aurinkovoima avuksi vuoreksessa - Vesiopas

Transcription

ALANSA YKKÖNEN
5/2014
Antero Alenius
uskoo kunnan
elinkaarihankkeen
laatuun. sivu 11
Pumppaamojen
saneeraus parantaa
energiatehokkuutta
sivu 14
Ympäristönsuojelulaki
uudistui – valvonta
osin maksulliseksi
sivu 38
Uusiomateriaalien
käyttö vihertää
maarakentamista
sivu 41
Koulun katolle 400 neliötä aurinkopaneelia
AURINKOVOIMA
AVUKSI VUOREKSESSA
sivu 6
Ulefos Oy
Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa
SISÄLTÖ 5/ 2014 t 28. elokuuta
34–37 Moni kaupunki on huomioinut
haukut laatimalla koirapalvelusuunnitelman.
Koirapuistot ja -tapahtumat ovat tärkeitä
kohtauspaikkoja myös ihmisille. Parkkialue
näyttelykäytössä Helsingin Lauttasaaressa.
14 Pumppujen ja pumppaamon ajotavan
41 Uusiomateriaalien käytön kehittäminen
46 Elinvoimaa tukevat Vaskiluodon silta ja
huolellinen valinta säästävät energiaa
jätevesipumppaamoilla.
maarakentamisessa muuttaa alaa luontoa ja
ympäristöä säästävään suuntaan.
Sininen tie Vaasassa palkittiin Kuntatekniikan
Saavutuksena.
KIINTEISTÖT
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
TEKNISET PALVELUT
Vuoreksen koulun katolla toimii
Tampereen suurin aurinkovoimala
6
Hämeenkyrö tekee historiaa –
suurinvestointi elinkaarihankkeena
11
Suomen kuntatekniikan yhdistys
25
Kuntien putkimestarit
32
UKTY
33
Vaskiluodon silta vauhdittaa
Vaasan vientiteollisuutta
46
Roskaaminen tulee
kalliiksi kunnille
48
VESIHUOLTO
YMPÄRISTÖ
PALSTAT / KOLUMNIT
Pumppaamosaneeraus parantaa
energiatehokkuutta
Pääkirjoitus
14
Kuntien koirapalvelut parantavat
neli- ja kaksijalkaisten hyvinvointia
34
Langaton valvontatekniikka
lisää vesihuollon kapasiteettia
18
Uusi ympäristönsuojelulaki tuo
maksut lupavalvontaan
38
20
UUMA2-ohjelma tarjoaa suuria
säästöjä infrarakentamiseen
Vesihuoltolain uudistus toi
hulevedet kunnan vastuulle
Vesihuoltopalvelujen
hintojen nousu jatkuu
22
41
lehti.kuntatekniikka.fi
5
Rytilät/Pekka Rytilä:
Katupuiden kuningatar
45
Kolumni/Päivi Ahlroos:
Osaaminen kunniaan
51
Uutisia
52
Henkilöuutisia
56
Tapahtumia
57
Palveluja
58
lehti.kuntatekniikka.fi
Kannen kuva: Merja Ojala
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
O Energia
O Hankinnat
O Ilmastonmuutos
O Infra-IT
O Jätehuolto
O Kiinteistöt
O Kunnossapito
O Liikenne ja väylät
O Liikuntapaikat
O Maankäytön suunnittelu
O Maarakennus
O Rakentaminen
O Turvallisuus
O Uimahallit ja kylpylät
O Vesihuolto
O Viheralueet
O Ympäristö
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Sirpa Kulonen
Puh. 09 771 2533
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Marika Kämppi
Heikki Lonka
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
Petri Vainio
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 24 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X
69. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Lakia pukkaa
”
Viime kuukausina on tullut ja lähiaikoina tulee voimaan useita kuntatekniikan alaa koskevia laki- ja asetusmuutoksia. Näitä ovat esimerkiksi vesihuoltolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristönsuojelulaki, tilaajavastuulaki, eräät harmaan talouden torjuntaan
liittyvät verolait sekä useita asetuksia, kuten paljon porua ennakkoon aiheuttanut pakkausjäteasetus. Osaa niistä on valmisteltu vuosikausia, osa on hieman lyhyemmän prosessin tulosta.
Useimmista näistä on kerrottu tai kerrotaan lähiaikoina myös Kuntatekniikkalehdessä. Tässä numerossa esillä ovat vesihuoltolaki ja ympäristönsuojelulaki. Vesihuoltolain tarkistaminen käynnistyi jo kuusi vuotta sitten, joten paljon on hulevettä ehtinyt
valmistelun aikana virrata. Hulevesien hallinnan säätelyn muuttaminen on tarkistetun
vesihuoltolain suurimpia periaatteellisia muutoksia, ja se oli myös keskeisin sysäys uudistustyön aloittamiselle.
Hulevesien hallinta siirtyy nyt selvästi vesihuoltolaitokselta kunnan vastuulle, vaikka
vesihuoltolaitos käytännössä jatkossakin hoitanee putkissa kulkevat hulevedet. Kunnat
voivat periä kiinteistöiltä uuden tehtävän aiheuttamien kustannusten kattamiseksi julkisoikeudellista hulevesimaksua. Se onkin kuntatalous huomioon ottaen välttämätöntä.
Uutta lainsäädäntöä saatetaan nyt voimaan sellaisella tahdilla, että kunnan viranhaltijoilla on haastetta pysyä kyydissä. Viime aikoina on myös yhä useammin näyttänyt
siltä, että valmistelijoilla on ollut liian kiire. Jopa hallituksen esityksissä on ollut ikäviä
kömmähdyksiä, joita on pitänyt pian ryhtyä paikkailemaan. Valitettavasti lähes tavaksi näyttää muodostuvan myös lausuntojen pyytäminen hallintoalamaisilta vain muodon
vuoksi. Sellaistahan lausuntomenettely on, jos lausuntoaikaa on vain runsas viikko tai
lausuntoja pyydetään suosittuun loma-aikaan.
Vaalikauden lopun lakiruuhkan keskellä keskustellaan normien purkamisesta ja turhan säätelyn välttämisestä. Normeja, joiden purkaminen voitaisiin laajasti hyväksyä,
näyttää olevan yhtä vaikea löytää kuin säästöjä kuntien tai valtion menoissa.
Valtion budjetti ja väylärahoitus
Näinä päivinä maamme kesällä uudistunut hallitus on kunnon maamiehen tapaan
puintihommissa. Helteisen heinäkuun jälkeen puintikelit ovat olleet kovin epävakaiset.
Epävakaa on myös maan talous, joka budjettiriihen tulosten tuella pitäisi saada kasvuun.
Kasvun vauhdittamiseksi valtiovarainministeriö otti omaan ehdotukseensa pääkaupunkiseudun keskeisten suurten väylähankkeiden – Länsimetron jatkeen ja Pisara-radan – sekä Tampereen raitiotiehankkeen avustukset. Esitettyjen laskelmien mukaan
tarpeellisia kaikki.
Samalla jälleen kerran nykyisen liikenneverkon kunnossapitomenoista säästetään.
Siinä hommassa pää tulee ennen pitkää vetävän käteen, kun ajonopeuksia ja akselipainoja joudutaan alentamaan.
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
6/2014
10.9.
2.10.
OJätehuolto OYmpäristö OLiikenne ja väylät OEnviroExpo 1.–3.10.
7/2014
15.10.
6.11.
OTurvallisuus OICT kuntatekniikassa OVesihuolto
8/2014
19.11.
11.12.
OEnergia OValaistus
Vuoreksen koulun katolla toimii
Tampereen suurin aurinko
Ensi silmäyksellä rakennus näyttää vain
uudelta koululta – toki hienolta sellaiselta.
Tarkempi tutkiskelu paljastaa, että talo
kätkee sisäänsä lukuisia moderneja,
energiaa säästäviä ratkaisuja ja katolla kiiltelee
kaupungin suurin aurinkovoimala.
TEKSTI Matti Valli
KUVAT Merja Ojala
OO Helteisenä elokuun päivänä
kuin 0,3. Toisin sanoen auringon
tuottamasta lämmöstä sisälle tulee enintään 30 prosenttia.
Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Antti Lakka
kiipeää uudenkarhean Vuoreksen kouluja toimintakeskuksen katolle esittelemään kaupungin suurinta 45 kilowatin aurinkovoimalaa, jonka vuosituottoodotus on 37 000 kilowattituntia.
Huopakatteen päällä lepää
160 nimellisteholtaan 250 watin
paneelia, jotka peittävät 400 neliötä tuhannen neliömetrin kattoalueesta. Aurinkopaneelit eivät
kuitenkaan ole se tärkein asia, joka tekee Vuores-talosta energiatehokkaan. Tärkeämpää on ollut
rakennuksen suunnittelu kokonaisuuteena energiatehokkaaksi.
– Energiatehokkaaksi suunniteltu kiinteistö tarvitsee noin
kolmanneksen vähemmän kaukolämpöä ja sähköä kuin vastaava rakennus, joka on toteutettu
pelkästään vastaamaan voimassaolevien normien vaatimuksia,
Lakka tiivistää.
Matkalla katolle Lakka innostuu puhumaan ikkunoista,
ilmanvaihdosta ja lattialämmityksestä. Hän näyttää, miten isojen ulkoikkunoiden kiinteät säleiköt ulottuvat ikkunan yläreunasta lähes puoleen väliin asti.
– Ajatus on minimoida koneellisen jäähdytyksen tarve aurinkosuojauksella ja ilmanvaihdon tarve yöllisellä vapaatuuletuksella. Lisäksi ikkunalaseissa
on aurinkosuojauskäsittely. Auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin eli g-arvo on pienempi
Lattialämmitys
on jo out?
Antti Lakka vaihtaa puheenaihetta, ja alkaa selvittää lattialämmityksen ja matalaenergiarakentamisen yhdistämisen haasteita.
Hän korostaa, että lämmönsäätö matalaenergiatalossa täytyy
suunnitella perinteisestä poikkeavalla tavalla. Nykyään haasteena on lämmitysjärjestelmän
nopea reagoiminen ylilämpöön
syksyllä ja keväällä.
– Vielä 1990-luvulla kannettiin huolta lämmön riittävyydestä
kovilla pakkasilla, mutta nykyisissä rakennuksissa riittävyys ei
ole ongelma. Eristeet ovat kunnossa, eikä rakenteissa ole kylmäsiltoja. Suurimman osan vuodesta talot tulevat toimeen ilman
lämmitystä, hän sanoo.
Aikaisempien periaatteiden
mukaisesti suunnitellut lämmitysjärjestelmät, kuten lattialämmitys, eivät pysty nopeasti reagoimaan lämpötilan muutoksiin. Lattialämmitys toimii kuin
lämpöakku.
– Kylmällä säällä kaikki on
hyvin, mutta keväällä järjestelmältä ottaa vuorokausia reagoida lämmönnousun muutokseen.
Lämmityspatterikaan ei oikein
sovellu lämmön säätämiseen ylilämpötilanteessa, jos se on jo valmiiksi kylmä, Lakka toteaa.
Kuntien rakennuttajat tuntevat ongelman. Kun palvelukodin
25 neliön huoneeseen tupsahtaa
6
Kuntatekniikka 5/2014
Kouluksi ja monitoimitaloksi rakennettu Vuores-talo on toinen kiinteistöleasing-rahoituksella toteutettu kohde Tampereella. Ikkunat päästävät
sisälle auringon tuottamasta lämmöstä enintään 30 prosenttia.
Oikealla näkyvä julkisivua koristava graafisesta betonista valmistettu
Olet tässä -taideteos on taiteilija Tomas Byströmin käsialaa.
Katolle sijoitetut aurinkopaneelit eivät näy pihalle.
sukulaisia kylään, niin lämpökuorma nousee heti sadalla watilla vierailijaa kohti. Ylimääräistä lämmitystehoa voi syntyä jopa
kuusisataa wattia.
Hiuskuivaajan teho
lämmittäisi kuusi asuntoa
Tampereen Koukkuniemessä
eräässä vanhusten ryhmäkodissa
tutkittiin, että talon keskellä olevissa 25 neliön asunnoissa lämmitystehon tarve on 300 wattia.
Toisin sanoen tavallisen hiustenkuivaajan teho riittäisi pitämään
lämpimänä kuusi asuntoa jopa
talven huippupakkasilla.
– Niinpä asuntojen patterilämmityksestä ja lattialämmityksestä luovuttiin ja ne korvat-
KIINTEISTÖT
voimala
tiin kokonaan ilmanvaihtokanavassa olevalla kennolämmittimellä. Viileä tuloilma lämmitetään vasta asuntokohtaisesti tarpeen mukaan, mikä parantaa reagointinopeutta myös ylilämpötilanteessa. Patterit säilytettiin pelkästään yläkerran päätyasunnoissa, joissa lämmitystehon tarve on
560 wattia, Lakka kertoo.
– Tältä pohjalta Vuores-talon lämmitysratkaisu on perinteinen kaukolämpöverkkoon liitetty vesikiertojärjestelmä. Lattialämmitys on mukana päiväkodissa, jossa se on järkevää ja jossa se
suunnitteluohjeiden mukaan tuleekin olla. Lattia lämpiää myös
musiikkiluokassa, koska se parantaa luokan akustiikkaa.
Takaisinmaksuaika
10–15 vuotta
Mutta nyt katolle. Matkalla on
pakko poiketa tekniikkahuoneeseen tutkimaan mittareita. Järjestelmän 160 paneelia on kytketty
sähköverkkoon kolmella 15 kilowatin invertteripiirillä, joten
koko 45 kilowatin teoreettinen
huipputeho voidaan hyödyntää.
Mittarit kertovat, että tarkasteluhetkellä järjestelmä tuottaa sähköä 33,8 kilowatin teholla. Toinen lukema näyttää tuotetun sähkön määrän vuositasolla. Käyttöönoton jälkeen vajaassa kolmessa kuukaudessa saldoa
on kertynyt 18 600 kilowattituntia, joten 37 000 kilowattitunnin
vuosituotto-odotus näyttää reaKuntatekniikka 5/2014
7
KIINTEISTÖT
Ikkunasäleikkö estää kesällä auringon lämmön pääsyn sisälle.
Talvella, kun aurinko on matalalla, rakennus hyötyy sisään
tulvivasta lämpöenergiasta.
– Paneelipellon tuottama sähkö menee omaan tarpeeseen, ja 10–15 vuoden
wattituntia, Antti Lakka sanoo.
listiselta. Kolmas lukusarja näyttää tarkastelupäivän tilanteen:
iltapäivällä kello neljä se on 192
tuotettua kilowattituntia.
Aurinkosähköjärjestelmä on
mitoitettu siten, että kaikki sähkö
pystytään käyttämään itse. Kesällä, kun koulu on tyhjillään, energiaa kuluu keittiön kylmäkoneisiin sekä pienehköön ilmanvaihtoon ja valaistukseen.
Oma sähkö korvaa noin kymmenen senttiä kilowattitunnilta
maksavaa ostosähköä sekä sen
siirtämisestä syntyvää siirtomaksua. Järjestelmän takaisinmaksuaika on 10–15 vuotta, minkä jälkeen sähkö on ilmaista.
– Tarjousvaiheessa huomattiin paneelien hinnoissa olevan
suuria eroja. Yksi huolenaihe oli,
miten rakennuksen huopakatto
näyttää nyt siltä, että aurinkopaneelit päinvastoin suojaavat huopakattoa kuumenemiselta. Varsinaisten paneeleiden kestoikä on
noin 40–50 vuotta, Lakka sanoo.
8
kestää paneeleiden ja niiden kiinnikkeiden painon. Paneelit asentanut yritys antoi kuitenkin kymmenen vuoden takuun huopakaton kestävyydelle. Ensikokemus
HANKKEEN OSAPUOLET
Tilaaja
OTampereen Tilakeskus Liikelaitos
Suunnittelijat
O arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy
O rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto A-insinöörit Oy
O LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy
O sähkösuunnittelu: AIRIX Talotekniikka Oy
O pohjasuunnittelu: Geopalvelu Oy
O välituntipihan pohjasuunnittelu: Tampereen Infra, Suunnittelu-
palvelut
O keittiösuunnittelu: DesignLime Oy
O akustiikkasuunnittelu: Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy
Urakoitsijat
O pääurakoitsija: YIT Rakennus Oy
O ilmanvaihto: Kaihlaset Oy
Oputkiurakoitsija: Lemminkäinen
Talotekniikka Oy
O sähköurakoitsija: Sähköpeko Oy
O automaatiourakoitsija: Schneider Electric Buildings Finland Oy
Aurinkovoimalan rakentaminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Tilakeskuksen tehtävä koulumaailmassa on nimittäin tuottaa oppimisympäristöjä eikä sähköä. Mutta käyttäjä halusi kuitenkin energiatehokkaaseen ja luonnonmukaiseen elämäntapaan
kasvattavan oppimisympäristön.
– Tilakeskuksen väen teki myös varovaiseksi joissakin
aiemmissa hankkeissa tehdyt
kannattavuuslaskelmat, joiden
mukaan aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika voi olla
sata vuotta, mutta toiminta-aika
vain 20 vuotta.
Luonnonmukaista
jätehuoltoakin
Kestävän kehityksen periaatteet
näkyvät koulun opetuksessa.
kuoletusajan jälkeen se on ilmaista. Odotettu vuosituotto on 37 000 kilo-
Rakentamisen toisessa vaiheessa mukaan tulee tuulivoimalakin,
mikäli sen toteuttaminen tontilla vain osoittautuu laskennallisesti järkeväksi.
Aulaan asennetaan näyttötaulu havainnollistamaan rakennuksen sähkön, veden ja lämmön
kulutusta sekä itse tuotetun energian määrän. Mahdollisesti asiaa
havainnollistetaan grafiikalla, ja
ehkä kulutustiedot laitetaan verkkoonkin kiinnostuneiden tutkittavaksi.
Luonnonmukaiseen elämäntapaan kuuluu myös pääaulan yhteydessä vesiklosetin viereen sijoitettu kuivakäymälä, joka kuitenkin on toistaiseksi suljettu teknisistä syistä. Se on hajuton, sillä ilmanvaihtoputki vie
hajut suoraan katolle. Kuivaklo-
setti on ehkä tulevaisuutta, sillä
ihmisten kiintojätteiden sisältämä fosfori loppuu maailmasta
nopeammin kuin öljy. Kallisarvoista alkuainetta ei siis kannattaisi huuhtoa mereen.
Vuores-talo on päivällä koulu
ja illalla monitoimitalo. Näin on
vältetty se, että olisi rakennettu
erillinen koulu ja erillinen kansalaistalo. Kokonaisuus on suunniteltu niin, että iltavuorossa ei tarvita enempää kuin yksi vahtimestari. Iltatoimintaa varten on oma
sisäänkäynti ja aulassa kioski.
Kahdessa
vaiheessa
Kahdessa vaiheessa toteutettavaan hankkeeseen on budjetoitu
45 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe otettiin opetuskäyttöön
9
Tekniikkahuoneessa Antti Lakka tutkii aurinkosähköjärjestelmän tuottolukuja: aurinkoisen kesäpäivän saldo kello neljään mennessä on
192 kilowattituntia. Kolmen kuukauden saldo on jo 18 600 kilowattituntia.
jo vuosi sitten; alaluokkien oppilaita on noin kaksisataa. Toinen
vaihe yläluokkalaisia varten toteutetaan myöhemmin. Sen valmistuttua koulu tulee olemaan
Tampereen suurin 1 200 oppilaallaan. Ensimmäisen vaiheen
osuus budjetista oli 27 miljoonaa.
Rakennus on SEB Leasing
Oy-nimisen rahoitusyhtiön
omistuksessa, kaupunki on siinä vuokralla. Tilakeskus on kuitenkin vastannut kokonaisuuden
suunnittelusta ja rakennuttamisesta sekä vastaa myös huollosta
ja ylläpidosta.
– Ensimmäinen sopimuskausi
on 20 vuotta, minkä jälkeen kaupunki voi lunastaa rakennuksen
40 prosentin jäännösarvosta. Sopimukseen voi saada myös kymmenen vuoden jatkoajan, jonka
jälkeen rakennuksen lunastushinta on yksi euro, Lakka selvittää.
Vuores-talo on toinen kiinteistöleasing-rahoituksella totutettu iso kohde Tampereella. Ensimmäinen oli noin vuosi sitten
valmistunut Tipotien sosiaali- ja
terveysasema. Ilman ulkopuolista rahoittajaa Vuoreksen koulukeskusta ei olisi voitu rakentaa
nykyisessä laajuudessaan.
10
Nykyaikainen joustava oppimisympäristö mukautuu monenlaiseen käyttötarkoitukseen.
Aurinkosähkö sopii myös
maalämmön rinnalle
Aurinkosähköjärjestelmän on
asentanut Salosta käsin toimiva Areva Solar Oy. Sen toimitusjohtaja Esa Areva kertoo, että lukuisat päiväkodit ja koulut
ovat asentaneet tai aikovat asentaa vastaavanlaisia järjestelmiä
maalämpöjärjestelmän rinnalle.
– Maalämpövoimala tarvitsee toimiakseen sähköä vuodes-
sa esimerkiksi 10 000 kilowattituntia. Kun siihen liitetään kymmenen kilowatin aurinkosähköjärjestelmä, niin lämmitysenergian suhteen ollaan lähellä nollaenergiatasoa, Areva sanoo.
Areva pitää ongelmallisina
kunnallisia tarjouskilpailuja. Ne
eivät hänen mukaansa tue kestävää kehitystä, koska käytännössä halvin hinta voittaa. Tarjouspapereissa esitetty halvin hinta
ei välttämättä ole halvin enää 30
vuoden päästä.
– Kilpailussa hintaa voidaan
painaa alaspäin monin keinoin.
Esimerkiksi paneelit voidaan
kiinnittää kattorakenteisiin kahdella eikä neljällä kiinnikkeellä,
mistä seuraa, että järjestelmä ei
välttämättä pysy paikoillaan ääritilanteissa, Areva pahoittelee. O
KIINTEISTÖT
Päänavaus Pirkanmaalla
Hämeenkyröön nousee
monitoimikeskus elinkaarihankkeena
Runsaan 10 500 asukkaan Hämeenkyrön kunnan historian suurin investointi toteutetaan
velkarahalla kunnan taseeseen, mutta rakentajalla on 13 vuoden elinkaarivastuu.
Päättäjät vakuuttuivat kunnan saavan näin laadukkaampaa rakentamista.
Merja Ojala
Hämeenkyrön kunnanjohtaja
Antero Alenius ja tekninen johtaja
Satu Hyötylä olivat kunnan
viranhaltijajohdon edustajina
tiiviisti mukana monitoimikeskushankkeen valmistelussa.
Uusi monitoimikeskus valmistuu
oikealla näkyvän kirkonkylän
koulun ja kirjaston viereen.
Vanha rakennus puretaan.
TEKSTI Paavo Taipale
OO Hämeenkyrö on monen
muun kunnan tavoin painiskellut toimitilojensa sisäilmaongelmien kanssa. Kunta on pitänyt kukkaronnyörejä tiukalla ja
välttänyt velkaantumista. Mitalin toinen puoli on ollut kiinteistöjen korjausvelan jatkuva kasvu.
Kunnan asukasluku on pikku hiljaa kasvanut ja siinä sivussa hiukan myös koulujen oppilasmäärä.
– Kirkonkylän koulun sisäilmaongelmat kärjistyivät siinä
määrin, että ratkaisuja oli tehtävä. Tullessani kunnanjohtajaksi
kolmisen vuotta sitten täällä oli jo
tehty palveluverkkosuunnitelma.
Pian todettiin, että kaikkia nykyi-
siä palveluyksiköitä ei voida ylläpitää ja päätettiin rakentaa kirkonkylän monitoimikeskus, Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius kertoo hankkeen
taustasta.
Kunnassa pohdittiin erilaisia
toteutustapoja. Pian selvisi, että
edessä oli joka tapauksessa kunnan historian suurin investointi.
Etsittiin toimintatapaa varmistaa hankkeen rakennustyön laatu, ja viranhaltijajohto ja rakennustoimikunta tutustuivat erilaisiin vaihtoehtoihin. Syksyllä 2013
valtuusto päätti toteuttaa hankkeen elinkaarimallilla.
Kesäkuussa solmitun monitoimikeskuksen rakennusura-
kan arvo on runsaat 17 miljoonaa euroa ja 13+5 vuoden palvelusopimuksen arvo kymmenisen
miljoonaa. Palvelusopimukseen
kuuluvat kaikki kiinteistönhoitoja siivouspalvelut. Ruokapalvelut
kunta tuottaa itse. Kunnalla on 13
vuoden jälkeen optio jatkaa palvelusopimusta viidellä vuodella.
Optiovuosien palvelumaksu oli
mukana tarjoushinnoissa.
Monitoimikeskus korvaa nykyisen kirkonkylän koulun ja kirjaston, kaksi muuta koulua sekä
useita varhaiskasvatuksen tiloja. Keskuksesta tulee uudenlainen avoimen oppimisympäristön tilaratkaisuja sisältävä kokonaisuus, jonka suunnittelussa on
hyödynnetty luovia tapoja energiatehokkuuden ja ekologisuuden lisäämiseen.
Asiantuntija-apua
hankintamenettelyyn
Antero Alenius sanoo alusta alkaen olleen selvää, että elinkaarihankkeen hankintaan tarvitaan
ulkopuolista asiantuntija-apua.
