Kotka.fi Instancedata Prime Product Julkaisu Kotka Embeds

Transcription

Kotka.fi Instancedata Prime Product Julkaisu Kotka Embeds
§ -1, LANULA 27.1.2015 17:00
OSALLISTUJAT
Päätöksentekijät
Rosendal Anne
Harkko Mia
Eerola Seppo
Kansonen Jani
Komulainen Rita
Nironen Kimmo
Silvala Suvi
Viitanen Kimmo
Virtanen Sami
Voutilainen Emmi
Wikman Leif
Ylä-Kujala Petri
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
”
”
”
”
”
”
”
”
”
Muut osallistujat
Taavitsainen Ninni
Haapanen Jorma
Henriksson Juha
Ruotsalainen Leena
Pajanen Hannele
Rasi Leena
Rikberg Maija
Koskimies Sanna
Roininen Martta
kaupunginhallituksen edustaja
palvelujohtaja
opetustoimenjohtaja
nuorisotoimenjohtaja
hyvinvointineuvolan johtaja
controller
varhaiskasvatusjohtaja
hallinto- ja kehittämispäällikkö,
sihteeri
nuorisovaltuutettu
Puheenjohtaja
Sihteeri
Anne Rosendal
Sanna Koskimies
Poissa
ALLEKIRJOITUKSET
LAILLISUUS JA
PÄÄTÖSVALTAISUUS
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUS
Pöytäkirjan tarkastajat
PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ
Todetaan
Pykälät 1—
Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 30.1.2015
Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 2.2.2015,
klo 9.00—12.00
Sihteeri
Sanna Koskimies
§ 1, LANULA 27.1.2015 17:00
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Todetaan.
Oikaisuvaatimusohje
§ 2, LANULA 27.1.2015 17:00
Pöytäkirjan tarkastajat
Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Suvi Silvala ja Kimmo Viitanen.
Seuraavana vuorossa ovat Sami Virtanen ja Emmi Voutilainen.
Päätös:
§ 3, LANULA 27.1.2015 17:00
Käsittelyjärjestys
Hyväksytään listan mukaisena.
Päätös:
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00
KH: 148/2015
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan käyttösuunnitelma 2015
Lanula 27.1.2015
Valmistelija: Controller Leena Rasi, puh. 040 556 4784
Vastuualueiden johtajat
Talousarvion täytäntöönpanomääräysten mukaan valtuuston hyväksyttyä
vastuu- ja palvelualueittain määrärahat toimielimet päättävät talousarvion
käyttösuunnitelmista.
Kaupunginvaltuusto on käsitellyt marraskuussa talousarvion vuodeksi
2015. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan yhteenlaskettu toimintakate on tämän jälkeen -80 378 259 €.
Lautakunnan alaisina vastuualueina / -yksikkönä toimivat
- Opetustoimen vastuualue
- Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue
- Hyvinvointineuvolan vastuualue
- Nuorisotyön vastuuyksikkö
Henkilöstömenoissa palkankorotusvaraus on 1 %. Opetustoimen vastuualueelta on karsittu henkilöstömenoja yhteensä 0,1 milj. euroa. Avoimeen
varhaiskasvatukseen kaupunginvaltuusto lisäsi 80 000 euroa.
Perusteluosan alussa on talousarvion sitovuusmääräykset sekä talousarvion toimeenpanomääräykset. Sitovuusmääräysten mukaan käyttötalousosassa sitovuus valtuustoon nähden on lautakunnan toimintakate, palvelualueen / vastuualueen toimintakate on sitova lautakuntaan nähden.
Irtaimen investointeihin hyväksytyt määrärahat sisältyvät perusteluosaan.
./.
Käyttösuunnitelman perusteluosa liitteenä.
Esittelijä:
Palvelujohtaja Jorma Haapanen
Ehdotus:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää hyväksyä talousarvion
2015 määrärahojen käyttösuunnitelman liitteineen esityksen mukaisesti.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Kaupunginhallitus
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta
Käyttösuunnitelma 2015
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
SISÄLLYSLUETTELO
Talousarvion sitovuus
…………………………………………………………
Talousarvion 2014 täytäntöönpanomääräykset
…………………………..
5
…………………………………………………….
7
…………………………………………………………..
10
Kustannuspaikkarakenne
Strategiset tavoitteet
1
Opetustoimen vastuualue
………………………………………………………
12
Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue ………………………………
18
Hyvinvointineuvolan vastuualue ………………………………………………..
23
Nuorisotyön yksikkö
……………………………………………………………
28
………………………………………………………………………
32
Investoinnit
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
1
Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta
Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan
Kuntalain 65 pykälässä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä talouden tasapainottamisesta eli alijäämien kattamisesta. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Lisäksi tehdään taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen
vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan
tehtävien hoitamiseen turvataan.
Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä
osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset ovat jäljempänä.
Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne
Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan
todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä.
Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen,
kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista.
Yleisperusteluihin sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella strategiaosa tai se voidaan laatia
erillisenä strategiaohjelmana.
Tavoitteet talousarviovuodelle sisältää kaupunginvaltuuston päättämät sitovat toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin.
Käyttötalousosa sisältää lautakuntakohtaiset talousarviot esitettynä pääsääntöisesti vastuualuetasolla. Toimielinten suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmiin tulee sisällyttää
toimintatulot, toimintamenot, sisäiset erät sekä suunnitelmapoistot. Taloussuunnitelma on kolmivuotinen.
Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen
toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Suunnitelma tehdään kolmelle vuodelle.
Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Investointiosa laaditaan viideksi vuodeksi.
Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot
kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista.
Kotkan talousarvion rakenne ja osat
Kotkan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sen rakenne, sisältö ja laadinta perustuvat
kuntalakiin ja sen soveltamisesta annettuihin Kuntaliiton suosituksiin. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on
laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet.
Kotkan kaupungin talousarviossa on yleisperustelu-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa sekä erikseen kolme kunnallista liikelaitosta.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
2
Talousarvion käyttötalousosa ohjaa kunnan varsinaista palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, vastuu- tai palvelualuekohtaisesti. Käyttötalousosassa on esitetty määrärahojen ja
tuloarvioiden yhteenveto vastuu- tai palvelualueittain.
Tuloslaskelmaosassa osoitetaan se, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin
poistoihin. Tuloslaskelmassa määritetään myös kaupungin vuosikatteen taso eli tulorahoituksen
määrä, joka on mahdollista kohdentaa investointien rahoitukseen ja/tai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esitetty myös siten, että kaupungin ja liikelaitosten vaikutus erikseen ja yhteensä, on
todettavissa.
Investointiosan avulla kaupunki ohjaa investointien toteuttamista ja rahoitusta. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Lähtökohtana on, että talousarviovuodelle otetuista investoinneista on tarkka hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja käyttötalousvaikutuksineen.
Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai lautakunnittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty taloussuunnitelmassa toimielimittäin ja
investointilajeittain.
Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Rahoitusosa kertoo kaupungin rahoitustarpeen ja palvelujen järjestämisen vaikutuksen
maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään kunnissa vakiintuneen rahoituslaskelmakaavan muodossa.
Liikelaitosten talousarviot esitetään omana osanaan. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarviot
sisältävät laskelmat liikelaitoskaavalla esitettynä.
Talousarvion sitovuus
Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita
kaupungin viranomaisia.
Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia, ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion
osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee
noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa.
Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista.
Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Valtuusto voi kuitenkin ”korvamerkitä” myös perustelutekstiin haluamiaan tavoitteita ja niiden edellyttämiä määrärahavarauksia.
Strategisissa tavoitteissa on esitetty strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät, joissa kaupungin on onnistuttava edetäkseen asetetun menestysvisionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle ovat toimielimet määritelleet vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot arviointikriteerien/mittarien avulla. Kriittiset menestystekijät arviointikriteereineen ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Tarkastuslautakunta seuraa näiden valtuuston tavoitteiden toteutumista ja raportoi niistä valtuustolle.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
3
Käyttötalousosa
Lautakunta (toimielin) voi laatia itselleen sitovia tehtäväkohtaisia (vastuu- tai palvelualuetasoisia)
toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty toimielinten omissa talousarvioissa. Toimielimen toimintakate
(toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden, ellei talousarviossa ole
määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (KH tai KV).
Kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, liikuntalautakunnan, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja teknisen lautakunnan vastuualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Nuorisotyön yksikön sekä kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan palvelualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden.
Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa
ole selvitetty, ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston
päätettäväksi. Toimielinten sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava, ja samalla selvitettävä, mistä
kate osoitetaan. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten
haetaan tuloarvion tarkistusta.
Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia
toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet eivät tämän
johdosta muutu. Jos talousarvioon varatun määrärahan käyttötarkoitus muuttuu, on asia vietävä
kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
Käyttötalouteen liittyvästä projektirahoituksesta ja -päätöksistä annetaan talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä tarkemmat ohjeet.
Talous- ja rahoitusjohtaja tekee päätöksen ja valvoo leasingrahoituksen käyttöä. Toimielimen on perusteltava hankinnoissaan leasingrahoituksen käyttö ja varattava sitä varten käyttötalouteensa riittävät määrärahat.
Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Investointien siirtomäärärahamenettelyä ei enää ole. Ainoastaan tilinpäätöksessä ylijäämäisestä tuloksesta voidaan tehdä varauksia investointien osalta suunnitteluvuosille. Varaus merkitään taseeseen, ja hankkeen toteuduttua varaus puretaan ja tuloutetaan kaupungin talousarvion asianomaiselle kohdalle.
Toimielimen irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu
menojen loppusumma. Toimielimet voivat päätöksellään toteuttaa irtaimen omaisuuden hankintoja
yhteenlasketun määrärahan puitteissa erityisestä perustellusta syystä toisin, esimerkiksi muuttamalla suunnittelukauden hankintojen kiireellisyysjärjestystä.
Investointiosassa sitovuus on valtuustoon nähden siten, että aineettomassa käyttöomaisuudessa
se on menon loppusumma. Kiinteässä omaisuudessa nettomenon tulee olla vähintään nolla tai
positiivinen eli myyntituloilla (tasearvo) täytyy kattaa vuosittaiset hankinnat. Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan antaa tarkempia määräyksiä omaisuuden myynnistä. Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden hankkeen bruttomenojen loppusumma, Kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntalautakunnan muiden kuin em. käyttöomaisuusryhmien
sitovuus on omaisuusryhmän nettomääräinen loppusumma.
Poikkeuksen sitovuuteen muodostavat arvioidut valtionosuus- tms. tulot. Mikäli tulojen määrä ylittää
arvioidun, sitoo investointimenon bruttomääräinen loppusumma. Arvioitua suurempi ulkopuolinen
rahoitus ei saa kasvattaa hankkeen bruttomenoja.
Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Kaupunginhallitus on 23.9.2003 § 536 päättänyt, että uudis- ja korjausrakentamisen taidehankinnat päätetään erikseen harkiten tapauskohtaisesti. Esitys taidehankinnoista sisältyy hankesuunnitteluohjeiden mukaisesti hyväksyttävään hankesuunnitelmaan.
Tuloslaskelmassa sitovan määrärahan muodostavat ulkoisten korko- ja rahoituserien, menojen ja
tulojen yhteismäärät eli rahoitusnetto.
Rahoituslaskelmassa antolainojen osalta sitovuus on antolainojen lisäys. Pitkäaikaisten lainojen
osalta sitovaa on lainojen nettolisäys (lainojen muutos). Pitkäaikaista lainaa on mahdollista ottaa vähemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. Tulos- ja rahoituslaskelman tulojen poikkeamista raportoidaan valtuustolle.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
4
Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen toimielinten ja talousarvioyksiköiden tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset:
1. Kaupunginhallitus voi päätöksellään ostaa, myydä, vaihtaa tai lunastaa kiinteää omaisuutta sekä
rakennuksia ja laitteita, kun hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on 500.000 euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kun enimmäismäärä on 200.000 euroa.
2. Kaupunginhallitus voi myöntää vahingonkorvauksen tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, eikä vaadittu korvaus ylitä 85.000 euroa. Kaupunginhallitus voi myöntää helpotuksen tai vapautuksen, enimmäismäärältään 35.000
euroa yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei valtuusto ole suoritettavaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään taksaan.
3. Kaupunginhallitus voi päättää tilapäisluoton ottamisesta maksuvalmiuden turvaamiseksi. Luoton
enimmäismäärä on 60 miljoonaa euroa, joka käsittää konsernitilin limiitin ja muun lyhytaikaisen
rahoituksen (kuntatodistukset) hankinnan.
4. Tekninen lautakunta hyväksyy rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustukset, kun töiden arvon enimmäismäärä on 850.000 euroa.
5. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään oikeus elinkeinopoliittisista syistä ehdollisesti sitoutua kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä koskeviin
määrärahahankkeisiin. Yksittäinen hanke voi olla enintään 850.000 euroa. Hankkeesta on tehtävä päätös kaupunginhallituksessa ja/tai kaupunginvaltuustossa myöhemmin.
6. Yhteisöavustuksista päättää kaupunginjohtaja silloin, kun päätös ei sisällä harkintavaltaa veteraaniyhdistysten, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuuksien sekä seuratalojen vuokraavustusten myöntämisen osalta.
Toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat:
Kaupunginjohtaja
Palvelujohtaja
Konsernipalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tehtäväalueilla vastuualueiden johtajat
Kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten palvelualueiden johtajat sekä liikuntatoimen
johtaja
Keskusvaalilautakunnan sihteeri
Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja
Kymijoen työterveyden toimitusjohtaja
ICT Kymin toimitusjohtaja
10. Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi
Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimielintasolla
ja vastuu- tai palvelualuetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja
tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Kaupunkistrategiaan sisältyviä sitovia tavoitteita sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti laaditaan kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle
ja –valtuustolle.
Talouden ja strategian toteutumisen seurannan puolivuosiraportteihin kootaan vain keskeiset kaupungin palvelutuotannon järjestämistä koskevat tiedot. Raportti laaditaan kesäkuun tilanteesta sekä
tilinpäätös vuoden lopun tilanteesta. Lisäksi laaditaan talouden kuukausiraportit, jotka ovat sisällöltään edellä mainittua suppeammat.
Lautakunnat velvoitetaan toteuttamaan puolivuosiraportointi lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta sillä tasolla kun toimielin katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Säännölliseen muuhun raportointiin on lautakuntien päätettävä toimintamalli, jota lautakunta kokoustensa aikataulun puitteissa toteuttaa talousarviovuoden aikana.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
5
Talousarvion 2015 täytäntöönpanomääräykset
Valtuuston hyväksyttyä 10.11.2014 toimielimille vastuu- ja palvelualueittain
määrärahat lauta- ja johtokunnat (toimielimet) päättävät talousarvion
käyttösuunnitelmista eli tarkistavat talousarvioesityksiinsä sisältyneet
alustavat määrärahaesitykset käyttösuunnitelmiksi. Kaupunginhallitus
edellyttää, että toimielimien hyväksymien käyttösuunnitelmien oleelliset
muutokset saatetaan kaupunginhallituksen tietoon, mikäli sellaisista on
päätetty kaupunginhallituksen ja valtuuston budjettikäsittelyssä mahdollisesti
tekemien muutosten jälkeen.
Talousarvion 2015 täytäntöönpanomääräykset
1. Valtuuston vahvistettua talousarvion toimielinten on päätettävä talousarvioehdotuksen laadintavaiheessa hyväksymiensä käyttösuunnitelmien
tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota.
Käyttösuunnitelmissa on otettava huomioon kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarviokäsittelyssä mahdollisesti tekemät sellaiset yksittäiset
muutokset, jotka sisältyvät toimielimen vastuu- ja palvelualueiden määrärahoihin.
Kaupunginhallitus edellyttää, että toimielimien hyväksymissä käyttösuunnitelmissa olevat oleelliset muutokset aikaisempaan toimintaan on saatettava kaupunginhallituksen tietoon.
2. Toimintakatteeseen vaikuttavat muutokset on käsiteltävä toimielimessä
silloin, kun muutokset tapahtuvat vastuualueelta toiselle vastuualueelle.
3. Talousarviossa olevaan investointiosan hankkeen käynnistämiseen on
saatava kaupunginhallituksen lupa, jos hankkeeseen ei saada merkittyä
valtionosuutta, tai sitä saadaan huomattavasti budjetoitua vähemmän.
4. Henkilöstösuunnitelman täytäntöönpanoa varten kaupunginhallitus tekee
erillisen päätöksen täyttölupakäytännöstä. Ohjeistus löytyy Helmeristä.
Henkilöstömenojen vähentämiseen liittyvä palkaton virkavapaa säästösyistä -ohjeistus löytyy myös Helmeristä.
5. Toimielimien on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon kaupungin taloussäännön määräykset ja sen perusteella annetut erillisohjeet.
Menojen ja tulojen kirjauksissa on noudatettava kirjanpitolautakunnan
kuntajaoston kirjanpitolain soveltamisesta antamia ohjeita, Kuntaliiton
suosituksia ja näiden perusteella kaupungin erikseen antamia erillisiä kirjausohjeita, sekä muutoinkin noudatettava yleisiä ja hyvän kirjanpitotavan
mukaisia periaatteita.
Toimielimen tai kaupunginjohtajan ja palvelujohtajan tulee määritellä laskujen hyväksyjät ja varahyväksyjät sekä asiatarkastajat ja varahenkilöt,
ellei hyväksyjää ole johtosäännössä määritelty. Kaikissa laskuissa on oltava asiatarkastajan ja hyväksyjän merkintä. Hyväksyjän tulee varmistua
hyväksymänsä laskun sisällöstä, tositemerkintöjen oikeellisuudesta ja kulun sisältymisestä käyttösuunnitelmaan. Hyväksyjä lähettää laskun maksettavaksi.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
6
6. Tietohallinnon kehittämiseen ja tietotekniikan käyttöönottoon liittyvät merkittävät järjestelmä-, laitteisto- ja ohjelmistohankinnat sekä yhteistyösopimukset on käsiteltävä tietohallinnon johtoryhmässä.
7. Projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet (hankkeet)
Hankkeiden osalta toimielinten ja vastuualueiden on hakemuksia tehtäessä noudatettava seuraavia periaatteita:
a) toimielimen käyttösuunnitelmassa on määriteltävä perusteluineen ne
hankkeet, joissa kaupunki on mukana rahoittajana
b) talousarviovuoden aikana mahdollisesti käynnistettävät uudet hankkeet on hakemusvaiheessa hyväksytettävä kaupunginjohtajan johtoryhmässä
c) jos hankkeeseen tarvittava kaupungin rahoitusosuus on yli 50 000 euroa vuodessa, asiasta on päätettävä kaupunginhallituksessa
d) hankkeen yhteys kaupunkistrategiaan on todennettava
e) konsernipalvelujen hankkeita koordinoi ja ohjaa kaupunkikehityksen ja
kulttuurin vastuualue, hyvinvointipalvelujen hankkeita palvelujohtaja
f) kunkin projektin ohjausryhmään nimetään kaupungin edustaja / edunvalvoja
g) hankkeista on raportoitava säännöllisesti
h) projektien jatkohankkeet käsitellään uudelleen samassa päätöksentekojärjestyksessä kuin uudetkin hankkeet
i) hakemusvaiheessa on osoitettava hankkeen toiminnan hyödyt kaupungin toiminnan kannalta
8. Leasingrahoitusta käytetään hankinnoissa kaupunginhallituksen antaman
erillisen ohjeen mukaisesti.
9. Vastuu- tai palvelualueen on raportoitava toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja taloudestaan toimielimelleen sekä talouden vastuualueelle
erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaan.
10. Kaupunginhallitus seuraa koko kaupungin taloudellista tilannetta, henkilöstösuunnitelman toteutumista ja rahoitusasemaa kuukausittain.
11. Toimielimen tulee päättää ja aikatauluttaa toimintamalli, jolla se toteuttaa
säännöllistä raportointia talousarviovuoden aikana.
12. Toimielin voi tarpeen vaatiessa antaa toimialaansa koskevista määrärahoista tarkempia ohjeita ja määräyksiä.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
7
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta, kustannuspaikat v. 2015
LANU
4000
4001
4010
4030
4044
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta
LANULAn yleishallinto
Henkilöstömenojen vähennys
Luottamuselimet (ltk ym)
LANU projektit
Perusopetuksen hankkeet
OPET
Opetustoimen vastuualue
4040
4041
4042
4900
Opetustoimen hallinto / yhteiset
Koulutuksen kehittäminen
Oppilashuolto
Kotkan opisto
S408
Kotikuntakorvaukset
4080 Samskola
4081 Muut kotikuntakorvaukset
4082 Sijoitetut
S410
Perusopetus
SALA 1-6 luokat
4100 Alakoulujen jakamattomat
4103 Aittakorpi
4104 Hakala
4105 Kotkansaaren koulu, Haukkavuori
4106 Hovinsaari
4110 Korkeakoski
4112 Kyminkartano
4113 Metsola yleisopetus
4114 Mussalo yleisopetus
4115 Otsola
4117 Pihkoo
4118 Rauhala
4119 Ruonala
4120 Tavastila
4121 Tiutinen
4122 Toivo Pekkanen
|
SYLA 7-9 luokat
4130 Helilä
4131 Karhula
4132 Karhuvuori
4133 Kotkansaaren koulu, Keskuskoulu
4134 Langinkoski
4135 Yläkoulujen jakamattomat
4136 JOPO
SERI Erityisopetus
4140 Erityisopetuksen jakamattomat
4141 Kotkansaaren koulu, erityisopetus
4142 Rauhalan erityisopetus
4143 Metsola erityisopetus
4144 Otsola erityisopetus
4145 Mussalo er.op. EHA1 (Hiidenkirnu)
4146 Mussalo er.op. EHA2 (Ututie)
4147 Lomahoito
4148 Sairaalaopetus
SMUU Muu opetus
4161 Valmistava opetus 1-6 luokat
4162 Projektit
4163 Valmistava opetus Langinkoski
4164 Kalustonkorjaus
4165 Luontokoulu Haili
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
8
S420
PAIV
Lukiokoulutus
4200 Lukioiden jakamattomat
4202 Karhulan lukio
4203 Kotkan lyseo
4205 Projektit lukio
4206 Aikuislukio
4207 Urheiluakatemia
4208 Ammattilukio
Päivähoidon vastuualue
4300
4301
4302
4303
4304
4304
Päivähoidon jallinto / yhteiset
Päivähoidon kehittäminen
Erityispäivähoito
Kotihoidon tuki
Yksityisten päiväkotien tuet
Yksityisten perhepäivähoidon tuet (K314)
S434
Esiopetus
SKOE Kotkansaaren alueen esiopetus
4337 Hovinsaaren koulun esiopetus
4341 Metsolan koulun esiopetus
4347 Kotkan saaren koulun esiopetus
SLÄE Länsi-Kotkan alueen esiopetus
4345 Mussalon koulun esiopetus
4357 Aittakorven koulun esiopetus
4361 Ruonalan koulun esiopetus
4363 Pihkoon koulun esiopetus
SKAE Karhulan alueen esiopetus
4373 Tavastilan koulun esiopetus
4375 Rauhalan koulun esiopetus
4383 Hakalan koulun esiopetus
4385 Otsolan koulun esiopetus
4389 Korkeakosken koulun esiopetus
4391 Kyminkartanon esiopetus
S433
Alueellinen päivähoito
S435 Perhepäivähoito
4348
Perhepäivähoito
SKOT Kotkansaaren alue
4336 Hovinsaaren päiväkoti
4338 Meripirtin päiväkoti
4340 Metsolan päiväkoti
4342 Palotornin päiväkoti
4346 Päivärinteen päiväkoti
4349 Kotkansaaren alueen jakamattomat
SLAN
Länsi-Kotkan alue
4332 Kotilon päiväkoti
4334 Kanervan päiväkoti
4344 Sateenkaaren päiväkoti
4350 Utumetsän päiväkoti
4352 Velhon päiväkoti
4356
4360
4362
4365
Lankilan päiväkoti
Ruonalan päiväkoti
Pihkoon päiväkoti
Länsi-Kotkan alueen jakamattomat
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
9
SKAR
Karhulan alue
4370 Alahovin päiväkoti
4372 Tavastilan päiväkoti
4374 Rauhalan päiväkoti
4380 Malmingin päiväkoti
4382 Metsäkulman päiväkoti
4384 Otsonkallion päiväkoti
4386 Raitin päiväkoti
4388 Korkeakosken päiväkoti
4395 Karhulan alueen jakamattomat
4396 Helilän päiväkoti
4398 Hovinpuiston päiväkoti
HNLA
Hyvinvointineuvolan vastuualue
4400 Hyvinvointineuvolan hallinto
S440 Enaltaehkäisy ja terveysneuvonta
4410
Äitiys- perhesuunnittelu- ja lastenneuvola
4420
Kouluterveydenhuolto
4430
Opiskeluterveydenhuolto
S445 Varhainen tuki
4451
Varhainen tuki yhteiset
4452
Puhe- ja toimintaterapia
4453
Perheneuvola
4454
Perhetyö
4455
Nuorten tiimi
4456
Koulupykologit
NUOR
Nuorisotyön yksikkö
4500 Nuorisotyön hallinto / yhteiset
4501 Nuorisotapahtumat
4502 Nuorisoprojektit
4504 Nuorisotiedotus
4505 Nuorisovaltuusto
4506 Lasten parlamentti
4564 Kerhotoiminta
S451
Nuorisotalot
4510 Nuorisotalojen jakamattomat
4511 Kulttuuritalo Greippi
4512 Nuorisotalo Vessu
4513 Nuorisotalo Mesta
4514 Nuorisotalo Welho
S452
Nuorisotilat
4520 Bänditilat
4521 Muut nuorisotilat
S453
Leirialueet
4530 Leirialueiden jakamattomat
4531 Luovi
4532 Niinlahti
4533 Kuutsalo
4534 Lintukoto
S456
Lasten kulttuurikeskus
4560 Lasten kulttuurin jakamattomat
4561 Lasten meripäivät
4562 Lasten kulttuuriviikot
4563 Lakuleiri
4566 Projektit
4567 Taikalamppu
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
10
LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA
Opetustoimen vastuualue
Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue
Hyvinvointineuvolan vastuualue
Nuorisotyön yksikkö
Toiminta-ajatus
Lasten ja nuorten palveluiden tavoitteena on luoda kotkalaisille lapsille ja nuorille parhaat kasvun ja
kehityksen edellytykset, taata terveyttä ja hyvinvointia edistävät, turvaavat ja tukevat palvelut sekä
kannustaa lapsia ja nuoria osallisuuteen sekä monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan.
