täältä - Oulunkylän yhteiskoulu

Transcription

Oulunkylän yhteiskoulun lukion
opinto-opas
2015-2016
MIKA ANDERSSON ”CAVE PAINTING”
Kuvataiteen lukiodiplomi
Tehtävä 6. Maailmankaikkeus
Kannen kuva: Arja Holma
Taitto: Rauni Eskelinen/Jaana Björklund H1
Next Print Oy
Sisältö
OULUNKYLÄN YHTEISKOULU4
Puhelinnumerot4
I Lukion opettajat lv 15-16
5
Ryhmänohjaajat6
II Lukuvuosi 2015 - 2016
8
Lukuvuosi 2015 – 2016
8
Kokeiden palautuspäivät8
Koulupäivä9
Oppituntien ajat10
Uusintakuulustelut12
III LUOKATTOMAN LUKION KESKEISIÄ PIIRTEITÄ
13
IV SUORITUSOHJEET15
V OPISKELUN ARVIOINTI
18
VI YLIOPPILASTUTKINTO21
Syksyn 2015 koepäivät
24
Kevään 2016 koepäivät
25
VII KOULUN MUU TOIMINTA
26
Järjestyssäännöt30
VIII KURSSISELOSTEET34
OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2015 – 2016
71
Lukion kokeisiin liittyviä ohjeita
77
OULUNKYLÄN YHTEISKOULU
Siltavoudintie 24
00640 Helsinki
vaihde/kanslia
fax
09 7206 730
09 7206 7360
sähköposti: oyk@oulunkylanyhteiskoulu.fi
kotisivut: www.oulunkylanyhteiskoulu.fi
Puhelinnumerot
Rehtori Hannele Nevalainen
09 7206 7333
Apulaisrehtori Altti Pikkarainen
09 7206 7331
Koulusihteeri Päivi Palola
09 7206 730
Opettajat
09 7206 7335
Opettajat (uusi puoli)
09 7206 7341
Opinto-ohjaaja Kirsi Nousiainen
09 7206 7337
Erityisopettaja Auli Peltola
09 7206 7344
Terveydenhoitaja Anne Sorvari
050 310 5632 (anne.sorvari@hel.fi)
Koulupsykologi Pekka Holopainen 72067353/050 540 8664
Kouluemäntä Mia Karlin
09 7206 7345
Huoltomies Juha Kulju
09 7206 7340/0400-632317
Lukion opinto-opas 2015-2016
4
Oulunkylän yhteiskoulu
Asiaa opettajille tai kansliaan?
Opettajat ovat parhaiten tavoitettavissa ennen oppituntien alkua tai heti tuntien päätyttyä. Opettajien sähköpostiosoitteet: etunimi.
sukunimi@oulunkylänyhteiskoulu.fi (poikkeukset opettajaluettelossa)
I Lukion opettajat lv 15-16
Ala-aho Matti
fysiikka, tietotekniikka
ALA
Collin Jenni
äidinkieli ja kirjallisuus
COL
Hankala-Perttula Päivi
ranskaHAN
Holma ArjakuvataideHOL
Huhtala Hannu
fysiikka, tietotekniikka
HUH
Ikonen NiinasaksaIKO
Kaasinen OonamatematiikkaKAA
Kauranen Jormaliikunta, terveystietoKAU
Kinnunen AleksikuvataideKIN
Korkkula Vesa
filosofia, elämänkatsomustieto
KOR
Kurki-Mäkelin MarjotekstiilityöKUR
Kähkönen TainaruotsiKÄH
Käkelä KeijoenglantiKÄK
Lahtinen Anneliikunta, terveystietoLAH
Lehtonen Jussi
matematiikka, kurssivalinnat, lukujärjestykset Lepp Margot
viro
LEH
Maso AulikemiaMAS
Mikander MillamatematiikkaMIK
Mäkinen Satu
äidinkieli ja kirjallisuus, teatteritaide
MÄS
Männynväli TiinaenglantiMÄN
Nevala RiittakotitalousNER
Niemelä Juha
historia, yhteiskuntaoppi
NIE
Nousiainen Kirsiopinto-ohjausNOU
5
Okkonen OutiruotsiOKK
Paakkanen MelissahistoriaPAM
Paju Tommi
musiikkiteknologia, studiotekniikka
PAJ
Pellinen ElisabethuskontoPEE
Peltola AulierityisopettajaPEL
Piirainen Pirjoruotsi, saksaPII
Pikkarainen Alttiuskonto, psykologiaPIK
Putaansuu Jukka
äidinkieli ja kirjallisuus PUT
Ràfols JuanespanjaRAF
Raitala Eijaenglanti, ranskaRAI
Salminen SallapsykologiaSAS
Salminen TimomatematiikkaSAL
Sippu JuhamusiikkiSIP
Sturén AnuruotsiSTU
Suutari Tarumaantiede, biologiaSUU
Taiarol SoniaitaliaTAI
Tapper Mikko
historia, yhteiskuntaoppi TAP
Wackström Katiliikunta, terveystietoWAC
Welling Petteribiologia, maantiedeWEL
Ryhmänohjaajat
15A
Piirainen Pirjo
14A
Raitala Eija
13A
Salminen Timo
15B
Ikonen Niina
14B
Welling Petteri
13B
Ala-aho Matti
15C
Mäkinen Satu
14C
Wackström Kati
13C
Collin Jenni
15D
Maso Auli
14D
Käkelä Keijo
13D
Tapper Mikko
12A
Nousianen Kirsi
6
Kuvanveistäjä Sakari Kannoston teos
Oppitunti rohkeudesta. Kuva: Veikko
Nurminen
II Lukuvuosi 2015 - 2016
Lukuvuosi 2015 – 2016
Syyslukukausi 11.8.2015 (ti) - 19.12.2015 (la):
Syysloma 12.10.2015 (ma) - 16.10.2015 (pe)
Joululoma 20.12.2015 (su) - 6.1.2016 (ke)
Kevätlukukausi 7.1.2016 (to) - 4.6.2016 (la):
Talviloma 22.2.2016 (ma) - 26.2.2016 (pe)
6.5.2016 (vapaa helatorstain jälkeinen perjantai)
Jaksot
I jakso
11.8.-1.10..2015
koeviikko to 24.9.-to 1.10. 2015
II jakso
2.10.-30.11.2015
koeviikko ma 23.11.-ma
30.11.2015
III jakso
1.12..2015-8.2.2016
koeviikko ma 1.2.-ma 8.2.2016
IV jakso
9.2.-11.4.2016
koeviikko ma 4.4.-ma 11.4.2016
V jakso
12.4.-4.6.2016
koeviikko to 26.5.-to 2.6.2016
Kokeiden palautuspäivät
pe 9.10.2015
klo 13.00 – 15.00
ma 7.12.2015
klo 13.00 – 15.00
ke 17.2.2016
klo 13.00 – 15.00
ma 18.4.2016
klo 13.00 – 15.00
pe 3.6.2016
klo 9.30 – 11.30
8
Koulupäivä
Koulun ulko-ovet avataan klo 7.30 ja suljetaan klo 16.00.
FANNY LONKARI ”ONNI SUOSII ROHKEAA”Lyijykynä
Kuvataiteen lukiodiplomi,
Tehtävä 5. Kirjainten taide
9
Oppituntien ajat
Pakollinen ryhmänohjaajan tuokio joka keskiviikko klo 12.55-13.10
Maanantai, tiistai, torstai ja perjantai
Aika
Vuosikurssit 1 ja 2
8.15-9.30
Vuosikurssit 3 ja 4
Oppitunti 1
9.30-9.40Välitunti
9.40-11.00
11.00-13.00
Oppitunti 2 (sis. aamunavuksen)
Välitunti 11.00-11.05
Ruokailu 11.00-11.40
Oppitunti 3
11.05-12.20
Oppitunti 3
11.40-12.55
13.05-14.20
Oppitunti 4
14.20-14.25Välitunti
14.25-15.40
Oppitunti 5
10
Keskiviikko
Aika
Vuosikurssit 1 ja 2
8.15-9.30
Oppitunti 1
9.30-9.40
Välitunti
9.40-11.00
Oppitunti 2 (sis. aamunavuksen)
11.00-13.00
Vuosikurssit 3 ja 4
Oppitunti 3
11.05-12.20
Oppitunti 3
11.40-12.55
12.55-13.10
Ryhmänohjaajan tuokio
13.10-13.15Välitunti
13.15-14.30
Oppitunti 4
14.30-15.45
Oppitunti 5
11
Tuntikaavio
MA
TI
KE
TO
PE
8.15-9.30
1
2
7
1
2
9.40-11.00
4
3
6
4
3
11.40-12.55
6
5
3
5
5
13.05-14.20
7
4
2
6
7
14.25-15.40
-
1
-
8/9
-
11.05-12.20
Tuntikaaviosta näet minä päivinä ja mihin aikaan pidetään oppitunnit, jotka on sijoitettu kurssitarjottimen palkkeihin. Esim. 1. palkin
oppitunnit ovat maanantaisin klo 8.15-9.30, tiistaisin klo 14.25-15.40 sekä torstaisin klo 8.15-9.30.
Uusintakuulustelut
Ke 28.10.2015
klo 14.30, hylättyjen kurssien uusinta
Ke 20.1.2016
Ke 9.3.2016
klo 14.30, hylättyjen ja hyväksyttyjen kurssien uusinta
Ke 27.4.2016
Ma 13.6.2016
klo 09.00, hylättyjen ja hyväksyttyjen kurssien uusinta
Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan kansliasta saatavalla lomakkeella viimeistään
kuulustelua edeltävänä keskiviikkona. Kesän kuulusteluihin pitää ilmoittautua kevätjuhlaa edeltävään keskiviikkoon mennessä. Ilmoittautumislomake palautetaan kansliaan kirjekuoressa, johon kirjoitetaan opettajan nimi, kurssi sekä oma nimi. Aikaa yhden
kokeen suorittamiseen on kolme tuntia, kahden kokeen neljä tuntia.
12
III LUOKATTOMAN LUKION KESKEISIÄ PIIRTEITÄ
Jaksolukujärjestelmä
Kurssitarjotin
Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Yksi
Kurssitarjotin on perustyöjärjestys, johon
jakso on keskimäärin seitsemän ja puolen
on merkitty kaikki lukuvuoden aikana
viikon pituinen.
tarjottavat kurssit. Se on laadittu opiskelijoiden keväällä antamien esivalintojen
Koeviikko
pohjalta. Kurssitarjotin on sinun oman
Kurssikokeet pidetään jakson viimeisellä
opinto-ohjelmasi suunnittelun perusta.
viikolla. Niiden suoritukseen on varattu
Kussakin jaksossa toteutettavat kurssit
yleensä kolme tuntia. Kokeet alkavat klo
on järjestetty ns. palkkeihin. Samaan
9.30. Kokeesta voi poistua aikaisintaan
palkkiin sijoitetut kurssit opetetaan siis
tunnin kuluttua. Jos sinulla on kaksi koet-
samalla oppitunnilla, joten voit valita
ta samana päivänä, sovi opettajasi kanssa
palkista yleensä yhden kurssin. Jos esim.
erityisjärjestelyistä etukäteen. Joitakin
valitset kurssisi kuudesta palkista/jakso,
kokeita on mahdollisesti myös koeviikon
viikkotuntimääräsi tulee olemaan 18 75
ulkopuolella. Kokeet palautetaan noin
minuutin tuntia/jakso. Kursseja voit valita
viikon kuluttua koeviikon viimeisestä
myös eri vuosikurssitasoilta. Pakolliset
päivästä.
kurssit kannattaa valita suosituksen mukaisesti (ks. kurssiselosteet)
Kurssimuotoisuus
Oppiaineen sisällöt on ryhmitelty kurs-
Tuntikaavio ja työjärjestys
seiksi. Kurssien kesto on keskimäärin
Tuntikaaviosta ilmenee, millä tunnilla eri
18-19 75 minuutin oppituntia. Kurssien
palkeissa olevat kurssit pidetään viikon
tavoitteet, sisällöt, suoritusohjeet ja
aikana. Jokaista kurssia opiskellaan
arviointi esitetään tässä oppaassa kurssis-
pääsääntöisesti siis kolme 75 minuutin
elosteiden yhteydessä.
oppituntia viikossa. Tuntikaavion avulla voit laatia itsellesi koko lukuvuoden
13
työjärjestyksen jo silloin, kun valitset
pyritään toteuttamaan opiskelijoiden
kursseja kurssitarjottimelta.
osoittaman kiinnostuksen mukaan. Kurssit eivät välttämättä liity pakollisiin oppi-
Pakolliset kurssit
aineisiin, vaan ne voivat sisältää aineksia
Lyhyen matematiikan valinneiden tulee
eri oppiaineista, olla harrastekursseja tai
suorittaa lukion aikana pakollisia kursseja
ammatillisesti suuntautuneita kursseja.
vähintään 47 ja pitkän matematiikan va-
Muualla suoritetut kurssit luetaan yleensä
linneiden 51 kurssia. Pakollisiin kursseihin
soveltavien kurssien joukkoon.
on koottu kunkin oppiaineen keskeisin
sisältö.
Ohjausryhmä
Lukiossa luokkaa vastaa ohjausryhmä. Se
Valtakunnalliset syventävät kurssit
kokoontuu ohjaustuokioon keskiviikkoisin
Syventävät kurssit ovat pääasiassa pa-
klo 12.55-13.10 ryhmänohjaajan johdolla.
kollisiin kursseihin liittyviä jatkokursseja.
Näissä tilaisuuksissa annetaan yleisinfor-
Syventäviä kursseja sinun täytyy suorittaa
maatiota, jaetaan tiedotteita, selvitetään
lukion aikana vähintään 10. Voit valita
käytännön toimintatapoja koulussa,
syventävät kurssit kiinnostuksesi mukaan.
viritellään ryhmähenkeä ja edistetään
B2- ja B3-kielissä on pelkästään syventä-
opiskelun sujumista. Osallistuminen
viä kursseja.
ryhmänohjaustuokioon on osa opintoohjausta ja siten pakollinen.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
Valtakunnallisten syventävien kurssien
Ryhmänohjaaja
lisäksi on myös koulukohtaisia syventä-
Ryhmänohjaaja huolehtii ryhmänsä ryh-
viä kursseja, jotka ovat myös pakollisiin
mäytymisestä, vastaa opiskelijoiden ete-
liittyviä jatkokursseja (ks. arviointi).
nemisen seurannasta ja tiedottamisesta
sekä yhteydenpidosta vanhempiin.
Soveltavat kurssit
Nämä ovat koulukohtaisia kursseja, joita
14
IV SUORITUSOHJEET
Lukion oppimäärä
oloja. Lukuvuoden aikana voi olla poissa
Lukion oppimäärä koostuu pakollisista,
opetuksesta rehtorin luvalla perustellusta
syventävistä ja soveltavista kursseista,
syystä yhden jakson ajan. Lukio-opinnot
joita täytyy suorittaa yhteensä vähintään
voi keskeyttää korkeintaan yhden luku-
75 kurssia. Huom! Ylioppilastutkintotodis-
vuoden ajaksi menettämättä opinto-oi-
tusta ei voi saada, ennen kuin 75 kurssia
keutta. Lupa näihin tulee anoa kirjallisena,
on koossa.
jossa on huoltajan allekirjoitus.
Opiskeluaika
Poissaolot
Lukion oppimäärän suorittamiseen kuluu
Yksittäisen tunnin poissaoloon luvan
täysipäiväisesti opiskellen kolme luku-
antaa ko. aineen opettaja, enintään kol-
vuotta. Kurssimääräksi vuosittain suosi-
meksi päiväksi ryhmänohjaaja ja pidem-
tellaan 30 + 30 + 15 kurssia. Opinto-oh-
mäksi ajaksi rehtori. Mikäli et ole pysty-
jelmaasi tulisi sisältyä tällöin keskimäärin
nyt pyytämään lupaa etukäteen (esim.
6 kurssia/jakso. Lyhyin mahdollinen aika
sairaustapaus), anna siitä välittömästi
suorittaa lukio on kaksi vuotta ja pisin
selvitys opettajillesi. Sairaustapauksissa
neljä vuotta. Neljän vuoden opiskelijan
selvityksessä täytyy olla terveydenhoita-
tulee suorittaa keskimäärin 4 kurssia/
jan, sairaanhoitajan tai lääkärin allekirjoi-
jakso.
tus. Poissaolot selvitetään Wilman kautta.
Vanhemmat voivat seurata poissaolomer-
Opetukseen osallistuminen
kintöjä Wilmasta ja selvittää poissaolon
Lukion suorittaminen edellyttää, että
syyn kohdassa Huomautukset.
osallistut säännöllisesti valitsemiesi
kurssien opiskeluun. Opettaja voi jättää
Opinto-ohjelma
kurssin arvostelematta, jos sinulla on yli
Jokainen opiskelija suunnittelee oman
kolme tuntia selvittämättömiä poissa-
opinto-ohjelmansa koko lukuvuodelle
15
kurssitarjottimen pohjalta. Työmäärän ta-
Opiskeluryhmän varmistaminen
sainen jakautuminen, ylioppilaskirjoituk-
Lopullinen opiskelupaikan varmistaminen
set sekä jatko-opintosuunnitelmat ovat
tapahtuu kurssin ensimmäisellä tunnil-
tärkeitä näkökulmia opinto-ohjelman
la. Ilmoitus opettajalle on välttämätön,
suunnittelussa. Yleisohje: opinto-ohjel-
mikäli olet estynyt saapumasta ensim-
maa laatiessasi valitse ensin sellaiset
mäiselle oppitunnille.
kurssit, joita tarjotaan vain kerran tai kaksi
Kurssin suorittaminen
kertaa lukuvuoden aikana ja katso, että
Kurssien suorittamisjärjestyksestä on an-
saat pakolliset kurssit opiskeltua ajoissa.
nettu ohjeet kunkin oppiaineen esittelyn
Valintojen ja muutosten tekeminen
yhteydessä tässä oppaassa. Mikäli haluat
Omat kurssi-/ryhmävalinnat syötetään
poiketa annetuista ohjeista, neuvottele
itse WILMAan. Valintaohjelma näyt-
ao. opettajan kanssa. Samoin, jos haluat
tää, kuinka monta opiskelijaa ryhmään
suorittaa samanaikaisesti kaksi kurssia,
on ilmoittautunut ja milloin ryhmä on
sovi ao. opettajan kanssa asiasta hyvissä
täynnä. Ryhmän maksimikooksi on ylei-
ajoin.
simmin määritelty 35 tai 28 opiskelijaa.
Kurssin keskeyttäminen
Mikäli et mahdu valitsemallesi kurssille,
Mikäli joudut keskeyttämään aloittamasi
mieti voisitko valita jonkin muun kurssin
kurssin, sinun tulee viipymättä ottaa yhte-
samasta palkista tai ota yhteyttä kurssin
ys opinto-ohjaajaan sekä ilmoittaa kes-
opettajaan. Tarpeen vaatiessa voit käydä
keyttämisestä kyseisen kurssin opettajal-
tekemässä vähäisiä muutoksia kursseihisi
le. Silloin kurssi jätetään arvostelematta.
lukuvuoden edetessä (esim. ryhmästä
toiseen siirtyminen). Opinto-ohjelman
Kurssin suorittaminen itsenäisesti
muuttaminen ja kurssimäärän mahdollis-
Kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti
ta vähentämistä aiheuttavat muutokset
opiskellen. Tällöin sinun tulee etukäteen
täytyy tehdä opinto-ohjaajan luona.
sopia ko. opettajan kanssa vaadittavista
suorituksista sekä laatia kirjallinen suun-
16
nitelma ja aikataulu rehtorin hyväksyt-
rehtorin kanssa. Tarkista asia aina etu-
täväksi. Tätä varten on erityinen lomake,
käteen rehtorilta. Tarvittaessa sinulta
jonka saa koulun kansliasta. Kursseja voit
voidaan edellyttää myös lisäsuorituksia.
suorittaa itsenäisesti joko kokonaan tai
Kurssin arviointi perustuu tässä tapauk-
osittain opetukseen osallistumatta, mikäli
sessa ko. oppilaitoksen arviointiin sekä
se on perustellusta syystä tarkoituksen-
omassa lukiossa vaadittaviin lisäsuori-
mukaista. Tällöin sinun tulee keskus-
tuksiin. Toisessa oppilaitoksessa suori-
tella opettajan kanssa asiaan liittyvistä
tettu kurssi edellyttää aina opetukseen
menettelytavoista. Taito- ja taideainei-
osallistumista ja hyväksyttyä suoritusta
den kursseja sen sijaan et voi suorittaa
(arvosana vähintään 5).
opetukseen osallistumatta. Sama koskee
Etenemiseste
useimpien aineiden ensimmäisiä kursseja.
Itsenäisesti suoritettavat kurssit on aina
Mikäli sinulla on jossakin oppiaineessa
tehtävä omassa koulussa. Itsenäisesti
kaksi nelosta, joudut keskeyttämään
opiskeltu kurssi täytyy aina tulla hyväksy-
opiskelusi ko. aineessa, kunnes ainakin
tysti suoritetuksi (vähintään arvosana 5);
toinen nelonen on hyväksytysti suoritet-
muuten siitä ei saa mitään merkintää.
tu. Sovi aineenopettajan kanssa suorituksesta.
Muissa oppilaitoksissa suoritetut
kurssit
Hylätyn arvosanan korottaminen
Jos muissa oppilaitoksissa (esim. kesälu-
Hylätyn arvosanan voit korottaa osallis-
kio, kesäyliopisto, aikuislukio, ammatti-
tumalla kokeeseen uusintakuulustelu-
oppilaitos) suorittamasi kurssit vastaavat
päivinä tai käymällä kurssin kokonaan
tavoitteiltaan, laajuudeltaan ja vaativuu-
uudelleen.
deltaan koulumme opetussuunnitelman
Hyväksytyn arvosanan korottaminen
mukaisia kursseja, ne voidaan hyväksyä
Hyväksyttyä kurssisuoritusta voit korottaa
kurssin suoritukseksi. Muissa oppilaitok-
joko hyväksyttyjen arvosanojen uusinta-
sissa suoritettujen kurssien hyväksymi-
päivinä tai käymällä kurssin uudelleen.
sestä päättää ko. aineen opettaja yhdessä
Parempi arvosana jää voimaan.
17
V OPISKELUN ARVIOINTI
Kurssin arviointi
teissa ja kurssien alussa ensimmäisellä
Kurssit arvioidaan numeroin (asteikolla
oppitunnilla.
4-10) tai suoritusmerkinnällä (suoritettu =
Jaksotodistukset annetaan noin viikon
S). Mikäli kurssi on kesken esim. osasuori-
kuluttua jakson päättymisestä ryhmän-
tuksen puuttumisen vuoksi, siitä anne-
ohjaustuokiossa. Tai ne ovat nähtävissä
taan K-merkintä.
Wilmassa.
Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroin tai suoritusmerkinnällä.
K-merkinnän suorittaminen
Arviointitapa tulee esille kunkin oppiai-
K-merkinnän aiheuttavia puuttuvia osa-
neen kohdalla erikseen lukion opetus-
suorituksia voivat olla esim. sanakokeet,
suunnitelmassa. Annettua arvosanaa ei
kirjoitelma, tutkielma, esitelmä tai loppu-
kuitenkaan lasketa siihen keskiarvoon,
koe. Jotta kurssista voisi antaa arvosa-
jonka mukaan ko. oppiaineen päättöarvo-
nan, nämä osasuoritukset on hoidettava
sana määräytyy. Koulukohtainen syven-
kuntoon seuraavan jakson aikana. Työt
tävä kurssi voi vain korottaa oppiaineen
ja kirjoitelmat on palautettava koeviik-
päättöarvosanaa opettajan harkinnan
koon mennessä ja loppukoe on tehtävä
mukaan. Mikäli koulukohtaisesta syven-
viimeistään seuraavassa uusintakuu-
tävästä tai soveltavasta kurssista tulee
lustelussa. Muussa tapauksessa kurssin
arvosana 4, se ei laskeudu kokonaiskurs-
osasuoritukset mitätöityvät eikä kurssista
simäärään.
jää mitään merkintää todistukseen.
Soveltavat kurssit arvioidaan yleensä
Poissaolojen vaikutus
suoritusmerkinnällä. Kurssien arvioinnista
Kaikki poissaolot vaikuttavat kurssiarvo-
kerrotaan yksityiskohtaisesti kurssiselosLukion opinto-opas 2015-2016
18
sanaan alentavasti, jollei opiskelija selvitä
opettajat voivat myös korottaa oppiai-
niitä hyväksytysti ja korvaa poissaolo-
neen arvosanaa. Loppuarvosanaa voit
tuntejaan annetuilla tehtävillä. Mikäli
myös korottaa abeille järjestettävissä
poissaoloja on ilman hyväksyttäviä syitä
korotustenteissä, jotka ovat kirjallisia,
enemmän kuin kolme oppituntia, opetta-
suullisia tai molempia.
ja voi jättää kurssin arvostelematta.
Numeroin arvioitavat oppiaineiden
Oppiaineen oppimäärän arviointi
oppimäärät
Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakol-
Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki
lisista ja syventävistä sekä niihin lähei-
pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä
sesti liittyvistä soveltavista kursseista.
valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauk-
Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3
sesta annetaan suoritusmerkintä.
opinto-ohjelmansa mukaisista oppiai-
Mikäli opiskelija pyytää, hän saa suori-
neen oppimäärän pakollisista ja syven-
tusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista
tävistä kursseista hyväksytysti (arvosana
oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama
vähintään 5). Tällöin jokainen opiskeltu
oppimäärä käsittää vain yhden kurssin
pakollinen ja syventävä kurssi on mukana
sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli
oppiaineen arvosanassa. Oppimäärän
opiskelijan suorittama oppimäärä niissä
päättöarvosana muodostuu pakollisten ja
käsittää vain kaksi kurssia.
valtakunnallisten syventävien kurssisano-
Mikäli haluat ko. oppiaineista suoritus-
jen aritmeettisesta keskiarvosta. Oppiai-
merkinnän, ilmoita siitä kirjallisesti eril-
neisiin läheisesti liittyvät koulukohtaiset
lisellä lomakkeella kansliaan 29.4. men-
syventävät ja soveltavat kurssit voivat
nessä. Päättötodistuksen numeroarvosa-
vaikuttaa arvosanaan lisänäyttönä (ks.
naa ei voi muuttaa suoritusmerkinnäksi,
kurssiselosteet). Mikäli opiskelijan tiedot
eikä suoritusmerkintää numeroarvosa-
ja taidot ovat opiskelun päättövaiheessa
naksi virallisen todistuksen antopäivän
kurssiarvosanojen keskiarvon perusteella
jälkeen.
määräytyvää arvosanaa paremmat, ko.
