Ympäristölupa

1
ESPOON KAUPUNKI
Ympäristölautakunta
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
DN:o 3507/11.01.00/2015
Päätöksen antopäivä 6.10.2015
Asia
Päätös Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n esittämästä ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 §:n
mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee louheen murskausta ja seulontaa
Espoon Lommilassa osoitteessa Lommilanrinne 5.
Hakija
Kalliorakennus-Yhtiöt Oy
Petikontie 1, 01720 Vantaa
Y-tunnus: 0650214-0
Toiminta ja sen sijainti
Muualta tuotavan louheen murskaus ja seulonta 10/2015–10/2020
Espoon kaupunki, Lommila, Lommilanrinne 5 (49–64-6-5 ja 49–64-6-4).
Kiinteistöt omistaa Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskus c/o Helsingin osuuskauppa Elanto
Oy.
Luvan hakemisen peruste
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27 § 1 mom. liite 1 taulukko 2 kohta 7e.
Lupaviranomaisen toimivalta
Lupaviranomainen on ympäristönsuojelulain 34 § 2 mom. ja valtioneuvoston
ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (713/2014) 2 §:n 1 mom. kohdan 6b mukaan
kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Asian vireille tulo
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Espoon ympäristökeskukseen 4.8.2015
toimitetulla hakemuksella. Hakemusta on täydennetty 13.8., 18.8. ja 10.9.2015.
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne
Ympäristöluvat ja ympäristönsuojelulain 122 § mukaiset päätökset
Kohteessa ei ole aiemmin myönnettyjä ympäristölupia. Lähistöllä noin 250 metrin päässä on
yksi ympäristöluvan omaavaa polttonesteen jakeluasema ja toinen 200 metrin päässä oleva
on rekisteröity ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (YSL 116 §). Tontille on aiemmin
annettu ympäristönsuojelulain 118 § ja ennen vuotta 2014 ympäristönsuojelulain 60 §:n
mukaisin meluilmoituksin mm. Jokioisten maanrakennukselle (v. 2013–2014) murskaukseen
ja Kalliorakennus-Yhtiöille (17.4.2015 § 15) kiven seulontaan ja murskaukseen.
Kalliorakennus-Yhtiöille päätöksessä annettu määräaika päättyy 30.10.2015.
Kalliorakennuksen päätöksessä murskausaika on rajattu 18 työpäivään, joka on jo käytetty,
joten tontilla voi enää seuloa ja vastaanottaa kiveä.
2
Alueen käyttöoikeus
Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskus c/o Helsingin osuuskauppa Elanto Oy on vuokrannut
kiinteistöt 14.4.2015 päivätyllä vuokrasopimuksella. Vuokrasopimus on määräaikainen ja
voimassa 31.3.2017 saakka. Tontin vuokrauksen jatko riippuu pitkälti alueen
rakentamissuunnitelmien etenemisestä.
Kaavoitus
Kiinteistö 49-64-6-5 on voimassa olevan asemakaavan mukaan toimistorakennusten
korttelialuetta (KT) ja kiinteistö 49-64-6-4 on liike- ja varastorakennuksien korttelialuetta (KV2).
Alueella on vireillä Lommilan asemakaavan muutos (alue 630102), joka mahdollistaa
merkittävän kaupallisen keskuksen ja palveluiden rakentumisen alueelle. Asemakaavan
muutosehdotuksessa alueelle esitetään liikerakennusten korttelialuetta (KM).
Toiminnan sijaintipaikka ja ympäristö
Yleiskuvaus alueesta
Suunniteltu murskaamon paikka on pääosin puuton kalliopohjainen tontti, jonka itä- ja
eteläreunoilla on vähäistä lehtipuustoa. Tontin itä- ja eteläpuolella on viljelyskäytöstä
poistuneet ruohottuneet pellot, pohjoispuolella Vehon hyötyajoneuvot -toimipiste ja
länsipuolella Turunväylä. Vehon tontin takana noin 300 metrin päässä kulkee Kehä III.
Rakennukset noin 400 metrin säteellä murskaamosta ovat liike- ja teollisuusrakennuksia
lukuun ottamatta noin 200 metrin päässä olevaa omakotitaloa (Lommilanrinne 3 a) ja noin
250 metrin päässä olevia asuinkelvottomia rivitaloja (Lommilantie 3-5).
Noin 180-250 metrin päässä murskaamon länsipuolella Turunväylän toisella puolella
sijaitsee mm. K-raudan ja Hong Kongin myymälät. McDonald’s ravintola sijaitsee noin 200
metrin päässä murskaamon kaakkoispuolella ja Ikean myymälä noin 400 metrin päässä.
Omnian ammattiopisto sijaitsee noin 440 metrin päässä lounaispuolella. Lähin päiväkoti on
noin 800 metrin päässä oleva ryhmäperhepäiväkoti Kamomilla ja lähin koulu on
Koulumestarin koulu noin 900 metrin päässä.
Pinta- ja pohjavesi
Suunnittelualue sijaitsee Espoonjoen vesistöalueella. Alueen pintavedet ohjautuvat
Glomsinjoen kautta Espoonjokeen, joka laskee edelleen Espoonlahteen.
Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue,
Puolarmetsä (0104902 I), sijaitsee n. 3,8 km murskaamon kaakkoispuolella. Alue kuuluu
vesihuollon piiriin, eikä tiedossa ole lähistöllä käytössä olevia pohjavesikaivoja.
Lähialueen luonto ja suojelualueet
Lommilan alueen tuntumassa ei ole Natura-alueita tai luonnonsuojelualueita. Alueella ei ole
kaavoituksen yhteydessä tehdyssä selvityksessä (v. 2006) havaittu liito-oravien esiintymistä
eikä niille soveltuvia biotooppeja. Lähimmät tiedossa olevat liito-orava-alueet sijaitsevat noin
450 metrin päässä pohjoisessa Kehä III:n toisella puolella.
3
Espoonjokeen nousee merestä kudulle mm. vaellussiikaa, vimpaa, meritaimenta, kuoretta ja
säynettä. Näiden lisäksi jokeen nousee mm. pikkunahkiaista ja nahkiaista. Taimenen
poikastuotanto vesistössä painottuu Glomsinjokeen ja siihen laskeviin sivupuroihin, jotka on
rauhoitettu poikastuotantoalueeksi. Glomsinjoen ekologinen luokitus on hyvä ja se
luokitellaan arvokkaaksi virtavedeksi. Glomsinjokea on pyritty suojelemaan erityisesti
meritaimenen lisääntymisen ja vaellusmahdollisuuksien takia. Glomsinjoki virtaa
lähimmillään noin 400 metrin päässä murskaamon sijaintipaikasta. Murskaamon lähistöllä
olevat ojat johtavat Glomsinjokeen.
Lähin suojelualue on perustettu purohyrrän vuoksi ja se sijaitsee murskaamon
kaakkoispuolella noin 650 metrin päässä murskaamolta Glomsinjokea ylävirtaan.
Maa- ja kallioperä
Murskaamon sijoituspaikan pohja ja pääosa muusta tontista on kalliota. Maaperäkartan
mukaan tontin reunoilla maaperä on moreenia. Maanpintakorko vaihtelee +22,0 ja +22,5
välillä. Murskaamon sijoituspaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole todettu
kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä.
Liikennemelu alueella
Alue sijaitsee Kehä III:n ja Turunväylän läheisyydessä, mistä johtuen liikennemelu on hyvin
voimakasta. Päiväliikenteen keskiäänitaso on murskaamotontin länsiosassa yli 70 dB,
keskivaiheilla noin 65–70 dB ja itäreunassa noin 55–65 dB kohdasta riippuen.
Eniten murskaamon toiminnasta häiriintyvien asuinkiinteistöjen tilanne on vuonna 2012
tehdyn liikennemelumallinnuksen mukaan seuraavanlainen: Lehtimäentie 2 asuinkiinteistön
piha on pääosin 60–65 dB:n ja Nimismiehenmäen pohjoispään asunnot ovat 55–60 dB:n
päiväajan liikennemelualueella. Murskaamon ja Nimismiehenmäen pientaloalueen välissä
olevat suuret liikerakennukset vaimentavat sekä murskaamon että Turunväylän liikenteen
aiheuttamaa häiriötä, minkä vuoksi Nimismiehenmäen eteläpään asunnoille kantautuva melu
on pohjoispäätä vähäisempää. Toistaiseksi asumiskäytössä oleva Lommilanrinne 3 a:n
asunnon piha-alue on päiväajalla 60–65 dB:n liikennemelualuetta. Murskaamon
pohjoispuolella olevat lähimmät asuinrakennukset Pihkametsällä ja Pihkakujalla ovat 60–65
dB:n melualueella.
