docSiilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
download 
Report Transcription
Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.2.2015 § 6 SIILINJÄRVEN KUNTA Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2015-2020 2 (36) 1 Johdanto ....................................................................................................................... 3 2 Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset mielenterveys- ja päihdesuunnitelman taustalla ............................................................................................................................... 4 3 Siilinjärven kunnan mielenterveys – ja päihdepalvelujärjestelmä .................................. 6 3.1 3.1.1 Avohoito peruspalveluiden mielenterveystyössä.............................................. 7 3.1.2 Laitoshoito peruspalveluiden mielenterveystyössä ........................................ 10 3.1.3 Avohoito peruspalveluiden päihdetyössä ....................................................... 10 3.1.4 Laitoshoito peruspalveluiden päihdetyössä ................................................... 12 3.2 5 Mielenterveysasiakkaiden erityispalvelut .............................................................. 12 3.2.1 Avohoidon erityispalvelut mielenterveystyössä .............................................. 13 3.2.2 Laitoshoidon ja järjestöjen tarjoamat erityispalvelut mielenterveystyössä ...... 14 3.3 4 Yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ................................................ 7 Päihderiippuvaisten erityispalvelut ....................................................................... 14 3.3.1 Avohoidon erityispalvelut päihdetyössä ......................................................... 15 3.3.2 Laitoshoidon ja järjestöjen tarjoamat erityispalvelut päihdetyössä ................. 16 Ennaltaehkäisevä työ mielenterveys- ja päihdepalveluissa......................................... 17 4.1 Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö ..................................................................... 17 4.2 Ennaltaehkäisevä päihdetyö ................................................................................. 17 Mielenterveys- ja päihdetyön nykytila ja kustannukset Siilinjärvellä ............................ 19 5.1 Mielenterveystyön nykytila ja kustannukset .......................................................... 19 5.2 Päihdetyön nykytila ja kustannukset ..................................................................... 22 6 Visiot ja tavoitteet Siilinjärven mielenterveys- ja päihdepalveluissa ........................... 27 7 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano, seuranta ja arviointi ................. 32 8 Lähteet ........................................................................................................................ 33 3 (36) 1 Johdanto Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ottaa kantaa mielenterveysja päihdetyön haasteisiin ja tulevaisuuden järjestämistapaan. Mielenterveys- ja päihdeperustaiset ongelmat kasvavat jatkuvasti, samoin niiden hoitamisen kustannukset. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy ja alkoholi työikäisen väestön yleisin kuolinsyy. Suunnitelma on yhteinen mielenterveys- ja päihdetyölle, koska päihteiden riski- ja ongelmakäyttö on läheisessä yhteydessä mielenterveyteen. Masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden hallitsemiseen käytetään yleisesti päihteitä. Runsas ja pitkäaikainen päihteidenkäyttö myös aiheuttaa ja pahentaa näitä samoja häiriötiloja, jonka hoitamiseen niitä useat käyttävät. Kaksoisdiagnoosipotilaat (ihmisellä on päihdeongelman lisäksi psyykkinen sairaus) kuormittavatkin palvelujärjestelmää yhä enemmän. Siilinjärven kunnassa mielenterveys- ja päihdeyksikkö on toiminut yhdistettynä vuodesta 2013. Mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään kunnan peruspalveluissa, kolmannella sektorilla ja sitä toteutetaan myös ostopalveluiden avulla. Lainsäädäntö antaa vastuun palveluiden järjestämisestä kunnille, joiden tehtävänä on järjestää palvelut siinä laajuudessa, kun ne vastaavat kunnassa esiintyvää tarvetta. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa ovat valmistelleet omalta osaltaan työntekijät mielenterveys- ja päihdepalveluista, hoitopalveluista ja sosiaali- ja vammaispalveluista. Lopullisen suunnitelman kokoamisesta on vastannut mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityöntekijä Riikka Pajula. Suunnitelma on laadittu Terveempi ItäSuomi (Tervis) - hankkeen puitteissa, jossa Pajula on toiminut kunnan kehittäjätyöntekijänä. Siilinjärven kuntaan ei ole luotu aikaisemmin virallista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa. Viimeisin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma on tehty vuonna 2007 Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän toimesta. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma liittyy kunnan muihin strategioihin; lastensuojelun sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelmaan vuosille 2011-2015, Siilinjärven kunnan strategiaan vuoteen 2025 sekä hyvinvointikertomukseen 2013-2015. Päihteiden lisääntyvä käyttö ja siitä aiheutuvat vahingolliset seuraukset eivät rajoitu vain päihdeongelmaiseen itseensä vaan myös hänen vaikutuspiirissä oleviin ihmisiin ja mm. heidän työ- ja perhe-elämäänsä ja näin ollen koko palveluorganisaatioon. 4 (36) Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa on tarkoitus kiinnittää huomiota toimiviin, oikea-aikaisiin ja vaikuttaviin palveluihin mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Muutokset palveluiden kysynnässä ja niiden järjestämisen rakenteissa ovat niitä keskeisiä asioita, jotka tuovat haasteita mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa tehtäviin linjauksiin. Erikoissairaanhoidon, erityispalvelujen ja laitoshoidon tarve vähenee perustason palveluja kehittämällä ja ongelmien varhaisen havaitsemisen ja ennaltaehkäisyn kautta. Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma viedään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi. 2 Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset mielenterveys- ja päihdesuunnitelman taustalla Yhteiskunnallinen päätöksenteko on olennainen osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Monet hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat päätökset tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella, muun muassa koulutus-, liikenne- ja ympäristöpolitiikalla vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus (2010) korostaa palvelujärjestelmien kehittämistä laajoina ja yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina, jonka muodostavat vahvat julkiset peruspalvelut ja niitä täydentävät erityispalvelut sekä yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Sosiaalija terveyspolitiikan linjaukset (hallitusohjelma, sosiaali- ja terveysministeriön strategia ja Kaste-ohjelma) määrittelevät tavoitteet ja toimet, joilla sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelma KASTE 2012 - 2015 painopisteinä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palvelujen asiakaslähtöisyys. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 (STM 2009) linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen 2015. Suunnitelmassa pyritään vahvistamaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa, edistämään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, ehkäisemään mielenterveys- ja päihdehaittoja sekä painottamaan avo- ja peruspalveluja mielenterve- 5 (36) ys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämisessä. Suunnitelmassa ehdotetaan, että kunnat laativat mielenterveys- ja päihdestrategian osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaa, joka puolestaan on osa kuntastrategiaa. Alkoholiohjelma (2008-2011 ja 2012) edellyttää päihdestrategian laadintaa tai päivittämistä ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Alkoholiohjelmassa pyritään koordinoimaan valtakunnallisesti toimivaa verkostoa tukemalla paikallisesti ehkäisevää päihdetyötä. Alkoholiohjelmassa edistetään päihdeasioiden puheeksi ottamista eri ympäristöissä sekä haastetaan kansalaiset ja yhteistyökumppanit pohtimaan suomalaista alkoholikulttuuria ja – asenneilmastoa. Alkoholiohjelmaa koordinoi Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos ja se on eri toimijoiden välistä yhteistyötä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Päihdepalvelujen laatusuosituksessa (STM 2002) edellytetään, että jokaisella kunnalla tulisi olla päihdestrategia osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (STM 2001) todetaan, että kunnan tulisi laatia mielenterveystyön kokonaissuunnitelma, joka voi olla osa kunnan hyvinvointistrategiaa. Terveydenhuolto- ja mielenterveyslaki säätävät päihde- ja mielenterveystyötä. Terveydenhuoltolain tavoitteena on vahvistaa asiakkaan asemaa ja panostaa ennaltaehkäisyyn sekä tuottaa palveluja toimivina kokonaisuuksina. Mielenterveyslain tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä, vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia, parantaa ja kehittää palvelujen saatavuutta. Päihderiippuvaisten hoito määritellään päihdehuoltolain (41/1986) mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa toteutettavaksi asiakaskohtaiseksi työksi, jonka tavoitteena on päihdehaittojen ehkäisy ja asiakkaiden toimintakyvyn turvaaminen, palauttaminen tai lisääminen. Opiaattikorvaushoitoa ohjaa Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 33/2008 opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta. Edellä mainittujen lisäksi on laadittu joukko laatusuosituksia ja käypä hoito – ohjeistuksia, joilla informaatio-ohjauksen keinoin pyritään vaikuttamaan mielenterveys- ja päihdetyön kehitykseen ja sisältöön. 6 (36) 3 Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä Kunnan tehtävänä on järjestää ja rahoittaa palvelut asukkailleen. Kunnan on järjestettävä asukkailleen muun muassa heidän tarpeitaan vastaavia monipuolisia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Kunnan ei tarvitse itse tuottaa kaikkia palveluja, vaan se voi myös ostaa niitä. Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä rakentuu perus- ja erityispalveluista. Useimmat kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yleisistä palveluista on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käytettäviksi, kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Valtaosa kuntalaisista käyttää päihteitä ainakin satunnaisesti, näin ollen lähes kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja käytetään jossain määrin myös päihteisiin liittyvistä syistä. Päihteiden käytön varhaistoteaminen ja siihen puuttuminen kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Päihdepalveluja annetaan äitiys- ja lastenneuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminnassa, sosiaali- ja vammaispalveluissa sekä erityisesti terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluyksikkö on yleisenä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluna keskeisessä asemassa päihdeongelmaisten tavoittamisessa sekä auttamisessa. Päihdetyöhön on kohdennettu tällä hetkellä kaksi ja puoli päihdesairaanhoitajan resurssia, joista yhden ja puolen työpanos kohdistuu lähinnä opiaattikorvaushoitoon sekä huumeasiakkaiden alkukartoituksen tekemiseen. Opiaattikorvaushoidossa toimii myös vastuulääkäri. Toisen päihdesairaanhoitajan työpanos kohdistuu lähinnä alkoholin ongelmakäyttäjien hoitoon. Päihdetyössä on myös sosiaalityöntekijä, jonka työpanoksesta noin puolet kohdistuu päihdetyöhön ja puolet muuhun terveydenhuollon sosiaalityöhön. Terveyskeskuksessa on toiminut vuoden 2014 alusta päihdetyöryhmä (johtava lääkäri, apulaisylilääkäri, vastaava hoitaja, päihdesairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijä), jossa käsitellään päihdeongelmaisten asioita mm. ostopalvelujen osalta. Lisäksi kunta on ostanut palveluita A-killalta sekä tukiasumisen ohjaukseen että päivätoimintaan. A-killan toiminta näiltä osin päättyy vuoden 2014 lopussa ja jatkossa vastaavat palvelut tuottaa ViaDia. 7 (36) Erityistason päihdepalvelut toteutetaan ostopalveluna pääasiassa Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä, jossain määrin kuntoutuksen osalta myös muilta yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Lisäksi huumeidenkäyttäjien vieroitushoitoa ostetaan palveluntuottajilta. Opiaattikorvaushoitojen aloitukset toteutetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan päihdepsykiatrian yksikössä. Samoin kuin päihdepalveluja toteutetaan myös mielenterveyspalveluja neuvolatoiminnassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminnassa, sosiaali- ja vammaispalveluissa ja ennen kaikkea terveyspalvelujen mielenterveys- ja päihdepalveluyksikössä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tuottaa lisäksi merkittävässä määrin hyvinvointineuvolan erityistyöntekijät. Perustason palveluksi luokiteltavaa mielenterveyskuntoutujien vertaistukipalvelua tuottaa paikallinen mielenterveysyhdistys Virkistys ry, jonka kanssa kunnalla on kumppanuussopimus. Erityistason mielenterveyspalvelut ostetaan pääosin Kuopion yliopistollisen sairaalan eri psykiatrian klinikoilta. Erityistason mielenterveyskuntoutuspalveluja ostetaan lisäksi useilta eri yksityisiltä palveluntuottajilta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sisältöä kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavissa kappaleissa. 3.1 Yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut 3.1.1 Avohoito peruspalveluiden mielenterveystyössä Perusterveydenhuollon mielenterveystyö on moniammatillista, matalan kynnyksen palvelua, jota väestön on helppo käyttää mielenterveyteen liittyvissä tarpeissa. Mielenterveyden tukeminen ja mielenterveyden ongelmista kärsivien auttaminen perusterveydenhuollossa on sekä inhimillisten ja taloudellisten arvojen näkökulmasta järkevää. 