Tarjouskilpailun jälkeen hankintaprosessin konsultiksi valittiin WSP Finland Oy. Konsultti
hoiti hankkeen kaikkien tarjousja sopimusasiakirjojen laatimisen urakka- ja palvelusopimusten allekirjoittamiseen saakka ja
veti kilpailullista neuvottelumenettelyprosessia. Alenius sanoo
11
Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy
saadun palvelun olleen runsaan
100 000 euron hintansa arvoista.
– Heillä oli kokemusta elinkaarihankkeiden hankintamenettelyistä ja hyviä asiantuntijoita. Kilpailullinen neuvottelumenettely, jota hankinnassa käytettiin, oli meille uutta. Kaiken kaikkiaan prosessi vaati runsaasti työtä myös omalta henkilöstöltä.
WSP Finlandin johtaja Jari
Kaukonen sanoo kunnissa hankkeita koskevien lähtötietojen olevan usein kovin vaihtelevia. Se
teettää hankinnan valmistelussa runsaasti töitä niin konsultilla kuin tilaajan väelläkin.
– Yhteistyö Hämeenkyrön
monitoimikeskuksen aktiivisen
rakennustoimikunnan kanssa sujui hyvin, ja toimikuntaan kuului
myös kiinteistöalan ammattilainen, Kaukonen kiittelee.
Rakennustoimikunnassa oli
kunnan puolelta yhteensä kahdeksan jäsentä ja konsultilta
kaksi. Lisäksi konsultin edustaja vastasi toimikunnan sihteerityöstä, ja myös kunnan rakennuspäällikkö osallistui kokouksiin
asiantuntijana.
– Tällaisessa hankkeessa on
varsin paljon sihteerityötä. Tarjouspyynnössäkin oli toistakymmentä liitettä. Lisäksi neuvottelut usean eri palveluntuottajan
kanssa lisäävät työmäärää samassa suhteessa kuin neuvotteluun kutsuttavia palveluntuottajia on kilpailussa mukana.
Menettely sopii
elinkaarihankkeisiin
Kilpailullinen neuvottelumenettely on Jari Kaukosen mielestä
elinkaarihankkeissa ainoa järkevä
12
Merja Ojala
Hämeenkyrön monitoimikeskuksesta tulee uudenlainen avoimen oppimisympäristön tilaratkaisuja sisältävä kokonaisuus, jonka suunnittelussa on
Satu Hyötylä osoittaa kirjastoa, joka saa uudet tilat monitoimikeskuksesta.
hankintamenettely. Siinä voidaan
neuvotella tarjoajien kanssa vaiheittain, kunhan muistetaan tasapuolisuus. Olennaista on varmistaa, että aito kilpailutilanne
todella syntyy.
– On tärkeää, ettei esillä olleista ratkaisuista huudella kylillä. Tämäkin toimi Hämeenkyrössä hyvin. Toimikunta kyllä ohjasi
kokouksissa suunnittelua ja esitti
hyviä kysymyksiä.
Kaukonen sanoo, että heidän
tavoitteenaan on konsultoidessaan samalla kouluttaa asiakkaitaan elinkaarihankkeiden valmistelussa, jotta seuraavassa hankkeessa tilaajan oman organisaation osaaminen olisi parempaa.
Tästä Kaukosella ja konsultoinnissa keskeisesti avustaneella oikeustieteen tohtori Kai Kalimalla on vuosien kokemus.
Hämeenkyrössä esiteltiin
luottamushenkilöille ensi kertaa
arkkitehtisuunnitelmia videolla,
jossa suunnittelija selosti ratkaisujaan.
Elinkaarihankkeen hankintakonsultoinnin tarjoaminen on
myös haasteellista. Esimerkiksi konsultoitavan hankkeen tarjoajien määrä vaikuttaa konsultin
työmäärään olennaisesti.
– Hankintailmoituksen laadintaan saakka palvelu on helposti tarjottavissa kokonaishinnalla, mutta siitä eteenpäin olisi yksikköhintainen konsultointi
parempi ratkaisu. Sillä vältettäisiin työmääräriskin hinnoittelu
sisään kaikkiin tarjouksiin.
Kunta hankkii
rahoituksen
Monia elinkaarihankkeita on toteutettu projektiyhtiöiden kautta,
ja rahoitus on sisällytetty samaan
sopimuspakettiin rakennusurakan ja käyttövaiheen palvelusopimuksen kanssa. Hämeenkyrön monitoimikeskus rakennetaan kunnan omistukseen kunnan hankkimalla rahoituksella. Tämä nähtiin edullisimmaksi tavaksi muun muassa siksi, että tiloissa tulee olemaan pääosin
vain kunnan toimintaa.
– Olemme pyrkineet olemaan
velattomia, mutta nyt velkamäärämme asukasta kohti kieltämättä nousee jopa hieman maakunnan keskiarvon yläpuolelle, Antero Alenius myöntää.
Jari Kaukonen pitää hankkeen
lähes 30 miljoonan euron kokoa
hyvinkin riittävänä elinkaaritoteutukseen. Pienempikin hanke
riittää, jos rahoitus ei kuulu samaan pakettiin. Hän suhtautuu
varauksellisesti elinkaarihankkeiden yhteydessä usein käytettyihin
KIINTEISTÖT
projektiyhtiöihin, jos kunta on itse niissä osakkaana.
– Muun muassa varainsiirtovero on nykylainsäädännön mukaan ikävä ongelma lunastettaessa kohde kunnalle sopimuskauden päättyessä. Vain valtion
hankkeet välttyvät tältä veroseuraamukselta.
Antero Alenius painottaa elinkaarihankkeen etuna sitä, että
saadaan selvästi erilaisia ratkaisuehdotuksia.
– Jos ensin kilpailutetaan
suunnitelmat ja sitten niillä pyydetään urakkatarjouksia, ei innovaatioille juuri ole tilaa. Elinkaarihankkeessa tarjoukset ovat aidosti erilaisia. Ote suunnitteluun
ja materiaalivalintoihin on aivan
erilainen, kun tiedossa on pitkä
ylläpitovastuu.
– Urakoitsijan on mietittävä materiaalivalinnoissaan kunnossapitoa. Palvelusopimuksen
päättyessä kunta saa lunastaa lähes uudenveroisen toimitilan, vakuuttaa myös Jari Kaukonen.
Kokonaistaloudellisesti
edullisin oli myös halvin
Monitoimikeskuksen toteuttaja valittiin kokonaistaloudellisen
edullisuuden perusteella. Laadun painoarvo oli 40 prosenttia
ja hinnan 60.
Arvioinnissa oli mukana
kymmenkunta eri laatutekijää eri
painoarvoilla. Lopulta toteuttajaksi valittiin Lujatalo Oy, jonka
tarjous oli myös hinnaltaan selvästi halvin.
– Kaksi muuta tarjoajaa olivat ratkaisuissaan lähteneet hakemaan selvästi huippulaatua,
mikä nosti hintaa, kun taas vali-
Paavo Taipale
hyödynnetty luovia tapoja energiatehokkuuden ja ekologisuuden lisäämiseen. Tarjousvaiheen havainnekuva julkisivusta kaakkoon.
WSP Finlandin johtaja Jari Kaukonen uskoo elinkaarihankkeiden
yleistyvän kunnissa vähitellen, kun kokemusta karttuu. Hänen
mielestään ne sopisivat hyvin esimerkiksi uusien kaava-alueiden
yhdyskuntatekniikan rakentamiseen.
HÄMEENKYRÖN MONITOIMIKESKUS
ORakennusurakka
17,2 miljoonaa euroa
O18 vuoden palvelusopimus
10 miljoonaa euroa
OLaajuus 9 500 brutto-m2
OVarhaiskasvatustilat 10 ryhmälle
(150 kokopäiväistä hoitopaikkaa)
OPerusopetuksen tilat 18 opetusryhmälle (noin 300 oppilasta)
OKansalaisopisto, musiikkiopisto
ja kirjasto
OYhteiset liikunta- ja ruokailutilat
ONykyiset kirkonkylän koulu ja
kirjasto puretaan
OMonitoimikeskus korvaa myös
kaksi kyläkoulua ja useita omia
ja vuokrattuja varhaiskasvatuksen tiloja
OTyöt käynnistyivät elokuussa,
koulunkäynti monitoimikeskuksessa alkaa elokuussa 2016 ja
muut toiminnot vuoden 2016 lopulla. Pihatyöt valmistuvat kesällä 2017.
OPääsuunnittelijana Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy
OElinkaarihankkeen päätoteuttajana Lujatalo Oy
tuksi tullut oli pitäytynyt esimerkiksi minimissä tilojen laajuuden
osalta. Kaikille oli asetettu minimilaatukriteerit, jotka tuli täyttää,
Kaukonen selostaa.
– Poliittisten päättäjien keskuudessa kannettiin valmisteluvaiheessa huolta hinnasta, tarjoajien määrästä ja palvelusopimuksen kestosta, mutta jyrkkää vastustusta ei ollut, ja kaikki
päätökset ovat olleet yksimielisiä,
Alenius iloitsee.
Hän kertoo, että vuosi sitten tehtiin markkinakysely, jossa kuusi yritystä ilmoitti kiinnostuksensa. Tarjouksia saatiin
lopulta kolme.
Jari Kaukonen arvioi elinkaarihankkeiden yleistyvän kaikenkokoisissa kunnissa vähitellen,
kun kokemusta karttuu. Maailmalla on toteutettu elinkaarimallilla runsaasti myös infrahankkeita, mutta kuntien infrahankkeet
ovat meillä usein arvoltaan liian
pieniä.
– Mielestäni elinkaarimalli sopisi hyvin esimerkiksi
uusien kaava-alueiden yhdyskuntatekniikan rakentamiseen, mutta toistaiseksi siitä ei ole juuri esimerkkejä. Vesihuoltoverkostojen
aluesaneeraukseen ollaan mahdollisesti muutamassa kaupungissa lähiaikoina kokeilemassa
vastaavanlaista toteutustapaa.
– Osaaminen myös siirtyy
henkilöiden mukana kunnasta
toiseen. Esimerkiksi Tyrnävän
uusi kunnanjohtaja toi Oulusta
ja Haukiputaalta mukanaan elinkaariosaamista ja harkitsee elinkaarihanketta myös reilun 6 500
asukkaan Tyrnävälle, Kaukonen
huomauttaa. O
13
Ajotapa ja pumput vaikuttavat kulutukseen
Saneeraus parantaa jätevesipumppa
Ovatko jätevesipumppaamot
energiatehokkaita
ja ajetaanko niitä
optimaalisesti?
Voisiko jotain tehdä
toisin kuin aiemmin?
Miten suuri merkitys
näiden asioiden
huomioonottamisella
on, ja saavutetaanko
toimilla taloudellista
hyötyä?
MAri
Jousmäki
Verkostopäällikkö
Lahti Aqua-konserni /
Aqua Palvelu Oy
OOSelvitimme Lahti Aqua Oy:n
suurimpien jätevesipumppaamoiden energiatehokkuutta. Valitsimme lähempää tarkastelua
varten Mukkulan ja Myllypohjan jätevesipumppaamot.
Vesihuoltotoiminta on monopolitoimintaa, ja haltija vastaa
toimialueellaan jätevesipumppaamoiden kunnosta. Koska kilpailua ei ole, on yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaista, että
liiketoiminta on hyvin säädeltyä
ja sijoitetut pääomat ovat tehokkaassa käytössä.
On myös oleellista, että jätevesipumppaamoihin ei investoida
enempää kuin teknistaloudellisesti on välttämätöntä. Taloudellisen käytön kannalta on tärkeää,
että laitteistoja kunnossapidetään
riittävästi ja oikea-aikaisesti.
Tärkeää on sekin, että kun
laitteiston elinkaari on päätepisteessään, laitteistoja ei käytetä pidempään kuin on tarkoituksenmukaista ja verkostossa suoritetaan oikeaan aikaan uusinvestoinnit.
14
Saneerauksen jälkeen saadaan siisti ja toimiva
jätevesipumppaamo, kuvassa yksi Myllypohjan
pumppaamon pumpuista.
Uusinvestointien ajoitus on
perinteisesti perustunut joidenkin henkilöiden kokemukseen
siitä, koska uusinvestointi on tarkoituksenmukaista. Toinen uusinvestoinnin ajoitukseen vaikuttava tekijä on ollut laitteiston vikaherkkyys ja vikataajuus. Nyt
Lahdessa on myös pumppaamoiden investointeja mietitty useammaltakin eri kannalta.
Yli 2 000 kilometriä
kunnossapidettävää
Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden ja Hollolan
alueen asukkaille. Lahti Aqua
Oy:n tytäryhtiö Aqua Palvelu
Oy hoitaa kaikki operatiiviset
käyttö- ja kunnossapitopalvelut
emoyhtiölle.
Tärkeimpänä työnä on huolehtia asiakkaiden vesihuollosta
ja kertoa emoyhtiölle omaisuu-
VESIHUOLTO
amoiden energiatehokkuutta
Oleellista on, että jätevedenpumppaamon oikea vesimäärä voidaan
mitata luotettavasti.
Sähköenergian säästö Mukkulan ja
Myllypohjan jätevesipumppaamoilla
Mukkulan jvp
säästö %
Lining Oy
(arvio)
38,0 %
Aqua Palvelu Oy
22,6 %
säästö/a
le, tavoitteena toiminnan kehittäminen.
Jätevesiverkostossa korjataan
havaittuja virheitä muun muassa poistamalla hulevesiliittymiä.
Samoin jätevesipumppaamoiden kuntoa on tarkasteltava systemaattisesti ja esimerkiksi vir-
säästö/a
33,0 %
1 732 €
taamamittauksien parantaminen
on välttämätöntä.
Virtaaman pienentyminen
näkyy suoraan pumppaamoiden
energiankulutuksen vähentymisenä, joka tietysti kertautuu vuosien saatossa.
den kunnosta ja investointitarpeista.
Aqua Palvelu Oy:lla on kunnossapidettävää verkostoa yhteensä runsaat 2 000 kilometriä. Jätevesipumppaamot siirtyivät 1.4.2013 palvelutuotanto- ja
verkostohuoltoyksikön vastuul-
Myllypohjan
jpv, säästö%
Toimintavarmuus
tärkeintä
Vesihuoltolaitoksen kannalta toimintavarmuus on tärkein asia,
toki taloudellisuutta unohtamatta. ”Tulipalojen sammuttaminen” on kallista ja vaikeuttaa töiden hyvää suunnittelua.
Päätimme selvittää saneerauksen vaikutuksia energiankulutukseen. Kymmenen suurinta pumppaamoa vastaa noin 80
prosentista energiankulutuksesta.
Jos voisi suunnitella koko
pumppaamoketjun eikä vain yhtä pumppaamoa kerrallaan, tehtävä helpottuisi. Usein pumppaamoiden tuotot eivät ole ketjutet-
26,3 %
2 847 €
tujen pumppaamoiden kannalta täysin ihanteellisia. Jos ja kun
pumppaamoita saneerataan, olisi
hyvä, jos koko ketjun kattava mitoitussuunnitelma eli pumppupaineputkiyhdistelmien kapasiteettien sovitus olisi myös tehty.
Lähtökohtana voisi edelleenkin olla se, että pumppaamoketjun tuottojen tulisi kasvaa alavirtaan päin mennessä. Aina ei siihen eri syistä päästä, ja sitten varmistus täytyy hoitaa imuallastilavuuksilla tai ohjelmallisesti.
Tällainen ongelma lienee yleisempikin. Pumppaamoja on siis
sekä rakennettu että saneerattu
ehkä liian tapauskohtaisesti ja koko ketjun hydrauliikkaa ja energiatehokkuutta tarpeeksi ajattelematta.
Raporteista voidaan löytää
tieto siitä, miten paljon kullakin pumppaamolla on pumpattu likavettä ja mikä on ollut energian kulutus. Näistä laskemalla
15
VESIHUOLTO
saadaan todelliset energiakulutustiedot.
Matalaenergiapumppaus
pitkiin pumppausjaksoihin
Tarkastelemissamme Mukkulan
ja Myllypohjan jätevesipumppaamoissa on suoritettu saneeraukset, joissa on kiinnitetty huomiota pumppujen valintaan sekä optimaaliseen ajotapaan.
Nykypäivän pitkiin ja vaativiin pumppausjaksoihin soveltuvaa matalaenergiapumppausta haettiin tällä kertaa Hidrostalin ruuvijuoksupyörällä. Perinteisesti jätevettä on pumpattu jaksokäytöllä käynnistysrajalta pysäytysrajalle. Energiansäästö edellyttää kuitenkin taajuusmuuttajalla
ajettuja pitkiä käyntijaksoja.
Hidrostalin ruuvijuoksupyörällä on riittävä läpäisykyky isoille kiintoaineille. Lisäksi juoksupyörän siipi on geometrialtaan
sellainen, että se kuljettaa pitkät
kuidut ja rätit varmasti eteenpäin. Hydrauliikkaosia valmistetaan myös kulutusta kestävästä
kromiraudasta sekä syövyttäviin
kohteisiin tarvittavista erikoishaponkestävistä materiaaleista.
Hidrostal valmistaa sekä uppo- että kuiva-asennuksiin sopivia pumppuja. Kuiva-asenteinen
pumppu on mahdollista varustaa
myös ilmajäähdytteisellä korkean
hyötysuhteen moottorilla.
Pumppujen mitoitukset tehtiin varsin perinteisesti pumppukäyrien mukaan, mutta pumppujen ajotapa otettiin huomioon.
Myös erilaisia ajotapoja testattiin hiukan ennen kuin päädyttiin nykyisiin asetuksiin.
Pumppauskustannukset
laskivat noin neljänneksen
Tarkastelluilla jätevedenpumppaamoilla edellä mainittuihin
asioihin on kiinnitetty huomiota
saneerauksen yhteydessä. Tutkimuksessa saavutettiin suuri prosentuaalinen energiansäästö.
Yhteistyötahona hankkeessa
ja saneerauksissa oli Lining Oy.
Se arvioi ennen saneerausta teoreettisesti energiansäästön jonkin
verran todellisia tuloksia suuremmaksi. Energiansäästö oli kuitenkin huima: Mukkulan pumppaa16
Nykyaikainen ohjaus- ja
valvontayksikkö on selkeä
ja helppokäyttöinen.
Sähkö- ja automaatiokeskukset
saneerauksen jälkeen. Ohjauskeskuksella sekä taajuusmuuttajilla pumppaamoa
ajetaan halutulla tavalla.
molla 22,6 prosenttia ja Myllypohjassa 26,3 prosenttia. Mukkula on ollut käytössä saneerauksen
jälkeen noin puolitoista vuotta ja
Myllypohja vajaan vuoden.
Pumppaamot ovat toimineet
saneerauksen jälkeen hyvin, ja
energialaskut ovat pienentyneet.
Ajotapa tai pumput eivät ole aiheuttaneet mitään toiminnallisia
häiriöitä.
Tämän selvityksen aikana on
saatu hyvää tietoa jätevesipumppaamoiden energiankulutuksesta. Jatkossa tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa uusia saneerauksia jätevesipumppaamoille.
Euromääräiset säästöt saattavat tuntua melko pieniltä, mutta
kun kokonaisuus huomioidaan,
päästään aivan eri mittasuhteisiin
ja voidaan puhua kymmenistä tai
jopa sadoista tuhansista euroista.
Pumppujen ja ajotavan
valintaan panostettava
Johtopäätöksenä onkin, että jätevesipumppaamoiden saneerauksen yhteydessä kannattaa
kiinnittää huomiota oikeanlaisen
pumpun valintaan sekä jätevesipumppaamon oikeanlaisen ajotavan suunnitteluun. Tässä pienessä otoksessa onnistuttiin sel-
vittämään, kuinka näillä tekijöillä saavutetaan prosentuaalisesti
suuria säästöjä energiankulutuksessa. Saneerauksen yhteydessä
nämä tekijät kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon.
Yksittäistä pumppua uuteen
vaihdettaessa sen sijaan pitää
selvittää tarkemmin, kuinka pitkä takaisinmaksuajasta muodostuu. Tulokset auttavat myös toimeksiantajaa uusien investointien suunnittelussa. Pumppaamot ovat toimineet saneerauksen jälkeen moitteettomasti, eikä ylimääräisiä huoltokäyntejä
ole tarvittu. O
++
,+
+
! &"$!##"" $"
!%'"%!#"
#(('')'0)00"#'0&00"#!"
&"$""!## !!!$"!&#
"$!! "
%&*%( 0""*.'*&(
!!$
&&!%%$%!#" "&!""%
""%&""##"#!"!"&$&"!##"
'()-*''.!"" "##!"$&"##!" ""&#"""$
!&!&%&!#!& !"&##
""
( &--#&#''&'
''$/%("#&#!#!$%#!&&'!
! &"$!##""$" !%'"%!#" #!
$"$!!!"!!%!"%$&"&%%%!
"" "% #"!##!&
$!"$"%%&"$&!""%!"!
!##% #!!&'!
!"##
%!%!&&%%!"&"&&&
Langaton valvontatekniikka antaa lisää kapasiteet
Vesijohtoverkon vuodot esiin
Pääkaupunkiseudulla investoidaan vesijohtoverkon ja puhdistuslaitosten valvontaan lisäämällä
langattomia ratkaisuja. Vedenpuhdistuslaitoksille saadaan lisää kapasiteettia ja putkiston vuotojen
paikallistaminen tehostuu. Saavutettuihin hyötyihin nähden kustannukset jäävät pieniksi.
Tabletille avautuu suoraan valvomonäytöt sekä ilmaisohjelmiston kautta myös mittakaivojen tosiaikaiset tiedot. Käyttöhenkilöstö on siis
samanaikaisesti kenttälaitteiden vieressä ja näkee tilanteen samanlaisena kuin valvomossa. Puheyhteyttä ei tarvita ja laitteiden kunnossapitohistoria vikatietoineen on selattavissa kaikkialla kaupungin alueella.
TEKSTI JA KUVAT Lauri Lehtinen
OO Helsingin seudun ympäris-
töpalvelut HSY investoi sekä raakavedenpuhdistuslaitostensa että jakeluverkkonsa langattomaan
valvontaan. Tarkoituksena on lähes kaksinkertaistaa kapasiteetti ja vähentää oleellisesti vuotovesien osuutta. Samaan aikaan
henkilöstön työ tehostuu, kun
tarpeetonta liikkumista voidaan
karsia.
18
– Päämääränämme on, että voimme karsia vuotovesien
määrän asteittain nykyisestä, lähes kahdenkymmenen prosentin
tasosta, alle kymmeneen prosenttiin seuraavien viiden vuoden aikana. Keinona on mitata verkkoa
reaaliaikaisesti kaupunginosittain. Päivä- ja yökulutushistoriaa keräämällä ja sitä vertaamalla voidaan havaita vuoto nopeasti ja se voidaan myös paikallistaa
paremmin. Tietojen perusteella arvioidaan ongelman kiireellisyys ja voidaan ryhtyä korjaustoimiin, kertoo valvomoinsinööri
Antti Järvinen HSY:ltä.
Kulutusta seurataan virtausja painemittarein mittakaivojen
avulla. Tiedot välitetään pääasiassa gprs-matkapuhelinverkon
kautta, jolloin toteuttamisen ja
tiedonsiirron kustannukset ovat
erittäin edullisia. Tietoliikenne ei
tarvitse kaapelointia. Tosin ongelmana on joissakin tapauksissa
laitteiston sähkönsyöttö, vaikka
kulutus sinänsä on minimaalista.
Energiaa
alkoholista
Yleensä verkkovirta saadaan jostakin lähistöltä, mutta toisinaan
mittapiste sijaitsee kaukana sähköverkosta. Silloin turvaudutaan
aurinko- ja polttokennoratkaisui-
VESIHUOLTO
tia edullisesti
hin, jotka varustetaan varakäyntiakustolla. Polttokenno antaa
noin 30 litran metanolisäiliöllä
osapuilleen 11 kuukauden katkottoman toiminta-ajan, ja laite
hälyttää itse lähestyvästä tankkaustarpeesta tai akkujännitteen
alenemisesta.
Kytkentäkaappiin on helppoa
lisätä muitakin hälytyksiä esimerkiksi laiterikkojen tai ilkivallan
varalta; yksinkertainen mikrokytkin hälyttää vaikkapa silloin,
kun maastossa olevan kaapin ovi
on auki.
Jos sähkönsyöttö järjestyy helposti, yhden mittakaivon kytkeminen langattomasti reaaliaikaiseksi maksaa noin tuhat euroa.
Polttokenno ja akuston tarve nostaa hinnan kuuden tuhannen euron seutuville. Tämä kustannus
on kuitenkin vain murto-osa sähköliittymän rakennus- ja kytkentäkustannuksista.
Seuraavien viiden vuoden aikana on tarkoitus toteuttaa yli
300 langatonta, tosiaikaista mittapistettä. Se tarkoittaa noin yhden yksikön valmistumista viikoittain. Järjestelmä hälyttää heti myös äkillisistä, nopeista paineenlaskuista, jotka merkitsevät
yleensä jonkinlaista repeämää
putkistossa.
– Mittakaivojen tiedonsiirto
on toteutettu Moxan tekniikalla, ja valmistajalla on ilmainen
OPC-serveri, joka kokoaa mittatiedon. Valvomo-ohjelmisto lukee sitten datan tältä rajapinnalta. Näin asiakas säästää huomattavasti investointikuluissa, kun
hankitaan pelkkiä laitteita, ei ylimääräisiä ohjelmistoja ja lisenssejä, kertoo teollisuus-it:n asiantuntija Jukka Karjalainen laitteet
toimittaneelta Metric Industrial
Oy:ltä.
Karjalainen kertoo, että langaton putkiverkon valvonta voidaan toteuttaa helposti, ja se sopii pienille ja suurille putkistoille. Menetelmää voidaan käyttää
myös jätevesi- ja kaukolämpö-
vianetsintä nopeutuu, kun se voidaan tehdä vanhojen korjausraporttien pohjalta. Samalla tehdyt
kunnossapitotoimet kirjautuvat
heti järjestelmään eivätkä unohdu matkalla takaisin valvomoon.
– Laitteille tehtävät huoltoja korjaustoimet tallentuvat automaattisesti, näin säästyy aikaa