Laitosalueen kohdalla Kehä III:n arkivuorokausiliikenne (v.2014) oli noin 47 200 ajoneuvoa,
josta 11 % (5300) oli raskasta liikennettä. Turunväylän liikennemäärä oli noin 47 300
ajoneuvoa, josta noin 8 % (3800) oli raskasta liikennettä. Espoontien liikennemäärä oli noin
19 500 ajoneuvoa, joista noin 10 % (2000) oli raskasta liikennettä.
Ilmanlaatu
Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurannasta vastaa HSY. Ilmanlaatua arvioidaan HSY:n
toimesta jatkuvin ja suuntaa-antavin mittauksin ja mallintamalla sekä bioindikaattoreiden
avulla. Espoossa on pysyvät mittausasemat Leppävaarassa ja Luukissa. Toiminta-alueen
läheisyydestä ei ole saatavilla ilmanlaatutietoja. Vilkasliikenteisen Kehä III:n ja Turunväylän
liikenteen aiheuttama katupöly ja pakokaasujen typpidioksidi heikentävät alueen ilmanlaatua.
Alue ja kohteet, joihin toiminta vaikuttaa
Naapurikiinteistöllä toimi Veho hyötyajoneuvojen toimipiste, jonka pihan melutaso ja
pölyäminen lisääntyy jonkin verran murskaamon toiminnan myötä huolimatta rajalle
rakennettavasta 7,5 metriä korkeasta meluseinästä ja pölyntorjuntatoimista. Kalliorakennus-
4
Yhtiöt on allekirjoittanut 2.4.2015 Vehon edustajan kanssa (Lemiro Oy) kanssa sopimuksen,
jossa Kalliorakennus-Yhtiöt sitoutuu korvaamaan Vehon liiketoiminnalle toiminnastaan
mahdollisesti aiheutuvan haitan kustannukset.
Vehon tontilla osoitteessa Lommilanrinne 3 a noin 125 metrin päässä murskaamon
meluvallista ja noin 200 metrin päässä murskaimen sijoituspaikasta sijaitsee lähin
asuinrakennus (omakotitalo). Vuokranantaja on purkanut asukkaan vuokrasopimuksen ja
Kalliorakennus-Yhtiöt tulee vuokraamaan talon toiminnan ajaksi taukotuvaksi.
Pidempiaikaisesta murskauksesta aiheutuvan pölyämisen vuoksi kyseisellä kiinteistöllä
ylittyy todennäköisesti hengitettävien hiukkasten raja-arvot, minkä vuoksi sitä ei tulisi käyttää
asumiseen murskaamon toiminta-aikana. Seulonnasta aiheutuvan murskausta
vähäisemmän pölyämisen vuoksi seulonnasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää muutosta
piha-alueen ilmanlaatuun. Turunväylän ja Lommilanrinnne 3 a asunnon väliin rakennettavat
murskaamon meluvallit osaltaan vaimentavat asunnon pihan liikennemelutasoa.
Toiminnasta aiheutuva melu huomioiden piha-alueen melutaso ei todennäköisesti muutu
merkittävästi.
Murskaimen sijoituspaikkaa seuraavaksi lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 400 metrin
etäisyydellä etelässä, 440 m päässä lännessä, 450 metrin päässä pohjoisessa ja 650 metrin
päässä idässä. Näillä etäisyyksillä murskaamon toiminnan ei arvioida aiheuttavan
merkittävää muutosta alueen ilmanlaatuun.
Lommilanrinne 3 a talon asukkaan muutettua pois laitos tulee toimimaan sen keskeinen
sijainti huomioon ottaen suhteellisen kaukana asutuksesta, eikä alueella ole muuta
murskauksesta häiriintyvää toimintaa. Huomioitaessa alueen voimakas liikennemelu, ei
murskaamon aiheuttaman melun arvioida muuttavan havaittavasti alueen melutasoa. Aluetta
on aiemmin käytetty lyhytaikaisesti kiviaineksen murskaukseen, eikä ympäristökeskukseen
ole tullut valituksia toiminnasta, vaikka melu- ja pölysuojaus on ollut nyt edellytettyä
vähäisempää.
Mikäli murskausalueelta johdetaan käsittelemättömiä hulevesiä läheisiin ojiin tai
sadevesiviemäreihin, voi kiintoaine heikentää Glomsinjoen vedenlaatua. Lisääntynyt
kiintoainemäärä heikentää erityisesti alavirrassa kutevien meritaimenten elinolosuhteita
kiintoaineen peittäessä kutusoraikot. Murskaamon lähialueella ei ole muita merkittäviä
luonnonarvoja, joihin toiminnalla voisi olla vaikutuksia.
Laitoksen toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Kivenkäsittelytoiminnan aloittamisen syynä on lähialueiden tunneli- ja muissa
louhintaurakoissa syntyvän kiviaineksen käsittely ja jatkokäyttö mahdollisimman tehokkaasti
lyhyin kuljetusmatkoin. Toiminta käsittää murskausta, seulontaa, rikotusta ja välppäystä.
Murskaus tapahtuu paikalle tuotavalla siirrettävällä murskaamolla ja seulonta tehdään
siirrettävällä seulalla. Välppäys ja rikotus tehdään kaivinkoneilla. Murskaamon ja seulan
tarvitsema sähkö tuotetaan aggregaateilla. Tällä hetkellä kiven seulontaa ja murskausta on
tehty melupäätöksen mukaisesti. Toiminnan keston pidentyessä toiminnalta on edellytetty
ympäristölupaa.
Käsiteltävän kiviaineksen määrä on 5 vuoden aikana yhteensä noin 1,6 milj. m3ktr (4,32 milj.
tn), josta arviolta 80 % eli noin 3,46 milj. tonnia murskataan ja loput seulotaan. Murskaamon
maksimituotanto on noin 1 200 000 tonnia vuodessa ja keskimääräinen tuotanto noin 692
000 tonnia vuodessa. Murskaus ja seulonta ovat käynnissä pääsääntöisesti ympäri vuoden
5
ajanjaksolla 10/2015−10/2020. Osa murskeesta käytetään Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n omiin
rakennuskohteisiin pääkaupunkiseudulla ja loput myydään pois.
Toimintaa esitetään suoritettavan murskauksen, välppäyksen, rikotuksen ja seulonnan
osalta arkisin klo 7-18 välillä, sekä kuormausta, louheen ja murskeen ajoa arkisin klo 7-22,
mikäli sallitut desibelirajat eivät ylity.
Tontin kalliopinnan päälle on asennettu yhtenäinen suodatinkangaskerros ja peitetty
maanpinta murskeella. Paikalle on rakennettu louheesta meluvallit, jotka eivät kuitenkaan
kaikilta osin vielä vastaa ympäristölupahakemuksessa esitettyjä valleja. Työmaan ympärille
rakennetaan louheesta 8 metriä korkeat meluvallit ja pohjoispuoliselle rajalle 7,5 metriä
korkea meluseinä merikonteista.
Murskaamon merkittävimpiä melulähteitä ovat murskaimet, seulasto, rikotus ja kuljettimet.
Lisäksi melua aiheutuu kiviaineksen kippaamisesta, kuormaamisesta sekä kuormaus- ja
kuljetuskaluston liikenteestä alueella. Murskaamolle louhetta tuovan raskaan liikenteen
määräksi on arvioitu noin 90–150 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Toiminnasta aiheutuu pölypäästöjä mm. murskauksesta, seulonnasta, lastauksista ja
kuljetuksista. Pölyämistä estetään mm. kastelulla ja koteloinneilla. Murskaamon toiminnan
riskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn ja varastointiin, sekä laitteiden ja
koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Tukitoiminta-alueella öljytuotteiden pääsy maaperään
estetään rakenteellisin keinoin. Koneita, laitteistoja ja polttoainesäiliöitä tarkkaillaan
mahdollisten vikojen ja vuotojen huomaamiseksi.