19
Juhlavuoden valoilmiökurssin teos
Lukion oppimäärän suoritus
päättävät koulun rehtori ja opiskelijan
Olet suorittanut lukion oppimäärän
opettajat yhdessä.” (lukioasetus 13.§
silloin, kun olet suorittanut oppiainei-
1.mom.) Uuteen arviointiin tyytymätön voi
den oppimäärät hyväksytysti ja lukion
pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovi-
vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy.
rastosta (lukioasetus 13.§ 2.mom.)
Lukion oppimäärässä ovat mukana kaikki
arvioidut kurssit; mitään merkintää ei
Lukion päättötodistus
jälkikäteen voi enää poistaa.
Syksyllä päättötodistuksen saavien on
hoidettava suoritukset lokakuun loppuun
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
mennessä. Keväällä päättötodistuk-
”Opiskelija voi kahden kuukauden kulu-
sen saavien on hoidettava suoritukset
essa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää
kuntoon huhtikuun loppuun mennessä.
opinnoissa etenemistä koskevan päätök-
Lukion päättötodistus on ehtona ylioppi-
sen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö
lastutkintotodistuksen saamiselle.
tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista
20
VI YLIOPPILASTUTKINTO
Tutkinnon rakenne
evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodok-
Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään
sisen uskonnon, elämänkatsomustiedon,
neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuu-
yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja
dessa järjestettävä koe on kaikille pa-
terveystiedon kokeet. Koeaineryhmien
kollinen. Kolme muuta pakollista koetta
koepäivät vaihtelevat eri tutkintokerroilla.
kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat
Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä
toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kie-
vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten
len koe, matematiikan koe ja reaaliaineis-
kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintoker-
sa järjestettävä koe. Pakollisten kokeiden
ralla enintään kaksi reaaliaineen koetta.
lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai
Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on
useampaan ylimääräiseen kokeeseen.
kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa
koe ja esseekoe. Kokeet järjestetään
kielessä ja vieraissa kielissä voi valita joko
eri koepäivinä. Arvosana määräytyy
pitkän tai lyhyen (ruotsissa keskipitkän)
näissä kokeissa saadun painotetun
oppimäärän kokeen riippumatta siitä,
pistesumman perusteella.
mitä oppimääriä näissä aineissa on opiskeltu. Kuitenkin ainakin yhdessä edellä
Osallistumisoikeus
mainituista aineista on suoritettava pitkän
Osallistumisoikeuden yksittäiseen ko-
oppimäärän mukainen koe (A-taso).
keeseen saa, kun asianomaisen aineen
Yhdellä tutkintokerralla järjestetään
pakolliset kurssit on opiskeltu ennen
kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koeai-
kirjallista koetta. Vieraan kielen lyhyeen
neryhmät ovat: psykologian, filosofian,
oppimäärään perustuvaan kokeeseen
historian, fysiikan ja biologian kokeet sekä
pääsee, kun kokelas on opiskellut vähin-
21
tään kolme kurssia. Reaaliaineen kokee-
Ilmoittautuminen
seen on oikeus osallistua, kun kokelas
Ilmoittautuminen syksyn tutkintoon
on opiskellut pakolliset kurssit aineessa,
tapahtuu kirjallisesti kesäkuun 5. päivään
johon hän osallistuu. Suositeltavaa on
mennessä (ylioppilastutkintolauta-
kuitenkin opiskella ainakin valtakunnalli-
kunnan määräys) ja kevään tutkintoon
set syventävät kurssit, koska kokeet laa-
marraskuun 23. päivään mennessä.
ditaan pakollisten ja syventävien kurssien
Ilmoittautuminen yo-tutkintoon tehdään
oppimäärien pohjalta.
Wilmassa, minkä opinto-ohjaaja tarkistaa
ja hyväksyy. Opiskelija tulostaa ilmoit-
Tutkinnon suorittaminen
tautumislomakkeen ja palauttaa sen
Tutkinnon voi aloittaa joko syksyllä tai ke-
henkilökohtaisesti opinto-ohjaajalle. Luki-
väällä. Tutkinnon voi hajauttaa enintään
ja vieraskielisyystodistukset tulee jättää
kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan.
viimeistään 15.4. mennessä. Tutkintoon on
Hylätyn kokeen saa uusia kahdesti. Hy-
ilmoittauduttava joka kerta erikseen.
lätty pakollinen koe on uusittava kolmen
Ilmoittautuminen on sitova. Koe kat-
seuraavan tutkintokerran aikana. Siis, jos
sotaan hylätyksi, jos ilmoittautunut jää
tulet hylätyksi jossakin kokeessa esim. 3.
saapumatta ilman ylioppilastutkintolau-
tutkintokerralla, saat vielä kaksi uusin-
takunnan hyväksymää syytä. Ylioppilas-
tamahdollisuutta, jotka täytyy käyttää
tutkintolautakunta perii ilmoittautuneilta
kolmen seuraavan tutkintokerran aikana.
perusmaksua 14 € ja lisäksi kultakin
Hylättyä koetta uusittaessa voi muuttaa
kokeelta erikseen 28 €. Viitepankkisiirrot
kokeen tasoa (edellyttäen, että yhden
postitetaan kokeeseen osallistuville il-
A-tason vaatimus toteutuu). Hyväksytyn
moittautumisen jälkeen.
kokeen saa uusia kerran (ilman aikarajoi-
Tarkistusarvostelu
tusta). Tutkintoa voi myöhemmin ilman
Tulosten saavuttua kokelaalla on mah-
aikarajoitusta myös täydentää aineilla,
dollisuus opettajan tai rehtorin välityksel-
joihin ei ole aikaisemmin osallistunut.
lä saada tietää suorituksensa arvostelu-
Tutkintoa voi myös täydentää saman
perusteet. Jos kokelas tästä huolimatta
oppiaineen eritasoisella kokeella.
22
on tyytymätön kokeensa arvosteluun,
siin osallistuville. Myös preliminääreistä,
hän voi hakea lautakunnalta tarkistusar-
kuunteluharjoituksista ja kertaustilai-
vostelun toimittamista. Hakemuksessa on
suuksista tiedotetaan erikseen. Jokainen
esitettävä yksilöity pyyntö tarkistuksesta.
abiturientti voi vapaasti osallistua sen
Se tulee jättää rehtorille 14 päivän kulu-
aineen preliminäärikokeeseen, jonka
essa siitä ajankohdasta, jolloin kokelaalla
aikoo kirjoittaa.
on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos
Nimen julkistaminen
henkilökohtaisesti tietoonsa. Tarkistusar-
Mikäli et halua nimeäsi tiedotusvälineissä
vostelun suorittamisesta peritään maksu.
julkaistaviin uusien ylioppilaiden luetteloihin, ilmoita siitä kirjallisesti kansliaan
Tiedottaminen
ennen yo-kirjoituksiin osallistumista.
Lukuvuoden aikana järjestetään tiedotustilaisuuksia ja ohjausta ylioppilaskirjoituk-
23
Juhlavuoden valoilmiökurssin teos ja yhteisötaideteoksena toteutettu puu.
Syksyn 2015 koepäivät
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
saksa
ranska
venäjä/espanja
ke 9.9.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
ranska
espanja
englanti
venäjä/italia
Kirjalliset kokeet
pe 11.9.
ma 14.9.
ke 16.9.
pe 18.9.
ma 21.9.
ke 23.9.
pe 25.9.
ma 28.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
vieras kieli, pitkä oppimäärä
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
24
Kevään 2016 koepäivät
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 15.2.
englanti
saksa
ranska
venäjä/espanja
ti 16.2.. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
ke 17.2.
saksa
ranska
espanja
englanti
venäjä/italia
Kirjalliset kokeet
pe 12.2.
ma 14.3.
ke 16.3.
pe 18.3.
ma 21.3.
ke 23.3.
ke 30.3.
pe 1.4.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
25
VII KOULUN MUU TOIMINTA
Johtokunta
kunnan koolle keskustelemaan yhteisistä
Lukiolla ja yläkoululla on yhteinen joh-
asioista. Opiskelijakunnan tehtävänä on
tokunta, jonka Oulunkylän Yhteiskoulun
edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja
Kannatusyhdistys ry:n hallitus on nimit-
koulutyötä. Opiskelijakunta voi järjestää
tänyt. Johtokunnan tehtävänä on mm.
juhlia ja teemapäiviä, vapaata harrastus-
hyväksyä koulun toimintasuunnitelma,
toimintaa sekä tehdä ehdotuksia muissa
tukea koulun kasvatus- ja opetustyötä,
koulua koskevissa asioissa. Opiskelijakun-
edistää koulun työrauhaa sekä ylläpitää
ta voi tehdä ehdotuksia ja antaa lausun-
kodin ja koulun yhteistyötä. Johtokunnan
toja esim. koulun järjestyssäännöistä,
puheenjohtajana toimii Ilpo Havumäki ja
opetussuunnitelmasta, oppikirjoista sekä
sihteerinä Hannele Nevalainen. Halutes-
opetusväline- ja kirjahankinnoista. Tule
saan vaikuttaa asioihin vanhemmat voivat
aktiivisesti mukaan!
ottaa tarvittaessa yhteyttä johtokuntaan.
Tutortoiminta
Opiskelijakunta
Opiskelijatutorit perehdyttävät uudet
Lukiolain mukaan lukiossa on opiske-
lukiolaiset lukio-opiskeluun ja koulun
lijakunta, johon kuuluvat kaikki lukion
käytäntöihin. Heidän tehtävänään on
opiskelijat. Opiskelijakunnan toimihenki-
neuvoa ja opastaa etenkin koulun aloi-
löt valitaan opiskelijakunnan syyskokouk-
tusvaiheessa, tiedottaa ajankohtaisista
sessa. Hallitus kokoontuu säännöllisesti
asioista sekä järjestää yhteisiä tapahtu-
pohtimaan koulun toimintaan liittyviä
mia tutustumisen ja koulutyön keventä-
asioita ja kutsuu tarvittaessa opiskelija-
misen merkeissä.
26
Ympäristöryhmä
Voit saada apua lukio-opiskeluun, jatko-
Koulussa toimii sekä peruskoulun että
opintoihin ja urasuunnitteluun liittyvissä
lukion ympäristöryhmät, joihin kuuluu
kysymyksissä sekä oppitunneilla että
opiskelijoita eri luokka-asteilta. Lukion
henkilökohtaisessa ja pienryhmäohja-
ympäristöryhmän tehtävänä on edistää
uksessa. Myös vanhemmat voivat ottaa
kestävän kehityksen mukaista toimintaa
yhteyttä opinto-ohjaajaan puhelimitse tai
koulussa. Ympäristöryhmä pyrkii vai-
sähköpostin välityksellä.
kuttamaan koulun fyysisen ympäristön
viihtyisyyteen ja kehittää koulun toiminta-
Opiskelijahuolto
kulttuuria sekä sosiaalisesti että ekolo-
Käytännössä opiskelijahuoltoon osallis-
gisesti kestävämpään suuntaan. Kaikki
tuu koko lukion henkilöstö. Varsinaiseen
ympäristöasioista kiinnostuneet lukio-
lukion tukitiimiin kuuluvat rehtori ja luki-
laiset voivat osallistua ympäristöryhmän
on apulaisrehtori, lukion opinto-ohjaaja,
toimintaan. Tavoitteena on, että jokaisella
lukion erityisopettaja, terveydenhoitaja,
lukioryhmällä olisi ympäristöryhmässä
psykologi ja kuraattori. Tarvittaessa koko-
1-2 edustajaa, jotka tuovat opiskelijoiden
ukseen voidaan kutsua mukaan opiske-
ympäristöasioita koskevat näkemykset
lija, hänen ryhmänohjaajansa tai huolta-
ympäristöryhmän tietoon. Osallistumalla
jansa. Tukitiimi kokoontuu säännöllisesti
aktiivisesti ympäristöryhmän toimintaan
lukuvuoden aikana.
opiskelija voi saada yhden lukiokurssin.
Terveydenhuolto
Ympäristöryhmä tekee ehdotuksia, antaa
Opiskeluterveydenhuolto on lukiolaisil-
lausuntoja, järjestää tempauksia sekä
le kuuluva lakisääteinen oikeus, jonka
rakentaa omalla toiminnallaan parempaa
tavoitteena on kannustaa opiskelijaa
maailmaa Oulunkylän yhteiskoulussa.
terveellisten elintapojen omaksumiseen,
Osallistu ja vaikuta!
tukea aikuistumisessa, itsenäistymisessä
Opinto-ohjaus
ja elämäntapojen hallinnassa. Opiskeli-
Sinulla on mahdollisuus saada opinto-
jaterveydenhuolto on ennalta ehkäise-
ohjaajan neuvontaa koko lukion ajan.
vää terveydenhoitotyötä. Sairaanhoito
27
tapahtuu jokaisen opiskelijan asuinpaikan
Hammashoito
terveysasemalla. Lukiolaisella on mah-
Hoito tapahtuu jokaisen oman terveys-
dollisuus saada koulun terveydenhuollon
aseman hammashoitolassa. Hoito on
kautta lääkärintodistus, joka käy mm.
maksutonta alle 18 -vuotiaille. Ajanva-
ajokorttia varten. Kaikille kutsuntaikäisille
rauksesta on huolehdittava itse.
tehdään armeijan ennakkoterveystarkas-
Tapaturmat
tukset koulussa. Opiskeluterveydenhuol-
Koulu on vakuuttanut opiskelijat tapa-
losta vastaavat terveydenhoitaja Anne
turmien varalta (Lähi-Tapiola). Vakuutus
Sorvari sekä lääkäri Raija Noponen.
kattaa tapaturmat koulussa, koulumat-
Psykologi
koilla ja koulun järjestämissä tilaisuuk-
Psykologi Pekka Holopainen on paikalla
sissa. Tapaturman sattuessa ota yhteyttä
päivittäin sekä yläkoulun oppilaita että
koulun kansliaan ja terveydenhoitajaan
lukiolaisia varten. Psykologin työn tavoit-
korvaushakemuksen täyttämistä varten.
teena on tukea opiskelijoiden psyykkistä
OHJEET TAPATURMAN SATTUESSA: ota
hyvinvointia. Häneen voi ottaa yhteyttä
yhteys oman alueesi terveyskeskukseen,
esimerkiksi mielialaan tai ihmissuhteisiin
päivystävän sairaalan poliklinikkaan tai
liittyvissä asioissa. Myös huoltajat, opetta-
muuhun vastaavaan kunnalliseen hoi-
jat ja opiskelijahuoltoryhmän työntekijät
toyksikköön.
voivat ottaa yhteyttä psykologiin, jos
Kouluruokailu
nuoresta ilmenee huolta.
Fazer Amica (ravintola Breikki) huolehtii
Pääasiallisena psykologin työmenetel-
koulumme ruokailusta ja ruokakulttuu-
mänä on kahdenkeskinen keskustelu
rista. Lukiolaisille tarjottava lounas on
opiskelijan kanssa. Tarvittaessa psykologi
maksuton. Ruokailuun on varattu aikaa
on mukana yhteisneuvotteluissa, joihin
40 minuuttia.
voi osallistua nuoren lisäksi esimerkiksi
huoltajat tai koulun muita työntekijöitä.
Lukusalin käyttö
Lukusalissa on tietokoneet itsenäistä
28
työskentelyä varten. Lukusalia käytetään
Materiaalimaksu
myös ryhmätyöskentelytilana sekä väli- ja
Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoil-
vapaatuntien viettoon (ks. järjestyssään-
ta peritään materiaalimaksuna kolmen
nöt).
vuoden ajalta 15 euroa. Maksu toimitetaan
ryhmänohjaajalle.
Opiskelijailmoitus
Lukuvuoden alussa jokainen lukion
Opiskelijan alennuslippuhakemukset
opiskelija täyttää/täydentää opiskelijail-
Kansliasta saat HSL:n ja VR/Matkahuollon
moituksen, jonka sisältämien henkilötie-
alennuslippuhakemukset, joilla 17 vuotta
tojen tulee olla ajan tasalla. Jos tiedoissa
täytettyäsi voit hakea opiskelijalippua.
tapahtuu muutoksia lukuvuoden aikana,
Lippuhakemukseen tarvitset oppilaitok-
niistä on välittömästi ilmoitettava kansli-
sen leiman ja allekirjoituksen.
aan ja ryhmänohjaajalle.
Opintotuki
Säilytyslokerikko
Toisen asteen opiskelijoina lukiolaiset
Opiskelijalla on mahdollisuus vuokrata
kuuluvat opintotuen piiriin täytettyään 17
lukittava lokerikko tavaroiden säilytystä
vuotta. Opintojen päätoimisuus (opintotu-
varten. Kolmen vuoden ajalta maksu on
kilaki 5 a §): Lukio-opinnot ovat päätoi-
10 euroa, josta opiskelija saa takaisin
misia, kun niiden oppimäärän mukainen
5 euroa avaimen palautettuaan. Mikäli
laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia.
koulu joutuu teettämään uuden avaimen
Opiskelijan on tukea saadakseen osallis-
hävinneen tilalle, maksu on 10 euroa. Lo-
tuttava kunakin lukukautena vähintään
kerikkoa voi tiedustella kouluemännältä.
10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin.
Lokerot on pidettävä siisteinä ulkopuo-
Osallistumisella tarkoitetaan sitä, että
lelta! Niihin ei saa esim. liimata mitään
opiskelija on osallistunut opetukseen
tarrakuvia tms. Avainta ei saa kierrättää
lukion määräämällä tavalla niin, että hän
sisaruksille tai ystäville!
voi osallistua loppukokeeseen. Sama
pätee kurssin arvosanan korottamiseen.
Opiskelija on oikeutettu lukukauden
29
tukeen myös silloin, kun hän kyseisenä
Opintotuki koostuu opintorahasta,
lukukautena osallistuu vähintään kah-
asumislisästä ja valtion takaamasta
teen ylioppilastutkintoon kuuluvaan ko-
opintolainasta. Opintotuen suuruuteen
keeseen. Jo suoritetun kurssin uusiminen
vaikuttavat hakijan ikä, asumismuoto,
opetukseen osallistumalla tai yo-kokeen
mahdollinen ansiotyö ja vanhempien
arvosanan korottaminen luetaan mukaan,
tulot. Opintotukeen liittyvistä asioista
kun opintojen päätoimisuutta arvioidaan.
saat neuvontaa opinto-ohjaajalta tai
Osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin sen
KELAlta. Hakemuslomakkeita saat KELAn
jälkeen, kun ylioppilastutkinto on suori-
kotisivuilta www.kela.fi. Hakemukseesi
tettu (otettu tutkintotodistus), ei oikeuta
tarvitset liitteeksi opintotodistuksen. Saat
tukeen ylioppilastutkinnon kokeiden
sen kansliasta, josta hakemus lähetetään
perusteella.
edelleen KELAan.
Järjestyssäännöt
PÄIVITTÄINEN TYÖSKENTELY KOULUSSA
Otteita koulumme järjestyssäännöistä lukiolaisille.
Päivänavaus, joka alkaa klo 9.40, kuunnellaan siinä luokkahuoJärjestyssääntöjen tavoitteena on taata koulutyön päivittäinen
neessa, jossa on seuraava oppitunti.
sujuminen, ja että kaikki kouluyhteisön jäsenet tuntisivat olonsa
Oppitunneille saavutaan ajoissa opiskeluvälineet mukana ja ko-
turvalliseksi ja viihtyisivät.
titehtävät suoritettuina. Oppituntien kulkua ei saa häiritä.
Järjestyssääntöjä sovelletaan koulussa ja tarvittaessa sen lähiympäristössä sekä koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä tilai-
Välitunneilla saa olla sisällä koulun käytävillä, tosin on suositel-
suuksissa.
tavampaa käydä virkistäytymässä ulkona.
KOULUN PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA
Päällysvaatteita ei tuoda luokkahuoneisiin.
Koulun ovet avataan klo 7.30 ja ensimmäinen oppitunti alkaa
klo 8.15. Koulun ovet suljetaan koulutyön päätyttyä n. klo 16.00.
Jos opettaja ei ole saapunut 10 minuutin kuluttua oppitunnin
Koulun tiloissa opiskelijat saavat oleskella vain tänä aikana.
alkamisesta eikä ole ilmoittanut myöhästymisestään, opiskeli-
Koulutilojen työajan ulkopuolisesta käytöstä on sovittava reh-
joiden on tiedusteltava ohjeita kansliasta.
torin kanssa.
30
KOULUN JA MUIDEN OMAISUUS
RANGAISTUKSET
Koulun omaisuutta on käsiteltävä huolellisesti. Opiskelija on
Jos opiskelija ei noudata koulun järjestystä, käyttäytyy sopimat-
velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle tahallaan tai tuot-
tomasti tai on tehtävissään huolimaton, hän syyllistyy rikko-
tamuksesta aiheuttamansa vahingon. Aiheutuneista vahingoista
mukseen. Opettaja pyrkii keskustelemalla ohjaamaan opiskeli-
on viipymättä ilmoitettava koulun henkilökunnalle.
jaa. Tämän lisäksi:
voi määrätä opetusta häiritsevän opiskelijan pois•opettaja
tumaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi
•opiskelija voidaan ohjata rehtorin puhutteluun
•rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen
voi antaa kirjallisen varoituksen ja erottaa luki•johtokunta
on oppilaan
opiskelija on erotettu koulusta määräajaksi, hänellä on
•Jos
oikeus osallistua sovittuina aikoina kirjallisiin kokeisiin.
•(Lukiolaki §26)
Toisen omaisuuden luvaton käyttöönotto, anastaminen, hukkaaminen tai vahingoittaminen on rangaistava teko. Törkeät tapaukset koulu antaa poliisiviranomaisten hoidettavaksi.
Jokaisen kouluyhteisön jäsenen velvollisuus on osallistua työympäristön siistinä pitämiseen.
KOULUMATKAT
TUPAKOINTI, PÄIHTEET JA HUUMEET
Koulumatkoilla käyttäydytään hyvien tapojen ja liikennesääntö-
Koulussa on noudatettava tupakkalain määräyksiä. Tupakointi
jen mukaisesti.
koulun käyttämillä alueilla on kielletty. Myös nuuskan käyttö on
Erityisesti on varottava häiritsemästä koulun lähiympäristössä
kielletty. Päihteiden ja huumeiden käyttö sekä hallussapito että
asuvien rauhaa. Koulun lähistöllä olevat liikeyritykset odottavat
niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty koulun
asioivilta opiskelijoilta hyvää käytöstä.
käyttämillä alueilla ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa.
Koulun kiinteistön omistaja voi perustelluista syistä myöntää
OPPILAIDEN OSUUS KOULUN HALLINNOSSA
pysäköintiluvan.
Sekä peruskoulun yläkoululla että lukiolla on omat oppilaskuntansa. Syyskuussa oppilas ja -opiskelijakunta valitsee itselleen
Tarpeeton polkupyörillä ja moottoriajoneuvoilla liikkuminen
toimihenkilöt. Oppilas- ja opiskelijakunta voi toiminnallaan lisä-
koulun pihalla on ehdottomasti kielletty. Moottoriajoneuvot py-
tä kouluviihtyvyyttä ja yhteishenkeä sekä antaa vastuuta oppi-
säköidään koulualueen ulkopuolelle.
laille yhteisten asioiden hoidossa.
TYÖRAUHA
VAPAA-AJAN TOIMINTA
Kouluyhteisön jäsenten tulee asiallisella ja rauhallisella käyt-
Opiskelijoiden harrastustoiminta koulun tiloissa järjestetään
täytymisellään pyrkiä pitämään yllä ja edistämään koulun työ-
kerhojen, oppilaskunnan tai muiden ryhmien tilaisuuksina. Ti-
rauhaa.
laisuuksista on hyvissä ajoin sovittava rehtorin kanssa. Koulun
on päättäessään koulutilojen käytöstä ensisijaisesti otettava
huomioon kouluyhteisön jäsenten harrastustoiminnan tarpeet.
Olisi suotavaa, että opiskelijat ilmoittaisivat koulun henkilökunnalle myös koulun alueella ja lähiympäristössä liikkuvista ulko-
Kouluajan ulkopuolella järjestetyissä tilaisuuksissa tulee nou-
puolisista epäilyttävistä henkilöistä.
dattaa koulun järjestyssääntöjä. Monistuskoneiden ja muiden
Kiusaaminen sekä henkinen että ruumiillinen väkivalta on eh-
teknisten välineiden käyttö on luvanvaraista. Ulkopuolisten
dottomasti kielletty!
oleskelu koulun tiloissa on kielletty.
31
POLIITTINEN JA KAUPALLINEN TOIMINTA
Opiskelijalla on oikeus levittää kouluyhteisössä yleisesti hyväksyttyä poliittista ja muuta aineisto koulun tiloissa, mikäli se ei
haittaa koulun työrauhaa. Kiellettyä on kuitenkin yleisiin vaaleihin liittyvän vaalimateriaalin levittäminen koulussa.
Rahankeräykset ja koulun ulkopuolista toimintaa koskeva ilmoittelu on sallittua vain rehtorin luvalla.
Koulun järjestyssäännöt koskevat myös lukiolaisia! Muista
erityisesti: hyvät tavat ruokasalissa ja lukusalissa sekä tupakointikielto koulun alueella ja lähiympäristössä.
Koulun ja kodin yhteistyö
Koulun ja kodin välinen yhteistyö on erittäin
tärkeää. Sen muotoja ovat ryhmänohjaajien
NELLI SAJAKOSKI ”OMAKUVA SIRPALEINA”
ja opettajien henkilökohtaiset yhteydenotot
koteihin, koulun järjestämät vanhempainillat ja
Tehtävä 3. Olen kuvassa – olen olemassa
ryhmäkohtaiset tilaisuudet. Niissä käsitellään
opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyviä asioita.
vallisuuden.
Koteihin välittyy myös tietoa jaksotodistusten,
Polkupyörät säilytetään koulun pihalla
opinto-oppaan ja muiden yksittäisten tiedot-
niille varatuissa telineissä.
teiden kautta. On myös toivottavaa, että van-
Mopoille on oma paikkansa koulun park-
hemmat ottavat tarvittaessa suoraan yhteyden
kipaikan puoleisessa päädyssä, valkoisen
opettajiin, ryhmänohjaajiin ja rehtoriin.
viivan rajaamalla alueella.
