Työympäristötekijät

Työympäristötekijät asiantuntijaja toimistotyössä
Päivi Rauramo, asiantuntija TtM
Paivi.rauramo@ttk.fi
Päivi Rauramo 2014
Osa-alueet
•
•
•
•
Toimisto työympäristönä
Tapaturmat
Siisteys ja järjestys
Fysikaaliset tekijät
–
–
–
–
–
Melu
Valaistus
Lämpöolot
Sisäilma
Säteily
• Kemialliset tekijät
• Kone-, laiteturvallisuus
Päivi Rauramo 2014
1
Peruskäsitteitä
• Työpaikka
– Yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja
toiminnallisesti tarkoituksenmukainen yhden tai
useamman toimipisteen tai toimintayksiön
muodostama kokonaisuus.
• Työympäristö
– Fyysinen: käytössä olevat tilat ja työtilojen verkosto,
tilajärjestelyt, sisustus-, kalustus- ja
varusteratkaisut
– Tekninen (sisäilmasto, akustiikka, valaistus jne.)
– Virtuaalinen
– Psykososiaalinen
Päivi Rauramo 2014
Tapaturmat asiantuntija- ja
toimistotyössä
• Työpaikalla liikkuminen
– liukastuminen, kompastuminen, putoaminen
– seuraukset voivat olla vakaviakin
• Työpaikalla tapahtuva tavaroiden kuljettaminen,
siirtely ja nostaminen.
• Tärkeää:
– kehittää työpaikkojen järjestystä, parantaa jalkineiden ja
lattiamateriaalien pitävyyttä sekä tehdä kulkuväylät
turvallisiksi
– turvalliset tikkaat!
Päivi Rauramo 2014
2
www.tvl.fi
Päivi Rauramo 2014
Tapaturmantorjunta
1.
2.
3.
4.
STOP!Tuumaa ennen
kuin toimit.
Onko toiminta
turvallista?
Tee tarvittavat
toimenpiteet?
Toimi turvallisesti.
Päivi Rauramo 2014
3
Turvallisuustietoiskut
www.nolla.fi
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tikasturvallisuus
Turvallisesti portaissa
Aja trukilla turvallisesti
Painaako taakka selkää
Liukastuminen
Kompastuminen
Putoaminen
Silmävammat
Käsitapaturmat
Melu ja kuulovaurio
Päivi Rauramo 2014
Työhön liittyvät
sairaudet
• Ammattitaudit
ovat sairauksia,
joiden
pääasiallinen
aiheuttaja on
jokin työssä oleva
fysikaalinen,
kemiallinen tai
biologinen tekijä.
Päivi Rauramo 2014
4
Toimisto
• ”Verstas, jossa käsitellään aineetonta pääomaa”
• Tilojen toimivuus ja työkulttuuri
– Työprosessit, työtehtävät, työn asettamat vaatimukset
suunnittelun lähtökohtana
– Tilasuunnittelua, henkilöstökysymyksiä ja
tietotekniikkaa käsitellään kokonaisuutena
– Sallitaan muuttuvat tilanteet ja yksilölliset erot
• Hajautettu toimisto = työn paikkojen verkosto
tarkasteltava kokonaisuutta
Päivi Rauramo 2014
Toimistotyypit
• Huoneet yhden tai kahden henkilön, joskus
muutaman henkilön työtiloja
• Erillisiä muutaman henkilön huoneita
– varsinkin vanhoissa rakennuksissa, kun asuntoja
muutettiin toimistoiksi
– teamwork ratkaisu
• Avoin yhtenäinen tila
– ”maisemakonttori”, avokonttori
– lähes kaikki toiminnot yhtenäisessä avoimessa
tilassa
– yleistyi Suomessa 1960-luvulta alkaen
• Yhdistelmäkonttori
– laajassa yhtenäisessä rakennusrungossa avointa
toimitilaa ja erillishuoneita
Päivi Rauramo 2014
5
Monitilatoimisto
• on tietotyön yleistyessä syntynyt joustava ja
muunneltava tilakonsepti.
