle
kävelyalueet
vaihtoterminaalit
en solmukohtiin,
yörille hyvät
äköintitilat:
n puisto,
niemi,
reen vt:n ja
ään vt:n risteys,
Koskipuisto
Hyvän elämän
konkretisointi:
havainnollistaminen
riittävän aikaisessa
suunnittelun vaiheessa;
malliesimerkit
TAYS
Kävelyn laatukäytävät:
viihtyisyyttä jalankulkijan
mittakaavassa
Radanseudun
kehittäminen
jalankulkijan ja pyöräilijän
näkökulmasta:
radanvarret optimaalisia
kävelylle
Autoton elämä entistä
mahdollisemmaksi:
terveempi elämä; lisää
liikuntaa
S[
CCES
investointi nyt voi hyödyttää
merkittävästi myöhemmin
imagon kasvamisena
Joukkoliikenteen
katvealueet
keskustassa: keskustan
sisälle rengasreittejä,
joista syöttö itä- länsija eteläsuuntiin;
solmukohdissa pienet
vaihtoterminaalit
KALEVA
KISSANMAA
Keskustan
monimuotoinen ikä- ja
sosiaalinen rakenne:
asuntoja kaikenikäisille
Autoliikenteen rajoittaminen
positiivisin keinoin - muiden
liikkumismuotojen tulisi olla
houkuttelevampia; kävely- ja
pyöräilykeskustan
painottaminen;
Itsenäisyydenkadun
estevaikutuksen
lieventäminen
Autoton elämä entistä
mahdollisemmaksi:
terveempi elämä; lisää tiiviissä yhteistyössä.
Helena Ylinen, Matti Laitio ja Katariina Pahkasalo tekivät AKSU-selvitystä
Tullin alueesta
Tampereen Kreuzberg tieteen ja kulttuurin
keskus; Start Up
-yrityksiä,
hybridirakentamista,
luovaa pöhinää
posti
et
liikuntaa
Matkakeskus: iso
kauko- ja lähibussisekä raideliikenteen
terminaali
rautatieaseman
tuntumaan, Kannen
yhteyteen
Maankäyttö- ja rakennuslain
toimivuus arvioitavana
Portti kaupunkiin Tampereen
saavutettavuuden helmi:
Radanvarren alueelle
sujuvat, turvalliset ja
mielenkiintoiset yhteydet;
uusi liikennemuotojen
Idän, lännen ja etelän
solmukohta ja
suurissa
kohtaamispaikka
vaihtoterminaaleissa
laadukkaat tilat autoille
ja polkupyörille; näistä
pisteistä houkuttelevat
jatkoyhteydet koko
keskustaan
14.1.2013
Siina Levonoja
Pahkasalo
Teksti: Paula BöhlingKatariina
Helena Ylinen
Kuva: Jarmo Teinilä
Laajempi
kävelykeskusta:
Hämeenkadun
itäpäähän ja
Hallituskadulle
kävelyalueet
Pienet vaihtoterminaalit
liikenteen solmukohtiin,
polkupyörille hyvät
sisäpysäköintitilat:
Kalevan puisto,
Särkänniemi,
Tampereen vt:n ja
Hatanpään vt:n risteys,
Metso, Koskipuisto
Autoliikenteen rajoittaminen
positiivisin keinoin - muiden
liikkumismuotojen tulisi olla
houkuttelevampia; kävely- ja
pyöräilykeskustan
painottaminen;
Itsenäisyydenkadun
estevaikutuksen
lieventäminen
– Katsoimme, että kyselyt sopivat hyvin
Ympäristöministeriön
VIINIKKA julkaisema AKSU 2012
tällaisen arvioinnin osaksi, koska niillä saa­
STR
daan konkreettista näyttöä suuren joukon
A
-selvitys
kuinka
TAP TEGkertoo,
näkemyksistä. AKSUlla haimme kuvaa eri­
AHT INEN
SU
UM
alueidenkäytön
tyisesti siitä, mitä lain toimivuudesta ajatte­
IEN UNNI
TTE
KEH
suunnitte­lu­­­­järjestelmä
levat asiantuntijat, jotka päivittäin soveltavat
L
ITTÄ
U
MIS VIHER
toimii alan asiantuntijoiden,
ESS
VER säännöksiä tai joutuvat muuten niiden kans­
Ä
KONsa tekemisiin – ja miten näkemykset ovat
TUkansalais­
järjestöjen ja
JA
LEV
muuttuneet sitten vuoden 2004, jolloin teh­
AIS
PAL
U
e
lä­
m
än
Velinkeino­
U
ELU
tiin vastaava selvitys.
ISSA DEN T
YÖPmielestä.
toimijoiden
JA
Toisena ryhmänä selvityksen piiriin
A
OSA
I
AM KAT O
otettiin kansalaisjärjestöt, kuten vuonna
ISIN
V
TEN AT LU
Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän
SIIV OVIL toi­ 2004. Elinkeinoelämän toimijat olivat muka­
LA A
na nyt ensimmäistä kertaa.
mivuus (AKSU 2012) -selvitysISon
ILLosa
Ä A maan­
L
LOI OILLA
käyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointia,
LLA
,
jonka taustalla on etenkin toimintaympäris­ Havaintoja
tön muuttuminen.
kyselytuloksista
– Monia muutoksia on tapahtunut sit­
ten lain voimaantulon vuonna 2000. Esi­ Vuoden 2004 kyselyjen perusteella arvioitiin
merkiksi energia- ja ilmastopolitiikan merki­ lain toimivan pääosin toivotulla tavalla. Sa­
tyksen kasvu, kuntarakenteen muutokset ja mansuuntaisesti Laitio tulkitsee myös uusia
kaupunkiseutujen kasvu ovat kehityssuun­ tuloksia.
– Asiantuntijoiden mielestä laki vas­
tia, joilla voi olla vaikutusta lain toimivuu­
teen, toteaa ympäristöneuvos Matti Laitio taa aika hyvin tämänkin päivän tarpeita,
joskin myös petrattavaa nähdään. Kritiikkiä
ympäristöministeriöstä.
Lain toimivuuden arviointia varten on sai esimerkiksi kaavoihin liittyvien selvitys­
ollut käynnissä kymmenkunta tutkimus- ja ten ja vaikutusten arviointien laajuus, kai­
selvityshanketta, joista yksi on FCG:n teke­ vattiin sen parempaa suhteuttamista kaavan
luonteeseen. Tuloksista näkyy myös se, että
mä, kyselyihin perustuva AKSU 2012.
poikkeamispäätöksiä ja suunnittelutarverat­
kaisuja käytetään edelleen liian usein tilan­
teissa, joissa kaavoitus olisi tarpeen. Useat
vastaajat olivat myös sitä mieltä, ettei yleis­
kaavoituksen mahdollisuuksia käytetä riittä­
västi hyväksi.
Entä sitten kansalaisjärjestöt ja elinkei­
noelämä, joille on tärkeää saada tietoa kaa­
voituksesta ja päästä kertomaan siitä näke­
myksensä?
– Näyttää siltä, että näiden ryhmien
näkemyksiä kyllä kuunnellaan kaavapro­
sesseissa, Laitio summaa. – Mutta siihen,
kuinka palaute otetaan kaavoituksessa huo­
mioon, ei oltu niin tyytyväisiä. Ymmärrettä­
västi, onhan kaavoitus näkemysten yhteen­
sovittamista.
14.1.2013
Siina Levonoja
Katariina Pahkasalo
Helena Ylinen
Kokonaisarviointi vuoden
loppuun mennessä
Laitio ei ota tässä vaiheessa kantaa lain
muutostarpeisiin, sillä kokonaisarviointi teh­
dään vasta, kun kaikki tutkimukset ja selvi­
tykset ovat valmistuneet. – AKSUsta saam­
me faktaa ja numerotietoja arvioinnin tueksi.
AKSU 2012 -raportti on julkaistu ym­
päristöministeriön verkkosivuilla, www.ym.fi.