Autojen paikoitusalue on tarkoitettu
HUOM!
ainoastaan koulun henkilökunnalle, ei
Pyydämme vanhempia välttämään
opiskelijoille!
pihaan ajoa ja koulun portin välittömään
Kiitos yhteistyöstä!
läheisyyteen pysähtymistä tuodessaan
opiskelijoita kouluun. Näin vältämme
Koulusta eroaminen
vaaratilanteet ja säilytämme liikennetur-
Mikäli olet aikeissa vaihtaa koulua tai lo-
32
pettaa opiskelusi, sinun tulee jättää aina
ja rehtorin kanssa. Rehtorille on ehdot-
kirjallinen ilmoitus asiasta. Ennen ero-
tomasti tehtävä päätöksestä huoltajan
amispäätöstä sinun tulee keskustella asi-
allekirjoituksella varustettu ilmoitus.
asta ryhmänohjaajasi tai opinto-ohjaajan
RIINA HARJUNIEMI “DO NOT TOUCH THE ARTWORK”
Kuvataiteen lukiodiplomi,
Tehtävä 5. Kirjainten taide
33
VIII KURSSISELOSTEET
ÄI1 (pakollinen)
äidinkieli ja kirjallisuus
Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
syvennetään tekstikäsitystä ja opitaan tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaa ohjaavista seikoista
•
Tavoitteet
Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukiossa keskeinen
taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia yleissivistykseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen sekä kielelliseen ja
kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.
Opiskelija harjaantuu kielen, kirjallisuuden ja viestinnän taidoissaan niin, että hän ymmärtää kielen ja sen käytön merkityksen yksilölle ja omalle kulttuurille; hän haluaa myös osallistua
yhteisönsä kehittämiseen aktiivisena sanankäyttäjänä.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin
viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät
edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja
aktiiviselle kansalaisuudelle. Lisäksi opetuksen tavoitteena on
tukea opiskelijan inhimillistä kasvua ajattelevaksi ja tuntevaksi
persoonaksi.
tunnistamaan eri tekstilajeja ja tekstityyppejä; opi•opitaan
taan tarkastelemaan erilaisia viestintäympäristöjä ja omaa
viestijäkuvaa
sisällöt: erilaisten tekstien kielen ja sisällön ha•keskeiset
vainnointi; tekstien referointi; tekstin tulkinta; oman viestijäkuvan ja viestintäympäristöjen arviointi; tekstilajit ja tekstityypit; kielenhuollon perusasioita ja peruskielioppia
työt: referaatti, kirjallisuuskeskustelu (kimppakirja),
•kurssin
esseeaine, kirjallisuusaiheinen puheenvuoro (kirjaesitelmä)
ja tekstiopin sekä kielenhuollon koe
ÄI2 (pakollinen)
Tekstien rakenteita ja merkityksiä
harjoitellaan erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja
muihin teksteihin
•
tekstilajituntemusta ja opitaan laatimaan pu•syvennetään
huttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä; opitaan tiedonhankin-
Suoritusohjeet ja arviointi
Kurssien arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri
osa-alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa
edistymistään. Opiskelijaa ohjataan myös itsearviointiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset työt sekä aktiivinen
osallistuminen opetukseen. Kaikki kurssit arvioidaan numeroarvosanoin.
pakolliset kurssit 1-6, syventäviä 7-11
erityistapauksissa voidaan kursseja suorittaa itsenäisesti (ei
kurssia 4)
huom.1: Äidinkielen yo-koetta ei suositella kirjoitettavaksi
kolmannen lukuvuoden syksyllä
huom.2: Kurssityöt voivat vaihdella tai muuttua (esimerkkejä luetellaan kunkin kurssin kohdalla)
tastrategioita ja lähdekritiikkiä
ja harjoitellaan tekstitaidon kokeen perusasioita ja
•opitaan
vastaustekniikkaa
sisällöt: asiatekstin tekstilajit, tekstin rakenne ja
•keskeiset
jäsentely, tekstin ideointi, suunnittelu, jäsentely ja otsikointi;
informatiivisen puheenvuoron rakentaminen; kuva-aineiston erittely ja tulkinta; tekstitaidon koe
työt: kuvaessee, vertailevakirjallisuusessee, teksti•kurssin
taidon koe, elokuvapuheenvuoro, kielenhuoltokoe
ÄI3 (pakollinen)
Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
opitaan ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta; syvennetään tietoja kirjallisuudenlajeista ja niiden
ominaispiirteistä
•
fiktiivisten tekstien analysoijina; opitaan perus•kehitytään
telemaan omaa tulkintaa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
•harjaannutaan käyttämään kurssilla havainnoituja kielen
34
sisällöt: kulttuurinen konteksti – kielen ja kirjalli•keskeiset
suuden merkitys kansallisen identiteetin rakentajana; suo-
keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussa
keskeiset sisällöt: kaunokirjallisuuden päälajit (proosa, lyriikka ja draama); kaunokirjallisen tekstin erittely ja tulkinta;
kerrontatekniset keinot ja päälajin mukainen, tarpeellinen käsitteistö
kurssin työt: novellianalyysi/-essee, tekstitaidon koe, näytelmätyö, runo- tai novellikokoelmatyö, oma kaunokirjallinen
teksti
men kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälistyvässä ympäristössä; kielenohjailun periaatteita opiskelijan
kielenkäytön näkökulmasta
työt: tekstitaidon koe ja esseeaine, kirjallisuusport•kurssin
folio, kirjallisuuspaneeli
ÄI7 (valtakunnallinen syventävä)
ÄI4 (pakollinen)
Puheviestinnän taitojen syventäminen
syvennetään tietoja vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista; pohditaan esiintymisjännitystä, ryhmärooleja ja statusilmaisua, harjoitellaan esiintymistaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja
•
Tekstit ja vaikuttaminen
syvennetään medialukutaitoja; osataan niin kirjoittajan kuin
puhujankin roolissa perustella monipuolisesti näkemyksiä;
osataan tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta
•
puhutun kielen tekstilajeja; opitaan tunnista•analysoidaan
maan niiden rakenteita sekä luotettavuuteen ja vaikutta-
•
keskeiset sisällöt: mielipidetekstit - suoran ja epäsuoran
vaikuttamisen keinot; vaikuttamaan pyrkivät tekstit; kantaa
ottavat puheenvuorot, keskustelut ja väittelyt; viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka
vuuteen liittyviä tekijöitä
sisällöt: verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä;
•keskeiset
esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskus-
työt: ryhmäväittely, aineistopohjainen mielipide•kurssin
essee, kirjallisuuspaneeli, kirja-arvostelu, tekstitaidon koe,
telujen ominaispiirteet ja menettelytavat; esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa;
puheviestinnän kulttuuriset piirteet ja suomalainen puhekulttuuri
mediaryhmätyö
työt: suullisia viestintätehtäviä sekä yksin että
•kurssin
ryhmässä; tuntitehtäviä
ÄI5 (pakollinen)
Teksti, tyyli ja konteksti
opitaan tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa (muut taiteet, muut kirjallisuuden tyylikaudet jne.) suhteessa muihin teksteihin;
tiedostutaan hyvän asiatyylin perusteista sekä kehitetään
omaa ilmaisutapaa ja kirjallista tyyliä
•
Tekstitaitojen syventäminen
vahvistetaan taitoa lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia
tekstejä: taitoa eritellä, tulkita ja arvioida erilaisia tekstejä;
varmennetaan taitoa kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan
ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä; syvennetään
ylioppilaskirjoituksissa vaadittavia taitoja, erityisesti kirjallisen ilmaisun taitoa: kykyä ymmärtää ja tulkita lukemaansa
•
sisällöt: kulttuurinen konteksti – eri aikakausia ja
•keskeiset
tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta; tekstien tarkastelu
ihmis- ja maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa; tyylin
vaikutus tekstiin
sisällöt: tekstityypit ja -lajit; tekstianalyysi ja siinä
•keskeiset
tarvittavat käsitteet; tekstin rakentaminen: ideointi, suunnit-
työt: kirjallisuusessee, tyylinhuoltokoe, kirjalli•kurssin
suuspaneeli, otsikkoessee, tekstitaidon koe, tyylisuunta-
telu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin
hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely; kielenhuolto
•kurssin työt: tekstitaidon kokeita
artikkeli/-esitelmä
ÄI6 (pakollinen)
Kirjoittaminen ja nykykulttuuri
käsitellään keskustellen ja kirjoittaen ajankohtaisia kielen,
kirjallisuuden ja viestinnän teemoja; opitaan arvioimaan ja
arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua; löydetään nykykirjallisuudesta itseä kiinnostavia
tekstejä ja osallistutaan niistä käytävään keskusteluun
•
Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
opitaan tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja
ymmärtämään eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien
vaikutus suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen; tunnetaan suomalaisen kirjallisuuden
keskeisiä teoksia ja teemoja; osataan arvioida suomalaisen
kirjallisuuden merkitystä oman kulttuurin näkökulmasta
kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana ja myös
purkajana
•
sisällöt: nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä; ajankoh•kurssin
taisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria
käsittelevistä aiheista; mediatekstien ajankohtaisaiheiden,
35
ja yhteistyöstä
ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua; osallistumista
lukija- ja kirjoittajayhteisöön
opiskelijoita
•rohkaista
haasteisiin
•kurssin työt: kirjallisuusessee, esseekokeita
vastaamaan kansainvälistymisen
ÄI10 (soveltava)
A-RUOTSI
Elokuvakurssi
syvennetään audiovisuaalisen kulttuurin medialukutaitoa;
tutustutaan audiovisuaalisen kerronnan keinoihin; tutustutaan audiovisuaalisen kulttuurin historiaan; valmistetaan
oma audiovisuaalinen tuotos
pakollisia kursseja 1-6, syventäviä 7-10
pakolliset kurssit on tarkoitettu suoritettaviksi numerojärjestyksessä
syventävä 10 kurssi (starttikurssi) on heti lukion alussa; syventävä 9 kurssi (abikurssi) heti abivuoden alussa
mahdollisista itsenäisistä suorituksista on sovittava opettajan kanssa
kurssikoe
kurssit arvostellaan numeroarvosanoin
•
sisällöt: audiovisuaalisen kulttuurin historia en•keskeiset
simmäisistä liikkuvista kuvista musiikkivideoihin; kuvallisen ja audiovisuaalisen kerronnan keinoja: esimerkiksi kuvakulma, kuvakoko, kameranliike, rajaus, sommittelu, rytmi,
montaasi; audiovisuaalisen tekstin valmistamisen vaiheet:
synopsis, kuvakäsikirjoitus, kuvaaminen, editointi; oma lyhytelokuva tai musiikkivideo; elokuvanäytöksen järjestäminen
RUA1 (pakollinen)
Arkielämää Pohjoismaissa
•
•jokapäiväinen elämä ja henkilökohtainen kanssakäyminen
työt: kuvausharjoituksia, synopsis, kuvakäsikirjoitus,
•kurssin
lyhytelokuva
RUA2 (pakollinen)
Ihmiset ympärillämme
ÄI11 (soveltava)
•
•ihmissuhteet, erilaisuus, ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat
Luova kirjoittaminen
tutustutaan erilaisiin luovan kirjoittamisen lajeihin ja keinoihin; opitaan arvioimaan sekä omia että muiden kaunokirjallisia tekstejä ja pystytään hiomaan omia tekstejä annetun
palautteen pohjalta;; uskalletaan kokeilla erilaisia tyylejä
•
RUA3 (pakollinen)
sisällöt: erilaisia luovan kirjoittamisen lajeja, esimer•kurssin
kiksi kuvaus, dialogi, kohtaus ja pastissi; kirjoitetaan useita
Suomi-osa Pohjolaa ja Eurooppaa
Suomi, suomenruotsalaiset ja heidän kulttuurinsa
•
•olojen vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan
•maamme kaksikielisyys ja monikulttuurisuus
asuinympäristönä ja sen tarjoamat kulttuuripalve•Helsinki
lut
erilaisia tekstejä ja hiotaan niitä; osallistutaan ryhmässä kirjoittajayhteisöön, jossa annetaan palautetta ja keskustellaan teksteistä
•kurssin työt: Sovitaan kurssin alussa
ÄI12 (lukudiplomi)
lukudiplomin tavoitteena on tukea opiskelijan lukuharrastusta
RUA4 (pakollinen)
ruotsin kieli
RUA5 (pakollinen)
•
•kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan ohjeiden mukaan
Elinympäristömme
luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä
•
Opiskelu ja työ
työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme
•
Tavoitteet
antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää suullisesti ja kirjallisesti ruotsin kieltä
•
•kehittää kaikkia kielitaidon osa-alueita
•motivoida ja tukea omaehtoista kielen opiskelua
•antaa tietoja Pohjoismaista, niiden elinoloista, kulttuurista
RUA6 (pakollinen)
Kulttuuri ja sen tekijöitä
kulttuurin laaja-alainen käsittely
•
36
RUA7 (valtakunnallinen syventävä)
RUB2 (pakollinen)
Puhu ja ymmärrä paremmin
kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa A-ruotsin osaamiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti
Arkielämää Pohjoismaissa
nuorten elämä (opiskelu, työ, harrastukset, palvelut, vapaaaika), erilaiset elämäntyylit ja elämänhallinta (extreme-lajit,
tietokone, maalla asuminen)
•
•
harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapah•puhumisen
tumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan
palvelutilanteet, vaatteet, ruumiinosat, ulkonäkö,
•Tukholma,
nuorten asuminen Pohjoismaissa ja omaan kotiin muutta-
kyseisiin aiheisiin liittyvien eritasoisten tekstien ja puheen
ymmärtämistä harjoittavan materiaalin avulla.
minen
•hyvinvointi ja turvallisuus
•viestintä- ja mediaosaaminen
adjektiivit, adverbit, lukusanat, keskeiset prono•rakenteet:
minit
pari- ja ryhmäkeskustelut, roolileikit, väit•opetusmuotoina
telyt, puheet, esitelmät ym. suullisen viestinnän keinot
•kurssilla pidetään suullista kielitaitoa mittaava koe
arvioidaan 4-10 (suullisen kielitaidon koe on osa kurs•kurssi
sisuoritusta)
RUB3 (pakollinen)
RUA8 (valtakunnallinen syventävä)
Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa
kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa
•
•kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
substantiivien määräysmuodot, verbioppi, eri
•rakenteet:
pronominit
Tiede, talous ja tekniikka
eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä
•
RUA9 (syventävä)
Abikurssi
harjoituttaa kaikkia kielitaidon osa-alueita
RUB4 (pakollinen)
Pakolliset kurssit sisältävät uusien rakenteiden ja aikaisemmin opittujen kertaamisen lisäksi suullisen ja kirjallisen ilmaisun
Elämää yhdessä ja erikseen
elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt
•
•kertaa kielioppirakenteet
•
sekä tekstin ja kuullun ymmärtämisen harjoittelua
Syventävät kurssit sisältävät rakenteiden kertausta, kuunteluharjoituksia, kirjoitelmia, tekstinymmärtämistä ja referaattien
laatimista
pronomineja, verbioppia (mm. partisiipin pree•rakenteet:
sens, konditionaali)
RUB5 (pakollinen)
B-RUOTSI
Elinympäristömme
luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet
•
kehitys, teknologia ja yhteiskunta, viestintä- ja me•kestävä
diaosaaminen
•käsitellään oppikirjan osiot 1-3 (4-6 abikurssilla)
•rakenteet: passiivit, partisiipit, pronominit, vahvat verbit jne.
pakollisia kurssit 1-5, syventäviä 6-9
•
•kurssit arvostellaan numeroarvosanoin
määräytyy kurssin päättökokeen, esitelmien ja
•arvosana
projektitöiden perusteella kurssin alussa sovittavalla tavalla
esitelmien ja kirjallisten töiden tulee olla tehtyjä
•suullisten
ennen kurssisuorituksen hyväksymistä
•kursseissa kurssikoe
•kurssit arvostellaan numeroarvosanoin
RUB6 (valtakunnallinen syventävä)
kurssilla harjoitetaan erilaisia puhetilanteita ja suullisen kielen käyttöä oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti
•
RUB1 (pakollinen)
harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjois•puhumisen
maiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit
vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttö•kurssi
tilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa
Koulu ja vapaa-aika
nuorten elämä: ystävyys, koulu ja vapaa-aika
•
•rakenteet: substantiivit, verbit, sanajärjestys
37
harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien
•puhumista
ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla
•kurssilla pidetään suullista kielitaitoa mittaava koe
arvioidaan 4-10 (suullisen kielitaidon koe on osa kurs•kurssi
sisuoritusta)
teikon tason B2.1 sekä kuullun ymmärtämisessä, puhumisessa, luetun ymmärtämisessä että kirjoittamisessa.
Työtavat
englannin kursseilla harjoitetaan vuorovaikutteista ja itseopiskelua sekä pari- ja ryhmätyöskentelyä
•
•tietokoneita
mukaan
RUB7 (valtakunnallinen syventävä)
Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
opiskelu, työelämä, armeija, kehitysmaiden ongelmat, yhteiskunta ja päätöksentekoon osallistuminen
•
•kansainvälinen vaikuttaminen ja vastuu
ja internetiä käytetään mahdollisuuksien
•
•pakolliset suoritetaan numerojärjestyksessä
kurssi 10 ensimmäisen pakollisen kurssin jäl•syventävistä
keen; kurssit 7 ja 9 ennen yo-kirjoituksia
kurssi 8 suositellaan suoritettavaksi toisen opis•syventävä
keluvuoden aikana
arvioinnin pohjana on jatkuva opiskelu ja sen seu•kurssien
ranta sekä suoritetut testit
tarkemmat arviointiperusteet esitellään erikseen
•kurssien
kunkin kurssin alkaessa
itsenäisistä suorituksista on sovittava erik•mahdollisista
seen opettajan ja rehtorin kanssa
•kursseissa 1-6 kurssikoe ja numeroarviointi
7 ja 9 tuntikokeita eri osa-alueista, tarvittaessa
•kursseissa
kurssikoe; numeroarviointi
•kurssi 8, suullinen koe koeviikolla; numeroarviointi
10, tuntikokeita eri osa-alueista, ei kurssikoetta; suo•kurssi
ritusmerkintä
RUB8 (syventävä)
Starttikurssi
kurssi on tarkoitettu oppilaille, jotka haluavat tietojen täydennystä tai unohtuneen kertausta ennen varsinaisten lukiokurssien alkua
RUB9 (syventävä)
Abikurssi
käsitellään RUB 5:n oppikirjan osiot 4-6
•
kahden edellisen vuoden rakenteet ja harjoitel•kerrataan
laan yo-kirjoitusten kaikkia osa-alueita
Pakolliset kurssit sisältävät uusia rakenteita ja aikaisemmin
opitun kertaamista. Lisäksi niihin kuuluu suullisen ja kirjallisen
ilmaisun sekä tekstin ja kuullun ymmärtämisen harjoittelua
Syventävät kurssit sisältävät rakenteiden kertausta, kuunteluharjoituksia, kirjoitelmia, tekstien ymmärtämisharjoituksia
ENA1 (pakollinen)
englannin kieli
Nuori ja hänen maailmansa
kurssilla perehdytään nuorten maailmaan kodin, harrastusten ja kansainvälistymisen näkökulmasta
Tavoitteet
opiskelija:
selviytyy englannin kielellä erilaisissa tilanteissa aktiivisena
kielen taitajana
ENA2 (pakollinen)
sekä tiivistelmien tekoa.
•
”small talkia”, tapakulttuuria, kirjoittamista ja kuun•opitaan
telua
aikamuodot, ehtolauseet, jälkikysymys, prono•rakenteet:
mineja
•
itsenäisesti hankkimaan ja laajentamaan tietojaan
•pystyy
kielialueen maista, kansoista, kulttuureista ja asennoituu
Viestintä ja vapaa-aika
kurssilla tutustutaan erilaisiin harrastuksiin ja niiden edustajiin sekä matkailuun
•
dialogeja ja kertomista, selostusten kirjoittamista,
•opitaan
referointia
parannetaan ja rakenteiden hallintaa
•kuunteluvalmiuksia
lisätään
•rakenteet:pronominit, passiivi, sanajärjestys, it, there
ennakkoluulottomasti eri kulttuureihin ja niiden edustajiin
käyttää englannin kielelle ja kulttuurille ominaisia
•osaa
viestintätapoja, saa mielekkäitä englannin kielen käyttökokemuksia ja elämyksiä sekä tiedollisia haasteita
arviointikykyään ja oppii ottamaan vastuun omasta
•kehittää
opiskelustaan
•opiskelun päättövaiheessa saavuttaa kielitaidon kuvausas-
38
ENA3 (pakollinen)
ENA8 (valtakunnallinen syventävä)
Opiskelu ja työ
kurssilla tutustutaan koulu- ja opiskeluasioihin sekä työelämään
kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa englannin osaamiselle
asetettujen tavoitteiden mukaisesti
•
mm. hakemuksia, selostuksia, yleisönosastokir•kirjoitetaan
jeitä sekä harjoitellaan puhumista ja kuuntelua
adjektiivit, adverbit, apuverbit, kansallisuussanat,
•rakenteet:
relatiivipronominit
•
ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla
ääntämisharjoitukset, pari- ja ryhmäkes•opetusmuotoina
kustelut, roolileikit, väittelyt, puheet, esitelmät ym. suullisen
ENA4 (pakollinen)
viestinnän keinot
Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
kurssin aiheena on nuoren oman lähiyhteiskunnan lisäksi
myös toisenlaiset kulttuurit
•
kantaa ottavia aineita, referointia ja kuuntelua
•harjoitellaan
sekä omien mielipiteiden ilmaisemista suullisesti
infinitiivi, ing -muoto, that -lause, konjunktiot,
•rakenteet:
epäsuora kerronta, kansallisuussanat
ENA9 (koulukohtainen syventävä)
Abikurssi
kurssin aiheina yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaiset maailmankuvat
•
•kurssi valmentaa opiskelijaa yo-koetta varten
tehdään tekstin ymmärtämistä, rakenteita, kuun•kurssilla
telua, opiskellaan lisäsanastoa, kirjoitetaan aineita ja refe-
ENA5 (pakollinen)
raatteja ym. osittain opiskelijan oman ohjelman mukaisesti
eriyttäen
Kulttuuri
kurssilla tutustutaan monipuolisesti eri kulttuurimuotoihin
(kirjallisuus, elokuvat, teatteri, musiikki, muut taiteet)
•
aikana opiskelija lukee englanninkielisen kirjan ja pi•kurssin
tää siitä suullisen esitelmän, kirjoittaa laajempia tuotoksia
ENA10 (koulukohtainen syventävä)
Perusopintoja tukeva kurssi
tarkoitettu kaikille ensimmäisellä pakollisella kurssilla tyydyttävästi tai heikosti menestyneille
valitsemiltaan kulttuurin osa-alueilta
•
kerrataan ja lisätään perussanastoa, vahvistetaan
•kurssilla
perusrakenteita, harjoitellaan kuuntelemista, kirjoittamista
substantiivit ja artikkelit, välimerkit ja isot alku•rakenteet:
kirjaimet
ENA6 (pakollinen)
ja referointia
Talous, tiede, tekniikka
kurssilla tutustutaan tieteen, teknologian ja talouden saavutuksiin
•
keskitytään sanaston lisäämiseen ja sen käyt•opiskelussa
tämiseen suullisesti ja kirjallisesti sekä tehdään vaativampia
ranskan kieli
A-RANSKA
tekstinymmärrystehtäviä
•
rakenteet: indefiniittipronominit, prepositiot, lauselyhenteet, sanojen muodostus, paljoussanat, numeraalit
Tavoitteet
antaa opiskelijalle hyvä ranskankielinen pohja, jonka avulla hän pystyy edelleen kehittämään kielen taitojaan haluamallaan alalla
•
ENA7 (valtakunnallinen syventävä)
hallitaan niin hyvin, että opiskelija pystyy ymmärtä•kieli
mään vaikeahkoa ranskankielistä tekstiä ja seuraamaan
Luonto ja kestävä kehitys
kurssilla perehdytään ympäristökysymyksiin lukemalla pidempiä autenttisia tekstejä
•
erityisesti vaativampien tekstien ymmärtämis•harjoitellaan
tä, kirjoitetaan aineita, referaatteja, käännöksiä ja kannanot-
aihepiiriltään arkielämää vaativampaa ranskankielistä keskustelua
mahdollisimman hyvä valmius ilmaista itseään rans•luoda
kaksi
ranskankielisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän tun•lisätä
temusta ja ymmärtämistä
toja teksteihin perustuen
•kurssiin sisältyy myös suullista harjoitusta
•rakenteet: verbiopin kertausta
39
RAA6 (pakollinen)
1. vuosi: kurssit 1-3 (pakollisia)
•
•2. vuosi: kurssit 4-5 (pakollisia) joko syventävä kurssi 7 tai 8
•3. vuosi: kurssi 6 (pakollinen) ja syventävä 9
•kurssit arvioidaan numeroarvosanoin
määräytyy loppukokeen ja tuntiosaamisen, kirjoi•arvosana
telmien ja esitysten perusteella
käsitellään aiheeseen liittyviä tekstejä
•
•syvennetään verbioppia
RAA7 (valtakunnallinen syventävä)
käsitellään aiheeseen liittyviä tekstejä
•
RAA1 (pakollinen)
RAA9 (koulukohtainen syventävä)
kerrotaan itsestään ja harrastuksistaan
•
peruskoulussa opittuja rakenteita eli aikamuodot
•kerrataan
ja pronominit; uutena futur antérieur
Abikurssi
erilaisia ylioppilaskirjoituksiin valmentavia tekstejä ja pronominien kertausta
•
RAA2 (pakollinen)
B2- JA B3-RANSKA
nuorten vapaa-aikaan liittyviä asioita kuten erilaiset harrastukset ja sosiaalinen media
Tavoitteet
antaa opiskelijalle riittävän hyvä ranskan kielen ja kulttuurin tuntemus niin, että hän selviytyy jokapäiväisen elämän
viestintätehtävissä ja tilanteissa sekä pystyy omatoimisesti
koulun jälkeen kehittämään kielitaitoaan
•
•
•ruokailuun ja yleiseen terveyteen liittyviä tekstejä
katsaus Ranskan historiaan ja uskontojen asemaan
•lyhyt
ranskalaisessa yhteiskunnassa
•rakenteet: relatiivipronominit ja subjunktiivi
B3-ranskan lukio-opiskelu alkaa kahdella ensimmäisen
vuoden alkuun sijoittuvalla yläasteen ranskan B2-kieli oppimäärää vastaavalla johdantokurssilla, jotka niveltyvät lukiossa jatkuvan B2-ranskan ensimmäiseen kurssiin
•
RAA3 (pakollinen)
oppimäärä 8-9 kurssia koostuu kahdesta joh•B3-ranskan
dantokurssista ja seitsemästä B2-ranskan kurssista
•kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä
arvostellaan numeroarvosanoin, johdantokursseissa
•kurssit
pääpaino on suullisella osaamisella. Muiden kurssien koh-
Opiskelu ja työ
tutustutaan Ranskan koulujärjestelmään, opitaan kertomaan suomalaisesta koulusta ja tutustutaan työelämän eri
puoliin
•
passiivi, suora- ja epäsuora kysymyslause ja aika•rakenteet:
muotojen vastaavuus
dalla arvosana määräytyy kurssin loppukokeen ja tuntiosaamisen, kirjoitelmien ja esitysten perusteella
perustuu siihen, että aluksi tulee runsaasti
•opetusmateriaali
rakenteita, joita kerrataan jatkuvasti seuraavien kurssien ai-
RAA4 (pakollinen)
tutustutaan ranskankielisiin maihin (la Francophonie) ja niistä suullinen esitys
•
•käsitellään yhteiskunnallisia tekstejä
indefiniittipronomineja, possessiivisuus, infi•aikailmaukset,
nitiivirakenteet
kana, joten vaikeahkon alun jälkeen alkaa varmasti tuntua
helpommalta, joten Bon courage!
