VSSHP:n Potilashoidon vuosikertomus 2014 - Varsinais

Transcription

Potilashoidon vuosikertomus 2014
Sisältö
1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja (s.5)
1.1.Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin arvot ja strategia 2014-2016
Terveempänä kotiin (s.5)
1.2.Tyksin erityisvastuualue (s.5)
1.2.1.Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus 2013-2016 (s.6)
1.2.2. Erityisvastuualueiden työnjako (s.6)
1.2.3. Menetelmien arviointi (s.6)
1.3. Yliopistoyhteistyö (s.7)
1.4. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa (s.7)
1.4.1. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (s.7)
1.4.2. Hoito- ja kuntoutusketjut (s.7)
1.4.3. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ (s.7)
1.5. Hoidetut potilaat (s.8)
2. Väestön demografiset tiedot (s.10)
2.1. Väestö (s.10)
2.2. Väestön sairastavuus ja terveydentila (s.11)
3. Potilashoidon tunnusluvut (s.14)
3.1. Potilaat (s.14)
3.2. Hoitoon hakeutuminen, lähetteet (s.14)
3.3. Päivystyskäynnit (s.14)
3.4. Avohoitokäynnit (s.14)
3.5. Vuodeosastohoito (s.15)
3.6. Hoitoisuus (s.16)
3.7. Lääkehoito (s.18)
3.8.Tehohoito ja tehostettu valvonta (s.18)
3.9. Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset (s.19)
3.10. Hoitoonpääsy (hoitotakuu) (s.20)
3.11. Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive (s.21)
3.12. Hoitopalautteen saatavuus (s.21)
4. Asiakastulokset (s.22)
4.1. Potilaspalaute (s.22)
4.2. Potilasasiamiestoiminta (s.26)
4.3. Muistutukset ja kantelut (s.27)
5. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus (s.28)
5.1. Laadunhallinta (s.28)
5.2. Potilasturvallisuuden seuranta ja kehittäminen (s.30)
5.2.1. Vaaratapahtumien raportointi (s.30)
5.2.2. Haittatapahtumien analyysi (GTT) (s.31)
5.2.3. Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU) (s.32)
5.2.4. Potilasturvallisuuden verkkokoulutus (s.32)
5.3. Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot (s.33)
5.3.1. Sairaalahygienia (s.33)
5.3.2. Hoitoon liittyvät infektiot (s.35)
5.4. Hoidon laatupoikkeamat (s.39)
5.4.1. Potilasvahingot (s.39)
5.4.2. Paluu sairaalaan hoitojakson jälkeen (s.40)
5.4.3. Sairaalakuolleisuus (s.40)
5.4.4. Hoidon haittavaikutukset (s.41)
5.4.5. Uusintaleikkaukset (s.41)
6. Potilaiden tutkimus ja hoito (s.44)
6.1. Ensihoito ja päivystys (s.44)
6.1.1. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (s.44)
6.2. Diagnostiset tutkimukset ja lääkehoito (s.51)
6.2.1. Sairaanhoidolliset palvelut (Tyks-Sapa) (s.51)
6 6.2.2. Diagnostiset palvelualueet (s.53)
6.2.3. Lääkehuolto (s.57)
6.2.4. Välinehuolto (s.57)
6.3. Somaattinen erikoissairaanhoito (s.58)
6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) (s.61)
6.3.2. Sydänkeskus (s.69)
6.3.3. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka (s.77)
6.3.4. Neurotoimialue (s.84)
6.3.5. Medisiininen toimialue (s.90)
6.3.6. Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit (s.99)
6.3.7. Naistenklinikka (s.107)
6.3.8. Lasten ja nuorten klinikka (s.115)
6.3.9. Asiantuntijapalvelut (s.127)
6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) (s.131)
6.4 Alueellinen erikoissairaanhoito (s.138)
6.4.1. Loimaan aluesairaala (LAS) (s.138)
6.4.2. Salon aluesairaala (SAS) (s.141)
6.4.3. Vakka-Suomen sairaala (VSS) (s.144)
6.4.4. Turunmaan sairaala (TMS) (s.147)
6.5. Psykiatrinen hoito (s.151)
7. Yhteenveto (s.157)
Liitetaulukot (s.159)
Kuvat: VSSHP:n arkisto ellei toisin mainita.
Toimitus: Minna Pohjola, Sini Eloranta, Karolina Peltomaa,
Heljä Lundgren-Laine ja Tuija Ikonen
SAATE
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilashoidon vuosikertomus on laadittu nyt
neljännen kerran. Kertomus sisältää tietoja hoidon laadusta, potilasturvallisuudesta
ja toiminnan vaikuttavuudesta. Sisältöä ja tiedon tuotantoa on kehitetty. Mukaan on
otettu katsaus väestön hyvinvointi- ja terveystietoihin. Tietojen julkistamisella on
haluttu tehdä näkyväksi sairaanhoitopiirissä tehtävää monipuolista osaamista vaativaa diagnostiikkaa ja hoitoa. Tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja
kehittää hoitoa turvallisemmaksi, vaikuttavammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi.
Sairaanhoitopiirin uuden strategian teemana on Terveempänä kotiin. Suunnitteilla
olevat muutokset terveydenhuollon järjestelmään edellyttävät yhä suurempaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tarkastelemalla rehellisesti ja kriittisesti omaa toimintaamme, pystymme kehittämään sairaanhoitoa ja toiminnan laatua väestön
muuttuviin tarpeisiin vastaaviksi.
Vuoden 2014 potilashoidon vuosikertomus julkaistaan sähköisenä ja se on kaikille
saatavana sairaanhoitopiirin internetsivuilla.
Toivomme, että kertomus vakuuttaa lukijansa siitä, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä potilaat voivat tulevaisuudessakin luottaa hoidon korkeaan laatuun,
turvallisuuteen ja vaikuttavuuteen.
Turussa 19.5.2015
Potilashoidon vuosikertomuksen ohjausryhmä: Samuli Saarni, Päivi Nygren, Ilkka
Mononen, Tuija Lehti, Matti Helkiö, Heljä Lundgren-Laine, Karolina Peltomaa,
Heidi Laine, Antti Liukas, Outi Tuominen, Marjo Kauppila
Tuija Ikonen ja Minna Pohjola
1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on erikoissairaanhoitolaissa ja
kuntalaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 29
kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja
hammaslääketieteellisin perustein. VSSHP järjestää erikoissairaanhoidon
palvelut omalla alueellaan ja huolehtii erityistason sairaanhoidosta erityisvastuualueellaan. Sairaanhoitopiiri myy palveluita muillekin asiakkaille. Perustehtäviin
kuuluvat myös opetus ja tieteellinen tutkimus.
1.2. Tyksin erityisvastuualue
1.1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin arvot ja strategia 2014-2016
Terveempänä kotiin
Sairaanhoitopiirin arvot ovat potilaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, henkilöstön
hyvinvointi, jatkuva uudistuminen, tehokkuus ja demokratia. Potilaslähtöisyys merkitsee, että olemme potilaita varten. Potilaan hyväksi toimiminen on sairaanhoitopiirin tärkein arvo. Hoidamme potilaat tasapuolisesti heidän kansallisuudestaan,
asuinpaikastaan, varallisuudestaan, sukupuolestaan, iästään ja muista yksilöllisistä
ominaisuuksistaan riippumatta.
Erikoissairaanhoidon toimiala edellyttää kykyä ja halua uudistua ja uudistaa, mikä
merkitsee korkeatasoista tieteellistä tutkimusta sekä jatkuvaa uusien tietojen ja
taitojen oppimista. Sairaanhoitopiiri uudistaa toimintaansa jatkuvasti palvelun tarpeen, laadun ja tehokkuuden sekä ympäristön vaatimusten mukaan. Tehokas toiminta mahdollistaa kaikkien potilaidemme tasapuolisen hoitoon pääsyn. Terveyden
edistäminen kaikin käytettävissä olevin voimavaroin vähentää palvelujen tarpeen
kasvua. Voimme kaikki vaikuttaa.
Vuonna 2014 sairaanhoitopiiri uudisti strategiansa vuosille 2014-2016 ja laati sen
toimeenpanoa tukemaan uudistamisohjelman. Tehtävänämme on lisätä väestön
terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia. Tavoitteena on tuottaa kaikille maakunnan asukkaille yhdenvertainen erikoissairaanhoito alueellisesti väestön terveystarpeiden mukaisesti sekä turvata yliopistotasoinen terveydenhuolto ja kehittäminen koko maakunnassa. Uudistamisohjelman mukainen sairaanhoitopiirin toiminnan kehittäminen käynnistyi syksyllä 2014.
Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin, jossa on yliopistollinen sairaala, on
järjestettävä erityistason sairaanhoito vastuualueellaan. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava alueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon
antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Yhteistyössä on suunniteltava ja
sovitettava yhteen mm. erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut ja lääkinnällinen kuntoutus.
Vuonna 2014 Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluivat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Väestöpohja vuoden 2014 lopulla oli 869 477
asukasta. Väestöstä VSSHP:n alueella asuu 475 842, Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella 223 983 ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella 169 652 asukasta. Ruotsinkielisen väestön osuus erityisvastuualueella on noin 13 %.
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit ovat yhdessä laatineet
Länsirannikon miljoonapiiri-strategian vuosille 2012-2016. Yhdistämällä kolmen
sairaanhoitopiirin voimavarat ja Turun yliopiston osaamispääoma muodostetaan
kokonaisuus, joka tuottaa enemmän ja parempia sekä edullisempia erikoissairaanhoidon palveluita kuin sairaanhoitopiirit erikseen. Tavoitteena on, että Länsirannikon miljoonapiiri takaa tasavertaiset ja tehokkaat palvelut käyttämällä yhteiset
resurssinsa ja Turun yliopiston osaamisen Länsirannikon väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
5
1.2.1. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus 2013-2016.
Vuonna 2013 sairaanhoitopiirien valtuustot ovat hyväksyneet erikoissairaanhoidon
järjestämissopimuksen, jossa sovitaan työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta
ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaolla pyritään edistämään
laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Länsirannikon miljoonapiiri-strategia on otettu huomioon järjestämissopimuksen valmistelussa ja sopimus osaltaan toteuttaa strategiaa.
1.2.2. Erityisvastuualueiden työnjako
Tyksiin keskitetyt palvelut
Suomessa Tyksiin on keskitetty ylipainehappihoito, Fabryn taudin diagnostiikka ja
hoidon aloitus sekä lasten skolioosin hoito. Erityisvastuualueelle Tyks tuottaa sydänkirurgisten ja neurokirurgisten hoitojen lisäksi vaativia lastenkirurgisia hoitoja ja
erityisseurantaa vaativaa tai harvinaisten sairauksien hoitoa useimmilla operatiivisilla aloilla sekä vaativaa syövän hoitoa. Myös tietyt erityisosaamista edellyttävät
kardiologiset hoidot on keskitetty Tyksiin. Tyks koordinoi hengitysvajausta sairastavien potilaiden hoitoa. Lisäksi Tyksissä tuotetaan keskitettyjä PET-tutkimuksia ja
muuta vaativaa diagnostiikkaa sekä perinnöllisyyslääketieteen palveluja. Myös tiettyjen riskiryhmien synnytykset ja alle 32-viikkoisten keskosten hoito on keskitetty
Tyksiin.
1.2.3. Menetelmien arviointi
Tyksin erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa on sovittu yhtenäisistä
menetelmien arviointikäytännöistä. Säännöllisesti kokoontuva ervan arviointiryhmä
tukee menetelmien ja lääkkeiden hallittua käyttöä. Kaikkien kustannusvaikutuksiltaan merkittävien uusien, rutiinikäyttöön ehdotettavien terveydenhuollon
menetelmien, hoito- tai diagnostiikkamuotojen ja laitteiden käyttöönotto pitää perustella ns. mini-HTA-lomakkeella, jonka avulla tarkastellaan menetelmän vaikuttavuutta, turvallisuutta, kustannuksia ja vaikutuksia potilaaseen, henkilöstöön, organisaatioon sekä yhteistyöhön. Arviointiryhmä on välittänyt tietoa kansallisista
menetelmien ja lääkkeiden arvioinneista sekä antanut syksyllä 2014 kannanoton
C-hepatiitin uusien lääkkeiden käytöstä Tyksin ervalla.
Muualle keskitetyt palvelut
Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut on hankittu Hyksistä tai muusta yliopistosairaalasta. Tyypillisiä keskitettyjä palveluja ovat elinsiirrot ja niihin liittyvät mekaaniset
tukihoidot, lasten vaativa sydänkirurgia tai erityistutkimukset, erityistason neurokirurgia tai neurologisten sairauksien vaativa diagnostiikka tai hoito, silmän alueen
kasvainten hoito, eräisiin synnynnäisiin tai harvinaisiin sairauksiin liittyvät hoidot
(esimerkiksi hemofiliapotilaan tekonivelleikkaukset, verisuonianomalioiden hoito ja
huuli-suulakihalkioiden hoito).
6
1.3. Yliopistoyhteistyö
Tyks on yliopistollinen sairaala, joka tarkoittaa tiivistä yhteistyötä yliopiston tutkijoiden ja opettajien kanssa. Toimialueilla on paljon henkilökuntaa, jotka
työskentelevät osa-aikaisesti sekä sairaalassa että yliopiston tutkijana ja/tai
opettajana. Tutkimus-työ on tärkein keino kehittää uusia hoitoja näyttöön
perustuen ja seurata jo annet-tavien hoitojen laatua. Vuosittain käynnistyy noin
150 uutta tutkimushanketta, jois-sa yli puolessa on mukana potilaita
suostumuksensa mukaisesti. Heidän panok-sensa uusien hoitojen kehittämiseen
on merkittävä ja tutkimuksiin osallistuminen on pyyteetöntä vapaaehtoistyötä
tietoisena siitä, ettei tutkimuksen apu välttämättä ehdi auttaa itseä.
NordForsk on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen elin, joka rahoittaa pohjoismaista tutkimusyhteistyötä sekä toimii pohjoismaisen tiedepolitiikan neuvonantajana ja aloitteentekijänä. NordForskin tekemässä pohjoismaisten tutkimuslaitosten laatuarvioinnissa Tyks arvioitiin ainoana Suomalaisena sairaalana mitalisijoille
eli kolmanneksi parhaaksi kahden tanskalaissairaalan jälkeen. Tämä on tärkeä
viesti potilaillekin siitä, että Tyksissä osataan ja Tyksiin voi luottaa.
Sairaanhoitopiiristämme tulee vuosittain yli 1000 tieteellistä artikkelia ja kymmeniä
väitöskirjoja. Tutkimuksista välitetään tietoa ja oppia paitsi henkilökunnalle sairaanhoitopiirin sisäisillä internetsivuilla, myös yleisölle sanomalehtien ja aikakauslehtien
palstoilla sekä yleisöluennoilla, jotka syksyllä 2014 keräsivät lähes 600 kansalaista
T-sairaalan luentosaleihin. Luennot välitettiin videoteitse myös Satakunnan ja Vaasan keskussairaaloihin.
1.4. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa
Terveydenhuoltolain (35§) mukaisesti sairaanhoitopiirissä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka
tukee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista. Varsinais-Suomen ja
Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö on mukana edistämässä väestön terveyttä ja hyvinvointia sovittaen yhteen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen toimintoja.
Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueella
perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, täydennyskoulutusta,
hoitoja kuntoutusketjujen laatimista, arviointia ja kehittämistä sekä huolehtii henki-
löstötarpeen ennakoinnista. Kehittämispalvelut yksikkö vastaa 1.12.2014 alkaen
perusterveydenhuollon yksikön tehtävistä.
1.4.1. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää, että samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Suunnitelma tulee
laatia valtuustokausittain ja se on hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä.
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa 2013-2016
kuvataan VarsinaisSuomen väestön hyvinvoinnin ja terveydentilaa sekä määritellään kärkiteemat ja
niihin liittyvät toimenpiteet. Perusterveydenhuollon yksikkö toteuttaa järjestämissuunnitelman mukaisia tehtäviä.
1.4.2. Hoito- ja kuntoutusketjut
Hoito- ja kuntoutusketjut tukeutuvat olemassa oleviin hoitosuosituksiin ja ohjeistuksiin. Ne ohjeistavat terveydenhuollon ammattilaisia siitä, kuka tekee, mitä, missä ja
milloin tietyn sairauden ehkäisyyn, diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen liittyen. Yhdessä suunnitellut, sovitut ja laaditut hoitoja kuntoutusketjut parantavat
potilaiden terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä vähentävät sosiaalija terveydenhuollon toimintojen päällekkäisyyksiä. Varsinais-Suomessa on valmiita hoitoketjuja 43 ja tekeillä olevia ketjuja viisi. Hoitoketjut mahdollistavat potilaalle asuinpaikasta riippumattoman, laadukkaan, sujuvan ja tehokkaan hoitokokonaisuuden.
1.4.3. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ
Potilasta tuetaan ottamaan vastuu terveydestään hoitopolun kaikissa vaiheissa ja
hänellä on mahdollisuus saada tietoa hänen sairauttaan ja terveydentilaansa koskevista olennaisista tekijöistä.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja
organisaatiot ry:een. Yhdistyksen kautta sairaanhoitopiiri kuuluu myös kansainväliseen WHO:n alaiseen Health Promoting Hospitals (HPH) -verkostoon. Terveyttä
edistävät sairaalat -verkoston toiminnassa terveyden edistäminen tarkoittaa potilaiden, terveellisen organisaation ja väestön terveyden edistämistä.
Sairaanhoitopiirissä toteutetaan vuosittain eurooppalainen Savuton sairaalaauditointi. Vuonna 2014 VSSHP sijoittui pronssitasolle.
7
Sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen suunnitelman Varsinaisen terveesti lähestymistapa on laatu ja sen varmistamiseksi on laadittu terveyden edistämisen
laatuvaatimukset.
KAAVIO 1.2. VSSHP:SSÄ HOIDETUTTUJEN POTILAIDEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET (MILJOONA €) IKÄRYHMITTÄIN VUONNA 2014.
1.5. Hoidetut potilaat
Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot
VSSHP:ssä hoidettiin vuoden 2014 aikana noin 200 000 eri henkilöä, joiden ikä ja
sukupuoli jakautuvat kaaviossa 1.1 esitetyllä tavalla. Suurimmat hoitoa saaneet
ikäryhmät olivat 55-vuotiaista 69-vuotiaisiin. Kaikista potilaista naisten osuus oli
miehiä suurempi (55 %). Kaaviossa 1.2 on kuvattu potilaiden aiheuttamat kustannukset ikäryhmittäin.
KAAVIO 1.1. VSSHP:SSÄ HOIDETTUJEN HENKILÖIDEN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA
VUONNA 2014.
18000
16000
14000
nainen
mies
12000
Hoidetut potilaat diagnoosiryhmittäin
10000
Kaaviossa 1.3 näkyy hoitojaksoilla ja päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden lukumäärät yleisimmissä diagnoosiryhmässä ja kaaviossa 1.4 yleisimmät avohoidon
syyt.
8000
6000
4000
2000
0-4
5-9
10-14
15-19
20-24
25-29
30-34
35-39
40-44
45-49
50-54
55-59
60-64
65-69
70-74
75-79
80-84
yli 85
0
8
KAAVIO 1.3. YLEISIMMÄT VUODEOSASTOILLA TAI PÄIVÄKIRURGISESTI VSSHP:SSÄ
HOIDETUT DIAGNOOSIRYHMÄT VUOSINA 2012-2014.
KAAVIO 1.4. YLEISIMMÄT AVOHOITOKÄYNTIEN SYYT VSSHP:SSÄ DIAGNOOSIRYHMITTÄIN VUONNA 2014.
Liitetaulukossa 1 on kuvattu kaikkien hoitoja päiväkirurgisten jaksojen diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2014 ja vertailu vuosien 2013 ja
2012 lukumääriin.
Liitetaulukossa 2 on kuvattu kaikkien avohoitokäyntien diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2014 ja vertailu vuoden 2013 ja 2012 lukumääriin.
9
2. Väestön demografiset tiedot
2.1. Väestö
VSSHP:n alueella oli 475 842 asukasta vuoden 2014 lopussa. Väestöstä reilu kolmannes asui Turussa. Kaikista VSSHP:n alueen asukkaista ruotsinkielisisiä oli
27 036 henkilöä eli noin 5,7 %. Sairaanhoitopiirin väestöstä yli 75-vuotiaiden osuus
vuonna 2014 oli 9,4 %. Työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) osuus oli 63,4 %. Elävänä syntyneiden määrä vuonna 2014 oli 4 734. Kaaviossa 2.1 on esitetty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin väestötietoja ja kaaviossa 2.2 kuntien väestö ikäryhmittäin.
KAAVIO 2.2. VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN, KUNNITTAIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ, % OSUUDET 31.12.2014.
KAAVIO 2.1. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VÄESTÖTIETOJA VUONNA
2013.
Yksinhuoltajaperheet
20,7 % *
Lapsiperheet 38,4 %*
Yhden hengen
asuntokunnat 43 %*
Työttömät 11,5 %
15-64 v työvoimasta
Yksinasuvia 75 v täyttäneistä 50,1 %
Nuorisotyöttömät 13,9
% 18-24 v työvoimasta
Korkea-asteen koulutuksen saaneet
28,6 %**
Toimeentulotukea saaneet 5,9 % 15-64 v
Keskiasteen koulutuksen saaneet 40,5 %**
Keskimääräinen
eläkkeelle siirtymisikä
59,3 v
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 v
8,9 %
Kuva: http://pixabay.com/fi/
Ulkomaan
kansalaiset 3,6 %
Työlliset 42 %
koko väestöstä
Elatussuhde 137,7
* kaikista perheistä , ** aikuisväestöstä
10
Vuonna 2014 demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde oli VSSHP:n alueella
57,8 (koko maa 57,1). Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja
65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on
lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Kaaviossa 2.3 on
esitetty huoltosuhteen kehittyminen vuosina 2008-2014.
KAAVIO 2.4. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN IKÄVAKIOIDUT KANSANTAUTI-INDEKSIT VUONNA 2014.
KAAVIO 2.3. HUOLTOSUHDE (%) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA VUOSINA 2008-2014.
Lapset ja nuoret
2.2. Väestön sairastavuus ja terveydentila
Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon
oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se
koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2014 kansantauti-indeksi oli 83,9 eli väestön sairastavuus oli maan keskivertoa alhaisempi
(kaavio 2.4).
Sosioekonomiset erot näkyvät jo lasten ja nuorten kohdalla. Kouluterveyskyselyn
2013 mukaan nuoret arvioivat terveydentilansa pääsääntöisesti hyväksi tai melko
hyväksi. Ylipainosta on tullut kuitenkin selvä ongelma ja riittämättömästi liikkuvia
on paljon. Erilaiset psyykkiset oireet ovat lisääntyneet. Tupakointi on vähentynyt,
mutta edelleen ammattikoululaisista tupakoi reilu kolmannes päivittäin. Humalahakuinen juominen on yleisintä ammattikoululaisilla. Kaaviossa 2.5 on esitetty peruskouluikäisten, ammattikoululaisten ja lukiolaisten terveys- ja hyvinvointitietoja.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tavoitteena vuonna 2015 on lasten ja nuorten
syrjäytymisen ehkäisy.
11
KAAVIO 2.5. VSSHP:N ALUEEN LUKIOLAISTEN (1. JA 2.LK), AMMATIKOULULAISTEN
(1.JA 2.LK) JA PERUSKOULUIKÄISTEN (8. ja 9.LK) TERVEYS- JA HYVINVOINTITIETOJA
(%) VUONNA 2013.
Lihavuuskehitys on taittunut, mutta lihavien osuus on kuitenkin vielä korkealla tasolla (kaavio 2.6). Kolmannes epäilee, ettei jaksa työelämässä vanhuuseläkeikään
saakka. Korkeammin koulutetut kokevat työkykynsä paremmaksi ja usko omaan
työssä jaksamiseen eläkeikään saakka on parempi kuin vähän koulutetuilla. Terveysongelmat ja riskit elintavoissa ovat yleisempiä alempaan ammattiryhmään kuuluvien kuin ylempään ammattiryhmään kuuluvien keskuudessa. Ammattiryhmien välillä on eroja terveyspalveluiden käytössä, tupakoinnin yleisyydessä, alkoholinkäyttötavoissa ja liikunnan harrastamisessa; fyysisesti raskaaksi työnsä kokevien keskuudessa epäterveelliset elintavat ovat yleisempiä.
KAAVIO 2.6. TYKS ERVA-ALUEEN VÄESTÖN TERVEYS- JA HYVINVOINTITIETOJA (%)
VUONNA 2013.
Työikäiset
Suomalaisten työikäisten terveys ja elintavat ovat kohentuneet viime vuosikymmeninä. Tyks erityisvastuualueen väestön 20-74-vuotiaista suurin osa koki terveytensä hyväksi tai keskitasoiseksi. Koettu terveys heikkenee iän myötä.
Päivittäin tupakointi on vähentynyt. Alkoholinkäyttö on puolestaan lisääntynyt ja
raittiiden osuus vähentynyt. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
mutta liikunnan harrastamisessa ollaan vielä kaukana terveysliikuntasuosituksista.
Lähde: Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010-2014. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath
12
Ikääntyneet
Noin puolet eläkeikäisistä (yli 63-vuotiaat) kokee terveytensä keskitasoiseksi tai
sitä huonommaksi. Itsenä masentuneeksi ja yksinäiseksi kokeminen on hieman
yleisempää naisilla kuin miehillä. Apua kokee tarvitsevansa noin kolmannes naisista ja viidennes miehistä. Noin kolmasosa eläkeikäisistä ei harrasta vapaa-ajan liikuntaa ja ylipaino on ongelma noin viidesosalla. Miehistä noin 20 % käyttää alkoholia humalahakuisesti. Noin kolmannes on kaatunut kävellessä vuoden aikana
(kaavio 2.7).
Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomuksessa 2015 on kuvattu lisää väestön
terveys- ja hyvinvointitietoja
KAAVIO 2.7. TYKS ERVA-ALUEEN ELÄKEIKÄISEN (YLI 63 V) VÄESTÖN TERVEYS- JA
HYVINVOINTIETOJA VUONNA 2013.
Lähde: Vanhuspalvelulain vaikutukset ikääntyneen väestön toimintakykyyn ja koettuun palvelutarpeeseen: seurantaosoittimet. Verkkojulkaisu: www.terveytemme.fi/ath/
vanhuspalvelulaki
Kuva: http://pixabay.com/fi/
13
3. Potilashoidon tunnusluvut
Tähän lukuun tiedot on koottu pääosin vuosien 2011-2014 tilinpäätöskertomuksista.
Kaikki annettu hoito ei kirjaudu kuntalaskutuksen piiriin. Esitetyt tunnusluvut saattavat poiketa hieman muualla ilmoitetuista luvuista.
TAULUKKO 3.2. LÄHETTEET VSSHP:N ERI SAIRAALOIHIN, PSYKIATRIAN TULOSALUEELLE JA EPLL:EEN VUOSINA 2013 JA 2014.
3.1. Potilaat
Sairaala tai tulosalue
Yli 207 000 eri henkilöä sai hoitoa VSSHP:n eri sairaaloissa vuoden 2014 aikana.
Tämä oli noin 4 % enemmän kuin vuodelle 2013 kirjautunut määrä. Eniten muutosta oli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) luvuissa. Taulukossa 3.1 on
kuvattu sairaaloittain hoidettujen potilaiden määrät vuosina 2011-2014.
TAULUKKO 3.1. PALVELUA SAANEET POTILAAT VSSHP:N SAIRAALOISSA, PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA JA EPLL:SSA VUOSINA 2011-2014.
2011
2012
2013
2014
Muutos %
2013-2014
Tyks
123 613
119 765
120 376 126 488
Loimaan sairaala
16 427
18 312
18 415
18 696
1,5
Salon sairaala
Vakka-Suomen
sairaala
Turunmaan sairaala
19 115
19 599
20 581
19 806
-3,8
11 908
16 194
14 697
15 321
4,2
10 964
11 165
11 299
11 975
6,0
Psykiatrian tulosalue
9 465
9 299
9 327
9 278
-0,5
2
55 945
65 690
72 783
10,8
191 494
250 279
260 385 274 347
5,1
166 463
194 037
199 252 207 469
4,1
EPLL
Palveluja käyttäneet potilaat
Yhteensä eri henkilöitä
(henkilötunnisteita)*
5,1
Lähetteet yhteensä
Muutos %
2013-2014
2013
2014
Tyks
95 132
98 796
3,9
Loimaan sairaala
9 306
8 809
-5,3
Salon sairaala
17 282
16 109
-6,8
Vakka-Suomen sairaala
8 852
9 153
3,4
Turunmaan sairaala
9 170
9 596
4,6
5 411
5 316
-1,8
12 669
12 559
-0,9
157 822
160 338
1,6
EPLL
VSSHP yhteensä
3.3. Päivystyskäynnit
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen kirjautui vuonna 2014 avohoitokäyntejä
noin 10 % enemmän kuin vuonna 2013 (87 469 ja 96 280 kappaletta). Tarkemmin
päivystystoimintaa on kuvattu luvussa 6.1.
3.4. Avohoitokäynnit
Avohoitokäyntejä VSSHP:ssä kirjautui toteutuneeksi 940 816 kappaletta vuonna
2014 (taulukko 3.3). Eniten käynnit lisääntyivät Tyksissä (30 000). Suhteellisesti
eniten käynnit lisääntyivät Vakka-Suomen sairaalassa.
*Yhteissummaan on laskettu vain kerran kahdessa tai useammassa paikassa hoidetut.
3.2. Hoitoon hakeutuminen, lähetteet
Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2014 aikana vastaanotettu lähetteitä yli 160 000
kappaletta (taulukko 3.2). Suhteellisesti eniten lähetteiden määrä kasvoi Turunmaan sairaalassa. Tarkempia tietoja lähetteistä on tulosalueiden kuvauksissa.
14
TAULUKKO 3.3. AVOHOITOKÄYNNIT VSSHP:N SAIRAALOISSA, PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA JA EPLL:SSA VUOSINA 2011-2014.
Avohoitokäynnit
2011
2012
2013
2014
Muutos %
2013-2014
TAULUKKO 3.4. HOITOJAKSOT VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA VUOSINA 2011-2014.
2012
2013
2014
Muutos %
2013-2014
Turun yliopistollinen keskussairaala 54 874
53 500
50 283
51 598
2,6
Loimaan sairaala
4 264
4 113
4 057
3 696
-8,9
Salon sairaala
7 502
7 207
7 322
6 796
-7,2
2 908
2 629
2 345
2 345
0
Turunmaan sairaala
1 864
1 651
1 518
1 483
-2,3
Yhteensä
71 412
69 100
65525
65 918
0,6
1 875
1 611
1 666
1 707
2,5
Hoitojaksot
2011
Somaattinen hoito
Somaattinen hoito
Turun yliopistollinen keskussairaala 466 336 447 609 481 596 511 374
6,2
Loimaan sairaala
46 643
52 067
52 911
55 209
4,3
Salon sairaala
60 210
65 361
71 333
68 706
-3,7
46 469
49 236
43 540
49 731
14,2
Turunmaan sairaala
26 238
26 890
28 042
28 224
0,6
0
69 957
87 469
96 280
10,1
Yhteensä 645 896 711 120 764 891 809 524
5,8
Turunmaan sairaala
272
245
200
210
5
106 413 114 698 123 783 123 695
-0,1
Yhteensä
2147
1 856
1 866
1 917
2,7
-4,3
VSSHP yhteensä
73 559
70 956
67 391
67 835
0,6
EPLL
Psykiatrinen hoito
Turunmaan sairaala
8 605
8 585
7 937
7 597
Yhteensä 115 018 123 283 131 720 131 292
-0,3
VSSHP yhteensä 760 914 834 403 896 611 940 816
4,9
3.5. Vuodeosastohoito
Vuonna 2014 vuodeosastohoitojaksoja oli lähes 68 000. Somaattisen hoidon päiviä
kertyi noin 256 000 ja hoitojakson keskimääräinen pituus oli 3,9 päivää. Taulukot
3.4-3.6 kuvaavat hoitojaksojen, hoitopäivien ja hoitojaksojen keston muutoksia sairaaloittain vuosina 2011-2014. Tarkemmin vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät tiedot
on kuvattu tulos- ja toimialueittain luvussa 6.
Psykiatrinen hoito
TAULUKKO 3.5. HOITOPÄIVÄT VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA VUOSINA 2011-2014.
Hoitopäivät
2011
2012
2013
2014
Muutos %
2013-2014
Somaattinen hoito
Turun yliopistollinen keskussairaala 226 764 214 566 198 207 197 816
-0,2
Loimaan sairaala
19 412
18 120
16 634
16 184
-2,7
Salon sairaala
28 545
27 837
27 198
26 718
-1,8
11 836
10 406
9 883
9 420
-4,7
Turunmaan sairaala
8 548
6 921
6 133
6 041
-1,5
Yhteensä 295 105 277 850 258 055 256 179
-0,7
Psykiatrinen hoito
45 906
42 852
39 295
39 925
1,6
Turunmaan sairaala
3 970
3 945
3 747
3 713
-0,9
Yhteensä 49 876 46 797 43 042 43 638
VSSHP yhteensä 344 981 324 647 301 097 299 817
1,4
-0,4
15
TAULUKKO 3.6. OSASTOHOIDON KESKIMÄÄRÄINEN KESTO VSSHP:N SAIRAALOISSA
JA PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA VUOSINA 2011-2014.
Keskimääräinen hoitoaika (vrk)
2011
2012
2013
2014
Muutos %
2013-2014
Somaattinen hoito
Turun yliopistollinen keskussairaala
4,13
4,01
3,94
3,83
-2,8
Loimaan sairaala
4,55
4,41
4,10
4,38
6,8
Salon sairaala
3,80
3,86
3,71
3,93
5,9
4,07
3,96
4,21
4,02
-4,5
Turunmaan sairaala
4,60
4,19
4,04
4,07
0,7
Yhteensä 4,23
4,02
3,94
3,89
-1,3
24,48 26,60 23,59 23,39
-0,8
Turunmaan sairaala
14,60 16,10 18,74 17,70
-5,5
Psykiatrinen hoito
Yhteensä 19,54 25,21 23,07
22,8
-1,2
3.6. Hoitoisuus
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) vuodeosastoilla, poliklinikoilla, tehoosastolla ja kuvantamisyksiköissä on käytössä hoitoisuusluokitusjärjestelmä. Hoitoisuusluokittelussa käytetään somaattisilla vuodeosastoilla RAFAELAn OPCqmittaria ja poliklinikoilla POLIHOIq-mittaria. Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa (VSKK) käytetään KUVAHOI-mittaria, joka on kehitetty OPCq-mittarin (Oulu
Patient Classification) pohjalta. Brasiliassa kehitetty Nursing Activities Score–
hoitoisuusmittari (NAS) on käytössä teho-osastolla.
Teho-osastolla käytettävän mittarin NAS-pisteet on johdettu kansainvälisistä TISSpisteistä, jotka kuvaavat hoidon intensiteettiä. Pisteet mittaavat hoitajan työaikaa,
100 pistettä tarkoittaa, että potilas on saanut yhden hoitajan työpanoksen. RAFAELA -perheen mittareissa hoitoisuus muodostuu potilaan hoitoisuusluokituksesta
sekä yksikön hoitotyön resurssista. Tavoitteena on arvioida potilaan yksilölliset hoidon tarpeet riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista sekä pyrkiä kohdentamaan
henkilöresurssit vastaamaan potilaiden hoitoisuutta ja toteutunutta hoitotyön tarvetta. Oikein mitoitetut resurssit vaikuttavat hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen, työ-
tyytyväisyyteen sekä sairauspoissaoloihin. Oikein mitoitettujen resurssien avulla
voidaan menot kohdentaa oikein. Jatkossa hoitoisuus pyritään kytkemään myös
hoitopäivän hintaan.
Käytännön toiminnassa hoitoisuutta arvioidaan ja seurataan yksikkökohtaisesti.
Vuonna 2013 tehty organisaatiomuutos ja yksiköiden toimintojen osittainen yhdistyminen aiheutti RAFAELA-mittareita käyttävien yksiköiden hoitoisuuden raportointiin
katkon. Vuonna 2013 ainoastaan neljä yksikköä luokitteli hoitoisuutta. Vähäisestä
luokittelusta sekä organisaatiomuutoksen myötä tulleiden yksiköiden toimintojen
muutosten vuoksi ei vuoden 2014 hoitoisuusarvoja voida vertailla sairaanhoitopiirin
tasolla aiempien vuosien arvoihin. Vuonna 2014 VSSHP:n yksiköissä oli 45
OPCq-lisenssiä ja neljä POLIHOIq-lisenssiä. Vuodelle 2015 ostettiin niin ikään 45
OPCq-lisenssiä. POLIHOIq-lisenssien lukumäärä nousi seitsemään.
RAFAELAn mittareita käyttävien yksiköiden hoitoisuuslisenssit tarkistettiin vuoden
2014 alussa. Lisenssikoodiksi valittiin joko tilakoodi tai resurssikoodi riippuen siitä,
hoidettiinko yksikössä useamman resurssin potilaita, jolloin valittiin tilakoodi resurssikoodin sijaan. Yksiköt aloittivat luokittelun vuoden tauon jälkeen maaliskuun alusta uusilla lisenssikoodeilla. Samaan aikaan hoitoisuusluokittelun kirjaaminen siirtyi
Mustista Mirandaan. Luokittelun sujuvoittamiseksi kirjaamiseen perustuen on ollut
järkevää rakentaa luokittelu kirjaamisalustan kautta myös Mirandasta. Henkilöstöresurssit kirjattiin edelleen Mustiin. Osa yksiköistä teki entiseen tapaan luokittelun
suoraan RAFAELA-sovellukseen. Naistenklinikalla luokitellaan iPana-tietojärjestelmän kautta ja teho-osastolla tehohoidon ohjelman kautta. Kuvantamisen yksiköt
luokittelevat Radu-ohjelman kautta. Hoitoisuusluokittelun osaamista tuettiin järjestämällä ylläpito- ja käyttöönottokoulutusta.
Kaaviossa 3.1 on kuvattu RAFAELA-hoitoisuusluokkajakauma (3-12/2014), kaaviossa 3.2 NAS-pisteet vuosina 2010-2014 ja kaaviossa 3.3 Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen kokonaishoitoisuuspisteet vuosilta 2010-2014.
16
KAAVIO 3.1. RAFAELA-HOITOISUUSLUOKKAJAKAUMA VSSHP:SSÄ 3-12/2014
KAAVIO 3.2 NAS-PISTEET VUOSINA 2010 - 2014
7% 3%
18 %
HL1
HL2
34 %
HL3
HL4
HL5
38 %
KAAVIO 3.3. VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSEN KOKONAISPISTEET
VUOSILTA 2010-2014.
HL=hoitoisuusluokka, asteikko 1-5, jossa
1=vähimmäishoidon tarve (potilas selviytyy omatoimisesti tai avun/ohjauksen/ tuentarve on vähäistä)
5= maksimaalisen hoidon tarve (hoidon tarve muodostuu jatkuvasta ja/tai erittäin
vaativasta hoidosta/valvonnasta/ohjauksesta/tuesta)
17
3.7. Lääkehoito
Antibioottien kulutusta kuvataan DDD-luvulla, joka kuvaa vakioidusti mikrobilääkkeiden kulutusta vuorokaudessa (DDD, Defined Daily Doses). DDD-luku on mikrobilääkehoidon laadun mittari. Kaaviossa 3.4 on kuvattu mikrobilääkekulutus toimi- ja
palvelualueittain vuosina 2013 ja 2014. Vuonna 2014 DDD määrä oli yhteensä
361 400 (333 200 vuonna 2013). Lisäksi EPLL:n lukema oli 9700.
KAAVIO 3.4. MIKROBILÄÄKKEIDEN (A, D, J01-J05, S JA P) KULUTUS TYKSIN TOIMI- JA
PALVELUALEUITTAIN DDD-YKSIKKÖINÄ x1000 VUOSINA 2013 JA 2014.
KAAVIO 3.5. LÄÄKEKUSTANNUSTEN (€) JAKAUTUMINEN ATC-RYHMITTÄIN VUOSINA
2011-2014.
18 000 000
16 000 000
14 000 000
12 000 000
2011
10 000 000
2012
8 000 000
2013
6 000 000
2014
4 000 000
2 000 000
0
A
B
C
D
G
H
J
L
M N
P
R
S
V Veri
3.8. Tehohoito ja tehostettu valvonta
Lääkkeiden käyttöalueita kuvaa ATC-ryhmittäinen käyttöjakauma (ATC, anatomisterapeuttis-kemiallinen). Kaaviossa 3.5 esitetyt ATC-luokissa olevat lääke-eurot kattavat koko VSSHP:n lääkekäytön vuosilta 2011-2014. Silmätautien lääkkeissä (ATC
-ryhmä S) kustannukset kasvoivat vuonna 2014 yli 2-kertaisiksi vuoteen 2013 verrattuna. Tässä taustalla on lähinnä yhden uuden silmänpohjan rappeumasairauden
lääkkeen käyttöön ottaminen, joka kasvatti kustannuksia lähes miljoona euroa.
Teho-osastolla tai tehostetun valvonnan osastolla hoidettiin vuonna 2014 yhteensä
noin 3000 potilasta. Hoitopäiviä kertyi yhteensä noin 14 000. Taulukossa 3.7 ja
3.8 kuvataan tehohoi-don päättyneet hoitojaksot ja hoitopäivät vuosia 2011-2014.
Tiedot ovat eri lähteistä, joten lukumäärien vertaaminen aikajatkumona tai
keskenään ei ole täysin luotettavaa.
TAULUKKO 3.7. TEHOHOITO JA TEHOSTETTU VALVONTA TYKSISSÄ,
PÄÄTTYNEET HOITOJAKSOT VUOSINA 2010-2014.
2011
1 714
2012
1 669
2013
1 681
2014
1 718
Lasten teho-osasto
718
624
677
687
Vastasyntyneen teho-osasto
590
673
797
740
Aikuisten teho-osasto, Tyks
TAULUKKO 3.8. TEHOHOITO JA TEHOSTETTU VALVONTA TYKSISSÄ HOITOPÄIVÄT
VUOSINA 2010-2014.
Aikuisten teho-osasto, Tyks
2011
2012
2013
2014
6 033
6 389
6 281
6 066
Lasten teho-osasto
1 648
1 454
1 589
1 604
Vastasyntyneen teho-osasto
6 613
6 298
6 324
6 412
18
Lisäksi valvontaa tai tarkkailua tarvitsevia potilaita hoidettiin AVH-yksikössä (AVH,
aivoverenkiertohäiriö), sydänvalvonnassa ja aluesairaaloiden valvontayksiköissä.
Tarkemmin tehohoitoa kuvataan luvussa 6.
TAULUKKO 3.10. YLEISIMMÄT TOIMENPIDERYHMÄT VSSHP:SSÄ VUONNA 2014.
Yleisimmät toimenpideryhmät
2014
Koodi
Toimenpide
3.9. Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset
CKW
Muut silmän suonikalvon lasiaisen tai retinan leikkaukset
4 821
VSSHP:ssä tehtiin vuonna 2014 yli 36 000 leikkausta, joista päiväkirurgisesti yli
16 000 (taulukko 3.9).
CJE
Kaihileikkaus
3 501
MAX
Normaali synnytys
3 432
TAULUKKO 3.9. LEIKKAUSTOIMENPITEET VSSHP:SSÄ VUOSINA 2010-2014.
FN1
Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus
1 416
Oma toiminta
2010
2011
2012
lkm
EBA
Hampaiden poistot
1 325
2013
2014
Muutos %
2013-2014
NFB
Lonkan tekonivelleikkaus
1 097
PHM
Laskimoiden (suonikohjut) tukkeavat hoidot
1 080
Leikkaukset (A-Q,Y)
28 075 37 891 37 776
36 172
36 468
0,8
CKC
Silmän lasiaisen tai retinan leikkaukset
1 027
joista päiväkirurgia
15 401 15 498 16 314
16 183
16 574
2,4
NGB
Polven tekonivelleikkaus
968
JAB
Nivustyrän leikkaus
929
Taulukossa 3.10 on esitetty yleisimmät toimenpideryhmät vuonna 2014. Lisää leikkaustoiminnasta lisää on kuvattu luvussa 6.
QAE
Pään tai kaulan ihomuutoksen toimenpiteet
910
ACC
Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset
877
MCA
Keisarileikkaus
813
CKD
Silmän sisäiset leikkaukset
774
CJB
Jälkikaihin leikkaukset
749
JKA
Sappirakon leikkaus
734
GAA
Rintaontelon tähystykset tai kanavointi
727
EMB
Nielu- tai kitarisojen poisto
719
JHB
Peräpukamien toimenpiteet
712
JKE
Sappiteiden toimenpiteet pohjukaissuolen kautta (ERCP)
697
QDB
Alaraajojen haavojen ompelut ja sidevaihdot
679
19
Erilaiset tähystykset ovat kasvava diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden muoto.
Kirjattujen tähystystoimenpiteiden määrät on esitetty taulukossa 3.11. Mukana on
vain osa toimenpiteistä, kuten kipulääkitystä tai puudutusta vaativia toimenpiteitä.
Kaikkia vastaanottokäynneillä tai osastoilla tehtyjä tähystyksiä ei kirjata potilastietojärjestelmään erillisinä toimenpiteinä.
TAULUKKO 3.11. YLEISIMMÄT TIETOJÄRJESTELMIIN KIRJATUT TÄHYSTYSTOIMENPIDERYHMÄT VSSHP:SSÄ VUONNA 2014.
Koodi
Tähystystoimenpideryhmä
lkm
UJF
Suoliston tähystys
5 775
UJD
Mahalaukun tähystys
4 709
UKC
Virtsarakon tähystys
2 524
UDM
Nenän sivuontelon tähystys
836
ULA
Emättimen tähystys
818
UGC
Keuhkoputken tähystys
700
UDH
Nenän ja nenänielun tähystys
655
ULC
Kohdun tähystys
632
UJK
Sappi- ja haimatietähystykset
424
UJG
Peräsuolen tähystys
134
Liitetaulukossa 3 on lueteltu yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostisten tutkimusten ryhmät. Vuoden 2014 vertailuksi on esitetty myös kahden aikaisemman
vuoden lukumäärät.
3.10. Hoitoonpääsy (hoitotakuu)
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri antaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hoitoonpääsytiedot kolme kertaa vuodessa, 30.4., 31.8. ja 31.12. tilanteissa. Hoitoonpääsyn perusteet ovat yhdenmukaiset koko maassa.
Kun potilaan lähete saapuu sairaanhoitopiiriin kiireettömässä tapauksessa, hoidon
tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta.
Lisäksi erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon on päästävä kuuden kuukauden
kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Tästä poikkeuksena lasten ja nuorten psykiatriassa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarve on arvioitava kuudessa viikossa ja hoitoon
on päästävä kolmen kuukauden kuluessa.
Vuonna 2014 lähetteiden käsittely määräajassa toteutui 99,3 % hoitotakuun piiriin
kuuluvista lähetteistä. Vuonna 2014 ei ollut valvonnan puuttumisrajan ylityksiä. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy, jos yli 5 % lähetteistä yhdellä tai useammalla
erikoisalalla käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen.
Hoidon tarpeen arvioinnin toteutuminen määräajassa oli 98,5 %. Vuonna 2014 ei
ollut valvonnan puuttumisrajan ylityksiä. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy
jos 15 % arviointikäynneistä ei toteudu 3 kk:ssa yhdellä tai useammalla erikoisalalla.
Hoitoonpääsyn toteutuminen määräajassa oli 99 %. Valvonnan puuttumisraja ylittyi
neurokirurgiassa 11 % (46 potilasta, joista jäsenkuntien odottajia 31).
Kolmannesvuosittain päivitetyt tiedot sairaanhoitopiirin tason palvelujen saatavuudesta löytyvät VSSHP:n internet-sivulta.
20
3.11. Siirtyminen jatkohoitoon
3.12. Hoitopalautteen saatavuus
Siirtoviive aiheutuu kun potilas ei pääse siirtymään jatkohoitoon, vaikka ei enää
tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Siirtoviiveen syynä on vastaanottavan osapuolen tilanne, jossa se ei pysty ottamaan potilaita vastaan. Siirtoviivepäiviä kertyi
vuonna 2014 aikana koko sairaanhoitopiirissä yhteensä 9 033 päivää (8 765 vuonna 2013), 1 721 potilaan kohdalla. Siirtoviivepotilaiden hoito aiheutti kustannuksia
yli 5,4 miljoonaa euroa (5,1 miljoonaa euroa vuonna 2013). Siirtoviivepäivien kehittyminen vuosina 2010-2014 on kuvattu kaaviossa 3.6.
Sähköisesti lähetettyjen hoitopalautteiden määrä VSSHP:ssä on lisääntynyt vuosittain. Yhtä hoitotapahtumaa kohti voidaan toimittaa useita hoitopalautteita jatkohoitopaikkaan, lähettäneelle lääkärille tai omaan terveyskeskukseen. Potilaalla on oikeus kieltää hoitopalautteen lähettäminen. Osa hoitopalautteista toimitetaan paperisina, esimerkiksi potilaalle kotiin. Paperisten palautteiden määriä ei seurata.
KAAVIO 3.6. SIIRTOVIIVEPÄIVIEN MÄÄRÄT TULOSALUEITTAIN VSSHP:SSÄ VUOSINA
2009-2014.
Taulukossa 3.12 on esitetty sähköisten hoitopalautteiden määrät vuonna 2014 sairaaloittain ja osuudet 5 vrk sisällä lähetetyistä. Vuonna 2014 VSSHP:ssä 0-5 vuorokauden aikana lähetettyjen hoitopalautteiden osuus oli 55,8 % (57,6 % vuonna
2013).
TAULUKKO 3.12. SÄHKÖISTEN HOITOPALAUTTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄT JA VIIDEN
VUOROKAUDEN SISÄLLÄ LÄHETETTYJEN OSUUDET VUONNA 2014.
Sähköisesti
lähetettyjä
hoitopalautteita
yhteensä
Sähköinen hoitopalaute lähetetty 0-5
vrk:n aikana hoidon
päättymisestä
0-5 vrk aikana
lähetettyjen osuus
(%) sähköisistä hoitopalautteista
Tyks
224 195
107 248
47,8
Loimaan aluesairaala
35 217
27 020
76,7
Salon aluesairaala
45 023
27 621
61,3
10 828
7 908
73
Turunmaan sairaala
22 862
8 051
35,2
4 397
1 911
43,5
106 301
70 606
66,4
448 823
250 365
55,8
EPLL
VSSHP yhteensä
Siirtoviivepäivistä suurin osa (7 310) kertyi Tyksistä ja lukumäärä kasvoi 167 päivää. Alueellisen erikoissairaanhoidon (Loimaan ja Salon sekä Vakka-Suomen sairaala) siirtoviivepäivien määrät lisääntyivät (1 723 vuonna 2014 ja 1 462 vuonna
2013).
Käynneissä kuntalaskutettavat käynnit, sarjahoitokäynneistä vain yksi käynti per hoitokokonaisuus. Hoitopalautteen lähetysaika = hoitopalautteeseen merkitys tapahtumapäivän ja
hoitopalautteen lähetyspäivän ero.
21
4. Asiakastulokset
4.1. Potilaspalaute Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
Potilaspalautekäytäntö
Potilastyytyväisyys on tärkeä osa hoidon ja palveluiden laatua. Terveydenhuoltolain
(1326/2010) ja potilaslain (785/1992) mukaisesti potilaspalautteen sisältämää tietoa
hyödynnetään hoidon ja palvelun suunnittelussa sekä sen kehittämisessä (Sosiaalija terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma vuosille 2012–2015) .
VSSHP:ssä käytössä oleva potilaspalautelomake sisältää 21 hoitoon tai tutkimukseen, kohteluun, tiedonsaantiin ja päätöksentekoon osallistumiseen liittyvää kysymystä sekä avoimen palautteen osiot: ehdotus, kiitos ja moite. Potilas tai hänen
läheisensä saavat potilaspalautelomakkeen yksiköstä, jossa häntä hoidetaan.
Lomake löytyy myös yleisistä tiloista ja VSSHP:n internet-sivustolta.
Potilastyytyväisyyttä seurataan VSSHP:ssä säännöllisesti. Vuoden 2014 aikana
potilaspalautteen keräämismenetelmiä on pyritty kehittämään ja nykyaikaistamaan
testaamalla uusia palautekanavia. Tavoitteena on ollut yksiköiden ja koko sairaanhoitopiirin saaman palautemäärän kasvu sekä laadullisen potilaspalautteen saaminen, joka tukee oman yksikön kehittämistarpeita.
Potilaspalaute voidaan antaa nimettömänä tai nimellä varustettuna. Palaute käsitellään luottamuksellisesti yksikössä, jota se koskee. Palaute tallennetaan sähköiseen
palautejärjestelmään, josta palautteita seurataan.
Kirjallista potilaspalautetta (potilaspalautelomake ja internetsivuilla oleva sähköinen
lomake) on kerätty sairaanhoitopiirissä systemaattisesti vuodesta 2009 alkaen.
Lisäksi osassa yksiköistä on ollut käytössä reaaliaikaiset sähköiset potilaspalauteautomaatit, joiden avulla voidaan kysyä palautetta liittyen yhteen väittämään.
Uusina menetelminä testattiin vuonna 2014 reaaliaikaisia sähköisiä potilaspalautejärjestelmiä, jotka mahdollistavat vastaamisen useampaan väittämään sekä avoimen palautteen antamisen. Lisäksi testattavana on ollut QR (Quick Response) koodilla annettava reaaliaikainen potilaspalaute käyntikorttien ja pöytäesitteiden
muodossa. Uusien menetelmien etuina ovat reaaliaikaiset raportit ja palveluhälytykset, palautemäärän kasvu sekä palauteväittämien kohdentaminen.
Sairaanhoitopiirin potilaspalautteet, jotka liittyvät yhteisesti sovittuihin kansallisiin
kysymyksiin on saatavilla reaaliaikaisesti sekä piirin verkkosivuilla että
intranetissä.
22
Tulokset
VSSHP:n tulosalueiden ja liikelaitosten vertailu
Potilaspalautteita tallentui 5 384 sähköiseen palautejärjestelmään vuoden 2014
aikana. Potilaspalautteiden kokonaiskeskiarvo oli 4.6 (arviointiasteikko: 5 =
täysin samaa mieltä – 1 = täysin eri mieltä). Avoimissa palautteissa kiitoksia oli
2 031, moitteita 865 ja parannusehdotuksia 349 (taulukko 4.1).
Potilaspalautteen perusteella näyttää siltä, että kaikkialla sairaanhoitopiirissä
potilas tai hänen läheisensä sai palvelun äidinkielellään. Vertailu osoitti, että
Turunmaan sairaalan liikelaitoksen palaute oli positiivisinta ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa (EPLL) palaute oli kriittisintä. EPLL:n saama palaute koskien
salassapitoa toteutui parhaiten (85 %), sen sijaan palaute koskien hoidon
toteutumista aikataulun mukaisesti ilman turhaa odottelua toteutui heikoiten (38 %).
EPLL:n tuloksia tulkittaessa tulee huomioida akuuttihoidon luonne, jossa potilaat
hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Kaaviossa 4.1. on esitetty potilaspalautteen
vertailu VSSHP.n sairaaloissa vuosina 2013 ja 2014. Asiakastulokset käsitellään
tarkemmin tulos-, toimi- ja palvelualueittain kappaleessa 6.
TAULUKKO 4.1. VSSHP:N AVOIMET PALAUTTEET VUONNA 2014.
2010
2011
2012
2013
2014
2 270 (69 %)
3 442 (71 %)
3 134 (68 %)
1 223 (63 %)
2 031 (62 %)
Ehdotukset
320 (10 %)
456 (9 %)
621 (13 %)
217 (11 %)
349 (12 %)
Moitteet
697 (21 %)
957 (20 %)
866 (19 %)
516 (26 %)
865 (26 %)
Yhteensä
3 287
4 855
4 621
1 956
3 245
Kiitokset
Vastaajista enemmistö koki, että sai sairaanhoitopiirissä palvelun äidinkielellään
(98 %), hoito/palvelu oli hyvää (92 %) ja toteutui ammattitaitoisesti (92 %) sekä
henkilökunta kohteli heitä hyvin (93 %). Enemmistö vastaajista arvioi, että
heille välitetty tieto hoidosta tai tutkimuksesta oli ymmärrettävää (91 %). Enemmistö
heistä myös koki olonsa turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana (91 %) ja arvioi,
että hoidosta/tutkimuksesta oli heille apua (91 %) ja se toteutui yksilöllisesti (91 %).
Enemmistö potilaista koki, että kivun hoito oli riittävää (90 %). Suurin osa koki, että
sai hyvät kotihoito-ohjeet (91 %) sekä selkeät ohjeet, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä (91 %) ja tiesi, miten hoito jatkossa etenee (90 %). Hoitoa/tutkimusta koskevissa asioissa noudatettiin salassapitoa (93 %). Potilaspalaute näiltä osin saavutti
asetetun tavoitetason (90 % arvosanoista 4-5).