Lasten ja nuorten palveluihin kuuluvat päivähoidon, opetustoimen ja hyvinvointineuvolan vastuualueet sekä nuorisotyön yksikkö.
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Oppimistulosten valtakunnallijälähtöisiä
nen kansainvälinen taso ( valtakunnalliset kokeet)
Laajat terveystarkastukset
Asiakasarviointi eri vastuualueilla (asteikko1-5)
Ennaltaehkäisevä toiminta on
Perusopetuksen suorittaminen
aktiivista ja omavastuuta vahja jatko-opintoihin sijoittuminen.
vistavaa
Ennaltaehkäisevät, tehokkaat ja
monialaiset peruspalvelut/itsearviointi
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Kotka on vetovoimainen ja
Lasten ja nuorten palveluiden
omaleimainen kaupunki, jossa rakennusten monipuolisuus ja
tapahtuu
hyvä kunto
Monipuolistetaan vaikuttamisen
keinoja yhdessä lasten ja nuorten kanssa
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Henkilöstö osaava ja oikein
Mitoitusten mukainen ja kelpoimitoitettu, esimiestyö on laasuusehdot täyttävä henkilöstö
dukasta
Sairauspoissaolojen määrä päivä/henkilö
Kaupungin toiminta on avointa Aktiivinen vuorovaikutus ja tieja oikeudenmukaista
dottaminen kuntalaisille
5. Talous on tasapainossa
Kriittiset menestystekijät
Talous on tasapainossa
Arviointikriteerit/mittarit
Talouden toteuma (%)
Tavoitetaso 2015
Valtakunnallinen keskitaso
100 %
Arviointitulos väh 3/5
100%
Vatupassin monialainen
yhteistyö toimii
Tavoitetaso 2015
Suunnitellut korjaukset ja
hankesuunnitelmat toteutuvat.
Käyttö monipuolista
Käytössä neljä uutta yhteistä
toimintatapaa
Tavoitetaso 2015
100 %
Sairauspoissaolojen määrä
vähenee 1 päivän/henkilö
Avoin Kotka verkkokanavalla
4 yhteistä keskustelunavausta
Tavoitetaso 2015
Toimintakate ei ylity
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
11
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Tavoitetaso 2015
Ympäristö, kestävä kehitys ja
Yksikkökohtaiset kestävän kehi- 100 %
turvallisuus huomioidaan kaityksen ohjelmat ja periaatteet
kessa toiminnassa
käytössä
Sisäilmaongelma
0%
Tuloslaskelma
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta
3 Toimintatuotot
925 735
882 607
871 824
2 992 423
3 400 900
3 504 000
33 Tuet ja avustukset
1 464 073
315 500
290 500
191 086
155 426
153 826
5 573 316
4 754 433
4 820 150
40 Henkilöstökulut
-48 911 503
-48 313 080
-49 378 355
43 Palvelujen ostot
-10 868 771
-11 129 818
-11 408 489
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-1 157 943
-1 036 964
-1 063 164
47 Avustukset
-3 130 374
-3 191 400
-3 150 700
48 Muut toimintakulut
4 Toimintakulut
Ulk. Toimintakate
S8 Sisäiset tuotot
-200 843
-256 888
-260 737
-64 269 433
-63 928 149
-65 261 444
-58 696 117
-59 173 716
-60 441 294
19 277
60 000
60 000
S9 Sisäiset kulut
-20 003 989
-20 794 525
-19 996 965
4S Sisäiset erät
-19 984 711
-20 734 525
-19 936 965
-78 680 829
-79 908 241
-80 378 259
-78 680 829
-79 908 241
-80 378 259
-34 586
0
0
-657 454
-445 050
-470 557
-79 372 868
-80 353 291
-80 848 816
Toimintakate
Vuosikate
6S Sisäinen korko
7 Poistot ja arvonalentumiset
Tulos
KS 2015
32 Maksutuotot
3 Toimintatuotot
4S Sisäiset erät
LTA 2014
30 Myyntituotot
34 Muut toimintatuotot
4 Toimintakulut
TP 2013
Opetustoimen vastuualueelta on siirretty kolmen psykologin vakanssit hyvinvointineuvolan vastuualueelle varhaisen tuen yksikköön.
Perusopetuksen hankkeet -kustannuspaikka (4044) on siirretty pois vastuualueelta suoraan lautakunnan
alle, jotta opetustoimen määrärahaseuranta on helpompi toteuttaa.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
12
OPETUSTOIMEN VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Perusopetus tukee lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä perheiden kanssa. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus on koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen lähtökohta ja jatko-opintojen perusta.
Lukiokoulutus tukee opiskelijan kasvua ja kehittymistä tasapainoiseksi, vastuuntuntoiseksi ja sivistyneeksi kansalaiseksi, joka kykenee toimimaan kansainvälistyvässä ja muuttuvassa yhteiskunnassa ja
jolla on valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Lukiot antavat laaja-alaisen yleissivistyksen sekä valmentavat ja antavat kelpoisuuden jatko-opintoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä ammatillisessa
koulutuksessa.
Kotkan opisto järjestää laadukasta aikuiskoulutusta, taiteen perusopetusta ja ammatillista lisäkoulutusta
elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta on kaikille avointa ja omaehtoisuuteen perustuvaa. Opisto pyrkii pitämään opiskelukustannukset kohtuullisina tavoittaakseen mahdollisimman suuren
osan kotkalaisista. Lisäksi opisto järjestää yrityksille ja yhteisöille maksullista koulutusta ja ohjelmapalveluja.
Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Arviointikyselyt toiminnasta opjälähtöisiä
pilaille tai huoltajille (asteikko 15)
Ennaltaehkäisevä toiminta on
aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa
Tavoitetaso 2015
Keskiarvo vähintään 3
Lähikoulussa opiskelevien erityisopetuspäätöksen saaneiden
lasten osuus kaikista erityisopetuspäätöksen saaneista oppilaista.
35 %
Käyttöönotettu oppilashallintoohjelma palvelee kodin ja koulun yhteistyötä (asteikko 1-5)
Uuden oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädännön mukaiset
kolmen eri tason (kunta, koulu
ja oppilaskohtainen) ryhmät
toimivat.
Palaute oppilailta ja huoltajilta
keskiarvo vähintään 3
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Kotka on vetovoimainen ja
Opetustoimen tilat ovat tehokomaleimainen kaupunki, jossa kaassa ja tarkoituksenmukaitapahtuu
sessa
Eri tasojen oppilas- ja opiskelija huoltosuunnitelmat on
laadittu, ovat käytössä ja on
arvioitu.
Tavoitetaso 2015
Tilat sekä päivä- että iltakäytössä.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
13
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Strateginen seutuyhteistyö
Seudullinen yhteistyö toteutuu
vahvistuu
strategioiden ja työryhmien
kautta
-mielenterveys- ja päihdetyöryhmä
-Etelä-Kymenlaakson TVTopettajien koordinointivastuu
-ympäristökasvatustyöryhmä
-yrittäjyyskasvatusstrategian
laatiminen
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Henkilöstö osaava ja oikein
Rehtorit ja johtajat osallistuvat
mitoitettu, esimiestyö on laaesimieskoulutukseen
dukasta
Kehityskeskustelut pidetään
kaupungin ohjelman mukaisesti
Kaupungin toiminta on avointa Koulut tiedottavat toiminnastaan
ja oikeudenmukaista
yhteisten toimintamallien mukaan sähköisten ympäristöjen
avulla
5. Talous on tasapainossa
Kriittiset menestystekijät
Talous on tasapainossa
Arviointikriteerit/mittarit
Talousarvio on laadittu oikein
suunnitellun toiminnan mukaan
Tavoitetaso 2015
Strategioiden mukainen toiminta etenee
Tavoitetaso 2015
85%
100 %
Koulujen tiedottaminen on
yhdenmukaista ja ajan tasalla
Tavoitetaso 2015
Pysytään talousarviossa
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Tavoitetaso 2015
Ympäristö, kestävä kehitys ja
Luontokoulu Haili tavoittaa lä2200 lasta käy Hailissa
turvallisuus huomioidaan kaihes puolet perusopetuksen opkessa toiminnassa
pilaista
Työtila terveellisiä ja turvallisia
Työtiloissa ei sisäilmaongelsekä oikein mitoitettuja
mia
Toiminnan painopisteet talousarviovuonna
Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen on painopisteenä kaikissa peruskouluissa ja lukioissa.
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen on painopisteenä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Mobiililaitteiden käyttö opiskelussa muuttaa opetuksen käytänteitä.
Ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen valmistautuminen edellyttää lukioiden opettajien kouluttamista.
Helmi -oppilashallintojärjestelmän myötä on siirrytty sähköiseen seurantaa oppitunneilla. Tämä edellyttää
tietoteknistä varustusta kaikkiin opetusluokkiin.
Maahanmuuttajanuorille järjestetään lukioon valmistava koulutus.
Kouluverkkoselvityksen mukaisten ratkaisujen edistäminen.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
14
Opetustoimen vastuualue
3 Toimintatuotot
793 408
781 000
782 300
572 491
633 300
720 000
1 192 580
50 000
50 000
79 562
58 768
58 668
2 638 041
1 523 068
1 610 968
40 Henkilöstökulut
-30 033 958
-28 693 489
-29 310 027
43 Palvelujen ostot
-6 430 843
-6 669 894
-6 871 500
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-949 570
-763 408
-773 108
47 Avustukset
-158 600
-150 000
-102 000
48 Muut toimintakulut
-109 489
-101 300
-101 300
-37 682 461
-36 378 090
-37 157 934
-35 044 420
-34 855 022
-35 546 966
5 445
60 000
60 000
S9 Sisäiset kulut
-15 069 414
-15 635 924
-14 565 999
4S Sisäiset erät
-15 063 969
-15 575 924
-14 505 999
-50 108 389
-50 430 946
-50 052 965
-50 108 389
-50 430 946
-50 052 965
-29 361
0
0
-542 503
-365 389
-307 850
-50 680 254
-50 796 335
-50 360 815
3 Toimintatuotot
4 Toimintakulut
Ulk. Toimintakate
S8 Sisäiset tuotot
Toimintakate
Vuosikate
6S Sisäinen korko
7 Poistot ja arvonalentumiset
Tulos
Kotkan opisto
3 Toimintatuotot
KS 2015
15 000
15 000
32 Maksutuotot
423 815
445 000
445 000
45 468
50 000
50 000
27 471
30 000
30 000
513 329
540 000
540 000
40 Henkilöstökulut
-1 208 813
-1 282 237
-1 088 673
43 Palvelujen ostot
-70 625
-55 000
-53 000
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-21 990
-20 000
-20 000
-7 260
-9 000
-9 000
-1 308 689
-1 366 237
-1 170 673
-795 360
-826 237
-630 673
4 885
0
0
S9 Sisäiset kulut
-589 081
-735 613
-411 511
4S Sisäiset erät
-584 196
-735 613
-411 511
-1 379 556
-1 561 850
-1 042 184
-1 379 556
-1 561 850
-1 042 184
-1 148
0
0
-10 143
-10 143
-15 041
-1 390 847
-1 571 992
-1 057 225
3 Toimintatuotot
48 Muut toimintakulut
4 Toimintakulut
Ulk. Toimintakate
S8 Sisäiset tuotot
Toimintakate
Vuosikate
6S Sisäinen korko
7 Poistot ja arvonalentumiset
Tulos
LTA 2014
16 575
34 Muut toimintatuotot
4S Sisäiset erät
TP 2013
30 Myyntituotot
33 Tuet ja avustukset
4 Toimintakulut
KS 2015
32 Maksutuotot
34 Muut toimintatuotot
4S Sisäiset erät
LTA 2014
30 Myyntituotot
33 Tuet ja avustukset
4 Toimintakulut
TP 2013
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
15
Talousarvio
Toivo Pekkasen koulun toiminta lakkaa 1.8.2015 alkaen.
Vakinaisten koulunkäynnin ohjaajien määrä on 78 1.8.2015 alkaen ja määräaikaisten koulunkäynnin
ohjaajien määrää vähennetään 1.8.2015 alkaen .
Talousarvion ulkopuolisilla hankerahoilla (tasa-arvo ja opetusryhmäkoon pienentäminen) on palkattu 24
opettajaa, 28 koulunkäynnin ohjaajaa sekä 7 koulupsyykkaria ja 2 koulunuorisotyöntekijää lukuvuodeksi
2014 - 2015
Taloussuunnitelma 2015-2017
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman uudistaminen edellyttää lisäkorvausten osoittamista suunnittelutyöhön
Sähköisten oppimateriaalien lisääntyminen ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset edellyttävät lisäpanostusta .
Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet
Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukanaan tuomat lisävelvoitteet. Riski on todennäköinen ja siihen
voi varautua huolellisella suunnittelulla ja yhteistyöllä.
Koulutuksellisen tasa-arvorahoituksen sekä opetusryhmäkoon pienentämisen rahoituksen
saamisen epävarmuus, johtuen valtionavustusten vähentymisestä. Riski on todellinen.
Koulunkäynnin ohjaajien tarpeen ennustaminen on vaikeaa. Riski on todellinen.
Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen mukaiset toimet eivät ole mahdollisia, jos koulujen remontit
eivät käynnisty tai valmistu. Riski on todennäköinen ja siihen voidaan varautua varaamalla
riittävästi väistötiloja ja työn ennakkosuunnittelulla.
Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman uudistamistyöhön ei pystytä osoittamaan riittävästi määrärahoja. Riski on todellinen.
Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet
talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa
Opetusryhmien määrien ja ryhmäkokojen huolellinen tarkastelu. taloudellisin ja pedagogisin perustein.
Opettajien sijoittuminen eri kouluille niin, että opetus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
16
Mittarit ja tunnusluvut
PERUSOPETUS
Tunnusluvut
Opetustunnit yht., (sis erit.op)
-joista lähiopetustunteja
-erityisopetuksen tunnit
Resurssiopetustunnit (OKM:n rahoitus)
Koulujen lukumäärä
Oppilasmäärä, josta *)(tilasto 20.9.)
- tehostetun tuen oppilaita
-erityisen tuen oppilaita, josta
- lähikoulujen oppilaita
-maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joista
- valmistavalla luokalla
Kuljetettavat oppilaat omissa kouluissa, joista
-erilliskuljetuksessa
Kotka sv. samskolanin kuljetettavat kotkalaiset
oppilaat
Laatu
Keskimääräinen ryhmäkoko **)
Tehokkuus / Taloudellisuus
Perusopetuksen kustannukset eur/oppilas
Opetuskustannukset eur/oppilas
Kouluruokailu eur/oppilas
Kotikuntakorvauksen perusosa
Oppikirjat ja materiaalit eur/oppilas
TP2013
TA2014
TA2015
304 319
299 068
55 837
20
4 823
220
466
150
511
49
629
325
304 500
295 000
52 200
25 500
19
4 825
300
460
170
505
44
554
250
301 500
293 100
52 326
21 888
17
4 781
300
460
170
500
53
550
250
-
57
35
21
21
21
4 430
616
5 968
8 289
4 109
636
8 314
4 377
636
140
140
325
62,8
15,4
3,6
7,5
Henkilöstö HTV2
Opettajat (ei sisällä ylitunteja)
Koulunkäynnin ohjaajat /luokkatyö **)
-
328,5
62,3
Koulunkäynnin ohjaajat /IP-toiminta lomahoito
-
16,5
Koulusihteerit
-
7,5
*) esiopetusoppilaat eivät sisälly lukuihin
**) luvuissa ei ole huomioitu hankerahoituksia
Vuoden 2014 tunnusluvut (€ /suorite) laskettu alkuperäisen talousarvion mukaisena
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
17
LUKIOKOULUTUS
Mittarit ja tunnusluvut
Opetustunnit yhteensä, joista
-lähi- ja verkko-opetustunteja
Koulujen lukumäärä
Päivälukioiden opiskelijat
Aikuislukion opiskelijoita, lukio
peruskoulu
Aineopiskelijoita aikuislukiossa, lukio
peruskoulu
Ammattilukion opiskelijat
TP2013
53 534
42 329
2
992
85
20
81
26
127
TA2014
55 000
43 500
2
902
86
21
90
100
131
TA2015
53 500
42 000
2
886
90
12
110
90
127
80
80
6 205
6 167
469
6 188
3 589
3 736
497
6 188
3 589
4 191
511
5 920
3 434
67
1,5
61
1,7
62,6
1,4
TP2013
16 230
219
565
6 223
TA2014
18 000
250
620
6 150
TA2015
18 000
250
620
6 150
7 788
13,8
7 950
12,8
7 900
12,8
85
86,77
Laatu
Lukion oppimäärän 3 v:ssa suorittaneet. %
Taloudellisuus / Tehokkuus
Lukiokoulutuksen kustannukset eur/opiskelija (pl.
ammattilukio ja aikuislukio)
Opetuskustannukset eur/opiskelija
Kouluruokailu eur/opiskelija
Valtionosuuden yksikköhinta
-yli 18 vuotiaat
Henkilöstö HTV2
Opettajat
Koulusihteerit
KOTKAN OPISTO
Mittarit ja tunnusluvut
Opetustunnit yhteensä
Myyntipalvelun tunnit (sisältyy edelliseen)
Kurssien määrä
Opiskelijamäärä (hlö)
Osallistujamäärä (osallistujia yhteensä ryhmissä)
Keskimääräinen kurssikoko
Taloudellisuus/tehokkuus
euroa/opetustunti (toimintakate)
Henkilöstö HTV2
Opettajat (päätoimiset)
Muu henkilöstö
10,2
2,8
9,5
2,8
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
18
PÄIVÄHOIDON JA VARHAISKASVATUKSEN VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Päivähoito - ja varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat monipuolista ja laadukasta varhaiskasvatusta ja
esiopetusta lapsen ja perheiden tarpeet huomioiden. Toiminnan perustana on yhdessä vanhempien
kanssa luoda turvallinen ja myönteinen kasvuympäristö , jossa lapsella on mahdollisuus yksikölliseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen leikin avulla.
Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Subjektiivisen päivähoitojälähtöisiä
oikeuden mukaiset jonotusajat
toteutuvat
Ennaltaehkäisevä toiminta on
Yhteistyö ennaltaehkäisevissä
aktiivista ja omavastuuta vahpalveluissa toimii monialaisesti
vistavaa
Varhaiserityiskasvatuksen resurssit riittävät
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Kotka on vetovoimainen ja
Palvelujen monipuolisuus ja
omaleimainen kaupunki, jossa laadukas sisältö
tapahtuu
Toimiva elinkeinopolitiikka
tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä
Yksityiset palvelut täydentävät
palvelutuotantoa
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Strateginen seutuyhteistyö
Seudullinen yhteistyö eri hankvahvistuu
keissa ja asiakasprosessien
toteutuksessa
Varhaiskasvatuksen yhteiset
kokoontumiset
Tavoitetaso 2015
100 %
4,2/5
Osallisuus ja yhteistyö Vatupassin kanssa toimii
Erityisopettajien toimet täytetty ja kelpoisuus kunnossa,
avustajien toimet täytetty
Tavoitetaso 2015
Kuntakohtainen esiopetussuunnitelma vahvistettu
eriopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
Varhaiskasvatuksen käsikirja
käytössä.
Yksityiset palvelut säilyvät
vetovoimaisina. Määrä vähintään 12 % paikoista
Tavoitetaso 2015
Osallistuminen seutuyhteistyöhön
Vähintään 2 krt/lukuvuosi
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
19
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Henkilöstö osaava ja oikein
mitoitettu, esimiestyö on laaKelpoinen ja riittävä henkilöstö
dukasta
Koulutussuunnitelma
Kaupungin toiminta on avointa
ja oikeudenmukaista
5. Talous on tasapainossa
Kriittiset menestystekijät
Talous on tasapainossa
Tiedottamiseen sekä asiakkaiden ja henkilöstön kuulemiseen
on olemassa toimivat kanavat
Arviointikriteerit/mittarit
Palvelujen käytön tehokkuus
Tavoitetaso 2015
Vakituisten lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien määrää lisätään.
Kattava koulutussuunnitelma
on käytössä ja toteutuu
Tiedotussuunnitelma on toimiva
Tavoitetaso 2015
Täyttöaste 100 %
Käyttöaste 85 % kesäkuukausia lukuunottamatta
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Tavoitetaso 2015
Ympäristö, kestävä kehitys ja
Tilojen riittävyys, terveys ja tur100 %
turvallisuus huomioidaan kaivallisuus on varmistettu
kessa toiminnassa
100 % käytössä
Kestävän kehityksen toimintaohjelmat laadittu
Arjen ekologisuus toiminnassa
huomioitu
Tavoitteet laadittu kaikille yksiköille
Toiminnan painopisteet talousarviovuonna
-
tuotteistamisen sovittaminen ja jatkuva arviointi koko palvelutuotannossa
varhaiserityiskasvatuksen vahvistaminen kohdentamalla erityisopettajien työpanosta ja toimimalla
yhteistyössä varhaisen tuen palvelujen kanssa
uuden esiopetussuunnitelman päivittäminen ja jalkauttaminen sekä esiopetuksen tiivis yhteistyö
perusopetuksen kanssa
oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulon velvoitteet käyttöön esiopetuksessa
päivähoitolaskutuksen muutoksiin valmistautuminen (toimintaprosessit, tietojärjestelmä)
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
20
Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue
3 Toimintatuotot
TP 2013
LTA 2014
KS 2015
30 Myyntituotot
86 757
68 107
77 524
32 Maksutuotot
2 392 682
2 738 000
2 754 000
33 Tuet ja avustukset
20 570
0
0
34 Muut toimintatuotot
29 402
13 258
13 258
2 529 411
2 819 365
2 844 782
40 Henkilöstökulut
-15 718 341
-16 023 174
-16 029 440
43 Palvelujen ostot
-3 915 098
-3 988 813
-3 985 711
-119 245
-147 336
-147 336
-2 916 422
-2 980 000
-2 980 000
3 Toimintatuotot
4 Toimintakulut
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
47 Avustukset
48 Muut toimintakulut
4 Toimintakulut
Ulk. Toimintakate
4S Sisäiset erät
S8 Sisäiset tuotot
-36 133
-58 824
-16 857
-22 705 239
-23 198 147
-23 159 344
-20 175 828
-20 378 782
-20 314 562
-68
0
0
S9 Sisäiset kulut
-3 788 063
-3 852 283
-3 753 179
4S Sisäiset erät
-3 788 131
-3 852 283
-3 753 179
Toimintakate
-23 963 959
-24 231 065
-24 067 741
Vuosikate
-23 963 959
-24 231 065
-24 067 741
-4 919
0
0
6S Sisäinen korko
7 Poistot ja arvonalentumiset
Tulos
-108 169
-59 547
-109 096
-24 077 047
-24 290 612
-24 176 837
Talousarvio
-
vakituisen henkilöstön kokonaismäärä ei lisäänny
avoimeen varhaiskasvatukseen lisärahoitus kasvattajien palkkaamiseen, 80 000 euroa.
jo päiväkotien kasvatushenkilöstön käytössä olleet perhepäivähoitajan ja laitosapulaisen vakanssit muutetaan lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan vakansseiksi
investointi tietojärjestelmän täydentämiseen 40.000 € .Päivähoidon kirjausprosessien mobilisoinnin loppuun saattaminen ja sähköisen tuloselvitysjärjestelmän käyttöönotto.
investointi kaluston uusimiseen koko vastuualueella 30.000 €
Taloussuunnitelma 2015-2017
Taloussuunnitelmassa keskeisiä muuttujia ovat kasvaneet henkilöstömenot sekä kustannusten nousu
palvelujen ostossa. Ateriapalveluiden ilmoitettu kustannusnousu päiväkotiaterioissa
on 3 %.
Määräaikaista henkilöstöä muutetaan vakituiseksi henkilöstöksi syksyllä 2014 tiedossa olevan päivähoitotarpeen mukaisesti. Mikäli lakisääteisen päivähoidon henkilöstömitoituksen mukainen henkilöstötarve
pysyy nykyisen suuruisena, ei talousarviovuodelle 2015 varattu henkilöstömäärä riitä tuottamaan erillisiä
avoimen varhaiskasvatuksen ja kerhotoiminnan palveluja.
Vuorohoidon yksiköiden määrää supistetaan 1.8.2015 niin, että pidennettyä iltahoitoa on tarjolla vain
Karhulassa Raitin päiväkodissa ympärivuotokautisen Meripirtin päiväkodin lisäksi.
Katariinan päiväkodin suunnittelu on käynnistynyt ja rakentaminen alkaa 2015 valmistuen keväällä 2016.
Koko päivähoidossa siirrytään mobiiliperustaiseen lasten läsnäolojen kirjaukseen. Tarvittavat kustannukset on sisällytetty investointisuunnitelmaan.
Tulossa olevan varhaiskasvatuslain linjauksia ja velvoitteita odotetaan vuodelle 2015. Yksityiskohdat
ovat vielä avoinna.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
21
Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet
Muutokset päivähoito-oikeudessa
Muutokset kotihoidontuessa (joustava hoitoraha) aiheuttavat riskin alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon
merkittävään kysynnän kasvamiseen liittyen. Toisaalta suunniteltu päivähoito-oikeuden rajaus vuonna
2015 tuo jonkin verran väljyyttä hoitopaikkojen järjestämiseen.
Uuden varhaiskasvatuslain tuomat mahdolliset muutokset
Riskinä resurssitarpeen näkökulmasta ovat mahdolliset ryhmäkoon tiukennukset.