RAB31 (valtakunnallinen syventävä)
Hyvää päivää, hauska tutustua
opetellaan ääntämään ja toimimaan arkielämän perustilanteissa
•
oppii kertomaan suullisesti itsestään ja perhees•opiskelija
tään
opitaan pronomineja, lukusanat, genetiivi, ver•rakenteista
bejä ja aikamuodoista I-verbien passé composé eli perfekti
RAA5 (pakollinen)
Kulttuuri
tutustutaan oppilaan valinnan mukaan ranskankielisen
kulttuurin eri osa-alueisiin; kukin oppilas laatii laajahkon
tuotoksen ja esittää sen
•
simple, partisiipin perfektin taipuminen, artikkelit, ad•passé
jektiivit
40
•syventävää verbioppia
RAB32 (valtakunnallinen syventävä)
Näin asiat hoituvat
opiskelija oppii kertomaan elinympäristöstään
RAB29/RAB39 (valtakunnallinen syventävä)
•
aiheina ovat ostosten teko, matkustaminen, ravinto•lisäksi
lassa tilaaminen
lisää verbejä ja niiden perfektimuoto, persoonapro•opitaan
nominien muodot ja adjektiivien muotoja
Tiede ja tekniikka
aiheisiin liittyviä tekstejä ja autenttista materiaalia
•
•kerrataan rakenteita erityisesti pronomineja
RAB210/RAB310 (soveltava)
kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa ranskan osaamiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti
•
Vapaa-aika ja harrastukset
vankennetaan ja kerrataan aikaisemmin opittua
•
suullisesti omasta itsestään, harrastuksista, am•kerrotaan
mattihaaveista jne.
perfekti ja imperfekti ja niiden käyttö, ja prono•rakenteista
mineja
ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla
pari. Ja ryhmäkeskustelut, roolileikit, väit•opetusmuotoina
telyt, puheet, esitelmät ym. suullisenviestinnän keinot
•voidaan toteuttaa yhdessä a-kielen kanssa.
Meillä ja muualla
tutustutaan eri ranskankielisiin maihin ja käsitellään lomanviettoa sekä Suomessa että muualla
•
futuuri, konditionaali, pluskvamperfekti ja rela•rakenteista
tiivipronomineja
saksan kieli
A-SAKSA
Ennen ja nyt
käsitellään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita
Tavoitteet
Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
omaksuu tietoa saksankielisestä kielialueesta, sen asukkaista ja elintavoista
•
elämää ennen ja nyt; lyhyt katsaus Ranskan his•vertaillaan
toriaan
•subjunktiivi, lisää relatiivipronomineja
•
viestiä luontevasti saksaksi erilaisissa tilanteissa sekä
•osaa
suullisesti että kirjallisesti
•pystyy ymmärtämään vaativahkoakin tekstiä ja puhetta
omaehtoiseen kielen opiskeluun ja omaksuu
•motivoituu
positiivisen asenteen saksankieliseen kulttuuriin ja sen
Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
aiheina Ranskan koulujärjestelmä ja tutustutaan erilaisiin
ammatteihin
•
•työpaikkahaastattelu
•passiivi ja sen vastineet, epäsuora kysymys
edustajiin
lukion päättövaiheessa kielitaidon kuvausastei•saavuttaa
kon tason B1.1-B1.2 kaikilla kielitaidon osa-alueilla
Kurssit 1-9 tulee suorittaa seuraavasti:
1.vuosi: kurssit 1-3 (pakollisia)
2.vuosi: kurssit 4-5 (pakollisia) ja 7 (syventävä))
3.vuosi: kurssit 6 (pakollinen) ja 9 (syventävä) + 8 (syven¬tävä; DSD)
Saksan pitkän oppimäärän ylioppilaskoe perustuu pakollisiin
kursseihin
Kulttuuri
käsitellään eri kulttuurialueisiin liittyviä tekstejä
•
•passé simple, indefiniittipronomineja, lauseen vastikkeet
Yhteinen maapallomme
yhteiskunnallisia tekstejä
•
41
•aihepiireinä ovat tiede, talous ja tekniikka
•tutustutaan saksankielisiin julkaisuihin, myös Internetissä
vahvojen verbien kertaus, kaksoisinfinitiivi, pro•kieliopista
nomineja, passiivi, imperatiivi
SAA1 (pakollinen)
kurssi on luonteeltaan niveltävä ja sen aikana perehdytään
lukion työtapoihin ja kerrataan peruskoulussa opittua sanastoa ja rakenteita
•
harjoitellaan arkipäivän puhetilanteita ja tutustu•kurssilla
taan saksalaisten nuorten elämäntapaan ja elinympäristöön
SAA7 (valtakunnallinen syventävä)
Tarjotaan parillisina vuosina (lukuvuonna 2014-15)
kurssilla keskitytään ajankohtaisiin globaaleihin ilmiöihin,
kuten ympäristön saastuminen ja pakolaiskysymykset
•
•kerrataan aiemmin opittua kielioppia
•pyritään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen
SAA2 (pakollinen)
kurssin teemoina ovat tiedonvälitys ja nuorisokulttuuri
•
kielialueen tuntemusta laajennetaan opis•saksankielisen
kelemalla perustietoja Itävallasta ja Sveitsistä
vaativampia puheviestinnän taitoja sekä kirjoi•harjoitellaan
telman laadintaa
sanajärjestys, sijamuotoja, verbiopin kertausta,
•kieliopista
lauseenvastikkeet
SAA8 (valtakunnallinen syventävä)/ Sprachdiplom DSD
(kielidiplomikurssi)
Tavoitteet ja sisältö:
Kurssin tavoitteena on saavuttaa Saksan korkeakouluissa
ja yliopistoissa vaadittava kielen hallinnan taso sekä valmiudet suorittaa Deutsches Sprachdiplom II -koe. Kurssilla
tehdään runsaasti monipuolisia suullisia ja kirjallisia harjoituksia kielitaidon aktivoimiseksi, myös natiiviopettajan johdolla. Perehdytään syvällisesti saksankieliseen kulttuuriin
ja maantuntemukseen. Kirjoitelmia ja projektityöskentelyä,
jonka puitteissa opiskelija keskittyy erityisesti yhteen, itse
valitsemaansa aiheeseen.
•
SAA3 (pakollinen)
Opiskelu ja työ
kurssilla opitaan kertomaan koulunkäynnistä, opiskelusta
ja omista tulevaisuudensuunnitelmista. Harjoitellaan vaativampia kuullunymmärtämistehtäviä
•
sijamuotojen kertausta, adjektiivin taivutus, jär•kieliopista
jestysluvut ja pronominit
Arviointi:
•jatkuva arviointi; suoritusmerkintä.
•Sprachdiplom II-koe joulu-tammikuussa
SAA4 (pakollinen)
kurssilla syvennytään yhteiskunnallisiin, maantieteellisiin ja
ekologisiin teemoihin. Harjoitellaan erityisesti tiivistelmän
laadintaa
•
SAA9 (koulukohtainen syventävä)
Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
kurssin aiheina yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaiset maailmankuvat
•
ylioppilaskirjoituksiin monipuolisten har•valmistaudutaan
joitusten avulla: tehdään tekstin ymmärtämisiä, rakenteita,
•
kieliopista konditionaali ja konjunktiivi, sukusäännöt ja artikkelin käyttö, maantieteelliset nimet
SAA5 (pakollinen)
kuunteluita, opiskellaan lisäsanastoa, kirjoitetaan aineita ja
referaatteja ym. osittain opiskelijan oman ohjelman mukai-
Kulttuuri
kurssin aikana tutustutaan mahdollisimman monipuolisesti
saksalaisen kulttuurin eri osa-alueisiin
•
luetaan saksankielinen kaunokirjallinen teos, joka
•kurssilla
esitellään suullisesti tai kirjallisesti
partisiipit, adjektiivin taivutuksen ja sanajärjestyk•kieliopista
sen kertausta, substantivoidut adjektiivit, rektioita
sesti eriyttäen
saksan kieli (B2 ja B3)
Tavoitteet
omaksuu ennakkoluulottoman asenteen saksan kieleen,
kulttuuriin ja sen edustajiin
•
soveltaa kieli- ja kulttuuritaitojaan jokapäiväisen elä•osaa
män viestintätilanteissa
valitsemaan itselleen sopivimmat opiskelustrategiat ja
•oppii
motivoituu omaehtoiseen kielen opiskeluun
SAA6 (pakollinen)
kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä aiempaa vaativamman kieliaineksen avulla
•
42
SAB25/SAB35 (valtakunnallinen syventävä)
B3-saksan lukio-opiskelu alkaa kahdella ensimmäisen vuoden alkuun sijoittuvalla johdantokurssilla, jotka vastaavat
yläasteen B2-saksan oppimäärää. Johdantokurssit niveltyvät lukiossa jatkuvan B2-saksan ensimmäisen kurssiin
(SAB23)
•
Ennen ja nyt
kurssilla käsitellään elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta
•opitaan erilaisia puheviestinnän strategioita
•harjoitellaan ohjatun kirjoitelman laadintaa
oppimäärä (8-9 kurssia) koostuu siten kahdesta
•B3-saksan
johdantokurssista ja enintään seitsemästä B2-saksan kurssista
•kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä
•kurssit arvioidaan numeroarvosanoin
noudatetaan vieraiden kielten yleisiä arviointi•arvioinnissa
perusteita
Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
opitaan kertomaan omista tulevaisuuden suunnitelmista
sekä suullisesti että kirjallisesti
•
kouluun, opiskeluun ja työelämään liittyvän
•laajennetaan
sanaston hallintaa
SAB31 (valtakunnallinen syventävä)
Hyvää päivää, hauska tutustua
harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään
vastaavia asioita keskustelukumppanilta
•
selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintä•opitaan
tilanteista
•painotetaan ääntämistä ja puheviestintää
•tutustutaan kielen perusrakenteisiin
Kulttuuri
perehdytään saksankieliseen kulttuuriin sen eri ilmenemismuodoissa (kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri ja urheilu)
•
•harjoitetaan kaikkia kielitaidon osa-alueita
•pyritään tekemään kulttuuriaiheinen opintokäynti
SAB32 (valtakunnallinen syventävä)
Näin asiat hoituvat
kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet
sekä elämään liittyvät rutiinit
•
selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielen•harjoitellaan
käyttötilanteissa
•painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista
rakenteiden hallintaa, mm. eri sijamuodot ja
•laajennetaan
perfekti
Yhteinen maapallomme
käsitellään maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviä yleistajuisia tekstejä ja ajankohtaisia mediatekstejä
•
erilaisia ymmärtävän lukemisen ja tekstin tiivistämi•opitaan
sen strategioita
•opitaan laatimaan kuvaus/selostus suullisesti ja kirjallisesti
Tiede ja tekniikka / Abikurssi
harjoitellaan eri tieteenaloihin liittyvien yleistajuisten tekstien ymmärtämistä
•
yo-kirjoituksiin kertaamalla keskeistä kieli•valmistaudutaan
oppia, tekemällä tekstin- ja kuullunymmärtämisharjoituksia
Vapaa-aika ja harrastukset
tutustutaan saksalaiseen arkielämään ja opitaan kertomaan
perheestä, koulusta ja vapaa-ajasta sekä suullisesti että kirjallisesti
•
•kerrataan aikaisemmin opittuja rakenteita
ja kirjoittamalla aineita
Meillä ja muualla
kurssin aihepiireinä ovat Suomen ja kohdekielisten maiden
ihmiset, maantiede, historia ja nähtävyydet
•
valmiuksien ohella harjoitellaan erityisesti kirjal•suullisten
listen viestien ja kirjoitelman laatimista
pyritään kartuttamaan luontoon ja sen ilmiöihin liittyvää sanastoa
•
luontoon suhtautumista omassa ja kohdekielen
•vertaillaan
kulttuurissa
•harjaannutaan lukemaan luontoaiheisia vaativahkojakin
tekstejä sekä laatimaan aiheeseen liittyviä kirjoitelmia
43
italian kieli
espanjan kieli
Tavoitteet
italian kielen ja Italian kulttuurin tuntemuksen edistäminen
EA1 (soveltava)
•
italian kielellä yksinkertaisissa puhetilanteis•selviytyminen
sa
•kannustaminen jatko-opintoihin
Syventävät kurssit
1. Hyvää päivää, hauska tutustua
Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään
vastaavia asioita toiselta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja
lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan
puheviestintää.
kurssien suorittaminen edellyttää säännöllistä osallistumista
•
•kurssin alussa sovitaan arvioinnista (annetaanko arvosana
vai suoritusmerkintä
Kielioppi: mm. artikkelit, yksikkö-monikko, säännöllisten verbien
preesens sekä ser, tener, estar, hay, hacer, numerot, kysymyssa-
IAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua
Alkeiskurssi, jolla tutustutaan italian kieleen ja kulttuuriin.
Opiskellaan kielen perusrakenteita ja ääntämistä sekä harjoitellaan mm. tervehdyksiä, itsensä esittelyä, numeroita ja
helppoja ostostilanteita. Ja tietysti myös italialaiseen kom-
•
nat, possessiivipronominit, genetiivi.
2. Näin asiat hoituvat
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan
selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa
kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi lääkäri-, liikenne-,
majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista.
munikointiin liittyviä käsieleitä!
IAB32 Näin asiat hoituvat
Tarkoitettu IAB31 kurssin käyneille. Aihepiirinä ovat suku ja
ihmissuhteet sekä arkielämään liittyvät rutiinit. Syvennetään
alkeiskurssilla hankittuja tietoja ja harjoitellaan selviytymistä erilaisissa arkisissa puhetilanteissa, esim. kadun neuvominen, ravintolassa asioiminen, omasta perheestään kerto-
•
Kielioppi: gustar-rakenne, tener que, acabar de+infinitiivi, estar
paikan ilmaisussa, paikan adverbeja, objektipronominit, lisää
minen ja säästä puhuminen.
epäsäännöllisiä verbejä.
3. Vapaa-aika ja harrastukset
IAB33 Vapaa-aika ja harrastukset
Tarkoitettu IAB31 ja IAB32 kurssit käyneille. Harjoitellaan itsensä ilmaisemista laajemmin sekä suullisesti että
•
Harjoitusten teemoina ovat erityisesti vapaa-ai•kirjallisesti.
ka, harrastukset ja matkustelu sekä näiden yhteydessä käy-
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
tettävät palvelut.
IAB34 Meillä ja muualla
Tarkoitettu IAB31-IAB33 kurssit käyneille. Aihepiireinä ovat
Italian historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet
sekä terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakentei-
•
Kielioppi: estar ja ser adjektiivin kanssa, adjektiivien ja adverbien
vertailu, indefiniittipronomineja, demonstratiivipronominit, sepassiivi, refleksiiviverbit, perfekti sekä estar ja gerundi.
den hallintaa.
4. Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä
44
Tavoitteet
Viron kielen ja kulttuurin tuntemuksen edistäminen
ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten
tehtävien avulla.
•
viron kielellä yleisimmistä arkielämän tilan•selviytyminen
teista
Kielioppi: preteriti ja imperfekti.
sovitaan kurssin alussa
5. Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että
yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan
perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla.
HUOM! Kurssi VR2 edellyttää VR1:n suoritusta hyväksytysti.
matematiikka
Kielioppi: aspekti, pluskvamperfekti, imperatiivi, subjunktiivin
preesens
MATEMATIIKKA PITKÄ
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Opetuksen tavoitteet
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on
mm, että opiskelija
tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun
ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.
Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista
ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kielioppi: futuuri, konditionaali, subjunktiivin
imperfekti.
•
•ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä
lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanrat•kehittää
kaisutaitojaan
Suoritusjärjestys ja arviointi
Pakolliset kurssit suositellaan opiskeltaviksi muuten numerojärjestyksessä, mutta kurssin 6 voi jättää viimeiseksi. Kaikki
kurssit arvioidaan arvosanoilla 4–10. Kurssiarvosana määräytyy
lähinnä kurssikokeen perusteella, mutta muukin näyttö, kuten
esimerkiksi kotitehtävien tekeminen, tuntiosaaminen, tutkielma
tai muu kurssin aikana suoritettu työ, voi olla kurssiarvosanan
kriteerinä. Koulukohtaisten syventävien kurssien arvosanat eivät
alenna koko oppimäärän arvosanaa.
Opiskelija voi korottaa hyväksytysti suoritetun kurssin arvosanaa kerran. Kurssien MAA1 ja MAA2 osalta rajoituksena on, että
korotus on suoritettava ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.
Korotuksesta on etukäteen neuvoteltava matematiikan opettajan kanssa.
viron kieli
VR1 (soveltava)
Alkeiskurssi
tutustutaan Viron kieleen ja kulttuuriin
•
•opitaan viron kielen perusrakenteita ja keskeistä sanastoa
•Tavoitteet
•Viron kielen ja kulttuurin tuntemuksen edistäminen
viron kielellä yksinkertaisista arkielämän ti•selviytyminen
lanteista
•tutustua suomen ja viron kielen eroihin ja yhtäläisyyksiin
Oppimäärän vaihtaminen
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen
käytetään seuraavia vastaavuuksia:
MAA1 → MAB1
sovitaan kurssin alussa
MAA3 → MAB2
MAA6 → MAB5
MAA7 → MAB4
MAA8 → MAB3
VR2 (soveltava)
Jatkokurssi
syvennetään Viron kielen ja kulttuurin tuntemusta sekä viron kielioppirakenteita
•
•kartutetaan sanavarastoa
45
suoran yhtälö ja tutustutaan toisen asteen käyris•kerrataan
tä ympyrään ja paraabeliin
•ratkaistaan yhtälöryhmiä ja itseisarvoyhtälöitä
MAA5 (pakollinen)
•Vektorit
vektorikäsite ja perehdytään vektorilaskennan
•selvitetään
perusteisiin
kaksi- ja kolmiulotteisten vektoreiden avulla
•ratkaistaan
geometrisia ongelmia
•tutustutaan suoriin ja tasoihin avaruudessa
Kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa voidaan edellyttää lisänäyttöjä. Pitkän matematiikan arvosanalla 4 ei voi
korvata mitään lyhyen matematiikan kurssiarvosanaa. Pitkän
matematiikan arvosana 4 ei kelpaa suoritukseksi lyhyen matematiikan kurssina.
Itsenäinen tenttiminen
Pitkän matematiikan kurssien itsenäinen opiskelu edellyttää pätevää syytä siihen, ettei kurssia voi opiskella tavanomaisesti tuntiopiskeluna. Kurssiin kuuluvista kotona tehtävistä
harjoituksista ja muista vaatimuksista sekä kurssikokeen suorittamisesta sovitaan matematiikan opettajan kanssa ennen itsenäisen opiskelun aloittamista.
MAA6 (pakollinen)
Todennäköisyys ja tilastot
perehdytään todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin sekä ratkaistaan näihin liittyviä
ongelmia
•
Muualla suoritetut kurssit
Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit hyväksytään kurssisuorituksiksi vain jos niitä ei voi kohtuudella vaatia omassa
koulussa suoritettaviksi ja ne vastaavat sisällöllisesti koulun
kurssien sisältöä. Kurssin arvosanan voi matematiikan opettaja
arvioida uudelleen tai hän voi edellyttää lisänäyttöä arvosanaa
määrättäessä.
sääntöjen avulla selvitetään lukumääriä
•kombinatoriikan
koskevia ongelmia
erilaisiin jakaumiin ja näihin liittyviin tunnuslu•tutustutaan
kuihin
MAA1 (pakollinen)
MAA7 (pakollinen)
Funktiot ja yhtälöt
kurssilla kerrataan ja syvennetään mm. yhtälön ratkaisemista, verrannollisuutta sekä neliöjuuren ja potenssin käsitteitä
Derivaatta
määritetään rationaalifunktion nollakohtia ja ratkaistaan rationaaliepäyhtälöitä
•
juuriin ja murtopotensseihin sekä laajennetaan
•tutustutaan
funktion käsitettä eksponenttifunktioon
•
funktion raja-arvoon, jatkuvuuteen ja derivaat•tutustutaan
taan
•ratkaistaan derivaatan avulla ääriarvotehtäviä
MAA2 (pakollinen)
MAA8 (pakollinen)
Polynomifunktiot
perehdytään 2. asteen polynomifunktioon ja ratkaistaan näihin liittyviä yhtälöitä ja epäyhtälöitä
•
korkeamman asteen polynomifunktioihin, -yh•tutustutaan
tälöihin ja -epäyhtälöihin
Juuri- ja logaritmifunktiot
ratkaistaan juuri-, eksponentti-, ja logaritmiyhtälöitä
•
tutkimaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita
•opitaan
näiden derivaattojen avulla
yhdistetyn funktion ja käänteisfunktion käsit•tutustutaan
teisiin.
MAA3 (pakollinen)
Geometria
harjaannutaan hahmottamaan kaksi- ja kolmiulotteisen
maailman geometriaa
•
geometrisia ongelmia käyttäen apuna yhden•ratkaistaan
muotoisuutta, sini- ja kosinilausetta ja ympyrän geometriaa
MAA9 (pakollinen)
Trigonometriset funktiot ja lukujonot
laajennetaan trigonometriset funktiot koskemaan myös
suunnattuja kulmia
•
ratkaisemaan yksinkertaisia trigonometrisia yhtä•opitaan
löitä
•tutkitaan trigonometrisia funktiota derivaatan avulla
lukujonoihin ja näihin liittyviin summiin sekä
•tutustutaan
sarjoihin
sekä Pythagoraan lausetta
kuvioihin ja kappaleisiin liittyviä ominaisuuksia
•lasketaan
kuten pinta-aloja ja tilavuuksia
MAA4 (pakollinen)
Analyyttinen geometria luodaan yhteyksiä geometristen ja
algebrallisten käsitteiden välille
•
46
MATEMATIIKKA LYHYT
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on
tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista
tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatkoopinnoissa.
MAA10 (pakollinen)
Integraalilaskenta
tutustutaan integraalifunktion käsitteeseen sekä opitaan
määrittämään alkeisfunktioiden integraaleja
•
pinta-aloja ja tilavuuksia määrättyjen integraali•lasketaan
en avulla
hyvä matemaattinen yleissivistys
•
MAA11 (valtakunnallinen syventävä)
Arviointi
kaikki kurssit arvioidaan numeroin (4-10)
•
arvioidaan koti- ja tuntitehtävien, tuntiaktiivisuu•opetusta
den ja kurssikokeen perusteella, jolloin huomio kiinnitetään
Lukuteoria ja logiikka
tutustutaan logiikan alkeisiin ja kokonaislukujen teoriaan
•
•opitaan todistusmenetelmiä
laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen
Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
opitaan ymmärtämään virheen käsite matematiikassa
Kurssien suoritusjärjestys
kurssit suositellaan suoritettavaksi siten, että ensimmäisenä opiskeluvuonna valitaan kurssit 1-3, toisena vuonna kurssit 4,5 ja 6, kurssi 7 toisena tai kolmantena vuonna ja kolmantena kurssit 8 ja 9
•
•tutustutaan yhtälöiden ratkaisemiseen likiarvomenetelmin
•tutkitaan polynomien jaollisuutta
numeeriseen derivointiin ja integrointiin sovel•tutustutaan
lustehtävien avulla
•
2 ja 5 suoritusjärjestys on vapaa, kurssi 1 suoritetaan
•kurssien
ennen kursseja 3,4, ja 6, jotka valitaan numerojärjestyksessä
1 arvosanaa ei voi korottaa kurssien 4 tai 6 suoritta•kurssin
misen jälkeen
kurssi MAB7 suositellaan suoritettavaksi kurssien
•syventävä
1 ja 3 jälkeen
Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi
syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisia perusteita
•
Itsenäinen opiskelu
Matematiikan kurssien itsenäinen opiskelu edellyttää pätevää syytä siihen, ettei kurssia voi opiskella tavanomaisesti tuntiopiskeluna. Kurssiin kuuluvista kotona tehtävistä harjoituksista
ja mahdollisista muista vaatimuksista sekä kurssikokeen suorittamisesta sovitaan matematiikan opettajan kanssa ennen itsenäisen opiskelun aloittamista
MAA14 (koulukohtainen syventävä)
Prosenttilaskentaa ja sanallisia tehtäviä
edistetään oppilaan kykyä ratkaista prosenttilaskuja
•
ns. sanallisia tehtäviä ja pyritään löytämään näi•käsitellään
den ratkaisemisessa käytettäviä menetelmiä
Muualla suoritetut kurssit
Muualla suoritetut kurssit hyväksytään, jos niitä ei voi kohtuudella vaatia omassa koulussa suoritettaviksi ja ne vastaavat
sisällöllisesti koulun kurssien sisältöä. Tason määrittelee matematiikan opettaja. Voidaan määrätä myös lisänäyttöjä kurssin
arvosanaa arvioitaessa
MAA15 (koulukohtainen syventävä)
Geometrian jatkokurssi
kurssin tavoitteena on lujittaa kurssilla MAA3 opittuja asioita
sekä soveltaa niitä myös differentiaalilaskennassa
•
täydennetään ja laajennetaan erityisesti tasogeo•kurssilla
metristen kuvioiden käsittelyä
Oppimäärän vaihtaminen
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen
kurssivastaavuudet ovat seuraavat:
MAA1 >MAB1
MAA3 >MAB2
MAA6 >MAB5
MAA7 >MAB4
MAA8 >MAB3
MAA16 (syventävä)
Kertauskurssi
kerrataan pitkän matematiikan oppimäärää
47
MAB6 (pakollinen)
Pitkän matematiikan arvosanalla 4 ei voi korvata mitään lyhyen matematiikan kurssiarvosanaa. Pitkän matematiikan kurssiarvosanaa 4 ei hyväksytä kurssiksi
Matemaattisia malleja II
varmennetaan ja täydennetään yhtälöiden ratkaisutaitoja
•
ratkaisemaan käytännön tilanteisiin liittyviä lineaa•opitaan
risia optimointitehtäviä, ymmärtämään lukujonon käsite se-
MAB1 (pakollinen)
kä ratkaisemaan käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla
Lausekkeet ja yhtälöt
opitaan ymmärtämään lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteitä ja
muotoilemaan ongelmia yhtälöiksi
MAB7 (valtakunnallinen syventävä)
MAB2 (pakollinen)
Talousmatematiikka
perehdytään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne- laina-, verotus- ja muihin laskelmiin
•
yhtälöiden ratkaisemisen taitoja ja opitaan rat•vahvistetaan
kaisemaan toisen asteen yhtälöitä.
