VUOSIKERTOMUS 2014

VUOSIKERTOMUS 2014
SISÄLTÖ
3 Forward together – satamajohtajan katsaus
4 Tehtävämme ja arvomme
5 Me olemme Helsingin Satama
FORWARD TOGETHER
6 Satama on tekoja
8 Satama tonneina, prosentteina ja lukuina
12 Iso ja vastuullinen
12 Talous tasapainossa
14 Sertifioitu ympäristöjärjestelmämme
16 Kalenterivuoden merkittävimmät merkinnät
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
17Organisaatiomme
Vuosaari
Katajanokka
Eteläsatama
Länsisatama
Hernesaari
TALOUS
LIIKENNE 2014
Miljoona euroa 2014 2013 2012 2011 2010
Tavaraliikenne, tonnia
Liikevaihto 90,8 Yksiköity tavaraliikenne
Investoinnit
15,613,315,913,910,4
Tuonti
4 792 000
592,6 593,7 600,0 612,8 619,9
Vienti
5 248 000
Taseen loppusumma
89,0 87,2 86,5 86,7
Bulkkitavaraliikenne
Tunnusluvut
2
20142013201220112010
Kokonaistavaraliikenne
10 040 000
793 000
10 833 000
Liikevaihdon muutos %
1,9
2,1
0,8
-0,2
6,7
Yksiköity tavara
Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa
560 525
482
458
443
Kontit
401 000
Rekat ja perävaunut
502 000
Sijoitetun pääoman tuotto %
4,2
Omavaraisuusaste %
72,2
3,6
3,2
3,2
2,7
Matkustajaliikenne
Matkustajia
|| P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4
68,8
65,5
62,5
60,2
Risteilymatkustajia
10 901 000
420 000
V U O SI 20 14 näyttäytyi jo kolmannen
kerran peräkkäin Suomen talouden kehityksen osalta heikkona vuotena. Huolestuttavana voidaan pitää sitä, että Suomen
BKT on edelleen noin 6 % vuoden 2008
tasoa jäljessä. Suomen satamien tavaraliikenne on perinteisesti kulkenut käsi
kädessä talouden kehittymisen kanssa ja
niinpä viime vuonna oltiin saman verran
vuotta 2008 jäljessä myös tavaraliikenteessä.
Helsingin Satama on ulkomaan kaupan kannalta Suomen merkittävin satama. Iloksemme voimme todeta, että
Helsingin liikennemäärät kehittyivät sekä
tavara- että matkustajaliikenteen osalta
olosuhteisiin nähden erittäin hyvin. Erityisen ilahduttavaa oli viennin voimakas
kasvu, joka johtui ennen kaikkea markkinaosuuden hyvästä kehityksestä.
Erityisesti Viron liikenne on kehittynyt
hyvin. Sekä matkustaja- että tavaraliikenteen kehityksen yhtenä merkittävänä tekijänä on Baltian maiden entistä
voimakkaampi integroituminen Suomen
talouden kanssa, sekä Baltian läpi suuntautuvan liikenteen kehittyminen. Pohjan
tälle kasvulle luo kuitenkin parantuneet
liikenneyhteydet, johon liittyy varustamoiden kehittämien palveluiden lisäksi
osaltaan myös Helsingin Sataman kehitystoimenpiteet.
Helsingin Sataman organisaatio
työskenteli vuoden 2014 aikana monien
uusien asioiden parissa. Vuosaaressa
oman henkilökunnan toimesta aloitetut aluspalvelut sujuivat erinomaisesti.
Vuoden lopussa tapahtunutta yhtiöittämistä valmisteltiin tarmokkaasti. Jo
tässä vaiheessa voidaan todeta Helsingin
Sataman yhtiöittämisen sujuneen hallinnollisesta näkökulmasta erinomaisesti.
Yhtiöittämisellä ei tarvitse välttämättä
olla suurta merkitystä asiakkaillemme,
mutta yhtiömallissa toimiminen tarjoaa
Satamayhtiölle erinomaiset edellytykset
kehittää toimintaansa. Niinpä arvio näistä eduista jää asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tehtäväksi.
Yksi osa yhtiöittämiseen liittyvää uudistusta oli uuden asiakaspalvelulupauksen julkistaminen vuoden 2014 lopulla.
Forward together -sloganin avulla Helsingin Satama viestittää sekä sisäisen,
että ulkoisen yhteistyön merkitystä sekä
halua kehittyä yhä paremmaksi juuri yhteistyön avulla.
Viime vuonna päätettiin aloittaa toimenpiteet uuden matkustajaterminaalin
rakentamiseksi Länsisatamaan. Terminaalin tarkoituksena on tarkoitus palvella
yhä kasvavaa matkustajaliikennettä, erityisesti Tallinnaan suuntautuvan liikenteen osalta. Tästä rakentamisprojektista
tuleekin muodostumaan Helsingin Sataman tämän vuosikymmenen merkittävin
hanke.
Vuonna 2014 vietettiin Suomenlahtivuotta, jonka yhteydessä keskusteltiin
Itämeren tilasta monessakin eri foorumissa. Helsingin Satama on ollut yhtenä
aktiivisimmista toimijoista Itämeren suojelussa ja onneksemme voimme todeta
tämän työn tuottaneen tulosta Itämeren
tilan parantumisena.
Viime vuosi oli jälleen monessakin
mielessä Helsingin Satamalle erittäin
onnistunut vuosi. Tästä saamme kiittää
erityisesti asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme. Suuri kiitos myös henkilökunnallemme hyvin tehdystä työstä.
Kimmo Mäki
satamajohtaja
TEHTÄVÄMME
JA ARVOMME
ME OLEMME
HELSINGIN SATAMA
H ELS I NK I ON Suomen ulkomaankaupan ja matkustajaliikenteen pääsatama.
Helsingin Sataman toimintana on rakentaa ja kehittää satamatoimintaa tuloksellisesti ja vastuullisesti yhdessä satamassa toimivien kumppaneidensa kanssa.
Tarjoamme ainutlaatuiset puitteet ja
erinomaiset palvelut ulkomaankaupan
kuljetuksille.
Vahvuuksiamme ovat
tiheä linjaliikenne,
tasapainoinen tuonti
ja vienti sekä erikoistuminen suuryksikköliikenteeseen.
