docMarraskuu 5/2015
download 
Report Transcription
Marraskuu 5/2015
SOSIAALIJA KUNTATALOUS • Mielenterveyden SISÄLLÄ mm.: keskusliitto • Pirkanmaan Sininauha ry Villa Hockey • Aspa-säätiö / Tandem-projekti • UUT ry • Eläkeliitto • Ensi- ja turvakotien liitto Marraskuu 5/2015 • Minnesota-hoito 1 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Nal von minden on in vitro -diagnostiikkatuotteiden ammattilainen, joka on palvellut asiakkaita menestyksekkäästi jo 30 vuotta. Tarjoamme kattavan ja innovatiivisen valikoiman korkealaatuisia pikatestejä ja muita laboratoriopalveluita ja -tuotteita huumeanalytiikkaan sekä lääketieteen diagnostiikkaan. Nal von minden Mauritskade 37, 2514 Haag, Alankomaat Puh: 0800 918 263, Fax: 0800 918 262 myynti.dept@nal-vonminden.com http://www.nal-vonminden.com/fi/ Loisto tarjoaa palveluitaan niin yksityisille kuin yrityksillekin: muun muassa muuttokeikkoja paketti- ja kuorma-autolla pakkauksineen päivineen. Lisäksi teemme metalli- ja rakennusalan töitä. Ihattula Oy tuottaa työtoimintaa ja asumispalvelua mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Tätä varten kehitetty Loisto-palvelutuoteperhe pitää sisällään monenlaista toimintaa, työtä ja yhteisöllistä elämistä Lokalahden keskustassa. Oman yksiön lisäksi asukkailla on käytössään yhteinen pesutupa ja harrastustila, jossa on mm. biljardipöytä ja kuntolaitteita. Asumisyksikkö Loisto Papinpellontie 5, 23450 Lokalahti Puh. 040 861 6200 • www.ihattula.fi Lastensuojelupalvelut: Valtakunnalliset hoitopalvelut Päihdesairaala: Kuusitie 36, 04480 Haarajoki • Katkaisu- ja vieroitushoito • Päihdekuntoutus • Perhekuntoutus • Lääkkeetön yhteisöhoito Hietalinna yhteisö Lisätiedot ja paikkavaraukset Hoitokoordinaattori p. 050 430 0536 www.paihdesairaala.fi Stoppari-Hamina Reutsinkatu 9, 49400 Hamina Pysäytys- ja arviointiosasto: 040-742 5091 Kuntoutumisosasto: 040-742 5092 Stoppari-Lahti Pitkämäenkatu 4 D, 15300 Lahti Pysäytys- ja arviointiosasto: 040-136 8061 Lisätiedot ja paikkavaraukset Palvelupäällikkö Mika Hallberg: 045-657 9012 www.stopparit.fi A-klinikkasäätiö / Valtakunnalliset hoitopalvelut SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Villa Hockey Eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisesti Päihderiippuvuus on elämäntapaongelma, joka edellyttää ajattelun ja käyttäytymisen muutosta. Tätä ei voida saada aikaan lääketieteen keinoin. Toipuminen edellyttää sosiaalista kasvua sekä terveen vuorovaikutuksen rakentumista ja opettelua yhteisössä. -On tärkeätä, että päihdeongelmaan voidaan ja osataan puuttua jo siinä vaiheessa, kun ongelmaa ei ole vielä määritelty ongelmaksi. Toisaalta on hyvin tärkeää, että päihdeongelmainen voi saada saumatonta apua siinä vaiheessa, kun hänellä on tarve siihen. Tämä edellyttää eri toimialojen laaja-alaista päihdeosaamista sekä kykyä luoda luottavaisia suhteita kaikenikäisiin ihmisiin sekä kykyä tarttua monimuotoisiin elämisen ongelmiin, Villa Hockeyn johtaja Mika Tuomola korostaa. -Nuorten huumekuntoutuskoti Villa Hockey on perustettu vuonna 2002. 16-paikkainen Villa Hockey sijaitsee Ylöjärvellä ja sitä ylläpitää Pirkanmaan Sininauha ry. Palveluitamme ovat 13 vuoden aikana käyttäneet 70 kuntaa ympäri Suomen. Puitesopimukset meillä on melkein kaikkien isoimpien kaupunkien kanssa mm. Espoo, Vantaa, Lahti ja Turku. Asiakkaita Villa Hockeyssa on ollut yhteensä n. 700,Mika Tuomola kertoo. Retkeily lisää yhteisöllisyyttä. Pirkanmaan Sininauha ry kartoittaa tarvetta alaikäisten Villa Hockeylle -Pirkanmaan Sininauha kartoittaa yhteistyössä isompien kuntien kanssa tarvetta alaikäisille suunnatulle päihdekuntoutusyksikölle. Kartoitus on aloitettu ja yhteenveto tästä tullaan tekemään vielä tämän vuoden aikana, Tuomola kertoo. Tavoitteena edistää nuoren eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisenä ja yhteisöllisenä kuntoutuksena -Tyypillinen asiakkaamme on 18 - 24-vuotias nuori, jolla on päihde- ja/tai mielenterveysongelmia. Kuntoutuksemme perustuu yhteisöllisyyteen, toiminnallisuuteen ja lääkkeettömyyteen; yksilöllisyyttä unohtamatta. Kuntoutusjaksomme kestävät yhdestä neljään kuukautta. Vuonna 2014 kuntoutuksen Villa Hockeyssa päätti 54 nuorta, joista 36 nuorta sovitusti eli 67 %. Näistä 36 nuoresta tammikuussa 2015 oli raittiina 22 nuorta eli 61 %. Kokonaismäärästä (54) raittiina on 41 %, Tämä tulos on huikea, Tuomola toteaa tyytyväisenä. - Villa Hockey -kuntoutus on lääkkeetöntä psykososiaalista kuntoutusta, joka perustuu yhteisöllisyyteen ja toiminnallisuuteen. Kuntoutuksessa ei käytetä korvaushoitoa tai keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Mikäli asiakkaalla on päihderiippuvuuden lisäksi joku toinen psyykkinen- tai somaattinen sairaus, hän käyttää siihen lääkärin määräämiä lääkkeitä aivan normaalisti, Mika Tuomola määrittelee Villa Hockeyn toimintaa. -Hoidon tarve ja tavoite arvioidaan aina tilannekohtaisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Yhdessä sovitaan myös siitä, miten edetään, laaditaan suunnitelma ja sovitaan sen seurannasta. Hoidon alussa jokainen nuori saa kaksi omaohjaajaa ja hänen kanssaan tehdään kuntoutussuunnitelma. Huomioimme työssämme nuorten ikäkauden mukaisen kasvun ja kehityksen.Kuntoutusjakson aikana huomioidaan sekä tyttöjen että poikien erityistarpeita mm. viikottaisilla erillisillä hoitoryhmillä. -Kuntoutusta toteutetaan viikko-ohjelman mukaisesti, joka sisältää päivittäiset hoitoryhmät, omaohjaajakeskustelut sekä työ- ja liikuntailtapäivät, Tuomola selvittää. Asiakasta tuetaan kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen - Asiakkaan kuntoutukseen kuuluu päihdekuntoutuksen ohella arkipäivän hallinta. Kuntoutuskodin eettisten periaatteiden; turvallisuus, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys tarkoituksena on auttaa yksilöä kuntoutuksen kautta päihteettömyyteen ja sopeutumaan yhteisöön ja yhteiskuntaan turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä.Päihdekuntoutuksen aikana etsitään yhdessä asiakkaan voimavaroja ja vaihtoehtoja päihteiden väärinkäytölle ja uutta suuntaa elämälle. Lähtökohtana on asiakkaan oma motivaatio. Asiakasta tuetaan kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen. Aktivoiva toiminta tärkeää -Toimimme vanhassa kyläkoulussa, josta saamme kodinomaisuutta. Järjestämme kodin arjen siten, että nuori voisi kasvaa itseensä luottavaksi, uusille asioille avoimeksi, toista ihmistä kunnioittavaksi ja yhteistyökykyiseksi nuoreksi aikuiseksi. Yhteiset ruokailut ja yhdessä tekeminen tukee tätä kodinomaisuutta. - Olemme huomanneet jo vuosien kokemuksen kautta, että toiminnallisuus tukee nuorten toipumista ja sitouttaa paremmin kuntoutukseen. Toiminnallisuus näkyy kuntoutuksessa erilaisina ohjattuina ryhmäliikuntoina, työiltapäivinä, toimintailtapäivinä sekä retkitoimintana. Hyödynnämme hyviä puitteita sekä ulko-, että sisäliikuntaan; jalkapallo-, pesäpallo- ja lentopallokenttä, hyvät lenkkeilymahdollisuudet, kuntosali, pingis- ja biljardi- pöytä, erilaiset lautapelit sekä musiikinsoittohuone. Tytöille ja pojille on eriytetyt liikunnat kerran kuukaudessa sekä eriytetyt toimintailtapäivät. Ohjatuissa liikunnoissa tutustumme yhdessä eri liikuntalajeihin. Tavoitteena on saada hyvänolon tunne ilman päihteitä sekä löytää mieleinen harrastus, jota voisi jatkaa kuntoutuksen jälkeenkin, Tuomola sanoo. Yhteisö ja sen tarjoama vertaistuki tärkeässä roolissa - Työryhmämme on moniammatillinen, jossa kaikkien osaamista hyödynnetään. Olemme sitoutuneita työhömme ja tavoitteenamme on saada hyvä työskentelysuhde nuorten kanssa, joka tukee nuoren sitoutumista kuntoutukseen. Yhteisö ja sen tarjoama vertaistuki on tärkeässä roolissa päivittäisissä aamu- ja iltaringeissä sekä hoitoryhmissä, joita on viitenä päivänä viikossa. Lisäksi työryhmämme jäsenistä noin puolella on kokemusasiantuntijuus, joten vertaistukea hyödynnetään sitäkin kautta. Nuoret pääsevät hyödyntämään vertaistukea myös talon ulkopuolella tapahtuvissa NA-/ AA-ryhmissä sekä talon sisäisissä itsehoitoryhmissä jossa henkilökunta ei ole mukana. Villa Hockeyssä kokoontuu avoin NA-ryhmä sunnuntaisin. -Vertaistuki toteutuu myös kuntoutuksen jälkeen, kun kuntoutuksen suorittaneilla nuorilla on mahdollisuus tulla intervallijaksoille Villa Hockeyihin. Intervallijaksojen pituudet sekä määrät suunnitellaan yksilölli- sesti nuoren tarpeiden mukaan yhdessä lähettävän kunnan kanssa. Villa Hockey osallistuu myös aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin kuten asunnottomien jalkapalloturnauksiin, hoitolaitosten välisiin salibandy- ym. otteluihin sekä muihin NAtapahtumiin, joissa asiakkaat tapaavat vertaisiaan, Tuomola kertoo. Miten tiedämme, mitä kuntoutuksen käyneille nuorille kuuluu? -Sen lisäksi, että me olemme heihin yhteydessä kuntoutuksen jälkeen, ovat nuoret itse aktiivisesti yhteydessä Villa Hockeyhin. Tämän siteen vahvistamiseksi suunnittelemme ja järjestämme, yhdessä kuntoutujien kanssa, tapahtumia, retkiä ja teemapäiviä. Näihin aktiviteetteihin on mahdollista osallistua, vaikka oma kuntoutus Villassa olisi jo päättynyt. Seuraavat tapahtumat ovat Villa Hockeyn Uuden Vuoden Juhlat ja Villa Hockeyn talviretki, Tuomola selvittää. Sovi tutustumisesta -Ota rohkeasti yhteyttä ja sovi tutustumiskäynnistä. Ellei teillä ole mahdollisuutta tulla käymään meillä, tulemme mieluusti kertomaan toiminnastamme. Tapaamisen yhteydessä voimme myös sopia tutustumistarjouksesta, Mika Tuomola sanoo. mika@nauha.fi p. 040-835 3502 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Oljamikoti on yksityinen ympärivuorokautista tuettua asumista ja hoivapalvelua tuottava yritys. Jokaisella kodilla on omat erityispiirteensä. Yhteisenä perusajatuksena on tuottaa laadukkaita asumis- ja hoivapalveluja henkilöille, jotka tarvitsevat paljon tukea arkipäivässään ja mahdollisuus siten elämiseen kodinomaisessa ympäristössä. Laadukasta päihdekuntoutusta alkoholi-, huume- ja/tai lääkeriippuvaisille naisille. Toimintamme perustuu kodinomaisuuteen, ihmisten väliseen tasa-arvoon, toisen ihmisen kunnioittamiseen ja yksilöllisyyden huomioimiseen. Tarjoamme: Juuso Lindqvist, Toimitusjohtaja Rintalankatu 2 C, 53550 Lappeenranta Puhelin 040 559 1217 Fax 05 452 4885 juuso.lindqvist@oljamikoti.fi Savimäki: Rintalankatu 2 C 53550 Lappeenranta Puhelin 040 553 7550 Fax 05 414 6446 savimaki@oljamikoti.fi Vallimäki: Koulutie 9 54500 Taavetti Puhelin 040 055 5245 Fax 05 414 6422 vallimaki@oljamikoti.fi Ukonmäki: Ukonmäenkatu 4 53550 Lappeenranta Puhelin 040 040 5325 Fax 05 414 6446 ukonmaki@oljamikoti.fi Kylä-Katila: Kylä-Katilantie 43 05950 Hyvinkää Puhelin 040 559 1219 Fax 019 462 312 kylakatila@oljamikoti.fi ASUMISPALVELUA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJILLE • katkaisu-/vieroitusjaksoja • peruskuntoutusta • jatkokuntoutusta • intervallijaksoja • kriisijaksoja Päihdeongelmaisille naisille Hoitokoti Tuhkimo Oy Asemantie 40 82600 TOHMAJÄRVI Puh. 040 708 3939 toimisto@hoitokotituhkimo.fi www.hoitokotituhkimo.fi Ota ttä! yhtey Toiminta-ajatuksenammeontarjota kodinomaista,viihtyisääjaasiakkaanhenkilökohtaisia tarpeita vastaavaa asumispalvelua. PalvelutaloKotipihassaon18asukaspaikkaa. Uudetjanykyaikaisettilatvalmistuivatkesällä2014. Tarjoammepidempiaikaistaasumista,muttameillävoi viettäämyöslyhyempiälomiajakuntoutusjaksoja. Palvelutalo Kotipiha Oy Kirkkotie 2 B, 43300 Kannonkoski p. 040 756 1624 sannukka.kotipiha@hotmail.com • markus.kotipiha@hotmail.com https://sites.google.com/site/palvelutalokotipiha/home Sähäkkä on psykiatrista kuntoutusta tarjoava palvelu erityistä tukea tarvitseville 18-29 -vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on valmiuksia ja motivaatiota kuntoutua itsenäiseen elämään. Kuntoutuspalvelut Sähäkkä Oy Ylivieska - www.sahakka.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Vertaistuella suuri merkitys ihmisen jaksamiselle ja elämänhallinnalle Parhaillaan käynnissä olevalla Mielenterveyden keskusliiton Mielikin voi sairastua -kampanjalla kerätään varoja mielenterveyskuntoutujien vertaistukeen. Kuka tahansa voi sairastua, silloin vertaistuki on tärkeä apu, ammattiavun rinnalla. Keräykseen voi osallistua Otto- automaateilla tekemällä käteisnoston yhteydessä 2 euron kertalahjoituksen. Keräys on käynnissä 15.12.2015 asti. Vertaistuen keskeisin funktio on siinä kokemuksessa, että ei ole yksin elämäntilanteessaan tai ongelmiensa kanssa. Se on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samassa elämäntilanteessa tai samojen ongelmien kanssa painiskelevien kesken. Vertaistuki on osaltaan myös keino selviytyä vaikeasta elämäntilanteesta tai psyykkisestä vammasta. Se voi olla myös tukemassa pidempää kuntoutumista. Mieli voi sairastua Maailmassa on joskus haastavaa elää ja löytää oma paikkansa. Vastoinkäymiset ovat osa elämää, eikä kaikki aina mene suunnitelmien mukaan. Joskus saattaa kohdata hyvin vaikeitakin asioita eikä aina tiedä, miten selviytyä. Tärkeintä on puhuminen vaikeista asioista, tabuistakin. Jos vaikeista asioista ei puhuta, niihin ei myöskään voida löytää ratkaisua eikä niihin kohdistuvia mahdollisia ennakkoluulojakaan pystytä murtamaan. Ihmisen mieli voi sairastua siinä missä kehokin. Yhdellä on vikaa keuhkoissa tai sydämessä, toisella voi olla sairautta mielessä. Masennus on Suomen yleisin psyykkinen sairaus. Mielen sairauksista voi parantua. Vaikka ei kokonaan paranisikaan, voi elää hyvää elämää myös lääkkeiden ja muun hoidon avulla. Mielen sairautta ei tarvitse hävetä, vaikka sairastunut käyttäytyy joskus eri tavalla kuin mikä on tapana. Erilainen käytös voi olla sairauden yksi oire. Mielen sairastuminen ei ole kenenkään syytä. Kaikki ihmiset voivat sairastua, myös lapset ja nuoret. Mielen sairauksia voidaan hoitaa, ja niistä voi parantua. Toisaalta on myös sairauksia, jotka eivät koskaan parane kokonaan, mutta oireita voidaan yhä paremmin lievittää. Näin voi sairaudesta huolimatta elää elämää hoidon ja läheisten tuen avulla. Välillä jokainen tuntee olonsa huonoksi, yleensä se on ohimenevää ja luonnollista. Jos tilanne kuitenkin kestää kauan ja vaikeuttaa elämää, kannattaa hakea apua. Mielenterveyspalvelujen tulisi olla yhtä persoonallisia kuin me ihmiset ylipäätään olemme. Jokainen palvelukäyttäjä on persoona siinä mielessä, että hänellä on menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus. MTKL:n maksuton vertaistukipuhelin palvelee arkipäivisin Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellin maksuton vertaistukipuhelin palvelee nyt jokaisena arkipäivänä. Liiton kouluttamat kokemusasiantuntijat tarjoavat vertaistukea numerossa 0800 177599 maanantaista perjantaihin kello 10–15. Tietopalvelu Propellin työntekijät tarjoavat myös maksutonta mielenterveysneuvontaa maanantaisin Helsingin Sörnäisissä 7.12.2015 asti. Tietopalvelu Propellin toiminta on suunnattu mielenterveyspotilaille ja kuntoutujille, omaisille ja läheisille, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä opiskelijoille. Propellin varsinaiset neuvontapisteet sijaitsevat Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Palvelusta saa tietoa muun muassa mielenterveyteen liittyvistä asioista, kuntoutumisesta, palveluista ja etuuksista, potilaan ja asiakkaan oikeuksista sekä paikallisista mielenterveysyhdistyksistä. Lähde/lisätietoja: Pirjo Metsäranta kuntoutusneuvoja Mielenterveyden keskusliitto, p. 040 562 4773 pirjo.metsaranta @mtkl.fi Raili Alén Kuntoutusneuvoja Mielenterveyden keskusliitto, p. 046 851 4128 raili.alen @mtkl.fi Kuntoutuja- ja omaisjärjestö vaativat toimia itsemurhien ehkäisemiseksi Itsemurhan tehneitä muistetaan kymmenissä kynttilätapahtumissa ympäri Suomea sunnuntaina 15.11.2015. Muistopäivän tarkoituksena on herättää keskustelua itsemurhista ja niiden ehkäisemisestä. Tänä vuonna kynttilätapahtumilla halutaan kiinnittää huomiota nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen varhaiseen hoitoon sekä läheisten avuntarpeeseen. Tapahtuman järjestäjät – kuntoutujia edustava Mielenterveyden keskusliitto ja itsemurhan tehneiden omaisten järjestö Surunauha ry – vaativat kovempia toimia itsemurhien ehkäisemiseksi: Suomeen on saatava muissakin Pohjoismaissa käytössä oleva itsemurhien ehkäisyohjelma. Suomelta puuttuu yhä kansallinen itsemurhia ehkäisevä ohjelma, vaikka maan itsemurhakuolleisuus on Pohjoismaiden korkein. Muissa Pohjoismaissa itsemurhien ehkäisy on kansanterveystavoite. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kansallisilla ohjelmilla on selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus. Järjestö suosittaakin jäsenmailleen kansallisen itsemurhaohjelman laatimista. Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka pitää hyvänä sitä, että mielen hyvinvointi on esillä Sipilän hallituksen kärkihankkeissa, ja että kansallinen itsemur- ! Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. www.mtkl.fi hien ehkäisyyn tähtäävä ohjelma kirjattiin hallitusneuvotteluiden tausta-aineistoon. – Itsemurhien ehkäisyohjelma vaatii hallitukselta kuitenkin toimenpiteitä, ei vain lämpimiä lausahduksia ja korulauseita, Sydänmaanlakka muistuttaa. Suomessa joka päivä keskimäärin kaksi ihmistä kuolee oman käden kautta, ja lähes 20 000 ihmistä yrittää vuosittain itsemurhaa. Jokainen näistä kuolemista ja itsemurhayrityksistä on liikaa. Ne kertovat riittämättömästä mielenterveysongelmien avunsaannista. Vuosittain lähes 900 perheessä ja ystäväpiirissä kohdataan suuri järkytys, epäusko ja suru, kun läheinen riistää itseltään hengen. Järkytys voi olla voi olla niin suuri, että lähiomaisen koko elämä lamaantuu. – On tärkeää pitää huolta niistä, jotka jäävät suremaan läheisiään. Moni läheinen traumatisoituu ja itsemurha lisää myös läheisen itsemurhariskiä, sanoo Matti Nallikari, Surunauha ry:n puheenjohtaja. Järjestäjät toivovat, että kynttilätapahtumat saavat ihmiset puhumaan vaikeasta asiasta. Puhuminen ja avoimuus ovat tärkeitä keinoja itsemurhien ennaltaehkäisyssä. – Mielenterveyshäiriöistä on oltava helpompi puhua. Tämä on nostettava itsemurhien ehkäisyohjelman myötä kansalliseksi tavoitteeksi, Sydänmaanlakka painottaa. Kynttilätapahtumaa on vietetty vuodesta 1992 lähtien. Itsemurhan tehneiden muistopäivä aloittaa valtakunnallisen Mielenterveysviikon, jota tänä vuonna vietetään 16.