KOHTI PIENEMPIÄ PÄÄSTÖJÄ - Vesiopas

Transcription

ALANSA YKKÖNEN
3/2012
Kaukokylmän
kysyntä kasvaa
Helsingissä,
Janne Vartiainen
iloitsee. sivu 26 sivulla 36
Nastarenkaiden
haitoista on jo
näyttöä sivu 18
Oulu tutki katuvaloja – uusi tekniikka
parempaa sivu 31
Jyväskylä korjasi
jäähallin ESCOsopimuksella sivu 44
Järjestötyö tarjoaa
uusia näkökulmia ja
yhteyksiä sivu 50
Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä
KOHTI PIENEMPIÄ
PÄÄSTÖJÄ
sivu 6
s rto
Tee oikea
kiintei
a
t
t
e
.
ks
oikkeu ä haastetta
p
t
ä
v
tä
lsä
t sisäl imintaan li johtava va
e
d
e
v
e
o
et jät mppujen t umppujen tkaisu vais
i
l
l
o
e
t ja t tuovat pu n jätevesip löytyy ra
e
s
i
l
l
a
Kunn ita, jotka itseimevie mallistosta
e
tä ain n-Rupp on sa. Pumppu
suooman a
t
t
a
m
Gorma maailmas n.
jop
sko
a
i
olle. U läpi kulkee ls
a
t
mistaj kin kohteisi
e
l
uudel en ja sen umppua he
n
i
s
y
keisiin
ä
ute
tt
pop
e
u
pump n nostokork uolto on up
t
ä
v
e
sa.
etri
ja h
seim
rtää it jopa 100 m t. Asennus nnakoitavis
i
i
s
o
t
e
li
llis
pystyy
t hyvin
artikke
V -ma
Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova
ta
m
ky
ritusky altaan 76m n käyttökus
j
u
p
si
halkai . Myös pum
a
a
pomp
Maahantuoja:
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka
suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden
sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin
kohteisiin.
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4,
01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen
vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta.
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
SISÄLTÖ 3/ 2012 t 19. huhtikuuta
40 Helsingin Vuosaareen valmistui viime
vuoden lopulla Euroopan ensimmäinen
led-valaistu jäähalli. Muodostelmaluisteluryhmä Rockettes nauttii päivänvaloa muistuttavasta valaistuksesta.
18 Nastarenkaiden haitoista päällysteille ja ih-
32 Pudasjärvellä tehtiin uusiutuvan energian
48 Kuntatekniikan perusparannuksiin eivät
misten terveydelle on sen verran näyttöä, että
edessä voi olla käyttökieltoja tai -maksuja.
kuntakatselmus. – Nyt elinvoimaisuutemme on
ihan toista luokkaa, Ritva Kinnula iloitsee.
Lahden rahat tahdo riittää, Jorma Vaskelainen
harmittelee. Toriparkki sen sijaan toteutuu.
JÄTEHUOLTO
Kuntatalo käyttää kaukokylmää
Lahti Energian uusi kaasutusvoimala leikkaa päästöjä
Turku viilenee jätevedellä, Tampere
hakee kylmää Näsijärvestä
29
Lahti rakentaa toriparkin ja
kärvistelee korjausvelan kanssa
48
Jorma Vaskelainen johtaa kuntatekniikan maailmanjärjestöä
50
6
28
Murskauslaitos tekee polttoainetta energiajätteestä ja puusta
10
Oulun kaupunki testasi
katuvalaisimia
31
Jätelain toimeenpanoon
suuntaviittoja asetuksilla
15
Kuntakatselmus selkiytti
Pudasjärven energiaratkaisuja
32
YMPÄRISTÖ
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Nastakielto vai käyttömaksu
Norjan ja Ruotsin malliin?
18
Suomen kuntatekniikan yhdistys
Ilmastoasiat ovat siirtymässä
osaksi kuntien arkea
21
LIIKUNTAPAIKAT
22
Helsinkiin Euroopan ensimmäinen
led-valaistu jäähalli
Energiatoimenpiteet etusijalla
kuntien ilmastotyössä
26
Uudenlaiset jäänhoitokoneet
säästävät energiaa ja vettä
PALSTAT / KOLUMNIT
5
Pääkirjoitus
Rytilät/Pekka Rytilä:
Vihreä moottoritie
Uutisia
Tuoteuutisia
Henkilöuutisia
40
Jyväskylä paransi jäähallin energiatehokkuutta ESCO-sopimuksella 44
ENERGIA
Helsinki kasvattaa kaukokylmän
tuotantoaan vauhdilla
UKTY
35
38
TEKNISET PALVELUT
46
Tapahtumia
Palveluja
25
52
55
56
57
58
lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka 3/2012
3
lehti.kuntatekniikka.fi
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
Q Energia
Q Hankinnat
Q Ilmastonmuutos
Q Infra-IT
Q Jätehuolto
Q Kiinteistöt
Q Kunnossapito
Q Liikenne ja väylät
Q Liikuntapaikat
Q Maankäytön suunnittelu
Q Maarakennus
Q Rakentaminen
Q Turvallisuus
QUimahallit ja kylpylät
Q Vesihuolto
QViheralueet
Q Ympäristö
ALANSA YKKÖNEN
3/2012
Kaukokylmän
kysyntä kasvaa
Helsingissä,
Janne Vartiainen
iloitsee. sivu 26 sivulla 36
Nastarenkaiden
haitoista on jo
näyttöä sivu 18
Jyväskylä korjasi
jäähallin ESCOsopimuksella sivu 44
Järjestötyö tarjoaa
uusia näkökulmia ja
yhteyksiä sivu 50
Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä
KOHTI PIENEMPIÄ
PÄÄSTÖJÄ
sivu 6
Kannen kuva: Lahti Energia Oy
Oulu tutki katuvaloja – uusi tekniikka
parempaa sivu 31
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari
Puh. 050 352 3155
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Heikki Lonka
Kirsi Rontu
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X
67. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Käyttömaksujen siunaus ja kirous
”
Verojen osittainen korvaaminen käyttömaksuilla yhdyskuntateknisten palvelujen rahoitusmuotona on ollut monin tavoin esillä koko kuluvan vuosituhannen ajan. Kun kansalaisten verorasitusta ei haluta tai voida lisätä ja samaan
aikaan syntyy yhä uusia palvelutarpeita, olisi löydettävä myös uusia rahoitustapoja.
Käyttömaksuja on perusteltu myös rahoituksen läpinäkyvyydellä. Se maksaa, joka käyttää – ja maksaa vain käytöstään. Vastikään valmistui VTT:n
koordinoimana selvitys infraverkostojen omistuksesta ja hallinnasta. Siinäkin
otettiin voimakkaasti kantaa käyttömaksujen puolesta. Johtopäätöksenä oli,
että nyt korjausvelasta kärsivien teknisten perusverkostojen rahoitus turvattaisiin parhaiten suorien, käyttöön ja kysyntään perustuvien maksujen avulla.
Käyttömaksujen uudet soveltamisalueet vaatisivat laajempaakin yhteiskuntapoliittista keskustelua. Verovaroin rahoitetaan joka tapauksessa muutakin
kuin valtiovallan kovimman ytimen tehtäviä eli sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Siksi olisi paikallaan pohtia, ovatko vero- ja maksurahoitteisten palvelujen
rajat kiveen hakattuja ikiajoiksi ja mitkä palvelut ja miltä osin soveltuvat maksurahoitteisiksi.
Vastaavasti on tarpeen arvioida, mitkä ovat sellaisia peruspalveluja, joita
on perusteltua rahoittaa verovaroin. Miksi esimerkiksi liikenneväylät olisivat
sellaisia, jos vaikkapa vesi tai sähkö eivät ole? Entä puoluetuki tai ansiosidonnainen työttömyysturva?
Käyttömaksuja pitäisi teknis-taloudellisten tarkastelujen ohella puntaroida
oikeudenmukaisuuden, kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yksityisyydensuojan näkökulmasta. Näin toivottavasti tapahtuu meneillään olevassa liikenneministeri Merja Kyllösen käynnistämässä väylämaksujen käyttöönottomahdollisuuksien selvitystyössä. Kestävässä yhteiskunnassa on oltava yhteisesti hyväksytty tasapaino palvelujen maksuja verorahoituksen kesken.
Kansainvälinen kesän käynnistys
Kesäkuun alussa Helsingissä järjestettävä kuntatekniikan maailmanjärjestön
IFME:n kongressi on ohittamaton kohtauspaikka. On ilo saada ulkomaisia
kuntatekniikan tekijöitä tänne näkemään ja kokemaan Suomen valoisa alkukesä ja toimiva kuntatekniikka. Tapahtuma tarjoaa meille ainutlaatuisen tilaisuuden kohdata kotimaassa kollegoja eri puolilta maailmaa.
Tällainen tilaisuus osuu työurallemme vain kerran. Tartutaan siihen ja otetaan kansainvälinen lähtö kesään!
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
4/2012
9.5.
31.5.
5/2012
16.8.
6.9.
6/2012
13.9.
4.10.
Jätehuolto ja ympäristö QLiikenne ja väylät QYmpäristötekniikka 9.–12.10.
7/2012
11.10.
1.11.
ICT kuntatekniikassa Q Kiinteistöt QVesihuolto
8/2012
21.11.
13.12.
Rakentaminen QMaankäytön suunnittelu QIFME World Congress 4.–10.6.
Turvallisuus QVesihuolto QHankinnat QKuntamarkkinat 12.–13.9.
Energia QValaistus
Lahti Energian uusi Kymijärvi II käyttää vuodessa
JÄTTIMÄINEN KAASUTUSVOIMALA LEIKKAA PÄÄSTÖJÄ
Lahti Energian keväällä tuotantokäyttöön otettu Kymijärvi II voimalaitos käyttää
yksinomaan kierrätyspolttoainetta ja hyödyntää uusinta
kaasutustekniikkaa lajissaan
ensimmäisenä maailmassa.
Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos tuottaa sähköä
hyvällä hyötysuhteella ja leikkaa yhtiön kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Onnistunut hanke on pitkäjänteisen kehitystyön tulos.
6
TEKSTI Paavo Taipale
NNUuden Kymijärvi II -voi-
malaitoksen polttoaineteho on
160 MW, sen tuottama sähköteho 50 MW ja lämpöteho 90
MW, joten hyötysuhde on peräti 87 prosenttia. Laitos on
suunnittelun ja käytön osalta
optimoitu niin, että tuotetusta energiasta mahdollisimman
suuri osuus on sähköä.
Voimalaitos käy huoltoseisokkeja lukuun ottamat-
ta läpi vuoden ja mahdollistaa sen, että kivihiiltä polttava Kymijärvi I on tuotannossa vuosittain noin kahdeksan
kuukautta. Näin yhtiön kasvihuonekaasupäästöt ovat vuositasolla noin 300 000 tonnia
pienemmät verrattuna siihen,
että molemmissa voimalaitosyksiköissä poltettaisiin kivihiiltä.
– Olemme käyttäneet kaasutettua kierrätyspolttoainetta
rinnakkaispoltossa ykkösyksikössä jo 1998 lähtien. Kakkosyksikkö käyttää sitä ainoana polttoaineenaan ja prosessiin on lisätty kaasun puhdistus, kertoo Lahti Energian
viestintäjohtaja Jaana Lehtovirta.
Päijät-Hämeen Jätehuolto
Oy aloitti energiajätteen erilliskeräyksen omistajakuntiensa alueella 1998, ja tästä
jätteestä valmistettiin kierrä-
JÄTEHUOLTO
250 000 tonnia kierrätyspolttoainetta
tyspolttoainetta. Nyt valtaosa
polttoaineen raaka-aineesta
tulee teollisuuden ja kaupan
energiajätteistä yksityisten jäteyritysten keräämänä ja jalostamana.
Ensimmäisinä
maailmassa
– Olimme aikoinaan ensimmäisinä maailmassa hyödyntämässä kaasutettua kierrätyspolttoainetta rinnakkais-
poltossa. Nyt olemme ensimmäisinä polttamassa pelkää
kierrätyspolttoaineesta valmistettua kaasua. Prosessin
käynnistyksessä käytetään
hetkellisesti tukipolttoaineena maakaasua, Lehtovirta sanoo.
Kierrätyspolttoaineesta
valmistettu kaasu voidaan
polttaa tavanomaisessa maakaasukattilassa, ja se korvaa
noin 170 000 tonnia kivihiil-
tä. Jos energiajätettä ei tulevaisuudessa enää kerättäisi, Kymijärvi II voisi siirtyä
käyttämään biopolttoainetta.
Koko projekti
omana hankkeena
Koko laitosprojekti vietiin lävitse yhtiön omana hankkeena. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, ja hanke toteutui alkuperäisessä aikataulussa ja
160 miljoonan euron budje-
7
Lahti Energia Oy
Lahti Energian vastavalmistuneen Kymijärvi II -voimalan rakennuskustannukset
olivat 160 miljoonaa euroa.
Sähköä ja lämpöä tehdään
polttamalla yksinomaan
kierrätyspolttoaineesta valmistettua, puhdistettua
kaasua.
JÄTEHUOLTO
Paavo Taipale
– Hankkeessa vaikeinta oli rakennustöiden tekeminen
toiminnassa olevan voimalaitoksen vieressä. Logistiikka
ja asennusjärjestelyt ovat olleet haastavimpia, Kymijärvi II -hankkeen projektipäällikkö Esa Tepponen sanoo.
tissa. Voimalan kaasutusprosessi,
kaasukattila ja savukaasujen puhdistus oheislaitteineen sekä koko laitoksen automaatiojärjestelmä ovat Metso Oyj:n toimittamia.
Höyryturbiinin ja generaattorit toimitti Siemens.
– Uuden teknologian tuominen
voimalaitoshankkeeseen ei ole ollut ongelmallista. Hankalinta oli
rakennustöiden tekeminen toi-
minnassa olevan voimalaitoksen
vieressä. Logistiikka ja asennusjärjestelyt ovat olleet haastavimpia tehtäviä, sanoo hanketta vetänyt projektipäällikkö Esa Tepponen.
Laitoksella tiedetään tarkasti,
millaista polttoainetta käytetään.
Jokaisesta kuormasta otetaan kuusi näytettä laadun varmistamiseksi. Polttoaineen raaka-aineen koos-
Kaasutusprosessi varustettuna kaasunjäädytyksellä ja puhdistuksella edustaa
uutta suomalaista tekniikkaa.
8
Lahti Energia Oy
KAASUN PUHDISTUS
Lahti Energia Oy
Tuotekaasu muuttuu puhtaaksi ekokaasuksi suodattamisen jälkeen. Yhteensä
12 suodatinyksikköä kahdella erillisellä kaasutinlinjalla poistaa viimeisetkin epäpuhtaudet kaasusta (kuva yllä). Suodattimet
puolestaan puhdistetaan
lika-aineista erityisellä typpipulssilla (kuva alla), joka irrottaa partikkelit suodatinyksikön pinnalta kuljettimelle talteen kerättäviksi.
Lahti Energia Oy
tumus vaihtelee sen mukaan, onko
siinä enemmän rakennus- vai pakkausjätettä. Polttoainetta tulee Päijät-Hämeen lisäksi Forssan seudulta ja pääkaupunkiseudulta.
– Haluamme korostaa kierrätystä. Poltamme vain sen osuuden
energiajätteestä, mikä ei kelpaa
kierrätettäväksi. Jos polttoaineemme raaka-aineena olevaa jätettä
pyrittäisiin kierrättämään materiaalina, tulisi tuotteiden valmistaminen kalliimmaksi kuin neitseellisestä raaka-aineesta, Tepponen muistuttaa.
Kaasu puhdistetaan
ennen polttamista
Kymijärvi II käyttää uutta suomalaista tekniikkaa. Laitoksessa
on kaksi kiertoleijukaasuttimella (CFB) varustettua kaasutuslinjaa. Kaasuttimien pohjalla on puoli metriä hiekkaa. Hiekan sekaan
syötetään ilmaa ja seosta lämmitetään ensin maakaasulla. Sen jälkeen käytetään vain kierrätyspolttoainetta.
Kaasuttimessa tapahtuu pyrolyysi noin 900 asteen lämpötilasKuntatekniikka 3/2012
9
Kun kierrätyspolttoaine kaasutetaan ja kaasu puhdistetaan, se pystytään polttamaan tavallisessa maakaasukattilassa. Kymmenen kuutiota ekokaasua vastaa energialtaan yhtä maakaasukuutiota. Ekokaasu virtaa kattilaan isoja putkia pitkin.
Paavo Taipale
Kuljetusurakoitsijat tuovat erilliskerätystä energiajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen
vastaanottohalliin sivusta purkavalla kuljetuskalustolla. Päivittäin kuormansa purkaa keskimäärin
45 täysperävaunuyhdistelmää.
10
sa. Aikaisempiin sovellutuksiin
verrattuna kaasuttimen innovatiivinen osuus liittyy polttoaineen
syöttötapaan ja -järjestelyyn sekä
tervojen minimointiin kaasutusprosessissa.
Kaasu jäähdytetään nopeasti 400 asteeseen, jolloin kaasumaiset epäpuhtauden muuttuvat
kiinteään olomuotoon ja ne saadaan eroon kaasusta. Erottaminen tapahtuu keraamisten suodattimien avulla.
Kumpaakin kaasutinlinjaa
varten on kuusi suodatinyksikköä. Lika-aineet poistetaan suodattimien pinnalta ns. typpipulssilla, minkä jälkeen ne kerätään
talteen suodatinyksikön pohjalta.
Ekokaasun energia-arvo
maakaasua pienempi
Kaasua syntyy kahdessa kaasuttimessa yhteensä 360 kuutiometriä tunnissa. Myös kaasun jäähdyttämisessä vapautuva energia
otetaan talteen. Puhdistettu kaasu poltetaan tornimallisessa kaasukattilassa neljällä polttimella.
– Kaasun energia-arvo on
Lahti Energia Oy
Lahti Energia Oy
JÄTEHUOLTO
Kymijärven voimalaitoksen valvomoon saadaan reaaliaikaisesti mittaustietoa ja kuvaa prosessin eri vaiheista. Polttoprosessin hallinta
on siistiä sisätyötä.
maakaasua pienempi. Kymmenen kuutiota tätä ”ekokaasua”
vastaa energialtaan yhtä maakaasukuutiota. Poltin poikkeaa maakaasulaitosten polttimista, jotta tällaista matalaenergistä
kaasua voidaan polttaa, Tepponen kertoo.
– Voidaan ajatella, että tämä
polttoaine on jo kertaalleen poltettu kaasuttimessa, jolloin ilmantarve kattilassa on selvästi
pienempi kuin maakaasua käytettäessä. Kattilan koon mitoittaa
lopullinen savukaasumäärä, joka
ei ole kymmenkertainen maakaasun polttoon nähden vaan huomattavasti pienempi, täsmentää Metso Oyj:n kaasutusteknologiasta vastaava johtaja Juhani
Isaksson.
Savupiipusta ulos lähinnä
vesihöyryä
Vaikka Kymijärvi II:n kattila on
periaatteessa tavanomainen maakaasukattila, se on kuitenkin rakennettu EU:n jätteenpolttodirektiivin mukaiseksi. Savukaasujen loppupuhdistus tehdään
tavallisella letkusuotimella, jossa
lisäaineina käytetään aktiivihiiltä
elohopean sitomiseen ja kalsiumhydroksidia vetykloridin ja rikkidioksidin poistoon.
– Direktiivi edellyttää muun
muassa 850 asteen lämpötilan saavuttamista sekä typpioksidien ja raskasmetallien poistoa. Laitoksen savupiipusta tulee
ulos enää lähinnä vesihöyryä, Esa
Tepponen vakuuttaa.
Lentotuhkan hyötykäyttöä
tutkitaan
Jätteiden massapolttolaitoksiin
verrattuna Kymijärvellä käytetään selvästi korkeampaa 540
asteen lämpötilaa (jätelaitoksissa 420 astetta) ja 120 baarin painetta (jätelaitoksissa 60 baaria).
Tähän perustuu laitoksen hyvä
rakennusaste. Jätelaitokset tuottavat Kymijärvi II:ta vastaavalla 160 MW polttoaineteholla 20
MW sähköä ja 50 MW lämpöä.
– Jos kaasua ei puhdistettaisi,
jouduttaisiin korkean lämpötilan
aiheuttaman korroosion estämiseksi polttolämpötilaa ja painet-
ta laskemaan ja hyötysuhde huononisi.
Kaasutusprosessissa syntyvä
lentotuhka sisältää paljon kaasuuntumatonta hiiltä. Tuhkan
käsittelyä varten on perustettu
erillinen projekti, jossa yhteistyössä VTT:n kanssa tutkitaan
mahdollisia hyötykäyttökohteita.
Tuhkan käyttömahdollisuuksien
tutkiminen on nyt päässyt vauhtiin, kun tuhkaa on saatu laitoksen käynnistymisen myötä.
Polttoaineesta valtaosa
teollisuudesta ja kaupalta
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä
tulee Kymijärvi II:lle kierrätyspolttoainetta noin 10 000 tonnia vuodessa. Noin 5 000 tonnia energiajätettä tulee HSY:ltä,
joka toimittaa energiajätteensä
PHJ:lle. Tämä murskaa jätteen ja
tuo sen sitten Kymijärvelle. Muu
osa polttoaineesta tulee yksityisiltä kierrätysyrityksiltä pitkäaikaisten toimitussopimusten nojalla.
– Olemme määritelleet tarkasti polttoaineemme ja luoneet koko ketjun, missä jätteestä tehdään
ekokaasua. Polttoainetoimittajamme ovat investoineet kierrätystekniikkaan paljon, Lahti
Energian tuotantojohtaja Jukka
Manskinen sanoo.
Kymijärvi II -voimala sai maaliskuussa Energiateollisuus ry:n
Vuoden ilmastoteko -palkinnon. N
LAHTI
ENERGIA OY
Q Lahden kaupungin omistama
energiayhtiö
Q Liikevaihto on 174 miljoonaa
euroa.
Q
Henkilökuntaa on 250.
Q Päätuotteet ovat sähkö ja
yhteistuotannolla tuotettu
kaukolämpö.
Q Yhtiöllä on 550 km kaukolämmön runkoverkkoa.
Q Yli 90 prosenttia lahtelaisista
asunnoista lämpiää yhtiön tuottamalla kaukolämmöllä.
Q Kymijärvi II:n tuottama sähkö
riittää noin 9 000 nelihenkisen
perheen kerrostaloasuntoon.
11
Videokaappauskuvat / www.phj.fi/kujalan-jatekeskus/murre-energiajaetteen-murskauslaitos
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n Murre-murskauslaitoksella murskataan sekä puuettä erilliskerättyä energiajätettä. Puujäte saapuu enimmäkseen rakennustyömailta.
Päijät-Hämeen Jäte
Murskausl
energiajät
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n
yhteistyö Lahti Energia Oy:n
kanssa energiajätteen hyödyntämisessä alkoi 1998. Tämän
vuoden alussa jäteyhtiöstä tuli
polttoainevalmistaja sen sijaan,
että erilliskerätty energiajäte
olisi kuljetettu sellaisenaan Kymijärven voimalaitokseen poltettavaksi.
KUVAT Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
NN Päijät-Hämeen alueelta kerätään laadu-
kasta energiajätettä. Se on pitkäjänteisen työn
tulos.
– Olemme tehneet paljon neuvontatyötä ja
viestintää. Se on kantanut hedelmää, ja ihmiset ovat motivoituneita lajittelemaan, sanoo
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen.
Murskauslaitokselle saapuva puujäte siirretään vastaanottohallista kuormaimella
murskaimen kitaan.
Murskattu jäte siirtyy hihnakuljettimella metallien ja alumiinin erotukseen ja sen
jälkeen varastoon odottamaan kuljetusta voimalaitokselle.
12
Kaksilinjainen murskauslaitos
maksoi 4,4 miljoonaa
Vuodenvaihteessa toimintatapa energiajätteen osalta muuttui, kun yhtiön murskauslaitos Murre valmistui. Kaksilinjaisen laitoksen
kapasiteetti on noin 40 000 tonnia vuodessa.
Kyseessä oli 4,4 miljoonan euron investointi, joka koneiden ja laitteiden osalta on
tarkoitus saada maksettua kymmenessä vuodessa murskauslaitoksen tuottaman kierrätyspolttoaineen myyntituloilla ja energiajätteen vastaanottomaksuilla. Näillä tuloilla katetaan myös laitoksen käyttökustannukset.
Aiemmin jäteyhtiö toimitti energiajätteen
suoraan keräilyautoilla Kymijärven voimalaitokselle, eikä rahaa yhteistyössä liikuteltu. Kierrätyspolttoaineen valmistuksen ottaminen jätehuoltoyhtiön tehtäväksi oli lopulta molempien osapuolten yhteinen tahto.
– Lahti Energia oli ensin varautumassa
tekemään omaa murskauslaitosta. Meidän
vastaanottamamme puujätemäärä on kui-
JÄTEHUOLTO
huolto on Lahti Energian hovihankkija
aitos tekee polttoainetta
teestä ja puusta
tenkin niin suuri, että meillä oli tarve saada
se siirrettävien murskauslaitosten avulla ulkoilmassa tapahtuvasta toiminnasta laitosmaisempaan muotoon. Tältä pohjalta murskauslaitosratkaisu syntyi luontevasti, Honkanen kertoo.
Murskauslaitokselle tulevan, kotitalouksista erilliskerätyn energiajätteen koostumus
vaihtelee teollisuuden ja kaupan jätejakeita enemmän.
Päijäthämäläiset kotitaloudet ovat tottuneet lajittelemaan jätteensä huolellisesti.