Helsingin Sataman hallinnoimia satamanosia ovat Eteläsatama, Katajanokka,
Länsisatama ja Vuosaaren satama, sekä
osa Kantvikin satamasta. Kaikilla satamanosilla on toimintaa ohjaava ja voimassa oleva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Luvat säätelevät
melu- ja päästötasoja sekä jätehuoltoa.
Niissä on määriteltynä myös sataman
ympäristöön vaikuttavat tarkkailu- ja raportointivelvoitteet.
Vahvuuksiamme ovat tiheä linjaliikenne, keskenään tasapainoinen tuonti ja
vienti sekä erikoistuminen suuryksikköliikenteeseen. Olemme tärkeä osa Helsingin seudun elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Tuemme omalta osaltamme vahvasti
4
|| P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4
Kuvassa vasemmalta Timo Laitinen, Kari Noroviita, Kimmo Mäki, Pekka Meronen ja Jukka Kallio
koko seudun kasvua ja tulevaisuuden
näkymiä.
Kauttamme kuljetetun tavaran arvo
on kolmasosa Suomen ulkomaankaupan
arvosta ja 40 % merikuljetusten arvosta.
Markkinaosuutemme Suomen satamien
kappaletavaraliikenteen määrästä on
26 % ja matkustajaliikenteestä 78 %.
Tehtävämme
Olemme Suomen ulkomaankaupan ja
matkustajaliikenteen pääsatama. Johdamme ja kehitämme satamatoimintaa
yhteistyössä toimijoiden kanssa, tarjoamme sille puitteet sekä tuotamme kokonaisuutta tukevia palveluita.
Arvomme
Tuloksellisuus
Sitoudumme toiminnallemme asetettuihin selkeisiin laadullisiin ja taloudellisiin
tavoitteisiin. Teemme oikeita asioita
keskittyen olennaiseen ja mittaamme
työssämme onnistumista. Kehitämme ja
uudistamme toimintaamme parempien
tuloksien saavuttamiseksi.
Vastuullisuus
Toimimme vastuuntuntoisesti osana
yhteiskuntaa ympäristöä kunnioittaen.
Otamme vastuun satamayhteisöstämme
edistääksemme asiakkaan menestystä.
Turvallisuus on toimintamme perusta.
Yhteistyö
Toimimme yhdessä asiakkaidemme ja
satamassa toimivien yritysten kanssa
saavuttaaksemme päämäärämme. Kehitämme työyhteisöämme kannustavaksi
ja vuorovaikutteiseksi toistemme työtä
arvostaen.
Vakituisen henkilökuntamme keski-ikä oli 50,2 vuotta ja koko
henkilöstön 48,7 vuotta. Meistä naisia on 23 % ja miehiä 77 %.
I H M I SE T T E K E VÄT Helsingin Sataman menestyksen ja hengen. Vakinaisen henkilökuntamme määrä vuoden
2014 lopussa oli 160. Henkilöstömäärämme väheni vuoden aikana neljällä eli
2,5 %:lla. Eläkkeelle jäi vuoden kuluessa
kahdeksan henkilöä ja uusia vakituisia
työntekijöitä palkattiin yhdeksän. Sisäisiä
rekrytointeja tehtiin useita ja yksiköiden
välistä tehtäväkiertoa toteutettiin. Lisäksi
sijaisia, harjoittelijoita ja määräaikaisia
työntekijöitä oli vuoden lopulla 19. Määräaikaiset työntekijät ovat olleet tasaamassa liikenteen ruuhkahuippuja.
Vuosaaren sataman aluspalvelut siirtyivät oman henkilökuntamme hoidettaviksi vuoden 2014 alusta.
Haluamme tarjota henkilökunnallemme ammattitaitoa kehittävän ja
innostavan työympäristön. Tarjosimme
henkilöstöllemme koulutusta vuoden
aikana 362 päivää eli 2,3 päivää henkilöä kohden. Koulutuskustannukset ilman
palkkamenoja olivat 93 948 €. Henkilöstömme kehittämisessä painopisteinä olivat talous- ja yhtiöittämisasiat, IT,
hankinnat, turvallisuuskoulutus sekä
esimiestaidot.
Vuonna 2014 teimme yhtiöittämiseen
tähtääviä valmisteluja ja suunnittelimme
mm. yhtiön henkilöstöhallinnon käytäntöjä. Solmimme järjestöjen kanssa siirtymäsopimuksia liikelaitoksen henkilöstön
osakeyhtiöön siirtymisen ehdoista. Henkilökuntamme siirtyi vuoden vaihteessa
Helsingin Satama Oy:n palvelukseen ns.
vanhoina työntekijöinä.
HELSINGIN SATAMAN
HENKILÖSTÖ 31.12.2014
Satamajohtaja
1
Matkustajasatamat58
Vuosaaren satama
Markkinointi ja viestintä
22
5
Hallinto ja talous
32
Tekniset palvelut
42
Yhteensä160
P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 ||
5
SATAMA ON TEKOJA
K EHI T T YMI NEN ja menestyminen eivät ole meille vain sanoja paperilla. Joka
vuosi teemme aktiivisesti töitä yhdessä
yhteistyökumppaneidemme kanssa paremman sataman puolesta. Me haluamme olla asiakkaillemme haluttu kumppani ja esimerkillinen, vastuullinen toimija.
Vuoden 2014 aikana matkustajamäärissä pääsimme uuteen ennätykseen
ja laivaliikenne jatkui vilkkaana koko
vuoden. Paransimme terminaalihenkilökuntamme näkyvyyttä, selkeytimme
opastuksia matkustajille ja testasimme
automatisoituja check-in -toimintoja.
Aluspalveluissa kehitimme muun muassa risteilylaivojen alusjätteiden lajittelua
ja laivojen kiinnityksiä.
Viking Line lisäsi lähtöjä Tallinnaan
kesällä. M/S Gabriella ja M/S Mariella
purjehtivat vuoropäivin Helsingistä Tallinnaan. Helsingin ja Tukholman välisessä risteilyliikenteessä toimivat alukset
ovat tavallisesti Helsingin satamassa
seitsemän tuntia päivän aikana.
