OPETUS- JA KOULUTUSSANASTO OKSA

Transcription

OPETUS- JA
KOULUTUSSANASTO OKSA
Undervisnings- och utbildningsordlista
Vocabulary of Education
luonnos 3.8.2015
(sis. kokouksessa 12.6.2015 sovitut muutokset
+ ne palautekierroksen kommentit, joita ei ole
vielä käsitelty)
Esipuhe
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) käynnisti vuonna 2010 opetustoimen sanastotyön osana SADeohjelman Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden esiselvitystä. Vuonna 2011 työtä jatkettiin OKM:n
asettaman tietotuotantoryhmän sanastojaoksessa ja vuonna 2012 OKM:n koordinoimien koulutukseen
liittyvien tietohallintohankkeiden (Oppijan verkkopalvelukokonaisuus, RAKETTI-hanke,
opetushallinnon raportointipalvelu Vipusen kehittäminen) välisenä yhteistyönä, jota hankkeiden
vastuuhenkilöt koordinoivat.
Julkisen hallinnon tietojärjestelmien semanttinen yhteentoimivuus edellyttää toiminnan ja
tietojärjestelmien kehittäjien keskinäistä sopimista yhteisistä määritelmistä ja määrityksistä sekä
yhteisiä pelisääntöjä niiden käytöstä ja noudattamisesta.
Opetustoimen sanastotyöllä luodaan perustaa koulutuksen ja tutkimuksen tietoarkkitehtuurille sekä
Oppijan verkkopalveluiden kehittämiselle. Sanaston ja sen kanssa yhteensopivien tarkempien
määritysten avulla tiedontuottajat, tiedon hakijat, tiedon käyttäjät ja tietojärjestelmät kykenevät
kommunikoimaan mahdollisimman häiriöttömästi. Sanasto on valmistuttuaan otettavissa laajalti
käyttöön opetustoimen organisaatioissa ja muillakin hallinnonaloilla.
Julkishallinnon eri alojen yhteisen sanaston käyttö ylittää ja yhdistää hallinnonaloja ja organisaatioita ja
helpottaa näin tietojen siirtoa eri toimijoiden välillä. Yhteisen sanaston kehittäminen ja ylläpito
vähentää kustannuksia, kun samaa työtä ei enää tehdä eri organisaatioissa vain omaa käyttöä varten,
vaan kehittäminen ja ylläpito tapahtuu organisoidusti yhteistyönä kaikkia sanastoja käyttäviä varten.
Opetustoimen sanastotyön tuloksena syntyvään Opetus- ja koulutussanastoon (OKSA) on valittu
käsitteitä, joita tarvitaan Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden toteuttamisessa ja muissa keskeisissä
tietojärjestelmissä. Mukaan valittuja aihepiirejä ovat muun muassa koulutusjärjestelmä,
koulutusorganisaatiot, opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet, opetussuunnitelmat, koulutukseen
haku ja valinta sekä opetuksen ja koulutuksen toteuttaminen.
Sanaston luvut 1-8 sisältävät noin 530 käsitettä, joiden sisältö on selvitetty terminologista
käsiteanalyysia käyttäen. Näille käsitteille on laadittu terminologiset määritelmät ja määritelmiä
täydentäviä huomautuksia. Käsitteiden välisiä suhteita on havainnollistettu käsitekaavioiden avulla.
Suomenkielisistä termeistä on annettu suositukset ja termeille on annettu ruotsinkieliset ja
mahdollisuuksien mukaan myös englanninkieliset vastineet.
Sanaston luvussa 9 on kuvattu, missä merkityksessä tiettyjä n. 55 termiä käytetään Vipunentilastopalvelussa (vipunen.csc.fi). Vipunen-termien kohdalta on tehty viittaukset vastaaviin tai läheisiin
sanaston muissa luvuissa terminologisesti määriteltyihin käsitteisiin.
Sanaston luku 10 sisältää noin 50 käsitettä, jotka ovat yhteisiä opetustoimelle ja muille julkishallinnon
aloille. Näille käsitteille on kerätty kuvaukset eri lähteistä. Sanaston lukuun 11 on koottu noin 40
käsitettä, jotka on tunnistettu tarpeellisiksi mutta joita ei ole toistaiseksi asiantuntijaryhmässä käsitelty.
Sanaston liitteenä (luku 12) on suosituksia noin 45 European Credit Transfer and Accumulation
System (ECTS) -tietoelementin suomenkielisiksi nimiksi sekä lyhyet kuvaukset tietoelementtien
sisällöstä.
Opetus- ja koulutussanasto perustuu opetustoimen lainsäädäntöön, olemassa olevien sähköisten
hakupalveluiden ja koulutustiedon verkkopalvelujen aineistoihin sekä sanastoa laatineen
asiantuntijaryhmän pohdintoihin. Työryhmä on työskennellyt JHS 175 Julkisen hallinnon
sanastotyöprosessi -suosituksen mukaisesti opetustoimen intressiyhteisönä ja pilottina kansallisessa
sanastotyössä. Työskentelyssä on pilotoitu sekä kansallista sanastotyöprosessia että käytettäviä
sähköisiä välineitä (www.jhsmeta.fi).
OKSA on toistaiseksi luonnos, jonka käsitteistöä ei ole vielä kokonaisuudessaan asiantuntijaryhmässä
käsitelty. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen käsitteistöä koskevat osuudet osin puuttuvat sanastosta
kokonaan, osin ovat keskeneräisiä. Sanastoon myös jatkuvasti lisätään tarpeellisiksi todettuja
aihepiirejä. Sanasto ei toistaiseksi sisällä kaikkien termien ruotsin- eikä englanninkielisiä vastineita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa omalta osaltaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin
kehittämisestä, ja Opetus- ja koulutussanaston kehittäminen ja ylläpito jatkuu osana tätä työtä.
OKSAa laativaan asiantuntijaryhmään ovat (suluissa mainittuina vuosina) kuuluneet:
Ulla Angervo, erityisasiantuntija, Opetushallitus (2011→)
Jukka Haapamäki, ylitarkastaja, opetusja kulttuuriministeriö (2011→)
Ville Heinonen, neuvotteleva virkamies, opetusja kulttuuriministeriö (2011)
Mia Honkanen, ylitarkastaja, opetusja kulttuuriministeriö (2011-2012)
Seppo Hyppönen, asiantuntijayksikön päällikkö, Opetushallitus (2011-2012)
Ilmari Hyvönen, ylitarkastaja, opetusja kulttuuriministeriö (2011→)
Mikael af Hällström, ylitarkastaja, Ydinsanastoryhmän vetäjä, Verohallinto (2010-2011)
Kari Korhonen, erikoissuunnittelija, opetusja kulttuuriministeriö (2011→)
Leena Kononen, kehittämispäällikkö, opetusja kulttuuriministeriö (2011-2013)
Riina Kosunen, terminologi, Sanastokeskus TSK (2011→)
Tomi Kytölä, ylitarkastaja, opetusja kulttuuriministeriö (2014→)
Tim Lamminranta, erityisasiantuntija, Opetushallitus (2013→)
Ville Liski, projektisuunnittelija, opetusja kulttuuriministeriö (2010-2011)
Ari Luostarinen, projektisuunnittelija, opetusja kulttuuriministeriö (2011→)
Satu Meriluoto, verkkopäätoimittaja, Opetushallitus (2010-2011)
Paula Merikko, koordinaattori, CSC Tieteen tietotekniikan keskus (2013-2014)
Manne Miettinen, kehityspäällikkö, CSC Tieteen tietotekniikan keskus (2011-2012)
Erja Nokkanen, projektipäällikkö, opetusja kulttuuriministeriö (2010-2011)
Marianne Portin, opetusneuvos, Opetushallitus (2011→)
Suvi Remes, CSC Tieteen tietotekniikan keskus (2014→)
Aino Rikkinen, apulaisrehtori, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto (2010-2011)
Seppo Ränninranta, IT-arkkitehti, Opetushallitus (2011)
Ritva Sammalkivi, projektipäällikkö, opetusja kulttuuriministeriö (2010-2013)
Katarina Stubbe, IT-asiantuntija, Opetushallitus (2011→)
Sirpa Suhonen, terminologi, Sanastokeskus TSK (2010-2011)
Aki Tornberg, opetusneuvos, opetusja kulttuuriministeriö (2011→)
Totti Tuhkanen, kehittämispäällikkö, Turun yliopisto (2010→)
Erja Vitikka, opetusneuvos, Opetushallitus (2011→)
Pirjo Väyrynen, opetusneuvos, Opetushallitus (2011-2013)
Sanaston laatimiseen käytetyn terminologisen työn on rahoittanut opetusja kulttuuriministeriö.
Sisällysluettelo
Esipuhe ...............................................................................................................................................................2
Sanaston rakenne ja merkinnät ..........................................................................................................................6
Käsitteet, määritelmät ja termit ............................................................................................................................. 6
Sanaston rakenne ................................................................................................................................................ 6
Termitietueen rakenne .......................................................................................................................................... 6
Käsitekaavioiden tulkinta ...................................................................................................................................... 8
1 Yleisiä käsitteitä ..................................................................................................................................................... 13
2 Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä ........................................................................................................................... 19
3 Toimijat ................................................................................................................................................................... 22
3.1 Varhaiskasvatuksen toimijat .............................................................................................................................. 22
3.2 Koulutustoimijat ................................................................................................................................................. 23
3.2.1 Koulutuksen järjestäjään liittyviä käsitteitä ................................................................................................. 40
3.3 Henkilöstö .......................................................................................................................................................... 42
3.3.1 Opettaja ...................................................................................................................................................... 48
3.4 Henkilön rooleja oppimisessa tai koulutuksessa ............................................................................................... 54
4 Koulutuksen ja opetuksen sisällöt ja normit .......................................................................................................... 60
4.1 Koulutuksen suunnittelun kansallinen taso ....................................................................................................... 60
4.1.1 Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet............................................................................................... 61
4.1.2 Tutkintorakenne .......................................................................................................................................... 66
4.2 Koulutustoimijan taso: opetussuunnitelmat ja koulutustarjonta (ajassa ja paikassa) ........................................ 78
4.2.1 Opetussuunnitelma .................................................................................................................................... 79
4.2.1.1 Opetussuunnitelmaan liittyviä käsitteitä ..........................................................................................
4.2.2 Koulutustarjonta ......................................................................................................................................... 85
5 Haku ja valinta ....................................................................................................................................................... 94
5.1 Haku .................................................................................................................................................................. 94
5.1.1 Hakukohde ............................................................................................................................................... 100
5.1.2 Hakukelpoisuus (H; yksi käsite O) ........................................................................................................... 102
5.1.3 Haku: hakijan toiminta .............................................................................................................................. 104
5.1.4 Muita hakukäsitteitä ................................................................................................................................. 105
5.2 Valinta .............................................................................................................................................................. 107
5.2.1 Valinta: koulutustoimijan näkökulma ......................................................................................................... 111
5.2.2 Haku ja valinta: tietojärjestelmän käsitteitä .............................................................................................. 115
5.2.3 Valinnan tilat tietojärjestelmässä .............................................................................................................. 119
5.3 Peruskoulun määräytyminen tai valinta ........................................................................................................... 120
6 Koulutuksen toteuttaminen/läpivienti, opintoprosessit ......................................................................................... 122
6.1 Varhaiskasvatus .............................................................................................................................................. 122
6.2 Päivähoito ........................................................................................................................................................ 125
6.3 Opetus ............................................................................................................................................................. 129
6.4 Koulutus-käsitteen alakäsitteitä ....................................................................................................................... 137
6.4.1 Ammatillisen koulutuksen lajit, järjestämismuodot ja -tavat ..................................................................... 145
6.4.2 Tutkintoon johtamattomat koulutukset ..................................................................................................... 148
6.5 Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä .......................................................................................................... 152
6.5.1 Ilmoittautuminen ....................................................................................................................................... 156
6.5.2 Opiskelun tai koulunkäynnin keskeytyminen ........................................................................................... 158
6.6 Opiskelun tuki .................................................................................................................................................. 161
6.6.1 Oppilaan/opintojen ohjaus ........................................................................................................................ 161
6.6.2 Opintososiaalinen ohjaus ......................................................................................................................... 161
6.6.2.1 Oppilaan tai opiskelijan tukeminen yleissivistävässä ja ammatillisessa
koulutuksessa ...............................................................................................................................
6.6.2.2 Turvallisuuteen ja työrauhaan liittyvät ja kurinpidolliset toimenpiteet ............................................
6.6.2.2.1 Perusopetus ja toisen asteen koulutus ......................................................................
6.7 Opiskelijaliikkuvuus ......................................................................................................................................... 172
6.8 Työelämään tutustuminen ja työharjoittelu ...................................................................................................... 174
6.9 Oppilaan suoritukset, arvosanat ja näytöt ....................................................................................................... 176
6.9.1 Todistus .................................................................................................................................................... 176
6.9.2 Tutkinto ..................................................................................................................................................... 182
6.9.3 Oppilaan, opiskelijan tai tutkinnon suorittajan suorituksen arviointi ......................................................... 192
6.10 Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ............................................... 201
6.11 Pedagogiset menetelmät, välineet, käytännöt ja oppimisympäristö (mitä käsitteitä tähän lukuun?) ............ 203
6.12 Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut ................................................................................ 203
6.13 Muita koulutuksen toteuttamiseen/läpivientiin ja opintoprosesseihin liittyviä käsitteitä ................................. 204
7 Arviointi (koulutusjärjestelmän, oppimistulosten ja osaamisen) .......................................................................... 207
8 Opintohallinto ....................................................................................................................................................... 208
9 Vipunen-tilastopalvelu .......................................................................................................................................... 209
9.1 Lukumäärämuuttujat ........................................................................................................................................ 209
9.2 Luokittelumuuttujat .......................................................................................................................................... 211
10 Opetustoimen käytössä olevat julkishallinnon käsitteet .................................................................................... 224
10.1 Opetustoimen käytössä olevat Kelan käsitteet ............................................................................................. 232
10.2 Muita opetustoimen käytössä olevia julkishallinnon käsitteitä ....................................................................... 237
10.2.1 Arviointi, auditointi, seuranta .................................................................................................................. 238
11 Muita opetustoimeen liittyviä käsitteitä .............................................................................................................. 240
12 Liite: European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS) -tietoelementtien nimiä ja
sisältökuvauksia suomeksi ................................................................................................................................. 245
12.1 Koulutustoimija (Learning Opportunity Provider) .......................................................................................... 245
12.2 Koulutus (Learning Opportunity) ................................................................................................................... 247
Englanninkielinen hakemisto / English index .................................................................................................252
Ruotsinkielinen hakemisto / Svenskt register .................................................................................................257
Suomenkielinen hakemisto .............................................................................................................................263
Sanaston rakenne ja merkinnät
Käsitteet, määritelmät ja termit
Käsitteet ovat ihmisen mielessään muodostamia ajatusmalleja, jotka vastaavat tiettyjä todellisuuden
kohteita, niin sanottuja tarkoitteita. Tarkoitteet voivat olla konkreettisia (esim. tutkintotodistus) tai
abstrakteja (esim. opiskelu), ja niillä on erilaisia ominaisuuksia (esimerkiksi opiskelun ominaisuus on,
että siinä henkilö käyttää aikaa ja tietoista huomiota uusien tietojen tai taitojen omaksumiseen tai
osaamisen kartuttamiseen). Näistä ominaisuuksista muodostettuja ajatusmalleja kutsutaan
käsitepiirteiksi. Käsitteen sisältö muodostuu joukosta erilaisia käsitepiirteitä, joista olennaiset ja
erottavat kuvataan määritelmän avulla. Terminologiset määritelmät on kirjoitettu sellaiseen muotoon,
että niiden avulla voidaan tunnistaa kunkin käsitteen paikka käsitejärjestelmässä. Termit puolestaan
ovat käsitteiden nimityksiä, joiden avulla voidaan lyhyesti viitata käsitteen koko sisältöön.
Sanaston rakenne
Sanaston alkuosa (luvut 1-8) on ryhmitelty aiheenmukaisesti jäsenneltyihin lukuihin, joissa toisiinsa
liittyvät käsitteet on pyritty sijoittamaan lähekkäin. Sanaston loppuosassa (luvut 9-11) termit on lueteltu
aakkosjärjestyksessä eikä niitä kaikkia ole määritelty lainkaan tai ainakaan systemaattisesti.
Aakkosellinen hakemisto löytyy sanaston lopusta. Hakemistoon on poimittu suositettavien ja
hylättävien termien lisäksi muita hakusanoja, jotka liittyvät läheisesti tiettyyn käsitteeseen. Muut
hakusanat viittaavat siihen käsitteeseen ja sen numeroon, jonka yhteydessä kyseistä termiä
käsitellään.
Termitietueen rakenne
Käsitteet on esitetty sekä numeroituina termitietueina että käsitejärjestelmiä kuvaavina kaavioina.
Käsitekaaviot ja termitietueet on tarkoitettu toisiaan tukeviksi esitysmuodoiksi. Kaikki sanaston
käsitteet eivät ole mukana kaavioissa.
Termitietueessa käsitteille annetaan ensin suomenkieliset termit. Jos käsite on määritelty, termien
jälkeen seuraa suomenkielinen määritelmä ja mahdolliset määritelmää täydentävät lisätiedot eli
huomautukset. Käsitteet on numeroitu juoksevasti. Alla on esimerkkinä hakija-käsitettä käsittelevä
termitietue ja merkintöjen selitykset:
183
käsitteen numero
<toisen asteen ammatillinen koulutus>
ala, jolle määritelmä on rajattu tai jonka
näkökulmasta määritelmä on kirjoitettu
osaamisala; koulutusohjelma (1)
suomenkieliset termit; suositettavin
ensimmäisenä, jos termejä on useita
sv kompetensområde; utbildningsprogram n
ruotsinkieliset vastineet, suositettavin
ensimmäisenä (n = ett-suku)
en training programme; specialisation
englanninkieliset vastineet, suositettavin
ensimmäisenä
tutkinnon osien muodostama kokonaisuus, jolla
on ammatillisesti eriytynyt sisältö
määritelmä (alkaa pienellä kirjaimella,
ei pistettä lopussa, kursivointi viittaa
sanastossa määriteltyyn käsitteeseen)
Ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi
sosiaali- ja terveysala -koulutusalalle
kuuluvassa sosiaali- ja terveysalan
perustutkinnossa osaamisalana voi olla
lasten ja nuorten hoito ja kasvatus.
huomautus (normaali virke, erotettu
määritelmästä sisennyksellä, antaa lisätietoa
käsitteestä, esimerkkejä, tietoa termien
käytöstä yms.)
Kooste kaikista käsitteiden yhteydessä sanasto-osuudessa käytetyistä merkintätavoista:
lihavointi
suomenkielinen suositettava termi (ensimmäisenä suositettavin ja sen
jälkeen hyväksyttävät synonyymit)
Huom. eri koulutussektoreilla tai -asteilla käytettävät termit ja niiden
synonyymit on esitetty siten, että yleisimmin esiintyvä ja siten
hakusanaksi sopivin on annettu ensisijaisena terminä. Jos termi ja sen
synonyymit ovat keskenään yhtä yleisiä, ne on esitetty koulutusasteen
mukaisessa järjestyksessä (esim. ensin perusaste, sitten toinen aste ja
viimeiseksi korkeakoulut).
kursivointi
(määritelmässä tai huomautuksessa:) viittaus tässä sanastossa
määriteltyyn käsitteeseen
(1)
(suluissa oleva numero termin perässä:) homonyymi; sanastossa on
useita kirjoitusasultaan samanlaisia termejä, joilla on eri merkitys, esim.
arviointi (1) ja arviointi (2)
mieluummin kuin:
hellre än:
termin käyttöä ei suositeta kielellisistä syistä (esim. vierasperäisyyden
vuoksi)
ei:
inte:
termi tarkoittaa eri asiaa kuin suositettava termi, eikä sitä pitäisi käyttää
tässä merkityksessä, tai termi on kielenvastainen
*
termiehdotus
†
termi on vanhentunut
sv
ruotsinkieliset vastineet (suositettavin ensin)
/FI/
suomenruotsia
/SE/
ruotsinruotsia
/GB/
Ison-Britannian englantia
pl
termiä käytetään monikkomuotoisena
n
ruotsin ett-suku
verbi
termin sanaluokka on verbi
<
termi tai vastine viittaa määriteltyä käsitettä laajempaan käsitteeseen
>
termi tai vastine viittaa määriteltyä käsitettä suppeampaan käsitteeseen
~
termi tai vastine viittaa hieman määritellystä käsitteestä poikkeavaan
käsitteeseen, mutta siitä ei kuitenkaan voi sanoa, että se olisi laajempi
tai suppeampi kuin määritelty käsite
<perusopetus, ammatillinen
peruskoulutus>
(teksti kulmasuluissa käsitteen numeron alla:) ala tai alat, jo(i)lle
määritelmä on rajattu tai joiden näkökulmasta määritelmä on kirjoitettu
<käsitteen käyttöala:
perusopetus>
(teksti kulmasuluissa käsitteen numeron alla; alussa ilmaus ”käsitteen
käyttöala”:) ala tai alat, jo(i)lla käsite on käytössä
Käsitekaavioiden tulkinta
Käsitekaaviot havainnollistavat käsitteiden välisiä suhteita ja auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia.
Sanastossa esiintyy seuraavanlaisia käsitesuhteita ja terminologisten käsitesuhteiden vakiintuneita
merkintätapoja (ks. esimerkit seuraavilla sivuilla):
Käsitteen merkitseminen kaavioon

sanasto-osuudesta käsitteen tiedoista on poimittu kaavioon ensimmäinen suositettava termi,
mahdollinen homonyymin numero kaarisuluissa ja määritelmä

lihavoimaton termi on kaaviossa helpottamassa kaavion tulkintaa, mutta sitä ei ole määritelty
sanastossa
Hierarkkinen suhde (puudiagrammi)

vallitsee laajemman yläkäsitteen (opetus (1)) ja sitä suppeamman alakäsitteen (ryhmäopetus
ja yksilöopetus) välillä

alakäsite sisältää kaikki yläkäsitteen piirteet sekä vähintään yhden lisäpiirteen, mutta sitä
vastaa suppeampi joukko tarkoitteita kuin yläkäsitettä

alakäsite voidaan ajatella yläkäsitteen erikoistapaukseksi

piirrossuunta yleensä ylhäältä alaspäin tai vasemmalta oikealle
Koostumussuhde (kampadiagrammi)

alakäsitteet ovat osia yläkäsitteenä olevasta kokonaisuudesta

yläkäsitteen piirteet eivät sisälly alakäsitteeseen kuten hierarkkisessa käsitejärjestelmässä

kaksoisviiva: kokonaisuuteen tarvitaan tyypillisesti monta kyseisenlaista osaa

esimerkiksi ammatillinen perustutkinto koostuu ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa
täydentävistä tutkinnon osista

piirrossuunta yleensä ylhäältä alaspäin tai vasemmalta oikealle
Funktiosuhde (nuoli)

käsitesuhde, jota ei voida luokitella hierarkkiseksi tai koostumussuhteeksi (esim. ajalliset,
paikalliset, toiminnalliset, välineelliset sekä alkuperään ja syntyyn liittyvät suhteet)

funktiosuhteen tyyppi käy yleensä ilmi määritelmän kielellisestä muodosta

funktiosuhdetta osoittavan nuolen suunta kuvaa sitä, miten käsitesuhde ilmenee
määritelmissä: nuolen alkupäässä olevan käsitteen määritelmässä mainitaan se käsite, johon
nuoli osoittaa

esimerkiksi koulutusorganisaation ja opetuspisteen välillä on funktiosuhde: opetuspiste on
paikka, jossa koulutusorganisaatio järjestää opetusta tai koulutusta
Moniulotteinen käsitejärjestelmä (puudiagrammin paksunnettu viiva)

yläkäsitteestä päästään erilaisiin alakäsitevalikoimiin käyttämällä eri jaotteluperusteita

yhden jaotteluperusteen mukaiset (kaaviossa tietyn paksunnetun viivan alla olevat)
alakäsitteet eivät voi yhdistyä uudeksi käsitteeksi (esimerkiksi esiopetus ei voi olla
korkeakoulutusta)

useasta eri ulottuvuudesta poimittuja alakäsitteitä voidaan yhdistää uusiksi käsitteiksi
(esimerkiksi toisen asteen koulutus voi olla aikuiskoulutusta)

jaotteluperuste on merkitty paksunnetun viivan viereen (esimerkiksi koulutus (1) on jaettu
alakäsitteisiin yhtäältä koulutusasteen ja toisaalta koulutuslajin mukaan)
Katkoviivoilla kuvattu käsitesuhde

katkoviivoilla merkitään käsitesuhteet, jotka eivät käy ilmi määritelmien sanamuodoista
(esimerkiksi käsitteiden koulutus (2) ja opintokokonaisuus välinen hierarkkinen suhde on
merkitty katkoviivalla, koska opintokokonaisuuden määritelmässä ei viitata yläkäsitteeseen
koulutus (2))

katkoviivoilla kuvatut käsitesuhteet täydentävät määritelmiä ja tukevat käsitteiden
ymmärtämistä (opintokokonaisuutta voidaan pitää yhdentyyppisenä koulutuksena (2), vaikkei
hierarkkinen käsitesuhde näy käsitteiden määritelmistä)

