päätös - Lahti

OTE PÖYTÄKIRJASTA
Lahden kaupunki
Lahden seudun ympäristölautakunta
24.03.2015
§ 15
Ympäristölupa / Hollolan kunta, Nostavan logistiikkakeskus, Nostavan kylä, kiinteistö
Nostava Terminal Center (tunnus 98-452-3-58), Hollola
D/3507/11.01.00.01/2014
Perusteluosa
Hollolan kunta (Y-tunnus 0146248-5) on jättänyt Lahden seudun ympäristölautakunnalle ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen lupahakemuksen. Ympäristölupaa haetaan kivenmurskaamon toiminnalle Nostavan logistiikkakeskuksen rakennustyömaalle Hollolan
kunnan Nostavan kylässä, kiinteistöllä Nostava Terminal Center,
tunnus 98-452-3-58. Kyseessä on uusi toiminta.
HAKEMUS
Luvan hakija
Hollolan kunta
Tekninen toimiala
Kuntatekniikka
PL 66, 15871 Hollola
(Y-tunnus 0146248-5)
Kiinteistön omistaja
Hollolan kunta
PL 66, 15871 Hollola
(Y-tunnus 0146248-5)
Hakijan yhteyshenkilö
Hakijan yhteyshenkilönä toimii Ari Rinkinen, Kuntatekniikan päällikkö, PL 66, 15871 Hollola, puh. 044 780 1453, ari.rinkinen@hollola.fi.
TOIMINTA
Hollolan kunta hakee ympäristölupaa kivenmurskaamon toiminnalle.
Murskaamon toiminta liittyy Nostavan logistiikkakeskuksen 1. rakennusvaiheeseen, jonka yhteydessä alueelta louhittavaa kalliokiviainesta on tarkoitus murskata paikanpäällä. Osa kalliokiviaineksesta
hyödynnetään alueen rakentamisessa louheena ja murskeena, osa
murskeesta myydään eteenpäin. Louhittavan kalliokiviaineksen määrä on arviolta noin 1,7 milj. m3ktr (kiintokuutiometriä). Murskattavan
kalliokiviaineksen määrä on yhteensä arviolta noin 1,6 milj. m3ktr eli
noin 4,1 milj. tonnia.
Ympäristölupaa haetaan kiviaineksen murskaukseen sähkökäyttöiselle, siirrettävälle murskausasemalle, jonka sähkö tuotetaan aggregaatilla. Sora murskataan ja seulotaan alueella ja toimitetaan pääosin maanrakennuskäyttöön. Kiinteistön omistajalla ja luvan hakijalla
on sopimus alueen hallinnasta ja murskauslaitoksen sijoittamisesta
kiinteistölle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN
TOIMIVALTA
Siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään
50 päivää, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 10 §:n
ja sen liitteen 2 mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on
toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin mukaan(YSL 527/2014).
ASIAN VIREILLETULO JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET
Ympäristölupahakemus on toimitettu Lahden seudun ympäristölautakunnalle 11.11.2014. Hakemusta on täydennetty 18.12.2014.
ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 (ympäristöministeriön vahvistus 11.3.2008, korkeimman hallinto-oikeuden päätös 10.10.2008)
aluetta koskee merkintä LM 1 Maaliikenteen alue ja kk Kehittämisen
kohdealue. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on kesäkuussa 2010
käynnistänyt uuden maakuntakaavatyön. Maakuntakaava laaditaan
kokonaismaakuntakaavana joka vahvistuessaan tulee korvaamaan
11.3.2008 vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Työ on
edennyt ehdotusvaiheeseen. Kaavaluonnoksessa 12.6.2012 aluetta
koskeviin kaavamerkintöihin ei ole esitetty muutoksia.
Nostavan osayleiskaavassa (hyväksytty 13.11.2006) ja Nostavan
osayleiskaavan muutoksessa (Hollolan valtuusto hyväksynyt
24.9.2012) aluetta koskee kaavamerkintä LTA Tavaraliikenneterminaalin alue. Nostavan logistiikka-alueen asemakaavassa (Hollolan
kunnan valtuuston päätös 23.6.2008) aluetta koskee seuraavat kaavamerkinnät:
LTA-1 = Tavaraliikenneterminaalin korttelialue.
LPA = Autopaikkojen korttelialue
pj = ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman
TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN ASUTUKSESTA JA
YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA
Sijainti ja maankäyttö
Suunnittelualue sijaitsee Hollolan kunnassa, Nostavan kylässä. Alue
on ollut metsätalouskäytössä ja alueella on tehty avohakkuut.
Lähin asutus
Lähimmät asutukset sijaitsevat suunnittelualueen itä- ja kaakkoispuolella. Etäisyyttä suunnittelualueen rajasta lähimpään asutukseen
on noin 240 metriä. Murskaamon sijaintipaikat on valittu siten, että
etäisyys murskaamon ja asutuksen välillä on kuitenkin suurempi, vähintään 300 metriä.
Maaperä ja pohjavesi
Alue sijaitsee Koivujoensillan ja Vähäjoen välisellä kallioalueella.
Maanpinnan korkeus vaihtelee alueella välillä +93…+127,6 m. Kallion päällä olevan maaperän paksuus vaihtelee alueella. Mäen lakialueilla kallio on paljas. Alueella on tehty maaperäkairauksia (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2006 sekä pohjavesiselvitys (Ramboll Finland Oy 2007). Alueen moreeni on heikosti tai kohtalaisesti
vettä johtavaa.
Suunnittelualue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Salpakangas, 0409852, I
lk) sijaitsee noin 4 km etäisyydellä.
Pintavesi
Suunnittelualue sijaitsee Vähäjoen valuma-alueella (18.057). Suunnittelualueen hulevedet johdetaan Koivusillanjokeen, joka laskee
Hankaanjoen kautta Vähäjokeen. Vähäjoesta vedet virtaavat edelleen Luhdanjokeen (Porvoonjoki), jonka ekologinen tila on tyydyttävä
(lähde: Oiva -tietokanta, vuoden 2013 luokittelu). Koivusillanjoen vedenlaadusta viimeisimmät tulokset ovat Oiva-tietokannan mukaan
vuodelta 1998, jolloin veden happipitoisuus oli hyvä ja ravinnepitoisuudet olivat runsasravinteisuutta ilmentäviä. Vuoden 2012 tulosten
perusteella Vähäjoki on myös runsasravinteinen.
Luonnonympäristö
Vähäjoen vesistössä esiintyy uhanalainen, luontaisesti lisääntyvä
taimenkanta. Koivusillanjoesta ei löydy koekalastustietoja. Vähäjoen
kolmesta latvapurosta Koivusillanjoki (muut Hankaanjoki, Autjoki) on
huonokuntoisin, eikä se taimenen kannalta todennäköisesti ole tärkeätä esiintymis- ja lisääntymisaluetta. Vesistön merkittävin taimenen lisääntymisalue sijaitsee Hankaanjoessa, jonka alaosan kautta
suunnittelualueen vedet purkautuvat Vähäjokeen. Koekalastuksissa
taimenta on todettu esiintyvän myös Autjoessa. Varsinaisessa Vähäjoessa taimenen lisääntymistä on todettu rautatiesillan kohdalla (ItäUudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja luonnonsuojeluyhdistys ry
2013).
Koivusillanjoki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi (Nostavan luonto- ja maisemaselvitys 2004) ja joen ympäris-
tössä on tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvasta saukosta (Nostavan asemakaavan kaavaselostus, 2008).
Suunnittelualueen läheisyydessä on kartoitettu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-oravan esiintymistä vuosina 2004, 2007 ja
2011. Viimeisimmän selvityksen (Ramboll, Nostavan liito-orava- ja
linnustoselvitys 2011) yhteydessä lähimmät liito-oravahavainnot todettiin Närepuron ympäristössä ja Koivusillanjoen varrella.
Suunnittelualuetta lähin suojelualue on Tikkakallion yksityinen luonnonsuojelualue (YSA043632 ja YSA045153), joka sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä.
YLEISKUVAUS LAITOKSEN TOIMINNASTA
Murskaamon toimintaan liittyy raaka-aineena käytettävän kiviaineksen/louheen siirto louhintatyömaalta välivarastoon, kiviaineksen
murskaus ja seulonta, murskeen siirto välivarastoon ja kuljetus käyttökohteisiin. Osa louheesta ja murskeesta hyödynnetään alueen rakentamisessa. Suurin osa murskeesta kuljetetaan muihin käyttökohteisiin. Kivimurskeen arvioitu vuosituotanto on 830 000 t/a 1 000 000 t/a.
Murskaus tapahtuu urakoitsijan toimesta siirrettävällä murskaamolla.
Murskauslaitoksen sijainti vaihtelee toiminnan edetessä. Murskaamon ohjeelliset sijainnit on esitetty asemapiirustuksessa. Tarvittaessa suuret lohkareet rikotetaan ennen syöttämistä murskauslaitokseen. Murskattava kiviaines siirretään murskaamon syöttösuppiloon
pyöräkuormaajalla. Murskauslaitos koostuu 1–3 murskaimesta, seuloista ja kuljettimista. Kiviaines murskataan ja seulotaan haluttuun
raekokoon.