Potilaspalaute liittyen tilojen viihtyvyyteen (83 %), läheisten/perheen riittävään huomioimiseen (84 %), päätöksentekoon osallistumiseen (88 %) ja riittävään tiedonsaantiin ennen hoitoon/tutkimukseen tuloa (85 %) ja hoidon/tutkimuksen aikana
(89 %) jäivät hieman alle tavoitetason (90 % arvosanoista 4-5).
Lisäksi palaute liittyen hoidon sujuvuuteen, kuten hoitoon ja tutkimukseen pääsy
riittävän nopeasti (85 %), hoidon/tutkimuksen toteutuminen aikataulun mukaisesti
ilman turhaa odottelua (85 %) ja hoidon/tutkimuksen eteneminen sujuvasti (89 %),
jäivät hieman alle tavoitetason.
23
KAAVIO 4.1. POTILASPALAUTTEEN VERTAILU VSSHP:SSA VUOSILTA 2013 JA 2014. VASTAUSVAIHTOEHDON 4 TAI 5 ANTANEIDEN PROSENTTIOSUUS.
SAIRAANHOITOPIIRIN TAVOITE ON, ETTÄ YLI 90 % ANTAA VASTAUSVAIHTOEHDON 4 TAI 5.
24
Kansallinen potilaspalauteverkosto
Kehittämistoimenpiteet
VSSHP kuuluu viiden yliopistosairaanhoitopiirin, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan (Turku SoTe) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin muodostamaan kansalliseen
potilaspalauteverkostoon.
Potilaspalautteen seuranta ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen tapahtuu sairaanhoitopiirin tulos-, toimi- ja palvelualueilla sekä tarvittaessa organisaation ylemmillä tahoilla. Palautteen perusteella on esimerkiksi kehitetty potilaan ja läheisten/
omaisten tiedonsaantia. Kehittämistyössä on panostettu myös vastaanotoille odottavien potilaiden tiedottamiseen sekä vastaanottojen aikatauluja on muutettu siten,
että aikataulussa pysyminen parantuisi. Hoitoprosesseja on kehitetty nykyistä
enemmän perhekeskeisempään suuntaan. Lisäksi on kehitetty lääkäri- ja hoitajatyöpari työskentelyä prosessien sujuvoittamiseksi. Toiminnassa on kiinnitetty enemmän huomiota potilaan yksilölliseen kohtaamiseen ja intimiteettisuojan säilymiseen.
Tavoitteena on tuottaa kansallista potilaspalautteen vertailutietoa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) Palveluvaaka -portaaliin viiden kysymyksen osalta: 1) potilaan saama hoito oli hyvää, 2) henkilökunta kohteli potilasta hyvin, 3) potilaan saama tieto hoidosta oli ymmärrettävää, 4) potilaan hoitoa koskevat päätökset tehtiin
yhdessä hänen kanssaan ja 5) potilas koki olonsa turvalliseksi hoidon aikana. Palveluvaaka -portaali on parhaillaan työn alla THL:ssä ja sen pilottivaihe on määrä
käynnistyä vuoden 2015 aikana.
VSSHP:n, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) potilaspalautteen vertailu vuodelta 2014 on kuvattu kaaviossa 4.3. Tulosten mukaan potilastyytyväisyys on hyvällä tasolla kolmessa sairaanhoitoiirissä.
KAAVIO 4.2. VSSHP:N, HUS:N ja PSHP:N VIIDEN YHTEISEN KYSYMYKSEN TULOSTEN
VERTAILU VUODELTA 2014.
25
4.2. Potilasasiamiestoiminta
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sisältää säännökset potilaan
oikeuksista ja potilasasiamiestoiminnasta. Potilasasiamiehen tehtävänä on tiedottaa
potilaan oikeuksista, toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteutumiseksi,
neuvoa ja avustaa potilaslain ja potilasvahinkolain soveltamiseen liittyvissä asioissa
sekä ohjata potilasta muilla lainsäädäntöön perustuvilla tavoilla ajamaan etuaan.
Käytännössä potilasasiamies avustaa tarvittaessa asiakkaita esimerkiksi kohteluun,
potilasvahinkoepäilyyn, salassapitoon ja tiedonsaantiin liittyvissä asioissa sekä
erilaisten muiden ongelmatilanteiden selvittelyssä.
KAAVIO 4.3. YHTEYDENOTOT VSSHP:N POTILASASIAMIEHIIN VUOSINA 2012-2014
AIHEPIIREITTÄIN. YHDEN YHTEYDENOTON PERUSTEELLA ON MAHDOLLISTA KÄSITELLÄ USEAMPAA AIHETTA.
Vuonna 2014 potilasasiamiehet vastasivat asiakkaiden (potilaiden, omaisten, potilaiden laillisten edustajien ja ammattihenkilöiden) yhteydenottoihin 2 596 kertaa.
Vuonna 2012 oli 2700 yhteydenottoa ja vuonna 2013 otettiin yhteyttä 2 865 kertaa.
Yhteydenottojen lukumäärä on hieman vähentynyt verrattuna edellisiin vuosiin.
Potilasasiamieheen oltiin yhteydessä monesta eri syystä (kaavio 4.3). Yhdellä
yhteydenottajalla voi olla useampi yhteydenoton syy, siis yksi yhteydenotto on
varsin usein sisältänyt monta eri epäkohtaa.
Eniten oli aihealueeltaan potilasvahinkoepäilyyn liittyviä yhteydenottoja, joita oli
984 kpl. Muita esille nousevia aiheita olivat hoitoon liittyvät yhteydenotot 882
kertaa vuonna 2014, (vuonna 2013 hoitoon liittyviä yhteydenottoja oli 668 kertaa ja
vuonna 2012 oli 514 kertaa).
Kiireettömään hoitoon pääsyyn liittyviä yhteydenottoja oli 286 kertaa vuonna 2014,
(vuonna 2013 hoitoon pääsyyn liittyviä yhteydenottoja oli 221 kertaa ja vuonna
2012 oli 179 kertaa). Yhtenä hoitoon pääsyyn liittyvänä ongelmana on se, että sovitut elektiiviset toimenpideajat muuttuvat yllättäen. Tämän tyyppisiä yhteydenottoja
oli runsaasti vuonna 2014. Muistutuksiin liittyvät yhteydenotot vähentyivät vuonna
2014, (vuonna 2013 oli muistutuksiin liittyviä yhteydenottoja 592 kertaa ja vuonna
2012 oli 618 kertaa).
Yhteenvetona voidaan todeta, että hoitoa koskevat yhteydenotot ovat lisääntyneet
vuosittain.
26
Potilasasiamiehet tuottivat potilaan oikeuksiin liittyvää tiedotusaineistoa Potilaan
oikeudet-sivustolle, jota päivitettiin useita kertoja vuodessa. Aineisto sijaitsee sairaanhoitopiirin ohjepankissa. Lisäksi potilasasiamiehet tiedottivat potilaan oikeuksista esitteiden, medialle annettujen haastatteluiden ja oppaiden muodossa sekä
järjestämällä ammattihenkilöille alueellista koulutusta.
VSSHP:n potilasasiamiestoiminta toteutti koko Tyksin erityisvastuualuetta käsittävän ammattilaisille suunnatun potilaan oikeudet koulutusiltapäivän, jonka otsikkona
oli Potilaan laajentuneen valinnanmahdollisuuden käytänteitä.
Potilasasiamiehet tuottivat tilastotietoa heihin otetuista yhteydenotoista johdon päätöksenteon tueksi. Potilasasiamiehet kävivät eri tulosalueilla antamassa yksityiskohtaisen raportin yhteydenottojen sisällöistä.
Loppuvuodesta 2014 potilasasiamiehet laativat suunnitelman tilastoinnin ja raportoinnin tarkentamiseksi. Tilastointia ja sen perusteella tehtävää raportointia kehitettiin siten, että yhteydenottojen syyt tulevat esille aikaisempaa jäsennellymmin.
Tulosyksiköt saavat vastaisuudessa raportteja oman toivomuksensa mukaisesti
vastuualueittain tai erikoisaloittain. Uusi tilastointijärjestelmä otettiin käyttöön alkuvuonna 2015.
4.3. Muistutukset ja kantelut
Hoitoon tai kohteluun tyytymätön potilas tai omainen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisen muistutuksen terveydenhuollon toiminnasta vastaavalle johtajalle. Muistutukseen annetaan kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen vastaanottamisesta. Vastauksesta tulee käydä ilmi mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai miten asia
on ratkaistu. Myös aluehallintovirastolle tai Valviralle voi tehdä kantelun. Kantelu
tehdään Valviraan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai
vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa ja kantelija epäilee hoitovirhettä. Muut
hoitoa koskevat kantelut tehdään siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella potilas
on ollut hoidettavana. Lisätietoa Valvira.
VSSHP:n toimintaa koskien erilaisia reklamaatioita kirjattiin vuonna 2014 yhteensä
310 kappaletta (278 vuonna 2013).
KAAVIO 4.4. VSSHP:SSÄ POTILAAN KOHTELUSTA, TAI HOIDOSTA ANNETUT MUISTUTUKSET, KANTELUT TAI MUUT REKLAMAATIOT VUOSINA 2010-2014.
2010
2011
2012
2013
2014
Muistutukset
Kantelut
Lausuntopyyntö/Valvira
Oikaisuvaatimus
Lokitietoselvitys
Potilasrekisterin korjaus
0
50
100
150
200
27
5. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus
VSSHP:n hallitus on päättänyt vuonna 1999, että laadunhallinta perustuu EFQMmalliin. Yksiköiden toimiva johto vastaa laadusta ja kullakin tulosalueella on sairaanhoitopiirin johtajan nimeämä laatukoordinaattori. Toimi- ja palvelualueiden laatuvastaavina toimivat ylihoitajat. Lisäksi vastuualueet ja toimintayksiköt ovat nimenneet
omia laatuyhdyshenkilöitä. Sairaanhoitopiirissä on myös käynnistetty LEANkehittämistä mm. pilotoimalla Hukkatunnistin-työkalua.
Tulokset osoittivat, että Hukkatunnistin-työkalulla voidaan havaita kliinisiä hukkatekijöitä (taulukot 5.1 ja 5.2). Hukkatekijöillä oli sekä taloudellisia että laskennallisia
vaikutuksia. Kuudessa yksikössä tehtiin välittömiä toimintamallien korjauksia ja/tai
käynnistettiin kehittämishankkeita toimintojen sujuvoittamiseksi ja hukan poistamiseksi (taulukko 5.3). Onnistunutta Hukkatunnistimen käyttöä edisti johdon sitoutuminen hankkeeseen, moniammatillinen yhteistyö sekä koko työryhmän tietoisuus
jatkuvan parantamisen periaatteista ja hukan tunnistamisen tavoitteista.
5.1. Laadunhallinta
TAULUKKO 5.1. OSASTOMODUULILLA TUNNISTETUT HUKAT VIIDESSÄ ERIKOISSAIRAANHOIDON YKSIKÖSSÄ.
Laatuneuvoston toiminta
Laatuneuvoston tehtävänä on edistää sairaanhoitopiirissä tapahtuvaa laatujohtamisjärjestelmien kehittämistä. Laatuneuvosto kokoontui vuonna 2014 viisi kertaa
sairaanhoitopiirin johtajan johdolla. Vuoden mittaan käytiin läpi tulos-, toimi- ja palvelualueiden tekemiä EFQM-malliin pohjautuvia laatujohtamisen nykytilanteen kartoituksia. Lisäksi käsiteltiin mm. laatuasiakirjojen dokumentointiin liittyvää prosessia. Laatuneuvosto päätti toteuttaa oman toiminnan arvioinnin EFQM-mallilla kaikilla tulos-, toimi- ja palvelualueilla vuonna 2014.
Hukkaresurssi
esh/A
%
esh/B
%
esh/C
%
esh/D
%
esh/E
%
Tyhjä paikka, jolle
varattu hoitajaresurssi
12 %
4%
0%
36 % ,
78 %
8%
Tyhjä paikka, jolle
ei hoitajaresurssia
0%
33 %
11 %
0%
0%
0%
Vuodepaikan
epäasianmukainen käyttö
6%
0%
11 %
0%
0%
0%
Sairaalainfektio
2%
4%
0%
0%
0%
0%
Lääkkeen haittavaikutus
0%
0%
0%
0%
0%
24 %
Toimenpiteen komplikaatio
5%
0%
11 %
0%
0%
8%
Tarpeeton sairaalahoito
14 %
11 %
0%
0%
0%
28 %
Viive prosessin
sujuvuudessa
0%
0%
22 %
9%
18 %
36 %
Toimenpiteen
viivästyminen
0%
0%
0%
0%
0%
8%
Hukkahanke
Seitsemän toimintayksikköä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ja alueen perusterveydenhuollosta testasi vuodeosasto- ja päivystyspotilaan hoitoon liittyvän hukan
tunnistamiseen kehitettyä Hukkatunnistin-työkalua (IHI Hospital Inpatient Waste
Identification Tool) ja siihen liittyvää kehittämisprosessia. Yksiköistä kuudessa hoidettiin sisätautipotilaita joko yliopistosairaalassa, alueellisessa erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa ja lisäksi mukana oli yksi päivystysyksikkö. Tavoitteena oli selvittää, auttaako työkalu tunnistamaan vuodeosasto- ja päivystyspotilaan hoidossa olevia hukkatekijöitä sekä näiden vaikutuksia ja arvioida miten Hukkatunnistimella saatuun tietoon perustuva kehittämisprosessi tukee esimiesten ja
muun henkilöstön päivittäistä päätöksentekoa ja toiminnan suunnittelua.
28
TAULUKKO 5.2. HOITOKÄYTÄNNÖT-MODUULILLA TUNNISTETUT HUKAT VIIDESSÄ
ERIKOISSAIRAANHOIDON YKSIKÖSSÄ.
Hukkaresurssi
esh/A
%
esh/B
%
esh/C
%
esh/D
%
esh/E
%
Monitorointi
0%
0%
11 %
0%
8%
Kajoavat välineet
0%
16 %
11 %
25 %
0%
Lääkitys
2%
11 %
0%
0%
22 %
0%
0%
0%
0%
11 %
0%
4%
0%
0%
0%
Tutkimukset
Terapiat ja
hoitotoimenpiteet
Prosessin läpikävely
Sydänkeskuksessa käynnistettiin vuonna 2014 hanke, jonka tavoitteena oli sujuvoittaa päivystyspallolaajennuspotilaan hoitoprosessia. Moniammatillinen työryhmä
kuvasi prosessin nykytilan, analysoi prosessin kapeikot ja asetti tavoitetilan.
Nykytilakuvausten valmistuttua suoritettiin prosessin läpikävely (walk-through)
alkaen ensihoidon ja päivystyksen yksiköstä, edeten toimenpideosaston kautta sydänvalvontaan ja vuodeosastolle. Prosessin läpikävely on visuaalinen keino kuvata
ja ymmärtää prosessi läpi toimintojen sekä syyt sen mahdollisiin ongelmiin. Käytännössä tämä tarkoittaa prosessin havainnointia vaihe vaiheelta samalla esittäen
työntekijöille tarkentavia kysymyksiä. Havainnointi tapahtuu potilaan näkökulmasta.
Prosessin läpikävelyn suorittava henkilö pyrkii asettumaan potilaan asemaan havaintoja ja kysymyksiä tehdessään. Tämän perusteella saavutetaan kokonaisnäkemys siitä, mitä prosessin eri vaiheissa tapahtuu. Prosessin läpikävely tehtiin yhteistyössä Turun yliopiston, hoitotieteen laitoksen asiantuntija- ja johtamiskoulutuksen
kanssa.
TAULUKKO 5.3. HOITOKÄYTÄNNÖT MODUULIN KEHITTÄMISTOIMENPITEET.
Hukkaresurssi
Kehittämistoimenpiteet
Monitorointi
Triage-toiminnan yhdenmukaistaminen
Rytmihäiriöpotilaan triage-ohje
Monitorointikriteerit
Kajoavat välineet
Lääkitys
Olemassa olevien toimintatapojen kriittinen tarkastelu
Kanyylien välitön poisto hoitotarpeen loputtua
Hukkatietoisuuden lisääminen
Lääkehoidon systemaattinen tarkistus kierroilla
Tutkimukset
Erikoislääkärien perehdytys
Hoitotoimenpiteet
Nestelistan tarkistus kierroilla
Päivittäinen hoitotyön tarpeen arviointi
Muuta
Hukkatietoisuuden lisääminen, moniammatillisten
työryhmien hedelmälliset keskustelut, Hukkatunnistin-työkalun käyttö check in-listana
29
5.2. Potilasturvallisuuden seuranta ja kehittäminen
Potilasturvallisuutta on edistetty mm. lisäämällä alueellista yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Alueellisessa yhteistyöryhmässä suunniteltiin ja toteutettiin raportointia parantavan ISBAR-menetelmän jalkauttaminen. Sairaanhoitopiirissä järjestettiin potilasturvallisuusviikko, jonka aikana kuultiin teemaluentoja, seminaareja
sekä pidettiin työpajoja. Vuoden 2014 aikana konkreettisia toimenpiteitä edellyttivät
keväällä sattuneet tietojärjestelmäongelmat. Turvallisuutta varmistettiin monilla menettelytavoilla sekä järjestelmää varmistamalla. Toimi- ja palvelualueiden, tulosalueiden sekä liikelaitosten potilasturvallisuustyö on kuvattu kyseisten yksiköiden kuvausten yhteydessä.
5.2.1. Vaaratapahtumien raportointi (HaiPro)
Vapaaehtoinen vaaratapahtumien raportointi on olennainen osa potilasturvallisuuden seurantaa, arviointia, kehittämistä sekä avoimen turvallisuuskulttuurin
ylläpitämistä. Henkilöstön tekemien vaaratapahtumailmoitusten määrät ovat
edelleen kasvussa. Vuoden 2014 aikana HaiPro-ilmoituksia tehtiin 6 316 kappaletta, mikä oli noin 5 % enemmän kuin vuonna 2013 (kaavio 5.1).
KAAVIO 5.1. HAIPRO-ILMOITUSAKTIIVISUUDEN KEHITYS VSSHP:SSÄ VUOSINA
2010-2014.
7000
VSSHP
6000
TYKS
5000
4000
3000
Loimaan
aluesairaala
2000
Salon aluesairaala
Myös potilailla ja omaisilla on mahdollisuus raportoida havaitsemistaan vaaratapahtumista. Potilaan HaiPro-ilmoituksia tehtiin vuoden 2014 aikana 13 kappaletta. Vaaratapahtumailmoitukset on käsitelty kyseisissä yksiköissä, joissa on pohdittu miten
vastaava tapahtuma olisi mahdollista estää jatkossa.
Henkilökunta raportoi vuoden 2014 aikana eniten lääke- ja nestehoitoon liittyvistä
vaaratapahtumista (30 %) ja tiedonkulkuun ja hallintaan liittyvistä vaaratapahtumista (28 %). Myötävaikuttavina tekijöinä olivat useimmiten toimintatavat (21 %) sekä
kommunikointi ja tiedonkulku (17 %) sekä välineet ja resurssit (14 %). Tiedonkulkuun liittyvien ilmoitusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, ja osasyynä
tähän olivat kevään tietojärjestelmähaasteet (kaavio 5.2). Läheltä piti -tapahtumien
osuus pysyi edelleen ennallaan (kaavio 5.3). Se on ollut noin 40 %, eikä vuoden
2014 osuus ollut edellisvuosia korkeampi.
1000
0
2010 2011 2012 2013 2014
Vakka-Suomen
sairaala
30
KAAVIO 5.2. HAIPRO-ILMOITUSTEN TAPAHTUMATYYPIT VUOSINA 2009-2014.
KAAVIO 5.3. LÄHELTÄ PITI TAPAHTUMIEN OSUUS HAIPRO-ILMOITUKSISTA VUONNA
2014.
Vuoden 2014 HaiPro-ilmoitusten pohjalta laadittiin 238 kehittämistoimenpidettä, jotka kohdentuivat suurimaksi osin toiminta- ja menettelytapoihin (56 %). Useimmiten
ilmoitukset johtivat asiasta tiedottamiseen tai keskusteluun yksikön sisällä
(65 %). Ilmoituksista 12 % lähetettiin eteenpäin ylemmän tason käsiteltäväksi.
5.2.2. Haittatapahtumien analyysi (GTT)
GTT (Global Trigger Tool) on strukturoitu retrospektiivinen potilasasiakirja-analyysi,
joka perustuu satunnaistettuun otantaan potilaiden hoitojaksoista. Potilasasiakirjaanalyysin tavoitteena on haittatapahtumien havaitseminen aikuispotilailla.
VSSHP:ssä haittatapahtumien määrää on seurattu vuodesta 2009. Analyysin
perusteella haittatapahtumien esiintymisen suunta on ollut aleneva.
Haittatapahtumien perustason arviointia GTT-menetelmällä ei tehty toiminnallisten
muutosten takia vuoden 2013 aikana, mutta arviointia jatkettiin vuonna 2014
Tules-toimialueella, Naistenklinikalla ja Medisiinisellä toimialueella.
31
5.2.3. Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU)
KAAVIO 5.5. POTILASTURVALLISUUDEN VERKKOKOULUTUKSEN SUORITUKSET
VUOSIEN 2013-2014 AIKANA TYKSIN TOIMI- JA PALVELUALUEILLA.
Sairaanhoitopiirin turvallisuuskulttuuria seurataan TUKU-turvallisuuskulttuurikyselyn
avulla. Turvallisuuskulttuurin kehittymistä on arvioitu VSSHP:ssä joka toinen vuosi
alkaen vuodesta 2009, ja seuraava arviointi toteutetaan vuonna 2015.
5.2.4. Potilasturvallisuuden verkkokoulutus
THL:n Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen suoritukset aloitettiin vuoden
2013 alusta. Sitovaksi tavoitteeksi asetettiin, että henkilöstöstä vähintään 50 % on
suorittanut verkkokoulutuksen vuoden 2013 loppuun mennessä ja koko sairaanhoitopiirin henkilöstö vuoden 2014 loppuun mennessä. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritti vuoden 2014 loppuun mennessä 4 522 henkilöä (kaaviot 5.45.6), joten tavoitteesta jäätiin hieman.
VUOSIEN 2013- 2014 AIKANA ALUESAIRAALOISSA.
VUOSIEN 2013-2014 AIKANA LIIKELAITOKSISSA, PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA, POTILASHOITOON OSALLISTUMATTOMILLA TULOSALUEILLA JA VSSHP:SSÄ YHTEENSÄ.
32
5.3. Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot
KAAVIO 5.8. KÄSIHUUHTEEN KULUTUS (L/1000 HP) YLIOPISTOSAIRAALOIDEN VUODEOSASTOILLA 2012-2014.
5.3.1. Sairaalahygienia
Käsihuuhteen kulutus on sairaalahygienian laadun mittari. Käsihuuhteen litramääräinen kulutus sekä koko sairaalan huuhdekulutus verrattuna hoitopäiviin on ollut
kasvutrendissä. Tyksissä käsihuuhdekulutus (kaavio 5.7) oli viime vuonna 106,9
litraa /1000 hoitopäivää (101 litraa/1000 hp vuonna 2013).
KAAVIO 5.7. KÄSIHUUHDEKULUTUS HOITOPÄIVIIN SUHTEUTETTUNA TYKSISSÄ.
KAAVIO 5.9.KÄSIHUUHDEKULUTUS ALUEELLISEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VUODEOSASTOLLA HOITOPÄIVIIN SUHTEUTETTUNA VUOSINA 2010-2014.
Tyksin vuodeosastojen kulutus oli 56,7 litraa /1000 hoitopäivää. Käsihuuhdekulutus
Tyksin vuodeosastoilla oli muuttumaton edelliseen vuoteen verrattuna. Samaa kasvutrendiä kuin kolmessa muussa yliopistosairaalassa ei ollut näkyvissä (kaavio 5.8).
Alu-eellisen erikoissairaanhoidon sairaaloissa vuodeosastojen käsihuuhteen
kulutus (kaavio 5.9) oli lisääntynyt ollen 44,4 litraa/1000 hp (vrt 40,3 vuonna 2013).
Vaihte-luväli aluesairaaloissa oli 31-54 litraa/1000hp.
33
Käsihuuhteen kulutus Tyksissä toimialueiden vuodeosastoilla vuosina 2013 ja 2014
on esitetty kaaviossa 5.10. Kulutus oli suurinta lasten teho-osastolla, TO8 lasten ja
nuorten toimialueella sekä TO6 silmätaudeilla. Käsihuuhdekulutus vaihtelee eri toimialueiden vuodeosastoilla 42–164 litraa 1000 hoitopäivää kohden ja tehoosastoilla 151–291 litraa tuhatta hoitopäivää kohden.
KAAVIO 5.11. INFEKTIOTORJUNNAN ELI INTO-VERKKOKURSSIN SUORITTANEIDEN
HENKILÖIDEN MÄÄRÄ VUONNA 2014.
KAAVIO 5.10. VUODEOSASTOJEN KÄSIHUUHDEKULUTUS (L/1000HP) HOITOPÄIVIIN
SUHTEUTETTUNA TYKSIN TOIMIALUEILLA.
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö on asettanut käsihuuhteen kulutusmäärälle tavoitearvon vuonna 2014, joka perustuu WHO:n julkaisemaan materiaaliin
ja sairaanhoitopiirissä tehtyihin käsihygieniahavainnointeihin (komplianssi 44 %,
Suomen Lääkärilehti 2013;15: 1120-1121). Tavoite vuodeosastoille on 200 litraa
per 1000 hoitopäivää ja teho-osastoilla 400 litraa per 1 000 hoitopäivää. Tähän tavoitteeseen on vielä matkaa.
Henkilökunnan influenssarokotuksen kattavuus on myös yksi sairaalahygienian
mittari. Rokotuskaudella 2014-2015 henkilökunnasta 31,2 % (2100/6734) oli ottanut
influenssarokotuksen Länsirannikon työterveydestä saatujen tietojen mukaan. Rokotuskattavuus kasvoi viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna, mutta pysyi
edelleen vaatimattomana (29 % vuonna 2013). Rokotuskattavuus vaihtelee tulosalueittain Tyksissä (kaavio 5.12). Rokotusmäärät on saatu Länsirannikon Työterveys Oy:lta.
Sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksikkö suunnitteli Infektioiden torjunnan
perusteista INTO-verkkokurssin, joka otettiin käyttöön vuoden 2014 keväällä.
Vuoden 2014 aikana Into-verkkokurssin on suorittanut 2 156 työntekijää eri
toimialueilta (kaavio 5.11).
34
KAAVIO 5.12. KAUSI-INFLUENSSA ROKOTETTUJEN MÄÄRÄT TYKSIN TOIMIALUEITTAIN VUONNA 2014.
KAAVIO 5.13. HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRÄT TYKSISSÄ 2008-2014
(INSIDENSSI, INFEKTIOIDEN MÄÄRÄ/100 HOITOJAKSOA).
5.3.2. Hoitoon liittyvät infektiot
Hoitoon liittyvällä infektiolla (aik. sairaalainfektio) tarkoitetaan infektiota, joka syntyy
tai saa alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana. Infektion aiheuttaja voi olla peräisin potilaasta, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on seurattu hoitoon liittyviä infektioita erilaisilla indikaattoreilla sairaalahygieniayksikön toimesta. Yksiköt ilmoittavat spontaanisti sähköiseen SAI-rekisteriin hoitoon liittyvät infektiot (insidenssiseuranta). Tämä
hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuus Tyksissä oli 1 840 infektiota, eli 3.15/100
hoitojaksoa, määrällinen lisäys oli 9,8 % edellisvuoteen verrattuna (kaavio 5.13).
Infektioiden määrän lisääntyminen johtuu infektioiden lisääntyneestä ilmoittamisesta ja siihen liittyen osittain aikuisten teho-osastolla käyttöön otetusta antibioottiherätteestä. Eri vuosien keskiarvo on 2,73 infektioita /100 hoitojaksoa. Tyksin ja alueellisen erikoissairaanhoidon hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuus oli yhteensä 2,83 hoitoon liittyvää infektioita per 100 hoitojaksoa. Hoitoon liittyvien infektioiden määrää arvioidaan myös hygieniahoitajien vuosittain tekemällä poikkileikkaus
eli prevalenssitutkimuksella. Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Tyksissä
pysyi ennallaan poikkileikkaustutkimuksella (kaavio 5.14) mitattuna.
35
KAAVIO 5.14. HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRÄ TYKSISSÄ VUOSINA 20012014 (PREVALENSSI, % POIKKILEIKKAUSTUTKIMUKSEN HETKELLÄ HOIDOSSA OLEVISTA POTILAISTA).
MRSA (metisilliinille resistentti Stafylococcus aureus) on yksi sairaalainfektioiden
aiheuttajabakteeri, jonka leviämisen ehkäisemiseen pyritään sairaalahygienian
avulla. Kaikkein vakavimpia eli invasiivisia MRSA-infektioita VSSHP:ssä oli 4 vuon-na
2014 (0 vuonna 2013). VSSHP:ssä oli vertailusairaanhoitopiireistä toiseksi
vähiten invasiivisia MRSA-löydöksiä. Kaaviossa 5.15 on esitetty suhteelliset veriviljelypositiiviset MRSA-löydökset (100 000 asukasta kohti) yliopistosairaalapiireittäin
kuuden vuoden ajalta. Sairaalasyntyiset resistenttien bakteerien aiheuttamat kolonisaatiomäärät ovat pysyneet hallinnassa. VSSHP:n sairaaloissa oli vuoden 2014 ai-
KAAVIO 5.15. VERIVILJELYSSÄ TODETUT MRSA-LÖYDÖKSET YLIOPISTOSAIRAALAPIIREITTÄIN (LÖYDÖKSET PER 100 000 ASUKASTA SEKÄ MAAN KESKIARVO)
2004-2014.
Kaikkien uusien MRSA-tapausten määrä nousi (19,7 / 100 000 as. vrt 16,1 / 100
000 asukasta) edelliseen vuoteen verrattuna (kaavio 5.16), mutta asukasta kohti
laskettuna VSSHP:n MRSA-määrät olivat selvästi alle koko maan keskiarvon
(24,7).
kana yksi MRSA-epidemia.
36
KAAVIO 5.16. KAIKKIEN MRSA -TAPAUSTEN MÄÄRÄ 100 000 ASIAKASTA KOHDEN
TYKSIN ERITYISVASTUUALUEELLA JA KOKO MAASSA 2007-2014.
Valtakunnallisessa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sairaalainfektioiden seurantaohjelmassa (SIRO) Tyks on mukana leikkausalueen infektioiden (tekoniveliin,
keisarileikkauksiin sekä sydän-, keuhko- ja thoraxkirurgiaan liittyen), veriviljelypositiivisten sepsisten ja Clostridium difficile –infektioiden osalta. Clostridium difficile voi
aiheuttaa hoitoon liittyvän suolistotulehduksen pitkäkestoisen ja laajakirjoisen antibioottihoidon yhteydessä. Infektioiden ilmaantuvuutta seurataan THL:n SIROrekisterissä; seurannassa on mukana 14 sairaalaa.
Clostridium-infektiot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna jonkin verran Tyksissä vuonna 2014 (taulukko 5.4). Sairaalasyntyisten Clostridium difficile -tautien ilmaantuvuus oli hieman pienempi kuin muissa SIRO-sairaaloissa keskimäärin
(taulukko 5.5), mutta vakavien infektioiden seurausten (uudelleen sisäänotot, kuolema) ilmaantuvuus oli Tyksissä korkeampi kuin muissa SIRO-sairaaloissa. Kuolemantapauksissa ei ole voitu kuitenkaan eritellä onko Clostridium difficile välitön vai
myötävaikuttava syy kuolemaan.
TAULUKKO 5.4. TYKSISTÄ SIRO-REKISTERIIN LÄHETETYT CLOSTRIDIUM DIFFICILE TAPAUKSET VUOSINA 2011-2014.
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Infektiot
Hoitopäivät
1000 hoitopäivää kohti
46
65
42
60
220 814
209 054
184 752
187 086
0,21
0,31
0,23
0,32
TAULUKKO 5.5. SAIRAALASYNTYISTEN CLOSTRIDIUM DIFFICILE -INFEKTIOIDEN ILMAANTUVUUS (SAIRAALASYNTYISET INFEKTIOT PER 1000 HOITOPÄIVÄÄ) TYKSISSÄ
VUONNA 2014 (THL, SIRO-REKISTERI).
Infektioita
Hoitopäiviä
Ilmaantuvuus
Kansallinen vertailuluku
60
187 086
0,32
0,34
SIRO-rekisterissä seurataan myös kaikkien veriviljelypositiivisten hoitoon liittyvien
infektioiden ilmaantuvuutta (14 seurantasairaalaa). Tyksin infektiot on esitetty taulukossa 5.6. Hoitoon liittyvien veriviljelypositiivisten infektioiden ilmaantuvuus tuhatta
hoitopäivää kohden on hieman vähentynyt edellisestä vuodesta. SIRO-sairaaloiden
vertaileva seurantatieto on saatavilla vuodelta 2013, sen ollessa 0,97 infektiota per
1000 hp ja Tyksin 0,98 per 1 000 hoitopäivää. 28 vuorokauden tapauskuolevuus on
ollut Tyksissä 8,9 % ja muissa SIRO-sairaaloissa 12,9 %. Taulukossa 5.7 on esitetty Tyksin veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden ilmaantuvuus altistavien tekijöiden suhteen potilasryhmittäin. Edeltävä kirurgia ja kiinteä syöpäkasvain ovat altistavina tekijöinä veriviljelypositiiviselle sepsikselle.
TAULUKKO 5.6. TYKSISTÄ SIROON LÄHETETYT VERIVILJELYTAPAUKSET VUOSINA
2011-2014.
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Infektiot
Hoitopäivät
1000 hoitopäivää kohti
143
149
182
149
220 814
209 054
184 752
187 086
0,65
0,71
0,98
0,79
TAULUKKO 5.7. VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT TYKSIN SIROAINEISTOSSA VUONNA 2013, POTILASRYHMÄT JA ALTISTAVAT TEKIJÄT.
Infektioiden määrä
Potilasryhmän osuus (%)
Kiinteän elimen siirto
2
1,1
Hematologinen tai lymfaattinen
maligniteetti
50
26,3
Hemodialyysihoito
Kirurgia
Synnyttäjä
Kiinteä syöpäkasvain
Tehohoito
Vastasyntynyt
11
76
6
53
22
10
5,8
40
3,2
27,9
11,6
5,3
37
SIRO-rekisteriin on ilmoitettu Tyksistä 73 leikkausalueen infektiota. Koko maasta on
mukana 13 seurantasairaalaa, joiden leikkausalueen infektioiden esiintyvyys oli
2 %. Tyksin aineistossa leikkausalueen infektioiden esiintyvyys on 2,3 % (taulukko
5.8). Tyksin SIRO-aineiston leikkausalueen infektiot toimenpiteittäin on esitetty taulukossa 6. Leikkausalueen infektioiden ilmaantuvuus oli suurinta sepelvaltimoleikkauksissa. Tyksissä näissä toimenpiteissä on tehty leikkauksen jälkeistä infektioiden seurantaa, mikä lisää infektioiden havaintoja verrattuna vertailusairaaloihin.
Vähiten leikkausalueen infektioita oli reisiluun murtumaleikkauksissa (taulukko 5.9).
Hoitoon liittyvien infektioiden määrät vuonna 2014 (per 100 hoitojaksoa, SIROrekisteriin ilmoitetut) toimialueittain on esitetty taulukossa 5.10. Nousua oli tapahtunut hematologian, nefrologian, sydän- ja verisuonikirurgian, plastiikkakirurgian sekä
neurologian ilmoituksissa. Laskua oli tapahtunut vatsaelinkirurgian ja urologian,
naistenklinikan, aikuisten teho-osaston sekä lasten ja nuorten klinikan toimialueilla.
TAULUKKO 5.10. TYKSIN TOIMIALUEIDEN JA TOTEKIN SIRO-REKSITERIIN ILMOITTAMAT HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRÄT (HLI) JA ILMAANTUVUUS SATAA
HOITOJAKSOA (HJ) KOHTI VUONNA 2014 (VRT 2013).
TAULUKKO 5.8. LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT TYKSIN SIRO-AINEISTOSSA VUONNA
2014.
Infektioiden Toimenpiteiden Infektioiden
määrä
määrä
esiintyvyys (%)
Tyksin leikkausalueen infektiot SIRO-aineistossa
73
3 195
2,3
TAULUKKO 5.9. TYKSIN LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOIDEN ILMAANTUVUUS (%) TOIMENPITEITTÄIN SIRO-AINEISTOSSA VUONNA 2014.
Potilaiden Infektioiden
määrä
määrä
Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset
Lonkan tekonivelleikkaukset
Lonkan tekonivelien
uusintaleikkaukset
Reisiluun murtumaleikkaus
Polven tekonivelleikkaukset
Polven tekonivelen
uusintaleikkaus
Keisarileikkaukset
Infektioiden esiintyvyys
Toimenpiteiden (%), suluissa vertailuna
määrä
koko maan esiintyvyys
%
19
19
199
9,5 (7,0 %)
14
14
889
1,6 (1,8 %)
3
3
171
1,8 (2,7 %)
1
1
371
0,3 (1,1 %)
3
3
790
0,4 (1,2 %)
1
1
64
1,6 (2,3 %)
32
32
717
4,5 (3,6 %)
Tules
Sydänkeskus
Vatsaelinkirurgian ja
urologian klinikka
Neuro
Medisiininen
Operatiivinen toiminta ja
syöpätaudit
Naistenklinikka
Lasten ja nuorten klinikka
Totek2 (Icu)
HLI (n)
HJ
HLI/100 HJ
vuosi 2014
HLI/100 HJ
vuosi 2013
33
37
6 744
4 225
0,49
0,88
0,59
0,92
17
5 975
6
97
5 483
9 575
0,28
0,11
1,01
0,61
0,1
0,9
30
6 189
39
22
10
6 822
4 607
1 718
0,48
0,57
0,48
0,58
0,45
0,81
0,59
0,65
38
5.4. Hoidon laatupoikkeamat
5.4.1. Potilasvahingot
Potilasvakuutuskeskus huolehtii potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Potilaat voivat halutessaan tehdä vahinkoilmoituksen ja hakea korvausta. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään lomakkeella,
jonka saa esim. potilasasiamieheltä tai sosiaalityöntekijältä. Potilasvakuutus korvaa
potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Potilasvakuutuskeskus koostaa
vuosittain tilastoja haetuista ja myönnetyistä korvauksista. Vuosittain maksetuista
korvauksista osa liittyy aikaisempina vuosina ratkaistuihin potilasvahinkotapauksiin.
Lisää tietoa potilasvakuutuksesta ja koko Suomea koskevat tilastot löytyvät Potilasvakuutuskeskuksen internet-sivuilta.
VSSHP:ssä korvattujen potilasvahinkotapausten määrä kasvoi edellisvuodesta, ja
vuonna 2014 se oli 149 kappaletta (kaavio 5.18). Noin joka kolmas korvausanomus
on ratkaistu korvattavaksi vahingoksi. VSSHP:n potilasvakuutus kattaa myös alueen terveyskeskukset, joten korvauspäätöksissä on mukana myös terveyskeskuksissa annettu hoito.
KAAVIO 5.18. POTILASVAHINKOILMOITUKSET JA KORVATTAVAT VAHINGOT
VSSHP:SSÄ 2008-2014.
400
350
300
250
Vuonna 2014 Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin koko maassa yhteensä 7 952 potilasvahinkoilmoitusta, joista noin kolmannes korvausratkaisuista eli 2 400 ratkaisua
katsottiin korvattavaksi. Vuonna 2014 päätettyjen korvausten yhteismäärä oli lähes
40,1 miljoonaa euroa. Kaaviossa 5.17 on kuvattu vuosina 2010-2014 VSSHP:lle
tulleet selvitys- ja vastinepyynnöt tehtyihin vahinkoilmoituksiin. Valtaosa oli potilasvakuutuskeskuksen selvitys- tai vastinepyyntöjä. Lisäksi vuonna 2014 potilasvahinkolautakunta pyysi selvityksiä 30 kappaletta. Lääkevahinkovakuutuspoolin selvityspyyntöjä oli seitsemän kappaletta vuonna 2014.
Vahinkoilmoitusten
lukumäärä
200
Korvattujen vahinkojen
lukumäärä
150
100
50
0
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
KAAVIO 5.17. VSSHP:N KIRJAAMOON SAAPUNEET SELVITYS- JA VASTINEPYYNNÖT
POTILASVAKUUTUKSILLE TEHTYIHIN VAHINKOILMOITUKSIIN VUOSINA 2010-2014.
2014
2013
2012
2011
2010
0
100
200
300
400
500
39
5.4.2. Paluu sairaalaan hoitojakson jälkeen
Taulukossa 5.11 kuvataan 30 vrk:n kuluessa hoitojakson jälkeen päivystyskäynnille
saapuneet potilaat vuosina 2010-2014. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen
perustamiseen liittyneiden, vuosina 2012 ja 2013 tapahtuneiden organisaatiomuutosten vuoksi luotettavia trenditietoja ei ole saatavilla niiden hoitojaksojen osuudesta, joiden jälkeen potilas palasi erikoissairaanhoidon päivystyskäynnille 30 vrk:n
kuluessa hoitojakson päättymisestä.
KAAVIO 5.19. SAIRAALASSA KUOLLEIDEN OSUUS % HOIDETUISTA POTILAISTA
VSSHP:SSÄ SAIRAALOITTAIN VUOSINA 2011-2014. LUVUT OVAT VAKIOIMATTOMIA.
TAULUKKO 5.11. PALUU ERIKOISSAIRAANHOIDON PÄIVYSTYKSEEN 30 VRK:N KULUESSA HOITOJAKSON PÄÄTTYMISESTÄ VSSHP:SSÄ VUOSINA 2010-2014. LUVUISSA
EI OLE MUKANA PÄIVÄKIRURGIAN JAKSOJA.
2010
2011
2012
2013
2014
6 693
6 890
4 567
8 080
8 743
52 722
52 518
54 706
54 564
55 151
Päivystyskäyntien osuus 12,69 %
13,12 %
8,35 %
14,81 %
15,85 %
Hoitojakson jälkeinen
päivystyskäynti
Kaikki hoitojakso, jotka
päättyneet kotiin tai
laitokseen
Tietoa sairaalahoidosta kotiin pääsyn jälkeen päivystyksenä alkaneista uusista vuodeosastohoitojaksoista ei saatu vuodelta 2014.
5.4.3. Sairaalakuolleisuus
Sairaalakuolleisuutta seurattiin neljän vuoden ajalta sairaaloittain. Luvut ovat vakioimattomia, joten tulokset ovat vain suuntaa antavia, eikä niitä voi suoraan verrata
muiden sairaaloiden lukuihin. Kaaviossa 5.19 on esitetty sairaalassa kuolleiden
osuus (%) hoidetuista potilasta VSSHP:ssä ja kaaviossa 5.20 kuolemaan päättyneiden hoitojaksojen osuus (%) kaikista hoitojaksoista.
KAAVIO 5.20. KUOLEMAAN PÄÄTTYNEIDEN HOITOJAKSOJEN OSUUS % KAIKISTA
HOITOJAKSOISTA VSSHP:N SAIRAALOISSA VUOSINA 2011-2013. LUVUT OVAT VAKIOIMATTOMIA.
40
5.4.4. Hoidon haittavaikutukset
Hoidon haittavaikutusten seuraaminen kattavasti ei ole ollut mahdollista riittävän
luotettavasti potilastietojärjestelmään tehdyistä kirjauksista. Valikoitujen hoidon
haittavaikutuskoodien seuraaminen hoitoilmoituksista oli mahdollista kohdentaa
lähinnä toimenpiteellisiin hoitoihin. Tautiluokituksessa kirjataan koodeilla T80-T88
tavallisimmat leikkauksiin ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät välittömät haittavaikutukset, esim. tulehdukset ja tekniset ja mekaaniset komplikaatiot. Yleensä nämä kirjataan vain vakavimpien tai uusintatoimenpiteeseen johtaneiden haittavaikutusten
osalta. Tilastossa ei ole mukana lääkeaineiden haittavaikutuksia, synnytyksiin liittyviä tai muita elinryhmäspesifisiä komplikaatioita. Taulukossa 5.12 on hoitojaksoihin
liittyvät T-koodien lukumäärät sairaaloittain vuosina 2010-2014. Lukumäärät ovat
hieman kasvaneet vuoteen 2013 verrattuna.
KAAVIO 5.21. HAITTAVAIKUTUSKOODIEN (T80-T88) KIRJAUKSET (%) VSSHP:N ERI
SAIRAALOISSA VUOSINA 2010-2014 PÄÄTTYNEITÄ HOITOJAKSOJA KOHTI, VAKIOIMATON.
TAULUKKO 5.12. POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HOITOJAKSOIHIN KIRJATUT HOIDON HAITTAVAIKUTUSTA KUVAAVIEN DIAGNOOSIKOODIEN (T80-T88) LUKUMÄÄRÄT
VUOSINA 2010-2014 SAIRAALOITTAIN VSSHP:SSÄ.
Sairaalat
2010
2011
2012
2013
2014
TYKS
873
920
831
849
1 026
LAS
59
61
65
66
57
SAS
103
104
97
105
100
VSS
48
35
34
37
39
TMS
13
10
8
12
14
1 096
1 130
1 035
1 069
1 236
Yhteensä
Hoitojaksoa kohden lasketut haittavaikutuskoodikirjaukset VSSHP:n sairaaloissa
on esitetty kaaviossa 5.21. Luvut eivät ole vakioituja. Lukujen vertailussa tulee
huomioida eri sairaaloiden erilaiset potilasaineistot. Myös kirjaamiskäytännöissä
voi olla eroja sairaaloiden tai eri vuosien välillä. Yhdellä potilaalla on myös voinut
olla useampi haittavaikutus.
Leikkauksen jälkeen haavaonteloon jäänyt vierasesine on leikkaushoidon haittavaikutus, jonka OECD on määritellyt yhdeksi potilasturvallisuuden indikaattoriksi.
VSSHP:n sairaaloissa tätä kuvaavia koodeja oli kirjattu vuosina 2006-2014 vuosittain 0-4 kertaa.
5.4.5. Uusintaleikkaukset
Uusintaleikkausten määrää on laskettu potilasasiakirjoihin tallennettujen komplikaatiodiagnoosien ja toimenpidekoodien perusteella. Kaaviossa 5.22 on esitetty 30
vrk:n aikana alkuperäisen leikkauksen jälkeen komplikaation vuoksi tehdyt uusiuusintaleikkaukset (%) kaikista leikkaushoitojaksoista. Uusintaleikkausten kirjaamiskäytäntö tietojärjestelmiin on toistaiseksi vaihtelevaa, joten oletettavasti havaitut luvut eivät ole täysin kattavia.
41
KAAVIO 5.22. 30 VRK:N AIKANA ALKUPERÄISEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KOMPLIKAATION VUOKSI TEHDYT UUSINTALEIKKAUKSET (%) KAIKISTA LEIKKAUSHOITOJAKSOISTA TYKSIN TOIMIALUEILLA JA ALUESAIRAALOISSA VUONNA 2014.
42
6. Potilaiden tutkimus ja hoito
6.1. Ensihoito- ja päivystys
Ensihoidosta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ja Turun alueen yhteispäivystyksestä vastaa Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos. Tyksin T-sairaalassa
sijaitsevassa Turun alueen yhteispäivystyksessä hoidetaan äkillisesti sairastuneita
ja loukkaantuneita potilaita. Tiloissa on myös alueellinen suun terveydenhuollon
päivystys virka-ajan ulkopuolella.
Liikelaitoksen toimintoja ovat myös potilaiden kiireettömät hoitolaitossiirrot sairaaloiden välillä ja sisäiset potilaskuljetukset Tyks kantasairaalan alueella. Ensihoidon ja
päivystyksen liikelaitos vastaa koko maakunnan alueen sairaalan ulkopuolisesta
ensihoidosta, kenttäjohtamistoiminnoista sekä VIRVE-aluepääkäytöstä.
Tutkimusvuodeosastotoiminta käynnistyi vuonna 2014. Ensimmäinen palvelusopimus koski Alzheimer- potilaalle annettavaa rokotetta.
Vuonna 2014 Loimaan ja Salon aluesairaaloissa ja Tyks Vakka-Suomen sairaalassa päivystys oli omana toimintana.
6.1.1. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia
1. ensihoitopalvelun järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla koko
sairaanhoitopiirin alueella,
2. erityisvastuualueen ensihoitokeskukselle kuuluvista tehtävistä ja
3. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
päivystyspalvelujen tuottamisesta Turun yliopistollisen keskussairaalan ja
perusterveydenhuollon yksiköiden tarpeisiin sekä koordinoida ja ohjata
päivystyspalvelujen tuotantoa koko sairaanhoitopiirissä.
Vuosi 2014 oli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kolmas varsinainen toimintavuosi. Vuoden 2014 aikana liikelaitoksen sisällä ei tapahtunut vastaavanlaisia
isoja muutoksia kuin vuonna 2013. Toimintamallien hiomisessa ja uusien tapojen
käyttöönotossa riitti tehtävää. Päivystyskonsepti alkoi vakiintua niin potilaiden kuin
omistajakuntienkin keskuudessa.
Ensihoitopalvelun järjestämisessä lakisääteisesti onnistuttiin vuonna 2014 hyvin.
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos tuotti ensihoitopalveluita omilla yksiköillään
aiempaan tapaan Nauvossa, Taivassalossa ja Turussa (kenttäjohtoyksikkö). Lisäksi
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen alueelliset kenttäjohtoyksiköt aloittivat toimintansa vuoden 2014 alussa Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa korvaten
kukin yhden alueella aiemmin toimineen ensihoitoyksikön. Valtaosa ensihoitopalvelusta hankittiin kuitenkin yhteistoimintasopimuksen perusteella Varsinais-Suomen
aluepelastuslaitokselta (12 yksikköä) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä (1 yksikkö)
sekä ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta (15 yksikköä). Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos vastasi myös FinnHEMS20-lääkärihelikopterin lääkinnällisestä
toiminnasta.
Vuonna 2013 tapahtunut päivystyksen muutto uusiin T-sairaalan tiloihin oli jo takana, mutta tilojen optimaalisen käytön suunnittelua jatkettiin vielä vuonna 2014. Toimintamalleja hiottiin sekä käytännön työn ohessa että erillisissä kehittämishankkeissa. Akuuttilääketieteen koulutusohjelman vakiinnuttaminen oli merkittävä tehtävä. Uusi erikoisala on alkanut vakiintua vanhojen erikoisalojen joukkoon, ja sen vetovoimaisuus on nähtävissä selkeästi.
Potilasmäärät ovat kahden viime vuoden aikana kasvaneet jopa ennakoitua suuremmaksi. Vuonna 2014 potilasmäärät nousivat 13 % verrattuna edelliseen vuoteen ympäristökuntien keskittäessä virka-ajan ulkopuolista päivystystään yhä enenevässä määrin T-sairaalaan.
44
1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Toiminta perustuu potilaslähtöisiin hoitoprosesseihin. Tavoitteena on, että potilas
ohjautuu hoidon tarpeen arvioinnin myötä oikeaan hoitoprosessiin, jolloin vältytään
esimerkiksi turhilta sisäänotoilta erikoissairaanhoitoon.
EPLL:n potilashoitoon liittyvät sitovat tavoitteet vuonna 2014 olivat:
1.
2.
3.
4.
Päivystyksen toiminta on kustannustehokasta
Päivystyksen henkilöstötuottavuus paranee
Yhtenäiset päivystyshoidon kriteerit otetaan käyttöön koko VSSHP alueella
Liikelaitos huolehtii ensihoitopalvelun järjestämisestä lain ja palvelutasopäätöksen edellyttämällä tavalla koko VSSHP alueella
Päivystyksen toiminta oli kustannustehokasta. Päivystyksen keskimääräinen käyntihinta vuonna 2014 laski noin viidenneksen verrattuna kauteen 4-12/2013.
Toiminnan tunnusluvut
Päivystys
Vuonna 2014 päivystyksessä kävi yhteensä 99 877 ja vuonna 2013 yhteensä
88 790 eli kasvua kävijämäärissä oli siis 12.5 %. Puhelinneuvontaa sai vuonna
2014 yhteensä 32 525 potilasta. Vastaava määrä vuonna 2013 oli 31 878 eli kasvua oli 2 %. Liitetaulukossa 4 on kuvattu EPLL:n avohoitojen käyntimäärät ja kustannukset 10 suurimmassa diagnoosiryhmässä.
Eri käyntiryhmien osalta suurin kasvu oli (21 %) nopean hoidon linjalla (NOP).
Muissa ryhmissä ei merkittävää kasvua ollut (kaavio 6.1.1).
KAAVIO 6.1.1. ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN LIIKELAITOKSEN KÄYNTIRYHMÄT
VUOSINA 2013 JA 2014.
60000
50000
Päivystyksen hoitohenkilöstön työn tuottavuus parani. Henkilöstön tuottavuus parani noin 10 %. Lääkärien määrää lisättiin vuonna 2014, mutta samalla potilasmäärät
lisääntyivät ja näin lääkäreiden osalta ei päästy tavoitteeseen.
40000
2013
30000
STM:n antamia yhtenäisiä päivystyshoidon kriteereitä ei saatu käyttöön koko
VSSHP:n alueella vielä vuonna 2014. Kriteerit yhtenäistetään vuoden 2015
aikana. Toimeenpano edellyttää yhteisiä sopimuksia ja henkilöstön laajaa
perehdytystä.
Ensihoitopalvelun järjestämisessä lakisääteisesti onnistuttiin vuonna 2014 hyvin,
vaikkakin järjestämismalli ja palvelutasopäätös arvioitiin uudelleen kesäkuussa
2014. Vuoden 2014 ensihoitopalvelun turvaamiseksi jatkettiin vuonna 2013 entistä
yhteistoimintasopimusta aluepelastuslaitoksen kanssa, perustettiin uudet alueelliset
kenttäjohtoyksiköt liikelaitoksen toimintana ja tehtiin suorahankintasopimukset vuodeksi 2014 yksityisten palveluntuottajien kanssa kilpailutuksen alla oleville alueille.
2014
20000
10000
0
HÄLY
AKU
HY
NOP
SH
TPN
Ensihoito
Vuonna 2014 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella oli noin 64 700 ensihoitotehtävää (vuonna 2013 noin 64 000 tehtävää). Hälytysajona suoritettavia A- ja Btehtäviä oli yhteensä 25 % tehtävistä, 30 minuutin tavoiteajassa hoidettavia Ctehtäviä oli 36 % tehtävistä, ja kahden tunnin tavoiteajassa hoidettavia D-tehtäviä
oli 39 % tehtävistä.
45
Sairaanhoitopiirin omat yksiköt suorittivat ensihoitotehtäviä seuraavasti: Turun kenttäjohtoyksikkö 2 300 tehtävää, Salon kenttäjohtoyksikkö 1 164 tehtävää, Loimaan
kenttähoitoyksikkö 824 tehtävää ja FinnHEMS20-lääkäriyksikkö 2 263 tehtävää.
Lisäksi FinnHEMS20-lääkäriyksikkö kirjasi vuoden 2014 aikana 2 352 konsultaatiopuhelua. Kenttäjohtoyksiköiden suorittamia johto-, valvonta- ja ohjaustehtäviä ei
ole tilastoitu.
Hoitolaitossiirtotoiminta
Vuoden 2014 aikana hoidettiin sairaanhoitopiirin alueella yhteensä 12 005 siirtokuljetustehtävää. Suurin osa kuljetuksista hankittiin ostopalveluna, ja Ensihoidon ja
päivystyksen liikelaitoksen omat siirtokuljetusambulanssit suorittivat 1 864 potilassiirtoa. Kuljetusten kokonaismäärä oli lähes vuoden 2013 kaltainen, mutta ambulanssikuljetusten määrä selvästi väheni ja vastaavasti taksikuljetusten määrä lisääntyi. Tämä viestii siitä, että potilaita on entistä paremmin onnistuttu kuljettamaan
tarkoituksenmukaisella ajoneuvolla. Sisäiset potilaskuljetukset (Tyks kantasairaalan
alueella) siirtyivät EPLL:een 1.6.2014 lähtien.
2. ASIAKASTULOKSET
Potilastyytyväisyyttä mitattiin vuonna 2014 järjestelmillä, jotka ovat nopeakäyttöisiä.
Potilailla oli mahdollisuus antaa palautetta päivystyksessä HappyOrNot -automaatin
ja syksystä 2014 lähtien MoodPointer-automaatin avulla, jotka on sijoitettu päivystyksen sisääntuloaulaan. Palautteiden perusteella keskimäärin 80 % potilaista oli
tyytyväisiä hoitoonsa. Palautteen antaneista potilaista hoitoon tai tutkimukseen tyytyväisiä oli 65-75 %. Jatkuva palaute on mahdollistanut tehokkaan toimipisteen reagoinnin ja johdolla on aina tieto palvelun laadun toteutumisesta.
