jätehuolto - Vesiopas

Transcription

ALANSA YKKÖNEN
6/2014
Saariston jätehuolto
tarjoaa haasteita
ja vaatii tahtoa sivu 12
Erkki Salminen
xxxxxxxxxxxxxx
vie Turun
xxxxxxxxxxxxxx
kaupunkixxxxxxxxxxxxxx
valaistusta
xxxxxxxxxxxxxx
xxxxxxx.
led-aikaan. sivu 18
REDUST-hanke
selvitti katupölyn
hallintaa sivu 32
Tallinnalaiset ajavat
tyytyväisinä julkisilla
maksutta sivu 40
ENVIROEXPO
1.-3.10.2014
VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA
Keräys kuluttajilta siirtyy tuottajien vastuulle
PAKKAUKSET KIERTOON
YHTEISVOIMIN
sivu 6
SISÄLTÖ 6/ 2014 t 2. lokakuuta
44-47 Pyöräilyn osuus työmatkaliikenteessä on Toronton metropolialueella
keskimäärin 1-2 prosenttia. Kaupunki tekee työtä pyöräilyn edistämiseksi muun
muassa Changing Gear -ohjelman avulla.
32 Katupöly haittaa kaupunkilaisia keväisin.
36 Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenne
REDUST-hankkeessa haettiin pölynsidonnan
parhaita käytäntöjä pääkaupunkiseudulla.
kääntyi uuteen asentoon heinäkuussa. Ensimmäiset tarjouskilpailut onnistuivat varsin hyvin.
Hangon kaupunki osti Koverharin sataman, kun se oli sopivasti tarjolla. Kaupungin
kolmas satama sopii myös irtotavararahtiin.
JÄTEHUOLTO
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
TEKNISET PALVELUT
Pakkausjätteet tuottajan vastuulle
vuoden 2016 alussa
Jätelaitoksilla odotellaan PYR:n
ehdotuksia avoimin mielin
6
Suomen kuntatekniikan yhdistys
23
UKTY
28
8
LIIKENNE JA VÄYLÄT
Pakkausjäteasetus määrittelee
tuottajavastuun rajat
10
Pölynsidonta ja painepesu
purevat katupölyyn
32
Saariston jätehuollossa
on asennetta
12
Kaupunkien joukkoliikenteessä
alkoi uusi aika
36
14
Sipoo sai kevytliikenneväylän
yhteisrahoituksella
16
Maksuton joukkoliikenne toi
Tallinnaan lisää asukkaita
Turun seudun jätehuollossa
väliaikaisratkaisu
38
48
Pyöräily raivaa itselleen
tilaa Torontossa
44
Hanko osti kolmannen sataman
48
Palvelukyselyn kertomaa
50
PALSTAT / KOLUMNIT
Pääkirjoitus
Kolumni/Päivi Ahlroos:
Projektin johtaminen
Rytilät/Pekka Rytilä: LÄHI
Oulussa vaarallisia jätteitä
kerätään kutsusta
40
Uutisia
Henkilöuutisia
ENERGIA
Turku säästää uusilla ledeillä
Tapahtumia
18
lehti.kuntatekniikka.fi
Palveluja
5
31
43
52
57
57
58
lehti.kuntatekniikka.fi
Kannen kuva: Seppo Haavisto
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
O Energia
O Hankinnat
O Ilmastonmuutos
O Infra-IT
O Jätehuolto
O Kiinteistöt
O Kunnossapito
O Liikenne ja väylät
O Liikuntapaikat
O Maankäytön suunnittelu
O Maarakennus
O Rakentaminen
O Turvallisuus
O Uimahallit ja kylpylät
O Vesihuolto
O Viheralueet
O Ympäristö
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 050 380 8368
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Heikki Lonka
Henna Luukkonen
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
Petri Vainio
TILAUKSET
Puh. 050 599 6681
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 24 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
TAITTO JA SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X
69. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Yhtiö vai ei?
”
Viime viikkoina on pääkaupunkiseudulla saatu seurata omalaatuista näytelmää työnimellä Yhtiö vai ei. Ankara poliittinen paini Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitoksen tulevaisuudesta ”huipentui” JHL:n - työtuomioistuimen jo etukäteen laittomaksi toteamaan - vuorokauden kestäneeseen mielenilmaukseen 23. syyskuuta.
Mielenilmaus vaikutti merkittävästi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen ja muun
muassa kouluruokailuun, joka siirtyi päiväksi eväslinjalle. Lisämaustetta toi pienehkön
anarkisteiksi itseään kutsuvan kansalaisryhmän performanssi Helsingin Rautatientorilla.
Kuten isommissakin kahakoissa meillä ja muualla, totuus lienee ollut tässäkin ensimmäinen uhri. Näyttää siltä, että medialtakin on mennyt puurot ja vellit sekaisin Palmian
tilanteesta uutisoidessa. On puhuttu palkkojen alenemisesta yhtiöittämisen seurauksena
ja vaihtoehdosta jatkaa toimintaa nykyisellään liikelaitoksena. Mihin on unohtunut Euroopan komission ns. Destia-päätös vuodelta 2007? Sehän oli alkusysäys koko kunnallisen liikelaitoskentän perkaamiselle siltä osin, kun liikelaitokset toimivat markkinoilla.
Kuntaliiton johtava lakimies totesi mielenilmauksen jälkeen Ylen haastattelussa, että
perusasetelma on varsin selkeä. Jos liikelaitos toimii kilpailluilla markkinoilla - kuten Palmia selvästi tekee - on nämä toiminnat siirrettävä osakeyhtiön tehtäväksi. Vaihtoehtona
on palvelujen tarjoaminen pääsääntöisesti vain oman kunnan organisaatioille. Piste.
Mikä tässä on niin vaikeaa? Mitä ilmeisimmin se, että tehdäänpä niin tai näin, sen
arvioidaan vaikuttavan jollakin tapaa ikävästi kunta-alan ammattijärjestöjen jäsenmäärään. Joko niin, että mahdollisesti perustettava yhtiö sijoittuu työmarkkinajärjestökenttään uuteen paikkaan tai markkinoilta vetäytyvä liikelaitos joutuu tulojen vähentyessä
vähentämään henkilöstöään.
Vaikutukset järjestökenttään eivät kuitenkaan voi olla kunnalle peruste olla valitsematta parhaaksi katsomansa organisointitapa tarjoamilleen palveluille. Tai ainakin laillinen tapa, mitä Palmia nykyisellään ei ainakaan Euroopan komission mielestä edusta.
Vastaavia palveluja on organisoitu eri tavoin, myös kuntien osakeyhtiöihin, eri puolilla
maatamme. On erikoista, jos niin ei voisi tehdä Helsingissä, jota maan ainoaksi metropoliksi kutsutaan.
Prosessit ja laatu
Rakentamisen Laatu RALA ry julkisti jokunen viikko sitten laajaan hankeaineistoon
pohjautuvan tutkimuksen siitä, miten rakennuttajat ja tilaajat kokevat rakennushankkeen läpiviennin onnistuneen. Tulokset olivat aliurakointia lukuun ottamatta hyvät. Erityisesti pääurakoitsijoita kiiteltiin vuolaasti.
Tilanne on hämmentävä. Pääurakoitsijoita kiitellään, mutta aliurakoitsijoihin ollaan
tyytymättömiä. Useimmissa tämän päivän rakennushankkeissa aliurakoinnin osuus on
erittäin suuri. On toimijoita, joilla ei liene omaa tuotantohenkilöstöä lainkaan. Eikö osa
pääurakoitsijan tehtävää ole huolehtia siitä, että aliurakointi sujuu laadukkaasti?
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
7/2014
15.10.
6.11.
8/2014
19.11.
11.12.
TEEMAT
OTurvallisuus OICT kuntatekniikassa OVesihuolto
OEnergia OValaistus
Keräyspisteverkoston kartoitus käynnissä
Pakkausjätteet tuottajien
vastuulle 2016 alussa
Pakkausjätteiden keräyksen organisoinnista jatkossa huolehtiva PYR Oy
uskoo kierrätystavoitteiden ja uuden asetuksen muiden vaatimusten
saavuttamiseen nykyistä harvemmalla, mutta monipuolisemmalla
keräyspisteverkostolla. Kuntien jäteyhtiöiden arvioidaan laajentavan
pakkausjätteiden kiinteistökohtaista keräystä.
6
Kuntatekniikka 6/2014
JÄTEHUOLTO
TEKSTI Paavo Taipale
KUVAT Seppo Haavisto
OO Pakkausalan Ympäristöre-
kisteri PYR Oy:n toimitusjohtaja
Juha-Heikki Tanskanen on 11
henkilön organisaationsa kanssa
lähikuukausina paljon vartijana
maamme pakkausjätteiden keräysjärjestelmän uudistamisessa. Heinäkuussa voimaan tullut
pakkausjäteasetus paaluttaa linjat, joiden mukaan pakkausjätteistä huolehditaan pitkään velloneen keskustelun ja viivästyneen säädösvalmistelun jälkeen.
– Oli tärkeää saada toiminnalle raamit. Vuoden 2016 alussa keräyspisteverkoston on oltava toiminnassa, joten kiire tulee,
Tanskanen sanoo.
PYR sopi toukokuussa pakkausalan tuottajayhteisöjen kanssa kuluttajapakkausten keräyksen
järjestämisestä niiden puolesta
uudistuneen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Juridisessa vastuussa pakkausjätteistä ovat edelleen tuottajayhteisöt. Tanskanen
huomauttaa, että pakkausjäteasetus on kompromissi, johon tuskin
kukaan on tyytyväinen.
– Mutta nyt on pohja mille rakentaa. Käytäntö näyttää, mihin
sillä päästään.
Tällä Tanskanen viittaa julkisuudessakin esitettyihin epäilyihin siitä, että todennäköisesti
nykyisestä harveneva keräyspisteverkosto ei riittäisi nostamaan
kierrätysastetta tavoitetasolle.
– Yhteistyö kuntien jätelai-
PYR Oy:n toimitusjohtaja
Juha-Heikki Tanskanen.
tosten kanssa on tärkeää. Ilman
muuta hyödynnämme niiden
keräyspisteverkostoa, hän vakuuttaa.
Kunnilla ja niiden jätelaitoksilla on nykyisin yli 4 000 lasin
ja metallin keräyspistettä. Kuitupakkauksia kerätään yhdessä
tuottajien kanssa yli 2 000 pisteessä, mutta muovin keräys on
vähäistä. Juha-Heikki Tanskanen pitääkin kerrottua keräyspisteiden määrää osittain hämäävänä, sillä yli puolessa niistä otetaan
vastaan vain yhtä tai kahta pakkausmateriaalia.
– Tämä ei mielestäni ole hyvä ratkaisu. En usko, että näiden
pisteiden vähentäminen vaikuttaa saantoon. Laadukkaiden keräyspisteiden harvempikin verkosto houkuttaa kierrättämään.
Nyt on hyvä tilaisuus myös virtaviivaistaa kuntien keräyspisteverkostoa.
7
JÄTEHUOLTO
“Uskon myös, että monet jätelaitokset
haluavat täydentää pakkausjätteiden
keräystä ylläpitämällä omia pisteitä.”
– Juha-Heikki Tanskanen
PYR kaavailee alkuvaiheessa ottavansa käyttöön asetuksen vaatimat 1 850 keräyspistettä, joissa on aina kuitukartongin,
lasin ja metallin keräys. Se arvioi palvelun paranevan näin monilla alueilla.
Keräyspisteiden kartoitus
ja lajitteluohjeet
Uudet yhtenäiset pakkausjätteiden lajitteluohjeet ovat pakkausalan tuottajayhteisöjen valmisteltavana. Ne tulevat helpottamaan
lajittelua jatkossa. Juha-Heikki Tanskanen pitää tärkeänä, että kunnat ja jätelaitokset ohjeistavat asiakkaansa lajittelemaan
pakkausjätteet oikein.
PYR puolestaan kartoittaa
parhaillaan kuntien jätelaitosten
ekopisteverkostoa. Tehtävää hoitaa PYR:ssä kolme henkilöä ja jalkatyötä riittää. Jokainen keräyspiste katselmoidaan paikan päällä
ja sen jälkeen arvioidaan otetaanko se osaksi tuottajayhteisön keräyspisteverkostoa. Ehdoista, kuten kauppahinnasta tai vuokrasta
neuvotellaan pisteiden nykyisten
omistajien kanssa.
– Uskon myös, että monet jätelaitokset haluavat täydentää
pakkausjätteiden keräystä yllä-
pitämällä omia pisteitä. Niiden
ja yksityisten ympäristöyritysten järjestämä kiinteistöittäinen
pakkausjätteiden keräys lisääntynee niin ikään. Toivon, että täydentävän keräyksen jatkon osalta tieto liikkuu myös tuottajayhteisöön päin.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun 1,1, miljoonasta asukkaasta
jo noin 700 000:lla on kiinteistöllään jäteastiat muille pakkausjätteille kuin muoville.
Kustannukset nousevat
väistämättä
Erityishaasteeksi Tanskanen nostaa kotimaisen pakkausasetuksen
tuomat erilliset kierrätystavoitteet pantittomalle lasille, metallille ja muoville. Kierrätysasteen
seuranta on tarkempaa, kun pantittomien pakkausten kierrätysaste halutaan korkeaksi.
Kierrätysasteen nostaminen
kohottaa myös kustannuksia.
Muovin keräys kotitalouksista on
erityisenä huolena, koska muovia
ei toistaiseksi ole juuri kerätty ja
kotitalouksista kerättävä muovi
on usein likaista sekä hankalaa ja
kallista kierrättää.
– Pakkausten tuottajien maksamat hyötykäyttömaksut ovat
kovassa nousussa. Esimerkiksi
lasipakkausten hyötykäyttömaksu tonnia kohti nousi vuodenvaihteessa 10 eurosta 50 euroon.
Pakkausjätteiden tuottajavastuun kustannukset ovat viime vuosina olleet noin kahdeksan miljoonaa euroa. Nyt summa
on moninkertaistumassa. Viime
kädessä kuluttajat maksavat kohonneet kustannukset tuotteiden
hinnoissa.
Katse suunnataan
eteenpäin
Vaikka pakkausjätesäädökset
ovat tämän satokauden tuotteita, laakereille ei voi jäädä lepäämään. EU:n kiertotaloustiedonanto kiristää pakkausjätteiden
kierrätystavoitteita edelleen lähivuosikymmenen aikana.
Juha-Heikki Tanskanen toivoo kaikilta nyt kuitenkin malttia lajitteluohjeita odotellessa.
Hän lähtee hyvillä mielin neuvottelemaan kuntien ja jätelaitosten kanssa tavoitteena toimiva ja kierrätystavoitteet saavuttava keräyspisteverkko.
– Vastuut ovat selkeytyneet.
Nyt pannaan toimeksi se mitä
on päätetty ja katsotaan mihin
se riittää. O
Jätelaitoksilla odotellaan PYR:n ehdotuksia avoimin mielin
OJätelaitoksilla
odotellaan
PYR:n ehdotuksia käytännön
toimenpiteistä keräyspisteverkoston osalta. Jätelaitosyhdistys
JLY ja PYR neuvottelevat yhteisistä linjauksista. Ennen niiden
valmistumista ei laitoksilla merkittävästi voida asiassa edetä.
Aikataulupaineet ovat nyt pakkausjätteen tuottajayhteisöillä.
Eteläpohjalaisen jätehuoltoyhtiö Lakeuden Etapin toimitusjohtaja Pekka Kontio sanoo yhtiöllä olevan nyt parisa-
8
taa ekopistettä ja kierrätysasteen noin 50 prosenttia. Hän ei
usko tavoitteena olevan 70 prosentin kierrätysasteen saavuttamiseen, jos syntypaikkalajittelua
vähennetään.
– Lasi on hankalinta, kun sille ei ole kysyntää. Se pitäisi kuitenkin saada eroon sekajätteestä. Metalli- ja kuitupakkausten
kanssa kyllä pärjätään.
Kontio kertoo, että PYR:n
kanssa on sovittu neuvotteluista Etapin keräyspisteverkos-
ton käyttämisestä tuottajayhteisön keräyksessä. Lopputulosta
hän ei vielä halua arvioida, koska valmistelu on vasta alkuvaiheessa.
– Valmistelemme osaltamme
tulevia ratkaisuja hyvässä yhteistyössä PYR:n kanssa. Kun se
kertoo aikeensa, päätetään jätelautakunnassa jatketaanko
omaa keräystä. Ratkaisut ovat
vielä täysin auki, Pekka Kontio
sanoo.
Pirkanmaan Jätehuollon kehi-
tyspäällikkö Simo Isoaho arvioi, että yhtiö laajentaa kiinteistöittäistä pakkausjätteen keräystä.
- Olemme sitä jo jonkin verran tehneet ja uskon, että vähitellen laajennamme lasin, metallin ja kartongin keräystä esimerkiksi yli viiden huoneiston
asuin- ja toimistokiinteistöihin.
En usko, että PYR tulee järjestämään kiinteistöittäistä keräystä.
– Kun nähdään, mitkä nykyiset ekopisteemme PYR haluaa
Kartonkipakkauksille ja
pienmetallijätteelle on olemassa markkinat. Sen sijaan lasijätteelle markkinoita ei tahdo löytyä. Kuluttajat toivovat kierrätyspisteiltä hyvää saavutettavuutta
jatkossakin.
sisällyttää tuottajavastuulle minimissään velvoitettuun keräyspisteverkostoon, voimme suunnitella mahdollisen täydentävän ekopistekeräyksen laajuutta jatkossa. Avoinna on vielä
myös se, kuka kilpailuttaa pakkausjätteiden kuljetukset keräyspisteistä käsittelyyn.
Simo Isoahon mielestä saavutettaisiin logistiikkahyötyjä,
jos kiinteistöittäisen keräyksen
pakkausjätteitä noutava auto
tyhjentäisi samalla kierroksella myös seudulla olevat tuottajayhteisön verkostoon kuu-
luvat ekopisteet. Ekologiset ja
taloudelliset hyödyt kuluttajille ja tuottajayhteisöille ovat selkeät ainakin niillä alueilla, jossa
on kunnan järjestämä jätteenkuljetus.
– Kumppanuuteen perustuvan palvelutuotannon rakentaminen PYR:n kanssa on tärkeää
ja sillä voidaan saada molemmille osapuolille ja viime kädessä kuluttajille koituvia hyötyjä.
Tavoitteena tulee olla sekä hyvä
palvelutaso asukkaille että hyvä
pakkausjätteen keräyssaanto,
Isoaho muistuttaa.
9
Uudet käytännöt suunnitteilla
Pakkausjäteasetus määrittelee
Pakkausjätettä koskeva asetus vähentää
keräyspisteitä, elleivät kunnat vapaaehtoisesti
täydennä palvelua. Vastuu keräyksestä siirtyy
tavarantuottajille, mutta kuntien etu voi olla
tukea jätteiden lajittelua.
MTuulia Innala
Kehittämisinsinööri
Suomen Kuntaliitto
OOValtioneuvosto hyväksyi vih-
doin heinäkuussa pitkään valmistelussa olleen asetuksen pakkauksista ja pakkausjätteistä. Vuonna 2012 uudistettu jätelakimme
velvoittaa pakkaajia ja pakattujen tuotteiden maahantuojia järjestämään pakkausjätteiden jätehuollon tuottajavastuun periaatteiden mukaisesti.
Tuottajavastuun piti tulla voimaan jo tämän vuoden toukokuussa, mutta tuottajavastuuta
tarkemmin määrittelevän asetuksen viivästyttyä jätelain siirtymäaikoja tuottajavastuun alkamisesta ehdittiin jo jatkaa vuodella
ja puolellatoista eteenpäin. Pakkausjäteasetuksen valmisteluun
liittyi eri osapuolten suuret näkemyserot lähinnä keräysverkoston
laajuudesta.
Voimassa olevan jätelain mukaan pakkaajien ja pakattujen
tuotteiden maahantuojien on järjestettävä pakkausten erilliskeräys ja jätehuolto sekä vastattava sen kustannuksista asteittain vuoden 2015 toukokuusta lähtien. Tuottajien järjestämän aluekeräysverkoston tulee olla asukkaiden käytössä 1.1.2016
lukien.
Tähän mennessä tuottajavastuu on ollut vain osittainen ja
kunnat ovat käytännössä järjestäneet lähes kokonaan asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen ja hyödyntämisen.
Kunnat ovat tarjonneet kun-
talaisille pitkälti yli 4 000 lasin ja
metallin keräyspistettä sekä yhdessä tuottajien kanssa vajaat
2 000 kuitupakkausten keräyspistettä. Muovin alueellinen keräys
on toistaiseksi ollut melko harvinaista tai satunnaista.
Keräyspaikkojen määristä
minimivaatimukset
Asetus tarkentaa jätelakia, jossa määritellään tuottajan velvollisuudesta järjestää käytettyjen
pakkausten erilliskeräys, uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto. Tuottaja velvoitetaan järjestämään asumisessa syntyvälle
lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteelle vähintään 1 850 alueellista
vastaanottopaikkaa.
Jokaisessa yli 500 asukkaan
taajamassa pitää olla vähintään
yksi vastaanottopaikka. Tällaisia
taajamia on Manner-Suomessa
noin 480.
Alle 500 asukkaan taajamiin
ja haja-asutusalueille on sijoitettava yhteensä vähintään kauppapaikkojen lukumäärää vastaava
määrä lasi-, metalli- ja kuitupak-
Ympäristöministeriön arvion mukaan lasi- ja metallipakkausten keräyspaikkojen määrä saattaa vähentyä ja
matka keräyspaikalle kasvaa etenkin haja-asutusalueilla.
Vastaanottopaikkojen tulee sijaita sekä taajamissa että haja-asutusalueilla päivittäistavarakauppojen tai muiden tavanomaisesti
käytettävien palvelujen yhteydessä tai yleisesti käytettyjen kulkureittien varrella.
Muovipakkausjätteen erilliskeräystä varten asetus määrää
tuottajat järjestämään vähintään
500 vastaanottopaikkaa siten, että yli 10 000 asukkaan
taajamassa on ainakin yksi
vastaanottopaikka. Tällaisia
taajamia on Suomessa noin
50. Loput 450 keräyspaikkaa tuottajat saavat sijoittaa asetuksen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.
Muovi on kierrätettävänä materiaalina melko haasteellinen eikä sitä ei ole aiemmin kerätty kuluttajilta erikseen laajassa mitassa. Siksi asetuksessa on otettu alkuun melko varovainen lähesty-
Muovin alueellinen
keräys on toistaiseksi
ollut melko harvinaista
tai satunnaista.
10
kausjätteen vastaanottopaikkoja,
eli vähintään noin 420 vastaanottopaikkaa.
Loput, reilut 900 vastaanottopaikkaa tuottajien tulee sijoittaa asetukseen kirjattujen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.
mistapa muovin keräykseen.
Alueellisen kuluttajakeräyksen lisäksi tuottajan on järjestettävä vähintään 30 vastaanottoterminaalia elinkeinotoiminnassa syntyvän pakkausjätteen
sekä kunnan ja jätealan toimijoiden keräämien pakkausjätteiden
vastaanottamiseksi. Terminaalien tulee olla käytössä 1.5.2015
lukien, jolloin pakkausjätteiden
käsittely siirtyy tuottajien vastuulle ja kustannettavaksi.
Asetuksen vaikutuksista
vain arvioita
Asetuksen lopulliset vaikutukset
eivät ole vielä tiedossa. Tuottajilla on noin 16 kuukautta aikaa
suunnitella ja toteuttaa kuluttajapakkausten keräysjärjestelmä.
Ympäristöministeriön arvion
mukaan asetus parantaa kotitalouksien kuitu- ja muovipakkausten vastaanottopisteiden saa-
JÄTEHUOLTO
tuottajavastuun rajat
myös pakkausjätteiden kertymistä. Sinänsä ei siis voida puhua täydestä tuottajavastuusta.
On vaikea uskoa, että pelkästään tuottajien tarjoamilla keräyspaikoilla, joita on muovia lukuun ottamatta huomattavasti
vähemmän kuin kuntien ylläpitämiä nykyisiä, parannettaisiin
kuluttajapakkausten osalta kertymiä.
Toki joissakin Suomen taajamissa, joista keräyspaikkoja on
puuttunut, tilanne parantunee
asetuksen vaatimusten myötä.