FCG Consulting People 2/2013
11
Laaja tuulivoimayleiskaavoitus
Keski-Suomessa
Teksti: Paula Böhling
Päätökset tekee tuulivoimayleiskaavan
Keski-Suomessa on
toimikunta, johon on nimetty yksi luottamus­
meneillään harvinaislaa- henkilö jokaisesta kunnasta. Organisaatioon
kuuluvat lisäksi kuntajohtajaryhmä sekä
tuinen hanke: kahdeksuunnittelijatyöryhmä, joka ohjaa ja valvoo
san kunnan yhteinen
muun muassa kaavakonsultin työtä.
tuulivoimayleiskaavoiHumppi itse aluearkkitehtinä valmis­
telee
ja valvoo yksittäisiä työvaiheita. – Täl­
tus. Jokaisesta kunnaslaisen hankkeen eteenpäin vieminen on
ta pyritään löytämään
mahdollista vain, jos kokonaisuus on yhden
vähintään yksi tuulikokin hanskassa, hän toteaa.
puistoksi kaavoitettava
Monipuoliset selvitykset
kohde.
Hankkeen ideointi käynnistyi keväällä 2011,
jolloin ympäristöministeriö julisti haettavaksi
valtionavustukset tuulivoimayleiskaavoitusta
varten.
– Ensin kaava päätettiin laatia Saari­
järven kaupungin lisäksi Kannonkosken,
Karstulan, Kinnulan, Kivijärven ja Kyyjärven
kuntien alueille, koska Saarijärvi myy näille
kunnille aluearkkitehtipalveluja ja hoitaisi si­
ten joka tapauksessa kaavaprosessin hallin­
non. Kahdeksaan kuntaan päädyttiin, kun
vielä Pihtipudas ja Viitasaari kiinnostuivat
asiasta, kertoo Saarijärven kaupungin kaa­
voitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi.
Konsultiksi valittiin FCG, joka tekee laa­
tupäällikkö Lauri Solinin johdolla tarvittavat
mittaukset ja selvitykset sekä laatii kaavan.
Erilainen
organisaatio
Moni asia on Humpin mukaan jouduttu jär­
jestämään toisin kuin normaalissa yhden
kunnan yleiskaavoituksessa, esimerkkinä
päätös- ja laadintaorganisaatio.
12
FCG Consulting People 2/2013
ja vaikutusarviot
FCG:n työ alkoi tuulimittauksilla, jotka saa­
daan päätökseen kuluvan syksyn aikana.
Mittausten ja mallinnusten perusteella mää­
ritetään alueet, jotka otetaan yksityiskohtai­
sempaan tarkasteluun kaavoitettavia alueita
valittaessa.
– Tuulivoiman rakentaminen on iso in­
vestointi, joten on tärkeää varmistua aluei­
den soveltuvuudesta tarkoitukseen. Huo­
mioon pitää ottaa sekä ympäristö, tekniset
kysymykset että tuotannolliset seikat, Solin
painottaa.
Kohdealueiden valinnan jälkeen teh­
dään lukuisia kartoituksia ja selvityksiä,
joiden pohjalta arvioidaan tuulivoiman
tuotannon vaikutuksia esimerkiksi yhdys­
kuntarakenteeseen ja maisemaan, ympäris­
töön, talouteen, liikenteeseen, asutukseen,
virkistykseen sekä elinkeinoelämään ja työl­
lisyyteen.
Tavoitteena on saada tuulivoimayleis­
kaava hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2015
ja ympäristöministeriön vahvistettavaksi
vuonna 2016.
Tuulisähkön tuotanto alkoi
Honkajoella
Teksti: Paula Böhling
Kuva: Taaleritehtaan kuva-arkisto
Taaleritehdas on rakennuttanut yhdeksän tuulivoimalaa Honkajoelle Satakunnan pohjoisosaan.
Voimalat on käynnistetty ja liitetty verkkoon sitä
mukaa kuin ne ovat valmistuneet.
– Honkajoen Kirkkokalliolle kaavoitettu tuu­
lipuisto kiinnosti meitä monestakin syystä,
mutta hankkeen pikaiseen toteutumiseen
vaikutti etenkin kunnan oma-aloitteisuus ja
ripeys asian eteenpäin viemisessä. Yleensä
tuulivoimahankkeiden suurin pullonkaula
on rakennusluvan saaminen, mutta tässä
tapauksessa lupa järjestyi nopeasti, toteaa
Taaleritehtaan tuulienergiajohtaja Taamir
Fareed.
Hän on tyytyväinen myös rakentamis­
vaiheen etenemiseen. – Hanke siirtyi Taa­
leritehtaan toteutusvastuulle toukokuussa
2012, työt käynnistettiin maastossa saman
tien, ja kaikki yhdeksän turbiinia oli pystytet­
ty heinäkuuhun 2013 mennessä. Kaikki voi­
malat ovat myös jo tuotannossa.
Fareed kertoo, että voimalat tuottavat
sähköä noin 70 gigawattituntia (GWh) vuo­
dessa eli likimain 20 000 kerrostaloasunnon
tai 3 500 omakotitalon vuotuisen sähkönku­
lutuksen verran.
– Kirkkokallion teollisuusalueella on
nykyisellään paljon energiaintensiivistä teol­
lisuutta, ja siellä kuluu sähköä noin 40 GWh
vuodessa. Nyt alue on sähkön osalta omava­
rainen, minkä lisäksi virtaa riittää koko kun­
nan ja naapurikuntien tarpeisiin.
FCG rakennuttaja­konsulttina
Kirkkokallio on ensimmäinen tuulivoima­
hanke, jossa FCG on toiminut rakennuttaja­
konsulttina. Paikan päällä on lähes jatkuvas­
ti ollut projektipäällikkö Mika Suokas, joka
aloitti yhtiön palveluksessa huhtikuussa ja
tuli suoraan Honkajoelle valvomaan voima­
loiden pystytystä.
– Olen ollut täällä Taaleritehtaan edus­
tajana valvoen heidän etuaan voimaloiden
pystytyksessä, asennuksissa ja käyttöön­
otossa. Olen huolehtinut siitä, että asiat teh­
dään oikein ja työmaalla noudatetaan työtur­
vallisuusohjeita ja säännöksiä. Lisäksi olen
toiminut projektissa tilaajan asettamana tur­
vallisuuskoordinaattorina, hän selostaa toi­
menkuvaansa.
– Mika on ollut mies paikallaan, Taa­
mir Fareed kiittää. – On tärkeää, että tilaajaa
edustaa työmaalla osaava ihminen, jolla on
paljon kokemusta tuulivoimasta ja joka hal­
litsee projektin vaiheet, huolehtii kokonai­
suudesta ja tietää projektin tilanteen.
Kirkkokallion tuulipuistoon pystytettiin
yhdeksän 2,4 megawatin voimalaa, joiden
napakorkeus on 120 metriä. Kuvassa Tamir
Fareed ja Mika Suokas.
FCG Consulting People 2/2013
13
Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Mikko Vähäniitty
Laatumaan kaavoitusinsinööri Jarkko Mähönen ja FCG:n aluepäällikkö Timo Leskinen keskustelevat Suoniemen hankkeesta Sorsaveden
rannalla. Kuva on otettu rantaan tehdyn tiepohjan päässä, tulevan sillan kohdalla. Takana näkyy Suoniemeä.
Suoniemen suunnittelu
Metsähallituksen
visiot Lep­pä­virran
Suoniemen rakentamisesta ovat hyvää
vauhtia toteutu­massa.
Taustaselvitykset on
tehty ja kaavoitus on
käynnissä. Lähikuukausina ratkeaa, tuleeko
alueelle ympärivuotista
asumista, loma-asumista vai molempia.
14
FCG Consulting People 2/2013
Suoniemi on Metsähallitus Laatumaan
hallin­nassa oleva 25 hehtaarin laajuinen
saari, joka sijaitsee Sorsakosken taajaman
kupeessa alle kymmenen kilometrin päässä
Leppävirran kunnan keskustasta.
– Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa
alue korkeatasoisesti. Alun perin ajatte­
limme Suoniemeä loma- ja matkailukäyt­
töön, mutta suunnittelun edetessä on al­
kanut näyttää siltä, että alueelle kannattaa
kaavoittaa tontteja myös pysyvään asu­
miseen, kertoo kaavoitusinsinööri Jarkko
Mähönen Laatumaasta.