Potilaat ovat voineet jättää myös kirjallisen potilaspalautelomakkeen tai täyttää sähköisen palautelomakkeen (QPro feedback), jonka kysymykset on kehitetty yhteistyössä muiden sairaanhoitopiirien, isojen kuntien ja THL:n kanssa. Vuonna 2014
järjestelmään tallentui vuonna 137 palautetta EPLL:lle (ka 3,5, asteikko 1-5). Päivystyksessä on käyntejä n. 100 000/vuosi, jolloin QPron vastausprosentti oli 0,1 %.
Muistutukset, kantelut ja potilasvahingot
Potilasmuistutusten määrä EPLL:lle väheni 29 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Muistutuksia tuli yhteensä 34 (48 vuonna 2013 ja 78 vuonna 2012) Muistutukset
ovat koskeneet kohtelua ja henkilökunnan toimintaa. Moni muistutus on johtanut
toimintakäytäntöjen selkeyttämiseen. Potilasasiamiehelle tulleita muistutuksia tuli 7
% vähemmän kuin edellisenä vuonna (224 vuonna 2014 ja 240 vuonna 2013).
Potilasvakuutuskeskuksen, AVIn ja Valviran selvityspyyntöjä tuli 23 (20 vuonna
2013). Vahingonkorvausvaatimuksia kadonneista esineistä tai rikkoontuneista vaatteista tuli 9 (10 vuonna 2013). Näistä 8 vaatimusta hyväksyttiin perustuen vahingonkorvauslakiin (3:1 §).
3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS
Laatu ja prosessien toimivuus
EPLL:n toiminta perustuu potilaslähtöisiin hoitoprosesseihin ja osaamisen oikeaan
kohdentamiseen. Tavoitteena on, että potilas saa asianmukaisen hoidon ilman tarpeettomia viivytyksiä, päällekkäisiä tai aiheettomia tutkimuksia ja toimenpiteitä.
EPLL:n päivystyksen prosessit ovat:
1. Hoidon tarpeen arviointi ja terveyspalveluiden puhelinneuvonta (Triage & TPN)
2. Nopean hoidon prosessi ja sairaanhoitajavastaanotto (NOP & SHVO)
3. Selvitystä, tutkimusta ja seurantaa vaativien potilaiden prosessi (KONS)
4. Akuuttihoitoprosessi (AKU)
Päivystyksessä toiminta on jakaantunut potilaslähtöisiin oireenmukaisiin potilasprosesseihin ja sitä kautta tiimeihin. Tiimit vastaavat potilaslähtöisen toiminnan sujuvuudesta, asiakaspalvelun laadusta ja toiminnan kustannustehokkuudesta ja kehittämisestä.
Lean-johtamismenetelmien mukainen hukkajahti on käytössä. Vuoden 2014 aikana
on aloitettu useita ns. lean-kehittämishankkeita, joilla pyritään entistä sujuvampaan,
nopeampaan ja turvalliseen akuuttihoitoon. Hoidon tarpeen arviointiin asetettiin loppuvuodesta lean-projekti, jonka tavoitteena on sujuvoittaa prosessia siten, että kaikki potilaat pääsevät hoidon tarpeen arviointiin 30 min sisällä.
46
Liikelaitoksen toimintaa ohjaa STM:n ohjeistus. Vuoden 2015 tavoitteena on tehdä
itsearviointi STM:n ohjeistuksen pohjalta ja kehittää laatutyötä.
Päihde- ja mielenterveyspotilaiden päivystyshoidon toiminnan on suunniteltu alkavan vuonna 2015.
Potilasmäärien ennakointi ensihoidossa ja päivystyksessä on ajoittain vaikeaa ja
kaikkiin ruuhkahuippuihin ei pystytä etukäteen varautumaan. Näin ollen ajoittaisia
viiveitä hoitoon pääsyssä ilmeni.
Potilasturvallisuus
EPLL:ssä on nimetty potilasturvallisuusvastaavat, HaiPro-käsittelijät sekä potilasturvallisuuskoordinaattori. Haittatapahtuma-ilmoituksia (HaiPro) käsiteltiin yksiköissä
systemaattisesti ja kehittämiskohtia ja menetelmiä suunniteltiin yhdessä.
Vuonna 2014 päivystyksessä tehtiin 480 HaiPro-ilmoitusta (435 vuonna 2013) ja
ensihoidossa 71 kappaletta (83 vuonna 2013). Ilmoitukset päivystyksessä liittyivät
enimmäkseen ongelmiin, jotka koskivat tiedonkulkua tai tiedonhallintaa, hoitoon tai
sen seurantaan sekä lääke- ja nestehoitoa (kaavio 6.1.2).
KAAVIO 6.1.2. HAITTATAPAHTUMAILMOITUKSET ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN
LIIKELAITOKSESSA VUOSINA 2013 JA 2014.
2014
2013
Muu
Väkival ta
Tapaturma, onnettomuus
Aseptiikkaan/hygieniaan liittyvä
Laitteeseen tai sen käyttöön liittyvä
Laboratotio-,kuvantamis-tai muuhun potila
Muuhun hoitoon tai seurantaan liittyvä
Invasiiviseen toimenpiteeseen liittyvä
Operatiiviseen toimenpiteeseen liittyvä
Diagnoosiin liittyvä
Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvä
Lääke-ja nestehoitoon,verensiirtoon,varjo
Läheltä piti -tilanteiden ilmoituksia tulisi olla enemmän kuin tapahtui potilaalle ilmoituksia. Vuonna 2014 läheltä piti -tilanteiden määrä kääntyi nousuun ja niitä oli
39 % (37 % vuonna 2013) ja tapahtui potilaalle -ilmoituksia oli 61%, joten ne laskivat verrattuna aiempaan vuoteen (63 % vuonna 2013) .
Päivystyksen toiminnan kehittämisessä hyödynnettiin HaiPro-ilmoituksista saatuja
tietoja. Syksyllä 2014 palkattiin osastofarmaseutin työpariksi lääketyöntekijä, jotta
osastofarmaseutti voi keskittyä enemmän lääkehoitoon. Omahoitajamalli on käytössä. Henkilöstö osallistui koulutustilaisuuksiin potilasturvallisuuden kehittämiseksi.
Tiedonkulkua parannettiin yhtenäisillä ohjeilla ja tiedotteilla. ISBARin käyttöä pyrittiin vakiinnuttamaan potilaan siirtyessä NOP:sta jatkohoitoon, tai hoitoyksiköistä
jatkohoitoon. Potilaiden jonotusajan vähentämiseksi aulahoitajan tehtävänkuvaa
vahvistettiin. Hoidon tarpeen arviointiprosessia kehitettiin ja ESI-luokitus otettiin
käyttöön. Tavoitteena on sujuvoittaa prosessia siten, että kaikki potilaat pääsevät
hoidon tarpeen arviointiin 30 minuutin sisällä.
TAULUKKO 6.1.1. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTLYTAPOJEN TOTEUTUMINEN PÄIVYSTYKSEN JA
ENSIHOIDON LIIKELAITOKSESSA VUONNA 2014.
Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä
säännöllisesti (x/vuodessa)
2
Potilasturvallisuustyöryhmän toiminnassa
Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa)
Kyllä
2
HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä
57
Potilaan tunnistaminen:
Tunnistusranneke käytössä
Suullinen tunnistaminen käytännössä
Kyllä
Kyllä
ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä
Kyllä
GTT
Ei
Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden osuus % henkilöstöstä
98
Käsihuuhdekulutus päivystyksessä (l/1000hp)
95
Ei tiedossa
0
20
40
60
80
100 120 140 160 180 200
47
4. TOIMINNAN TULOKSET
Palvelujen laatu
Päivystys
Puhelinneuvontaan soittaneista potilaista 95 % saa välittömän yhteyden. Asiakasneuvoja on etulinjassa ja tarvittaessa siirtää puhelun sairaanhoitajalle. Asiakasneuvoja erottelee puheluista ne, jotka tarvitsevat sairaanhoitajan ohjausta. Asiakaspalvelu hoitaa monia ei päivystyskäyntiin liittyviä tiedusteluita, joita ovat mm. hammashuollon puhelut ja ajan varaaminen, aikojen peruminen toiseen yksikköön, epikriiseihin ja laskutukseen liittyvät asiat sekä muut neuvonta-asiat.
Syksyllä 2014 toteutettiin projekti, jonka avulla kehitettiin hoidon tarpeen arviointia.
Projektiin liittyi tutkimus, jonka tuloksena todettiin, että ESI-luokituksessa
(Emergency Severity Index) on kehittämistä. Henkilökuntaa on koulutettu ESI luokituksen käyttöön ja kehittämistyö jatkuu edelleen. Hoidon tarpeen arvioinnissa
toimii ajoittain myös hoitaja-lääkäri työpari, mikä paransi arvion osuvuutta. Hoidon
tarpeen arvioinnissa kiinnitettiin paljon huomiota potilaan ohjaukseen, jos potilas ei
tarvitse välitöntä päivystyshoitoa.
Omahoitajamalli otettiin käyttöön vuoden 2014 aikana ja sen käytön kehittäminen
jatkuu edelleen. Toimintatapa parantaa potilasturvallisuutta.
Itsenäistä sairaanhoitajanvastaanottoa kehitettiin sujuvoittamaan vastaanottotoimintaa. Toiminta on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia sairaanhoitajavastaanoton kehittämiseen ja osaamisen oikeaan kohdentamiseen.
Potilaan jatkohoidon kehittämiseksi tehtiin yhteistyötä etenkin Turun kaupungin
kanssa.
Tiettyjen potilasryhmien hoitomenetelmiä on pystytty kehittämään huippuun. Ennakkoilmoituksen ansiosta ja oman toiminnan tehostamisella hoidettiin vuonna 2014
yhteensä 123 (110 vuonna 2013) AVH-liuotusta. DNT-aika (door to needle time eli
sairaalansisäinen viive) oli 17 minuuttia, mikä edustaa vuonna 2014 maailmanennätystä (30 min vuonna 2013).
Akuuttilääketiede koulutusohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin. Koulutusohjelman
perustana toimii kansallisen ohjausryhmän laatima 6 vuoden akuuttilääketieteen
koulutusohjelma.
48
Ensihoito
Sairaanhoitopiirin valtuusto vahvistaa ensihoidon palvelutasopäätöksen, jossa määritellään ensihoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö. Valtuuston 6.3.2012 vahvistamassa palvelutasopäätöksessä määriteltiin tavoitteet potilaiden tavoittamisessa
vuodelle 2014 liitetaulukon 5 mukaisesti. Potilaiden tavoittaminen vuonna 2014 eri
riskialueluokissa on esitetty liitetaulukossa 6. Taulukossa on punaisella värillä korostettu ne solut, joissa toteuma on ollut huonompi kuin palvelutasopäätöksessä
esitetty tavoite.
FinnHEMS20-lääkäriyksikössä arvioitiin välittömästi kunkin tehtävän jälkeen ensihoitopalvelun potilaalle tuottamaa hyötyä. HEMS Benefit Score-pisteytyksellä arvioiden 217 potilasta sai hoitoa, joka oli vähentänyt kuolleisuutta, parantanut ennustetta tai ollut suorastaan henkeäpelastavaa.
Varsinaisen potilastyön lisäksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vetämässä työryhmässä sähköisen ensihoitokertomuksen tietosisältömäärittelyyn, Sosiaali- ja terveysministeriön ensihoitojaoksen
työskentelyyn, sosiaalija terveystoimen Virve-ohjausryhmän toimintaan sekä
Turun hätäkeskuksen ensihoidon kehitysryhmän ja yhteistyöryhmän toimintaan.
Lisäksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos osallistui ensihoidon yleiseen kehittämistoimintaan yhteistyössä erityisesti muiden yliopistosairaanhoitopiirien kanssa.
Vuoden aikana annettiin useita lausuntoja ensihoitoa sivuavista asioista.
Kenttäjohtoyksikköjen toimintaan kuului oleellisena osana sairaalan ulkopuolella
tapahtuvan hoidon ja tapahtumapaikalla tehdyn johtamisen lisäksi muiden yksiköiden ohjeistaminen ja tukeminen radioteitse silloin, kun pitkän välimatkan vuoksi ei
ollut tarkoituksenmukaista tai mahdollista lähteä tapahtumapaikalle johtamaan toimintaa. Edellä maninittu johtamis- ja ohjaustyö sisälsi mm. seuraavia elementtejä:
yhteydenpito poliisiin, pelastustoimeen ja rajavartiolaitokseen sekä virkaapupyynnöt em. viranomaisilta. Johtamis- ja ohjaustyöhön kuuluivat myös saariston
tehtävissä yhteydenpito meripelastuskeskukseen tarkoituksenmukaisimman yksikön löytämiseksi ja lauttojen tilaus sellaisille yksiköille, jotka eivät olleet tottuneet
toimimaan saaristoalueella sekä yhteydenpito sosiaalipäivystykseen ja tieliikennekeskukseen.
Tärkeä mutta vaikeasti dokumentoitava osa kenttäjohtoyksikön työstä oli seurata ja
ylläpitää koko sairaanhoitopiirin ensihoitovalmiutta – ts. kohdentaa ensihoidon resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja järkevästi. Ambulanssityhjiöiden muodostumista pyrittiin estämään pitämällä tiiviisti yhteyttä hätäkeskukseen ja tarvittaessa
muuttamalla hätäkeskuksen hälytysvasteita kokonaisvalmiuden ylläpidon kannalta
tarkoituksenmukaisemmaksi, jos se potilaan tavoittamisen näkökulmasta oli mahdollista
49
6.2. Diagnostiset tutkimukset ja lääkehuolto
6.2.1. Sairaanhoidolliset palvelut (Tyks-Sapa)
jen käytön tehostamiseksi oli vuonna 2014 käynnissä erillinen projekti (Tyks-Sapa
Masterplan 2020).
Tyks-Sapa-liikelaitos koostuu kuudesta palvelualueesta, joita ovat Tykslab, Kliininen neurofysiologia, Patologia, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, VarsinaisSuomen Lääkehuolto ja Varsinais-Suomen Välinehuolto. Tyks-Sapa tuottaa palveluita VSSHP:n sairaaloille ja muille yksiköille sekä alueen terveyskeskuksille.
Lisäksi Tyks-Sapassa annetaan opetusta ja tehdään tutkimusta. Vuosi 2014 oli
liikelaitoksen kuudes toimintavuosi.
Vuonna 2014 toiminnan painopisteet olivat päivystyspalvelujen tuottamisessa, palvelujen oikea-aikaisuudessa, valtakunnallisen ja Tyks erva yhteistyön kehittämisessä sekä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan maksupalvelulaboratoriotoimintojen liittämisessä Tyks-Sapa-liikelaitokseen.
Tyks-Sapan tavoitteena on, että potilaille tarjottavien palvelujen saatavuus ja laatu
vastaavat asiakkaiden tarpeita. Lääkäripula rajoitti palvelujen saatavuutta. Asiakaspalvelujen laatu vaatii jatkuvaa kehittämistä ja palvelujen oikea-aikaisuuden säännöllinen seuranta ja raportointi aloitetaan kaikilla palvelualueilla 2015. Hyvien asiakasyhteyksien ylläpitoa jatkettiin. Uusia asiakkaita hankittiin mm. HUS-alueelta ja
Ahvenanmaalta. Uusien asiakkaiden hankinnassa kohteena ovat 2015 vielä Varsinais-Suomen Tyks-Sapa-liikelaitoksen ulkopuolella olevat terveyskeskukset.
Kesällä 2014 perustettiin SASKE, synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus. Vuoden loppuun mennessä seulonta oli laajentunut siten, että Saskessa tutkittiin noin 1/3 kaikista maassamme syntyneiden lasten seulontanäytteistä.
Keskuksen kehittämisessä tehtiin valtakunnallista ja Tyks ervan yhteistyötä.
Vuoden 2014 aikana selvitettiin VSSHP:n ja Turun yliopiston yhteistyönä mahdollista laboratorioyhtiön perustamista, mutta selvitystyön tuloksena yhtiömuodosta luovuttiin. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan maksupalvelulaboratoriotoiminnat liitettiin Tyks-Sapa-liikelaitokseen uutena palvelualueena, johon liitettiin
myös Tykslabista mikrobiologian toimiala 1.1.2015 alkaen.
Vuosi 2014 oli Tyks-Sapa-liikelaitoksessa toimitilojen osalta vuoden 2013 tapaan
monella tavoin haasteellinen. Rakennuksiin liittyvät kosteusongelmat haittasivat
etenkin kuvantamiskeskuksen, sairaala-apteekin ja laboratorioiden toimintaa. Tilo-
2. ASIAKASTULOKSET
Palveluiden saatavuus kuvataan jäljempänä palvelualueittain.
Asiakastyytyväisyys
Toukokuussa 2014 toteutettiin suunnitelman mukaisesti potilastyytyväisyyskysely
Sapan kaikilla palvelualueilla. Potilastyytyväisyyskyselyn tulos oli edelleen hyvä,
mutta pientä laskua tyytyväisyydessä oli havaittavissa esim. potilasohjeiden osalta.
Tyks-Sapassa projektina tehtiin Tyks-Sapan potilaspalautteiden raportointiin yhteenvetolomake, johon eri kanavista tuleva potilaspalaute kootaan.
Asiakastyytyväisyyskysely tehtiin 2013 lopussa ja raportoitiin 2014 alussa. Tulokset
olivat edelleen hyviä, mutta myös kehitettävää löytyi. Kaikilla palvelualueilla joissa
käy potilaita, kehitettiin ajanvarausta.
Lisäksi potilastyytyväisyyttä mitattiin sairaanhoitopiirin yhteisellä potilaspalautejärjestelmällä. Näiden potilaspalautteiden keskiarvo oli 4,4. Taulukossa 6.2.1. on esitetty tulokset vuosilta 2013 ja 2014.
51
TAULUKKO 6.2.1. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN TYKS-SAPA-LIIKELAITOKSESSA VUONNA
2013 JA 2014.
VUOSI 2013
VUOSI 2014
n
ka.
4&5
(%)
n
ka.
4&5
(%)
1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää
91
4,5
86
108
4,3
82
2. Henkilökunta kohteli minua hyvin
92
4,6
88
114
4,5
86
3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää
80
4,6
89
95
4,5
86
4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin
yhdessä kanssani
62
4,4
84
73
4,4
84
5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai
tutkimuksen aikana
88
4,6
89
108
4,5
87
Kysymys
n: vastanneiden lukumäärä
ka: vastausten numeerinen keskiarvo
4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5
Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5
(asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason
ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu.
Reklamaatiot (potilasvahinkoilmoitukset, muistutukset ja kantelut)
Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintaa koskevia muistutuksia tai vahinkoilmoituksia tuli
suoraan potilailta tai Potilasvakuutuskeskuksen kautta 8 kpl (16 kpl vuonna 2013) ja
Lounais-Suomen aluehallintoviraston tai Valviran kautta 2 kpl. Lisäksi lasten ja
nuorten klinikalta tuli yksi ilmoitus palvelupoikkeamasta. Tämänhetkisen tiedon mukaan mikään näistä potilastapahtumista ei ollut niin vakava, että niistä olisi suoritettu vahingonkorvauksia. Näiden valitettavien potilastapahtumien määrä oli samalla
matalalla tasolla kuten aiempinakin vuosina ja hyvin vähäinen verrattuna siihen,
että Tyks-Sapa-liikelaitoksen eri toimipisteissä käy päivittäin keskimäärin
2000-3000 potilasta ympäri vuoden.
Yhteiskunnalliset tulokset
Terveysalan valvontavirasto Valvira rekisteröi 10.3.2014 Auria Biopankin valtakunnalliseen rekisteriin Suomen ensimmäisenä virallisena biopankkina. Auria Biopankki mahdollistaa yhdessä Suomen ainutlaatuisten terveydenhuollon rekisterien kanssa globaalistikin harvinaisen laajan resurssin lääketieteelliselle tutkimukselle. Patologian diagnostinen näytearkisto sekä urologian seerumikokoelma on siirretty biopankkiin julkisella tiedonannolla loppuvuodesta 2014.
Ulkopuolisen selvitysmiehen, hankejohtaja Turkka Tunturin, laatimassa selvityksessä ”Länsirannikon miljoonapiirin” sairaanhoidollisten palvelujen yhtenäistämisen ja
yhteensovittamisen käytännöt sekä hallinnollisen yhdistämisen hyötyanalyysiin perustuva toimenpideohjelma -projektin loppuraportissa todetaan: ”SH-palvelujen organisoinnin ja järjestämisen keskeisimpänä tavoitteena tulee olla joustava, oikeaaikainen ja laadukas palvelu. Siitä kannattaa maksaa jopa totuttua enemmän ja silti
tuloksena on kokonaiskustannusten säästyminen ja tuottavuuden parantuminen.
Tyks-Sapa-liikelaitoksella on palvelualueiden laatupäälliköistä koostuva laaturyhmä,
jota johtaa laatukoordinaattori. Liikelaitoksen kaikilla palvelualueilla on ulkopuolisen
arvioijan tarkistama laatujärjestelmä ja palvelualueilla suoritetaan osana laatujärjestelmää kattavat itsearvioinnit vuosittain. Sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa havaittuihin poikkeamiin puututaan ja ne korjataan.
Keskeiset toimintaluvut kuvataan palvelualueiden kertomuksissa. Kaikkiaan TyksSapan tuottamien palveluiden määrä kasvoi edellisvuodesta, erityisesti päivystysaikaiset palvelut.
Tiedot tähän kertomukseen on koottu Tyks-Sapan toimintakertomuksesta vuodelta
2014.
52
6.2.2. Diagnostiset palvelualueet
Laadunhallinta
Kliininen neurofysiologia
Kliinisen neurofysiologian (KNF) palveluiden käyttö lisääntyi vuoteen 2013
verrattuna, mutta kasvu taittui vähän (taulukko 6.2.2.). Tutkimusten kysynnän kasvu
liittyi pääosin vaativien neurofysiologisten tutkimus- ja valvontapalveluiden käytön
lisääntymiseen.
TAULUKKO 6.2.2. KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN TUTKIMUSTEN PÄÄRYHMÄT TAVANOMAISINA TUTKIMUSLUKUINA JA TUTKIMUSTEN VAATIVUUDEN MUKAAN PAINOTETTUINA LUKUINA VUOSINA 2012, 2013 JA 2014.
2012
2013
2014
Muutos
14/13
(%)
Kaikki Yhteensä 7 460
8 812
9 472
7,5
10 490
12 151
13 949
5,6
282
376
257
-31,6
1 328
1 550
1 318
-24
2 311
2 370
2 199
-7,2
2 984
3 094
3 500
-7,7
2 146
2 209
2 551
15,5
2 146
2 209
2 713
15,4
450
412
438
5,8
450
412
443
4,9
75
78
103
32,1
684
750
1058
35,2
200
1 300
1 379
6,1
200
1 309
1 403
7,2
244
289
425
47,1
244
289
425
47,1
158
253
505
99,6
320
516
1034
100,4
609
488
480
-1,6
609
488
480
-1,6
981
1 034
1 135
9,8
1 521
1 531
1 575
3,2
4
3
4
3
Tutkimusryhmä
KNF
EEG-valvonnat
EEGtutkimukset
ENMGtutkimukset
Herätetutkimukset
IOMtutkimukset
Muut KNFtutkimukset
Refleksitutkimukset
rTMStutkimukset
Tuntokynnykset
Uni- ja vireystilatutkimukset
Muut
PainoPainoPainotettu lkm tettu lkm tettu lkm
2012
2013
2014
Muutos
(%)
Palvelujen saatavuus
Odotusajat kaikkiin KNF-tutkimuksiin pitenivät. Hoitotakuussa ja 30 vuorokauden
tavoiteajassa pysymiseksi palveluja ostettiin välillä ulkopuolelta ja tehtiin tarvittaessa lisätöitä.
Kliinisen neurofysiologian yksikkö on toiminut FINAS:n (Finnish Accreditation Service) akkreditoiman laadunhallintajärjestelmän mukaisesti vuodesta 2003 alkaen.
Noin 70 % tutkimuksista on akkreditoituja. Akkreditointipäätös perustuu kansainväliseen standardiin EN ISO/IEC 17025:2005. Tiedot testauslaboratorion (T212) pätevyysalueesta ja voimassaolosta on esitetty FINAS:n verkkosivuilla. Akkreditoituna
yksikkönä toiminta on suunnitelmallista, järjestelmällistä ja dokumentoitua. Kehittäminen on johdonmukaista ja jatkuvaa.
Potilasturvallisuus
Kliinisellä neurofysiologialla ilmoitettiin vuoden 2014 aikana 86 vaaratapahtumaa.
Vaaratapahtumatyypit liittyivät suurimmaksi osaksi tutkimuksiin, laitteisiin tai niiden
käyttöön ja tiedonkulkuun; vakavia vaaratapahtumia ei ollut.
Henkilökunta on tottunut ja motivoitunut raportoimaan vaaratapahtumia. Vaaratapahtumista keskustellaan säännöllisesti ja avoimesti ja epäkohtiin mietitään yhdessä ratkaisuja. Taulukossa 6.2.3. on esitetty potilasturvallisuuden varmistamiseksi
käytössä olevat systemaattiset menetelmät.
TAULUKKO 6.2.3. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN PALVELUALUEELLA VUONNA 2014.
Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa
Työryhmän/osastokokouksen kokoontuminen
HaiPro - ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden
lukumäärä
Muut käytössä olevat tarkistuslistat
Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2014 mennessä
suorittaneiden osuus % henkilökunnasta
Käsihuuhdekulutus (l/1000hp)
Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ)
9
Kyllä
30
15
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Useita
84
9,1
53
Sytologisissa näytteissä pysyttiin asetetussa tavoiteajassa.
Patologia
Laadunhallinta
Patologian palvelualue osallistui potilaiden hoitoon liittyvään diagnostiikkaan tutkimalla Tyksin eri yksiköiden ja muiden, lähinnä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
terveydenhuollon toimintayksiköiden, patologian yksikköön lähettämää näytemateriaalia. VSSHP:n aluesairaaloiden patologian kudosnäytetutkimukset hankittiin
yksityiseltä palveluntarjoajalta. Taulukossa 6.2.4 on kuvattu päätyyppeihin jaettuna
näyte- ja tutkimusmäärien muutokset ja näytelasien vaativuuden mukaan painotetut
lukumäärät.
Toimintajärjestelmä perustuu Labquality Qualificationin ylläpitämään patologian
laatutunnusstandardiin. Yksikössä suoritettiin 15.4.2014 ulkoinen määräaikaisarviointi, jossa ei kirjattu poikkeamia. Yksikkö on osallistunut Labquality Oy:n järjestämiin sytologian, histopatologian, immunohistokemian, histotekniikan ja laboratoriopesukoneiden kansallisiin vertailumittauksiin ja NordiQC:n kansainväliseen immunohistokemian laaduntarkkailuun. Laadunvarmistuksen tulokset on arvioitu sisäisessä laatujärjestelmän katselmuksessa 7.5.2014.
TAULUKKO 6.2.4. PATOLOGIAN NÄYTETYYPIT VUOSINA 2012-2014.
Toteuma 2012
24 924
Toteuma 2013
25 380
Toteuma 2014
26 403
Solunäytteet
Ruumiinavaukset
14 741
303
14 732
262
14 090
250
Jatkotutkimukset
Yhteensä
Näytelasit
17 975
57 943
217 405
19 208
59 582
219 029
19 862
60 605
222 521
Kudosnäytteet
Omana työnä tehtyjen tutkimusten kokonaismäärässä tapahtui 1,7 % lisäys verrattuna edelliseen vuoteen. Vaativuuden mukaan painotettu näytelasimäärä lisääntyi
1,6 %. Kaikkien tutkimusten määrä lisääntyi 2,0 %. Syövän jatkotutkimuksina tehtävät immunohistokemialliset värjäykset lisääntyivät 2,9 % ja makroleikkeet 3,0 %
mutta gynekologiset irtosolunäytteet vähenivät 7,3 %. Mahabiopsiat vähenivät 0,8
% mutta paksusuolibiopsiat lisääntyivät 6,9 %.
Tutkimuksen painopistealueita ovat olleet kasvainten ennusteelliset ja hoitovastetta
ennustavat merkkiaineet, syövän (erityisesti prostata, rinta, munasarja ja paksusuoli) syntyyn ja etenemiseen vaikuttavat tekijät, tulehdusreaktion mekanismit ja
solubiologinen perustutkimus. Neuropatologisen tutkimuksen pääsuunnat olivat
perifeerinen hermovaurio sekä rappeuttavat aivotaudit.
Laboratoriopalvelut (Tykslab)
Laboratoriotutkimusten kokonaistuotanto nousi vuonna 2014 verrattuna edelliseen
vuoteen. Tykslab tuotti tai välitti laboratoriopalveluita 6 224 907 kpl, mikä oli 3,3 %
enemmän kuin vuonna 2013. Tykslabin itse tekemien tutkimusten määrä oli 6 051
054 kpl, mikä oli 3,2 % enemmän kuin vuonna 2013. Ulkopuolisista laboratorioista
ostettiin vuonna 2014 165 641 tutkimusta, mikä on 4,0 % enemmän kuin vuonna
2013.
Tykslabin yhteydessä toimii synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Saske, jonka tavoitteena on toimia valtakunnallisena seulontakeskuksena.
Näytteenoton ajanvarausta laajennettiin. Tykslab siirtyi Turun, Raision, Maskun,
Mynämäen ja Liedon alueilla 1.4.2014 lähtien palvelemaan asiakkaita pääosin ajanvarauksella. Ajanvarausta seurataan odotusaikamittauksin ja potilastyytyväisyyskyselyllä. Ajan varanneet potilaat pääsivät näytteenottoon pääosin 15 minuutissa.
Potilastyytyväisyyskyselyssä vastauksia saatiin 764 kpl. Asteikolla 1-5 tyytyväisyys
ajanvaraukseen oli keskimäärin 4,2 ja odotusaikaan 4,2. Aamuiset potilasruuhkat
vähenivät näytteenottopisteissä. Ajanvarauspuhelinohjelman uudistaminen on viivästynyt aiheuttaen ruuhkautumista ja hankaluuksia puhelinajanvarauksessa.
Tehtyjen tutkimusten määrä oli aikaisempaa vuotta suurempi, mikä asetti haasteita
palveluiden saatavuudelle. Kaikki tutkimukset toteutettiin toimintaohjeiden mukaisesti, mutta vastausviiveitä esiintyi ajoittain. Histologisten näytteiden läpimenoaikatavoite ylittyi yhdellä työpäivällä, joka ei arvion mukaan vaarantanut potilasturvallisuutta.
54
Laadunhallinta
Kuvantamistutkimukset
Tykslab on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (T124, SFS
-ISO/IEC 17025:2005; SFS-EN ISO 15189:2007). FINAS-arvioinnin mukaan Tykslabin toimintaa on kehitetty aktiivisesti, josta osoituksena erityisesti asiantuntevasti
tehdyt sisäiset auditoinnit, edellisen arviointikäynnin poikkeamien tehokkaat korjaustoimenpiteet, asiakastyytyväisyyskyselyjen tulosten asiantunteva analysointi ja
kehityskohteiden priorisointi. Tykslabin laboratoriotoiminnan laatu arvioitiin korkeatasoiseksi ja henkilökunnalle annettiin kiitosta syvällisestä osaamisesta ja sitoutumisesta hyvään asiakaspalveluun. Finasin suorittama akkreditoinnin määräaikaisarviointi oli marras-joulukuussa 2014.
Taulukossa 6.2.6. on kuvattu kuvantamistutkimusten määrät vuonna 2014.
Päivystysaikaiset tutkimukset lisääntyivät kappalemääräisesti 9,9 % ja päiväaikaiset
tutkimukset vähenivät 2,2 %. Kaikkien tutkimuksien keskimääräinen vaativuus/
resurssitarve lisääntyi 10,7 %. Meeting- toimintaan tuli jonkin verran muutoksia
sairaanhoitopiirin lisääntyneisiin tarpeisiin liittyen. Määrällisesti meeting-toiminta
lisääntyi hieman vuodesta 2013.
TAULUKKO 6.2.6. KUVANTAMISTUTKIMUSTEN MÄÄRÄ PÄÄTYYPPEITTÄIN VUONNA
2014 JA VERTAILU VUOSIIN 2012 JA 2013.
Potilasturvallisuus
Kooste potilasturvallisuuden toteutumisesta on esitetty taulukossa
Tykslabissa raportoitiin vuoden 2014 aikana 165 HaiPro-ilmoitusta.
6.2.5.
TAULUKKO 6.2.5 POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN TYKSLAB PALVELUALUEELLA 2014.
10
9
3
Tutkimustyyppi
Toteuma
2012
Toteuma
2013
Toteuma
2014
Muutos
%
Kokonaistutkimusmäärä
308 116
310 895
309 607
-0,4
oma tuotanto virka-aikana
241 640
240 864
235 569
-2,2
oma tuotanto päivystys
57 229
60 261
66 254
9,9
Natiiviröntgentutkimukset
220 191
216 333
207 181
-4,3
924
888
815
-8,2
Angiografiatutkimukset
1 032
1 126
1 226
8,9
Varjoaineröntgentutkimukset
Tietokonetomografiatutkimukset
30 764
35 086
39 554
12,7
Kyllä
Kyllä
Ultraäänitutkimukset
30 251
31 017
31 664
2,1
Ei
Magneettitutkimukset
19 774
21 541
23 877
10,8
Ei
oma tuotanto
10 893
11 771
16 093
36,7
Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden osuus %
henkilökunnasta
81
välitysmyynti
8 881
9 770
7 784
-20,3
4 272
4 182
4 745
13,3
Radiologiset toimenpiteet
-
-
55
Taulukossa 6.2.7. on esitetty yleisimpien elinkohtaisten tutkimusten lukumäärät
vuonna 2014.
TAULUKKO 6.2.7. YLEISIMMÄT ELINKOHTAISTEN TUTKIMUSTEN LUKUMÄÄRÄT VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA VUONNA 2014.
Koodi
GD1
Diagnostinen tutkimus
Keuhkojen diagnostinen radiologia
2014
79 772
AA1
Pään ja kallon diagnostinen radiologia
21 617
NG1 ja NG2
Polven diagnostinen radiologia
19 600
NF1
Lonkan diagnostinen radiologia
15 168
NA3
Lannerangan diagnostinen radiologia
13 632
JN3
Vatsan diagnostinen radiologia
13 303
NB1
Olkapään diagnostinen radiologia
10 670
NH3
Jalkaterän diagnostinen radiologia
10 198
NH1
Nilkan diagnostinen radiologia
9 514
ND2
Käden diagnostinen radiologia
9 207
Vuonna 2014 on tutkimusten saatavuutta pyritty parantamaan useilla toimenpiteillä
ja saatavuuteen on saatu edistystä mm. ajanvaraustoimintaan, tutkimusten
tarjontaan ja lausuntojen nopeuteen. Saatavuutta heikensi vaativampien tutkimusten odotettua suurempi lisääntyminen vuodesta 2013 sekä puutteet henkilökuntaresursseissa. Käytännössä odotusaika ajanvaraustutkimuksiin pysyi ennallaan ja
kiireellisten potilaiden tutkimusten lausunnot olivat hieman nopeammin hoitavien
yksiköiden käytössä.
dunhallinnan suunnitelmaan on kirjattu mm. vastuuhenkilöiden tehtävät ja vastuut ,
henkilöstön osallistuminen, palautejärjestelmä, turvallisuusriskien hallinta, raportointi jne. Toimintatavat ja ohjeet on kirjattu laatukäsikirjaan tarkemmin ja käsikirjaa
päivitetään jatkuvasti tätä varten laaditun aikataulutuksen mukaisesti.
Osastoilla tehdään vuosittain itsearviointeja ja keskitetysti laajempia sisäisiä auditointeja. Vähintään kerran viidessä vuodessa toteutetaan lain edellyttämä ulkopuolinen kliininen auditointi. VSKK:n säteilyturvaorganisaatio on osa STUK:n hyväksymää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin säteilyorganisaatiota. Teknistä laadunvarmistusta toteutetaan ST-ohjeiden mukaan erikseen sovittujen työryhmien kautta.
Lisäksi strategisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaksi kertaa vuodessa ja
laaditaan suunnitelma mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Havaittujen puutteiden sekä toiminnan poikkeamien korjaamista seurataan aktiivisesti.
Potilasturvallisuus
VSKK:ssa raportoitiin vuoden 2014 aikana yhteensä 260 HaiPro-ilmoitusta. Kaksi
yleisintä tapahtumatyyppiä olivat laboratorio-, kuvantamis- tai muuhun potilastutkimukseen (49 %) liittyvät vaaratapahtumat sekä lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon ja varjo- ja merkkiaineen käyttöön (23 %) liittyvät vaaratapahtumat. Useimmiten myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat kommunikointi ja tiedonkulku (19 %). Vakavia, riskiluokan 4 tai 5, vaaratapahtumia ei raportoitu. Tutkimukseen tulon tarkastuslista otettiin vuoden aikana käyttöön kaikilla osastoilla. Kooste
potilasturvallisuuden toteutumisesta on esitetty taulukossa 6.2.8.
Laadunhallinta
Kuvantamiskeskuksen laadusta vastaa johtaja apunaan johtoryhmä ja laatupäällikkö. Kuvantamiskeskuksessa toimii myös erillinen laaturyhmä. VSKK:n laatupäällikkö ja ylihoitaja osallistuvat Tyks-Sapa-liikelaitoksen laaturyhmään, VSKK:n ylihoitaja on Sapan edustajana VSSHP:n laatuneuvostossa. VSKK:n laadunvarmistusjärjestelmä muodostuu mm. laatukäsikirjaan kirjatuista ohjeista, osastoilla ja sisäisessä verkossa olevista ohjeista, teknisestä laadunvarmistuksesta, jatkuvasta koulutuksesta, itsearvioinneista, sisäisistä auditoinneista ja kliinisistä auditoinneista. Laa56
TAULUKKO 6.2.8. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN VARSINAIS-SUOMEN
KUVANTAMISKESKUKSESSA VUONNA 2014.
Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa)
1
Kyllä
3
2
Kyllä
Kyllä
Ei
4
Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2014 mennessä suorittaneiden
osuus % henkilöstöstä
62
Käsihuuhdekulutus /1000 käyntiä
1,3
-
6.2.3. Lääkehuolto
Varsinais-Suomen Lääkehuoltoon (V-S Lääkehuolto) kuuluvat lääkelain edellyttämien toimilupiensa perusteella toimivat yksiköt: Tyks sairaala-apteekki (toimipiste kantasairaalassa), lääkekeskukset Loimaan ja Salon aluesairaaloissa, Tyks VakkaSuomen sairaalassa sekä Turunmaan sairaalan liikelaitoksessa.
Osastofarmasian tehtävissä työskenteli koko vuoden yhteensä kahdeksan vakinaista farmaseuttia Tyksin kantasairaalassa ja EPLL:ssä, yksi Tyksin kirurgisessa sairaalassa sekä Salon aluesairaalassa. Yksi määräaikainen farmaseutti työskenteli
Medisiinisellä toimialueella vuonna 2014 niin, että määräaikaisuus jatkui vielä tammikuulle 2015. Turunmaan sairaalan vastaavan farmaseutin työajasta noin 70 %
kohdentuu osastofarmasian tehtäviin. Loimaalla osastofarmaseutti aloitti elokuussa.
Lääketyöntekijä työskenteli TOTEKissa aikuisten teholla vakinaisena koko vuoden
ja EPLL:ssä määräaikaisena.
6.2.4. Välinehuolto
Varsinais-Suomen Välinehuollon palvelualue tuottaa steriilejä, desinfioituja tai puhdistettuja välineitä asiakkaidensa käyttöön sekä antaa opastusta ja koulutusta välinehuoltoon liittyvissä asioissa. Vuonna 2014 välinehuolto kehitti suorituskykymittarit T-sairaalan välinehuoltokeskuksen laadunparannusprojektissa yhdessä päivystävän leikkaussalin kanssa.
Välinehuoltokeskuksen laatupolitiikka perustuu Tyks-Sapa-liikelaitoksen strategiaan. Keskeisenä ajatuksena on korkealaatuisten välinehuoltopalvelujen tarjoaminen kehittämällä toimintaprosesseja, kouluttamalla henkilökuntaa sekä ylläpitämällä
teknisiä toimintaedellytyksiä. T-sairaalan ja Kirurgisen sairaalan välinehuoltokeskuksille on myönnetty laatusertifikaatti. Sertifikaatti varmentaa, että osastojen laatujärjestelmä täyttää SFS-EN ISO 9001:2008 standardin vaatimukset.
Toimintaa kuvaavien jakelurivien määrät laskivat toimipisteittäin 0,46 - 8,2 % vuoteen 2013 verrattuna. Suurin lasku oli Tyks Vakka-Suomen sairaalassa, -8,2 % ja
pienin Loimaalla, -0,46 %. Tyks kantasairaalassa käyttöön otetussa varastorobotissa käsiteltiin noin kolmannes saapumis-jakeluriveistä.
Jakelupakkauksina ilmaistuna toimitusten kokonaismäärä, veret ja lääketieteelliset
kaasut mukaan lukien, oli noin 1,68 milj.kappaletta vuonna 2014 ja väheni 3,6 %
edellisvuoteen verrattuna. Ilman veriä ja lääkkeellisiä kaasuja toimitettujen pakkausten kokonaismäärä oli yhteensä 1,03 milj. ja väheni 1 % = 10 906 kpl edellisvuoteen verrattuna.
Omavalmistustoiminnan steriilivalmistuksessa jakeluyksiköiden määrä kasvoi 0,5
%, jossa suurin nousu 29 % oli käyttövalmiiden kivun hoidon infuusiokasettien määrissä. Solunsalpaaja-annosvalmistuksessa käyttövalmiiden potilaskohtaisten injektioiden ja infuusioiden määrä väheni 1,2 %.
57
6.3. Somaattinen erikoissairaanhoito
Turun yliopistollinen sairaala muodostuu kahdeksasta potilaan hoitolinjoihin perustuvasta toimialueesta ja kahdesta palvelualueesta, jotka tuottavat palveluja toimialueille. Lisäksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos huolehtii akuuttia hoitoa tarvitsevien erikoissairaanhoidon potilaiden päivystysvastaanotosta.
TAULUKKO 6.3.1. TYKSIN SOMAATTISTA VUODEOSASTOHOITOA JA AVOHOITOA
SEKÄ LEIKKAUSTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT VUOSILTA 2012-2014.
Tyks
Vuodeosastohoito
2012
2013
2014
Muutos %
2013-2014
Toimialueet:
Hoitojaksot
53 500
50 283
51 598
2,6
1 Tules (Tuki- ja liikuntaelinsairaudet)
2 Sydänkeskus
3 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka
4 Neurotoimialue
5 Medisiininen toimialue
6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit
7 Naistenklinikka
8 Lasten ja nuorten klinikka
Hoitopäivät
214 556
198 807 197 816
-0,2
Leikkaustoimenpiteet
17 387
16 345
16 528
1,1
4,01
3,94
3,83
-2,7
Keskimääräinen hoitoaika
Avohoito
Avohoitokäynnit
447 609
481 596 511 374
6,2
Päiki-toimenpiteet
10 667
10434
10 814
3,6
Leikkaustoimenpiteet yhteensä
28 054
26 779
27 342
2,1
Palvelualueet:
TAULUKKO 6.3.2. YLEISIMMÄT DIAGNOOSIRYHMÄT JA HOITOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄT TYKSIN VUODEOSASTOILLA TAI PÄIVÄKIRURGISESTI SEKÄ NIIDEN KUSTANNUKSET VUONNA 2014.
1 Asiantuntijapalvelut
2 Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito)
Koodi
Diagnoosiryhmä
C00-D48
Kasvaimet
8 102
41 564 868
48 601 361
6 528
25 142 988
5 753
27 515 566
O00-O99
Verenkiertoelinten sairaudet
Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen
sairaudet
Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset
Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus
7 184
5 191
12 718 726
K00-K93
Ruuansulatuselinten sairaudet
4 694
12 866 297
H00-H59
Silmän ja sen apuelinten sairaudet
3 730
6 340 591
12 045 683
Potilashoidon tunnusluvut
I00-I99
Potilashoidon tunnusluvut kuvataan luvussa 3 osana sairaanhoitopiirin raportointia
sekä erikseen toimi- ja palvelualueittain. Taulukossa 6.3.1 on Tyksin keskeisten
toiminnan lukujen kehittyminen vuosina 2012-2014.
M00-M99
Taulukossa 6.3.2 ovat yleisimmät diagnoosiryhmät ja hoitojaksojen lukumäärät
Tyksin vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti sekä niiden kustannukset vuonna 2014
ja taulukossa 6.3.3 yleisimmät diagnoosiryhmät avohoitokäyneillä ja niiden kustannukset vuonna 2014.
S00-T98
lkm
Kustannus
J00-J99
Hengityselinten sairaudet
3 576
N00-N99
Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet
3 376
8 695 397
R00-R99
Muut oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset
2 454
5 294 963
Muut pääryhmät yhteensä
9 553
44 201 024
Kaikki yhteensä
6 0141
244 987 464
58
TAULUKKO 6.3.3. YLEISIMMÄT DIAGNOOSIRYHMÄT TYKSISSÄ AVOHOITOKÄYNNEILLÄ SEKÄ NIIDEN KUSTANNUKSET VUONNA 2014.
Koodi
Diagnoosiryhmä
lkm
Kustannus
C00-D48
Kasvaimet
9 172
37 806 956
M00-M99
Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet
54 240
157 28718
Z00-ZZB
Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin
39 698
8 555 267
H00-H59
32 794
7 177 235
G00-G99
Hermoston sairaudet
27 161
7 526 607
N00-N99
26 967
8 998 354
K00-K93
26 112
9 964 884
S00-T98
Vammat, myrkytykset ja eräät muut
ulkoisten syiden seuraukset
22 310
5 486 618
L00-L99
Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet
21 780
4 328 115
R00-R99
Muualla luokittamattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja
laboratoriolöydökset
21 048
7 327 952
Hoitoon pääsy toteutui Tyksissä pääosin hoitotakuun puitteissa (taulukko 6.3.4.).
I00-I99
17 626
679 7853
J00-J99
17 557
442 6055
TAULUKKO 6.3.4. HOITOON PÄÄSYN MEDIAANIAJAT JA OSUUDET HOITOTAKUUN
YLITTÄNEISTÄ TYKSISSÄ:HOIDON TARPEEN ARVIOINNIN JA HOITOON PÄÄSYN TILANNE 31.12.2014 SEKÄ LÄHETTEIDEN JA LEIKKAUKSIIN ODOTTANEIDEN KERTYMÄT KOKO VUODELTA.
E00-E90
Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet
15 288
419 6649
H60-H95
Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet
12 862
185 6641
O00-O99
Hoitoon pääsy
Hoitoon pääsyn toteutuminen
31.12.2014 Tyks
Odotusajan
mediaani
1
Hoitotakuun raja yli
(%)
0,6
10 696
2 229 641
Lähe eet* ja niiden käsi elyaika
lkm
48 313
Muut pääryhmät yhteensä
40 773
11 798 564
Hoidon tarpeen arvioin a odo avat
2 088
34
1,72
Kaikki Yhteensä
478 654
144 206 109
Hoitoa odo avat
9 309
33
1,1
Yleisimpiin leikkauksiin odo avat*
1 278
50
1,64
Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus
Yleisimmät toimenpiteet ja tutkimukset kuvataan toimialueitten yhteydessä.
*kumula ivinen koko vuodelta, lähe eissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluvat käynnit
59
6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet)
TAULUKKO 6.3.1.1. LÄHETTEET TULES-TOIMIALUEELLE VUOSINA 2013 JA 2014.
EPLL:n kautta
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueen toiminta vakiintui vuoden 2014 aikana.
Uuteen organisaatioon ja toimintamalliin sopeutuminen vei aikansa, mutta muutoksen positiiviset vaikutukset olivat selvästi nähtävissä jo vuonna 2014. Toimialueen
potilaslähtöinen moniammatillinen erikoistuminen ja vastuualuejako ovat kansallisesti edistyksellistä. Osaaminen paranee kun erikoistuminen syvenee. Eri vastuualueiden ja ammattiryhmien hyvin tiivis yhteistyö mahdollistaa potilaan hoidon kokonaisuutena. Toimialueen tavoitteena on olla kansallinen johtaja Tules-sairauksien
hoidossa, sekä konservatiivisen että operatiivisen hoidon osalta. Tämä edellyttää
hyvää kliinistä ammattitaitoa, näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen käyttöönottoa,
nopeaa hoitoon pääsyä, erinomaista potilastyytyväisyyttä, korkeaa tuottavuutta ja
tutkimusmyönteistä ilmapiiriä.
Vuoden 2014 aikana toimialueella tuettiin erityisosaamiskeskusten muodostumista,
laajennettiin laaturekistereitä ja tutkimustoiminta jatkui vilkkaana. Hoitolinjoja muokattiin uusimpien tutkimustulosten ja analyysien perusteella vaikuttavuuden näkökulmasta. Vaikka hoito pystyttiin antamaan poikkeuksia lukuun ottamatta lain edellyttämissä ajoissa, hoidon saatavuudessa ei päästy tavoitteeseen. Jonot lyhentyivät
kuitenkin merkittävästi ja hoidon oikea-aikaisuus parani. Vähemmän vaikuttavia
käyntejä vähennettiin. Tämä ei välttämättä parantanut potilastyytyväisyyttä, mutta
mahdollisti useamman potilaan hoidon lääketieteellistä tulosta vaarantamatta.
Lähetemäärän kasvu toimialueelle jatkui edelleen. Lähetteitä toimialueelle saapui
yli 10 000 kappaletta. Lisäksi EPLL:n kautta tuli noin 2 000 potilasta (taulukko
6.3.1.1). Lähetemäärän kasvu ei ole perusteltavissa väestön sairastavuuden lisääntymisellä. Siksi merkittävää vuosittaista kasvua on pyritty pienentämään alueellisella koulutuksella ja osassa vastuualueita lähetteitä palautettiin hoito-ohjeiden kera.
Lähetteiden palautukseen suhtauduttiin ristiriitaisesti, osa piti menetelmää hyvänä,
osa ei. Uusi toimintatapa vähensi selvästi lähetteitä Artron ja Tekonivelkirurgian
vastuualueilla.
Tules
Artro
2013
8
2014
22
Tyks yhteensä
2013
3 292
Elektiiviset
2014
2 970
2013
3 290
2014
2 967
Muu päivystys
2013
2
2014
3
Fysiatria
0
0
864
1 139
863
1 139
1
Käsikirurgia
1
2
1 609
1 687
1 606
1 685
3
2
Tekonivelkirurgia
173
141
1 906
1 818
1 903
1 816
3
2
Reumaortopedia
6
6
288
349
288
349
Selkäpotilaan hoito
Traumojen hoito
Yhteensä
101
76
1 074
1 272
1 074
1 271
1 850
1 791
735
800
726
789
9
11
1
2 139
2 038
9 768
10 035
9 750
10 016
18
19
Avohoitokäynneissä ei ole merkittävää eroa edelliseen vuoteen (taulukko 6.3.1.2).
Avohoitokäyntien määrän jatkuva kasvu on saatu kuriin, mutta toivottua vähennystä
käynneissä ei vielä näy. Hoitojaksojen määrässä tapahtui hyvin marginaalinen nousu, mutta hoitopäivien määrässä pieni vähennys.
TAULUKKO 6.3.1.2. TULES-TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALEUITTAIN VUOSINA
2013 JA 2014.
Avohoito
Vastuualueet
2013
2014
Artro
13 956 13 426
Fysiatria
2 420
Hoitojaksot
Hoitopäivät
Hoitoaika
2013
2014
2013
2014
2013
2014
785
718
1 186
1 151
1,6
1,6
2 534
Käsikirurgia
10 305 10 928
142
139
243
253
1,8
1,8
Reumaortopedia
Selkäpotilaan
hoito
4 708
582
653
2 272
2 339
3,6
3,6
3 172
3 461
442
447
2 154
2 065
4,6
4,6
Tekonivelkirurgia
7 717
8 048
1 382
1 486
6 004
5 884
4
4
Traumojen hoito
9105
8 354
2 410
2 409
9 831
9 499
3,9
3,9
7
2
2
0
16
0
5 745
5 852
3,6
3,6
Muut
4 805
Yhteensä 51 390 51 558
21 706 21 191
61
Leikkaukset ja diagnostiset tutkimukset
Tules-toimialueella tehtiin leikkauksia tai toimenpiteitä noin 7 200 kappaletta, joista
päiväkirurgiana tehtiin eniten leikkauksia käsikirurgian vastuualueella (6.3.1.3).
Leikkausmäärissä määrän kasvu tasaantui kaikille vastuualueille. Määrän kasvu
selittyy vastaavan toiminnan vähenemisellä alueen muissa sairaaloissa. Erityisesti
tämä näkyy tekonivelkirurgian ja reumaortopedian vastuualueilla.
TAULUKKO 6.3.1.3. LEIKKAUSTOIMENPITEET JA ERIKSEEN PÄIVÄKIRURGIA TULESTOIMIALUEELLA VUONNA 2014.
Leikkaukset
Päiväkirurgia
Tules-toimialueella tehdyt tavallisimmat leikkaustoimenpideryhmät on esitetty taulukossa 6.3.1.4 ja tavallisimmat diagnostiset tutkimukset taulukossa 6.3.1.5.
TAULUKKO 6.3.1.4. YLEISIMMÄT LEIKKAUSTOIMENPIDERYHMÄT TULESTOIMIALUEELLA VUONNA 2014.
Koodi
Leikkaus
2014
NFB
746
NGB
548
ACC
439
Tules
2013
2014
2013
2014
NFJ
Reisiluun murtumaleikkaukset
319
Artro
1 391
1 307
665
616
NHG
Nilkan ja jalkaterän nivelmuovaukset/luudutukset
294
Reumaortopedia
562
638
3
1
QDB
Alaraajojen haavojen ompelut ja sidevaihdot
253
Tekonivelkirurgia
1 373
1 434
6
4
ABC
Selkäydin/hermojuurivapautus
222
Traumojen hoito
1 979
2 246
125
120
NDM
Käden pehmytkudosleikkaukset
222
Käsikirurgia
1 096
1 221
977
1 087
NCJ
Kyynärnivelen ja -varren leikkaukset
217
370
383
0
0
NHK
Jalkaterän luuleikkaukset
209
6 771
7 229
1 776
1 828
Yhteensä
NHJ
Jalkaterän murtumaleikkaukset
191
ZZH
Luusiirteet
179
NFC
Lonkan tekonivelen uusintakorjaukset
177
ZSN
Uusintaleikkaus
160
NHU
Nilkan tai jalkaterän korjausmateriaalin poistot
157
NAG
Rangan luudutusleikkaukset
155
62
TAULUKKO 6.3.1.5. YLEISIMMÄT TAUTI- JA ELINKOHTAISET DIAGNOSTISET
TUTKIMUSTEN RYHMÄT TULES-TOIMIALUEELLA VUONNA 2014 .
TAULUKKO 6.3.1.6. HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN TULES-TOIMIALUEELLA, THL:LLE
ILMOITETUT LÄHETTEET VUONNA 2014.
Koodi
Tutkimus
NF1
5 162
NG1
3 991
TNX
Pehmytkudospisto tai aukaisu
3 761
NA3
2 723
Reumaortopedia
NB1
Olkanivelen diagnostinen radiologia
2 354
NH1
ND1
joista lähetteen käsittely
0-3
4-21
yli 21
vrk
vrk
vrk
lkm
lkm
lkm
lkm
Käsitellyt
lähetteet lkm
2 701
yli 21
vrk
%
1 368
1 314
19
0,7
Odotusaika
vrk mediaani
3
319
138
180
1
0,3
5
1 250
332
914
4
0,3
8
2 008
Tekonivelkirurgia
1 324
336
945
43
3,2
6
Ranteen diagnostinen radiologia
1 875
Traumojen hoito
235
119
110
6
2,6
3
GD1
1 625
Luutuumorien hoito
243
56
186
1
0,4
6
NJ2
Alaraajojen diagnostinen radiologia
1 355
1 273
1 132
140
1
0,1
1
NJ3
Raajan tai nivelen muu TT
1 348
NH3
1 321
ND2
1 186
NE1
Lantion ja lonkan diagnostinen radiologia
1 175
NG2
Polvilumpion diagnostinen radiologia
684
NC1
Kyynärpään diagnostinen radiologia
642
NF3
Reiden diagnostinen radiologia
496
Erikoisalat
Artro
Käsikirurgia
Ortopedia
17
9
7
1
5,9
3
Traumatologia
8
3
1
4
50
18
Fysiatria
17
5
12
0
0
12
Fysiatria
561
154
395
12
2,1
5
7 948
3 652
4 204
92
1,2 %
Yhteensä
TAULUKKO 6.3.1.7. TULES-TOIMIALUEELLA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET 31.12.2014.
Hoitoon pääsy
Taulukossa 6.3.1.6 on hoitotakuun toteutuminen Tules-toimialueella. Keskimäärin
lähetteet käsiteltiin saapumisesta kolmantena päivänä. Koko vuoden aikana lähetteiden osalta jäi hoitotakuu toteutumatta 1,2 % lähetteistä.
