yhdyskunta - Vesiopas

ALANSA YKKÖNEN
New York hakee
uusia keinoja
asumisen hintojen
hallintaan sivu 12
4/2013 Kentällä rakennusxxxxxxxxxxxxxx
tuotteiden
xxxxxxxxxxxxxx
CE-merkintä on
xxxxxxxxxxxxxx
kuuma peruna,
xxxxxxxxxxxxxx
Pekka Virkamäki
xxxxxxx.
tietää.
sivu 40
Hyvinkään
asuntomessualue
on kaupunkikylä
keskellä luontoa sivu 22
Ylijäämämaat
paremmin hyödyksi
maa- ja viherrakentamisessa sivu 44
Hyvinkään keskusta uudistui yhteistyöllä
KAUPAT KATON ALLE
KESKELLE KYLÄÄ
sivu 6
++
,+
+
()"!
!!
"
!!
$ ))'
!!!!!!
!!
%!-%-'* * *
!!
!!!!
'# &('))'"!
!!!!!"!!
!!
!
!!!
()
"!
!
!
!!
!!"!!!
!! !
!"!!!
)!'--$'$(('(
((%.&)#$'$" $"%&$"''("!
SISÄLTÖ 4/ 2013 t 13. kesäkuuta
48–49 Jyväskylän pitkäjänteinen työ
kaupunkivalaistuksen kehittämiseksi palkittiin toukokuussa SKTY:n Kuntatekniikan saavutuksena. Kuvassa viime vuonna
toteutettu Oikokadun valaistus.
42 Helsingin rakennusvalvontaviraston Olli
44 Maaperän käyttö muuttuu kestäväm-
50 Oulun Jätehuollon lajittelukeskus LA-
Turunen on tyytyväinen rakennuspiirustusten sähköiseen kauppapaikkaan.
mäksi, kun ylijäämämaita hyödynnetään
enemmän maa- ja viherrakentamisessa.
YHDYSKUNTA
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Kaupat tulivat kirkon kavereiksi
Hyvinkään keskustaan
6
Suomen kuntatekniikan yhdistys
33
Pääkirjoitus
Kauppakeskuksesta rahat
kaupungintaloon
UKTY
36
8
Rytilät/Pekka Rytilä:
Kaupunkirakentaminen
21
Kolumni/Päivi Ahlroos:
Puhuminen hopeaa...
47
Uutisia
52
Tuoteuutisia
55
Henkilöuutisia
56
Tapahtumia
57
Palveluja
58
PALSTAT / KOLUMNIT
RAKENTAMINEN
New York ja Helsinki etsivät
uusia asumisratkaisuja
12
Yhteistyöllä älliä ja älyä
kaupungistumiseen
Korjausrakentamisen määräykset
työllistävät rakennusvalvontaa
38
16
Asemakaavan pohjakarttojen
laadintaan uudet ohjeet
Rakennustuotteiden CE-merkintä
herättää hämmennystä
40
19
Sähköinen Arska arkistoi
Helsingin rakennuspiirustuksia
HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT
Maaperä kestävään käyttöön
REn Suomen suurin viherkatto toimii myös
viherkattojen tutkimusalustana.
42
44
Metsäkaltevan kaupunginosa
rakentuu lähelle luontoa
22
KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS
Messualueen puistoissa
tuulahdus idästä
24
Jyväskylän kaupunkivalaistus on
vuoden kuntatekniikan saavutus
48
Metsäkaltevan kuntatekniikka
ajan hermolla
27
Kunniamaininnat menivät
Ouluun ja Vantaalle
50
5
KUNTAMARKKINAT
11.–12.9. – ohjelma
keskiaukeamalla
lehti.kuntatekniikka.fi
lehti.kuntatekniikka.fi
Kannen kuva: Paavo Taipale
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
O Energia
O Hankinnat
O Ilmastonmuutos
O Infra-IT
O Jätehuolto
O Kiinteistöt
O Kunnossapito
O Liikenne ja väylät
O Liikuntapaikat
O Maankäytön suunnittelu
O Maarakennus
O Rakentaminen
O Turvallisuus
O Uimahallit ja kylpylät
O Vesihuolto
O Viheralueet
O Ympäristö
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Sirpa Kulonen
Puh. 09 771 2533
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Marika Kämppi
Heikki Lonka
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
Petri Vainio
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 24 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Kauppakeskusdebatti palasi
”
Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittelee keinoja kilpailun edistämiseksi maamme päivittäistavarakaupassa. Osana tätä selvitystyötä se julkaisi kesäkuun alussa raportin Kaupan sijainnin sääntely – Alalle pääsyn ja kilpailun näkökulma. Sen johtopäätökset poikkeavat joiltakin osin selvästi linjasta, jolla kauppakeskusten sijoittumista on viime vuodet ohjattu.
Raportin keskeisiä ehdotuksia ovat muun muassa kilpailun edistämisen ja kilpailuvaikutusten arvioinnin lisääminen maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteisiin, päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijoitusvaatimusten ja kokorajojen höllentäminen, maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopuminen sekä avoimuuden ja läpinäkyvyyden
lisääminen kaavoituksen kaikilla tasoilla. Siinä pidetään suurimpana ongelmana ajattelumallia, jossa kahden kaupan toimijan katsotaan riittävän kilpailun turvaamiseen.
KKV:n raportti on henkisesti sukua toukokuussa julkaistun Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportin Kaavoihin kangistuneet – Tusina ratkaisua kaavoituksen hitauteen ja
tehottomuuteen kanssa, vaikka lähestyykin säätelyn ongelmia eri näkökulmasta. Yhteistä on halu uudistaa rakentamisen ohjausta palvelemaan paremmin markkinataloutta.
Keskustelu aiheesta on tarpeellista. Rakennetun ympäristön ratkaisut ovat aina pitkävaikutteisia, usein yli sukupolvien ulottuvia, ja siksi ne tulisi harkita perusteellisesti ja
avoimesti. On löydettävä tasapaino markkinoiden toimivuuden ja kestävän elinympäristön välillä. On hyväksyttävä, että tuo tasapainopiste voi olla hiukan eri paikassa eri
puolilla maata. Kunnan tulee olla keskeisessä roolissa tasapainoa etsittäessä.
Kansijuttumme osoittaa, että monipuolinen kauppakeskus voidaan rakentaa pienemmänkin kaupungin keskustaan vieläpä niin, että julkinen ja yksityinen etu kohtaavat ja liikkuminen onnistuu niin julkisilla liikennevälineillä, polkupyörillä kuin yksityisautoillakin.
Iloa työhön
Toukokuussa Jyväskylässä järjestettyjen Kuntatekniikan päivien keynote-puheenvuoron
pitänyt professori Pentti Murole muistutti kuulijoille, miten tärkeää olisi kokea työn
iloa. Iloiset työntekijät ovat tuottavia ja luovuus kukoistaa. Hyvää kaupunkiympäristöäkin syntyy ilon kautta. Penan teräviä huomioita muun muassa Kuntatekniikan päiviltä voi lukea hänen blogistaan osoitteessa http://penttimurole.blogspot.fi
Iloisuutemme vaihtelee, ja joskus työ tai työn ulkopuolinen elämä voi kuormittaa
niin, ettei iloa juuri huomaa. Monella meistä on lähiviikkoina mahdollisuus viettää kesälomaa. Lomaltakin saattaa löytyä iloa työhön. Iloista kesää!
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X
68. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
5/2013
14.8.
5.9.
6/2013
18.9.
10.10.
7/2013
16.10.
7.11.
8/2013
26.11.
19.12.
TEEMAT
Kiinteistöt OVesihuolto OHankinnat OIlmasto OKuntamarkkinat 11.–12.9.
Jätehuolto OYmpäristö OLiikenne ja väylät
Turvallisuus OICT kuntatekniikassa OVesihuolto
Energia OValaistus
Kaupat tulivat kirkon kavereiksi keskelle kylää
Hyvinkään keskusta uusi
Hyvinkään keskustaan
viime vuonna avattu
maamme kuudenneksi suurin kauppakeskus
Willa ja saman korttelin asuintalot muuttivat
keskustan ilmeen kertaheitolla. Uudisrakentamisen alta purettiin
kuusi rakennusta, myös
kaupungintalo, joka
syntyi uudelleen läheiseen Wanhaan villatehtaaseen. Kaupungin ja
yksityisten toimijoiden
ennakkoluuloton yhteistyö toi tulosta.
TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale
OOVajaan 50 000 asukkaan Hy-
vinkäällä oli jo kauan kaivattu keskustaan monipuolisempia
kaupallisia palveluja. Niitä yritettiin vuosituhannen alussa kehittää rautatieasemaa vastapäätä sijainneeseen Aseman koulun
kortteliin, joka kuitenkin päätettiin kolmen vuoden hankevalmistelun jälkeen suojella.
Vaikka ydinkeskustassa olivat
jo reilun vuosikymmenen palvelleet sekä K- että S-ryhmän hypermarketit, muu palvelutarjonta ei
kyennyt vastaamaan kaupunkilaisten kasvaviin odotuksiin. Ostoseuroja arvioitiin valuvan muualle runsaat 50 miljoonaa vuosittain. Myös keskusliikkeet halusivat uudistaa ja laajentaa tilojaan.
– Keskustauudistuksen keskeisinä tavoitteina olivat keskustan palvelujen parantaminen ja
kaupunkirakenteen tiivistämi6
Kuntatekniikka 4/2013
Jyrki Mattila pitää kaupungin omaa
tavoitteenasettelua tärkeänä.
Kauppakeskus Willan sydän on pyöreä lasikattoinen Willanaukio.
YHDYSKUNTA
ilmeensä
Kukoistavan kaupan
hampurilainen
Uudistajien onneksi alueella ei
ollut suojelukohteita. Uuden
kaupallisen keskuksen alta purettiin yhteensä kuusi rakennusta, muun muassa kaupungintalo
ja paloasema.
– Valtion virastotalon osalta
suojelutarpeesta tosin keskusteltiin, Mattila myöntää.
Kilpailusyistä Citymarketille oli tarpeen löytää sopiva paikka, kun HOK-Elanto oli joka tapauksessa laajentamassa Prismaa. Keskustaa pitkään vaivannut erikoiskaupan näivettyminen saatiin samalla käännetyksi
kasvuun.
– Syntyi hampurilaisilmiö,
jossa on veturit molemmissa
päissä ja keskellä tilaa erikoiskaupalle ja myös asumiselle. Keskusta-alueen vapaasta maa-alasta kaksi kolmannesta oli käytetty
pysäköintiin, joten sen siirtäminen maan alle oli tärkeä periaatelinjaus.
nuksellamme ensin alueesta
suunnitelman, jotta saimme paremman käsityksen siitä, mitä
haluamme.
Kaupungin oma vahva maanomistus alueella helpotti hankkeen läpivientiä. YIT:n alussa omistamaan alueen pohjoisosaan tuli sittemmin kiinteistösijoittajaksi vakuutusyhtiö Varma.
Hankkeen kehittäjät, HOK-Elanto ja Capman/Expert saivat kukin omat tonttinsa. Kaupunkitilan yleistä käyttöä varten tonteille tehtiin rasitesopimuksia muun
muassa pysäköinnistä, johtojen
sijoittamisesta sekä aukioista ja
yleisestä jalankulusta.
Hankkeeseen investoitiin yksityistä rahaa yli 150 miljoonaa
euroa, ja sen käynnistys osui
suhdanteiden kannalta suotuisasti juuri taantuman kynnykselle. Myös kaupungin näkökulmasta ajankohta oli otollinen. Jyrki
Mattilan mielestä ajoitus oli aivan olennaista hankkeen onnistumisen kannalta.
– Kaupungintalo odotti saneerausta ja uusi paloasema oli tarpeen. Kun saimme hankkeesta
tontinmyyntituloja kymmenisen
miljoonaa, niin rahoitus alueen
yhdyskuntatekniikkaan ja villatehtaaseen saneerattuun kaupungintaloon oli turvattu.
YIT keskeisenä toimijana
oikeaan aikaan
Nyt toteutuneen keskustasuunnitelman alkusysäys osui vuoteen
2004, jolloin YIT osti Senaattikiinteistöiltä valtion virastotalon.
Yhtiö halusi panostaa keskustan
kaupalliseen kehittämiseen monipuolisesti. Se toimi paitsi hankkeen yhtenä sopimusosapuolena
ja kehittäjäkumppanina, myös
urakoitsijana Prisman laajennusurakassa. Kaupunki puolestaan halusi huolehtia kaupunkikuvasta.
– Teetimme omalla kustan-
Avara pysäköintihalli
palvelee myös asukkaita
Alueelle harkittiin maamerkiksi hissipaikkakunnan imagoon
luontevasti sopivan tornitalon
rakentamista, mutta osapuolten
näkemykset talon mittasuhteista poikkesivat liiaksi toisistaan.
Liikennejärjestelyjä tutkittiin paljon ennakolta, sillä liikenteen lisääntyminen keskustassa herätti epäilyksiä myös päättäjien keskuudessa.
– Pientalovaltaisen kaupungin kauppakeskuksen realiteetti on se, että viikoittaiset ostok-
nen. Eräänä käännekohtana oli
Soneran luopuminen keskustan
kiinteistöstään. Sen myötä päästiin käsiksi koko korttelin kehittämiseen, kertoo Hyvinkään tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jyrki Mattila.
Kauppakeskus Willan yhteyteen rakentuu yhteensä neljä asuinkerrostaloa. Asuntojen sijoittamisella kauppakeskuskortteliin haluttiin osaltaan varmistaa alueen vireyttä kaikkina aikoina. Kuvan kaksi valmista Torikadun
puoleista asuintaloa ovat VVO:n vuokrataloja.
KAUPPAKESKUS WILLA
O54
000 krs m2 uutta liiketilaa
noin 120
O4 600 krs m2 toimistotilaa
O1 600 pysäköintipaikkaa hallissa
Oasuntorakentamista 12 000 krs m2
Oasuntoja runsaat 100 kpl
Otyöpaikkoja on syntynyt noin 600
Oyksityiset investoinnit yli 150 miljoonaa euroa
Oavajaisvuonna 2012 4,1 miljoonaa kävijää (maalis-joulukuu)
Oliikkeitä
Kuntatekniikka 4/2013
7
YHDYSKUNTA
Kaupungin ja yksityisten kehittäjätahojen tavoitteet hitsautuivat yhteen kauppakeskus Willan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen
kuudenneksi suurinta kauppakeskusta vartioi viereisellä kirjastoaukiolla Mauno Oittisen Hitsaajat-veistos vuodelta 1963.
set pitää voida tehdä myös yksityisautolla. Willassa on nyt yli
1 600 autopaikkaa, mutta myös
kaupungin julkisen liikenteen pysäkit ovat korttelia rajaavilla kaduilla, Mattila sanoo.
Tavoitteena oli koko ajan, että
asiakkaat pääsevät koko kauppakeskuksen läpi sekä liiketiloissa
että pysäköintihallissa. Kaupunki halusi katutasoon tapahtumaaukion rakennusmassan etelä- ja
pohjoisosien väliin. Tästä hanke-
kumppaneilla oli erilaisia näkemyksiä.
– Hienona perusajatuksenamme oli kehittää kulttuuriakseli kirjastolta villatehtaalle ja
kaupallinen akseli etelä-pohjoissuuntaan. Se on aika hyvin toteutunutkin, Mattila iloitsee.
Kaupungin on tiedettävä
mitä haluaa
Hankkeen kaavoitusta ja sopimuksia valmisteltiin rinnakkain,
mikä nopeutti prosessia. Molemmat tosin kiersivät korkeimman
hallinto-oikeuden kautta, mutta
viipyivät siellä poikkeuksellisesti vain vuoden. Lainvoimaisiksi
ne tulivat neljä vuotta sitten kesäkuussa.
– Kaupungin omien tavoitteiden on oltava tiedossa. Vaikka on tehty kompromisseja, niin
keskeiset kaupunkikuvalliset ja
toiminnalliset asiat on meillä tutkittu. Jos suoraan lähdetään so-
pimusneuvotteluihin tunnettujenkin yhteistyökumppaneiden
kanssa, jäädään helposti alakynteen, Mattila painottaa.
Hän uskoo, että vastaavanlaiset kehittämishankkeet toimivat
paremmin kaupungin vetovastuulla silloin, kun keskenään kilpailevat yritykset ovat mukana
samassa hankkeessa. Osapuolten
näkemyksiä oli sovitettava yhteen
monessa tilanteessa.
– Meillä hankkeen kaavoituk-
Kauppakeskuksesta rahat kaupungintaloon
OKaupunki
hankki muutaman
sadan metrin päässä uudesta kauppakeskuksesta sijaitsevan Wanhan villatehtaan oman
kiinteistöyhtiönsä omistukseen
vuonna 1996 Senaatti-kiinteistöiltä. Kauppakeskushankkeen
alta puretun kaupungintalon
toiminnoille piti löytää uudet tilat. Ne päätettiin rakentaa villatehtaaseen, joka oli vajaakäyttöinen ja kaipasi saneerausta.
Kaupungintalo – tai hyvinkääläisittäin kaupunkilaisten talo – on
nyt toiminut villatehtaan kiinteistössä pari vuotta.
– Villatehtaaseen haetaan lisää
uusia toimintoja. Sen 33 000 neliömetrin tiloista on nyt saneerattu uusiokäyttöön reilu kolmannes. Seuraavaksi pyrimme keskittämään sinne kaupungin kamp-
8
Kuntatekniikka 4/2013
kuksen tulo villatehtaan lähistölle
lisää sen kiinnostavuutta toimitilana. Wanha villatehdas on olennainen osa hyvinkääläistä rakennusperintöä.
– Jos ajattelemme kaupungin
rakennushistoriaa, niin villatehdas, rautatieasema ja kirkko ovat
ne kohteet, joihin kannattaa panostaa. Yhden villatehtaan kaltaisen kohteen Hyvinkään kaupungin talous mielestäni kestää.
Erillistä valtuustosalia
ei tarvita
Jyrki Mattila Wanhaan villatehtaaseen saneeratun kaupungintalon
portailla. Talossa ei ole erillistä valtuustosalia, vaan valtuusto kokoontuu kokoustilaksi muuntuvassa sisääntuloaulassa.
pailulajien suorituspaikat, jotka nyt
ovat hajallaan eri puolilla kaupunkia. Myös pienimuotoista teatte-
ritoimintaa on suunnitteilla, Jyrki
Mattila kertoo.
Hän uskoo, että kauppakes-
Villatehtaaseen saneerattu kaupungintalo perustuu tilojen
muunneltavuuteen ja avokonttoriratkaisuun. Tiloissa on toki joitakin yhden henkilön työhuoneita, mutta pääosin työskennellään
sermein rajatussa avotilassa. Eri-
Professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Hyvinkään kirkko
vuodelta 1961 hallitseen Torikadun näkymää pohjoiseen.
sellisista ratkaisuista vastasi kaavoituspäällikkö Tor Nyman, ja
itse hoidin lähinnä sopimusneuvotteluja.
Reilut sopimussakot
kannusteena
Keskustakorttelin kehittämissopimukseen kirjattiin yhteensä
lähes 15 miljoonan euron sopimussakot, mikäli alue ei rakentuisi sovitulla tavalla sovitussa
ajassa. Tonteille tuli rakentaa so-
kokoisia neuvotteluhuoneita on
useita. Tiloissa toimivat kaikki
kaupungin hallintokunnat teknistä ja ympäristötoimialaa sekä perusturvaa lukuun ottamatta. Saneerauksen kustannukset olivat
runsaat kymmenen miljoonaa
euroa, ja se rahoitettiin kauppakeskushankkeen maakaupoilla.
Kaupungintalolla ei ole erillistä
valtuustosalia, vaan valtuusto kokoontuu rakennuksen sisääntuloaulan yhteydessä olevassa avotilassa. Se muuntuu valtuuston
istuntosaliksi tarvittaessa nopeasti siirrettävien kalusteiden avulla,
jotka on varastoitu kokousaulan
välittömään läheisyyteen. Aulatiloissa toimii myös henkilöstöravintola sekä kaupungin matkailuinfopiste, ja siellä järjestetään
myös erilaisia tilaisuuksia kau-
pimuksen mukaan ja vähintään
80 prosenttia rakennusoikeudesta kolmen vuoden aikana kaavan
lainvoimaisuudesta.
– Kun kaupungintalo jouduttiin purkamaan kauppakeskuskiinteistön alta, jouduimme investoimaan uuteen kaupungintaloon tavallaan etukäteen. Sakkojen piti olla sen suuruiset, ettemme olisi turhaan rakentaneet uutta kaupungintaloa, Jyrki Mattila
huomauttaa.
punkilaisille.
Tehdasrakennuksen syvä runko asetti erityishaasteita luonnonvalon johtamiselle uudistettuihin tiloihin. Rakennuksen alkuperäinen kookas kattoikkuna
auttoi tässä osaltaan. Sisääntuloaulan ilmettä hallitsevat muottilaudoituksen jäljiltä harmaat betonipinnat. Kun myös lattia on
tummanharmaata betonia, voidaan päättäjien sanoa liikkuvan
harmaalla alueella. Ilmettä piristää taiteilija Kaarina Kaikkosen
erilaisista värikkäistä vaatekappaleista koottu ja aulan ilmatilaan
rautalankojen avulla viritetty tilataideteos.
Kuntatekniikka 4/2013
9
YHDYSKUNTA
Hän on tyytyväinen, että
hankkeen osapuolina oli tunnettuja ja vakavaraisia toimijoita. Asuintaloista VVO osti kaksi
kovan rahan vuokrataloiksi. Nämä talot ovat jo asuinkäytössä.
Kaksi muuta taloa, joista ensimmäinen on rakenteilla, osti paikallinen rakennuttaja RTA-Yhtiöt kovan rahan omistusasunnoiksi. Kukin talo toimii omana
asunto-osakeyhtiönään. Asuntorakentamista alueella on yhteensä
12 000 kerrosneliömetriä ja asuntoja yli sata.
– Yhtenä tavoitteenamme oli
saada kauppakeskuskortteli asutuksi ja eläväksi kaikkina aikoina.
Näin se onnistuu.
Kaupunki saa jatkossa kauppakeskuskorttelista vuosittain
noin 900 000 euroa kiinteistöverotuloja. Työpaikkoja arvioidaan
syntyvän noin 600. Lisäksi korttelin rakentumisen myötä keskustaan tuli yksityisten rahoittamana laitospysäköintipaikkoja lisää lähes 1 300 kappaletta.
– Pääsääntöisesti hanke oli
myös kaupunkilaisten toivoma,
vaikka ainahan tällaisista hankkeista löytyy monta mielipidettä.
En itsekään ole erityinen shoppailija, mutta jos suomalaiset
Kauppakeskuksen alta puretulle kaupungintalolle saneerattiin
tilat Wanhaan villatehtaaseen.
Hanke rahoitettiin kauppakeskuskorttelin maakaupoilla.
Keskusta laajenee Hangonsillan ja Koritsoonin alueille
MAnne Jarva
kaavoituspäällikkö
Hyvinkään kaupunki
keskustan kehittämisen painopiste siirtyy pääradan länsipuolelle. Hangonsillan alueen maankäytöstä järjestettiin ideakilpailu 18.4.–
19.10.2012. Kaupungin omistuksessa olevalle entiselle ratapiha-alueelle rakennetaan asuntoja noin 1 500 asukkaalle, koko
kaupunkia palveleva yli tuhannen opiskelijan keskuslukio sekä
toimisto- ja liiketiloja.
Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen ehdotuksellaan ”Suutarin lasten mark-
Havainnekuva Hangonsillan
alueen suunnittelukilpailun
voittajaehdotuksesta ”Suutarin lasten markka”
10
Kuntatekniikka 4/2013
Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen
OHyvinkään
viihtyvät kauppakeskuksissa, niin
en katso olevani oikeutettu sanomaan, ettei näitä tarvita. Tehdään
ne sitten hyvään paikkaan, kunnolla ja yhdyskuntarakenteeseen
ja kaupunkikuvaan sopiviksi, Jyrki Mattila painottaa. O
Luonnonvalon johtaminen rungoltaan syvään teollisuusrakennukseen oli haasteellista. Kaupungintalon toimistosiiven alkuperäinen kookas kattoikkuna
sekä etelänpuoleisen julkisivun
suuret ikkunat helpottivat hiukan tilannetta.
!#% & !
$#"%% %
ka”, jonka pohjalta suunnittelua
jatketaan. Tavoitteena on kaupunkimainen, monipuolinen ja
vehreä asuntoalue, jonka ytimeksi muodostuu tilallisesti vaihteleva raitti. Kaupunkikuvassa korostuvat selkeät julkisivut kaupungin pääsisääntuloväylälle, Hangon radalle ja Rautatiemuseon
suuntaan.
Alueen kaavarunko valmistuu
vuoden 2014 alussa, minkä jälkeen käynnistetään asemakaavojen laatiminen. Tehokkuustavoite edellyttää laitostyyppistä pysäköintiä, minkä toteutuskelpoisuus ja kaupunkikuvallinen laatu on syytä varmistaa varhaisessa
vaiheessa. Tähän pyritään kytkemällä asemakaavoitukseen tontinluovutuskilpailuja. Ensimmäiset
asuintalot nousevat alueelle vuosina 2016–2017, mutta toteutus
jatkuu 2020-luvulle saakka.
Keskusta tiivistyy tulevaisuudessa
myös pääradan varressa, rautatieaseman pohjoispuolella. Kaupungin ja liikenneviraston omistamalle ns. Koritsoonin alueelle
tutkitaan linja-autoterminaalin ja
liityntäpysäköinnin sekä asuntojen ja toimistojen sijoittamista.
Suunnittelutehtävä on haastava, sillä alue on kaupunkikuvallisesti keskeinen ja kytkeytyy koko keskustan liikennejärjestelmän
kehittämiseen. Onnistunut toteutus edellyttääkin innovatiivisia
menetelmiä suunnittelussa, hankekumppaneiden etsimisessä ja
eri osapuolien sitouttamisessa sekä kaupunkilaisten kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa.
" $$
%%%%#! ! %%#!'
"! "!!
Kuntatekniikka 4/2013
11
Uusi aika vaatii uusia keinoja
New York ja Helsinki asumi
MLauri Jääskeläinen
virastopäällikkö
Helsingin kaupungin Rakennusvalvontavirasto
OO New York on asukasluvul-
taan neljätoista kertaa Helsingin
kokoinen. Pinta-alan osalta ero ei
ole yhtä suuri: Helsingin maa-ala
on vain reilu neljäsosa New Yorkista. Onko kokoluokaltaan näin
eri sarjoissa olevilla kaupungeilla
jotain yhteistä?
Eräs silmiinpistävän yhdistävä
tekijä on asumisen kalleus. New
York on Helsinkiä vuokra-asuntovaltaisempi. Peräti 69 prosenttia asunnoista on vuokra-asuntoja, kun Helsingissä vastaava
osuus on hiukan alle viisikymmentä prosenttia.
Vuokrataso vapailla markkinoilla on Helsinkiin verrattuna karkeasti kaksinkertainen.
Yli puolella New Yorkin vuokraasujista menee vuokraan enemmän kuin 30 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Vuokraasuntojen löytäminen (jos mukaan ei lasketa ylikalliita asuntoja) on molemmissa kaupungeissa vaikeaa.
Miten asuntokysymykseen
on tartuttu?
New York Cityn (NYC) vastuulla ei ole kaikkia niitä tehtäviä,
jotka Suomessa on perinteisesti sälytetty kunnille. Poliisitoimi
on taas päinvastainen esimerkki.
Suoraan NYC:n pormestarille
Michael Bloombergille raportoivaan New York Police Departmentiin (NYPD) kuuluu 40 000
12
Kuntatekniikka 4/2013
poliisia. Liittovaltiollisia poliisiasioita hoitaa FBI.
Public (social) Housing -käsitteellä viitataan yhteiskunnan kokonaan hoitamaan asuntosektoriin. Tähän kategoriaan kuuluvat
asunnot on tarkoitettu kaikkein
vähävaraisimmille. New Yorkissa
arvioidaan olevan 50 000 asunnotonta (homeless). Pormestari
Bloomberg on tarttunut ongelmaan, ja tuloksia on viime vuosina saatu.
Affordable Housing on eriasteisesti tuettua asumista, jossa toimijoina ovat pääosin muut
kuin kaupunki itse. Eräänä vertailukohtana on suomalainen
asumisoikeus ASO. Myös Helsingin Hitas-järjestelmässä on
osin samoja piirteitä. Olennaista
on puhtaasti yksityisen, julkisen
ja erilaisten puolijulkisten yhteisöjen yhteistoiminta asuntokysymyksen ympärillä.
HPD (The Department of
Housing Preservation and Development) on USA:n suurin
kunnallinen asunto-organisaatio. HPD:n missiona on turvata laadukasta, saatavilla olevaa ja
kohtuuhintaista asumista New
Yorkissa. HPD:n kasvu ajoittuu
1980-luvulle, jolloin pormestari Koch käynnisti kymmenvuotisohjelman pelastaakseen laajat
esikaupunkialueet lopulliselta
rappiolta. Väkiluku oli laskenut,
kun sadat tuhannet olivat hylänneet kurjistuvat Bronxin ja Harlemin kaltaiset alueet.