Alusten aikataulusuunnittelu on ollut
Länsisatamassa vuosi vuodelta haastavampaa. Tästä huolimatta liikenne sujui
kohtuullisen hyvin.
Jaksotyöhön perustuvaa työaikamallia kehitettiin edelleen vastaamaan palvelutarpeita Vuosaaren aluspalveluissa
ja matkustajaterminaaleissa. Työaikamallissa on pystytty aiempaa paremmin
huomioimaan henkilöstön toiveita ja kohdistamaan resursseja tehokkaammin.
2014 uusi ennätys
matkustajamäärissä.
Rajatarkastukset
palasivat satamiin
Länsisatamassa aloitti vuoden alussa
uusi Sataman rajatarkastusyksikkö.
Tätä ennen Helsinki-Vantaan toiminnoista saatiin henkilökuntaa sataman rajatarkastuksiin. Kaikille EU:n ja
Schengen-alueen ulkopuolelta tuleville
on tehtävä rajatarkastus. Rajatarkastukset tehdään Pietarin laivaliikenteessä ja
kesäkaudella kv. risteilyalusliikenteessä.
Rajatarkastusautomaatti
koekäytössä
Länsiterminaalissa otettiin heinäkuussa
koekäyttöön rajatarkastusautomaatit
viisumivelvollisille matkustajille. Automaattien tarkoitus on nopeuttaa ja sujuvoittaa rajatarkastuksia.
Risteilyalusten
miehistöjä huomioitiin
Suomen Merimiespalvelu ja Suomen Merimieskirkko avasivat kesäkaudeksi 2014
Hernesaaressa risteilyalusten miehistöille palvelupisteen, Cruise Crew Lounge
Anchorin. Klubi tarjosi miehistölle muun
muassa internet-yhteyden, kiertoajeluja
ja kulttuuripalveluja. Palvelupiste osoittautui erittäin suosituksi.
MATKALLA UUTEEN LÄNSITERMINAALIIN 2017
Vuonna 2014 Länsiterminaalin kehittämishankkeemme edistyi ja alkuperäisen
suunnitelman mukaiselle terminaalille
myönnettiin poikkeuslupa. Loppuvuoden
aikana hankkeen tavoitteet täsmentyivät
siten, että terminaalin sijainti ja laajuus
muuttuivat nopean liikenteen terminaalin
vaatimusten mukaisiksi. Samalla selvitettiin tarpeet mm. LNG:n, kaksoisrampin ja maasähkön toteuttamiseksi, jolloin
terminaali vastaa seuraavan sukupolven
alusten tarpeita.
Alueen rakennustyöt jatkuivat laituritöillä ja pohjustustöillä. Uuden 6 000 m2
terminaalin rakennuslupaa on valmius
hakea kevään 2015 aikana. Tavoitteena
on saada uusi terminaali käyttöön huhtikuussa 2017. Uudistettu Länsisatama
palvelee kokonaisuudessaan keväällä
2018.
6
|| P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4
Tyynenmerenkadulle
lisäkaista
Sataman toiminnan kehittäminen on
yhteistyötä. Järjestimme yleiskaavan
laatimiseen osallistuvien tahojen kanssa
seminaarin, jossa keskusteltiin satamatoiminnan ja tiivistyvän kaupunkirakenteen yhteensovittamisesta. Seminaarin
tuloksena syksyllä 2014 käynnistyi kaupunkitaloudellinen arviointihanke, jonka
tarkoituksena oli selvittää liikenneinvestointien kannattavuutta mm. satamaliikenteen tarpeet huomioiden.
Myös Tyynenmerenkadun lisäkaistan rakentamisen valmistelu eteni. Uusi
alueelta ulos johtava lisäkaista valmistuu
toukokuussa 2015.
Länsisataman läntisen väylän länsipuolinen matalikko louhittiin ja itäistä
väylää levennettiin kesällä 2014.
Vuosaaren sataman kautta kulkee todella
kiinnostavia korkean teknologian tuotteita
kuten mm. ABBn kiinteälapaiset ja vähemmän tilaa vievät Azipod-potkurilaitteistot.
Luotsien ja varustamoiden aloitteesta
toteutettu levennys mahdollistaa suurten risteilyalusten turvallisen saapumisen Länsisatamaan. Näin myös tarpeellinen kääntöalue laajenee ja levennys
toimii samalla myös väistöalueena.
Jätkäsaaren uuden täyttöalueen laajuus on n. 6 hehtaaria. Laitureiden rakentaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa.
Uutta laituria on valmistunut ensimmäisessä vaiheessa 335 m, ja toisen vaiheen
jälkeen keväällä 2015 Länsisatamaan
valmistuu kaksi uutta laituripaikkaa. Halusimme myös hahmottaa tulevien
kunnossapitoinvestointien tarpeen, joten
Sataman rakennusten ja laiturien kunto
selvitettiin. Teemme asianmukaiset kunnostussuunnitelmat selvityksen pohjalta.
Vuonna 2014 luovuimme mattolaitureiden ylläpidosta. Niiden hoito siirtyi
vuoden 2015 alusta HKR:lle.
KOVAN LUOKAN TERVEISET VUOSAARESTA
Uudet aluspalvelut
Aloitimme aluspalveluiden tarjoamisen
Vuosaaren satamassa vuoden 2014
alusta.
Palveluja tarjottiin ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi
merimiesten kuljetukset muuttuivat ilmaisiksi.
Vuosaaren väylän
kulkusyvyydeksi
13 metriä.
Uusi johtava meriväylä
Vuosaaren satama ja Liikennevirasto
aloittivat yhdessä hankeen, joka tähtää
Vuosaaren väylän kulkusyvyyden nostamiseen 13 metriin. Hankkeen yleissuunnitelma valmistui Helsingin Sataman
vesiliikennealueen osalta joulukuussa
2014 ja Liikenneviraston väyläosuudelta
maaliskuussa 2015. Tarvittavat pohja- ja
maastotutkimukset suoritettiin vuoden
2014 aikana.