Poikkileikkaustilanne vuoden 2014 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia
odottavien keskimääräinen odotusaika oli 1,5 kuukautta (6.3.1.7). Selkäpotilaiden
hoitovastuun siirtyminen neurokirurgialta lisääntyneessä määrässä selkäortopedian
vastuualueelle näkyi ajoittaisena ruuhkana siellä. Ruuhkaa purettiin erityisjärjestelyin. Toimenpiteet pystyttiin suorittamaan lain edellyttämässä ajassa ongelmitta.
Vaikka hoitoon pääsy toteutettiin hoitotakuun asettamissa aikarajoissa, hoitoon
pääsy ei toteutunut toivotusti (taulukko 6.3.1.8).Toimialueen tavoitteena on kiireettömissäkin tapauksissa arvioida hoidon tarve 3 viikossa ja toteuttaa toimenpiteet 3
kuukaudessa.
joista odottaneet
Käyntiä
lkm
1-60
vrk lkm
61-90
vrk lkm
yli 90
vrk lkm
yli 90
vrk %
Odotusaika
vrk mediaani
182
126
50
6
3,3
48
Reumaortopedia
6
6
0
0
0
29
14
13
1
0
0
42,5
Tekonivelkirurgia
97
87
9
1
1
34
Traumojen hoito
14
14
0
0
0
34,5
Erikoisalat
Artro
Käsikirurgia
129
114
14
1
0,8
34
Ortopedia
22
20
2
0
0
22,5
Fysiatria
Fysiatria
12
61
12
56
0
4
0
1
0
1,6
19,5
29
537
448
80
9
1,70 %
Yhteensä
63
TAULUKKO 6.3.1.8. TULES-TOIMIALUEELLE HOITOON ODOTTANEET 31.12.2014.
TAULUKKO 6.3.1.9. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN JA KIVUN HOITO TULES-TOIMIALUEELLA
VUOSINA 2013 JA 2014.
joista odottaneet
2013
yli
180
vrk
%
Odotusaika vrk
mediaani
1
0,5
22
0
3
1,3
49
7
2
0
0
30
385
154
1
0
0
54
19
19
0
0
0
0
21
Luutuumorien hoito
52
51
0
0
1
1,9
20
Käsikirurgia
279
248
31
0
0
0
36
Ortopedia
24
23
0
0
1
4,2
23
Fysiatria
17
16
0
0
1
5,9
34
Fysiatria
21
21
0
0
0
0
35
1 652
1 382
260
3
7
0,4 %
Hoitoa
odottavien
lkm
1-90
vrk
lkm
Artro
209
197
11
0
Reumaortopedia
238
178
57
253
244
Tekonivelkirurgia
540
Traumojen hoito
Erikoisalat
Yhteensä
yli 180
90-150 150-180
vrk
vrk lkm vrk lkm
lkm
n
ka.
679
3. Saamani tieto hoidosta tai tutkimuksesta oli ymmärrettävää
4. Hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani
5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana
6. Kipujani ja oireitani hoidettiin riittävästi
Kysymys
2014
n
ka.
4,8
4&5
(%)
4,8
1 093
4,8
4&5
(%)
96,8
685
4,8
96,9
1 093
4,9
97,4
682
4,7
94,6
1 095
4,7
95,1
650
4,5
88,6
1 067
4,6
90,8
679
4,7
94,3
1 086
4,8
97
688
4,7
95,8
1 100
4,8
96,2
2. ASIAKASTULOKSET
Potilastyytyväisyyttä mitataan jatkuvan palautteen perusteella. Potilaspalautteiden
keskiarvo oli vuoden 2014 asteikolla 4,7. Potilastyytyväisyys on mittauksissa hyvä,
eikä siinä ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosien aikana. Kansallisesti
asetetut kriteerit potilaspalautteen osalta täyttyivät kuluneena vuonna kaikkien väittämien osalta (taulukko 6.3.1.9). Hoidon laatuun oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä,
mutta sen saatavuuteen toivottiin parannusta. Henkilökuntaan kohdistuvat muistutukset liittyivät yleensä huonoon käytökseen.
64
Hoidon laatua on parannettu kehittämällä ja ottamalla käyttöön tautikohtaisia laaturekistereitä. Organisatorisella tasolla on tehty toiminnan auditointia EFQM-mallin
avulla. Toimialueelle on palkattu kliinisen hoitotyön asiantuntija laadun hallinnan ja
potilasturvallisuuden parantamiseksi. Vuoden 2014 aikana saimme yhtenäistettyä
potilasohjeet aluesairaaloiden kanssa. Potilasturvallisuuden parantamiseksi lääkehoitoa yhtenäistettiin. Toimialueella käynnistettiin systemaattinen henkilöstön koulutus turvaamaan henkilöstön osaamista sulkuaikoina ja helpottamaan henkilöstön
liikkuvuutta.
Laatu ja vaikuttavuus
Potilasturvallisuus
Tules-toimialueella tehtiin 124 HaiPro-ilmoitusta. Suurin osa ilmoituksista oli
”tapahtui potilaalle” -ilmoituksia (60,5 %). ”Läheltä piti” -ilmoitusten määrä vähentyi
viime vuodesta, mitä voidaan pitää toimialueen haasteena. Vakavaa riskiä potilaalle
ei riskiluokittain tarkasteltuna ilmoitettu. Eniten ilmoituksia tehtiin lääke- ja nestehoitoon liittyvistä haittatapahtumista. Tiedonkulkuun liittyvät ilmoitukset lisääntyivät ja
ne liittyivät pääsääntöisesti sulkuaikoihin. Potilasturvallisuuden verkkokurssin
suoritti 86,7 % henkilökunnasta.
TAULUKKO 6.3.1.10. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVAT MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN TULES-TOIMIALUEELLA VUONNA 2014.
Työryhmän kokoontuminen (X/vuodessa)
HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden
lukumäärä
Muut käytössä olevat tarkistuslistat (kotiutuksen tarkistuslista)
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
GTT
Kyllä
Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden osuus
31.12.2014 mennessä % henkilökunnasta
86,7
1,57
Kaiken toimialueella annettavan hoidon tulisi perustua tutkimusnäyttöön. Valitettavasti aukotonta näyttöä ei kaikesta hoidosta ole. Toimialueen työntekijät ovat olleet
merkittävässä asemassa kansallisia suosituksia tehtäessä. Kaikkia olemassa olevia
käypä hoitosuosituksia noudatetaan. Uusimpia näytönastekatsauksia, yhteenvetoja
ja mm. erikoisalayhdistysten suosituksia seurataan ja noudatetaan. Hoitolinjauksia
muutetaan myös omien laaturekistereiden tulosten mukaisesti. Tules-toimialue vertaa hoitotuloksia muiden yliopistosairaaloiden kesken mahdollisuuksien mukaan.
Pisimmällä vertailut ovat Tekonivelkirurgian ja Artron vastuualueilla, mutta toiminta
laajenee jatkuvasti ja se on yksi toimialueen strategisista linjauksista.
Vuonna 2014 tehtiin kivun hoitoon liittyvä kysely akuutin postoperatiivisen kivun
hoitotyön suositusten käyttöönoton vaikuttavuudesta. Potilaat olivat pääsääntöisesti
tyytyväisiä kivun hoitoon. Lisäksi suositusten vaikutusta hoitotyön kirjaamiseen tutkittiin ja todettiin kivun hoitotyön kirjaamisen parantuneen huomattavasti.
Vuonna 2014 tieteellisiä julkaisuja valmistui 46.
Toiminnan tuloksia arvioidaan myös analysoimalla kaikki potilasvakuutusyhdistyksen päätökset sekä käymällä korvauksiin johtaneet tapaukset yhteisesti läpi.
6
Laatupoikkeamat
Kyllä
5
8
Hoidon poikkeamia seurataan sairaalainfektiorekisterillä ja kansallisessa SIROrekisterissä sekä eräiden yleisten laatuindikaattoreiden avulla.
Hoitoon liittyvät infektiot
50,7
Toimialueella seurataan proteesi-infektioiden ilmaantuvuutta kansallisen SIROrekisterin avulla (kaavio 6.3.1.1 ja kaavio 6.3.1.2). Taulukossa 6.3.1.11 esitetään
polvi- ja lonkkaleikkausten lukumäärät vuosina 2011-2014. Leikkausinfektioiden
määrät Tules-toimialueella ovat hyvin pienet. Merkittävimmät ja vakavimmat infektiot liittyvät yleensä lonkan ja polven tekonivelkirurgiaan. Infektioiden määrittäminen
ja syvän ja pinnallisen infektion erottaminen ei ole täysin yksiselitteistä, mikä vaikeuttaa keskusten keskinäistä vertailua. Tässä vertailussa Tyksin tulokset ovat kuitenkin erittäin hyviä.
65
KAAVIO 6.3.1.1. LONKKA/POLVI-INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS (% )TULESTOIMIALUEELLA VUOSINA 2012-2014.
1,6
1,5
Polven tekonivelen
uusintaleikkaus
0,4
0,7
0,3
0,3
Polven
tekonivelleikkaukset
Reisiluun
murtumaleikkaus
4,4
2014
1,9
2013
1,8
Lonkan tekonivelen
uusintaleikkaukset
Lonkan
tekonivelleikkaukset
TAULUKKO 6.3.1.11. POLVI– JA LONKKALEIKKAUKSET TULES-TOIMIALUEELLA VUOSINA 2012-2014.
Leikkaus
2012
2013
2014
Yhteensä
493
526
546
1 565
Polven tekonivelen uusintaleikkaukset
54
65
58
177
Reisiluun murtumaleikkaukset
313
323
314
950
659
690
744
2 093
Lonkan tekonivelen uusintaleikkaukset
149
151
177
477
1 668
1 755
1 839
5 262
Yhteensä
2012
3,3
0,9 1,6
1,7
0%
1%
2%
3%
4%
5%
KAAVIO 6.3.1.2. SYVIEN JA LEIKKAUSALUE/ELININFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS %
TULES-TOIMIALUEELLA VUOSINA 2012-2014.
1,6
Polven tekonivelen
uusintaleikkaus
2,9
0,1
0,3
0,2
0,3
Reisiluun murtumaleikkaus
2014
0,9
1,2
Lonkan tekonivelen
uusintaleikkaukset
2013
2012
2
1,2
0,8
1
0%
1%
2%
3%
4%
66
Traumavastuualueella suoritettiin käsihygienian havainnointi. Vuoteen 2012 verrattuna käsihygienia on parantunut, mutta toimialueella yleensä käsihygieniatuotteiden
käyttö on muuhun sairaalaan verrattuna vähäistä.
Lisäksi seurataan hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä SAI-rekisterin
avulla. SAI-rekisterin perusteella infektioiden määrä Tules-toimialueella oli 1,57
infektiota sataa hoitojaksoa kohti .
Muut laatuindikaattorit
Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt : 79 kpl
T-ryhmän komplikaatiot toimialueella: 9 sataa hoitojaksoa kohti
Paluu 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada)
Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada)
Hoitojaksokuolleisuus: 0,5 % (vakioimaton)
67
6.3.2 Sydänkeskus
Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli ja erinomaiset toimintatilat ovat vahvistaneet tavoitetta tuottaa vaativan erikoissairaanhoidon laadukkaita ja vaikuttavia palveluja kustannustehokkaasti ja ilman tarpeettomia viivytyksiä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Yhtenäiset toimitilat ja henkilökunnan joustava käyttö ja liikkuminen
toimialueen sisällä ovat tuoneet toiminnallista säästöä.
Osaamisen yhdistäminen ja yhteen saattaminen on parantanut hoidon laatua ja
osaltaan mahdollistanut ”Kerralla kuntoon” -toimintaperiaatteen käytäntöön. Sydänkeskuksen yksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa, koska potilas
tarvitsee hoidossaan hyvin usein jokaisen tai useamman Sydänkeskuksen yksikön
palveluita. Lisäksi potilashoidossa tehdään päivittäin yhteistyötä päivystyksen, leikkausosaston ja teho-osaston kanssa.
Vuoden 2014 aikana toiminta on ollut vasta vakiintumassa ja poliklinikkakäyntejä,
hoitojaksoja ja hoitopäiviä on kertynyt suunniteltua enemmän. Siitä huolimatta osa
vaativista sydänpotilaista jouduttiin hoitamaan Sydänkeskuksen ulkopuolella, koska
sairaansijoja ei ollut riittävästi. Invasiivisen kardiologian toimenpidemäärät kasvoivat edelleen ja osittain huomattavastikin ennakoitua nopeammin. Ulkokunnista tulevia vaativia toimenpidepotilaita hoidettiin myös suunniteltua enemmän.
Sydänkeskuksen haaste vuonna 2014 oli edelleen hoitohenkilökunnan ja lääkärien
määrä sekä sairaansijojen puutos, mikä on hidastanut uusien hoitomallien käyttöön
ottoa. Jatkuvan kardiologipäivystyksen puuttuessa esimerkiksi sydäninfarktin välitön pallolaajennus toteutettiin vapaaehtoisen hälytystyön turvin, jotta akuuttien
sydänpotilaiden hoitoratkaisut saatiin tehtyä asiantuntemuksella ja viivytyksettä
myös virka-ajan ulkopuolella.
Tulevien vuosien tavoitteena on vaativan sydänsairauksien erikoissairaanhoidon
keskittäminen Sydänkeskukseen, mutta tämä tavoite vaatii toiminta- ja tilaresurssien siirtoja. Pyrkimyksenä on turvata yliopistotasoisen hoidon kehittäminen ja luoda
yhä parempia edellytyksiä tutkimustyölle. Samalla pyritään myös kehittämään kardiologian lähipalveluja aluesairaaloissa ja suuremmissa terveyskeskuksissa.
Lähetteitä tilastoitui saapuneeksi 2 204 (1 936 vuonna 2013) kappaletta. Lisäksi
EPLL:n kautta saapui 2 135 (2 120 vuonna 2013) potilasta. Sydänkeskuksen yhteiset toimintaluvut vuodelta 2014 on esitetty taulukossa 6.3.2.1. Avohoitokäyntien
määrä oli lähes 10 500. Kontrollikäynneistä ohitusleikkausten ensikontrollit ja sydäninfarktipotilaan kontrollit on pääosin ohjattu muualle, ja esimerkiksi turkulaiset
potilaat hoidettiin pääosin Turun kaupunginsairaalan kardiologian poliklinikalla. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla oli 3,9 vrk (3,6 vrk vuonna 2013). Osastohoidossa asetettiin etusijalle toimenpidepotilaat. Osa vaativista sydänpotilasta hoidettiin muualla sairaansijojen ja henkilöstön riittämättömyyden vuoksi.
TAULUKKO 6.3.2.1. SYDÄNKESKUKSEN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VUOSINA 2013 ja
2014.
Avohoito
2014
Hoitojaksot
2013
2014
Hoitopäivät
Erikoisalan koodi ja nimi
2013
2013
2014
Sydänkeskus
9 787 10 436 4 129 4 225 14 987 16 332
Hoitoaika
2013 2014
3,6
3,9
Päivystysasetus tuli voimaan vuoden 2015 alusta ja päivystystoiminnan järjestelyihin liittyvät henkilökunnan työnkuvan muutokset ja koulutustarve ovat olleet haasteellisia. Vuoden 2014 syksyn aikana aloitettiin sairaanhoitajien koulutus ja osaamisen laajentaminen toimimaan päivystystoimenpiteissä invasiivisen kardiologian
yksikössä. Yksi sairaala strategian mukainen toiminnan suunnittelu on myös vaikuttanut jo loppuvuoden 2014 toimintaan.
69
KAAVIO 6.3.2.3. SYDÄMEN TAHDISTIMEN ASENNUKSET TYKSISSÄ VUOSINA
2011-2014.
Toimenpiteet ja leikkaukset
Leikkauksia tehtiin yhtensä 906 (793 vuonna 2013) ja päiväkirurgisia toimenpiteitä
yhteensä 621 (542 vuonna 2013). Invasiivisen kardiologian toimenpiteitä tehtiin 4
575 (3 833 vuonna 2013). Kardiologisten toimenpiteiden ja tutkimusten määrien
kehittymistä kuvataan kaavioissa 6.3.2.1–6.3.2.5.
KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011-2014.
2014
2013
2012
2014
2011
2013
360
380
400
420
440
460
2012
KAAVIO 6.3.2.4. SYDÄMEN RYTMIHÄIRIÖIDEN KATETIABLAATIOT TYKSISSÄ VUOSINA
2011-2014.
2011
1400
1500
1600
1700
1800
1900
KAAVIO 6.3.2.2. SEPELVALTIMOIDEN PALLOLAAJENNUKSET TYKSISSÄ VUOSINA
2011-2014.
2014
2013
2014
2012
2013
2011
0
2012
50
100
150
200
250
300
2011
0
500
1000
1500
70
KAAVIO 6.3.2.5. SYDÄMEN ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET TYKSISSÄ 2011-2014.
KAAVIO 6.3.2.7. AORTTALÄPÄN LEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2001-2014.
80
2014
70
60
2013
50
40
2012
30
2011
20
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
10
0
Sydänkirurgian lukumäärien kehittymistä kuvataan kaavioissa 6.3.2.6.-6.3.2.8.
Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset ovat laskeneet noin kolmannekseen vuosituhannen alusta ja korvautuneet pallolaajennuksilla. Kiireellisten ja päivystysleikkausten määrät ovat lisääntyneet. Ohitusleikkauksista viime vuosina noin joka toinen on
tehty päivystyksenä tai kiireellisenä. Aorttaläpän ja mitraaliläpän leikkausten määrät
ovat kasvaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lisäksi rintaontelon kirurgian
leikkaukset lisääntyivät vuonna 2014 (233 leikkausta).
KAAVIO 6.3.2.6. SYDÄMEN SEPELVALTIMOIDEN OHITUSLEIKKAUKSET TYKSISSÄ
VUOSINA 2010-2014.
2001 2002 2003 2004 2005 2005 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
KAAVIO 6.3.2.8. MUU RINTAELINKIRURGIA TYKSISSÄ VUOSINA 2010-2014.
250
200
150
2014
2013
100
2012
50
2011
0
2010
2010
160
180
200
220
2011
2012
2013
2014
240
71
Hoitoon pääsy
TAULUKKO 6.3.2.4. TYKSIN SYDÄNKESKUKSEEN HOITOON ODOTTANEET 31.12.2014.
Taulukossa 6.3.2.2 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta kolmen seuraavan päivän
aikana. Koko vuoden aikana 31 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta.
TAULUKKO 6.3.2.2. HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN TYKSIN SYDÄNKESKUKSESSA.
THL:LLE ILMOITETUT LÄHETTEET VUONNA 2014.
Erikoisalat
Sydänkeskus
Käsitellyt lähetteet lkm
1 439
0-3
vrk
lkm
701
yli 21
Odotusaika
4-21 vrk vrk yli 21 vrk vrk mediaalkm
lkm
%
ni
707
31
2,2
4
odottavien keskimääräinen odotusaika oli sallitut kolme kuukautta (taulukko
6.3.2.3). Keskimäärin hoitoon pääsyn odotus kesti kardiologiassa 1–2 kuukautta ja
sydän- ja rintaelinkirurgiassa 6 viikkoa (taulukko 6.3.2.4).
TAULUKKO 6.3.2.3. TYKSIN SYDÄNKESKUKSESSA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA
ODOTTANEET 31.12.2014.
joista odottaneet
Erikoisalat
Sydänkeskus
Käyntiä
lkm
1-60
vrk lkm
61-90
vrk lkm
yli 90 vrk
lkm
yli 90
vrk %
Odotusaika
vrk mediaani
17
17
0
0
0
9
Erikoisalat
joista odottaneet
Hoitoa
odottavien 1-90 90-150
lkm
vrk lkm vrk lkm
150-180 yli 180 vrk yli 180
vrk lkm
lkm
vrk %
Odotusaika vrk
mediaani
Sydänkeskus
118
107
8
0
3
2,5
21,5
Yleiskardiologia
65
51
9
1
4
6,2
49
Sepelvaltimohoito
5
4
1
0
0
0
35
Rytmihäiriöhoito
76
69
6
1
0
0
29
Kardiologia
2
1
1
0
0
0
78
Sydän- ja rintaelinkirurgia
39
38
1
0
0
0
28
Yhteensä
305
270
26
2
7
2,30 %
2. ASIAKASTULOKSET
Potilaspalautteita vuonna 2014 tuli Sydänkeskukseen yhteensä 133 kpl (85 vuonna
2013). Palautteet käsiteltiin kuukausittain Sydänkeskuksen osastoilla ja potilasturvallisuustyöryhmissä. Potilaspalautteiden keskiarvo vuoden 2014 asteikolla oli 4,7
(4,7 vuonna 2013). Tavoitetaso saavutettiin ja potilaat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä hoitoonsa (taulukko 6.3.2.5).
6.3.2.5. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2013 JA 2014 SYDÄNKESKUKSESSA.
Kysymys
VUOSI 2013
4&5
n
ka.
(%)
78
4,8
95
114
4,8
95
79
4,8
95
114
4,8
96
77
4,7
92
117
4,5
90
73
4,7
90
107
4,4
84
76
4,7
93
114
4,7
92
yhdessä kanssani
5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutki
muksen aikana
VUOSI 2014
4&5
n
ka.
(%)
72
Reklamaatioiden määrä oli yhteensä 37 kpl (21 vuonna 2013), joista muistutuksia
oli 8 kpl (4 vuonna 2013), kanteluita 6 kpl (3 vuonna 2013) ja potilasvakuutuskeskuksen ja -lautakunnan selvityspyyntöjä 23 kpl (14 vuonna 2013). Reklamaatiot
käsiteltiin VSSHP:n ohjeistuksen mukaisesti.
Sepelvaltimotautipotilaiden sydänkuntoutusta tehostettiin käynnistämällä Sydänkeskuksen ensitietopäivät ja tahdistinpotilaille ryhmäohjaukset potilaille ja heidän läheisilleen. Yhteistyötä Sydänpiirin kanssa jatkettiin.
Tehokkaan toiminnan vahvistamiseksi Lean-hukkatunnistinta käytettiin sydänvuodeosastolla ja sen myötä kehitettiin sairaanhoitajan toteuttamaa elektiivisen toimenpidepotilaan kotiutustoimintaa.
Laadunhallinta
Sydänkeskuksessa laadunhallintaa toteutettiin osaamisen kehittämisellä ja erilaisilla potilashoidon ja -palvelun kehittämishankkeilla. Henkilöstön erityisosaamisen
laajentamiseksi ja liikkuvuuden edistämiseksi Sydänkeskuksen sisäinen koulutusohjelma toteutui viikoittain. Koulutuksen sisällön suunnittelua ohjasivat potilaspalautteet, HaiPro-ilmoitukset, henkilöstön tarpeet ja tuleva päivystysasetus. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien erityisosaamisen arviointiin kehitettiin osaamiskartta, jota
pilotoitiin. Hoitohenkilöstön perehdytyksen lokikirja oli aktiivisessa käytössä ja
perehdytyksen arviointikyselyllä kerättiin tietoa perehdytyksen onnistumisesta.
Näyttöön perustuvaa toimintaa tuettiin aktiivisella oppilaitos- ja yliopistoyhteistyöllä
potilashoitoon liittyvien tutkimusten, opinnäytetöiden, harjoitustöiden ja koulutusten
osalta. Sydänkeskuksessa kävi useita vierailijaryhmiä ulkomailta ja kotimaasta.
Sydänkeskuksesta käytiin tutustumassa Kuopion yliopistollisen keskussairaalan
Sydänkeskukseen.
Päivystysasetukseen valmistautumisen johdosta käynnistettiin elokuussa toimenpideosaamisen varmistamiseksi työkiertona perehdytys- ja koulutusohjelma sekä
muutoshanke. Hankkeessa tarkasteltiin päivystystoimenpidepotilaan prosessia
yksityiskohtaisesti tunnistaen kapeikkokohdat. Prosessin läpikävely suoritettiin ja
kehittämistoimet toteutettiin ja vastuutettiin.
Hoitotyön kirjaamisen sisällön laadunarviointiin otettiin käyttöön Sydänkeskukseen
suunniteltu auditointimittari. Sisällön omavalvontaa toteutettiin systemaattisesti
kolmen kuukauden välein. Kirjaamisen laadunarvioinnissa tarkasteltiin mm. potilaan
kivun, mielialan, ravitsemuksen, haavan ja ihon kunnon arvioinnin kirjaamista ja
niihin liittyvien mittareiden käyttöä.
Sydänkeskuksen elektiivisten potilaiden sairaalaan ja poliklinikalle saapumisen
laadun kehittämiseksi tarkasteltiin potilaiden kulkua sairaalassa, opasteita, potilaan
tiedonsaantia ja tiedonkeruuta ilmoittautumisen yhteydessä ja uudistettiin kutsukirjeet sekä esitietolomakkeet. Osastonsihteereiden työtehtävien prosessit ja roolit
kuvattiin ja päällekkäisyydet ja hukat tunnistettiin.
73
Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia
Sydänkeskuksessa tehtiin vuoden 2014 aikana yhteensä 228 HaiProilmoitusta. Ilmoitusten määrä nousi hieman edellisvuoteen verrattuna (205 vuonna
2013). Ilmoittajista hoitajia oli 75 % ja lääkäreitä 14 %. Ilmoitukset jakautuvat edelleen siten, että 60 % ilmoituksia koski ” tapahtui potilaalle”-tilanteita ja 40 % oli
”läheltä piti”-tilanteita. Pääasialliset ongelma-alueet olivat tiedonkulku 35 % ja lääkehoitoon liittävät tapahtumat 33 %. Haittatapahtumista 57 % ei aiheuttanut haittaa
potilaalle ja 20 % aiheutti lievän haitan. Suurin rasite oli haittatapahtumien aiheuttama lisätyö henkilökunnalle.
Potilasturvallisuuspoikkeamia käsiteltiin osastokokouksissa (86 %). Ylemmälle tasolle (lähinnä toimialueen johdolle) vietiin 2,6 % tapahtumista, joissa useimmiten oli
kyse resurssiongelmista, jotka ovat vuodesta toiseen jatkuva ongelma. Lisäksi joka
kuukausi kokoontui Sydänkeskuksen potilasturvallisuustyöryhmä, joka käsitteli ilmoitukset ja kehittämistoimet. Kehittämistoimenpiteinä on toteutettu koulutustilaisuuksia Sydänkeskuksessa. Lisäksi on tehty uusia hoitoja toimintaohjeita henkilökunnalle ja käyttöönotettu uusia toimintatapoja eri toimipisteissä. Aikaisemmin käytävillä hoidetut ylipaikkapotilaat hoidetaan nykyään potilashuoneissa ja heille hankittiin langattomat hoitajakutsulaitteet. Jatkossa kehitämme tiedonkulkua ja infektioiden torjuntaa sekä potilaan kuntoutusta toimialueen sisäisillä koulutuksilla.
6.3.2.6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN SYDÄNKESKUKSESSA VUONNA 2014.
2
Kyllä
9
11
Kyllä
(leikkausvalmistelut, toimenpidevalmistelut, kotiutus)
3
GTT
Ei
% henkilöstöstä
81
54,2
3,67
Kyllä
Kyllä
74
Tyksin sydänkeskus seuraa kardiologian kehitystä ja on maamme kärjessä uusien
hoitomuotojen omaksumisessa. Viime vuosina tällaisia hoitoja ovat olleet mm. erilaiset sydämen läppien ja anatomisten vikojen katetritoimenpiteet, jotka ovat mahdollistaneet vakavasti sairaille potilaille perinteistä avosydänleikkausta säästävämmän toimenpiteen.
Myös sydänkirurgiassa on omaksuttu uusia hoitomuotoja aktiivisesti. Kaaviossa
6.3.2.9 on kuvattu hiippaläppätoimenpiteiden jakauma keinoläpän laiton ja läpän
korjausleikkauksen kesken. Kirurgisen työn laatua seurataan myös vertaamalla
kuolleisuutta eurooppalaiseen euroscore-riskinarviointi järjestelmään.
KAAVIO 6.3.2.9. HIIPPALÄPÄN LEIKKAUSTEN SUHTEEN KEHITYS TYKSISSÄ VUOSINA
1999-2014. HIIPPALÄPÄN KORJAUSLEIKKAUS (MPL), KEINOLÄPÄN LAITTO (MVR).
Sydänkeskuksessa tehdään runsaasti kansainvälisesti arvostettua hoidon vaikuttavuustutkimusta. Tutkimusten tulokset ovat vaikuttaneet merkittävästi mm. eteisvärinäpotilaiden sydäntoimenpiteiden hoitotulosten parantumiseen ja hoitokustannusten laskuun.
Sydänkeskuksessa on tehty aktiivisesti kliinistä tutkimusta. Vuoden aikana on valmistunut 82 vertaisarvioitua julkaisua ja 2 väitöskirjaa. Vaikuttavuustutkimusten tulokset ovat osaltaan muuttaneet kansallisia hoitosuosituksia ja parantaneet hoidon
laatua ja vaikuttavuutta ja vähentäneet turhia kustannuksia.
Laatupoikkeamat
Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla.
SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä sydänkeskuksessa oli 3,67 sataa
hoitojaksoa kohti vuonna 2014.
100
MPL %
90
MVR %
80
70
Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 23 kpl
T-ryhmän komplikaatiot kardiologiassa ja sydän- ja rintaelinkirurgiassa: 0,4 sataa
hoitojaksoa kohti
60
50
40
30
20
10
0
75
TAULUKKO 6.3.3.1. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKAN TOIMINNAN
TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2014.
6.3.3. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka
Avohoito
Hoitojaksot
Hoitopäivät
Hoitoaika
Erikoisalan koodi ja
nimi
2013
2014
2013
2014
2013
2014
2013
2014
Päivystyskirurgia
159
445
1 375
2 100
3 401
5 702
2,5
2,7
Vatsaelinkirurgia
20 808 21 086
2 349
1 951 10 162
8 520
4,3
4,4
Urologia
9 494
10 733
1 669
1 751
4 463
2,8
2,5
Yhteensä 30 461 32 264
5 393
5 802 18 181 18 685
3,4
3,2
4 618
Lähetteitä saapui vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalle yhteensä 6 259 kappaletta. Lisäksi päivystyksellisiä lähetteitä EPLL:n kautta tuli 2 731, joista otettiin klinikan
osastoille keskimäärin 200-230 potilasta kuukaudessa (taulukko 6.3.2.2).
Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka käsittää gastroenterologisen kirurgian ja urologian kokonaisuudessaan sekä sisätautigastroenterologian avohoidon. Toiminta
keskittyy paljolti syövän diagnostiikkaan ja hoitoon sekä päivystysluonteiseen toimintaan.
Vuosi 2014 oli toiminnallisesti vaihteleva vuosi monien tilamuutosten ja niiden vaatimien toimintamuutosten takia sekä T-sairaalassa että A-sairaalassa. Kasvavan
avohoitokysynnän vuoksi toimintoja tehostettiin sekä gastrokirurgian että urologian
poliklinikoilla, mutta hoitoon pääsyn ongelmat lisääntyivät molemmilla aloilla avohoidossa. Toimintaa muutettiin ja lisättiin ongelman ratkaisemiseksi. Syksyn aikana
suunniteltiin tulevan vuodenvaihteen hallinnollisia muutoksia Yksi sairaalamuutokseen, Kirurgian poliklinikan hallinnointiin, Verisuonikirurgian vastuualueen
siirtymistä toimialueelle ja uuden päivystysasetuksen tuomiin toiminnan muutoksiin
liittyen sekä Gastroenterologian poliklinikan uusiin tiloihin siirtymistä.
Avohoitokäynnit lisääntyivät 5,9 %, hoitojaksojen määrä lisääntyi 7,6 % ja hoitopäivät lisääntyivät 9,3 %. Keskimääräinen hoitoaika laski edellisestä vuodesta edelleen ollen 3,2 vrk. Toiminnan tunnusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska
klinikan vastuualueiden toiminta nykytiloissa alkoi huhtikuussa 2013 (taulukko
6.3.3.1) .
TAULUKKO 6.3.3.2. LÄHETTEET VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLE
VUONNA 2014.
Erikoisalan nimi
Päivystyskirurgia
EPLL:n kautta
2013
2014
1 697
2 450
Elektiiviset lähetteet
2013
2014
4
10
Vatsaelinkirurgia
Urologia
Yhteensä
625
197
2 519
3 565
2 363
5 932
129
152
2 731
3 889
2 360
6 259
Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla tehtiin vuonna 2014 leikkaustoimenpiteitä 4 644,
joka oli 14,7 % enemmän kuin 2013. Päiväkirurgian osuus oli 18 %. Toimenpiteiden
kasvu liittyi pääasiassa T-sairaalan leikkausosaston toiminnan tehostumiseen ja Asairaalan päiväkirurgisen ja LEIKO-toiminnan tehostumiseen syksyllä.
TAULUKKO 6.3.3.3. LEIKKAUSTOIMENPITEET VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN
KLINIKASSA VUONNA 2013-2014.
Leikkaukset
Erikoisalan koodi ja nimi
2013
2014
Päivystyskirurgia
580
983
Vatsaelinkirurgia
1 716
1 670
Urologia
1 820
1 991
4 116
4 644
Yhteensä
77
Taulukossa 6.3.3.4 on esitetty yleisimmät leikkaussalitoimenpiteet Tyksin Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla vuonna 2014.
KAAVIO 6.3.3.1. ETURAUHASSYÖVÄN RADIKAALIKIRURGIAN ROBOTTI- JA AVOLEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011-2014.
Avokirurgia
TAULUKKO 6.3.3.4. YLEISIMMÄT LEIKKAUSSALITOIMENPITEET TYKSIN VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKASSA VUONNA 2014.
Suoritekoodi
Leikkaussalissa tehdyt toimenpiteet
lkm
JEA
Umpilisäkkeen poisto
337
JFB
Ohut- ja paksusuolen osapoisto
254
KED
Eturauhasen liikakasvun toimenpiteet
240
JKA
Sappirakon poisto
194
KEC
Eturauhasen poisto
187
UKC
181
KCD
Virtsarakon osien tai muutoksen poisto
174
KBV
Virtsanjohtimien toimenpide
155
KCV
Virtsarakon botuliinitoksiinihoito
153
KAT
Munuaiskivien kehonulkoinen murskaus
118
UJD
99
KGH
Esinahan ahtauden korjausleikkaus
93
JHD
Peräaukon fistelin leikkaus
92
JDF
Lihavuuskirurgian leikkaukset
76
JAB
75
Toimialueella tähystyskirurgian osuus on merkittävä eturauhasen, umpilisäkkeen ja
munuaisen poistoissa, lihavuuskirurgiassa ja suolistosyövän hoidossa. Näiden toimenpiteiden määrien kehittyminen viimeisten neljän vuoden aikana on esitetty kaavioissa 6.3.3.1-6.3.3.5 Lisäksi on kuvattu tähystyksenä tehtyjen leikkausten (LAP)
määrä ja osuus. Urologiassa eturauhassyövän radikaalileikkaukset tehdään leikkausrobotin avulla.
0
50
Robottikirurgia
100
150
200
2011
2012
2013
2014
KAAVIO 6.3.3.2. UMPILISÄKKEEN POISTOT TYKSISSÄ 2011-2014.
LAP -kirurgia
0
100
Avokirurgia
200
300
2011
2012
2013
2014
78
KAAVIO 6.3.3.3. MUNUAISKASVAINTEN TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUKSET TYKSISSÄ
VUOSINA 2011–2014.
Avokirurgia
0
20
KAAVIO 6.3.3.5. SUOLISTOSYÖVÄN RADIKAALIKIRURGIA TYKSISSÄ VUOSINA 2011–
2014: PÄIVYSTYSLEIKKAUSTEN SEKÄ SUUNNITELTUJEN TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUSTEN MÄÄRÄT.
LAP -kirurgia
40
60
Päivystyskirurgia
80
100
0
2011
50
Elekt.avokirurgia
100
LAP -kirurgia
150
200
2011
2012
2012
2013
2013
2014
2014
KAAVIO 6.3.3.4. LIHAVUUSKIRURGIAN TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUKSET TYKSISSÄ
VUOSINA 2011–2014.
Avokirurgia
0
50
100
150
2011
2012
2013
2014
79
Tutkimukset
Yleisimmät diagnostiset tutkimukset ovat taulukossa 6.3.3.5.
TAULUKKO 6.3.3.5. YLEISIMMÄT TAUTI- JA ELINKOHTAISET DIAGNOSTISTEN TUTKIMUSTEN RYHMÄT VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKASSA VUONNA
2014.
Koodi
Diagnostinen tutkimus- tai toimenpideryhmä
UJF
UJD
UKC
Suoliston tähystys
KE1
Eturauhasen ultraäänitutkimukset tai kudosnäytteet
UJK
lkm
odottavien keskimääräinen odotusaika oli neljästä kuuteen viikkoon (taulukko
6.3.3.7). Leikkaukseen pääsyn odotusaika on kuvattu taulukossa 6.3.3.8. Hoitotakuun varmistamiseksi hoidon tarpeen arvioinnissa toimintaa tehostettiin varsinkin
urologian poliklinikalla ja gastroenterologian poliklinikalla.
TAULUKKO 6.3.3.7. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET 31.12.2014.
2 124
1 791
1 489
Sappi- ja haimatähystykset
joista odottaneet
Käyntiä
1-60
lkm
vrk lkm
521
424
Hoitoon pääsy
Taulukossa 6.3.3.6 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta kahden seuraavan päivän aikana. Koko vuoden aikana vain 12 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta.
TAULUKKO 6.3.3.6. HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLA. THL:LLE ILMOITETUT LÄHETTEET VUONNA 2014.
Erikoisalat
Vatsaelinkirurgia
Sis.gastroenterologia
Urologia
Yhteensä
yli 90
vrk lkm
yli 90
vrk %
Odotus-aika
vrk mediaani
Vatsaelinkirurgia
101
76
12
13
12,9
37
Urologia
22
179
16
132
6
43
0
4
0
2,2
44,5
35
302
224
61
17
5,6
Yhteensä
TAULUKKO 6.3.3.8. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLE HOITOON
joista odottaneet
Erikoisalat
61-90
vrk lkm
Käsitellyt
lähetteet lkm
0-3
vrk
lkm
4-21
vrk
lkm
yli
21
vrk
lkm
yli 21
vrk
%
Odotusaika vrk mediaani
2 465
1816
646
3
0,1
2
882
492
383
7
0,8
3
1 897
1324
571
2
0,1
2
5 244
3632
1600
12
0,2
2
Erikoisalat
Vatsaelinkirurgia
Urologia
Yhteensä
Hoitoa
odottavien
lkm
1-90
vrk
lkm
90-150
vrk lkm
150-180
vrk lkm
119
413
336
868
113
371
284
768
6
42
34
82
0
0
6
6
yli 180
yli
vrk
180
lkm
vrk %
0
0
12
12
0
0
3,6
1,4
Odotusaika
vrk
mediaani
26
28
39,5
80
2. ASIAKASTULOKSET
Potilaspalautteiden keskiarvo vuonna 2014 oli 4,7 (asteikko 1-5). Avoimista palautteista (n=210) oli kiitoksia 31 % (66), moitteita 16 % (33), ehdotuksia 6 % (13) ja
muuta palautetta 47 % (98). Tiedon välittämisen haasteet korostuivat kiireellistä
päätöksentekoa vaativissa tilanteissa ja päivystyspotilaiden osalta.
TAULUKKO 6.3.3.8. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUONNA 2013 VATSAELINKIRURGIAN JA
UROLOGIAN KLINIKALLA.
n
VUOSI 2013
ka
4&5
(%)
n
VUOSI 2014
ka
4&5
(%)
Kysymys
60
4,6
90
229
4,8
96
60
4,6
88
230
4,9
97
57
4,5
88
232
4,7
95
yhdessä kanssani
54
4,1
80
224
4,6
92
tutkimuksen aikana
56
4,5
84
232
4,7
95
Hoitotyön kirjaamisen kehittämisprojekti yhtenäisti koko toimialueen kirjaamista vähentäen 25 % työvuorossa kuluvaa aikaa. Kirjaamiskäytäntöjen uudistaminen on
parantanut potilasturvallisuutta ja nopeuttanut kirjaamista.
Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen
on kuvattu taulukossa 6.3.3.9. Potilasturvallisuustyöryhmä kokoontui neljä kertaa
vuoden aikana. Työryhmässä käsiteltiin ajankohtaisia asioita, HaiPro-ilmoituksia ja
potilaspalautteita. Työryhmän tavoitteena on ongelmista oppiminen ja käytäntöjen
yhtenäistäminen, jolla saadaan potilasturvallisuutta lisättyä (mm. lääkehoidon, raportoinnin, kirjaamisen, potilasohjeiden osalta). Työryhmään kuuluvat toimialueen
johtaja, ylihoitaja, kliininen hoitotyön asiantuntija, yhdyshenkilöt joka osastolta,
hygienia-hoitaja, osastofarmaseutti, laitoshuollon edustus ja Totek leikkausosaston
edustus. Läsnäolo-oikeus kokouksiin on osastonhoitajilla, ylilääkäreillä ja VSSHP
potilasturvallisuuspäälliköllä.
TAULUKKO 6.3.3.9.. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYJEN TOTEUTUMINEN VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKASSA 2014.
4
4
7
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Laadunhallinta
Strategisena tavoitteena on kehittynyt infrastruktuuri ja toimintakäytäntöjen uudistaminen. Vuoden aikana ohjeistettiin toimintaympäristön muutokseen liittyen monia
päivystyksen ja konsultaatiotoimintaan kuuluvia käytännön toimintoja. T-sairaalan
leikkausosaston toiminta tehostui elektiivisessä gastrokirurgisen potilaan hoidossa.
GTT
Ei
71
57,3
1,59
81
Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa tehtiin vuoden 2014 aikana 281 HaiProilmoitusta. Vaaratapahtumien raportointiaktiivisuus nousi huomattavasti edellisestä
vuodesta (141 vuonna 2013). Henkilökunta raportoi eniten lääke- ja nestehoitoon
(39 %) ja tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (35 %) liittyvistä vaaratapahtumista.
Kehittämis-toimenpiteinä lääkehoidon kirjaamista on kehitetty ja sovittu yhteisistä
lääkehoito-käytänteistä koko toimialueella. ISBARin käyttöönottoa on jatkettu ja
tiedonkulkua tehostettu eri yksiköiden välillä ISBAR- raportointilistan avulla.
Tieteellisten tutkimusten aiheita olivat haavan paraneminen, vatsaelinkirurginen
ja urologinen syöpä- ja lääketutkimus, endoskooppinen kirurgia, lihavuuskirurgia,
appendisiittitutkimus ja potilaan tiedonsaanti. Vatsa- ja urologian klinikalta valmistui
kaikkiaan 29 julkaisua.
Laatupoikkeamat
SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla oli 1,59 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2014.
Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 33 kappaletta
T-ryhmän komplikaatiot vatsaelinkirurgiassa ja urologiassa 3 sataa hoitojaksoa
kohti
82
6.3.4. Neurotoimialue
Neurotoimialueelle saapuneet lähetteet on esitetty taulukossa 6.3.4.1.
Neurotoimialueella yhdistyy aikuisten neurologisten potilaiden diagnostiikka, hoito ja
kuntoutus. Toiminta on sekä akuuttihoito- että avohoitopainotteista. Toimialueella
hoidettiin vuonna 2014 myös verisuonikirurgisia potilaita, jotka siirtyivät 1.1.2015
alkaen Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalle.
TAULUKKO 6.3.4.1. NEUROTOIMIALUEELLE SAAPUNEET LÄHETTEET VUOSINA 2013
JA 2014.
Suurimmat potilasryhmät ovat aivoverenkiertohäiriö- ja aivokasvainpotilaat. Aivoinfarktin liuotushoidon prosessin kehitystyö on tärkein, vaikuttavin ja eniten kustannuksia säästävä kehitystyö neurotoimialueella. Neurotoimialue kantaa vastuunsa
koko Tyks erityisvastuualueen aikuisten neuroalojen hoidon tuottajana.
Vuonna 2014 sekä hoitopäivät että avohoitokäynnit lisääntyivät. Leikkaustoimenpiteiden kasvu selittyy pääosin neurokirurgien jonojen purulla, jotta potilaat pääsevät
hoitotakuun puitteissa sovittuihn toimenpiteisiin. Potilastyytyväisyys on kehittynyt
suotuisasti, mutta koetut palvelupoikkeamat ja niihin liittyvät reklamaatiot ovat lisääntyneet. Osa näistä on liittynyt neurokirurgian ja angiologian jonoihin. Toiminta
on kokonaisuudessaan hoitotakuun piirissä, mutta kipupotilaiden pitkiin leikkausjonoihin kiinnitetään jatkossa huomiota.
Vuonna 2014 suunniteltiin neurotoimialeen osalta Yksisairaalamallia. Suunnittelu
sisälsi potilaiden neurologisen avohoidon toteutumisen aluesairaaloissa, hallinnon
keskittyessä Neuron toimialueelle. Turun kaupungin kanssa aloitettiin suunnittelu
kuntoutusyhteistyötä Kaskenlinnan sairaalassa.
Neuroalojen integraatio opetuksen ja tutkimuksen osalta tulee lisääntymään. Toimialueen rooli paikallisten ja valtakunnallisten yleisötilaisuuksien, asiantuntijaseminaarien ja koulutusten järjestäjänä sekä erityisesti kansainvälisen kliinisen tutkimuksen
keskuksena on ollut näkyvä ja kehitys näyttää suotuisalta vuosina 2015-2016.
Toimialueella toteutettiin vuoden aikana hoidonsuunnittelun ja LEIKO-toiminnan
suunnittelu ja aloitus neurokiruristen potilaiden osaslta. Lisäksi neurokirurgiassa
otettiin uusia hoitomuotoja käyttöön.
EPLL:n
kautta
Vastuualue
Aivoverenkiertohäiriöiden hoito
Kuntoutus ja aivovamma potilaan hoito
Yleisneurologia
Neurokirurgisen
potilaan hoito
Verisuonikirurgisen
potilaan hoito
Tyks yht.
Elektiiviset
2013
2014
2013
2014
2013
2014
1 251
1 259
20
22
20
22
Päivystys
2013
2014
6
6
306
347
306
347
695
583
1 628
1 771
1 623
1 768
5
3
565
604
1 669
1 817
1 666
1 812
3
5
210
223
1 557
1 567
1 553
1 561
4
6
2 675
5 180
5 524
5 168
5 510
12
14
Yhteensä 2 727
Toimintaluvut vuosilta 2013 ja 2014 on esitetty taulukossa 6.3.4.2.
TAULUKKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VUOSINA 2013 JA 2014.
Avohoitokäynnit
Vastuualue
Kuntoutus ja
aivovammapotilaan
hoito
Yleisneurologia
Neurokirurgisen
potilaan hoito
Verisuonikirurgisen
potilaan hoito
Hoitojaksot
Hoitopäivät
2013
2014
2013
2014
2013
2014
2013
2014
587
665
1 483
1 435
6 971
7 084
4,7
4,9
3 927
4 573
344
326
2 333
1 955
6,8
6,0
14 211 14 896
708
647
3032
2 900
4,3
4,5
5 556
5 709
1 544
1 865
6 497
8 109
4,2
4,3
4 402
4 686
900
1 006
3 452
4 077
3,8
4,1
4 979
5 279
22 285
24 125
4,5
4,6
Yhteensä 28 683 30 529
84
Leikkauksia tehtiin yhteensä 2 762, joista päiväkirurgisena 7 leikkausta (taulukko
6.3.4.3). Yleisimmät toimenpideryhmät on esitetty tarkemmin taulukossa 6.3.4.4.
TAULUKKO 6.3.4.3. LEIKKAUSTOIMENPITEET TYKSIN NEUROTOIMALUEELLA VUONNA 2014.
Kaikki leikkaukset/toimenpiteet
Leikkaukset
Neurologia
Päiväkirurgia
94
Neurokirurgia
1867
Verisuonikirurgia
801
7
2762
7
Yhteensä
TAULUKKO 6.3.4.4. YLEISIMMÄT TOIMENPIDERYHMÄT TYKSIN NEUROTOIMIALUEELLA VUONNA 2014.
TAULUKKO 6.3.4.5. YLEISIMMÄT TAUTI- JA ELINKOHTAISET DIAGNOSTISET TUTKIMUSTEN RYHMÄT VUONNA 2014.
Koodi
Toimenpide tai tutkimus
AA1
Kallon diagnostinen radiologia
lkm
4 688
PH2
Alaraajan laskimoiden tutkimukset ja hoidot
1 605
NA3
1 530
NA1
Kaularangan diagnostinen radiologia
1 395
GD1
1 175
PA6
Kaulavaltimoiden diagnostinen radiologia tai toimenpide
867
PD4
Alaraajavaltimoiden diagnostinen radiologia tai toimenpide
791
PA2
Aivovaltimoiden diagnostinen radiologia tai toimenpide
615
TPH
Alaraajalaskimoiden toimenpiteet
455
AA5
Aivojen muu kuvantava tutkimus
231
lkm
RTG
Anestesiassa tehty radiologinen tutkimus
197
1 021
TAB
Selkäydinkanavan pisto
169
Selkäydinhermon vapautukset
279
PE1
Reisivaltimon radiologinen toimenpide
160
NAG
Rangan luudutus
245
AAF
Aivonestekierron säätelytoimenpiteet
194
AAB
Aivokasvaimen tai muutoksen poisto
184
TAB
Selkäydinkanavan pisto
169
Koodi
Yleisimmät toimenpideryhmät
PHM
Laskimon suonensisäinen tukkeava hoito
ABC
AAD
Aivo- ja kallovammojen leikkaukset
164
TAA
Aivo-selkäydinnesteen kanavointi
103
TAW
Hermoston pientoimenpiteet
103
PEH
Ohitukset reisivaltimosta
72
Tutkimukset ja angioradiologia
Neurotoimialueella tehdään paljon kuvantavia tutkimuksia diagnoosien selvittämiseksi. Lisäksi sekä verisuoni- että neurokirurgiassa merkittävä osa hoidosta tuotetaan angioradiologisesti. Yleisimmät diagnostiset tutkimukset ja radiologiset toimenpiteet ovat taulukossa 6.3.4.5.
85
TAULUKKO 6.3.4.8. NEUROTOIMIALUEELLE HOITOA ODOTTANEET 31.12.2014.
Hoitoon pääsy
Taulukossa 6.3.4.6. on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta seuraavana päivänä. Koko
vuoden aikana 43 lähetteen osalta jäi hoitotakuu toteutumatta.
TAULUKKO 6.3.4.6. HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN TYKSIN NEUROTOIMIALUEELLA.
Käsitellyt 0-3
4-21 yli 21 yli 21
lähetteet
vrk
vrk
vrk
vrk
lkm
lkm
lkm
%
lkm
1 338
1 141 196
1
0,1
Erikoisalat
Verisuonikirurgia
Odotusaika vrk
mediaani
1
joista odottaneet
Erikoisalat
Odotusaika vrk
mediaani
102
12
1
1
0,9
43
Neurokirurgisen potilaan hoito
422
270
89
17
46
10,9
64
5
5
0
0
0
0,0
16
86
76
8
1
1
1,2
48
33,5
688
459
35
3,0
3
Kuntoutus ja aivovammapotilaan hoito
4
2
2
0
0,0
3
Kuntoutus ja aivovammapotilaan hoito
Yleisneurologia
Yhteensä
194
149
45
0
0,0
1
1 900
1 639
254
7
0,4
1
4 618
3 619
956
43
0,9
odottavien keskimääräinen odotusaika oli noin kuukausi (taulukko 6.3.4.7). Hoitoon
pääsyn odotus kesti verisuonikirurgiassa noin puolitoista kuukautta. Neurokirurgialla hoitoon odotus kesti noin kaksi kuukautta ja neurologian hoitoihin noin kuukausi
(taulukko 6.3.4.8).
yli
180
vrk
%
116
1 182
Yhteensä
yli 180
vrk
lkm
Verisuonikirurgia
Neurokirurgisen potilaan hoito
Aivoverenkiertohäiriöiden
hoito
Yleisneurologia
Hoitoa
150odottavien 1-90 90-150 180 vrk
lkm
vrk lkm vrk lkm
lkm
290
272
15
2
1
0,3
919
725
124
21
49
5,3
2. ASIAKASTULOKSET
Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2014 asteikolla 4,2. Taulukossa 6.3.4.9 on
esitetty potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien viiteen yhteisiin kysymykseen vuosina 2013 ja 2014. Kaikki vastaukset jäivät alla tavoitetason. Neurotoimialueelle tulleista potilaspalautteista (140) ehdotuksia oli 27, kiitoksia 44 ja moitteita 42.
TAULUKKO 6.3.4.7.HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTAVAT 31.12.2014
joista odottaneet
Odotusyli 90 aika vrk
vrk % mediaani
Käyntiä
lkm
1-60
vrk lkm
61-90
vrk lkm
yli 90
vrk lkm
125
107
18
0
0,0
29
Neurokirurgisen
potilaan hoito
63
55
7
1
1,6
36
Yleisneurologia
43
38
5
0
0,0
28
231
200
30
1
0,4
Erikoisalat
Verisuonikirurgia
Yhteensä
86
TAULUKKO 6.3.4.9. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2013 JA 2014.
VUOSI 2013
n
ka.
88
VUOSI 2014
n
ka.
4,4
4&5
(%)
83
108
4,2
4&5
(%)
82
87
4,5
84
106
4,3
84
3. Saamani tieto tutkimuksesta ja
hoidosta oli ymmärrettävää
89
4,4
86
109
4,2
80
yhdessä kanssani
86
4,1
74
106
4,2
79
tutkimuksen aikana
87
4,4
84
110
4,2
80
Kysymys
Laadunhallinta
Neurotoimialueella ei ole omaa laadunhallintajärjestelmää. Vuoden 2014 aikana
toimialue osallistui neurokirurgian valtakunnalliseen vertailuhankkeeseen. Lisäksi
käynnistettiin lean-hankkeita erityisesti leikkaussalitoiminnan ja poliklinikkatoiminnan osalta.
Toimialueella tehostettiin sairaansijojen tehokasta käyttöä erikoisalojen välisellä
yhteistyöllä. Vuodepaikkoja tasattiin eri osastojen kesken esimerkiksi SAVpotilaiden ja diagnostisten angiopotilaiden osalta. Lisäksi yhteistyötä lisättiin ja toimintamalleja yhtenäistettiin esimerkiksi Parkinson ja epilepsiapotilaiden hoidon parantamiseksi. Vuoden 2014 aikana aloitettiin erikoistuvien lääkäreiden tutorointi.
Potilasturvallisuus
Neurotoimialueella tehtiin vuoden 2014 aikana 252 HaiPro-ilmoitusta (222 vuonna
2013). Eniten raportoitiin lääke- ja nestehoitoon (31,3 %) liittyviä vaaratapahtumia
sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (30,6 %) liittyviä vaaratapahtumia. Ilmoitusaktiivisuus nousi vuoden 2014 aikana. Läheltä piti-ilmoitusten osuutta tulisi edelleen lisätä. Myötävaikuttavina tekijöinä vaaratapahtumien syntyyn olivat useimmiten
työympäristö, -välineet ja resurssit (20,6 %) sekä kommunikointi ja tiedonkulku (21
%). Raportoitujen ilmoitusten perusteella on vuoden 2015 painopistealueiksi valikoitui kaatumisten ehkäisy ja lääkehoidon turvallisuus.
Taulukossa 6.3.4.10. kuvataan käytössä olevat potilasturvallisuusmenettelyt.
TAULUKKO 6.3.4.10. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ
OLEVVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN NEUROTOIMIALUEELLA VUONNA
2014.
3
Kyllä
Kyllä
kyllä
4
GTT
Ei
67
64,5
2,97
6
12
87
Laatupoikkeamat
Neurotoimialue osallistuu lääketieteellisiin tutkimuksiin etenkin neuroimmunologian,
aivoverenkiertohäiriöiden ja aivovammojen hoidon alueilla. Muita tutkimuksia ovat
aivoinfarktin musiikkikuntoutustutkimus ja hypotermiahoitoon liittyvät tutkimukset
sekä MS -taudin hoitotutkimukset. Kuntoutuksen ja aivovammojen hoidon vastuualue on ollut mukana kahdessa kansainvälisessä tutkimuksessa (TBIcare ja CENTER-TBI), joiden avulla kehitetään aivovammojen diagnostiikka ja hoidon laatua
sekä selvitetään hoitoketjun ja hoidon saumakohtien ongelmien vaikutusta potilaiden kokonaistoipumiseen.
Aivoverenkiertohäiriöiden hoidon vastuualue on mukana maailmanlaajuisessa SITS
-rekisterissä, johon kerätään aivovaltimotukosten suonensisäisen hoidon tulokset.
Lisäksi on osallistuttu THL:n PERFECT -hankkeeseen, joka on kotimainen rekisteritutkimus.
SAI -ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli neurotoimialueella oli 2,97
sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2014.
Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 33
T-ryhmän komplikaatiot toimialueella: 3,3 sataa hoitojaksoa kohti
Hoitojaksokuolleisuus: 2 % (vakioimaton)
Yleisneurologian vastuualue aloitti vuonna 2014 ensimmäisenä Suomessa MS taudin valtakunnallisen hoitorekisterin käytön. Uusia MS-taudin lääkehoitoja on otettu
käyttöön. Vaikeahoitoisen Parkinsonin taudin kolmannen linjan uusia hoitomuotoja
otettiin käyttöön (Duodopa, DBS) ja näihin liittyvät hoitoprosessit kuvattiin.
Neurokirurgian vastuualue on ollut mukana valtakunnallisessa vertaisarvioinnissa
hoidon laadun kehittämiseksi sekä erillisessä vertailussa TAYSiin sekä THL:n PERFECT-hankkeessa , jossa selvitetään kaularangan degeneratiivisen sairauden hoidon vaikuttavuutta koko maassa.
Uusina hoitomuotoina aloitettiin syväaivostimulaatiot, vagushermostimulaattorien
asentaminen epilepsiapotilaille sekä mini-invasiivinen neuronavigoitu tukirankakirurgia. Tämän lisäksi neurokirurgiassa aloitettiin tuumoripotilaiden valvekraniotomiat,
likvordynamiikan mittaus normaalipainehydrokefaluspotilailla, TT-ohjatut hermojuuripuudutukset sekä intraoperatiivisen monitoroinnin kehittäminen. Vuoden aikana
aloitettiin myös aivokasvain potilaan prosessin kuvaus.
88
6.3.5. Medisiininen toimialue
Medisiinisen toimialueen tavoitteena on tarjota hyvää potilashoitoa turvallisessa
ympäristössä parhaitten asiantuntijoiden antamana. Samalla pyritään turvaamaan
henkilökunnan hyvät työolosuhteet ja miellyttävä työympäristö. Tavoite on seuraavien vuosien aikana olla Suomen kolmen parhaimman yliopistosairaalan joukossa.
Medisiiniseen toimialueeseen kuuluu yhteensä 13 vastuualuetta: Akuutti sisätautihoito, Sisätaudit, Endokrinologia, Gastroenterologia, Hematologia ja kantasolusiirtoyksikkö, Infektiotaudit, Nefrologia ja dialyysihoidot, Reumatologia, Ihoklinikka,
Keuhkosairaudet, Työlääketieteen klinikka ja Liikennelääketiede, Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede ja PET toiminta sekä Kliininen genetiikka. Vastuualueet
toimivat 7 vuodeosastolla ja 9 avohoito- tai tutkimusyksikössä.
Kuluneen vuoden aikana Reumatologian poliklinikat ja vuodeosastotoiminta siirtyivät Paimion sairaalasta Tyks kantasairaalaan. Reumatologian muutto ja yhdysosaston (sisätaudit-reuma) muodostuminen tehostivat toimintaa ja resurssien käyttöä. Paimion sairaalan tiloista pystyttiin luopumaan strategian mukaisesti. Merkittävä uudistus oli päiväsairaala, jossa sairaanhoitajat toteuttavat polikliinisia lääkehoitoja eri vastuualueiden potilaille. Lisäksi päiväsairaalassa tehdään toimialueen tutkimuksia. Vuonna 2014 alussa aloitti toimintansa akuutti keinomunuaistautiosasto.
Liikennelääketieteen poliklinikan toimintaa suunniteltiin ja toiminta käynnistyi vuoden 2015 alusta. KLIP-toiminta (kliininen fysiologia, isotooppi ja PET) vakiintui ja
yhteistyötä tehtiin Vaasan keskussairaalan kanssa. Isotooppiosaston muutto
U-sairaalaan uusiin tiloihin ei toteutunut vuoden 2014 aikana.
Akuutti sisätautiosastolla haasteellista oli päivystyspotilaiden siirtyminen osastolle
yöaikaan. Sisätautivastuualueen vuodeosastotoilla oli vuoden aikana jonkin verran
jatkohoitopaikkaa odottavia potilaita. Hematologisten hoitojen saatavuus oli hyvä.
Infektiotautien vastuualueella toimintaa vaikeutti eristyshuoneiden liian vähäinen
määrä.
Poliklinikkakäynnit lisääntyivät strategian mukaisesti. Kuluneen vuoden aikana toimialueen sairaansijat vähenivät, hoitojaksot ja -päivät vähenivät ja hoitoaika piteni.
Ensihoidon- ja päivystyksen liikelaitoksesta tulleiden potilaiden määrä väheni, mikä
selittää hoitopäivien vähenemisen yhdessä vähentyneiden siirtoviivepäivien kanssa.
Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2014 on kuvattu taulukossa 6.3.5.1.
TAULUKKO 6.3.5.1. MEDISIINISEN TOIMIALUEEN TOIMINTALUVUT VUOSINA 2013 JA
2014.
Avohoitokäynnit
Hoitojaksot
Hoitopäivät
Hoitoaika
Vastuualueet
2013
2014
2013
2014
2013
2014
2013
2014
Sisätaudit
Akuutti
sisätautihoito
3 319
2 885
1 135
1 020
6 917
5 337
6,1
5,2
816
812
2 072
2 249
6 720
7 179
3,2
3,2
Endokrinologia
Gastroenterologia
11 224
11 323
469
371
2 418
1 871
5,2
5
1 405
1 290
554
542
2 182
1 886
3,9
3,5
Hematologia
4 903
5 430
581
581
5 543
5 727
9,6
9,9
Infektio-sairaudet
5 632
5 617
704
549
5 309
4 964
7,5
9
Nefrologia
19 626
20 523
685
677
3 156
3 300
4,6
4,9
Reumatologia
8 801
10 915
453
506
668
745
1,5
1,5
Ihoklinikka
Sukupuolitautien
hoito
21 175
22 255
357
376
2 603
2 317
7,3
6,2
5 241
5 839
1
6
0
6
8,9
Keuhkosairaudet
Perinnöllisyyslääketiede
27 122
27 410
2 927
2 671 13 418 14 368
4,6
5,4
906
1628
301
634
9 938
9 542 48 940 47 694
4,9
5,0
Työlääketiede
Yhteensä 11 0471 11 6561
90
Hemodialyysihoitoja oli Tyksissä 11 068 (10 973 vuonna 2013), kotona hemodialyysejä tehtiin 1 208 (1190 vuonna 2013).
Toimenpiteet ja tutkimukset
Allogeeninen luuytimensiirto (kantasolusiirto) on lääketieteellisesti erittäin vaativa ja
kallis toimenpide, jossa vakavaa veritautia sairastavalle potilaalle siirretään vieraalta terveeltä vapaaehtoisluovuttajalta (sisarus, muu perheenjäsen tai rekisteriluovuttaja), verta muodostava luuydin ja samalla immuunijärjestelmä kokonaisuudessaan.
Tyks tekee noin 45 % koko maan allogeenisista siirroista. Vuonna 2014 Kliinisen
hematologian ja kantasolusiirtoyksikössä tehtiin 58 (42 vuonna 2013) allogeenistä
kantasolusiirtoa, joista 2/3 ulkokuntien potilaille. Allogeenisten siirtojen lisäksi
Tyksin erityisvastuualueen potilaille tehtiin 40 autologista kantasolusiirtoa.
Medisiinisen toimialueen vastuualueista Keuhkosairauksien vastuualueella
(keuhkojen tähystykset ja punktiot) ja Ihoklinikalla (ihomuutosten leikkaushoito) on
ollut toimenpiteitä. KLIP-vastuualueella tehdään erilaisia diagnostisia tutkimuksia
(rasituskokeet, sydämen ultraäänitutkimukset, ruoansulatuskanavan toiminnalliset
tutkimukset, keuhkojen toimintatutkimukset sekä erilaiset isotooppi- ja PETkuvaukset). KLIP-vastuualueella kliinisen fysiologian tutkimusten osuus väheni
muun muassa kontrollitutkimusten vähentämisen seurauksena. Isotooppi- ja
PET-tutkimusten määrä lisääntyi. Toimialueen toimenpiteiden ja tutkimusten lukumäärät vuonna 2014 on kuvattu taulukossa 6.3.5.3.
Lähetteitä toimialueelle saapui 10 176, joista elektiivisiä oli 10 075 ja päivystyksiä
101 kappaletta. Lisäksi EPLL:n kautta tuli noin 4 900 potilasta (taulukko 6.3.5.2).
TAULUKKO 6.3.5.3. MEDISIINISEN TOIMIALUUEN TOIMENPITEIDEN JA TUTKIMUSTEN
LUKUMÄÄRÄT VUONNA 2014.
TAULUKKO 6.3.5.2. MEDISIINISEN TOIMIALUEEN LÄHETTEET VUOSINA 2013 JA 2014.
Päivystyksenä tulleet
Muut lähetteet
Toimenpide- tai tutkimusryhmä
Keuhkotoimenpiteet
lukumäärä
1 581
Vastuualueet
2013
2014
2013
2014
Akuutti sisätautihoito
1 899
1912
10
37
Ihotoimenpiteet
266
Gastroenterologia
296
326
71
KLF tutkimukset
19 950
Endokrinologia
265
200
746
935
ISOT tutkimukset
3 196
Hematologia
178
160
214
203
PET tutkimukset
2 761
Ihoklinikka
21
13
3 371
3 442
Infektiotaudit
Keuhkosairaudet
473
329
263
322
1 121
1 066
2 805
2 960
345
387
Kliininen genetiikka
Nefrologia ja dialyysihoito
283
256
201
206
Reumatologia
29
34
850
1 071
114
130
Työlääketieteen klinikka
Sisätaudit
Yhteensä
496
605
469
412
5 061
4 901
9 388
10 176
Keuhkotutkimukset
6 905
91
Hoitoon pääsy
Hoitoon pääsyssä medisiinisellä toimialueella ei ole ollut ongelmaa. Yleensä lähetteet käsiteltiin seuraavana päivänä (taulukko 6.3.5.4).
TAULUKKO 6.3.5.4. HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN MEDISIINISELLÄ TOIMIALUEELLA
VUONNA 2014.
0-3
4-21
yli 21
yli 21
vrk
vrk
vrk
vrk
lkm
lkm
lkm
%
Erikoisalat
Käsitellyt
lähetteet
lkm
Sisätaudit
345
249
90
6
1,7
1
Allergologia
11
10
1
0
0
1
Endokrinologia
842
578
262
2
0,2
2
8
4
3
1
12,5
4,5
Hematologia
127
70
57
0
0
3
Infektiosairaudet
242
165
76
1
0,4
2
Nefrologia
86
38
45
3
3,5
4
Päivystyssisätaudit
Reumatologia
22
11
10
1
4,5
4
754
671
81
2
0,3
1
Gastroenterologia
148
81
60
7
4,7
3
Iho- ja sukupuolitaudit
733
645
88
0
0
1
Allerkologia
79
74
5
0
0
1
Ammatti-ihotaudit
9
8
1
0
0
1
167
147
20
0
0
1
2 184
1 711
469
4
0,2
1
19
18
1
0
0
1
1 467
1 054
407
6
0,4
1
Allerkologia
22
8
14
0
0
5,5
Keuhkosairaudet
616
438
174
4
0,6
2
Ihotaudit
Sukupuolitaudit
Keuhkosairaudet
4
3
1
0
0
0,5
510
353
157
0
0
1
Työlääketiede ja työterveys
35
15
20
0
0
4
Työlääketiede
97
41
55
1
1
4
8 527
6 392
2 097
38
0,4 %
Yhteensä
TAULUKKO 6.3.5.5. MEDISIINISEN TOIMIALUEEN HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA
Odotusaika vrk
mediaani
Sisätaudit
Ihoklinikka
odottavien (taulukko 6.3.5.5) ja hoitoon pääsyä odottavien (taulukko 6.3.5.6) keskimääräinen odotusaika oli 4-5 viikkoa.
joista odottaneet
Erikoisalat
Käyntiä
odottavien
lkm
1-60
vrk
lkm
61-90
vrk
lkm
yli 90
vrk
lkm
Sisätaudit
61
54
7
0
0
35
Gastroenterologia
21
14
7
0
0
55
yli 90 Odotusaika
vrk % vrk mediaani
Hematologia
4
4
0
0
0
14,5
Nefrologia
9
8
1
0
0
41
Reumatologia
6
4
2
0
0
45,5
Sisätaudit
4
4
0
0
0
12,5
Ihotaudit
1
1
0
0
0
44
Keuhkosairaudet
1
1
0
0
0
16
28
Yhteensä
3
2
1
0
0
110
92
18
0
0
92
TAULUKKO 6.3.5.6. MEDISIINISEN TOIMIALUEEN HOITOA ODOTTANEET 31.12.2014.
joista odottaneet
Erikoisalat
Hoitoa
odottavien
lkm
1-90
vrk
lkm
90150
vrk
lkm
150180
vrk
lkm
yli
180
vrk
lkm
Sisätaudit
19
18
0
1
0
0
40
Endokrinologia
114
110
4
0
0
0
34
Gastroenterologia
19
17
2
0
0
0
82
Odotusaika
yli 180 vrk mediaavrk %
ni
2. ASIAKASTULOKSET
Medisiinisellä toimialueella on käytössä jatkuva potilaspalautejärjestelmä. Vuonna
2014 potilaspalautteiden keskiarvo oli 4,6 (asteikko 1-5). Potilaspalautteissa esitettiin kehittämiskohteita potilaan kohteluun, toiminnan sujuvuuteen ja toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin. Palautteista 167 oli kiitoksia, moitteita 42 ja kehittämisehdotuksia 27. Taulukossa 6.3.5.7 on esitetty kyselyn tulokset sairaanhoitopiirien viiteen yhteiseen kysymykseen vuosina 2013 ja 2014.
TAULUKKO 6.3.5.7. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2013 ja 2014 MEDISIINISELLÄ TOIMIALUEELLA.
VUOSI 2013
ka.
4& 5
(%)
n
ka.
4& 5
(%)
399
4,9
97
284
4,8
96
400
4,9
98
286
4,8
94
393
4,7
95
287
4,6
91
4. Hoitoani koskevat päätökset teh-tiin
yhdessä kanssani
355
4,7
93
254
4,5
89
tutkimuksen aikana
384
4,8
96
291
4,7
93
Hematologia
15
15
0
0
0
0
33
Kysymys
Infektiosairaudet
19
19
0
0
0
0
27
Nefrologia
24
23
1
0
0
0
13
Reumatologia
191
186
5
0
0
0
34
Sisätaudit
Tartuntalain
muk.infektiopotilaan
hoito
Tartuntalain mukainen keuhkopotilaan
hoito
39
39
0
0
0
0
22
1
1
0
0
0
0
8
Ihotaudit
720
690
29
1
0
0
33
2
2
0
0
0
0
38,5
Keuhkosairaudet
350
342
8
0
0
0
29
70
69
1
0
0
0
34
Työlääketiede
29
29
0
0
0
0
36
1 613
1 561
50
2
0
0
Sukupuolitaudit
Yhteensä
1
1
0
0
0
0
79
VUOSI 2014
n
93
Laadunhallinta
Hoidon tarpeen kasvaessa toimintaa on sujuvoitettu ja itsenäistä hoitajavastaanottotoimintaa lisätty. Endokrinologian vastuualueella kehitettiin polikliinisen potilaan
hoitoprosessia. Gastroenterologisten potilaiden lääkehoitoon tuli merkittäviä muutoksia, joiden avulla hoitoa pystytään tehostamaan ja saamaan aikaisempia parempia hoitotuloksia. Nefrologian ja dialyysihoitojen vastuualueella kehitettiin omatoimista dialyysihoitoa ja kotidialyysin osuutta onnistuttiin lisäämään. Hoitotyön kehittämisen painopistealueena oli potilaan vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja hoito
sekä kirjaamisen kehittäminen potilashoitoon käytettävän ajan vapauttamiseksi.
Lisäksi vastuualueilla oli säännöllisesti omaa sisäistä koulutusta henkilöstölle.
Suomen Mittatekniikan Keskus suoritti ISO/IEC 17025 standardin mukaan akkreditoidun KLF-ISOT-toimintajärjestelmän ulkoisen auditoinnin marraskuussa 2014.
Auditoinnissa todettiin joitakin vähäisiä poikkeamia, jotka korjattiin.
Lean-kehittämisprojekteja oli Ihoklinikalla, Keuhkosairauksien vastuualueella, Endokrinologian vastuualueella sekä PET-keskuksessa. Ihoklinikalla allokoitiin lääkäreiden vastaanottoja uudelleen ja Keuhkosairauksien vastuualueella sujuvoitettiin
keuhkosyöpäpotilaan, hengitysvajepotilaan, astmapotilaan sekä uniapneaa sairastavan potilaan hoitoprosesseja. Endokrinologian vastuualueen toimintaan saatiin
sujuvuutta lisäämällä itsenäisiä hoitajavastaanottoja.
Potilasturvallisuus
Vuonna 2014 toimialueella tehtiin yhteensä 1 305 HaiPro-ilmoitusta (1 285 vuonna
2013). Henkilökunta raportoi eniten lääke- ja nestehoitoon (37,3 %) liittyviä vaaratapahtumia sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (26 %) liittyviä vaaratapahtumia.
Kolmantena tapahtumatyyppinä olivat muuhun seurantaan tai hoitoon liittyvät ilmoitukset (9,9 %). Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtuman syntyyn olivat useimmiten
toimintatavat (31,7 %), työympäristö ja työvälineet (17,4 %) sekä kommunikointi ja
tiedonkulu (15,4 %). Potilaille tapahtuneita haittatapahtumia (73,2 %) raportointiin
enemmän kuin läheltä piti -tilanteita (26,7 %).
Tyksin allergiayksikkö täytti Kansallisen Allergiaohjelman diagnostiikan laatuverkoston ihopistokokeille asettamat laatuvaatimukset. Tyksin ihopoliklinikalla kehitettiin
prick -testisarjoja ja suunniteltiin kansallista potilasohjetta prick-testeihin tuleville
potilaille.
Hematologian kantasolujensiirtotoiminta on saanut kansainvälisen laadunvalvonnan
akkreditaatiostatuksen marraskuussa 2006. Akkreditaatio uusitaan säännöllisesti ja
seuraava arviointi on syksyllä 2015.
EFQM-itsearviointi tehtiin vuonna 2014 sukupuolitautipotilaan, uniapneapotilaan,
HIV-potilaan ja kotidialyysipotilaan prosesseista. Arvioinnin perusteella suunniteltiin
kehittämistoimenpiteet. Sukupuolitautipotilaan prosessissa kehitetään sähköistä
viestintää ja järjestetään koulutusta perusterveydenhuollon henkilöstölle (ns. ketjulähettitoiminta).
Nefrologian
vastuualueella
kehitetään
kotidialyysihoitoa.
HIV-potilaiden hoidon kehittämiskohteita ovat jonotusaikojen lyhentäminen ja hoitajavastaanottojen kehittäminen. Uniapneapotilaan prosessissa kehittämiskohteina
ovat hoidon oikea-aikaisuus, jatkohoitoon pääsy ja asiakasnäkökulman hyödyntäminen.
94
Potilasturvallisuus oli säännöllisesti esillä toimialueen laajennetun johtoryhmän kokouksissa. Toimialueella otettiin käyttöön ISBAR-raportoinnin tarkistuskortti. Lääkehoidon turvallisuuden kehittäminen jatkui arvioimalla ja yhtenäistämällä lääkehoitokäytäntöjä. Kirjaamisen kehittäminen ja uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksen kehittäminen lisäsivät potilasturvallisuutta toimialueella.
Sairaalahygieniaa parannettiin kiinnittämällä huomiota tavanomaisten varotoimien
ja tartuntaeristysten toteuttamiseen.
TAULUKKO 6.3.5.8. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN MEDISIINISELLÄ TOIMIALUEELLA
VUONNA 2014.
Potilasturvallisuustyöryhmän toiminta:
Työryhmän kokoontuminen
10 x laajennetussa
johtoryhmässä
Suunnitteilla
Kyllä
Osittain
Kyllä
Käytössä olevat tarkistuslistat (keuhkotoimenpiteet)
1
GTT
Kyllä
Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden
87
80,8
3,46
142
Hematologian vastuualueen kantasolusiirtotoimintaa seurataan Euroopan kantasolusiirtorekisterin avulla. Hoitojen vertailussa yksikön tavanomaiset hoidot ja
kantasolusiirrot olivat hyvää kansainvälistä tasoa. Laadunhallintaan sisältyy myös
yksikön hoitotulosten jatkuva seuranta.
Nefrologian vastuualue seuraa Suomen Munuaistautirekisterin avulla hoidon vaikuttavuutta. Suomen munuaisrekisterin tavoitteena on saada luotua laaturekisteri, jonka avulla voidaan raportoida mm.hoitojärjestelmien vaikuttavuudesta sekä hoidon
laadusta ja sen mittareista.
Medisiinisellä toimialueella toimii Fabryn taudin (harvinainen kertymäsairaus) kansallinen osaamiskeskus, joka seuraa kaikkia Suomen Fabry-potilaita. Fabryryhmä
ylläpitää Suomen osalta kansainvälisiä Fabryn taudin seurantatietokantoja: Fabry
Registry ja FOS.
Reumasairauksien hoidon seurantaohjelmistona ja laadun tarkkailun välineenä käytetään GoTreatIT-ohjelmistoa, joka mahdollistaa potilaiden hoitotulosten aikaisempaa paremman dokumentoinnin ja mahdollistaa osallistumisen monikeskustutkimuksiin. Reumapotilaiden omaehtoisen seurannan tukena on SandRA-ohjelma,
jolla voidaan tekstiviestien avulla tehostaa potilaiden seurantaa ja yhteydenpitoa
poliklinikalle.
Tutkimustoiminta
Sisätautien tieteellisen tutkimuksen alueet ovat sydän- ja verisuonitautitutkimus,
ateroskleroosi, hypertensio, diabetes, Fabryn tauti, infektiosairaudet, osteoporoosi,
nivelreuma ja hematologia. Pitkäaikaisina tutkimusprojekteina ovat jatkuneet sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla aikuisilla (LASERI-tutkimus) sekä yhdessä Tyks:n lastenklinikan kanssa sepelvaltimotaudin ehkäisy lapsuusiästä lähtien
(STRIP-tutkimus).
95
Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimus on yksi maailman suurimmista tutkimuksista, jossa selvitetään sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen. Päätavoitteena on tutkia lapsuuden elintapojen,
biologisten ja psykologisten vaaratekijöiden sekä perimän merkitystä valtimotautien
sairastumisriskiin aikuisena. LASERI-tutkimuksen tulokset ovat merkittävästi vaikuttaneet kansainvälisiin lasten ja nuorten liikunta- ja ravitsemussuosituksiin, mukaan
lukien USA:n National Heart Lung and Blood Instituten suositukset. LASERI on mukana kansainvälisessä 3iC-konsortiossa, johon on koottu kaikki merkittävät lapsuudesta aikuisuuten jatkuneet epidemiologiset kardiovaskulaarisairauksien etiogeneesiä selvittävät tutkimukset. Konsortion päätarkoituksena on selvittää, mikä on lapsuudenaikaisten riskitekijöiden merkitys kardiovaskulaarisairastavuuteen ja kuolleisuuteen.
STRIP-projekti on tällä hetkellä johtava lasten preventiivisen kardiologian tutkimus
maailmassa. Pitkäkestoisen projektin tavoitteena on puuttua valtimonkovettumataudin riskitekijöihin poikkitieteellisen elämäntapaneuvonnan avulla jo tutkittavien varhaislapsuudesta alkaen. STRIP-tutkimus alkoi vuonna 1990, jolloin projektissa aloitti 1 062 seitsemän kuukauden ikäistä lasta perheineen. Tähän mennessä projektin
strategia on osoittautunut toimivaksi, sillä neuvontaryhmän nuorten seerumin kolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet ovat olleet merkittävästi seurantaryhmän arvoja matalammat.
PET-tekniikalla voidaan selvittää monipuolisesti eri elinten toimintaa. Medisiinisen
toimialueen tutkimustoiminnassa keskeistä on ollut tutkia sydänlihaksen verenkiertoa ja sydän- ja luurankolihaksen sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan säätelyä sekä
terveillä että diabeetikoilla ja sydänpotilailla. Tämä on tapahtunut Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikön ”Cardiavascular and Metabolic Research” puitteissa
yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Vuoden 2014 aikana tutkittiin sepelvaltimosairauden veretöntä diagnostiikkaa, kovatehoisen intervalli-harjoittelun aineenvaihdunnallisia vaikutuksia, lihavuuden ja
lihavuusleikkausten vaikutusta suolihormonien toimintaan ja vatsan elinten verenkiertoon sekä ruskean rasvan merkitystä. Lisäksi on saatu lupaavia tuloksia PET:n
käytöstä infektio- ja autoimmuunitautien diagnostiikassa.
Hematologian vastuualue osallistui moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin monikeskustutkimuksiin akuuttien ja kroonisten leukemioiden, myelodysplastisten oireyhtymien ja multippelin myelooman hoidossa. Hematologia osallistuu myös pohjoismaisiin tautikohtaisiin tutkimusryhmiin ja toimii aktiivisesti tietojen ja näytteiden toimittamisessa hematologian rekisteriin ja biopankkiin.
Keuhkosairauksien vastuualueella jatkui unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimus
yhteistyössä eurooppalaisten keskusten kanssa. Tärkein tutkimushavainto liittyi
potilaan yönaikaiseen hiilidioksidiprofiiliin ja metabolisen oireyhtymän yhteyteen.
Keuhkoahtaumataudin geenitutkimusta tehtiin kansainvälisenä yhteistyönä. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtiin siedätyshoidon uuden adjuvanttiterapian
kehittämistyötä ja keuhkosyöpädiagnostiikan tutkimusta. Lisäksi aloitettiin useita
hoidon vaikuttavuutta selvittäviä tutkimushankkeita.
Ihoklinikassa tutkittiin ihosyöpää, haavan paranemista, ihon fibroosia, ihon proteinaaseja, soluliitoksia ja neurofibromatoosia. Lisäksi tehtiin allergologista tutkimusta. Psoriasiksen tautitaakan taloudellista vaikutusta tutkitaan yhteistyötutkimuksena.
Kliinisen genetiikan lääkärit osallistuivat useisiin tutkimusprojekteihin eri klinikoiden
ja yliopiston laitosten kanssa (mm. periytyvä rintasyöpäalttius, harvinaiset oireyhtymät, X-kromosomaalinen kehitysvammaisuus).
Fabrykeskus on osallistunut kansainvälisiin yhteistyötutkimuksiin muiden eurooppalaisten Fabrykeskusten kanssa.
Muut meneillään olevat tutkimukset
Neuroborrelioosi-tutkimus: Yhdessä HUS:n kanssa tehtävä neuroborrelioosihoidon
ja diagnostiikan helpottamiseen tähtäävä tutkimus.
Clostridium difficile -hoitotutkimus käynnistyi vuonna 2014.
96
Toimialueen hygieniayhdyshenkilöt osallistuivat kansainväliseen perifeerisiä kanyyleja koskevaan prevalenssitutkimukseen
The One Million Global Catheters PIVC Worldwide Prevalence Study.
Verenpaineeseen liittyvää tutkimustoimintaa tehtiin Turku Hypertension Centerissä
yhdessä THL:n turkulaisen tutkimusryhmän kanssa. Lisäksi toimialue osallistui eri
alojen kansainvälisiin lääkehoitoon liittyviin monikeskustutkimuksiin.
Laatupoikkeamat
SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä medisiinisellä toimialueella oli 3,46
sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2014.
Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 9 kappaletta
T-ryhmän komplikaatiot toimialueella 0,3 sataa hoitojaksoa kohti
97
6.3.6. Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit
TAULUKKO 6.3.6.1. LÄHETTEET OPERATIIVISELLE TOIMIALUEELLE VUOSINA 2013 JA
2014.
1.TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
TO6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit -toimialue kattaa korva-, nenä- ja kurkkutautien, silmätautien, suuja leukasairauksien, yleis- ja plastiikkakirurgian sekä syöpätautien erikoisalat.
Operatiivinen toiminta ja
syöpätaudit
Korvaklinikka
Potilashoidon strategiset tavoitteet ovat korkeatasoinen potilastutkimus ja hoito
oikea-aikaisesti. Minimivaatimuksena on hoitotakuussa pysyminen.
Korvaklinikalla asianmukaista potilaspalvelua haittasi edelleen U-sairaalan sisäilmaongelmien aiheuttamat väistöt. Kaksi leikkaussalia siirtyi T- sairaalaan ja kaksi
salia Raision sairaalaan, mikä aiheutti toiminnan hajaantumista ja vähensi tuottavuutta. Korvaklinikka jäi leikkaustavoitteesta 700:lla toimenpiteellä ja hoitotakuussa
pysymisessä on jatkuvaa ongelmaa edelleen. Silmäklinikalla potilasmäärä kasvaa
väestön ikääntymisen myötä ja kaihileikkauksissa tuli hoitotakuuongelma, mikä ratkaistiin tekemällä ylityönä 240 silmän toimenpidettä. Suu- ja leukasairauksien klinikalla Ensihoidon ja päivystyksen tiloissa tapahtuva viikonloppupäivystys vakiintui.
Lasten hammashoidossa oli ajoittain vaikeuksia. Plastiikka- ja yleiskirurgian
toiminta parantui, kun sen vuodeosasto ja leikkaukset keskittyivät A-sairaalaan,
myös hoitotakuussa pysyttiin. Syöpäklinikalla saavutettiin tilanne, jossa sädehoidon
hoitoon pääsy oli tavoitteen mukainen. Vuoden 2014 lopulla ilmeni, että aluesairaaloissa on vapaata leikkaussaliaikaa käyttämättä, jolloin sekä korvatautien että
silmätautien leikkaustoimenpiteitä siirrettiin sinne ja yksi sairaala- strategian toteutus alkoi etuajassa.
Toimialueelle tuli lähetteitä 19 504 kappaletta, joista päivystyslähetteitä oli 1 704.
(taulukko 6.3.6.1). Lisäksi EPLL:n kautta saapui 1 075 potilasta.
EPLL:n kautta Tyks yhteensä
Elektiiviset
Päivystys
2013
2014
2013
2014
2013
2014
2013
2014
305
443
5 826
5 994
5 284
5 307
542
687
Silmäklinikka
97
132
7 816
7 845
6 912
6 944
904
901
Plastiikka- ja yleiskirurgia
Suu- ja leukasairauksien
klinikka
Syöpäklinikka
34
41
2 506
2 706
2 502
2 703
4
3
12
16
1 920
2 230
1 867
2 124
53
106
410
443
538
729
533
722
5
7
Yhteensä 858
1 075 18 606 19 504 17 098 17 800 1 508
1704
Operatiivisen toimialueen toimintaluvut vuodelta 2014 on esitetty taulukossa
6.3.6.2.
TAULUKKO 6.3.6.2. OPERATIIVISEN TOIMIALUEEN TOIMINTALUVUT VASTUUALUEITTAIN VUOSINA 2013 JA 2014.
Avohoito
Erikoisala
Korvaklinikka
Hoitojaksot
Hoitopäivät
Hoitoaika
2013
31 447
2014
33 596
2013
2 056
2014
1 914
2013
4 711
2014 2013 2014
4 291 2,3
2,2
Plastiikka-ja yleiskirurgia
8 459
10 255
1 334
1 297
3 246
3 286
2,4
2,5
Silmäklinikka
34 866
39 161
758
862
1 733
1 925
2,3
2,2
Näön kuntoutus
1 265
14 203
klinikka
Syöpäklinikka
21 971
1 286
0
0
0
0
15 257
68
135
117
287
1,8
2,1
21 491
2 037
1 897
9 975
10 362 4,9
5,5
Sädehoito
32 157
2
3
8
31 186
Yhteensä 143 397 153 203 6 255
13
4
6 108 19 790 20 164 3,2
4,3
3,3
99
Toiminnan muuttuminen avohoitopainoiseksi näkyy erityisesti avohoitokäyntien
lisääntymisenä.
TAULUKKO 6.3.6.4. YLEISIMMÄT TOIMENPIDERYHMÄT (LEIKKAUKSET JA AVOHOITOTOIMENPITEET) OPERATIIVISELLA TOIMIALUEELLA VUONNA 2014.
Leikkauksia tehtiin lähes 16 000, joista päiväkirurgisesti 6 108 (taulukko 6.3.6.3).
TAULUKKO 6.3.6.3. OPERATIIVISEN TOIMIALUEEN VUODEOSASTOPOTILAILLE TEHDYT LEIKKAUKSET JA PÄIVÄKIRURGISET TOIMENPITEET VUOSINA 2013 JA 2014.
Leikkaukset
Päiväkirurgia
2013
2014
2013
2014
2013
2014
Korvaklinikka
2 905
2 623
1 167
1 068
40 %
41 %
Silmäklinikka
3 700
3 821
3 097
3 104
84 %
81 %
1 843
2034
598
757
32 %
37 %
Suu- ja leukasairauksien klinikka
1 231
1339
1120
1 178
91 %
88 %
79
98
2
1
3%
1%
9 758
9 915
5 984
6 108
61 %
62 %
Syöpäklinikka
Yhteensä
Yleisimpiä toimenpideryhmien määriä on lueteltu taulukossa 6.3.6.4.
Päiki, osuus (%)
Koodi
WF0
Toimenpide tai leikkaus
Sädehoito
lkm
29 594
XCK
Silmätutkimukset
11 422
CKW ja CKC
Muut silmän suonikalvon lasiaisen tai retinan leikkaukset
5 452
CJE
Kaihileikkaus
2 652
EBA
Hampaan poisto
1 312
CKD
Silmän sisäiset tai lasiais- tai retinaleikkaukset
772
CJB
Jälkikaihin laserhoito
627
UDH
Nenän ja nenänielun tähystys
619
QAE
Pään tai kaulan ihon tai ihonalaisen muutoksen poisto
535
HAB
Rintarauhasen osan poisto
479
EMB
Nielurisaleikkaus
427
DFF
Huimaustutkimukset
425
CHD
Silmän kammionesteen ulosvirtausta muuttavat toimenpiteet
382
DCA
Tärykalvon toimenpide
360
QBE
Vartalon, ihon tai ihonalaisen kudoksen toimenpiteet
277
HAC
Rintarauhasen poisto
262
100
Hoitoon pääsy
Silmätautien leikkaukset olivat yleisiä. Kaihileikkausten lukumäärät vuosina
2012-2014 on esitetty kaaviossa 6.3.6.1. Luvuissa on huomioitu kumpikin silmä
erikseen.
Taulukossa 6.3.6.5 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta seuraavana päivänä. Koko
vuoden aikana vain 49 lähetettä ylitti hoitotakuun.
KAAVIO 6.3.6.1. KAIHILEIKKAUSTEN LUKUMÄÄRÄT (SILMIÄ) VUOSINA
2012-2014.
TAULUKKO 6.3.6.5. HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN OPERATIIVISELLA TOIMIALUEELLA. THL:LLE ILMOITETUT LÄHETTEET VUONNA 2014.
Käsitellyt
lähetteet
lkm
19
0-3
vrk
lkm
12
4-21
vrk
lkm
7
yli 21
vrk
lkm
0
yli 21
vrk
%
0
Odotusaika vrk
mediaani
3
Plastiikkakirurgia
975
781
194
0
0
1
Yleiskirurgia
1280
829
451
0
0
2
Silmäklinikka
3 290
2 041
1 221
28
0,85
2
1
1
0
1
0
7
2014
Erikoisalat
2013
Näön kuntoutus
2012
3300
3400
3500
3600
3700
3800
3900
Plastiikka- ja yleiskirurgian yleisimmät leikkaukset liittyivät rintasyövän hoitoon.
Vuonna 2014 rintasyövän primaarileikkauksia tehtiin noin 530. Rintasyövän
ilmaantuvuus lisääntyy maailmanlaajuisesti noin 5 % vuodessa, samansuuntaisesti
myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Syöpäsairauksien hoitomuodot kattavat merkittävän osan toimialueen hoidoista.
Vuoden 2014 aikana sädehoitokäyntejä oli 29 520.
Korvaklinikka
3 237
3 082
153
2
0,06
1
Kuulokeskus
760
618
135
7
0,92
1
Foniatria
344
314
27
3
0,87
1
45
38
6
1
2,2
1
Purennan ja kuntoutuksen
150
61
85
4
2,7
4
1 389
1 199
187
3
0,2
1
Sädehoito
69
53
16
0
0
1
Syöpäklinikka
223
163
60
0
0
1
11 782
9 192
2 542
49
0
1
Suu- ja leukasairauksien proteesi
Yhteensä
101
odottavien keskimääräinen odotusaika vaihteli useimmilla vastuualueilla neljästä
kuuteen viikkoon. (taulukko 6.3.6.6). Hoitoon pääsyn odotus kesti korva sekä suuja leukasairauksien klinikoilla noin kuukauden, silmäklinikalla ja plastiikkakirurgiassa noin 6 viikkoa ja syöpäklinikalla noin viikon. (taulukko 6.3.6.7).
2. ASIAKASTULOKSET
Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2014 asteikolla 4,5. (taulukko 6.3.6.8).
TAULUKKO 6.3.6.8. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUONNA 2014 OPERATIIVINEN TOIMINTA JA
SYÖPÄTAUDIT -TOIMIALUEELLA.
TAULUKKO 6.3.6.6. OPERATIIVISELLA TOIMIALUEELLA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET 31.12.2014.
Käyntiä
Odotusodottavien 1-60 61-90 yli 90 yli 90 aika vrk
vrk lkm vrk lkm vrk lkm vrk % mediaani
lkm
86
66
18
2
2,3
43
Yleiskirurgia
35
34
0
1
2,9
26
Silmäklinikka
42
39
2
1
2,4
43,5
Korvaklinikka
8
8
0
0
0
2
98
88
8
2
2
28,5
269
235
28
6
2,2 %
Yhteensä
n
ka.
4,6
264
4,6
4&5
(%)
90
79
4,7
91
265
4,6
91
76
4,6
91
263
4,4
87
4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani
71
4,7
92
253
4,4
85
tutkimuksen aikana
76
4,5
88
259
4,6
89
TAULUKKO 6.3.6.7. OPERATIIVISELLE TOIMIALUEELLE HOITOON ODOTTANEET
31.12.2014.
joista odottaneet
1 .Saamani hoito tai palvelu oli hyvää
n
ka.
76
VUOSI 2014
4&5
(%)
90
Kysymys
joista odottaneet
Erikoisalat
Plastiikkakirurgia
VUOSI 2013
n:vastanneet
ka.:vastausten numeerinen keskiarvo
4 & 5 osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5
ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu.
Hoitoa
150Odotusodottavien 1-90 90-150 180 vrk yli 180 yli 180 aika vrk
lkm
vrk lkm vrk lkm lkm vrk lkm vrk % mediaani
Erikoisalat
Plastiikkakirurgia
330
257
70
3
0
0
40
Yleiskirurgia
164
147
15
1
1
0,6
19
Silmäklinikka
1 035
981
54
0
0
0
40
Näön kuntoutus
41
36
0
0
5
12,2
55
Korvaklinikka
821
759
41
11
10
1,2
27
Kuulokeskus
346
314
32
0
0
0
27
Foniatria
64
63
1
0
0
0
28
klinikka
33
32
1
0
0
0
28
8
Syöpäklinikka
Yhteensä
26
26
0
0
0
0
2 860
2 615
214
15
16
0,6 %
102
Laadunhallinta
EFQM-mallin mukaista itsearvioinnin koulutusta jatkettiin toimialueella. Loppuvuodesta toteutettiin laatuneuvoston toimeksiannosta arvioinnit painehaavapotilaan
leikkaushoidon, kuulokojekuntoutuksen, ortognaattiskirurgisen hoidon, Macula- prosessin ja sädehoitolähetteiden prosesseista. Syksyllä toteutettiin potilaspalauteviikko, josta tulokset olivat lähinnä kiitettäviä. Jatkossa mietitään palautekäytäntöjen
kehittämistä siten, että kehittämisen kohteet paljastuisivat selkeämmin. Korvaklinikalla täsmennettiin preoperatiivisen poliklinikan toimintaa projektityönä sekä perustettiin hoidonvarauksen ja hoidon toteuttamisen optimointiin tähtäävä työryhmä.
Silmätautien klinikalla kehitettiin työnjakoa uudistavaa ”silmäsairaala” -mallia. Suuja leukasairauksien klinikalla suunniteltiin vuoden 2015 alussa arki-iltoihin ja yövaralla oloon laajentuvan alueellisen hammaslääkäripäivystyksen käytännön järjestelyjä.
Plastiikka- ja yleiskirurgialla otettiin käyttöön preoperatiiviset puhelinsoitot ja kehitettiin käsitekartta rintasyöpäpotilaiden ohjaukseen. Syöpäklinikalla keskeisenä aiheena on ollut mm. saattohoidon kehittäminen, johon henkilökuntaa on koulutettu. Toimialueen sisällä jatkuvat muutot useilla vastuualueilla tuottivat lisähuolta potilashoidon laadunvarmistukselle. Huolta pyrittiin lieventämään mm. hoitohenkilökunnan keskinäisellä koulutuksella yhteistyötä tekevien vastuualueiden kesken. Hoitohenkilökuntaa siirtyi myös vastuualueelta toiselle resurssipulatilanteissa. Toimialueen operatiiviset vastuualueet kehittivät ja yhdenmukaistivat kirjaamista yhteistyönä.
Vuoden 2014 aikana tehtiin toimialueella 305 HaiPro-ilmoitusta, joista ”potilaalle
tapahtui”-ilmoituksia oli 166 (54,4 %). Viime vuoteen verrattuna ilmoitusten kokonaismäärä pysyi lähes samana, mutta ”potilaalle tapahtui”-ilmoituksia oli vähemmän
(v.2013: 214, 70,8 %). Tapahtumat liittyivät useimmiten tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (48,9 %) sekä lääke- ja nestehoitoon (25,6 %) sekä kirjaamiseen ja hoitokäytäntöjen toimintatapojen epäselvyyteen. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat edelleen toimintatavat (30,2 %) sekä tiedonkulku ja kommunikointi
(20 %). Osuuttaan oli kasvattanut työympäristö, -välineet ja resurssit
(24,9%). Henkilökunnan informointi ja keskustelu olivat yleisin välitön toimenpide.
HaiPro-ilmoitukset käsiteltiin säännöllisesti osastokokouksissa.
Toimialueen kehittämistoimet perustuvat tehtyihin HaiPro-ilmoituksiin. Raportoinnin
tarkistuskortin (ISBAR) ja kotiutuvan potilaan lääkehoidon ohjauksen tarkistuslistan
käyttöä vahvistettiin. Lääkkeiden jaon kaksoistarkistus ja poikkeamien seuranta
laajeni kaikille toimialueen vuodeosastoille. Käytäntö osoittautui hyödylliseksi.
Useimmiten poikkeamana oli lääkkeen puuttuminen kokonaan tai annos/
valmistemuoto oli väärä. Lääkehoitosuunnitelman selkeyttämistä jatkettiin myös
enemmän käsikirjamaiseksi. Projekti edistyi syksyllä siten, että pilottimalli saadaan
kokeiluun kevään 2015 aikana ja vähitellen muiden toimialueen yksiköiden käyttöön.
Toimialueella aloitettiin ©TOTEK:n mallin mukaisesti, ”Turvallisuuskierroksen”,
yksikkökohtaisten turvallisuuteen liittyvien asioiden kokoaminen. Seurantatilastoissa käsihuuhdekulutuksen luvuissa näytti olevan laskua verrattuna viime vuoteen.
Käytännöissä ei kuitenkaan ole tapahtunut muutoksia. Syynä lukujen muutokseen
on todennäköisesti ollut toimialueella tapahtuneet runsaat muutot (vaihtuvat tilakoodit), jotka ovat aiheuttaneet kulutuksen kirjautumisen virheellisesti.
TAULUKKO 6.3.6.10. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN OPERATIIVINEN TOIMINTA JA SYÖPÄTAUDIT TOIMIALUEELLA VUONNA 2014 TOIMIALUEELLA.
8
Työryhmänkokoontuminen (x/vuodessa)
HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä
Kyllä
5
5
Suullinen tunnistaminen käytössä
ISBAR- raportoinnin tarkistuslista käytössä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
3
Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2014 mennessä suorittaneiden osuus % henkilökunnasta
Käsihuuhdekulutus (l/1000 hp)
Syöpätaudit
Plastiikka
Korva- ja suusairaudet
Silmätaudit
Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ)
60
48,5
78,3
36,8
92,9
3,88
103
Korvaklinikan leikkaussalien hajasijoittuminen, kaksi leikkaussalia T-sairaalassa ja
kaksi salia Raision sairaalassa, vaikeutti merkittävästi klinikan leikkaustoimintaa.
Tilanteen helpottamiseksi aluesairaaloiden leikkausyksiköissä lisättiin erikoisalan
toimenpiteitä. Tyksin kantasairaalan korvalääkäri siirtyi sovittuina päivinä leikkaamaan aluesairaaloihin ja näin mahdollisti toimenpiteiden lisääntymisen, hoitohenkilökunnan ollessa aluesairaalan omaa henkilökuntaa. Leikkausjonoja seurattiin
systemaattisesti ja hoitotakuussa pysyminen oli ajoittain vaikeaa.
Silmäklinikalla kosteaan ikärappeumatautiin annettavat lasiaisinjektiot lisääntyivät
merkittävästi ja suunnittelu toiminnan siirtämisestä lääkäreiltä hoitajille käynnistettiin. Myös kaihileikkausten määrä on jatkuvasti kasvava väestön ikääntymisen myötä, mikä aiheutti ajoittain vaikeuksia hoitotakuussa pysymisessä. Kumpaakin toimintaa jouduttiin ajoittain tekemään ylitöinä erilliskorvauksin.
Suu- ja leukasairauksien klinikan kuudesta keskeisimmästä tutkimusprojektista neljässä tehdään laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Yhdessä korvaklinikan ja kahden
ulkomaisen sairaalan kanssa tehtävässä Head and Neck Research tutkimuskonsortiossa (HNRN) selvitetään suusyövän ja sen hoidon vaikutuksia
puhe- ja nielemistoimintoihin. Kuuden ulkomaisen tutkimuskeskuksen kanssa toteutettavan Oral Rehabilitation Outcomes Networkin (ORONet) päämääränä on edistää suusyöpäpotilaiden kuntoutusta ja kehittää standardoituja hoitotulosten arviointikriteerejä potilaan näkökulmasta. Puheen matemaattista mallintamista kehitetään
Computational Modelling of Speech (Comspeech) -projektissa päämääränä luoda
menetelmä, jonka avulla kyetään ennustamaan puheessa suun ja leukojen alueen
kirurgisten toimenpiteiden seurauksena tapahtuvia muutoksia.
Plastiikka- ja yleiskirurgiassa rintasyöpää ja erilaisia haavaumia sairastavat potilaat
muodostivat suurimmat potilasryhmät. Kumpaakin hoitoprosessia on kehitetty jatkuvasti potilaslähtöisyyttä ja sujuvuutta painottaen. Plastiikka- ja yleiskirurgian hoito
saatiin poliklinikkatoimintaa lukuun ottamatta keskitettyä A-sairaalaan, mikä helpotti
ja tehosti hoitoa merkittävästi. Yli 90 % erikoisalan leikkauksista tehtiin päikitai leikotoimenpiteinä, mikä on sujuvoittanut toimintaa ratkaisevasti.
Syöpäklinikan tutkimustyö on enenevästi geenien toiminnasta saatavan tiedon
yhdistämistä syövän ennusteen ja yksilöllisen hoidon määrittämiseen. Vuonna 2014
kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lääketieteellisissä lehdissä syöpäklinikalla oli
32 julkaisua joiden aihepiiri vaihteli molekyylibiologiasta kliinisiin hoitotutkimuksiin,
ennusteen määrittämiseen, epidemiologiaan ja syövän kuvantamiseen. Osa
lääkäreistä jakaa työpanoksensa tutkimuksen ja kliinisen työn välillä mikä on
edellytys uusimman tiedon viemiseksi potilaiden hoitoon. Tässä uuden Auria
biopankin mahdollistama yhteistyö on jo nyt osoittautunut hedelmälliseksi
esimerkiksi suolistosyövän, lymfoomien, pahanlaatuisten aivokasvainten ja
munuaissyövän ennusteen ja hoidon tulosten arvioinnissa.
Myös rinta- ja eturauhassyövän tutkimustyö on hyvin aktiivista uusien hoitoja
diagnostisten menetelmien kehittämiseksi. 2014 klinikalla oli menossa 19 kliinistä
lääke- ja sädehoitotutkimusta, joihin on osallistunut yli 150 syöpäpotilasta.
Kliinisessä lääketutkimuksessa uusi kallis syöpälääke saadaan potilaskäyttöön
ilmaiseksi ja 2014 tästä aiheutui noin 500 000 € säästö yksikön lääkebudjetissa.
Klinikka on osallistunut aktiivisesti uuden valtakunnallisen syöpäkeskuksen
perustamisen suunnitteluun missä hankkeen käynnistäminen riippuu kuitenkin
oleellisesti sosiaalija terveysministeriön ohjauksesta ja taloudellisesta
panostuksesta.
Toimialue tuotti 99 tieteellistä julkaisua vuonna 2014.
Hammasperäisten kasvainten patogeneesiä selvittävässä Molecular Pathology of
Odontogenic Tumors -tutkimusprojektissa kehitetään mm. täsmälääkehoitoja kirurgisen hoidon tueksi. Facial Pain Research -tutkimuksessa selvitetään suun poltekipujen, leukanivelvaivojen ja erilaisten kasvokipujen patofysiologiaa. Vaikeiden purentavirheiden ja leukojen kehityshäiriöiden ortodonttis-kirurgisen hoidon psykososiaalisia vaikutuksia potilaiden elämään selvitetään yhteistyössä TAYSin suuja leukasairauksien klinikan kanssa.
104
Laatupoikkeamat
Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä selvitetään SAI-rekisterin avulla.
SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä oli 3,88 sataa hoitojaksoa kohti
vuonna 2014.
Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt:49 kappaletta
T-ryhmän komplikaatiot: 1,7 sataa hoitojaksoa kohti
105
6.3.7. Naistenklinikka
TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENTAUTIEN TOIMINTALUVUT VUOSINA 2013 JA 2014.
Poliklinikka
Naistenklinikalla saavutettiin toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014. Synnytystoiminta oli vakaata, joskin synnytysten määrässä oli pientä kasvua. Edelliseen vuoteen
verrattuna hoitopäivien määrät vähenivät ja avohoitokäynnit lisääntyivät. Suuria
toiminnallisia muutoksia ei tapahtunut vuoden aikana.
Leikkaustoimenpiteiden määrä ylitti suunnitelman ja oli edellisen vuoden tasoa.
Leikkaussalin remontin (6 kk) vuoksi osa leikkaushoitoa tarvitsevista potilaista ohjattiin aluesairaaloihin. Päiväkirurgian osuus leikkaustoimenpiteistä oli 41 %. Syöpäja syöpäepäilyn vuoksi tehtyjen leikkausten määrä oli samaa tasoa kuin edellisenä
vuonna. Ulkokuntalaisille tarjottujen palvelujen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna.
Naistenklinikalle lähetteellä saapuneet potilaat vuosina 2013 ja 2014 kuvataan vastuualueittain taulukossa 6.3.7.1. Lähetteellä saapuneita muita kuin päivystyshoitoa
tarvitsevia oli lähes 8 900 vuonna 2014. Synnyttäjät saapuivat ilman lähetettä.
2013
2014
Avohoitokäynnit
18 978
Päivystyskäynnit
1 463
Lapsettomuushoidot
3 753
Gyn. onkologia
Yhteensä
Vuodeosasto
2013
2014
20 432
Hoitojaksot
1 803
1 855
1 744
Hoitopäivät
4 541
4 403
3 947
Keskim. hoitoaika
2,51
2,37
4 573
4 963
28 767
31086
Synnytykset, toimenpiteet ja leikkaukset
Naistentautien leikkauksia tai toimenpiteitä tehtiin yhtensä 2 734 (taulukko 6.3.7.3),
joista päiväkirurgisesti noin 1 000. Gynekologisen hoidon ja syövän hoidon vastuualueilla tehtiin yhteensä 2 118 toimenpidettä. Syöpä tai syöpäepäilyleikkausten
määrä pysyi lähes samana ja niitä oli 384 (393 vuonna 2013). Uusintaleikkausten
määrä oli 1,3 % (0,9 % vuonna 2013).
TAULUKKO 6.3.7.3. SYNNYTYS -JA LEIKKAUSTOIMENPITEET JA PÄIVÄKIRURGISESTI
(PÄIKI) TEHDYT TOIMENPITEET VUOSINA 2013 JA 2014.
TAULUKKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUOSINA 2013 JA 2014.
EPLL
Vastuualue
Gynekologisen syövän
hoito
Gynekologinen hoito
Raskauden ja
synnytyksen hoito
Yhteensä
2013
2014
36
36
Tyksiin
lähetteellä
2013 2014
2013
421
421
365
Leikkaukset
Päiväkirurgia
Vastuualue
Gynekologisen syövän hoito
2013
2014
2013
2014
393
384
20
23
2014 2013 2014
Gynekologinen hoito
1 708
1 734
1 006
1 000
364
Raskauden ja synnytyksen hoito*
Elektiivinen
Päivystys
1
Yhteensä
914
928
2
3
3 015
3 046
1 028
1 026
293
375
4 604
4 799 4 238 4 436
366
363
32
36
4 566
4 483 4 128 4 099
438
384
*synnytysten määrät on esitetty taulukossa 6.3.7.6.
361
447
9 591
9 647 8 787 8 899
804
748
Synnytyksiä oli 4 143 ja syntyneitä lapsia 4 202. Keisarileikkauksia tehtiin 702 kappaletta (16,9 %, vuonna 2014, 17,9 % vuonna 2013). Riskisynnytykset koko erityisvastuualueen alueelta keskitetään Tyksin Naistenklinikalle.
Naistentautien toimintaluvut vuosilta 2013 ja 2014 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2.
107
Raskauteen ja synnytyksiin liittyviä lukuja on taulukoissa 6.3.7.4 , 6.3.7.5 ja 6.3.7.6.
Leikkaustoiminta Gynekologinen hoito
TAULUKKO 6.3.7.4. RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN LIITTYVÄT LUVUT VUOSINA
2013 JA 2014.
Leikkaustoiminta oli varsin stabiilia verrattuna vuoteen 2013. Molempina vuosina
leikkausaikaa vähensi noin puoli vuotta kestänyt remontti.
Raskauden ja synnytyksen hoito
Avohoito
2013
12 836
2014
12 044
Hoitojakso
4 814
4 956
Hoitopäivät
17 251
17 495
3,6
3,5
Hoitoaika
TAULUKKO 6.3.7.5. RASKAUTEEN LIITTYVÄT LUVUT VUOSINA 2013 JA 2014.
Raskauteen liittyvät
2013
2014
Lapsivesipunktiot
Istukkanäyte
Lakisääteiset sikiöseulonnat
166
59
1 484
148
49
1 444
Diabeteshoitajan vo-käynnit
715
749
Kaikki diabetes vo-käynnit (sis.lääkärin vo)
Psykiatrisen sh:n vast.otto käynnit
Synnytyspelkopoliklinikkakäynnit (lääkärin vo)
Synnytyspelkovalmennus (kätilön vo)
Pelkokäynti synnytysosastolla
Rentoutusvalmennus
1 190
355
399
154
33
68
347
TAULUKKO 6.3.7.6. SYNNYTYKSIIN LIITTYVÄT LUVUT VUOSINA 2013 JA 2014.
Synnytyksiin liittyvät
Keisarileikkaus
Imukuppi
Istukan käsinirroitus
Kaksosia
Lapsi < 1500 g
Lapsi < 1000 g
Perinat.mortalitetti
Säännölliset synnytykset
2013
2014
724 (17.9 %)
421 (10,4 %)
70 (1,7 %)
79 (2,0 %)
63 (1,5 %)
28 (0,7 %)
20 (4,9‰)
2858
702 (16,9 %)
422 (10,2 %)
69 (1,7 %)
57 (1,4 %)
58 (1,4 %)
24 (0,6 %)
20
(4,8 ‰)
2980
TAULUKKO 6.3.7.7.LEIKKAUSTOIMENPITEET GYNEKOLOGISEN HOIDON VASTUUALUEELLA VUOSINA 2013 JA 2014.
Gynekologinen hoito
2013
2014
1 611
1 670
773
778
Kohdunpoistot
Virtsankarkailuleikkaukset
Laskeumaleikkaukset
Laajat endometrioosileikkaukset
joista pientoimenpiteet Päiki-yksikössä
182
40
173
43
196
49
179
43
Md-TESE (mikroskooppiavusteinen kivesleikkaus)
13
22
Leikkaustoiminnassa korostuu pyrkimys mini-invasiiviseen lähestymistapaan ja siten potilaan nopeaan kotiutumiseen ja paluuseen normaalielämään. Suurin osa
potilaista tulee toimenpiteeseen leikkauspäivän aamuna.
Hyvänlaatuisista syistä tehtävissä kohdunpoistoissa 93 %:ssa vältetään avoleikkaus.
Gynekologisen hoidon alueella on kaksi erityisosaamisaluetta, joissa hoidetaan
potilaita myös VSSHP:n ja Tyks ervan ulkopuolelta: vaativa endometrioosikirurgia
sekä miehestä johtuvan lapsettomuuden kirurginen hoito mikroskooppiavusteisella
kivesleikkauksella (md-TESE).