Murskauslaitoksen käsittelyssä energiajätteestä on syntynyt kierrätyspolttoainetta.
20 % PHJ:n yhdyskuntajätteestä
jalostetaan Lahti Energialle
Joulukuussa valmistunut murskauslaitos
Murre käsittelee kaiken yhtiöön kotitalouksista saapuvan energiajätteen sekä rakennustyömailta tulevan puujätteen. Tuotteita ovat
energiajätteestä tehty kierrätyspolttoaine ja
puumurske. Murskauksen ohella laitoksella
erotetaan metallit ja alumiini.
Lahti Energian kanssa on 10 vuoden sopimus kierrätyspolttoaineen toimittamisesta. Polttoainetoimitusten määrälle on sovittu
vaihteluväli, ja vuosittain neuvotellaan toimitusmäärästä vaihteluvälin puitteissa.
– Yhtiömme kautta kulkevasta yhdyskuntajätteestä karkeasti noin 20 prosenttia jalostetaan Kymijärvelle toimitettavaksi kierrätyspolttoaineeksi. Päijät-Hämeen alueen yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä kierrätyspolttoaineen raaka-aine edustaa noin kymmenesosaa, Honkanen arvioi.
Energiajätteen vastaanottomaksu
maan alhaisin
Puujätettä syntyy runsaasti ja murskauslaitoksella siirrytään toukokuussa kahteen vuoroon.
– Laitoksella on kaksi prosessinhoitajaa.
Urakoitsija vastaa jätemateriaalin syötöstä
niin ikään kahden henkilön voimin. Lisäksi
työllistetään kuljetusyrityksiä, jotka vastaavat
polttoaineen kuljetuksista Kymijärven voimalaitokselle.
Aiemmin kun Kymijärven ykkösvoimalaitos seisoi kesäaikaan, jäteyhtiö paalasi energiajätettä varastoon. Nyt tästä ylimääräisestä työvaiheesta ja kustannuksesta päästään
eroon.
– Energiajätteen hintaa ei ollut tarve korottaa murskauslaitoksen ja uuden toimintatavan myötä. Energiajätteen vastaanottomaksumme on edelleen maan alhaisin, Tuula Honkanen kehuu.
13
tavat laadukkaampaa jätettä hyvällä hyötysuhteella. Nämä eivät
kilpaile keskenään.
Tuula Honkanen arvioi, että
kaikki vireillä olevat jätteen massapolttolaitoshankkeet eivät tule
toteutumaan.
– On hyvä, että tehdään ympäristövaikutusten arviointia ja
laskelmia. Hankkeista toteutuvat
ne, joille raaka-ainetta riittää. En
usko, että kukaan lähtisi soitellen
sotaan rakentamaan sadan miljoonan laitosta ilman, että jätevirta olisi varmistettu. N
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy investoi viime vuoden lopulla valmistuneeseen Murre-murskauslaitokseen 4,4 miljoonaa euroa.
Erilliskeräys kannattaa
tulevaisuudessakin
Honkanen uskoo, että energiajätettä kerätään pitkälle tulevaisuuteen, vaikka julkisuudessa on
epäilty jätteen massapolttolaitoskapasiteetin kasvavan maassam-
me lähivuosina liiankin suureksi.
– Meidän tilanteessamme,
jossa energiajätteen hyödyntäjä on omalla paikkakunnalla, ei
ole mitään mieltä lopettaa energiajätteen erilliskeräystä. Toimitamme sekajätettä poltettavaksi
Kotkan Energia Oy:lle. Olemme
laskeneet, että erilliskeräys kannattaa.
– Tarvitsemme Suomeen sekä arinakattiloita, jotka pystyvät
hyödyntämään huonolaatuista
jätettä, että laitoksia, jotka polt-
MURRE
QPäijät-Hämeen
Jätehuolto
Oy:n murskausasema valmistui
joulukuussa 2011.
QRakennuskustannukset
olivat
4,4 miljoonaa euroa.
QKapasiteetti
on 40 000 ton-
nia vuodessa.
!$
!"
("$!###
#!"
'%
!" #!"
##
""!!1+(0/%+*('+%10+**'0*!.%//!(%))!
)%()*!*.%))8%.!*&8/!1!.%0,,+,0),0*&+..+*
,-!)%0)!"5%!*3(0+'*)++//+-%!0-1((/.+((
0-00-/1*/!'*%%'*)39/810+**
!.%//!(%))!
)%()*!*.%))8%.!*&8/!1!.%!*0,,+.!'+%//%)!*&+..
+*'!./+)#*!!//%)++//+-%
((*'0)+0'.!*'+().1%$!+**3/1()%.!.%/!((!*
''.%00//)%()..!*.%))8%.!*8'!$%/!//38/0+/!//
7$% .'83*/%*!*6+2++./!-0,,+.!'+%/%*&
,0),0*+$&%*% .'83*/%*!*.!'+%/%*+*
)%()*.00-%*&8/!1! !*'8.%//!(33*/-'+%/!//0.!'+%/%*
&+'.88./88!*!-#%
&8-&!./!()8**.%+./
1+%/+$&/&1(1+&+,*!(&88,0),,0&(%.8(%//!%/
.+%//!!./%%%1+%/,33/88/83 !*'01*
(%//!%./+./.!'8!.%//!(3*
"&$##!
14
0(4!-+*+./*0/- +(+2+(0/%+*.3$/%9*.%.8(/8!*-8* %/
*,0),&)00//0**!/0//0+/!)!-'%/
- ./!,5
7222,3-)% .!
$#"
JÄTEHUOLTO
Yhdyskuntajätteelle erilliskeräys- ja kierrätysvelvoite
Jätelain toimeenpanoon
suuntaviittoja asetuksilla
Pirjo Valtakari
Vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää. Selkeästi merkityt, esimerkiksi ostoskeskusten yhteyteen sijoitetut erilliskeräysastiat – kuten nämä astiat Kirkkonummen Aseman Ostarilla – kannustavat kuntalaisia niiden käyttöön.
Toukokuun alussa voimaan tulevan jätelain
sisältö täsmentyy eräiltä osin vasta asetuksien kautta. Valmisteilla
on useita asetuksia kuten jäteasetus, kaatopaikka-asetus ja useita
tuottajavastuuseen liittyviä asetuksia.
OLeena Eränkö
ympäristölakimies
Suomen Kuntaliitto
NN Ensimmäisenä ja samaan
aikaa jätelain kanssa on tulossa
voimaan jäteasetus, jolla korvataan nykyinen jäteasetus ja val-
tioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä
ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä. Myös valtioneuvoston päätökset öljyjätehuollosta (pääosin), rakennusjätteistä, puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä sekä ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta tulevat voimaan
uuden lain myötä.
Aivan samaan aikaan ei ehditä saamaan valmiiksi uutta kaatopaikka-asetusta. Kaatopaikkaasetukseen on tulossa orgaanisen
jätteen kaatopaikkakielto.
Jäteasetusta on valmisteltu
ympäristöministeriössä virkatyönä jätelakityöryhmän ehdotuksen pohjalta. Jäteasetuksen ja
siihen liittyvän ympäristönsuojeluasetuksen muutosten val-
mistelu on ollut avointa ja vuorovaikutteista.
Sääntelyn taso laissa on sen
verran yksityiskohtainen, että se
keventää asetuksenantotarvetta.
Asetuksilla on kuitenkin edelleen
keskeinen merkitys velvollisuuksien ja vastuiden kannalta. Liian
yksityiskohtainen asetus voi toisaalta jättää katveita ja toisaalta
olla tarpeettoman raskas sovellettava, kuten eräät asiakirjoihin sisällytettäviä tietoja ja seurannan
suorittamista koskevat asetuksen
listaukset.
Päällekkäisten tietojen
keruuta tulee välttää
Kuntaliitto on jäteasetusluonnosta koskevassa lausunnossaan todennut muun muassa, että ilmoitusten ja siirtoasiakirjojen sisältöä sekä lietteen laadun seurantaa
yms. koskevassa sääntelyssä tulisi
ottaa huomioon nykyisin yhä kehittyvä sähköinen asiointi ja tietojen hallinta sekä muut tietojen
keruu- ja seurantavelvollisuudet.
Päällekkäistä tietojen keruuta tulee välttää ja vain tarpeellista tietoa kerätä.
Toiveena on sen vuoksi mahdollisimman kevyt sääntely. Toisaalta joistain asioista aikaisemmin vallinneet tulkintaerimielisyydet saattavat edellyttää melkoisen tyhjentäviä pykäläsanamuotoja, kuten jätteenkuljetuksesta annettavia tietoja koskeva
säännös ja mökkikylien jätehuoltovastuuta koskeva säännös.
Erityisvelvoitteita
yhdyskuntajätteelle
Jäteasetuksessa säädettäisiin
kuntien, kaupan, elinkeinotoiKuntatekniikka 3/2012
15
UUTUUS!
""#!#! " !##
!#"##! # " ! ! ! !##""

!
!## !!
"
!!"####%"#

#"#!# ! ""
minnan ja muiden jätteenhaltijoiden velvollisuudesta järjestää vastuullaan olevan paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja biojätteen erilliskeräys ja kierrätys jätelain 8, 13
ja 15 §:ssä säädetyin edellytyksin. Tämä velvollisuus kohdistuisi nimenomaan yhdyskuntajätteeseen. Yhdyskuntajätettä
on asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen
rinnastettava hallinto-, palveluja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte.
Erilliskeräys ja kierrätys edellyttävät pykäläviittausten johdosta etusijajärjestyksen ja siihen liittyvän elinkaaritarkastelun sekä ympäristönsuojelun varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteen ja teknisten ja taloudellisten edellytysten huomioonottamista. Ne edellyttävät myös
jätehuollosta aiheutuvan haitan
ja vaaran ehkäisemistä ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan
käyttämistä.
Yhdyskuntajätteen
kierrätystavoite 50 %
On myös noudatettava ympäristön kannalta parasta käytäntöä sekä pidettävä jätteet
tarpeen ja mahdollisuuksien
mukaan erillään. Lisäksi säädetään erikseen tuottajan vastuulle kuuluvien em. jätejakeiden erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä. Kierrätystavoitteeksi
on asetettu valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti, että
vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin.
Säännös on hyvä ja järkevä
kuntien kannalta, kunhan pidetään nuo edellytykset mukana ja muistetaan, että vain alle
puolet yhdyskuntajätteestä on
kunnan vastuulla. Tavoite voidaan saavuttaa vain yhteistyössä muiden jätehuollosta vastuussa olevien tahojen kanssa.
Elinkeinotoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on yleensä
tasalaatuisempaa ja puhtaampaa ja siten helpommin kierrätettävää kuin asumisessa synty16
vä jäte. Kierrättäminen tapahtuu yleensä elinkeinotoiminnassa. Edellä mainituista seikoista onkin maininta asetuksen perustelumuistiossa.
Jäteasetus vähentää
tulkintakiistojen kohteita
Jäteasetuksessa määriteltäisiin tarkemmin muun muassa
kunnan vastuulle kuuluva vapaa-ajan asunnossa syntyvä jäte sekä kunnan jätehuoltoviranomaiselle toimitettavat tiedot
kiinteistökohtaisesta jätteenkuljetuksesta. Säännökset eivät
koske suuria asioita, mutta ne
on tarpeen kirjoittaa mahdollisimman tyhjentäviksi, jotta jatkossa vältyttäisiin näitä asioita
koskevilta eriäviltä tulkinnoilta, jotka vievät kohtuuttomasti kuntien ja niiden jätelaitosten sekä valvontaviranomaisten
voimavaroja.
Kuntaliiton asiantuntijat pitävät asetusluonnoksen määritelmää vapaa-ajan asumisessa
syntyvästä ja kunnan vastuulla
olevasta jätteestä asianmukaisena. Sen mukaan kunnan vastuulla olevana vapaa-ajan asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään pääasiassa omaan käyttöön tarkoitetuissa kesämökeissä ja muissa vastaavissa vapaaajan asuinrakennuksissa syntyvää jätettä sekä vuokrattavissa lomamökeissä ja -osakkeissa syntyvää jätettä. Tällaisena
jätteenä ei kuitenkaan pidetä
sellaisessa hotellinomaisia palveluja tarjoavassa lomakylässä
syntyvää jätettä, jossa on vähintään kymmenen lomamökkiä
tai yhteensä vähintään 40 vuodepaikkaa.
Jäteasetusluonnoksen säännökset jätteiden pakkaamisesta, merkitsemisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, lajittelusta jne. ovat perua ainakin osin
kunnallisista jätehuoltomääräyksistä ja hyvä saada valtakunnallisesti sovellettavaksi. Näiden lisäksi saattaa olla edelleenkin tarpeen antaa yksityiskohtaisempia määräyksiä kuntien yleisillä jätehuoltomääräyksillä. N
KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2012
ja Kuntatekniikan maailmankongressi
Helsingissä Finlandia-talossa 4.–10.6.2012
Ainutlaatuinen tilaisuus Suomen
kuntatekniikan yhdistyksen historiassa.
Ilmoittautuminen on käynnissä – osallistu sinäkin!
POIMINTOJA OHJELMASTA:
SKTY:n vuosikokous ja ryhmäkuva
Iltatilaisuuksia
Tekniset kiertoajelut
Juhlaillallinen Dipolissa
Vastaanotto Helsingin kaupungintalolla
Koko päivän laivaretki Tallinnaan
Ajankohtaisia kotimaisia ja ulkomaisia infraluentoja
Tukholman ekskursio (lisämaksullinen)
Osa luennoista tulkataan suomeksi
Ilmoittaudu osoitteessa www.ifme2012.com viimeistään 30.4.2012
a esillea!
d
o
u
t
us
ist
Tilaisuaista osaam
l
suoma
Platinum Sponsor
ORGANIZERS:
FAME
Kadut kuluvat ja keuhkot ovat kovilla etenkin Hel
Nastakielto vai käyttömaksu – Suomi
Monitieteisessä
NASTA-tutkimusohjelmassa selvitetään, miten nastarenkaiden
käyttö vaikuttaa päällysteiden kulumiseen
ja ihmisten terveyteen.
Tuoreen väliraportin
mukaan näyttöä haitoista on sen verran, että kitkarenkaiden osuuden kasvu talvirenkaista voisi ehkä olla perusteltua. Vuoden päästä tiedetään, miten siihen kannattaisi pyrkiä.
OKalle Toiskallio, valtiot. tri
NASTA-tutkimusohjelman
koordinaattori
NN NASTA-tutkimusohjelman
tavoitteena on tarkastella, voidaanko Helsingissä parantaa liikenneturvallisuutta ja kaupunkiilman laatua sekä pienentää katujen ylläpitokustannuksia vähentämällä nastarenkaiden käyttöä.
Maaliskuussa 2011 käynnistynyttä, kaksivuotista tutkimusohjelmaa rahoittavat vajaalla
400 000 eurolla sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Trafi,
HSY, Helsingin kaupungin ympäristökeskus sekä ohjelman vetovastuussa oleva HKR.
Kelirenkaan historiaa
Nastarenkailla on suomalaisessa
autoilu- ja teollisuushistoriassa
erityisasema. Ensimmäinen talvirengas kehitettiin Nokian Ren-
NASTA-tutkimusohjelma, kirjallisuustutkimus/Harri Heikkinen 19.9.2011
Ajoura ja urasyvyyden mittausta oikolaudalla.
18
kaiden tehtaalla 1934. Tämän kelirenkaaksi kutsutun talvirenkaan
pohjalta kehitettiin 1936 ensimmäinen henkilöautoille tarkoitettu imukupeilla varustettu Hakkapeliitta-talvirengas.
Maailmalle tieto nastoitetuista
talvirenkaista levisi Monte Carlo -ralleissa 1950- ja 1960-luvuilla suomalaisten rallimenestyksen myötä. Niiden käyttö ja
kehittäminen yleistyi Yhdysvalloissa, Euroopassa, Japanissa sekä muilla kylmillä alueilla hyvin
nopeasti. Nastarenkaiden käyttö kiihtyi 1970- ja 1980-luvuilla
entisestään. Nastarengas on ollut
eräänlainen aikansa kännykkä,
kansallisen itsetunnon osatekijä.
Se selittänee osaltaan suomalaisten autoilijoiden kansainvälisesti
vertaillen voimakasta sitoutumista nastarenkaisiin.
Nastoitettujen talvirenkaiden
käytön kasvaessa alettiin kiinnittää huomiota myös niiden aihe-
YMPÄRISTÖ
singin ydinkeskustassa
hakee mallia Norjasta ja Ruotsista
Pirjo Valtakari
uttamiin haittoihin. Nastarenkaat
kuluttivat päällysteitä huomattavasti, lisäsivät rengasmelua ja irrottivat terveysongelmia aiheuttavia hiukkasia tien pinnasta.
Tutkimukset nastarenkaiden vaikutuksista aloitettiin jo
1970-luvulla. Niiden myötä useat valtiot laativat nastarenkaiden
käytölle uusia määräyksiä ja lakeja. Renkaat ovat sittemmin kehittyneet ja nastat keventyneet, mutta edelleen niiden käyttöä rajoitetaan monissa läntisissä teollisuusmaissa.
Ruotsissa ja Norjassa
kieltoja ja maksuja
Pohjoismaissa talvirenkaiden
käyttösäädökset ovat hyvin samanlaiset, ja perinteisesti nastarenkaiden käyttöosuudet ovat olleet korkeat. Viime vuosina nastarenkaiden osuudet ovat kuitenkin hiljalleen vähentyneet.
Muutamissa Norjan ja Ruotsin kaupungeissa on 2000-luvulla otettu käyttöön nastarenkaiden
katukohtaiset käyttökiellot tai
nastarengasmaksut. Myös Norjassa Oslon, Trondheimin ja Bergenin kaupungeissa on käytössä nastarenkaiden käyttömaksu.
Ruotsin ja Norjan talvirengaspolitiikka on selvästi Suomea ympäristöpainotteisempi. Muutamissa Ruotsin kaupungeissa kokeillaan alueellisia (katukohtaisia) nastarengaskieltoja. Useissa
Norjan kaupungeissa on pidemmät perinteet julkisesta kampanjoinnista ja nastarengasmaksujen
keräämisestä. Ruotsissa ja Norjassa kitkarenkaiden osuus talvirenkaista on samaa luokkaa kuin
nastarenkaiden osuus Suomessa.
Laajamittainen ja nopeahko siirtyminen kitkarenkaiden
käyttöön voi olla liikenneturvallisuusriski. Toistaalta se voi
myös lisätä ennakointia ja vähentää nopeuseroja. Ruotsin siirtyessä 1960-luvulla oikeanpuolei-
seen liikenteeseen muutos ennakoitiin ja hyödynnettiin liikenneturvallisuustyössä. Liikenneturvallisuus Ruotsissa parani.
Miten USA:ssa, Japanissa
ja Venäjällä?
Yhdysvalloissa nastarengasrajoitukset vaihtelevat ympärivuotisista kielloista kausittaisiin kieltoihin ja nastarenkaiden täysin
vapaaseen käyttöön. Minnesotan
ja Michiganin osavaltioissa nastarenkaiden käyttö kiellettiin jo
1970-luvun alussa. Washingtonin
osavaltiossa on voimassa nastarenkaiden kausikielto. Nastarenkaiden käyttöaste vaihtelee osavaltion eri alueilla 10:stä 32 prosenttiin. Alaskassa ja Vermontissa nastarenkaiden käyttöosuus oli
2000-luvulla 60 prosenttia. Oregonissa ja Alaskassa on lisäksi
otettu käyttöön kevytnastat.
Japanissa nastarenkaiden
käyttö kiellettiin kokonaan 1990
ilmanlaatuongelmien vuoksi. Venäjällä nastarenkaiden käyttö on
uusi, positiivinen ja siten rajoittamaton ilmiö. Venäjästä onkin tullut nopeasti suomalaisten nastavalmistajien päämarkkina-alue.
Nastat ja hiekoitus
lisäävät katupölyä
Laaja tutkimusaineisto osoittaa
sekä nastarenkaiden että talvihiekoituksen lisäävän merkittävästi hengitettävien hiukkasten (PM10) pölynmuodostumista. Niiden välinen suhde on vielä tutkimuksen alla. Nastallisen ja
nastattoman renkaan päästöjen
suhdeluku on hyvin herkkä tienpinnan pölyisyydelle, mikä selittää varsin suuren hajonnan renkaiden vertailua koskevissa tutkimustuloksissa.
Kun hiekkaa tai sepeliä on
renkaan alla, pölyä muodostuu
huomattavasti enemmän kuin
jos niitä ei olisi. Tässä ei renkaan
nastoituksella ole suurta merkiKuntatekniikka 3/2012
19
NASTA-TUTKIMUSOHJELMA
QKäynnistyi
maaliskuussa 2011,
päättyy maaliskuussa 2013.
QSelvittää
nasta- ja kitkarenkaiden käytön vaikutuksia Helsingin ilmanlaatuun, liikenneturvallisuuteen sekä katujen hoitoon.
QTutkimustulosten
perusteella viranomaiset pohtivat, ovatko
suositukset, rajoitukset tai muut
toimenpiteet tarpeen talvirenkaiden käytön muuttamiseksi
Helsingin kantakaupungissa.
QTutkimuskysymyksiä:
t Miten nastarenkaiden käytön rajoitukset ovat vaikuttaneet
Norjassa ja Ruotsissa?
tMitä talvirenkaista näkyy kolaritilastoissa ja mikä on erilaisten talvirenkaiden vaikutus autoilijoiden ajokäyttäytymiseen ja
ajokokemukseen?
tNäkyykö keväinen katupöly
sairaaloiden ja poliklinikoiden tilastoissa?
tKuinka suuri osa ulkoilmassa
olevista hiukkasista on nastarenkaiden aiheuttamaa?
tPaljonko nastarenkaat kuluttavat tienpintaa?
tMiten kitkarenkaat kiillottavat
ja nastarenkaat karhentavat jäistä tienpintaa?
tMihin helsinkiläisillä talvirenkailla ajetaan ja mistä Helsinkiin
ajetaan talvirenkailla?
QTutkimusohjelman
taustalla
on mm. Helsingin ilmansuojelun
toimintaohjelma 2008–16.
QTutkimusohjelmassa
12 suomalaista yliopistoa ja muuta tutkimustahoa tutkivat talvirengaskysymyksiä 13 tutkimus- ja selvitysprojektissa.
QOhjelmaa
rahoittaa kahdeksan
viranomaistahoa liki 400 000
eurolla.
QVäliraportti
3.4.2012, loppuraportti 2013 maaliskuussa.
Qwww.nasta.fi
20
NASTA-ohjelmassa tutkitaan myös nastarenkaiden vaikutusta teiden päällysteisiin. Nämä päällystenäytteet on porattu Helsingin Suurmetsäntiellä kolmesta kohdasta koostumuksen määrittämiseksi.
tystä. Myös hiekoituksen levitysmäärillä ja materiaalin ominaisuuksilla voidaan vaikuttaa pölynmuodostumiseen.
Helsingin kantakaupungissa oli kevättalvella 2011 pysäköidyistä henkilöautoista nastarenkailla varustettuja 76 prosenttia ja kitkarenkailla 24 prosenttia.
Pakettiautoissa vastaavat osuudet
olivat 80 ja 20 prosenttia.
Ammattiautoilijat kitkarenkaiden kannalla
Ammattikäytössä olevien henkilöautojen kitkarengasosuudet ovat keskimääräistä suurempia. Suomalaisten autokoulujen
opetusautoissa käytetään tasapuolisesti nasta- ja kitkarenkaita
(49,7–50,3 %). Ajo-opettajista 74
prosenttia uskoo kitkarenkaiden
ohjaavan ennakoivaan ajotapaan.
Helsingin seudun takseista
talven 2011–12 aikana on käytetty yksinomaan nastarenkaita noin
60 prosentissa ja yksinomaan kitkoja noin kolmanneksessa autoista. Sekä nasta- että kitkarenkaita
käytettiin viime talvena noin seitsemässä prosentissa taksiautoista. Vastauksista noin 90 prosenttia koski henkilöautomallisia taksiautoja ja 10 prosenttia pikkubussimallisia autoja.
Usein ajatellaan, että nelivetoisuus sopii parhaiten kitkarenkaille mutta takavetoisuus ei lainkaan. Vastanneiden taksien autoista kuitenkin 48 prosenttia oli
takavetoisia, 43 prosenttia etuvetoisia ja vain 9 prosenttia nelivetoisia. Vuosikymmeniä alalla olleet taksiautoilijat korostavat talvirengastyyppiä enemmän ajotai-
don merkitystä sekä vaikeissa kelioloissa selviytymisessä että liikenneturvallisuustekijänä.
Enemmistö suomalaisista
nastojen kannalla
Laajempi yleisökysely tehtiin vähintään kolmen vuoden ikäistä
autoa käyttäville. Vastauksia saatiin 1 529. Vastaajista (18–88 v.)
miehiä oli 72 ja naisia 28 prosenttia. Naisten ajomäärä koko
ajouran aikana oli noin puolet
miesten ajomäärästä. Nastarenkailla ajavien autot olivat keskimäärin vuosimallia 2003 ja kitkoilla 2004. Kitkarenkailla ajavien ajokilometrimäärä oli suurempi kuin nastarenkailla ajavien. Nastarenkailla ajoi noin 70
prosenttia vastaajista. Naisvastaajista nastoilla ajoi 81 prosenttia, miehistä 66 prosenttia.
Suomessa enemmistö on
nastojen kannalla – perusteluina ovat erityisesti turvallisuus ja
sujuvuus eli parempi mahdollisuus kiihdytyksiin ja jarrutuksiin.