–22.11. teemalla Jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin. Lähde/lisätietoja: Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, p. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi Järjestökoordinaattori Viivi Suihkonen, Surunauha ry, p. 040 545 8954, toimisto@surunauha.net Yhdessä kohti muutosta EU tarjoaa muutostyölle voimavaroja Ihminen, jonka osallisuus on vaakalaudalla tarvitsee tukea. Rajojen rikkominen ja kokeileminen uudella tavalla on yksi keskeinen elementti, jota Sokra-koordinaatiotyö toteuttaa. Euroopan sosiaalirahastolla on tällä toimintakaudella (2014 - 2020) uusi toimintalinja 5 (ESR TL 5). Sen tavoitteena on köyhyyden torjunta ja sosiaalinen osallisuuden vahvistaminen. Vuosi 2010 oli Euroopan unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Teemavuosi nosti eriarvoisuuden kaventamisen ja köyhyyden torjunnan kehittämistyön haasteeksi seuraavalle rakennerahastokaudelle. Kehittämistyötä varten Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) käynnisti vaakunnallisen Sokra koordinaatiohankkeen tukemaan TL 5 toimintaa. Sokra-koordinaatiota toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kanssa. Kehittämishankkeita rahoitetaan alueellisesti neljän ELY-keskusten kautta ja valtakunnallisia hankkeita rahoittaa STM. Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää työtä Uusi toimintalinja ja Sokrakoordinaatio käynnistyivät syksyllä 2014 ja ensimmäiset alueelliset tilaisuudet kehittämishankkeiden tueksi järjestettiin keväällä 2015, Sokran projektipäällikkö Anna KetoTokoi kertoo. - Sokra tehostaa valtakunnallista, alueellista ja paikallista kehittämistyötä huonoimmassa asemassa olevien osallisuuden parantamiseksi. Kehittämistyön tarve pohjautuu siihen, että pystytään ymmärtämään niitä henkilöitä, jotka ovat osattomia monesta asiasta, Keto-Tokoi määrittelee. - Vaikeasti työllistyvien, syrjäytymisuhan alla olevien osallisuuden tukeminen on TL 5 perustyötä sekä vaikuttaa lainsäädännön kehittymiseen huono-osaisimpien pärjäämisen tueksi. STM:llä ei aiemmin ole ollut koordinaatiohanketta oman ESR-ohjelmatyönsä tukena. Sokra paikkaa havaittua vajetta tuottamalla käytäntöjä tukevaa tutkittua tietoa, Anna Keto-Tokoi toteaa. Sokran aluekoordinaattorit toimivat hankkeiden työn tukena eri vaiheissa - Meitä on Suomessa viisi koordinaattoria eri puolilla maata. Koordinaattoreiden toiminta on hyvin konkreettista ja hanketyötä tukevaa. Koordinaation alueellisen tukityön merkitys on siinä, että me toimimme tiiviissä yhteistyössä keskenämme. Viritämme yhteistoimintaa, tiedotamme ESR TL 5 hankehauista, kokoamme hankkeita yhteen ja välitämme tietoa osallisuuden vahvistumisesta ja lähellä ihmistä olevien palvelujen kehittämisestä. Mahdollistamme kehittämistyössä mukana olevien keskinäistä vuoropuhelua. Käymme aktiivista keskustelua eri sidosryhmien ja päättäjien kanssa lupaavien käytäntöjen levittämiseksi, aluekoordinaattori Tytti Tuulos kertoo. - Hankkeen tavoitteena on luoda työelämän polkuja ihmi- sille, jotka ovat hyvin kaukana työllistymisestä ja tukea heidän osallisuutta, arjessa pärjäämistä ja sitä kautta saada heidät osaksi yhteiskuntaa. Keskiössä on ihminen itse, kertoo Tuulos. Koordinaatiohanke Sokra ei jaa kehittämisrahaa vaan tuemme uutta innovatiivista toimintaa, jota ELY:t ja STM rahoittavat. ESR-raha antaa lisäarvoa kunnan jo meneillään olevalle tai toivotulle kehittämistyölle. Investointi ihmiseen kannattaa, Tuulos korostaa. - Tuen piirissä on loppuvuonna 2015 yhteensä 93 rahoituksen saanutta. Hanketyö jakaantuu suhteellisen tasaisesti ympäri Suomea. Eniten niitä on Itä-Suomessa. Hankkeiden määrä tulee merkittävästi lisääntymään rakennerahastokauden aikana. Vuosittain järjestetään rahoitushakuja. Kannattaa seurata www.rakennerahasto.fi sivulta uusia hakuaikoja. Niitä on luvassa taas ensi keväänä. Nyt peräänkuulutetaan uudenlaista kokeilumieltä, uusia toimintamalleja ja työkäytänteitä. Ajattelua sopivasti toisin, rohkaisee Tuulos. Arjen hallintaa osallisuuteen - Tutkimusten mukaan yksilön osallisuudella on monia yhtyeenkietoutuvia ulottuvuuksia . Näitä ovat fyysinen, materiaalinen, sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi. On tärkeää, että toimeentulo on turvattu ja että ihminen on riittävän terve, niin että pystyy toimimaan. Yksi iso asia on, että henkilöt, jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle, kokevat suurta vastavuoroisuuden puutetta. He eivät koe saavansa tunnusta ihmisinä ja kansalaisina tässä yhteiskunnassa. He kokevat myös puutetta itsenäisestä toiminnasta ja ettei heillä ole vapaus valita omaehtoista toimintaa, erikoistutkija Anna-Maria Isola selvittää. -On tärkeää että ihmiset saavat omat kyvyt ja taidot käyttöön. Tiedetään, että jos yksilö jää koulutuksen ulkopuolelle, työelämän ulkopuolelle, hyvän terveyden ulkopuolelle, syrjäytymisen riski kasvaa, Isola painottaa. - Jotkut ihmiset voivat tarvita vain pieniä sysäyksiä ja kevyttä tukea elämän hankalissa tilanteissa, kun taas toisten tarve on monialaista ja pitkäkestoisempaa auttamista. ESR TL 5 -hankkeiden tuleekin tavoittaa ne, joilla menee heikoimmin ja joiden työllistyminen siintää ehkä vasta kauempana näköpiirissä, Isola toteaa. - Erityistä huomiota kiinnitetään matalan kynnyksen palvelumallien kehittämiseen, palvelutarpeiden tunnistamiseen, palveluihin pääsyn nopeuttamiseen sekä monialaisen yhteistyön vahvistamiseen eri toimijoiden välillä tarkoituksena ihmisen omaehtoisen toimijuuden vahvistuminen. Isola kertoo. Lisätietoa koordinaatiotyöstä ja aluekoordinaattoreiden yhteystiedoista: www.thl.fi/sokra. 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Onnentupa Oy Perhekodit Kodinomaista sijaishuoltoa Onnentupa Oy:n Perhekotien yrittäjinä toimivat Reija ja Taisto Virkkunen. Onnentupa Oy:n Perhekodit tarjoavat sijaishuoltoa 3–18-vuotiaille lapsille ja nuorille kodinomaisissa olosuhteissa tiiviissä yhteistyössä lasten ja nuorten verkostojen kanssa. Yrityksellä on kolme perhekotia: Onnentupa, Ruukintupa ja Reijantupa. Yritys tarjoaa myös jälkihuoltoa. Vuonna 2002 perustetulla yrityksellä on kolme perhekotia Keski-Uudellamaalla, joista kaksi sijaitsee Tuusulassa ja yksi Keravalla. -Meillä hoidetaan huostaan otettuja lapsia kodinomaisissa olosuhteissa. Jokaisessa kodissa on perhekotivanhemmat, jotka asuvat pysyvästi lasten kanssa. Lisäksi tarjoamme jälkihuoltoa, perhetyötä sekä perhekuntoutusta, yrittäjä Reija Virkkunen kertoo. Onnentuvan yksikössä on viisi lasta, Ruukintuvassa kuusi ja Reijantuvassa on kuusi lasta ja lisäksi yksi jälkihuollossa. -Meillä perhekotivanhemmat elävät ja asuvat lasten kanssa, eikä heillä ole mitään muuta kotia. Toki pidämme välillä lomaakin, mutta suhteessa puolet vähemmän kuin normaali palkansaaja. Me pidämme 10 päivää lomaa kolmen kuukauden välein, muita vapaita ja lomia ei ole. Kaikki lapset eivät voi käydä kotonaan, joten osa lapsista on meillä myös loma-aikoina, Virkkunen kertoo. Ratkaisukeskeinen toimintatapa -Ratkaisukeskeisyyden avulla lapsi oppii kohtaamaan myönteisesti elämän haasteita. Katsomme vahvasti tulevaisuuteen ja tuemme lasta käyttämään omia voimavarojaan mahdollisuuksien mukaan. Tarjoamme lapselle pysyvän sijaishuoltopaikan ja tarvittaessa jälkihuoltoakin itsenäistyvälle nuorelle. Jälkihuolto on ollut hyvä asia monelle nuorelle. Virkkunen kertoo, että Onnentupa Oy Perhekodeissa työskentelee perhekotivanhempien lisäksi sosionomeja ja lähihoitajia, jotka kuuluvat yrityksen vakituiseen henkilökuntaan. -Yksi iso asia toimintavassa ja arjessa on koulu, joka on tärkeä osa lapsen arkea. Kaikki perhekotimme sijaitsevat lähellä kouluja ja mahdolliseen erityisopetukseen järjestämme kyydin. Olemme saaneet lapsillemme erityisopetusta, mikäli sellaiselle on ollut tarvetta. Peruskoulun jälkeen lapset ohjataan jatko-opintoihin, oman ammatin hankkimiseen ja sitä kautta työelämään sekä omaan normaaliin arkeen. Voimavarojen tukeminen -Monilla lapsilla on huono itsetunto ja vähäinen usko itseensä. Rohkaisemme lapsia pienissäkin onnistumisissa ja annamme hyvää palautetta. Monilla on oppimisvaikeuksia, jossa olemme tukena ja läsnä. Aina joku auttaa, opastaa ja vahvistaa lasten persoonaa sekä itsetuntoa. Tämä ei ole mikään helppo homma, mutta kymmenkunta meiltä on jo lähtenyt maailmalle ja he Hyvin koulutettu henkilökunta -Henkilökuntamme on hyvin koulutettua. Useammalla henkilökunnastamme on perhetyön koulutus, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkino sekä kasvatustieteiden appro. Pidän huolen, että kaikilla on voimassaoleva ensiapukoulutus. Meillä kaikilla on oltava vähintään lähihoitajan tai sosionomin koulutus. Tuemme henkilökuntaamme jatkokouluttautumisessa. pärjäävät hyvin. Nuoret opiskelevat, käyvät töissä – osa on ostanut omistusasuntoja ja osa on perustanut perheen. Tämän työn lopputulokset näkyvät vasta pienellä viiveellä, kun lapset lähtevät meiltä. Lapsilta tulee aika paljon palautetta siinä vaiheessa kun saadaan omia lapsia. Omille lapsille opetetaan samoja asioita, kuin mitä minä olen heille opettanut. Tämä on paras kiitos, Virkkunen toteaa. Jälkihuolto on tärkeää -Sovimme kuntien kanssa lapsikohtaisesi millaista jälkihuoltoa kukin tarvitsee. Kun nuori täyttää 18 vuotta ja muuttaa omilleen, hän ei ole vielä riittävän kypsä pärjäämään itsenäisesti, varsinkaan ilman mitään tukea. Monesti siinä vaiheessa syntyy paljon haasteita, mukaan tulee vuokranmaksut, paperiasiat, veroilmoitukset ja muutkin velvoitteet, joiden kanssa autamme nuorta. Kuntien kanssa sovitaan jälkihuollon viikoittainen tuntimäärä, jolloin käymme nuoren luona tai tämä tulee meille. Jälkihuollon aikana voimme käydä yhdessä nuoren kanssa vaikkapa tämän harrastuksissa. Toki jälkihuollon lisäksi ja vielä sen jälkeenkin nuoret ovat aina tervetulleita meille ja käyvätkin tässä. Yleensä jälkihuolto kestää vuoden tai kaksi. Parasta jälkihuoltoa on mielestäni sellainen, että nuori saa olla jälkihuollossa jatko-opintojen ajan, koska monilla jatko-opinnot ovat keskeytyneet jälkihuollon keskeytyessä. Nuoret vaativat jonkin verran kontrollia, että koulu saadaan käytyä loppuun. Mielestäni jälkihuolto ei ole liiallista, jos se on vain 2–4 tuntia viikossa. Kysymys ei ole kyttäyksestä, vaan nuoren kanssa yhteistyössä toimimisesta. Jälkihuolto on eräänlaista kumppanuutta ohjaajan ja jälkihuollettavan välillä. Virkkusen mukaan lapset haluavat jälkihuollon nimenomaan Onnentuvasta, koska henkilökunnalla ja perhekotivanhemmilla on luontainen suhde nuoriin. -Nuorten on vaikeaa mennä puhumaan omista henkilökohtaisista asioista ihan vieraille ihmisille. Onnentupa Oy Perhekodit haluaa pitää henkilökunnastaan hyvää huolta. Tämä näkyy myös henkilökunnan sitoutuneisuudessa. -Minulla on todella hyvä ja sitoutunut henkilökunta, joka pitää työstään. Meillä järjestetään kolmesta päivästä viikkoon kestäviä TYHY-päiviä, miehille ja naisille erikseen. Lisäksi henkilökunta saa liikuntasete- lit. Meillä kohdataan ihmiset etunimillä lasten kuullen, emme käytä henkilökunta-nimikettä lasten aikana, Virkkunen toteaa. Monipuolista vapaa-aikaa -Meidän talossa on lapsia, jotka ovat valmiuksiltaan hyvin erilaisia, mutta käymme aktiivisesti erilaisissa harrastuksissa hyvin monipuolisesti. Yhdessä talossa työntekijöillä on oma hevonen, joten siellä lapsille on hevosterapeuttista toimintaa. Meillä on ollut mm. suomenmestareita ampumajuoksussa. Teemme lasten kanssa yhteisiä reissuja ja järjestämme yhteistä toimintaa. Jokaisella lapsella on omia yksilöllisiä harrastuksia, Virkkunen kertoo. Tavoitteena tasa-painoinen aikuisuus -Tarjoamme perheenomaista hoitoa, jonka tavoitteena on saada lapsesta tasapainoinen ja oman elämänsä hallitseva aikuinen. Tavoitteemme on saada katkaistua sukupolvisuuden kierre, johon kuuluu hyvin usein juomista sekä sosiaalihuollon käyttöä. Tällä hetkellä tulokset on hyviä ja rohkaisevia – olemme onnistuneet 80 %:ssa tapauksista, Reija Virkkunen toteaa loppuun. www.onnentuvanperhekodit.fi Ammatillinen Perhekoti Kukkakehä on 7-paikkainen lastensuojelulain mukainen sijaishuoltoa tarjoava kodinomainen yksikkö vauvasta nuoriin. Pihapiirissä on myös 5-paikkainen yksikkö harjoittelu- ja itsenäistymisasumiseen. Perhekodin palvelumuotona on myös avohuoltoa tukeva toiminta. Järjestämme myös valvottuja tapaamisia lastensuojeluasiakkaille. Reijantupa p. 040 753 0682 Olette lämpimästi tervetulleita tutustumaan ja vastaan mielelläni tiedusteluihin. Olen käytettävissänne alla olevien yhteystietojen kautta. Kreetta Katara Katteluksenkuja 6, 85800 Haapajärvi Puh. (08) 478 0060, 050-357 5412 • 040-840 6686 Fax (08) 478 0061 kukkakeha@kukkakeha.fi www.kukkakeha.fi kreetta.katara@kukkakeha.fi Onnentupa Oy:n perhekodit Ruukintupa p. 040 542 0277 www.onnentuvanperhekodit.fi . Kysy lisää! 1/2016 vapautuu paikkoja Onnentupa p. 040 022 9926 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Ratkaisukeskeisiä menetelmiä kaikille Mielenterveystyö on merkityksellistä ja tekijöitä tarvitaan. Helsingin Psykoterapiainstituutilla on meneillään vilkas vuosi. Yhteistyö UWE Bristolin (University of the West of England) kanssa on mahdollistanut kansainvälisen ratkaisukeskeisen psykoterapeuttitutkinnon tarjoamisen suomen kielellä ja koulutukseen riittää hakijoita. Ratkaisukeskeisille toimintatavoille ja menetelmille on nyt enemmän kysyntää kuin koskaan myös terapiatyön ulkopuolella. Menetelmiä käytetään esimerkiksi konfliktien ratkaisuun työpaikoilla. Ratkaisukeskeisillä työtavoilla saataisiin myös Suomessa tehtyjen itsemurhien määrät laskemaan huomattavasti. Helsingin Psykoterapiainstituutti on ainoa suomalainen koulutusyhteisö, jonka psykoterapeuttikoulutus johtaa yliopistolliseen tutkintoon. Haku on käynnissä jo kymmenenteen koulutusryhmään. Ensimmäiset psykoterapian maisterit valmistuivat kesällä Bristolin katedraalissa juhlallisessa seremoniassa. Vaikka koulutus toteutetaankin Suomessa ja suomeksi, suurin osa valmistuneista tarttui tilaisuuteen matkustaa Bristoliin arvokasta seremoniaa varten. ”Opiskeluhaluja löytyy myös Helsingin ulkopuolelta, joten tänä syksynä HPI:n ratkaisukeskeiset koulutukset alkoivat myös Tampereella”, kertoo Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutusjohtaja, sosiaalipsykologi John Pihlaja. Psykoterapeuttikoulutuksen lisäksi myös lyhyterapeuttiopiskelijoiden määrä on kasvussa. Lyhyterapeuttikoulutuksen myötä yhä useammalla on mahdollisuus päästä harjoittelemaan ratkaisukeskeisiä terapiamenetelmiä ja hyötymään niistä työssään. ”Esimerkiksi opetuksen, työterveyshuollon ja sosiaalialan ammattilaiset voivat hankkia ratkaisukeskeis- taitoja”, kuvaa Pihlaja eroa työnohjaajan ja työyhteisovittelijan työn välillä. Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutusjohtaja John Pihlaja yhdessä psykoterapeutti John Hendenin kanssa. tä osaamista ja hyödyntää sitä työssään”, Pihlaja toteaa. Ratkaisukeskeiset menetelmät työpaikan kriisitilanteisiin Ensimmäiset ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun asiantuntijat valmistuivat Helsingin Psykoterapiainstituutista elokuussa 2015. Koulutuksissa on ollut liittojen työntekijöitä, työsuojeluvaltuutettuja sekä esimiehiä, jotka tahtovat kehittää nykyaikaisia johtamisen Tuoreet psykoterapian maisterit juhlavassa valmistujaisseremoniassa Bristolin katedraalissa heinäkuussa 2015. Salokoti Kaunolankuja 1, 55800 Imatra Puh. 010 3222 420 salokoti@gmail.com www.salokoti.fi taitoja. Koulutuksen jälkeen voi toimia yrityksen sisäisenä tai ulkopuolisena sovittelijana ja konsulttina. Uuden työyhteisösovittelukoulutuksen taustalta löytyy keskustelu siitä, miten jaksetaan yhä kauemmas karkaavaan eläkeikään saakka. Tiukassa taloustilanteessa työntekijät ovat usein kovan paineen alla, töitä on yksinkertaisesti liikaa ja yritykset painiskelevat selvitäkseen. Paineet kuormittavat työpaikan ihmissuhteita. ”Työyhteisösovittelussa on kyse ihmisten välisestä yhteensovittamisesta. Kaikissa yhteisöissä tilanteet menevät välillä juntturaan, eikä ulkopuolinen apu tuolloin olisi pahitteeksi”, kuvailee Pihlaja. Opinnot ovat käytännönläheisiä ja koulutus antaa konkreettisia työvälineitä ja taitoja. Se on hyvä työprosessimalli siihen, miten työyhteisöä voi konkreettisin, selkein askelin kuljettaa parempaan yhteisöpäätökseen. Sovittelukoulutus antaa erinomaiset valmiudet työyhteisön kriisityöhön. ”Työnohjaajakoulutuksemme antamat yleiset kehittämisen valmiudet kantavat pitkälle, mutta kriisin kohdatessa voidaan tarvita sovittelijan erikoistuneita sillanrakentajan Kinnulan Kartano Oy Keskustie 42, 43900 Kinnula Hoitajat puh. 044 517 2507 Eeva Penttinen puh. 0500 900 207 eeva.penttinen@kinnulankartano.fi www.kinnulankartano.fi Suomalaisten itsemurhaluvut voidaan puolittaa Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan itsemurhan tekee vuosittain maailmassa noin 800 000 ihmistä, Suomessa luku on noin 900 ihmistä. Itsemurhan ehkäisytyön kärkinimiä alalla on englantilainen psykoterapeutti John Henden, joka vierailee luennoimassa HPI:n opiskelijoille kaksi kertaa vuodessa. Henden on tätä artikkelia tehdessä juuri luennoimassa viereisen koulun luentosalissa suurelle joukolle kuulijoita. Huumorintajuinen ja selkeää englannin kieltä puhuva Henden on opiskelijoiden keskuudessa yksi suosituimmista kansainvälisistä vierailijoista. Syy miksi Henden tekee vakavaa masennusta ennaltaehkäisevää työtä ja käy luennoimassa ympäri maailmaa, on tahto saada aikaan toimivampia palveluita. Viime vuonna suomalaisten itsemurhat olivat otsikoissa tasaisin väliajoin ja nuorten luvut nousussa. Isossa-Britanniassa asian laita on ollut sama, Henden kertoo. Odotetun vierailijan mielestä ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa voisi olla iso vaikutus masennuksen ääri-ilmiöiden ehkäisyyn: ”Vakavasti masentuneen ihmisen kohtaaminen ratkaisukeskeisestä näkökulmasta on erilaista kuin muissa lähestymistavoissa. Ihmistä ei kielletä tässä hänen aikeitaan vaan luodaan rinnalle vaihtoehtoisia toiveikkaita näkymiä. Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa terapeutti ei siis tarjoa valmiita malleja vaan auttaa asiakasta eri menetelmin löytämään omia vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä. Palvelut, jotka käyttävät näitä menetelmiä ovat saaneet itsemurhaluvut puolittumaan”, kertoo Henden. John Henden toivoisi enemmän tutkimusta ratkaisukeskeisyyden mahdollisuuksista tässä ehkäisytyössä, jotta sen tehokkuus tulisi kaikkien tietoisuuteen. Tutkimus onkin tullut osaksi HPI:n toimintaa kansainvälisen maisteriohjelman myötä. Itsemurhan ehkäisytyön kärkinimiä alalla on englantilainen psykoterapeutti John Henden, joka vierailee luennoimassa HPI:n opiskelijoille kaksi kertaa vuodessa. John Henden on työskennellyt aiemmin Ison-Britannian terveyspalveluiden terapeuttina ja esimiestehtävissä sekä yli 20 vuotta alan kehittäjänä. Hän on tunnettu myös kriisityön ja taistelutrauman hoitotyön kehittäjänä. Kaskimaan Hoivakoti Oy/ Karjaan Kerttuli Tammisaarentie 510, 10300 Karjaa Puh: 019-232 970 Fax: 019-232 971 Vastaava sairaanhoitaja: Puh. 040 531 2397 Johtaja: Liisi Astala Puh: 0400 508 825 www.kaskimaanhoivakoti.fi Psykoterapia- ja työnohjauspalvelu www.imatranpalvelukotioy.com Tarjoamme luvanvaraista, laadukasta ja yksilöllistä mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalvelua sekä kuntoutusta sitä tarvitsevalle, riippumatta asuinpaikasta. Palvelukeskus Riekonlento Vuoksenkoto / Hk Honkaharju 4 B-C 55800 Imatra Puh. 040 312 0603 Valionpuisto / Hk Valiokuja 4-6 55800 Imatra Puh. 040 312 0605 Päivystys 050 339 7277 / Hk Seitarannantie 437, 97240 SONKA Esh Eija Naalisvaara puhelin: 0400-383 761 etunimi.sukunimi@riekonlento.com www.riekonlento.com Toni Mäkelä • Työnohjauspalvelut: yksilö-, ryhmä- sekä perheterapeuttisesti orientoitunut työnohjaus tuki- ja sijaisperheille • Psykoterapiapalvelut: perhe- ja pariterapia, vanhempainohjaus ja ryhmät. Erityisosaaminen: Väkivaltaan ja käytöshäiriöihin liittyvät kysymykset, kehitysvammaisten ja NEPSY-lasten sekä heidän perheidensä tukeminen sekä kotiin tehtävät kuntoutuspalvelut. Valvira /Kela-pätevyys Poltinahontie 13 A 3,13130 HÄMEENLINNA 045-121 4722 , perheterapia@netti.fi www.perheterapia.fi 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kaislassa yhdistyvät vahva lastensuojelun ja psykiatrisen hoitotyön osaaminen Lastensuojelun tarve voi syntyä perheen ongelmien vuoksi, mutta usein myös lapsen omaan erityistarpeeseen perustuen. Silloin, kun lapsen elämänolosuhteet ongelmallistuvat, lapselle on taattava mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Lastensuojelulaitosten hoitava arki sääntöineen ja rajoineen aikuisjohtoisesti on keskeinen osa lasten ja nuorten hoitoa. -Lapsi haluaa kiintyä ja liittyä aikuiseen. Läheisyys ja kiintymys ovat välttämättömiä tunne-elämän ja minuuden kehitykselle. Lapsi tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka pystyvät tarjoamaan hänelle yksilöllisen, tasapainoista kehitystään ja hyvinvointiaan edistävän kasvuympäristön, toteaa Lastensuojelun erityisyksikkö Kaislan johtaja Anniina Kuosmanen. Kauniissa ympäristössä, Kuopion Harjulassa sijaitseva 7-paikkainen lastensuojelun erityisyksikkö Kaisla tarjoaa lastensuojelun ympärivuorokautista sijaishuoltoa 13-17-vuotiaille nuorille. Kaisla vastaa haastavasti käyttäytyvien, psykiatrisesti ja neuropsykiatrisesti (Asperger, ADHD, Tourette, OCD) oireilevien nuorten kasvatus- ja kuntoutustarpeisiin. -Nuori voi tulla Kaislaan joko pidempiaikaiseen sijoitukseen esimerkiksi kotoa, sairaalasta tai toisesta laitoksesta tai kiireellisesti sijoitettuna, Anniina Kuosmanen kertoo Turvallinen kasvuympäristö tukee kasvussa ja kehityksessä -Vuonna 2014 perustetussa Kaislassa arki pyörii arkiaskareiden, lasten harrastusten ja koulun ympärillä. Laitoksessa opetellaan arkeen liittyviä asioita, sovelletaan, joustetaan ja opitaan ottamaan muita huomioon. Myös koulunkäynti suunnitellaan hyvin yksilöllisesti lapsen tarpeen mukaan, Kuosmanen täsmentää -Toimintamme perusajatuksena on tarjota lapselle kas- vuympäristö, joka tukee lasta kasvussa ja kehityksessä silloin kun lapsen omat vanhemmat eivät pysty syystä tai toisesta sitä tarjoamaan. Hoito perustuu turvallisten aikuisten ympärivuorokautiseen läsnäoloon ja tiiviiseen työskentelyyn omaohjaajan kanssa. Tärkeää on lapsen kokonaisvaltainen elämäntilanteen kartoittami- nen, uusien toimintamallien löytäminen sekä tätä kautta uuden oppiminen, Anniina Kuosmanen luonnehtii Kaislan toimintaa. - Tärkeää erityisosaamisaluetta on myös perheen tukeminen. Jokaisella lapsella on omat vanhemmat ja juuret. Huostaanotto ei tarkoita vanhemmuuden loppua, vaan vanhempien rooli on lapsen elämässä aina hyvin tärkeä. Lapsen suhdetta läheisiin tuetaan lapsen tarpeiden ja edun mukaisesti, yksilöllisesti. Vanhemmat otetaan mukaan kasvatustyöhön kumppaneina. Perhettä tavataan ja heidän avullaan pyritään saamaan parempi käsitys nuoren ja hänen perheensä kokonaistilanteesta, elämänhistoriasta, haasteista ja vahvuuksista. Yhteistyötä suunnitellaan yhdessä kodin, sosiaalitoimen ja Kaislan välillä tavoitteena avoin ja toimiva yhteistyö, Kuosmanen määrittelee. Toimivia käyttäytymismalleja Hoito- ja kasvatustyön teo- TUKEA JA TURVAA KASVUUN Lastensuojelun erityisyksikkö Kaisla Niuvantie 4, rakennus 6, 70210, Kuopio Yksikön johtaja: Anniina Kuosmanen Puh. 045 182 5615 Ohjaajat puh. 045 182 5616 etunimi.sukunimi@kuntoutuskorte.fi www.kuntoutuskorte.fi reettisena viitekehyksenä on kognitiivinen käyttäytymisterapia. -Yksikön perustajille on tärkeää, että yksikössä työskentelevällä henkilökunnalla on yhteinen teoreettinen viitekehys, joka ohjaa ja tukee hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyötä. Tästä syystä koko henkilökunta on käynyt koulutuksen kognitiivisen käyttäytymisterapian perustiedoista, Kuosmanen mainitsee. - Kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteita noudattava hoitomalli tarkoittaa, että nuoren tilannetta lähestytään samanaikaisesti useasta eri näkökulmasta. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien avulla pyritään hakemaan muutosta haastaviin tilanteisiin ja käyttäytymiseen. Pyrimme ensisijaisesti ja etenkin alussa puuttumaan ongelmia ylläpitäviin käyttäytymisiin ja vaikuttamaan nuoren tietoisuuteen oman käyttäytymisensä ja etenkin niiden seurausten ennakoinnissa. Hoito- ja kasvatustyön ohjaa- jina työskentelee moniammatillinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanut työryhmä. Erityisosaamista yksikköön tuovat kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti ja yrittäjä Marko Piironen ja useita neuropsykiatrisen valmentajan lisäkoulutuksen käyneitä työntekijöitä. -Osaamistamme täydentävät erityisasiantuntijat, sillä yksikössä käy myös nuorisopsykiatri, psykologi ja perhetyöskentelyyn erikoistunut psykoterapeutti. -Kaislassa yhdistyvät lastensuojelun ja psykiatrisen hoitotyön osaaminen, jotka yhdessä muodostavat kuntouttavan kokonaisuuden. Huolellinen tavoitteiden asettelu ja niiden tarkastelu mahdollisimman rehellisesti ja läpinäkyvästi on toimintamme perusta. Kun oman talon sisältä löytyy mahdollisimman laajaa asiantuntijuutta, asiakkaiden hoito ja kuntoutuminen nopeutuu ja sijoitusajat lyhenevät, Anniina Kuosmanen toteaa. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 Hoivakoti Wanha Pehtoori Yksityinen mielenterveys- ja päihdepuolen hoivakoti Wanha Pehtoori on yksityinen hoivakoti, jossa mielenterveys- ja päihdeasiakkaat asuvat tuetusti kodinomaisessa ympäristössä. Yrityksen ratkaisukeskeinen hoitomalli perustuu taustaoletukselle, että asiakkaalla itsellään on avaimet ongelmansa ratkaisuun. Hoidon tarkoituksena ei ole asiakkaiden ongelmien hakeminen ja taustojen tutkiminen vaan keskittyminen keinoihin, joiden avulla hän voi tavoitteensa saavuttaa. Vuoden 2005 alussa perustettu, 24 paikkainen, mielenterveys- ja päihdepuolen yksikkö Wanha Pehtoori toimii perheyrityksenä. Yritys aloitti toimintansa vanhus- ja kehitysvammapuolelta, mutta suuntautui pian mielenterveys- ja päihdepuolelle, koska kuntien tarjoamat hoitopaikat olivat ratkaisevasti vähentyneet. Asiakaskunnan ikähaitari on 27 vuodesta 89 vuoteen. -Kanta-Hämeessä ei ollut aiemmin kuin yksi vastaavanlainen yksikkö. Meillä on toiminnassamme moderni ajattelutapa, jonka puitteissa haluamme järjestää ihmisille päivittäisiä virikkeitä ja aktiviteetteja. Ihmisiä ei jätetä huoneisiin, vaan kaikki tulevat ruokailemaan ruokalaan, riippumatta liikuntakyvystä. Tätä kautta pyrimme ylläpitämään ihmisten sosiaalista yhdessäoloa. Monet asiakkaistamme ovat alkuun erakoituneita, mutta kun osallistuminen saadaan alkuun, hekin innostuvat asiasta, toteaa hoivakotiyrittäjä Hilkka Kataja. Pyrkimyksenä ihmisten toimintakyvyn parantaminen -Olen koulutukseltani fysioterapeutti, joten keskityn ihmisten toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen liikunnan, ulkoilun sekä muistiharjoitusten kautta. Myös hoitajamme osallistuvat viriketoimintaan. Viriketoimintaan kuuluu myös teatteriretkiä, keilaamista, uimista ja ostoksilla käyntiä. Kuntoutan ihmisiä ja vedän itsekin virikeryhmiä. Hoitajamme ovat hyvin aktiivisia, koska kuntouttava hoito-ote on olennainen osa toimintaamme, Kataja kertoo. Hoivakoti sijaitsee puistomaisissa maalaismaisemissa, joten ulkoilumahdollisuudet ovat todella hyvät. -Lähdellämme on lehmiä ja hevosia, joita käymme katsomassa ja syöttämässä. Asiakkaita viedään välillä kaupunkiinkin, ettei täällä oleminen käy liian yksipuoliseksi, Kataja toteaa. Hoivakodissa on lääkärin- kierto kerran viikossa. Henkilökuntaan kuuluu mielenterveyshoitajia ja juuri nyt pari hoitajaa on mielenterveys- ja päihdepuolen täydennyskoulutuksessa. -Hoitohenkilökuntaamme kuuluu yhteensä 14 työntekijää, jotka ovat sairaanhoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia, perushoitajia, lähihoitajia sekä yksi mielisairaanhoitaja. Henkilökuntamme vaihtuvuus on pientä, joten uskon heidän viihtyvän työssään. Huolehdimme myös henkilökuntamme hyvinvoinnista. Asiakkaillamme on sähkösäätöiset sängyt, joka parantaa työntekijöidemme työergonomiaa. Hyviä hoitotuloksia -Meillä on pitkäaikaisiakin asiakkaita, mutta olemme pyrkineet siihen, että ihmiset pääsisivät palaamaan joko tuettuun asumiseen tai omaan asuntoonsa. Toiminnassa nähdään todella hyviä tuloksia. Mm. päihdepuolella, kun pullonkorkki vain saadaan pidettyä kiinni, ihmisten liikunta- ja toimintakyky paranee huomattavasti. Kataja kertoo, että jopa kahdeksan vuotta pyörätuolissa ollut on lähtenyt Wanhasta Pehtoorista rollaattorilla kotiin. -Asiakkaissamme näkyy erittäin hyvin hoidon tulokset. Toisaalta taas mielenterveyspuolella on henkilöitä jotka tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa. Eteneminen tapahtuu asiakkaan voimavarojen mukaan -Meillä lähdetään liikkeelle ihmisestä ja hänen omista voimavaroistaan. Ajatellaan tulevaisuutta ja otetaan pieniä edistysaskelia, joita tulee koko ajan, samalla tuetaan edistymistä parhaamme mukaan. Meillä ei jäädä ns. makaamaan vanhaan, Kataja lupaa. Kataja toteaa, että monta kertaa päihdepuolen ongelmat juontuvat mielenterveysongelmista ja päinvastoin. -Iäkkäilläkin voi olla masennusta ja mielenterveysongelmia. Kunnallisten asiakkaiden lisäksi meillä on yksityisiäkin asiakkaita, jotka ovat olleet meillä jo pidemmän aikaa. Yksityispuolen asiakkaat ovat enemmänkin mielenterveys- ja vanhuspuolen asiakkaita. Pääasiakkaitamme ovat kunnat. Meillä on asiakkaita kahdeksan eri kunnan alueelta, ei siis pelkästään tästä Forssan alueelta. Upeat toimitilat Hoivakoti Wanhassa Pehtoorissa on kolme kerrosta. Yläkerrassa on 18 tehostetun hoidon paikkaa ja alakerrassa kuusi tuetun hoidon paikkaa niille, jotka ovat toimintakyvyltään paremmassa kunnossa. Alakerrassa asuvilla on mm. keittiöt. Yläkerrassa on kaksi kahden hengen huonetta ja muut ovat yhden hengen huoneita. Yksi kahden hengen huone on naisille ja toinen on miehille. Rakennuksen pohjakerroksesta on ruokala, joka huolehtii hoivakodin ruokahuollosta kokonaisuudessaan. Kaikki ruokavaliot voidaan huomioida yksilöllisesti. Alimmasta kerroksessa löytyvät myös saunatilat. -Meillä sauna lämpenee kaksi kertaa viikossa. Iltasauna on torstaisin ja aamusauna perjantaisin. Omatoimisemmat käyvät iltasaunassa. Tämä rakennus oli ollut 1930-luvulta lähtien maamieskoulu, johon jouduttiin tekemään täydelliset esteettömyysrakennelmat ja rakentamaan hissit, samalla rakennukseen rakennettiin saunaosasto. Täällä on vielä alkuperäiset kattomaalaukset, joten tilana tämä on todella upea, Kataja kertoo. Hoivakodin juhlasalissa järjestetään viikoittain laulua, tanssia, teatteria ja tanssiteatteria. Tansseja järjestetään noin kerran kuukaudessa. -Ohjelmasta vastaavat pääasiassa vapaaehtoisryhmät, joita haluan vilpittömästi kiittää. Yksilöllistä huomiointia -Olemme pieni yksikkö, joten meillä on mahdollista huomioida yksilöllisesti kaikkien asukkaidemme voima- varat ja toimintaedellytykset. Yksilöllinen kuntouttaminen ja huolenpito on meillä mahdollista. Pienen työyhteisön etuihin kuuluu myös nopea tiedonkulku. Pystymme tekemään oman henkilökunnan kesken moniammatillista yhteistyötä, Kataja mainitsee. Henkilökohtainen vastuu takaa hoidon laadun -Toivomme että kaltaisiam- me pieniä yksityisiä hoivakotejakin käytettäisiin. Arvostan itse sitä, että asiakas otetaan yksilönä. Yksityisellä puolella ja pienillä yrityksillä on oma henkilökohtainen vastuu hoidon tasosta. Ellei asioita hoideta hyvin, hommat loppuvat hyvin nopeasti. Kymmenen vuotta on mennyt kuin siivillä. Toiminnan alusta saakka meillä olleet työntekijämme saivat juuri 10 vuotisesta työstään palkintokellot. Muutama ensimmäinen toimintavuosi oli todella kovaa eloonjäämistaistelua. Olimme tavallaan pioneerejä, kun ajatusta yksityisistä hoiva- ja palvelukodeista vasta esiteltiin kunnille. Sittemmin tämän alan yrityksiä onkin tullut kuin sieniä sateella, Hilkka Kataja toteaa loppuun. www.wanhapehtoori.fi Yksityinen hoivakoti, jossa mielenterveysja päihdeasiakkaat asuvat tuetusti kodinomaisessa ympäristössä Hoivakoti Wanha Pehtoori, Terve Pehtoori Oy Tapolankuja 27A | 31630 Minkiö | puh. (03) 4246 3410 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Valtakunnallinen Pidä kiinni® yhdistää varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen ja päihdekuntoutuksen Äidin päihdeongelma on Suomessa yksi yleisimmistä pienten lasten sijaishuollon ja huostaanoton syistä. Huostaanottoon tai sijaishuoltoon päädyttäessä on tilanne kuitenkin jo edennyt hyvin pitkälle. Kaikille niille äideille, jotka ovat suostuvaisia tiiviiseen ja oikein suunnattuun hoitoon ja tukeen jo raskausaikana, tulisi nykyistä paremmin tarjota siihen mahdollisuus. Päihdeongelmaisten odottavien äitien varhainen hoitaminen ja hoitoon ohjaaminen on tärkeää myös äidin kasautuneiden psykososiaalisten ongelmien ja syntyvän lapsen hyvinvoinnin vuoksi. Valtakunnallinen Pidä kiinnihoitojärjestelmä on tarjonnut apua päihdeongelmaisille vauva-ja pikkulapsiperheille jo lähes seitsemäntoista vuoden ajan. Hoitojärjestelmä muodostuu odottavien äitien ja vauvaperheiden päihdeongelmien kuntoutukseen erikoistuneista ensikodeista, avopalveluyksiköistä sekä kehittämiskeskuksesta. Pidä kiinni-hoitomallissa yhdistetään päihdekuntoutus ja vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen tiiviiksi kokonaisuudeksi. Odottavien äitien hoitaminen kannattaa Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tavoitteena on taata fyysisesti ja psyykkisesti turvalliset olosuhteet vauvalle sekä tukea äitiä päihteettömyydessä ja vanhemmuuteen kasvamisessa. Avohoitoa tarjotaan myös niille päihdeongelmasta kärsiville vauvaperheille, jotka eivät tarvitse ensikotihoitoa. -Päihdeongelmiin erikoistuneiden ensikotien kokemukset osoittavat, että päihdeongelmaisia odottavia äitejä voi ja kannattaa hoitaa. Siinäkin tapauksessa, että päädytään sijoitusratkaisuun, hoito on ollut tärkeää vauvan alkuvaiheiden olosuhteiden turvaamiseksi, riittävän kuvan syntymiseksi äidin kyvyistä ja tilanteen käsittelyyn äidin kanssa, sanoo kehittämispäällikkö Maarit Andersson Ensi- ja turvakotien liitosta. - Pidä kiinni-hoitojärjestelmä koostuu päihdeongelmien hoitoon erikoistuneista ensikodeista ja avopalveluyksiköistä, joita ylläpitävät Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset. Ensikodit ja avopalveluyksiköt sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Turussa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Kokkolassa. Lisäksi Jyväskylässä toimi Pidä kiinni- avopalveluyksikkö, Andersson selvittää. Pidä kiinni-hoitojärjestelmä on kehitetty Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Intensiivisessä kuntoutuksessa asioita tarkastellaan vauvan ja vanhemmuuden näkökulmasta Raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa yksiköissä yhdistyvät lastensuojelu ja päihdekuntoutus. Toimintayksiköissä yhdistetään kuntoutuksen kokonaisuudeksi äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja hoito sekä erityisesti vauvaperheiden tarpeisiin kehitetty päihdekuntoutus. -Sikiön ja vauvan kannalta kyseessä on terveen kehityksen turvaaminen. Raskaus ja vauvan syntymä on aivan erityinen mahdollisuus päihdeongelmaiselle naiselle muuttaa elämäänsä ja rakentaa päihteetöntä vanhemmuutta riittävän tuen avulla. Raskausaika sisältää poikkeuksellisen suurta mielensisäistä liikkuvuutta. Myös päihdeongelmaisille äideille raskaus voi aina merkitä myös toivoa paremmasta, pontta muutokseen ja antaa syyn huolehtia itsestään. Kun hoidossa päästään hyvään alkuun, mikään ei anna äidille enempää voimia ja toivoa kuin vauvan terve kehitys ja ilo, Andersson vakuuttaa. -Päihdeongelmaiset vanhemmat tarvitsevat tukea siihen, että oppivat asettamaan vauvan etusijalle. Vauvan tarpeisiin vastaaminen mahdollistaa vauvan terveen kehityksen ja vahvan kiintymyssuhteen rakentumisen ja tekee myös vanhemmuudesta palkitsevaa. Hoidon tavoitteena on taata fyysisesti ja psyykkisesti turvalliset olosuhteet vauvalle sekä tukea vanhempia päihteettömyydessä ja vanhemmuuteen kasvamisessa. -Päihteiden käytön tilalle pyritään rakentamaan päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheen arki. Jokaisen ensikodin yhteydessä toimivan avopalveluyksikön tehtävä on turvata riittävän pitkä ja tiivis jatkohoito ensikodista kotiutuville ja näin tukea itsenäiseen elämään siirtymistä. Tärkeää on myös arkielämän taitojen hallinta niin, että vanhempi selviytyy päivittäisestä elämästä lapsensa kanssa, Maarit Andersson taustoittaa. Ensikotihoidosta hyviä tuloksia - Pidä kiinni-ensikodeissa Odotus- ja vauva-aika on todellinen mahdollisuus päihdeongelmista kuntoutumiselle. Vaikuttavaakuntoutusta valtakunnallisestitarjoavat Pidäkiinni®-ensikoditja -avopalveluyksikötsijaitsevat Helsingissä,Espoossa,Turussa, Kuopiossa,Kokkolassaja Rovaniemellä.Pidäkiinni® -avopalveluyksikköonnäiden lisäksi Jyväskylässä. www.ensijaturvakotienliitto.fi/ tyomuodot/pidakiinni Pidä kiinni ® Hoi tojä rjes telm ä lle päih teit ä käyt tävi heil le nais ille ja vauv aper rask aan a olev ille hoitojärjestelmän piirissä on vuosittain noin 80 perhettä ja avopalveluyksiköissä noin 150 perhettä, Andersson kertoo. Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeissa tehdyssä tutkimuksessa lastenpsykiatrian erikoislääkärin Marjukka Pajulo (LT) selvitti hoidossa olevien äiti-vauva -parien välisiä yksilöllisiä eroja hoidon tuloksellisuudessa ja näihin eroihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen mukaan ensikodeissa kuntoutuksessa olevien perheiden kehitys oli edennyt hyvin. Kenelläkään tutkimusryhmän äideistä ei ollut vakavia päihderetkahduksia lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana eikä lasten huostaanottoja tarvittu. Äitien vuorovaikutuskykyjen yksilölliset erot olivat kuitenkin suuria ja huolta aiheutti äitien psyykkisen oireilun suuri määrä. -Tutkimuksen merkittävämpiä tuloksia oli se, ettei hoidon alussa voida tehdä ennusteita siitä, ketkä tulevat hyötymään hoidosta ja keiden vuorovaikutus vauvan kanssa kehittyy riittävän hyväksi. Mahdollisuus hoitoon pitäisi olla kaikilla, Maarit Andersson painottaa. Ensikodit ja turvakodit ovat auttaneet 70 vuodessa yli 58 000 lasta. Perheiden ongelmat ovat muuttuneet entistä haastavimmiksi. Huono-osaisuus on yhä useammin ylisukupolvista. Perheiden auttamisesta saadaan hyviä tuloksia ja lasten huostaanottoja pystytään torjumaan tehokkaasti riittävän pitkäjänteisellä tuella. Ensi- ja turvakotien liitto auttaa vuosittain tuhansia perheitä, joilla on vakavia vaikeuksia vanhemmuudessa. Apua hakevien perheiden tilanne on usein niin vaikea, että lastensuojelu on huolissaan perheestä ja huostaanotto on mahdollinen vaihtoehto. Auttamisella saadaan kuitenkin hyviä tuloksia. – Esimerkiksi päihdeongelmaisista raskaana olevista tai juuri synnyttäneistä äideistä kaksi kolmasosaa pääsee lapsilähtöiseen päihdetyöhön erikoistuneissa ensikodissa irti päihteistä ja pystyy huolehtimaan vauvasta itsenäisesti. Ilman kuntoutusta huostaanotto olisi ainoa keino. Tämä on hyvä osoitus siitä, että aina on mahdollisuus uuteen alkuun, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen liiton nettisivujen tiedotteessaan. Lähde/lisätietoja: Ensi-ja turvakotien liitto SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 Arvosta päihteettömyyttä - sinä päätät vaali terveyttä - välitä toisista Nykyaikainen elämäntapa näyttää altistavan ihmisiä yhä helpommin erilaisille riippuvuuksille. Lisääntyneet päihde- ja huumeongelmat ovat luonteeltaan läpäiseviä. Ne koskettavat kaikkia niitä sosiaali- ja terveysalan ihmisiä, jotka työskentelevät ihmisten kohtaamisen ja tuen kanssa. On tärkeätä, että päihdeongelmaan voidaan ja osataan puuttua jo siinä vaiheessa, kun ongelmaa ei ole vielä määritelty ongelmaksi. Toisaalta on hyvin tärkeää, että päihdeongelmainen voi saada saumatonta apua siinä vaiheessa, kun hänellä on tarve siihen. Tämä edellyttää eri toimialojen laaja-alaista päihdeosaamista. -Huumeet ja päihteet ovat tabu niin kauan kuin ei ymmärretä, että päihderiippuvuus on sairaus, mihin kuka tahansa voi sairastua mutta siitä voi myös toipua. Auttaminen kannattaa aina ja avun tarjoaminen on yhteiskunnan velvollisuus, oli apua tarvitseva kuka tahansa, Syväpuron hoitokodin palveluvastaava, erikoissairaanhoitaja/TtM Sanna Schmandt korostaa. Sosiaalineuvos Mauri Poikeljärvi perusti vuonna 1980 syrjäytyneitten, asunnottomien ja päihdeongelmaisten Syväpuro-yhteisön.Liljendalissa yhteisö on toiminut vuodesta 1982 lähtien. Läpi vuosikymmenien Syväpuro-yhteisössä on ollut toipumassa tuhansia päihdekuntoutujia. Tänä päivänä 20-paikkainen Syväpuroyhteisö tarjoaa edelleen päihdehuollon määräaikaista ympärivuorokautista asumispalvelua sekä kuntouttavia hoitojaksoja, erityisesti haasteellisille päih- dehuollon asiakkaille. Syväpuron hoitokoti sijaitsee kodinomaisessa maalaismiljöössä, kaukana kaupunkien hälinästä, Mickelspiltomin kylässä, Loviisan kunnan alueella. Tukea ja apua elämän hallintaan Syväpuron hoitokodissa hoidetaan vuorokauden ympäri yhteisöhoidon periaatteella: kaikki osallistuvat arjen rutiineihin kukin kykyjensä mukaan. -Palveluihin kuuluu toimintakyvyn arviointia ja tukemista, apua omien asioiden hoitamiseen, erilaisten sairauksien hoitoa, lääkehoidon arviointia ja lääkehoidon toteutuksen tukemista, kuntoutussuunnitelman toteutusta ja arviointia, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä, Sanna Schmandt luonnehtii Syväpuron hoitokodin toimintaa. -Hoitokodin viikko-ohjelma perustuu kuntouttavaan sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävään lähtökohtaan. Asiakkaan kuntoutukseen kuuluu päihdekuntoutuksen ohella arkipäivän hallinta, turvallisuus, mielekäs toiminta ja omatoimisuuden ylläpitäminen sekä riittävät hoito- ja tukipalvelut. Oleellista kuitenkin on, että jokainen saa elää omanlaista arkeaan. Pyrimme luomaan päihteettömyyttä arvostavaa ilmapiiriä ja luomaan mielekästä tekemistä päiviin. Toisaalta asiakkaille annetaan mahdollisuus levätä ja pohtia omaa elämäntilannettaan, Schmandt sanoo. -Asumme mieheni, Teemu Stenbergin kanssa samoissa tiloissa. Teemu toimii hoitokodissa työvalmentajana. Olemme vetäneet hoitokodin toimintaa kaksi vuotta ja voimme todeta, että meidänkin vahvuus lähtee siitä, että jaamme tätä arkea asukkaiden kanssa, Schmandt sanoo. Ympäristö tuottaa ihmisen hyvinvointia tukevia elämyksiä ja kokemuksia -Syväpuron hoitokoti hyödyntää luontoa rauhoittumisen ja toiminnan ympäristönä.. Hoitokodin toiminnassa haluamme tuoda esille syystä tai toisesta toimintakyvyltään heikentyneiden oikeuden luontoon, liikuntaan, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisölliseen kokemiseen. Meillä on täällä kaksi ponia, koiria ja kissoja Luonnon ja eläinten rauhoittavat ominaisuudet ovat toiminnassa läsnä, mutta samalla ihminen houkutellaan myös liikkeelle ja osallistumaan yhteiseen tekemiseen, Schmnadt kertoo. -Hoitokodissa toimii säännöllinen maalaisarki, johon kuuluu omassa keittiössä valmistettu monipuolinen, hyvä kotiruoka. On tärkeää, että yhdessä kokoonnutaan syömään aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen sekä iltapala. -Syväpuron hoitokodin henkilöstö on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Lisäksi osa Syväpuron hoitokoti Valintana päihteettömyys ja kuntouttava arki Syväpuron hoitokoti, Sanna Schmandt palveluvastaava puh. 040 131 18 98 Henkilöstö puh. 040 871 16 08 Mickelspiltomintie 270 07890 Mickelspiltom www.syväpuronhoitokoti.fi Jo vuodesta 1980 henkilöstöstä on kokemusasiantuntijoita. Sairaanhoitajat ovat paikalla arkisin 8-16, tarvittaessa useammin. Syväpuron hoitokodilla on oma lääkäri, joka käy keskimäärin kerran viikossa, Schmandt kertoo. Onnistumisia toipumisen tiellä - Raitistuminen on pitkä ja vaikea prosessi. Yksi tällainen upea esimerkki onnistumisesta on 31-vuotias asunnoton alkoholisti. Hän asui vuoden päihteettä meillä. Hän urheili ja teki järjestelmällisesti töitä meidän keittiöllä. Nyt hänellä on oma asunto, joka sijaitsee aivan eri paikkakunnalla, missä entiset ryyppykaverit asuvat. Hän käy meillä työharjoittelussa vielä vuoden loppuun saakka ja sen jälkeen tammikuussa hän aloittaa ammatillisen koulutuksen, Sanna Schmandt iloitsee. Sielusi sointu Jospa yhtä kauniisti kirjoittaa voisin, kuinka herkästi sielusi soi, silloin maailman parhaat runot mä loisin, enkeliksi kun Luoja sut loi. Melkein kuulen havinan siipien, kun kuljet sä ohitseni. Ikään kuin ilmassa lentäen, sen huomaa mun sydämeni. Syväpurossa 3.10.2015 “Kulkuri” 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Raisoft vastaa sovelluksillaan julkisen sektorin tarpeisiin Julkinen sektori on varsin merkittävä asiakas suomalaisille ohjelmistoyrityksille. Julkisen sektorin tarpeet ja kyky rahoittaa teknisesti kehittyneitä, kuluja säästäviä ratkaisuja ovat vauhdittaneet uusien ohjelmistojen ja integroitujen järjestelmien kehitystä. Oy Raisoft Ltd on sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimiva, vuonna 2000 perustettu asiantuntijayritys. Hoidon suunnitteluun, laadun tarkkailuun ja resurssien ohjaukseen suunnatut RAIsoft-ratkaisut pohjautuvat maailmanlaajuiseen interRAI-järjestelmään ja niitä hyödynnetään vanhustenhoidossa, kuntoutuksessa sekä psykiatrisessa hoidossa. Raisoft tarjoaa julkisille ja yksityisille palveluntuottajille huipputeknologiaa ja asiantuntemusta. Yrityksen kotipaikka on Kokkola ja toimialueena koko Suomi. Raisoft on laajentanut RAI-välineiden ohjelmistosovellusten toimittamista myös ulkomaille. -RAIsoft-ohjelmistokehitys alkoi jo vuonna 1999 ja punaisena lankana on alusta lähtien ollut käytön helppous ja varmatoimisuus. Ohjelmistoa on sittemmin kehitetty jatkuvasti loppukäyttäjien tarpeita vastaaviksi. Ohjelmistoon liitettäviä lisämoduuleja on syntynyt matkan varrella jo useita ja moduuleja on koko ajan tulossa lisää. Toteutamme myös integraatioita sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin sekä Suomessa että kansainvälisesti, kouluttaja ja asiakasvastaava Markus Korkiakangas luonnehtii Raisoftin toimintaa. Innovatiivinen arviointiväline -Tarjoamme RAI-tietojärjestelmään pohjautuvia RAIsoftohjelmistoja, RAIsoft-ABC -koulutusta ja asiantuntijaohjausta. RAI-järjestelmän asiantuntijoina autamme kaikissa käyttöönottoon liittyvissä asioissa, Korkiakangas esittelee. -RAIsoft – ohjelmisto on työväline toimintakyvyn ja terveydentilan sekä hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Raisoftin toiminta perustuu laadukkaisiin helppokäyttöisiin sovelluksiin ja asiakaslähtöiseen toimintaan. Kokonaisratkaisussa on otettava huomioon asiakkaan toiminnan tarpeet ja erityispiirteet. Ohjelmisto sovitetaan asiakkaan eikä asiakas ohjelmiston mukaan. Kokonaisvaltainen palvelupaketti sisältää eri osa-alueiden ohjelmistot, koulutukset, asiantuntijapalvelut ja käyttötuen, Korkiakangas kertoo. Oy Raisoft Ltd:n kouluttaja ja asiakasvastaava Markus Korkiakangas. -Laajoihin tutkimuksiin perustuvat Mielenterveystyön RAI –arviointivälineet soveltuvat käytettäväksi sairaaloissa ja asumispalveluyksiköissä, joissa on mielenterveyspotilaita. Mielenterveyspuolella meillä on tarjottavana kolme ohjelmistoversiota; avohoidon, sairaalahoidon ja akuuttitihoidon RAI-arviointivälineet. Lisäksi uutuutena on tällä hetkellä käytössä pilottikokeiluna RAI-välineet kehitysvammaishoidon sekä lasten ja nuorten mielenterveyden arviointiin. -Kaiken lähtökohtana on, että asiakkaalle tehdyn kattavan arvioinnin tulosten perusteella hänelle laaditaan hoito/ palvelusuunnitelma, johon koko hoitotyö perustuu, eli RAI asettuu hoitotyön ”kivijalaksi”. Hyvin tärkeää on, että työyksikössä henkilölle tehdään RAI-arviointeja säännöllisin väliajoin sekä hoidon päättyessä, jolloin toistuvasti tehtyjen RAI-arviointien tulosten perusteella voidaan nähdä asiakkaan tilanteen edistyminen hoitojakson aikana. Saatujen tietojen pohjalta arvioinnit käydään yhdessä asiakkaan kanssa läpi ja hänelle annetaan ”avaimet” itsensä tarpeen mukaiseen hoitamiseen sekä sairautensa ymmärtämiseen ja tätä kautta Julkaisija: Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa © www.yritma.fi Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu 20 80100 Joensuu Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma E-mail: joensuun.kustannus@yritma.fi ilmoitus.tiina@yritma.fi hänen kokonaisvointinsa parantamiseen. Vahva väline palvelujen turvaamisen perusteluiksi -Kuntapäättäjille Raisoftohjelmisto on erinomainen väline palvelujen turvaamisen perusteluiksi, Korkiakangas korostaa. -Yksikkö osastotasolla asiak asmateriaalia voidaan sisällöltään laajan arvioinnin perusteella tarkastella mm. oireiden perusteella. Vastaavasti isoissa organisaatioissa RAI-arvioinnilla voidaan koko organisaation tasolla vertailla ja muokata yksiköiden painopisteitä, jolloin ohjelmistossa voidaan resurssointi suunnata henkilökunnan jakaantumiseen eri yksiköiden osalta. RAI-tieto antaa arvokasta tietoa myös yksiköiden koulutustarpeisiin. Arviointitietojen pohjalta voidaan tehdä myös määrityksiä, ryhmityksiä ja kriteereitä hoidon eri vaiheisiin, kuin myös yksiköiden toimintaan, Korkiakangas selvittää. -Mielenterveyspuolella RAIsoft-ohjelman laajan kysymys-kokonaisuuden avulla mielenterveyden eri oireet voidaan luotettavasti ja ko- konaisvaltaisesti tiedostaa. Asiakkaiden lisäksi myös hoitohenkilöstö ja opiskelijat ovat kokeneet kysymyskokonaisuudet hyväksi, koska ne varmistavat, että kaikki tärkeät asiat hoidossa käydään asiakkaan kanssa läpi. Sähäkässä RAI on osa omaa prosessia -Jotkut yksiköt Suomessa ovat erittäin menestyksekkäästi hyödyntäneet RAI-välineitä. Nuorille aikuisille, 18-29 vuotiaille psykiatrista kuntoutusta tarjoava Sähäkkä on ollut Raisoftin asiakas vuodesta 2009. Ylivieskassa 2006 perustetun Sähäkän kuntoutus ja hoito perustuu vahvasti RAIvälineen käyttöön. Yrityksen kuntoutusohjelmassa RAI-arvioinnit on rakennettu prosessin sisälle. Sähäkän päivittäisessä työssä RAI on kokonaisvaltainen työkalu, kun arvioidaan, kuinka asiakas kuntoutumisensa portailla etenee, Markus Korkiakangas kertoo. -Olemme mukana Mielenterveysmessuilla, jossa esittelypisteen numero E 10. Raisoftin Tietoiskut ovat 17.-18.11. klo 10-10.30 välisenä aikana kabinetissa 104,Korkiakangas mainitsee. Päätoimittaja: Ilmoitukset ja markkinointi: Toimittajat: Osoitteellinen jakelu: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700, 050 521 5656 Fax 013-312 199 Eini Kettunen puh. 010 820 5715 Toni Valha puh. 050 531 4745 Liisa Kinnunen puh. 010 820 5722 Sirpa Törrönen puh. 010 820 5723 Posti Oy Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Helvar Oy Energiaa säästävä ja ihmislähtöinen valaistus Energiansäästöön liittyy olennaisesti valaistuksen toimiva ohjaus, jolla saadaan aikaan merkittäviä energiansäästöjä. Valaistuksessa on huomioitava lisäksi käyttäjä ja käyttäjän tarpeet sekä valaistusolosuhteet. Tilassa mittaroidaan ja anturoidaan, jonka pohjalta valoja säädetään. Valinnat riippuvat tilan käyttötarkoituksesta. Helvarin käyttämä Dali-reititin yhdistettynä viimeisimpään valaisintekniikkaan ja -ohjaukseen, varmistavat lähes rajattomat toteutus- ja säätömahdollisuudet. -Jos halutaan vaikuttaa yleisvalaistukseen, esim. avokonttorissa, ei sinne sovellu valojen sammuttaminen. Jos ohjaus on pelkistetty, jolloin vain sytytetään ja sammutetaan jatkuvasti, tilasta tulee levoton ja yleensä se ei miellytä käyttäjiä, Jukka Riikkula kertoo. Valaistuskohteessa mitataan valon määrää, eli paljonko työpisteessä on valoa. Mitä enemmän siihen saadaan luonnonvaloa, sitä vähemmän käytetään keinovaloa. Kun nämä yhdistetään, läsnäoloja vakiovalo-ohjaus toimivat rinnakkain. -Teemme tämän kaltaisia ohjausjärjestelmiä ja myös tekniikkaa valaisinvalmistajille. Valaisinvalmistajat pystyvät valmistamaan valaisimia, jotka toimivat tässä ohjauksessa. Anturit voivat olla valaisimissa itsessään tai erillisinä laitteina. Tekniikka on siinä mielessä hyvin hienojakoista, että jokainen valaisin on oma itsenäinen yksikkönsä, joka on kytketty Dali-väylään. Näin kokonaisuus saadaan keskustelemaan keskenään. Jokainen valaisin, riippumatta fyysisestä johdotuksesta, on oma itsenäinen älykäs yksikkönsä, Riikkula mainitsee. Valaisimelle voidaan tehdä yksilölliset määritykset ja sen kulutusta voidaan seurata. Tyypillisesti seurataan kuitenkin kerroksen, osaston tai koko rakennuksen kulutusta. Järjestelmästä saadaan tietoja, joita voidaan käyttää päivittäisten säästöjen laskennassa. -Järjestelmillämme saavutettava säästö on tyypillisesti yli 70 %. Järjestelmä on helppo perustella, koska se maksaa itsensä aika nopeasti takaisin ja elinkaarensa aikana se alkaa myös puhtaasti tuottamaan. Valon värilämpötilalla on merkitystä -Ihmislähtöiseen valaistukseen kuuluu myös se, että valaistuksessa säädetään valon lisäksi myös valon värilämpötilaa. Sisätiloissa on yleisesti stabiilin kylmä valaistus, joka soveltuu hyvin työskentelyyn. Jos ajatellaan vaikkapa terveyspuolen yksiköitä, joissa ihmiset ovat pitkiä aikoja sisätiloissa, päivärytmi lähtee liukumaan. Perinteinen keinovalaistus ei tue ihmisen pysymistä normaalissa päivärytmissä. Ledvalaistuksen värilämpötilaa voidaan nykyisin säätää, Riikkula kertoo. Ihmislähtöisessä valaistuksessa on tehty niin, että aamulla on käytössä pehmeä ja lämmin valo, jolla päivä lähtee käyntiin, mutta varsinaisen tehokkaan työskentelyn aikana värilämpötila on kylmemmän tehokas, joka alkaa taas iltaa kohden lämpenemään ja valmistamaan