Selluvienti Vuosaaren
satamaan
Allekirjoitimme Metsä Fibre Oy:n kanssa
lokakuussa aiesopimuksen suunnitteilla
olevan biotuotetehtaan selluviennin keskittämisestä Vuosaaren satamaan. Äänekosken tehtaan tuotanto käynnistyisi
vuonna 2017. Tehdas lisäisi Metsä Groupin vuotuisia vientitoimituksia 800 000
tonnilla, joka vastaa noin 35 junavaunullista sellua päivässä. Varaamme liikenteen hoitamiseen tarvittavat tila- ja muut
resurssit Vuosaaressa. Metsä Group
perusteli Vuosaaren sataman valintaa
vientisatamaksi hyvällä saavutettavuudella ja sataman keskeisellä asemalla
Suomen ulkomaankaupassa.
Helsingin ensimmäinen
vedyn tankkausasema
Helsingin ensimmäinen vetytankkausasema avattiin maaliskuussa Vuosaaren
satamassa. Se on toinen tankkausasema
koko Suomessa. Tankkausasemakokeilu
jatkunee ainakin vuoden 2016 loppuun
saakka.
Ainoa LNG-polttoaineen
säännöllinen tankkausasema
Rajavartioston Turva-alus aloitti LNGpolttoaineen tankkaukset Vuosaaren satamassa vuoden aikana ja on näin ollen
ensimmäinen alus Helsingin satamassa,
joka käyttää polttoaineenaan LNG:tä.
Vuosaaren satama on ainoa satama Suomessa, missä LNG:tä tankataan säännöllisesti.
P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 ||
7
SATAMA TONNEINA,
PROSENTTEINA
JA LUKUINA
S UOMEN ULKOMAANKAUPAN
kuljetusten ja matkustajaliikenteen
pääsataman avainluvut ovat omaa luokkaansa. Vuonna 2014 tavaraliikenteemme oli määrältään 10,8 miljoonaa tonnia.
Yksiköityä ulkomaista tavaraliikennettä oli 10 miljoonaa tonnia, 4 % enemmän
kuin edellisvuonna. Määrä jakaantui tasapainoisesti tuontiin ja vientiin.
Linjaliikenneyhteydet
Työperäinen matkanteko Suomenlahden yli lisääntyi, ja jo kolmasosa
matkanteosta oli työperäistä. Helsingin
ja Tallinnan kaupungit muodostavat yhä
tiivistyvän kaksoiskaupungin ja yhteisen
työpaikka-alueen.
Linjaliikenneverkostomme on Suomen
laajin ja monipuolisin. Meillä on tiheät ja
säännölliset aikataulun mukaiset yhteydet Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin
satamiin. Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyksiä on useita kertoja päivässä. Satamasta oli linjaliikenteen lähtöjä
päivittäin 20.
Tiesitkö? Kaksoiskaupungin välillä
matkasi vuonna 2014
8,2 miljoonaa
matkustajaa.
Matkustajaliikenne
Laivamatkailun suosio jatkoi edelleen
kasvuaan. Matkustajien määrä kohosi uuteen ennätykseen 10,9 miljoonaan
matkustajaan. Kasvua edellisvuoteen
verrattuna oli 2 %.
Bulkkiliikennettä oli 0,8 miljoonaa
tonnia, josta valtaosa oli kivihiilen tuontia. Sen lisäksi satamaan tuotiin 0,1 miljoonaa tonnia kotimaan rannikkoliikennettä.
Helsinkiin tuotiin vuonna 2014 noin
0,1 miljoonaa tonnia Venäjän markkinoille tarkoitettua transitotavaraa.
Kansainvälinen risteilyliikenne
Kansainvälinen risteilyliikenne kasvaa
Itämerellä. Suomenlahdella Pietari on
yleensä risteilyn pääkohde. Risteilyaluskäyntejä oli Helsingissä 261 ja matkustajia aluksilla oli kaikkiaan 420 000.
Linjaliikenne
Vuonna 2014 Tallinna oli edelleen vetovoimaisin matkailukohde varustamoiden
tarjoamien tiheiden ja nopeiden laivayhteyksien sekä kohtuullisten matkakustannusten ansiosta. Helsingin ja
Tallinnan välillä matkasi yhteensä 8,2
miljoonaa matkustajaa.
LINJALIIKENNEVERKOSTO 2015
Valtaosa Tallinnan linjalla matkaavista
on suomalaisia ja vapaa-ajan matkalla.
Lyhytkestoisia laivamatkoja varataan arjen nopeisiin ja virkistäviin irtiottoihin.
Virossa on matkailijoita varten tarjolla
monipuolisesti niin kulttuurin kuin harrastustenkin kohteita. Kylpylä- ja maaseutumatkailu on monipuolista. Tallinnan
kautta on löydetty myös muiden Baltian
maiden matkailutarjonta sekä väylä Keski-Eurooppaan.
Matkustaminen Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä on vuodesta toiseen
säilyttänyt suosionsa. Matkustajia matkasi reitillä 2,3 miljoonaa, kuten edellisenäkin vuonna. Hauska yksityiskohta on
se, että määrä on pysynyt lähes vakiona
aina 1990-luvun alkupuolelta lähtien.
Helsingin ja Pietarin välinen matkustajaliikenne taantui vuoden 2014 matkailukauden alettua vasta maaliskuun
lopulla sekä Venäjän talousvaikeuksien,
ruplan heikkenemisen ja poliittisen ilmapiirin muutosten seurauksena. Linjalla
matkasi vuoden aikana kaikkiaan 267
000 matkustajaa.
Moni automatkailija ylitti Itämeren
RoPax -aluksilla. Helsingin ja Travemünden välillä matkasi 130 000 matkustajaa. Rostockin linjan matkustajamäärä jäi
2 000 matkustajaan.
Konttiliikenne
Helsingin sataman kautta kuljetettiin
kontteja kaikkiaan 401 000 TEU-yksikköä. Lastissa olevia kontteja oli 323 000
TEU ja niissä kuljetettiin tavaraa 3,3
miljoonaa tonnia, mikä oli 33 % sataman
yksiköidystä tavaraliikenteestä. Markkinaosuutemme satamien yhteenlasketusta konttimäärästä oli 28 %.
Konttiliikenne oli tuonnin ja viennin
suhteen hyvässä tasapainossa.