vutettavuutta taajamissa.
Sen sijaan lasi- ja metallipakkausten keräyspaikkojen määrä
saattaa vähentyä ja matka keräyspaikalle kasvaa erityisesti hajaasutusalueilla. Ministeriön mukaan palvelutasoon ja pakkausjätteen kertymiin vaikuttaa mer-
kittävästi se, lähtevätkö kunnat
täydentämään tuottajan järjestämää keräystä alueellisella tai
kiinteistöittäisellä keräyksellä.
Näyttää vahvasti siltä, että ministeriö odottaa kuntien
kantavan edelleenkin osaltaan
vastuuta palvelutasosta ja siten
Kunnilla ei enää
velvoitetta
Kunnilla ei kuitenkaan jatkossa
ole lain mukaista velvoitetta täydentää pakkausjätteen keräystä.
Mahdollisen täydentävän kuntakeräyksen tarve ja laajuus tulee jokaisen jätelaitoksen alueella harkittavaksi erikseen. Koska
kyse ei ole lain velvoitteesta, kuntien tuottamat palvelut saattavat
vaihdella alueittain riippuen alueilla valitusta palvelutasosta, toimintaympäristöstä ja keräyksen
aiheuttamista kustannuksista.
Erilliskeräyksen houkuttelevuus riippuu paljon sen helppoudesta. Siksi on todennäköistä, että
kunnat jatkavat ainakin kiinteistöittäistä pakkausjätteiden erilliskeräystä. Jätteen etusijajärjestyk-
sen, kierrätyksen ja myös energiahyödyntämisen näkökulmasta
kunnilla on myös intressejä saada
lajiteltua jätteet jo syntypaikoilla
mahdollisimman hyvin.
Haasteena kierrätykselle ovat
myös asukkaiden asenteet. Mikäli
kuntalainen kokee jätteiden lajittelun ja keräyspisteeseen toimittamisen erityisen hankalaksi, hänelle on yleensä tarjolla vaivattomimpana vaihtoehtona kiinteistöllä oleva sekajäteastia. Roskat
on helppo sujauttaa sinne.
Kierrätysvaatimuksia
tiukennetaan
Asetuksessa tiukennetaan valtakunnallisia, yleisiä pakkausjätteen uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita nykyisestä. Lisäksi
on säädetty sitovat eri pakkausmateriaaleja koskevat kierrätysastevaatimukset, jotka tuottajan
on täytettävä järjestämänsä pakkausjätteen erilliskeräyksen ja
kierrätyksen avulla.
Kierrätysasteen nostaminen
tuo osaltaan tuottajille paineita
myös tehokkaan keräysverkoston kehittämiseen sekä tiedottamiseen panostamiseen. Hyvän
keräyspisteverkoston ja tarjottavan palvelutason muotoutuminen vaatiikin tuottajien ja kuntien jätelaitosten välisiä neuvotteluja, joita on jo aloitettu. O
)*!"
'''"##%$+
,"#$,,
$#$(-##,*" "%*"(*% ##!$ (#$(#*" $*"(*
"*"(
%*" "%**)*"##%$**"!,&,**" "##**"$
11
Turun seudulla kasvatetaan jätetietoisuutta
Saariston jätehuollossa
TSJ Oy
Saariston jätehuollon äidiksikin kutsuttu Britt-Marie Juup pokkasi
toukokuussa Jätelaitosyhdistyksen myöntämän Vastuullisen
jätehuollon veturi -kunniamaininnan. Uranuurtajalla on takanaan
neljännesvuosisata saariston jätehuollon kehittämistyössä.
TEKSTI Tuula Ainasoja
OO Vastuullisen jätehuollon pe-
Tuula Ainasoja
rusta on asennekasvatus. Siitä
ovat yhtä mieltä syyskuussa eläkkeelle siirtynyt Turun Seudun Jätehuolto Oy:n (TSJ) asukaspalvelupäällikkö Britt-Marie Juup ja
hänen seuraajansa Cati Huhta.
– Asennekasvatus on ollut
meille aina tärkeää. Lähes kaikki Turun seudun peruskoululaiset käyvät tutustumassa TSJ:n jä12
tekeskuksen ja Orikedon polttolaitoksen toimintaan.
– Se herättää miettimään jätteen synnyn ehkäisyn ja lajittelun merkitystä. Päiväkotilapsiakin on valistettu jopa nukketeatterin avulla, Juup sanoo.
Toki aikuisiakin on pitänyt
motivoida ja neuvoa huolelliseen lajitteluun. Juup muistelee
alkuvaiheita KLARA-Saariston
Puhtaanapito Oy:ssä, jonka Pidä
Saaristo Siistinä -yhdistys perusti
vuonna 1987. Jäteasiat oli hoidettu saaristossa kautta aikain omatoimisesti. Käytännössä se merkitsi usein sitä, että jätteet heitettiin mereen tai tuikattiin tuleen.
– Asenteet ovat heittäneet kuperkeikkaa. Nykyään ollaan valmiita repimään paperinkeräykseen päätyvästä kirjasta pahviset kannet irti ja moni on halukas lajittelemaan jopa perusteellisemmin kuin on tarpeen hyötykäyttöä varten.
JÄTEHUOLTO
on asennetta
Tavanomaisen kiinteistöjen
jätehuollon lisäksi TSJ järjestää saaristossa joka vuosi ison erilliskeräyksen, jossa vastaanotetaan maksutta
suurta metalliromua, sähköja elektroniikkaromua sekä
vaarallisia jätteitä. Myös rakennusjätettä otetaan vastaan erikseen myytävissä
säkeissä.
Puhtaanapito
klaarattu hyvin
Juup työskenteli vuodesta 1989
KLARA-Saariston Puhtaanapito
Oy:ssä ja oli useita vuosia myös
sen ainoa työntekijä. Vuonna
1969 perustettu Pidä Saaristo
Siistinä -yhdistys oli tarjonnut
Nauvon, Korppoon ja Houtskarin veneilijöille sekä kanta- ja
kesäasukkaille jätehuoltopalvelua. KLARA laajensi toimintaa
muutamassa vuodessa yhdek-
sään muuhun saaristokuntaan,
lopuksi Ahvenanmaata myöten.
– Alkuvuosina asukkaat maksoivat vain vapaaehtoista käyttömaksua, joten moni kunta joutui kattamaan jätehuollon kustannuksia verovaroista. Tilanne
muuttui, kun Nauvo alkoi tarjota
ensimmäisenä saaristossa asukkailleen kunnallista jätehuoltoa
vuonna 1992, Juup sanoo.
Jätehuollon kenttä muuttui
jälleen, kun kunnat alkoivat pe-
rustaa yhteisiä jätehuoltoyhtiöitä
niin Turun seudulla kuin muuallakin Suomessa. Osa KLARA
-kunnista liittyi kuntaliitosten
myötä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n omistajiksi.
– Siinä tilanteessa oli luontevaa, että TSJ osti 2009 KLARAN koko osakekannan ja otti
sen kaikki työntekijät palkkalistoilleen. Yhtiön hyvin toimivalla jätehuoltojärjestelmällä oli jatkossakin käyttöä.
Juup aloitti TSJ:n asukaspalvelupäällikkönä, ja vuonna 2006
KLARAN ympäristöpäälliköksi
palkattu Huhta sai TSJ:n suunnittelupäällikkönä tehtäväkseen
saaristoalueen jätehuoltosuunnittelun.
Asukkailla suuri muutos
Yhdyskuntajätehuolto on helposti haavoittuvassa saaristoympäristössä oma lukunsa. TSJ:n
piiriin kuuluva saaristoalue on
13
Saaristossa jäte kerätään
aluksilla kaikkialla siellä
minne ei kumipyörillä pääse. Jätehuollon alkuvaiheessa KLARA-Saariston
Puhtaanapito Oy kiersi saaria armeijalta lahjaksi saadulla proomulla parin vuosikymmenen ajan keräämässä isoa metallijätettä.
Nykyään tämä työ jatkuu
TSJ:n toimesta.
Tuula Ainasoja
ta pystytään täyttämään lakisääteinen velvoite käyttää raaka-aineita hyödyksi.
Huhdan mielestä on päivänselvää, että palvelutaso paranee,
kun jäteastia on tulevaisuudessa
oman kiinteistön portilla tai kadunvarrella. Häntä ihmetyttää,
että osa asiakkaista näkee silti
häviävänsä uudistuksessa, vaikka jätemaksut pienevät. Huhta
ja Juup panevat sen tyypillisen
muutosvastarinnan piikkiin ja
tuumivat, että lompakko on lopulta paras porkkana.
Lompakko paras porkkana
Lompakkoa säästää myös kompostointi, johon saariston asukkaita kannustetaan.
– Kanta-asukkaat hyötyvät
kompostoinnista. Esimerkiksi kahden hengen taloudessa jä-
teastialla voi olla jatkossa jopa
kahdeksan viikon tyhjennysväli, Huhta sanoo.
Poltettavaksi päätyvän jätteen syntyä pitäisi kaikin järkevin keinoin rajoittaa siitäkin
syystä, että kaikki TSJ:n keräämä sekajäte joudutaan ensi vuoden alusta kuljettamaan muualle. Huhdan ja Juupin mielestä on todella harmillista, että Orikedon jätteenpolttolaitos
joudutaan sulkemaan vuodenvaihteessa.
Britt-Marie Juup huomauttaa, että Turun kaupunkia voi pitää jätealan edelläkävijänä. Orikedon polttolaitoksella alettiin
polttaa jätettä jo vuonna 1975.
– Kun Orikedon polttolaitos
suljetaan, iso pala Turun seudun
jätehuollon historiaa päättyy harmillisella tavalla. O
Turun seudun jätehuollossa
turvaudutaan väliaikaisratkaisuun
OLounais-Suomessa päädyttiin
polttokelpoisen sekajätteen käsittelyn osalta väliaikaisratkaisuun vuosiksi 2015–2017.
Tilapäisratkaisuilla on toimittu seudun jätehuollossa jo viitisen vuotta, sillä alkuperäisten
suunnitelmien mukaan Orikedon uuden jätteenpolttolaitoksen piti valmistua jo 2009. Lähialueen asukkaiden valitukset viivästyttivät hanketta ja Vaasan
hallinto-oikeus hylkäsi polttolai-
14
toksen ympäristöluvan. LounaisSuomen ympäristökeskus myönsi vuonna 2009 polttolaitokselle määräaikaisen ympäristöluvan
31.12.2014 saakka.
Alueen kuntien omistamien
jätelaitosten hankintarenkaan
kilpailutuksen tuloksena 328
000 tonnia lounaisen Suomen
syntypaikkalajiteltua sekajätettä kuljetetaan kolmeen kotimaiseen jätevoimalaan, joista pisimmän matkan päässä on Vantaan
Energian jätevoimala. Lisäksi
noin neljäsosa alueen yhdyskuntajätteestä päätyy Tukholmaan
poltettavaksi.
– Se on ikävä tilanne, että
polttokelpoista jätettä joudutaan kuljettamaan pitkälle lounaisesta Suomesta, sanoo Turun
Seudun Jätehuolto (TSJ) Oy:n
toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.
Myös Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen
harmittelee nykytilannetta.
TSJ Oy
Jätemäärät pienemmiksi,
laatu paremmaksi
– Ongelmana on ollut jätteiden
huono laatu, kun kiinteistöt eivät ole sidottuina mihinkään tiettyyn aluekeräyspisteeseen. Käsittelykustannukset ovat kasvaneet, kun kontit joudutaan lajittelemaan Turussa uudelleen, jot-
Saaristossa on hyvin erilaisia olosuhteita, se on huomioitava jätehuollossa ja on oltava joustava. Tietyille asuinalueille ja kiinteistöille tarjotaan räätälöityä jätehuoltopalvelua, Cati Huhta sanoo.
Tuula Ainasoja
laaja ja harvaan asuttu. Eteläisin
lajitteluasema on Utön saarella,
jossa on vain 60 vakituista asukasta. Huomattava osa saariston
syväkeräysastioista tyhjennetään
huoltoaluksilla.
– Saariston asukkaiden tarpeet ja toisaalta jätehuollon mahdollisuudet määrittelevät millaista jätehuoltopalvelua tarjotaan,
Cati Huhta sanoo.
Huhta on vastuussa saariston jätehuoltouudistuksesta,
jolla kierrätystä pyritään tehostamaan entisestään. Uudistus on myös tarpeen, koska
eloperäisen jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan vuoden
2016 alussa.
– Silläkin on merkitystä, että
kesäasutus on meillä saaristossa
lisääntynyt lähes räjähdysmäisesti ja mökkikausi on pidentynyt merkittävästi, Huhta sanoo.
Uudistus merkitsee asukkaille suurta muutosta, sillä jokainen kiinteistö saa oman jäteastian tai kimppa-astian naapureiden kanssa. Aluekeräyspisteitä on jatkossa enää harvaan asutuilla alueilla ja ulkosaarilla.
Jätehuollossa kustannustekijät ovat ympäristöasioiden ohella yhä keskeisemmässä asemassa.
JÄTEHUOLTO
Fuusiolla pienemmät
jätemaksut
kustannustekijät ovat ympäristöasioiden ohella yhä keskeisempiä.
Myös asukkaiden jätemaksujen nousupainetta halutaan
mahdollisuuksien mukaan hillitä. Turun seudulla tähän pyritään hankintarenkaan kilpailutuksen lisäksi TSJ:n ja Salon seudulla toimivan Rouskis
Oy:n fuusiolla.
– Kun yksikkökoot kasvavat, hallinnolliset kulut laskevat, ja syntyy rahallisia säästöjä asiakkaillekin edullisempina jätemaksuina, TSJ:n toi-
mitusjohtaja Jukka Heikkilä
sanoo.
– Myös ympäristö hyötyy,
kun toimintaa keskitetään.
Esimerkiksi kaatopaikkojen
määrä pienenee ja osa aluevarauksista voidaan hyödyntää muuhun toimintaan, Yhdistymisen on määrä toteutua
vuodenvaihteessa 2015, mutta Salon kaupunginvaltuuston
fuusion hyväksymispäätöksestä tehty valitus saattaa kuitenkin viivästyttää yhdistymisprosessia. Valitusta käsitellään Turun hallinto-oikeudessa.
Tuula Ainasoja
OJätehuollossa
TSJ:n eläkkeelle siirtynyt asukaspalvelupäällikkö Britt-Marie Juup
(vas.) ja hänen seuraajansa Cati Huhta ovat kehittäneet yhdessä
saariston jätehuoltoa jo usean vuoden ajan.
– Orikedon nykyisen polttolaitoksen toimintaa olisi ympäristöluvan mukaisilla ehdoilla voitu jatkaa pienillä investoinneilla ja käytännössä hyvin pienillä
käyttökustannuksilla vielä 2017
vuoden loppuun saakka, mikäli Korkeimman hallinto-oikeuden
päätös olisi mahdollistanut väliaikaisen ympäristöluvan myöntämisen.
Pitkän aikavälin ratkaisu
kilpailutuksessa
Turun poliittisia toimijoita on
syytetty vitkuttelusta, sillä Orike-
don vuonna 1975 käyttöön otetun, tekniikaltaan vanhentuneen
jätteenpolttolaitoksen sulkemisajankohta on ollut pitkään tiedossa. Taloudelliset menetyksetkin painavat vaakakupissa, sillä polttolaitoksessa on vuosittain poltettu noin 50 000 tonnia
jätettä, joka kattaa viitisen prosenttia kaupungin kaukolämmön tarpeesta.
Virtanen myöntää taloudelliset menetykset vaikka ne ovatkin lähinnä laskennallisia vanhan
polttolaitoksen yhä toimiessa.
Mutta vitkuttelusta syyttelyä hän
ei purematta niele.
– Meillä ei ollut missään muualla kuin Orikedon kaupunginosassa asemakaavaa, joka olisi mahdollistanut nopealla aikataululla uuden jätteenpolttolaitoksen rakentamisen, ja vasta KHO tuomitsi kyseisen kaavan
vanhentuneeksi.
– Asemakaavaprosessit ovat
pitkiä, mutta nyt meillä on saatu
Topinojalle asemakaavamuutos.
Uuden polttolaitoksen rakentamisen aloittaminen on periaatteessa ensi vuoden alussa mahdollista.
Jos polttolaitoksen rakentamiseen Topinojalle päädytään,
sen valmistuminen vuoden 2017
loppuun mennessä on Virtasen
arvion mukaan edelleen realistisella pohjalla.
– Jätteiden energiahyödyntäminen Turun seudulla on kuitenkin tässä vaiheessa vain yksi mahdollinen vaihtoehto. Hyödyntämisratkaisu selviää hankintarenkaan kilpailutuksessa, jossa
laatu- ja ympäristötekijöitä painotetaan 20 prosentin osuudella ja kustannuksia 80 prosentin
osuudella, Heikkilä sanoo.
15
JÄTEHUOLTO
Kerätty jätemäärä kasvanut, kustannukset kurissa
Vaarallisen jätteen keräysauto
liikkuu kuntalaisten tilauksesta
Vaarallista jätettä on jo vuosikymmenet kerätty kiertävään
keräysautoon. Oululaiset tekivät sen kuitenkin uudella
tavalla luomalla tilausperusteisen keräysjärjestelmän.
MMari Juntunen
Jätehuoltoneuvoja
Oulun Jätehuolto
OO Oulun Jätehuolto sai usei-
den vuosien ajan asiakaspalautetta siitä, että kaupungin eteläpuolisissa osissa ei ollut keräyspistettä vaaralliselle jätteelle. Keräyspaikkaa etsittiin aktiivisesti muun muassa huoltoasemien
ja muiden sopivien kauppaliikkeiden yhteydestä pitkään, mutta suhteellisen nuiva vastaanotto
oli yleistä. Vaarallista jätettä ei haluttu haitoiksi, vaikka samalla olisi ollut tarjolla jatkuva näkyvyys
Oulun Jätehuollon julkaisuissa.
Lisäpontta uuden järjestelmän luomiseksi tuli kuntaliitoksista. Omistajapoliittiset muutokset edellyttivät myös Oulun
Jätehuoltoa tarkastelemaan kuntavarikoilla toimivien vaarallisen
jätteen vastaanottopisteiden tarpeellisuutta. Onko järkevää pitää
suhteellisen pienen jätekertymän
takia kaukaista, kiinteää vastaanottopistettä vai olisiko asia mahdollista hoitaa toisin?
Suunnittelua ja päätöksiä
Asiat alkoivat loksahdella kohdalleen, kun Oulun Jätehuolto
kilpailutti vaarallisen jätteen kuljetuksen. Valituksi tuli ennestään
tuttu urakoitsija, joka hyväksyi
mielellään osittaisen työnkuvan
muutoksen, joten suunnittelua
voitiin huoletta jatkaa.
Aluksi käytiin läpi normaalit reitityssuunnitelmat, mutta
niistä oli aikaisemmilta vuosilta
niin vaihtelevia kokemuksia, ettei haluttu taas kerran ryhtyä arvaamaan, mitä ihmiset mahdol16
Luottokuljettaja Tommi Veteläinen ottaa vastaan asiakkaan
vaarallista jätettä.
lisesti haluaisivat. Tällöin syntyi
idea tilausperusteisesta vaarallisen jätteen keräysautosta, joka lähtee liikkeelle, kun tilauksia on saatu tietyltä postinumeroalueelta tarpeeksi.
Keräys aloitettiin kokeiluluonteisesti syksyllä 2013 lähettämällä auto ilman asiakastilauksia mainosmielessä kaukaisempiin kaupunginosiin, Ylikiiminkiin ja Yli-Iihin. Samanaikaisesti palvelua mainostettiin muun
muassa Oulun keskustassa.
Palaute oli kiittävää, erityisesti keskusta-alueilla. Palvelun
tunnettuutta lisäävien kierrosten
yhteydessä asiakkaille kerrottiin
tilauskeinoista ja avattiin keräysauton toimintamallia. Tavoitteena on tehdä palvelusta kustannustehokas hankkimalla asiakkaita kierroksen kaikille pysähdyspaikoille ja hyödyntämällä
keräysauton koko kapasiteetti.
Noutokierrokset
postinumeroalueittain
Käytännössä vaarallisen jätteen
autokeräys toimii Oulussa. Muissa Oulun Jätehuollon toimialueen kunnissa vaaralliset jätteet
viedään joko paikalliselle jäteasemalle tai vaarallisen jätteen
keräyspisteeseen.
Vaarallisen jätteen keräysauto kiertää määräpäivinä ennakkotilausten perusteella. Kotitalouksia ohjataan tekemään vaarallisen jätteen noutopyyntö ensisijaisesti nettilomakkeella. Pyynnön voi tehdä myös soittamalla
tai lähettämällä tekstiviestin tai
sähköpostin.
Oulun Jätehuolto käsittelee
itse noutopyynnöt. Kun noutopyyntöjä on vähintään kymmenen kaupunginosaa kohden, keräysauto päivystää esimerkiksi ruokakaupan pihalla tiettynä
päivänä parin tunnin ajan.
Kun ajoaikataulu tietyille postinumeroalueille on päätetty, tilaaja-asiakkaille kerrotaan auton
reitistä suoraan käyttäen asiakkaan valitsemaa tiedotuskanavaa, sähköpostia, tekstiviestiä
tai jopa soittoa. Reitistä tiedotetaan myös Oulun Jätehuollon kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa
sekä perinteisin lehti-ilmoituksin – tuojia ei rajata ennakkoilmoittautuneisiin.
Tulokset myönteisiä
Vaarallisen jätteen keräysauto on
toiminut vuoden verran. Vuoden
2014 alkupuoliskon perusteella on nähtävissä, että vaarallisen
jätteen keräysmäärä nousee maltillisesti. Asiakaspalaute on ollut
pääsääntöisesti myönteistä ja tietoisuus vaarallisista jätteistä ja niiden keräyspaikoista on kasvanut.
Ympäristön kannalta vaikutus
on ollut positiivinen. Ylimääräiset kuljetuskilometrit ovat vähentyneet, kun vaaralliset jätteet
ovat tulleet suoraan jätekeskuksen vaarallisen jätteen asemalle
eikä niitä käydä enää erikseen hakemassa välivarastointipisteestä.
Vaarallisen jätteen keräysau-
KOSTEUSONGELMIA
LATTIARAKENTEESSA?
Ratkaisun nimi on
Lattiarakenteen
tuuletusjärjestelmä.
. Erottaa kostean betonilattian liimasta
ja pintamateriaalista
. Tuulettaa koneellisesti kostean ja
saastuneen ilman putkia pitkin ulos
. Kustannustehokas tapa korjata
kosteusvauriosta kärsivä betonilattia
. Pitkän ajan kokemus myös
maanalaisista tiloista (kallioluolat)
Työnjohtajaharjoittelija Janne Jääskä neuvoo ja opastaa Oulun
kauppatorin keräyksessä juhannusviikolla.
toon liittyvässä ideoinnissa ja
suunnittelussa on koko ajan otettu huomioon myös Oulun Jätehuollon ja sen asiakkaiden muut
tarpeet ja kaikille ajokilometreille on löydetty järkevä peruste.
Kustannusrakenne on muuttunut, mutta nettomenot saman
tai jopa suuremman jätemäärän
keräämiseksi ovat pysyneet ennallaan.
Kotitalouksille tarkoitetun
vaarallisen jätteen tilausperusteisen järjestelmän käyttöönoton ja mainostamisen yhteydessä on kerrottu myös kartoitus- ja keräyspalvelusta yritysten
vaarallisille jätteille. Oulun Jätehuolto on saanut positiivista näkyvyyttä vastuullisena ja reiluna
jätteen vastaanottopaikkana yritysten silmissä ja Ruskon jätekeskuksen yrityspalveluiden tunnettavuutta on parannettu paljon. O
Katso esittelyvideo RTV:n
sivuilla osoitteessa:
http://www.rtv.fi/
lattiapaallysteet-julkiset-tilat/
lattiarakenteentuuletusjarjestelma
Kohdelattiat
Mattilantie 1, 11710 Riihimäki
Puh. (019) 7421, info@rtv.fi
17
Katuvalaistuksesta helppo löytää uusia taloudellisia
Turku säästää uusilla
Uudet katuvalot säästävät Turussa energiaa. Menossa on kolmivaiheinen
valojen vaihtoprojekti. Se toteutetaan ESCO-hankkeena, jossa
palveluntarjoaja ottaa kokonaisvastuun energiansäästöhankkeesta.
Valaisimen vaihto
käynnissä Pansion
kaupunginosassa.
18
ENERGIA
ratkaisuja
ledeillä
TEKSTI JA KUVAT Dakota Lavento
OO Turku Energian sähkölaite-
asentajilla Jarmo Keskisellä ja
Mikko Poikelalla pitää kiirettä. Vanhoja elohopeavalaisimia
vaihdetaan uusiin ledeihin kuudentoista lampun päivävauhtia. Yhteensä lamppuja on noin
5 000.
Työ näyttää sujuvan Keskiseltä kokemuksen tuomalla rutiinilla. Elokuun lopussa Keskisen ja
Poikelan työ etenee Airistolla.
Turku Energian urakassa ovat
mukana myös kaupungin ulkoilureitit, jäähallit ja koulujen pihavalaistus.
