Kotka.fi Instancedata Prime Product Julkaisu Kotka Embeds
Transcription
Kotka.fi Instancedata Prime Product Julkaisu Kotka Embeds
§ -1, LANULA 27.1.2015 17:00 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Rosendal Anne Harkko Mia Eerola Seppo Kansonen Jani Komulainen Rita Nironen Kimmo Silvala Suvi Viitanen Kimmo Virtanen Sami Voutilainen Emmi Wikman Leif Ylä-Kujala Petri puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen ” ” ” ” ” ” ” ” ” Muut osallistujat Taavitsainen Ninni Haapanen Jorma Henriksson Juha Ruotsalainen Leena Pajanen Hannele Rasi Leena Rikberg Maija Koskimies Sanna Roininen Martta kaupunginhallituksen edustaja palvelujohtaja opetustoimenjohtaja nuorisotoimenjohtaja hyvinvointineuvolan johtaja controller varhaiskasvatusjohtaja hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri nuorisovaltuutettu Puheenjohtaja Sihteeri Anne Rosendal Sanna Koskimies Poissa ALLEKIRJOITUKSET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todetaan Pykälät 1— Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 30.1.2015 Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 2.2.2015, klo 9.00—12.00 Sihteeri Sanna Koskimies § 1, LANULA 27.1.2015 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan. Oikaisuvaatimusohje § 2, LANULA 27.1.2015 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Suvi Silvala ja Kimmo Viitanen. Seuraavana vuorossa ovat Sami Virtanen ja Emmi Voutilainen. Päätös: § 3, LANULA 27.1.2015 17:00 Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Päätös: § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 KH: 148/2015 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan käyttösuunnitelma 2015 Lanula 27.1.2015 Valmistelija: Controller Leena Rasi, puh. 040 556 4784 Vastuualueiden johtajat Talousarvion täytäntöönpanomääräysten mukaan valtuuston hyväksyttyä vastuu- ja palvelualueittain määrärahat toimielimet päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt marraskuussa talousarvion vuodeksi 2015. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan yhteenlaskettu toimintakate on tämän jälkeen -80 378 259 €. Lautakunnan alaisina vastuualueina / -yksikkönä toimivat - Opetustoimen vastuualue - Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue - Hyvinvointineuvolan vastuualue - Nuorisotyön vastuuyksikkö Henkilöstömenoissa palkankorotusvaraus on 1 %. Opetustoimen vastuualueelta on karsittu henkilöstömenoja yhteensä 0,1 milj. euroa. Avoimeen varhaiskasvatukseen kaupunginvaltuusto lisäsi 80 000 euroa. Perusteluosan alussa on talousarvion sitovuusmääräykset sekä talousarvion toimeenpanomääräykset. Sitovuusmääräysten mukaan käyttötalousosassa sitovuus valtuustoon nähden on lautakunnan toimintakate, palvelualueen / vastuualueen toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Irtaimen investointeihin hyväksytyt määrärahat sisältyvät perusteluosaan. ./. Käyttösuunnitelman perusteluosa liitteenä. Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää hyväksyä talousarvion 2015 määrärahojen käyttösuunnitelman liitteineen esityksen mukaisesti. Päätös: Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Kaupunginhallitus § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Käyttösuunnitelma 2015 § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 SISÄLLYSLUETTELO Talousarvion sitovuus ………………………………………………………… Talousarvion 2014 täytäntöönpanomääräykset ………………………….. 5 ……………………………………………………. 7 ………………………………………………………….. 10 Kustannuspaikkarakenne Strategiset tavoitteet 1 Opetustoimen vastuualue ……………………………………………………… 12 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue ……………………………… 18 Hyvinvointineuvolan vastuualue ……………………………………………….. 23 Nuorisotyön yksikkö …………………………………………………………… 28 ……………………………………………………………………… 32 Investoinnit § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 1 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan Kuntalain 65 pykälässä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä talouden tasapainottamisesta eli alijäämien kattamisesta. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Lisäksi tehdään taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset ovat jäljempänä. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella strategiaosa tai se voidaan laatia erillisenä strategiaohjelmana. Tavoitteet talousarviovuodelle sisältää kaupunginvaltuuston päättämät sitovat toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Käyttötalousosa sisältää lautakuntakohtaiset talousarviot esitettynä pääsääntöisesti vastuualuetasolla. Toimielinten suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmiin tulee sisällyttää toimintatulot, toimintamenot, sisäiset erät sekä suunnitelmapoistot. Taloussuunnitelma on kolmivuotinen. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Suunnitelma tehdään kolmelle vuodelle. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Investointiosa laaditaan viideksi vuodeksi. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Kotkan talousarvion rakenne ja osat Kotkan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sen rakenne, sisältö ja laadinta perustuvat kuntalakiin ja sen soveltamisesta annettuihin Kuntaliiton suosituksiin. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Kotkan kaupungin talousarviossa on yleisperustelu-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa sekä erikseen kolme kunnallista liikelaitosta. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 2 Talousarvion käyttötalousosa ohjaa kunnan varsinaista palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, vastuu- tai palvelualuekohtaisesti. Käyttötalousosassa on esitetty määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto vastuu- tai palvelualueittain. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan se, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa määritetään myös kaupungin vuosikatteen taso eli tulorahoituksen määrä, joka on mahdollista kohdentaa investointien rahoitukseen ja/tai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esitetty myös siten, että kaupungin ja liikelaitosten vaikutus erikseen ja yhteensä, on todettavissa. Investointiosan avulla kaupunki ohjaa investointien toteuttamista ja rahoitusta. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Lähtökohtana on, että talousarviovuodelle otetuista investoinneista on tarkka hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja käyttötalousvaikutuksineen. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai lautakunnittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty taloussuunnitelmassa toimielimittäin ja investointilajeittain. Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Rahoitusosa kertoo kaupungin rahoitustarpeen ja palvelujen järjestämisen vaikutuksen maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään kunnissa vakiintuneen rahoituslaskelmakaavan muodossa. Liikelaitosten talousarviot esitetään omana osanaan. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarviot sisältävät laskelmat liikelaitoskaavalla esitettynä. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia, ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista. Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Valtuusto voi kuitenkin ”korvamerkitä” myös perustelutekstiin haluamiaan tavoitteita ja niiden edellyttämiä määrärahavarauksia. Strategisissa tavoitteissa on esitetty strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät, joissa kaupungin on onnistuttava edetäkseen asetetun menestysvisionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle ovat toimielimet määritelleet vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot arviointikriteerien/mittarien avulla. Kriittiset menestystekijät arviointikriteereineen ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Tarkastuslautakunta seuraa näiden valtuuston tavoitteiden toteutumista ja raportoi niistä valtuustolle. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 3 Käyttötalousosa Lautakunta (toimielin) voi laatia itselleen sitovia tehtäväkohtaisia (vastuu- tai palvelualuetasoisia) toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty toimielinten omissa talousarvioissa. Toimielimen toimintakate (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden, ellei talousarviossa ole määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (KH tai KV). Kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, liikuntalautakunnan, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja teknisen lautakunnan vastuualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Nuorisotyön yksikön sekä kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan palvelualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa ole selvitetty, ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston päätettäväksi. Toimielinten sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava, ja samalla selvitettävä, mistä kate osoitetaan. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten haetaan tuloarvion tarkistusta. Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet eivät tämän johdosta muutu. Jos talousarvioon varatun määrärahan käyttötarkoitus muuttuu, on asia vietävä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Käyttötalouteen liittyvästä projektirahoituksesta ja -päätöksistä annetaan talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä tarkemmat ohjeet. Talous- ja rahoitusjohtaja tekee päätöksen ja valvoo leasingrahoituksen käyttöä. Toimielimen on perusteltava hankinnoissaan leasingrahoituksen käyttö ja varattava sitä varten käyttötalouteensa riittävät määrärahat. Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Investointien siirtomäärärahamenettelyä ei enää ole. Ainoastaan tilinpäätöksessä ylijäämäisestä tuloksesta voidaan tehdä varauksia investointien osalta suunnitteluvuosille. Varaus merkitään taseeseen, ja hankkeen toteuduttua varaus puretaan ja tuloutetaan kaupungin talousarvion asianomaiselle kohdalle. Toimielimen irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu menojen loppusumma. Toimielimet voivat päätöksellään toteuttaa irtaimen omaisuuden hankintoja yhteenlasketun määrärahan puitteissa erityisestä perustellusta syystä toisin, esimerkiksi muuttamalla suunnittelukauden hankintojen kiireellisyysjärjestystä. Investointiosassa sitovuus on valtuustoon nähden siten, että aineettomassa käyttöomaisuudessa se on menon loppusumma. Kiinteässä omaisuudessa nettomenon tulee olla vähintään nolla tai positiivinen eli myyntituloilla (tasearvo) täytyy kattaa vuosittaiset hankinnat. Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan antaa tarkempia määräyksiä omaisuuden myynnistä. Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden hankkeen bruttomenojen loppusumma, Kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntalautakunnan muiden kuin em. käyttöomaisuusryhmien sitovuus on omaisuusryhmän nettomääräinen loppusumma. Poikkeuksen sitovuuteen muodostavat arvioidut valtionosuus- tms. tulot. Mikäli tulojen määrä ylittää arvioidun, sitoo investointimenon bruttomääräinen loppusumma. Arvioitua suurempi ulkopuolinen rahoitus ei saa kasvattaa hankkeen bruttomenoja. Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Kaupunginhallitus on 23.9.2003 § 536 päättänyt, että uudis- ja korjausrakentamisen taidehankinnat päätetään erikseen harkiten tapauskohtaisesti. Esitys taidehankinnoista sisältyy hankesuunnitteluohjeiden mukaisesti hyväksyttävään hankesuunnitelmaan. Tuloslaskelmassa sitovan määrärahan muodostavat ulkoisten korko- ja rahoituserien, menojen ja tulojen yhteismäärät eli rahoitusnetto. Rahoituslaskelmassa antolainojen osalta sitovuus on antolainojen lisäys. Pitkäaikaisten lainojen osalta sitovaa on lainojen nettolisäys (lainojen muutos). Pitkäaikaista lainaa on mahdollista ottaa vähemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. Tulos- ja rahoituslaskelman tulojen poikkeamista raportoidaan valtuustolle. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 4 Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen toimielinten ja talousarvioyksiköiden tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset: 1. Kaupunginhallitus voi päätöksellään ostaa, myydä, vaihtaa tai lunastaa kiinteää omaisuutta sekä rakennuksia ja laitteita, kun hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on 500.000 euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kun enimmäismäärä on 200.000 euroa. 2. Kaupunginhallitus voi myöntää vahingonkorvauksen tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, eikä vaadittu korvaus ylitä 85.000 euroa. Kaupunginhallitus voi myöntää helpotuksen tai vapautuksen, enimmäismäärältään 35.000 euroa yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei valtuusto ole suoritettavaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään taksaan. 3. Kaupunginhallitus voi päättää tilapäisluoton ottamisesta maksuvalmiuden turvaamiseksi. Luoton enimmäismäärä on 60 miljoonaa euroa, joka käsittää konsernitilin limiitin ja muun lyhytaikaisen rahoituksen (kuntatodistukset) hankinnan. 4. Tekninen lautakunta hyväksyy rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustukset, kun töiden arvon enimmäismäärä on 850.000 euroa. 5. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään oikeus elinkeinopoliittisista syistä ehdollisesti sitoutua kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä koskeviin määrärahahankkeisiin. Yksittäinen hanke voi olla enintään 850.000 euroa. Hankkeesta on tehtävä päätös kaupunginhallituksessa ja/tai kaupunginvaltuustossa myöhemmin. 6. Yhteisöavustuksista päättää kaupunginjohtaja silloin, kun päätös ei sisällä harkintavaltaa veteraaniyhdistysten, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuuksien sekä seuratalojen vuokraavustusten myöntämisen osalta. Toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat: Kaupunginjohtaja Palvelujohtaja Konsernipalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tehtäväalueilla vastuualueiden johtajat Kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten palvelualueiden johtajat sekä liikuntatoimen johtaja Keskusvaalilautakunnan sihteeri Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Kymijoen työterveyden toimitusjohtaja ICT Kymin toimitusjohtaja 10. Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimielintasolla ja vastuu- tai palvelualuetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Kaupunkistrategiaan sisältyviä sitovia tavoitteita sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti laaditaan kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle. Talouden ja strategian toteutumisen seurannan puolivuosiraportteihin kootaan vain keskeiset kaupungin palvelutuotannon järjestämistä koskevat tiedot. Raportti laaditaan kesäkuun tilanteesta sekä tilinpäätös vuoden lopun tilanteesta. Lisäksi laaditaan talouden kuukausiraportit, jotka ovat sisällöltään edellä mainittua suppeammat. Lautakunnat velvoitetaan toteuttamaan puolivuosiraportointi lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta sillä tasolla kun toimielin katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Säännölliseen muuhun raportointiin on lautakuntien päätettävä toimintamalli, jota lautakunta kokoustensa aikataulun puitteissa toteuttaa talousarviovuoden aikana. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 5 Talousarvion 2015 täytäntöönpanomääräykset Valtuuston hyväksyttyä 10.11.2014 toimielimille vastuu- ja palvelualueittain määrärahat lauta- ja johtokunnat (toimielimet) päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista eli tarkistavat talousarvioesityksiinsä sisältyneet alustavat määrärahaesitykset käyttösuunnitelmiksi. Kaupunginhallitus edellyttää, että toimielimien hyväksymien käyttösuunnitelmien oleelliset muutokset saatetaan kaupunginhallituksen tietoon, mikäli sellaisista on päätetty kaupunginhallituksen ja valtuuston budjettikäsittelyssä mahdollisesti tekemien muutosten jälkeen. Talousarvion 2015 täytäntöönpanomääräykset 1. Valtuuston vahvistettua talousarvion toimielinten on päätettävä talousarvioehdotuksen laadintavaiheessa hyväksymiensä käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmissa on otettava huomioon kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarviokäsittelyssä mahdollisesti tekemät sellaiset yksittäiset muutokset, jotka sisältyvät toimielimen vastuu- ja palvelualueiden määrärahoihin. Kaupunginhallitus edellyttää, että toimielimien hyväksymissä käyttösuunnitelmissa olevat oleelliset muutokset aikaisempaan toimintaan on saatettava kaupunginhallituksen tietoon. 2. Toimintakatteeseen vaikuttavat muutokset on käsiteltävä toimielimessä silloin, kun muutokset tapahtuvat vastuualueelta toiselle vastuualueelle. 3. Talousarviossa olevaan investointiosan hankkeen käynnistämiseen on saatava kaupunginhallituksen lupa, jos hankkeeseen ei saada merkittyä valtionosuutta, tai sitä saadaan huomattavasti budjetoitua vähemmän. 4. Henkilöstösuunnitelman täytäntöönpanoa varten kaupunginhallitus tekee erillisen päätöksen täyttölupakäytännöstä. Ohjeistus löytyy Helmeristä. Henkilöstömenojen vähentämiseen liittyvä palkaton virkavapaa säästösyistä -ohjeistus löytyy myös Helmeristä. 5. Toimielimien on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon kaupungin taloussäännön määräykset ja sen perusteella annetut erillisohjeet. Menojen ja tulojen kirjauksissa on noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kirjanpitolain soveltamisesta antamia ohjeita, Kuntaliiton suosituksia ja näiden perusteella kaupungin erikseen antamia erillisiä kirjausohjeita, sekä muutoinkin noudatettava yleisiä ja hyvän kirjanpitotavan mukaisia periaatteita. Toimielimen tai kaupunginjohtajan ja palvelujohtajan tulee määritellä laskujen hyväksyjät ja varahyväksyjät sekä asiatarkastajat ja varahenkilöt, ellei hyväksyjää ole johtosäännössä määritelty. Kaikissa laskuissa on oltava asiatarkastajan ja hyväksyjän merkintä. Hyväksyjän tulee varmistua hyväksymänsä laskun sisällöstä, tositemerkintöjen oikeellisuudesta ja kulun sisältymisestä käyttösuunnitelmaan. Hyväksyjä lähettää laskun maksettavaksi. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 6 6. Tietohallinnon kehittämiseen ja tietotekniikan käyttöönottoon liittyvät merkittävät järjestelmä-, laitteisto- ja ohjelmistohankinnat sekä yhteistyösopimukset on käsiteltävä tietohallinnon johtoryhmässä. 7. Projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet (hankkeet) Hankkeiden osalta toimielinten ja vastuualueiden on hakemuksia tehtäessä noudatettava seuraavia periaatteita: a) toimielimen käyttösuunnitelmassa on määriteltävä perusteluineen ne hankkeet, joissa kaupunki on mukana rahoittajana b) talousarviovuoden aikana mahdollisesti käynnistettävät uudet hankkeet on hakemusvaiheessa hyväksytettävä kaupunginjohtajan johtoryhmässä c) jos hankkeeseen tarvittava kaupungin rahoitusosuus on yli 50 000 euroa vuodessa, asiasta on päätettävä kaupunginhallituksessa d) hankkeen yhteys kaupunkistrategiaan on todennettava e) konsernipalvelujen hankkeita koordinoi ja ohjaa kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue, hyvinvointipalvelujen hankkeita palvelujohtaja f) kunkin projektin ohjausryhmään nimetään kaupungin edustaja / edunvalvoja g) hankkeista on raportoitava säännöllisesti h) projektien jatkohankkeet käsitellään uudelleen samassa päätöksentekojärjestyksessä kuin uudetkin hankkeet i) hakemusvaiheessa on osoitettava hankkeen toiminnan hyödyt kaupungin toiminnan kannalta 8. Leasingrahoitusta käytetään hankinnoissa kaupunginhallituksen antaman erillisen ohjeen mukaisesti. 9. Vastuu- tai palvelualueen on raportoitava toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja taloudestaan toimielimelleen sekä talouden vastuualueelle erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaan. 10. Kaupunginhallitus seuraa koko kaupungin taloudellista tilannetta, henkilöstösuunnitelman toteutumista ja rahoitusasemaa kuukausittain. 11. Toimielimen tulee päättää ja aikatauluttaa toimintamalli, jolla se toteuttaa säännöllistä raportointia talousarviovuoden aikana. 12. Toimielin voi tarpeen vaatiessa antaa toimialaansa koskevista määrärahoista tarkempia ohjeita ja määräyksiä. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 7 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta, kustannuspaikat v. 2015 LANU 4000 4001 4010 4030 4044 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta LANULAn yleishallinto Henkilöstömenojen vähennys Luottamuselimet (ltk ym) LANU projektit Perusopetuksen hankkeet OPET Opetustoimen vastuualue 4040 4041 4042 4900 Opetustoimen hallinto / yhteiset Koulutuksen kehittäminen Oppilashuolto Kotkan opisto S408 Kotikuntakorvaukset 4080 Samskola 4081 Muut kotikuntakorvaukset 4082 Sijoitetut S410 Perusopetus SALA 1-6 luokat 4100 Alakoulujen jakamattomat 4103 Aittakorpi 4104 Hakala 4105 Kotkansaaren koulu, Haukkavuori 4106 Hovinsaari 4110 Korkeakoski 4112 Kyminkartano 4113 Metsola yleisopetus 4114 Mussalo yleisopetus 4115 Otsola 4117 Pihkoo 4118 Rauhala 4119 Ruonala 4120 Tavastila 4121 Tiutinen 4122 Toivo Pekkanen | SYLA 7-9 luokat 4130 Helilä 4131 Karhula 4132 Karhuvuori 4133 Kotkansaaren koulu, Keskuskoulu 4134 Langinkoski 4135 Yläkoulujen jakamattomat 4136 JOPO SERI Erityisopetus 4140 Erityisopetuksen jakamattomat 4141 Kotkansaaren koulu, erityisopetus 4142 Rauhalan erityisopetus 4143 Metsola erityisopetus 4144 Otsola erityisopetus 4145 Mussalo er.op. EHA1 (Hiidenkirnu) 4146 Mussalo er.op. EHA2 (Ututie) 4147 Lomahoito 4148 Sairaalaopetus SMUU Muu opetus 4161 Valmistava opetus 1-6 luokat 4162 Projektit 4163 Valmistava opetus Langinkoski 4164 Kalustonkorjaus 4165 Luontokoulu Haili § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 8 S420 PAIV Lukiokoulutus 4200 Lukioiden jakamattomat 4202 Karhulan lukio 4203 Kotkan lyseo 4205 Projektit lukio 4206 Aikuislukio 4207 Urheiluakatemia 4208 Ammattilukio Päivähoidon vastuualue 4300 4301 4302 4303 4304 4304 Päivähoidon jallinto / yhteiset Päivähoidon kehittäminen Erityispäivähoito Kotihoidon tuki Yksityisten päiväkotien tuet Yksityisten perhepäivähoidon tuet (K314) S434 Esiopetus SKOE Kotkansaaren alueen esiopetus 4337 Hovinsaaren koulun esiopetus 4341 Metsolan koulun esiopetus 4347 Kotkan saaren koulun esiopetus SLÄE Länsi-Kotkan alueen esiopetus 4345 Mussalon koulun esiopetus 4357 Aittakorven koulun esiopetus 4361 Ruonalan koulun esiopetus 4363 Pihkoon koulun esiopetus SKAE Karhulan alueen esiopetus 4373 Tavastilan koulun esiopetus 4375 Rauhalan koulun esiopetus 4383 Hakalan koulun esiopetus 4385 Otsolan koulun esiopetus 4389 Korkeakosken koulun esiopetus 4391 Kyminkartanon esiopetus S433 Alueellinen päivähoito S435 Perhepäivähoito 4348 Perhepäivähoito SKOT Kotkansaaren alue 4336 Hovinsaaren päiväkoti 4338 Meripirtin päiväkoti 4340 Metsolan päiväkoti 4342 Palotornin päiväkoti 4346 Päivärinteen päiväkoti 4349 Kotkansaaren alueen jakamattomat SLAN Länsi-Kotkan alue 4332 Kotilon päiväkoti 4334 Kanervan päiväkoti 4344 Sateenkaaren päiväkoti 4350 Utumetsän päiväkoti 4352 Velhon päiväkoti 4356 4360 4362 4365 Lankilan päiväkoti Ruonalan päiväkoti Pihkoon päiväkoti Länsi-Kotkan alueen jakamattomat § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 9 SKAR Karhulan alue 4370 Alahovin päiväkoti 4372 Tavastilan päiväkoti 4374 Rauhalan päiväkoti 4380 Malmingin päiväkoti 4382 Metsäkulman päiväkoti 4384 Otsonkallion päiväkoti 4386 Raitin päiväkoti 4388 Korkeakosken päiväkoti 4395 Karhulan alueen jakamattomat 4396 Helilän päiväkoti 4398 Hovinpuiston päiväkoti HNLA Hyvinvointineuvolan vastuualue 4400 Hyvinvointineuvolan hallinto S440 Enaltaehkäisy ja terveysneuvonta 4410 Äitiys- perhesuunnittelu- ja lastenneuvola 4420 Kouluterveydenhuolto 4430 Opiskeluterveydenhuolto S445 Varhainen tuki 4451 Varhainen tuki yhteiset 4452 Puhe- ja toimintaterapia 4453 Perheneuvola 4454 Perhetyö 4455 Nuorten tiimi 4456 Koulupykologit NUOR Nuorisotyön yksikkö 4500 Nuorisotyön hallinto / yhteiset 4501 Nuorisotapahtumat 4502 Nuorisoprojektit 4504 Nuorisotiedotus 4505 Nuorisovaltuusto 4506 Lasten parlamentti 4564 Kerhotoiminta S451 Nuorisotalot 4510 Nuorisotalojen jakamattomat 4511 Kulttuuritalo Greippi 4512 Nuorisotalo Vessu 4513 Nuorisotalo Mesta 4514 Nuorisotalo Welho S452 Nuorisotilat 4520 Bänditilat 4521 Muut nuorisotilat S453 Leirialueet 4530 Leirialueiden jakamattomat 4531 Luovi 4532 Niinlahti 4533 Kuutsalo 4534 Lintukoto S456 Lasten kulttuurikeskus 4560 Lasten kulttuurin jakamattomat 4561 Lasten meripäivät 4562 Lasten kulttuuriviikot 4563 Lakuleiri 4566 Projektit 4567 Taikalamppu § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 10 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö Toiminta-ajatus Lasten ja nuorten palveluiden tavoitteena on luoda kotkalaisille lapsille ja nuorille parhaat kasvun ja kehityksen edellytykset, taata terveyttä ja hyvinvointia edistävät, turvaavat ja tukevat palvelut sekä kannustaa lapsia ja nuoria osallisuuteen sekä monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan. Lasten ja nuorten palveluihin kuuluvat päivähoidon, opetustoimen ja hyvinvointineuvolan vastuualueet sekä nuorisotyön yksikkö. 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Oppimistulosten valtakunnallijälähtöisiä nen kansainvälinen taso ( valtakunnalliset kokeet) Laajat terveystarkastukset Asiakasarviointi eri vastuualueilla (asteikko1-5) Ennaltaehkäisevä toiminta on Perusopetuksen suorittaminen aktiivista ja omavastuuta vahja jatko-opintoihin sijoittuminen. vistavaa Ennaltaehkäisevät, tehokkaat ja monialaiset peruspalvelut/itsearviointi 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Lasten ja nuorten palveluiden omaleimainen kaupunki, jossa rakennusten monipuolisuus ja tapahtuu hyvä kunto Monipuolistetaan vaikuttamisen keinoja yhdessä lasten ja nuorten kanssa 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Mitoitusten mukainen ja kelpoimitoitettu, esimiestyö on laasuusehdot täyttävä henkilöstö dukasta Sairauspoissaolojen määrä päivä/henkilö Kaupungin toiminta on avointa Aktiivinen vuorovaikutus ja tieja oikeudenmukaista dottaminen kuntalaisille 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Talouden toteuma (%) Tavoitetaso 2015 Valtakunnallinen keskitaso 100 % Arviointitulos väh 3/5 100% Vatupassin monialainen yhteistyö toimii Tavoitetaso 2015 Suunnitellut korjaukset ja hankesuunnitelmat toteutuvat. Käyttö monipuolista Käytössä neljä uutta yhteistä toimintatapaa Tavoitetaso 2015 100 % Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 päivän/henkilö Avoin Kotka verkkokanavalla 4 yhteistä keskustelunavausta Tavoitetaso 2015 Toimintakate ei ylity § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 11 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja Yksikkökohtaiset kestävän kehi- 100 % turvallisuus huomioidaan kaityksen ohjelmat ja periaatteet kessa toiminnassa käytössä Sisäilmaongelma 0% Tuloslaskelma Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta 3 Toimintatuotot 925 735 882 607 871 824 2 992 423 3 400 900 3 504 000 33 Tuet ja avustukset 1 464 073 315 500 290 500 191 086 155 426 153 826 5 573 316 4 754 433 4 820 150 40 Henkilöstökulut -48 911 503 -48 313 080 -49 378 355 43 Palvelujen ostot -10 868 771 -11 129 818 -11 408 489 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 157 943 -1 036 964 -1 063 164 47 Avustukset -3 130 374 -3 191 400 -3 150 700 48 Muut toimintakulut 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate S8 Sisäiset tuotot -200 843 -256 888 -260 737 -64 269 433 -63 928 149 -65 261 444 -58 696 117 -59 173 716 -60 441 294 19 277 60 000 60 000 S9 Sisäiset kulut -20 003 989 -20 794 525 -19 996 965 4S Sisäiset erät -19 984 711 -20 734 525 -19 936 965 -78 680 829 -79 908 241 -80 378 259 -78 680 829 -79 908 241 -80 378 259 -34 586 0 0 -657 454 -445 050 -470 557 -79 372 868 -80 353 291 -80 848 816 Toimintakate Vuosikate 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos KS 2015 32 Maksutuotot 3 Toimintatuotot 4S Sisäiset erät LTA 2014 30 Myyntituotot 34 Muut toimintatuotot 4 Toimintakulut TP 2013 Opetustoimen vastuualueelta on siirretty kolmen psykologin vakanssit hyvinvointineuvolan vastuualueelle varhaisen tuen yksikköön. Perusopetuksen hankkeet -kustannuspaikka (4044) on siirretty pois vastuualueelta suoraan lautakunnan alle, jotta opetustoimen määrärahaseuranta on helpompi toteuttaa. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 12 OPETUSTOIMEN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Perusopetus tukee lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä perheiden kanssa. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus on koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen lähtökohta ja jatko-opintojen perusta. Lukiokoulutus tukee opiskelijan kasvua ja kehittymistä tasapainoiseksi, vastuuntuntoiseksi ja sivistyneeksi kansalaiseksi, joka kykenee toimimaan kansainvälistyvässä ja muuttuvassa yhteiskunnassa ja jolla on valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Lukiot antavat laaja-alaisen yleissivistyksen sekä valmentavat ja antavat kelpoisuuden jatko-opintoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Kotkan opisto järjestää laadukasta aikuiskoulutusta, taiteen perusopetusta ja ammatillista lisäkoulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta on kaikille avointa ja omaehtoisuuteen perustuvaa. Opisto pyrkii pitämään opiskelukustannukset kohtuullisina tavoittaakseen mahdollisimman suuren osan kotkalaisista. Lisäksi opisto järjestää yrityksille ja yhteisöille maksullista koulutusta ja ohjelmapalveluja. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Arviointikyselyt toiminnasta opjälähtöisiä pilaille tai huoltajille (asteikko 15) Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Tavoitetaso 2015 Keskiarvo vähintään 3 Lähikoulussa opiskelevien erityisopetuspäätöksen saaneiden lasten osuus kaikista erityisopetuspäätöksen saaneista oppilaista. 35 % Käyttöönotettu oppilashallintoohjelma palvelee kodin ja koulun yhteistyötä (asteikko 1-5) Uuden oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädännön mukaiset kolmen eri tason (kunta, koulu ja oppilaskohtainen) ryhmät toimivat. Palaute oppilailta ja huoltajilta keskiarvo vähintään 3 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Opetustoimen tilat ovat tehokomaleimainen kaupunki, jossa kaassa ja tarkoituksenmukaitapahtuu sessa Eri tasojen oppilas- ja opiskelija huoltosuunnitelmat on laadittu, ovat käytössä ja on arvioitu. Tavoitetaso 2015 Tilat sekä päivä- että iltakäytössä. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 13 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Seudullinen yhteistyö toteutuu vahvistuu strategioiden ja työryhmien kautta -mielenterveys- ja päihdetyöryhmä -Etelä-Kymenlaakson TVTopettajien koordinointivastuu -ympäristökasvatustyöryhmä -yrittäjyyskasvatusstrategian laatiminen 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Rehtorit ja johtajat osallistuvat mitoitettu, esimiestyö on laaesimieskoulutukseen dukasta Kehityskeskustelut pidetään kaupungin ohjelman mukaisesti Kaupungin toiminta on avointa Koulut tiedottavat toiminnastaan ja oikeudenmukaista yhteisten toimintamallien mukaan sähköisten ympäristöjen avulla 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Talousarvio on laadittu oikein suunnitellun toiminnan mukaan Tavoitetaso 2015 Strategioiden mukainen toiminta etenee Tavoitetaso 2015 85% 100 % Koulujen tiedottaminen on yhdenmukaista ja ajan tasalla Tavoitetaso 2015 Pysytään talousarviossa 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja Luontokoulu Haili tavoittaa lä2200 lasta käy Hailissa turvallisuus huomioidaan kaihes puolet perusopetuksen opkessa toiminnassa pilaista Työtila terveellisiä ja turvallisia Työtiloissa ei sisäilmaongelsekä oikein mitoitettuja mia Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen on painopisteenä kaikissa peruskouluissa ja lukioissa. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen on painopisteenä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Mobiililaitteiden käyttö opiskelussa muuttaa opetuksen käytänteitä. Ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen valmistautuminen edellyttää lukioiden opettajien kouluttamista. Helmi -oppilashallintojärjestelmän myötä on siirrytty sähköiseen seurantaa oppitunneilla. Tämä edellyttää tietoteknistä varustusta kaikkiin opetusluokkiin. Maahanmuuttajanuorille järjestetään lukioon valmistava koulutus. Kouluverkkoselvityksen mukaisten ratkaisujen edistäminen. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 14 Opetustoimen vastuualue 3 Toimintatuotot 793 408 781 000 782 300 572 491 633 300 720 000 1 192 580 50 000 50 000 79 562 58 768 58 668 2 638 041 1 523 068 1 610 968 40 Henkilöstökulut -30 033 958 -28 693 489 -29 310 027 43 Palvelujen ostot -6 430 843 -6 669 894 -6 871 500 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -949 570 -763 408 -773 108 47 Avustukset -158 600 -150 000 -102 000 48 Muut toimintakulut -109 489 -101 300 -101 300 -37 682 461 -36 378 090 -37 157 934 -35 044 420 -34 855 022 -35 546 966 5 445 60 000 60 000 S9 Sisäiset kulut -15 069 414 -15 635 924 -14 565 999 4S Sisäiset erät -15 063 969 -15 575 924 -14 505 999 -50 108 389 -50 430 946 -50 052 965 -50 108 389 -50 430 946 -50 052 965 -29 361 0 0 -542 503 -365 389 -307 850 -50 680 254 -50 796 335 -50 360 815 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate S8 Sisäiset tuotot Toimintakate Vuosikate 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos Kotkan opisto 3 Toimintatuotot KS 2015 15 000 15 000 32 Maksutuotot 423 815 445 000 445 000 45 468 50 000 50 000 27 471 30 000 30 000 513 329 540 000 540 000 40 Henkilöstökulut -1 208 813 -1 282 237 -1 088 673 43 Palvelujen ostot -70 625 -55 000 -53 000 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -21 990 -20 000 -20 000 -7 260 -9 000 -9 000 -1 308 689 -1 366 237 -1 170 673 -795 360 -826 237 -630 673 4 885 0 0 S9 Sisäiset kulut -589 081 -735 613 -411 511 4S Sisäiset erät -584 196 -735 613 -411 511 -1 379 556 -1 561 850 -1 042 184 -1 379 556 -1 561 850 -1 042 184 -1 148 0 0 -10 143 -10 143 -15 041 -1 390 847 -1 571 992 -1 057 225 3 Toimintatuotot 48 Muut toimintakulut 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate S8 Sisäiset tuotot Toimintakate Vuosikate 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos LTA 2014 16 575 34 Muut toimintatuotot 4S Sisäiset erät TP 2013 30 Myyntituotot 33 Tuet ja avustukset 4 Toimintakulut KS 2015 32 Maksutuotot 34 Muut toimintatuotot 4S Sisäiset erät LTA 2014 30 Myyntituotot 33 Tuet ja avustukset 4 Toimintakulut TP 2013 § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 15 Talousarvio Toivo Pekkasen koulun toiminta lakkaa 1.8.2015 alkaen. Vakinaisten koulunkäynnin ohjaajien määrä on 78 1.8.2015 alkaen ja määräaikaisten koulunkäynnin ohjaajien määrää vähennetään 1.8.2015 alkaen . Talousarvion ulkopuolisilla hankerahoilla (tasa-arvo ja opetusryhmäkoon pienentäminen) on palkattu 24 opettajaa, 28 koulunkäynnin ohjaajaa sekä 7 koulupsyykkaria ja 2 koulunuorisotyöntekijää lukuvuodeksi 2014 - 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman uudistaminen edellyttää lisäkorvausten osoittamista suunnittelutyöhön Sähköisten oppimateriaalien lisääntyminen ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset edellyttävät lisäpanostusta . Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukanaan tuomat lisävelvoitteet. Riski on todennäköinen ja siihen voi varautua huolellisella suunnittelulla ja yhteistyöllä. Koulutuksellisen tasa-arvorahoituksen sekä opetusryhmäkoon pienentämisen rahoituksen saamisen epävarmuus, johtuen valtionavustusten vähentymisestä. Riski on todellinen. Koulunkäynnin ohjaajien tarpeen ennustaminen on vaikeaa. Riski on todellinen. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen mukaiset toimet eivät ole mahdollisia, jos koulujen remontit eivät käynnisty tai valmistu. Riski on todennäköinen ja siihen voidaan varautua varaamalla riittävästi väistötiloja ja työn ennakkosuunnittelulla. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman uudistamistyöhön ei pystytä osoittamaan riittävästi määrärahoja. Riski on todellinen. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Opetusryhmien määrien ja ryhmäkokojen huolellinen tarkastelu. taloudellisin ja pedagogisin perustein. Opettajien sijoittuminen eri kouluille niin, että opetus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 16 Mittarit ja tunnusluvut PERUSOPETUS Tunnusluvut Opetustunnit yht., (sis erit.op) -joista lähiopetustunteja -erityisopetuksen tunnit Resurssiopetustunnit (OKM:n rahoitus) Koulujen lukumäärä Oppilasmäärä, josta *)(tilasto 20.9.) - tehostetun tuen oppilaita -erityisen tuen oppilaita, josta - lähikoulujen oppilaita -maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joista - valmistavalla luokalla Kuljetettavat oppilaat omissa kouluissa, joista -erilliskuljetuksessa Kotka sv. samskolanin kuljetettavat kotkalaiset oppilaat Laatu Keskimääräinen ryhmäkoko **) Tehokkuus / Taloudellisuus Perusopetuksen kustannukset eur/oppilas Opetuskustannukset eur/oppilas Kouluruokailu eur/oppilas Kotikuntakorvauksen perusosa Oppikirjat ja materiaalit eur/oppilas TP2013 TA2014 TA2015 304 319 299 068 55 837 20 4 823 220 466 150 511 49 629 325 304 500 295 000 52 200 25 500 19 4 825 300 460 170 505 44 554 250 301 500 293 100 52 326 21 888 17 4 781 300 460 170 500 53 550 250 - 57 35 21 21 21 4 430 616 5 968 8 289 4 109 636 8 314 4 377 636 140 140 325 62,8 15,4 3,6 7,5 Henkilöstö HTV2 Opettajat (ei sisällä ylitunteja) Koulunkäynnin ohjaajat /luokkatyö **) - 328,5 62,3 Koulunkäynnin ohjaajat /IP-toiminta lomahoito - 16,5 Koulusihteerit - 7,5 *) esiopetusoppilaat eivät sisälly lukuihin **) luvuissa ei ole huomioitu hankerahoituksia Vuoden 2014 tunnusluvut (€ /suorite) laskettu alkuperäisen talousarvion mukaisena § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 17 LUKIOKOULUTUS Mittarit ja tunnusluvut Opetustunnit yhteensä, joista -lähi- ja verkko-opetustunteja Koulujen lukumäärä Päivälukioiden opiskelijat Aikuislukion opiskelijoita, lukio peruskoulu Aineopiskelijoita aikuislukiossa, lukio peruskoulu Ammattilukion opiskelijat TP2013 53 534 42 329 2 992 85 20 81 26 127 TA2014 55 000 43 500 2 902 86 21 90 100 131 TA2015 53 500 42 000 2 886 90 12 110 90 127 80 80 6 205 6 167 469 6 188 3 589 3 736 497 6 188 3 589 4 191 511 5 920 3 434 67 1,5 61 1,7 62,6 1,4 TP2013 16 230 219 565 6 223 TA2014 18 000 250 620 6 150 TA2015 18 000 250 620 6 150 7 788 13,8 7 950 12,8 7 900 12,8 85 86,77 Laatu Lukion oppimäärän 3 v:ssa suorittaneet. % Taloudellisuus / Tehokkuus Lukiokoulutuksen kustannukset eur/opiskelija (pl. ammattilukio ja aikuislukio) Opetuskustannukset eur/opiskelija Kouluruokailu eur/opiskelija Valtionosuuden yksikköhinta -yli 18 vuotiaat Henkilöstö HTV2 Opettajat Koulusihteerit KOTKAN OPISTO Mittarit ja tunnusluvut Opetustunnit yhteensä Myyntipalvelun tunnit (sisältyy edelliseen) Kurssien määrä Opiskelijamäärä (hlö) Osallistujamäärä (osallistujia yhteensä ryhmissä) Keskimääräinen kurssikoko Taloudellisuus/tehokkuus euroa/opetustunti (toimintakate) Henkilöstö HTV2 Opettajat (päätoimiset) Muu henkilöstö 10,2 2,8 9,5 2,8 § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 18 PÄIVÄHOIDON JA VARHAISKASVATUKSEN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Päivähoito - ja varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat monipuolista ja laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta lapsen ja perheiden tarpeet huomioiden. Toiminnan perustana on yhdessä vanhempien kanssa luoda turvallinen ja myönteinen kasvuympäristö , jossa lapsella on mahdollisuus yksikölliseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen leikin avulla. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Subjektiivisen päivähoitojälähtöisiä oikeuden mukaiset jonotusajat toteutuvat Ennaltaehkäisevä toiminta on Yhteistyö ennaltaehkäisevissä aktiivista ja omavastuuta vahpalveluissa toimii monialaisesti vistavaa Varhaiserityiskasvatuksen resurssit riittävät 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Palvelujen monipuolisuus ja omaleimainen kaupunki, jossa laadukas sisältö tapahtuu Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Yksityiset palvelut täydentävät palvelutuotantoa 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Seudullinen yhteistyö eri hankvahvistuu keissa ja asiakasprosessien toteutuksessa Varhaiskasvatuksen yhteiset kokoontumiset Tavoitetaso 2015 100 % 4,2/5 Osallisuus ja yhteistyö Vatupassin kanssa toimii Erityisopettajien toimet täytetty ja kelpoisuus kunnossa, avustajien toimet täytetty Tavoitetaso 2015 Kuntakohtainen esiopetussuunnitelma vahvistettu eriopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen käsikirja käytössä. Yksityiset palvelut säilyvät vetovoimaisina. Määrä vähintään 12 % paikoista Tavoitetaso 2015 Osallistuminen seutuyhteistyöhön Vähintään 2 krt/lukuvuosi § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 19 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laaKelpoinen ja riittävä henkilöstö dukasta Koulutussuunnitelma Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Tiedottamiseen sekä asiakkaiden ja henkilöstön kuulemiseen on olemassa toimivat kanavat Arviointikriteerit/mittarit Palvelujen käytön tehokkuus Tavoitetaso 2015 Vakituisten lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien määrää lisätään. Kattava koulutussuunnitelma on käytössä ja toteutuu Tiedotussuunnitelma on toimiva Tavoitetaso 2015 Täyttöaste 100 % Käyttöaste 85 % kesäkuukausia lukuunottamatta 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja Tilojen riittävyys, terveys ja tur100 % turvallisuus huomioidaan kaivallisuus on varmistettu kessa toiminnassa 100 % käytössä Kestävän kehityksen toimintaohjelmat laadittu Arjen ekologisuus toiminnassa huomioitu Tavoitteet laadittu kaikille yksiköille Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - tuotteistamisen sovittaminen ja jatkuva arviointi koko palvelutuotannossa varhaiserityiskasvatuksen vahvistaminen kohdentamalla erityisopettajien työpanosta ja toimimalla yhteistyössä varhaisen tuen palvelujen kanssa uuden esiopetussuunnitelman päivittäminen ja jalkauttaminen sekä esiopetuksen tiivis yhteistyö perusopetuksen kanssa oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulon velvoitteet käyttöön esiopetuksessa päivähoitolaskutuksen muutoksiin valmistautuminen (toimintaprosessit, tietojärjestelmä) § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 20 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue 3 Toimintatuotot TP 2013 LTA 2014 KS 2015 30 Myyntituotot 86 757 68 107 77 524 32 Maksutuotot 2 392 682 2 738 000 2 754 000 33 Tuet ja avustukset 20 570 0 0 34 Muut toimintatuotot 29 402 13 258 13 258 2 529 411 2 819 365 2 844 782 40 Henkilöstökulut -15 718 341 -16 023 174 -16 029 440 43 Palvelujen ostot -3 915 098 -3 988 813 -3 985 711 -119 245 -147 336 -147 336 -2 916 422 -2 980 000 -2 980 000 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 47 Avustukset 48 Muut toimintakulut 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot -36 133 -58 824 -16 857 -22 705 239 -23 198 147 -23 159 344 -20 175 828 -20 378 782 -20 314 562 -68 0 0 S9 Sisäiset kulut -3 788 063 -3 852 283 -3 753 179 4S Sisäiset erät -3 788 131 -3 852 283 -3 753 179 Toimintakate -23 963 959 -24 231 065 -24 067 741 Vuosikate -23 963 959 -24 231 065 -24 067 741 -4 919 0 0 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos -108 169 -59 547 -109 096 -24 077 047 -24 290 612 -24 176 837 Talousarvio - vakituisen henkilöstön kokonaismäärä ei lisäänny avoimeen varhaiskasvatukseen lisärahoitus kasvattajien palkkaamiseen, 80 000 euroa. jo päiväkotien kasvatushenkilöstön käytössä olleet perhepäivähoitajan ja laitosapulaisen vakanssit muutetaan lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan vakansseiksi investointi tietojärjestelmän täydentämiseen 40.000 € .Päivähoidon kirjausprosessien mobilisoinnin loppuun saattaminen ja sähköisen tuloselvitysjärjestelmän käyttöönotto. investointi kaluston uusimiseen koko vastuualueella 30.000 € Taloussuunnitelma 2015-2017 Taloussuunnitelmassa keskeisiä muuttujia ovat kasvaneet henkilöstömenot sekä kustannusten nousu palvelujen ostossa. Ateriapalveluiden ilmoitettu kustannusnousu päiväkotiaterioissa on 3 %. Määräaikaista henkilöstöä muutetaan vakituiseksi henkilöstöksi syksyllä 2014 tiedossa olevan päivähoitotarpeen mukaisesti. Mikäli lakisääteisen päivähoidon henkilöstömitoituksen mukainen henkilöstötarve pysyy nykyisen suuruisena, ei talousarviovuodelle 2015 varattu henkilöstömäärä riitä tuottamaan erillisiä avoimen varhaiskasvatuksen ja kerhotoiminnan palveluja. Vuorohoidon yksiköiden määrää supistetaan 1.8.2015 niin, että pidennettyä iltahoitoa on tarjolla vain Karhulassa Raitin päiväkodissa ympärivuotokautisen Meripirtin päiväkodin lisäksi. Katariinan päiväkodin suunnittelu on käynnistynyt ja rakentaminen alkaa 2015 valmistuen keväällä 2016. Koko päivähoidossa siirrytään mobiiliperustaiseen lasten läsnäolojen kirjaukseen. Tarvittavat kustannukset on sisällytetty investointisuunnitelmaan. Tulossa olevan varhaiskasvatuslain linjauksia ja velvoitteita odotetaan vuodelle 2015. Yksityiskohdat ovat vielä avoinna. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 21 Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Muutokset päivähoito-oikeudessa Muutokset kotihoidontuessa (joustava hoitoraha) aiheuttavat riskin alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon merkittävään kysynnän kasvamiseen liittyen. Toisaalta suunniteltu päivähoito-oikeuden rajaus vuonna 2015 tuo jonkin verran väljyyttä hoitopaikkojen järjestämiseen. Uuden varhaiskasvatuslain tuomat mahdolliset muutokset Riskinä resurssitarpeen näkökulmasta ovat mahdolliset ryhmäkoon tiukennukset. Päiväkotirakennusten kuntoon liittyvät riskit Riskejä ennaltaehkäistään puuttumalla epäkohtiin nopeasti ja pyrkimällä hyvään käytännön yhteistyöhön tilapalvelun kanssa Muutokset perheiden hyvinvoinnissa ja työllisyydessä Varaudutaan joustavalla palvelurakenteella, henkilöstön ammattitaidon vahvistamisella sekä osallisuudella vatupassin toimintaan. Riskin maksutuotoissa muodostaa perheiden tulotason heikentyminen, joka vaikuttaa asiakasmaksutuloihin. Yksityisen palvelutuotannon epävarmuus ja riskit yritystoiminnassa Riskin muodostaa se, että kaikkia tämänhetkisiä yksityisiä palveluja tarvitaan määrällisesti lainsäädännön velvoitteen toteutumiseksi .Hyvällä yhteistyöllä ja toiminnan valvonnalla pyritään pitämään yksityiset palvelut olemassa olevana vaihtoehtona asiakkaille. Riskiksi palvelujen järjestämiselle muodostuu myös se, etteivät asiakkaat välttämättä valitse yksityisiä palveluita subjektiivisen päivähoito-oikeuden osana. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - tehokkuutta lisätään koko ajan SPB suoriteperusteisen budjetoinnin avulla yksiköiden täyttöastetavoite pysyy 100 %:ssa ja toteutuu vähintään 97 % täyttöasteen lisäksi seurataan ja toteutetaan käyttöastetta ( henkilöstön ja lasten määrän välinen suhdeluku), jonka tulee olla vähintään 85 % henkilöstön työpanoksen ja työvuorojen tehokkaampi suunnittelu ja toteuttaminen sairauspoissaolojen alenema - 1/Pv henkilö verrattuna edellisen vuoden toteutumaan § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 22 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Kohderyhmä: 0-6 -vuotiaat *käytetty 31.12 2013 tietoa Palveluiden piirissä olevat lapset *ei kotihoidon tukea Päiväkodit, oma toiminta Alle 3-vuotiaat TP2013 3 633 TA2014 *3 633 TA2015 *3 633 2 222 2 265 2 200 345 340 352 997 997 462 461 467 319 360 388 68 377 74 139 - 46 48 55 41 58 41 168 141 170 194 160 180 Päiväkodit yksityiset Alle 3-vuotiaat päiväkotihoito Yli 3-vuotiaat päiväkotihoito 0-6 vuotiaat yksityinen perhepäivähoito 49 257 12 61 221 15 61 221 23 Hoitotuet / Kela Kotihoidontuki/lapsia Yksityisen hoidon tuki/lapsia Osittainen hoitoraha/lapsia 853 2 48 906 4 58 887 6 60 95,2 81,6 100 85 100 85 391,6 396,7 3-5 -vuotiaat Esiopetukseen osallistuvat Esiopetus ja päivähoito (molemmat palvelut yhdellä lapsella) Kerhotoiminta Avoin varhaiskasvatus ’asiakkaita keskimäärin Kunnallinen perhepäivähoito Alle 3-vuotiaat perhepäivähoidossa yli 3-vuotiaat perhepäivähoidossa Vuorohoitoa tarvitsevat lapset Erityistä tukea tarvitsevat lapset Monikulttuuriset lapset Taloudellisuus/tehokkuus Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kustannukset / 0-6 vuotiaat Täyttöaste % Käyttöaste % Alle 3-vuotiaan päiväkotihoito (euroa/lapsi) Yli 3-vuotiaan päiväkotihoito (euroa/lapsi) Perhepäivähoito (euroa/lapsi) Henkilöstö HTV2 § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 23 HYVINVOINTINEUVOLAN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Laajat terveystarkastukset jälähtöisiä Varhaisen tuen palveluiden, Vatupassin, toiminnan tehokkuus ja palveluihin pääsy Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Tavoitetaso 2015 Toteutuvat 100% Oppilas- ja opiskeluhuollon uudistaminen Palveluohjaus toimii Varhaisen tuen tiimi<2 vko Perheneuvola <2 kk Puheterapia <3 kk Toimintaterapia <2kk Osallistuminen suunnitelmien tekoon ja toteuttamiseen Ajantasainen ja selkeä verkkosivusto Sähköiset palveluiden käyttö lisääntyy Asiakaspalautteet/kyselyt Terveystarkastukset toteutuvat sisällöllisesti sovitusti. Yhteinen asiakkuus varhaiskasvatuksen kanssa Yhteistyö opetustoimen kanssa Vuosittaiset kyselyt 100 % Varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Perhetyö/kotipalvelutoiminta laajenee Kasva Kotkassa työryhmän työskentely säännöllistä Toimintamallit valmiit Vanhempainiltojen, psykologija psyykkaritoiminnan kehittäminen Vatupassin rooli ja toiminta vakiintuu Kotipalvelua palvelusetelillä sitä tarvitseville Nuorisotakuun toteutumisen seuranta vakiintuu Kasva Kotkassa työryhmän työksi 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Tarkoituksenmukaiset ja toimiomaleimainen kaupunki, jossa vat tilat palveluille. tapahtuu Tavoitetaso 2015 Suunnitellut toimenpiteet toteutuvat 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Nuorten ohjaus- ja palveluvervahvistuu koston seudullinen yhteistyö Tavoitetaso 2015 Seudulliset kokouksetx2/v § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 24 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Suositusten mukainen henkilösmitoitettu, esimiestyö on laatö dukasta Esimiestyön tukeminen Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Tavoitetaso 2015 Virat ja toimet täytetty 100% Työnohjaus ja koulutuksellinen tuki esimiehille Osaamisen vahvistaminen Koulutussuunnitelmat ja seuran- tarpeista lähtevää ja suunnitelmallista ta toteutuu, kehityskeskustelut ja työnohjaus toteutuu Tiedottaminen aktiivista Henkilöstötilaisuudet toteutuYhteistyö toimii tiedotusyksikön vat kanssa Yhteiset säännöt tiedottamiselle luotu Arviointikriteerit/mittarit Talousarviosuunnittelu- ja käyttösuunnitelmat realistiset Painopiste siirtyy korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin Palveluiden hinnat eivät nouse Hyvinvointipuiston suunnittelutyö Tavoitetaso 2015 Aktiivinen, kuukausittainen seuranta Palveluiden vahvistuminen ennaltaehkäisevässä työssä Suunnittelu etenee 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja Työtilat terveellisiä ja turvallisia Työpisteissä ei sisäilmaonturvallisuus huomioidaan kaisekä oikein mitoitettuja gelmia kessa toiminnassa Kestävän kehityksen periaatteet Tukihenkilöt nimetty työyksikaikilla tiedossa köihin Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - terveystarkastusten toteutuminen varhaisen tuen palveluiden toiminnan edelleen kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevien lakimuutosten mukaisiksi (esim. kotipalvelun järjestäminen lapsiperheille) yhteistyön vahvistaminen varhaiskasvatuksen kanssa uuden oppilashuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen toimintamallien kuntoon saattaminen lastensuojelun kanssa hyvinvointipuiston suunnittelutyöhön osallistuminen § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 25 Hyvinvointineuvolan vastuualue 3 Toimintatuotot KS 2015 37 766 32 000 10 500 32 Maksutuotot 14 0 0 228 0 0 2 830 3 000 3 000 40 838 35 000 13 500 40 Henkilöstökulut -2 102 025 -2 592 598 -2 909 260 43 Palvelujen ostot -232 758 -159 500 -224 667 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -37 557 -46 400 -52 900 47 Avustukset -12 000 -15 400 -18 700 34 Muut toimintatuotot 3 Toimintatuotot 48 Muut toimintakulut 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät LTA 2014 30 Myyntituotot 33 Tuet ja avustukset 4 Toimintakulut TP 2013 S8 Sisäiset tuotot -669 -3 200 -58 458 -2 385 008 -2 817 098 -3 263 985 -2 344 170 -2 782 098 -3 250 485 9 528 0 0 S9 Sisäiset kulut -586 854 -729 653 -1 010 381 4S Sisäiset erät -577 326 -729 653 -1 010 381 Toimintakate -2 921 496 -3 511 751 -4 260 866 Vuosikate -2 921 496 -3 511 751 -4 260 866 -305 0 0 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos Varhainen tuki (Vatupassi) 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut -6 781 0 -3 518 533 -4 260 866 LTA 2014 KS 2015 30 Myyntituotot 30 000 3 000 3 Toimintatuotot 30 000 3 000 40 Henkilöstökulut -1 015 821 -1 269 685 43 Palvelujen ostot -43 000 -95 000 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 800 -13 800 -2 500 -40 960 -1 072 121 -1 419 445 -1 042 121 -1 416 445 -249 872 -349 062 48 Muut toimintakulut 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät -6 781 -2 928 582 S9 Sisäiset kulut -249 872 -349 062 Toimintakate 4S Sisäiset erät -1 291 993 -1 765 507 Vuosikate -1 291 993 -1 765 507 Tulos -1 291 993 -1 765 507 Talousarvio Hyvinvointineuvola on keskeinen toimija, kun palveluiden painopistettä siirretään korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin. Meneillään olevat palvelurakenneselvitykset tuovat uutta tietoa ja korjauksia tehdään nopealla aikataululla. Selvityksiin perustuvia henkilöstösiirtoja tehdään korjaavista ennaltaehkäiseviin ja silloin hyvinvointineuvola näyttää kasvuyksiköltä. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 26 Taloussuunnitelma 2015-2017 Hyvinvointineuvolan kasvu perustuu Varhaisen tuen palvelujen keskittämiseen ja vakanssien siirtoon muilta palvelualueilta yhteen yksikköön, Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskukseen (Vatupassiin), palvelupäällikön alaisuuteen. Palveluiden keskittäminen tuo säästöjä ja tehokkuutta palveluihin. Vatupassin vahvistaminen vähentää tulevaisuudessa erityisesti erikoissairaanhoidosta tulevia kustannuksia lasten ja nuorten osalta. Puhe- ja toimintaterapia siirto Vatupassiin tapahtui virallisesti 1.1.2014. Nuorten psykososiaalisten palveluiden vahvistaminen käynnistettiin keväällä 2014 ja uuden yksikön toiminta käynnistyi syksyllä 2014. Sosiaalitoimen puolelta siirtyi kaksi toimea Nuorten Vatupassiin syksyllä 2014. Ennaltaehkäisevän lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan vahvistaminen vaatii myös terveydenhuollon ammattilaisia mahdollisesti sisäisenä siirtona. Tavoitteena on vähentää erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä lastenneurologian ja lasten- ja nuorisopsykiatrian osalta. Tätä työtä tekevät lääkäri-hoitaja työpari. Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja toimii erityisesti Vatupassin lääkärin työparina ja yhteyshenkilönä niin vanhempiin kuin neuvolaan, kouluterveyden- ja oppilashuoltoon kuin erikoissairaanhoitoonkin. Vuonna 2015 voimaan tuleva sosiaalilaki velvoittaa kuntia vahvistamaan peruspalveluita ja antamaan tarpeenmukaista kotipalvelua lapsiperheille. Sen vuoksi hyvinvointineuvola esittää 20 000 euron kotipalveluun määrärahaa vuodella 2015. Kotipalvelu tullaan tuottamaan palvelusetelillä sitä tarvitseville perheille. Suurena haasteena lasten ja nuorten palveluille on palveluiden tuottaminen 1.8.2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaisesti. Varhaisen tuen palvelut ovat mukana tukemassa opetustoimea palveluiden tuottamisessa. Koulupsykologien siirrolla hyvinvointineuvolaan ja varhaisen tuen tiimiin 1.9. alkaen pyritään saamaan heidän työhönsä enemmän houkuttelevuutta ja näin rekrytoitua koulupsykologeja Kotkaan. Toisen asteen psykologipalveluiden tuottaminen vaatii mahdollisesti yhden psykologin viran perustamisen hyvinvointineuvolaan. Hyvinvointineuvola saa lääkäripalvelut terveydenhuollon puolelta ja vuoden 2015 alusta on suunnitelmissa laittaa kustannukset sille yksikölle, joka lääkäripalvelua käyttää. Hyvinvointineuvolan talousarviossa on ollut viime vuosina siirtona yhden lääkärin HTV2. Vuoden 2015 talousarvioon on terveydenhuollon kanssa sovittu 4 lääkärin HTV2. Käyttöä seurataan ja tilannetta korjataan tarvittaessa. Vuoden 2015 eläkeiän saavuttaa 6 työntekijää. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet - palvelurakenteita ei muuteta ja toiminnat jäävät ennalleen perheet eivät saa tarvitsemaansa tukea väliinputoajia ei tunnisteta palvelut edelleen päällekkäisiä ja irrallisia Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Vatupassityön tehostaminen, päällekkäisten toimintojen vähentäminen ja seurannan kehittäminen § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 27 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Asiakkaat Perhesuunnittelu Äitiysneuvola - synnytyksiä - toteutuneet laajat terveystarkastukset Lastenneuvola - toteutuneet laajat terveystarkastukset Kouluterveydenhuolto - toteutuneet laajat terveystarkastukset Opiskeluterveydenhuolto -1.opisk.vuoden tt -2.opisk.vuoden tt Perheneuvola - perheet Puhe- ja toimintaterapia Perhetyön asiakkaat -perheet Vatupassin asiakkaat Lääkäreiden käynnit - äitiysneuvola - lastenneuvola - kouluterveydenhuolto - opiskeluterveydenhuolto - perhesuunnittelu - lääkärin vatupassityö / käynnit TP2013 TA2014 TA 2015 630 1 066 467 452 4 511 1 650 4 984 1 517 2 576 780 209 590 292 438 208 170 700 1 300 520 650 1 150 500 4 600 4 500 5 000 5 000 3 000 2 650 650 350 450 210 170 620 300 1 391 3 107 2 138 268 264 1 650 3 000 1 700 300 300 1 400 3 050 2 000 500 300 77 44 66 131 78 154 77 44 66 115 78 154 55 60 Taloudellisuus / tehokkuus Äitiys- ja lastenneuvola € / käynti Kouluterveydenhuolto € / käynti Opiskeluterveydenhuolto € / käynti Perheneuvola (suoritehinta) € Puheterapia € Toimintaterapia € (1½-2 t) Henkilöstö HTV2 55 210 170 § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 28 NUORISOTYÖN YKSIKKÖ Toiminta-ajatus Nuorisotyön yksikkö - varmistaa nuorten näkökulman esille tuomisen ja luo edellytyksiä lasten ja nuorten non-formaalille oppimiselle, osallisuudelle ja kansainvälisyydelle - tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen toimintaympäristön - tukee lasten ja nuorten myönteistä kasvua * Nuorisotoimintaan on käytössä riittävästi hyväkuntoisia, viihtyisiä ja ajanmukaisia tiloja, välineitä ja retki- ja leirialueita sekä muita nuorisopalveluita. * Lasten kulttuurikeskus järjestää ja kehittää lasten kulttuuritoimintaa ja laadukkaita festivaalitapahtumia Kotkan seudulla. * Nuoret ja nuorten kanssa toimivat järjestävät ja kehittävät nuorten omaehtoista kulttuuria ja kulttuuritoimintaa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Aloitetaan koulussa tehtävän jälähtöisiä nuorisotyön laadun arviointi. Nuorten toteuttamat auditoinnit Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Monipuolistetaan vaikuttamisen keinoja yhdessä lasten ja nuorten kanssa yhteistyössä. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Vahvistetaan nuorten kulttuuriomaleimainen kaupunki, jossa toiminta. tapahtuu Toimiva elinkeinopolitiikka Painotetaan nuorten, erityisesti tukee yrityksiä ja lisää työllimonikulttuuristaustaisten, mahsyyttä dollisuuksia työelämään. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Kotkansaaren nuorisotilajärjestoimiva, keskustat eläviä, tely on tiedossa. asuminen viihtyisää Strateginen seutuyhteistyö Tiivistetään seutukunnan SVoivahvistuu ma leiriyhteistyötä. Tavoitetaso 2015 Toteutettu itsearviointi yläkouluissa. Toteutettu yhdessä nuorisotilassa. Käytössä neljä uutta yhteistä toimintatapaa, jotka toteutetaan yhdessä Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen vastuualueiden kanssa. Tavoitetaso 2015 Toteutettu kaksi uutta kulttuuritoimintaa nuorten kanssa. 400 pv Tavoitetaso 2015 Tilajärjestelysuunnitelma on valmiina. Leirialueiden yhteiskäyttökokeilu toteutuu kesällä § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 29 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Satsataan henkilöstön verkkomitoitettu, esimiestyö on laaja pelitoiminnan osaamisen dukasta vahvistamiseen. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen kuntalaisille. Arviointikriteerit/mittarit Ulkopuolisten tulojen osuus ulkoisista menoista. Tavoitetaso 2015 Kaikki työntekijät ovat käyneet verkko- ja pelitoiminnan peruskoulutuksen ja kaksi työntekijää on vastuutettu verkkoja pelitoimintaan. Avoin Kotka -verkkokanavalla 4 yhteistä keskustelunavausta toteutuu yhdessä Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen vastuualueiden kanssa. Tavoitetaso 2015 20 % 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja Laaditaan leirialueiden (4 kpl) Tasoluokitus valmis ja tiedoturvallisuus huomioidaan kains. tasoluokitus, joissa huomitettu toimijoille. kessa toiminnassa oidaan kestävä kehitys ja turvallisuus sekä käyttäjäviestintä. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Alueelliset nuorisopalvelut: - Karhunkulman uudet tilat on otettu käyttöön ja toiminta käynnistynyt. - Kotkansaaren tilajärjestelyjen suunnitelma valmiina. - Koulunuorisotyön kehittäminen yhteistyössä opetustoimen kanssa Lasten ja nuorten vaikuttaminen: - Toteutettu neljä uutta toimintatapaa lasten ja nuorten vaikuttamiseen yhdessä Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen vastuualueiden kanssa. Lastenkulttuuri: - Kulttuuripolkutoiminnan kehittäminen ja uusien toimintamuotojen kokeilut yhdessä koulujen kanssa. Nuorten kulttuuri: - Nuorten omaehtoisen kulttuuritoiminnan ja eri toimijatahojen (esim. kulttuuri - ja opetustoimi, kaupunkikehitys, teatteri) yhteistyön vahvistaminen. Verkko- ja pelitoiminta: - Toimintavuoden aikana valmistellaan yhdessä nuorten ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitelma verkko- ja pelitoiminnan kehittämisestä ja toteutettu kokeiluja. Kansainvälinen toiminta: - Eurooppalaisen vapaaehtoistyön (EVS) lisääminen kotkalaisille nuorille., UBC 2015 (Union of Baltic Cities) - tapahtuman, DigiCampin toteuttaminen. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 30 Nuorisotyön yksikkö 3 Toimintatuotot KS 2015 7 805 1 500 1 500 32 Maksutuotot 27 235 29 600 30 000 194 961 265 500 240 500 79 291 80 400 78 900 309 291 377 000 350 900 40 Henkilöstökulut -582 656 -581 818 -547 379 43 Palvelujen ostot -273 463 -294 100 -309 100 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -49 021 -75 820 -85 820 47 Avustukset -43 352 -46 000 -50 000 34 Muut toimintatuotot 3 Toimintatuotot 48 Muut toimintakulut 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät LTA 2014 30 Myyntituotot 33 Tuet ja avustukset 4 Toimintakulut TP 2013 S8 Sisäiset tuotot -54 541 -93 564 -84 122 -1 003 035 -1 091 302 -1 076 421 -693 744 -714 302 -725 521 4 372 0 0 S9 Sisäiset kulut -555 656 -573 800 -667 276 4S Sisäiset erät -551 284 -573 800 -667 276 Toimintakate -1 245 028 -1 288 102 -1 392 797 Vuosikate -1 245 028 -1 288 102 -1 392 797 Tulos -1 245 028 -1 288 102 -1 392 797 Talousarvio Kaupungin ulkopuolisista nuorisotalo Vessun tiloista luopuminen toteutuu ja Karhulan keskustan alueen nuorisotyö aloittaa uusissa tiloissa vuoden 2015 alussa. Nuorisotyön yksikkö on siirtänyt työpanosta asiakaspalvelupiste Ruoriin avustusten, leirivuorojen ja vastaavien hoitamiseksi kaupunkilaisten kannalta yhdessä palvelupisteessä. Kaupunkikonserni ja nuorisotyöyksikkö on sopinut työpanoksen resursoinnista. Molemmissa tapauksissa määrärahoja voidaan suunnata toimintaan, erityisesti nuorten kulttuuri-, liikunta - ja kansalaistoimintaan sekä verkko- ja pelitoimintaan. Samalla voidaan vastata vuoden aikana nousseisiin nuorten tarpeisiin ja toiveisiin ketterämmin. Karhunkulman uudet tilat sekä olemassa olevat tilat Greipissä vaativat peruskaluston uusimista ja teknologisten välineiden hankintaa. Taloussuunnitelma 2015-2017 Edelleen kehitetään seutukunnallista yhteistyötä Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012–2016 (Lanuke) suuntaviivojen mukaisesti sekä haetaan seutukunnallisia hankkeita varten ohjelmasta mahdollisesti saatavaa rahoitusta. Seutukunnallisissa hankeissa S-Voiman (Kotka,Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) toteutetaan yhteistyössä erityisesti kansainvälisessä toiminnassa, leireissä, Nuokkari-kortissa, markkinoinnissa ja viestinnässä. Junareissu-hankkeessa on mukana 14 kuntaa. Tavoitteena on saada rahoitus Lanukkeesta hankkeen 2014–2016 viimeisen vuoden toteutusta varten. Lasten kulttuurikeskuksen Lakun toimintaa resurssoidaan mahdollisuuksien mukaan Suomen Lastenkulttuuriverkoston (ent. Taikalampun) tuella. Keskeisenä tavoitteena on kououjen kanssa yhteistyössä toteutettava Kulttuuripolku kaikille luokka-asteille. Nuorisotyön yksikkö laatii suunnitelman ulkopuolisen rahoituksen vahvistamisesta ja hakee aktiivisesti eri rahoitusreittejä pitkin resursseja lasten ja nuorten toimintaan. Uusien toiminta- ja työmuotojen kuten verkko- ja pelitoiminta vaativat lisäresursointia. § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 31 Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Yhteiskunnan yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen kohdistuu myös lapsiin ja nuoriin joko suoraan tai välillisesti. Vähenevät resurssit heikentävät lasten ja nuorten mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen ja toimintaan. Koulutukseen tai työhön ohjaava nuorisotakuu ei toteudu suunnitellusti. Perheiden aikuisten työttömyys ja toimeentulo-ongelmat lisääntyvät. Ulkoinen rahoitus ei toteudu suunnitelman mukaisesti. Kotkansaaren tilajärjestelyt eivät toteudu. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Erilaisilla kumppanuuksilla ja yhteistoiminnalla tuotetaan hyvinvointia ja onnellisuutta kotkalaisille lapsille ja nuorille mm. lisäämällä tilojen käyttöastetta, nuorten omatoimisuutta sekä uusia toiminta- ja työmuotoja. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut alle 29-v. Avustettu nuorisoyhdistys Ohjaustunti Toimitilat, m2 Leirialueet ha/kpl Vaikuttavuus ja palvelukyky Nuorisotilojen kävijöitä Leirialueiden kävijöitä Leirialueiden kesäkäyttöaste Tapahtumaosallistujia Taloudellisuus/tehokkuus Nuorisopalvelut €/alle 29-v. Leirialuepalvelut €/kävijä - Luovi (5 900 kävijää) - Lintukoto (1 700) - Niinlahti (1 150) Nuorisotalotoiminta €/kävijä - Greippi (8 784 kävijää) - Welho (7 095) - Vessu * (5 901) - Mesta (5 928) Henkilöstö HTV2 *Tilasta luovutaan 31.12.2014. TP2013 16 459 28 8416 2 871 38/5 TA2014 16 700 28 12 000 2871 36/4 TA2015 16 459 28 10 000 32 014 9 952 88 12 205 50 000 9 000 85 18 000 38 000 9 500 85 15 000 73,30 77 77 - 19 32 7- 19 32 7 15,1 22 24 22 26 15,1 22 24 22 26 13,3 36/4 § 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015 32 INVESTOINNIT, irtain Selite Pihkoon koulu Ensikertainen kalustaminen Katariinan päiväkoti Ensikertainen kalustaminen Nuorisotilan kalustaminen Karhuvuoren kouluun Nuorison osuus kalusteista ja välineistä Mussalon koulun remontti Kalusteita ja AV-välineitä Opetustoimen kalusteita ja välineitä Kalusteita ja AV-välineitä eri kouluille Päivähoidon kalusteita Päiväkotien kaluston epäkohtien korjaaminen ja ergonomian parantaminen Päivähoidon mobiilipohjaisen kirjauksen laajentaminen Laajentaminen koko vastuualueelle ja Effico lisämoduulit Karhunkulman kalustaminen Karhunkulman kalustaminen nuorisotilaksi Vessun tilalle Nuorisotalo Greipin kalusteet ja välineet Huonokuntoisten kalusteiden ja välineiden uusiminen ajanmukaisiksi Yhteensä TA 2015 TS 2016 TS 2017 0 0 -350 000 0 -280 000 0 -30 000 0 0 -25 000 -25 000 0 -70 000 -30 000 0 -30 000 0 0 -40 000 0 0 -40 000 0 0 -10 000 0 0 -245 000 -335 000 -350 000 § 5, LANULA 27.1.2015 17:00 KH: 113/2013 Nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo-oikeus lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa Lanula 27.1.2015 Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Nuorisovaltuusto esittää, että sekä nuorisovaltuuston edustaja että varaedustaja voisivat osallistua samaan aikaan lautakuntien kokouksiin. Kaupunginjohtajan johtoryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan 8.12.2014. Asialle ei nähdä estettä. Kokouspalkkio maksetaan toistaiseksi vain nuorisovaltuuston varsinaiselle edustajalle. Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää hyväksyä, että tästä eteenpäin sekä nuorisovaltuuston varsinainen edustaja että varaedustaja voivat olla läsnä lautakunnan kokouksissa. Päätös: Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuuston edustaja Martta Roininen Nuorisovaltuuston varaedustaja Mindi Havumäki § 6, LANULA 27.1.2015 17:00 KH: 310/2014 Eroanomus luottamustehtävästä, Sonja Koso Lanula 27.1.2015 Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 8.12.2014 § 119 myöntää Sonja Kosolle eron lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan jäsenyydestä ja valita hänen tilalleen lautakunnan uudeksi jäseneksi Sami Virtasen. Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta § 7, LANULA 27.1.2015 17:00 KH: 113/2013 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan lautakuntakummin nimeäminen Lanula 12.2.2013 § 9 Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Lautakunnat nimeävät nuorisovaltuustolle nk. lautakuntakummin, jonka tarkoituksena on auttaa nuorisovaltuutettuja pääsemään kiinni lautakuntatyöskentelyn käytäntöihin. Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää valita nuorisovaltuuston nimeämille edustajille lautakuntakummin. Asian käsittely: Lautakunnan jäsen Seppo Eerola ehdotti lautakuntakummiksi lautakunnan jäsen Ami Toikkaa. Päätös: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päätti valita lautakuntakummiksi lautakunnan jäsen Ami Toikan. -------------- Lanula 27.1.2014 Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Jäsen Ami Toikalle on myönnetty ero lautakunnan jäsenyydestä. Hänen tilalleen tulee valita uusi lautakuntakummi lautakunnan jäsenten joukosta. Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää valita nuorisovaltuuston nimeämille edustajille lautakuntakummin. Päätös: Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Valittu lautakuntakummi Nuorisovaltuuston edustajat lautakunnassa Nuorisovaltuusto § 8, LANULA 27.1.2015 17:00 OPSI: 188/2015 Nimikemuutos hyvinvointineuvolan vastuualueella Lanula 27.1.2015 Valmistelija: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh. 234 7278 Voimassa olevan Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan johtosäännön 4 §:n mukaan lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää alaistensa virkojen ja toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kelpoisuusehdoista ja nimikemuutoksista. Hyvinvointineuvolan vastuualueella puhe- ja toimintaterapiayksikössä on budjetoitu palkkarahat neljän puheterapeutin työsuhteisiin vakansseihin. Enimmillään työsuhteissa on vuosien varrella ollut kolme puheterapeuttia. Kevään 2015 aikana tilanne muuttuu niin, että puhe- ja toimintaterapiayksikössä ei ole yhtään työsuhteista puheterapeuttia. Puheterapiapalvelut kilpailutetaan helmikuun 2015 aikana. Tilanteesta johtuen, varhaisen tuen palveluissa on oltava ammattihenkilö, joka vastaa sinne tulevien lähetteiden käsittelystä, terapian kiireellisyysjärjestelyistä ja yhteydenotoista yksityisiin palveluntuottajiin sekä seuraa palveluprosessin etenemistä. Tähän tehtävään soveltuu ammatillisesti terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinnon/tai vastaavan opistotasoisen tutkinnon suorittanut ammattilainen, joka tuntee puheterapiatyöhön liittyvät käytännöt oman työnsä ja koulutuksensa puolesta. Koulutus antaa mahdollisuuden myös muihin tehtäviin varhaisen tuen palveluissa, kuten toimiminen varhaisen tuen tiimissä lääkärin työparina sekä yhteistyölinkkinä perheisiin, vanhempiin, päivähoidon henkilöstöön, kouluihin ja neuvoloihin. Tämän muutoksen tekeminen hyvinvointineuvolassa vaatii puheterapeutin nimikkeen muuttamisen palveluohjaajan nimikkeeksi ja pätevyysvaatimuksen vahvistamisen terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinnoksi (tai vastaavaksi opistotasoiseksi koulutukseksi). ./. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan nimikemuutokset 27.1.2015 liitteenä. Esittelijä: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää hyväksyä liitteessä mainitun työsopimussuhteisen toimen nimikemuutoksen ja sen kelpoisuusehdot. Päätös: Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Hepa/Maija Kaltakari, Raija Bly, Kaisa Piirainen Taitoa Palvelussuhdeasiantuntija Johanna Kivelä § 8, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: nimikemuutos NIMIKEMUUTOKSET /HYVINVOINTINEUVOLA 2015 Nimikemuutokset Vanha nimike Palvelusuhte Uusi nimike en laatu Vanha hinnoittelu Uusi hinnoittelu Muutos- Vakanssin ajankohta vakituinen hoitaja Yksikkö Puheterapeutti/ 4259020006 Työsuhde 0 03HOI020 1.2.2015 Varhaisen tuen Terveydenhuollon amkpalvelut tutkinto tai vastaava opistotasoinen Palveluohjaaja Avoin vakanssi Pätevyysvaatimus § 9, LANULA 27.1.2015 17:00 OPSI: 189/2015 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, opetussuunnitelmaprosessi Lanula 27.1.2015 Valmistelija: Yleisopetuksen suunnittelija Jaana Länsimies, puh. 040 643 3207 Opetushallitus on antanut 22.12.2014 perusopetuksen järjestäjille velvoittavana ja noudatettavana määräyksen 104/011/2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2014. Määräys on voimassa 1.1.2015 alkaen toistaiseksi. Opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen, mitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 on määrätty. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokkien 1—6 osalta 1.8.2016. Seitsemännen vuosiluokan osalta opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017, kahdeksannen vuosiluokan osalta 1.8.2018 sekä yhdeksännen vuosiluokan osalta 1.8.2019. Opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1—12 mukaisesti laadittu opetussuunnitelma voidaan kuitenkin ottaa käyttöön kaikilla vuosiluokilla 1.8.2016 lukuun ottamatta perusteiden lukuun 6 sisältyviä päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä sekä lukuun 12 sisältyviä perusopetuksen valinnaisuutta koskevia määräyksiä. Näiltä osin käyttöönotto tapahtuu vuosiluokittain porrastettuna siten kuin edellä todetaan. Opetussuunnitelma laaditaan Kotkassa kuntakohtaisena. Paikallista OPS-työtä koordinoi Kotkassa OPS-ohjausryhmä. OPSohjausryhmä valmistelee lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan päätettäväksi esitykset paikallisesta opetussuunnitelmaprosessista, kunnan perusopetuksen tuntijaosta, kunnan valinnaisainejaosta, kunnan kieliohjelmasta, kuntakohtaisista linjausteksteistä Valtioneuvoston asetuksen (422/2012) ja perustetekstien pohjalta. Oppilaita, huoltajia ja eri sidosryhmiä kuullaan opetussuunnitelman valmistelutyössä. Ohjausryhmä suunnittelee ja järjestää OPSuudistukseen liittyvää koulutusta ja vastaa OPS-työn arvioinnista. OPSohjausryhmän jäsenet, koordinaattoria lukuun ottamatta, tekevät OPS-työn virkatyönä. OPS-ohjausryhmän jäseninä ovat opetustoimenjohtaja Juha Henriksson, Otsolan koulun rehtori Juha Ahtiainen, Langinkosken koulun rehtori Heidi Honkanen, yleisopetuksen suunnittelija Jaana Länsimies, Mussalon koulun rehtori Juha Voima ja OPS-koordinaattori. Opetustoimenjohtaja toimii ohjausryhmän puheenjohtajana. Paikallisen opetussuunnitelmatyön ohjaamista varten perustetaan OPSkoordinaattorin tehtävä helmikuun 2015 alusta lukien. OPS-koordinaattori toimii yhteyshenkilönä OPS-ohjausryhmän ja ainekohtaisten OPS-työryhmien välillä. Koordinaattori ohjaa Kotkan OPS-työryhmien työskentelyä ja toimii kunnan yhteyshenkilönä Opetushallituksen ePerusteet palveluun. ePerusteetyhteyshenkilö koordinoi ePerusteiden käyttöönoton kunnassa ja kouluttaa OPS-työryhmien jäsenet ePerusteiden ja Opetushallituksen materiaalien käyttöön. Koordinaattorin työ järjestetään opetustuntien huojennustunteina. Opetussuunnitelmatyöhön perustetaan oppiaineryhmittäin seitsemän (7) OPS-työryhmää seuraavasti: alkuopetuksen ja varhaiskasvatuksen, äidinkielen ja suomi toisena kielenä, matematiikan, luonnontieteiden (fysiikka, kemia, biologia ja maantiede), vieraitten kielien ja toisen kotimaisen kielen, katsomusaineiden, historian ja yhteiskuntaopin, oppilaanohjauksen, taide- ja taitoaineiden, terveystiedon työryhmät. § 9, LANULA 27.1.2015 17:00 OPSI: 189/2015 Työryhmät perehtyvät opetussuunnitelman perusteiden yleiseen osaan (luvut 1—12) ja vastaavat paikallisen opetussuunnitelman yhteisten oppiaineitten sisältöjen jakamisesta vuosiluokittain sekä kuntakohtaisten valinnaisaineiden sisällöistä ja tavoitteista. Työryhmätyöskentely aloitetaan helmikuun 2015 alusta lukien. Työryhmien jäsenille korvataan OPS-työ erilliskorvauksena. Alustavan laskelman mukaan OPS-työn erilliskorvauksissa on varauduttava noin 60 000 € menoerään vuonna 2015. Kotkan perusopetuksen opetushenkilöstön OPS-täydennyskoulutus järjestetään kevätlukukaudella 2015 Oppiva OPS -työpajakoulutuksina. ./. Kotkan opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmatyön (OPS–työn) eteneminen ja aikataulu on kuvattu prosessikaaviossa, liite. Esittelijä: Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää hyväksyä Kotkan perusopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelmaprosessin linjauksen. Opetussuunnitelmatyö rahoitetaan talousarvion puitteissa. Päätös: Oikaisuvaatimusohje § 9, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: prosessikaavio Liite Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, OPS- työn prosessikaavio lv 2013 -2014 toimintakulttuurin muutos- ja arvokeskustelut kouluissa tuntijakopohdinta oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma OPStuki 16 koulutus tulevaisuusluennot Opetustoimen johtoryhmä rehtorit koulut huoltajat sl 2014 kl 2015 sl 2015 prosessin kuvaus tuntijako prosessin kuvaus lautakunta oppiaineiden vuosiluokkakohtaiset sisällöt ja tavoitteet tuntijako lautakunta painotukset valinnaisaineet kieliohjelma jaksotus, kurssit ”linjaustekstit” luvut 1-12 oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma perusopetukseen valmistava koulutus oppiaineiden vuosiluokkakohtaiset sisällöt ja tavoitteet OPS- koulutus OPS- koulutus OPSohjausryhmä Opetustoimen johtoryhmä koulut OPSohjausryhmä Opetustoimen johtoryhmä lautakunta koordinaattori työryhmät koulut huoltajat kl 2016 erityisopetus OPS 16 viimeistelytyö joustava perusopetus OPS 16 lautakuntaan sl 2016 vuosiluokat 1 - 6 uuteen OPSiin 1.8.2016 2017 -2019 vuosiluokat 7 -9 porrastetusti uuteen OPSiin aikuisten perusopetus perusopetukseen valmistava opetus arviointi OPSohjausryhmä Opetustoimen johtoryhmä koordinaattori työryhmät koulut huoltajat OPSohjausryhmä Opetustoimen johtoryhmä koordinaattori työryhmät koulut huoltajat lautakunta OPSohjausryhmä Opetustoimen johtoryhmä koulut oppilaiden (oppilaskunnat) ja huoltajien (vanhempainyhdistykset) osallistaminen nivelvaiheyhteistyö, yhteistyö 2. aste täydennyskoulutus, kunta- ja koulukohtaisen työn tuki opetussuunnitelman ja OPS- prosessin suunnittelu, seuranta, arviointi, tiedottaminen OPSohjausryhmä Opetustoimen johtoryhmä koulut § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 OPSI: 200/2015 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Lanula 27.1.2015 Valmistelijat: Tukipalvelujen suunnittelija, puh. Anne Suolanen 040 707 6981 ja iltapäivätoiminnasta vastaava koordinaattori Anu Neuvonen, puh. 040 652 8979 Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Kotkan kaupungin perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma on tehty tukemaan perusopetuslain mukaisesti järjestettävän aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamista Kotkassa. Toimintasuunnitelmassa ohjeistetaan toiminnan järjestämisen kannalta oleellisia periaatteita. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta on vahvistanut Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman edellisen kerran 2011. Toimintasuunnitelma on päivitetty vastaamaan nykytilannetta mm. aamuja iltapäivätoiminnan päätösten osalta. Päivitetyn toimintasuunnitelman oleelliset sisällölliset muutokset ja lisäykset: 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Kotkassa on toiminut aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjausryhmä Sateenvarjo. Toiminnan vakiintumisen myötä ohjausryhmän merkitys toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa on pienentynyt ja yhteistyölle on löytynyt muita säännöllisiä ja luontevia muotoja samalla kun toimintaa järjestävien tahojen määrä on laskenut ja kaupungin oman toiminnan osuus on kasvanut. 4.1. TOIMINTA-AIKA Kotkan kaupunki on järjestänyt iltapäivätoimintaa pääsääntöisesti klo 12— 16.30. Jatkossa kaupungin omissa ryhmissä toiminta-aika on 12—16 henkilöstöresurssien riittävyyden takaamiseksi. Muut toimintaa järjestävät tahot määrittelevät itse toiminta-aikansa, toimintaa järjestetään kuitenkin 760 tuntia koulun työvuoden aikana ja toimintaa toteutetaan klo 12—17 välisenä aikana. Iltapäivätoimintaa järjestetään kaikkina koulun työpäivinä lukuun ottamatta lukukauden päättäjäispäiviä. 4.7. TOIMINNAN LAAJUUS JA LAPSIRYHMÄN KOKO Perusopetuslaissa tai aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa ei ohjeisteta aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmäkoosta. Kotkassa on sovellettu esiopetusryhmäkokoa koskevia säädöksiä, mutta aamu- tai iltapäivätoiminnan ryhmän minimi tai maksimi kokoa ei ole aiemmin toimintasuunnitelmassa määritelty. Kotkan kaupungin omana toimintana järjestämässä iltapäivätoiminnassa ryhmän minimikoko on jatkossa 18. Ryhmää ei perusteta, mikäli hakijoita on vähemmän kuin 18. Ryhmässä on aina vähintään kaksi ohjaajaa. Kahta ohjaajaa kohden ryhmään otetaan pääsääntöisesti enintään 26 lasta. Tästä voidaan poiketa ylöspäin, mikäli esim. lasten osa-aikaisuus sen mahdollistaa tai alaspäin, mikäli se on välttämätöntä esim. lasten tuen tarpeesta tai tilajärjestelyistä johtuen. Toimintaa järjestävät tahot määrittelevät itse lapsiryhmiensä koon Kotkan kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman mukaisesti. ./. Päivitetty toimintasuunnitelma liitteenä. § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 OPSI: 200/2015 Esittelijä: Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää hyväksyä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan päivitetyn toimintasuunnitelman. Päätös: Oikaisuvaatimusohje § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Lasten ja nuorten palvelut - 2015 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma SISÄLTÖ 1 Johdanto ............................................................................................................................................................................. 4 2 Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat .................................................................................................... 4 3 Toiminnan tavoitteet .......................................................................................................................................................... 4 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen .................................................................................................................... 5 3.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen ............................................................................. 5 3.3 Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen ............................... 6 4 Toiminnan järjestämisen periaatteet ................................................................................................................................. 7 4.1 Toimintasuunnitelma ................................................................................................................................................... 7 4.2 Toimintapaikat ja -tilat ................................................................................................................................................. 7 4.3 Toiminta-aika ............................................................................................................................................................... 8 4.4 Osallistumismaksu ....................................................................................................................................................... 8 4.5 Toiminnan koordinointi ja toiminnasta tiedottaminen ............................................................................................... 9 4.6 Toimintaan hakeminen ja valintakriteerit.................................................................................................................... 9 4.7 Toiminnan laajuus ja lapsiryhmän koko ..................................................................................................................... 10 4.8 Henkilöstö .................................................................................................................................................................. 10 4.9 Ohjaajien perehdyttäminen ja koulutus .................................................................................................................... 11 4.10 Kulkeminen ja kuljetusten järjestäminen ................................................................................................................ 11 4.11 Välipalan järjestäminen ........................................................................................................................................... 12 4.12 Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma ....................................................................................................................... 12 4.13 Vakuutusasiat .......................................................................................................................................................... 12 4.14 Toiminnan rahoitus .................................................................................................................................................. 13 5 Toiminnan seuranta ja arviointi ........................................................................................................................................ 13 5.1 Toiminnan sisäinen arviointi ...................................................................................................................................... 13 5.2 Toiminnan ulkopuoliseen arviointiin osallistuminen ................................................................................................. 14 Lasten ja nuorten palvelut - 2015 2 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 5.3 Tulosten julkistaminen ............................................................................................................................................... 14 6 Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö ja tiedonkulku ..................................................................................................... 14 6.1 Yhteistyö kotien kanssa ............................................................................................................................................. 14 6.2 Yhteistyö koulun kanssa............................................................................................................................................. 15 6.3 Lasta koskevien salassa pidettävien henkilötietojen luovuttamiseen liittyvä menettely .......................................... 15 6.4 Yhteistyö eri toimialueiden, palvelualueiden ja muiden tahojen kanssa .................................................................. 16 6.5 Yhteistyö toiminnan järjestäjien ja toteuttajien kesken ............................................................................................ 16 6.6 Moniammatillinen oppilashuoltotyö ......................................................................................................................... 16 6.7 Yritysten ja yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi aamu- ja iltapäivätoiminnassa ....... 17 Lasten ja nuorten palvelut - 2015 3 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1 JOHDANTO Tämä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma on tehty tukemaan perusopetuslain mukaisesti järjestettävän aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamista Kotkassa. Toimintasuunnitelmassa ohjeistetaan ja määritellään toiminnan järjestämisen kannalta oleellisia periaatteita. Kaupungin toimintasuunnitelma toimii pohjana aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa järjestävien tahojen laatimille vuosittaisille toimintasuunnitelmille. Toimintasuunnitelmaa käytetään työvälineenä toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lasten vanhemmat saavat toimintasuunnitelman kautta tietoa Kotkan aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteisistä linjauksista. Toimintasuunnitelma päivitetään tarvittaessa ja mahdolliset muutokset käsitellään Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa. 2 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Kunta saa valtionosuutta aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä antamalla toimintaa varten perusteet. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee järjestää näiden perusteiden mukaisesti. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 tulivat voimaan 1.8.2011. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa ja tässä toimintasuunnitelmassa käytetään perusopetuksen oppilaasta nimitystä lapsi, koska lapsi ei ole toiminnassa oppilaan roolissa. Oppilas-nimitystä käytetään, kun viitataan perusopetuksessa määriteltyyn oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. 3 TOIMINNAN TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Toiminnan tulee lisäksi edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminta pohjautuu perusopetuksen arvoihin, joita ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Toiminnan tulee perusopetuksen tavoin edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Lasten ja nuorten palvelut - 2015 4 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on oma erityisluonteensa, sillä se perustuu vapaaehtoisuuteen ja sijoittuu lasten vapaaaikaan. Tavoitteena on luoda lapselle mielekästä, virkistävää ja laadukasta vapaa-ajan toimintaa, joka osaltaan tukee lapsen ikäkauden kehitystä. Keskeistä lapsen ja perheen kannalta on, että varhaiskasvatus, esi- ja alkuopetus sekä aamuja iltapäivätoiminta muodostavat lapsen kasvun ja kehityksen kannalta myös sisällöllisesti johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Toiminnan sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista. Sisällöt suunnitellaan ja valitaan siten, että lapselle muodostuu ehyt ja monipuolinen kokonaisuus, joka tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta, esteettisiä kokemuksia, liikkumista ja ulkoilua sekä mahdollisuuden omaan toimintaan, lepoon ja rentoutumiseen. Koulupäivän aikana tapahtuneet asiat otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon toiminnassa. Iltapäivätoiminta tarjoaa mielekästä tekemistä, johon sisältyy vaihtelevasti sekä ohjattua että vapaata toimintaa sisällä ja ulkona. Toimintaan kuuluu leikkejä, pelejä ja monenlaista liikuntaa, kädentaitoja ja kuvataiteita, musiikkia ja esiintymistä niin, että lapset saavat erilaisia onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä sekä yksilötasolla että ryhmänä. Leikin, luovan toiminnan ja myönteisten elämysten merkitys lapsen kehitykselle on kiistaton. Lapsia kannustetaan osallistumaan ennakkoluulottomasti kaikenlaiseen toimintaan. Iltapäivätoiminnassa voidaan tarjota lapselle mahdollisuus ja rauha tehdä kotitehtäviä, mutta varsinainen vastuu kotitehtävien hoidosta on lapsella ja lapsen vanhemmilla. 3.1 KODIN JA KOULUN KASVATUSTYÖN TUKEMINEN Kotien kasvatustyön tukemisessa lähtökohtana on, että lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan vastuu on ammatillinen ja työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus, jolla tarkoitetaan ammattikasvattajan sitoutumista toimimaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. Yhteistyön tulee perustua keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arvoisuuteen toimijoiden välillä. Koteja kannustetaan osallistumaan yhteistyöhön ja edistetään huoltajien aktiivista roolia. Ohjaajat tekevät tarvittaessa yhteistyötä paitsi luokanopettajien ja erityisopettajien, myös oppilashuoltohenkilöstön, kuten koulukuraattorien tai terveydenhoitajien kanssa. Ohjaajat osallistuvat tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan huoltajan luvalla lasta koskeviin neuvotteluihin. Lähtökohtaisesti huoltajat tiedottavat lastaan koskevista asioista, mutta tarvittaessa ja huoltajan luvalla, ohjaajat voivat olla suoraan yhteydessä kouluun ja oppilashuoltohenkilöstöön. Avoin tiedonsiirto mahdollistaa yhteisiin päämääriin pääsemisen. 3.2 HYVINVOINNIN, TUNNE-ELÄMÄN JA SOSIAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on lasten hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. On tärkeää, että lapset kokevat olevansa arvostettuja ja hyväksyttyjä omina persooninaan ja ryhmän jäseninä. Yhdessä toimimalla opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavia taitoja, kuten vastavuoroisuutta ja erimielisyyksien ratkaisua myönteisin keinoin. Lasta ohjataan tunnistamaan erilaisia tunteita ja säätelemään omaa toimintaansa. On Lasten ja nuorten palvelut - 2015 5 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma tärkeää, että lasten erilaisuus ryhmän jäseninä ja erilaiset tarpeet myös omaan rauhaan ja itsenäiseen työskentelyyn otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Eettisessä kasvussa ja yhdenvertaisuuden tukemisessa on tärkeää erityisesti aikuisten antama malli, ryhmän vuorovaikutussuhteet ja arkipäivän tilanteissa kohdattavat eettiset kysymykset. Tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Yhteisöllinen vastuun, luottamuksen ja huolenpidon ilmapiiri aamu- ja iltapäivätoiminnassa edistää eettistä kasvua. Hyvään ja avoimeen ilmapiiriin kiinnitetään erityistä huomiota. Mahdollisissa ongelmatilanteissa lasta ohjataan menettelytapoihin, joilla mahdollisia ongelmatilanteita voidaan käsitellä myönteisesti ja ratkaisukeskeisesti. Tavoitteena on, että lapset, aikuisten tuella, ratkaisevat ongelmat itse. Lasten kaveruussuhteiden muodostumista tuetaan pari- ja pienryhmätoiminnalla ja ryhmähengen syntymistä koko ryhmän yhteisellä toiminnalla. Lapset saavat itse osallistua toiminnan suunnitteluun ja kaikkien ehdotukset ja ideat otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon toimintaa toteutettaessa. Aamu- ja iltapäivätoiminta tukee lasten harrastuneisuutta ja tutustuttaa mahdollisuuksien mukaan erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Osallistuminen koulun kerhotoimintaan tehdään mahdolliseksi. Osallistumisen iloa ja onnistumisen kokemuksia korostetaan. Lapsille tarjotaan myös mahdollisuus levähtämiseen ja rauhoittumiseen sekä vapaaseen leikkiin ja itseohjautuvaan toimintaan. Ohjaajat tarjoavat lapsille monipuolisesti erilaisia tapoja toteuttaa itseään ja kannustustavat lapsia osallistumaan ja kokeilemaan muistaen samalla, että kyse on vapaa-ajantoiminnasta ja että toiminnan peruslähtökohtana on vapaaehtoisuus. Maittava välipala ja viihtyisät tilat lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Ilmapiirin tulee olla kiireetön, turvallinen ja hyväksyvä. Lasten yksilölliset tarpeet pyritään huomioimaan resurssoinnissa ja moniammatillinen yhteistyö tukee lasten tarpeiden tunnistamista. Tavoitteena on muodostaa lasten päivästä ehjä kokonaisuus. 3.3 OSALLISUUDEN, YHDENVERTAISUUDEN JA TASA-ARVON EDISTÄMINEN SEKÄ SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tavoitteena on osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Toiminta toteutetaan niin, että se lisää lasten onnistumisen kokemuksia ja osallisuutta. On tärkeää, että lapset tuleva kuulluksi ja voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lapset ovat yhdenvertaisia taustastaan riippumatta. Erilaiset kulttuuritaustat pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin samoin kuin erityistä tukea tarvitsevat lapset. Heidän osallistumisensa toimintaan tasavertaisina ryhmän jäseninä pyritään varmistamaan. Eri kulttuureihin ja laajemminkin erilaisuuteen tutustumalla voidaan monipuolistaa toimintaa, lisätä ymmärrystä ja vähentää ennakkoluuloja sekä rikastuttaa yhdessäoloa. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ehkäisevät kiusaamista ja syrjäytymistä. Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja järjestetään tarvittavaa tukea. Tässä onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä aamu- ja iltapäivätoiminnan, sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja kodin kesken. Lasten ja nuorten palvelut - 2015 6 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 4 TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Kotkassa perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä vastaa Lasten ja nuorten palveluiden Opetustoimen vastuualue. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta hyväksyy perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman. Tukipalveluiden suunnittelija päättää toiminnan järjestämisestä, toimintaavustusten myöntämisestä sekä tekee viranhaltijapäätökset lasten ottamisesta aamu- ja iltapäivätoimintaan. Opetustoimeen on palkattu toiminnasta vastaava koordinaattori. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Kotkassa sekä kaupungin omana toimintana että avustettuna toimintana. Kaupungin omana toimintana aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kouluilla, jolloin ohjaajina toimivat koulunkäynnin ohjaajat ja toiminnasta vastaa rehtori. Avustuksia perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen voivat hakea sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat. Sopimukset näiden palvelun tuottajien kanssa tehdään lukuvuosittain. Iltapäivätoiminnan järjestämisessä Kotkassa on pyritty pysyvyyteen. Pysyvyys mahdollistaa toiminnan suunnittelun ja kehittämisen kestävästi ja tavoitteellisesti pidemmällä aikavälillä ja edistää siten toiminnan laadun jatkuvaa parantamista. Toiminnasta vastaava koordinaattori tapaa aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävien tahojen edustajia ja käy iltapäivätoiminnan ryhmissä säännöllisesti. 4.1 TOIMINTASUUNNITELMA Toiminta perustuu perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa säätelevän lainsäädännön, Opetushallituksen julkaisemien koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden ja Kotkan kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman pohjalta tehtyihin järjestäjä- ja ryhmäkohtaisiin toimintasuunnitelmiin. Toimintasuunnitelman tekeminen on edellytyksenä kaupungin avustuksen saamiselle. Toimipistekohtaiset toimintasuunnitelmat laaditaan vuosittain. Iltapäivätoimintaa järjestävän tahon on kiinnitettävä huomiota siihen, että iltapäivätoiminnan ohjaajien työajasta on varattu riittävästi aikaa toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Toiminnasta vastaava koordinaattori tutustuu ryhmien toimintaan ja osallistuu tarvittaessa toiminnan suunnitteluun ja erityisesti tila- ja henkilöstöresurssien kartoittamiseen. 4.2 TOIMINTAPAIKAT JA -TILAT Iltapäivätoimintaa järjestään kouluilla tai niiden läheisyydessä. Iltapäivätoiminnalle varataan asianmukaiset ja toimintaan soveltuvat tilat. Lähtökohtaisesti pyritään varaamaan iltapäivätoiminnan ryhmän käyttöön pysyvä tila, joka on ensisijaisesti heidän käytössään. Lisäksi varataan tarvittaessa jakotiloja, sekä pyritään järjestämään mahdollisuus käyttää liikuntasalia ja aineluokkia iltapäivätoimintaan. Mikäli koululta ei voida järjestää riittävästi toimintaan soveltuvia tiloja, voidaan tilat osoittaa muualta, esim. nuorisotalolta. Palveluntuottaja voi halutessaan järjestää iltapäivätoimintaa Lasten ja nuorten palvelut - 2015 7 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma omissa tai toimintaa varten vuokraamissaan tiloissa. Palveluntuottajan omien tilojen turvallisuus ja tarkoituksenmukaisuus arvioidaan toiminta-avustuksista päätettäessä. Tilojen arvioinnissa käytetään tarvittaessa apuna terveystarkastajia ja pelastusviranomaisia. Toimintaympäristön tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, ja sitä suunniteltaessa tulee turvallisuuden lisäksi ottaa huomioon toiminnan luonne ja tarkoitus, lapsen kiinnostuksen kohteet ja toiminnan monipuolisuus. Myös ulkotiloihin kiinnitetään huomiota valittaessa tiloja toimintaan muualta kuin kouluilta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tilat on tarkoituksenmukaisinta olla mahdollisimman lähellä koulua, näin minimoidaan matkaan liittyvät riskit. Erillisten toimintapaikkojen tulee olla sellaisten kulkuyhteyksien päässä kouluilta, että lapset voivat turvallisesti siirtyä koulusta iltapäivätoimintaan. Koulujen rakentamis- ja peruskorjaushankkeissa otetaan huomioon aamu- ja iltapäivätoiminnan tilatarpeet. Tilojen suunnittelussa lähtökohtana ovat myös alueelliset tarpeet ja joustava tilojen käyttö. Toiminta ei rajoitu ainoastaan ryhmän omaan tilaan ja pihaan, vaan toiminnassa hyödynnetään kunkin alueen mahdollisuuksia monipuolisesti ja vaihtelevasti. Ryhmät retkeilevät ja ulkoilevat lähiympäristössä (metsät, puistot, urheilukentät jne.) ja käyttävät eri palveluja (esim. kirjasto) mahdollisuuksien mukaan. Liikuttaessa lasten kanssa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen sekä liikennesääntöjen ja hyvän liikennekulttuurin noudattamiseen. 4.3 TOIMINTA-AIKA Kotkassa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen painottuu iltapäiviin. Toimintaa järjestetään kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle vähintään 760 tuntia koulun työvuoden aikana. Toimintaa toteutetaan klo 12– 17 välisenä aikana. Kotkan kaupungin omana toimintana olevien ryhmien toiminta-aika on 12–16. Toimintaa järjestetään kaikkina koulupäivinä lukuun ottamatta lukukauden päättäjäispäiviä. Syksyllä ja keväällä järjestetään yksi yhteinen koulutuspäivä kaikille iltapäivätoiminnan ohjaajille, jolloin ryhmät on suljettu. Tästä ilmoitetaan huoltajille etukäteen. Aamutoiminnan järjestämismahdollisuudet selvitetään tarvittaessa erikseen. 4.4 OSALLISTUMISMAKSU Aamu- ja iltapäivätoiminnasta peritään kuukausittainen osallistumismaksu. Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka perusopetuslain mukaan saa olla 760 tunnin osalta enintään 80 euroa. Kaikissa Kotkan iltapäivätoiminnan toimipisteissä osallistumismaksu 760 tunnin osalta (noin neljä tuntia /koulupäivä) on korkeintaan 80 euroa kuukaudessa. Jos lapsi tarvitsee iltapäivätoimintaa enintään 10pv/kk, palveluntuottaja ja perhe tekevät sopimuksen, jossa perheeltä laskutetaan korkeintaan 40 euroa kuukaudessa. Osallistumismaksu peritään jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamu- ja iltapäivätoimintaan. Jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu koko kalenterikuukautena, maksuna peritään enintään puolet kuukausimaksusta. Toimintaan Lasten ja nuorten palvelut - 2015 8 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma osallistumisesta ei voida periä muita maksuja. Huoltajan tulee saattaa palveluntuottajan tietoon lapsen toiminta-aikaa koskevat mahdolliset poikkeukset ja lukujärjestykselliset muutokset sekä ilmoittaa lapsen poissaoloista. Palveluntuottajat perivät itse asiakasmaksut toiminnastaan lasten huoltajilta. Kotkan kaupunki perii maksut oman toimintansa osalta. Kaupunki ei peri toimintamaksua kesäkuulta niiltä lapsilta, jotka ovat osallistuneet toimintaan myös toukokuussa. Palveluntuottajat voivat päättää kesäkuun asiakasmaksun perimisestä tai perimättä jättämisestä itsenäisesti. Palveluntuottajan tulee pitää luetteloa perityistä lapsikohtaisista asiakasmaksuista ja niiden perusteista. Iltapäivätoiminnan paikan irtisanomisajasta palveluntuottaja sopii lapsen huoltajien kanssa tekemässään sopimuksessa ennen iltapäivätoiminnan alkua. Toistuva osallistumismaksujen laiminlyönti on peruste iltapäivätoiminnan paikan irtisanomiseen. Maksut ovat perintäkelpoisia. 4.5 TOIMINNAN KOORDINOINTI JA TOIMINNASTA TIEDOTTAMINEN Kaupungin puolelta iltapäivätoimintaa koordinoi toiminnasta vastaava koordinaattori, joka toimii Lasten ja nuorten palveluissa opetustoimen vastuualueella tukipalveluiden suunnittelijan alaisuudessa. Kaupunki vastaa toiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta. Koordinointityöhön kuuluu toiminnan kokonaissuunnittelu, ohjeistaminen, tiedottaminen, yhteistyö toimintaa järjestävien tahojen ja toimintaryhmien kanssa sekä toiminnan arviointi ja seuranta. Kaupunki tiedottaa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnasta ensisijaisesti www.kotka.fi ja www.kotkankoulut.fi sivustojen kautta. Hakuajasta tiedotetaan myös sanomalehdessä sekä koulujen, iltapäivätoiminnan ryhmien ja esiopetusryhmien kautta. Kukin toimintaa järjestävä taho sekä yksittäinen ryhmä tiedottaa toiminnastaan palveluntuottajan toimintasuunnitelmassa kuvatulla tavalla. 4.6 TOIMINTAAN HAKEMINEN JA VALINTAKRITEERIT Iltapäivätoiminta järjestetään ryhmätoimintana, johon hakeminen tapahtuu koordinoidusti yhteisellä hakulomakkeella sovitun hakuajan puitteissa enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Hakuaika alkaa kouluun ilmoittautumispäivästä ja kestää noin kuukauden. Hausta tiedotetaan vuosittain erikseen. Ennen hakuaikaa toimitetut hakemukset huomioidaan vasta hakuajan alettua. Hakulomakkeita on saatavissa Lasten ja nuorten palveluista, iltapäivätoiminnan toimintapisteistä, kouluista sekä Kotkan kaupungin Internet-sivuilta. Päätöksen iltapäivätoimintaan ottamisesta tekee tukipalveluiden suunnittelija. Kaikille hakemuksen palauttaneille lähetetään tieto myönteisestä päätöksestä tai siitä, että lapsi jää jonoon odottamaan vapautuvia paikkoja. Ilman iltapäivätoiminnan paikkaa jääneet lapset jäävät jonoon. Mahdollisia peruutuspaikkoja tarjotaan ensisijaisesti näille lapsille. Varsinaisen hakuajan jälkeen alkaa jatkuva haku. Hakuajan jälkeen tulevat hakemukset käsitellään sitä mukaa, kun ne saapuvat. Tällöin lapsi voidaan, joko ottaa toimintaan mikäli ryhmässä on tilaa, tai ottaa jonoon odottamaan paikan vapautumista. Lapsi voi aloittaa iltapäivätoiminnan ryhmässä, kun kirjallinen sopimus ryhmässä olosta on tehty palveluntuottajan kanssa. Otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita. Määräajassa saapuneet hakemukset käsitellään valintakriteereiden pohjalta. Iltapäivätoiminnan paikkoja jaettaessa on ensimmäisen luokan oppilailla ja erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla etusija. Kriteerien pohjalta arvioitujen samanarvoisten Lasten ja nuorten palvelut - 2015 9 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma hakemusten kesken suoritetaan viime kädessä arvonta, jos määräajassa saapuneita hakemuksia on enemmän kuin tarjottavia paikkoja. Ryhmiin voidaan ottaa myös ylempien vuosiluokkien oppilaita, mikäli niissä on tilaa. 4.7 TOIMINNAN LAAJUUS JA LAPSIRYHMÄN KOKO Iltapäivätoimintaa pyritään tarjoamaan kaikille hakeneille. Käytännössä tarjottavien paikkojen lukumäärä määräytyy toimipisteittäin käytettävissä olevien tilojen ja toimintaa järjestävän tahon henkilöstöresurssien mukaan. Perusopetuslaissa tai perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa ei ohjeisteta aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmäkoosta. Kotkan kaupunki noudattaa omassa toiminnassaan minimi ryhmäkokoa. Iltapäivätoiminnan ryhmän minimikoko on 18. Ryhmää ei perusteta, mikäli hakijoita on alle 18. Kaikissa Kotkan kaupungin ryhmissä on vähintään kaksi ohjaajaa. Kahta ohjaajaa kohden ryhmään otetaan pääsääntöisesti enintään 26 lasta. Tästä voidaan poiketa ylöspäin, mikäli esim. lasten osa-aikaisuus sen mahdollistaa, tai alaspäin, mikäli se on välttämätöntä esim. lasten tuen tarpeesta tai tilajärjestelyistä johtuen. Mikäli iltapäivätoiminnan ryhmä on kovin suuri, tulee tilojen ja henkilöstön mahdollistaa ryhmän jakaminen pienempiin toimintaryhmiin. Tämä tulee huomioida myös toiminnan sisältöjä suunniteltaessa. Avustettua toimintaa järjestävät tahot määrittävät itse ryhmäkoon minimin ja maksimin tämän toimintasuunnitelman kohdan 4.8. ohjeistusta noudattaen. 4.8 HENKILÖSTÖ Perusopetuslain 48 e § mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olla toiminnan järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia. Varsinaista ryhmäkokosuositusta ei kuitenkaan ole olemassa. Suuntaa antavana ohjeena Kotkassa käytetään esiopetusryhmien koosta säädettyä mitoitusta. Perusopetuksen iltapäivätoiminnan ryhmässä tulee olla yksi ohjaaja noin 13 lasta kohden. Ohjaajien työtuntimäärä rakentuu ryhmäkohtaisesti ryhmäkoon ja tehtävien mukaisesti. Ohjaajien työtuntimäärän päättää palveluntuottaja. Henkilöstön kelpoisuutta arvioitaessa noudatetaan valtioneuvoston asetusta (115/2004). Toimintaa järjestävät tahot huolehtivat ohjaajiensa rekrytoinnista ja palkkauksesta. Valtioneuvoston asetuksessa (115/2004) säädetään perusopetuslain 8a luvussa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuusvaatimuksista. Aamu – ja iltapäivätoiminnassa ohjaajana on kelpoinen henkilö, 1) joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteisen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana 2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana. Palveluntuottaja ilmoittaa pyydettäessä opetustoimelle ohjaajien pätevyyden ja tarvittaessa todistaa sen. Lasten ja nuorten palvelut - 2015 10 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta astui voimaan 1.4 2004. Työnantajan velvoitteisiin kuuluu pyytää nähtäväksi ko. lain mukainen ote ennen työsuhteen alkamista. Palveluntuottajat huolehtivat tästä omalta osaltaan. Henkilöstöltä edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Ryhmän ohjaaminen edellyttää suunnitelmallista työotetta sekä kykyä toimia itsenäisesti ryhmän vastuullisena aikuisena. Yhteistyö koulun henkilökunnan, vanhempien ja alueellisten yhteistyökumppanien kanssa luovat pohjaa vakiintuneelle alueelliselle iltapäivätoiminnalle. 4.9 OHJAAJIEN PEREHD YTTÄMINEN JA KOULUTUS Kukin toimintaa järjestävä taho huolehtii ohjaajien perehdyttämisestä omalta osaltaan. Toiminnasta vastaava koordinaattori osallistuu tarvittaessa perehdyttämiseen palveluntuottajan kanssa sovittavalla tavalla. Toiminnan järjestämisessä ja ohjaajien perehdyttämisessä pyritään jatkuvuuteen, jotta toiminnan laatua voidaan kehittää suunnitelmallisesti. Kotkan kaupungin järjestämässä toiminnassa iltapäivätoiminnan ohjaajien perehdyttämisestä vastaavat asianomaisen koulun rehtori tai hänen osoittamansa henkilö sekä toiminnasta vastaava koordinaattori. Rehtori vastaa perehdyttämisestä oman koulunsa käytäntöjen osalta ja koordinaattori yleisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä koskevien asioiden osalta. Myös vertaistukea pyritään järjestämään uusille ohjaajille, mahdollistamalla yhteistyö ja tapaamiset jo pidempään toiminnassa mukana olleiden ohjaajien kanssa. Opetustoimi pyrkii järjestämään lisä- ja täydennyskoulutusta iltapäivätoiminnan ohjaajille heidän tarpeidensa mukaan. Lisäksi tiedotetaan keskeisistä valtakunnallisista iltapäivätoiminnan asioista sekä mahdollistetaan ohjaajien osallistuminen Opetushallituksen sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueellisen iltapäivätoiminnan ja kerhotyön kehittämisverkoston järjestämään koulutukseen, mikäli sitä on tarjolla. 