Lohtajan Kallioniemen ja Hakuntin alueiden ranta

Transcription

Vastaanottaja
Kokkolan kaupunki
Asiakirjatyyppi
KAAVASELOSTUS
Päivämäärä
1.9.2015
KOKKOLAN KAUPUNKI
KALLIONIEMEN JA HAKUNTIN ALUEIDEN
RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
KOKKOLAN KAUPUNKI
KALLIONIEMEN JA HAKUNTIN ALUEIDEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOS
Tarkastus
Päivämäärä
Laatija
Tarkastaja
1.9.2015
1.9.2015
Jukka Silvola, Jutta Piispanen,
Minna Vesisenaho
Ramboll
Pitkänsillankatu 1
67100 KOKKOLA
P +358 20 755 7600
F +358 20 755 7602
www.ramboll.fi
KOKKOLAN KAUPUNKI - KALLIONIEMEN JA HAKUNTIN ALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
SISÄLTÖ
1.
1.1
1.2
1.3
2.
2.1
2.2
2.3
2.3.1
2.3.2
2.3.3
2.3.4
2.3.5
2.4
2.5
2.6
2.7
2.8
2.9
3.
4.
5.
5.1
5.2
6.
7.
7.1
7.1.1
7.1.2
7.1.3
7.2.1
7.2.2
7.2.3
7.2.4
7.3.1
7.3.2
7.3.3
7.3.4
7.4.1
7.4.2
7.4.3
7.4.4
7.5.1
7.5.2
7.5.3
7.5.4
8.
9.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Tunnistetiedot
Suunnittelualue
Kaavan nimi ja tarkoitus
LÄHTÖKOHDAT
Lähtökohdat kaavamuutokselle
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Suunnittelualueen ympäristön nykytila
Rakentuneisuus ja ympäristön yleispiirteet
Valtakunnallisesti arvokas kallioalue
Vattajanniemen Natura 2000 –alue
Natura-arvioinnin tarveharkinta
Muut suojelualueet
Maanomistus
Maakuntakaava
Yleiskaava
Ranta-asemakaava
Pohjakartta
Osalliset
RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
LAADITUT SELVITYKSET
KAAVARATKAISU
Yleiskuvaus
Mitoitus
KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET
KAAVAN VAIKUTUKSET
Vaikutuksen ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Vaikutuksen merkittävyys
Olennaisten vaikutusten alue
Vaikutukset
Vaikutukset
Haittojen lieventämistoimien vaikutukset
Vaikutukset
Vaikutukset
Vaikutukset
ALUEEN TOTEUTTAMINEN
KAAVOITUKSEN AIKATAULU
Kansikuva on Karhin kalasatamasta.
3
1
1
2
4
4
4
4
5
5
8
8
9
11
13
13
14
15
15
15
17
17
18
18
18
20
20
21
21
21
21
21
21
21
22
22
22
22
23
23
23
24
24
24
24
25
25
26
26
KOKKOLAN KAUPUNKI - LOHTAJAN KALLIONIEMEN JA HAKUNTIN ALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
1.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Asemakaavan selostus koskee 1.9.2015 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
1.1
Tunnistetiedot
Alueen nimi
Lohtajan Kallioniemi ja Hakunti
Kunta
Kokkolan kaupunki
Suunnittelun kohde
Karhin jakokunnan omistamat maa-alueet Lohtajan
Kallioniemessä ja Hakuntinniemessä.
Kaavan nimi
Lohtajan Kallioniemen ja Hakuntin alueiden rantaasemakaavan muutos
Asemakaavatunnus
XXXXX
Kaavalaji/toimenpide
Ranta-asemakaavan muutos
Hankkeen vastuuhenkilöt
Kokkolan kaupunki:
Yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg
PL 43
67100 KOKKOLA
puh. 044 7809 364
sähköposti: paivi.cainberg@kokkola.fi
kaavan laatija:
Jutta Piispanen
Puh. 040 672 2277
e-mail: jutta.piispanen@ramboll.fi
Ramboll Finland Oy
Pitkänsillankatu 1,
67100 KOKKOLA
suunnittelija:
Jukka Silvola
Puh. 044 053 3333
e-mail: jukka.silvola@ramboll.fi
laatutarkastus:
Minna Vesisenaho
Puh. 050 537 4491
e-mail: minna.vesisenaho@ramboll.fi
Karhin yhteisalueet:
c/o
Arto Huhtala
Huhtalantie 30
68220 KARHI
puh. 050 0361 610
sähköposti: arto.huhtala@wiklofholding.fi
1
Vireilletulo- ja hyväksymispäivämäärät
Vireilletulo
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
Kaupunginvaltuusto
1.2
18.3.2015
X
XX
XXX
Suunnittelualue
Suunnittelualue (n. 18 ha) sijaitsee Kokkolan kaupungin (entisen Lohtajan kunnan) Karhin kylässä ja jakautuu kahteen osaan. Pohjoisempi osa sijaitsee Hakuntinniemessä ja eteläisempi osa
Kallioniemen alueella. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 18 hehtaaria.
Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. © Maanmittauslaitos.
2
Kuva 2. Suunnittelualueen tarkempi rajaus. Taustakartta © CGI RS-kartat. Hallintorajat © Maanmittauslaitos.
Lähde: http://paikkatietoikkuna.fi/web/fi
3
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus
Alueelle laaditaan vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen
asemakaavan muutos, jonka nimenä on Lohtajan Kallioniemen ja Hakuntin alueiden rantaasemakaava.
Kaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on rakennusoikeuden tarkistaminen ja vähäinen nostaminen loma-asutuksen nykyvaatimukset mahdollistamalle tasolle parantamalla rakennusten käytettävyyttä. Uusia rakennuspaikkoja ei kuitenkaan osoiteta. Kaavassa rakennusalat tarkennetaan
ja rajataan siten, että ne muodostavat selkeämpiä kokonaisuuksia ja tiiviitä pihapiirejä. Kaavamuutoksella ei ole tarkoitus muuttaa alueen käyttötarkoituksia eikä osoittaa alueelle ympärivuotista asutusta. Kaavan määräykset ja merkintätekniikka tutkitaan ja päivitetään.