katkoviivalla voidaan merkitä niin hierarkkinen suhde, koostumussuhde kuin funktiosuhdekin
HIERARKKINEN SUHDE
opetus (1)
vuorovaikutukseen perustuva
toiminta, jonka tavoitteena on
oppiminen
ryhmäopetus
yksilöopetus
oppijaryhmälle
tarkoitettu opetus (1)
yhdelle oppijalle
tarkoitettu opetus (1)
KOOSTUMUSSUHDE
ammatillinen perustutkinto
opetussuunnitelmaan (2)
perustuvana koulutuksena (2) tai
näyttötutkintona suoritettava
ammatillinen tutkinto
ammatillinen
tutkinnon osa
ammattitaitoa täydentävä
tutkinnon osa
tutkinnon osa, joka sisältää
ammatillista osaamista
yleissivistäviä opintoja
FUNKTIOSUHDE
valintakiintiö
opiskelijavalinta
opiskelijavalinnassa
käytettävä kiintiö, jossa
tietylle hakijaryhmälle on
varattu tietty määrä
aloituspaikkoja
toiminta, jossa koulutuksen
järjestäjä hyväksyy hakijan (1)
koulutukseen hakemuksen (1)
ja valintaperusteiden
perusteella
MONIULOTTEINEN KÄSITEJÄRJESTELMÄ
koulutus (1)
organisoitu toiminta, jonka tavoitteena
on tuottaa opetukseen (1) perustuvaa
osaamista
n
tee
as
s
u
t
n
aa
ulu
ko muk
esiopetus
oppivelvollisuusikää nuoremmille
lapsille tarkoitettu,
perusopetukseen
valmentava
koulutus (1)
kou
lu
mu tuslaj
kaa in
n
perusopetus
toisen asteen korkeakoulutus
koulutus
kaikille tarkoitettu
yleissivistävä
koulutus, jonka
lakisääteinen
oppimäärän
laajuus on
yhdeksän vuotta
perusopetuksen
jälkeen annettava
lukio- ja
ammatillinen
koulutus
nuorten
koulutus
toisen asteen
koulutuksen
jälkeen
korkeakoulussa
annettava
koulutus (1)
aikuiskoulutus
aikuisille
suunniteltu
ja
järjestetty
koulutus (1)
KATKOVIIVALLA MERKITTY KÄSITESUHDE
koulutus (2)
suunniteltu opintojen ja järjestelyjen
kokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä
johonkin aihepiiriin tai alaan liittyvää osaamista
tai tarjota valmiudet tutkinnon tai muun
kokonaisuuden suorittamiseen
filosofian
maisterin
tutkintoon
johtava
koulutus (2)
tietoja
tietoliikennetekniikan
perustutkintoon
johtava
koulutus (2)
opintokokonaisuus
korkeakoulututkintoon
kuuluvien opintojen
osa, joka muodostuu
kahdesta tai
useammasta yhtä tai
useampaa aihepiiriä tai
ongelma-aluetta
käsittelevästä
opintojaksosta
tutkinnon
osa
arvioitava
opintojen tai
osaamisen
kokonaisuus,
jollaisista
ammatillinen
tutkinto
muodostuu
muu
Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt., luonnos 3.8.2015
Kommentoijat (kommenttikierros 5.-29.5.2015)
opetusja kulttuuriministeriö / Aki Tornberg
opetusja kulttuuriministeriö / Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö / Kirsi Lähde ja Annika Bussman
opetusja kulttuuriministeriö / Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto / Johanna Moisio
opetusja kulttuuriministeriö / Koulutuspolitiikan osasto / Ammatillinen koulutus / Anne Mårtensson
ym.
opetusja kulttuuriministeriö / Koulutuspolitiikan osasto / Strategia ja ohjaus / Merja Lehtonen
opetusja kulttuuriministeriö / Koulutuspolitiikan osasto / Yleissivistävä koulutus
opetusja kulttuuriministeriö / Koulutuspolitiikan osasto / Yleissivistävä koulutus / Heli Nederström,
Tarja Kahiluoto, Lea Vuorinen, Kirsi Alila
Opetushallitus / ruotsinkielinen koulutus / johtaja Bob Karlsson, erityisasiantuntija Annika Westerholm
ym.
Opetushallitus / yleissivistävä koulutus -toimintayksikkö / johtaja Jorma Kauppinen
Yleisiä kommentteja
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: Olemme käyneet
OKSA:n kattavasti ja syvällisesti läpi. Varhaiskasvatuksen tulo mukaan sanastoon edellyttää
rakenteeseen ja sisältöön liittyviä muutoksia ja niistä linjaamista. Ehdotuksemme on, että
varhaiskasvatukselle rakennetaan pääasiallisesti omat alaluvut ja niihin käsitteet. Tällä on vaikutus
Oksan sisällysluetteloon. Tämä ehdotus siitä syystä, että varhaiskasvatuksen sisällyttäminen
olemassa olevaan rakenteeseen ja sen sisältöihin on monin paikoin vaikeaa ja erilaisena palveluna se
ei istu olemassa olevaan kokonaisuuteen. Jos varhaiskasvatukselle rakentuu omat alalukunsa
nykyisen rakenteen pohjaan ehdotuksemme mukaan, se tarkoittaa laajaa uuden sisällön tuottamista
eli käsitteiden ja niiden välisten suhteiden esittämistä varhaiskasvatuksesta. Joiltakin osin
varhaiskasvatuksen käsitteet voi nivoa jo olemassa oleviin lukuihin, esimerkiksi hiomalla jonkin verran
otsikointeja ja lisäämällä käsitteitä.
Varhaiskasvatuksen sisällön tuottamisen osalta tulisi määritellä sille aikataulu ja varata työaikaa. -OKSA-työryhmä 12.6.2015: ok, tarvitaan vk-ihmisiä kokouksiin (tm.)
Esiopetus on ehdotuksessamme sisällytetty pääosin olemassa olevaan rakenteeseen ja sen
sisältöihin. Joiltakin osin esiopetus ja sen sisällöt rakentavat yhteyden sekä varhaiskasvatukseen että
koulutuspuoleen.
Ehdotuksemme on oheisena jaoteltu Oksan pääluvuittain. Vastaamme mielellämme kysymyksiin.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: OKSAn otsikointi:
Varhaiskasvatus-, opetusja koulutussanasto (VOKSA) -- OKSA-työryhmä 12.6.2015: ok (kunhan vkkäsitteistö tulee mukaan)
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: sanaston alkutekstit:
- varhaiskasvatuksen mukaan tulo on otettava huomioon kaikissa saatesanoissa ja yleisteksteissä
(esipuhe, sanaston erityispiirteitä, sanaston rakenne ja merkinnät) -- OKSA-työryhmä 12.6.2015: ok
(kunhan vk-käsitteistö tulee mukaan)
- esipuheeseen vk:n osuudesta enemmän eli: "tulee mukaan Oksaan, mutta toistaiseksi
varhaiskasvatuksen osuudet osin puuttuvat kokonaan, osin ovat keskeneräisiä"
- sanaston rakenne ja merkinnät: opetussuunnitelman perusteet ei ole abstrakti asia
- Kuvio: Moniulotteinen käsitejärjestelmä: esiopetusteksti on muutettava muotoon: Esiopetus / ”vuotta
11
ennen oppivelvollisuuden alkua annettava opetus”.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- luku 4.2.2
”Koulutustarjonta” => ennen tätä lukua tulisi tulla omaksi alaluvukseen ”Varhaiskasvatuksen
palvelutarjonta” (harkittava onko tarvetta)
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: Kautta linjan puuttuvat viittaukset lukiokoulutukseen.
Viittauksia perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen paljon enemmän.
OKM / Tornberg Aki: onko sanastotyöryhmä käyttänyt esimerkiksi (tämäkin on aika vanha) Sirkka
Hirsjärven toimittamaa teosta Kasvatustieteen käsitteistö (Hirsjärvi Sirkka toim., 1992)?
Näitä sanakirjoja alalta on muutamia ja näin joidenkin OKSA-sanasto peruskäsitteiden (esim.
kasvatus) osalta kannattanee ainakin vilkaista ja vertailla niihin.
Noin muuten tämä lopullinen varmistus kannattaisiko tehdä asiantuntijoiden avustamana eli
suosittelen, että muutamat asiantuntijat katsoisivat näitä vielä, sillä virkamiestyönä se voi olla aika
työlästä. -- OKSA-työryhmä 12.6.2015: mietitään tätä (kasvatustieteilijöiden osallistuminen
peruskäsitteiden määrittelyyn/tarkistukseen)
Terminologin kommentti/kysymys (liittyen Aki Tornbergin yo. kommenttiin): Pitäisikö
sanastojulkaisuun liittää lähdeluettelo keskeisimmistä käytetyistä lähteistä (säädökset, muut sanastot
ym.)? Mitkä lähteet siinä tulisi mainita? -- OKSA-työryhmä 12.6.2015: Riina tekee listauksen tähän
mennessä käytetyistä lähteistä; karsitaan ja täydennetään
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Kaikkiin koulutusmuotoihin käyvän
yksiselitteisen sanaston tekeminen on ongelmallista. Sanastoon on ehdolla kokonaan uusia termejä,
jotka saatetaan tulkita monin eri tavoin. Jotkut termit ovat ehdolla lainsäädännöstä poikkeavassa
muodossa. -- OKSA-työryhmä 12.6.2015: kysyttävä OKM:n osastojen johdolta onko ok lanseerata
uusia termejä (koulutustoimija ym.)
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Termejä olisi tarkasteltava vielä suhteessa
lainsäädäntöön. Siellä on vielä ongelmallisia kohtia.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Lainsäädäntö ei tunne termiä paikallinen
opetussuunnitelma, vaan opetussuunnitelma (esim. lukiolaki 11 §). Tämä toistuu monessa käsitteessä.
Tilalla voidaan käyttää kyllä termiä paikallisesti laadittava opetussuunnitelma tai koulutuksen
järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma. -- OKSA-työryhmä 12.6.2015: muutetaan termiksi
paikallisesti laadittava opetussuunnitelma. Riina muuttaa termin sanaston eri kohtiin.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Arviointia on käsitelty lähinnä osaamisen
arvioinnin näkökulmasta. Lainsäädännön lähtökohtana on kuitenkin arvioinnilla opiskelun ohjaaminen
ja kannustaminen. (Lukiolaki 17 § ) -- OKSA-työryhmä 12.6.2015: Erja Vitikka on arvioinnin
asiantuntija (ei ole ehtinyt OKSA-työhön)
Opetushallitus / ruotsinkielinen koulutus (johtaja Bob Karlsson, erityisasiantuntija Annika
Westerholm ym.): Todistus = Sv intyg (asiakirjasta; todiste); betyg (arvosanoja sisältävä)
12
2
YLEISIÄ KÄSITTEITÄ
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
toiminta
kasvatus
opetus (1)
koulutus (1)
vuorovaikutukseen
perustuva toiminta,
jonka tavoitteena
on kehittää
kohteena olevasta
yksilöstä eettisesti
vastuukykyinen
yhteisöjen jäsen
vuorovaikutukseen
perustuva toiminta,
jonka tavoitteena on
oppiminen
organisoitu toiminta,
tuottaa opetukseen (1)
perustuvaa osaamista
muu
yleissivistävä
koulutus
ammatillinen
koulutus
oppiminen
opettaminen
opiskelu
koulutus (2)
prosessi, jossa
yksilö omaksuu
uusia tai muuttaa
olemassaolevia
tietoja, taitoja,
käyttäytymistä,
arvoja tai
mieltymyksiä
opetuksen (1) osa,
jossa henkilö
auttaa tai ohjaa
toista henkilöä
oppimaan
toiminta, jossa
henkilö käyttää
aikaa ja tietoista
huomiota uusien
tietojen tai taitojen
omaksumiseen tai
osaamisen
kartuttamiseen
suunniteltu opintojen ja
järjestelyjen kokonaisuus,
jonka tavoitteena on lisätä
johonkin aihepiiriin tai alaan
liittyvää osaamista tai tarjota
valmiudet tutkinnon tai muun
kokonaisuuden
suorittamiseen
filosofian
tietoja
maisterin
tietotutkintoon liikennejohtava
tekniikan
koulutus (2) perustutkintoon
johtava
koulutus (2)
opintokokonaisuus
tutkinnon muu
osa
kuuluvien opintojen
osa, joka muodostuu
kahdesta tai
useammasta yhtä tai
useampaa aihepiiriä tai
ongelma-aluetta
käsittelevästä
opintojaksosta
arvioitava
opintojen tai
osaamisen
kokonaisuus,
jollaisista
ammatillinen
tutkinto
muodostuu
koulutuksen
toteutus;
koulutus (3)
koulutusmahdollisuus;
koulutus (4)
kokonaisuus, joka
muodostuu
koulutustarjonnassa
kuvatusta
koulutuksesta (2)
ja siihen liittyvästä
tarjolla olevasta
mahdollisuudesta
osallistua
koulutuksen
totetutukseen
koulutustoimijan
organisoima,
tiettyyn aikaan ja
paikkaan sijoittuva
koulutus (2)
haku
hakukohde
koulutukset, jotka on luokiteltu samaan ryhmään
opiskelijavalintaa varten tiettynä ajankohtana
koulutuksen toteutus,
joka on liitetty
tiettyyn hakuun
Käsitekaavio 1. Kasvatus, opetus ja koulutus.
1
<perusopetus, yliopistot>
kasvatus
en
< education; upbringing
vuorovaikutukseen perustuva toiminta, jonka tavoitteena on kehittää kohteena olevasta yksilöstä
13
eettisesti vastuukykyinen yhteisöjen jäsen
Perusopetuksella on opetustavoitteiden lisäksi kasvatustavoitteita. Perusopetuslain (628/1998)
mukaan perusopetuksella pyritään kasvattamaan oppilaita ihmisyyteen ja eettisesti
vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antamaan heille elämässä tarpeellisia tietoja ja
taitoja.
Yliopistolain (558/2009) mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä
tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta (1) sekä
kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.
Englannin käsite education on laajempi kuin suomen kasvatus; education kattaa kasvatuksen
lisäksi opetuksen (1) ja koulutuksen (1).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID116
<kommenttikierrokselta>
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: onko kasvatus-käsitteen
määrittelyä mahdollistaa vielä uudistaa? Siihen toivoisi ainakin lisättäväksi vuorovaikutus kuten
opetuksessakin. -- Työryhmä 12.6.2015: Lisätään. -- Terminologi 15.6.2015: Lisätty määritelmän
alkuun "vuorovaikutukseen perustuva".
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: 1. käsitteen "kasvatus"
alle otettava varhaiskasvatus ja esiopetus huomioon. Miksi kasvatus on perusopetuksen ja yliopistojen
alla?
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: käsite "kasvatus" koettiin vaikeana
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: kasvatus määritelty liian yksipuolisesti ja suppeasti: se on
myös sosiaalistamista kulttuuriin ja sen arvoihin, sekä kasvatuksellisten tavoitteiden mukaisten
muutosten aikaansaamista
Hirsjärven toimittamaa teosta Kasvatustieteen käsitteistö (Hirsjärvi Sirkka toim., 1992)? Näitä
sanakirjoja alalta on muutamia ja näin joidenkin OKSA-sanasto peruskäsitteiden (esim. kasvatus)
osalta kannattanee ainakin vilkaista ja vertailla niihin. Noin muuten tämä lopullinen varmistus
kannattaisiko tehdä asiantuntijoiden avustamana eli suosittelen, että muutamat asiantuntijat katsoisivat
näitä vielä, sillä virkamiestyönä se voi olla aika työlästä.
Työryhmä 12.6.2015: Palataan tähän myöhemmin.
Työryhmä 12.6.2015: Terminologi vertaa nykymääritelmää teoksiin Kasvatustieteen käsitteistö (toim.
Hirsjärvi) ja Sata sanaa opetuksesta.
Työryhmä 12.6.2015: Huomautuksen alkuun voisi lisätä lauseen ”käsite on vaikea määritellä” tms.
Hirsjärvi / Kasvatustieteen käsitteistö: kasvatus = inhimillistä toimintaa, jonka tarkoituksena on
edellytysten luominen monipuoliselle kehitykselle ja kasvulle
Hirsjärvi / Kasvatustieteen käsitteistö: Kasvatuksessa, joka on kasvattajan ja kasvatettavan välistä
vuorovaikutusta, on olennaista kasvuvirikkeiden tarjonta ja säätely, joiden avulla mm. tietoja, taitoja ja
kulttuuriperintöä välitetään. Kasvatus on yläkäsite, johon sisältyvät myöa opetuksen ja koulutuksen
käsitteet. Kasvatus on muuhun kulttuuriin ja inhimilliseen toimintaan sidoksissa ja sen piirteet
määräytyvät kunkin yhteiskunnan rakenteen ja kehitystason mukaan. Yhteiskunnassa, sen
alaryhmissä ja yksittäisissä kasvattajissa ilmenevistä arvostuksista riippuu mm. se, minkälaisiin
kasvatuspäämääriin kulloinkin pyritään. Kasvatuksella on kaksi perustavanlaatuista funktiota: toisaalta
se on voimakkaasti yhteiskuntaa koossapitävä ja säilyttävä instituutio, koska juuri kasvatuksen avulla
siirretään kulttuuriomaisuutta uusille sukupolville, toisaalta se on yhteiskuntaa uudistava instituutio,
sillä kasvatuksen yhtenä keskeisenä päämääränä on edistää yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden
toteutumista jokaisessa yksilössä, mikä puolestaan vaikuttaa uuden kulttuurin syntymiseen.
2
opetus (1)
sv
undervisning (1)
en
teaching (1)
vuorovaikutukseen perustuva toiminta, jonka tavoitteena on oppiminen
<kieliversiointiin>
14
osalta kannattanee ainakin vilkaista ja vertailla niihin.
Hirsjärvi / Kasvatustieteen käsitteistö: opetus = kasvatustavoitteiden suuntaista intentionaalista
vuorovaikutusta, jonka tarkoistuksena on saada aikaan oppimista
Hirsjärvi / Kasvatustieteen käsitteistö: Opetusta on pyritty määrittelemään monin eri tavoin, mistä
esimerkkeinä ovat seuraavat peruskoulun opetusopeissa esitetyt määritelmät:
- Opetus on interaktiotapahtuma, joka sijoittuu koulun elämänpiiriin ja joka tähtää oppilaiden
persoonallisen kehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden määrittämissä suunnissa.
- Opetus on ympäristötekijöiden säätelyä, jonka tarkoituksena on muuttaa kasvattien käyttäytymistä
oppimisen avulla asetettujen tavoitteiden suuntaan.
3
oppiminen
sv
lärande; inlärning; ~ lära sig verbi
en
learning
prosessi, jossa yksilö omaksuu uusia tai muuttaa olemassaolevia tietoja, taitoja, käyttäytymistä, arvoja
tai mieltymyksiä
<kieliversiointiin>
Hirsjärvi / Kasvatustieteen käsitteistö: oppimisella tarkoitetaan sellaisia käyttäytymisessä
havaittavia pysyviä muutoksia, jotka jollakin tavalla ovat ensisijaisesti olion ja ympäristön
vuorovaikutuksesta syntyneitä joko siten, että ympäristö systemaattisesti opetuksen avulla pyrkii
muuttamaan käyttäytymistä tai siten, että ympäristön vaikutus on tahatonta. Keskeistä oppimisen
ilmiöissä ovat kokemuksen perusteella syntyneet käyttäytymisen muutokset erotukseksi lähinnä
fysiologisen kasvun aikaansaamista muutoksista.
4
opettaminen; opetus (2)
sv
undervisning (2); ~ lära ut verbi
en
teaching (2)
opetuksen (1) osa, jossa henkilö auttaa tai ohjaa toista henkilöä oppimaan
Ks. opettaja.
<kieliversiointiin>
Hirsjärvi / Kasvatustieteen käsitteistö ei määrittele erikseen käsitettä opettaminen
5
opiskelu
sv
< studier pl
en
study
toiminta, jossa henkilö käyttää aikaa ja tietoista huomiota uusien tietojen tai taitojen omaksumiseen tai
osaamisen kartuttamiseen
Ruotsin 'studier' viittaa myös suomen käsitteeseen 'opinnot'.
<kieliversiointiin>
6
15
koulutus (1)
sv
utbildning (1)
inte: skolning
en
< education
organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen (1) perustuvaa osaamista
Koulutus (1) on laaja ja varsin abstrakti käsite. Esimerkki termin koulutus (1) käytöstä:
”Tutkintokoulutuksen ohella Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa runsaasti aikuisille suunniteltua
koulutusta.”
Englannin käsite education on laajempi kuin suomen koulutus (1); education kattaa koulutuksen
(1) lisäksi opetuksen (1) ja kasvatuksen.
Vrt. koulutus (2).
Ks. myös opettaminen, oppiminen, opiskelu.
<kieliversiointiin>
Hirsjärvi / Kasvatustieteen käsitteistö: koulutus = kasvatuksen alakäsite. Koulutuksen käsite viittaa
siihen kasvatuksen alueeseen, joka on organisoitua ja institutionalisoitua. Koulutus tähtää tietojen
opettamiseen, erityisten taitojen harjaannuttamiseen ja kognitiiviseten kykyjen kehittämiseen. Koulutus
loppuu ennemmin tai myöhemmin kun taas kasvatus on jatkuvaa, elinikäistä.
7
koulutus (2)
sv
utbildning (2)
en
studies (?); > study programme; > degree programme; > education and training (?) (ammatillinen
peruskoulutus)
suunniteltu opintojen ja järjestelyjen kokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä johonkin aihepiiriin tai
alaan liittyvää osaamista tai tarjota valmiudet tutkinnon tai muun kokonaisuuden suorittamiseen
Koulutukset (2) voivat olla tutkintoon (esimerkiksi filosofian maisterin tutkinto, tietoja
tietoliikennetekniikan perustutkinto) johtavia tai tutkintoon johtamattomia (esimerkiksi
korkeakoulun opintokokonaisuus tai ammatillisen koulutuksen tutkinnon osa, korkeakoulun
erikoistumiskoulutus tai perusopetuksen lisäopetus).
Standardissa Metadata for Learning Opportunities, Advertising (SFS-EN 15982:en) käytetään
termiä learning opportunity specification (LOS), jolla tarkoitetaan opetussuunnitelmassa (2)
määritellyn koulutuksen (2) rakenteen, sisällön ja tavoitteiden kuvausta. Standardin määritelmä
learning opportunity specification -käsitteelle on "an abstract description of a learning
opportunity, consisting of information that will be consistent across multiple instances of the
learning opportunity".
Standardissa European Learner Mobility Achievement Information (SFS-EN 15981/AC) käsite
learning opportunity specification on määritelty lähes samoin: "description of a learning
opportunity, consisting of information that will be consistent across multiple instances of the
learning opportunity".
<kieliversiointiin>
8
koulutuksen toteutus; koulutus (3)
sv
utbildning (3)
en
xx?; learning opportunity instance (standardit SFS-EN 15982:en ja SFS-EN 15981/AC)
koulutustoimijan organisoima, tiettyyn aikaan ja paikkaan sijoittuva koulutus (2)
Määritelmässä mainitulla "paikalla" voidaan tarkoittaa myös esimerkiksi tietoverkkoa.
Koulutuksen toteutus voi myös sijoittua kahteen tai useampaan eri paikkaan (esimerkiksi jos
suomalaiseen oppilaitokseen sijoittuvaan koulutuksentoteutukseen sisältyy ulkomailla
suoritettava harjoittelu).
Varsinaisen opiskelun ja opettamisen voidaan katsoa tapahtuvan koulutuksen toteutuksessa.
Koulutuksen toteutuksessa syntyvät myös opintosuoritukset.
16
Koulutuksen toteutus voi olla esimerkiksi Aalto-yliopistossa toteutettava tuotantotalouden
diplomi-insinöörin koulutus, jonka laajuus on 120 opintopistettä ja joka alkaa syksyllä 2015.
Standardissa Metadata for Learning Opportunities, Advertising (SFS-EN 15982:en) tätä
vastaavasta käsitteestä käytetään termiä learning opportunity instance. Standardin käsitekuvaus
learning opportunity instancelle on: "A single occurrence of a learning opportunity. Unlike a
learning opportunity specification, a learning opportunity instance is not abstract, may be bound
to particular dates or locations, and may be applied for or participated in by learners."
Standardissa European Learner Mobility Achievement Information (SFS-EN 15981/AC) käsite
learning opportunity instance on kuvattu lähes samoin: "Single presentation of a learning
opportunity. Unlike a learning opportunity specification, a learning opportunity instance is not
abstract, may be bound to particular dates or locations, and may be applied for or participated in
by learners."
<kieliversiointiin>
tarkistettava / käsittelyyn xx.8.2015
Työryhmä 24.2.2015: Huom. englannin termi tarkistettava: esim. opiskelijat tuskin käyttävät LOI:ta
Pikkutyöryhmä Suvi, Kata, Riina 24.3.2015: ennen lausuntokierrosta/julkaisua selvitettävä, voiko
suoria lainauksia standardeista julkaista (Suvi tarkistaa avoimen termipankin, löytyvätkö määritelmät
sieltä (ja jos, millaiset ovat käyttöoikeudet siellä))
Työryhmä 17.4.2015: pidetään lainaukset tässä versiossa mukana; Suvi vielä tarkistaa
Suvi Remes 22.5.2015: tehdään lainaukset suoraan ISO-standardeista
Suvi Remes 2.6.2015: [--] meidän viittaamamme standardit ovat itse asiassa CEN, ei ISO. Mielestäni
vain sama terminologia on kuitenkin käytössä. [--] Eli, nähdäkseni meillä on kaksi vaihtoehtoa:
- poistamme suorat lainaukset ja viittaamme vain standardinumerolla
- pidämme myös suorat lainaukset ja katsomme [--]
9
koulutusmahdollisuus; koulutus (4)
sv
utbildningsmöjlighet
en
learning opportunity (standardi SFS-EN 15982:en)
kokonaisuus, joka muodostuu koulutustarjonnassa kuvatusta koulutuksesta (2) ja siihen liittyvästä
tarjolla olevasta mahdollisuudesta osallistua koulutuksen toteutukseen
Standardissa Metadata for Learning Opportunities, Advertising (SFS-EN 15982:en) tätä käsitettä
vastaavasta käsitteestä käytetään termiä learning opportunity (standardin määritelmä: "a
chance to participate in education or training").
<kieliversiointiin>
Työryhmä 17.4.2015: pidetään suorat standardilainaukset tässä versiossa mukana; Suvi vielä
tarkistaa
17
3
KASVATUS- JA KOULUTUSJÄRJESTELMÄ
käsittelyyn keväällä 2015
Työryhmä 21.11.2014: Muutetaan otsikoksi "Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä" -> Terminologin
kysymys: Otsikossa tunnutaan lupaavan myös kasvatusjärjestelmän käsitteitä, mutta niitä on tällä
hetkellä kai vain yksi, varhaiskasvatus. Pitäisikö varhaiskasvatus siirtää johonkin muuhun lukuun ja
pitää tämän luvun otsikkona entinen "Koulutusjärjestelmä", vai olisiko tarpeen ottaa lukuun lisää
kasvatusjärjestelmän käsitteitä?
Kuva 1. Suomen koulutusjärjestelmä [lähde: opetusja kulttuuriministeriön verkkosivut].
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:
- kuvan 1 teksti korjattava, tulisi olla: Suomen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä
- kuvassa alimmainen laatikko ”varhaiskasvatus ja päivähoito” muutettava muotoon ”Varhaiskasvatus”
- lisättävä varhaiskasvatukseen ikärajaus 0-6v
- uusi isced -luokitus vuodelta 2011, tulisiko korjata kuvaan
Työryhmä 12.6.2015: Ilmari välittää nämä kommentit eteenpäin; korjattu kuva saadaan sitten
myöhemmin verkosta
10
varhaiskasvatus
sv
småbarnspedagogik
18
en
early childhood education and care
toiminta, jossa annetaan pääsääntöisesti oppivelvollisuusikää nuoremmille lapsille hoitoa, kasvatusta
ja opetusta (1) toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti toimintaan varatussa tilassa
Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat mm. kunnan tai yksityisen tahon järjestämä lasten
päivähoito, esiopetus sekä avoin varhaiskasvatustoiminta, kuten esimerkiksi seurakuntien ja
järjestöjen järjestämä kerhotoiminta.
odottaa käsittelyä / käsittelyyn keväällä 2015
Terminologin kysymys 17.12.2013: Mikä taho varhaiskasvatusta järjestää/tarjoaa?
Työryhmä 23.5.2014 (mukana mm. Kirsi Alila, Heli Nederström, Hanna-Mari Pekuri): siirretään käsite
tähän lukuun
Terminologin kysymys 4.6.2014: Onko tämä luku kuitenkaan sopivin paikka tälle käsitteelle? Eihän
tässä luvussa ole myöskään esim. käsitteitä esiopetus, perusopetus tai lukiokoulutus...? Pitäisikö
tässä luvussa määritellä ennemmin käsite kasvatusjärjestelmä (parina käsitteelle
koulutusjärjestelmä)?
Työryhmä 21.11.2014 / Kirsi A.: Varhaiskasvatus toteutuu kasvatuksena, opetuksena ja hoitona.
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lapsen kehityksen ja oppimisen edistäminen ja tukeminen.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - korjattava teksti koskien
varhaiskasvatusta, käsite 10 (me tuotamme tekstin)
11
koulutusjärjestelmä
sv
utbildningssystem n (1)
en
education system (1)
Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu
1) esiopetuksesta;
2) yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta;
3) perusopetuksen jälkeisestä koulutuksesta (1), johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja
lukiokoulutus; ja
4) korkeakoulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
<kieliversiointiin>
12
kasvatus- ja koulutusjärjestelmä
sv
utbildningssystem n (2)
en
education system (2)
Termiä kasvatus- ja koulutusjärjestelmä käytetään (toistaiseksi vakiintumattomasta) käsitteestä,
joka muodostuu 1) varhaiskasvatuksesta ja 2) koulutusjärjestelmästä.
<johdon linjattava käsite>
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - käsite tulisi olla
"kasvatus- ja koulutusjärjestelmä" ja sen alle 1) varhaiskasvatus, 2) esiopetus, 3) perusopetus jne.
Työryhmä 12.6.2015: Termi/käsite "kasvatus- ja koulutusjärjestelmä" ei vaikuta vakiintuneen ainakaan
vielä. Ei siis muuteta käsitteen "kasvatusjärjestelmä" termiä tähän muotoon, vaan lisätään uusi käsite
"kasvatus- ja koulutusjärjestelmä".
13
koulutusaste
sv
utbildningsnivå
en
level of education
koulutusjärjestelmän mukaisia koulutuksia (2) koskeva ja niiden vaativuutta ilmentävä luokittelu
Koulutusasteluokittelua käytetään koulutusten (2) suunnitteluun, seurantaan ja säätelyyn.
19
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen (2) valituksi tuleminen edellyttää alemman
koulutusasteen koulutuksen (2) suorittamista.
Koulutusasteluokitteluja on tällä hetkellä (kesäkuu 2013) kolme: opetushallinnon Koulutusaste
2002 -luokittelu, ISCED-luokittelu ja Tilastokeskuksen koulutusasteluokittelu.
<kieliversiointiin>
14
koulutusala
sv
utbildningsområde n
en
field of study; field of vocational education and training
koulutusjärjestelmän mukaisia koulutuksia (2) koskeva luokittelu, joka kuvaa koulutusten (2)
sijoittumista tieteen, yhteiskunnan tai työelämän aloille
Koulutusalaluokittelua käytetään koulutusten (2) suunnitteluun, seurantaan ja säätelyyn.
Opetushallinnon Koulutusala 2002 -luokittelun mukaisia koulutusaloja ovat esimerkiksi
kulttuuriala sekä tekniikan ja liikenteen ala.
Koulutusalaluokitteluja on tällä hetkellä (kesäkuu 2013) neljä: opetushallinnon Koulutusala
2002- ja Opintoala 1995 -luokittelut, ISCED-luokittelu sekä Tilastokeskuksen
koulutusalaluokittelu.
<kieliversiointiin>
15
<koulutustarjonta>
opintoala
sv
studieområde n
en
subfield; field of education
koulutusalan alaluokittelu, jonka avulla koulutukset (2) voidaan jakaa tarkempiin luokkiin sisältöjensä
samansuuntaisuuden perusteella
Esimerkiksi opetushallinnon Koulutusala 2002 -luokittelussa tekniikan ja liikenteen koulutusalan
opintoaloja ovat mm. kone-, metalli- ja energiatekniikka sekä tekstiili- ja vaatetustekniikka.
Koulutusalan alaluokitteluja on muitakin kuin opintoalaluokittelu, esimerkiksi pääaineluokittelu.
<kieliversiointiin>
16
tutkintojärjestelmä
sv
examensstruktur (2)
en
degree structure; qualification structure
tietylle koulutusasteelle, koulutusalalle tai muuhun vastaavaan luokitteluyksikköön kuuluvien
tutkintojen kokonaisuus
Esimerkiksi yliopistojen tutkintojärjestelmä on kolmiportainen.
Esimerkiksi poliisialan tutkintojärjestelmä koostuu Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavista
poliisin ammattikorkeakoulututkinnosta, esimiestyön ja työnjohdon erikoistumisopinnoista ja
poliisin ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta.
<kieliversiointiin>
20
4
4.1
TOIMIJAT
Varhaiskasvatuksen toimijat
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - luvun 3 Toimijat alle
alaluku 3.1 Varhaiskasvatuksen toimijat. Muut nyt olemassa olevat alaluvut siirtyvät eteenpäin, esim.
3.2 Koulutustoimijat jne.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: Voimme toimittaa
varhaiskasvatuksen toimijat ja tekstit (tulevat phlaista)
21
4.2
Koulutustoimijat
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
koulutustoimija
oikeushenkilö, joka
järjestää opetusta (1)
tai koulutusta (1)
muu
opetuksen järjestäjä
koulutuksen järjestäjä
taho, jonka tehtävänä on
järjestää esi- tai
perusopetusta tai aamu- ja
iltapäivätoimintaa ja jolla on
tähän lakisääteinen oikeus
tai velvollisuus tai opetusja kulttuuriministeriön
myöntämä opetuksen
järjestämislupa
järjestää lukiokoulutusta,
ammatillista koulutusta, näihin
valmistavia koulutuksia (2) tai
taiteen perusopetusta ja jolla
on opetusja
kulttuuriministeriön myöntämä
koulutuksen järjestämislupa
ammattikorkeakoulu
vapaan
sivistystyön
koulutusorganisaatio, oppilaitoksen
jonka tehtävänä on ylläpitäjä
tarjota työelämän
vaatimuksiin sekä
tutkimukseen,
taiteellisiin ja
sivistyksellisiin
lähtökohtiin
perustuvaa
opetusta (1), joka
tähtää ammatillisiin
asiantuntijatehtäviin
yliopisto
koulutusorganisaatio, jonka
tehtävänä on
edistää vapaata
taho, jonka tehtävänä
tutkimusta ja
on järjestää vapaan
tieteellistä ja
sivistystyön koulutusta
taiteellista sivistystä
ja jolla on opetusja
sekä antaa
kulttuuriministeriön
tutkimukseen
myöntämä
perustuvaa
oppilaitoksen
korkeinta
ylläpitämislupa
opetusta (1)
kunta
valtio
säätiö
säätiö
kunta
rekisteröity
yhdistys
muu
valtio rekisteröity näyttötutkinnon
yhdistys
järjestäjä
koulutuksen järjestäjä tai
muu säätiö tai yhteisö,
joka on tehnyt
tutkintotoimikunnan
kanssa tiettyä
näyttötutkintoa koskevan
järjestämissopimuksen
koulutuslupa
yliopistolaki
koulutustoimijalle annettu lupa, vaatimus,
vastuu tai tehtävä järjestää koulutusta (1),
koulutusta (2) tai opetusta (1)
Käsitekaavio 2. Koulutustoimijat.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- kattaako sanasto
koulujen kerhotoiminnan? (kysy Tiina K) (käsitekaavio 2 Koulutustoimijat)
17
* koulutustoimija
sv
utbildningsaktör
en
education provider; learning opportunity provider
22
oikeushenkilö, joka järjestää opetusta (1) tai koulutusta (1)
Koulutustoimija on yläkäsite, joka kattaa mm. käsitteet opetuksen järjestäjä, koulutuksen
järjestäjä ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä. Myös korkeakoulut ovat
koulutustoimijoita.
Standardissa Metadata for Learning Opportunities, Advertising (SFS-EN 15982:en) tätä
vastaavasta käsitteestä käytetään termiä learning opportunity provider. Standardin määritelmä
käsitteelle: "an agent (person or organisation) that provides learning opportunities".
<kieliversiointiin>
Sanastokeskus TSK / Päivi: ruotsi: ruotsin vastineen kattavuus on syytä tarkistaa.
18
sv
< utbildningsanordnare (1); < anordnare av utbildning (1)
en
education provider
taho, jonka tehtävänä on järjestää esi- tai perusopetusta tai aamu- ja iltapäivätoimintaa ja jolla on
tähän lakisääteinen velvollisuus tai jolle on myönnetty opetuksen järjestämislupa
Opetuksen järjestäjiä ovat esimerkiksi kunnat, joilla on toimintaan lakisääteinen velvollisuus,
sekä valtio ja yliopistojen harjoittelukoulut. Muut tahot, esimerkiksi rekisteröidyt yhteisöt ja
säätiöt, tarvitsevat toimintaan opetuksen järjestämisluvan.
Ruotsin termillä "utbildningsanordnare" viitataan opetuksen järjestäjän lisäksi koulutuksen
järjestäjään.
19
sv
< utbildningsanordnare (2); < anordnare av utbildning (2)
en
education provider; VET provider
taho, jonka tehtävänä on järjestää lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, näihin valmistavia
koulutuksia (2) tai taiteen perusopetusta ja jolla on opetusja kulttuuriministeriön myöntämä
Koulutuksen järjestäjiä voivat kuntien ja valtion lisäksi olla esimerkiksi rekisteröidyt yhdistykset
ja säätiöt.
Koulutuksen järjestäjiin rinnastetaan ammattikorkeakoulut ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen
ylläpitäjät, sillä niiden kaikkien toiminta perustuu koulutuslupaan. Yliopistojen toiminta sen sijaan
perustuu yliopistolakiin (558/2009).
Tilastoissa (esim. Vipunen-tilastopalvelu, koulutuksen järjestäjiin sisällytetään tässä
määriteltyjen koulutuksen järjestäjien, perusopetuksen opetuksen järjestäjien,
ammattikorkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien lisäksi yliopistot. Ks.
koulutuksen järjestäjä (Vipunen-tilastopalvelu).
Ruotsin termillä "utbildningsanordnare" viitataan koulutuksen järjestäjän lisäksi opetuksen
järjestäjään.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Koulutuksen järjestäjä -määrittelyyn ehdotetaan
lisättäväksi ”lukiokoulutukseen valmistava koulutus”. (Lukiolaki 629/1998, 1 §, 3 §).
20
vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä
sv
huvudman för läroanstalt för fritt bildningsarbete
taho, jonka tehtävänä on järjestää vapaan sivistystyön koulutusta ja jolla on opetusja
kulttuuriministeriön myöntämä oppilaitoksen ylläpitämislupa
Ks. vapaan sivistystyön oppilaitos.
Ruotsi: termi tarkistettava
23
21
näyttötutkinnon järjestäjä; tutkinnon järjestäjä
sv
examensarrangör; anordnare av fristående examen
en
organiser of competence-based qualification; organiser of competence test
koulutuksen järjestäjä tai muu säätiö tai yhteisö, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa tiettyä
näyttötutkintoa koskevan järjestämissopimuksen
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv anordnare av fristående examen,
examensarrangör
22
* koulutuslupa; opetuksen järjestämislupa (esi- ja perusopetus); koulutuksen järjestämislupa (toisen
asteen koulutus); ammattikorkeakoulun toimilupa (ammattikorkeakoulut); oppilaitoksen ylläpitämislupa
(vapaa sivistystyö)
sv
en
tillstånd n att ordna undervisning (opetuksen järjestämislupa); tillstånd n att ordna utbildning
(koulutuksen järjestämislupa); tillstånd n att driva läroanstalt (oppilaitoksen ylläpitämislupa)
authorisation to provide education; education licence
not: operating licence (ammattikorkeakoulut)
koulutustoimijalle annettu lupa, vaatimus, vastuu tai tehtävä järjestää koulutusta (1), koulutusta (2) tai
opetusta (1)
Luvan myöntää opetusja kulttuuriministeriö tai (perusopetuksen ja ammattikorkeakoulujen
tapauksessa) valtioneuvosto.
"Koulutuslupa" on ehdotus termiksi, jolla voi viitata käsitteeseen koulutusasteesta ja
koulutussektorista riippumatta.
<kieliversiointiin>
23
näyttötutkinnon järjestämissopimus
sv
avtal n om anordnande av yrkesprov
en
contract for arranging competence-based qualifications
näyttötutkinnon järjestäjän ja tutkintotoimikunnan välinen sopimus näyttötutkinnon järjestämisestä
Tutkinnon järjestämissopimus on oikeudellisesti sitova asiakirja.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv avtal om anordnande av fristående
examen (yrkesprov pois)
24
näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma
sv
plan för anordnande av fristående examen
en
plan for arranging competence tests
näyttötutkinnon järjestäjän laatima suunnitelma solmimansa näyttötutkinnon järjestämissopimuksen
piiriin kuuluvan näyttötutkinnon järjestämisestä
25
koulutuksen järjestämismuoto (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus); opetuksen järjestämismuoto
(perusopetus)
sv
en
24
form i vilken utbildningen ordnas; utbildningsform
form of vocational education and training (ammatillinen koulutus)