ja syötetyn tiedon laatu paranee.
Samalla tietopankki ja laitehistoriat kehittyvät laadullisesti, ja
niistä on mahdollista saada tukea ennakoivalle kunnossapidolle. Järjestelmä liittyy myös kunnossapidon ohjausohjelmistoon,
joten henkilöstön tehtävälistakin
näkyy samassa yhteydessä, Järvinen sanoo.
Kuvassa ei ole metrilakun ylijäämävarasto vaan ethernet- ja wlanverkkojen kytkentäkaappi. Valmiskaapelit liittimineen merkitsevät,
että kytkentäkokonaisuus on selkeä, vaikka johtoja on paljon. Kaapelikokonaisuutta ihailevat Jukka Karjalainen (edessä) ja Antti Järvinen.
verkkojen hallintaan, ja siihen
voidaan liittää myös vesitornien
tapaisia yksiköitä.
Puhdistuslaitoksen
käyttöliittymänä tabletti
Henkilöstö näkee vedenpuhdistuslaitoksen eri osat valvomosta
tai liikkeellä ollessaan kannettavalta tietokoneelta, tabletilta tai
älypuhelimesta. Järjestely vähentää monella tavalla liikkumisen
tarvetta sekä puheyhteyksien ottamista. Esimerkiksi toimilaitteen asennon voi tarkistaa paikan päällä ja samaan aikaan katsoa, vastaako se valvomon näyttämää tietoa.
Jotta laitoksissakin saatai-
siin täysi hyöty tablettien käytöstä, Vanhankaupungin laitokseen rakennettiin täysin kattava wlan-verkko, johon kuuluu
38 tukiasemaa. Siihen tarvittiin
kuuluvuusmittaus, jonka pohjalta selvitettiin tukiasemien tarve
ja optimaaliset paikat. Nyt, kun
järjestelmä on saatu toimimaan,
se kopioidaan myös Pitkäkosken
puhdistuslaitokseen.
Langattomuudella on monia
etuja, esimerkiksi puheyhteyttä
valvomoon ei tarvita, joten yksi mies suoriutuu töistä, joissa
aikaisemmin tarvittiin työpari.
Myös kunnossapito hyötyy, kun
laitehistoria ja manuaalit ovat
luettavissa suoraan kentällä. Näin
Lisää
kapasiteettia
Vanhakaupungin vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetti on noin
5 000 kuutiometriä tunnissa, ja
Pitkäkosken noin 7 000 m3/h.
Tarkoitus on nostaa molempien
laitosten kapasiteetti nykyisillä altailla ja henkilöstöllä 9 000 m3/h
tasolle. Myöskään uusia valvomoita ei tarvitse rakentaa.
Wlan-verkon rakentamista,
täydentämistä ja ylläpitoa helpottaa automaattinen konfigurointi.
Siinä MX VIEW -verkonhallintaohjelmisto etsii verkkoon liitetyt laitteet ja antaa niille itse omat
ip-osoitteet.
Osoitteiden määrittelemiseksi ei siis tarvitse kulkea laitteiden luo, joten työ nopeutuu ja
selkeytyy oleellisesti. Saman ohjelmiston avulla verkon ylläpito
helpottuu, sillä häiriötilanteessa
näkyy heti, onko vika kaapeliyhteydessä, sähkönsyötössä tai
muissa vastaavissa teknisissä yksityiskohdissa.
Järvinen kertoo, että HSY:n
väki on ottanut langattomat työvälineet hyvin vastaan. Tabletilla
työskentely säästää turhia askeleita ja nostaa tuottavuutta, ja tällaisia työkaluja halutaan lisää. O
19
Hulevesien hallinnan säätely siirtyi maankäyttö- ja
Uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa
Lait vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta tulevat voimaan 1.9.2014.
Pitkään valmisteltu vesihuoltolain tarkistus parantaa vesihuollon talouden läpinäkyvyyttä ja
vesihuollon häiriötilanteisiin varautumista.
MKirsi Rontu
Yhdyskuntatekniikan päällikkö
Suomen Kuntaliitto
OO Vesihuoltolakia sovelle-
taan asutuksen vesihuoltoon sekä asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvan elinkeino- ja
vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon. Vesihuoltolakia sovelletaan myös rakennetulla alueella
maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän
sade- tai sulamisveden eli hulevesien sekä perustusten kuivatusvesien viemäröintiin siltä osin kuin
vesihuoltolaitos siitä huolehtii.
Maankäyttö- ja rakennuslakiin
on lisätty hulevesiä koskevat erityiset säännökset.
Huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen ja
käsittely eivät sisälly enää jatkossa vesihuollon käsitteeseen. Jatkossa vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan laitosta, joka huolehtii
vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää sitä,
millainen laitos luokitellaan vesihuoltolaitokseksi. Vesihuoltolain
vesihuoltolaitoksia koskevat säädökset koskevat ainoastaan niitä toimijoita, joille on hyväksytty toiminta-alue.
Kehittämisvelvollisuus
säilyy kunnalla
Vesihuoltolain muutoksen myötä
kunnalta poistuu velvollisuus laatia alueelleen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kunnan tulee
kuitenkin edelleen kehittää alueellaan vesihuoltoa yhdyskuntakehitystä vastaavasti yhdessä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden
jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa. Kehittämisvelvoitteen vuoksi kehittämissuunnittelu on edelleen tarpeen.
20
Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ennakoivan määrittelyn edistäminen on yksi vesihuoltolain muutoksen tavoitteista. Vesihuoltolaitosten toimintaalueiden tulee uuden vesihuoltolain mukaan kattaa alueet, joilla
kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi.
Toiminta-alueiden ennakoiva
määrittely edistää maankäytön ja
sen tarpeiden huomioon ottamista vesihuollossa, sillä maankäytön
tulee olla lähtökohtana toimintaalueita laajennettaessa. Toimintaaluelaajennusten tulee perustua
vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, jossa arvioidaan tulevaisuuden tarpeita vesihuollolle.
Liittämisvelvollisuus lievenee
taajamien ulkopuoella
Perusvaatimuksena on edelleen,
että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on
liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon sekä jätevesiviemäriin.
Vesihuoltolakiin tehdyt muutokset lieventävät liittämisvelvollisuutta taajamien ulkopuolisilla
alueilla. Lähtökohtana on, että
kiinteistön vesihuoltolaitteiston
tulee olla rakennettu ennen toiminta-alueen hyväksymistä ja että laitteisto täyttää lainsäädännön
vaatimukset.
Säätelyn tavoitteena on estää
tilanteet, joissa juuri asianmukaisiin kiinteistökohtaisiin järjestelmiin investoineet kiinteistöt velvoitetaan liittymään vesihuoltolaitoksen verkostoihin. Kiinteistöt, joiden vesihuoltolaitteisto on
rakennettu toiminta-aluepäätöksen tekemisen jälkeen, kuuluvat
liittämisvelvollisuuden piiriin kuten ennenkin.
Häiriötilanteisiin
varautumista tehostetaan
Huleveden viemäröintiin
omat säädökset
Vesihuoltolaitoksen tarkkailuja selvilläolovelvollisuutta tarkennetaan ja laajennetaan. Vesihuoltolaitoksen tulee olla selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta.
Tarkkailuvelvoitetta siis laajennetaan raakaveden laadusta ja määrästä myös laitteiston kuntoon sekä vuotovesiin vesijohto- ja viemäriverkostoissa.
Muutosten tavoitteena on
edistää varautumista häiriötilanteisiin ja vaarojen huomioon
ottamista laitoksen toiminnassa sekä vesihuoltolaitoksen laitteiston pitämistä asianmukaisessa kunnossa. Pykälässä esitetyt
vaatimukset koskevat koko vesihuoltoketjua, mukaan lukien vesihuoltolaitoksille vettä toimittavat laitokset sekä niiden jätevesiä
käsittelevät laitokset.
Vesihuoltolakiin on laadittu kokonaan uusi luku, jossa säädetään
huleveden viemäröinnin järjestämisestä vesihuoltolaitoksen toimesta. Hulevesien muusta hallinnasta ja siihen liittyvistä velvoitteista säädetään maankäyttö- ja
rakennuslaissa.
Vastuu hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella kuuluu
maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle. Kunta voi kuitenkin vesihuoltolain mukaan päättää, että vesihuoltolaitos vastaa
huleveden viemäröinnistä päätöksessä erikseen määriteltävällä alueella.
Hulevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin kielletään laissa. Tässä pykälässä jätevesiviemärillä tarkoitetaan sekä jäteveden johtamiseen tarkoitettua erillisviemäriä
että sekaviemäriä (viemäri, joka
on mitoitettu sekä jätevesille että
hulevesille). Kielto perustuu siihen, että hulevesien johtaminen
jäteveden erillisviemäriin ja sekaviemäriin aiheuttavat ylivuotoja, ohijuoksutuksia sekä ongelmia jätevedenpuhdistamoilla. Seurauksena voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Laitosten talouden
läpinäkyvyys paranee
Vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävien maksujen tulee olla sellaiset, että niillä
voidaan pitkällä aikavälillä kattaa uus- ja korjausinvestoinnit
sekä käyttökustannukset. Tällä
lain muutoksella pyritään edistämään huomion kiinnittämistä erityisesti tuleviin korjauskustannuksiin vesihuollon maksuja
määriteltäessä. Peruskorjausinvestointien tarve on merkittävä,
ja se on otettava huomioon vesihuollon maksuissa.
Jatkossa vesihuoltolaitoksen
tulee periä liittymis-, perus- ja
muita maksuja erisuuruisina eri
alueilla, mikäli tämä on tarpeen
kustannusten oikean kohdentamisen, aiheuttamisperiaatteen tai
muun vastaavan syyn takia.
MRL:ään tavoitteet
hulevesien hallinnalle
Hulevesiä koskeva säätely siirrettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska hulevesien hallinnan
tärkein keino on kaavoitus. Kaavoituksen avulla voidaan kehittää hulevesien suunnitelmallista
hallintaa.
Hallinnan tavoitteena on viivyttää ja imeyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla. Tarkoituksena on, että kiinteistöt ensisijaisesti hoitavat hulevetensä
VESIHUOLTO
rakennuslakiin
ScanStock Photo
täyskatteisiin maksuihin
omalla kiinteistöllä. Merkittävä
tavoite on myös saada hulevedet
pois jätevesiviemäristä.
On tärkeää huomata, että
kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä ainoastaan
asemakaava-alueella. Kunta voi
ottaa, niin halutessaan, vastatakseen hulevesien hallinnan muillakin alueilla.
Hulevesisäädösten lähtökohtana on, että kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä
hulevesien hallinnasta. Toissijaisena ratkaisuna kiinteistön hulevedet johdetaan kunnan hulevesijärjestelmään, jos niitä ei voi
hoitaa kiinteistöllä tai jos niitä ei
johdeta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon.
Jos hulevesiä ei voi hoitaa
kiinteistöllä, kiinteistön on pakko liittyä kunnan hulevesijärjes-
telmään tai vesihuoltolaitoksen
hulevesiviemäriin.
Kunnalle mahdollisuus
antaa hulevesimääräykset
Hulevesien hallintaa valvoo
kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Laissa ei määritellä tarkemmin, mikä toimielin se
on, vaan kunta voi itse määritellä
sen omalle organisaatiolleen parhaiten sopivaksi.
Kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kuntaa
tai kunnan osaa koskevat hulevesimääräykset. Määräykset voivat koskea esimerkiksi hulevesien
määrää, laatua, maahan imeyttämistä, viivyttämistä ja tarkkailua
sekä hulevesien käsittelyä kiinteistöllä ja kiinteistön hulevesijärjestelmän liittämistä kunnan
hulevesijärjestelmään.
Toisen kiinteistöltä valuvat
hulevedet aiheuttavat usein riitaa.
Uuden maankäyttö- ja rakennuslain pykälän nojalla kunnan määräämä monijäseninen toimielin
voi antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi.
Hulevesisuunnitelma ja
-maksu mahdolliseksi
Hulevesisuunnitelma ei ole pakollinen, mutta kunta voi hyväksyä
sen tarvittaessa. Hulevesisuunnitelma on katusuunnitelmaan verrattava detaljisuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään kunnan hulevesijärjestelmän ratkaisut ja rakenteet. Usein kunnan katusuunnitelmassa on jo esitetty hulevesijärjestelmän rakenteet, ja tällöin
hulevesisuunnitelmaa ei tarvita.
Kunta voi periä julkisoikeudellista hulevesimaksua, jolla katetaan kunnan hulevesijärjestelmästä kunnalle aiheutuneet kustannukset. Vuosittaista julkisoikeudellista hulevesimaksua voi
periä hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta.
Kunta hyväksyy maksun
määräämisen perusteet sisältävän taksan. Hulevesimaksun
perusteita ovat kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja järjestelmän suunnittelukustannukset
sekä kiinteistön sijainti kunnan
hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kunnan hulevesimaksun voi nimetä myös esimerkiksi kuivatusmaksuksi. O
21
VESIHUOLTO
Vesilaitosyhdistyksen kysely:
Vesilaitosyhdistyksen
jäsenlaitoksilleen
tekemän kyselyn
mukaan vesihuoltomaksut ovat nousseet
viime vuodesta
keskimäärin vajaat
kuusi prosenttia.
Omakotitalossa vesihuoltopalvelun
ns. vertailuhinnan mediaani oli kuluvan vuoden helmikuussa 5,34
euroa kuutiometriltä.
TEKSTI Paavo Taipale
OOVesilaitosyhdistys julkaisee jä-
senlaitostensa vesihuoltomaksuista kyselyyn perustuvan raportin
vuosittain. Vertailuhinnassa on
otettu huomioon käyttömaksun
ohella perusmaksun ja mittari-
ScanStock Photo
Vesihuoltopalvelujen hintojen nousu
Suomen vesilaitosten myymä laadukas talousvesi on hinnannoususta huolimatta edelleen edullista.
vuokran sekä liittymismaksun
vaikutus asiakkaalta perittävään
veden ja jäteveden hintaan.
Vertailuhinta antaa käyttömaksuun verrattuna paremman
kuvan asiakkaan maksamista
maksuista käytettyä vesikuutio-
metriä kohden. Kyselyssä on mukana myös hulevedestä perittävät
maksut.
Hulevesimaksujen maksuperusteet ovat eri laitoksilla hyvin
erilaisia. Hulevedestä voidaan periä liittymismaksua tai vuosittais-
ta perusmaksua.
Vertailuhintoja on laskettu
omakotitalolle (kerrosala 150
m2, 3 asukasta, veden kulutus 180
m3/v) ja kerrostalolle (30 asuntoa,
kerrosala 2 500 m2, 75 asukasta,
veden kulutus 5 000 m3/v). Kyse-
RAKENNEKUSTANNUSINDEKSILLÄ (2000=100) VUODEN 2014 HELMIKUUN HINTATASOON
KORJATUT MAKSUT VUOSINA 1982–2014
Vertailuhinta, viemärilaitos (omakotitalo)
Käyttömaksu, viemärilaitos
Vertailuhinta, vesilaitos (omakotitalo)
€/kuutiometri
Käyttömaksu, vesilaitos
Vesihuoltomaksut ovat nousseet koko 2000-luvun etenkin jäteveden käsittelyvaatimusten kiristymisen vuoksi. (Lähde: VVY, Vesihuoltomaksut 2014)
22
jatkuu
lyn hinnat on pyydetty esimerkkikiinteistöiltä perittävien maksujen mukaisina mahdollisine arvonlisäveroineen.
Osassa laitoksia liittymismaksuihin sisältyy perittävä arvonlisävero ja osassa laitoksia ei
peritä lainkaan arvonlisäveroa.
Muihin maksuihin sisältyy arvonlisävero.
Korkeimmat omakotitalojen
liittymismaksut 15 000 €
Omakotitalojen liittymismaksut eri laitosten toiminta-alueilla vaihtelivat vuonna 2014 välillä
0–15 000 euroa. Omakotitalojen
liittymismaksujen mediaaniarvo
niiden laitosten osalta, joilla liittymismaksua peritään, oli 3 484
euroa, kun liityttiin sekä vesijohtoon että viemäriin.
Useilla laitoksilla peritään
erillistä vesimittarimaksua tai
kiinteää perusmaksua. Omakotitalojen kiinteät vuotuiset maksut vaihtelevat välillä 0–484 euroa. Mediaaniarvo oli 76 euroa,
jossa on nousua edellisvuodesta
2,7 prosenttia. Maksujen vaihteluväli oli kasvanut edellisvuodesta selvästi.
Hintojen noususuuntaus
jatkuu edelleen
VVY:n kyselyn mukaan vesihuoltopalvelun mediaanihinta omakotitalossa on 5,34 euroa käytettyä vesikuutiometriä kohti, kun se vuotta aiemmin oli 5,01 euroa. Kerrostalossa vastaava hinta oli 4,34 euroa, kun se vuotta aiemmin oli
4,13 euroa. Talousveden osuus
summasta on keskimäärin noin
40 prosenttia, ja loput on jäteveteen liittyviä maksuja, joihin sisältyy mahdollinen hulevesimaksu.
Vesihuoltopalveluiden hinta
on noussut jo useamman vuoden ajan. Helmikuun 2014 maksutietojen mukaan keskimääräinen hinta omakotitalossa on 5,38
euroa käytettyä vesikuutiometriä kohden ja kerrostalossa vas-
taavasti 4,48 €/m3. Keskimääräinen hinta on jonkin verran mediaanihintaa korkeampi muutamien yksittäisten poikkeuksellisen korkeita hintoja (korkeiden
tuotantokustannusten vuoksi)
perivien laitosten ansiosta.
Omakotitalojen vertailuhinnan mukaan kalleimmat kunnallisen laitoksen vesihuoltopalvelut olivat Kemiönsaaressa (9,74 €/
m3) ja Raisiossa (9,69 €/m3). Halvimmat vertailuhinnat olivat Perhon kunnan vesi- ja viemärilaitoksella (2,31 €/m3) ja Kempeleen
Vesihuolto Oy:llä (3,39 €/m3).
Suuremmista kaupungeista kalleimpia vesihuoltopalveluja omakotitaloasukkaalle tarjosivat Jyväskylän Energia Oy (7,99
€/m3) ja rovaniemeläinen Napapiirin Vesi liikelaitos (6,48 €/m3).
Edullisimmin vesihuoltopalvelut
sai suurista kaupungeista Liikelaitos Kouvolan Vedeltä (4,25 €/
m3) ja pääkaupunkiseudun HSY
Vesihuollolta (4,39 €/m3).
Verkostojen korjausvelka
edellyttää hinnankorotuksia
Vesihuoltomaksujen perusteella ei juuri voi päätellä, miten tehokkaasti tai taloudellisesti vesihuoltolaitos toimii, sillä maksujen suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten kunnan taksapolitiikka ja vesilaitokselle asetetut tuottotavoitteet, valtion avustusten määrä, vedenhankintamahdollisuudet ja jätevedenkäsittelyvaatimukset sekä yhdyskuntarakenne.
Useimmissa vesihuoltolaitoksissa verkoston korjausvelka on
merkittävä haaste taloudelle. Sen
vuoksi vesihuoltomaksujen voi
odottaa nousevan tulevaisuudessakin. Syyskuussa voimaan tuleva
uusi vesihuoltolaki velvoittaa vesihuoltolaitoksia olemaan selvillä verkostojensa kunnosta ja huolehtimaan entistä paremmin siitä,
että maksutuloilla voidaan kattaa
uusinvestoinnit ja saneeraukset
pitkällä aikavälillä. O
Huominen rakennetaan yhdessä
Saint-Gobain PAMin vuosikymmenten kokemus vesihuollon tuotteiden valmistuksesta ja jatkuvasta materiaalien ja pinnoitteiden kehitystyöstä takaa laadukkaan ja monipuolisen tuotevalikoiman vesihuollon moninaisiin tarpeisiin.
Laaja asiantuntemus suomalaisesta infrarakentamisesta sekä kansainväliset yhteydet ovat avain luotettavaan kumppanuuteen.
Saint-Gobain Pipe Systems Oy
1XLMDPLHVWHQWLH$+(/6,1.,Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA
3XKID[E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com
www.sgps.fi
23
Kuntatekniikan päivillä Oulussa palkittiin SKTY:n
ansiomerkillä kaksi kuntatekniikan pitkäaikaista toimijaa.
14
0
2
U
OUL
Mikko Leppänen:
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
VAIN TAIVAS
ON KEHITTÄMISEN RAJANA
Kettutie 2
00800 Helsinki
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Rävvägen 2
00800 Helsingfors
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Pääsihteeri/
Generalsekreterare
Ville Alatyppö
yksikönjohtaja, DI
Stara, kaupunkitekniikan ylläpito
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. (09) 310 39943,
040 334 5430
ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara
Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare
Petri Koivula
Toiminnanjohtaja, DI
Kettutie 2, 00800 Helsinki
puh. 040 125 1570, 040 838 8018
petri.koivula@kuntatekniikka.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 043 8249311
jyrki.vatto@vantaa.fi, jyrki.vatto@kolumbus.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaa
Anna Keskinen
Petri Koivula
Toimihenkilö/Funktionär
Anna Keskinen
Rakennusvirasto
Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 7519943
anna.keskinen@hel.fi
O Kuntatekniikan päivillä Oulussa
SKTY:n ansiomerkillä palkittu Mikko Leppänen totesi tuoreeltaan
haastattelussa: ”Kalvosinnappeja en
omistanut, joten ne tulivat tarpeeseen ja ovat olleet jo käytössäkin”.
Alun perin helsinkiläispoikaa on
aina kiinnostanut kuntatekniikka.
Mikon isä oli lähes koko työuransa kaupungilla töissä, ja niinpä Mikko pääsi jo pikkupoikana käymään
satamarakennustyömailla. Saattaa
kuntatekniikka ja infra-ala olla tullut
mieheen jo äidinmaidossa. Ensimmäinen varsinainen ammatillinen
harjoittelupaikka löytyi Helsingin
kaupungin geoteknisellä osastolla.
SKTY:n toimintaan Mikko tuli
25
Monissa kunnissa menty
alle kipurajojen
Kuntatekniikan toimijoiden ja yritysten yhteistyö on tiivistynyt, ja kunnat
ovat merkittävässä roolissa isoina tilaajina. Siksi onkin tärkeää, että hankintamalleja ja kumppanuuksia kehitetään. Vuoropuhelua pitää edelleen kehittää ja myös kansalaisia ottaa mukaan prosesseihin.
– Kuntatekniikka tarjoaa erittäin
laajan toimintakentän ja on palveluntuottajille elintärkeässä roolissa,
pohtii Mikko.
Etenkin nyt, kun valtion taloustilanne on tiukoilla, kunnat vastaavat
jopa perinteisesti valtiolle kuuluvien
väylähankkeiden kehittämisestä ja
ylläpidosta.
Mikko pitää huolestuttavana kehityssuuntaa, jossa kuntien teknisellä puolella tehtävät lisääntyvät ja sa-
26
malla väkeä vähennetään.
– Monissa kunnissa on menty
jo kipurajoille ja sen allekin. Päättäjien pitäisi tiedostaa, että myös
omaa osaamista tarvitaan asioiden
hoitamiseksi. Alaa pitää edelleen kehittää, mikä tuo kaivattuja kustannussäästöjä.
Kimmo Anttalainen toivoo
KUNTATEKNIIKKAAN
Edelläkävijyyttä
tulee vaalia