2.
LÄHTÖKOHDAT
2.1
Lähtökohdat kaavamuutokselle
Ranta-asemakaavan muutos tehdään hakijan (Karhin yhteisalueet) aloitteesta; rantaasemakaavan muutos on tullut ajankohtaiseksi, koska voimassa oleva Kallioniemen ja Hakuntin
alueiden ranta-asemakaava on osittain vanhentunut. Rakennuspaikkakohtaiset rakennusoikeudet
koetaan riittämättömiksi toimivien ja tarkoituksenmukaisten vapaa-ajan asuntojen rakentamiseksi. Riittämättömän rakennusoikeuden ja epäselvien käytäntöjen vuoksi useiden rakennusten
käyttö- ja kunnossapito ovat tarpeettomasti kärsineet tai johtaneet rakentamisessa epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset ovat vanhentuneita ja
epämääräisiä. Nykyisen ranta-asemakaavan yleisluonteisuus on myös johtanut kaavan tulkintaerimielisyyksiin. Kaavan rakennusalat ovat epäselvät ja rakennukset ovat sijoittuneet osittain rakennusalojen ulkopuolelle. Lisäksi rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on osin epäselvä,
mm. kaavamääräysten sallimat varastorakennukset ovat osin toteutuneet saunoina. Myös Kallioniemessä sijaitsevaa venesatama-aluetta koskeva rakennusoikeusmääräys on epämääräinen.
2.2
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain perustella vuonna 2000. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, mikä tuli voimaan 1.3.2009.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen:
1. Toimiva aluerakenne
2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
5. Helsingin seudun erityiskysymykset
6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ranta-asemakaavaa ja sen lähiympäristöä koskevat
erityisesti kohtien 2 ja 3 vaatimukset.
4
2.3
Suunnittelualueen ympäristön nykytila
2.3.1 Rakentuneisuus ja ympäristön yleispiirteet
Ranta-asemakaava-alueella on 64 voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaista rakennuspaikkaa, 52 Kallioniemessä ja 12 Hakuntissa. Alueet ovat kahta paikkaa lukuun ottamatta toteutuneet. Ei kuitenkaan kaavan mukaisena, vaan vuokrasopimusten mukaan 55 rakennuspaikkana
(42+13). Rakentamiseen osoitetuilla alueilla on pääosin lomarakennuksia sekä tanssilava ja kalasatamaan kuuluvia rakennus.
Kallioniemen alueella sijaitsee Karhin kylän kalasatama, jonka maasto on eteläosaltaan hietaaluetta jossa kasvusto on lähinnä puolukkatyypin metsää. Kalasatama-alueen pohjoispuoleiset
osat ja taustamaasto ovat kallioista niemeä, jossa maastonmuodot ovat erittäin vaihtelevia. Ranta-alueet ovat paikoin kivikkoista. Kallioniemen kasvillisuudelle on tyypillistä karujen ja vähälajisten avokallioalueiden ja soistuneiden painaumien sekä rantapoukamien vuorottelu, etenkin pohjoisella rannan osalla. Suopainanteet edustavat rannan tuntumassa matalakasvuista kalvakkarahkasammalen, mutasaran, luhtavillan ja raatteen ilmentämää nevaa ja sisempänä kallioalueilla
rahkaisia ja varpuisia tupasvillan ja suopursun ilmentämiä rämeitä. Kallionkoloissa kasvaa mm.
isomaksaruohoa, kurjenjalkaa, luhtakastikkaa, rantakukkaa, terttualpia ja puiden taimia. Lehtovyöhykettä ei Kallioniemessä juuri esiinny jyrkän rantaprofiilin vuoksi. Kallioalueita reunustavien
mustikkatyypin kuusikoiden kasvillisuudessa esiintyy pääsääntöisesti mustikkaa ja puolukkaa,
mutta jonkin verran myös käenkaalta ja vanamoa. Kallioalueiden männiköt ilmentävät karuja kalliomaan olosuhteita. Alueen kuusikossa sijaitseva komea pahkurainen kuusi on todennäköisesti
peruskartallakin esitetty rauhoitettu luonnonmuistomerkki.
Kuva 3. Luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu kuusi Hakuntin kaava-alueella.
5
Hakuntinniemi on itä- ja pohjoisosaltaan muodostunut hiekkadyyneistä. Suunnittelualue sijaitsee
kuitenkin niemen eteläosassa, jossa on pieni Eteläperän lahti. Ranta-alueet ovat metsäistä ja osin
louhikkoista. Hakuntin rantametsät ovat monin paikoin pihametsinä käsiteltyjä, rikkonaisia ja
kulttuurivaikutteisia. Varsinaista yhtenäistä lehtovyöhykettä ei juuri esiinny rakentumisen vuoksi.
Paikoin lehtomainen vyöhyke ulottuu rantaan saakka. Rehevämmässä lehtomaisessa rantametsävyöhykkeessä kasvavat mm. isotalvikki, metsäalvejuuri, tesma, karhunputki, hiirenporras, mesiangervo, jättipalsami, vadelma sekä kosteammissa painaumissa suoputki, viiltosara, ranta-alpi,
lehtovirmajuuri ja kurjenjalka. Puustosta esiintyy pihlajaa, rauduskoivua, tervaleppää, harmaaleppää, kuusta, mäntyä ja kiiltopajua. Rantavehnän ja merinätkelmän ilmentämää dyynikasvillisuutta esiintyy pienialaisesti mökkirantojen tuntumassa. Myös Kallioniemen rantametsien lajisto
on samankaltainen. Mustikkatyypin kuusikoiden kasvillisuudessa esiintyy pääsääntöisesti mustikkaa ja puolukkaa, mutta jonkin verran myös käenkaalta ja vanamoa.
Kallioneimen alueen luontoselvityskäynneillä havaittiin tukkasotkapoikue, tukkakoskelopoikue sekä kalalokki, kuovi sekä merikihupoikue.
Kuva 4. Ilmakuva suunnittelualueelta.
6
Kuva 5. Kallioniemen kaakkoisosan (Lyhtykiven) rantaa kuvattuna.