Murskaamon toiminta
Murskattavaa ja seulottavaa kiviainesta syntyy pääasiassa Espoon metron louhintatyömailla,
sekä mahdollisesti muista Espoon lähitulevaisuuden louhintahankkeista. Käytännössä
laitoksen kapasiteetti riittää enintään kahden metrotunnelityömaan (yhteensä 6 kpl)
kivenkäsittelyyn.
Pääosa tulevasta kiviaineksesta murskataan peräkkäin asetellulla esi- ja jälkimurskaimella
(esim. Metso LT106 ja Metso LD220). Murskattava kiviaines siirretään murskaamon
syöttösuppiloon kaivinkoneella. Murskaamon keskimääräiseksi toiminta-ajaksi on arvioitu
2000 tuntia vuodessa. Toiminta-aika on klo 7-18 arkisin, ellei esim. murskaamon ja seulan
yhtäaikaisen käytön melu rajoita toiminta-aikaa lyhemmäksi.
Tunnelilouheen pienikokoisuudesta johtuen kaikkea ei ole tarpeen murskata, vaan osa
louheesta saadaan käsiteltyä pelkästään seulomalla. Lisäksi seulotaan osa murskauksesta
syntyvästä kiviaineksesta. Seulonta tapahtuu paikalle tuotavalla siirrettävällä seulalla (Extec
S7 Triple screen). Seula toimii itsenäisesti ja sitä syötetään pyöräkuormaajalla. Louheen
seasta erotellaan isompia kiviä myös kaivinkoneeseen liitettävällä välppäkauhalla.
Seulonnassa ja välppäyksessä erottuvat suuremmat kivet murskataan, jolloin kaikki louhe
saadaan hyödyntämiskelpoiseen muotoon. Seulonnan keskimääräisen toiminta-ajan on
arvioitu olevan 2500 tuntia vuodessa. Toiminta-aika on klo 7-18 arkisin, ellei esim.
murskaamon melu rajoita toiminta-aikaa lyhemmäksi.
Kaivinkoneeseen liitetyllä iskuvasaralla pienennetään kiviä, jotka ovat liian suuria
murskaamoon syötettäväksi. Rikotuksen keskimääräinen toiminta-aika on 500 tuntia
vuodessa, 2 tuntia päivässä.
Aputyökoneina toimii kaksi pyöräkuormaajaa ja kaivinkone. Pyöräkuormaajat ja kaivinkone
vastaavat seulan ja murskaamon lastauksen lisäksi murske- ja louhekasojen siirtelystä, sekä
6
ulos lähtevien murskekuormien lastauksesta. Kuormaamista ja kuljetusta tehdään klo 7-22
arkisin, noin 3750 tuntia vuodessa.
Valmis murske siirretään välivarastoitavaksi tontilla tai kuljetetaan suoraan
käyttökohteeseen. Kiviaineksen kiertoajaksi on arvioitu noin 1 kk. Murskausalueen pinta-ala
on maksimissaan 7 000 m2. Louheen ja murskeen välivarastoinnille varattujen alueiden
pinta-ala on yhteensä noin 4 000 m2.
Tontilla aiotaan käyttää myös kaivinkoneeseen liitettävää murskakauhaa, mutta toiminta
tulee liittymään lähinnä tuotekehitykseen, eikä käyttö tule olemaan pitkäaikaista.
Murskaamolla tulee työskentelemään yhteensä 5 henkilöä kahdessa vuorossa.
Liikenne
Louhe kuljetetaan metrohankkeen tunneliurakoista Etelä-Espoosta vilkkaasti liikennöityjä
pääväyliä pitkin. Reitin alussa metrotunneleilta lähdettäessä joudutaan muutamassa
kohteessa ajamaan pienempiä katuja pääväylille pääsemiseksi. Reitin loppupäässä myös
Lommilantie ja Lommilanrinne ovat myös pienempiä teitä, mutta niiden läheisyydessä ei ole
häiriintyvää asutusta. Kuljetusreitti riippuu siitä, mistä tunnelista louhe ajetaan.
Metrolinjauksen länsipään tunneleista (Kivenlahti, Espoonlahti ja Soukka) kuljetetaan louhe
todennäköisesti reittiä Kauklahdenväylä - Kehä III - Espoontie - Lommilantie Lommilanrinne. Kaitaan ja Finnoon tunneleilta reitti on todennäköisesti Finnoontie - Kehä III Espoontie - Lommilantie - Lommilanrinne.
Louheen tuonti vaihtelee louhintaprojektien etenemisestä. Keskimäärin tulevia kivikuormia
on noin 90–150 kuormaa päivässä eli yhteensä noin 180–300 ajokertaa päivässä.
Jalostettua kiviainesta pyritään toimittamaan paluukuormina. Mikäli mursketta ei saada
ajettua paluukuormissa pois, niin murskekuljetuksista tulee lisäksi liikennettä noin 80–120
kuormaa päivässä eli yhteensä noin 160–240 ajokertaa vuorokaudessa. Eniten
liikennöidyille tiepätkille Espoontielle, Lommilantielle ja Lommilanrinteelle tulee murskaamon
vaikutuksesta noin 300–540 raskaan liikenteen ohiajoa vuorokaudessa. Myöhemmin
toimitetussa vastineessa työmaasta aiheutuvan raskaan liikenteen määräksi on tarkentunut
noin 270 ohiajoa vuorokaudessa.
Murskaamo lisää Espoontien raskasta liikennettä noin 25 %, mikäli murskaamon
liikennemäärä on lupahakemuksessa ilmoitetun arvion yläpäässä. Pidemmällä
murskaamosta louheenajon jakautuessa Finnoontielle ja Kauklahdenväylälle jää raskaan
liikenteen lisäys kyseisillä teillä 10–30 % välille. Murskaamosta riippumatta louhetta
joudutaan ajamaan tunneleilta ainakin osittain kyseisiä teitä pitkin muualle käsiteltäväksi.
Murskeen kuljetuksen vaikutusta liikennemäärään kauempana murskaamosta ei ole arvioitu,
koska mursketta todennäköisesti myydään hyödynnettäväksi vaihtelevia reittejä pitkin
pääkaupunkiseutua.
Vedenhankinta ja käyttö
Murskaamon pölynsidontaan käytettävä vesi säilytetään noin 15 m3 säilytysastiassa. Mikäli
tontille kertyy vettä, voidaan sitä kierrättää pölyntorjunnassa. Taukotilana toimivan
Lommilanrinne 3 a:n vesipistettä saatetaan myös käyttää hyödyksi työmaa-alueen
kasteluvesihuollossa. Taukotila on kunnallisen vesi- ja jätevesihuollon piirissä ja muu
vedenkulutus rajoittuu lähinnä sosiaalitilojen käyttöön.
7
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen
soveltaminen (BEP)
Murskaamo on suojausasteeltaan vähintään B-luokkaa, jossa pölyn leviäminen ympäristöön
on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat
pölylähteet peittein tai koteloinnein. Kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja
vähennetään tarvittaessa mm. kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja
kiviaineskasojen sijoittelulla.
Melupäästöjä vähennetään käyttämällä nykyaikaista murskauskalustoa sekä kaluston
kunnossapidolla. Melun leviämistä estetään rakentamalla meluvallit ja meluseinä.
Työskentely suunnitellaan niin että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän meluhaittaa
ympäristölle ja kehitetään työskentelytapoja.
Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen
Jätevedet
Murskaamolle tulee alussa käymäläksi loka-autolla tyhjennettävä bajamaja, mikäli viereinen
omakotitalo ei vielä ole käytettävissä. Muita jätevesiä ei synny toiminta-alueella.
Omakotitalon siirtyessä Kalliorakennus-Yhtiöiden hallintaan, tulee se toimimaan
murskaamon sosiaalitilana ja toimistona. Omakotitalo on liitetty kunnalliseen
jätevesiviemäriin ja syntyvät jätevedet ovat rinnastettavissa normaaleihin asumisessa
syntyviin jätevesiin.