Alueen suunniteltu käyttö edellyttää
yleiskaavamuutosta ja asemakaavoitus­
ta. Nykyisessä osayleiskaavassa Suoniemi
on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi
alueeksi.
Kaavoituksen pohjaksi
Suunnittelun pohjaksi FCG selvitti ensin
asemakaavoituksen vaatimalla tarkkuudella
alueen kasvillisuuden ja maiseman yleisku­
van sekä luonnon monimuotoisuuden kan­
nalta arvokkaat kohteet.
Biologi Minna Eskelisen tekemän
luonto- ja maisemaselvityksen mukaan alue
on ”pääosin rakentamiseen kohtalaisesti so­
veltuvaa, luonnonarvoiltaan tavanomaista
kangasmetsää”. Eskelinen kuitenkin suo­
sitteli, että rakentamatta jätetään laajem­
mat luonnon monimuotoisuuden ja maise­
man kannalta arvokkaat aluekokonaisuudet,
kuten Suoniemen länsirannan kalliojyrkän­
ne ja lehto sekä Suoniemen pohjoiskärjen
kallioniemi.
– Tässä vaiheessa ei vielä tarvinnut
tietää, tuleeko alueelle loma-asuntoja vai
vakituista asumista, sillä lähdimme siitä, että
tontit ovat molemmissa tilanteissa suunnil­
leen samankokoisia. Molempiin vaihtoeh­
toihin tuli järven puolelle enemmän lomaasuntoja ja mantereen puolelle enemmän
ympärivuotista asumista, mutta toisinkin
voidaan kaavoittaa.
Suunnitelmat
netissä
etenee
Seuraavana vaiheena oli vapaamuo­
toinen maankäytön suunnittelu, johon ark­
kitehti Tuomo Järvinen lähti luonto- ja
maise­ma­selvityksen, kartta-aineistojen ja
maasto­käynnin pohjalta. Työn tuloksena
valmistui vuoden 2012 lopulla kaksi suun­
nitelma­vaihtoehtoa sekä virtuaalimallit ja
esittelyvideot molemmista.
– Metsähallituksen toiveen mukaises­
ti tontitin tiivisti siellä, minne pystyy hyvin
rakentamaan. Omarantaisia tontteja tuli niil­
le alueille, jonne luonto- ja maisemaselvitys
sen sallii – kuitenkin niin, että myös taustalla
sijaitsevilta tonteilta näkyy Sorsavedelle, Jär­
vinen selostaa.
Esimerkiksi ykkösvaihtoehdossa on 37
tonttia, joista omarantaisia 19. Keskimääräi­
nen tonttikoko 2 590 neliömetriä.
Suunnitelmavaihtoehdot löytyvät Laatu­
maan verkkosivujen kautta tai osoitteella
www.skjkl.fi/Leppavirta/Suoniemi. Virtuaali­
mallit voi kuka tahansa ladata omalle ko­
neelle ja tarkastella niitä sitten ruudulta kuin
pienoismallia.
– Olemme käyttäneet aiemmin pää­
asiassa perinteisiä havaintokuvia, mutta nyt
halusimme kokeilla virtuaalimallia havain­
nollistamisessa ja vaihtoehtojen vertailussa,
Mähönen kertoo. – Kohteen esittely helpot­
tuu ja ihmisten on helpompi hahmottaa tule­
vaa tilannetta. Aiomme käyttää virtuaalimal­
lia myös alueen markkinoinnissa.
Helmikuussa 2013 suunnitelmat esi­
teltiin Leppävirran kunnanhallitukselle, joka
päätti toukokuussa kaavoituksen käynnistä­
misestä. – Asemakaavoituksessa päätetään
lopullisesti, mitä alueelle tulee.
Kaavaluonnosten on määrä valmistua
marraskuun loppuun mennessä ja kaava­
ehdotusten maaliskuun 2014 loppuun men­
nessä.
Havainnollista
ja innostavaa
FCG on tehnyt vapaamuotoisia maankäyttö­
suunnitelmia myös muihin kohteisiin, kuten
Jyväskylän Savulahteen kaupungin tilauk­
sesta ja Laukaan Laajalahteen Laukaan
kunnan toimeksiannosta.
Tällainen suunnittelu sopii Järvisen
mukaan hyvin silloin, kun jonkin alueen
mahdollisuuksia halutaan selvittää havain­
nollisesti ilman, että lopputulos sitoo jatko­
suunnittelua.
– Virtuaalimallin avulla päästään kevy­
esti ja näppärästi kolmiulotteisuuteen, joka
auttaa sekä suunnittelijaa että kohteen esit­
telijää ja markkinoijaa. Kun kuvaan saadaan
mukaan liike, muoto ja perspektiivi, tila hah­
mottuu helpommin kuin perinteisistä suun­
nitelmista.
Kuopion aluepäällikkö Timo Leskinen.
Alueidenkäytön
suunnittelu FCG:ssä
FCG:n perinteisesti vahvoja toimintaalueita ovat alueidenkäytön konsultointi
ja kaavoitus. Tämä osaaminen kattaa alu­
eidenkäytön koko kirjon maapoliittisista
linjauksista ja strategisesta suunnittelusta
kaupunkiarkkitehtuuriin. Alueidenkäytön
suunnittelun lisäksi FCG tarjoaa myös
maisema-arkkitehtuuriin liittyviä palveluita.
FCG:n Kuopion toimipaikassa kaa­
voitus on yksi keskeisimmistä asiakkail­
le tarjottavista palveluista ja tähän liittyviä
projekteja on toteutettu satoja.
– Viimeaikaisia hankkeita kaavoi­
tuksessa ovat olleet esimerkiksi Savon
alueen rantojen käyttöön liittyvät suun­
nitelmat ja matkailualueiden kehittämi­
nen, kertoo aluepäällikkö Timo Leskinen
FCG:n Kuopion toimipaikasta.
Kaavoitus on käytännössä pohja
kaikelle yhdyskuntarakentamiselle. Vii­
me vuosien aikana kaavahankkeissa ovat
painottuneet suunnittelun vuorovaikuttei­
suus, ekologisuus ja hiili­tasapainon huo­
mioiminen. FCG on toteuttanut esimer­
kiksi useita tuulivoiman käyttöön liittyviä
kaavoitushankkeita, joihin tyypillises­
ti liittyy erilaisia selvityksiä ja vaikutus­
ten arviointeja, kuten luonto- ja kulttuuri­
ympäristö­selvityksiä.
– Selkeä lisäarvo alueidenkäytön
suunnittelu- ja kehittämishankkeissa on
vuorovaikutusmenetelmien käyttäminen.
Hankkeissa on mukana tyypillisesti usei­
ta eri sidosryhmiä, joiden näkemykset tu­
lee huomioida ja sovittaa yhteen parhaan
mahdollisen lopputuloksen aikaansaami­
seksi, toteaa alueidenkäytön konsultoin­
nin toimialajohtaja Pauli Santala.
FCG Consulting People 2/2013
15
Oikealla ylhäällä: Helena Valvanne-Tommila (vas.), Juha Metso, Elina Kylmänen ja Maria
Rysti toivovat, että palveluja kehitettäisiin entistä enemmän yhteistuumin, hierarkioista
luopuen ja kaikkien mukanaoloa arvostaen.
Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Jarmo Teinilä ja FCG:n kuva-arkisto
Arki paranee pienin askelin
Espoon kaupunki ja FCG ovat valmentaneet 28 ”fasilitaattoria” viemään
eteenpäin Espoossa kehitettyä OSAKE-työpajamenetelmää. Työskentelyn
tavoitteena on muuttaa sosiaali- ja terveyden­huollon toimintakulttuuria aidosti
asiakaslähtöiseksi ja tehdä se niin, että työntekijät itse innostuvat kehittämisestä.