Kuva 6. Hakuntinniemen rantaa kuvattuna. Taustalla näkyy Kallioniemi.
Kuva 7. Kallioniemen kärkeä kuvattuna. Taustalla
näkyy Hakuntinniemi.
Kuva 8. Kallioniemen kärkeä Hakuntinniemestä
kuvattuna.
7
2.3.2 Valtakunnallisesti arvokas kallioalue
Lähes koko Kallioniemen (KAO100202) alue on geologisesti ja maisemallisesti arvokas merenrantakallio joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Kooltaan arvopohja-alue
on noin 13 hehtaaria. Niemi on matalaa, lohkorakojen rikkomaa silokalliota. Kallioalue sijaitsee
maisemallisesti tärkeällä paikalla ja puuttomat rantakalliot erottuvat kohtalaisen hyvin merelle.
Kalliolta avautuu esteettömiä näköaloja ulapalle ja parimetriset silokallioniemekkeet elävöittävät
kallioalueen edustavia sisäisiä maisemia (Suomen Ympäristökeskus 1996; Vaasan läänin luonnon- ja maisemasuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet, moniste). Arvioinnissa kohteelle arvotetut luokat (1-4) ovat: geologia 3, biologia 4 ja maisema 3. Muina arvoina on luokiteltu muuttuneisuus 2, lähiympäristö 2, historia 4 ja monikäyttö 4. Luontoselvityksen mukaan kallioalueen
luonto on joitain polku-uria lukuun ottamatta hyvin säilynyt tieverkoston ulkopuolella.
Kuva 9. Kallioniemessä sijaitsevan valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen rajaus.
2.3.3 Vattajanniemen Natura 2000 –alue
Sekä Kallioniemen että Hakuntin alueita ympäröiville maa- ja merialueille hieman etäämmälle sijoittuu Vattajanniemen Natura 2000 – aluetta, kaava-alueen osat eivät kuitenkaan rajaudu Natura-alueeseen. Alla Natura 2000 -alueen kuvaus Ympäristöhallinnon internet-sivuilta;
”Vattajanniemen laaja hiekkaranta-alue kuuluu Pohjanlahden laajimpiin yhtenäisiin
lentohiekka-alueisiin. Alueeseen kuuluu pohjoisessa Vattajaniemen edustavimmat
ja arvokkaimmat dyynimuodostumat. Eteläinen alue on varsinkin linnustollisesti
arvokasta. Kohteella esiintyy myös suolamaalaikkuja, joilla kasvaa alueellisesti
uhanalainen suolayrtti.
Alue liittyy liuskevyöhykkeeseen, jonka liuskeisuuden suunta vaikuttaa rannikon
suurmuotoihin synnyttäen itse Vattajanniemen. Kallioperä on kuitenkin paksun jäätikköjoen kerrostaman hiekkamassan peitossa. Rantavoimat ovat tasoittaneet ja
levittäneet entisen harjuaineksen, jota tuuli on muovannut erittäin edustaviksi
dyyneiksi. Vattajanniemen edustalla avautuu avomeri, joten rantaan kohdistuu
voimakas tyrskyn vaikutus. Rantavoimien aiheuttamat muodostumat ovat alueella
8
hyvin kehittyneitä. Nopea maankohoaminen paljastaa uutta maata ja rantavyöhyke
on jatkuvasti muutostilassa.”
(http://www.ymparisto.fi/fiFI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vattajanniemi%286880%29,
4.3.2015).
Kuva 10. Vattajanniemen Natura 2000 –alueen rajaus, kuvassa suunnittelualueen rajaus punaisella.
2.3.4 Natura-arvioinnin tarveharkinta
Tässä kappaleessa tarkastellaan kaavan tehtävän ja tarkoituksen suhdetta Natura – alueisiin eli
tarvetta Natura-arvioinnin laatimiselle.
Natura 2000 -verkoston avulla suojellaan EU:n luontodirektiivin (892/43/ETY) ja lintudirektiivin(79/409/ETY) tarkoittamia luontotyyppejä, lajeja ja niiden elinympäristöjä, jotka esiintyvät jäsenvaltioiden Natura 2000 -verkostoon ilmoittamilla tai ehdottamilla alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia, että ns. Natura-arviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty tai ehdotettu sisällytettäväksi Natura 2000 -verkostoon, ei merkittävästi heikennetä.
”Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 - verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen
niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisäl9
lyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on
asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain
(468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. (24.6.2004/553)”
Tämä Natura-arvioinnin tarveharkinta tukeutuu Natura -perusteisiin, tämän kaavan tehtävään ja
tarkoitukseen (tavoitteisiin), varsinaiseen kaavaratkaisuun sekä maastossa tehtyihin tarkasteluihin.
Natura-alueet eivät rajaudu kaava-alueeseen vaan sijoittuvat pääsääntöisesti yli 100 metrin päähän kaava-alueesta. Kallioniemen pohjoisrannalla, aivan kaava-alueen itäosassa kuitenkin lähemmäksi (kortteli 8).
Ranta-asemakaavaehdotuksessa maankäyttö säilyy nykyisellään Natura-alueiden lähiympäristössä. Uusia korttelialueita tai rakennuspaikkoja ei muodosteta. Natura-alueen läheisin kortteli numero 8 on jo toteutettu. Kaavassa määrätyillä jätevesihuoltoa koskevilla toimenpiteillä estetään
jätevesien pääsy vesistöön ja Natura-alueelle. Myös kaavassa käytetty "/ge" –lisämääre korostaa
niemen maisemallisia ja geologisia arvoja. Hakuntin alueella VL-merkinnällä on osoitettu metsäisiä alueita, jotka tukevat sekä Natura-alueen metsäisten dyynien jatkeena metsäisen alueen säilymisen että harjujensuojeluohjelma-alueen rakentamattomia osia kohti rantaa. Rantaasemakaavan Naturavaikutukset ovat täten vähäisiä tai niitä ei synny lainkaan.