Termillä koulutuksen järjestämismuoto / opetuksen järjestämismuoto viitataan siihen, miten
koulutus (1), koulutus (2) tai opetus (1) on järjestetty.
Lukiokoulutuksessa koulutuksen järjestämismuodolla viitataan koulutuksen järjestämiseen
lähiopetuksena tai etäopetuksena.
Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestämismuodolla viitataan koulutuksen
järjestämiseen oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimusmuotoisesti.
Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) koulutuksen järjestämismuodolla
viitattiin koulutuksen järjestämiseen lähi-, etä- tai monimuoto-opetuksena,
oppisopimuskoulutuksena tai muutoin käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvana
opetuksena. 1.8.2015 voimaan tulevassa laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998)
järjestämismuodolla viitataan ainoastaan koulutuksen järjestämiseen oppilaitosmuotoisesti tai
oppisopimusmuotoisesti.
Perusopetuksessa opetuksen järjestämismuodolla viitataan opetuksen (1) järjestämiseen
lähiopetuksena tai monimuoto- tai etäopetuksena taikka sisäoppilaitosmuotoisesti. Monimuotoja etäopetus tulee kysymykseen muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä opetuksessa (1).
tarkistettava / käsittelyyn
Ruotsi: tarkistettava perusopetuksen termi
Englanti: tarkistettava lukiokoulutus ja perusopetus
26
ammatillisen koulutuksen järjestämistapa
sv
sättet n på vilket yrkesutbildningen ordnas
en
method of vocational education and training
Termillä ammatillisen koulutuksen järjestämistapa viitataan koulutuksen (1) tai koulutuksen (2)
järjestämiseen opetussuunnitelmaperusteisesti tai näyttötutkintoon valmistava koulutuksena.
27
koulutusmuoto (1); koulumuoto
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukaan
koulutusmuotoina pidetään esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta,
ammatillista aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta.
odottaa käsittelyä / käsittelyyn xx.8.2015
Työryhmä 12.6.2015: ks. asetus 986/1998 -> Riina, tee ehdotus seur. kokoukseen
Terminologi 21.6.2015: asetus 986/1998, 1 §: "Tässä asetuksessa säädetään perusopetuslaissa
(628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998),
ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), vapaasta sivistystyöstä annetussa
laissa (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitettujen rehtoreiden
ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Kukin 1 momentissa mainitun lain piiriin kuuluva koulutus
katsotaan tässä asetuksessa omaksi koulutusmuodokseen. Perusopetuslaissa säädetty esiopetus
katsotaan kuitenkin omaksi koulutusmuodokseen."
28
<tilastointi>
koulutusmuoto (2)
sv
utbildningsform
en
form of education (2)
Tilastokeskuksen luokittelun mukaan koulutusmuotoja ovat koulutuksen järjestämismuotojen ja
koulutuksen järjestämistapojen yhdistelmät eli 1) oppilaitosmuotoinen
opetussuunnitelmaperusteinen koulutus, 2) oppilaitosmuotoinen näyttötutkintoon valmistava
koulutus, 3) oppisopimusmuotoinen opetussuunnitelmaperusteinen koulutus ja 4)
oppisopimusmuotoinen näyttötutkintoon valmistava koulutus.
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: Onko vielä käytössä?
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Koulutusmuoto -termin määrittely poikkeaa
täysin siitä, mitä sillä yleensä on ymmärretty ja miksi se on määritelty esimerkiksi opetustoimen
henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 1 §:ssä.
29
25
alakoulu; ala-aste
sv
lågstadium n
en
primary education; elementary school
perusopetuksen vaihe, joka kattaa vuosiluokat 1-6
<IHEP-käsitteistö>
Ruotsi: tarkistettava
Englanti: haettava
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv 1–6-skola, lågstadium
30
yläkoulu; yläaste
sv
högstadium n
en
lower secondary education
perusopetuksen vaihe, joka kattaa vuosiluokat 7-9
Englanti: haettava
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv 7–9-skola, högstadium
31
omistajatyyppi
sv
ägartyp
Termillä omistajatyyppi viitataan koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen omistajaan (yksityinen,
valtio, kunta, kuntayhtymä, Ahvenanmaan maakunta, muu). Tilastokeskus pitää yllä
omistajatyyppiluokitusta.
26
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
muu
TÄYDENTÄVÄ TIETO
muu
yliopisto
koulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on
edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä ja
taiteellista sivistystä sekä antaa tutkimukseen
perustuvaa korkeinta opetusta (1)
vapaan sivistystyön
oppilaitoksen ylläpitäjä
taho, jonka tehtävänä on järjestää
vapaan sivistystyön koulutusta ja
jolla on opetusja kulttuuriministeriön
myöntämä oppilaitoksen
ylläpitämislupa
koulutustoimija
oikeushenkilö,
joka järjestää
opetusta (1) tai
koulutusta (1)
kansanopisto
koulutusorganisaatio
organisaatio tai
hallinnollinen
yksikkö, jossa
annetaan
opetusta (1) ja
jolla on rehtori tai
muu johtaja
ammattikorkeakoulu
tehtävänä on tarjota työelämän
vaatimuksiin sekä tutkimukseen,
taiteellisiin ja sivistyksellisiin
lähtökohtiin perustuvaa
opetusta (1), joka tähtää
ammatillisiin
järjestää lukiokoulutusta,
ammatillista koulutusta, näihin
valmistavia koulutuksia (2)
tai taiteen perusopetusta ja
jolla on opetusja
kulttuuriministeriön myöntämä
muu
ammatillinen
oppilaitos
näyttötutkinnon
järjestäjä
koulutusorganisaation
toimipiste
säätiö
rekisteröity
yhdistys
valtio
fyysinen paikka,
jossa koulutusorganisaation tai
jonkin sen osan
toiminta tapahtuu
lukio
kunta
päiväkoti
järjestää esi- tai
perusopetusta tai aamu- ja
iltapäivätoimintaa ja jolla on
tähän lakisääteinen
velvollisuus tai jolle on
myönnetty opetuksen
järjestämislupaa
säätiö
rekisteröity
yhdistys
peruskoulu
valtio
kunta
sivukoulu kampus
osasto
opetuspiste
muu
koulutusorganisaation toimipiste, jossa
järjestetään
opetusta (1) tai
koulutusta (3)
laitos
yksikkö
toimipaikka
toimipiste tai
toimipisteen
osa, jossa
harjoitetaan
yhdentyyppistä
toimintaa
muu
Käsitekaavio 3. Koulutustoimija, koulutusorganisaatio ja opetuspiste.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - Käsitekaavio
"Koulutustoimija, koulutusorganisaatio ja opetuspiste", puuttuu päiväkoti. Päiväkodista nuoli
koulutusorganisaatioon. -- Terminologin kysymys 17.6.2015: Onko päiväkoti koulutusorganisaatio
("organisaatio tai hallinnollinen yksikkö, jossa annetaan opetusta (1) ja jolla on rehtori tai muu
johtaja")?
27
32
koulutusorganisaatio; > oppilaitos
sv
utbildningsorganisation; läroanstalt
en
educational establishment; > educational institution (korkea-aste)
organisaatio tai hallinnollinen yksikkö, jossa annetaan opetusta (1) ja jolla on rehtori tai muu johtaja
Esimerkkejä koulutusorganisaatioista ovat päiväkodit (esiopetuksen osalta), peruskoulu, lukio,
ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto ja kansanopisto.
Termiä oppilaitos käytetään usein termin koulutusorganisaatio synonyymina, mutta sillä viitataan
yleensä vain muihin koulutusorganisaatioihin.
Yksi koulutuksen järjestäjä voi organisoida toimintansa usean koulutusorganisaation kautta
(esim. kunta usean koulun kautta).
<kieliversiointiin>
33
koulutusorganisaation toimipiste
sv
verksamhetsställe n; verksamhetsenhet; verksamhetspunkt; > campus (?) (korkeakoulut)
en
educational premises
fyysinen paikka, jossa koulutusorganisaation tai jonkin sen osan toiminta tapahtuu
Toimipiste on kokonaisuus, jossa toiminta tapahtuu samassa tai läheisissä katuosoitteissa ja
jossa rakennusten etäisyys toisistaan on enintään satoja metrejä. Toimipisteellä ei tarkoiteta
organisaatiorakenteeseen perustuvaa toimintayksikköä vaan lähtökohtana on fyysinen
kokonaisuus.
Koulutusorganisaation toimipisteessä tapahtuva toiminta voi olla esimerkiksi hallintoa tai
opetusta (opetuspiste).
<kieliversiointiin>
34
opetuspiste
sv
undervisningsställe n
koulutusorganisaation toimipiste, jossa järjestetään opetusta (1) tai koulutusta (3)
Koulutusorganisaatiolla voi olla useita opetuspisteitä. Opetuspiste voi olla esimerkiksi sivukoulu,
kampus, osasto, laitos tai yksikkö. Koulutusorganisaatio voi jakautua opetuspisteisiin myös
opetuskielen perusteella, jolloin saman organisaation suomen- ja ruotsinkielistä koulutusta
järjestävät osat muodostavat omat opetuspisteensä.
<kieliversiointiin>
35
toimipaikka
sv
verksamhetsställe
en
place of activity
koulutusorganisaation toimipiste tai toimipisteen osa, jossa harjoitetaan yhdentyyppistä toimintaa
Tilastokeskuksen määritelmän mukaisesti toimipaikka on
- yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama
- yhdessä paikassa sijaitseva
- pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö.
Opetushallinnon alalla esimerkki toimipaikasta on Ounasvaaran kampuksella (toimipiste)
sijaitseva Ounaskirjasto.
<kieliversiointiin>
hyväksytty / tarkistettava / käsittelyyn xx.8.2015
28
Ruotsi: termit tarkistettava
Työryhmä 12.12.2014: Huomautukseen voisi sisällyttää myös toimipaikka-JHS:n mukaisen
määritelmän toimipaikalle, kunhan JHS on numeroitu ja julkaistu.
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
toimipiste
organisaatio tai hallinnollinen
yksikkö, jossa annetaan
opetusta (1) ja jolla on rehtori
tai muu johtaja
fyysinen paikka, jossa
koulutusorganisaation tai
jonkin sen osan toiminta
tapahtuu
toim
inta
an p
eru
s
muk tuvan
jaot
aan
telu
n
toimipaikka
toimipiste tai
toimipisteen
osa, jossa
harjoitetaan
yhdentyyppistä
toimintaa
an
inn
im
to
n
vä aan
tä
et muk
st
rje
ha
llin
no
llis
en
p
mu ääa
ka sia
an llis
uu
de
n
jä
muu
muu
opetuspiste
toimipiste, jossa
järjestetään opetusta (1)
tai koulutusta (3)
muu
pääkoulu
sivukoulu
oppilaitoksen
hallinnollinen
paikka
pääkoulusta
fyysisesti erillään
oleva opetuspiste
tai muu toimipiste
yksikkö
kampus
laitos
osasto
Käsitekaavio 4. Opetuspiste.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - Käsitekaavio 4.
Esiopetuksen mukaan opetuspisteenä myös päiväkoti on lisättävä. Sama käsitekaaviossa 5.
36
tiedekunta
sv
fakultet
en
faculty; school; academy (Taideyliopisto)
Yliopistolain (558/2009, 27 §) mukaan yliopisto voi tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä
varten jakaantua tiedekuntiin tai niihin rinnastettaviin yksiköihin sen mukaan kuin yliopiston
johtosäännössä määrätään.
Tiedekunta-käsitteen englanninkielisenä vastineena käytetään termiä faculty, joka kuitenkin
amerikanenglannissa viittaa henkilöstöön. Eri yliopistojen tiedekunta-termin englanninkieliset
vastineet vaihtelevat; käytäntö on tarkistettava kustakin yliopistosta. Esimerkiksi Aalto-
29
yliopistossa käytetään termiä school.
Ks. myös yliopisto.
<kieliversiointiin>
37
pääkoulu; päätoimipiste
oppilaitoksen hallinnollinen paikka
38
sivukoulu; sivutoimipiste
pääkoulusta fyysisesti erillään oleva opetuspiste tai muu toimipiste
30
HIERARKIA
KOOSTUMUS
opetuspiste
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
toimipiste, jossa
järjestetään
opetusta (1) tai
koulutusta (3)
organisaatio tai hallinnollinen yksikkö, jossa annetaan opetusta (1)
ja jolla on rehtori tai muu johtaja
sen mukaan
steen
kenelle tarkoitettu
koulutusa
len
mukaan
kie aan
k
mu
suomenkielinen
oppilaitos
oppi- korkealaitos koulu
ammattikorkeakoulu tai
yliopisto
määritelmä
oppilaitos, jonka
opetuskieli on
suomi
ruotsin-
kielinen
oppilaitos
perusopetusta
antava
oppilaitos
päiväkoti
kaksikielinen
oppilaitos
oppilaitos, jonka
opetuskieli on
ruotsi
toisen
asteen
oppilaitos
toisen
asteen
koulutusta
antava
oppilaitos
muu
kansanopisto
peruskoulu (1)
oppilaitos, joka
antaa
yhdeksäksi
vuodeksi
mitoitettua
lukio
perusopetusta yleissivistävää
koulutusta
antava toisen
asteen
oppilaitos
muu
oppilaitos, jonka opetuskieli on
muu kuin maan kansalliskieli
koulutusorganisaatio,
jonka tehtävänä on tarjota
työelämän vaatimuksiin
sekä tutkimukseen,
taiteellisiin ja
sivistyksellisiin
lähtökohtiin perustuvaa
opetusta (1), joka tähtää
ammatillisiin
oppilaitos, jonka
opetus (1) on
tarkoitettu
vammaisuuden,
sairauden,
kehityksessä
viivästymisen tai
muun vastaavan
syyn vuoksi
erityistä tukea
tarvitsevalle
oppijalle
oppilaitos, jossa
lainsäädännön tai
viranomaisen
myöntämän luvan
mukaisesti
käytetään kahta
opetuskieltä
vieraskielinen
oppilaitos
ammattikorkeakoulu
muu
erityiskoulu
än
täj
es
ärj
nj
se an
tuk ka
uden
u
teisu
ulu m
tavoit
ko
elun
an
opisk
muka
muu
esiopetusta
antava
taho
TÄYDENTÄVÄ TIETO
yliopisto
tehtävänä on edistää vapaata
tutkimusta ja tieteellistä ja
taiteellista sivistystä sekä
antaa tutkimukseen
perustuvaa korkeinta
opetusta (1)
ammatillinen
erikoisoppilaitos
teollisuuden tai
palvelualan yrityksen
oppilaitos, joka tarjoaa
yrityksen omiin
tarpeisiin pohjautuvaa
koulutusta (1)
muu
vapaan sivistystyön oppilaitos
yleissivistävää ja ei-tutkintotavoitteista
koulutusta (1) järjestävä oppilaitos
ammatillinen
opettajakorkeakoulu
kansanopisto
ammatillinen
oppilaitos, joka toimii
oppilaitos
ammatillista
koulutusta antava
toisen asteen
oppilaitos
muu
ammatillinen erityisoppilaitos
ammatillinen oppilaitos, jonka koulutus (1)
on tarkoitettu oppijoille, joilla on todettu
tarve saada opinnoissaan ja
jatkosijoittumisessaan erityisiä oppilas- ja
opiskelijahuollon palveluita
sisäoppilaitosmuotoisesti ja
antaa kokopäiväistä
opetusta (1)
kesäyliopisto
oppilaitos, jonka tarjonnassa
painotetaan avointa
korkeakouluopetusta ja
alueen muihin osaamis- ja
sivistystarpeisiin
vastaamista ja otetaan
huomioon myös alueen
korkeakoulutettu väestö
muu
opintokeskus
vapaan sivistystyön oppilaitos,
joka järjestää pääasiassa
aikuisopintoja itse sekä
yhdessä kansalais- ja
kulttuurijärjestöjen kanssa
oppimisen, hyvinvoinnin ja
aktiivisen kansalaisuuden sekä
demokratian ja
kansalaisyhteiskunnan
toiminnan edistämiseksi
kansalaisopisto
vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka
tarjonnassa painotetaan paikallisia ja
alueellisia sivistystarpeita ja joka antaa
pääasiassa ilta-aikaan sijoittuvaa
aikuisopetusta ja tarjoaa mahdollisuuksia
omaehtoiselle oppimiselle ja
kansalaisvalmiuksien kehittämiselle
Käsitekaavio 5. Oppilaitos.
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.:
ammatillinen erityisoppilaitos, olisiko syytä yhdenmukaistaa muiden kuvausten kanssa
31
”ammatillinen oppilaitos, jolla on erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä; sisältyy tutkintoon
johtava/valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA), työhön
ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) sekä erityisopetukseen liittyvät kehittämis-,
ohjaus- ja tukitehtävät.”
TAI opiskelijalähtöinen kuvaus
”Oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä
oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena.
Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa
suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetusja opiskelujärjestelyjä.”
39
esiopetusta antava taho
sv
aktör som ger förskoleundervisning
organisaatio, joka antaa esiopetusta
Esiopetusta voidaan antaa päiväkodissa tai osana peruskoulun toimintaa.
Terminologin kysymys 16.6.2015: Pitäisikö määritelmän olla "koulutusorganisaatio, joka antaa..."?
Onko päiväkoti koulutusorganisaatio?
40
päiväkoti
Terminologin kysymys 16.6.2015: Onko päiväkoti koulutusorganisaatio (kuuluuko tähän lukuun)?
Vrt. myös esiopetusta antava taho -määritelmä.
41
peruskoulu (1)
sv
grundskola
en
comprehensive school
oppilaitos, joka antaa yhdeksäksi vuodeksi mitoitettua perusopetusta
Suomessa peruskoulujen (1) ylläpitäjiä ovat kunnat, kuntayhtymät, valtio ja yksityiset tahot.
Yhdeksänvuotisen perusopetuksen lisäksi peruskouluissa (1) voidaan antaa esiopetusta,
perusopetuksen lisäopetusta ja maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaa opetusta.
42
yhtenäinen peruskoulu
oppilaitos, jossa annetaan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetusta (1)
43
yhtenäiskoulu
oppilaitos, jossa annetaan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetusta (1) ja lukiokoulutusta
44
toisen asteen oppilaitos
sv
läroanstalt på andra stadiet
en
upper secondary school; secondary educational institution
toisen asteen koulutusta antava oppilaitos
45
lukio (1)
sv
gymnasium
en
general upper secondary school
yleissivistävää koulutusta antava toisen asteen oppilaitos
32
Lukio valmistaa ylioppilastutkintoon.
Lukio antaa yleissivistävää opetusta (1) noin 16–19-vuotiaille opiskelijoille. Lukio jatkaa
peruskoulun opetustehtävää ja antaa opiskelijoille hakukelpoisuuden korkea-asteen opintoihin.
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: lukiossa myös aikuisopiskeljioita
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Lukio-termin määrittelyssä jää epäselväksi
kysymys lukiokoulutuksesta tai lukiosta oppilaitoksena.
Ottaen huomioon lukiolain (629/1998) 1 §:n ja yliopistolain (558/2009) 37 §:n (muutettu lailla
1172/2014) säännökset selitteessä ei tulisi mainita hakukelpoisuutta vaan määritellä lukiolain
mukaisesti, että ”lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa,
ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa”.
Lukio-kohdasta puuttuu, että lukiot antavat myös lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta.
46
ammatillinen oppilaitos
sv
yrkesläroanstalt
en
vocational institution
ammatillista koulutusta antava toisen asteen oppilaitos
Ammatilliset oppilaitokset voivat järjestää myös tutkintoon valmistavaa ammatillista
lisäkoulutusta sekä kotitalousopetusta, valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta,
maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta sekä muuta
tutkintoon johtamatonta koulutusta (1).
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: Kuvaus vanhentunut eli voisi olla esim.
”Ammatilliset oppilaitokset järjestävät myös tutkintoon valmistavaa koulutusta ja valmentavia
koulutuksia.
47
ammatillinen erityisoppilaitos
sv
specialyrkesläroanstalt
en
vocational special education institution
ammatillinen oppilaitos, jonka koulutus (1) on tarkoitettu oppijoille, joilla on todettu tarve saada
opinnoissaan ja jatkosijoittumisessaan erityistä oppimisen ja opiskelun tukea ja joiden opetus (1)
annetaan erityisopetuksena
Ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelijat saattavat tarvita erityistä tukea esimerkiksi
oppimisvaikeuksien, vamman tai sairauden vuoksi.
Terminologin kysymys 17.6.2015: Linkitetäänkö huomautuksen "erityinen tuki" sanastossa
määriteltyyn käsitteeseen erityinen tuki? Onko erityinen tuki vain perusopetuksen käsite?
48
korkeakoulu
sv
högskola
en
higher education institution
ammattikorkeakoulu tai yliopisto
<kieliversiointiin>
49
ammattikorkeakoulu
sv
yrkeshögskola
en
university of applied sciences; polytechnic
33
koulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on tarjota työelämän vaatimuksiin sekä tutkimukseen,
taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa opetusta (1), joka tähtää ammatillisiin
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen
elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimusja kehitystyötä sekä taiteellista
toimintaa.
Suomen koulutusjärjestelmän ammattikorkeakouluja ovat opetusja kulttuuriministeriön
hallinnonalaan kuuluvat ammattikorkeakoulut, joilla on valtioneuvoston myöntämä toimilupa, ja
sisäministeriön alaisuudessa toimiva Poliisiammattikorkeakoulu. Ahvenanmaalla toimii
ammattikorkeakoulu Högskolan på Åland.
Ammattikorkeakoulujen toimiluvat myöntää valtioneuvosto.
<kieliversiointiin>
50
ammatillinen opettajakorkeakoulu
sv
yrkespedagogisk lärarhögskola
en
vocational teacher training institution; vocational teacher education college
koulutusorganisaatio, joka toimii ammattikorkeakoulun yhteydessä ja tarjoaa opettajankoulutusta
ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville
<kieliversiointiin>
51
yliopisto
sv
universitet n
en
university; ~ college
koulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä ja taiteellista
sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa korkeinta opetusta (1)
Suomen korkeakoulutusjärjestelmän yliopistoja ovat yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä luetellut
yliopistot ja puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu.
Esimerkiksi Suomessa toimiva Estonian Business School ei ole yliopistolain tarkoittama
yliopisto.
<kieliversiointiin>
52
suomenkielinen oppilaitos
sv
finskspråkig läroanstalt
en
Finnish-speaking educational institution; Finnish educational institution
oppilaitos, jonka opetuskieli on suomi
53
ruotsinkielinen oppilaitos
sv
svenskspråkig läroanstalt
en
Swedish-speaking educational institution
oppilaitos, jonka opetuskieli on ruotsi
Ks. koulutusorganisaatio.
54
saamenkielinen oppilaitos
sv
samiskspråkig läroanstalt
en
Sami-speaking educational institution
oppilaitos, jonka opetuskieli on saame
34
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Tulisi lisätä määritelmään sana ”pääasiallinen”:
oppilaitos, jonka pääasiallinen opetuskieli on saame (opetetaan myös muulla kielellä)
55
vieraskielinen oppilaitos
sv
läroanstalt med undervisning på främmande språk
en
foreign language educational institution
oppilaitos, jonka opetuskieli on muu kuin maan kansalliskieli
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Olisiko määrittelyä vielä selvennettävä, että
kyseessä on oppilaitoksen opetuskieli, siis ”Oppilaitoksen opetuskieli on….”? Opetuksessa käytettävä
kieli on erikseen ja siihen ehdotettu määrittely ei sopine, kun kielilain (423/2003) 1 §:n mukaan
kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi. Harkittava lisäystä määritelmään sana ”pääasiallinen” sekä saame:
oppilaitos, jonka pääasiallinen opetuskieli on muu kuin maan kansalliskieli tai saame
56
kaksikielinen oppilaitos
sv
tvåspråkig läroanstalt
en
bilingual educational institution
oppilaitos, jossa lainsäädännön tai viranomaisen myöntämän luvan mukaisesti käytetään kahta
opetuskieltä
Kaksikielisiä oppilaitoksia ovat esimerkiksi Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsingin
yliopisto, jonka opetusja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, sekä Centria-ammattikorkeakoulu.
<kieliversiointiin>
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Selitteestä tulee poistaa Helsingin ranskalaissuomalainen koulu. Se ei ole kaksikielinen. Helsingin ranskalais-suomalaista koulua koskevan
järjestämisluvan mukaan koulun opetuskieli on suomi. Opetusta annetaan myös ranskan ja ruotsin
kielellä.
57
vapaan sivistystyön oppilaitos
sv
läroanstalt för fritt bildningsarbete
en
liberal adult education institution
yleissivistävää ja ei-tutkintotavoitteista koulutusta (1) järjestävä oppilaitos
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat esimerkiksi kansanopistot, kesäyliopistot,
kansalaisopistot, opintokeskukset ja liikunnan koulutuskeskukset.
OKM / AIPO / Lähde Kirsi, Annika Bussman: Vapaan sivistystyon oppilaitoksia ovat [pois sana
"esimerkiksi"] kansanopistot, kesäyliopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja liikunnan
koulutuskeskukset. Perustelu: vst-lain mukaan vst-oppilaitoksia ovat vain nämä viisi.
58
kansanopisto
sv
folkhögskola
en
folk high school
vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii sisäoppilaitosmuotoisesti ja antaa kokopäiväistä opetusta (1)
Kansanopisto tarjoaa tyypillisesti lukukauden tai lukuvuoden kestävää opetusta (1).
Kansanopisto tarjoaa opetusta (1) sekä nuorille että aikuisille. Kukin kansanopisto voi painottaa
35
arvo- tai aatetaustansa ja kasvatustavoitteitaan. Kansanopisto voi antaa myös mm.
perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta.
OKM / AIPO / Lähde Kirsi, Annika Bussman: huomautus: Kansanopisto tarjoaa [pois "tyypillisesti"]
sekä lukukauden tai lukuvuoden kestavaa opetusta että lyhyempiä kursseja. Perustelu:
lyhytkurssitoiminta on kasvava opetuksen järjestämismuoto, jonka osuus jo nyt on niin suuri että se
olisi hyvä mainita.
OKM / AIPO / Lähde Kirsi, Annika Bussman: huomautuksen viimeinen virkkeeseen muokkaus:
Eräissä kansanopistoissa annetaan myos mm. perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista
koulutusta.
59
kesäyliopisto
sv
sommaruniversitet n
en
summer university
vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tarjonnassa painotetaan avointa korkeakouluopetusta ja alueen
muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaamista ja otetaan huomioon myös alueen korkeakoulutettu
väestö
Avoimen yliopisto-opetuksen tarjoaminen perustuu aina sopimukseen jonkin yliopiston kanssa.
<kieliversiointiin>
60
kansalaisopisto; työväenopisto
sv
medborgarinstitut n
en
adult education centre
vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tarjonnassa painotetaan paikallisia ja alueellisia sivistystarpeita ja
joka antaa pääasiassa ilta-aikaan sijoittuvaa aikuisopetusta ja tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle
oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle
Eräiden kansalaisopistojen nimessä esiintyy sana työväenopisto. Käsitteillä kansalaisopisto ja
työväenopisto ei kuitenkaan ole eroa.
OKM / AIPO / Lähde Kirsi, Annika Bussman: Määritelmässä "aikuisopetusta" pitäisi olla "opetusta".
Perustelu: koulutuksen ikäsidonnaisuus on poistettu laista.
OKM / AIPO / Lähde Kirsi, Annika Bussman: Huomautukseen lisäys: Kasitteilla kansalaisopisto ja
tyovaenopisto ei kuitenkaan ole hallinnollista eroa.
61
opintokeskus
sv
studiecentral
en
study centre
vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää pääasiassa aikuisopintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja
kulttuurijärjestöjen kanssa oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja
kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi
OKM / AIPO / Lähde Kirsi, Annika Bussman: määritelmään muutoksia: "vapaan sivistystyön
oppilaitos, joka jarjestaa [pois: "pääasiassa aikuis"]opintoja itse seka yhdessa kansalais- ja
kulttuurijarjestojen kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden seka
demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistamiseksi" Perustelu: ei ole rajoitettu aikuisiin.
Huomioidaan myös vst-laissa annettu toiminnan määrittely.
62
ammatillinen erikoisoppilaitos
36
sv
en
särskild yrkesläroanstalt
specialised vocational institution
teollisuuden tai palvelualan yrityksen oppilaitos, joka tarjoaa yrityksen omiin tarpeisiin pohjautuvaa
koulutusta (1)
63
erityiskoulu
sv
specialskola
en
special school; special needs school
oppilaitos, jonka opetus (1) on tarkoitettu vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai
muun vastaavan syyn vuoksi erityistä tukea tarvitsevalle oppijalle
64
yliopistokeskus
sv
universitetscenter
en
university consortium
yksikkö, joka kokoaa kahden tai useamman alueellaan olevan yliopiston toiminnan niin, että yksikön
osat toimivat alueen näkökulmasta yhtenäisenä kokonaisuutena
<kieliversiointiin>
65
avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisen yhteistyöoppilaitos
sv
samarbetsläroanstalt för ordnandet av öppen universitetsundervisning
en
partner institution for open university instruction
oppilaitos, joka on tehnyt yliopiston kanssa sopimuksen avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisestä
<kieliversiointiin>
66
koulutustoimikunta
sv
utbildningskommission
en
national education and training committee
ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen (1) asiantuntijaelin, jollaisen opetusja kulttuuriministeriö
asettaa kullekin alalle seuraamaan, arvioimaan ja ennakoimaan koulutuksen (1) ja työelämässä
tarvittavan osaamisen kehitystä
67
tutkintotoimikunta
sv
examenskommission
en
qualification committee
Opetushallituksen yhteydessä toimiva luottamuselin, jonka tehtävänä on omalla alallaan johtaa
näyttötutkintojen järjestämistä ja antaa niihin liittyvät tutkintotodistukset
Tutkintotoimikunnassa ovat edustettuina työnantajat, työntekijät, opettajat ja itsenäiset
ammatinharjoittajat.
4.2.1
Koulutuksen järjestäjään liittyviä käsitteitä
68
erityinen koulutustehtävä
sv
särskild utbildningsuppgift
37
koulutuksen tai opetuksen järjestämisluvassa määritelty tehtävä painottaa kasvatus, opetus (1) tai
koulutus (1) tietylle osa-alueelle tai tiettyyn oppiaineeseen
Erityisiä koulutustehtäviä voi olla peruskouluilla, lukioilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla.
Ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan sisältyviä erityisiä koulutustehtäviä ovat esimerkiksi
ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus maahanmuuttajille,
urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen, ammatilliseen peruskoulutukseen
ohjaava ja valmistava koulutus sekä erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä.
OKM / AIPO / Lähde Kirsi, Annika Bussman: lisäys huomautukseen: "Erityisia koulutustehtavia voi
olla peruskouluilla, lukioilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan
sisaltyvia erityisia koulutustehtavia ovat esimerkiksi ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja
valmistava koulutus maahanmuuttajille, urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen jarjestaminen,
ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus sekä erityisopetus erityisenä
koulutustehtavana. Kansanopistoilla voi olla erityisenä koulutustehtävänä esimerkiksi vammaisille
järjestettävä koulutus tai työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu
koulutus."
OKM / AIPO / Lähde Kirsi, Annika Bussman: Perustelu: Myös kansanopistoissa on erityisiä
koulutustehtäviä, joita olisi hyvä mainita tässä.
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: erityinen koulutustehtävä muuttuu
1.8.2015 alkaen sisältämään vain erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän. Muut esim. urheilijoiden
ammatillinen peruskoulutus on vain koulutustehtävä.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Tarkasti määriteltynä erityisen koulutustehtävän
lupa on opetuksen/koulutuksen järjestäjällä eikä koululla/oppilaitoksella, jossa sen mukaista opetusta
järjestetään.
69
työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä
sv
utvecklings- och serviceuppgift för arbetslivet
ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle annettu tehtävä työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan
toteuttamiseksi
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä myönnetään koulutuksen järjestämisluvan
myöntämisen yhteydessä. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen voidaan
myöntää hanke- ja kehittämisavustusta.
70
työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta
sv
utvecklings- och serviceverksamhet för arbetslivet
ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä suoritettava toiminta, jossa tuotetaan osaamisen
kehittämispalveluja pienyrityksille, muille yrityksille ja julkisyhteisöille
71
ammattiosaamisen näyttöjen toimielin
sv
organ n som svarar för planeringen och genomförandet av yrkesprov
koulutuksen järjestäjän asettama toimielin, jonka tehtävänä on ammattiosaamisen näyttöjen
suunnittelu, toteuttaminen ja seuranta
Toimielin mm. hyväksyy koulutuksen järjestäjän suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen
toteuttamisesta ja arvioinnista, päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja valvoo
näyttötoimintaa.
Terminologi 14.12.12: Ruotsin termi tarkistettava
38
4.3
Henkilöstö
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
henkilöstö
organisaation palveluksessa
olevat henkilöt
organis
vän
aation
tehtä
mukaan
an
a
k
u
m
opetushenkilöstö
opetusja
tutkimushenkilöstö, jonka henkilöstö
tehtävänä on
opettaa
henkilöstö, jonka
tehtävänä on
opettaa tai tutkia
muun
kuin korkeakoulun
henkilöstö
opetushenkilöstö
muu
henkilöstö
ammattikorkeakoulun
henkilöstö
ammattikorkeakoulun opetusja tutkimushenkilöstö
yliopettaja
lehtori
yliopiston
henkilöstö
muu
henkilöstö
yliopiston
opetusja
tutkimushenkilöstö
muu
henkilöstö
muu
opettaja, joka opettaa ammattikorkeakoulussa ja jolta
vaaditaan lisensiaatin tai tohtorin
tutkinto
ensimmäisen portaan
opetusja tutkimushenkilöstö
toisen portaan
kolmannen portaan
neljännen portaan
yliopiston opetusja
tutkimushenkilöstön osa,
jonka tehtävänä on
valmistaa oma
väitöskirjatyönsä ja jonka
tehtäviin saattaa tutkimuksen
lisäksi kuulua opettaminen
tutkimushenkilöstön osa, jonka
tehtävät ovat luonteeltaan
itsenäisiä tutkimusja/tai
opetustehtäviä, joissa henkilö
toimii vastuullisena
suunnittelijana ja toteuttajana
tutkimushenkilöstön osa,
jonka tehtävät sisältävät
toisen portaan opetusja
tutkimushenkilöstön
tehtäviä enemmän
johtamis- ja
organisointivastuita ja
taloudellista vastuuta ja
tehtävissä vastataan
myös muiden henkilöiden
toiminnasta
tutkimushenkilöstön osa, jonka
tehtävissä suunnitellaan,
koordinoidaan ja johdetaan
erittäin laajoja kokonaisuuksia,
tehtäviin sisältyy
kokonaisvaltaista vastuuta
organisaation toiminnasta ja
taloudesta sekä kansallisen tai
kansainvälisen tason
kehittämistehtävistä ja tehtävissä
vaikutetaan huomattavasti koko
tutkimusjärjestelmään
professsori
muu
yliopiston opetusja tutkimushenkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on harjoittaa
ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa
opetusta (1) ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alallaan
yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön
Käsitekaavio 6. Henkilöstö.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: Luku 3.2. Henkilöstö:
ehdotus on, että varhaiskasvatuksen henkilöstöstä tehdään oma kaavio.
39
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- Luku 3.2, käsitekaavio:
miksi ”muun koulutusorganisaation kuin korkeakoulun hlöstö” ja rinnalla amk ja yo. Voisiko olla
”Perusopetuksen ja toisen asteen henkilöstö” + amk + yo
72
henkilöstö
sv
personal; anställda pl
en
personnel; staff
organisaation palveluksessa olevat henkilöt
Koulutusorganisaatioiden henkilöstö jakaantuu opetushenkilöstöön ja muuhun henkilöstöön
lukuun ottamatta korkeakouluja, joiden henkilöstö jakaantuu opetusja tutkimushenkilöstöön ja
muuhun henkilöstöön.
<kieliversiointiin>
73
<koulutusorganisaatiot>
opetushenkilöstö
sv
undervisningspersonal
en
teaching staff; training personnel
henkilöstö, jonka tehtävänä on opettaa
Ks. opettaminen.
<kieliversiointiin>
74
<käsitteen käyttöala: korkeakoulut>
sv
undervisnings- och forskningspersonal
henkilöstö, jonka tehtävänä on opettaa tai tutkia
Korkeakoulujen henkilöstö voidaan yksinkertaisimmillaan jakaa opetusja tutkimushenkilöstöön
ja muuhun henkilöstöön. Muuhun henkilöstöön kuuluu hallinnon, opetuksen (2) tukipalveluiden
ja muiden tukipalveluiden tehtävistä vastaavia henkilöitä.
<kieliversiointiin>
75
<käsitteen käyttöala: yliopistot>
ensimmäisen portaan opetusja tutkimushenkilöstö; 1. portaan opetusja tutkimushenkilöstö
sv
undervisnings- och forskningspersonal på första steget
yliopiston opetusja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävänä on valmistaa oma väitöskirjatyönsä ja
jonka tehtäviin saattaa tutkimuksen lisäksi kuulua opettaminen
Ensimmäisen portaan opetusja tutkimushenkilöstöltä edellytetään ylempää
korkeakoulututkintoa ja hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Lisäksi edellytetään kykyä ja
motivoitumista jatko-opintoihin ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Ensimmäisen portaan
opetusja tutkimushenkilöstön nimikkeitä ovat tohtorikoulutettava, tohtoriopiskelija, tutkija,
nuorempi tutkija, assistentti, projektitutkija ja doktorand.
<kieliversiointiin>
76
toisen portaan opetusja tutkimushenkilöstö; 2. portaan opetusja tutkimushenkilöstö
sv
undervisnings- och forskningspersonal på andra steget
yliopiston opetusja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävät ovat luonteeltaan itsenäisiä tutkimusja/tai opetustehtäviä, joissa henkilö toimii vastuullisena suunnittelijana ja toteuttajana
Toisen portaan opetusja tutkimushenkilöstön virkoihin edellytetään pääsääntöisesti tohtorin
40
tutkintoa.
Toisen portaan opetusja tutkimushenkilöstön nimikkeitä ovat esimerkiksi yliopisto-opettaja,
tutkijatohtori ja erikoistutkija.