Vanhoista, Suomessa edelleen
erittäin yleisistä elohopeakatu-
valaisimista on tulossa lainsuojattomia. EuP-direktiivi ja sen
korvannut EcoDesign-direktiivi kieltävät kuluttamaansa energiaan nähden liian vähän valoa
tuottavien katuvalolamppujen
valmistuksen ja myynnin vuoden 2015 jälkeen.
Turussa päätettiin jo 2010
vaihtaa kaikki vanhat elohopeakatulamput energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin. Koska työ oli suuri, se jaettiin kolmeen erikseen kilpailutettavaan
ja peräjälkeen toteutettavaan
urakkaan. Näin annettiin aikaa
myös led-tekniikan kehittymiselle, jonka uskottiin hankkeen
edetessä tuovan markkinoille
alkuvaihetta parempia ja edulli-
sempia valaisimia.
Turun kokoisessa kaupungissa katuvalaisimia riittää: noin
28 000 kappaletta 1 100 kilometrin matkalla. Osa vanhoista valaisimista oli uudistettu jo aikaisemmin, mutta ensimmäisen
urakan alussa käytössä oli vielä
noin 12 000 elohopeavalaisinta.
Helppoa säästöä
Katuvalaistuksen uusimisella
on helppo säästää. Selvitysten
mukaan jo elohopealamppujen
vaihto suurpainenatriumlamppuihin pudottaa energiakustannuksia vähintään 43 prosenttia.
Uudet ledit puolestaan kuluttavat vain 30–35 prosenttia elohopeahöyrylamppujen vaati-
masta energiasta.
– Aikanaan erinomaisista elohopealampuista on tekniikan kehitys ajanut ohi, Turun kaupungin Kiinteistötoimialan ulkovalaistusasiantuntija Erkki Salminen toteaa.
Hankkeen ensimmäisessä
vaiheessa 2012 Suomen Sähkörakennus Oy vaihtoi 3 000 elohopeavalaisimen tilalle suurpainenatriumlamput kaupungin itä- ja pohjoisosissa. Urakan
arvo oli 2,5 miljoonaa euroa ja
saavutettu tehonsäästö noin 49 prosenttia.
Toisessa vaiheessa kaksi aluetta oli määritelty toteutettavaksi
ledvalaisimilla ja Turun Energian voittoisa 3,85 miljoonan eu-
.% '--)'#&% $
+%%#()# (&$#($$(-,#,#(
%2,#%#+$%#%#&& %/)#-.%, ($
+% (-'#, (),*.)&#&& ++-)(/ ,.+#,)*#'.,/##%),,
, &/#2'#, (% (-$#&& -#&$#&& /&/)$#&& $,..((#-- &#$)#&& ,4
.#,- --.*#(),)#(
,
((%%)"#(-4)/"4
302)'&$#,#-+$)&&0&#
&##%.(-*#%%$.&%#,.
#-2&##%.(-/+- (+% ((-%#(
)#% #&&-# )#&&)((#,-.-
-,)&#,-$.&%#,.#,-+% ((.,-# -)5)%'
ILMESTYY LOKAKUUSSA
%#+$%.*-.( +!#(%-. &,
&,#(%#*
.**%-.1
.)*#)*
19
ENERGIA
Sähkölaiteasentaja Jarmo
Keskinen vaihtaa valaisimen nopeasti.
Impivaaran jäähalliin vaihdettiin uudet ledvalot. Jäähalli ja sen viereinen jalkapallohalli sai kunnian olla maamme ensimmäinen ESCO-sopimuskohde vuonna 1994. Toisessa ESCOhankkeessa vaihdettiin jäähallin
kylmäaine ammoniakkiin (NH3)
ja uusittiin ilmanvaihtojärjestelmä. Kaikki lauhdelämpö hyödynnetään paitsi hallin muiden
tilojen, myös viereisen palloiluhallin lämmittämiseen.
”Koko projektin
energiansäästö
on noin puoli
miljoonaa euroa
vuosittain.”
Suunnitteluinsinööri Juhani
Korte on tuonut ESCO-konseptin Turkuun ja ollut vuosien mittaan mukana kaikissa toteutuneissa ESCO-hankkeissa.
– Juhani Korte
ron tarjous pitikin sisällään pelkästään Easy Led Oy:n kotimaisia ledvalaisimia. Tehoa säästyi
noin 69 prosenttia.
Kolmannessa vaiheessa edellytettiin käytettävän valkoista
valoa tuottavia ledvalaisimia.
Tässä 3,9 miljoonan euron urakassa tehoa pitäisi säästyä jopa
70 prosenttia.
Vuonna 2005 turkulainen katuvalaistus kulutti energiaa 17 452
MWh, vuonna 2013 14 300 MWh
ja koko hankkeen valmistuttua
ehkä vain 12 000 MWh.
– Koko projektin energiansäästö on noin puoli miljoonaa
euroa vuosittain, laskeskelee Turun kaupungin ESCO-auktoriteetti, suunnitteluinsinööri Juhani Korte.
Käyttöiästäkin säästöä
Ledit tuovat mukanaan säästöjä myös pidemmän elinikänsä
vuoksi. Valmistaja on ilmoittanut uusien ledvalaisinten pala20
misajaksi olosuhteista riippuen 70 000–80 000 tuntia. Turussa katuvalot palavat noin 4 000
tuntia vuodessa, joten ledvalaisinten tulisi kestää käytössä 20
vuotta.
Elohopeahöyrylamppu menettää ison osan valotehostaan
jo muutamassa vuodessa. Koska
valaisinten vaihto on toteutettu
ESCO-hankkeina, sopimuksen
kymmenen vuoden takuuaika
varmistaa, ettei kaupungin tarvitse sinä aikana valaisimia vaihtaa myöskään rikkoutumisen tai
valotehon laskun vuoksi.
Ledit ovat myös rakenteensa
vuoksi paremmin suojassa ilkivallalta kuin vanhat valaisimet.
Perinteisissä valaisimissa valaisemien kestävyyden ilmoittava IK-luokka on 1–5, ledeissä jopa 8–10.
Myös valaisimet vaihtoon
Vaikka valaistushankkeessa puhutaankin yksinkertaistaen van-
hojen ”katulamppujen” vaihtamisesta, se ei suinkaan aina riitä.
– Useissa valaisimissa on liian vanhentunutta tekniikkaa, joten myös kaapelointia joudutaan
uusimaan, Salminen selittää. Yli
40 vuotta vanhat valaisimet uusitaan kokonaan pylväineen ja jalustoineen.
Ledit voivat edellyttää muutoksia myös pylväiden korkeuteen ja pylväsväliin. Urakoitsija onkin vastannut myös hankeosuuden ulkovalaistuksen uusimisen suunnittelusta. ESCOhankkeessa on mukana kuitenkin vain itse valaisimien vaihtaminen, joten muusta osasta urakoitsija laskuttaa Turun kaupunkia normaaliin tapaan.
Eniten säästää tietysti lamppu, jota ei polteta ollenkaan. Julkisen valaistuksen paloaikoja on
mietitty Turussakin.
– Meillä katuvalojen paloaika on noin 3 960 h/v, Salminen
kertoo.
– Toistaiseksi uudet valaisimet
palavat kuten ennenkin. Turun
katuvalohankkeen neljäs osuus,
ohjausjärjestelmän uudistaminen, on parhaillaan kilpailutusvaiheessa. Sen yhteydessä myös
paloajat mietitään kohdalleen.
Monenlaisia
ESCO-hankkeita
Ulkovalaistuksen uusiminen ESCO-hankkeina on luontevaa jatkoa kaupungin pitkälle historialle energiatehokkuuden parantamisessa. Turku on mukana työja elinkeinoministeriön vuodet
2008–2016 kattavassa energiatehokkuussopimuksessa, jossa
edellytetään yhdeksän prosentin
säästöä vuoden 2005 tasoon nähden. Turun kokonaisenergiankulutus oli tuolloin 194 678 MWh/v.
– Kun katulamppuprojektin
mukanaan tuomat säästöt lisätään aikaisempien ESCO-hankkeiden antamiin säästöihin,
olemme jo lähellä säästötavoi-
P u h da s t a mu ka v u u t t a
ma t on pe s u u n .
- moduulimitoitus, altaiden määrää
helppo lisätä
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään
- oikea ergonomia
Kys y lis ä t i e to j a
ja pyydä t a rj o u s !
Koskentie 89, 25340 KANUNKI
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777
project@antti-teollisuus.fi
www.antti-teollisuus.fi
3LQRWLH3XK
</g-b59,)D[
tettamme, Korte kertoo.
Korte toi ESCO-konseptin
Turkuun ja on ollut mukana kaikissa toteutuneissa ESCO-hankkeissa.
Joukkoon kuuluu kiinteistöjä
koulusta ja Kaupunginteatterista pesulaan ja kauppahalliin sekä
useampia liikuntatiloja.
Yhteensä kaupungin rakennuspuolen voimassaolevista ESCO-sopimuksista saadaan säästöä energiakustannuksista vuositasolla noin 600 000 euroa. Sopimusten yhteisinvestointi on
kooltaan kuuden miljoonan euron luokkaa ja sopimusten kesto
keskimäärin 7,5 vuotta.
Palvelun tarjoajalla
kokonaisvastuu
ESCO-palvelukonseptissa palvelun tarjoava yritys ottaa kokonaisvastuun energiansäästöhankkeen toteutuksesta, usein
myös hankkeen rahoituksesta ja
sopimuksen aikaisesta käytöstä.
Investointi maksetaan takaisin
sen tuottamilla säästöillä. Luvattu säästö myös aina todennetaan.
ESCO-palvelu soveltuu hyvin myös hankkeisiin, joissa taloteknisiä laitteita uusitaan ja joissa samalla syntyy merkittävää
energian säästöä. Tällöin hankkeen rahoitukseen voidaan mallissa soveltaa asiakkaan omarahoitusosuutta.
Avoimeen tarjouspyyntöön
perustuvassa mallissa ESCOtoimijoilta pyydetään ehdotuksia
taloudellisimpiin ja kattavimpiin
toimenpiteisiin.
Valtio voi antaa hankkeille
myös energiatukea. Työ- ja elinkeinoministeriön harkinnanvarainen energiatuki ESCO-hankkeille on ollut 25–30 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tukea annetaan kokonaishankkeen energiaa säästävälle osuudelle. Turun katuvalaistushankkeessa se merkitsee varsinaisia
lamppuja. O
ZZZVDLOLRQSDDW\FRP
LQIR#VDLOLRQSDDW\FRP
Luotettavat mittaukset
ja hälytykset
Pepperl+Fuchs -erotinhälyttimet
saatavilla nyt Labkoteciltä!
a
Tervetulo ssuille
e
m
d
FinnBuil me 7A 49!
em
osastoll
www.labkotec.fi
www.labkonet.com
Labkotec Oy
Myllyhaantie 6
33960 Pirkkala
Vaihde 029 006 260
Faksi 029 006 1260
E-mail info@labkotec.fi
21
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi
ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme
osaamisemme ja kokemuksemme
käyttöösi ja autamme sinua löytämään
parhaimmat tekniset ratkaisut.
Taustallamme ovat tunnetut
merkkituotteet, joiden
tuotekehitys on jatkuvaa
ja systemaattista.
aa
n mpp V:n
a
m u
tto ja p Ultra
a
!
en Uskomuteenikkelit.in
e
s
e
uk solle. okork epartpomm
a
pp lle ta nost toain a hel
m
pu uude etrinm kiinmppu ti.
a
m
s
tkutäysin 100 76 mppopu tarka
o
p put opa n Ø ti u set
o
u
t pum styy j issaa tavas nnuk
p
p evät py sim mat usta
u
V
R
n- itseim Ultra ä mak t huoäyttök
a
rm tuo inen n sek htuva un k
o
G ra V yky tee apa ump
Ult ritusk , liet olto t an p
n
suo vede ja hu oima
k
e
jät nnus enna
ase ystyt
p
ja
Maahantuoja:
Kysy lisää!
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
Suomalainen yhteishenki löytyy jo urheilussa
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
Kettutie 2
00800 Helsinki
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Rävvägen 2
00800 Helsingfors
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Pääsihteeri/
Generalsekreterare
Ville Alatyppö
yksikönjohtaja, DI
Stara, kaupunkitekniikan ylläpito
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. (09) 310 39943,
040 334 5430
ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara
Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare
Petri Koivula
Toiminnanjohtaja, DI
Kettutie 2, 00800 Helsinki
puh. 040 125 1570, 040 838 8018
petri.koivula@kuntatekniikka.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 043 8249311
jyrki.vatto@vantaa.fi, jyrki.vatto@kolumbus.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Anna Keskinen
Rakennusvirasto
Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 7519943
anna.keskinen@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaa
Anna Keskinen
OTalvisodan aikana Suomessa löytyi yhteishenkeä ja syntyi kuuluisa
tammikuun kihlaus. Sodanjälkeisten vuosikymmenten kuluessa yhteishenki, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen hiipui vähitellen, ja
2000-luvun alun vuodet osoittivat
yksilön olevan kaiken tekemisen
keskipisteessä.
Usein muutokset syntyvät pienistä puroista ja kasvavat suuriksi kansakuntaa liikuttaviksi suunnanmuutoksiksi. Näin on käynyt urheilussa. Koripallon EM-kisoista Slovenian Koperista 2013 alkanut muutos
yhdessä tekemiseen tulee vaikuttamaan koko suomalaiseen yhteiskuntaan. EM-kisoissa Suomen joukkuetta oli kannustamassa tuhatkunta aktiivisinta fania, jotka saivat yhdessä joukkueen kanssa aikaan menestyksen koripallossa.
Istuessani katsomossa koripallon MM-kisoissa Espanjan Bilbaossa
8000 muun suomalaisen kanssa valtasi mielen ajatus suomalaisten uudesta yhteisöllisyyden löytämisestä.
Miten kaikki suomalaiset olivat pukeneet päälleen sinisen tai valkoisen
Suomen pelipaidan. Ovet Areenalle
avattiin puolitoista tuntia ennen ottelun alkua ja heti katsomossa velloi suomalainen aalto kannustamassa kentällä lämmittelemässä olleita
pelaajia rytmikkäillä Suomi-huudoilla ja taputuksilla.
Sama kannustus jatkui otteluissa. Merkittävin muutos aiempaan
käytäntöön oli kannustus myös tappioasemassa. Suomi kohtasi ensimmäisessä ottelussa Yhdysvallat, joka paperilla on yli sadan miljoonan
joukkue Suomen neljää miljoonaa
vastaan - pelaajien vuosituloilla laskettuna. Suomi teki ensimmäisen
korin ja johti 2–0, kun alkoi jenkkien näytös. Pallo iskettiin koriin Suomen estelyistä huolimatta lähes joka
suunnasta. Suomalaiset olivat pienempiä, kankeampia ja hitaampia
kuin vastustajat.
Yhdellä osa-alueella Suomi oli eri
planeetalta kuin USA. Suomen fanit
jaksoivat kannustaa joukkuetta aina
ja vielä 60 pisteen eron jälkeenkin
kannustus oli huimaa. Kuten Yhdysvaltain pelaajat totesivat, eivät he ol-
Petri Koivula
– siirretään se kuntatekniikkaan
Suomen joukkue teki parhaansa ja antoi hyvän näytön yhteisöllisyyden merkityksestä menestyksen tiellä. Kuvassa Suomen Tuukka
Kotti on korkeimmalla ja heittää estelyistä huolimatta.
leet koskaan pelanneet vastaavassa
kannustuksessa. Suomen kannustus
oli kaikissa pelin vaiheissa kuin jokainen Suomen kori olisi ollut ottelun ratkaisu.
Miten voisimme tuoda samankaltaisen yhteisöllisyyden Kuntatekniikan pariin? Mitä meidän on tehtävä eri tavalla, jotta kuntatekniikan
osaajat kokoontuvat yhteen pohtimaan osaamistaan ja kehittämään
sitä yhdessä. Miten saisimme kylvettyä kuntatekniikan osaajiin sen intohimon, joka nyt näkyy kori- ja lentopalloilijoissa?
Meidän on jatkettava hyvien
Kuntatekniikan Päivien ja muiden
tilaisuuksien kehittämistä samalla
intohimolla kuin aiemmin. Samalla
kuntatekniikan profiilia on nostettava yhteiskunnassa. Kuntatekniikka on nimittäin läsnä kaikkialla ja sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Ilman kuntatekniikan osaajia Suomi
ei toimisi. Liikenne, terveydenhuolto ja energiantuotanto ovat täysin
riippuvaisia kuntatekniikan osaajien ammattitaidosta ja osaamisesta.
Meidän pitää luottaa itseemme ja
kannustaa toisiamme jatkuvasti parempiin suorituksiin. O
MPetri
Koivula
SKTY - Laadukkaan ympäristön laadukkaat tekijät
23
ALAN NUORET OSAAJAT JA SÄHKÖISET PALVELUT
ESILLÄ AMERIKAN KUNTATEKNIIKAN KONGRESSISSA
OAmerikan kansainväliset kuntatekniikan päivät pidettiin elokuussa Torontossa. Edellisen kerran tapahtuma oli Kanadassa 25 vuotta
sitten. Suomesta paikalla oli kahdeksan henkilöä, joista kolme (allekirjoittanut, Anna Keskinen ja
Jyrki Vättö) pitivät päätyöhönsä
liittyvän esitelmän konferenssissa.
Erityistä sikäläisissä seminaareissa
on, että paikalliset tulevat sankoin
joukoin keskustelemaan myös esitelmän jälkeen, minkä olen havainnut olevan erinomaisen myönteistä
myös esitelmöitsijälle.
Nuorten mukaan saaminen on
ollut jo muutaman vuoden teemana paikallisen yhdistyksen toiminnassa. Tämä näkyi runsaana nuorten osallistumisena konferenssiin.
Eri työnantajat halusivat voimalla
saada nuoria tutustumaan toimialaan. Ilmeisesti yhdistyksen tavoitteissa oli osittain onnistuttu.
Konferenssissa havaittiin taas
24
Asfalttipäällysteen paikkauskone, joka
lämmitti asfaltin omalla pakokaasulla.
Konferenssin yhteydessä järjestettiin myös Pohjois-Amerikan suurin kuntatekniikan näyttely. Erityistä oli havaita, että kaikenlaiset sähköiset palvelut olivat suurin yksittäinen näytteilleasettajaryhmä. Kaikkien näiden toimijoiden markkinointimateriaali oli vaikuttavaa.
Sovelluksia testatessa huomasi, että niissä oli erityisesti otettu huomioon helppo käytettävyys: eihän
vaikeita sovelluksia oteta tuotantokäyttöön, vaan niistä tulee usein
hukkainvestointeja.
Kokemusten vaihtoa
kansainvälisesti
muutamia ajatuksia uudistaa myös
Kuntatekniikan päiviä, jotta tarjoaisimme osallistujille enemmän vastinetta sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. Erikoista oli se,
että konferenssin keynote-puhujat kertoivat muun muassa sukkulalennoista ja uudenlaisista johta-
misen ratkaisuista. Täysin oman toimialan ulkopuolisten asioiden kuuleminen selkeästi avasi uusia ajatuksia omaan työhön ja elämään.
Katsotaan, mitkä ideoista saadaan
jo ensi vuonna otettua käyttöömme Kuntatekniikan päivillä – kaikkia ideoita en tässä paljasta.
Konferenssin ohella pidettiin monia erilaisia kokouksia kansainvälisistä asioista. Yksi pyöreänpöydän
keskustelu liittyi kuntatekniikan rahoitukseen ja omaisuudenhallinnan
käytänteisiin. Kanadan valtiollinen
hallinto (Infrastructure Canada) on
ottamassa vahvempaa roolia rahoi-
merkittävästi lisätä. Rahoituksen yhtenä tulolähteenä oli polttoaineen
korvamerkitty vero-osuus. Valtio
ohjaa infrastruktuurin kehittämiseen yhteensä noin 38 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana ja
tästä rahasta noin 10 miljardia ohjataan kuntien infrastruktuurin parantamiseen.
Melulle herkät kohteet oli
huomioitu katukuvassa.
Kaupungin roska-astioissa oli
avaamismekanismi, koska muuten oravat ja linnut levittivät
roskia ympäriinsä. Materiaalivalintaan piti kiinnittää erityistä
huomiota, koska oravat purivat
reikiä muoviin tai ohueen peltiin. Lisäksi roska-astiassa oli jalka, jotta katu voitiin puhdistaa
roska-astian altakin.
Amerikan yhdistyksen ja
SKTY:n yhteistyösopimus
Pelaaminen kaduilla oli laissa
kielletty.
tuksen vaikuttavuudesta ja se haluaa maksimoida infrastruktuuriin
tehtävien investointien lisäarvon,
vaikuttavuuden ja kestävän kehityksen seikat.
Valtio vaatii Kanadan kunnilta
selkeää suunnitelmaa infraomaisuuden hallinnasta seuraavalle 10
vuodelle. Lisäksi PPP-mallien käyttöä ja elinkaarihankkeita halutaan
SKTY solmi historiallisen yhteistyösopimuksen Amerikan yhdistyksen
kanssa. Tämän sopimuksen jälkeen
meidän on aiempaa helpompi olla
yhteistoiminnassa Amerikan kollegoiden kanssa. Ensimmäisiä hyötyjä saadaan julkaisujen, parhaiden käytäntöjen ja muun tiedon
vaihdossa. SKTY:n grand old man
Danne tulee edustamaan yhdistystä yhteistyön käynnistävässä pienryhmässä.
Ensi vuonna Amerikan kuntatekniikan päivät järjestetään Phoenixissa, jossa tulee olemaan tukalan kuumaa elokuussa. O
MVille
Alatyppö
ENSI KESÄNÄ UUTEEN-SEELANTIIN
2015 IFME World Congress on Municipal Engineering
”Sustainable Communities – Sharing Knowledge”
Rotorua, New Zealand, June 7-11, 2015
www.ifme2015.com
Esitelmäehdotuksia IFME:n
maailmankonferenssiin
Uuteen-Seelantiin 24.10.2014 mennessä
Maailman kuntatekniikan liitto (IFME) järjestää maailmankonferenssin Rotorualla
Uudessa-Seelannissa 7.–11.6.2015. Nyt konferenssin Call for Papers on käynnissä.
Konferenssiin odotetaan noin 800 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Edellinen
maailmankonferenssi järjestettiin 2012 Helsingissä, mistä saimme erinomaista
palautetta. Odotettavissa on, että kiwit yrittävät laittaa paremmaksi.
SKTY:n Danne on järjestämässä myös yhteistä opintomatkaa, jossa käydään
matkan varrella myös muissa maissa, kuten Australiassa. Matka on tarkoitus
tehdä 3.–14.6.2015. Alustavaan matka-aikatauluun voit tutustua jo nyt verkossa
www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty/opintomatkat.
Lisätietoa konferenssista ja ohjeet esitelmäehdotusten jättämiseen löydät
verkosta www.ipwea.org/nz2015.
25
&')#--.-.'#( (&%" ( .+".)( &&
).(," ( .+".)(
#&#,.. (/.,
-%./.. (/+'#,-'#( (.#$0+3&2.)&-)/+'..,% ,%.,
&/#$(/+.-.'#( ( &,#(%#(-(& (-), '&&(#&,'#(/#
.%)
&/ (/+.-.'#,,..((#- &'(( ,%#( ( &,#(!#(%.*.(!#(+% ((.,/#+,-)
.(%+##,#0&&2--#*.,0&&0,#&-).%).+-).+.(%.*.(!#(%##(- #,-3&##% &#-),
+##,#/# ,-#(-2((+#.(.'* + (%.*.(%#
.%)
03+ 2(*302(% ,%.,- &.-
2#/2(*22-3, ..(/.)+).4 -$#&&(/# --) .+".)( &&
2#/2(/.,
#" +, %-)+#(/+.-.'#( (.%%#,#) &,#(!#(%.*.(!#(+% ((.,/#+,-)'## '
&,#(!#(%.*.(!#(/&'#.,,..((#- &'#')0-%3( ( &,#(!#(%.*.(!#(+% ((.,/#+,-)
.%)
#,%# ("&&#(- /(-( (')&&
03+ 2(*302(% ,%.,- &.-
#&#,.. (*22-3,
).(,
(( ,%#( (*." anna.keskinen@hel.fi
Ilmoittaudu Syyspäiville verkossa www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty/Syyspaivat
&')#--.-.'#,&#(%%#)(-.&),,1,#/.,-)&&
26
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka, Ville Alatyppö ja Larry Stevens (APWA:n presidentti) edessä sekä Danne Långström, Inger Sundström (Ruotsin
SK-TF) ja Peter King (APWA:n toiminnanjohtaja) takarivissä Pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan kuntatekniikan yhdistysten yhteistyösopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Torontossa.
Danne luovuttaa perinteisen