HPD hallinnoi, yhdessä lukuisien muiden toimijoiden kans-
Lauri Jääskeläinen
Asumisen kalleus on ongelma sekä Helsingissä että New Yorkissa. ”Ison Omenan” vuokrataso vapailla markkinoilla on Helsinkiin verrattuna
noin kaksinkertainen. Molemmissa kaupungeissa
etsitään uusia ratkaisuja kohtuuhintaisten asuntojen tuottamiseksi.
Kevään kukkaloistoa 5. Avenuella.
YHDYSKUNTA
Romahdus 2008
USA:n sittemmin globaaliksi paisunut finanssikriisi syksyllä 2008
oli paljolti seurausta holtittomasta asuntolainoituksesta. Vähempivaraisille oli myönnetty ylisuuria asuntolainoja, joita he eivät edes teoriassa pystyneet maksamaan takaisin.
Kysymys oli poliittisesta valinnasta, jolla hallitus kohdisti hyvinvointia kasvattavia toimenpiteitä alempaan keskiluokkaan.
Asuntolainojen vakuuksina olivat
vain lainoitetut asunnot itsessään.
Asuntolainoituskäytännöt poikkeavat siten suomalaisesta käytännöstä.
Syksyn 2008 romahdus pakotti myös New Yorkin tarkistamaan
Via Verden piha on enemmän katselua kuin oleilua varten.
Lauri Jääskeläinen
sa, 300 000:ta kohtuuhintaiseksi
luokiteltua asuntoa New Yorkissa. Lisäksi HPD:llä on laaja vuokratukijärjestelmä, joka on USA:n
neljänneksi suurin. Työntekijöitä
HPD:n palkkalistoilla on 2 100.
Tärkeän osan työstä muodostaa rakennussuunnitelmien läpikäynti ja tarkastus, millä kontrolloidaan tulevien asuntojen laatutasoa ja asuntojakautumaa suhteutettuna hintaan. Toiminta on
tältä osin hyvin samantapaista
kuin Hitas-järjestelmässä.
New Yorkissa lasketaan olevan
noin 3,5 miljoonaa asuntoa, joista omistusasuntoja on miljoona.
Kahdesta ja puolesta miljoonasta vuokra-asunnosta lähes puolet
kuuluu kategoriaan, jossa vuokra on tavalla tai toisella säännelty. Keskimääräinen omistusasunto maksaa tällä hetkellä 786 000
dollaria eli 600 000 euroa.
Uusia asuntoja rakennettiin
New Yorkiin vuonna 2011 vain
8 700. Jos lukua vertaa Helsinkiin (esimerkiksi vuonna 2012
valmistui yli 5 000 uutta asuntoa), määrä on pieni. Muutos
New Yorkissa on ollut dramaattinen: vuonna 2005 valmistui
43 000 uutta asuntoa
Lauri Jääskeläinen
sratkaisujen äärellä
Kattoterasseilla viljellään yrttejä.
asuntopolitiikkaansa. Pormestari
Bloombergin alulle panema uusi asumisen markkinasuunnitelma (New Housing Marketplace
Plan, NHMP) vaati merkittäviä
tarkistuksia. Päätoimijaksi tässä
tuli HPD.
Erääksi keinoksi valittiin suuremman huomion kiinnittäminen olemassa olevaan rakennuskantaan, jota oli jätetty heitteille.
Luotiin myös uusi ohjelma, jolla
tuetaan vähempivaraisten mahdollisuuksia selvitä asuntolainoistaan niin, että he välttyvät häädöiltä. Häädöt tulevat kaupungille vielä kalliimmiksi kuin kohtuulliset lainojen korko- ja kuoletusavustukset.
NHMP-ohjelman avulla on
HPD avustanut tavalla tai toi-
sella 145 000:ta asuntoyksikköä,
joista ainakin osa ilman ohjelmaa olisi ollut keski- ja vähempituloisten asunnontarvitsijoiden
ulottumattomissa. HPD-avusteiset asunnot eivät ole yhteiskunnan omistamia, kuten public housing -asunnot ovat.
Kohtuuhintaisten asuntojen
aikaansaamista edesauttavat monet lait ja statuutit, jotka muodostavat melko monimutkaisen kokonaisuuden. Keinovalikoimassa on erilaista investointitukea,
verotukea, suoraa pääomatukea,
alle markkinahintojen luovutettua maata, pankkeja velvoittavia
määräyksiä kohdistaa uusinvestointeja muuallekin kuin lukratiivisimmille alueille jne. Keinoja on todella paljon.
Kuntatekniikka 4/2013
13
Lauri Jääskeläinen
YHDYSKUNTA
Via Verde
Yhteensä 222 asuntoa käsittävä, vuonna 2012 valmistunut
Via Verde Bronxissa on näyttävä esimerkki New Yorkin tämän
päivän asuntopolitiikasta. Kysymyksessä on sekatalo, jossa kaksi kolmasosaa asunnoista on tuettuja vuokra-asuntoja ja yksi kolmasosa tuettuja omistusasuntoja.
Rakennuskustannukset nousivat
99 miljoonaan dollariin, mitä on
pidetty korkeana. Asuntoa kohti siitä tulee 450 000 dollaria eli
noin 340 000 euroa.
Rahoitus hoidettiin monista
eri lähteistä, kuten nykyään New
Yorkissa on pakko tehdä. Suurimmat rahavirrat tulivat osavaltion ja kaupungin kassasta. Rakennuttajana ei kuitenkaan ollut
kaupunki vaan Phipps Houses ja
Jonathan Rose Companies, jotka
tekivät tiivistä yhteistyötä pääsuunnittelijan Dattner–Grimshawn kanssa.
14
Kuntatekniikka 4/2013
Lauri Jääskeläinen
Vuonna 2012 valmistunut Via Verde Bronxissa sisältää 222 asuntoa.
Asunnot Central Parkin varrella ovat New Yorkin kalleimpia.
Helsinkiläisessä katsannossa
Via Verde ei edusta poikkeuksellisen korkeaa tasoa. Päämateriaalina ovat betoni, julkisivualumiini ja vain pienessä määrin tiili ja
puu. Puu luokitellaan New Yorkissa lähes ylellisyysmateriaaliksi,
ja sitä käytetään säästeliäästi. Parvekkeet ovat kooltaan vaatimat-
tomia ja lasittamattomia.
Suunnittelussa ei ole tingitty,
ei myöskään suunnittelupalkkioissa, jotka olivat normaalia suuremmat. Rakennusta on pidetty
eräänlaisena uuden ajan ikonina,
ja sitä on verrattu jopa Le Corbusierin Unité d´Habitation -taloihin. Niistä Via Verde jää kuiten-
kin jälkeen, vaikka rakennuksesta
löytyykin yhteispesulaa, kuntoiluja kerhotilaa.
Ekologisuus ja vihreät arvot
ovat Via Verdessä korkeassa kurssissa. Leed Gold -status on ilmeisesti tulossa. Suomalaisittain rakennuksen parasta antia ovat sen
taiten suunnitellut monet ulkoterassit ja pihat sekä kattoviljelmät.
Kattojen ryytimaat ovat kaikkien
asukkaiden yhteistä omaisuutta.
Ilmanvaihdossa luotetaan hybridiratkaisuun, jossa myös painovoimaista ilmanvaihtoa hyödynnetään tehokkaasti. Kaikki sisätilat on sprinklattu.
Kustannusjahdissa
Sekä New Yorkissa että Helsingissä keskustellaan mahdollisuuksista ainakin vähentää paineita asuntojen hintojen nousulle. Molemmissa kaupungeissa on
tarkasteltu, onko esimerkiksi rakentamismääräyksissä tarkista-
misen varaa.
Pormestari Bloomberg järjesti lähinnä nuorille suunnittelijoille tarkoitetun kilpailun, jossa haettiin uusia ratkaisuja ”mikrohuoneistoille”, joiden koko on
enintään 325 neliöjalkaa eli noin
30 neliömetriä. Tämänkokoiset
asunnot ovat monilla New Yorkin
alueilla olleet vanhastaan kiellettyjä. Esimerkiksi Via Verdessä
lähtökohtana oli, että vähintään
puolet asunnoista piti olla kahden tai kolmen makuuhuoneen
asuntoja.
Mikroasuntokilpailun tuloksia esiteltiin näyttävästi New Yorkin kaupunginmuseossa keväällä
2013. Suunnittelijat olivat keksineet erilaisia ratkaisuja kiertää esimerkiksi vanhaa palomääräystä,
joka sallii yhtä asuinhuoneistoa
kohti korkeintaan kolme aikuista.
Ratkaisut täyttivät määräykset
eivätkä selvästikään olleet huonontamassa paloturvallisuutta.
Monet ehdotuksien tekijöistä olivat konstruoineet erilaisia taitettavia ja liikuteltavia kiintokalusteita, jotka tuovat päiväsaikaan lisää väljyyttä asuntoon.
Helsingissä on myös kaavoituksen ja osin tontinluovutuksen
kautta säännelty uusien asuntojen keskikokoa. Pelkästään keskikoon kautta määrittyvän asuntojakauman osakseen saaman kritiikin seurauksena on sääntöjä
sittemmin muutettu. Nyt tavoitteena on tietty osuus perheasuntoja, joiden määrä vaihtelee keskimäärin 30 prosentista 60 prosenttiin.
Helsingissä on keskusteltu,
miten jatkossa voidaan autopaikkamääräyksissä edetä, jotta
oikeasti autottomien ei tarvitsisi
osallistua kalliiden pysäköintitilojen kustannuksiin. Uusimpana
innovaationa on esitetty eräänlaista autopaikkojen huutokauppamenettelyä.
Rakentamismääräysten osalta on Suomessa väitelty esteettömyysmääräysten mahdollisesta
lisäkustannusvaikutuksesta. Selvitykset eivät välttämättä tue näkemystä, että normaalitason esteettömyys juurikaan nostaisi uusien rakennusten kustannuksia.
Via Verde oli kauttaaltaan es-
teetön. Myös monimuotoisille
ulkoterasseille oli aina järjestetty
esteetön pääsy joko suoraan hissillä tai porrasnostimilla.
Helsingin rakentaminen
on korkeatasoista
Via Verdeen verrattuna ei helsinkiläinen asuntoarkkitehtuuri
ja rakentamisen taso jää jälkeen,
pikemminkin päinvastoin. Monet amerikkalaiset standardiratkaisut, kuten pitkät hotellimaiset,
vailla luonnonvaloa olevat kerroskäytävät, eivät Helsingissä saisi rakennuslupaa. Huonekorkeus on
alle suomalaisen nykyminimin.
Huoneiden tilamitoitus on
Via Verdessä ahtaanpuoleinen,
vaikka peruspyörätuolimitoitus
näytti olevan kunnossa. Ikkunat
ovat suhteellisen pieniä. Suoravartiset portaat sijoittuvat oikeaoppisesti ennen hissejä helposti
löydettäviksi ja saavat päivänvaloa, mutta ovat kapeat.
Opittavaa on lähinnä ulkotilasuunnittelussa. Piha-alueet olivat maisemallisesti yksinkertaisen kauniita. Hulevesijärjestelyihin oli kiinnitetty paljon huomiota, mikä monimutkaisten terassijärjestelyjen johdosta onkin tarpeellista. Aurinkokennot oli integroitu taitavasti osaksi taloarkkitehtuuria.
Yksinasuminen yleistyy
Yhden henkilön ruokakuntien
yleistyminen leimaa molempia
kaupunkeja. New Yorkissa tähän
kategoriaan lasketaan kuuluvan
33 prosenttia asukkaista. Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus on kaikista asuntokunnista puolet.
Molemmissa kaupungeissa
on havahduttu siihen, ettei yksinasuva välttämättä elä koko
ajan asunnossaan yksin. Perhesuhteet ovat monimuotoisia, lasten huolto on entistä useammin
erotilanteessa sovittu yhteiseksi ja moni toimii vanhempiensa
omaishoitajana.
Asunnossa yöpyjien määrä
joustaa. Myös asunnon olisi hyvä olla tilaratkaisuiltaan joustava. Tämä on eräs tulevaisuuden
asuntosuunnittelun keskeisiä kysymyksiä. O
A TRIMBLE COMPANY
Uskalla nähdä
ja saavuttaa
enemmän
Tukea rakentamiseen 24/7
Paikkatietoa hyödyntävä, nykyaikainen websovellus rakennusvalvonnan sähköiseen asiointiin
< Helppoa asiointia rakennushankkeen alusta
loppuun
< Käytettävissä vuorokauden kaikkina aikoina
< Nopeuttaa lupien käsittelyä
< Tehostaa resurssien hyödyntämistä
< Parantaa asiakaspalvelun laatua
< www.tekla.com/rakentamisen-tuki
Kuntatekniikka 4/2013
15
Kaupunkien, yritysten ja asukkaiden yhteistyö voim
Älliä ja älyä kaupungistumi
Fiksu kaupunki -ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden
kehittää elinympäristöjä, joissa asukkaat
viihtyvät ja arki sujuu.
Raamin viihtyisyydelle
muodostavat toimivat
teknologiat.
TEKSTI Minna Keinonen
misen jatkumossa käännekohta.
Silloin ensimmäistä kertaa suurin osa maailman väestöstä – 3,3
miljardia ihmistä – asui kaupungeissa. Väkimäärä kasvaa, mutta
samalla kaupunkien infrastruktuuri eli vesi- ja jätehuolto sekä
liikenne- ja energiaratkaisut ovat
vanhenemassa käsiin. Kaupunkeja on alettava kehittää ja rakentaa
aivan uudella tavalla.
Suomessa tähän globaaliin
haasteeseen tartutaan Fiksu kaupunki -ohjelmalla. Tämän 100
miljoonan euron, vuoteen 2017
ulottuvan panostuksen on käynnistänyt Tekes.
Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden kehittää viihtyisiä elinympäristöjä ja samalla
uudistaa elinkeinorakennettaan.
Kantava idea on, että kaupunki-
Petri Lehto
OOVuosi 2007 oli kaupungistu-
Virpi Mikkonen Tekesistä peräänkuuluttaa niitä kaupunkeja edelläkävijöiksi, joilla on halua panostaa uusiin inno
en tekemät investoinnit toimisivat kehitysalustoina suomalaisten
yritysten uusille älykkäille sovel-
luksille ja palveluille.
– Fiksu kaupunki -ohjelmalla
tavoitellaan myönteisiä, kaupun-
kilaisten tarpeista lähteviä muutoksia asumiseen, työntekoon,
liikkumiseen ja vapaa-ajan viet-
Aurinkokaupunki Nurmi-Sorilasta ekologisesti kestävä
OTampereen
kaupunkia on kehitetty kestävän kehityksen näkökulmasta jo useita vuosia.
Laaja ja kattava kestävän kehityksen ohjelma on nostanut ilmastonmuutoksen hillinnän
ja ympäristönäkökulmat hyvin tärkeään asemaan koko kaupungin strategiassa.
Yksi hyvä esimerkki kaupungin tavoitteiden
mukaisesta toiminnasta on uuden Nurmi-Sorilan kaupunginosan suunnittelu Näsijärven
rannalle noin 12 kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Kaavatyön aikana nousi esille
tavoite alueen suunnittelusta ekologisesti kes-
16
Kuntatekniikka 4/2013
täväksi. Alueen etuna on, että sen läheisyyteen on suunnitteilla yhdyskuntajätettä polttava hyötyvoimalaitos.
Nurmi-Sorilalle asetettu ilmastotavoite on
vastaansanomaton: kasvihuonekaasupäästöt
asukasta kohden voivat olla korkeintaan 20
prosenttia verrattuna tamperelaisten vuoden
1990 keskimääräisiin päästöihin.
Nurmi-Sorilan kehittämiseksi käynnistettiin
Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila -hanke, jossa korostuvat aurinkolämmön ja -sähkön sekä
muun uusiutuvan energian hyödyntäminen.
Hankkeessa tutkitaan muun muassa aurinkoenergiapotentiaalia ja aurinkolämmön varastoimista maaperään.
Hanke on tuonut uutta tietoa päästö- ja
energiakysymysten sekä kaavoituksen yhteenkytkemisen reunaehdoista. Aluerakenteen ja
energiahuollon keskinäistä riippuvuutta on
tarkasteltu skenaarioiden avulla, ja Nurmi-Sorilaan on luotu alustava energiavyöhykemalli.
Energiakaavatalousmalli tarkentuu, kun siihen yhdistetään mallikortteleihin suunnitellut energiaratkaisut. Nurmi-Sorila -hankkees-
YHDYSKUNTA
avarana
Tampereen kaupunki
seen
Kari Kankaala Tampereen kaupungilta korostaa yritysten roolia fiksuja kaupunkeja kehitettäessä.
vaatioihin.
toon eli kaiken kaikkiaan siihen,
että ihmisten arki kaupungissa
olisi sujuvaa ja miellyttävää, täh-
dentää asiantuntija Virpi Mikkonen Tekesistä.
Raamin tälle sujuvalle arjelle
fiksussa kaupungissa muodostavat energiaan, ympäristöön, digitaalisuuteen, laitteisiin ja rakentamiseen liittyvät teknologiat. Kaupungit ovat ohjelman onnistumisen kannalta avainasemassa, koska ne vastaavat uusien ja olemassa olevien alueiden kehittämisestä ja merkittävistä investoinneista
rakennettuun ympäristöön.
Ohjelmassa käynnistetään
3−6 pilottia eri puolilla Suomea.
Niiden avulla haetaan markkinakokemuksia ja testataan uusia
ratkaisuja. Nämä voivat liittyä
esimerkiksi lähienergiaan, avoimen datan hyödyntämiseen liikenteessä tai hiilijalanjäljen pienentämiseen.
– Selvitimme ohjelmaa valmisteltaessa kaupunkien ja yritysten odotuksia, ja tärkeimpinä
teemoina fiksujen kaupunkien
kehittämiselle pidettiin älykkäitä, ICT:tä hyödyntäviä ratkaisuja, energiaratkaisuja ja liikennettä, kertoo Virpi Mikkonen.
Edelläkävijäkaupunkeja
kaivataan
– Kannustan kaikkia niitä kaupunkeja, joissa on näkemystä, intoa ja halua panostaa uusiin innovaatioihin ryhtymään
nyt edelläkävijäksi. Lähtemäl-
sa varaudutaan myös sähkökäyttöisen liikenteen kasvuun ja tarjotaan mahdollisuus
ekotehokkaiden ja innovatiivisten liikenneratkaisujen kehittämiseen.
Hankkeen lopputuloksena syntyy aikataulutettu hankesuunnitelma, joka sisältää
Tampereen kaupungin suunnitelmat, toimintatavat ja valinnat hiilineutraalin NurmiSorilan rakentamiseksi. Kaavoitusvälineistön osalta tavoitteena on kehittää ja innovoida uusia asemakaavamääräyksiä, rakentamistapaohjeita ja tontinluovutusehtoja.
lä mukaan Fiksu kaupunki -ohjelmaan kaupungit voivat hankkia yrityksiltä uusia innovaatioita pienemmällä riskillä, korostaa
Virpi Mikkonen.
Hänen mukaansa nyt tarvitaan ennakkoluulottomia kokeiluja ja niistä oppimista, jotta
esimerkiksi asuinalueita ja kansalaisten tarvitsemia palveluita
aletaan toteuttaa uudella tavalla.
– Parhaimmassa tapauksessa
Fiksu kaupunki -ohjelman piloteista syntyy innovaatioita, joita
suomalaiset yritykset voivat ylpeänä viedä kansainvälisille markkinoille. Lisäksi pilotit toimivat ensimarkkinoina ja referenssikohteina, jotka helpottavat ratkaisujen myymistä muualle, Mikkonen perustelee.
– Kuntien pitäisikin jatkuvasta säästöjen hakemisesta kääntää katsantokantansa välillä siihen, mistä alueelle saadaan uutta
tuloa ja elinvoimaisuutta.
Myös Tampereen kaupunkikehitysryhmästä vastaava konsernijohtaja Kari Kankaala korostaa yritysten ratkaisevaa roolia
fiksuja kaupunkeja kehitettäessä.
– Ohjelmassa olisi saatava
käyntiin yritysvetoisia hankkeita. Kaupungit voivat puolestaan
osoittaa tontteja, tehdä omassa rakentamisessaan edelläkävijäratkaisuja ja viedä fiksun kaupungin ilosanomaa eteenpäin.
– Kaupunki on elinkeinopolitiikassa ylipäätään mahdollistaja. Fiksua kaupunkia kehitettäessä julkinen toimija on hieman tätä enemmän, koska tontteja luovuttaessaan se tekee samalla päätöksiä siitä, mitä niihin halutaan.
Kankaalan mukaan Fiksu
kaupunki -ohjelma voisi osaltaan
vauhdittaa rakennusalan yritysten omia innovaatioprosesseja ja
kehitystyötä.
– Silloin ne pystyisivät entistä paremmin kilpailemaan Suomessa ja lähimarkkinoilla sekä
tuottamaan parempia ratkaisuja ihmisille.
Maankäytön ja
kaavoituksen muututtava
Fiksujen kaupunkien kehittäminen edellyttää uutta ajattelutapaa
myös maankäytön suunnittelussa. Viime vuoden lopulla päättyneessä Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa rahoitettiin
hankkeita, jotka rohkaisivat uudistamaan ja kyseenalaistamaan
nykyisiä käytäntöjä. Näitä toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja on esitelty Kestävä maankäyttö -julkaisussa.
– Maankäytön suunnittelun
päätökset vaikuttavat elinympäristöömme jopa satoja vuosia, ja
suuret ilmastohaasteet vaativat
kokonaisvaltaista otetta suunnitteluun ja ohjaukseen. Nykyis-
Nurmi-Sorilan osayleiskaavan valmistelun yhteydessä järjestettiin keskustaalueen ideakilpailu, jossa etsittiin ratkaisuja, kuinka sijoittaa asuminen uusien laatuvaatimuksien mukaisesti ainutlaatuiselle
paikalle Näsijärven rannalla. Kilpailun voitti Kotisatama-niminen ehdotus.
Nurmi-Sorilan keskusta-alueen ideakilpailun voittaneen Kotisatama-ehdotuksen mukainen näkemys alueen yleisilmeestä.
Kuntatekniikka 4/2013
17
tä nopeampi edistyminen kohti
kestävää kehitystä vaatii rohkeita päätöksiä kunnilta, painottaa
Virpi Mikkonen.
– Maankäytön suunnittelussa tarvitaan jämäkkyyttä tavoitteisiin ja niiden seurantaan sekä
joustavuutta toteutustapaan.
Virpi Mikkosen mielestä kaavoitus on poliitikkojen, virkamiesten, asiantuntijoiden, ympäristön käyttäjien ja toteuttajien
joukkuepeliä, jossa pitäisi päästä
lausuntojen antamisesta yhdessä
tekemiseen ja parempaan vuorovaikutukseen.
Kari Kankaala on samoilla
linjoilla. Hänestä kaavoitustyössä olisi kiinnitettävä nykyistä
enemmän huomiota muun muassa energiatarkasteluihin.
– Kaavojen on oltava joustavampia, jotta erilaisten energiamuotojen hyödyntäminen on
mahdollista. Tämä keskustelu
on alkutekijöissään.
TÄSTÄ ON KYSE FIKSUSSA KAUPUNGISSA
OKaupunkilaisen
kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa turvallista ja
puhdasta elinympäristöä, jossa liikkuminen on sujuvaa, asuminen, työ
ja vapaa-aika viihtyisää ja jossa hyvinvointiin sekä terveyteen liittyvät
palvelut ovat helposti saatavilla.
OKaupungin kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa paikallisiin olosuhteisiin ja vahvuuksiin perustuvaa elinvoimaista elinkeinoelämää, taloudellista kilpailukykyä sekä kuntalaisille suunnattuja moderneja, integroituja palveluja ja ratkaisuja, jotka on toteutettu kestävän kehityksen
ja energiatehokkuuden mukaisesti yhdessä käyttäjien kanssa. Palveluissa hyödynnetään erityisesti mobiilia ja kaikkialla läsnä olevaa ympäristöön sulautuvaa tietotekniikkaa.
OYrityksen kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa kehitysalustaa, joka
mahdollistaa uusien, kansainvälisille markkinoille suunnattavien palvelujen ja ratkaisujen kehittämisen yhdessä kaupungin ja käyttäjien
kanssa.
Kaupunkilaiset
mukaan kehitystyöhön
Kaupunkeja kehitetään kaupunkilaisia varten. Siksi uusia palveluja ja ratkaisuja toteutettaessa
on kuunneltava myös asukkaiden ääntä ja saatava heidät mu-
kaan esimerkiksi oman asuinalueensa kehittämiseen.
– Käyttäjien mukaan kytkeminen on suuri kysymys, johon
liittyviä keinoja toivomme kaupunkien miettivän, Virpi Mikkonen toteaa.
Tampereella tehdään parhaillaan koko kantakaupungille strategista yleiskaavaa. Sen suhteen
on suuret tavoitteet, miten ihmiset ja ennen kaikkea nuoret saadaan osallistumaan.
– Meidän pitäisi saada porukka liikkeelle paljon nykyistä
paremmin. Esimerkiksi USA:n
Austinissa, jossa tehtiin koko
kaupungin yleissuunnitelma kahdessa vuodessa, suunnitteluun
saatiin mukaan 18 000 ihmistä.
Tampereella tämä tarkoittaa, että
meidän pitäisi saada 6 000 ihmistä liikkeelle yleiskaavaa tehtäessä,
Kari Kankaala vertailee.
– Pidän tärkeänä, että kuntalaisten kanssa on aikaa keskustella avoimesti ja aivoriihimäisesti jopa ennen kuin yhtään viivaa on piirretty. Se mahdollistaa
avoimen, ratkaisuhakuisen keskustelun kuntalaisten kanssa sekä aidon osallistumisen. O
Valurautata- ja muoviputken
muoviput
parhaimmat omiet on nyt yhdistettynä uudessa
naisuudet
Blutop-järjestelmässä.
Keveytensä ansiosta Blutop on helppo ja nopea
asentaa. Ulkopinnoitteena käytetty Zinalium tekee
putkesta pitkäikäisen. Sisäpuolisen Ductan-pinnoitteen ansiosta putken hydrauliset ominaisuudet pysyvät muuttumattomina varmistaen veden
laadun koko 100 vuoden elinkaaren ajan.
Blutop-järjestelmään kuuluvat osat ovat suoraan
yhdistettävissä PE- ja PVC-linjoihin.
Saint-Gobain Pipe Systems Oy
Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA
Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601, E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com
www.sgps.fi
18
Kuntatekniikka 4/2013
YHDYSKUNTA
Tarkastuskäytäntöön tulossa muutoksia
Asemakaavan pohjakarttojen laatimisohjeet uudistuivat
Uusi JHS 185 Asemakaavan pohjakartan
laatiminen -suositus on
valmistunut. Työn tekivät yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, Geodeettisen laitoksen ja
kuntien edustajat.
Antero Aaltonen
MMarko Ollikainen
johtava asiantuntija
Maanmittauslaitos
OO Suositus on laadittu lähinnä
asemakaavan pohjakartan näkökulmasta. Se ohjeistaa kartan laatimista, määrittelee kartalle laatu- ja tarkkuusvaatimukset sekä
antaa ohjeet pohjakartan tarkastamiseen.
Asemakaavan pohjakartan
kohdemalli pyrkii noudattamaan kuntaGML:n kantakarttaskeemaa. Suosituksessa on esitetty, että asemakaavan pohjakartta
muodostaisi kuntaGML:n kantakartta-skeeman profiilin.
Pohjakartan kohteiden kuvaus vaati kuitenkin muutoksia
tiettyihin ominaisuustietojen pakollisuuksiin sekä tarkennuksia
kohteiden geometriatyyppeihin.
Kohteiden kuvaustekniikka on
pääosin Kaavan pohjakartta 1997
-julkaisun mukainen. Se on toteutettu käyttäen SLD-määrittelyjä sekä SVG-kuvia. Ne mahdollistavat kuvaustekniikkakirjaston,
josta kohteiden kuvaustekniikka
ja visualisointi saadaan suoraan
piirtämisvaiheessa joko omalta
tai verkossa olevalta palvelimelta.
SLD-määrittelyt ja SVG-kuvat on
koottu omaksi zip-tiedostoksi. Ne
voi ladata esimerkiksi osoitteesta www.paikkatietoikkuna.fi/sld.
Asemakaavan pohjakartta on
kaksiulotteinen suurimittakaavainen maastokartta. JHS-suosituksessa pyritään yhtenäistämään
käytettyä kuvaustekniikkaa. Uudistuksessa toteutettiin Kaavan
Uudisrakentaminen edellyttää pohjakartalle laadittua asemakaavaa.
POHJAKARTTAA VISUALISOIDAAN
SLD-MÄÄRITTELYIN
OSLD
(Styled Layer Descriptor) on OGC:n (Open Geospatial Consortium) standardi kuvaustekniikan toteuttamiseksi WMS-palveluissa
(Web Map Service).
OSVG (Scalable Vector Graphics) on kaksiulotteisten vektorikuvien
kuvauskieli, joka perustuu World Wide Web Consortiumin kehittämään avoimeen kuvatiedostostandardiin.