Kuntatekniikan yhdistyksen yhdeksi perustoiminnaksi Mikko mieltää
Suomen edelläkävijyyden vaalimisen
kuntatekniikan osaajana.
– Edelläkävijyys tulee esiin kansainvälisillä foorumeilla, ja siitä pitää
huolehtia yhdessä. Suomi on niin
pieni maa, että täällä asioita kannattaa tehdä yhdessä, jotta pystymme
kehittämään uutta ja pärjäämään kiristyneessä kilpailussa ja myös kansainvälisesti.
SKTY:n toimintaan pitäisi saada
enemmän kiinteistöpuolen väkeä.
Kuntatekniikka on todella laaja toimialue, ja väkeä kyllä riittäisi suurempaankin toimintaan yhdistystasolla.
Syksyn ajan Mikko keskittyy viemään viestiä kunnille niiden tärkeästä roolista infrainvestoinneissa; vuodesta 2015 kun on tulossa haasteellinen niin suunnittelun kuin rakentamisenkin kannalta. Tavoitteena on
myös kannustaa uuden tekniikan
ja teknologian käyttöönottoon, mikä osaltaan vaikuttaa tehokkuuteen:
vähemmällä täytyy saada enemmän.
Yksi suuri panostuskohde ovat
infran kehityshankkeet, joita on
useita liittyen muun muassa hankintoihin sekä ympäristö- ja elinkaariasioihin ja joissa kunnilla on keskeinen rooli.
Kuntatekniikan päiville Turussa
Mikko aikoo osallistua. Hän on ollut mukana joka vuosi paitsi kerran,
kun esikoisen syntymä osui samalle
päivälle. Turussa hän haluaa tavata
mahdollisimman monta tuttua.
MPetri
Koivula
MIKKO LEPPÄNEN
ODiplomi-insinööri
rakennusosasto Otaniemi, 1989
ORamboll Oy tekninen johtaja
OKotoisin Helsingistä ja asuu Espoossa
OVaimo ja kaksi lasta
OHarrastuksena kaupungit ja
matkailu
Petri Koivula
mukaan 90-luvun alussa jo SKTY:ssä
toimineiden kaverien aktiivisella myötävaikutuksella ja toiminnan
ytimeen 2000-luvulla, kun hänet
valittiin aikanaan SKTY:n hallitukseen ensimmäisenä yksityisen tahon
edustajana.
Mikkoa on kaupunkien historia
sekä kehittäminen kiinnostanut aina.
– Näin pääsee näkemään työnsä
tuloksia ja sitä, kuinka oma tekeminen on osa isompaa kokonaisuutta,
mikä voi tapahtua hyvinkin pitkäjänteisesti.
Esimerkiksi Mikko heittää oman
diplomityönsä, jonka hän teki aikanaan Arabianrannan georakenteista, ja nyt, vasta 30 vuoden jälkeen,
alue alkaa olla kokonaan valmis.
– SKTY:n toiminnassa parasta on
toimiva ja toisiaan auttava yhteisö,
jonka verkosto todella välittää jäsenistään, toteaa Mikko.
Mikon mielestä yleisesti ei nähdä, kuinka paljon kuntapuolella on
kehityshalukkuutta. Kaupungit ja
kunnat ovat aktiivisesti mukana alan
ja osaamisen kehittämisessä. Erityisen suuri merkitys kunnilla on tänä
päivänä, kun esimerkiksi opinnäytetöihin on vaikeaa löytää aiheita ja rahoitusta.
Esimerkkinä kehittämisestä Mikko heittää kuntatekniikan ja kansalaisten vuorovaikutuksen, muun
muassa uuden teknologian mahdollisuudet sekä muut älykkäät ratkaisut liikenteeseen, jätehuoltoon ja
informaatiopalveluun. Tällä hetkellä
on tapahtumassa paljon, ja tulevaisuudessa vain taivas on rajana.
14
0
2
U
OUL
KIRJAVAMPAA EDUSTUSTA
O Kimmo Anttalainen on ollut mukana SKTY:n toiminnassa
1990-luvun alusta saakka. Espoossa syntynyt ja Vantaalla nuoruutensa
asunut, Otaniemestä ja kauppakorkeakoulusta (MBA) valmistunut Siton varatoimitusjohtaja pitää SKTY:n
toimintaa merkittävänä Suomen
kuntatekniikan kentässä.
Sitossa Kimmo sparraa neljää
toimialajohtajaa, ja lisäksi osa firman
hallinnollista tukitoiminnoista kuuluu Kimmolle.
– Meillä Sitossa on perinteisesti
jaettu toimitusjohtajuus. Tällä hetkellä työntekijöitä on kaikkiaan viisisataa, eli Puurusen Tapion kanssa meille kahdellekin miehelle riittää
johtamista, Kimmo toteaa.
Parikymmentä vuotta sitten
SKTY:n toiminnassa ei ollut kuntien
ulkopuolisia henkilöitä ja Kimmo oli
ensimmäisten konsulttien joukossa,
jotka jäseniksi hyväksyttiin.
– Nuorena miehenä näin liiketoimintamahdollisuuksia kuntatekniikan puolella myös kunnissa valtion lisäksi. Tuohon aikaan kunnissa
kaikki suunnittelutehtävät tehtiin inhouse ja avautuminen oli vasta tapahtumassa.
Teemoitetuilla
tapahtumilla tilausta
SKTY:n toimintaan Kimmo haluaisi
ympärivuotista toimintaa aiemman
yhden tapahtuman lisäksi. Nyt järjestettävät Syyspäivät on erinomainen lisä, ja jäsenistölle tulisikin tarjota ympäri vuoden aktiviteettejä.
– Teemoitetuilla tapahtumilla on
tilausta jäsenkentässä.
Kaiken tekemisen keskittymisen kasvukeskuksiin Kimmo näkee
haasteena. Hankkeet suurenevat, ja
ne ovat haastavampia. Tietomallinnuksen ja tiedolla johtamisen mahdollisuuksia hän pitää tulevaisuuden
toimintamallina
– Hankkeissa ja prosesseissa pitää kaikkien hyötyä uusista työkaluista, jotta ne otetaan käyttöön.
Kilpailu resursseista
on kovaa
Kuntatekniikan näkyvyys Suomessa
on Kimmon mielestä tuonut hyviä
henkilöitä alalle, vaikka kilpailu resursseista on kovaa pienen kansan
keskuudessa.
Tulevaisuuden suurimmaksi myllerryksen aalloksi Kimmo ennustaa
kaavoitusta ja maankäyttöä. Hän
veikkaa niiden hoitamisen suurissa
kaupungeissa siirtyvän osittain palvelun tuottajille. Pienempien kasvukeskusten ja kuntien osalta voisi
myös miettiä yhteisten resurssien ja
palveluiden käyttöä.
Syksyn kalenteri Kimmolla tulee täyttymään hankkeiden kokoonjuoksemisesta yhdessä tiimien kanssa. Osan aikaa vie avainhenkilöiden
rekrytointi ja uusien liiketoimintojen
kehittäminen.
Hyvä ateria vaatii
monia mausteita
Turun 2015 Kuntatekniikan päiville Kimmo aikoo osallistua ja toivoo
näkevänsä mahdollisimman monta
tuttua myös mukana päivillä.
Kuntatekniikkaan Kimmo toivottaa mukaan entistä ”kirjavampaa”
edustusta. Insinööri-arkkitehti ja
kuntatyöntekijä-infrakonsultti ydinjoukon rinnalle meidän tulisi houkutella entistä vahvemmin juristi-ekonomi-koodari -väkeä samoin kuin
kiinteistökehittäjiä ja -investoreita,
pelintekijöitä, innovatiivisia pk-yrittäjiä ja start-up firmojen väkeä. Hyvä
”kuntatekniikka-ateria” vaatii montaa maustetta sekä laadukkaita ja
monipuolisia raaka-aineita.
MPetri
Koivula
KIMMO ANTTALAINEN
ODiplomi-insinööri,
rakennusosasto, Otaniemi 1991
Helsingin kauppakorkeakoulu 2002
OSito Oy varatoimitusjohtaja
OVaimo ja uusioperheessä neljä lasta
OHarrastaa aina kun ehtii sulkapalloa, veneilyä ja purjehdusta, golfia, lentämistä
OMBA,
Kuntatekniikan
päivistä
hyvä palaute
OKuntatekniikan päivät saivat
erinomaiset arvosanat jäsenkyselyssämme. Turun ensi kevään
päiville ilmoittautui osa jo tässä
vaiheessa mukaan.
Edellisessä sähköisessä jäsenkirjeessä olleen kyselyn sai
kaikkiaan 256 henkilöä ja sen
avasi 118 vastaanottajaa. Mobiililaitteilla jäsenkirje avattiin
36 osoitteessa.
Yhteensä 118 avaajasta piti 63 Kuntatekniikan päiviä hyvinä, 4 kohtalaisina ja yksi huonoina. 42 piti päivien ohjelman
kattavuutta hyvänä, 13 kohtalaisina ja yksi heikkona. 42 piti päivien iltaohjelma hyvänä,
10:lle menetteli ja yhdelle ei
toiminut. 46 ilmoitti tulevansa
ensi keväänä Turkuun ja seitsemää henkilöä pitää houkutella
keväällä toisissaan.
SKTY:n
golf-kisan satoa
O Yhdistyksen perinteinen golfkisa pelattiin keskiviikkona 4.6. Virpiniemen merenrantakentällä Oulun
pohjoispuolella. Pitkä matka karsi
osanottoa, mutta 13 golfaajaa vietti nautittavan pelipäivän aurinkoisessa kesäsäässä. Tulostaso oli hyvä ja
kaikki pelaajat olivat päivään tyytyväisiä.
Pistebogey-kisan viisi parata olivat: Maija Krankka, Helsinki,47,
Jouni Hilden, Turku, 43, Jenni Karjalainen, Helsinki, 40, Hannu Virtasalo, Helsinki, 38 ja Kai Söderlund, Maarianhamina, 34.
Scratch-kisan viisi parasta olivat:
Jouni Hilden, Turku, 80, Kai Söderlund, Maarianhamina, 83, Jari Lahtinen, Helsinki, 85, Hannu Virtasalo,
Helsinki, 89 ja Pekka Kupias, Lappeenranta 91.
Pisimmän draivin löi Jouni Hilden
ja lähimmäksi lippua -kisan voitti Jan
Söderlund.
SKTY kiittää kisoja tukeneita
FCGtä, Rudusta ja Rambollia. Ensi vuoden kisa pidetään Turussa
SKTY:n päivien aikana.
27
20
U
L
OU
Popcornin tuoksusta ja paineista huolimatta
O SKTY:n hallitus ja toimihenkilöt kiittävät oululaisia ja yhteistyökumppaneitaan sekä kaikkia muita Kuntatekniikan päiville osallistuneita aktiivisuudesta ja iloisesta asenteesta Oulun Kuntatekniikan päivillä. Päiville osallistui kaikkiaan 263 henkilöä ja Hailuodon
lauantairetkellekin vielä 31. Säät
suosivat tapahtumia, ja seminaariväki tuntui viihtyvän niin luennoilla
kuin oheistapahtumissakin.
Päivät pidettiin ensimmäistä kertaa elokuvateatterissa, joka osoittautui popcornin tuoksuisesta aulastaan huolimatta oivaksi seminaaripaikaksi. Ykkössalin isolla valkokankaalla (147 m2) tekstit ja kuvat näkyivät selvästi takariville asti. Järjestäjille paikka tuotti tosin hiukan paineita, kun elokuvanäytännöt alkoivat
puollisen tuntia viimeisten luentojen
jälkeen, mutta siitäkin selvittiin.
Suuria viime hetken yllätyksiä ei
syntynyt, ja saadut palautteet pyri-
Jyrki Vättö
OULUSSA ONNISTUTTIIN
Oulussa Kuntatekniikan päivien osallistujat viettivät Maikkulan
kartanossa hauskan illan ammattilaisten seurassa ja nauttivat
isäntien tarjoilusta.
tään ottamaan huomioon seuraavia päiviä rakenneltaessa. Oulun seminaari ylitti uutiskynnyksenkin perjantaisessa Kalevassa, jossa otsikoitiin ”Kunnat säästävät itselleen velkaa”. Artikkeliin oli haastateltu Jorma Vaskelaista ja Ville Alatyp-
pöä, jotka korjausvelkapainotteisesti olivat huolissaan infran peruskorjauksiin kohdistuvista säästöistä.
Kuntauudistus
35 vuotta myöhässä
Keynote-puhujana esiintynyt enti-
nen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas pääsikin sitten esittämään seminaariväelle madonlukuja perjantai-iltapäivän ratoksi. Suuria toiveita ei talouden kehityksen kannalta ole hänen mukaansa odotettavissa.
Valtio ja kunnat velkaantuvat,
väestö eläköityy ja työttömyys kasvaa. Työn tuottavuuden kehitys on
edistynyt lähivuosien aikana historiallisen huonosti. Vienti on laskenut
neljänneksen lähimmän seitsemän
vuoden aikana, ja Suomesta on tullut bulkkitavaraa vievä maa. Erikoisosaaminen ja sen vientituotteet ovat
kadonneet. Valtion velanmaksukyky
on vuoden 2009 jälkeen muuttunut
hyvästä nihkeäksi.
Kuntauudistus aloitettiin Sailaksen mukaan aikoinaan 25 vuotta
liian myöhään, eli on nyt jo 35 vuotta myöhässä. Sote-uudistustakaan
ei saada todennäköisesti tällä hallituskaudella hallintaan. Kestävyysva-
ENSI KESÄNÄ UUTEEN-SEELANTIIN
2015 IFME World Congress on Municipal Engineering
”Sustainable Communities – Sharing Knowledge”
Rotorua, New Zealand, June 7-11, 2015
www.ifme2015.com
Esitelmäehdotuksia IFME:n
maailmankonferenssiin
Uuteen-Seelantiin
Maailman kuntatekniikan liitto (IFME) järjestää maailmankonferenssin Rotorualla
Uudessa-Seelannissa 7.–11.6.2015. Nyt konferenssin Call for Papers on käynnistynyt. Viimeinen jättöpäivä on 24.10.2014!
Konferenssiin odotetaan noin 800 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Edellinen
maailmankonferenssi järjestettiin 2012 Helsingissä, mistä saimme erinomaista
palautetta. Odotettavissa on, että kiwit yrittävät laittaa paremmaksi.
SKTY:n Danne on järjestämässä myös yhteistä opintomatkaa, jossa käydään
matkan varrella myös muissa maissa, kuten Australiassa. Matka on tarkoitus
tehdä 3.–14.6.2015. Alustavaan matka-aikatauluun voit tutustua jo nyt verkossa
www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty/opintomatkat.
Lisätietoa konferenssista ja ohjeet esitelmäehdotusten jättämiseen löydät
verkosta www.ipwea.org/nz2015.
28
jekeskustelukin on vain ”savolainen
projekti aloittamista vaille”.
Kuntien kohtaloksi tulee maksaa muutaman miljardin euron lasku, kun valtion pussissa ei ole mitään, mitä ottaa. Näistä argumenteista pitäisi kuitenkin taas nousta ja
selviytyä. Varsinaista ratkaisuahan ei
nykytilanteeseen mitenkään esitetty,
mutta miettimisen aiheita puheessa todella riitti. Yhteenvetona näihin
kaikkiin todettiin, että työt tulisi vaan
yksinkertaisesti tehdä entistä tuottavammin ja tehokkaammin. Piste.
Jyrki Vättö
014
Vaasan voittoisa
Vaskiluodon silta
Oulun yksi elinvoimaa tuova luonnonvara on vesi, jota riittää niin
meressä kuin Oulujoessakin.
Tämän vuoden Kuntatekniikan saavutukseksi julistettiin päivien aikana Vaasan hanke ”Vaskiluodon silta ja Sininen tie”. Lehdistöraati arvioi hankkeen voitokkaiksi kriteereiksi tulevaisuuden tarpeiden huomioimisen, kansainvälisen yhteistoiminnan sekä elinkeinoelämän turvaami-
sen eteen tehdyn yhteistyön. SKTY:n
noppakiveä sekä kunniakirjaa olivat
Oulussa paikan päällä vastaanottamassa Vaasan kuntatekniikan johtaja Markku Litmanen ja kaupungininsinööri Timo Martonen.
SYKSYINEN HOLLANTI KUTSUU
IFME International Congress 2014
24 – 27 September,
Etten-Leur, the Netherlands
CONGRESS PARTICIPANTS AND PARTNERS:
O25th September: Stadswerk-IFME congress with Partner
programme f.i. the goat cheese factory Bettinehoeve, asparagus
nursery and wine house Santspuy, pumping plant Flygt, insulation
manufacturer, printing museum and more. (Congress lunch and
dinner included for congress participants and partners).
O 26th September: Stadswerk-IFME congress with afternoon
Technical tours to Rotterdam, Etten-Leur, Tilburg and Breda; Partner programme in the morning to shopping centre and Vincent van
Gogh centre. (Congress lunch included for congress
participants and partners).
O 27th September: Sightseeing tour to Antwerp and perhaps also
to Brussels, Belgium (lunch included). Farewell IFME-dinner.
O 28th September: On this Sunday there is an annual fair just in
front of and near the hotel. The visit to the fair is optional.
The total cost to participate in the whole Congress programme
amounts to 125 € per person and 75 € per partner. Total 200 € per
couple (including 4 lunches, 4 dinners and a lot of sightseeing and
technical tours)!
There is a form on the website that you can fill at your own choice:
www.stadswerk.nl/IFME2014
SKTY on nyt myös
Facebookissa
Yhdistyksen hallitus kokoontui Kuntatekniikan päivien aattona Oulussa.
Kokouksessa puitiin normaalit yhdistysasiat, käytiin läpi Oulun päivien
ohjelma, tarkastettiin talouslukuja
ja hyväksyttiin kolme uutta jäsentä.
Uudet jäsenet ovat Tuomas Hirvonen Helsingistä sekä Terttu Kurttila ja Ulla Loukkaanhuhta Ramboll
Finland Oy:stä.
Kokouksessa alustettiin myös
Lahdessa pidettäviä Syyspäiviä (20.–
21.10.2014), joiden teemana on
kriisinhallinta. Vuoden 2015 Kuntatekniikan päivät pidetään puolestaan Turussa 21.–23.5.2015. Hallitus kokoontuu seuraavan kerran
syyskuussa Helsingissä.
Ja ettei unohtuisi, niin SKTY on
nyt myös Facebookissa. Tulkaa kavereiksi, tai käykää ainakin katsomassa
kuvia Oulun päiviltä.
Loppukesäisin terveisin
Vättö
kokousmestari
MJyrki
Kesän aikana on
LADATTU AKUT TÄYTEEN
O Suomen kesästä on tänä
vuonna voinut nauttia kuten
etelän lomakohteissa. Tosin kesäkuu muistutti lähinnä napajäätikön reunalla istumista.
Olemme saaneet Suomeen
uuden hallituksen tai ainakin
pääministerin, jonka työn jäljen pitäisi näkyä hyvin pian, ettei pätkäpääministeriys jää todella pätkäksi. SKTY:n jäsenistöä kiinnostavaa on varmasti,
miten valtiovallan taholta pyritään leikkaamaan kuntien menoja ja varsinkin kunnille jaettavia avustuksia. Lähteekö valtion
Remontti Oy liikkeelle ja missä sijaitsevat avustuksen saavat
homekoulut.
SKTY:n jäsenten onkin hyvä perehtyä saneerausten yhteydessä saatavien käyttömenojen vähentämiseen esimerkiksi energia-, vesi- ja jätevesiratkaisujen avulla. Energiakustannusten pienentäminen on-
nistuu helpoimmin kilpailuttamalla energiatoimitukset, mutta myös investoinneilla on kannattavaa laskea kustannuksia.
Rakenteiden uusiminen on
pitkällä aikavälillä kannattavaa,
ja suuremman hyödyn saa ottamalla käyttöön energian talteenoton yhdessä uusiutuvan
energian kanssa. Vesimittarien
käyttöönotto laskee kulutusta
useita kymmeniä prosentteja.
Kuntien käyttömenojen hillitsemisessä SKTY:n jäsenkunnalla on mahdollisuus näyttää
osaamisensa.
Syksyn aikana SKTY järjestää lokakuussa Lahdessa riskienhallinnan seminaarin, jonne ehdottomasti kannattaa
osallistua. Näemme siis Lahdessa.
Mukavia rapujuhlia toivottaen,
Koivula
toiminnanjohtaja
MPetri
29
&')#--.-.'#( (&%" ( .+".)( &&
).(," ( .+".)(
#&#,.. (/.,
-%./.. (/+'#,-'#( (.#$0+3&2.)&-)/+'..,% ,%.,
&/#$(/+.-.'#( ( &,#(%#(-(& (-), '&&(#&,'#(/#
.%)
&/ (/+.-.'#,,..((#- &'(( ,%#( ( &,#(!#(%.*.(!#(+% ((.,/#+,-)
#,%# ("&&#(- /(-( (')&&
+##,#/# ,-#(-2
.%)
03+ 2(*302(% ,%.,- &.-
2#/2(*22-3, ..(/.)+).4 -$#&&(/# --) .+".)( &&
2#/2(/.,
#" +, %-)+#(/+.-.'#( (.%%#,#) &,#(!#(%.*.(!#(+% ((.,/#+,-)'## '
&,#(!#(%.*.(!#(/&'#.,,..((#- &'#')0-%3( ( &,#(!#(%.*.(!#(+% ((.,/#+,-)
.%)
*.,0&&0,#&-).%).+-).+.(%.*.(!#(%##(- #,-3&##% &#-),
03+ 2(*302(% ,%.,- &.-
#&#,.. (*22-3,
).(,
(( ,%#( (*." anna.keskinen@hel.fi
&')#--.-.'#,&#(%%#)(-.&),,1,#/.,-)&&
Ilmoittaudu
Syyspäiville verkossa www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty/Syyspaivat
30
Yhteistyötä Pohjolassa
Norden (och litet Amerika)
Nordisk kommunteknisk sammarbetskommittee – NKS – hade sitt
första möte för året i Bergen, Norge i början av juni. Finland, och
alltså FKTF, är ordförandenation
2014 –2015. Vår egna ordförare
Jorma Vaskelainen var på plats
och ledde mötet.
NKS-mötet var i samband med
den norska föreningens (NKF) årsmöte, och bara dagarna före vårt
eget årsmöte i Uleåborg. P.g.a.
detta så hade ingen annan av oss
möjlighet att delta, och därför valde mötet Torbjörn Vinje till sekreterare för mötet ifråga. Jorma
hade heller inte tid att ta del i de
Norska dagarna, utan hamnade
åka till Uleåborg genast efter mötet – och därför var det inte heller
någon från Norge på FKTS:s årsdagar i Uleåborg.
På NKS-mötet gick man, förutom rutinen, igenom bl.a. det
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Timo Paavilainen
YIT Rakennus Oy Infrapalvelut
PL 36 (Panuntie 6), 00621 Helsinki
puh. 0400 569 106
timo.paavilainen@yit.fi
ScanStock Photo
O Suomen yhdistys toimii pohjoismaisen yhteistyöjärjestön NKS:n puheenjohtajamaana vuodet 2014–
2015. Vuoden ensimmäinen kokous osui Norjan yhdistyksen vuosikonferenssiin (3.-4.6.2014) Bergeniin kesäkuun alkuun, ja olin siellä
kokouksen puheenjohtajana. Kokous pidettiin ennen konferenssia
2.6.
Konferenssin ohjelmassa oli paljon samoja teemoja kuin meilläkin.
Ohjelma oli varsin laaja, ja teemaistuntoja oli omaisuuden hallinnasta,
kaavoitus- ja ympäristöasioista, katuja hulevesiteemoista ym.
Meillekin tuttuna teemana oli
aloituspuheenvuorona tulevan kuntarakenteen pohdiskelua. Kuntauudistus on valmistelussa Norjassakin,
ja hallituksen toive on suuremman
kuntakoon suuntaan, mutta kokemukset Tanskasta ja Suomesta eivät
heidän mielestään puolla ainakaan
pakkoliitoksia. Esitykset löytyvät
Norjan yhdistyksen sivuilta (www.
kommunalteknikk.no).
Pohjoismaisessa
kokouksessa
kävimme läpi yhteisesti sovittua teemaa ”talvihoidon parhaiden käytäntöjen” kirjaamisesta kaikista jäsenmaista (Islanti, Norja, Ruotsi,
Suomi, Tanska ja Viro). Alatypön
SKTY:N HALLITUS
Muut jäsenet
Ville on luvannut koostaa aineiston
ja sovimme, että kaikki toimittavat
aineiston Villelle ennen seuraavaa
kokousta.
Keskustelimme
yhteistyösopimuksesta Pohjois-Amerikan yhdistyksen APWA:n kanssa ja pohjoismaisten jäsenyhdistysten yhteisprojektista pienten kuntien kaavoituskäytännöissä. Esille tuli myös kaikkien maiden taholta vahvana huolena nuorien saaminen kunta-alalle,
ja sovimme tätä pidettävän teemana
mukana seuraavissakin kokouksissa.
Kukin raportoi toimenpiteistä ja kehityshankkeista, joita kussakin maas-
möjliga NKS – Nordamerika sammarbetsavtalet, Best Practises inom vinterunderhållet, mindre
kommuners stadsplanerings projektet, vad man gör för att rekrytera unga proffs mm.
Följande möte går av stapeln i Holsterbro, Danmark den
2.10.2014
Årsdagarna i Uleåborg
Dagarna i Uleåborg bjöd på allt
som vi lovat... Bra väder, trevliga
kolleger, gott program samt intressanta föreläsningar – i den ordningen man vill ha det.
Deltagarantalet steg till närmare 300, vilket (igen) var ett riktigt gott resultat. I enkäten som
lades ut efter dagarna så var det
bara en av svararna som tyckte att
ALLT var ”ruttet”, medan 75 %
sade att de definitivt kommer till
årsdagarna i Åbo nästa år. Mycket
positiv feedback alltså.
sa on saatu tällä teemalla käyntiin.
Kokous oli hyvähenkinen, sihteerinä toimi norjalainen kollega, kun