SKTY- kiven Amerikan yhdistyksen toiminnanjohtaja Peter
Kingille.
De Amerikanska (och Kanadensiska) årsdagarna hölls i augusti i Toronto. Det var första
gången på 25 år som kongressen var i Kanada… inte alltid lätt,
att vara lillebror
Från Finland var 8 personer
närvarande, och tre av dem (Ville
Alatyppö, Anna Keskinen och
Jyrki Vättö – i alfabetisk ordning)
höll sina föredrag på kongressen.
I Amerika (och Kanada) satsar
man på att få ungdomar med på
kongressen, och man har lyckats
bra med det... det var bara att titta omkring sig, så kunde man konstatera detta. Sen på andra sidan,
så är ju alla unga i mina ögon numera.
Som alla gånger tidigare, så
fanns en hel del att hämta med
sig hem från kongressen – hur
man kan utveckla våra egna dagar, nya idéer, nya maskiner och
sätt att göra saker osv.
kommer avtalet att cirkulera, och
bli undertecknat av även KTC
i Danmark, SATS i Island, NKF i
Norge, KT i Sverige samt CPWA
i Kanada.
Från FKTF’s sida kommer undertecknad, till att börja med,
fungera som officiell representant
i samarbetet, och frågan om vem
eller vilka som kommer att vara
NKS officiella representanter tas
upp på nästa NKS möte i Danmark i oktober.
Avtalets största nytta kommer att vara, att man har ett mera tätt samarbete med Nord Amerika, man kan ta del i de andras
kongresser, presentera sina föredrag på dem, komma fram med
”Best Practises” osv. O
Internationellt utbyte av
erfarenheter
Under kongressen hade vi många
olika möten där man pratade om
internationella saker. En Round Table diskussion handlade om finansieringen av våra uppgifter och om
behärskandet av vår gemensamma egendom, som vi inom kommunerna förvaltar. Man kan bl.a.,
nämna, att Kanada (staten) fodrar
klara planer av kommunerna om
hur de skall förvalta egendomen
under de 10 kommande åren.
PPP-modellerna och livscykel
projekt vill man ha mycket mera
av, och från fordons- och bränsleskatter inburna medel öronmärker man en del för att kunna sköta om det hela. Kanadensiska staten kommer att lägga in 38 miljarder(!) dollars under de kommande 10 åren till detta, och 10 miljarder av detta skall gå direkt till
att förbättra på infrastrukturen
inom kommunerna.
Samarbetsavtal mellan
NKS och APWA
FKTF, tillsammans med de övriga
Nordiska länderna undertecknade att avtal med Nord Amerika
och dess föreningar. Det har föregått ett ettårigt projekt där undertecknad tillsammans APWA:s
f.d. ordförande Noel Thompson
och med Vydas Juskelis, som är
ordförande i APWA:s internationella kommitté har förberett det
hela – och kompades väl av bl.a.
också Inger Sundström från SKTF i Sverige.
För att vara exakt, så undertecknades avtalet i Toronto av de
finska representanterna Heikki
Lonka, som kommer att ta över
som ordförande fr.o.m. 1.1.2015
efter Jorma Vaskelainen, och
Ville Alatyppö, samt av APWA:s
president samt VD. Efter det här
Med hösthälsningar
MDan-H. Långström
Timo Paavilainen
YIT Rakennus Oy Infrapalvelut
PL 36 (Panuntie 6), 00621 Helsinki
puh. 0400 569 106
timo.paavilainen@yit.fi
Muut jäsenet
Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki,
Kaupunkisuunnittelukeskus
PL 43 (Kirkkojärventie 6 B)
02070 Espoon kaupunki
paivi.ahlroos@espoo.fi
p. 040 482 4962
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
Eila Kesti, Turun kaupunki,
Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut
Puutarhakatu 1, 20100 Turku
puh. 050 5870454
eila.kesti@turku.fi
Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki,
Rakennusvalvonta,
PL 487, 33101 Tampere,
puh. 040-800 4063
eija.muttonen-mattila@tampere.fi
Juha Kantanen, Jyväskylän kaupunki,
Maankäyttö,
PL 233, 40101 Jyväskylä,
puh. 050 583 2538
juha.kantanen@jkl.fi
Henry Westlin, Vantaan kaupunki,
Kuntatekniikan keskus,
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 09 8392 2427
henry.westlin@vantaa.fi
Kom-i-håg
FKTF’s hösdagar i Lahtis 20.–21.10.2014.
Anmäla dej (!) via: www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty/Syyspaivat
IFME världskongressen i Nya Zealand
Call for Papers- proceduren är igång, och du kan lägga in ditt egna förslag/föredrag OCH du kan också anmäla dig till resan, som
FKTF ordnar till kongressen via:
http://kuntatekniikka.kuntalehti.fi/toimijat/skty/IFME-World-Congress
Där hittar du också reseprogrammet.
27
Lämmin syksy jatkuu,
niin myös säästötoimet
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää
Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja
toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä
toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja
kylpyläpäivät) järjestäminen,
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä
noin 140.
Yhteystiedot
Uimahalli- ja kylpylätekninen
yhdistys ry
PL 250
00101 HELSINKI
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Jukka Maja
jukka.maja@ukty.fi
puh. 041 515 2478
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Jukka Vienonen
jukka.vienonen@ukty.fi
puh. 044 502 0120
O Lämmin kesä on jatkunut vielä syksylläkin, joten nauttikaamme hyvistä ilmoista ja ulkoliikunnasta. Myös uimahallit ovat taas täydessä toiminnassa ja niin
koululaiset, kuntouimarit kuin uimaseurojen
harjoituksetkin täyttävät hallit.
Nykyisen huonon taloudellisen tilanteen
vallitessa on suuria paineita mitä erilaisimpien säästöjen aikaansaamiseksi. On kuitenkin mietittävä tarkkaan, mistä uimahallissa
oikeasti voidaan saada säästöjä aikaan.
Halleissa on muutamia asioita, joista ei voi tinkiä.
Tärkein on turvallisuus. Uimahallin turvallisuuteen liittyy olennaisesti puhtaus ja sitä kautta liukkauden ja erilaisten bakteerien kasvamisen estäminen. Joissakin halleissa on siivouksesta haettu säästöjä siivoushenkilöstöä vähentämällä ymmärtämättä mihin se voi johtaa.
Toinen käytetty ”säästömenetelmä” on allastilojen
lämpötilan pudottaminen ja hallin tekniikan hallinta siten, että automatiikka kytketään käsikäytölle. Yleensä
nämä toimenpiteet kuitenkin aiheuttavat vain suuret
lisäkustannukset. Muutoksia tehdessä kannattaa aina
miettiä niiden vaikutusta kokonaisuuteen.
Uimahallien hankesuunnittelu
Useita uimahallien hankesuunnitelmia on paraikaa työn
alla. Hankesuunnitteluun tulee käyttää tarpeeksi aikaa.
Joskus tulee mieleen, että koko hankesuunnitelma tehdään vain kun on pakko ja juuri niin rimaa hipoen kuin
mahdollista. Kun hankesuunnitelman perusteella on
saatu hanke käyntiin, varsinaisen suunnittelun lähtiessä kilpailutetaan suunnittelijat. Uusi kilpailutuksessa
valittu pääsuunnittelija sitten muuttaa koko hankkeen
lähes aivan toisenlaiseksi eli koko hankesuunnitteluun
käytetty aika ja raha menevät hukkaan.
Koska näihin hankkeisiin käytetään yhteiskunnan rahaa, olisikohan syytä hieman valvoa tai katsoa perään
miten sitä käytetään? Erilaisia määräyksiä, ohjeita ja oppaita on uimahalli- ja kylpylärakentamiseen paljon tarjolla, joten niitä kannattaa hankkia ja myös lukea.
Muistutan taas siitä, että yhdistyksessämme on paljon eri alojen asiantuntijoita ja tulemme mielellämme
kertomaan kaikille halukkaille uimahalli- ja kylpylärakentamisesta. Eiköhän laiteta yhdessä latu kuntoon!
Suomalainen saunomisen
kokemus ja saunojen laatu
Suomalaiset ovat saunakansaa, ja omaan saunaan – varsinkin jos se on itse rakennettu – suhtaudutaan suurelle tunteella ja usein se oma sauna on maailman paras.
Usein tuntuu siltä, että uimahallien ja usein kylpylöidenkin saunat ovat vain välttämätön paha vähän
kuin wc. Saunojen ilmanvaihto voi olla puutteellinen
eikä saunassa jaksa olla. Saunoja voisi olla erityyppisiä,
erilämpöisiä ja -kokoisia. Saunojen kehittäminen ja rakentaminen viihtyisiksi ei ole uimahallikokonaisuudessa
28
kustannusmielessä kovinkaan suuri tekijä.
Saunomisen kokemus on kokonaisuus johon vaikuttaa saunan ja muidenkin tilojen siisteys, ilmanvaihto,
lauteet, lämpötilat, pesutilat ja pukutilat. Tärkeää kuitenkin on, että kokemus on laadukas, miellyttävä ja uimahallin ja kylpylän asiakkaalle tulee hyvä olo ja hän
haluaa tulla aina uudelleen.
Yhdistys on aloittelemassa yhteistyötä tällaisen laadukkaan saunakokemuksen kehittämisestä Sauna from
Finlandin kanssa. Asiasta lisää myöhemmin kun asia etenee ja kehittyy.
Golfmestaruus ratkaistiin
Yhdistyksemme golfmestaruuskilpailut pidettiin
3.9.2014 Laukaan Peurunka golfissa. Kilpailu saatiin
pelata aurinkoisessa ja lämpimässä syyssäässä. Kilpailuun uskaltautui kymmenen pelaajaa. Tämänvuotisen
kilpailun voitti Markku Saarinen Lohjalta, toiseksi tuli
Tapani Lahti Hyvinkäältä ja kolmanneksi Martti Matsinen Espoosta. Onnittelut voittajalle ja kaikille osallistujille. Kilpailuun palkintoja lahjoittivat Ardex Oy, Laattapiste Oy, Peurungan kylpylä, Processing Oy, Pukkila Oy,
Pusatec Oy ja Putkiurakointi Simpanen. Yhdistys kiittää
kaikkia palkintoja lahjoittaneita yhteistyökumppaneita.
Uimahalli-kylpyläpäivät 2015
Uimahalli-kylpyläpäivien ohjelma on valmistumassa ja
mielenkiintoisia ja monipuolisia luentoja on taas luvassa. Lehden seuraavan numeron ilmestyessä on ohjelma
jo julkaistu ja ilmoittautuminen alkanut.
Kannattaa seurata yhdistyksemme kotisivuille tulevia ilmoituksia tapahtumista.
Hyvää liikunnan täyteistä ja
miellyttävää syksyä kaikille!
MJukka
Maja
puheenjohtaja
Illustration: ViaNova/Norwegian Road Department
s
u
k
s
e
k
i
s
s
e
r
g
n
o
K
a
j
u
!
s
a
s
e
ass
M
m
n
u
t
h
Turu
a
p
a
essä t
d
h
y
a
l
Koko a
u
d
u
a
t
t
i
o
Ilm
näytteille i!
s
asettajak
a.fi
www.yh
ikk
i
n
k
e
t
a
t
n
dysku
Rakennatko
Rakennatko
tuurilla vai
tuurilla
vai
tiedolla?
tiedolla?
#!$
Rakennustiedon tietopalvelut !
$
###!
!$#
"##!!
RYL
Rakentamisen
yleiset
laatuvaatimukset
!##$
Alan
säännökset
RT, LVI, SIT
ja Infra Net
#!## ###!
#
!$
#
Ratu Net
KH Net
# $
#!$
#$ #
$#
Tutustu ja testaa itse:
www.rakennustieto.fi/rakennatiedolla
n
ntamise
Kun rake
n
o
,
u
t
taat
laatu on
.
ia
r
eilla tuu
aika kok
%
ieto.fi/
n
e
k nust
a
.r
w
w
w
tiedolla
rakenna
ti.
as
31.10.2014
Kilpailuaika
Projektin johtaminen vaatii osaamista
S
yksy innostaa monia uusien
harrastusten ja opintojen tai
täydentävien osaamisten pariin.
Syksy on vähän kuin uusi alku.
Itsekin tartuin kesällä saamaani ehdotukseen käydä läpi EsProprojektinjohtamiskoulutus projektipäälliköille.
Lyhyesti kuvattuna EsPro on Espoon kaupungin kehittämä malli hoitaa systemaattisesti projekteja, joilla toteutetaan erityisesti Espoo Tarinan mukaisia strategiatavoitteita.
EsPro-projektimallissa kuvataan miten Espoossa toimitaan
projektipäällikkönä, miten johdetaan projektin suunnittelua
ja toteutusta, miten ohjataan
projektiryhmää ja miten raportoidaan projektin edistymisestä. Lisäksi malliin on kuvattu projektin onnistumisen tueksi
menetelmät, työkalut ja käytännöt. Malli on kehitetty ProjektiInstituutin ABC-projektimallinTM
pohjalta.
Niin hyvä kuin EsPro-projektimalli onkin, sitä ei ole tarkoitus tässä sen enempää kehuskella, koska jokaisella organisaatiolla
varmaankin on omat projektiohjeistuksensa. EsPro-projektimallin koulutus avasi kuitenkin silmiä
projektitoiminnasta.
Projektimalli on projektimuotoisen työn johtamista eli kuvaa projektinjohtamisen prosessin. Malli
kuvaa, miten projekti viedään läpi ideasta toteutuneisiin hyötyihin.
Loogiset vaiheet seuraavat toisiaan ja kun niitä vielä tuetaan selkeillä dokumenttipohjilla, projektin johtamisen pitäisi toimia kuin
junan vessa – selkeästi ja suoraan.
Teoria ja mallit ovat siis olemassa. Mutta miksi sitten niin moni
projekti hoidetaan huonosti? Tässä taitaa olla jälleen kerran sama
ilmiö kuin Ikean kalusteiden kokoaminen ilman ohjeita. ”Kuka ohjeita kaipaa? Kyllä minä nyt yhden
kaapin osaan ilman ohjeita koo-
ta.” Ja lopputuloksena kaapissa
on vinoja nurkkia ja kasa ylimääräisiä kiinnikkeitä.
Miksi tosiammattilainen ylenkatsoo ohjeita? Onko muka ammattitaitoa vähentävää se, että
toimii ohjeiden mukaan?
Olen monesti kuullut sanottavan, miten insinöörit ja muut teknisen sektorin työntekijät tekevät
työnsä projekteina ja ovat siten
luontaisesti tosi hyviä ammattilaisia projektien johtamisessa. Pro-
“Erinomaisetkaan
projektiohjeet
eivät tehoa, ellei
niitä noudateta.”
jektit hoituvat kuin vettä vaan kokeneiden projektipäälliköiden johdossa.
Niinhän sitä luulisi! Kuinka moni on ollut mukana huonosti hoidetussa projektissa? Varmaan
meistä kaikki. Ja jos rehellisiä ollaan, niin jokaisella on myös todennäköisesti kokemusta itse johtamastaan huonosti hoidetusta
projektista.
Projektit voivat olla puutteellisesti suunniteltua, seurattuja
tai johdettuja. Ongelmia saattaa
esiintyä aikatauluissa, budjeteissa, projektiorganisaatiossa, tavoitteissa tai tuloksissa. Kaikki hankaluudet eivät varmaankaan aina
ole huonon suunnittelun tai johtamisen syytä, mutta kiinnittämällä huomiota oikeaan aikaan oikeisiin asioihin saatettaisiin projektissa välttyä monelta harmilta.
Ainakin osa ongelmista ja projektinjohdollisista puutteista saataisiin oikaistua noudattamalla koeteltuja ohjeita ja toimimalla
suunnitelmallisemmin, tekemällä asiat ohjeiden mukaan. Projektimallit sopivat monenlaisten projektien johtamisen tueksi, ne anta-
vat rungon eri vaiheille ja toimivat
hyvänä muistilistana systemaattiselle etenemiselle.
Erinomaisetkaan projektiohjeet
eivät tehoa, ellei niitä noudateta.
Hyvä projektipäällikkö ei ole se,
joka rohkeimmin tai luovimmin
soveltaa suunnitelmaa, vaan se,
joka asiallisesti ja järjestelmällisesti
huolehtii projektin eteenpäin viemisestä muistaen riittävän suunnittelun, seurannan, raportoinnin
ja arvioinnin.
Paras projektipäällikkö ei
myöskään välttämättä ole alan
paras asiantuntija, vaan projektin johtamisen rautainen ammattilainen, joka osaa kiinnittää johtamisen kannalta oikeisiin työvaiheisiin ja niiden suunnitteluun huomiota. Hän osaa
koota projektin tavoitteiden
kannalta parhaat asiantuntijat ja
kykenee johtamaan kokonaisuutta siten, että aikataulu, talous ja
tavoitteet kohtaavat.
Näin voi kai tapahtua vain saduissa? Oikeassa elämässä asiat vaan vyöryvät päälle, projektipäälliköillä on tuhat ja yksi projektia hoidettavana samaan aikaan vajain
resurssein. Eihän siinä kukaan ennätä
mitään ohjeita lukea,
suunnitella,
seurata ja täyttää
jotain hiivatin riskienhallintalomaketta.
Mutta mitä jos siitä huolimatta yritettäisiin antaa projektiohjeistukselle mahdollisuus? Kannustetaan projektipäälliköitä osallistumaan projektivalmennuksiin,
tutustumaan projektin hallinnasta
laadittuihin oppaisiin ja ennakkoluulottomasti testaamaan projektin johtamismalleja käytännössä.
Uskotaan, että projektin johtaminenkin vaatii osaamista.
MPäivi Ahlroos on
47-vuotias tekniikan lisensiaatti ja työskentelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen
kehittämispäällikkönä.
31
Helsingin seudun hanke etsi parhaita keinoja
Pölynsidonta ja painepesu
Kaupunki voi oikeilla toimilla vaikuttaa
huomattavasti katupölyyn, selvisi
Helsingin seudun REDUST-hankkeessa.
Pölynsidonta sekä imulakaisun ja
painepesun yhdistelmät estävät
tehokkaasti katujen pölyämistä.
32
purevat katupölyyn
MJukka-Pekka Männikkö, FM, KTK
REDUST Projektikoordinaattori
Helsingin kaupungin ympäristökeskus
OO Katupöly on yksi merkittä-
vimmistä ilmanlaatuongelmista
Helsingin seudulla, mutta katupölyn takia huonosta ilmanlaadusta kärsitään keväisin myös
pienemmissä kaupungeissa.
Katupöly on epämiellyttävä
kokemus kenelle tahansa ulkona liikkujalle, ja saattaa aiheuttaa vakaviakin terveyshaittoja hengitystie- ja sydänoireista
kärsiville riskiryhmille. Kansanterveydellisesti suurimmat
haitat katupölystä aiheutuvat tiheästi asutuilla alueilla.
Helsingin seudulla katupölyä on torjuttu REDUST-hankkeella ja aiemmilla tutkimusohjelmilla. Itse asiassa viime
vuosien keväinä pienemmissä
kaupungeissa on usein kirjattu huomattavasti pääkaupunkiseutua korkeampia katupölypitoisuuksia. Vaikka raja-arvojen alapuolella on pysytty, katupölyn haitat eivät suinkaan ole
kadonneet.
REDUST-hankkeessa keskityttiin erityisesti kunnossapidon toimenpiteisiin katupölyn vähentämiseksi. Demonstraatiotesteissä eri toimenpiteitä
testattiin neljänä keväänä Helsingissä Suurmetsäntiellä sekä
Vantaalla Vanhalla Porvoontiellä.
HSY rakensi Suurmetsäntielle keväisin ilmanlaadun mittausjärjestelmän, johon kuului
siirrettävä mittausasema sekä
koko tieosuudelle jaettu mittalaitteiden sarja. Toimenpiteiden vaikutusta tien pölyämiseen tutkittiin Metropolian
Nuuskija-ajoneuvolla. Käsiteltyjen tieosuuksien pölyämistä
verrattiin käsittelemättömiin
osuuksiin samoilla teillä.
Pölynsidonta tehokas
mutta lyhytvaikutteinen
Tutkituista toimenpiteistä kaikkein selkein vaikutus oli pölynsidonnalla. Tienpinnan liuostaminen 5−10-prosenttisella kalsiumkloridiliuoksella (CaCl2) vähensi tyypillisesti pölyämistä 20–
40 prosenttia.
Katupölyä vähentävä vaikutus oli lyhytaikainen mutta voimakas, erityisesti jos liuosta levitettiin koko kaistalle. Muutaman
päivän jälkeen vaikutus katoaa,
ellei uutta käsittelyä tehdä.
Koko kadun leveydelle levitettynä CaCl2-liuoksella päästiin selvästi suurempiin ja pidempikestoisiin pölypäästön vähenemiin
kuin täsmälevityksellä tien pölyisille reunoille. Koko kaistalle
ei kuitenkaan voida levittää kovin väkevää liuosta, ettei ajorata
muutu liian liukkaaksi.
Täsmälevityksessä voidaan
käyttää väkevämpää liuosta, jolloin pölynsidontaa voidaan tehdä
myös kylmemmällä säällä.
Painepesu vie pölyn
myös tien huokosista
Katujen pesussa REDUST-tutkimuksissa ja aiemmissa hankkeissa on saavutettu hyviä tuloksia painepesevällä imulakaisukoneella (PIMU), erityisesti hyvin pölyisillä tieosioilla. PIMUkoneiden painepesurit irrotta-
Tutkijat ja Espoon kunnossapito aloittamassa vuoden 2014 hiekoitustestejä Suurmetsäntiellä.
Helsingin kaupungin kasteluauto liuostamassa Vanhaa Porvoontietä pölynsidontatesteissä huhtikuussa 2014.
vat pölyävän aineksen myös tien
huokosista. Yhdistelmäpesu, jossa perinteisen imulakaisun jälkeen tie huuhdellaan kovalla paineella vedellä, toimii myös katupölyn vähentämisessä.
PIMU-pesuilla ja yhdistelmäpesuilla saavutettiin parhaimmillaan 20–30 prosentin vähennys
pölyämisessä likaisilla tieosioilla.
Pelkästään mekaanisilla harjausmenetelmillä pölyäminen saattaa
lyhyellä aikavälillä pahentua, kun
mekaaninen harjaus nostaa pölyä
ilmaan mutta ei silti poista hienointa pölyä ajoradan pinnasta.
Hiekoitusmateriaalin
laatu tärkeää
Hiekoituskokeissa puhtailla kaduilla kuivan sään aikaan ajoradan hiekoitus aiheutti voimakastakin lyhytaikaista pölyämistä,
mutta käytännössä paljaan maan
aikana liikennevirta kuljettaa materiaalin nopeasti tien sivuille ja
vaikutus katoaa.
Vuoden 2014 testeissä kuitenkin todettiin pesuseulomattoman sepelin aiheuttavan hyvinkin voimakasta pölyämistä verrattuna pesuseulottuun sepeliin.
Tästä päätellen hiekoitusmateriaalin laatuvaatimuksista on tärkeää pitää kiinni.
Pölynsidonta
kustannustehokkainta
Pölyntorjuntatoimenpiteiden
kustannustehokkuutta vertailtiin
pääkaupunkiseudun kaupungeilta kerätyillä tiedoilla.
Yhdistelmäpesun (imulakaisu+huuhtelu) hinnaksi arvioitiin noin 400 €/km ja painepesevän imulakaisun (PIMU) hinnaksi noin 600 €/km. Tosin arviot kilometrihinnoista vaihtelivat
huomattavasti.
Pölynsidonta osoittautui kustannusvertailussa edulliseksi menetelmäksi noin 40 €/km hinnalla.
33
Eri toimenpiteiden vaikutus kadunvarren pölypitoisuuteen REDUST demonstraatiossa
Pölypitoisuus (PM10 μg/m3) verrattuna käsittelemättömään tieosioon +/- %
50%
40%
O2014 Pölynsidonta CaCI2 koko kaista
O2014 PIMU Pesu
O2013 Yhdistelmäpesu
O2011 Perinteinen imulakaisu (päivät 1-3)
30%
20%
10%