Käytettävä murskaamo täyttää suojausasteeltaan B-luokan vaatimukset (ent. Tielaitos). B-luokan murskauslaitos on siirrettävä laitos,
jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla
ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet
peittein tai koteloinnein. Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelu -ohjeen mukaan suurin sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m3, 2 tuntia) alitetaan B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla 300 metrin etäisyydellä.
TOIMINNAN AJANKOHTA
Kivien ja lohkareiden rikotus on suunniteltu tehtäväksi arkisin 8-18,
murskaaminen arkisin 7-22 ja lauantaisin 7-18 sekä kuormaaminen
ja kuljetus 6-22 arkisin ja lauantaisin 7-18. Laitos on toiminnassa viiden vuoden ajan ajanjaksolla 1.3.2015 31.11.2019. (Louhinta alueella on tarkoitus aloittaa jo 1.12.2014.) Laitos on toiminnassa ympäri vuoden.
Perusteluiksi murskauksen sallimiseksi lauantaisin hakija esittää, että murskaus lauantaisin nopeuttaa murskausurakan loppuunsaattamista ja vähentää ympäristökuormituksen kokonaiskestoa. Vastaavasti perusteluiksi kuormaamisen ja kuljetuksen sallimiseksi lauantaisin esitetään, että kiviaineksen/tuotteiden kysyntä vaihtelee vuodenajan ja rakentamistoiminnan mukaan, joten kuljetuksilla on tarpeen olla joustavammat toiminta-ajat.
TUOTANNOSSA KÄYTETTÄVÄT AINEET JA LAITTEET SEKÄ
NIIDEN SÄILYTYS
Työkoneiden kevyen polttoöljyn kulutus on noin 0,42 litraa tuotettua
kiviainestonnia kohden ja kulutuksen vuosiarvio on 350 m3/a - 420
m3/a. Murskaamon aggregaatin kevyen polttoöljyn kulutus on noin
0,40 litraa/tuotettu tonni ja kulutuksen vuosiarvio on 330 m3/a - 400
m3/a. Sekä työkoneita että aggregaattia säilytetään tukitoimintoalueella. Öljyjen vuosikulutus on arviolta 1 t - 2 t ja voiteluaineiden 1 t 3 t. Pölynsidonnassa hyödynnetään louhokseen kertyvää vettä.
Louhittua kiviainesta ja tuotteena syntyvää mursketta välivarastoidaan rakennustyömaalla. Varastokasojen sijainnit vaihtelevat rakennusurakan edetessä. Varastokasoja, kuormia ja teitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Toiminnan melun leviäminen on
mallinnettu.
Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan työkoneiden polttoaineiden, öljyjen ja
voiteluaineiden varastointi ja tankkaus sekä murskaamon metalliym. jätteiden varastointi. Tukitoiminta-alue toteutetaan Muraus asetuksen 800/2010 mukaisesti.
LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT SEKÄ SÄHKÖNKÄYTTÖ
Rakentamistoiminnan alussa tieyhteys alueelle tulee Koskimyllyntieltä. Tieyhteys Koskimyllyntieltä on vain työmaan perustamista ja huoltoliikennettä varten. Murskeen kuljetus alueelta tapahtuu pelkästään
Riihimäentieltä (kt 54) osittain nykyistä tiestöä pitkin (Paassillantie –
Kaatopaikantie – Melkkaan metsätie) ja osittain rakennettavaa uutta
tieyhteyttä pitkin.
Kiviaineksen kuljetusten aikajakso ja tiheys vaihtelevat kiviaineksen
kysynnän mukaisesti. Alueen rakentamisessa varaudutaan varastoimaan kiviaineksia/tuotteita yht. 10 vuoden ajan, jona aikana kiviainekset kuljetetaan käyttökohteisiin. Murskaamon toiminnasta aiheutuva keskimääräinen liikenne on arviolta:
pois kuljetettavan murskeen määrä 4,07 milj.
tonnia
kuljetukset jakautuvat kymmenelle vuodelle
=10 a
arkipäiviä ja lauantaipäiviä vuodessa 25*12 =
300 d/a
kuormakoko on 20…40 tonnia, keskimäärin 30
tonnia/kuorma
4 070 000 t/a / 10 a / 300 d/a / 30 t/kuorma =
45 käyntiä vuorokaudessa.
Keskimääräinen vuorokausiliikenteen lisäys Aikkalan pienjäteasemalle johtavalla tiellä ja Riihimäentiellä on edestakainen liikenne
huomioiden 90 raskasta ajoneuvoa (KVL ras). Laitokselle johtavien
kulkuväylien pölyämistä ja likaantumista estetään tarvittaessa kuormien ja tieyhteyden kastelulla.
Sähkö on suunniteltu hankittavaksi aggregaatilla, mutta hakija selvittää vielä, onko sähkön toimittaminen alueelle ja murskaamon liittäminen sähköverkkoon mahdollista jo tässä rakentamisvaiheessa.
PÄÄSTÖT ILMAAN JA NIIDEN PUHDISTAMINEN
Savukaasupäästöjä syntyy koneiden polttomoottoreista. Keskimääräiset vuosipäästöt ovat hiukkasilla (sis. pöly) 3,2 t/a, typen oksideilla
(NOx) 26,9 t/a, rikkidioksidilla (SO2) 0,6 t/a, hiilidioksidilla (CO2)
1800 t/a. Laskennassa on huomioitu murskaamon aggregaatin ja
työkoneiden päästöt ilmaan.
Lisäksi kivipölyä aiheutuu murskauksesta, lastauksista ja purkamisista sekä kuljetuksista. Pölypäästöjen määrä ja niiden leviäminen riippuu merkittävästi sääolosuhteista. Pölypäästöjä vähennetään edellä
kuvatuilla pölyntorjuntatoimilla. Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelu -ohjeen mukaan suurin sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m3, 2 tuntia) alitetaan B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla 300 metrin etäisyydellä.
MELU JA TÄRINÄ
Alueella melua aiheuttaa nykyisin Kerava–Lahti oikoradan liikenne.
Murskauksen merkittävimmät melulähteet ovat ylisuurten lohkareiden rikotus, murskaus ja työkoneet. Murskaamon toiminta-aikana
melua aiheutuu lisäksi kivenlouhinnasta. Louhinnan ja murskauksen
melupäästöt ja niiden leviäminen mallinnettiin. Louhintamelun ei arvioida olevan impulssimaista louhinta-alueen ympäristön asuintalojen
kohdalla. Mallinnustulokset ovat lähimpien asuintalojen kohdalla kaikissa louhintatilanteissa laskentaepävarmuus huomioituna päiväajan
raja-arvon L Aeq 7-22, 55 dB tasalla tai alapuolella.
MAAPERÄN, POHJAVEDEN JA PINTAVEDEN SUOJELEMINEN
Maaperän pilaantumista ehkäistään sijoittamalla työkoneiden tankkauspiste ja polttoainesäiliöt (kevyt polttoöljy) tukitoimintojen alueelle. Muut öljytuotteet ja vaaralliset jätejakeet varastoidaan allastettuna
lukituissa konteissa tukitoiminta-alueella. Tukitoiminta-alue rakennetaan siten, että se täyttää asetuksen 800/2010 (ns. Muraus-asetus)
mukaiset vaatimukset. Kaksivaippainen tai allastettu polttoöljysäiliö
varustetaan ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot varustetaan lukittavilla sulkuventtiileillä.
Suunnittelualueella muodostuvat hulevedet kerätään ja ohjataan hallitusti laskeutusaltaiden kautta Koivusillanjokeen. Toiminnassa ei
muodostu varsinaisia jätevesiä. Työmaalla sijaitsevien sosiaalitilojen
jätevedet johdetaan viemäriverkostoon tai umpikaivoon.
JÄTTEET JA NIIDEN KÄSITTELY
Kaatopaikalle vietävää sekajätettä arvioidaan syntyvän vuodessa
5 000 kg. Energiakeräykseen sopivaa jätettä syntyy 5 000 kg/a, metallikeräykseen viedään 30 000 kg rautaromua ja vaaralliset jätteet
(2 000 kg) toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelylaitokseen.
Huoltotoimenpiteiden yhteydessä syntyvät vaaralliseksi luokiteltavat
jätteet, kuten jäteöljyt, öljyiset rätit ja trasselit sekä akut, varastoidaan
tukitoiminta-alueella tiiviissä ja lukitussa kontissa tai vastaavassa,
jotta niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Jätteistä pidetään kirjanpitoa,
josta selviää mm. niiden laatu, määrät ja toimituspaikka.
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) SEKÄ
YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN (BEP)
SOVELTAMINEN
Murskaamo on suojausasteeltaan vähintään B-luokkaa, jossa pölyn
leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella
suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai
koteloinnein. Kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään mm. kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja
kiviaineskasojen sijoittelulla.
Melupäästöjä vähennetään käyttämällä nykyaikaista murskauskalustoa sekä kaluston kunnossapidolla. Melun leviämistä rajoitetaan pitämällä murskaamon sijaintipaikat louhintarintauksen takana lähimpään asutukseen nähden.
ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN
Yleinen viihtyisyys, ihmisten terveys ja luonto
Rakentamistyömaan toiminta-aikana lähialueen viihtyvyys heikkenee
johtuen louhinnan ja työkoneiden melusta, liikenteestä ja mahdollisesti pölyämisestä. Osa vaikutuksista aiheutuu murskaamon toiminnasta.