<kieliversiointiin>
77
kolmannen portaan opetusja tutkimushenkilöstö; 3. portaan opetusja tutkimushenkilöstö
sv
undervisnings- och forskningspersonal på tredje steget
yliopiston opetusja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävät sisältävät toisen portaan opetusja
tutkimushenkilöstön tehtäviä enemmän johtamis- ja organisointivastuita ja taloudellista vastuuta ja
tehtävissä vastataan myös muiden henkilöiden toiminnasta
Kolmannen portaan tehtävissä edellytetään pääsääntöisesti tohtorintutkintoa. Lisäksi tehtäviin
haettaessa katsotaan eduksi kokemus kansainvälisistä tehtävistä ja/tai työskentelykokemus
oman organisaation ulkopuolella.
Toisen portaan opetusja tutkimushenkilöstön tehtäviin verrattuna kolmannen portaan tehtävät
ovat itsenäisempiä ja vastuullisempia. Niissä on myös monipuolisempaa yhteistyötä oman
organisaation ulkopuolisten tahojen kanssa ja vahvempi yhteys muuhun innovaatioympäristöön.
Kolmannen portaan opetusja tutkimushenkilöstön nimikkeistä yleisimmät ovat yliopistonlehtori
ja yliopistotutkija ja lääketieteen alalla kliininen opettaja. Käytössä ovat myös nimikkeet
vanhempi tutkija, tutkijaopettaja ja erikoistutkija. Helsingin yliopistossa kolmannelle portaalle
sijoittuvat myös tutkimuskoordinaattori ja intendentti.
<kieliversiointiin>
78
neljännen portaan opetusja tutkimushenkilöstö; 4. portaan opetusja tutkimushenkilöstö
sv
undervisnings- och forskningspersonal på fjärde steget
yliopiston opetusja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävissä suunnitellaan, koordinoidaan ja
johdetaan erittäin laajoja kokonaisuuksia, tehtäviin sisältyy kokonaisvaltaista vastuuta organisaation
toiminnasta ja taloudesta sekä kansallisen tai kansainvälisen tason kehittämistehtävistä ja tehtävissä
vaikutetaan huomattavasti koko tutkimusjärjestelmään
Laajat kokonaisuudet, joissa neljännen portaan tehtävissä suunnitellaan, koordinoidaan ja
johdetaan, ovat esimerkiksi huomattavia kansainvälisiä tutkimushankkeita.
Neljännen portaan opetusja tutkimushenkilöstöön valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa,
korkeatasoista tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä
antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta (2) ja ohjata opinnäytteitä sekä näyttöjä
edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä.
Neljännen portaan opetusja tutkimushenkilöstön päänimike on professori, ja lisäksi käytössä
ovat nimikkeet tutkimusjohtaja ja tutkimusprofessori.
<kieliversiointiin>
79
rehtori
sv
rektor
en
principal; rector; school head
henkilö, jonka tehtävänä on johtaa koulutusorganisaatiota tai oppilaitosta
Rehtorin tehtävistä ja kelpoisuusvaatimuksista on säädelty eri koulutusasteita koskevassa
lainsäädännössä.
Perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa rehtori
osallistuu usein myös opetustyöhön.
<kieliversiointiin>
41
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Jokaisella oppilaitoksella on toiminnasta
vastaava rehtori (perusopetuslaki 628/1998, 37 § ja lukiolaki 629/1998, 30 §).
80
koulupsykologi (perusopetus); psykologi (toisen asteen koulutus); opintopsykologi (korkeakoulut)
en
school psychologist
psykologi, joka työskentelee koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvien asioiden parissa
Koulupsykologi voi auttaa oppilasta tai opiskelijaa esimerkiksi oppimisvaikeuksissa,
tarkkaavaisuuden ja työskentelyn pulmissa, tunne-elämän kehityksen solmukohdissa, kriiseissä,
vuorovaikutusongelmissa tai kun on tarvetta opetusjärjestelyille.
Koulupsykologi tekee psykologisia arviointeja, konsultoi ja antaa neuvontaa. Psykologi myös
kirjoittaa tarvittavat lausunnot opetusjärjestelyjä tai jatkotutkimuksia ja hoitoja varten.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: käsitteet 77-82
(koulupsykologi - kouluterveydenhuolto): oppilashuolto kuuluu myös esiopetukseen, tulisi olla
teksteissä
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv skolpsykolog, psykolog,
studiepsykolog
81
koulukuraattori (perusopetus); kuraattori (toisen asteen koulutus)
en
school social worker
sosiaalityöntekijä, joka on erikoistunut ehkäisevään lastensuojelutyöhön ja työskentelee kouluissa tai
muissa oppilaitoksissa
Kuraattori auttaa oppilaita tai opiskelijoita, joilla on koulunkäyntiin tai ihmissuhteisiin liittyviä
vaikeuksia tai kasvuun ja kehitykseen liittyviä ongelmia tai pulmatilanteita. Kuraattorin
tehtäväkuvaan kuuluu myös koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja toiminnan tukeminen sekä
kotien ja oppilaitoksen yhteistyön tukeminen.
Kuraattorin työn tarkoituksena on järjestää oppilaille tai opiskelijoille riittävä tuki ja ohjaus sekä
muut tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja
psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseksi.
Kuraattoria voidaan tarvita esimerkiksi luokan työilmapiiriin ja työrauhan ylläpitämiseen
liittyvissä asioissa, opettajan ja oppilaan välisissä ristiriitatilanteissa, koulupinnauksessa,
kiusaamisessa, kotiongelmissa ja koulun tai luokan vaihtumisesta johtuvissa siirtymävaiheissa.
teksteissä
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv skolkurator, kurator
82
koulunkäyntiavustaja
sv
skolgångsbiträde n
en
classroom assistant; special needs assistant
henkilö, jonka tehtävänä on auttaa ja tukea oppijaa tehtävissä, joista tämä ei kehitysvaiheensa,
vammansa tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi selviydy itse
Koulunkäyntiavustaja voi työskennellä esimerkiksi päivähoidossa, perusopetuksessa, koulujen
aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa.
OKM / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: käsitteet 77-82 (koulupsykologi kouluterveydenhuolto): oppilashuolto kuuluu myös esiopetukseen, tulisi olla teksteissä
42
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: koulunkäyntiavustajaa ei voi kääntää special
needs assistant yleisterminä, kaikki eivät ole erityisen tuen oppilaiden avustajia
83
kouluterveydenhoitaja
sv
skolhälsovårdare
en
school nurse
terveydenhoitaja, joka työskentelee kouluterveydenhuollon piirissä
Kouluterveydenhoitaja vastaa perusopetuksen oppilaiden vuosittaisista terveystarkastuksista
yhteistyössä koululääkärin kanssa, oppilaskohtaisesta yhteistyöstä vanhempien ja opettajien
kanssa, oppilaiden ohjaamisesta tarvittaessa koululääkärin tai muiden asiantuntijoiden
jatkotutkimuksiin sekä ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa.
teksteissä
84
koululääkäri
sv
skolläkare
en
school doctor
lääkäri, joka työskentelee kouluterveydenhuollon piirissä
Koululääkäri huolehtii yhteistyössä kouluterveydenhoitajan kanssa perusopetuksen oppilaiden
terveystarkastuksista ja kouluympäristön terveyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön
hyvinvoinnin tarkastamisesta. Koululääkäri vastaa myös muun muassa koulutyöhön ja
opiskeluun liittyvistä lääkärinlausunnoista.
teksteissä
85
kouluterveydenhuolto
sv
skolhälsovård
en
school health care
toiminta, jonka tarkoituksena on edistää perusopetuksen oppilaiden terveyttä, ennaltaehkäistä heidän
sairauksiaan sekä parantaa ja hoitaa sairaita oppilaita
Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat koululääkärin tai kouluterveydenhoitajan tekemät
terveystarkastukset, terveyskasvatus, hammashuolto sekä psykologin ja puheterapeutin
palvelut.
Kouluterveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu on kunnalla.
teksteissä
86
opiskelijaterveydenhuolto
sv
studerandehälsovård
en
student health care
toiminta, jonka tarkoituksena on edistää toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijoiden
terveyttä, ennaltaehkäistä heidän sairauksiaan sekä parantaa ja hoitaa sairaita opiskelijoita
Opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluvat mm. lääkärin tai terveydenhoitajan tekemät
43
terveystarkastukset ja terveyskasvatus. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada myös sairaanhoitoja hammashuoltopalveluja.
<kieliversiointiin>
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: Toisen asteen osalta oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa
(1287/2013) käytetään termiä opiskeluterveydenhuolto (8 §, myös terveydenhuoltolaki (1326/2010) 17
§).
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Opiskelijaterveydenhuolto termi ei ole
terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 §:n mukainen. Terveydenhuoltolain 17 §:ssä käytetään termiä
opiskeluterveydenhuolto.
OKM / KTPO / Johanna Moisio: Opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa. Eli
mieluummin opiskelu- kuin opiskelijaterveydenhuolto. Lisäksi määritelmänä olisi parempi todeta
lainsäädännön mukainen tarkoitus, ei vain terveystarkastukset. Eli teksti voisi olla esim. näin:
Opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien
oppilaitosten sekä korkeakoulujen opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät opiskelijoiden
terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä
opiskeluyhteisön hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut,
opiskelijan erityisen tuen ja tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa tutkimuksiin ja
hoitoon ohjaaminen.
44
4.3.1
Opettaja
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
opettaja
henkilö, jonka tehtävänä on
opettaminen
teen
tusas
koulu kaan
mu
lehtori
esi- tai
perusopetuksen
piirissä työskentelevä
opettaja
toisen asteen
koulutuksessa
työskentelevä
opettaja
opetu
smää
muka rän
an
korkeakoulussa
työskentelevä
opettaja
oppilaanohjaaja
opettaja, jonka
tehtävänä on
oppilaan
ohjaus
lastentarhanopettaja
erityisopettaja
opettaja, jonka
tehtävänä on
antaa erityisopetusta
opettaja, joka
työskentelee
varhaisesikasvatuk- opetuksen
sen piirissä opettaja
opettaja, joka
työskentelee
esiopetuksen
piirissä
luokanvalvoja
opettaja, joka
on vastuussa
peruskoulun
luokanluokasta
opettaja
muu
erityislastentarhanopettaja
lastentarhanopettaja,
joka on erikoistunut
erityisopetukseen
tuntiopettaja
muu
opettaja, jonka kanssa
on sopinut tietyn
opetustuntimäärän
pitämisestä tiettynä
ajanjaksona
yhteisten
opintojen
opettaja
opettaja, joka
opettaa
ammatillisessa
oppilaitoksessa
yhteisiä opintoja
muu
ammatillisten
opintojen
opettaja
professori
yliopettaja
opettaja, joka
opettaa
ammatillisessa
oppilaitoksessa
ammatillisia opintoja
<toinen
aste>
opintoohjaaja
opettaja, jonka
tehtävänä on
opinto-ohjaus
yliopistonlehtori
yliopistoopettaja
yliassistentti
assistentti
alakoulun opettaja,
joka opettaa suurinta
osaa oppiaineista ja
pääasiassa itselleen
aineenopettaja
nimettyä luokkaa
opettaja, joka opettaa
peruskoulussa tai
lukiossa yhtä tai
muutamaa oppiainetta,
joissa on suorittanut
yliopistotason
tutkinnon
Käsitekaavio 7. Opettaja.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- 3.2.1 käsitekaavio 7.
Opettaja:
o lastentarhanopettaja pois
45
o esiopetuksen opettaja: lastentarhanopettaja ja luokanopettaja, joka työskentelee esiopetuksen
piirissä
o erityisopettaja: erityislastentarhanopettaja tai erityisopettaja, jonka tehtävänä on antaa
erityisopetusta
o erityislastentarhanopettaja: lastentarhanopettaja, jonka tehtävänä on antaa erityisopetusta
o mikä on ”muu”?
87
opettaja
sv
lärare
en
teacher
henkilö, jonka tehtävänä on opettaminen
Eri koulutusasteilla opettajille asetetaan erilaisia kelpoisuusvaatimuksia (vrt. kelpoisuus).
Julkisessa koulutusjärjestelmässä opettajat toimivat virkavastuulla.
<kieliversiointiin>
88
lehtori
sv
lektor
en
lecturer; full-time teacher
Lehtori on opettajan virkanimike.
<kieliversiointiin>
89
lastentarhanopettaja
sv
barnträdgårdslärare
en
kindergarten teacher
opettaja, joka työskentelee varhaiskasvatuksen piirissä
Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta on säädetty.
<kieliversiointiin>
90
erityislastentarhanopettaja
sv
specialbarnträdgårdslärare
en
special kindergarten teacher
lastentarhanopettaja, joka on erikoistunut erityisopetukseen
Erityislastentarhanopettajan kelpoisuudesta on säädetty.
<kieliversiointiin>
91
esiopetuksen opettaja
en
pre-school teacher
opettaja, joka työskentelee esiopetuksen piirissä
Esiopetuksen opettaja voi toimia päivähoidon yhteydessä annettavassa esiopetuksessa tai
peruskoulun erillisessä esiopetusryhmässä.
Esiopetuksen opettajan kelpoisuudesta on säädetty.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: korjaus: ”Esiopetuksen
opettaja voi toimia päiväkodissa annettavassa esiopetuksessa tai peruskoulun esiopetusryhmässä”
46
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv lärare inom förskoleundervisning
92
luokanvalvoja
sv
klassföreståndare
opettaja, joka on vastuussa peruskoulun luokasta
93
luokanopettaja
sv
klasslärare
en
class teacher; classroom teacher
alakoulun opettaja, joka opettaa suurinta osaa oppiaineista ja pääasiassa itselleen nimettyä luokkaa
Luokanopettaja työskentelee yleensä peruskoulun vuosiluokilla 1-6.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Luokanopetusta antavan opettajan
kelpoisuusvaatimuksista on säädetty. Tämä toteamus sisältyy eräisiin muihin määrittelyihin, joten sen
voisi sisällyttää myös tähän.
94
aineenopettaja
sv
ämneslärare
en
subject teacher
opettaja, joka opettaa peruskoulussa tai lukiossa yhtä tai muutamaa oppiainetta, joissa on suorittanut
yliopistotason tutkinnon
<kieliversiointiin>
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Aineenopetusta perusopetuksessa/lukiossa
antavan opettajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty. Tämä toteamus sisältyy eräisiin muihin
määrittelyihin, joten sen voisi sisällyttää myös tähän.
95
erityisopettaja
sv
speciallärare
en
special education teacher; special needs teacher; special class teacher
opettaja, jonka tehtävänä on antaa erityisopetusta
Erityisopettajan kelpoisuudesta on säädetty.
<kieliversiointiin>
96
vastuuopettaja
opintojaksoa varten nimetty opettaja, joka vastaa opintojakson sisällöstä, toimii opintojakson
sisällöllisenä asiantuntijana, opettaa opintojaksolla itse ja voi vastata opintojakson opetuksen (1)
organisoinnista
Vastuuopettajan vastuulla voi olla esimerkiksi opintojakson opetustilojen, aikataulujen ja
työnjaon organisointi.
Vastuuopettaja toimii usein opintojakson opintosuoritusten hyväksyjänä.
<kieliversiointiin>
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: opintojakso muuttuu 1.8. tutkinnonosaksi
47
ammatillisessa koulutuksessa
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv ansvarig lärare
97
<korkeakoulut>
vastuuhenkilö
korkeakoulun henkilöstön jäsen, joka vastaa tutkintoon, koulutusohjelmaan (2) tai opintojaksoon
liittyvän opetuksen (1) järjestämisestä
Esimerkiksi koulutusohjelman (2) vastuuhenkilönä voi toimia dekaani.
<kieliversiointiin>
98
<käsitteen käyttöala: esiopetus, perusopetus>
oppilaanohjaaja
sv
elevhandledare
en
guidance councellor
opettaja, jonka tehtävänä on oppilaan ohjaus
Oppilaanohjaaja työskentelee perusopetuksen tai esiopetuksen piirissä.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Työskenteleekö esiopetuksen piirissä
oppilaanohjaajia samassa merkityksessä kuin perusopetuksessa vai pitäisikö määrittelystä poistaa
esiopetus?
99
<käsitteen käyttöala: toisen asteen koulutus, korkeakoulut>
opinto-ohjaaja (toisen asteen koulutus, korkeakoulut); opintoneuvoja (korkeakoulut)
sv
studiehandledare
en
guidance counsellor
opettaja tai korkeakoulun nk. muun henkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on opinto-ohjaus
Ks. myös henkilöstö.
<kieliversiointiin>
100
ammatillisten opintojen opettaja
sv
lärare i yrkesstudier
en
vocational studies teacher; vocational school teacher; vocational teacher
opettaja, joka opettaa ammatillisessa oppilaitoksessa ammatillisia opintoja
Esimerkkejä ammatillisten opintojen opettajista ovat koneistuksen ja asennuksen opettaja ja
hoitotyön opettaja.
Vrt. yhteisten opintojen opettaja.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv lärare i yrkesämnen
101
yhteisten opintojen opettaja
sv
lärare i gemensamma studier
opettaja, joka opettaa ammatillisessa oppilaitoksessa yhteisiä opintoja
Esimerkkejä yhteisten opintojen opettajista ovat kielten opettaja ja matematiikan opettaja.
Ks. myös ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa.
Vrt. ammatillisten opintojen opettaja.
48
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv lärare i gemensamma ämnen
102
tuntiopettaja
sv
timlärare
en
adjunct instructor; untenured teacher
opettaja, jonka kanssa koulutusorganisaatio on sopinut tietyn opetustuntimäärän pitämisestä tiettynä
ajanjaksona
Se, onko henkilö tuntiopettaja vai muu opettaja, ei riipu henkilön opetustuntimäärästä vaan
virka- tai työsuhteen tyypistä.
Tuntiopettajat voivat olla pää- tai sivutoimisia.
<kieliversiointiin>
103
aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
sv
ledare inom morgon- och eftermiddagsverksamhet
henkilö, joka ohjaa aamu- ja iltapäivätoimintaa
Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuudesta on säädetty.
104
toisen asteen opettaja
sv
lärare på andra stadiet
en
upper secondary school teacher
toisen asteen oppilaitoksessa opettava opettaja
105
<käsitteen käyttöala: ammattikorkeakoulut>
yliopettaja
sv
överlärare
en
principal lecturer
opettaja, joka opettaa ammattikorkeakoulussa ja jolta vaaditaan lisensiaatin tai tohtorin tutkinto
<kieliversiointiin>
106
professori
sv
professor
en
professor
yliopiston opetusja tutkimushenkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on harjoittaa ja ohjata tieteellistä
tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta (1) ja seurata tieteen tai taiteen
kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen
yhteistyöhön
Ks. myös neljännen portaan opetusja tutkimushenkilöstö.
<kieliversiointiin>
107
vapaan sivistystyön opettaja
sv
lärare i fritt bildningsarbete
en
liberal adult education teacher
49
opettaja, joka työskentelee vapaan sivistystyön piirissä
4.4
Henkilön rooleja oppimisessa tai koulutuksessa
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
oppija
hakija (1)
sopivaa
koulutusta (1)
etsivä ja
koulutukseen
hakua
suunnitteleva
henkilö
henkilö, joka on
jättänyt
hakemuksen
koulutuksen
toteutukseen tai
opetukseen (1)
hyväksytty
muu
koulutuksen
toteutukseen otettu
hakija (1)
opiskelun
aloittaja
kou
lutu
sor
g
mu anis
kaa aat
ion
n
hakeutuja
oppilas
opiskelija
esi- tai
perusopetuksen
piirissä
opiskeleva
lapsi tai
nuori
henkilö, joka
opiskelee muun
kuin esi- tai
perusopetuksen
piirissä
muu
koulutuksen
toteutukseen
hyväksytty hakija (1),
joka on ottanut
opiskelupaikan
vastaan ja aloittanut
opiskelun
suoritu
ksen
mukaa
n
an
inn
toim kaan
mu
seen
utuk
a
koul iheess
va
haku
muu
poissaoleva
opiskelija;
keskeyttänyt (2)
opiskelija, joka on
lukukausiilmoittautumisella
ilmoittanut olevansa
lukukauden tai
lukuvuoden poissa
henkilö, joka on
suorittanut
tietyt opinnot tai
tietyn tutkinnon
tutkinnon
suorittaja
muu
henkilö, joka on
suorittamassa
ammatillista tutkintoa
näyttötutkintona
ylioppilas
ylioppilastutkinnon
suorittanut
henkilö
muu
keskeyttänyt (1);
eronnut
opiskelija, joka on
luopunut
opiskeluoikeudestaan tai menettänyt
sen tai joka on
eronnut koulutusorganisaatiosta
muu
siirto-opiskelija
muu
muu
korkeakoulututkintoon johtaviin
opintoihin otettu opiskelija, jonka
opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta
toiseen, ammattikorkeakoulun sisällä
koulutuksesta (3) toiseen siten, että
tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike
vaihtuu, tai yliopiston sisällä
tutkinnosta toiseen
Käsitekaavio 8. Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - Luku 3.3. "Henkilöstön
rooleja oppimisessa tai koulutuksessa": varhaiskasvatukseen oma kaavio tällä otsikolla
108
oppija
sv
< inlärare; den som lär sig
en
learner
Termillä oppija viitataan opetushallinnon näkökulmasta kehen hyvänsä henkilöön.
Termi ja käsite oppija on otettu käyttöön Oppijan palvelukokonaisuutta rakennettaessa
50
retorisena keinona. Termillä korostetaan elinikäistä oppimista.
<kieliversiointiin>
109
hakeutuja
sv
utbildningssökande
en
potential applicant
sopivaa koulutusta (1) etsivä ja koulutukseen hakua suunnitteleva henkilö
Ks. myös hakeutuminen.
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv sökande
110
opiskelun aloittaja
sv
person som börjat studera
en
entrant
koulutuksen toteutukseen hyväksytty hakija (1), joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ja aloittanut
opiskelun
Aloittamista voidaan tarkastella esimerkiksi suhteessa tiettyyn koulutukseen (2),
koulutusorganisaatioon tai koulutusasteeseen.
Ks. opiskelupaikan vastaanotto.
<kieliversiointiin>
Ruotsi: entä käykö Vipusen termi "person som inlett studier"?
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Tarvitaanko opiskelun aloittaja -termin
määrittelyssä hyväksyminen koulutuksen toteutukseen? Eikö riitä, että on hyväksytty koulutukseen ja
ilmoittautunut läsnä olevaksi/aloittanut opinnot?
111
poissaoleva opiskelija (korkeakoulut); keskeyttänyt (2) (ammatillinen koulutus)
korkeakoulun opiskelija, joka on lukukausi-ilmoittautumisella ilmoittanut olevansa lukukauden tai
lukuvuoden poissa, tai ammatillisen koulutuksen opiskelija, joka on saanut määräaikaisen luvan olla
osallistumatta opetukseen (1)
Ammatillisessa koulutuksessa määräaikaisesti poissa olevaan opiskelijaan viitataan termillä
keskeyttänyt.
Vrt. keskeyttänyt (1).
<kieliversiointiin>
Ruotsi ja englanti: etsittävä vastineet (tämä käsite lisättiin sanastoon 22.5.2015)
Terminologin kysymys 27.5.2015: Kysymys Tim Lamminrannalle 27.5.2015: Sopiiko poissaolevan
opiskelijan määritelmä (laadittu korkeakoulujen näkökulmasta) ammatillisen koulutuksen keskeyttänytkäsitteelle? Onko ammatillisessa koulutuksessa lukukausi-ilmoittautuminen, jolla väliaikaisesta
keskeyttämisestä ilmoitetaan?
Tim Lamminranta 27.5.2015: "Kyllä tuollainen keskeyttänyt-termin käyttö näyttäisi vastaavan yleistä
käytäntöä ammatillisessa koulutuksessa; säännöksiä tai määräyksiä asiasta ei ole. Lähtökohtanahan
on, että ”opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta” (lain
630/1998 34§). Lienee varsin vakiintunutta puhua lyhytaikaisen vapautuksen tapauksessa luvan
hakemisesta olla poissa opetuksesta (poissaololupa?). Jos kyse on pidemmästä ajasta, puhutaan
opintojen (väliaikaisesta) keskeyttämisestä; esim. ”on keskeyttänyt opinnot siksi-ja-siksi ajaksi”.
51
Määritelmässä tulisi ottaa huomioon se olennainen ero korkeakouluihin nähden, että keskeyttämiseen
ei tässä tapauksessa riitä ilmoitusmenettely > ”opiskelija, joka on saanut määräaikaisen luvan olla
osallistumatta opetukseen”."
Terminologin kysymys 27.5.2015: Määritelmä oli 22.5.2015 pidetyn kokouksen jälkeen "opiskelija,
joka on lukukausi-ilmoittautumisella ilmoittanut olevansa lukukauden tai lukuvuoden poissa". Muokattu
Timin yo. tietojen pohjalta. Onko määritelmä nyt ok? Vai pitäisikö olla kaksi eri käsitettä?
112
<muu kuin oppivelvollisuuteen kuuluva koulutus>
keskeyttänyt (1) (korkeakoulut); eronnut (ammatillinen koulutus, lukiot)
sv
> studieavbrytare; > den som avbrutit; > person som avbrutit; > den som har förlorat sin
studierätt; > person som har förlorat sin studierätt; avhoppare
en
student who has discontinued studies; dropout (puhekielessä)
opiskelija, joka on luopunut opiskeluoikeudestaan tai menettänyt sen tai joka on eronnut
koulutusorganisaatiosta
Ammatillisessa koulutuksessa termillä keskeyttänyt viitataan opiskelijaan, joka on
määräaikaisesti poissa; vrt. poissaoleva opiskelija / keskeyttänyt (2).
Ks. opintojen keskeyttäminen (1), opintojen keskeyttäminen (2).
Ruotsin termi studieavbrytare ja ilmaus "den som avbrutit" viittaavat aktiiviseen toimintaan,
omasta aloitteesta tapahtuvaan keskeyttämiseen. Ilmaus "den som har förlorat sin studierätt"
puolestaan viittaa opiskeluoikeuden menettämiseen.
<kieliversiointiin>
Terminologi 22.5.2015: Ruotsin vastineet käytävä vielä läpi, mitkä vaihtoehtoisista muodoista
pidetään.
Terminologin kysymys ruotsin kielityöryhmälle 29.4.2015: Entä termi avhoppare, mihin viittaa?
Onko sekin jollakin tavalla suppeampi kuin suomen käsite? (oma-aloitteinen opiskeluoikeudesta
luopuminen tai opiskeluoikeuden menettäminen)?
Suvi Remes 30.7.2015: Tästä käytiin pitkä ja hyvä keskustelua (pysyvyys-määräaikaisuus, kenen
toimesta jne.), ruotsin termeillä on tosiaan sävyeroja. Viimeisemmässä luonnoksessa näistä on nyt
ehdotus. "Studieavbrott" viittaa keskeyttämiseen, joka ei ole pysyvä.
Tim Lamminranta 27.5.2015: Eronnut-termiä ja korkeakoulujen keskeyttänyt –termiä koskeva
määritelmä ei toimi kitkattomasti ensin mainitun osalta, koska se ei oikein sovellu tapauksiin, joissa
henkilön opiskeluoikeus on peruutettu hänen tahdostaan riippumatta (arkikielellä: ao. on erotettu).
Terminologin kysymys 27.5.2015: Pitäisikö määritelmän siis olla "opiskelija, joka on luopunut
opiskeluoikeudestaan tai menettänyt sen tai joka on eronnut tai erotettu koulutusorganisaatiosta"
Terminologin kysymys 27.5.2015: Eikö määritelmän osa "menettänyt opiskeluoikeutensa" viittaa
Timin tarkoittamaan opiskelijan tahdosta riippumattomaan opiskeluoikeuden peruuttamiseen (ns.
oppilaitoksesta erottamiseen)? Jos "opiskeluoikeuden menettäminen" voi tapahtua myös
ammatillisessa koulutuksessa ja jos se on samaa kuin mainitsemasi "henkilön opiskeluoikeuden
peruuttaminen hänen tahdostaan riippumatta", niin eikö nykyinen määritelmä (ilman erottamista) ole
riittävä?
Terminologin kysymys 27.5.2015: Miksi opiskeluoikeudesta luopuminen ja koulutusorganisaatiosta
eroaminen pitää molemmat mainita: Ovatko ne eri asioita? Vai onko korkeakoulupuolella
opiskeluoikeudesta luopuminen ja ammatillisessa koulutuksessa koulutusorganisaatiosta eroaminen?
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv den som avbrutit studierna
113
siirto-opiskelija (korkeakoulu)
sv
överflyttande studerande n
en
transfer student; migrant student
korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettu opiskelija, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta
toiseen, ammattikorkeakoulun sisällä koulutuksesta (3) toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä
52
tutkintonimike vaihtuu, tai yliopiston sisällä tutkinnosta toiseen
Ammattikorkeakoulu tai yliopisto päättää siirtymisen edellytyksistä, jotka voivat liittyä esimerkiksi
siirtoa hakevan opiskelijan opintosuorituksiin tai opintomenestykseen. Siirtyminen edellyttää
voimassaolevasta opiskeluoikeudesta luopumista.
Ks. myös siirtohaku.
<kieliversiointiin>
114
oppilas; ~ koululainen
sv
elev
en
student; pupil
esi- tai perusopetuksen piirissä opiskeleva lapsi tai nuori
Oppilaaksi kutsutaan tyypillisesti esi- tai perusopetuksen piirissä opiskelevaa lasta tai nuorta,
mutta oppilas voi olla myös muussa oppilaitoksessa (esimerkiksi musiikkikoulu) tai esimerkiksi
yksityisopettajalta opetusta (2) saava henkilö.
Sana koululainen on yleiskielessä oppilaan lähisynonyymi; sillä viitataan perus- tai muuta koulua
käyvään oppilaaseen.
115
koulutulokas
sv
skolbarn n
lapsi, joka on aloittamassa peruskoulun käynnin
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv ett barn som ska börja skolan (ei
skolbarn)
116
opiskelija
sv
studerande n; > student (1) (korkeakouluopiskelija)
en
student
henkilö, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä
Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa,
korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt.
Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi.
Ruotsin sana student viittaa korkeakouluopiskelijaan, mutta sitä käytetään myös muista
opiskelijoista yhdyssanoissa.
<kieliversiointiin>
117
erityisopiskelija
sv
specialstuderande n
en
student with special needs
erityistä tukea tarvitseva opiskelija
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Erityisopiskelija-termi voidaan tulkita helposti
toisinkin kuin määrittelyn mukaisesti. Toisaalta se, että termistä ei välttämättä ilmene erityisen tuen
tarve, voi olla tavoiteltukin menettely. Kun lainsäädännössä termi ”erityinen tuki” liittyy esiopetukseen
53
ja perusopetukseen, pitäisikö termin olla pikemminkin erityisoppilas kuin erityisopiskelija?
Terminologi 10.6.2015: Pitäisikö siis ottaa mukaan myös termi ”erityisoppilas”, esim. erityisopiskelijan
(lähi)synonyymina? (Jolloin muokattaisiin myös määritelmää: ”-oppilas tai opiskelija”.)
118
aineopiskelija
opiskelija, joka opiskelee yksittäistä peruskoulun tai lukion opetussuunnitelmaan (1) kuuluvaa
oppiainetta, ei koko oppimäärää
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv ämnesstuderande
119
<ammatillinen koulutus / näyttötutkinnot>
tutkinnon suorittaja
sv
examinand
en
adult student
henkilö, joka on suorittamassa ammatillista tutkintoa näyttötutkintona
120
ylioppilas
sv
student (2)
en
secondary school graduate
ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö
Ylioppilaalta edellytetään myös lukion oppimäärän tai ammatillisen perustutkinnon suorittamista.
<kieliversiointiin>
121
alumni
sv
alumn
en
alumnus m; alumna f; alumni mpl; alumnae fpl
oppilaitoksessa tai korkeakoulussa aiemmin opiskellut henkilö
Englannin kielessä termiä alumnus/alumna/alumni/alumnae käytetään kuten latinassa.
Monikkomuotoa alumni käytetään miespuolisten henkilöiden joukosta tai joukosta, jossa on
kumpaakin sukupuolta olevia henkilöitä. Monikkomuotoa alumnae käytetään naispuolisten
henkilöiden joukosta.
<kieliversiointiin>
54
5 KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN SISÄLLÖT JA
NORMIT
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - otsikko pitää olla:
Varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen sisällöt ja normit
5.1
Koulutuksen suunnittelun kansallinen taso
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- kohdaksi 4.1
Varhaiskasvatuksen suunnittelun kansallinen taso, 4.2 Koulutuksen suunnittelun kansallinen taso…
55
5.1.1
Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
opetussuunnitelma (1)
suunnitelma kasvatuksen ja opetuksen (1) valtakunnallisten, paikallisten tai
oppilas- tai opiskelijakohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja
koulutukselle (1) tai koulutukselle (2) asetettujen tehtävien suorittamiseksi
opetuksen järjestäjän tai
oppilaitoksen suunnitelma
valtakunnallinen
määräys
muu
kääntäjätutkintojen
perusteet
kielitutkintojen
perusteet
opetussuunnitelman
perusteet (1)
Opetushallituksen
antama
valtakunnallinen
määräys, jossa
määritellään
koulutukseen (1)
sisältyvien opintojen
tavoitteet, oppilaan tai
opiskelijan arviointi (2)
sekä se, miten
opetus (1) on
järjestettävä
esiopetuksen
opetussuunnitelman
perusteet
tutkinnon
perusteet
opetussuunnitelman
perusteet
perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
muu
paikallinen
opetussuunnitelma;
opetuksen tai
koulutuksen
järjestäjän
suunnitelma
opetuksen (1)
järjestämisestä ja
toteuttamisesta
oppilaitoksen
työsuunnitelma
lapsen esiopetuksen
oppimissuunnitelma
Opetushallituksen
antama valtakunnallinen
määräys, joka koskee
ammattitutkintoa ja
erikoisammattitutkintoa
ja jossa määritellään
näyttötutkinnon osat,
tutkinnossa vaadittava
ammattitaito,
ammattitaidon
osoittamistavat sekä
tutkinnon yleiset
arviointikriteerit
ammattitutkinnon
perusteet
henkilökohtainen
opetuksen
järjestämistä
koskeva
suunnitelma
opetuksen järjestäjän
laatima suunnitelma
lukuvuoden opetuksen
järjestämisestä, muusta
toiminnasta ja
oppilaitoksen työajoista
näyttötutkinnon
perusteet
Opetushallituksen
määräys, joka koskee
ammatillista
perustutkintoa ja jossa
määritellään
ammatillisen
perustutkinnon
koulutusohjelmat tai
osaamisalat,
tutkinnon osat,
ammattitaitovaatimukset,
arvioinnin kohteet ja
muu arviointikriteerit sekä
ammattitaidon
lukion osoittamistavat
oppilasta/opiskelijaa
henkilökohtaisesti
koskeva suunnitelma
henkilökohtainen
opintosuunnitelma
opetussuunnitelman
perusteet (2)
Opetushallituksen
määräys, jossa
määritellään tutkintoon
johtamattomaan
koulutukseen kuuluvien
opintojen
muodostuminen
muu
erikoisammattitutkinnon
perusteet
maahanmuuttajien
perusopetukseen
valmistavan
opetuksen
opetussuunnitelman
perusteet
maahanmuuttajien
ammatilliseen
koulutukseen
valmistavan
koulutuksen
opetussuunnitelman
perusteet
Käsitekaavio 9. Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- käsitekaavio
"Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet": kohta opetussuunnitelman perusteet: Opetushallituksen
56
antaman valtakunnallinen määräys, jossa määritellään esiopetuksen toiminnalliset sekä koulutukseen
(1) sisältyvien…
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- kohta
"oppilasta/opiskelijaa henkilökohtaisesti koskeva suunnitelma": lisäyksenä oma viiva, jossa teksti
”lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma”, jonka alle teksti: ”Suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen
etenemisestä ja lapsen tarvitsemasta tuesta”.
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: opetussuunnitelman perusteet (2) pitäisi
muuttaa koulutuksen perusteet (ammatillisessa) sen alla VALMA ja TELMA perusteet.
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: maahanmuuttajien ammatilliseen
koulutukseen valmistavan koulutuksen opetuksen perusteet poistuvat 1.8.2015
122
<käsitteen käyttöala: yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus>
opetussuunnitelman perusteet pl (1)
sv
grunderna pl för läroplanen; läroplansgrunder pl
en
national core curriculum
Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jossa määritellään koulutukseen (1) sisältyvien
opintojen tavoitteet, oppilaan tai opiskelijan arviointi (2) sekä se, miten opetus (1) on järjestettävä
Opetussuunnitelman perusteiden (1) mukaisesti laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat.
Opetussuunnitelman perusteita (1) ei määritellä korkea-asteelle eikä näyttötutkintoon
valmistavalle koulutukselle.
Opetussuunnitelman perusteet -termillä viitataan myös toiseen käsitteeseen; ks.
opetussuunnitelman perusteet (2).
<kieliversiointiin jos OPH>
Ruotsi: Terminologi 17.12.2012: tarkistettava tarvitaanko ruotsin termeihin homonyyminumero (1).
Entä haittaako että ensisijainen termi monikossa ("opetussuunnitelmien perusteet")?
Ruotsi: Terminologi 17.12.2012: miksi tässä grunderna (monikon määräinen), mutta näyttötutkinnon
perusteet grunder? Voiko yhtenäistää?
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - Opetushallituksen
antama valtakunnallinen määräys, jossa määritellään esiopetuksen toiminnalliset sekä koulutukseen
(1) sisältyvien…
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: Myös opintojen keskeiset sisällöt.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Opetuksen järjestäminen ei kuulu
opetussuunnitelman perusteisiin ainakaan lukiokoulutuksessa.
123
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
tutkinnon perusteet pl
sv
grunderna pl för examen; examensgrunder pl
en
national qualification requirements
Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, joka koskee ammatillista perustutkintoa ja jossa
määritellään ammatillisen perustutkinnon koulutusohjelmat tai osaamisalat, tutkinnon osat,
ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat
124
näyttötutkinnon perusteet
sv
grunder pl för fristående examen
en
requirements of competence-based qualification
Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, joka koskee ammattitutkintoa ja
erikoisammattitutkintoa ja jossa määritellään näyttötutkinnon osat, tutkinnossa vaadittava ammattitaito,
ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon yleiset arviointikriteerit
57
Ruotsi: Terminologi 17.12.2012: miksi tässä grunder (monikon epämääräinen), mutta
opetussuunnitelman perusteet grunderna? Voiko yhtenäistää?
125
opetussuunnitelman perusteet pl (2)
sv
grunderna pl för läroplanen; läroplansgrunder pl
en
national core curricula
Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jossa määritellään tutkintoon johtamattomaan
koulutukseen (2) kuuluvien opintojen muodostuminen