•
taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaat•harjoitellaan
tisia malleja lukujonojen ja summien avulla
Geometria
harjaannutaan tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden
ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista, vahvistetaan
tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitoja ja opitaan ratkaisemaan käytännön ongelmia
geometriaa hyväksi käyttäen
•
MAB8 (valtakunnallinen syventävä)
Matemaattisia malleja III
Keskeisinä tavoitteina oppia
•
funktioiden määrittely yksikköympyrän
•trigonometristen
avulla, radiaani
trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
•yksinkertaisten
ja muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jak-
MAB3 (pakollinen)
Matemaattisia malleja I
opitaan näkemään reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaamaan niitä matemaattisilla malleilla
•
sollisten ilmiöiden mallintajina
käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten peri•vektorin
aatteet
•totutaan arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta
soveltamaan lineaarista ja eksponentiaalista
•harjaannutaan
mallia sekä käyttämään näiden yhteydessä myös polynomi-
MAB9 (syventävä)
ja potenssiyhtälöitä sekä logaritmia
Kertauskurssi
Sopii kolmannen vuoden opiskelijoille
•
•Kerrataan pakolliset kurssit ja osin valinnaisetkin
•Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti yo-kirjoituksiin valmistau-
MAB4 (pakollinen)
Matemaattinen analyysi
tutkitaan funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin
menetelmin
•
ymmärtämään derivaatan käsite muutosnopeuden
•opitaan
mittana, tutkimaan polynomifunktion kulkua derivaatan
tuville
biologia
avulla sekä soveltamaan opittua polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittämiseen
Pakollisia ovat kurssit 1 ja 2, syventäviä kurssit 3-7.
Valtakunnallisia ovat kurssit 1-5, koulukohtaisia kurssit 6 ja 7.
Jos haluat opiskella paljon biologiaa, kannattaa jo ensimmäisenä vuonna valita kaksi tai kolme kurssia. Aloita kurssilla BI1
ja jatka kursseilla BI3 tai BI2.
Periaatteessa kurssit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, ellei kurssiselosteessa toisin mainita.
Jos aiot kirjoittaa ylioppilaskokeissa biologian, on suositeltavaa, että vähintään valtakunnalliset kurssit (eli 1-5) ovat suoritettuina. Muuten on vaikeaa saavuttaa korkeimpia arvosanoja.
MAB5 (pakollinen)
Tilastot ja todennäköisyys
harjaannutaan käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia
aineistoja ja perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin
•
48
BI5 (valtakunnallinen syventävä)
Kaikki kurssit arvioidaan numeroarvosanalla, johon vaikuttavat kirjallinen koe, tuntiaktiivisuus, harrastuneisuus sekä mahdolliset työselostukset ja esitelmät.
Bioteknologia
Kurssi on solu- ja molekyylibiologian sekä perinnöllisyystieteen jatkokurssi.
•
•Voidaan siis suorittaa vasta kurssin BI2 jälkeen.
uusia aiheita ovat mikrobiologia (mm. bakteerit ja vi•Aivan
rukset taudinaiheuttajina), biotekniikka (esim. miten pe-
BI1 (pakollinen)
Eliömaailma
Kurssi koostuu kolmesta biologian osa-alueesta.
1) Ekologia tutkii syitä elävien olentojen runsaussuhteisiin ja
levinneisyyteen.
2) Evoluutiobiologia selvittää, miten ja miksi elävät olennot
muuttuvat aikojen kuluessa sekä millainen on planeettamme
elämän menneisyys.
3) Systematiikka antaa yleiskatsauksen eliökunnan pääryhmiin.
rintötekijöitä siirretään lajista toiseen tai miten kasveja ja
eläimiä jalostetaan) sekä eräiden tautien periytyminen ihmisellä.
valmistaa lukion jälkeisiin lääketieteellisiin ja terve•Kurssi
ysalan opintoihin.
BI6 (koulukohtainen syventävä)
Eläinten käyttäytyminen
Kurssilla perehdytään syvällisesti evoluutiobiologiseen ajatteluun (esim. miten luonnonvalinta toimii) ja eläinten käyttäytymiseen sen osana.
•
BI2 (pakollinen)
Solu ja perinnöllisyys
Kurssi koostuu kahdesta biologian osa-alueesta.
1) Solu- ja molekyylibiologia tutkii solujen rakennetta ja toimintaa.
2) Perinnöllisyystiede eli genetiikka tutkii perinnöllisyyden
lainalaisuuksia: miksi jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan ja
miten perinnöllinen informaatio välittyy sukupolvesta toiseen.
Mitä on seksi? Miksi koiraat ja naaraat
•Aihe-esimerkkejä:
käyttäytyvät eri tavoin? Miksi jotkut lajit elävät laumoissa?
Miten eläimet viestivät toisilleen? Miten saalistajat käyttäytyvät? Kuinka saalislajit välttävät syödyksi tulemisen? Kuinka paljon biologia selittää ihmisen käyttäytymistä?
suorittaa vasta pakollisen kurssin BI1 jälkeen. Myös
•Voidaan
kurssi BI2 olisi hyödyllinen (mutta ei välttämätön) edeltävä
suoritus.
Ympäristöekologia
Kurssi syventää ekologista tietämystä ja painottaa erityisesti
ympäristön- ja luonnonsuojelullisia näkökohtia.
•
ovat sekä paikalliset että maailmanlaajuiset ympä•Aiheena
ristöongelmat syineen ja seurauksineen.
lajien sukupuutot ja uhanalaisuus, ilmas•Aihe-esimerkkejä:
tonmuutos, saastuminen, otsonikato.
•Voidaan suorittaa vasta kurssin BI1 jälkeen.
BI7 (koulukohtainen syventävä)
Maailman tila & kestävä kehitys
Kurssilla perehdytään syvällisesti kaikkein suurimpiin maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin
•
ihmiskunta uhkaa oman olemassaolonsa reunaehtoja
•Miten
ja kuinka voitaisiin taata elinkelpoinen planeetta myös tuleville sukupolville?
on luonnon monimuotoisuuden hupenemi•Erityispainotus
sessa (elinympäristöjen tuhoutuminen ja lajien sukupuutot)
Koska kurssi järjestetään 4. tai 5. jaksossa, kolmessa vuodessa opiskelevien täytyy valita se joko ensimmäisenä tai toisena keväänä.
sekä väestönkasvun ekologisessa taustassa.
ympäristöhistorian ja -etiikan kysymyksiä käsitellään.
•Myös
Esimerkkeinä valaanpyynnin historia ja kuinka merten kala-
kannat ovat huvenneet.
•Voidaan suorittaa vasta kurssien BI1 ja BI3 jälkeen.
Ihmisen biologia
Kurssilla tutustutaan ihmiseläimen rakenteeseen, elimistön
toimintaan ja yksilönkehitykseen.
•
lisääntyminen, alkion- ja sikiönkehitys,
hormonitoiminta, aivojen rakenne ja toiminta, verenkierto-
maantiede
elimistön rakenne ja toiminta.
valmistaa lukion jälkeisiin lääketieteellisiin ja terveys•Kurssi
tai liikunta-alan opintoihin.
Pakollisia ovat kurssit 1 ja 2, muut ovat syventäviä.
•
•Valtakunnallisia ovat kurssit 1-4, koulukohtaisia kurssit 5 ja 6.
•Jos aiot kirjoittaa ylioppilaskokeissa maantieteen, on suosi-
49
GE5 (syventävä)
teltavaa, että vähintään valtakunnalliset kurssit (eli 1-4) ovat
suoritettuina. Muuten on vaikeaa saavuttaa korkeimpia arvosanoja.
Maailman aluemaantiede
Kurssilla paneudutaan yleissivistävästi maailman suuralueiden ominaispiirteisiin.
•
ovat Eurooppa, Saharan eteläpuolinen Afrikka, Lähi•Alueita
itä, Itä-Aasia (Kiina), Etelä-Aasia (Intia) Anglo-Amerikka jne.
on hyvä yleiskuva kunkin alueen ihmismaantie•Tavoitteena
teestä: valtioista, kulttuureista, väestöistä, poliittisista kon-
numeroarvosanalla, johon vaikuttavat kirjallinen
•Arviointi
koe, tuntiaktiivisuus, harrastuneisuus sekä mahdolliset
työselostukset ja esitelmät.
GE1 (pakollinen)
flikteista ja kehittyneisyyseroista.
Sininen planeetta
Kurssi käsittelee luonnonmaantiedettä eli sen sisältönä
ovat elottomaan ja elävään luontoon liittyvät alueelliset ilmiöt.
•
sopii myös historiasta ja yhteiskuntaopista kiinnos•Kurssi
tuneille.
•Osittain kurssi myös kertaa pakollisen GE2-kurssin aiheita.
maan luonne aurinkoa kiertävänä pla•Aihe-esimerkkejä:
neettana, ilmakehä ja sääilmiöt, ilmastoalueet, maan sisä-
GE6 (syventävä)
rakenne, vuoristojen synty, maan pinnanmuotoja muovaavat voimat, maailman suurekosysteemit (esim. sademetsät
tai aavikot).
Suomen maantiede
Kurssi käsittelee Suomea sekä luonnon- että kulttuurimaantieteellisesti.
•
ovat siis mm. Suomen pinnanmuodot ja geologia,
•Aiheita
vesistöt, ilmasto, väestö ja ihmistoimintaan liittyvät maan-
•
Suoritetaan ensimmäisenä.
GE2 (pakollinen)
tieteelliset ilmiöt.
syvennetään ja kerrataan niitä tietoja ja taitoja, joita
•Kurssilla
on opiskeltu pakollisilla kursseilla (varsinkin kurssilla GE1).
Yhteinen maailma
Kurssi käsittelee kulttuurimaantiedettä eli sen sisältönä
ovat ihmistoimintaan liittyvät alueelliset ilmiöt.
•
väestön jakaantuminen, muuttoliikkeet,
kulttuuripiirit, maailman luonnonvarat, maatalous, teollisuus, valtioiden väliset kehittyneisyyserot.
fysiikka
GE3 (valtakunnallinen syventävä)
Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään
käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa.
Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja
esittää ne matemaattisina malleina.
Riskien maailma
Riskimaantiede käsittelee sekä luontoon että ihmistoimintaan liittyviä paikallisia tai maailmanlaajuisia riskejä.
•
liittyviä riskejä ovat esim. tulivuoret, maanjäristyk•Luontoon
set, tsunamit ja hirmumyrskyt.
liittyviä riskejä ovat mm. väestönkasvu, il•Ihmistoimintaan
mansaasteet, ravinnontuotannon ongelmat ja tautien le-
Oulunkylän yhteiskoulun lukion fysiikan opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija
ymmärtää fysiikan merkityksen ympäristönsä ilmiöiden selittäjänä
viäminen.
•
fysiikan merkityksen yhteiskunnassa ja sen ke•ymmärtää
hittymisessä
fysiikan merkityksen luonnontieteelliseen maail•ymmärtää
mankuvan kehityksessä
suunnittelemaan ja tekemään kurssien keskeisiin si•oppii
sältöihin liittyviä mittauksia
luonnontieteen menetelmän ja osaa sen avulla luoda
•oppii
ilmiöitä kuvaavia yksinkertaisia malleja
hakemaan tietoa erilaisista lähteistä ja suhtautumaan
•oppii
tarvittaessa kriittisesti esimerkiksi internetistä löytyvään
GE4 (valtakunnallinen syventävä)
Aluetutkimus
Kurssilla oppilaat laativat oman aluetutkimuksen opettajan
kanssa sovittavasta aiheesta. Kyse voi olla esim. valtiosta tai
suomalaisesta kunnasta.
•
tutkielman tekotaidot analysointi- ja esitystai•Tieteellisen
toineen ovat harjoittelun kohteina.
tutustutaan myös kartografian (karttojen valmista•Kurssilla
misen) perusteisiin ja paikkatietojärjestelmiin
tietoon
50
hyvin opetussuunnitelman perusteissa mainitut
•omaksuu
kurssien keskeiset sisällöt
myönteisen asenteen fysiikkaan, luonnontieteel•omaksuu
liseen maailmankuvaan ja matematiikan soveltamiseen
•saa hyvät jatko-opiskeluvalmiudet
Kurssit FY10 Tähtitiede ja FY11 Työkurssi onnistunevat parhaiten 2. tai 3.lukuvuotena. Työkurssista on huomattava, että se
”tarjotaan vain parillisina vuosina”, seuraavan kerran lukuvuonna
2014-2015.
Opiskeluvaihtoehtoja (ei ole virallinen valtakunnallinen
Työtavat
Fysiikan opetuksessa käytetään monia työtapoja fysiikan ilmiöitä kuvaavien mallien luomiseen, perustelemiseen ja soveltamiseen. Työtavat vaihtelevat perinteisestä opettajajohtoisesta
pänttäämisestä kokeelliseen lähestymistapaan ja ryhmätöihin.
Kursseilla voidaan tehdä myös pienimuotoisia kurssin aiheeseen liittyviä esitelmiä, tutkielmia tai projekteja.
ohje)
Pakollinen fysiikka: FY1 Fysiikka luonnontieteenä. Näin täytetään ”lain kirjain”
•
fysiikka: Opiskellaan kurssit: FY1 Fysiikka luonnontie•Lyhyt
teenä ja FY2 Lämpö. Kurssikokonaisuus antaa yleiskuvan fysiikan sisällöistä, mitä pelkän pakollisen kurssin perusteella
ei saa. On yleissivistävä kokonaisuus
fysiikka: Opiskellaan kurssit: FY1 Fysiikka luon•Keskipitkä
nontieteenä, FY2 Lämpö, FY3 Aallot, FY4 Liikkeen lait,
Arviointi
Arvioinnin tärkein peruste on kurssikoe. Kurssin arvosteluun
vaikuttaa myös opiskelijan aktiivisuus, esimerkiksi kotitehtävien tekeminen ja muut kurssiin mahdollisesti liittyvät tuotokset
kurssin alussa sovittavalla tavalla.
Pakollinen kurssi ja syventävät kurssit arvostellaan lukioasetuksen mukaisella numeroasteikolla 4-10. Soveltavat kurssit
arvostellaan suoritusmerkinnällä, S = suorittu tai H = hylätty. Jos
kurssin suoritus kesken, käytetään merkintää K.
Itsenäisesti kurssia suorittavien opiskelijoiden suorituksen
arvioinnissa vaikuttavat kurssikokeen lisäksi opettajan opiskelijalle antamien laskuharjoitustehtävien, kirjallisten- ja kokeellisten tehtävien suoritukset. Itsenäisesti opiskellusta kurssista
opiskelija voi saada vain hyväksytyn arvosanan, hylätystä suorituksesta ei siis tule opiskelijalle mitään merkintää.
Fysiikan päättöarvosanan lähtökohtana on opetussuunnitelman perusteiden mukaisten kurssien FY1-FY8 arvosanojen
aritmeettinen keskiarvo. Koulukohtaiset syventävät kurssit FY9
ja FY10 vaikuttavat vain korottavasti päättöarvosanaan, mikäli
ne korottavat kaikkien suoritettujen, pakollisten ja syventävien,
kurssien keskiarvoa. Soveltava kurssi FY11 voi rajatapauksessa
parantaa päättöarvosanaa.
mahdollisesti FY8 Moderni fysiikka sekä FY9 Fysiikan kokonaiskuva, jolloin kertaamisen voi rajoittaa opiskeltuihin
kursseihin. Vaihtoehto riittää pohjaksi esimerkiksi ammattikorkeakoulujen joillekin opintosuunnille
fysiikka: Opiskellaan kaikki tarjolla olevat fysiikan kurs•Pitkä
sit
Muutkin vaihtoehdot fysiikan kurssien valinnoissa ovat sallittuja
FY1 (pakollinen)
Fysiikka luonnontieteenä
fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana
•
ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovai•aineen
kutukset
erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen
•energian,
luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa
ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon
•kokeellisuus
rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi
•voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen
•liikkeen
graafinen esitys
Suoritusohjeita
Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä
siten, että kurssit FY1, FY2 ja FY3 opiskellaan 1.lukuvuotena, kurssit FY4, FY5 ja FY6 opiskellaan 2.lukuvuotena, kurssit FY7, FY8 ja
FY9 opiskellaan 3.lukuvuotena.
Fysiikka ja biologia ovat ylioppilaskirjoituksissa samana
päivänä. On mahdollista räätälöidä fysiikka siten, että kirjoittaminen onnistuu 3.lukuvuoden syksyllä. Tällöin FY8 olisi syytä
suorittaa 2.lukuvuoden syksyllä 3.jaksossa. Asiasta kannattaa
keskustella fysiikan opettajan kanssa.
FY2 (valtakunnallinen syventävä)
Lämpö
kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen
•
•paine, hydrostaattinen paine
lämpeneminen, jäähtyminen,
•kappaleiden
muutokset ja lämpöenergia
•mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde
•lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia
•energiavarat ja energian tuottaminen
51
olomuodon
Aallot
harmoninen voima ja värähdysliike
Sähkömagnetismi
magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
•
•aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
•aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen
•heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
•valo, peilit ja linssit
melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä
•ääni,
suojautuminen.
•
hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneetti•varattu
kentässä
•induktiolaki ja Lenzin laki
•induktioilmiöitä -pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
•energian siirto sähkövirran avulla
jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impe•tehollisen
danssin taajuusriippuvuuden määrittäminen
•värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
•sähköturvallisuus
•energiateollisuus
Liikkeen lait
liikkeen mallit ja Newtonin lait
•
ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voi•etämat, noste
•liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate
•liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate
•värähdysliikkeen energia
Aine ja säteily
sähkömagneettinen säteily
•
•röntgensäteily
•mustan kappaleen säteily
•valosähköilmiö
•säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
•atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli
viivaspektri, atomin energiatilat ja energia•kvantittuminen,
tasokaavio
•atomiytimen rakenne
•radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
•massan ja energian ekvivalenssi
•ydinreaktiot ja ydinenergia
•aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu
Pyöriminen ja gravitaatio
momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen
•
mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyö•pyörimisliikkeen
rimisliike
•pyörimisen liikeyhtälö
•pyörimismäärän säilyminen
•pyörimisliikkeen energia
•ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys
•gravitaatio ja gravitaation alainen liike
•heittoliike ja planeettojen liike
•satelliitit ja niiden käyttö
FY9 (syventävä)
Fysiikan kokonaiskuva
kurssin keskeiset sisällöt valitaan kurssin alussa seuraavista aiheista
•
suhteellisuusteorian perusteet, yleisen suh•suppeamman
teellisuusteorian lähtökohtia
systeemi: vuorovaikutukset, energiaperiaa•mekaaninen
te, liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate, impulssimo-
Sähkö
sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa
•
•jännitteen ja sähkövirran mittaaminen
•Ohmin laki
•Joulen laki
•vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait
laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkö•Coulombin
kentässä
•kondensaattori, kytkennät ja energia
•sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi
menttiperiaate, värähtely ja aaltoliike
•kenttä: gravitaatio, sähkömagneettinen kenttä
•säteily
•termodynaaminen systeemi: tila, pääsäännöt
•rakentumisperiaate
•invarianssien merkitys fysiikassa
•kurssia voi nimittää myös kertauskurssiksi
52
FY10 (syventävä)
hankinnan avulla etsiä, tulkita ja arvioida tietoa elämän ja
ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä
•osata ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat
tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tie•perehtyä
donhankinnassa
nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ym•perehtyä
päristötekniikassa
käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja
•osata
kestävän kehityksen edistämisessä
kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnos•saada
tusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan
Tähtitiede
Aurinkokunta: aurinkokunnan rakenne, taivaankappaleiden
liikkeen lait, avaruustutkimus
•
tähtitaivas, tähtikartat ja tähdistöt, kokeelli•Tähtiavaruus:
nen tiedonhankinta, tähde elinkaari
linnunrata, galaksit, galaksijoukot ja pimeä
•Galaksiavaruus:
aine
kosmologisia havaintoja, maailmankaik•Maailmankaikkeus:
keuden historia ja tulevaisuus
FY11 (soveltava)
Kurssien suoritusjärjestys
kurssi KE1 on kaikille yhteinen ns. pakollinen kurssi, muut
kurssit ovat vapaasti valittavissa
kurssit KE2-KE5 ovat syventäviä ja KE6-KE7 ovat soveltavia
Kurssit suositellaan suoritettavaksi seuraavassa järjestyksessä:
1. vuosi KE1 ja KE2
2. vuosi KE3, KE4 ja KE7
3. vuosi KE5 ja KE6
Fysiikan työkurssi
Kurssi tarjotaan vain parillisina vuosina
Tavoitteet
opiskelija opettelee käytännössä, miten luonnosta saadaan
tietoa kokeellisten menetelmien avulla
•
•tutustuu mittalaitteiden käyttöön ja tietotekniikkaan
kokeita ja rakentaa koejärjestelmiä, ymmärtää
•suunnittelee
huolellisen työn merkityksen ja osaa arvioida mittausten
Arviointi
arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen
sekä soveltamisen taito
•
määräytyy kurssikokeiden, osallistumisaktiivisuu•arvosana
den, kokeellisen työskentelyn, työselostusten, projektitöi-
luotettavuutta
•
•pystyy työskentelemään myös ryhmässä
käyttämään menetelmiä ja teknisiä välineitä, jot•opetellaan
ka tähtäävät hyvään menestykseen fysiikan ylioppilaskirjoi-
hallitsee erilaisia tulosten käsittelymenetelmiä, osaa laatia
selostuksen kokeesta ja sen tuloksista
den, esitelmien tai tutkielmien perusteella
arvioidaan arvosanalla 4-10, KE6 ja KE7 suoritus•KE1-KE5
merkinnällä S. Kursseista KE1-KE5 tulee saada vähintään ar-
tusksissa
vosana 5. Kursseja ei hyväksytä suorituksiksi arvosanalla 4
KE1 on opiskelijan ainoa kemian kurssi, voi opiskelija saa•jos
da päättötodistukseensa kurssista suoritusmerkinnän S nu-
Keskeiset sisällöt
Kurssilla tehdään 4-6 pienehköä mittausta, joista tuotoksena riittää mittausten esittely ja lopputulokset sekä yksi
laajempi työ, josta tehdään työselostus. Työt valitaan kulloisenkin tila- ja laitetilanteen mukaan lukion kurssien sisällöistä.
•
meroarvosanan sijaan
KE1 (pakollinen)
•
Esimerkkejä laajemmasta työstä: aurinkopaneelin kuormitussuoran ja suunnattavuuden mittaus, huoneilman CO2pitoisuuden tarkkailu, kompostin lämpötilan tarkkailu, sää-
Ihmisen ja elinympäristön kemia
syvennetään aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä
•
orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden omi•opetellaan
naisuuksia ja reaktioita
erilaisiin seoksiin ja niiden pitoisuuden määrit•tutustutaan
tämiseen
•harjoitellaan ainemäärälaskuja
aineiden erotus- ja tunnistamismenetelmiä, se•opetellaan
kä liuosten tekemistä
aseman mittausten hyödyntäminen.
kemia
Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä.
Tavoitteet
osata kemian keskeisimmät peruskäsitteet
•
•osata kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonLukion opinto-opas 2015-2016
53
KE2 (valtakunnallinen syventävä)
KE7 (soveltava)
Kemian mikromaailma
tutustutaan aineen rakenteen, ominaisuuksien ja reaktioiden välisiin yhteyksiin
Työ/tutkimuskurssi
tarjotaan vain parillisina vuosina (lukuvuonna 2014-2015),
voi suorittaa heti KE1-kurssin jälkeen
tutustutaan kemian työ- ja tutkimusmenetelmiin, tehdään
johtopäätöksiä kokeellisten mittausten perusteella ja tutustutaan tietokonesovelluksiin
•
käyttämään ja tuntemaan aineen ominaisuuk•opetellaan
sien ja rakenteen päättelyssä ja määrityksessä käytettäviä
•
menetelmiä ja tutkimaan näitä kokeellisesti
ja tutkimusmenetelminä ovat mm. aineen kvantitatii•työviset, kromatografiset ja spektrofotometriset määritykset,
sähkökemialliset mittaukset, titraus ja kemiallinen synteesi
aiheet voivat vaihdella vuosittain. Teemana voi
•työkurssin
olla esimerkiksi kestävä kehitys, ympäristökemia, kemian
Reaktiot ja energia
opetellaan ymmärtämään kemialliseen reaktioon vaikuttavia tekijöitä, energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisessa reaktiossa, sekä niiden merkityksen elinympäristössä ja yhteiskunnassa
•
historia, biokemia tai polymeerikemia
uskonto
kirjoittamaan reaktioyhtälöitä ja käsittelemään
•opetellaan
reaktioita matemaattisesti
kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioita,
•tutkitaan
sekä reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Tavoitteet
tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa monipuolisen uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen
Metallit ja materiaalit
tutustutaan teollisesti merkittäviin raaka-aineisiin sekä niiden jalostusprosesseihin
•
hapettimiin ja pelkistimiin ja niiden käyttöön,
•tutustutaan
sekä hapettumispelkistymisreaktioiden kirjoittamiseen
erilaisiin materiaaleihin sekä kulutustavaroiden
•tutustutaan
ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviin menetelmiin
kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja
•tutustutaan
sähkökemiaan liittyviin ilmiöihin, sekä opetellaan niihin liit-
pakollisia kurssit 1-3, syventäviä 4-5, soveltavia 6-7
•
kursseja (paitsi kurssit 6 ja 7) voidaan perustellus•kaikkia
ta syystä suorittaa itsenäisesti opettajan ohjeiden mukaan
arvioidaan numeroarvosanalla (4-10), paitsi sovelta•kurssit
vat kurssit 6-7 suoritusmerkinnällä
kerrotaan erikseen tarkemmin kunkin kurssin
•arvioinnista
yhteydessä
tyviä kvantitatiivisia sovelluksia
UE1 (pakollinen)
Reaktiot ja tasapaino
opetellaan ymmärtämään reaktion tasapainotilan muodostuminen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia, sekä tasapainon merkitys teollisuuden prosesseissa ja
luonnon ilmiöissä
Uskonnon luonne ja merkitys
tarkastellaan uskontoa yleismaailmallisena ja -inhimillisenä
ilmiönä sekä kulttuuriin, yhteiskuntaan ja maailmankatsomuksiin vaikuttavana tekijänä
•
•
Raamatun syntyyn, sisältöön ja vaikutukseen
•tutustuminen
kulttuuriin
vaihtelevat ryhmän kiinnostuksen mukaan: kes•työtavat
kustelut, ryhmätyöt, esitelmät, verkko-opetus ym.
arvosana muodostuu tuntiaktiivisuuden ja kurssin
•kurssin
lopussa pidettävän kertauskokeen perusteella
kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen ta•tutkitaan
sapainoon liittyviä ilmiöitä
KE6 (soveltava)
Kertauskurssi
kurssin tavoitteena on, että opiskelija kokoaa tietonsa ja
taitonsa, ja valmistautuu näin vastaamaan kemian ylioppilastehtäviin sekä osallistumaan jatko-opintopaikkojen sisäänpääsykokeisiin
UE2 (pakollinen)
Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta
perehdytään kristinuskon syntyyn vaikuttaneisiin tekijöihin,
kristillisen kirkon kehitykseen sekä kirkkoon länsimaisen
kulttuurin muokkaajana
•
54
oppilaiden omaan aktiivisuuteen perustuvia
•painotetaan
työtapoja: esitelmiä, alustuksia tai laajempaa kirjallista työtä
muodostuu tuntiaktiivisuuden ja kurssin lopussa
•arvosana
pidettävän kokeen perusteella
on käytännönläheinen, ja työtavat vaihtelevat: alus•kurssi
tuksia, tutkielmia, kuva-analyysejä, videoita, elokuvia, vierailuja, vierailijoita
arvioidaan tuntityöskentelyn ja opiskelijaesitysten
•kurssi
pohjalta (suoritusmerkintä S tai pyydettäessä numeroarvostelu)
UE3 (pakollinen)
UE7 (soveltava)
tarjotaan lukuvuonna 2015-16.