• Työkuormituksesta palauttavien ns. elvyttävien
tilojen tarve korostuu monitilatoimistoissa.
• Työtila valitaan kulloisenkin työtehtävän mukaan.
• Avoin alue työtehtäville, jotka vaativat
vuorovaikutusta ja/tai eivät ole häiriöherkkiä
keskeytyksille.
• Lisäksi on rauhallisia työtiloja keskittymistä vaativille
töille sekä ryhmätyötiloja ja kohtaamispaikkoja
erikokoisille ja -tyyppisille neuvotteluille ja
yhteistyötilanteille.
• Hyvät taukotilat ovat yksi keino helpottaa työn
sujumista ja edistää palautumista työpäivän aikana.
Päivi Rauramo 2014
Toimistoympäristön kehittäminen
•
•
•
•
•
Osallistuva suunnittelu
Valinnanvapaus
Sidonnaisuuksien huomioon ottaminen
Sosiaalisesti hallittavat kokonaisuudet
Tiloihin liittyvä viestintä: hiljaiset alueet,
meluisat alueet
• Toimisto sinne, missä ihmiset ovat?
Päivi Rauramo 2014
6
Työtilojen suunnitteluun ohjeistusta
• Työturvallisuuden näkökulma Valtioneuvoston
asetuksessa työpaikkojen turvallisuus- ja
terveysvaatimuksista 2003/577.
– ”Työhuoneen ilmatilan tulee olla vähintään kymmenen
kuutiometriä (10 m3) kutakin työntekijää kohden. Tätä
laskettaessa otetaan työhuoneen korkeudesta huomioon
enintään kolme ja puoli metriä.”
• Ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelmissa uusia rakennuksia koskien
ohjeistusta, joita voidaan soveltaa muutostöissä.
Päivi Rauramo 2014
Siisteys ja järjestys
• Siisteyden ja järjestyksen ylläpitäminen
parantaa turvallisuutta.
• Suuri osa tapaturmista liittyy kompastumisiin,
liukastumisiin, kaatumisiin tai esineisiin
satuttamisiin.
• Lattialla lojuvat tavarat ja roskat ja
sähkölaitteiden pölyisyys lisäävät myös
paloriskiä.
• Siisteys ja järjestys parantavat työn sujuvuutta;
aikaa ei kulu turhien tavaroiden etsimiseen ja
siirtelyyn.
Päivi Rauramo 2014
7
• Puhtaissa ja asianmukaisissa
tiloissa on mukava
työskennellä.
• Hyvässä kunnossa ja
järjestyksessä oleva ympäristö
on myös käyntikortti
asiakkaiden, sidosryhmien tai
tuttavien silmissä.
• Hyvä järjestys ja siisteys
tarkoittavat lyhyesti sitä, että:
– kaikille tarpeellisille tavaroille on
omat paikkansa
– tarpeettomat tavarat on siivottu
pois.
– käytön jälkeen tavarat palautetaan
omille paikoilleen.
Päivi Rauramo 2014
Siisteyden ja
järjestyksen ylläpito
1.
2.
Sovitaan yhdessä toimintatavoista.
Jokaisella on vastuu. Tavaroiden paikalleen
palauttaminen kuuluu sille, joka on viimeksi niitä käyttänyt.
3. Erotetaan tarpeellinen ja tarpeeton tavara.
4. Säilytetään helposti saatavilla sellaiset tavarat, joita
tarvitaan päivittäin tai viikoittain.
5. Varastoidaan asianmukaisesti harvemmin tarvittavat tavarat
ja hävitetään tarpeettomat tavarat.
6. Hankitaan tarvittaessa lisää hyllyjä ja muuta säilytystilaa
sekä jäteastioita.
7. Työkaluilla, tarvikkeilla ja koneilla on omat paikat, joihin ne
käytön päätyttyä palautetaan asianmukaisessa kunnossa.
8. Jätteet lajitellaan, käsitellään ja hävitetään asianmukaisesti.
Jätteelle on riittävästi astioita.