Johtopäätöksenä on, ettei korttelialueiden sisällä tapahtuva suhteellisen vähäinen lisärakentaminen heikennä Natura-arvoja kaava-alueen läheisyydessä eikä kaavalla muutenkaan aiheuta
Natura 2000 – alueisiin sellaisia luonnonsuojelulain tarkoittamia haitallisia tai alueen luonnonarvoja heikentäviä vaikutuksia, että Natura arviointi tulisi toteuttaa.
10
2.3.5 Muut suojelualueet
Vattajanniemen dyynialue on sisällytetty harjuluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi laadittuun valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan sekä rantojensuojeluohjelmaan.
Kuva 11. Harjujensuojeluohjelman (viivarasteri) ja rantojensuojeluohjelman (tummansininen) rajaukset. Suunnittelualueen rajaus kuvassa punaisella.
Karhin kylän merialueet ja osat rannoista kuuluvat valtakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA) sekä maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin (MAALI). Hankkeiden tavoitteena on kartoittaa maamme tärkeät lintualueet, säilyttää ne linnustolle soveliaina elinalueina sekä seurata niillä
linnuston ja elinympäristön muutoksia. Suunnittelualue rajautuu Hakuntissa pohjoisreunaltaan
FINIBA-alueeseen, muilta osin em. suojelualueet sijaitsevat hieman etäämmällä.
Lisäksi ranta-asemakaavamuutosalueen läheisyydessä on yksityisiä luonnonsuojelualueita.
11
Kuva 12. Yksityisen suojelualueen kasvillisuutta Hakuntin kaava-alueeseen rajautuen.
Kuva 13. FINIBA – alueen (valtakunnallisesti tärkeä lintualue) rajaus, kuvassa suunnittelualueen rajaus
punaisella.
12
2.4
Maanomistus
Suunnittelualue (tila numero 878:1, Kallioniemen ja Hakuntin alueet) on Karhin jakokunnan
omistuksessa.
2.5
Maakuntakaava
Kokkolan kaupunki kuuluu Keski-Pohjanmaan liiton alueeseen. Voimassa oleva maakuntakaava
koostuu 1. ja 2. ja 3 vaiheen kaavoista. 1 vaiheen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.10.2003, 2. Vaiheen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 29.11.2007
ja 3. vaiheen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.2.2012.
4. vaihekaava, joka käsittelee seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista KeskiPohjanmaan maakunnassa, on Ympäristöministeriössä vahvistettavana. Keski-Pohjanmaan liitto
on myös aloittanut vuonna 2015 5. vaihemaakuntakaavan valmistelun. Se tulee käsittelemään
kaupallisten palvelujen sijoittumista Keski-Pohjanmaalla.
Maakuntakaavassa Kallioniemi on merkitty osin arvokkaaksi kallioalueeksi (vinoviivarasteri) ja
Hakunti S2 –merkinnällä Harjujensuojeluohjelman mukaan perustetuksi tai perustettavaksi tarkoitetuksi suojelualueeksi.
Kuva 14. Ote vahvistettujen vaihekaavojen yhdistelmäkartasta, jota ei
ole erikseen vahvistettu.
13
2.6
Yleiskaava
Alueella on 15.4.1984 vahvistettu Karhi-Marinkainen rantayleiskaava.
Kuva 15. Ote Karhi–Marinkainen rantayleiskaavasta.
14
2.7
Ranta-asemakaava
Alueella on voimassa Kallioniemen ja Hakuntin alueiden 19.6.1989 vahvistettu rantaasemakaava. Ranta-asemakaavan mitoitustietoja on tarkemmin kuvattu kohdassa mitoitus.
Kuva 16. Kallioniemen ja Hakuntin alueiden ranta-asemakaava.
2.8
Pohjakartta
Ramboll Finland Oy laatii kaavatyön yhteydessä alueelta ranta-asemakaavan pohjakartan mittakaavassa 1:2000 mittausluokkaan 3.
2.9
Osalliset
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja.
15
Kaavahankkeen osallisia ovat MRL:n 62 §:n mukaan:
Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:
•
Kokkolan kaupungin eri hallintokunnat
PL 43
67101 KOKKOLA
Kaupungintalo, Kauppatori 5
kokkola@kokkola.fi
•
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
PL 77
67101 KOKKOLA
·
Keski-Pohjanmaan liitto
Rantakatu 14
67100 KOKKOLA
·
K.H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo
Pitkänsillankatu 1-3A
67100 Kokkola
·
Korpelan voima
kuntayhtymäkonserni
PL 13 (Junkalantie 15)
69101 KANNUS
·
Lohtajan vesihuolto Oy
Hollitie 1
68230 LOHTAJA
·
Puolustusvoimien logistiikkalaitos
2. Logistiikkarykmentin esikunta
PL 1000
20811 TURKU
·
Karhin yhteisalueet
c/o Arto Huhtala
Huhtalantie 30
68220 KARHI
Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa
·
Ranta-asemakaavan muutosalueen ja sen vaikutusalueen käyttäjät, haltijat, maanomistajat ja asukkaat
·
Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai intressipiiriin kaavamuutoksella ja laajennuksella saattaa olla vaikutuksia.
16
3.
RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
·
Aloituskokous on pidetty 11.8.2014 Kokkolassa. Läsnä olivat konsultin ja ranta-asemakaavan
muutoksen hakijan, Karhin jakokunnan, edustajan lisäksi Kokkolan kaupungin kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivu ja asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen.
·
Kaavan vireilletulosta on kuulutettu 18.3.2015 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut
yleisesti nähtävillä Kokkolan kaupungintalolla ja Lohtajan aluetoimistolla ajalla 26.3.–
24.4.2015.
·
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta viranomaisilta pyydettyihin lausuntoihin saatiin yksi
vastaus. K.H. Renlundin museo toteaa lausunnossaan 21.4.2015, että maakuntamuseolla ei
ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta huomautettavaa.
Tapahtumat
10.3.2015
18.3.2014
26.3.–24.4.2015
2.6.2015
1.9.2015
Tuleva aikataulu (arvio)
XX.XX.2015
XX.XX.2015
XX.–XX.X.2015
XX.XX.2015
XX.XX.2015
4.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen.
OAS:s nähtävillä
Viranomaisneuvottelu
Kaavaluonnos
Valmisteluvaiheen kuuleminen.