0%
-10%
-20%
-30%
-40%
-50%
1. päivä
käsittelyn jälkeen
Pölynsidonnan hinta-arviossa käytettiin Helsingin tyypillistä järjestelyä, jossa 5−10 prosentin vahvuista CaCl2-liuosta levitetään päiväaikaan säiliöllisellä
kuorma-autolla vain kadun pölyisimpiin osiin kuten reunuksille ja katukiveyksille.
Pölynsidonta vaikuttaa selvästi kustannustehokkaimmalta menetelmältä korkean katupölypitoisuuden päivien estämiseen myös arvioitaessa vähennetyn pölyn määrää suhteessa toimenpiteen hintaan.
Esimerkiksi Helsingissä ja
Vantaalla pölynsidonta onkin
otettu normaaliksi toimintatavaksi katujen kunnossapidossa.
Kunnossapito seuraa pölytilannetta itse ja tekee toimenpiteet
tarvittaessa. Pölynsidonta ei kuitenkaan poista pölyä tien pinnalta, joten lisätoimenpiteitä yleensä tarvitaan myöhemmin.
Pohjavesialueilla pölyä voidaan sitoa kaliumformiaatilla,
jonka biohajoavuus on todettu
muun muassa MIDAS2 -hankkeessa (Syke, 2010). Kaliumformiaatti on kuitenkin materiaalina kalliimpaa, eikä siis yhtä
kustannustehokasta kuin pölynsidonta kalsiumkloridilla.
Tehostetulla kunnossapidolla
pölyongelma haltuun
Ihmeparannusta katupölyyn ei
vielä ole keksitty, mutta pääkaupunkiseudun katupölytilanteen
kehitys kertoo, että kunnossapi34
2. päivä
3. päivä
don tehostetuilla toimenpiteillä
siihen voidaan vaikuttaa.
Talviaikana ajoratoja hiekoittaessa pesuseulotun ja hyvälaatuisen sepelin käyttäminen on
keino, jolla pölyämistä voidaan
ainakin jonkin verran vähentää.
Kun katupölykausi keväällä
joka tapauksessa iskee, voidaan
pesuja aikaistamalla vähentää il-
4. päivä
manlaatuongelmia. Aikataulutus kuitenkin edellyttää tasapainoilua sääennusteiden suhteen.
Pahoina katupölypäivinä pitoisuuksia voidaan laskea pölynsidonnalla ja samalla hankkia lisäaikaa pesujen järjestelyille.
Jokainen kunnossapito-organisaatio joutuu pohtimaan toimenpiteiden, erityisesti pesujen,
Katupölyä Suurmetsäntiellä ennen demonstraatiotestejä
maaliskuussa 2014.
Nelivuotisessa, vuonna 2011
alkaneessa REDUST-hankkeessa etsittiin parhaita kunnossapidon keinoja katupölyn vähentämiseen. Hanke on toiminut osittain Euroopan unionin
LIFE+ -rahoituksella. Kumppaneina ovat Helsingin, Espoon
ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun ympäristöpalvelut
HSY, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Nordic Envicon Oy.
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen koordinoimassa yhteistyömallissa julkiset
tahot ovat suoran rahoituksen lisäksi tarjonneet työpanosta, materiaalia ja kalustoa
tutkimusten toteuttamiseen.
REDUST-hankkeen loppuraportit julkaistaan loppuvuodesta
2014 ja lisätietoja hankkeesta löytyy verkosta osoitteesta
www.redust.fi.
5. päivä
kustannustehokkuutta omasta
näkökulmastaan.
Yhteistyö avuksi
kalustohankinnoissa
Hankkeessa esitetyt kustannusarviot vaihtelivat huomattavasti.
Pienemmille ja miksei suuremmillekin kaupungeille suositeltavaa olisi tehdä yhteistyötä kaluston käytössä ja hankinnoissa, jotta tarvittavat laitteet olisivat käytössä katupölykaudella.
Mallia sesonkiluonteisen erikoiskaluston hankintaan voi hakea maataloudesta: kaikkien
maatilojen ei kannata hankkia
omaa puimuria, mutta erilaisilla
urakointi- ja yhteiskäyttöjärjestelyillä sato saadaan silti korjatuksi.
Yhteiskäytössä oleva painepesevä
imulakaisuauto voisi puhdistaa
pahimmat tieosuudet keväisin
pienemmistäkin kaupungeista.
Pölynsidontakäsittelyt puolestaan ovat hyvin nopeasti toteutettavia ja edullisia. Yksi kuormaauto voi liuostaa useita tieosuuksia päivässä, vaikka eri kaupungeissa.
REDUST-hankkeen tulokset osoittavat, että kaupunkien
omilla toimenpiteillä voidaan vähentää pölyämistä ja siitä koituvia viihtyisyys- ja terveyshaittoja. Katupölyn torjunta edellyttää
kuitenkin kunnossapito-organisaatioilta valveutumista ja omaaloitteisuutta sekä päättäjiltä riittävää resursointia toimenpiteiden toteuttamiseen. O
,
-
.,-)(""(**(
'*$%($
&*#&&*$%&()
++))
'*$%($**""$))&% (""
+)%),.!"*""".,-)$-&&-'-()!%'++$
)*%))$'!!%*)*$$))%))%#$
-)+(&*#&*$)"""&*#&&*
%((%$(#$"())+)*)
)%#$)&())".,),,$%&()
$ !*($(+. !)
/&)#$'$"#$$"%&$"'("!
*"(--
/&)#$'$"#$$"%&$"'("!
*#&*)
()'$)
$)
*"$
$%('*$%(%#
Uudet tilaajaviranomaiset, sopimukset ja lippujärjes
Kaupunkien joukkoliikenteessä
Joukkoliikenteessä on meneillään suurin muutos pitkään aikaan. Keskisuurissa kaupungeissa
ja kaupunkiseuduilla alkoi heinäkuussa uusien liikennöintisopimusten kausi, ja seudulliset
joukkoliikenneviranomaiset ovat toimineet jo jonkin aikaa. Valtakunnallisen lippujärjestelmän
laaja käyttöönotto sen sijaan viivästyy ensi vuoteen.
ta eri näkemysten yhteensovittamisessa ja tarjousasiakirjojen viimeistelyssä. Tilaajat ovat onnistuneet tässä lopulta hyvin, sanoo
projektipäällikkö Simo Airaksinen WSP Finlandista.
Airaksinen on mukana vuoden vaihteessa päättyvässä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan
joukkoliikenteen tarjouskilpailuja ja markkinoita. Tutkimuksen tilaajina ovat Liikennevirasto ja HSL sekä kymmenen kaupunkia. Paikallisliikenneliiton jäsenkaupungeista hankkeeseen ei
osallistu Pori, jossa kaupungin
OO Joukkoliikenteen uudistus
Keskisuuret kaupungit
muutoksen ytimessä
Kaupunkiseuduilla suurin muutos tapahtui keskisuurissa kaupungeissa, joiden joukkoliikenne
järjesteltiin uudelleen tarjouskilpailuilla. Ne onnistuivat pääsääntöisesti hyvin, vaikka Jyväskylässä ja Oulussa tie veikin markkinaoikeuteen.
– Tarjouskilpailut näyttäisivät yleisesti ottaen sujuneen hyvin, vaikka valmisteluvaiheessa
on ollut aika ajoin paljon haastei36
Kim Venesjärvi
koskettaa niin kaupunkiseutuja
kuin maaseudun linjaliikennettäkin. Jälkimmäisen osalta toimivaltaisena järjestäjätahona ovat
ely-keskukset.
Keskisuurissa kaupungeissa
ja kaupunkiseuduilla puolestaan
vastikään perustetut seudulliset
joukkoliikenneviranomaiset joutuivat ensimmäiseen tulikokeeseensa viime syksynä kaupunkija seutulinjojen tarjouskilpailujen järjestämisessä. Kaupunkien
nopeasti kiristyneessä taloustilanteessa sopimusten mukaisten
hankintojen rahoittaminen ensi
vuonna on paikoin jo nyt osoittautumassa haastavaksi.
Uuden valtakunnallisen Waltti-lippujärjestelmän kattava käyttöönotto on siirtymässä ensi vuodelle, vaikka jotkin kaupungit
siirtyvät siihen jo syksyn aikana.
Tavoitteena on ottaa järjestelmä
käyttöön samoihin aikoihin mahdollisimman laajasti. Jonkin aikaa
nykyiset ns. siirtymäkauden lippujärjestelmät toimivat sen kanssa päällekkäin.
omistama linja-autoyhtiö hoitaa
valtaosan kaupungin sisäisestä liikenteestä, eikä Salo, jossa liikenne
järjestetään markkinaehtoisesti.
Tutkimukseen kuuluneessa
liikennöitsijöille tehdyssä kyselyssä ne toivoivat ns. bruttomallin käyttöä hankintamallina. Siinä
lipputuloriski jää tilaajalle ja tarjouskilpailuissa vaikuttavina hintatekijöinä ovat esimerkiksi hinta linjatuntia, kilometriä tai autopäivää kohti. Suomessa bruttomallissa tilaaja myös suunnittelee
linjaston ja aikataulut.
Useimmissa kaupungeissa
tarjousten hintataso oli odotettu.
Oulussa se kuitenkin nousi selvästi ennakoidusta. Airaksinen
arvelee, että eräänä keskeisenä
syynä oli sopimuskauden aikaisten muutosten suuruus.
– Oulun sopimuksessa liikennöintimäärien muutos oli enimmillään jopa kolmanneksen luokkaa. Riski siitä, että suuri määrä
kalustoa jäisi vaille käyttöä, menee hintaan. Mahdollisesti myöskään kohteiden koko ja sopimusaikojen pituudet eivät palvelleet
kaikkia yrittäjiä, jolloin tarjousten määrä oli osin vähäisempi.
telmä
alkoi uusi aika
Tarjouskilpailujen
ajoitukseen huomiota
Liikenteen järjestämistavasta
päättäminen, uusien hankintamallien selvittäminen sekä liikenteen suunnittelu vaativat
oman aikansa.
Kesällä alkaneen liikennöintikauden tarjouskilpailut jouduttiin järjestämään lyhyen ajan sisällä, kun vanhojen liikennöintisopimusten siirtymäajat päättyivät monissa keskisuurissa kaupungeissa samaan aikaan. Se vaikeutti tarjousten laadintaa, koska useita hankintaprosesseja oli
käynnissä päällekkäin.
– Esimerkiksi Oulun tarjouskilpailuun vaikutti mitä ilmeisimmin se, että Jyväskylän liikennöitsijöitä ei vielä tarjousten jättöpäivänä ollut valittu. Nämä olivat
kuitenkin automäärältään Lah-
den ohella suurimpia hankintoja, Simo Airaksinen huomauttaa.
Liikennöintisopimusten kesto
on pyritty määrittelemään niin,
että vuodesta 2016 alkaen olisi joka vuosi kohtuullinen määrä tarjouskilpailuja.
Kari Långsjö
Lahteen runsaasti
uutta kalustoa
Lahden kaupungin sisäisen liikenteen tarjouskilpailu onnistui hyvin. Tarjouksia saatiin riittävästi, kun tarjottavat kokonaisuudet olivat sopivan kokoisia ja
suuri osa liikenteestä oli kokopäiväistä. Lähes koko liikennöintikalusto uusiutui, sillä Lahden uusiin
sopimuksiin kuuluvista 87 autosta 76 on uusia. Yhtenä syynä on
kaluston päästövaatimusten painoarvo hankintaprosessin laatupisteytyksessä. Lahdessa se oli 14
prosenttia.
– Päästövaatimusten painoarvo ei kuitenkaan ollut ratkaiseva, vaan myös hinta oli kohdallaan, sanoo joukkoliikennesuunnittelija Katja Suhonen
Lahden kaupungilta.
Valtakunnallinen lippujärjestelmä helpottaa matkustamista
ensi vuonna.
Lahden kaupunkiliikenteen tarjouskilpailu onnistui hyvin. Uusien
liikennöintisopimusten myötä lähes 90 prosenttia busseista vaihtui
uusiin vähäpäästöisiin malleihin.
Vaikka Lahdessa nyt liikutaan
uudella kalustolla, liikennöintikauden alkajaisiksi tuli kriittistäkin palautetta, kun reittejä uudistettiin.
– Luottamuselimet olivat jo aiemmin päättäneet, että kaupungin sisäiset linjat kulkevat tulevan matkakeskuksen kautta. Se
muutti useiden linjojen reittejä
ja joidenkin matkustajien matkat edellyttävät nyt vaihtoa. Nyt
kriittinen palaute on jo vähentynyt, Suhonen kertoo.
Kuopio kannustaa
matkustajamäärillä
Kuopiossa joukkoliikenteen hankintamallina oli alueellinen kannusteurakka. Siinä 30 prosenttia liikennöitsijän saamasta korvauksesta perustuu matkustajamäärän kehitykseen. Kannusteosa otetaan käyttöön vuoden
kuluttua uuden lippujärjestelmän käyttöönotosta. Kuopiossa
uuteen lippujärjestelmään on tarkoitus siirtyä tämän vuoden lokakuussa.
– Liikennöitsijöitä arvelutti
ensin kannusteurakka, mutta siitä huolimatta saimme hyvin tarjouksia ja hintataso oli kohtuullinen, Kuopion kaupungin joukkoliikenneinsinööri Seija Pasanen arvioi.
Kaupunki suunnitteli kilpailutettavan runkoreitistön, mutta liikennöitsijöillä on mahdollisuus esittää lisäksi muita reittejä. Pasanen kertoo, että asiakaspalautteen pohjalta joitakin reittejä on suunniteltu uudelleen ja
muutokset otetaan käyttöön syksyn aikana.
– Uusien reittien opettelu ja
vaihtoihin totuttautuminen toi
alussa paljon palautetta. Poikittaislinjoja poistui, eivätkä kuopiolaiset ole tottuneen vaihdollisiin yhteyksiin. Myös reittioppaan päivitys osui hiukan hankalaan saumaan ja saamme sen
käyttöön vasta nyt syksyllä. O
37
Meijeriyhtiö mukana rahoittajana
Sipooseen kevytliikenneväylä
Toivottoman kauas
tulevaisuuteen siirretty
kevytliikenneväylähanke
toteutettiin ripeästi
valtion, kunnan ja
yrityksen yhteisellä
rahoituksella. Meijerin
henkilöstön ja
lähiseudun asukkaiden
liikenneturvallisuus
parani olennaisesti.
TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale
OO Sipoon Söderkullan Mass-
byntiellä raskas liikenne on vilkasta. Tien varressa reilun puolentoista kilometrin päässä Uudelta Porvoontieltä sijaitsevaan
Arlan meijeriin kuljetetaan säiliöautoilla maitoa ja vastaavasti kappaletavararekoilla ja jakeluautoilla maitojalosteita keskusliikkeiden terminaaleihin ja
kauppoihin.
Vaikka maisema on pääosin
peltoaukeaa, on tieosuudella
myös jyrkkä ja mutkainen mäki
ja päällystetyt pientareet ovat kapeat. Tietä säännöllisesti käyttävät koululaiset ja meijerin henkilöstö ovat jo pitkään kaivanneet
turvallisempaa kulkuväylää.
Maisema on hiljattain muuttunut, sillä osuudelle on kesällä
valmistunut uusi kevyen liikenteen väylä. Sen viralliset avajaiset järjestettiin lokakuun alussa.
– Sipoon kunta esitti vuonna
2007 silloiselle Uudenmaan tiepiirille kevytliikenneväylän rakentamista Massbyntielle. Sitä
ei kuitenkaan asetettu kiireellisyysjärjestyksessä tärkeimpien
joukkoon ja rahoitusta olisi ollut
mahdollisesti luvassa vasta 10–
20 vuoden kuluttua. Kuntakaan
38
Massbyntien mäki on nyt
turvallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille, kun kapeiden pientareiden sijasta on käytössä oma väylä.
ei ollut halukas rahoittamaan kevytliikenneväylää valtion yleisen
tien varteen, Sipoon kunnan projektipäällikkö Matti Stolp kertoo
hankkeen taustasta.
Tiepiiri laati kuitenkin kohteesta toimenpideselvityksen,
jossa hankkeen kustannusarvioksi saatiin 1,4 miljoonaa euroa.
Pian tämän jälkeen Arla ilmoitti
kunnalle tarpeesta laajentaa tuotantolaitoksiaan ja kertoi sen lisäävän liikennettä tieosuudella
entisestään.
– Arla ehdotti yhteistyötä
hankkeen rahoittamiseksi. Yhtiössä pidettiin turvallisemman
liikenneympäristön kehittämistä tärkeänä, Stolp sanoo.
Arlan liiketoiminta on Söderkullassa kasvanut jatkuvasti
ja autoja liikkuu yhä enemmän.
Tieosuutta pidettiin vaarallisena
niin jalankulkijoille ja pyöräilijöille kuin autoilijoillekin. Rekkaliikenne mäkisellä osuudella
talvisin on myös haasteellista.
– Yhtiön johto piti uutta väylää niin paikallisille asukkaille
kuin yhtiön henkilöstöllekin
tärkeänä hankkeena ja halusimme kantaa osaltamme vastuuta
liikenneturvallisuuden parantamisesta, Arlan viestintäjohtaja Outi Fagerlund perustelee yhtiön halua lähteä osarahoittajaksi.
Alkusyksyllä 2010 kunta, Uu-
denmaan ely-keskus ja Arla neuvottelivat hankkeen toteuttamismahdollisuuksista. Kun ilmeni,
että niin kunta kuin yhtiökin olivat valmiita osallistumaan yleisen tien varteen rakennettavan
väylän kustannuksiin, ely-keskus tarkisti hankkeen prioriteettiluokitusta ja oli valmis osarahoitukseen. Keskeisenä perusteena oli raskaan liikenteen lisääntyminen.
Valaistus uusittiin
samassa paketissa
Sopimus hankkeen toteutuksesta tehtiin maaliskuussa 2011. Sen
mukaan kukin osapuoli maksaa
investoinnista kolmanneksen.
kolmikannalla
Rekkaralli Massbyntieltä Uudelle Porvoontielle ja
päinvastoin on lisääntynyt
jatkuvasti.
Sipoon kunnan projektipäällikkö Matti Stolp on tyytyväinen, kun tärkeä hanke
toteutui pitkään paikkakunnalla toimineen suuryrityksen osarahoituksen myötä.
Hankkeeseen sisältyi myös tievalaistuksen uusiminen samalla tieosuudella. Rakennustyöt alkoivat marraskuussa 2013. Valtio
toimi hankkeessa rakennuttajana ja kaikki rakenteet ovat valtion omaisuutta. Tievalaistuksen
kunnossapidosta ja energiakustannuksista vastaa kuitenkin Sipoon kunta. Arlan edustaja osallistui hankkeeseen suunnitteluvaiheessa.
– Led-valaistustakin harkittiin, mutta suunnitteluvaiheen
aikana pari vuotta sitten vaadittu valaistusteho tuli suurpainenatrium-lampuilla tässä
kohteessa elinkaarikustannuksiltaan edullisimmaksi. Jos han-
ke suunniteltaisiin ja rakennettaisiin nyt, kun led-valaisimien
hinnat ovat laskeneet ja laatu
parantunut, niitä käytettäisiin,
Matti Stolp sanoo.
Elokuussa 2014 käyttöön otettu 1,7 kilometrin pituinen kevytliikenneväylä kulkee pääosin ajoradan vieressä. Jyrkimmässä mäessä linjaus kuitenkin erkanee
ajoradasta.
– Siinä jouduttiin myös jonkin verran louhimaan kalliota ja rakentamaan erillinen valaistus. Matkan varrelta löytyi
myös pehmeikköä, jolle jouduttiin tekemään kalkkisementtipilarointia muutaman sadan metrin matkalla.
Uudesta väylästä
hyvää palautetta
Hanketta eri näkökulmista katsovat rahoittajat ovat tyytyväisiä
toimintatapaan ja tulokseen.
– Yhteistyö on sujunut hyvin.
Lopputuloksena tien käyttäjien
liikenneturvallisuus parani olennaisesti, Matti Stolp painottaa.
– Hanke valmistui etuajassa. Itse sipoolaisena olen kuullut
paljon hyvää palautetta. On myös
hienoa huomata, että uusi väylä
on lisännyt lenkkeilyä. Lähes aina ohi kulkiessani siellä on koiran
ulkoiluttajia tai pyöräilijöitä, Outi
Fagerlund iloitsee.
Ely-keskuksissa vastaavanlaisia kumppanuuksia haluttai-
siin enemmänkin. Käytännössä yhteisrahoituksesta näyttäisi tulleen lähestulkoon välttämätön edellytys hankkeiden toteuttamiseksi kohtuullisen ajan
kuluessa.
Sipoossakin on valmisteilla uusia yhteishankkeita. Esimerkiksi Nikkilä-Korso -välille
suunnitellaan kevytliikenneväylää kunnan ja ely-keskuksen yhteishankkeena. Myös äskettäin
valmistuneeseen SOK:n logistiikkakeskukseen olisi tarpeen
rakentaa uusi kevyen liikenteen
yhteys. Kunta onkin esittänyt
yhteishanketta ely-keskukselle
ja SOK:lle. Päätöksiä ei ole toistaiseksi tehty. O
39
Uudistunut kalusto ja ilmaiset kyydit saavat kiitosta
Maksuton joukkoliikenne toi Tallinnaan
Maksuton joukkoliikenne kaupungin asukkaille oli Tallinnalle
tapa houkutella lisää veronmaksajia. Naapurikaupungit
joutuvat miettimään vastatoimia pitääkseen asukkaansa.
TEKSTI Kaja Kunnas
KUVAT Toomas Volmer
OO Tallinnalaiselle matka Ves-
ta-laivalla Aegnan saarelle on
ilmainen. Muille matkalipun
hinta yhteen suuntaan on neljä euroa.
Tallinnalaiselle menolippu
sähköjunalla Tallinnasta kolmenkymmenen kilometrin päähän Keilan kaupunkiin maksaa euron. Keilalaiselle menolippu maksaa kaksi euroa. Hintaero johtuu siitä, että tallinna40
laiset saavat matkustaa ilmaiseksi Tallinnan rajojen sisäpuolella,
junalipun ensimmäisellä vyöhykkeellä.
Tallinnalaiselle kaikki joukkoliikennevälineet Tallinnan rajojen
sisäpuolella ovat ilmaisia. Muille
kuljettajalta ostettu yhden matkan lippu maksaa 1,6 euroa.
Ei ihme, että tallinnalaiset
ovat tyytyväisiä kaupungin ilmaiseen joukkoliikenteeseen,
mutta Tallinnan lähikunnat ja
-kaupungit eivät.
Maksuttomuus
nosti väkilukua
Tallinna teki maailman mittakaavassa poikkeuksellisen päätöksen, kun se muutti joukkoliikenteen maksuttomaksi asukkailleen
vuoden 2013 alussa. Lähijunaliikenne ensimmäisessä vyöhykkeessä muuttui maksuttomaksi tallinnalaisille vuosi sitten ja
Aegnan saaren lautta tänä kesänä.
Tallinnalaisen pitää ostaa vain
vihreä matkakortti kahdella eurolla kioskista. Vihreä kortti on
aina rekisteröitävä kulkuneuvoon
astuessa, jotta kaupunki voi seurata ihmisten liikkumista ja kehittää joukkoliikennettä. Muuten kunnallispoliisi voi määrätä
sakot, vaikka matkustaja todistaisi olevansa tallinnalainen. Matkakortti pitää olla mukana, vaikka
matka on ilmainen.
Ilmaisen joukkoliikenteen selkein vaikutus on ollut Tallinnan
väkiluvun nousu. Se lisääntyi yli
10 000:lla viime vuonna, ja on nyt
432 000 asukasta. Tänä vuonna
lisää asukkaita
Tallinnan vuosikymmeniä vanhat Tshekkoslovakiasta peräisin olevat
johdinautot väistyvät
nykyaikaisen kaluston
tieltä. Ensimmäiset uudet raitiovaunut puolestaan aloittavat liikennöinnin ensi vuoden
alussa.
Tallinna-Keila-junassa samasta matkasta maksettava hinta vaihtelee
matkustajan asuinkunnasta riippuen.
kasvuvauhti on hiljentynyt. Tallinnaa ympäröivän Harjun maakunnan väkiluku taas väheni viime vuonna tuhannella. Siellä väen väheneminen oli tavallista nopeampaa.
Vaikutus tuntuu
naapurikaupungeissa
Konduktööri Pille Reimo on
huomannut, että joukko ihmisiä
matkustaa tallinnalaisen matkakortilla, vaikka ilmiselvästi asuu
kaupungin ulkopuolella
– Heitä tulee Kehrasta, Aeg-
Matkat Tallinnan edustalla sijaitsevaan Aegnan saareen liikennöivällä Vesta-laivalla muuttuivat
tallinnalaisille maksuttomiksi päättyneenä kesänä.
viidusta, Raplasta, Kohilasta,
kaikkialta viidenkymmenen kilometrin säteellä Tallinnasta, Reimo sanoo Tallinna-Keila-junassa.
Virossa ihmiset eivät ole yhtä
tarkkoja kuin Suomessa siitä, että käytännön asuinpaikka vastaa
virallisia kirjoja. Lähikaupunkien