Näiden argumenttien yhteydessä viitataan myös kitkarenkaiden
käytön aiheuttamaan hiekoituksen ja suolauksen lisäämiseen.
Kitkoja puolustetaan hiljaisempina, vaihtoajankohdiltaan
joustavampina ja parempina ajaa
märällä ja lumisella kelillä. Myös
oma ajotaito ja ennakointikyky
liitetään kitkarenkaisiin.
Turvallisuus lisääntyy
asennemuutoksella
Jos Helsingin kantakaupungissa
kaksinkertaistetaan kitkarenkaiden määrä (24 % => 48 %), sen
arvioidaan lisäävän henkilövahin-
koon johtavia onnettomuuksia alle 10:llä koko maassa olettaen, että
kitkarenkaita siirtyvät käyttämään
vain ne, joilla on välitön tarve asioida kantakaupungissa.
Mikäli nastarenkaiden rajoittamiseen liittyisi samanlainen
koko maata koskettava asennemuutos kuin Norjassa, henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet voivat lisääntyä jopa 70–
80 tapauksella. Laskelmat ovat
kuitenkin karkeita arvioita, sillä
kitkarenkaiden lisääntynyt käyttö sisältää monia erilaisia seurannaisvaikutuksia, joiden suuruusluokkaa ei tarkkaan tunneta.
Koska VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 17 prosenttia kitkarenkaiden käyttäjistä ajaa
huonosti pohjoismaisiin olosuhteisiin sopivilla, ns. keskieurooppalaisilla renkailla, nastarenkaiden rajoittamistoimien yhteydessä olisi hyvä kiinnittää huomiota myös kitkarenkaiden tyyppiin.
Terveys vai turvallisuus?
Kysyttäessä nasta vai kitka ajatellaan paitsi tienpidon kustannuksia myös liikenneturvallisuutta ja
ilmanlaatua. Suurin taisto tullee
kuitenkin lyhyen ja pitkän aikavälin turvallisuudesta.
Vastakkain ovat pitkän ajan
terveys ja välitön liikenneturvallisuus. Onko yhteiskunnalle tärkeämpää erilaisten riskiryhmien
– lasten, vanhusten ja hengitystiesairaiden – pitkän ajan terveys
vai aktiivi-ikäisten sujuva ja turvallinen autoilu päivittäisessä katuliikenteessä katumelusta puhumattakaan? Katumelututkimus
onkin jo sitten oma aiheensa. N
YMPÄRISTÖ
Toiminta osallistaa kaikki sektorit
Ilmastoasiat ovat siirtymässä
osaksi kuntien arkea
Kymmenen vuoden aikana ilmastoasioissa
on tapahtunut paikallistasolla paljon. Ilmastonmuutoksesta on karissut viherpiipertämisen leima. – Kunnat
ovat ottaneet ilmastonmuutoksen hillintä- ja
sopeutumisnäkökohdat
osaksi normaalia toimintatapaa, Pekka Salminen kertoo ilmastotyön valtavirtaistumisesta.
OLotta Mattson, asiantuntija
Suomen Kuntaliitto
NN Itämeren kaupunkien liiton
projektipäällikkö Pekka Salminen seuraa näköalapaikalta Itämeren alueen ilmastopolitiikkaa.
Turussa sijaitseva Itämeren kaupunkien liiton ympäristösihteeristö on mukana monissa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, joissa ratkotaan ilmasto- ja
ympäristökysymyksiä.
Systemaattinen ote
ilmastotyöhön
Osassa Suomen kuntia on varsin systemaattinen ote ilmastotyön toteutuksessa. Ympäristösektorivetoisesta ilmastotyöstä on siirrytty yhä enenevässä
määrin kaikki sektorit osallistavaan integroituun johtamisjärjestelmään, jota johdetaan keskus-
– Keskeistä on, että ilmastotyö
yhdistetään kunnan muuhun
toimintaan, Itämeren kaupunkien liiton projektipäällikkö Pekka
Salminen sanoo.
hallinnosta.
Integroitu johtamisjärjestelmä on ollut keskeinen tekijä
CHAMP-hankkeessa, jonka vetäjänä Salminen on viime vuodet
toiminut. Suomesta hankkeessa
on ollut mukana 14 kuntaa ja
Kainuun maakunta. CHAMPhankkeessa on myös hyödynnetty eri maiden esimerkkejä kuntien ilmastotyöstä. Koulutustyöpajoja ja tietoiskuja on järjestetty eri
Euroopan maissa.
Integroitu johtamisjärjestelmä
kuulostaa byrokraattiselta, mutta
monissa kunnissa järjestelmä on
otettu käyttöön siksi, että järjestelmä on yksinkertainen ja sovellettavissa erilaisiin organisaatioihin. Integroitu johtamisjärjestelmä ei mullista kunnan toimintatapaa ilmastotyössä vaan tuo siihen rakenteen, jota seuraamalla
kunta voi toteuttaa systemaattisesti ja osallistavasti ilmastotyön
eri vaiheita.
– Ilmastoasioiden käsittelemiseksi kuntien olisi hyvä muut-
www.localmanagement.eu
Opas integroidusta johtamisjärjestelmästä on ladattavissa kuntien käyttöön
QIntegroidun
johtamisjärjestelmän opas on saatavilla osoitteessa www.localmanagement.eu.
Opas on kehitetty yhdessä kuntien kanssa, ja sen avulla on mahdollista organisoida ilmastotyö-
tä tehokkaasti ja systemaattisesti.
Opas etenee vaihe vaiheelta sisältäen paljon esimerkkejä euroop-
palaisten kuntien ilmastotyöstä.
Oppaan keskeiset materiaalit löytyvät suomen ja ruotsin kielillä.
21
Yhä useampi kunta on aktiivinen ja perustaa toimin
ENERGIATOIMENPITEET ETUSIJALLA KUN
Ilmastoasioissa aktivoituneita kuntia on kertynyt Suomen kartalle kiitettävästi. Kuntaliiton
kyselyssä selvisi, että
43 prosenttia kunnista
tekee suunnitelmallista
ilmastotyötä.
OLotta Mattson, asiantuntija
Suomen Kuntaliitto
NN Aktiivisten kuntien ilmas-
totyö pohjautuu useimmiten ilmastostrategiaan, jota kunnat
ovat laatineet yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kyselyssä selvisi, että myös kunnat,
jotka eivät tee suunnitelmallista
ilmastotyötä, ovat tehneet konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kunnat ovat tehneet konkreettisia ilmastotekoja erityisesti
energiantuotannossa ja -käytössä. Kaukolämpöverkon laajentaminen, yksittäisten kiinteistöjen
vaihtaminen uusiutuvaan energiaan ja kunnan energialaitoksen
taa sektorikohtaista työn organisointia. Keskeistä mallissa on,
että ilmastotyö yhdistetään kunnan muuhun toimintaan, Salminen korostaa.
Yhdessä tekemällä,
viestintää unohtamatta
Salmisen kokemuksien mukaan
kunnissa, joissa on esimerkiksi
ekotukihenkilöiden kautta lähdetty jalkauttamaan ilmastotavoitteita, on saatu hyviä tuloksia.
Kunnissa on huomattu henkilöstön olevan innoissaan ja myös
helpottuneita päästessään tekemään jotain konkreettisia. Tekemisen kautta nähdään kuinka
strategian tavoitteet jalkautuvat
toiminnaksi. Nämä onnistumiset
22
siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin ovat ilmastotekoja, joilla kunnat ovat useimmiten vähentäneet alueensa päästöjä.
Valtion ja kuntien
yhteistyöstä vetoapua
Kuntien oman aktiivisuuden lisäksi näyttäisi siltä, että valtion ja
kuntien yhteistyöhön perustuva
energiatehokkuusjärjestelmä on
tuonut kiritystä energiatoimenpiteisiin. Energiatehokkuussopimukseen (KETS) ja energiaohjelmaan (KEO) on liittynyt jo
106 kuntaa ja 21 kuntayhtymää.
Kunnat saavat järjestelmässä tukea energiatehokkuuden ja uu-
siutuvan energian investointi- ja
selvityshankkeisiin.
Kuntien ja valtion yhteistä näkemystä kaivataan ilmastotyössä laajemminkin. Erityisesti uusiutuvan energian tukipolitiikan
toivotaan olevan pitkäjänteistä ja selkeää, jotta kunnat voivat
investoida sähkön- ja lämmöntuotannossa uusiutuvan energian ratkaisuihin. Myös valtion tuki energianeuvonnan järjestämisessä on koettu tärkeäksi alue- ja
paikallistason ilmastotyössä.
Ei 2 %
Ei osaa sanoa
21 %
Kyllä 15 %
Lähde: Kyselytulokset kuntien ilmastotyöstä, Kuntaliitto 4/2012
lisäävät innostusta ja yhteen hiileen puhaltamista ilmastotyössä.
– Nyt on vain osattava aktivoida eri alojen ihmiset työhön ja
seurattava, että laaditut suunnitelmat todella pannaan toimeen,
Salminen toteaa.
Ilmastotyö on osattava konkretisoida paikallisesti merkittäviksi toimenpiteiksi, jotka herättävät muidenkin kuin ympäristöihmisten kiinnostuksen osallistua. Sidosryhmien osallistaminen ja ilmastotyöstä viestittäminen unohtuvat helposti kunnan
ilmastotyössä. Totutuissa toimintatavoissa pysyminen selittää pitkälti sen, miksei osallistamisen ja
viestinnän keinoja aina käytetä.
– Sidosryhmätyöskentely on
Ilmastostrategian
tehneet maakunnat
Viestintä ja koulutus
sitouttavat ilmastotyöhön
Ilmastonmuutos on kytköksissä
Ovatko ilmastostrategiassa tai toimeenpano-ohjelmassa asetetut toimenpiteet toteutumassa suunnitellun mukaan? (n = 66)
Jossain määrin
62 %
Ilmastostrategian
tehneet kunnat
haastavaa eikä siihen monikaan
ole koulussa oppia saanut, Salminen sanoo.
Tässäkin asiassa kuntien välillä on eroja. Eroja löytyy myös
kuntien sisältä. Joillakin toimialoilla sidosryhmätyöskentely
ja esimerkiksi seutuyhteistyö on
jo aiemmissa yhteyksissä tullut
osaksi normaalia toimintaa.
Muutosagentit
moottoreina
Salminen uskoo, että oikea suunta ilmastotyölle voi löytyä pienelläkin panostuksella. CHAMPhankkeessa nostettiin esille yksittäisten kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden
roolia ”muutosagentteina”. Muu-
kunnan eri toimialojen päätöksiin ja toimintaan. Kunnan eri
toimialat ovat olleet hyvin edustettuina ilmastotyötä suunniteltaessa. Ilmastotavoitteiden toimeenpanossa ovat suunnitelmat saattaneet kuitenkin hidastua, koska ilmastotavoitteita ei ole
ajettu eri toimialoille tarpeeksi
voimakkaasti läpi, eikä niille ole
osoitettu resursseja.
Ilmastotavoitteiden onnistunut toimeenpano vaatii sitou-
tos lähtee aina yksilöistä ja muutoksen liikkeellelähtöön tarvitaan
aktiivisia muutosagentteja, jotka
näyttävät tietä muille.
Muutosagenttien menestymiseen tarvitaan kunnan johdon tuki. Ilman johdon tukea ilmastotyön vaikuttavuus jää vähäiseksi.
Salmisen kokemuksen mukaan
ilmastokysymykset herättävät
osassa päättäjiä vastustusta.
– Toisaalta on myös paljon
niitä, jotka kykenevät näkemään
ilmastokysymykset laajana kokonaisuutena ja ovat valmiita muuttamaan kunnan suuntaa ympäröivää maailmaa nopeammin.
Se onkin ainoa menestyksen tae,
Pekka Salminen korostaa. N
YMPÄRISTÖ
tansa ilmastostrategiaan
TIEN ILMASTOTYÖSSÄ
tumista ilmastotyöhön ja työn
koordinaatiota tarpeeksi suurin
resurssein.
Totuttujen toimintatapojen
muuttaminen ja kuntaorganisaatioiden sisäisten raja-aitojen
ylittäminen ei aina ole yksinkertaista. Eräs tapa sitouttaa eri toimijat ilmastotyöhön on viestintä
ja koulutus.
Koulutuksella on mahdollista saada uusia ihmisiä tietoiseksi kunnan ilmastotyöstä ja saada heidät osallistumaan omalla panoksellaan ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Joka kuudes
kunnista on kouluttanut henkilökuntaa ilmastoasioissa ja joka
kymmenes kunnan luottamushenkilöitä. Kolmasosa kunnista
on tehnyt toimenpiteitä, jotka liit-
Eri toimijoiden sitouttaminen kunnan ilmastotyöhön (n = 155)
Asukkaiden aktivoituminen,
esim. tiedotus ja tapahtumat
33 %
Järjestetty tapahtumia sidosryhmille
21 %
Koulutettu kunnan henkilökuntaa
17 %
Koulutettu kunnan
luottamushenkilöitä
11 %
Lähde: Kyselytulokset kuntien ilmastotyöstä, Kuntaliitto 4/2012
tyvät kuntalaisten aktivointiin ilmastoasioissa.
Johdon tuki koetaan
menestymisen ehtona
Kunnat pitävät kaikkein merkittävimpänä ilmastotyön menestystekijänä luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon positiivista suhtautumista ilmastotyöhön.
Myös aktiivinen kunnanjohtaja
tai muu kunnan johto nousi korkealle menestystekijöitä arvioitaessa. Tulos kertoo, että poliittiselta ja virkamiesjohdolta odotetaan
myönteistä suhtautumista ilmastotyöhön ja myös asian aktiivista
edistämistä.
Johdon tuen lisäksi tieto tarvittavista toimenpiteistä sekä taloudelliset resurssit ilmastoinvestoinneille arvioitiin hyvin tär-
keiksi tekijöiksi ilmastotoimenpiteiden toteuttamisessa. Kyselyssä kävi ilmi, että ilmastotavoitteet
eivät välttämättä ole esillä päätettäessä toimintamenoista ja investoinneista, vain joka neljäs kunta
kertoi ilmastotoimenpiteiden olevan esitetty taloussuunnitelmassa
tai -arviossa.
Ilmastotyön merkitystä perustellessa talousargumentteja ei
kannata pitää piilossa. Säästöjen
tai mahdollisten uusien työpaikkojen synnyttäminen ovat aiheita, jotka kiinnostavat kuntapäättäjiä. Kun ilmastonäkökulma liitetään taloudelliseen päätöksentekoon – ja myös päätösten seurantaan – lisääntyy päättäjien
ymmärrys ilmastokysymyksistä. N
+UNTAMARKKINAT
+OMMUNMARKNADEN
23
()
##$#$*%##"##"
%#*%""*
Ympäristö- ja yhdyskunta-alan ammattimessukokonaisuus
Ympäristö ja Yhdyskunta, Vesi ja Viemäri sekä Jäte ja Kierrätys
kokoaa ammattilaiset lokakuussa Helsingin Messukeskukseen. Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi ja ole mukana alan
tärkeässä kohtaamispaikassa.
Samaan aikaan Messukeskuksessa on rakennus- ja
talotekniikka-alan FinnBuild, infra-alan InfraExpo ja liikuntapaikkarakentamisen, varustelun ja laitteiden Arena.
"""$"$"'
24
% !"##""$#&
Vihreä moottoritie
onoa moottoriteille -kampanja taisteli urhoollisesti moottoriteitä vastaan ja laittoi asiasta kirjankin (Castren, Sampo & Pajuoja, Anssi
2003 Monoa moottoriteille! Like
Kustannus). Mutta sekaliikenneteiden ikävät onnettomuudet saivat Loviisan Sanomat otsikoimaan 2006
”Monoa moottoritien vastustajille”.
Nyt E18-tien osuus Koskenkylä-Kotka
rakentuu vihreäksi moottoritieksi.
73-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii
Liikennesuunnittelun
Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n
erityisasiantuntijana.
Pehmeitä arvoja luodaan kovalla tekniikalla. Murskausasema
alentaa tielinjan tasausta Pyhtäällä ja tuottaa samalla sepeliä tien
rakennekerroksiin. Maisema kaunistuu.
Tiukka vastustus
Moottoritiet synnyttivät Suomessakin vastarintaliikkeitä. Argumentointi
kulki tällaista rataa:
1. Moottoritiet ovat kalliita ja syövät
kaikki infrainvestointirahat.
2. Niiden alle jää paljon maata ja
luontoa.
3. Ne pirstovat kyliä ja alueita, kurjistavat maakuntia ja tukevat isoja keskuksia.
4. Moottoritiet lisäävät ajonopeuksia
ja kasvattavat päästöjä.
Ajoittain näytti siltä, että moottoriteiden teko tosiaan loppuu. Pisin katko oli ensimmäisestä energiakriisistä
1973 noin vuoteen 1988. Mutta taas
1990–2003 Suomeen rakennettiin
enemmän moottoriteitä kuin aikaisemmilla vuosikymmenillä yhteensä.
Toimintamallit muuttuivat, mihin
kova kritiikki osaltaan vaikutti. Vastustus kääntyi tuotekehitykseksi.
tymä Pulteri, joka sai nimensä kohdealueen loputtomista maakivikentistä. Palveluntuottajana toimii
vuoteen 2026 Tieyhtiö Valtatie 7
Oy, jonka osakkaina ovat rakentajafirmat, luxemburgilainen Meridiam ja Ilmarinen. Viimeksi mainittu on erikoisen tervetullut alalle.
Eläkevakuutusyhtiöitä on moottoritieprojekteihin jo kaivattukin.
”Tieyhtiöllä on tuntuva oma
pääoma”, kertoo toimitusjohtaja Jaakko Kouvalainen. Lainarahoittajina toimivat Pohjola sekä
investointipankit EIB ja NIB. Palvelusopimuksen arvo on 623 miljoonaa euroa, josta rakentaminen vie
340 miljoonaa.
Vihreys käytännössä
Liikenneviraston projektijohtaja
Hannu Lehtikankare pitää vihreyttä jopa brändinä eli merkkituot-
teena ja listaa sen päätekijät:
tÊYmpäristö huomioon jo
suunnittelussa
t Laadukas väyläestetiikka
t Ekologisten ratkaisujen kokeilualusta ja näyteikkuna
tPuun käyttö silloissa ja
meluesteissä
tMaalämpö palvelurakennuksissa, aurinkopaneelit, led-valot ja
älykäs ohjaus
tKaapelivalmius sähköautojen lataukseen liityntäpysäköintipaikoille
Siltojen keskitukiin laitetaan
asianomaista kohtaa kuvaavia
symbolimuotoja: Ruotsinpyhtäälle iso pultti ja Pyhtäälle merimerkkejä. Yhtenä kohokohtana tulee
olemaan Ahvenkosken sillan ja
Markkinamäen tunnelin yhdistelmä, johon tulee myös 53 kilometriä pitkän moottoritiejakson ainoa
palvelualue.
Havainnekuva Liikennevirasto
Elinkaarimalli ratkaisu
rahoitukseen
Koska moottoritiet ovat turvallisen
tehokkuuden tuottajia, niihin löytyy muutakin rahoitusta kuin valtion
vuosibudjetti. Elinkaarimallin uusin
tulokas on E18-tien jakso Koskenkylä-Kotka. Sitä ennen tehtiin samalla mallilla Järvenpään ja Lahden sekä
Lohjan ja Muurlan välit, yhteensä yli
sata kilometriä. Asiaa myötävaikuttaa
se, että Moottoritie On Kaunis, minkä Riitta Vainio todisti koko sivun jutulla Helsingin Sanomissa 25.6.2010.
Koskenkylä-Kotka-moottoritietä rakentaa YIT:n ja Destian työyhteenliit-
M Pekka Rytilä on
Pekka Rytilä
M
Ulkokylän ylikulkusilta laitetaan puusta.
25
Kaupunki laajentaa verkostoa Kaivopuistoon, seuraa
Juhani Eskelinen
Riitta Malve
Helsinki kasvattaa kaukokyl
– Kolmannes helsinkiläisestä kaukojäähdytyksestä tehdään
absorptiojäähdytysprosessissa, joka on tuttua jääkaapeista,
Helsingin Energian kaukojäähdytysyksikön kehityspäällikkö
Janne Vartiainen kertoo.
Helsinki kehittyy kaukokylmän tuottajana nopeimmin Euroopassa. Kaupungin kylmänlähteitä ovat
meri- ja jätevesi sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa syntynyt ylimääräinen energia.
TEKSTI Riitta Malve
NN Vaikka Helsinki ei yllä Eu-
roopan suurimpien kaukokylmäntuottajien, Pariisin ja Tukholman rinnalle, niin 96 gigawatin tuotannollaan ja 50 kilometrin kaukokylmäverkostollaan
kaupunki on Helsingin Energian
kaukojäähdytyksen kehityspäällikkö Janne Vartiaisen mukaan
Euroopan nopeimmin kehittyvä
kaukojäähdytyksen tuottaja.
– Tavoitteenamme on myydä kaukojäähdytystä enenevässä
määrin, mutta emme pyri lisäämään sitä tiloihin, joissa jäähdy26
tystä ei aiemmin ole ollut. Jäähdyttäminen lisää joka tapauksessa hiilidioksidipäästöjä, Vartiainen sanoo.
Hän muistuttaa, että lämpötilan kohoamista voidaan hallita myös kaavoituksella, arkkitehtuurilla ja ikkunoiden auringonsuojilla. Rakennukset lämpiävät
laitteiden ja valaistuksen tuottaman lämmön takia. Ihminen
lämmittää 60 watin hehkulampun edestä, joten väenpaljouden
lämpökuorma on melkoinen.
Lämpötila voi nousta tavarataloissa, toimistoissa ja asuinra-
Helsingin Energian kaukojäähdytyksen periaate.
Kaukojäähdytysverkossa kulkevan veden viilentämiseen kahdeksaan celsiusasteeseen tarvitaan keskimäärin neljäasteista
merivettä. Kuva Matias Teittinen
ENERGIA
vaksi vuorossa Jätkäsaari ja Kalasatama
män tuotantoaan vauhdilla
Kaukojäähdytysverkosto etenee
mutkitellen Helsingin ydinkeskustasta uusille rantarakentamisalueille Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa.
27
Jaana Kallio
Academica Oy:n tietokonesalin
ensimmäinen asiakas on it-palvelutalo Atos, joka arvostaa konesalin ekologisuutta ja energiatehokkuutta.
kennuksissa niin korkeaksi, että
se vaarantaa tekniikan, työtehokkuuden ja terveyden.
llmastonmuutos lisää
jäähdytyksen tarvetta
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän jäähdytyksen tarvetta. Etelän ja pohjoisen jäähdytystarpeen välillä ei ole nykyään huimaa eroa. Lissabonissa se
on vain 30 prosenttia enemmän
kuin Helsingin.
– Simuloinnin avulla on laskettu, että Kalasatamaan tulevan
tornirakennuksen sisälämpötila
kohoaa auringon vaikutuksesta 40 celsiusasteeseen ylimmis-
sä kerroksissa. Se tekee jäähdytyksestä välttämättömän. Tämä
on poikkeuksellisen korkeiden
talojen ongelma. Vanhassa keskustassa talot varjostavat enemmän toisiaan, Vartiainen kertoo.
11 miljoonan litran
jäähdytysvesivarasto
Helsinkiläisen kaukojäähdytyksen tuottamisessa kuluu viidennes siitä energiasta, joka tarvitaan rakennuskohtaiseen jäähdytykseen perinteisen kompressorin avulla.
Jäähdytysvettä viilennetään
merivedellä, jätevedellä sekä
sähkön ja lämmön yhteistuotannossa syntyneellä ylimääräisellä lämpöenergialla. Kaikilla kolmella tavalla tuotetaan yhtä paljon kylmää.
Katri Valan puiston alla Sörnäisissä on maailman suurin
kaukolämpöä ja -jäähdytystä samassa prosessissa tuottava lämpöpumppulaitos. Siellä risteävät
puhdistetun jäteveden purkutunneli ja yhteiskäyttötunneli.
Kylmää saadaan merivedestä noin puolet vuodesta. Kesällä kun meri lämpenee, pääasial-
linen tuotanto tapahtuu absorptiojäähdytyskoneella yhteistuotantolämmöstä.
Keväällä ja syksyllä kylmää
tehdään enimmäkseen lämpöpumpuilla puhdistetusta jätevedestä. Kun se luovuttaa lämpöenergiaa kaukolämmitykseen,
voidaan viileää jätevettä puolestaan käyttää jäähdyttämiseen.
Koska kuluttajien jäähdytyksen tarve vaihtelee, kaukojäähdytyksen toimintavarmuutta on
parannettu varastoimalla kylmää
vettä 11 miljoonan litran jäähdytysvesivarastoon Pasilassa. Yöllä,
kun jäähdytyksen kulutus on pienempi, se täytetään kylmällä vedellä. Päivällä varastoitu vesi käytetään kaukokylmän tuotantoon.
Vastaavaa vesivarastoa kaavaillaan myös lähemmäs keskustaa.
Ekologinen konesalikonsepti palkittiin
Kaukokylmää on tuotettu Helsingissä vuodesta 2000. Suuria
kaukojäähdytysasiakkaita ovat
muun muassa Kampin liikekeskus, Yleisradio ja Musiikkitalo.
Helsingin Energian kaukojäähdytys on palkittu moneen ker-
taan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja energiatehokkuudessa.
Tänä vuonna ekotehokas tietokonesalikonsepti nimettiin
vuoden ict-hankkeeksi. Se toteutettiin yhteistyössä ict-palveluyritys Academica Oy:n ja it-palvelutalo Atos Oy:n kanssa. Ideana on
jäähdytyksen rinnalla ottaa koneiden tuottama lämpö talteen
kaukolämpöverkkoon.