Päiväkotirakennusten kuntoon liittyvät riskit
Riskejä ennaltaehkäistään puuttumalla epäkohtiin nopeasti ja pyrkimällä hyvään käytännön yhteistyöhön
tilapalvelun kanssa
Muutokset perheiden hyvinvoinnissa ja työllisyydessä
Varaudutaan joustavalla palvelurakenteella, henkilöstön ammattitaidon vahvistamisella sekä osallisuudella vatupassin toimintaan. Riskin maksutuotoissa muodostaa perheiden tulotason heikentyminen, joka
vaikuttaa asiakasmaksutuloihin.
Yksityisen palvelutuotannon epävarmuus ja riskit yritystoiminnassa
Riskin muodostaa se, että kaikkia tämänhetkisiä yksityisiä palveluja tarvitaan määrällisesti lainsäädännön velvoitteen toteutumiseksi .Hyvällä yhteistyöllä ja toiminnan valvonnalla pyritään pitämään yksityiset
palvelut olemassa olevana vaihtoehtona asiakkaille. Riskiksi palvelujen järjestämiselle muodostuu myös
se, etteivät asiakkaat välttämättä valitse yksityisiä palveluita subjektiivisen päivähoito-oikeuden osana.
Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa
-
tehokkuutta lisätään koko ajan SPB suoriteperusteisen budjetoinnin avulla
yksiköiden täyttöastetavoite pysyy 100 %:ssa ja toteutuu vähintään 97 %
täyttöasteen lisäksi seurataan ja toteutetaan käyttöastetta ( henkilöstön ja lasten määrän välinen
suhdeluku), jonka tulee olla vähintään 85 %
henkilöstön työpanoksen ja työvuorojen tehokkaampi suunnittelu ja toteuttaminen
sairauspoissaolojen alenema - 1/Pv henkilö verrattuna edellisen vuoden toteutumaan
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
22
Mittarit ja tunnusluvut
Tunnusluvut
Kohderyhmä: 0-6 -vuotiaat
*käytetty 31.12 2013 tietoa
Palveluiden piirissä olevat lapset
*ei kotihoidon tukea
Päiväkodit, oma toiminta
Alle 3-vuotiaat
TP2013
3 633
TA2014
*3 633
TA2015
*3 633
2 222
2 265
2 200
345
340
352
997
997
462
461
467
319
360
388
68
377
74
139
-
46
48
55
41
58
41
168
141
170
194
160
180
Päiväkodit yksityiset
Alle 3-vuotiaat päiväkotihoito
Yli 3-vuotiaat päiväkotihoito
0-6 vuotiaat yksityinen perhepäivähoito
49
257
12
61
221
15
61
221
23
Hoitotuet / Kela
Kotihoidontuki/lapsia
Yksityisen hoidon tuki/lapsia
Osittainen hoitoraha/lapsia
853
2
48
906
4
58
887
6
60
95,2
81,6
100
85
100
85
391,6
396,7
3-5 -vuotiaat
Esiopetukseen osallistuvat
Esiopetus ja päivähoito (molemmat palvelut yhdellä lapsella)
Kerhotoiminta
Avoin varhaiskasvatus
’asiakkaita keskimäärin
Kunnallinen perhepäivähoito
Alle 3-vuotiaat perhepäivähoidossa
yli 3-vuotiaat perhepäivähoidossa
Vuorohoitoa tarvitsevat lapset
Erityistä tukea tarvitsevat lapset
Monikulttuuriset lapset
Taloudellisuus/tehokkuus
Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kustannukset / 0-6 vuotiaat
Täyttöaste %
Käyttöaste %
Alle 3-vuotiaan päiväkotihoito (euroa/lapsi)
Yli 3-vuotiaan päiväkotihoito (euroa/lapsi)
Perhepäivähoito (euroa/lapsi)
Henkilöstö HTV2
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
23
HYVINVOINTINEUVOLAN VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen
palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko
perheen hyvinvointia.
Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Laajat terveystarkastukset
jälähtöisiä
Varhaisen tuen palveluiden,
Vatupassin, toiminnan tehokkuus ja palveluihin pääsy
Ennaltaehkäisevä toiminta on
aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa
Tavoitetaso 2015
Toteutuvat 100%
Oppilas- ja opiskeluhuollon uudistaminen
Palveluohjaus toimii
Varhaisen tuen tiimi<2 vko
Perheneuvola <2 kk
Puheterapia <3 kk
Toimintaterapia <2kk
Osallistuminen suunnitelmien
tekoon ja toteuttamiseen
Ajantasainen ja selkeä verkkosivusto
Sähköiset palveluiden käyttö
lisääntyy
Asiakaspalautteet/kyselyt
Terveystarkastukset toteutuvat
sisällöllisesti sovitusti.
Yhteinen asiakkuus varhaiskasvatuksen kanssa
Yhteistyö opetustoimen kanssa
Vuosittaiset kyselyt
100 %
Varhaisen tuen palvelujen kehittäminen
Perhetyö/kotipalvelutoiminta
laajenee
Kasva Kotkassa työryhmän
työskentely säännöllistä
Toimintamallit valmiit
Vanhempainiltojen, psykologija psyykkaritoiminnan kehittäminen
Vatupassin rooli ja toiminta
vakiintuu
Kotipalvelua palvelusetelillä
sitä tarvitseville
Nuorisotakuun toteutumisen
seuranta vakiintuu Kasva Kotkassa työryhmän työksi
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Kotka on vetovoimainen ja
Tarkoituksenmukaiset ja toimiomaleimainen kaupunki, jossa vat tilat palveluille.
tapahtuu
Tavoitetaso 2015
Suunnitellut toimenpiteet toteutuvat
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Strateginen seutuyhteistyö
Nuorten ohjaus- ja palveluvervahvistuu
koston seudullinen yhteistyö
Tavoitetaso 2015
Seudulliset kokouksetx2/v
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
24
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Henkilöstö osaava ja oikein
Suositusten mukainen henkilösmitoitettu, esimiestyö on laatö
dukasta
Esimiestyön tukeminen
Kaupungin toiminta on avointa
ja oikeudenmukaista
5. Talous on tasapainossa
Kriittiset menestystekijät
Talous on tasapainossa
Tavoitetaso 2015
Virat ja toimet täytetty 100%
Työnohjaus ja koulutuksellinen tuki esimiehille
Osaamisen vahvistaminen
Koulutussuunnitelmat ja seuran- tarpeista lähtevää ja suunnitelmallista
ta toteutuu, kehityskeskustelut
ja työnohjaus toteutuu
Tiedottaminen aktiivista
Henkilöstötilaisuudet toteutuYhteistyö toimii tiedotusyksikön vat
kanssa
Yhteiset säännöt tiedottamiselle luotu
Arviointikriteerit/mittarit
Talousarviosuunnittelu- ja käyttösuunnitelmat realistiset
Painopiste siirtyy korjaavista
palveluista ennaltaehkäiseviin
Palveluiden hinnat eivät nouse
Hyvinvointipuiston suunnittelutyö
Tavoitetaso 2015
Aktiivinen, kuukausittainen
seuranta
Palveluiden vahvistuminen
ennaltaehkäisevässä työssä
Suunnittelu etenee
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Tavoitetaso 2015
Ympäristö, kestävä kehitys ja
Työtilat terveellisiä ja turvallisia
Työpisteissä ei sisäilmaonturvallisuus huomioidaan kaisekä oikein mitoitettuja
gelmia
kessa toiminnassa
Kestävän kehityksen periaatteet Tukihenkilöt nimetty työyksikaikilla tiedossa
köihin
Toiminnan painopisteet talousarviovuonna
-
terveystarkastusten toteutuminen
varhaisen tuen palveluiden toiminnan edelleen kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevien lakimuutosten mukaisiksi (esim. kotipalvelun järjestäminen lapsiperheille)
yhteistyön vahvistaminen varhaiskasvatuksen kanssa
uuden oppilashuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen
toimintamallien kuntoon saattaminen lastensuojelun kanssa
hyvinvointipuiston suunnittelutyöhön osallistuminen
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
25
Hyvinvointineuvolan vastuualue
3 Toimintatuotot
KS 2015
37 766
32 000
10 500
32 Maksutuotot
14
0
0
228
0
0
2 830
3 000
3 000
40 838
35 000
13 500
40 Henkilöstökulut
-2 102 025
-2 592 598
-2 909 260
43 Palvelujen ostot
-232 758
-159 500
-224 667
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-37 557
-46 400
-52 900
47 Avustukset
-12 000
-15 400
-18 700
34 Muut toimintatuotot
3 Toimintatuotot
48 Muut toimintakulut
4 Toimintakulut
Ulk. Toimintakate
4S Sisäiset erät
LTA 2014
30 Myyntituotot
33 Tuet ja avustukset
4 Toimintakulut
TP 2013
S8 Sisäiset tuotot
-669
-3 200
-58 458
-2 385 008
-2 817 098
-3 263 985
-2 344 170
-2 782 098
-3 250 485
9 528
0
0
S9 Sisäiset kulut
-586 854
-729 653
-1 010 381
4S Sisäiset erät
-577 326
-729 653
-1 010 381
Toimintakate
-2 921 496
-3 511 751
-4 260 866
Vuosikate
-2 921 496
-3 511 751
-4 260 866
-305
0
0
6S Sisäinen korko
7 Poistot ja arvonalentumiset
Tulos
Varhainen tuki (Vatupassi)
3 Toimintatuotot
4 Toimintakulut
-6 781
0
-3 518 533
-4 260 866
LTA 2014
KS 2015
30 Myyntituotot
30 000
3 000
3 Toimintatuotot
30 000
3 000
40 Henkilöstökulut
-1 015 821
-1 269 685
43 Palvelujen ostot
-43 000
-95 000
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-10 800
-13 800
-2 500
-40 960
-1 072 121
-1 419 445
-1 042 121
-1 416 445
-249 872
-349 062
48 Muut toimintakulut
4 Toimintakulut
Ulk. Toimintakate
4S Sisäiset erät
-6 781
-2 928 582
S9 Sisäiset kulut
-249 872
-349 062
Toimintakate
4S Sisäiset erät
-1 291 993
-1 765 507
Vuosikate
-1 291 993
-1 765 507
Tulos
-1 291 993
-1 765 507
Talousarvio
Hyvinvointineuvola on keskeinen toimija, kun palveluiden painopistettä siirretään korjaavista palveluista
ennaltaehkäiseviin. Meneillään olevat palvelurakenneselvitykset tuovat uutta tietoa ja korjauksia tehdään
nopealla aikataululla. Selvityksiin perustuvia henkilöstösiirtoja tehdään korjaavista ennaltaehkäiseviin ja
silloin hyvinvointineuvola näyttää kasvuyksiköltä.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
26
Taloussuunnitelma 2015-2017
Hyvinvointineuvolan kasvu perustuu Varhaisen tuen palvelujen keskittämiseen ja vakanssien siirtoon
muilta palvelualueilta yhteen yksikköön, Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskukseen (Vatupassiin),
palvelupäällikön alaisuuteen. Palveluiden keskittäminen tuo säästöjä ja tehokkuutta palveluihin. Vatupassin vahvistaminen vähentää tulevaisuudessa erityisesti erikoissairaanhoidosta tulevia kustannuksia
lasten ja nuorten osalta.
Puhe- ja toimintaterapia siirto Vatupassiin tapahtui virallisesti 1.1.2014. Nuorten psykososiaalisten palveluiden vahvistaminen käynnistettiin keväällä 2014 ja uuden yksikön toiminta käynnistyi syksyllä 2014.
Sosiaalitoimen puolelta siirtyi kaksi toimea Nuorten Vatupassiin syksyllä 2014.
Ennaltaehkäisevän lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan vahvistaminen vaatii myös terveydenhuollon
ammattilaisia mahdollisesti sisäisenä siirtona. Tavoitteena on vähentää erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä lastenneurologian ja lasten- ja nuorisopsykiatrian osalta. Tätä työtä tekevät lääkäri-hoitaja
työpari. Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja toimii erityisesti Vatupassin lääkärin työparina ja yhteyshenkilönä niin vanhempiin kuin neuvolaan, kouluterveyden- ja oppilashuoltoon kuin erikoissairaanhoitoonkin.
Vuonna 2015 voimaan tuleva sosiaalilaki velvoittaa kuntia vahvistamaan peruspalveluita ja antamaan
tarpeenmukaista kotipalvelua lapsiperheille. Sen vuoksi hyvinvointineuvola esittää 20 000 euron kotipalveluun määrärahaa vuodella 2015. Kotipalvelu tullaan tuottamaan palvelusetelillä sitä tarvitseville perheille.
Suurena haasteena lasten ja nuorten palveluille on palveluiden tuottaminen 1.8.2014 voimaan tulleen
oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaisesti. Varhaisen tuen palvelut ovat mukana tukemassa opetustoimea
palveluiden tuottamisessa. Koulupsykologien siirrolla hyvinvointineuvolaan ja varhaisen tuen tiimiin 1.9.
alkaen pyritään saamaan heidän työhönsä enemmän houkuttelevuutta ja näin rekrytoitua koulupsykologeja Kotkaan. Toisen asteen psykologipalveluiden tuottaminen vaatii mahdollisesti yhden psykologin
viran perustamisen hyvinvointineuvolaan.
Hyvinvointineuvola saa lääkäripalvelut terveydenhuollon puolelta ja vuoden 2015 alusta on suunnitelmissa laittaa kustannukset sille yksikölle, joka lääkäripalvelua käyttää. Hyvinvointineuvolan talousarviossa
on ollut viime vuosina siirtona yhden lääkärin HTV2. Vuoden 2015 talousarvioon on terveydenhuollon
kanssa sovittu 4 lääkärin HTV2. Käyttöä seurataan ja tilannetta korjataan tarvittaessa.
Vuoden 2015 eläkeiän saavuttaa 6 työntekijää.
Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet
-
palvelurakenteita ei muuteta ja toiminnat jäävät ennalleen
perheet eivät saa tarvitsemaansa tukea
väliinputoajia ei tunnisteta
palvelut edelleen päällekkäisiä ja irrallisia
Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet
talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa
-
Vatupassityön tehostaminen, päällekkäisten toimintojen vähentäminen ja seurannan kehittäminen
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
27
Mittarit ja tunnusluvut
Tunnusluvut
Asiakkaat
Perhesuunnittelu
Äitiysneuvola
- synnytyksiä
- toteutuneet laajat terveystarkastukset
Lastenneuvola
- toteutuneet laajat terveystarkastukset
Kouluterveydenhuolto
- toteutuneet laajat terveystarkastukset
Opiskeluterveydenhuolto
-1.opisk.vuoden tt
-2.opisk.vuoden tt
Perheneuvola
- perheet
Puhe- ja toimintaterapia
Perhetyön asiakkaat
-perheet
Vatupassin asiakkaat
Lääkäreiden käynnit
- äitiysneuvola
- lastenneuvola
- kouluterveydenhuolto
- opiskeluterveydenhuolto
- perhesuunnittelu
- lääkärin vatupassityö / käynnit
TP2013
TA2014
TA 2015
630
1 066
467
452
4 511
1 650
4 984
1 517
2 576
780
209
590
292
438
208
170
700
1 300
520
650
1 150
500
4 600
4 500
5 000
5 000
3 000
2 650
650
350
450
210
170
620
300
1 391
3 107
2 138
268
264
1 650
3 000
1 700
300
300
1 400
3 050
2 000
500
300
77
44
66
131
78
154
77
44
66
115
78
154
55
60
Taloudellisuus / tehokkuus
Äitiys- ja lastenneuvola € / käynti
Kouluterveydenhuolto € / käynti
Opiskeluterveydenhuolto € / käynti
Perheneuvola (suoritehinta) €
Puheterapia €
Toimintaterapia € (1½-2 t)
Henkilöstö HTV2
55
210
170
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
28
NUORISOTYÖN YKSIKKÖ
Toiminta-ajatus
Nuorisotyön yksikkö
- varmistaa nuorten näkökulman esille tuomisen ja luo edellytyksiä lasten ja nuorten non-formaalille oppimiselle, osallisuudelle ja kansainvälisyydelle
- tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen toimintaympäristön
- tukee lasten ja nuorten myönteistä kasvua
* Nuorisotoimintaan on käytössä riittävästi hyväkuntoisia, viihtyisiä ja ajanmukaisia tiloja, välineitä ja retki- ja leirialueita sekä muita nuorisopalveluita.
* Lasten kulttuurikeskus järjestää ja kehittää lasten kulttuuritoimintaa ja laadukkaita festivaalitapahtumia
Kotkan seudulla.
* Nuoret ja nuorten kanssa toimivat järjestävät ja kehittävät nuorten omaehtoista kulttuuria ja kulttuuritoimintaa.
Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Aloitetaan koulussa tehtävän
jälähtöisiä
nuorisotyön laadun arviointi.
Nuorten toteuttamat auditoinnit
Ennaltaehkäisevä toiminta on
aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa
Monipuolistetaan vaikuttamisen
keinoja yhdessä lasten ja nuorten kanssa yhteistyössä.
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Kotka on vetovoimainen ja
Vahvistetaan nuorten kulttuuriomaleimainen kaupunki, jossa toiminta.
tapahtuu
Toimiva elinkeinopolitiikka
Painotetaan nuorten, erityisesti
tukee yrityksiä ja lisää työllimonikulttuuristaustaisten, mahsyyttä
dollisuuksia työelämään.
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Kaupunkirakenne on tiivis ja
Kotkansaaren nuorisotilajärjestoimiva, keskustat eläviä,
tely on tiedossa.
asuminen viihtyisää
Strateginen seutuyhteistyö
Tiivistetään seutukunnan SVoivahvistuu
ma leiriyhteistyötä.
Tavoitetaso 2015
Toteutettu itsearviointi yläkouluissa.
Toteutettu yhdessä nuorisotilassa.
Käytössä neljä uutta yhteistä
toimintatapaa, jotka toteutetaan yhdessä Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen vastuualueiden kanssa.
Tavoitetaso 2015
Toteutettu kaksi uutta kulttuuritoimintaa nuorten kanssa.
400 pv
Tavoitetaso 2015
Tilajärjestelysuunnitelma on
valmiina.
Leirialueiden yhteiskäyttökokeilu toteutuu kesällä
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
29
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Henkilöstö osaava ja oikein
Satsataan henkilöstön verkkomitoitettu, esimiestyö on laaja pelitoiminnan osaamisen
dukasta
vahvistamiseen.
Kaupungin toiminta on avointa
ja oikeudenmukaista
5. Talous on tasapainossa
Kriittiset menestystekijät
Talous on tasapainossa
Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen kuntalaisille.
Arviointikriteerit/mittarit
Ulkopuolisten tulojen osuus
ulkoisista menoista.
Tavoitetaso 2015
Kaikki työntekijät ovat käyneet
verkko- ja pelitoiminnan peruskoulutuksen ja kaksi työntekijää on vastuutettu verkkoja pelitoimintaan.
Avoin Kotka -verkkokanavalla
4 yhteistä keskustelunavausta
toteutuu yhdessä Lasten ja
nuorten hyvinvointipalvelujen
vastuualueiden kanssa.
Tavoitetaso 2015
20 %
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Tavoitetaso 2015
Ympäristö, kestävä kehitys ja
Laaditaan leirialueiden (4 kpl)
Tasoluokitus valmis ja tiedoturvallisuus huomioidaan kains. tasoluokitus, joissa huomitettu toimijoille.
kessa toiminnassa
oidaan kestävä kehitys ja turvallisuus sekä käyttäjäviestintä.
Toiminnan painopisteet talousarviovuonna
Alueelliset nuorisopalvelut:
- Karhunkulman uudet tilat on otettu käyttöön ja toiminta käynnistynyt.
- Kotkansaaren tilajärjestelyjen suunnitelma valmiina.
- Koulunuorisotyön kehittäminen yhteistyössä opetustoimen kanssa
Lasten ja nuorten vaikuttaminen:
- Toteutettu neljä uutta toimintatapaa lasten ja nuorten vaikuttamiseen yhdessä Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen vastuualueiden kanssa.
Lastenkulttuuri:
- Kulttuuripolkutoiminnan kehittäminen ja uusien toimintamuotojen kokeilut yhdessä koulujen kanssa.
Nuorten kulttuuri:
- Nuorten omaehtoisen kulttuuritoiminnan ja eri toimijatahojen (esim. kulttuuri - ja opetustoimi, kaupunkikehitys, teatteri) yhteistyön vahvistaminen.
Verkko- ja pelitoiminta:
- Toimintavuoden aikana valmistellaan yhdessä nuorten ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitelma
verkko- ja pelitoiminnan kehittämisestä ja toteutettu kokeiluja.
Kansainvälinen toiminta:
- Eurooppalaisen vapaaehtoistyön (EVS) lisääminen kotkalaisille nuorille., UBC 2015 (Union of Baltic
Cities) - tapahtuman, DigiCampin toteuttaminen.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
30
Nuorisotyön yksikkö
3 Toimintatuotot
KS 2015
7 805
1 500
1 500
32 Maksutuotot
27 235
29 600
30 000
194 961
265 500
240 500
79 291
80 400
78 900
309 291
377 000
350 900
40 Henkilöstökulut
-582 656
-581 818
-547 379
43 Palvelujen ostot
-273 463
-294 100
-309 100
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-49 021
-75 820
-85 820
47 Avustukset
-43 352
-46 000
-50 000
34 Muut toimintatuotot
3 Toimintatuotot
48 Muut toimintakulut
4 Toimintakulut
Ulk. Toimintakate
4S Sisäiset erät
LTA 2014
30 Myyntituotot
33 Tuet ja avustukset
4 Toimintakulut
TP 2013
S8 Sisäiset tuotot
-54 541
-93 564
-84 122
-1 003 035
-1 091 302
-1 076 421
-693 744
-714 302
-725 521
4 372
0
0
S9 Sisäiset kulut
-555 656
-573 800
-667 276
4S Sisäiset erät
-551 284
-573 800
-667 276
Toimintakate
-1 245 028
-1 288 102
-1 392 797
Vuosikate
-1 245 028
-1 288 102
-1 392 797
Tulos
-1 245 028
-1 288 102
-1 392 797
Talousarvio
Kaupungin ulkopuolisista nuorisotalo Vessun tiloista luopuminen toteutuu ja Karhulan keskustan alueen
nuorisotyö aloittaa uusissa tiloissa vuoden 2015 alussa. Nuorisotyön yksikkö on siirtänyt työpanosta
asiakaspalvelupiste Ruoriin avustusten, leirivuorojen ja vastaavien hoitamiseksi kaupunkilaisten kannalta
yhdessä palvelupisteessä. Kaupunkikonserni ja nuorisotyöyksikkö on sopinut työpanoksen resursoinnista.
Molemmissa tapauksissa määrärahoja voidaan suunnata toimintaan, erityisesti nuorten kulttuuri-, liikunta
- ja kansalaistoimintaan sekä verkko- ja pelitoimintaan. Samalla voidaan vastata vuoden aikana nousseisiin nuorten tarpeisiin ja toiveisiin ketterämmin.
Karhunkulman uudet tilat sekä olemassa olevat tilat Greipissä vaativat peruskaluston uusimista ja teknologisten välineiden hankintaa.
Taloussuunnitelma 2015-2017
Edelleen kehitetään seutukunnallista yhteistyötä Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012–2016 (Lanuke) suuntaviivojen mukaisesti sekä haetaan seutukunnallisia hankkeita varten
ohjelmasta mahdollisesti saatavaa rahoitusta.
Seutukunnallisissa hankeissa S-Voiman (Kotka,Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) toteutetaan yhteistyössä erityisesti kansainvälisessä toiminnassa, leireissä, Nuokkari-kortissa, markkinoinnissa ja viestinnässä.
Junareissu-hankkeessa on mukana 14 kuntaa. Tavoitteena on saada rahoitus Lanukkeesta hankkeen
2014–2016 viimeisen vuoden toteutusta varten.
Lasten kulttuurikeskuksen Lakun toimintaa resurssoidaan mahdollisuuksien mukaan Suomen Lastenkulttuuriverkoston (ent. Taikalampun) tuella. Keskeisenä tavoitteena on kououjen kanssa yhteistyössä toteutettava Kulttuuripolku kaikille luokka-asteille.
Nuorisotyön yksikkö laatii suunnitelman ulkopuolisen rahoituksen vahvistamisesta ja hakee aktiivisesti
eri rahoitusreittejä pitkin resursseja lasten ja nuorten toimintaan. Uusien toiminta- ja työmuotojen kuten
verkko- ja pelitoiminta vaativat lisäresursointia.
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
31
Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet
Yhteiskunnan yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen kohdistuu myös lapsiin ja nuoriin joko suoraan tai välillisesti. Vähenevät resurssit heikentävät lasten ja nuorten mahdollisuuksia mielekkääseen
tekemiseen ja toimintaan. Koulutukseen tai työhön ohjaava nuorisotakuu ei toteudu suunnitellusti. Perheiden aikuisten työttömyys ja toimeentulo-ongelmat lisääntyvät.
Ulkoinen rahoitus ei toteudu suunnitelman mukaisesti.
Kotkansaaren tilajärjestelyt eivät toteudu.
Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa
Erilaisilla kumppanuuksilla ja yhteistoiminnalla tuotetaan hyvinvointia ja onnellisuutta kotkalaisille lapsille
ja nuorille mm. lisäämällä tilojen käyttöastetta, nuorten omatoimisuutta sekä uusia toiminta- ja työmuotoja.
Mittarit ja tunnusluvut
Tunnusluvut
alle 29-v.
Avustettu nuorisoyhdistys
Ohjaustunti
Toimitilat, m2
Leirialueet ha/kpl
Vaikuttavuus ja palvelukyky
Nuorisotilojen kävijöitä
Leirialueiden kävijöitä
Leirialueiden kesäkäyttöaste
Tapahtumaosallistujia
Taloudellisuus/tehokkuus
Nuorisopalvelut €/alle 29-v.