ja kuntien on pitänyt ryhtyä vastatoimiin, jotta niiden omat asukkaat eivät rekisteröityisi Tallinnan
asukkaiksi säästösyistä.
Esimerkiksi Sauen kaupunki
tukee lastentarhapaikkaa ja kouluruokaa enää vain 50 prosentilla
täydestä sauelaisen tuesta, jos yksi vanhemmista asuu Sauen ulkopuolella, esimerkiksi Tallinnassa.
Täyden tuen saa vain, jos molemmat vanhemmat asuvat Sauella.
– Tallinnan ilmaisella joukkoliikenteellä on vaikusta Sauen
väkilukuun, mutta se ei ole katastrofaalinen. Suurempi ongelma Virolle on ihmisten muutto ulkomaille, Suomeen, sanoo
Sauen kaupunginjohtaja Henn
Põlluaas.
Keilan kaupunki muutti oman
bussilinjansa ilmaiseksi samoihin
aikoihin Tallinnan kanssa. Kaupunki aikoo myös säädellä tukia
samaan malliin kuin Sauen kaupunki.
– Kuntien on täytynyt ryhtyä vastatoimiin. Keilassa asuu
enemmän ihmisiä kuin täällä on
41
LLIIKENNE JA VÄYLÄT
Lasnamäkeläiset nuoret, Elina Jemeljanova ja Ljubov
Kukuskina lähtivät sunnuntaiaamuna lautalla ilmaiseksi tutustumaan Aegnan saareen Tallinnan edustalla.
kirjoilla. Osa asuu täällä, mutta on rekisteröitynyt Tallinnaan,
sanoo Keilan kaupunginjohtaja
Enno Fels.
Pohjimmiltaan Tallinna ja lähikunnat kilpailevat veronmaksajista. Kuntien tuloista 80 prosenttia kertyy tuloverosta, Fels
muistuttaa.
Joukkoliikenne maksetaan
uusien asukkaiden veroilla
Uusien verotulojen ansiosta Tallinna pystyi kustantamaan ilmaisen joukkoliikenteen. Kaupungin mukaan tuhat uutta asukasta tarkoittaa miljoona euroa tuloja. Kymmenen tuhatta uutta asukasta kattoi siis ilmaisen joukkokuljetuksen hinnan, kaupungin
liikenneviraston johtaja Andres
Harjon mukaan 12 – 13 miljoonaa euroa. Toki uudet asukkaat
aiheuttavat myös uusia kuluja
kaupungille.
Maksuttoman joukkoliikenteen vaikutus yksityisautoiluun
on kiistanalaisempi. Andres
Harjon mukaan yksityisautoilun kasvu on pysähtynyt, vaikka henkilöautojen määrä ylipäätään on lisääntynyt. Tallin42
nan keskikaupungilla yksityisautoilu on vähentynyt.
Kaupunkilaiset ovat puolentoista vuoden aikana nähneet ilmaisten matkojen lisäksi uudet
junat, uusia matalalattiabusseja
ja koko kaupungin raitiovaunulinjojen kunnostuksen. Syksyllä raiteilla testataan ensimmäisiä
uusia raitiovaunuja, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alussa.
Kaupunki luottaa, että EU rahoittaa jatkossakin joukkoliikenteen nykyaikaistamista. Vaihtoa
odottavat muun muassa neuvostoaikaiset Tsekkoslovakiassa valmistetut johdinbussit, jotka poistetaan liikenteestä lähivuosina.
Tyytyväisiä kaupunkilaisia
Tallinnalaiset matkustajat kehuvat maksuttomuutta.
– Ilmainen joukkoliikenne on
hyvä juttu. Se voisi olla ilmainen
koko Virossa. Muualla tilanne
on aika surkea, sanoo koululainen Henri Eller, 16, johdinbussissa matkalla kotoaan ostoskeskukseen.
– Puliukot eivät ole vallanneet
kulkuneuvoja, kuten pelättiin. He
matkustivat ennenkin, sanoo sihteeri Marika Tammepõld rautatieasemalla.
Pankkivirkailija Kaja Priinits laskee, että säästää vuodessa merkittävän summan. Ennen kuukausilippu lapsen kanssa maksoi 25,50. Vuodessa siitä
kertyi paljon.
Nopeat ekspress-bussit ovat
nykyisin täydempiä kuin silloin,
kun niissä matkustamiseen tarvittiin kalliimpi lippu kuin tavalliseen bussiin.
Lasnamäen betonilähiön nuo-
ret, Elina Jemeljanova, 17, ja
Ljubov Kukuskina, 16, ovat sunnuntaiaamuna päättäneet lähteä
tutustumaan Aegnan saareen Tallinnan edustalla.
– Päätimme kokeilla, koska
pääsemme ilmaiseksi, sanoo Elina Jemeljanova.
Tyttöjen pitää tosin odottaa,
että lippunsa etukäteen ostaneet
tarttolaiset pääsevät ensin laivaan. Paikkoja on rajoitetusti –
47 ihmiselle – ja ilmaiseksi matkustavat tallinnalaistytöt pääsevät
kyytiin viimeisenä. O
Koululainen Henri Eller on muiden tallinnalaisten tapaan tyytyväinen maksuttomaan joukkoliikenteeseen.
LÄHI
L
ÄHIn vastakohta on ETÄ.
Kun mm työnteko ja olympiakisojen seuraaminen on
muuttunut etäpohjalle, niin
lähin tärkeyspaino on kasvanut.
M Pekka Rytilä on
75-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana.
Mitä tarkoittaa ”lähellä”
Asiaa on tutkittu mm. Saksassa
otsikolla Ihmisten kaupunki (ks.
Hermann Knoflacher 1995 Kaupungin ja liikenteen harmonia s.
87). Lähialueen rajauksena pidetään viiden minuutin kävelymatkaa. Siinä ajassa ehtii noin 500
metrin päähän, pyörällä 1,5 km.
Sisimmältä parin minuutin kehältä pitäisi löytymän lähiruokatarha, lasten leikki- ja seikkailupaikkoja, naapureita, autokatu ja
jätepiste. Ennen kuin tullaan lähijunan asemalle, kaivataan vielä
puistoa, lastentarhaa, peruskoulua, terveysasemaa, kauppoja, urheilukenttää, kirkkoa ja kapakkaa, jopa huoltoasemaakin.
Kaikkiaan tarpeellisia jokapäiväisiä toimintoja on noin sata.
Kirjoittajan kotikulma Helsingin
Tapulikaupungin kupeessa täyttää kriteerit yli 90-prosenttisesti.
Eipä ihme, että suomalaiset kehuvat asuinympäristöjään, eritoten
muualta tänne tulleet.
Elinkaariasia
LÄHI on tärkeintä ihmiselon alussa ja lopussa. Sanotaankin, että
kerran aikuisena, kahdesti lapsena. Kulkupelikin on nelipyöräinen
sekä alussa että lopussa. Jos lukija ei tiedä, niin voimme paljastaa,
että lapsuus päättyy noin 12-vuotiaana ja vanhuus alkaa 72-vuotiaana. Nuoriksi luokitellaan alle
kolmekymppiset. 35-vuotias pääsee hiihdossa ikämiessarjaan.
Sekä nuorimmat että vanhimmat pysyttelevät LÄHIympäristössä. Helsingin Katajanokka on tyypillinen varttuneemman väen kotikulma, vieläpä saari alunperin.
Siellä sanotaan, että ”ei ne juuri
koskaan tule ulos kotinurkiltaan”.
(Ks. Kuntatekniikka 3/2010). Lapsuuden ja vanhuuden välissä on
Reput turvallisella koulutiellä Keravan Ahjossa.
yli 50 vuoden levottomampi aika, jolloin elinpiiri on laajempi ja
maailmalla liikutaan avarammin.
Kummasti kiireisiäkin miellyttää
kotikulma, jos sinne pääsevät.
Nykyään on myös lähihoitajia,
joita koulutetaan tai valitaan sopivista omaisista. Viimeinen palvelus hoidokille on siirtää hänet
vaakasuorassa jalat edellä autoon
ja sieltä edelleen maan multaan
tai nopeampaan tuhkaukseen.
LÄHIn ulottuvuuksia
Oma lähiympäristö on kuin kylä,
jossa ihmiset tuntevat toisiaan ja
tervehtivätkin. Siinä on omat pulmansa, kuten vertaisarviointi ja
lähimmäisten toimien seuraaminen. Kerran kysyttiin asiantuntijalta, miten verovapaiden tuontiautojen säännösten mukaista
käyttöä valvotaan, ja hän vastasi:
”Ei mitenkään, naapurit huolehtivat”. LÄHI kaipaa myönteisempää kotiseutuhenkeä, jota vaali-
vat paikalliset yhdistykset, kuten
Puistola Seura. Myös lähiruoka on
tärkeätä. Oma tarha pelasti muun
muassa inkeriläiset nälkäkuolemalta vainojen aikana. Suomen
rintamamiestontit mitoitettiin
2000 neliöksi tavoitteena puolen vuoden ruokahuolto. Kiinalaiset laittavat aina uuteen paikkaan
tultuaan kasvamaan vaikka vain
neliömetrinkin maatilkun.
Liikennemuodoista juhlivat lähiympäristöissä oleilu, kävely ja
pyöräily. Muut sopeutuvat niiden
vaatimuksiin. Meillä on jo kauan
ollut lainsäädännössä piha- ja hidaskadun käsitteet, ja niitä käytetäänkin. Yksi tärkeimmistä asioista on lasten koulutie, jonka
turvallisuus lähtee jo yhdyskuntasuunnittelusta. Hyviä pyöräteitä kaivataan, toteaa Kalle Vaismaan väitöskirja kesältä 2014.
Pyöräily on hieno dynaaminen liikennemuoto, joka tarvitsee oman
avaruuskäyränsä.
43
Hienoja suunnitelmia ja vahvaa vastustusta
Pyöräily raivaa itselleen tilaa
Torontossa tehdään määrätietoista työtä pyöräilyn edistämiseksi. Välillä tulee kuitenkin
takaiskuja, kun yksityisautoilun kannattajatkin ovat aktiivisia. Pyöräteitä on myös poistettu
käytöstä yksityisautoilun tieltä. Pohjois-Amerikan kuntatekniikan yhdistyksen konferenssissa
tutustuttiin Toronton pyöräilyn edistämisohjelmaan ja pyöräilyreitistöön.
MJyrki Paavilainen
Maajohtaja
Ramboll RST
Jyrki Paavilainen
OO Pyöräilyn osuus Toronton
metropolialueen työmatkaliikenteestä on parhailla alueilla reilu
viidennes, keskimäärin kuitenkin vain 1-2 prosenttia. Alueen
järkyttävät liikenneruuhkat havaitsee esimerkiksi automatkalla
Niagaran putouksille ja takaisin.
Kaupungin ”Express Way” -verkolla autoliikenne seisoo, olipa sitten torstaiaamupäivä tai lauantaiilta. Ruuhkien on arvioitu aiheuttavan vuositasolla 1,4 miljardin
Kanadan dollarin kustannukset.
44
Kaupunki ja sen liikenneosasto (Toronto Transportation Services) on kuitenkin lannistumatta tehnyt töitä paremman pyöräilyinfran puolesta. Lannistumatta
siksi, että yksityisautoilun kannattajat – pormestari Ford etunenässä – ovat yrittäneet jatkuvasti vaikeuttaa pyöräilyohjelmaa
ja jo rakennettujakin pyöräkaistoja on poistettu helpomman autoilun nimissä.
Pysäköintituloja
puolustetaan
Yleistä ajatusmaailmaa kuvaavat
paikallislehdessä olleet artikke-
lit, joissa Toronton lentoasemalle suunnitteilla olevan junayhteyden myötä vaaditaan kompensaatiota pienentyvistä pysäköintituloista. Toisessa artikkelissa arvosteltiin mobiililaitteita käyttäviä jalankulkijoita merkittävänä
turvallisuusriskinä alakaupungilla.
Toronton kaupungissa on 2,7
miljoonaa asukasta ja Suur-Toronton alueella peräti 5,6 miljoonaa. Kaupunki kasvaa vuositasolla 40 000 asukkaan vauhtia, ja esimerkiksi toimistorakentaminen on juuri nyt kiivainta
kahteen vuosikymmeneen. Täs-
sä Pohjois-Amerikan neljänneksi suurimmassa kaupungissa on
tällä hetkellä 537 kilometriä pyöräväyliä, jonka lisäksi maastossa
kulkevia yhdistettyjä reittejä on
294 kilometriä.
Pyöräpysäköintiä varten kaupungissa on 17 000 kiinteää paikkaa. Jalkakäytäviä on 7 900 kilometriä ja kaupungin hallinnassa
olevia ajoväyliä 5 300 kilometriä.
Changing Gears -ohjelma
edistää pyöräilyä
Pyöräilyverkoston laajentaminen
perustuu Torontossa kahteen filosofiseen malliin:
TEKNISET PALVELUT
Torontossa
1) Lähiöt – toteuta, niin pyöräilijät tulevat
2) Vanha keskusta – sopeuta,
ota huomioon nykyiset käyttäjät
Pyöräilyn edistämisen ohjelma lanseerattiin 2001. Tuolloin
pyöräväyliä oli yhteensä 166 kilometriä. Vuoden 2009 ohjelmapäivityksen myötä pyöräilyn
edistämiseen on varattu sata miljoonaa Kanadan dollaria seuraavalle kymmenelle vuodelle.
Kehittäminen on jaettu seitsemään osa-alueeseen. Kaiken kaikkiaan pyöräilyohjelma
on laadittu pieteetillä ja muun
muassa sähköisiä palveluja on
Toronton pyöräkaistan
perusmalli.
45
TEKNISET PALVELUT
hyödynnetty todella hyvin. Aineistoon voi tutustua verkossa
www.toronto.ca/cycling.
Toronton kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön 2011.
Se sisältää 800 pyörää ja 80 asemaa kaupungin keskustassa. Järjestelmä on kohdannut alkutaipaleellaan vakavia rahoitusongelmia, mutta on sittemmin saatu toimimaan yhdistämällä monia rahoituskanavia.
Ulkomainosoperaattori on
täälläkin merkittävässä roolissa.
Aiempaa kadunkalusteohjelmaa
on muokattu palvelemaan kaupunkipyöräprojektia.
Koko järjestelmän omistaa
kaupungin pysäköintitoimisto
(Toronto Parking Authority).
Sitä operoi Alta Bicycle Share, Portlandista USA:sta. Kyseinen yhtiö pyörittää kaupunki46
Jyrki Paavilainen
Ekskursion kulkuvälineenä toimi mainio, helppoajoinen kaupunkipyörä.
Pyörää esittelee Toronton
pyöräilyohjelman päällikkö Daniel Egan.
pyöräjärjestelmiä Melbournessa Australiassa sekä yhdeksässä
yhdysvaltalaisessa kaupungissa
mukaan lukien New Yorkin Citi Bike.
Talvipyöräily kehittyy
Vuoden 2009 pyöräilytutkimuksen tuloksena todettiin, että kymmenen prosenttia toron-
tolaisista pyöräilijöistä pyöräilee ympäri vuoden. Tutkimukseen vastanneista 29 prosenttia
olisi valmis pyöräilemään talvikaudella, jos olosuhteet olisivat
paremmat. Kaupunkipyöräjärjestelmä onkin käytettävissä läpi vuoden – erittäin poikkeuksellisia sääolosuhteita lukuunottamatta.
TORONTON CHANGING GEARS
-OHJELMAN SEITSEMÄN OSA-ALUETTA
OVerkoston
yhtenäistäminen ja reittien yhdistäminen erityisesti ns.
off-road-osuuksilla
OKeskustan pyöräreittien (kaistojen) täydentäminen ja viimeistely
OTurvallisen pyöräpysäköinnin varmistaminen
OKaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönotto ja ylläpito
OTutkimus – etenkin pyöräilyn taloudelliset vaikutukset
OYhteisön sitouttaminen ja tukeminen
OKoulutus – turvallisuus ensin
Keskimääräinen lumikertymä on Torontossa noin 130 cm
(Helsingissä talvena 2009 – 2010
140 cm). Toronton 85 miljoonan
dollarin lumibudjetista ei käytetä dollariakaan lumen poiskuljetukseen, tosin 18 miljoonaa käsityöhön. Tämä tarkoittaa useimmiten lumen auraamista ajoradan reunassa olevalle pyöräkaistalle.
Talvikaudelle 2015–2016 on
ehdotettu ohjelmaa, jossa erikseen määritellyille talvipyöräilyreiteille osoitetaan 650 000 dollaria nykyistä parempaan talvikunnossapitoon ja erityisesti lumen poistoon.
Tunnelmallista liikkumista
Pyöräliikenteen rytmi Torontossa on rauhallinen, polkijat rauhallisia eikä ns. pyöräkaistoja tu-
Tour de Toronto
kuntatekniikan
päivät järjestettiin elokuussa Torontossa. Tapahtuman
kohokohtiin kuului kaupungin pyöräilyinfraan tutustuminen – tietysti pyöräillen. Opimme kuinka yrityksen ja erehdyksen kautta voidaan toteuttaa toimivaa, eri liikennemuodot huomioon ottavaa liikenneympäristöä todellisessa metropolissa.
Konferenssin pyöräilyekskursiolle lähdetään kahdessa
ryhmässä, joista toinen keskittyy lähinnä kaupunkipyöräjärjestelmään. Itse olen mukana
pyöräilyinfraan ja -ohjelmaan
tutustuvassa ryhmässä. Oppainamme toimivat Daniel Egan
ja Christina Bouchard, molemmat innokkaita hyötypyöräilijöitä Toronton kaupungin
liikenneosastolta ja pyöräilyohjelmasta.
Retken aikana saamme tutustua kerroksittain rakennettuun pyöräilyverkostoon, pyö-
räliikenteen hallintaan ja samalla saamme loistavan mahdollisuuden tutkia tätä suurkaupunkia lähempää.
Merkittävin ero suomalaiseen infraan on pyöräliikenteen paikka. Kaistat sijaitsevat
keskustassa aina kadulla, muu
liikenne on erotettu maalauksin ja korkeintaan matalin betonikorotuksin tai kevyillä huomiopollareilla. Samassa tilassa kulkevat niin ratikat, henkilöautot, huoltoliikenne kuin
pyöräilijätkin.
Epävakainen sää yllättää
matkalla, mutta se ei haittaa
etenemistä. Suurin osa ekskursion osallistujista on selvästi tottuneita hyötypyöräilijöitä.
He kaivavat kevyet sadevarusteet repusta sadesuihkun saapuessa. Ainoat Pohjois-Amerikan ulkopuoliset edustajat
ovat jättäneet sadeviitat kotiin. Matka jatkuu seminaariasussa – kyyryssä ja linssejä
kuivaten.
AQUATOPsadevesikansisto on
enemmän kuin pelkkä ritilä.
Aquatop-kansiston vedenläpäisykyky on
suuren aukkopinta-alan ansiosta parempi
kuin perinteisissä sadevesiritilöissä.
Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi
ohjautuu tehokkaasti pois kadulta.
Jyrki Paavilainen
OAmerikan
Torontosta löytyy myös vihreäksi maalattuja pyöräkaistoja.
le vastaan sivulta tai takaa. Nopeus sovitetaan vallitsevaan ympäristöön, ja muu liikenne sovittaa
oman kulkemisen todella hienosti. Tällaista inhimillistä menoa
toivoisi meidänkin metropoliin!
Paikallisoppaiden mukaan –
ja asia tulee itsekin todettua parissa pyöräkaupassa – kohtuullisen kaupunkipyörän saa täällä 700 dollarilla, ympärivuotisen
ja laadukkaan työmatkakiiturin
1200 dollarilla. Kiinnostus käytettyjä retropyöriä kohtaan on myös
kasvamassa, samoin fiksi eli sinkula on kova juttu täälläkin.
Torontoon tutustuttiin jalan
sekä pilvenpiirtäjästä, maanalaisesta verkostosta, ratikasta, metrosta, junasta, taksista, lentokoneesta, kahvilan ikkunasta ja autosta käsin. Jälleen kerran parasta
kaupunkitutkiskelua oli kuitenkin
pyöräily. O
Lähteet: Christina Bouchard, Toronto
Transportation Services, Cycling Infrastructure & Programs
47
Tavoitteena monipuoliset palvelut
Hanko osti kolmannen sataman
Hangon kaupunki on ostanut Koverharin entisen terästehtaan sataman sekä laajan maa-alueen
tämän liepeiltä. Kaupungilla on entuudestaan kaksi vajaakapasiteetilla toimivaa satamaa.
Kauppa avaa kuitenkin mahdollisuuden myös pakkaamattoman tavaran käsittelyyn.
TEKSTI JA KUVAT Heikki Jaakkola
OOKoverharin terästehtaan kon-
kurssi hiljensi myös laitosta palvelleen sataman. Hiljaiselon toivotaan kuitenkin jäävän lyhytaikaiseksi; satama on nyt päätynyt FN Steelin konkurssipesältä
Hangon kaupungin omistukseen
kaupalla, johon kuului myös laaja, 530 hehtaarin maa-alue sataman ympäristössä. Itse tehdasrakennus ja suoraan siihen liittyvä maapohja ei kuulunut kauppaan, vaan näiden uusi omistaja on Delete Kierrätys- ja Purkupalvelut Oy.
Satamajohtaja Paavo Lyytikäinen kertoo, että Hangolla on
48
ennestään kaksi satamaa, joiden
kummankaan kapasiteetti ei ole
täydessä käytössä.
Länsisataman kokonaisliikenne oli viime vuonna 3,6 miljoonaa tonnia. Autojen tuontisatamana palvelleessa Ulkosatamassa vieraili 250 alusta.
Autosatamassa
hyvin hiljaista
Erityisen hiljaista on viime vuosina ollut lähinnä ulkosatamassa.
Nykyisin tätä kautta tuodaan Suomen pienille ja hiljaisille markkinoille myytäviä autoja. Ulkosatama hiljeni olennaisesti viitisen
vuotta sitten taantuman iskiessä Venäjälle. Tämän jälkeen au-
tojen tuonti siirtyi maan omiin
satamiin samalla kun valmistajat
siirsivät myös tuotantoa Venäjälle.
Hangon Länsisatamalla on
mennyt paremmin. Sen kautta
kulkee metsäteollisuuden tuotteita, joista etenkin Metsä Groupin pakkauskartongilla on maailmalla paljon kysyntää. Sataman
kautta kulkee paljon myös rekoissa, konteissa ja trailereissa kuljetettavaa kulutustavaraa ja raakaaineita. Liikenne on hyvin tasapainossa: 49 prosenttia on vientiä,
ja 51 prosenttia tuontia. Talouden
yleisestä hiljenemisestä huolimatta tavaraliikenteen volyymi on alkuvuoden aikana kasvanut Lyytikäisen mukaan kuusi prosenttia.
Tavoitteena monipuoliset
satamapalvelut
Moni on ihmetellyt kaupungin
motiivia hankkia nykyisessä tilanteessa itselleen vielä kolmas
satama. Lyytikäisen mukaan tämä oli järkevää, koska Koverharin satama tarjoaa mahdollisuuden palvella erilaista tavaraliikennettä kuin Länsi- ja Ulkosatama.
Molemmat jo käytössä olevat satamat sijaitsevat asutuksen ympäröiminä minkä takia niiden
ympäristölupiin sisältyy tiukkoja ehtoja.
– Ympäristöluvan mukaan
molemmissa satamissa saa käsitellä vain pakattua tavaraa. Koverharissa tilanne on toinen. Lä-
TEKNISET PALVELUT
Koverharin satamalaitteiden
ja väylien sanotaan olevan hyvässä kunnossa. Vaikka harvan
kaupungin syliin tipahtaa mahdollisuus ostaa toimiva satama, vastaavia tilaisuuksia tulee
muillekin. Yritystoiminnan muutokset jättävät käyttöä vaille
infrastruktuuria, jonka rakentaminen olisi todella kallista.
Koverharin tehdas on yksi
Suomen kaikkien aikojen suurimmista purkuja kierrätysprojekteista. Terästä ja betonia
odotetaan kertyvän kymmeniä
tuhansia tonneja.
Toimitusjohtaja Paavo Lyytikäinen toivoo uuden satamahankinnan laajentavan Hangon
satamien palvelutarjontaa.
“Koverharin
satama ei
kilpaile jo
toimivien
satamien
kanssa.”
histöllä on vähemmän asutusta
minkä lisäksi sataman ympäriltä
hankittu laaja maa-alue voidaan
kaavoittaa satamatoimintaa palvelevaksi teollisuusalueeksi.
– Tämä mahdollistaa myös
pölyävien, haisevien tai vaarallisia aineita sisältävien lastien käsittelyn. Esimerkkeinä Lyytikäinen mainitsee kaoliinin, kivihiilen, kalkin, sekä kemikaalit. Koverharissa mahdollista voisi olla
myös puutavaran käsittely.
– Koverharin satama ei kilpaile
jo toimivien satamien kanssa vaan
mahdollistaa kokonaan uudenlaisen tavaraliikenteen palvelun.
Lyytikäisen mukaan sataman
käyttöönotto ei edellytä merkittä-
viä investointeja väyliin tai satamalaitteisiin, jotka ovat valmiiksi hyvässä kunnossa.
– Konkurssin myötä kaupungin syliin tipahti harvinainen tilaisuus hankkia itselleen toimiva
satama, jonka rakentaminen olisi valtava investointi.
Tehtaan purkaminen
jättiprojekti