Päästöt ilmaan
Toiminta-alueella pölypäästöjä aiheutuu mm. murskauksesta, seulonnasta, lastauksista,
kuormien purkamisista ja kuljetuksista. Pölypäästöjen määrä ja sen leviäminen riippuu
merkittävästi sääolosuhteista. Murskaamon ja seulan aiheuttaman pölyn leviäminen
ympäristöön estetään kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut
huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Varastokasoja, kuormia ja teitä kastellaan
tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Pölyämistä ehkäistään myös kiviaineksen
putoamiskorkeuden säätelyllä ja kiviaineskasojen sijoittelulla. Työmaalle johtava
Lommilanrinne-tie on päällystetty. Hakija vastaa kulkuväylien likaantumisen estämisestä ja
suunnittelee tarvittaessa kuljetuskaluston renkaiden pesupaikan Lommilanrinteen alueelle,
sekä pesee ja harjaa likaantuvat kadut tarvittaessa. Laitosalueen sisäinen kuljetustie on
soratie, jota kastellaan ja suolataan tarpeen vaatiessa.
Käytettävä kalusto täyttää Euro 3 -päästörajoitukset. Työkoneiden pakokaasupäästöt eivät
heikennä ilmanlaatua työmaa-alueen ulkopuolella. Liikenteen päästöt eivät erotu muutenkin
vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä. Murskaamo vähentää kiviainesten kuljetuksista
aiheutuvia ympäristövaikutuksia jalostustoiminnan ollessa lähellä kiviainestuotteiden
hyödyntämiskohteita.
Louheenkäsittelytoimintojen pölypäästöjä ei ole mallinnettu.
Päästöt maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin
Murskaamon toiminnan riskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn,
varastointiin sekä laitteiden ja koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Murskaamon toimintaa
palvelee murskaamoalueen pohjoisreunaan sijoitettava tukitoiminta-alue. Tukitoimintaalueelle sijoitetaan työkoneiden polttoaineiden, öljyjen ja voiteluaineiden varastointi,
tankkaus, syntyvien jätteiden varastointi, sekä laitteiden huolto. Tukitoiminta-alueella
8
öljytuotteiden pääsy maaperään estetään rakenteellisin keinoin. Alue katetaan ja alueen
pohjalle sijoitetaan altaaksi muotoiltu HDPE-kalvo. 2-vaippaiset polttoainesäiliöt sijoitetaan
merikonttiin. Myös öljyt, kemikaalit ja öljyiset jätteet varastoidaan lukitussa merikontissa.
Koneita, laitteistoja ja polttoainesäiliöitä tarkkaillaan mahdollisten vikojen ja vuotojen
huomaamiseksi.
Moottoripolttoöljyn kulutukseksi arvioidaan keskimäärin 256 m3/a sekä öljyjen ja
voiteluaineiden kulutukseksi 0,6 m3/a. Kasteluveden kulutukseksi arvioidaan 2160 m3/a.
Kastelussa käytettävä vesi sitoutuu käytännössä murskattavaan ja seulottavaan
kiviainekseen. Tontin hulevedet ohjautuvat tontin pinnan muotojen vuoksi tontin
eteläreunalle. Alueella syntyvät hulevedet imeytyvät maahan tai suotautuvat alaosastaan
noin 15 m leveän meluvallin läpi. Ilman työmaata ympäröivää meluvallia tai mahdollisen
putkituksen myötä vedet pääsisivät valumaan vapaasti maanpintaa pitkin kauempana
pellolla ja Turunväylän reunalla oleviin ojiin. Murskaamon toiminta aiheuttaa todennäköisesti
Glomsinjoen kiintoainekuormituksen lisääntymistä, mikäli murskausalueen pintavedet
pääsevät esteettä valumaan murskaamon lähistöllä oleviin ojiin.
Käsiteltäessä hulevedet tontille imeyttämällä, johtamalla vedet riittävän suuren
laskeutusaltaan kautta tai suodattamalla, ei hulevesien kiintoainesta pääse kulkeutumaan
haitallisessa määrin alueen ojiin ja sitä kautta Glomsinjokeen.
Louheeseen jääneistä räjähdysainejäämistä voi liueta pieniä määriä typpiyhdisteitä. Pääosa
typpiyhdisteistä jää räjäytyspaikalle, eikä niiden arvioida aiheuttavan merkittävää
typpilisäystä alueen hulevesiin. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle, eikä
toiminnalla arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia pohjaveteen tai maaperään.
Melu ja tärinä
Murskaamon suurimpia melulähteitä ovat murskaimet, seula, rikotus ja kuljettimet. Lisäksi
melua aiheutuu kiviaineksen kippaamisesta, kuormaamisesta sekä kuormaus- ja
kuljetuskaluston liikenteestä alueella. Murskaamon toiminnasta ei aiheudu ympäristöä
häiritsevää tärinää alueen ulkopuolelle.
Melumallinnuksessa mallinnettiin toiminta-ajat, joilla 50 dB:n päiväajan (klo 7-22) Apainotettu keskiäänitaso ei ylity lähimmillä murskauksen aikaan asutuilla kiinteistöillä. Tällöin
meluun mahdollisesti tehtävän 5 dB:n iskumaisuuslisäyksen kanssa 55 dB:n raja ei ylity.
Mallinnuksessa oli 3 erilaista tilannetta. Tilanteessa 1 esimurskainta ja jälkimurskainta
käytettiin klo 7-18 kaivinkoneen avustaessa työtä. Tilanteessa 2 esimurskain ja jälkimurskain
toimivat klo 7-17, seula oli käytössä klo 7-13 ja kaivinkone avusti murskaimia klo 7-17.
Tilanteessa 3 seula oli käytössä klo 7-18, kaivinkoneella rikotettiin kiviä klo 12–14 ja
kaivinkonetta käytettiin klo 7-18. Kaikissa tilanteissa oli lisäksi pyöräkuormaaja käytössä klo
7-22, kuorma-autot ajoivat 150 edestakaista ajoa klo 7-22 ja 10 minuuttia tunnissa klo 7-22
välillä aiheutui melua louhekuorman kippauksesta. Iskumaisuuslisäyksen tarve selviää vasta
toiminnan alkaessa, joten on mahdollista, että työmaalla voidaan murskata ja seuloa
vapaasti klo 7-18 välillä ilman että 55 dB:n keskiäänitaso ylittyy.
Mallinnetuissa tilanteissa Lommilanrinne 3 a:n toistaiseksi asuinkäytössä olevan
asuinrakennuksen kohdalla melutaso oli 54–55 dB.
Työmaalle kulkeva liikenne ei melumallinnuksen mukaan nosta havaittavasti melutasoa,
koska pääosa alueen liikennemelusta aiheutuu normaalista tieliikenteestä, joka on
työmaaliikenteeseen nähden moninkertaista. Mallinnustulosten kokonaisepävarmuudeksi
arvioitiin ± 2 dB 200 m - 700 m etäisyydelle.
9
Tontin itä-, etelä- ja länsireunoille rakennetaan louheesta 8 metriä korkeat meluvallit.
Pohjoisreunalle Vehon tontin rajalle rakennetaan merikonteista 7,5 metriä korkea meluseinä.
Liikennöinti työmaalle tapahtuu alueen koillisreunasta. Muilta osin tontti on kokonaan
ympäröity meluvallein tai -seinin. Osa kohteessa olevista meluvalleista on jo rakennettu.
Laitteistojen koteloinnit vaimentavat melua.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Hakemuksen mukaan murskaustoiminnassa syntyy vuosittain sekajätettä noin 3500 kg
(jäteasemalle), rautaromua noin 10 000 kg (metallinkierrätykseen) ja noin 800 kg vaarallisia
jätteitä (Ekokem).
Huoltotoimenpiteiden yhteydessä syntyvät vaaralliseksi luokiteltavat jätteet, kuten jäteöljyt,
öljyiset rätit ja trasselit sekä akut varastoidaan tukitoiminta-alueella tiiviissä ja lukitussa
kontissa tai vastaavassa siten, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Jätteistä pidetään
kirjanpitoa, josta selviää mm. niiden laatu, määrät ja toimituspaikka.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Koneita, laitteistoja ja polttoainesäiliöitä tarkkaillaan mahdollisten vikojen ja vuotojen
huomaamiseksi. Työmaalla pidetään kirjaa raaka- ja polttoaineiden kulutuksesta,
tuotantomääristä, toiminta-ajoista, jätteistä sekä mahdollisista toimintahäiriöistä ja
onnettomuustilanteista.
Laitoksen melupäästöjen leviäminen on mallinnettu. Murskaamon, kuljetusliikenteen ja
työkoneiden ympäristöön aiheuttama melu esitetään tarvittaessa mitattavaksi
kertaluonteisesti. Hulevesien laatua seurataan ja mikäli ilmenee tarvetta, tullaan hulevesien
käsittelyä tehostamaan.