olin yksin matkassa Suomesta. Tapasin taas nuo mukavat ihmiset kaikista Pohjoismaista ja Virosta. Varsinaiseen Norjan yhdistyksen vuosikonferenssiin en ehtinyt osallistua,
kun kohtuullisen haasteellisista matkustusaikatauluista johtuen jouduin
lähtemään Bergenistä kohti omia
Oulun kuntatekniikan päiviä jo tiistaina. Ja meillähän oli hyvät päivät
Oulussa!
MJorma
Vaskelainen
Vasa kommun vann Årets
kommuntekniska prestation priset. Det handlade om Vasklot
bron samt Blå vägen, och kommuntekniska direktören Markku
Liimatainen samt stadsingenjör Timo Martonen var från Vasa för att ta emot utnämningen.
Timo höll dessutom ett tacktal på
svenska – UPPSKATTAS!
Årsdagarna fick gott om publicitet, när Kaleva (hela norra Finlands tidning) skrev om det och
YLE (Rundradion) rapporterade
om priset Vasa vann.
Höstdagarna i Lahtis
Kom ihåg Höstdagarna. De hålls i
Lahtis 20.–21.10.2014, från lunch
till lunch, såsom ifjol. Det handlar
då om kriskontroll – ett enormt
viktigt tema inom kommuntekniken, så det rekommenderas!
MDan-H.
Långström
Bykgumman
Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki,
Kaupunkisuunnittelukeskus
PL 43 (Kirkkojärventie 6 B)
02070 Espoon kaupunki
paivi.ahlroos@espoo.fi
p. 040 482 4962
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
Eila Kesti, Turun kaupunki,
Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut
Puutarhakatu 1, 20100 Turku
puh. 050 5870454
eila.kesti@turku.fi
Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki,
Rakennusvalvonta,
PL 487, 33101 Tampere,
puh. 040-800 4063
eija.muttonen-mattila@tampere.fi
Juha Kantanen, Jyväskylän kaupunki,
Maankäyttö,
PL 233, 40101 Jyväskylä,
puh. 050 583 2538
juha.kantanen@jkl.fi
Henry Westlin, Vantaan kaupunki,
Kuntatekniikan keskus,
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 09 8392 2427
henry.westlin@vantaa.fi
Tiedottaminen
kuntatekniikasta
Suomessa
O Kuntatekniikan yhdistyksen
jäsenet voivat käyttää SKTY:n
julkaisukanavia tiedottaessaan
omasta toiminnastaan. Ilmoitusmarkkinoille emme kuitenkaan
voi siirtyä, vaan ne toimivat entiseen tapaan.
Lähetä toimistollemme materiaalia, jonka haluat jakaa muillekin jäsenille.
SKTY on nyt myös Facebookissa ja Linkedinissä.
31
Uimarannoilla pitkä
ja lämmin kesä
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää
Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja
toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä
toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja
kylpyläpäivät) järjestäminen,
jäsenistölle tarkoitetut kesdet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä
noin 140.
Jukka Maja
kustelu- ja koulutustilaisuu-
Airisto välkehti virkistävänä kesäpäivän auringossa ja houkutteli vesillä liikkujia uimaan.
Yhteystiedot
Uimahalli- ja kylpylätekninen
yhdistys ry
PL 250
00101 HELSINKI
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Jukka Maja
jukka.maja@ukty.fi
puh. 041 515 2478
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Jukka Vienonen
jukka.vienonen@ukty.fi
puh. 044 502 0120
32
O Kulunut kesä on ollut tähän mennessä poikkeuksellisen lämmin ja joidenkin mielestä jopa liian kuuma ja liian
pitkään. Järvissä ja merissä on ollut todella mukava uida,
kun vedet ovat olleet kerrankin erittäin lämpimiä. Avovesissä uintia ovat kuitenkin haitanneet sinileväkasvustot
sekä joillakin rannoilla esiintyneet vatsatautitapaukset.
Maauimaloissa on kylmän alkukesän jälkeen riittänyt
uimareita. Vieraillessani joissakin halleissa kesällä selvisi,
että niiden ylläpitäjillä on aikeita rakentaa kesää varten
ulkoaltaita, joiden avulla leväongelma voitaisiin välttää.
AINA edullisin ratkaisu. Jostain kumman syystä me emme vain tahdo oppia, sillä suomalaisilla ei muka ole varaa tehdä mitään kunnolla. Varaa on kyllä uuden rakennuksen korjaamiseen jo heti alle vuosi valmistumisen jälkeen. Ja tilaaja maksaa loppujen lopuksi koko lystin.
Tulee myös muistaa, että esimerkiksi uimahallien laatoituksen hinnasta selkeästi suurin osa muodostuu työstä, ja materiaalin osuus on vain 25–35 prosenttia. Eli annetaan laatoittajalle riittävästi aikaa ja mahdollisuus tehdä työnsä kunnolla.
Lattiamateriaalit ja
kustannussäästöt puheenaiheena
Tulevia tapahtumia
Olen saanut kuulla muutamista uimahallihankkeista,
joissa kustannussäästösyistä haetaan mitä merkillisimpiä
ratkaisuja lattioiden materiaaleiksi.
Muistutukseksi jälleen kerran muutama tärkeä asia
lattioista. Lattiamateriaalien (kuten muidenkin materiaalien) tulee kestää kaikki uimahalleissa vallitsevat erityisolosuhteet, kuten lämpö, uv-säteily, jatkuva vesiupotus,
siivouksen mekaaninen kulutus, siivouskemikaalit, allaskemikaalit sekä kosteus- ja lämpöliikkeet. Lisäksi materiaaleilla tulee olla riittävän pitkä elinkaari.
Lattia ei saa olla liukas, mutta sen tulee olla kohtuullisin menetelmin hyvin siivottava. Koska turvallisuus menee kaiken edelle, on siis tärkeintä, että lattia ei ole liukas. Jatkuvasti törmää siihen, että on valittu ja asennettu
liukkaat laatat, ja sitten niitä korjaillaan eri menetelmin.
Lattian suunnittelussa ja lattiamateriaalin valinnassa
tulee vaatia parasta laatua ja hyviin kokemuksiin perustuvia ratkaisuja, joita on kyllä olemassa.
Pitkän päälle käyttötarkoitukseen sopivista hyvistä materiaaleista hyvin ja huolellisesti tehty rakenne on
Yhdistyksemme
golfmestaruuskilpailut
pidetään
3.9.2014 Laukaan Peurunkagolfissa, Valkolantie 68,
41350 Laukaa. Kilpailu pelataan pistebogeyna täysin tasoituksin. Ensimmäiset lähdöt kello 11. Ilmoittautumiset viimeistään 28.8.2014 mennessä osoitteeseen jukka.
maja@ukty.fi tai 041 515 24 78. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava seura ja tasoitus.
Muistutan vielä, että kannattaa seurata yhdistyksemme kotisivuille tulevia ilmoituksia tapahtumista ja muusta toiminnasta.
Hyvää alkavaa syksyä kaikille!
MJukka
Maja
puheenjohtaja
Koulutus- ja neuvottelupäivät
Oulussa uudella konseptilla
OKuntien Putkimestarit ry pitää perinteiset koulutus- ja
neuvottelupäivänsä tänä vuonna Oulussa 24.–26.9. Radisson Blue -hotellissa. Luentojen yhteydessä on näyttely, jossa vesihuollon palveluntuottajat sekä materiaalitoimittajat esittelevät uutuuksiaan ja toimintaansa. Näyttelyssä on lähes 30 yritystä, jotka ovat pitkään toimineet
alalla.
KPM kutsuu Oulun alueen vesihuollon parissa työskenteleviä urakoitsijoita, suunnittelijoita, valvojia ja muita alan ammattilaisia tutustumaan vesihuoltonäyttelyyn.
Näyttely on oiva tilaisuus solmia uusia kontakteja, oppia
uutta tai jopa neuvotella palvelun tai materiaalin toimittamisesta. Näyttely on nyt ensimmäistä kertaa avoinna
myös muille paikallisille alan toimijoille.
Näyttelyssä esittäytyvät ainakin Sito Oy, NRG Suomi Oy, Ruskon Betoni Oy, Kaiko Oy, Heikki Laiho Oy,
Saint-Gobain Pipe Systems Oy, Jalpa Oy, Uponor Infra
Oy, Rudus Oy, AVK Finland Oy, Ulefos Oy, Renos Oy, Palo- ja Vesitekniikka PA-VE Oy, Pipelife Finland Oy, Onninen Oy, Oy Georg Fischer Ab, Tekla Oy, Eerola Yhtiöt
Oy, Oy Grundfos Pumput Ab, Ahlsell Oy, Ja-Ko Betoni
Oy sekä Lining Oy.
Oulussa esittäytyvät palveluja materiaalitoimittajat
ovat Kuntien Putkimestarit ry:n jäseniä eli pitkään alalla
toimineita ammattilaisia. KPM:n strategiana on kehittää
vesihuoltoa Suomessa, ja tästä syystä avaamme näyttelyitämme myös tulevaisuudessa.
Tarjoamme koulutuspaikkakuntamme vesihuoltoalan toimijoille ja yhteistyökumppaneille mahdollisuuden
tulla tutustumaan alan ammattilaisiin sekä oppimaan
uutta. Näyttelyn rinnalla on aina jäsenistön koulutusta,
eli tapahtuman luennoilla ja näyttelytilassa voi tutustua
myös suureen joukkoon vesihuoltolaitosten esimiehiä.
KPM lähettää Oulun alueen vesihuoltoalan toimijoille
kutsun tulla tutustumaan näyttelyymme, tarkkailkaa siis
postianne. Oulussa nähdään!
Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta
Sillstén
puheenjohtaja, Kuntien Putkimestarit ry
MSami
Kuntien Putkimestarit
QKuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista
vastaavien henkilöiden
yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi.
Varsinaisia jäseniä on runsaat
300 ja kannattajajäseniä eli
yritysjäseniä 83.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
markku.ala-kihnia@hsy.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
),&'*%'+&%&+'&
#,*+&&,*+ '#*"#++-!&+)&+(' "!
&&(,%((,"&"(,%((%'!& $$!&
+"-$-'&++.1#$,+0 $$!&+-0 &+00
+)-++(!#&(00$$0+( +,-!!& ,'$+'
#0.&+! !&"-!) !$%'!+,#*++,$-+()!$$
-)%*+!/!$%&-!!-!+0
,*!'&-$%!!#*!#''++,!+
'&+)'$*"0)"*+$%0"'#'&*,,&&!+$+,)!
+.!**+!*,'%$!*!!&#' +!*!!&!!&0'&%%
-0)!&0.+1$$!&&
' ",*.#*!##1"'#
% '$$!*+"'(#,,&(,%(,&' ",#
*&*,)&&&"-$-'&&&*%&!#&
& .1+."0'-+%%
Υ $(('#0.++1"*,,)!-0)!&0.++1
Υ(,%((,"& .1+.*, +&'(+!%'!&+!
Υ!&+)'!+,%'%!
Υ)$!!#!&&*,)&+-)#'**
.*.$!*00%..&&!*+0%%(, Kuntatekniikka 5/2014
33
Sirpa Kulomen
Koirat ovat tärkeitä kaupungille
Kuntien koirapalvelut parantavat lem
TEKSTI Riitta Malve
OO Kymmenisen iloista karva-
turria telmii koirien uimarannalla hellepäivän päätteeksi. Välillä ne pulahtavat mereen viilentymään. Myös lemmikkien
omistajat viihtyvät veden äärellä ja juttelevat koirien pyöriessä
jaloissa. Herttoniemenrannassa
Helsingissä sijaitseva koirien uimapaikka on osa kaupungin koirapalveluita.
– Kaupungin koirapalveluissa koiran hyvinvointi ja sosiaalistuminen ovat pääasioita. Koirapuistoissa lemmikit voivat to34
teuttaa lajityypillistä käyttäytymistään laumaeläiminä, kertoo
Helsingin kaupungin rakennusviraston suunnitteluasiantuntija
Kaisu Ilonen Helsingin koirapalveluiden lähtökohdista.
Koirapuistot ovat tärkeä sosiaalinen kohtauspaikka myös
ihmisille. Ilonen näkee niiden
myös lisäävät lähialueen sosiaalista kontrollia ja turvallisuutta.
Kuntien järjestämillä koirapalveluilla tarkoitetaan yleensä koira-aitauksia, roska-astioita
koirien jätöksille ja koirien uintipaikkaa. Koirapalvelusuunni-
Riitta Malve
Koirapuistoille on tarvetta, mutta kaupunkien
säästötoimet iskevät myös niihin. Helsingissä
koirapuistojen ja koulutuskenttien sijaintia
tarkastellaan kaupunkirakenteen tiivistämisen
kannalta.
Koirien uimarannalla vierailu töiden jälkeen on monelle päivän
paras hetki. Riehuvien koirien ilo tarttuu emäntiin ja isäntiin.
YMPÄRISTÖ
Riitta Malve
mikkien ja ihmisten hyvinvointia
Penkit, siivousvälineet ja jäteastiat kuuluvat koirapuistojen vakiovarusteisiin. Helsingin koirapuistokyselyssä toivottiin niihin myös vesipistettä, sadekatosta ja koirakoulutuksia.
telmia on tehty Helsingin lisäksi
ainakin Jyväskylässä, Tampereella ja Oulussa. Monet kaupungit
ovat myös julkaisseet opasvihkosen lemmikkien pidosta.
Koirapalveluohjelmien keskeisin aihe on koira-aitausten määrä, laatu ja sijainti. Yhden koira-aitauksen kustannukset ovat
noin 50 000 – 100 000 euroa, josta suurin osa kuluu aidan rakentamiseen.
Helsingissä aitausten kustannukset ovat olleet kuitenkin korkeampia. Aitausten ylläpitokustannukset ovat sen sijaan vähäiset.
Suomen Kennelliiton julkaisemaa Koira kuntalaisena-opasta sekä Helsingin teettämää selvitystä Koiria ja koiraihmisiä on
käytetty apuna koirapalveluohjelmia laadittaessa.
35
Riitta Malve
Koirapuistojen siisteys
ja turvallisuus tärkeitä
Rakennusviraston viime keväänä
järjestämään yleisökyselyyn koirapalveluista tuli ennätysmäärä
vastauksia. Se järjestettiin Helsingin koirapalveluiden linjauksen uusimisen pohjaksi. Linjauksen on tarkoitus valmistua ensi
vuonna.
Kyselyyn oli mahdollista vastata internetissä tai paperilomakkeella. Puistokohtaisissa nettivastausten määrässä esiintyi suurta
vaihtelua.
– Vastauksissa tulee selvästi esiin, että enemmistö ei halua
mitään ylellisyyttä koira-aitauksiin, vaan niiden turvallisuus ja
siisteys ovat tärkeimmät asiat.
Monet vastaajat ehdottavat
puita ja pensaita luomaan varjoa
ja vaihtelevia pohjamateriaaleja.
Monen mielestä koira-aitauksia voidaan vähentää ja samalla
parantaa jäljelle jäävien laatua.
Ilosen mukaan kaupunki ei kuitenkaan ole poistamassa suurta määrää aitauksia, vaan joissain tapauksissa niille etsitään
36
Riitta Malve
Matala ranta, joka kuitenkin syvenee kohtuullisella matkalla, palvelee kaiken kokoisia koiria. Helsinki ei tutki koirien uimapaikkojen vedenlaatua, mutta sinilevistä tiedotetaan.
Herttoniemenrannassa koirapuisto on jaettu pienille ja isoille
koirille. Aitojen kunnostuksen yhteydessä myös puita on
kaadettu puuston hoitotoimena. Osa koirista voi törmätä puihin
juostessaan. Toisaalta koirapuistoihin kaivataan myös varjoa.
korvaava paikka läheltä. Jokunen pieni aitaus saatetaan myös
korvata koirakäymälällä, joka on
helposti puhtaana pidettävä soraalue, merkkipaaluja, siivousvälineet ja jätesäiliö.
– Vähän käytettyjen koirapuistojen ongelmia ovat yleensä huonokuntoinen aita, epäsiisteys ja maapohjan kosteus.
Myös liikenteen melu ja valaistuksen puute haittaavat ulkoilutusta. Näitä seikkoja pyritään parantamaan.
Uusi koirapalveluiden linjaus
ottaa kantaa koira-aitausten sijaintiin tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Nyt koirapuiston etäisyys asuintaloista on suositusten
mukaan esikaupunkialueella vä-
hintään 100 metriä, mutta kantakaupungin alueella tähän ei kaikkialla päästä.
– Eräästä rakenteilla olevasta
kaupunginosasta on tullut jo valituksia ainoasta, asemakaavaan
merkitystä ja suunnitellusta koirapuistosta. Mutta mitä tapahtuu, jos asuinalueella ei ole yhtään koirapuistoa? Ainakin jätökset todennäköisesti lisääntyvät kaduilla.
Koira-aitauksen toivotaan sijaitsevan kävelyetäisyydellä. Ilosen mukaan ei ole tarkoituksenmukaista, että koiraa lähdetään
ulkoiluttamaan autolla, jolloin
tarvitaan parkkipaikkoja.
Joidenkin vastaajien mielestä
koirakuri paranisi, jos kaupunki
järjestäisi ilmaisia koirien tottelevaisuuskursseja aitauksiin. Niille rakennusvirasto ei näytä vihreää valoa. Niin kuin ei vesijohtojen vetämiselle koirapuistoihin.
Koiraharrastus tarvitsee
tiloja ja kenttiä
– Koiraharrastustilojen tilanne
on surkea Helsingissä. Esimerkik-
Sirpa Kulomen
YMPÄRISTÖ
si tärkeät Tuomarinkylän koiratoimintakeskus ja Sipoon koirametsä uhkaavat jäädä rakentamisen alle, kertoo Helsingin seudun
kennelpiirin puheenjohtaja Tiina
Flytström.
Kennelpiiri on eräs asiantuntijatahoista, joita kuunnellaan koirapalvelujen linjauksen päivityksessä.
Suosituimpia harrastuslajeja
koirien kanssa ovat agility ja tottelevaisuuskoulutus. Edullisimmin lajeja pääsee harrastamaan
koirayhdistysten kautta.
Flytström kaipaa sisätiloiksi
vanhoja teollisuushalleja, joista
yhdistykset voivat vuokrata edullisesti käyttöaikaa. Ulkona koulutus onnistuu parkkipaikallakin,
mutta nurmikettä on parempi.
– Hyvä, jos koulutuskentän
lähellä ei ole asuntoja koirien aiheuttaman häiriön takia. Mutta sitä ei kannata sijoittaa perimmäiseen nurkkaan, koska on
tarkoitus kouluttaa koiria kaupunkiin.
– Koirat ovat tärkeitä kaupungille ja kaupunkikuvalle. Lemmikkipalvelut lisääntyvät ja voivat tuoda eloa kivijalkakauppoihinkin. Koirat itsessään elävöittävät kaupunkia, huomauttaa puheenjohtaja.
Uusia koirapuistoja
saadaan odottaa
Jyväskylä tarjoaa tällä hetkellä
kaksi koirapuistoa, yhden koirien
uimarannan ulkoilureitin varrella, koirille avoimia latuja ja koulutuskenttiä.
Riitta Malve
Helsinkiläinen Lauttasaaren koirakerho harjoittelee ja kisailee keskiviikkoiltaisin Pajalahden kentällä, joka on varattu pariksi tunniksi
karvaisten kaupunkilaisten käyttöön.
Kamut odottavat malttamattomina, että uusi tulija pääsee leikkimään koirapuistossa. Herttoniemenrannan koirapuiston aidat ja
portit on juuri uusittu. Portti aukeaa tavallisella ovenpainikkeella.
Koirapalveluohjelma kuuluu
kaupungin uuteen viherpalveluohjelmaan 2013–2020. Siinä
esitetään yhtä uutta koirapuistoa,
mutta keskusteluja on käyty neljästä muusta. Kaupungin säästöpaineiden takia niihin ei ole kuitenkaan varaa.
– Koirapuistoverkosto voisi olla kaupungin kattava, koska
täällä on kuitenkin yli 10 000 koiraa. Koiranomistajilta tulee kyselyjä, miksi Jyväskylä ei pysty tar-
joamaan koirapuistoja tasapuolisesti kaikille alueille, kertoo Jyväskylän kaupunginpuutarhuri
Vesa Lehtinen.
Lehtisen mukaan koirayhdistykset ovat kuitenkin etsineet
oma-aloitteisesti uusia koulutuskenttiä ja kaupunki on pystynyt tarjoamaan niitä esimerkiksi
vanhoilta urheilukentiltä. Yhdistykset osallistuvat koulutuskenttien ylläpitoon.
– Mutta taloudellisesti tiu-
koista ajoista on koirille hyötyäkin. Ihmisillä näyttää silloin olevan enemmän aikaa huolehtia
lemmikeistä, Lehtinen toteaa.
Tampereen ensimmäiset koirapuistot rakennettiin 1990-luvulla. Vaikka puistojen määrä
ei ole kasvanut suhteessa koiriin, kaupunki on edelläkävijä tarjoamalla trimmauspöydän ja ilmaisia jätöspusseja automaateissa.
Tampereen koirapalveluohjelma vuosille 2011–20 hahmottelee
14:ää uutta koirapuistoa nykyisten 12:n lisäksi. Myös koirapuistojen ulkonäköä tullaan yhtenäistämään ja kaikkiin aitauksiin tulee syväsäiliöt.
– Kaupungin investointirahoja on kuitenkin supistettu.
Kun rinnakkain laitetaan lapset
ja koirat, ei kauan mietitä, kumpaan varoja laitetaan, vaikka koiraohjelma on hyvä, pohtii Tampereen kaupungin rakennuttajahortonomi Petri Kujala.
Oulun koirapalvelukyselyssä
todettiin koira-aitausten vaikuttavan myönteisesti asumisviihtyvyyteen. Uusien koira-aitausten lisäksi kaupunkilaiset toivovat koirille omaa uimarantaa ja
ulkoilumetsää. Oulun koirapalveluohjelman kehityssuunnitelma vuosille 2014–39 on tällä hetkellä lausuntokierroksella.
– Vaikka uudet hankkeet saattavat venyä, on nykyiset koirapuistot nyt inventoitu ja päätetty niiden korjausjärjestys, kertoo
maisema-arkkitehti Mirjam Larinkari kaupungin yhdyskuntaja ympäristöpalveluista. O
37
Kuntien tehtävät pääosin ennallaan
Uusi ympäristönsuojelulaki astuu
Ympäristönsuojelun lupamenettelyn sekä valvonnan toivotaan lain
myötä tehostuvan. Valvonnan etukäteissuunnittelu tulee pakolliseksi,
ja kunnat voivat periä valvonnasta maksuja.
Mikko Pitkänen / ScanStock Photo
MMarko Nurmikolu
Lakimies
Suomen Kuntaliitto
OO Uusi ympäristönsuojelula-
ki (527/2014) ja siihen liittyvät
lainmuutokset sekä ympäristönsuojeluasetus tulevat voimaan
1.9.2014. Ympäristönsuojelula38
ki on ympäristön pilaantumisen
ehkäisemistä koskeva yleislaki.
Sitä sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua
ympäristön pilaantumista.
Uudistuksella on ajanmukaistettu ympäristönsuojelulaki vastaamaan Euroopan unio-
nin uudistunutta lainsäädäntöä
ja perustuslain säännösten kehittynyttä tulkintaa. Samalla on
toteutettu joitain ympäristönsuojelulain lupa- ja ilmoitusjärjestelmän toimivuutta parantavia uudistuksia.
Ympäristönsuojelulain so-
veltamisala sekä keskeiset periaatteet ja velvollisuudet säilyvät pääosin ennallaan. Sekä toiminnanharjoittajien että viranomaisten velvoitteista säädetään
kuitenkin entistä täsmällisemmin. Myös lupamenettelyä koskevat säännökset säilyvät kun-
YMPÄRISTÖ
voimaan syyskuun alussa
tien toimivaltaan kuuluvissa laitoksissa eräitä menettelyjä selventäviä säännöksiä lukuun ottamatta ennallaan.
Luvanvaraisia toimintoja
koskevat laitosluettelot ovat uudessa laissa lain liitteenä, jossa
toiminnat ryhmitellään teollisuuden päästöistä annetun direktiivin (IED) mukaisiin laitoksiin ja muihin laitoksiin. Luvanvaraisuus sekä valtion ja kunnan
lupaviranomaisten toimivallan-
jako pysyvät pääosin ennallaan,
tosin joitakin muutoksia tulee
kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan.
Muun muassa autopurkamot
siirtyvät kuntien toimivaltaan.
Samoin joitakin jätetoimintoja siirtyy kunnille. Vastaavasti
sahat ovat siirtymässä valtiolle.
Kunnille tulee lisäksi mahdollisuus saada hakemuksesta siirrettyä omaan toimivaltaansa osa
valtion lupaviranomaisen toimi-
valtaan kuuluvista luvanvaraisista laitoksista.
Valvonta muuttuu
osin maksulliseksi
Ympäristönsuojelulain uudistuksen yhtenä tavoitteena on tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa. Lain suurimmat muutokset
kuntien kannalta koskevat valvonnan järjestämistä. Valvonnan etukäteissuunnittelu tulee
pakolliseksi ja valvonnasta saadaan ryhtyä perimään rajoitetusti maksuja. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille valvontasuunnitelman ja -ohjelman
laatiminen on uusi velvoite, joka
tulee toteuttaa viimeistään kolmen vuoden kuluessa.