108
Hoitoon pääsy
Taulukossa 6.3.7.8 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin samana tai saapumisesta seuraavana päivänä. Koko vuoden aikana vain 7 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta.
TAULUKKO 6.3.7.8. TYKSIN NAISTENKLINIKALLA HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN.
Käsitellyt
lähetteet
lkm
0-3
vrk
lkm
4-21
vrk
lkm
yli 21
vrk
lkm
yli 21
vrk
%
Odotusaika vrk
mediaani
297
288
9
0
0
0
82
76
6
0
0
1
256
216
40
0
0
1
6
6
0
0
0
0
Perinatologia
278
276
2
0
0
0
Gynekologinen
4028
3706
315
7
0,2
0
Yhteensä
4947
4568
Erikoisalat
Naistentaudit
Raskauden ja
synnytyksen hoito
Gynekologisen
syövän hoito
Endokrinologia
372
7
TAULUKKO 6.3.7.10. HOITOON ODOTTANEET NAISTENKLINIKALLA 31.12.2014.
joista odottaneet
Hoitoa
odottavien
lkm
1-90
vrk
lkm
Raskauden ja synnytyksen hoito
2
2
0
0
0
0
12,5
Gynekologisen
syövän hoito
42
36
5
1
0
0
13
Gynekologinen
hoito
389
294
85
4
6
1,5
47
433
332
90
5
6
1,4 %
Erikoisalat
Yhteensä
90-150 150-180
vrk
vrk
lkm
lkm
yli 180
vrk
lkm
yli
Odotus180
aika vrk
vrk % mediaani
0,1
Taulukoissa 6.3.7.9 ja 6.3.7.10 esitetään hoidon tarpeen arviointia ja hoitoa odottaneet Tyksin naistenklinikalla 31.12.2014. Vuonna 2014 hoidon tarpeen arviointia
odottavien keskimääräinen odotusaika oli gynekologisen syövän hoidossa 1-2 viikkoa ja potilaat pääsivät leikkaukseen kolmen viikon sisällä
TAULUKKO 6.3.7.9. TYKSIN NAISTENKLINIKALLA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA
joista odottaneet
Käyntiä
odottavien
lkm
1-60
vrk
lkm
61-90
vrk
lkm
yli 90
vrk
lkm
yli 90
Odotusaika
vrk mediaani
Naistentaudit
47
45
2
0
0
23
Gynekologinen hoito
361
299
61
1
0,3 %
30
408
344
63
1
0,2 %
Erikoisalat
Yhteensä
109
2. ASIAKASTULOKSET
Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2014 asteikolla 4,5 (taulukko 6.3.7.11).
Tyytyväisten osuus on nousut kaikilla osa-alueilla.
TAULUKKO 6.3.7.11. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2012-2014 TYKSIN NAISTENKLINIKALLA.
2012
Kysymys
1. Saamani hoito tai palvelu oli
hyvää
n
ka.
228
4,7
2013
4&5
(%)
95
n
ka
169
4,4
2014
4&5
(%)
84
n
ka.
327
4,6
4&5
(%)
91
2. Henkilökunta kohteli minua
hyvin
3. Saamani tieto tutkimuksesta
ja hoidosta oli ymmärrettävää
230
222
4,6
95
167
4,5
87
322
4,6
94
4. Hoitoani koskevat päätökset
tehtiin yhdessä kanssani
224
4,5
91
160
4,2
79
323
4,5
89
231
4,7
4,6
94
92
173
171
4,5
4,3
88
83
331
326
4,6
4,6
90
91
4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5
ylittävät tulokset ja punaisella joissa tavoitetasoa ei saavutettu.
Taulukossa 6.3.7.12 on esitetty syitä, joiden vuoksi Naistenklinikan potilaat ovat
ottaneet yhteyttä potilasasiamieheen. Lukumäärät eivät kerro tehtyjen vahinkoilmoitusten, muistutusten tai kantelujen määrää, vaan sen kuinka monta kertaa potilaat
ovat pyytäneet apua esimerkiksi reklamaatioiden laatimisessa. Yhteydenottojen
määrä on laskenut viime vuosina.
TAULUKKO 6.3.7.12. TYKSIN NAISTENKLINIKAN POTILAIDEN YHTEYDENOTOT POTILASASIAMIEHEEN VUOSINA 2012-2014.
Yhteydenoton syy
2012
2013
2014
Hoito
21
13
28
Itsemääräämisoikeus
1
0
1
Kantelu
1
7
2
Hoitoon pääsy /Hoitotakuu
1
1
7
Kohtelu
16
12
18
Korjaaminen
6
7
3
Kustannukset
1
5
3
Muistutus
33
22
27
Muut
9
8
3
Muutoksenhaku
1
4
0
Potilasvahinko/korvauksenhaku
5
4
3
Potilasvahinkoepäily
51
44
20
Salassapito
0
3
2
Tiedonsaanti
4
14
15
127
124
101
Yhteensä
Laadunhallinta
Synnytysosastolla kehitettiin turvallista heräämöhoitoa moniammatillisessa työryhmässä. Tuloksena saatiin ohjeistus sektiopotilaan heräämövaiheen seurannasta ja
turvallisesta siirrosta sekä sektiolla syntyneen vastasyntyneen seurannasta synnytysosastolla. Uudessa toimintamallissa on mahdollista toteuttaa vastasyntyneen
ihokontakti myös keisarileikkauspotilailla samaan tapaan kuin alatiesynnytyksessä.
Imetyspoliklinikkatoiminta käynnistettiin tukemaan perheitä, joilla imetykseen liittyy
haasteita kuten maidon riittävyys, imuote, imetysasento ja imemislakkoilu. Imetystä
on mahdollista tulla suunnittelemaan myös etukäteen raskausaikana, jos edellinen
imetys ei ole onnistunut tai on odotettavissa erityisiä haasteita (esim. vauvalla on
huulihalkio).
110
Synnyttäjien kotiutusohjeen päivitys aloitettiin. Monialaisen työryhmän tavoitteena
on kehittää potilasopas, joka ohjaa näyttöön perustuvan tiedon lisäksi luotettaville
internet- sivuille potilasta hakemaan lisää tietoa.
TAULUKKO 6.3.7.13. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN NAISTENKLINIKALLA VUONNA 2014.
EPLL:n kanssa kuvattiin yhdessä gynekologisen päivystyspotilaan prosessi.
Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti ( x /vuodessa)
2
Gynekologista syöpää sairastavan potilaan hoitoprosessin kehittäminen käynnistettiin.
Työryhmän kokoontuminen ( x/vuodessa)
Kyllä
4
Lääkehoitoprosessi kuvattiin varmistamaan lääkitysturvallisuutta potilaan hoidossa.
5
Vuodeosastolla ja poliklinikalla päiväkirurgisesti hoidettavien potilaiden hoitokäytäntöjä yhtenäistettiin.
Potilaan tunnistaminen
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Potilasturvallisuutta parannettiin useilla keinoilla. Potilasturvallisuuskoulutuksen
suoritti 90 % henkilökunnasta. Naistenklinikalla tehtiin yhteensä 188 HaiProilmoitusta vuonna 2014 (151 vuonna 2013). Läheltä piti -ilmoituksia oli 84 (45 %) ja
tapahtui potilaalle -ilmoituksia oli 104 (55 %). Eniten ilmoituksia tehtiin tiedonkulkuun 93 (49 %) ja lääkehoitoon 36 (19 %) liittyen. Tiedonkulkuun liittyvät ilmoitukset
koskivat eniten dokumentointia ja hoidon järjestelyjä. Lääkehoitoon liittyvät ilmoitukset koskivat antovirheitä tai kirjaamisvirheitä. Vaaratapahtumien estämiseksi toteutettiin seuraavia toimenpiteitä:
Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2014 mennessä suorittaneiden
11
90
Käsihuuhdekulutus (l/1000 hp)
62,3
Hoitoon liittyvät infektiot (HLI /100 HJ)
2,58
Raportoinnin tarkistuslista potilaan siirtyessä toiseen sairaalaan
Yksikkökohtainen kirjallinen ohje tietoliikennekatkojen varalle
”Palopiikit” yksiköihin ja paloturvallisuus koulutusta henkilökunnalle
Turvallinen heräämöhoito synnytysosastolla- ohje keisarileikkauspotilaan ja
vauvan seurannasta sekä siirtokriteerit heräämöstä synnytysvuodeosastolle
Lääkehoitoprosessin kuvaus ja siihen sisältyvä tietopankki
111
Raskauden ja synnytysten valtakunnallinen seuranta tapahtuu THL:n rekisterien
avulla. Tulosten vertailuksi on käytettävissä vuoden 2013 tiedot (taulukko 6.3.7.14)
TAULUKKO 6.3.7.14. TYKSIN VERTAILU MUIHIN YLIOPISTOSAIRAALOIHIN SUOMESSA
VUONNA 2013.
HYKS
Tyks
Tays
KYS
OYS
Synnytyksiä
14 358
4 044
5 213
2 418
4 279
Äitiyspoliklinikan lääkärikäynnit
18 398
7 168
8 425
4 463
8 182
Päivystyskäynnit
Poliklinikkakäyntejä / synnyttäjä
14 419
2,3
2 387
3,2
2 663
2,1
3 824
3,4
3 131
2,6
HYKS
Tyks
Tays
KYS
OYS
Synnytyksen käynnistäminen %
22,0 %
20,5 %
21,0 %
22,7 %
17,0 %
Sektiot %
17,6 %
17,7 %
15,1 %
12,8 %
18,3 %
Imukupit %
9,5 %
10,3 %
5,6 %
8,1 %
8,1 %
Pihdit kpl
Perätarjonnan ulosautto
Synnyttäjistä ensisynnyttäjiä
46,6 %
43,2 %
42,3 %
44,1 %
33,7 %
Synnyttäjistä yli 40-vuotiaita %
3,6 %
2,0 %
1,9 %
2,7 %
4,2 %
Synnyttäjistä BMI > 30 %
Synnyttäjistä insuliinihoitoinen GDM
%
9,7 %
13,7 %
13.8%
14,1 %
12.3%
1,7 %
1,3 %
5,1 %
1,9 %
0,3 %
Oksitosiinin käyttö synnytystä edistämään %
Episiotomia
(% alateitse synnyttäneistä)
3
0
0
0
0
1,0 %
0.7%
1,1 %
1,0 %
0,3 %
43,0 %
36,8 %
56,1 %
46,6 %
47,4 %
18,2 %
5,2 %
20,8 %
14,8 %
17,7 %
3-4 asteen perineumrepeämä
1,8 %
1,5 %
0,9 %
0,3 %
0,8 %
Verenvuoto > 1500 ml
2,0 %
1,70 %
2,9 %
2,7 %
1,1 %
2,7 %
1,4 %
1,0 %
Syntyneet lapset
Kaksoset
14 572
212
4 124
79
5 302
88
2 454
37
4 357
76
Verensíirto
4,4 %
2,8 %
< 37 viikon synnytyksiä
6,4 %
8,3 %
6,4 %
7,9 %
6,4 %
Epiduraalipuudutus
59,0 %
51,0 %
48,9 %
48,9 %
37,1 %
15,4 %
5,1 %
17,6 %
10,0 %
19,9 %
< 28 viikon synnytyksiä
0,5 %
0,7 %
0,3 %
1,1 %
0,3 %
Spinaalipuudutus
> 42 viikon synnytyksiä
6,3 %
5,1 %
3,9 %
3,3 %
1,4 %
Paracervikaalipuudutus
0,7 %
16,1 %
23,0 %
20,9 %
32,6 %
< 1000 g syntymäpaino
0,4 %
0,7 %
0,5 %
1,1 %
0,4 %
Pudendushermon puudutus
11,6 %
0,4 %
8,9 %
9,7 %
3,0 %
Hoitoaika synnytyksen jälkeen
(päivää)
2,9
3,1
2,2
3,5
3,1
> 4500 g syntymäpaino
2,6 %
2,5 %
2,4 %
1,3 %
2,2 %
Fetus mortus
50
14
14
9
9
< 7 päivän iässä kuolleita
13
6
5
4
3
Perinataalinen mortaliteetti %
0,43 %
0,48 %
0,35 %
0,53 %
0,28 %
Hoito lasten teho- tai valvontaosastolla
10,8 %
18,4 %
16,7 %
15,2 %
10,3 %
Vastasyntyneen elvytys
2,0 %
2,3 %
0.8%
0,5 %
1,3 %
Napavaltimoveren pH < 7,00
0,4 %
0,4 %
0,4 %
0,3 %
0,6 %
Imetyspoliklinikka toiminta käynnistettiin syksyllä 2014 tukemaan varhain kotiutuvia
ja imetysongelmaisia perheitä. Asiakkaat olivat ensi- ja uudelleen synnyttäjiä ja
vauvat muutaman päivän ikäisistä 4 kk:n ikäisiin asti. Poliklinikka toimi kahtena iltapäivänä viikossa ja käyntejä oli 45 syys-joulukuun aikana.
112
Uusintaleikkausten määrät gynekologisen ja gynekologisen syöpäpotilaan hoidossa vuosina 2008-2014 on esitetty taulukossa 6.3.7.15.
TAULUKKO 6.3.7.15. UUSINTALEIKKAUKSET TYKSISSÄ GYNEKOLOGISEN JA GYNEKOLOGISEN SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA VUOSINA 2008-2014.
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kaikki leikkaukset
2 943
2 687
2 550
2 519
2 397
2 115
2 072
Uusintaleikkaukset
65
47
46
43
37
19
27
% kaikista toimenpiteistä
2,2
1,7
1,8
1,7
1,5
0,9
1,3
Naistentautien poliklinikan yhteydessä toimiva lapsettomuudenhoitoyksikkö on toteuttanut kansallisesti erinomaisen korkeatasoista lapsettomuuden hoitoa. Tuoreen
vuotta 2013 koskevan tilaston mukaan tehtiin 104 tavanomaista koeputkihoitoa
(IVF), joista synnytykseen johti 30 hoitoa (37 % alkiosiirtoa kohti), mikroinjektiohedelmöitystekniikkaa (ICSI) käytettiin 111 hoidossa, näistä 21 johti synnytykseen
(21% alkiosiirtoa kohti). Pakastusalkionsiirtoja (FET) tehtiin yhteensä 271, 77 näistä johti synnytykseen (28 %).
Inseminaatioita luovutetuilla siittiöillä tehtiin vuonna 2014 22 kappaletta. IVF/ICSI hoitoja luovutetuilla siittiöillä tehtiin 2 kappaletta. Pakastusalkionsiirtoja, joissa alkiot oli aikaansaatu luovutetuilla siittiöillä, tehtiin 2 kappaletta.
Siittiöiden löytämiseksi tehtiin kiveksen mikrodissektioleikkauksia vuoden 2014
aikana yhteensä 22, näistä seitsemässä löydettiin siittiöitä ja ne pakastettiin myöhempää ICSI-hoitoa varten. Yli puolet miehistä tuli kivesleikkaukseen oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelta.
Naistenklinikalla on käynnistetty syöpää sairastavien potilaiden fertiliteetin säilyttämiseen tähtäävä toiminta yhteistyössä syöpäklinikan ja kansallisten toimijoiden
kanssa.
Laatupoikkeamat
Hoitoon liittyviä infektioita seurataan SAI-rekisterin avulla. Vuonna 2014 ilmoitettiin
yhteensä 156 infektiota. Yleisin infektioluokka oli leikkausalueen infektiot, joita oli
71 eli 45,5 % kaikista ilmoitetuista infektioista (96 kpl vuonna 2013). Veriviljelypositiivisia sepsiksiä todettiin 12 potilaalla (11 vuonna 2013).
Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 9
T-ryhmän komplikaatiot:1 sataa hoitojaksoa kohti
Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla oman seurannan mukaan 1,3 %
Paluu 30 vrk:n kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada)
Hoitojaksokuolleisuus: 0 % (vakioimaton)
113
6.3.8. Lasten ja nuorten klinikka
Lasten ja nuorten klinikka vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä lasten erikoissairaanhoidosta. Salon ja Loimaan aluesairaaloissa, Tyks Vakka-Suomen sairaalassa ja Turunmaan sairaalassa on lasten avohoidon poliklinikka. Salon aluesairaalassa hoidetaan synnytyksiä ja sairaalassa on myös lasten vuodeosasto. Turun
kaupungilla on oma lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon poliklinikka. Laadukas ja
riittävän kokoinen huippuyksikkö on eduksi sairaanhoitopiirin potilaille.
Keskeiset Lasten ja nuorten klinikan toimintaluvut vuodelta 2014 on esitetty taulukossa 6.3.8.1. Lasten ja nuorten klinikan avohoitokäynnit kasvoivat selkeästi vuonna 2014. Avohoitotoiminnan kasvu selittyy osin toiminnan muutoksesta, sisältäen
myös päiväsairaalakäynnit, joita vuoden 2014 aikana oli 1 514 kappaletta sekä tartuntalain mukaiset avohoitojaksot, joita toteutui 188. Avohoitotoiminnan kasvu selittyy osin myös kirjaamistavan tarkentumisesta organisaatiomuutoksen jälkeen.
Lähetteitä saapui 5 277 kappaletta, joista päivystyslähetteitä oli 1 814. Lisäksi
EPLL:n kautta saapui 703 potilasta.
Lasten ja nuorten klinikan strategia noudattaa sairaanhoitopiirin strategiaa. Alueen
väestölle tarjotaan laadukasta erikoissairaanhoitoa. Lapsen sairaalassaoloa pyritään minimoimaan ja hoitoa suunnataan mahdollisimman paljon avohoitopainotteiseksi. Henkilöstöön ja osaamiseen panostaminen ovat keskeisiä laatutekijöitä.
Ajantasainen hoito edellyttää kansainvälisen tason tutkimusta, joka on klinikassa
vilkasta.
Vuonna 2014 avohoitokäyntien määrä kasvoi vuoteen 2013 verrattuna 6 383 käynnillä. Avohoidon toimintaa on tehostanut mm. päiväsairaala toiminta, jonka vaikutuksesta vuodeosastopäivien määrä väheni ja vastaavasti avohoito lisääntyi. Sairaalahoito keskittyi yhä vaativampiin potilaisiin. Kaikista hoitopäivistä 46 % oli tehohoitoa, tehovalvontaa tai vaativaa syöpähoitoa.
Sekä oman sairaanhoitopiirin alueen, että ulkokunnista tulevien potilaiden määrät
kasvoivat. Valtakunnallisesti keskitettäviä erityistason hoitoja varten 47 potilasta
lähetettiin Helsinkiin, jossa toteutettiin mm. 22 sydänleikkausta, 1 maksan ja 2 munuaisen siirtoa. Tämän lisäksi yksi vastasyntynyt hoidettiin ECMO:ssa
(kehonulkoinen veren hapetus) Tukholmassa. Lisääntyneestä toiminnasta huolimatta hoitotakuu toteutui pediatriassa ja lastenkirurgialla hyvin, mutta haasteita oli
lastenneurologialla. Leikkaustoimenpiteiden määrä väheni edellisvuodesta.
TAULUKKO 6.3.8.1. LASTEN JA NUORTEN KLINIKAN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2014.
Lasten ja nuorten
klinikka
Lasten ja nuorten
sairaanhoito
Vastasyntyneen
sairaanhoito
Lasten ja nuorten
veri- ja syöpäsairauksien
hoito
Avohoito
2013
2014
Hoitojaksot
Hoitopäivät
Hoitoaika
2013
2014
2013
2014
2013 2014
21 715 23 822 2 024
1 887
4 694
4 725
1,7
2,5
3 246
2 920
797
740
6 312
6 412
8
8,7
3 886
4 834
488
446
2 297
1756
4,7
3,9
Lasten ja nuorten kirurgia
9 025
9 177
1 163
1417
3 193
3342
2,7
2,4
Lasten neurologia
5 600
8 274
125
117
449
610
2,9
3,1
4
4.3
Yhteensä
43 472 49 027 4 597
4 607 16 945 16 845
Toiminnan sujuvoittamista toteutettiin osastojen toimintoja yhdistelemällä ja lisäämällä hoitohenkilöstön sisäistä liikkuvuutta eri osastoryhmien välillä. Lisäksi tehostettiin päiväsairaalatoiminnan prosesseja, joiden perusteella mm. leikkaussaliaikojen varauksia vähennettiin huomattavasti vuoden 2014 aikana.
115
Leikkaukset ja toimenpiteet
Tutkimukset
Tavallisimmat leikkaustoimenpideryhmät on esitetty taulukossa 6.3.8.2. Kaikkiaan
leikkauksiksi tai pientoimenpiteiksi luokiteltavia toimenpiteitä tehtiin 3 109, joista
päiväkirurgiana 343 toimenpidettä.
Yleisimmät diagnostiset tutkimukset on lueteltu taulukossa 6.3.8.3.
TAULUKKO 6.3.8.2. YLEISIMMÄT TOIMENPIDERYHMÄT LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA VUONNA 2014.
Koodi
Leikkaus tai toimenpideryhmä
lkm
TNX
Tuki- ja liikuntaelinten pientoimenpiteet
332
XKD
Virtsaputken diagnostiset toimenpiteet
249
TPH
Laskimoiden pientoimenpiteet
226
UJD
Ruuansulatuskanavan yläosan tähystykset
193
TAB
Aivoselkäydinnesteen punktiot
189
TNE
Lantion alueen pientoimenpiteet
114
NCJ
Kyynärnivelen ja -varren leikkaukset
97
XCK
Silmänpohjan tutkimustoimenpiteet
90
KFA
Kiveksen tutkimusleikkaukset
83
TJD
Mahan alueen pientoimenpiteet
81
UJF
Suoliston tähystykset
77
NAG
Selkärangan luudutusleikkaukset
75
TAULUKKO 6.3.8.3. YLEISIMMÄT TAUTI- JA ELINKOHTAISE DIAGNOSTISET KUVANTAMISTUTKIMUSTEN RYHMÄT LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA VUOSINA 2013 JA
2014.
Koodi
Diagnostinen ryhmä
GD1
lkm
lkm
1 776
1 767
AA1
780
853
XG4
Hengityksen diagnostiset tutkimukset
468
629
JN3
715
625
NG1
581
598
NA7
Selkärangan diagnostinen radiologia
556
593
ND1
571
524
NF1
537
508
NH1
494
479
NK6
Luuston diagnostinen radiologia
377
410
Hoitoon pääsy
Taulukossa 6.3.8.4 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Keskimäärin lähetteistä 79 % käsiteltiin saapumista seuraavana päivänä,
lähetteistä 1,9 % odotti yli 21 vrk käsittelyä ja vuoden 2014 aikana 14 lähetteen
osalta hoitotakuu jäi toteutumatta.
TAULUKKO 6.3.8.4. HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA. THL:LLE ILMOITETUT LÄHETTEET VUONNA 2014.
Käsitellyt
lähetteet
lkm
0-3
vrk
lkm
4-21
vrk
lkm
yli 21
vrk
lkm
yli 21
vrk
%
Odotusaika vrk
mediaani
1 447
1 237
204
6
0,4
1
Lastenkirurgia yhteensä
984
762
217
5
0,5
1
Lastenneurolgia yhteensä
406
245
158
3
1
4
Erikoisalat
Lastentaudit yhteensä
116
Poikkileikkaustilanne 31.12.2014 (taulukko 6.3.8.5) osoittaa, että hoidon tarpeen
arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli 20 vuorokautta lastentaudeille,
22 vuorokautta lastenkirurgiaan ja 27 vuorokautta lasten neurologialle. Hoitoon
pääsy (taulukko 6.3.8.6.) kesti keskimäärin neljä viikkoa lastentaudeille ja kirurgiaan, mutta noin 4 kuukautta lastenneurologialle.
TAULUKKO 6.3.8.5. LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA
2. ASIAKASTULOKSET
Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2014 asteikolla 4,6. Taulukossa 6.3.8.7 on
kyselyn tulokset sairaanhoitopiirien viiteen yhteiseen kysymykseen vuosina 20122014.
TAULUKKO 6.3.8.7. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2012,2013 JA 2014 LASTEN JA
NUORTEN KLINIKALLA.
VUOSI 2012
joista odottaneet
Käyntiä
lkm
Erikoisalat
1-60
61-90
yli 90
vrk lkm vrk lkm vrk lkm
yli 90
vrk%
Odotusaika vrk
mediaani
Lasten ja nuorten sairaanhoito
6
5
1
0
0
20,5
Lasten ja nuorten kirurgia
47
47
0
0
0
22
Lasten neurologia ja kuntoutus
15
11
3
1
6,7 %
27
TAULUKKO 6.3.8.6. LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA HOITOA ODOTTANEET
31.12.2014.
joista odottaneet
Erikoisalat
Lastentaudit yhteensä
Lastenkirurgia
yhteensä
Lasten neurologia
yhteensä
Hoitoa
odottavien
lkm
1-90
150-180 yli 180
vrk
vrk 90-150
vrk
lkm
lkm vrk lkm
lkm
Yli
180
vrk %
Odotusaika
vrk
mediaani
169
167
0
0
2
1,2 %
22
119
117
0
1
1
0,8 %
28
15
10
5
0
0
0
49
VUOSI 2013
VUOSI 2014
n
ka.
4&5
(%)
n
ka
4&5
(%)
n
ka.
4&5
(%)
1. Saamani hoito tai palvelu oli
33
hyvää
4,6
94
49
4,5
88
120
4,6
90
hyvin
35
4,5
89
49
4,6
90
125
4,6
90
31
4,3
87
45
4,7
91
120
4,5
90
31
4,4
87
42
4,6
88
111
4,5
88
4,4
91
44
4,6
91
118
4,6
92
Kysymys
32
n:vastanneet
ka :vastausten keskiarvo
4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5
Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5
(asteikolla 5 = täysin samaa miel- tä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty
tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu.
Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5
(asteikolla 5 = täysin samaa miel- tä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty
tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu.
117
Lasten ja nuorten klinikalla potilaat ovat voineet antaa palautetta HappyOrNot automaatin avulla (liitetaulukko 7). Palautetta kerättiin kysymyksellä ”sain tänään
sen avun, jota tulin hakemaan”. Palautteita annettiin 2 548 kappaletta.
Laadunhallinta
Lasten ja nuorten klinikan arvoperustana on potilas- ja perhekeskeisyys. Strateginen visiomme on: ”Hyvä, luottava ja luotettava henkilöstö varmistaa laadun”. Laatu
on arjen työkalu ja laadun parantaminen on jokaisen työntekijän tehtävä. Laatua
rakennetaan monin tavoin, VSSHP:ssä on valittu EFQM-malli ja lean-ajattelu.
Johtajuus on selkeää, läpinäkyvää ja lähellä toimintaa. Johtoryhmä on moniammatillinen. Toimialajohtaja ja ylihoitaja pitävät osastotunnin kuukausittain jokaisessa
yksikössä. Henkilöstö on osaava ja motivoitunut. Osaamista kehitetään sekä yksilön että tiimien tasoilla. Sisäiseen täydennyskoulutukseen panostetaan, myös lahjoitusvaroin, ja näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä kehitetään valtakunnallisissa
toimintaryhmissä ja paikallisesti.
Toimialueella tuotetaan ja päivitetään laadunhallintatyökaluja, kuten oppaita ja ohjeita toimintamallien ja prosessien sujuvuuden ja tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Palvelurakennetta ja toimintaprosesseja kehitetään jatkuvasti, ja kehitystyö nivoutuu uuden sairaalan suunnitteluun. Hoitajille ja erikoistuville lääkäreille on laadittu systemaattinen kirjallinen perehdytysohjelma. Osaamista kehitetään useilla
viikoittaisilla koulutustapahtumilla (meetingeillä).
Klinikalla järjestetään säännöllisiä potilashoitoon liittyviä simulaatiotapahtumia, evaluoiden osaamisen tasoa, riskienhallintaa ja potilasturvallisuutta. Yhteydet kansainvälisiin asiantuntijajärjestöihin ja tutkijaryhmiin ovat aktiivisia. Kansainväliset kontaktit, tutkijayhteistyö ja tulosten vertailut nostavat hoidon laatua ja ajantasaisuutta.
Menestyksen kulmakivenä on vahva erikoissairaanhoidon tutkimus ja osaaminen
sekä tiivis yhteistyö perusterveyden- ja sosiaalihuollon, kuntapäättäjien ja ministeriöiden kanssa. Lasten ja nuorten SOTE nähdään erityiskysymyksenä, jonka suunnittelu on aloitettu alueellisesti ja valtakunnallisesti.
sa mediassa) lisätäkseen potilaiden, perheiden ja sidosryhmien tietoisuutta klinikan
toiminnasta.
Laadukas erikoissairaanhoidon huippuyksikkötoiminta edellyttää riittävää määrää
vaativan erikoissairaanhoidon potilaita. Tämän vuoksi ulkokuntatoiminta” (hoidetaan myös oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelta tulevia potilaita) on tärkeää niin hoidon laadun, vaikuttavuuden kuin taloudellisuudenkin takia (liitetaulukko
8).
Toimialueella tehtiin vuonna 2014 yhteensä 302 HaiPro-ilmoitusta (liitetaulukot
9,10, ja 11). Suurin osa ilmoituksista koski lääke- ja nestehoitoa (n=134). Ilmoittajista 84.4 % oli sairaanhoitajia ja 4 % lääkäreitä. Ilmoituksista läheltä piti -tilanteita
oli 24.5 % ja tapahtui potilaille -tilanteita 75.5 %.
Haittaa potilaalle arvioitiin tapahtuneen 106 ilmoituksessa, joista vakavia haittatapahtumia oli 15. Suurimpana yksittäisenä tapahtuman syntyyn myötävaikuttavana
tekijänä nähtiin koulutuksen ja kommunikoinnin puute sekä toimintatavat. Kaikki
HaiPro-ilmoitukset käsiteltiin säännöllisesti ja henkilökuntaa kannustettiin tekemään
niitä. Ilmoituksiin reagoitiin niiden luonteen perusteella mm. järjestämällä lisäkoulutusta.
Potilasturvallisuuden koordinoinnista vastaa lasten ja nuorten klinikan potilasturvallisuusvastaava. Potilasturvallisuutta käsitellään toimialueen johtoryhmässä sään2014
INTO
nöllisesti
ja
toimialueen
klinikkakokouksessa.
Vuonna
(infektioturvallisuus) -verkkokoulutuksen suoritti 97 % ja KANTA- koulutuksen 63 %
henkilöstöstä. Jokaisella potilaalla on tunnistusranneke käytössä (pikkukeskosilla
ranneke on nilkassa).
Taulukkoon 6.3.8.8.on koottu keskeiset potilasturvallisuusmenettelyt Lasten ja
nuorten klinikalla vuonna 2014.
Toiminnan vertailua yliopistosairaaloiden välillä tapahtuu erilaisissa yhteisissä tapaamisissa. Itsearviointia tehdään vastuualueilla. Potilailta ja vanhemmilta tulevia
palautteita käsitellään säännönmukaisesti kaikilla tasoilla ja nämä ohjaavat toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Toimialue kehittää tiedottamista (myös sosiaalises118
TAULUKKO 6.3.8.8. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN LASTEN JA NUORTEN KLINIKASSA
VUONNA 2014.
Kyllä
Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa (kyllä/ei)
Kyllä
5
Kyllä
Kyllä
ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä (kahdella osastolla käytössä)
Osittain
Muut käytössä olevat tarkistuslistat (kotiuttaminen, potilaspaikan valmistelu)
4
Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2014 mennessä suorittaneiden osuus % henkilöstöstä
100
Käsihuuhdekulutus (l/1000 hoitopäivää)
164
Hoitoon liittyvät infektiot/100 hoitojaksoa
7,35
Lasten ja nuorten sairaanhoito (TO8A)
Lasten ja nuorten sairaanhoidon vastuualue (TO8A) vastaa 0-16(18) -vuotiaiden
lasten ja nuorten erikoissairaanhoitoa vaativasta poliklinikka- ja vuodeosastotoiminnasta VSSHP:n alueella lukuun ottamatta lastenkirurgiaa, neonatologiaa, hematologiaa ja lastenneurologiaa. Avosydänkirurgia ja akuutit elinsiirrot on keskitetty
HUS:iin. Vastuualueella hoidetaan myös ulkokuntapotilaiden aineenvaihduntasairauksia. Taulukossa 6.3.8.9. on esitetty lääkäri- ja hoitajavastaanottojen käyntimäärät
vuosina 2013 ja 2014.
TAULUKKO 3.8.9. LASTEN JA NUORTEN SAIRAANHOIDON VASTUUALUEEN LÄÄKÄRIJA HOITAJAVASTAANOTTOJEN KÄYNTIMÄÄRÄT VUONNA 2014.
Reumasairaudet
Suolistosairaudet
Käyntimäärät
Lääkärivastaanotto
2013
2014
2 074
2 244
1 940
1 677
Elinsiirto
Munuaissairaudet
Endokrinologia
72
187
1 595
74
278
1 693
20
22
Aineenvaihduntasairaudet
Sydänsairaudet
Astma
Diabetes
376
1869
1 187
1 531
495
1 840
1 631
1 432
354
210
298
173
324
244
88
291
231
70
-
-
36
229
466
5 072
25
282
619
5652
97
157
Poliklinikka
Sairaalahygienia toteutui hyvin. Henkilöstön influenssarokotuskattavuus oli 84 %.
Opetuspoliklinikka
Infektiosairaudet
Tubintorjunta
Kystinen fibroosi
Immuunipuutos
Sosiaalipediatria
Päivystys
Käyntimäärät
Hoitajavastaanotto
2013
2014
76
115
-
119
Lasten ja nuorten päiväsairaalassa (UC6) hoidetaan ja tutkitaan mm. reuma- ja
suolistotauteja sairastavia lapsia ja nuoria. Reuman hoitoon liittyviä nivelpistoja
hoidettiin vuoden 2014 aikana enenevässä määrin ilokaasusedaatiossa. Uusi toimintamalli vähensi merkittävästi potilaiden sairaalassa oloon kuluvaa aikaa sekä
leikkaussalien käyttöä voitiin suunnata muihin toimenpiteisiin. Sairaanhoitajat toteuttavat reuma-, suolisto- ja immunopuutossairauksiin liittyvät lääkeinfuusiot. Toimintamalli mahdollisti potilaille joustavampia hoitoon tuloaikoja, joista hyötyivät erityisesti koululaiset. Päiväsairaalan henkilökunnalle myönnettiin vuoden menestyjäpalkinto reumahoitoprosessin sujuvoittamisesta vuonna 2014.
Lasten ja nuorten teho-osastolla (UC8) hoidetaan tehohoitoa ja tehostettua valvontaa vaativia potilaita. Lasten ja nuorten teho-osasto toimii osana ortopedisen osaamiskeskuksen toimintaa, vastaten leikkauksen jälkeisen hoidon toteutuksesta. Lasten ja nuorten teho-osaston elvytysryhmä vastaa kokonaan U-sairaalan elvytyksistä. Vuoden 2014 aikana elvytysryhmä osallistui 30 elvytyspotilaan hoitoon.
Lasten ja nuorten osasto (UB5) vastaa laaja-alaisesti potilaiden vuodeosastohoidosta sekä neurologisten potilaiden kuntouttavasta hoidosta. Osastolla toimiva diabetespoliklinikka vastaa perheiden sekä päiväkotien ja koulujen henkilökunnan diabeteskoulutuksesta. Vuoden 2014 aikana lasten ja nuortenosasto kehitti moniammatillisesti kroonisten kipupotilaiden hoitoa ja henkilökunta kouluttautui neurologisten potilaiden hoitoon. Lasten ja nuorten osaston henkilökunnalle myönnettiin vuoden menestyjäpalkinto kroonisen kivun ja kivunhoitokuntoutuksen kehittämisestä.
Lasten ja nuorten infektio-osastolla (UC9) hoidetaan infektiotauteja sairastavia lapsia. Yleisempiä hoidettavia sairauksia ovat hengitystieinfektiot, yleistyneet ja vakavat infektiot ja muut kuumeiset infektiot. Osastolla toimiva kystistä fibroosia sairastavien potilaiden poliklinikka on kehittänyt toimintamalliaan, tarjoten potilaille ja perheille moniammatillisen tiimien tuen. Lasten ja nuorten päivystyspoliklinikalla (UC3)
hoidetaan VSSHP:n alueen erikoissairaanhoitoa tarvitsevat päivystyspotilaat. Puhelinneuvonta on tärkeä osa hoitotyötä. Vuoden 2014 aikana yksikössä toteutettiin
elvytyssimulaatiotoimintaa lasten ja nuorten klinikan henkilökunnalle.
Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella lasten ja nuorten sairaanhoidon vastuualueen (TO8A) kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty
liitetaulukossa 12.
Vastasyntyneiden sairaanhoito (TO8B)
Vastasyntyneiden sairaanhoitoon kuuluu kaikkien Tyksissä syntyneiden lasten vastasyntyneiden tarkastus (4202 vastasyntynyttä vuonna 2014), sairauksien seulonta
ja hoito. Tehohoitoa tai tehostettua valvontaa vastasyntyneiden teho-osastolla tarvitsi 565 lasta ja näistä hoidoista muodostui 6324 hoitopäivää vuonna 2014. Osa
vastasyntyneiden sairauksista on syntymän jälkeiseen aikaan liittyviä ja ohimeneviä, osa pitkäaikaisia synnynnäisiä sairauksia. Tärkeä potilasryhmä ovat pikkukeskoset (alle 1500 g tai alle 32 raskausviikkoa). Vuonna 2014 hoidettiin 71 pikkukeskosta. Riskisynnytykset keskitetään, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit sekä
Ahvenanmaa lähettävät Tyksiin äidit, joilla on uhkaava pikkukeskosen synnytys.
120
Hoitotuloksia seurataan osana kansainvälistä vertailutietokantaa (Vermont-Oxford
Network), jossa yli 950 sairaalan tietoja verrataan alle 1500 g painoisena tai alle 30
raskausviikolla syntyneiden keskosten osalta. Sairaalat ovat pääosin huippusairaaloita USA:sta ja muista kehittyneistä maista. Tyks on ollut vertailussa mukana jo
usean vuoden ajan. Kaavioissa 6.3.8.1-6.3.8.3 esitetään yhteenveto kuolleisuudesta ja keskosuuteen liittyvistä ongelmista. Pystysuoran janan sisään sijoittuu puolet
sairaaloista. Janan alapuolelle jää ’’paras neljännes’’ ja yläpuolelle ’’huonoin neljännes’’ sairaaloista. Koska tiedot kerätään lasten kotiutumisen jälkeen, uusin tieto on
saatavilla vuodelta 2013. Tyksin sijoittuminen eri muuttujien osalta näkyy vihreänä
pisteenä. Tyks on selkeästi edelleen maailman parhaassa neljänneksessä kun tarkastellaan kuolleisuutta ja keskosuuteen liittyviä ongelmia (kaavio 6.3.8.1).
KAAVIO 6.3.8.1. KUOLLEISUUS JA KESKOSUUTEEN LIITTYVÄT ONGELMAT VERMONT
OXFORD NETWORK SAIRAALOISSA
Kaaviossa 6.3.8.2 on esitetty kuolleisuus Vermont Oxford Networkin sairaaloissa
raskausviikkojen mukaan. Tykissä menehtyi vuonna 2014 vain viisi pikkukeskosta,
joista kolme syntyi ennen 24 raskausviikkoa.
Diagnoosit ovat kuvan järjestyksessä
Mort = kuolleisuus
Mort EED = kuolleisuus keskolassa (synnytyssalissa ennen keskolahoitoa kuolleet
poissuljettu)
Death or morb = kuolema tai jokin seuraavista diagnooseista
CLD = keskosen pitkittynyt keuhkosairaus
CLD <33 GA = keskosen pitkittynyt keuhkosairaus alle 33 raskausviikolla syntyneillä
PNTX = ilmarinta
Late bact inf = yli 3 vuorokauden iässä alkanut veren bakteeri-infektio
CNEG = ihostafylokokin aiheuttama veren bakteeri-infektio
NOSO = yli 3 vuorokauden iässä alkanut veren bakteeri-infektio, sis.ihostafylokokin
aiheuttamat
FUNGAL = veren sieni-infektio
Any late inf = kaikki yli 3 vuorokauden iässä alkaneet infektiot yhteensä
IVH = aivokammioverenvuoto
SIVH = iso aivokammioverenvuoto
ROP = keskosen silmänpohjamuutokset
SROP = hoitoa vaativat keskosen silmänpohjamuutokset
PVL = aivojen valkean aineen muutokset
NEC = keskosen suolistotulehdus
KAAVIO 6.3.8.2. KUOLLEISUUS VERMONT OXFORD NETWORKIN SAIRAALOISSA
RASKAUSVIIKKOJEN MUKAAN.
121
Kaaviossa 6.3.8.3. on nähtävissä, että sairaalahoitoajat (eloonjääneiden pikkukeskosten osalta) ovat Tyksissä keskimääräistä lyhyempiä kansainvälisesti vertailtuna.
KAAVIO 6.3.8.3. SAIRAALAHOITOAJAT ELOONJÄÄNEIDEN PIKKUKESKOSTEN OSALTA VERMONT OXFORD NETWORK SAIRAALOISSA.
Uusia vakavaa veri- tai syöpätautia sairastavia potilaita tulee hoitoon noin 30 vuosittain. Hoito suunnitellaan kansainvälisten hoito-ohjelmien mukaisesti ja potilaat
rekisteröidään näihin ohjelmiin. Kantasolusiirtotoimintaa valvotaan sekä FIMEAn
että JACIEn toimesta. Laadunvarmistuskäynnit toteutetaan 2–3 vuoden välein.
Hoitotuloksia seurataan vuosittain Pohjoismaiden tasolla. Leukemiaa tai kiinteitä
syöpiä sairastavista potilaista laaditaan vuosittain eloonjäämisennustekäyrät maittain. Kansainväliset syöpärekisterit analysoivat viiden vuoden välein eri maiden
hoitotuloksia. Tyksissä on aloitettu hoitotulosten analysointi ja vertailu pohjoismaisiin lukuihin, koska suomalaisia tietoja ei eri yliopistosairaaloiden tuloksista ole käytettävissä.
ALL eli akuutti lymfoblastileukemia on yksi yleisimmistä lasten syöpätaudeista.
Tyksissä noudatetaan Pohjoismaista hoito-ohjelmaa. Hoitotulokset ovat olleet keskimääräisen tason yläpuolella. Vuosina 1992–2000 diagnosoiduista lapsista kahden vuoden selviämisprosentti oli 91 % ja viiden vuoden 84 %. Vuoden 2000 jälkeen hoidettujen luvut olivat 94 % ja 90 %, kun vastaavat luvut Pohjoismaissa yhteensä olivat 90 % ja 87 %. Harvinaisemman eli akuutin myeloisen leukemian
(AML) osalta kahden vuoden selviämisennuste on 1990-luvun 50 prosentista noussut vuonna 2004 alkaneella ohjelmalla 90 % tasolle, kun se Pohjoismaissa oli keskimäärin
78 %.
Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella Vastasyntyneiden
vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty liitetaulukossa 13.
Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito (TO8C)
Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien vastuualueella hoidetaan oman erityisvastuualueen pahanlaatuiset veri- ja kasvaintaudit, joista suurimmat ryhmät ovat
akuutti leukemia ja aivokasvaimet. Lisäksi toteutetaan autologiset kantasolujensiirrot ja pääosin myös allogeeniset kantasolujensolusiirrot sekä otetaan potilaita näihin hoitoihin myös muista sairaanhoitopiireistä.
Syövän ja veritautien hoito kestää lapsilla vuosia ja on avohoitopainotteista. Potilaat käyvät 3–12 tuntia kestävillä hoitojaksoilla osastohoidon sijaan. Puhelinneuvonta on kasvava työmuoto.
Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella Lasten ja nuorten
veri- ja syöpäsairauksien vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty liitetaulukossa 14.
Syöpäpotilaita ja vaikeaa veritautia sairastaneita potilaita seurataan aikuisikään
saakka, vähintään viisi vuotta hoitojen päättymisestä. Saattohoitoa toteutetaan sairaalassa ja kotikäynnein. Uutena toimintana kehitetään aikuistuneiden lapsisyöpäpotilaiden myöhäisvaikutuspoliklinikkatoimintaa STM:n työryhmässä.
122
Lasten ja nuorten kirurgia (TO8D)
Lasten neurologia (TO8E)
Lasten ja nuorten kirurgian yksiköllä on vastuu eri lastenkirurgian alojen hoidon
järjestämisestä. Tavoitteena on myös päivystysaikainen tarkka diagnostiikka ja tarvittaessa myös definitiivisen hoidon järjestäminen lapsen sitä tarvitessa. Murtumakirurgiset toimenpiteet suoritetaan nk. liikennevalomallilla ajoittamalla leikkaustoimenpide päiväsaikaan, jolloin saavutetaan paras leikkaustulos optimaalisella henkilöstöresurssilla.
Lasten neurologian hoitoprosessien erityisiä kehittämiskohteita vuonna 2014 olivat
CP-vammaisten ja muiden pitkäaikaissairaiden lasten arviointi ja kuntoutus,
Käypä hoito -suositusten mukainen hoidon porrastus sekä epilepsiaa sairastavien
lasten tutkimukset ja hoito.
Vuosina 2014 yleisin toimenpide oli kyynärvarren murtumaleikkaus. Yleisimmät
toimenpiteet lukumäärineen on lueteltu liitetaulukossa 15. Eniten tehtiin tyräleikkauksia, umpilisäkkeen poistoja ja laskeutumattoman kiveksen korjauksia. Kaikkien
selkäleikkaukseen tulevien lasten ja nuorten tiedot (kliiniset havainnot, elämänlaatu, radiologiset muuttujat, perioperatiiviset tiedot ja komplikaatiot) kerätään laadun
varmistamiseksi etenevästi Tyksin Lasten selkärekisteriin.
Yksikköön hankittiin kuluvan vuoden aikana suuresti potilasturvallisuutta lisäävä Okaari navigaatiolaite, jonka avulla voidaan kuvata leikkauspotilaan selkäranka kolmiulotteisena tietokonekuvannuksella ja tämän jälkeen asettaa navigoimalla ruuvi
tarkasti selkänikamaan. Tekniikka parantaa etenkin uusintaleikkauksissa tai anatomisissa poikkeavuuksissa leikkaustarkkuutta ja vähentää komplikaatioriskiä.
Yksiköllä on vetovastuu kansallisessa The Finnish Paediatric Orthopaedic Study
Groupissa.
Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella lasten ja nuorten
kirurgisen vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty liitetaulukossa 16.
Tyksin lastenneurologian yksikkö on ollut mukana kansallisessa CP-hankkeessa
vuodesta 2008 lähtien. Tyksissä kaikki CP-vammaiset lapset arvioidaan kansallisen suosituksen mukaisin menetelmin. Vuonna 2014 suosituksen mukaisiin arviointimenetelmiin pystyi sitoutumaan vain 8/22 arviointiyksikköä Suomessa.
Lasten neurologian yksikkö on ollut mukana kehittämässä lasten ja nuorten klinikan
pitkäaikaislapsipotilaan hoitoprosessia. Suurella osalla pitkäaikaisprosessiin kuuluvista lapsista on neurologinen sairaus.
Suurin lasten neurologian potilasryhmä on epilepsiapotilaat. Näyttötutkimusten perusteella epilepsialääkkeiden pitoisuusmäärityksen ja verenkuvan systemaattinen
seuraaminen ei ole hyödyllistä ja verikokeet on pystytty kohdentamaan vain niihin
potilaisiin, joille se turvallisuussyistä on tarpeellista. Samoin tutkimusnäyttöön perustuva lasten aivojen kuvantamistutkimusten käyttö (pääsääntöisesti MRI) on keskeinen tekijä tutkimusten määrän hallinnassa.
Kehityskohteena VSSHP:n alueella on hoidon porrastus, koska vain osassa kunnista toimii moniammatillinen neurologinen kuntoutustyöryhmä. Tästä johtuen
Tyksin lastenneurologialla on tutkittu myös potilaita, jotka kuuluisivat perustason
hoitoon. Tämä on aiheuttanut haastetta hoitotakuussa pysymiselle.
Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella neurologisenvastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty liitetaulukossa 17.
123
Tutkimus- ja kehitystyö
Hoidon laatua seurataan ja kehitetään tutkimustyön avulla. Tyksin lasten ja nuorten
klinikka ja lastentautien oppiaine ovat tunnettuja johtamistaan suurista seurantatutkimuksista (endokrinologia/ diabetestutkimus, keskoslapset) sekä allergian, liikalihavuuden ja sepelvaltimotaudin riskien interventiotutkimuksista. Merkittäviä tutkimusaiheita ovat lisääntymisterveys, syöpätutkimus, suolistoimmunologian, infektiotautien ja rokotuksin torjuttavien tautien tutkimushankkeet. Tutkimustyö on aktiivista
ja klinikassa oli v. 2014 käynnissä 85 tutkimusprojektia. EVO-rahoitusta oli 0.549
M€ 44 tutkijalle. Ulkopuolisella rahoituksella klinikassa toimi 62 tutkijaa eripituisia
jaksoja v. 2014. Klinikka on erittäin suosittu erikoistumiskoulutuspaikka. Lastentautien opetuksesta voi lukea tästä linkistä.
VVM. Vanhemmat Vahvasti Mukaan (VVM) on vastasyntyneiden teho-osastolla
kehitetty koulutusmalli, joka edistää perhekeskeisiä hoitokäytäntöjä vastasyntyneiden tehohoidossa. Vastasyntyneelle vauvalle vanhempien tarjoama läheisyys ja
hoiva sekä orastava suhde heihin ovat elintärkeitä. Ne muodostavat vauvan kannalta keskeisen ja korvaamattoman kasvu- ja kehitysympäristön. Tyksin keskolassa on kehitetty toimiva VVM-koulutusmalli ja yksikkö toimii nyt myös kansallisena
koulutusyksikkönä, joka on jo kouluttanut monia vastasyntyneiden tehohoidon yksiköitä.
Syöpäjärjestöt, Tyksin erva-alueen syöpäkeskushanke ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kehitetään henkilöstön osaamista ja tuetaan potilaan osallistumista mm. uusilla teknologisilla ratkaisuilla (e-health). Kehitettävät toiminta- ja
koulutusmallit tarjotaan valtakunnalliseen käyttöön.
LASTENASIAINTALO. Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö ovat käynnistäneet laajassa yhteistyössä toteutettavan Lastenasiaintalo -hankkeen. Kyseessä on lapsilähtöisesti tuotettu poikkihallinnollinen erityispalvelu alle 18 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Lastenasiaintalo-hankkeen kehittämistyö
käynnistettiin vuonna 2014 Turun yliopistollisen keskussairaalan Lasten ja nuorten
klinikalla eri viranomaisten yhteistyönä toteutettavana uudenlaisena toimintamallina. Tavoitteena on luoda viranomaisille yhteistoiminnalliset puitteet väkivaltaa kokevan lapsen elinolojen turvaamiseksi, lapseen kohdistuvan rikosepäilyn selvittämiseksi sekä lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
STEP eli Selviytyjien terveys ja elämänlaatu paremmaksi -hankkeessa kehitetään
uutta toimintamallia lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusseurannan järjestämiseksi. Myöhäisvaikutuspoliklinikkatoiminta on alkanut ja hankkeeseen sisältyy mm. kustannusvaikuttavuuden analysointi. Yhteistyökumppaneita
ovat Syöpäjärjestöt, Tyksin erva-alueen syöpäkeskushanke ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kehitetään henkilöstön osaamista ja tuetaan potilaan osallistumista mm. uusilla teknologisilla ratkaisuilla (e-health). Kehitettävät toiminta- ja
koulutusmallit tarjotaan valtakunnalliseen käyttöön.
SASKE. Synnynnäisten aineenvaihduntatautien seulontaa on tutkittu VSSHP:n
alueella ns. Neopilot -hankkeena. Vuonna 2013 seulontaa tarjottiin kaikille synnyttämään tuleville perheille Turussa ja Salossa. Syksyllä 2014 HYKS ja asteittain
koko HUS-piiri liittyi mukaan seulontaan. Sairaanhoidollisten palvelun tulosalueelle
(SAPA) perustetiin seulontakeskus SASKE ja toimintaan liitettiin uudenlainen kliininen verkostoyhteistyö Turun ja Helsingin välillä.
Hoitotyön alalla on useita kehitysprojekteja. KiKe -hanke on yhtenäistänyt kirjaamiskäytäntöjä. HoiVa -potilas hankkeessa kehitettiin pitkäaikaispotilaiden hoidon
koordinointia ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämistä prosessikuvauksella. Hoitohenkilökunnan liikkuvuus oli keskeinen osa lasten ja nuortenklinikan toimintakulttuuria. Vuoden 2014 aikana kehitettiin henkilöstöresurssien tehokasta käyttöä hoitohenkilökunnan palautteiden myötä.
CP -HANKE. Tyksin lastenneurologian yksikkö on ollut mukana kansallisessa CP
-hankkeessa vuodesta 2008 lähtien ja varhaisen kuntoutuksen ja perheiden auttamiseksi on kehitetty systemaattinen toimintamalli.
Vuonna 2014 perustettiin moniammatillinen Kipukuntoutustyöryhmä, joka arvioi lähetteiden perusteella tarvetta kipukuntoutukselle, esimerkiksi vaikea-asteisesta
kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden kohdalla.
Vuonna 2014 lasten ja nuorten klinikalla valmistui 6 väitöskirjaa ja 116 julkaisua.
124
Laatupoikkeamat
Hoidon poikkeamia seurataan sairaalainfektiorekisterillä ja eräiden yleisten laatuindikaattoreiden avulla.
Lasten ja nuorten klinikalta ilmoitettiin SAI-rekisteriin vuonna 2014 yhteensä 400
infektiota (403 vuonna 2013). Vuonna 2014 infektioiden määrä oli 7,35 sataa hoitojaksoa kohti. Yleisin infektioluokka Lasten ja nuorten klinikalla vuonna 2014 olivat
sepsisluokan infektiot, joita oli139 infektiota eli 34,55 % kaikista ilmoitetuista
infektioista (163 vuonna 2013). Veriviljelypositiivisia sepsiksiä oli 21 (24 vuonna
2013) ja kliinisiä sepsiksiä 118 (139 vuonna 2013).
Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt:14
T-ryhmän komplikaatiot lastenkirurgiassa: 1,2 sataa hoitojaksoa kohti
125
6.3.9. Asiantuntijapalveluiden potilaspalvelut
Palveluyksiköt
Alueellinen apuvälinekeskus
1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA TULOKSET
Asiantuntijapalvelut tuottivat alueellisen apuvälinekeskuksen, fysioterapian, lääketieteellisen fysiikan, kuntoutusohjauksen, puheterapian, psykologien, ravitsemusterapian, sosiaalityön ja toimintaterapian palvelut Tyksin toimi- ja palvelualueiden ja
yhteispäivystyksen potilaille. Toimialueille työpanoksina tuotettiin noin 120 henkilötyövuotta, mikä oli 12 henkilötyövuotta enemmän kuin oli alun perin sovittu. Suoraan potilastyöhön kohdentui noin 121 000 työtuntia niissä yksiköissä, joissa oli
käytössä ko. tiedon mahdollistava potilastietojärjestelmä ja tieto oli kirjattu. Lisäksi
toteutui kuntalaskutettavia käyntejä 2 588.
2. ASIAKASPALAUTTEET
QPro potilaspalautteita tuli vain muutama ja ne olivat pääsääntöisesti positiivisia.
Alueelliseen apuvälinekeskukseen tuli jonkin verran palautetta siitä, että huollon
tavoitettavuus puhelimitse ei aina toteudu ja toimintamallia kehitettiin tältä osin.
Suoraa potilaspalautetta tuli työntekijöille ja se oli pääsääntöisesti kiitettävää.
Toimi-alueilta saatu palaute oli hyvää.
Palautteet käsiteltiin yksiköissä,
osastokokouksis-sa ja tarvittaessa johtoryhmässä.
Vuonna 2014 Asiantuntijapalvelut sai 5 HaiPro-ilmoitusta. Näistä yksi oli läheltä pititilanne ja muut olivat tapahtui potilaalle -tilanteita. Palautteet kohdentuivat alueelliseen apuvälinekeskukseen, fysioterapian ja ravitsemusterapian yksiköihin.
Kahdessa tapauksessa ei oltu saatu lähetettä ja muissa oli jokin muu tarkentamaton tilanne.
Lähetteitä tuli noin 300 ja apuvälinekeskuksessa oli 2 334 potilaskäyntiä vuonna
2014. Käynneillä arvioitiin potilaille lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä kuten
liikkumisen ja puheen korvaavia kommunikaation apuvälineitä. Alueellisen apuvälinekeskuksen potilaspalautteet koskivat pääasiassa apuvälinehuoltoa ja sen henkilökunnan tavoittamisen ongelmia. Apuvälinekeskuksessa aloitettiin kehittämistyöt
koskien huollon tavoitettavuutta. Kehittämistyö jatkuu vuodelle 2015. Apuvälinekeskuksen toimintaa ohjaavat osaltaan oma toimintakäsikirja ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälineiden toimintakäytäntö.