Sataman naapurissa tekee parin seuraavan vuoden kuluessa omaa työtään Delete Kierrätys- ja Purkupalvelut, joka osti
konkurssipesältä itse tehdasalueen ja siihen liittyvän maapohjan. Kierrätys- ja purkupalvelujen liiketoimintajohtaja Kim-
mo Palomäki kertoo, että terästehdas on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista purkuja kierrätysprojekteista. Hänen
mukaansa haasteen heittää tässä
tapauksessa kuitenkin vain kohteen koko, itse purkutyö on suhteellisen helppoa koska paikalla on runsaasti tilaa ja rakenteet
valtaosin terästä.
Purkutyötä ei tehdä polttopilleillä vaan ”krouvimmalla”
otteella kaivinkoneilla ja metallileikkureilla.
Työssä on silti vältettävä eri
materiaalien sekoittuminen toisiinsa. Materiaalien erottelu on
tärkeää, koska tämä vaikuttaa
tuntuvasti kierrätettävän materiaalin hintaan. Jos teräkseen pääsee sekoittumaan muita aineita,
kierrätysmateriaalin laatu ja samalla sen arvo putoaa jyrkästi.
Metalli pilkotaan paikalla asiakkaan haluamaan kokoon ja laivataan eteenpäin Koverharin satamasta. Palomäen arvion mukaan 70–80 prosenttia kierrätettävästä teräksestä lähtee Suomen
ulkopuolelle. Asiakkaan kotimaa
ei juuri vaikuta Deleten saamaan
hintaan. Maailmanmarkkinahinta määräytyy joka hetki maailman raaka-ainepörsseissä ja on
kaikkialla sama.
Purkutöiden ohella Deleteä
työllistää nyt myös asiakkaiden
etsintä. Se on vasta alullaan, kos-
ka kaupan hieronta itse purkukohteesta on kestänyt pitkään.
Asiakkaiden löytymistä ainakaan Euroopasta ei tietenkään
helpota talouden tämänhetkinen tila.
Asbesti ja öljyt
ongelmana purkutöissä
Teräksen ohella alueella on lähinnä rakennusten perustuksissa käytettyä betonia, joka on tarkoitus murskata ja hyödyntää
täyttömateriaalina paikan päällä. Maan sisällä oleva betoni olisi haluttu jättää paikoilleen, mutta viranomaiset vaativat myös tämän purkamista.
Betoni on luokiteltu jätteeksi vaikka materiaali on yrityksen
mukaan tässä tapauksessa puhdasta ja sen purkaminen maan
alla olevista rakenteista tarpeetonta.
Betonia hankalampia aineita ovat säiliöistä edelleen löytyvät poltto- ja hydrauliikkaöljyt
sekä asbesti, jota on paljon etenkin voimalaitoksen eristeissä. Asbestia sisältävät purkujätteet kuljetetaan todennäköisesti Forssan
Kiimassuolle erityisjätteen käsittelyyn.
Taloudellisesti hyviä ”sattumia” sitä vastoin ovat ehjät sähkömoottorit sekä muut edelleen
toimivat laitteet, joille yritetään
löytää uudet käyttäjät. O
49
Yhdyskuntatekniset palvelut -tutkimus 28 kunnassa
Asukkaat aiempaa tyytyväisempiä
Useimpien tutkimuksessa mukana olleiden kuntien asukkaat olivat aiempaa
tyytyväisempiä asuinkuntansa yhdyskuntateknisiin palveluihin. Talousveden
laatuun, järjestettyyn jätehuoltoon ja pelastustoimeen oltiin erityisen tyytyväisiä.
Helsinki
1,00
lytutkimukseen saatujen vastausten perusteella näyttää siltä, että
asukkaiden tyytyväisyys teknisiin
palveluihin on keskimäärin parantunut viime tai toissa vuonna tehtyyn edelliseen tutkimukseen verrattuna. Joissakin kunnissa kaikkien kysyttyjen palvelujen osalta tilanne on joko parantunut tai pysynyt ennallaan.
Huomionarvoisimmat näistä
kunnista lienevät Espoo ja Helsinki, joissa molemmissa asukkaiden palvelukokemus lähes kaikissa kysytyissä palveluissa oli parantunut. Suurimmissa kaupungeissa yleisestikin tyytyväisyys oli
parantunut.
Eniten tyytymättömyyttä toimialan yksittäisistä palveluista
näyttäisi aiheuttavan vaarallisten jätteiden keräyspisteiden sijainti sekä asuinalueen lähimetsien kunto ja hoito. Tyytyväisyys
katujen kunnossapitoon liittyviin
palveluihin yleisesti näyttäisi olevan tutkimuksessa muita palveluja vähäisempi.
Vastauksia tulkittaessa on
otettava huomioon esimerkiksi
vuoden sade- ja lumiolosuhteet.
Tuloksista voi tehdä johtopäätöksiä lähinnä saman kunnan eri
vuosien tulosten kesken, ei niinkään eri kuntien välillä. Asukkaat
ovat tottuneet eri kunnissa erilaiseen palveluun, joten todellisuudessa samantasoisesta palvelusta voi yhdessä kunnassa saada
selvästi paremman pistemäärän
kuin toisessa.
Jäte- ja vesihuoltoon
ollaan tyytyväisiä
Erityisen tyytyväisiä asukkaat
50
.
OO Keväällä 2014 tehtyyn kyseKeskustankatujenpuhtausjasiisteys
Keskustanulkop.katujenpuhtausjasiisteys
Asuinkadunkunto
Keskustaanjohtavienpääkatujenkunto
JalankulkuͲjapyöräteidenkunto
Lumenaurausasuntokadulla
Lumenaurauskesk.johtavillapääkaduilla
LumenaurausjalankulkuͲjapyöräteillä
LiukkaudentorjuntajalankulkuͲjapyöräteillä
Liukkaudentorjuntakatujenajoradoilla
Keskustanpuistot
Asuntoalueidenpuistot
Asuntoalueidenläheisetmetsät
Leikkipaikkojensiisteysjavarusteidenkunto
Järjestetynjätteenkuljetuksentoimivuus
Suuristajätteistäeroonpääsy
Paperinkeruupisteidensijainti
Lasinkeruupisteidensijainti
Ongelmajätteidenkeruupisteidensijainti
Jätehuollonneuvonnanjatied.toimivuus
Vesilaitoksentoimittamanjuomavedenlaatu
Jätevedenpuhdistamojentoiminta
Sadevesienviemäröinti
Vesihuollonasiakaspalvelu
Vesihuollontiedotusyleensä
Vesihuollontiedotushäiriötilanteissa
Katuvalaistuskeskustankaduilla
Katuvalaistusasuntokadulla
KatuvalaistusjalankulkuͲjapyöräteillä
TarkastusͲjaneuvontapalvelut
Nuohous
SammutusͲjapelastuspalvelut
Ensihoitopalvelut
2,00
Heikoin
3,00
Paras
4,00
3,75
3,40
3,30
3,45
3,36
3,12
3,89
2,78
3,02
3,62
4,01
3,62
3,36
3,60
4,17
2,84
4,43
4,11
2,68
3,28
4,66
4,31
3,81
3,72
3,42
3,39
4,34
4,03
3,71
3,63
3,73
4,17
4,05
Muutos
13Ͳ14
ͲǡʹͲ
Ͳǡʹͳ
ͲǡʹͲ
0,14
0,14
ͲǡͶͶ
Ͳǡ͵Ͳ
Ͳǡ͵͹
ͲǡͶ͸
Ͳǡ͵Ͳ
0,13
0,08
0,12
Ͳǡͳͻ
Ͳǡʹ͵
Ͳǡͳͺ
Ͳǡͳͻ
Ͳǡ͹ͷ
Ͳǡʹʹ
Ͳǡʹͻ
Ͳǡͳ͹
Ͳǡ͵Ͷ
ͲǡʹͲ
Ͳǡʹʹ
Ͳǡͳͺ
Ͳǡͳͺ
Ͳǡͳ͸
0,14
0,09
ͲǡͶͳ
Ͳǡ͵ʹ
Ͳǡ͵ͷ
Ͳǡ͵Ͷ
ŵƵƵƚŽƐƚĂŝĞƌŽ
ŵƵƵƚŽƐƚĂŝĞƌŽ
Erokuntien
keskiarvoon
0,02
0,08
Ͳǡ͵ʹ
Ͳǡʹ͹
Ͳǡʹ͹
Ͳ0,26
0,00
Ͳ0,43
Ͳ0,22
0,10
0,12
Ͳǡʹ͵
Ͳǡ͵ͷ
Ͳǡͳ͹
Ͳ0,07
Ͳ0,45
0,14
0,05
Ͳ0,38
Ͳ0,29
Ͳǡʹ͹
Ͳǡʹͳ
0,10
Ͳ0,07
0,01
0,07
Ͳǡͳ͸
Ͳǡʹͳ
0,05
Ͳ0,03
Ͳ0,29
0,10
0,09
εͲǡͳͷ
<Ͳ0,15
Helsingissä asukkaiden tyytyväisyyttä yhdyskuntateknisiin palveluihin oli parantunut viime vuodesta kaikissa kysytyissä palveluissa. Ainakin katujen talvihoidossa tyytyväisyyttä lienee lisännyt myös lähes lumeton talvi. (Lähde: FCG Konsultointi Oy)
näyttävät olevan paperinkeräyspisteiden sijaintiin, järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja vesihuoltolaitosten toimittaman talousveden laatuun. Nämä olivat
sammutus- ja pelastuspalvelujen
lisäksi jokseenkin ainoat palvelut, joiden arvosana oli viisiportaisella asteikolla pääsääntöisesti
vähintään neljä.
Suurimmat erot tutkimuskuntien kesken oli puistojen hoidon
asukastyytyväisyydessä (kun jätetään huomiotta yhden kunnan selvästi muita alempi tyytyväisyys veden laatuun). Pienin
vaihtelu kuntien välillä näyttäisi
olevan tyytyväisyydessä pelastustoimeen. Tätä selittänee suurelta
osin pelastustoimen alueellinen
organisointi sekä palvelujen vahva normiohjaus.
Kysyttäessä katujen osalta tärkeimpiä kunnan panostuskohteita, nousivat päällysteiden kunto
ja lumenpoisto kaduilta sekä jalkakäytäviltä ja pyöräteiltä selvästi kärkeen jokseenkin kaikissa tutkimuskunnissa. Puistoissa
kohennusta kaivattiin erityisesti
penkkeihin ja lasten leikkipaikkoihin ja puistojen viihtyvyyt-
tä parannettaisiin selvästi eniten
siivousta tehostamalla - kaupungista riippumatta.
Virastoasioinnin
sujuvuutta selvitettiin
Yhdyskuntateknisistä palveluista
puhuttaessa asukkaat ovat tutkimuksen mukaan selvästi eniten
yhteydessä kuntaan katuasioissa.
Keskimäärin 67 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä ja 12 prosenttia tyytymättömiä henkilökunnan käytökseen. Tyytyväisimpiä oltiin Naantalissa, Paimiossa ja Raumalla.
TEKNISET PALVELUT
palveluihin
Henkilökunnan asiantuntemukseen puolestaan oli tyytyväisiä keskimäärin 61 prosenttia
ja tyytymättömiä ja 12 prosenttia vastaajista. Tyytyväisyyden
vaihteluväli oli 41–79 prosenttia.
Tyytyväisimpiä oltiin Naantalissa, Paimiossa ja Kajaanissa.
Toimipisteiden aukioloaikoihin oli tyytyväisiä 56 prosenttia
ja tyytymättömiä 11 prosenttia
vastaajista. Vaihteluväli oli 41–
88 prosenttia. Tyytyväisimpiä
oltiin Naantalissa, Paimiossa ja
Oulussa.
Tiedottamisen ymmärrettävyyteen oli tyytyväisiä keskimäärin 56 prosenttia ja tyytymättömiä 14 prosenttia vastaajista.
Tyytyväisimpiä oltiin Paimios-
sa, Nurmijärvellä ja Joensuussa.
Vaihteluväli oli 46–66 prosenttia. Henkilöiden tavoitettavuuteen oli tyytyväisiä keskimäärin
49 prosenttia ja tyytymättömiä
24 prosenttia vastaajista. Tyytyväisimpiä oltiin Naantalissa,
Kajaanissa ja Joensuussa. Tyy-
tyväisyyden vaihteluväli oli 33–
77 prosenttia.
Asukkaiden mielipiteitä teknisistä palveluista tutkittiin yhteisesti ensimmäisen kerran vuonna
1992. Tänä vuonna tutkimuksessa oli mukana 28 kuntaa, lähinnä suurempia kaupunkeja. Suu-
KESKIARVOT JA PARHAAT PISTEET
Eräiden teknisten palvelujen saamat keskiarvopisteet
asteikolla 1-5 sekä parhaan pistemäärän saanut kunta ja
suuri kaupunki.
OLiikennealueiden ylläpito 3,35
(Naantali 3,71; Kuopio 3,48)
OPuistojen hoito 3,43 (Naantali
3,93; Helsinki 3,66)
OJätehuolto 3,79 (Kouvola 4,02;
Oulu 3,98)
OKatuvalaistus
3,75 (Kajaani
OPelastustoimi 3,93 (Kajaani
4,04; Tampere 3,98)
OVeden laatu 4,69 (Tuusula
rista kaupungeista Lahti ja Vantaa eivät osallistuneet tähän tutkimukseen. Tutkimuksen toteutti
FCG Konsultointi Oy postikyselynä huhti-toukokuussa ja siihen
oli mahdollisuus vastata myös
verkossa.
Kunnat valitsivat itse otoskoon. Vastauksia saatiin yhteensä runsaat 9 000 vastausprosentin ollessa 30. Vastausprosentti
vaihteli kunnittain välillä 26–34.
Laiskimpia vastaajia olivat kajaanilaiset ja oululaiset ja aktiivisimpia hollolalaiset. O
Lähde: Yhdyskuntatekniset palvelut
2014 - Kyselytutkimuksen tulokset 28
kunnassa, FCG Konsultointi Oy, syyskuu 2014.
51
Vantaan jätevoimala vihittiin käyttöön
Olli-Pekka Orpo
M Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen vihkivät Suomen suurimman ja energiatehokkaimman jätevoimalan
käyttöön Vantaalla 17. syyskuuta.
Vihkiäisissä laitosta ylistettiin maailman parhaaksi jätevoimalaksi.
Långmossebergenin voimalan
energiatehokkuus on huippuluokkaa. Jopa yli 95 prosenttia voimalan käyttämän polttoaineen - sekajätteen - sisältämästä energiasta muutetaan kaukolämmöksi ja
sähköksi.
Jätevoimalan polttoaineena
sekajäte korvaa vastaavan määrän fossiilisia tuontipolttoaineita,
kuten kivihiiltä ja maakaasua ja siten parantaa kotimaista huoltovarmuutta. Lähinnä kotitalouksilta kerättyä sekajätettä voimalaan
toimittavat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY pääkaupunkiseudulta ja Rosk’n Roll Oy Uudeltamaalta.
Jätevoimala tuottaa vuodessa
920 gigawattituntia (GWh) kaukolämpöä ja 600 GWh sähköä. Määrä vastaa noin puolta Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä ja noin
30 prosenttia Vantaan vuotuisesta
sähköntarpeesta.
– Vantaan Energia on asettanut yhdeksi toimintansa keskeisimmäksi tavoitteeksi ilmastonmuutoksen hillinnän. Jätevoimala
on meiltä iso ympäristöteko, olemme siitä ylpeitä, kiteyttää toimitusjohtaja Pertti Laukkanen.
Kierrätyskelpoisia jätejakeita
kerätään erikseen ja käsitellään
muualla. Voimala ei Laukkasen
mukaan vähennä kierrätystä.
Jätevoimalan käyttöönotto vähentää Vantaan Energian fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa noin 30 prosenttia,
ja yhtiön hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät noin viidenneksellä. Voimala tehostaa sekajätteen hyötykäyttöä, kun vuotuinen
320 000 tonnin sekajätemäärä ei
enää päädy kaatopaikoille.
Voimalan maarakennustyöt
alkoivat syksyllä 2011, peruskivi muurattiin toukokuussa 2012,
ja harjannostajaisia työmaalla vietettiin toukokuussa 2013. Jätevoimalan koekäyttö alkoi maaliskuussa 2014, jolloin ensimmäiset jäteerät paloivat.
Kari Långsjö
RALA ry: Tilaajat tyytyväisiä
pääurakoitsijoiden prosesseihin
M Rakennushankkeet onnistuvat hankkeiden tilaajien ja rakennuttajien mielestä prosesseina monella osa-alueella hyvin:
projektinhallinta toimii, yhteistyö
on sujuvaa, pääurakoitsijoiden
henkilöstöä pidetään osaavana
ja turvallisuusasiat hoituvat.
Tiedot käyvät ilmi Rakentamisen Laatu RALA ry:n tekemästä selvityksestä, jossa analysoitiin rakennusprojekteista annettua palautetta. Selvitys ei varsinaisesti mittaa rakennushankkeiden lopputuotteiden laatua,
vaan hankkeiden läpivientiä.
Rakentamisen Laatu RALA
ry on kerännyt vuodesta 2008
alkaen projektipalautetta rakennushankkeen eri osapuolten yhteisellä RALA-projektipalautejärjestelmällä. Järjestelmässä on lähes 2 000 lähinnä isojen
rakennuttajien ja pääurakoitsijoiden rakennushanketta ja niistä on annettu yli 6 000 palautet-
52
ta. Yrityksiä on selvityksessä ollut mukana noin tuhat. Tilaajaorganisaatioista runsas kolmannes on julkisia hankintayksiköitä
ja runsaat 60 prosenttia selvityksen hankkeiden tilaajista on Uudenmaan maakunnasta.
Palautteiden mukaan tilaajat ja rakennuttajat ovat kokonaisuutena erittäin tyytyväisiä
urakoitsijoiden projektinhallinnan eri osa-alueisiin, yhteistyöhön, henkilöstön osaamiseen
ja turvallisuusasioiden hoitamiseen. Muun muassa pääurakoitsijan henkilöstö saa kiitosta luotettavuudesta ja vastuuntunnosta sekä työnjohtajien ammattitaidosta.
Kehitettävääkin on, sillä rakennuttajien mielestä aliurakoitsijoiden ohjaus sekä riskienhallinta eivät ole kaikilta osin onnistuneita. Myöskään aliurakoitsijoiden henkilöstön ammattitaitoon
ei olla kaikilta osin tyytyväisiä.
Kuntamarkkinoilla yli 7 000 kävijää
M Kuntamarkkinat houkutteli 10.11.9. jälleen yhteensä yli 7 000 kävijää Kuntatalolle. Näytteilleasettajia oli 179 ja näyttelyosastoille varattu tila oli käytännössä loppuunmyyty.
Tapahtuman asiantuntijaseminaarit vetivät myös hyvin markkinaväkeä. Erityisesti puoluejohtajien paneeli kiinnosti, sillä siinä puo-
luejohtajat olivat kesän vaihtokierroksen jälkeen ensi kertaa saman
pöydän takana.
Markkinatunnelma oli kuntien
vaikeasta taloustilanteesta huolimatta rento ja ilmapiiri rakentava. Näyttelyosastoja on jo varattu seuraaville Kuntamarkkinoille,
jotka järjestetään Kuntatalolla 9.10.9.2015.
Järvi-Suomen Energia Oy
Yksityistieasioiden
road-show
talvella
Kunnat kehittävät häiriötilavalmiuttaan
M Kuntaliitto ja Huoltovarmuuskeskus kehittävät yhteistyötään häiriötilanteisiin varautumisessa. Varautumisen kehittämiseksi Kuntaliitossa on aloitettu kaksivuotinen projekti.
– Vaikka töitä on tehty paljon,
kunnilla ja muilla toimijoilla on vielä paljon kehitettävää häiriötilanteisiin valmistautumisessa, sanoo
Huoltovarmuuskeskuksen johtaja
Jyrki Hakola.
Huoltovarmuuskeskus haluaa
kehittää valmiuksia häiriötilanteiden hallintaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Tavoitteena on myös
löytää yhtenäiset perusteet häiriötilanteiden hallinnassa.
– Myrskyjen ja muiden sään ääriilmiöiden yhteydessä sähkökatkok-
set ja muut normaaliolojen häiriötilanteet vaikuttavat voimakkaasti
kuntien toimintaan ja kuntalaisten
arkeen, muistuttaa Kuntaliiton projektipäällikkö Jaakko Pekki.
– Panostukset varautumiseen
sekä jatkuvuudenhallintaan eli
edellytyksiin pitää yhteiskunta toimintakuntoisena kaikissa tilanteissa
hyödyttävät koko väestöä.
MANKin Tömppä infratutkimukselle
M Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:n jakama Tömppäpalkinto on myönnetty Infra muutoksessa -tutkimusprojektille. Projekti toi päivänvaloon infra-alan yhteiskunnallisen merkityksen ja tuotti tärkeän tietopohjan alan rahoituspäätösten tueksi.
Valtio käyttää vuosittain lähes
kaksi miljardia euroa omistamansa infrastruktuurin kuten väylien ja
terminaalien rakentamiseen ja kunnossapitoon. Liikennepolitiikka on
kuitenkin ollut poukkoilevaa. Rahoituspäätökset ovat perustuneet
käsillä olevaan tietoon, joskus jopa luuloon.
Nyt infra-ala on kerännyt luulon ja fiilispohjan tilalle tietoa Infra
muutoksessa -tutkimusprojektilla.
Keväällä 2014 päättynyt projekti
täytti niin ison loven, että se päätettiin palkita Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:n Tömppätunnustuksella.
Infra-alaa eteenpäin vieville innovaatioille, hankkeille ja henkilöille myönnettävän Tömppä-palkinnon perustelujen mukaan Infra
muutoksessa -projekti toi uutta
varmuutta infra-alan päätöksentekoon. Luulo on korvattu tiedolla infran kansantaloudellisesta merkityksestä kaikissa suhdannetilanteissa.
Koko alalle tutkimushanke oli
eri toimijoita yhteen koonnut sidos, jossa oman alan asioita opittiin katsomaan aiempaa laajemmasta perspektiivistä. Infra-alan tilasta heräsi paljon positiivista keskustelua. Projektin anti on kaikkien saatavilla netissä osoitteessa
Vtt.fi/sites/infra2030/.
Pikkutömpät myönnettiin Infra
muutoksessa -projektin päätutkijoille: erikoistutkija Terttu Vainiolle VTT:stä ja koulutuspäällikkö Eero
Nippalalle Tampereen ammattikorkeakoulusta. Elämäntyönsä infrarakentamisen parissa tehneet tutkijat ovat työskennelleet sinnikkäästi, pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti
hankkeen ja koko alan hyväksi.
Vuoden 2014 Tömpät luovutettiin Finlandia-talolla vietetyssä Maarakennuspäivässä 18. syyskuuta.
M Ensi vuoden helmi-maaliskuussa järjestetään jälleen Alueellinen Yksityistiepäivä yhteensä 14 paikkakunnalla eri puolilla maata.
Kiertueen järjestää Suomen
Tieyhdistys, jonka asiantuntijoiden lisäksi mukana kaikilla paikkakunnilla on yhdeksän viranomais- ja yrityskumppania kertomassa
palveluistaan ja osaamisestaan.
Esillä ovat esimerkiksi
raskaiden kuljetusten merkitys yksityisteille, valtionavustukset, silta-asioita, tiekunnan hallinto, yksityistielain
uudistamistarpeet, kuntien
yksityistietoimintojen kehittäminen, yksityistiet ja navigaattorit sekä tieyksiköinti.
Viime aikoina suuria
muutoksia ovat olleet ajoneuvojen suurimpien sallittujen painojen huomattava kasvu ja toisaalta valtion
avustusten romahdusmainen väheneminen.
– Yhteiskunnan osallistuminen yksityisteiden tienpitoon näyttää kutistuvan
jatkuvasti. Siksi on entistä tärkeämpää osata tehdä asiat juridisesti ja teknisesti kerralla oikein, oikeaan aikaan ja oikeilla laitteilla. Tienpidossa ja yksityisteiden käytössä tieto
on valttia, sanoo toimitusjohtaja Jaakko Rahja Tieyhdistyksestä.
Yksityistiepäivä huipentuu aina kyselytuntiin, johon osanottajat voivat lähettää kysymyksiä etukäteen tai esittää paikan
päällä. Yksityistiepäivän koko ohjelma ja kiertueaikataulu löytyvät verkkosivulta
www.tieyhdistys.fi.
53
Älykkään sähköverkon pilottialue Vaasaan
Mikko Lehtimäki
MVaasanseudun energia-alan toimijat ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia ja Vaasan yliopisto ryhtyvät testaamaan ja pilotoimaan uusinta älykkään sähköverkon teknologiaa Vaasassa sijaitsevassa Sundomin kylässä.
Hanke koskee Sundomin kylän keskustaa sisältäen Yttersundomiin rakentuvan asuinalueen.
Kyse on ensimmäisestä Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA)
konkreettisesta hankkeesta älyverkkoihin liittyen. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa
sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa.
Sundomissa sähköverkko on
muuttumassa haja-asutusalueen
verkosta kaupunkimaisemmaksi. Verkossa yhdistyvät sekä maakaapeloidut osuudet että avojohtoverkko. ABB testaa Sundomissa uusinta verkon automatisoitua vianhallintatekniikkaa. Yksi
tärkeimmistä ominaisuuksista on
maasulun vianhallinta, jota tarvitaan verkon maakaapelointiasteen lisääntyessä. Lisäksi tavoitteena on rakentaa ratkaisut, jotka tukevat uusiutuvien energiantuotantomuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämistä alueella.
Sundomissa oleva kattava Anvian valokuituverkko mahdollistaa
reaaliaikaisen mittaustiedon siirron
digitaalisessa muodossa. Tieto kerätään Anvian palvelinkeskukseen,
jossa se on kaikkien hankkeessa