Ihmisen elämä ja etiikka
selvitetään kristillisen opin ja etiikan sisältöä sekä niiden
raamatullista perustaa
•
vastauksia oppilaille läheisiin yksilö- ja yhteiskun•etsitään
taeettisiin sekä maailmanlaajuisiin kysymyksiin
otetaan huomioon mahdollinen opiskelijan pi•arvostelussa
tämä alustus, tutkielma sekä aktiivinen osallistuminen kes-
Apostolin askelissa -raamattutiedon kurssi lukiolaisille
paneudutaan apostoli Paavaliin ja hänen kauttaan kristinuskon peruskysymyksiin
•
•perustiedot Uuden testamentin synnystä ja sisällöstä
•Paavalin elämänvaiheet
•Paavalin kirjeiden synty ja sisältö
•Paavalin opetus tämän päivän eettisistä kysymyksistä
käsitys vanhurskauttamisesta, Jeesuksesta, kas•Paavalin
teesta, ehtoollisesta, Pyhästä Hengestä, rististä
•kurssista annetaan suoritusmerkintä (S)
seurakunta järjestää kurssin keskitettynä vii•Oulunkylän
konloppukurssina syksyn aikana. Ennen tätä ovat ennakko-
kusteluun
etiikan ryhmistä toteutetaan verkko-opetusympäris•kaksi
tön avulla, joista toinen on kokonaan etäkurssi ilman luokkaopetusta. Nämä kurssit pitää Altti Pikkarainen
•kirjallisen loppukokeen pitämisestä sovitaan kurssilla
UE4 (valtakunnallinen syventävä)
Uskontojen maailmat
tutustuminen eri maailmanuskontoihin (hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan ja Japanin uskonnot, juutalaisuus ja islam)
•
•selvitetään luonnonkansojen uskonnollisuutta
ovat opiskelijakeskeisiä: ryhmätöitä, esitelmiä, vie•työtavat
railuja, keskusteluja jne.
•loppukuulustelusta sovitaan erikseen
•soveltuu myös ortodoksiuskonnon opiskelijoille
tapaaminen ja etätehtävien jako seurakunnalla. Tarkempi
aikataulu ilmestyy kunkin syksyn aikana. Kurssin yhdyshenkilönä toimii Tapio Leinonen. Email: tapio.leinonen@evl.fi
ORTODOKSINEN USKONTO
Tavoitteet
oppilas ymmärtää oman kirkkonsa vuosisataisen kehityksen, tradition, pyhyyden ja elämänmyönteisyyden merkityksen
•
UE5 (valtakunnallinen syventävä)
•
tarjoaa vuorovuosina yhden pakollisen kurssin, sy•koulu
ventävistä neuvotellaan erikseen opettajan kanssa, samoin,
Mihin suomalainen uskoo?
tutustutaan uskonnon ilmenemismuotoihin Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen (erilaiset uskonnolliset yhteisöt, sekä niiden asema että merkitys Suomessa)
•
jos oppilas haluaa suorittaa itsenäisesti jonkun pakollisen
kurssi
•kurssit arvioidaan numeroarvosanalla (4-10)
luonteeseen sopivat hyvin vierailut, vierailijat, ryh•kurssin
mätyöt ja tutkielmat
tärkeä kaikille uskonnon yo-kokeeseen osallis•abikurssina
tuville, yleissivistävä ja hyödyllinen muillekin
muodostuu tuntiaktiivisuudesta, erilaisista kurssin
•arvosana
alussa sovituista tehtävistä ja mahdollisen kokeen arvosa-
UO1 (pakollinen)
Ortodoksinen maailma
kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kirkon synnyn
ja kehityksen sekä kirkkoa tähän päivään muovanneet tekijät
•
nasta
oman kirkkonsa muotoutumisen historian ku•ymmärtää
lussa
ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallis•tuntee
ta ja kulttuurista merkitystä
oman uskonnollisen perinteensä osana historian ket•näkee
jua
UE6 (soveltava)
Uskonto taiteessa
kurssilla käsitellään uskonnon vaikutusta taiteen eri lajeihin
•
55
Sisältö
varhaiskirkko
UO4 (valtakunnallinen syventävä)
•
•Bysantin aika, oppi ja hallinto määräytyvät
•idän ja lännen kirkon ero
•Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot
•orientaaliset kirkot
•lännen kirkot
Uskontojen maailmat (vastaa sisällöltään UE4:ta)
opetetaan muiden uskontojen elämää ja kehitystä arvostaen ja ymmärtäen niiden omalaatuisuutta
•
•opiskelija voi osallistua UE4-kurssin opetukseen
UO5 (valtakunnallinen syventävä)
UO2 (pakollinen)
Ortodoksinen suomi
ortodoksisen kirkkotaiteen kulttuuriset ulottuvuudet sekä
itäinen ortodoksinen traditio suomalaisessa kulttuurielä-
•
Ortodoksinen uskonoppi ja etiikka
kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee ortodoksisen
kirkon opin lähteet ja perusteet
•
opetuksen lähtökohtana on kirkon oppi ihmisestä
•etiikan
Jumalan luomana ja hänen kasvustaan Jumalan valtakun-
mässä
elämänkatsomustieto
nan jäsenenä ja ymmärtää kirkon eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin
että eri maiden ortodoksiset kirkot ja muut us•ymmärtää,
konnot voivat tulla erilaisiin eettisiin tulkintoihin
Sisältö
ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite
•
•Pyhä Kolminaisuus
•Jumalansynnyttäjä
•pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen
•ortodoksinen ihmiskuva
•yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä
ET1 (pakollinen)
Hyvä elämä
peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto,
hyvä elämä, minuus, identiteetti
•
elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnolli•hyvä
sia hyvän elämän malleja
yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa
•ihmisen
tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimis-
UO3 (pakollinen)
mi, realismi
Raamattutieto
kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen ja taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian
keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa
•elämänhallinnan
omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys
muodostuminen ihmisen elämänkaaren aikana
•identiteetin
sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa
ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä nii•hyveitä
den suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin
•
jumalakuvankuvan kehityksen historian kulues•hahmottaa
sa Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja
täyttymisen Palestiinassa
Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja liturgi•tuntee
sessa elämässä
eri Raamatun kirjojen merkityksen kristinuskolle
•ymmärtää
ja erityisesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merki-
ET2 (pakollinen)
Maailmankuva
maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde
tyksen etiikan muotoutumisessa
•
rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä,
•maailmankuvan
yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuu-
•osaa omatoimisen Raamatun käytön
Sisältö
Jumala ja ihminen Pentateukissa
•
•viisauskirjallisuus
•profeetat ja messiasodotus
•evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet
•Jeesuksen henkilö
•Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista
•Paavali ja hänen kirjeensä
den rakenteesta
ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan
•maalliset
perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti
media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä
•koulu,
instituutioina
•länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat
56
•maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi
hyvään ja pahaan, tietoon, olemassaoloon, taiteeseen, kauneuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Filosofia auttaa näkemään,
miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään
johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa.
Perehtymällä filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, oppii muodostamaan ja perustelemaan omia
näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Filosofian opiskelu lukiossa edistää yleisiä
oppimisen ja ajattelun valmiuksia, parantaa suullisen ja kirjallisen ilmaisun taitoja, opettaa tekemään tarkkoja käsitteellisiä
erotteluja, kehittää arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofian kursseilla opitaan myös arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä, poliittisen
toiminnan oikeutusta sekä ihmisen tekojen eettisyyttä.
Lukiossa filosofian opiskelusta on apua erityisesti äidinkielen ja eri reaaliaineiden oppimisen kannalta. Työelämässä filosofian kursseilla opittavista kriittisen ja johdonmukaisen ajattelun taidoista on hyötyä monella alalla. Lukion filosofia antaa
valmiuksia paitsi filosofian myös muiden humanististen tieteiden jatko-opintoihin. Filosofiaa yliopistossa opiskelleet työllistyvät monenlaisiin tehtäviin, usein esimerkiksi opettajiksi, tutkijoiksi tai toimittajiksi sekä erilaisiin töihin, joihin liittyy kirjallista
työskentelyä.
ET3 (pakollinen)
Yksilö ja yhteisö
ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja
yhteisöllisyys
•
käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset
•vallan
vaikuttamiskeinot
•teorioita yhteiskunnan rakenteesta sekä muutoksesta
kansalaisen kriteerit suomalaisena, eurooppalaisena
•hyvän
ja maailmankansalaisena
•ihmisoikeudet ja niiden historia
ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muo•poliittiset
dot
yhteiskunnallisena, maailmanlaajuise•oikeudenmukaisuus
na ja ekologisena kysymyksenä
ET4 (valtakunnallinen syventävä)
Kulttuuriperintö ja identiteetti
kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt
•
•identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö
ja länsimaisen kulttuurin ominaispiirteet ja ny•suomalaisen
kyinen merkitys
•kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maail•etninen
massa
•elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa
•etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historia
Tavoitteet
•
erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja se•ymmärtää
kä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi
ET5 (valtakunnallinen syventävä)
yleissivistävät perustiedot sekä filosofian histori•hallitsee
asta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteis-
Maailmanselittäminen katsomusperinteissä
maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt
rakentamaan lukiossa opittavien tietojen ja taitojen
•oppii
pohjalta eheää ja kestävää maailmankatsomusta vastuulli-
kunnan ja kulttuurin ilmiöihin
•
•uskonnon ja uskonnollisuuden olemus
sosiologinen, moraalinen, antropologinen,
•uskontokritiikki:
psykologinen
•ateismi ja agnostismi
humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja ny•sekulaarin
kysuuntauksia
ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina
•humanismi
perusvirtauksina
sesti, harkiten ja perustellen
kyvyn asettaa asiayhteyteen nähden oikeita kysy•omaksuu
myksiä ja etsiä niihin kriittisesti perusteltuja vastauksia
jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnis•osaa
taa väitteitä ja niiden perusteluja
Arviointi
Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan
suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten
käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys,
johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. Kurssiarvostelun perusteena ovat kurssikokeet, keskustelut, referaatit, henkilökohtaiset tutkielmat, esitelmät, ja ryhmätyöskentely.
filosofia
Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian kursseilla opiskelija voi rakentaa oman maailmankatsomuksensa perusteita hahmottamalla suhdettaan ihmisyyteen,
57
FI3 (valtakunnallinen syventävä)
tarjotaan vain parittomina vuosina
Suoritusohjeita
pakollinen kurssi 1, syventäviä 2-4 ja soveltava kurssi 5
•
1-4 arvostellaan asteikolla 4-10, soveltavasta kurssis•kurssit
ta 5 joko arvosana tai suoritusmerkintä S
suositellaan suoritettavaksi seuraavassa järjestyk•kurssit
sessä
•1. vuosi: kurssit FI1 ja FI2
•2. vuosi: kurssit FI4 ja FI5
vuosi: kurssi FI3 (kurssi järjestetään vain parittomina
•2.-3.
vuosina)
ylioppilaskoe kannattaa suorittaa kolmannen
•filosofian
opintovuoden syksynä, mikäli aikoo kirjoittaa kolmannen
Tiedon ja todellisuuden filosofia
tutkitaan, mitä tieto ja totuus ovat sekä pohditaan tiedon rajoihin ja varmuuteen liittyviä kysymyksiä
•
argumentoinnin ja pätevän päättelyn perustei•perehdytään
siin sekä opitaan erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä
tieteenfilosofiaan: tieteellisen tiedon luonne,
•perehdytään
tieteellinen menetelmä, tieteen ja näennäistieteiden ero,
luonnontieteiden ja ihmistieteiden ero, tieteen suhde etiikkaan ja yhteiskuntaan
kielen suhdetta maailmaan ja tietämiseen sekä
•pohditaan
kielen ymmärtämisen ja tulkinnan ongelmia (kielifilosofia)
miten metafysiikka ohjaa pohtimaan ja jäsentä•tutkitaan,
mään maailman olemusta sekä kuinka se voidaan suhteut-
opintovuoden keväänä psykologian, historian, fysiikan tai
biologian (sama koepäivä). Tällöin on suositeltavaa suorittaa kurssit FI1-FI4 kahden ensimmäisen opintovuoden aikana.
taa eri tieteisiin ja maailmankatsomuksiin
FI1 (pakollinen)
Johdatus filosofiseen ajatteluun
perehdytään filosofiaan tieteenä ja sen asemaan suhteessa
muihin tieteisiin
•
filosofian eri osa-alueisiin, tutkitaan mm. kysy•tutustutaan
myksiä tiedosta, totuudesta, olemassaolosta, moraalista,
Yhteiskuntafilosofia
opitaan arvioimaan kriittisesti yhteiskunnallista ja poliittista
toimintaa sekä tutkitaan, miten yhteiskuntajärjestys, valta ja
omistaminen voidaan oikeuttaa
•
hyvästä elämästä, onnellisuudesta, kauneudesta, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, vallasta ja vapaudesta
miten yksilön oikeudet, velvollisuudet, vapaudet
•tutkitaan,
ja vastuut voidaan määritellä
keskeisiin yhteiskuntafilosofisiin teemoihin,
•perehdytään
kuten turvallisuuden ja vapauden suhde, laillinen ja laiton
perusasioita väitteiden perustelemisesta, väittelys•opitaan
tä ja filosofisesta keskustelusta
filosofian luonteeseen, ongelmiin, peruskysy•perehdytään
myksiin, menetelmiin, syntyyn ja kehitykseen
keskeisiä eurooppalaisia filosofeja ja heidän nä•esitellään
kemyksiään
väkivalta, rikos ja oikeudenmukaiset rangaistukset, ihanneyhteiskunnan mallit (utopiat), tasa-arvon eri määritelmät
sekä etujen ja rasitteiden oikeudenmukainen jakaminen yhteiskunnassa
olisiko yhteiskuntaa uudistettava perinteitä vaa•pohditaan,
lien (konservatismi), tasa-arvoisempaan suuntaan (sosia-
lismi), vailla valtion pakkovaltaa (anarkismi) vai yksilön vapauksia korostaen (liberalismi)
Filosofinen etiikka
perehdytään filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin
•
arvioimaan elämää ja toimintaa moraalisista näkö•opitaan
kulmista sekä jäsentämään omia moraalisia ratkaisuja filo-
miten yksilön identiteetti rakentuu ja millä eh•pohditaan,
doin arvoiltaan, identiteetiltään ja ominaisuuksiltaan erilaiset ihmiset voivat elää yhdessä samassa yhteiskunnassa
(mm. sukupuoliero, sukupuoli-identiteetti, toiseus, monikulttuurisuus, rasismi)
sofisen etiikan välinein
erilaisten eettisten vakaumusten filosofiseen
•perehdytään
perustaan; pohditaan mm. moraalin suhdetta luontoon, la-
FI5 (soveltava)
kiin, uskontoon, kieleen, järkeen ja tunteisiin
•
opitaan soveltamaan etiikan teoriaa käytännön eettisiin kysymyksiin; mahdollisia teemoja esimerkiksi eläinten oikeudet, ympäristöfilosofia, seksuaalietiikka, sodan etiikka, internet ja etiikka
Estetiikka
pohditaan, mitä on kauneus sekä perehdytään kauneuskäsityksen syntyyn ja kehitykseen eri aikakausina
•
mitä taide on, miten taiteen käsite on ymmärret•pohditaan,
ty eri aikakausina ja miten kulttuurin käsitykset taiteilijoista
filosofisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja on•perehdytään
nellisuudesta
ja taiteilijuudesta ovat muuttuneet
millainen suhde taiteella ja moraalilla on; mm. tai•tutkitaan,
teen etiikka ja taiteen moraaliset tehtävät
58
miten taideteoksia voidaan tulkita ja arvottaa,
•selvitetään,
miten taideteokset saavat merkityksensä, miten taideteok-
merkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen
•psyykkisen kehityksen tutkiminen
set ovat olemassa sekä mitä on taidekritiikki
taiteen merkitystä ja vaikutusta yhteiskunnassa
•pohditaan
sekä kulttuurissa (valta, propaganda, kauneusihanteet)
vierailuja museoihin ja teatteriin, elokuvia, tut•alustuksia,
kielmia jne.
PS3 (valtakunnallinen syventävä)
Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin
•
perusprosessit (mm. tarkkaavaisuus, havainnot
•kognitiiviset
ja muisti)
toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden
•kognitiivisen
kuntoutus
psykologian ja neuropsykologian tutkimus se•kognitiivisen
kä niiden sovelluksia
•vireystilan säätely, nukkuminen ja uni
psykologia
Tavoitteet
tavoitteena on ohjata käyttämään hyväksi psykologista tutkimustietoa sekä lisätä valmiuksia sen hankkimiseen, arvioimiseen ja soveltamiseen
•
kehittämään opiskelijoiden valmiuksia hyödyntää
•pyritään
psykologista tietoa omaan elämänhallintaansa
Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen
•
moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostu•tunteet
minen, ilmeneminen ja merkitys
•motivaation ja tunteiden perusteoriat ja tutkimus
tunteiden ja kognitiivisten toimintojen keski•motivaation,
näiset vaikutukset ihmisen toiminnassa
tunteiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvoin•motivaation,
tiin yksilö- ja yhteisötasolla
ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin
•motivaation
tekijöihin sekä motivaation että tunteiden biopsykologinen
pakollinen kurssi 1, syventäviä kurssit 2-5, soveltavia kurssit 6-7
kurssit 1-5 arvioidaan asteikolla 4-10, soveltavat kurssit joko
arvosanalla tai suoritusmerkinnällä S
•
käytetään opettajajohtoista opetusta, keskus•työtapoina
telua, väittelyjä, esitelmiä, tutkielmia, ryhmätöitä ja verkkoopetusta
•Opetuksessa korostuu opiskelijakeskeisyys
PS1 (pakollinen)
perusta
kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, on•korkeatasoinen
gelmanratkaisu ja päätöksenteko
Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus
psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet
•
toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä,
•psyykkisen
toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia teki-
jöitä
Persoonallisuus ja mielenterveys
tarkastellaan persoonallisuutta koko ihmisen toimintaa kokoavana järjestelmänä
psykologian perusteet ja merkitys lukio-opiske•oppimisen
lijalle
•sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmä, roolit ja normit
•psykologian eri ihmiskuvat
•
•persoonallisuus käsitteenä ja tutkimuskohteena
•yksilöiden väliset persoonallisuuksien erot
ja ympäristön vaikutus persoonallisuuden muo•kulttuurin
vautumiseen
ja elämänhallinta (erilaiset mielenterveyshäi•mielenterveys
riöt ja niiden hoitomuodot)
Ihmisen psyykkinen kehitys
tarkastellaan ihmisen kehitystä ja elämänkaarta (lapsesta
vanhukseen)
•
•kehitykseen vaikuttavat tekijät
osa-alueet eri ikäkausina: kognitiivinen, sosioe•kehityksen
motionaalinen ja persoonallisuuden kehitys
•psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esiLukion opinto-opas 2015-2016
PS6 (soveltava)
Minä, me ja muut - johdatus sosiaalipsykologiaan
tutustutaan sosiaalipsykologiaan tutkimusalana ja -menetelmänä
•
59
vuorovaikutussuhteiden kehittymistä ja muo•selvitetään
toutumista
ryhmän muodostumiseen ja toimintaan vai•perehdytään
kuttaviin tekijöihin
ja perehdytään viestintään sekä verkostoitumi•tutkitaan
seen ryhmien välillä
•perehdytään erilaisuuteen ja konfliktien ratkaisuun
HI1 (pakollinen)
Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
kurssi käsittelee talous- ja sosiaalihistoriaa kivikaudesta nykyaikaan
•
ajatuksena on historiallisen muutoksen ja mur•keskeisenä
roksen ymmärtäminen
ja luonnon välisen vuorovaikutuksen tarkastelu eri
•ihmisen
aikakausina
pohditaan myös nykyajan taloudellisia ja yhteis•kurssilla
kunnallisia haasteita historiallista taustaa vasten
•suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä
PS7 (soveltava)
Kenttätyökurssi
selvitetään psykologian tiedonhankintamenetelmät ja sovelletaan niitä käytännön tutkimukseen
•
•laaditaan tutkimukseen liittyvä tutkimussuunnitelma
•opitaan tekemään metodisesti oikein laadittu tutkielma
käytännön tutkimus suoritetaan itsenäisesti kentällä,
•itse
opettaja ohjaa työskentelyä
voivat olla mm. eri ikäkausiin liittyvät tut•tutkimuskohteina
kimukset (esim. lasten kehitys), kyselytutkimukset, mielen-
HI2 (pakollinen)
Eurooppalainen ihminen
kronologisesti etenevä maanosamme kulttuurihistoriaa käsittelevä kokonaisuus
•
•lisäksi aatehistorialla on keskeinen osuus kurssin sisällössä
viisi tai kuusi aikakautta; tarkastelukul•tarkastelukohteina
maksi voidaan valita esim. ihmiskäsitys eri aikoina
rinnalla voidaan myös tutustua historiatieteen
•työskentelyn
tutkimusmenetelmiin ja eri lähdetyyppeihin
•suositellaan suoritettavaksi toisena kurssina
terveyteen liittyvät tutkimusaiheet
loppupuolella opiskelijat esittelevät tutkielmansa ja
•kurssin
tutkimuksensa tulokset, joista keskustellaan yhteisesti
•kurssista annetaan suoritusmerkintä S
historia
HI3 (pakollinen)
Kansainväliset suhteet
kurssi tutustuttaa opiskelijat 1800- ja 1900-luvun kansainvälispoliittisiin tapahtumiin ja ilmiöihin selvittämällä erityisesti niiden ideologisia ja taloudellisia taustatekijöitä
•
Tavoitteet
historian tehtävänä on ohjata opiskelijaa ymmärtämään ja
jäsentämään nykyaikaa historiallisen kehityksen tuloksena
ja tulevaisuuden lähtökohtana
•
kurssien 1 ja 2 jälkeen, kuitenkin niin, että tämä
•vapaasti
kurssi olisi suoritettu ennen ”Kulttuurit kohtaavat” -kurssia
opiskelija hankkimaan menneisyyttä koskevaa tie•opettaa
toa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitul-
(kurssi 6), kurssi on myös edellytyksenä yhteiskuntaopin
syventävälle kurssille ”Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni” (YH4)
kintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien moninaisuuden
opiskelijaa ymmärtämään kulttuurin erilaisia ilmene•auttaa
mismuotoja ja niiden erilaisuutta
HI4 (pakollinen)
Suomen historian käännekohtia
kurssi on luonteeltaan analysoiva ja tarkastelee sekä rauhanomaisen kehityksen murroksia että väkivallaksi kärjistyneitä tapahtumia 1800- ja 1900-luvun Suomessa
•
suorittamisjärjestyksestä maininta erikseen kurs•kurssien
siesittelyn yhteydessä
numeroarvosanalla, johon vaikuttavat koe, jatkuva
•arviointi
näyttö sekä mahdolliset oppilastyöt
tenttimisestä tulee sopia aina erikseen opet•mahdollisesta
tajan kanssa
•
•vapaasti kurssien 1 ja 2 jälkeen
HI5 (valtakunnallinen syventävä)
Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan
kurssilla perehdytään Suomen historiaan kivikaudesta vuoteen 1809
•
•pääpaino on Ruotsin vallan ajassa
•suoritusjärjestys vapaa
60
HI6 (valtakunnallinen syventävä)
•
suorittamisjärjestyksestä maininta erikseen kurs•kurssien
sierittelyn yhteydessä
numeroarvosanalla, johon vaikuttavat koe, jatkuva
•arviointi
näyttö sekä mahdollisesti oppilastyöt
tenttimisestä tulee sopia aina erikseen opet•mahdollisesta
tajan kanssa
Kulttuurien kohtaaminen
kurssi käsittelee Euroopan ulkopuolisten kulttuurien historiaa
•
teemana on kulttuurien kohtaaminen, jota kä•yhdistävänä
sitellään esihistoriallisista kansainvaelluksista aina nykyajan
globalisoituvaan markkinatalouteen asti
•suositellaan suoritettavaksi kurssien 1-3 jälkeen
YH1 (pakollinen)
HI7 (koulukohtainen syventävä)
Yhteiskuntatieto
kurssi käsittelee Suomen valtio-oppia ja yhteiskuntapolitiikkaa
•
keskeisenä sisältönä on vallanjako ja vallan kontrolli
•kurssin
sekä ihmisoikeudellinen näkökulma
Maailmanpolitiikkaa 2000-luvulla
Kurssilla
tarkastellaan ajankohtaisia maailmanpolitiikan tapahtumia,
niiden historiallisia taustoja ja tulevia näkymiä
•
maailmanpolitiikan tutkimuksen teoriaan ja kä•tutustutaan
sitteisiin
tietoja globaalin kansainvälisen politiikan eri
•syvennetään
toimijoista (vahvat ja vahvistuvat valtiot ja alueet, valtioiden
YH2 (pakollinen)
Taloustieto
kurssilla käsitellään ns. mikro- ja makrotaloustietoa
•
on kansantaloudellisten peruskytkentöjen tarkas•pääpaino
telussa
kuuluvat mm. Euroopan taloudellinen integraa•aihepiiriin
tio, Suomen asema kansainvälisessä talousjärjestyksessä,
välinen yhteistyö, kansainväliset järjestöt ja kansalaisyhteiskunta)
työtapoihin kuuluu luento-opetuksen lisäksi oma
•kurssin
tiedonhaku median avulla, port folio- tai projektityöskentely
(tutkielma, esitelmä), oppikirjaa ei ole käytössä
•kurssi HI3 suositellaan suoritettavaksi ennen tätä kurssia
soveltuu kaikille maailman tapahtumista kiinnostu•kurssi
neille ja erityisen hyvin yhteiskunnallisten aineiden, viestin-
taloudellinen kasvu
on, että opiskelija pystyy ymmärtämään lehti•tavoitteena
en taloussivuja ja seuraamaan radion ja TV:n talousohjelmia
nän tai talouden alan opinnoista haaveileville
sekä lisätä valmiuksia tehdä itseä koskevia taloudellisia ratkaisuja, esim. laina- ja sijoituspäätöksiä
HI8 (koulukohtainen syventävä)
Historian kertauskurssi
Kurssilla kerrataan historian pakollisten ja valtakunnallisten
syventävien kurssien keskeisimmät sisällöt ylioppilaskirjoitusten ainereaalia varten. Kurssilla harjoitellaan myös vastaamista
erilaisiin reaalikokeessa esiintyviin tehtäviin. Suositellaan abiturienteille.