8 (36) Perusterveydenhuollon tehtäviä mielenterveystyössä ovat ennaltaehkäisy, mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoito sekä potilaiden ohjaaminen ja lähettäminen jatkohoitoon. Perusterveydenhuollon mielenterveystyön työntekijät toteuttavat mielenterveystyötä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Siilinjärven mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskentelee moniammatillinen tiimi, johon kuuluu osa-aikainen (50%) psykiatri, osa-aikainen (50%) psykiatriaan erikoistuva lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, vastaava sairaanhoitaja, 4 psykiatrista sairaanhoitajaa, joista yksi päihdesairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja. Kaksi lähihoitajaa työskentelee kotikuntoutuksessa antaen tukea potilaan arjessa selviytymiseen. Mielenterveyspalveluihin sisältyvät ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki, konsultaatio, mielenterveyden häiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus. 9 (36) Mielenterveystyön keskeisimmät työvälineet esitellään seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Työvälineet perusterveydenhuollon mielenterveystyössä. IDEOLOGISET VUOROVAIKUTUKSELLISET ASIAKASLÄHTÖISYYS INFORMATIIVISET HYVÄKSYNTÄ JA - Haastattelu YHTEISTYÖ KONSULTOINTI TEKNISET FYYSISEN TERVEYDEN SEURANTA Verenpaineen mittaus SALLIVUUS Raskaudenajan seuranta REHELLISYYS JA AITOUS Havainnointi TURVALLISUUS Keskustelu PALVELUHENKISYYS Kuuleminen SUPPORTIIVISET Kuuntelu Työtoverit, kollegat ja Painon tarkistus muut tahot LÄÄKEHOITOON -LIITTYVÄT PERHEKESKEISYYS Perhe ja muut läheiset Kertominen Koskettaminen KONTEKSTUAALISET Huumori Intuitiivisuus AUTTAJA IHMISENÄ JA AMMATTILAISENA Lähde: Senja Hyvönen (2004) Mielenterveystyön keskeiset tehtävät voidaan jakaa kahteen painopistealueeseen: akuuttien/uusien mielenterveyspotilaiden vastaanottoon ja pitkäaikaispotilaiden kuntouttavaan hoitotyöhön. Mielenterveystyön muotoina ovat arviointi, hoitosuhdekeskustelut, psykoedukaatio, seurantakäynnit ja verkostotyö. Kotikuntoutus tukee potilaan arjessa selviytymistä kotona. Ryhmätoimintaa järjestetään yhteistyössä mielenterveysyhdistys Virkistys ry:n kanssa. Ryhmien toiminnan sisällöstä vastaa mielenterveyshoitaja. Keskeisimpiä muita yhteistyökumppaneita ovat väestövastuutyöparit, 10 (36) kunnan terveyspalvelut, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoidon psykiatrian klinikka, työterveydenhuollon toimijat, seurakunta, KELA, työvoimatoimisto ja potilaiden omaiset. Kotikuntoutuksen toiminta-ajatuksena on antaa kriteereidensä mukaista, psykiatrisen hoidon menetelmien avulla annettavaa kuntouttavaa hoitoa ja tukea kotiin yli 18 vuotiaille kotona asuville mielenterveyspotilaille. Toimintaperiaatteina ovat mm. yksilöllisyys, kuntouttava työote ja psykoedukaatio. Palvelu tukee arjessa selviytymisen taitoja. Potilaat tulevat palvelujen piiriin erikoissairaanhoidosta lääkärin lähetteellä tai mielenterveysneuvolasta yksikön sisältä. Valtakunnallinen psykiatrisen hoidon avohoitopainotteisuus lisää kotikuntoutuksen palvelujen kysyntää. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmatilanteissa palveluja tarjoaa hyvinvointineuvolan kasvatus- ja perheneuvola sekä aluepsykologit. Perheneuvonnan työryhmässä työskentelee 2 psykologia, 2 sosiaalityöntekijää ja lastenpsykiatri. Aluepsykologin palveluja tuottaa 4 psykologia. Esimiehenä on johtava sosiaalityöntekijä. Työskentely tapahtuu perheen kanssa kunkin yksilöllisen tilanteen ja tarpeiden mukaisesti perhettä tukien. Aluepsykologin työnkuvaan kuuluu koulupsykologin palvelut sekä lasten kehityksen arviointi ja tuki nuorten ja perheiden ongelmissa. Myös lasten mielenterveyspalvelut tuotetaan hyvinvointineuvolassa. 3.1.2 Laitoshoito peruspalveluiden mielenterveystyössä Mielenterveystyön laitoshoitoa peruspalveluna ei Siilinjärven sosiaali- ja terveyspalveluissa tuoteta muutoin kuin hyvin satunnaisesti joitain mielenterveysongelman lyhytaikaisia hoitojaksoja terveyskeskuksen vuodeosastolla pääasiassa vanhusikäisille. 3.1.3 Avohoito peruspalveluiden päihdetyössä Päihdeongelmaisella on käytettävissään perusterveydenhuollon palvelut. Perusterveydenhuollon yleisiä palveluja päihdeongelmaisille tarjotaan väestövastuun- eli omalääkäri-/omahoitajaperiaatteella. Omalääkäreiden vastaanotoilla ja ensiavussa arvioidaan päihtyneen henkilön akuuttihoidon tarve ja tarvittaessa hoidon järjestämi- 11 (36) nen. Lisäksi asiakas voi ottaa itse suoraan yhteyttä joko päihdesairaanhoitajaan tai mielenterveys- ja päihdeyksikön sosiaalityöntekijään. Tämän suunnitelman liitteistä löytyy päihdehoitopolku, joka ohjeistaa henkilökuntaa asiakkaan hoitoonohjauksessa. Päihdesairaanhoitajan palveluihin kuuluu arviointi, hoitosuhdekäynnit sekä avokatkaisu. Liikennejuopumukseen syyllistyneiden hoitoonohjausjärjestelmät ovat EU-direktiivin määrittelemiä ja edellyttävät lääketieteellistä arviointia päihderiippuvuudesta. Päihdeseurantaa toteutetaan perusterveydenhuollon palveluissa. Sosiaalitoimessa, perusterveydenhuollossa, lastensuojelussa, vanhuspalveluissa, hyvinvointineuvolassa sekä muissa kunnan peruspalveluissa sekä toteutetaan päihdepalveluja omalta osaltaan että ohjataan ja neuvotaan päihderiippuvaisia eri päihdepalvelujen piiriin. Siilinjärveläisille päihteitä käyttäville kotiin tuotettavat palvelut järjestetään yleisen kotihoidon avulla, jos taustalla on lisäksi toimintakyvyn vajausta tai muistiongelmaa. Tällä hetkellä kunnan järjestämää ”tukiasumista” päihteitä käyttäville henkilöille on vanhoissa kunnan omistamissa ”mökeissä”, joita on tällä hetkellä kaksi. Aikuissosiaalityön tavoitteena on vähitellen luopua näistä vuokra-asunnoista niiden huonokuntoisuuden vuoksi eikä uusia henkilöitä sijoiteta enää asumaan näihin asuntoihin. Asunnoista ei kuitenkaan voi puhua varsinaisina tukiasuntoina, koska asuntoihin ei anneta varsinaisesti tukea vaan ne ovat normaalia vuokra-asumista. Sosiaalityöntekijä on vieraillut tarvittaessa mökeissä ongelmien esiintyessä. Kuntaa velvoittaa laki kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (189/2001). Sosiaalitoimiston ja työvoimatoimiston yhteistyönä suunnitellaan ja järjestetään kuntouttavaa työtoimintaa ja muita tuetun työllistämisen palveluja päihderiippuvaisille asiakkaille. Nuorille suunnattua toimintaa ovat muun muassa etsivä nuorisotyö sekä kunnan järjestämä erityisnuorisotyö. Erityisnuorisotyön toimintamuotoja ovat verkosto- / kouluyhteistyö, tuki erilaisissa elämäntilanteissa, päihdetyö, retket ja etsivä nuorisotyö. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkki- 12 (36) noiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea, ja ohjata heidät elämäntilannettaan vastaavien palveluiden piiriin. Etsivällä nuorisotyöllä pyritään tavoittamaan nuoria, jotka tarvitsevat elämänhallinnan kentällä aikuisen tukea ja opastusta. Myös nuorilla on käytettävissään perusterveydenhuollon palvelut terveyskeskuksessa päihdehoitajan toimesta. Ohjautuminen päihdehoitajalle tapahtuu koulu-/ opiskelijaterveydenhuollon kautta, myös vanhemmat voivat ottaa yhteyttä suoraan. 