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Murskaamon toiminnan riskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn ja
varastointiin sekä laitteiden ja koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Kyse on tällöin
onnettomuus- tai häiriötilanteesta. Tukitoiminta-alueella öljytuotteiden pääsy maaperään
estetään vuototapauksessakin rakenteellisin keinoin.
Huomiota kiinnitetään laitteiden ja koneiden huoltoon ja kunnossapitoon sekä polttoaineiden
ja kemikaalien huolelliseen käsittelyyn. Työmaalle varataan öljynimeytysainetta ja
alkusammutuskalustoa riittävä määrä. Lisäksi noudatetaan onnettomuustilanteita varten
laadittavaa ohjeistusta.
Hakemuksen käsittely
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemusta koskeva kuulutus on ollut ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti nähtävillä
kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivulla 4.8. – 3.9.2015. Hakemuksesta tiedotettiin
4.8.2015 jaetulla kirjeellä, jotka toimitettiin lähialueen asukkaille Nimismiehenmäen
pohjoispäähän, Lommilanrinteelle, Lehtimäentielle, Pihkametsälle ja Pihkakujalle. Lisäksi
kirje jaettiin Lommilanrinteen ja Lommilantien läheisiin liikerakennuksiin.
10
Lausunnot
Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselta ja Espoon
seudun ympäristöterveydeltä.
Kaupunkisuunnittelukeskus totesi lausunnossaan mm. seuraavaa: Alueella on voimassa
Lommilan asemakaava (alue 630100), joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 31.5.1984.
Asemakaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta, KT. Alueen eteläreunassa on
vaara-alueen raja, jolle saa istuttaa pensaita ja sitä matalampaa kasvillisuutta. Alueen
nykyiset kulkuväylät poikkeavat jonkin verran voimassa olevasta asemakaavasta.
Alueella on vireillä Lommilan asemakaavan muutos (alue 630102), joka mahdollistaisi
merkittävän kaupallisen keskuksen ja palveluiden rakentumisen alueelle. Valtuusto hyväksyi
asemakaavan muutoksen 27.1.2014. Helsingin hallinto-oikeus kumosi 26.6.2015
antamallaan päätöksellä valtuuston päätöksen virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.
Asia on tulossa uuteen käsittelyyn kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Käsittelyjen
tavoiteaikataulu on alkusyksy 2015.
Asemakaavan muutosehdotuksessa alueelle esitetään liikerakennusten korttelialuetta, KM
sekä katualuetta, joka johtaa Turunväylän alitukseen. Asemakaavan muutosehdotus tuo
vahvistuessaan huomattavia muutoksia alueen kaupunkirakenteeseen. Tulevat muutokset
koskevat mm. katu- ja korttelialueita hankealueella. Kaavan mukaiset katualueet tulevat
kaupungin omistukseen. Muutosten ajoitus tulee tarkastella yhteistyössä alueen
maanomistajan kanssa siten, että murskaamotoiminta ja läjitys eivät haittaa asemakaavan
toteuttamista. Hankealueen tuntumassa on runsaasti maanalaisia johtoja, joista kaikki eivät
sijaitse voimassa olevan kaavan mukaisella katualueella.
Alue ei ole melun kannalta erityisen kriittinen. On hyvä, että melua kuitenkin mitataan
toiminnan alkaessa. Alue sijaitsee liikenteen solmukohdassa. Liikenteen lisääntyminen on
ilmoitettu laajalla haarukalla (180–300). Espoontien liittymän toimivuus- tarkastelun
teettäminen saattaisi olla paikallaan, vaikka todennäköisesti se ei muodostu toiminnan
esteeksi.
Alue on kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla. Toiminnan loputtua alue tulee ennallistaa tai
ottaa rakentamisen piiriin huomioiden alueen asemakaava ja kehittämistavoitteet.
Espoon seudun ympäristöterveys painottaa lausunnossaan, ettei murskaamon
toiminnasta saa aiheutua terveydellistä haittaa, lähinnä toiminnasta johtuvien melun,
pölyämisen ja tärinän osalta, ja tulee varmistaa että niiden osalta tehdyt toimenpiteet ovat
riittäviä.
Muistutukset ja mielipiteet
Muistutuksia tai mielipiteitä ei tullut
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijaa on hallintolain 34 §:n mukaisesti kuultu saaduista lausunnoista, muistutuksista ja
mielipiteistä. Hakijan 10.9.2015 kirjatun vastineessa todetaan mm. seuraavaa: Ajomäärät
kohteeseen tulevat todellisuudessa olemaan pienempiä kuin hakemuksessa ilmoitetun
maksimimurskausmäärän mukaan olisi laskettavissa. Murskausta suoritetaan
ympäristölupahakemuksen mukaan keskimäärin 2768 tn/vrk. Kivenkäsittelykapasiteetti on
riippuvainen valmistettavan kiviaineksen laadusta ja arviomme on että keskimääräinen
päiväsaavutus tulee olemaan 2000 tn/vrk.
11
Kun louheenajo suoritetaan 5-aks/puoliperävaunukalustolla, ovat ajomäärät (2768 tn/vrk)
noin 80 ajoneuvoa vuorokaudessa. Osa murskatusta kiviaineksesta ajetaan ns.
paluukuormina (30 %) jolloin ajokertoja kohteeseen ja sieltä pois tulisi tällöin olemaan n. 270
ajokertaa vuorokaudessa (tulokuormat 2x80 krt + menokuormat 2x80 krt x 0,7 = 272 krt).
Hakemuksessamme ilmoitettu murskausmäärä (1.200.000 tn vuodessa -> 4800
tn/vuorokaudessa -> 480 tn/tunnissa) on kivenkäsittelyjärjestelmän ns. teoreettinen
maksimituotantoteho, joka voidaan saavuttaa vain hetkellisesti. Louheenajon ja kiviaineksen
ajon kannalta kyseessä on ns. poikkeustapaus, jolloin ajomäärät voivat hetkellisesti kasvaa
päivän aikana. Arviomme on että emme tule saavuttamaan maksimituotantokapasiteettia
kovinkaan usein.
Hakemuksessa kohdassa 12. ilmoittamamme arvio ajokerroista yhteensä 340–540 ajokertaa
vuorokaudessa on siis varsin realistinen. Louheenajo kohteeseen painottuu
iltapäivään/iltaan ja kiviaineksen ajo aamupäivään/päivään. Suhteutettuna Espoontien
liikennemääriin 19.500 ajoneuvoa (vuorokaudessa) kivenkäsittelytoiminnasta aiheutuva
lisäkuormitus ei ole merkittävä. Pyrimme lisäksi ohjaamaan Finnoontien louheenajoliikenteen
kulkemaan Kehä III:n kautta, jotta voidaan välttää Espoontien lisäkuormitusta.
Ympäristölautakunnan ratkaisu
Espoon kaupungin ympäristölautakunta on tutkinut asian. Lautakunta myöntää
ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan Kalliorakennus-Yhtiöt
Oy:n kiviaineksen murskaamolle Espoon kaupungissa kiinteistöille 49–64-6-5 ja 49–64-6-4
osoitteessa Lommilanrinne 5.
Toimintaa koskevien vaatimusten ja lausuntojen huomioon ottaminen
Lupamenettelyssä annetuissa lausunnoissa esitettyjä vaatimuksia on huomioitu
lupamääräyksissä 1-5, 12, 13 ja 19.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi seuraavia
lupamääräyksiä:
Laitoksen toiminta ja toiminta-ajat
1. Murskausta, seulontaa, rikotusta, louheen vastaanottoa ja murskeen ajoa saa tehdä
6.10.2015–31.10.2020 osoitteessa Lommilanrinne 5. Murskausta, seulontaa ja
rikotusta saa tehdä vain arkipäivisin (maanantaista perjantaihin) klo 7.00–18.00
välisenä aikana. Louheen kuljetus murskaamolle, sekä murskeen lastaus ja kuljetus
on sallittu arkipäivisin klo 7.00–22.00. Töitä ei saa tehdä arkipyhinä. Murskauksen
saa aloittaa vasta kun lähimmän asutun kiinteistön (Lommilanrinne 3 a) asukas on
muuttanut pois. (YSL 52 §, VNA 800/2010 3, 8 §, NaapL 17 §)
2. Murskaamo saa vastaanottaa ja murskata ja seuloa louhittua kiviainesta enintään
1 200 000 t vuodessa, yhteensä enintään 4,32 miljoonaa tonnia. (YSL 52 §)
Melu
3. Melun torjumiseksi on toteutettava vähintään melumallinnuksessa esitetyt
meluntorjuntatoimenpiteet. Varsinaisten meluvallien lisäksi lyhytaikaiset raaka-aine-
12
ja varastokasat on pyrittävä sijoittamaan siten, että ne osaltaan estävät melun
leviämistä.
