Potilashoidon vuosikertomus 2014 Sydänkeskus
Transcription
Potilashoidon vuosikertomus 2014 Sydänkeskus
Potilashoidon vuosikertomus 2014 Sydänkeskus 6.3.2 Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli ja erinomaiset toimintatilat ovat vahvistaneet tavoitetta tuottaa vaativan erikoissairaanhoidon laadukkaita ja vaikuttavia palveluja kustannustehokkaasti ja ilman tarpeettomia viivytyksiä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Yhtenäiset toimitilat ja henkilökunnan joustava käyttö ja liikkuminen toimialueen sisällä ovat tuoneet toiminnallista säästöä. Osaamisen yhdistäminen ja yhteen saattaminen on parantanut hoidon laatua ja osaltaan mahdollistanut ”Kerralla kuntoon” -toimintaperiaatteen käytäntöön. Sydänkeskuksen yksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa, koska potilas tarvitsee hoidossaan hyvin usein jokaisen tai useamman Sydänkeskuksen yksikön palveluita. Lisäksi potilashoidossa tehdään päivittäin yhteistyötä päivystyksen, leikkausosaston ja teho-osaston kanssa. Vuoden 2014 aikana toiminta on ollut vasta vakiintumassa ja poliklinikkakäyntejä, hoitojaksoja ja hoitopäiviä on kertynyt suunniteltua enemmän. Siitä huolimatta osa vaativista sydänpotilaista jouduttiin hoitamaan Sydänkeskuksen ulkopuolella, koska sairaansijoja ei ollut riittävästi. Invasiivisen kardiologian toimenpidemäärät kasvoivat edelleen ja osittain huomattavastikin ennakoitua nopeammin. Ulkokunnista tulevia vaativia toimenpidepotilaita hoidettiin myös suunniteltua enemmän. Sydänkeskuksen haaste vuonna 2014 oli edelleen hoitohenkilökunnan ja lääkärien määrä sekä sairaansijojen puutos, mikä on hidastanut uusien hoitomallien käyttöön ottoa. Jatkuvan kardiologipäivystyksen puuttuessa esimerkiksi sydäninfarktin välitön pallolaajennus toteutettiin vapaaehtoisen hälytystyön turvin, jotta akuuttien sydänpotilaiden hoitoratkaisut saatiin tehtyä asiantuntemuksella ja viivytyksettä myös virka-ajan ulkopuolella. Tulevien vuosien tavoitteena on vaativan sydänsairauksien erikoissairaanhoidon keskittäminen Sydänkeskukseen, mutta tämä tavoite vaatii toiminta- ja tilaresurssien siirtoja. Pyrkimyksenä on turvata yliopistotasoisen hoidon kehittäminen ja luoda yhä parempia edellytyksiä tutkimustyölle. Samalla pyritään myös kehittämään kardiologian lähipalveluja aluesairaaloissa ja suuremmissa terveyskeskuksissa. Potilashoidon tunnusluvut Lähetteitä tilastoitui saapuneeksi 2 204 (1 936 vuonna 2013) kappaletta. Lisäksi EPLL:n kautta saapui 2 135 (2 120 vuonna 2013) potilasta. Sydänkeskuksen yhteiset toimintaluvut vuodelta 2014 on esitetty taulukossa 6.3.2.1. Avohoitokäyntien määrä oli lähes 10 500. Kontrollikäynneistä ohitusleikkausten ensikontrollit ja sydäninfarktipotilaan kontrollit on pääosin ohjattu muualle, ja esimerkiksi turkulaiset potilaat hoidettiin pääosin Turun kaupunginsairaalan kardiologian poliklinikalla. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla oli 3,9 vrk (3,6 vrk vuonna 2013). Osastohoidossa asetettiin etusijalle toimenpidepotilaat. Osa vaativista sydänpotilasta hoidettiin muualla sairaansijojen ja henkilöstön riittämättömyyden vuoksi. TAULUKKO 6.3.2.1. SYDÄNKESKUKSEN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VUOSINA 2013 ja 2014. Avohoito 2014 Hoitojaksot 2013 2014 Hoitopäivät Erikoisalan koodi ja nimi 2013 2013 2014 Sydänkeskus 9 787 10 436 4 129 4 225 14 987 16 332 Hoitoaika 2013 2014 3,6 3,9 Päivystysasetus tuli voimaan vuoden 2015 alusta ja päivystystoiminnan järjestelyihin liittyvät henkilökunnan työnkuvan muutokset ja koulutustarve ovat olleet haasteellisia. Vuoden 2014 syksyn aikana aloitettiin sairaanhoitajien koulutus ja osaamisen laajentaminen toimimaan päivystystoimenpiteissä invasiivisen kardiologian yksikössä. Yksi sairaala strategian mukainen toiminnan suunnittelu on myös vaikuttanut jo loppuvuoden 2014 toimintaan. 69 KAAVIO 6.3.2.3. SYDÄMEN TAHDISTIMEN ASENNUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011-2014. Toimenpiteet ja leikkaukset Leikkauksia tehtiin yhtensä 906 (793 vuonna 2013) ja päiväkirurgisia toimenpiteitä yhteensä 621 (542 vuonna 2013). Invasiivisen kardiologian toimenpiteitä tehtiin 4 575 (3 833 vuonna 2013). Kardiologisten toimenpiteiden ja tutkimusten määrien kehittymistä kuvataan kaavioissa 6.3.2.1–6.3.2.5. KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011-2014. 2014 2013 2012 2014 2011 2013 360 380 400 420 440 460 2012 KAAVIO 6.3.2.4. SYDÄMEN RYTMIHÄIRIÖIDEN KATETIABLAATIOT TYKSISSÄ VUOSINA 2011-2014. 2011 1400 1500 1600 1700 1800 1900 KAAVIO 6.3.2.2. SEPELVALTIMOIDEN PALLOLAAJENNUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011-2014. 2014 2013 2014 2012 2013 2011 0 2012 50 100 150 200 250 300 2011 0 500 1000 1500 70 KAAVIO 6.3.2.5. SYDÄMEN ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET TYKSISSÄ 2011-2014. KAAVIO 6.3.2.7. AORTTALÄPÄN LEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2001-2014. 80 2014 70 60 2013 50 40 2012 30 2011 20 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 10 0 Sydänkirurgian lukumäärien kehittymistä kuvataan kaavioissa 6.3.2.6.-6.3.2.8. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset ovat laskeneet noin kolmannekseen vuosituhannen alusta ja korvautuneet pallolaajennuksilla. Kiireellisten ja päivystysleikkausten määrät ovat lisääntyneet. Ohitusleikkauksista viime vuosina noin joka toinen on tehty päivystyksenä tai kiireellisenä. Aorttaläpän ja mitraaliläpän leikkausten määrät ovat kasvaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lisäksi rintaontelon kirurgian leikkaukset lisääntyivät vuonna 2014 (233 leikkausta). KAAVIO 6.3.2.6. SYDÄMEN SEPELVALTIMOIDEN OHITUSLEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2010-2014. 2001 2002 2003 2004 2005 2005 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 KAAVIO 6.3.2.8. MUU RINTAELINKIRURGIA TYKSISSÄ VUOSINA 2010-2014. 