Fysioterapia
Fysioterapiapalvelut muodostuivat suurelta osin erilaisista toimintakyvyn arvioinneista ja akuutin tilanteen fysioterapiasta. Fysioterapeutit tekivät laajoja liikkumisja toimintakyvyn, jatkoterapian sekä apuvälinetarpeen arviointeja osana moniammatillista tiimiä. Arvioinnit liittyivät potilaiden kuntoutussuunnitelmiin (vakuutusyh–
tiöt, Kela). Jonkin verran annettiin vaativan tason pitkäkestoista fysioterapiaa.
Pidempikestoisen fysioterapian potilaat ohjattiin oman terveyskeskuksen, Kelan tai
tietyissä tapauksissa ostopalveluiden piiriin. Fysioterapiassa arvioitiin potilaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita. Fysioterapian menetelmiä
ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia. Lisäksi fysioterapiaan kuuluu apuvälinepalvelut, jatkoterapian järjestäminen ja dokumentointi.
Kuntoutusohjaus
Kuntoutusohjauksen palveluita ovat potilaan tilanteen selvittäminen ja arviointi,
potilaan kuntoutumisen ja kuntoutusohjauksen suunnittelu, sairastumiseen ja vammautumiseen sekä palveluihin ja tukitoimiin liittyvä ohjaus. Lisäksi palveluihin
kuuluvat kasvatusta ja koulunkäyntiä tukeva ohjaus, ammattiin ja työelämään liittyvä ohjaus, elinympäristössä selviytymistä tukeva toiminta, apuvälinepalvelut ja
ensitiedon antaminen ja sopeutumisvalmennuksen järjestäminen. Kuntoutusohjaajaan voivat ottaa yhteyttä potilas itse tai hänen läheisensä sekä hoitoja kuntoutushenkilökunta sekä muut yhteistyötahot. Kuntoutusohjaus on potilaalle maksutonta.
127
Kuntoutusohjauksella edistettiin pitkäaikaissairaiden ja/tai vammautuneiden kuntoutusta tarvitsevien eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien potilaiden jokapäiväistä selviytymistä ja toimintamahdollisuuksia sekä vaikutettiin potilaan ja ympäristön suhteeseen. Kuntoutusohjaajapalveluita toteutettiin myös koti-, päiväkoti-,
koulukäynteinä.
Puheterapia
Puheterapeutit hoitivat lasten ja aikuisten kommunikointiin, puheen ymmärtämiseen, puhumiseen, ääneen, nielemiseen ja syömiseen sekä puhekyvyttömyyteen
liittyviä häiriöitä. Puheterapeuttien tehtävänä oli arvioida häiriön laatu ja sen aiheuttama haitta- ja vaikeusaste. Työ painottui sairaanhoidon porrastusjärjestelmän
mukaan vaativan tason tutkimusten tekemiseen, hoitoja kuntoutussuunnitelman
laadintaan moniammatillisessa työryhmässä, vaikea-asteisten ja/tai erityisperehtyneisyyttä vaativien häiriöiden puheterapiaan sekä kommunikoinnin apuvälinearvioihin. Kun tarvittiin pitkiä puheterapiajaksoja, ne ohjattiin perusterveydenhoitoon tai
lähetettiin yksityiselle ammatinharjoittajalle ostopalveluosoituksella tai vaikeavammaisuuskriteerein Kelan kustantamaan puheterapiaan. Puheterapiasta on
Varsinais-Suomessa pulaa, joten jatkohoidon järjestelyt olivat joskus haasteellisia.
Psykologipalvelut
Psykologit tuottivat palveluita neurologisille lapsi- ja aikuispotilaille, kroonisista kivuista kärsiville potilaille, kuulon ja näönkuntoutuksen potilaille sekä jossain määrin
myös syöpäpotilaille. Palveluita toteutettiin osana moniammatillista yhteistyötä, ja
niitä suunnattiin sekä yksilöille että ryhmille. Erityisesti lasten ja nuorten hoitoja
kuntoutusprosesseissa korostui yhteistyö perheen ja muiden läheisten kanssa.
Keskeisiä työmuotoja olivat laajuudeltaan ja luonteeltaan erilaiset psykologiset tutkimukset ja psyykkisen toimintakyvyn arviot, yksilöllinen ja ryhmille suunnattu
kuntoutus sekä potilaiden ja heidän läheistensä ohjaus ja neuvonta. Psykologit
osallistuivat kuntoutussuunnitelmien laatimiseen sekä ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden sekä niitä tukevien lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteiden suunnitteluun ja järjestämiseen. Tarvittaessa annettiin suosituksia lasten ja nuorten
päivähoito- ja kouluratkaisuista sekä näihin liittyvistä tukitoimenpiteistä.
Psykologien työnkuvaan on perinteisesti kuulunut myös erilaisia koulutus- ja
opetustehtäviä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Vahva ammatillinen osaaminen on tärkeä laadunhallinnan osatekijä.
Ravitsemusterapia
Ravitsemusterapiassa potilasvastaanotoilla ravitsemusterapeutit suunnittelivat,
ohjasivat ja seurasivat eri sairauksien hoidossa tarvittavien ruokavalioiden toteutusta sekä arvioivat ruokavalion ravitsemuksellista riittävyyttä. Ravitsemushoito on osa
potilaan kokonaishoitoa, ja sen tarkoituksena on edistää potilaan toipumista ja
hyvinvointia sekä pärjäämistä ruokavaliohoitoa vaativan sairauden kanssa.
Tyypillisimpiä tilanteita, joissa potilaat saivat ravitsemusterapiaa, olivat lihavuus
(lihavuuskirurgia ja konservatiivinen laihdutus), syöpätaudit, nielemisvaikeuksien tai
muun tilanteen takia kehittynyt vajaaravitsemus, munuaissairaudet, letkuruokintaan
liittyvät tilanteet, ruoka-allergiat ja keliakia, syömishäiriöt, lasten kasvuongelmat ja
aineenvaihduntasairaudet.
.
Ravitsemusterapiaresursseja ei ole aluesairaaloissa lukuun ottamatta Salon ja Loimaan aluesairaaloiden ostopalvelun kautta hankkimaa ravitsemusterapeutin vastaanottotoimintaa (muutama päivä kuukaudessa). Varsinais-Suomen alueella perusterveydenhuollossa ravitsemusterapeutteja on vain Turussa ja Salossa, joten
poikkeuksellisen suuri osuus ravitsemusterapiaa tarvitsevista alueen potilaista ohjautuu erikoissairaanhoidon ravitsemusterapeuteille, eikä potilaita voi lähettää ravitsemusterapian osalta jatkohoitoon.
Potilastyön lisäksi ravitsemusterapeutit kouluttivat henkilökuntaa osastotunneilla,
meetingeissä ja alueellisissa koulutuksissa sekä osallistuivat toimialuilla ravitsemushoidon kehittämishankkeisiin.
128
Sosiaalityö
Sairaalasielunhoito
Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän tuottamia palveluita toimialueiden potilaille, sekä sosiaalityöntekijän sairaanhoitopiirin henkilökunnalle antamaa konsultaatiota. Sosiaalityöntekijöiden tehtäviin kuuluivat sosiaalivakuutuksen, sosiaali-,
terveys- ja kuntoutuspalvelujen ohjaus ja neuvonta sekä tarvittaessa hakemusten
ja valitusten teossa avustaminen, sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen potilaan
voimavarojen lisäämiseksi psykososiaalisin keinoin, viranomaisyhteistyö sekä moniammatillisen työryhmän tai verkoston kanssa tehtävä yhteistyö.
Sairaalapapit tukivat potilailta ja heidän omaisiaan sairauden ja onnettomuuksien
herättämien elämänarvoja ja elämänkatsomusta koskettavien kysymysten käsittelyssä. Näitä kysymyksiä käsiteltiin tarvittaessa myös henkilökunnan kanssa erilaisissa purkuryhmissä ja keskustelutilaisuuksissa (20 kertaa). Sairaalapapit olivat
mukana VSSHP:n TraPu eli traumaattisten tilanteiden purku- toiminnassa. Sairaalapapit antoivat henkilökunnalle ja terveydenhoidon opiskelijoille koulutusta osaamisalueensa kysymyksissä (hengellisten ja henkisten kysymysten huomiointi saatto- ja muussa hoidossa, erilaiset eettiset kysymykset, vuorovaikutustilanteet yms.).
Näitä koulutustilaisuuksia oli 98 tuntia. Työnohjaajakoulutuksen saaneet sairaalapapit (2/3) antoivat työnohjausta sairaanhoitopiirin henkilöstölle yhteensä 112 tuntia. Erilaisia säännöllisesti kokoontuvia henkilökunnan työhyvinvointia tukevia keskusteluryhmiä kokoontui 120 kertaa. Tilastoituja potilaiden ja omaisten kanssa käytyjä keskusteluja oli 1 006. Kirkollisia toimituksia oli 260.
Sosiaalityö tarjoaa palveluita tarpeen mukaan. Potilaat ja heidän omaisensa voivat
myös itse ottaa yhteyttä suoraan sosiaalityöntekijään, jolloin sosiaalityöntekijä määrittää käynnin tarpeen.
Toimintaterapia
Toimintaterapiapalveluiden tavoitteena oli selvittää potilaiden toiminnalliset ongelmat itsestä huolehtimisen, työn ja tuottavuuden sekä vapaa-ajan alueilla. Toimintaterapeutit tekivät laaja-alaisia arviointeja sekä suunnittelivat terapiansa arviointien
pohjalta potilaille, jotka olivat akuutissa toipumisvaiheessa sairauden toteamisen tai
leikkauksen jälkeen. Akuuttivaiheen terapiassa potilaiden toimintakyky pyrittiin saamaan parhaalle mahdolliselle tasolle ja potilaita valmisteltiin kuntoutuksen seuraavaan vaiheeseen.
Terapiatyössä korostui potilaan itsestä huolehtimisen taitojen sekä kognitiivisten
valmiuksien ja taitojen arviointi ja harjoittelu. Toimintaterapia sisälsi mm. yksilöllisten lastojen valmistamista virheasentojen ehkäisyyn ja käsileikkausten jälkihoidoksi, apuvälineiden sovitusta ja käytön opettelua, potilaan ja hänen läheistensä ohjaamista sekä erilaisten harjoitusohjelmien laatimista nivelliikkuvuuksien, tunnon,
voiman ja kestävyyden parantamiseksi. Turvallisen kotiutumisen suunnittelu sekä
mahdollisen jatkoterapian järjestäminen olivat olennainen osa akuuttivaiheen toimintaterapiaa.
129
6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito)
1.TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Totek tuottaa avohoitokäyntejä kipupoliklinikalla ja hengitystukiyksikössä. Molempien yksiköiden toiminta on lisääntynyt. Lähetteiden kokonaismäärä kipuklinikalle
lisääntyi lähes 40% ollen 683 vuonna 2014. Avohoitokäyntien lukumäärät
vuosina 2012-2014 on esitetty taulukossa 6.3.10.1.
Totek-palvelualue tuottaa Tyksin toimialueille leikkaussali- ja tehohoitopalvelut.
Lisäksi Totek vastaa VSSHP:n alueella kroonisen kivunhoidon sekä hengityshalvauspotilaiden hoidosta. Totekin hengitystukiyksikkö huolehtii myös neuromuskulaarisista syistä hengitysvajeesta kärsivien potilaiden hoidon seurannasta ja koordinoinnista sairaanhoitopiirissä.
Vuonna 2014 suoritettiin Tyksin 49 leikkaussalissa yhteensä noin 32 850 toimenpidettä. Lisäksi synnytysosastolla tehtiin noin 2200 synnytyspuudutusta. Toimenpiteiden määrä oli suunnilleen samansuuruinen kuin edellisvuonna, mutta käytetty leikkaussaliaika lisääntyi n. 7 %, mikä heijastaa sitä, että hoito keskittyy yhä sairaampiin potilaisiin ja vaativimpiin leikkaustyyppeihin.
Teho-osastolla hoidettiin 1718 potilashoitojaksoa ja yhteensä 6066 hoitopäivää
vuoden 2014 aikana. Keskimääräinen hoitoaika oli 3,5 vrk. Määrät olivat aikaisempien vuosien tasolla. Teho-osaston valtakunnallisessa ylipainehappihoitokeskuksessa hoidettiin 95 ylipainehappihoitoa tarvitsevaa potilasta eri puolilta Suomea,
jotka saivat yhteensä 503 hoitokertaa. Teho-osaston elvytysryhmä hälytettiin 133
käynnille vuodeosastoille. Teho-osaston konsultaatiohoitajien käyntejä vuodeosastoille tehtiin 349 kpl.
Kipuklinikalla toteutui 4 784 käyntiä tai soittoa vuonna 2014. Hengitystukiyksikön
hoidossa oli 11 hengityshalvauspotilasta ja seurannassa noin 160 hengitysvajepotilasta.
TAULUKKO 6.3.10.1. TOTEKIN AVOHOITOKÄYNNIT VUOSINA 2012-2014.
2012
2013
2014
TOTEK (aik.Atek)
Käynnit yhteensä
3 686
4 406
5 467
Kipupoliklinikka
VSSHP hengitystukiyksikkö
3 525
161
3 734
672
4 784
683
Teho-osaston toimintaluvut on kuvattu taulukossa 6.3.10.2.
TAULUKKO 6.3.10.2. TEHO-OSASTON TOIMINTALUVUT VUOSINA 2012-2014.
Tehohoitopotilaiden hoitojaksoja
2012
1 669
2013
1 681
2014
1 718
Tehohoito- ja tehovalvontapäivät
6 389
6 281
6 066
Eristys: hoitopäiviä
347
372
391
Ylipainehappihoito: potilaita
117
85
95
Ylipainehappihoito: hoitokertoja
764
512
503
Elvytysryhmän käyntejä vuodeosastolla
135
150
133
MET -hoitajan seurantakäyntejä vuodeosastolla
62
67
53
Konsultaatiohoitajan käynnit
252
356
349
Potilaskuljetuksia toiseen sairaalaan (saattaja teholta)
49
60
39
Leikkausmäärien kehitys vuosina 2011-2014 on esitetty taulukossa 6.3.10.3.
Leikkausosastojen käyttöasteet vaihtelivat 69-76 % välillä, mikä on hyvää kansallista keskitasoa. Huomionarvoista on, että erityisesti T-Totekissa noin 65 % kaikesta toiminnasta oli päivystysluonteista. U-Totekin toimintaa häiritsivät U-sairaalan
sisäilmaongelmista johtuneet remontit ja väistöt. Naistentautien leikkausosasto toimi vaillinaisissa tiloissa lähes 6 kk ja korvaleikkausosastolla tehtiin kaksi suurta
muuttoa.
TAULUKKO 6.3.10.3. LEIKKAUSTOIMINNAN LUKUMÄÄRÄT VUOSINA 2012-2014.
TOTEK (aik.Atek)
2012
2013
2014
Toimenpiteet yht.
33 927
32 277
32 850
Päivystykset
8 168
8 512
9236
24 %
26 %
28 %
10 923
10 079
10 537
32 %
31 %
32 %
2 213
2 264
2 203
päivystysten osuus %
Päiväkirurgia (sis.polikliiniset)
päiväkirurgian osuus %
Synnytyspuudutukset
131
Hoitoon pääsy
2. ASIAKASTULOKSET
Hoitotakuun piiriin kuuluvaa toimintaa Totekissa on pääasiassa kipuklinikalla. Kipuklinikalle tuli lähetteitä vuonna 2014 yhteensä 683 kappaletta. Merkittävästi lisääntynyt lähetteiden määrä vuoden 2014 aikana edellytti yhden ylimääräisen erikoislääkärin sijoitusta kipuklinikalle yli puolen vuoden ajaksi. Taulukossa 6.3.10.4. on
esitetty vuoden 2014 hoitoon pääsyluvut.
Taulukossa 6.3.10.5. näkyy koko Totekin saama potilaspalaute vuodelta 2014.
Palautteen saaminen on haasteellista Totekissa, johon kuuluvat leikkausosastot,
teho, kipuklinikka ja hengitystukiyksikkö. Suurin osa leikkausosastojen palautteesta
ohjautuu suoraan toimialueille. Eniten palautetta tulee teho-osastolle, missä palautetta antavat yleensä omaiset. Vuonna 2014 teho-osastolle tuli kiitoksia 26:ssa palautteessa ja moitteita kahdessa palautteessa. Jatkossa tarkoituksena on lisätä palautteen määrää erityisesti päiki -yksiköissä ottamalla käyttöön uusia sähköisiä
palautteenantomenetelmiä, kuten mobiilipalaute.
TAULUKKO 6.3.10.4. HOITOON PÄÄSYN MEDIAANIAJAT JA OSUUDET HOITOTAKUUN
YLITTÄNEISTÄ TOTEKISSA 31.12.2014
TOTEK (Kipuklinikka)
Lähetteet*ja niiden käsittelyaika
Hoidon tarpeen arviointia odottavat
Hoitoa odottavat
Lukumäärä
254
Odotusajan Hoitotakuun raja
mediaani
yli (%)
3
0,4 %
1
26
0
111
27
0
* kumula ivien koko vuodelta, lähe eissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit
TAULUKKO 6.3.10.5. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN VIITEEN KYSYMYKSEEN SEKÄ KIVUN HOIDON TOTEUTUMISEEN VUOSINA 2013
JA 2014.
Kysymys
VUOSI 2013
ka
4&5
(%)
40
4,8
93
40
4,6
88
27
4,7
93
3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta
oli ymmärrettävää
40
4,8
98
26
4,5
85
4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani
6. Kipujani ja oireitani hoidettiin riittävästi
34
4,7
91
24
4,2
88
39
4,5
85
28
4,2
82
39
4,7
92
26
4,5
92
n
VUOSI 2014
ka
4&5
(%)
26
4,6
92
n
n:vastanneiden lukumäärä
4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5
Totekin toimintaan kohdistettuja selvityspyyntöjä potilasvakuutuksista oli 2 kappaletta vuonna 2014.
132
Laadunhallinta
Totekin toiminnan perustavoitteet ovat turvallisuus, joustavuus ja tehokkuus. Potilasturvallisuuden kannalta tärkein tekijä on koko henkilökunnan osaaminen, jota
Totekissa kehitetään systemaattisesti sekä yksilö- että tiimitasolla. Totekin toimintakäsikirja, joka on kaikkien helposti saatavilla intranetissä, sisältää keskeiset yleiset
ja toimipaikkakohtaiset toimintaohjeet (kaikkiaan n. 100 ohjetta).
Totekin edeltäjä Atek on Euroopan anestesiayhdistyksen (ESA) akkreditoima koulutusyksikkö. Akkreditointi on voimassa vielä vuoden 2015. Totek osallistuu myös
erikoistuvien lääkäreiden koulutuksen kansalliseen auditointiin. Lisäksi erikoistuvat
lääkärit osallistuvat vuosittain syksyisin Euroopan anestesiayhdistyksen kirjalliseen
tenttiin (ESA:n ITA-tentti) osana koulutustaan.
Erikoistuvien lääkäreiden koulutus tapahtuu rakenteisen perehdytysohjelman mukaisesti, johon sisältyy määrämittainen koulutusjakso eri toimipisteissä. Erikoistuvien lääkäreiden tukena on kaksi tutor-lääkäriä, jotka vastaavat erikoistumiskoulutuksen käytännön toteutumisesta. Jokainen erikoistuva lääkäri ja useat erikoislääkäreistä osallistuvat vuosittain simulaatioharjoituksiin, joissa valmistaudutaan keskeisiin työssä mahdollisesti kohdattaviin hätätilanteisiin. Suuri osa simulaatioharjoituk-
sista on moniammatillisia tiimiharjoituksia, joissa harjoitellaan yhteistyötä eri henkilöstöryhmien välillä yli klinikkarajojen. Kaikki lääkärit suorittavat säteilyturvallisuuskurssin viiden vuoden välein. Sisäiseen täydennyskoulutukseen kuuluu viikottainen koulutusmeeting (1 t) ja erikoistuville lääkäreille kuukausittain järjestettävä
neljän tunnin koulutusiltapäivä.
Totekin kaikki sairaanhoitajat suorittavat ”Lääkeosaaminen verkossa” -kurssin viiden vuoden välein. Teho-osastolla on otettu käyttöön ”laiteajokortti” viime vuonna ja
leikkausosastoille on vastaava versio kehitteillä. Verkkopohjaisen potilasturvallisuuskurssin suoritti vuoden 2014 aikana 83 % Totekin henkilökunnasta.
Jokaisessa toimipisteessä tehdään vuosittain nk. ”turvakierros”, jossa perehdytään
osastokohtaisesti hätätilannevalmiuteen. Tähän sisältyy mm. kaasusulkujen, sähkökatkaisimien, vesihuuhtelupisteiden, poistumisteiden ja kokoontumispaikkojen tarkistaminen sekä valmentautuminen potilaiden siirtotapahtumaan hätätilanteessa,
väkivaltatilanteessa jne. Vuoden 2014 aikana Turvakierrokseen lisättiin myös yksikkökohtainen ohjeistus tietoliikennekatkoksia varten.
Sekä tehohoidon että leikkaustoiminnan tulosta arvioidaan kansalliseen vertaisarvion pohjalta (BM-OR ja BM-ICU). Tavoitteena on jatkuvasti hioa ja parantaa toimintojen sujuvuutta yhdessä toimi- ja vastuualueiden kanssa lean-periaatteiden mukaisesti. Vuoden 2014 aikana erityiskohteena olivat neurokirurgian ja traumatologian
leikkausprosessit.
133
TAULUKKO 6.3.10.6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ
OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN TOTEKISSA VUONNA 2014.
Totek pyrkii potilasturvallisuuden varmentamisessa yhtenäisiin toimintatapoihin ja
käytäntöihin. Palvelualueen Turva-ryhmässä on vuoden 2014 aikana ollut esillä
ISBAR käytännön yhtenäistäminen erityisesti toimenpiteeseen tulevien potilaiden
esitietojen ja preoperatiivisen prosessin varmentamiseksi, leikkaustiimin tarkistuslistan modifiointi ja käytön tehostaminen, toimintaohjeiden systematisointi, Turvakierrosten standardointi sekä laiteturvallisuuden järjestelmällinen haltuunotto lain
edellyttämin velvoittein.
säännöllisesti
Työryhmän kokoontuminen
HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden
lukumäärä
Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttö on nopeasti levinnyt kaikkiin leikkausyksiköihin
sairaanhoitopiirissä. Tarkistuslistaan on mahdollista tehdä erikoisalakohtaisia
muunnoksia, jotta se palvelee mahdollisimman hyvin kyseisen alan leikkaustoiminnan turvallisuutta. Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Tyks tulosalueella esitetään taulukossa 6.3.10.6.
Vuoden aikana henkilökunta raportoi 701 vaaratapahtumailmoitusta (HaiPro), joka
on reilu 3 % vähemmän kuin edellisvuonna. Eniten ilmoitettiin tiedon kulkuun ja tiedon hallintaan (28 %), lääkehoitoon (17 %) sekä laiteturvallisuuteen (14 %) liittyvistä tapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten käytössä olleet toimintatavat (16 %) sekä puutteellinen tiedon kulku tai kommunikointi (14 %).
Totek palvelualueella saatettiin vuoden 2014 aikana joka yksikköön ISBARraportointikäytäntö, jonka toteutumista edistettiin vastuualuepalaverein. Raportoinnin muistikortin lisäksi tiedon kulkua ja kommunikointia kehitettiin teho-osastolla
Formula 1-mallin mukaisen potilaan vastaanoton keinoin. Loppuvuodesta käynnistettiin järjestelmällinen laiteturvallisuuden kehittämistyö, joka todentuu vastuutahojen, ilmoituskäytäntöjen sekä seurantajärjestelmän selkiyttämisen myötä vuoden
2015 aikana. Potilasturvallisuusmenettelyt on koottu taulukkoon 6.3.10.6
Leikkaustiimi tarkistuslistan käyttöaste % Operaan kirjatuista
Alkutarkistus
Aikalisä
Lopputarkistus
Muut käytössä olevat tarkistuslistat (mm. ICU Formula raportointi ja
Status, UA2B leikkaussuunnittelu, ICU laitepassi)
GTT
Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suorittaneet % henkilöstöstä (31.12.2014 mennessä)
Käsihuuhdekulutus
TEHO-OSASTO (l/1000 hpv)
LEIKKAUSOSASTOT (l/1000 tmp)
Kulutus leikkausosastoilla A, K, T, U yhteensä
TEHO-OSASTO (HLI/100 hoitojaksoa)
LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT (HLI/100 toimenpidettä)
Pinnallinen leikkaushaavainfektio (0,4)
Syvä leikkaushaavainfektio (0,3)
Leikkausalue/elininfektio (0,5)
Kyllä,
Joka kokouksessa
Kyllä
6
53
Kyllä
Kyllä
Kyllä
81 %
59 %
67 %
Useita
Ei
83
151,3
319,2
7,74
1.2
134
KAAVIO 6.3.10.2. LEIKKAUSPOTILAIDEN ASA-LUOKKIEN JAKAUMAT.
Leikkaustoiminnan laatua seurataan säännöllisesti toiminnan sujuvuutta kuvaavilla
mittareilla, kuten päiväkirurgisten leikkausten ja leiko-toiminnan määrät, leikkaussalien ja leikkauskiintiöiden käyttöaste, päivystystoimenpiteiden jakaumat työvuoroittain, odotusajat leikkauksiin, peruutusten syyt ja valvonta heräämössä.
Toiminnan tehokkuutta kuvaa mm. leikkaussalien käyttöaste ja odotusajat leikkauksiin. Leikkaussalien tuntimäärät ja käyttöaste on taulukossa 6.3.10.7. Saliaika on
kasvanut vuodesta 2013 noin 4 300 tuntia.
TAULUKKO 6.3.10.7. SALIAIKA JA LEIKKAUSSALIEN KÄYTTÖASTE TOTEKISSA VUOSINA 2013 ja 2014.
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
Saliaika tuntia/vuosi
Käyttöaste
ASA 1
Totek vastuualue
A-Totek
2013
2014
2013
2014
6 414
8 215
67 %
74 %
K-Totek
11 824
11 410
74 %
71 %
T-Totek
25 216
27 840
81 %
76 %
U-Totek
17 915
18 239
72 %
69 %
ASA 2
ASA 3
2013
ASA 4
ASA 5
2014
Potilaiden yleiskunto vaikuttaa anestesian ja toimenpiteen sujumisen. Kaaviossa
6.3.10.2 on hoidettujen potilaiden yleiskuntoa kuvaava ASA-luokka viimeisen kolmen vuoden aikana (1= terve, 5 = kuolemansairas potilas, jonka arvioitu elinaika
ilman leikkausta on alle 24 t).
135
Tehohoito
Tehohoidon laatua (benchmarking) seurataan Intensium-konsortion ylläpitämän
rekisteritiedon avulla. Keskeiset vertailutiedot ja neljän vuoden kehitys on kuvattu
taulukossa 6.3.10.8. Lisää tehohoidon tunnuslukuja ja tuloksia on kuvattu toimialueiden raporttien yhteydessä.
TAULUKKO 6.3.10.8. TEHOHOITO TYKSIN TEHO-OSASTOLLA 2011–2014: VERTAILU
YLIOPISTO- JA KESKUSSAIRAALOIHIN SUOMESSA (LÄHDE: BM-ICU LAATUTIETOKANTA 1/2015).
Yliopistosairaalat
Lääketutkimus xenonin yhdistämisestä hoidollisen alilämmön aiheuttamiseen
Lääketutkimus SAV- potilailla dexmedetomidinen vaikutuksista aivojen autoregulaatioon ja hapen saantiin
Tutkimus elvytysryhmän taktiikkamallin kouluttamisesta
Aivovammapotilaiden seurantatutkimus ’’TBIcare’’
SAH-Heart tutkimus, jossa selvitetään SAV-vuodon sydänvaikutuksia
Rich-Art monikeskustutkimus, jossa tutkitaan ylipainehappihoidon tehoa
sädekystiittiin
Yhteiseurooppalainen APRICOT-tutkimus, jossa tutkitaan lasten anestesioiden
haittatapahtumia ja niiden riskitekijöitä.
Tyks
Tyks
Tyks
Tyks
2011
2012
2013
2014
1 714
1 669
1 681
1 718 11 566 16 567 22 436 24 852
Hoitoaika (pv) (ka.)
3,4
3,8
3,5
3,5
3,0
2,6
3,0
3
Laatupoikkeamat
Ikä (ka.)
59
60
60
62
60
61
60
60
*SAPS II (ka.)
32
34
35
35
32
32
34
34
*APACHE II (ka.)
18
19
19
19
18
17
19
18
**TISS (ka.)
34
35
34
34
36
35
34
34
Hoitojaksot
Tehohoitokuolleisuus
Sairaalakuolleisuus
***SMR
2013
2014
Kaikki sairaalat
Anestesiologian ja tehohoidon vaikuttavuutta seurataan ja kehitetään tutkimuksen
avulla. Totekissa tehdään tutkimusta mm. seuraavista aiheista:
2013
2014
7,0 % 7,0 % 5,9 % 5,8 % 5,1 % 5,1 % 6,0 % 5,7 %
12,8 % 13,4 % 12,8´% 12,2 %
1,07
1,01
0,85
0,87
TAULUKKO 6.3.10.9. TOTEKIN TOIMINTAAN LIITTYVÄT INFEKTIOT/ 100
HOITOJAK-SOA VUONNA 2014.
2014
TOTEK/ICU teho-osasto
HLI (n)
HJ
HLI/100 HJ
133
1718
7,74
Leikkausalueen infektiot
HLI (n)
TMP
HLI/100 toimenpidettä
9,3 %
9,0 % 11,6 % 10,6 %
Pinnallinen leikkausalueen infektio
126
34 611
0,4
0,82
0,78
Syvä leikkausalueen infektio
114
34 611
0,3
Leikkausalue/Elininfektio
166
34 611
0,5
406
34 611
1,2
0,86
0,81
Tehohoidon tulos parani edelleen vuosiin 2011-2013 verrattuna. Säästettyjä henkiä
kuvaava VLAD-indeksi jatkoi noususuuntaisena. Kuolleisuus tehohoidon aikana on
nyt 5,8 %. Myös sairaalakuolleisuus tehohoidon jälkeen (12,2 %) laski. Keskimääräinen tehohoitoaika oli 3,5 vrk, joka on muita yliopistosairaaloita pidempi (2,6 vrk).
Tähän vaikuttaa teho-osaston ulkopuolisten valvontapaikkojen puute sekä hoidettu
potilasmateriaali. Muihin yliopistosairaaloihin verrattuna potilaat olivat iäkkäämpiä
(61,9 vuotta verrattuna 60,4 vuotta) ja sairaampia SAPS- ja APACHE-pisteytyksen
mukaan. Pitkittyneen tehohoidon jälkeen (yli 6 vrk) sairaalakuolleisuus oli 25,1 %
vuonna 2011 , 25,3 % vuonna 2012, 17,3 % vuonna 2013 ja 19,7 % vuonna 2014.
Yhteensä
136
Kansallisesti suositeltu laatumittari on ”leikkaustoiminnassa potilaista johtumattomat
peruutukset samana päivänä”. Se on esitetty kolmen vuoden seurantana peruutuksen aiheiden mukaan ryhmiteltynä taulukossa 6.3.10.10. Tärkein peruutuksen syy
oli kiireellisempää leikkausta tarvitsevan potilaan ottaminen leikkaussaliin. Tehohoidon ajoittaisen ruuhkan vuoksi jouduttiin vuonna 2014 perumaan seitsemän leikkausta, ja kuusi tehovalvontapotilasta jouduttiin siirtämään heräämöön tai lasten teholle.
TAULUKKO 6.3.10.10. LEIKKAUSTEN PERUUTUKSET ERI SYISTÄ TOTEKISSA VUOSINA 2011-2014.
Leikkausten peruutusten syyt
2011
2012
2013
2014
Ei anestesialääkäriä
0
1
2
0
Ei toimenpidelääkäriä
69
43
40
42
Ei hoitohenkilökuntaa
33
53
44
47
Kiireellisempi potilas saliin
162
109
145
124
Muu muutos leikkauslistaan
65
76
70
50
Tmp:n tarvikkeita puuttuu
6
9
5
10
Tmp:n laitteisto puutteellinen
7
6
18
Muu Tmp -yksiköstä johtuva syy
24
19
20
21
Remontista johtuva syy
2
0
0
0
Aikakiintiön ylitys
0
0
48
74
Ei valvontapaikkaa
2
3
1
2
Ei vuodeosastopaikkaa
1
0
1
0
Muu jatkohoitopaikasta johtuva syy
4
0
2
4
Ei tehopaikkaa
11
15
16
7
Kaikki yhteensä
386
330
399
398
137
6.4. Alueellinen erikoissairaanhoito
Vuonna 2014 kehitettiin palliatiivisen saattohoitohoidon toteuttamistapaa. Tuloksena saavutettiin palvelua tuottavien tahojen selkeä työnjako ja sujuva yhteistyö sekä
toimintakäytäntöjen yhtenäistyminen. Leikkauspotilaan internetvälitteistä potilasohjausta kehitettiin. Potilaiden ravitsemuksen tason selvittämiseksi osastolla otettiin
käyttöön vajaaravitsemusmittari.
Loimaan sairaalan toiminnan tunnusluvut vuosilta 2011-2014 on kuvattu taulukossa
6.4.1.1 ja yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät on kuvattu taulukossa 6.4.1.2.
TAULUKKO 6.4.1.1. LOIMAAN ALUESAIRAALAN TUNNUSLUVUT VUOSILTA 2011-2014.
2011
2012
2013
2014
Muutos
(%)
VUODEOSASTOHOITO
6.4.1. Loimaan aluesairaala (LAS)
Loimaan aluesairaalan väestöpohja on noin 85 000 asukasta. Palveluita käyttää
oman alueen lisäksi myös muiden lähikuntien asukkaat Satakunnan ja KantaHämeen sairaanhoitopiiristä. Aluesairaalassa oli vuonna 2014 yksi kirurgian vuodeosasto, jossa hoidetaan myös naistentautien erikoisalan potilaat sekä yksi sisätautivuodeosasto. Kaksi valvontapaikkaa on yhteispäivystyksen yhteydessä.
Avohoidon palveluita tarjotaan seuraavilla erikoisaloilla: lastentaudit, silmätaudit,
korvataudit, syöpätaudit, neurologia, keuhkosairaudet, naistentaudit, hematologia.
Lisäksi sairaalassa on laboratorio, röntgen, päiväkirurginen yksikkö, dialyysiyksikkö
ja yhteispäivystys.
Loimaan aluesairaalan tavoitteena on tarjota potilaille mahdollisimman laadukkaat,
selkeät ja osallistavat palvelut oikeaan aikaan. Potilaiden tyytyväisyyskyselyn tulosten mukaan palvelukokemus oli erinomainen. Tavoitteena on tuottaa palveluita avohoitopainotteisesti. Vuonna 2014 avohoitokäynnit lisääntyivät suunnitellusti, hoitopäivien määrä väheni ja leikkaustoimintojen määrä pieneni edelleen.
Hoitojaksot
4 264
4 113
4 057
3 762
-7,3
Hoitopäivät
19 412
18120
16 634
16 125
-3,1
819
734
489
441
-9,8
4,55
4,41
4,1
4,3
4,7
Avohoitokäynnit
43 113
52 067
52 911
54 452
2,9
Päiki-toimenpiteet
1 511
1 695
1 643
1 650
0,4
2 330
2 429
2 132
2 091
-1,9
AVOHOITO
TAULUKKO 6.4.1.2. YLEISIMMÄT TOIMENPIDERYHMÄT VUONNA 2014 LOIMAAN ALUESAIRAALASSA VERRATTUNA EDELLISIIN VUOSIIN.
Koodi
Leikkaus/toimenpide
2012
2013
2014
JAB
313
359
369
JKA
Sappirakon leikkaus
248
241
224
ACC
Keskihermon vapautus
148
127
121
JAF
Napatyrän korjaus
53
107
109
KFD
Kivespussi poisto/sterilisaatio
263
134
88
LEF
Laskeumaleikkaus
41
52
55
QAE
Pään tai kaulan ihomuutosten toimenpiteet
50
62
52
EMB
Nielu- tai kitarisojen poisto
68
71
45
QBE
DCA
Vartalon tai ihonalaisen kudoksen toimenpiteet
Tärykalvotoimenpide
56
55
43
50
47
40
138
Hoitoon pääsy
2. ASIAKASTULOKSET
Hoitotakuu toteutui Loimaan aluesairaalassa hieman heikommin kuin vuonna 2013.
Taulukossa 6.4.1.3 on kuvattu poikkileikkaustilanne 31.12.2014 hoitoa odottavien ja
yleisimpiin leikkauksiin odottavien mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä
sekä lähetteiden kertymä vuodelta 2014. Keskimäärin hoitoon odottaminen kesti
noin kuusi viikkoa ja yleisimpiin leikkauksiin noin neljä viikkoa.
Potilaspalautteet ovat olleet hyviä ja potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2014
asteikolla 4,6 (taulukko 6.4.1.4).
TAULUKKO 6.4.1.3. HOITOON PÄÄSYN JA YLEISIMPIIN LEIKKAUKSIIN ODOTTAVAT
MEDIAANIAJAT JA OSUUDET HOITOTAKUUN YLITTÄNEISTÄ 31.12.2014 SEKÄ LÄHETTEIDEN KERTYMÄT KOKO VUODELTA 2014.
Lähetteet* ja niiden käsittelyaika
Hoitoa odottavat
Yleisimpiin leikkauksiin odottavat*
lkm
Odotusajan
mediaani
Hoitotakuun
raja yli (%)
5 018
1
0,3 %
61
48
3,3 %
901
32
0
*kumulatiivinen tulos koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet
käynnit
TAULUKKO 6.4.1.4. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2012-2014.
n
Kysymys
VUOSI 2012
ka. 4&5
(%)
n
VUOSI 2013
ka
4&5
(%)
n
VUOSI 2014
ka.
4&5
(%)
1. Saamani hoito tai
palvelu oli hyvää
144
4,9
99
170
4,6
92
238
4,6
90
2. Henkilökunta kohteli
minua hyvin
155
4,8
94
170
4,7
91
240
4,7
92
3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli
ymmärrettävää
63
4,7
94
166
4,6
89
229
4,6
92
4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä
kanssani
145
4,8
94
158
4,6
91
228
4,5
87
5. Koin oloni turvalliseksi
hoidon tai tutkimuksen
aikana
147
4,9
96
166
4,6
87
233
4,5
89
4&5 osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5
Loimaan aluesairaalassa kolme osastonhoitajaa kouluttautui EFQM-mallin käyttöön, mutta varsinainen mallin käyttöönotto siirtyi vuodelle 2015. Jokaiseen yksikköön on valittu laatuyhdyshenkilö. Leikkausosaston opiskelijaohjausprosessi ja lääkehoidon prosessi päivitettiin.
HaiPro-ilmoituksia raportoitiin vuonna 2014 kaikkiaan 203 kappaletta (223 vuonna
2013). Eniten ilmoituksia tehtiin lääkehoitoon (52,7 %) ja tiedonkulkuun (34 %) liittyvistä asioista. Läheltä piti -ilmoituksia raportoitiin (47,8 %), mikä oli hieman edellis139
vuotta vähemmän. Yleisimpinä myötävaikuttavina tekijöinä vaaratapahtumissa olivat kommunikointi ja tiedonkulku (30,5 %) sekä toimintatavat (17,7 %). Potilalle ei
aiheutunut haittaa suurimmassa osassa vaaratapahtumista (52,2 %).
Muita hoidon laatua kuvaavia tietoja esitetään sairaaloittain luvussa 5.4.
Toimintaa on kehitetty ilmoitusten perusteella. Moniammatillinen lääkehoitotyöryhmä on kokoontunut ja laatinut tarkistuslistoja lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi. Osastofarmaseutti aloitti toimintansa syksyllä 2014. ISBAR on käytössä koko
sairaalassa ja tunnistusrannekkeiden käyttöä seurataan. Taulukossa 6.4.1.5 on kuvattu potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevat systemaattiset menettelytavat. Edellisvuoteen verrattu tarkistuslistojen käyttö lisääntyi. Koko vakituinen
henkilöstö suoritti potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen. Turvallisuustyöryhmä
kokoontui useammin edellisvuoteen verrattuna.
TAULUKKO 6.4.1.5. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVAT SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN LOIMAAN ALUESAIRAALASSA VUONNA 2014.
HaiPro - ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä
2
Kyllä
3
20
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Alkutarkistus
Aikalisä
Lopputarkistus
98 %
98 %
98 %
15
GTT
Ei
100
79,8
1,23
140
Salon aluesairaalan toiminnan kehittymistä kuvaavat tunnusluvut vuosilta
2012-2014 on esitetty taulukossa 6.4.2.1. Kaikkiaan toiminta väheni, ja aikaisempien vuosien trendistä poiketen myös avohoitokäyntien määrä kääntyi laskuun.
TAULUKKO 6.4.2.1. SALON ALUESAIRAALAN SOMAATTISTA VUODEOSASTOHOITOA
JA AVOHOITOA SEKÄ LEIKKAUSTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT VUOSILTA
2012-2014.
Salon aluesairaala
2011
2012
2013
2014
Muutos (%)
VUODEOSASTOHOITO
Hoitojaksot
7 502
7 207
7 322
6 796
-7,2
Hoitopäivät
28 545
27 837
27 198
26 718
-1,8
1 766
1 757
1 642
1 586
-3,4
3,80
3,86
3,71
3,93
5,8
Avohoitokäynnit
60 210
65 361
71 333
68 706
-3,7
Päiki-toimenpiteet
yhteensä
1 148
1 272
1 264
1 226
-4,5
2 914
3 029
2 906
2 812
AVOHOITO
6.4.2. Salon aluesairaala (SAS)
Salon aluesairaala tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja noin 80 000 asukkaalle.
Sairaansijoja on 111. Aluesairaalassa on sekä poliklinikka- että vuodeosastotoimintaa erikoisaloilla: sisätaudit, kirurgia, lastentaudit, sekä naistentaudit ja synnytykset.
Seuraavilla erikoisaloilla on vain avotoimintaa: neurologia, korva-, nenä-, ja kurkkutaudit, silmätaudit, syöpätaudit, keuhkosairaudet ja fysiatria. Aluesairaalan ja samalla alueella toimivan Salon terveyskeskuksen päivystykset toimivat rinnakkain
yhteispäivystyksenä.
Avohoitokäyntien määrä laski 4,9 % edellisestä vuodesta lähetteiden vähentyessä.
Hoitojaksojen ja -päivien sekä leikkaustoiminnan määrät pienenivät myös. Hoitotakuu onnistuttiin ylläpitämään kaikilla erikoisaloilla. Synnytystoiminta jatkui ja toiminnan jatkumiselle haettiin poikkeuslupaa.
-3,9
Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät vuonna 2014 verrattuna vuosiin
2013 ja 2012 on esitetty taulukossa 6.4.2.2.
TAULUKKO 6.4.2.2. YLEISIMMÄT LEIKKAUSTEN TAI TOIMENPITEIDEN RYHMÄT SALON ALUESAIRAALASSA VUOSILTA 2012 -2014.
Koodi
Leikkaus/toimenpide
2012
2013
2014
MAX
Normaali synnytys
724
714
666
JHB
Peräpukamien toimenpiteet
27
265
231
BAR
Barron ligaatiot
196
210
143
JKA
Sappirakon leikkaus
166
205
211
CY
Kystoskopia
181
157
171
ACC
162
154
115
NFB
123
144
165
QAE
Pään tai kaulan ihomuutosten toimenpiteet
20
124
34
EMB
Nielu-tai kitarisojen poisto
120
121
106
141
2. ASIAKASTULOKSET
Hoitoon pääsy
Hoitoon pääsy Salon aluesairaalassa toteutui pääosin hoitotakuun puitteissa. Taulukossa 6.4.2.3. on kuvattu THL:lle ilmoitettava hoitoon pääsyn tilanne vuonna
2014. Lähetteet käsiteltiin tavallisesti saapumisesta seuraavana päivänä. Tavallisesti hoidon tarpeen arviointiin odottaminen kesti noin viisi viikkoa ja hoitoon odottaminen noin kuukauden. Leikkauksiin odottaminen kesti noin kaksi kuukautta. Hoitotakuun ylittäneiden osuus oli pieni.
YLITTÄNEISTÄ SALON ALUESAIRAALASSA VUONNA 2014. HOIDON TARPEEN ARVIOINNIN JA HOITOON PÄÄSYN TILANNE 31.12.2014 SEKÄ LÄHETTEIDEN JA LEIKKAUKSIIN ODOTTANEIDEN KERTYMÄT KOKO VUODELTA.
Salon sairaala
Hoitoa odottavat
lkm
7 963
21
185
945
Odotusajan
mediaani
1
47
27
55
Hoitotakuun raja yli
(%)
0,4 %
0%
0%
0,2
*kumulatiivinen koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit
Potilaspalautteita saatiin aikaisempia vuosia enemmän, ja arvioiden keskiarvot laskivat hieman. Keskiarvot olivat edelleen hyviä ja tavoitetasosta jäätiin vain hieman
(taulukko 6.4.2.4).
TAULUKKO 6.4.2.4. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2012 -2014 SALON ALUESAIRAALASSA.
VUOSI 2012
VUOSI 2013
VUOSI 2014
n
ka.
4&5
(%)
n
ka
4&5
(%)
n
ka.
4&5
(%)
59
4,9
98
58
4,8
93
98
4,5
88
2. Henkilökunta kohteli
minua hyvin
60
5
100
59
4,8
95
102
4,7
92
3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli
ymmärrettävää
61
4,8
98
57
4,9
97
101
4,6
87
4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä
kanssani
5. Koin oloni turvalliseksi
hoidon tai tutkimuksen
aikana
56
4,9
98
56
4,7
96
99
4,5
87
58
5
100
57
4,8
95
102
4,6
90
Kysymys
1. Saamani hoito tai
palvelu oli hyvää
ylittävät tulokset ja vaal.punaisella joissa tavoitetasoa ei saavutettu.
3.LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS
Potilasturvallisuutta edistetään aktiivisesti. Vuoden aikana tehtiin yhteensä 640
HaiPro-ilmoitusta (618 vuonna 2013) ja läheltä piti -tilanteita ilmoitettiin aikaisempaa enemmän. Eniten raportoitiin lääke- ja nestehoitoon (51 %) liittyviä vaaratapahtumia sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (33 %) liittyviä tapahtumia. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten toimintatavat sekä koulutus, perehdytys ja osaaminen. HaiPro-ilmoitukset käsiteltiin systemaattisesti osastoilla sekä osastojen välillä mm. tiedonkulun parantamiseksi. Kehittämistoimenpitei142
tä lmoitusten johdosta tehtiin 39.
Taulukossa 6.4.2.5 on tiedot potilasturvallisuusmenettelyistä. Vuoden aikana jatkettiin ISBAR tarkistuskortin käyttöä ja tehostettiin potilaan tunnistamista (kysymällä
nimeä ja henkilötunnusta). Tunnistusrannekkeet ovat käytössä 100 % kaikilla potilailla ja erilaisia tarkistuslistoja on käytössä useilla eri osastoilla ja uusia
kehitetään. Elvytystaitoja ylläpidettiin säännöllisillä elvytys- ja virvoittelukoulutuksilla. Yksiköt ovat tehneet työtä hyvien käytänteiden hyödyntämisessä ja päivittämisessä.
Sairaalahygieniaa osaamista ja toimintatapoja tarkistettiin mm. eristyskäytännöissä
hygieniahoitajan kanssa. Sairaalassa on käytössä Onk kaik hyvin -toimintamalli,
jossa on työsuojelun, työterveyden sekä hallinnon edustajia. Potilasturvallisuuden
verkkokoulutuksen myötä potilasturvallisuustietous on oleellisesti lisääntynyt.
TAULUKKO 6.4.2.5. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN SALON ALUESAIRAALASSA VUONNA 2014.
2
Kyllä
3
Useita
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Leikkaustiimi tarkistuslistan käyttöaste %
Operaan kirjatuista
Alkutarkistus
Aikalisä
Lopputarkistus
100 %
99 %
92 %
GTT
15
Ei
% henkilöstöstä
100
77,3
1,6
143
Tyks Vakka-Suomen sairaalan toiminnan kehittymistä kuvaavat tunnusluvut vuosilta 2011-2014 on esitetty taulukossa 6.4.3.1. Vuodeosastolta käsin tehtyjen kirurgisten toimenpiteiden määrä pysyi 2013 vuoteen verrattuna lähes entisellään. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä lisääntyi, niiden muodostaessa 69,2 % kaikista
leikkaustoimenpiteistä. Leikkaustoiminnan kokonaismäärä kasvoi päiväkirurgisten
toimenpiteiden lisääntymisen myötä.
TAULUKKO 6.4.3.1. VAKKA-SUOMEN SAIRAALAN SOMAATTISTA VUODEOSASTOHOITOA JA AVOHOITOA SEKÄ LEIKKAUSTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT VUOSILTA 2011-2014.
2011
2012
2013
2014
Muutos (%)
Hoitojaksot
2908
2 629
2 384
2391
0,2
Hoitopäivät
11 936
10 406
9 901
9388
-5,2
VUODEOSASTOHOITO
6.4.3. Vakka-Suomen sairaala (VSS)
Tyks Vakka-Suomen sairaalan alueella asuu kaikkiaan noin 33 000 ihmistä. Oman
alueen asukkaiden lisäksi sairaalan palveluja käyttää kesäisin suuri määrä kesäasukkaita, joiden myötä alueen väestöpohja nousee jopa 50 000:een. Sairaalassa
oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 36 sairaansijaa. Avohoidossa on saatavilla seuraavien erikoisalojen palveluja: yleiskirurgia, ortopedia, gastroenterologinen kirurgia, sisätaudit, sisätautien gastroenterologia, urologia, naistentaudit, lastentaudit,
silmätaudit, korvataudit, syöpätaudit, reumasairaudet, neurologia, keuhkosairaudet
ja fysiatria. Lisäksi sairaalassa toimivat gastroenterologian ja kardiologian yksiköt,
dialyysiyksikkö, ensiapupoliklinikka, laboratorio ja kuvantamispalvelut.
Vuoden 2014 aikana sairaansijamäärässä ei tapahtunut muutosta. Toiminnan avohoitopainotteisuus lisääntyi tavoitteiden mukaisesti. Poliklinikkakäynnit ja päiväkirurgiset toimenpiteet lisääntyivät. Vuodeosastohoidon kohdalla hoitopäivien määrässä tapahtui varsin huomattavaa laskua ja hoitojaksoissa lievää laskua. Leikkaustoimenpiteiden kokonaismäärä kasvoi jonkin verran.
830
770
639
630
1,4
4,07
3.96
4,1
3,9
-4,9
Avohoitokäynnit
35 211
49 236
44 034
49 796
13
Päiki-toimenpiteet
yhteensä
876
1 706
1 074
1 844
1 291
1 930
1416
2046
9,7
6,0
AVOHOITO
Yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät vuonna 2014 on esitetty taulukossa 6.4.3.2.
TAULUKKO 6.4.3.2. YLEISIMMÄT LEIKKAUSTEN TAI TOIMENPITEIDEN RYHMÄT
VUONNA 2014 VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA JA LUKUMÄÄRÄT VERRATTUNA
EDELLISIIN VUOSIIN.
Koodi
CJE20
NGB20
NGD05
Leikkaus/toimenpide
Kaihimykiön ultraäänipoisto
Polven nivelkierukan poisto tähystyksessä
NGF35
JAB30
ACC51
NFB30
EMB10
Polven nivelruston muovaus
Nivustyräleikkaus
Keskihermon vapautus
Nielurisaleikkaus
2014
207
105
73
2013
2012
85
90
76
122
70
60
57
52
46
94
64
55
60
31
97
81
61
51
36
144
Hoitoon pääsy
Hoitotakuu toteutui sairaalassa varsin hyvin. Taulukossa 6.4.3.3 on esitetty THL:lle
ilmoitettava hoitoon pääsyn tilanne vuonna 2014. Hoidon tarpeen arviointiin odottaminen kesti pääsääntöisesti noin kuukauden ja hoitoon odottaminen noin kuusi viikkoa. Molemmat odotusajat olivat hieman edellisvuotta lyhyemmät. Yleisimpiin leikkauksiin joutui odottamaan kaksi kuukautta.
YLITTÄNEISTÄ VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA VUONNA 2014: HOIDON TARPEEN
ARVIOINNIN JA HOITOON PÄÄSYN TILANNE 31.12.2014 SEKÄ LÄHETTEIDEN JA LEIKKAUKSIIN ODOTTANEIDEN KERTYMÄT KOKO VUODELTA.
lkm
Odotusajan
mediaani
Hoitotakuun raja
yli (%)
4 615
1
0,5 %
307
29
0,3 %
Hoitoa odottavat
235
40
0,4 %
899
62
0
*kumulatiivinen tieto koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet
käynnit
TAULUKKO 6.4.3.4. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET VAKKA-SUOMEN
SAIRAALASSA SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA
2013 JA 2014.
Kysymys
n
VUOSI 2013
ka.
4&5
(%)
n
VUOSI 2014
ka.
4&5
(%)
15
4
73
33
4,3
76
15
3,7
67
34
4,4
85
yhdessä kanssani
13
3,8
69
32
4
72
14
3,6
64
33
4
73
13
4,1
77
29
4,3
83
2. ASIAKASTULOKSET
Potilastyytyväisyyttä mitattiin pääasiassa HappyOrNot palauteautomaattien avulla.
Tulokset osoittivat varsin korkeaa tyytyväisyyttä palveluun ja hoitoon sekä koettuun
kohteluun.
Potilailla oli myös mahdollisuus antaa palautetta VSSHP:ssä käytössä olevalla potilaspalautelomakkeella. Taulukossa 6.4.3.4 on kuvattu Vakka-Suomen sairaalan
tulokset sairaanhoitopiirien viiteen yhteiseen kysymykseen. Vastauksia saatiin vähän, mutta kuitenkin enemmän kuin vuonna 2013. Vastaukset kertoivat potilastyytyväisyyden tason nousseen vuoteen 2013 verrattuna. Tavoitetasoa ei kuitenkaan
riittävässä määrin saavutettu.
Tyks Vakka-Suomen sairaalan laatutyöskentely perustuu sairaalan laatupolitiikkaan
sekä vuosittain päivitettävään laadunhallintasuunnitelmaan. Systemaattinen laadunhallinnan kehittäminen on tehnyt oman työn arvioinnin ja kehittämisen luontevaksi osaksi päivittäistä toimintaa.
Organisaatio- ja yksikkötasolla on jatkettu vuoden 2013 itsearviointien ja sisäisten
auditointien jälkeisten toiminnan ja laadun kehittämissuositusten toteuttamista yksikköjen resurssit huomioiden. Sairaalan opasteet on selkeytetty. Yksiköt ovat
myös laatineet tarpeidensa mukaisia laatukansioita palvelemaan yksikön päivittäistä laatutyöskentelyä. Kansioissa on mm. päivitettyjä prosessikuvauksia, työohjeita,
itsearviointi- ja auditointidokumentit, koulutus-, toiminta- ja työhyvinvointisuunnitelmat.
145
Täydennyskoulutuksena vuonna 2014 suoritti 10 henkilöä SHQS menetelmäkoulutuksen ja lisäksi 4 henkilöä sisäisen auditoijakoulutuksen. Syksyllä 2014 otettiin
käyttöön sähköisen Laatuportti™ alustan laatuasiakirjojen tallennusta varten.
Laadunhallinnan haasteena vuonna 2014 Tyks Vakka-Suomen sairaalassa oli
SHQS-kriteeristön päivityksen pitkittyminen syksyyn sekä Yksi sairaala-projektin
mukainen organisaatiomuutos, jossa aluesairaaloiden toiminta liitettiin osaksi
Tyksin toimialueorganisaatiota. Edellä mainituista syistä johtuen uudistetun kriteeristön mukaiset itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit siirtyivät kevääseen 2015. Laaduntunnustusta tullaan hakemaan niille vuoden 2015 organisaatiomallin mukaisesti
nimetyille Tyks Vakka-Suomen sairaalan toimipisteille, joilla on riittävä näyttö laatutyöstä.
Vuonna 2014 tehtiin 105 HaiPro-ilmoitusta (189 vuonna 2013). Suurin osa ilmoituksista koski lääke- ja nestehoitoon (42,9 %) ja tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyviä vaaratapahtumia (34,3 %). Hieman yli puolet ilmoituksista oli merkitty tapahtuneeksi potilaalle (53,3 %). Yleisimpinä tapahtumaolosuhteina ja tapahtuman syntyyn myötävaikuttavina tekijöinä olivat kommunikointi ja tiedonkulku (25,7 %), joista
lähes puolet koski kirjallisen kommunikoinnin puutteellisuutta tai epäselvyyttä
(48,1 %). Myös toimintatavat (23,8 %) olivat tapahtumiin syynä.
Sairaalahygieniatulokset ovat oikeaan suuntaan meneviä. Osastoilla on yhtenäistetty sairaalahygieniakäytäntöjä. Hoitoon liittyvien infektioiden rekisteröintiin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota.