– OSAKE eli ’osallistavan asiakastyön kehit­
täminen’ sai alkunsa noin seitsemän vuotta
sitten, jolloin kuulimme, että Ruotsin Jönkö­
ping on maailmanluokan toimija terveyden­
huollon laatu- ja potilasturvallisuusasioissa
ja että siellä on käytössä erityinen työpaja­
menetelmä. Ostimme heiltä tänne koulutus­
ta ja osaamista, kertoo Espoon kaupungin
perusturvajohtaja Juha Metso.
Toiminnan sydän ovat siitä pitäen olleet
vanhusten palveluiden asiantuntija Maria
Rysti ja projektipäällikkö Elina Kylmänen,
jotka alkoivat kehittää ruotsalaisen mallin
pohjalta Espooseen sopivaa työskentelymal­
lia. Tulokset ovat olleet hyviä, ja tekemisen
maine kiirii yhä uusiin suuntiin.
Tavoitteesta tekemiseen
Rysti, Kylmänen ja FCG:n koulutuspäällikkö
Helena Valvanne-Tommila ovat juuri järjes­
16
FCG Consulting People 2/2013
täneet yhdeksän kuukauden mittaisen val­
mennuskoulutuksen Tampereen ja Espoon
kaupungeille sekä Suupohjan peruspalve­
luliikelaitoskuntayhtymälle, joista yhteensä
28 henkilöä on valmennettu fasilitoimaan
OSAKE-kehittämistyöpajoja.
Fasilitaattorivalmennus muodostui nel­
jästä koulutustilaisuudesta, välitehtävistä
ja koulutusten lomassa pidetyistä kehittä­
mistyöpajoista, joita koulutettavat järjestivät
omissa organisaatioissaan. Työpajoihin osal­
listui 74 tiimiä, joissa oli mukana yhteensä
256 työntekijää ja esimiestä.
– OSAKE-työskentelyssä tiimit valitse­
vat itse kehittämiskohteen ja tekevät siihen
tavoitteen, suunnitelman, muutoksen ja mit­
tauksen. Eteenpäin mennään niin pienin as­
kelin, että tavoite on mahdollista myös saa­
vuttaa. Monesta pienestä muutoksesta tulee
iso muutos, Kylmänen kuvailee ideaa.
– Ja oleellista on asiakkaan mukaan
otta­minen, jatkaa Rysti. – Joskus tuntuu sil­
tä, etteivät palvelujen tarjoajat uskalla kysyä
asiakkaiden mielipidettä, koska pelkäävät
kohtuuttomia vaatimuksia. Usein asiakkaan
tyytyväisyys on kuitenkin kiinni hyvin pienis­
tä asioista, joita emme ehkä itse tule hok­
sanneeksi.
Fasilitaattorivalmennus huipentuu iloi­
siin festareihin, joissa juhlitaan työn tuloksia
yhdessä asiakkaiden, omaisten, henkilökun­
nan, alueen asukkaiden ja yhteistyötahojen
kanssa.
Arvoa asiakkaalle,
työn iloa henkilökunnalle
Espoon vanhusten palveluissa on nähty,
kuinka OSAKE-työskentely todella innostaa
ja tuottaa tulosta. Asiakkaiden ja työnteki­
jöiden arjessa on tapahtunut paljon pieniä
Karkkilan
terveysasema
kahden vaiheilla
mutta tärkeitä muutoksia. Kylmäsen, Rystin
ja Metson kommentit puhuvat puolestaan.
– Asiakas tuo keskusteluun aina jotain
uutta. Näemme, mitä asioita meidän on tär­
keää opetella ja mihin kannattaa kiinnittää
huomiota.
– Joka kerta tulee melkein kyyneleet
silmiin, kun kuulee, kuinka asiakkaat, poti­
laat ja asukkaat ovat kokeneet muutokset.
– Asiakkaiden ja potilaiden ottaminen
mukaan työpajoihin viestii, että he ja heidän
perheensä ovat keskiössä. Eikä heiltä kysy­
tä, ’what’s the matter’ vaan ’what matters to
you’ – mikä on sinulle tärkeää.
– Ymmärrys kokonaisuudesta kas­
vaa, kun työpajaan osallistuu ammattilaisia
asiak­kaan polun varrelta. Esimerkiksi sairaa­
lan ja kotihoidon kesken on saattanut syntyä
yhteinen projekti, jossa on mietitty, miten ko­
tiutus tai kotikuntoutus saataisiin sujumaan
paremmin.
– Työntekijät voimaantuvat huomates­
saan, että he voivat vaikuttaa omaan työ­
hönsä.
Todellista muutosvoimaa
Valvanne-Tommila näkee fasilitaattorikou­
lutuksen voiman siinä, että työskentely on
pitkäkestoista, osallistujat ryhtyvät heti to­
teuttamaan asioita käytännössä ja saavat
työhönsä säännöllisin välein tukea.
– Tulosta syntyy kuitenkin vain, jos
kaikki asiat loksahtavat paikalleen. Sen
vuoksi on erittäin tärkeää, että myös orga­
nisaation strateginen johto sitoutuu OSAKEtyöskentelyyn, kuten Espoossa.
Perusturvajohtaja Metso tukee työtä
täysin sydämin. – On riemullista, kun stra­
tegian mukaisesti tuodaan lisäarvoa asiak­
kaille ja henkilökunta voi samalla vaikuttaa
oman työnsä sisältöön – kaikilla on kaksi työ­
tä, oma työ ja sen kehittäminen. Johdolla ei
voi olla tärkeämpää tekemistä kuin edistää
tämän tapahtumista.
Teksti: Anna-Maija Gruber
Karkkilan kaupunki
joutuu lähiaikoina tekemään valinnan kahden
erilaisen vaihtoehdon
väliltä: korjataanko
vanha, heikkokuntoinen
sosiaali- ja terveyskeskus
vai rakennetaanko uusi.
FCG on ollut mukana
prosessissa tarkastelemassa eri vaihtoehtojen
tarjoamia näkökulmia.
– Uuden keskuksen rakentaminen tulee to­
dennäköisesti olemaan perusteltua jo kus­
tannussyistäkin, arvioi Karkkilan kaupungin
tekninen johtaja Kari Setälä. Vanhan raken­
nuksen kunto on heikko, ja se vaatisi joka
tapauksessa nopeasti merkittäviä korjauk­
sia. Lopullisen ratkaisun sanelevat kuiten­
kin mahdollisesta saneerauksesta aiheutu­
vat kustannukset.
Toiminnallisuuden
ehdoilla?
Sosiaali- ja terveyskeskusta käyttää Perus­
turvakuntayhtymä Karviainen, Karkkilan ja
Vihdin yhteinen perusterveydenhuollon ja
sosiaalitoimen kuntayhtymä, joka toimii elä­
mänkaarimallin pohjalta.
– Uudesta rakennuksesta saataisiin
aivan eri lailla toimiva kuin vanhaa korjaa­
malla, toteaa Setälä. Samaa mieltä on kun­
tayhtymä Karviaisen johtava ylilääkäri Mikko
Purhonen.
– Vanhan keskuksen tilat eivät ole eri­
tyisen viihtyisiä. Uutta rakentamalla voidaan
ratkaisut valita toiminnan kokonaisuuden
pohjalta ja näin saada keskuksesta asiakkai­
den ja henkilökunnan kannalta toimivampi
paikka, sanoo Purhonen.
Tilaratkaisujen tulisi hänen mukaansa
tukea yhdessä toimivia tiimejä. Kaikkea ei
kannattaisi koneellistaa, vaan inhimillinen
ote pitäisi säilyttää potilaiden viihtyvyyden
eduksi. – Ei henkilökuntaa lasiluukkujen
taakse vaan tilalle mieluummin terveystorin
tyylinen infopaikka, hän määrittelee.
Rahakysymys
Viime kädessä valintaan vaikuttaa siis ta­
lous. Keskuksen rahoitukseen ja omistami­
seen liittyy edelleen avoimia kysymyksiä,
samoin tontin hankintaan ja mahdolliseen
kaavoitukseen. Lopputulema on poliittinen
päätös.