Leirialuepalvelut €/kävijä
- Luovi (5 900 kävijää)
- Lintukoto (1 700)
- Niinlahti (1 150)
Nuorisotalotoiminta €/kävijä
- Greippi (8 784 kävijää)
- Welho (7 095)
- Vessu * (5 901)
- Mesta (5 928)
Henkilöstö HTV2
*Tilasta luovutaan 31.12.2014.
TP2013
16 459
28
8416
2 871
38/5
TA2014
16 700
28
12 000
2871
36/4
TA2015
16 459
28
10 000
32 014
9 952
88
12 205
50 000
9 000
85
18 000
38 000
9 500
85
15 000
73,30
77
77
-
19
32
7-
19
32
7
15,1
22
24
22
26
15,1
22
24
22
26
13,3
36/4
§ 4, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2015
32
INVESTOINNIT, irtain
Selite
Pihkoon koulu
Ensikertainen kalustaminen
Katariinan päiväkoti
Ensikertainen kalustaminen
Nuorisotilan kalustaminen Karhuvuoren kouluun
Nuorison osuus kalusteista ja välineistä
Mussalon koulun remontti
Kalusteita ja AV-välineitä
Opetustoimen kalusteita ja välineitä
Kalusteita ja AV-välineitä eri kouluille
Päivähoidon kalusteita
Päiväkotien kaluston epäkohtien korjaaminen ja ergonomian
parantaminen
Päivähoidon mobiilipohjaisen kirjauksen laajentaminen
Laajentaminen koko vastuualueelle ja Effico lisämoduulit
Karhunkulman kalustaminen
Karhunkulman kalustaminen nuorisotilaksi Vessun tilalle
Nuorisotalo Greipin kalusteet ja välineet
Huonokuntoisten kalusteiden ja välineiden
uusiminen ajanmukaisiksi
Yhteensä
TA 2015
TS 2016
TS 2017
0
0
-350 000
0
-280 000
0
-30 000
0
0
-25 000
-25 000
0
-70 000
-30 000
0
-30 000
0
0
-40 000
0
0
-40 000
0
0
-10 000
0
0
-245 000
-335 000
-350 000
§ 5, LANULA 27.1.2015 17:00
KH: 113/2013
Nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo-oikeus lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa
Lanula 27.1.2015
Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209
Nuorisovaltuusto esittää, että sekä nuorisovaltuuston edustaja että varaedustaja voisivat osallistua samaan aikaan lautakuntien kokouksiin. Kaupunginjohtajan johtoryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan 8.12.2014.
Asialle ei nähdä estettä. Kokouspalkkio maksetaan toistaiseksi vain nuorisovaltuuston varsinaiselle edustajalle.
Esittelijä:
Palvelujohtaja Jorma Haapanen
Ehdotus:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää hyväksyä, että tästä
eteenpäin sekä nuorisovaltuuston varsinainen edustaja että varaedustaja
voivat olla läsnä lautakunnan kokouksissa.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Nuorisovaltuusto
Nuorisovaltuuston edustaja Martta Roininen
Nuorisovaltuuston varaedustaja Mindi Havumäki
§ 6, LANULA 27.1.2015 17:00
KH: 310/2014
Eroanomus luottamustehtävästä, Sonja Koso
Lanula 27.1.2015
Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209
Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 8.12.2014 § 119 myöntää Sonja
Kosolle eron lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan jäsenyydestä ja valita hänen tilalleen lautakunnan uudeksi jäseneksi Sami Virtasen.
Esittelijä:
Palvelujohtaja Jorma Haapanen
Ehdotus:
Merkitään tiedoksi.
Päätös:
Ei oikaisuvaatimusohjetta
§ 7, LANULA 27.1.2015 17:00
KH: 113/2013
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan lautakuntakummin nimeäminen
Lanula 12.2.2013 § 9
Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209
Lautakunnat nimeävät nuorisovaltuustolle nk. lautakuntakummin, jonka
tarkoituksena on auttaa nuorisovaltuutettuja pääsemään kiinni lautakuntatyöskentelyn käytäntöihin.
Esittelijä:
Palvelujohtaja Jorma Haapanen
Ehdotus:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää valita nuorisovaltuuston
nimeämille edustajille lautakuntakummin.
Asian käsittely:
Lautakunnan jäsen Seppo Eerola ehdotti lautakuntakummiksi lautakunnan
jäsen Ami Toikkaa.
Päätös:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päätti valita lautakuntakummiksi
lautakunnan jäsen Ami Toikan.
--------------
Lanula 27.1.2014
Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209
Jäsen Ami Toikalle on myönnetty ero lautakunnan jäsenyydestä. Hänen
tilalleen tulee valita uusi lautakuntakummi lautakunnan jäsenten joukosta.
Ehdotus:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää valita nuorisovaltuuston
nimeämille edustajille lautakuntakummin.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Ei oikaisuvaatimusohjetta
Valittu lautakuntakummi
Nuorisovaltuuston edustajat lautakunnassa
Nuorisovaltuusto
§ 8, LANULA 27.1.2015 17:00
OPSI: 188/2015
Nimikemuutos hyvinvointineuvolan vastuualueella
Lanula 27.1.2015
Valmistelija: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh. 234 7278
Voimassa olevan Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan johtosäännön
4 §:n mukaan lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää alaistensa
virkojen ja toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kelpoisuusehdoista
ja nimikemuutoksista.
Hyvinvointineuvolan vastuualueella puhe- ja toimintaterapiayksikössä on
budjetoitu palkkarahat neljän puheterapeutin työsuhteisiin vakansseihin.
Enimmillään työsuhteissa on vuosien varrella ollut kolme puheterapeuttia.
Kevään 2015 aikana tilanne muuttuu niin, että puhe- ja toimintaterapiayksikössä ei ole yhtään työsuhteista puheterapeuttia. Puheterapiapalvelut kilpailutetaan helmikuun 2015 aikana.
Tilanteesta johtuen, varhaisen tuen palveluissa on oltava ammattihenkilö,
joka vastaa sinne tulevien lähetteiden käsittelystä, terapian kiireellisyysjärjestelyistä ja yhteydenotoista yksityisiin palveluntuottajiin sekä seuraa palveluprosessin etenemistä. Tähän tehtävään soveltuu ammatillisesti terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinnon/tai vastaavan opistotasoisen tutkinnon suorittanut ammattilainen, joka tuntee puheterapiatyöhön liittyvät
käytännöt oman työnsä ja koulutuksensa puolesta. Koulutus antaa mahdollisuuden myös muihin tehtäviin varhaisen tuen palveluissa, kuten toimiminen varhaisen tuen tiimissä lääkärin työparina sekä yhteistyölinkkinä perheisiin, vanhempiin, päivähoidon henkilöstöön, kouluihin ja neuvoloihin.
Tämän muutoksen tekeminen hyvinvointineuvolassa vaatii puheterapeutin
nimikkeen muuttamisen palveluohjaajan nimikkeeksi ja pätevyysvaatimuksen vahvistamisen terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinnoksi (tai
vastaavaksi opistotasoiseksi koulutukseksi).
./.
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan nimikemuutokset 27.1.2015
liitteenä.
Esittelijä:
Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen
Ehdotus:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää hyväksyä liitteessä mainitun työsopimussuhteisen toimen nimikemuutoksen ja sen kelpoisuusehdot.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Hepa/Maija Kaltakari, Raija Bly, Kaisa Piirainen
Taitoa
Palvelussuhdeasiantuntija Johanna Kivelä
§ 8, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: nimikemuutos
NIMIKEMUUTOKSET /HYVINVOINTINEUVOLA 2015
Nimikemuutokset
Vanha nimike
Palvelusuhte Uusi nimike
en laatu
Vanha
hinnoittelu
Uusi
hinnoittelu
Muutos- Vakanssin
ajankohta vakituinen
hoitaja
Yksikkö
Puheterapeutti/
4259020006
Työsuhde
0
03HOI020
1.2.2015
Varhaisen tuen Terveydenhuollon amkpalvelut
tutkinto tai vastaava
opistotasoinen
Palveluohjaaja
Avoin vakanssi
Pätevyysvaatimus
§ 9, LANULA 27.1.2015 17:00
OPSI: 189/2015
Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, opetussuunnitelmaprosessi
Lanula 27.1.2015
Valmistelija: Yleisopetuksen suunnittelija Jaana Länsimies, puh. 040 643 3207
Opetushallitus on antanut 22.12.2014 perusopetuksen järjestäjille velvoittavana ja noudatettavana määräyksen 104/011/2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2014. Määräys on voimassa 1.1.2015 alkaen toistaiseksi. Opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma
noudattaen, mitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 on
määrätty.
Opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokkien 1—6 osalta 1.8.2016.
Seitsemännen vuosiluokan osalta opetussuunnitelma otetaan käyttöön
1.8.2017, kahdeksannen vuosiluokan osalta 1.8.2018 sekä yhdeksännen
vuosiluokan osalta 1.8.2019. Opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1—12
mukaisesti laadittu opetussuunnitelma voidaan kuitenkin ottaa käyttöön kaikilla vuosiluokilla 1.8.2016 lukuun ottamatta perusteiden lukuun 6 sisältyviä
päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä sekä lukuun 12 sisältyviä
perusopetuksen valinnaisuutta koskevia määräyksiä. Näiltä osin käyttöönotto
tapahtuu vuosiluokittain porrastettuna siten kuin edellä todetaan.
Opetussuunnitelma laaditaan Kotkassa kuntakohtaisena.
Paikallista OPS-työtä koordinoi Kotkassa OPS-ohjausryhmä. OPSohjausryhmä valmistelee lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan päätettäväksi esitykset paikallisesta opetussuunnitelmaprosessista, kunnan perusopetuksen tuntijaosta, kunnan valinnaisainejaosta, kunnan kieliohjelmasta, kuntakohtaisista linjausteksteistä Valtioneuvoston asetuksen (422/2012) ja perustetekstien pohjalta. Oppilaita, huoltajia ja eri sidosryhmiä kuullaan opetussuunnitelman valmistelutyössä. Ohjausryhmä suunnittelee ja järjestää OPSuudistukseen liittyvää koulutusta ja vastaa OPS-työn arvioinnista. OPSohjausryhmän jäsenet, koordinaattoria lukuun ottamatta, tekevät OPS-työn
virkatyönä.
OPS-ohjausryhmän jäseninä ovat opetustoimenjohtaja Juha Henriksson, Otsolan koulun rehtori Juha Ahtiainen, Langinkosken koulun rehtori Heidi Honkanen, yleisopetuksen suunnittelija Jaana Länsimies, Mussalon koulun rehtori
Juha Voima ja OPS-koordinaattori. Opetustoimenjohtaja toimii ohjausryhmän
puheenjohtajana.
Paikallisen opetussuunnitelmatyön ohjaamista varten perustetaan OPSkoordinaattorin tehtävä helmikuun 2015 alusta lukien. OPS-koordinaattori toimii yhteyshenkilönä OPS-ohjausryhmän ja ainekohtaisten OPS-työryhmien
välillä. Koordinaattori ohjaa Kotkan OPS-työryhmien työskentelyä ja toimii
kunnan yhteyshenkilönä Opetushallituksen ePerusteet palveluun. ePerusteetyhteyshenkilö koordinoi ePerusteiden käyttöönoton kunnassa ja kouluttaa
OPS-työryhmien jäsenet ePerusteiden ja Opetushallituksen materiaalien käyttöön. Koordinaattorin työ järjestetään opetustuntien huojennustunteina.
Opetussuunnitelmatyöhön perustetaan oppiaineryhmittäin seitsemän (7)
OPS-työryhmää seuraavasti:
alkuopetuksen ja varhaiskasvatuksen,
äidinkielen ja suomi toisena kielenä,
matematiikan,
luonnontieteiden (fysiikka, kemia, biologia ja maantiede),
vieraitten kielien ja toisen kotimaisen kielen,
katsomusaineiden, historian ja yhteiskuntaopin, oppilaanohjauksen,
taide- ja taitoaineiden, terveystiedon työryhmät.
§ 9, LANULA 27.1.2015 17:00
OPSI: 189/2015
Työryhmät perehtyvät opetussuunnitelman perusteiden yleiseen osaan (luvut
1—12) ja vastaavat paikallisen opetussuunnitelman yhteisten oppiaineitten sisältöjen jakamisesta vuosiluokittain sekä kuntakohtaisten valinnaisaineiden
sisällöistä ja tavoitteista. Työryhmätyöskentely aloitetaan helmikuun 2015
alusta lukien. Työryhmien jäsenille korvataan OPS-työ erilliskorvauksena.
Alustavan laskelman mukaan OPS-työn erilliskorvauksissa on varauduttava
noin 60 000 € menoerään vuonna 2015.
Kotkan perusopetuksen opetushenkilöstön OPS-täydennyskoulutus järjestetään kevätlukukaudella 2015 Oppiva OPS -työpajakoulutuksina.
./.
Kotkan opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmatyön (OPS–työn)
eteneminen ja aikataulu on kuvattu prosessikaaviossa, liite.
Esittelijä:
Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson
Ehdotus:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää hyväksyä Kotkan perusopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelmaprosessin linjauksen. Opetussuunnitelmatyö rahoitetaan talousarvion puitteissa.
Päätös:
Oikaisuvaatimusohje
§ 9, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: prosessikaavio
Liite
Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, OPS- työn prosessikaavio
lv 2013 -2014
toimintakulttuurin
muutos- ja
arvokeskustelut
kouluissa
tuntijakopohdinta
oppilas- ja
opiskelijahuoltosuunnitelma
OPStuki 16 koulutus
tulevaisuusluennot
Opetustoimen
johtoryhmä
rehtorit
koulut
huoltajat
sl 2014
kl 2015
sl 2015
prosessin kuvaus
tuntijako
prosessin kuvaus
lautakunta
oppiaineiden
vuosiluokkakohtaiset
sisällöt ja tavoitteet
tuntijako lautakunta
painotukset
valinnaisaineet
kieliohjelma
jaksotus, kurssit
”linjaustekstit” luvut
1-12
oppilas- ja
opiskelijahuoltosuunnitelma
perusopetukseen
valmistava koulutus
oppiaineiden
vuosiluokkakohtaiset
sisällöt ja tavoitteet
OPS- koulutus
OPS- koulutus
OPSohjausryhmä
Opetustoimen
johtoryhmä
koulut
OPSohjausryhmä
Opetustoimen
johtoryhmä
lautakunta
koordinaattori
työryhmät
koulut
huoltajat
kl 2016
erityisopetus
OPS 16
viimeistelytyö
joustava perusopetus
OPS 16 lautakuntaan
sl 2016
vuosiluokat 1 - 6
uuteen OPSiin
1.8.2016
2017 -2019
vuosiluokat 7
-9
porrastetusti
uuteen OPSiin
aikuisten
perusopetus
perusopetukseen
valmistava opetus
arviointi
OPSohjausryhmä
Opetustoimen
johtoryhmä
koordinaattori
työryhmät
koulut huoltajat
OPSohjausryhmä
Opetustoimen
johtoryhmä
koordinaattori
työryhmät
koulut
huoltajat
lautakunta
OPSohjausryhmä
Opetustoimen
johtoryhmä
koulut
oppilaiden (oppilaskunnat) ja huoltajien (vanhempainyhdistykset) osallistaminen
nivelvaiheyhteistyö, yhteistyö 2. aste
täydennyskoulutus, kunta- ja koulukohtaisen työn tuki
opetussuunnitelman ja OPS- prosessin suunnittelu, seuranta, arviointi, tiedottaminen
OPSohjausryhmä
Opetustoimen
johtoryhmä
koulut
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00
OPSI: 200/2015
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Lanula 27.1.2015
Valmistelijat: Tukipalvelujen suunnittelija, puh. Anne Suolanen 040 707 6981 ja iltapäivätoiminnasta vastaava koordinaattori Anu Neuvonen, puh. 040 652 8979
Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta
kunta vastaa. Kotkan kaupungin perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma on tehty tukemaan perusopetuslain mukaisesti
järjestettävän aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamista Kotkassa. Toimintasuunnitelmassa ohjeistetaan toiminnan järjestämisen kannalta oleellisia
periaatteita.
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta on vahvistanut Perusopetuksen
aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman edellisen kerran 2011.
Toimintasuunnitelma on päivitetty vastaamaan nykytilannetta mm. aamuja iltapäivätoiminnan päätösten osalta.
Päivitetyn toimintasuunnitelman oleelliset sisällölliset muutokset ja lisäykset:
4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET
Kotkassa on toiminut aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjausryhmä Sateenvarjo. Toiminnan vakiintumisen myötä ohjausryhmän merkitys toiminnan
suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa on pienentynyt ja yhteistyölle
on löytynyt muita säännöllisiä ja luontevia muotoja samalla kun toimintaa
järjestävien tahojen määrä on laskenut ja kaupungin oman toiminnan
osuus on kasvanut.
4.1. TOIMINTA-AIKA
Kotkan kaupunki on järjestänyt iltapäivätoimintaa pääsääntöisesti klo 12—
16.30. Jatkossa kaupungin omissa ryhmissä toiminta-aika on 12—16 henkilöstöresurssien riittävyyden takaamiseksi.
Muut toimintaa järjestävät tahot määrittelevät itse toiminta-aikansa, toimintaa järjestetään kuitenkin 760 tuntia koulun työvuoden aikana ja toimintaa
toteutetaan klo 12—17 välisenä aikana. Iltapäivätoimintaa järjestetään
kaikkina koulun työpäivinä lukuun ottamatta lukukauden päättäjäispäiviä.
4.7. TOIMINNAN LAAJUUS JA LAPSIRYHMÄN KOKO
Perusopetuslaissa tai aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa ei ohjeisteta
aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmäkoosta. Kotkassa on sovellettu esiopetusryhmäkokoa koskevia säädöksiä, mutta aamu- tai iltapäivätoiminnan
ryhmän minimi tai maksimi kokoa ei ole aiemmin toimintasuunnitelmassa
määritelty.
Kotkan kaupungin omana toimintana järjestämässä iltapäivätoiminnassa
ryhmän minimikoko on jatkossa 18. Ryhmää ei perusteta, mikäli hakijoita
on vähemmän kuin 18. Ryhmässä on aina vähintään kaksi ohjaajaa. Kahta
ohjaajaa kohden ryhmään otetaan pääsääntöisesti enintään 26 lasta. Tästä
voidaan poiketa ylöspäin, mikäli esim. lasten osa-aikaisuus sen mahdollistaa tai alaspäin, mikäli se on välttämätöntä esim. lasten tuen tarpeesta tai
tilajärjestelyistä johtuen.
Toimintaa järjestävät tahot määrittelevät itse lapsiryhmiensä koon Kotkan
kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman mukaisesti.
./.
Päivitetty toimintasuunnitelma liitteenä.
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00
OPSI: 200/2015
Esittelijä:
Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson
Ehdotus:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää hyväksyä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan päivitetyn toimintasuunnitelman.
Päätös:
Oikaisuvaatimusohje
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja
iltapäivätoiminnan
toimintasuunnitelma
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
SISÄLTÖ
1 Johdanto ............................................................................................................................................................................. 4
2 Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat .................................................................................................... 4
3 Toiminnan tavoitteet .......................................................................................................................................................... 4
3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen .................................................................................................................... 5
3.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen ............................................................................. 5
3.3 Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen ............................... 6
4 Toiminnan järjestämisen periaatteet ................................................................................................................................. 7
4.1 Toimintasuunnitelma ................................................................................................................................................... 7
4.2 Toimintapaikat ja -tilat ................................................................................................................................................. 7
4.3 Toiminta-aika ............................................................................................................................................................... 8
4.4 Osallistumismaksu ....................................................................................................................................................... 8
4.5 Toiminnan koordinointi ja toiminnasta tiedottaminen ............................................................................................... 9
4.6 Toimintaan hakeminen ja valintakriteerit.................................................................................................................... 9
4.7 Toiminnan laajuus ja lapsiryhmän koko ..................................................................................................................... 10
4.8 Henkilöstö .................................................................................................................................................................. 10
4.9 Ohjaajien perehdyttäminen ja koulutus .................................................................................................................... 11
4.10 Kulkeminen ja kuljetusten järjestäminen ................................................................................................................ 11
4.11 Välipalan järjestäminen ........................................................................................................................................... 12
4.12 Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma ....................................................................................................................... 12
4.13 Vakuutusasiat .......................................................................................................................................................... 12
4.14 Toiminnan rahoitus .................................................................................................................................................. 13
5 Toiminnan seuranta ja arviointi ........................................................................................................................................ 13
5.1 Toiminnan sisäinen arviointi ...................................................................................................................................... 13
5.2 Toiminnan ulkopuoliseen arviointiin osallistuminen ................................................................................................. 14
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
2
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
5.3 Tulosten julkistaminen ............................................................................................................................................... 14
6 Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö ja tiedonkulku ..................................................................................................... 14
6.1 Yhteistyö kotien kanssa ............................................................................................................................................. 14
6.2 Yhteistyö koulun kanssa............................................................................................................................................. 15
6.3 Lasta koskevien salassa pidettävien henkilötietojen luovuttamiseen liittyvä menettely .......................................... 15
6.4 Yhteistyö eri toimialueiden, palvelualueiden ja muiden tahojen kanssa .................................................................. 16
6.5 Yhteistyö toiminnan järjestäjien ja toteuttajien kesken ............................................................................................ 16
6.6 Moniammatillinen oppilashuoltotyö ......................................................................................................................... 16
6.7 Yritysten ja yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi aamu- ja iltapäivätoiminnassa ....... 17
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
3
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
1 JOHDANTO
Tämä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma on tehty tukemaan perusopetuslain mukaisesti
järjestettävän aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamista Kotkassa. Toimintasuunnitelmassa ohjeistetaan ja määritellään
toiminnan järjestämisen kannalta oleellisia periaatteita. Kaupungin toimintasuunnitelma toimii pohjana aamu- ja/tai
iltapäivätoimintaa järjestävien tahojen laatimille vuosittaisille toimintasuunnitelmille. Toimintasuunnitelmaa käytetään
työvälineenä toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lasten vanhemmat saavat toimintasuunnitelman
kautta tietoa Kotkan aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteisistä linjauksista. Toimintasuunnitelma päivitetään tarvittaessa ja
mahdolliset muutokset käsitellään Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa.
2 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua
toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Kunta saa valtionosuutta aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen.
Opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä antamalla toimintaa varten
perusteet. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee järjestää näiden perusteiden mukaisesti. Perusopetuksen aamu- ja
iltapäivätoiminnan perusteet 2011 tulivat voimaan 1.8.2011.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa ja tässä toimintasuunnitelmassa käytetään perusopetuksen oppilaasta
nimitystä lapsi, koska lapsi ei ole toiminnassa oppilaan roolissa. Oppilas-nimitystä käytetään, kun viitataan
perusopetuksessa määriteltyyn oppimisen ja koulunkäynnin tukeen.
3 TOIMINNAN TAVOITTEET
Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen
lapselle. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös perhettä ja koulua
niiden kasvatustehtävässä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
edistäminen. Toiminnan tulee lisäksi edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä
osallisuutta.
Aamu- ja iltapäivätoiminta pohjautuu perusopetuksen arvoihin, joita ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia,
luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.
Toiminnan tulee perusopetuksen tavoin edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien
kunnioittamista.
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
4
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on oma erityisluonteensa, sillä se perustuu vapaaehtoisuuteen ja sijoittuu lasten vapaaaikaan. Tavoitteena on luoda lapselle mielekästä, virkistävää ja laadukasta vapaa-ajan toimintaa, joka osaltaan tukee
lapsen ikäkauden kehitystä. Keskeistä lapsen ja perheen kannalta on, että varhaiskasvatus, esi- ja alkuopetus sekä aamuja iltapäivätoiminta muodostavat lapsen kasvun ja kehityksen kannalta myös sisällöllisesti johdonmukaisesti etenevän
kokonaisuuden.
Toiminnan sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista. Sisällöt suunnitellaan ja valitaan siten, että lapselle muodostuu
ehyt ja monipuolinen kokonaisuus, joka tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta, esteettisiä kokemuksia, liikkumista ja
ulkoilua sekä mahdollisuuden omaan toimintaan, lepoon ja rentoutumiseen. Koulupäivän aikana tapahtuneet asiat
otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon toiminnassa.
Iltapäivätoiminta tarjoaa mielekästä tekemistä, johon sisältyy vaihtelevasti sekä ohjattua että vapaata toimintaa sisällä
ja ulkona. Toimintaan kuuluu leikkejä, pelejä ja monenlaista liikuntaa, kädentaitoja ja kuvataiteita, musiikkia ja
esiintymistä niin, että lapset saavat erilaisia onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä sekä yksilötasolla että ryhmänä.
Leikin, luovan toiminnan ja myönteisten elämysten merkitys lapsen kehitykselle on kiistaton. Lapsia kannustetaan
osallistumaan ennakkoluulottomasti kaikenlaiseen toimintaan.
Iltapäivätoiminnassa voidaan tarjota lapselle mahdollisuus ja rauha tehdä kotitehtäviä, mutta varsinainen vastuu
kotitehtävien hoidosta on lapsella ja lapsen vanhemmilla.
3.1 KODIN JA KOULUN KASVATUSTYÖN TUKEMINEN
Kotien kasvatustyön tukemisessa lähtökohtana on, että lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan vastuu on ammatillinen ja työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus,
jolla tarkoitetaan ammattikasvattajan sitoutumista toimimaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja
oppimisen tukena. Yhteistyön tulee perustua keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arvoisuuteen toimijoiden välillä.
Koteja kannustetaan osallistumaan yhteistyöhön ja edistetään huoltajien aktiivista roolia.
Ohjaajat tekevät tarvittaessa yhteistyötä paitsi luokanopettajien ja erityisopettajien, myös oppilashuoltohenkilöstön,
kuten koulukuraattorien tai terveydenhoitajien kanssa. Ohjaajat osallistuvat tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan
huoltajan luvalla lasta koskeviin neuvotteluihin. Lähtökohtaisesti huoltajat tiedottavat lastaan koskevista asioista, mutta
tarvittaessa ja huoltajan luvalla, ohjaajat voivat olla suoraan yhteydessä kouluun ja oppilashuoltohenkilöstöön. Avoin
tiedonsiirto mahdollistaa yhteisiin päämääriin pääsemisen.