Valvontamaksua voi periä
suunnitelmallisesta valvonnasta ja hallintopakon käyttöön liittyvästä valvonnasta. Maksujen
tulee olla uuden lain mukaan al-
39
le 10 työntekijän yrityksille kohtuullisia. Valvontamaksun käyttöönotolla kunnissa voidaan parantaa ympäristönsuojelun valvonnan voimavaroja.
Valvontaa tehostetaan lisäämällä sen suunnitelmallisuutta.
Tavoitteena on nykyistä tasalaatuisempi ja yhdenmukaisempi
valvonta. Valvontaa tulee suunnata erityisesti sinne, missä se
ympäristön pilaantumisen vaaran vuoksi on perustelluinta. Valvonnan kohdistumisen tuleekin
perustua toiminnoista aiheutuvaan riskiin. Valvontatoimia on
täten mahdollista priorisoida sekä käyttää otantaa.
Jos nykyiset laaditut valvontasuunnitelmat ja valvontaohjelmat
täyttävät lain velvoitteet, voidaan
niiden perusteella kerätä valvontamaksuja heti, kun kunnan taksapäätös sen mahdollistaa.
Tietojärjestelmiin
lisää velvoitteita
Kunnan on kolmen vuoden siir40
tymäajan jälkeen toimitettava entistä enemmän tietoja ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.
Näitä tietoja ovat esimerkiksi lupa- ja valvontapäätökset, suunnitelmat ja tarkkailutiedot.
Kuntaa ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaista koskevaa tietojen tallentamisvelvollisuutta sovelletaan viimeistään
31.8.2017, jos tallennusvelvollisuus on uusi verrattuna kumottavaan lakiin. Kuntien on myös
mahdollisuuksien mukaan edistettävä sähköisten järjestelmin
käyttöönottoa lupamenettelyssä.
Kaavojen
vaikutus kasvaa
Luvanvaraisen tai rekisteröitävän
toiminnan sijoittaminen asemakaavan vastaisesti ei ole mahdollista. Kaavan mukaisena pidetään
myös hanketta, jolle on myönnetty poikkeaminen asemakaavasta.
Alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, et-
tei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Tällöin on otettava huomioon maakunta- ja yleiskaavan esittämistavasta johtuva ohjausvaikutuksen
yleispiirteisyys.
Yleispiirteisten kaavojen ohjausvaikutus vaihtelee maankäyttömuodoittain. Esimerkiksi virkistyskäyttöä ja luonnonsuojelua koskeva käyttötarkoitus yleensä estää toiminnan sijoittamisen tällaiselle alueelle. Sen sijaan esimerkiksi
maaja metsätalouteen osoitetulle alueelle aluevarauksen pääkäyttötarkoituksen yhteyteen soveltuvan toiminnan sijoittaminen
on mahdollista.
Toiminnan sijoittamisen arviointi suhteessa kaavaan edellyttää tarvittaessa lausunnon hankkimista kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta, kaavoituksesta
vastaavalta kunnan viranomaiselta ja maakuntakaavan osalta
maakunnan liitolta.
Turvetuotannolle
uusia rajoituksia
Tulevaisuudessa soiden luontoarvot otetaan huomioon lupaharkinnassa aiempaa paremmin. Ympäristönsuojelulakiin
tulee merkittäviä turvetuotantoa
koskevia muutoksia.
Lähtökohtaisesti kaikki pilaantumista aiheuttava turvetuotanto tulee tuotantoalueen
koosta riippumatta luvanvaraiseksi. Valtion lupaviranomainen
on aina toimivaltainen lupaviranomainen.
Laissa on myös turvetuotannon sijoittumista koskeva säännös, jonka mukaan toiminta on
sijoitettava niin, että siitä ei aiheudu toiminnan sijoituspaikalla valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon
turmeltumista. O
YMPÄRISTÖ
Materiaalit tehokäyttöön UUMA2–ohjelmalla
Uusiomaarakennustekniikka tarjoaa
merkittäviä säästömahdollisuuksia
UUMA2 eli uusiomaarakentamisen valtakunnallinen ohjelma on muuttamassa perinteistä
infrarakentamisen toimintakulttuuria luonnonvaroja ja ympäristöä säästävään sekä alueelliset
mahdollisuudet huomioonottavaan suuntaan.
MMarjo Ronkainen
Yksikön päällikkö
Ramboll Finland Oy
OO UUMA2-ohjelman keskei-
nen tavoite on materiaalitehokkuus, jolloin huonolaatuiset maaja kiviainekset sekä teollisuuden
sivutuotteet hyödynnetään ekotehokkaalla ja kustannuksia säästävällä tavalla maarakentamisen
eri sovellutuksissa (kaavio). Tämä tarjoaa myös kunnille mahdollisuuden säästää maarakentamisen kustannuksissa niin uudisrakentamisessa kuin perusparantamisessakin.
UUMA2-ohjelmaan on sitoutunut 20 keskeistä julkista ja
yksityistä tahoa sekä ohjelmaan
kuuluviin aluehankkeisiin paikallisia yrityksiä ja viranomaisia. UUMA2-ohjelmaan kuuluu
myös tutkimus- ja kehityshankeosioita, jotka ovat välttämättömiä
uusiomaarakentamisen edistämiseksi yleisempään ja laajempaan
käyttöön. Kaikkien t&k-työryhmien (hankintamenettelyt, tekninen kelpoisuus, ympäristökelpoisuus ja elinkaari) työskentely
on käynnistynyt.
Uusiomateriaalit
hyötykäyttöön
Hankintamenettelyjen työryhmässä selvitetään, miten suunnittelu- ja hankintaprosesseihin voitaisiin sisällyttää uusiomateriaa-
UUMA2-sisältö
Lähtötilanne
HUONOLAATUISET
MAA-AINEKSET:
Msavet
Msiltit
Mmoreenit
LIEVÄSTI PILAANTUNEET
MAA-AINEKSET:
Mmaa-ainekset
Msedimentit
lien hyödyntäminen. Tavoitteena
on, että uusiomateriaalivaihtoehdot tulisivat aina tarkasteltaviksi jo hankkeiden suunnittelun ja
hankinnan alkuvaiheista lähtien.
Suunnittelu- ja hankintamenettelyjä tarkastellaan sekä kuntien
että Liikenneviraston prosessien
näkökulmasta.
Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuuden ja kansallisen lainsäädännön kehittäminen ovat
tärkeässä roolissa ohjelman toteuttamisen kannalta. Lainsäädännön kehittämiseen liittyen
ympäristöministeriö on selvittämässä ns. MARA-asetuksen
uusimisen tarpeita, ja UUMA2hanke tukee tätä valmistelutyötä.
TEOLLISUUDEN
SIVUTUOTTEET:
Mtuhkat
Mkuonat
Mkuitusavi
Mbetonimurske
Mkipsit
Mrikastushiekka
Masfalttijäte
Mlasi
Kaatopaikka
Hyötykäyttöön
infrarakentamiseen
UUMA2DEMOOHJELMA
2012–2017:
Teknisen kelpoisuuden työryhmässä keskitytään materiaalien ja sovellutusten teknisiin
ominaisuuksiin ja vaatimuksiin.
UUMA2-ohjelman keskeinen tavoite on koota nykyisin hajallaan
oleva ohjeistus UUMA-käsikirjastoon. Ohjelmalla on Motivan
ylläpitämät nettisivut osoitteessa
www.uusiomaarakentaminen.fi.
Näille sivuille tuodaan kaikki
ohjelmassa syntyvät uusiomaarakentamista koskevat julkaisut
ja linkit sekä muuta uusiomaarakentamiseen liittyvää aineistoa hankkeen aikana, ja tavoitteena on, että käsikirjasto pidetään
ajantasaisena hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Seuraukset
Taloudelliset
säästöt
Luonnonvarojen
säästöt
CO2-päästöjen
väheneminen
Energiankulutuksen
väheneminen
SOVELLUTUKSET:
Mtiet
Mkadut
Mradat
Maluerakentaminen
Mteollisuusalueet
Mkaupan kohteet
Mpuistot
Murheilukohteet
Mkaivokset
Massojen kuljetusten
väheneminen
Uutta
liiketoimintaa
Vähemmän materiaalia
kaatopaikalle
UUMA2–ohjelma edistää maarakennusmateriaalien tehokasta käyttöä.
41
UUMA2-aluehankkeisiin
etsitään osallistujia
Teollisuudesta muodostuvat hyödynnettävät materiaalit ja niiden määrät vaihtelevat eri puolilla Suomea. Myös ylijäämä42
Kukkia Circlet –hankkeen kevyen liikenteen väylä.
Ramboll Finland Oy
Liikuntapaikkarakentamisen
hankkeissa kustannushyötyä
Aikaisempien liikuntapaikkarakentamiseen liittyvien tutkimushankkeiden yhteydessä on tehty kustannusvertailuja perinteisten ja uusiomateriaaliratkaisujen
välillä. Esimerkiksi sopii urheilukenttä, jonka perusparantaminen
on toteutettu kuitutuhkarakenteisena vuonna 2000 Luopioisten
kirkonkylän kentälle.
Hankkeessa saavutettiin noin
45 prosentin kustannussäästö
verrattuna perinteiseen vertailurakenteeseen. Kustannushyöty muodostuu pääasiassa materiaalisäästönä, koska hyötykäytetyt materiaalit ovat teollisuuden
sivutuotteita, kuitusavea ja lentotuhkaa.
EU Life -ohjelmasta rahoitetussa Kukkia Circlet -hankkeessa toteutettiin kevyen liikenteen
väylän rakentaminen hyödyntäen niin ikään kuitusaven ja lentotuhkan seosta sekä kalsiumkloridin valmistuksessa syntyvää suotokakkua. Kohteen toteutuneet kustannukset olivat noin
30 prosenttia pienemmät kuin
perinteinen kiviaineksista toteutettu rakenne olisi ollut.
Käyttäjille tehdystä kyselystä saadun palautteen perusteella
käyttäjät olivat tyytyväisiä lujittuvaan pintakerrokseen, jos vaihtoehtona on routahalkeilun heikentämä päällystetty rakenne. Saavutettu kustannushyöty perustuu
materiaalin säästymiseen erityisesti ohuempien rakenteiden
vuoksi, eikä siihen vaikuta hankkeen saama EU-tuki.
Ramboll Finland Oy
Elinkaarilaskelmilla verrataan
perinteisiä ja uusiomaarakennusvaihtoehtoja. Tavoitteena on laatia yhtenäinen ohjeistus, miten
tämä toteutetaan ja mitä otetaan
huomioon, jotta eri laskentatyökalujen kehittäjät voivat edetä samaan suuntaan uusiomateriaaleja
koskevissa vertailuissa.
Pilottihankkeen väylän pintarakenne, jossa on lujittuva pintakerros.
YMPÄRISTÖ
Ramboll Finland Oy
rissa (Satakunta). Lisäksi valmistelussa ovat pääkaupunkiseudun,
Kaakkois-Suomen ja Pirkanmaan aluehankkeet ja käynnistetään Etelä-Pohjanmaan, PäijätHämeen ja Lapin aluehankkeet.
Erityisesti toivotaan, että kunnat ja ely-keskukset osallistuisivat aktiivisesti näihin aluehankkeisiin, koska alueellisella yhteistyöllä saavutetaan merkittäviä ympäristöllisiä ja taloudellisia
hyötyjä kaikille. Alueellinen toimintatapa on myös ympäristötehokas, koska materiaalien kuljetustarpeet voidaan minimoida.
Ramboll Finland Oy
Perinteinen päällystettu murskerakenne, jota routahalkeilu on heikentänyt.
Uusiomaarakentaminen sujuu pääsääntöisesti nykyisellä stabilointi- tai maarakennuskalustolla tai
niitä edelleen kehittämällä.
maat poikkeavat toisistaan merkittävästi eri puolilla maata. Sen
vuoksi uusiomaarakentamisen
yhteistyökokonaisuudet, sovellutukset ja toimintatavat on suunniteltava alueellisesti. Tätä tavoitellaan UUMA2-ohjelman aluehankkeilla.
Aluehankkeiden käynnistämiseksi järjestetään 10–12 eri
alueseminaaria kolmen–neljän
vuoden aikana. Niihin kutsutaan
edustajia muun muassa alueen
kunnista, materiaalituottajilta,
urakoitsijoilta, jäteyhtiöiltä, elykeskuksilta ja maakuntaliitoilta.
Seminaarien tavoitteena on
käynnistää aluehanke asiasta
kiinnostuneiden tahojen kanssa. Aluehankkeessa toteutetaan
konkreettisia käytännön hankkeita ja luodaan oma yhteistyö-
ja toimintatapa. Aluehanke synnyttää uutta liiketoimintaa, luo
uusia työpaikkoja ja edistää kestävää kehitystä alueella.
Aluehankkeita on jo käynnistetty Savo-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
alueilla. Tänä vuonna pidetään
aluehankkeiden aloitusseminaarit Turussa (Varsinais-Suomi), Jyväskylässä (Keski-Suomi) ja Po-
UUMA2-demohankkeille
rahoitusmahdollisuuksia
UUMA2-demohankkeet ovat
merkittävässä roolissa koko uusiomaarakentamisen prosessin
kehittämisen ja testaamisen kannalta. Demohankkeissa osoitetaan uusiomateriaalien ja -rakenteiden sekä koko tuotantoprosessin tekninen ja ympäristöllinen
laatu ja kustannustehokkuus laajan mittakaavan hankkeissa. Demohankkeet tarjoavat eri toimijoille mahdollisuuden kehittää
logistista järjestelmää sekä tuotantoprosesseja.
Demohankkeita on suunniteltu ja haettu erityisesti väylähankkeisiin, kuntien aluerakennushakkeisiin, satama- ja meriväylähankkeisiin, teollisuusaluehankkeisiin, kaivoshankkeisiin
sekä liikuntapaikkahankkeisiin.
Myös muihin demohankkeisiin
on mahdollista hakea EU-rahoitusta vuosittain. UUMA2-ohjelma pyytää eri rakennuttajatahojen ehdotuksia mahdollisiksi demokohteiksi.
Absoils-demohankkeissa, joka on käynnissä oleva EU-rahoitettu Life-hanke, on hyödynnetty ylijäämäsavia erilaisiin maarakennushankkeisiin pääkaupunkiseudulla, muun muassa Perkkaan koirapuistossa.
Erilaista sekoituskalustoa on
saatavilla hyvin tällaisiin tarkoituksiin, ja pääsääntöisesti uusiomaarakentaminen tapahtuukin
nykyistä stabilointi- tai maarakennuskalustoa käyttäen tai niitä uusiin sovellutuksiin kehittäen. O
43
Lojuuko
työpöydälläsi
tällainen
tontti?
Hyvää rakennusmaata on vaikea löytää.
Etenkin, jos tontin tulee olla kohtuuhintainen
ja sen tulee täyttää tiukat vaatimukset tulevalle asuinympäristölle. Näiden kahden asian
yhdistäminen on lähtökohtamme. Nyt etsimme kissojen ja koirien kanssa BoKlokille sopivia tontteja. Ehkä sinä tiedät, kenen kanssa
voisimme jutella? Vai oletko itse kyseinen
henkilö? Joka tapauksessa kannattaa tutusWXDERNORN¿PDDQRPLVWDMDMDOXNHDOLVll5DNHQQDPPH ¿NVXMD NRWHMD LKPLVLOOH MRWND KDluavat asua hyvin omassa kodissa niin, että
rahaa jää vielä muuhunkin. Kerro vain, jos haluat olla mukana. Laitetaan pyörät pyörimään.
Katupuiden kuningatar
L
M Pekka Rytilä on
ehmukset ovat suuria puita,
jotka kukkivat kesällä. Suomessa ainoa luontainen laji on
metsälehmus (Tilia cordata). Puistopuiksi istutetaan varsinkin metsälehmuksen ja isolehtilehmuksen
risteytystä puistolehmusta (Tilia x
vulgaris).
Aukealla kasvupaikalla lehmus
kasvattaa suuren latvuksen. Nopeimmillaan kasvu on 50-70 vuoden iässä. Lehmus on erittäin pitkäikäinen puu ja voi saavuttaa
myös huomattavan koon. Fagervikin puistossa kasvaa kaksi metsälehmusta, joilla on korkeutta
noin 32 metriä.
75-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana.
Euroopan oma puu
Metsälehmus on eurooppalainen
puulaji, jota tavataan Etelä-Fennoskandiasta ja koko Keski-Euroopasta ulottuen etelässä Espanjan ja Italian keskiosiin. Idässä sen
kasvualue rajoittuu Balkanin niemimaalta kapenevana vyöhykkeenä kohti Uralia ja Uralin takana
kapeana kielekkeenä aina Krasnojarskiin asti.
Tämän lisäksi on kaksi pientä
kasvualuetta, joista toinen on Krimin niemimaalla ja toinen Mustanmeren ja Kaspianmeren välisellä alueella. Suomessa kasvualue noudattelee pohjoisessa linjaa Pietarsaari – Siilinjärvi – Joensuu – Uusi-Värtsilä.
Metsälehmuksen nimiä ovat
myös niinipuu, vennäpuu, lintti, liippo, rokoskapuu ja pärnäpuu. Niinipuu-nimi juontuu siitä,
että lehmuksen kuoresta voi kiskoa hienoa suikaletta eli niintä.
Lehmuksen mukaan nimensä saaneita paikkakuntia ovat Suomessa Perniö eli Bjärnå sekä Virossa
Pärnu.
Lappeenranta on Lehmusten
Kaupunki, samoin Maarianhamina, jossa niitä on tuhatkunta. Berliinistä löytyy nelirivinen mahtikatu Unter den Linden eli Lehmusten alla.
Lehmus on katupuiden kuningatar, ei vähiten kukkiensa tuoksun
vuoksi. Kuvassa kukkiva lehmus Malmilla heinäkuussa 2014. Puolassa
heinäkuu on lipa eli lehmus.
Tuhoja vastaan lehmus on erittäin kestävä. Sitä eivät kiusaa jyrsijät eivätkä hirvieläimet, ja jäniskin jättää sen rauhaan. Syynä pidetään kuoressa olevaa niintä, jota on vaikea purra poikki. Kuori
on pieninä paloinakin sitkeää.
Lehmuksen lehdet ja nuoret
versot maistuvat vuohelle ja lampaalle, ja myös lehmä syö niitä.
Vaikka puuta olisi vioitettu, se ei
yleensä aiheuta suurta haittaa.
Lehmus on Suomen puulajeista
uusiutumiskykyisin ja korjaa nopeasti vioittuneen kohdan uinuvista silmuista puhjenneilla versoilla.
Hyötykäyttö
Lehmuspuu on mikroskoopilla
tarkastettuna hyvin hataran näköistä. Putkilot ovat isoja ja niitä on paljon. Puuaine on kevyttä, pehmeää, helposti vuoltavaa
ja karkeasyistä, mutta yhtenäistä. Väriltään puuaine on valkoista, toisinaan lievästi punertavaan
vivahtavaa.
Lehmuspuun käsittely on helppoa,
mutta sen kestävyys varsinkin kosteassa on huono. Myös suuri kutistuminen vaikeuttaa käyttöä.
Lehmuksen kuoresta saatavan niinen otto on ollut tärkeä metsälehmuksen käyttömuoto. Ruotsi-Suomessa valtiokin keräsi Etelä-Suomesta niiniveroa.
Niini on ollut raaka-aineena verkkoihin, köysiin, mattoihin ja säkkeihin. Metsälehmusta on myös käytetty huonekaluiksi, virsuiksi, aidaksiksi,
aisapuiksi, viikatevarsiksi, suksisauvoiksi, suksipuiksi, vihdoiksi ja polttopuiksi.
Lehmuksenkukkatee on suosittua
Saksassa ja Ranskassa. Lehmusta käytetään lääkkeenä verenpaineeseen,
unettomuuteen, pelkotiloihin, migreeniin ja vatsakipuihin. Lääkeaineita
saadaan kukkien lisäksi kuoresta, lehdistä ja puuhiilestä.
Lehmuksesta saadaan erinomaista hunajaa, jota se tuottaa runsaasti. Myöhäisen kukkimisajankohtansa
vuoksi metsälehmus on mehiläisille
tärkeä meden lähde.
45
Vaasa vauhdittaa vientiteollisuutta
Vaskiluodon silta
ja Sininen tie
vahvistavat elinvoimaa
Vuoden 2014 kuntatekniikan saavutus on Vaasaan rakennettu
Vaskiluodon silta, joka toteutettiin alueen yrityselämän lähtökohdista
ja tulevaisuuteen luottaen.
46
TEKNISET PALVELUT
MMarkku Litmanen
Kuntatekniikan johtaja
Vaasan kaupunki
nittelu Oy ja osin myös Ramboll
Finland sekä ympäristö- ja arkkitehtuurisuunnittelun osalta AKonsultit.
Rakentaminen alkoi syyskuussa 2011, ja hanke valmistui pääurakan osalta kesäkuussa
2013. Kaupungin tekemät ympäristö- ja viimeistelytyöt valmistuivat keväällä 2014.
Jaakko Salo
Sinisen tien penkereen ja siltojen sivuprofiili pohjoisesta päin
katsottuna.
Jaakko Salo
Ainut yhteys
Vaasan satamaan
Vaskiluodon silta, joka on ainut
yhteys satamaan, on rakennettu
1960-luvun alussa. Sillan keskipilari oli kallistunut, maatukien alta
potkurivirrat olivat vieneet maata
jopa metrin matkalta, kevyenliikenteenväylät puuttuivat ja muutenkin rakenteellisia vaurioita oli
eri puolilla siltaa. Näin ollen silta
ei vastannut tulevan käytön vaatimuksia.
Vaasan kaupungin kuntatekniikka aloitti sillan ja ympäristön yleissuunnittelun
vuonna 2009 yhdessä Destian kanssa. Tavoitteeksi asetettiin sillan 600 tonnin kantavuus,
liikenneturvallisuuden parantaminen (pyörätiet ja liikennevalot), kaupungin edustavimmalla
paikalla olevan ympäristön huo-
Työsilta etualalla ja oikealla osittain purettu vanha silta, jonka
päällä Liikenneviraston varasilta.
3 300 tonnin erikoiskuljetusyhdistelmä ylittämässä siltaa.
Jaakko Salo
viennistä ja varsinkin energiateollisuuden tuottamasta viennistä. Vientiartikkelit ovat pääasiassa suuria ja painavia korkean teknologian tuotteita, kuten muuntajat ja erilaiset moottorit laivoihin ja voimalaitoksiin. Energiateollisuuden tuotannon arvo on
noin 4,4 miljardia euroa. ja siitä
80 prosenttia menee vientiin.
Vaasan kaupunki on omalta
osaltaan tehnyt päätöksen panostaa vientiteollisuuden logististen
kustannusten pienentämiseen.
Alueelta on useiden vuosien ajan
kuljetettu muuntajat ja moottorit Raumalle tai Poriin, missä ne
on siirretty laivoihin ja sitä kautta
viety eri puolille maapalloa.
Kaupunki päätti muutama
vuosi sitten yhteistyössä vientiyritysten kanssa, että Vaasan satamaa ja sinne johtavia väyliä parannetaan vastaamaan enemmän
yritysten tarpeita. Näihin hankkeisiin kuuluivat erilaiset järjestelyt katuverkossa, Vaskiluodon
satamaan liittyvät investoinnit
sekä Vaskiluodon silta penkereineen. Nämä hankkeet liittyvät
myös osana Eurooppatie E 12:n
kehittämiseen välillä Helsinki –
Mo i Rana.
Jaakko Salo
OO Vaasan kaupunkiseutu elää
COR-TEN istutuslaatikoita ja LED-valaisinpylväitä.
mioiminen sekä väylän liikennöitävyys jatkuvasti.
Hankkeen suunnittelusta
vastasivat kaupungin kuntatek-
niikan oman henkilöstön ohella
sillan yleis- ja rakennesuunnittelun osalta Destia Oy, geoteknisen suunnittelun osalta A-Suun-
Ulkonäköön
panostettiin
Yleissuunnitteluvaiheessa päädyttiin lähes välittömästi siihen,
että suunnitellaan kaksi erillistä
siltaa. Tällöin vältyttiin siltä, että varatietä ei tarvinnut rakentaa
mereen, vaan selvittiin puolustusvoimien pioneerisillalla.
Hankkeen suurimmat haasteet olivat – kuten voi kuvitellakin – geotekniikkaan liittyviä.
Vanhan penkereen alle oli jätetty
savea ja liejua, ja tällöin suunnitelman mukainen massanvaihto
ei ollut taloudellisesti kannattavaa eikä mahdollistakaan. Pohjanvahvistus toteutettiin porapaaluin, massanvaihdolla ja vaahtolasikevennyksellä.
Siltojen ja penkereiden ulkonäköön panostettiin myös paljon:
tukimuurit verhoiltiin graniitilla
(Taivassalon punainen), kaiteet
ovat terästä ja puuta, reunakivet
ja muut kivirakenteet graniittia,
laiturit lehtikuusta, istutuslaatikot COR-TEN terästä, valaistus
koostui monista elementeistä jne.
Hankkeen rakennuttamisesta vastasi Vaasan kaupungin
kuntatekniikan rakentamisyksikkö, ja pääurakoitsijana toimi
Andament Oy Kalajoelta. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 5,3 miljoonaa euroa. Elykeskus myönsi hankkeelle työllisyysperusteista investointitukea
250 000 euroa, ja tukea saatiin
myös EU:lta.
Hankkeelle myönnettiin Suomen Kuntatekniikan Yhdistyksen
Vuoden 2014 kuntatekniikan saavutus -palkinto. Vaasan kaupunki on todella ylpeä tunnustuksesta ja varsinkin sen perusteluista,
joissa todettiin muun muassa, että hanke on toteutettu alueen yrityselämän lähtökodista luottaen
tulevaisuuteen. O
47
TEKNISET PALVELUT
Siivouskulut maksetaan lopulta verovaroista