Konttiliikenne suuntautui syöttö -eli
feeder liikenteenä Euroopan ulkopuolelle. Kontit jälleenlaivataan Euroopan
konttikeskuksissa vietäväksi edelleen
kaukaisempiin kohteisiin, tuontikontit
käsitellään päinvastaisessa järjestyksessä. Euroopan ulkopuolelle kuljetetaan
konttikuljetuksista noin 60 % ja Euroopan
sisäisessä liikenteessä noin 40 %.
140 lähtöä viikossa
HELSINGIN SATAMAN MATKUSTAJALIIKENNE 2012 – 2014
Pietari
Tukholma
Tallinna
Grangemouth
Ust-Luga
Linjaliikenne
Muutos- % 14/13
Tukholma
Ruotsi, muut
Tallinna
Hull
Immingham
Bilbao
Ferrol
Santander
8
Rouen
Pietari
2013
2012
Milj. matkustajaa
2 310 000
2 356 000
-2
2 482 000
17 000
-
-
16 000
8 176 000
7 860 000
4
7 564 000
270 000
356 000
-26
355 000
Travemünde 128 000 137 000-5 144 000
Klaipeda
Travemünde
Bremerhaven
Rostock
Felixstowe
Hampuri Lyypekki
Tilbury
Amsterdam
Szczecin
Sheerness
Rotterdam
Zeebrugge
Ghent Antwerpen
|| P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4
Riika
Århus
Teesport
2014
Rostock
Muut
Gdynia
Matkustajat yhteensä
2 000
7 000
10 903 000
10 716 000
-68
26 000
-
21 000
2 %
HELSINGIN SATAMAN
MATKUSTAJALIIKENNE
10 608 000
12
8
4
0
2010
2011
Ruotsi
2012
Viro
2013
2014
Muut
P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 ||
9
Yksiköity tavaraliikenne
Yksiköidyn tavaraliikenteemme määrä
oli 10 miljoonaa tonnia. Määrä kasvoi 4 %
edellisvuodesta.
Tuonti koostui kulutus- ja kestokulutustavaroista, elintarvikkeista sekä tuotantotarvikkeista ja investointitavaroista.
Viennin tärkeimmät tavaralajit olivat
kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet, metallituotteet, koneet
ja laitteet sekä elektroniikka. Helsinki oli
myös tekstiili-, vaate-, huonekalu-, lasija elintarviketeollisuuden viennin keskus.
Kumipyöräliikenne
Sataman tavaraliikenteen maakuljetukset hoidettiin pääasiassa kumipyöräkuljetuksina. Kauttamme kuljetettiin
kaikkiaan 502 000 rekkaa, perävaunua
ja vastaavaa ajoneuvoa. Niissä kuljetettiin tavaraa 6,4 miljoonaa tonnia tavaraa,
mikä oli 64 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä. Kuljetusajoneuvojen
määrä kasvoi 4 % ja niissä kuljetettu
lasti kasvoi 6 % edellisvuoteen verrattuna. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin
Tallinnan, Travemünden ja Tukholman
liikenteessä.
Markkinaosuutemme Suomen satamien kumipyöräliikenteen ajoneuvoista oli
53 % ja markkinaosuus kumipyörillä kuljetetusta tavaramäärästä oli 49 %.
Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin
edelleen Helsingin ja
Saksan satamien välillä.
Rautatiekuljetukset
TAVARALIIKENNE
Milj. tonnia
Tonnia
Yksiköity tavara 10
5
0
Bulkkiliikenne
2011
2012
Yksiköity
tuonti
2013
2014
Yksiköity
vienti
2014
Bulkkitavaraliikenteemme oli määrältään
0,8 miljoonaa tonnia. Se koostui pääosin
kivihiilen tuonnista Helsingin Energian
Muutos- % 14/13
15
2010
Tavaraliikenteemme kohdistui Itämeren
ja Pohjanmeren satamiin. Noin viidesosa
tavarasta jatkaa matkaansa tai on lähtöisin Euroopasta. Tämä tavara jälleenlaivataan aluksesta toiseen eurooppalaisissa
konttikeskuksissa Hampurissa, Bremerhavenissa, Rotterdamissa tai Antwerpenissa.
Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin
edelleen Helsingin ja Saksan satamien
välillä. Kappaletavaraliikennettä oli 3,7
miljoonaa tonnia ja osuus oli 37 % yksiköidystä tavaraliikenteestä. Helsingin ja
Viron välillä tavaraa kuljetettiin 3,1 miljoonaa tonnia, mikä oli 31 % satamamme
yksiköidystä tavaraliikenteestä.
Bulkkitavaraliikenne
Rautateitse Vuosaaren satamaan kuljetettiin noin 0,5 miljoonaa tonnia tavaraa,
mikä on lähes 10 % maakuljetuksista
Vuosaaren satamaan.
TAVARALIIKENNE 2010–2014
Tavaraliikenteen lähtöja kohdemaat
2013
2012
Suomen satamien
meriliikenne
Suomen merikuljetusten määrä oli vuonna 2014 kaikkiaan 96,1 miljoonaa tonnia,
lähes saman verran kuin edellisvuonna.
Tuontikuljetuksia oli 47,9 miljoonaa tonnia, vähennystä oli 2 %, ja vientikuljetusten määrä oli 48,2 miljoonaa tonnia, kasvua oli 2 % edellisvuoteen verrattuna.
Matkustajien määrä linjaliikenteessä
oli 17,4 miljoonaa matkustajaa, saman
verran kuin edellisvuonna. Ruotsin liikenteessä matkusti 8,7 miljoonaa matkustajaa ja Viron liikenteessä 8,2 miljoonaa
matkustajaa. Kansainvälisen risteilyliikenteen matkustajia oli 420 000.
Suomen satamien kappaletavaraliikenteen määrä oli 40,1 miljoonaa tonnia, 1 % enemmän kuin edellisvuonna.