OAsemakaavan pohjakartan kohteiden kuvaus ja visualisointi voidaan
toteuttaa SLD:llä. Kuvauksessa tarvittavat SLD-tyylit on koottu teemoittain. Niissä on määritelty tarvittavat viivatyypit ja eri mittakaavatasojen edellyttämä yleistäminen ja skaalaus. Pistemäisistä kohteista
on piirretty SVG-kuvat, joiden avulla kohteet kuvataan ja joihin SLDtyyleissä viitataan.
KUNTAGML JA ASEMAKAAVAN
POHJAKARTTA
OJHS 178 Kunnan paikkatietopalvelurajapinta (kuntaGML) -suosituksessa harmonisoitiin kuntien tiedontuotantoprosessien paikkatietopalvelujen rajapinnat. Se määrittelee mallin, jonka avulla kunnat ja
muut palvelun tarjoajat voivat tarjota paikkatietoaineistojaan yhtenäisen ja dokumentoidun rajapinnan kautta. Tässä vaiheessa tarjolla on
kantakartat ja asemakaavat sekä näistä edelleen johdettu ja ylläpidetty kaavayhdistelmä.
OUudessa Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suosituksessa esitetään, että asemakaavan pohjakartta muodostaa kuntaGML:n kantakartta-skeeman aliskeeman/profiilin. Tämä edellyttää täsmennyksiä
kuntaGML:n tietomalliin.
pohjakartta 1997 -julkaisuun perustuva kuvaustekniikkakirjasto.
Kuntien
vastuu kasvaa
Maanmittauslaitoksella (MML)
on ollut keskeinen rooli kaavoitusmittausohjeiden laatijana sekä asemakaavojen pohjakarttojen
valvojana. Parhaillaan ympäristöministeriössä valmistellaan lakimuutoksia, joiden seurauksena MML ei jatkossa ohjeista kaavoitusmittauksia, vaan ohjeet julkaistaan JHS-suosituksina ja niitä
ylläpidetään JHS-järjestelmässä.
Kunnat vastaavat lainsäädännön muututtua kokonaan kaavoitusmittausten valvonnasta
ja hyväksynnästä. Tällä hetkellä noin kolmasosassa kunnista
on valvontaa hoitava viranhaltija ja kunnat hoitavat valvonnan
itse. Kolmasosa kunnista tekee
sen yhteistyössä naapurikunnan
kanssa. Loput, nyt Maanmittauslaitoksessa kaavoitusmittauksensa tarkastuttavat kunnat, hakevat
jatkossa yhteistyökumppanin lähikunnista.
Säädösmuutokset eivät aiheuta kunnille suurta muutosta
tai kustannuksia. Jatkossa kaavoitusmittauksen ja pohjakartan
tarkastaja on naapurikunnan viranhaltija. Tarkastusoikeuden
voi hakea myös kelpoisuusehdot
täyttävälle oman kunnan viranhaltijalle.
Suosituksen sisältö
ja käyttöönotto
Uusi ohjeistus sisältää nykyisistä Kaavoitusmittausohjeista osan,
joka käsittelee pohjakartan laatimista ja kaavoitusmittauksen tarkastamista. Suosituksessa esitellään asemakaavan pohjakartan
kohdemalli ja kartalla esitettävät
kohteet laatu- ja tarkkuusvaatimuksineen. JHS185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suositukseen on kirjattu yleiset vaatimukset ja kokonaiskuva asemakaavan pohjakartan laatimisesta.
Kuntatekniikka 4/2013
19
YHDYSKUNTA
LISÄTIETOJA
OJHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suositus www.
maanmittauslaitos.fi/ > Kartat > Kartoitus > Kaavan pohjakarttojen
tarkastus
OJHS 153 ETRS89-järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa
OJHS 154 ETRS89 -järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako
OJHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000
OJHS 184 Kiintopistemittaus EUREF-FIN-koordinaatistossa
OGeodeettisen laitoksen tiedote 29 Suomen geoidimallit ja niiden
käyttäminen korkeuden muunnoksissa www.fgi.fi > Julkaisusarjat >
Geodeettisen laitoksen tiedote
OGeodeettisen laitoksen tiedote 30 Suomen geodeettiset koordinaatistot ja niiden väliset muunnokset www.fgi.fi > Julkaisusarjat > Geodeettisen laitoksen tiedote
ASEMAKAAVAN POHJAKARTTAAN JA
KAAVOITUSMITTAUKSIIN LIITTYVIÄ SÄÄDÖKSIÄ
OMaankäyttö-
ja rakennusasetus (895/1999, 24§)
(1284/1999)
OMML:n määräys Kaavoitusmittausohjeet (2003)
OKaavan pohjakartta (1997), jossa on esitetty Asemakaavan pohjakartan kohdemalli ja kuvaustekniikka
OKaavoitusmittausasetus
U
ut
uu
s
Kartta Maanmittauslaitos 05/2013
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta hyväksyi
suosituksen 23.4.2013. Suositus
julkaistaan virallisesti, kun ympäristöministeriössä valmisteltavat säädösmuutokset tulevat voimaan, näillä näkymin 1.1.2014.
Uuden kuvaustekniikan käyttöönotto edellyttää muutoksia
monen kunnan paikkatieto-ohjelmistoon. Suositus mahdollistaa
myös jonkin muun kartoituksen
valvojan hyväksymän kuvaustekniikan käytön. Suomen Kuntaliiton kanssa neuvotellaan edelleen
kuntaGML-muutosten toteuttamisesta. O
Yksi kone, monta työtä
640
Valintakone
Made in Finland
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Mallivalikoima
alkaen:
10.950 € alv 0%.
www.avant.fi
20
Kuntatekniikka 4/2013
Uusi Avant 640 on tehokas ja nopea uutuus 600-sarjaan.
Uutuus on varustettu voimakkailla kaksinopeus
ajomoottoreilla. Huippunopeus on 22 km/h ja
pienemmällä nopeusalueella työntövoima on 1400 kp!
Kaupunkirakentaminen
V
iisi Asiantuntijaa katsoo seuraavassa kaupunkia (Kaupunkitutkimus 70). Ei ihme, että
kaupunkirakentaminen on vaikeaa. Suurempi ihme on, että sitä
yleensä pystytään tekemään.
kimpun. Uusia tulee koko ajan,
viimeksi laajakaistakaapeleita ja
kaukokylmää. Aina menee jotakin rikki. Yhteinen rahvas ei käsitä, että juuri kun paikat saadaan
kiinni, monttu taas avataan. Siksi käytetään helposti rikottavia asfaltteja ja laatoituksia. Betoni on
kovaa kaivaa.
Kauppatieteilijä
– Tuossapa on erinomainen kauppapaikka. Hyvät liikenneyhteydet maitse, meritse ja ilmateitse. Siihenpä siis myymään yleisölle kaiken maailman herkkuja ja
hyödykkeitä. Kaupunkiin tulevilta kauppiailta perittiin ennen vanhaan rajalla tulliakin. Nykyisin sitä
koetetaan saada asiakkailta.
Eniten tuottava toiminta sysää
syrjään heikompia ja jää itse keskustan aurinkoon. Se on samaa
kuin Richard Adamsin Ruohometsän kansan kaniiniyhdyskunnassa, että painavin työntää heikompia tovereitaan sivummalle ja
köllöttää itse keskimmäisenä.
Valta kylläkin vaihtuu. Ennen
myytiin keskustassa maitoa joka
korttelissa ja autoja isoissa näyteikkunoissa, mutta ne ovat syrjäytyneet. Ehkäpä kilohinta ratkaisee.
Se on maidolla 1 € ja autolla 20 €,
mutta kultaharkolla 40 000 €.
Sosiologi
Ihminen on sosiaalista lajia ja haluaa tavata samanlaisia ja erilaisia
ihmisiä. Kaupunki on oikea paikka sitä varten. Syntyy vuorovaikutusta ja luovuutta, tapahtumia ja
rituaaleja.
Keskustassa on temppeli ja yliopisto, siellä palvotaan Korkeampaa Olentoa ja älyn loistetta, oopperamusiikista nyt puhumattakaan. Siinäkin valta vaeltaa,
minkä huomaa, kun vertaa keskenään vanhaa katedraalia ja nykyistä ”piruntorjuntabunkkeria”.
Tornit eivät enää kohoa Jumalan,
vaan vaikkapa urheilun, viihteen
tai markkinatalouden kunniaksi. Nepä ovat uudempia jumalia,
epä-etuliitteellä.
M Pekka Rytilä on
74-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana.
Arkkitehti
Tammerkosken niin maan perusteellisen yleiseurooppalainen näkymä edustaa kaikkea,
mitä kaupunkirakentamiseen
liittyy. Sillalla näkee Heilin ensi
kerran. Hotelli Ilveen juurelta
löytyy Koskikioski.
Maantieteilijä
Yläviistosta katsoen kaupunkiyhdyskunta näyttää olevan tekomuotojen kasauma. Maantieteilijä osaa
määritellä rakennetun infran ja talojen massoja ja löytää kaupungille kulloisenkin rajan. Hän hallitsee
myös kasvumekanismeja, ja tietää Mauno Kososen Kuopio-simulointien perusteella, että kasvu
kohdistuu keskustaan ja leviää ympäröivälle tasangolle liikenneväyliä
pitkin. Uudempi tutkimus kertoo,
että uusi rakenne syntyy spiraalina aina entisen päälle. Kasvuprosessissa on myös satunnaisia pikku
häiriötekijöitä kuten maanomistajien intressit ja vahvojen hallitsijoiden lempiharrastukset.
Insinööri
Kaupungissa kaikki virtaa koko ajan, tietää Insinööri. Liikenne eestaas, käyttövesi sisään ja
jätevesi ulos, energia tuotannosta kulutukseen. Usein on keskellä
koski kuten Hämeessä Hälläpyörä, ja siinä tehtaita ja voimaloita.
Kasoja pitää välttää, ettei yhdyskunta syö itseään kraatteriin. Virtaukset vaativat väyliä ja liikennevälineitä, putkia ja johtimia aika
Ja last but not least saapuu valkotakkinen herra tai rouva Arkkitehti, joka puhuu historiallisesta tilataideluomuksesta. Katuja, toreja,
aukioita, vyöhykkeitä, akseleita,
näkymiä. Paras malli on itsestään
syntynyt, mutta siitä tulee tiheää
sokkelorakennetta, joten keksitään
suuret bulevardit, kuten ensimmäisenä Georges-Eugène Haussmann Pariisissa 1852–70. Bulevardi tulee hollannin kielen sanasta bolwerk, joka tarkoittaa paikalla ennen olleita paaluvarustuksia.
Hallitsija Napoleon III:lla lienevät
olleet mielessä vuoden 1848 levottomuudet ja tarve pitää kansa kurissa ampumalla tykeillä bulevardeja pitkin. Mutta väki on kovasti kiintynyt elämään isoilla kaduilla
missä niitä vain on; tekee siinä sivussa aina vallankumouksia, nykyisin kännykkäohjauksella.
Ikuinen kaupunki
Non basta una vita, ei mahdu yhteen elämään, sanotaan Roomasta, jolla on lisänimenä Ikuinen kaupunki. Ensimmäisen kaupungin perusti kiertolaiseksi tuomittu Kain ja antoi sille poikansa
mukaan nimen Henok (1. Moos
4:17). Kaupunki on siis rauhan
tyyssija levottomassa maailmassa.
Saman asian kertoi hieman toisin Paul Tillich Dresdenissä 1928.
Ihminen tietää kuolevansa, ja siksi hänellä on eksistenssiangsti eli
olemisen tuska. Häivyttääkseen
sen hän keksii mitä näyttävimpiä
keinoja, joista yksi on tekninen
kaupunki, pakomatkan symboli.
Kuntatekniikka 4/2013
21
Asuntomessut Hyvinkään Metsäkaltevassa
Kaupunkikylä lähellä luont
Metsäkaltevan kaupunginosa rakentuu Hyvinkään
eteläosaan, noin kolmen kilometrin päähän keskustasta. Kravunharju, vuoden 2013 asuntomessualue, valmistuu ensimmäisenä, mutta samaan
aikaan aloitetaan myös viereisten omakotialueiden toteuttaminen. Tavoitteena on kaupunkimainen ja monipuolinen asuntoalue, jonka eri osista
on hyvät yhteydet ympäröivään luontoon.
OOMetsäkaltevan alue on kool-
taan noin 300 hehtaaria, ja kaiken
kaikkiaan sinne muuttaa noin
6 000 asukasta vuoteen 2030
mennessä. Alueen rakentaminen juontaa juurensa 1980-luvulle, jolloin selvitettiin keskustaajaman laajentamisen vaihtoehtoja.
Hanko–Mäntsälä-tien (VT 25)
eteläpuolinen kasvusuunta valittiin vuoden 1990 yleiskaavassa.
1980-luvulla aloitettiin myös järjestelmällinen maanhankinta vapaaehtoisin kaupoin, ja nyt maaalueet ovat lähes kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa.
Maankäyttö laajenee myös jatkossa pääradan suuntaisesti etelään.
Metsäkaltevan maankäytön
suunnittelu eteni 2000-luvulla yleiskaavan tarkistuksen ja sitä täydentävän yleissuunnittelun
myötä. Asuntomessualueen ja
sitä ympäröivien omakotialueiden asemakaavoitus alkoi vuonna 2008 ja kunnallistekniikan rakentaminen vuonna 2010. Yleissuunnitelman mukaan alueelle
voidaan rakentaa yli 800 omakotitaloa sekä rivi- ja kerrostaloja noin 90 tontille.
Pääosa kerrostaloista sijoittuu
Metsäkaltevan keskustaan, jonne
sijoitetaan myös alueen palvelut,
22
Kuntatekniikka 4/2013
lähikauppa ja koulu. Asuntomessualueen korttelitalona toimiva
päiväkoti on jo toteutettu, ja päiväkoteja rakennetaan myös muille asuntoalueille. Valtatien varsi
varataan työpaikka- ja liikerakentamiselle. Joukkoliikenne alueelle aloitetaan heti asuntomessujen
jälkeen.
Silloista ja sähkölinjoista
kynnyskustannuksia
Uutta kaupunginosaa rakennettaessa syntyy kunnallistekniikan
verkostoihin ja liikenteeseen liittyviä kynnyskustannuksia. Metsäkaltevassa vesihuollon pääyhteydet olivat jo valmiina, koska
Hyvinkään jätevedenpuhdistamo
sijaitsee alueen eteläreunalla. Sen
sijaan valtatien ylittämiseen liittyvät kysymykset, kuten kallioinen ja mäkinen maasto sekä sillan rakentamisen kustannukset,
aiheuttivat päänvaivaa.
Metsäkaltevan kohdalle on jo
pitkään suunniteltu eritasoliittymää, koska samassa kohdassa
on yksi kaupunkiin johtavista sisääntuloväylistä. Vaikka tarvittava silta on tulevaisuudessa osa
eritasoliittymää, kaupunki joutui
toteuttamaan sillan omalla kustannuksellaan.
Huomattavia kustannuksia aiheutui myös sähkölinjojen
siirrosta. Aluetta halkoo kaksi kantaverkkoon kuuluvaa sähkölinjaa, pääkaupunkiseudulle johtava linjakatu 400 kV:n ja
2x110 kV:n linjoineen sekä toi-
Sari-Leena Humppi
MAnne Jarva
kaavoituspäällikkö
MJouni Mattsson
kaupungininsinööri
MMarko Kankare
kaupungingeodeetti
Hyvinkään kaupunki
Metsäkaltevan asuntomessualue on aurinkoisella Vantaajokilaaksoon viettävällä lounaisrinteellä. Alueen ainoa
rakennettu puisto on sen
keskelle sijoittuva Lounatuulenpuisto.
nen, edelliseen nähden viistosti kulkeva 400 kV:n linja. Fingrid Oy:n kanssa tehtyjen taloudellisten ja maankäytöllisten selvitysten perusteella päädyttiin
ratkaisuun, jossa kapeampi linja
siirretään kokonaan pois alueelta,
osittain päälinjakadulle (2,4 km)
ja osittain uutta linjaa rakentaen
(2 km). Linjansiirron kustannuksiksi arvioitiin noin 2,5 miljoonaa euroa. Hyötyinä ovat muita
vaihtoehtoja tehokkaampi maankäyttö sekä se, että samalla voitiin
HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT
oa
naa euroa. Tähän ei sisälly mahdollisia pohjanvahvistuskustannuksia.
Tonttien myyntitulojen ja vesihuollon liittymismaksujen arvioitiin tuottavan noin 80 miljoonaa euroa, mikä kattaa sisäisen
kunnallistekniikan kustannukset. Infrakustannusten lisäksi
kunta joutuu investoimaan palvelurakentamiseen. Koulun, urheilukentän, kolmen päiväkodin
ja lähiliikuntapaikkojen vaatimien investointien määrä on arviolta noin 33 miljoonaa euroa.
Alueen investoinneissa on ollut suurena apuna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
(ARA) infra-avustus, joka on
ollut suurimmillaan noin 30 %
kunnallistekniikan (pl. vesihuolto) kustannuksista. Joulukuussa
hyväksytyn valtioneuvoston asetuksen mukaisesti avustuskäytäntöä jatketaan vuoteen 2015. Avustuksen myöntämisen edellytykset, asemakaavavalmius, kohtuulliset kustannukset sekä avustuksen nopeuttava vaikutus, täyttyvät Metsäkaltevassa hyvin.
uusia 1920-luvulta peräisin oleva
2x110 kV:n linja.
Kokonaisvaltainen
budjetointi välttämätöntä
Kaupungin pitkäjänteinen taloussuunnittelu ja tonttihinnoittelu
edellyttävät uuden kaupunginosan toteutuskustannusten arviointia. Trafix Oy laski Metsäkaltevan infran toteutuskustannukset FORE-kustannustenhallintaohjelmistolla. Katujen ja vesihuollon rakentaminen, puisto-
jen rakentaminen sekä merkittävät erilliskustannukset kuten sähkölinjan siirto, valtatie 25:n ylittävä risteyssilta sekä Vantaajoen
ulkoiluväylät ja lähimetsien käsittely huomioon ottaen kustannuksiksi saatiin noin 85 miljoo-
Kauas katsominen
kannattaa
Yhdyskuntarakenteen hallittu
laajentaminen edellyttää määrätietoista maapolitiikkaa ja maankäytön suunnittelua. Hyvinkää
onkin rakentunut kaupunginosa
kerrallaan kohtuullisessa aikataulussa. Kaupungin laaja maanomistus yleiskaavan mukaisilla
kasvusuunnilla on eduksi asemakaavoituksessa, rakentamisen ajoittamisessa ja tonttivarannon ylläpidossa.
Lähivuosina kaupungin omakotitontit luovutetaan Metsäkaltevasta. Sinne keskittyy myös
pääosa yhtiömuotoisesta rakentamisesta. Tavoitteena on, että peruspalvelut toteutuvat mahdollisimman nopeasti. O
Kuntatekniikka 4/2013
23
Messualueen puistoissa tuulahdus idästä
Lounatuulenpuistoon japanilainen Mihana
Metsäkaltevan asuntomessualueen asemakaavassa on 20 hehtaaria virkistys- ja suojaviheralueita.
Se on yli puolet asemakaava-alueen pinta-alasta. Alueen ainoa rakennettu puisto on keskeinen
Lounatuulenpuisto.
OO Asuntomessualueen viheralueiden suuren määrän syynä
ovat Hanko-Mäntsälätien melualue ja Kravunarkunmäen jyrkkä,
Vantaanjoen laaksoon laskeutuva rinne. Puistot palvelevat tulevaisuudessa kuitenkin myös viereisten asuinalueiden asukkaita.
Suurin osa viheralueista hoidetaan taajamametsänä, jossa
kiertävät ulkoilureitit. Alueen
metsiä on ”valmennettu” rakentamista varten jo lähes 20 vuoden
ajan. Vanhoja kuusikoita on hakattu pois ja tilalle on kasvatettu koivua ja mäntyä. Nyt asuntomessualuetta ympäröikin nuori
männikkö, jota säästetyt komeat
siemenpuut rytmittävät. Asuntomessualue on hyvin kivistä moreenimaata. Avokalliota on näkyvillä siellä täällä.
Alueen ainoa rakennettu
puisto on keskeinen Lounatuulenpuisto. Puistoon on sijoitettu
asuinalueleikkipaikka ja lähiliikuntapaikka parkourvälineineen.
Japanilainen puutarha tuli
Lounatuulenpuiston osaksi sattuman kautta. Paikallisen maahanmuuttajakoulutuksen suomen kielen kurssilta kysyttiin
helmikuussa 2012, voisiko japanilainen Hyvinkäällä asuva arkkitehti tulla palkattomalle työelämääntutustumisjaksolle, koska
olisi kiinnostunut suomalaisesta
puistosuunnittelusta. Jakson aikana Asako Hashimoto luonnosteli japanilaisen puutarhan
Lounatuulenpuiston hulevesipuron ja lammikoiden rannoille.
24
Kuntatekniikka 4/2013
Luonnoksen valmistumisen
aikoihin alkoi käydä selväksi, että eräät asuntomessualueen kunnianhimoiset hankkeet olivat peruuntumassa. Japanilainen puutarha päätettiin toteuttaa, jotta alueelle saataisiin jotain houkuttelevaa ja tavanomaisuudesta
poikkeavaa.
Kolmen kukan
puutarha
Japanilainen puutarha koostuu
kolmesta osasta. Kivipuutarha alkaa hulevesikaivosta, josta rankkasateella saadaan vesi muuten
kuivaan purouomaan. Kivipuutarhassa on tavoiteltu dramaattista vaikutelmaa käyttämällä jyhkeitä tummia kiviä.
Puron varrelle johtaa perinteisellä tekniikalla rakennettu suurista tasaisista kivenjärkäleistä rakennettu laatoitus. Yhdelle tasaiselle paadelle sijoitetaan kivilyhty. Kivipuutarhan ilmettä pehmentävät monirunkoiset tuomipihlajat ja kangaskortteet.
Muutaman kymmenen metrin päässä puutarhan ilme vaihtuu zen-puutarhaksi, jossa pyöreistä kivistä ladotut kilpikonnat uivat hiekkameressä kohti lammikkoa. Kuivien paikkojen maanpeitekasvi, sianpuolukka, kasvaa kilpikonnille vihreäksi kilveksi.
Seuraavana aiheena on kompassi, jossa pohjoista osoittaa
huurteinen, napapiirin rajaama kivi. Etelän aurinko paistaa vain sadesäällä, jolloin kosteus paljastaa
kiven pinnasta punaisen ympyrän
ja kiven kylkiä kirjavoivat säteet.
Asako Hashimoto on itse va-
Asako Hashimoto
MTerhi Parkkali-Reskola
kaupunginpuutarhuri
Hyvinkään kaupunki
Kolmen kukan puutarhan
kruununa on japanilainen
maja pyöreine ikkunoineen.
HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT
Asako Hashimoto
-en – Kolmen kukan puutarha
Asako Hashimoto
Japanilaisen puutarhan päässä olevan lammen rannoille rakentuu kukkapuutarha atsaleoineen ja leikattuine pensasistutuksineen.
Metsäkaltevan kaupunginosa sijaitsee valtatie 25:n eteläpuolella
reilun kolmen kilometrin päässä Hyvinkään keskustasta.
Kilpikonnat uivat hiekkameressä.
linnut suuren osan rakennelmien
kivistä ja opettanut myös asennustyötä tehneen ryhmän löytämään kivien hengen.
Viimeisenä puutarhan osana on lammikon rannoille sijoittuva, japanilaista maisemaa kuvaava kukkulapuutarha atsaleoineen ja leikattuine pensasistutuksineen. Kukkuloilla on kiviasetelmat, jotka kuvaavat työssä mukana olleita henkilöitä, suunnittelijan oma kivi muistuttaa pientä
kurjenmiekka ja kirsikankukka,
kaikki tärkeitä lajeja Japanin puutarhoissa. Atsalea on paljon käytetty, varma peruslaji, joka muotoon leikattuina istutuksina usein
reunustaa oleskelualueita. Atsaleat kukkivat Japanissa vaaleanpunaisina mattoina alkukesästä.
Kurjenmiekka on japanilaisille naisellisen kauneuden symboli. Kirsikan kukinta on Japanissa
kevään saapumisen merkki, jota
kokoonnutaan ihailemaan puis-
lintua. Puutarhan kruunu on japanilainen maja pyöreine maisemaikkunoineen.
Japanilaiselle puutarhalle on
tapana antaa nimi. Lounatuulenpuiston Mihana-en, Kolmen kukan puutarha, on saanut nimensä
suunnittelijan ja niiden kahden
naispuolisen puistotyöntekijän
mukaan, jotka pääasiassa rakensivat työlään, 130 metriä pitkän
purouoman ja lampien rannat.
Kolme kukkaa ovat atsalea,
Kuntatekniikka 4/2013
25
Japanilaisesta puutarhasta
odotetaan syntyvän
hyvinkääläisille retkikohde vielä
asuntomessujen jälkeenkin.
26
Kuntatekniikka 4/2013
Asako Hashimoto
Atsaleat kukkivat Japanissa alkukesästä vaaleanpunaisina mattoina.
Kurjenmiekka on japanilaisille naisellisen kauneuden symboli.
Asako Hashimoto
Japanilainen ilmapiiri
suomalaisilla kasveilla
Japanilaisen puutarhan suunnittelun ja rakentamisen tavoitteena
on ollut löytää japanilainen ilmapiiri. Aito japanilainen puutarha
voi olla vain Japanissa, muualla
tehdään kopioita tai muunnelmia aiheesta.
Kasvilajisto ei ainakaan Suomessa voi olla samaa, ja käytettävät kivilajitkin ovat erilaisia.
Asako Hashimoto on suunnittelutyössään kuitenkin halunnut välttää kasveja tai tekniikoita, joita Japanissa pidetään länsimaiseen puutarhaan kuuluvina.
Varsinainen japanilainen puutarha jatkuu eteläisen lammikon
rannoilla Japanissa luonnonvaraisten kasvien miniarboretumina. Alueelle on istutettu muun
muassa japaninperhosvaahtera,
yakushima-alppiruusuja ja sahalininkorkkipuu. Kasvillisuuden
suunnittelussa on tehty yhteistyötä Mustilan arboretumin kanssa.
Lammikon rannalle on sijoitettu myös japaninruttojuurta, jota Japanissa käytetään vihanneksena. Myös muita Japanissa merkityksellisiä kasveja on käytetty.
Kivipuutarhaa vartioivat mahoniat, joiden piikkien uskotaan
pitävät pahan poissa puutarhasta. Kevätruusuleinikki on puolestaan Japanissa onnea tuottava
vuoden vaihteen kasvi.
Asako Hashimoto on suunnitellut myös Lounatuulenpuiston
pyörätien varrelle sijoittuvat kivikkopuutarhat. Kivikkopuutarhojen tukimuurit on rakennettu
perinteisellä japanilaisella, maanvyöryladontatekniikalla.
Japanilaisperäistä kasvillisuutta on käytetty myös Lounatuulenpuiston suomalaisessa osassa.
Suomessa on yleisessä käytössä
paljon japanilaisia kasveja kuten
japaninangervot ja japaninmarjakuusi. Näiden lajien lisäksi kasvivalikoimasta löytyy myös joitakin harvinaisuuksia kuten pihalaakeri, likusteri ja pari matalaa
katajalajia.
Asako Hashimoto
toihin. Japanilaisesta majasta näkyvät nämä kaikki kolme kukkaa,
jotka kukkivat kukin vuorollaan
kevään ja alkukesän aikana.
Kirsikan kukinta on Japanissa kevään saapumisen merkki.
Kirsikankukista
syksyn ruskaan
Puutarhan rakentaminen alkoi
touko-kesäkuun vaihteessa 2012
puron reunojen kiveämisellä.
Talven tuloon mennessä oli saatu
valmiiksi kivipuutarhan laatoitus
ja molempien hulevesilammikoi-
den rantakiveykset. Kukkulapuutarha ehdittiin myös kylvää. Istutussuunnitelmia tarkennettiin
vielä talvikaudella 2012–2013,
joten istutukset toteutettiin vasta keväällä.
Lounatuulenpuiston kustannusarvio oli yleissuunnitteluvai-
heessa noin 950 000 €. Japanilaisen puutarhan rakentaminen on
tuonut jonkin verran lisäkustannuksia. Alueen muiden puistojen toteutuksesta on etsitty säästömahdollisuuksia, muun muassa suunniteltua näköalapaikkaa
ei tulla toteuttamaan yleissuunnitelmavaiheessa ajatellulla tavalla.
Lounatuulenpuistosta ja erityisesti japanilaisesta puutarhasta odotetaan syntyvän hyvinkääläisille retkikohde vielä asuntomessujen jälkeenkin. Puisto sijaitsee sopivan pyöräilymatkan
päässä keskustasta, ja puistossa
riittää katseltavaa kevään kirsikankukista aina syksyiseen ruskaan asti.