Kaukoviileä lisää
asumismukavuutta
Asumismukavuuden tarpeeseen
on kehitetty myös kevyempi ja
edullisempi jäähdytysversio kaukoviileä, joka toimii 50–150 kilowatin teholla.
Toistaiseksi sen saatavuus rajoittuu kaupungin ydinkeskustaan ja sielläkin suppealle alueelle. Parhaillaan verkkoa laajennetaan Kaivopuiston alueella
lähetystöjä ja tavallisia asuintaloja varten. Se edellyttää mittavaa
asennustyötä kiinteistöissä.
– Seuraavaksi verkosto valloittaa Jätkäsaaren ja Kalasataman. Siellä on jo tehty merkittävä määrä jäähdytyssopimuksia,
Janne Vartiainen kertoo. N
Kuntatalo käyttää kaukokylmää
TEKSTI ja KUVAT Paavo Taipale
QSuomen
Kuntaliiton toimitalo
Helsingin Kalliossa liitettiin Helsingin Energian kaukokylmäverkkoon viime kesänä. Jäähdytysjärjestelmän saneeraus toi
viilennystä selvästi aiempaa laajempaan osaan kookasta toimistorakennusta.
Aikaisemmin jäähdytettyjä tiloja olivat kiinteistön keskiosassa
sijaitsevat neuvotteluhuoneet, 1.
kerroksessa sijaitsevat opetustilat
ja muutamat työhuoneet.
– Koska osassa kiinteistöä ei
jäähdytystä ollut, tuli tarve saada nämä osat liitetyiksi mukaan,
Kuntaliiton tilahallintapäällikkö
Risto Timonen kertoo.
Tekninen toteutus oli Kuntatalossa sinänsä helppo, koska talossa oli mahdollista saada jäähdytys toimimaan olemassa olevan ilmastointijärjestelmän kautta. Palkkijäähdytystä ei rakennettu, eikä siten huonekohtaisia
säätömahdollisuuksiakaan ole.
28
Kaukokylmälaitteistoa Kuntatalon kellarikerroksessa. Keskellä oleva kulmikas laatikko on
kaukokylmän levylämmönsiirrin. Siinä kohtaavat erillisissä
kiertopiireissä Helsingin Energian (putkisto seinällä vasemmalla) omistama ja myymä kaukokylmä-vesi ja Kuntatalon ilmanvaihtokoneisiin tarkoitettu
jäähdytyspiirin vesi. Edessä oikealla on punainen jäähdytyspiirin paisuntasäiliö.
Säädöt toimivat alueellisesti kiinteistön eri osissa.
– Samalla uusimme myös merkittävimmät ilmanvaihtokoneet,
Timonen lisää.
Jäähdytysjärjestelmä otettiin
käyttöön kesäkuussa 2011, joten
vertailutuloksia esimerkiksi energiankulutuksesta ei vielä ole. Talossa työskentelevien työolot paranivat kyllä merkittävästi. Syksyisin
talossa järjestettävillä Kuntamarkkinoilla vierailee kahden päivän aikana noin 7 000 henkilöä. Myös
tästä tilaisuudesta saadut käyttökokemukset olivat positiiviset.
– Kuntatalon energiaselvitys valmistuu toukokuussa. Silloin aloitamme perusteellisen selvityksen
tarvittavista toimenpiteistä, jotka
tähtäävät tehokkaaseen energiatalouteen ja sitä kautta hiilijalanjäljen pienentämiseen, Risto Timonen sanoo.
Viime vuoden keväällä toteutettu urakka onnistui Timosen mielestä hyvin. Tuleva kesä tuo jo ver-
KUNTATALO
QOmistaja
Suomen Kuntaliitto.
QTalon
peruskivi muurattiin
helmikuussa 1982.
QKerrosala
28 000 m2 (huoneistoala 21 500 m2) ja tilavuus
117 000 m3.
QKuusi
kerrosta, joista 1½ kerrosta on katutason alapuolella, lisäksi ullakkokerros, missä
ovat merkittävimmät ilmanvaihtokoneet.
QUudet
IV-laitteet Recair Oy,
urakointi Are Oy ja taloautomaatio Honeywell Oy.
tailuaineistoa, ja tilannetta kiinteistössä pystytään paremmin
seuraamaan. Energiaselvitys aiheuttanee myös tiettyjä investointeja, joista päätetään selvityksen valmistuttua.
ENERGIA
Turku viilenee jätevedellä,
Tampere hakee kylmää Näsijärvestä
Esko Keski-Oja
Kaukojäähdytystä on ollut Turussa yhtä kauan kuin
Helsingissä. Tampereella
ensimmäiset rakennukset
tulevat jäähdytyksen piiriin
tänä vuonna.
TEKSTI Riitta Malve
NNTurussa harkittiin aluksi jääh-
dytyksen tuottamista lumesta.
– Turussa aurataan kaduilta talvisin noin 200 000 kuutiota lunta. Se oli tarkoitus varastoida Biolaakson lähelle luolaan, joka on edelleen kaavassa nykyisen
verkon varrella. Ehkä siihen palataan, jos jäähdytystarve kasvaa,
lämmönhankintapäällikkö Ilkka
Syrjälä Turku Energiasta kertoo.
Merivesi ei ole ollut missään
vaiheessa esillä kylmän lähteenä
Turussa, sillä kaupungin rannat
ovat matalia ja vesi lämpenee kesällä liikaa.
Edullisimmaksi ja ekologisimmaksi jäähdytysenergian lähteeksi osoittautui kaupungin jätevesi,
joka käytetään jäähdytykseen sen
jälkeen, kun siitä on otettu lämpö
talteen kaukolämpöverkostoon.
Jäähtyneellä jätevedellä kaukojäähdytysvesi viilennetään seitsemään asteeseen.
Kaukojäähdytys kannattaa
tiiviissä verkostossa
Sekä jäähdytystä että lämpöä
tuottavasta Kakolan lämpöpump-
Kakolan ensimmäinen lämpöpumppuyksikkö asennettiin 2008, jolloin tehtiin varaus myös toiselle yksikölle.
pulaitoksesta on tullut paikallinen menestystarina. Jätevedestä
saadaan 10 prosenttia turkulaisten tarvitsemasta kaukolämmityksen energiasta ja 90 prosenttia nykyisten asiakkaiden jäähdytystarpeesta. Vikatilanteissa ja kesähelteillä kylmää tehdään myös
varatuotantolaitoksilla.
– Kaukojäähdytysverkon idea
on tiivis rakennustiheys, koska sen rakentaminen on kallista. Siksi kylmäjakelu pysyttelee keskustan alueella vastaisuudessakin. Uusia asiakkaita liittyy
vuodessa viidestä kymmeneen.
Jäähdytyksen tuotantoa voidaan
kasvattaa, koska toiselle lämpöpumppuyksikölle on jo varaus,
Syrjälä arvioi.
Turun yliopistollinen keskussairaala, jossa ilmastointi, sairaalalaitteet ja palvelinsali tarvitse-
vat viilennystä, on yksi kaukojäähdytyksen 55 sopimusasiakkaasta. Niitä ovat lähinnä suuret
toimistot ja liikekiinteistöt sekä
jokunen asuintalo.
Tampereelle
jäähdytyslaitos 2013
Tampereella liitetään ensimmäinen asiakas orastavaan kaukojäähdytysverkostoon 1.7. Varsinainen jäähdytyslaitos, jonka teho riittää tuhansien asukkaiden
jäähdytystarpeen, valmistuu reilun vuoden päästä Naistenlahden
rannalle. Sieltä rakennetaan yhdysjohto Ratinan alueelle ensimmäisten liittymien luo.
– Nyt alkuvaiheessa viemme
tilapäisen kompressorikontin
asiakkaiden lähelle, myyntipäällikkö Pasi Muurinen Tampereen
Kaukolämpö Oy:stä selvittää.
Kylmän lähde on Näsijärven
syvänteessä, jossa veden lämpötila on kesän kuumimpanakin
kautena korkeintaan 10 celsiusastetta. Silloin lämpötilaa joudutaan muutaman viikon ajan
priimaamaan, sillä asiakkaille on luvattu kahdeksanasteista
jäähdytysvettä.
– Tulevan jäähdytyslaitoksen
ympäristövaikutukset on arvioitu pieniksi, vaikka putket imevät vettä satoja litroja sekunnissa järven pohjan tuntumassa. Eri
sidosryhmien, kuten kalastajien
kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä suunnitteluvaiheessa, Muurinen kertoo.
Vesi palaa takaisin järveen
pienen lenkin jälkeen puhtaana.
Putken suussa on suodatin, ja itse putki kulkee pohjaa pitkin häiritsemättä sen enempää luontoa
kuin ihmisiä.
Aloitusvuodeksi on saatu kaksi asiakasta, joista toinen on uusi
asuinkerrostalo ja toinen toimistorakennus. Tampereella luotetaan siihen, että tarvetta jäähdytykselle on siinä kuin muissakin
suurissa kaupungeissa.
– Tampereen kaukolämpöverkosto täyttää kohta 50 vuotta. Sen
rohkeat perustajat eivät aavistaneet, että toiminta voisi kasvaa
ja kehittyä nykyiseen laajuuteen.
Uskon, että kaukojäähdytyksen
kanssa käy samoin, Pasi Muurinen ennustaa. N
VETO – Vesihuollon johtamisen ja kehittämisen
koulutus alkaa marraskuussa 2012
Laajenna kokonaiskuvaasi vesihuoltoalan kentästä, syvennä näkemystäsi alan johtamisesta ja verkostoidu muiden alan ammattilaisten kanssa vesihuollon asiantuntijoille suunnatussa koulutuksessa!
Viimeinen hakupäivä koulutukseen on 12.9.2012.
ZZZWXW¿HGXWHFK
29
Ympäristöystävällinen ulkovalaistus
Päivitä katuvalaistuksesi nyt! Tehottomat elohopealamput poistuvat markkinoilta vuonna 2015. Vaihda tulevaisuudenkestävään valaistukseen jo nyt ja saavuta samalla suuret säästöt. Philips tekee ulkovalaistuksen päivittämisestä helppoa tarjoamalla valaistuk senohjausjärjestelmällä
varus tet tuja tehokkaita ledivalaisimia kampanjahintaan! Lisätietoja:
www.philips.fi/greenoutdoor
ENERGIA
Oulu tutki katuvalaistuksen tehokkuutta
Uusi tekniikka säästää energiaa
ja valaisee paremmin
Oulussa tutkittiin katuvalaistuksen energiatehokkuutta viime vuonna. Tulokset osoittavat,
että vaihtamalla huonon hyötysuhteen elohopealamppuvalaisimet
uudempiin purkauslamppuvalaisimiin säästetään energiaa. Ledit
ovat energiatehokkaita
mutta kalliita hankkia.
OHeikki Niskala
tekninen harjoittelija
Oulun Energia Urakointi Oy
NNOulun Energia Urakointi Oy
ja Oulun kaupungin tekninen
keskus tutkivat katuvalaistuksen
energiatehokkuutta viime vuonna
Oulussa. Tutkimuksessa selvitettiin yli kahdenkymmenen markkinoilla olevan katuvalaisimen tehonkulutus, niistä mahdollisesti
aiheutuvat häiriöt sähköverkkoon
sekä valo-ominaisuuksia.
Tulokset osoittavat, että käyttämällä uudempaa valaistustekniikka elohopealamppujen sijaan
säästyy paljon energiaa ja valaistus paranee. Elohopealamppuihin verrattuna tehonkulutus oli
vähintään 30 prosenttia pienempi millä tahansa uudemmalla valaisimella.
Led-valaisimet kuluttivat vielä vähemmän kuin purkaustekniikalla toimivat monimetallija suurpainenatriumlamput. Ledien energiankulutus kuitenkin
kasvaa ikääntyessä, koska niiden
valontuotto heikkenee ajan myötä. Useissa ledeissä tietokone lisää
automaattisesti virransyöttöä, jotta valontuotto pysyy vakiona koko elinkaaren ajan.
Häiriömittauksissa yksikään
Mitaten Oy:n väärävärikuva on Oulun katuvalaisintestikentältä. Kuvassa oleva rajaus on noin tien leveys ja pylväiden väli. Asteikossa valkoinen on suurin ja musta pienin luminanssiarvo.
valaisin ei aiheuttanut häiriöitä sähköverkkoon yli standardin
määräämien rajojen.
Valaisimista väärävärikuvat
Valo-ominaisuudet mitattiin Mitaten Oy:n toimesta. Valaisimista otettiin väärävärikuvat luminanssin tarkastelua varten. Lisäksi mitattiin valon värilämpötila ja valovoimakkuudet. Väärävärikuvien ottamisen aikaan tien
pinta oli kostea, joten täysin luotettavia arvoja luminanssin suhteen ei saatu, mutta kuvat näyttävät erinomaisesti valon jakautumisen tien pinnalle.
Valaistusvoimakkuus mitattiin
samalla laitteella kuin valon värilämpötila. Osa valaisimista pääsi
samaan tasoon elohopealamppujen kanssa valaistusvoimakkuuksissa, mutta suurin osa ylitti nämä
kirkkaasti. Valaisimet siis täyttävät
halutut katuvalaistusluokat, kunhan pylväiden väli on oikea.
Ledit kylmiä ja tehokkaita
Led-valaisimet olivat poikkeuksetta kylmempiä värilämpöti-
laltaan kuin monimetallilamppuja käyttävät valaisimet. Suurpainenatriumlamppuja käyttävillä valaisimilla ei ole värilämpötilaa ollenkaan. Vaikka ledien kylmä valo tuotti tien pinnalle vähemmän valaistusvoimakkuutta,
se näytti valaisevan paremmin.
Ledien valojakauma oli yleisesti
tasaisempi kuin purkauslampuilla. Tämä johtuu useiden ledien
kohdistamisesta eri suuntiin tielle.
Oulun kaupunki noudattaa
katuvalaistuksessaan yleissuunnitelmaa. Tämä määrää katuvalaistuksen valon värilämpötilan
3 000–4 000 kelviniin. Lisäksi
valaisinten muoto on ohjeistettu eri kaupunginosiin. Tärkeintä on kuitenkin siirtyä elohopealamppuja käyttävistä valaisimista uudempaan tekniikkaan, jotta energiankulutusta saadaan vähennettyä.
Ledit ja purkauslamput
yhtä kalliita
Led-valaisimien ja purkauslamppuvalaisimien kustannukset ovat
30 vuoden tarkastelujaksolla yhtä
suuret. Syy tähän on ledien kallis
hankintahinta: led-valaisin maksaa kolme kertaa enemmän kuin
purkauslamppuvalaisin.
Purkauslamppuvalaisimissa
lamppujen vaihtotiheys on suurempi ja ne kuluttavat enemmän
energiaa kuin ledit. Myös takaisinmaksuaika on purkauslamppuvalaisimilla ledejä lyhyempi.
Hankintahinta saadaan takaisin
energiansäästönä, kun uudempi
valaisin käyttää vähemmän tehoa kuin vanha elohopealamppuvalaisin.
Jos energiansäästöä halutaan
nopeasti ja edullisesti, kannattaa
huonon hyötysuhteen omaavat
elohopealamppuvalaisimet vaihtaa uudempiin purkauslamppuvalaisimiin. Led-valaisimet tulevat varmasti vielä kehittymään ja
niiden hinta alenemaan. Lisäksi
ledien etuna on niiden energiatehokkuus. N
Katuvalaisimien testijärjestelyistä
Oulussa kerrottiin myös
Kuntatekniikka-lehdessä 8/2011.
31
Energiaosuuskunta pyörittää uusia lämpölaitoksia
Pudasjärven kaupunki
tavoitteli elinvoimaa ja
halusi vähentää päästöjä. Kaupunki teetti uusiutuvan energian kuntakatselmuksen.
Seurauksena syntyi uusia lämpölaitoksia, joita
pyörittää tuore energiaosuuskunta.
NNKuntakatselmus alkoi tuntua
jimmassa kunnassa on runsain
mitoin, ja niitä haluttiin hyödyntää enemmän. Metsänhoidollisistakin syistä piti tehdä jotain. Tavoitteena oli myös lisätä
työpaikkoja, työtä ja hyvinvointia sekä pienentää kustannuksia.
Vuonna 2008 tehty kuntakatselmus avasi tähän mahdollisuudet.
– Nyt elinvoimaisuutemme on
ihan toista luokkaa. Jokainen uusi
työpaikka ja yritys on meille elintärkeä. Kuntakatselmuksen myötä saimme, mitä halusimmekin eli
perusteellisen kuvan uusiutuvan
energian käytön mahdollisuuksista, Pudasjärven tekninen johtaja
Ritva Kinnula toteaa.
Pudasjärven päättäjistä ajankohtaiselta noin nelisen vuotta sitten, kun öljy kallistui. Energiapuuvaroja Suomen toiseksi laa-
Huolellinen läpivalaisu
Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tavoitteena on selvit-
TEKSTI: Kirsi Sivonen ja
Iiris Lappalainen
Ke
ela
ati
t e 25 A 1–3
3, 0
01
145
145
450
0 Vant
Vantaa
Va
taa
P. 09-8
P
09 87009
0 9
00
96
60 " F 09
09-8
-8
87
700
70
00 96
9611
11
1
kubler
er@
@kub
@
bler.
ler.
r.fi
fi " www
ww.k
.kub
.k
uble
ub
ler.
le
r.fi
r.
fi
32
Juha Nyman
PUDASJÄRVI SAI ELINVOIMAA
– Kuntakatselmuksen myötä saimme, mitä halusimmekin eli perusteellisen kuvan uusiutuvan energian käytön mahdollisuuksista,
Pudasjärven tekninen johtaja Ritva Kinnula sanoo.
tää alueen energiantuotannon ja
-käytön nykytila. Nykytilasta laaditaan energiatase, josta nähdään
koko kunnan energiantuotanto
ja käyttö. Kuntakatselmuksessa
voidaan tarkastella monenlaisia
ja erikokoisia uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksia.
Kuntakatselmuksessa käydään
huolellisesti läpi alueen kaikki uusiutuvat energialähteet sekä uusiutuvan energian tuotanto- ja hyödyntämismahdollisuudet. Nykytilaa vertaillaan mahdollisuuksiin,
jonka jälkeen tehdään toimenpide-ehdotukset. Yleisimmin ehdotetaan öljylämmitteisten kiinteistöjen siirtymistä pelletti- tai hakelämmitykseen ja kaukolämpöverkoston laajentamista.
Kuntakatselmuksen kulmakiviä on hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen. Pudasjärvi onkin monen muun kunnan lailla liittynyt kuntien energiaohjelmaan, joka ulottuu vuoteen 2016
asti. Pudasjärvelle tämä tarkoittaa
1 854 MWh:n energiansäästötavoitetta. Ritva Kinnula uskoo tavoitteen toteutuvan.
Katselmusten kustannukset
eivät jää vain kuntien harteille,
sillä uusiutuvan energian kuntakatselmukseen voi saada valtion
tukea ely-keskuksilta. Jos kunta
on mukana energiatehokkuussopimuksessa, se voi saada tu-
kea 60 prosenttia kokonaiskustannuksista.
Työllisyyttä ja säästöjä
Kuntakatselmuksessa pyritään
uusiutuvan energian käytön kustannustehokkuuteen. Toimenpide-ehdotuksissa esitetään hankkeiden investointikustannukset ja
niiden takaisinmaksuaika.
Vaikka Pudasjärvellä käytettiin jo ennestään paljon uusiutuvaa energiaa esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa, kuntakatselmuksessa tehtiin yhteensä
12 toimenpide-ehdotusta ja useita ehdotuksia jatkoselvityksistä.
Niissä ehdotettiin muun muassa
öljylämmitteisten kiinteistöjen
lämmitysmuodon vaihtamista
pellettiin tai hakkeelle sekä kahta aluelämpöverkkoa.
Pudasjärvellä tartuttiin toimeen. Kinnulan mukaan katselmuksen toimenpide-ehdotusten jälkeen kaupunkiin on kohonnut useita hakelämpölaitoksia, joita pyörittää uusi energiaosuuskunta.
– Energiaosuuskunta toimittaa meille lämpöä, ja tätä kautta
saimme uusia työpaikkoja ja elinvoimaisuuttakin kunnan alueelle,
Kinnula iloitsee.
Osuuskunta lämmittää hakkeella teollisuusalueen uutta
aluelämpöverkkoa ja useita kylä-
ENERGIA
KUNTAKATSELMUKSESTA
Ritva Kinnula
Hirvaskosken koululla on toinen Pudasjärven energiaosuuskunnan
pienistä 80 kilowatin hakelämpölaitoksista (pieni rakennus koulun
takana).
kouluja. Lisäksi Rimminkankaan
koulu on liitetty kaukolämpöön,
ja myös Lakarin koululle suunnitellaan hakelämmitystä.
Pudasjärven energiaosuus-
kunnalla on kaksi pientä 80 kilowatin lämpölaitosta Aittojärven ja
Hirvaskosken kouluilla. Osuuskunta pyörittää myös suurempaa
teollisuusalueelle kohonnutta 700
kilowatin lämpölaitosta.
Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Hannu Nissi on erittäin tyytyväinen seutukunnalle
syntyneeseen uusiutuvan energian ilmapiiriin sekä yhteiseen
energia-ajatteluun.
Monipuolista hyötyä
Kuntakatselmuksesta on ollut Pudasjärvelle selkeää hyötyä
monessakin suhteessa, ei vähiten
markkinointivalttina. Naapurikuntien väkeä on tullut linja-autolasteittain tutustumaan paikallisiin lämpölaitoksiin.
– Tämä on herättänyt runsaasti mielenkiintoa. Suosittelen
kuntakatselmusta muillekin kunnille, Ritva Kinnula sanoo.
Työtä ja investointeja katselmus on toki teettänyt, mutta
KUNTAKATSELMUKSET
QTehty 28 kunnassa 2012 alkuun
mennessä (Helsingissä 2003, Espoossa 2011). Suurin osa mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa tai energiaohjelmassa.
QMotiva kouluttaa energiakatselmoijia uusiutuvan energian kuntakatselmuksiin ja ylläpitää tietoja
pätevistä katselmoijista.
QSuunnitteilla on työpaja, jonka
tavoitteena on kehittää mm. katselmusten yhteishankintaa kuntien kesken.
Qwww.motiva.fi/kuntakatselmus
Fredrik Åkerlund, p. 0424 281 240,
fredrik.akerlund@motiva.fi
Kinnula arvioi kaupungin olevan voiton puolella, vaikka Elomaticin tekemässä kuntakatselmuksessa esiin tulleita toimia vielä riittääkin. N
+UNTAMARKKINAT
+OMMUNMARKNADEN
33
201
2
Vesihuollon osto-oppaan 2012 paikat ovat nyt jaossa.
Aineistopäivä on 10.8.2012.
Nettioppaan suosio jatkuu.
Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.
vers
io le
VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT
alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä
kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä
tarjoavat yritykset yhteystietoineen
hti.
kun
tate
knii
kka
.fi
OTA YHTEYTTÄ:
Marianne Lohilahti
puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
34
NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI
linkki yrityksen kotisivuille
tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuoden
Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille
Kuntatekniikka-lehden tilaajille ja vesihuoltoalan
päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa
syksyllä sekä Kuntamarkkinoilla 12.–13.9. 2012 ja
Ympäristötekniikka-messuilla 9.–12.10.2012.
Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöiden
tärkeä työkalu.
Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja / tai mainoksella!
Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Finlandia-talo
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Danne Långström
PL 51, 00131 Helsinki
puh. 040 1251570
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31025957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
puh. 09 31038631, 050 5591435
jyrki.vatto@hel.fi
jyrki.vatto@kolumbus.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Ville Alatyppö
puh. 09 31039943, 040 3345430
ville.alatyppo@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa
Jyrki Vättö
puh. 09 31038631, 050 5591435
jyrki.vatto@kolumbus.fi
Kesäinen Helsinki on kauneimmillaan 4.–10.6., kun Kuntatekniikan yhdistys tekee historiaa toteuttaessaan Kuntatekniikan päivät yhdessä kansainvälisen IFME-kongressin kanssa Finlandia-talossa.
Ilmoittautuminen kansainväliseen seminaariin alkanut
Kuntatekniikan päivät ja IFME2012
laajin tapahtuma SKTY:n historiassa
NTämänvuotiset Kuntatekniikan päivät pidetään Helsingissä
4.–10.6. Finlandia-talossa pidettävä seminaari on perinteisen ohjelman lisäksi kansainvälinen. Luennoitsijoita tulee ympäri maailmaa,
mutta joukossa on myös paljon
suomalaisia esitelmiä. Iso osa luennoista tulkataan suomeksi.
Maanantaina avajaiset
Ohjelma alkaa maanantaiaamuna
4.6. yhdistyksemme (SKTY) vuosikokouksella. Varsinaiset avajaisseremoniat alkavat vuosikokouksen
jälkeen. Silloin siirrytään lounaan
ja ryhmäkuvan jälkeen teknisille
kiertoajeluille sekä -kävelyille. Tänä
vuonna kiertoajelulle lähtevät vain
”insinööribussit”. Arkkitehti- ja viherryhmille on valmisteilla kiertokävelyt Helsingin ydinkeskustassa.
Ilta huipentuu Helsingin kaupungintalolla pidettävään kaupungin vastaanottoon.