Vaikutuksia vähennetään mm. pölyntorjuntatoimenpiteillä, pitämällä
murskaamon sijainti louhintarintauksen takana sekä huolehtimalla,
että etäisyyttä asutukseen on vähintään 300 metriä. Nämä toimenpiteet ja melumallinnuksen tulokset huomioiden murskaamon toiminnalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen.
Murskaus ja lisääntynyt liikenne voivat karkottaa eläimistöä kauemmas suunnittelualueen ympäristöstä. Pölypäästöistä valtaosa laskeutuu murskaamon välittömään lähiympäristöön. Pölyn leviämistä ehkäisee ympäristön puusto.
Vesistövaikutukset
Murskauksen vesistökuormitus aiheutuu pääasiassa louhinnan kiintoainekuormituksesta ja louhinnassa käytettävien räjähteiden (arvio
240 t/a) aiheuttamasta typpikuormituksesta. Valtaosa räjähteestä on
ammoniumnitraattia ( 50 %, vaihtelee räjähteen tyypistä riippuen).
Loppuosa on erilaisia lisäaineita, jotka pintavesiin päästessään voivat olla eliöstölle haitallisia.
Typpikuormituksen on karkeasti arvioitu olevan luokkaa 4 000 kg/a.
Toisaalta käytettäessä kallion louhinnassa yleisiä patrunoituja tuotteita (aniitti, kemiitti, dynamiitti), räjähteiden liukeneminen veteen on
valmistajan tietojen mukaan vähäistä. Purkuvesissä ammoniumtyppi
voi lisätä leväkasvua ja aiheuttaa sitä kautta vesien rehevyystason
nousua. Lisäksi ammoniumtypen hapettuminen nitraatiksi kuluttaa
vedestä happea. Vaikutukset korostuvat alivirtaamatilanteessa. Typpikuormituksen aiheuttamia vesistövaikutuksia voi esiintyä lähinnä
purkupaikan alapuolella Koivusillanjoessa. Taimenen kannalta tärkeät Hankaanjoki ja Autjoki ovat vaikutusalueen ulkopuolella.
Louhinta-alueilta typen yhdisteitä ja kiintoainetta sisältävät hulevedet
johdetaan laskeutusaltaisiin kiintoaineen erottamiseksi. Altaista hulevedet ohjataan Koivusillanjokeen ja edelleen Vähäjokeen. Altaissa
kalojen kannalta haitallinen kiintoaines saadaan suurelta osin laskeutettua. Vähäjoen vedessä typpitaso on korkea. Tähän suhteutettuna toiminnan aiheuttama pitoisuusmuutos ei ole erityisen suuri.
Alueella elävä taimen on joutunut sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin. Vähäjoen virtaavassa vedessä erityisiä haittoja taimenen
esiintymiselle ei arvioida aiheutuvan. Käytännössä hulevedet ovat jo
ehtineet jonkin verran laimentua ennen Vähäjokea.
Murskauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota räjähteiden
oikeaoppiseen käyttöön ja toiminnasta aiheutuvan vesistökuormituksen minimointiin. Tarvittaessa hulevesien laatua voidaan seurata ja
mikäli tarvetta ilmenee, vesien käsittelyä hankealueella tehostetaan.
Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen
Normaalitoiminnassa ei aiheudu päästöjä eikä vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. Suunnittelualue ei sijaitse myöskään vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella.
Nostavan logistiikka-alueen ympäristövaikutusten arviointimenettely
(YVA) on tehty 12.2.2008 ja arviointiselostuksesta on Hämeen ELY:n
yhteysviranomaisen lausunto.
TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Toiminnan ympäristöriskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden
käsittelyyn ja varastointiin sekä laitteiden ja koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Kyse on tällöin onnettomuus- tai häiriötilanteesta. Tukitoiminta-alueella öljytuotteiden pääsy maaperään estetään vuototapauksessakin rakenteellisin keinoin.
Huomiota kiinnitetään laitteiden ja koneiden huoltoon ja kunnossapitoon sekä polttoaineiden ja kemikaalien huolelliseen käsittelyyn.
Työmaalle varataan öljynimeytysainetta ja alkusammutuskalustoa
riittävä määrä. Työmaalla työskenteleviä tiedotetaan turvallisuus- ja
ympäristöasioista sekä opastetaan toimimaan onnettomuus- ja häiriötilanteissa.
YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVIEN PÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN
TARKKAILU
Käyttö- päästö ja vaikutustarkkailu
Koneita, laitteistoja ja polttoainesäiliöitä tarkkaillaan mahdollisten vikojen ja vuotojen huomaamiseksi. Työmaalla pidetään kirjaa raakaaineiden ja polttoaineiden kulutuksesta, tuotantomääristä, toimintaajoista, jätteistä sekä mahdollisista toimintahäiriöistä ja onnettomuustilanteista.
Toiminnan melupäästöjen leviäminen on mallinnettu. Mikäli toiminnasta aiheutuvan melun epäillään aiheuttavan haittaa lähimmille
asuinalueille, voidaan melu mitata kertaluonteisesti.
Pölyn leviämistä seurataan aistinvaraisesti ja tarvittaessa pölyntorjuntaa tehostetaan.
Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden
laadunvarmistus
Melun laskennallisissa tarkasteluissa käytettiin SoundPlan 7.3 – melumallinnusohjelmaa.
Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa.
Maastoaineisto sisältää tyypillisesti laskenta-alueen korkeuskäyrät,
taiteviivat ja rakennukset. 3D-malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet,
heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli
lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa.
Melun laskentamallina oli General Prediction Method, jota käytetään
yleisesti mm. teollisuusmelun laskennassa. Laskentamalli on kehitetty siten, että laskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sääoloissa.
Mallinnuksen mukaan tämän hankkeen osalta ei näyttäisi olevan tarvetta torjua melua millään suunnalla. Koska louhinnan poraus on eniten lähimpien asuintalojen melutilanteeseen vaikuttava melulähde,
voidaan sen melua tarvittaessa vaimentaa lähinnä käyttämällä vaimennettua poravaunua tavanomaisen porauskaluston sijasta. Vaimennetun poravaunun äänitehotaso on tyypillisesti noin 5-10 dB pienempi kuin vastaavan tavanomaisen poravaunun.
Louhinnasta ja murskauksesta syntyvää impulssimaista melua tuottavat tavanomaisesti rikotus ja kiviaineksen syöttö murskaan, murskausmelu itsessään ei ole impulssimaista kuin murskauslaitoksen
läheisyydessä. Melun impulssimaisuus kuitenkin vähenee etäisyyden
mukana ja impulssimaisuus riippuu impulssimaista melua tuottavien
melulähteiden sijoittumisesta louhinta-alueelle.
Rikotuksen melun leviäminen riippuu voimakkaasti sen sijoittumisesta louhinta-alueelle ja sen kuuluminen ympäristössä saattaa vaihdella päivän mittaan huomattavastikin. Mallinnustulosten perusteella ei
suoraan voi sanoa onko melu impulssimaista tietyssä tarkastelupisteessä. Alueen muu melu (mm. tieliikennemelu) vähentää louhintamelun erottuvuutta ympäristössä ja siten myös sen impulssimaista
luonnetta. Huomioiden melulähteiden sijoittuminen louhinta-alueelle,
rintausten ja muiden maastoesteiden sijainti, louhintamelun ei arvioida olevan impulssimaista louhinta-alueen ympäristön asuintalojen
kohdalla.
Melun impulssimaisuus selvitetään tavanomaisesti paikan päällä
kuulohavainnoin sekä
mittaamalla. Impulssimaisen melun leviämistä ympäristöön voidaan
rajoittaa tehokkaasti
rikotuksen sijoittelulla siten, että rintaus, pintamaavallit ja tuotekasat
rajoittavat rikotusmelun leviämistä kriittisiin suuntiin.
ASIAN KÄSITTELY
Asian vireilletulosta tiedottaminen
Hakemuspaperit ovat olleet nähtävänä kuulutusaikana 1.12
31.12.2014 Lahden seudun teknisen ja ympäristötoimialan asiakaspalvelussa, Vesijärvenkatu 11 C, Lahti sekä Hollolan kunnan Yhteispalvelupiste Piipahluksessa, Virastotie 3, Hollola. Kuulutus on pidetty
30 päivän ajan nähtävänä Lahden kaupungintalon ilmoitustaululla
osoitteessa Harjukatu 31, Lahti sekä Hollolan kunnan ilmoitustaululla
osoitteessa Virastotie 3, Hollola. Kuulutus on julkaistu Etelä-Suomen
sanomissa 29.11.2014.
Ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettu 28.11.2014
päivätyllä erillisellä kirjeellä lähinaapureille.