Japanilainen puutarha pitää
sisällään paljon elementtejä, jotka haluttaessa on mahdollista rikkoa. Usein on kuitenkin havaittu, että ilkivalta ei kohdistu korkeatasoisesti toteutettuun, yksityiskohdissaan rikkaaseen kohteeseen. Toivottavasti kivipuutarhan mahoniat onnistuisivat täällä
Suomessakin tehtävässään ja pitäisivät pahan poissa puutarhasta.
Hulevedet hyödyksi
viheralueilla
Hulevesijärjestelmä, joka ulottuu
myös tonteilla tehtäviin toimenpiteisiin, on ensimmäinen laatuaan Hyvinkäällä.
Sadevesiviemäreihin kertyvä vesi nousee sateella näkyviin puiston puroihin. Sadevedet
muodostavat kaksi lammikkoa,
jotka tasaavat veden virtaamaa ja
parantavat Vantaanjokeen valuvan veden laatua.
Katualueilla on käytetty nurmisaumaista betonikiveystä
muun muassa vieraspaikoituspaikoilla. Leveäsaumainen kiveys imee osan hulevedestä maaperään, mikä osaltaan vähentää
alueelta poistuvan huleveden
määrää.
Tonteilla on tehty erilaisia järjestelyjä hulevesien viivyttämiseksi. Joillakin tonteilla hulevedet kerätään viivyttävään kasettiin, mutta on suunniteltu myös
sadevesien muodostamia koristeaiheita tai rakenteita, joilla vedet kerätään talteen ja käytetään
istutusten kasteluun. O
HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT
Hulevesien viivytystä ja led-valaistusta
Messualueen kuntatekniikka ajan hermolla
MKari Pulkkinen
suunnittelupäällikkö
MKari Rättö
rakennuttamispäällikkö
Hyvinkään kaupunki
OO Metsäkaltevan uuteen kau-
punginosaan sijoittuva Metsäkaltevan asuntomessualue käsittää
korkeussuhteiltaan vaihtelevassa
maastossa katu- ja kevyenliikenteen verkostoa parisen kilometriä. Haastavista maasto-olosuhteista huolimatta esteettömyydelle asetetut vaatimukset kuitenkin
täytettiin.
Asuntomessualueen katuverkosto koostuu pää-, kokooja- ja
tonttikaduista. Pää- ja kokoojakadut ovat reunakivellisiä ja varustettu erillisillä kevyen liikenteen väylillä. Välikaistoille istutetaan myöhemmin katupuita.
Kravunarkunkadun välikaistaa
käytetään myös pysäköintialueena. Alueen tonttikadut toteutetaan ilman erillisiä kevyen liikenteen väyliä, eikä kaduilla ole
reunakiviä.
Hulevesien johtaminen katualueelta tapahtuu noppakivikourujen avulla. Katualueen viheralueet joko nurmetetaan tai
kivetään nurmikivellä. Alueelle on rakennettu kaksi katuaukiota, joissa on monimuotoisia
puu-, pensas- ja kukkaistutuksia
Kari Rättö
Vaihteleva maasto,
suunnitelmien muokkaaminen ja myöhäinen
kevät toivat haasteita asuntomessualueen
kuntatekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen. Kaupungin omat
suunnittelu- ja rakentamisyksiköt oli vahvasti
mukana alueen toteutuksessa.
Osa asuntomessualueen kaduista päästiin asfaltoimaan pitkän talven jälkeen vasta toukokuun lopulla.
yhdessä erilaisten kiveysten ja betonimuurien kanssa. Tonttikatujen katuvalaistuksessa käytetään
uusinta led-tekniikkaa ja valaisinpylväiden materiaalina on puu.
Hulevesiä
viivytettävä tonteilla
Tonteilla edellytetään hulevesien viivyttämistä, joten mahdollisten rankkasateiden aiheuttama
huippuvirtaama sadevesiviemärissä vähenee. Sadevesiviemäreillä alueen hulevedet johdetaan
Lounatuulenpuistoon rakennettaviin hulevesialtaisiin. Hulevesialtaista sadevedet johdetaan avoojaa pitkin hallitusti Vantaanjokeen, lisäämättä kuitenkaan Vantaanjoen nykyistä alueelta tulevaa
virtaamaa.
Maaperä koostuu valtaosin
moreenista, mutta isoja lohkareita ja kalliotakin alueella on.
Kaakkoisosassa ollut silttipainannealue jouduttiin rakennettavuusselvityksen mukaisesti
täyttämään soralla ja jättämään
painumaan. Sen vuoksi täytetyn
alueen tontit tulevat haettaviksi
asuntomessutapahtuman jälkeen.
Kaksi siltaa
helpottaa liikkumista
Asuntomessujen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä
rakennettiin alueelle myös kaksi siltaa: Hanko–Mäntsälä (vt 25)
-tien ylittävä Metsäkaltevan risteyssilta ja asuntomessualueen
koilliskulmaan sijoittuva Kravunarkun alikulkusilta.
Metsäkaltevan risteyssilta rakennettiin Hyvinkään keskustan
ja Metsäkaltevan uuden kaupunginosan liikenteen sujuvuuden
helpottamiseksi. Sillan rakentamisen yhteydessä toteutetaan
myös Kalevankadun ja Metsäkaltevan asuntomessualueen yhdistävä Kravunarkunkatu.
Silta on tyypiltään jännitetty
betoninen kaksipalkkinen kehäpalkkisilta, joka julkisivupintojen väriltään on betoninharmaa
ja kaiteiden osalta antrasiitinharmaa. Kokonaismittaa sillalla on
68,6 m ja leveyttä 13,5 m. Asfalttipäällystetyn ajoradan leveys on
7 m ja korotetun jalankulku- ja
polkupyörätien leveys 3,5 m.
Sillanalituskulkukorkeus on
nykyisten kaistojen kohdalla 5,2 m.
Sillan ilmettä kohotetaan korotusvalaistuksella. Korostusvalaistus toteutetaan neljällä Optical light -valaisimella. Valaisin
perustuu gobo-levyyn, jolla tielle
menevä ja autoilijoita häikäisevä
valo leikataan valokeilasta pois.
Vt 25 Hanko–Mäntsälä-tie
kuuluu Liikenneviraston suurten erikoiskuljetusten verkkoon
(SEKV), joten sen sivuun jouduttiin rakentamaan oma kaista erikoiskuljetusten tarpeita varten.
Alituskorkeus erikoiskuljetuskaistan kohdalla on 7,5 m. Metsäkaltevan risteyssilta avataan
yleiseen käyttöön asuntomessujen jälkeen.
Kravunarkun alikulkukäytävä sijoittuu Metsäkaltevan asuntomessualueen Lounatuulenpuiston puistokaistalle, alueen pohjoispuolella kulkevalle Kirkulankorvenkadulle. Alikulkukäytävän
lisäksi sillan alle tehdään talvisin
hiihtolatu.
Silta on tyypiltään teräsbetoninen laattasilta. Sen erikoisuutena on alikulkukäytävän valaistus: kattoon upotetut led-valaisimet muodostavat tähtikuvion.
Kuntatekniikka 4/2013
27
HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT
Missään aikaisemmassa
hankkeessa suunnitelmat eivät ole
eläneet niin paljon kuin tässä.
Myöhäinen kevät
viivytti viimeistelytöitä
Hyvinkään kaupungin oma kunnallistekniikan rakentamisyksikkö rakensi messualuetta palvelevan katu- ja vesihuoltoyhteyden
(Kirkulankorvenkatu) etelän
suunnasta talven 2010–11 aikana. Seuraavana oli vuorossa näiden yhteyksien jatkaminen, kevyen liikenteen alikulkusillan ja varsinaisen asuntomessualueen kunnallistekniikan rakentaminen.
Urakka-aikaa oli 31.3.2012
asti, jotta messutalojen rakentajat pääsisivät aloittamaan omat
Ramboll Finland Oy
Tähtikuvioita ovat Iso karhu, Pieni karhu, Joutsen, Sisilisko, Ilves,
Krapu, Pieni koira, Iso koira, Jänis ja Valaskala. Led-valaisimet
esittävät siis tähtiä, joita on yhteensä 81.
Siltojen rakennussuunnittelusta vastasi Ramboll Finland
Oy. Katu- ja vesihuollon suunnittelusta vastasi Hyvinkään kaupungin kuntatekniikan suunnitteluyksikkö.
Havainnekuva valtatie 25:n ylittävästä Metsäkaltevan risteyssillasta. Tien sivuun jouduttiin rakentamaan erikoiskuljetuksille oma
kaista, jonka alikulkukorkeus on 7,5 metriä.
urakkansa heti huhtikuun alussa. Tässä aikataulussa pysyttiinkin, paitsi alikulkusillan osalta.
Tähän annettiin urakoitsijalle lisäaikaa, jotta sillan kansi oli riittävän kuiva kosteuseristyksen
onnistumiseksi.
Valitettavasti messutalojen ra-
kentajista vain pari aloitti huhtikuussa ja viimeiset aloittivat vasta
syksyllä, joten varsinaisten messualueen katujen viimeistelyä
ei päästy toivotusti aloittamaan
vuoden 2012 syksyllä.
Messualuetta palvelevan katuja vesihuoltoyhteyden (Kravun-
arkunkatu) rakentaminen kaupungin keskustan eli pohjoisen
suunnasta aloitettiin huhtikuussa 2012. Samaan urakkaan kuului
myös Vt 25:n ylittävä Metsäkaltevan sillan rakentaminen ja vanhan ”Maakaasukylän” maaperän
puhdistus. Tämän urakan valmistumisen takaraja on 28.6.2013.
Näiden kahden urakan yhteydessä on teetetty samalla messutapahtumalle tarpeellisia ravintola- ja näyttelytelttojen pohjia sekä pysäköintialueita. Missään aikaisemmassa hankkeessa – yli 30
vuoden kokemuksella – suunnitelmat eivät ole eläneet niin paljon kuin tässä.
Messualueen viimeistelyjen
aloittamista viivytti vielä myöhäinen kevät, joten kivityöt päästiin aloittamaan vasta 2.5.2013 ja
asfaltointityöt 17.5.2013. Messukohteiden pihatyöt ovat yhtä aikaa käynnissä ja vaikeuttavat viimeistelytöitä ja aiheuttavat toistuvia korjauksia jo tehtyihin kiveyksiin. O
KIINKON TARJONTAA INFRAN RAKENNUTTAMISEN
JA JOHTAMISEN ALUEILTA 2013–2014
Ajankohtaisseminaareja
Tulevaisuuden kaupunki, työ ja asuminen
26.–27.9.2013
Rakentamisen sopimusoikeus ja sopimusjohtaminen 30.9.–1.10.2013
Sopimusjohtaminen ja yhteistyö
ylläpidossa, kunnossapidossa ja
korjausrakentamisessa 4.11.2013
Rakennuttajapäivät 2014, 23.–24.1.2014
Uusi pitkä koulutusohjelma käynnistyy
marraskuussa!
Infra- ja yhdyskuntajohtaja
Aloitusjakso 21.–22.11.2013
Infran rakennuttamisen
pätevöittävät koulutusohjelmat:
Infra-Rakennuttaja (RAP), aloitusjakso 3.– 4.10.2013
Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (RAPS)
Aloitusjakso 24.–25.2.2014
Liikkeenjohdolliset koulutusohjelmat:
Tulevaisuuden johtaja (TUJO), aloitusjakso 2.–3.12.2013
Workplace Manager 2014, aloitusjakso 27.–28.3.2014
Tutustu koulutusten sisältöihin ja aikatauluihin osoitteesta:
www.kiinko.fi > rakennuttaminen ja suunnittelu
Lisätietoja
Koulutusjohtaja Pirjo Honkaniemi
puh. (09) 3509 2956 / 0500 703 884
pirjo.honkaniemi@kiinko.fi
www.kiinko.fi
Kiinteistöalan Koulutuskeskus
Kiinteistöalan Koulutussäätiö
www.kiinko.fi
Malmin asematie 6, 00700 Helsinki, puhelin 3509 290, faksi
(09) 3511 380, www.kiinko.fi
28
Kuntatekniikka 4/2013
#,66(*66,1
$)"$&')/-
'%,.--)'#
#"
+&+
"
+&+
#""(%"!"
""#"#
!
( !"(("#"""#""
61--#&&
,--$#
.)'(
$.&%#,(&(
".#**. ))+.'#
$6+$,--66(
$)%++(
"$&',,
,'#(+#
$-#-)#,%.
!("((($""(((!((%!""!!%.(-'+%%#(-2
+J965BB1<AB;A.92512;25A6A29A.@A.(2:6;..?62;2A8<A7.7.A8<AA62A<6@8B7.=.?5.6A.8JFAJ;AM7J
AC$@AJABAAB7.A.@.AB;;26;7.=B<929A.;<;@A<=B;A.925A66@J;;M625A6A29A.@@.
Jyrki Koulumies
Paavo Rantalainen
Leena Pakkanen
đ)<;A6;9B<CBAB8@2;5..@A22A.@B:6@2;7.F?6AAJ:6@2;;J8M8B9:.
đ6A2;8B;;.;=JJAM8@2AC.68BAA.C.A8B;A.9.6@A2;A2?C2FA22;
đ+B<8?.;7.92.@6;4CB<8?.;2?<AA69.CB<8?.B8@2@@.
đB@A.;;B@@JJ@AM7J2;2?46.A25<88..99.921C.9.6@B99.
đ68@6=6AJ6@6AJF12;;F@?.82;A..%
đ*B@6.<5726A.7JA25B<9A<:JJ?JF@A2;9..A6:6@22;
đ)2?C22996;2;2;2?46.A25<88BB@
đ2C<@2A:..;8JFAAM7.8..C<6AB@
đB@A.;;B@@JJ@AM7J2;2?46.A25<88..99.921C.9.6@B99.
đ;2?46.A25<88BB@7.BB12A?.82;;B@A2;2;2?46.:JJ?JF8@2A
đ+2@6<@BB@8B;;.A5FMAFC.65.6AA.8B;;.992
đB92C2@62;5.996;A.C2@65B<9A<9.6;;J8M8B9:.@A.
B;A.?<A25<@A..C2?<2B?<72;8JFAAMJ
<;6:B<A<6@BB12@A.96@J.?C<.52;869M@AM
7<5A.:6@22;7.=.9C29B72;8256AAJ:6@22;
B;A.@28A<?6;8<8<;.6@.?886A25ABB?6
.;@.9.6@2;@J58M6@2A.@6<6;A6=.9C29BA
@<@6..967.A2?C2F12;5B<99<@@.
.68.996;2;AB?C.996@BB@@BB;;6AA29B
9JCJ8B;A.@A?.A246.$
*(=?<728A68B;A62;8<82:B8@6.
B;A.A69.@A<6;;6;8256AAJ:6;2;
)B82.:BBA<8@22;8B;A62;:BBA<@AB86
(<@6..96=.9C29BA@FMCJA/B172A6;
I:6AJ?.5.99.@..%
5729:.7<5A.:6@299.=<A8B.8B;A.
@A?.A246.;A<A2BAA.:6@22;
)<6:6A69<72;<=A6:..96;2;5FM1F;AJ:6;2;
7.A69<72;A2?C22996@FF@
,5A26@AFMC.6966A<8@2A
8.B=B;86@2B1B99.
B;A.:.?886;<699.8.5C69.7.?.C6;A<9.
=.9C29B6@A.C.@A...9:6.'.C6;A<9.AA.?7<.
C.A9<B;.@A.@.9..AA27.@B<9.6@A.7.:.82..
.5C69<6@@.7.?.C6;A<9<6@@.C<6A:.8@..2AB
8JA22;C.?.AB699.:.8@B96=B699.
.1(/"0'0&"!1/0")10
?.C6;A<9.8B;A.A.9<&=.9:6.H
=B5296;#!!"
*B@6.=.68.996@6.8B;A<BAB8@2;
8B:==.;BB8@6.
')&/6(/&**+6*6
)B92C.6@BB@5..@A..<@..:6@2;
:FM@8B;A.=.9C29B6@@.
..@A.C.8B;A.7<5A.:6;2;;FA
7.AB92C.6@BB12@@.
=2AB@A<6:2;?<<96F512;C2?A.6@2;7.
@F?76:JAAM:J;<=2AB8@2;C.?:6@A.7.;.
.86896;688.F926@AJ8B;A.BB16@AB8@22;
966AAFCJ@AJ9.6;@JJ1J;;M@AJ
646A.9:688296$646A..96@BB@8B;A.
A.9<B12;=29.@A.7.
)69.@A<A621<;:2?86AF@8B;A62;
A62A<7<5A.:6@2@@.C.@A.B8@6.
.8BBAA2656;5..@A26@66;
*B@6@BB;A..@6.8.@=.9C29B992
@6.8.@=.9C29B5.;82
6AJ7<B88<96682;A22;:BBA<@
AB<AB992@@..;
!!;;
:.?886;<6;A6=JJ99688M
.&++"&+((,+"+
B5296;$#!! *.&++"/&+((,+"+(1+0)&&00,5
.(-'+%%#()#(
)"$&',,%,%.,-&&(
$%..&&(%.(-..#,-.%,,-
%.(-+%((&#,-,)-
..#,-.%,,-
B;;.ABB16@ABC.A:68J8.6886:BBAABB%
A@6::2A28;<9<46..CB<?<=B529B99.
<;;6@AB;22@22;5.;86;A..;C.;5B@
=.9C29B@@.
B86<AJ;JJ;2;AJ5B<:2;;.
-,)&#,663-.&/)"$&'$)%--/,-#,#&&6
20
20
Hannu Lehtilä
20
20
'" !
+&+
" !
+&+
(-+6-)"
&&/('(!
6+!+-#,
# !#!!*! !! )) "! !
* #* #"#""
0..5/."2,/"%&/=2*/-"/%3&/%"3402&6&/&."/(*/0.%&/0A&/4-*("
'?26"-4/*/(&/0..5/'?2#5/%&40$)5434=--"2/""22"/(&2"2&449&24"-
3&.*/"2*&20$)*/'02."4*0/3*/3-"(0.%"(3",45&--"'2>(02
>1-"438//3%&33540..>/("'?2&4"(30.4*--)"/%")>--&23&26*$&'?2
,0..5/&2/"&34=--&2543*/"#=34"120%5,4&2*0..5/&2/"3)53
:,0.0$)6=-+%&.30.*/42&33&2"2+534%*(
<
%&48/3,312>,*(")565%3&.*/"2*&43%*3,533*0/3'025..&%6&2,"21"24*
-&%"2/"'2>/"--"%&1"24*&230.3*44&2*0..5/'?2#5/%&433472&-3&
&.*/"2*&4=(&225.,-:
>0/3%"(6;9212?C6=?<4?.:
:2A:212;12/.AA8?6;48<:
:B;.9A921.?@8.=<058<;@B9A2?;.@
:.8A68<::B;.9.3?K4<?+63<?A
@JAA2?:212;4?.;@8;6;4.C8<:
:B;2?;.@?<99@<:B==?JAA5K99.?2.C
CJ93J?1@@.:5J992AI89.?.?12.C12;
@CK?.B==463A2;%
>40233%"(3K?C65M?.8<;8?2A.
2E2:=29=K5B?J91?2<:@<?48.;
@8MA.@=K16@A.;@<05=K5B?8<;@A
<058B9AB?8.;/61?.A6998?2.A6C.
9J?:697M2?6@8<9B;12?C6@;6;42;
2@@BA<:3K?C6C6.2AA;<?16@8A
@6:B92?6;4@=?<728A@25B?2;H;
9J;1@88<::B;:21.?92/F<05
<C6@.@<:2E2:=29@8B992@2BA
<:12;C.?1.;@8@C2;@8;<?@8
2992?6@9J;1@8P<::B;@6:B92?6;42;
K@8K19644M?96852A2?<05@J?1?.46
8<::B;2?;.=K2AA9JAA3.AA964A@JAA
<
;
@
.9:6.@AK?3M?0.3L<05?2@A.B?.;4@2?C602;
=K<::B;:.?8;.12;?2@A.B?.;42?;.8.;1B
8M=.9B;05@.99.12?@.9A<05@MAA:218B=<;42?
@<:?2@2?C2?.A@=K3M?5.;1
"/".20&,+"., %#8.#.7$+&+$.
?.C6;A<9.&=.9:6.H
A3;#P!!"
.&++"&+((,+"+
A3;$#P!! P *.&++"/&+((,+"+(1+0)&&00,5
7&&--8!*7*+)!+''-*7/7+0,#)+
4
=744&*--&"3&44"+"4+04,"06"4
.&//&33=6")6*34"/&&4.5,"/"0-0/3"5/4"."2,,*/0*--"
5
434=--"2&30.#&,2='4"43*//=26"2040.
!2"+4
9B25.996;;<;A62A<=.9C29BF8@688M)
A29J(.C<;29F82@8B@
@6.;.7<A<6:6@A<NAG<DF
@6.;.7<A<6:6@A<.::.?@A?M:
B5.88..?A;2?@
/1*&/"+.%,&01/'("%&006*&/("/(1/
@B:6@=.9C29B@JJA6M(
AA2;1<F
C.6;)205;<9<462@F
C.6;96==BF
B16.A<?F
)1"".2& ".0+"./4
/0&+,4
(B<:6F
6AFD<?8F
</?<
.*,&+)+!4
.A.;3<F
.A.:2.9C29BAF
.GG92F
6.8<;6..::.AA68<?82.8<B9B
<0?.A2@(FM=J@.6?..9.
<0A.4<;F
/4"!4
8<2;A?6.
9/6AF
)"*"+0&04
9<6@.8J<5729:.
)0")"03,.(/4
;3<-2;12?F
@=2?6.?2F
2).68.F
C2;A?<82?@(F
.@A'F
,1)101/'(,+/1)0,&+0&4
",),$&+010(&*1/("/(1/
B@A.C29B;1F
22?<@(F@A2:@F
29@6;46;6.8<;6@@.9.6A<@
29@6;46;.:.?6F
29@6;46;@2B1B;.@6<6:6@AB988682@8B@
2;46AF@966AA<?F
2C<@2A7.F5A26@8B;A.5.;82
,+"43"))4
<A2996.68<;.?A.;<
'(<9BA6<;@F
J:22;.::.AA68<?82.8<B9B
8J6;@A6ABBAA6
6<>F
;;<3.0A<?F7
;A2??2;AF
;A?B:
B@A6A6.F
;C.9616966A<;@B:6@=.9C29BAF
60")&0,/4%!&/04/.4
B986@7.F8@6AF6@.9<72;A<6:652;869M966AA<
,),
B986@A2;7.5FC6;C<6;A6.9<72;966AA<
?F
FCJ@8F9J;,96<=6@A<
..C6;8B;A.
.;@.6;CJ96@2;96688BCBB12;7.
F5A26@AFM;82@8B@
.;@.9.6@<=6@A<72;966AA<<
.B==.925A6F
256AF@C.::.6@A2;.9C29B@JJA6M
2C.
&++.-/4
B;A.5.;86;;.AF
B;A.?28?FF
*()*(,
<=67FCJF
<=6<@A<
B986@5.996;;<;.9C29BAF
B9A.82@8B@F
B;;.;).6A<.F
B;A.?<
B;A.?.5<6AB@F
B;A62;)62?.F
.=@6.@6.C.9ABBA2AB;A<6:6@A<
267<;..A2?6;4F
6682;;2C6?.@A<646?<.1
<46B:F
.6;6<+6?2F
.;;2?526:6;.@A2;@B<729B966AA<?F
.?@5F
" /0"-4
216C61.
2?68?.A<@@<@6..96=.9C29BAF
682C.F
68A205F
<;2A?.
B9A6=?6;AF
2A==6;9.;1F
2A<?28F
<?6<82@8B@
B<?A2;,@AJCJA?F
=2AB@.9.;::.AA67J?72@AM
?F
F9<D2;6B@A1
F.A8.5B<9A</
-092.;F
.* ,4
") ,&+)+!4
5.?:.(2?C602F
659.7.96;;.F
66?6C2?8<@A<
<57<9.+.8BBAB@F
<9F0<;F
?<.0A6;9.;1F
)(2?C602@F
'.5..BA<:..AA6F516@AF@
("++1/0&"0,4
("++1/0,&*&/0,,%',)4
'269B;8.B=.;216@AJ:6@F516@AF@?F
'6;;28<A6(JJA6M
'
B;A<69B@2A296F
'<;1<)?.6;6;4F
(.;<:.)28;6688.7B98.6@BAOO'.82;;B@925A6
(2;6<?A28F
(6@J.@6.6;:6;6@A2?6M
(6A?.
(<3AD.C25729:6@A<AF
(.'B82A7B<57.B@
(.A8.69B8.B=.;82A7B<57.B@
(<@6..967.A2?C2F@.9.;9B=.7.C.9C<;A.C6?.@A<
(()(B<:2;@<@6..967.A2?C2F@?F
(A.;92F(20B?6AFF
1,*"+.&))&/2".(,04
(B<:2;.;86;A.7B?6@A6A@6.;.7<A<6:6@A<F
(B<:2;<6C.A69.AF
(B<:2;B;A.966AA<?F
(B<:2;9J567.=2?B@5<6A.7.966AA<(B2??F
(B<:2;@A2<=<?<<@6966AA<
(B<:2;'<:.;6F516@AF@?F
(B<:2;(2A92:2;AA6966AA<?F
(B<:2;(F1J;966AA<?F
(B<:2;).8@6966AA<
(B<:2;*B@F?6AF@82@8B8@2A?F
1,*"+"/&)&0,/4%!&/04/.4
(B<:2;,?6AAJ7JA?F
(B<:6H+.9A6<;)=.9C29B82@8B@O+.9A6<8<;AA<?6
(C2.2?6;AJF
).92;A+20A6.F
).92;A6.?F
).:=2?22;F96<=6@A<;7<5A.:6@8<?82.8<B9B
)25F?F
"&',"+04
)28<;6C29@.6?..9.<E.F
)296.(<;2?.6;9.;1F7
)2?C2F12;7.5FC6;C<6;;6;9.6A<@)
)2?C2F@A.9<2.9A50.?2F
)69.@A<82@8B@
)6::6(<3AD.?2F
)<8:.;;6F
)<F:2./F
)?6=9.;F
42"+"4
)FM@B<729B;JFAA29F
),-4
+.9A6<8<;AA<?6
)0&,2.&+*&+&/0".&8
1)(0,&*&+0,
",%'")*
+.9A6<C.?.6;:6;6@A2?6MB;A.<@.@A<
+.;5B@7.9J56::J6@=.9C29B;966AA<?F
+.;5B@AFM;82@8B@966AA<
-,4&,)6*-8
+J2@AM?286@A2?682@8B@
("++1/4
*-6.&/08*&+&/0".&8
,=J7J;B;A.
)28;6@2;.9.;F?6AF8@2A;JFAA26992.@2AA.76;.=B;.6@299.
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Ville Alatyppö
Rakennusvirasto,
Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 1251570
ville.alatyppo@hel.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31025957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 043 8249311
jyrki.vatto@vantaa.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Anna Keskinen
Rakennusvirasto,
Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 7519943
anna.keskinen@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaa
Anna Keskinen
Kuntatekniikan päiville osallistuneita perinteisessä ryhmäkuvassa Jyväskylän paviljongin edustalla.
Kuntatekniikan päivät kokosi jäseniä Jyväskylään
OKuntatekniikan päivät on taas tältä vuodelta pidetty. Ensimmäisenä
tulee mieleen kiittää isäntiä ja muita valmisteluissa mukana olleita jyväskyläläisiä. Kiitoksen ansaitsevat
tietysti myös kaikki paikalle tulleet
jäsenet ja yhteistyökumppanit. KIITOS, te kaikki teitte tilaisuudesta jälleen kerran mieleenpainuvan.
Kiitos myös luennoitsijoille. Tämän vuoden luennot saivat hallitusjäseniltä ja monilta muiltakin positiivisia palautteita. Luentojen aiheita ja
sisältöjä pidettiin ajankohtaisina sekä laadukkaina. Luentojärjestelyt pidettäneen jatkossakin tämän vuoden kaltaisina.
Seminaariin ilmoittautui yhteensä 260 henkilöä. Muutamat poisjäännit korvautuivat viime hetken
jälki-ilmoittautumisilla. Perjantaiselle juhlaillallisellekin saapui vielä noin
170 henkilöä, joka oli tosin hiukan
vähemmän kuin mitä alun perin ravintolalle ilmoitettiin. Tunnelma oli
kuitenkin katossa, viimeistään tanssien alkaessa.
Lauantaiaamun laivamatkalle oli
ilmoittautunut yli 30 henkilöä, mutta lopullinen matkustajamäärä jäi alle kolmenkymmenen. Liekö syynä
Jyväskylän kävelykatu? Sinänsä harmi, sillä laivalla oli kyllä tilaa ja siellä esiintynyt muusikkopari Ketola ja
Witikainen pitivät huolen siitä, että kanavaristeilyllä ei tullut suru puseroon.
Keskiviikkona, päivää ennen
Kuntatekniikan päivien alkua, pidettiin hallituksen kokous Lutakon Leidissä. Tästäkin kuuluu suuri kiitos
Jyrki Vättö
Finlands kommuntekniska
förening
Ilkka Pietarinen
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Aurinkoinen toukokuun sää houkutteli pistäytymään kävelykadulla.
isäntäväelle. Yli satavuotias rakennus oli miellyttävä paikka kokoontua. Kokousasiat liittyivät pitkälti tuleviin seminaaripäiviin. Kokouksen
jälkeen hallitus riensi vielä YT13–
näyttelyn avajaisiin.