Terveyskeskuksen
hankesuunnitel­
masta vastaa FCG projektin vetäjänä Mikko
Kaira ja projektipäällikkönä Sirpa Pyyhtiä,
ja sen toteuttamiseen menee muutamia
kuukausia. Sen jälkeen rakennussuunnit­
telu vaatisi noin vuoden. Sen mahdollisesta
käynnistämisestä ei ole vielä päätetty. Jos
hanke etenee suunnitellusti, rakentamaan
voitaisiin päästä aikaisintaan vuoden 2015
alusta.
– Meillä projekti on aloitettu työympä­
ristön kehittämishankkeena, jota varten on
kerätty tietoa haastattelemalla henkilöstöä
ja esimiehiä. Tärkeää on löytää sellainen
toimintamalli, joka palvelee parhaimmalla
mahdollisella tavalla myös terveyskeskuksen
asiakkaita, kertoo sisustusarkkitehti Mervi
Alaluusua FCG:ltä. Vaihtoehtoina olevia pe­
ruskorjausta tai uudisrakennusta tarkastel­
laan siis kahdesta tärkeästä näkökulmasta.
FCG Consulting People 2/2013
17
Ravintolatilat saivat
uuden vaalean ilmeen
ja kalusteet. Suurin
muutos on kuitenkin
erilainen linjasto­
konsepti, joka hävitti
ruuhkat kertaheitolla.
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuvat: Jarmo Teinilä
18
FCG Consulting People 2/2013
Kuntatalo uusiksi
sisältä ja ulkoa
Kuntatalo Helsingin Alppilassa Toisella linjalla on
käymässä läpi suurremonttia. Piha pantiin uuteen
kuosiin jo viime kesänä, ja nyt sisätiloja käydään
vaiheittain läpi.
– Vuonna 1982 valmistunut Kuntatalo on
tyypillinen esimerkki entisestä koppikonttori­
ajattelusta, jossa jokaisella oli oma huone.
Konsepti ei enää vastaa nykyajan tarpeita,
joten oli tarpeen tehdä koko talolle uusi tila­
strategia, jossa etsitään optimaalisia työtiloja
kaikille yksiköille, kertoo Kuntaliiton tilahal­
lintapäällikkö Risto Timonen.
Tehostettua tilankäyttöä
Kuntatalon vanhat tilaratkaisut eivät vastaa
nykyisiä yhteisöllisiä toimintamalleja eivät­
kä tiimityön tai etätyön tarpeita, määrittelee
peruskorjauksen projektipäällikkö, sisustus­
arkkitehti Mervi Alaluusua FCG:ltä.
– Aluksi tekeillä on yhden yksikön pilot­
tiprojekti, jonka ratkaisut perustuvat henki­
löstön itse määrittelemiin tarpeisiin, kuvailee
suunnitteluprosessia FCG:n johtava konsult­
ti Timo Huttunen, joka on valmistellut han­
ketta nimenomaan organisaation kannalta.
Kesän aikana valmistuneet suunnitelmat on
tarkoitus panna toimeen syksyn kuluessa.
Myös johdon tilojen suunnittelu alkaa syk­
syllä.
Työtiloista tulee vaihtelevasti 1, 2, 4 ja
8 hengen tiloja tiimityöskentelytapojen mu­
kaisesti. Tilojen yhteyteen tulee uusi moni­
toimitila eli eräänlainen tori epämuodollista
kanssa­käymistä varten.
Viiden vuoden projekti
– Tulee kestämään noin viisi vuotta, ennen
kuin kaikki muutostyöt on käyty läpi. Ko­
kous­­tilat, ravintola, vastaanottotilat ja henki­
löstö­kahvila ovat jo valmiita. Mutta vielä täy­
tyy saada ajan tasalle koko talotekniikka,
kuten ilmanvaihto, sähköt, turvallisuus, AVratkaisut ja paloilmoittimet, kertoo Timonen.
Kun korjaustyö on valmis, ovat Kunta­
liiton toiminnot siirtyneet kokonaisuudes­
saan talon kahteen ylimpään kerrokseen, ja
muualle jää vuokrattavaa tilaa.
Talon ja pihan rakennesuunnittelusta ja
suunnitelmien mallinnuksesta on vastannut
Kari Lomperi FCG:ltä. Hanketta ovat Kun­
taliiton puolelta ohjanneet Risto Timonen
ja tekninen isännöitsijä Erkki Jylhä. Pihan
rakennustyöt suoritti VRJ Etelä-Suomi Oy.
Vanhaa pihasuunnitelmaa
kunnioittaen
– Vanhoista kuvista näkee, miten puut
olivat vähitellen vallanneet Kunta­talon koko
piha-alueen, eikä itse talosta oikeastaan
näkynyt paljon mitään. Isot rehevät puut oli­
vat kauniita, mutta ne myös pimensivät työ­
huoneet ja vaikeuttivat ilmanvaihtoa, kertoo
pihasuunnitelmista vastannut projektipääl­
likkö, maisema-arkkitehti Eeva Eitsi FCG:ltä.
Niinpä vanha kasvusto sai lähteä, ja
tilalle istutettiin uusia kasveja kunnostettui­
hin istutuskaukaloihin puutarha-arkkitehti
Majlis Rosenbröijerin alkuperäistä suunni­
telmaa kunnioittaen. Ylisuuriksi kasvaneet
marjakuuset ja alppiruusut korvattiin vastaa­
villa pienemmillä lajikkeilla, ja vaahteroiden
tilalle tulee mongolianvaahteroita. Ensi lin­
jan puoleisella sisäpihalla kasvaa nyt puna­­
tähkää, pinkkejä ruusuja ja komeamaksa­
ruohoa.
Kunnostuksessa uusittiin myös va­
laistus ja kastelujärjestelmä. Pihan pinnoit­
teiden väriskaala on säilytetty, mutta van­
hat betoniset portaat korvattiin graniitilla.
– Uudistus on tehty vanhaa kunnioittaen ja
kaupunkikuvaa säilyttäen yhteistyössä ra­
kennusvalvontaviraston kanssa, kertoo Eitsi.
Kuntatalo käy läpi suurremonttia, ja sen piha
pantiin uuteen kuosiin jo viime vuoden kesällä.
Jälkeä tarkastelevat FCG:n Timo Huttunen
(vas.), Mervi Alaluusua ja Eeva Eitsi (oik.) sekä
hankkeen tilaaja Risto Timonen Kuntaliitosta.
Käsin piirretystä
mallinnukseen
1980-luvulla valmistuneen Kuntatalon pääsuun­
nittelijana toimi arkkitehtitoimisto CJN Oy ja ra­
kennesuunnittelijana Suunnittelukeskus Oy,
nykyisen FCG:n edeltäjiä. Tuohon aikaan suunni­
telmat piirrettiin käsin. Sittemmin valtaosa piirus­
tuksista on siirretty sähköiseen muotoon käyttä­
en 2D-suunnitteluohjelmistoja, ja niitä on käytetty
pohjana muutosten suunnittelussa.
– Talon 4. kerrokseen suunnitellaan nyt toi­
mistohuoneiden peruskorjaus, jossa nykyiset
kevyet seinärakenteet ja talotekniset asennuk­
set puretaan kokonaan. Uudet väliseinät tehdään
järjestelmäseininä, ja talotekniikka päivitetään
nykyvaatimusten mukaiseksi. Näin perusteellisen
korjauksen suunnittelu on tarkoituksen­mukaista
tehdä mallintaen, kertoo rakennesuunnittelija
Kari Lomperi FCG:ltä.
Runkorakenteet on mallinnettu, ja välisei­
nät, alakatot ja ovet sekä LVI- ja sähköasennuk­
set suunnitellaan malliin, samoin rakentamisen
aikana tehdyt muutokset. Koko rakennus on tar­
koitus saada mallinnettua tulevien peruskorjaus­
ten yhteydessä.
Tavoitteena on jatkuvasti päivitettävä malli,
joka on luotettava lähtökohta jatkosuunnittelul­
le, huoltokirjan ylläpidolle ja muille tarkasteluille;
rakennuksesta on tarkoitus tehdä mm. energia­
simulointi.
FCG Consulting People 2/2013
19
Lappeenrannan seudulla on ryhdytty tosi­toimiin
Läntisen Pien-Saimaan tilan parantamiseksi.