Kaavaehdotus
Ehdotusvaiheen kuuleminen
Kaupunginhallitus.
Kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksyminen.
LAADITUT SELVITYKSET
Kesän 2014 aikana alueelle on laadittu liitteenä oleva kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitys, joka sisältää myös rakennusten ulkopuolisen rakennusinventoinnin.
Kesän 2015 aikana (30.7 ja 26.8) laadittu kasvillisuus- ja eläimistöinventointi kattaa kyseessä ole-
van kaavan puitteissa oleellisten lajien uhanalais- ja luontodirektiivilajiselvitykset. Luontoselvityksen
maastokäynneillä tarkasteltiin mm. uhanalaisten lajien, luotodirektiivin liitteen IV a lajistolle soveliaiden elinympäristöjen sekä uhanalaisten luototyppien esiintymistä. Maastoselvityksen laati luontokartoittaja (EAT) Petri Hertteli. Lisäksi tähän kaavaselostukseen on sisällytetty omana alakappaleenaan
luonnonsuojelulain 65 § mukaisen Natura-arvioinnin tarveharkinta.
Selvitysten tarkoituksena on tutkia ja minimoida hankkeen vaikutukset alueen luonnon monimuotoisuuteen ja monipuolisiin luonto- ja maisema-arvoihin.
17
5.
KAAVARATKAISU
5.1
Yleiskuvaus
Kaavaratkaisu perustuu kaavan tehtävään ja tarkoitukseen sekä tavoitteisiin. Alueelle ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja vaan maankäytön ohjaaminen tapahtuu nykyisillä, rakennetuilla
korttelialueilla.
Keskeisenä merkintänä ovat rakennusalueen rajat, jotka on tutkittu selvästi voimassa olevaa ranta-asemakaavaa tarkemmin. Useissa kohdissa, missä se on ollut tarpeen, on lisäksi saunan rakennusala osoitettu erikseen.
Kaava-alueelle ei ole tehty tonttijakoa vaan alue perustuu jatkossakin maapohjan yhteisomistukseen vuokrasopimuksin.
Kaikille korttelialueiden osille (vuokrasopimusten mukaisille "rakennuspaikoille") on osoitettu ajoyhteydet nykyisiin ajoyhteyksiin perustuen. Vain kortteliin 7 on osoitettu yksi uusi, noin 40 metriä pitkä tieyhteys.
Venevalkama/ venesatama on osoitettu kaksiosaisena. Mantereen puoleisella osalla (LV-1 – korttelialue) sallitaan rakennusten rakentaminen; merenpuoli on varattu laiturirakenteille.
Korttelialueiden ulkopuoliset osat on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) ja Kallioniemen kärjen
osalta retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Näiden alueiden ympäristöarvoja on Kallioniemen kärjessä
korostettu lisämääreellä "/ge" jolla osoitetaan että alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen
kallioalueeseen. Nykyinen tanssilava on osoitettu omalla osa-aluemerkinnällään.
Erillisessä liitteessä ja kappaleessa "vaikutusten arviointi" kuvatut kulttuuriarvokohteet on osoitettu osa-aluemerkinnällä "sk"; kyläkuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeä alueen osa.
5.2
Mitoitus
Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen rakennusoikeus on Kallioniemessä 2800 kerrosalaneliömetriä ja Hakuntissa 810 kerrosalaneliömetriä. Eli yhteensä 3610 kerrosalaneliömetriä. Tanssilavalle voimassa olevassa kaavassa varattu 150 m2 voidaan käyttää toisaalla koska lava voidaan tulkita katokseksi eikä sen uudelleenrakentaminen ole enää ajankohtaista vähäisen
käytön vuoksi (2-3 tapahtumaa vuodessa). Sataman 400 kerrosalaneliömetriä voidaan laskea
305:een koska alueelta poistuu loma-asutuskäyttö (siirtyy osaksi RA – mitoitusta) ja sitä vastaava rakennusoikeus. Näin lomarakennusten korttelialueille jää 3610 – 305 = 3305. Tämä käytetään lomarakennuksille seuraavan taulukon mukaisesti:
Kortteli
1
Rakennusalat lkm
10
a´m2
50
2
3
55
3
4
55
4
6
60
peruste
Vanhin, pienipiirteisin
ja tihein alueen osa
sataman itäpuolella
Kallioniemen etelärannan perusmitoitus
yht
500
165
220
360
18
5
10
60
600
6
1
60
60
7
4
70
280
8a
1
70
Kallioniemen väljä
pohjoisranta
Nykykaava
8b
2
70
140
9
6
70
Kallioniemen väljä
pohjoisranta
Hakuntin Perusmitoitus joka jo nykykaavassa Kallioniemeä
isompi
10
7
70
Hakuntin Perusmitoitus joka jo nykykaavassa Kallioniemeä
isompi
490
YHT
54
70
420
3305
Saunat ja varastot
Lisärakennusoikeus muodostuu saunoista ja varastoista. Nykyiset loma-asutuksen vaatimukset
edellyttävä rakentaminen sisältää em. rakennusten toteuttamismahdollisuuden. Voimassa olevassa rantakaavassa ei ole määritelty erillistä saunan rakennusoikeutta, mikä on johtanut saunojen rakentamiseen, koska kaavan varastomerkinnät on tulkittu saunan rakentamisen mahdollistavaksi. Rakennusinventoinnin mukaan alueella on lähes 30 selvää saunarakennusta. Saunojen
rakennusoikeudet pidetään kuitenkin pienenä; aluekohtaisesta sijainnista riippuen 15 – 20 k-m2
ja yhden jo toteutuneen saunan osalta 30 k-m2. Näin saunojen kokonaiskerrosala on 920 km2 eli
keskimäärin 17 km2. Varastoja sallitaan 10 km2 verran kaikilla rakennusaloilla eli vuokratonteilla; yhteensä siis 540 km2.
Rantaviivaan perustuva mitoitus
Kokonaisrakennusoikeutta voidaan tarkastella myös koko rantajakson (Karhin jakokunnan rantojen) näkökulmasta. Karhin Jakokunnalla on muunnettua rantaviivaa yhteensä 10 225 metriä.