Ensi vuoden Kuntatekniikan päivät pidetään Oulussa. Seminaaripäivämäärät ovat 5.–6.6.2014. Tapahtuma-areena on jo varattu, ja muut
valmistelut käynnistyvät oululaisten kanssa ensi tilassa. Tämä tiedoksi myös kaikille jäsenillemme. Laittakaa päivämäärät kalentereihinne,
niin pidetään vähintään yhtä asialliset ja hauskat päivät ensi vuonnakin.
Kesäisin terveisin
Vättö
kokousmestari
MJyrki
Kuntatekniikka 4/2013
33
TULEVAISUUDEN TEKIJÄT
JA SKTY:N TULEVAISUUS
O Suomen kuntatekniikan yhdistys piti Yhdyskuntatekniikka 2013
-näyttelyn (YT13) yhteydessä omat
vuosittaiset koulutuspäivänsä Jyväskylässä 16.–17.5.2013. Päivien teemana oli ”Tulevaisuuden tekijät”.
Teeman ja päivien tarkoitus oli
korostaa kuntatekniikan alan tärkeyttä ja houkuttelevuutta niin, että alalle saadaan uusia, hyviä, ahkeria, hyvin koulutettuja, idearikkaita ja mukavia nuoria ihmisiä korvaamaan alalta ansaitulle eläkkeelle siirtyvää kaartia. Siinä ovat tulevaisuuden tekijät. Onneksi olemme jo saaneet lupaavia nuoria osaajia infraalalle töihin.
Teeman toinen merkitys on, että
me kaikki tällä alalla työskentelevät
olemme kuntalaisten tulevaisuuden
tekijöitä, yhteiskuntien toimivuuden
ja kilpailukyvyn varmistajia. Iästä ja
työkokemuksen pituudesta riippumatta teemme erittäin merkittävää
työtä päivittäin.
SKTY on nyt toiminut kunta-alan
foorumina nyt 87 vuotta. Yhdistyksen hallitus mietti viime syksyn ja tämän kevään aikana yhdistyksen tulevaa strategiaa ja päätti esittää vuosikokoukselle, että yhdistyksen olisi
jo korkea aika päästä paremmin ajan
hermolle ja parantaa ja tehostaa jäsentensä palvelua ja toimintaansa.
Järjestimme kevään kuluessa jäsenkyselyn, ja jäsenet osallistuivat siihen
aktiivisesti. Jäsenkyselyn viesti oli selkeästi samankaltainen, ja viesti halli-
tukselle oli selkeä. Jäsenistö haluaa
yhdistyksen kehittyvän.
Vuosikokouksessa yhdistys esitti strategiatyön tuloksena syntyneen
uuden vision ”Laadukkaan elinympäristön tehokkaat tekijät”. Tuossa lauseessa kiteytyvät alan tavoitteet ja yhdistyksen tuleva toiminnan
suunta hyvin.
Hallitus esitti myös vuosikokoukselle, että toiminnan tehostamiseksi
ja jäsenten palvelun parantamiseksi tarvitaan ehdottomasti lisäresursseja. Vuosikokoukselta pyydettiin lupaa vakituisen henkilöstön palkkaamiseen ns. verkostomallilla eli yrityksen kautta. Näin ei yhdistykselle tule työantaja-asemaa, mutta toimintaan saadaan kuitenkin merkittävästi uutta panosta vapaaehtoisen henkilöstön lisäksi.
Tarkoitus on parantaa koulutuspäivien tasoa, lisätä koulutusmääriä, saada lisää jäseniä ja yritysjäseniä alalta, verkostoitua enemmän
ja parantaa yhdistyksen jäsenpalvelua. Yhtenä merkittävänä mahdollisuutena selvitellään mahdollisuuksia infra-alan pätevyyksien myöntämiseen.
Vuosikokous hyväksyi hallituksen
esitykset, ja nyt aletaan valmistella
rekrytointia. Toisen vuosittaisen teemakohtaisen koulutuspäivän valmistelut ovat pitkällä.
Hyvää kesän alkua!
MJorma Vaskelainen
Kuntatekniikan foorumin
opintomatka Alankomaihin 18.–20.9.2013
Matkan teemoina ovat sähköinen liikenne ja tiedolla johtaminen kuntatekniikassa. Tutustumme Amsterdamin alueen sähköisen ajoneuvo- ja kevyen liikenteen teknisiin ja poliittisiin ratkaisuihin ja onnistumisiin. Lisäksi
tutustumme Haagin ja Eindhovenin kaupunkien tiedolla johtamisen ratkaisuihin suunnittelusta ylläpitoon.
Lentoaikataulut ja hinnat keskiviikko-perjantai ja
keskiviikko-sunnuntai -matkoille:
Lentoaikataulut
AY 841 ke 18SEP HEL – AMS klo 0810 0945 Helsinki – Amsterdam
AY 846 pe 20SEP AMS – HEL klo 1850 2210 Amsterdam – Helsinki tai
AY 846 su 22SEP AMS – HEL klo 1850 2210 Amsterdam – Helsinki
Hotelli NH Schiller (tai vastaava)
Ke–pe -matka 1110 € / hlö jaetussa kahden hengen huoneessa
Ke–pe -matka 1250 € / hlö yhden hengen huoneessa
Ke–su -matka 1400 € / hlö jaetussa kahden hengen huoneessa
Ke–su -matka 1750 € / hlö yhden hengen huoneessa
Matkan hinta sisältää lennot, majoituksen ja paikallisen liikkumisen ja palvelut. Paikallisena matkanjohtajana toimii Jan Blaauboer Bentleyltä.
Lisätietoja matkasta www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty sekä marita.laatikainen@sito.fi
!!
34
Kuntatekniikka 4/2013
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 83924438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Kuntatekniikan päivien osallistujia luentotauolla.
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 4594601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
Kansainväliset
terveiset
Jyväskylästä
O Kuntatekniikan päivillä oli tänä
vuonna Jyväskylässä mukana vieraita Ruotsista, Islannista ja Virosta.
Tanskan vieras joutui viime hetkellä perumaan matkansa, ja norjalaiset viettivät silloin kansallispäiväänsä
(”syttende maj”), eivätkä sen takia
halunneet tulla.
Ruotsin edustaja Åke Persson
piti puheenvuoron seminaarissa ja
kertoi, mitä Ruotsin kuntatekniikassa on tekeillä. Samoin teki Ain
Valdmann Viron puolelta. Iltatilaisuudessa kummatkin kiittelivät vuo-
Lauantaiaamun kanavaristeilyllä ihailtiin keskisuomalaisia maisemia m/s Suomen Suven kannelta.
laasti isäntiä, ja Åke Persson vielä vitsaili – etukäteen – Suomen ja Ruotsin välisestä jääkiekko-ottelusta… ja
oli valitettavasti vitseinensä vielä oikeassakin.
Islannista mukana oli heidän yhdistyksensä puheenjohtaja Erlendur Hjalmarsson ja Ruotsista Perssonin lisäksi myös Jan Nilsson. Virosta oli mukana Ainin lisäksi 4
muuta, eli Ain (Järve), Ilmar, Marrit sekä Eva. Pietaristakin oli kutsuttu pari vierasta, mutta heitä ei KeskiSuomessa näkynyt.
Hälsningar från Jyväskylä
På FKTF-årsdagarna hade vi inbjudna deltagare från Estland, Island och Sverige. Den danske
delegaten hamnade att ge återbud, och i Norge firade man
samtidigt den ”Syttende Maj”,
så de föredrog sina egna nationaldagar framom Jyväskylä – vilket ju är helt förståeligt. Vi hade
också inbjudit ett par gäster från
Ryssland, men dem såg man inte kosan av.
Svenska KT’s representant
Åke Persson höll ett intressant
föredrag om kommuntekniken i
Sverige, och berättade om massor med stora pågående projekt
– såsom underjordisk järnväg i
Göteborg, Stockholms nya bostadsområden och om förflyttningen av Kirunas centrum – bland
andre. På kvällen, under festmiddagen så berättade han om hur
goda värdar vi hade varit, och var
lessen, att Sverige inte kan återbetala vår gästfrihet genom att
förlora i ishockey semifinalerna –
och tyvärr hade han rätt!
Pohjoismaalaisille vieraille Jyväskylän kaupunki ja SKTY järjestivät
perjantaiksi myös pienen kiertoajelun, jota vieraat kehuivat todella paljon.
Kaiken kaikkiaan, myös näin
kansainväliseltä puolelta katsottuna,
päivät olivat sekä mukavat että antoisat. Tästäkin kiitokset Jyväskylälle.
Aurinkoista kesää toivottaen
Långström
yhdistyksen hanslankari
MDanne
Ain Valdmann höll också ett
föredrag om kommuntekniken i
Estland. Dessutom hade vi besök
från Island, med Elli och Edda,
samt en svensk till (Jan Nilsson)
och 4 andra ester förutom Ain.
I helhet tycktes alla vara nöjda, och till och med vädrets gudar var på vår sida – med strålande solsken.
Följande NKS-mötet kommer
att gå av stapeln i Stockholm,
och sen följande i Reykjavik, i
samband med den isländska föreningens höstdagar – och där
Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki,
Kaupunkisuunnittelukeskus
PL 43 (Kirkkojärventie 6 B)
02070 Espoon kaupunki
paivi.ahlroos@espoo.fi
p. 040 482 4962
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
Eila Kesti, Turun kaupunki,
Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut
Puutarhakatu 1, 20100 Turku
puh. 050 5870454
eila.kesti@turku.fi
Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki,
Rakennusvalvonta,
PL 487, 33101 Tampere,
puh. 040-800 4063
eija.muttonen-mattila@tampere.fi
är det också meningen att samtidigt ha IFME’s andra möte för
året – och vad jag har hört av både KT och NKF, så är Stockholm
mötet på god väg, och Elli berättade också, att allt håller på
att bli ”klappat och klart” i Reykjavik.
Ja, det var väl det – för denna
gång. Så nu får man bara önska en bra sommar, och lyckönska
Sverige till hockey guldet.
MDanne
Långström
föreningens handslangare
Kuntatekniikka 4/2013
35
Uimahallien kesätauot ovat
kuntotutkimusten aikaa
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää
Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja
toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä
toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja
kylpyläpäivät) järjestäminen,
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä
noin 140.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Jukka Maja
jukka.maja@vahanen.com
puh. 041 515 2478
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Jukka Vienonen
jukka.vienonen@lohja.fi
puh. 044 502 0120
Yhdistyksen sihteeri
Tapio Ala-Peijari
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi
puh. 040 829 0068
36
Kuntatekniikka 4/2013
O Kesä tekee tuloaan ja ilmat lämpenevät hiljalleen.
Maauimalat avautuvat, samoin kuntien uimarannat.
Osa uimahalleista on kiinni uimareiden siirtyessä kesäuintipaikoille. Kesätauko on hyvää aikaa tehdä kuntoarviot, kuntotutkimukset, tarkastukset, suursiivoukset sekä huoltotoimenpiteet.
Uimahallien henkilökunnan kannattaa seurata omaa
halliaan, sen rakenteita ja pinnoitteita tarkalla silmällä,
koska hyvin pienellä tarkkailulla ja oikea-aikaisilla pienilläkin korjauksilla saavutetaan suuria säästöjä korjauskustannuksissa ja lisäksi vältetään rakenteiden laajamittainen turmeltuminen.
Eräänä esimerkkinä on allasveden vuotaminen kellaritiloihin altaan ja allashuoneen lattian välisestä saumasta, jossa kloridipitoinen vesi ruostuttaa teräkset ja rapauttaa betonin. Heti kun ongelma havaitaan ja siihen
puututaan ajoissa ja vuodot tukitaan, voidaan säästyä
useiden satojen tuhansien eurojen korjauksilta.
Näin laskukauden aikana uimahallien ja kylpylöiden
rakennuttajien kannattaa laittaa hankkeita vireille, koska suunnittelijoita ja urakoitsijoita saa helpommin sekä
ehkä hieman edullisemmin, lisäksi näin pidetään pyörät
pyörimässä.
Uimahalleissa ja kylpylöissä
materiaalivalinnat korostuvat
Uimahallit ja kylpylät ovat erikoiskohteita, ja niiden materiaalivalinnat vaativat suurta kokemusta ja tietoa. Uimahalleissa vallitsevat haasteelliset olosuhteet kuten
lämmin ja kostea sisäilma, joka sisältää klorideja, lämmin ja kemikaaleja sisältävä vesi, auringosta tuleva UVsäteily, ihmisistä tulevat epäpuhtaudet ja bakteerit, siivouksen aiheuttama kulutus esimerkiksi lattiapinnoille jne.
Materiaalit, menetelmät, varusteet ja laitteet, jotka
kestävät asuinrakennuksissa tai muissa tavanomaisissa
rakennuksissa, eivät kestä uimahalliolosuhteissa. Olosuhteet asettavat siten myös suuria haasteita uimahallikorjausten ja laajennusten rakennuttajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille.
Yllättävän usein törmätään esimerkiksi siihen, että on
valittu vääräntyyppinen ja liukas laatta lattioille tai on rakennettu saunojen lauteet vain siivoojaa varten laattapintaisina. Liian usein ovat myös lattioiden kaadot liian
pienet, vesi lammikoituu lattioille, lattiakaivoja on liian
vähän tai lattialaatoitusten saumausmateriaali on joko
väärä tai saumat on pesty syvälle, jolloin puhdistaminen
on erittäin hankalaa, jopa mahdotonta, ja samalla mahdollistetaan hyvä kasvualusta bakteereille.
Kuten huomataan, ovat uimahalliolosuhteet niin
vaativat, että muun muassa rakennuttajilta, suunnittelijoilta sekä urakoitsijoilta vaaditaan erityisen suurta kokemusta ja tietoa materiaaleista, olosuhteista ja työmenetelmistä.
Uimarit siirtyvät kesäuintipaikoille, joten kesällä
on hyvää aikaa tarkastaa ja huoltaa uimahalleja.
Kuvassa Riihimäen maauimala.
Ongelmiin on tulossa hieman lisää apua, sillä Tampereen Teknillinen Yliopisto on tekemässä kitkamittauksia
uimahallien lattialaatoituksille opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. Ryhmä asiantuntijoita on tekemässä kirjaa Uimahallien ja kylpylöiden laatoitus, myöskin OKM:n
johdolla. Molemmissa hankkeissa on yhdistyksemme
vahvasti mukana. Uskoakseni tämä tutkimus ja julkaisu
voidaan esitellä seuraavilla Uimahalli-kylpyläpäivillä.
Hyvää kesää
Yhdistyksemme toivottaa hyvää ja lämmintä uintikesää
kaikille. Syksyllä palaamme akut ladattuina ja mieli virkeänä. Seuraavien Valtakunnallisten uimahalli-kylpyläpäivien 2014 järjestelyt ovat jo täydessä vauhdissa.
Kesäterveisin
MJukka
Maja
puheenjohtaja
s rto
Tee oikea
eia kiint .
t
t
e
s
k
ikkeu haastetta
o
p
t
ä
sältäv intaan lisää tava vali
s
t
e
ed
oh
t jätev ppujen toimumppujen j kaisu vaie
s
i
l
l
o
t ja te tuovat pum n jätevesip löytyy rat
e
s
i
l
l
a
Kunn ita, jotka itseimevie mallistosta
e
tä ain n-Rupp on sa. Pumppu
uoman s
a
s
o
a
t
m
t
r
m
a
o
l
i
G
kom
opa
a maa
in.
lle. Us pi kulkee j o
s
a
t
mistaj kin kohteisi
l
ä
e
l
uudell en ja sen umppua he
n
i
s
y
keisiin
op
ute
t tä
p
e
u
pump n nostokork uolto on up
t
ä
v
e
eim
ah
sa.
etri
tää its opa 100 m . Asennus j nnakoitavis
r
i
i
s
o
j
e
lit
llist
pystyy
t hyvin
artikke
V -ma
Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova
ta
m
ky
ritusky altaan 76m n käyttökus
pu
sij
halkai . Myös pum
a
a
pomp
Maahantuoja:
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka
suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden
sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin
kohteisiin.
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4,
01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen
vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta.
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
Neuvonnan tarve kasvaa
Korjausrakentamisen energiamääräykset
Uudet korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset tulivat voimaan 1.6.2013.
Määräyksiä sovelletaan sellaiseen korjausrakentamiseen, jonka yhteydessä voidaan
parantaa energiatehokkuutta osana muusta
syystä johtuvaa korjaus- tai uusimistyötä.
TEKSTI JA KUVA Dakota Lavento
OO – Liian nopeasti mennään,
sanoo toimialajohtaja Päivi
Kauppinen-Ketoja.
Harkituista ja painokkaista
mielipiteistään ja rakennusvalvonnan työn kehittämisestä kiitetty Kauppinen-Ketoja tuntee
hyvin tilanteen erityisesti pienissä kunnissa. Hän on toiminut
vuodesta 2006 Askolan, Pornaisten, Pukkilan ja Myrskylän kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelutoimialan johtajana.
Kauppinen-Ketoja kiirehtii
painottamaan, ettei rakentamisen ja rakennusten energiatehokkuuden parantaminen
suinkaan ole
huono asia
eikä ongelma sinänsä.
– Mutta onko etenemisvauhti
niin nopea,
ettei voida
varmistua
käytettävien ratkaisujen toimivuudesta pitkällä tähtäyksellä?
Huolta monissa rakennustarkastajissa on herättänyt se, ettei
määräyksissä yksiselitteisesti kerrota, millä tavalla energiatehokkuutta pitäisi parantaa. Yhdenmukaista menetelmää voikin olla
vaikea osoittaa hyvin eri-ikäisen
ja erikuntoisen kiinteistömassan
energiatehokkuuden parantamiseen.
Rakentajia puolestaan arveluttaa tasapuolisuuden toteutuminen eri puolilla maata. Järkevän energiatehokkuutta parantavan toimenpiteen määritteleminen jää rakennusluvan antajan
huoleksi. Lupaehdot voivat siten
hyvinkin poiketa toisistaan pintapuolisesti tarkastellen samantyyppisissä tapauksissa.
Neuvonta
ykkösasemassa
Vanhat rakennukset ovat yksilöitä, joten toteuttamiskelpoiset
kustannustehokkaat keinot kunkin energiatehokkuuden parantamiseen on löydettävä tapaus kerrallaan. Mahdollisuuksia ja niiden yhdistelmiä
on monia, eivätkä kaikki ratkaisut
sovi kaikkiin kohteisiin.
Rakennusvalvonnassa kuluu
aikaa yksittäisten
rakennusten tilanteen selvittämiseen, ymmärtämiseen ja korjaushanketta suunnittelevan neuvomiseen. Neuvonnan tärkeys korostuu erityisesti omakotitalojen
korjaushankkeissa. Rakennusvalvonnan ohjaavaa roolia on
asetusta kirjoitettaessa korostettu, ja se on Kauppinen-Ketojan
mukaan aivan oikein.
– Määräysten ja ohjeiden laatiminen on vielä helppoa, mutta
pitäisi myös pystyä miettimään,
Neuvonnan
tärkeys korostuu
erityisesti
omakotitalojen
korjaushankkeissa.
38
Kuntatekniikka 4/2013
Askolan, Pornaisten, Pukkilan ja Myrskylän kuntien rakennusvalvonta- ja ymp
kentamisen osapuolten tuntema epävarmuus rakennustuoteasetuksen ja korja
mitä niistä voi pahimmassa tapauksessa ajan kuluessa seurata
tai voidaanko määräyksiä oikeasti toteuttaakin.
Ohjaamiseen ja neuvomiseen
tarvitaan kunnissa kipeästi lisää resursseja. Lisäresurssit tarkoittavat sekä korjausneuvojien
palkkaamista että olemassa olevan henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä.
Myös Askolassa ihmetellään,
mistä voimavaroja saadaan lisää.
– Meillä on vielä toistaiseksi
2,4 tarkastajaa ja siitä 0,4:stäkin
on luovuttava.
RAKENTAMINEN
työllistävät kuntien rakennusvalvontaa
”Minulla on
5–6 mapillista
pelkästään
energiamääräyksiä ja
ohjeita.”
tella tiiviiksi ja toteutuksen onnistuminenkin on vielä todennettavissa. Mikään ei kuitenkaan
takaa, että rakennus vielä käytössäkin säilyy tiiviinä.
Ajan tasalla
pysyttävä
Rakennusliikkeissä rakennusvalvonnan ongelmat tunnetaan
hyvin ja osa tuskasta on jaettua.
Vaikka henkilöstöresursseja on
pienen kunnan rakennusvalvontaan verrattuna riittämiin, pelkästään määräysten ja ohjeiden
muutosten perässä pysyminen on
haastavaa.
– Minulla on 5–6 mapillista
pelkästään energiamääräyksiä ja
ohjeita. Vuosikymmen sitten riitti
kymmenen sivua, naurahtaa rakentamista asuntorakentamisen
näkökulmasta seuraava tuotepäällikkö Tero Karislahti YIT
Talonrakennus Oy:stä.
– Määräysten tulkinnanvaraisuus huolettaa meitäkin. Rakennusliikkeen näkökulmasta on
suuri ongelma, jos tulkinnat eri
puolilla Suomea poikkeavat kovasti toisistaan. O
äristönsuojelutoimialan toimialajohtaja Päivi Kauppinen-Ketoja on työssään tänä kesänä myrskyn silmässä. Rausrakentamisen energiatehokkuusmääräysten suhteen näkyy selvästi rakennusvalvonnassa.
Pelkona neuvojen
virheellisyys
Korjausrakentaminen edellyttää erityistä osaamista. Neuvoja energiatehokkuuden parantamiseksi antavan tulisi ymmärtää
myös rakennuksen arkkitehtuuria ja kyseisen aikakauden raken-
nuksen teknistä toimivuutta.
– Takaraivossa jyskyttää vielä
pelko, että hyvässä uskossa ihmisiä ohjataan tekemään parannuksia, jotka myöhemmin osoittautuvat virheellisiksi.
Käytännössä tarkastajien on
voitava luottaa suunnittelijan
ammattitaitoon. Rakennushankkeeseen ryhtyviä ohjataan kääntymään pätevän suunnittelijan
puoleen. Sen jälkeen asian pitäisi sitten olla kunnossa.
– Suunnitelmat, toteutus ja
käytäntö ovat kuitenkin asia erikseen. Rakennus voidaan suunni-
Lisätietoja:
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_
rakentaminen/Energiatehokkuus_huomioon_luvanvaraisess(3871)
Kuntatekniikka 4/2013
39
Uudet määräykset herättävät hämmennystä
CE-merkinnät pakollisiksi useimmille
Rakennusvalvonnan
velvollisuudet eivät EUrakennustuoteasetuksen
myötä muutu, mutta
lisätyötä sen voimaantulo teettää. Ohjeita
laaditaan pikavauhtia
kaikille rakentamisen
osapuolille.
OO EU:n rakennustuoteasetus
tulee voimaan 1.7. 2013, ja sen
myötä CE-merkinnät tulevat pakollisiksi rakennustuotteille. Kaikilla rakennustuotteilla harmonisoitua tuotestandardia ei kuitenkaan ole, eikä CE-merkintäkään
toisaalta vielä takaa, että tuote on
sovelias ajateltuun käyttöön.
Sekavalta vaikuttaa. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n
puheenjohtaja Pekka Virkamäki on samaa mieltä.
– CE-merkintä on nyt kuuma
peruna. Kentällä on asiaan paljon tunnepitoista suhtautumista.
Ja monet ovat aivan äimän käkenä. Osa parhaista asiantuntijoistamme ei mielellään lähde puhumaan asiasta, josta eivät koe tietävänsä tarpeeksi.
Virkamäki haluaa kuitenkin
rauhoitella rakennustarkastajia. Aivan niin kauhea tilanne ei
suinkaan ole kuin moni äkkiseltään kuvittelee.
– Rakennusvalvonnan osalta
velvollisuudet perustuvat edelleen tuttuun maankäyttö- ja rakennuslain 124:een pykälään. Se
ei ole muuttunut miksikään. Tekninen ja tuotevalvontakaan ei sinänsä tuo uutta. Katselmukset ja
työmaavalvonta suoritetaan samalla tavalla kuin ennenkin.
Monta keinoa
kelpoisuuteen
Rakennustuotteiden kelpoisuu40
Kuntatekniikka 4/2013
Dakota Lavento
TEKSTI Dakota Lavento
Suomalaiset ja saksalaiset ovat rakennusneuvos Matti J. Virtasen mukaan olleet aktiivisia ottamaan
esiin harmonisoiduissa tuotestandardeissa havaittuja puutteita.
den osoittamisen osalta tilanne
muuttuu. CE-merkintä tulee pakolliseksi niille markkinoille saatettaville rakennustuotteille, joille
on harmonisoitu tuotestandardi
(hEN), ja jonka CE-merkinnän
siirtymäaika on päättynyt. CEmerkintä tulee pakolliseksi myös
sellaiselle rakennustuotteelle,
jonka valmistajalle on myönnet-
ty vapaaehtoinen eurooppalainen
tekninen arviointi (ETA).
Pakollisen CE-merkinnän piiriin arvioidaan heinäkuun alussa
kuuluvan noin 80 prosenttia ra-
RAKENTAMINEN
rakennustuotteille
kennustuotteista. Voimassa olevia harmonisoituja tuotestandardeja on yli 420.
Kansallinen tuotehyväksyntä
ei ole enää voimassa, jos vastaavan harmonisoidun tuotestandardin siirtymäaika on päättynyt tai tuotteelle on myönnetty
ETA. Kahta tuotehyväksyntää ei
voi kuitenkaan käyttää yhtä aikaa. Yksi keino tuotteen kelpoisuuden osoittamiseen on edelleen myös varmennettu käyttöseloste, joka muuttuu varmennustodistukseksi.
Jos tuotteen asianmukaisuutta ei ole varmistettu CE-merkintään perustuen eikä tuotteeseen
sovellettavaan kansalliseen tuotehyväksyntään perustuen, rakennushankkeeseen ryhtyvän on ennen tuotteen käyttämistä selvitettävä kelpoisuus rakennuspaikkakohtaisesti.
Ohjeita
tuotelistaukseen
CE-merkinnät poikkeavat kuitenkin muiden tuotteiden osalta CE-merkinnöistä siten, että ne
esittävät tuotteen ominaisuudet
yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla, mutta ei vielä sitä, voidaanko sitä kyseisessä kohteessa
käyttää. Kelpoisuuden todentaminen on hankkeeseen ryhtyvän
vastuulla.
– Tarkastusasiakirjojen liitteessä on pitänyt tähänkin mennessä selvittää tuotteiden kelpoisuus, Virkamäki huomauttaa.
– Voidaan tietysti miettiä, millä intensiteetillä listaus tehdään,
kun rakennuskohteessa voi hyvin
olla tuhatkin tuotetta. Rakennusvalvonta voi aina pyytää mistä tahansa käytetystä tuotteesta erikseen selvityksen sen kelpoisuudesta kansallisiin määräyksiin ja
suunnitelmiin nähden.
Rakennusteollisuus RT ry,
YIT ja pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat ovat luomassa
kolmisivuista ohjetta tuotekirjauksen tekemiseen työmaalla se-
kä ohjeellista lomaketta kirjaamiseen. Ohjeen rakennusvalvonta
antaa rakennushankkeeseen ryhtyvälle.
RT:ltä on tulossa myös oma
ohjeistus, ja PKS-korttia valmistellaan parhaillaan. Pientaloteollisuuden piirissä tuotelistaus
on jo tuttua valmistalojen osalta. PTT
ry on parhaillaan
muokkaamassa listausohjeita.
toistaiseksi esimerkiksi palo-ovilta ja betonin raudoitusteräksiltä.
Muutamissa tuotestandardeissa on niiden voimaan astumisen
jälkeen ilmennyt ongelmia. Suomessa on ollut tapetilla tulisijojen ja savupiippujen harmonisoiduissa tuotestandardeissa ilmenneet tulisija-savuhormiyhdistelmän
paloturvallisuutta
heikentävät puutteet.
– Kevyiden teKansallisia
räshormien tuotevaatimuksia
standardissa ei ole
Suomen rakenosattu ottaa huotamismääräyksiä
mioon energiateei ole vielä saatethokkaiden rakentu yhteensopivik- Näyttää siltä, että erinusten yläpohjan
si CE-merkinnän tyisesti pienillä valpaksuja lämmönmistajilla on vaikeuksuoritustasoilmoieristekerroksia.
tuksissa (DoP) il- sia saada tuote ajoisNäin ollen ne testasa testattua, sanoo
moitettavien omi- tuotepäällikkö Tero
taan savukaasujen
naisuuksien kans- Karislahti YIT Talonralämpötilan osalta
sa – palo-ominai- kennus Oy:stä.
rakenteella, joka
suuksia lukuun otei vastaa todellisia
tamatta. Siksi ei aioloja, selventää rana ole helppoa selvittää, mitkä ra- kennusneuvos Matti J. Virtanen
kennustuotteilta vaadittavat omi- ympäristöministeriöstä.
naisuudet ja vaatimustasot ovat
Tuotestandardissa hormit
tuotteen käyttökohteissa nimen- jaotellaan lämpötilaluokkiin sen
omaan Suomessa.
mukaan, miten kuumia savuSFS:n rakennussektorin toi- kaasuja tuottaviin tulisijayhdismialayhteisöt ovat laatimassa telmiin ne voidaan liittää.
kansallisia soveltamisstandarde– Olemme edellyttäneet stanja (SFS 7000-sarja), joissa esite- dardin korjaamista siten, että testään tuotteen eri käyttökohteissa taus olisi suoritettava myös 400
vaadittavat ominaisuudet ja tar- mm:n ja 600 mm:n välipohjaerisvittaessa niiden vaatimustasot. tyksillä.