Louheen pudotuskorkeus esimurskaimeen on pidettävä matalana ja esimurskain
tulee varustaa kumitetulla syöttösuppilolla. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on
huolehdittava. Kivenmurskaamon ja seulan melua on torjuttava koteloinnein,
kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.
Käytettävän iskuvasaran tulee olla vaimennettu malli. (YSL 8, 52 §, VNA 800/2010 6
§)
4. Toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää asutuksen luona päivällä klo 7-22
keskiäänitasoa 55 dB (LAeq). (YSL 52 §, VNA 800/2010 7 §, VNP 993/1992 2, 4 §).
Pöly
5. Murskauksessa ja seulonnassa pölyn leviämistä ympäristöön on estettävä
kastelemalla ja koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta
pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskaimien ja seulan
pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden toiminta on
tarkastettava päivittäin. Kastelujärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä
olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta
keskeytettävä, kunnes vika on korjattu tai häiriö poistettu.
Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan
kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman
pieneksi, kiinnittämällä kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä
muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava tai peitettävä.
Liikenteen aiheuttama pölyäminen tulee estää kastelemalla ja/tai suolaamalla
pinnoittamattomat tiepätkät. Päällystetyille ajoväylille kulkeutunut pölyävä hienoaines
tulee poistaa imulakaisukalustolla. (YSL 8, 52, 53 §, VNA 800/2010 4 ja 5 §).
Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäiseminen
6. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden
(tukitoiminta-alueet) on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja
Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja
muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään,
vesistöihin tai pohjaveteen on estetty. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava
maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi tehtyjen
rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista.
(YSL 16, 17, 52, 66 §, VNA 800/2010 9 §).
7. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippaisia tai kiinteästi valuma-altaallisia ja
niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava
ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Myös muut
kemikaalit on säilytettävä kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai allastetussa tilassa (esim.
kemikaalikontti) tukitoiminta-alueella. Polttoaineen jakelulaitteiden täyttöpistoolit ja
kemikaalien säilytystilat on oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä.
Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että
polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään
tai pohjaveteen. Tankkaukset ja huollot on tehtävä tukitoiminta-alueella. Ajoneuvojen
13
ja työkoneiden huoltoja, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön tai ajoneuvojen
pesua ei saa tehdä toiminta-alueella. (YSL 16, 17, 52 §, VNA 800/2010 9 §).
8. Mikäli sosiaalitiloista syntyy jätevesiä, on ne johdettava umpisäiliöön tai
viemäriverkostoon. Käytettäessä umpisäiliötä on siitä oltava ajan tasalla olevat
käyttö- ja huolto-ohjeet, joita on noudatettava. Säiliö on varustettava
täyttymishälyttimellä. (YSL 52 §, VNA 800/2010 10 § ja VNA 209/2011 7 §)
9. Toiminta-alueen hulevesiä ei saa johtaa käsittelemättä ojaan tai hulevesiviemäriin.
Vedet tulee käsitellä tontille imeyttämällä, johtamalla vedet riittävän suuren
laskeutusaltaan kautta tai suodattamalla siten, että pääosa hulevesien sisältämästä
kiintoaineesta pidättyy. Käsittelyjärjestelmän toiminta on tarkastettava säännöllisesti
ja se on pidettävä kunnossa. Mikäli järjestelmän kiintoaineen erotuksessa havaitaan
puutteita, tulee siihen tehdä pikaisesti tarvittavat muutokset. Käytettävä hulevesien
käsittelymenetelmä tulee hyväksyttää Espoon ympäristökeskuksessa ennen sen
rakentamista. (YSL 7 ja 51 §)
Jätehuolto
10. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu
ympäristön roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eikä haittaa
terveydelle tai ympäristölle. Alueelle ei saa vastaanottaa jätteitä. Toiminnassa
syntyneet jätteet on lajiteltava. Jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 §:n
mukaiselle vastaanottajalle.
Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot
syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä
ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta. Kirjanpitotiedot on säilytettävä
kirjallisesti tai sähköisesti viranomaistarkastusta varten. (YSL 16, 17, 52, 58 §, VNA
800/2010 11 §, JL 13, 15, 29, 72, 118, 119 § ja VNA 179/2012 20 §)
11. Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot
jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan
seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallisen jätteen
pakkaukseen on merkittävä jätteen haltijan nimi, jätteen nimi sekä turvallisuuden ja
jätehuollon järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Luovutettaessa
vaarallista jätettä tai muita jätelain 121 §:ssä mainittuja jätteitä tulee niistä laatia
siirtoasiakirja.
Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä
astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai
terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi
vähintään kerran vuodessa. Vaarallisen jätteen pakkaamisen ja merkitsemisen tulee
muilta osin olla jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 179/2012 mukaista.
(YSL 58 §, JL 16–17, 120, 121 §, VNA 179/2012 7-9 ja 24 §)
Tarkkailu- ja raportointi
12. Murskaamon aiheuttama melutaso on mitattava töiden alkaessa Nimismiehenmäki
13 tai 15 pihan läheisyydestä murskaamon melulle alttiista paikasta. Mittaukset on
tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 ”Ympäristömelun mittaaminen
mukaisesti”. Mittaukset tulee suorittaa aikana, jolloin murskaus, seulonta ja louheen
ajo on käynnissä. Osan aikaa tulee olla käynnissä myös kiven rikotus.
Mittaustuloksista tulee olla määriteltävissä melun iskumaisuus ja sen esiintyminen
14
mittauksen aikana. Mittausraportissa tulee myös arvioida liikenteestä aiheutuvan
melun osuus.
Melunmittaussuunnitelma tulee toimittaa viimeistään 14 vrk ennen mittauksia Espoon
ympäristökeskukseen tarkistettavaksi. Tehtyjen mittausten tulokset ja niiden pohjalta
laadittu mittausraportti (sis. mittaustulosten vertaaminen lupamääräyksen 4 mukaisiin
ohjearvoihin) on toimitettava Espoon ympäristökeskukselle.
Mikäli murskaamon toiminnasta aiheutuva melu ylittää määräyksessä 4 asetetut
ulkomelun ohjearvot, tulee Espoon ympäristökeskukseen toimittaa tarkistettavaksi
suunnitelma meluntorjunnan parantamisesta tai päivittäisten toiminta-aikojen
lyhentämisestä kahden viikon kuluessa mittauksesta. Toimenpiteet tulee toteuttaa
vähintään neljän viikon kuluessa mittauksesta, jonka jälkeen tulee tarvittaessa
suorittaa uusi melumittaus. (YSL 52, 62 §, VNA 800/2010 13 §).
13. Murskauslaitoksen toiminnasta aiheutuvien hiukkaspäästöjen vaikutusta lähialueen
ilmanlaatuun on tarkkailtava. Ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus on
mitattava jatkuvatoimisella mittalaitteella yhtäjaksoisesti vähintään 60 vrk:n ajan
huhti–elokuun välisenä aikana standardin ISO 10473:2000 mukaisesti tai muulla sitä
vastaavalla mittausmenetelmällä, jonka tarkkuus on em. standardia vastaava.
Mittaus tulee tehdä Lehtimäentie 2 pihalta tai pihan läheisyydestä pölylle alttiista
paikasta.
Mittaussuunnitelma on toimitettava Espoon ympäristökeskukseen viimeistään 14
vuorokautta ennen suunniteltujen mittausten aloittamista. Tehtyjen mittausten
tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti on toimitettava Espoon
ympäristökeskukseen kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta.
Mittausraportissa mittaustuloksia tulee verrata asetuksen 38/2011 raja-arvoihin.