Vesistöä kunnostetaan ravinnekuormitusta
vähentämällä, mutta lisäksi käyttöön
otetaan aivan uudet keinot.
Pien-Saimaa
Läntinen Pien-Saimaa on alkujaan karu ja
kirkasvetinen vesistö, mutta se on rehevöi­
tynyt pitkäaikaisen hajakuormituksen takia.
Ravinnekuormituksen haittoja lisäävät vesis­
tön rikkonaisuus ja eristyneisyys sekä veden
hidas vaihtuminen.
– Asukkaat ja alueen toimijat havahtui­
vat vesistön heikkenevään tilaan viimeistään
vuosina 2008 – 2009, jolloin sinilevää oli
poikkeuksellisen runsaasti ja kukinta jatkui
läpi talven kevääseen asti. Sinilevä on hai­
tannut sekä vedenhankintaa että vesistön
virkistyskäyttöä, kertoo ympäristöjohtaja
Ilkka Räsänen Lappeenrannan seudun
ympä­ristötoimesta.
Usein toistuvien leväkukintojen lisäksi
rehevöityminen on näkynyt veden sameu­
den lisääntymisenä, näkösyvyyden vähene­
misenä, verkkojen limoittumisena ja alus­
veden hapenpuutteena.
Toimenpiteitä
laajalla rintamalla
Pien-Saimaalla on vaikea saada aikaan
nopeita muutoksia pelkästään tavanomai­
sin kunnostusmenetelmin, koska ravinteita
tulee monesta lähteestä, esimerkiksi maa20
FCG Consulting People 2/2013
ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta, hule­
vesistä ja turvetuotantoalueilta.
– Vesistön tila on herättänyt niin paljon
huolta, että päätimme vauhdittaa kunnos­
tusta pumppaamojen avulla. Pumppauksel­
la nopeutetaan veden vaihtumista ja pienen­
netään ravinnepitoisuuksia lisäveden avulla.
Hanke on lähes ainutlaatuinen, sillä
menetelmää käytetään toistaiseksi ainoas­
taan Pien-Saimaan itäosassa, jossa toimii
vuonna 1937 valmistunut UPM:n pumppu­
laitos. Menetelmä ei Räsäsen mukaan sovi
minne tahansa, mutta runsasvetisen SuurSaimaan läheisyys mahdollistaa sen käytön
juuri tässä vesistössä.
Pelkkä pumppaus ei kuitenkaan ratkai­
se vesistön pulmia, vaan sen tarkoituksena
on tukea muuta kunnostusta ja nopeuttaa
siten tuloksiin pääsyä.
– Valuma-alueiden kunnostaminen,
kosteikkojen rakentaminen ja hoitokalastuk­
set ovat siis edelleen oleellisia Pien-Saimaan
tilan parantamisessa.
Rakennustyöt käynnissä
Useiden selvitysten ja ympäristövaikutus­
ten arvioinnin (YVA) pohjalta päädyttiin nyt
toteutettavaan ratkaisuun: rakentamaan
pump­paamo Kivisalmeen Lappeenrannan
ja Taipalsaaren rajalle sekä myöhemmin toi­
nen Kopinsalmeen Taipalsaarelle.
– Kivisalmessa rakennetaan silta-auk­
kojen viereen pumppaamo sekä virtaus­
kanava, jonka avulla ohjataan pumppauk­
sesta aiheutuvaa virtausta ja varmistetaan
pumppaamon vedensaanti. Vettä on tarkoi­
tus pumpata enimmillään 10 kuutiometriä
sekunnissa, selostaa suunnittelupäällikkö
Markku Vähäkäkelä FCG:ltä.
Kivisalmen vedenjohtamisjärjestelmälle
saatiin vesilain mukainen lupa toukokuussa
2013, jolloin myös valmistui hankkeen to­
teutussuunnitelma. Rakennusurakka kilpai­
lutettiin kesän aikana, ja rakennustyöt ovat
jo käynnissä. Valmista on määrä tulla ensi
keväänä.
Taustalla monipuoliset
selvitykset
Menetelmän toteutusvaihtoja ja vaikutuksia
selvitettiin ensiksi Lappeenrannan teknil­
lisessä yliopistossa, jossa aiheesta tehtiin
diplomityö.
Suomen
ympäristökeskus
(SYKE) jatkoi työtä laatimalla Pien-Saimaan
kuntoon
virtaus- ja vedenlaatumallin, jonka avulla
arvioitiin tarkemmin pumppaamojen sijain­
nin vaikutusta veden laatuun.
FCG on osallistunut Kivisalmi-hank­
keen suunnitteluun monialaisesti. – Olemme
olleet mukana hankkeen yleissuunnittelus­
sa, vesilain mukaisen lupahakemussuunni­
telman laadinnassa, toteutussuunnittelussa
sekä urakan valmistelussa ja tarjouspyyntö­
asiakirjojen laatimisessa. Työ jatkuu urakan
valvonnalla, josta vastaa projektipäällikkö
Jukka Neuvonen, Vähäkäkelä kertoo.
FCG on tehnyt Kivisalmessa myös
maastomallikartoituksia ja pohjan luotauk­
sia sekä kairauksia, joilla selvitettiin kallio­
pinnan sijaintia ja laatua. 3D-virtausmal­
lintamista käytettiin työkaluna ruoppauksia
ja virtauskanavan muotoa suunniteltaessa.
Pumppaamon rakenteet 3D-mallinnettiin
Tekla Structures -ohjelmistolla.
Ympäristöjohtaja Räsänen on tyytyväi­
nen yhteistyöhön ja käytännön järjestelyihin.
– Olemme neuvotelleet enimmäkseen video­
palavereissa, pitkiäkin palavereja on ollut ja
hyvin on kaikki sujunut. Tässä hankkeessa
videoneuvottelut ovat korvanneet täysin pe­
rinteiset kokoukset, mikä on tuonut tuntuvia
kustannussäästöjä.
Teksti: Paula Böhling
Kuva: Jarmo Teinilä
Ylinnä: Ilkka Räsänen odottaa uudelta menetelmältä nopeita tuloksia.
Vaiku­tuksen pitäisi näkyä vesistössä noin puolen vuoden kuluttua pumppauksen
käynnistymisestä. Yllä: Virtausnopeudet ja -suunnat on mallinnettu DHI:n
MIKE 3 -ohjelmalla.
FCG Consulting People 2/2013
21
Hurpun eksoottinen luonto kutsuu pian uusia, ihastuneita
matkailijoita. Suunnitelmaa edistävät Virolahden kunnanjohtaja
Osmo Havuaho ja Cursor Oy:n projektipäällikkö Taini Rajala.
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuvat: Jarmo Teinilä
Kaakonkulman Hurpusta
merkittävä matkailukohde
ton parhaita seuraamispaikkoja ja kerää jo Huvipuisto on tarkoitus entisöidä Keisarin­
Virolahdella sijaitsevasta
Hurpusta on tulossa tärkeä nyt sankat joukot alan harrastajia keväällä puistoksi. Hanketta edistää Kaakon Luonto
ja syksyllä. Tätä vetovoimaa halutaan hyö­ ja Matkailu ry.
luontomatkailukohde.
– Odotamme tänne kansainvälisiä mat­
dyntää laajentamalla alueen matkailukäyt­
Eurooppalaisten lintu­
töä, kertoo Virolahden kunnanjohtaja Osmo kailijoita, arvioi Havuaho. Hurpun kaavoitus
on tarkoitus saada päätökseen tämän vuo­
Havuaho.
harrastajien hyvin
den aikana, ja vuoden 2014 tavoitteisiin
tuntema alue on saanut
kuuluvat operaattorin löytäminen hyvätasoi­
Luontoa,
kulttuuria,
Kestävän luontomatkailun
selle mökkialueelle ja tapahtumien käynnis­
historiaa
tys. Sen jälkeen vuorossa olisi hotellihank­
Kaakko135O -hankkeen
keen ja siihen liittyvän Horisonttikeskuksen
Hurpun
sijainti
ja
historia
tekevät
siitä
eri­
rahoituksella ja FCG:n
tyiskohteen, josta on mahdollista kehittyä toteutus.
myötävaikutuksella master tärkeä matkailun vetonaula. Alue sijoittuu
planin, jossa analysoidaan
Venäjän rajan tuntumaan lähelle Vaalimaa­ Kannattavaa liiketoimintaa
sen kehittämismahdollisuu- ta, jonne parhaillaan suunnitellaan muitakin pehmeillä arvoilla
matkailukohteita. Lintujen lisäksi Hurpusta
det ja maankäyttö.