RAJANAAPURIT JA MUUT
ASIANOSAISET
2 98-409-14-2 Koskela
3 98-435-7-825 Myllykorpi
4 98-435-16-20 Niinimäenpelto
5 98-435-16-40 Koivunala
6 98-435-16-50 Kössinkulma
7 98-435-22-32 Pihlajisto
8 98-435-22-33 Närepuro
98-435-22-39 Kotorinne
10 98-435-22-40 Kuusiniitty
98-435-22-41 Rajamaa
12 98-435-22-54 Kuusinotko
13 98-435-22-60 Jokela
14 98-435-22-62 Petrinpiha
15 98-435-22-63 Kuoppamäki
16 98-435-22-66 Koivikko
17 98-435-22-67 Peltokumpu
18 98-435-22-71 Kuusimäki
19 98-435-22-77 Myllykangas
20 98-435-22-78 Välimaa
21 98-435-23-0 Halmevuo
22 98-452-1-20 Tervala
23 98-452-3-24 Kuusenala II
24 98-452-3-27 Anttila
25 98-452-3-42 RauhanMäkkylä
26 98-452-3-62 Kuusela
27 98-452-3-63 Kunttala
VUOKRALAISET
98-435-16-40-L1 Ruuhinen
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta on esitetty seuraavat muistutukset:
Esko Tervalan ja Hannu Nikulan allekirjoittamassa muistutuksessa
Tankkitien yksityistie haluaa ilmaista tyytymättömyytensä Nostavan
kalliolouhinnan (12/2014) esillä olevaan suunnitelmaan. Kiinteistön
Kunttala (3:63) omistaja haluaa ilmaista tyytymättömyytensä Nostavan alueen kalliolouhinnan esillä olevaan suunnitelmaan. Kiinteistön
Tervala 1:20 omistaja haluaa ilmaista tyytymättömyytensä karttaan
piirrettyjen Koivusillanjoen ylityskohdasta. Mahdollisen tieleikkauksen
teosta ei ole sovittu kiinteistön Tervala omistajan kanssa.
Emme vastusta kallion louhintaa. Olemme ihmeissämme, miksei
Tankkitien yksityistien, kiinteistön Kunttala ja Hollolan kunnan välisessä vuokrasopimuksessa mainittua kolmen vuoden määräaikaisuutta ole huomioitu. Ja miksi tielinjausta on muutettu sovitusta.
Aino Eskolan ja Lasse Sipilän muistutuksen ovat allekirjoittaneet
heidän lisäkseen 69 tankkitien osakasta tai vakituista käyttäjää. Hollolan kunta hakee ympäristölupaa Nostavan logistiikka-alueen kivenmurskausta varten ja ehdottaa hakemuksessa kivilouhoksen kuljettamista Koskimyllyntietä pitkin. Haluamme estää kivilouhoksen
kuljettamisen Koskimyllyntiellä viitaten 22.4.2008 päivättyyn (170
alueen asukkaan allekirjoittamaan) muistutukseen Nostavan logistiikka-alueen asemakaavaan liittyen. Asemakaavamuistutuksessa on
tarkkaan kuvattu, millaiset vaikutukset kiviaineksen kuljetuksesta
Koskimyllyntien ja Nostavan alueen asukkaille olisi. Vaikka kyseessä
ei ole sama yhdys/huoltotie, lopputulos Koskimyllyntietä ajatellen on
sama. Kivenmurskaamon lupahakemuksessa haetaan lupaa 45
käynnille eli 90 edestakaisin ajolle vuorokaudessa 10 vuoden ajan.
Todellisuudessa alueen kiviainesmassoja on ainakin puolet laskelmia enemmän. Viittaamme edelleen maankäyttö- ja rakennuslain 54
§:ään, jossa todetaan, että asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle.
Asemakaavalla ei myöskään saa saman lainkohdan mukaan aiheuttaa kenellekään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon
ottaminen. Kivimurskaamon ympäristölupahakemuksessa on jo nyt
myönnetty, että se aiheuttaa haittavaikutuksia Koskimyllyntien ja
Nostavan alueen sekä vakituisesti tietä käyttäville ihmisille. Haittavaikutuksia lisää se, että murskaamon toiminta-ajoiksi on esitetty yön
tunteja lukuun ottamatta lähes koko vuorokautta. Tämän vuoksi ei
ole mitenkään perusteltua jälleen ehdottaa uutta huoltotieyhteyttä
Koskimyllyntien kautta.
Viittaamme myös Hollolan kunnanvaltuuston 23.6.2008 tekemään
päätökseen Nostavan logistiikka-alueen asemakaavan hyväksymisestä. Valtuusto teki päätöksen, että kiviaines kuljetetaan Aikkalan
kaatopaikan suunnasta tulevan tieyhteyden kautta. Kunta on jo lunastanut kyseisen tieyhteyden maanomistajilta. Nyt jälleen logistiikkakeskuksen kivenmurskaamon ympäristölupahakemuksessa ehdotetaan tieyhteyden perustamista Koskimyllyntielle ns. tankkitietä pitkin. Asiasta on maanomistajien kanssa jonkinlainen sopimus, joka on
kiistanalainen.
Kivenmurskaamon ympäristölupahakemuksen kohdassa 12 todetaan, kuljetuksen tapahtuvan osittain rakennettavaa uutta tieyhteyttä
pitkin ja osittain olemassa olevaa tieyhteyttä pitkin. Valittajan näkemyksen mukaan tämä antaa pysyvän mahdollisuuden ajaa kivimassoja myös ns. tankkitietä pitkin. Kaavoittajan pitäisi yksiselitteisesti
todeta, että kivimassojen kuljettamiseen käytetään uutta rakennettava tieyhteyttä, ns. kaatopaikantietä. Riidanalainen on myös olemassa
oleva tieyhteys Koskimyllyntieltä kivenmurskaamolle. Tie ei ole sellaisenaan koneiden kuljetukseen soveltuva, vaan vaatii mittavaa
kunnostamista. Lisäksi lupa-asiat kyseistä tietä koskevien maanomistajien kanssa on selvitettävä. Maanomistajien kanssa tehty sopimus on ristiriitainen kivenmurskaamon ympäristöluvan kanssa.
Sen lisäksi, että kiviainesten kuljettamisesta aiheutuvat vahingot ovat
Koskimyllyntielle mittavat, niin erityistä vahinkoa se aiheuttaisi myös
Okeroisiin johtavalle Nostavantielle, jossa oli jo noin vuosi sitten sortuma ja vaati mittavat korjaustyöt. Nähtäväksi jää, kestääkö tie edes
nykyliikenteen rasituksen.
Meille alueen asukkaille tulee jo riittävästi elinympäristön muutoksia,
kuten melu- ja pölyhaittoja kyseisen kivilouhoksen louhimisesta
kymmenien vuosien ajan. On kohtuutonta vaatia alueen asukkailta
lisärasitteita yhteiskunnan edistämiseksi varsinkin kuin asukkaita vähemmän kuormittava vaihtoehto on olemassa. Koska kyseisellä kivilouhoksella ei ole ollut äärimmäisen kiire tähänkään asti, tulisi kivilouhinnan aloitusta lykätä siihen asti kunnes tie alueelle on tehty kaatopaikan kautta.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty 28.11.2014 lausunnot Hollolan kunnan
teknisen toimen maankäytöltä ja Hollolan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta sekä 21.1.2015 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselta.
Hollolan kunnan terveydensuojeluviranomainen on lähettänyt
29.12.2014 päivätyn lausunnon. Lausunnossa todetaan, että hakemuksen mukainen toiminta tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu
melu- tai pölyhaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, haittaa pohja- ja
pintavesille eikä muuta ympäristö- ja terveyshaittaa.
Ympäristölle aiheutuvaa melutasoa on arvioitu hakemuksen liitteenä
olevassa laskennallisessa meluselvityksessä, jonka johtopäätöksenä
todetaan, ettei meluntorjuntatoimenpiteille näyttäisi olevan tarvetta.
Melutason määrittäminen on kuitenkin aina jossain määrin tapauskohtaista. Lisäksi arvioinnissa tulee huomioida myös mahdolliset
muut ympäristömelua lisäävät tekijät, esim. raideliikenteen aiheuttama melu.
Terveyssuojelun yksiselitteinen kanta on, että toiminnan aikaisen
melutason lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee täyttää valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992)
vaatimukset ja sisäilman melutason osalta Asumisterveysohjeen
(STM 2003) mukaiset ohjearvot. Meluhaitan vähentämiseksi toimijan
tulisi aktiivisesti toteuttaa melun leviämistä rajoittavia toimenpiteitä,
esim. laitteistojen koteloinnit sekä murskauslaitteiston ja varastokasojen sijoittelu. Murskauslaitteiston etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla hakemuksen mukaisesti aina vähintään
300 m.
Viihtyvyyshaitan vähentämiseksi ympäristölupamääräyksissä tulisi
rajata vuorokautiset toiminta-ajat enintään hakemuksessa esitetyiksi.
Arkipyhät tulisi rajata toiminta-aikojen ulkopuolelle. Hakija tulisi velvoittaa selvittämään melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa
luotettavien mittausten avulla, mikäli toiminnan aikana syntyy perusteltua syytä epäillä melutason aiheuttavan terveyshaittaa tai merkittävää viihtyvyyshaittaa.
Toiminnan seurauksena, mukaan lukien kuljetustoiminta, syntyvä pöly ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle ja ihmisille. Hakija
tulisi velvoittaa suorittamaan pölyn leviämistä estäviä toimenpiteitä.
Pölyn leviämistä ympäristöön tulisi arvioida vähintään aistinvaraisen
seurannan avulla.
Toiminnalla ei saa olla haitallisia vaikutuksia pohjaveteen, eikä alueen läheisyydessä mahdollisesti sijaitsevien talousvesikaivojen veden laatuun. Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet pohjavesipäästöjen torjumiseksi tulee toteuttaa hakemuksen mukaisina.