Keskiviikkona gaalailta
Tiistai ja keskiviikko 5.–6.6. on py-
hitetty luennoille. Aamut alkavat
yhteistilaisuuksilla, joiden jälkeen
luentoja pidetään rinnakkain monessa eri salissa. Luennot on jaettu aihealueisiin. Niiden aikataulutus on tehty sellaiseksi, että salien
vaihto luentojen välillä on mahdollista. Osa luennoista tulkataan
suomeksi.
Tiistai-illan päättää perinteinen
viinitilaisuus, joka on aina toiminut erinomaisena verkostoitumisja keskustelufoorumina. Keskiviikkoillan päätteeksi pidetään puolestaan perinteinen iltajuhla, joka on
tänä vuonna nimetty kansainvälisesti gaalaillaksi. Juhlapaikkana on
monelle teekkarille tuttu Espoon
Dipoli. Illan ohjelma on rento: hyvää ruokaa ja tanssittavaa musiikkia miellyttävien ihmisten seurassa.
lähteä laivalla päiväksi Tallinnaan.
Länsisatamasta lähtevän aamulautan saapuessa Viron pääkaupunkiin Tallinnan kaupungin edustajat
ottavat seminaarivieraat vastaan ja
esittelevät heille kaupunkiaan.
Kohteina ovat muun muassa Vanhakaupunki, Kadriorg-puisto ja Laululava. Kiertoajelun aikana kuullaan ajankohtaisia katsauksia Tallinnan rakentamiskohteista.
Matka laiva-aamiaisineen ja Tallinnan kaupungin tarjoamine lounaineen sisältyy normaaliin seminaarihintaan (550 euroa). Takaisin Helsinkiin saavutaan jo torstai-iltana.
Tallinnan-matkalle pääsee, jos ilmoittautuu ennen huhtikuun loppua. Matkalle voi toki ilmoittautua ilman seminaari-ilmoittautumistakin. Tuolloin matkan hinta on
100 euroa.
Torstaina Tallinnaan
Torstaista 7.6. eteenpäin Kuntatekniikan päivät poikkeavat hiukan totutusta. Perinteisen laivaretken sijasta kaikilla seminaarimaksun maksaneilla on mahdollisuus
Perjantai-iltana kohti
Tukholmaa
Laivateema jatkuu vielä perjantai-iltana 8.6., kun Silja Line irtoaa Helsingin Eteläsatamasta kohKuntatekniikka 3/2012
35
Finlandia-talo
Finlandia-talossa pidettävään seminaariin saapuu luennoitsijoita
ympäri maailmaa, mutta joukossa on myös paljon suomalaisia esitelmiä. Iso osa luennoista tulkataan suomeksi.
ti Tukholmaa. Lauantaiaamuna 9.6.
seminaarivieraita on satamassa
vastassa Tukholman kaupungin ja
Ruotsin kuntatekniikkayhdistyksen
(KT) edustajia. Heidän johdollaan
siirrytään linja-autoihin ja lähdetään
tekniselle kiertoajelulle.
Kohteina ovat muun muassa
Tukholman satama-alue, valtatie
E20:n rakenteilla oleva Pohjoislinkki sekä Vanhakaupunki. Lauantain
lounas nautitaan Tukholman kaupungin piikkiin kuuluisassa Café
Operassa. Laiva Tukholmasta palaa
Helsinkiin sunnuntaiaamulla.
Tukholman ekskursio ei kuulu seminaarihintaan, mutta siihen
pystyy ilmoittautumaan samaan aikaan seminaari-ilmoittautumisen
kanssa. Post Seminar -matkan kustannus on vain 225 euroa henkilöltä jaetussa kahden hengen hytissä. Hintaan sisältyvät laiva-aamiaiset, laivaillalliset sekä tervetuliaisskoolaus lauantai-illan yhteistilaisuudessa.
tatekniikan päivien ohella kansainväliseen seminaariin. Tämä tilaisuus
ei otaksuttavasti toistu lähivuosikymmenien aikana.
Ilmoittautuminen seminaariin
on alkanut, ja pari sataa henkilöä
on jo varmasti mukana. Hotellikiintiöitä on varattu Helsingin Scandichotelleista. Ilmoittautumislomakkeet ja muut tarkemmat tiedot ohjelmista sekä hotelleista löytyvät sivuilta www.ifme2012.com.
Pidä huolta, että myös Sinä olet
mukana tässä SKTY:n historian laajimmassa kuntatekniikkatapahtumassa. Ilmoittautumisaika päättyy huhtikuun viimeisenä päivänä 30.4.2012.
Ainutlaatuinen tilaisuus
TERVETULOA HELSINKIIN!
Tänä vuonna on siis ainutlaatuinen
tilaisuus osallistua perinteisten Kun-
OJyrki Vättö
kokousmestari
Kaupunki isännöi SKTY:n hallituksen kokousta maaliskuun lopulla
Tampere esitteli vaikuttavan hankeohjelman
Historialliset Kuntatekniikan
päivät tulossa
Kuntatekniikan päivät 2012 pidetään Helsingissä. Tapahtuma on täl-
36
Jyrki Vättö
NSain käsiini ensimmäiset kuntatekniikkalehdet, Kunnallistekniikka – Kommunalteknik numerot 1–3
vuodelta 1946. Ykkösnumeron ensisivuilla kaupungininsinööri Akseli
Linnavuori kirjoitti:
”Aikakauslehtemme `Kunnallistekniikka – Kommunalteknik´ alkaessa nyt ilmestyä on Suomen Kunnallisteknillisen Yhdistyksen kauan
toivoma tavoite saavutettu.”
Yhdistys oli jo aikaisemmin julkaissut vuosikirjaa, jossa oli ollut muun muassa ”vuosikokoukseen sisältyvät alustukset, esitelmät
ja muut mahdolliset erikoisasiat”,
mutta niistä oli ”säännöllisesti puuttunut varsinainen ajankohtaisuuden
suuri ansio”, joten vuosikirjat eivät
olleet kaikissa suhteissa vastanneet
tarkoitustaan.
Lehti lähti taipaleelleen siinä
mielessä, että ”siitä koituu entistä julkaisutuotantoa kiinteämpi yhdysside yhdistyksen ja sen jäsenten kesken”. Tässä suhteessa nykyinen Kuntatekniikka-lehti jatkaa yhä
edelleen onnistuneesti sille viitoitetulla polulla.
Toinen kunnioitettava perinne,
jota yhdistys toteuttaa, on jokavuotiset Kuntatekniikan päivät.
asuinalue, johon kohoaa yli 13 000
asukkaan kaupunginosa. Vuoreksessa järjestetään ensi kesänä asuntomessut.
Jäsenrekisteri päivitetty
Yksi Tampereen 57 keskustan kehittämishankkeesta on Frenckellin
patomuurin rakentaminen Tammerkosken rannoille.
lä kertaa ainutlaatuinen yhdistyksen
historiassa, kun seminaaripäivillä
puidaan kotimaisten asioiden ohella
myös kansainvälisiä rakennushankkeita ja infrakohteita. Luentoja on
tarjolla lähes seitsemänkymmentä.
Ilmoittautuminen kesäkuun alun
kongressiin on jo hyvässä vauhdissa. Ilmoittautumisaika päättyy huhtikuun viimeisenä päivänä
30.4.2012. Vielä siis kerkeää mukaan! Ilmoittautumislomakkeet ja
muut tarkemmat tiedot seminaarista löytyvät osoitteesta www.ifme2012.com.
Tampere hallituksen
kokousisäntänä
Tampereen kaupunki isännöi maaliskuun lopulla yhdistyksen hallituk-
sen kokousta. Hallitus sai tamperelaisilta isänniltään erinomaisen kohtelun sekä melkoisen tietopaketin
kaupungin rakennushankkeista.
Tampereen keskustan kehittämisohjelmassa on kirjattuna peräti
57 erillistä hanketta. Mukaan mahtuu monenlaisia ja -kokoisia hankkeita, joista vaikuttavimpia ovat liikenteen puolelta raitiotiereitistön
suunnittelu sekä Rantaväylän siirtäminen tunneliin. Asuinrakentamisessa merkittäviä kohteita ovat
muun muassa Ratinan alueen rakentaminen, Tammelan ja Amurin
täydennysrakentamiset sekä rantarakentaminen kaupungin molempien järvien äärelle.
Keskusta-alueen ulkopuolella merkittävä kohde on Vuoreksen
Yhdistyksen hallitus hyväksyi kokouksessaan kahdeksan uutta jäsentä: Pirjo Kosonen Vantaalta, Päivi Rissanen Kuopiosta, Mari Helin Turusta, Mia Numminen ja Kari Vuorinen Helsingistä sekä Antti Ihalainen ja Olli Hurme Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:stä
ja Anssi Heikkilä Pöyry Finland
Oy:stä. Yhteisöjäsenhakemuksia ei
tällä kertaa ollut käsittelyssä.
Jäsenrekisteristä poistettiin toistakymmentä menehtynyttä tai eroilmoituksen lähettänyttä jäsentä. Samalla rekisteristä passivoitiin parikymmentä jäsenmaksuja laiminlyönyttä jäsentä. Täten tavoite 900 jäsenen rajapyykistä jälleen kaikkosi
hiukan kauemmaksi, mutta uusien
jäsenhakemusten virtaus on onneksi ollut lähiaikoina melko aktiivista.
Yhdeksänsataa ei todennäköisesti kerkeä mennä rikki ennen kesäkuun Kuntatekniikan IFME-päiviä,
mutta toivo elää, että uudelle sataluvulle päästäisiin vielä tänä.
Hakemuksia ja ilmoittautumisia
odotellen,
OJyrki Vättö
kokousmestari
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
www.cityofchicago.org
Opintomatkalla Amerikan yhdistyksen vuosikongressiin 22.8.–1.9. tutustutaan muun muassa
maailman suurimpaan vedenpuhdistuslaitokseen Chigacossa. Kaupungin vesilaitos tuottaa hieman alle miljardi litraa vettä päivässä Chicagolle ja sen lähikunnille.
Kuntatekniikan päivät lähestyvät
– samoin opintomatka Amerikkaan
NPerinteiset Kuntatekniikan päivät järjestetään tänä vuonna Finlandia-talolla 4.–10.6. Luennoitsijat on valittu, samoin puheenjohtajat. Päivien järjestelyt ovat pikkuhiljaa loppusuoralla. Niinhän
tässä vaiheessa pitää ollakin, kun
tapahtumaan on enää puolitoista
kuukautta aikaa.
Luennoitsijoita on saatu joka puolelta maailmaa – itse asiassa aivan loistavasti. Luennoitsijat
ja otsikot ovat jo nähtävillä osoitteesta www.ifme2012.com. Samaisessa osoitteessa voit ilmoittautua kongressiin.
Muuta tietoa, kuten piakkoin
ilmestyvä suomenkielinen ohjelma (yhdessä salissa englanti/suomi -tulkkaus) löydät taas sivuilta
www.kuntatekniikka.fi. Näillä sivuilla on myös lisätietoa esimer-
kiksi golfkisastamme. Suomenkielinen ohjelma tullaan myös
postittamaan jäsenistölle.
Kaikki on siis viittä vailla valmista, joten ilmoittaudu ihmeessä mukaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen.
Go West
Jenkkimatkaan 22.8.–1.9. on tullut pientä lisäystä. Chicagossa
meille esitellään mm. maailman
suurinta vedenpuhdistuslaitosta ja keskustan tietyömaata yms.
San Franciscossa on tarkoitus tutustua mm. puukerrostalorakentamiseen ja kaupungin uuteen
pysäköintijärjestelmään. Paljon
muutakin on kummassakin kohtessa esillä ja näytillä, ja ohjelma
sisältöineen elää sekä kasvaa vielä ennen lähtöä.
Los Angelesissa on sitten
myös Amerikan (ja Kanadan) yhdistyksen vuosikongressi, missä
mielenkiintoisia luentoja on erittäin laajalta alueelta – ja varmastikin jokainen löytää itseään kiinnostavia luentoja jopa runsaudenpulaksi asti.
Vielä (ainakin tätä kirjoittaessani) on muutama paikka vapaana, joten jos on kiinnostusta,
niin nyt alkaa olla aivan viimeiset
hetket ilmoittautua mukaan. Ilmoittautumiset hoidetaan myös
www.kuntatekniikka.fi -sivujen
kautta.
ODan-H.
Långström
toiminnanjohtaja
RTY
R
RT
Y täytti 50 vuotta
NRakennustarkastusyhdistys RTY täytti 50 vuotta, ja SKTY
onni
nittelee. Juhlakokoontuminen tapahtui Espoossa Kultonnittelee.
tuurik
kes
e kuksen tiloissa ja juhlaillallinen oli Dipolissa. RTY:n
tuurikeskuksen
juhlakok
okouksessa oli mukana ennätyssuuri osallistujajoukjuhlakokouksessa
ko, ja mu
uutenkin tunnelma oli kaikin puolin huipussaan.
muutenkin
Onnittelut vvielä
ielä kerran!
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA
puh. 09 31038806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 2665137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.fi
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 83924438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 4594601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
Päivi Ahlroos, Sito Oy
Tietäjäntie 14, 02130 Espoo
puh. 020 7476185, 040 4824962
paivi.ahlroos@sito.fi
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
IFME 2012
RTY:n puheenjohtaja Pekka Virkamäki pitää kiitospuheen.
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
Solen skiner redan högt, och nu
(i slutet av mars) ser man redan
tussilagon på sydsluttningarna i
södra Finland.
Arrangemangen för vårens
dagar är på slutrakan, och även
om snön smälter där ute, så ser
det ut som om kongressarrangemangen har drabbats av en
snöbollseffekt... mer och mer,
medan bollen rullar allt snabbare.
Föreläsarna är valda och sessionerna har fått sina ordföranden, och allt detta kan man läsa om i www.ifme2012.com.
Tekniska utflykterna är också så
gott som klara, och även om
detta kommer det att finnas information på samma adress.
Studieresa till USA
Sommarens studieresa till Chicago, Los Angeles och San Francisco är också ”under way”.
Programmet utvecklas dag för
dag, och kommer med all sannolikhet att vara riktigt intressant, med alla föreläsningar på
APWA-kongressen samt tekniska besöken i både Chicago och
San Francisco.
ODan-H. Långström
verksamhetsledare
37
www.ukty.fi
Väärät pintamateriaalit ja
alimitoitettu siivous ovat
uhka halliemme maineelle
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen
uimaloiden, uimahallien ja
kylpylöiden toiminnallista ja
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen
tärkeimpiä toimintamuotoja
ovat vuosittaisen koulutus- ja
keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskusteluja koulutustilaisuudet
sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä 130.
Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella
perehtynyt henkilö.
Alalla toimivat oikeuskelpoiset
yhteisöt voivat liittyä
yhdistyksen kannatusjäseniksi.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Jukka Vienonen
s-posti: jukka.vienonen@lohja.fi
puh. 044 502 0120
Yhdistyksen sihteeri
Tapio Ala-Peijari
s-posti:
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi
puh. 040 829 0068
NTähän aikaan vuodesta jokainen tietää, miten hyviä laitoksia uimahallit ja kylpylät ovat yleiskunnon ylläpitämistä varten. Harva kuitenkin tulee miettineeksi, kuinka arvokkaista laitoksista on kyse. Uimahallit
ja kylpylät ovat käyttölaitoksia – mitä enemmän niitä käytetään, sitä halvemmaksi ne tulevat. Laitosten
toiminnan laatu on myös tärkeä tekijä.
Etenkin laitoksen viihtyisyys ja turvallisuustekijät
syntyvät jo suunnittelussa ja toteutuksessa. Viihtyisyyttä ja turvallisuutta voidaan ylläpitää oikealla hoidolla ja vain vähän parantaa kyseisin toimenpitein.
Ei pidä säästää väärässä paikassa
Laitosten kustannukset muodostuvat pääomakustannuksista ja käyttökustannuksista. Suuri osa eli
noin puolet käyttökustannuksista syntyy tutkimusten mukaan henkilöstökuluista. Toisen puolen muodostavat energia-, vesi-, kemikaali- ym. kulut. Nykyisen kireän rahapolitiikan aikana on alettu säästämään laitosten hoidosta. Monessakaan laitoksessa
ei ole ymmärretty, mitä väärässä paikassa säästäminen tarkoittaa.
Väärät pintamateriaalit ja alimitoitettu siivous
ovat tämän päivän uhkakuvia. Olen tänä vuonna
nähnyt, miten lattioiden liukkaus ja lammikoituminen aiheuttavat ongelmia halleissa. Samoin saunojen
laudemateriaalit (klinkkerilaatat) aiheuttavat paljon
epämiellyttävyyttä. Siihen kun vielä lisätään käytettyjen laudeliinojen jättäminen lauteille ja lattioille, joissa on – etenkin pesuhuoneissa – vaatenukkaa lattialla, niin voi vain kuvitella, miten miellyttävää ja virkistävää uimahallissa ja kylpylässä käynti on.
Laitosten olisi kyllä herättävä huomaamaan tämän hetken tilanne. Ei pidä säästää väärässä paikassa, sillä se kostautuu hyvin äkkiä kävijämäärissä. Seurasin muutamissa kylpylöissä, kun vanhemmat ihmiset liikkuivat märillä lattioilla seinätangoista kiinni pitäen, etteivät olisi liukastuneet. Eihän näin saisi olla!
Muutamissa vanhemmissa laitoksissa lattialaatoitukset ovat pinttyneet niin likaisiksi, ettei niihin kehtaisi
paljasta jalkaansa pistää.
Tämä kertoo vain siivouksen tasosta ja sen arvostamisesta. Kun tähän vielä lisätään lattioiden lammikoituminen, on yhtälöä vaikea ratkaista asiakkaita tyydyttävästi. Kuitenkin kaiken toiminnan – niin
suunnittelun, rakentamisen, hoidon kuin muunkin
hallin toiminnan – tulisi tähdätä vain ja ainoastaan
asiakkaan parhaaksi. On aina muistettava, että suunnittelemme, rakennamme ja hoidamme näitä laitoksia käyttäjiä varten!
rustuksiin pintakorkeudet ja lattiakaivojen korkeudet. Silloin olisi toivoa työn onnistumisesta. Jokainenhan tietää, että lämpimissä tiloissa olevissa lammikoissa erilaiset bakteerit elävät erittäin mielellään
ja aiheuttavat uimareiden jaloille terveysongelmia. Ja
sehän on laitokselle aina negatiivista mainosta.
Ongelman korjaaminen käyttöaikana on hankalaa, jopa mahdotontakin. Tämäkin pikkusektori kuuluu niihin laatukysymyksiin, joihin jokaisen alalla olevan olisi paneuduttava huolella ja asiaan kuuluvalla
vakavuudella. Muistutettakoon vielä, että meillä on
märkien tilojen lattioissa nollatoleranssi eli veden pitää joka paikasta valua lattiakaivoihin.
Yhdistyksemme talous kehittynyt
suotuisasti
Yhdistyksemme sääntöjen määräämä vuosikokous pidettiin 21.3.2012 Forssan Viihdeuimala Vesihelmessä. Kokouksen aluksi hallipäällikkö Leena Sukander kertoi kaksikymmentä vuotta käytössä olleen hallin käyttökokemuksista ja taloudenpidosta. Varsinaisessa vuosikokouksessa todettiin muun
muassa, että talous on kehittynyt suotuisasti ja viime vuonna saatiin pääasiallisesti valmiiksi opetus- ja
kulttuuriministeriön toimeksiantama uimahalli- ja
kylpylärekisteri. Rekisteri on tällä hetkellä VTT:llä
uimahalliportaaliin liittämistä varten.
Kokouksessa hyväksyttiin sääntömuutos, jolla yhdistyksen hallitusta kasvatettiin kahdella varajäsenellä. Perusteena oli, että näin saadaan toimintapintaa
laajemmaksi. Valittiin toimihenkilöt vuodeksi 2012.
Puheenjohtajana jatkaa Pertti Kärpänen Mäntsälästä, jäsenet Tapio Ala-Peijari Espoosta, Tapio Jauhiainen Espoosta, Tapani Lahti Hyvinkäältä, Martti Matsinen Espoosta ja Jukka Vienonen
Lohjalta. Varajäseniksi valittiin Jukka Maja Riihimäeltä ja Paula Liinamaa Kangasalta. Toiminnan tarkastajaksi valittiin Keijo Alastalo Turusta ja varalle
Juhani Hämäläinen Kaarinasta. Näillä voimin luotsataan yhdistyksen toimintaa 2012.
Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää messuja
koulutusmatka Interbad-messuille Stuttgartiin
9.–12.10.2012, jos jäsenistö niin haluaa. Ottanet yhteyttä allekirjoittaneeseen, jos matka kiinnostaa.
Keväisin terveisin,
Märkien tilojen lattioissa nollatoleranssi
Etenkin lattioiden lammikoituminen johtuu yksinomaan suunnittelu- ja rakennusvirheestä. Suunnittelijoiden tulisi määritellä kaikkien märkien tilojen pii-
38
OPertti Kärpänen
puheenjohtaja
Vuosaaren Aimo Mäkinen Areenan käyttökustannu
Helsinkiin Euroopan ensimm
Helsingin Vuosaaren jäähallin
kenttävalaistus on toteutettu kokonaan ledeillä. Ratkaisu on lajissaan Euroopan ensimmäinen. Vuosaaren Liikuntapaikat Oy:n Helsingin Jääkenttäsäätiön avustuksella rakennuttaman hallin teknisillä
ratkaisuilla haettiin ennen kaikkea
edullisempia käyttökustannuksia.
40
OTero Mäkinen
Viestintätoimisto Toinen Keksi Oy
NNJo uuden hallin suunnit-
telun ensivaiheissa lähdettiin hakemaan parempia tapoja toteuttaa jäähalli energiatehokkaasti ja taloudellisesti. Viime vuoden lopulla
valmistuneessaVuosaaren
Aimo Mäkinen Areenassa
otetaan myös rakennuksen
ilmastoinnin kautta hukkalämpöä talteen.
– Koimme, että nykyinen
tekniikka on jo tiensä päässä ja oli löydettävä uusia ratkaisuja. Led-tekniikan etuja on alhaisen energiankulutuksen lisäksi myös pieni
lämmöntuotto, kertoo Vuosaaren Liikuntapaikat Oy:n
toimitusjohtaja Harry Bogomoloff.
Alhaisen lämmöntuoton
merkitys korostuu jäähalleissa, joissa kaikki ylimää-
räinen lämpöenergia jään
pinnassa on pahasta. Pitkien turnausten aikana jää
pehmenee perinteisten valaisinten lämmön vaikutuksesta. Yleisesti hallien valaisussa käytetyt monimetallilamput ovat teholtaan 400–
1 000 W. Tästä tehosta suurin osa muuttuu lämmöksi,
joka poistuu valaisimesta säteilemällä samaan suuntaan
kuin valo, tässä tapauksessa
LIIKUNTAPAIKAT
Tero Mäkinen
Viime vuoden lopulla Vuosaareen valmistunut Aimo Mäkinen Areenan harjoitteluhalli on valoisa ja energiataloudellinen. Tällä kertaa jäällä
on Helsingin Taitoluisteluklubi ry:n Rockettes-muodostelmaluisteluryhmä.
kset alenevat 20 000 euroa vuodessa
äinen led-valaistu jäähalli
Mitaten Oy
Luminanssikuva paljastaa valon tasaisuusvirheet. Aimo Mäkinen Areenan valaistuksessa niitä ei juuri näy.
jäähän heikentäen sitä.
Vuosaaren hallin valaisussa
käytettävät Easy Ledin PRO-700
valaisimet ovat kokonaistehonkulutukseltaan vain 130 W. Valaisimessa syntyvä lämpö poistuu suurimmaksi osaksi kotelosta johtumalla suoraan ylöspäin,
jolloin jään pinta säilyy hyvänä.
Bogomoloff näki hankkeessa
myös mahdollisuuden kehittää
jäähalleista entistä ympäristöystävällisempiä.
– Ottamalla uutta tekniikkaa
ennakkoluulottomasti käyttöön
oli mahdollisuus tehdä pioneerityötä ja viedä jääkiekon harrastamismahdollisuuksia eteenpäin.
Olen vähintäänkin 110-prosenttisesti tyytyväinen uuteen halliin. Täällä on paras valaistus,
minkä olen tämäntyyppisissä
halleissa nähnyt. Ja urani aikana olen nähnyt niitä aika paljon.
Valaistuksen laatu varmistetaan luminanssimittauksilla. Ka-
libroidulla kameralla ja erikoisohjelmistolla syntyvistä luminanssikuvista selviää valon kirkkaus hallin eri alueilla. Uudessa
jäähallissa valo jakautui varsin
tasaisesti koko alueelle. Luminanssikuvat ovat myös Easy Led
Oy:n laadun tae.
– Suunnittelun onnistuminen
voidaan varmistaa ottamalla luminanssikuvat valaistussa hallissa käytännön olosuhteissa. Kuvat
toimivat myös takuun perusteiKuntatekniikka 3/2012
41
Tero Mäkinen
na, sillä niistä voidaan tarvittaessa
myöhemmin tarkistaa mahdolliset muutokset valaistuksessa, kertoo Easy Led Oy:n myyntipäällikkö Mika Nummenpalo.
Pitkän uran ammattijääkiekkoilijana tehnyt Esa ”Tiki” Tikkanen kiittelee Aimo Mäkinen Areenan valaistuksen vähäisiä varjoja.
– En tiedä mikä siinä on, mutta omaa varjoaan edelleen pelkää,
Tikkanen sanoo.
Päivänvalomaisuus on
suuri etu
Hallin käyttäjien kokemuksia kysyttäessä he nostivat valaistuksen parhaimmiksi ominaisuuksiksi valon laatutekijät. Lähes jokainen mainitsi pitävänsä valon
päivänvalonomaisesta luonteesta.