9. Kulkutiet, käytävät ja portaikot pidetään vapaina.
10. Siivousvälineet ovat paikallaan ja kaikkien saatavilla.
11. Pesuaineet säilytetään alkuperäispakkauksissa.
12. Tarkistukset ja ohjeiden päivitykset tehdään tarpeellisin
aikavälein.
Päivi Rauramo 2014
8
Melu
• Melu on ääntä, jonka ihminen kokee
epämiellyttävänä tai häiritsevänä.
• Melun voimakkuus ilmoitetaan
desibeleinä (dB).
• Melu on yleisimpiä työperäisiä
haittoja.
• Tavallisimpia melun aiheuttajia ovat
erilaiset koneet ja laitteet.
• Yksilöllinen herkkyys melulle
vaihtelee, ja joillekin henkilöille voi
kuulon heikkenemistä aiheuttaa jo
noin 75 dB(A):n melu.
• Tasainen melu
• Impulssimelu/Iskumelu
– Impulssimelu on nopeita äkillisiä
iskuääniä sisältävää melua
Päivi Rauramo 2014
Meluasetus
• Alempi toiminta-arvo on tasaiselle melulle 80
dB(A). Äänenpainetason huippuarvo
(impulssimelu) on 135 dB(C).
– Tämän arvon ylittyessä työnantajan on varattava
työntekijän käyttöön henkilökohtaiset
kuulonsuojaimet ja työntekijällä on oikeus päästä
kuulontutkimukseen.
• Ylempi toiminta-arvo on tasaiselle melulle 85
dB(A) ja impulssimelulle äänenpainetason
huippuarvo 137dB(C).
– Tämän arvon ylittyessä työntekijän on käytettävä
kuulonsuojaimia. Melun vaara-alueet on merkittävä
ja työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma.
Päivi Rauramo 2014
9
• Ehdoton raja-arvo melualtistukselle on 87
dB(A) ja impulssimelulle äänenpainetason
huippuarvo on 140 dB(C).
– Raja-arvon ylittyessä työnantajan on
ryhdyttävä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi
alle raja-arvon.
• Alempi ja ylempi toiminta-arvo arvioidaan
ilman kuulonsuojaimia. Raja-arvo arvioidaan
kuulonsuojainten kanssa.
Päivi Rauramo 2014
• Pitkäaikainen melu saattaa aiheuttaa
parantumattomia vaurioita sisäkorvaan ja
heikentää kuuloa pysyvästi.
• Melu voi aiheuttaa myös henkistä
kuormittumista, ärtymystä, unihäiriöitä ja
suorituskyvyn heikkenemistä.
• Melu voi estää korvaa aistimasta muita
äänimerkkejä, esimerkiksi varoitusääniä, jolloin
tapaturmavaara kasvaa.
Päivi Rauramo 2014
10
• Melun teknisiä torjuntatoimia
ovat:
– melun syntymisen
estäminen
– äänen leviämisen estäminen
– altistuksen vähentäminen.
• Mikäli tekniset toimet melun
vähentämiseksi eivät riitä,
tarvitaan kuulonsuojaimia.
Päivi Rauramo 2014
Äänenpainetaso
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
140
130
120
110
100
90
80
70
60
50
40
30
20
0
Esimerkki
lähellä suihkukonetta
kipukynnys
vaimentamattoman paineilmasuuttimen melu
rock-konsertin maksimitasot
rock-konsertti, keskiarvo
elokuvateatterin voimakkaimmat äänet
vilkasliikenteisellä kadulla
henkilöauton sisällä ajettaessa valtatiellä 100 km/h
ravintola, tavaratalo
toimiston melu, kun kuuluu myös puhetta
toimiston ilmanvaihtomelu
taustamelu tyypillisessä asuinhuoneessa päivällä
taustamelu tyypillisessä makuuhuoneessa yöllä
normaalikuuloisen henkilön kuulokynnys
Päivi Rauramo 2014
11
Toimistojen ääniympäristö
• Ääniympäristö työpisteessä tulee olla miellyttävä
eikä keskittymistä häiritsevää ääntä saa olla.