Ympäristölautakunta päättää mittausraportin käsittelyn yhteydessä mittausten
mahdollisesta jatkamisesta. (YSL 62 §, VNA 38/2011 4 §, VNA 800/2010 13 §)
14. Murskauslaitoksen toiminnasta sekä louheen vastaanotosta ja käsittelystä on
pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava suoritetut huoltotoimenpiteet,
ympäristönsuojelun kannalta merkittävät tapahtumat ja toimenpiteet (häiriötilanteet,
poikkeuksellisen suuret päästöt, mahdolliset vuodot sekä muut vahingot ja
onnettomuudet, niiden torjunta ja ympäristövaikutukset) sekä vuoden aikana
toteutetut muutokset laitoksen toiminnassa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä
Espoon ympäristökeskukselle. (YSL 8 ja 52 §)
15. Murskauslaitoksen toiminnasta on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun
mennessä Espoon ympäristökeskukseen edellistä vuotta koskeva raportti, josta
käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot:
- alueelle tuodun kiviaineksen määrä (t/a)
- murskatun ja seulotun kiviaineksen määrä (t/a)
- murskauslaitoksen käyntiajat ja ajankohdat
- valmiiden varastoitujen tuotteiden määrä vuoden lopussa (t/a)
- käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a)
- mahdolliset häiriö- ja poikkeustilanteet.
Raporttiin on liitettävä tiedot murskauslaitoksella muodostuneista, varastoiduista
sekä muualle toimitetutuista jätteistä, vaarallisista jätteistä, niiden laadusta, määrästä
ja varastoinnista sekä edelleen toimittamisesta. Raportissa tulee myös mainita
vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa.
(YSL 8 §, 52 §, JL 12 §)
15
Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet
16. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen
edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja
haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden
ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä
laajuudessa Espoon ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on
tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan toistumisen estämiseksi.
Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen
huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten,
että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveyshaittojen riski lisääntyy. Espoon
ympäristökeskukselle on ilmoitettava kaikista onnettomuuksista ja suuremmista
häiriötilanteista. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa
pelastusviranomaiselle.
Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä
alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava
hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.
Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja
voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Ulkopuolisten pääsy
toiminta-alueelle on estettävä. (YSL 15, 20, 134 §, VNA 800/2010 12 §)
Toiminnan vastuuhenkilö
17. Toiminnan tulee olla valvottua ja toiminnalla tulee olla riittävän ammattitaitoinen
vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava tiedoksi Espoon
ympäristökeskukseen ennen toiminnan aloittamista. Mikäli vastuuhenkilön nimi tai
yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta viipymättä tiedotettava. (YSL 52 §)
Henkilökunnan perehdytys
18. Laitoksen henkilökunta, aliurakoitsijoiden henkilökunta mukaan luettuna, tulee
perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtoihin. (YSL 52 §)
Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen
19. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista
tai toiminnan keskeyttämisestä Espoon ympäristökeskukselle. Toiminnan lakattua
alue on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu käytöstä
poistamisen jälkeen maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta
siihen rinnastettavaa toiminnasta aiheutuvaa haittaa tai vaaraa. Alueelta on
poistettava kaikki toimintaan liittyvät laitteet ja varusteet. Toiminta-alue on siistittävä
ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi siten
kuin siitä jätelaissa säädetään. (YSL 52, 94 ja 170 §)
Ratkaisun perustelut
Lupaharkinnan perusteet
Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset
ovat tarpeen, jotta murskaamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä
niiden nojalla annetuissa asetuksissa murskaamon toiminnalle asetetut vaatimukset.
16
Luvan myöntämisen edellytykset
Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, että suunnitelluista toiminnoista, annetut
lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai
yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön
pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten
luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun
käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä
naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.
Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen
todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.
Lupamääräysten perustelut
Yleiset perustelut
Toiminnan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi on päästöjä ja jätteitä
koskevien määräysten antaminen tarpeellista. Tässä päätöksessä on otettu huomioon
lupamääräyksiä annettaessa ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti toiminnan
luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus
ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys
ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa
nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee lisäksi
perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Toimittaessa tämän ympäristöluvan
mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja
kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on
oltava ympäristölupa. Asetuksen vaatimukset on huomioitu annetuissa määräyksissä.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Myönnetyt toiminta-ajat ovat lupahakemuksen mukaiset. Toiminnanharjoittaja ei ole
osoittanut, että toiminnasta ei aiheudu ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa
ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen (38/2011) noudattamisen noin 200 metrin
päässä murskaamosta sijaitsevalla pihalla. Murskauksesta aiheutuvan pölyämisen vuoksi
murskausta ei saa aloittaa ennen kuin lähimmän rakennuksen asukas on muuttanut pois.
Seulonnasta aiheutuvan selvästi vähäisemmän pölyämisen vuoksi tätä epävarmuutta ei ole,
joten seulonnan aloittamista ei ole tarpeen rajoittaa. (Määräys 1)
Murskauslaitoksella murskattavan ja seulottavan kiviaineksen määrä on sidottu hakijan
ilmoitukseen. (Määräys 2)
Murskaimen, seulan, meluvallien ja meluseinän asettelu vaikuttaa melutasoon lähimmissä
melulle alttiissa kohteissa. Mallinnetut meluvallit ja meluseinä tulee toteuttaa, jotta voidaan
varmistaa meluhaitan pysyminen mallinnetulla tasolla. Väliaikaisten varastokasojen
sijoittelulla tulee myös pyrkiä vähentämään entisestään aiheutuvaa meluhaittaa.
Esimurskaimen syöttösuppilon kumitus vähentää murskaimen lastauksesta aiheutuvaa
kolinaa ja vähentää äänen iskumaisuutta. Koneiden jatkuvalla kunnossapidolla voidaan
varmistaa, ettei laitteiden melutaso pääse nousemaan niiden mahdollisesti vikaantuessa.
Murskaamon ja seulan koteloinnit vähentävät laitteiden melua. Vaimennettu iskuvasara
edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa kiven rikotukseen. (Määräys 3)
17
Melutasoa koskeva määräys on annettu ottamalla huomioon valtioneuvoston päätös
melutason ohjearvoista 993/1992. Päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla,
taajamien virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä ohjeena on, että
melutaso ei saa ylittää ulkona melun A –painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa
(klo 7 – 22) 55 dB.
Tehtyjen mallinnusten perusteella asumiseen käytettävillä alueille ei ylity päiväohjearvo, eikä
öisin murskaamolla ole käynnissä meluavaa toimintaa. Sallittuja työaikoja on mahdollista
tiukentaa tai vaatia lisätoimia meluntorjunnan tehostamiseksi, mikäli toiminnan aikainen melu
poikkeaa ennalta oletetusta. (Määräykset 4 ja 12)
Määräykset pölyntorjunnasta on annettu terveys- ja ympäristöhaitan ehkäisemiseksi. Kovalla
pakkasella veden käyttö murskauksen pölyntorjuntaan ei ole jäätymisen vuoksi mahdollista,
joten pölyhaitan ehkäisemiseksi tulee voida käyttää myös muita tehokkaita menetelmiä.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö ja ympäristön kannalta parhaat käyttökelpoiset
työtavat pitävät toiminnasta aiheutuvan pölyhaitan mahdollisimman pienenä. Laitteiston
säännöllisellä tarkastamisella ja kunnossapidolla varmistetaan tehokkaasti toimiva
pölyntorjunta. Myös kuormista tai varastokasoista aiheutuvaa pölyämistä on estettävä, mikäli
siitä todetaan aiheutuvan merkittävää pölyhaittaa. Päällystetyille ajoväylille kertyvän
hienoaineksen harjaus vähentää huomattavasti liikennöinnistä aiheutuvaa pölyämistä.
(Määräys 5)
Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän, eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai muuta
siihen rinnastettavaa kyseiselle toiminalle ominaista haittaa. Keskittämällä kemikaalien
käsittely tiiviille tukitoiminta-alueille ja toteuttamalla kemikaalien säilytys allastetuissa tiloissa
tai kaksoisvaippaisissa säiliöissä voidaan estää kemikaalien pääseminen maaperään.
Lukittavat kemikaalien säilytystilat, sulkuventtiilit ja täyttöpistoolit ehkäisevät varkauksia ja
ilkivaltaa, joista voi aiheutua kemikaalipäästöjä maahan. Polttoainesäiliöiden
ylitäytönestimien avulla ehkäistään säiliöiden ylitäytöistä johtuvat onnettomuudet.