3.1.4 Laitoshoito peruspalveluiden päihdetyössä Laitoshoitoa toteutetaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Siellä hoidetaan lähinnä katkaisuhoitoa tarvitsevat asiakkaat. Usein päihdeongelma on lisäksi syynä vuodeosastohoitoon johtavalle fyysisen terveydentilan heikkenemiselle sairaalahoitoa vaativaan kuntoon. Yleisenä palveluna tarjottavaa laitoshoitoa on mahdollista saada myös Kuopion yliopistollisen keskussairaalan osastoilla, lähinnä tilanteissa joissa päihteiden käyttö on johtanut erikoissairaanhoidon tasoista sairaalahoitoa vaativiin somaattisiin ongelmiin. 3.2 Mielenterveysasiakkaiden erityispalvelut Mielenterveysasiakkaiden erityispalvelut ostetaan pääosin Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä, pienessä määrin joiltakin yksityisiltä palveluntuottajilta. 13 (36) 3.2.1 Avohoidon erityispalvelut mielenterveystyössä Omalääkärit, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perheneuvonta ja aluepsykologit ohjaavat tarvittaessa lapsen tai nuoren eteenpäin erityistason tutkimuksia ja hoitoa varten. Kuopion yliopistollinen sairaala tuottaa lasten ja nuorten psykiatrian erityistason palvelut, palveluihin tarvitaan lähete. Siilinjärvellä toimii nuorisopsykiatrian poliklinikka. Lastenpsykiatrian poliklinikkapalvelut tuotetaan Kuopiossa Alavan sairaalassa. Aikuisten mielenterveysongelmaisten erityistason avohoitopalvelut siilinjärveläisille tuottaa Kuopion yliopistollisen keskussairaalan Siilinjärven psykiatrian poliklinikka lukuun ottamatta vanhuspsykiatrista erityistason palvelua, jonka tuottaa vanhuspsykiatrian erillinen poliklinikka. Erikoissairaanhoidon Siilinjärven poliklinikka toteuttaa erityistason hoitoa tiiviissä yhteistyössä terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön psykiatri on mukana lähes viikoittain psykiatrian poliklinikan ns. lähetetiimissä, jossa toteutetaan tarkoituksenmukaista työnjakoa erikoissairaanhoidon ja oman mielenterveysyksikön välillä. Psykiatrian poliklinikan hoitomuotoina ovat mm. yksilöhoitokäynnit, perheterapia, akuuttityöryhmätoiminta, kotipoliklinikkatoiminta, työkyvyn arviointi ja konsultaatiopalvelu perustason toimijoille. Psykoterapiaa ostetaan lähinnä lapsille erikoissairaanhoitona yksityisiltä palveluntuottajilta täydentämään julkisten palvelujen rajallisuudesta aiheutuvaa vajetta. Lääkinnällisenä kuntoutuksena ostetaan neuropsykiatrista valmennusta muutamille nuorille, jotka kärsivät sellaisista psykiatrisista ongelmista, joihin perinteiset avohoidolliset keinot eivät ole riittäviä. 14 (36) 3.2.2 Laitoshoidon ja järjestöjen tarjoamat erityispalvelut mielenterveystyössä Erityistason laitoshoitoa ostetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä aikuis- ja nuorisopsykiatrian osalta Julkulan sairaalasta ja lastenpsykiatrian osalta Alavan sairaalasta. Lisäksi Kuopion yliopistollisen sairaalan yleissairaalapsykiatrian yksikkö tuottaa joitain lyhytaikaisia hoitojaksoja somaattisten osastojen puitteissa. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman myötä psykiatrian laitospaikkoja vähennetään ja toiminta muuttuu koko ajan avohoitopainotteisemmaksi. Kriminaalipotilaille ja joillekin erityisen vaikeahoitoisille potilaille laitoshoitoa toteutetaan valtion ylläpitämissä Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaaloissa. Laitoshoitoon toiminnallisessa mielessä rinnasteisia mielenterveyskuntoutujien ja pitkäaikaispotilaiden asumispalveluja ostetaan yrityksiltä, pääosin Siilinjärvellä toimivalta Attendo oy:n Siilinhelmen hoitokodilta. Järjestöjen tarjoamaa erityistason laitoshoitoa mielenterveysongelmaisille ei alueella ole tarjolla. 3.3 Päihderiippuvaisten erityispalvelut Kaikkia päihderiippuvaisille tarkoitettuja erityispalveluja voidaan pitää viimesijaisina sosiaali- ja terveyspalveluina. Erityispalveluiksi ne luokitellaan siksi, että tuki, hoito tai kuntoutus sopii päihderiippuvaisen asiakkaan elämäntilanteen korjaamiseksi paremmin tai tehokkaammin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut. Näiden yksiköiden työskentely on itsenäistä ja se perustuu yksilölliseen ja tapauskohtaiseen tarveharkintaan. Erityisesti päihderiippuvaisille asiakkaille suunnatuilla palveluilla tarkoitetaan yleisesti avohoitopoliklinikoita, katkaisuhoitoa ja kuntoutusta erilaisissa päihdehoitolaitoksissa. Näihin maksusitoumuksen myöntämiset käsitellään päihdetyöryhmässä. Erityispalveluiksi luetaan myös suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteet, päihdeongelmaisten päivätoiminta, ensisuojat ja asumispalvelut. 15 (36) 3.3.1 Avohoidon erityispalvelut päihdetyössä Päihdehuollon erityisesti päihderiippuvaisille tarkoitettuja palveluja ostetaan pääasiassa Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä, jonka jäsenkuntana Siilinjärven kunnalla on mahdollisuus käyttää säätiön tarjoamia palveluja asukkailleen. Palvelut perustuvat kunnan ja Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiön väliseen sopimukseen päihdehuoltolain tarkoittamien erityispalvelujen järjestämisestä. Kunta käyttää säätiön tarjoamia hoito-, konsultaatio ja kuntoutuspalveluja ja samalla se osallistuu säätiön kautta päihdetyön tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Asiakas tarvitsee Päihdepalvelusäätiön palveluihin maksusitoumuksen kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköstä. Päihdepalvelusäätiö tarjoaa muun muassa alkoholikatkaisua, huumekatkaisua, integroitua kuntoutusta, ennaltaehkäisevää jaksoa sekä lastensuojelullista tutkimusjaksoa. Terveysneuvontapiste Portti on suonensisäisesti huumeita käyttävien asiakkaiden terveysneuvontapiste Kuopiossa. Kotiin vietäviä päihdepalveluja on ostettu lähinnä päihdepalvelu Hemmalta. Päihteistä eroon pyrkiville, arkeen tukea tarvitseville vanhemmille ja heidän lapsilleen palveluja tarjoaa Kuopion ensikotiyhdistyksen avopalveluyksikkö Amalia. Erityisesti päihderiippuvaisille tarkoitettuja avohoidon palveluja on mahdollista saada Kuopion yliopistollisen keskussairaalan päihdepsykiatriaan erikoistuneella päihdepsykiatrian poliklinikalla. Paikallisten opioidiriippuvaisten korvaushoitohoitopotilaiden lääkinnällinen hoito on pääsääntöisesti järjestetty terveyskeskuksessa. Päihdesairaanhoitaja vastaa korvaushoidon arvioinnista ja toteuttamisesta yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Huumeongelmaisten hoitoon kuuluu toiminta-alueen huumausaineita käyttävien potilaiden lääkehoito, päihteiden käytöstä aiheutuvien sairauksien ehkäiseminen ja hoitaminen, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä muiden haittojen vähentäminen. Raskaana olevan päihteitä käyttävän äidin huumeidenkäytön ollessa vähäistä toteutetaan hoitoa Kys:n HAL-poliklinikan ja Siilinjärven terveyskeskuksen äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa yhteistyössä. Tarvittaessa odottava äiti ohjataan päihde- 16 (36) psykiatrian poliklinikalle. Huumetestaukset toteutetaan omissa peruspalveluissa ItäSuomen laboratoriokeskuksen ja päihdehoitajan toimesta. 