Soveltamisstandardit ovat suoVäliaikaisena toimenpiteenä
situksia, jotka alan asiantuntijat on valmisteltu kansallisia sovelovat laatineet CE-merkittyjen ra- tamisstandardeja ennen virankennustuotteiden käytön helpot- omaissäädösten uusimista. Kutamiseksi. Soveltamisstandarde- luvan vuoden aikana valmistuvat
ja tarvitaan Virkamäen mukaan tulisijoja koskeva soveltamisstanvielä lisää.
dardi SFS 7021 sekä savupiippuja koskevat standardien SFS 7010
Ongelmia
ja 7011 muutokset, jotka antavat
riittää
suositusarvot ja menetelmät tuotOsalla rakennustuotteista har- teiden turvallisemman asentamimonisoitua tuotestandardia ei sen ja käytön varmistamiseen.
ole vielä tai sellaista ei ole tulosViimeistään silloin, kun stansakaan, esimerkkinä valmisbe- dardit on saatu kuntoon, ympätoni. Tuotestandardit puuttuvat ristöministeriössä valmistellaan
vuodelta 2007 peräisin olevan
Suomen Rakennusmääräyskokoelman osan E3, Pienet savuhormit, päivitystä. Sisäasianministeriö harkitsee tulisija-asetuksen antamista.
Epätietoisuutta
ja sekaannusta
Rakentamisen osapuolia huolettaa, kuinka tuotteiden kelpoisuus
käytännössä saadaan selvitettyä
ja mitä uusi tilanne itse kultakin
todella edellyttää. Työmailla odotellaan ohjeistusta rakennusteollisuudelta.
– Sanoisin, että asuntotyömailla 99-prosenttisesti itse tuotteet ovat kunnossa ja niihin ei
muutoksia tarvitse tehdä, mutta
erityisesti pienillä valmistajilla on
vaikeuksia saada tuote ajoissa testattua. Ehkä liikkeelle on lähdetty myöhään tai ei ole resursseja,
huomauttaa tuotepäällikkö Tero Karislahti YIT Talonrakennus Oy:stä.
Pekka Virkamäen mukaan
toimijoiden kelpoisuus nousee
nyt suurennuslasin alle.
– On erittäin tärkeää, että
suunnittelijat pystyvät laatimaan
suunnitelmat niin, että tuotteeseen kohdistuvien vaatimusten
täyttyminen voidaan käytettävän
tuotteen CE-merkintään liittyvillä tiedoilla osoittaa. Näin rakennustyömaalla tehtäväksi jää todeta, että käytetyt tuotteet on hankkeen tarkastusasiakirjamenettelyn mukaisesti todettu suunnitelmien mukaisiksi. Suunnittelijoille se teettää lisätyötä, ja rakennustarkastuksenkin olisi hyvä
kiinnittää huomiota, että suunnittelijan kelpoisuus myös tältä
osin täyttyy. O
Lisätietoja:
Harmonisoitujen tuotestandardien help
desk: www.henhelpdesk.fi
Luettelo rakennustuotteista, joille on
myönnetty ETA-hyväksyntä, löytyy EOTAn verkkosivuilta (www.eota.be) linkistä http://www.eota.be/pages/valideta/
Kuntatekniikka 4/2013
41
Rakennuspiirustukset hukassa?
Sähköinen Arska palvelee
Asiakasystävällinen
Arska teki Helsingin rakennusvalvontaviraston
pitkistä jonoista historiaa. Nyt kaikille avoimesta Arska-arkistosta
ladataan päivittäin keskimäärin 120 tiedostoa.
TEKSTI JA KUVA Dakota Lavento
OOHelsingin kaupungin raken-
nusvalvontaviraston sähköisessä
arkistossa on tallennettuna arviolta 2,7 miljoonaa rakennuspiirustusta. Niistä noin kolmasosa on
varsinaisia arkkitehtipiirustuksia,
loput erityispiirustuksia. Vanhimmat ovat peräisin 1800-luvulta.
Suomen suurin rakennuspiirustusten arkisto on ollut varsin
vilkas asiointipiste. Kävijämäärä
on viime vuosien aikana kasvanut keskimäärin päivittäiseen 120
asiakkaaseen.
Rakennuspiirustuksia tarvitaan entistäkin enemmän asuntokaupan vilkastumisen ja putkiremonttien vuoksi. Eniten piirustuksia hankkivat ammattilaiset, kuten kiinteistövälittäjät ja rakennushankkeiden suunnittelijat,
mutta myös tavalliset asunnon
ostamista tai remonttia suunnittelevat kaupunkilaiset.
Satakaksikymmentä kävijää
päivässä on paljon missä palvelupisteessä tahansa, mutta ongelmaksi asiakasmäärä on paisunut
rakennusvalvontaviraston kroonisen resurssipulan vuoksi. Vaikka tarvetta olisi ollut enempään,
asiakaspalvelupistettä pystyttiin
pitämään auki usein vain nelisen
tuntia päivässä. Ei ihme, että pitkissä jonoissa napistiin.
Sähköiseen kauppapaikkaan
Lokakuussa 2010 rakennusvalvontavirastossa otettiin käyttöön
42
Kuntatekniikka 4/2013
Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston asiakaspalvelutilan Arska-pisteellä
arkistoyksikön päällikkö Olli Turunen ja
arkistosihteeri Esko Koski.
Arska, ja nyt pitkät jonot ovat
muisto vain.
– Nykyisin meillä käy henkilökohtaisesti ehkä 30 asiakasta
päivässä. Useimmat heistä tarvitsevat arkistoituja päätöksiä tai
lupa-asiakirjoja, joita Arskasta ei
saa, selventää rakennusvalvontaviraston arkistoyksikön päällikkö
Olli Turunen.
Arska ei ole tuima portsari
käännyttämässä asiakkaita palvelupisteen ovella, vaan rakennusvalvontaviraston sähköisen arkiston sähköinen kauppapaikka.
Sinne on tallennettu lähes kaikkien helsinkiläisten rakennusten
piirustukset, ja sieltä ne on ostettavissa ja tallennettavissa omalle koneelle helposti ja nopeasti.
Arska on vapauttanut rakennusvalvontaviraston henkilökuntaa muuhun työhön, sillä arkiston digitalisoinnin jälkeen kaikki tapahtuu verkossa.
– Ennen palvelun avautumista edessä oli kova urakka skannata arkiston piirustukset suoraan
mikrofilmirullilta. Materiaali piti
myös järjestellä ja luokitella käyt-
täjille helposti selattavaan muotoon, Turunen kertoo.
Jokaisella rakennuksella on
pysyvä rakennustunnus, RATU,
joka on liitetty paikkatietoon.
Paikkatiedon avulla kohteita voi
tarkastella verkkopalvelun karttanäkymässä. RATU-luokittelu
otettiin Helsingissä käyttöön ensimmäisenä Suomessa.
Sähköisen kaupan kautta voidaan jakaa rakennusten piirustusten lisäksi esimerkiksi kaavarekisteriotteita, tonttijakokarttoja, tontin lohkomisen toimi-
RAKENTAMINEN
Helsingissä
tuspöytäkirjoja, karttoja, katusuunnitelmia ja asemakaavadokumentteja.
Helppoa ja edullista
Vaikka verkko-ostaminen yleistyy jatkuvasti, aivan jokainen
kansalainen ei välttämättä ole sen
saloihin täysin perehtynyt. Helppokäyttöisyys olikin tärkein tekijä Arskan käyttöönotossa. Tässä on myös onnistuttu. Turusen
mukaan Arskaa on asiakaspalautteessa kehuttu myös selkeäksi.
Arska perustuu ajantasaiseen
ja yksityiskohtaiseen paikkatietoon. Palvelun hakukenttään
syötetään osoite, joka avaa karttapohjan. Kunkin rakennuksen piirustukset on lajiteltu tyypeittäin.
Niitä voi esikatsella kuvakkeesta,
ja lisätietokentässä on tarkempaa
tietoa, jos sitä on olemassa.
Turusen mukaan pääpiirustuksia ostetaan eniten. Halutut
piirustukset siirretään ostoskoriin
ja sitten maksetaan. Maksetut tiedostot tallennetaan omalle tietokoneelle pdf- tai tiff-muodossa.
Maksaminenkin on tuttua
mistä verkkokaupasta tahansa.
Alkuun maksaminen edellytti
verkkopankkimaksamista omilla
henkilökohtaisilla tai yrityskohtaisilla pankkitunnuksilla eikä siten soveltunut yrityskäyttöön hyvin. Nyt maksu voidaan suorittaa
myös luotollisen tilin avulla.
Mikään kultakaivos palvelu
ei kaupungille ole. Piirustukset
myydään käytännössä omakustannushintaan, 3 €/kpl.
saan itse etsiä ja tulostaa haluamansa piirustukset, Olli Turunen kertoo.
Helsingin kaupungin Arskasta saamat hyvät kokemukset
ovat kantautuneet naapurikuntiin ja kauemmaksikin. Espoossa vastaava palvelu on jo käytössä ja Vantaallakin pian. Turunen
on saanut esitellä mielikseen toimivaa palveluaan kiinnostuneille kuntavieraille ympäri Suomen.
Tietoturva kunnossa
Kaikki Arskassa olevat piirustukset ovat julkisia asiakirjoja. Ennen palvelun avautumista turvallisuusvianomaisten ja opetustoimen kanssa sovittiin, mitkä julkiset rakennukset jätetään
pois. Esimerkiksi Suomen Pankin pohjakuvia Arskasta on turha hakea, eikä siellä ole myöskään oppilaitosten piirustuksia.
Turunen kertoo, että sähköistä
arkistoa täydennetään edelleen.
– Noin 100 000 piirustusta on
vielä sinne siirtämättä. Esimerkiksi liitosalueiden osalta arkisto ei ole vielä täydellinen.
Kaikille tarkoitetun Arskan
rinnalla toimii myös viime vuoden lopulla avautunut, kaupungin työntekijöille tarkoitettu Virka-Arska. Se pyörii kaupungin sisäisessä verkossa ja on maksuton.
Virka-Arskaa käyttävät innokkaimmin tilakeskuksen ja rakennusviraston työntekijät.
Palvelua käyttäjien ehdoilla
Arska on Sito-tietopalvelujen arkiston sähköiseen asiointipalveluun Louhi-kauppaan perustuva
palvelu. Sito-tietopalvelut tuovat
eri lähteistä koottavat tiedot yhteen käyttöliittymään ja kaikkien käyttäjien helposti saataville.
Paikkatietojen hyödyntäminen
tehostaa tulkintaa ja vähentää
virhemahdollisuuksia.
Palvelut on rakennettu joustaviksi, asiakkaan ehdoilla toimiviksi: ne pystyvät esimerkiksi tietojen saumattomaan yhdistämiseen jo olemassa olevista perusjärjestelmistä. Sähköinen asiointi
voi olla yksisuuntaista, kuten tiedottamista tai vuorovaikutteista.
Tietojen selailun lisäksi käyttäjä
voi antaa palautetta, kuten esimerkiksi käynnistää hakemusprosesseja.
Sähköinen asiointi tehostaa
muun muassa hakemus- ja lupamenettelyä nopeuttaessaan yhteydenpitoa toimijoiden välillä.
Se myös vähentää riippuvuutta
asiakaspalvelupisteistä.
– Resursseja voidaan siirtää
muuhun toimintaan, Siton toimialajohtaja Juha Saarentaus
lupaa.
Sähköinen asiointi tekee päätöksenteon läpinäkyvämmäksi ja
lisää vuorovaikutusta, mutta organisaatio saa halutessaan myös
käyttöönsä täysin uudenlaisia, rahanarvoisia tilastointimahdollisuuksia. O
Uusiin kuntiin
Kaiken kaikkiaan Arska on täyttänyt sitä kohtaan asetetut toiveet. Tilastot todistavat, että kaikille avoimesta Arskasta on ladattu päivittäin viikonloput mukaan
lukien 24/7-palveluna keskimäärin 120 tiedostoa.
– Kehitämme palvelua edelleen ja olemme avanneet Arska-pisteen myös asiakaspalvelutilaamme. Näin paikan päälle tullut asiakaskin voisi halutes-
Kuntatekniikka 4/2013
43
Pinta- ja pohjamaan talteenotto vähentää ylijäämä
Maaperä kestävään käyttö
Maaperän merkitystä luonnon ja yhteiskunnan
resurssina ei vielä riittävästi ymmärretä, vaikka
maaperä tuottaa yhteiskunnalle ja sen taloudelle
monia elintärkeitä palveluja. Myöskään maaperän
kestävää käyttöä maankäytön suunnittelussa ja
rakentamisessa ei hallita.
OOUsein unohtuu, että tuhansi-
en vuosien aikana muodostunut
maaperä on uusiutumaton luonnonvara, joka toimii uusiutuvien
luonnonvarojen ja ekosysteemipalvelujen perustana.
Nykyisin tie- ja ratahankkeissa väylät osataan linjata siten, että haitalliset ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Hankkeissa pyritään omavaraisuuteen massojen suhteen,
lyhyisiin kuljetusmatkoihin sekä
ekotehokkaasti ja taloudellisesti
toteutettuihin hankkeisiin.
Tähän päästään väylän tasauksen suunnittelulla niin, että
kalliokivi- ja sora-ainekset saadaan paikan päältä. Haasteita
tuottavat pehmeiköt, joista helposti syntyy ylijäämämaita. Kestävää rakentamista on sijoittaa
ylijäämämaat tiealueen maastonmuotoiluihin tai jalostaa ne
hyötykäyttöön.
Perinteiset rakentamispaikat
ovat olleet moreeni-, hiekka- ja
soraselänteitä. Kasvukeskuksissa
hyvät rakentamispaikat on käytetty ja rakentaminen siirtynyt
heikosti kantaville maille.
Maarakentamisessa tavoitteena on minimoida heikkolaatuisten ylijäämämaiden muodostuminen sekä hyödyntää heikkolaatuiset materiaalit joko sellaisinaan tai jalostettuina mahdollisimman lähellä syntypaikkaa –
mieluiten samalla työmaalla tai
samalla alueella.
44
Kuntatekniikka 4/2013
Miljoonia tonneja
ylijäämämaata
Nykyinen infrarakentamisen
normisto on osaltaan johtanut
siihen, että myös rakennettavilla
viheralueilla sekä päällystettävien
että istutettavien alueiden massat vaihdetaan tuotteistettuihin
sora-, kalliomurske- tai kasvualustamateriaaleihin. Näin lisätään ylijäämämaiden määrää ja
neitseellisten maa- ja kiviainesten kulutusta.
Ylijäämämaita syntyy Suomessa vuodessa noin 20–30 miljoonaa tonnia, ja niiden sijoituspaikat kasvukeskuksissa ovat loppumassa tai loppuneet. Samanaikaisesti pelkästään neitseellisiä
kiviaineksia kuljetetaan rakentamisalueille kymmenien kilometrien takaa noin 120 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on
kestämätön tie.
Massoista puhuttaessa on kyse
myös rahasta mutta ennen kaikkea uusiutumattomista luonnonvaroista. Maaperä tuo aineellisia
ja aineettomia palveluja sekä ihmiselle että myös koko elolliselle luonnolle.
Esimerkiksi pintamaakerros
sisältää noin puolet kivennäismaakerroksen orgaanisesta hiilestä. Juuri tämä kerros on totuttu heti rakentamistöiden alkaessa poistamaan ja läjittämään täytöissä pohjimmaiseksi.
Tuhat lieroa
neliöllä
Toimiva maaperä on fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten
Puutarhavideot
MAino-Kaisa Nuotio,
projektipäällikkö, maisemasuunnittelu, Ramboll Finland Oy
Ida Aalbergin puiston työmaa huhtikuussa 2013.
Case Ida Aalbergin
puisto, Helsinki
OIda
Aalbergin puisto sijaitsee 1960-luvun asuinrakentamisalueen
keskellä Helsingin Haagassa. Puistossa vuosina 1924–1940 toiminut ampumarata oli aiheuttanut yhteensä noin 0,6 hehtaarin laajuisen alueen pilaantumisen.
Pilaantunut maaperä, jota oli noin 2 800 m3, poistettiin syksyllä
2012. Tämän jälkeen alueelle muotoiltiin Jätkäsaaren rakentamisessa syntyneitä ruopattuja ja stabiloituja sedimenttejä sekä läheisiltä katujen rakennustyömailta syntyneitä ylijäämämaita yhteensä
noin 15 000 m3.
Pintamaat puistoon tulevat Laajasaloon rakennettavan Koirasaarentien linjalta. Puistossa hyödynnettävät pintamaa-alueet oli kuorimista varten kartoitettu Koirasaarentien maastossa syksyllä 2012.
Ida Aalbergin puiston kunnostusta rahoitetaan käytännössä siis
puhtaiden ylijäämämaiden kierrätyksellä. Rahallisten hyötyjen lisäksi hanke on esimerkki maaperän kestävästä käytöstä ja ekosysteemipalvelujen palauttamisesta.
RAKENTAMINEN
massoja
Helsingin kaupungin rakennusvirasto
öön
Ida Aalbergin puiston ilmakuva ennen työmaan käynnistymistä.
Ida Aalbergin puistossa hyödynnettävät Koirasaarentien linjaukselta kuoritut pintamaat seuloo Staran työmaalle Hyvinkään Tieluiska Oy.
tekijöiden vuorovaikutusta. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan suomalainen peltomaa sisältää parhaimmillaan tuhat lieroa neliöllä, ja niityillä lierojen
määrä on vielä tätäkin suurempi.
Suomalaisista puista 90 prosenttia ottaa ravinteensa sienijuuren eli mykorritsan välityksellä.
Poistamalla tämä arvokas pintamaa vaikutetaan merkittävästi
luonnon omiin prosesseihin.
Toimiva maaperä vaikuttaa
huomattavasti myös sadevesien imeytymiseen ja tulvien hallintaan. Viimeisten kymmenen
vuoden aikana on keskusteltu hulevesien hallinnasta, mutta maaperän merkitys on käydyssä keskustelussa yleensä unohdettu.
Sulfaattimaat aiheuttaneet
kalakuolemia Pohjanmaalla
Erityisen haasteen rakentamiselle
asettavat happamat sulfaattimaat.
Vaikka Suomessa sijaitsevat Euroopan suurimmat happamien
sulfaattimaiden alueet, niiden aiheuttamien haittojen ehkäiseminen ja riskien hallinta on jäänyt
lähes huomiotta.
Pohjaveden pinnan alapuolella, hapettomassa tilassa olevat
sulfidisedimentit eivät aiheuta
ongelmia ympäristölleen. Maan
kohoamisen, maankäytön tai ilmastonmuutosten vaikutuksesta
sulfidimaat altistuvat hapettumiselle, minkä seurauksena maaperään liukenee ympäristölle haitallisia metalleja.
Sulfaattimaat on tunnistettu ongelmaksi maankohoamisalueella Pohjanmaalla, jonka vesistöissä ne ovat aiheuttaneet kalakuolemia.
Etelä-Suomessa sulfaattimaat
esiintyvät noin 50 metrin ja Länsi-Suomessa noin 100 metrin
korkeuskäyrän alapuolella (Litorinameren kerrostumat). Sisämaassa happamia sulfaattimaita on rikkipitoisen kallioperän –
esimerkiksi mustaliuskejakson –
alueilla.
Espoon Suurpellossa
haastavaa sulfidisavea
Perinteisesti happamia peltoalueita on kalkittu voimakkaasti
alumiinin sekä muiden haitallis-
ten metallien haittojen ehkäisemiseksi ja satojen parantamiseksi. Happamia sulfaattimaita voivat olla rikkipitoiset hienoaineksiset sedimenttimaalajit – kuten
savi, hiesu, hieno hieta tai liejusavi – joissa on hapettunut ja/tai
pelkistynyt kerros.
Espoon Suurpelto on ensimmäinen maankäytön muutosalue, jossa sulfaattimaista on
tehty pohjatutkimusten ohella
maa- ja lentofysiikan tutkimuksia. Suurpellon alueelle on Itämeren eri vaiheissa kerrostunut jopa
yli 25 metriä paksu kerros hienosedimenttejä. Sedimenttikerrosten rakenne ja koostumus vaihtelevat vallinneiden kerrosympäristöjen mukaan.
Kuntatekniikka 4/2013
45
RAKENTAMINEN
Suurpellon sulfidisavet ovat
tuoneet haasteita pohjanvahvistuksille ja maanalaisille rakenteille. Sulfidisavien vaikutus näkyy myös viherympäristössä. Lukupuron siirretyn uoman on vallannut leveäosmankäämi. Tämä
kasvilaji menestyy happamassa maassa (pH 3,5). Osmankäämi sietää alumiinia muille lajeille
myrkyllisinä pitoisuuksina.
Osmankäämiä on käytetty
muissa maissa sekä harmaiden
vesien että pilaantuneiden maiden puhdistamisessa.
Huolellinen
suunnittelu tarpeen
Maaperän haavoittuvaisuuden
takia kaikki maaperän käsittelyyn liittyvät toimet on suunniteltava huolellisesti. Lajittelevalla kerroskaivulla, asianmukaisella välivarastoinnilla, maanparannustoimenpiteillä ja työmenetelmillä maa-ainekset saadaan
hyötykäyttöön. Ylijäämämaita ei
muodostu, jos suunnittelussa jo
tavoitteeksi asetetaan esimerkiksi maastonmuotoilujen toteuttaminen viheralueille.
Maa-ainesten varastointi- ja
käsittelyalueita tarvitaan kasvukeskuksissa, joissa rakentaminen
tapahtuu. Kaavoissa tulisi varata
maa-ainesten ja jätteiden kierrätykseen sekä jalostamiseen sopivia maa-alueita.
Ympäristösuunnittelun ammattilaisten keskeinen tehtävä
on huolehtia siitä, että rakentamisen tukialueet ovat luonteva osa
ympäristöään – vaikka ylijäämämaita ja sivutuotteita hyödyntäen. Tässä tarvitaan eri ammattialojen tiivistä, ennakkoluulotonta ja poikkitieteellistä vuorovaikutusta. O
Artikkeli perustuu kirjoittajan Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maisema-arkkitehtuurin diplomityöhön (toukokuu
2013) aiheesta ”Maaperän, ylijäämämaiden ja sivutuotteiden kestävä käyttö viherrakentamisessa”.
46
Kuntatekniikka 4/2013
Englannissa käyttöön otetun työmaan jätesuunnitelman, materiaalien käsittelysuunnitelman ja maaperän käyttösuunnitelman hierarkia. (Soil Policy Team, 2009)
KOVAA FAKTAA MAAPERÄSTÄ
OMaaperän muodostuminen on
hidasta: 2 cm kerroksen muodostuminen voi kestää 500 vuotta.
Yksi hehtaari pintamaata voi sisältää viisi tonnia eläviä organismeja.
OMaapallon lajeista vähintään
neljännes elää maaperässä.
OMaaperä sisältää enemmän orgaanista hiiltä kuin ilmakehä ja
kasvillisuus yhteensä.
OPelkästään Euroopan maaperässä on noin 70–75 miljardia tonnia orgaanista hiiltä. Tämä vastaa
EU:n vuotuisia kasvihuonepäästöjä lähes 50-kertaisesti.
OMaapallon laajuudessa maaperän
hiilivarasto on 1 500 gigatonnia.
OPintamaakerros
sisältää noin
puolet kivennäismaakerroksen orgaanisesta hiilestä, ja juuri tämä
kerros poistetaan yleensä rakentamisen yhteydessä. Maan kattaminen läpäisemättömällä päällysteellä aiheuttaa hiilen poistumisen hiilikierrosta.
OMaaperään varastoitunutta hiiltä vapautuu kolme kertaa enemmän kaupunkirakenteen hajautumisen skenaariossa kuin sen tiivistymisen skenaariossa.
OTäysin toimintakykyinen maaperä kykenee varastoimaan jopa
3 750 tonnia vettä hehtaaria kohden tai lähes 400 millimetrin sa-
dantaa vastaavan vesimäärän.
OTurvemaiden osuus viljellystä
maasta on noin 2 %, mutta ne
vastaavat yli 50 % viljellyn alan
hiilidioksidipäästöistä.
OMaankäyttötarkoituksiin otetaan
EU:n alueella päivittäin 250 hehtaaria ja vuosittain 1 000 km² maata. Suljetun maaperän pinta-ala on
noin 100 000 km2, mikä on 2,3 %
EU:n alueesta ja keskimäärin 200
m2 asukasta kohti (2006).
OEU:n alueella maaperän pilaantuneisuuden aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat arviolta
noin 38 miljardia euroa vuodessa (2006).
KEHITYSHANKKEITA RAKENTAMISPAIKALTA SYNTYVIEN
YLIJÄÄMÄMAIDEN HYÖDYNTÄMISEEN
OYlijäämämaiden
hyötykäyttöä
ja jalostamista on kehitetty vuosien varrella erilaisissa hankkeissa.
Tällä hetkellä meneillään olevia
hankkeita ovat muun muassa ABSOILS – (LIFE09 ENV/FI/000575),
UUMA 2 -hanke sekä LCA in
Landscaping – (LIFE09 ENV FIN
000570).
ABSOILS-hankkeessa tarkoituksena on löytää menetelmiä heikkolaatuisten ylijäämämassojen, kuten pehmeiden savien, hyödyn-
tämiseen maarakentamiseen kelpaaviksi materiaaleiksi lähellä niiden syntypaikkoja. Stabiloinnissa
hyödynnetään voimalaitostuhkia
ja rikinpoistolopputuotetta sekä
suomalaisia massastabilointilaiteinnovaatioita.
UUMA 2 -hankkeessa kehitetään uutta materiaaliteknologiaa.
Infrarakentamisen uudella materiaaliteknologialla eli ns. UUMAteknologialla tarkoitetaan teknologiaa, jossa hyödynnetään ylijää-
mämaa- ja kiviaineksia, teollisuuden sivutuotteita, pilaantuneita
maita ja vanhoja maarakenteita
luomalla niistä uusia materiaaleja (ns. UUMA-materiaalit) maarakentamiseen korvaamaan neitseellisten kiviainesten käyttöä.
LCA in Landscaping -hankkeessa
sovelletaan elinkaarianalyysiä kestävään, kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen.
Puhuminen hopeaa...
A
ihe on hämmentävä minun
kirjoittamakseni – plakkarissani on jonkin verran hopeaa. Tartuin kuitenkin puhumisen ja vaikenemisen teemaan, koska suivaannuin taannoin seuratessani
erästä keskustelutilannetta. Siinä
nuorempi asiantuntija oli tehnyt
työssään mielenkiintoisen havainnon ja halusi päästä peilaamaan
ajatuksiaan kokeneemman asiantuntijan kanssa.
Intoa puhkuen nuorempi kertoi
kokeneemmalle esiin nousseesta
näkökulmasta odottaen kannustusta, hyväksyntää tai ratkaisuehdotuksia. Antamatta nuoremman edes päästä asiassaan loppuun kokenut asiantuntija ryhtyi
kertomaan laajasti omista asiaan
liittyneistä selvityksistään ja niiden tuloksista päätyen lopulta siihen, että nuoremman asiantuntijan havainto vaikutti olleen itsestäänselvyys.
Vanhoissa lausahduksissa on
usein viisauden siemen, tosin suomalaisten vähäpuheisuutta tunnutaan pidettävän joissain kulttuureissa umpi- tai ylimielisenä,
jopa epäkohteliaana.
Alueellisia ja
persoonallisia eroja
Suomessa on alueellisia eroja vuorovaikutuksen kulttuurissa: savolaiset mielletään monisanaisina,
mutta sanomisen sisällön suhteen
kehotetaan kuulijaa usein varovaisuuteen. Pohjalaiset sen sijaan
pitävät oikeutenaan sanoa suoraan ja kaunistelematta ja joskus
ilman hienotunteisuuden häivääkään. Meillä poloilla satakuntalaisilla sen sijaan on ongelma – asioista ei juuri tule puhua, mieluusti
jätetään viesti varovaisen epävarmaksi eikä asioista ainakaan tehdä numeroa. Vuoropuhelussa on
kansallisen ja alueellisen kulttuurin ohella lisäksi persoonakohtaisia eroja, ja meistä jokainen viestii
omalla tavallaan.