Markkinaosuus %
milj. tonnia
Saksa 3,73
9 784 000
Viro 3,11
Tuonti 4 792 000
4 751 000
1 %
4 966 000
Alankomaat 0,89
Vienti
5 248 000
4 893 000
7 %
4 818 000
Ruotsi 0,62
Bulkkitavaraliikenne
659 000
796 000
904 000
Belgia 0,53
Ulkomainen liikenne
10 699 000
10 440 000
3 %
10 688 000
Tanska 0,39
134 000
108 000
24 %
143 000
Puola 0.33
10 833 000
10 548 000
3 %
10 831 000
Iso-Britannia 0,33
Venäjä 0,05
Espanja 0,04
Muut 0,02
Yhteensä10,04
10
|| P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4
Kantvikin satama muodostuu kahdesta
satamanosasta. Hallinnoimme Kantvikin
toista, noin 5 hehtaarin aluetta. Olemme
vuokranneet alueen Oy Kantvik Shipping
Ltd:lle, joka toimii alueella satamaoperaattorina.
Kantvikin satama palvelee Finnsementin sementtijakelua, sekä Vantaan
Energian ja Gyproc Oy:n, Kuusakoski Oy:n
ja Kontino Oy:n kuljetuksia. Liikenne oli
4 %
Kokonaistavaraliikenne Kantvikin satama
HELSINGIN SATAMAN MARKKINAOSUUDET 2010–2014
9 644 000
Rannikkoliikenne
voimakkaasti tuontipainotteista ja tuonti
koostui kipsikivestä, sementistä, kivihiilestä, rapsista ja sokerista. Vienti koostui
metalliromusta ja kipsilevyistä. Vuonna
2014 Kantvikin sataman koko liikenne oli
määrältään 625 000 tonnia, vähennystä
edelliseen vuoteen oli 9 %.
YKSIKÖITY
TAVARALIIKENNE
10 040 000
-17 %
Tuontia oli 13,5 miljoonaa tonnia (0 %) ja
vientiä 26,6 miljoonaa tonnia (2 %).
Kontteja kuljetettiin kaikkiaan 1,4 miljoonaa TEU, vähennystä edellisvuodesta
oli 2 %. Lastia konteissa kuljetettiin 12,1
miljoonaa tonnia, 2 % vähemmän kuin
edellisvuonna.
Kuorma-autoja ja perävaunuja satamien kautta kuljetettiin 0,9 miljoonaa,
5 % edellisvuotta enemmän. Lastia niissä
kuljetettiin 13,1 miljoonaa tonnia, jonka
määrä kasvoi 5 %.
tarpeisiin. Bulkkitavara kuljetettiin pääsääntöisesti irtolastina kuivalastialuksissa tai säiliö- ja kemikaalisäiliöaluksissa
tai hiekkajaaloilla.
2010
2011
2012
2013
2014
80
60
40
20
0
Yksiköity tuonti
tonnia
Yksiköity vienti
tonnia
Kontit
TEU
Rekat ja trailerit
kpl
Matkustajat
henk.
P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 ||
11
ISO JA VASTUULLINEN
S UURI KOKO tuo mukanaan suuret
voimat ja suuren vastuun. Olemme Suomen ykkössatama, vakavarainen toimija
ja alan edelläkävijä. Tämä kaikki velvoittaa ja innoittaa meitä olemaan myös aktiivinen, yhteiskuntavastuullinen toimija.
Yhteiskuntavastuullisuus näkyy arvojemme mukaisesti jokapäiväisessä toiminnassamme vastuuna ja kunnioituksena,
sekä ihmisiä että ympäristöä kohtaan.
Keskusteluyhteys auki
Sloganimme ”Forward Together” kiteyttää olemassaolomme tarkoituksen ja
tapamme tehdä töitä. Menestyminen
vastuullisesti ei onnistu ilman kuuntelutaitoa, kunnioitusta ja kiinnostusta
yhteisistä asioista. Me pidämme erittäin
tärkeänä yhteistyön pohjana keskusteluyhteyttä päättäjien, vaikuttajien ja
viranomaisten kanssa. Osallistumme
yhteiskunnassa käytävään alan keskusteluun aktiivisena yhteisön jäsenenä.
Haluamme vaikuttaa alan lainsäädäntöön, jotta pystymme toimimaan jopa
ennakoivasti.
Meille on tärkeää
olla hyvä naapuri.
Yhdessä tekemisen kulttuuri
Meidän tehtävämme on auttaa toimialaamme, ympäröivää yhteiskuntaa ja
siihen sidoksissa olevia yrityksiä ymmärtämään satama-alan ja merenkulun liiketoiminnan vaikutukset Suomen talouteen
ja hyvinvointiin.
Me onnistumme, kun asiakkaamme
onnistuvat. Kiinteä vuoropuhelu ja yhdessä tekemisen kulttuuri edistää kaikkien
osapuolten liiketoimintaa. Tutkimme
säännöllisesti asiakkaidemme tyytyväisyyttä ja kehitämme liiketoimintaamme
yhdessä asiakkaiden kanssa. Odotamme myös yhteistyökumppaneiltamme
vastuullista toimintatapaa ennen kaikkea
ympäristöasioissa.
Meille on tärkeää olla hyvä naapuri,
joka on keskusteluyhteydessä lähiseudun asukkaisiin.
SATAMATOIMINNAN YHTIÖITTÄMISEN AIKATAULU
HEINÄKUU 2014
MARRASKUU 2014
JOULUKUU 2014
TAMMIKUU 2015
JOULUKUU 2015
1.7.2014
21.11.2014
16.12.2014
1.1.2015
31.12.2015
Helsingin Satama Oy
Hallitus päätti kutsua
Yhtiökokous päätti osa-
Helsingin kaupungin
Helsingin Satama Oy:n
perustettiin.
ylimääräisen yhtiöko-
keannista ja satama-
satamaliikelaitos
ensimmäinen tilikausi
kouksen ja esittää sille
liiketoiminnan hankki-
lakkasi olemasta.
(18 kk) päättyy.
satamaliiketoiminnan
misesta sekä uudesta
hankkimista ja
hallituksesta. Luovutus-
15.1.2015
osakeantia.
sopimus allekirjoitettiin
Satamaliikelaitoksen
ja osakkeet merkittiin.
viimeinen tilinpäätös
31.12.2014
valmistuu → lopullinen
kauppahinta määrittyy.
Satamaliiketoiminnan
luovutus yhtiölle.
Siellä missä puhutaan
Olemme vahvasti verkottunut alan järjestöissä ja muissa yhteistyömuodoissa.