250 200 150 2014 2013 100 2012 50 2011 0 2010 2010 160 180 200 220 2011 2012 2013 2014 240 71 Hoitoon pääsy TAULUKKO 6.3.2.4. TYKSIN SYDÄNKESKUKSEEN HOITOON ODOTTANEET 31.12.2014. Taulukossa 6.3.2.2 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta kolmen seuraavan päivän aikana. Koko vuoden aikana 31 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. TAULUKKO 6.3.2.2. HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN TYKSIN SYDÄNKESKUKSESSA. THL:LLE ILMOITETUT LÄHETTEET VUONNA 2014. joista lähetteen käsittely Erikoisalat Sydänkeskus Käsitellyt lähetteet lkm 1 439 0-3 vrk lkm 701 yli 21 Odotusaika 4-21 vrk vrk yli 21 vrk vrk mediaalkm lkm % ni 707 31 2,2 4 Poikkileikkaustilanne vuoden 2014 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli sallitut kolme kuukautta (taulukko 6.3.2.3). Keskimäärin hoitoon pääsyn odotus kesti kardiologiassa 1–2 kuukautta ja sydän- ja rintaelinkirurgiassa 6 viikkoa (taulukko 6.3.2.4). TAULUKKO 6.3.2.3. TYKSIN SYDÄNKESKUKSESSA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET 31.12.2014. joista odottaneet Erikoisalat Sydänkeskus Käyntiä lkm 1-60 vrk lkm 61-90 vrk lkm yli 90 vrk lkm yli 90 vrk % Odotusaika vrk mediaani 17 17 0 0 0 9 Erikoisalat joista odottaneet Hoitoa odottavien 1-90 90-150 lkm vrk lkm vrk lkm 150-180 yli 180 vrk yli 180 vrk lkm lkm vrk % Odotusaika vrk mediaani Sydänkeskus 118 107 8 0 3 2,5 21,5 Yleiskardiologia 65 51 9 1 4 6,2 49 Sepelvaltimohoito 5 4 1 0 0 0 35 Rytmihäiriöhoito 76 69 6 1 0 0 29 Kardiologia 2 1 1 0 0 0 78 Sydän- ja rintaelinkirurgia 39 38 1 0 0 0 28 Yhteensä 305 270 26 2 7 2,30 % 2. ASIAKASTULOKSET Potilaspalautteita vuonna 2014 tuli Sydänkeskukseen yhteensä 133 kpl (85 vuonna 2013). Palautteet käsiteltiin kuukausittain Sydänkeskuksen osastoilla ja potilasturvallisuustyöryhmissä. Potilaspalautteiden keskiarvo vuoden 2014 asteikolla oli 4,7 (4,7 vuonna 2013). Tavoitetaso saavutettiin ja potilaat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä hoitoonsa (taulukko 6.3.2.5). 6.3.2.5. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2013 JA 2014 SYDÄNKESKUKSESSA. Kysymys VUOSI 2013 4&5 n ka. (%) 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 78 4,8 95 114 4,8 95 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 79 4,8 95 114 4,8 96 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 77 4,7 92 117 4,5 90 73 4,7 90 107 4,4 84 76 4,7 93 114 4,7 92 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutki muksen aikana VUOSI 2014 4&5 n ka. (%) 72 Reklamaatioiden määrä oli yhteensä 37 kpl (21 vuonna 2013), joista muistutuksia oli 8 kpl (4 vuonna 2013), kanteluita 6 kpl (3 vuonna 2013) ja potilasvakuutuskeskuksen ja -lautakunnan selvityspyyntöjä 23 kpl (14 vuonna 2013). Reklamaatiot käsiteltiin VSSHP:n ohjeistuksen mukaisesti. Sepelvaltimotautipotilaiden sydänkuntoutusta tehostettiin käynnistämällä Sydänkeskuksen ensitietopäivät ja tahdistinpotilaille ryhmäohjaukset potilaille ja heidän läheisilleen. Yhteistyötä Sydänpiirin kanssa jatkettiin. 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Tehokkaan toiminnan vahvistamiseksi Lean-hukkatunnistinta käytettiin sydänvuodeosastolla ja sen myötä kehitettiin sairaanhoitajan toteuttamaa elektiivisen toimenpidepotilaan kotiutustoimintaa. Laadunhallinta Sydänkeskuksessa laadunhallintaa toteutettiin osaamisen kehittämisellä ja erilaisilla potilashoidon ja -palvelun kehittämishankkeilla. Henkilöstön erityisosaamisen laajentamiseksi ja liikkuvuuden edistämiseksi Sydänkeskuksen sisäinen koulutusohjelma toteutui viikoittain. Koulutuksen sisällön suunnittelua ohjasivat potilaspalautteet, HaiPro-ilmoitukset, henkilöstön tarpeet ja tuleva päivystysasetus. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien erityisosaamisen arviointiin kehitettiin osaamiskartta, jota pilotoitiin. Hoitohenkilöstön perehdytyksen lokikirja oli aktiivisessa käytössä ja perehdytyksen arviointikyselyllä kerättiin tietoa perehdytyksen onnistumisesta. Näyttöön perustuvaa toimintaa tuettiin aktiivisella oppilaitos- ja yliopistoyhteistyöllä potilashoitoon liittyvien tutkimusten, opinnäytetöiden, harjoitustöiden ja koulutusten osalta. Sydänkeskuksessa kävi useita vierailijaryhmiä ulkomailta ja kotimaasta. Sydänkeskuksesta käytiin tutustumassa Kuopion yliopistollisen keskussairaalan Sydänkeskukseen. Päivystysasetukseen valmistautumisen johdosta käynnistettiin elokuussa toimenpideosaamisen varmistamiseksi työkiertona perehdytys- ja koulutusohjelma sekä muutoshanke. Hankkeessa tarkasteltiin päivystystoimenpidepotilaan prosessia yksityiskohtaisesti tunnistaen kapeikkokohdat. Prosessin läpikävely suoritettiin ja kehittämistoimet toteutettiin ja vastuutettiin. Hoitotyön kirjaamisen sisällön laadunarviointiin otettiin käyttöön Sydänkeskukseen suunniteltu auditointimittari. Sisällön omavalvontaa toteutettiin systemaattisesti kolmen kuukauden välein. Kirjaamisen laadunarvioinnissa tarkasteltiin mm. potilaan kivun, mielialan, ravitsemuksen, haavan ja ihon kunnon arvioinnin kirjaamista ja niihin liittyvien mittareiden käyttöä. Sydänkeskuksen elektiivisten potilaiden sairaalaan ja poliklinikalle saapumisen laadun kehittämiseksi tarkasteltiin potilaiden kulkua sairaalassa, opasteita, potilaan tiedonsaantia ja tiedonkeruuta ilmoittautumisen yhteydessä ja uudistettiin kutsukirjeet sekä esitietolomakkeet. Osastonsihteereiden työtehtävien prosessit ja roolit kuvattiin ja päällekkäisyydet ja hukat tunnistettiin. 73 Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Sydänkeskuksessa tehtiin vuoden 2014 aikana yhteensä 228 HaiProilmoitusta. Ilmoitusten määrä nousi hieman edellisvuoteen verrattuna (205 vuonna 2013). Ilmoittajista hoitajia oli 75 % ja lääkäreitä 14 %. Ilmoitukset jakautuvat edelleen siten, että 60 % ilmoituksia koski ” tapahtui potilaalle”-tilanteita ja 40 % oli ”läheltä piti”-tilanteita. Pääasialliset ongelma-alueet olivat tiedonkulku 35 % ja lääkehoitoon liittävät tapahtumat 33 %. Haittatapahtumista 57 % ei aiheuttanut haittaa potilaalle ja 20 % aiheutti lievän haitan. Suurin rasite oli haittatapahtumien aiheuttama lisätyö henkilökunnalle. Potilasturvallisuuspoikkeamia käsiteltiin osastokokouksissa (86 %). Ylemmälle tasolle (lähinnä toimialueen johdolle) vietiin 2,6 % tapahtumista, joissa useimmiten oli kyse resurssiongelmista, jotka ovat vuodesta toiseen jatkuva ongelma. Lisäksi joka kuukausi kokoontui Sydänkeskuksen potilasturvallisuustyöryhmä, joka käsitteli ilmoitukset ja kehittämistoimet. Kehittämistoimenpiteinä on toteutettu koulutustilaisuuksia Sydänkeskuksessa. Lisäksi on tehty uusia hoito- ja toimintaohjeita henkilökunnalle ja käyttöönotettu uusia toimintatapoja eri toimipisteissä. Aikaisemmin käytävillä hoidetut ylipaikkapotilaat hoidetaan nykyään potilashuoneissa ja heille hankittiin langattomat hoitajakutsulaitteet. Jatkossa kehitämme tiedonkulkua ja infektioiden torjuntaa sekä potilaan kuntoutusta toimialueen sisäisillä koulutuksilla. 