• Melu koostuu pääosin ei-toivotuista puheäänistä.
• Kuullulla puheella on voimakas häiriövaikutus
ajatustyölle.
• Puheen häiritsevyys kasvaa puheen erotettavuuden
kasvaessa.
• Tasaisella kohinalla/taustamelulla ei ole vaikutuksia
tehtäväsuoriutumiseen.
Päivi Rauramo 2014
Toimistojen ääniympäristö
• Melu on keskeinen työympäristön haittatekijä
avotiloissa.
• Eniten häiritsevät:
– Puhe puhelinten soittoäänet ja käytävillä kävely.
• Huomattavasti vähemmän haittaavat:
– Koneiden tai liikenteen äänet.
• Hyvän ääniympäristön tunnusmerkkejä ovat itselle
tarkoitetun puheen hyvä erotettavuus ja epätarkoituksenmukaisten taustaäänten puuttuminen.
• Työpaikan ääniympäristö on asianmukainen silloin,
kun se ei haittaa työtehtäviä.
Päivi Rauramo 2014
12
Toimistojen ääniympäristö
• Ääniympäristön häiritsevyys riippuu enemmän
tilannetekijöistä kuin melun fysikaalisista
ominaisuuksista.
• Tilannetekijöitä:
– työtehtävän tyyppi, työn vaatima keskittymistarve,
mieliala, väsymys ja ulkoiset paineet.
• Melun häiritsevyyteen vaikuttavat myös yksilölliset
ominaisuudet:
– meluherkkyys, kuulonalenema tai jännitteisyys.
Päivi Rauramo 2014
Tavoitteena
• Häiriötön ääniympäristö, jossa keskittyminen
omaan työhön helppoa.
• Äänitilanteet vaikuttavat:
– tehtävissä suoriutumiseen, lyhytkestoiseen muistiin
sekä luetun tekstin prosessointiin.
• Pienimuotoinen keskustelu ei yleensä häiritse
kanssatyöntekijöitä.
• Alhainen puheen erotettavuus saavutetaan
kun on:
– Sopivan korkea taustamelutaso
– Alhainen kaiunta ja hyvä puheen vaimennus
– Riittävä äänieristys
Päivi Rauramo 2014
13
• Keskittymistä vaativassa tietointensiivisessä ja/tai
luottamuksellisia keskusteluja sisältävässä työssä
oma työhuone on paras ratkaisu.
• Avotilassa olosuhteita voidaan parantaa puheen
erotettavuutta vähentämällä:
– joko puheääntä vaimentamalla tai peiteäänen avulla.
• Peiteääneksi suositellaan tasaista ääntä kuten
ilmanvaihdon suodatettua kohinaa.
• Peiteääneksi ei suositella musiikkia, etenkään
laulettua.
Päivi Rauramo 2014
Avotilan hyödyt
•
•
•
•
•
•
Avoimuus
Luottamus
Yhteishenki ja yhteistyö
Ongelmien ratkaisu
Työn ilo ja imu
Luovuus
Päivi Rauramo 2014
14
Yhteiset ohjeet voidaan määritellä
esimerkiksi seuraavista asioista:
•
•
•
•
•
•
tilojen käyttö eri tilanteissa (työtehtävät, tauot)
työpisteen siisteys ja järjestys
kommunikointi työyhteisössä
radion, puhelimen ja äänellisten viestimien käyttö
liikkuminen työtilassa
miten tiedotetaan keskittymistä vaativasta
työtehtävästä
• siisteys ja järjestys
• hajuveden käyttö
Päivi Rauramo 2014
Valaistus
• Valon tarve ja näkökyky ovat henkilökohtaisia
ominaisuuksia.
• Yleisvalo + pöytävalaisin.
• Riittävä valaistus. Valontarve kasvaa iän myöstä
jopa kaksinkertaisesksi.