Tutkintoon johtamattomia koulutuksia (2) ovat esimerkiksi maahanmuuttajien perusopetukseen
valmistava opetus, aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, aikuisten
maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen
ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava
koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä
kotitalousopetus.
Ruotsi: Terminologi 17.12.2012: tarkistettava tarvitaanko ruotsin termeihin homonyyminumero (2).
Entä haittaako että ensisijainen termi monikossa ("opetussuunnitelmien perusteet")?
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Tutkintoon johtamattomien koulutusten
listauksesta puuttuu maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitettu lukiokoulutukseen valmistava
koulutus
126
<käsitteen käyttöala: perusopetus, lukio>
oppimäärä
sv
lärokurs
en
syllabus; course
koulutukseen (1) kuuluvien opintojen laajuus ja sisältö
Esimerkkejä oppimääristä ovat peruskoulun ja lukion oppimäärä, jotka on määritelty
perusopetuslaissa (628/1998, 9 §) ja lukiolaissa (629/1998, 7 §).
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa vastaavaan käsitteeseen
viitataan ilmaisulla "opintojen laajuus".
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Oppimäärä voi olla myös yksittäisen aineen
oppimäärä vrt. lukioasetus 8 §.
127
oppivelvollisuus
sv
läroplikt; skolplikt /SE/
en
~ compulsory education
velvollisuus hankkia perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot
Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy vuonna, jona
perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut
kymmenen vuotta. Vrt. pidennetty oppivelvollisuus.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv läroplikt /FI/, skolplikt /SE/
58
128
oppivelvollinen
sv
läropliktig; skolpliktig /SE/
henkilö, jonka oppivelvollisuus on täyttämättä
Perusopetuslain (628/1998) mukaan oppivelvollinen on Suomessa vakituisesti asuva 7-17vuotias lapsi tai nuori, joka ei ole vielä suorittanut perusopetuksen oppimäärää.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv läropliktig /FI/, skolpliktig /SE/
129
koulunkäynnin aloittamisen varhentaminen
sv
inledande av skolgången tidigare än vad som bestäms (???)
perusopetuksen aloittamisen siirtäminen lakisääteistä oppivelvollisuuden alkamisikää aikaisemmaksi
Perusopetuslain (628/1998) mukaan lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä
aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella
on edellytykset suoriutua opiskelusta.
Ruotsi: termi tarkistettava!
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: tidigareläggande av inledandet av
skolgången
130
koulunkäynnin aloittamisen lykkääminen; koululykkäys
sv
inledande av skolgången senare än vad som bestäms (???); uppskov n
perusopetuksen aloittamisen siirtäminen lakisääteistä oppivelvollisuuden alkamisikää myöhemmäksi
Perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjä voi psykologisten ja tarvittaessa
lääketieteellisten selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta
säädettyä myöhemmin.
Ruotsi: termi tarkistettava!
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: senareläggande av inledandet av
skolgången
131
<perusopetus>
opinto-ohjelma
sv
studieplan; studieprogram n
en
study programme; course catalogue
ohjelma, joka sisältää tiedot siitä, mitä opintoja ja missä laajuudessa oppilaan on tarkoitus tiettynä
ajanjaksona suorittaa
Työryhmä 10.12.2012: pyydettävä OPH:ta (Erja V.?) tarkistamaan tiedot
Terminologi 17.12.2012: tarkistettava käytetäänkö perusopetuksen opinto-ohjelmasta ruotsiksi
59
studieplan/studieprogram-termiä
Työryhmä 20.9.2013: Näyttää esiintyvän lähinnä työväen- ja kansalaisopistojen
koulutustarjontaesitteiden yhteydessä; onko termi tosiaan käytössä perusopetuksessa?
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv studieprogram, studieplan
132
oppimisympäristö
sv
pedagogisk miljö; inlärningsmiljö; lärmiljö
en
learning environment
fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden, sosiaalisten suhteiden ja pedagogisten ratkaisujen
kokonaisuus, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat
Oppimisympäristö voi olla esimerkiksi oppilaitos, verkkoympäristö tai työpaikka.
Ruotsi: Sanastokeskus TSK / Päivi: Ruotsin vastineiden tarkka merkitys tarkistettava.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Lukiokoulutuksessa opiskeluympäristö
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv lärmiljö, pedagogisk miljö,
inlärningsmiljö
133
vuosiluokka
sv
årsklass
en
grade
lukuvuoden mittainen jakso, jollaisiin oppimäärän suorittaminen on jaettu
Termiä vuosiluokka käytetään perusopetuksessa ja joissakin lukioissa.
Vuosiluokalla (tai vuosikurssilla) voidaan tarkoittaa myös opintojen aloitusvuotta.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Lukioissa oppimäärää ei ole jaettu vuosiluokkiin,
vaan kyse on opintojen etenemisestä suhteessa aloitusvuoteen.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: årskurs
134
nivelvaihe
sv
etappmål n; övergångsskede n; övergångsperiod (?)
en
transition point
vaihe, jossa henkilö siirtyy opetuksen (1) vaiheesta toiseen niin että opetuksen menetelmät, sisällöt,
tavoitteet tai opiskelumuoto muuttuvat merkittävästi, tai jossa henkilö siirtyy koulutusasteelta toiselle tai
koulutuksesta (1) työelämään
Nivelvaiheina voidaan pitää esimerkiksi siirtymistä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta
perusopetuksen alkuopetukseen, perusopetuksen toiselta vuosiluokalta kolmannelle,
alakoulusta yläkouluun ja perusopetuksesta sitä seuraavaan koulutukseen (1).
käsittelyyn keväällä 2015 (varhaiskasvatustyöpaja)
Terminologin kysymys 25.1.2013: Tarkoitetaanko määritelmässä olevalla "tavoitteet"-sanalla
"opetustavoitteita" vai "osaamistavoitteita"? Linkitetäänkö jompaan kumpaan?
Ruotsi: Terminologi 27.12.2012: Mikä ruotsin vastineista laitetaan ensisijaiseksi? Ovatko ruotsin
60
termit sellaisia, että niistä kutakin käytetään vain jossakin tietyssä yhteydessä (esim. termiä etappmål
kun siirrytään perusopetuksen toiselta vuosiluokalta kolmannelle ja termiä övergångsperiod kun
siirrytään koulutusasteelta toiselle)? Ovatko jotkut termivaihtoehdoista sellaisia että ne pitäisi poistaa?
Termiä overgångsperiod on käytetty Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 termin
"siirtymävaihe" käännöksenä ("Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee
kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa
siirtymävaiheissa." -> "Olika samarbetsformer som stöder dialogen mellan hemmet och skolan skall
utvecklas under hela den grundläggande utbildningen och speciellt vid övergången från en skolnivå till
en annan eller under andra övergångsperioder.")
5.1.2
Tutkintorakenne
135
tutkintorakenne; tutkinnon rakenne; koulutuksen rakenne
sv
examensstruktur (1)
en
degree structure (yliopistot); qualification structure (ammattikorkeakoulut?, ammatilliset tutkinnot)
osat, joista tutkintoon johtavat tai koulutukseen (2) kuuluvat opinnot koostuvat
Esimerkiksi ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot voivat koostua seuraavista osista:
pääaineopinnot, yleisopinnot, yhteiset opinnot, kieli- ja viestintäopinnot, sivuaineopinnot ja
harjoittelu.
Ammatillisessa perustutkinnossa opetusministeriön antama asetus tutkintorakenteesta
määrittelee koulutusalat, tutkinnot, koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet sekä näyttötutkinnoissa
opintoalat ja tutkinnot.
<kieliversiointiin>
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
tutkinto
opetusviranomaisten
vahvistamien vaatimusten
mukainen suoritus
pakollinen
tutkinnon osa
valinnainen
tutkinnon osa
tutkinnon osa, joka
koostuu opinnoista, jotka
opiskelijan on
suoritettava
suorittaakseen tutkinnon
tutkinnon osa, jollaisia
opiskelijan on valittava
suoritettaviksi tietty määrä
tutkintoa koskevien
sääntöjen mukaisesti
<toisen asteen
ammatillinen
koulutus>
vapaasti valittava
tutkinnon osa
opiskelija voi valita
suoritettaviksi oman
kiinnostuksensa mukaan
Käsitekaavio 10. Tutkinnon rakenne (osien pakollisuuden mukaan).
136
pakollinen tutkinnon osa
sv
obligatorisk examensdel
en
obligatory module; compulsory studies
tutkinnon osa, joka oppijan on suoritettava suorittaakseen tutkinnon
61
137
valinnainen tutkinnon osa
sv
valfri examensdel; valbar examensdel
en
optional module
tutkinnon osa, jollaisia oppijan on valittava suoritettaviksi tietty määrä tutkintoa koskevien sääntöjen
mukaisesti
62
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
tutkinnon osa
arvioitava opintojen tai osaamisen
kokonaisuus, jollaisista ammatillinen
tutkinto muodostuu
valin
naisu
ön
sisäll
muka uden
an
an
a
k
u
m
ammatillinen
tutkinnon osa
tutkinnon osa, joka
sisältää
ammatillista
osaamista
ammattitaitoa
täydentävä
tutkinnon osa
yleissivistäviä opintoja
pakollinen
tutkinnon osa
valinnainen
tutkinnon osa
tutkinnon osa, joka
oppijan on
suoritettava
suorittaakseen
tutkinnon
oppijan on valittava
suoritettaviksi tietty
määrä tutkintoa
koskevien sääntöjen
mukaisesti
vapaasti
valittava
tutkinnon osa
tutkinnon osa,
jollaisia oppija voi
valita oman
kiinnostuksensa
mukaan
paikallisesti tarjottava
tutkinnon osa
ammatillisen pätevyyden
hankkimiseen tarkoitettu tutkinto
muu
työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin
ammattitaitovaatimuksiin vastaava
tutkinnon osa, jonka koulutuksen
järjestäjä sisällyttää
opetussuunnitelmaansa (2)
ammattitutkinto
erikoisammattitutkinto
opetussuunnitelmaan (2) perustuvana
koulutuksena (2) tai näyttötutkintona suoritettava
ammatillinen tutkinto, joka
antaa pätevyyden
työskennellä tietyn alan
ammattityöntekijänä
ammatillinen tutkinto, jonka
suorittaminen vaatii ammattitutkintoa
syvempää erikoisosaamista jollakin
ammatin erikoisalueella
ammatillinen
tutkinnon osa
tutkinnon osa, joka
sisältää
ammatillista
osaamista
koulutuksena
suoritettava
ammatillinen
perustutkinto
näyttötutkintona
suoritettava
ammatillinen
perustutkinto
ammattitaitoa
täydentävä
tutkinnon
osa
tutkinnon osa,
joka sisältää
yleissivistäviä
opintoja
ammatillista osaamista
yksilöllisesti syventävä osa
ammatillista osaamista sisältävä
tutkinnon osa, jonka oppija voi
yksilöllisesti sisällyttää tutkintoonsa yli
tutkinnon laajuuden silloin, kun se on
työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin
ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja
oppijan ammattitaidon syventämisen
kannalta tarpeellista
Käsitekaavio 11. Ammatillisten tutkintojen rakenne.
138
<ammatilliset tutkinnot>
tutkinnon osa
sv
del av examen; examensdel
en
module; unit; subunit
arvioitava opintojen tai osaamisen kokonaisuus, jollaisista ammatillinen tutkinto muodostuu
Sanaliittoa "tutkinnon osa" käytetään eri koulutussektoreilla, mutta toisen asteen ammatillisessa
63
koulutuksessa termi esiintyy tutkinnon perusteissa ja kyseessä on yo.tavalla määriteltävissä
oleva käsite.
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon osia ovat ammatillinen tutkinnon osa ja
ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa.
Yliopistoissa tutkinnon osaa vastaa käsite opintokokonaisuus.
Ks. arviointi (1).
139
<käsitteen käyttöala: toisen asteen ammatillinen koulutus>
ammatillinen tutkinnon osa
sv
yrkesinriktad examensdel
en
vocational module
tutkinnon osa, joka sisältää ammatillista osaamista
Ammatillisia tutkinnon osia sisältyy sekä koulutuksena (2) että näyttötutkintona suoritettaviin
ammatillisiin perustutkintoihin.
140
ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa
sv
examensdel som kompletterar yrkeskompetensen
tutkinnon osa, joka sisältää yleissivistäviä opintoja
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ent. yhteiset opinnot) ovat
opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkinnon osia. Ammattitaitoa täydentäviin
tutkinnon osiin sisältyviä oppiaineita ovat esimerkiksi äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras
kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta ja
terveystieto, taide ja kulttuuri.
141
ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä osa
sv
studier som fördjupar yrkeskompetensen individuellt
ammatillista osaamista sisältävä tutkinnon osa, jonka oppija voi yksilöllisesti sisällyttää tutkintoonsa yli
tutkinnon laajuuden silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin
vastaamisen ja oppijan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista
Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventäviä osia sisältyy sekä koulutuksena (2) että
näyttötutkintona suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin.
142
vapaasti valittava tutkinnon osa
sv
fritt valbar examensdel
en
free choice studies
tutkinnon osa, jollaisia oppija voi valita oman kiinnostuksensa mukaan
Vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat ammatillisten perustutkintojen osia. Vapaasti valittavat
tutkinnon osat voivat olla oppijan opintojen tai harrastusten parista.
64
143
paikallisesti tarjottava tutkinnon osa
sv
examensdel som erbjuds lokalt
työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaava tutkinnon osa, jonka
koulutuksen järjestäjä sisällyttää opetussuunnitelmaansa (2)
Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ovat vapaasti valittavia tutkinnon osia.
144
oppiaine
sv
läroämne n; ämne n
en
subject
opiskeltava tiedonala tai aihealue
Perusopetuksen yhteiset oppiaineet on vahvistettu valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa oppiaineita sisältyy ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon
osiin.
Määritelmässä sanalla aihealue ei tarkoiteta samaa kuin esiopetuksessa.
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: ”Perusopetuksen yhteiset oppiaineet on vahvistettu
valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001.” -> Voimassaoleva tuntijakoasetus on 422/2012. Yhteiset
oppiaineet tosin säädetään perusopetuslain 11 §:ssä, asetuksessa puolestaan tuntijako. Tämä kohta
sopisi muutenkin paremmin käsitteen "yhteinen oppiaine" alle.
145
<käsitteen käyttöala: perusopetus>
yhteinen oppiaine
sv
gemensamt ämne n
perusopetuksen oppimäärään kuuluva oppiaine, jota kaikki oppilaat opiskelevat
146
valinnainen aine
sv
tillvalsämne n; valfritt ämne n
en
optional subject
perusopetuksen oppimäärään kuuluva oppiaine tai opintokokonaisuus, jonka oppilas voi valita
opetustarjonnasta
Eri koulutussektoreilla valinnaisista opinnoista käytetään eri termejä: perusopetuksessa
käytetään termiä valinnainen aine, lukiossa syventävä tai soveltava kurssi ja ammatillisessa
koulutuksessa vapaasti valittava tutkinnon osa.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: valfritt ämne (ei tillvalsämne)
147
ainevalinta; > kielivalinta
tapahtuma, jossa opiskelija tai perusasteen oppilaan huoltaja valitsee opiskeltavan kielen tai muun
oppiaineen opetussuunnitelman (2) mukaisesta tarjonnasta
65
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: ämnesval, språkval
148
aineryhmä; oppiainekokonaisuus
sv
ämnesgrupp; ämnesområde n
ryhmä, joka muodostuu kahdesta tai useammasta oppiaineesta
Aineryhmiä ovat esimerkiksi taitoja taideaineet, ympäristö- ja luonnontieteet.
Termiä oppiainekokonaisuus käytetään epävirallisena synonyymina termille aineryhmä.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: ämnesgrupp, ämneshelhet (ei
ämnesområde)
149
katsomusaine
sv
livsåskådningsämne n
Katsomusaineiksi kutsutaan peruskoulun ja lukion oppiaineista uskontoa ja
elämänkatsomustietoa.
150
kieliohjelma
sv
språkprogram n
Termillä kieliohjelma viitataan peruskoulun ja lukion paikallisen opetussuunnitelman mukaiseen
kielitarjontaan. Kieliohjelmasta ilmenee esimerkiksi, mitä kieliä peruskoulussa tai lukiossa voi
opiskella ja kuinka laajasti (esimerkiksi miltä luokka-asteelta alkaen).
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: paikallinen opetussuunnitelma => koulutuksen
järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma
66
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
kuuluvat opinnot
opintokokonaisuus
orkeakoulututkintoon kuuluvien opintojen osa,
joka muodostuu kahdesta tai useammasta
yhtä tai useampaa aihepiiriä tai
ongelma-aluetta käsittelevästä
opintojaksosta
opintojakso
tiettyä aihetta, sisältöä tai
osaamisen alaa käsittelevä,
erikseen suoritettavissa oleva
opintojen osa
pakollinen opintojakso
perusopinnot
aineopinnot
oppiaineen tai
siihen
rinnastettavan
kokonaisuuden
ensimmäisenä
suoritettava
opintokokonaisuus
oppiaineen tai
siihen
rinnastettavan
kokonaisuuden
opintokokonaisuus,
joka suoritetaan
perusopintojen
jälkeen
syventävät
opinnot
oppiaineen tai
siihen
rinnastettavan
kokonaisuuden
opintokokonaisuus,
joka suoritetaan
aineopintojen
jälkeen
muu
opintojakso, joka opiskelijan on
suoritettava suorittaakseen
tietyn opintokokonaisuuden tai
tutkinnon
Käsitekaavio 12. Opintokokonaisuus ja opintojakso.
151
<korkeakoulut>
opintokokonaisuus
sv
studiehelhet
en
study module
korkeakoulututkintoon kuuluvien opintojen osa, joka muodostuu kahdesta tai useammasta yhtä tai
useampaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta käsittelevästä opintojaksosta
Yliopistoissa opintokokonaisuuksia ovat esimerkiksi tietyn alan tai monitieteiset perusopinnot,
aineopinnot ja syventävät opinnot.
Ammatillisessa koulutuksessa puhutaan opintokokonaisuuksien sijaan tutkinnon osista.
Laaja opintokokonaisuus voi sisältää osinaan myös toisia opintokokonaisuuksia.
<kieliversiointiin>
152
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
67
opintojakso; oppimisjakso (ammatillisen koulutuksen oppijan näkökulma); opetusjakso (ammatillisen koulutuksen
opettajan näkökulma); ~ kurssi (2)
sv
studieperiod; studieavsnitt; studiekurs; ~ kurs
en
module; study unit; course
tiettyä aihetta, sisältöä tai osaamisen alaa käsittelevä, erikseen suoritettavissa oleva opintojen osa
Yhden opintojakson voi usein suorittaa eri tavoilla (esim. luennot, kirjatentti, työssäoppiminen,
osaamisen tunnustaminen).
Koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun näkökulmasta opintojakso on opintojen järjestämisen
yksikkö.
<kieliversiointiin>
Työryhmä 12.6.2015: lisätään sanastoon käsite kurssi lukiokoulutuksen näkökulmasta määriteltynä
Terminologi 12.6.2015: Lisätty käsite kurssi (1), siis lukiokoulutuksen käsite. Olisiko opintojaksokäsitteeseen nyt selvennykseksi merkittävä käsitteen käyttöala? Jos, mikä se olisi? Sopiiko
"ammatillinen koulutus, korkeakoulut"?
153
<yliopisto>
pääaine
sv
huvudämne n
en
major; major subject
yliopistossa suoritettavan korkeakoulututkinnon pääasiallinen oppiaine, josta edellytetään eniten
opintosuorituksia tutkintoa suoritettaessa ja jota opiskelemaan hakija (1) opiskelijavalinnassa
hyväksytään tai jonka opiskelija myöhemmin valitsee
Alemmassa korkeakoulututkinnossa pääaineesta edellytetään suoritettavaksi perus- ja
aineopinnot sekä kandidaatin tutkinto. Ylemmässä korkeakoulututkinnossa suoritetaan
syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma.
<kieliversiointiin>
154
<yliopisto>
sivuaine
sv
biämne n
en
minor; minor subject
oppiaine, jonka opiskelija voi valita pääaineen ohella opiskeltavaksi korkeakoulututkinnon
suorittamiseksi
Sivuaineita voi valita yhden tai useamman.
<kieliversiointiin>
155
perusopinnot pl
sv
grundstudier pl
en
core studies pl
not: † basic studies pl
korkeakoulun oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden ensimmäisenä suoritettava
opintokokonaisuus
Perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä.
<kieliversiointiin>
156
68
aineopinnot
sv
ämnesstudier pl
en
intermediate studies pl
yliopiston oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden opintokokonaisuus, joka suoritetaan
perusopintojen jälkeen
<kieliversiointiin>
157
syventävät opinnot pl
sv
fördjupade studier pl
en
advanced studies pl
yliopiston oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden opintokokonaisuus, joka suoritetaan
aineopintojen jälkeen
<kieliversiointiin>
158
pakollinen opintojakso
sv
obligatorisk studieperiod; obligatoriskt studieavsnitt n; obligatorisk kurs
en
mandatory [opintojakso]; compulsory [opintojakso]; required [opintojakso]
opintojakso, joka opiskelijan on suoritettava suorittaakseen tietyn opintokokonaisuuden tai tutkinnon
<kieliversiointiin>
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
kurssi
tiettyä oppiainetta tai muuta
opiskeltavaa aihepiiriä käsittelevä,
erikseen suoritettavissa oleva
lukiokoulutuksen opintojen osa
pakollinen
kurssi
syventävä
kurssi
kurssi, jonka
suorittaminen on
edellytys lukion
oppimäärän tai
ylioppilastutkinnon
suorittamiseksi
pakolliseen
kurssiin liittyvä
ja sen sisältöä
syventävä
kurssi
soveltava kurssi
lukiodiplomi
eheyttävä kurssi (1), joka sisältää
aineksia eri oppiaineista,
menetelmäkurssi taikka saman tai
muun koulutuksen järjestäjän
tarjoamat ammatilliset tai lukion
tehtävään soveltuvat muut opinnot
tapa, jolla lukion
opiskelija voi
osoittaa lukion taitotai taideaineisiin
liittyvän
osaamisensa tai
harrastuneisuutensa
ja saada näistä
arvioinnin (1)
lukio-opinnot
Käsitekaavio 13. Lukio-opintojen rakenne.
69
159
<lukiokoulutus>
kurssi (1)
tiettyä oppiainetta tai muuta opiskeltavaa aihepiiriä käsittelevä, erikseen suoritettavissa oleva
lukiokoulutuksen opintojen osa
Lukioasetuksen 810/1998 mukaan lukion (2) oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opetusta
(1) eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina.
Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittuja lyhempiä tai pitempiä.
Kommenttikierros toukokuu 2015: OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: lukiokoulutuksessa
opintoyksikkö on kurssi, sen määrittely puuttuu kokonaan. Ks. lukioasetus.
Työryhmä 12.6.2015: lisätään käsite kurssi (lukion näkökulmasta määriteltynä)
Terminologin kysymys 16.6.2015: Tarkistettava määritelmäluonnos
Terminologin kommentti 16.6.2015: Kysytty tästä Jorma Kauppiselta 16.6.2015 lähetetyllä
sähköpostilla (määritelmä- ja huomautusluonnosehdotukset kommentoitaviksi + kysymyksiä)
160
<lukio>
pakollinen kurssi
sv
obligatorisk kurs
en
compulsory course; compulsory studies
kurssi (1), jonka suorittaminen on edellytys lukion (2) oppimäärän tai ylioppilastutkinnon
suorittamiseksi
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: kurssi, jonka suorittaminen on edellytys lukion
oppimäärän [pois: "tai ylioppilastutkinnon"] suorittamiseksi
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: englanniksi compulsory course
161
<lukio>
syventävä kurssi
sv
fördjupad kurs
en
specialisation course
pakolliseen kurssiin liittyvä ja sen sisältöä syventävä kurssi (1)
Lukiossa syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia kursseja, joita opiskelijan on valittava
opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: pääasiallisesti pakolliseen kurssiin liittyvä
jatkokurssi -- Terminologin kysymys 10.6.2015: mikä on ”jatkokurssi”? Käsite pitäisi määritellä, jos
sitä käytetään määritelmässä. Pyydettävä tietoja Kauppiselta?
sähköpostilla (määritelmä- ja huomautusluonnosehdotukset kommentoitaviksi + kysymyksiä):
1) Mitä tarkoittaa "jatkokurssi"? Onko se "toista kurssia ajallisesti seuraava kurssi" vai "aiemmalla
kurssilla opittua edellyttävä kurssi" vai "aiemmalla kurssilla opitun päälle rakentuva kurssi" vai
"aiemmalla kurssilla opittua tietoa lisäävä kurssi" vai "aiemmalla kurssilla opittua tietoa syventävä
kurssi"? Ehkä jatkokurssi tarkoittaa eri oppiaineissa (ja kurssikohtaisesti) hiukan eri asiaa. Mutta
olisiko esim. edellä mainituissa vaihtoehtoisissa määritelmäluonnoksissa sellaisia, jotka kuvaisivat
'jatkokurssi'-käsitteen sisältöä?
2) Mitä muuta syventävä kurssi voi olla kuin pakolliseen kurssiin liittyvä jatkokurssi? (Eli mihin viittaa
70
määritelmäluonnoksen sana "pääasiallisesti"?)
162
<lukio>
soveltava kurssi
sv
tillämpad kurs
en
applied course
kurssi (1), joka sisältää aineksia lukion eri oppiaineista, menetelmäkurssi tai kurssi, joka sisältää lukion
itsensä tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään
soveltuvia muita opintoja
VAI: eheyttävä kurssi (1), joka sisältää aineksia eri oppiaineista, menetelmäkurssi taikka saman tai
muun koulutuksen järjestäjän tarjoamat ammatilliset tai lukion tehtävään soveltuvat muut opinnot
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka
sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän
tarjoamia ammatillisia tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja -- Terminologin kysymys
10.6.2015: mitä on ”eheyttäminen”? Maallikolle tätä olisi tarpeen hiukan avata. Huomautuksessa?
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: englanniksi applied course
163
<käsitteen käyttöala: lukio>
lukiodiplomi
sv
gymnasiediplom
en
general upper secondary school diploma
lukion taitotai taideaineisiin liittyvät opinnot, joissa hankkimastaan osaamisesta opiskelija saa
arvioinnin (1)
VAI: tapa, jolla lukion opiskelija voi osoittaa lukion taitotai taideaineisiin liittyvän osaamisensa tai
harrastuneisuutensa ja saada näistä arvioinnin (1)
Esimerkiksi musiikin lukiodiplomi perustuu lukion musiikinopetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin
sekä opiskelijan lukioaikaiseen musiikinopiskeluun. Musiikin lukiodiplomin voi suorittaa
musiikkiprojektina (esimerkiksi konsertti) tai näytesalkkuna lukioaikaisista töistä (esimerkiksi
soittamisesta tai sävellystyöstä).
Lukiodiplomit täydentävät muiden lukio-opintoihin liittyvien erillisten näyttöjen tavoin lukion
päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.
Lukiodiplomi on verrattavissa lukion soveltaviin kursseihin.
Lukio antaa suoritetusta lukiodiplomista lukiodiplomitodistuksen. Todistus on lukion
päättötodistuksen liite.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Lukiodiplomissa lukion opiskelija saa
mahdollisuuden antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taitoja
taideaineissa. Lukiodiplomit täydentävät muiden lukioopintoihin liittyvien erillisten näyttöjen tavoin
lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. -- Terminologin
kysymys 10.6.2015: Olisiko nämä tiedot (tai karsittu osa niistä) syytä laittaa huomautukseen?
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: 1.8.2016 alkaen valtioneuvoston asetuksen
942/2014 mukaan kyseessä ovat eri aineissa ja aineryhmissä suoritettavat lukiodiplomit, joihin
Opetushallitus laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet.
71
5.2
Koulutustoimijan taso: opetussuunnitelmat ja
koulutustarjonta (ajassa ja paikassa)
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: tähän rakentuisi oma vkosuus opetussuunnitelmista (kuten nykyinen 4.2.1, joka siirtyisi numerona eteenpäin
72
5.2.1
Opetussuunnitelma
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
suunnitelma kasvatuksen ja opetuksen (1) valtakunnallisten, paikallisten tai
oppilas- tai opiskelijakohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja koulutukselle (1) tai
koulutukselle (2) asetettujen tehtävien suorittamiseksi
opetuksen järjestäjän tai
oppilaitoksen suunnitelma
valtakunnallinen
määräys
muu
kääntäjätutkintojen
perusteet
paikallisesti
laadittava
opetussuunnitelma
oppilasta/opiskelijaa
henkilökohtaisesti
koskeva suunnitelma
oppilaitoksen
työsuunnitelma
opetuksen järjestäjän
laatima suunnitelma
kielilukuvuoden
lapsen
tutkintojen opetuksen tai
perusteet koulutuksen järjestäjänopetuksen (1) esiopesuunnitelma opetuk- järjestämisestä, tuksen
tarjottavasta
sen (1) järjestämioppimisopetuksesta (1),
sestä ja
suunnitelma
muusta
toteuttamisesta
opetussuunnitelman
perusteet (1)
Opetushallituksen
antama
valtakunnallinen
määräys, jossa
määritellään
koulutukseen (1)
sisältyvien opintojen
tavoitteet, oppilaan tai
opiskelijan arviointi (2)
sekä se, miten
opetus (1) on
järjestettävä
muu
esiopetuksen
opetussuunnitelman
perusteet
toiminnasta ja
oppilaitoksen
työajoista
suunnitelma
lapsen kasvun ja
oppimisen
etenemisestä ja
lapsen
tarvitsemasta
tuesta
esiopetuksessa
muu
henkilökohtainen
opetuksen
järjestämistä
koskeva
suunnitelma
erityisen tuen
päätökseen
perustuva
suunnitelma
henkilöoppilaan tai
tutkinnon
näyttötutkinnon
opetuskohtainen opiskelijan
perusteet
perusteet
suunnitelman opiskelu- oppimiseen ja
Opetushallituksen
Opetushallituksen
perusteet (2)
suunnitel- koulunkäyntiin
antama valtakunnallinen antama valtakunnallinen Opetushallituksen
liittyvistä
ma
määräys, joka koskee määräys, joka koskee antama valtakunnallitavoitteista sekä
opiskelijan
ammatillista
ammattitutkintoa ja
nen määräys, jossa omaan
opetuksen (1)
perustutkintoa ja jossa erikoisammattitutkintoa määritellään tutkinsisällöistä,
käyttöön
määritellään
ja jossa määritellään
toon johtamattomaan tarkoitettu
tukimuodoista,
ammatillisen
näyttötutkinnon osat,
koulutukseen (2)
suunnitelma pedagogisista
perustutkinnon
tutkinnossa vaadittava kuuluvien opintojen
menetelmistä ja
opintojen
koulutusohjelmat tai
ammattitaito,
muodostuminen
oppimissuorittamiosaamisalat, tutkinnon ammattitaidon
ympäristöön
sesta
osat,
osoittamistavat sekä
liittyvistä
ammattitaitovaatimukset, tutkinnon yleiset
tukitoimista
arvioinnin kohteet ja
arviointikriteerit
arviointikriteerit sekä
ammattitaidon
muu
osoittamistavat
lukion
opetussuunnitelman
perusteet
ammattitutkinnon
perusteet
perusopetuksen
opetussuunnitelman
perusteet
erikoisammattitutkinnon
perusteet
maahanmuuttajien
perusopetukseen
valmistavan
opetuksen
opetussuunnitelman
perusteet
maahanmuuttajien
ammatilliseen
koulutukseen
valmistavan
koulutuksen
opetussuunnitelman
perusteet
Käsitekaavio 14. Opetussuunnitelma.
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: opetussuunnitelman perusteet (2) pitäisi
73
muuttaa koulutuksen perusteet (ammatillisessa) sen alla VALMA ja TELMA perusteet.
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: maahanmuuttajien ammatilliseen
koulutukseen valmistavan koulutuksen opetuksen perusteet poistuvat 1.8.2015
164
sv
läroplan; undervisningsplan (korkeakoulut)
en
curriculum
suunnitelma kasvatuksen ja opetuksen (1) valtakunnallisten, paikallisten tai oppilas- tai
opiskelijakohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja koulutukselle (1) tai koulutukselle (2) asetettujen
tehtävien suorittamiseksi
<kieliversiointiin>
165
<käsitteen käyttöala: perusopetus, lukio, ammatillinen koulutus>
paikallisesti laadittava opetussuunnitelma (perusopetus, lukio); opetussuunnitelma (2) (ammatillinen
peruskoulutus)
sv
en
lokal läroplan
school specific curriculum
opetuksen tai koulutuksen järjestäjän suunnitelma opetuksen (1) järjestämisestä ja toteuttamisesta
Perusopetuksen ja lukion paikallisesti laadittavassa opetussuunnitelmassa noudatetaan
opetussuunnitelman perusteita (1).
Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmassa (2) noudatetaan ammatillisen
perustutkinnon perusteita.
Perusopetuksen paikallisesti laadittavassa opetussuunnitelmassa voi olla koulukohtainen osio.
Perusopetuksen paikallisesti laadittava opetussuunnitelma koskee opetuksen (1) lisäksi
kasvatusta ja oppimisen ja koulunkäynnin tukea.
Lukiossa paikallisesti laadittava opetussuunnitelma koskee opetuksen (1) lisäksi kodin ja
oppilaitoksen yhteistyötä ja opiskelijahuoltoa.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Lainsäädäntö ei tunne termiä paikallinen
opetussuunnitelma, vaan opetussuunnitelma (esim. lukiolaki 11 §). Tämä toistuu monessa käsitteessä.
Tilalla voidaan käyttää kyllä termiä paikallisesti laadittava opetussuunnitelma tai koulutuksen
järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma. -- Työryhmä 12.6.2015: muutetaan termi paikallinen
opetussuunnitelma muotoon paikallisesti laadittava opetussuunnitelma.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: lukiokoulutuksessa opetussuunnitelma
Terminologin kysymys (Katalle, Ullalle ja Timille) 17.6.2015: kysyisin vielä em. termien
käyttökonteksteista. Käytetäänkö termiä "paikallisesti laadittava opetussuunnitelma" muualla kuin
perusopetuksessa? Onko se käytössä lukiokoulutuksessa? Ammatillisessa koulutuksessa? (OPH:n
Jorma Kauppinen et al. kommentoivat, että "lukiokoulutuksessa opetussuunnitelma", enkä tiedä mitä
sillä tarkoitetaan: sitäkö, että lukiokoulutuksessa termimuoto "paikallisesti laadittava
opetussuunnitelma" ei ole käytössä, vaan ainoastaan "opetussuunnitelma (2)"?)
166
oppilaitoksen työsuunnitelma (yleissivistävä koulutus ja ammatillinen peruskoulutus); koulun työsuunnitelma
(yleissivistävä koulutus ja ammatillinen peruskoulutus); ~ opetusohjelma (korkeakoulut)
sv
läroanstaltens arbetsplan; ~ undervisningsprogram n (korkeakoulujen opetusohjelmasta)
opetuksen järjestäjän laatima suunnitelma lukuvuoden opetuksen (1) järjestämisestä, tarjottavasta
opetuksesta (1), muusta toiminnasta ja oppilaitoksen työajoista
Oppilaitoksen työsuunnitelma on käytössä perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa
peruskoulutuksessa.
Korkeakouluissa vastaavansisältöistä asiakirjaa kutsutaan opetusohjelmaksi.
<kieliversiointiin>
74
167
tuntijako
sv
timfördelning
en
distribution of lesson hours; distribution of study hours
valtioneuvoston päätös siitä, miten opetukseen (1) käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja
aineryhmien opetukseen (1) sekä oppilaanohjaukseen tai opinto-ohjaukseen
168
<käsitteen käyttöala: esiopetus>
lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja lapsen tarvitsemasta tuesta esiopetuksessa
Kommenttikierros toukokuu 2015: OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto,
Vuorinen ja Alila: [Sanastosta puuttuu] ”lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma”
Työryhmä 12.6.2015: Lisätään käsite
169
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (ammatillinen koulutus); henkilökohtainen opintosuunnitelma
(korkeakoulut); HOPS; ~ henkilökohtainen opiskeluohjelma (näyttötutkinnot)
sv
individuell studieplan (perusopetus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut); ISP (perusopetus, ammatillinen
koulutus, korkeakoulut); ~ personligt studieprogram n (henkilökohtainen opiskeluohjelma)
en
individual study plan; personal study plan; ~ individual study programme (henkilökohtainen
opiskeluohjelma)
opiskelijan omaan käyttöön tarkoitettu suunnitelma opintojen suorittamisesta
Ammatillisessa koulutuksessa laadittava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää tiedot
opiskelijan yksilöllisistä valinnoista, opinnoissa etenemisestä, oppimisen arvioinnista, opiskelijan
osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, työssäoppimisen paikoista ja ajoista sekä
ammattiosaamisen näytöistä.
Oppisopimuskoulutuksena suoritettavien näyttötutkintoperusteisten tutkintojen (ks.
näyttötutkinto) yhteydessä opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä laativat asiakirjan, jota
kutsutaan henkilökohtaiseksi opiskeluohjelmaksi. Siitä ilmenee ammattitaito, johon opiskelija
pyrkii, ja tapa, jolla opiskelija osoittaa saavuttamansa ammattitaidon.
Termiä rajattu HOPS (sv begränsad; en narrow) käytetään tietojärjestelmissä viittaamaan siihen
osaan henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta, joka sisältää esimerkiksi opintojen
aikataulutukseen, valinnaisiin opintoihin ja korvaavuuksiin liittyvät valinnat.
Termiä avoin HOPS (sv öppen; en open-ended) käytetään tietojärjestelmissä viittaamaan siihen
osaan henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta, joka liittyy laajemmin yksilöllisen opintopolun
suunnitteluun osana henkilökohtaista kehittymistä.
<kieliversiointiin>
Kielityöryhmien kysymys 18.5.2015: henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tmpOKSAID279 >> plan
ja programme -termien semanttinen ero >> voidaanko yhteinäistää eri koulutusasteilla kielenkäyttöä?
(study plan >> ”suunnitelma”, jota ei välttämättä viedä sellaisenaan läpi, kun taas programme on
sävyltään tarkemmin, ”on saatava suoritettua; kerran rakennettu läpivietäväksi”)