3.2 HYVINVOINNIN, TUNNE-ELÄMÄN JA SOSIAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN
Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on lasten hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. On
tärkeää, että lapset kokevat olevansa arvostettuja ja hyväksyttyjä omina persooninaan ja ryhmän jäseninä. Yhdessä
toimimalla opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavia taitoja, kuten vastavuoroisuutta ja erimielisyyksien
ratkaisua myönteisin keinoin. Lasta ohjataan tunnistamaan erilaisia tunteita ja säätelemään omaa toimintaansa. On
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
5
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
tärkeää, että lasten erilaisuus ryhmän jäseninä ja erilaiset tarpeet myös omaan rauhaan ja itsenäiseen työskentelyyn
otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa.
Eettisessä kasvussa ja yhdenvertaisuuden tukemisessa on tärkeää erityisesti aikuisten antama malli, ryhmän
vuorovaikutussuhteet ja arkipäivän tilanteissa kohdattavat eettiset kysymykset. Tavoitteena on vastuullisuuden ja
vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Yhteisöllinen vastuun, luottamuksen ja huolenpidon ilmapiiri aamu- ja
iltapäivätoiminnassa edistää eettistä kasvua.
Hyvään ja avoimeen ilmapiiriin kiinnitetään erityistä huomiota. Mahdollisissa ongelmatilanteissa lasta ohjataan
menettelytapoihin, joilla mahdollisia ongelmatilanteita voidaan käsitellä myönteisesti ja ratkaisukeskeisesti. Tavoitteena
on, että lapset, aikuisten tuella, ratkaisevat ongelmat itse. Lasten kaveruussuhteiden muodostumista tuetaan pari- ja
pienryhmätoiminnalla ja ryhmähengen syntymistä koko ryhmän yhteisellä toiminnalla. Lapset saavat itse osallistua
toiminnan suunnitteluun ja kaikkien ehdotukset ja ideat otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon toimintaa
toteutettaessa.
Aamu- ja iltapäivätoiminta tukee lasten harrastuneisuutta ja tutustuttaa mahdollisuuksien mukaan erilaisiin vapaa-ajan
harrastuksiin. Osallistuminen koulun kerhotoimintaan tehdään mahdolliseksi. Osallistumisen iloa ja onnistumisen
kokemuksia korostetaan. Lapsille tarjotaan myös mahdollisuus levähtämiseen ja rauhoittumiseen sekä vapaaseen
leikkiin ja itseohjautuvaan toimintaan. Ohjaajat tarjoavat lapsille monipuolisesti erilaisia tapoja toteuttaa itseään ja
kannustustavat lapsia osallistumaan ja kokeilemaan muistaen samalla, että kyse on vapaa-ajantoiminnasta ja että
toiminnan peruslähtökohtana on vapaaehtoisuus.
Maittava välipala ja viihtyisät tilat lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Ilmapiirin tulee olla kiireetön, turvallinen ja
hyväksyvä. Lasten yksilölliset tarpeet pyritään huomioimaan resurssoinnissa ja moniammatillinen yhteistyö tukee lasten
tarpeiden tunnistamista. Tavoitteena on muodostaa lasten päivästä ehjä kokonaisuus.
3.3 OSALLISUUDEN, YHDENVERTAISUUDEN JA TASA-ARVON EDISTÄMINEN SEKÄ SOSIAALINEN
VAHVISTAMINEN
Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tavoitteena on osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä
sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Toiminta toteutetaan niin, että se lisää lasten onnistumisen kokemuksia ja
osallisuutta. On tärkeää, että lapset tuleva kuulluksi ja voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Lapset ovat yhdenvertaisia taustastaan riippumatta. Erilaiset kulttuuritaustat pyritään huomioimaan mahdollisimman
hyvin samoin kuin erityistä tukea tarvitsevat lapset. Heidän osallistumisensa toimintaan tasavertaisina ryhmän jäseninä
pyritään varmistamaan. Eri kulttuureihin ja laajemminkin erilaisuuteen tutustumalla voidaan monipuolistaa toimintaa,
lisätä ymmärrystä ja vähentää ennakkoluuloja sekä rikastuttaa yhdessäoloa.
Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ehkäisevät kiusaamista ja syrjäytymistä. Tavoitteena on, että syrjäytymistä
aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja järjestetään tarvittavaa tukea. Tässä onnistuminen edellyttää
monialaista yhteistyötä aamu- ja iltapäivätoiminnan, sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja
perusopetuksen ja kodin kesken.
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
6
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
4 TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET
Kotkassa perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä vastaa Lasten ja nuorten palveluiden
Opetustoimen vastuualue. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta hyväksyy perusopetuksen aamu- ja
iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman. Tukipalveluiden suunnittelija päättää toiminnan järjestämisestä, toimintaavustusten myöntämisestä sekä tekee viranhaltijapäätökset lasten ottamisesta aamu- ja iltapäivätoimintaan.
Opetustoimeen on palkattu toiminnasta vastaava koordinaattori.
Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Kotkassa sekä kaupungin omana toimintana että
avustettuna toimintana. Kaupungin omana toimintana aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kouluilla, jolloin
ohjaajina toimivat koulunkäynnin ohjaajat ja toiminnasta vastaa rehtori. Avustuksia perusopetuksen aamu- ja
iltapäivätoiminnan järjestämiseen voivat hakea sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat. Sopimukset näiden
palvelun tuottajien kanssa tehdään lukuvuosittain.
Iltapäivätoiminnan järjestämisessä Kotkassa on pyritty pysyvyyteen. Pysyvyys mahdollistaa toiminnan suunnittelun ja
kehittämisen kestävästi ja tavoitteellisesti pidemmällä aikavälillä ja edistää siten toiminnan laadun jatkuvaa
parantamista. Toiminnasta vastaava koordinaattori tapaa aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävien tahojen edustajia ja
käy iltapäivätoiminnan ryhmissä säännöllisesti.
4.1 TOIMINTASUUNNITELMA
Toiminta perustuu perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa säätelevän lainsäädännön, Opetushallituksen
julkaisemien koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden ja Kotkan kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan
toimintasuunnitelman pohjalta tehtyihin järjestäjä- ja ryhmäkohtaisiin toimintasuunnitelmiin. Toimintasuunnitelman
tekeminen on edellytyksenä kaupungin avustuksen saamiselle.
Toimipistekohtaiset toimintasuunnitelmat laaditaan vuosittain. Iltapäivätoimintaa järjestävän tahon on kiinnitettävä
huomiota siihen, että iltapäivätoiminnan ohjaajien työajasta on varattu riittävästi aikaa toiminnan suunnitteluun ja
arviointiin. Toiminnasta vastaava koordinaattori tutustuu ryhmien toimintaan ja osallistuu tarvittaessa toiminnan
suunnitteluun ja erityisesti tila- ja henkilöstöresurssien kartoittamiseen.
4.2 TOIMINTAPAIKAT JA -TILAT
Iltapäivätoimintaa järjestään kouluilla tai niiden läheisyydessä. Iltapäivätoiminnalle varataan asianmukaiset ja
toimintaan soveltuvat tilat. Lähtökohtaisesti pyritään varaamaan iltapäivätoiminnan ryhmän käyttöön pysyvä tila, joka
on ensisijaisesti heidän käytössään. Lisäksi varataan tarvittaessa jakotiloja, sekä pyritään järjestämään mahdollisuus
käyttää liikuntasalia ja aineluokkia iltapäivätoimintaan. Mikäli koululta ei voida järjestää riittävästi toimintaan soveltuvia
tiloja, voidaan tilat osoittaa muualta, esim. nuorisotalolta. Palveluntuottaja voi halutessaan järjestää iltapäivätoimintaa
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
7
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
omissa tai toimintaa varten vuokraamissaan tiloissa. Palveluntuottajan omien tilojen turvallisuus ja
tarkoituksenmukaisuus arvioidaan toiminta-avustuksista päätettäessä. Tilojen arvioinnissa käytetään tarvittaessa apuna
terveystarkastajia ja pelastusviranomaisia.
Toimintaympäristön tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, ja sitä suunniteltaessa tulee
turvallisuuden lisäksi ottaa huomioon toiminnan luonne ja tarkoitus, lapsen kiinnostuksen kohteet ja toiminnan
monipuolisuus. Myös ulkotiloihin kiinnitetään huomiota valittaessa tiloja toimintaan muualta kuin kouluilta.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan tilat on tarkoituksenmukaisinta olla mahdollisimman lähellä koulua, näin minimoidaan
matkaan liittyvät riskit. Erillisten toimintapaikkojen tulee olla sellaisten kulkuyhteyksien päässä kouluilta, että lapset
voivat turvallisesti siirtyä koulusta iltapäivätoimintaan.
Koulujen rakentamis- ja peruskorjaushankkeissa otetaan huomioon aamu- ja iltapäivätoiminnan tilatarpeet. Tilojen
suunnittelussa lähtökohtana ovat myös alueelliset tarpeet ja joustava tilojen käyttö.
Toiminta ei rajoitu ainoastaan ryhmän omaan tilaan ja pihaan, vaan toiminnassa hyödynnetään kunkin alueen
mahdollisuuksia monipuolisesti ja vaihtelevasti. Ryhmät retkeilevät ja ulkoilevat lähiympäristössä (metsät, puistot,
urheilukentät jne.) ja käyttävät eri palveluja (esim. kirjasto) mahdollisuuksien mukaan. Liikuttaessa lasten kanssa
kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen sekä liikennesääntöjen ja hyvän liikennekulttuurin noudattamiseen.
4.3 TOIMINTA-AIKA
Kotkassa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen painottuu iltapäiviin. Toimintaa järjestetään
kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle vähintään 760 tuntia koulun työvuoden aikana. Toimintaa toteutetaan klo 12–
17 välisenä aikana. Kotkan kaupungin omana toimintana olevien ryhmien toiminta-aika on 12–16. Toimintaa järjestetään
kaikkina koulupäivinä lukuun ottamatta lukukauden päättäjäispäiviä. Syksyllä ja keväällä järjestetään yksi yhteinen
koulutuspäivä kaikille iltapäivätoiminnan ohjaajille, jolloin ryhmät on suljettu. Tästä ilmoitetaan huoltajille etukäteen.
Aamutoiminnan järjestämismahdollisuudet selvitetään tarvittaessa erikseen.
4.4 OSALLISTUMISMAKSU
Aamu- ja iltapäivätoiminnasta peritään kuukausittainen osallistumismaksu. Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta
perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka perusopetuslain mukaan saa olla 760 tunnin osalta enintään 80 euroa.
Kaikissa Kotkan iltapäivätoiminnan toimipisteissä osallistumismaksu 760 tunnin osalta (noin neljä tuntia /koulupäivä) on
korkeintaan 80 euroa kuukaudessa. Jos lapsi tarvitsee iltapäivätoimintaa enintään 10pv/kk, palveluntuottaja ja perhe
tekevät sopimuksen, jossa perheeltä laskutetaan korkeintaan 40 euroa kuukaudessa.
Osallistumismaksu peritään jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamu- ja iltapäivätoimintaan. Jos lapsi
ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta
peritään vain puolet. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei
muusta syystä osallistu koko kalenterikuukautena, maksuna peritään enintään puolet kuukausimaksusta. Toimintaan
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
8
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
osallistumisesta ei voida periä muita maksuja. Huoltajan tulee saattaa palveluntuottajan tietoon lapsen toiminta-aikaa
koskevat mahdolliset poikkeukset ja lukujärjestykselliset muutokset sekä ilmoittaa lapsen poissaoloista.
Palveluntuottajat perivät itse asiakasmaksut toiminnastaan lasten huoltajilta. Kotkan kaupunki perii maksut oman
toimintansa osalta. Kaupunki ei peri toimintamaksua kesäkuulta niiltä lapsilta, jotka ovat osallistuneet toimintaan myös
toukokuussa. Palveluntuottajat voivat päättää kesäkuun asiakasmaksun perimisestä tai perimättä jättämisestä
itsenäisesti. Palveluntuottajan tulee pitää luetteloa perityistä lapsikohtaisista asiakasmaksuista ja niiden perusteista.
Iltapäivätoiminnan paikan irtisanomisajasta palveluntuottaja sopii lapsen huoltajien kanssa tekemässään sopimuksessa
ennen iltapäivätoiminnan alkua. Toistuva osallistumismaksujen laiminlyönti on peruste iltapäivätoiminnan paikan
irtisanomiseen. Maksut ovat perintäkelpoisia.
4.5 TOIMINNAN KOORDINOINTI JA TOIMINNASTA TIEDOTTAMINEN
Kaupungin puolelta iltapäivätoimintaa koordinoi toiminnasta vastaava koordinaattori, joka toimii Lasten ja nuorten
palveluissa opetustoimen vastuualueella tukipalveluiden suunnittelijan alaisuudessa. Kaupunki vastaa toiminnan
koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta. Koordinointityöhön kuuluu toiminnan kokonaissuunnittelu, ohjeistaminen,
tiedottaminen, yhteistyö toimintaa järjestävien tahojen ja toimintaryhmien kanssa sekä toiminnan arviointi ja seuranta.
Kaupunki tiedottaa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnasta ensisijaisesti www.kotka.fi ja www.kotkankoulut.fi
sivustojen kautta. Hakuajasta tiedotetaan myös sanomalehdessä sekä koulujen, iltapäivätoiminnan ryhmien ja
esiopetusryhmien kautta. Kukin toimintaa järjestävä taho sekä yksittäinen ryhmä tiedottaa toiminnastaan
palveluntuottajan toimintasuunnitelmassa kuvatulla tavalla.
4.6 TOIMINTAAN HAKEMINEN JA VALINTAKRITEERIT
Iltapäivätoiminta järjestetään ryhmätoimintana, johon hakeminen tapahtuu koordinoidusti yhteisellä hakulomakkeella
sovitun hakuajan puitteissa enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Hakuaika alkaa kouluun ilmoittautumispäivästä ja kestää
noin kuukauden. Hausta tiedotetaan vuosittain erikseen. Ennen hakuaikaa toimitetut hakemukset huomioidaan vasta
hakuajan alettua.
Hakulomakkeita on saatavissa Lasten ja nuorten palveluista, iltapäivätoiminnan toimintapisteistä, kouluista sekä Kotkan
kaupungin Internet-sivuilta. Päätöksen iltapäivätoimintaan ottamisesta tekee tukipalveluiden suunnittelija. Kaikille
hakemuksen palauttaneille lähetetään tieto myönteisestä päätöksestä tai siitä, että lapsi jää jonoon odottamaan
vapautuvia paikkoja. Ilman iltapäivätoiminnan paikkaa jääneet lapset jäävät jonoon. Mahdollisia peruutuspaikkoja
tarjotaan ensisijaisesti näille lapsille.
Varsinaisen hakuajan jälkeen alkaa jatkuva haku. Hakuajan jälkeen tulevat hakemukset käsitellään sitä mukaa, kun ne
saapuvat. Tällöin lapsi voidaan, joko ottaa toimintaan mikäli ryhmässä on tilaa, tai ottaa jonoon odottamaan paikan
vapautumista. Lapsi voi aloittaa iltapäivätoiminnan ryhmässä, kun kirjallinen sopimus ryhmässä olosta on tehty
palveluntuottajan kanssa.
Otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita. Määräajassa
saapuneet hakemukset käsitellään valintakriteereiden pohjalta. Iltapäivätoiminnan paikkoja jaettaessa on ensimmäisen
luokan oppilailla ja erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla etusija. Kriteerien pohjalta arvioitujen samanarvoisten
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
9
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
hakemusten kesken suoritetaan viime kädessä arvonta, jos määräajassa saapuneita hakemuksia on enemmän kuin
tarjottavia paikkoja. Ryhmiin voidaan ottaa myös ylempien vuosiluokkien oppilaita, mikäli niissä on tilaa.
4.7 TOIMINNAN LAAJUUS JA LAPSIRYHMÄN KOKO
Iltapäivätoimintaa pyritään tarjoamaan kaikille hakeneille. Käytännössä tarjottavien paikkojen lukumäärä määräytyy
toimipisteittäin käytettävissä olevien tilojen ja toimintaa järjestävän tahon henkilöstöresurssien mukaan.
Perusopetuslaissa tai perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa ei ohjeisteta aamu- ja iltapäivätoiminnan
ryhmäkoosta. Kotkan kaupunki noudattaa omassa toiminnassaan minimi ryhmäkokoa. Iltapäivätoiminnan ryhmän
minimikoko on 18. Ryhmää ei perusteta, mikäli hakijoita on alle 18. Kaikissa Kotkan kaupungin ryhmissä on vähintään
kaksi ohjaajaa. Kahta ohjaajaa kohden ryhmään otetaan pääsääntöisesti enintään 26 lasta. Tästä voidaan poiketa
ylöspäin, mikäli esim. lasten osa-aikaisuus sen mahdollistaa, tai alaspäin, mikäli se on välttämätöntä esim. lasten tuen
tarpeesta tai tilajärjestelyistä johtuen.
Mikäli iltapäivätoiminnan ryhmä on kovin suuri, tulee tilojen ja henkilöstön mahdollistaa ryhmän jakaminen pienempiin
toimintaryhmiin. Tämä tulee huomioida myös toiminnan sisältöjä suunniteltaessa.
Avustettua toimintaa järjestävät tahot määrittävät itse ryhmäkoon minimin ja maksimin tämän toimintasuunnitelman
kohdan 4.8. ohjeistusta noudattaen.
4.8 HENKILÖSTÖ
Perusopetuslain 48 e § mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olla toiminnan järjestämistapa huomioon ottaen
riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia. Varsinaista ryhmäkokosuositusta ei kuitenkaan ole olemassa. Suuntaa antavana
ohjeena Kotkassa käytetään esiopetusryhmien koosta säädettyä mitoitusta. Perusopetuksen iltapäivätoiminnan
ryhmässä tulee olla yksi ohjaaja noin 13 lasta kohden.
Ohjaajien työtuntimäärä rakentuu ryhmäkohtaisesti ryhmäkoon ja tehtävien mukaisesti. Ohjaajien työtuntimäärän
päättää palveluntuottaja. Henkilöstön kelpoisuutta arvioitaessa noudatetaan valtioneuvoston asetusta (115/2004).
Toimintaa järjestävät tahot huolehtivat ohjaajiensa rekrytoinnista ja palkkauksesta.
Valtioneuvoston asetuksessa (115/2004) säädetään perusopetuslain 8a luvussa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjaajan kelpoisuusvaatimuksista. Aamu – ja iltapäivätoiminnassa ohjaajana on kelpoinen henkilö,
1) joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteisen tutkinnon, ammatillisen
perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai
kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana
2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia
oppilaanohjaajana.
Palveluntuottaja ilmoittaa pyydettäessä opetustoimelle ohjaajien pätevyyden ja tarvittaessa todistaa sen.
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
10
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta astui voimaan 1.4 2004.
Työnantajan velvoitteisiin kuuluu pyytää nähtäväksi ko. lain mukainen ote ennen työsuhteen alkamista.
Palveluntuottajat huolehtivat tästä omalta osaltaan.
Henkilöstöltä edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Ryhmän
ohjaaminen edellyttää suunnitelmallista työotetta sekä kykyä toimia itsenäisesti ryhmän vastuullisena aikuisena. Yhteistyö koulun henkilökunnan, vanhempien ja alueellisten yhteistyökumppanien kanssa luovat pohjaa vakiintuneelle
alueelliselle iltapäivätoiminnalle.
4.9 OHJAAJIEN PEREHD YTTÄMINEN JA KOULUTUS
Kukin toimintaa järjestävä taho huolehtii ohjaajien perehdyttämisestä omalta osaltaan. Toiminnasta vastaava
koordinaattori osallistuu tarvittaessa perehdyttämiseen palveluntuottajan kanssa sovittavalla tavalla. Toiminnan
järjestämisessä ja ohjaajien perehdyttämisessä pyritään jatkuvuuteen, jotta toiminnan laatua voidaan kehittää
suunnitelmallisesti. Kotkan kaupungin järjestämässä toiminnassa iltapäivätoiminnan ohjaajien perehdyttämisestä
vastaavat asianomaisen koulun rehtori tai hänen osoittamansa henkilö sekä toiminnasta vastaava koordinaattori.
Rehtori vastaa perehdyttämisestä oman koulunsa käytäntöjen osalta ja koordinaattori yleisten aamu- ja
iltapäivätoiminnan järjestämistä koskevien asioiden osalta. Myös vertaistukea pyritään järjestämään uusille ohjaajille,
mahdollistamalla yhteistyö ja tapaamiset jo pidempään toiminnassa mukana olleiden ohjaajien kanssa.
Opetustoimi pyrkii järjestämään lisä- ja täydennyskoulutusta iltapäivätoiminnan ohjaajille heidän tarpeidensa mukaan.
Lisäksi tiedotetaan keskeisistä valtakunnallisista iltapäivätoiminnan asioista sekä mahdollistetaan ohjaajien
osallistuminen Opetushallituksen sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueellisen iltapäivätoiminnan ja kerhotyön
kehittämisverkoston järjestämään koulutukseen, mikäli sitä on tarjolla.
4.10 KULKEMINEN JA K ULJETUSTEN JÄRJESTÄMINEN
Lasten siirtyminen iltapäivätoiminnan ryhmään tapahtuu heti koulupäivän loputtua.
Lapset voivat lähteä iltapäivätoiminnan ryhmästä omatoimisesti, jos näin on vanhempien kanssa sovittu, osallistuakseen
iltapäivän aikana koulun kerhotoimintaan. Lapsi on vakuutusten piirissä myös näiden matkojen aikana. Vanhempien
tulee ilmoittaa iltapäivätoiminnan ohjaajille, mikäli lapsi lähtee iltapäivätoiminnasta koulun kerhoon eikä palaa sieltä
enää takaisin.
Lapset voivat lähteä iltapäivätoiminnasta omatoimisesti kotiin, mikäli näin on huoltajan kanssa sovittu. Tällöin sovitaan
aika, jolloin lapsi lähetetään kotiin. Huoltajan on hyvä sopia lapsen kanssa turvallinen kulkureitti, jota hän kotimatkallaan
käyttää. Maksuttomaan koulukuljetukseen oikeutetut lapset voivat saada koulukyydin joko koululta iltapäivätoiminnan
ryhmään tai iltapäivätoiminnan jälkeen ryhmästä kotiin.
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
11
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
4.11 VÄLIPALAN JÄRJESTÄMINEN
Perusopetuslain 8a luvun 48 d § mukaan iltapäivätoimintaan osallistuvalla lapsella on oikeus välipalaan
opintososiaalisena etuna. Välipala sisältyy kohdassa 4.3 määriteltyyn osallistumismaksuun. Mikäli palveluntuottaja tekee
itse välipalan, noudatetaan terveystarkastajan ohjeita omavalvontasuunnitelman osalta.
Päivittäin tarjottava välipala on vaihteleva ja täysipainoinen. Välipalan tulee täydentää lounasruokaa sekä
ravitsemukseltaan että raaka-aineiltaan. Välipalan koostumuksessa tulee välttää runsasta sokerin, suolan ja rasvan
käyttöä sekä välipalan tulee muutoinkin noudattaa kansallista ravitsemussuositusta. Välipalan energiasisältö tulee olla
200–300 kcal.
Välipala nautitaan kiireettömästi hyviä tapoja noudattaen.
4.12 TURVALLISUUS- JA PELASTUSSUUNNITELMA
Iltapäivätoiminnassa tulee olla turvallisuus- ja pelastussuunnitelma. Kouluilla järjestettävässä toiminnassa
iltapäivätoiminnan turvallisuus- ja pelastussuunnitelma sisällytetään koulun turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan ja se
päivitetään lukuvuosittain. Päivittämisestä vastaa rehtori. Rehtori myös huolehtii yhdessä toiminnasta vastaavan
koordinaattorin kanssa suunnitelman saattamisesta ohjaajien tietoon sekä tarvittavasta tiedottamisesta huoltajille.
Toimintaan osallistuvien ohjaajien tulee perehtyä toimipistekohtaisiin ohjeisiin ja pelastus- ja turvallisuussuunnitelmiin.
Ohjaajat huolehtivat lasten ohjeistamisesta. Pelastautumista on hyvä harjoitella yhdessä lasten kanssa. Toimipisteissä
myös ulkotilojen turvallisuuteen ja lapsiryhmän valvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Palveluntuottajien omissa tiloissa järjestettävän toiminnan osalta palveluntuottaja vastaa turvallisuus- ja
pelastussuunnitelman tekemisestä. Tarvittaessa suunnitelmia tehtäessä konsultoidaan Kymenlaakson pelastuslaitosta.
Palveluntuottaja toimittaa pyydettäessä ko. suunnitelmat opetustoimeen.
Ohjaajia informoidaan kuinka toimitaan vaara- ja uhkatilanteissa ja niiden jälkeen. Myös kiusaamisen ehkäisyyn ryhmissä
kiinnitetään huomiota. Kotkan kouluissa on käytössä KiVa-koulu- toimintaohjelma. Samoja periaatteita ja käytäntöjä
noudatetaan mahdollisuuksien mukaan myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Ryhmillä on tarvittaessa käytössä kaavake
huolen puheeksiotosta sekä ensitietolomakkeet esim. lastensuojeluilmoitusta varten.
4.13 VAKUUTUSASIAT
Lapset siirtyvät iltapäivätoimintaan välittömästi koulutyön päätyttyä. Toiminnassa sattuneen tapaturman hoidon tulee
olla oppilaille maksutonta. Palvelun tuottajan tulee huolehtia kaikkien toimintaan osallistuvien oppilaiden
vakuuttamisesta tapaturmien varalta. Vakuuttamisesta ei saa periä erillistä maksua, vaan maksun tulee sisältyä
kohdassa 4.3 määriteltyyn osallistumismaksuun.