Varautuminen mahdollisten kemikaalipäästöjen välittömään torjuntaan tulisi myös asettaa toimijan velvoitteeksi. Vaikka toiminta ei sijaitsekaan Iuokitellulla pohjavesialueella, olisi suositeltavaa seurata
säännöllisesti toiminnan vaikutuksia pohjaveden pinnan korkeuteen
ja Iaatuun. Tarkkailuvelvoitteet tulisi yksilöidä hakijalle myönnettävän
ympäristöluvan lupaehdoissa.
Hakemuksen mukaan toiminta-alueella muodostuvat hulevedet ohjataan hallitusti lasketusaltaiden kautta Koivusillanjokeen. Pintavesien
johtamisesta ei saa aiheutua haittaa pohja- tai pintavesille. Koivusillanjokeen ohjattavien lasketusaltaiden vesien Iaatua tulisi tarkkailla,
jotta voidaan varmistua riittävästä kiintoaineen erottumisesta.
Toimijan tulee olla selvillä alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan
kehittymisestä ja soveltaa sitä toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne
ja infrastruktuurivastuualue muistuttaa, että hankevastaavan on
haettava liittymälupa Koskimyllyntielle rakennettavan uuden tieyhteyden vaatimalle Iiittymälle. Paassillan yritysalueen asemakaavan
rakentumisen myötä nykyinen Kaatopaikantien Iiittymä kt 54:lle suljetaan ja liikenne siirtyy käyttämään liittymästä pohjoiseen n. 300 metrin päähän rakennettavaa Paassillantien yhteyttä.
Hollolan kunnan teknisen toimen maankäyttö ei antanut lausuntoa asiasta.
Vastine
Hakija, Hollolan kunta esittää neljä erillistä vastinetta muistutuksiin ja
lausuntoihin:
Vastine Esko Tervalan ja Hannu Nikulan muistutukseen 17.12.2014:
Hankkeessa tullaan noudattamaan Tankkitien yksityistien, kiinteistön
Kunttalan ja Hollolan
kunnan välille laadittua sopimusta (23.6.2014), vaikka sitä ei ole
erikseen ympäristölupahakemuksessa mainittu. Tieyhteys Tankkitien
kautta Koskimyllyntielle on vain työmaan perustamista ja mahdollista
huoltoliikennettä varten. Ennen mahdollista tien käyttöönottoa sopijaosapuolet suorittavat vielä sopimuksen mukaisesti alueella katselmuksen. Tien Koivusillanjoen ylityskohta logistiikka-alueelle katso-
taan ja sovitaan tarkemmin yhdessä maanomistajan kanssa ennen
rakentamista.
Vastine Aino Eskolan ja Lasse Sipilän ym. muistutukseen
30.12.2014:
Ympäristölupahakemuksessa todetaan, että rakentamistoiminnan
alussa tieyhteys alueelle
tulee Koskimyllyntieltä. Myöhemmin tieyhteys toimii varayhteytenä.
Murskaamon toiminta-aikana tuotteiden/kiviaineksen kuljetus tapahtuu Riihimäentielle (kt54) osittain rakennettavaa uutta tieyhteyttä pitkin ja osittain olemassa olevaa tieyhteyttä pitkin.
Hakemukseen toimitetussa täydennyksessä asiaa vielä selvennettiin,
että tieyhteys Koskimyllyntieltä on vain työmaan perustamista ja
mahdollista huoltoliikennettä varten. Murskeen kuljetus alueelta tapahtuu pelkästään Riihimäentielle (kt 54) osittain nykyistä tiestöä pitkin (Paassillantie-Kaatopaikantie-Melkkaan metsätie) ja osittain rakennettavaa uutta tieyhteyttä pitkin. Kiviaineksen kuljettamista ei
suoriteta täten Koskimyllyntietä pitkin, kuten asia muistutuksessa on
esitetty.
Vastine Uudenmaan ELY keskuksen lausuntoon 13.2.2015:
Kuten ympäristölupahakemuksessa ja Uudenmaan ELY keskuksen
lausunnossa todetaan,
rakentamistoiminnan alussa tieyhteys alueelle tulee Koskimyllyntieltä. Myöhemmin tieyhteys toimii varayhteytenä. Murskaamon toiminta- aikana tuotteiden/kiviaineksen kuljetus tapahtuu Riihimäentielle
(kt54) osittain rakennettavaa uutta tieyhteyttä pitkin ja osittain olemassa olevaa tieyhteyttä pitkin (Paassillantie-KaatopaikantieMelkkaan
metsätie).
Liikenne ohjataan kantatielle 54 Paassillantien ja rakennettavan uuden liittymän kautta.
Mikäli tieyhteys Koskimyllyntien suuntaan otetaan hakemuksen mukaiseen käyttöön, haetaan nykyisen tien liittymälle liittymälupa ELY
keskuksen lausunnon mukaisesti, mikäli käyttötarkoituksen muutos
sitä edellyttää.
Vastine Terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon 29.12.2014:
Lausunnossa esitetyt asiat voidaan huomioida toiminnassa. Arkipyhät voidaan rajata toiminta-aikojen ulkopuolelle lausunnon mukaisesti ja melutaso voidaan myös varmistaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa mittauksin, mikäli toiminnan aikana syntyy perusteltua aihetta
epäillä melutason aiheuttavan terveyshaittaa tai merkittävää viihtyvyyshaittaa.
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU
Lahden seudun ympäristölautakunta myöntää Hollolan kunnalle ym-
päristöluvan kallion louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle Hollolassa, Nostavan kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Nostava Terminal
Center (kiinteistötunnus 98-452-3-58).
Murskaamon tulee täyttää Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VNA 800/2010) säädetyt ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset. Sen lisäksi mitä on lupahakemuksessa esitetty, annetaan
edellä mainitun asetuksen säännösten täyttämiseksi ja ympäristön
pilaantumisen ehkäisemiseksi seuraavat lupamääräykset:
Laitoksen toiminta-ajat ja sijoittaminen
1.
Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta
huolimatta lupapäätöstä noudattaen (YSL 527/2014: 87 §, 199 §).
2.
Murskausta, porausta, rikotusta tai räjäytyksiä
ei saa tehdä arkipyhinä eikä viikonloppuisin.
Murskausta ja porausta voidaan tehdä 6.8. 14.6 arkisin maanantaista torstaihin klo 7.00 – 20.00, perjantaisin 7.00 - 18.00 sekä 15.6. – 15.8 maanantaista perjantaihin klo 7.00 – 16.00.
Rikotusta ja räjäytyksiä voidaan tehdä arkisin
maanantaista perjantaihin klo 8.00 – 16.00.
Kuormaamista ja kuljetusta voidaan tehdä ympäri vuoden arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 – 22.00
(VNA 800/2010: 8 §).
3.
Kiviaineksen kuormauksia ja kuljetuksia alueelta voidaan järjestää erityisistä syistä poikkeuksellisesti myös muina aikoina. Arkilauantaisin kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä
ainoistaan perustellusta syystä poikkeaviin rakennuskohteisiin ja
kiireellisiin tarpeisiin klo 8.00 – 16.00 edellyttäen, ettei kuormausja kuljetustoiminnasta aiheudu häiritsevää melu- ja pölyhaittaa.
Räjäytystyöstä tulee ilmoittaa mahdollisimman tarkka ajankohta
hyvissä ajoin lähimpien kiinteistöjen asukkaille ja valvontaviranomaiselle. Kuormausten yhteydessä on huolehdittava, että siirtomatkat toiminta-alueella ovat lyhyitä ja että peruutussummerien
meluhaitat minimoidaan. Lauantaityöstä ja muista poikkeuksellisista töistä tulee ilmoittaa etukäteen häiriintyville kohteille ja Lahden seudun ympäristöpalveluille ja niistä on pidettävä kirjaa (VNA
800/2010: 8 §; VNp 993/1992: 2 §).
4.
Kivenlouhintaa ja räjäytyksiä ei saa tehdä eikä
murskaamoa saa sijoittaa 300 metriä lähemmäksi asumiseen tai
loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä
läheisyydessä sijaitsevaan oleskelupihaan. Louhintaraja on selvästi merkittävä maastoon (VNA 800/2010: 3 §; NaapL 26/1920,
17 §).
5.
Lahden seudun ympäristöpalveluille on varattava mahdollisuus osallistua murskaamon käyttöönottotarkastukseen (YSA 713/2014: 15 §).
6.
Murskauslaitoksen toiminnasta ja päivittäisestä
valvonnasta vastaavat henkilöt yhteystietoineen on ilmoitettava
Lahden seudun ympäristöpalveluille sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle ennen toiminnan aloittamista. Vastuuhenkilöiden tai
heidän yhteystietojensa muutoksista tulee myös ilmoittaa (YSA
713/2014: 15 §; VNA 800/2010: 12 §).
Melu- ja pölypäästöt sekä tärinä
7.
Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa
ylittää lähimpien häiriintyvien kohteiden oleskelupihoilla klo 7 – 22
äänitasoa 55 dB. Lähimmillä loma-asumiseen käytettävillä alueilla
melu ei saa ylittää kello 7 – 22 A-äänitasoa 45 dB. Mikäli melu on
luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, on mittaustuloksiin lisättävä melutason ohjearvopäätöksen 4 §:n mukaisesti 5 dB ennen tulosten vertaamista päiväohjearvoihin (VNp 993/1992: 2 §, 4
§).
8.
Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava niin, että niiden äänitehotasot pysyvät suunnitellulla tasoillaan ja eivät kohoa kulumien ja vikojen vuoksi. Käytettävien
työkoneiden, aggregaattien ja kompressorien on oltava luokitukseltaan valtioneuvoston asetuksen 621/2001 mukaisia niin, etteivät niiden melutasot ylitä asetuksen II-vaiheen sallittuja äänitehotasoja ulkona käytettäville työkoneille (VNA 621/2001: 3 §).
Alueelle tulevien ja lähtevien kuorma-autojen kulku on pyrittävä
järjestämään joustavaksi ja minimoimaan peruutukset. Meluhaittojen vähentämiseksi on toimintojen sijoittelussa pyrittävä mahdollisimman lyhyisiin sisäisiin siirtokuljetusmatkoihin (YSL
527/2014: 142 §).
9.
Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan meluhaittaa asutukselle, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Tarvittaessa Lahden seudun
ympäristöpalvelut voi antaa meluhaittaa tai toiminta-aikoja koskevia tiukempia määräyksiä (YSL 527/2014: 15 §, 142 §).
10.
Toiminnasta syntyvän melun, pölyn ja tärinän
leviämistä on estettävä sijoittamalla melu- ja pölylähteet teknisten
mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle.
Pintamaa- ja varastokasat sekä suojavallit on pidettävä riittävän
korkeina ja ne on sijoitettava melulähteen välittömään läheisyyteen siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy.
Jos murskaamon sähkönsaanti tuotetaan pysyväluonteisesti aggregaatilla, sen melun vaimennuksesta on huolehdittava. Räjähdystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että räjäytysten jälkeisten rikotettavien isojen lohkareiden määrä jää mahdollisimman pieneksi (VNA 621/2001: 4 §, 6 §).
Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset pölynkeräyslaitteet. Murskauksesta aiheutuvaa pölyn leviämistä on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet
kattavasti ja tiiviisti. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä kastelua tai muuta pölyn estämisen
kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (VNA 800/2010: 4 §,
YSL 527/2014, 52 §, 53 §).
Varastokasat, kulkuväylät, alueelta lähtevät kuormat sekä tie on
tarvittaessa kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi. Laitteet on
pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. Kastelujärjestelmän rikkoutuessa tai muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä kunnes järjestelmä on korjattu tai muu häiriö
poistettu (YSL 527/2014: 66 §, VNA 800/2010: 4 §).
Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt eivät saa ylittää alueilla,
joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman
epäpuhtauksille, valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 hengitettäville hiukkasille (PM10) esitettyjä raja-arvoja (VNA 38/2011: 4
§).
11.
Toiminnasta ei saa aiheutua haitallista tärinää
läheisten kiinteistöjen rakennuksille ja asukkaille. Louhintatyö on
järjestettävä siten, että räjäytyksissä käytettävä samanaikaisesti
räjähtävä sekä kokonaisräjähdysainemäärä rajoitetaan siten, että
työministeriön turvallisuusmääräysten 16:0 mukaisia heilahdusnopeuksien raja-arvoja ei rakennetuilla kiinteistöillä ylitetä. (YSL
527/2014: 62 §).
Polttonesteiden ja vaarallisten aineiden varastointi
12.
Alueella käytettävien vaarallisten aineiden varastointi sekä koneiden ja laitteiden sijoitus, säilytys, huolto ja
tankkaus on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden, pintaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa (YSL
527/2014: 15 §, 16 §, 17 §, 20 §; VNA 800/2010: 12 §).
13.
Vaaralliset aineet, kuten poltto- ja voiteluaineet,
on sijoitettava katoksella varustettuun, lukittuun, säilytettävien ai-
neiden tilavuutta vastaavaan, reunoiltaan korotettuun sekä käytettäviä nesteitä läpäisemättömään tiiviiseen suoja-altaaseen. Hulevesien pääsy suoja-altaaseen on estettävä (YSL 527/2014: 15
§, 16 §, 17 §, 20 §; VNA 800/2010: 12 §).
14.
Vaarallisten aineiden valuminen ympäristöön ja
pääsy maaperään tai pohjaveteen on estettävä mahdollisissa onnettomuustilanteissa ja säiliöiden tai laitteistojen rikkoutuessa.
Pölysidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita eikä räjähteitä saa käyttää niin, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Mikäli toiminnassa on pitkiä taukoja, tulee vaarallisten aineiden varastointia alueella välttää ja polttonestesäiliö
tyhjentää (YSL 527/2014: 15 §, 16 §, 17 §, 20 §; VNA 800/2010:
9 §, 10 §, 12 §).
15.
Polttoainesäiliöiden on oltava hyväkuntoisia
kaksoisvaippasäiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöihin törmääminen on estettävä. Säiliöt on
varustettava tyyppikilvellä, laponestolla, ilmaputkella, lukittavalla
täyttöaukolla sekä ylitäytönestimellä. Säiliön polttoaineletkulla on
oltava kannaketeline. Säiliössä on oltava lukittava pumppu sekä
lukittavilla sulkuventtiileillä varustettu tankkauslaitteisto (lukittava
pistooli tai vastaava) työajan ulkopuolella tapahtuvan asiattoman
käytön estämiseksi. Säiliön käyttövarusteet on säilytettävä lukittavassa suojakotelossa (YSL 527/2014: 15 §, 16 §, 17 §, 20 §,
VNA 800/2010: 9 §, 12 §).
16.
Poltto-aineiden käsittely- ja jakelualue (tukitoiminta-alue) on päällystettävä ja sen hulevedet on johdettava öljynerottimen kautta. Jos hulevedet halutaan johtaa maastoon, on
ne käsiteltävä siten, että imeytyspesän ja sadevesikaivon väliin
on asennettava I-luokan öljynerotuskaivo sekä sulku- ja näytteenottokaivo ennen tukitoiminta-alueen käyttöönottoa. Maastoon
johdettavan veden öljyhiilivetypitoisuus saa olla enintään 5 mg/l.
Mikäli hulevedet johdetaan umpisäiliöön tai jätevesiviemäriin, voidaan käyttää II –luokan öljynerotinta, jolloin säiliöön johdettavan
veden öljyhiilivetypitoisuus saa olla enintään 100 mg/l. Öljynerotuskaivo on pidettävä toimintakykyisenä huoltamalla sitä säännöllisesti ja sen tyhjennyksistä sekä huolto- ja korjaustoimenpiteistä
on pidettävä kirjaa. Saniteetti- ja talousjätevedet on johdettava
umpisäiliöön tai jätevesiviemäriin (YSL 527/2014: 15 §, 16 §, 17
§, 20 §, VNA 800/2010: 10 §, 12 §; VNA 542/2003, YMA
D1/2007).
17.
Työkoneiden pidempiaikaista säilytystä alueella
toiminta-ajan ulkopuolella vartioimattomina on vältettävä. Mikäli
työkoneita säilytetään ja huolletaan toiminta-alueella, on ne pidettävä lukittuina päällystetyllä tiivispohjaisella tukitoiminta-alueella,
josta pintavedet ohjautuvat öljynerotuskaivoihin. Toiminta on jär-
jestettävä siten, että työkoneiden tai muiden laitteistojen rikkoutuessa aineiden valuminen ja liukeneminen ympäristöön on estetty
(YSL 527/2014: 15 §, 16 §, 17 §, 20 §, VNA 800/2010: 9 §, 12 §).
18.
Alueella syntyvät hulevedet on johdettava hallitusti alueen ulkopuolelle siten, että niistä ei aiheudu alueen ulkopuolisten ojien eroosiota ja niiden vesien pilaantumista. Vedet on
tasattava sekä laskeutettava kiintoaineen erottamiseksi altaassa
ja altaat on varustettava hiekkasuodatuskannaksella. Poisjohdettavia vesiä, samoin kuin toiminta-alueen vaikutusalueella olevia
pohjavesikaivoja on tarkkailtava (VNA 800/2010: 10 §, YSL
527/2014: 62 §).
Jätteet ja niiden käsittely
19.
Toiminnasta muodostuvat jätteet, mukaan lukien poistettavat pintamaat, on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan
erillään ja niitä on varastoitava sekä käsiteltävä siten, että niistä
ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa,
pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Mahdollisuuksien mukaan on syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta vähennettävä. Syntyvä jäte
on jäte ensisijaisesti toimitettava uudelleenkäyttöön tai toissijaisesti kierrätykseen. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte on toimitettava hyödynnettäväksi muulla tavoin, kuten energiana. Jos
hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on toimitettava loppukäsittelyyn. YSL 527/2014: 58 §, 62 §, JL 646/2011: 13 - 16 §)
20.
Toiminnassa mahdollisesti muodostuvat vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on
varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa
katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Vaaralliset nestemäiset jätteet on varastoitava kuten vaaralliset nestemäiset aineet (lupamääräys 13). Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään on estettävä (JL 646/2011:
16 §, 17 §).
21.
Vaaralliset jätteet, kuten öljyinen maa tai öljyinen imeytysaine, on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka
ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto.
Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava
siirtoasiakirja, josta ilmenevät jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on
säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan (JL 646/2011: 121 §;
VNA 179/2012: 24 §).
Häiriötilanteet
22.
Mikäli laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka
lisäävät päästöjen määrää, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä
toimenpiteisiin päästöjen ehkäisemiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.
Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se
teknisesti on mahdollista. Laitoksen päästöjä olennaisesti lisäävistä häiriöistä on ilmoitettava välittömästi Lahden seudun ympäristöpalveluille (YSL 527/2014: 5 §, 14 §, 52 §, VNA 800/2010: 12
§).
23.
Jos kiinteistöllä sattuu vahinko tai onnettomuus,
jossa polttonesteitä tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan
maaperään, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on ilmoitettava
viipymättä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle ja Lahden seudun
ympäristöpalveluille. Jos päästöstä aiheutuu maaperän pilaantumista, toiminnanharjoittajan on tehtävä maaperän puhdistamista
koskeva ilmoitus Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Öljyinen maa tai imeytysaine on toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan (YSL 527/2014: 5 §, 14 §, 52 §, VNA
800/2010: 12 §).
24.
Vahinkoja varten alueelle on varattava helposti
saataville riittävästi imeytysainetta. Toiminnanharjoittajan tulee
laatia ja ylläpitää käyttöhenkilökunnalle ohjeisto ilmoitusmenettelystä häiriötilanteissa. Työntekijät on koulutettava toimimaan oikein vahinkotilanteissa. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten
toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.
Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä (YSL 527/2014: 5 §, 14 §, 52 §, VNA
800/2010: 12 §).
Työkoneissa ja laitteissa on oltava pelastus- ja ympäristöviranomaisen yhteystiedot sekä opastus mahdollisia vaaratilanteita
varten. Päästöjä lisäävistä poikkeuksellisista tilanteista tulee laatia poikkeamaraportit, joista ilmenevät vähintään häiriön kesto,
suoritetut toimenpiteet ja aiheutunut päästö (YSL 527/2014: 5 §,
14 §, 52 §, VNA 800/2010: 12 §).
Vesien nykytilanneselvitys, tarkkailusuunnitelmat ja raportointi
25. Ennen maastotöiden aloittamista on vaikutusalueella tehtävä vesien nykytilanneselvitys, jossa on selvittävä Koivusillanjoen tämänhetkinen vedenlaatu Autjoen yhtymäkohdan yläpuoleisella
alueella. Koivusillanjoen merkitys kalastolle Hankaanjoen yhtymäkohdan yläpuoleisella vaikutusalueella on tehtävä 1.10.2015
mennessä.
Vastaavasti pohjaveden nykytila on selvittävä siten, että lähim-
pien kaivojen vesien laatu ja korkeustasot on mitattava 500 metrin säteellä louhosalueesta ennen maastotöiden aloittamista.
Pohjaveden nykytilaselvitys mittaustuloksineen on toimitettava
Lahden seudun ympäristöpalveluille kuukauden kuluttua mittaustulosten valmistumisesta (YSL 527/2014: 6 §, 11 §, 54 §, YSA 5
§).
26.
Luvansaajan on laadittava pinta- ja pohjavesien
tarkkailusuunnitelma, jossa on esitettävä hakemusta tarkemmin
pintavesien virtaussuunnat, niskaojien ja hulevesialtaiden purkupaikat sekä tarkkailupisteet. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä myös, miten kiinteistöltä valuvien hienoainespitoisten hulevesien laskeutusaltaat on tarkoitus toteuttaa ja rakentaa. Laskeutusaltaiden on oltava toiminnassa ennen maastotöiden aloittamista. Tarkkailussa on käytettävä ulkopuolista sertifioitua asiantuntijaa. Pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelma on toimitettava
hyväksyttäväksi Lahden seudun ympäristöpalveluille viimeistään
2 kuukautta luvan antopäivän jälkeen. (YSL 527/2014: 6 § - 9 §,
62 §; VNA 800/2010: 13 §).
27.
Toiminnasta asutukselle aiheutuvaa melua ja
pölypäästöjä on tarkkailtava toiminnan eri vaiheissa. Mittaussuunnitelmat melu- ja pölypäästöjen tarkkailusta on toimitettava
hyväksytettäväksi Lahden seudun ympäristöpalveluille viimeistään kuukausi ennen mittausten suorittamista. Mittausraportit on
toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille enintään kuukauden kuluttua mittausten suorittamisesta (VNA 993/1992: 2 §,
4 §; YSL 527/2014: 6 § - 9 §, 62 §; VNA 800/2010: 13 §).
28.
Räjähdysten aiheuttamia heilahdusnopeuksia
on seurattava louhinnan edetessä ja louhintatapojen muuttuessa.
Kallion räjäytysjakson jälkeen tärinämittausraportit kaikista mitattavista kiinteistöistä tulee toimittaa kahden viikon kuluessa ympäristösuojeluviranomaiselle. Kolmessa ensimmäisessä raportissa
tulee olla sanallinen kuvaus kiinteistökohtaisesti tärinän vaikutuksesta ja suuruudesta
(YSL 527/2014: 6 § - 9 §, 57 §, 62 §; VNA 800/2010: 13 §).
29.
Toiminnan ympäristönsuojelua koskeva yhteenvetoraportti on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportissa tulee
olla ainakin seuraavat tiedot:
louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä
polttoaineiden ja räjähdysaineiden laatu- ja kulutustiedot
murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä
räjäytysajat
laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt
tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet
jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet,
ongelmajätteet ja niiden toimituspaikat
tiedot toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemien tärinämittausten tuloksista
öljynerotuskaivon tyhjennykset sekä huolto- ja
korjaustoimenpiteet
pinta- ja pohjaveden, ilman laadun sekä melun
tarkkailun tulokset
yhteenveto mahdollisista päästöjä lisänneistä
häiriöistä, (ajankohta, syyt, vaikutukset, päästölisäys, valitukset, korjaustoimenpiteet) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä
vuosiyhteenvedon pohjana olevat asiakirjat on
säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan (YSL 527/2014:
6 § - 9 §, 62 §; VNA 800/2010: 13 §).
30.
Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista
muutoksista tulee tehdä hyvissä ajoin ilmoitus ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Lahden seudun ympäristöpalveluille (YSL
527/2014: 29 §, 65 §).
31.
Toiminnanharjoittajan on osallistuttava ympäristön tilan ilmanlaadun yhteistarkkailuun, jos sellainen Hollolan
kunnan alueella järjestetään (YSL 527/2014: 6 §, 8 §, 62 § - 64
§).
Raportointi ja toiminnan lopettaminen
32.
Kaikki luvassa edellytetyt raportit ja selvitykset
on toimitettava sähköisesti Lahden seudun ympäristöpalveluille
sähköpostiosoitteeseen lahdenseudunymparistopalvelut@lahti.fi
ja niissä on käytettävä viitteenä diaarinumeroa
D/3507/11.01.00.01/2014 (YSL 527/2014: 62 §).
33.
Toiminnan lopettamisesta on tehtävä ilmoitus
Lahden seudun ympäristöpalveluille. Toiminnanharjoittajan tulee
ennakolta ilmoittaa toiminnan loppumisajankohdasta ja esittää
selvitys alueen siistimisestä ja mahdollisesta puhdistamistarpeesta ja puhdistamisesta. (YSL 527/2014: 10 §, 52 §, 62 §, 94 §, 170
§).
PERUSTELUT
Luvan myöntämisen perusedellytykset
Lahden seudun ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta murskaamon toiminta täyttää ym-
päristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Lupapäätöksessä on huomioitu myös muut säädökset, jotka on säädetty yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti toistaiseksi.
Lupahakemuksesta jätetyissä muistutuksissa on kiinnitetty erityishuomiota liikennejärjestelyihin, joissa luvansaaja on suunnitellut
työmaatien avaamista Koskimyllyntieltä lupakiinteistölle. Lahden
seudun ympäristönsuojelulautakunta ei ole lupaviranomainen yksityisteihin eikä yleisiin teihin liittyvissä tieasioissa. Tässä lupapäätöksessä on käsitelty vain kivenmurskaamon ja siihen liittyvän louhinnan
ympäristölupahakemus, jossa ympäristönsuojelulautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen.
Muun muassa tieoikeuksista, tienpidosta sekä tien käytöstä on säädetty laissa yksityisteistä (YksitTieL 358/1962). Hollolan kunnassa on
perustettu teknisen lautakunnan yksityistiejaosto, joka ratkaisee yksityistielain mukaisesti tielautakunnalle kuuluvat asiat.
Koskimyllyntie on puolestaan yleiseen käyttöön tarkoitettu maantie,
johon sovelletaan maantielakia (MaantieL 503/2005). Uudenmaan
ELY –keskus, joka toimii alueella yleisten teiden tienpitoviranomaisena, muistuttaa lausunnossaan, että hankevastaavan on haettava
liittymälupa Koskimyllyntielle rakennettavalle uuden tieyhteyden vaatimalle liittymälle.
Hakemuksesta esitetyt lausunnot ja muistutukset on lautakunnan
mukaan otettu päätöksen teossa riittävästi huomioon määrättäessä
louhinnasta, murskausaseman pölynsidonnasta sekä melu- ja pölymittauksista, aggregaatin ja öljysäiliöiden suojauksesta sekä hulevesien johtamisesta pohjaveden tarkkailusta.
Toimittaessa tämän päätöksen ja hakemuksessa annettujen tietojen
mukaisesti laitoksen toiminnasta ei voida lupaa valmistelleen Lahden
seudun ympäristöpalvelujen mukaan katsoa nykytietämyksen mukaisesti aiheutuvan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, joten Lahden seudun ympäristölautakunta myöntää luvan.