YH3 (valtakunnallinen syventävä)
Kansalaisen lakitieto
kurssilla tutustutaan Suomen oikeusjärjestelmän perusteisiin
•
•keskeinen sisältö käsittelee siviili- ja rikosoikeutta
•oppilas saa oikeustieteellisen yleissivistyksen perustan
yhteiskuntaoppi
YH4 (valtakunnallinen syventävä)
Tavoitteet
opiskelija tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
•
Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni
kurssilla tutustutaan eurooppalaiseen identiteettiin ja arvoihin
•
keskeistä sisältöä on vaikuttaminen ja vallankäyttö
•kurssin
Euroopan unionissa ja suomalaisten vaikuttamismahdolli-
kykenee hankkimaan ajankohtaista tietoa eri läh•opiskelija
teistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja ti-
suudet unionissa
lastollista informaatiota
•kurssilla perehdytään myös EU:n tulevaisuuden haasteisiin
ennen tulee suorittaa historian kurssit 1-3 ja yhteis•kurssia
kuntaopin kurssi 1
•
•kasvattaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen
opiskelija hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen sanaston
61
YH5 (koulukohtainen syventävä)
TT5 (soveltava)
Yhteiskuntaopin kertauskurssi
Kurssilla kerrataan yhteiskuntaopin pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeisimmät sisällöt ylioppilaskirjoitusten ainereaalia varten. Kurssilla harjoitellaan
myös vastaamista erilaisiin reaalikokeissa esiintyviin tehtäviin. Suositellaan abiturienteille.
Teatteritaiteen lukiodiplomi
opiskelija toteuttaa itsenäisen työn valitsemastaan aiheesta
joko yksin tai ryhmässä
•
•
voi suorittaa teatterin eri osa-alueista: ohjaajan- tai
•diplomin
näyttelijäntyöstä
•diplomityön arvioi kaksi ilmaisutaidon ammattilaista
suorittaminen edellyttää vähintään kolmen ilmai•diplomin
sutaidon kurssin suorittamista
teatteritaide
Musiikki
TT1 (soveltava)
Ilmaisutaidon peruskurssi
peruskurssilla tehdään monipuolisesti ilmaisua vapauttavia
harjoituksia mm. luottamus-, liike- ja ääniharjoituksia
•
tutustutaan improvisaation perusteisiin ja vierail•kurssilla
laan katsomassa improvisaatioteatteria
on oppia ilmaisun rohkeutta ja päästä eroon
•tarkoituksena
esiintymisarkuudesta
Tavoitteet
tavoitteena opiskelijan itsenäisen musiikillisen ajattelun ja
viestinnän, musiikin arvostamisen sekä luovan ilmaisun kehittyminen siten, että opiskelija voi toimia aktiivisesti musiikin parissa yksilönä ja ryhmän jäsenenä
•
pakollisia kurssit 1-2 (2.kurssi vaihtoehtoinen kuvataiteen
2.kurssin kanssa); syventäviä 3-11, soveltavia 12-15)
TT2 (soveltava)
Teatteri-ilmaisun peruskurssi
kurssilla tutustutaan teatteri-ilmaisun perusteisiin ja opetellaan analysoimaan draamallista ilmaisua
•
•kurssilla tutustutaan osallistavaan/soveltavaan teatteriin
valmistetaan pieniä esityksiä ja käydään katsomas•kurssilla
sa teatteriesitys
MU1 (pakollinen)
Musiikki ja minä
tutustutaan käytännön musisoinnin ja kuuntelutehtävien
avulla musiikin peruskäsitteisiin ja -elementteihin; melodiaan, rytmiin, harmoniaan, sointiväriin ja muotoon
•
TT3 (soveltava)
MU2 (pakollinen)
Teatteri-ilmaisun jatkokurssi
kurssilla syvennetään tietoja jossakin tai joissakin teatterin
osa-alueissa
Moniääninen Suomi
kurssilla tutustutaan suomalaisen musiikin vaiheisiin kuunteluesimerkein ja laulaen ja soittaen
•
•kurssilla tehdään osallistavaa ja/tai esittävää teatteria
suoritetaan kerhomuotoisena (Teatteriklubi 7 lukujär•kurssi
jestyksen ulkopuolella)
•
MU3 (valtakunnallinen syventävä)
Ovet auki musiikille
kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai
musiikkikulttuureihin kuuntelutehtävien ja käytännön musisoinnin avulla
•
TT4 (soveltava)
Ideasta muotoon
kurssilla syvennetään teatteri-ilmaisullisia taitoja sekä sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja
•
•kurssilla valmistetaan pitkä esitys
suoritetaan kerhomuotoisena (Teatteriklubi 7 lukujär•kurssi
jestyksen ulkopuolella)
Musiikki viestii ja vaikuttaa
kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin
käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa
ja mediassa
•
62
MU11 (syventävä)
Musiikkiprojekti
kurssilla on tavoitteena tuottaa itse jokin musiikkiproduktio
aiemmilla kursseilla saavutettujen tietojen ja taitojen pohjalta
Lauluopetus ja soitinopetus
opetus tapahtuu 3-4 hengen ryhmissä
•
•
äänialue määritetään ja sitä kehitetään ja laajen•opiskelijan
netaan kunkin edellytysten ja taipumusten mukaisesti
•mikrofonin käyttö ja esiintymiskoulutus
•kansanlauluja, keskeisiä viihde-, rock- ja jazzlauluja
tavoitteena on kehittää rytmi-, melodia-,
•soitinopetuksen
muotoja tyylitajua, nuotinlukutaitoa sekä tyylinmukaista
MU6 (syventävä)
Kuoro
hengitys-, rentoutus-, äänenavaus- ja äänihuulten hallitsemista kehittäviä harjoituksia
•
koostuu 3-5 -äänisistä, erityylisistä a capella
•ohjelmisto
-kuorolauluista, kansanlauluista, viihdekuorolauluista jne.
pienyhtyeiden ja orkesterin kanssa kuoro har•yhteistyössä
joittelee myös viihde- ja rockmusiikkia
fraseerausta ja improvisointia
MU12 (soveltava)
Musiikkiteknologia 1
kurssilla tutustutaan musiikin tietokoneavusteiseen luomiseen ja muokkaamiseen
•
•perustiedot notaatio- ja sekvenssiohjelmista
•tietokonestandardit musiikin palveluksessa
MU7 (syventävä)
Orkesteri
orkesterimusiikkia eri tyylikausilta
•
itsenäisesti sekä kuoron säestystehtävien
•viihdemusiikkia
yhteydessä
tehdään sovitus-, studioteknologia- ja ministu•yhteistyötä
dio -opetuksen kanssa
MU13 (soveltava)
Musiikkiteknologia 2
kovalevyäänitys- ja sekvensseriohjelman jatko-opiskelua
•
•MIDI ja synteesi
käyttöjärjestelmään ja sen ominaisuuksiin pe•tietokoneen
rehtymistä syvällisemmin
MU8 (syventävä)
Pienyhtye
pienyhtyekurssilla opiskelijat voivat soittaa mielenkiintonsa
mukaan kamarimusiikkikokoonpanossa, nokkahuilu-, kansanmusiikki-, rock- tai jazzyhtyeessä sekä latinalais-amerikkalaisen
musiikin yhtyeessä tai laulaa lauluyhtyeessä
MU14 (soveltava)
Studiotekniikka 1
kurssilla tutustutaan äänentoistossa ja äänityksessä tarvittaviin tekniikoihin, terminologiaan ja käytäntöön
•
•PA -laitteiston peruskäyttö
•koulun studion ja sen laitteiston käyttö avustettuna
MU9 (syventävä)
Musiikin sovitus
kurssilla tutustutaan laulu- ja instrumentaalimusiikin sovittamiseen
•
henkilökohtaista työtä sekä tiivistä yhteistyötä kuo•paljon
ron, orkesterin, pienyhtyeiden, laulu- ja soitinopetuksen se-
MU15 (soveltava)
Studiotekniikka 2
kurssilla syvennetään edeltävällä kurssilla (MU14) opittuja
taitoja
•
•itsenäisen ja omaehtoisen työskentelyn opettelua
•PA -laitteiston edistyneempi käyttö
•koulun studion ja sen laitteiston käyttö itsenäisesti
•Mahdollisuus suorittaa lukiodiplomi.
kä musiikin tietotekniikan kanssa
MU10 (syventävä)
Latinalais-amerikkalainen musiikki
kurssilla perehdytään Etelä-Amerikan ja Karibianmeren alueen rikkaaseen musiikkiperinteeseen
•
maiden musiikkityylien opiskelua aktiivisen kuuntelun ja
•eriomien
laulu-, soitto- ja tanssiharjoitusten avulla
63
KUVATAIDE
tila
•ihmisen ja tilan kuvaus taiteen historiassa
•kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin
Tavoitteet
Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuvataiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetus painottuu opiskelijoiden omaan taiteellisen
työskentelyyn niin, että jokainen oppii ja löytää omille ajatuksille
ja mielikuvilleen luontevimman kuvallisen ilmaisumuodon sekä
kokee tekemisen ja onnistumisen iloa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin perusteita ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille. Yhteistyö Nykytaiteen museo Kiasman
kanssa laajentaa opiskelijoiden toimintaympäristöä ja ohjaa heitä käyttämään ja arvostamaan kulttuuripalveluja.
Oulunkylän yhteiskoulun lukiossa voi opiskella kuvataiteita
painotetusti, kahden pakollisen kurssin lisäksi on tarjolla seitsemän syventävää kurssia ja yksi soveltava kurssi.
KU2 (pakollinen)
Ympäristö, paikka ja tila
Tavoitteet
oppia muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja
ja suunnitteluprosesseja
•
tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, raken•oppia
nettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä
Sisältö
arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteiden ymmärtäminen
•
rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, es•maisema,
teettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä
•Helsingin arkkitehtuuri
•suomalainen taideteollisuus ja muotoilu
Pakollisia kurssit KU1-KU2 (joista 2.kurssi vaihtoehtoinen
musiikin 2.kurssin kanssa), syventäviä KU3-KU9, jotka edellyttävät 1.kurssin suorittamista, soveltava KU10 edellyttää vähintään
neljän aiemman kuvataiteen kurssin suoritusta.
Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa
teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10, poikkeuksina Kirjansidonta- ja paperityöpaja (KU8)
ja Kankaanpaino- ja värjäystyöpaja (KU9), joista opiskelija saa
suoritusmerkinnän S. Kuvataiteen lukiodiplomikurssin (KU10)
valtakunnalliset arviointiohjeet julkaistaan vuosittain tehtävien
yhteydessä.
Kursseja ei voi suorittaa tenttimällä.
KU3 (valtakunnallinen syventävä)
Media ja kuvien viestit
Tavoitteet
oppia erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen
•
•ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa
käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestin•oppia
täympäristöissä oman ilmaisunsa välineenä
Sisältö:
kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat,
populaarikulttuuri, sarjakuva
•
•graafinen suunnittelu: taitto, typografia ja julistetaide
•visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa
•elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta
KU1 (pakollinen)
Minä, kuva ja kulttuuri
Tavoitteet
oppia ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään
omakohtaisia ratkaisuja
•
•kokemaan tekemisen ja onnistumisen iloa
käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja
•oppia
arvioidessaan kuvia
kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin mer•ymmärtää
kityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa
Taiteen kuvista omiin kuviin
Tavoitteet
hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti
ja kronologisesti
•
omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemus•käyttää
taan
•kehittyy eri piirustus- ja maalaustekniikoiden hallinnassa
Sisältö
oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely
•
•kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike,
64
•järjestelmä- ja digikameran käyttö
•mv-filmien ja -kuvien kehitys, pimiötyöskentely
•valokuvan historia ja nykypäivä
Sisältö
taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin
•
•aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista prosessia
•akvarelli-, guassi- ja akryylimaalaus
•erilaisten piirtimien ominaispiirteet
KU8 (koulukohtainen soveltava)
Kirjansidonta ja paperityöpaja
Nykytaiteen työpaja
Tavoitteet
tutustua perinteisiin taidekäsityötaitoihin ja oppii arvostamaan käden taitoja
•
materiaalivalinnoissaan ekologiset arvot ja kier•huomioida
rätyksen mahdollisuuden
Tavoitteet
oppia seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia
ilmiöitä
•
ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja
•oppia
omassa ilmaisussaan
•ymmärtää kuvailmaisun elämyksellisen luonteen
Sisältö
paperin valmistaminen kierrätysmateriaaleista
•
•paperin marmorointi ja liisterimaalaus
•kirjojen ja albumien sidonta em. materiaaleja käyttäen
Sisältö
mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja
erilaiset taidekäsitykset
•
produktion toteuttaminen (video, valokuva, instal•oman
laatio...)
Nykytaiteen museo Kiasman toimintaan ja
•tutustuminen
näyttelyihin
KU9 (koulukohtainen syventävä)
Kankaanpaino ja värjäystyöpaja
Tavoitteet
perehtyä kankaanpainannan ja värjäyksen perinteisiin menetelmiin
•
oppimaansa ennakkoluulottomasti omassa ilmai•kokeilla
sussaan
Keramiikka- ja kuvanveisto
Tavoitteet
oppia muotoon, materiaaliin ja käyttötarkoitukseen pohjaavaa suunnittelutaitoa
Sisältö
leimasinpainanta
•
ja oppia kolmiulotteisen ilmaisun keskeisiä käsittei•tuntea
tä ja taitoja
•
•solmuvärjäys ja vahabatikki
•silkkipainotekniikat ja kankaanmaalaus
KU10 (soveltava)
Sisältö
käyttöesineiden suunnittelu ja toteutus savesta, käsinrakennustekniikat
•
•keskeisimmät koristelutekniikat ja lasitus
•kolmiulotteinen työskentely eri tekniikoin ja materiaalein
•kipsimuotin valmistus ja valu
Kurssilla toteutetaan valtakunnallisten ohjeiden ja tehtävien mukainen opinnäytetyö. Työ koostuu kuvataiteellisesta tuotoksesta, omaa työskentelyä kuvaavasta ja arvioivasta portfoliosta sekä teeman liittyvästä kirjallisesta esseestä. Taiteellinen
työskentely suoritetaan itsenäisesti opettajan valvonnassa (34h)
ja essee kokeenomaisessa tilanteessa (4h).
Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna neljä lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. Työn arvioivat ohjaava opettaja ja ulkopuolinen arvioitsija. Kurssi arvioidaan arvosanoilla 1-5 ja siitä saa erillisen diplomitodistuksen.
Päättötodistukseen suoritusmerkintä S. Tehtävät löytyvät yleensä edellisen lukuvuoden lopulla osoitteesta www.oph.fi ja niihin
kannattaa tutustua ennen kurssin alkua.
Valokuvailmaisu ja pimiökurssi
Tavoitteet
oppia ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvottamaan valokuvauksen erityispiirteitä suhteessa arkipäivään ja taiteeseen
•
Sisältö
valokuvakerronnan ominaispiirteet
•
65
KU11 (soveltava)
LIT3 (valtakunnallinen syventävä)
Taidegrafiikka
Tarjotaan parittomina vuosina
Virkisty liikunnasta (Palloilukurssi)
Tarjotaan parittomina vuosina
sopiva kurssi kaikille, jotka pitävät pelaamisesta
•
•kurssilla pelataan erilaisia joukkueja mailapelejä
Tavoitteet
perehtyä taidegrafiikan menetelmiin, ilmaisuun ja historiaan
•
LIT4
Sisältö
mm. koho- ja syväpaino, serigrafia (kankaanpaino), monotypia ja sekatekniikat
•
Vanhat tanssit (syventävä)
tavoitteena on kehittää oppilaiden tanssitaitoja sekä tutustuttaa heidät erilaisiin salonkitansseihin, jotka esitetään
vanhojen päivän tanssiaisissa
•
LIIKUNTA
LIT5 (soveltava)
LIIKUNTA TYTÖT
Treenikurssi
kurssi sopii kaikille, jotka haluavat kohentaa kuntoaan
•
treenataan tavoitteellisesti oman kunto-ohjelman
•kurssilla
mukaan
harjoittelemaan oikein ja juuri itsellesi sopivalla tavalla
•opit
erilaisten kestävyys- ja voimaharjoitteiden avulla
Tavoitteet
tavoitteena on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa
sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys
fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille
•
tavoitteena on antaa myönteisiä kokemuksia ja
•liikunnan
elämyksiä jotka vahvistavat opiskelijan vireystilaa ja auttavat jaksamaan koulutyössä
LIT6 (soveltava)
Fitness ja hyvinvointikurssi
Kurssin tavoitteena on opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen
•
arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktii•Liikunnan
visuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot
•
•Liikunta, rentoutuminen ja ravinto
sisältää paljon erilaisia liikuntamuotoja esim. joogaa,
•Kurssi
kahvakuula- ja kuntosaliharjoittelua sekä erilaisia rentoutu-
ja toimintakyky
•Soveltavat kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä (S)
oppilas voi saada todistukseen suoritusmerkin•halutessaan
nän numeroarvosanan sijaan myös syventävistä kursseista
mismuotoja
LIT7 (soveltava)
LIT1 (pakollinen)
Rentoutuskurssi
kurssin aikana tutustutaan erilaisiin rentoutusmenetelmiin
(esim. mielikuvarentoutus, jooga, hieronta, venyttely, syvärentoutus, shiatsu)
•
Taitoa ja kuntoa
kurssi sisältää fyysisen kunnon harjoittelua sekä oman fyysisen kunnon mittaamista ja arviointia
•
kurssin sisältöihin kuuluvat; lihashuolto ja rentoutus,
•lisäksi
sisä- ja ulkopalloilut, mailapelit, voimistelu, uinti ja vesipe-
•kurssilaiset saavat tietoa stressistä ja sen ehkäisystä
•opetus toteutetaan luentoina sekä käytännön harjoituksina
•kurssi sopii etenkin abeille (myös pojille)
lastus, yleisurheilu, suunnistus, luontoliikunta sekä jääpelit
(riippuen kurssin ajankohdasta)
LIT8 (soveltava)
LIT2 (pakollinen)
Talviliikuntakurssi
kurssi koostuu seuraavista osioista:
•
•jääpelit (jääkiekko, ringette ja jääpallo)
•hiihdon ja laskettelun perustekniikoiden opettelu
yhteisesti suunnittelema laskettelu/hiihtoretki va•kurssin
littuun hiihtokeskukseen
Liikuntaa yhdessä ja erikseen
kurssi sisältää fyysisen kunnon harjoittelua, lihashuoltoa ja
rentoutusta
•
keskeiset sisällöt ovat: sisä- ja ulkopalloilut, maila•kurssin
pelit, tanssi, kuntouinti ja vesiliikunta. Kurssin ajankohdasta
riippuen myös talvi- ja luontoliikunta
66
opiskelija voi saada todistukseen suoritusmer•halutessaan
kinnän numeroarvosanan sijaan
LIT9 (soveltava)
Liikunnan projektikurssi
Kurssin voi suorittaa
edustamalla koulua erilaisissa joukkuepeleissä (esim. jalkapallo tai salibandy)
LIP1 (pakollinen)
•
•osallistumalla koulun juhlien toetutukseen
Taitoa ja kuntoa
tavoitteena on erityisesti taitojen kehittäminen kurssin ohjelmaan kuuluvissa lajeissa
•
painotetaan seuraavia lajeja: yleisurheilu, suunnis•kurssilla
tus, jalkapallo, ultimate, tennis, koripallo, lentopallo, sali-
LIT10 (soveltava)
bandy, jääkiekko ja lihaskuntoharjoittelu. Fyysisen kunnon
harjoittelu on olennainen osa kurssin sisältöä
Tanssikurssi (myös pojille)
Tarjotaan parillisina vuosina
kurssilla harjoitellaan erilaisia tanssin lajeja sekä tehdään
oma tanssiesitys ryhmän kanssa
•
•kurssi sopii kaikille tanssista innostuneille
LIP2 (pakollinen)
Liikuntaa yhdessä ja erikseen
tavoitteena on saada oppilaat kiinnostumaan yhä enemmän oman kuntonsa hoitamisesta
•
alussa ja lopussa testataan fyysinen kunto Cooperin
•kurssin
testillä ja lihaskuntotestein
•laaditaan oma kunto-ohjelma
yleisurheilun ja kuntosaliharjoittelun ohella
•suunnistuksen,
ohjelmassa on myös eri palloilulajeja
LIT11 (soveltava)
Liikunnan lukiodiplomi
kurssin tavoitteena on yhdistää lukion liikuntakurssien ja
omakohtaisen liikuntaharrastuksen tiedot ja taidot
•
•kurssi toteutetaan erikseen määrätyillä jaksoilla
edellyttää viiden lukion liikuntakurssin suo•suorittaminen
rittamisen, joiden aikana tai jälkeen opiskelija valmistelee
LIP3 (valtakunnallinen syventävä)
portfolion liikuntakokemuksistaan ja kehittymisestään
arvioi kurssien aikana oppilaan sosiaalisia taitoja ja
•opettaja
yhteistyökykyisyyttä
kuuluvat myös monipuoliset fyysisen kun•liikuntadiplomiin
non ja motoristen taitojen testit
osoittaa erityisosaamisen omassa liikuntalajis•opiskelija
saan ja tekee kirjallisen tutkielman liikuntakulttuurin ai-
Virkisty liikunnasta
tavoitteena on tutustuttaa oppilaat sellaisten lajien pariin,
joita ei normaalisti koululiikuntatunneilla ole harrastettu
(seinäkiipeily, golf, keilailu, curling, mikroautoilu, ilma-aseammunta, jousiammunta, laskettelu jne.)
•
harjoitetaan myös ”perinteisiä” lajeja, joihin koulu ja
•kurssilla
lähiympäristö luovat hyvät mahdollisuudet
•kurssin ohjelman toteutuksesta sovitaan yhdessä
healueelta
voi hyödyntää pyrkiessä liikunnan ja ope•Liikuntadiplomia
tusalan jatko-opintoihin
LIP4
LIIKUNTA POJAT
Vanhat tanssit
tavoitteena on kehittää oppilaiden tanssitaitoja sekä tutustuttaa heidät erilaisiin salonkitansseihin, jotka esitetään
vanhojen päivän tanssiaisissa
•
Tavoitteet
kehittää oppilaiden motorisia kykyjä ja antaa myönteisiä
elämyksiä liikunnasta sekä kasvattaa oppilaita itsensä hyväksymisen kautta rakentavaan yhteistoimintaan joukkueja ryhmätyöskentelyssä
•
LIP5 (valtakunnallinen syventävä)
Kuntoliikunta
tavoitteena on kehittää oppilaiden taitoja jo aikaisemmin liikuntaohjelmaan kuuluvissa palloilulajeissa
•
pakollisten kurssien arvioinnissa kiinnitetään huo•liikunnan
miota kuntoon, taitoon, tietoon, aktiivisuuteen ja sosiaalisuuteen
•
monipuolisen ja vaihtelevan palloiluohjelman avul•pyritään
la kohottamaan fyysistä kuntoa ja psyykkistä hyvinvointia
meroin
•kurssin toteutuksesta sovitaan yhdessä
kurssien arvioinnissa pääpaino on oppilaan tai•syventävien
doissa ja aktiivisuudessa tunneilla. Kurssit arvostellaan nu-
vaativan koulutyön aikana
67
LIP6 (soveltava)
non ja motoristen taitojen testit
osoittaa erityisosaamisen omassa liikuntalajis•opiskelija
saan ja tekee kirjallisen tutkielman liikuntakulttuurin ai-
Kuntosalikurssi
kurssin hyväksytysti suorittaneet voivat hankkia kuntosalikortin, joka oikeuttaa kuntosalin käyttöön koulupäivinä klo
8:00-17:00 välisenä aikana
•
healueelta
voi hyödyntää pyrkiessä liikunnan ja ope•Liikuntadiplomia
tusalan jatko-opintoihin.
tutustutaan erilaisiin voimaharjoitusmuotoihin, jon•kurssilla
ka lisäksi jokainen laatii henkilökohtaisen lihaskunto-ohjel-
KOTITALOUS
man, jonka mukaan liikutaan kurssin aikana
on lihaskuntoharjoittelun lisäksi mahdollisesti kes•kurssilla
tävyysharjoittelua, lihashuoltoa ja rentoutumista
Kotitalous on taitoaine, joka perustuu moneen tieteenalaan. Keskeistä on käytännöntoiminta ja tiedon soveltaminen
siihen. Kotitalousaineen tarkoituksena on kehittää vuorovaikutus- ja tiedon käsittelytaitoja. Kotitalous on oman talouden hallintaa ja omien taitojen kehittymistä.
LIP7 (soveltava)
Mailapelikurssi
kurssilla tutustutaan erilaisiin mailapeleihin, kuten esim.
sulkapallo, tennis, squash, golf, maahockey, pöytätennis, salibandy, pesäpallo jne.
•
KO1 (soveltava)
Arkipäivästä selviytyen ja juhlat juhlien
Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan kotitalouden tietoja ja taitoja sekä harjoittaa opiskelijaa selviytymään arkipäivän
kotitalouden taidoista. Kurssilla sovelletaan tietoa käytännön
toimintaan. Kurssilla harjoitellaan käytännöntehtäviä, suunnitellaan aterioita ja toteutetaan niitä. Kurssilla tehdään muutama kirjallinen tehtävä tunnin alustukseksi. Materiaalimaksu on
20 euroa.