Haluamme varmistaa oman edunvalvontamme lisäksi ajankohtaisten aiheiden ja
uusimman tiedon ajan tasalla pysymisen.
TALOUS TASAPAINOSSA
TO I MI NTAVUOT EM ME 2014 liikevaihto oli 90,8 milj. euroa, joka on
1,7 milj. euroa (1,9 %) enemmän kuin
edellisvuonna. Tavara- ja matkustajaliikenteen positiivisen kehityksen ansiosta sekä tavara- että matkustajamaksutulot kasvoivat edellisvuodesta. Myös
satamaliikennepalvelutulot, vuokratulot
ja sivutoiminnan laskutustyöt ylittivät
viimevuoden. Sen sijaan alusmaksutulot,
varastointitulot ja sekalaiset vähenivät
viime vuodesta.
Varsinaiset kulut olivat yhteensä
35,9 milj. euroa. Ne laskivat edellisvuodesta 1,3 milj. euroa (3,6 %). Henkilöstökuluissa, tarvike- ja palveluiden ostoissa saavutettiin merkittävää säästöä.
12
|| P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4
Palveluiden ostokulujen vähenemiseen
vaikutti merkittävästi leuto ja lumeton
talvi. Vuokrakulut nousivat sen sijaan
edellisvuodesta.
Investointimme
Investointeja tehtiin yhteensä 15,6 milj.
eurolla. Merkittävimmät investointikohteet olivat Länsisataman laajennusalueen toteuttamisen jatkaminen, Länsisataman uuden matkustajaterminaalin
suunnittelutyöt, Eteläsataman lauttapaikka EO2:n peruskorjaustyöt ja Vuosaaren sataman vesialueen syventämisen tutkimus ja suunnittelutyöt.
Rahoitus
Toiminnan rahavirta oli 48,8 milj. euroa
vuonna 2014. Lainaa lyhennettiin vuonna
2014 kaikkiaan 19,8 milj. euroa.
Yhtiöittäminen
Kuntalain muutoksen johdosta tapahtunutta Helsingin Kaupungin satamaliiketoiminnan yhtiöittämistä valmisteltiin
edelleen perustamalla 1.7.2014 Helsingin Satama Oy. Perustetulle yhtiölle
siirrettiin 31.12.2014 kaikki satamaliiketoimintaan liittyvät toiminnot Helsingin
Kaupungilta.
INVESTOINNIT
LIIKEVAIHTO 2010–2014
Miljoonaa euroa
2014 2013 Miljoonaa euroa
2012 2011 2010
15,613,3 15,9 13,9 10,4
2014 2013 2012 2011 2010
90,8 89,0 87,2 86,5 86,7
P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 ||
13
SERTIFIOITU
YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄMME
SIL L Ä O N VÄ LI Ä , miten toimimme
arjessa ja miten suhtaudumme ympäristöömme. Ympäristöjärjestelmämme perustuu ISO 14001 -sertifiointiin. Kaikilla
viidellä satamallamme – Eteläsatamalla
ja Katajanokalla, Länsisatamalla ja Hernesaarella sekä Vuosaaren satamalla –
on toimintaa ohjaava ja voimassa oleva
ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Lupien avulla säädellään meluja päästötasoja sekä jätehuoltoa ja niissä
määritellään velvoitteemme raportoida
ja tarkkailla toimintamme ympäristövaikutuksia.
Päästöt ilmaan
Katajanokalla Viking Linen alukset
Mariella ja Gabriella käyttivät Tukholmaan liikennöidessään maasähköä laiturissa ollessaan. Alukset käyttivät vuonna
2014 maasähköä 2 087 MWh vuodessa.
Maasähkön ansiosta alusten aiheuttamat
päästöt ilmaan ja melu ovat Katajanokan alueella aikaisempaa vähäisempiä.
Vuoden 2015 alusta voimaan astunut
14
|| P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4
rikkidirektiivin muutos vähentää myös
liikkeellä olevien alusten rikkipäästöjä.
Meluselvitykset
Varsinaisia meluselvityksiä ei tehty vuonna 2014, mutta Länsisatamassa toteutettiin alusten melupäästöjen mittauksia.
Jätehuolto
Lähtökohtaisesti alusten on jätettävä satamaan aluksista peräisin olevat jätteet
ja sataman on otettava ne vastaan. Satamien tulee periä aluksilta alusjätemaksu,
vaikka alus ei jättäisi satamaan jätteitä.
Tällä järjestelmällä on pyritty vähentämään laitonta jätteiden päästämistä
mereen. Lähes kaikilla säännöllisessä
liikenteessä olevilla aluksilla on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämä
vapautus jätteiden jättöpakosta ja ne hoitavat jätehuoltonsa suoraan jätehuoltoyritysten kautta. Välitimme vuonna 2014
jätehuollon lähinnä vain kansainvälisille
risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille.
Alukset jättävät yhä enenevässä määrin sekä käymäläjätevedet että muut
aluksella syntyvät jätevedet satamaan,
josta ne johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Alusjätevesien
vastaanotosta ei peritä erillistä maksua.
Vuonna 2014 alusjätevesiä vastaanotettiin 10 % enemmän kuin edellisenä
vuonna.
Ympäristöjärjestelmämme
perustuu ISO 14001
-sertifiointiin.
Energiankulutus
Tavoitteenamme on oman kokonaisenergiankulutuksen (sähkö ja lämpö) pienentäminen kahdella prosentilla edelliseen
vuoteen verrattuna. Ylitimme tavoitteen
vuonna 2014 selvästi.
Ympäristöyhteistyö
Olimme mukana Itämeri-työryhmässä ja
Itämerihaasteessa. Osallistuimme myös
Helsingin kaupungin ympäristötyöryhmiin.
Vesistö- ja kalatalous
Eri satamanosiemme ja meriläjitysalueidemme vesistötarkkailu toteutettiin
vuonna 2014 koko pääkaupunkiseudun
merialuetta koskevan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi osallistuimme
Helsingin ja Espoon edustan merialueen
kalataloudelliseen yhteistarkkailuun.
korkeampi. Typpidioksidin ja hiukkasten
keskimääräiset pitoisuudet eivät poikenneet muualla pääkaupunkiseudulla vallinneesta tasosta.