Mikäli lapset osallistuvat koulun kerhotoimintaan ennen iltapäivätoimintaan siirtymistä, sen keskellä tai sen jälkeen,
ovat he kaupungin vakuutusten piirissä tämän ajan.
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
12
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
4.14 TOIMINNAN RAHOITUS
Kaupungin avustaman toiminnan sekä kaupungin oman toiminnan määrärahat varataan talousarvioon. Julkisille ja
yksityisille palvelun tuottajille maksetaan avustusta Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan vahvistamien
avustusperiaatteiden mukaisesti.
Kaupunki tukee aamu- ja iltapäivätoimintaa rahallisten avustusten lisäksi tarjoamalla toimintaa järjestävien tahojen
käyttöön tarvittaessa kaupungin tiloja maksutta.
Kunnan on koulutuksen järjestäjänä ilmoitettava perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan
osallistuneiden oppilaiden kokonaismäärä tilastokeskukseen 20.9. tilanteen mukaisesti.
Valtionosuus maksetaan iltapäivätoiminnan ohjaustuntien mukaan. Valtionosuus on 57 % arvioidusta kustannuksista.
Kaupungin omaksi rahoitusosuudeksi jää 43 % iltapäivä-toiminnan kuluista: iltapäivätoiminnan koordinoinnin
kustannukset, tilavuokrat, ohjaajien palkat, hallinto sekä siivous.
Palveluntuottajille annettava avustus on 80€/kk/toimintaan osallistuva perusopetuslaissa tarkoitettu lapsi. Avustus
suoritetaan kahdessa erässä. Kotkan kaupunki tekee avustusta saavien palvelun tuottajien kanssa kirjallisen sopimuksen
palvelun tuottamisesta. Palveluntuottajille jaettava avustus maksetaan syyslukukaudella syyskuun lapsitilanteen mukaan
ja kevätlukukaudella tammikuun lapsitilanteen mukaan.
5 TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI
Perusopetuslain 8 a luvun 48 c § mukaan kunnan tulee arvioida antamaansa tai hankkimaansa aamu- ja
iltapäivätoimintaa, sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkaista.
Koko kaupungin tasolla iltapäivätoimintaa arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin tarkoituksena on turvata toiminnan
tavoitteiden toteutuminen sekä laadullisten tekijöiden kehittyminen. Toimintaa arvioidaan kyselyillä. Erityisesti kysellään
toimintaan osallistuvien lasten ja heidän vanhempiensa mielipiteitä toiminnasta, mutta ajoittain kartoitetaan myös
iltapäivätoiminnan ohjaajien ja muiden yhteistyötahojen mielipiteitä ja mielikuvia aamu- ja iltapäivätoiminnan
järjestämisestä ja kehitystarpeista. Arviointien tulokset käydään läpi aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävien tahojen
kanssa ja niiden pohjalta tehdään yhdessä muutoksia ja pyritään kehittämään aamu- ja iltapäivätoimintaa. Arviointien
keskeiset tulokset julkaistaan Internetissä ja tuodaan lautakunnalle tiedoksi.
5.1 TOIMINNAN SISÄINEN ARVIOINTI
Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät tahot arvioivat myös itse omaa toimintaansa toimintasuunnitelmiensa
mukaisesti. Seurannan ja arvioinnin tulee olla päivittäistä, jatkuvaa ja kirjallista, jotta siihen voidaan tarvittaessa palata ja
kehittää toimintaa edelleen. Kullekin ryhmälle pyritään löytämään heille ominaisimmat suunnittelu- ja
seurantamenetelmät niin, että ne nivoutuvat luontevasti osaksi aamu- ja iltapäivätoiminnan toteutusta.
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
13
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Iltapäivätoiminnan järjestäjät tiedottavat oman suunnitelmansa mukaisesti omien arviointiensa tuloksista ja antavat ne
myös opetustoimen käyttöön. Arviointien tulosten pohjalta ryhmät kehittävät omaa toimintaansa vastaamaan
mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Tarvittaessa toiminnasta vastaava koordinaattori osallistuu myös
suunnittelu- ja kehittämistyöhön toimintaa järjestävien tahojen apuna.
Kukin iltapäivätoimintaa järjestävä taho tai toiminnan järjestäjän kaikki ryhmät tekevät vuosittain toimintakertomuksen,
jonka he toimittavat opetustoimeen toimintakauden päätyttyä.
5.2 TOIMINNAN ULKOPUOLISEEN ARVIOINTIIN OSALLISTUMINEN
Kotka osallistuu Opetushallituksen aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevaan arviointiin. Opetushallitus kartoittaa
mielipiteitä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä vuorotellen eri tahoilta. Kyselyitä on suunnattu niin toimintaan
oikeutettujen lasten vanhemmille, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajille kuin kunnassa toimintaa koordinoiville ja/tai
toiminnan järjestämisestä päättäville tahoille.
5.3 TULOSTEN JULKISTAMINEN
Tulokset annetaan kunkin toimintaa järjestävän tahon käyttöön, jotta kukin taho voi hyödyntää niitä oman toimintansa
suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi keskeiset tulokset julkistetaan Internetissä www.kotka.fi ja
www.kotkankoulut.fi sivustoilla ja tuodaan lautakunnalle tiedoksi.
6 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN YHTEISTYÖ JA TIEDONKULKU
Lasten ja nuorten palveluissa tehdään moniammatillista yhteistyötä kaikissa lapsia ja nuoria koskevissa asioissa.
Iltapäivätoiminta on omalta osaltaan mukana lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin luomisessa. Avoin tiedottaminen ja
yleisen tietoisuuden lisääminen aamu- ja iltapäivätoiminnasta niin suuren yleisön kuin eri työntekijäryhmienkin
keskuudessa on tärkeää ja nostaa osaltaan toiminnan arvostusta ja lisää ymmärrystä toiminnan merkityksellisyydestä ja
tärkeydestä.
6.1 YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA
Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin kasvatustyötä. Perheiden ja ohjaajien keskinäisellä yhteistyöllä pyritään
muodostamaan yhteisvastuullinen kasvatuskumppanuus. Tavoitteena on, että toimintaa järjestävien tahojen ja
vanhempien välinen yhteistyö on runsasta, rakentavaa ja osa arkea. Yhteistyölle tulee luoda selkeät yhteistyömallit ja rakenteet. On hyvä sopia kirjallisesti yhteisistä toimintasäännöistä ja periaatteista. On havaittu hyväksi käytännöksi, että
iltapäivätoiminnan ryhmä järjestää ennen toiminnan alkua vanhemmille tilaisuuden, jossa vanhemmat voivat tutustua
toimintaan ja samalla tehdään sopimus aamu- ja iltapäivätoiminnasta toiminnan järjestäjän ja vanhempien kesken.
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
14
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Hyviä yhteistyömuotoja ovat vanhempaintapaamiset, viikko-/ kuukausitiedotteet, yhteiset vanhempainillat ja
tapahtumat, reissuvihot ja yhteiset tapahtumat.
Toiminnan sisällöistä ja toimintaperiaatteista keskustellaan huoltajien ja lasten kanssa. Perheillä tulee olla tiedossa
kuinka poikkeustilanteissa toimitaan ja kuinka asiasta tiedotetaan. Perheiden kanssa tulee sopia kirjallisesti turvallisuusja vastuukysymyksistä esim. kotiinlähdön ja yksin kulkemisen osalta. Perheiden kanssa sovitaan päivittäisestä toiminta-ajasta ennen toiminnan aloittamista.
Tietoa iltapäivätoiminnasta, toimintapaikoista, niihin hakeutumisesta sekä valintaperusteista on tarjolla Internet-sivuilla,
esitteissä sekä kaupungin ilmoituslehdissä.
6.2 YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA
Iltapäivätoiminnan tavoitteet tulee järjestäjästä riippumatta olla sopusoinnussa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden
kanssa. Koko koulun henkilökuntaa informoidaan koululla järjestettävästä iltapäivätoiminnasta. Iltapäivätoiminnan
ohjaajien ja lasten opettajien sekä koulun muun henkilöstön välisellä yhteistyöllä luodaan rakenteet toimivalle ja
säännölliselle yhteistyölle sekä yhteiselle toimintakulttuurille.
Kotkassa iltapäivätoiminnan ohjaajat osallistuvat tulevien 1.-luokkalaisten kouluun ilmoittautumispäivään ja kouluun
tutustumispäivään mahdollisuuksien mukaan. Iltapäivätoimintaryhmän ohjaajat ja koulu sopivat yhteistyökäytänteistä
heti toimintavuoden alussa. Ohjaajien tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat toiminnassa mukana olevien lasten
opettajat.
Toimipistekohtaiseen toimintasuunnitelmaan kirjataan yhteisten tilojen ja välineiden käyttö ja vastuukysymykset.
Opettajat informoivat ohjaajia luokkaa koskevista lukujärjestysmuutoksista, jotka vaikuttavat iltapäivätoiminnan
aloitusaikoihin (esim. retket, juhlat). Vastuu yksittäistä lasta koskevista aikataulumuutoksista tiedottamisesta on lapsen
vanhemmilla (esim. tukiopetukseen osallistuminen).
Erityisesti iltapäivätoiminnan ohjaajia kannustetaan olemaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa esi- ja alkuopetuksen
opettajien kanssa. Avoin vuorovaikutus ja keskinäinen tunteminen luovat pohjaa sillä, että lapsen päivästä ja koulutien
alusta muodostuu eheä kokonaisuus.
6.3 LASTA KOSKEVIEN SALASSA PIDETTÄVIEN HENKILÖTIETOJEN LUOVUTTAMISEEN LIITTYVÄ
MENETTELY
Toiminnan järjestäjän ja lapsiryhmässä työskentelevien ohjaajien tulee huolehtia siitä, että iltapäivätoiminnassa tietoon
tulleita yksityisiä perheen asioita ei saa luvatta ilmaista, vaan salassapidosta noudatetaan voimassa olevia säännöksiä.
Kaikki henkilötietoja sisältävät paperit tulee säilyttää asianmukaisesti siten, että ne ovat vain tietoja työssään
tarvitsevien saatavilla.
Huoltajan suostumuksella voivat iltapäivätoiminnan ohjaajat tarvittaessa osallistua oppilasta koskeviin oppilashuolto- ja
muihin palavereihin. Tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät
tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilasta koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen aamu- ja
iltapäivätoiminnan henkilöstölle edellyttää huoltajan antamaa yksilöityä tiedonsiirtolupaa. Aamu- ja/tai
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
15
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
iltapäivätoiminta voi olla osa oppilaan tehostettua tai erityistä tukea. Tällöin tuki kirjataan oppilaan tehostettuun tukeen
kuuluvaan oppimissuunnitelmaan tai erityiseen tukeen kuuluvaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan
suunnitelmaan (HOJKS) ja ohjaajat osallistuvat suunnitelman laadintaan.
Jos lapsi siirtyy toisen järjestäjän aamu- ja/tai iltapäivätoimintaan, on aiemman toiminnan järjestäjän
salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava lapsen aamu- ja/tai iltapäivätoiminnan kannalta
välttämättömät tiedot uudelle toiminnan järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden toiminnan järjestäjän
pyynnöstä.
Ohjaajat perehdytetään lastensuojelulain velvoitteisiin.
Tietoja luovutettaessa kerrotaan aina lapsen huoltajalle mitä tietoja ja mille taholle luovutetaan.
6.4 YHTEISTYÖ ERI TOIMIALUEIDEN, PALVELUALUEIDEN JA MUIDEN T AHOJEN KANSSA
Lasten ja nuorten palveluissa tehdään yhteistyötä kaikissa lapsia ja nuoria koskevissa asioissa. Iltapäivätoiminta on siinä
osana opetustoimen keskeisessä osassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen kanssa tehdään yhteistyötä
tarpeen mukaan yleisissä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä koskevissa asioissa.
Yksittäisen lapsen asioita koskevissa asioissa ensisijaisena yhteistyökumppanina ovat aina lapsen vanhemmat. Toimivat
ja avoimet suhteet lasten vanhempiin takaavat hyvän pohjan yhteistyölle kaikissa tilanteissa. Yksittäisen lapsen asioissa
voidaan tarvittaessa tehdä yhteistyötä vanhempien lisäksi esim. päivähoidon, esiopetuksen, neuvolan, sosiaalitoimen tai
muiden tahojen kanssa. Yhteistyö tapahtuu ensisijaisesti vanhempien luvalla. Mikäli esim. lastensuojeluasioissa
joudutaan olemaan yhteydessä eri toimijoihin vastoin vanhempien tahtoa, kerrotaan siitä aina vanhemmille, mikäli ei
katsota, että tieto vaarantaisi lapsen hyvinvointia.
Teknisten palveluiden kanssa tehdään yhteistyötä tilojen käyttöön liittyvissä käytännön asioissa. Kymijoen
ravintopalvelut on monille iltapäivätoimintaa järjestäville tahoilla keskeinen yhteistyökumppani iltapäivätoiminnassa
tarjottavaa välipalaa koskevissa asioissa, joskus myös yksittäisen lapsen ravitsemukseen liittyvissä asioissa (esim.
diabetes-lapsi).
6.5 YHTEISTYÖ TOIMINNAN JÄRJESTÄJIEN JA TOTEUTTAJIEN KESKEN
Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa Kotkassa järjestävät tahot tekevät yhteistyötä iltapäivätoiminnan
sisällä. Yhteistyötä pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan myös harrastekerhoja ylläpitävien tahojen kanssa.
Toiminnasta vastaava koordinaattori osallistuu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä
kerhotyön kehittämisverkoston toimintaan.
6.6 MONIAMMATILLINEN OPPILASHUOLTOTYÖ
Koulun oppilashuollon tehtävänä on huolehtia lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. On tärkeää, että lapsen päivän
kokonaisuudessa koulun opetushenkilöstö, iltapäivätoiminnan henkilöstö ja koulun oppilashuolto toimivat tarvittaessa
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
16
§ 10, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: päivitetty toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
keskenään luontevassa vuorovaikutuksessa. Aamu- ja/tai iltapäivätoiminta on olennainen osa koulun arkea ja ohjaajat
osa koulun yhteisöä.
Ohjaajilla on mahdollisuus konsultoida koulukuraattoreita, koulupsykologia ja erityisopettajaa yleisissä ryhmää
koskevissa asioissa. Toiminnasta vastaava koordinaattori tai rehtori järjestää tarvittaessa yhteisiä kokoontumisia.
Iltapäivätoiminnan ohjaajat voivat myös osallistua koulun yleiseen oppilashuoltotyöhön. Yksittäisen oppilaan asioissa
yhteistyö edellyttää aina huoltajan suostumusta.
6.7 YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ, MARKKINOINTI JA SPONSOROINTI
AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA
Aamu- ja iltapäivätoiminnassa voidaan tehdä monipuolisesti yhteistyötä eri yhteisöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa.
Yhteistyö mahdollistaa monipuolisen toiminnan järjestämisen. Kaikesta tehtävästä yhteistyöstä on aina tiedotettava
lasten vanhemmille.
Yhteistyössä tulee noudattaa koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisöjen välisestä yhteistyöstä,
markkinoinnista ja sponsoroinnista annettua ohjeistusta (Opetushallitus ja Kuluttajavirasto, muistio 1.11.2007).
Lasten ja nuorten palvelut - 2015
17
§ 11, LANULA 27.1.2015 17:00
OPSI: 190/2015
Luontokoulu Hailin toimintasuunnitelma 2014-2015
Lanula 27.1.2015
Valmistelija: Toiminnanjohtaja Tiina Lecklin, puh. 040 594 3531
Luontokoulu Haili on Kotkan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden alainen yksikkö, joka tarjoaa luonto- ja ympäristöaiheista opetusta sekä kotkalaisille että ulkopaikkakuntalaisille. Hailin opetus painottuu Itämeren ja Kymijoen ekosysteemeihin, unohtamatta kuitenkaan metsä- ja suoekosysteemejä, kulttuuriympäristöä tai kaupunkiluontoa. Luontokouluopettaja vastaa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta.
Luontokoulu Hailin pääasiallisiin toimintamuotoihin kuuluu kotkalaisten
kummiluokkien luontokoulupäivät sekä lyhyemmät (2 h) luontokouluohjelmat esiopetusryhmille ja koululuokille.
Opetuksen pääpaino on ulko-opetuksessa päiväkotien ja koulujen lähimaastoissa. Hailin käytössä on myös Kotkan Maretarium -akvaarion luokkatila, johon mahtuu kerralla maksimissaan 20 oppilaan ryhmä.
./.
Luontokoulun johtoryhmä on käsitellyt Hailin toimintasuunnitelman 2014—
2015 kokouksessaan, liitteenä.
Esittelijä:
Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson
Ehdotus:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää merkitä Luontokoulu Hailin toimintasuunnitelman 2014—2015 tiedoksi.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Ei oikaisuvaatimusohjetta
Luontokoulu Haili
§ 11, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: luontokoulu Hailin toimintasuunnitelma
Luontokoulu Haili
Toimintasuunnitelma
lukuvuodelle 2014-15
§ 11, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: luontokoulu Hailin toimintasuunnitelma
Toiminnan tavoitteet
Luontokoulutoiminnan päämääränä on luontokiinnostuksen ja ympäristöherkkyyden herättäminen
sekä vastuullisen elämäntavan edistäminen. Luontokoulussa annettava opetus täydentää ja tukee
koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatustyötä ja on sidoksissa opetussuunnitelmien tavoitteisiin.
Luontokoulu Haili on Kotkan kaupungin Lasten ja nuorten palveluiden yksikkö, joka toimii suoraan
opetustoimenjohtajan alaisuudessa. Haili tarjoaa luonto- ja ympäristöaiheista opetusta sekä
kotkalaisille että ulkopaikkakuntalaisille. Kotkalainen luontokoulun toimintamalli luotiin vuonna
2001–2002 Euroopan rakennerahaston hankkeena ja varsinainen luontokoulutoiminta käynnistyi
syksyllä 2002.
Luontokoulu Haili toimii ympärivuotisesti. Opetus painottuu Itämeren ja Kymijoen ekosysteemeihin,
unohtamatta kuitenkaan metsä- ja suoekosysteemejä, kulttuuriympäristöä tai kaupunkiluontoa.
Pääasiallisiin toimintamuotoihin kuuluu kotkalaisten kummiluokkien luontokoulupäivät sekä
lyhyemmät (2-3 h) luontokouluohjelmat esiopetusryhmille ja koululuokille. Opetuksen pääpaino on
ulko-opetuksessa päiväkotien ja koulujen lähimaastoissa, jolloin luontokoulutoiminta ei vaadi
kouluilta ylimääräisiä kustannuksia ruokailun tai kuljetusten suhteen. Hailin käytössä on tarvittaessa
myös Kotkan Maretarium -akvaarion luokkatila, johon mahtuu kerralla maksimissaan 20 oppilaan
ryhmä.
Kävijämäärät
Lukuvuonna 2014–15 tavoitteena on 2200 oppilaskäyntiä. Tämä luku sisältää kummiluokkien
oppilaiden toistuvat käynnit sekä muiden luokkien oppilaiden kertakäynnit. Toistaiseksi lähes kaikki
halukkaat ovat voineet osallistua luontokoulutoimintaan. Toiminnan laajentaminen ei nykyisillä
resursseilla ole mahdollista.
Luontokoulu Hailin toimintaan on osallistunut vuosittain reilu 2000 lasta ja nuorta, pääosin esiopetusja alakouluikäisiä, mutta myös yläkoulu- ja lukioluokkia. Vuosittain vaihtuvat kummiluokat ovat
olleet luontokoulussa 3 kertaa lukuvuoden aikana. Lukuvuonna 2013–14 kummiluokkia oli 9 kpl
(yhteensä
193
oppilasta
=
579
oppilaskäyntiä
koko
lukuvuoden
aikana).
Muuhun
luontokoulutoimintaan osallistui vuonna 2013–14 kotkalaisista esiopetus- tai koululuokista 1567
lasta/oppilasta/opiskelijaa. Kotkan päiväkotiryhmien ja koululuokkien ulkopuolelta luontokouluun
osallistui noin 300 oppilasta. Kaikki oppilaskäynnit yhteensä saadaan koko lukuvuoden
kävijämääräksi 2446 oppilasta. Lisäksi luontokoulu Hailin palveluita käytti muun muassa Kotkan
kaupungin varhaiskasvatus (perhepäivähoitajien koulutuspäivä) ja siivoustoimi (henkilöstön TYHYretki) sekä Pyhtään opetustoimi (VESO-työpajat).
§ 11, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: luontokoulu Hailin toimintasuunnitelma
Toimintamuodot
Luontokoulu Hailin tärkein toiminta on luontokoulupäivien suunnittelu ja toteutus. Lukuvuoden
2014–15 aikana erityinen painopiste on kummiluokkatoiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on, että
jatkossa luontokoulun kummiluokkatoiminta saavuttaisi joka vuosi yhden koko ikäluokan.
Kummiluokat ovat koko koulupäivän kestävässä luontokoulussa 3 kertaa lukuvuoden aikana, kerran
syksyllä (vko 35-40), talvella (vko 3-8) ja keväällä (vko 16-21). Lukuvuoden 2014-15 aikana
kummiluokkaohjelmat rakennetaan vastaamaan 5. luokan oppimäärää. Kummiluokille suunnattu
toiminta otetaan koko laajuudellaan käyttöön lukuvuoden 2015-2016 alussa. Luontokoulupäivät
kummiluokille jaetaan lukukauden alussa opettajien toivomukset mahdollisuuksien mukaan huomioon
ottaen. Kummiluokkien opettajille järjestetään lukuvuoden aikana 1-2 info-/koulutustilaisuutta. Yli
jäävistä ajoista järjestetään avoin haku kaikille luokkatasoille ja luontokoulutunnit jaetaan
hakujärjestyksessä.
Muille kuin Kotkan kaupungin kouluille ja päiväkodeille luontokoulu Hailia ei markkinoida
aktiivisesti, koska nykyisillä resursseilla ei kysynnän kasvuun pystytä reagoimaan. Yhteydenotoihin
vastataan kuitenkin tilanteen mukaan ja ulkopuolisille ryhmille pyritään järjestämään mahdollisuus
luontokoulu Hailin palveluihin.
Kummiluokkatoiminnan kehittämisen lisäksi keskeisenä kehityskohteena lukuvuonna 2014-15 on
luontokoulun ohjelmatarjonta. Erityisesti mietitään mahdollisuutta TVT:n käyttöön luontokoulun
ohjelmissa. Näin luontokoulu tukisi Kotkan opetustoimen osalta Kymenlaakson opetuskäytön TVTstrategiaa sekä uusien opetussuunnitelmien tavoitteita. Pohjana Hailin ohjelmien ideoinnissa voidaan
käyttää
muun
muassa
Opetushallituksen
Mobiilisti
maailmaan
-hankkeen
toimintamallia
(https://sites.google.com/site/kartallaoppien/home), jonka suunnittelussa ovat pääkaupunkiseudun
luontokoulut olleet aktiivisesti mukana.
Varsinaisen luontokoulutoiminnan kehittämisen lisäksi lukuvuoden 2014-15 aikana luontokoulu
Hailissa seurataan aktiivisesti opetussuunnitelmauudistusta. Uudessa OPS-luonnoksessa ovat kestävä
kehitys ja koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt nousseet aiempaa enemmän esille. Paikalliset
opetussuunnitelmat laaditaan vuoden 2014 lopussa valmistuvien OPS:n perusteiden pohjalta.
Luontokoulu Haili tuo aktiivisesti oman asiantuntemuksen paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön ja
keskusteluun paikallisten OPSien tavoitteista ja toteutuksesta.
Luontokoulu Haili järjestää tarpeen mukaan myös opettajien VESO-koulutuksia, koordinoi koulujen
kestävän kehityksen työtä ja toimii välinelainaamona.
§ 11, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: luontokoulu Hailin toimintasuunnitelma
Koulutus
Luontokoulun toiminnanjohtaja ylläpitää omaa osaamistaan sekä ympäristökasvatuksen, pedagogiikan
että luonnontiedon saralla osallistumalla joka vuosi järjestettäville Ympäristökasvatuspäiville sekä
kaksi
kertaa
vuodessa
järjestettäviin
luontokouluopettajatapaamisiin.
Lisäksi
osallistutaan
mahdollisuuksien mukaan muihin luontokoulutoiminnan kannalta olennaisiin koulutustapahtumiin.
Yhteistyö
Luontokoulu Hailin toimintaa tukee muutaman kerran vuodessa kokoontuva ohjausryhmä.
Ohjausryhmässä on mukana Kotkan kaupungin palvelujohtaja, opetustoimenjohtaja, eri kouluasteiden
ja päivähoidon sekä ympäristökeskuksen edustajat.
Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat kaikki kotkalaiset päiväkodit ja koulut. Muita yhteistyötahoja
paikallisella tasolla ovat Kymenlaakson maakuntamuseo sekä Merimuseo, Tutkimuskeskus Merikotka
ry, Kotkan Lasten kulttuurikeskus (LAKU) ja Maretarium. Luontokoulu Haili on jäsenenä keväällä
2014 perustetussa Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöverkostossa (KYY). Lisäksi
luontokoulun
toiminnanjohtaja
toimii
ympäristökasvatuksen
asiantuntijana
Kymenlaakson
ympäristöpoliittisessa neuvottelukunnassa, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton (LYKKY)
puheenjohtajana sekä valtakunnallisen Luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkoston (LYKE)
ohjausryhmän jäsenenä. Luontokoulu Haili on sertifioitu LYKE-verkoston kehittämiskeskukseksi
(kriteerit:
http://www.luontokoulut.fi/sertifiointi/)
ja
toimii
Suomen
ympäristökasvatusseuran
hallinnoiman Vihreä Lippu-ohjelman alueellisena edistäjänä.
Viestintä
Luontokoulu Haili viestii toiminnastaan rehtoreille ja opettajille sähköpostilla sekä Helmi-järjestelmän
kautta. Mahdollisuuksien mukaan ja oleellisin osin toiminnanjohtaja osallistuu rehtoripalavereihin.