Tästä Hakuntin ranta-asemakaavan osuus on 509 metriä ja Kallioniemen osuus 1832 metriä. Alueen todennäköiseksi mitoitusarvoksi saataisiin 7 loma-asuntoa / muunnettu rantaviivakilometri
eli 72 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaava-alueen ulkopuolella niistä on jo toteutettu 19 eli jäljelle jäisi 53 perinteistä rakennuspaikkaa. Lisäksi Lahdenkroopin alueelta on valtion
toimenpiteillä Pitkäpauhan ranta-asemakaavalla siirretty rakennusoikeutta 600 km2.
Mikäli rakennuspaikkakohtaiseksi rakennusoikeudeksi lasketaan yleisesti käytetty 120 m2
(80+20+20) muodostuisi tarkastelujakson kokonaiskerrosalaksi 8640 k-m2 ja nyt käsillä olevan
ranta-asemakaava-alueen kokonaiskerrosalaksi 5760 km2 ( 53 x 120 – 600 ). Saunojen ja varastojen kerrosala (1460 k-m2) jää siis reilusti kokonaisrantajaksotarkastelun erotuksen 2880 k-m2
alle. Näin laskien rantakaava-alueen kokonaismitoitus on maltillinen.
19
6.
KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET
Kaavamerkintöinä ja -määräyksinä on käytetty asetuksen 2000 mukaisia merkintöjä, jotka
on esitetty kaavakartalla.
Kaavamääräykset on annettu jäteveden käsittelystä ja rakennustavasta (sisältäen tulvamääräyksen) sekä rantarakenteistä.
Jäteveden käsittelyä koskevat kaavamääräykset:
Jätevesiä ei saa päästää vesistöön. Mikäli rakennetaan vesikäymälöitä, jätevedet tulee johtaa
umpikaivoon. Kompostikäymälä tai tiivispohjainen kuivakäymälä on rakennettava vähintään 20
metrin etäisyydelle keskiveden pinnan mukaisesta rantaviivasta, tulvavesirajan yläpuolelle.
Harmaiden vesien käsittely voidaan toteuttaa rakennuspaikkakohtaisesti teknisenä ratkaisuna
tai maaperäkäsittelyä varten tulee toteuttaa saostuskaivo ja imeytys/suodatuskenttä vähintään
20 metrin etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta alueelle jossa maaperä on tarkoitukseen sopiva ja rakenteet sijoittuvat tulvavesirajan yläpuolelle. Korttelialueiden ulkopuolista
VL – aluetta voidaan maanomistajan luvalla käyttää kyseisien vesihuoltoon liittyvien rakenteiden toteuttamiseen. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä hakijan on esitettävä jätevesien
käsittelyä koskeva suunnitelma riittävine maaperä- ja korkeusasematietoineen.
Kaikki jätevedenkäsittelyyn liittyvät ratkaisut tulee lisäksi toteuttaa kaupungin ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Viranomaisella on lisäksi oikeus erityisin perustein myöntää
poikkeus tästä kaavamääräyksestä.
RA – alueita koskevat kaavamääräykset:
Julkisivujen pääasiallisena rakennusmateriaalina kortteleissa 1-4 tulee käyttää lautavuorausta.
Kortteleissa 5-10 voi materiaali lisäksi olla höylätty hirsi. Pyöröhirren käyttö on koko kaavaalueella kielletty. Tiivisseinäisten hirsirakennusten nurkissa on käytettävä koteloitua lyhytnurkkaratkaisua, jossa hirsien päät eivät ulotu seinärakennetta pidemmälle.
Korttelissa 1 seinien päävärisävyn tulee olla perinteinen punamulta tai keltamulta. Muissa kortteleissa sallitaan lisäksi tumman harmaan sävyt sekä tumman ruskea.
Rakennusten kattomuodon tulee olla harjakatto. Päärakennuksen kattokaltevuus tulee olla välillä 1:2 – 1:1,5. Muiden rakennusten osalta sallitaan loivempi katto kuitenkin vähintään 1:3.
Kattomateriaalin tulee olla tummaa ja kiiltämätöntä.
Alin rakentamiskorkeus on N60 + 210 cm (N2000 + 168 cm). Kastuessaan vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa tämän rakentamiskorkeuden yläpuolelle.
Rantarakenteita koskeva kaavamääräys
Yli kymmenen metriä pitkän tai yli 1,0 m korkean (keskivedenpinnasta) aallonmurtajan rakentaminen ilman MRL 128 §:n tarkoittamaa maisematyölupaa on kielletty. Määräys ei koske LValuetta.
7.
KAAVAN VAIKUTUKSET
Kaavan vaikutusten selvittämisvelvollisuudesta määräävä MRL 9 § on tullut uudessa muodossaan
voimaan 1.4.2015. Lain mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeelli20
sessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia
vaikutuksia.
Lain mukaisesti selvitykset on tässä ranta-asemakaavassa keskitetty vain sille alueen osalle, jolle
muodostuu olennaisia vaikutuksia.
7.1
Vaikutuksen ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
7.1.1 Vaikutuksen merkittävyys
Kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioiden vaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Kaavan tarkoituksena on parantaa alueen loma-asutuksen virkistyskäyttöarvoa selkeyttämällä jo rakentuneiden korttelialueiden rakennetta ja määräyksiä sekä mahdollistamalla vähäinen lisärakennusoikeus.
7.1.2 Olennaisten vaikutusten alue
Nykyiset korttelialueet ja niiden välitön lähialue. Merkittävän vaikutuksen alue ei ulotu lähivirkistysalueille koska kaava ei tuo uusia rakennuspaikkoja eikä sen vuoksi merkittävää virkistyskäytön lisääntymistä.
7.1.3 Vaikutukset
Ihmisten elinolot (lomanvietto-olot) paranevat kun korttelialueiden sisäiset rakentamisperiaatteet
selkiytyvät. Rakennusalat, eli alueet joilla rakennuksia voi sijaita, tarkentuvat. Erityisesti saunan
toteuttamisen mahdollistaminen ja sen periaatteiden määrittely lisää merkittävästi lomanviettooloja. Elinympäristö selkiytyy yhteisten rakentamisperiaatteiden johdosta.