ihmisiä rentoutumiseen. Tällä tavoin myös keinovalaistuksella pystytään tukemaan ihmisten luontaista päivärytmiä. -Tämä on nyt uusinta uutta ja se on nyt mahdollista tehdä ja toteuttaa kaupallisesti. Enemmänkin kysymys on siitä, mistä saadaan oikeanlaisia valaisimia. Värilämpötilan merkitystä tutkitaan -Värilämpötilan merkitystä tutkitaan parhaillaan. Siinä tutkitaan aika monia osatekijöitä, mm. viihtyvyys- ja tuottavuuspuolta, lisäksi oppilaitosympäristössä tutkitaan valaistuksen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Energiatehokkuus on edelleenkin se tärkein syy valo-ohjauksemme käyttöön, mutta värilämpötilan merkitys tulee varmasti korostumaan tulevaisuudessa, Riikkula kertoo. Säätösysteemit toimivat rinnakkain, samalla kun säädetään värilämpöä, voidaan samalla säätää myös valaisimen tehoa. Joten järjestelmät eivät ole toisiaan pois sulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. -Värilämpötilan säätö on tulossa myös asuinrakentamispuolelle. Sitä voidaan käyttää sisustuselementtinä tai sitä voidaan hyödyntää kun halutaan rentoutua tai vaihtoehtoisesti olla tehokkaita. Säätömahdollisuuden yleistyminen on kiinni lähinnä valaisimista, jotka ihmisiä asuntopuolella ulkonäöllisesti viehättävät. Me emme tee valaisimia mutta toimimme tiiviissä yhteistyössä valaisinvalmistajien kanssa. Autamme rakentamaan toi- LEDien valonohjauksella mivat toteutukset, ohjausten puolella olemme tukemassa suunnittelijoita ja urakoitsijoita. Dali-reititin järjestelmän selkärankana -Yhdellä Dali-reitittimellä saadaan haltuun 128 laitteen kokonaisuus. Reitittimiä voidaan myös liittää toisiinsa, jolloin niistä saadaan todella mittavia. Suomessa suurin toteutus on Kaisatalo, jossa yhteydessä sijaitsee kaksi myymäläät. Kyseisessä kiinteistössä on yhteensä lähes 80 reititintä. Isoin Euroopassa tehty toteutus on Statoilin pääkonttori, jossa on 295 reititintä. Siellä on näin ollen kapasiteettia 37 760 ohjattuun pisteeseen saakka. Suurin tekemämme kohde on Abu Dabissa sijaitseva Trust Tower, jossa 36 000 ohjattua valaisinta. Siellä on yhteensä 556 reititintä. Reitittimet liittyvät toisiinsa Ethernet-puolelta. Kyseessä on täysin skaalautuva systeemi, jossa voidaan lähteä pienestä ja kasvaa kuinka suureksi tahansa, Riikkula esittelee. Kun valaistus on täyspuhdasmatriisi, on se muokattavissa rajattomasti kuhunkin tarpeeseen ja näin se on erinomaisesti mukautuva. Järjestelmän ohjelmalliset ominaisuudet ovat niin monipuoliset, että toistaiseksi Helvar ei ole kohdannut sellaista kohdetta mitä ei olisi pystytty toteuttamaan. -Tarjolla on kaikki loogiset operaatiot, kuten kellot, aikaohjelmamahdollisuudet ja läsnäoloanturit. Järjestelmä saadaan toimimaan eri tavalla aamulla, päivällä, illalla ja yöllä. Anturin näköhavainto on aina sama, mutta mitä se tekee, voidaan valita halutun määreen mukaan. Järjestelmä on joustavasti ohjelmoitavissa asiakkaan todelliseen tarpeeseen. Osa tarpeista on sellaisia, että ne kehittyvät käytön myötä. Kun tiedetään mitä halutaan, järjestelmä kyllä taipuu tarpeeseen. Helvar Oy Helvar Oy on suomalaisessa yksityisomistuksessa oleva yritys, joka on edelleenkin perustajasuvun hallussa. Yritys on perustettu vuonna 1921. Helvar teki alunperin radioita ja televisioita, jonka jälkeen toiminta pikkuhiljaa liukui valaisinpuolelle. Valaistusalalla yhtiö on toiminut 40-luvulta lähtien ja 60-luvulta lähtien se on tehnyt valosäätöä ja -ohjausta. 70-luvulta lähtien Helvar on tarjonnut energiatehokkaita ratkaisuita. Energiatehokkaasta valonohjauksessa on näin ollen vuosikymmenten kokemus, vaikka viimeiset 4-5 vuotta onkin menty todella isoin harppauksin eteenpäin. 92 % yhtiön tuotannosta menee vientiin ympäri maailman. Helvarin uusin oma toimipiste sijaitsee Intiassa ja sillä on toimipiste myös Kiinasta. -Pärjäämme kovilla kansainvälisillä markkinoilla, vaikka monet kilpailijamme ovat jopa satoja kertoja isompia yrityksiä. Olemme menestyneet myös Japanin haastavilla markkinoilla, vaikka siellä on vahvaa omaa tuotantoa, Riikkula toteaa. www.helvar.fi Säästöä ja mukavuutta LEDien valonohjauksella Helvarin valonohjauksella säädät valaistuksen tarpeittesi mukaiseksi. Samalla säästät energiaa parantaen viihtyisyyttä sekä tuottavuutta. KAIKKI SORMIESI ULOTTUVILLA Voit myös ohjata ja seurata eri tilojen valaistuksen energian kulutusta reaaliaikaisesti omalta tietokoneeltasi, älypuhelimesta tai tabletiltasi. www.helvar.fi 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Minnesota-hoidossa toipuu lähes jokainen päihderiippuvainen Minnesota-hoito mahdollistaa jopa yli 90% hoitotuloksen. Minnesota-Hoito Oy:n tilat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla maaseudun rauhassa, kuitenkin Lapuan kaupungin välittömässä läheisyydessä. Kyseessä on ensimmäinen täydellinen Minnesota -mallin mukainen alkoholistien, sekakäyttäjien ja läheisriippuvaisten hoitokeskus. Minnesota-hoitoa on käytetty alkoholistien hoitoon Suomessa jo yli 20 vuotta. Simo Seppelin toi hoitomuodon Suomeen Ruotsista vuoden 1992 lopussa ja perusti Minnesota-hoidon. Huhtikuussa 1993 Minnesotahoitoon tuli ensimmäinen potilas. Silloin yrityksessä työskenteli kolme perheenjäsentä. Itse raitistunut alkoholisti oli paras apu alkoholismin kanssa taistelevalle. Tärkeää oli myös omaisten ja läheisten mukaan ottaminen paranemisprosessiin ja raitistumiseen, sillä sairas alkoholisti sairastuttaa myös läheiset. Minnesota-hoidon potilaista yli 90%:n saavuttaa raittiuden jatkuvalla päihteettömyydellä mitattuna. Tulosseurantaa on tehty siitä saakka, kun ensimmäiset potilaat tulivat hoitoon huhtikuussa 1993. -Olemme toimineet nyt 22 vuotta ja olemme yksi maailman johtavia hoitopaikkoja tuloksellisuuden suhteen. Tästä on todisteena mm. Oulun yliopiston tohtorin tekemä väitöskirja hoidon tehokkuudesta. Alkoholismi ei ole seurausta juomisesta, vaan juominen on seurausta sairaudesta nimeltä alkoholismi, toimitusjohtaja ja itsekin toipunut alkoholisti Simo Seppelin painottaa. Seppelinin mukaan olennaista on, että juomalla ei kenestäkään tule alkoholistia, vaan juomisen taustalla on sairaus. Suomessa puhutaan paljon alkoholin suurkuluttajista, jotka kuluttavat paljon viinaa, mutta eivät kuitenkaan sairasta alkoholismia. Näiden henkilöiden juominen on humalahakuista. Tästä poiketen, alkoholistin juominen ei ole humalahakuista, vaan hyvänolon hakemista, jonka alkoholisti joskus alkoholista sai. Tuota samaa hyvänolon tunnetta ei kuitenkaan ole enää mahdollista saavuttaa alkoholin kautta. -Vain Suomessa puhutaan päihde- ja mielenterveyspuolesta alkoholismin hoidon yhteydessä. Näillä kahdella ei ole mitään tekemistä keskenään. Suomalaiset lääkärit kirjoittavat papereihin diagnoosina: ”syvä masennus ja siitä johtuva juominen”, että Kela korvaa. Kelan korvausten saaminen on heikkoa, jos tautiluokitukseen kirjoitetaan päihderiippuvuus, joka lääkärien pitäisi kirjoittaa, Seppelin toteaa. Alkoholisti ei kuulu psykiatrian piiriin -Alkoholismia ei saisi koskaan hoitaa psykiatrian näkökulmasta, koska meillä olevat ihmiset eivät ole psyykkisesti sairaita. Veljeni on psykiatrian erikoislääkäri ja sisko psykiatrian erikoissairaanhoitaja, joten tiedän mistä puhun. Alkoholistien hoito vaatii todella paljon tietoa, jota terveydenhuollon puolella ei ole.Me emme pysty hoitamaan psyykkisesti sairaita, mutta olemme maailman johtava hoitomuoto alkoholisteille. Vuoden kestävä hoito -Meillä istutaan terapiassa kahdeksan tuntia päivässä ja puhutaan juomisen seurauksista. Kolmannella viikolla läheiset tulevat kuvioon mukaan ja ovat meillä neljä päivää, perjantaista maanantaihin. Sen jälkeen alkaa 48 viikon jatkohoito, jossa käydään kerran viikossa. Meillä on yhteensä 15 jatkohoitopaikkaa Suomessa. Vaikka aktiivinen hoitokokonaisuus kestää vuoden, alkanut prosessi jatkuu koko loppuelämän, Seppelin toteaa. Hoito pohjaa todellisuusterapiaan -Hoitomme perustuu todellisuusterapiaan, jossa kaikki on koettua. Potilaan täytyy nähdä se helvetti missä tämä on elänyt sekä läheisille ai- Minnesota-Hoito alkaa 28 vrk:n mittaisella perushoitojaksolla, jonka aikana potilas saa ensikosketuksen raittiuteen. Hoitomenetelmä on todellisuusterapia, jonka avulla potilas käy läpi elämäänsä. Ryhmissä työskennellään peilaten asioita ryhmän jäsenten kesken. Päihdeterapeutit ovat MinnesotaHoidon käyneitä toipuneita alkoholisteja. Hoito perustuu 12 askeleen ohjelmaan, joista viisi läpikäydään perushoidon aikana. Ja loput 11 kuukautta kestävän, viikottaisen jatkohoidon aikana. Joka tapahtuu eri puolilla Suomea olevissa jatkohoito ryhmissä. heutunut tuska. Kun henkilö näkee tämän, mieliteot viinaa kohtaan katoavat. Alkoholistille ei synny viinanhimoa, vaan ryypyllä syntyy viinantarve, sama pätee muistakin päihteistä riippuvaisiin. Jokainen päihde on samanlainen ja ne vahvistavat toistensa vaikutusta. Tavoittemme on ehdoton raittius, joka meillä myös saavutetaan. 144 potilaan otos kertoo erittäin hyvistä tuloksista. Vuoden mittaisen hoidon läpikäyneistä potilaistamme 93,1 % saavuttaa täyden raittiuden. Seppelinin mukaan kyseessä ei ole helppo hoito, koska hoidon aikana joutuu kertomaan omista kokemuksistaan kaikilla elämänalueilla. Ihmiset myöntävät ongelman ja näkevät sen, jolloin he saavat käsityksen siitä mitä tapahtuu, kun he ottavat ryypyn. Koska alkoholin tarve syntyy vasta ryypyllä, tässä ei ole kyse viinanhimosta. Ryyppy otetaan tätä tietoa uhmaten, jolloin viinaa on saatava välittömästi lisää ja kierre alkaa. -Toinen syy korkin avaamiseen ovat kauheat vieroitusoi- reet, johon kuuluu mm. syyllisyys, häpeän tunteet, sekasorto ja viha krapulassa. Esimerkiksi lasten tuskan näkeminen on tällaista todellisuuden kohtaamista. Puhutaan alkoholistin käyttäytymisen aiheuttamista pelkotiloista ja henkisestä väkivallasta perheelle, joka on karmeaa. Alkoholisti kohdistaa erittäin harvoin fyysistä väkivaltaa läheisiin, mutta samalla alkoholistin käytös on hyvin lähellä narsistisen ihmisen käyttäytymistä. Jatkohoidon aikana opetellaan uusi elämä -Jatkohoidon aikana tapahtuu täydellinen elämänmuutos. Kun hoidon ensimmäisessä vaiheessa käydään läpi päivä kerrallaan, käydään jälkihoidossa läpi kulunut viikko. Jälkihoidossa on mukana yleensä myös vaimo ja lapset. Kyseessä on koko perheen sairaus, joten hoidamme koko perheen. Jokaisella ihmisellä täytyisi olla mahdollisuus saada tämä hoito, mutta se ei ole nykyisellään mahdollista, koska meillä hoidetaan vain rappioalkoholisteja. Olemme hoitaneet monia yhteiskunnallisesti merkittäviä työllistäjiä ja heidät on saatu takaisin työelämään ja yrittäjyyteen. Näitä esimerkkejä on todella paljon, Seppelin painottaa. Alkoholismi on sairaus -Suomessa alkoholismi on sosiaalinen ongelma, mutta muualla maailmassa se on luokiteltu sairaudeksi. Kun tämä ongelma pyörii sosiaalipuolella, on ihmisten hoitoonpääsy vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että se menee sosiaalipuolen rahoista. Meille tulevista potilaista noin 80 % on itsemaksavia, kun hoitoon ei päästä muuta kautta. Kaikki isot kunnat ostavat päihdekuntoutuspalveluita Järvenpään sosiaalisairaalasta, jossa on nollatulos. Päämääränä ei ole ihmisten toipuminen, koska siellä ei haeta mitään hoitotulosta. Jos meillä on 300 000 alkoholismiin sairastunutta suomalaista, siitä 3-5 % on rappioalkoholistien osuus. Koko Suomen päihdehuolto pyörii näiden rappioalkoholistien ympärille, minne menee sadat miljoonat ilman mitään tuloksi, Seppelin harmittelee. Alkoholi mielen terveysongelmien taustalla -Alkoholistilla depressiomasennus on tavallinen tila koko sairauden ajan. Hoitamattoman alkoholismin myöhemmissä vaiheissa melkein kaikki potilaat kokevat masennusta, jolloin itsemurha on näiden henkilöiden tavallisin kuolinsyy. Oire on seurausta alkoholin vaikutuksesta keskushermostoon, kun kyvyttömyys kokea tunteita toistuu jatkuvasti. Päihde tavallaan sammuttaa kyvyn tuntea iloa. Tämän alkoholista aiheutuvan kemiallisen depression oirekuva muistuttaa psyykkistä sairautta, mutta alkoholin aiheuttama depressio on vain harvoin hoidettavissa antidepressiivisillä lääkkeillä. Tavallista on, että kemiallinen depressio häviää potilaan raitistuessa itsestään ilman hoitoa jo muutamassa viikossa. Jos on kysymys viinasta, depressio katoaa neljässä-viidessä päivässä. Alkoholismi ei ole hoidettavissa psyykesairautena, eikä Suomessa ole yhtään oppikirjaa, joka kertoo alkoholismin oikeaoppisesta hoidosta, Seppelin painottaa. Päättäjät tietävät hoidon tehon -Minnesota-hoidon tulokset tiedetään, mutta silti valtiovalta ei ole valmis muutoksiin. Kun kunnat ovat ostaneet palvelut meiltä, ovat alkoholistit parantuneet. Kuitenkin seuraavassa vaiheessa kunnat ovat lopettaneet palveluiden oston meiltä ja jatkavat omaa tehotonta toimintaansa, joka ei auta alkoholisteja. Ihmisiä pidetään tuloksentekovälineinä, kun tuloksia syntyy, hoidot lopetetaan. Pystymme hoitamaan alkoholistit, mutta emme voi auttaa rappioalkoholisteja, jotka eivät halua parantua. Rappioalkoholisti ei ole aina alkoholisti, vaan henkilö joka on valinnut oman tiensä ja elämäntyylinsä, Seppelin kertoo. Päättäjiltä vaadittaisiin Seppelinin mukaan rehellisyyttä. Hyvät tulokset varmasti tiedetään, mutta niitä ei toteuteta. -Suurin osa lääkärikunnasta on kanssamme samaa mieltä, mutta ei toki kaikki. Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Simojoki sanoo, ettei ehdoton raittius ole välttämättömyys. Ja kuitenkin tämä sairaus on kuolemaksi jos alkoholia otetaan. Tämä tiedetään lähes koko maailmassa, Suomea lukuun ottamatta, Seppelin harmittelee. Seppelin toteaa, että Minnesota-hoidolla säästettäisiin hänen mukaansa paljon enemmän kuin mitä siihen tuhlataan. -Ajatellen jo pelkästään meidän asiakkaitamme, joista useat ovat oman kuntansa suurimpia veronmaksajia, olisi tämä hoito ehdottoman tärkeää saada kaikkien käyttöön. Suomessa alkoholisteja ei hoideta, meillä on ainoastaan päihdehuolto, joka on perustavaa laatua oleva ongelma. Minnesota-hoidon kustannukset eivät päätä huimaa, sillä perushoito (vähintään 28 vuorokautta Lapualla), terapiapainotteisella täysihoidolla maksaa vain 6500€. -Tämä on kansantaloudellisestikin merkittävää, sillä yksi alkoholismin aiheuttama haimatulehduksen hoito maksaa yhteiskunnalle noin 20 000 euroa kaikkine sivukustannuksineen, jolloin myös verotulot jäävät saamatta, Simo Seppelin painottaa loppuun. www.minnesota-hoito.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 KOKEMUKSESTA YHDESSÄ KEHITTÄEN Aspa-säätiön Tandem-hankkeessa on meneillään viimeinen toimintavuosi. Lähtökohtana on ollut kansallisen Mieli 2009-ohjelman edellyttämä käyttäjälähtöisyys mielenterveys- ja päihdepalveluissa, jolloin kuntoutujien omia kokemuksia palveluista hyödynnetään. Näin kuntoutujilla on ollut mahdollisuus saavuttaa aktiivinen rooli palvelujen kehittäjinä. Hankkeen taustalla on ollut tavoite helppokäyttöisistä, helposti saavutettavista ja taloudellisesti kestävistä mielenterveys- ja päihdepalveluista. Selkeät käyttäjälähtöiset palvelut Nykyiset palvelujärjestelmät ovat pirstaleisia. Seudulliset palvelukuvaukset ovat auttaneet alueilla tunnistamaan hyvät ja säilytettävät palvelukokonaisuudet sekä järjestelmän aukkokohdat. Projektin pilottikunnissa palvelukuvaukset työstettiin monitoimijaisissa tapaamisissa hyödyntäen Asumisen palvelujen nelikenttä-arviointia. Konkreettisesti palvelukuvaukset ovat nykyisin niin kuntoutujien kuin ammattilaistenkin käytettävissä asiakaslähtöisinä mielen hyvinvoinnin palvelujen palveluoppaina Lieksassa, Raumalla ja Äänekoskella. Oppaiden kuvitusten toteutuksissa työllistettiin myös paikallisia palvelunkäyttäjiä. Vertailemalla parempaa Projektin Kehu-kadehdikehitä vertailukehittämisen prosessissa kuudesta pilottikunnasta muodostettiin kolme paria. Alueellisen työskentelyn jälkeen tapahtuneet vertailutapaamiset toivat uutta näkökulmaa palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Vertailemalla saatiin kokemuksia hyvistä ja toimivista käytännöistä. Prosesseissa kannustettiin erityisesti kokemusasiantuntijoiden osallistumista työskentelyyn. Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet vertailuun merkittävän panoksen suoralla palautteella palvelun järjestäjille ja tuottajille. Useimmat alueista nostivat työskentelyn perusteella omiksi kehittämisen painopistealueikseen mielenterveyskuntoutujien asumisen tukemiseen kotiin vietävien palvelujen avulla, matalan kynnyksen palvelujen kehittämisen sekä kokemusasiantuntijatoiminnan tehokkaamman hyödyntämisen. Kesäkuussa 2015 Tampereella pidetyssä Kehu- kadehdi- kehitä seminaarissa panelistit valottivat kokemuksiaan yhteiskehittämisestä. Yhdessä kehittäminen Projektissa saadun kokemuksen mukaan palveluntuottajien keskinäinen tuntemus tai vähintään tietämys toisistaan on avain sujuviin palveluketjuihin, joissa palvelunkäyttäjät tullaan huomioimaan heidän tarpeidensa mukaisesti. Julkisen-, yksityisen- ja Mielen hyvinvoinnin palveluoppaissa palvelut ovat selkeästi löydettävissä. kolmannen sektorin välisellä yhteiskehittämisellä ja yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa synergiaetuja ja taloudellisesti kestävämpiä ratkaisuja. Alueiden keskinäiset vertailut antavat ajatuksia uudenlaisille toimintatavoille mutta myös tukea hyviksi koettujen tapojen säilyttämiselle. Tietoisuus kokemusasiantuntijuudesta kasvoi projektin aikana niin ammattilaisten kuin mielenterveyskuntoutujienkin keskuudessa. Kuntoutujien tietoisuuden kasvu näkyi selkeästi aikaisempaa suurempana mielenkiintona sekä kokemusasiantuntijatehtäviä että kehittämiseen liittyviä tehtäviä kohtaan. Sanasopukka- näyttely jatkaa projektin jälkeen kiertämistä Koulutetut kokemusasiantuntijat ry:n hallinnassa. (Kuva Anni-Helena Leppälä) Projektin jälkeen Projektin saavuttaessa päätepisteensä pitäisi jotakin jäädä elämäänkin. Tandem jättää jälkensä konkreettisimmin Mielen hyvinvoinnin palveluoppaissa. Kokemuskertomusten keräämiseen kehitetty Sanasopukka- teltta näyttelyn muodossa jatkaa myös kiertämistä Koulutetut kokemusasiantuntijat KoKoA ry:n toimesta. Projektista tuotetut videot ovat myös katsottavissa Aspa-säätiön kotisivujen kautta. Vertailukehittämisen pareista Rauma- Raahe sekä JämsäÄänekoski pitivät kuntien välistä yhteiskehittämistä hyödyllisenä ja niiden kehittämisryhmät tapaavatkin jatkossa ilman projektia vahvasti palvelunkäyttäjiä kuunnellen. Aspa-säätiö, Tandem- projekti, www.aspasaatio.fi/tandem. Teksti: Ritva Eronen, Jaana Kaasinen ja Päivi Kirjavainen. 