Helsingin Taitoluisteluklubi ry:n
Rockettes-muodostelmaluisteluryhmän valmentaja ja koreografi
Kaisa Nieminen korostaa valaistuksen psykologisia vaikutuksia.
– Halliin on mukava tulla, ja
heti tulee pirtsakka olo. Valo on
mukavanväristä, se muistuttaa
paljon päivänvaloa, Nieminen sanoo. Valaistuksen varjottomuuskin sai kehuja valmentajalta.
Myös Jokereiden edustusjouk-
kueessa pelanneista ikämiehistä kasattu Aimot pelaavat uudessa hallissa. Pitkän uran ammattijääkiekkoilijana tehnyt Esa ”Tiki”
Tikkanen kiittelee kovaa ja nopeaa jäätä. Myös hän oli kiinnittänyt
huomiota valaistuksen vähäisiin
varjoihin.
– Varjo oli edelleen mukana,
mutta se oli erilainen ja lähinnä
kulmissa. Ei niinkään keskellä.
Valaistuksen jäähän heittämillä varjoilla on nopeatempoisessa
jääkiekossa merkitystä. Pelaajat
”aistivat” toisten pelaajien liikkeitä
hyvin vähäisistäkin merkeistä. Yllättävästä suunnasta tuleva pelaajan oma varjo saattaa häiritä peliä.
– En tiedä mikä siinä on, mutta omaa varjoaan edelleen pelkää,
Tikkanen luonnehtii.
Energiakuluissa säästöä
20 000 euroa vuodessa
Ledit ovat jo vakiinnuttaneet asemansa tulevaisuuden valonlähtee-
KIINKO tarjoaa pätevöittävää täydennyskoulutusta
infran rakennuttamisen ja kunnossapidon alueilta
Infran kunnossapidon johtaminen (KUP)
-koulutusohjelma käynnistyy lokakuussa!
Infran rakennuttamisen
pätevöittävät koulutusohjelmat
KUP-koulutus tähtää uuteen kansallisen tason
pätevyyteen. Koulutuksen tavoitteena on antaa
valmiudet infran kunnossapitopalveluiden tilaamisen ja tuottamisen johtamis- ja suunnittelutehtäviin.
Infra-Rakennuttaja (RAP)
Koulutusohjelma on suunnattu kaikille infran
kunnossapitoa tarjoaville palveluiden tilaajien
ja tuottajien toimihenkilöille, joilla on muutaman
vuoden kokemus alan johto-, suunnittelu-,
toteutus- tai hankintatehtävistä. Koulutukseen
on saatavilla edullisia valtiontukipaikkoja.
Tulevaisuuden seniori- ja palveluasumisen uudet konseptit
ja palvelut 27.8.2012
Rakennuttamisen parhaat käytännöt ja tutkimukset 12.9.2012
Energia, ekotehokkuus ja matalaenergiarakentaminen 10.10.2012
Tilaajan ja turvallisuuskoordinaattorin rooli ja vastuut uudis-,
korjaus- ja infrarakennuttamisessa 22.10.2012
Julkiset hankinnat rakennuttamisessa 1.11.2012
Koulutusohjelman ensimmäinen lähiopetusjakso
on 23.–24.10.2012 Helsingissä.
(aloitusjakso 4.–5.10.2012)
Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen
(RAPS) (aloitusjakso 25.–26.10.2012)
Lisäksi tarjoamme ajankohtaisia seminaareja
Tutustu koulutusten sisältöihin ja aikatauluihin osoitteesta:
www.kiinko.fi > rakennuttaminen ja suunnittelu
Lisätietoja:
Kiinteistöalan Koulutuskeskus
Kiinteistöalan Koulutussäätiö
Koulutusjohtaja Pirjo Honkaniemi
puh. (09) 3509 2956 / 0500 703 884
pirjo.honkaniemi@kiinko.fi
www.kiinko.fi
www.kiinko.fi
Malmin asematie 6, 00700 Helsinki, puhelin 3509 290, faksi
(09) 3511 380, www.kiinko.fi
42
LIIKUNTAPAIKAT
Tero Mäkinen
hakemaan säästöjä muun muassa
valaistuskustannuksissa.
Led-tekniikka on erityisen
energiatehokas jäähalleissa ja vastaavissa kohteissa, joissa lämpökuorma joudutaan poistamaan
valaistavasta tilasta koneellisesti.
Aimo Mäkinen Areenan valaistuksesta saatava laskennallinen
energiansäästö on pelkän valaistuksen osalta noin 9 000 euroa
vuodessa. Kun otetaan huomioon lämpökuorman pienenemisestä johtuva vähentynyt jäähdytystarve, vuotuinen energiansäästö on noin 20 000 euroa.
Luminassimittauksilla varmistetaan käytännössä valaistuksen toimivuus ja tasaisuus. Marko Urama Mitaten Oy:stä kuvasi Aimo Mäkinen Areenan valaistuksen.
nä. Onnistuneet kohteet ovat saaneet monet epäilijät muuttamaan
mielipiteitään. Aimo Mäkinen
Areenan valaistus on osoitus ledien toimivuudesta myös laadullisesti ja valon määrällisesti haas-
Vertailu
TM
Ledeistä entistä
tehokkaampia
Johan Bischoff teholedejä valtavissa kohteissa.
mistavalta Osramilta lupaa, etEU:n alueella voimaan tuleva tä lähitulevaisuudessa ledeistä
energiadirektiivi poistaa monia tullaan saamaan entistä enemnykyään yleisesti käytössä ole- män valoa.
via valaisintyyppejä markkinoil– Teholedien valontuotto kasta. Energian hintakin houkuttelee vaa koko ajan jolloin ledien mää-
a
sm
nu
en
k
Ra
1
/1
a8
m
l
ai
rää ja valaisimien kustannuksia
voidaan vähentää. Seuraavan sukupolven led tuottaa kaksinkertaisen valovirran nykyiseen verrattuna fyysisen koon pysyessä samana, hän kertoo.
Bischoffin mukaan led-valaisimessa ledien osuus kokonaishinnasta on jopa 60–80 prosenttia. Jos sama valovirta voidaan
tuottaa pienemmällä määrällä ledejä, saadaan valaisimen valmistuksessa todella iso säästö.
Uuden sukupolven ledeillä
voidaan myös nykyisistä valaisimista saada enemmän valoa.
Vuosaaressa harjoitteluhalleihin
vaadittava valon määrä jään pinnassa ylittyi kirkkaasti.
Harry Bogomoloff heittää
haasteen optiikkasuunnittelijoille.
– Ledeissä riittää jo nyt valovoima moneen eri kohteeseen.
Haasteena onkin suunnitella linssit, joilla valo saadaan kohdistettua juuri oikeaan paikkaan. N
Rakenna turvallisesti ja eristä Finnfoamilla!
Routaeriste, johon voit luottaa
Routaeristeen tulee toimia luotettavasti vuosikymmeniä. Jo varsin pie
pieni
eni m
määrä kosteutta
routaeristeessä puolittaa sen eristyskyvyn. Vaadi routaeristeeltä luotettavuutta!
luoteettavu
6,50 %
Pitkäaikainen
upotus- ja jäädytyskoe
5,50 %
Tyypillinen routaeriste
T
120 / 22 kg/m3
(28 vrk
k <2
2 t%)
5,00 %
200 / 33 kg/m3
(28 vrk <1 t%)
4,50 %
Kosteuspitoisuus (t%)
Pitkäaikainen upotuskoe,
p
jossa näyte myös aika ajoin
jäädytetään, paljastaa
todelliset erot routaeristeiden
vesitiiviydessä. Finnfoamin
kosteustekniset ominaisuudet
eivät muutu pitkänkään
ajan kuluessa. Finnfoam on
routaeriste, johon voit luottaa.
Voittamaton solurakenne
Voitt
6,00 %
4,00 %
300 / 42 kg/m3
(28 vrk <1 t%)
3,50 %
3,00 %
2,50 %
2,00 %
1,50 %
Lue lisää Finnfoamin
ylivoimaisista eduista
TM Rakennusmaailma 8/11.
Finnfo
Finnfoamin
solurakenne on täysin yhtenäikuin EPS:n. Finnfoamin suljetun
nen, toisin
to
solurakenteen sisälle eivät pääse pitkänkään ajan kuluessa vesi, maa-aines eivätkä
puunjuuret.
Finnfoam
32-42 kg/m3
(28 vrk <0,7 t%)
1,00 %
0,50 %
0,00 %
2
4 6
8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48
Aika (kk)
Lähde:
TTY/ Rakennustekniikka
FINNFOAM
F-300
EPS
Routa-120
FINNFOAM OY | Satamakatu 5 | 24100 Salo | puh. 02 777 300 | www.finnfoam.fi
43
ESCO-sopimuksen avulla saavutettiin 30 prosentin
Harjoitusjäähallin energiatehokku
Teppo Manninen
Maan alla sijaitsevassa harjoitusjäähallissa on uusittu muun muassa kylmäkoneisto, valaistus ja ilmanvaihtokoneet energiatehokkaammiksi.
Jyväskylän harjoitusjäähallissa saavutettu 30
prosentin säästö sähköenergian vuosikulutuksessa on esimerkki siitä, että kunnat voivat
parantaa merkittävästi
kiinteistöjensä energiatehokkuutta ja samalla sisäolosuhteita ilman
investointikustannuksia. Hanke rahoitettiin
ESCO-sopimuksen avulla syntyneellä energiansäästöllä.
OSampsa Heilä, DI, MBA
Viestintätoimisto Linjaari
NN Jyväskylä on edelläkävijä energiatehokkuuden parantamisessa ja uudenlaisten mallien kuten ESCO-sopimuksen ja
elinkaarimallin hyödyntämisessä. Kiinteistöjohtaja Esko Erikssonin mukaan kaupunki on hyvin tyytyväinen harjoitusjäähal-
44
lissa saavutettuun 30 prosentin ja
80 000 euron sähköenergiansäästöön vuodessa, mikä on saavutettu kahden vuoden energiansäästötoimenpiteiden jälkeen.
– Jyväskylä on mukana kuntiin kohdennetussa työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksessa, jossa sitoudumme parantamaan kunnan
kiinteistöjen ja toimintojen energiatehokkuutta yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä
vuoden 2008 kulutukseen nähden, Eriksson sanoo.
Harjoitusjäähallin ongelmana
olivat suuret energiakustannukset, mutta energiatehokkuutta
parantaviin investointeihin oli
vaikea löytää rahaa nykyisessä
kireässä taloustilanteessa. Hanke pystyttiin kuitenkin toteuttamaan onnistuneesti ESCO-sopimuksella YIT:n kanssa. ESCOsopimuksessa hanke maksetaan
kunnan tekemän investoinnin
sijaan kahdeksan vuoden aikana
syntyvistä säästöistä.
– Haemme tälläkin hetkellä uusia ESCO-hankkeita energiatehokkuuden parantamiseksi julkisissa kiinteistöissä, joiden
energiankulutus on noin puolet
koko kaupungin 200 GWh:n eli
noin kymmenen miljoonan euron energiankulutuksesta.
Malli soveltuu Erikssonin mukaan erityisen hyvin taloteknisiin
investointeihin, joiden takaisinmaksuaika on 5–10 vuotta. Jyväskylän investoinnit ovat tänä
vuonna yli 80 miljoonaa euroa,
joten ilman budjettirahoitusta ja
lisävelkaa toteutettavat ESCOhankkeet auttavat osaltaan hidastamaan korjausvelan kasvua.
Harjoitusjäähallin
viihtyisyyskin parani
Tekninen isännöitsijä Ari Hämäläinen Jyväskylän Tilapalvelusta korostaa, että harjoitusjäähallin ESCO-hanke sai aikaan
energiansäästön ohella paremmat olosuhteet tilojen käyttäjille.
– Energiankulutuksen pienenemisen lisäksi jäähallin sisäolosuhteet paranivat merkittävästi. Katsomossa ei tule enää liian
kylmä eikä jäällä liian lämmin,
Hämäläinen sanoo.
– Eri puolilla maata toteuttamissamme energiakartoituksissa
olemme havainneet, että kuntien
kiinteistöissä on suuri säästöpotentiaali. Jäähalleissa ja uimahal-
leissa energiansäästö voi olla jopa
kymmeniä prosentteja. Samalla
voidaan parantaa huomattavasti tilojen käyttöolosuhteita ja sisäilman terveellisyyttä sekä pienentää kosteusvaurioiden riskiä, tuotepäällikkö Teppo Manninen YIT Kiinteistötekniikka
Oy:n Energiapalveluista sanoo.
ESCO-hanke ja peruskorjaus yhtä aikaa
Harjoitusjäähallissa oli käynnistymässä kosteusvauriokorjaus, jonka yhteyteen pyrittiin liittämään
ulkopuolisella rahoituksella energiatehokkuutta parantava hanke.
YIT teki esiselvityksen energiansäästöstä samalla, kun Insinööritoimisto Mittatyö Timo Holopainen Ky suunnitteli kaupungille tekniikan perusparannusta.
YIT ja kaupungin käyttämät lvissuunnittelijat kehittivät ESCOhanketta yhdessä puolisen vuotta
peruskorjaushankkeen suunnittelun rinnalla.
Maan alla sijaitsevan harjoitusjäähallin energiakartoituksen
jälkeen YIT uusi kylmäkoneiston
ja kenttien valaistuksen energiatehokkaammaksi. Myös ilmanvaihtokoneet uusittiin energia-
LIIKUNTAPAIKAT
säästö sähkönkulutuksessa
us ja viihtyvyys paranivat
tehokkaammiksi ja parannettiin lvi-järjestelmien ohjausta,
lämmön talteenottoa, kuivausta
ja olosuhteiden hallintaa. Nämä
liitettiin teknisten tilojen osalta
ESCO-sopimukseen.
Valaistuksessa säästettiin
sähköä 70 prosenttia
Energiansäästö muodostuu ennen kaikkea jäähallin kylmäkoneen, ilmanvaihdon ja ilman kuivauksen sekä valaistuksen parantuneesta energiatehokkuudesta.
Kun molemmille kentille asennettiin energiatehokkaammat
valaisimet ja valaistuksen ohjausta parannettiin, valaistukseen
kuluu 70 prosenttia vähemmän
sähköä kuin ennen.
– Harjoitusjäähallissa oli ennen ESCO-hankkeita vain yksi
ilmanvaihtokone, joka puhalsi
kenttäalueelle liian lämmintä ilmaa, jotta katsomossakin tarkeni. Tämä lisäsi energiankulutusta ja heikensi harjoitusolosuhteita
jäällä. Myös ilmavirtojen säätö oli
mahdotonta, minkä seurauksena
syys- ja kevätkeleillä mitatut hiilidioksidipitoisuudet olivat suuret. Ilmanlaatu oli huono, ja rakenteissa ilmeni suuria kosteuspitoisuuksia, DI Timo Holopainen Insinööritoimisto Mittatyö
Timo Holopainen Ky:stä sanoo.
ESCO-hankkeessa kenttäalueille ja pesutiloihin asennettiin
uudet ilmanvaihtokoneet, jotka on varustettu jäähdytyskuivauksella ja pesutiloissa myös lämmön talteenottopattereilla. Kenttäalueille puhalletaan aiemman
lämmitetyn ilman sijaan viileää ja
kuivaa ulkoilmaa käytön mukaan
ohjattuna. Näin säästetään sekä
tuloilman lämmitys- että kentän
kylmäkoneiden jäähdytysenergiaa, ja olosuhteet kentällä ovat
ihanteelliset.
Kosteuskin kurissa
Katsomoalueelle on nyt oma tuloilmakoje, jota käytetään vain
turnauksien ja muiden yleisötapahtumien aikana, jos ulkoilman
lämpötila on alle viisi astetta. Keväällä ja syksyllä katsomoalueella käytetään kiertoilmakuivausta, ja kuivaimen regenerointi-ilma puhalletaan suoraan ulos, jolloin hallin ilman ja rakenteiden
kosteuspitoisuus ei nouse korkeaksi kuten aiemmin.
ESCO-hankkeessa uusitun
jääratakoneiston lauhdutuspiirissä on aiempaa tehokkaampi lämmön talteenotto, jota hyödynnetään käyttöveden ja tuloilman
esilämmitykseen, lattialämmityksiin ja jäänhoitokoneiden keräämän jäämurskan sulatukseen.
Energiatehokkuus
keskeinen tavoite
Jyväskylä on tehnyt kaupunginhallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman energiatehokkuuden parantamiseksi. Kaupunki on palkannut myös energia-asiantuntijan.
– Energiatehokkuuden parantaminen on nostettu meillä kaikessa uudis- ja korjausrakentamisessa sekä kiinteistöjen ylläpidossa keskeiseksi tavoitteeksi. ESCO-hankkeilla pystytään
energiansäästön ohella parantamaan kiinteistöjen sisäolosuhteita ja niiden hallintaa, mikä lisää
tilojen käyttäjien viihtyvyyttä ja
terveyttä, Esko Eriksson sanoo. N
45
Virtain jäähalli sai suoran
Uudenlaiset jäänhoi
Esko Ruoranen
Automaattiohjauksella toimiva ICEguard Precision 550 poistaa ylimääräisen jään ja pitää jään vahvuuden tasaisena koko kentällä.
Uusikaupunkilainen
yrittäjä ja keksijä Timo Pirilä alkoi runsaat
10 vuotta sitten pohtia
jäänhoidon ikuisuusongelmaa: kuinka jään
pinta saataisiin nykyteknologian avulla tasaiseksi ja mittatarkaksi koko käyttökaudeksi. Laserin soveltaminen
myös jäänhoitokoneisiin oli kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Tuloksena syntyi maailmanlaajuisesti patentoituja ratkaisuja.
OJaakko Barsk, DI toimitusjohtaja
Ukipolis Oy
NNLaserohjattuja terän korkeus-
säätömekanismeja alettiin asentaa muun muassa Olympia- ja
Eisbär-koneisiin. Nykyisin esimerkiksi Kanadassa myytävistä
Olympia-koneista 75 prosenttia
käyttää laseria. Timo Pirilä ei
kuitenkaan ollut vielä tyytyväinen, toisin kuin monet asiakkaat.
– Kone ei päässyt reunoihin ja
46
nurkkiin, jolloin siellä jää pysyi
korkeampana, kun taas keskustaa
kohden jää oheni jopa liikaakin.
Manuaaliset reunajyrsimet puolestaan tekivät epätasaisen jään,
hän sanoo.
Pirilä oivalsi, että laserohjaus
pitäisikin asentaa reunajyrsimeen.
Kun reuna-ura saadaan suoraksi, jäänhoitokoneen reunan puoleinen kelkka seuraa sitä ja kykenee oikaisemaan koko jään tasavahvuiseksi. Tästä alkoi laserohjatun reunajyrsimen nopea yleistyminen. Yritys otti uudeksi nimekseen Iceguard, ja reunajyrsin sai
nimekseen Iceguard Precision 550.
”Vanhan liiton” miehestä
tuli lasermies
Virtain Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja Erkka Varjonen kuuli uudesta tekniikasta pian tuon
jälkeen. ”Vanha jäbä”, kuten hän
itseään kutsui, ei tuolloin oivaltanut uuden tekniikan merkitystä. Vasta syksyllä 2011, kun hän
oli vakuuttunut siitä, että manuaalisin konstein suoran jään teko ei onnistu, hän antoi periksi.
Hankintapäätöstä nopeutti vielä
se, että curling-radan kaksi reunimmaista rataa eivät kelvanneet
pelaajille. Varjosen mielestä vika
oli pelaajissa, ei ”suorassa” jäässä.
Uudella laserohjatulla reunajyrsimellä jää saatiin suoraksi,
curling-pelaajat alkoivat käyttää
LIIKUNTAPAIKAT
jään lisäksi pienemmän energialaskun
tokoneet säästävät energiaa ja vettä
Perinteinen jää nurkka-alueilla
ja monin paikoin reuna-alueilla.
kaikkia ratoja ja kiittelivät jään
laatua mennen tullen. Varjosesta tuli kerralla lasermies.
– Suoran jään lisäksi hallin energialasku on pienentynyt 400–500 euroa kuukaudessa.
Kone maksaa itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa, Erkka Varjonen arvioi.
Jään käyttäjät huomaavat uuden tekniikan hyödyn lisäksi siinä, että 10 minuutin huoltokatkon jälkeen ei enää tarvitse tulla
märälle jäälle. 25 mm vahvuisena
pidetty jää myös jäädyttää vesikalvon nopeasti. Vettä ja sen jäädyttämiseen tarvittavaa energiaa
kuluu selkeästi vähemmän.
Varjonen arvioi suomalaisten jäähallien jään tason olevan
useissa halleissa varsin hyvän.
– Kentänhoitajat asettavat tavoitteekseen Suomen parhaat
jäät. Investointi uuteen teknologiaan on helppo perustella sen lyhyen takaisinmaksuajan vuoksi.
Varmuudeksi vielä muistutetaan
energiansäästöstä ja ympäristönäkökulmasta, hän kertoo.
Varjosella on tarkoituksena
kutsua syksyllä joukko jäähalliväkeä Virroille tutustumaan Suomen parhaaseen jäähän. Oletettavasti silloin puhutaan enää millin
tai kahden heitosta, ei enää 40–50
mm:n poikkeamista. Konkari on
ylpeä saavutuksesta ja lupaa opettaa seuraajalleen jään hoidon salat.
Tasavahva, 25 millin jää
on energiatehokas
Timo Pirilä, joka on kiertänyt
maailman jäähalleja työkseen,
ei ole yhtä vakuuttunut Suomen
jäähallien jään laadusta. Myös
Suomen Jääkiekkoliitto on puuttunut asiaan.
– Edelleen on liikaa halleja,
joissa hyväksytään hiljainen standardi, jonka mukaan jään pinnan
heitot voivat olla jopa 70-80 mm.
Manuaaliset mittaukset suorite-
taan mittaamalla epätasaisen betonilaatan pinnalta. Epätasaisuus
siirtyy mittaustapavirheen johdosta jään pintaan ja näkyy mittaepätarkkuutena.
Pirilän mukaan nykyisillä laserlaitteilla on helppo mitata ja
todentaa koko jään alueen epätasaisuudet. Energian hukkakulutuksen voi arvioida, kun tiedetään, että 26 mm ylimääräistä
jäätä kentällä vaatii energiaa yhtä paljon kuin 400 vesilitran jäädyttäminen. Jokaisella ajokerralla lisätään vielä jään pintaan vettä 100–150 litraa, minkä jäädyttämiseen tarvitaan lisää energiaa.
Lisäksi tulee iltaisin suuremman
vesimäärän ”letkuttaminen”.
– On helppo havaita, että jään
vahvuuden pitäminen kauttaaltaan 25 mm:ssä on energiatehokas ratkaisu, Timo Pirilä sanoo. N
Huomisen vesihuoltojärjestelmät rakennetaan
luotettavista ja pitkäikäisistä tuotteista.
Saint-Gobain Pipe Systems Oy
Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA
Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601, E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com
www.sgps.fi
47
Monenkirjava seutuyhteistyö tuo
oman mausteensa teknisiin palveluihin
Lahti rakentaa toriparkin ja kärvistelee
korjausvelan kanssa
NNKuntauudistusvalmistelu on
Lahden naapurikunnissa saanut
pääosin yhtä viileän vastaanoton
kuin muuallakin maassa. Kuntatekniikka ei juuri ole keskusteluun edes noussut. Toteutuneista kuntaliitoksista on kantautunut viestejä, että palvelujen lakkauttaminen on ollut vaikeaa.
Perinteisen kuntatekniikan,
rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun lisäksi kaavoitus
kuuluu Lahdessa kokonaisuudessaan teknisen viraston tehtäviin, tosin strategisen maankäytön siirtämisestä kaupunginhallitukselle on keskusteltu. Taseyksikkönä toimiva tilakeskus on aiemmin siirretty kaupunginhallituksen alaisuuteen. Se on joskus
johtanut erikoisiinkin tilanteisiin,
kun kaupunginhallitus on valinnut muun muassa urakoitsijoita.
– Hallitukseen tulee ratkaistavaksi asioita, jotka ehkä paremmin sopisivat tekniseen lautakuntaan. Tällä hetkellä tilaajatoimintoihin ei kaavailla isompia
muutoksia, sanoo Lahden kaupungin kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelainen.
Ammattihenkilöstöstä
ajoittain pulaa
Osaavan ammattihenkilöstön
saatavuudessa on ajoittain vaikeuksia myös Lahdessa. Joihinkin
tehtäviin hakijoita on runsaasti,
mutta esimerkiksi liikennevalosuunnittelijan tehtävään saatiin
vain kaksi pätevää hakijaa.
– Sivistys-, sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä poiketen
teknisen sektorin tehtäviin vaa-
Lahden toriparkin toteutusperiaate, suunnittelukuva/Lahden kaupunki
48
ditaan kaupungin johtoryhmän
täyttölupa. Viime aikoina lupia
on sentään saatu. Täytettäväksi
on tulossa muun muassa uudistetun jätelain edellyttämä asiantuntijatehtävä.
Oman haasteensa Lahden
seudun teknisen sektorin kehittämiseen tuo monisäikeinen kuntien välinen yhteistyö. Kunnissa on
omat tekniset lautakunnat, mutta
seudulla toimivat kaupunkiseudun yhteiset rakennus- ja ympäristölautakunnat hiukan eri kuntakokoonpanolla. Lisäksi on koko maakunnan laajuinen joukkoliikennelautakunta.