Työryhmä 24.5.2015: Tomi varmistaa näyttötutkintojen termin. Jos vakiintunutta käytäntöä ei ole, voisi
siitäkin käyttää "plan"
Terminologin kysymys Tomi Kytölälle 27.5.2015: Perjantain OKSA-kokouksessa sovittiin, että
selvität vielä, onko näyttötutkintojen termin "henkilökohtainen opiskeluohjelma" englanninkielinen
vastine vakiintuneesti "individual study programme" vai voitaisiinko siitä käyttää termiä "individual
study plan", kuten mm. muun ammatillisen koulutuksen "henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta".
75
Jos näyttötutkintojen henkilökohtainen opiskeluohjelma on käsitteenä jotenkin aika erilainen kuin muun
ammatillisen koulutuksen henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, niin on ymmärrettävää, jos sillä
halutaan pitää myös eri termi (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). Mutta jos käsitteet ovat hyvin
samanlaiset, niin miksei yhtenäistää myös nimitykset?
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: myös lukiokoulutuksessa
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: listasta puuttuvat perusopetukseen valmistavan
opetuksen oppilaan oma opinto-ohjelma, lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen henkilökohtainen
opiskelusuunnitelma
Terminologin kysymys 10.6.2015: Pitäisikö siis lisätä synonyymisiin termeihin myös ”oma opintoohjelma”??
Terminologin kysymys 10.6.2015: käsitteen käyttöala-kohtaan lisättävä ”lukiokoulutus”
Terminologin kysymys 10.6.2015: Pitäisikö ”henkikökohtainen opiskelusuunnitelma”-termin
käyttökontekstiksi merkitä myös lukiokoulutukseen valmistava koulutus?
Terminologin kysymys 10.6.2015: Pitäisikö käsitteen käyttöala-kohtaan lisätä myös ”valmentava
koulutus”?
170
<perusopetus>
oppimissuunnitelma
sv
plan för elevens lärande
perusopetuksen oppilaalle laadittava kirjallinen, pedagoginen suunnitelma oppimisen ja koulunkäynnin
etenemisestä, opetusjärjestelyistä ja tarvittavasta tuesta
Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea, ja sitä tulee käyttää
tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelma tehdään myös, jos oppilaalla on päätös oman
opinto-ohjelman mukaan etenemisestä, erityisistä opetusjärjestelyistä tai hänet on otettu
joustavan perusopetuksen toimintaan. Erityistä tukea saavalle oppilaalle tehdään
oppimissuunnitelman sijaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Myös näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa käytetään termiä oppimissuunnitelma.
Tällöin sillä tarkoitetaan näyttötutkinnon suorittamiseksi tarvittavan ammattitaidon hankkimiseksi
laadittua suunnitelmaa.
opiskelusuunnitelma
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: oppimissuunnitelma = learning plan
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv plan för elevens lärande
(perusopetus), plan för barnets lärande (esiopetus)
171
<käsitteen käyttöala: perusopetus, ammatillinen peruskoulutus>
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma; HOJKS
sv
individuell plan för hur undervisning skall ordnas; IP
en
individual educational plan; individualized curriculum; IEP
erityisen tuen päätökseen perustuva suunnitelma oppilaan tai opiskelijan oppimiseen ja koulunkäyntiin
liittyvistä tavoitteista sekä opetuksen (1) sisällöistä, tukimuodoista, pedagogisista menetelmistä ja
oppimisympäristöön liittyvistä tukitoimista
HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava kirjallinen,
pedagoginen asiakirja. Siitä tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen
opetuksen (1) ja muun tuen antaminen. Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin
vähintään kerran lukuvuodessa oppilaan tarpeiden mukaiseksi.
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on käytössä perusopetuksessa
ja ammatillisessa peruskoulutuksessa.
76
opiskelusuunnitelma
172
henkilökohtainen näyttösuunnitelma; HENSU
en
individual plan for completing competence based qualification
henkilökohtainen suunnitelma näyttötutkinnon osien suorittamisesta
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv individuell plan för fristående examen
173
henkilökohtainen opintoja valmennussuunnitelma; HOVS
suunnitelma, jossa yhdistyy opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja hänen urheilulajinsa
valmennussuunnitelma
Työryhmä 24.10.2014: englannin termi selvitettävä (coaching?)
5.2.1.1
Opetussuunnitelmaan liittyviä käsitteitä
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - jos tarpeellista niin
kohtaan 4.2.1.1 tulee lisätä varhaiskasvatuksen suunnitelmakäsitteitä
174
opetuksen eheyttäminen
sv
integrering i undervisningen
toiminta, jossa muodostetaan opetuskokonaisuuksia yli oppiainerajojen
Ks. myös opetus (1).
Työryhmä 10.9.2012: Jätetäänkö pois?
Työryhmä 10.9.2012: tietoa Erjalta (nykyinen asetus)
Työryhmä 7.3.2014: tämä kannattaa käydä läpi kun uusi perusopetuksen opetussuunnitelma valmistuu
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv helhetsskapande undervisning (ei
integrering i undervisningen)
175
<lukio>
aihekokonaisuus
sv
ämneshelhet
opetussuunnitelman perusteissa (1) annettu, opetuksen eheyttämiseen pyrkivä teema, jolla on
liittymäkohtia useisiin oppiaineisiin ja jota käsitellään eri oppiaineiden yhteydessä ja oppilaitoksen
muussa toiminnassa
Esimerkkejä vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteiden (1) mukaisista aihekokonaisuuksista
77
ovat "ihmisenä kasvaminen", "kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys" sekä "osallistuva
kansalaisuus".
hyväksytty
176
<perusopetus, lukio>
opetuksen eriyttäminen
sv
differentiering av undervisningen
toiminta, jossa samaan opetusryhmään kuuluville oppilaille tai opiskelijoille annetaan opetusta (1)
heidän toisistaan poikkeavien tarpeidensa mukaisesti
Eriyttämisessä voidaan tarpeiden mukaan vaihdella opiskelun laajuutta, syvyyttä ja
etenemisnopeutta. Eriyttäminen voi tapahtua esimerkiksi opetuksen (1) sisältöjä, käytettäviä
opetusmateriaaleja ja menetelmiä, työtapoja, kotitehtävien määrää ja käytettävissä olevaa aikaa
vaihtelemalla.
177
opetuksen tavoite (esiopetus, perusopetus); koulutuksen tavoite (mm. lukiokoulutus)
sv
undervisningsmål n (esiopetus, perusopetus); mål n för undervisningen (esiopetus, perusopetus);
utbildningens mål (mm. lukiokoulutus)
en
education objective; education goal
päämäärä, johon opetuksella (1) tai koulutuksella (1) pyritään
Esi- ja perusopetuksen osalta opetuksen tavoitteista on säädetty perusopetuslaissa (628/1998)
ja valtioneuvoston asetuksessa 422/2012. Lukiokoulutuksen tavoitteista on säädetty lukiolaissa
(629/1998).
Esimerkkejä perusopetuslain mukaisista opetuksen tavoitteista ovat oppilaan kasvun
tukeminen, elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen tarjoaminen, sivistyksen ja tasa-arvon
lisääminen ja yhdenvertaisuuden turvaaminen. Esi- ja perusopetuksella on yleis- ja
erityistavoitteet.
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: Tähän kohtaan lisäys (kursiivilla): ”Esi- ja perusopetuksen
osalta opetuksen tavoitteista on säädetty perusopetuslaissa (628/1998) ja valtioneuvoston
asetuksessa 422/2012. Lukiokoulutuksen tavoitteista on säädetty lukiolaissa (629/1998) sekä
valtioneuvoston asetuksessa lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista
ja tuntijaosta (942/2014).”
”Esi- ja perusopetuksella on yleis- ja erityistavoitteet.” -> Tarkennus: Asetuksessa 422/2012 säädetään
yleiset tavoitteet ja asetuksen 5 §:ssä lisäksi muille kuin oppivelvollisuuttaan suorittaville oppilaille
annettavan opetuksen erityiset tavoitteet.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: mål för undervisningen (esiopetus,
perusopetus, lukiokoulutus) (ei: undervisningsmål)
178
opetustunti
sv
undervisningstimme
opetukseen (1) käytettävä aikamäärä tuntia kohti
Opetustuntia käytetään aikayksikkönä opetuksessa, opetuksen (1) suunnittelussa ja
hallinnossa.
5.2.2
Koulutustarjonta
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- luku 4.2.2
”Koulutustarjonta” => tätä ennen tulisi tulla omaksi alaluvukseen ”Varhaiskasvatuksen palvelutarjonta”
(harkittava onko tarvetta)
78
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
koulutustarjonta
kokonaisuus, joka muodostuu tiettynä aikana tarjottavista koulutusmahdollisuuksista,
tarjolla olevista aloituspaikoista sekä muista koulutusmahdollisuuksiin liittyvistä tiedoista
koulutusmahdollisuus
kokonaisuus, joka muodostuu koulutustarjonnassa
kuvatusta koulutuksesta (2) ja siihen liittyvästä
tarjolla olevasta mahdollisuudesta osallistua
koulutuksen toteutukseen
koulutusmahdollisuuteen
liittyvä tieto
muu
tutkinnon vaativuustaso
luokka, jollaisiin tutkinnot
jaotellaan niiden edellyttämän tai
tuottaman osaamisen
perusteella
aloituspaikka
hakukohteeseen
tietyssä koulutukseen
haussa tarjolla oleva
opiskelupaikka
osaamistavoitteet
tavoitteet, jotka ilmaisevat,
mitä opiskelija tietää,
ymmärtää tai pystyy
tekemään suoritettuaan
koulutuksen (2) tai tutkinnon
hyväksytysti
koulutusmuoto
koulutuksen
alkamiskausi
kausi, jona
koulutuksen
suuntautumisvaihtoehto
nuorten aikuistoteutus alkaa
koulutus koulutus
opintokokonaisuuksien tai
tutkinnon osien joukko, jonka
valitseminen ja suorittaminen
suuntaa koulutuksen (2) sisältöä
tiettyyn aihepiiriin tai tietylle alalle
opintojen laajuus
tutkinnon,
opintokokonaisuuden,
tutkinnon osan tai
opintojakson ominaisuus,
joka kuvaa sen
suorittamiseksi
vaadittavan työn määrää
koulutusala
koulutusjärjestelmän
mukaisia
koulutuksia (2)
koskeva luokittelu,
joka kuvaa
koulutusten (2)
sijoittumista
tieteen,
yhteiskunnan tai
työelämän aloille
opintoala
koulutusalan
alaluokittelu,
jonka avulla
koulutukset (2)
voidaan jakaa
tarkempiin
luokkiin
sisältöjensä
samansuuntaisuuden
perusteella
koulutusohjelma (1)
tutkinnon osien muodostama
kokonaisuus, jolla on
ammatillisesti eriytynyt
sisältö
koulutusaste
koulutusjärjestelmän
mukaisia koulutuksia (2)
koskeva ja niiden vaativuutta
ilmentävä luokittelu
opetustarjonta
yksittäiset opintojaksot, opintokokonaisuudet tai tutkinnon osat,
joiden suorittamismahdollisuutta tiettynä aikana tarjotaa
opintojakso
opintokokonaisuus
tutkinnon osa
tiettyä aihetta,
sisältöä tai
osaamisen alaa
käsittelevä, erikseen
suoritettavissa oleva
opintojen osa
korkeakoulututkintoon kuuluvien opintojen
osa, joka muodostuu kahdesta tai
useammasta yhtä tai useampaa aihepiiriä
tai ongelma-aluetta käsittelevästä
opintojaksosta
arvioitava opintojen tai
osaamisen
kokonaisuus, jollaisista
muodostuu
Käsitekaavio 15. Koulutustarjonta ja opetustarjonta.
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: Jos koulutusohjelma (1) on tarkoitus myös
kuvata ammatillisen koulutuksen puolta, pitäisi olla osaamisala 1.8.2015 alkaen
79
Terminologin kysymys 5.6.2015: Eli koulutusohjelma-termin sijaan ensisijainen termi on "osaamisala"?
(Vasta 1.8.2015 lukien vai jo nyt?)
179
koulutustarjonta
sv
utbildningsutbud n
en
education and training provision; supply of education
kokonaisuus, joka muodostuu tiettynä aikana tarjottavista koulutusmahdollisuuksista, tarjolla olevista
aloituspaikoista sekä muista koulutusmahdollisuuksiin liittyvistä tiedoista
Tarjottavista koulutusmahdollisuuksista voidaan antaa tietoa esimerkiksi verkkopalveluissa tai
opinto-oppaissa.
Käsite koulutustarjonta voidaan ymmärtää myös muilla tavoilla. Esimerkiksi hakijan (1) kannalta
koulutustarjonta on kokonaisuus, joka muodostuu koulutustoimijoiden tarjoamista
koulutusmahdollisuuksista yhteensä. Yksittäisen koulutustoimijan näkökulmasta koulutustarjonta
voidaan ymmärtää toimijan itsensä tarjoamien koulutuksen toteutusten kokonaisuudeksi.
<kieliversiointiin>
180
opetustarjonta
sv
undervisningsutbud n
yksittäiset opintojaksot, opintokokonaisuudet tai tutkinnon osat, joiden suorittamismahdollisuutta
tiettynä aikana tarjotaan
Ero koulutustarjonnan ja opetustarjonnan välillä on se, että opetustarjonnassa on kyse
kokonaista koulutusta (2) suppeammista yksiköistä. Esimerkki opetustarjonnasta on lukion
kurssitarjonta.
<kieliversiointiin>
Sanastokeskus TSK / Päivi: Lainsäädännössä (Finlex 1998/810) tunnutaan käyttävän termiä
"utbildningsutbud" silloin, kun suomeksi käytetään "opetustarjontaa". Tarkistettava!
181
koulutustarjonnan koulutuslaji; koulutuslaji
sv
utbildningsslag n
Koulutukseen haun ja opiskelijavalinnan yhteydessä hakijoille näytettävät
koulutuslajivaihtoehdot ovat tällä hetkellä (huhtikuu 2013) nuorten koulutus ja aikuiskoulutus.
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv typ av utbildning
182
koulutuksen alkamiskausi
sv
starttermin; inledningstermin; begynnelseperiod; ~ utbildningen inleds
kausi, jona koulutuksen toteutus alkaa
Koulutuksen alkamiskausi voi olla syys- tai kevätlukukausi (ks. lukukausi).
<kieliversiointiin>
183
opintojen laajuus
sv
omfattning av studierna; studiernas omfattning
tutkinnon, opintokokonaisuuden, tutkinnon osan tai opintojakson ominaisuus, joka kuvaa sen
suorittamiseksi vaadittavan työn määrää
Opintojen laajuus ilmaistaan esimerkiksi opintoviikkoina (ammatillinen perustutkinto),
opintopisteinä (korkeakoulututkinto) tai vuosiviikkotunteina (perusopetus).
80
<kieliversiointiin>
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: opintoviikot voisi muuttaa
osaamispisteiksi, 1.8.2015 alkaen käytössä ammatillisessa koulutuksessa
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv studiernas omfattning, omfattning av
studierna
184
opintojen laajuusyksikkö
sv
enhet för studiernas omfattning
yksikkö, jolla opintojen laajuutta ilmaistaan
<kieliversiointiin>
185
opintopiste
sv
studiepoäng n
en
credit point; ECTS credit
opintojen laajuusyksikkö, joka ilmaisee koulutuksen (2), opintokokonaisuuden tai opintojakson
suorittamiseksi vaadittavan työn määrää siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen
opiskelijalta keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 tällaista yksikköä
Opintopistettä käytetään opintojen mitoituksen yksikkönä korkeakouluissa.
<kieliversiointiin>
186
<käsitteen käyttöala: ammatillinen peruskoulutus>
opintoviikko
sv
studievecka
en
credit; study week
opintojen laajuusyksikkö, joka ilmaisee koulutuksen (2), opintokokonaisuuden tai opintojakson
suorittamiseksi vaadittavan työn määrää siten, että opiskelijan noin 40 tunnin työ vastaa yhtä tällaista
yksikköä
Opintoviikkoa käytetään opintojen mitoituksen yksikkönä ammatillisessa peruskoulutuksessa.
Käsite on poistumassa käytöstä 1.8.2015 myös ammatillisessa peruskoulutuksessa.
<kieliversiointiin>
187
<käsitteen käyttöala: ammatillinen peruskoulutus>
osaamispiste
sv
kompetenspoäng n
en
competence point
yksikkö, joka kuvaa opintosuorituksen tuottaman osaamisen laajuutta
Osaamispiste on ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon ja
tutkinnon osien mitoitusperuste. Hallituksen esityksen 12/2014 mukaan koko ammatillisen
perustutkinnon laajuus olisi 180 osaamispistettä ja tutkinnon osien osaamispisteet
määräytyisivät kriteeriperusteisesti (kattavuus, vaikeusaste, merkittävyys). Osaamispisteet
kuvaavat, kuinka suuren osan tutkinnon tuottamasta osaamisesta tutkinnon osa kattaa.
188
81
<käsitteen käyttöala: kansanopistot>
opiskelijaviikko
sv
studerandevecka
kansanopistojen rahoituksen valtionosuuden määrään vaikuttava yksikkö, joka muodostuu yhden
opiskelijan sellaisesta viiden työpäivän pituisesta opiskelujaksosta kansanopistossa, jona opiskelija on
saanut ohjattua opetusta (1) keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä
Kansanopistojen lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa
opiskelijaviikolla tarkoitetaan opetussuunnitelman (1) perusteella arvioitua 40 tunnin ohjattua
työmäärää.
Kansanopistojen vuotuinen valtionosuuden peruste lasketaan kertomalla opiskelijaviikkojen
määrä opiskelijaviikkoa kohden määrätyllä yksikköhinnalla.
Kommenttikierros toukokuu 2015: OKM / AIPO / Lähde Kirsi, Annika Bussman: Sanastosta
puuttuu käsite "opiskelijaviikko" (sv "studerandevecka").
Työryhmä 12.6.2015: Lisätään tämä käsite.
189
vuosiviikkotunti
sv
årsveckotimme
en
weekly lesson per year
opintojen laajuusyksikkö, joka ilmaisee opetuksen (1) määrää siten, että yksi viikoittainen oppitunti
lukuvuoden ajan vastaa yhtä tällaista yksikköä
Lukuvuodessa on 38 viikkoa, joten yksi vuosiviikkotunti vastaa 38 oppituntia.
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: lukiokoulutuksessa opintoyksikkö on kurssi, sen määrittely
puuttuu kokonaan. Ks. lukioasetus.
190
<toisen asteen ammatillinen koulutus>
osaamisala; koulutusohjelma (1)
sv
kompetensområde; utbildningsprogram n
en
training programme; specialisation
tutkinnon osien muodostama kokonaisuus, jolla on ammatillisesti eriytynyt sisältö
Tietyn tutkinnon voi saada suorittamalla yhden vaihtoehtoisista osaamisaloista.
Ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi sosiaali- ja terveysala -koulutusalalle kuuluvassa
sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa osaamisalana voi olla lasten ja nuorten hoito ja
kasvatus.
191
<korkeakoulut>
koulutusohjelma (2)
sv
utbildningsprogram n
en
degree programme; < programme
Korkeakouluissa termillä koulutusohjelma viitataan tapaan järjestää tutkintoon johtavat opinnot.
Opintojen järjestäminen koulutusohjelmapohjaisesti on vaihtoehto oppiainepohjaiselle
järjestämiselle.
Vrt. toisen asteen ammatillisen koulutuksen osaamisala, josta käytetään myös termiä
koulutusohjelma (1).
Vrt. erikoistumiskoulutus.
82
<kieliversiointiin>
Ruotsi: Ruotsin termi selvitettävä (vrt. osaamisala/koulutusohjelma (1)): kumpaan käsitteeseen
utbildningsprogram ja utbildningslinje liittyvät?
192
maisteriohjelma
sv
magisterprogram
en
Master's Degree Programme; Master's Studies
koulutusohjelma (2), joka tähtää ylempään korkeakoulututkintoon ja pohjautuu alempaan
korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen (2) ja johon on erillinen
opiskelijavalinta
Opetusministeriön asetuksessa 767/2008 on lueteltu maisteriohjelmat, jotka kussakin
yliopistossa voi suorittaa. Asetuksessa mainittujen maisteriohjelmien lisäksi on olemassa muita
maisterivaiheen koulutuksia (2), joihin on erilliset opiskelijavalinnat. Myös niistä käytetään
arkikielessä termiä maisteriohjelma.
<kieliversiointiin>
193
suuntautumisvaihtoehto (yliopisto, ammattikorkeakoulu); opintosuunta (yliopisto)
sv
studieinriktning; inriktningsalternativ; studieriktning
opintokokonaisuuksien tai tutkinnon osien joukko, jonka valitseminen ja suorittaminen suuntaa
koulutuksen (2) sisältöä tiettyyn aihepiiriin tai tietylle alalle
Yliopistossa suuntautumisvaihtoehdon valitseminen voi tulla kyseeseen tutkintoon johtavassa
koulutuksessa (2).
<kieliversiointiin>
194
osaamistavoitteet
sv
lärandemål n pl
en
learning outcomes pl
tavoitteet, jotka ilmaisevat, mitä opiskelija tietää, ymmärtää tai pystyy tekemään suoritettuaan
koulutuksen (2) tai tutkinnon hyväksytysti
Eurooppalaisella koulutusalueella on yhteisesti ohjeistettu käytäntö osaamistavoitteiden (engl.
learning outcomes) kuvaamiseen. Osaamista voidaan kuvata sekä koulutuksellisena että
ammatillisena tavoitteena.
<kieliversiointiin>
OKM / KTPO / Johanna Moisio: "Eurooppalaisella koulutusalueella on yhteisesti ohjeistettu käytäntö
osaamistavoitteiden (engl. learning outcomes) kuvaamiseen. Osaamista voidaan kuvata sekä
koulutuksellisena että ammatillisena tavoitteena."
subsidiariteettiperiaate). Joten olisi parempi todeta esim. että ”Koulutussektorin eurooppalaisen
yhteistyön avulla on käyttöönotettu laajasti osaamistavoitteiden kuvaaminen…”
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv mål för kunnandet /FI/, lärandemål
/SE/
195
yksilölliset oppimistavoitteet
sv
individuella lärandemål n pl
en
personal learning objectives
oppilaan tai opiskelijan itse oppimiselleen määrittämät tavoitteet
83
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv individuella mål för kunnandet /FI/,
individuella lärandemål /SE/
196
tutkinnon vaativuustaso
sv
examens kravnivå
en
level of complexity
luokka, jollaisiin tutkinnot jaotellaan niiden edellyttämän tai tuottaman osaamisen perusteella
Suomessa tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys rakentuu eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen (EQF) pohjalle. Viitekehyksen ja tutkinnon vaativuustasojen
tarkoituksena on lisätä tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta. Viitekehyksen mukaan
kuhunkin tutkinnon vaativuustasoon liittyvä osaaminen ilmaistaan tietoina, taitoina ja
pätevyyksinä.
Viitekehyksen mukaisia tutkinnon vaativuustasoja on kahdeksan. Esimerkiksi perusopetuksen
oppimäärä sijoittuu tasolle 2, ylioppilastutkinto, lukion oppimäärä, ammatilliset perustutkinnot ja
ammattitutkinnot sijoittuvat tasolle 4, erikoisammattitutkinnot tasolle 5,
ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot tasolle 6, ylemmät
korkeakoulututkinnot tasolle 7 ja korkeakoulujen jatkotutkinnot tasolle 8.
<kieliversiointiin>
197
vieraskielinen opetus
sv
undervisning på främmande språk
muulla kielellä kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, romanikielellä tai viittomakielellä annettu
opetus (1)
Termillä vieraskielinen opetus ei tarkoiteta opetusta (1), joka annetaan muulla kuin oppilaitoksen
opetusja tutkintokielellä tai henkilön äidinkielellä.
Vrt. lähikäsite vieraskielinen koulutus.
<kieliversiointiin>
198
vieraskielinen koulutus
sv
utbildning på främmande språk
koulutus (1), jossa opetus (1) annetaan pääosin muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä,
romanikielellä tai viittomakielellä
Vrt. lähikäsite vieraskielinen opetus.
<kieliversiointiin>
199
koulutustoimijan opetuskieli; > korkeakoulun opetusja tutkintokieli
sv
undervisningsspråk n; undervisnings- och examensspråk n
en
language of instruction; language of instruction and degrees (korkeakoulut)
rather than: language of instruction and examination (yliopistolaki (558/2009))
kieli, jolla koulutustoimijalla on velvollisuus järjestää opetus (1) tai koulutus (1) tai tutkinnon ja
tutkintoon sisältyvien opintojen suorittamismahdollisuus
Perusopetuslain (628/1998) mukaan koulun opetuskieli ja muualla kuin koulussa
järjestettävässä opetuksessa (1) käytettävä kieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla
myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta (1) voidaan antaa muulla kuin
edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata
opetusta (1).
Ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen osalta opetuskieli määrätään koulutuksen
84
järjestämisluvassa.
Ammattikorkeakoulun opetusja tutkintokieli määrätään ammattikorkeakoululain (932/2014)
mukaan ammattikorkeakoulun toimiluvassa.
Yliopistojen opetusja tutkintokielistä säädetään yliopistolaissa (558/2009). Lain mukaan
esimerkiksi Helsingin yliopiston opetusja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi ja Åbo Akademin ja
Svenska handelshögskolanin opetusja tutkintokieli on ruotsi. Useiden muiden yliopistojen
opetusja tutkintokieli on lain mukaan suomi. Yliopisto voi lisäksi päättää muun kielen kuin lain
mukaisen opetusja tutkintokielensä käyttämisestä opetusja tutkintokielenä ja
opintosuorituksissa (ks. opiskelukieli).
<kieliversiointiin>
200
opetuskieli (2)
kieli, jolla opintojakson tai opintokokonaisuuden opetus (2) annetaan
<kieliversiointiin>
Ruotsi ja englanti: etsittävä vastineet (tämä käsite lisättiin sanastoon 22.5.2015)
201
opintosuorituksen kieli
sv
studiespråk n
en
language of learning
kieli, jolla opiskelija voi suorittaa koulutukseen (1) kuuluvat opinnot
<kieliversiointiin>
85
6
HAKU JA VALINTA
6.1
Haku
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- otsikoksi 5.1 Haku
varhaiskasvatukseen (tulee tuottaa tekstit), otsikoksi 5.2 Haku koulutukseen
hakeutuminen
HIERARKIA
toiminta, jossa henkilö
pohtii
osaamistarpeitaan ja
etsii itselleen sopivaa
tutkinto- tai
koulutustarjontaa
kouluun
ilmoittautuminen
toimenpide, jolla
lapsen huoltaja
ilmoittaa lapsen
perusopetukseen
lähikouluun
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
toimenpide, jolla henkilö ilmaisee
haluavansa osallistua
opintojaksoon, kurssille tai
opintokokonaisuuteen
koulutukseen
haku
kouluun
hakijan (1) toiminta
hakeutuminen koulutukseen (3)
muualle kuin pääsemiseksi
kunnan oppivelvolliselle
an
osoittamaan utav n
k
ha ukaa
kouluun
m
yhteinen haku
koulutukseen haku,
jossa hakija (1)
hakee suoraan
tietyn oppilaitoksen
tai korkeakoulun
tiettyyn koulutuksen
toteutukseen
yhteishaku
hakija (1)
hakua
jan
muka
an
asiakirja, jolla
pyydetään
opiskeluoikeutta
yhteen tai
useampaan
koulutukseen (2)
koulutukseen haku,
jolla on määrätty
hakuaika
hakuaika
ajanjakso, jonka aikana
hakukohteeseen voi
hakea
muu
hakukohde
varsinainen haku
lisähaku
hakukierroksen
ensimmäinen
koulutukseen haku,
jossa ovat tarjolla
seuraavana
lukukautena alkavien
koulutuksen toteutusten
kaikki hakukohteet
koulutukseen haku, joka
tapahtuu varsinaisen
haun jälkeen ja jossa ovat
tarjolla aiemmin
täyttämättä jääneet
aloituspaikat
Käsitekaavio 16. Haku.
hakemus
koulutukseen
ajallisesti
määritetty haku
koulutukseen haku,
jolla ei ole
määrättyä
hakuaikaa
lainsäädännössä määritelty ammatillista
peruskoulutusta, lukiokoulutusta ja
korkeakouluja koskeva koulutukseen haku,
jossa hakija (1) voi hakea useaan
koulutuksen toteutukseen yhdellä
hakemuksella (1)
86
henkilö, joka on
jättänyt
hakemuksen
koulutuksen
toteutukseen tai
opetukseen (1)
jatkuva haku
erillishaku
hakutyypin
mukaan
koulutukseen haku,
jossa hakija (1) voi
hakea useaan
koulutuksen
toteutukseen yhdellä
hakemuksella (1)
202
hakeutuminen
TÄYDENTÄVÄ TIETO
toiminta koulutukseen
pääsemiseksi
opetukseen ilmoittautuminen
esiopetukseen
ilmoittautuminen
toimenpide, jolla
lapsen huoltaja
ilmoittaa lapsen
esiopetukseen
KOOSTUMUS
koulutuksen toteutus, joka on liitetty
tiettyyn hakuun
haku
koulutuksen toteutukset, jotka on luokiteltu
samaan ryhmään opiskelijavalintaa varten
tiettynä ajankohtana
sv
~ söka information om utbildningar verbi; ~ söka utbildning verbi
toiminta, jossa henkilö pohtii osaamistarpeitaan ja etsii itselleen sopivaa tutkinto- tai koulutustarjontaa
Ks. myös hakeutuja.
<kieliversiointiin>
203
hakija (1); koulutukseen hakija
sv
sökande n
en
applicant
henkilö, joka on jättänyt hakemuksen koulutuksen toteutukseen tai opetukseen (1)
Vrt. JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmän hallinnonalojenvälinen määritelmä
käsitteelle "hakija": "henkilö tai oikeushenkilö, joka on pannut asian vireille hakemuksella".
Ks. hakemus koulutukseen; koulutukseen haku.
<kieliversiointiin>
204
oppivelvollisuusilmoitus
sv
meddelande n om läroplikt
ilmoitus, jolla asuinkunta tiedottaa huoltajalle lapsen oppivelvollisuuden alkamisesta
Oppivelvollisuusilmoitus lähetetään sinä vuonna, jona lapsi tulee oppivelvollisuusikään.
205
esiopetukseen ilmoittautuminen
sv
inskrivning till förskoleundervisning eller grundläggande utbildning
toimenpide, jolla lapsen huoltaja ilmoittaa lapsen esiopetukseen
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: inskrivning till förskolan [pois: "eller
grundläggande utbildning"], anmälan till förskolan
206
kouluun ilmoittautuminen; peruskouluun ilmoittautuminen; perusopetukseen ilmoittautuminen
toimenpide, jolla lapsen huoltaja ilmoittaa lapsen perusopetukseen lähikouluun
Kouluun ilmoittautumisella lapsen huoltaja vastaanottaa kunnan osoittaman koulupaikan.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv anmälan till skolan, anmälan till
grundläggande utbildning
207
kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun
oppivelvollisen lapsen huoltajan toiminta, jonka tavoitteena on saada oppivelvolliselle koulupaikka
muun kuin lähikoulun perusopetukseen
Kouluun hakeutumista muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun on
esimerkiksi haku painotettuun opetukseen.
87
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv ansökan till annan skola än den
närskola som kommunen anvisat den läropliktiga
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
hakija (1)
henkilö, joka on
jättänyt
hakemuksen
koulutuksen
toteutukseen tai
opetukseen (1)
valintamenettelyyn
osallistuminen
koulutukseen haku
koulutuksen toteutus
pääsemiseksi
koulutustoimijan organisoima,
tiettyyn aikaan ja paikkaan
sijoittuva koulutus (2)
hyväksymisilmoituksen
vastaanottaminen
opiskelupaikan
vastaanotto
toiminta, jossa
koulutuksen
toteutukseen hyväksytty
ilmoittaa, ottaako hän
opiskelupaikan vastaan
opiskeluoikeuden
saaminen
ilmoittautuminen
opiskeluoikeus
oikeus suorittaa tutkinto tai
osallistua koulutukseen (2) tai
opetukseen (1)
hakuasiakirjojen
toimittaminen
valintakokeeseen
osallistuminen
jonotus
toiminta, jossa hakija (1) odottaa
opiskelu- tai koulupaikan
mahdollista vapautumista
oppilaaksi
ilmoittautuminen
toimenpide, jolla
oppilasvalintaa
käyttävään esi- tai
perusopetukseen
hyväksytty ilmoittaa,
aikooko hän osallistua
opetukseen (1)
muu
lukukausiilmoittautuminen
toimenpide, jolla
opiskelija ilmoittaa
olevansa läsnä tai
poissa tietyn
lukukauden tai
lukuvuoden ajan
Käsitekaavio 17. Hakijan toiminta.
208
haku painotettuun opetukseen
oppivelvollisen lapsen huoltajan toiminta, jonka tavoitteena on saada oppivelvolliselle koulupaikka
painotettuun opetukseen
Ks. myös kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv ansökan till undervisning med särskild
betoning
88
209
koulutukseen haku; koulutukseen hakeminen
sv
ansökan till utbildning (?); ansökning till utbildning (?)
hakijan (1) toiminta koulutuksen toteutukseen pääsemiseksi
<kieliversiointiin>
210
opetukseen ilmoittautuminen
sv
anmälan till undervisning
toimenpide, jolla henkilö ilmaisee haluavansa osallistua opintojaksoon, kurssille tai
Ilmoittautumiseen voi kuulua osallistumismaksun maksaminen tai sitoutuminen sen
maksamiseen.
Opetukseen ilmoittautuminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi vapaan sivistystyön kursseilla,
aikuislukiossa ja maahanmuuttajien perusasteen opinnoissa.
<kieliversiointiin>
Ruotsi: termi tarkistettava (on terminologin muodostama)
211
yhteinen haku
sv
flerriktad ansökan (?)
koulutukseen haku, jossa hakija (1) voi hakea useaan koulutuksen toteutukseen yhdellä hakemuksella
(1)
Esimerkki yhteisestä hausta on ammatillista peruskoulutusta, lukiokoulutusta ja korkeakouluja
koskeva yhteishaku.
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv gemensam ansökan
212
<käsitteen käyttöala: ammatillinen peruskoulutus, lukiokoulutus, korkeakoulut>
yhteishaku
sv
gemensam ansökan
en
joint application system; joint procurement
lainsäädännössä määritelty ammatillista peruskoulutusta, lukiokoulutusta ja korkeakouluja koskeva
koulutukseen haku, jossa hakija (1) voi hakea useaan koulutuksen toteutukseen yhdellä hakemuksella
(1)
Yhteishaussa hakija (1) voi hakea tiettyyn määrään koulutuksen toteutuksia, jotka hänen on
asetettava ensisijaisuusjärjestykseen.
<kieliversiointiin>
213
erillishaku; suorahaku
sv
separat ansökan
en
separate application system
koulutukseen haku, jossa hakija (1) hakee suoraan tietyn oppilaitoksen tai korkeakoulun tiettyyn
<kieliversiointiin>
89
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv separat ansökan, direkt ansökan
214
varsinainen haku
sv
egentlig ansökan
hakukierroksen ensimmäinen koulutukseen haku, jossa ovat tarjolla seuraavana lukukautena alkavien
koulutuksen toteutusten kaikki hakukohteet
<kieliversiointiin>
215
(vanhentunut)
täydennyshaku
sv
kompletteringsansökan
koulutukseen haku, joka tapahtuu varsinaisen haun jälkeen ja jossa ovat tarjolla varsinaisessa haussa
täyttämättä jääneet aloituspaikat
<kieliversiointiin>
216
lisähaku
sv
tilläggsansökan
koulutukseen haku, joka tapahtuu varsinaisen haun jälkeen ja jossa ovat tarjolla aiemmin täyttämättä
jääneet aloituspaikat
<kieliversiointiin>
217
jatkuva haku
sv
kontinuerlig ansökan; fortgående ansökan
koulutukseen haku, jolla ei ole määrättyä hakuaikaa
Jatkuvassa haussa haetaan usein suoraan oppilaitokseen tai korkeakouluun (ks. erillishaku).
<kieliversiointiin>
218
ajallisesti määritelty haku
sv
ansökan med ansökningstid
koulutukseen haku, jolla on määrätty hakuaika
<kieliversiointiin>
219
siirtohaku
koulutukseen haku, jossa korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettu opiskelija hakee
opiskeluoikeutensa siirtämistä korkeakoulusta toiseen, ammattikorkeakoulun sisällä koulutuksesta (3)
toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu, tai yliopiston sisällä tutkinnosta
toiseen
Opiskelijaa, joka siirtohaun kautta siirtyy korkeakoulusta tai koulutuksesta (3) toiseen, kutsutaan
siirto-opiskelijaksi.
Siirtohaku ei tarkoita kandidaatin- ja maisterintutkinnon välisessä nivelvaiheessa tapahtuvaa
siirtymistä.
90
<kieliversiointiin>
220
hakutapa
sv
ansökningssätt
koulutuksen toteutukseen hakeutumisen tavan kertova tieto
Hakutapoja ovat esimerkiksi yhteishaku, suorahaku ja erillishaku.
<kieliversiointiin>
221
hakutyyppi
sv
ansökningstyp (?)
koulutuksen toteutuksen hakutavan tyypin kertova tieto
Hakutyyppejä ovat varsinainen haku ja lisähaku.
<kieliversiointiin>
222
hakuaika
sv
ansökningstid
ajanjakso, jonka aikana hakukohteeseen voi hakea
JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmä on määritellyt hakuaika-käsitteen yleisemmin
”ajanjakso, jonka aikana asian saa vireille hakemuksella (2).”
<kieliversiointiin>
91
6.1.1
Hakukohde
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
hakukohdejoukko
haku
valintakoeryhmä
joukko hakuun kuuluvia
hakukohteita, joita sitovat
toisiinsa tietyt säännöt
koulutuksen toteutukset, jotka on
luokiteltu samaan ryhmään
opiskelijavalintaa varten tiettynä
ajankohtana
oulutuksen toteutukset, jotka
käyttävät yhteistä
valintakoetta tai tekevät
muuta valintakoeyhteistyötä
valintaryhmä
muu
hakukohdejoukko, joka
käyttää opiskelijavalinnassa
yhteisiä laskentakaavoja
koulutuksen toteutus
koulutustoimijan organisoima, tiettyyn
aikaan ja paikkaan sijoittuva koulutus (2)
hakutoiveiden
priorisointi
hakukohde
muu
koulutuksen toteutus,
joka on liitetty tiettyyn
hakuun
hakijan (1) tekemä
hakukohteiden etusija- tai
mieluisuusjärjestykseen
asettaminen
hakutoive
hakukohde, jonne
hakija (1) hakee
opiskeluoikeutta
Käsitekaavio 18. Hakukohde.
223
hakukohde
sv
ansökningsmål n (Studieinfo.fi, Svenska handelshögskolan); ansökningsobjekt n (Helsinfors universitet);
ansökningsalternativ n (Aalto-universitetet)
koulutuksen toteutus, joka on liitetty tiettyyn hakuun
Esimerkki ammatillisen koulutuksen hakukohteesta yhteishaussa on puualan perustutkinto (180
osaamispistettä) kevään 2015 yhteishaussa.
Esimerkki korkeakoulutuksen hakukohteesta yhteishaussa on yleinen kielitiede (180
opintopistettä) kevään 2015 korkeakoulujen yhteishaussa.
<kieliversiointiin>
224
hakutoive
sv
ansökningsönskemål n
92
hakukohde, jonne hakija (1) hakee opiskeluoikeutta
<kieliversiointiin>
225
hakutoiveiden priorisointi
mieluummin kuin: hakukohteiden priorisointi
sv
prioritering av ansökningsönskemålen; rangordning av ansökningsönskemål
hakijan (1) tekemä hakukohteiden etusija- tai mieluisuusjärjestykseen asettaminen
<kieliversiointiin>
226
hakukohdejoukko
sv
grupp av ansökningsmål; grupp av ansökningsobjekt; grupp av ansökningsalternativ
joukko hakuun kuuluvia hakukohteita, joita sitovat toisiinsa tietyt säännöt
Hakukohdejoukkoa sitova sääntö voi koskea esimerkiksi sitä, mihin hakukohteisiin tulee hakea
tai mihin ei saa hakea, jos hakee tiettyyn hakukohteeseen. Sääntö voi koskea myös esimerkiksi
sitä, missä järjestyksessä tietyt hakukohteet tulee priorisoida.
Esimerkki hakukohdejoukosta ovat lääketieteen hakukohteet korkeakoulujen yhteishaussa.
<kieliversiointiin>
227
valintaryhmä
hakukohdejoukko, joka käyttää opiskelijavalinnassa yhteisiä laskentakaavoja
<kieliversiointiin>
Ruotsi: termi haettava
228
<haku- ja valintajärjestelmä>
haku
sv
ansökan; urvalsparti (Svenska handelshögskolan)
koulutuksen toteutukset, jotka on luokiteltu samaan ryhmään opiskelijavalintaa varten tiettynä
ajankohtana