Jokainen varmaan on kohdannut ihmisen, jolla on niin paljon
asioita kerrottavanaan, että itse ei
millään saa suunvuoroa. Juuri kun
vaikuttaa, että virke alkaisi loppua, puhe vaimenee ja olet itse
valmistautumassa välikommenttiin, tuleekin uusi nousu ja asialle jatkoa. Puhetta seuraa jatkuvana virtana. Ydinasia hukkuu puheesta monta kertaa. Turhauttavaa – eikö?
Toinen hankalasti kuunneltava
keskustelukumppani on sellainen,
joka tietää kaiken, osaa kaiken,
on nähnyt kaiken ja tuntee kaikki
muut. On kuullut kaiken, kokenut
kaiken ja asiantuntemusta riittää kaikista asioista. Mitä tahansa itse olet tehnyt, kaikkitietäjä on
tehnyt sen paremmin. Ei luonteva
pohja vuoropuhelulle ja keskustelulle. Ärsyttävää – eikö?
Olette varmaan tavanneet
myös sellaisia juttukumppaneita,
jotka vähän kaikkitietävän tapaan
käyttävät mielellään liikaa hienoja
sanoja. Keskustelussa vilisee sivistys- ja ammattitermejä, joilla korostetaan omaa älykkyyttä, ylemmyyttä ja ehkä joskus osoitellaan
keskustelukumppanin tavallisuutta. Alentavaa – eikö?
Vuorottain
vaikuttamista
Vuorovaikutustilanteeseen vaikuttaa yhtä paljon kuulija kuin puhuja. Ei ole kannustavaa yrittää kalastella kuulijan huomiota, kun
esittää asiaansa. Tietysti viestin sisällön, esitystavan ja kerronnan
ytimekkyyden pitäisi olla niin mielenkiintoinen ja houkutteleva, että huomio siihen väkisinkin kiinnittyy. Mutta tämä ei mielestäni
poista kuulijan osaksi jäävää kohteliaisuusvaatimusta olla tilanteessa aidosti läsnä ja kuunnella.
Vuorovaikutus on vuorottain
vaikuttamista. Onnistuneessa keskustelutilanteessa on vähintään
kaksi osapuolta, jotka molemmat
saavat tilanteesta kokemuksen
osallistumisesta – ja mielellään tasapuolisen sellaisen.
Onnistunut vuorovaikutus edellyttää puhujalta kiteyttämistä, kykyä asian esittämiseen tiiviisti ja
keskittymistä oleelliseen. Kuulijan
tulee puolestaan keskittyä kuuntelemiseen ja vuorollaan oman
näkemyksensä esittämiseen.
Joskus onnistunut vuorovaikutus voi olla sitäkin, että vain toisella on asiaa ja toinen keskittyy
lähinnä kuuntelemaan. Silloinkin
oleellista on viestin selkeys ja
asioiden looginen kulku. Epäonnistunut vuorovaikutustilanne on
turhauttava, ärsyttävä ja alentava.
MPäivi Ahlroos on
47-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja työskentelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkönä.
Kaksi korvaa
ja yksi suu
Otsikko ”Puhuminen hopeaa –
vaikeneminen kultaa” tuskin tarkoittaa sitä, että asioista ei puhuta tai puhumattomuus tekee voittajan. Voisin ennemminkin kuvitella sen viittaavan samaan kuin
”Miksi meillä ihmisillä on kaksi
korvaa, mutta vain yksi suu”.
Keskittyvää kuuntelemista ja
ydinasioiden tunnistamista tullaan
syksyn mittaan tarvitsemaan, kun
muun muassa yhteinen Palveluiden tuotteistamishanke (OPUS)
lähtee liikkeelle. Samoin Inframodel ja sen kupeessa muovautuva
tietomallintaminen tulevat edellyttämään meiltä yksiselitteistä käsitteistöä ja laajaa vuoropuhelua
asioiden sisällöistä. Asioista pitää
puhua paljon, mutta ennen kaikkea sanomaa tulee – ei vain kuulla, vaan – kuunnella.
Ollaan huomioivia vuorovaikuttajia, kuunnellaan, yritetään oppia kiteyttämään asiamme ja keskitytään oleelliseen – seuraavana
ansaittuun kesälomaan. Hyvää ja
rentouttavaa kesää kaikille!
Kuntatekniikka 4/2013
47
Jyväskylän kaupunkivalaistus palkit
OOJyväskylän tie Valon kaupun-
giksi alkoi vuonna 1996, kun katuvalaistuksen hallinta siirtyi Jyväskylän Energialta kaupungille.
Kaupunki jatkoi energiayhtiön
aloittamaa ulkovalaistuksen kehittämistä, mutta kiinnitti energiatehokkuuden lisäksi huomiota
viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.
Vuonna 2000 valmistuneeseen yleissuunnitelmaan piirrettiin Jyväskylän kaupunkivalaistuksen suuntaviivat. Suunnittelua
paaluttivat oivallukset, että kaupungissa ei varsinaisesti ollut pimeän ajan arkkitehtuuria ja että
turvallinen valaistus syntyy tiloja valaisemalla. Tievalaistuksen
periaatteiden ei katsottu soveltuvan sellaisenaan käytettäväksi
kaupunkikeskustassa ja valaisinten häikäisy haluttiin estää.
– Tärkein oivallus oli kuitenkin pimeyden näkeminen mahdollisuutena, ei ongelmana, apulaiskaupungininsinööri ja Valon
kaupunki -hankkeen johtaja Kari Ström kertoo.
Jyväskylässä valaistus on nivottu kiinteästi kaupunkisuunnitteluun, ja valaistuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaa valaistuskoordinaattori, Annukka Larsen. Hän toimii tiiviissä
yhteistyössä muun muassa arkkitehtien ja sähkösuunnittelijoiden kanssa.
– Julkisia rakennuksia, taideteoksia ja kiinteistöjä valaistaan esteettisistä tai käytännöllisistä syistä. Näin kaupunkiin syntyy yhtenäinen yleisilme, Larsen linjaa.
Valon kaupunkia
rakennetaan yhteisvoimin
Vuodesta 2003 Valon kaupunki
48
Kuntatekniikka 4/2013
on ollut yksi Jyväskylän strategisista kehityshankkeista. Sen tarkoituksena on kehittää kaupunkivalaistuskulttuuria ja luoda tapahtumia valon teeman ympärille. Uusia valaistuskohteita esitellään syksyisin järjestettävässä
Valon kaupunki -tapahtumassa.
Jyväskylään on toteutettu yli
80 pysyvää valaistuskohdetta, ja
niitä rakennetaan jatkuvasti lisää. Suomen ainoa kaupunkiympäristön valaistukseen keskittyvä tapahtuma tarjoaa oppia,
iloa ja elämyksiä kaupunkilaisille ja valaistusalan ammattilaisille. Tapahtuman tilaisuudet ovat
pääosin ilmaisia, sillä kustannuksista vastaavat yhteistyökumppanit: yritykset, kiinteistönomistajat, seurakunnat, valaisinvalmistajat ja maahantuojat.
Valon kaupunki -tapahtumien
rakentamisesta vastaava koordinaattori Jani Ruotsalainen kertoo, että aluksi yhteistyökumppaneiden oli vaikea ymmärtää, mitä
lisäarvoa valosta voi saada omalle toiminnalle.
– Valo on abstrakti asia. Siksi julkistimme ensimmäisessä
tapahtumassa vuonna 2003 useamman valaistuskohteen: Kuokkalan sillan, Vesilinnan, Kirkkopuiston ja Kivääritehtaan. Halusimme näyttää, mitä valolla voi
tehdä. Nykyään valo nähdään investointina, joka lisää esimerkiksi
kiinteistön arvoa ja turvallisuutta. Ilman yhteistyökumppaneita
hankkeen kehittäminen ei olisi
ollut mahdollista. Etsimme jatkuvasti uusia toimintatapoja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia.
Tapahtumasta halutaan Ruotsalaisen mukaan tehdä jatkossa
niin näyttävä ja monimuotoinen,
Valon kaupunki -tapahtumassa 2012 Jyväskylän Kirkkopuistoon toteutettiin
vastasivat tapahtuman yhteistyökumppanit.
Paavo Taipale
TEKSTI Saila Aarnio
Juhana Konttinen
Jyväskylän määrätietoinen satsaaminen kaupunkivalaistukseen palkittiin tänä vuonna kuntatekniikan saavutuksena. Tuomaristoa viehätti erityisesti se, että Jyväskylä on ottanut kuntatekniikan
osa-alueen brändikseen ja tekee itseään tunnetuksi maailman pohjoisimpana Valon kaupunkina.
Jyväskylän Valon kaupunki -hanke palkittiin SKTY:n Vuoden kuntatekniikan saavutuksena Kuntatekniikan päivillä toukokuussa. Kuvassa vasemmalta SKTY:n puheenjohtaja Jorma Vaskelainen, palkinnon vastaanottaneet Elli Räsänen, Jani Ruotsalainen ja Kari
Ström sekä SKTY:n toiminnanjohtaja Ville Alatyppö.
KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS
tiin kuntatekniikan saavutuksena
VALON KAUPUNGIN
TOIMENPITEET JA TUNNUSTUKSET
OAktiivista
kehitystyötä vuodesta 1996
yleissuunnitelma 2000
OValon kaupunki -tapahtumia vuodesta 2003
OLUCIn jäsen vuodesta 2006
OEnsimmäinen palkinto city.people.light -kilpailussa 2009
OValon kaupunki -koordinaattori Annukka Larsen Valoisa persoona 2011
OApulaiskaupungininsinööri Kari Ström Valoisa persoona 2012
OValon kaupunki -hanke kuntatekniikan saavutus 2013
OUlkovalaistuksen
valotaiteilija Kari Kolan Valon katedraali. Eri taiteenaloja yhdistäneen ympäristötaideteoksen kustannuksista
Juhana Konttinen
että se kerää entistä suurempia
joukkoja kokemaan iloa valosta.
– Vaikuttavilla teoksilla luodaan pohjaa esimerkiksi valo- ja
taidematkailun tai uusien liiketoimintojen kehittymiselle.
Vuonna 2012 Jyväskylään valmistui useita näyttäviä valaistuskohteita, kuten Mäki-Matin perhepuiston kupeessa olevan Oikokadun
valaistus, jonka suunnitteli Ari Tiilikainen.
Kaupunkivalaistusajattelua maailmalle
Kuntalaiset on otettu kaupungin
valaistuksen kehittämiseen mukaan. Parhaillaan käynnissä on
valosaasteen vähentämiseen tähtäävät Valotalkoot, joissa asukkaiden toivotaan ilmoittavan havaitsemistaan valaistuksellisista epäkohdista asian korjaamiseksi.
Hankkeen alussa monet kuntalaiset epäilivät, että ulkovalaistukseen kuluu paljon energiaa ja
rahaa, joka olisi muilta kuntapalveluilta pois.
– Tällaiset kommentit ovat vähentyneet, kun olemme voineet
osoittaa, että ympäristöystävällisten katuvalojen ja älykkään ohjausjärjestelmän avulla ulkovalaistus kuluttaa 40 prosenttia
vähemmän energiaa. Pienentyneiden energiakustannusten ja
huoltokulujen ansiosta kaupunki säästää yli miljoona euroa vuodessa, toteaa Ruotsalainen.
Jyväskyläläiset suhtautuvat
kaupungin pimeän ajan ilmeeseen innostuneesti: 90 prosenttia
asukkaista pitää siitä, että arkkitehtuuria, taidetta, siltoja ja puita valaistaan, yli 80 prosenttia
on sitä mieltä, että valaistuskohteet vahvistavat kuvaa Jyväskylästä nykyaikaisena kaupunkina
(Rauhala, Anne-Marjut: Valaistus
kaupunkitilan tekijänä, Jyväskylän matka pimeästä maalaiskylästä urbaanin valon kaupungiksi).
Jyväskylän pitkäjänteinen työ
kaupunkivalaistuksen kehittäjänä on huomattu maailmallakin,
sillä kaupunki voitti merkittävän,
kansainvälisen city.people.lightkilpailun vuonna 2009. Vuonna
2011 kaupunki osallistui Tokyo
Designers Week -tapahtumaan
muotoilija Jukka Korpihetteen
näyttelyssä. Viime vuonna Jyväskylä isännöi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina maailman
Valon kaupunkien yhdistys LUCIn kansainvälistä seminaaria ja
sai kolmen muun eurooppalaisen
kaupungin kanssa 75 000 euron
EU-rahoituksen Light in the City -projektia varten.
– Se tarjoaa meille hienon
mahdollisuuden viedä kestävän
kehityksen mukaista kaupunkivalaistusajattelua kumppanikaupunkeihin, Valon kaupunki -tiimissä kansainvälisiä hankkeita
hoitava Elli Räsänen sanoo. O
Kuntatekniikka 4/2013
49
Kunniamaininta: VIHERKATTO on osa Oul
OOOulun Jätehuolto haluaa olla
alansa edelläkävijä ja investoida
innovatiivisiin ratkaisuihin myös
käsittelylaitostensa rakennusprojekteissa. Ruskon jätekeskukseen
rakennetun lajitteluareena Laren katolle asennettiin viherkatto helpottamaan hulevesien hallintaa sekä niiden aiheuttamaa
vesieroosiota.
Viherkaton ansiosta poistettavien sade- ja sulamisvesien määrä
on vähentynyt puolen jalkapallonkentän kokoisen areenan katolta.
Kesällä nähdään myös, miten hyvin viherkatto pitää lajitteluareenan sisälämpötilan viileänä.
Viherkaton rakentaminen
edellytti kolminkertaisen bitumihuopakattorakenteen asentamista. Viherkaton pinta-ala on
noin 3 600 neliömetriä ja se on
jaettu ominaisuuksien ja toimintojen mukaan eri osioihin.
Tieteelliselle tutkimukselle
on 20 erilaista 216 neliömetrin
koekenttää sekä lisäalue tutkimustyölle. Koealat on ympäröity puolen metrin levyisillä sorakaistaleilla, jotka toimivat kävelyalustana. Katolle tehtiin myös
kierrätysmateriaalista ja kasvillisuudesta Oulun Jätehuollon logo.
Sen lisäksi että sora- ja kivialueet
toimivat kulkuväylinä, ne myös
lisäävät katon paloturvallisuutta.
Maksaruohomattoalue, joka
on laajuudeltaan suurin ja kevein, tasapainottaa raskaampien osioiden painoa. Paloturvallisena se toimii myös paloeristee-
Lajitteluareena Laren katolla
on viherkattotutkimuksia varten 20 erilaista 216 neliömetrin
koekenttää.
Harri Tarvainen
MAnne-Maria Vesa
vs. tiedottaja, Oulun Jätehuolto
Kunniamaininta: VIIHTYISÄ UIMAPAIKKA
MHanna Keskinen
puistosuunnittelupäällikkö, MARK
Vantaan kaupunki
tuen etelässä omakotialueeseen ja
pohjoisessa siirtolapuutarha-alueeseen. Noin yhdeksän hehtaarin
kokoinen kaupungin omistama
maa-alue sisältää vesialtaan lähiympäristöineen.
Voimassaolevassa asemakaavassa Vetokannaksen alue on lähivirkistysaluetta (VL), vedenottamoaluetta (ETV) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Alueen läpi kulkee yleiskaavan mukainen Vantaanjoen varren ulkoilureitti. Alueella sijaitsi aiemmin Kaivokselan vedenottamo, joka nykyään toimii varavedenottamona.
Länsi-Vantaalla kesäkeitaaksi,
josta jo viime kesänä nautti suuri joukko kaupunkilaisia.
Vetokannaksen suunnittelun
ja rakentamisen tavoitteena oli
kehittää vesi- ja ranta-alueiden
virkistyskäyttöä sekä monipuolistaa alueen toimintoja ja palveluita. Myös alueen tavoitettavuuden parantaminen oli suunnittelun lähtökohtana. Uimaranta
avattiin viime vuoden kesäkuussa, ja Vetokannas osoittautui heti erittäin suosituksi virkistysalueeksi.
Alue oli aikaisemmin vanha
kunnostamaton soranottopaikka,
johon pohjavesi muodosti syvän
vesialtaan. Sorakuopan keskellä
oleva hiekkaniemi toimi epävirallisena uimapaikkana. Asuk50
Kuntatekniikka 4/2013
Heidi Johansson
OO Vanha soramonttu muuttui
Rantaelämästä Vetokannaksella ehti jo kesällä 2012 nauttia suuri
joukko asukkaita.
kaat esittivät pitkään toivomuksia alueen kehittämisestä uimakäyttöön, koska Länsi-Vantaalta
puuttuu vastaava alue.
Vetokannaksen virkistysalue
on osa Vantaanjokilaakson seudullisesti merkittävää viheraluekokonaisuutta. Alue sijaitsee Kaivokselassa Vantaanlaaksontien
ja Vantaanjoen välissä rajoit-
Uintia, rantalentopalloa,
kuntoilua…
Vanhaan sorakuoppaan muodostunut lampi muotoiltiin käytännölliseksi ja turvalliseksi uimapaikaksi niin aikuisille kuin lapsillekin. Uimapaikalla on aurin-
KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS
un Jätehuollon luovia ratkaisuja
nä. Kasvualustan alla on vedenpidätyshuopa, ja varsinaisen kattorakenteen ja viherkaton välissä
on erillinen suojakerros. Maksaruohomattojen saumoihin levitetty laavakiviaine pitää kosteuden maksaruohomatoissa ja auttaa kasvuun lähdössä.
Ensimmäinen
talvi takana
Asennetut maksaruohot olivat yli
talven talvehtineita, joten niiden
kasvusto oli näyttävä ja juuristo
erittäin hyvä. Oulun Jätehuollon
johtaja Markku Illikainen kertoo, että viherkaton kunto vaikuttaa hyvältä.
– Kohta alkaa vihertää, kun
talven yli selvinneet lajikkeet heräävät kasvuun.
Laren viherkaton talvehtimisesta tehdään yhdessä toimittajien kanssa katselmus kesäkuussa.
Toimittaja lupaa maksaruohokatolle 15 vuoden kestävyystakuun,
tarkemmin sanottuna juurtumistakuun.
Viherkaton koekentille laitettiin erilaisia sekoituksia. Valmista maksaruohoniittykasvillisuusmattoa yhdistettiin erilaisiin niittysiemenseoksiin ja pistokastaimia yhdistettiin siemenseoksiin.
Kasvualusta on sekoitus tiilimurskaa, kuoriketta, kompostimultaa ja rahkasammalta, joihin
on osalla koekentistä sekoitettu
joko kalkkikiveä tai biohiiltä tai
molempia. Yliopisto testaa mm.
kasvualustan paksuuden ja ominaisuuksien vaikutusta kasvien
kasvuun ja selviytymiseen katolla. Koekenttien kasvualustat ovat
paksuudeltaan 3–8 senttiä.
Viherkattojen määrä
Oulussa lisääntymässä
Kaavoitusarkkitehti Jere Klami
kertoo, että viherkattojen rakentaminen Oulussa on ollut toistai-
seksi melko vähäistä, mutta niiden määrä lisääntynee tulevaisuudessa.
– Suunnitelmissa on tehdä
Hiukkavaaraan 20 000 asukkaan
kaupunginosa, joka tarjoaa merkittävän potentiaalin viherkatoille, sillä alue on tarkoitus toteuttaa kestävän kehityksen periaatteella. Esimerkiksi Oulun keskustaan kaavoitetuissa Matkakeskus-, Galleria- ja Resiina-korttelihankkeissa rakennetaan asuntoja liike-, työpaikka- ja palvelutilojen yläpuolelle. Asuntojen oleskelupihat istutuksineen ja kulkuväylineen toteutetaan kattopintojen päälle.
Tarkastusarkkitehti Esa
Kauppi näkee viherkatoissa esteettisyyden lisäksi monia toiminnallisia etuja.
– Esimerkiksi kaupunkirakenteen tiivistyessä tonttien piha-alueille jää aiempaa vähemmän vettä läpäiseviä kerroksia,
jolloin viherkatoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi sulamisvesien hallintaan. O
LAREN VIHERKATTO
OKustannukset:
n. 45 euroa/m2
OPinta-ala: 3 600 m2
OMaksaruohoniittymatto: max.
15 lajiketta
OPistokastaimet: 10 lajiketta
ONiittysiemenseos: 5–9 lajiketta
ORakennuttaja: Oulun Jätehuolto
OPääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Harju Oy
ORakennesuunnittelija: Insinööritoimisto Vuotila ja Hautala Oy
ORakennusurakoitsija: OKVTekniikka Oy
OViherkaton toimittajat ja
asentajat: Envire VRJ Oy ja Viherrengas Järvenpää Oy
OViherkaton koealue: Helsingin
yliopisto, Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimushanke
vanhaan sorakuoppaan Länsi-Vantaalla
VETOKANNAKSEN
TEKIJÄT
OVantaan
kaupungin viheralueyksikkö on rakennuttanut Vetokannaksen virkistysalueen yhteistyössä liikuntapalveluiden
kanssa.
OYleissuunnitelma: maisemaarkkitehtitoimisto Byman & Ruokonen
OToteutussuunnitelmat: Studio
Terra Oy, alikonsultteina Finnmap Infra Oy ja Finnmap Consulting Oy
OValaistussuunnitelmat: Pöyry
Finland Oy.
OToteutussuunnitteluvaiheen
suunnitteluttajakonsultti: Sito Oy
OKohteen rakentaja: Vantaan
kaupungin katutekniikan hankerakentaminen
OValaistuksen rakentaja: Verkonrakentaja Wire Oy
OArvioidut kokonaiskustannukset: noin 4 miljoonaa euroa
gonottoalue ja pukukopit. Rakenteilla on laituri, jota voi käyttää
talvisin avantouintipaikkana. Uimapaikan yhteyteen rakennetaan
tänä vuonna huoltorakennus, ja
sen viereen on tulossa kioski. Lisäksi alueelle on rakennettu esteetön leikkipaikka, rantalentopallokenttä sekä erillinen kuntoilupaikka.
Vantaanjoen varteen on osoitettu myös onkipaikka sekä koirien uimaranta. Vetokannakselle
on tulossa myöhemmin lisää paikoitustilaa sekä skeittipaikka. Pysäköintipaikkoja on nyt kuudellekymmenelle autolle.
Vetokannakselle on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Vantaanlaaksontien pysäkkipari on
uimapaikan vieressä ja Hämeenlinnanväylän sekä Kaivokselan
pysäkeille on lyhyt kävelymatka.
Lammen ympärillä on valaistu ja huoltoajettava kolmen met-
rin levyinen, kivituhkapintainen
raitti. Lisäksi metsikköön on rakennettu useita kapeampia polkuja.
Soranoton loppuessa 1960-luvulla Vetokannaksen sorakuoppaan taimettui runsaasti lehtipuustoa. 1980-luvulla metsäalueelle istutettiin jalavametsikkö,
joka on säännöllisen hoidon ansiosta menestynyt hyvin. Uimapaikan rakentamisen yhteydessä
lehtomaiseen ympäristöön on istutettu paljon erilaisia jaloja lehtipuita.
Uimapaikan rakentaminen
haasteellista
Pohjavesialtaiden ruoppaaminen
ja rakentaminen osoittautui erittäin haasteelliseksi rakentamistoimenpiteeksi. Vesialtaan pohjalle oli aikojen kuluessa kertynyt
0,5–1,5 metrin lietekerros, joka
täytyi poistaa uimarannan raken-
tamisen takia. Pieni allas ruopattiin vuosina 2010–11 ja iso vuosina 2011–12 patoamalla vesialuetta pienempiin osiin.
Altaat tyhjennettiin pumppaamalla vesi Vantaanjokeen,
jonka jälkeen lietemassat poistettiin kuivaruoppauksena ja kuljetettiin kuivattamisen jälkeen Pitkäsuon maanläjitysalueelle. Parhaimmillaan työmaalla oli käytössä seitsemän maansiirtokonetta ja 11 kuorma-autoa.
Vesialtaan maksimisyvyys on
6,5 metriä. Vedenottamon porakaivoista on johdettu altaaseen putket, joista tarpeen mukaan voidaan johtaa sinne lisävettä. Vedenlaatu on ollut juomavedeksi kelpaavaksi luokiteltua sekä
ennen että jälkeen ruoppaustyön.
Viereiselle Vantaanlaaksontielle
rakennettiin pohjavedensuojaus
uimapaikan vedenlaadun varmistamiseksi. O
Kuntatekniikka 4/2013
51
Suomen luontokeskus Haltia/Aura Piha
Haltian päänäyttelysali avajaispäivänä.
Suomen luontokeskus Haltia avautui
M Koko Suomen luonnon helmet esittelevä Haltia avasi ovensa 31.5. Espoossa Nuuksion kansallispuiston kupeessa. Luontokeskuksen tila- ja tapahtumakalenteri on jo täynnä varauksia
syksyyn asti.
Haltian myötä pääkaupunkiseudulle tulee uusi vierailukohde, johon odotetaan vuosittain
150 000 – 200 000 kävijää. Hal-
tian näyttelyiden huipputeknologia ja koskettava sisältö vie kävijän huikeisiin maisemiin ja luontoelämyksiin. Visuaalista elämystä täydentävät luonnon äänet.
Haltian päänäyttelyssä maamme tunnetuimpien luontokuvaajien kuvat ja videot johdattavat
kävijän suomalaisiin maisemiin
sekä vedenalaiseen maailmaan
eri vuodenaikoina. Kävijä pääsee
luonnon ympäröimäksi päänäyttelyn 18-metrisen elävän panoraamaseinän avulla.
Päänäyttelyn keskellä on interaktiivinen Suomi-kartta, jonka
päällä voi kävellä ja uuden kamerateknologian avulla tutustua yli
80 luontokohteeseen. Näyttelytilassa on myös puusta rakennettu
suuri Sotkanmuna, jonka ytimenä on Osmo Rauhalan suun-
nittelema Peliteoria-videoteos.
Yöretki-näyttelyssä voi levätä ja
kuunnella öisen luonnon ääniä,
kun taas uteliaat voivat ryömiä
karhun tai linnun pesäkoloihin.
Autiotuvassa voi tutustua Lapin
tupien vieraskirjoihin jopa 100
vuoden takaa. Viherkehä-näyttelyssä pääsee tutustumaan pääkaupunkiseudun retki- ja luontokohteisiin.
Matti Salmi
Mikkeli sai vuoden 2017 asuntomessut
Yhdyskuntatekniikka 2013
-näyttelyssä lähes 5 000 kävijää
M Yhdyskuntatekniikka 2013
-näyttely keräsi toukokuun
puolivälissä
aurinkoisessa
säässä kahden päivän aikana
lähes 5 000 kävijää Jyväskylän
Paviljonkiin. Edellisessä näyttelyssä vuonna 2011 Turussa kävijämäärä jäi hiukan pienemmäksi. Tuolloin näyttely oli kolmipäiväinen, kun nyt näyttelypäiviä oli vain kaksi.
Näytteilleasettajia oli mu-
52
Kuntatekniikka 4/2013
kana 208. Sisäosastojen kokonaispinta-ala oli näyttelyhistorian toiseksi suurin, lähes
3 700 m2. Sen sijaan ulkoosastojen kokonaispinta-ala
jäi ennätyksellisen alhaiseksi ja
oli runsaat 1 300 m2.
Näyttelyviikolla Paviljongissa järjestettyihin yhdyskuntatekniikan järjestöjen seminaareihin osallistui yhteensä yli tuhat alan asiantuntijaa.
M Osuuskunta Suomen Asuntomessujen hallitus myönsi toukokuun lopulla vuoden 2017 asuntomessut Mikkelin kaupungille.
Mikkelin kaupungin alustavien sisältöteemojen lähtökohtia
on ollut Saimaan vesistön hyödyntäminen osana messuhanketta. Osa messualueen tonteista sijaitsee suoraan Saimaan rannalla. Mikkelin kaupunki laajenee asuntomessurakentamisen
myötä Saimaan rantaa pitkin
etelän suuntaan.
Vuoden 2018 asuntomessut myönnettiin Porin järjestettäväksi. Messujen pitopaikaksi Porin kaupunki on esittänyt Karjalankannan ja Hevosluodon aluetta, joka sijaitsee kävelyetäisyydellä kaupungin keskustasta sekä Kirjurinluodon Areenasta, joka on tunnettu tapahtumapaikka Porissa.
Joukkoliikenteen lippu- ja
maksujärjestelmä Oy perustettiin
M Kunnat ja Liikennevirasto allekirjoittivat toukokuun lopulla
Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n perustamisasiakirjat.
Joukkoliikenteen lippu- ja
maksujärjestelmä Oy on kuntien ja valtion yhteinen IT-palvelu- ja hankintayhtiö. Sen toimin-
ta kattaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella yli 20 keskeisintä kaupunkiseutua ympäri Suomea.
Yhtiön tarkoituksena on hankkia, kehittää ja ylläpitää joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää.
Samuli Saarinen, Turun kaupunki
Lahden toriparkin rakentaminen alkoi
Kansallinen kaupunkipuisto alkaa Kuralan kylästä maaseudun
kulttuurimaisemista ja jatkuu keskustan rakennettujen kortteleiden ja mäkipuistojen kautta aina Ruissalon saaristoon asti.
Turkuun kansallinen kaupunkipuisto
kaat kulttuuri- ja luonnonperinnön elementit eheäksi kokonaisuudeksi ja tuo esiin yksittäisten
kohteiden erityispiirteitä.