Yksilöidyt perustelut
Laitoksen toiminta-ajat ja sijoittaminen 1 – 6
Hakemusalueella on tehty ympäristövaikutusten arviointi valtioneuvoston ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA
468/1994) mukaisesti vuonna 2007 ja kyseessä on lainvoimaiseen
asemakaavaan liittyvästä rakentamisesta. Näin ollen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen.
Lupamääräykset on sidottu hakijan ilmoittamaan kivenmurskaamoon, murskattavan kiviaineksen määrään sekä toimintapaikkaan.
Naapuruussuhdelain mukaan kiinteistöä ei saa käyttää siten, että
naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta mm. ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta tai tärinästä.
Toiminta-aikoja koskevat määräykset on annettu lähellä olevien häiriintyvien kohteiden suojaamiseksi. Lähimmille häiriintyville kohteille
aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja
terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa ajallisesti. Koska lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa alle 500
metriä, sallitaan kuormaus ja kuljetus lauantaisin vain erityisin, tiukasti rajatuin perustein.
Alueella toimittaessa kaikki riskit on pyrittävä minimoimaan käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöjä. Toiminnanharjoittajalla on oltava lupa-alueella toiminta-aikana ympäristöriskeistä
perillä oleva henkilöstö, joka pystyy omalla toiminnallaan ehkäisemään ja rajoittamaan mahdollisia ympäristövahinkoja.
Toiminnan alussa on välttämätöntä, että toiminnanharjoittaja ja ympäristöviranomainen käyvät yhdessä läpi lupamääräykset alkutarkastuksessa.
Melu- pöly- ja tärinämääräykset 7 – 11
Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista sekä mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia
haitallisia vaikutuksia. Melutasoa, pölynsidontaa sekä tärinää koskevat määräykset on annettu lähellä olevien häiriintyvien kohteiden
suojaamiseksi. Mittauksilla varmennetaan melu- ja pölypitoisuustaso
lähimmillä asuin- ja lomakiinteistöillä.
Laaditun melumallinnuksen mukaan toiminnasta aiheutuvat melutasot eivät suunniteltujen meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamisen
jälkeen todennäköisesti ylitä kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan
ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 7 §:ssä annettuja melutasoja. Louhinta- ja
murskausalueen läheisyydessä sen koillis- ja kaakkoispuolella sijaitsee alle 500 metrin päässä asuinrakennuksia, Asutuksen läheisyys,
melun laskentamallien epävarmuudet ja toiminnassa mahdollisesti
impulssimaista melua sekä mahdollisesti osittain hallitsematonta pölyämistä aiheuttavat toimenpiteet ovat syynä siihen, että toimintaa
rajoitetaan erityisesti kesäaikana. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaisen kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi on
myös rajoitettu eri työvaiheiden vuorokautista toimiaikaa.
Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista ja valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta on esitetty kivenlouhimojen ja
murskaamojen toiminnalle asetetut melun ohjearvot ja ilmanlaadun
raja-arvot, joita ei saa ylittää.
Polttonesteiden ja vaarallisten aineiden varastointi- ja käyttömääräykset 12 - 18
Vaarallisten aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöjä.
Jätteet ja niiden käsittelymääräykset 19 – 21
Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi sekä jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätehuollossa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatettava ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä.
Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava vaaraominaisuus. Jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että jätteet lajitellaan, pakataan,
merkitään ja kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Erityistä huomiota
on kiinnitettävä vaarallisiin jätteisiin ja öljyjätteisiin.
Siirto-asiakirjamenettelyn avulla pystytään seuraamaan muun muassa vaarallisen jätteen toimittamista tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa
myös valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan.
Häiriötilannemääräykset 22 - 24
Häiriö- ja muita poikkeustilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen
päästöjen minimoimiseksi sekä valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittajalla on oltava lupa-alueella toiminta-aikana ympäristöriskeistä perillä oleva henkilöstö, joka pystyy omalla toiminnallaan ehkäisemään ja rajoittamaan mahdollisia ympäristövahinkoja.
Vesien lähtötilannetta, tarkkailua sekä raportointia koskevat
määräykset 25 - 31
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Vesien lähtötilanneselvitys on tarpeen, koska Koivusillanjoen nykytilasta, vedenlaadusta tai joen merkityksestä kalastolle ei ole riittävästi tietoa, jotta toiminnan vaikutuksia joen ja kalaston nykytilaan voitaisiin arvioida riittävällä tarkkuudella toiminnan
alettua.
Alueella käsitellään ja varastoidaan ympäristölle vaarallisia kemikaa-
leja, mikä aiheuttaa pintavesien ja pohjaveden pilaantumisriskin. Kallion louhintaräjäytysten tärinä voi puolestaan aiheuttaa rakenteellisia
muutoksia lähiympäristön kallion rakoiluun ja sitä kautta pohjavesioloihin. Lähtötilannetarkastelulla ja seurannalla varmistetaan, että
ennalta arvaamattomat vaikutukset pinta- ja pohjavesioloihin voidaan
havaita ja siten myös selvittää, ovatko muutokset johtuneet kivenlouhinnasta.
Murskauksesta aiheutuvan pölyhaitan vuoksi toiminnan vaikutusta
ilmanlaatuun on perusteltua tarkkailla. Pölyhaitta katsotaan kohdistuvan pääasiassa lähialueille, jonka vuoksi osallistuminen yhteistarkkailuun antaa riittävästi tietoa toiminnan vaikutuksista laajemmalla
alueella.
Toiminnan lopettamismääräys 32 - 33
Raportointia ja toiminnan lopettamista koskevat määräykset on annettu valvonnallisista syistä.
LUVAN VOIMASSAOLO JA ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos asetuksella annetaan
ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä
luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014)
Jätelaki (646/2011)
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja
kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)
Valtioneuvoston asetus ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä
(621/2001)
Ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista
(YMA RakMK D1)
Laki yksityisistä teistä (358/1962)
Maantielaki (503/2005)
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Lahden seudun ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan ilmoitustauluilla, Hollolan sanomissa sekä Lahden seudun ympäristöpalve-
luiden Internet -sivuilla: www.lahti.fi > Asuminen ja ympäristö > Ympäristönsuojelu > Ajankohtaista.
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELYMAKSU
Lupa-asia on tullut vireille Lahden seudun ympäristöpalvelut yksikköön 11.11.2014.
Hakijalta peritään tästä päätöksestä ympäristöluvan käsittelystä aiheutuvat kulut Lahden seudun ympäristölautakunnan 26.11.2013 (79
§) päättämän ja 1.1.2014 voimaantulleen ympäristölupataksan mukaisesti. Tämän päätöksen taksan mukainen käsittelymaksu on 6
900 euroa.
Päätöksen antaminen
Päätös annetaan julkipanon jälkeen.
Antopäivä on 9.4.2015.
Liitteenä
1. Sijaintikartta
2. Yleiskartta
Esittelijä
Ympäristöjohtaja Kari Porra
Päätösehdotus
Lahden seudun ympäristölautakunta päättää edellä esitetyn mukaisesti myöntää ympäristöluvan Hollolan kunnan teknisen toimialan
kuntatekniikalle kiviaineksen murskaukseen Hollolan kunnan Nostavan kylässä, kiinteistöllä Nostava Terminal Center, tunnus 98-452-358.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Asian valmistelija /
Lisätietojen antaja
ympäristönsuojelutarkastaja Jari Mäntylä, p. 044 416 2583
Toimenpiteet
hakijalle, lausunnonantajille, muistuttajille ja Hämeen ELYkeskukseen
Muutoksenhaku
Ympäristölupapäätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan
hallinto-oikeuteen.
Otteen oikeaksi todistaa huhtikuun 9. päivänä 2015
viran puolesta:
Mika Vuorikoski
Rakennuslakimies
Pöytäkirjanpitäjä
Otteen saaja:
Hollolan kunta, Tekninen toimiala, Kuntatekniikka, PL 66, 15871 Hollola
Hollolan kunta, Maankäyttö, PL 66, 15871 Hollola
P-H sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
Uudenmaan ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri, PL 36, 00521 Helsinki
Muistuttajat (3 kpl)
Hämeen ELY-keskus, PL 29, 15141 Lahti
VALITUSOSOITUS
Hallintovalitus YSL
Lahden kaupunki
Viranomainen:
Liitetään pöytäkirjanotteeseen
Lahden seudun ympäristölautakunta
Valitusoikeus
Päivämäärä:
Pykälä:
24.03.2015
§ 15
Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;
5) muulla yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusviranomainen
Viranomainen, jolle valitus tehdään:
Vaasan hallinto-oikeus
PL 204, Korsholmanpuistikko 43
65101 VAASA
Puh. 010 36 42611, Fax 010 36 42760
sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi
Valitusaika ja
sen alkaminen
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta.
Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on julkipanopäivää seuraava arkipäivä.
Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu
Päätöksen antopäivä
Pvm 9.4.2015
Valituskirjelmä
Valitus tehdään kirjallisesti.
Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
1) päätös, johon haetaan muutosta;
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä
3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on
ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset
valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä
3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin Hallintolainkäyttölain 21 §:ssä säädetään.
Valitusasiakirjojen
toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän
virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on
jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan
päättymistä.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain
(701/1993) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa
97 euroa.