Tässä tarkoitettu haku on tekninen käsite. Haku ilmaisee, mikä hakutapa ja hakutyyppi on
kyseessä ja milloin kyseinen koulutukseen haku järjestetään.
<kieliversiointiin>
Ruotsi: Terminologi 27.12.2012: Ovatko ruotsinkieliset vastineet ok?
229
valintakoeryhmä
sv
grupp av urvalsprov; urvalsprovgrupp
koulutuksen toteutukset, jotka käyttävät yhteistä valintakoetta tai tekevät muuta valintakoeyhteistyötä
<kieliversiointiin>
<kommenttikierrokselta> OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv grupp för
urvalsprov (ei av) (ei urvalsprovgrupp)
93
6.1.2
Hakukelpoisuus (H; yksi käsite O)
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
pohjakoulutusvaatimus
hakukelpoisuus
koulutukselle (2) määritelty vaatimus,
jonka mukaan hakijalla (1) on oltava
tietty pohjakoulutus voidakseen tulla
valituksi kyseiseen koulutukseen (2
se, että hakija (1) täyttää
koulutukseen (2) tai
valituksi tulemisen edellytykset
pohjakoulutus
koulutus (2) tai tutkinto, jonka
hakija (1) on suorittanut ennen
toiseen koulutukseen (2)
hakemista
tutkintokohtainen
terveydentilavaatimus
jatko-opintokelpoisuus
tutkinnon tai todistuksen
haltijalleen antama
hakukelpoisuus, joka koskee
suoritettujen opintojen jälkeiseen
koulutukseen (2)
valituksi tulemista
muu
hakuperuste
tutkinnolle määritelty vaatimus, jonka
mukaan opiskelijaksi hakeutuvan ja
valitun henkilön terveydentilan on
oltava sellainen, että hän voi selviytyä
tutkintoon johtavasta koulutuksesta (2),
koulutukseen (2) sisältyvästä
työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja
alan tehtävissä toimimisesta
hakukelpoisuuden
täyttämistapa, jonka hakija (1)
on valinnut perusteeksi
hakiessaan koulutukseen (2)
ylioppilastodistus
ammatillisen
koulutuksen
päättötodistus
muu
Käsitekaavio 19. Hakukelpoisuus.
230
hakukelpoisuus; * valintakelpoisuus
sv
ansökningsbehörighet; behörighet att ansöka; behörighet för viss utbildning; behörighet till viss
utbildning; antagningsbehörighet ("valintakelpoisuus"; koulutusorganisaation näkökulma)
en
; eligibility
se, että hakija (1) täyttää koulutukseen (2) tai koulutuksen toteutukseen valituksi tulemisen
edellytykset
Termiä hakukelpoisuus käytetään säädöksissä, vaikka sitä voidaan pitää harhaanjohtavana koulutukseen hakeminenhan on sallittua kaikille. Tässä määriteltyä käsitettä paremmin kuvaava
termi olisi valintakelpoisuus, joka on käytössä useissa korkeakouluissa.
Vrt. laajempi käsite kelpoisuus.
<kieliversiointiin>
231
pohjakoulutusvaatimus
94
sv
en
krav n på tidigare utbildning; krav n på grundutbildning
basic educational requirements; prerequisites for admission
koulutukselle (2) määritelty vaatimus, jonka mukaan hakijalla (1) on oltava tietty pohjakoulutus
voidakseen tulla valituksi kyseiseen koulutukseen (2)
Pohjakoulutusvaatimuksen täyttäminen on yksi hakukelpoisuuden edellytyksistä.
Koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut voivat valita hakijoita (1) opiskelijoiksi myös ilman
pohjakoulutusvaatimusta, ks. harkinnanvarainen valinta.
<kieliversiointiin>
232
pohjakoulutus; ~ koulutustausta
sv
tidigare utbildning; > grundutbildning; > skolunderbyggnad (perusasteesta); ~ utbildningsbakgrund
koulutus (2) tai tutkinto, jonka hakija (1) on suorittanut ennen toiseen koulutukseen (2) hakemista
<kieliversiointiin>
Terminologin kysymys ruotsin kielityöryhmälle 29.4.2015: Millä tavalla grundutbildning on
suppeampi kuin suomen pohjakoulutus? Mitä grundutbildning tarkoittaa? Olisiko siis termi "tidigare
utbildning" tarkin vastine suomen käsitteelle?
Suvi Remes 30.7.2015: "Olisi voinut laittaa muistiinpanoja, tästä keskusteltiin myös pitkään. Muistelen
seuraavaa... Meillä ”pohjakoulutus” viittaa yleensä koulutustaustaan eli se on jotain mitä on suoritettu
aiemmin tai ennen jotain toista. Voi suomen kielessä tarkoittaa mitä koulutusastetta vain. Ruotsin
grundutbildning voi korkeakoulutuksessa tarkoittaa myös “perustutkintoa”, ts. niitä opintoja, jotka
tehdään ennen jatko-opintoja, siis hallinnollisena terminä erotuksena oppijan taustasta. Kyse on
periaatteessa samasta oliosta, mutta eri toimijan näkökulmasta (toinen tarjoaa sitä, toinen suorittaa) ja
rajattuna tiettyyn asteeseen. Mutta tämä ei tee siitä suppeampaa… Onkohan minulle tullut virhi –
mutta kun muistelen vielä puhuneemme, että se on suppeampi. Sen käyttö on suppeampi, jos se
palautetaan vain toiseen merkityksistään, mutta tuo merkintä ei silloinkaan menisi oikein. Laitan tästä
huomion. "
233
jatko-opintokelpoisuus
sv
behörighet för fortsatta studier (vid viss läroanstalt)
en
eligibility for further studies
tutkinnon tai opintojen henkilölle antama hakukelpoisuus, joka koskee suoritettujen opintojen
jälkeiseen koulutukseen (2) valituksi tulemista
Vrt. esivaatimukset
<kieliversiointiin>
234
tutkintokohtainen terveydentilavaatimus
sv
examensspecifik krav n på hälsotillståndet
en
qualification-specific health requirement
tutkinnolle määritelty vaatimus, jonka mukaan opiskelijaksi hakeutuvan ja valitun henkilön
terveydentilan on oltava sellainen, että hän voi selviytyä tutkintoon johtavasta koulutuksesta (2),
koulutukseen (2) sisältyvästä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja alan tehtävissä toimimisesta
Terveydentilavaatimukset on määritelty tutkintokohtaisesti säädöksissä.
Tutkintokohtaisilla terveydentilavaatimuksilla ei tarkoiteta pelkästään nk. SORAlainsäädännössä (1.1.2012 voimaan tullut "soveltumattomuuteen ratkaisuja"-lainsäädäntö, joka
liittyy opiskelijoiden soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin) tarkoitettuja potilas- tai
asiakasturvallisuuteen liittyviä rajoituksia, vaan myös muita terveydentilaan liittyviä vaatimuksia.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv examensspecifik_t_ krav på
hälsotillståndet
95
235
<koulutus>
hakuperuste
hakukelpoisuuden täyttämistapa, jonka hakija (1) on valinnut perusteeksi hakiessaan koulutukseen (2)
Hakija (1) voi valita hakuperusteeksi esimerkiksi ylioppilastodistuksen tai ammatillisen
koulutuksen päättötodistuksen.
<kieliversiointiin>
6.1.3
Haku: hakijan toiminta
236
jonotus
sv
köande n
toiminta, jossa hakija (1) odottaa opiskelu- tai koulupaikan mahdollista vapautumista
Jonotus on käytössä korkeakoulusektorilla. Koulutuksen toteutukseen hyväksytty voi ilmoittaa
ottavansa opiskelupaikan vastaan, mutta jäädä odottamaan mieluisamman opiskelupaikan
mahdollista vapautumista. Jos hakija (1) hyväksytään mieluisampaan paikkaan, tästä paikasta
tulee hänen lopullinen opiskelupaikkansa. Jonotus kestää ennalta määrätyn ajan.
<kieliversiointiin>
237
opiskelupaikan vastaanotto
sv
mottagande n av studieplats
en
accept verbi a study place
toiminta, jossa koulutuksen toteutukseen hyväksytty ilmoittaa, ottaako hän opiskelupaikan vastaan
Korkeakouluissa on opiskelupaikan vastaanottamisen lisäksi tehtävä lukukausiilmoittautuminen.
<kieliversiointiin>
6.1.4
Muita hakukäsitteitä
238
hakemus koulutukseen; hakemus (1)
sv
ansökan
en
application form
asiakirja, jolla pyydetään opiskeluoikeutta yhteen tai useampaan koulutukseen (2)
Vrt. JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmän hallinnonalojenvälinen määritelmä
käsitteelle "hakemus": "asiakirja tai asiakirjojen muodostama kokonaisuus, jolla pyydetään tai
vaaditaan etuutta, oikeutta tai toimenpidettä".
Ks. koulutukseen haku.
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv ansökan till utbildning; ansökan
239
hakemus kouluun; hakemus (2); > hakemus painotettuun opetukseen; > hakemus toissijaiseen
kouluun
asiakirja, jolla oppivelvollisen huoltaja pyytää oppivelvolliselle koulupaikkaa painotettuun opetukseen
96
tai muun kuin lähikoulun perusopetukseen
Perusopetuksessa termiä hakemus käytetään ainoastaan määritelmässä mainituissa
tapauksissa; muuten puhutaan ilmoittautumisesta.
Ks. kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun ja haku
painotettuun opetukseen.
240
hakukausi
sv
ansökningstermin
en
application period
lukukausi, jonka aikana koulutusmahdollisuuteen voi hakea
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv ansökningsperiod (ei
ansökningstermin)
241
hakuvuosi
sv
ansökningsår n
en
application year
kalenterivuosi, jonka aikana koulutusmahdollisuuteen voi hakea
<kieliversiointiin>
242
koulutuksen alkamiskausi
sv
begynnelsetermin för utbildningen
lukukausi, jona koulutuksen toteutus alkaa
<kieliversiointiin>
243
koulutuksen alkamisvuosi
sv
begynnelseår n för utbildningen
kalenterivuosi, jona koulutuksen toteutus alkaa
<kieliversiointiin>
244
lukukausi
sv
termin
en
term; semester
opetuksen (1) järjestämistä jaksottava osa lukuvuotta
Lukukausia ovat syys-, kevät- ja joissakin tapauksissa kesälukukausi.
Uudet opiskelijat aloittavat opiskelun yleensä lukukauden alussa.
<kieliversiointiin>
245
lukuvuosi
sv
läsår n
97
en
academic year; school year
vuoden mittainen jakso, jollaisiin oppilaitoksen tai korkeakoulun toiminta ja työskentely jaetaan
Lukuvuosi alkaa useimmiten 1.8. ja päättyy 31.7. seuraavana kalenterivuonna.
<kieliversiointiin>
246
hakukierros
en
application round
ajanjakso, joka alkaa, kun koulutuksen järjestäjä tai muu taho päättää koulutustarjonnasta ja
valintaperusteista, ja joka päättyy, kun opiskelupaikan vastaanotto- ja ilmoittautumistiedot ovat haku- ja
valintajärjestelmässä
Yhteishakuun kuuluvan koulutuksen (1) osalta hakukierrokseen liittyvistä asioista säädetään
asetuksessa.
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv ansökningsomgång
247
opiskelijavalintarekisteri; hakurekisteri; hakijarekisteri
sv
antagningsregister n
en
student admission register
rekisteri, joka sisältää tiedot opiskelijavalinnan toteuttamiseksi
Opiskelijavalintarekisteri voi sisältää tiedot hakijoista (1), hakutoiveista, hakukohteista,
valintaperusteista, opiskelijavalinnoista, opiskelupaikan vastaanotosta ja opiskelijaksi
ilmoittautumisesta tai kirjoittautumisesta. Sitä käytetään myös opinnoista tiedottamiseen ja
arviointiin.
Opiskelijavalintarekisteri koostuu seuraavista osarekistereistä: yliopistojen hakurekisteri,
ammattikorkeakoulujen hakurekisteri sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen
hakurekisteri.
Opiskelijavalintarekisteristä on säädetty laissa 1058/1998.
<kieliversiointiin>
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: ”Opiskelijavalintarekisteri koostuu seuraavista
osarekistereistä: yliopistojen hakurekisteri, ammattikorkeakoulujen hakurekisteri sekä ammatillisen
koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisteri.”
-> Osarekisterijako on muuttunut. Lain 1058/1998 voimassaoleva 1 § 1 mom. kuuluu näin:
”Opiskelijavalintarekisteri koostuu seuraavista osarekistereistä:
1) korkeakoulujen hakurekisteri;
2) ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen
hakurekisteri.”
248
hakumenettely
sv
ansökningsförfarande n
en
application procedure
toimintatapa, jota noudatetaan tiettyyn hakukohteeseen haettaessa
<kieliversiointiin>
Ruotsi: Terminologi 27.12.2012: Onko ruotsinkielinen vastine ok?
98
6.2
Valinta
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - otsikkomuutos 5.2”
Valinta koulutukseen”, ennen sitä mahdollisesti oma otsikko varhaiskasvatukseen, joka harkittava
erikseen kun luvun 5 alaisia asioita käsitellään
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
toiminta koulutukseen
ottamiseksi tai valitsemiseksi
toiminta esi- ja perusopetukseen
ottamiseksi tai valitsemiseksi
oppilaaksi
ottaminen
yhteisvalinta
toiminta, jossa opetuksen
järjestäjä hyväksyy lapsen
esi- tai perusopetukseen
hakemuksen (2) ja
valintaperusteiden
perusteella
erillisvalinta
yhteishakua käyttävien erillishakuun
koulutuksen järjestäjien perustuva
ja korkeakoulujen
opiskelijavalinta
opiskelijavalinta, jossa
hakijalle (1) tarjotaan
mahdollisuutta päästä
mieluisimmaksi
priorisoimaansa
valintakriteerien
mahdollistamaan
hakutoiveeseen
toiminta, jossa koulutustoimija
hyväksyy hakijan (1)
hakemuksen (1) ja
valintaperusteiden perusteella
valinta
valintakokeen
opiskelijavalinta, perusteella
jossa
valintaperusteena
käytetään
aiempaa
todennettua
opintomenestystä
todistusvalinta
en
ste
ru
pe n
ta aa
lin muk
va
toiminta, jossa
ottaa lapsen esi- tai
perusopetukseen
oppilasvalinta
opiskelijavalinta
valinta
todistusten ja
valintakokeen
yhteispisteiden
perusteella
muu
esivalinta
opiskelijavalinnan osa, jossa
osa tai kaikki hakijoista (1)
valitaan seuraavaan valinnan
vaiheeseen
harkinnanvarainen
valinta
muu
opiskelijavalinta, joka
tapahtuu
henkilöön liittyvällä
erityisellä perusteella
hakukelpoisuudesta ja
valintaperusteista
riippumatta
valintaesitys
haku- ja
valintajärjestelmän
oppilaitokselle tuottama
valintaperusteiden
mukainen esitys
valittavista hakijoista (1)
valintapiste
tietyn valintaperusteen
mukaan hakijalle (1)
annettu piste
valintaperuste
lainsäädännön ja koulutustoimijan
määrittämä peruste, jonka mukaan
hakijoita (1) valitaan opetukseen (1)
tai koulutukseen (2)
Käsitekaavio 20. Valintatyypit.
249
oppilaaksi ottaminen; oppilaaksiotto
99
toiminta, jossa opetuksen järjestäjä ottaa lapsen esi- tai perusopetukseen
Oppilaaksi ottaminen suoritetaan viranhaltijan tekemälla päätöksellä.
Ruotsi: Ruotsinkielinen vastine haettava. Onko tälle olemassa termistä "antagning av elever" (jota on
käytetty opilasvalinnan vastineena) poikkeava termi?
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv antagning av elev, elevantagning,
intagning av elev, elevintagning
250
oppilasvalinta
sv
antagning av elever
toiminta, jossa opetuksen järjestäjä hyväksyy lapsen esi- tai perusopetukseen hakemuksen (2) ja
Esimerkki oppilasvalintaa käyttävästä perusopetuksesta on painotettu opetus, kuten
kuvataiteen, musiikin ja liikunnan erikoisluokat. Painotetun opetuksen oppilasvalintaan liittyy
soveltuvuuskoe, haastattelu ja/tai arvonta.
Oppilasvalintaa käytetään myös haettaessa esimerkiksi joustavan perusopetuksen
opetusryhmään tai taiteen perusopetukseen.
251
opiskelijavalinta; opiskelijaksi ottaminen (toisen asteen koulutus)
sv
antagning av studerande; studerandeantagning; intagning av studerande
hellre än: urval n
en
student admission; student selection
toiminta, jossa koulutustoimija hyväksyy hakijan (1) koulutuksen toteutukseen hakemuksen (1) ja
Termiä opiskelijavalinta käytetään yleisesti, mutta termiä opiskelijaksi ottaminen käytetään vain
toisen asteen koulutuksen yhteydessä.
<kieliversiointiin>
252
yhteisvalinta
en
joint admission
yhteishakua käyttävien koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen opiskelijavalinta, jossa hakijalle (1)
tarjotaan mahdollisuutta päästä mieluisimmaksi priorisoimaansa valintakriteerien mahdollistamaan
hakutoiveeseen
Ks. hakutoiveiden priorisointi.
<kieliversiointiin>
253
valintapiste
sv
antagningspoäng
tietyn valintaperusteen mukaan hakijalle (1) annettu piste
Kunkin hakijan (1) saamien valintapisteiden yhteenlaskettu summa määrittää hakijoiden (1)
keskinäisen järjestyksen opiskelijavalinnassa.
<kieliversiointiin>
254
100
harkinnanvarainen valinta
ei: † joustava valinta
sv
antagning enligt prövning
opiskelijavalinta, joka tapahtuu henkilöön liittyvällä erityisellä perusteella hakukelpoisuudesta ja
valintaperusteista riippumatta
Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi käyttää harkinnanvaraista valintaa silloin, kun
hakijalla (1) ei ole hakukelpoisuutta. Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi valita esimerkiksi
enintään 30 prosenttia hakijoista (1) valintapistemääristä riippumatta hakijoiden (1) esittämien
syiden perusteella.
Harkinnanvaraisessa valinnassa voi tulla valituksi esim. henkilö, jolta puuttuu vaadittava
pohjakoulutus tai työkokemus, mutta jolla oppilaitos tai korkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot
ja taidot opintoja varten.
<kieliversiointiin>
255
erillisvalinta
sv
separat antagning
en
separate admission
erillishakuun perustuva opiskelijavalinta
<kieliversiointiin>
256
esivalinta
sv
förhandsantagning
opiskelijavalinnan osa, jossa osa tai kaikki hakijoista (1) valitaan seuraavaan valinnan vaiheeseen
<kieliversiointiin>
Pikkutyöryhmä Suvi, Kata, Riina 11.3.2015: Onko tätä käsitettä enää?
257
todistusvalinta
sv
antagning på basis av betyg
opiskelijavalinta, jossa valintaperusteena käytetään aiempaa todennettua opintomenestystä
<kieliversiointiin>
101
6.2.1
Valinta: koulutustoimijan näkökulma
HIERARKIA
KOOSTUMUS
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
opiskelijavalinta
koulutustoimija
hakemuksen (1) ja
oikeussubjekti, joka
järjestää opetusta (1)
tai koulutusta (2)
valintaperusteiden
määrittely
FUNKTIO
valintakiintiöiden
määrittely
esivalinta
opiskelijavalinnan osa,
jossa osa tai kaikki
hakijoista (1) valitaan
seuraavaan valinnan
vaiheeseen
valintaan
liittyvien
kokeiden
järjestäminen
valintapäätöksen
tekeminen
valinnan
tuloksesta
ilmoittaminen
valintaperuste
valintakiintiö
valintakoe
valintapäätös
lainsäädännön ja
koulutustoimijan
määrittämä peruste,
jonka mukaan hakijoita
(1) valitaan
opetukseen (1) tai
koulutukseen (2)
opiskelijavalinnassa
käytettävä kiintiö,
jossa tietylle
hakijaryhmälle on
varattu tietty määrä
aloituspaikkoja
koe, joka järjestetään
osana oppilas- tai
opiskelijavalintaa
opetuksen tai
koulutuksen järjestäjän
tai korkeakoulun
hakijalle (1) antama
asiakirja oppilas- tai
opiskelijavalinnasta
soveltuvuuskoe
kielikoe
koe, jolla selvitetään
hakijan (1)
edellytykset ja
soveltuvuus
opetukseen (1) tai
koulutukseen (2)
oppilas- tai
opiskelijavalintaa varten
koe, jolla testataan
henkilön kielitaitoa
tietyssä kielessä
Käsitekaavio 21. Valinta: koulutuksen järjestäjän toiminta.
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: soveltuvuuskoe, ammatillisessa
koulutuksessa kuitenkin pääsy –ja soveltuvuukoe (asetus)
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: kielikoe -> opetuskielen hallinnan
osoittaminen (asetuksessa 24 §). Arkikäytössä kielikoe.
258
valintaperuste
sv
antagningsgrund
en
admission criteria pl; selection criteria pl
lainsäädännön ja koulutustoimijan määrittämä peruste, jonka mukaan hakijoita (1) valitaan opetukseen
102
(1) tai koulutukseen (2)
<kieliversiointiin>
259
hyväksytty; valittu
sv
sökande som antagits
en
accepted
koulutuksen toteutukseen otettu hakija (1)
Opiskelijavalinnan tietojärjestelmässä "hyväksytty" on yksi hakijan (1) mahdollisista valinnan
tiloista.
<kieliversiointiin>
260
hakijaryhmä
sv
kandidatgrupp; grupp av sökande
hakijoiden (1) joukko, johon sovelletaan tiettyjä valintaperusteita tai jolle varataan tietty osa
aloituspaikoista
Perusteista, joilla hakijoita (1) voidaan jakaa hakijaryhmiin, säädetään lainsäädännössä.
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv grupp av sökande, kandidatgrupp?
261
valintakiintiö
sv
antagningskvot
en
annual intake quota
opiskelijavalinnassa käytettävä kiintiö, jossa tietylle hakijaryhmälle on varattu tietty määrä
aloituspaikkoja
Valintakiintiön perusteena voi olla esimerkiksi hakijan (1) pohjakoulutus.
<kieliversiointiin>
262
aloituspaikka
sv
nybörjarplats
en
study place
hakukohteeseen tietyssä koulutukseen haussa tarjolla oleva opiskelupaikka
Opiskelupaikoilla tarkoitetaan myönnettäviä opiskeluoikeuksia.
Ilmaisulla "aloituspaikat" viitataan koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun ilmoittamaan tietoon
siitä, kuinka monta opiskelupaikkaa hakukohteeseen on tietyssä koulutukseen haussa tarjolla.
Ilmaisulla "päätöksen mukaiset aloituspaikat" (lyhenne "palpa") tarkoitetaan koulutuksen
järjestäjän, oppilaitoksen ylläpitäjän tai korkeakoulun päättämää aloituspaikkojen lukumäärää.
Ilmaisulla "valinnan aloituspaikat" (lyhenne "valpa") tarkoitetaan opiskelijavalinnassa käytettävää
aloituspaikkamäärää, jossa on varauduttu peruutuksiin tai jossa osa päätöksen mukaisista
aloituspaikoista on varattu opiskeluoikeuden aikaisemmin saaneille.
<kieliversiointiin>
263
valintakoe; pääsykoe
sv
urvalsprov n; inträdesprov n (puhekieli)
en
entrance examination; entrance test
103
koe, joka järjestetään osana oppilas- tai opiskelijavalintaa
Valintakokeita on erityyppisiä. Usein valintakokeella mitataan hakijan (1) tietoja esimerkiksi
tietystä aineistosta (vrt. soveltuvuuskoe, jolla selvitetään tietojen sijaan edellytyksiä ja
soveltuvuutta). Valintakoe voi sisältää soveltuvuus- ja kielikokeen tai jommankumman näistä.
Toisaalta termejä valintakoe ja pääsykoe käytetään joskus termin soveltuvuuskoe synonyymina
kokeista, joissa mitataan kykyjä ja ominaisuuksia (kuten musikaalisuus, rytmitaju).
Valintakokeessa menestyminen voi (esimerkiksi todistusten sijaan) olla valintaperuste.
<kieliversiointiin>
264
soveltuvuuskoe; pääsy- ja soveltuvuuskoe (toisen asteen koulutus)
sv
lämplighetsprov n; inträdes- och lämplighetsprov n (toisen asteen koulutus)
en
aptitude test
koe, jolla selvitetään hakijan (1) edellytykset ja soveltuvuus opetukseen (1) tai koulutukseen (2)
oppilas- tai opiskelijavalintaa varten
Edellytyksillä ja soveltuvuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi taitoja (kuten vuorovaikutustaidot
tai jonkin instrumentin käsittelytaito), kykyjä (kuten fyysinen koordinaatiokyky) tai henkilön
luonteen tai muiden ominaisuuksien sopivuutta.
Soveltuvuuskokeessa menestymättömyys voi olla peruste hakijan (1) hylkäämiselle.
<kieliversiointiin>
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: oppilas ei käytetä toisella asteella. Pääsyja soveltuvuuskoe ei ole peruste hylkäämiselle ammatillisessa koulutuksessa.
265
<opiskelijavalinta>
lisänäyttö
valintaperuste, jota ammatillinen peruskoulutus ja lukiokoulutus voivat käyttää opiskelijavalinnan
osana perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvon ja mahdollisen soveltuvuuskokeen lisäksi (???)
Lisänäytön voi muodostaa esimerkiksi näyttö tai todiste osaamisesta, aiemmasta koulutuksesta
tai harrastuneisuudesta. Esimerkiksi IB-lukiossa lisänäyttönä voidaan pitää muun muassa
kansainvälisen perusasteen päättötodistusta.
Pääsykokeiden ja/tai lisänäyttöjen osuus voi olla enintään puolet enimmäispistemäärästä.
OPH / Katarina Stubbe 17.2.1015: ehdotus sanastoon lisättäväksi käsitteeksi
Terminologin kysymys 17.2.2015: Viittaako 1. huomautuksessa mainittu "näyttö" näyttötutkintoon vai
onko se yleiskieltä?
Työryhmä 24.2.2015: ks. opetusja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista
ammatillisessa peruskoulutuksessa (4/2013)
Työryhmä 24.2.2015: tarkista onko vastaavaa käytössä AMK-puolella
Työryhmä 24.2.2015: Palataan tähän myöhemmin, mietitään otetaanko käsite mukaan (vai pitäisikö
silloin ottaa muitakin vastaavia käsitteitä mukaan).
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa
peruskoulutuksessa 4/2013: 5§ Valintakriteerit: Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle
annetaan pisteitä seuraavin perustein: 1) hakijalla ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen
perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa; 2) perusopetuksen oppimäärän
suorittamisesta hakeutumisvuonna; 3) vähintään 1100 tunnin laajuisen lisäopetuksen tai vähintään 20
opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen,
vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen
peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena
104
järjestettävän kotitalousopetuksen, tai kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan suorittamisesta
ammatilliseen peruskoulutukseen; 4) yleisestä koulumenestyksestä; 5) painotettavista arvosanoista; 6)
työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta työpajatoimintaan tai työmarkkinatuella tapahtuvaan
harjoitteluun osallistumisesta; 7) ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta; 8)
sukupuolen perusteella; 9) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.
Otettaessa opiskelijoita tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan
perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan
koulutukseen, hakijalle voidaan antaa lisäpisteitä 2 momentissa mainittujen seikkojen lisäksi myös
tutkinnon alaan liittyvien aikaisempien opintojen, harrastusten tai muiden lisänäyttöjen perusteella.
Työryhmä 20.3.2015: Vaikuttaa hankalalta määritellä tätä ammatillisen peruskoulutuksen kannalta,
Motetaanko käsitettä lainkaan mukaan.
Terminologi: Aivan, työläs määritellä (onko tämä kiinteä käsite lainkaan?). Tarvittaessa voisi ehkä
jonkin ympäripyöreän selityksen kirjoittaa, esim. "Lisänäytöllä tarkoitetaan ammatillisessa
peruskoulutuksessa valintaperustetta, joka liittyy esimerkiksi aikaisempiin opintoihin tai harrastukseen
ja jota koulutuksen järjestäjä voi käyttää valitessaan opiskelijoita tanssialan perustutkintoon,
musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon tai
liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan koulutukseen." Mutta mitä tietoja tarvittaisiin silloin
antaa lukiopuolelta?
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv tilläggsprestation
266
kielikoe
sv
språkprov n
koe, jolla testataan henkilön kielitaitoa tietyssä kielessä
Opiskelijavalinnassa koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi edellyttää hakijan (1) suorittavan
kielikokeen silloin, kun järjestettävän koulutuksen (2) kieli on eri kuin hakijan (1) äidinkieli.
Kielikoe voi olla osa valintakoetta.
Vrt. kielitutkinto.
<kieliversiointiin>
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: kielikoe -> opetuskielen hallinnan
osoittaminen (asetuksessa 24 §). Arkikäytössä kielikoe.
267
valintapäätös; päätös opiskelijaksi ottamisesta
sv
antagningsbeslut n
opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun hakijalle (1) antama asiakirja oppilas- tai
opiskelijavalinnasta
Valintapäätös on opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun tekemä hallintopäätös.
<kieliversiointiin>
268
ennakkotehtävät pl; esitehtävät pl
sv
förhandsuppgifter pl
tehtävät, joiden tekemistä hakijalta (1) valintaperusteiden mukaisesti vaaditaan opiskelijavalintaa
varten
<kieliversiointiin>
6.2.2
Haku ja valinta: tietojärjestelmän käsitteitä
Palaveri Suvi, Kata, Riina 13.11.2014: Olisiko otsikkoa syytä muuttaa - nämä käsitteet eivät liity
105
yksinomaan tietojärjestelmiin vaan niitä käytetään myös viestinnässä?
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
haku- ja
valintajärjestelmään
syötettävä tieto
valintatapa
tieto, joka ilmaisee,
mitä
valintaperustetta
käytetään
hakijan (1)
hyväksymisessä
koulutukseen (2)
aloituspaikkamäärä
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
haku- ja
valintajärjestelmällä
tuotettava tieto
muu
valintajono
valinnan tila
jono, joka muodostuu
valintaperusteiden
mukaan järjestykseen
asetetuista hakijoista (1)
tila, jossa hakija (1) on
opiskelijavalinnan
tietojärjestelmässä
valintaprosessin aikana
tai sen päättyessä
valinnan vaihe
hyväksytty
opiskelijavalinnan prosessin
vaihe, jossa käsitellään
kerralla siihen liittyvät
valintajonot, minkä jälkeen
hakija (1) on joko
hyväksytty jatkoon tai
hylätty
koulutuksen
toteutukseen
otettu hakija (1)
joustavasti
hyväksytty
valinnan
tulos
sijoittelun
tulos
hakijan (1)
hakukohdekohtainen
valintatieto
yhteisvalinnan
tulos
varasijalla
oleva
varasijalta
hyväksytty
valintaesitys
haku- ja
valintajärjestelmän
oppilaitokselle tuottama
valintaperusteiden
mukainen esitys
valittavista hakijoista (1)
hylätty
joustavasti
hylätty
Käsitekaavio 22. Haku ja valinta: tietojärjestelmän käsitteitä.
269
haku- ja valintajärjestelmä
sv
ansöknings- och antagningssystem
hakurekisteriä hyödyntävä järjestelmä, jonka avulla voi hakea ja tulla valituksi koulutukseen (2)
<kieliversiointiin>
270
valintatapa
sv
urvalsförfarande n; urvalssätt n (Svenska handelshögskolan); antagningsprincip (Helsingfors universitet);
106
antagningsförfarande n (2) (Åbo Akademi); antagningsslag; urvalstyp
tieto, joka ilmaisee, mitä valintaperustetta käytetään hakijan (1) hyväksymisessä koulutukseen (2)
Valintatapoja ovat esimerkiksi todistuksen, valintakokeen tai näistä yhdessä muodostuvien
kriteerien perusteella. Samassa hakukohteessa hakijoita (1) voidaan valita eri valintatavoilla.
Ks. todistusvalinta.
<kieliversiointiin>
Ruotsi: Terminologi 28.12.2012: Ruotsin neljä ensimmäistä vastinetta on osoitteesta
http://tietomalli.csc.fi/Valintatapa.html. Tarvitsisiko tarkistaa nämä ja ehkä karsia näitä tai muuttaa
suositettavaa termiä?
Ruotsi: Terminologi 28.12.2012: Ruotsin kaksi viimeistä vastinetta on osoitteesta
http://tietomalli.csc.fi/Valintalaji.html. Ovatko nämä eri käsitteeseen viittaavia termejä, pitääkö nämä
karsia pois? (valintalaji: Luokittelu, joka ilmaisee sovellettavan valintamenettelyn. Esimerkkejä
koodistoarvoista: 1. Todistusten perusteella; 2. Asetuksen mukaiset maisteriohjelmat; 3. Siirtoopiskelija; 4. Avoimen yliopiston väylä; 5. Ulkomaalaisvalinta; 6. SAT-testi.)
271
avoimen väylä
korkeakoulun opiskelijavalinnassa hakijoille (1) tarjottu mahdollisuus tulla valituksi avoimessa
korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella
Avoimen väylä on yksi valintatavoista.
<kieliversiointiin>
272
valintajono; valintatapajono
sv
antagningskö (???)
jono, joka muodostuu valintaperusteiden mukaan järjestykseen asetetuista hakijoista (1)
Samassa hakukohteessa voi olla useita valintajonoja (esim. todistusvalinta, valintakoevalinta tai
näiden yhdistelmä).
<kieliversiointiin>
Ruotsi: Terminologi 28.12.2012: Ruotsin vastine on terminologin itse kehittämä; tarkistettava!
273
valinnan vaihe
opiskelijavalinnan prosessin vaihe, jossa käsitellään kerralla siihen liittyvät valintajonot, minkä jälkeen
hakija (1) on joko hyväksytty jatkoon tai hylätty
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv antagningsskede
274
valintaehdotus
sv
antagningsförslag
hakijat (1) keskinäisessä valintatapajonokohtaisessa järjestyksessä ilmaiseva hakukohdekohtainen
valinnan tulos ennen sijoittelua
<kieliversiointiin>
275
valinnan tulos
sv
antagningsresultat; urvalsresultat
107
hakijan (1) hakukohdekohtainen valintatieto
<kieliversiointiin>
276
sijoittelun tulos
yhteisvalinnan tulos
Sijoittelussa selvitetään, mihin esittämiinsä hakutoiveisiin hakija (1) voi valintaperusteiden
mukaan tulla valituksi, ja sijoitetaan hänet näiden joukosta siihen hakutoiveeseen, joka on
mahdollisimman korkealla mieluisuusjärjestyksessä.
Ks. hakutoiveiden priorisointi.
<kieliversiointiin>
277
valintaesitys
sv
antagningsförslag n
haku- ja valintajärjestelmän oppilaitokselle tuottama valintaperusteiden mukainen esitys valittavista
hakijoista (1)
<kieliversiointiin>
278
valintamenettely
sv
antagningsförfarande n (1)
en
selection procedure
opiskelijavalintojen toteutusta kuvaileva tieto
<kieliversiointiin>
279
valintaperustemalli
sv
antagningsgrundsmodell (???)
haku- ja valintajärjestelmään tallennettu laskentakaava, jolla lasketaan kunkin valintaperusteen
perusteella opiskelijavalinnassa saatavat pisteet
Valintaperustemalli voidaan liittää hakukohteeseen tai valintaryhmään.
<kieliversiointiin>
Ruotsi: Terminologi 28.12.2012: Ruotsin termi terminologin itse keksimä; täytyy tarkistaa!
280
hakemusnumero
sv
ansökans nummer n
haku- ja valintajärjestelmän hakemukselle (1) antama tunniste
Hakemusnumero voi koostua numeroista ja kirjainmerkeistä.
<kieliversiointiin>
108
6.2.3
Valinnan tilat tietojärjestelmässä
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
koulutukseen
haku
koulutuksen
toteutukseen
pääsemiseksi
TÄYDENTÄVÄ TIETO
opiskelijavalinta
hakemuksen (1) ja
henkilö
valinnan tila
hakeutuja
hakija (1)
sopivaa
koulutusta (1)
etsivä ja
koulutukseen
hakua
suunnitteleva
henkilö
henkilö, joka on
jättänyt
hakemuksen
koulutuksen
toteutukseen tai
opetukseen (1)
hyväksytty
koulutuksen
toteutukseen
otettu hakija (1)
varasijalta
hyväksytty
varasijalla
oleva
tila, jossa hakija (1) on
opiskelijavalinnan
tietojärjestelmässä
valintaprosessin aikana tai sen
päättyessä
hylätty
muu
Käsitekaavio 23. Valinnan tilat tietojärjestelmässä / hakijan roolit valinnassa.
281
valinnan tila; valintatieto; hakemuksen tila
tila, jossa hakija (1) on opiskelijavalinnan tietojärjestelmässä valintaprosessin aikana tai sen
päättyessä
Valinnan tiloja ovat muun muassa hyväksytty, hylätty, varasijalta hyväksytty, varasijalla ja
peruuntunut.
<kieliversiointiin>
109
6.3
Peruskoulun määräytyminen tai valinta
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
koulutarjonta
joukko, joka muodostuu kunnan
tarjoamista peruskouluista ja
niiden opetuspisteistä, joihin
oppilas voidaan ilmoittaa
peruskoulu
opetuspiste
oppilaitos, joka
antaa yhdeksäksi
vuodeksi mitoitettua
perusopetusta
toimipiste, jossa
järjestetään
opetusta (1) tai
koulutusta (3)
ensisijainen
koulu
kunnan
oppivelvolliselle
osoittama
peruskoulu
toissijainen koulu
peruskoulu, joka ei ole
osoittama koulu ja josta
huoltaja hakee
oppivelvolliselle
koulupaikkaa
oppilaaksiottoalue
maantieteellinen
alue, jolta kukin
peruskoulu ottaa
oppilaansa
Käsitekaavio 24. Peruskoulun määräytyminen tai valinta.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - otsikko 5.3,
käsitekaavio 24: miksi ei sisällä esiopetuksen määräytymistä ja valintaa
282
koulutarjonta; kouluverkko
sv
skolutbud n; skolnät n
joukko, joka muodostuu kunnan tarjoamista peruskouluista ja niiden opetuspisteistä, joihin oppilas
voidaan ilmoittaa
283
ensisijainen koulu; lähikoulu
sv
primär skola; närskola
110
kunnan oppivelvolliselle osoittama peruskoulu
Ensisijainen koulu osoitetaan oppilaan asuinpaikan mukaiselta oppilaaksiottoalueelta.
Tässä määritellystä käsitteestä käytetään perusopetuslaissa 628/1998 termiä lähikoulu.
Lähikoulu ei nimityksestään huolimatta välttämättä ole oppilaan asuinpaikkaa maantieteellisesti
lähimpänä sijaitseva peruskoulu.
284
toissijainen koulu
peruskoulu, joka ei ole kunnan oppivelvolliselle osoittama koulu ja josta huoltaja hakee
oppivelvolliselle koulupaikkaa
Toissijainen koulu voi olla esimerkiksi painotettua opetusta tarjoava koulu.
Termi toissijainen koulu ei ole käytössä kaikissa kunnissa.
Toissijaiseen kouluun hakevaa oppilasta kutsutaan toissijaiseksi hakijaksi.
Ks. hakemus kouluun.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv sekundär skola
285
oppilaaksiottoalue
sv
elevupptagningsområde n
maantieteellinen alue, jolta kukin peruskoulu ottaa oppilaansa
Se, mihin oppilaaksiottoalueeseen oppivelvollinen kuuluu, määräytyy hänen asuinpaikkansa
mukaan. Oppivelvollisella on oikeus päästä siihen peruskouluun, jonka oppilaaksiottoalueella
hän asuu.
Joissakin kunnissa oppilaaksiottoalueella voi sijaita useampi kuin yksi peruskoulu. Esimerkiksi
Helsingin kaupungissa oppilaaksiottoalueesta, jolla sijaitsee useampi kuin yksi peruskoulu,
käytetään termiä laajennettu oppilaaksiottoalue.
111
7 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN/LÄPIVIENTI,
OPINTOPROSESSIT
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - luvun 6 otsikoksi
”Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toteuttaminen”
7.1
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus siirtyi STM:n hallinnonalalta OKM:n hallinnonalaan. Tämän vuoksi
varhaiskasvatuskäsitteet poistettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sanastoista (Sosiaalialan
sanasto asiakastietojärjestelmää varten (2008) ja Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto (2011)) ja
siirretty OKSAan.
Tämän alaluvun käsitteet ovat lähteestä Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto (Sosiaalialan
tietoteknologiahanke Tikesos ja Sanastokeskus TSK, 2011), mutta niiden tietoja on muokattu
13.12.2013 pidetyn OKSA-työryhmän kokouksen perusteella.
Kirsi Alila 22.4.2014: Sanaston rakenteeseen ja sisältöön liittyy monia "isoja" kysymyksiä, joista pitää
keskustella sekä teidän asiaa valmistelevien kanssa, että täällä OKM-tasolla. Määrittelyissä on siis
päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta paljon korjattavaa, ja käsitteellistä miettimistä
mutta päivähoidon siirtäminen OKSA-sanastoon aiheuttaa myös sanaston rakenteeseen liittyviä
pohdintoja.