6.3.2.6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN SYDÄNKESKUKSESSA VUONNA 2014. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 2 Potilasturvallisuustyöryhmän toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) Kyllä 9 HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä 11 ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Kyllä Muut käytössä olevat tarkistuslistat (leikkausvalmistelut, toimenpidevalmistelut, kotiutus) 3 GTT Ei Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden osuus % henkilöstöstä 81 Kyllä Kyllä Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) 54,2 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 3,67 74 4. TOIMINNAN TULOKSET Laatu ja vaikuttavuus Tyksin sydänkeskus seuraa kardiologian kehitystä ja on maamme kärjessä uusien hoitomuotojen omaksumisessa. Viime vuosina tällaisia hoitoja ovat olleet mm. erilaiset sydämen läppien ja anatomisten vikojen katetritoimenpiteet, jotka ovat mahdollistaneet vakavasti sairaille potilaille perinteistä avosydänleikkausta säästävämmän toimenpiteen. Myös sydänkirurgiassa on omaksuttu uusia hoitomuotoja aktiivisesti. Kaaviossa 6.3.2.9 on kuvattu hiippaläppätoimenpiteiden jakauma keinoläpän laiton ja läpän korjausleikkauksen kesken. Kirurgisen työn laatua seurataan myös vertaamalla kuolleisuutta eurooppalaiseen euroscore-riskinarviointi järjestelmään. KAAVIO 6.3.2.9. HIIPPALÄPÄN LEIKKAUSTEN SUHTEEN KEHITYS TYKSISSÄ VUOSINA 1999-2014. HIIPPALÄPÄN KORJAUSLEIKKAUS (MPL), KEINOLÄPÄN LAITTO (MVR). Sydänkeskuksessa tehdään runsaasti kansainvälisesti arvostettua hoidon vaikuttavuustutkimusta. Tutkimusten tulokset ovat vaikuttaneet merkittävästi mm. eteisvärinäpotilaiden sydäntoimenpiteiden hoitotulosten parantumiseen ja hoitokustannusten laskuun. Sydänkeskuksessa on tehty aktiivisesti kliinistä tutkimusta. Vuoden aikana on valmistunut 82 vertaisarvioitua julkaisua ja 2 väitöskirjaa. Vaikuttavuustutkimusten tulokset ovat osaltaan muuttaneet kansallisia hoitosuosituksia ja parantaneet hoidon laatua ja vaikuttavuutta ja vähentäneet turhia kustannuksia. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä sydänkeskuksessa oli 3,67 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2014. Muut laatuindikaattorit 100 MPL % 90 MVR % 80 70 Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 23 kpl T-ryhmän komplikaatiot kardiologiassa ja sydän- ja rintaelinkirurgiassa: 0,4 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 1,8 % (vakioimaton) 60 50 40 30 20 10 0 75 VSSHP:n Potilashoidon vuosikertomus 2014 Sydänkeskus Toimialuejohtaja Juhani Airaksinen puh. 02-313 1005 Ylihoitaja Heidi Laine puh. 02-313 7254 Sähköposti:etunimi.sukunimi@tyks.fi Postiosoite Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Sydänkeskus PL 52, 20521, TURKU 76