Roskaaminen tulee kalliiksi
Roskaaminen käy kalliiksi kunnille ja veronmaksajille. Roskien poistoon kaupunkien kaduilta,
puistoista ja yleisten teiden varsilta käytetään vuosittain miljoonia euroja. Kunnat toivovat
järjestyssääntöjen paluuta, jotta roskaaminen saataisiin kuriin.
TEKSTI JA KUVAT Ismo Tuormaa
OO Kaduilta, teiden varsilta ja vi-
heralueilta löytyy koko elämän
kirjo käytetyistä ja ulos ikkunoista viskatuista kertakäyttövaipoista ja kondomeista hampurilaispakkauksiin, kaljatölkkeihin tupakka-askeihin ja varastettuihin
ja tyhjennettyihin lompakoihin.
Yleisiä teitä on noin 80 000
kilometriä, ja niiden siivoamis48
kulut tulevat suoraan valtiolle.
Kulut maksetaan ely-keskusten
kautta verovaroilla.
Siivoamisen teiden varsilta
hoitavat usein käytännössä erilaiset urheiluseurat ja muut vapaaehtoiset järjestöt erikseen sovittavaa palkkiota vastaan. Tienvarret siivotaan kerran vuodessa, yleensä maalis-huhtikuussa.
Levähdysalueiden syväkeräys-
säiliöiden hoito ja sieltä löytyvien
roskien keruu kuuluu sen sijaan
yleensä ammattimaisille urakoitsijoille. Työ tehdään yleensä viikoittain.
Jätettä kertyy noin
5000 tonnia vuodessa
Tietoja ely-keskusten maksamista kokonaispalkkioista roskien
keruusta on vaikea saada keski-
tetysti. Syynä on se, että tienhoidon alueurakat kilpailutetaan 5–7
vuoden välein. Roskat siivotaan
niiden aliurakoina. Alueurakoiden hinnat ovat julkisia, mutta
yksittäisten työlajien kuten roskien poiston eivät ole.
Koko maassa yleisten teiden
varsilta ja levähdysalueilta siivotaan vuosittain noin 5 000 tonnia
jätteitä, jotka viedään joko kaato-
KOULUTUSTA
M U OV I A L A L L E
TUTKINNOISTA UUTT
TA
A
P O T K UA O S A A M I S E E N
OPISKELE MUOVIALAA AEL:SSÄ
− SAAT VARMUUTTA OSAAMISEESI
AEL:ssä voit suorittaa kolme
eritasoista muovialan tutkintoa.
' !" 432410/
' !" 0.2410/
' !"!" !!""!!"#!
#"410/" ' !" 4-2410/
' !"!" !!""!!"#!
#"410/" "!!# !#""!" !))
0(4#"!! !"")!) " !
)!%* ) !!%*
kunnille
paikoille tai yhä yleisemmin polttolaitoksiin.
Suuri osa tienvarsijätteestä
syntyy Uudenmaan ja Pirkanmaan ely-keskusten alueella eli
siellä, missä on eniten ihmisiä ja
liikennettä. Näiltä alueilta kootaan vuosittain neljännes koko
maassa kerättävistä tienvarsijätteistä.
– Roskien keräämisen kustannukset ovat suuret, Destian Länsi-Suomen tulosyksikön johtaja
Marko Vasenius kertoo.
Hän kuitenkin arvioi, että kokonaisuudessaan ns. törkeä ros-
kaaminen eli muun muassa ongelmajätteiden, sohvien, autonrenkaiden, rakennusjätteiden,
jääkaappien ja muun suuren
roskan rahtaaminen tienvarsille
ja luontoon on jopa vähentynyt
viime vuosina. Sen sijaan harmillisesti näkyvä pienroskaaminen
eli paperin, muovin ja muun pikkuroskan heittäminen ulos autojen ikkunoista on lisääntynyt.
– Kierrätysyhteiskunta alkaa
muun muassa tuottajavastuun
myötä siis toimia. On aika vaikea silti ymmärtää, miksi ilmaiseksi kierrätykseen vietäviä jättei-
Syksyllä tarjonnassa myös uusi kurssi:
0/(0,01410/
"""!" !"!
"&"1//,44/,+$$$&"#
;::;9:
":876:59$$$&
49
TEKNISET PALVELUT
tä, kuten autonrenkaita tai ongelmajätteitä, silti yhä tuodaan teiden varsille.
Astioihin kohdistuu
myös ilkivaltaa
Urakoitsija ja toimitusjohtaja Reino Mannertie Kuljetus Mannertiestä vahvistaa Vaseniuksen näkemykset roskaamisen laadun
muutoksista. Suuri osa aiemmin
teiden varsiin hylätyistä kodinkoneista menee nykyisin muualle.
Myös tiet Venäjälle ovat siistiytyneet selvästi.
– Siivosin joskus itärajalle menevien teiden varsia, ja näky siellä oli vielä 1990-luvulla karmea.
Silloin venäläiset veivät Suomesta
haalittuja vaatteita Venäjälle, ja jaottelu mukaan otettaviin ja hylättäviin vaatteisiin tehtiin rajan läheisillä levähdysalueilla. Varmaan
90 prosenttia vaatteista hylättiin
teiden varsille ja levähdyspaikoille. Nyt tämä on loppunut, Mannertie kertoo.
Roska-astioita on väärinkäytösten myötä samalla poistettu
monien teiden varsilla. Tähän voi
joskus johtaa myös järjestelmällinen astioihin kohdistuva ilkivalta.
Molokeihin jopa
käymäläjätteitä
Mannertien mukaan suurin ongelma on kuitenkin Molok-syväkeräyssäiliöihin kuulumattoman
jätteen työntäminen niihin. Vain
autossa syntyville roskille tarkoitettuihin Molokeihin työnnetään
liki kaikki mahdollinen jäte mökkijätteistä maaleihin ja rakennusjätteisiin ja jopa puutarhassa syntyviin roskiin asti. Niinpä astiat täyttyvät nopeasti, ja ne voivat
myös rikkoontua.
– Jos tienvarsien jäteastioihin pantaisiin oikeasti vain sinne
kuuluvat jätteet, riittäisi, että kukin jäteastia tyhjennettäisiin kahdesti vuodessa. Nyt tyhjennän jokaisen astian kerran viikossa, nykyisin Lahden ja Järvenpään välistä tieosuutta siivoava Mannertie arvioi.
– Ihmettelen, kun nykyisin
kaikkien ihmisten pitäisi kuulua
järjestetyn jätteidenkuljetuksen
piiriin, ja silti käy näin. Pahimmillaan asuntovaunuilla liikkuvat
50
Staran työntekijällä Krista Luodolla on varhain aamulla useamman säkin roskasaalis Helsingin Esplanadin
puistosta. Hän käyttäisi työaikansa ja kaupungin rahat mieluummin puistojen ja istutusten hoitoon.
ihmiset ovat tyhjentäneet Molokeihin jopa WC-jätteensä. Siinä
ovat vitsit vähissä, kun haiseva
astia ei edes nouse ylös.
Miljoonakustannukset
myös kaupungeille
Jos kulkija eksyy esimerkiksi
Helsingin keskustaan tai Vantaan menopaikkojen lähistölle
varhain aamulla, näky voi suorastaan järkyttää. Helsinki voi
kauniin kesäyön jälkeen näyttää monilta osin kaatopaikalta –
muulloinkin kuin erikoistapahtumien jälkeen. Tavallinen turisti tai satunnainen kävijä ei tätä
huomaa, sillä ainakin suurissa
kaupungeissa siivousjoukot lähtevät töihin ennen kuin ihmiset
saapuvat työpaikoilleen.
Vantaan katuvalvontapäällikkö Jukka Anttila kertoo, että
vastuu kaupungin puhtaudesta ja
siivoamisesta jakaantuu monelle hallintokunnalle. Viheralueyksikkö hoitaa puistoalueet ja ”katuvihreät”, Tilakeskus julkisten
rakennusten piha-alueet ja itse
rakennukset ja Liikuntapalvelu
ulkoilu- ja liikuntapaikat. Kuntatekniikan keskukselle jäävät varsinaiset katualueet.
Jukka Anttilan mukaan roskaamisesta Vantaan katualueille vuosittain aiheutuvat kustannukset ovat yhteensä noin
700 000 euroa. Roskaamista torjuu pelkästään Vantaan katu-
alueilla liki parikymmentä henkilöä. Anttila arvioi roskaamisen
olevan kasvussa.
– Yhteisen omaisuuden kunnioitus on ikävä kyllä vähentynyt.
Jos tilannetta vertaa esimerkiksi
Japaniin, niin siellä ei kenenkään
mieleen tule heittää roskia maahan, vaikka siellä on monin verroin enemmän ihmisiä kuin täällä. Lait eivät myöskään auta, jos
niitä ei pystytä valvomaan.
Kunnat toivovat järjestyssääntöjen paluuta
Nykyisin sakot roskaamisesta voi kirjoittaa vain poliisi, jolla taas ei ole aikaa valvoa roskaamista. Monessa kunnassa haluttaisiinkin palauttaa takaisin vanhat, kuntien omat järjestyssäännöt ja samalla oikeus sakottaa itse
suoraan roskaajia.
Helsingin kaupunki on tehnyt
valtiovallalle aloitteen kaupunkien omien järjestyssääntöjen palauttamisesta ja tätä kautta myös
roskaamisen valvonnasta. Helsingin kaupungininsinööri, virastopäällikkö Raimo K. Saarisella
on tähän toiveeseen perustelut.
– Helsingissä puistojen puhtaanapito maksaa vuodessa vajaat kolme miljoonaa euroa ja katujen puhtaanapito vajaat 11 miljoonaa euroa. Tämä tekee yhdessä
noin 13,5 miljoonaa euroa. Roskaamisessa ovat siis kyseessä isot
summat.
Kustannusten kohdentaminen
eroaa Helsingin ja Vantaan välillä. Kalliisti hoidettavia edustus- ja
tapahtumapuistoja on Helsingissä moninkertaisesti Vantaaseen
verrattuna.
– Varsinkin keskustan puistoihin satsataan Helsingissä, ja niitä käytetään paljon enemmän.
Helsingissä myös pestään katuja ja katuaukioita paljon enemmän kuin Vantaalla. Meillä on
myös paljon enemmän kaupungin omistuksessa ja hoidossa olevia katuja ja maata kuin Vantaalla, Saarinen sanoo.
Kuten yleisten teiden siivoamisessa, myös kaupunkien omassa toiminnassa on usein melko
hankala erotella ns. normaalin
jätehuollon ja laittoman roskaamisen kustannuksia toisistaan.
Kuntien omat järjestyssäännöt kumottiin vuonna 2002 uuden lainsäädännön myötä. Tämä
ei ole Saarisen mukaan toiminut
ainakaan roskaamisasioissa.
– Omien järjestyssääntöjen aikana roskaamiseen pystyi puuttumaan. Nyt siihen ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia.
Saarinen sanoo kaupungin
lisäävän koko ajan roskakorien
määrää, mutta sekään ei tunnu
riittävän.
– Osa porukasta kun ei niitä
käytä. Lisäksi roskisten tyhjennys tulee sekin kaupungille kalliiksi. O
Osaaminen kunniaan
J
Jäin koukkuun tv-sarjaan Australian Master Chef. Ohjelmaformaatissa eri-ikäiset ja erilaisista
taustoista tulevat maallikot saivat
opastusta kokkaustaidoissa maan
kuuluisimmilta keittiömestareilta
ja kisasivat monipuolisissa ruuanlaittotehtävissä. Viikon päätteeksi
porukasta putosi aina yksi pois.
Osallistujat olivat innokkaita
ruuanlaiton harrastajia, joilla ammatillinen tausta vaihteli opettajasta kampaajaan. Finaalin viime vaiheessa kisassa oli mukana sähköasentaja ja toimistosihteeri.
Osallistujien ruuanlaittotaitojen
kehittymistä, rohkeutta kokeilla erilaisia ruoka-aineita ja ruuanlaittomenetelmiä oli ilo seurata. Välillä
joku kokeilu meni pahasti pieleen,
kiire oli aina kriittinen tekijä, mutta juuri näiden haasteiden ylittäjistä syntyi voittajia ja tekemisen ilo.
Osallistujien into heittäytyä tehtäviin, kyky soveltaa opittua ja keskittyminen kulloiseenkin haasteeseen
oli kiinnostavaa: tuollaistako on,
kun ihminen pääsee tekemään sitä, mitä aidosti haluaa?
Kiinnostus näkyy
työsuorituksesta
En tiedä, miten vahvasti käsikirjoitettu tai ennalta suunniteltu Australian Master Chef -ohjelmaformaatti on, mutta osallistujien innostusta tuskin on voitu kirjoittamalla luoda
Ihmisestä näkyy, jos hän on aidosti asiasta kiinnostunut. Se näkyy
myös työsuorituksessa. Kun itse arvostaa ja on kiinnostunut omasta
työstään, niin se heijastuu lopputulokseen. Voi kuvitella, että hyvä
työ ja osaava tekeminen näkyvät
myös motivaationa ja omassa olossa. Ammattilainen voi olla ylpeä
työstään.
Vastaavanlaisia tosi-tv-ohjelmaformaatteja on televisiossa nykyään
paljon: sisustusta, leipomista, puutarhan suunnittelua, vaatesuunnittelua jne. Yhteistä näille on niiden
painottuminen kädentaitojen esiin
nostamiseen. Ohjelmat tekevät näkyväksi sen, miten ammattikunnan
todelliset taitajat toimivat ja mitä
he kykenevät paineesta, puutteellisista välineistä tai raaka-aineista
huolimatta saamaan aikaan. Se on
ammattitaitoa.
Ohjelmat ovat myös nostaneet
esiin kyvyn oppia uutta, mikäli
asiaan vain on riittävä intohimo.
nan tulos, ja kaikkia tarvitaan. Tarvitaan hyviä, asiantuntevia ja sitoutuneita suunnittelijoita. Tarvitaan
ammattitaitoisia rakennuttajia ja
tavoitteiden ohjaajia. Tarvitaan kykyä kytkeä yhteen erilaisia osaamisia ja ihmisiä. Ja lopulta tarvitaan
kädentaitoja, ammatillista ja teknistä ymmärrystä ja osaamista, joka kykenee toteuttamaan asetetut
hienot tavoitteet. Innostusta ja ammattitaitoa tulee olla koko prosessissa ja tekemisen ketjussa.
“Ammattilainen
voi olla
ylpeä
työstään.”
Innostus kumpuaa
omasta osaamisesta
Moni on jo vuosia tehnyt ammatikseen jotain aivan muuta, mutta
ollut innokas kotikokki, taitava viherpeukalo tai kokeileva ompelija. Kädentaitojen tosi-tv-ohjelmat
ovat tarjonneet osallistujille mahdollisuuden testata kiinnostusta
rakkaaseen harrastukseen ja muovata siitä elämä uusi, kiinnostava
suunta.
Ammattitaitoa tarvitaan
koko tekemisen ketjussa
Mielestäni on hienoa, että ohjelmat tekevät näkyväksi kädentaitajien ammattikunnan – sen, miten
paljon innovaatiokykyä, rohkeutta,
ammattitaitoa ja tekemisen kykyä
vaatii olla ammatin taitaja.
Kymmeniä vuosia on puhuttu
koulutuksen merkityksestä yhteiskunnan rakentamisessa. Tuntuu,
että liian usein koulutus ja ammattien arvostus on mielletty teoriaperusteiden ja perinteisten tutkintojen kautta. Samalla on unohdettu erilaisten taitajien ja taitojen arvostus.
Hyvä lopputulos ja hyvin tehty
työ on kuitenkin aina yhteistoimin-
MPäivi Ahlroos on
47-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja työskentelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkönä.
Kuntatekniikka on ihmisen kokoinen – olemme arjessa lähellä ihmisiä ja heidän elinpiiriään. Meidän
tehtävämme on tuottaa hyvää ja
toimivaa elinympäristöä asukkaille.
Kuntatekniikka on perinteisesti
ollut ja on erityisesti kädentaitoja,
teknistä osaamista ja ymmärrystä
rakentamisesta. Kuntatekniikka on
myös teoriaa, tietämystä ja tutkimusta, joita ilman emme pysty uudistumaan tai löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Yhteistä näille on ammattitaito.
Saadaksemme hyvän lopputuloksen prosessin tulee sisältää vahvaa
ammatillista osaamista, sitoutumista tekemiseen ja innostusta ja intohimoa omaan työhön.
Kokkiohjelmien suosion myötä on lisääntynyt myös kiinnostus
alan koulutukseen. Keittiömestarien arvostus on huipussaan ja koko ravintola-ala on saanut tästä nostetta. En lähde tässä esittämään, että tehtäisiin tosi-tv:tä
kuntatekniikasta, mutta meidän
pitäisi paremmin pystyä esittäytymään hyvän ja toimivan elämän
tekijöinä.
Ennen kaikkea kaivataan arvostusta ja innostusta tekemiseen, ja
se lähtee omasta osaamisesta ja
ammattitaidosta. Tähän voimme
vaikuttaa itse olemalla kiinnostuneita tekemisestämme ja olemalla
valmiita kehittymään ajassa.
51
Ville Moilanen
Ylisoutajan silta avattiin Joensuussa
Teräksinen palkkisilta koostuu avattavasta siltaosuudesta ja kiinteistä tulojänteistä. Avattava siltaosuus on tyypiltään kääntösilta.
M Joensuun ruutukaavakeskustan ja Penttilänrannan uuden
asuinalueen välille Ylisoutajan silta avattiin kaupunkilaisten käyttöön kesäkuussa. Silta sijaitsee
Pielisjoen suussa keskeisesti Joensuun kaupunkikuvassa. Uusi kevyen liikenteen silta on jatke useiden keskusta-alueen siltojen sarjassa ja muodostaa sisääntuloportin Pyhäselältä saavuttaessa.
Sillan kokonaispituus on 134
metriä ja hyötyleveys viisi metriä.
Vapaa alikulkukorkeus on vähintään 3,9 metriä sillan kiinni ollessa.
Sillan kaiteet ovat puisia, taivutettuja pystysäleitä. Kannen päällysteenä käytetään vaalean asfaltin ja laastin muodostamaa yhdistelmäpäällystettä. Silta valaistaan
arkkitehtonisena kokonaisuutena käyttäen led-valaisimia, jotka
on sijoitettu sillan käsijohteeseen
reunapalkkeihin.
Silta toteutettiin Joensuun
kaupungin ja RIL ry:n 2010–2011
järjestämän insinööritaitokilpailun
voittaneen WSP Finland Oy:n ehdotuksen ”SVINGI” pohjalta. Työryhmän pääsuunnittelijana toimi
Sami Niemelä. Kaupunkilaisille
avoimessa nimikilpailussa 2011
sillan nimeksi tuli Ylisoutajan silta. Nimen taustalla on Penttilän
saha-alueen ja keskustan välillä
toiminut ”ylisoutaja”, joka kuljetti
Helsingin Keskuskadun
saneeraus valmistui
HKR
MKeskuskatu välillä Aleksanterinkatu–Kaivokatu on nyt valmis.
Lähes kaksi vuotta kestänyt remontti jätti jälkeensä upean kävelykadun, jonka vaihtelevan värisistä ja kokoisista graniittilaatoista
muodostuva tähtimäinen Penrose-kuviointi ulottuu nyt Pohjoisesplanadilta Kaivokadulle asti.
Kadun kunnallistekniikka ja rakennekerrokset uusittiin remontissa kokonaan. Kadulla on nyt koko pituudeltaan sulanapitojärjestelmä, joka helpottaa talvihoitoa ja parantaa jalankulun
turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Se vähentää myös loskaisuutta ja liiketilojen siivoustarvetta. Myös katuvalaistus on uusittu.
Jalankulkija on kunkku Keskuskadulla. Moottoroitua liikennettä hätistetään kadun päihin asennetuilla metallipollareilla,
jotka avautuvat vain luvan saaneille. Kiinteistöjen huoltoliikenne
hoidetaan pääasiassa keskustan huoltotunnelin kautta.
52
työntekijöitä ja kaupunkilaisia Pielisjoen yli soutuveneellä.
Sillan rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2012, ja työt
valmistuvat kesäkuussa 2014.
Pääurakoitsijana oli Kesälahden
Maansiirto Oy. Sillan rakentamiskustannukset ovat olleet 6,2 miljoonaa euroa, johon on saatu
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen avustusta runsaat 1,3
miljoonaa euroa.
Turku
Energia avasi
sähköautojen
latausaseman
M Turku Energian ensimmäinen sähköautojen latausasema
on avattu Turun linja-autoaseman pysäköintipaikalla. Latausasemalla on sekä pikalatauspiste (latausaika noin 30 minuuttia)
että hidaslatauspiste (latausaika
noin 4–8 tuntia).
Latauspisteet ovat yhteensopivia eri automerkkien latauspistokkeiden kanssa. Latausasemalla käytetty sähkö on tuotettu
tuulivoimalla.
Sähköä säästävä led valaisee koulutyötä Vantaalla
M Led-valoputket ovat merkittävässä asemassa, kun energiansäästöllä rahoitetaan niitä aikaansaavia
investointeja 14 vantaalaisessa julkisessa kiinteistössä, muun muassa
kouluissa. Vantaan jo palkitussakin
ESCO-hankkeessa säästetään energiaa kaikkiaan yli 200 000 euron
arvosta vuodessa.
Vantaan hanke alkoi vuonna
2012. Silloin led-valaistusta kohtaan löytyi vielä epäluulojakin, eivätkä kaikkien tiedot pysyneet ajan
tasalla.
– Vaikka ESCO-hankintaprosessi oli työläs, lopputulos on juuri sellainen kuin alun perin on haluttu,
projektipäällikkö ja energiatehokkuusasiantuntija Marita Tamminen Vantaan kaupungilta kertoo.
Tällä hetkellä 14:stä yhteensä
83 000 neliön ja 365 000 kuution
kiinteistöstä on valaistuksen osalta
valmiina kolme: Ilolan koulu, Tikkurilan lukio ja Varia ammattioppilaitos. Seuraavaksi led-valoihin siirrytään Tikkurilan kirjastossa. Tammisen mukaan hankkeeseen valittiin
kiinteistöt keskiarvo-ominaiskulutuksen perusteella.
– Ne ovat tyypillisiä kuntien kiinteistömassaan kuuluvia rakennuksia: kouluja, päiväkoteja, liikuntalaitoksia, kirjastoja ja monitoimitalo.
ESCO-toteuttajaksi kilpailutuksessa selvisi Schneider Electric Buildings Finland Oy. Projektipäällikkö
Petri Tuominen kertoo, että vanhaan ratkaisuun verrattuna Valtavalon G3 led-valoputkilla saavutettava energiansäästö valaistuksessa
on 50–90 prosenttia riippuen verrokkivalonlähteen tyypistä ja iästä.
Projektipäälliköt Marita Tamminen Vantaan kaupungilta ja Petri
Tuominen Schneider Electric Buildings Finlandista ammattioppilaitos Varian led-valaistuksessa.
– Tässäkin projektissa loisteputket korvattiin led-valoputkilla helposti ilman valaisinrunkojen uusimista. Lisäksi säästöä saadaan
asennus- ja huoltokuluista, koska
käyttöikä on tyypillisesti 3–5-kertainen loisteputkeen verrattuna. Led-
valoputkien kierrätettävyysaste on
myös tänä päivänä erittäin korkea –
yli 95 prosenttia, Tuominen kertoo.
Ledit ovat hänen mukaansa kokonaisinvestoinniltaan 1,5 miljoonan euron hankkeessa merkittävä osa.
HSL-alueen joukkoliikenne kärjessä BEST-tutkimuksessa
M Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän HSL-alue vei jälleen ykkössijan joukkoliikenteen tarjonnassa, luotettavuudessa, rahalle
saadussa vastineessa ja joukkoliikenneuskollisuudessa kansainvälisessä BEST-kyselytutkimuksessa,
jossa kartoitetaan asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen.
Myös mukavuudessa ja joukkoliikenteen yhteiskunnallisessa
merkityksessä HSL-alue jakaa parhaan kaupungin tittelin.
Yksittäisistä tekijöistä HSLalue nousee selvästi muiden kaupunkien yläpuolelle istumapaikan
saannissa, joukkoliikenteen toimivuudessa vapaa-ajan matkoilla ja
kohtuullisissa lippujen hinnoissa.
BEST-tutkimus tehdään yhteismitallisena kaikissa osallistujakaupungeissa, mikä antaa mahdollisuuden tulosten vertailuun
eri osa-alueiden osalta. Vuoden
2013 BEST-tutkimukseen osallistuivat Geneve, Helsinki, Kööpen-
hamina, Oslo, Tukholma ja Wien.
Kokonaisarvosanalla mitattuna HSL-alue on ollut tutkimuksen
paras metropolialue jo vuodesta
2010 lähtien ja on sitä edelleen.
HSL-alueen asukkaista 78 prosenttia on tyytyväisiä joukkoliikenteeseen.
Pelkkiä ruusuja HSL-alue ei
sentään saa. Kuljettajien neuvontakyky oli HSL-alueella vertailun
huonoin, ja kuljettajien käytös alle keskiarvon.
Työryhmä vahvistaa
asuntotuotantoa
Helsingin seudulla
M Ympäristöministeriö on asettanut valtion ja Helsingin seudun
kuntien välisen neuvotteluryhmän valmistelemaan sopimusta
suurten infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi ja asuntotuotannon edistämiseksi.
Ryhmän tehtävänä on neuvotella valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus
pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallituksen ohjelmassa ehdotetun mukaisesti.
Hallitusohjelman
mukaan
valtio tukee Helsingin seudun
suuria infrastruktuurihankkeita,
Pisara-rataa sekä Länsimetron
jatketta Kivenlahteen saakka,
mikäli Helsingin seudun kunnat
sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen.
Tavoitteena on alueen asuntotuotannon merkittävä lisääminen, ja sillä vahvistetaan Helsingin seudun MAL-aiesopimuksessa jo aiemmin hyväksyttyjä tavoitteita. Neuvotteluryhmän puheenjohtajana toimii rakennusneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä. Ryhmän toimikausi on 4.8.–30.9.2014.
Viherrakentajien
yhdistys nyt
Viher- ja ympäristörakentajat ry
M Viherrakentamista ja viheralueiden hoitoa ammattimaisesti harjoittavien yritysten muodostama yhdistys muutti nimensä muotoon Viher- ja ympäristörakentajat ry. Yhdistys käyttää lyhennettä VYRA.
Aiemmin yhdistys tunnettiin nimellä Viheraluerakentajat
ry. Nimenmuutos kuvaa viherrakennusalan työnkuvan monipuolistumista.
Viher- ja ympäristörakentajat
ry:n jäsenenä on yli 130 pääosin
perheyritystä ympäri Suomea. Lisäksi yhdistykseen kuuluu lähes
60 yhteisöjäsentä.
www.vyra.fi
53
Helsingin Energia
Paloharjoitukset
kannattavat
Aurinkovoimalaitos rakennetaan osoitteeseen Parrukatu 2.
Helsingin Energia rakentaa
aurinkovoimalaitoksen Suvilahteen
M Helsingin Energia käynnistää
aurinkoenergiaohjelman, jonka
ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan aurinkovoimalaitos Helsingin Suvilahteen. Samalla markkinoille tuodaan uusi palvelu, jossa asiakas saa kuukausihinnalla
oman henkilökohtaisen paneelinsa tuotannon itselleen.
Palvelu tulee ennakkomyyntiin
syksyllä, ja voimalaitos valmistuu
keväällä 2015. Helsingin Energia sitoutuu rakentamaan kysynnän mukaan lisää aurinkoenergian tuotantoa.
Avant 760i – Euroopan
vähäpäästöisin
kuormaaja
M Avant Tecno tuo markkinoille uuden, maailman tiukimmat
päästörajat alittavan monitoimikuormaajan. Kuormaaja täyttää Yhdysvalloissa käytössä olevat TIER 4 Final -ympäristövaatimukset. Samalla se alittaa myös
Euroopan tiukimmat päästörajat.
Uuden konemallin tärkein
osa on moderni Kohler-moottori. Se on varustettu korkeapaineisella common rail -polttoaineen
ruiskutuksella, turbolla ja välijäähdyttimellä, oksidointikatalysaattorilla ja pakokaasujen kierrätyksellä. Koneen käyttäjän kannalta merkittävää on, että kaikki
tämä tapahtuu ilman lisäainei-
54
Aurinkovoimalaitos rakennetaan Helen Sähköverkko Oy:n
sähköaseman katolle. 1 200 aurinkopaneelista
muodostuvan
voimalan teho on 300 kW, ja sen
vuotuinen tuotantomäärä tulee
olemaan noin 260 MWh, eli noin
130 kerrostalokaksion vuosikulutuksen verran. Suomen tämänhetkinen verkkoon kytketty aurinkosähkön tuotantokapasiteetti
on arviolta noin 3 000 kW, joten
Helsingin Energian hanke kasvattaa koko Suomen aurinkosähkökapasiteettia noin 10 prosentilla.
ta, mikä yksinkertaistaa koneen
käyttöä melkoisesti.
Perinteisellä tekniikalla varustettuun kuormaajaan verrattuna
uuden mallin polttoainekulutus
on 20 prosenttia pienempi, teho
20 ja vääntö 40 prosenttia suurempi. Melutaso on matala niin
ohjaamossa kuin ympäristössäkin.
www.avant.fi
Uusi työkalu
kerrostalojen
energiatehokkuuden
seurantaan
M Motiva Services Oy ja Inwido
Finland Oy ovat kehittäneet laskentatyökalun kerrostalon energiatehokkuuden vertaamiseksi
ennen ja jälkeen ikkunaremontin.
Ikkunoiden vaihto uusiin tiivistää vanhan kerrostalon vaippaa ja vaikuttaa oleellisesti ilmanvaihdon ja lämmityksen tasapainoon. Koska ikkunat ja ilmanvaihto aiheuttavat yhdessä
yli puolet kerrostalon lämmitys-
M Palotilanteiden harjoittelu
monipuolisesti ja kattavasti on
erittäin tärkeää, oli yksi olennainen havainto, kun Onnettomuustutkintakeskus teki kyselyn osana Kouvolan helmikuisen
koulupalon tutkintaa.
Palaneessa koulussa Kouvolassa oli joka syksy järjestetty
poistumisharjoituksia, joista oli
hyötyä todellisessa tilanteessa.
Luokissa oli turvaohjeet.
Opettajien oli myös määrä
hoitaa lukuisia tehtäviä, kuten
sammuttaa sähkölaitteita. Tehtäviä koettiin olleen liikaa. Tulipaloissa asiat usein tapahtuvat
toisin kuin harjoituksissa.
OTKES muistuttaa, että harjoituksissa mukana oleva henkilöstö ei aina tosipaikassa ole läsnä, eivätkä kaikki paloon jou-
tarpeesta, tarjoaa ilmanvaihdon
huomioiva ikkunaremontti mahdollisuuden merkittävään energiansäästöön.
Aineistona laskentatyökalun kehityksessä Motiva Services käytti
23:a kerrostaloa, jotka Inwido
Finland on varustanut älykkäällä ilmanvaihdon ohjauksella ikkunaremontin yhteydessä. Kohteiden tyyppi vaihtelee, ja ne sijaitsevat eri puolilla Suomea. Vertailu
osoitti, että keskimääräinen lämmitysenergian säästö oli 14,7 prosenttia tarkasteltaessa aikaa 12
kuukautta ennen ja 12 kuukautta
jälkeen ikkunaremontin.
Laskentatyökalu on sovellettavissa myös yleisesti, kun tarvitsee todentaa lämmitysenergian
säästöjä ulkolämpötilan vaihtelut
huomioiden.
Itsesäätyvä Axxel
-sulanapitokaapeli
M Helppokäyttöinen itsesäätyvä
Axxel-sulanapitokaapeli taistelee
kalliita jäätymisvaurioita vastaan
eri kohteissa. Esimerkiksi kaivot,
tuvat toisaalta ole harjoitelleet poistumista esimerkiksi sen
vuoksi, että tieto poistumisharjoituksesta jää kuulumatta kaikkiin luokkiin.
Onnettomuustutkintakeskus
osoitti kyselyn Kouvolan palaneen koulun oppilaille ja opettajille. Vastaajia kertyi yhteensä
noin 180, mikä on yli kolmasosa
koulussa olleista.
rännit, vesiputket ja viemärit on
helppo suojata ennakkoon jäätymiseltä. Energiatehokas ja edullinen sulanapitokaapeli on nyt
kaikkien saatavilla.
Kiinteistöjen jäätymisvauriot
ovat usein vaikeita ja kalliita korjata. Esimerkiksi vesiputkistojen
ja -mittareiden, sadevesikaivojen,
räystäiden, rännien, syöksytorvien ja viemäreiden jäätyminen on
jokatalvinen ongelma.
Lämpötilan mukaan itse säätyvä kaapeli ei tarvitse termostaattia, vaan kuluttaa juuri sen
verran sähköä kuin sulattamiseen tarvitaan. Tuote on myös
turvallinen, sillä siinä ei ole ylikuumenemisvaaraa ja siinä on
ulkokäyttöön tarkoitettu maadoitettu sähköpistoke.
www.toolnet.fi
KAUNIAISTEN kaupunki
hakee henkilökuntaa
Haemme
KUNTATEKNIIKKAPÄÄLLIKKÖÄ
Hakuaika päättyy 8.9.2014.
Tarkemmat tiedot osoitteessa ZZZNDXQLDLQHQ¿UHNU\
Lisätietoja antaa yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju,
puh. 09-5056234, (PDULDQQDKDUMX#NDXQLDLQHQ¿).
ZZZNDXQLDLQHQ¿
Paavo Taipale
JYSE uudistui
Jyväskylän asuntomessut huipentuivat Messujen Yöhön.
Tapahtumassa nähtiin muun muassa 13-kerroksisen
Maailmanpylvään julkisivulla esitetty valotaideteos.
Asuntomessuilla 114 000 kävijää
M Äijälänrannan asuntomessuilla
Jyväskylässä vieraili alustavan laskennan mukaan 11.7.–10.8. välisenä aikana yhteensä runsaat
114 000 maksanutta kävijää.
Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen arvioi poikkeuksellisen kuuman heinäkuun verottaneen kävijöitä.
– Lopullista kävijämäärää voidaan pitää tyydyttävänä. Myös yleisellä taloudellisella laskusuhdanteella sekä hidastuneilla asuntomarkkinoilla saattaa olla oma vaikutuksensa, Heiskanen pohtii.
– Sisällössä oli paljon kokeilun
arvoisia asioita, kuten esimerkiksi teemareitit, puutarhanäyttely,
alueen taide- ja valoprojektit sekä
viimeisen viikonlopun huipentumana historiallinen Messujen Yö.
Perjantaina 8.8. alue avattiin iltayhdeksältä neljäksi tunniksi ensimmäistä kertaa järjestettyä Messujen Yö -tapahtumaa varten. Tuolloin saavutettiinkin messujen korkein päiväkohtainen kävijämäärä
(8 187).
Iltaohjelma keräsi runsaasti yleisöä, joka viihtyi hämärtyvässä elokuun illassa erilaisten ulkovalaistukseen ja valotaiteeseen liittyvien teemojen ja tapahtumien parissa.
Messujen Yössä esiteltiin muun
muassa Äijälänrannan säädettävää
led-katuvalaistusta oikeassa katuympäristössä, tutustuttiin alue- ja
pihavalaistusratkaisuihin,
nähtiin
messualueen 13-kerroksisen Maailmanpylvään julkisivulla esitetty valotaideteos Maailma elää sekä taidokas sirkushenkinen tulitaide-esitys.
Samana päivänä Jyväskylässä oli
järjestetty Ulkovalaistusseminaari,
joka päätti Jyväskylän kaupungin
koordinoiman Ulkovalaistuksen valistushankkeen neljässä kaupungissa järjestettyjen seminaarien sarjan.
Tilaisuus kokosi runsaat sata ulkovalaistuksen ammattilaista keskustelemaan ulkovalaistuksen kehittämisestä.
Seminaariesitykset ovat katsottavissa
kunta.tv:n sivulta http://www.kunta.tv/
web/guest/ulkovalaistusseminaari-2014
M Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot on uudistettu. Keskeisiä päivityksiä on tehty muun muassa hinnanmuutoksia koskeviin ehtoihin. Aikaisemmissa yleisissä sopimusehdoissa
hinta oli lähtökohtaisesti kiinteä,
ja sen muuttaminen oli mahdollista vain silloin, kun sopijapuolet
olivat erikseen sopineet hinnanmuutoksen mahdollisuudesta.
Uusittujen ehtojen mukaan
hinta on kiinteä ainoastaan ensimmäiset 12 kuukautta. Tämän
jälkeen sopijapuolet voivat eh-
dottaa tavaran yleistä kustannuskehitystä vastaavaa hinnanmuutosta.
Vahingonkorvausvastuun
enimmäismäärää on rajattu. Uusiin ehtoihin on myös sisällytetty
määräyksiä kolmannelle osapuolelle sopimusrikkomuksen seurauksena aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. Sopimusehtojen käsitteitä ja määritelmiä
on myös tarkennettu esimerkiksi alihankkijan, tilaajan ja tavaran
määritelmän osalta.
Historiallinen Porin silta otetaan käyttöön
M Destian peruskorjaama vanha vuonna 1926 rakennettu Kokemäenjoen ylittävä silta Porissa otetaan käyttöön kuukauden
etuajassa syyskuun puolenvälin
jälkeen. Urakka käynnistyi helmikuussa, ja silta suljettiin ajoneuvoliikenteeltä maaliskuussa.
– Sillan vanhoista rakenteista
ei löytynyt suurempia ongelmia,
ja työt ovat edenneet suunnitellusti. Vuonna 1926 valettu betoni
on osoittautunut hyvin ehjäksi ja
lujaksi. Olemme myös reagoineet
nopeasti vastaantulleisiin muutoksiin, ja ajatukset on siirretty eteenpäin käytäntöön, Destian työpääl-
likkö Eetu Väisänen kertoo.
Töitä edistivät myös kesän
suotuisat säät sekä rauhalliset
työolot sillan ollessa suljettuna
ajoneuvoliikenteeltä. Urakassa on
korjattu ja pintakäsitelty sillan teräsrakenteita ja uusittu betonirakenteita sekä koko sillan pintarakenteita. Lisäksi sillan kuivatusta
on parannettu ja sillan kivirakenteisia välitukia korjattu.
Sillan yhteispituus on noin
150 metriä. Silta kuuluu siltapaikkaluokitukseltaan erittäin vaativaan luokkaan ja on historiallisesti merkittävä. Urakan tilaaja on
Porin kaupunki.
55
Espoon kaupunki
MDI Esa Rauhala, 47,on
valittu teknisen keskuksen katupäälliköksi 1.9.
lukien. Rauhala on tullut
Espoon kaupungin palvelukseen vuonna 1997,
ja hän on työskennellyt
kunnallistekniikan rakennuttamis- ja suunnittelutehtävissä. Tällä hetkellä
hän toimii Espoossa ylläpitopäällikkönä. Vuosina
2000–2005 Rauhala työskenteli Puolustushallinnon Rakennuslaitoksessa
projektinjohtajana suunnitteluttamis- ja rakennuttamistehtävissä.
Aalto-yliopisto
MTkT Jaana Sorvari on
nimitetty professoriksi
(Associate Professor) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluun,
yhdyskuntaja ympäristötekniikan laitokselle
1.8.2014–31.7.2019 väliseksi ajaksi. Professuurin
ala on ympäristötekniikka. Sorvari on kansainvälisesti tunnettu ympäristötekniikan tutkija ja
perehtynyt erityisesti pilaantuneiden maa-alueiden riskinarviointiin ja riskinhallinnan ekotehokkuusarviointeihin sekä
mineraalisten jätteiden
ympäristökelpoisuusarviointeihin.
nimitetty FCGsmart-järjestelmien tiimipäälliköksi
Tampereelle.
Rakli ry
MRAKLIn toimitusjohtajana aloittaa 1.9. DI Jyrki Laurikainen, 49. Hän
aloitti työuransa RAKLIssa
projektipäällikkönä ja siirtyi sitten Helsingin kaupungille kehittämispäälliköksi. Reilut kymmenen
vuotta Jyrki Laurikainen
on työskennellyt kansainvälisissä suuryrityksissä Hewlett-Packardilla ja
Wärtsilässä kiinteistöjohtamisen ja rakennuttamisen parissa.
MDI Tuomas Miettinen
on nimitetty FCG:n Tampereen aluepäälliköksi.
MDI Eeva-Riikka Bossmann on nimitetty verkosto- ja hulevesisuunnittelun projektipäälliköksi
Tampereelle.
MM.Sc. (Adv.) Karoliina
Salonen on nimitetty
hankekehityspäälliköksi
Kiinteistöt ja talotekniikkaan Helsinkiin.
MTekn.yo
FCG Finnish
Consulting Group
Oy
FCG Suunnittelu ja
tekniikka -liiketoiminta
MDI, MBA Jari Marttinen, 55, on nimitetty
FCG:n Suunnittelu ja tekniikka -liiketoimintaryhmän vetäjäksi ja samalla
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimitusjohtajaksi 1.8. alkaen. Marttinen on toiminut ÅFConsult Oy:ssä vuodesta
2008 alkaen johtotehtävissä, viimeksi Energiamarkkinat-liiketoimintayksikön johtajana.
Hänellä on laaja kokemus
myös kansainvälisistä johtotehtävistä energia-, paperi- ja konepajateollisuudessa.
Isto Juntunen
on nimitetty projektipäälliköksi Rakennuttaminen
ja ylläpitopalveluihin Helsinkiin.
FCG Suunnittelu ja
tekniikka -liiketoiminta,
Vesihuolto-tulosalue
MMika Rantala on nimitetty alue- ja geotekniikan
suunnittelijaksi ympäristötekniikkaan Kuopioon.
MMax Wikström on nimitetty projekti-insinööriksi vesilaitossuunnitteluun Vantaalle.
Ramboll
Lemminkäinen Oyj
MDI Mirja Mutikainen
on nimitetty Energialiiketoiminnan ja biotalouden
liiketoimintapäälliköksi Espooseen.
MFM, ins. (AMK) Jani Sillanpää on nimitetty vesihuolto-tulosalueen johtajaksi Tampereelle.
MDI
Jouni Hyypiä on nimitetty verkosto- ja hulevesisuunnittelun toimialajohtajaksi Tampereelle.
MDI
56
MDI Kalle Kiisto on nimitetty laitossuunnittelun toimialajohtajaksi Helsinkiin.
Pöyry
Markus Sunela on
MLemminkäinen Oyj:n toimitusjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän puheenjohtajaksi on nimitetty
1.8.2014 alkaen Lemminkäisen varatoimitusjohtaja, KTM ja MBA Casimir
Lindholm.
MOTK Sanna Suvanto
on nimitetty Ympäristölakiyksikön päälliköksi
Espooseen.
Parmaco Oy
MParmaco Oy:ssä Parmaco-tilojen myyntipäälliköksi on nimitetty Mikko
Ruopio.
MFM Eerik Järvinen on
nimitetty Päästömittausryhmän päälliköksi Lahteen.
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2014 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
MInsinööri Heikki Hoffren
on nimitetty Energialiiketoiminnan Senior Adviseriksi Vantaalle.
MArkkitehti Annu Tulonen on nimitetty Kaavoitus ja maankäyttö -yksikön
päälliköksi Lahteen.
Vesihuoltolaitosten johdon
neuvottelupäivät
Romuajoneuvopäivät –
ajoneuvojen siirtopäivät
3.–5.9.2014 Levi
www.vvy.fi
2.–3.10.2014 Lahti
www.fcg.fi
Kuntamarkkinat
Infra-Rakennuttaja
(INFRA-RAP 11)
10.–11.9.2014 Helsinki
www.kuntamarkkinat.fi
Infrahankkeiden
projektipäällikkökoulutus
MDI
Matti Heikkinen on
aloittanut suunnittelupäällikkönä Vesihuolto-yksikössä Espoossa.
MRI,
DI Pertti Palokangas on nimitetty Kiinteistöt ja rakentaminen -toimialan Oulun alueyksikön
päälliköksi
10.9.–20.11.2014, 3 x 2 pv, Helsinki
www.ril.fi
Korjausvelan
laskenta kuntainfrassa
Uusi ympäristönsuojelulaki
7.10.2014 Helsinki
www.fcg.fi
16.9.2014 Tampere
25.9.2014 Oulu
www.fcg.fi
Maarakennuspäivä
Katupäivät
9.–10.10.2014 Helsinki
www.infra.fi
Hannu Bask
25.–26.9.2014, Etten-Leur, Hollanti
www.stadswerk.nl/IFME2014
MVesilaitosyhdistys palkitsi vesihuollon alalla ansioituneita Vesihuolto 2014
-tapahtumassa kesäkuun
alussa Helsingissä.
Vuoden 2014 Kemirapalkinto myönnettiin tekniikan tohtori Anna Mikolalle. Hänen vuonna
2013 hyväksytyn väitöskirjansa Virtaaman tasauksen
ja esifermennoinnin vaikutus aktiivilieteprosessiin
ja biologiseen ravinteiden
poistoon havainnot ovat
Suomessa laajasti käyttöönotettavissa jätevedenpuhdistamoiden toiminnan
tehostamiseksi.
Vesilaitosyhdistyksen
50 -vuotisjuhlastipendi
myönnettiin puolestaan
tänä vuonna diplomi-insinööri Tuomas Jaloselle
diplomityöstä Turun vesilaitoksen varaveden jakelusuunnitelma ja vesijohtoverkoston riskianalyysi.
VVY myönsi erityisen
ansioituneille vesihuoltoalan toimijoille myös kolme numeroitua kultaista
ansiomerkkiä. Huomionosoituksen saivat HS-Veden toimitusjohtaja Timo
Heinonen, Kannuksen vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Timo Järvelä sekä
maaja metsätalousministeriön vesihallintoneuvos
Jaakko Sierla.
8.–9.10.2014 Turku
www.ril.fi
Louhinta- ja
kalliotekniikan päivät
International Stadswerk
Congress and IFME Seminar
on Asset Management
VVY palkitsi ansioituneita
Siltapäivät
18.9.2014 Helsinki
www.mank.fi
23.–24.9.2014 Turku
www.fcg.fi
Vesilaitosyhdistys palkitsi Tuomas Jalosen ja Anna
Mikolan.
2.10.2014–10.3.2015, 6 x 2 pv
Helsinki
www.kiinko.fi
Maanmittausinsinöörien ja
-teknikoiden koulutuspäivät
15.–16.10.2014 Oulu
www.fcg.fi
SKTY:n Syyspäivät
20.–21.10.2014 Lahti
www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty
Vesihuoltolaitosten
viestintäpäivä
Interbad
30.9.2014 Kuopio
www.vvy.fi
21.–24.10.2014 Stuttgart
www.interbad.de
Maapolitiikan ja
maankäyttösopimusten
ajankohtaispäivät
Rakennuttamisen
johtaminen (RAPS 14)
tapahtumakalenteri
2014
1.–2.10.2014 Helsinki
www.fcg.fi
23.10.2014–19.5.2015, 6 x 2 pv
Helsinki
www.kiinko.fi
Vesilaitosten
käyttöpäällikköpäivät
Infrastruktuurin tuottamisen
johtaminen (INFRA-RAPS 12)
1.–2.10.2014 Tampere
www.vvy.fi
23.10.2014–19.5.2014, 6 x 2 pv
Helsinki
www.kiinko.fi
Kiinteistöpalvelujen
vastuullinen hankinta
Energia 2014
1.–2.10.2014 Helsinki
www.kiinko.fi
28.–30.10.2014 Tampere
www.expomark.fi
EnviroExpo ja InfraExpo
Infran kunnossapidon
johtaminen (KUP 4)
1.–3.10.2014 Helsinki
www.enviroexpo.fi
www.infraexpo.fi
3.11.2014–17.4.2015, 5 x 2 pv
Helsinki
www.kiinko.fi
57
HYVÄ KUNTATEKNIIKKALEHDEN LUKIJA!
Jos sähköpostiisi ei vielä tule maksutonta
Kuntatekniikan foorumin uutiskirjettä,
niin tilaa se verkosta
www.kuntatekniikka.fi >
Tilaa uutiskirje
TEHOKASTA
TÄSMÄNÄKYVYYTTÄ
2–3 kertaa kuukaudessa lähetettävä
uutiskirje pitää sinut
kuntatekniikan aallon harjalla.
Ilmoita
PALVELUJA-sivullamme.
Marianne Lohilahti
puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
""
$+
$+
,
,
, '
#$!%
& %%
)
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2014 ilmestyneen Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa
Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
5/2013
ALANSA YKKÖNEN
Kuopio selvitti tarkasti katuverkkonsa korjausvelkaa,
vai oliko se Joensuu…
Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 3/2013 tai 5/2013.
Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa.
Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2008.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
58
TIL A A
Kuntatekniikka!
Jyväskylän
xxxxxxxxxxxxxx
vesitornin
xxxxxxxxxxxxxx
teräkset
yllättivät
xxxxxxxxxxxxxx
xxxxxxxxxxxxxx
myös
tutkija
xxxxxxx.
Kai
Valosen. sivu 20
Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää
sivu 12
Joensuu katsasti katunsa
perusteellisesti sivu 28
Hämeenlinna käyttää
käänteistä kilpailutusta
sivu 42
HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit:
LAITOSTEN YHDISTÄMINEN
TOI MONIA HYÖTYJÄ
sivu 6
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
FCG – Hyvän elämän tekijät
Infra-, talo- ja ympäristösuunnittelun asiantuntija
FCG Suunnittelu ja tekniikka
www.fcg.fi
Y MPÄ R I S TÖ ~T U RVA L L I S U U S ~E NER G IA
Ympäristöriskit ja -vastuut ~ Vaikutusarvioinnit
Jätealan palvelut ~Geoenergiaratkaisut ~Pilaantuneet maat
Työ- ja kemikaaliturvallisuus
puh. 09 5617210 ~www.golder.fi
20 vuotta Suomessa vuonna 2014
59

aurinkovoima avuksi vuoreksessa - Vesiopas

Transcription

Similar documents

Hallitus ja toimihenkilöt

John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta

yhdyskunta - Vesiopas

LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6

VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa

OULUN JÄTEHUOLLON UUDET TUULET sivu 6

Porin uimahalli saa lisävoimaa - Vesiopas

korkeajännitteistä vedenpuhdistusta - Vesiopas

KOHTI PIENEMPIÄ PÄÄSTÖJÄ - Vesiopas

jätehuolto - Vesiopas

liikuntapaikat - Vesiopas

kiinteistö - Vesiopas

yhdyskunta - Vesiopas

keskusta uusiksi - Vesiopas

VALON VOIMA VAHVEMMAKSI sivu 6 - Vesiopas

kuopion asuntomessut - Vesiopas

KUNTAINFRA ON ARVOTEKIJÄ - Vesiopas

tiedostona - Kempeleen vesihuolto

Hulekivi 100 - ESITE (PDF)

Luonnonmukainen hulevesien hallinta

Hulevesien hallintarakenteet ja niiden kunnossapito (pdf)

hulevesien biosuodatuksen soveltuvuus suomen ilmasto