mukana olevien toimijoiden käytettävissä. Tämän ansiosta Vaasan
yliopisto pystyy ainutlaatuisella tavalla tutkimaan maakaapeloinnin
ja verkostoautomaation vaikutuksia ja kustannustehokkuutta todellisessa ympäristössä. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat sähköä luotettavasti ja mahdollisimman edullisesti.
Uusi ympäristönsuojeluasetus tuli voimaan
M 10. syyskuuta voimaan tullut
ympäristönsuojeluasetus täydentää 1. syyskuuta voimaan tullutta
uutta ympäristönsuojelulakia. Se
korvasi nykyisen ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000), johon uusi asetus kuitenkin pääosin perustuu. Asetuksella pannaan omalta osaltaan täytäntöön Euroopan
unionin teollisuuspäästödirektiivin säännökset lupamenettelystä,
parhaan käyttökelpoisen tekniikan
(BAT) noudattamisesta ja luvanvaraisten toimintojen valvonnasta.
Säännöksillä velvoitetaan valtion lupa- ja valvontaviranomaiset
noudattamaan uusia sääntöjä direktiivilaitosten lupakäsittelyssä ja
valvonnassa. Direktiivilaitosten lu-
pien tarkistamisessa
noudatetaan asetuksessa säädettyjä määräaikoja, luvat perustellaan parhaan
käyttökelpoisen
tekniikan noudattamisen osalta entistä tarkemmin
ja valvonnassa toimitaan
laadittujen suunnitelmien pohjalta niin, että toiminnan aiheuttamat riskit ympäristölle tiedostetaan ja nimetään ja valvonta perustuu niihin.
Asetuksessa on keskeiset säännökset ympäristölupia myöntävien
viranomaisten työnjaosta. Lupavi-
ranomaisten, eli kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten
ja aluehallintovirastojen, lupatoimivaltaan tulee metsäteollisuutta, kemianteollisuutta, orgaanisia liuottimia käyttävää toimintaa sekä jätteiden käsittelyä koskevia muutoksia.
Aluehallintovirastoilta siirtyy
kunnille noin 175 autopurkamon
ympäristöluvan käsittely. Lisäksi
suunnilleen yhtä monta kuntien
toimivaltaan kuuluvaa sahalaitosta ja viilutehdasta siirtyy aluehal-
lintovirastojen lupaharkinnan piiriin. Kunnilta aluehallintovirastojen lupatoimivaltaan siirtyy myös
pesuainetehtaita sekä muutamia
kymmeniä vaarallisia orgaanisia
liuottimia käyttäviä laitoksia.
Jatkossa kunnat käsittelevät
yhä isompia jätemääriä käsittelevien toimintojen ympäristölupia
aluehallintovirastojen sijasta. Ammattimaista tai laitosmaista jätteen käsittelyä harjoittavien toimintojen toimivaltaraja nostetaan
nykyisestä 10 000 tonnista 50 000
tonniin pilaantumattoman maaaines-, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen ja pysyvän jätteen osalta sekä
muun jätteen osalta 20 000 tonniin vuodessa.
Energiateollisuus ja Kuntaliitto huolissaan energianeuvonnasta
M Energiateollisuus ja Kuntaliitto
vetosivat syyskuussa yhdessä työja elinkeinoministeriöön, Energiavirastoon ja eduskuntaryhmiin kuluttajien alueellisen energianeuvonnan valtionrahoituksen jatkamiseksi. Rahoitustuki uhkaa valtion talousarvioesityksen mukaan
loppua ensi vuonna.
Vetoomuksessa todetaan, et-
54
tä energianeuvonnan pehmeillä
ja kustannustehokkailla keinoilla
edistetään niin yksittäisten kuluttajien, kotitalouksien kuin pk-yritystenkin järkevää energiankäyttöä ja
siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin. Valtakunnallinen ja luotettava energianeuvonta tukee tiukkenevia kansallisia energia- ja ilmastotavoitteita niin lyhyellä kuin
pitkällä tähtäimellä.
Vuoden 2014 alusta energiansäästön ja uusiutuvan energian
edistämisen viranomaistehtäviä
siirtyi Energiavirastolle. Niiden rahoitus hoidetaan työ- ja elinkeinoministeriön talousarviosta. Tänä
vuonna rahoitusta on ollut käytettävissä 875 000 euroa, josta noin
puolet on ohjattu alueelliseen
energianeuvontaan. Kunnat, maakunnat ja energiayhtiöt ovat vastanneet muusta aluetoiminnan rahoituksesta.
Valtion avustus on selkeä signaali neuvonnan tärkeydestä myös
muusta rahoituksesta vastanneille.
Sen päättyminen veisi uskottavuuden johdonmukaiselta ilmasto- ja
energiapolitiikalta.
UICB:n Rakennustietopalkinto Lauri Jääskeläiselle
M Rakennustietosäätiö RTS:n hallitus myönsi elokuussa vuoden 2014
UICB:n Rakennustietopalkinnon virastopäällikkö Lauri Jääskeläiselle tunnustuksena hänen pitkäjänteisestä toiminnastaan rakennusvalvontaviranomaisten työn yhtenäistämiseksi.
Rakennuskeskusten kansainvälinen liitto UICB on perustanut vuonna 1978 UICB:n Rakennustietopalkinnon (tiedonvälityspalkinnon) edistääkseen hyvää tiedonvälitystä rakennusalalla. Suomessa Rakennustietosäätiö RTS jakaa palkinnon joka
toinen vuosi tunnustuksena henkilölle, ryhmälle tai organisaatiolle, joka
toiminnallaan on merkittävästi vaikuttanut korkeatasoisen tiedonvälityksen kehittymiseen rakennusalalla.
Palkintolautakunnan mukaan
Helsingin rakennusvalvontaviraston
päällikkö Lauri Jääskeläinen on toiminut pitkäjänteisesti yhtenäistämässä rakentamista ohjaavan lainsäädännön (MRL, MRA, RakMk)
tulkintoja ja edistänyt tiedonvälitystä pääkaupunkiseudun ja koko
maan rakennusvalvontaviranomaisille. Hän on toiminut myös aktiivisesti kolumnistina ja Rakennettu
Ympäristö -lehden päätoimittajana.
Ilpo Peltonen RAKLIsta ja Matti Rautiola Rakennustietosäätiöstä luovuttivat UICB:n Rakennustietopalkinnon Helsingin Rakennusvalvontaviraston päällikkö Lauri Jääskeläiselle.
Suomalaisten rakennusten
ympäristövaikutukset seurantaan
mukaista toimintatapaa. GBC Finland on kehittänyt laajassa yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan
kanssa yksinkertaisen mittariston,
joiden avulla voidaan huomioida
kestävän kehityksen mukainen toimintatapa rakentamisessa ja kiinteistöjen käytössä.
Rakennusten elinkaarimittarit ovat suomalaiseen lainsäädäntöön ja ilmasto-olosuhteisiin soveltuvat, yhtenäiset laskentaohjeet rakennusten elinkaaritehokkuuden mittaamiseksi ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Ne
soveltuvat rakennusten suunnittelu- ja käyttövaiheeseen ja tukevat päätöksentekoa neljällä eri
osa-alueella: ilmastovaikutukset,
energiankulutus, talous ja käyttäjien hyvinvointi.
Rakennusten elinkaarimittareiden taustalla on Sitran rahoittama
ja GBC Finlandin toteuttama hanke. Verkkotyökaluun voi tutustua
osoitteessa figbc.fi/elinkaarimittarit/tyokalu
M Puhelimitse maksettavaa pysäköintiä tarjoava EasyPark ylitti elokuussa ensimmäistä kertaa Suomessa 200 000 yksittäisen pysäköinnin rajapyykin. Kansainvälisesti EasyParkin palveluiden kautta pysäköitiin elokuussa yli miljoona kertaa.
Suomen kasvuvauhti on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa,
viime vuodesta yli 80 prosenttia.
Palvelun kasvu perustuu suurelta
osin monikanavaiseen toimintamalliin. Pysäköinnin voi hoitaa sekä älypuhelimella sovelluksen kautta että tavallisella puhelimella soittamalla automaattiseen palvelunumeroon.
– Me suomalaiset emme ole
vielä kokonaisvaltaisesti appi-kansaa. Jos palvelumme rakentuisi vain
älypuhelimissa toimivaan sovellukseen, emme kasvaisi tällä nopeudella. Suomessa käytettävistä kännyköistä vain noin 60 prosenttia on
älypuhelimia. Jättäisimme suuren
osan asiakkaista palvelematta, jos
Thinkstock
MGreen Building Council Finland
julkaisee ”Rakennusten elinkaarimittareiden” nettityökalun, jonka
avulla kerätään benchmark-tietoa
suomalaisten rakennusten ympäristövaikutuksista: paljonko ne
käyttävät energiaa, millainen hiilijalanjälki niillä on, onko sisäilmasto hyvä ja miten käyttäjät niissä
viihtyvät. Myös pitkän tähtäimen
talousvaikutukset arvioidaan. Kerääntyvää tietoa voidaan käyttää
laajasti alan kehittämisen ja tutkimuksen tarpeisiin.
Rakennusten elinkaarimittareista on julkaistu uusi versio, jossa
on otettu huomioon käyttäjien toiveita mittareiden toiminnallisuuksiin. Samalla julkaistava nettityökalu tulee helpottamaan mittareiden käyttöä ja näin niiden hyödyntämistä oman kiinteistön kehittämisessä.
Kiinteistö- ja rakentamisalalta
on puuttunut yhtenäinen tapa arvioida kiinteistöjen ympäristötehokkuutta ja kestävän kehityksen
Pysäköinti maksetaan yhä
useammin puhelimella
siirtyisimme pelkkään appi-pohjaiseen palvelumalliin, kuvaa markkinatilannetta EasyPark Suomen toimitusjohtaja Stefan Anderson.
– EasyParkin pysäköijistä noin
puolet pysäköi perinteisen soittokanavan kautta. Soittoon perustuva palvelumme on ollut Suomessa
käytössä jo vuodesta 2002. Vaikka
suurin osa kasvustamme tuleekin
älypuhelimen sovelluksen kautta,
emme aio lopettaa hyvin toimivaa
soittopysäköintiä.
55
VALVE 2014 -häiriöharjoitus toi esille kehittämistarpeita
Paavo Taipale
M Sähköyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyössä järjestämässä
VALVE 2014 -häiriöharjoituksessa (Valot verkkoon 2014) harjoiteltiin kansallista sähkönpalautusta suurhäiriötilanteessa. Harjoitus
pidettiin 23.9. illalla Rovaniemellä ja sen ympäryskunnissa, ja siinä testattiin kansallista sähkönpalautusta koko Suomea koskevassa
sähkökatkossa.
Harjoituksen toteuttaminen
edellytti Rovaniemen alueella
sähköntoimitukseen lyhyitä katkoksia, joiden kestot olivat alkuperäisten suunnitelmien mukaan
15–45 minuuttia. Pisimmät sähkökatkokset kestivät reilun tunnin. Katkojen vaikutusalueella oli
kaiken kaikkiaan vajaa 30 000 taloutta.
Harjoituksessa varmistettiin,
että koko Suomea koskevassa
sähkökatkossa sähköjen palautus
onnistuu Pohjois-Suomen vesivoiman avulla. Harjoitus alkoi kuvitteellisella laajalla kantaverkon häiriöllä. Tämän jälkeen Rovaniemen
alueelta sähkönjakelu katkaistiin.
Sähköjen katkeamisen jälkeen
sähköyhtiöt toimivat häiriöohjeiden mukaisesti ja palauttivat yhteistoimin sähköt käyttöön. Harjoituksessa testattiin häiriöohjeistusta käytännössä sekä sähkö- ja
voimayhtiöiden välistä johtamisjärjestelyä ja yhteistyötä. Harjoituksessa testattiin lisäksi sähkön-
siirtoverkon kokoamisessa tarvittavien kytkentöjen tekemistä sekä
voimalaitosten toimivuutta verkon
kokoamisessa.
Tekniset ongelmat viivästyttivät kuitenkin suunnitellun mukaista sähkönpalautusta. Harjoituksen
ennakkoon sovituista aikarajoista
johtuen sähkön palautus paikallisella vesivoimalla keskeytettiin ja
sähköt palautettiin liittämällä Rovaniemi takaisin kantaverkkoon
Helsinki puolittaa vähäpäästöisten
autojen pysäköintimaksut
M Vähäpäästöisten autojen
omistajat saavat 50 prosentin
alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä. Alennus koskee
kaikkia yleisten liikennealueiden maksullisia pysäköintipaikkoja sekä maksullista asukas- ja
yrityspysäköintitunnusta.
Etuus haetaan Helsingin rakennusviraston asiakaspalvelusta, jossa tarkistetaan auton
päästötiedot. Kriteerit täyttäville
autoille annetaan tuulilasiin liimattava tarra. Sähköautot täyttävät vähäpäästöisyyden kriteerit aina. Bensa- ja diesel-autoissa kriteeri on 100 gramman hiilidioksidipäästöt per kilometri.
Kaasu- ja etanoliautoissa raja
on 150 grammaa per kilometri.
56
Maksullisilla pysäköintipaikoilla alennuksen saa, kun
maksaa pysäköintimaksun joko matkapuhelimella tai Comet-laitteella. Etuuden saavat
muutkin kuin helsinkiläiset. Vähäpäästöisille autoille myönnetyn alennuksen rahallinen arvo
tulee lähivuosina nousemaan,
kun pysäköintimaksuja Helsingissä korotetaan porrastetusti.
– Vähäpäästöisen auton
hankinta säästää rahaa ja ympäristöä monin tavoin. Autovero laskee, polttoainekulut ovat
halvemmat ja päästöt pienenevät, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta
sanoo.
varasuunnitelman mukaisesti.
Harjoituksen aikana oli muutamia teknisiä ongelmia, jotka
pitkittivät sähköjen palautusta.
Harjoituksen kestolle oli asetettu määräaika ja kun tämä täyttyi, päätettiin harjoitus keskeyttää. Harjoitus oli kuitenkin erittäin onnistunut. Siitä saatiin paljon tietoa, joiden pohjalta voidaan
kehittää toimintaa.
Myös Rovaniemen kaupungille
ja alueen viranomaisille harjoitus
antoi tärkeää tietoa siitä, millaiset
valmiudet alueen toimijoilla oli varautua sähkönjakelun suurhäiriöön. Suurhäiriöön voidaan varautua, jos sitä pidetään mahdollisena. Valmiuden ylläpito edellyttää,
että toimintaa päästään harjoittelemaan riittävän usein yhdessä eri
tahojen kanssa. Myös asukkaiden
on tiedostettava pitkäkestoisenkin
sähkökatkon mahdollisuus.
Kruunuvuorenrannan
jätteen putkikeräyksestä
hankintasopimus
M Helsinkiin rakennettavan
Kruunuvuorenrannan kaupunginosaan rakennetaan noin 10
kilometriä pitkä jäteputkisto
vuosina 2014–2028. Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräys Oy ja MariMatic Oy ovat
allekirjoittaneet jäteputkistosta
hankintasopimuksen. Hankinnan yhteisarvo on noin 28 miljoonaa euroa.
MariMatic Oy vastaa automaattisen jätteiden putkikuljetusjärjestelmän suunnittelun
ja rakentamisen lisäksi järjestelmän hoidosta ja ylläpidosta
käyttöönoton jälkeen. Alueen
yksityiset maanomistajat ja kiinteistöjen luovutuksensaajat velvoitetaan maankäyttö- ja luovutussopimuksissa liittymään
alueelliseen järjestelmään.
Vuoteen 2028 mennessä
Kruunuvuorenrantaan rakennetaan koti noin 11 000 asukkaalle. Alueelle tulee myös
puistoja, luonnonsuojelualue ja
uimapaikkoja virkistyskäyttöön.
Jätteen putkikeräys vähentää jäteautoliikennettä noin
80–90 prosenttia sekä lisää
jätteen lajittelua ja vähentää
jätehuoneiden tarvetta merkittävästi.
Helsingin kaupunki
MHelsingin
A-Insinöörit Oy
MTkT Vesa Järvinen
on nimitetty A-Insinöörit Oy:n infrasuunnittelun
toimialajohtajaksi. Hän
KOVA ry
2014
Valtakunnalliset
jätehuoltopäivät
7.-8.10.2014 Helsinki
www.jatehuoltoyhdistys.fi
Korjausvelan laskenta
kuntainfrassa
7.10.2014 Helsinki
www.fcg.fi
MKOVA:n
uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu
1.10.2014 alkaen tradenomi Jouni Parkkonen
(34). Kohtuuhintaisen
vuokra-asumisen edistäjät
ry (KOVA) on Suomen yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöiden (Helsingin, Espoon,
Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän,
Lahden ja Kuopion) perustama yhdistys.
Rakentamisen uudet
valvontavälineet
9.10.2014 Oulu
23.10.2014 Tampere
www.rakennustarkastusyhdistysrty.fi
Koulujen ja päiväkotien
sisäilmaongelmat
9.10.2014 Tampere
www.fcg.fi
Maanmittausinsinöörien ja –
teknikoiden koulutuspäivät
15.-16.10.2014 Oulu
www.fcg.fi
SKTY:n Syyspäivät
28.-30.10.2014 Tampere
www.energiamessut.fi
Kuntajohdon
kiinteistöfoorumi
28.-29.10.2014 Helsinki
www.fcg.fi
Infran kunnossapidon
johtaminen (KUP 4)
3.11.2014-17.4.2015, 5 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Paikkatietomarkkinat
4.-5.11.2014 Helsinki
www.paikkatietomarkkinat.fi
Rakennusvalvontapäivät
5.-7.11.2014 Hämeenlinna
www.fcg.fi
Kiinteistöalan
vuosiseminaari 2014
6.-7.11.2014 Hämeenlinna
www.vuosiseminaari.fi
20.-21.10.2014 Lahti
www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty
Maapolitiikan ja
maankäyttösopimusten
ajankohtaispäivät
Interbad
6.-7.11.2014 Helsinki
www.fcg.fi
21.-24.10.2014 Stuttgart
www.interbad.de
Asuminen, maankäyttö ja
kaupunkisuunnittelu 2014
22.-23.10.2014 Helsinki
www.fcg.fi
Petri Vuorio
Energia 2014
tapahtumakalenteri
kaupungin rakennusviraston katu- ja
puisto-osaston päälliköksi on valittu MMM Silja
Hyvärinen (54). Hän siirtyy osastopäälliköksi rakennusviraston kehittämispäällikön tehtävästä.
Katu- ja puisto-osaston
päällikkö Osmo Torvinen
jäi eläkkeelle 1.9.
siirtyy tehtävään Ruukki Construction Oy:n infrastruktuuriratkaisuiden
teknisen johtajan paikalta. Sitä ennen Järvinen
työskenteli A-Insinöörien
silta- ja taitorakenteiden
yksikön johtajana.
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2014 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
Jätelautakuntien
neuvottelupäivät
12.-13.11.2014 Tampere
www.fcg.fi
Teknisen hallinnon päivät
Valoteknillinen Seura palkitsi
MSuomen Valoteknillinen
Seura palkitsi Helsingin
Messukeskuksessa Habitare-messujen ValoLight-tapahtumassa syyskuussa nyt
neljättä kertaa kaksi ansioituneita alan ammattilaista.
Vuoden 2014 Valoisa
persoona on valotapahtuma Lux Helsingin vastaava tuottaja Salla Anttola.
Kuusi kertaa järjestetty valotapahtuma Lux Helsinki (aiemmin nimellä Valon
Vuodeaika) valottaa pääkaupungin keskusta-aluet-
ta joka vuosi uudella virkistävällä tavalla.
Vuoden 2014 Valaistunut persoona on puolestaan Markku Norhio,
jonka työnantaja on vuodesta 1980 asti ollut Helvar Oy Ab, missä hän
vastaa tällä hetkellä toimialayhteistyöstä ja standardisoinnista. Norhio on
ajanut erilaisten organisaatioiden jäsenenä suomalaisen valaistusteollisuuden
asiaa yli kolmenkymmenen
vuoden ajan.
Rakennuttamisen
johtaminen (RAPS 14)
19.-20.11.2014 Vantaa
www.fcg.fi
23.10.2014-19.5.2015, 6 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Erikoiskuljetukset 2014
Infrastruktuurin tuottamisen
johtaminen (INFRA-RAPS 12)
22.-23.11.2014
www.skal.fi/koulutus
23.10.2014-19.5.2014, 6 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Rakennuttamisen ja
sopimustekniikan perusteet
(RAPE 5)
Teknisten palvelujen
kehittämisen Kehto-foorumi
27.11.2014-27.2.2015, 3 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
23.-24.10.2014 Seinäjoki
www.kuntatekniikka.fi/toimijat/kehto
Valtakunnalliset
vesiosuuskuntapäivät
Jätehuollon energiapäivät
2014
10.-11.12.2014 Espoo
www.jly.fi
24.-25.10.2014 Siilinjärvi
www.svosk.fi
57
HYVÄ KUNTATEKNIIKKALEHDEN LUKIJA!
Jos sähköpostiisi ei vielä tule maksutonta
Kuntatekniikan foorumin uutiskirjettä,
niin tilaa se verkosta
www.kuntatekniikka.fi >
Tilaa uutiskirje
2–3 kertaa kuukaudessa lähetettävä
uutiskirje pitää sinut
kuntatekniikan aallon harjalla.
TEHOKASTA
TÄSMÄNÄKYVYYTTÄ
Ilmoita
PALVELUJA-sivullamme.
Marianne Lohilahti
puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
""
$+
$+,
'
'
'
'
##$
#
$!%
& %%
)
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2014 ilmestyneen Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa
Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
5/2013
ALANSA YKKÖNEN
Kuopio selvitti tarkasti katuverkkonsa korjausvelkaa,
vai oliko se Joensuu…
Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 3/2013 tai 5/2013.
Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa.
Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2008.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
58
TIL A A
Kuntatekniikka!
Jyväskylän
xxxxxxxxxxxxxx
vesitornin
xxxxxxxxxxxxxx
teräkset
yllättivät
xxxxxxxxxxxxxx
xxxxxxxxxxxxxx
myös
tutkija
xxxxxxx.
Kai
Valosen. sivu 20
Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää
sivu 12
Joensuu katsasti katunsa
perusteellisesti sivu 28
Hämeenlinna käyttää
käänteistä kilpailutusta
sivu 42
HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit:
LAITOSTEN YHDISTÄMINEN
TOI MONIA HYÖTYJÄ
sivu 6
FCG – Hyvän elämän tekijät
Infra-, talo- ja ympäristösuunnittelun asiantuntija
FCG Suunnittelu ja tekniikka
www.fcg.fi
YMPÄR ISTÖ~TURVAL L IS UUS ~E NE RG I A
Ympäristöriskit ja -vastuut ~ Vaikutusarvioinnit
Jätealan palvelut ~Geoenergiaratkaisut ~Pilaantuneet maat
Työ- ja kemikaaliturvallisuus
puh. 09 5617210 ~www.golder.fi
20 vuotta Suomessa vuonna 2014
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: lannenalitus@lannenalitus.com
59
5 VUOTTA EDISTYKSELLISTÄ
RUUVIPUHALLINTEKNIIKKAA
Suoravetoisilla ZS-ruuvipuhaltimilla säästöä jopa 30 % perinteisiin
kiertomäntäpuhaltimiin verrattuna. Ruuvielementille 5 vuoden takuu.
www.efficiencyblowers.com

jätehuolto - Vesiopas

Transcription

Similar documents

Hallitus ja toimihenkilöt

John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta

Porin uimahalli saa lisävoimaa - Vesiopas

yhdyskunta - Vesiopas

aurinkovoima avuksi vuoreksessa - Vesiopas

KOHTI PIENEMPIÄ PÄÄSTÖJÄ - Vesiopas

yhdyskunta - Vesiopas

liikuntapaikat - Vesiopas

VALON VOIMA VAHVEMMAKSI sivu 6 - Vesiopas

PYR Oy:n vuosikertomus 2013 - Pakkausalan Ympäristörekisteri