– Suunnitelman lähtökohtana on Hurpun
upea luonto. Se on lintujen arktisen muu­
22
FCG Consulting People 2/2013
löytyy myös tärkeä perhosalue.
Myös alueen historia kiinnostaa keisa­
ri Nikolai II:n entisenä huvipuistona, minkä
toivotaan vetoavan venäläisiin matkailijoihin.
Kotkan–Haminan-seudun kehittämisyhtiö
Cursor Oy edistää aktiivisesti Hurppuhanketta ja on osallistunut master planin
rahoitukseen, johon on saatu Manner-
Uusi vesihuoltohanke
Valko-Venäjällä
Suomen maaseudun kehittämisohjelma
2007–2013:n tukea.
– Hurpun master plan on hyvin realis­
tinen, koska se perustuu olemassa oleviin
ideoihin, jotka kerättiin ja jalostettiin yhtei­
sessä työpajassa. Pohjalla vaikuttaa pehmei­
tä luonto- ja kulttuuriarvoja, sanoo Cursorin
projektipäällikkö Taini Rajala. Tavoittee­
na on saada alueen matkailijat yöpymään,
retkeilemään, melomaan ja tutustumaan
luontokohteisiin.
– Viime vuoden syksyllä käynnistynyt­
tä strategista master plania on työstetty kes­
tävän kehityksen ja liiketoiminnan lähtökoh­
dista. Tavoitteena on rakentaa Hurpusta
vetovoimainen ja kiehtova luonto-, kulttuu­
ri- ja hyvinvointimatkailun kohde, täsmentää
toimialajohtaja Jaana Myllyluoma FCG:ltä.
Suunnitelma saa varauksetonta kehua sekä
Virolahden kunnalta että Cursorilta.
FCG on pääkonsultti Euroopan jälleenraken­
nus- ja kehityspankin (EBRD) rahoittamas­
sa hankkeessa, jonka tavoitteena on kehit­
tää Vitebeskin, Brestin, Grodnon, Slonimin
and Baranovichin alueiden vesihuoltoa Val­
ko-Venäjällä.
Hankkeessa kehitetään myös vesihuol­
lon hallintoa ja avustetaan vesihuoltolaitos­
organisaatioita kehittämään ja organisoi­
maan omaa toimintaansa sekä teknisesti
että taloudellisesti tehokkaammaksi. Projek­
ti toteutetaan yhdessä saksalaisen MVVde­
con kanssa.
Laaja vesihuollon
hanke Nepalissa
FCG:llä on vuosikymmenten mittainen his­
toria vesihuollon kehittämisestä Nepalissa ja
hankkeet jatkuvat. FCG voitti ulkoministeri­
ön keväällä kilpailuttaman vesihuollon ke­
hittämiseen liittyvän viisivuotisen hankkeen
toteutuksen Länsi-Nepalissa. Tässä hank­
keessa kehitetään sekä vesihuoltoa että sa­
nitaatioratkaisuja.
Syyskuussa alkava hanke tulee toimi­
maan läheisessä yhteistyössä FCG:n toteut­
tamalle Länsi-Nepalin alueellisen vesihuol­
lon kehittämishankkeille, jonka tulokset ovat
olleet erinomaisia.
FCG kehittämään
erityisopetusta
Etiopiassa
FCG on valittu kehittämään erityisopetusta
Etiopiassa. FCG voitti Ulkoasiainministeriön
tarjouskilpailun, jossa tavoitteena on kehit­
tää erityisopetusta inklusiivisen opetuksen
suuntaan Etiopian opettajakoulutuksessa ja
erityisopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa.
Projekti kestää neljä vuotta ja sen kokonais­
budjetti on 2 miljoonaa euroa.
FCG Consulting People 2/2013
23
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Keskustan jalankulkuvyöhyke
Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke
Keskustan reunavyöhyke
Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke
Joukkoliikennevyöhyke
Autovyöhyke
Vesistöt
Oppaassa esitellään tietoaineistoja
vähittäiskaupan selvitysten, suunnittelun
ja vaikutusten arvioinnin tueksi. Esimerkiksi
yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelun
avulla voidaan ottaa huomioon maankäytön
ja liikenteen vuorovaikutus sekä arvioida
kaupan sijaintia osana kaupunkiseudun
toiminnallista kokonaisuutta.
0
Teksti: Paula Böhling
Kuvat: FCG:n kuva-arkisto
1
2 km
©YKR/SYKE, ©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12, ©Karttakeskus Oy, Lupa L4659, ©Liikennevirasto/Digiroad 2010.
Vähittäiskaupan
suuryksiköiden kaavoitus
Ympäristöministeriö on
julkaissut verkkosivuillaan
oppaan, joka valottaa
vähittäiskaupan suur­
yksiköitä koskevia maankäyttö- ja rakennuslain
säännöksiä ja niiden
soveltamista kaavoituksessa. Tutustu aineis­toon osoitteessa
www.ym.fi/julkaisut.
– Vuonna 2011 voimaan tullut maankäyttöja rakennuslain muutos edellytti ohjeistuk­
sen laatimista kaavoituksen avuksi. Uutta
on esimerkiksi se, että paljon tilaa vaativan
erikoistavaran kauppa tulee siirtymäkauden
jälkeen suuryksikkösäännösten piiriin, kuten
muut kaupan alat jo ovat, toteaa ympäris­
töneuvos Pekka Normo ympäristöministe­
riöstä.
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaa­
voitus -opas sisältää yleisiä soveltamisoh­
jeita ja esimerkkejä sekä tietoa siirtymäajan
24
FCG Consulting People 2/2013
käytännöistä. Opasta täydentäviltä nettituki­
sivuilta www.ymparisto.fi/kaupantietopankki
löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa vaikkapa
paikallisiin tarpeisiin.
– Paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet
pitää aina ottaa huomioon ohjeita sovellet­
taessa, Normo korostaa.
Tavoitteellisuus tärkeintä
Kyse ei kuitenkaan ole vain lain tulkinnasta,
vaan oleellisinta on Normon mukaan nähdä
kaupan palveluverkko osana yhdys­kunta­
rakennetta: yhdyskuntarakenne vaikuttaa
kau­pan sijoittumiseen ja kaupan sijoittumi­
nen puolestaan muokkaa yhdyskuntaraken­
netta.
– On tärkeää, että kaikilla kaavatasoilla
mietittäisiin ensin, millaista kaupan palvelu­
verkkoa halutaan ja sitten nähtäisiin laki ja
opas työkaluina tavoitteen saavuttamiseksi.
Esimerkiksi Oulussa suuryksiköiden
sijoittamista ja mitoitusta tarkastellaan yh­
teistyössä seudun muiden kuntien kanssa
yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkö­
kulmasta.
– Seudulla ja maakunnassa on tehty
selvitykset kaupan palveluverkon kehittä­
misestä pitkällä aikavälillä. Selvityksistä löy­
tyvät sijoittamisen ja mitoittamisen perus­
linjaukset, kertoo opastyöryhmään kuulunut
suunnittelija Anne Leskinen Oulun kaupun­
gin konsernipalveluista.
– Tarjolla on nyt hyvä kooste asioista,
joihin kaavoituksessa on otettava kantaa.
Uskon, että oppaasta hyötyvät varsinkin
aloittelevat suunnittelijat.
Laajan yhteistyön tulos
Opastyöryhmässä olivat edustettuina ympä­
ristöministeriön ja Oulun seudun lisäksi Suo­
men ympäristökeskus (SYKE), Uudenmaan
ELY-keskus, Suomen Kuntaliitto ja VarsinaisSuomen liitto. FCG:ltä työhön osallistui joh­
tava konsultti Taina Ollikainen.