Hailin internetsivustoa http://www.kotka.fi/asukkaalle/koulutus_ja_opiskelu/luontokoulu_haili) ja
Facebook-sivuja (https://www.facebook.com/pages/Luontokoulu-Haili) ylläpidetään. Haili tiedottaa
toiminnastaan myös paikallismedian kautta.
§ 11, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: luontokoulu Hailin toimintasuunnitelma
Hallinto ja talous
Luontokoulu Hailissa on yksi päätoiminen työntekijä. Lisäksi luontokoulun palvelukseen otetaan
mahdollisuuksien mukaan toukokuun ajaksi yksi kaupungin palkkaama kesätyöntekijä. Hailin
toimintakulut ovat vuosittain noin 60 000 €, josta henkilöstökulut muodostavat suurimman osan.
Opetus on maksutonta Kotkan kaupungin päiväkotien ja esikoulujen lapsiryhmille sekä koulujen
oppilasryhmille, silloin kun osallistuminen voidaan lukea päiväkodin tai koulun opetussuunnitelman
mukaiseksi toiminnaksi. Muilta lapsi- ja aikuisryhmiltä veloitetaan 60 €/tunti. Luontokoulu Hailin
palveluita ei aktiivisesti markkinoida, koska olemassa olevilla resursseilla ei tarjontaa juurikaan
pystytä kasvattamaan.
Luontokoulu Hailin budjettiin on varattu rahaa kotkalaisten koulujen ja päiväkotien Maretariumkäyntien pääsymaksujen (6,50 €/oppilas) ja kierrosopastusmaksun (65 €) kattamiseen.
§ 12, LANULA 27.1.2015 17:00
OPSI: 1438/2014
Valtion erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin perusopetuksessa
vuosille 2015-2016
Lanula 27.1.2015
Valmistelija: Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson, puh. 234 5307
Opetus- ja kulttuuriministeriö julisti 19.11.2014 mennessä haettavaksi valtion erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin peruskoulujen perusopetuksessa vuosille 2015—2016.
Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti hallituksen tavoitteena on puolittaa koulujen ja alueiden
väliset erot, sukupuolten osaamistasoero sekä sosiaalisen ja etnisen taustan selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksista vuoteen 2020 mennessä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on poistaa erot kokonaan.
Valtion erityisavustusta voidaan käyttää koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat lähtökohdiltaan muita haasteellisemmassa toimintaympäristössä toimivien koulujen toiminnan ja laadun tukemiseen.
Erityisavustus tulee kohdentaa kouluille, joiden lähialueella ylittyy vähintään yksi kolmen indikaattorin keskiarvosta. Avustus myönnetään koulujen
lähialueiden 30—54-vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuuden
ikäluokasta, työttömyysasteen, vieraskielisten osuuden sekä vuosiluokkien
1—9 oppilasmäärän perusteella.
Painopistealueina ovat maahanmuuttajaoppilaiden tukeminen, tyttöjen ja
poikien välinen tasa-arvo, kodin ja koulun yhteistyö sekä koulupudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäisy.
Valtion erityisavustusta ei voida käyttää:
samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille
myönnetyn avustuksen, kanssa;
sellaiseen toimintaan mihin voi saada muuta valtionavustusta;
toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa
toimintaa.
Valtionavustus on käytettävissä vuosina 2015 ja 2016. Avustus käytetään
perusopetuksessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulunkäynnin
tukemiseen, koulunuorisotyöhön, mielenterveyden vaalimiseen ja koulunkäynnin ohjaajien palkkaamiseen.
./.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Kotkan kaupungille em. valtion
erityisavustusta 1 040 000 euroa. Päätös on liitteenä.
Esittelijä:
Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson
Ehdotus:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää merkitä asian tiedoksi.
Päätös:
Ei oikaisuvaatimusohjetta
§ 12, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön päätös
Liitteessä mainitut
17.12.2014
PÄÄTÖS
Dnro
842/520/2014
ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN
TOIMENPITEISIIN
Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosille 2015-2016.
Rahoitus on kohdennettu 129:lle koulutuksen järjestäjälle yhteensä 26 765 000
Sjötullsgatan 10, Helsingfors | PB 29, 00023 Statsrädet
Undervisnings- och kulturministeriet
www.minedu.fi
euroa valtion vuoden 2014 talousarvion määrärahasta 29.10.30.15. ja vuoden 2015
talousarvion määrärahasta 29.10.30. edellyttäen, että eduskunta hyväksyy valtion
vuoden 2015 talousarvioesityksen ja siihen liittyvät lakiesitykset tähän päätökseen
vaikuttavilta osin muuttumattomana.
r ;
;^
Jari Rajanen
cU=t^
Krista Kiuru
/
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa avustukset koulutuspolitiikan osaston maksupäätöksin liitteen l mukaisesti.
Opetus- ja viestintäministeri
Johtaja
Opetus- ja kulttuuriministeriä
Tfn 0295 3 30004 | kirjaamo@minedu.fi
Valtionavustuksen saajat
Meritullinkatu 10, Helsinki | PL 29, 00023 Valtioneuvosto
LIITE l
Puh. 0295 3 30004 ] kirjaamo@minedu.fi
§ 12, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön päätös
De i bilagan nämnda
17.12.2012
BESLUT
842/520/2014
Dnr
SPECIALUNDERSTÖD FÖR ÄTGÄRDER SOM FRÄMJAR UTBILDNINGS-
MÄSSIG JÄMSTÄLLDHET
Undervisnings- och kulturministeriet har beslutat att som statens specialunderstöd
för ätgärder som främjar utbildnmgsmässigjämställdhet för 2015-2016 bevilja
26 765 000 euro ur 2014 budgetanslagen 29.10.30.15. och 2015 budgetanslagen
Undervisnings- och kulturministeriet
www.minedu.fi
29.10.30, fömtsatt att riksdagen godkänner statens budgetproposition för 2015 och
de lagförslag som hör ihop med den i oförändrad form i den man de päverkar detta
beslut.
Finansieringen riktas tili 129 utbildningsanordnare.
Undervisnings- och kulturmmisteriet utdelar understöden med utbetalningsbeslut
frän utbildningspolitiska avdelningens ansvarsomräde för allmänbildande utbild-
ning enligt bilaga l.
''^'^
Jari Rajanen
\jlZ^^^-
Undervisnings- och kommunikationsminister Krista Kium
Direktör
Sjötullsgatan 1 0, Helsingfors | PB 29, 00023 Statsrädet
Mottagama av statsunderstöd
Opetus- ja kulttuuriministeriä
Tfn 0295 3 30004 | kirjaamo@minedu.fi
BILAGA l
Puh. 0295 3 30004 | kirjaamo@minedu,fi
Meritullinkatu 10, Helsinki | PL 29, 00023 Valtioneuvosto
§ 12, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön päätös
2014 opetuksen järjestäjä
Helsingin kaupunki
Vantaan kaupunki
Espoon kaupunki
Turun kaupunki
Tampereen kaupunki
Lahden kaupunki
Kotkan kaupunki
Ylöjärven kaupunki
Vaasan kaupunki
Salon kaupunki
Kouvolan kaupunki
Oulun kaupunki
Joensuun kaupunki
Porvoon kaupunki
Keravan kaupunki
Jyväskylän kaupunki
Porin kaupunki
Lohjan kaupunki
Imatran kaupunki
Lieksan kaupunki
Rauman kaupunki
Riihimäen kaupunki
Nokian kaupunki
Raaseporin kaupunki
Rovaniemen kaupunki
Turun normaalikoulu
Kemin kaupunki
Kuopion kaupunki
Haminan kaupunki
Lappeenrannan kaupunki
Forssan kaupunki
Pudasjärven kunta
Pietarsaaren kaupunki
Loviisan kaupunki
Kokkolan kaupunki
Mikkelin kaupunki
Kaarinan kaupunki
Heinolan kaupunki
Karkkilan kaupunki
Tuusulan kunta
Iisalmen kaupunki
Hyvinkään kaupunki
Äänekosken kaupunki
Oulun normaalikoulu
Saarijärven kaupunki
Savonlinnan kaupunki
Järvenpään kaupunki
Tohmajärven kunta
Myöntöpäätös
3700000
3180000
2170000
2160000
1650000
860000
1040000
200000
363000
590000
618000
502500
472000
425000
446000
339365
690000
228000
227000
185000
217000
236000
180000
173000
111000
170000
169000
280000
178000
215000
146436
142200
124182
180000
118000
165000
45000
135000
113000
113000
108000
126000
150000
54000
103000
220000
102000
95000
§ 12, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön päätös
Ranuan kunta 94000
Raision kaupunki 92000
Hämeenlinnan kaupunki 150000
Varkauden kaupunki 110000
Seinäjoen kaupunki 77000
Kiuruveden kaupunki 74000
Jämsän kaupunki 80000
Lapinlahden kunta 71000
Raahen kaupunki 95000
Sievin kunta 66000
Someron kunta 65000
Apollon yhteiskoulu 41000
Kuhmon kaupunki 59000
Kiteen kaupunki 55000
Helsingin yliopisto 40000
Sonkajärven kunta 54000
Pihtiputaan kunta 80000
Alajärven kunta 60000
Kajaanin kaupunki 83000
Alavuden kunta 43200
Puolangan kunta 39000
Liperin kunta 37000
Karstulan kunta 36000
Mäntsälän kaupunki 35000
Rantasalmen kunta 34000
Akaan kunta 34600
Vörä kommun 32000
Ylitornion kunta 32000
Nastolan kunta 31000
Parikkalan kunta 30000
Sallan kunta 30000
Sulkavan kunta 30000
Iin kunta 26000
Hyrynsalmen kunta 25700
Vihdin kunta 60000
Joroisten kunta 24000
Outokummun kaupunki 24000
Enonkosken kunta 27000
Suomussalmen kunta 24000
Valtimon kunta 22000
Kauhajoen kaupunki 31000
Kivijärven kunta 21000
Hangon kaupunki 20700
Kyyjärven kunta 20000
Kannonkosken kunta 23000
Uudenkaupungin kaupun 28000
Utsjoen kunta 22000
Luumäen kunta 17000
Rääkkylän kunta 16000
Vesannon kunta 15000
§ 12, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön päätös
Pyhännän kunta
Nurmijärven kunta
Ristijärven kunta
Vantaan kaupungin steiner
Savukosken kunta
Kannuksen kaupunki
Tornion kunta
Oriveden kaupunki
Konneveden kunta
Suonenjoen kunta
Toholammen kunta
Ikaalisten kaupunki
Juvan kunta
Kronoby kommun
Kurikan kaupunki
Lapuan kaupunki
Lempäälän kunta
Nivalan kunta
Nousiaisten kunta
Pargas stad
Nykarleby kommun
Pälkäneen kunta
Valkeakosken kaupunki
Vetelin kunta
Laitilan kaupunki
Ylivieskan kunta
Pedersöre kommun
Naantalin kaupunki
Lappajärven kunta
Sipoon kunta
Tallinnan suomalainen koulu
13000
12000
12000
11600
11000
10000
9000
9000
8000
8000
7000
7000
6000
6000
6000
6000
6000
6000
6000
6000
6000
6000
6000
6000
6000
6000
6000
6517
o
o
26765000
§ 13, LANULA 27.1.2015 17:00
OPSI: 191/2015
Puheterapiapalvelun kilpailutus
Lanula 27.1.2015
Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh. 234 7278
Palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh. 040 643 3263
Puheterapiapalvelut kuuluvat hyvinvointineuvolaan ja varhaisen tuen palveluihin. Kotkan puheterapian piirissä on noin 400 asiakasta vuodessa.
Kotkan kaupungilla on neljä puheterapeutin vakanssia ja tällä hetkellä
(tammikuu 2015) on vain yhdessä vakanssissa henkilö, joka on lupautunut
hoitamaan tehtävää 31.3.2015 asti. Puheterapeuttihaku ei ole tuottanut tulosta viime vuosina. Enimmillään vakansseja on hoitanut kolme puheterapeuttia. Viimeinen haku päättyi 15.12.2014. Yhtään hakijaa ei ollut. Puheterapiapalvelun turvaamiseksi käynnistetään palvelun kilpailutus. Tavoitteena
saada palveluntuottajia 1.4.2015 alkaen turvaamaan puheterapiapalvelut
Kotkan kaupungin lasten ja nuorten palveluihin. Mikäli hyvinvointineuvola
saa rekrytoitua puheterapeutteja vakituiseen tai tilapäiseen työsuhteeseen, vähentää se ostettavaa puheterapiapalveluiden määrää.
Tarjouspyynnössä hankinnan merkittäviä palvelun tuottamisen sisällöllisiä
määrityksiä ovat:
puheterapia-arvio
vanhempien ja lähiympäristön (mm. varhaiskasvatus) ohjausja konsultaatio
seuranta- ja ohjauskäynti
ryhmäterapia
yksilöterapia
./.
Liitteenä tarjouspyyntö
Esittelijä:
Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen
Ehdotus:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää hyväksyä puheterapiapalvelun kilpailuttamisessa käytettävät kriteerit ja vaatimukset liitteenä
olevan tarjouspyynnön mukaisesti sekä käynnistää kilpailutuksen yhteistyössä Seutuhankinnan kanssa.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Seutuhankinta
Hyvinvointineuvolan johtaja
Varhaisen tuen palveluiden palvelupäällikkö
§ 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto
Seutuhankinta
Tarjouspyyntö 201526387
Päiväys 19.01.2015
1/9
TARJOUSPYYNTÖ 201526387
Puheterapiapalvelut
1. Hankintayksikön perustiedot
Hankintayksikkö:
Kotkan kaupunki, hyvinvointineuvola
Kilpailuttava yksikkö:Seutuhankinta
Mussalontie 428 F
48310 Kotka
Suomi
puh. +358 407055737
hankinnat@seutuhankinta.fi
www.seutuhankinta.fi
Tarjoukset lähetettävä:
Tarjous tai osallistumishakemus lähetettävä Tarjouspalvelu.fi:n kautta
Hankintayksikön luonne:
Kunta tai kuntayhtymä
Hankintayksikön esittely:
KOTKAN KAUPUNGIN HYVINVOINTINEUVOLA
Hyvinvointineuvola kuuluu Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan alaisuuteen, joka
puolestaan sijoittuu Hyvinvointipalveluiden tehtäväalueelle.
Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä
varhaisen tuen
palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta
ja koko
perheen hyvinvointia.
Hyvinvointineuvolan palvelut 1.1. 2014:
Ennaltaehkäisevät ja terveysneuvontapalvelut:
- neuvolapalvelut (äitiys- ja perhesuunnittelu ja lastenneuvola),
- koulu- ja opiskeluterveydenhuolto.
Varhaisen tuen palvelut:
Lasten Vatupassi
- perheneuvolapalvelut,
- perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu
- puhe- ja toimintaterapiapalvelut
- psykologipalvelut
Nuorten Vatupassi
- nuorten psykososiaalisen tuen palvelut
- koulupsykologit
Lisätietoja:
http://www.kotka.fi/asukkaalle/hyvinvointineuvola/varhaisen_tuen_palvelut
KILPAILUTTAVA YKSIKKÖ
Seutuhankinta toimii julkisista hankinnoista annetun lain 11 § tarkoittamana
yhteishankintayksikkönä Etelä-Kymenlaaksossa ja vastaa asiakkaittensa hankintojen
Seutuhankinta
Mussalontie 428 F
48310 Kotka
2360731-5
Puhelin
Telefax
Email
Internet
hankinnat@seutuhankinta.fi
www.seutuhankinta.fi
§ 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto
Seutuhankinta
Tarjouspyyntö 201526387
Päiväys 19.01.2015
2/9
kilpailuttamisesta. Seutuhankinta järjestää hankintalain 31 §:ssä tarkoitettuja kilpailutuksia,
huolehtii puite- ja hankintasopimusten tekemisestä sekä niiden ylläpidosta asiakkailleen
yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa.
Seutuhankinnan asiakkaita ovat Haminan ja Kotkan kaupungit, Pyhtään, Miehikkälän ja
Virolahden kunnat sekä niiden liikelaitokset ja yhtiöt, Kotkan - Haminan seudun
koulutuskuntayhtymä, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä, Pyhtään seurakunta ja Haminan
seurakunta.
2. Hankinnan kohde
Hankinnan nimi:
Puheterapiapalvelut
Hankinnan tunniste- tai viitenumero:
201526387
Hankinnan kuvaus:
Puheterapiapalvelut
Tarjouspyyntö koskee lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapia palveluita kotkalaisille alle
kouluikäisille lapsille.
Hankinnan ennakoitu arvo (ilman ALV):
Hankinta ylittää hankintalain 15§:n kynnysarvon tai eritysalojen hankintalain 12§:n pykälän
kynnysarvon
Päänimikkeistö:
85100000-0 (Terveyspalvelut)
Hankinnan voimassaoloaika:
01.04.2015 - 30.04.2017
Sopimukseen liittyy lisähankintamahdollisuuksia:
Kyllä
Lisähankintamahdollisuuksien kuvaus:
OPTIO
Lisäksi varataan mahdollisuus jatkaa sopimusta yhdellä optiovuodella.
3. Hankinnan taustaa
PUHETERAPIAN PALVELUKUVAUS
Puheterapiapalveluiden piiriin kuuluvat kaikki alle kouluikäiset kotkalaiset lapset, joiden
puheterapiatarve on havaittu joko lastenneuvolassa tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan
toimesta.
Puheterapia-arvio (tutkimus) 3-5 kertaa, 45 min/ kerta
‡Alkuhaastattelu (vanhemmat ja lapsi)
‡Tutkimukset
‡Palautteen ja ohjauksen antaminen huoltajalle ja lapselle, lapsi osallistuu oman ikä- ja
kehitystasonsa mukaisesti
‡Lausunnon kirjoittaminen sekä jatkotoimenpiteiden suosittelu
‡Lausunto huoltajalle, palvelun tilaajalle sekä mahdollisesti varhaiskasvatukseen
Vanhempien ja lähiympäristön (mm. varhaiskasvatus) ohjaus ja konsultaatio
Seutuhankinta
Mussalontie 428 F
48310 Kotka
2360731-5
Puhelin
Telefax
Email
Internet
hankinnat@seutuhankinta.fi
www.seutuhankinta.fi
§ 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto
Seutuhankinta
Tarjouspyyntö 201526387
Päiväys 19.01.2015
3/9
‡Puheterapia-arvioon perustuva lähiympäristön ohjaus ja neuvonta
‡puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen suunnittelu ja ohjaus
Seuranta- ja ohjauskäynti
‡Puheterapia-arvioon perustuva seuranta- ja ohjauskäynti
‡Kielenkehityksen tilannearvio
‡Lapsen sekä huoltajien ohjaus ja neuvonta
Ryhmäterapia:
‡Puheterapia-arvioon perustuva ryhmäterapiajakso
‡Yhteenveto terapiajaksosta huoltajalle, palvelun tilaajalle (Varhaisen tuen palvelut) sekä
mahdollisesti varhaiskasvatukseen
‡Yhden terapiakäynnin pituus on 45 min
Yksilöterapia:
‡Puheterapia-arvioon perustuva terapiajakso
‡Yhteenveto terapiajaksosta huoltajalle, palvelun tilaajalle (Varhaisen tuen palvelut) sekä
mahdollisesti varhaiskasvatukseen
‡Yhden terapiakäynnin pituus on 45 min
Kotkan puheterapian piirissä on noin 400 asiakasta vuodessa. Asiakasmäärä on vuoden 2013
toteutunut määrä, tilaaja ei sitoudu ilmoitettuun määrään. Kotkan kaupungilla on neljä
puheterapeutin vakanssia ja tällä hetkellä (tammikuu 2015) on vain yhdessä vakanssissa
hoitaja.
Tehtävällä hankintasopimuksella turvataan puheterapiapalvelut, joita ostetaan tarpeen mukaan.
Mikäli Kotkan kaupungin hyvinvointineuvola saa rekrytoitua puheterapeutteja vakituiseen tai
tilapäiseen työsuhteeseen, vähentää se tällä sopimuksella ostettavaa puheterapiapalveluiden
määrää.
Puheterapiapalvelut tilataan Kotkan kaupungin hyvinvointineuvolan/ Varhaisen tuen palveluiden
kautta. Tutkimukset toteutetaan puhe- ja toimintaterapiayksikön tai varhaiskasvatuksen tiloissa
Kotkassa.
Tilojen lisäksi on mahdollisuus käyttää siellä olevia tutkimusvälineitä, puhelinta ja tietokonetta.
Palvelun toteuttamisen edellytyksenä on, että palveluntuottaja pystyy ottamaan lapsen
asiakkaakseen kolmen kuukauden sisällä.
Potilasasiakirjat tulee olla ajantasaiset ja lausunnot sekä yhteenvedot on toimitettava
asiakkaalle ja tilaajalle kahden viikon sisällä viimeisestä arviointi tai terapiakäynnistä.
Palvelu ostetaan kokonaispakettina. Erillisiä matkakorvauksia, toimistokuluja,
matkapuhelinlaskuja tai päivärahoja ei korvata.
Palvelun tuottaja tarjoaa palvelut seuraavasti:
Kokonaispakettihintana:
‡Puheterapia-arvio (tutkimus)
45 min jaksoina hinnoiteltuna:
‡Vanhempien ja lähiympäristön (mm. varhaiskasvatus) ohjaus- ja konsultaatio
‡Seuranta- ja ohjauskäynti
‡Ryhmäterapia
‡Yksilöterapia
Palvelun tuottamisessa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä ja annettuja viranomaismääräyksiä
ja ohjeita, muun muassa:
Henkilötietolaki (523/1999)
Lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994)
Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
Seutuhankinta
Mussalontie 428 F
48310 Kotka
2360731-5
Puhelin
Telefax
Email
Internet
hankinnat@seutuhankinta.fi
www.seutuhankinta.fi
§ 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto
Seutuhankinta
Tarjouspyyntö 201526387
Päiväys 19.01.2015
4/9
4. Hankintalaji ja -menettely
Hankintalaji:
Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (Hankintalain liite B, ryhmä 25)
Hankintamenettely:
Avoin menettely
Menettelyllä perustetaan puitejärjestely
Puitejärjestely, jossa on:
Useita toimijoita
Puitejärjestelyn kesto:
01.04.2015 - 30.04.2017
Lisätietoa puitejärjestelyn toimintamallista:
OPTIO
Lisäksi varataan mahdollisuus jatkaa sopimusta yhdellä optiovuodella.
Lisätietoa puitejärjestelyn toimintamallista:
valitaan vähintään 4 palvelun tuottajaa
HANKINTAJÄRJESTYS
Hankintajärjestys on sama kuin tämän tarjouspyynnön päätöksenteon valintaperusteena
syntynyt lisäjärjestys. Ensisijaisesti palvelu tilataan ykköstoimittajalta. Mikäli sillä ei ole
tilauksen yhteydessä tarjota palvelua, tehdään tilaus kilpailutuksessa seuraavaksi
sijoittuneelta palveluntuottajalta.
Osatarjoukset hyväksytään:
Ei
Vaihtoehtoiset tarjoukset hyväksytään:
Ei
Käytetään kahden kuoren menettelyä:
Ei
Ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset:
Katso kohta Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset.
Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot:
Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007), hankinta-asetusta
(Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista 614/2007), lakia viranomaisten toiminnan
julkisuudesta (621/1999) ja lakia julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta
(321/2010).
Tarjous on laadittava suomen kielellä.
Vertailuperusteiden määrittely järjestelmässä:
Pisteytys kokonaishankinnan mukaan
Seutuhankinta
Mussalontie 428 F
48310 Kotka
2360731-5
Puhelin
Telefax
Email
Internet
hankinnat@seutuhankinta.fi
www.seutuhankinta.fi
§ 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto
Seutuhankinta
Tarjouspyyntö 201526387
Päiväys 19.01.2015
5/9
Tarjouksen valintaperuste:
Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ottaen huomioon tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt
vertailuperusteet
Sähköistä huutokauppaa käytetään:
Ei
5. Hankinnan kohteen kriteerit
Kokonaishinnan maksimipisteet 70.00
pienin annettu arvo
--------------------------- * maksimipisteet
tarjottu arvo
Puheterapiapalvelut
Puheterapia-arvio (tutkimus)
MinimiMaksimi- Maksimivaatimus vaatimus pisteet
Pisteiden laskentatapa
MinimiMaksimi- Maksimivaatimus vaatimus pisteet
Pisteiden laskentatapa
€ / kpl
Muut palvelut
€ / 45
min.
Muut palvelut sisältävät:
Vanhempien ja lähiympäristön
(mm. varhaiskasvatus)
ohjauksen ja konsultaation,
Seuranta- ja ohjauskäynnit,
Ryhmäterapian ja
Yksilöterapian
Ryhmän yleiset kriteerit
Minimivaatimus
Maksimi- Maksimivaatimus pisteet
Pisteiden laskentatapa
Työkokemus yli 2 vuotta
lasten kanssa tehdystä työstä
Valittava
10.00
Kokemus yli kaksi vuotta 10p
Ei kokemusta yli kaksi vuotta 0p
Valittava
5.00
Palvelua tuottava on käyttänyt efficaa
työssään 5p
Palvelua tuottava ei ole käyttänyt efficaa
työssään 0p
Valittava
5.00
Erityisosaaminen/koulutus 5p
Ei erityisosaamista/koulutusta 0p
Oma kannettava tietokone
käytössä esim.
päiväkotikäyntejä varten
Valittava
5.00
Kannettava käytössä 5p
Kannettava ei käytössä 0p
Omat välineet käytössä
Valittava
5.00
Omat välineet käytössä 5p
Ei omia välineitä 0p
Selvitys työkokemuksesta
Effica- potilastietojärjestelmän
tuntemus
Selvitys Effican käytöstä
Erityisosaaminen/koulutus
(erityisosaaminen esim.
änkytykseen)
Selvitys
Erityisosaamisesta/koulutukse
sta
Selvitys välineistä
Tarjotut hinnat pitävät
sisällään kaikki palvelun
tuottamiseen liittyvät
kustannukset, ei makseta
mitään erillisiä matka- tms.
korvauksia. Tarjotut hinnat on
ilmoitettu € ALV 0%.