– Nyt perusteilla on jätelain
edellyttämä jätelautakunta, ja siihen taas tulee jäseniksi Päijät-Hämeen kuntien lisäksi kaksi PäijätHämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntaa Uudenmaan puolelta, Vaskelainen kuvaa toimialan
luottamuselinrakenteen kirjoa.
Rajalliset rahat
Investoinneilla on viime vuosina
pystytty turvaamaan kaupungin
kestävä kasvu, mutta perusparannuksiin ei rahaa tahdo riittää.
– Se on hiukan palokunta-
LAHDEN KUNTATEKNIIKKA 2011
QLahdessa
asukkaita 102 316
460 km
QErillisiä kevyen liikenteen
väyliä 135 km
QHoidettuja puistoja ja
liikenneviheralueita 391 ha
QLeikkipuistoja ja leikkialueita 140 kpl
QMetsiä 4 756 ha
QKatupuita 7 650 kpl
QVenepaikkoja 1 852 kpl
QKatuja
Paavo Taipale
Lahden kaupungin maltillinen kasvu ja kasvava korjausvelka asettavat paineita kuntatekniikan palveluille ja laadulle. Oman mausteensa
tekniikan ja ympäristön
palveluihin tuo monenkirjava seudullinen luottamuselinjärjestelmä,
jossa naapurikuntia on
mukana vaihtelevasti.
hommaa. Mennään korjaamaan
sinne, missä jotakin rikkoutuu.
Kevyen liikenteen väylille laaditaan tämän vuoden aikana pidemmän tähtäimen ohjelma.
– Käyttömenot ovat nousseet
vain kustannustason nousun verran. Olemme esittäneet tasokorotusta kunnossapitomenoihin,
mutta toistaiseksi strategiaan kirKauppatorin alle rakennettavan
toriparkin rakennustöiden arvioidaan alkavan ensi vuonna.
TEKNISET PALVELUT
Lahden kaupungin kuntatekniikan johtaja Jorma Vaskelaisen mukaan investoinneilla on viime vuosina pystytty turvaamaan kaupungin
kestävä kasvu, mutta perusparannuksiin ei rahaa tahdo riittää. Toriparkki on kaupungin ykköshanke. Vaskelaisen takana olevalle ns. alatorin alueelle rakentuu pysäköintilaitoksen ainoa ajoluiska.
jatut laatutason parantamislausumat ovat lunastamatta, Vaskelainen harmittelee.
Tänä vuonna kunnallistekniikan käyttömenot ovat 15 miljoonaa euroa, mikä on kutakuinkin
viimevuotista tasoa. Oman toimialan tulorahoituksella katetaan
tästä kuutisen miljoonaa. Investoinnit ovat noin 16 miljoonaa,
josta lähes 11 miljoonaa käytetään kadunrakennukseen. Uusia
väyliä rakennetaan yhteensä 4,2
km. Lisäksi keskeneräisiä väyliä
viimeistellään 2,5 km ja vanhoja
saneerataan 0,8 km.
– Vanha katuverkko kärsii uudisrakentamisen kustannuksella
ja kunnossapitorahoitus katupinta-alaa kohti vähenee jatkuvasti.
Kilpailutusta lisätty
Alueiden hoito on kilpailutettua
ostopalvelua, ja hoitotason arvi-
oinnissa on otettu käyttöön uusia
asukas- ja asiantuntijaraatien arviointeja. Lahti jatkaa yhteistyötä
ja tiedonvaihtoa ympäristökuntien kanssa, jotta kuntien infraomaisuus saadaan inventoitua ja
tietojärjestelmät yhtenäistettyä.
Panostukset käyttötalouspuolella
kohdistuvat uuden keskustavision selvitystöihin ja tutkimuksiin.
Ison osan Lahden katuverkon kunnossapidosta hoitaa Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy
(LSKT), josta kaupunki omistaa enemmistön. Yhtiön kanssa
on puitesopimus, mutta tilausvolyymejä ei ole lyöty lukkoon.
– Kaupunki voi halutessaan
kilpailuttaa kaikki kohteet ja valita suoralla neuvottelumenettelyllä toteutettavat kohteet. Olemme lisänneet kilpailutusta ylläpidossa ja hoidossa runsaasti. Nyt
vain keskusta-alue on neuvotte-
lumenettelyn piirissä.
Urakkahinnoista alkavat olla löysät poissa, kun parilla ensimmäisellä tarjouskierroksella hinnat laskivat selvästi aiempaan sopimusperusteiseen tuotantoon nähden.
– Nyt muutokset ovat varsin
pieniä. Koko kaupungin tasolla näissä urakoissa on säästynyt
vuositasolla puolisen miljoonaa
euroa. Toisaalta emme olisi aiemmalla kustannustasolla selvinneetkään ilman laatutason
alentamista.
Tyytyväisyys talvihoitoon
koetuksella
Vaskelainen tunnustaa, että kaksi
viimeisintä talvea ovat koetelleet
kaupunkilaisten kärsivällisyyttä.
– Jos talvihoidon tyytyväisyys on joissain toiminnoissa 45
prosentin tasolla, niin tilanne on
karmea. Kysäisin talousarvioneuvottelussa muiden toimialojen edustajilta, olisivatko he tyytyväisiä, jos 45 prosenttia leikkauksista onnistuisi.
LSKT Oy:llä on tällä hetkellä
voitettujen tarjouskilpailujen jälkeen hoidettavanaan huomattava
osa kaupungin katuverkosta. Yhtiön kannattavuus on kuitenkin
ollut pari viimeistä vuotta heikko. Puitesopimus yhtiön kanssa
on nyt voimassa 2014 loppuun.
– Sen jälkeen mietitään jatkoa
avoimin mielin. Toimintaympäristö kuntarakennetta myöten saattaa
silloin olla hyvin toisenlainen, Vaskelainen arvelee.
Toriparkki tulee hitaasti
mutta varmasti
Kaupungin ykköshanke on
Kauppatorin alle rakennettava
pysäköintilaitos. Valtuusto hyKuntatekniikka 3/2012
49
väksyi 5.3. toriparkkiyhtiön lainoituksen kaupungin konsernipankista. Kaupunki omistaa
yhtiön kokonaan. Rakentamisen mahdollistava kaava hyväksyttiin valtuustossa aikanaan yhden äänen turvin. Tuore lainoituspäätös syntyi peräti viiden äänen enemmistöllä.
Toriparkin rakennustöiden
arvioidaan alkavan ensi vuonna, mutta valtuuston päätöksestä
mahdollisesti tehtävät valitukset
voivat viivästyttää hanketta. Sitä
ennen Kauppatorilla tehdään arkeologisia kaivauksia. Ns. alatorilla on lisäksi ollut 1950–60-luvuilla huoltoasema, jonka jäljiltä
maaperässä on öljyä. Maaperän
puhdistukseen ollaan hakemassa
tukea öljynsuojarahastosta.
Rakentumassa olevia asuntoalueita ovat Karisto ja Renkomäki. Molemmissa tontit ovat käyneet hyvin kaupaksi, ja katuverkon ja vesihuollon rakentaminen
pyritään pitämään tonttikauppojen tahdissa.
Hennalasta saattaa tulla
iso työmaa
Puolustusvoimien säästöpäätökset näyttäisivät tyhjentävän myös
pari kilometriä Lahden keskustasta etelään sijaitsevan perinteikkään Hennalan varuskuntaalueen. Kaupunki tekee kaikkensa, jotta lakkautuspäätöstä ei pantaisi täytäntöön. Mutta jos helmikuiset suunnitelmat toteutuvat,
alueesta saattaa tulla iso työmaa
ensin kaavoittajille ja sitten kuntatekniikan rakentajille.
– Alueen rakennuksista osa
on suojeltuja, rakennuskantaa
on paljon ja sijainti on hyvä. Vastaavista alueista on muualla saatu todella upeita pitkällisen kehitystyön tuloksena, Jorma Vaskelainen sanoo.
Näin lähellä keskustaa oleva
alue haluttaneen tehokkaan rakentamisen piiriin, vaikka Hennala tarjoaisi hyviä mahdollisuuksia myös kaupungin liikunta- ja virkistysalueiden laajentamiseen. N
Jorma Vaskelainen johtaa ku
JÄRJESTÖTYÖ AVA
Kansainvälisen kuntatekniikan maailmanjärjestön IFME:n ja Suomen kuntatekniikan
yhdistyksen puheenjohtajuudet ovat antaneet Jorma Vaskelaiselle näköalapaikan kuntatekniikan kehitykseen
maailmanlaajuisesti.
NNIFME (International Federa-
tion of Municipal Engineering)
on kansallisten kuntatekniikan
henkilöyhdistysten kansainvälinen kattojärjestö, jossa on jäseniä
18 maasta. Järjestössä edustettujen valtioiden määrä on hiukan
lisääntynyt viime vuosina.
Lahden kaupungin kuntatekniikan johtaja Jorma Vaskelainen
valittiin IFME:n puheenjohtajaksi järjestön Melbournessa syyskuussa 2009 pidetyssä maailmankongressissa. Hän oli siinä vaiheessa johtanut puhetta Suomen kuntatekniikan yhdistyksessä vajaan
vuoden. SKTY:n puheenjohtajan
paikalla Vaskelainen istuu nyt toista kolmivuotiskautta. Hän on tehnyt pitkän uran kuntatekniikan
tehtävissä, mutta SKTY:ssä hän
oli aiemmin rivijäsenenä
– Kun kävi selville, että Suomella on mahdollisuus toimia myös
alan maailmanjärjestön puheenjohtajana, muodostui tehtävästä niin hieno kokonaisuus, etten
edes harkinnut kieltäytyä siitä.
Lahti saanut näkyvyyttä
maailmalla
IFME:n puheenjohtajuuden
myötä Vaskelainen on päässyt
tutustumaan monen eri maan
kuntatekniikan tasoon ja toimintatapoihin. Aikatauluja päivätyön kanssa on joutunut sovit50
telemaan, mutta työnantaja on
suhtautunut luottamustehtävään
suopeasti.
– Jompikumpi yhdistys on
kustantanut matkat. Kaupunki on
ehkä saanut puheenjohtajuuden
vastapainoksi näkyvyyttä maailmalla. Muuten se ei olisi kuntatekniikan osalta ollut mahdollista.
IFME:n hallitus kokoontuu kesäkuun alussa Lahdessa, ja vieraille on tarkoitus esitellä muun muassa Lahden urheilukeskusta ja
päijäthämäläistä järvimaisemaa.
Samat haasteet niin meillä
kuin muillakin
Alan arvostusta on Vaskelaisen
mielestä nostettava. Kuntatekniikan haasteet ovat samat kaikkialla: rahoitus ja infrastruktuurin kunto, peruskorjaukset ja
henkilöstön ikääntyminen.
– Pätevän henkilöstön saaminen on monissa maissa vaikeaa.
Esimerkiksi australialaiset ja eteläafrikkalaiset kaupungit värväävät alan insinöörejä Britanniasta.
Vaskelainen palauttaa mieliin kehittyvien maiden erityisongelmat viittaamalla edellisen
IFME:n maailmankongressin
paneelikeskusteluun. Siinä eteläisen Afrikan maiden edustaja totesi omaisuuden hallinnan olevan
tärkeää mutta hiukan hankalaa,
kun omaisuutta ei ole.
Kesäkuun alussa Helsingissä järjestettävä IFME:n maailmankongressi on ainutlaatuinen tilaisuus suomalaisille kuntatekniikan tekijöille tavata ulkomaisia kollegoja. Kongressin luennot tulkataan suomeksi. Kolmen vuoden välein järjestettävää
kongressia ei Suomeen ole lähivuosikymmeninä odotettavissa.
– IFME:n jäsenpeittoa pyritään parantamaan. Keskusteluja on viime aikoina käyty muun
muassa Meksikon, Islannin, Slovakian ja Ranskan sekä Belgian
kanssa. Joistakin maista ei ole
löytynyt luontevaa yhdistystä
TEKNISET PALVELUT
ntatekniikan maailmanjärjestöä
RTAA JA TARJOAA YHTEYKSIÄ
Paavo Taipale
IFME:n maailmankongressi järjestettiin syyskuussa 2009 Melbournessa. Ilmastonmuutos puhutti kansainvälistä paneelia, jossa Jorma Vaskelainen on kolmas oikealta.
edustamaan maan kuntatekniikan ammattilaisia IFME:ssä.
SKTY uudistaa strategiaa
ja aktivoi jäsenistöään
SKTY:n hallituksessa puhetta
nyt neljättä vuotta johtava Jorma
Vaskelainen sanoo tehtävän tarjonneen paljon uusia kokemuksia ja kokonaisnäkemystä Suomen kuntatekniikan tilasta. Hänen mukaansa välillä tuntuu siltä, että harrastustoimintana tehtävä edunvalvonta jää usein liian
kevyeksi.
– Suomessa osaaminen on korkeatasoista sekä suunnittelussa että toteutuksessa, mutta rahoituksessa on ongelmia. Monista länsimaista löytyy täkäläistä parempaa
infraa. Ehkä olemme kehittyneiden talouksien keskikastia.
SKTY:n jäsenmäärä on ollut
tasaisessa kasvussa viime vuosina, ja ihmisten kiinnostus näihin
asioihin on kova. Alan arvostusta
halutaan nostaa.
– Ratkaisut löytyvät usein parhaiten kollegojen kanssa keskustellessa, tietoja, taitoja ja kokemuksia vertaillessa. Ehkä se on
syy myös yhdistyksen jäsenmäärän kasvuun. Tästä voi löytää jotain lisäarvoa omaan työhönsä ja
ratkaisuja omaan kuntaan, Vaskelainen kiteyttää.
SKTY:n strategiaa päivitetään.
Tavoitteena on yhdistyksen reagointikyvyn parantaminen. Puheenjohtajuuskautensa loppuajan keskeisimmiksi tavoitteiksi
SKTY:ssä Vaskelainen listaa yhdistyksen strategian uudistamisen ja hallituksen jäsenten aktivoinnin yhteiseen edunvalvontatyöhön. Yhdistyksen näkökulmasta myös Kuntatekniikka-lehdellä on roolinsa.
– Kuntatekniikka-lehti on
alan ammattilaisille tärkeä. Ihmettelen, ettei jo lehden vuoksi
yhdistykseen liity vieläkin enemmän jäseniä, koska mielestäni
lehti on tasokas ja antaa monipuolisen kuvan sektoristamme.
Se pitäisi tulla kaikille tällä alalla toimiville, Jorma Vaskelainen
sanoo. N
70
70 % maapallon pinta-alasta on vettä.
High-efficiency -tekniikan edelläkävijä: Wilo.
70 % maapallon pinta-alasta on vettä. Veden huolellinen ja tehokas käsittely säästää yhteisiä resurssejamme. Wilon high-efficiency -pumput, kuten IE4 -luokan
kestomagneettimoottorilla varustettu Wilo-Helix EXCEL ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut Wilo-TWI -porakaivopumput säästävät sekä luontoa että
rahaa. Seuraavan sukupolven tulevaisuus on jo tänään meidän käsissämme. Lisää tulevaisuutta Internet-sivuillamme www.wilo.fi/he
51
Turun kaupunki
Myllysillan julkisivuvalaistuksen kalenterivuoden juhlapäivien erikoisvalaistus koekäytettiin maaliskuun alussa.
MYLLYSILLAN HEIJASTUSVALAISTUS TOTEUTETTIIN ERIKOISKAPEILLA LEDEILLÄ
O Turun uuden Myllysillan runkoa valaistaan 34 led-lampulla,
joiden valo heijastuu Aurajoen
pinnasta siltaan. Se onnistuu kapeakeilaisilla ledeillä, jolloin heijastus on riittävän voimakas.
– Heijastusratkaisu on ensimmäinen siltasuunnittelussa.
Sen tekninen oivallus oli käyttää
mahdollisimman kapeaa ja ta-
sa
sareunaista
valkoista valokeilaa.
Sillä saadaan riittävän terävä heiSil
jastus, joka ruostumattoman tejas
räksen pinnassa muuttuu metalrä
linhehkuiseksi ja toistaa teräksen
lin
sinertäviä sävyjä, ratkaisun suunsin
nitellut Pia Salmi WSP Finland
nit
Oy:stä kertoo.
Oy
Led-lamput sopivat hyvin siltavalaistukseen, koska niiden
ta
hu
huoltoväli
on pitkä ja energiankulutus pieni. Pimeimmän ajan
ku
vuodesta lamput toimivat täyvu
dellä teholla. Kun joki jäätyy,
de
va
valaistustehoa himmennetään
puoleen.
pu
Myllysillan julkisivuvalaistuksen kalenterivuoden juhlapäivise
en erikoisvalaistus koekäytettiin
maaliskuun alussa. Vuoden kaikm
ki juhlavalaistusohjelmat ajettiin
reilun tunnin sisään. 17 juhlapäire
väohjelman lisäksi testattiin viisi
vä
erikoisohjelmaa, jotka voidaan
er
ajaa valaistuksessa tarpeen muaja
ka
kaan.
Silta vihittiin käyttöön
29.11.2011. Sen on suunnitel29
lut WSP Finland.
Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy
HINKUmapissa
ilmastotekoja
Rauman Papinpeltoon nousee 3–5-kerroksisia kerrostaloja, jotka muodostavat yhtenäisiä, sisäpihoilla varustettuja kortteleita 2-kerroksisten pari- ja pientalojen kanssa.
Raumalle nousee
uusi puutaloalue
O Rauman puukaupunkikilpailu on ratkennut. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas
Oy:n ”Tommost pitsi” voitti tontinluovutuskilpailun Papinpellon
alueesta. Ehdotuksen toteuttajataho on kuhmolaisen Woodpoliksen ympärille koottu konsortio.
Papinpellon rakentamisella
pyritään jatkamaan vanhan Puu-
52
Ra
Rauman
perinteitä tulevaisuuden
rakentamisen keinoin ja hengesra
sä. Voittajaehdotuksen energiasä
tehokkuus, tekniset ratkaisut ja
te
arkkitehtoninen kokonaisote tuar
kevat puukerrostalorakentamike
sen uuden läpimurron mahdolse
lisuuksia.
lis
Alueelle rakennetaan erillispientaloja, paritaloja ja 3–5-kerpi
roksisia puukerrostaloja, jotka
ro
toteutetaan massiivipuulevyilto
lä CLT-tekniikalla (CrossLaminatedTimber). Rakentaminen on
te
tarkoitus aloittaa 2013 aikana.
ta
Papinpellon korttelit sijaitsevat keskustan läheisyydessä, osava
na olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Kooltaan 5,3 hehra
taarin alueelle nousee asuntota
ja kahdessa eri vaiheessa noin
400 asukkaalle. Rakentamisen
40
laajuus on noin 20 000 kerroslaa
neliömetriä.
ne
O Suomen ympäristökeskus on
avannut ilmastotekoja esittelevän HINKUmappi-verkkopalvelun. Se tarjoaa kanavan jakaa ja
saada tietoa muun muassa rakennusten energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista. Palvelussa on 142 toteutettua toimenpidettä. Palvelu toteutetaan yhteistyössä käyttäjien
eli yksityishenkilöiden, yritysten,
yhteisöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
HINKUmappi on kehitetty
osana Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanketta (HINKU), jossa
kunnat, yritykset ja asukkaat vähentävät yhteisvoimin kasvihuonekaasupäästöjä. HINKU-hankkeen kuntia ovat Kuhmoinen,
Mynämäki, Padasjoki, Parikkala
ja Uusikaupunki. Lisäksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen
ja Rautjärvi ovat mukana kumppanuuskuntina ja valmistelevat päästövähennystavoitteiden
asettamista.
Tavoitteena on kerätä vuoden loppuun mennessä HINKUkuntien kaikki 2007 jälkeen toteutetut toimenpiteet, joita on
jo satoja.
www.ymparisto.fi/hinku
Kuva nettikamerasta/www.ksshp.fi
Laanilan ekovoimala
aloitti jätteenpolton
Oulussa
O Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen kattilassa paloi jäte
ensimmäistä kertaa 2.4. Vaikka jätteenpoltto on aloitettu, voimalaitos
on edelleen käyttöönottovaiheessa
ja valmistuu elokuussa.
55 megawatin voimala tuottaa
jätteestä höyryä, joka hyödynnetään Kemiran teollisessa prosessissa sekä Oulun Energian sähkön ja
kaukolämmön tuotannossa.
Kemiran tehdasalueelle sijoittuva voimalaitos on yhdistetty alueella jo toimivaan PVO:n Laanilan
Voima Oy:n voimalaitokseen, jonka Oulun Energia ja Kemira yhdes-
sä omistavat. Tämä käyttää polttoaineenaan lähinnä turvetta ja öljyä, joiden polttamista ekovoimalaitos korvaa.
Ekovoimalaitoksen ansiosta yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöaste Oulun seudulla nousee kaksinkertaiseksi. Oulun Energia puolestaan saa muuhun hyötykäyttöön
kelpaamattomista jätteistä uuden
energialähteen.
Hankinnat.fi
uudistui
O Julkisten hankintojen neuvontayksikön ylläpitämä Hankinnat.fisivusto uudistui huhtikuun alussa.
Uudistuksen tavoitteena on tarjota hankintatietoa asiakaslähtöises-
Jyväskylän moduulisairaala koottiin reilussa viikossa 21.–28.3.
Rakentamista saattoi seurata osoitteessa www.ksshp.fi.
ti ja selkeästi.
Hankinnat.fi -sivustolla käydään
yli 20 000 kertaa kuussa eli noin
17 000 tietokoneelta. Pääasiassa
Julkisten hankintojen neuvontayksikön verkkopalveluissa vierailevat
kuntien ja muun julkishallinnon
hankinta-ammattilaiset, tarjoajat
sekä muut julkisista hankinnoista
kiinnostuneet.
www.hankinnat.fi
Jyväskylään
nousi Suomen
ensimmäinen
moduulisairaala
Laanilan ekovoimalassa käytetään polttoaineena kotitalouksien ja
yritysten polttokelpoista sekajätettä. Poltettava jäte kerätään Oulun Jätehuollon toimialueelta.
Kaupunkimuotoilua kaikille
OHelsingin Musiikkitalossa järjestetään 24.5. kansainvälinen
Cities for All Helsinki -konferenssi, joka tarjoaa
ajankohtaisen
näkemyksen
siitä, miten
kaikkia käyttäjiä huomioivalla muotoilulla parannetaan yhteistä hyvinvointia.
Esittelyssä on suomalaisten
Design for All -ratkaisujen lisäksi eurooppalaisia tuote- ja palvelumuotoiluesimerkkejä. Tapahtu-
ma on suunnattu yhteiskunnallisille päätöksentekijöille, arkkitehdeille, muotoilijoille, rakentamisen
ammattilaisille sekä muotoilualan
opiskelijoille.
www.ornamo.fi/citiesforallhelsinki
Näyttely hyvästä
kaupunkiympäristöstä
O Kaupunkiympäristön suunnittelu on kehittynyt Suomessa voimakkaasti viimeisten 30 vuoden
aikana. Kaupunkien panostukset
ympäristön detaljisuunnitteluun ja
O Keski-Suomen keskussairaalan
yhteyteen tuleva moduulisairaala
pystytettiin reilussa viikossa maaliskuun lopulla. Saksasta Jyväskylään
saapui yhteensä 65 esivalmistettua
laatuun näkyvät laajasti keskustojen kehittämisessä, etenkin kävelykeskustoissa ja uusilla asuinalueilla.
Kaupunkiympäristön suunnittelua esitellään ensimmäistä kertaa Suomessa laajassa näyttelyssä, jossa on esillä suunnitelmia ja
toteutettuja kohteita, kävelykatuja, toreja ja aukioita sekä rantarakenteita, kadunkalusteita, siltoja ja esteettömyysratkaisuja 20
kaupungista.
Hyvä kaupunkiympäristö–
Parempi elämä -näyttely on osa
World Design Capital Helsinki
2012 -vuoden ohjelmaa. Mukana
sairaalanosaa (moduulia), joista pisimmät ovat yli 16 metriä ja lyhimmät hiukan yli 5 metriä. Raskain
moduuli painoi yli 28 tonnia ja kevyin hiukan yli viisi tonnia. Kokonaisuudessaan rakennus on käyttövalmis toukokuussa.
Uuteen kaksikerroksiseen moduulisairaalaan sijoitetaan pahoista sisäilmaongelmista kärsivät vastasyntyneiden teho-osasto (moduulin alakertaan) ja synnytyssalit
(moduulin yläkertaan). Kolmanteen kerrokseen rakennetaan noin
300 neliön ilmanvaihtokonehuone.
Moduulisairaalan pinta-ala on noin
2 200 neliömetriä, ja sen toimittaa
saksalainen Cadolto.
Suomessa näin raskasta ja vaativaa terveydenhuollon rakennusta
ei ole aiemmin valmistettu tilaelementeistä.
ovat kaikki
WDC Helsinki 2012
-vuoden
järjestelyihin osallistuvat kaupungit: Helsinki, Espoo, Vantaa,
Kauniainen ja Lahti sekä 15 muuta kaupunkia eri puolilta Suomea.
Näyttely on Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila
Laiturissa 10.5.–9.6.
Ulla-Kirsti Junttila, näyttelyn tuottaja
ja kuraattori, Sito Oy
Näyttelyn esite http://laituri.hel.fi/fi/
node/379/image_gallery
53
Vaaralliselle
jätteelle
keräyskampanja
O Huhti-toukokuussa vaarallisen jätteen tuojat suuntaavat
kohti kuntien ja tuottajayhteisöjen vaarallisen jätteen keräyspaikkoja, ja kiertävät keräysau-
Uusiutuvan
energian riskit
selvitetään
OUusiutuvan energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset sekä mahdolliset riskit arvioidaan kokoamalla yhteen asiaa koskeva tutkimustieto. Arvioitavina ovat metsähake, tuulivoi-
Maklin puheenjohtaja Asmo
Leskinen ja FCG:n johtava
koulutuspäällikkö Eila Kenni Mittaripystin luovutustilaisuudessa 22.3.