LIP8 (soveltava)
Talviliikuntakurssi
kurssi koostuu seuraavista osioista:
•
•jääpelit (jääkiekko, ringette ja jääpallo)
•hiihdon ja laskettelun perustekniikoiden opettelu
yhteisesti suunnittelema laskettelu/hiihtoretki va•kurssin
littuun hiihtokeskukseen
myös mahdollisuus avantouinnin ja hankijalka•haluttaessa
pallon kokeiluun
KO2 (soveltava)
Kansainvälinen ruokakurssi
Kurssin tavoitteena on tutustua kansainväliseen ruokakulttuuriin hankkien tietoja ja taitoja ruoanvalmistus- ja ruokailutavoista. Kurssilla valmistellaan esitelmä valitun maan ruokakulttuurista ja toteutetaan eri maiden aterioita. Materiaalimaksu on
20 euroa.
LIP9 (soveltava)
Liikunnan projektikurssi
kurssi suoritetaan joko:
tanssiliikuntakurssina (oman esityksen suunnittelu ja toteutus koulun tilaisuuksissa) tai
•
(kurssilla muodostetaan palloilujouk•palloilusarjakurssina
kue, joka harjoittelee yhdessä ja edustaa koulua palloilu-
KO3 (soveltava)
Kotitalouden lukiodiplomi
Lukiodiplomin kurssin perustana on lukioaikainen kotitalouden opiskelu, joka on kuitenkin vähintään kahden lukiokurssin mittainen. Kurssi suoritetaan itsenäisesti ja se on 38 tunnin mittainen soveltavakurssi, joka
muodostuu lukiodiplomityöstä ja esseestä. Kotitalouden lukiodiplomin suorittamisen tarkoituksena on kotitalouden keskeisten sisältöalueiden hahmottaminen, prosessiomaisen
oppimisen vahvistamisen sekä oman elämän kehittäminen. .
sarjoissa)
LIP11 (soveltava)
Liikunnan lukiodiplomi
kurssin tavoitteena on yhdistää lukion liikuntakurssien ja
omakohtaisen liikuntaharrastuksen tiedot ja taidot
•
•kurssi toteutetaan erikseen määrätyillä jaksoilla
edellyttää viiden lukion liikuntakurssin suo•suorittaminen
rittamisen, joiden aikana tai jälkeen opiskelija valmistelee
portfolion liikuntakokemuksistaan ja kehittymisestään
arvioi kurssien aikana oppilaan sosiaalisia taitoja ja
•opettaja
yhteistyökykyisyyttä
•liikuntadiplomiin kuuluvat myös monipuoliset fyysisen kun-
68
ja tiedon esittäminen tietokoneessa, kontrollira•tietotyypit
kenteet (if, for, while,…), funktiot ja algoritmien suunnittelu
tutustutaan myös Java appletteihin sekä JavaScript
•kurssilla
ohjelmointikieleen
•esitiedot: AT1 tai vastaavat tiedot
arvioidaan työskentelyn, harjoitustöiden sekä kokei•kurssi
den perusteella kurssin alussa sovitulla tavalla
TIETOTEKNIIKKA
Lukion atk-kurssien 1 ja 2 ohessa on mahdollisuus suorittaa
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n hallinnoima ajokorttitutkinto. Tietokoneen ajokorttitutkinnot ovat kansainvälisesti
hyväksyttyjä ja niiden lähtökohtana on ajan tasalla olevat tutkinnot ja todellisia työelämän tarpeita mittaavat näyttökokeet.
Tutkintotodistus on osoitus hankitusta osaamisesta, jota hyödynnetään laajalti myös työnhaussa. Kurssien läpäisy ei edellytä ajokorttitutkinnon suorittamista. Mikäli opiskelija haluaa
ajokorttitutkinto-todistuksen, veloitetaan siitä 10 € suuruinen
todistusmaksu.
AT4 (soveltava)
Photoshop-kurssi
Tutustumme kurssilla Photoshop-ohjelman hyödyntämiseen. Harjoittelemme kuvankäsittelyohjelman ominaisuuksia
käytännön harjoitusten avulla. Paino on Photoshopin hyödyntämisessä oman visuaalisen ilmaisun ja valokuvauksen tukena
AT1 (soveltava)
TEKSTIILITYÖ
@-ajokortti
kurssi antaa valmiudet hyödyntää koulun atk-järjestelmää
opiskelussa
•
aikana on mahdollisuus suorittaa @-ajokorttitut•kurssin
kinto
/www.tieke.fi/tuotteet_ja_palvelut/tietokoneen_
•http:/
ajokortti/
läpäisy ei edellytä @-ajokorttitutkinnon suoritta•kurssin
mista
koostuu neljästä osiosta: Laitteen käyttö ja tiedonhal•kurssi
linta, tekstinkäsittely, internet ja esitysgrafiikka
arvioidaan työskentelyn ja kokeiden perusteella kurs•kurssi
sin alussa sovitulla tavalla
TS1 (soveltava)
Tekstiilityön taidot hyödyksi ja harrastukseksi
Kurssin tavoitteena on soveltaa ja syventää peruskoulussa
opittuja tekstiilityön taitoja, tietoja ja tekniikoita
•
pohditaan käsityön tekemistä prosessina alkumie•Kurssilla
likuvasta valmiiseen tuotteeseen asti
perehdytään nuoren kodintekstiileihin, niiden val•Kurssilla
mistamiseen ja huoltamiseen
•Kurssilla harjoitellaan tietokoneavusteista konekirjontaa
suunnitellaan ja valmistetaan vapaavalintainen
•Kurssilla
tekstiilituote tekijän omista lähtökohdista
hankkivat kurssilla tarvitsemansa tekstiilimateri•Oppilaat
aalit itse
AT2 (soveltava)
A-ajokortti
kurssin aikana on mahdollista laajentaa @-ajokortti A-ajokortiksi
•
läpäisy ei edellytä A-ajokorttitutkinnon suorittamis•kurssin
ta
koostuu kolmesta osiosta: Taulukkolaskenta, tieto•kurssi
kannat ja tietotekniikan perusteet
•kurssin esitietoina @-kurssi tai vastaavat taidot
arvioidaan työskentelyn ja kokeiden perusteella kurs•kurssi
sin alussa sovitulla tavalla
terveystieto
pakollinen kurssi 1, syventävät 2-3
•
opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että
•terveystiedon
opiskelija ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden
sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkityksen
AT3 (soveltava)
TE1 (pakollinen)
Ohjelmointi
kurssilla tutustutaan ohjelmoinnin perusperiaatteisiin
•
•tutustutaan tablettien ohjelmointiin
•ohjelmointikielenä käytetään Java kieltä
•ohjelmointikielten vertailua
•lyhyt oppimäärä olio-ohjelmointiin
Terveyden perusteet
kurssilla käsitellään työhön ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä kuten ravitsemus, uni, lepo ja
kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki
sekä turvallisuus kotona ja vapaa-aikana
•
69
kurssin sisältöön kuuluvat; seksuaaliterveys, parisuh•lisäksi
de, kansantaudit, sairauksien ja vammojen itsehoito, ensi-
OP1 (pakollinen)
apu
Koulutus, työ ja tulevaisuus
lukio-opintojen rakentuminen
•
•oppiminen ja opiskelutaidot
•itsetuntemus
•omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen
•työelämätietous
•ylioppilastutkinto
•jatko-opintomahdollisuudet lukion jälkeen
suuntautumisen ja jatko-opintojen pohtimi•ammatillisen
nen
•jatko-opintoihin hakeutuminen
•opiskelu ja työskentely ulkomailla
TE2 (valtakunnallinen syventävä)
Nuoret, terveys ja arkielämä
kurssilla käsitellään itsetuntemukseen ja aikuistumiseen
liittyviä asioita. Lisäksi kurssin sisältöihin kuuluvat mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen sekä masennuksen
ja kriisien kohtaaminen
•
alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskun•tupakka,
nan näkökulmasta
TE3 (valtakunnallinen syventävä)
Terveys ja tutkimus
kurssin sisältö muodostuu terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkimisesta: fyysisen ja psyykkisen työ- ja
toimintakyvyn mittaaminen, työ hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät
•
OP2 (valtakunnallinen syventävä)
Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta
ammatinvalinnan ja työelämätietouden syventäminen ja
laajentaminen
•
•yksilölliset jatko-opiskelu- ja urasuunnitelmat
•tutustumiskäynnit eri oppilaitoksissa ja info-tilaisuuksissa
•työelämä ja työhön hakeutuminen
•työhallinnon palvelut
•opintososiaaliset edut ja opintojen rahoitus
•elämänhallintaan liittyvät kysymykset
tutustutaan terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelu•lisäksi
jen käytäntöihin
arvioidaan myös terveystottumuksia ja tehdään
•kurssilla
pienimuotoisia tutkimuksia
TE4 (soveltava)
Abikurssi
kurssin tavoitteena on terveystiedon yo-kokeeseen valmistautuminen
•
•TE1-TE3- kurssien sisältöjen kertaus ja syventäminen
•arvioidaan suoritusmerkinnällä
OP3 (soveltava)
Tutorkurssi
Kurssilla annetaan tutoropiskelijoille valmiuksia uusien lukiolaisten perehdyttämiseen lukion käytänteisiin, ohjaamiseen, neuvontaan ja yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen
•
OPINTO-OHJAUS
mm. ryhmän ohjaamista, esiintymis- ja vuoro•harjoitellaan
vaikutustaitoja sekä ongelmien ratkaisutaitoja
opiskelijalta aktiivisuutta, halua sitoutua toimin•edellyttää
taan vähintään vuodeksi ja valmiutta käyttää kurssin suorit-
Tavoitteet
lukio-opiskelun käytänteiden ja valintojen suunnitelmallisuuden oppiminen
•
•oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen
ja urasuunnitteluun perehty•jatko-opintomahdollisuuksiin
minen
•itsenäisen tiedonhaun ja verkkotyöskentelyn omaksuminen
tamiseen myös oppituntien ulkopuolista aikaa
OP4 (soveltava)
LUE Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittäminen
Kurssin tavoitteet
löytää omat oppimisstrategiat ja oppimistyyli
•
rentoutumisen, motivaation ja oppimisasenteen
•ymmärtää
merkitys opintomenestykseen
kurssisuoritus edellyttää säännöllistä osallistumista tunneille, infotilaisuuksiin sekä annettujen tehtävien tekemistä
•
suorittaminen edellyttää lisäksi säännöllistä
•OP1-kurssin
osallistumista ryhmänohjaustuokioihin
•kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)
Kurssin sisältö
erilaiset oppimistyylit ja opiskelustrategiat
•
•vieraiden kielten opiskelustrategioita
70
•rentoutuminen, motivaatio ja oppimisasenne
•tenttiin valmistautuminen
•Halukkaille tehdään kurssin aikana luki-testi
•aktiivinen osallistuminen tunneilla
Kurssin suorittaminen
oppimispäiväkirja kurssin aihepiireistä, joista yhdestä laajempi portfolio
•
OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2015 – 2016
Oulunkylän yhteiskoulun lukio
HUOM: Kaikista kirjoista uusin painos!
Aine, tekijät, kirjan nimi (kustantaja)
Äidinkieli
kurssi 1 (pak)
Haapala ym. Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus (OTAVA 2012) ja Särmä Tehtäviä 1
kurssi 2 (pak) Särmä Tehtäviä 2
kurssi 3 (pak)
Särmä Tehtäviä 3
kurssi 4 (pak)
kurssi 5 (pak)
kurssi 6 (pak)
kurssi 7 (syv)
Sovitaan kurssin alussa.
kurssi 8 (syv)
”
kurssi 9 (syv)
”
A1-englanti
kurssi 1 (pak) Open Road 1 (OTAVA)
kurssi 2 (pak) Open Road 2
kurssi 7 (syv) Open Road 7
kurssi 9 (syv)
Abi englanti (OTAVA)
Muilla kursseilla ei ole oppikirjaa.
71
Koko lukion A -englantia varten Grammar rules + Key (OTAVA)
A1-ruotsi
kurssi 1 (pak) Koivunen, Riissanen ym. Inne 1 (FINN LECTURA)
kurssi 2 (pak) Inne 2
kurssi 7 (syv) Inne 7
kurssi 8 (syv) Inne 8
kurssi 9 (syv) Inne! 5/6
kurssi 10 (syv) Signal (Sanoma Pro)
A1-ranska
kurssi 1 (pak) Ei oppikirjaa
kurssi 2 (pak) Voilà 4 (OTAVA)
kurssi 3 (pak) Voilà 5
kurssi 4 (pak) Voilà 6
kurssi 5 (pak) ”
kurssi 6 (pak) Abiranska (OTAVA)
kurssi 7 (syv) ”
kurssi 8 (syv) (ei oppikirjaa)
Koko lukion A -ranskaa varten Ranskan kielioppi ja käsikirja (FINN LECTURA)
A1-saksa
kurssi 1 (pak) Genau 1 (Sanoma Pro)
kurssi 2 (pak) Genau 2
kurssi 7 (syv) Genau 7-8
kurssi 8 (syv) Genau 7-8
Kurss 9 (syv)
Genau 7-8
B1-ruotsi
kurssi 1 (pak) Bulut, Kajander ym. Magnet1 (Sanoma Pro)
kurssi 2 (pak) Magnet 2
kurssi 6 (syv) Magnet 6
72
kurssi 8 (syv) Fröjdman ym.: Signal (Sanoma Pro)
B2- saksa
Kurssit 1-3
Panorama Deutsch 1-3 (OTAVA)
Texte, Übungen 1,2,3
Kurssit 4-6 Panorama Deutsch 4-6
Texte, Übungen 4,5,6
Kurssit 7-8
Panorama Deutsch 7-8
Texte, Übungen 7
B2-ranska
kurssi 3 (syv) Voilà 2 textes et exercices (uusi painos) (OTAVA)
kurssi 4 (syv) Voilà 3
kurssi 5 (syv)
Voilà 4 textes et exercices
kurssi 6 (syv)
Voilà 5
kurssi 7 (syv) Voilà 6
kurssi 8 (6) (syv) Voilà 6 + Ranskan kielioppi- ja harjoituskirja
kurssi 9 (7) (syv) Abiranska (OTAVA)
B3-saksa
kurssi 1 (pak.johdanto)
Aro ym.: Panorama Deutsch Start: Texte 1-2, Übungen 1 (OTAVA)
kurssi 2 (pak.johdanto)
Panorama Deutsch Start: Texte 1-2, Übungen 2
Kurssista 3 lähtien kts. B2 –saksa, kurssi 1.
B3-ranska
kurssi 1 (pak.johdanto) Voilà 1, teksti + harjoituskirja (OTAVA)
kurssi 2 (pak.johdanto) ”
B3-espanja
kurssi 1 (syv)
Kurki ym.: Buenas Migas 1 (OTAVA)
kurssi 2 (syv)
”
kurssi 3 (syv)
Buenas Migas 2
kurssi 4 (syv)
Buenas Migas 2
kurssi 5 (syv)
Buenas Migas 2
kurssi 6 (syv)
Buenas Migas 3
B3-italia
kurssi 1 (syv) Bella vista 1/ (Sanoma Pro)
kurssi 2 (syv)
”
kurssi 3 (syv)
”
kurssi 4 (syv) Bella vista 2/ (Sanoma Pro)
73
Matematiikka (pitkä)
kurssi 1 (pak) Kontkanen ym. Pyramidi 1 (Sanoma Pro)
kurssi 2 (pak) Pyramidi 2
kurssi 5 (pak)
Pyramidi 5
kurssi 11 (syv) Calculus 6
kurssi 12 (syv) Pyramidi 12
kurssi 13 (syv) Pyramidi 13
kurssi 16 (syv)
”
Matematiikka (lyhyt)
kurssi 1 (pak) Hassinen ym. Sigma 1 (Sanoma Pro)
kurssi 2 (pak) Sigma 2
kurssi 7 (syv) Sigma 7
kurssi 8 (syv) Lukiolaisen matematiikka 8: Matemaattisia malleja III (Sanoma Pro)
kurssi 9 (syv)
Lukiolaisen matematiikka 9: Kertaus
Kaikille mat. luonnontieteellisille aineille yhteinen taulukkokirja: MAOL: Maol- taulukot (OTAVA) tai
Ranta-Tiilikainen: Lukion taulukot (WSOY)
Biologia
kurssi 1 (pak) Lahti, Tolonen ym.: Biologia. Elämä. (Sanoma Pro)
kurssi 2 (pak) ”
kurssi 3 (syv) Lahti, Rönkä: Biologia.Ympäristöekologia
kurssi 4 (syv) Happonen ym. Bios 4: Ihmisen biologia (Sanoma Pro))
kurssi 5 (syv) Happonen Bios 5: Bioteknologia
Maantiede
Opettajat WEL ja KOS käyttävät eri kirjaa. Kirjat on mainittu alla erikseen opettajan nimen jälkeen.
kurssi 1 (pak) WEL: Kakko ym.: Lukion maantiede 1. Sininen planeetta (OTAVA)
KOS: Brander ym.: Lukion maantiede 1. Manner. Sininen planeetta. (OTAVA)
kurssi 2 (pak) WEL: Kakko ym.: Lukion maantiede 2. Yhteinen maailma.
KOS: Brander ym.: Lukion maantiede 1. Manner. Yhteinen maailma.
kurssi 3 (syv) Lukion maantiede 3. Manner. Riskien maailma.
74
kurssi 4 (syv) Lukion maantiede 4. Aluetutkimus.
Fysiikka
kurssi 1 (pak.) Hatakka, ym. Physica 1. Fysiikka luonnontieteenä (Sanoma Pro)
kurssi 2 (syv) Physica 2
kurssi 9 (syv) Sovitaan kurssin alussa.
kurssi 10 (syv)
Oja: Polaris. Koulun tähtitieto (URSA)
Kemia
kurssi 1 (pak) Mooli 1 (uudistettu painos) (OTAVA)
kurssi 2 (syv) Mooli 2
kurssi 6 (syv) Abikemia
kurssi 7 (sov)
Ei oppikirjaa
Uskonto (lut.)
kurssi 1 (pak) Hanki, Könni ym. Silta 1 (Sanoma Pro)
kurssi 2 (pak) Silta 2
kurssi 3 (pak) Silta 3
kurssi 4 (syv) Silta 4
kurssi 5 (syv) Silta 5
kurssi 6 (sov) ei oppikirjaa
kurssi 7 (syv) ei oppikirjaa
Uskonto (ort.)
kurssi 1 (pak) Kärkkäinen: Kirkon historia
kurssi 2 (pak) Railas Uskonoppi
kurssi 3 (pak) Railas Ortodoksinen raamattutieto
ET
kurssi 1 (pak) Hjelm, Slotte: Dialogi hyvästä elämästä (Sanoma Pro)
kurssi 2 (pak) Dialogi tiedosta ja maailmankuvista
kurssi 3 (pak) Dialogi yksilöstä ja yhteisöstä
kurssi 4 (syv)
kurssi 5 (syv)
75
Filosofia
kurssi 1 (pak) Keinänen ym. Filosofian haasteet (ATENA)
kurssi 2 (syv) Hallamaa ym. Etiikan Odysseia (EDITA)
kurssi 3 (syv) Hallamaa ym. Tiedon Odysseia
kurssi 4 (syv) Hallamaa ym. Yhteiskunnan Odysseia
kurssi 5 (sov) Haapala ym. Taide ja kauneus - johdatus estetiikkaan (KIRJAPAJA)
Psykologia
kurssi 1 (syv) Lindblom-Ylänne ym. PS. Lukion psykologia 1 (OTAVA)
kurssi 2 (syv) PS. Lukion psykologia 2
kurssi 6 (sov) PS. Sosiaalipsykologia.
kurssi 7 (sov) Ei oppikirjaa
Historia
kurssi 1 (pak) Kaikkien aikojen historia 1 (EDITA)
kurssi 2 (pak) Kaikkien aikojen historia 2
kurssi 5 (syv) Kaikkien aikojen historia 5
kurssi 6 (syv) Kaikkien aikojen historia 6
Yhteiskuntaoppi
kurssi 1 (pak) Kansalainen ja yhteiskunta (EDITA)
kurssi 2 (pak) Kansalainen ja talous (EDITA)
kurssi 3 (syv) Pirinen ym.:Jokaisen oikeustieto. (Sanoma Pro)
kurssi 4 (syv) Kansalainen ja Eurooppa (EDITA)
Terveystieto
kurssi 1 (pak) Kalaja, Länsikallio ym. Ote 1 (OTAVA)
kurssi 2 (syv) Ote 2
kurssi 3 (syv) Ote 3
Viron kieli
kurssi 1 (sov) Oppimateriaalista sovitaan kurssin alussa.
kurssi 2 (sov)
Kuvataide
kurssit 1-10 Töyssy, Vartiainen: Kuvataide (Sanoma Pro)
Vapaaehtoinen
HUOM: Kaikista kirjoista uusin painos! Opiskelijoilla on myös mahdollisuus hankkia kurssikirjoista digikirja. Tämä vaatii luonnollisesti
lisäksi lukulaitteen.
76
Lukion kokeisiin liittyviä ohjeita
Koeaika on normaalisti klo 9.30 – 12.30, mutta voi olla opettajan kanssa sovittuna myös pidempi.
Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 10.30 alkaen.
Luokkaan mennessä jokainen opiskelija jättää laukun, matkapuhelimen, älykellon ym. laitteet luokan etuosaan. Kokeen aikana ei saa käydä avaamassa laukkua eikä poistua luokasta, ennen kuin koe
on valmis. Kaikkiin vastauspapereihin kirjoitetaan oma nimi ja paperit jätetään valvojalle.
Kokeessa saa olla mukana vain omat kirjoitusvälineet. Kurssikohtaisesti kokeessa saa olla mukana
myös laskin ja taulukkokirja.
Opiskelijan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta. Tarvittaessa opiskelijan on selvitettävä
tyhjennysmenetelmä kokeen valvojalle. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Kokeessa ei
saa olla mukana laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta opiskelijalta.
Kokeissa sallitut taulukkokirjat:
•
•
MAOL: MAOL-taulukot, Otava, sekä vastaava ruotsinnos
Ranta - Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY
Taulukkokirjoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet saa
korjata, mutta taulukkokirjoihin ei saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia. Tämä koskee myös sellaisia tietoja, jotka sisältyvät toisiin sallittuihin taulukkokirjoihin. (YTL:
n ohjeet 27.5.2011)
Koetuotos on opiskelijan itsenäinen suoritus, ellei kurssin opettaja anna muunlaisia ohjeita. Kokeeseen ei saa tuoda matkapuhelimia tai muita viestintävälineitä. Kokeessa opiskelijalla ei saa olla mitään ylimääräisiä tarvikkeita tai muistiinpanoja.
Vilpistä kokeessa ja sen yrityksestä aiheutuu seuraavat seuraamukset:
•
•
kurssin koevastaus ja koko kurssi hylätään sekä opiskelija saa kirjallisen varoituksen
toistuvassa ja törkeässä tapauksessa voi seurata asian vieminen johtokuntaan ja opiske-
lijan määräaikainen erottaminen koulusta
Nämä ohjeet on sovittu lukion opettajainkokouksessa lukion koetilaisuuksien sujuvan toiminnan ja
kaikkien opiskelijoiden oikeusturvan takaamiseksi.
OULUNKYLÄN YHTEISKOULUN LUKIO
OPINTO-OHJELMAN VALINTAKORTTI 2015 - 2016
Nimi:
Peruskoulu:
Äidinkieli ja kirjallisuus
1.vuosi
1
2
1.
2.
3.
4.
(ympyröi valintasi, jos olet uusi hakija!)
(uudet hakijat täyttävät!)
PAKOLLISET
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT
KOULUKOHT.SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT
OPPIAINEET
Hakutoive n:o
Aloitusvuosi/ryhmä:
Henkilötunnus:
Puh:
47 kurssia (lyhyt matem.) / 51 kurssia (pitkä matem.)
ks.kortin kääntöpuoli
ks.kortin kääntöpuoli
2.vuosi
4
5
3
6
7
9
3.vuosi
8
9
10
11
12
KIELET
A-ruotsi
A-englanti
A-ranska
A-saksa
B1-ruotsi
B2-saksa
B3-saksa
B2-ranska
B3-ranska
1
1
1
1
1
3
1
3
1
2
2
2
2
2
4
2
4
2
3
3
3
3
8
3
4
3
4
1
1
2
3
1
1
2
2
3
3
1
1
1
1
3
3
2
2
1
1
1
1
1
1
1
4
10
B3-italia
B3-espanja
Viro
4
4
4
4
3
5
5
5
5
1
4
2
5
5
5
5
4
6
6
6
6
2
5
6
6
8**
7**
5
7
7
7
7
3
6
4
5
5
7
6
8
2
2
4
3
4
6
5
4
6
2
2
2
2
3
3
2
1
3
3
3
4
6
4
3
4
2
2*
2*
2
2
2
1
2
2
4
6
3
4
4
8
8***
6
10**
10**
10**
10**
7
7
6
6
7
8
8
8
8
4
8
9
7
9
9
9
9
9
9
8
6
9
10
5
4
7
5
7
5
8
6
9
MATEMATIIKKA
lyhyt
pitkä
4
11
14
7
9
12
15
13
16
9
10 11**
LUONNONTIETEET
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
3
6
7**
10 11**
MUUT REAALIAINEET
Ev.lut.uskonto
Ortod.uskonto
Elämänkatsomustieto
Filosofia
Psykologia
Historia
Terveystieto
2
2
2
7
5
Yhteiskuntaoppi
6*** 7***
5** 7***
4
5
4
5
3*** 4
4
5
6
8
4
2
3
5
7
7
5
TAIDE- JA TAITOAINEET
Teatteritaide
Musiikki
Kuvataide
Liikunta (tytöt)
Liikunta (pojat)
Kotitalous
1
1
1
1
1
1
3
3 4** 8
11
4
6
12
3*** 6 10**
3
6
Tekstiilityö
Tietotekniikka
Opinto-ohjaus
1
1
4
4
*) Musiikin 2.kurssi ja kuvataiteen 2.kurssi ovat vaihtoehtoisia
Lukion suorittaminen kolmessa vuodessa edellyttää:
VALINNAT
Pakolliset kurssit yht.
Syventävät kurssit yht.
Koulukoht./Soveltavat yht.
Kaikki kurssit yht.
1.vuosi
7
7
5
8
5
4**
5
7
5
3
14
5
9
8
7
13
10
9
9
3
3
**) Parillisina vuosina
1.vuosi
2.vuosi
3.vuosi
9
10 12
8 11*** 12
6
11
11
30 kurssia
30 kurssia
15 kurssia
2.vuosi
***) Parittomina vuosina
Vähintään 75 kurssia
3.vuosi
15
12
5.
KIRSI ILMARANTA ”KOLMET KASVOT”
Tehtävä 3. Olen kuvassa – olen olemassa

täältä - Oulunkylän yhteiskoulu

Transcription

Similar documents

Oulunkylän kirkko Kirkkosali

KLAFFIHYLLY

Lataa ohjeet ja tilauslista

Kosketusnäyttöpelit - Toygroup Oy Finland

Karkkilan Muslammin veden laatu

Oppilasmaksut - Tampereen Musiikkiakatemia