4.10 KULKEMINEN JA K ULJETUSTEN JÄRJESTÄMINEN Lasten siirtyminen iltapäivätoiminnan ryhmään tapahtuu heti koulupäivän loputtua. Lapset voivat lähteä iltapäivätoiminnan ryhmästä omatoimisesti, jos näin on vanhempien kanssa sovittu, osallistuakseen iltapäivän aikana koulun kerhotoimintaan. Lapsi on vakuutusten piirissä myös näiden matkojen aikana. Vanhempien tulee ilmoittaa iltapäivätoiminnan ohjaajille, mikäli lapsi lähtee iltapäivätoiminnasta koulun kerhoon eikä palaa sieltä enää takaisin. Lapset voivat lähteä iltapäivätoiminnasta omatoimisesti kotiin, mikäli näin on huoltajan kanssa sovittu. Tällöin sovitaan aika, jolloin lapsi lähetetään kotiin. Huoltajan on hyvä sopia lapsen kanssa turvallinen kulkureitti, jota hän kotimatkallaan käyttää. Maksuttomaan koulukuljetukseen oikeutetut lapset voivat saada koulukyydin joko koululta iltapäivätoiminnan ryhmään tai iltapäivätoiminnan jälkeen ryhmästä kotiin. Lasten ja nuorten palvelut - 2015 11 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 4.11 VÄLIPALAN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain 8a luvun 48 d § mukaan iltapäivätoimintaan osallistuvalla lapsella on oikeus välipalaan opintososiaalisena etuna. Välipala sisältyy kohdassa 4.3 määriteltyyn osallistumismaksuun. Mikäli palveluntuottaja tekee itse välipalan, noudatetaan terveystarkastajan ohjeita omavalvontasuunnitelman osalta. Päivittäin tarjottava välipala on vaihteleva ja täysipainoinen. Välipalan tulee täydentää lounasruokaa sekä ravitsemukseltaan että raaka-aineiltaan. Välipalan koostumuksessa tulee välttää runsasta sokerin, suolan ja rasvan käyttöä sekä välipalan tulee muutoinkin noudattaa kansallista ravitsemussuositusta. Välipalan energiasisältö tulee olla 200–300 kcal. Välipala nautitaan kiireettömästi hyviä tapoja noudattaen. 4.12 TURVALLISUUS- JA PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnassa tulee olla turvallisuus- ja pelastussuunnitelma. Kouluilla järjestettävässä toiminnassa iltapäivätoiminnan turvallisuus- ja pelastussuunnitelma sisällytetään koulun turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan ja se päivitetään lukuvuosittain. Päivittämisestä vastaa rehtori. Rehtori myös huolehtii yhdessä toiminnasta vastaavan koordinaattorin kanssa suunnitelman saattamisesta ohjaajien tietoon sekä tarvittavasta tiedottamisesta huoltajille. Toimintaan osallistuvien ohjaajien tulee perehtyä toimipistekohtaisiin ohjeisiin ja pelastus- ja turvallisuussuunnitelmiin. Ohjaajat huolehtivat lasten ohjeistamisesta. Pelastautumista on hyvä harjoitella yhdessä lasten kanssa. Toimipisteissä myös ulkotilojen turvallisuuteen ja lapsiryhmän valvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palveluntuottajien omissa tiloissa järjestettävän toiminnan osalta palveluntuottaja vastaa turvallisuus- ja pelastussuunnitelman tekemisestä. Tarvittaessa suunnitelmia tehtäessä konsultoidaan Kymenlaakson pelastuslaitosta. Palveluntuottaja toimittaa pyydettäessä ko. suunnitelmat opetustoimeen. Ohjaajia informoidaan kuinka toimitaan vaara- ja uhkatilanteissa ja niiden jälkeen. Myös kiusaamisen ehkäisyyn ryhmissä kiinnitetään huomiota. Kotkan kouluissa on käytössä KiVa-koulu- toimintaohjelma. Samoja periaatteita ja käytäntöjä noudatetaan mahdollisuuksien mukaan myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Ryhmillä on tarvittaessa käytössä kaavake huolen puheeksiotosta sekä ensitietolomakkeet esim. lastensuojeluilmoitusta varten. 4.13 VAKUUTUSASIAT Lapset siirtyvät iltapäivätoimintaan välittömästi koulutyön päätyttyä. Toiminnassa sattuneen tapaturman hoidon tulee olla oppilaille maksutonta. Palvelun tuottajan tulee huolehtia kaikkien toimintaan osallistuvien oppilaiden vakuuttamisesta tapaturmien varalta. Vakuuttamisesta ei saa periä erillistä maksua, vaan maksun tulee sisältyä kohdassa 4.3 määriteltyyn osallistumismaksuun. Mikäli lapset osallistuvat koulun kerhotoimintaan ennen iltapäivätoimintaan siirtymistä, sen keskellä tai sen jälkeen, ovat he kaupungin vakuutusten piirissä tämän ajan. Lasten ja nuorten palvelut - 2015 12 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 4.14 TOIMINNAN RAHOITUS Kaupungin avustaman toiminnan sekä kaupungin oman toiminnan määrärahat varataan talousarvioon. Julkisille ja yksityisille palvelun tuottajille maksetaan avustusta Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan vahvistamien avustusperiaatteiden mukaisesti. Kaupunki tukee aamu- ja iltapäivätoimintaa rahallisten avustusten lisäksi tarjoamalla toimintaa järjestävien tahojen käyttöön tarvittaessa kaupungin tiloja maksutta. Kunnan on koulutuksen järjestäjänä ilmoitettava perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuneiden oppilaiden kokonaismäärä tilastokeskukseen 20.9. tilanteen mukaisesti. Valtionosuus maksetaan iltapäivätoiminnan ohjaustuntien mukaan. Valtionosuus on 57 % arvioidusta kustannuksista. Kaupungin omaksi rahoitusosuudeksi jää 43 % iltapäivä-toiminnan kuluista: iltapäivätoiminnan koordinoinnin kustannukset, tilavuokrat, ohjaajien palkat, hallinto sekä siivous. Palveluntuottajille annettava avustus on 80€/kk/toimintaan osallistuva perusopetuslaissa tarkoitettu lapsi. Avustus suoritetaan kahdessa erässä. Kotkan kaupunki tekee avustusta saavien palvelun tuottajien kanssa kirjallisen sopimuksen palvelun tuottamisesta. Palveluntuottajille jaettava avustus maksetaan syyslukukaudella syyskuun lapsitilanteen mukaan ja kevätlukukaudella tammikuun lapsitilanteen mukaan. 5 TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI Perusopetuslain 8 a luvun 48 c § mukaan kunnan tulee arvioida antamaansa tai hankkimaansa aamu- ja iltapäivätoimintaa, sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkaista. Koko kaupungin tasolla iltapäivätoimintaa arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin tarkoituksena on turvata toiminnan tavoitteiden toteutuminen sekä laadullisten tekijöiden kehittyminen. Toimintaa arvioidaan kyselyillä. Erityisesti kysellään toimintaan osallistuvien lasten ja heidän vanhempiensa mielipiteitä toiminnasta, mutta ajoittain kartoitetaan myös iltapäivätoiminnan ohjaajien ja muiden yhteistyötahojen mielipiteitä ja mielikuvia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä ja kehitystarpeista. Arviointien tulokset käydään läpi aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävien tahojen kanssa ja niiden pohjalta tehdään yhdessä muutoksia ja pyritään kehittämään aamu- ja iltapäivätoimintaa. Arviointien keskeiset tulokset julkaistaan Internetissä ja tuodaan lautakunnalle tiedoksi. 5.1 TOIMINNAN SISÄINEN ARVIOINTI Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät tahot arvioivat myös itse omaa toimintaansa toimintasuunnitelmiensa mukaisesti. Seurannan ja arvioinnin tulee olla päivittäistä, jatkuvaa ja kirjallista, jotta siihen voidaan tarvittaessa palata ja kehittää toimintaa edelleen. Kullekin ryhmälle pyritään löytämään heille ominaisimmat suunnittelu- ja seurantamenetelmät niin, että ne nivoutuvat luontevasti osaksi aamu- ja iltapäivätoiminnan toteutusta. Lasten ja nuorten palvelut - 2015 13 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Iltapäivätoiminnan järjestäjät tiedottavat oman suunnitelmansa mukaisesti omien arviointiensa tuloksista ja antavat ne myös opetustoimen käyttöön. Arviointien tulosten pohjalta ryhmät kehittävät omaa toimintaansa vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Tarvittaessa toiminnasta vastaava koordinaattori osallistuu myös suunnittelu- ja kehittämistyöhön toimintaa järjestävien tahojen apuna. Kukin iltapäivätoimintaa järjestävä taho tai toiminnan järjestäjän kaikki ryhmät tekevät vuosittain toimintakertomuksen, jonka he toimittavat opetustoimeen toimintakauden päätyttyä. 5.2 TOIMINNAN ULKOPUOLISEEN ARVIOINTIIN OSALLISTUMINEN Kotka osallistuu Opetushallituksen aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevaan arviointiin. Opetushallitus kartoittaa mielipiteitä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä vuorotellen eri tahoilta. Kyselyitä on suunnattu niin toimintaan oikeutettujen lasten vanhemmille, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajille kuin kunnassa toimintaa koordinoiville ja/tai toiminnan järjestämisestä päättäville tahoille. 5.3 TULOSTEN JULKISTAMINEN Tulokset annetaan kunkin toimintaa järjestävän tahon käyttöön, jotta kukin taho voi hyödyntää niitä oman toimintansa suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi keskeiset tulokset julkistetaan Internetissä www.kotka.fi ja www.kotkankoulut.fi sivustoilla ja tuodaan lautakunnalle tiedoksi. 6 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN YHTEISTYÖ JA TIEDONKULKU Lasten ja nuorten palveluissa tehdään moniammatillista yhteistyötä kaikissa lapsia ja nuoria koskevissa asioissa. Iltapäivätoiminta on omalta osaltaan mukana lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin luomisessa. Avoin tiedottaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen aamu- ja iltapäivätoiminnasta niin suuren yleisön kuin eri työntekijäryhmienkin keskuudessa on tärkeää ja nostaa osaltaan toiminnan arvostusta ja lisää ymmärrystä toiminnan merkityksellisyydestä ja tärkeydestä. 6.1 YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin kasvatustyötä. Perheiden ja ohjaajien keskinäisellä yhteistyöllä pyritään muodostamaan yhteisvastuullinen kasvatuskumppanuus. Tavoitteena on, että toimintaa järjestävien tahojen ja vanhempien välinen yhteistyö on runsasta, rakentavaa ja osa arkea. Yhteistyölle tulee luoda selkeät yhteistyömallit ja rakenteet. On hyvä sopia kirjallisesti yhteisistä toimintasäännöistä ja periaatteista. On havaittu hyväksi käytännöksi, että iltapäivätoiminnan ryhmä järjestää ennen toiminnan alkua vanhemmille tilaisuuden, jossa vanhemmat voivat tutustua toimintaan ja samalla tehdään sopimus aamu- ja iltapäivätoiminnasta toiminnan järjestäjän ja vanhempien kesken. Lasten ja nuorten palvelut - 2015 14 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Hyviä yhteistyömuotoja ovat vanhempaintapaamiset, viikko-/ kuukausitiedotteet, yhteiset vanhempainillat ja tapahtumat, reissuvihot ja yhteiset tapahtumat. Toiminnan sisällöistä ja toimintaperiaatteista keskustellaan huoltajien ja lasten kanssa. Perheillä tulee olla tiedossa kuinka poikkeustilanteissa toimitaan ja kuinka asiasta tiedotetaan. Perheiden kanssa tulee sopia kirjallisesti turvallisuusja vastuukysymyksistä esim. kotiinlähdön ja yksin kulkemisen osalta. Perheiden kanssa sovitaan päivittäisestä toiminta-ajasta ennen toiminnan aloittamista. Tietoa iltapäivätoiminnasta, toimintapaikoista, niihin hakeutumisesta sekä valintaperusteista on tarjolla Internet-sivuilla, esitteissä sekä kaupungin ilmoituslehdissä. 6.2 YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Iltapäivätoiminnan tavoitteet tulee järjestäjästä riippumatta olla sopusoinnussa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden kanssa. Koko koulun henkilökuntaa informoidaan koululla järjestettävästä iltapäivätoiminnasta. Iltapäivätoiminnan ohjaajien ja lasten opettajien sekä koulun muun henkilöstön välisellä yhteistyöllä luodaan rakenteet toimivalle ja säännölliselle yhteistyölle sekä yhteiselle toimintakulttuurille. Kotkassa iltapäivätoiminnan ohjaajat osallistuvat tulevien 1.-luokkalaisten kouluun ilmoittautumispäivään ja kouluun tutustumispäivään mahdollisuuksien mukaan. Iltapäivätoimintaryhmän ohjaajat ja koulu sopivat yhteistyökäytänteistä heti toimintavuoden alussa. Ohjaajien tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat toiminnassa mukana olevien lasten opettajat. Toimipistekohtaiseen toimintasuunnitelmaan kirjataan yhteisten tilojen ja välineiden käyttö ja vastuukysymykset. Opettajat informoivat ohjaajia luokkaa koskevista lukujärjestysmuutoksista, jotka vaikuttavat iltapäivätoiminnan aloitusaikoihin (esim. retket, juhlat). Vastuu yksittäistä lasta koskevista aikataulumuutoksista tiedottamisesta on lapsen vanhemmilla (esim. tukiopetukseen osallistuminen). Erityisesti iltapäivätoiminnan ohjaajia kannustetaan olemaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa esi- ja alkuopetuksen opettajien kanssa. Avoin vuorovaikutus ja keskinäinen tunteminen luovat pohjaa sillä, että lapsen päivästä ja koulutien alusta muodostuu eheä kokonaisuus. 6.3 LASTA KOSKEVIEN SALASSA PIDETTÄVIEN HENKILÖTIETOJEN LUOVUTTAMISEEN LIITTYVÄ MENETTELY Toiminnan järjestäjän ja lapsiryhmässä työskentelevien ohjaajien tulee huolehtia siitä, että iltapäivätoiminnassa tietoon tulleita yksityisiä perheen asioita ei saa luvatta ilmaista, vaan salassapidosta noudatetaan voimassa olevia säännöksiä. Kaikki henkilötietoja sisältävät paperit tulee säilyttää asianmukaisesti siten, että ne ovat vain tietoja työssään tarvitsevien saatavilla. Huoltajan suostumuksella voivat iltapäivätoiminnan ohjaajat tarvittaessa osallistua oppilasta koskeviin oppilashuolto- ja muihin palavereihin. Tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilasta koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstölle edellyttää huoltajan antamaa yksilöityä tiedonsiirtolupaa. Aamu- ja/tai Lasten ja nuorten palvelut - 2015 15 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma iltapäivätoiminta voi olla osa oppilaan tehostettua tai erityistä tukea. Tällöin tuki kirjataan oppilaan tehostettuun tukeen kuuluvaan oppimissuunnitelmaan tai erityiseen tukeen kuuluvaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) ja ohjaajat osallistuvat suunnitelman laadintaan. Jos lapsi siirtyy toisen järjestäjän aamu- ja/tai iltapäivätoimintaan, on aiemman toiminnan järjestäjän salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava lapsen aamu- ja/tai iltapäivätoiminnan kannalta välttämättömät tiedot uudelle toiminnan järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden toiminnan järjestäjän pyynnöstä. Ohjaajat perehdytetään lastensuojelulain velvoitteisiin. Tietoja luovutettaessa kerrotaan aina lapsen huoltajalle mitä tietoja ja mille taholle luovutetaan. 6.4 YHTEISTYÖ ERI TOIMIALUEIDEN, PALVELUALUEIDEN JA MUIDEN T AHOJEN KANSSA Lasten ja nuorten palveluissa tehdään yhteistyötä kaikissa lapsia ja nuoria koskevissa asioissa. Iltapäivätoiminta on siinä osana opetustoimen keskeisessä osassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen kanssa tehdään yhteistyötä tarpeen mukaan yleisissä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä koskevissa asioissa. Yksittäisen lapsen asioita koskevissa asioissa ensisijaisena yhteistyökumppanina ovat aina lapsen vanhemmat. Toimivat ja avoimet suhteet lasten vanhempiin takaavat hyvän pohjan yhteistyölle kaikissa tilanteissa. Yksittäisen lapsen asioissa voidaan tarvittaessa tehdä yhteistyötä vanhempien lisäksi esim. päivähoidon, esiopetuksen, neuvolan, sosiaalitoimen tai muiden tahojen kanssa. Yhteistyö tapahtuu ensisijaisesti vanhempien luvalla. Mikäli esim. lastensuojeluasioissa joudutaan olemaan yhteydessä eri toimijoihin vastoin vanhempien tahtoa, kerrotaan siitä aina vanhemmille, mikäli ei katsota, että tieto vaarantaisi lapsen hyvinvointia. Teknisten palveluiden kanssa tehdään yhteistyötä tilojen käyttöön liittyvissä käytännön asioissa. Kymijoen ravintopalvelut on monille iltapäivätoimintaa järjestäville tahoilla keskeinen yhteistyökumppani iltapäivätoiminnassa tarjottavaa välipalaa koskevissa asioissa, joskus myös yksittäisen lapsen ravitsemukseen liittyvissä asioissa (esim. diabetes-lapsi). 6.5 YHTEISTYÖ TOIMINNAN JÄRJESTÄJIEN JA TOTEUTTAJIEN KESKEN Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa Kotkassa järjestävät tahot tekevät yhteistyötä iltapäivätoiminnan sisällä. Yhteistyötä pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan myös harrastekerhoja ylläpitävien tahojen kanssa. Toiminnasta vastaava koordinaattori osallistuu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotyön kehittämisverkoston toimintaan. 6.6 MONIAMMATILLINEN OPPILASHUOLTOTYÖ Koulun oppilashuollon tehtävänä on huolehtia lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. On tärkeää, että lapsen päivän kokonaisuudessa koulun opetushenkilöstö, iltapäivätoiminnan henkilöstö ja koulun oppilashuolto toimivat tarvittaessa Lasten ja nuorten palvelut - 2015 16 § 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma keskenään luontevassa vuorovaikutuksessa. Aamu- ja/tai iltapäivätoiminta on olennainen osa koulun arkea ja ohjaajat osa koulun yhteisöä. Ohjaajilla on mahdollisuus konsultoida koulukuraattoreita, koulupsykologia ja erityisopettajaa yleisissä ryhmää koskevissa asioissa. Toiminnasta vastaava koordinaattori tai rehtori järjestää tarvittaessa yhteisiä kokoontumisia. Iltapäivätoiminnan ohjaajat voivat myös osallistua koulun yleiseen oppilashuoltotyöhön. Yksittäisen oppilaan asioissa yhteistyö edellyttää aina huoltajan suostumusta. 6.7 YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ, MARKKINOINTI JA SPONSOROINTI AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA Aamu- ja iltapäivätoiminnassa voidaan tehdä monipuolisesti yhteistyötä eri yhteisöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa. Yhteistyö mahdollistaa monipuolisen toiminnan järjestämisen. Kaikesta tehtävästä yhteistyöstä on aina tiedotettava lasten vanhemmille. Yhteistyössä tulee noudattaa koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisöjen välisestä yhteistyöstä, markkinoinnista ja sponsoroinnista annettua ohjeistusta (Opetushallitus ja Kuluttajavirasto, muistio 1.11.2007). Lasten ja nuorten palvelut - 2015 17 § 11, LANULA 27.1.2015 17:00 OPSI: 190/2015 Luontokoulu Hailin toimintasuunnitelma 2014-2015 Lanula 27.1.2015 Valmistelija: Toiminnanjohtaja Tiina Lecklin, puh. 040 594 3531 Luontokoulu Haili on Kotkan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden alainen yksikkö, joka tarjoaa luonto- ja ympäristöaiheista opetusta sekä kotkalaisille että ulkopaikkakuntalaisille. Hailin opetus painottuu Itämeren ja Kymijoen ekosysteemeihin, unohtamatta kuitenkaan metsä- ja suoekosysteemejä, kulttuuriympäristöä tai kaupunkiluontoa. Luontokouluopettaja vastaa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Luontokoulu Hailin pääasiallisiin toimintamuotoihin kuuluu kotkalaisten kummiluokkien luontokoulupäivät sekä lyhyemmät (2 h) luontokouluohjelmat esiopetusryhmille ja koululuokille. Opetuksen pääpaino on ulko-opetuksessa päiväkotien ja koulujen lähimaastoissa. Hailin käytössä on myös Kotkan Maretarium -akvaarion luokkatila, johon mahtuu kerralla maksimissaan 20 oppilaan ryhmä. ./. Luontokoulun johtoryhmä on käsitellyt Hailin toimintasuunnitelman 2014— 2015 kokouksessaan, liitteenä. Esittelijä: Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää merkitä Luontokoulu Hailin toimintasuunnitelman 2014—2015 tiedoksi. Päätös: Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Luontokoulu Haili § 11, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: luontokoulu Hailin toimintasuunnitelma Luontokoulu Haili Toimintasuunnitelma lukuvuodelle 2014-15 § 11, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: luontokoulu Hailin toimintasuunnitelma Toiminnan tavoitteet Luontokoulutoiminnan päämääränä on luontokiinnostuksen ja ympäristöherkkyyden herättäminen sekä vastuullisen elämäntavan edistäminen. Luontokoulussa annettava opetus täydentää ja tukee koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatustyötä ja on sidoksissa opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Luontokoulu Haili on Kotkan kaupungin Lasten ja nuorten palveluiden yksikkö, joka toimii suoraan opetustoimenjohtajan alaisuudessa. Haili tarjoaa luonto- ja ympäristöaiheista opetusta sekä kotkalaisille että ulkopaikkakuntalaisille. Kotkalainen luontokoulun toimintamalli luotiin vuonna 2001–2002 Euroopan rakennerahaston hankkeena ja varsinainen luontokoulutoiminta käynnistyi syksyllä 2002. Luontokoulu Haili toimii ympärivuotisesti. Opetus painottuu Itämeren ja Kymijoen ekosysteemeihin, unohtamatta kuitenkaan metsä- ja suoekosysteemejä, kulttuuriympäristöä tai kaupunkiluontoa. Pääasiallisiin toimintamuotoihin kuuluu kotkalaisten kummiluokkien luontokoulupäivät sekä lyhyemmät (2-3 h) luontokouluohjelmat esiopetusryhmille ja koululuokille. Opetuksen pääpaino on ulko-opetuksessa päiväkotien ja koulujen lähimaastoissa, jolloin luontokoulutoiminta ei vaadi kouluilta ylimääräisiä kustannuksia ruokailun tai kuljetusten suhteen. Hailin käytössä on tarvittaessa myös Kotkan Maretarium -akvaarion luokkatila, johon mahtuu kerralla maksimissaan 20 oppilaan ryhmä. Kävijämäärät Lukuvuonna 2014–15 tavoitteena on 2200 oppilaskäyntiä. Tämä luku sisältää kummiluokkien oppilaiden toistuvat käynnit sekä muiden luokkien oppilaiden kertakäynnit. Toistaiseksi lähes kaikki halukkaat ovat voineet osallistua luontokoulutoimintaan. Toiminnan laajentaminen ei nykyisillä resursseilla ole mahdollista. Luontokoulu Hailin toimintaan on osallistunut vuosittain reilu 2000 lasta ja nuorta, pääosin esiopetusja alakouluikäisiä, mutta myös yläkoulu- ja lukioluokkia. Vuosittain vaihtuvat kummiluokat ovat olleet luontokoulussa 3 kertaa lukuvuoden aikana. Lukuvuonna 2013–14 kummiluokkia oli 9 kpl (yhteensä 193 oppilasta = 579 oppilaskäyntiä koko lukuvuoden aikana). Muuhun luontokoulutoimintaan osallistui vuonna 2013–14 kotkalaisista esiopetus- tai koululuokista 1567 lasta/oppilasta/opiskelijaa. Kotkan päiväkotiryhmien ja koululuokkien ulkopuolelta luontokouluun osallistui noin 300 oppilasta. Kaikki oppilaskäynnit yhteensä saadaan koko lukuvuoden kävijämääräksi 2446 oppilasta. Lisäksi luontokoulu Hailin palveluita käytti muun muassa Kotkan kaupungin varhaiskasvatus (perhepäivähoitajien koulutuspäivä) ja siivoustoimi (henkilöstön TYHYretki) sekä Pyhtään opetustoimi (VESO-työpajat). § 11, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: luontokoulu Hailin toimintasuunnitelma Toimintamuodot Luontokoulu Hailin tärkein toiminta on luontokoulupäivien suunnittelu ja toteutus. Lukuvuoden 2014–15 aikana erityinen painopiste on kummiluokkatoiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on, että jatkossa luontokoulun kummiluokkatoiminta saavuttaisi joka vuosi yhden koko ikäluokan. Kummiluokat ovat koko koulupäivän kestävässä luontokoulussa 3 kertaa lukuvuoden aikana, kerran syksyllä (vko 35-40), talvella (vko 3-8) ja keväällä (vko 16-21). Lukuvuoden 2014-15 aikana kummiluokkaohjelmat rakennetaan vastaamaan 5. luokan oppimäärää. Kummiluokille suunnattu toiminta otetaan koko laajuudellaan käyttöön lukuvuoden 2015-2016 alussa. Luontokoulupäivät kummiluokille jaetaan lukukauden alussa opettajien toivomukset mahdollisuuksien mukaan huomioon ottaen. Kummiluokkien opettajille järjestetään lukuvuoden aikana 1-2 info-/koulutustilaisuutta. Yli jäävistä ajoista järjestetään avoin haku kaikille luokkatasoille ja luontokoulutunnit jaetaan hakujärjestyksessä. Muille kuin Kotkan kaupungin kouluille ja päiväkodeille luontokoulu Hailia ei markkinoida aktiivisesti, koska nykyisillä resursseilla ei kysynnän kasvuun pystytä reagoimaan. Yhteydenotoihin vastataan kuitenkin tilanteen mukaan ja ulkopuolisille ryhmille pyritään järjestämään mahdollisuus luontokoulu Hailin palveluihin. Kummiluokkatoiminnan kehittämisen lisäksi keskeisenä kehityskohteena lukuvuonna 2014-15 on luontokoulun ohjelmatarjonta. Erityisesti mietitään mahdollisuutta TVT:n käyttöön luontokoulun ohjelmissa. Näin luontokoulu tukisi Kotkan opetustoimen osalta Kymenlaakson opetuskäytön TVTstrategiaa sekä uusien opetussuunnitelmien tavoitteita. Pohjana Hailin ohjelmien ideoinnissa voidaan käyttää muun muassa Opetushallituksen Mobiilisti maailmaan -hankkeen toimintamallia (https://sites.google.com/site/kartallaoppien/home), jonka suunnittelussa ovat pääkaupunkiseudun luontokoulut olleet aktiivisesti mukana. Varsinaisen luontokoulutoiminnan kehittämisen lisäksi lukuvuoden 2014-15 aikana luontokoulu Hailissa seurataan aktiivisesti opetussuunnitelmauudistusta. Uudessa OPS-luonnoksessa ovat kestävä kehitys ja koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt nousseet aiempaa enemmän esille. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan vuoden 2014 lopussa valmistuvien OPS:n perusteiden pohjalta. Luontokoulu Haili tuo aktiivisesti oman asiantuntemuksen paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön ja keskusteluun paikallisten OPSien tavoitteista ja toteutuksesta. Luontokoulu Haili järjestää tarpeen mukaan myös opettajien VESO-koulutuksia, koordinoi koulujen kestävän kehityksen työtä ja toimii välinelainaamona. § 11, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: luontokoulu Hailin toimintasuunnitelma Koulutus Luontokoulun toiminnanjohtaja ylläpitää omaa osaamistaan sekä ympäristökasvatuksen, pedagogiikan että luonnontiedon saralla osallistumalla joka vuosi järjestettäville Ympäristökasvatuspäiville sekä kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin luontokouluopettajatapaamisiin. Lisäksi osallistutaan mahdollisuuksien mukaan muihin luontokoulutoiminnan kannalta olennaisiin koulutustapahtumiin. Yhteistyö Luontokoulu Hailin toimintaa tukee muutaman kerran vuodessa kokoontuva ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on mukana Kotkan kaupungin palvelujohtaja, opetustoimenjohtaja, eri kouluasteiden ja päivähoidon sekä ympäristökeskuksen edustajat. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat kaikki kotkalaiset päiväkodit ja koulut. Muita yhteistyötahoja paikallisella tasolla ovat Kymenlaakson maakuntamuseo sekä Merimuseo, Tutkimuskeskus Merikotka ry, Kotkan Lasten kulttuurikeskus (LAKU) ja Maretarium. Luontokoulu Haili on jäsenenä keväällä 2014 perustetussa Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöverkostossa (KYY). Lisäksi luontokoulun toiminnanjohtaja toimii ympäristökasvatuksen asiantuntijana Kymenlaakson ympäristöpoliittisessa neuvottelukunnassa, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton (LYKKY) puheenjohtajana sekä valtakunnallisen Luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkoston (LYKE) ohjausryhmän jäsenenä. Luontokoulu Haili on sertifioitu LYKE-verkoston kehittämiskeskukseksi (kriteerit: http://www.luontokoulut.fi/sertifiointi/) ja toimii Suomen ympäristökasvatusseuran hallinnoiman Vihreä Lippu-ohjelman alueellisena edistäjänä. Viestintä Luontokoulu Haili viestii toiminnastaan rehtoreille ja opettajille sähköpostilla sekä Helmi-järjestelmän kautta. Mahdollisuuksien mukaan ja oleellisin osin toiminnanjohtaja osallistuu rehtoripalavereihin. Hailin internetsivustoa http://www.kotka.fi/asukkaalle/koulutus_ja_opiskelu/luontokoulu_haili) ja Facebook-sivuja (https://www.facebook.com/pages/Luontokoulu-Haili) ylläpidetään. Haili tiedottaa toiminnastaan myös paikallismedian kautta. § 11, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: luontokoulu Hailin toimintasuunnitelma Hallinto ja talous Luontokoulu Hailissa on yksi päätoiminen työntekijä. Lisäksi luontokoulun palvelukseen otetaan mahdollisuuksien mukaan toukokuun ajaksi yksi kaupungin palkkaama kesätyöntekijä. Hailin toimintakulut ovat vuosittain noin 60 000 €, josta henkilöstökulut muodostavat suurimman osan. Opetus on maksutonta Kotkan kaupungin päiväkotien ja esikoulujen lapsiryhmille sekä koulujen oppilasryhmille, silloin kun osallistuminen voidaan lukea päiväkodin tai koulun opetussuunnitelman mukaiseksi toiminnaksi. Muilta lapsi- ja aikuisryhmiltä veloitetaan 60 €/tunti. Luontokoulu Hailin palveluita ei aktiivisesti markkinoida, koska olemassa olevilla resursseilla ei tarjontaa juurikaan pystytä kasvattamaan. Luontokoulu Hailin budjettiin on varattu rahaa kotkalaisten koulujen ja päiväkotien Maretariumkäyntien pääsymaksujen (6,50 €/oppilas) ja kierrosopastusmaksun (65 €) kattamiseen. § 12, LANULA 27.1.2015 17:00 OPSI: 1438/2014 Valtion erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin perusopetuksessa vuosille 2015-2016 Lanula 27.1.2015 Valmistelija: Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson, puh. 234 5307 Opetus- ja kulttuuriministeriö julisti 19.11.2014 mennessä haettavaksi valtion erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin peruskoulujen perusopetuksessa vuosille 2015—2016. Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti hallituksen tavoitteena on puolittaa koulujen ja alueiden väliset erot, sukupuolten osaamistasoero sekä sosiaalisen ja etnisen taustan selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksista vuoteen 2020 mennessä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on poistaa erot kokonaan. Valtion erityisavustusta voidaan käyttää koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat lähtökohdiltaan muita haasteellisemmassa toimintaympäristössä toimivien koulujen toiminnan ja laadun tukemiseen. Erityisavustus tulee kohdentaa kouluille, joiden lähialueella ylittyy vähintään yksi kolmen indikaattorin keskiarvosta. Avustus myönnetään koulujen lähialueiden 30—54-vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuuden ikäluokasta, työttömyysasteen, vieraskielisten osuuden sekä vuosiluokkien 1—9 oppilasmäärän perusteella. Painopistealueina ovat maahanmuuttajaoppilaiden tukeminen, tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo, kodin ja koulun yhteistyö sekä koulupudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäisy. Valtion erityisavustusta ei voida käyttää: samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa; sellaiseen toimintaan mihin voi saada muuta valtionavustusta; toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa. Valtionavustus on käytettävissä vuosina 2015 ja 2016. Avustus käytetään perusopetuksessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulunkäynnin tukemiseen, koulunuorisotyöhön, mielenterveyden vaalimiseen ja koulunkäynnin ohjaajien palkkaamiseen. ./. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Kotkan kaupungille em. valtion erityisavustusta 1 040 000 euroa. Päätös on liitteenä. Esittelijä: Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta § 12, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön päätös Liitteessä mainitut 17.12.2014 PÄÄTÖS Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosille 2015-2016. Rahoitus on kohdennettu 129:lle koulutuksen järjestäjälle yhteensä 26 765 000 Sjötullsgatan 10, Helsingfors | PB 29, 00023 Statsrädet Undervisnings- och kulturministeriet www.minedu.fi euroa valtion vuoden 2014 talousarvion määrärahasta 29.10.30.15. ja vuoden 2015 talousarvion määrärahasta 29.10.30. edellyttäen, että eduskunta hyväksyy valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen ja siihen liittyvät lakiesitykset tähän päätökseen vaikuttavilta osin muuttumattomana. r ; ;^ Jari Rajanen cU=t^ Krista Kiuru / Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa avustukset koulutuspolitiikan osaston maksupäätöksin liitteen l mukaisesti. Opetus- ja viestintäministeri Johtaja Opetus- ja kulttuuriministeriä Tfn 0295 3 30004 | kirjaamo@minedu.fi Valtionavustuksen saajat Meritullinkatu 10, Helsinki | PL 29, 00023 Valtioneuvosto LIITE l Puh. 0295 3 30004 ] kirjaamo@minedu.fi § 12, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön päätös De i bilagan nämnda 17.12.2012 BESLUT 842/520/2014 Dnr SPECIALUNDERSTÖD FÖR ÄTGÄRDER SOM FRÄMJAR UTBILDNINGS- MÄSSIG JÄMSTÄLLDHET Undervisnings- och kulturministeriet har beslutat att som statens specialunderstöd för ätgärder som främjar utbildnmgsmässigjämställdhet för 2015-2016 bevilja 26 765 000 euro ur 2014 budgetanslagen 29.10.30.15. och 2015 budgetanslagen Undervisnings- och kulturministeriet www.minedu.fi 29.10.30, fömtsatt att riksdagen godkänner statens budgetproposition för 2015 och de lagförslag som hör ihop med den i oförändrad form i den man de päverkar detta beslut. Finansieringen riktas tili 129 utbildningsanordnare. Undervisnings- och kulturmmisteriet utdelar understöden med utbetalningsbeslut frän utbildningspolitiska avdelningens ansvarsomräde för allmänbildande utbild- ning enligt bilaga l. ''^'^ Jari Rajanen \jlZ^^^- Undervisnings- och kommunikationsminister Krista Kium Direktör Sjötullsgatan 1 0, Helsingfors | PB 29, 00023 Statsrädet Mottagama av statsunderstöd Opetus- ja kulttuuriministeriä Tfn 0295 3 30004 | kirjaamo@minedu.fi BILAGA l Puh. 0295 3 30004 | kirjaamo@minedu,fi Meritullinkatu 10, Helsinki | PL 29, 00023 Valtioneuvosto § 12, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 2014 opetuksen järjestäjä Helsingin kaupunki Vantaan kaupunki Espoon kaupunki Turun kaupunki Tampereen kaupunki Lahden kaupunki Kotkan kaupunki Ylöjärven kaupunki Vaasan kaupunki Salon kaupunki Kouvolan kaupunki Oulun kaupunki Joensuun kaupunki Porvoon kaupunki Keravan kaupunki Jyväskylän kaupunki Porin kaupunki Lohjan kaupunki Imatran kaupunki Lieksan kaupunki Rauman kaupunki Riihimäen kaupunki Nokian kaupunki Raaseporin kaupunki Rovaniemen kaupunki Turun normaalikoulu Kemin kaupunki Kuopion kaupunki Haminan kaupunki Lappeenrannan kaupunki Forssan kaupunki Pudasjärven kunta Pietarsaaren kaupunki Loviisan kaupunki Kokkolan kaupunki Mikkelin kaupunki Kaarinan kaupunki Heinolan kaupunki Karkkilan kaupunki Tuusulan kunta Iisalmen kaupunki Hyvinkään kaupunki Äänekosken kaupunki Oulun normaalikoulu Saarijärven kaupunki Savonlinnan kaupunki Järvenpään kaupunki Tohmajärven kunta Myöntöpäätös 3700000 3180000 2170000 2160000 1650000 860000 1040000 200000 363000 590000 618000 502500 472000 425000 446000 339365 690000 228000 227000 185000 217000 236000 180000 173000 111000 170000 169000 280000 178000 215000 146436 142200 124182 180000 118000 165000 45000 135000 113000 113000 108000 126000 150000 54000 103000 220000 102000 95000 § 12, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön päätös Ranuan kunta 94000 Raision kaupunki 92000 Hämeenlinnan kaupunki 150000 Varkauden kaupunki 110000 Seinäjoen kaupunki 77000 Kiuruveden kaupunki 74000 Jämsän kaupunki 80000 Lapinlahden kunta 71000 Raahen kaupunki 95000 Sievin kunta 66000 Someron kunta 65000 Apollon yhteiskoulu 41000 Kuhmon kaupunki 59000 Kiteen kaupunki 55000 Helsingin yliopisto 40000 Sonkajärven kunta 54000 Pihtiputaan kunta 80000 Alajärven kunta 60000 Kajaanin kaupunki 83000 Alavuden kunta 43200 Puolangan kunta 39000 Liperin kunta 37000 Karstulan kunta 36000 Mäntsälän kaupunki 35000 Rantasalmen kunta 34000 Akaan kunta 34600 Vörä kommun 32000 Ylitornion kunta 32000 Nastolan kunta 31000 Parikkalan kunta 30000 Sallan kunta 30000 Sulkavan kunta 30000 Iin kunta 26000 Hyrynsalmen kunta 25700 Vihdin kunta 60000 Joroisten kunta 24000 Outokummun kaupunki 24000 Enonkosken kunta 27000 Suomussalmen kunta 24000 Valtimon kunta 22000 Kauhajoen kaupunki 31000 Kivijärven kunta 21000 Hangon kaupunki 20700 Kyyjärven kunta 20000 Kannonkosken kunta 23000 Uudenkaupungin kaupun 28000 Utsjoen kunta 22000 Luumäen kunta 17000 Rääkkylän kunta 16000 Vesannon kunta 15000 § 12, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön päätös Pyhännän kunta Nurmijärven kunta Ristijärven kunta Vantaan kaupungin steiner Savukosken kunta Kannuksen kaupunki Tornion kunta Oriveden kaupunki Konneveden kunta Suonenjoen kunta Toholammen kunta Ikaalisten kaupunki Juvan kunta Kronoby kommun Kurikan kaupunki Lapuan kaupunki Lempäälän kunta Nivalan kunta Nousiaisten kunta Pargas stad Nykarleby kommun Pälkäneen kunta Valkeakosken kaupunki Vetelin kunta Laitilan kaupunki Ylivieskan kunta Pedersöre kommun Naantalin kaupunki Lappajärven kunta Sipoon kunta Tallinnan suomalainen koulu 13000 12000 12000 11600 11000 10000 9000 9000 8000 8000 7000 7000 6000 6000 6000 6000 6000 6000 6000 6000 6000 6000 6000 6000 6000 6000 6000 6517 o o 26765000 § 13, LANULA 27.1.2015 17:00 OPSI: 191/2015 Puheterapiapalvelun kilpailutus Lanula 27.1.2015 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh. 234 7278 Palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh. 040 643 3263 Puheterapiapalvelut kuuluvat hyvinvointineuvolaan ja varhaisen tuen palveluihin. Kotkan puheterapian piirissä on noin 400 asiakasta vuodessa. Kotkan kaupungilla on neljä puheterapeutin vakanssia ja tällä hetkellä (tammikuu 2015) on vain yhdessä vakanssissa henkilö, joka on lupautunut hoitamaan tehtävää 31.3.2015 asti. Puheterapeuttihaku ei ole tuottanut tulosta viime vuosina. Enimmillään vakansseja on hoitanut kolme puheterapeuttia. Viimeinen haku päättyi 15.12.2014. Yhtään hakijaa ei ollut. Puheterapiapalvelun turvaamiseksi käynnistetään palvelun kilpailutus. Tavoitteena saada palveluntuottajia 1.4.2015 alkaen turvaamaan puheterapiapalvelut Kotkan kaupungin lasten ja nuorten palveluihin. Mikäli hyvinvointineuvola saa rekrytoitua puheterapeutteja vakituiseen tai tilapäiseen työsuhteeseen, vähentää se ostettavaa puheterapiapalveluiden määrää. Tarjouspyynnössä hankinnan merkittäviä palvelun tuottamisen sisällöllisiä määrityksiä ovat: puheterapia-arvio vanhempien ja lähiympäristön (mm. varhaiskasvatus) ohjausja konsultaatio seuranta- ja ohjauskäynti ryhmäterapia yksilöterapia ./. Liitteenä tarjouspyyntö Esittelijä: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää hyväksyä puheterapiapalvelun kilpailuttamisessa käytettävät kriteerit ja vaatimukset liitteenä olevan tarjouspyynnön mukaisesti sekä käynnistää kilpailutuksen yhteistyössä Seutuhankinnan kanssa. Päätös: Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Seutuhankinta Hyvinvointineuvolan johtaja Varhaisen tuen palveluiden palvelupäällikkö § 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201526387 Päiväys 19.01.2015 1/9 TARJOUSPYYNTÖ 201526387 Puheterapiapalvelut 1. Hankintayksikön perustiedot Hankintayksikkö: Kotkan kaupunki, hyvinvointineuvola Kilpailuttava yksikkö:Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka Suomi puh. +358 407055737 hankinnat@seutuhankinta.fi www.seutuhankinta.fi Tarjoukset lähetettävä: Tarjous tai osallistumishakemus lähetettävä Tarjouspalvelu.fi:n kautta Hankintayksikön luonne: Kunta tai kuntayhtymä Hankintayksikön esittely: KOTKAN KAUPUNGIN HYVINVOINTINEUVOLA Hyvinvointineuvola kuuluu Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan alaisuuteen, joka puolestaan sijoittuu Hyvinvointipalveluiden tehtäväalueelle. Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia. Hyvinvointineuvolan palvelut 1.1. 2014: Ennaltaehkäisevät ja terveysneuvontapalvelut: - neuvolapalvelut (äitiys- ja perhesuunnittelu ja lastenneuvola), - koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Varhaisen tuen palvelut: Lasten Vatupassi - perheneuvolapalvelut, - perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu - puhe- ja toimintaterapiapalvelut - psykologipalvelut Nuorten Vatupassi - nuorten psykososiaalisen tuen palvelut - koulupsykologit Lisätietoja: http://www.kotka.fi/asukkaalle/hyvinvointineuvola/varhaisen_tuen_palvelut KILPAILUTTAVA YKSIKKÖ Seutuhankinta toimii julkisista hankinnoista annetun lain 11 § tarkoittamana yhteishankintayksikkönä Etelä-Kymenlaaksossa ja vastaa asiakkaittensa hankintojen Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet hankinnat@seutuhankinta.fi www.seutuhankinta.fi § 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201526387 Päiväys 19.01.2015 2/9 kilpailuttamisesta. Seutuhankinta järjestää hankintalain 31 §:ssä tarkoitettuja kilpailutuksia, huolehtii puite- ja hankintasopimusten tekemisestä sekä niiden ylläpidosta asiakkailleen yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa. Seutuhankinnan asiakkaita ovat Haminan ja Kotkan kaupungit, Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kunnat sekä niiden liikelaitokset ja yhtiöt, Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä, Pyhtään seurakunta ja Haminan seurakunta. 2. Hankinnan kohde Hankinnan nimi: Puheterapiapalvelut Hankinnan tunniste- tai viitenumero: 201526387 Hankinnan kuvaus: Puheterapiapalvelut Tarjouspyyntö koskee lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapia palveluita kotkalaisille alle kouluikäisille lapsille. Hankinnan ennakoitu arvo (ilman ALV): Hankinta ylittää hankintalain 15§:n kynnysarvon tai eritysalojen hankintalain 12§:n pykälän kynnysarvon Päänimikkeistö: 85100000-0 (Terveyspalvelut) Hankinnan voimassaoloaika: 01.04.2015 - 30.04.2017 Sopimukseen liittyy lisähankintamahdollisuuksia: Kyllä Lisähankintamahdollisuuksien kuvaus: OPTIO Lisäksi varataan mahdollisuus jatkaa sopimusta yhdellä optiovuodella. 3. Hankinnan taustaa PUHETERAPIAN PALVELUKUVAUS Puheterapiapalveluiden piiriin kuuluvat kaikki alle kouluikäiset kotkalaiset lapset, joiden puheterapiatarve on havaittu joko lastenneuvolassa tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimesta. Puheterapia-arvio (tutkimus) 3-5 kertaa, 45 min/ kerta Alkuhaastattelu (vanhemmat ja lapsi) Tutkimukset Palautteen ja ohjauksen antaminen huoltajalle ja lapselle, lapsi osallistuu oman ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti Lausunnon kirjoittaminen sekä jatkotoimenpiteiden suosittelu Lausunto huoltajalle, palvelun tilaajalle sekä mahdollisesti varhaiskasvatukseen Vanhempien ja lähiympäristön (mm. varhaiskasvatus) ohjaus ja konsultaatio Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet hankinnat@seutuhankinta.fi www.seutuhankinta.fi § 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201526387 Päiväys 19.01.2015 3/9 Puheterapia-arvioon perustuva lähiympäristön ohjaus ja neuvonta puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen suunnittelu ja ohjaus Seuranta- ja ohjauskäynti Puheterapia-arvioon perustuva seuranta- ja ohjauskäynti Kielenkehityksen tilannearvio Lapsen sekä huoltajien ohjaus ja neuvonta Ryhmäterapia: Puheterapia-arvioon perustuva ryhmäterapiajakso Yhteenveto terapiajaksosta huoltajalle, palvelun tilaajalle (Varhaisen tuen palvelut) sekä mahdollisesti varhaiskasvatukseen Yhden terapiakäynnin pituus on 45 min Yksilöterapia: Puheterapia-arvioon perustuva terapiajakso Yhteenveto terapiajaksosta huoltajalle, palvelun tilaajalle (Varhaisen tuen palvelut) sekä mahdollisesti varhaiskasvatukseen Yhden terapiakäynnin pituus on 45 min Kotkan puheterapian piirissä on noin 400 asiakasta vuodessa. Asiakasmäärä on vuoden 2013 toteutunut määrä, tilaaja ei sitoudu ilmoitettuun määrään. Kotkan kaupungilla on neljä puheterapeutin vakanssia ja tällä hetkellä (tammikuu 2015) on vain yhdessä vakanssissa hoitaja. Tehtävällä hankintasopimuksella turvataan puheterapiapalvelut, joita ostetaan tarpeen mukaan. Mikäli Kotkan kaupungin hyvinvointineuvola saa rekrytoitua puheterapeutteja vakituiseen tai tilapäiseen työsuhteeseen, vähentää se tällä sopimuksella ostettavaa puheterapiapalveluiden määrää. Puheterapiapalvelut tilataan Kotkan kaupungin hyvinvointineuvolan/ Varhaisen tuen palveluiden kautta. Tutkimukset toteutetaan puhe- ja toimintaterapiayksikön tai varhaiskasvatuksen tiloissa Kotkassa. Tilojen lisäksi on mahdollisuus käyttää siellä olevia tutkimusvälineitä, puhelinta ja tietokonetta. Palvelun toteuttamisen edellytyksenä on, että palveluntuottaja pystyy ottamaan lapsen asiakkaakseen kolmen kuukauden sisällä. Potilasasiakirjat tulee olla ajantasaiset ja lausunnot sekä yhteenvedot on toimitettava asiakkaalle ja tilaajalle kahden viikon sisällä viimeisestä arviointi tai terapiakäynnistä. Palvelu ostetaan kokonaispakettina. Erillisiä matkakorvauksia, toimistokuluja, matkapuhelinlaskuja tai päivärahoja ei korvata. Palvelun tuottaja tarjoaa palvelut seuraavasti: Kokonaispakettihintana: Puheterapia-arvio (tutkimus) 45 min jaksoina hinnoiteltuna: Vanhempien ja lähiympäristön (mm. varhaiskasvatus) ohjaus- ja konsultaatio Seuranta- ja ohjauskäynti Ryhmäterapia Yksilöterapia Palvelun tuottamisessa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä ja annettuja viranomaismääräyksiä ja ohjeita, muun muassa: Henkilötietolaki (523/1999) Lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet hankinnat@seutuhankinta.fi www.seutuhankinta.fi § 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201526387 Päiväys 19.01.2015 4/9 4. Hankintalaji ja -menettely Hankintalaji: Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (Hankintalain liite B, ryhmä 25) Hankintamenettely: Avoin menettely Menettelyllä perustetaan puitejärjestely Puitejärjestely, jossa on: Useita toimijoita Puitejärjestelyn kesto: 01.04.2015 - 30.04.2017 Lisätietoa puitejärjestelyn toimintamallista: OPTIO Lisäksi varataan mahdollisuus jatkaa sopimusta yhdellä optiovuodella. Lisätietoa puitejärjestelyn toimintamallista: valitaan vähintään 4 palvelun tuottajaa HANKINTAJÄRJESTYS Hankintajärjestys on sama kuin tämän tarjouspyynnön päätöksenteon valintaperusteena syntynyt lisäjärjestys. Ensisijaisesti palvelu tilataan ykköstoimittajalta. Mikäli sillä ei ole tilauksen yhteydessä tarjota palvelua, tehdään tilaus kilpailutuksessa seuraavaksi sijoittuneelta palveluntuottajalta. Osatarjoukset hyväksytään: Ei Vaihtoehtoiset tarjoukset hyväksytään: Ei Käytetään kahden kuoren menettelyä: Ei Ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset: Katso kohta Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset. Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot: Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007), hankinta-asetusta (Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista 614/2007), lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja lakia julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta (321/2010). Tarjous on laadittava suomen kielellä. Vertailuperusteiden määrittely järjestelmässä: Pisteytys kokonaishankinnan mukaan Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet hankinnat@seutuhankinta.fi www.seutuhankinta.fi § 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201526387 Päiväys 19.01.2015 5/9 Tarjouksen valintaperuste: Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ottaen huomioon tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vertailuperusteet Sähköistä huutokauppaa käytetään: Ei 5. Hankinnan kohteen kriteerit Kokonaishinnan maksimipisteet 70.00 pienin annettu arvo --------------------------- * maksimipisteet tarjottu arvo Puheterapiapalvelut Puheterapia-arvio (tutkimus) MinimiMaksimi- Maksimivaatimus vaatimus pisteet Pisteiden laskentatapa MinimiMaksimi- Maksimivaatimus vaatimus pisteet Pisteiden laskentatapa € / kpl Muut palvelut € / 45 min. Muut palvelut sisältävät: Vanhempien ja lähiympäristön (mm. varhaiskasvatus) ohjauksen ja konsultaation, Seuranta- ja ohjauskäynnit, Ryhmäterapian ja Yksilöterapian Ryhmän yleiset kriteerit Minimivaatimus Maksimi- Maksimivaatimus pisteet Pisteiden laskentatapa Työkokemus yli 2 vuotta lasten kanssa tehdystä työstä Valittava 10.00 Kokemus yli kaksi vuotta 10p Ei kokemusta yli kaksi vuotta 0p Valittava 5.00 Palvelua tuottava on käyttänyt efficaa työssään 5p Palvelua tuottava ei ole käyttänyt efficaa työssään 0p Valittava 5.00 Erityisosaaminen/koulutus 5p Ei erityisosaamista/koulutusta 0p Oma kannettava tietokone käytössä esim. päiväkotikäyntejä varten Valittava 5.00 Kannettava käytössä 5p Kannettava ei käytössä 0p Omat välineet käytössä Valittava 5.00 Omat välineet käytössä 5p Ei omia välineitä 0p Selvitys työkokemuksesta Effica- potilastietojärjestelmän tuntemus Selvitys Effican käytöstä Erityisosaaminen/koulutus (erityisosaaminen esim. änkytykseen) Selvitys Erityisosaamisesta/koulutukse sta Selvitys välineistä Tarjotut hinnat pitävät sisällään kaikki palvelun tuottamiseen liittyvät kustannukset, ei makseta mitään erillisiä matka- tms. korvauksia. Tarjotut hinnat on ilmoitettu € ALV 0%. Tarjouspyynnön maksimipisteet yhteensä 100.00 Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet hankinnat@seutuhankinta.fi www.seutuhankinta.fi § 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201526387 Päiväys 19.01.2015 6. Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset Minimivaatimus Maksimivaatimus Lisätietoa Tarjouspyynnössä pyydettyjen asiakirjojen ja selvitysten perusteella arvioidaan tarjoajan kelpoisuutta ja kykyä suoriutua palvelun tuottamisesta. Tarjoajalle asetetut kelpoisuusvaatimukset Vakuutan, että tarjoajalla tai sen johto- tai edustus-, päätös tai valvontavaltaa käyttävällä henkilöllä ei ole rikosrekisteristä ilmenevää lainvoimaista tuomiota hankintalain 53 §:ssä mainituista rikoksista. Kyllä Taloudellinen suorituskyky Tarjoajalla tulee olla hankinnan kokoon ja laatuun nähden taloudelliset edellytykset hankinnan suorittamiseen.Taloudellisen suorituskyvyn varmistamiseksi edellytämme, että tarjoajan Rating Alfa luokitus on vähintään A. Tarjoukseen on liitettävä Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -raportti yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Uuden alkavan yrityksen tai muun tarjoajan, jolta ei ole saatavana Rating Alfa luokitusta, tulee toimittaa jokin muu luotettava selvitys, josta voidaan todeta taloudellisten edellytysten täyttyminen. Raportti/selvitys ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi tarjouksen jättöpäivästä lukien Ladattava Tilaajavastuulaki Tilaaja noudattaa tilaajavastuulakia (Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 1233/2006). Valitun palveluntuottajan on ennen sopimuksen tekoa toimitettava tilaajavastuulain edellyttämät asiakirjat Seutuhankintaan. Asiakirjat eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Valitun palveluntuottajan on sopimusaikana esitettävä verojen maksamiseen ja eläkevakuutusmaksujen suorittamiseen liittyvät todistukset/selvitykset tilaajalle 12 kuukauden välein, ensimmäisen kerran 12 kuukauden kuluttua sopimusajan alkamisesta Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Kyllä Puhelin Telefax Email Internet hankinnat@seutuhankinta.fi www.seutuhankinta.fi 6/9 § 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201526387 Päiväys 19.01.2015 Tarjoaja on rekisteröitynä kaupparekisteriin. Kyllä Tarjoaja on rekisteröitynä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja Verohallinnon asiakasrekisteriin sekä on arvonlisäverovelvollinen Kyllä Tarjoaja on maksanut veronsa tai verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty ja sitä noudatetaan. Kyllä Tarjoaja on maksanut sosiaaliturva- ja työeläkevakuutusmaksut tai erääntyneiden maksujen maksusopimus on tehty ja sitä noudatetaan. Kyllä Tarjoaja noudattaa työhön sovellettavia työehtosopimuksia ja keskeisiä työehtoja. Kyllä Palvelun tuottajan on tarkastettava työntekijöiden sekä alaikäisten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain 504/2002 mukainen rikosrekisteriote. (KVTES I luku 9 §, Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä, 2, 3 ja 6 §:t). Kyllä Mikäli tarjoaja on yksityinen elinkeinonharjoittaja, tarjoajalla on yrittäjän työeläkevakuutus. Toimitettava asiakirja: yrittäjäeläketodistus tai päätös vakuutusvelvoitetta koskevasta vapautuksesta. Alihankinta Palvelun tarjoaja saa käyttää alihankkijaa. Alihankkijaksi voidaan hyväksyä vain tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset täyttävä palveluntuottaja. Tarjoaja vastaa alihankkijansa toiminnasta tilaajalle kuin omastaan Tarjoaja käyttää alihankkijaa Mikäli käyttää alihankkijaa, tulee tarjouksessa olla selvitys miltä osin käyttää alihankkijaa. Palvelua tuottava henkilöstö on laillistettu puheterapeutti Kyllä Tarjoukseen on liitettävä puheterapeutin tutkintotodistus kaikilta palvelun tuottamiseen osallistuvilta henkilöiltä Palvelyua tuottavan henkilöstön äidinkieli on suomi Kyllä Sopimusehdot Tarjoaja on tutustunut tarjouspyynnön liitteenä oleviin julkisten hankintojen yleisiin sopimusehtoihin palveluhankinnoissa JYSE 2014 PALVELUT ja sitoutuu noudattamaan niitä. Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Kyllä Puhelin Telefax Email Internet hankinnat@seutuhankinta.fi www.seutuhankinta.fi 7/9 § 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201526387 Päiväys 19.01.2015 8/9 7. Tarjouksen voimassaoloaika Tarjouksen on oltava voimassa 90 päivää tarjousten viimeisestä vastaanottopäivästä. 8. Päätöksenteon perusteet Päätöksenteon perusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus seuraavin valintaperustein: Hinta Työkokemus yli 2 vuotta lasten kanssa tehdystä työstä Effica- potilastietojärjestelmän tuntemus. Erityisosaaminen/koulutus Oma kannettava tietokone Omat välineet Tarjousten käsittely avoimessa menettelyssä on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan tarjoajien kelpoisuus ja edellytykset suoriutua hankintasopimuksesta, toisessa vaiheessa tarkastetaan tarjousten vastaavuus tarjouspyyntöön ja kolmannessa vaiheessa tehdään tarjouspyynnön mukaisten tarjousten välillä tarjousvertailu tarjouspyynnössä ilmoitetuin valintaperustein. Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitettyjen vaatimusten tulee täyttyä, jotta tarjous pääsee mukaan tarjousvertailuun. Katso tarkat hankinnan kohteen kriteerit kohdasta Hankinnan kohteen kriteerit. Katso tarkat hankinnan kohteen kriteerit kohdasta Hankinnan kohteen kriteerit. 9. Hylkäämisperusteet Tarjousten tulee vastata tarjouspyynnössä mainittuja vaatimuksia. Julkisissa hankinnoissa tarjous suljetaan pois tarjouskilpailusta, jos se ei vastaa tarjouspyyntöä. Tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen. Tarjouksen tekijän on pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys teknisistä ja taloudellisista edellytyksistä. Tarjoajan kelpoisuutta arvioitaessa otetaan huomioon hankintalain mukaiset soveltuvuuden vaatimukset, jotka todetaan hankintalain 52-54 §:ssä. Myöhästynyttä tarjousta ei käsitellä. Ehdolliset tarjoukset suljetaan pois tarjouskilpailusta. 10. Sopimusmenettely Hankintasopimuksen muodostavat seuraavat sopimusasiakirjat ja niiden pätemisjärjestys on 1. Hankintasopimus 2. Tarjouspyyntö sekä mahdolliset tarjousaikana esitetyt lisäkysymykset ja niiden vastaukset 3. JYSE 2014 PALVELUT 07_2014 4. Tarjous SOPIMUSEHDOT Hankinnassa noudatetaan julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja palveluhankinnoissa JYSE 2014 PALVELUT 07_2014 (liitteenä) siltä osin kuin tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole muuta mainittu. 11. Tarjousasiakirjojen julkisuus Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet hankinnat@seutuhankinta.fi www.seutuhankinta.fi § 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201526387 Päiväys 19.01.2015 9/9 Tarjouksen tiedot ovat hankintapäätöksen jälkeen asianosaisjulkisia tarjouskilpailuun osallistuneille ja hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen julkisia lukuun ottamatta liikesalaisuuksia. Tarjottu hinta ei ole liikesalaisuus. 12. Erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimusta koskevat mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, riitaisuudet jätetään Kymenlaakson käräjäoikeuden ratkaistaviksi. 13. Lisätiedot Lisätietokysymykset on lähetettävä 06.02.2015 klo 12:00 mennessä. Kysymykset tulee lähettää Tarjouspalvelu-toimittajaportaalista. Samasta paikasta löytyvät myös kysymyksiin annetut vastaukset. 14. Tarjouksen lähettäminen Tarjoukset tai osallistumishakemukset on toimitettava viimeistään: 20.02.2015 klo 12:00 Tarjoukset on lähetettävä sähköisesti Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalista osoitteessa https://tarjouspalvelu.fi/seutuhankinta. 15. Liitteet ja linkit JYSE_2014_palvelut.pdf Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet hankinnat@seutuhankinta.fi www.seutuhankinta.fi § 14, LANULA 27.1.2015 17:00 KH: 1206/2014 Vastaus valtuustoaloitteeseen Jäppiläläisten koulukyytien ongelmien ratkaisemisesta välittömästi Lanula 27.1.2015 Valmistelija: Tukipalvelujen suunnittelija Anne Suolanen, puh. 040 707 6981 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on tehnyt 18.8.2014 aloitteen jäppiläläisten koulukyytien ongelmien ratkaisemisesta. Aloitteessa ehdotetaan selvityksen tekemistä siitä, miksi koululaisten kuljetus on Pihkoossa järjestetty niin, että oppilaan päivät venyvät kuljetusten takia kohtuuttomasti. Kotkan kaupunginvaltuusto päätti Jäppilän koulun lakkauttamisen aikaistamisesta 14.10. kokouksessaan. Tämän kokouksen yhteydessä valtuusto päätti, että ”Jäppilän koulun oppilaille järjestetään koulukuljetus Pihkoon kouluun, kunnes Jäppilän ja Pihkoon välinen kevyen liikenteen väylä on rakennettu.” Valtuustoryhmä viittaa myös tapaukseen, jossa edellä mainittu lupaus koulukuljetuksen järjestämisestä ei täyty asianmukaisesti. Pihkoon koulun Jäppilän alueella asuville oppilaille myönnettiin maksuton koulukuljetus Kotkan kaupungin koulukuljetusasioiden oppaan periaatteen mukaan seuraavasti: ”Koulukuljetuksissa käytetään ensisijaisesti olemassa olevaa julkista liikennettä. Aikatauluista johtuen oppilas voi joutua odottamaan kuljetusta aamulla ja / tai iltapäivällä. ” Perusopetuslain 32 §:n mukaan jos perusopetusta oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Ko. alueella asuvista oppilaista kuusi (6) asuu yli 5 km matkan päässä Pihkoon koulusta ja alle 5 km koulumatka on 32:lla maksuttoman koulukuljetuksen saaneista oppilaista. Lukuvuodelle 2014—2015 kaikille Pihkoon koulun Pernoontien varrella asuville 1.—5. luokkalaisille oppilaille myönnettiin maksuton koulukuljetus oheisen ohjeistuksen mukaisesti yleisellä liikennevälineellä. (Myös aiemmin Jäppilän kouluun myönnetyt maksuttomat koulukuljetukset on myönnetty julkisella kulkuneuvolla.) Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi päivitetyt koulukuljetusperiaatteet 9.12.2014. Päivitetyt koulukuljetusperiaatteet on käsitelty marraskuussa opetustoimen ohjausryhmässä ja rehtorikokouksissa sekä lähetetty kaikille kouluille. Päivitetty ohjeistus on luettavissa ja tulostettavissa www.kotkankoulut.fi sivustolta. Etelä-Kymenlaakson henkilökuljetusyksikön selvityksen mukaan Pihkoon koulun Jäppilä-Pernoon alueen oppilaat kulkevat linjan 2 linja-autolla välillä Jäppilän Rantatie 66 - Pihkoon pysäkki. Palvelulinja P005 ajaa syöttöliikennettä välillä Jäppilä—Pernoo. Yhteyttä Pernooseen asti ei ole joka vuorolle. Palvelulinja P005 ajaa lisäksi Pihkoon koulun kautta Pernooseen koulujen alusta (syksy 2014) alkaen klo 11:15, 12:10 ja 13:10. Nämä vuorot ovat lisätty ja ovat olleet palvelulinjojen kilpailutuksessa auton reittipysäkkeinä. Maksuttomaan koulukuljetukseen oikeutetuista oppilaista kuusi (6) tarvitsee kyydin Pernooseen asti. § 14, LANULA 27.1.2015 17:00 KH: 1206/2014 Aikataulutiedotteet on jaettu Pihkoon koululle ja päiväkotiin hyvissä ajoin ennen koulujen alkua. Oppilaiden huoltajat ovat ensisijaisesti velvollisia oppilaan kouluttamisessa käyttämään yleistä liikennevälinettä. Vasemmistoliiton valtuustoaloitteen mukaan ekaluokkalainen on toisena koulupäivänä jätetty yksin bussipysäkille odottamaan bussivuoroa pysäkille n. 500 metrin päästä koulusta. Tämä bussi oli jättänyt oppilaan vielä Jäppilän kääntöpaikalle odottamaan seuraavaa jatkoyhteyttä puoleksi tunniksi. Selvityksen mukaan mainittu oppilas oli jäänyt koulun iltapäivätoimintaan, josta oli vanhempien pyynnöstä lähtenyt klo 14:45 Kotkasta lähtevän (Pihkoon pysäkillä n. klo 15:05) linjan 2 bussiin, joka ajaa Jäppilään. Ohjaajat eivät silloin lukuvuoden alussa uudessa tilanteessa olleet tulleet ajatelleeksi, ettei ko. vuorolle ole jatkoyhteyttä Pernooseen, kuten eivät olleet lapsen huoltajatkaan. Osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan on vapaaehtoista, huoltajan oppilaalle hakemaa toimintaa koulupäivän päättymisen jälkeen. Oppilaan jäädessä vapaaehtoiseen iltapäivätoimintaan hänen koulupäivänsä päättyy lukujärjestyksen mukaisesti; oppilas voi kuitenkin lain mukaan käyttää tämän jälkeen kulkiessaan iltapäivätoiminnasta kotiin viranhaltijapäätöksen mukaisesti maksutonta koulumatkaetuuttaan. Lapset lähtevät iltapäivätoiminnasta vanhempien kanssa sovitun mukaisesti, joko itsenäisesti kotiin tai linja-autopysäkille/taksipysäkille (jolloin lähtöaika sovitaan vanhempien kanssa) tai vanhemmat hakevat lapsensa itse. Erilliskuljetuksessa oleville lapsille järjestetään yhteiskuljetus klo 16. Mikäli huoltajat haluavat lapsen lähtevän iltapäivätoiminnasta kotiin muuhun aikaan, he järjestävät kuljetuksen itse. Pihkoossa kukaan lapsista ei ole erilliskuljetuksessa, koska Pihkoosta on yhteys julkisella kulkuneuvolla Pernooseen asti iltapäivätoiminnan päättyessä. Kuljetusoppilaat kulkevat itsenäisesti koululta linja-autopysäkille. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloitteessa viitataan perusopetuslain 32 §:n 4 momenttiin, jossa todetaan, että kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Valtuustoaloitteessa todetaan ettei ko. lain kohta täyty edellä kuvatussa tapauksessa. Pihkoon koulun rehtorin selvityksen mukaan koululla ei ole järjestetty valvottua toimintaa odotusajalle, koska sille ei ole katsottu olevan tarvetta. Oppilaille on välitunnin mittainen odotus, jonka jälkeen heidän on lähdettävä kävelemään pääntie pysäkille. Mikäli tulevaisuudessa on tarvetta valvottuun toimintaan odotusajalle, tullaan se järjestämään. Ko. tapauksessa oppilas on ollut iltapäivätoiminnassa, joka on ohjattua toimintaa ja vanhempien kanssa sovitusti lähtenyt sieltä linja-autolle, jolta ei ole jatkoyhteyttä lapsen kotiin. Tässä tapauksessa vastuu on huoltajilta ja huoltaja vastaa lastaan koskevista lähtöajoista ja ohjaajat ovat ko. tapauksessa toimineet huoltajan ohjeen mukaisesti. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä ei ole oikein, että oppilaista ja vanhemmista riippumattomista syistä jäppiläläisten lasten koulupäivät kestävät yli 9 tuntia huonosti hoidetun kuljetuksen vuoksi. Perusopetuslain mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Tämä enimmäisaika ei Pihkoon koulun oppilailla ylity. Koulukuljetusjärjestelyt eivät pidennä oppilaiden koulupäiviä yli 9-tuntisiksi. Perusopetusasetuksen 4 §:n mukaan perusopetuksen kahdella ensimmäi- § 14, LANULA 27.1.2015 17:00 KH: 1206/2014 sellä vuosiluokalla oppilaan työpäivään saa kuulua enintään 5 oppituntia ja muina vuosina sekä lisäopetuksessa enintään 7 oppituntia. Pisimmillään koulupäivä kestää lukuvuonna 2014—2015 Pihkoon koulussa 7h. Tiistaina 4. luokan pojilla on päivä 8—14.50. Bussi tulee aamulla pysäkille n. klo 7.30 ja lähtee pysäkiltä n. 15.10. Vuorolla ei ole yhteyttä Pernooseen asti, mutta siihen ei ole tarvettakaan ko. oppilailla. Keskiviikkona 5. luokan tytöillä on koulua 8—15. Bussi tulee aamulla pysäkille n. 7.30 ja lähtee n. 15.35 ja vuorolla on yhteys Pernooseen asti. Eka- ja tokaluokkalaiset eivät joudu koulupäivän päätyttyä menemään päätielle, vaan he pääsevät koulun pihasta palvelulinjaan ja ohjaavat valvovat tilannetta. Iltapäivätoiminnan jälkeen lapset kävelevät Pernoontien varteen pysäkille tai huoltajat hakevat lapsensa. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti aloitteessaan selvitettäväksi hintaa sille, että palvelulinja lähtöpaikaksi muutetaan Pihkoon koulu, jolloin oppilaille ei tulisi vaihtoja ja turhia odotuksia. Palvelulinja P005 lähtee Pihkoon koululta klo 11:15, 12:10 ja 13:10. Näiden lisäksi koulupäivä päättyy klo 14 ja 15. Tällöin 3.—5. luokkalaiset oppilaat joutuvat kävelemään Pernoontien varteen pysäkille (500m) ja ko. vuoroilla on yhteys Pernooseen asti (palvelulinjan P005 ajama syöttöliikenne). Tarve ko. yhteyteen on kerrallaan 1—2 oppilaalla. Mikäli palvelulinja P005 ajaisi ylimääräisiä koulukyytejä, mutta siihen mahtuisi 16 oppilasta ja lisätyön hinta olisi 2 €/km ja 20 €/h. Koulukyydit takseilla maksaisivat joukkoliikennelupa-autolla n. 43—60 €/h (alkavalta 15 min.) tai taksiliikennelupa autolla aloitusmaksu + taksaluokka 1 (1,41 e/km). Koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti oppilaat velvoitetaan kuitenkin kulkemaan omavastuumatkana osa koulumatkasta, koska julkinen linjaautoyhteys on olemassa eikä päivittäinen koulumatka odotuksineen ylitä 2,5 tuntia. ./. Aloite on liitteenä. Esittelijä: Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää antaa yllä olevan vastauksen Vasemmistoliiton valtuustoaloitteeseen: ”Jäppiläläisten koulukyytien ongelmat ratkaistava välittömästi” ja esittää sitä edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Päätös: Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Kaupunginhallitus § 14, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: valtuustoaloite § 15, LANULA 27.1.2015 17:00 OPSI: 192/2015 Viranhaltijoiden 21.1.2015 mennessä saapuneet päätökset Lanula 27.1.2015 Opetustoimenjohtajan päätökset 1250 § 2.12.14 Aittakorven koulun työsuunnitelman lv 2014—2015 muutos 1251 § 2.12.14 Kotkansaaren koulu/Pia Salosen valitseminen sivutoimiseksi tuntiopettajaksi määräajaksi 1252 § 2.12.14 Kotkansaaren koulu/Anu Neuvosen valitseminen sivutoimiseksi tuntiopettajaksi määräajaksi 1253 § 2.12.14 Karhulan koulun työsuunnitelman lv 2014—2015 muutos 1254 § 3.12.14 Palkallinen virkavapaa koulutuksen vuoksi/ Nina Pöyhönen 1255 § 3.12.14 Korjauspäätös/Lisätehtäväkorvaus, Karhuvuoren koulun teknisen käsityöluokan suunnittelutyö 1256 § 5.12.14 Kotkansaaren koulun työsuunnitelman lv 2014—2015 muutos 1257 § 9.12.14 Tutkimuslupa/Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteiden käytöstä 1258 § 9.12.14 Mussalon koulun työsuunnitelman lv 2014—2015 muutos 1259 § 10.12.14 Sivutoimisen tuntiopettajan valinta/Kerhotoiminta, Kaija Häkkinen 1261 § 10.12.14 Sivutoimisen tuntiopettajan valinta/Kerhotoiminta, Irina Matchenkova 1262 § 12.12.14 Sivutoimisen tuntiopettajan valinta/Kerhotoiminta, Reija Kuparinen 1263 § 16.12.14 Kotka lyseon lukion työsuunnitelman lv 2014—2015 muutos 1264 § 16.12.14 Kotka aikuislukion työsuunnitelman lv 2014—2015 lisäys 1265 § 16.12.14 Kyminkartanon koulun työsuunnitelman lv 2014—2015 muutos 1267 § 19.12.14 Mussalon koulun työsuunnitelman lv 2014—2015 muutos 1269 § 22.12.14 Irtisanoutuminen/erityisluokanopettaja Petri Kangasniemi 1270 § 22.12.14 Ruonalan koulun työsuunnitelman lv 2014—2015 muutos 1271 § 29.12.14 Toivo Pekkasen koulun työsuunnitelman lv 2014—2015 muutos Nuorisotoimenjohtajan päätökset 31 § 11.12.14 Nuorisotalo Mestan apuohjaajien matkakorvaukset syksy 2014 Varhaiskasvatusjohtajan päätökset 50 § 2.12.14 Varhaiskasvatuslakiin liittyvä koulutus/Pia Eskola ja Anne Ahonen 51 § 11.12.14 Irtisanoutuminen/Anneli Stenman 54 § 22.12.14 Päiväkodin johtajan tehtävä Tavastilan päiväkodissa/ Eeva Ylä-Kujala 55 § 22.12.14 Oman auton käyttöoikeus/Jenna Lappalainen Hyvinvointineuvolan johtajan päätökset 79 § 18.12.14 Puheterapeutin työsuhde 1 § 9.1.15 Koulupsykologin virka Nuorisosihteerin päätökset 1 § 13.1.15 Käyttövuoron myöntäminen Popinniemen Isku ry:lle § 15, LANULA 27.1.2015 17:00 OPSI: 192/2015 Luovista Varhaisen tuen palveluiden palvelupäällikön päätökset 64 § 5.11.14 Määräaikaisen oppilashuoltotyöntekijän Nelli Martikaisen oman auton käyttöoikeus 69 § 20.11.14 Koulutuksen tuki 86 § 22.12.14 Asiantuntijapalvelu/AAC-ohjaaja Anne Eväkoski 88 § 22.12.14 Työnohjaussopimus Aapo Pääkkö 89 § 22.12.14 Työnohjaussopimus Aino-Elina Pesonen Tukipalveluiden suunnittelijan päätökset 5 § 19.1.15 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen lukuvuonna 2015—2016 Kotkan opiston rehtorin päätökset 38 § 12.11.14 Oman auton käyttöoikeus 39 § 17.11.14 Kati Simosen palkkio 40 § 17.11.14 Mika Könösen palkkio 41 § 5.12.14 Oman auton käyttöoikeus 42 § 16.12.14 Jari Teikarin palkkio Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää, että se ei käytä kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeuttaan. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta § 16, LANULA 27.1.2015 17:00 Muut asiat Lanula 27.1.2015 OPSI: 193/2015