3.3.2 Laitoshoidon ja järjestöjen tarjoamat erityispalvelut päihdetyössä Terveyskeskus voi tarvittaessa järjestää laitoskatkaisuhoidon ostamalla kyseistä palvelua maksusitoumuksella Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä. Huumeriippuvaisille laitosvieroitusta tarjoaa Julkulan päihdepsykiatrinen osasto (ESH) ja tarvittaessa vieroitusta toteutetaan ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunta ostaa tarvittaessa ostopalveluina laitoskuntoutusta muun muassa Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä, Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymältä eli Tuustaipaleen kuntoutumiskeskukselta sekä muilta yksittäisiltä palveluntuottajilta. Opioidiriippuvaisten asiakkaiden korvaushoitojen aloittamisprosessi toteutetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan päihdepsykiatrian osastolla. Siilinjärven kunta tekee päihdetyössä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Päihderiippuvaisille tarkoitettua tuettua asumista ja päiväkeskustoimintaa kunnassa tarjoaa vuoden 2014 loppuun saakka A-kilta ry. Vuoden 2015 alusta palveluntuottajana toimii ViaDia. Siilinjärven kunta vuokraa Kotipolku Oy:ltä seitsemän asuntoa, joita edelleen välitetään päihteetöntä asumisratkaisua tarvitseville asiakkaille tukiasumissopimuksilla. Asumisen kohderyhmänä ovat asukkaat, jotka ovat halukkaita muuttamaan päihdeehtoista elämäntapaansa. Päiväkeskus tarjoaa harrastus- ja viriketoimintaa sekä päihderiippuvaisille että heidän läheisilleen. Kasvaviin päihdehuollon tarpeisiin ei voida vastata pelkästään kehittämällä palveluja. Ihmisten itsensä on otettava vastuuta arkielämäänsä tukevista palveluista. Tämä korostaa siten järjestöjen tekemän vapaaehtoistyön merkitystä. Päihdejärjestöt ja niiden mahdollistama vertaistuki ovat merkityksellinen lisä päihdepalvelujärjestelmän kokonaisuudessa. Siilinjärvellä toimivia vapaaehtoisuuteen perustuvia asiakasjärjestöjä ovat ViaDian lisäksi mm. AA-anonyymit alkoholistit ja omaisille ja läheisille tarkoitettu vertaistukiryhmä Al-Anon. Seurakunnan työntekijöillä on myös merkittävä rooli yksit- 17 (36) täisen päihderiippuvaisen tukena, koska he kohtaavat työssään paljon päihderiippuvaisia. Siilinjärven evankelis-luterilainen seurakunta järjestää päihderiippuvaisille henkilöille diakoniatyötä. 4 Ennaltaehkäisevä työ mielenterveys- ja päihdepalveluissa 4.1 Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Mielenterveydenhäiriöt ovat merkittävä kansantautiryhmä, jonka ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa. Keskeisiä haasteita ovat liiallisen psyykkisen stressin ja masennuksen ehkäisy ja masennusoireiden varhainen tunnistaminen. Ennaltaehkäisevää ja varhaisen vaiheen mielenterveystyötä tekevät kaikki sosiaalija terveystoimen ja sivistystoimen asiakastyötä tekevät työntekijät tunnistamalla ja puuttumalla mielenterveyden riskeihin ja oireiluun. Ehkäisevää työtä on myös lasten huomioonottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Tarvittaessa lapsen hoidon ja tuen tarve selvitetään, jos mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan vanhemman kyvyn huolehtia lapsistaan heikentyneen. Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tehdään myös päivittäin potilaskontakteissa kokonaistilannetta moniammatillisesti arvioiden. Mielenterveysneuvolaan yhteydenoton helppous (ei tarvita lähetteitä) mahdollistaa ongelmiin tarttumisen varhaisessa vaiheessa ja ja näin ollen ehkäisee niiden syventymistä. Myös erilaiset mielenterveysneuvolan järjestämät ryhmätoiminnat ovat tärkeitä ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. 4.2 Ennaltaehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on merkittävä osa kunnan yleistä sosiaali- ja terveyskasvatusta. Ehkäisevällä päihdetyöllä voi edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää päihteiden 18 (36) kysyntää, tarjontaa ja haittoja sekä lisätä päihdeilmiön ymmärrystä. Ehkäisevä päihdetyö kohdistuu nykyään niin alkoholin, huumaavien aineiden, tupakan kuin rahapelienkin aiheuttamiin haittoihin. Kohdejoukkona on koko väestö ja riskiryhmät. Ehkäisevää päihdetyötä kunnissa toteutetaan osana laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Lain mukaan vastuu tästä työstä kuuluu käytännössä kunnille (Terveydenhuoltolaki 1326/2010; Raittiustyölaki 828/1982), ja työtä tulisi tehdä kaikilla sektoreilla yhteistyössä. Onnistuakseen ehkäisevä päihdetyö vaatii rakenteita, johtamista, resursointia, osaamista ja suunnitelmallista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Siilinjärven ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöksi on nimetty Siilinjärven kunnan opiaattikorvaushoidosta vastaava päihdesairaanhoitaja. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön tehtävänä on toimia oman toimensa ohella kunnan eri päihdetyön toimijoiden välillä. Vuonna 2013 Siilinjärvelle perustettiin PATA-työryhmä eli Päihdeasiaa tukeva asiantuntijaryhmä, jossa ovat mukana Siilinjärven koulut, etsivä nuorisotyö, ev.lut. seurakunta, poliisi, Siilinjärven kunnan sosiaalityö ja lastensuojelu sekä terveystoimen päihdesairaanhoitaja. Tavoitteena työryhmällä on luoda järjestelmän olemassa olevilla voimavaroilla signaali päihteitä vastaan. Ehkäisevänä päihdetyönä on Siilinjärvellä vuonna 2014 aloitettu yhteistyönä 2. asteen oppilaitosten (Savon koulutuskuntayhtymän Toivalan toimipiste, Ingmannin käsija taideteollinen oppilaitos, Siilinjärven lukio) kanssa Päikkäri-toimintaa. Päihdesairaanhoitaja jalkautuu kerran viikossa oppilaitoksiin ja matalan kynnyksen- periaatteella ottaa opiskelijoita vastaan. Lisäksi Päikkäri-toimintaan kuuluu henkilökunnan ja vanhempien ohjaaminen/tukeminen sekä tiedottaminen ajankohtaisista asioista. 19 (36) 5 Mielenterveys- ja päihdetyön nykytila ja kustannukset Siilinjärvellä 5.1 Mielenterveystyön nykytila ja kustannukset Mielenterveydellä on merkittävä vaikutus yksilöiden, yhteisöjen ja koko kansakunnan sosiaaliseen, inhimilliseen ja taloudelliseen pääomaan. Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet 1990-luvulta lähtien suurimmaksi eläköitymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä aiheuttavaksi sairausryhmäksi. Erityisesti masennus on noussut keskeiseksi työ- ja toimintakykyisyyttä alentavaksi tekijäksi. On arvioitu, että 25 % väestöstä kärsii psyykkisestä kuormituksesta ja 15-20 %:lla väestöstä on todettavissa jokin diagnosoitava mielenterveyshäiriö. Tavallisimpia mielenterveyshäiriöitä ovat masennustilat, ahdistuneisuushäiriöt ja alkoholin käyttöön liittyvät häiriöt. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat runsaasti inhimillistä kärsimystä ja huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia. Seuraavassa tarkastellaan Siilinjärven asiakaslukuja ja kustannuksia mielenterveystyön osalta. Taulukko 2. Mielenterveystyön indikaattorit Siilinjärvellä Mielenterveysindikaattorit 2010 2011 2012 2013 (henkilömääriä/ hoitojaksoja) Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä 19,6 18,5 19,2 18,6 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24 vuotiaat, % vastaavan ikäisistä 0,7 0,8 1,1 0,7 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 4,0 4,0 3,8 3,7 Erikoiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä 3,0 2,9 2,9 2,8 20 (36) Mielenterveysindikaattorit 2010 2011 2012 2013 Erikoiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä 1,7 1,7 1,7 1,7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-64vuotiaat/1000 vastaavan ikäisistä 103,0 104,6 106,4 101,5 Lähde: Sotkanet 17.2.2015 Taulukko 3. Siilinjärven mielenterveyspalveluiden asiakasmäärät Vastaanottokäynnit ja puhelinkontaktit/kpl Kotikuntoutuksen asiakastunnit 2010 2011 2012 2013 2 740 4 033 4 505 3 860 - 1 744 1 946 2 315 Erilaisia mielenterveysryhmiä mm. ruokailu-, keskustelu-, askartelu-, ryhmäterapia ja erilaiset liikuntaryhmät kokoontui vuonna 2010 130 ryhmää, joissa osallistujia oli 1068, vuonna 2011 149 ryhmää, joissa osallistujia 1434, vuonna 2012 167 ryhmää, joissa 1463 osallistujaa sekä vuonna 2013 181 ryhmää, joissa osallistujia oli 1442. Mielenterveystyön ostopalveluihin (lähinnä asumispalvelut ja tukihenkilötoiminta) käytettiin vuonna 2013 302 483 euroa. Vuonna 2012 vastaava luku oli 726 528 euroa ja vuonna 2011 701 521 euroa. Vuosina 2011 ja 2012 Siilinjärvi oli osana Siilisetyhteistoiminta-aluetta, joka selittää kyseisten vuosien ostopalveluiden erot vuoteen 2013. 21 (36) Taulukko 4. Erikoissairaanhoidon tilasto päihde- ja mielenterveyspsykiatrian osalta Hoitomuoto Laji 2011 2012 2013 Käynnit Aikuispsykiatria 4 734 5 300 3 554 Käynnit Päihdepsykiatrian poli ja osasto 4 43 9 Käynnit Nuorisopsykiatria 1 414 1 494 1 135 Käynnit Lastenpsykiatria 414 539 355 Hoitopäivät Aikuispsykiatria 3 220 2 581 1 088 Hoitopäivät 49 98 113 Hoitopäivät Päihdepsykiatrian osasto Nuorisopsykiatria 168 296 258 Hoitopäivät Lastenpsykiatria 292 146 198 Hoitomuoto Laji 2011 2012 2013 Avohoito Aikuispsykiatria 873 723 € 1 089 043 € 761 147 € Avohoito Päihdepsykiatrian poli 1 164 € 7 672 € 1 720 € Avohoito Nuorisopsykiatria 246 558 € 289 814 € 234 494 € Avohoito Lastenpsykiatria 93 390 € 150 760 € 109 691 € Vuodeosastohoito Aikuispsykiatria 2 278 315 € 1 918 879 € 887 120 € Vuodeosastohoito Päihdepsykiatrian osasto 35 348 € 62 300 € 83 989 € Vuodeosastohoito Nuorisopsykiatria 152 688 € 266 294 € 269 141 € Vuodeosastohoito Lastenpsykiatria 257 382 € 119 104 € 153 184 € Kuten yllä olevista erikoissairaanhoidon käyttöä kuvaavista tilastotaulukoista käy ilmi, on vuosittainen vaihtelu erikoissairaanhoidon tarpeessa huomattavan suurta. 22 (36) 5.2 Päihdetyön nykytila ja kustannukset Suomalaisten alkoholinkäyttö on kolminkertaistunut 40 vuodessa. Samalla se on arkipäiväistynyt, levinnyt uusiin tilanteisiin ja väestöryhmiin. Aikuisväestöstä n. 90 % käyttää alkoholia. Alkoholin suurkuluttajia arvioidaan Suomessa olevan noin 300 000600 000. Suurkulutuksen rajat ovat terveellä keskikokoisella naisella 5 annosta (a 12 g) kerralla ja 16 annosta viikossa. Miehellä vastaavat luvut ovat 7 annosta kerralla ja 24 viikossa. Päihteiden ongelmakäyttöä Siilinjärvellä voidaan tarkastella mm. päihdehuollon asiakasmäärien ja päihdehuollon päätösten (asiakkaalle myönnetään maksusitoumus päihdehuollon ostopalveluihin) kautta. Toki on muistettava, että kaikki päihdeongelmaiset eivät hakeudu hoitoon. Tässä luvussa tarkastellaan myös päihdehuollon kustannuksia. Tarkastelussa on käytetty myös erilaisia indikaattoreita, joilla voidaan seurata päihdetyön tilaa kunnassa verrattuna esim. koko maan tilanteeseen. Tarkastelut sijoittuvat lähinnä vuosille 2010-2013. Avohuollon palvelut Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käytettäviksi, kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Lähes kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja käytetään jossain määrin myös päihteisiin liittyvistä syistä, koska suurin osa kansalaisista käyttää päihteitä ainakin satunnaisesti. Näistä käynneistä ei ole saatavissa erillisiä tilastoja. Päihdehuollon avohuollon palveluja Siilinjärvellä 1000 asukasta kohti käytti vuonna 2011 6,2 asukasta (koko maa 9,1), vuonna 2012 4,8 (koko maa 8,9) ja vuonna 2013 4,5 asukasta (koko maa 8,8). Terveyskeskuksen päihdepuolella oli vuonna 2013 59 asiakasta. Tällä hetkellä (marraskuu 2014) vuoden alusta aloittaneella päihdesairaanhoitajalla hoitosuhteessa on ollut n. 80 asiakasta. 23 (36) Kunnan palveluiden ulkopuolelta ostettiin siilinjärveläisille avohuollon palveluita seuraavasti: - vuonna 2011 Kuopion Päihdepalvelusäätiöllä tilastoituja avohoitokäyntejä oli 247 , - vuonna 2012 käyntikertoja oli 189 ja vuonna 2013 201 käyntiä. Päihdepalvelu Hemman avohuollon palveluja ostettiin vuonna 2011 8 asiakkaalle, käyntikertoja 87, vuonna 2012 7 asiakkaalle, käyntikertoja 286 ja vuonna 2013 4 asiakkaalle, käyntikertoja 185. Siilinjärven kunnan avohuollon päihdepalveluissa korvaushoitoa sai vuonna 2011 14 asiakasta, käyntejä 991. Vuonna 2012 korvaushoidossa oli 13 asiakasta, käyntejä yhteensä 1124 ja vuonna 2013 15 asiakasta, käyntejä 1146. Vuonna 2014 (marraskuussa -14) asiakkaita on ollut 16 ja käyntejä n. 1200. Päihdeongelmaisten päivätoimintaa järjestetään vuoden 2014 loppuun saakka Siilinjärven A-killan päiväkeskuksessa. Päivätoiminnassa oli vuonna 2011 keskimäärin 500 käyntikertaa/kk, vuonna 2012 keskimäärin 300 käyntikertaa/kk ja vuonna 2013 200-300 käyntikertaa/kk. Kävijöitä oli 40-70 /kk ja heistä n. 80 % oli miehiä ja n. 20 % naisia. Katkaisuhoito Katkaisuhoitoa toteutetaan pääsääntöisesti Siilinjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla. Vuodeosastolla on siilinjärveläisillä ollut vuonna 2011 84 hoitojaksoa päädiagnoosilla F10 (alkoholitaustainen syy). Vuonna 2012 vastaava määrä oli 89 hoitojaksoa (59 eri henkilöä) ja vuonna 2013 132 hoitojaksoa (72 henkilöä). Katkaisuhoitoa on toteutettu myös lääkärin lähetteellä tai sosiaalityöntekijän maksusitoumuksella tarvittaessa mm. Kuopion seudun päihdepalvelusäätiöllä. Vuonna 2011 ostettiin päihdepalvelusäätiöltä 86 alkoholivieroitushoitopäivää ja 13 huumevieroitushoitopäivää. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 114 ja 0 ja vuonna 2013 74 ja 37. Lisäksi vuonna 2013 on ostettu monipäihdevieroitushoitoa 7 hoitopäivän ajan ja lääkevieroitushoitoa 23 päivän ajan. Alkuvuodesta 2014 alkaen katkaisuhoito alkoholiongel- 24 (36) maisten kohdalla on toteutettu kunnan omana toimintana pääsääntöisesti vuodeosastolla tai avokatkaisuna omahoitajalla tai päihdesairaanhoitajalla. Laitoskuntoutus Laitoskuntoutusta on toteutettu Siilinjärvellä yleisemmin ostopalveluna Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä. Tämän lisäksi asiakkaan tarpeen mukaan laitoskuntoutusta on ostettu mm. Hoitokoti Tuhkimosta, Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksesta sekä muutamista muista. Kuluneen vuoden 2014 aikana on ostettu laitoskuntoutusta huomattavasti edellisiä vuosia vähemmän johtuen oman palvelutarjonnan (uusi päihdesairaanhoitaja) paranemisesta. Päihdehuollon maksusitoumuksia laitoskuntoutukseen myönnettiin vuonna 2011 n. 50 kappaletta, vuonna 2012 n. 80 kappaletta ja vuonna 2013 n. 90 kappaletta. Asumispalvelut Päihdekuntoutujien tukiasuminen on organisoitu sosiaali- ja vammaispalveluiden palvelualueelle. Kriisiasumista on ostettu lähinnä Siilinjärven A-killalta, siellä on ollut käytettävissä yhteensä kaksi kriisiasumispaikkaa. Kriisiasumista on ostettu tarvittaessa myös Kriisikeskukselta. Hoidollista asumispalvelua on ostettu Nilsiän Kankodilta noin 365 vuorokautta vuodessa. Kan-kodin toiminta päättyi 31.5.2014. Palveluasumista ja tehostettua palveluasumista ei ole tällä hetkellä omana toimintana. Lyhytaikaista asumispalvelua ostetaan pitkäaikaisesti päihteitä käyttäville henkilöille, jotka eivät kykene itsenäiseen asumiseen ja/tai heille ei ole tarjolla sopivaa asumispalvelua. Päihderiippuvaisten tehostettua palveluasumista (lähinnä päihdedementikoille) ostetaan usealta palveluntuottajalta. Päihdedementikkojen määrän oletetaan tulevaisuudessa edelleen lisääntyvän, jonka vuoksi tarvitaan jatkossa ostopalvelumäärärahoja vuosittain 1-2 asiakkaalle. Päihdedementikkojen pitkäaikaisasumispäätökset tehdään SAS–työryhmässä ja ostoihin rahat ovat myös vanhuspalveluissa. 25 (36) Taulukko 5. Päihdeavainindikaattorit. Tilanne Siilinjärvellä vuosina 2010–2013. Päihdeavainindikaattorit Päihdehuollon palvelut Päihdehuollon avohoidon asiakkaat/1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa olleet asiakkaat/1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24vuotiailla/1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden tai terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000 asukasta 2010 2011 2012 2013 0 6,2 4,8 4,5 1,1 0,8 0,7 1,6 0,5 0,8 0,6 0,5 3,5 1,3 9,3 6,4 3,9 3,3 3,9 4,0 7,3 7,2 6,9 6,7 3,4 3,3 2,6 2,0 0,9 1,0 0,9 0,5 11 15,8 14,2 13,7 (henkilömääriä /hoitojaksoja) Päihteiden käyttöä kuvaavat mittarit Alkoholijuomien myynti asukasta kohden 100 %:n alkoholina, litraa Poliisin tietoon tulleet kaikki rattijuopumustapaukset/1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset/1000 asukasta Päihdehuollon kustannukset Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Lähde: Sotkanet 17.2.2015 Päihdehuollon nettokustannukset vuonna 2011 olivat 15,8 e/asukas (koko maa 31,2), vuonna 2012 14,2 e/asukas (koko maa 32,9) ja vuonna 2013 13,7 e/asukas (koko maa 34,8). Päihdehuollon kustannukset Siilinjärvellä koostuvat päihdehuollon laitoskustannuksista, päihdehuollon avopalvelun kustannuksista sekä päihdehuollon asumispalveluiden kustannuksista. Laitoshoito käsittää päihdehuollon ostopalvelua mm. Päihdepalvelusäätiöllä. Päihdehuollon kustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä Siilinjärvellä 26 (36) 176 571 euroa (asumis-, avo- ja laitoshoidon päihdepalveluissa). Päihteiden käytöstä aiheutui 82 728 euron kustannukset laitoshoitoon ja kuntoutukseen, 28 686 euron kustannukset avohuoltoon (ostopalveluna päihdepalvelusäätiöltä) ja 65 157 euron kustannukset päihdehuollon asumispalveluihin. Vuonna 2012 kustannukset olivat yhteensä 183 084 euroa. Päihteiden käytöstä aiheutuvat kustannukset jakaantuivat seuraavasti: 61 058 euroa käytettiin laitoshoitoon ja kuntoutukseen, 24 713 euroa käytettiin avohuoltoon (ostopalvelut Päihdepalvelusäätiöltä) ja 97 313 euroa käytettiin päihdehuollon asumispalveluihin. Vuonna 2013 laitoshuoltoon ja kuntoutukseen käytettiin 114 089 euroa, avohuoltoon 41 523 euroa ja 95 274 euroa käytettiin asumispalveluihin. Taulukko 6. Päihdehuollon ostopalveluiden kustannukset Siilinjärvellä vuosina 20112013. 300000 250000 200000 2011 150000 2012 100000 2013 50000 0 yhteensä laitoshoito ja kuntoutus avohuolto asumispalvelut Siilinjärven terveyskeskuksessa korvaushoidon keskimääräinen hinta oli vuosina 2012 ja 2013 yhtä korvaushoitopotilasta kohden noin 7000-8000 euroa vuodessa. Vastaanottoyksikön korvaushoitotoiminnan ja siihen kiinteästi liittyvien asioiden vuositason kustannukset ovat seuraavanlaiset: - korvaushoitolääkkeet n. 22 000 €/vuosi - huumeseulat eri muodoissaan n. 25 000 €/vuosi - henkilöstökustannukset n. 55 000 €/vuosi 27 (36) 6 Visiot ja tavoitteet Siilinjärven mielenterveys- ja päihdepalveluissa Tulevaisuuden visiona on kyetä tarjoamaan asiakkaille heidän tarpeitaan vastaavia laadukkaita, monipuolisia ja oikea-aikaisia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Palvelut tulee tarjota yleisissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, ja pääpainopiste on avomuotoisten, matalan kynnyksen periaatteella toimivien mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tulee järjestää riittävästi koulutusta päihteidenkäytön varhaisen puuttumisen mallista ja ennaltaehkäisevästä työotteesta. Päihdepalvelukokonaisuuksissa tulee olla riittävästi niin päivystyspalveluja, avohoitoresursseja kuin erilaisia pitkäaikaiskuntoutuksen tukitoimia ja kotiin annettavia tukipalveluja. Päihdehuollon asuntojen tarve on yhteensä noin 10 asuntoa/paikkaa päihteitä käyttäville henkilöille. Keskeisin kehittämishaaste on ehkäisevän päihdetyön lisääminen, jolloin puuttumalla ajoissa päihteiden käyttöön estettäisiin yksilöllisten ongelmien kasaantuminen. Päihdepalvelurakenne vaatii myös edelleen uudistamista ja selkiyttämistä joustavaksi päihdepalvelukokonaisuudeksi. Riskiryhmien (suurkuluttajat, päihdeäidit, työttömät, rattijuopot) saaminen hoidon piiriin on oma haasteensa. Päihderiippuvaisten asiakkaiden tulisi saada elämäntavastaan huolimatta hyvää ja asianmukaista hoitoa, jota arvioitaisiin säännöllisesti sekä palvelujärjestelmän että asiakkaan näkökulmasta. Mielenterveystyössä tulevaisuuden haasteina ovat mm. riittävien peruspalveluiden saatavuus mielenterveysongelmia kohdatessa, koko väestön henkisen hyvinvoinnin edistäminen, mielenterveysongelmiin liittyvän häpeän, leimaamisen ja syrjinnän vähentäminen sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Iso kysymys on riittävän rahoituksen saaminen työntekijöiden koulutukseen ja työnohjaukseen. Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelman työstäminen on alkanut vuonna 2012. Tällöin on tavoitteeksi asetettu mm. uuden päihdesairaanhoitajan viran perustaminen, joka toteutuikin vuoden 2014 alusta ja on huomattavasti parantanut kunnan omana toimintana tarjottavia päihdepalveluja. Myös suunnitelman aloitusvai- 28 (36) heessa asetettu tavoite päihde- ja mielenterveyskartaston luomisesta niin työntekijöille kuin asiakkaillekin on hyvässä vauhdissa. Päihdehoitopolku (liite 2) on jo laadittu päihdesairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän toimesta ja on apuvälineenä kunnan työntekijöille päihdeongelmaisen hoitoon ohjauksessa. On myös laadittu psyykkisesti oireilevan potilaan hoitopolku helpottamaan hoitoonohjausta (liite 1). Korvaushoitoon oli asetettu tavoitteeksi lisäresurssin saaminen ja syksystä 2013 alkaen korvaushoidossa onkin toiminut yhden kokoaikaisen työntekijän lisäksi yksi osa-aikainen työntekijä. Vuoden 2014 alussa perustetun päihdetyöryhmän toiminta on helpottanut osaltaan päihdetyöntekijöiden työtä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kunnan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiskohteita ja tavoitteita sekä menetelmiä niiden saavuttamiseksi. Kehittämiskohteita ja tavoitteita ovat pohtineet sosiaali- ja vammaispuolen työntekijät ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyöntekijät. Taulukko 7. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiskohteet Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät 1. Ehkäisevä päihdetyö Kiinteästi osana yleistä sosiaali- ja terveyskasvatusta ja riittävät resurssit. Ehkäisevän päihdetyöntekijän työajan käytön ja työnkuvan selkiyttäminen. 2. Päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen, varhaisen vaiheen puuttuminen ja hoidon tarpeen arviointi Toimivat hoitoonohjausmallit ja koko perheen elämäntilanteen huomiointi. Aikataulu Päikkäri-toiminta 2014 Henkilöstön päihdeosaamisen vahvistaminen koulutuksien avulla peruspalveluissa. Työntekijöiden ammatillisuuteen ja asenteellisuuteen voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota koulutukseen ja työssä jaksamiseen. Huomioidaan vuoden 20152016 toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen. Audit -ja Sadd- lomak- 29 (36) Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Aikataulu keiden käyttö sosiaalija terveydenhuollossa. Toimipaikkakohtaiset puuttumisohjeet ja hoitoonohjausmenetelmät. Päihteiden käytön puheeksiotto laajoissa koululaisille tehtävissä terveystarkastuksissa. 3. Palvelujen löydettävyys Asiakkaat löytävät tarvitsemansa mielenterveys- ja päihdepalvelut helposti ja niihin pääseminen onnistuu myös ilman lähetettä. Matalan kynnyksen palvelupisteet. Päihde- ja mielenterveyspalvelukartaston luominen niin työntekijöille kuin asiakkaillekin. 4. Avohoidon järjestäminen Oikea-aikaisten, joustavien ja saumattomien palveluketjujen luominen kaikille ikäryhmille Mielenterveys- ja päihdeyksikön kehittäminen palvelemaan kaikkia päihde- ja mielenterveysongelmaisia saumattomasti. Päihdesairaanhoitajan työn kehittäminen Nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan viran perustaminen. Hoitovastuun määrittäminen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ja vanhusten kohdalla. Mielenterveys- ja päihdetyöntekijän työparityöskentelyn aloittaminen ja kehittäminen esim. pariskuntien kohdalla. Huomioitava vuoden 20152016 talousarviossa. 30 (36) Kehittämiskohde Tavoite 5. Työterveyshuol- Päihde- ja mielenlon hoitoonohjaus terveysosaamisen vahvistaminen työterveyshuollossa, varhaisen tuen ja puuttumisen mallin vieminen myös työpaikoille. 6. Katkaisuhoito (avo-laitoshoito) Laadukas ja vaikuttava katkaisuhoito. Menetelmät Aikataulu Hoitovastuun määrittäminen työterveyshoitajan, mielenterveyshoitajan sekä päihdetyöntekijän välillä. Toiminta aloitettu marraskuussa 2014. Katkaisuhoitomallien seutukunnallinen ja paikallinen kehittäminen yhteistyöverkostojen kanssa (mm. jatkohoitosuunnitelmien laadinta aina katkaisuhoidon jälkeen). Avokatkaisu päihdehoi- Toiminnan tajan vastaanotolla. käynnistyminen vuonna 2015. 7. Asumispalvelut ja tukitoiminta Tuen tarpeen mukaan mitoitetut asumispalvelut. Mielenterveystyön oma asiantuntijuus mukana ostopalveluissa. Mielenterveysneuvolan työntekijät osallistuvat hoidon suunnitteluun ja seurantaan ostopalveluissa. Kotikuntoutusta kehitetään edelleen palvelemaan kotona asuvia mielenterveyspotilaita kuntouttavan hoidon menetelmien avulla (myös yhä nuoremmille asiakkaille) Nuorten mielenterveysongelmaisten kotikuntoutusmallin kehittäminen tai polun rakentaminen. Päihteitä käyttävien henkilöiden asumista omassa kodissa tuetaan Asumisen tukipalvelujen monipuolistaminen ja kehittäminen (mm. kotiin annettavat palve- 31 (36) Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät kotiin tuotettavilla palveluilla. lut). Asumispalveluissa pyritään tukemaan joustavaa siirtymistä kriisi- tai tuetusta asumisesta ns. normaaliin asumiseen ja omaan asuntoon. Mielenterveys- ja päihdehuollon tukiasumisen ja päivä- sekä ryhmätoiminnan kehittäminen. Avohuollon kehittäminen. Paljon päihteitä käyttävien asiakkaiden turvallisen asumisen järjestäminen. Luovutaan nykyisistä vuokramökeistä ja rakennetaan asiakkaille soveltuvat tilat. Päihdetyön koulutuksen järjestäminen kaikille vanhustyössä toimiville 8. Ikääntyneiden päihdehoito Ikäihmisille soveltuvien päihdepalveluiden ja hoidon turvaaminen peruspalveluissa ja kotihoidossa. Vanhuksille nimetty päihdetyön vastuuhenkilö/-t. Moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen. Aikataulu Ei-päihteettömän asumisratkaisun suunnittelu yhdessä Kotipolku ry:n kanssa. ARA:lta haetaan vuodelle 2015 investointiavustusta. 32 (36) 7 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano, seuranta ja arviointi Suunnitelmassa esitetyn vision saavuttaminen edellyttää strategiaan sitoutumista, toteuttamista ja arviointia. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma hyväksytään Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Suunnitelma otetaan huomioon myös talousarvion valmistelussa. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran viidessä vuodessa ja sen tulee olla osana kunnan terveys- ja hyvinvointitilinpäätöstä tai vastaavaa asiakirjaa. Mielenterveys- ja päihdetyötä tulee arvioida eri näkökulmista. Arvioinnin kohteeksi on hyvä ottaa mahdollisimman konkreettisia ja käytännöllisiä indikaattoreita, joita voisivat olla muun muassa kunnan käyttämien päihdepalveluiden kuvaukset ja niiden arviot omista toiminnoistaan (esim. jonotusajat eri palveluihin tai asiakastyytyväisyyskyselyn kautta saadut tulokset). Päihdepalvelujen kustannukset ja muut mahdolliset päihdehaittoihin tai -palveluihin liittyvät tutkimukset (mm. hyvinvointi-indikaattorit) ja selvitykset niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti vertailtuna, olisivat konkreettisia arvioinnin kohteita. Suunnitelman toteuttamista helpottaisi, jos vastuut ja aikataulut olisi tarkasti määritelty. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Osa tavoitteista kohdistuu selkeästi tietyille tahoille ja osalle on annettu aikataulu. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin, että laajempia kokonaisuuksia on vaikea vastuuttaa yhdelle taholle. Niinpä kaikkien työntekijöiden, jotka työskentelevät tavalla tai toisella Siilinjärven kunnassa mielenterveys- ja päihdeasioiden parissa, tulisi muistaa yhteinen vastuu tavoitteisiin pääsemiseksi. 33 (36) 8 Lähteet Hyvönen Senja: Moniulotteista ja moniammatillista yhteistyötä muutosten keskellä – tutkimus perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä. 2004 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa. Toim. Laitila ja Järvinen Sotkanet Siilinjärven koulukysely. 34 (36) Liite 1 Psyykkisesti oireilevan hoitopolku 35 (36) Liite 2 Päihdehoitopolku Siilinjärven kunta PL 5 71801 Siilinjärvi 017 401 111 kirjaamo@siilinjarvi.fi