Nesteytetty maakaasu eli LNG
LNG:tä alusten polttoaineena käytettäessä alusten päästöt ilmaan ovat huomattavasti pienempiä kuin perinteisillä
polttoaineilla. Selvitimme vuonna 2014
LNG:n tankkauksen eli bunkrauksen vaihtoehtoja Länsisatamassa.
Ilmanlaatu
Vuonna 2014 HSY:n siirrettävä ilmanlaadun mittausasema sijaitsi Länsisatamassa Tyynenmerenkadulla matkustajaterminaalin edessä. Lisäksi HSY mittasi
ilman rikkidioksidipitoisuuksia Hernesaaressa. Keskimääräinen rikkidioksidipitoisuus alueella oli alhainen, mutta
hieman pääkaupunkiseudun keskiarvoa
P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 ||
15
KALENTERIVUODEN
MERKITTÄVIMMÄT
MERKINNÄT
ORGANISAATIOMME 2014
JOHTOKUNTA
ORGANISAATIO
PORT OF HELSINKI
Puheenjohtaja
Jäsen
Hannele Luukkainen (Kok)
Eija Terhen Saarinen (Kok)
Jukka Kyröhonka (Kok)
Varapuheenjohtaja
Esko Riihelä (Kok)
Seppo Kanerva (PS)
Katri Mehtonen (Kok)
Pia Kopra (PS)
Jan D. Oker-Blom (RKP)
Janina Mackiewicz (RKP)
Henkilökohtainen varajäsen
Veijo Åberg (Vihr)
Markku Hietanen (Kok)
Erkki Nikulainen (Vihr)
Annika Andersson (Vihr)
OSA NA S UOMEN L AHTI 2014 -teemavuoden tapahtumia Helsingin Satama,
Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja
matkustajaliikenteen varustamot järjestivät ”Laivat, ympäristö, satama – yhteinen Itämeri” -seminaarin toukokuussa.
Puheenvuoroissa käsiteltiin Itämeren
vointia, EU:n rikkidirektiiviä ympäristönäkökulmasta, maakaasun etuja ja haasteita sekä meriliikenteen turvallisuutta.
Seminaariin osallistui lähes 50 toimittajaa ja median edustajaa.
Viron presidentti Vuosaaren
satamassa
Viron presidentti Toomas Hendrik
Ilves vieraili Vuosaaren satamassa
14.5.2014. Vierailun yhteydessä Helsingin ja Tallinnan satamat allekirjoittivat
Memorandum of Understanding (MoU),
16
|| P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4
yhteisymmärrysmuistion, joka koskee
tavaraliikenteen kehittämistä Vuosaaren
ja Muugan satamien välillä lähivuosina.
MoU tukee myös satamien välistä tiedonvaihtoa ja uuden reittimahdollisuuden
markkinointia.
MoU tukee satamien yhteistä TWIN
PORT -projektia ja EU:n rahoittamaa tavaraliikennepainotteista kehitystyötä.
Asiakkaamme ovat tyytyväisiä
Teetimme asiakastyytyväisyystutkimuksen lokakuussa 2014. Koko Sataman
tulos oli 8,23, jonka voi katsoa olevan hyvällä tasolla. Nousua edelliseen vuoden
takaiseen vastaavaan tutkimukseen oli
0,11 (8,12). Tutkimus tehtiin haastatteluin, ja asteikkona käytettiin kouluarvosteluasteikkoa 4–10. Otos molemmissa
Kaupunginhallituksen edustaja
Ritva Laitinen (Vihr)
Dan Koivulaakso (Vas)
Sanna Rauhansalo (Kesk)
Jukka Ihanus (Kesk)
Varaedustaja
Jyrki Lohi (SDP)
Sirpa Puhakka (Vas)
Pirjo Tynkkynen (SDP)
TOIMITUSJOHTAJA
Kimmo Mäki
MATKUSTAJASATAMAT
VUOSAAREN
SATAMA
JOHTAJA
Kari Noroviita
JOHTAJA
Jukka Kallio
HALLINTO JA TALOUS
Talousjohtaja Pekka Meronen
TEKNISET PALVELUT
Johtaja Timo Laitinen
MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ
Kimmo Mäki
ryhmissä, Vuosaaressa ja matkustajasatamissa, oli 15 henkilöä.
Sekä Vuosaaren että matkustajasatamien tulos kehittyi suotuisasti. Vuosaaren tulokseksi tuli 8,31 (8,26) ja matkustajasatamien 8,12 (7.98).
Saimme eniten myönteistä palautetta
satamien toimivuuden kehittymisestä ja
sataman hyvästä yhteydenpidosta asiakkaidensa kanssa.
Ankkuroiduimme messuilla
Jatkoimme aktiivista markkinointiamme
vuonna 2014 muun muassa osallistumalla yhteistyökumppaneidemme
kanssa St. Petersburg Logistics Days,
Logistics 2014 Wanha Satama, Transrussia 2014 Moskova -messutapahtumiin
sekä Seatrade Miami -kansainväliseen
risteilyliikenteen messuille.
JOHTORYHMÄ vasemmalta: Timo Laitinen johtaja, Pekka Pietiläinen henkilökunnan edustaja, Kimmo Mäki toimitusjohtaja, Tero Leponiemi
satamalakimies, Eeva Hietanen viestintäpäällikkö, Eve Tuomola toimistopäällikkö, Jukka Kallio johtaja, Vuosaaren satama, Päivi Huttunen
henkilöstöpäällikkö, Kari Noroviita johtaja, matkustajasatamat, Tauno Sieranoja talousjohtaja (–1.12.2014), Pekka Meronen talousjohtaja,
Antti Saarinen markkinointipäällikkö (puuttuu kuvasta).
P O R T O F H E L S I N K I 2 0 1 4 ||
17
Olympiaranta 3
PL 197
00141 Helsinki
Finland
Puh. (09) 310 1621
port.helsinki@portofhelsinki.fi
www.portofhelsinki.fi
Kuvat: Suomen Ilmakuva, Veikko Somerpuro, Andreas Slotte, Mikael Kaplar ja Helsingin Satama.