(Määräykset 6 ja 7)
Johdettaessa sosiaalitilojen jätevedet umpisäiliöön rajoittuvat riskit lähinnä säiliöön vuotoon
täi ylitäyttöön. Huolellisella hoidolla ja varustamalla säiliö täyttymishälyttimellä voidaan
ehkäistä tilanteet, joissa jätevesiä pääsee vuotamaan ympäristöön. (Määräys 8)
Hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska murskaamo sijaitsee
Glomsinjoen läheisyydessä, joka on ekologiselta tilaltaan hyvä. Mikäli hulevesiä ei käsitellä,
saattaa se heikentää Glomsinjoen vedenlaatua ja esim. tukkia taimenten kutusoraikkoja.
Joen ekologista tilaa ei saa heikentää, koska se on Uudenmaan vesienhoidon
toimenpideohjelman tavoitteiden vastaista. (Määräys 9)
Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa
terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollon kirjanpidon ja siirtoasiakirjamenettelyn avulla
voidaan seurata vaarallisen jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai
käsittelypaikkaan ja lisäksi se helpottaa valvontaa. Vaarallisen jätteen käsittelyssä
edellytetään erityistä huolellisuutta ympäristöriskien vähentämiseksi ja jätteiden
loppukäsittelyn helpottamiseksi. (Määräykset 10 ja 11)
Melumittauksella varmistetaan, että melutaso ei ylitä melumallinnuksen mukaan eniten
häiriintyvällä pihalla valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvoja. Mittausaikaan kaikkien
meluavien toimintojen pitää olla käynnissä. Näin tulee huomioitua eri toiminnoista aiheutuva
yhteismeluhaitta. Mikäli ohjearvot eivät tällöinkään ylity, ei ole perusteltua olettaa melutason
nousevan myöhemmin, ellei toiminnassa tapahdu merkittäviä muutoksia. Tällöin
toiminnanharjoittajalta voidaan edellyttää uutta melumittausta. Tarvittaessa mittauksia
18
voidaan vaatia myöhemmin myös valvonta-asiana. Jatkuvalle tai vuosittaiselle
melumittaukselle ei ole tarvetta murskauspaikan ja meluvallien pysyessä ennallaan.
Voimakkaan liikennemelun vuoksi mittaustuloksista on tarpeellista erottaa myös
liikennemelun vaikutus mittaustulokseen. (Määräys 12)
Pölymittauksella todennetaan lähialueelle aiheutuva pölyhaitta. Mittausajaksi on määritelty
aikajakso, jolloin pölyäminen on keskimäärin voimakkainta. Mittauksella saadaan tällöin
mitattua murskauksen ja liikenteen aiheuttama kokonaispölyhaitta. Ensimmäisen
mittaustuloksen perusteella päätetään mittauksen jatkamisen tarpeellisuudesta. (Määräys
13)
Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi.
(Määräykset 14 ja 15)
Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva määräys on annettu poikkeuksellisista päästöistä
aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Häiriötilanteisiin varautuminen ennakolta ja
mahdollisimman nopea toiminta häiriötilanteissa on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen
estämiseksi. Häiriötilanteista, vahingoista, onnettomuuksista ilmoittaminen
valvontaviranomaisille on tarpeen mahdollisimman pian, jotta häiriöistä aiheutuvia
ympäristöhaittoja ja niiden torjumista voidaan valvoa ja ottaa kantaa mahdollisiin häiriöistä
johtuviin valituksiin.
Vahinko- tai onnettomuustilanteessa voidaan nestemäisen jätteen leviämistä ympäristöön
estää tehokkaasti imeyttämällä sitä tarkoitukseen suunniteltuun materiaaliin. Myös
palosammutuskalusto ja riittävä työntekijöiden ohjeistus vähentävät häiriötilanteissa
ympäristölle aiheutuvia riskejä. Ulkopuolisten pääseminen toiminta-alueelle lisää riskejä.
(Määräys 16)
Laitoksen toiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot ovat tarpeen valvonnallisista syistä.
(Määräys 17)
Laitoksen henkilökunnan ja aliurakoitsijoiden huolellinen perehdytys on tarpeen, jotta
voidaan varmistua siitä, että kaikki osaavat toimia ympäristöluvan määräysten mukaisesti.
(Määräys 18)
Mahdollisista toiminnan muutoksista tai toiminnan lopettamisesta on tarpeen ilmoittaa
etukäteen, jotta voidaan arvioida muutoksen aiheuttamat ympäristövaikutukset sekä
ympäristöluvan muutostarve, tarvittavat lisäselvitykset tai mittaukset. (Määräys 19)
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Luvan voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa 31.10.2020 saakka.
Lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaisesti muuttaa lupaa,
jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta
arvioidusta, toiminnasta aiheutuu tässä laissa kielletty seuraus, parhaan käyttökelpoisen
tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia
kustannuksia, lupamääräyksen perusteiden havaitaan olevan virheelliset eikä määräyksen
muuttamisesta aiheudu tarvetta harkita uudelleen luvan myöntämisen edellytyksiä,
toiminnan ulkopuoliset olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet
ja luvan muuttaminen on tämän vuoksi tarpeen. Lisäksi luvan muuttaminen on tarpeen luvan
myöntämisen jälkeen laissa, valtioneuvoston asetuksessa tai Euroopan unionin
19
säädöksessä annetun sitovan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan yksilöidyn
vaatimuksen täyttämiseksi.
Asetuksen noudattaminen
Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan
määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta
tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)
Päätöksen täytäntöönpano
Tämä päätös on lainvoimainen 6.11.2015, ellei siihen haeta muutosta.
Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta
Luvanvarainen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta
muutoksenhausta huolimatta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ympäristönsuojelulain
199 § mukaisesti.
Toiminnanharjoittaja on pyytänyt, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta.
Toiminta on tarpeellista aloittaa, jotta muualta louhinnoista tuleva louhe saadaan käsiteltyä
tehokkaasti lyhyin kuljetusmatkoin. Murskausta ja seulontaa on ollut tontilla jo aiemmin, eikä
siitä ole aiheutunut mainittavaa haittaa ympäristöön. Täytäntöönpano ei tee
muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska työn aloittaminen ei vaikuta alueen
ennallistamismahdollisuuksiin, eikä lupapäätöstä noudatettaessa toiminnasta aiheutuvaa
haittaa voida pitää merkittävänä. Pääosa murskaamon edellyttämistä rakenteista on lisäksi
jo rakennettu paikalle. Jos murskaamon ympäristölupa joudutaan myöhemmin perumaan,
voidaan tontille kertyneet kiviainekset toimittaa muualle käsiteltäväksi.
Kalliorakennus-Yhtiöt Oy saa aloittaa hakemuksen mukaisen louheen seulonnan,
murskauksen sekä louheen vastaanoton lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta
muutoksenhausta huolimatta asettamalla 50 000 euron suuruisen vakuuden ympäristön
saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen
kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. (YSL 199 §)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 640 €. Ympäristöluvan maksu
määräytyy Espoon kaupunginhallituksen 15.6.2015 hyväksymän
ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 8, 15, 16, 17, 20, 27, 34, 42–44, 48, 49, 52, 51, 53, 58, 62,
64, 66, 83-85, 94, 96, 134, 170, 190, 199 ja 205 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11, 14 ja 15 §
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) 4 §
Jätelaki (646/2011) 12, 13, 15, 16, 17, 29, 72, 118, 119, 120 ja 121 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7-9, 20, 22 ja 24 §
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla (209/2011) 7 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
20
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen
ympäristönsuojelusta (800/2010) 3-13 §.
Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 15.6.2015, 3 §
Lupapäätöksestä tiedottaminen
Tämän päätöksen julkipanopäivä on 5.10.2015 ja antopäivä 6.10.2015. Päätöksestä
kuulutetaan Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivulla. Päätöksestä lähetetään ote
hakijalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja niille joilta on pyydetty
lausunto. Lisäksi päätöksestä toimitetaan tieto asukkaille, joille on lähetetty kuulumiskirje.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen ja siitä perittävään maksuun haetaan ympäristönsuojelulain 190 §:n
mukaisesti muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 5.11.2015.
Valitusosoitus on liitteenä.