Tarjouspyynnön maksimipisteet yhteensä 100.00
Seutuhankinta
Mussalontie 428 F
48310 Kotka
2360731-5
Puhelin
Telefax
Email
Internet
hankinnat@seutuhankinta.fi
www.seutuhankinta.fi
§ 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto
Seutuhankinta
Tarjouspyyntö 201526387
Päiväys 19.01.2015
6. Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset
Minimivaatimus
Maksimivaatimus
Lisätietoa
Tarjouspyynnössä pyydettyjen
asiakirjojen ja selvitysten
perusteella arvioidaan
tarjoajan kelpoisuutta ja kykyä
suoriutua palvelun
tuottamisesta.
Tarjoajalle asetetut
kelpoisuusvaatimukset
Vakuutan, että tarjoajalla tai
sen johto- tai edustus-, päätös
tai valvontavaltaa käyttävällä
henkilöllä ei ole
rikosrekisteristä ilmenevää
lainvoimaista tuomiota
hankintalain 53 §:ssä
mainituista rikoksista.
Kyllä
Taloudellinen suorituskyky
Tarjoajalla tulee olla hankinnan
kokoon ja laatuun nähden
taloudelliset edellytykset
hankinnan
suorittamiseen.Taloudellisen
suorituskyvyn varmistamiseksi
edellytämme, että tarjoajan
Rating Alfa luokitus on
vähintään A.
Tarjoukseen on liitettävä
Suomen Asiakastieto Oy:n
Rating Alfa -raportti yrityksen
taloudellisesta tilanteesta.
Uuden alkavan yrityksen tai
muun tarjoajan, jolta ei ole
saatavana Rating Alfa luokitusta, tulee toimittaa jokin
muu luotettava selvitys, josta
voidaan todeta taloudellisten
edellytysten täyttyminen.
Raportti/selvitys ei saa olla
kolmea kuukautta vanhempi
tarjouksen jättöpäivästä lukien
Ladattava
Tilaajavastuulaki
Tilaaja noudattaa
tilaajavastuulakia (Laki tilaajan
selvitysvelvollisuudesta ja
vastuusta ulkopuolista
työvoimaa käytettäessä
1233/2006). Valitun
palveluntuottajan on ennen
sopimuksen tekoa toimitettava
tilaajavastuulain edellyttämät
asiakirjat Seutuhankintaan.
Asiakirjat eivät saa olla kolmea
kuukautta vanhempia.
Valitun palveluntuottajan on
sopimusaikana esitettävä
verojen maksamiseen ja
eläkevakuutusmaksujen
suorittamiseen liittyvät
todistukset/selvitykset tilaajalle
12 kuukauden välein,
ensimmäisen kerran 12
kuukauden kuluttua
sopimusajan alkamisesta
Seutuhankinta
Mussalontie 428 F
48310 Kotka
2360731-5
Kyllä
Puhelin
Telefax
Email
Internet
hankinnat@seutuhankinta.fi
www.seutuhankinta.fi
6/9
§ 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto
Seutuhankinta
Tarjouspyyntö 201526387
Päiväys 19.01.2015
Tarjoaja on rekisteröitynä
kaupparekisteriin.
Kyllä
Tarjoaja on rekisteröitynä
ennakkoperintärekisteriin,
työnantajarekisteriin ja
Verohallinnon
asiakasrekisteriin sekä on
arvonlisäverovelvollinen
Kyllä
Tarjoaja on maksanut veronsa
tai verovelkaa koskeva
maksusuunnitelma on tehty ja
sitä noudatetaan.
Kyllä
Tarjoaja on maksanut
sosiaaliturva- ja
työeläkevakuutusmaksut tai
erääntyneiden maksujen
maksusopimus on tehty ja sitä
noudatetaan.
Kyllä
Tarjoaja noudattaa työhön
sovellettavia
työehtosopimuksia ja keskeisiä
työehtoja.
Kyllä
Palvelun tuottajan on
tarkastettava työntekijöiden
sekä alaikäisten kanssa
työskentelevien rikostaustan
selvittämisestä annetun lain
504/2002 mukainen
rikosrekisteriote. (KVTES I
luku 9 §, Laki lasten kanssa
työskentelevien rikostaustan
selvittämisestä, 2, 3 ja 6 §:t).
Kyllä
Mikäli tarjoaja on yksityinen
elinkeinonharjoittaja, tarjoajalla
on yrittäjän työeläkevakuutus.
Toimitettava asiakirja:
yrittäjäeläketodistus tai päätös
vakuutusvelvoitetta koskevasta
vapautuksesta.
Alihankinta
Palvelun tarjoaja saa käyttää
alihankkijaa. Alihankkijaksi
voidaan hyväksyä vain
tarjouspyynnössä asetetut
vaatimukset täyttävä
palveluntuottaja. Tarjoaja
vastaa alihankkijansa
toiminnasta tilaajalle kuin
omastaan
Tarjoaja käyttää alihankkijaa
Mikäli käyttää alihankkijaa,
tulee tarjouksessa olla selvitys
miltä osin käyttää alihankkijaa.
Palvelua tuottava henkilöstö
on laillistettu puheterapeutti
Kyllä
Tarjoukseen on liitettävä
puheterapeutin tutkintotodistus
kaikilta palvelun tuottamiseen
osallistuvilta henkilöiltä
Palvelyua tuottavan
henkilöstön äidinkieli on suomi
Kyllä
Sopimusehdot
Tarjoaja on tutustunut
tarjouspyynnön liitteenä oleviin
julkisten hankintojen yleisiin
sopimusehtoihin
palveluhankinnoissa JYSE
2014 PALVELUT ja sitoutuu
noudattamaan niitä.
Seutuhankinta
Mussalontie 428 F
48310 Kotka
2360731-5
Kyllä
Puhelin
Telefax
Email
Internet
hankinnat@seutuhankinta.fi
www.seutuhankinta.fi
7/9
§ 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto
Seutuhankinta
Tarjouspyyntö 201526387
Päiväys 19.01.2015
8/9
7. Tarjouksen voimassaoloaika
Tarjouksen on oltava voimassa 90 päivää tarjousten viimeisestä vastaanottopäivästä.
8. Päätöksenteon perusteet
Päätöksenteon perusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus seuraavin valintaperustein:
Hinta
Työkokemus yli 2 vuotta lasten kanssa tehdystä työstä
Effica- potilastietojärjestelmän tuntemus.
Erityisosaaminen/koulutus
Oma kannettava tietokone
Omat välineet
Tarjousten käsittely avoimessa menettelyssä on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa
arvioidaan tarjoajien kelpoisuus ja edellytykset suoriutua hankintasopimuksesta, toisessa
vaiheessa tarkastetaan tarjousten vastaavuus tarjouspyyntöön ja kolmannessa vaiheessa
tehdään tarjouspyynnön mukaisten tarjousten välillä tarjousvertailu tarjouspyynnössä
ilmoitetuin valintaperustein.
Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitettyjen vaatimusten tulee täyttyä, jotta tarjous pääsee
mukaan tarjousvertailuun.
Katso tarkat hankinnan kohteen kriteerit kohdasta Hankinnan kohteen kriteerit.
Katso tarkat hankinnan kohteen kriteerit kohdasta Hankinnan kohteen kriteerit.
9. Hylkäämisperusteet
Tarjousten tulee vastata tarjouspyynnössä mainittuja vaatimuksia. Julkisissa hankinnoissa
tarjous suljetaan pois tarjouskilpailusta, jos se ei vastaa tarjouspyyntöä.
Tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä,
taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai
lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen. Tarjouksen tekijän on pyydettäessä esitettävä
luotettava selvitys teknisistä ja taloudellisista edellytyksistä.
Tarjoajan kelpoisuutta arvioitaessa otetaan huomioon hankintalain mukaiset soveltuvuuden
vaatimukset, jotka todetaan hankintalain 52-54 §:ssä.
Myöhästynyttä tarjousta ei käsitellä.
Ehdolliset tarjoukset suljetaan pois tarjouskilpailusta.
10. Sopimusmenettely
Hankintasopimuksen muodostavat seuraavat sopimusasiakirjat ja niiden pätemisjärjestys on
1. Hankintasopimus
2. Tarjouspyyntö sekä mahdolliset tarjousaikana esitetyt lisäkysymykset ja niiden vastaukset
3. JYSE 2014 PALVELUT 07_2014
4. Tarjous
SOPIMUSEHDOT
Hankinnassa noudatetaan julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja palveluhankinnoissa
JYSE 2014 PALVELUT 07_2014 (liitteenä) siltä osin kuin tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole
muuta mainittu.
11. Tarjousasiakirjojen julkisuus
Seutuhankinta
Mussalontie 428 F
48310 Kotka
2360731-5
Puhelin
Telefax
Email
Internet
hankinnat@seutuhankinta.fi
www.seutuhankinta.fi
§ 13, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: tarjouspyynto
Seutuhankinta
Tarjouspyyntö 201526387
Päiväys 19.01.2015
9/9
Tarjouksen tiedot ovat hankintapäätöksen jälkeen asianosaisjulkisia tarjouskilpailuun
osallistuneille ja hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen julkisia lukuun ottamatta
liikesalaisuuksia.
Tarjottu hinta ei ole liikesalaisuus.
12. Erimielisyyksien ratkaiseminen
Sopimusta koskevat mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti osapuolten
keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, riitaisuudet jätetään
Kymenlaakson käräjäoikeuden ratkaistaviksi.
13. Lisätiedot
Lisätietokysymykset on lähetettävä 06.02.2015 klo 12:00 mennessä.
Kysymykset tulee lähettää Tarjouspalvelu-toimittajaportaalista. Samasta paikasta löytyvät myös
kysymyksiin annetut vastaukset.
14. Tarjouksen lähettäminen
Tarjoukset tai osallistumishakemukset on toimitettava viimeistään:
20.02.2015 klo 12:00
Tarjoukset on lähetettävä sähköisesti Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalista osoitteessa
https://tarjouspalvelu.fi/seutuhankinta.
15. Liitteet ja linkit
JYSE_2014_palvelut.pdf
Seutuhankinta
Mussalontie 428 F
48310 Kotka
2360731-5
Puhelin
Telefax
Email
Internet
hankinnat@seutuhankinta.fi
www.seutuhankinta.fi
§ 14, LANULA 27.1.2015 17:00
KH: 1206/2014
Vastaus valtuustoaloitteeseen Jäppiläläisten koulukyytien ongelmien ratkaisemisesta
välittömästi
Lanula 27.1.2015
Valmistelija: Tukipalvelujen suunnittelija Anne Suolanen, puh. 040 707 6981
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on tehnyt 18.8.2014 aloitteen jäppiläläisten koulukyytien ongelmien ratkaisemisesta. Aloitteessa ehdotetaan selvityksen tekemistä siitä, miksi koululaisten kuljetus on Pihkoossa järjestetty
niin, että oppilaan päivät venyvät kuljetusten takia kohtuuttomasti.
Kotkan kaupunginvaltuusto päätti Jäppilän koulun lakkauttamisen aikaistamisesta 14.10. kokouksessaan. Tämän kokouksen yhteydessä valtuusto
päätti, että ”Jäppilän koulun oppilaille järjestetään koulukuljetus Pihkoon
kouluun, kunnes Jäppilän ja Pihkoon välinen kevyen liikenteen väylä on
rakennettu.”
Valtuustoryhmä viittaa myös tapaukseen, jossa edellä mainittu lupaus koulukuljetuksen järjestämisestä ei täyty asianmukaisesti.
Pihkoon koulun Jäppilän alueella asuville oppilaille myönnettiin maksuton
koulukuljetus Kotkan kaupungin koulukuljetusasioiden oppaan periaatteen
mukaan seuraavasti:
”Koulukuljetuksissa käytetään ensisijaisesti olemassa olevaa julkista liikennettä. Aikatauluista johtuen oppilas voi joutua odottamaan kuljetusta
aamulla ja / tai iltapäivällä. ”
Perusopetuslain 32 §:n mukaan jos perusopetusta oppilaan koulumatka on
viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Ko. alueella asuvista oppilaista kuusi (6) asuu yli 5 km matkan
päässä Pihkoon koulusta ja alle 5 km koulumatka on 32:lla maksuttoman
koulukuljetuksen saaneista oppilaista.
Lukuvuodelle 2014—2015 kaikille Pihkoon koulun Pernoontien varrella
asuville 1.—5. luokkalaisille oppilaille myönnettiin maksuton koulukuljetus
oheisen ohjeistuksen mukaisesti yleisellä liikennevälineellä. (Myös aiemmin Jäppilän kouluun myönnetyt maksuttomat koulukuljetukset on myönnetty julkisella kulkuneuvolla.)
Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi päivitetyt koulukuljetusperiaatteet
9.12.2014. Päivitetyt koulukuljetusperiaatteet on käsitelty marraskuussa
opetustoimen ohjausryhmässä ja rehtorikokouksissa sekä lähetetty kaikille
kouluille. Päivitetty ohjeistus on luettavissa ja tulostettavissa
www.kotkankoulut.fi sivustolta.
Etelä-Kymenlaakson henkilökuljetusyksikön selvityksen mukaan Pihkoon
koulun Jäppilä-Pernoon alueen oppilaat kulkevat linjan 2 linja-autolla välillä
Jäppilän Rantatie 66 - Pihkoon pysäkki. Palvelulinja P005 ajaa syöttöliikennettä välillä Jäppilä—Pernoo. Yhteyttä Pernooseen asti ei ole joka vuorolle.
Palvelulinja P005 ajaa lisäksi Pihkoon koulun kautta Pernooseen koulujen
alusta (syksy 2014) alkaen klo 11:15, 12:10 ja 13:10. Nämä vuorot ovat lisätty ja ovat olleet palvelulinjojen kilpailutuksessa auton reittipysäkkeinä.
Maksuttomaan koulukuljetukseen oikeutetuista oppilaista kuusi (6) tarvitsee kyydin Pernooseen asti.
§ 14, LANULA 27.1.2015 17:00
KH: 1206/2014
Aikataulutiedotteet on jaettu Pihkoon koululle ja päiväkotiin hyvissä ajoin
ennen koulujen alkua. Oppilaiden huoltajat ovat ensisijaisesti velvollisia
oppilaan kouluttamisessa käyttämään yleistä liikennevälinettä.
Vasemmistoliiton valtuustoaloitteen mukaan ekaluokkalainen on toisena
koulupäivänä jätetty yksin bussipysäkille odottamaan bussivuoroa pysäkille
n. 500 metrin päästä koulusta. Tämä bussi oli jättänyt oppilaan vielä Jäppilän kääntöpaikalle odottamaan seuraavaa jatkoyhteyttä puoleksi tunniksi.
Selvityksen mukaan mainittu oppilas oli jäänyt koulun iltapäivätoimintaan,
josta oli vanhempien pyynnöstä lähtenyt klo 14:45 Kotkasta lähtevän (Pihkoon pysäkillä n. klo 15:05) linjan 2 bussiin, joka ajaa Jäppilään. Ohjaajat
eivät silloin lukuvuoden alussa uudessa tilanteessa olleet tulleet ajatelleeksi, ettei ko. vuorolle ole jatkoyhteyttä Pernooseen, kuten eivät olleet lapsen
huoltajatkaan.
Osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan on vapaaehtoista, huoltajan
oppilaalle hakemaa toimintaa koulupäivän päättymisen jälkeen. Oppilaan
jäädessä vapaaehtoiseen iltapäivätoimintaan hänen koulupäivänsä päättyy
lukujärjestyksen mukaisesti; oppilas voi kuitenkin lain mukaan käyttää tämän jälkeen kulkiessaan iltapäivätoiminnasta kotiin viranhaltijapäätöksen
mukaisesti maksutonta koulumatkaetuuttaan.
Lapset lähtevät iltapäivätoiminnasta vanhempien kanssa sovitun mukaisesti, joko itsenäisesti kotiin tai linja-autopysäkille/taksipysäkille (jolloin lähtöaika sovitaan vanhempien kanssa) tai vanhemmat hakevat lapsensa itse.
Erilliskuljetuksessa oleville lapsille järjestetään yhteiskuljetus klo 16. Mikäli
huoltajat haluavat lapsen lähtevän iltapäivätoiminnasta kotiin muuhun aikaan, he järjestävät kuljetuksen itse. Pihkoossa kukaan lapsista ei ole erilliskuljetuksessa, koska Pihkoosta on yhteys julkisella kulkuneuvolla Pernooseen asti iltapäivätoiminnan päättyessä. Kuljetusoppilaat kulkevat itsenäisesti koululta linja-autopysäkille.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloitteessa viitataan perusopetuslain 32
§:n 4 momenttiin, jossa todetaan, että kuljetusta odottavalle oppilaalle on
järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Valtuustoaloitteessa todetaan ettei ko. lain kohta täyty edellä kuvatussa tapauksessa.
Pihkoon koulun rehtorin selvityksen mukaan koululla ei ole järjestetty valvottua toimintaa odotusajalle, koska sille ei ole katsottu olevan tarvetta.
Oppilaille on välitunnin mittainen odotus, jonka jälkeen heidän on lähdettävä kävelemään pääntie pysäkille. Mikäli tulevaisuudessa on tarvetta valvottuun toimintaan odotusajalle, tullaan se järjestämään.
Ko. tapauksessa oppilas on ollut iltapäivätoiminnassa, joka on ohjattua
toimintaa ja vanhempien kanssa sovitusti lähtenyt sieltä linja-autolle, jolta
ei ole jatkoyhteyttä lapsen kotiin. Tässä tapauksessa vastuu on huoltajilta
ja huoltaja vastaa lastaan koskevista lähtöajoista ja ohjaajat ovat ko. tapauksessa toimineet huoltajan ohjeen mukaisesti.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä ei ole oikein, että oppilaista ja
vanhemmista riippumattomista syistä jäppiläläisten lasten koulupäivät kestävät yli 9 tuntia huonosti hoidetun kuljetuksen vuoksi.
Perusopetuslain mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka
odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Tämä enimmäisaika ei Pihkoon koulun oppilailla ylity.
Koulukuljetusjärjestelyt eivät pidennä oppilaiden koulupäiviä yli 9-tuntisiksi.
Perusopetusasetuksen 4 §:n mukaan perusopetuksen kahdella ensimmäi-
§ 14, LANULA 27.1.2015 17:00
KH: 1206/2014
sellä vuosiluokalla oppilaan työpäivään saa kuulua enintään 5 oppituntia ja
muina vuosina sekä lisäopetuksessa enintään 7 oppituntia. Pisimmillään
koulupäivä kestää lukuvuonna 2014—2015 Pihkoon koulussa 7h.
Tiistaina 4. luokan pojilla on päivä 8—14.50. Bussi tulee aamulla pysäkille
n. klo 7.30 ja lähtee pysäkiltä n. 15.10. Vuorolla ei ole yhteyttä Pernooseen
asti, mutta siihen ei ole tarvettakaan ko. oppilailla.
Keskiviikkona 5. luokan tytöillä on koulua 8—15. Bussi tulee aamulla pysäkille n. 7.30 ja lähtee n. 15.35 ja vuorolla on yhteys Pernooseen asti.
Eka- ja tokaluokkalaiset eivät joudu koulupäivän päätyttyä menemään päätielle, vaan he pääsevät koulun pihasta palvelulinjaan ja ohjaavat valvovat
tilannetta. Iltapäivätoiminnan jälkeen lapset kävelevät Pernoontien varteen
pysäkille tai huoltajat hakevat lapsensa.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti aloitteessaan selvitettäväksi hintaa
sille, että palvelulinja lähtöpaikaksi muutetaan Pihkoon koulu, jolloin oppilaille ei tulisi vaihtoja ja turhia odotuksia.
Palvelulinja P005 lähtee Pihkoon koululta klo 11:15, 12:10 ja 13:10. Näiden lisäksi koulupäivä päättyy klo 14 ja 15. Tällöin 3.—5. luokkalaiset oppilaat joutuvat kävelemään Pernoontien varteen pysäkille (500m) ja ko. vuoroilla on yhteys Pernooseen asti (palvelulinjan P005 ajama syöttöliikenne).
Tarve ko. yhteyteen on kerrallaan 1—2 oppilaalla.
Mikäli palvelulinja P005 ajaisi ylimääräisiä koulukyytejä, mutta siihen mahtuisi 16 oppilasta ja lisätyön hinta olisi 2 €/km ja 20 €/h. Koulukyydit takseilla maksaisivat joukkoliikennelupa-autolla n. 43—60 €/h (alkavalta 15 min.)
tai taksiliikennelupa autolla aloitusmaksu + taksaluokka 1 (1,41 e/km).
Koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti oppilaat velvoitetaan kuitenkin kulkemaan omavastuumatkana osa koulumatkasta, koska julkinen linjaautoyhteys on olemassa eikä päivittäinen koulumatka odotuksineen ylitä
2,5 tuntia.
./.
Aloite on liitteenä.
Esittelijä:
Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson
Ehdotus:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää antaa yllä olevan vastauksen Vasemmistoliiton valtuustoaloitteeseen: ”Jäppiläläisten koulukyytien
ongelmat ratkaistava välittömästi” ja esittää sitä edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Kaupunginhallitus
§ 14, LANULA 27.1.2015 17:00 / Pykälän liite: valtuustoaloite
§ 15, LANULA 27.1.2015 17:00
OPSI: 192/2015
Viranhaltijoiden 21.1.2015 mennessä saapuneet päätökset
Lanula 27.1.2015
Opetustoimenjohtajan päätökset
1250 § 2.12.14
Aittakorven koulun työsuunnitelman lv 2014—2015
muutos
1251 § 2.12.14
Kotkansaaren koulu/Pia Salosen valitseminen sivutoimiseksi tuntiopettajaksi määräajaksi
1252 § 2.12.14
Kotkansaaren koulu/Anu Neuvosen valitseminen sivutoimiseksi tuntiopettajaksi määräajaksi
1253 § 2.12.14
Karhulan koulun työsuunnitelman lv 2014—2015 muutos
1254 § 3.12.14
Palkallinen virkavapaa koulutuksen vuoksi/
Nina Pöyhönen
1255 § 3.12.14
Korjauspäätös/Lisätehtäväkorvaus, Karhuvuoren koulun
teknisen käsityöluokan suunnittelutyö
1256 § 5.12.14
Kotkansaaren koulun työsuunnitelman lv 2014—2015
muutos
1257 § 9.12.14
Tutkimuslupa/Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten
päihteiden käytöstä
1258 § 9.12.14
Mussalon koulun työsuunnitelman lv 2014—2015
muutos
1259 § 10.12.14 Sivutoimisen tuntiopettajan valinta/Kerhotoiminta,
Kaija Häkkinen
1261 § 10.12.14 Sivutoimisen tuntiopettajan valinta/Kerhotoiminta,
Irina Matchenkova
1262 § 12.12.14 Sivutoimisen tuntiopettajan valinta/Kerhotoiminta,
Reija Kuparinen
1263 § 16.12.14 Kotka lyseon lukion työsuunnitelman lv 2014—2015
muutos
1264 § 16.12.14 Kotka aikuislukion työsuunnitelman lv 2014—2015 lisäys
1265 § 16.12.14 Kyminkartanon koulun työsuunnitelman lv 2014—2015
muutos
1267 § 19.12.14 Mussalon koulun työsuunnitelman lv 2014—2015
muutos
1269 § 22.12.14 Irtisanoutuminen/erityisluokanopettaja Petri Kangasniemi
1270 § 22.12.14 Ruonalan koulun työsuunnitelman lv 2014—2015
muutos
1271 § 29.12.14 Toivo Pekkasen koulun työsuunnitelman lv 2014—2015
muutos
Nuorisotoimenjohtajan päätökset
31 § 11.12.14
Nuorisotalo Mestan apuohjaajien matkakorvaukset
syksy 2014
Varhaiskasvatusjohtajan päätökset
50 § 2.12.14
Varhaiskasvatuslakiin liittyvä koulutus/Pia Eskola ja
Anne Ahonen
51 § 11.12.14
Irtisanoutuminen/Anneli Stenman
54 § 22.12.14
Päiväkodin johtajan tehtävä Tavastilan päiväkodissa/
Eeva Ylä-Kujala
55 § 22.12.14
Oman auton käyttöoikeus/Jenna Lappalainen
Hyvinvointineuvolan johtajan päätökset
79 § 18.12.14
Puheterapeutin työsuhde
1 § 9.1.15
Koulupsykologin virka
Nuorisosihteerin päätökset
1 § 13.1.15
Käyttövuoron myöntäminen Popinniemen Isku ry:lle
§ 15, LANULA 27.1.2015 17:00
OPSI: 192/2015
Luovista
Varhaisen tuen palveluiden palvelupäällikön päätökset
64 § 5.11.14
Määräaikaisen oppilashuoltotyöntekijän Nelli
Martikaisen oman auton käyttöoikeus
69 § 20.11.14
Koulutuksen tuki
86 § 22.12.14
Asiantuntijapalvelu/AAC-ohjaaja Anne Eväkoski
88 § 22.12.14
Työnohjaussopimus Aapo Pääkkö
89 § 22.12.14
Työnohjaussopimus Aino-Elina Pesonen
Tukipalveluiden suunnittelijan päätökset
5 § 19.1.15
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan
järjestäminen lukuvuonna 2015—2016
Kotkan opiston rehtorin päätökset
38 § 12.11.14
Oman auton käyttöoikeus
39 § 17.11.14
Kati Simosen palkkio
40 § 17.11.14
Mika Könösen palkkio
41 § 5.12.14
Oman auton käyttöoikeus
42 § 16.12.14
Jari Teikarin palkkio
Esittelijä:
Palvelujohtaja Jorma Haapanen
Ehdotus:
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää, että se ei käytä kuntalain
51 §:n mukaista otto-oikeuttaan.
Päätös:
Ei oikaisuvaatimusohjetta
§ 16, LANULA 27.1.2015 17:00
Muut asiat
Lanula 27.1.2015
OPSI: 193/2015