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Etsivä omaistyö - malli ammattilaisten työvälineeksi ”Huoli puheeksi - ikääntyvien omaisasia sanoiksi” Väestön ikääntyvän osuuden kasvaessa myös ikääntyviä (60+) mielenterveys- ja päihdeomaisten määrä kasvaa. Tällaisessa omaistilanteessa olevien asiakkaiden tunnistamiseksi ja tukemiseksi on Pirkanmaalla kehitetty Etsivä omaistyö -malli, jota ammattilaiset voivat käyttää työvälineenään tässä tehtävässä. Etsivä omaistyö –malli on sosiaali- ja terveydenhuollon matalan kynnyksen toimipaikkojen sekä seurakunnan ammattilaisten käyttöön suunnattu työväline. Etsivä omaistyö -malli on kehitetty Etsivä omaistyö -projektissa (2012 - 2015) yhteistyössä ammattilaisten ja ikääntyvien mielenterveys- ja päihdeomaisten kanssa. Projekti toteutetaan osana Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n toimintaa ja projektin rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. - Projektissa kehitetään ja juurrutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön Etsivä omaistyö – malli, jonka avulla ammattilaiset voivat tunnistaa ikääntyvien asiakkaidensa omaistilanteet. Eli ne tilanteet, joissa ikääntyvää asiakasta huolettaa tai kuormittaa läheisen mielenterveyteen ja / tai päihteiden käyttöön liittyvät asiat. Tunnistamisen lisäksi malli tarjoaa keinoja ikääntyvien asiakkaiden tukemiseen omaisena olemisen elämäntilanteessa, projektivastaava Mari Helin-Tuominen kertoo ja jatkaa: - Projektissa on tehty aktiivisesti yhteistyötä ammattilaisten ja ikääntyvien omaisten kanssa. Etsivä omaistyö-mallin kehittäminen osaksi matalan kynnyksen peruspalveluita -Projektin päätavoitteina on, että ikääntyvät omaiset tunnistetaan ja he saavat tarvitsemansa tuen osana matalan kynnyksen palveluita. Tämä parantaa heidän selviytymistään arjessa ja samalla myös heidän elämänlaatuaan. Turvattomuuden tunne ja syrjäytymisen kokemus vähenee, HelinTuominen sanoo. -Ikääntyvällä omaisella tarkoitamme 60 vuotta täyttänyttä asiakasta, jota huolettaa tai kuormittaa läheisen mielenterveyteen tai mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat. Jo huoli tilanteesta riittää asian puheeksi ottamiseen ja tuen saamiseen. Koska omaiset ovat riskiryhmässä kuormittua ja sairastua itse masennukseen, on tärkeää tunnistaa heidän omaistilanteensa myös matalan kynnyksen toimipaikoissa ja tarjota heille heidän tarvitsemansa tuki. Läheisen mielenterveys- ja päihdeongelmien yhtäaikaisuus ilmenee usein omaistenkin tilanteiden monimutkaistumisena. Tilanne kuormittaa monesti omaisia niin psyykkisesti, sosiaalisesti kuin fyysisestikin. Lisäksi erityisesti silloin kun läheisellä on päihdeongelmaa, voi tilanteeseen liittyä myös lähisuhdeväkivaltaa ja sen uhkaa. Ikääntyvien omaisten kokemuksissa tulee usein esille vaikeus tunnistaa ja myöntää tilanne sekä ottaa huolta puheeksi. Myös oman roolin määrittäminen läheisen rinnalla voi olla vaikeaa. Ikääntyviltä omaisilta onkin tullut toive, että ammattilaiset tunnistaisivat heidän omaistilanteensa ja ottaisivat sen puheeksi sekä tarjoaisivat heille tukea. Toisaalta taas ammattilaiset ovat tuoneet esille, että he kokevat tarvitsevansa koulutusta ja tukea voidakseen tunnistaa ikääntyvien asiakkaidensa omaistilanteen ja voidakseen tarjota tukea näihin omaistilanteisiin. Ammattilaiset ovat kokeneet, että asiakkaan omaistilanteen tunnistamiseen ja tukemiseen tarvittaisiin työväline, Helin-Tuominen kertoo. Ammattilaisilla tulee olla valmiudet tunnistaa ja tarjota tukea ikääntyville omaisille - Olemme järjestäneet eri puolilla Pirkanmaata 11 koulutusryhmää, joihin on osallistunut 110 ammattilaista. Maksuton ja käytännönläheinen koulutus on tarjonnut ajankohtaista tietoa ikääntyvien omaisten tilanteista ja tuen tarpeista sekä tukea ja työvälineitä työhön ikääntyvien omaisten parissa. Kun koulutusryhmäläisten kanssa asiaa on yhdessä käsitelty ja harjoiteltu, he ovat tunnistaneet omaistilanteita enemmän kuin aikaisemmin, Helin-Tuominen kertoo. Ikääntynyt asiakas tulee kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi -Koulutusryhmiimme osallistuneilla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on ollut asiakastyöstä kumpuava tarve ja halu lisätä omaa omaistyön osaamista ja saada käytännön keinoja omaisten tukemiseen. Usein ammattilaiset ovat kertoneet havainneensa, että ikääntyvän asiakkaan elämäntilanteessa on jotain pielessä, joka olisi hyvä ottaa puheeksi, mutta ammattilaisen epävarmuus keinoista voi estää tämän. -Ammattilaisilla on jo olemassa olevaa tietoa, taitoa ja osaamista. Moni heistä onkin hyötynyt siitä rohkaisusta, jota he ovat koulutusryhmässä saaneet. Jo tilanteen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen sekä aito kohtaaminen keskustellen ovat usein riittävä tuki omaiselle. Toisinaan tätä täydennetään Projektivastaava Mari HelinTuominen tiedon antamisella, taitojen hiomisella sekä palveluohjauksella, Helin-Tuominen toteaa. Malli tarjoaa työkalun asiakkaiden tukemiseen omaisena olemisen elämäntilanteessaan - Ammattilaisten käyttöön suunniteltu Etsivä omaistyö –malli, sen käyttöön opastava käsikirja sekä ikääntyville omaisille suunnattu Hyvinvoinnin ABC -harjoituskirja julkaistaan marraskuussa 2015. Malli on työväline, jota käyttäen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa toimivat ammattilaiset pystyvät tunnistamaan ikääntyvän asiakkaansa mielenterveys tai päihdeomaistilanteen sekä tarjoamaan tukea omaistilanteessa olevalle ikääntyvälle asiakkaalle. Mallissa on kolme omaistilanteen tunnistamiseen ohjaavaa kysymystä: Miten sinä jaksat arjessa, millaisia huolia tai mieltä painavia asioita sinulla on ja huolestuttaako tai kuormittaako sinua läheisen mielenterveys tai päihteiden käyttö. Malli on kehitetty yhteistyössä pirkanmaalaisten ikääntyvien omaisten sekä ammattilaisten kanssa. Mallin käytöstä on tullut hyvää palautetta niin ikääntyviltä omaistilanteessa olevilta asiakkailta kuin myös heitä kohdanneilta ammattilaisilta. Yhdistyksellämme on mahdollisuus perehdyttää myös uusia ammattilaisia mallin käyttöön päivän kestoisella koulutuksella, Mari Helin-Tuominen kertoo. Lisätiedustelut: Mari Helin-Tuominen puh. 040 719 9355 tai sähköpostitse mari.helin-tuominen@finfamipirkanmaa.fi. Uskontojen uhrien tuki UUT ry tarjoaa tietoa ja tukea UUT tarjoaa vertaistukea uskonyhteisöissä vaikeuksiin joutuneille ja tiedottaa ihmisoikeusongelmista uskonyhteisöjen sisällä. UUT saa vuositasolla yhteydenottoja kymmeniin eri yhteisöihin liittyen, mutta selvästi suurin osa yhteydenotoista liittyy helluntailaisiin ja muihin karismaattisen kristillisyyden ryhmiin, Jehovan todistajiin, mormoneihin sekä vanhoillis- ja esikoislestadiolaisiin. Meihin otetaan yhteyttä monenlaisiin ongelmiin liittyen, mutta tyypillisimmät yhteyttä ottavat ovat harkitsemassa eroa tai ovat irtautuneet jostain tiiviistä ja kontrolloivasta uskonyhteisöstä. Eroaminen tällaisesta yhteisöstä on joillekin vakava kriisi, jossa uudelleen arvioitavaksi joutuu lähes koko elämä: identiteetti, maailmankuva ja sosiaaliset suhteet. Toinen merkittävä yhteyttä ottava ryhmä on ne, joiden omainen, sukulainen tai muu läheinen on liittynyt tiiviiseen yhteisöön. Tarjoamme vertaistukea Suomen suurimmissa kaupungeissa toimivien vertaistukitapaamisten kautta, netissä ja puhelimitse. Netissä toimivissa ryhmissämme on useita satoja eri yhteisöjen entisiä jäseniä. Tiedotamme uskonyhteisöjen keskuudessa esiintyvistä ongelmista sosiaalisessa mediassa ja nettisivuillamme sekä olemalla yhteydessä toimittajiin, tutkijoihin ja viranomaisiin. Viime vuosina olemme kiinnittäneet huomiota esimerkiksi las- ten asemaan joissakin uskonyhteisöissä sekä Jehovan todistajien keskuudessa harjoitettuun systemaattiseen entisten jäsenten karttamiseen, mikä merkitsee monille yhteisöstä irtautuville yhteyden menettämistä perheeseen, sukuun ja elinikäisiin ystäviin. Tämän kaltainen sosiaalinen eristäminen koskee myös monia muita yhteisöjä siinä mielessä, että vaikka niissä ei ole samankaltaista kirjallista ohjeistusta ja seurakunnan johtajien toteuttamaa entisten jäsenten karttamista kuin Jehovan todistajilla, voi lopputulos olla samankaltainen: henkilön irtautuessa tiiviistä uskonyhteisöstä suhteet yhteisössä oleviin ystäviin, sukulaisiin ja jopa perheenjäseniin voivat viiletä ja joissakin tapauksissa katketa kokonaan. Tällaisella kriisillä ja sosiaalisella eristämisellä voi olla vakavia seurauksia. Se voi johtaa mielenterveydenongelmiin kuten ahdistumiseen ja masentumiseen ja sitä kautta syrjäytymiseen ja itsetuhoisuuteen. Tiiviistä uskonyhteisöstä irtautuminen on kriisi, jossa ihmiset yleensä tarvitsevat läheistensä tukea selviytyäkseen. Kuitenkin tässä tapauksessa kriisiin usein liittyy juuri läheisten tuen menettäminen. Uskonyhteisöissä tilanne saatetaan nähdä hyvin eri tavalla kuin irtautuja sen kokee. Yhteisön näkökulmasta henkilö on jättänyt heidät ja joutuu kestämään vaikeuksia, jotka ovat heidän tulkintansa mukaan synnin tekemisen, Jumalan siunauksen menettämisen ja pahojen henkivoimien aiheuttamia. Yhteisö mielestä ratkaisu ongelmaan olisi takaisin yhteisöön liittyminen, vaikka henkilö pyristelee kaikin voimin pois yhteisöstä ja voi kokea hengellisenä väkivaltana sellaisen avun, jonka tarkoituksena on saada hänet takaisin yhteisöön. Yhteisöstä irtautumisen lisäksi yhteisön jäsenyys on joillekin traumatisoivaa. Jotkut yhteisöt asettavat jäsenilleen raskaita vaatimuksia kuten yhteisön hyväksi vuodesta toiseen jatkuvaa työtä tai ehkäisykiellosta seuraavaa suurperhettä. Jotkut yhteisöt kontrolloivat jäseniään pelolla. Niiden mukaan pelastus on saatavilla vain yhteisön jäsenenä pysymällä ja sen joskus varsin yksityiskohtaisia ja henkilökohtaiseen elämään puuttuvia normeja noudattamalla. Muussa tapauksessa tiedossa on Jumalalta tulevia rangaistuksia. UUT:n vertaistukitoimintaan osallistumalla on mahdollisuus havaita, että tällaisia itseään ainoaksi oikeaksi pelastukseen johtavaksi tieksi väittäviä yhteisöjä on monia. Niissä esiintyy samankaltaisia ilmiöitä ja jäsenyys niissä sekä yhteisöistä irtautuminen voi olla samankaltainen kokemus. Vertaistuki voi tarjota perspektiiviä omiin kokemuksiin, mahdollisuuksia tutustua samankaltaisia asioita kokeneisiin ja siten sosiaalisten suhteiden rakentamista menetettyjen suhteiden tilalle. Joni Valkila, Toiminnanjohtaja Uskontojen uhrien tuki UUT ry www.uut.fi twitter.com/JoniValkila SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Syömishäiriösairauden hoito on useiden ammattilaisten, läheisten ja vertaistuen yhteistyötä Syömishäiriöt ovat kehon ja mielen sairauksia, jotka ilmenevät poikkeavana syömiskäyttäytymisenä, sosiaalisen elämän vaikeuksina sekä tunne-elämän ja fyysisen tilan muutoksina. Syömishäiriö yhdistetään usein virheellisesti vain laihuuteen. Suurin osa on joko normaali- tai ylipainoisia. Muun muassa ahmimisena, laihduttamisena, sairaalloisena liikkumisena, ylenpalttisena terveellisyyteen pyrkimisenä, jatkuvana kontrollointina tai kontrolloimattomuutena ilmenevä sairaus kaihertaa, kaventaa elämää ja muuttaa ihmistä vieden voimat. Sairastuneen itsensä lisäksi syömishäiriö vaikuttaa myös läheisiin. Syömishäiriöliitto SYLI ry tekee arvokasta työtä niin tiedon tuottamiseksi ja jakamiseksi, hoidon ja kuntoutuksen edistämiseksi ja vertaistukitoiminnan järjestämiseksi. SYLI ry edustaa syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään. Liiton tehtävänä on lisätä kokemukseen perustuvaa syömishäiriötietoutta. Vuonna 1998 perustettu Etelän-SYLI on Syömishäiriöliiton alueyhdistys, joka toimii Helsingin ja Uudenmaan alueella. Etelän –SYLI on Syömishäiriöliiton ja Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Etelän-SYLI tekee yhteistyötä hoitopaikkojen ja muiden järjestöjen kanssa. Yhdistyksellä on kaksi työntekijää, toiminnanohjaajat Uura-Liina Lahti ja Kaisa Lehtonen. Syömishäiriöt tarjoavat pakopaikan tunteista ja todellisuudesta -Syömishäiriön alkamisen tunnistaminen on usein vaikeaa, koska syömishäiriöön sairastuminen on pitkä prosessi. Sairastunut pyrkii myös salaamaan oireensa. Tunnistaminen tapahtuukin usein vasta, kun oireet alkavat haitata normaalia arkea. Sairastuneen elämässä syöminen ei ole enää luonnollinen osa päivärutiineja, vaan siihen sisältyy pakkoa, hallinnantunteen menettämistä, pelkoa, kieltäytymistä, itseinhoa ja ahdistusta, Uura-Liina Lahti kertoo. -Syömishäiriöt ovat melko tavallisia ja hyvin monimuotoisia sairauksia. Oli kyseessä sitten anoreksia, bulimia, epätyypillinen syömishäiriö tai BED (binge eating disorder), Etelän-SYLI ry:n toiminnanohjaajat Uura-Liina Lahti vasemmalla ja Kaisa Lehtonen. sairastuneen elämässä ruoka ja syöminen sisältävät arvoja ja määreitä, joilla mitataan onnistumista ja epäonnistumista, Kaisa Lehtonen määrittelee. -Vaikka valtaosa syömishäiriöön sairastuneista toipuu, vakavimmillaan syömishäiriöt voivat olla hengenvaarallisia. Vakavimmissa syömishäiriöissä kuntoutuminen on useiden vuosien prosessi. Näkyvät oireet saattavat jäädä pois ja paino normalisoitua suhteellisen nopeasti, mutta mielen Kun Kun yksi sairastuu, yksi sairastuu, monen maailma muuttuu Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu monen maailma muuttuu Mielenterveysomaiset Pirkanmaa ‐ FinFami ry Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry Mielenterveysomaiset Pirkanmaa ‐ FinFami ry Vuonna 1988 1988 perustettu edistäen eri‐ Vuonna perustettuyhdistys yhdistystoimii toimiiPirkanmaalla Pirkanmaalla edistäen Vuonna omaisten 1988 perustettu yhdistys ja toimii Pirkanmaalla edistäen eri‐ on ikäisten hyvinvointia selviytymistä, kun läheisellä eri-ikäistenomaistenhyvinvointiajaselviytymistä,kunläheisellä ikäisten omaisten hyvinvointia ja selviytymistä, kun läheisellä on mielenterveys‐ tai mielenterveys‐ ja päihdeongelma. onmielenterveys-taimielenterveys-japäihdeongelma. mielenterveys‐ tai mielenterveys‐ ja päihdeongelma. Tapaatko työssäsi ikääntyviä (60+) asiakkaita? Tapaatko työssäsi ikääntyviä (60+) asiakkaita? Tapaatko työssäsi ikääntyviä (60+) asiakkaita? Yhdistyksessä kehitett kehitetty Etsivä omaistyö tarjoaa välineitä Yhdistyksessä y Etsivä -malli tarjoaa välineitä Yhdistyksessä kehitetty Etsivä omaistyö omaistyö ‐malli ‐malli tarjoaa välineitä tunnistaa ikääntyvän asiakkaan mielenterveys‐ ja tunnistaa asiakkaan mielenterveys- ja päihdeomaistunnistaa ikääntyvän ikääntyvän asiakkaan mielenterveys‐ ja päihdeomaistilannetta. Työmalli tarjoaa myös välineitä tukea tipäihdeomaistilannetta. lannetta. Työmalli tarjoaa myös välineitä tukea omaisti lanvälineitä omaistilanteessa olevaa Työmalli ikääntyvää tarjoaa asiakasta. myös Työmalli ja siihen tukea teessa olevaa ikääntyvää asiakasta. Työmalli ja siihen laaditt u omaistilanteessa olevaa ikääntyvää asiakasta. Työmalli ja siihen laadittu kirjallinen materiaali löytyy www.innokyla.fi ‐ Työtila 2121092: laadittu kirjallinen materiaali löytyy www.innokyla.fi ‐ Työtila 2121092: kirjallinen materiaali löytyy www.innokyla.fi Työtila 2121092: Mielenterveysomaiset Pirkanmaa ‐ FinFami ry. - Lisätiedot mallista Mielenterveysomaiset Pirkanmaa ‐ FinFami ry. Lisätiedot mallista Etsivä omaistyö ‐projektin projektivastaava Mari Helin‐Tuominen puh. MielenterveysomaisetPirkanmaa-FinFamiry.Lisäti edotmallista 040 719 9355 tai mari.helin‐tuominen@finfamipirkanmaa.fi. Etsivä omaistyö ‐projektin projektivastaava Mari Helin‐Tuominen puh. Etsiväomaistyö-projektinprojektivastaavaMariHelin-Tuominen 040 719 9355 tai mari.helin‐tuominen@finfamipirkanmaa.fi. puh.0407199355taimari.helin-tuominen@fi Lisätiedot yhdistyksestä nfamipirkanmaa.fi. finfamipirkanmaa.fi ja Omaisneuvonta puh. 040 722 4292. Lisätiedot yhdistyksestä Lisätiedot yhdistyksestä finfamipirkanmaa.fi ja Omaisneuvonta puh. 040 722 4292. finfamipirkanmaa.fi jaOmaisneuvontapuh.0407224292. toipuminen ja häiriintyneistä ajatuksista irtipääseminen voi kestää pitkään. On tärkeää, että sairastuneelle annetaan aikaa parantua, Lehtonen korostaa. Vertaistuki voi parhaimmillaan täydentää syömishäiriöhoitoa yhtenä tärkeänä elementtinä - Toimintaamme rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Meidän kahden vakituisen toiminnanohjaajan lisäksi toiminnassa on mukana lähes 30 vapaaehtoista työntekijää, joiden rooli on vahvasti tukityössä, Lahti kertoo. - Etelän-SYLIn vertaistuki on ollut monelle syömishäiriöstä toipuvalle sekä sairastavan läheiselle tärkeä apu. Läheisen rooli toipumisen tukijana ei ole helppo, mutta sitäkin tärkeämpi. Läheiset ovat kokeneet saaneensa yhdistykseltämme paitsi vertaistukea, myös tietoa sekä kokemuksia siitä, miltä sairaus tuntuu. Yhdistyksessä on mukana paljon ihmisiä, jotka ovat sairastaneet ja toipuneet, kääntäneet kokemuksen voimaksi ja toimivat nyt toisten vertaistukena. Eri kohdissa toipumista olevat vertaisryhmäläiset antavat toisilleen voimaa ja toivoa paranemisesta, jopa silloin, kun oma tilanne tuntuu täysin lukkiutuneelta, Lahti vakuuttaa. Parantuminen vaatii ammattilaisen ja lähimmäisen tukea Syömishäiriöiden hoito on useiden ammattilaisten sekä potilaan ja perheen yhteistyötä. On tärkeää, että sairaus tunnistetaan, ja että potilas kokee muiden olevan hänen apunaan ja yhdessä hänen kanssaan kamppailemassa syömishäiriö tä vastaan. -Sosiaali-ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat ensisijaisessa asemassa tukemassa sairaudessa ja ohjaamassa oikeanlaisen avun