• Toimistotyössä ihanteellinen voimakkuus 500
luksia. Yleisvalo 300 luksia.
• Varavalaistus tärkeillä poistumisteillä ja
ikkunattomissa tiloissa sekä riittävä
ulkovalaistus.
Päivi Rauramo 2014
15
Valaistus
Epäsuora
suositeltava
Viileä väri
edistää vireyttä
Työterveyslaitos
Päivi Rauramo 2014
Lämpöolot
• Lämpöolot koostuvat ilman lämpötilan, kosteuden ja
virtausnopeuden sekä ympäröivien pintojen lämpötilojen
yhteisvaikutuksesta.
• Lainsäädännössä ei ole asetettu raja-arvoja työhuoneen ilman
lämpötilalle. Työpaikan tavoiteltavat lämpötila-alueet ovat
normaalioloissa (poikkeuksena hellekaudet) seuraavat:
• Paikallaan olo
21–25 °C
• Kevyt istumatyö
21–23 °C
• Kevyt työ
19–23 °C
• Keskiraskas työ
17–21 °C
• Raskas työ
12–17 °C
Päivi Rauramo 2014
16
Veto
• Johtuu huoneilmaa viileämpänä virtaavasta
ilmasta.
• Tuntemus kasvaa, kun ilman lämpötila laskee
alle 20 C.
• Ilmastoiduissa tiloissa veto on yleisimpiä
valitusten aiheita.
• Tunnetta aiheutuu myös lattiarajan ja katon
välisistä suurista lämpötilaeroista sekä
seinien ja ikkunoiden kylmistä pinnoista.
Päivi Rauramo 2014
Sisäilma
• Laatuun vaikuttavat:
– Rakennuksen kunto sekä toimivat ilmanvaihto- ja
lämmityslaitteet.
• Hyvän sisäilman tunnusmerkkeinä ovat:
– oikea huonelämpötila, sopiva ilman kosteus, puhtaus
ja raikkaus
• Huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat
ilmenevät erilaisina oireina ja sairauksina.
– Esimerkiksi hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytys,
päänsärky, väsymys, kuumeilu ja hengitystieinfektiot
sekä pitkäaikaissairaudet, kuten astma.
Terveyshaittojen lisäksi huono sisäilma aiheuttaa
epäviihtyvyyttä.
•
Päivi Rauramo 2014
17
Sisäilman ongelmat
•
•
•
•
Rakenteiden kosteus- ja homevauriot
Erilaiset epäpuhtauslähteet
Puutteellisesti toimiva ilmanvaihto
Epätyydyttävät lämpöolot
Päivi Rauramo 2014
Yleisimmät sisäilmahaitat
• tunkkaisuus ja epämiellyttävät hajut
• ilman epäpuhtaudet, kuten pölyt, allergeenit,
mikrobit ja kaasumaiset aineet
• veto ja puutteellinen ilmastointi
• liian korkea tai alhainen lämpötila
• ilman kuivuus tai liiallinen kosteus
Päivi Rauramo 2014
18
Säteily
• Valoa lukuun ottamatta kaikki säteily on
vähennettävä sellaiselle tasolle, että se ei
aiheuta vaaraa tai haittaa työntekijöiden
turvallisuudelle ja terveydelle.
• Nykyisten näyttöpäätteiden ei ole osoitettu
aiheuttavan terveyshaittoja.
• Näyttöpäätteen ympärille syntyy staattinen
sähkökenttä.
• Staattisen sähkökentän ja pölyn
yhteisvaikutuksesta on epäilty aiheutuvan ihooireita tai jopa sähköyliherkkyyttä. Kiistatonta
näyttöä asiasta ei ole.
Päivi Rauramo 2014
Kemikaalit
• Kemikaalien turvallinen käyttö työpaikalla
edellyttää, että käytössä olevat kemikaalit
on luetteloitu ja että niiden ominaisuuksista
ja käyttöturvallisuudesta on omaksuttu
turvallisen työskentelyn kannalta
tarpeellinen tieto.
• Tämä on työnantajan vastuulla.