Peräti 2 200 hehtaarin kokoiseen puistoon mahtuu koko Turun tarina esihistorialliselta kaudelta nykypäivään saakka. Turku
valmisteli puistoa pitkään. Asia oli
esillä jo vuonna 1997, minkä jälkeen kaupunki on edistänyt hanketta useilla kaavaratkaisuilla,
kunnallispoliittisilla päätöksillä ja
ohjelmilla.
Samuli Saarinen, Turun kaupunki
MTurkuun perustettiin maailman
ympäristöpäivänä 5.6. kansallinen kaupunkipuisto. Kaupunkipuisto perustettiin Turun kaupungin hakemuksesta samoin aluerajauksin kuin Turun kulttuuripääkaupunkipuisto vuonna 2011.
Kansallinen kaupunkipuisto
alkaa Kuralan kylästä maaseudun
kulttuurimaisemista ja jatkuu keskustan rakennettujen kortteleiden ja mäkipuistojen kautta aina Ruissalon saaristoon asti. Se
kokoaa pääosin Aurajoen maisematilaan keskittyneet arvok-
Aurajoen varrelle kiinnitetyn laatan ääreen kokoontuivat juhlapäivänä Jukka Pekka Flander ympäristöministeriöstä (vas.),
Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve sekä
hankkeen valmistelijat ja vetäjät Samuli Saarinen ja Mari Helin.
M Pitkään valmistellun Lahden toriparkin rakennustyöt käynnistyivät
toukokuussa. Alueella on käynnissä maamme laajimman alueen yhtäaikaiset arkeologiset kaivaukset.
Ne on määrä saada valmiiksi marraskuuhun mennessä.
Rakennusprojektin pitäisi valmistua keväällä 2015, jolloin Lahden keskusta saa lähes 600-autopaikkaisen puolilämpimän pysäköintilaitoksen torin alle kahteen
kerrokseen.
Pysäköintilaitoksen
laajuus on runsaat 20 700 m2 ja tilavuus noin 76 700 m3. Pysäköintilaitokseen ajetaan sisään Rauhankadun puolelta.
Lahden toriparkkihankkeesta
valitettiin useassa vaiheessa. KHO
hylkäsi viimeiset toriparkin rakentamisen rahoitusta koskevat valitukset kesäkuun alussa. Kaupunginvaltuustokin äänesti uudelleen
hankkeesta vielä toukokuussa ja
päätti rakentamisesta äänin 33–26.
Toriparkkityömaan alta poistettava pilaantunut maa-aines on aiheuttamassa hankkeelle huomattavan kustannuserän. Osa maasta viedään Lahteen Kujalan jäteasemalle, mutta osa maa-aineksesta on
niin pahasti pilalla, että se viedään
loppusijoitukseen Kotkaan tai Riihimäelle. Tämänhetkisen tiedon mukaan pilaantunutta maata on kauppatorin ja alatorin alueella yhteensä
26 000 tonnia.
Ajoneuvoyhdistelmät suurenevat
lokakuun alussa
M Valtioneuvoston asetuksen tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja päästä kuljetuskustannuksissa lähemmäksi keskieurooppalaista tasoa. Säästö logistiikkakustannuksissa olisi Liikenneviraston mukaan 20 vuodessa noin
1,6–3,2 miljardia euroa.
Kuntaliitto varoitti toukokuisessa lausunnossaan, että kuntien katuverkolla on osuuksia, joita ei ole
mitoitettu kestämään suurentuvia
kuormia. Katuverkolla myöskään
siltojen alikulkukorkeuksia ei yleensä voida kasvattaa ilman suuria
kustannuksia, koska myös kadun
alla olevat yhdyskuntatekniikan
verkostot joudutaan rakentamaan
uudelleen. Kuntaliitto edellytti lausunnossaan, että valtio osoittaa rahoitusta säädösmuutoksen aiheuttamiin investointeihin.
Strategisesti tärkeät kuljetusrei-
tit arvioidaan yhteistyössä Liikenneviraston, kuntien, ely-keskusten ja
elinkeinoelämän kanssa. Teiden ja
siltojen parannustoimet aloitetaan
valtion tieverkolla vuonna 2014.
Kunnat päättävät omat aikataulunsa ja voivat suunnitella katujen ja
siltojen parannuksia omaan tahtiinsa. Tien- ja kadunpitäjät voivat liikennemerkkien avulla päättää, millä väylillä rekat ajavat. Muun muassa Porin kaupunki on jo harkinnut
painorajoitusten asettamista ns. Kivi-Porin alueen vanhalle katuverkolle.
Ajoneuvon suurin sallittu korkeus nousee 4,2 metristä 4,4 metriin
ja massa 60 tonnista 76 tonniin.
Hallitus on osoittanut tiestön kunnostukseen kehyskaudella yhteensä 55 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jolla voidaan korjata logistisesti
kriittisimpiä kohteita.
Liikennevirasto uudistaa organisaatiotaan
M Liikenneviraston organisaatio
muuttuu 1.7.2013 alkaen. Nykyisten viiden toimialan sijaan uudessa organisaatiossa on neljä toimialaa: toiminnan ohjaus, hankkeet,
väylänpito sekä liikenne ja tieto.
Uusi organisaatio tukee entistä tehokkaammin viraston päätehtävää eli Suomen liikennejärjestel-
män kokonaisvaltaista kehittämistä ja liikenneväylien ylläpitoa.
Toiminnan ohjaus vastaa suunnittelun, talouden ja tulosohjauksen, oikeuden ja hankinnan sekä
henkilöstön ja hallinnon kokonaisuuksista. Toimialan ylijohtajaksi
on nimitetty Rami Metsäpelto.
Hankkeet-toimialalle on kes-
kitetty Liikenneviraston kehittämishankkeiden hankehallinta ja
projektien toteuttaminen. Toimialan ylijohtajaksi on nimitetty Kari
Ruohonen.
Väylänpitoon on keskitetty kaikki väylien kunnossapito sekä siihen
liittyviä tukitoimia. Toimialan ylijohtajaksi on nimitetty Raimo Tapio.
Liikenne ja tieto vastaa koko viraston tietopalveluista, -varannoista ja -hallinnosta sekä liikenteen
palveluista. Liikenteen palveluihin
kuuluvat mm. liikkumisen ohjaus,
joukkoliikenne, jäänmurto ja älyliikenne. Toimialan ylijohtajaksi on
nimitetty Tiina Tuurnala.
Kuntatekniikka 4/2013
53
M Kruunuvuorenselän itärannalle, vastapäätä Helsingin kantakaupunkia on suunnitteilla uusi kaupunginosa, Kruunuvuorenranta. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT järjesti
arkkitehtikilpailun, jolla etsittiin
korkeatasoisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja asumisoikeus- ja
hitas-asuntojen rakentamiseksi.
Kilpailutontit sijaitsevat Hopealaakson alueella Koirasaarentien ja Hopeakaivoksentien risteyksessä ja liittyvät pohjoispuolella tulevaan liikuntapuistoon.
Kilpailuun kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa. Arviointiryhmä
muodostui
kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, ta-
lous- ja suunnittelukeskuksen sekä rakennuttajana toimivan ATT:n
edustajista. Kilpailijoiden valitsemana palkintolautakunnan jäsenenä toimi arkkitehti, professori
Pentti Kareoja.
Arviointiryhmä valitsi ensimmäiselle sijalle ehdotuksen nimimerkillä ”AaGee Yeyé”. Ehdotuksen tekijäksi paljastui Arkkitehtitoimisto Huttunen–Lipasti–Pakkanen
Oy. Voittajaehdotus edustaa laadukasta asuntoarkkitehtuuria, jossa hienovaraisilla taitteilla, varioituvilla rappauspinnoilla ja maanpinnan korkeuseroihin reagoivilla pykällyksillä on luotu mielenkiintoa
suurpiirteiseen perusratkaisuun.
Suunnitelman kaavallinen erityis-
Arkkitehtitoimisto Huttunen–Lipasti–Pakkanen
”AaGee Yeyé” sai ykkössijan Kruunuvuorenrannan arkkitehtikilpailussa
Voittajaehdotus edustaa laadukasta asuntoarkkitehtuuria.
ansio on pihatilan erinomainen ja
väljä käsittely.
Kilpailussa jaettiin myös kunniamaininta ehdotukselle ”Ma”.
Ehdotuksen tekijä on Arkkiteh-
tuuritoimisto B&M Oy, jota esitetään suunnittelijaksi kilpailutonttien viereiselle vuokratalotontille.
Asuntojen arvioitu valmistumisaika on vuonna 2016.
Juhana Konttinen
Kävelykatuja on kaupungeissa jo yli 13 kilometriä
M Kävelykatuselvityksen 2013
mukaan Suomessa on kaupallinen kävelykatu jo 34 kaupungissa. Yli 40 000 asukkaan kaupungeista lähes kaikissa on kävelykatu. Kävelykatujen yhteenlaskettu
pituus Suomessa on noin 13,4 kilometriä.
Kävelykatuja rakennettiin voimallisesti 2000-luvulla, jonka jälkeen monissa kaupungeissa on
vielä laajennettu vanhaa kävelykatua. Kävelykatuverkostoa täydentävät usein myös erilaiset au-
kiot ja kauppakäytävät, jolloin voidaan puhua kokonaisuutena kävelykeskustasta tai jopa kävelykaupungista.
Metrimääräisesti eniten kävelykatuja on Helsingissä (1 950
metriä) ja Espoossa (1 500 metriä). Asukaslukuun suhteutettuna kävelykatuja on kuitenkin eniten pienissä kaupungeissa kuten
Pietarsaaressa. Vanhin kävelykatu
on Tammisaaressa (1966), uusin
avattiin Kemissä (2011).
Jyväskylän kävelykadun valaistuksessa käytetään led-valaisimia.
VTT:ltä työkalu
myrskytuhoista
selviytymiseen
M VTT on kehittänyt työkalun,
jonka avulla voidaan lyhentää
muun muassa myrskyjen aiheuttamia sähkökatkoja ja vähentää
niistä aiheutuvia kuluja ja vahinkoja, kuten kotitalouksien laiterikkoja ja putkistojen jäätymisiä.
Työkalulla voidaan simuloida tietoliikenne- ja sähköverkkojen toimintaa vikatilanteissa. Näiden tietojen avulla kyetään arvioimaan kuluttajien sähkökatkojen pituutta, kehittämään verkkojen luotettavuutta ja näin lyhentämään sähkökatkoja.
54
Kuntatekniikka 4/2013
Simulaatiotyökalulla arvioidaan tietoliikenne- ja sähköverkkojen keskinäistä riippuvuutta vikatilanteissa. Sillä voidaan selvittää esimerkiksi sitä, miten tietyllä voimakkuudella etenevä myrsky mykistää ensin sähköverkon
ja sen seurauksena tietoliikenneverkon.
Simulaatiotyökalu huomioi
nykyiset tietoliikenneverkkoteknologiat, mutta se on päivitettävissä tukemaan myös tulevaisuuden verkkoteknologioita, kuten
LTE-A:ta (Long Term Evolution
Advanced), joka on tulevaisuuden mobiiliverkkojen standardi.
Työkalu on valmis operatiiviseen
käyttöön vuonna 2015.
Markkinaoikeus
hyväksyi Uponorin
ja KWH-yhtymän
yhteisyrityksen
M Markkinaoikeus hyväksyi toukokuun lopulla Uponor Oyj:n ja
KWH-yhtymä Oy:n suunnitelman yhdistää yhdyskuntatekniset liiketoimintansa uuteen yhteisyritykseen, jonka nimeksi tulee Uponor Infra Oy. Uponor omistaa uudesta yrityksestä
enemmistön.
Markkinaoikeus
hyväksyi
hankkeen sillä ehdolla, että Uponor Infra Oy suostuu tarjoamaan
tiettyjen tuotevalikoimien sopi-
musvalmistusta sovittuun määrään asti muille Suomessa toimiville putkijärjestelmätuotteiden
valmistajille. Lisäksi ehtoihin kuuluu, että Uponor Infra Oy suostuu myymään seitsemän määriteltyä putkenvalmistuslinjaa.
Uponor ja KWH-yhtymä hyväksyvät edellä mainitut ehdot,
jotka sisältyivät niiden keväällä
markkinaoikeudelle jättämään
yhteiseen vastineeseen. Kilpailuja kuluttajavirasto voi vielä hakea
asiaan muutosta korkeimmalta
hallinto-oikeudelta 30 vuorokauden kuluessa.
Euroopan esteettömien
kaupunkien kilpailu 2014 käynnissä
M Euroopan komissio on käynnistänyt 21.5.2013 Euroopan
esteettömien kaupunkien kilpailun (Access City Award) vuodelle 2014. Vuosittain jaettavan
palkinnon myötä kaupungit voivat tuoda esille esteettömyyttä
tukevia toimiaan ja jakaa hyviä
käytäntöjä Euroopassa.
Kunnat ja kaupungit ovat
tärkeässä asemassa esteettömyyden edistämisessä. Julkisen
liikenteen, julkisten tilojen ja palveluiden esteettömyys hyödyttää ikäihmisten ja vammaisten
ohella kaikkia kansalaisia ja edistää asukkaiden yhdenvertaisia
mahdollisuuksia
Euroopan esteetön kaupunki -palkinto myönnetään kaupungeille, jotka ovat sitoutuneet
esteettömän ympäristön luomiseen kansalaisia varten. Komissio kannustaa kaikkia yli 50 000
Uusi tilaa
säästävä
pyöräteline
M Pyöräily on tehokas liikennemuoto. Pyörä säästää kaupungissa myös tilaa, erityisesti, jos pyörille
voidaan tarjota selkeä pysäköintipaikka.
Muotoilija Harri Koskinen suunnitteli kaupunkiympäristöön
soveltuvan uudenlaisen pyörätelineen, joka sai nimekseen
Pyöräbaari – Cyclebar.
Suunnittelun lähtökohtina olivat kestävyys, toiminnallisuus ja esteetti-
asukkaan kaupunkeja osallistumaan kilpailuun ja edistämään
toimia esteettömyyden hyväksi.
Kilpailussa valitaan ensin kansallisessa valintaprosessissa ehdokkaat, jotka osallistuvat unionin
tason kilpailuun.
Kilpailu järjestetään tänä
vuonna neljättä kertaa. Vuonna
2010 Suomen Turku pääsi neljän parhaan kaupungin joukkoon. Vuoden 2013 kilpailuun
osallistui 20 jäsenmaasta 99
kaupunkia, joista voittajaksi valikoitui Berliini.
Nyt käynnissä olevaan vuoden 2014 kilpailuun voi jättää
hakemuksia 10.9.2013 saakka.
Hakemuslomake löytyy komission kilpailun verkkosivuilta.
Hakuohjeet ja -lomake verkossa
http://ec.europa.eu/justice/events/
access-city-award-2014/index_fi.htm
syys. Telineen on sovittava
ympäristöönsä ja käyttäjien tarpeisiin. Ehdoton vaatimus on, että pyörän saa
lukittua telineeseen rungostaan, mikä vähentää
varkauden riskiä. Turvallisen ja myös satulan kuivana pitävän pyöräparkin
löytäminen on haastavaa.
Suunnittelutyössä on
huomioitu myös kaupunkien ja kiinteistönomistajien tarpeet. Teline on
suunniteltu siten, että se
voidaan tarvittaessa koota esimerkiksi kesäksi, kun
pyörätelineitä tarvitaan
enemmän.
Uusi ValoT pollarivalaisinsarja
- väline luovaan ulkovalaistukseen
Kuva: Ainolan puisto, Oulu
www.valopaa.com
puh. 010 470 8890
Pyöräbaari-teline
mahtuu auton pysäköintipaikan viemään
tilaan ja siihen sopii 12
polkupyörää. Jatkopalojen avulla telineestä
voidaan rakentaa näyttävä ja toimiva pysäköintipaikka vaikka sadalle pyörälle.
www.valpastin.fi
Putkisillat
radan alle
Raaseporissa
M Hyvinkää–Hanko-radan alle, Torpparin vilkkaasti liikennöityyn tasoristeykseen Raaseporissa on asennettu kaksi monilevyrakenteista
putkisiltaa. Sillat asennettiin toukokuun alussa, ja radan käyttö oli
asennustöiden vuoksi
keskeytyksissä vain 25
tunnin ajan.
– Kyseessä ovat ensimmäiset Eurokoodin mukaiset rautatien alle rakennetut
monilevyiset
putkisillat, myyntipäällikkö Janne Pitkänen sillat toimittaneesta Rumtec
Oy:stä toteaa.
Isompi putkista on
suurin Suomessa radan
alle koskaan rakennettu
putkisilta. Sen leveys on
7,76 metriä, korkeus 6,87
metriä ja pituus 25,2 metriä. Putki on koottu alusta loppuun paikan päällä Raaseporissa. Toinen
hieman pienempi putki –
halkaisija 4,74 metriä ja
pituus 21,6 metriä – koottiin Rumtecin Paraisten
tehtaalla ja tuotiin Raaseporiin kahdessa osassa.
– Liikenneturvallisuus
tulee uusien putkisiltojen
myötä kohenemaan huomattavasti, sillä tasoristeyksessä on tähän asti
ollut huono näkyvyys eikä
käytettävissä ole ollut puomeja eikä varoituslaitteistoja, Pitkänen kertoo.
Raaseporista saatavia
kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää myös
muissa vastaavissa korjauskohteissa eri puolilla Suomea. Hanke onnistui todella kireästä suunnitteluaikataulusta ja vaativista työolosuhteista huolimatta kiitettävästi. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 1,5 miljoonaa euroa.
– Putkien käyttöikä on
noin sata vuotta, joten kyseessä on hyvin pitkäkestoinen investointi. Tilaajan
kannalta myönteistä on ollut nopea käytännön toteutus sekä liikenneturvallisuuden parantaminen kustannustehokkaasti, liikenneviraston aluepäällikkö Erkki
Mäkelä korostaa.
Kuntatekniikka 4/2013
55
Airix Ympäristö Oy
MMaisema-arkkitehti Heli Vauhkonen on aloittanut Helsingin yksikössä
kaavoitus- ja maisemaarkkitehdin tehtävissä.
MFM Tuomo Pihlaja on
nimitetty suunnittelijaksi
ympäristöselvitykset-toimialalle Jyväskylään.
MTuomo Ratia on nimitetty projekti-insinööriksi infraprojektinjohtoon
Turkuun.
MVesa Rouhiainen on
nimitetty sähkö- ja turvallisuusasiantuntijaksi infraprojektinjohtoon Kouvolaan.
MInsinööri Mika Suokas on nimitetty projektipäälliköksi rakennuttamis- ja ylläpitopalveluihin
Ouluun.
Kimmo Koski on
aloittanut suunnittelupäällikkönä Helsingin
strategisen maankäytön
suunnittelun ryhmässä.
MSami Hiirola on aloittanut sähkösuunnittelun
projektipäällikkönä Tampereella.
MUlla
Karjalainen on nimitetty projektipäälliköksi
kaupunki- ja aluesuunnitteluun Lappeenrantaan.
MKaavoitusarkkitehti
Eveliina Könttä on aloittanut maankäytön ryhmässä.
FCG Finnish
Consulting Group
FCG Suunnittelu ja
tekniikka -liiketoiminta
MPekka Mäkelä on nimitetty suunnittelupäälliköksi, Annina Sarlos ja
Inka Kyto suunnittelijoiksi kaupunki- ja aluesuunnitteluun Vantaalle.
MAnne Koskela on nimitetty projektipäälliköksi
kaupunki- ja aluesuunnitteluun Seinäjoelle.
MJani Juvani on nimitetty suunnittelijaksi kalliorakennus- ja tunnelisuunnitteluun Vantaalle.
MKati
Korhonen on nimitetty projektipäälliköksi
ympäristötekniikan suunnitteluun Kuopioon.
MAntti Harinen on nimitetty osastopäälliköksi vesi- ja jätevesilaitossuunnitteluun Vantaalle.
MLuK Kristina Salomaa
on nimitetty suunnitteluavustajaksi alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Helsinkiin.
56
Kuntatekniikka 4/2013
MOTK (OTM) Riikka Sipponen on aloittanut nuorempana ympäristölakimiehenä Espoossa.
MIns. AMK Pekka Haaranen on aloittanut ympäristösuunnittelijana Oulussa.
Wavin-Labko Oy
MTradenomi Minna Lehtonen on nimitetty projektiassistentiksi Ouluun.
Pöyry Oyj
MArkkitehti Maritta Heinilä on nimitetty Tampereen maankäyttöryhmän
ryhmäpäälliköksi.
MFM biologi Emilia Osmala on aloittanut ympäristötutkijana Lahdessa.
Ramboll
MKoneinsinööri
MFM
Alf Prost
on nimitetty projektipäälliköksi energia- ja ilmastopalvelut -toimialalle Vaasaan.
MOTK Sanna Suvanto
on aloittanut ympäristölakimiehenä Espoossa.
MHeikki Korkeamäki
on nimitetty projektipäälliköksi infraprojektinjohtoon Kouvolaan.
MPhD Katariina Koikkalainen on aloittanut
ympäristötutkijana ympäristökonsultoinnissa
Lahdessa.
MArkkitehti Annu Tulonen on aloittanut ryhmäpäällikkönä ja kaavoitusarkkitehtina Lahdessa.
MKari Tervo on nimitetty aluemyyntipäälliköksi
Pohjois-Suomen alueelle,
toimipaikkana Oulun
konttori.
VVY ry
MIns. AMK Jarkko Laitinen on aloittanut vesihuollon projektipäällikkönä Kouvolassa.
MIns. Ziaur Rehman on
aloittanut rakennetekniikan erityisasiantuntijana
Espoossa.
MMaisteri Saara Suurla
on aloittanut rakennuttamisen konsulttina Espoossa.
MRI Pirjo Karjalainen
on aloittanut tutkijana Jätehuolto ja geotutkimus
-yksikössä Lahdessa.
MSuomen
MMMM metsänhoitaja Saara Kattainen on
aloittanut ympäristötutkijana Lahdessa.
MFM biologi Satu Laitinen on aloittanut ympäristötutkijana Lahdessa.
Vesilaitosyhdistys ry:n hallituksen
puheenjohtajaksi toimikaudeksi 2013–2014 on
valittu Helsingin seudun
ympäristöpalvelut -kuntayhtymän vesihuollon
toimialajohtaja, DI Jukka
Piekkari. Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n toimitusjohtajana jatkaa TkT
Osmo Seppälä.
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2013 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
Asuntomessut
Matti Salmi
12.7.–11.8.2013 Hyvinkää
www.asuntomessut.fi
38. Ilmansuojelupäivät
FM Minna Kärki sai VVY:n stipendin toukokuussa
Vesihuolto 2013 -päivillä.
VVY:n stipendi Minna Kärjelle
MVesilaitosyhdistyksen
50-vuotisjuhlastipendi on
myönnetty tänä vuonna
filosofian maisteri Minna
Kärjelle hänen pro gradu
-työstään Varautumissuunnitelman laatiminen
vesihuoltolaitokselle.
Kärjen pro gradu -tutkielmassa esiteltiin vesihuoltolaitoksen päätoiminnot ja
niihin kohdistuvia erityistilanteita. Lisäksi tarkasteltiin erityistilanteisiin varau-
tumista ja esiteltiin erilaisia
vesihuollolle soveltuvia
riskienhallintamenetelmiä.
Työssä myös laadittiin
eräälle pienelle vesihuoltolaitokselle varautumissuunnitelma.
VVY:n stipendi jaettiin nyt
seitsemännentoista kerran valtakunnallisilla Vesihuolto 2013-päivillä toukokuussa Jyväskylässä.
Stipendin suuruus on
2 500 euroa.
Heikki Laaksosesta Vuoden Kivenpyörittäjä
MRudus
on valinnut Vuoden 2013 Kivenpyörittäjäksi puutarhaneuvos,
kaupunginpuutarhuri
Heikki Laaksosen Kotkasta. Yhtiö valitsee
vuosittain Kivenpyörittäjäksi ympäristörakentamista Suomessa
edistäneen alan ammattilaisen; perinne on alkanut
vuonna 2001.
Nyt valittu Kivenpyörittäjä
on viher- ja ympäristörakentamisen tunnettu valtakunnallinen vaikuttaja.
Hänen työnsä jälki näkyy
erittäin hyvin Kotkassa,
jossa on useita laadukkaasti toteutettuja puistorakentamisen esimerkkikohteita. Niistä yksi on
Katariinan meripuisto, jonka suunnittelijana Laaksonen saavutti Euroopan
viherrakentajien järjestön
ELCA:n palkinnon. Sapokan vesipuiston pääsuunnittelijana hänet on
Ympäristölautakuntien
koulutuspäivä
25.9.2013 Oulu
www.fcg.fi
20.–21.8.2013 Lappeenranta
www.fcg.fi
Osakeyhtiöt
kuntakonsernissa (Kho1)
Kiinteistökehityspäivät
26.–27.9.2013 Tallinna
www.fcg.fi
27.–28.8.2013 Helsinki
www.kiinko.fi
Vesihuoltolaitosten
hallintopäivä
29.8.2013 Oulu
www.vvy.fi
Vesihuoltolaitosten
johdon neuvottelupäivät
4.–6.9.2013 Rovaniemi
www.vvy.fi
Kunnallisen osakeyhtiön
kehittäminen
5.–7.9.2013 Vilna
www.fcg.fi
Vesihuoltolaitosten
hallintopäivä
10.9.2013 Helsinki
www.vvy.fi
Kuntamarkkinat
11.–12.9.2013 Helsinki
www.kuntamarkkinat.fi
Tuottavuus teknisellä
toimialalla
Heikki Laaksonen on
toiminut Kotkan kaupunginpuutarhurina
vuodesta 1983 lähtien.
17.9.2013 Helsinki
www.fcg.fi
palkittu Suomen parhaasta kivityökohteesta ja
Suomen parhaasta ulkovalaistuskohteesta.
Kivi ja kiven käyttö on ollut aina keskeisesti mukana Heikki Laaksosen kehittäessä puistoja, pihoja ja
muita ulkoalueita.
Laaksosella on myös useita
arvonimiä: muun muassa
Vuoden hortonomi 1989,
Meripäiväneuvos 2003, Islannin kunniakonsuli 2006
ja Puutarhaneuvos 2009.
20.–21.9.2013 Ikaalinen
www.svosk.fi
Valtakunnalliset
vesiosuuskuntapäivät
Teknisten lautakuntien
koulutuspäivät
23.–24.9.2013 Oulu
www.fcg.fi
Rakentamisen sopimusoikeus ja -johtaminen
30.9.–1.10.2013 Helsinki
www.fcg.fi
Varautuminen ja viestintä
1.10.2013 Tampere
www.vvy.fi
Yksityistiepäivät
3.–4.10.2013 Jyväskylä
www.fcg.fi
Asuntopoliittiset
neuvottelupäivät
3.–4.10.2013 Kuopio
www.fcg.fi
Infra-Rakennuttaja
(INFRA-RAP 10)
tapahtumakalenteri
2013
3.10.2013–7.3.2014, 6 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Asiakaslähtöinen
rakennuttaminen (RAP 11)
3.10.2013–7.3.2014, 6 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Liikenne 2013
8.–9.10.2013 Helsinki
www.fcg.fi
Osallistuminen ja arviointi
yhdyskuntasuunnittelussa
8.–10.10.2013 Espoo
www.aaltopro.fi/arviointi
Ympäristönsuojeluviranomaisten valvontapäivät
15.–16.10.2013 Tampere
www.fcg.fi
Rakennuslautakuntien
koulutuspäivä
Lautakuntapäivät 2013
24.9.2013 Oulu
www.fcg.fi
17.–18.10.2013 Tallinna
www.fcg.fi
Katupäivät
24.–25.9.2013 Rovaniemi
www.fcg.fi
Kuntatekniikka 4/2013
57
Tehokasta täsmänäkyvyyttä
Ilmoitus PALVELUJA-sivullamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
www.wspgroup.fi
Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2013 ilmestyneen Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa
Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
Hämpin parkki valmistui Hämeenlinnaan vai oliko se Tampereelle… Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 6/2012 vai oliko
se 7/2012? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
58
TIL A A
Kuntatekniikka!
Kuntatekniikka 4/2013
FCG – Hyvän elämän tekijät
~
~
~
~
Infra-, talo- ja ympäristösuunnittelun asiantuntija
FCG Suunnittelu ja tekniikka
www.fcg.fi
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: lannenalitus@lannenalitus.com
Sertifioitu urakoitsija
on varma valinta!
Huomioi hankinnassa
– teleurakoitsijan AT-, A- tai T-pätevyys
– turvaurakoitsijan TU-sertifikaatti
– tietoliikenneverkon rakentajan OL-sertifikaatti
– rakennusautomaatiourakoitsijan RAU-pätevyys
Lisätietoja: www.seti.fi
Kuntatekniikka 4/2013
59
Kahdeksan numeroa vuodessa kuntatekniikkaa kannesta kanteen.
Tilaushinnat vuonna 2013:
Mkestotilaus 73 euroa
Mvuosikerta 82 euroa
Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero.
TILAUKSET:
www.kuntatekniikka.fi, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442