piiriin. Yhdistyksellemme onkin tärkeää tehdä yhteistyötä hoitopuolen ammattilaisten sekä muiden mielenterveysalan toimijoiden kanssa, Lehtonen sanoo. - Tulemme mielellämme kertomaan yhdistyksestämme sekä jakamaan kokemuksiamme syömishäiriöstä toipuneina tai läheisenä vierellä kulkeneena. Järjestämme myös virkistystä sekä luentoja, joilla käsitellään itsetuntoa tukevia teemoja. Me emme kysele diagnoosia tai arvota ihmisiä painon tai oireilun mukaan. Meille on tervetullut jokainen, joka on huolestunut omasta syömiskäyttäytymisestään, Kaisa Lehtonen sanoo. -Viestimme on, että syömishäiriö sairaudesta toipuminen on mahdollista ja toivoa on – ihan jokaisella. Kokonaisvaltaisessa elämäntavan muutoksessa ihminen voi toipua täysin ja saada uusia terveitä keinoja käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan, Uura-Liina Lahti määrittelee. Yhteystiedot: Etelän-SYLI ry Tallberginkatu 1 C 115 00180 Helsinki www.etelansyli.fi info@etelansyli.fi 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS LIIKUNNAN ILOA -hanke Lievästi muistisairaiden kuntoutus ja vertaistuki yhteistyössä HJK:n kanssa Sonera Stadionilla Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 9.30 Liikuntaosuus Sonera stadionilla sisältää voima- ja tasapainoharjoittelua sekä kehonhuoltoa Lounas stadionin ravintola Bolliksessa (omakustanteinen) Iltapäivällä viriketoimintaa Päivä päättyy klo 14 Tervetuloa mukaan iloiseen ryhmään! lisätiedot: fysioterapeutti Krista Karhumäki puh. 040-9022255 A-klinikkasäätiö • koulutusta • työnohjausta • työyhteisön valmennusta Sanna Sari Jukka Marianne Marja-Liisa Pekka Sari Touru Sanna Pyhälä psykiatrian ja päihdetyön sairaanhoitaja, psykoterapeutti sari.touru@a-klinikka.fi psykiatrian ja päihdetyön sairaanhoitaja, ETK-kouluttaja sanna.pyhala@a-klinikka.fi • • • • • • • • • • motivoiva kohtaaminen päihde- ja mielenterveystyö päihdetietous kannabis päihde- ja mielenterveystyö päihdetietous kannabis ikääntyneiden päihteidenkäyttö hätäensiapukoulutus ensiapukoulutus Tilaa työryhmällesi Pirkanmaalta • koulutusta • työnohjausta • työyhteisön valmennusta ENSIAPUKOULUTUS Kuva: Klaus Olsen Jukka Oksanen YTM, sosiaaliterapeutti, kouluttaja, työnohjaaja jukka.oksanen@a-klinikka.fi • • • • • • • • • motivointi työvälineenä alkoholi ja huumeet päihde- ja mielenterveystyö sosiaalinen mielenterveystyö aine- ja toiminnalliset riippuvuudet työelämän päihteet ja työhyvinvointi kriisi- ja muutostyö ryhmänohjausvalmennus tunne-elämän häiriöt Pekka Salmela ylilääkäri, psykiatri, psykoterapeutti pekka.salmela@a-klinikka.fi • yleistä päihteistä: huume- ja päihdetietous • riippuvuus – himo – ongelmat • päihdehoidon käytännön näkökulmia • kaksoisdiagnostiikka: samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat • päihteidenkäyttäjä poliklinikan asiakkaana • vanhene viisaasti: ikääntyminen ja päihdeongelmat • alkoholismi ja psykososiaalinen hoito • kannabis yleistyy: nopeat interventiot terveydenhoidossa • nuoret tytöt ja huumeet LISÄKSI AIHEINA • ensiapukortti • peliriippuvuus • korva-akupunktio • kannabis • korvaushoitopotilas terveysasemalla Ensiapukurssilta saat perusvalmiudet ensiavun antamiseen. Kurssin suorittanut saa EA 1 -kortin, joka on voimassa kolme vuotta. Kaksipäiväinen koulutus (16 h). Sisältö: • • • • • • • • auttamistoiminta onnettomuudessa tai sairaskohtauksessa hätäensiavun perusteet tajuttomalle annettava peruselvytys vierasesine hengitysteissä verenkierron häiriötila (sokki) tavallisimmat sairaskohtaukset haavat, palovammat ja sähkön aiheuttamat vammat nivelvammat, murtumat ja myrkytykset Tilaukset ja tiedustelut: A-klinikkasäätiö Tampereen koulutusosasto Sumeliuksenkatu 13 A 2, 33100 Tampere koulutussihteeri Marja-Liisa Lahtiperä, puh. 045 6579 010 koulutus.tampere@a-klinikka.fi A-klinikkasäätiö SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Mielen voimaa & sydämen rauhaa Elämän moniulotteisuus iloineen ja suruineen näkyy myös vanhetessamme. Vanhuuteen liittyy yhtäältä muutoksia ja menetyksiä, mutta myös rikas elämänkokemus ja sen tuoma voima. Erilaisissa muutos- ja kriisivaiheissa oma psyykkinen tasapainomme voi joutua koetukselle. Omat voimat eivät yksinään aina riitä selviytymiseen, vaan tarvitaan muilta saatavaa apua, sosiaalista tukea sekä rinnalla kulkemista psyykkisen tasapainon ennalleen palauttamiseksi. Muutokset ja menetykset heijastuvat mielen hyvinvointiin. Mielen hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat jääneet katveeseen yleisessä ikääntymistarkastelussa. Esillä ovat vahvemmin olleet ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn tukemisen sekä palveluiden ja hoidon kysymykset. Iäkkäiden ihmisten omien kokemusten tarkastelu ja heidän äänensä kuuleminen on tärkeää vanhuuden erityisyyden tunnistamiseksi. -Iäkkäiden ihmisten oma näkökulma tähän teemaan on jäänyt syrjään, eikä heidän välttämättä ole helppoa puhua mielen terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Ikäihmisten omat näkemykset arjessa voimaa antavista asioista ja tarkoituksellisuuden kokemusta tuottavista tekijöistä sekä heidän keinonsa sopeutua elämänmuutoksiin ovat avaimia mielen hyvinvoinnin tarkasteluun, TunneMieliprojektin projektipäällikkö Tarja Levo toteaa. - Mielenterveys voidaan ajatella elämäntaidon käsitteenä ja voimavarana, joka auttaa meitä selviämään elämän solmukohdista. Vanhuus on luonnollinen osa elämää eikä sen mukanaan tuomat muutokset ja niihin liittyvät menetykset sinänsä uhkaa tasapainoisen ihmisen mielenterveyttä. Muutokset voivat olla riskitekijöitä kuitenkin silloin, jos ihmisellä on esimerkiksi menneisyydessään käsittelemättömiä tai ratkaisemattomia asioita. Myös yhteiskunnassa valitseva asenne vanhuutta kohtaan voi lisätä mielen hyvinvointia uhkaavaa kuormitusta, Levo sanoo. -Läheisten menettäminen, yksinäisyys, huono terveys, suru, dementia tai masennus on tyypillisiä esimerkkejä ongelmista ja vastoinkäymisistä, jotka voivat aiheuttaa epämieluisia tunnetiloja ja rasittaa mieltä. Ikääntyminen tuo mukanaan myös luonnollisia muutoksia sosiaalisiin suhteisiin. Riittävästi henkisiä voimavaroja ja henkistä joustavuutta omaava sekä sosiaalista tukea saava ikääntyvä kykenee useimmiten palauttamaan mielen tasapainon kriisien jälkeen. Toivo ja myönteinen ajattelu auttavat myös käsittelemään ja hallitsemaan elämään liittyvää ajoittaista ahdistusta ja selviämään vaikeiden aikojen yli, Tarja Levo määrittelee. -Ikääntyneidenkin ihmisten kohdalla tulisi kiinnittää huomiota enemmän niihin voimavaroihin ja mahdollisuuksiin joita vielä on jäljellä kuin niihin mitkä ajan myötä menetämme, Levo jatkaa. Vapaaehtoisuudessa voimaa -Vapaaehtoisen kanssa toimiminen on osoittautunut hyväksi tavaksi tukea iäkkään ihmisen aktiivisuutta, sosiaalisen verkoston säilyttämistä sekä mielen hyvinvointia. Elämässä tulee aina eteen tilanteita, joissa omat voimat eivät riitä. Näissä tilanteissa tarvitaan rinnalla kulkijaa, tukijaa, joka auttaa eteenpäin. Vapaaehtoinen on monelle ikääntyvälle ainoa, jonka kanssa voi jakaa surun ja menetyksen. Moni ikääntyvä elää tänä päivänä yksin, kaukana omaisistaan. Hänen luonaan käyvä vapaaehtoinen tuo iloa elämään, auttaa kotoa ulos, houkuttaa liikkumaan, Olen onnellinen tänään huomasin sen. Paljonhan sitä sain, mitä elämältä hain. Joskus kuoppainen tie elon Kultalaan vie. Ja auringon kohtaa, se pilven takaakin hohtaa. Elämä lahja on korvaamaton. Iloitsen hetkistä muruista pienistä. -Kirsti Peltoniemi- toimii asiointiapuna, haastaa mukaan saamaan uudenlaisia kokemuksia ja herättää uusia ajatuksia, Levo täsmentää. - Kyky ymmärtävään ja hyväksyvään vuorovaikutukseen ja läsnäolontaito ovat tärkeitä jokaiselle vapaaehtoiselle. Vapaaehtoistoiminta edistää niin avun saajan kuin auttajankin mielen hyvinvointia ja ehkäisee monella tapaa ongelmien syntymistä jo ennakolta. On kyse sitten elämän iloista tai suruista, onnistumista tai haasteista vapaaehtoistoiminnalla ja vapaaehtoisilla on merkittävä rooli ikääntyvän mielen hyvinvoinnin edistämisessä ja tukemisessa. - Eläkeliittoon kuuluu yli 400 yhdistystä, joista valtaosassa tehdään auttavaa vapaaehtoistoimintaa, Levo mainitsee. Vapaaehtoistoiminta antaa mahdollisuuden tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi - TunneMieli-projekti kehittää ja tukee yli 50-vuotiaiden vapaaehtoisten tekemää mielen hyvinvointia edistävää toimintaa toimintakyvyltään heikentyneiden ja erilaisten elämän muutos- ja kriisivaiheita elävien ikääntyvien kanssa. Projekti antaa tietoa mielen hyvinvointia vahvistavista ja uhkaavista tekijöistä, rohkaisee vapaaehtoisia mielen hyvinvointia edistävään toimintaan ja kehittää uudenlaisia toimintamuotoja. Lisäksi TunneMieli-projekti pyrkii tukemaan vapaehtoisten omaa jaksamista. -Valituilla pilottipaikkakunnilla olemme kehittäneet mielen hyvinvointia edistäviä ja käytännön vapaaehtoistoimintaan soveltuvia työtapoja, mm. Tehdään yhdessä –luontoaiheisen ryhmätoiminnan sekä Mun tarina ja Sun tarina – toiminnallisen ryhmätoiminnan menetelmän, Levo selvittää. - Ikääntyneiden mielen hyvinvointi-teeman alla teemme vahvaa yhteistyötä mm. Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hankkeen, Vanhusja Lähimmäispalveluliiton Etsivä Mieli-hankkeen ja Eläkkeensaajien keskusliiton Elinvoimaa-hankkeen kanssa. Yhteistyössä järjestetään mm. Mielellään-seminaarit Lappeenrannassa 16.2.2016 ja Oulussa 12.4.2016 Levo kertoo. TunneMieli koulutukset -TunneMieli -hanke järjestää mm. aluekoulutuksia, TunneMieli vapaaehtoistoiminnan perus- ja jatkokursseja sekä Tehdään yhdessä -koulutuksista. Tämän lisäksi TunneMielihanke järjestää yhdessä muiden Eläkeliiton toimintojen ja hankkeiden kanssa vapaaehtoisten hyvinvointia ja jaksamista tukevia tapahtumia eri puolella Suomea. Kursseille voi hakea kaikki 50+ -ikäiset ikääntyneiden parissa toimivat vapaaehtoiset, Tarja Levo selvittää. Hyvään ikääntymiseen kuuluu mielen hyvinvoinnistahuolehtiminen. Erilaisissaelämänmuutos-jakriisivaiheissaomajaksaminenvoiollakuitenkinkoetuksellajamonikaipaaapua. Vapaaehtoistoiminnallavoidaantukea inhimillistäjahyväävanhenemistaja silläontärkeäosamyösmielenhyvinvoinninedistämisessä.TunneMieli- projekti(2012-2016)onRaha-automaatti yhdistyksenrahoittamaajaEläkeliittory:nhallinnoimaatoimintaa,jonkatavoitteenaonkehittääjatukea50+ -ikäistenvapaaehtoistentekemäämielenhyvinvointiaedistäväätoimintaa ikäihmistenparissa.TunneMieli-projektintoimintaanjahankkeessakehitettyihinvapaaehtoistyönmenetelmiinvoitutustuawww.tunnemieli.fisivuilla. Lisätietoja: projektipäällikköTarjaLevo,puh.0407257410taitarja.levo@elakeliitto.fi 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Fidelix rakennusautomaatio- ja turvajärjestelmät Fidelix on voimakkaasti kasvava kotimainen rakennusautomaatio- ja turvajärjestelmiä kehittävä ja myyvä yritys. Fidelixin palveluksessa Suomessa on tällä hetkellä n. 130 henkeä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Vantaan Varistossa ja aluekonttorit Turussa, Tampereella, Vaasassa, Kokkolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä, Oulussa sekä Mikkelissä. Yhtiön edistyksellinen tekniikka ja palvelukonsepti perustuvat avoimiin rajapintoihin ja joustavaan osa-järjestelmien yhdistettävyyteen. Fidelix kehittää aktiivisesti tuotteitaan ja palveluitaan vastaamaan nykyrakentamisen haasteita. Pyrkimyksenä on tarjota innovatiivisia tuotteita ja palveluita. Merkittävä osa Fidelixin tuotteista menee vientiin. OivaCare-järjestelmä Fidelix on toiminut noin 25 vuotta rakennus- ja automaatiomarkkinoilla, yli 10 000 projektissa. Osaaminen on vahvaa. Viiden vuoden ajan kehitimme ja testasimme hoiva-alan asiantuntijoiden avustuksella turvajärjestelmäratkaisua ja sen tuloksena, vuosi sitten, OivaCare oli valmis markkinoille. Nyt olemme tehneet muutaman vuoden ajan tehostetun palveluasumisen kohteeseen erilaista valvonta- ja hälytysteknologiaa, kertoo turvallisuusliiketoiminnan osastopäällikkö Antti Koskinen. Nyt Fidelix on julkaissut OivaCare-tuotteiston ja tuonut sitä aktiivisesti markkinoille. jossa voi olla hoitakutsu-, kulunvalvonta-, ovivalvonta-, ovipuhelin- ja päällekarkausjärjestelmät. OivaCare yhdistää monta osajärjestelmää yhden käyttöliittymän ja pääjärjestelmän alle. Tätä kautta on saatu helppokäyttöinen järjestelmä ja samalla kaikki tarvittavat palvelut saa yhdestä paikasta. Koska olemme suunnitelleet tämän järjestelmän itse, meiltä saa heti ammattitason tukea, Koskinen mainitsee. tarvitaan erityinen anturi tai jokin erityinen valvottava asia, voimme liittää sen meidän järjestelmään. Haemme jatkuvasti markkinoilta kolmannen osapuolen valmistamia teknisiä järjestelmiä ja liitämme niitä meidän ratkaisutarjontaan. Tämä mahdollistaa sen, että pystymme tarjoamaan hyvin laajalla skaalalla erilaisia asioita asiakkaille, Koskinen mainitsee. Yksi merkittävin järjestelmään liittyvä kehitysaskel on Koskisen mukaan mobiilipuoleen panostaminen, koska hoitajan työ on liikkuvaa. -Järjestelmä ei vähennä välttämättä hoitajan varsinaista työtä, mutta se toimii työn tukena. Järjestelmä ei saa häiritä tai monimutkaistaa töiden hoitamista. Järjestelmää voidaan käyttää matkapuhelimella, tabletilla tai PC:llä sekä näiden yhdistelmällä. kulmasta, yökkö pystyy OivaCaren avustamana hallitsemaan usean rakennuksen kiinteistöjä/ kokonaisuuksia. On olemassa esimerkiksi asumispalveluyksiköitä, joissa on kuusi rakennusta ja vain yksi yökkö. OivaCare antaa yökölle tarkkaa tietoa ja tarvittaessa hälytyksen, mikäli jossain rakennuksessa tapahtuu jotain poikkeavaa. Tätä kautta yksi ihminen pystyy hallitsemaan melko isojakin kokonaisuuksia, Koskinen toteaa. Joissakin kohteissa on myös toimintoja, joiden kautta veden- tai sähkönsyöttö voidaan katkaista yön ajaksi. Näitäkin toimintoja voidaan kontrolloida ja hallita OivaCare-käyttöliittymän kautta. -Tähän mennessä olemme toimittaneet OivaCare-järjestelmiä pääasiassa vammaispuolelle. Kaikista tyypillisin toimittamamme toiminto on hoitajan päällekarkaushälytys. Hälytys välittyy käyttöliittymään sekä kaikille hoitajille. Hälytyksen yhteydessä tulee tieto, jossa kerrotaan mistä hälytys on tullut, jolloin apu saadaan nopeasti oikeaan paikkaan. Myös ovivalvonta on ehdoton, mikäli yökkö hallitsee useampia rakennuksia. KEVENNYSTÄ SUURKEITTIÖTYÖSSÄ Kokonaisvaltainen sosiaalitekniikan järjestelmä -Kyse on kokonaisvaltaisesta järjestelmästä, joka on suunniteltu erityisesti palvelukoteihin ja asumispalveluyksiköihin. Yleensä järjestelmät ovat erillisiä kokonaisuuksia, Avoimet rajapinnat luovat mahdollisuuksia -OivaCaren alle saatavia järjestelmiä rajoittaa vain mielikuvitus. Pystymme tarjoamaan järjestelmiä/toimintoja aika laajalla skaalalla ja järjestelmäkokonaisuus muotoutuu aina asiakkaan sekä asumispalveluyksikön asukkaiden tarpeiden mukaan. Toimimme avoimin rajapinnoin, joka tekee OivaCaresta erittäin joustavan ja muokkautuvaisen järjestelmäkokonaisuuden. Jos me järjestelmämme alustan toimivuuteen ja kehitämme sitä aktiivisesti. Emme ole pelkästään laitetoimittaja, vaan lisäksi urakoimme pääosan kohteistamme itse. Käyttöliittymän lisäksi, pyrimme kehittämään tuotettamme mm. kaapeloinnin ja muiden rakennusaikaisiin kustannuksiin ja asennettavuuteen liittyvien seikkojen näkökulmasta, Koskinen mainitsee. RUOAN ANNOSTELUPUMPPU - Padasta astiaan nappia painamalla (juuressoseet, puurot, suurustetut kastikkeet, kiisselit) Ref. keittiöt: Riihimäen kaup. keskuskeittiö, Räätälöidyt ratkaisut Kauniaisen kaup. keskuskeittiö, palveluasumiseen Helposti skaalauHUS Ravioli, Päijät-Hämeen KS on kerätty tuva järjestelmä -Vaikka kannuksia vammaispalveluiden puolelta, -Järjestelmän skaalautuvuus Krunex Food Tech y.m. OivaCareon tämä järjestelmä helposti mahdollistaa sen, että pilvihälytysvalvontaa -Jos mietitään yökön näkö- sovellettavissa erilaisiin palveluasumisen tarpeisiin. Uskom- palvelun kautta voidaan ottaa monta eri kohdetta yhden käyt- töliittymän alle. Nämä kohteet voivat olla maantieteellisesti hyvinkin hajallaan, koska pystymme yhdistelemään eri kohteiden tietoja. Tarvittaessa pystymme rakentamaan valtakunnallisen käyttöliittymän ja tarjoamaan tietoa tätä kautta myös ylemmän tason edustajille, jolloin saadaan koontitietoa eri yksiköistä. Järjestelmämme rajapinnat mahdollistavat sen, että tietoa voidaan tarvittaessa välittää muihinkin järjestelmiin. Voimme vastaanottaa ja toimittaa tietoa ulkopuolisten tietojärjestelmien välillä, Koskinen kertoo. www.oivacare.fi RUOAN PUOLIAUTOMAATTINEN ANNOSTELUKAUHA: Ref. keittiöt: Kauniaisten kaup. keskuskeittiö, Vantaan kaupungin koulukeittiöt, Kaarinan kaup. KEVENNYSTÄ lukio, Kangasniemen kunta, Tikkurila Oy:n ANNOSTELUTYÖSSÄ: keittiö, Kokkolan sair. ravintokeskus, Nokian nousee kevyesti pakaupunginKauha uusi keskuskeittiö, Porin, Lahden, Lohjan, Orimattilan dasta jakaupunki, liukuu Satakunnan kiskossa KS, Koulutuskeskus Tavastia, Hämeenlinna ym. olevalla kelkalla GN-astian päälle, josta ruoka kallisteKATSO VIDEOLTA: taan astiaan. www.storkok.se/fi/kauhat Keventämällä näitä raskaita työvaiheita, työssä jaksaminen myöskin helpottuu. Raskaasta rutiinityöstä PURKINAVAAJA TYÖASEMA PYÖRILLÄ Ref.keittiöt:tulee Salon helpompi kaup. keskuskeittiö, ja mielekSuursuon sairaala, sairaala, käämpi Laakson ja henkilökunta Seinäjoen ruokapalvelukeskus, TAYS, vähuomaa että päättäjät Laukaan ruokapalvelukeskus ym. littävät heidän työskentelyolosuhteista hankkimalla ergonomisia työvälineitä. KEVENNYSTÄ SUURKEITTIÖTYÖSSÄ OyBRANDS TOP BRANDS AB – huippumerkit Oy TOP AB – huippumerkit Lähderanta 6 A,ESPOO 02720 ESPOO KATOSLOTA: Lähderanta 6 A, 02720 VIDE .se/fi Puh. 505 68 85 Puh. 040 505040 68 85 tor kok s . w w w t /kauha topbrands@kolumbus.fi topbrands@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/topbrands www.kolumbus.fi /topbrands Kirjoita tai soita meille, niin kerromme lähellä olevista referenssikeittiöistä. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS MundusAerOytuoSuomenmarkkinoilleNASA:n kehittŠmŠnmaailmantehokkaimmansisŠilman puhdistusteknologian. LaitepuhdistaasisŠilmastabiologisiaja kemiallisiaepŠpuhtauksia • Mikro-organismeja, viruksia, bakteereja • Home- ja sieni-itiöitä • Antibiooteille vastustuskykyisiä organismeja • Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOCs) Etujamm. • helppo käyttöönotto • vähäinen huoltotarve (ei suodattimien vaihtoa) • ei tuota otsonia • matala energian kulutus • energia- ja ympäristöystävällinen Eliminoi99.9987%laitteenlŠpiyhdenkerrankulkeutuneistakaikistaorgaanisistayhdisteistŠ. NASAonkehittŠnytlaitteessaolevanteknologianyhteistyšssŠWisconsinCenterforSpace AutomationandRobotics;UniversityofWisconsinkanssa.TeknologiakŠytšssŠeriavaruusohjelmissa,sairaaloissa,elintarviketeollisuudessajasisŠilmaongelmakohteissa. • US FDA Medical device- hyväksyntä • ETL- ja CE- hyväksyntä LaitettavuokraajamyyMundusAerOy OtayhteyttŠniinkerrommelisŠŠ! info@mundusaer.fi www.mundusaer.fi KaroLuhanka Puh+358207792730 Fax+358207792731 karo.luhanka@mundusaer.fi KariAunesneva Phone+358207792732 Mobile+358400381952 kari.aunesneva@mundusaer.fi 21 22 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Tampereen yliopiston Porin yksikkö Väylät sosiaalityön maisteritutkintoon Tampereen yliopiston Porin yksikkö on Porin yliopistokeskuksessa toimiva yhteiskuntatieteellinen opetus- ja tutkimusyksikkö, joka on osa Tampereen yliopistoa ja sen yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikköä. Porin yksikössä opetuksen ja tutkimuksen painopisteinä ovat työelämän ja hyvinvointipalvelujen kysymykset. Koulutusta annetaan ja sosiaalityön, hyvinvointipalvelujen järjestämisen sekä työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmissa. Tampereen yliopiston Porin yksikkö sai elokuussa uuden vastuuprofessorin, Timo Harrikarin, joka siirtyi Tampereen yliopistoon Helsingistä. Maisterikoulutusta Porissa -Porin yksikkö tarjoaa sosiaalityön osalta ainoastaan maisterikoulutusta. Aikaisemmin täällä on ollut tutkintokoulutusta niin, että tarjolla on ollut aine- ja perusopintoja, mutta ne on nyt siirretty avoimen yliopiston puolelle. Alalle tulee perinteisten väylien kautta yhä vähemmän ihmisiä, jonka takia pyrimme katsomaan erilaisia väyliä, joiden kautta ihmiset voisivat suorittaa sujuvasti opintojaan eteenpäin, aloittamalla eri asteilta ja päätyä lopulta jopa tutkijakoulutukseen, Timo Harrikari toteaa. Harrikarin mukaan AMKkytky on sosiaalityön alalla haastava, mutta tärkeä. Se tuottaa paljon maisterivaiheen opiskelijoista. -Pääsääntöisesti maisterikoulutukseen tulevat henkilöt ovat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, sosionomitutkinnon tehneitä, joille tehdään maisteriohjelmiin haun yhteydessä henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja tehdään täydentäviä opintoja. Näin henkilöt tietävät meille tullessaan mitä heidän täytyy alkaa suorittamaan. Oma haastavuus liittyy Harrikarin mukaan myös sosiaalityöntekijän nimikkeeseen, jonka saa sosiaalityön maisterikoulutuksesta. Sosiaalityöntekijän kelpoisuus on lailla suojattu. -Viimeisen 20 vuoden aikana on käyty paljon keskustelua, voisiko sosionomin koulutuksesta saada suoraan sosiaalityöntekijän pätevyyden avaamalla kelpoisuuslainsäädännön, jota on hetki sitten uudistettu. Näillä näkymin näin ei tule tapahtumaan. Enemmänkin ollaan edelleen joustavoittamassa ja katsomassa vaihtoehtoisia väyliä, joiden kautta siirtyä yliopistolliseen maisterikoulutukseen. Hyväksilukuja -On soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon suorittaneet, joille voidaan lukea räätälöidysti soveltuvaksi maisteriopinnoissa jopa 25 opintopistettä syventävistä opinnoista. Opintojen tulee kuitenkin olla sellaisia, että ne vastaavat meidän opintojaksojamme. Lähtökohta on aina opiskelijan paras ja pyrimme tekemään hyväksiluvut mah- dollisuuksien rajoissa, lupaa Harrikari. Kannuksia lähialoilta -Nyt kun ministeriössä ollaan kirjoittamassa asetusta kelpoisuuslainsäädännöstä, ministeriö on ollut erityisen kiinnostunut henkilöistä, jotka ovat jo suorittaneet korkeakoulututkinnon lähialoilla. Puhutaan muista sosiaalitieteellisistä tutkinnoista tai kasvatustieteellisistä tutkinnoista. Myös henkilöt, jotka ovat avoimen yliopiston tai korkeakoulun puolella suorittaneet sosiaalityön perus- ja aineopinnot, voivat hakea tutkinto-opiskelijaksi sekä tehdä tiedekannan yhteisiä opintoja, tieteenalayksiköiden opintoihin ja jatkaa sitä kautta edelleen maisteriopintoihin, Harrikari mainitsee. Erinomaiset työmarkkinat -Sosiaalityön maisterien työmarkkinat ovat varsin erinomaiset. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla epäpätevien sosiaalityöntekijöiden määrä on jopa puolet. Monet heistä, jotka tekevät sosiaalityöntekijän määräaikaisia tehtäviä epäpätevinä, ovat sosionomeja ja ovat halukkaita jatkamaan opintojaan eteenpäin. Menneessä haussa maisteriohjelmaan otettiin sisälle vajaa 20, kun hakijoita oli reilusti toistasataa.. Kiinnostusta on todella paljon. Harrikarin mukaan erityisesti yksittäiset asiakastapaukset ovat nostaneet poliitikkojen ja ministerien kiinnostusta saada tehtäviin päteviä sosiaalityöntekijöitä. -Esimerkkinä tällaisesta otsikoihin nousseesta tapauksesta toimii mm. Vilja Eerikan tapaus. Tämä on nostanut esille sen, että monet tekevät epäpätevinä hyvin vaativia asiantuntijatehtäviä ja toisaalta sen, että sosiaalityöntekijöiden ammattivastuukysymystä tulisi jollakin tapaa teroittaa ja katsoa, että nämä ihmiset olisivat koulutettuja ja päteviä tehtäviin. Maisterin jatkokoulutus uudistuu Harrikari kertoo, että maisterikoulutuksen jälkeiset koulutusmahdollisuudet uudistuvat, kun uusia ammatillisia lisensiaattikoulutuksia ei enää käynnistetä. Sosiaalityön erikoistumiskoulutusta (70 opintopistettä) tullaan järjestämään näillä näkymin neljällä eri alalla: lapset, nuoret ja perheet, kuntouttava sosiaalityö, hyvinvointipalvelut sekä rakenteellinen sosiaalityö. Yliopistot tulevat vastaamaan niistä vähän erilaisilla kokonaisuuksilla. -On hyvä muistaa, että on olemassa myös sosiaalialan tohtorikoulutusta. Lähes kaikista yhteiskunnallisen alan kouluista voi tehdä tohtorin tutkinnon: Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Itä-Suomen yliopisto ja Lapin yliopisto. Helsingin yliopistolla on erityinen mandaatti järjestää ruotsinkielistä sosiaalityön koulutusta. Sosiaalityö on nuori mutta arvostettu tieteenala -Sosiaalityö on tieteenalana varsin nuori. Sosiaalityö on kansainvälinen oppiaine ja sitä järjestetään ympäri maailmaa. Opinnoissa on maittaisia kulkuja, esimerkiksi Suomessa sosiaalipolitiikka on ollut aikaisemmin sosiaalityön emäaine, josta sosiaalityö on eriytynyt, mutta on olemassa maita, joissa sosiaalityön asema on ollut sosiaalipolitiikkaa huomattavasti vahvempi, mm. angloamerikkalaiset maat ovat olleet sellaisia, Harrikari toteaa. Tutkintojen tunnustamisia ja vastaavuuksia on Euroopassa. Jos henkilö tekee sosiaalityön maisterin tutkinnon Suomessa, voi tämä lähtökohtaisesti lähteä ulkomaille jatkokouluttautumaan. -Pohjoismaiset tutkinnot ovat tunnetusti korkeatasoisia. Suomessa erityispiirteenä on sosiaalialan maisteritasoinen koulutus, kun Norjassa tämä on ollut alemman korkeakouluntutkinnon tasoista koulusta. Sosiaalityötä ajatellaan Harrikarin mukaan monesti kapeana professiona. -Sosiaalityön koulutus on tiedeperustaista ja se perustuu oppiparadigmoihin, jolloin se on yleiskoulutus, josta voi lähteä erikoistumaan moniin eri suuntiin. Sosiaalityö on samanlainen professio kuin juristit tai lääkärit. Siinä kulkee rinnan akateemisen tutkimuksen ja kasautuvan tiedon perinne, mutta samalla käytännön praktinen työ. Oikeustieteellä perinteet ulottuvat aina 1100-luvulle, mutta siinä on aina ollut tutkimuksen, teorian ja käytännön asianajotyön kytkentä, samalla tavalla kuin lääkärikoulutuksessa, tiede, lääkäripraktiikka ja sekä kliininen asiakastyö . Sama sosiaalityön puolella, sosiaaliset ongelmat, tutkittu tieto ja käytännön sosiaalityö, johon tutkijakoulutus pyrkii. Paljon vapaita sosiaalityöntekijän paikkoja -Jos ajatellaan sosiaalityön maisterikoulutusta mainostamismielessä, on alan työllistymistilanne erittäin hyvä sosiaalityön maistereille. Suomessa on lukuisia vapaita sosiaalityöntekijän paikkoja. Monesti on niin, että sosiaalityöntekijän tehtäviin, esimerkiksi lastensuojelussa, vastavalmistuneitakin nuoria otetaan esimiestehtäviin. Työllistymisnäkymät ovat hyvät, vaikka julkista sektoria rajusti leikataankin. Julkisella sektorilla tulee olemaan luonnollista poistumaa tulevien vuosien aikana, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, Harrikari näkee. Pori tarjoaa intensiivisen oppimisympäristön -Pori on pieni yksikkö, jossa opiskelijoiden tarpeet pyritään huomioimaan mahdollisimman kattavasti. On maisterinkoulutukseen tulevia henkilöitä, joilla on erilaisia elämäntilanteita, jonka takia pyritään hyvin joustaviin opiskelumalleihin. Meillä on mahdollista rakentaa läheisessä vuorovaikutuksessa olevia opiskelumalleja henkilökunnan kanssa. Tämä on mahdollista sitä kautta, että henkilökuntaa on vähän ja opetus keskittyy muutamalle henkilölle, jolloin syntyy mestari-kisälli -tyylistä opiskelua. Sosiaalityössä on tärkeää, ettei maisterikoulutuksessa ole 500 hengen massaluentoja tai muuta vastaavaa. Meillä tarjotaan syventävässä vaiheessa tutkijakoulutusta ja valmiuksia tutkivaan työotteeseen, joita pohditaan yhdessä omassa porukassa, Timo Harrikari päättää. www.uta.fi/yky/pori Monta väylää Tampereen yliopistoon Porissa MAISTERIN TUTKINTO Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (YTM) SOSIAALITYÖN TUTKINTO-OHJELMA SOSIAALITIETEIDEN TUTKINTO-OHJELMA (sosiaalipolitiikka ja sosiologia) TYÖN- JA HYVINVOINNIN MAISTERIOHJELMA HYVINVOINTIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN MAISTERIOHJELMA KANDIDAATIN TUTKINTO Muussa yliopistossa tai Porin yliopistokeskuksessa suoritettu KANDIDAATIN TUTKINTO johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu sosiaalityön tai sosiaalitieteiden perus- ja aineopintoja AMK-TUTKINTO tarvittaessa täydentäviä opintoja avoimessa yliopistossa, amk-tutkintoon sisältyen tai maisteri-opintojen ohella AVOIMEN VÄYLÄ kandidaatin tutkintoa vastaavat opinnot avoimessa yliopistossa SOSIAALI- JAYRITYSMAAILMA KUNTATALOUS 23 9 Avaintieto Oy tuo liikettä ja hyvinvointia työpisteeseesi seen, toimitusjohtaja Kim Lönnqvist kertoo. Työergonomian uranuurtaja Avaintieto Oy suosittelee kaikkia toimistotyöntekijöitä ottamaan ergonomian ja työhyvinvoinnin vakavasti. Yksi sairauspäivä maksaa keskimäärin 350€. Jo pienikin parannus työpisteen ergonomiaan edistää työhyvinvointia ja säästää sairauskulukustannuksissa. YRITYKSEN YDIN on keskihiiri, ”RollerMouse”, jonka tarkoitus on ehkäistä hyvin yleinen hiirikäsivaiva. Samalla työskentelyasento paranee, mukavoittaen ja nopeuttaen työtä. ”RollerMouse” asetetaan näppäimistön eteen, ja sillä ohjataan hiiren liikkeitä ohjaustangon avulla. Yrityksen maahantuoma RollerMouse RED edustavaa uusinta ja viimeisintä tekniikkaa, jota Lönnqvist kehuu parhaaksi hiireksi koskaan. RED on otettu vastaan yli odotusten. Helpon omaksumisen ja helppokäyttöisyyden ansiosta Rollermouse hiirien suosio on noussut entisestään. Tuotteita suosittelevat työterveysammattilaiset lähes kaikille tietokoneen käyttäjille. On ilo todeta , että RollerMouse RED:in suosio on nyt myös saavuttaneet CAD ja MAC käyttäjät, mistä palaute onkin ollut erittäin positiivinen . Janne Uuskoski seisoo uudella Suomalaisella keksinnöllä Gymba aktiivilaudalla ja puhuu puhelimessa. Gymballa seisominen on uusi tapa työskennellä, pitää käyttäjän liikkeessä. Jos teet istuma tai seisomatyötä suosittelen tutustumaan Gymbaan. AVAINTIETO OY on perustetttu 1982 perheyhtiö jonka visio on ”ergonominen ja turvallinen työympäristö ” tuotteet ovat lähes aina ratkaisu johonkin ongelmaan, joista yleisimmät ovat rannevaivat, sekä selän- ja niskahartia-alueen kipu. On todettu, että istuminen tietokoneen ääressä, sekä hiiren käyttö ovat yleisiä syitä rasitukselle. Ihmistä ei ole luotu istu- maan, mutta toisaalta toimistotyössä sitä on vaikea välttää, jos ei ole sähköpöytää. Tästä syystä olemme yrittäneet löytää parhaat mahdolliset ergonomiaratkaisut hyvinvoinnin ylläpitämi- TS-tietosuojat auttavat pitämään tiedot itselläsi. Onko sinulla epävarma tunne siitä, että joku vilkuilee näytöltäsi mitä puuhailet? Poista tämä ongelma TS-tietoturvasuojilla. Suojat soveltuvat lähes kaikkiin näyttöihin. Lisäksi parannat värien kontrastia ja suojaat näyttöäsi naarmuuntumiselta. ISTUMAONGELMIEN ratkaisuun Kim ja markkinointivastaava Lucas Lönnqvist nostavat muutamat tuotteet; Active – ja Air Balancen, sekä istuinalustan Posture Balancen , koska istumisen on todettu olevan vakava terveysriski. Gymba aktivointilauta on Suomessa 100 % kehitetty ja valmistettu terveystuote seisomatyöpisteeseen. Gymballa seisominen on mukavaa, ja se tuo jatkuvan terveellisen liikkeen käyttäjälle. Joustavuutensa ansiosta Gymba on todella monipuolinen ja sitä on mukava käyttää. Suurin osa säädettävistä työpöydistä ovat valitettavasti tällä hetkellä passiivisessa käytössä, mutta Gymban avulla olemme saaneet ihmiset vihdoin tekemään töitä myös seisten. Lisäksi Gymballa seisominen virkistää ja motivaatio työhön lisääntyy. Vaikuttavuustesteissä testihenkilöt tunsivat itsensä huomattavasti virkeämmäksi työpäivän jälkeen käytettyään Gymba aktivointilautaa. Aktiivituolit ja Gymba ovat esimerkki siitä miten saamme aktivoitua liikettä työpäivään, eli puhutaan ns. luomuliikunnasta. Paras työasento on ehdottomasti seuraava asento, ja näillä aktiivituotteilla yhdessä RollerMouse hiiren käytön kanssa mahdollistamme työasennon jatkuvan vaihtelun . Näin mahdollistamme asennon vaihtamisen ja liikkumisen omassa työpisteessä pitkin päivää. Se taas tuo työhyvinvointia ja sen mukana säästöjä sairauspoissaolojen vähentyessä. RollerMouse RED, Uudistunut ja paras RollerMouse koskaan tuo kaikki hiiren toiminnot suoraan näppäimistön eteen. Tarkempi, helpompi omaksua ja käyttää, soveltuu suoraan ilman ajureita sekä, PC että Mac ympäristöön. Malleina löytyy RED kapeammalla ja RED+ leveämmällä rannetuella, sekä REDA (kuvassa) kyynärtuella. AVAINTIETO OY:SSÄ on seitsemän vankan kokemuksen omaavaa työntekijää. Myynti tapahtuu koko maan kattavan jälleenmyyjäverkoston kautta ja tarkoitus on, että loppuasiakas saa tuotteet tutulta ja turvalliselta toimittajalta. Avaintieto Oy:n pitkä kokemus alalta ja yhteistyö työfysioterapeuttien kanssa toimivat vahvana pohjana tuotteiden kehittämisessä. Kim kehuu myös työntekijöitään kertomalla heidän olevan intoa täynnä ja valmiita palvelemaan asiakkaita. Olemme onnellisia, kun käyttäjät saavat apua tuotteistamme ja tyytyväinen asiakas tuo lisäarvoa yritykselle. Posture Balance, Terveellisempää istumista töissä, kotona etätyöpisteessäsi ja jopa sohvalla. Selkäsi tarvitsee liikettä. Posture Balance aktiivi-istuin antaa selälle tärkeän liikkeen ja harjoittaa samalla keskivartalon lihaksia. OSOITTEESTA www.avaintieto.fi löydätte tuotevalikoimamme. Jälleenmyyjinä ovat toimistotarvikeliikkeet, tietokone- ja IT-ratkaisutoimittajat, kalustetoimittajat, sekä ergonomiayritykset kautta maan. Linnanherrankuja 16, 00950 Helsinki Puh: (09) 759 7330 Fax: (09) 759 3933 info@avaintieto.fi • www.avaintieto.fi Gymba Aktiiviauta Uusi tapa työskennellä , Gymba on täysin kehitetty ja valmistettu Suomessa, Gymba on seisomatyön apuväline. Gymban avulla saat terveellisen liikkumisen työn oheen ja voit paremmin. Testien perusteella Gymba laudan käyttö tehostaa verenkiertoa ja virkistää oloa. Se auttaa lihaskipuihin ja –kireyksiin , Gymba aktivoi selän ja vatsan syviä lihaksia. Kulutat kaloreita enemmän kuin istuessasi tai seistessäsi. Keskittymiskykysi paranee ja olet entistä motivoituneempi. Gymba sopii kaikille 24 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Onko terveys sinulle tärkeä? RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi. Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä. Säästää sairauskuluissa 350€/päivä. Maahantuonti: Avaintieto Oy / www.avaintieto.fi / Kysy lähin jälleenmyyjä Hoitokoti Ukonhattu - koti ympäri vuorokauden hoitoa tarvitseville mielenterveysasiakkaille ja päihdemuistisairaille Hoitokoti Ukonhattu Ruvaslahdentie 132 83835 Ruvaslahti Puh. 013-370 092 050-341 9325 040-093 4181 www.ukonhattu.net info@invian.fi 020 7424 0900 www.domacare.fi DomaCare® on Invian Oy:n tuote Nopeimmin kehittyvä ohjelmisto hoiva-alalla Miksi DomaCare? Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi DOMaCare On SuunnITeLTu SInun TarpeISIISI DomaCare on sosiaali- ja terveysalalle kehitetty monipuolinen työkalu, joka tehostaa asumispalveluja ja kotihoitopalveluita tarjoavien yksiköiden laadukasta hoitotyötä ja toimintaa. Järjestelmä on suunniteltu suurien tietomassojen käsittelyyn, joten se toimii nopeasti ja kevyesti kaikkien palveluntuottajien käytössä. DomaCare on integroitu yleisimpiin kirjanpito- ja talousjärjestelmiin. Olemme olleet todella tyytyväisiä Invian Oy:n asiakaspalveluun ja järjestelmän toimivuuteen.” - Stella Kotipalvelut Oy DOMaCare SISäLTää KaIKKI hOITOTyön TehOSTaMISeen TarvITSeMaSI paLveLuT yksilöidyt asiakastietojen kirjaamisalustat Laskutusosio ja liityntä taloushallintoon Mobiilisovellus liikkuvaan kirjaamiseen Koulutukset ja käyttöönottosuunnitelmat extranet-osio omaisia varten Tilastoinnit ja rajapinnat muihin järjestelmiinne Ei sitoutumista pitkiin sopimuksiin! Lainmukaiset rekisterisuojaukset ja liitynnät valtakunnallisiin järjestelmiin(eresepti, tulossa earkisto, KanSa) sekä laajasti käytössä oleviin muihin järjestelmiin (pSOp, raI, Terveysportti) DomaCare on integroitu lähes 30:een kirjanpito- ja talousjärjestelmään. yli 80% DomaCaren asiakkaista on alle 20:n työntekijän yrityksiä. Jokainen asiakas on meille yhtä tärkeä! Tilaa esittely osoitteessa www.domacare.fi tai soita 020 7424 0900