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ovat positiivisia.
7.2 Vaikutuksen maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon
Kaavan myötä jätevedet lisääntyvät alueella jonkin verran. Vaikka suuri osa Kallioniemeä on valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta ja Hakuntin alue harjujensuojeluohjelma-aluetta, kaavan
tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä veteen ei voida pitää
merkittävinä kaavassa määrätyt haittojen lieventämiskeinot huomioiden. Vaikutukset Ilmaan ja
ilmastoon eivät nouse merkittäviksi.
Nykyiset korttelialueet ja niiden lähialue kallioisilta osin sekä vesistön rantavyöhyke.
7.2.3 Vaikutukset
Erityisesti saunojen toteuttaminen lisääntyy alueella koska nykytilanteessa läheskään kaikkiin
loma-asuntoihin ei liity saunarakennusta. Myös käyttöpäivien määrä kasvanee kun alueen lomanvietto-olot paranevat. Nämä aiheuttavat yhdessä lähinnä harmaiden vesien määrän kasvua ja
niiden hallinnan tärkeyttä. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet voivat heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa lisäämällä vesistön hajakuormitusta. Kaavassa onkin annettu määräykset jätevesien
käsittelyyn.
21
7.2.4 Haittojen lieventämistoimien vaikutukset
Jätevesien käsittelyä ohjataan edellä mainituilla kaavamääräyksillä. Lisäksi jätevesien käsittelyvaatimuksista määrätään Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Kaavamääräysten perusteella jätevesien käsittelyn hallinta tehostuu jonka johdosta vaikutukset nykytilanteeseenkin verrattuna lopputilanteessa vähenevät.
7.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin.
Kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioiden vaikutuksia ei voida pitää merkittävinä. Koska kuitenkin
kaavalla voidaan olettaa olevan vähäinen virkistyskäytön lisääntyminen Kallioniemen länsikärkeen ja koska kaava-alue rajoittuu Natura-alueeseen (kts. oma kappale, Natura tarveharkinta),
on alla arvioitu vaikutuksia kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Kallioniemen länsikärki, Kallioniemen pohjoisranta (Naturan puoleinen ranta) sekä Hakuntin eteläranta (Naturan puoleinen ranta). Korttelialueiden rakennusalat, joihin kaavan tehtävä ja tarkoitus kohdistuu, ovat pääosin rakentuneet eivätkä sisällä kyseisiä luontoarvoja.
7.3.3 Vaikutukset
Hakuntin alueella keskeisin vaikutus syntyy sijoittumisesta harjujensuojeluohjelma-alueelle. Päätevaiheeseen kasvanut metsä on pysäyttänyt rantavoimat ja rannan rakentuminen on täydentänyt hiekan liikkeen pysähtymisen. Hakuntin alueen jäljellä olevalle rakentamattomalle metsäalueelle ei kaavasta aiheudu juuri vaikutuksia, sillä metsäalue säilyy edelleen metsätalouskäytössä.
Kaava-alueen rajalle sijoittuu yksityinen suojelualue. Luontoselvityksen maastokäynnin perusteella lähivirkistysalueeksi (VL) osoitettu alue täydentää hyvin suojelualueen luontoarvoja ja
muodostaa puskuria rakentuneisiin alueisiin nähden. Lähivirkistysalueen metsänhoidolla voidaan
vaikuttaa myös alueen viihtyvyyteen.
Kallioniemen alueella esiintyvät kaava-alueen keskeiset luontoarvot. Valtakunnallisesti arvokas
kallioalue pitää sisällään joukon muita luonnon monimuotoisuuden indikaattoreita, kuten metsälain (ML10 §) mukaisia kalliosoistumia ja vähäpuustoisia kallioalueita ja maankohoamisrannikon
luontotyyppejä. Kalliometsät on myös Suomen vastuuluontotyyppi. Kulumista lukuun ottamatta
kaavasta ei aiheudu em. luontokohteille merkittäviä vaikutuksia. Kulumisen estämisestä on kerrottu haittojen lieventämistoimien yhteydessä.
Kuvat 17 ja 18. Kallioniemen kalliojäkälikköä sekä kalliomurrosten rämekasvillisuutta.
22
Kallioalueella pesii merikihu, jonka pesimäpaikka on kaava-alueella asuvien tiedossa ja kohde
kierretään jo pelkästään linnun pesimä- ja poikasaikaisen hyökkäävän käyttäytymisen vuoksi.
kuva 19. Merikihu
Natura-alueille merkittäviä vaikutuksia ei katsota syntyvän.
Virkistyskäytön ohjaamista nykyiselle polkuverkostolle on korostettu osoittamalla kaavassa ohjeellinen ulkoilureitti. Vaikka luonnontilaisesta kallioalueesta ei ole kysymys, kaava-alueen keskeiset luontoarvot sijoittuvat kaavassa huomioidulle arvokkaalle kallioalueelle. Siten vapaa-ajan
käytön ohjaaminen nykyiselle jo ajansaatossa syntyneelle polkureitistölle rannan tuntumaan vähentää kallioalueen kulutusta heikommin kestävien jäkälikköjen tuhoutumista. Osoitetun ulkoilureitin osittaista kattamista voidaan pitää suositeltavana, sillä vaikeakulkuisten kohtien kattaminen todennäköisesti vähentää villien polkujen syntymistä merkittävästi. Ohjeellista ulkoilureittiä
ei ole viety Kallioniemen länsinokkaan merikihun pesimärauhan turvaamiseksi.
7.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen
Kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioiden vaikutuksia ei voida pitää merkittävinä. Koska kuitenkin
liikenteen määrän voidaan olettaa hieman lisääntyvän, on sitä arvioitu alla.
Tieyhteydet Karhi - Kallioniemi (Kallioniementie) ja Karhi – Hakunti (Ojalantie) sekä Kallioniemen
pääyhteys loma-asuntoalueille.