54
to kokoavat ihmispaljouden pytot
sähdyspaikoillaan. Keräykseen
sä
tuomisen tehostamiseksi Jätetu
laitosyhdistys, Vesilaitosyhdistys
la
ja HSY kokosivat valtakunnallisen ”Pieni mutta vaarallinen”
lis
-kampanjan, joka on suunnattu
-k
kkuluttajille ja pk-yrityksille. Kampanjassa on mukana mm. 28
p
kkuntien jätelaitosta ja -yhtiötä,
useita vesihuoltolaitoksia, Recu
ser Oy ja Akkukierrätys Pb Oy.
se
Vaarallinen jäte oli aiemmin
ongelmajäte. Uusi termi kuvaa
o
paremmin asiaa: vaarallinen jäte
p
voi aiheuttaa väärässä paikassa
vo
jo pieninä määrinä haittaa terveydelle tai ympäristölle.
ve
www.vaarallinenjate.fi
w
O Pääkaupunkiseudun eBUSO
hankkeen ensimmäiset sähköha
bussitilaukset on allekirjoitettu.
bu
Veolia Transport on tehnyt yhVe
teistyösopimukset portugalilaite
sen Caetano Busin sekä kiinase
laisen BYD:n kanssa. Bussit toilai
m
mitetaan Veolialle tänä vuonna.
Kolmen vuoden aikana testataan sähköbussien ja erilaisten
ta
tekniikoiden soveltuvuutta suote
malaisoloihin. Busseja käytetään
m
normaalissa matkustajaliikenno
teessä muun muassa Espoossa.
te
eBUS-hanke liittyy Tekesin sekä työ- ja elinkeinoministeriön
rahoittamaan ECV-hankkeeseen,
ra
m liikenteen biopolttoaineet,
ma,
vesivoima, biokaasu, peltobiove
massat, pelletit, lämpöpumput,
m
kierrätyspolttoaineet sekä aurinki
kolämpö- ja sähköjärjestelmät.
ko
Ympäristöministeriön, työ- ja
elinkeinoministeriön sekä maael
ja metsätalousministeriön teettämä selvitys valmistuu 2013
tä
loppuun mennessä.
lo
Selvityksessä tarkastellaan
uu
uusiutuvien
energialähteiden
koko elinkaaren aikaisia ympäko
ristövaikutuksia muun muassa ilris
mastonmuutokseen, happamoim
tumiseen, rehevöitymiseen, vetu
den kulutukseen, luonnon monide
muotoisuuteen, maankäyttöön,
m
hiukkasten muodostumiseen,
hi
uusiutumattomien luonnonvauu
laisuuteen osallistui noin 550 valla
val
tion ja kuntien maanmittausalan
tio
asiantuntijaa.
as
– Makli ja sen kuntapuolen
toimialayhdistys KMT ry ovat
to
suunnitelleet FCG:n ja sen edelsu
täjien kanssa maanmittausinsitä
nöörien ja -teknikoiden koulunö
tuspäiviä jo kuudella vuosikymtu
m
menellä. Kurssiohjelman laadinnassa mukana olleina olemme
na
saaneet ohjelmasta tarpeitamsa
me vastaavan, perusteli FCG:n
m
palkitsemista Maklin puheenjohpa
taja Asmo Leskinen.
ta
ree ammattikorkeakoulu
reen
ammattikorkeakoulu.
Tampereen teknillisen opiston neljä ensimmäistä ammatto
tiosastoa olivat huonerakennus,
tio
konerakennus, sähkötekniikka
ko
ja tehdasteollisuus. Tänään Suomessa on 22 ammattikorkeakoume
lua, joissa on tarjolla yhteensä
lua
32 insinöörin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa.
va
Sadan vuoden aikana on valmistunut yli 100 000 insinööriä.
m
Heidän työpanoksellaan on ollut
He
ratkaisevan tärkeä merkitys koko
rat
Suomen kehittymiselle. Tämä on
Su
yksi juhlavuoden teemoista.
yk
FCG sai
Mittaripystin
S
Suomalainen
insinöörikoulutus
in
100 vuotta
1
O Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten
liitto Makli ry palkitsi FCG:n koulutustoiminnan Mittaripysti nro
21:llä valtakunnallisilla maanmittauspäivillä Vaasassa 22.3. Päivien järjestäjinä olivat Maanmittauslaitos ja Vaasan kaupunki. Ti-
O Lokakuun ensimmäinen viikO
ko on omistettu insinööreille ja
100-vuotiaalle insinöörikoulu10
tukselle. Juhlavuosi huipentuu
tu
Tampereella valtakunnalliseen
Ta
pääjuhlaan ja kouluttajien pepä
dagogiseen foorumiin. Juhlaviida
kon järjestelyistä vastaa Tampeko
E
Espooseen
Veolian
sähköbussi
sä
www.insinooritsatavuotta.fi
ww
V
VETO-koulutuksen
päättäjäiset
p
maaliskuussa
m
O Maaliskuun puolivälissä vieO
tettiin VETO – vesihuollon johtatet
minen ja kehittäminen -täydenm
nyskoulutuksen päättäjäisiä. Veny
sihuollon johtajille ja asiantuntisih
Sami Ojamo
Ca
Caetano
2500EL on normimittoja lyhyempi sähköbussi, joka
to
tulee käyttöön muun muassa
tu
Espoon sisäisellä linjalla 11.
Es
jo keskittyy sähköisiin hyötyajojoka
neuvoihin. Veolian lisäksi eBUSisne
sa ovat mukana mm. VTT, LVM,
Metropolia ammattikorkeakoulu,
M
HSL, Espoon kaupunki ja Fortum.
HS
ro
rojen
käyttöön ja otsonikatoon.
M
Muita tarkasteltavia vaikutuksia
ovat melu, haju, maisemahaitat,
ov
esteettiset haitat, terveysvaikues
tukset ja vaikutukset luonnon
tu
virkistyskäyttöön.
vir
Työn tavoitteena on tukea
kansallisen uusiutuvan energika
an toimintasuunnitelman kestävää toteuttamista.
vä
joi suunnattu koulutus oli jo
joille
toinen, ja osallistujat tulivat ymto
päri Suomea. Koulutuksen topä
teuttivat Tampereen teknillinen
te
yliopisto ja sen täydennyskouluyli
tu
tuskeskus Edutech.
Koulutuksessa käsiteltiin kattavasti vesihuollon johtamiseen
tav
ja kehittämiseen liittyviä aiheita taloudesta ja organisoitumisesta maankäyttöön, omaisuuse
denhallintaan ja tulevaisuuden
de
haasteisiin. Osallistujien projektiha
työt liittyivät vesihuollon toimintyö
tavarmuuteen, toiminnan kehittav
tämiseen, yhteistyöhön sekä hutä
levesiin ja ylläpitoon.
lev
Osallistujat kokivat koulutuksen hyödylliseksi oman ammatse
titaidon sekä ammatillisen itsetit
luottamuksen kannalta. Erityisen
luo
hyvänä pidettiin mahdollisuutta
hy
verkostoitua ja jakaa kokemuksia
ve
muiden alalla toimivien kanssa.
m
Seuraava VETO-koulutus alkaa marraskuussa 2012.
ka
www.tut.fi/edutech
ww
SUORAT KÄYTTÖMAKSUT HELPOTTAISIVAT INFRAN RAHOITTAMISTA
A
O VTT:n tutkimuksen mukaan teknisten perusverkostojen rahoitus turvattaisiin parhaiten suorin, käyttöön
ja kysyntään perustuvin maksuin.
Valtaosa infrastruktuuriverkostoista
on julkisessa omistuksessa, mutta
omistusmuodot vaihtelevat. Lentokentät ja -asemat ovat valtionyhtiön omistuksessa, tie- ja rataverkko
valtion suorassa omistuksessa ja katuverkosto kuntien omaisuutta. Satamat ja vesilaitokset ovat pääasiassa kunnallisia yksiköitä, liikelaitoksia
tai osakeyhtiöitä.
Kaikkien verkostojen kustannukset eivät ole läpinäkyviä, jolloin
liikelaitoksista saatetaan tulouttaa
suuria voittoja omistajille ja tarvittavat ylläpitoinvestoinnit jätetään
te
tekemättä.
VTT:n tutkimuksen mukaan teknisten infrastruktuuriverka
kostojen rahoitus turvattaisiin parko
haiten siirtymällä entistä laajemmin
ha
rahoitusmalleihin, jotka perustuvat
ra
verkostojen tuottamien palvelujen
ve
aitoon kysyntään ja käyttöön.
ait
Kustannuksiin on mahdollista
saada lisää läpinäkyvyyttä, kun mesa
not ja tuotot kirjataan hyvän liikeno
kirjanpitotavan mukaisesti huomikir
oiden myös verkoston kuluminen.
oi
Parhaiten tähän soveltuisi yhtiö- ja
Pa
liikelaitosmuotoinen omistus.
liik
Kä
Käyttömaksut
kannustavat
energiansäästöön
en
Pa
Palvelujen
käyttäjät kattaisivat suurimman osan kustannuksista makrim
sa
samalla
suoria käyttömaksuja veden, sähkön, tien ja katujen käytösde
tä sekä juna- ja lentomatkustamisesta. Järjestelmä on jo pitkälti käyse
tössä sähköverkoissa, joissa sähkön
tö
siirtäminen ja kulutus hinnoitellaan
sii
erikseen. Vesimaksussa eritellään
er
useimmiten puhdas vesi ja jäteveus
den käsittely. Tie- ja katuverkostosde
sa uusi ajattelu merkitsisi siirtymistä
veropohjaisesta rahoituksesta suove
riin tie- ja katumaksuihin.
rii
Käyttömaksuilla voitaisiin kattaa
myös verkostojen ulkoiset kustanm
nukset, kuten onnettomuudet ja liinu
kenteen aiheuttamat päästöt. Määke
rittelemällä käyttömaksut oikein
rit
olisi mahdollista kannustaa säästäol
väisyyteen energiankulutuksessa ja
vä
lis
lisätä
julkisen liikenteen käyttöä
sekä ekotehokkaita investointeja.
se
Ow
Ownership
and governance of Finnish
infrastructure networks -tutkimuksen
inf
toteuttivat VTT, Oulun yliopisto ja Aaltot
to-yliopisto, rahoittajina olivat LVM:n
toja VM:n lisäksi mm. Kuntaliitto ja Oulun kaupunki.
Trukkeja
ahtaisiin
tiloihin
Avant 600-sarjan huoltokohteet ovat paremmin esillä, joten päivittäiset tarkastukset käyvät helpommin.
HELPOMMIN HUOLLETTAVA
KUORMAAJA
OAvant Tecno on tuonut
markkinoille uudistuneen
Avant 600 -sarjan kuormaajan, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota huollettavuuteen ja käyttöominaisuuksiin sekä ohjaamovalikoimaan.
DLX-ohjaamossa on
vakiovarusteena tieliikennevarustus, äänieristetty sisustus ja radio. Ohjaamoon on mahdollista
saada lisävarusteena ilmastointi ja ilmajousitettu istuin. Uusi LX-ohjaamo on ominaisuuksiltaan
hieman karsitumpi ja siten
edullisempi malli.
600-sarjan kuormaajassa on vakiovarusteena
sarjapikaliitin, joka kytkee
kaikki työlaitteen hydrauliikkaliittimet kerralla.
Sarjapikaliitin vapauttaa
paineen kytkettäessä automaattisesti, jolloin letkujen kytkentä on helppoa.
Sarjapikaliittimen ansiosta työlaitteen liittäminen ja irrottaminen eivät aiheuta öljyvuotoa,
joten työskentely on aina siistiä.
www.avanttecno.com
OCAT Lift Trucksin uudet sähköiset vastapainotrukit ovat kestäviä,
ja niitä saa myös galvanoituina. Trukkien työjakso on pidentynyt pienemmän energiankulutuksen ja tehokkaamman akun ansiosta
Cat® EP13-20(C)
PN(T)-vastapainotrukkimallisto on suunniteltu kestämään myös ääriolosuhteissa. Kaikissa
laajan malliston kolmi-
Katuvalaisin
Oxane LED
Puistovalaisin
Nella LED
ja nelipyöräisissä malleissa on IPx4-roiskesuojaus ja
IP54-suojatut ajo- ja hydrauliikkamoottorit. Ne estävät veden ja lian sisäänpääsyn osiin.
Kolmipyöräisten mallien kääntösäde on pieni,
joten ne sopivat ahtais-
sa tiloissa tapahtuvaan työskentelyyn sekä suorituskykyä
vaativaan purku- ja lastaustyöskentelyyn varastoissa ja
logistiikkakeskuksissa.
Kolmipyöräiset CAT Lift Trucksin vastapainotrukit ovat ketteriä ja helposti ohjattavia.
www.rocla.com
UUSIA LEDVALAISIMIA
OAlppiluxin led-valonlähteillä varustetut mallit ovat energiatehokkaita ja huoltokustannuksiltaan alhaisia. Nella
LED on moderni puistovalaisin, jonka etuja ovat nopea
asennettavuus ja vähäinen
hajavalon osuus.
Oxane LED on suunniteltu katujen ja teiden valaistukseen taajama-alueilla. Ajaton
muotoilu soveltuu myös vaativampiin ympäristöihin.
alppilux.fi
55
FCG Finnish
Consulting
Group Oy
t%*Tuulimari Fareed
POOJNJUFUUZQSPKFLUJJOTJOÚÚSJLTJ&OFSHJBKBJMNBTUPQBMWFMVUUPJNJBMBMMF+ZWÊTLZMÊÊO
t)V, Jaana Myllyluoma POOJNJUFUUZUPJNJBMBKPIUBKBLTJ
"MVFKBFMJOLFJOPLFIJUZLTFFO
Ramboll
Finland Oy
t'.Olli Hokkanen
POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ"MVFKB&MJOLFJOPLFIJUZTUPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO
t'. Tuulia Häkkinen
POOJNJUFUUZHFPMPHJLTJ,BJWPTTVVOOJUUFMVKB
LBMMJPNFLBOJJLLBZLTJLLÚÚO)FMTJOLJJO
t'.Jenny Karjalainen POOJNJUFUUZBTJBOUVOUJKBLTJ:NQÊSJTUÚKB
FOFSHJBZLTJLLÚÚO0VMVVO
WSP Finland Oy
tSirpa KontusaariPO
OJNJUFUUZUVULJKBLTJ,PSKBVTSBLFOUBNJOFOKB5VULJNVTUPJNJBMBMMF0VMVVO
t3*Juho KarinenPO
OJNJUFUUZQSPKFLUJJOTJOÚÚSJLTJ,PSKBVTSBLFOUBNJOFOKB5VULJNVTUPJNJBMBMMF0VMVVO
t3*Nina Marjoniemi
POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVJOTJOÚÚSJLTJ5BMPUPJNJBMBMMF+ZWÊTLZMÊÊO
t%*Jaakko Pirttijoki
POOJNJUFUUZLPOTVMUJLTJ:NQÊSJTUÚKBFOFSHJB
ZLTJLLÚÚO0VMVVO
t5L5 Sanna TaskilaPO
OJNJUFUUZBTJBOUVOUJKBLTJ:NQÊSJTUÚKBFOFSHJB
ZLTJLLÚÚO0VMVVO
t'.Jonna Partanen
POOJNJUFUUZBTJBOUVOUJKBLTJ:NQÊSJTUÚKBFOFSHJBZLTJLLÚÚO0VMVVO
Yksi kone, monta työtä
t%*Veli-Pekka Alkula POOJNJUFUUZUVVMJWPJNBBTJBOUVOUJKBLTJ*OGSB
1PIKBONBBOBMVFZLTJLLÚÚO0VMVVO
t%*Erica Roselius
POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ-JJLFOOFZLTJLLÚÚO&TQPPTFFO
t*OT".,Aleksi KuhajärviPOOJNJUFUUZ
TVVOOJUUFMJKBLTJTJMUBSZI-
Made in Finland
Uudistunut 600-sarja
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
20
YEARS
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Mallivalikoima
alkaen:
10.137 € alv 0%.
Uudistunut LX- ja DLX-ohjaamo
8XVLWDUNHPSLSXRPLQYDNDDMD
8XVLPXRWRLOX
www.avanttecno.com
56
6DUMDSLNDOLLWLQYDNLRYDUXVWHHQD
(QWLVWlKHOSRPSL
huollettavuus
5BQBIUVNBLBMFOUFSJJOPOQPJNJUUVLVOUBUFLOJJLBOTFLÊTJUÊ
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
t*OT".,Petri Ronkainen on nimitetty rakennuttajainsinööriksi
Infra Sisä-Suomi -yksikköön Joensuuhun.
t5SBEVille Palviainen
on nimitetty suunnittelijaksi Liikenneväylät-yksikköön Espooseen.
Ylijohtaja toimii ministeriön ympäristönsuojeluosaston päällikkönä.
Mateko Oy
tVeijo Repo (48) on
nimitetty aluemyyntipäälliköksi. Revon päävastuualueena on JCB
maarakennuskoneiden
myynti Pirkanmaan ja
Satakunnan alueella.
CE Rental Oy
2012
Kuntien
6. ilmastokonferenssi
Suunnittelu- ja
asiantuntijasopimukset
o5BNQFSF
www.fcg.fi
o)FMTJOLJ
www.kiinko.fi
Romuajoneuvopäivät
IFME World Congress 2012
o7BOUBB
www.fcg.fi
o)FMTJOLJ
5BMMJOOBKB5VLIPMNB
www.ifme2012.com
Veronumero rakentamiseen
ja tilaajavastuulain uudistus
)FMTJOLJ
5BNQFSF
,PVWPMB
5VSLV
)FMTJOLJ
www.kiinko.fi
IFAT ENTSORGA 2012
o.àODIFO
www.ifat.de/en
t).Seela Sinisalo
on nimitetty suunnitteMJKBLTJ.BBOLÊZUUÚZLTJLÚTTÊ5BNQFSFFMMB
t*OT"., Tuuli Tolonen on nimitetty kaavaTVVOOJUUFMJKBLTJ,BBWPJUVTZLTJLLÚÚO)PMMPMBBO
Oulun Energia
Urakointi Oy
t*OTJOÚÚSJEsko Ainasoja (45) on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.5.2012
alkaen. Ainasoja siirtyy
uuteen tehtäväänsä Botnia Power Service Oy:n
toimitusjohtajan paikalta.
Ympäristöministeriö
t7BMUJPOFVWPTUPPOOJmittänyt yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Tuula
Variksen ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan seitsemän vuoden
määräajaksi 1.4.2012
lukien, jolloin viran nykyinen haltija, ylijohtaja Pekka Jalkanen jäi
eläkkeelle.
Liikenteen ohjaus
t,POFJOTJOÚÚSJSauli
Laakkonen (50) on nimitetty CE Rental Oy:n
myyntipäälliköksi vastuualueenaan CE Rentalin
edustaminen trukkien ja
maarakennuskoneiden
myynti Suomessa.
Virolahden
kunta
t 5FLOJTFOKPIUBKBOWJSLBBOPOWBMJUUV,PVWPMBO
kaupungin riskienhallintapäällikkö, rakennusinsinööri Jukka Perttula.
Saarijärven
kaupunki
t5BMPVTKBIBOLJOUBKPItajan virkaan on valittu
05. Rauno Maaninka
5FMJB4POFSB0ZKTUÊ
Nurmijärven
kunta
t,VOOBOKPIUBKBKimmo
Behm jatkaa virassaan
uuden viisivuotiskauden.
.ÊÊSÊBJLBJOFOWJSLBTVIde kestää ensi keväästä
huhtikuulle 2018.
Asiasta päätti Nurmijärven kunnanvaltuusto 4.4.
)FMTJOLJ
www.fcg.fi
Jäähallipäivät
o)FMTJOLJ5BMMJOOB
)FMTJOLJ
www.finhockey.fi/palvelut/
jaahallipaivat
Pilaantuneet maat
)FMTJOLJ
www.kiinko.fi
Maapolitiikkaseminaari
)FMTJOLJ
www.fcg.fi
Maankäyttösopimukset
)FMTJOLJ
www.fcg.fi
Kuntatekniikan perusteet
Kuntatekniikan päivät 2012
o)FMTJOLJ
Liikelaitos- ja osakeyhtiökonferenssit
o)FMTJOLJ5VLIPMNB
)FMTJOLJ
www.fcg.fi
Ympäristönsuojelun
viranomaispäivät
o7BOUBB
www.fcg.fi
Loma-asuntomessut
25.6.–8.7.2012 Lappeenranta
www.asuntomessut.fi
Asuntomessut
o5BNQFSF
www.asuntomessut.fi
Dry Toilet 2012 Conference
o5BNQFSF
www.drytoilet.org
Väylät ja liikenne
o5VSLV
www.tieyhdistys.fi
Kuntamarkkinat
o)FMTJOLJ
www.kuntamarkkinat.fi
22.–23.5.2012 (I jakso) ja
o**KBLTP
)FMTJOLJ
www.fcg.fi
Katupäivät
Vesihuolto 2012
Ympäristoalan
messukokonaisuus
23.–24.5.2012 Oulu
www.vvy.fi
tapahtumakalenteri
mään Infra Pohjois-Suomen alueyksikköön Ouluun.
20.–21.9.2012 Jyväskylä
www.fcg.fi
o)FMTJOLJ
www.ymparistomessut.fi
Cities for All Helsinki
)FMTJOLJ
www.avaava.fi
57
Tehokasta täsmänäkyvyyttä
Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
www.wspgroup.fi
$YDDZZZNXQWDWHNQLLNNDÀMDK\|G\QQl
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.
ALA NSA YKK
ÖNE N
3/2012
Kaukokylmän
kysyntä kasvaa
Helsingissä, en
Janne Vartiainsivulla 36
iloitsee. sivu 26
Nastarenkaiden
jo
haitoista on
näyttöä sivu 18
uOulu tutki kat
i tekniikka
valoja – uus 31
parempaa sivu
jasi
Jyväskylä korOjäähallin ESC sivu 44
sopimuksella
2012
oaa
Järjestötyö tarj
lmia ja
uusia näköku50
yhteyksiä sivu
vi
Lahden Kymijär
MPIÄ
KOHTI PIENÖEJÄ
PÄÄST
sivu 6
Opp
Op
pppaaan sä
hk
öinen ve
rsio lehti.
kuntatek
niikka.fi
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %),
irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
ALANSA YKKÖNEN
2/2011
Kannesta ja
monitoimihallista
tulee Tampereen
symboli, Jyrki
36
sivu 30
Laiho sanoo.sivulla
4 /2011
ALANSA YKKÖNEN
ALANSA YKKÖNEN
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan
päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon
osto-oppaan.
Aloittiko Vantaan Tilapalvelut Oy tänä vuonna vai vasta
2013... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 4/2011 vai oliko
se 2/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
58
TIL A A
Kuntatekniikka!
jessä
II kaasuttaa kär
Biokaasulaitos
on tulevaisuutta,
Kouvolan Veden
Timo Kyntäjä
uskoo. sivu 44 sivulla 36
Shared space – valta Helsingin maanalainen
kaava on kuntatekniikan
ja vastuu kaikille
saavutus sivu 20
liikkujille sivu 14
Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40
kerroksilla sivu 34
Kaupungin tilapalvelut
uudistuvat – Mika Savolaisen
urakka loppusuoralla
VANTAA
SAA UUDEN
YHTIÖN
2 /2012
Erkki Santalalla
on yli 40 vuoden
tietämys hajajätevesien puhdistamisesta. sivu 34sivulla 36
Kirkkonummi
vuokrasi kunnantalonsa Kevalta sivu 18
Suositus kannustaa
puhdistamoja
parempaan
tulokseen sivu 38
Liitoskunnat jakavat
niukkuutta hyvässä
hengessä sivu 44
sivu 6
KUNTATEKNIIKKA
65 VUOTTA
Hajajätevesiasetus meni
uusiksi sivu 18
Allasveden laatu
on monen tekijän
summa sivu 36
Kuntatekniikan
investoinneissa lievää
laskua sivu 40
Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...
Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä
Kirkkonummen
keskusta uusiksi
sivu 6
WSP:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala:
KUNTAINFRA ON
ARVOTEKIJÄ
sivu 6
Tarkat
laitos ja kunta
sääasemat,
ukkostutkaimet,
tuulimittarit.
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: lannenalitus@lannenalitus.com
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Suunnittelemme
hyvää infrastruktuuria,
ympäristöä ja yhdyskuntaa
FCG Finnish Consulting Group Oy www.fcg.fi
Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!
~
~
~
~
Puhelin: 010 8369900
ZZZD[ÁRZÀ
59
SUOMEN TEKOJÄÄ OY
JÄÄHALLIEN KYLMÄTEKNIIKKA
- Ammoniakki kylmäkoneistot
- CO2 kylmäkoneistot
- R404A kylmäkoneistot
- Lämpöpumput lauhdelämmön tehokkaaseen
hyödyntämiseen
- Siirrettävien jääratojen kylmäkoneistot
- Jäähallien ilmanvaihto-, ilmankuivaus- ja
lämmöntalteenottojärjestelmät
SUOMEN TEKOJÄÄ OY
Sepänkatu 8, 39700 Parkano
Puh. (03) 440 21
Fax (03) 440 2206
GSM 0400 654 000
timo.mansikkaviita@suomentekojaa.fi
www.suomentekojaa.fi