TAULUKKO 6.4.3.5. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN VAKKA-SUOMEN
SAIRAALASSA VUONNA 2014.
Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista
Alkutarkistus
Aikalisä
Lopputarkistus
2
Kyllä
1
97
Kyllä
Kyllä
Osittain
100%
100%
100%
2
GTT
Ei
84
94,0
0,93
146
Toiminnan avohoitopainotteisuutta lisättiin edelleen vuonna 2014. Lähetteiden
määrä kasvoi 4,1 % ja avohoitokäyntien määrä somatiikalla ja psykiatrialla pysyi
suunnilleen samana edellisvuoteen verrattuna. Leikkauksista 67,3 % tehtiin päiväkirurgisesti. Yhteensä 12 000 potilasta sai hoitoa Turunmaan sairaalassa vuonna
2014, mikä oli 6,0 % enemmän kuin vuonna 2013.
Turunmaan sairaalan toiminnan kehittymistä kuvaavat tunnusluvut vuosille
2012-2014 on esitetty taulukossa 6.4.4.1 ja ne perustuvat tilinpäätöskertomusten
lukuihin. Vuodeosastohoito väheni hieman, mutta päiväkirurgian osuus kaikista
leikkauksista lisääntyi verrattuna vuoteen 2013 lähinnä. Kaikkiaan avohoitokäyntien
pysyi lähes samana vuoteen 2013 verrattuna. Varsinaisia leikkauksia tehtiin 2 182
kappaletta. Varsinaisten leikkausten määrien laskun v. 2013 verrattuna taustalla on
mm. päätoimenpiteiden kirjausmuutoksia. Psykiatrian avohoidon ja vuodeosastohoidon määrä pysyi lähes samalla tasolla vuoteen 2013 verrattuna.
6.4.4. Turunmaan sairaala (TMS)
Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen.
Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita sekä omalle, noin 23 000 asukkaan Paraisten ja Kemiönsaaren vastuualueelleen, että muillekin Varsinais-Suomen kunnille. Turunmaan sairaala on täysin kaksikielinen. Sairaalassa oli vuoden 2014 alussa
48 sairaansijaa: sisätautien vuodeosastolla, kirurgian-gynekologian vuodeosastolla
sekä psykiatrian vuodeosastolla. Lisäksi sairaalassa on leikkausosasto. Poliklinikoilla on saatavissa palveluja sisätautien, kirurgian, keuhkotautien, lastentautien,
naistentautien, silmätautien, korvatautien ja fysiatrian erikoisaloilta. Sairaalan yhteydessä toimii laboratorio ja kuvantamisyksikkö. Sairaalalla on myös psykiatrian
yksikkö Paraisilla ja sivutoimipiste Kemiönsaarella. Yksikössä toimii aikuisten, lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikka sekä vuodeosasto.
147
TAULUKKO 6.4.4.1. TURUNMAAN SAIRAALAN SOMAATISTA JA PSYKIATRISTA VUODEOSASTOHOITOA JA AVOHOITOA SEKÄ LEIKKAUSTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT VUOSILTA 2012-2014.
Turunmaan sairaalan liikelai-
2012
2013
2014
Muutos %
2013-2014
Yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät vuonna 2014 verrattuna vuosiin 2012 ja 2011
on esitetty Taulukossa 6.4.4.2.
TAULUKKO 6.4.4.2. YLEISIMMÄT LEIKKAUSTEN TAI TOIMENPITEIDEN RYHMÄT VUONNA 2014 TURUNMAAN SAIRAALASSA JA LUKUMÄÄRÄT VERRATTUNA EDELLISIIN VUOSIIN.
SOMAATTINEN HOITO
Koodi
Leikkaus/toimenpide
2014
2013
2012
2011
Vuodeosastohoito
CJE
Kaihileikkaus
638
590
633
664
Hoitojaksot
1 651
1 518
1 483
-2,3
NGB
158
142
147
131
Hoitopäivät
6 921
6 133
6 041
-1,5
JAB
82
95
75
113
814
877
714
-18,5
NFB
101
92
99
94
4,19
4,04
4,07
0,8
CBB
Silmäluomimuutoksen poisto
93
183
229
83
NGD
Polven nivelkierukkaleikkaus
74
104
92
64
AVOHOITO
Avohoitokäynnit
26 890
28 042
28 224
0,6
NGF
Polven nivelkalvo/rustoleikkaus
45
91
78
99
Päiki -toimenpiteet
1 606
1 529
1 468
-4
EMB
Nielu-tai kitarisojen poisto
78
107
120
97
2 420
2 406
2 182
-9,3
Hoitojaksot
245
200
210
5
Hoitopäivät
3 945
3 747
3 713
-0,9
16,1
18,7
17,7
-5,6
8 585
7 937
7 597
-4,3
Leikkaustoimenpiteet yhteen-
PSYKIATRINEN HOITO
Vuodeosastohoito
Avohoito
Avohoitokäynnit
148
TAULUKKO 6.4.4.4. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN VIITEEN YHTEISEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2013 JA 2014 TURUNMAAN SAIRAALASSA.
Hoitoon pääsy
Hoitoon pääsy Turunmaan sairaalassa toteutui pääosin hyvin. Taulukossa 6.4.4.3
on kuvattu THL:lle ilmoitettava hoitoon pääsyn tilanne vuonna 2014. Hoidon tarpeen arviointiin odottamista seurattiin säännöllisesti.
Kiireettömässä hoidossa leikkaukset toteutettiin hoitotakuun puitteissa. Pisimmät
jonotusajat ovat polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen, jossa odotusaika on lähes
6 kk ja kaihileikkaukset, joissa odotusaika on n. 4 kk. Muiden leikkausten osalta
odotusajat vaihtelivat 1,5 – 2,5 kk:n välillä. Avohoitokäyntien osalta odotusajat olivat pisimmät sisätautien gastroenterologisella ja reumatautien poliklinikalla, joissa
odotusaika tilapäisesti saattoi ylittää 3 kk:n hoitotakuuajan. Muiden poliklinikoitten
osalta hoitoonpääsy toteutui hoitotakuuajan sisällä.
YLITTÄNEISTÄ TURUNMAAN SAIRAALASSA VUONNA 2014: HOIDON TARPEEN ARVIOINNIN JA HOITOON PÄÄSYN TILANNE 31.12.2014 SEKÄ LÄHETTEIDEN JA LEIKKAUKSIIN ODOTTANEIDEN KERTYMÄT KOKO VUODELTA.
Odotusajan
mediaani
Hoitotakuun
raja yli (%)
5 887
5
1,7
1
40
0
Hoitoa odottavat
1 513
33
1
Yleisimpiin leikkauksiin odottavat
1 219
86
2,8
Turunmaan sairaala
Lähetteet ja niiden käsittelyaika*
lkm
*kumulatiivinen koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluvat
2. ASIAKASTULOKSET
Asiakaspalautetta seurataan säännöllisesti. Potilaspalautteet ovat erittäin hyviä ja
niiden keskiarvo oli vuoden 2014 asteikolla 4,9 (taulukko 6.4.4.4).
Kysymys
1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää
VUOSI 2013
4&5
n
ka.
(%)
VUOSI 2014
4&5
n
ka.
(%)
462
5
99
556
4,9
99
456
5
100
554
5
100
460
4,9
98
558
4,8
98
443
4,9
98
546
4,9
97
452
4,9
99
553
4,9
98
yhdessä kanssani
tutkimuksen aikana
Turunmaan sairaalassa on käytössä SHQS-laatujärjestelmä. Vuonna 2013
tehtyjen itsearviointien perusteella käynnistettiin laadun kehittämishankkeita
organisaatiotasolla sekä toimintayksiköissä. Vuonna 2014 toteutettiin itsearvioinnit
ja sisäiset auditoinnit päivitetyllä kriteeristöllä sekä päätettiin toimintayksikkötasoiset kehittämiskohteet. Korvattavien potilasvahinkojen määrä Turunmaan sairaalassa on ollut matala.
Turunmaan sairaalassa tehtiin vuoden 2014 aikana 233 HaiPro-ilmoitusta. Ilmoituksista 38 % oli luonteeltaan läheltä piti- tapahtumia ja 62 % haittatapahtumia.
Eniten raportoitiin lääke- ja nestehoitoon (50 %) sekä tapaturmiin (17 %) liittyvistä
vaaratapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat useimmiten toimintatavat (31
%) sekä kommunikointi ja tiedonkulku (22 %). Vaaratapahtumista aiheutui potilaille
lievä haitta 38 %:ssa. Vakavaa haittaa ei aiheutunut lainkaan. Yleisemmin (54 %)
149
vaaratapahtumista ei ollut haittaa potilaalle. Vaaratapahtumista seurasi hoitavalle
yksikölle imagohaitta (36 %). Vuonna 2014 potilasturvallisuuskoulutuksen suoritti
70 % sairaalan henkilöstöstä (taulukko 6.4.4.5).
TAULUKKO 6.4.4.5. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN TURUNMAAN SAIRAALASSA VUONNA 2014.
4
oh-kokouksissa
4
9
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Alkutarkistus
Aikalisä
Lopputarkistus
100 %
100 %
100 %
GTT
Ei
14
Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden osuus %
henkilöstöstä
107
3,88
70
150
6.5. Psykiatrinen hoito
Aikuispsykiatria
Psykiatrian tulosalue tuottaa lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian palveluja hajautetusti lähellä palvelujen käyttäjien kotipaikkaa. Tulosalue vastaa
lasten- nuoriso- ja aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon ja osastohoidon palveluiden järjestämisestä sairaanhoitopiirin kunnille, lukuun ottamatta Kemiönsaaren, Paraisten, Punkalaitumen ja Turun kuntia. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastohoidon palvelut tulosalue tuottaa kaikille sairaanhoitopiirin kunnille. Sairaanhoitopiirin osana myös Turunmaan sairaala tarjoaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa ruotsinkieliselle väestölle.
Aikuispsykiatrian avohoitotoiminnan sisältöä kehitettiin tavoitteena palvelun tasalaatuisuus ja yhdenmukaisemmat hoitokäytännöt eri aluepoliklinikoilla. Tavoitteena on
jatkaa avohoitotoiminnan sisällön kehittämistä ja palvelun saatavuutta. Pitkään vireillä ollut nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian yhteinen syömishäiriöyksikkö pyritään saamaan toimintaan myös aikuispsykiatrian osalta.
Psykiatrian tulosalue aloitti toimintansa vuonna 2006, jolloin yhdistettiin neljän alueen eli Loimaan, Salon, Tyksin ja Vakka-Suomen erikoissairaanhoito. Psykiatrinen
erikoissairaanhoito on osa laajempaa mielenterveystyötä.
Psykiatrisen tulosalueen toiminnalliset tavoitteet liittyivät vuonna 2014 avohoidon
palvelujen tehostamiseen ja monipuolistamiseen, hoitotakuun toteutumiseen, potilaslähtöisten palveluprosessien laadun parantamiseen, tuottavuuden parantamiseen sekä strategisen ja operatiivisen yhteistyön vahvistamiseen kuntien kanssa.
Nuorisopsykiatria
Toiminnan avohoitopainotteisuutta lisättiin. Syömishäiriöiden hoitokäytäntöjä kehitettiin edelleen ottamalla päiväosastotoiminnan ohella käyttöön kotiin tehtävä perhetyö ja kouluihin jalkautuva toimintamalli. Henkilökunnan neuropsykiatrista osaamista
lisättiin koulutuksilla.
Aluepoliklinikoilla lisättiin konsultatiivista, jalkautuvaa työotetta, jonka avulla pystyttiin tarjoamaan palveluja potilaille myös akuutteihin ongelmiin. Yhteistyötä lisättiin
perustason toimijoiden kanssa tavoitteena tukea nuorta ja perhettä heidän omassa
ympäristössä. Lisäksi aloitettiin aluepoliklinikoiden toiminnan sisällön kehittäminen
siten, että pystytään takaamaan samansisältöinen hoito kaikille potilaille.
Lastenpsykiatria
Vuoden 2014 aikana paljon työtä aiheutti vuonna 2015 voimaan astuva päivystysasetus ja sen asettamat vaatimukset. Psykiatrian erikoissairaanhoidon päivystystä suunniteltiin yhteistyössä Turunmaan liikelaitoksen ja Turun kaupungin psykiatrian kanssa. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden päivystys toteutetaan Ensihoidon ja
päivystyksen liikelaitoksen tiloihin perustettavassa mielenterveys- ja päihdeyksikössä. Yksikkö aloitti toimintansa helmikuussa 2015.
Neuvotteluja aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrian yhteisen syömishäiriöpäiväyksikön perustamiseksi jatkettiin. Yhteinen syömishäiriöpäiväyksikkö pyritään käynnistämään vuoden 2015 aikana.
Vuonna 2014 aloitettiin Pohjoisten ja Eteläisten aluepoliklinikoiden toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen aluepoliklinikkatyöryhmien moniammatillisena työnä. Tavoitteena on Psykiatrian tulosalueen strategian mukaisesti päästä tilanteeseen, jossa
lapsi ja hänen perheensä voivat asuinpaikasta riippumatta saada samankaltaiset,
tasalaatuiset yleislastenpsykiatriset palvelut.
Potilaiden tarpeisiin perustuva Lastenpsykiatrisen osastorakenteen ja osastohoidon
sisällön nykyaikaistaminen aloitettiin syksyllä 2014.
Psykiatrian tulosalueen toimipisteissä oli vuonna 2014 tavanomaista enemmän sisäilmaongelmia, joita ratkaistiin hakemalla uusia toimitiloja. Toimipisteiden siirtyminen saattoi haitata potilaiden kulkemista hoitopaikkoihin.
151
Oman toiminnan avohoitokäyntien määrä kasvoi 1,9 % vuoteen 2013 verrattuna.
Avohoidossa hoidettujen potilaiden määrä laski 0,7 % vuoteen 2013 verrattuna.
Oman toiminnan hoitopäivien määrä nousi 0,2 % vuoteen 2013 verrattuna. Osastolla hoidettujen potilaiden määrä nousi 1,1 % vuoteen 2013 verrattuna (taulukko
6.5.2).
Psykiatrian tulosalueelle tuli sairaalan ulkopuolelta yhteensä 4 281 lähetettä vuonna
2014 (taulukko 6.5.1). Ulkoisten lähetteiden määrä laski 3,9 % ja sisäisten lähetteiden määrä nousi 7,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kehitys on tavoitteiden mukaista. Mielenterveystyö on sairaanhoitopiirissä ollut erikoissairaanhoitopainotteista
ja tavoite on lähetemäärän vähentäminen. Vuoteen 2013 verrattuna laskua oli ulkoisten ja sisäisten lähetteiden määrässä yhteensä 1,7 % ja palveluja saaneiden
henkilöiden määrässä 0,5 %.
Liitetaulukossa 18 on esitetty psykiatrisen vuodeosastohoidon yleisimmät
diagnoosiryhmät kustannuksineen ja liitetaulukossa 19 psykiatrisen avohoidon
yleisimmät diagnoosiryhmät kustannuksineen vuonna 2014 Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirissä
TAULUKKO 6.5.1. PSYKIATRIAN TULOSALUEELLE SAAAPUNEET ULKOISET LÄHETTEET VUOSINA 2011-2014.
Psykiatria
Lähetteet yhteensä
Aikuispsykiatria
Nuorisopsykiatria
Lastenpsykiatria
2011
4 420
3 195
641
584
2012
4 509
3 241
692
576
2013
4 455
3 246
676
533
2014
4 281
3 183
561
537
TAULUKKO 6.5.2. PSYKIATRIAN TULOSALUEEN AVOHOITOKÄYNTIEN, HOITOJAKSOJEN JA HOITOPÄIVIEN KEHITYS VUOSINA 2012-2014.
2012
2013
Oma
Oma
Ostetut Yhteensä
Ostetut
toiminta
toiminta
Avohoitokäynnit
99 998
14 701 114 699 106 375 17 558
2014
Yhteensä
Oma
toiminta
Ostetut
Yhteensä
123 933
108 356
15 339
123 695
Aikuispsykiatria
74 842
2 690
77 532
80 208
3 265
83 473
80 306
2 881
83 187
Nuorisopsykiatria
13 527
4 605
18 132
14 970
5 566
20 536
16 035
4 712
20 747
Lastenpsykiatria
11 629
7 406
19 035
11 197
8 727
19 924
12 015
7 746
19 761
Hoitojaksot
1 555
56
1 611
1 628
38
1 666
1 655
52
1 707
Aikuispsykiatria
1 235
34
1 269
1 273
20
1 293
1 284
42
1 326
Nuorisopsykiatria
179
20
199
235
18
253
229
10
239
Lastenpsykiatria
141
2
143
120
0
120
142
0
142
Hoitopäivät
36 689
6 163
42 852
33 974
5 321
39 295
34 038
39 925
73 963
Aikuispsykiatria
29 598
5 227
34 825
27 761
4 037
31 798
27 750
5 011
32 761
Nuorisopsykiatria
4 889
891
5 780
4 189
1 284
5 473
4 105
876
4 981
Lastenpsykiatria
2 202
45
2 247
2 024
0
2 024
2 183
0
2183
152
Hoitoon pääsy
Suosituksena on, että potilas pääsisi avohoidon ensikäynnille kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Tähän pyritään erityisesti kiireellisen arvion tarpeessa
olevien potilaiden kohdalla.
Hoitotakuun toteutumisen kriteerit lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) psykiatriassa
ovat: lähetteiden käsittely 21 vuorokaudessa ja hoidon tarpeen arviointi 6 viikossa
lähetteen saapumisesta ja hoitoon pääsy 3 kk sisällä lähetteen saapumisesta. Aikuispsykiatriassa hoidon tarpeen arvioinnin raja on 3 kk ja hoitoon pääsyn määräaika 6 kk.
Taulukossa 6.5.3 on kuvattu hoitotakuun toteutuminen. Lähetteet käsiteltiin kesimäärin kolmantena päivänä saapumisesta.
TAULUKKO 6.5.3. HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN. THL:LLE ILMOITETUT LÄHETTEET
VUONNA 2014.
TAULUKKO 6.5.4. MIELENTERVEYSPALVELUIDEN TARPEEN ARVIOINTIKÄYNNILLE
ODOTTANEET ALLE 23 -VUOTIAAT ERIKOISALAOITTAIN 31.12.2014 THL:LLE TOIMITETTUJEN HOITOTAKUUTIETOJEN MUKAAN.
joista odottaneet
Erikoisalat
Nuorisopsykiatria
Käyntiä
odottavien
lkm
2
Lastenpsykiatria
9
1-60
vrk
lkm
61-90
vrk
lkm
yli 90
vrk lkm
2
0
9
0
0
yli 90
vrk
%
0
Odotusaika vrk
mediaani
17,5
0
0
30
Psykiatrian erikoissairaanhoitoon odottaneet 31.12.2014 on esitetty taulukossa
6.5.5. Hoitotakuussa pysymiseksi lasten- ja nuorisopsykiatriassa jouduttiin ostamaan arvioitua enemmän psykoterapiapalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta.
TAULUKKO 6.5.5. PSYKIATRIAN ERIKOISSAIRAANHOITOON ODOTTANEET 31.1.2014.
4-21
yli 21
yli 21
vrk
vrk
vrk
lkm
lkm
%
Erikoisalat
Käsitellyt
lähetteet
lkm
0-3
vrk
lkm
Psykiatria
1 853
1 036
775
42
2,3
3
Geriatrinen psykiatria
33
26
7
0
0
2
Nuorisopsykiatria
346
143
191
12
3,5
5
Lastenpsykiatria
299
176
121
2
0,7
2
Odotusaika vrk
mediaani
joista odottaneet
Hoitoa
1-90 vrk 90-150 vrk 150-180 vrk
odottavien
lkm
lkm
lkm
Erikoisalat
lkm
yli 180
vrk lkm
yli 180
vrk %
Odotusaika vrk
mediaani
Psykiatria
193
190
2
1
0
0
22
Nuorisopsykiatria
37
37
0
0
0
0
16
Lastenpsykiatria
31
31
0
0
0
0
20
Taulukossa 6.5.4. on kuvattu hoidon tarpeen arviointia odottavien alle 23-vuotiaiden
tilanne 31.12.2014.
2. ASIAKASTULOKSET
Tulosalueella potilaspalautteet ovat lisääntyneet. Psykiatrian tulosalueella potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2014 asteikolla 4,3. Taulukossa 6.5.6 on esitetty
tulokset viiden sairaanhoitopiirien yhteisen kysymyksen osalta vuosina 2013 ja
2014.
153
TAULUKKO 6.5.6. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2013-2014 PSYKIATRIAN TULOASALUEELLA.
VUOSI 2013
n
ka.
1. Saamani hoito tai palvelu
oli hyvää
429
hyvin
VUOSI 2014
n
ka.
4,6
4&5
(%)
91
660
4,5
4&5
(%)
86
420
4,6
92
672
4,5
90
426
4,5
89
662
4,3
84
420
4,5
88
664
4,3
83
420
4,4
84
660
4,3
84
Kysymys
Yhteydenottojen lukumäärä potilasasiamiehiin on lisääntynyt vuosittain jonkin verran. Tämä saattaa johtua mm. hoidettujen potilaiden määrän lisääntymisestä ja potilaan oikeuksiin liittyvän tiedon näkyvämmin esillä olemisesta. Vuonna 2014 yhteydenottoja oli 141 kappaletta. Määrä edustaa hyvin pientä osaa kaikista psykiatrian
tulosalueella kyseisen vuoden aikana hoidetuista potilaista. Aikaisempien vuosien
tapaan yhteydenottojen syiden kirjo oli laaja. Erityisesti yhteydenottojen syissä korostuivat potilaan kohteluun liittyvät asiat.
Laadunhallinta
Laadunhallinnassa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin. Toimintatapoja on kehitetty etenkin pakkotoimien vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Psykiatrian tulosalueella on oma laatukoordinaattori, joka
on mukana sairaanhoitopiirin yhteisessä laatuneuvostossa.
Potilasturvallisuus
Potilasturvallisuusilmoituksia tehtiin vuoden 2014 aikana yhteensä 254 kappaletta
(252 vuonna 2013). Potilaille tapahtuneita vaaratapahtumia raportoitiin 55,9 % (142
ilmoitusta) koko ilmoitusmäärästä ja läheltä piti tapahtumia vastaavasti 44,9 % (112
ilmoitusta). Vuoden viimeisen kolmanneksen aikana, läheltä piti -tapahtumia raportointiin yli 50 % kaikista ilmoituksista, joka on ollut tavoitteena.
Vuonna 2014 merkittäviä tai vakavia riskejä ei ilmoitusten perusteella potilaille tapahtunut. Kohtalainen riski potilaalle -ilmoituksia tehtiin 5,9 % kaikista ilmoituksista,
määrä on lisääntynyt 150 % viime vuoteen verrattuna. Vähäinen riski potilaalle ilmoituksia tehtiin 20,9 % ja merkityksettömiä riskejä potilaalle -ilmoituksia 62 %.
Noin 65 % ilmoituksista liittyi potilaiden lääkehoidon toteutukseen, josta lääkkeen
jakovirhe erottautui suurimmaksi ryhmäksi (42 %). Yli 12 % ilmoituksista tehtiin väkivaltaan liittyviin riskeihin, joista yli 74 % oli toisen potilaan aiheuttama. Tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan liittyi noin 11 % ilmoituksista. Väkivaltaan liittyvien riskien
määrä on ohittanut tiedon kulkuun liittyvien riskien määrän vuoteen 2013 verrattuna.
Potilasturvallisuuden parantamiseksi tapahtumat käsiteltiin yksiköiden omissa moniammatillisissa palavereissa ja tapahtumien välttämiseksi tehtiin toiminta- ja ympäristömuutoksia.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä on käytössä AVEKKI-malli, jolla väkivaltatilanteita on kyetty vähentämään. Hallittu fyysinen rajoittaminen (HFR) toimintamalli
on käytössä aikuispsykiatrian vuodeosastoilla. Toimintamallin tarkoituksena vähentää tapahtumien kehittymistä väkivaltatilanteiksi. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevat menettelyt on kuvattu taulukossa 6.5.7.
154
TAULUKKO 6.5.7. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN PSYKIATRAIN TULOSALUEELLA.
Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti
(x/vuodessa)
3
Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa (kyllä/ei)
Ei
3 tulosalueella
Tunnistusranneke käytössä (kyllä/ei )
Suullinen tunnistaminen käytössä (kyllä/ei )
Useita toimintayksiköissä
ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä (kyllä/ei)
Ei
Kyllä
Ei
Muut käytössä olevat tarkistuslistat (lkm)
2
Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2014 mennessä
suorittaneiden osuus % henkilöstöstä
86
Käsihuuhteen kulutus (l/hpv)
Ei tiedossa
SAI -rekisteriin tehdyt ilmoitukset (HLI / 100 hoitojaksoa)
Ei tiedossa
4.TOIMINNAN TULOKSET
Psykiatrisen hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellisempaa
kuin somaattisen hoidon tulosten mittaaminen.
Kaaviossa 6.5.1 on esitetty sairaanhoitopiireittäin psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät/1000 asukasta kohden. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin luvuissa on mukana Turun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito.
KAAVIO 6.5.1. HOITOPÄIVÄT 1000 ASUKASTA KOHDEN SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN
VUONNA 2013.
Kainuun sairaanhoitopiiri
Itä-Savon sairaanhoitopiiri
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Lapin sairaanhoitopiiri
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Vaasan sairaanhoitopiiri
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Kymenlaakson sairaanhoitopiiri
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Satakunnan sairaanhoitopiiri
Ahvenanmaan sairaanhoitopiiri
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri
0
50 100 150 200 250 300 350 400 450 500
155
Tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimenpiteet
Psykiatrian erikoisalan lisätietolomakkeella kerätään tietoa tahdosta riippumattomasta hoidosta ja pakkotoimien käytöstä psykiatrisen hoidon aikana (eristys, leposide, tahdonvastainen injektio, fyysinen kiinnipitäminen). Tilastossa tarkastellaan
vuodenaikana alkaneita hoitojaksoja. Koko maassa tahdosta riippumattomalla lähetteellä (M1-lähete) hoitoon tuli vuoden 2013 aikana 8 339 potilasta, 29 prosenttia
kaikista potilaista. Potilaista 1 513 oli eristetty (6,1 %), leposide oli ollut 773:lla (3,1
%), tahdonvastainen injektio oli annettu 772:lle (3,1 %) ja kiinnipitämisen oli kokenut
424 potilasta (1,7 %). Varsinais-Suomessa vastaavat luvut olivat 118 eristettyä potilasta, 22 sidottua potilasta, 75 tahdonvastaisen injektion saanutta potilasta ja 16
kiinnipidettyä potilasta. Luvuissa on mukana Turun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito.
Pakkotoimien määrässä on eroja sairaanhoitopiirien välillä. Tämä ei selity yksinomaan mielisairauksien ja vakavien mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyden eroilla
vaikka sairaaloiden välinen työnjako esim. vaikeahoitoisten potilaiden osalta vaikuttaa pakon käyttöön. Silti ajatellaan, että alueellisiin eroihin vaikuttanevat edelleen
enemmän yksiköiden paikalliset, hallinnolliset ja organisatoriset seikat. Vuoden
2013 pakkotoimien osalta on laskettu arvo, joka on suhteutettu 100 000 asukasta
kohti. Koko maan keskiarvoluvut ovat: eristys 27, lepositeet 14, tahdonvastainen
injektio 16 ja fyysinen kiinnipitäminen 11. Suurimmat pakkotoimien käyttöluvut ovat:
eristys 43 (Pirkanmaa shp), lepositeet 34 (Länsi-Pohjan shp), tahonvastainen injektio 22 (Vaasan shp) ja fyysinen kiinnipito 18 (Pirkanmaan shp). Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirissä samat luvut olivat: eristys 25, lepositeet 5, tahdonvastainen injektio 16 ja fyysinen kiinnipitäminen 9. Varsinais-Suomen kaikki pakkotoimiluvut
ovat selvästi maan keski-arvoja pienemmät lukuun ottamatta tahdonvastaista injektiota, joka on sama luku kuin koko maan keskiarvo. Lepositeitä käytetään VarsinaisSuomessa koko maan toiseksi vähiten. Lepositeiden vähäinen käyttö näkyy selvästi
tilastoista.
Psykiatrian tulosyksikön tieteellinen tutkimustoiminta on ollut runsasta. Tulosalueella oli vuoden 2014 aikana monia potilashoidon kehittämishankkeita.
TEPS-projekti. Projektissa selvitetään turkulaisten ensipsykoosiin sairastuneiden
tai psykoosiriskissä olevien potilaiden aiempaa kehitystä, kliinistä ja toiminnallista
tilaa hoidon alussa. Lisäksi tutkitaan potilaiden saamaa hoitoa ja siinä esiintyviä
puutteita sekä potilaiden toipumista ja heidän sairautensa ennustetta vuoden ja viiden vuoden seuranta-aikana.
PRONIAssa tutkitaan kolmen vuoden aikana nuoria psykoosiin ja masennukseen
ensikertaa sairastuneita ja psykoosiriskissä olevia potilaita sekä terveitä vertailuhenkilöitä.
METSYssä tutkitaan nuoria ensikertaa psykoosiin sairastuneita ja psykoosiriskissä
olevia potilaita sekä terveitä vertailuhenkilöitä. METSYn tavoitteena on monen eri
tutkimusmenetelmän tuloksia integroimalla mallintaa psykoosien kliinis-biologista
etiologiaa.
Mielenterveystalo.fi -hanke 2014-2015 hanke toteutetaan VSSHP:ssä yhteistyössä HUS:n kanssa. Mielenterveystalo.fi -nettipalveluun kuuluvat mm. laaja tietopankki mielenterveysasioista, oma-apuohjelmia sekä ”oirenavigaattori” auttamaan oireen
tai ongelman vakavuustason määrittelyä. Portaaliin täydennetään myös VarsinaisSuomen kuntien alueelta kattavasti mielenterveysasioihin liittyvät palvelut.
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa projektissa 2012-2014 kehitettiin
toimintamallia, jonka avulla pyritään preventiiviseen tukeen läheisen sairastuessa ja
ennaltaehkäisemään omaisen uupumista ja sairastumista masennukseen.
156
7. Yhteenveto
Toiminnan laatua kuvaavat tiedot vuodelta 2014 osoittavat sekä myönteistä kehitystä että uusia haasteita. Hoitotakuun toteutuminen parani edellisvuodesta, ja käytännössä ongelmia esiintyi enää neurokirurgisen hoidon saatavuudessa. Potilastyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla, joskin vertailu muihin yliopistosairaaloihin osoitti, että
parantamisen varaa on edelleen. Potilasturvallisuuden osalta erityisesti sairaalahygienian taso on säilynyt korkeana. Influenssarokotuskattavuus hoidon kannalta kriittisissä työpisteissä on kohentunut, mutta koko henkilöstöstä rokotuksen ottaneita on
edelleen liian pieni osuus sairaalahoidon aikana syntyvien tartuntojen ehkäisemiseksi. Toinen potilasturvallisuudessa havaittu kehittämistarve liittyy leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöasteeseen, joka on laskenut viime vuodesta.
Tulos- ja toimialueet ovat jatkaneet kehittämistoimia laadun seurannan parantamiseksi ja prosessien sujuvuuden lisäämiseksi mm. tunnistamalla hukkaa ja avaamalla
hoitopolkujen kapeikkoja. Hoidon tuloksia ja vaikuttavuutta kuvaavia mittareita on
kehitetty, ja saaduilla tuloksilla on ollut myönteistä vaikutusta palvelujen tuotantoon
ja hoidon laatuun. Tavoitteena on edelleen vahvistaa voimavarojen suuntaamista
vaikuttaviin hoitomuotoihin, niin että jokaiselle potilaalle voitaisiin tarjota juuri se hoito, josta hänelle on eniten hyötyä. Tärkeää on myös tunnistaa ja luopua terveyshyötyä tuottamattomista menetelmistä ja potilaille arvoa tuottamattomista menettelytavoista.
157
158
LIITETAULUKOT
Liitetaulukko 1. VSSHP:n hoitojaksot ja päiväkirurgia sekä kustannukset diagnoosi- ja tautiryhmittäin yleisyyden mukaan vuonna 2014. Vertailuna lukumäärät vuosilta 2013
ja 2012.
Liitetaulukko 2. VSSHP:n avohoitokäyntien jakautuminen sekä kustannukset eri diagnoosi- ja tautiryhmittäin yleisyyden mukaan vuonna 2014. Vertailuna lukumäärät vuosilta 2013 ja 2012.
Liitetaulukko 3. Yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostisten tutkimusten ryhmät vuonna 2014 ja vastaavat luvut vuosilta 2013 ja 2012.
Liitetaulukko 4. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen avohoitojen käyntimäärät ja kustannukset 10 suurimmassa diagnoosiryhmässä vuonna 2014.
Liitetaulukko 5. Palvelutasopäätös 6.3.2012.
Liitetaulukko 6. Potilaiden tavoittaminen 1-12/2014.
Liitetaulukko 7. HappyOrNot-automaatin avulla annetut palautteet lasten ja nuorten klinikalla vuonna 2014.
Liitetaulukko 8. Tyksin lasten ja nuorten klinikan ulkopaikkakuntapotilaiden hoitopäivät sairaanhoitopiireittäin 2011-2014.
Liitetaulukko 9. Lasten ja nuorten klinikan HaiPro-ilmoitukset vuonna 2014.
Liitetaulukko 10. Lasten ja nuorten klinikalla HaiPro tapahtuman syntyyn myötävaikuttavat tekijät vuonna 2014.
Liitetaulukko 11.Lasten ja nuorten klinikan HaiPro-ilmoitusten haittatapahtumat vuonna 2014.
Liitetaulukko 12. Lasten ja nuorten sairaanhoidon vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää vuonna 2014.
Liitetaulukko 13.Vastasyntyneiden sairaanhoito vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää vuonna 2014.
Liitetaulukko 14. Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoidon vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää vuonna 2014.
Liitetaulukko 15. Tavallisimmat lastenkirurgiset leikkaukset ja tähystykset vuosina 2011-2014.
Liitetaulukko 16. Lasten ja nuorten kirurgisen vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää vuonna 2014.
Liitetaulukko 17. Lastenneurologian vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää vuonna 2014.
Liitetaulukko 18. Psykiatrisen vuodeosastohoidon yleisimmät diagnoosiryhmät kustannuksineen vuonna 2014 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Liitetaulukko 19. Psykiatrisen avohoidon yleisimmät diagnoosiryhmät kustannuksineen vuonna 2014 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
159
LIITETAULUKKO 1. VSSHP:N HOITOJAKSOT JA PÄIVÄKIRURGIA SEKÄ KUSTANNUKSET ERI DIAGNOOSI JA TAUTIRYHMITTÄIN YLEISYYDEN MUKAAN VUONNA 2014.
VERTAILUNA LUKUMÄÄRÄT VUOSILTA 2013 JA 2012.
ICD-10
Koodit
Diagnoosiryhmä
I00-I99
C00-D48 Kasvaimet
2014
2014
2013
2012
lkm
Kustannus
lkm
lkm
9 569
54 381 829
9 363
9 917
9 354
44 715 788
9 587
11 490
M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet
8 571
32 276 208
8 413
8 117
K00-K93
7 602
20 051 815
7 463
7 629
S00-T98
7 118
31 613 407
7 420
7 181
6 022
14 951 179
6 146
6 188
O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus
N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet
5 140
12 279 910
5 030
5 193
J00-J99
5 130
15 856 603
5 489
5 775
H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet
4 720
7 482 199
4 593
4 969
R00-R99 Muualla luokittamattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset
3 586
7 179 956
3 922
4 200
G00-G99 Hermoston sairaudet
2 986
10 063 899
3 104
3 045
A00-B99
Tartunta- ja loistauteja
2 311
10 370 962
2 018
2 213
F00-F99
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt
2 285
20 297 117
2 239
2 248
Z00-ZZB
1 365
3 735 103
1 466
1 452
E00-E90
1 364
4 676 878
1 611
1 583
L00-L99
907
2 769 301
906
913
160
LIITETAULUKKO 2.VSSHP:N AVOHOITOKÄYNTIEN JAKAUTUMINEN SEKÄ KUSTANNUKSET ERI DIAGNOOSI- JA TAUTIRYHMITTÄIN YLEISYYDEN MUKAAN VUONNA 2014.
VERTAILUNA LUKUMÄÄRÄT VUOSILTA 2013 JA 2012.
ICD-10
2014
lkm
2014
kustannus
2013
lkm
2012
lkm
Koodi
Diagnoosiryhmä
F00-F99
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt
118 233
24 257 695 112 989
105 667
C00-D48
Kasvaimet
105 258
42 285 119
97 032
87 955
Z00-ZZB
83 686
17 955 084
73 102
84 909
M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet
82 744
21 683 144
65 808
70 901
S00-T98
56 193
15 220 964
47 586
40 473
R00-R99
Muualla luokittamattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset
48 406
15 642 219
43 684
41 115
K00-K93
45 293
16 816 285
41 357
40 961
44 916
14 169 474
41 957
32 660
G00-G99 Hermoston sairaudet
41 091
11 180 457
34 066
32 921
H00-H59
40 974
8 496 038
35 130
29 996
I00-I99
39 899
15 217 649
35 754
35 177
J00-J99
38 870
8 784 845
35 126
34 395
L00-L99
25 749
5 029 421
23 670
25 483
E00-E90
23 498
5 889 511
20 999
32 270
H60-H95
Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet
21 457
3 009 340
19 774
20 757
A00-B99
Tartunta- ja loistauteja
16 076
5 622 028
14 999
15 063
puuttuu
ei diagnoosia
15 655
2 746 557
7 344
1 585
O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus
12 679
2 655 594
11 645
11 774
Q00-Q99 Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet
10 151
3 231 867
8 314
7 938
D50-D89
Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt
8 284
2 745 480
6 777
8 557
P00-P96
Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat
2 928
415 738
2 244
2 357
N00-N99
161
LIITETAULUKKO 3. YLEISIMMÄT TAUTI-JA ELINKOHTAISET DIAGNOSTISET TUTKIMUSTEN RYHMÄT VUONNA 2014 JA VASTAAVAT LUVUT VUOSILTA 2013 JA 2012.
Koodi
Diagnostinen tutkimus
2014
Kustannus
2013
2012
GD1
55 031
3 462 432
55 472
54 013
AA1
18 537
5 600 259
17 925
14 922
JN3
10 234
1 745 587
10 216
9 889
NF1
10 078
466 283
10 093
9 325
NG1
9 964
973 141
9 862
9 491
NA3
7 425
1 400 894
7 549
6 423
ND1
6 442
604 443
6 712
4 913
NH1
6 201
639 120
6 786
5 518
NH3
5 354
246 020
5 455
4 744
NB1
Olkapään diagnostinen radiologia
5 332
564 867
5 420
4 609
ND2
5 290
232 702
4 935
3 741
JN4
Vartalon diagnostinen radiologia
5 038
1 115 352
4 221
3 417
EB1
Hampaiston diagnostinen radiologia
4 766
204 268
4 940
4 881
LIITETAULUKKO 4. ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN LIIKELAITOKSEN AVOHOITOJEN
KÄYNTIMÄÄRÄT JA KUSTANNUKSET 10 SUURIMMASSA DIAGNOOSIRYHMÄSSÄ
VUONNA 2014.
Diagnoosi
Selite
Lukumäärä
Kustannus
Z039
J069
Tarkkailu, sairausepäily NAS
4 939
1 448 152
Akuutti. ylähengitystieinfektio NAS
2 932
506 861
R104
Muu tai määrittämätön.vatsakipu
2 430
944 384
I48
Eteisvärinä tai eteislepatus
2 099
879 259
J189
Määrittämätön keuhkokuume
1 814
934 590
H660
Akuutti märkäinen välikorvatulehdus
1 641
224 725
R074
Määrittämätön rintakipu
1 291
492 460
M545
Lanneselän kipu
1 256
296 381
A09
Ripuli, gastriiti
1 086
347 686
S060
Aivotärähdys
1 048
624 256
S010
Päänahan haava
1 036
328 832
LIITETAULUKKO 5. PALVELUTASOPÄÄTÖS 6.3.2012
PH2
Laskimoiden diagnostinen radiologia
4 341
791 257
3 871
3 491
NA1
Kaularangan diagnostinen radiologia
4 266
1 010 136
3 881
3 328
XQ8
Allergiatestit
4 256
866 946
3 422
2 865
HA1
Rintarauhasen diagnostinen radiologia
4 130
478 936
3 755
3 536
Riskialueluokka
8min
AB
hoitotaso
C
ambulanssi
D ambulanssi
15min
30min
30min
120min
AB
NK6
Luuston diagnostinen radiologia
3 458
655 180
3 329
3 419
1
85 %
99 %
75 %
99 %
95 %
KH1
Virtsateiden diagnostinen radiologia
3 275
567 449
32 51
2 941
2
65 %
94 %
85 %
95 %
95 %
NE1
Lantion ja lonkan diagnostinen radiologia
2 674
591 675
2 685
2 466
3
45 %
80 %
85 %
90 %
95 %
XG4
Hengityksen diagnostiset tutkimukset
1 973
171 873
9 261
8 549
4
20 %
65 %
85 %
80 %
92 %
5
162
LIITETAULUKKO 8. HAPPYORNOT-AUTOMAATIN AVULLA ANNETUT PALAUTTEET
LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA VUONNA 2014.
LIITETAULUKKO 6. POTILAIDEN TAVOITTAMINEN 1-12/2014.
AB
Riskialueluokka
8min
AB hoitotaso C ambulanssi D ambulanssi
15min
30min
30min
120min
1
88 %
96 %
100 %
97 %
100 %
2
78 %
97 %
100 %
98 %
100 %
3
53 %
87 %
99 %
93 %
100 %
4
30 %
70 %
97 %
86 %
100 %
5
14 %
45 %
92 %
55 %
100 %
LIITETAULUKKO 7. TYKSIN LASTEN JA NUORTEN KLINIKAN ULKOKUNTAPOTILAIDEN
HOITOPÄIVÄT SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN 2011-2014.
2011
2012
2013
2014
AHV
222
131
332
408
EKSHP
13
53
37
24
EPSHP
27
11
16
21
ESSHP
0
148
36
4
HUS
48
176
76
73
7
ISSHP
LIITETAULUKKO 9. LASTEN JA NUORTEN KLINIKAN HAIPRO-ILMOITUKSET VUONNA
2014.
55
92
56
KSSHP
10
142
91
1
KYMSHP
5
0
1
0
LPSHP
0
1
0
60
LSHP
1
0
8
9
PHSHP
24
5
26
87
PKSHP
40
29
5
8
PPSHP
7
2
1
0
Operatiiviseen toimintaan liittyvä
3
PSHP
92
9
23
22
Diagnoosiin liittyvä
3
PSSHP
11
52
31
22
Tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyvä
KHSHP
10
KPSHP
SATSHP
VSHP
Muut shp:t
yhteensä
104
2312
1826
1982
1381
34
52
516
320
2 901
2 729
3 237
2 561
Muu
11
Poikkeama sädehoidon toteutuksessa
0
Väkivalta
0
Tapaturma/onnettumuus
1
Aseptiikkaan/hygieniaan liittyvä
9
Laitteeseen tai sen käyttöön liittyvä
39
Laboratorio-tai kuvantamistutkimukseen…
16
Muuhun hoitoon tai seurantaan liittyvä
50
Invasiiviseen toimenpiteeseen liittyvä
6
63
Lääke-ja nestehoitoon liittyvä
134
Ei tiedossa
0
0
20
40
60
80
100
120
140
160
163
LIITETAULUKKO 10. LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA HAI-PRO TAPAHTUMAN SYNTYYN MYÖTÄVAIKUTTAVAT TEKIJÄT VUONNA 2014.
Ei tunnistettavia tekijöitä
66
Organisaatio ja johto
11
Työympäristö, välineet, resurssit
31
Tiimin/ryhmän toiminta
16
Toimintatavat
45
Potilas ja läheiset
3
Lääkkeet
3
Laitteet ja tarvikkeet
13
Koulutus ja perehdytys, osaaminen
65
Kommunikointi ja tiedonkulku
47
Ei tiedossa
49
0
10
20
30
40
50
60
70
LIITETAULUKKO 11. LASTEN JA NUORTEN KLINIKAN HAIPRO-ILMOITUSTEN HAITTATAPAHTUMAT VUONNA 2014.
LIITETAULUKKO 12. LASTEN JA NUORTEN SAIRAANHOIDON VASTUUALUEEN (TO8A)
KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA 2014.
KustanHoitoDRG DRG selite
Kustannus €
nuspaikka
tapahtuma*
Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito
TO8A
908O
1 485 631 €
3 439
ilman merkittävää toimenpidettä
Endokriininen sairaus, lyhyt hoito ilman
TO8A
910O
1 141 196 €
8 972
merkittävää toimenpidettä
Ruuansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito
TO8A
906O
913 770 €
3 068
Sydän- ja verisuonisairaus, lyhyt hoito
TO8A
905O
739 258 €
1 953
Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman
TO8A
901O
567 857 €
1 170
Keuhkosairaus, lyhyt hoito ilman merkittäTO8A
904O
535 963 €
1 874
vää toimenpidettä
Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoiTO8A
923O
499 749 €
2 066
to ilman merkittävää toimenpidettä
Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus,
TO8A
903O
398 023 €
1 470
lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä
Tuki- ja liikuntaelinten tai sidekudosten
TO8A
808O
353 825 €
267
pientoimenpide
Obstruktiivinen hengitystieinfektio tai astTO8A
098B
319 687 €
159
ma, lapsi, ei komplisoitunut
TO8A
Vastuualue yhteensä
31 095
13 405 265 €
*Vuodeosastohoitojakso tai avohoitokäynti
Vakava haitta
15
Kohtalainen haitta
25
Lievä haitta
66
Ei haittaa
137
Ei tiedossa
28
0
20
40
60
80
100
120
140
164
LIITETAULUKKO 13. VASTASYNTYNEIDEN SAIRAANHOITO VASTUUALUEEN KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA 2014.
KustannusDRG DRG selite
paikka
HoitotaKustannus €
pahtuma*
TO8B
387N Vastasyntynyt, syntymäpaino 1000-1499 g
35
1 769 990 €
TO8B
Vastasyntynyt, syntymäpaino 1500 - 2499 g,
388B
ei useiden elinjärjestelmien ongelmia
130
1 768 338 €
17
1 584 835 €
367
877 048 €
15
568 759 €
TO8B
TO8B
TO8B
TO8B
386N Vastasyntynyt, syntymäpaino alle 1000 g
Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai
390
enemmän, muu merkittävä ongelma
388C Keskosen vakava hengitysongelma
Vastasyntynyt, syntymäpaino 1500 - 2499 g,
388A
useiden elinjärjestelmien ongelmia
TO8B
389B
TO8B
923O
TO8B
915O
TO8B
389A
enemmän, useiden elinjärjestelmien ongelmia
Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito
Vastasyntyneen lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä
enemmän, laaja leikkaus
TO8B
22
LIITETAULUKKO 14. LASTEN JA NUORTEN VERI- JA SYÖPÄSAIRAUKSIEN HOIDON
VASTUUALUEEN KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA 2014.
KustannusHoitotaDRG DRG selite
paikka
pahtuma*
Akuutin leukemian konservatiivinen
TO8C
405
131
hoito, lapsi
Pahanlaatuisen sairauden lyhyt hoito
TO8C
917O
1 548
Hematologia, lyhyt hoito ilman merkittäTO8C
916O
1 024
TO8C
481A Muu kantasolusiirto
TO8C
901O
TO8C
011F
TO8C
239E
551 600 €
49
459 032 €
741
376 209 €
TO8C
817O
1 950
314 195 €
TO8C
908O
2
216 709 €
TO8C
301F
3 456
9 014 171 €
TO8C
Keskushermoston kasvain, ei komplisoitunut
Tuki- ja liikuntaelinten tai sidekudoksen
maligniteetti tai patologinen murtuma
Pahanlaatuinen sairaus, pientoimenpide
Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt
hoito ilman merkittävää toimenpidettä
Endokriininen sairaus, muu ei komplisoitunut
Kustannus €
1 179 941 €
533 489 €
261 426 €
2
236 145 €
538
184 777 €
49
181 435 €
29
167 655 €
41
157 748
292
99 780 €
14
97 191 €
4 980
4 340 622 €
165
LIITETAULUKKO 15. TAVALLISIMMAT LASTENKIRURGISET LEIKKAUKSET JA TÄHYSTYKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011-2014.
Toimenpide
LIITETAULUKKO 16. LASTEN JA NUORTEN KIRURGISEN VASTUUALUEEN KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA 2014.
2011
2012
2013
2014
Tyrän/vesikiveksen korjaus
74
71
79
71
Kustannuspaikka
DRG DRG selite
Umpilisäkkeen poisto
87
70
58
81
TO8D
215B
Piilokiveksen hoito
44
52
57
58
Akuutti kivesvaiva
54
45
54
84
TO8D
908O
Luunyhdistysmateriaalin poisto
47
36
36
68
Olkaluunmurtuman piikitys
32
39
47
48
TO8D
923O
Kyynärvarrenmurtuman piikitys
37
38
42
34
TO8D
214B
30
32
52
35
Shunttitoimenpide
37
33
42
TO8D
220
41
Ympärileikkaus
29
42
37
27
TO8D
340O
TO8D
148
Rintarangan luudutus
28
32
41
41
Rannemurtuman piikitys
35
33
23
18
Kyynärvarrenmurtuman korjaus
30
20
32
40
TO8D
001D
Kyynärvarrenmurtuman TEN
22
30
23
18
TO8D
215C
Laaja kipsaus
33
22
17
19
Rannemurtuman korjaus
19
28
16
12
TO8D
212
Ihomuutoksen poisto pää
23
25
13
15
Napatyrän korjaus
16
6
16
12
113
117
125
147
Paksunsuolen tähystys
60
61
49
68
Hoitotapahtuma*
Muu selkänikamien yhdistäminen, ei
komplisoitunut
Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito
Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt
Muu selkänikamien yhdistäminen, komplisoitunut
Säären, nilkan tai olkavarren leikkaus,
lapsi
Kivesleikkaus, ei pahanlaatuista
sairautta, lyhyt hoito
Laaja ohuen tai paksunsuolen leikkaus,
komplisoitunut
Kallonsisäinen aivoselkäydinnestekierron toimenpide
Muu selän ja niskan leikkaus, ei komplisoitunut
Lonkan tai reiden muu leikkaus, lapsi
TO8d
Kustannus €
37
1 421 808 €
3013
810 497 €
2782
518 387 €
10
399 025 €
82
371 000 €
106
243 365 €
2
224 579 €
24
206 114 €
16
193 321 €
26
176 740 €
10 728
9 914 694 €
166
LIITETAULUKKO 17. LASTENNEUROLOGIAN VASTUUALUEEN KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA 2014.
Kustannuspaikka
TO8E
TO8E
TO8E
TO8E
TO8E
TO8E
TO8E
TO8E
TO8E
TO8E
TO8E
DRG
DRG selite
Lasten neurologinen ongelma, lyhyt
901O
919O
Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt
923O
Endokriininen sairaus, lyhyt hoito ilman
910O
999O Lyhyt hoito ilman diagnoosia
Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt
Kallonsisäinen aivo001D
selkäydinnestekierron toimenpide
Silmäsairaus, lyhyt hoito ilman merkittä902O
Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus,
903O lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä
Interstitielli keuhkosairaus, ei komplisoi093
tunut
908O
Hoitotapahtuma*
Kustannus €
3312
1 054 642 €
2823
765 505 €
LIITETAULUKKO 18. PSYKIATRISEN VUODEOSASTOHOIDON YLEISIMMÄT DIAGNOOSIRYHMÄT KUSTANNUKSINEEN VUONNA 2014 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ.
Psykiatria mukaan lukien Turunmaan psykiatrian yksikkö
lkm
Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia
624
F3 Mielialahäiriöt
Kustannus €
6 108 146
F2 Skitsofreniat
570
7 202 640
F4 Neuroosit ja psykosomaattiset häiriöt
168
1 273 156
87 203 €
F9 Lasten/nuorten alkavat psyk.häiriöt
161
1 871 670
137
500 457
308
80 899 €
F1 Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset
aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt
F0 Alzheimerin tauti, Dementia
76
953 781
312
51 303 €
F6 Persoonallisuushäiriöt
44
276 698
159
50 539 €
F5 Som.sair.liitt.käyt.oireyht
25
468 485
F8 Psyykkisen kehityksen häiriöt
17
310 425
1
41 743 €
Z0 Muita tekijöitä
9
132 071
82
27 852 €
Muut yhteensä
51
529 351
Kaikki yhteensä
1 882
19 626 880
397
53
15 051 €
1
11 821 €
7 644
2 262 100 €
LIITETAULUKKO 19. PSYKIATRISEN AVOHOIDON YLEISIMMÄT DIAGNOOSIRYHMÄT
KUSTANNUKSINEEN VUONNA 2014 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ.
Psykiatria mukaan lukien Turunmaan psykiatrian yksikkö
lkm
Avohoito
47 123
F3 Mielialahäiriöt
Kustannus €
8 507 403
F4 Neuroosit ja psykosomaattiset häiriöt
17 157
3 359 755
F2 Skitsofreniat
16 162
2 636 493
F9 Lasten/nuorten alkavat psyk.häiriöt
10 548
3 732 665
Z0 Muita tekijöitä
F1 Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset
aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt
5 268
1 614 274
4 763
639 315
F6 Persoonallisuushäiriöt
3 555
517 147
F8 Psyykkisen kehityksen häiriöt
F5 Somaattiseen sairauteen liittyvä käyttäytymisen
oireyhtymä
2 638
741 085
2 545
735 278
1 948
802 811
Z6 Sosiaaliseen ympäristöön liittyvä ongelma
Muut yhteensä 101 893
Kaikki yhteensä 113 600
313 928
23 600 154
167
Toivomme palautetta potilashoidon
vuosikertomuksesta. Antamasi palaute
on tärkeä, sillä haluamme kehittää
vuosikertomusta.
Palautekyselyyn voit vastata tästä linkistä
Kiitos!
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN SAIRAALAT 2015
www.vsshp.fi
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiirin julkaisija, sarja D nro 54
Tyks Kantasairaala
puh. 02 313 0000
postiosoitteet: PL 52, 20521 Turku
katuosoitteet:
A- ja U-sairaalat: Kiinanmyllynkatu 4-8
T-sairaala: Hämeentie 11
Tyks kirurginen sairaala
puh. 02 313 0000
Luolavuorentie 2, PL 28, 20701 Turku
Tyks Paimion sairaala *
puh. 02 313 0000
Alvar Aallon tie 275, 21540 Preitilä
Tyks Raision sairaala *
puh. 02 313 0000
Sairaalakatu 5, PL 43, 21202 Raisio
Tyks Vakka-Suomen sairaala
puh. 02 314 1000
Terveystie 2, Pl 12, 23501 Uusikaupunki
www.vakkasuomensairaala.fi
Turunmaan sairaala / Åbolands sjukhus
puh./tel. 02 314 6000
Kaskenkatu 13, PL 663, 20701 Turku
Kaskisgatan 13, PB 663, 20701 Åbo
Psykiatrian yksikkö / psykiatriska enheten
puh./tel. 02 314 6530
Vapparintie 15, 21600 Parainen
Vapparvägen 15, 21600 Pargas
Tyks Loimaan sairaala
puh. 02 314 3000
Seppälänkatu 15-17, PL 17, 32201 Loimaa
www.loimaanaluesairaala.fi
Tyks Salon sairaala
puh. 02 314 4000
Sairaalantie 9, 24130 Salo
www.salonaluesairaala.fi
Halikon sairaala
puh. 02 314 5000
Märyntie 1, 25250 Halikko
Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala
puh. 02 313 0000
Välskärintie 2, 23500
* Ei erikoissairaanhoitoa kesäkuun 2015 jälkeen
Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin
jäsenkunnat 2015
Aura
Kaarina (S:t Karins)
Kemiönsaari (Kimitoön)*
Koski tl (Koski åbl)
Kustavi (Gustavs)
Laitila (Letala)
Lieto (Lundo)
Loimaa
Marttila (S:t Mårtens)
Masku
Mynämäki (Virmo)
Naanatali (Nådendal)
Nousiainen (Nousis)
Oripää
Paimio (Pemar)
Parainen (Pargas)*
Punkalaidun
Pyhäranta
Pöytyä (Pöytis)
Raisio (Reso)
Rusko
Salo
Sauvo (Sagu)
Somero
Taivassalo (Tövsala)
Turku (Åbo)
Uusikaupunki (Nystad)
Vehmaa (Vemo)
Lisäksi Turun yliopisto
*kaksikielinen kunta

VSSHP:n Potilashoidon vuosikertomus 2014 - Varsinais

Transcription

Similar documents

Katso ohjelma - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Lasten ja nuorten klinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Sydänkeskus

Yksi sairaala –projekti Varsinais

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Naistenklinikka

Kroonisen ventilaatiovajeen patofysiologian perusteita

Henkilöstökertomus 2014

Hospitaali-2015-5 - Varsinais