23
7.4.3 Vaikutukset
Ihmisten elinolot (lomanvietto-olot) alueella paranevat kun korttelialueiden sisäiset rakentamisperiaatteet selkiytyvät. Tämä johtaa alueen käyttöasteen kasvuun ja sen myötä liikennemäärän
lisääntymiseen. Kaavan toteuttaminen nostanee Kallioniemen alueen käyttöä noin 50 %. Kun nykytilanteessa loma-asuntojen keskimääräinen käyttöaste on noin 5 vuorokautta/kesä, noussee
käyttöaste 7-8 vuorokauteen. Käyttö on suurimmillaan heinäkuussa.
Kyseisiltä tieosuuksilta ei ole liikennemäärätietoja mutta laskettaessa 1 matka/käyttövuorokausi
heinäkuussa saadaan lomakauden (heinäkuun) liikennemääräksi Kallioniemeen 42 x 5 x 1 = 210
matkaa (= 420 ajosuoritetta). Lisäksi tulee sataman ja muun virkistyskäytön ajosuoritteet jotka
ovat samaa luokkaa; yhteensä siis 840 ajosuoritetta / heinäkuu. Keskivuorokausiliikenteeksi
muutettuna noin 30 ajon./vrk. Lisäyksen jälkeen luku nousisi loma-asutuksen osalta siis 50% ja
kokonaisliikennemäärän osalta 25% eli noin 40:een ajoneuvoon / vrk. Kaiken kaikkiaan kaavan
Kallioniemen vaikutukset liikenteeseen jäävät vähäisiksi; kesäajan huippuvuorokausien osalta
korkeintaan kohtalaisiksi.
Hakuntiin muun kun loma-asutuksen aiheuttaman liikenteen osuus on pienempi kuin Kallioniemessä. Ojalantielle suuntautuu Kaava-alueen 13 lomapaikan lisäksi 14 muun lomarakennuspaikan liikenne. Hakuntin liikenteen lisääntyminen 50 % nostaa tien liikennemäärää siis
noin 25%. Liikennemäärät ovat kuitenkin varsin pieniä eikä lisääntyvää liikennettä tältäkään osin
voida pitää merkittävänä.
Kaavassa ei ole katsottu tarpeen antaa liikenteen rajoittamiseen liittyviä määräyksiä tai suosituksia.
7.5 Vaikutukset loma-asutuksen yleiskuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioiden vaikutuksia loma-asutuksen yleiskuvaan ja maisemaan
ei voida pitää merkittävinä. Vaikka maisema onkin sinällään tärkeä ja merkittävä ei valmiiksi rakennetuilla korttelialueilla tapahtuva vähäinen lisärakentaminen muuta maisemaa merkittäväksi
varsinkaan kun kaikki vapaa-alueet säilyvät täysin ennallaan.
Alueella on kuitenkin kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä arvoja joiden osalta
vaikutuksia arvioidaan.
Kallioniemen etelärannan itäinen osa; vanhimmat rakennetut alueen osat.
24
Kuva 20. Kallioniemen loma-asutuksen yleiskuvallisesti arvokkaat kokonaisuudet ja arvokkaat rakennukset (väri magenta).
7.5.3 Vaikutukset
Arvokkaimmat alueen osat ovat suurelta osin rakentuneet. Laajennusmahdollisuuksia ja vähäistä
lisärakentamista asemakaava kuitenkin mahdollistaa. Tyyliltään ja mittasuhteiltaan alueelle sopimaton uudisrakentaminen saattaa heikentää alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja yhtenäistä
loma-asutuksen yleiskuvaa.
Arvokkaista alueista itäisemmällä osalla (Lyhtykivi – Pikkutupa) nykyisen rakennuskannan kerrosala on noin 300 km2 ja kaavaehdotuksen mahdollistama maksimikerrosala 450 km2. Lisäystä
siis maksimissaan 50 %. Päärakennus on alueella määrätty koko kaava-alueen pienimäksi eli 50
km2 joka kooltaan soveltuu hyvin nykyiseen rakennuskantaan.
Kalasataman osalla kulttuuriympäristön arvopohjaa hallitsee itse satama-alue. Siten rakennusoikeusvertailukaan ei anna niin selvää vertailutietoa kun Lyhtykiven alueella. Arvokkaalle kokonaisuudelle on kaavaehdotuksessa annettu rakennusoikeutta 700 km2 kun se nykytilanteessa on
noin 350 km2. Suurin osa lisärakennusmahdollisuudesta (lähes 200 km2) sijoittuu kuitenkin satama-alueelle (LV-1). Loma-asunnon kooksi on määrätty 55–60 km2 sekin kaava-alueen pienimpiä.
Kalasataman hallitsevuuden ja sille suurelta osin keskittyvän lisärakentamisen johdosta vaikutuksia alueen kulttuuriarvoihin voidaan pitää vähäisinä.
Kaavassa on annettu kaavamääräykset RA – alueiden rakennustavalle. Tällä kiinnitetään huomiota rakennusten soveltuvuuteen ympäristöönsä.
Kaavamääräys turvaa yhdessä rakennusoikeusmerkinnän yhteydessä esitettyjen terassimääräysten kanssa hyvät lähtökohdat yhtenäiselle loma-asuntoalueelle.
25
8.
ALUEEN TOTEUTTAMINEN
Täydennysrakentaminen ja vanhan rakennuskannan korvautuminen tapahtunee muutaman kohteen vuosivauhtia noin 30 vuoden kuluessa.
9.
KAAVOITUKSEN AIKATAULU
Asemakaavan alustava aikataulu on esitetty vuodelle 2015 seuraavasti:
Valmisteluvaiheen kuuleminen
Kaavaehdotuksen valmistelu
Kaavaehdotuksen nähtävilläolo
Kaavaehdotuksen hyväksyminen
syyskuu 2015
loka-marraskuu 2015
joulukuu 2015 – tammikuu 2016
helmikuu 2016
26

Lohtajan Kallioniemen ja Hakuntin alueiden ranta

Transcription

Similar documents

Aluetiedote 4/2015

KIP Energiatehokkuusseminaari - KIP (Kokkola Industrial Park)

Sodankylä Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos

KIP Ympäristöpäivä

Kaavaselostus ranta-asemakaavan muutos 54/Rakm

Kokousasia PDF-muodossa