• TUKES: www.kemikaalineuvonta.fi
Päivi Rauramo 2014
19
Vaaralliset kemikaalit
• Kemikaali on joko aine tai aineiden seos eli
valmiste.
• Vaarallinen kemikaali voi olla:
– terveydelle vaarallinen
– ympäristölle vaarallinen
– palo- ja räjähdysvaarallinen.
Päivi Rauramo 2014
Koneet, laitteet, työvälineet
Työssä saadaan käyttää vain sellaisia koneita,
työvälineitä ja muita laitteita, jotka ovat niitä koskevien
säännösten mukaisia sekä kyseiseen työhön ja
työolosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia.
Myös niiden oikeasta asennuksesta ja tarpeellisista
suojalaitteista ja merkinnöistä on huolehdittava.
Koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden käyttö ei
muutenkaan saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa niillä
työskenteleville työpaikan työntekijöille tai muille
työpaikalla oleville henkilöille.
Päivi Rauramo 2014
20
Koneet, laitteet, työvälineet
• Työntekijän tulee työnantajalta saamiensa
käyttö- ja muiden ohjeiden mukaisesti sekä
muutenkin ammattitaitonsa ja työkokemuksensa
mukaisesti käyttää oikein koneita, työvälineitä
ja muita laitteita ja niissä olevia turvallisuus- ja
suojalaitteita.
• Koneeseen, työvälineeseen tai muuhun
laitteeseen taikka rakennukseen asennettua
turvallisuus- tai suojalaitetta ei saa ilman
erityistä syytä poistaa tai kytkeä pois
päältä.
Päivi Rauramo 2014
Sähköturvallisuus
• Sähkölaitteiden suunnittelu, rakentaminen ja
korjaus sekä huolto edellyttävät erit.
sähköalan asiantuntemusta.
– Näitä saavat tehdä vain Turvallisuus- ja
kemikaaliviraston (TUKES)
sähköurakoitsijarekisteriin rekisteröidyt
sähköalan ammattilaiset.
• Työnantajalla on vastuu sähköasennusten ja
–laitteiden palo- ja henkilöturvallisuudesta
• Kuntoa on tarkkailtava ja vioittuneeksi
havaittu laite on kytkettävä jännitteettömäksi
Päivi Rauramo 2014
21
• Korjaus- ja muutostyöt on teetettävä
mahdollisimman pian siihen oikeutetulla
ammattihenkilöllä.
• Sähkölaitteet, -johdot ja pistorasiat oltava ehjiä.
• Johdot asetettava niin, että ne on suojattu
mekaanisilta vaaroilta eivätkä aiheuta haittaa
työpaikalla liikkuville.
• Asettelussa käytetään kaapelihyllyjä.
• Sähkökeskustilat pidetään siisteinä.
• Sähkölaitteet oltava käyttötarkoitukseen sopivia.
• Kosteissa, räjähdysvaarallisissa tai ahtaissa
johtavissa tiloissa sähkölaitteilta ja
sähkötyökaluilta edellytetään erityisvaatimuksia.
Päivi Rauramo 2014
Hyvä sisätyöympäristö A+B+C
• A. sisäympäristötekijät ovat kunnossa
• B. tilojen käyttäjät ovat sisäympäristöön
tyytyväisiä, eivätkä koe tiloihin liittyviä
terveyshaittoja ja
• C. työpaikalla on hyvät toimintatavat
rakennuksen ylläpidossa, huollossa ja
sisäympäristöongelmien selvittämisessä.
Päivi Rauramo 2014
22
Tavoitteena käyttäjälähtöiset ja toimivat
työtilat
• Suunnitteluvaihe luo puitteet sisäympäristön
laadulle.
• Sovitetaan:
– eri käyttäjäryhmien tarpeet
– työprosessin sujuvuusvaatimukset
– sisäympäristön laatuun vaikuttavat osatekijät kuten
talotekniikka, tilajärjestelyt ja käytettävyys.
Päivi Rauramo 2014
23