Lisäksi työhön saatiin asiantuntemus­
ta paneelilta, johon kuului kaupan alan
toimijoita sekä Kilpailu- ja kuluttajaviras­
ton, Kulut­tajatutkimuskeskuksen, Turun
kauppa­korkea­koulun, maakuntien liittojen
ja kuntien edustajia.
Teksti: Paula Böhling
Kuva: Jarmo Teinilä
Ympäristöluvan hakeminen on ollut ajankohtaista myös eräillä muilla St1:n asemilla, kuten Shell Espoo Lahnuksessa, jossa FCG
niin ikään teki pohjavesiselvitykset. Kuvassa Paula Puotiniemi Helsingin Etelä-Haagassa.
Shell Liljendal
saa jatkaa toimintaansa
Loviisan kaupunki on
myöntänyt St1 Energy
Oy:lle ympäristöluvan,
joka oikeuttaa yhtiön
jatkamaan jakelu­asema­
toimintaa Loviisan
Liljen­dalissa. Lupa­
hakemukseen tarvitut
pohjavesi­tutkimukset
teki FCG.
Lupaprosessi liittyy vuonna 2010 voimaan
tulleeseen jakeluasema-asetukseen, joka
edellyttää pohjavesialueella sijaitsevalta ase­
malta ympäristölupaa.
– Shell Liljendalin asema rakennettiin
vuonna 1986 alueelle, joka oli 1970-luvulla
määritelty I-luokan pohjavesialueeksi. Ra­
kentamiseen liittyvät päätökset oli toki teh­
ty määräysten mukaan, mutta nyt tarvittiin
nykylainsäädännön mukainen lupa, toteaa
St1:n verkostopäällikkö Paula Puotiniemi.
Pohjavesiluokka
muuttui
FCG täydensi St1:n lupahakemusta riskin­
arviolla. Pohjavesiolosuhteita selvitettiin sekä
olemassa olevien aineistojen perusteella että
maastotutkimuksin.
Riskinarviossa tarkasteltiin, kuinka
helposti ja mitä haitallisia aineita voi joutua
maaperään sekä miten suurta haittaa aineet
aiheuttavat joutuessaan maaperään. Lisäk­
si tehtiin pohjaveden pintamittauksia ja kal­
lionpinnan syvyyttä selvittäviä kairauksia.
– Tulokset osoittavat, ettei pohjavesi­
alueen pohjoisosa ole enää vedenoton kan­
nalta merkittävä, niin kuin se oli ollut 70luvulla. Lisäksi pohjaveden virtaussuunta
on etelästä pohjoiseen, joten jakeluaseman
alueelta ei tapahdu virtausta etelässä sijait­
sevalle varavedenottamolle, selostaa suun­
nittelupäällikkö Terhi Svanström FCG:ltä.
– Pohjoisessa sijaitsee vanha vara­
vedenottamo, nykyinen yksityiskaivo, mutta
sinne ei jakeluaseman vaikutusalue ulo­
tu, koska Valtatie 6 katkaisee pohjavesi­
yhteyden.
Aseman infra
uusiksi
Uudenmaan ELY-keskus muutti selvitys­
ten perusteella Liljendalin pohjavesialueen
pohjoisosan I-luokasta II-luokkaan, minkä
jälkeen Loviisan kaupunki myönsi St1:lle
ympäristöluvan. Lupa edellyttää, että asema
rakennetaan suojaukseltaan ja tekniikaltaan
uusimman tekniikan mukaisesti.
– Ehdot merkitsevät sitä, että ase­
man polttonesteinfra menee uusiksi. Se on
suuri ja kallis investointi, mutta lähdemme
siihen, koska asema on verkostollisesti tär­
keä ja olemme viime aikoinakin investoineet
kiinteistöön. Liikenteellinen sijainti on hyvä
eikä lähistöltä löytyisi toista vastaavaa aluet­
ta, Puotiniemi sanoo.
FCG Consulting People 2/2013
25
FCGläiset suunnistivat
Jukolassa ja Venloissa
FCG:n suunnistajat ovat perinteisesti osallistuneet Venla- ja Jukolaviesteihin. Tänä vuonna Jämsä–Jukola järjestettiin Jämsänkoskella
15. – 16.6. FCG:n naisten sijoitus oli 1 092. noin 1 200 joukkueen
joukossa. Miesten sijoitus oli 1 065. noin 1 600 joukkueen joukossa.
Jämsän maastot olivat pääasiassa helppokulkuisia ja nopeita.
Kaikille suunnistajille taisi jäädä hyvä mieli ja tyytyväisyys tämän vuo­
den suorituksesta. Molemmissa joukkueissa oli mukana myös ensi­
kertalaisia. Ensi vuonna suunnistetaan Kuopion Vehmersalmella.
nimityksiä FCG:llä
FCG:n Heidi Piiroinen (oikealla) juoksi naisten joukkueen avausosuuden Venlojen viestissä. Kuva Mia Toivio.
FCG Suunnittelu ja tekniikka
Arkkitehti SAFA, LuK Kai Tolonen
on nimitetty Oulun aluepäälliköksi.
Insinööri Mika Suokas on nimitetty
projekti­päälliköksi Rakennuttaminen
ja ylläpito­palveluihin Ouluun.
Insinööri Pasi Ruhanen on nimitetty
Rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut
-toimialan johtajaksi.
DI Kimmo Niemi on nimitetty
Länsi-Suomen Rakennuttaminen ja
ylläpitopalveluiden toimialapäälliköksi.
DI Kari Vikström on nimitetty Etelä-Suomen
Rakennuttaminen ja ylläpitopalveluiden
toimialapäälliköksi.
FM Saara-Kaisa Konttori on nimitetty
projektipäälliköksi Ympäristöselvityksettoimialalle Ouluun.
TaM, arkkitehti SAFA Mari Piipponen
on nimitetty suunnittelijaksi Alueidenkäytön
konsultointi -toimialalle Kuopioon.
LuK Kristina Salomaa on nimitetty
suunnitteluavustajaksi Alueidenkäytön
konsultointi -toimialalle Helsinkiin.
TaM Veli-Matti Tolppi on nimitetty
projektiarkkitehdiksi Arkkitehtuuri ja
talotekniikka -toimialalle Helsinkiin.
FM Tuomo Pihlaja on nimitetty
suunnittelijaksi Ympäristöselvitykset
-toimialalle Jyväskylään
FCG Konsultointi
FM Petriina Punna on nimitetty johtavaksi
konsultiksi Elinkeinokehitys-toimialalle
Helsinkiin.
Sair.hoit. (AMK) Johan Vartiainen on
nimitetty asiantuntijaksi Kansalliseen
DRG -keskukseen Helsinkiin.
FCG International
Tradenomi Minna Lehtonen on nimitetty
projektiassistentiksi Ouluun.
26
FCG Consulting People 2/2013
Di Lauri Aasalo Project Director,
Proactive Programs.
Yhteen hiileen
puhaltaminen
alkaa hetkistä, jolloin työkaveruus
kasvaa ystävyydeksi ja ihmiset
kohtaavat toisensa.
Meillä on siihen paikka.
Eikä maisemakaan
satuta silmää.
www.tallink.fi/kokous
www.silja.fi/kokous
FCG Consulting People 2/2013
27
INTERNATIONAL
Kunta-alan ykköstapahtumat
2013
2.
8.
10.
30.
–
–
–
–
3.10. Laskentafoorumi 9.10. Liikenne ja maankäyttö 11.10. Osakeyhtiökonferenssi 31.10. KuntaValtio Päättäjäfoorumit Vantaa
Helsinki
Heinola
Helsinki
• KuntaValtio Ravistelu
• Johtajuusfoorumi
• Valtuustofoorumi
13.11.Yritys ja kunta kumppaneina 12. – 13.11. Sosiaali- ja terveydenhuollon
tietosuojaseminaari
Helsinki
Helsinki
2014
12. – 14.2. Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi Helsinki – Tukholma
28
FCG Consulting People 2/2013