Työryhmä 21.11.2014 / varhaiskasvatustiimin palautetta: varhaiskasvatuksen liittäminen sanastoon
aiheuttaa paitsi koko paketin rakenteen pohtimisen niin myös itse varhaiskasvatuksen teksteihin paljon
muutoksia ja uudistuksia
Työryhmä 21.11.2014 / varhaiskasvatustiimin palautetta: sitten jos mennään nykyisiin päivähoidon ja
varhaiskasvatuksen teksteihin, niin määritelmissä ja kaavioissa on paljon kehitettävää ja uudistettavaa
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: 6.1 ja 6.2 tulee yhdistää
samaksi alakohdaksi ”Varhaiskasvatus”
112
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
varhaiskasvatus
toiminta, jossa annetaan
pääsääntöisesti oppivelvollisuusikää
nuoremmille lapsille hoitoa, kasvatusta
ja opetusta tiettyjen toiminnallisten
tavoitteiden mukaisesti toimintaan
varatussa tilassa
päivähoito
ammattihenkilön
antama osavuorokautinen
hoito, jolle on
määritelty
toiminnalliset
tavoitteet ja
jota
järjestetään
sille
varatussa
tilassa
avoin
varhaiskasvatustoiminta
varhaiskasvatuksen
toimintamuoto, joka
perustuu
varhaiskasvatussuunnitelmaan ja
sisältää ohjattua ja
valvottua
viriketoimintaa lapsille
sekä tukea
vanhemmille
MONIULOTTEISUUS
varhaiskasvatuspalvelut
varhaiskasvatusta
tarjoavien (kunnan tai
kuntayhtymän
järjestämien?)
palveluiden
kokonaisuus
esiopetus
oppivelvollisuusikää nuoremmille
lapsille tarkoitettu,
perusopetukseen
valmentava
koulutus
päiväkotihoito
perhepäivähoito
päivähoito /
varhaiskasvatuksen
toimintamuoto (?), jossa
laaditaan lapsikohtaiset
varhaiskasvatussuunnitelmat ja jota
annetaan päiväkodissa
päivähoito /
varhaiskasvatuksen
toimintamuoto (?), jossa
laaditaan lapsikohtaiset
varhaiskasvatussuunnitelmat
ja jota annetaan
perhepäiväkodissa
Käsitekaavio 25. Varhaiskasvatuksen muodot (?).
käsittelyyn keväällä 2015
Terminologin kysymys: Onko muita varhaiskasvatuksen muotoja kuin kaaviossa mainitut? Tarvitaanko
mainita/määritellä sanastossa?
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - käsitekaavio 25 ja 26 ja
niiden käsitteet pitää laajasti korjata yhdistämisen lisäksi => YS toimittaa tiedot
286
varhaiskasvatuspalvelut pl; päivähoito
varhaiskasvatusta tarjoavien (kunnan tai kuntayhtymän järjestämien?) palveluiden kokonaisuus
113
Terminologin kysymys 17.12.2013: Jätetäänkö käsite varhaiskasvatuspalvelut kokonaan pois
OKSAsta?
Terminologin kysymys 29.1.2014: Onko päivähoito varhaiskasvatuspalvelujen synonyymi?
Sosiaalipalvelujen luokituksen sanastossa (2011) nämä on esitetty synonyymeina, mutta näin ei kai
ole OKM:n hallinnonalalla (vrt. päivähoidon määritelmä hiukan myöhemmin tässä sanastossa).
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: päivitettävä uuden lainsäädännön mukaiseksi ja
tulevien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta (syksy 2015-)
287
päiväkotihoito
päivähoito / varhaiskasvatuksen toimintamuoto (?), jossa laaditaan lapsikohtaiset
varhaiskasvatussuunnitelmat ja jota annetaan päiväkodissa
Päiväkotihoitoa annetaan lasten päivähoidon palvelutehtävän perusteella.
Työryhmä 13.12.2013: määritelmä tarkistutettava asiantuntijoilla
288
perhepäivähoito
en
family day care
päivähoito / varhaiskasvatuksen toimintamuoto (?), jossa laaditaan lapsikohtaiset
varhaiskasvatussuunnitelmat ja jota annetaan perhepäiväkodissa
Perhepäivähoitoa järjestetään joko perhepäivähoitajan kotona, ryhmäperhepäivähoitona tai
lapsen kotona.
Perhepäivähoitoa annetaan lasten päivähoidon palvelutehtävän perusteella.
289
avoin varhaiskasvatustoiminta; leikkitoiminta
varhaiskasvatuksen toimintamuoto, joka perustuu varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sisältää ohjattua
ja valvottua viriketoimintaa lapsille sekä tukea vanhemmille
Avoin varhaiskasvatustoiminta on osallistuvan lapsen kannalta tyypillisesti lyhytkestoisempaa ja
epäsäännöllisempää kuin esimerkiksi päiväkotihoito. (???)
Avointa varhaiskasvatustoimintaa ovat esimerkiksi leikkipuistotoiminta, lasten kerhotoiminta,
avoin päiväkotitoiminta sekä perhekahvilatoiminta.
114
7.2
Päivähoito
Varhaiskasvatus siirtynyt STM:n hallinnonalalta OKM:n hallinnonalaan. Tämän vuoksi
varhaiskasvatuskäsitteet poistettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sanastoista (Sosiaalialan
sanasto asiakastietojärjestelmää varten (2008) ja Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto (2011)) ja
siirretty OKSAan.
Tämän luvun käsitteet ovat lähteestä Antero Lehmuskoski, Sirpa Kuusisto-Niemi. Sosiaalialan sanasto
asiakastietojärjestelmää varten. Sosiaalialan tietoteknologiahanke. Stakes, Raportteja 30/2008.
Terminologin kysymys 17.12.2013: Mitkä tämän luvun käsitteistä ovat olemassa ja olennaisia OKM:n
hallinnonalalla; mitkä näistä siis tarvitaan OKSA-sanastoon?
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: 6.1 ja 6.2 tulee yhdistää
samaksi alakohdaksi ”Varhaiskasvatus”
115
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
74 ryhmäperhepäivähoito
72 päiväkotihoito
kahden tai kolmen
perhepäivähoitajan yhdessä
toteuttama perhepäivähoito
lasten päivähoito, jota
järjestetään
päiväkodissa
päivähoito
muu
perhepäivähoitaja antaa
225 perhepäiväkoti
76 kokopäivähoito
226 ryhmäperhepäiväkoti
yksityinen koti tai muu
kodinomainen tila, jossa
annetaan perhepäivähoitoa
muu
lasten päivähoito, joka kestää yli
viisi tuntia ja yleensä enintään
kymmenen tuntia vuorokaudessa
hoido
n kes
muka ton
an
een
hoidon tarp
mukaan
an
hd
ko
an
aj an
n ka
ido mu
ho
ammattihenkilön
antama
osavuorokautinen
hoito, jolle on
määritelty
toiminnalliset
tavoitteet ja jota
järjestetään sille
varatussa tilassa
tote
utta
jan
mu tai pa
kaa
ikan
n
73 perhepäivähoito
perhepäiväkoti, jossa kaksi tai kolme
perhepäivähoitajaa antaa yhdessä
perhepäivähoitoa
77 osapäivähoito
muu
lasten päivähoito, joka kestää
enintään viisi tuntia vuorokaudessa
82 iltapäivähoito
esiopetusikäisille ja koululaisille
järjestettävä osapäivähoito
21 sosiaalipalvelu
sosiaalihuoltoon kuuluva palvelu,
jonka tarkoituksena on edistää
asiakkaan sosiaalista hyvinvointia ja
toimintakykyä sekä ehkäistä ja
korjata sosiaalisia ongelmia
muu
78 vuoropäivähoito
muu
lapsen erityisen hoidon
ja kasvatuksen tarpeen
muu
perusteella
järjestettävä päivähoito 79 ympärivuorokautinen
päivähoito
vuoropäivähoito, jota järjestetään
kaikkina vuorokauden aikoina
83 leikkitoiminta
lapsille järjestettävä ohjattu
ja valvottu viriketoiminta
n
vä
äi
np an
ko ka
vii mu
81 erityinen tuki
päivähoidossa
vu
or
ok
m aud
uk en
aa
n aja
n
järjestetään vuorokauden
eri aikoina
muu
84 avoin päiväkotitoiminta
muu
80 viikonloppuhoito
lapsille ja heidän vanhemmilleen
järjestettävä viriketoiminta sitä
varten järjestetyissä tiloissa
vuoropäivähoito, jota
järjestetään perjantai-illan ja
maanantaiaamun välisenä
aikana
Käsitekaavio 26. Päivähoito.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - käsitekaavio 25 ja 26 ja
niiden käsitteet pitää laajasti korjata yhdistämisen lisäksi => YS toimittaa tiedot
290
hoito
asiakkaaseen kohdistuvien toimenpiteiden kokonaisuus, joka tähtää hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja
terveyden edistämiseen ja ylläpitoon, kasvun ja kehityksen turvaamiseen tai turvallisuudentunteen
säilyttämiseen ja vahvistamiseen
116
291
päivähoito
ammattihenkilön antama osavuorokautinen hoito, jolle on määritelty toiminnalliset tavoitteet ja jota
järjestetään sille varatussa tilassa
Päivähoitoa järjestetään esimerkiksi lapsille, vanhuksille ja vammaisille.
Työryhmä 13.12.2013: Mitä "päivähoito" OKM:n hallinnonalalla on? Onko se tarkoitettu vain lapsille?
Onko "hoito" OKM:n alalla sopiva yläkäsite päivähoidolle?
292
päiväkotihoito
lasten päivähoito, jota järjestetään päiväkodissa
293
perhepäivähoito
lasten päivähoito, jota perhepäivähoitaja antaa
Perhepäivähoito järjestetään pääsääntöisesti perhepäivähoitajan kotona, mutta sitä voidaan
antaa myös lapsen kotona tai ryhmäperhepäivähoitona.
294
<lasten päivähoito>
ryhmäperhepäivähoito
kahden tai kolmen perhepäivähoitajan yhdessä toteuttama perhepäivähoito
Ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään usein kunnan osoittamissa tiloissa.
295
kokopäivähoito
lasten päivähoito, joka kestää yli viisi tuntia ja yleensä enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa
296
osapäivähoito
lasten päivähoito, joka kestää enintään viisi tuntia vuorokaudessa
297
vuoropäivähoito
lasten päivähoito, jota järjestetään vuorokauden eri aikoina
298
117
ympärivuorokautinen päivähoito
vuoropäivähoito, jota järjestetään kaikkina vuorokauden aikoina
299
viikonloppuhoito
vuoropäivähoito, jota järjestetään perjantai-illan ja maanantaiaamun välisenä aikana
300
erityinen tuki päivähoidossa
lapsen erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeen perusteella järjestettävä päivähoito
301
iltapäivähoito
esiopetusikäisille ja koululaisille järjestettävä osapäivähoito
302
leikkitoiminta
lapsille järjestettävä ohjattu ja valvottu viriketoiminta
Leikkitoimintaa ovat leikkikenttä- ja kerhotoiminta sekä avoin päiväkotitoiminta.
Leikkitoiminnasta ei peritä hoitopäivämaksua, mutta voidaan periä esimerkiksi kerhomaksu.
303
avoin päiväkotitoiminta
lapsille ja heidän vanhemmilleen järjestettävä viriketoiminta sitä varten järjestetyissä tiloissa
118
7.3
Opetus
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
toiminta
muu
koulutus (1)
opetus (1)
oppiminen
organisoitu toiminta,
tuottaa opetukseen (1)
perustuvaa osaamista
vuorovaikutukseen
perustuva toiminta, jonka
tavoitteena on oppiminen
prosessi, jossa yksilö
omaksuu uusia tai
muuttaa olemassaolevia
tietoja, taitoja,
käyttäytymistä, arvoja tai
mieltymyksiä
opett
aja
muka n
an
tote
u
n
olo
nä
läs
e n aan
sis muk
n
tarpeide
oppijan
mukaan
tus
muk tavan
aan
fy y
n
ärä
mä
n
ide an
pijo muka
op
yhdelle oppijalle
tarkoitettu
opetus (1)
luokkaopetus
luentoopetus
koulun tiloissa
annettava
ryhmäopetus
luentoina
järjestettävä
opetus (1)
opetusryhmä
ryhmä, joka
muodostuu yhtä
aikaa
opetettavista
oppilaista tai
opiskelijoista
aineenopetus
tiettyyn oppiaineeseen
liittyvä, kyseiseen
oppiaineeseen
pätevöityneen
aineenopettajan antama
opetus (1)
ryhmäopetus yksilöopetus
oppijaryhmälle
tarkoitettu
opetus (1)
luokanopettajan
antama opetus
muuten kuin
luentoina
järjestettävä
opetus
lähiopetus
etäopetus
opetus (1), jossa
opettaja ja oppija
ovat samassa
tilassa
opetus (1), jossa
opettaja ja oppija
ovat fyysisesti eri
tiloissa, mutta
yhteydessä tietoja viestintätekniikan
välityksellä
tukiopetus
erityisopetus
opetus (1), joka on
tarkoitettu tilapäistä tai
lyhytaikaista tukea
opinnoissaan
tarvitsevalle oppilaalle
opetus (1), jota annetaan
erityisen tuen piirissä
olevalle oppilaalle tai
opiskelijalle oppimisen
tukemiseksi
luokka
osa-aikainen
erityisopetus
ryhmä, joka
muodostuu
samassa
koulunkäynnin tai
opiskelun
vaiheessa
olevista oppilaista
tai opiskelijoista,
joita opetetaan
pääosin yhtä
aikaa
opetus (1), jota
annetaan yleisen,
tehostetun tai
erityisen tuen piirissä
olevalle,
oppimisessaan tai
koulunkäynnissään
lieviä vaikeuksia
omaavalle oppilaalle
tai opiskelijalle muun
opetuksen (1) ohessa
muu
verkko-opetus
tietoverkossa tai sen
avulla toteutettu
opetus (1)
yhdysluokka
Käsitekaavio 27. Opetus.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- käsitekaavio Opetus:
ryhmäopetuksen alle luokkaopetuksen rinnalle käsite ”Esiopetus” ja sen alle teksti: päiväkodissa tai
119
koulussa annettava ryhmäopetus. Samaan kaavioon kohtaan ”opettajan mukaan” alakohdaksi
”esiopetuksen opettajan antama opetus”
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: Perusopetuksen yhteydessä luento-opetus ei ole luonteva
termi. On muitakin opetuksen toteutustapoja: esim. opettajajohtoinen, oppilaskeskeinen, näiden
yhdistelmä tms., projektityöskentely…
304
ryhmäopetus
sv
gruppundervisning
en
team study
oppijaryhmälle tarkoitettu opetus (1)
Ryhmäopetusta ovat esimerkiksi pienryhmäopetus, seminaariopetus, ryhmässä suoritettavat
harjoitukset, lukupiiri ja vertaisryhmäopetus.
305
luokkaopetus
sv
klassundervisning
koulun tiloissa annettava ryhmäopetus
306
yksilöopetus
sv
individuell undervisning
yhdelle oppijalle tarkoitettu opetus (1)
Ruotsi: Terminologi 28.12.2012: Tarkistettava onko ruotsin vastine ok
307
luento-opetus
sv
föreläsningsundervisning
luentoina järjestettävä opetus (1)
<kieliversiointiin>
308
tukiopetus
sv
stödundervisning
en
remedial teaching
opetus (1), joka on tarkoitettu tilapäistä tai lyhytaikaista tukea opinnoissaan tarvitsevalle oppilaalle
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan
lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on
havaittu. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetus on
opetuksen eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö
ja ohjaus. Sitä voidaan antaa yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavalle oppilaalle.
Tukiopetuksen antamiseen ei tarvita erityistä päätöstä kuten esimerkiksi erityisopetuksen
antamiseen.
309
<käsitteen käyttöala: yleissivistävä koulutus>
osa-aikainen erityisopetus
sv
specialundervisning på deltid; deltidsspecialundervisning
en
part-time special needs education
opetus (1), jota annetaan yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevalle, oppimisessaan tai
koulunkäynnissään lieviä vaikeuksia omaavalle oppilaalle tai opiskelijalle muun opetuksen (1) ohessa
120
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaalle tai opiskelijalle, jolla on vaikeuksia
yksittäisissä oppiaineissa, opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Sitä
annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena.
310
<käsitteen käyttöala: yleissivistävä koulutus ja ammatillinen peruskoulutus>
erityisopetus
sv
specialundervisning
en
special needs education
opetus (1), jota annetaan erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle tai opiskelijalle oppimisen
tukemiseksi
Oppilas tai opiskelija voi kuulua erityisen tuen piiriin esimerkiksi vammaisuuden, sairauden,
kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön vuoksi.
Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue. Sellaisen oppilaan, jolle on
tehty erityisen tuen päätös, opetus (1) ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen
opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti.
Perusopetuksen erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta
valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä
määrätään. Ammatillisen peruskoulutuksen erityisopetuksessa voidaan vastaavasti poiketa
tutkinnon perusteista. Erityisopetus voidaan järjestää joko muun opetuksen (1) yhteydessä tai
osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.
Vrt. erityisopetuksena järjestettävä ammatillinen koulutus.
311
opetusmuoto; opiskelumuoto (1)
sv
undervisningsform
tapa, jolla opetus (1) ja opiskelu järjestetään ja johon sisältyvät käytettävät toimintatavat, välineet,
ajankohdat ja paikat
Opetusmuotoa voidaan kuvata opiskelumuodon (2), opetustavan ja opetusajan yhdistelminä;
esimerkiksi ohjattu opiskelu lähiopetuksena iltaisin.
<kieliversiointiin>
312
<koodistot>
opiskelumuoto (2)
opiskelun ohjattuuteen tai itsenäisyyteen liittyvä tapa, jolla koulutuksen (2) osaamistavoitteet
saavutetaan
Opiskelumuotoja (2) ovat ohjattu opiskelu ja itsenäinen opiskelu.
<kieliversiointiin>
313
<koodistot>
opetustapa
sv
undervisningssätt
en
mode of teaching; learning method
tapa, jolla opettaja ja oppija ovat yhteydessä ohjatun opiskelun aikana
Vrt. lähi- ja etäopetus sekä verkko-opetus.
<kieliversiointiin>
314
<koodistot>
121
opetusaika
sv
undervisningstid
en
teaching time
ajankohta, jona opetus (1) tai opettaminen tapahtuu
Opetusaika voi olla esimerkiksi päivä, ilta tai viikonloppu, jolloin kyseessä on vastaavasti päivä-,
ilta- tai viikonloppuopetus.
<kieliversiointiin>
315
lähiopetus
sv
närundervisning
en
contact teaching
opetus (1), jossa opettaja ja oppija ovat samassa tilassa
<kieliversiointiin>
316
etäopetus
sv
distansundervisning
en
distance teaching
opetus (1), jossa opettaja ja oppija ovat fyysisesti eri tiloissa, mutta yhteydessä tietoja
viestintätekniikan välityksellä
Joskus puhutaan sulautuvasta opetuksesta, jolla tarkoitetaan etä- ja lähiopetuksen yhdistelmää.
<kieliversiointiin>
317
monimuoto-opetus
sv
flerformsundervisning
en
blended learning; multiform learning
opetus (1), joka toteutetaan yhdistämällä lähiopetusta, etäopetusta ja opiskelijoiden itsenäistä
työskentelyä
<kieliversiointiin>
Työryhmä 25.4.2014: Suvi Remes tarkistaa ruotsin termin
318
verkko-opetus
sv
nätbaserad undervisning; nätundervisning; ~ webbaserad utbildning; ~ e-utbildning; ~
webbutbildning; ~ webbkurs; ~ e-kurs; ~ kurs via Internet
tietoverkossa tai sen avulla toteutettu opetus (1)
<kieliversiointiin>
319
aineenopetus
sv
ämnesundervisning
tiettyyn oppiaineeseen liittyvä, kyseiseen oppiaineeseen pätevöityneen aineenopettajan antama
opetus (1)
Perusopetuksessa aineenopetusta on pääosin luokilla 7-9; tätä alemmilla luokilla lähes kaikkien
oppiaineiden opetusta antaa luokanopettaja. Lukiossa kaikkien oppiaineiden opetus (1 vai 2?)
on aineenopetusta.
122
320
korvaava opetus
sv
ersättande undervisning
perusopetuksen oppilaalle jonkin oppiaineen opetuksen (1) sijaan järjestettävä opetus (1) tai ohjaus
Korvaavaa opetusta saava oppilas vapautuu korvatun oppiaineen opetuksesta (1).
321
perusopetuksen lisäopetus; lisäopetus; 10. luokka; kymppiluokka
sv
påbyggnadsundervisning efter den grundläggande utbildningen; tionde klass
en
voluntary additional basic education
lukuvuoden kestävä vapaaehtoinen, yleissivistävä opetus (1), jota järjestetään perusopetuksen
päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saaneille
Lisäopetuksen laajuus on vähintään 1100 tuntia.
322
avoin korkeakouluopetus
sv
öppen högskoleundervisning
korkeakoulussa annettava, tutkintovaatimusten mukainen opetus (1), jota tarjotaan henkilöille, joilla ei
ole tutkinnonsuorittamisoikeutta
<kieliversiointiin>
323
avoin yliopisto-opetus
sv
öppen högskoleutbildning; öppen universitetsundervisning
en
open university education
yliopistossa annettava avoin korkeakouluopetus
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv öppen universitetsundervisning,
öppen högskoleutbildning
324
avoin ammattikorkeakouluopetus
sv
öppen yrkeshögskoleundervisning
en
open polytechnic education
ammattikorkeakoulussa annettava avoin korkeakouluopetus
<kieliversiointiin>
325
erityisluokka
sv
specialklass
en
special needs class
opetusryhmä, joka muodostuu erityistä tukea tarvitsevista oppilaista
Erityisluokan oppilaat voivat opiskella samalla vuosiluokalla tai erityisluokka voi muodostua
useamman luokka-asteen oppilaista.
123
326
painotettu opetus
sv
betonad undervisning
en
~ weighted-curriculum
perusopetus, jossa jonkin oppiaineen, aineryhmän tai muun sisältöalueen opetusta (1) annetaan
enemmän ja vaativammin tavoittein kuin muussa perusopetuksessa
Esimerkkejä painotusalueista ovat musiikki, kuvataide, ilmaisutaito, matemaattisluonnontieteelliset aineet ja liikunta. Painotettua opetusta annetaan esimerkiksi musiikin,
kuvataiteen, ilmaisutaidon ym. erikoisluokilla.
Ks. myös oppilasvalinta.
327
Eurooppa-koulu
sv
Europaskola
Euroopan unionin valtioiden hallitusten yhteisesti hallinnoimaan kouluverkostoon kuuluva koulu, joka
tarjoaa esi- ja perusopetusta sekä yleissivistävää toisen asteen koulutusta ensi sijassa Euroopan
unioniin kuuluvien organisaatioiden henkilöstön lapsille
Eurooppa-koulujen antama opetus (1) noudattaa niiden omaa opetussuunnitelmaa (vrt.
opetussuunnitelma (1)).
328
sairaalaopetus
sv
sjukhusundervisning
en
hospital education
perusopetukseen kuuluva opetus (1), jota annetaan peruskoulun oppilaalle sairaala- tai avohoidon
aikana
329
kaksikielinen opetus
sv
tvåspråkig undervisning
en
bilingual education
opetus (1), jossa käytetään kahta kieltä
330
kielikylpy
sv
språkbad n
kielenopetusmenetelmä, jossa opeteltavaa kieltä käytetään tarkoituksellisesti oppijan
toimintaympäristössä
Kielikylpyä voidaan käyttää päiväkodissa tai koulussa. Koulussa järjestettävässä
kielikylpyopetuksessa oppija oppii usein lukemaan ja kirjoittamaan suoraan opeteltavalla kielellä
ja eri oppiaineita opetetaan opeteltavalla kielellä.
<kieliversiointiin>
124
331
<näyttötutkinnot>
henkilökohtaistaminen
sv
individualisering
en
personalisation
näyttötutkintoon tai siihen valmistavaan koulutukseen (2) hakeutumisen, näyttötutkinnon suorittamisen
ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen suunnittelu ja toteuttaminen asiakaslähtöisesti
Henkilökohtaistaminen toteutetaan ohjauksen, neuvonnan, opetuksen (1) ja tukitoimien avulla.
Henkilökohtaistamisesta laaditaan asiakirja, johon kirjataan näyttötutkintoon ja siihen
valmistavaan koulutukseen (2) hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan
ammattitaidon hankkiminen.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv personlig tillämpning (ei
individualisering)
332
hakeutumisen henkilökohtaistaminen
sv
personlig tillämpning vid ansökan
henkilökohtaistamisen osa, jossa näyttötutkintoon tai siihen valmistavaan koulutukseen (1)
hakeutuminen suunnitellaan ja toteutetaan asiakaslähtöisesti
Hakeutumisen henkilökohtaistamisessa selvitetään hakijan (1) näyttötutkinnon suorittamiseen ja
opiskeluun vaikuttavat lähtökohdat, soveltuva tutkinto, aiemmin hankittu osaaminen,
koulutustarve sekä ohjauksen ja erityisen tuen tarve. Hakeutumisvaiheeseen sisältyy hakijan (1)
saavutetun osaamisen tunnistaminen sekä osoitetun osaamisen tunnustaminen.
Henkilökohtaistaminen alkaa viimeistään silloin, kun koulutuksen järjestäjä vastaanottaa
hakemuksen (1) ja käsittelee sen.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv personlig tillämpning vid ansökan
333
tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen
henkilökohtaistamisen osa, jossa näyttötutkinnon suorittaminen suunnitellaan ja toteutetaan
asiakaslähtöisesti
Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa etsitään tutkinnon suorittajalle soveltuvat ja
perustellut tutkintosuoritustavat ja toteutetaan ne. Henkilökohtaistetussa tutkinnon suorituksessa
noudatetaan tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja
kriteereitä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tutkintosuorituksiksi hyväksytään myös
aikaisemmin osoitettu osaaminen (vrt. osaamisen tunnustaminen).
Työryhmä 7.2.2014: odotetaan 3/2014 tulevaa hallituksen esitystä (TUTKE-prosessista tuleva
lainsäädäntö)
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv personlig tillämpning vid
genomförandet av examen
334
tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen
henkilökohtaistamisen osa, jossa näyttötutkintoon liittyvä tarvittavan ammattitaidon hankkiminen
suunnitellaan ja toteutetaan asiakaslähtöisesti
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen tarkoittaa sellaisten joustavien
opiskelujärjestelyjen ja oppimismahdollisuuksien suunnittelua ja toteutusta sekä
oppimisympäristöjen valintaa, joissa otetaan huomioon opiskelijan elämän- ja työtilanne,
aikaisemmin hankittu osaaminen ja todetut oppimistarpeet ja oppimisvalmiudet. Ammattitaidon
125
hankkimisen henkilökohtaistamisessa käytetään ohjauksen, neuvonnan ja opetuksen (1)
menetelmiä sekä erilaisia tukitoimia.
Työryhmä 7.2.2014: odotetaan 3/2014 tulevaa hallituksen esitystä (TUTKE-prosessista tuleva
lainsäädäntö)
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv personlig tillämpning vid anskaffandet
av behövlig yrkesskicklighet
335
opetusryhmä
sv
undervisningsgrupp
ryhmä, joka muodostuu yhtä aikaa opetettavista oppilaista tai opiskelijoista
Opetusryhmä voi muodostua esimerkiksi yhden tai useamman luokan oppilaista tai tietyn
oppiaineen valinneista oppilaista tai opiskelijoista.
336
luokka; perusopetusryhmä
sv
klass
ryhmä, joka muodostuu samassa koulunkäynnin tai opiskelun vaiheessa olevista oppilaista tai
opiskelijoista, joita opetetaan pääosin yhtä aikaa
Pienessä koulussa voi olla esimerkiksi vain yksi 3. luokka; suuremmassa oppilaat on jaettu
esim. luokkiin 3A ja 3B. Yhden luokan oppilaat voivat muodostaa opetusryhmän, tai luokan
oppilaat voivat jakaantua eri opetusryhmiin esimerkiksi valinnaisten kielten opettamista varten.
Yhdysluokalla tarkoitetaan perusopetuksen opetusryhmää, joka muodostuu kahden peräkkäisen
vuosiluokan oppilaista, esimerkiksi pienen koulun yhdistetty 5- ja 6-luokka.
OKM / KOPO / SO / Lehtonen, Merja: Yhdysluokka voi muodostua kahden tai _useamman_
vuosiluokan oppilaista. (Yhdysluokka voidaan muodostaa muistakin kuin peräkkäisten vuosiluokkien
oppilaista, joskin harvoin).
337
opetusryhmäkoko
sv
undervisningsgruppens storlek
yhteen opetusryhmään kuuluvien oppilaiden tai opiskelijoiden määrä
338
toimintakulttuuri
sv
verksamhetskultur; pedagogiskt klimat n
en
operating culture
kokonaisuus, joka muodostuu oppilaitoksessa vallitsevista ajattelu-, käyttäytymis- ja toimintamalleista
ja joka on määritelty opetussuunnitelman perusteissa (1)
Toimintakulttuuriin sisältyvät myös oppilaitoksen työn laadun perustana olevat säännöt, arvot,
periaatteet ja kriteerit.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv verksamhetskultur (ei pedagogiskt
klimat)
126
7.4
Koulutus-käsitteen alakäsitteitä
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - otsikko 6.4 muotoon
Varhaiskasvatus- ja koulutus –käsitteiden alakäsitteitä.
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
koulutus (1)
koulutus (1), jonka
tarkoituksena on
antaa tietoja ja
taitoja, jotka
auttavat toimimaan
ja vaikuttamaan
yhteiskunnassa
koulutus (1), jonka
tarkoituksena on
kohottaa
ammatillista
osaamista,
kehittää
työelämää ja
edistää
työllisyyttä
tutkintoon
johtamaton
yleissivistävä,
harrastustavoitteinen tai
yhteiskunnallinen
koulutus (1)
en
uud
eis
oitt
tav an
into muka
tutk
yleissivistävä ammatillinen korkea- vapaa
koulutus
koulutus
koulutus sivistystyö
koulutusasteen
mukaan
organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on
tuottaa opetukseen (1) perustuvaa osaamista
luonteen
koulutu
slajin
mukaan
mukaa
n
korkeakoulutus
toisen asteen
koulutuksen jälkeen
korkeakoulussa
annettava koulutus (1)
perusopetus
kaikille tarkoitettu
yleissivistävä koulutus,
jonka lakisääteinen
oppimäärän laajuus on
yhdeksän vuotta
toisen asteen
koulutus
perusopetuksen jälkeen
annettava ammatillinen
koulutus ja lukiokoulutus
lukiokoulutus
ammatillinen
koulutus
koulutus (1), jonka
tarkoituksena on kohottaa
ammatillista osaamista,
kehittää työelämää ja
edistää työllisyyttä
aikuisille suunniteltu
ja järjestetty
koulutus (1)
nuorten
koulutus
esiopetus
alle kouluikäisille
tarkoitettu, perusopetukseen valmentava
koulutus (1)
aikuiskoulutus
tutkintoon
johtava tai
tutkintoon
valmistava
koulutus
koulutus,
joka ei
johda eikä
valmista
tutkintoon
valmentava
koulutus
muu
muu
ammattikorkeakoulutus
ammattikorkeakoulussa
annettava
korkeakoulutus
perusopetuksen
oppimäärään perustuva
yleissivistävä koulutus,
joka antaa valmiudet
aloittaa opiskelu
yliopistossa tai
ammatillinen
peruskoulutus
ammatillinen
lisäkoulutus
ammatilliseen
perustutkintoon
johtava tai
valmistava
ammatillinen
koulutus
ammatillinen koulutus, joka
valmistaa ammatti- tai
erikoisammattitutkintoon, tai
ei tutkintoon valmistava
ammatillinen jatko- ja
täydennyskoulutus
yliopistokoulutus
erikoistumiskoulutus
yliopistossa
annettava
korkeakoulutus
ammatillista
kehittymistä ja
erikoistumista
edistävä
koulutus (2), jollaisia
yliopistot ja
ammattikorkeakoulut
järjestävät
korkeakoulututkinnon
suorittaneille,
työelämässä jo
toimineille henkilöille
ja niille, joilla
korkeakoulu toteaa
muutoin olevan
opintoja varten
riittävät tiedot ja
valmiudet
opintokokonaisuus
korkeakoulututkintoon kuuluvien
opintojen osa, joka
muodostuu
tutkinnon
kahdesta tai
useammasta yhtä osa
arvioitava
tai useampaa
opintojen tai
aihepiiriä tai
ongelma-aluetta osaamisen
kokonaisuus,
käsittelevästä
jollaisista
opintojaksosta
taiteen perusopetus
ammatillinen koulun ulkopuolinen, ensisijaisesti
tutkinto
lapsille ja nuorille tarkoitettu eri
muodostuu taiteenalojen koulutus (1), joka ei
johda tutkintoon
Käsitekaavio 28. Koulutus.
127
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: tulee lisätä kaavion
yläosaan koulutuksen rinnalle kasvatus ja sen määrittely. Lisäksi tulee lisätä yleissivistävän
koulutuksen vasemmalle puolelle ”varhaiskasvatus” ja sen määrittely (YS tuottaa). Kaaviossa
korjattava aiemmin tässä muistiossa annettu esiopetuksen määrittely.
339
yleissivistävä koulutus
sv
allmänbildande utbildning
en
general education
koulutus (1), jonka tarkoituksena on antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan
yhteiskunnassa
Yleissivistävää koulutusta ovat perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot
esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.
Vrt. ammatillinen koulutus.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: tulee lisätä esiopetus eli
"Yleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus…".
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: [käsitteet yleissivistävä koulutus -- starttiluokka:]
listasta puuttuu maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus
340
ammatillinen koulutus
sv
yrkesutbildning
en
vocational education and training
koulutus (1), jonka tarkoituksena on kohottaa ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja edistää
työllisyyttä
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä lisäkoulutuksena
suoritettavia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia tai
tutkintoon johtamatonta ammatillista lisäkoulutusta.
341
vapaa sivistystyö; vapaan sivistystyön koulutus
sv
fritt bildningsarbete
en
liberal adult education
tutkintoon johtamaton yleissivistävä, harrastustavoitteinen tai yhteiskunnallinen koulutus (1)
Vapaasta sivistystyöstä säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998).
342
esiopetus; esikouluopetus
sv
förskoleundervisning
en
pre-primary education; preschool
oppivelvollisuusikää nuoremmille lapsille tarkoitettu, perusopetukseen valmentava koulutus (1)
Esiopetusta voidaan antaa päivähoidon yhteydessä tai peruskoulun erillisessä
esiopetusryhmässä.
Kunta voi järjestää esiopetuksen itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia sen muulta
julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta vastaa siitä, että esiopetus järjestetään
perusopetuslain (628/1998) mukaisesti.
128
odottaa käsittelyä (tarkistettava esiopetusta koskeva ensimmäinen huomautus) / käsittelyyn keväällä
2015 (varhaiskasvatustyöpaja)
Työryhmä 7.3.2014: kysyttävä tästä Kirsi Alila ja Tarja Kahiluoto
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: poistettava
”oppivelvollisuutta nuoremmille lapsille tarkoitettu, perusopetukseen valmentava koulutus” ja tilalle
ilmaisu: ”oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään
esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan ”. Samaan kohtaan
korjaus: Esiopetusta voidaan antaa PÄIVÄKODISSA TAI PERUSKOULUSSA.
Terminologin kommentti 17.6.2015: Yo. kommentissa ehdotettu ilmaus ei sovi käsitteen esiopetus
määritelmäksi: siinä ei mm. kerrota, onko esiopetus koulutusta, opetusta, kasvatusta vai mitä. Voisiko
määritelmä olla jotain sellaista kuin: "oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna lapselle
annettava opetus (1)(, jonka tavoitteena on parantaa lapsen oppimisedellytyksiä) ?"?
Terminologin kysymys 17.6.2015: Mistä la(e)ista tai muusta lähteestä kannattaa etsiä tietoja
käsitteestä?
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: muutos: ”Kunta voi
järjestää… Kunta vastaa siitä, että esiopetus järjestetään perusopetuslain (628/1998) mukaisesti.
Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestää myös osa yksityisistä perusopetuksen järjestäjistä,
joilla on opetuksen järjestämisluvan myötä oikeus myös järjestää esiopetusta.”
343
starttiluokka; starttiopetus
sv
startklass
pienryhmässä tapahtuva, perusopetuksessa tarvittavien valmiuksien kehittämiseen tähtäävä opetus
(1), joka on tarkoitettu oppivelvollisuusiän saavuttaneille lapsille, joiden perusopetuksen aloittamista on
myöhennetty
Starttiluokka toimii esiopetuksen ja perusopetuksen ensimmäisen luokan välimaastossa.
Ks. myös oppivelvollisuus.
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: starttiluokka-käsite ei edes suomenkielessä ole
virallinen eikä vakiintunut, tarkoittaa eri kunnissa eri asioita
344
perusopetus; peruskoulu (2)
sv
grundläggande utbildning
en
basic education
kaikille tarkoitettu yleissivistävä koulutus, jonka lakisääteinen oppimäärän laajuus on yhdeksän vuotta
Perusopetusta annetaan peruskouluissa (1). Sen lisäksi sitä voidaan antaa myös
kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa. Perusopetukseen osallistumalla tai
hankkimalla muulla tavoin vastaavat tiedot suoritetaan perusopetuslakiin (628/1998) perustuva
oppimäärä.
Perusopetus antaa jatko-opintokelpoisuuden toisen asteen koulutukseen.
345
joustava perusopetus
sv
flexibel grundläggande utbildning
en
flexible basic education; flexible comprehensive education
perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 yhteydessä järjestettävä opetus (1) ja oppimisen ja kasvun tuki,
jonka tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä
Joustava perusopetus järjestetään opetussuunnitelman perusteiden (1) mukaan.
Joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa ja muissa
129
oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen.
346
aamu- ja iltapäivätoiminta
sv
morgon- och eftermiddagsverksamhet
en
morning and afternoon activities
perusopetuksen oppilaille ennen koulupäivää tai sen jälkeen järjestettävä vapaaehtoinen toiminta
Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1- ja 2-luokkalaisille sekä niille muiden vuosiluokkien
oppilaille, jotka saavat erityistä tukea.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä on säädetty perusopetuslaissa (628/1998).
Opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteista.
Aamu- ja iltapäivätoimintaa ovat esimerkiksi koulun kerhotoiminta ja taiteen perusopetus.
Toiminnan järjestäjinä voivat olla esimerkiksi koulut, kunnan nuorisopalvelut, järjestöt tai
seurakunnat.
347
koulun kerhotoiminta
perusopetuksen oppilaille järjestetty (vai: peruskoulun (1) oppilailleen järjestämä (?)) vapaa-ajan
toiminta, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet
Koulun kerhotoimintaa järjestetään perusopetuksen yhteydessä oppituntien ulkopuolella.
Kerhotoiminnan tavoitteena on olla monipuolista, lasten ja nuorten kasvua tukevaa toimintaa,
joka vakiintuu osaksi lasten ja nuorten iltapäivää.
Työryhmä 12.6.2015: Lisätään käsite sanastoon kommenttikierroksen palautteen perusteella.
Terminologi 15.6.2015: Tarkistettava että käsitteen tiedot ok.
Terminologin kysymys Ulla Angervolle 17.6.2015: Kysyisin vielä määritelmästä: kirjoitetaanko se
muotoon "perusopetuksen oppilaille järjestetty vapaa-ajan toiminta, jonka lähtökohtana ovat koulun
kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet", vai voisiko määritelmään laittaa tahon, joka
toimintaa järjestää? Ja jos, niin onko oikein sanoa, että tämä taho on peruskoulu (1)?
348
toisen asteen koulutus
sv
utbildning på andra stadiet
en
upper secondary education
perusopetuksen jälkeen annettava ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
349
lukiokoulutus; lukio (2)
sv
gymnasieutbildning
en
general upper secondary education
perusopetuksen oppimäärään perustuva yleissivistävä koulutus, joka antaa valmiudet aloittaa opiskelu
yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa
Lukiokoulutus antaa myös valmiudet aloittaa lukion (2) oppimäärään perustuva ammatillinen
koulutus.
Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto.
Lukiokoulutusta annetaan pääasiassa lukioissa (1).
350
korkeakoulutus
sv
högskoleutbildning; utbildning på högskolenivå
en
higher education
toisen asteen koulutuksen jälkeen korkeakoulussa annettava koulutus (1)
130
<kieliversiointiin>
351
ammattikorkeakoulutus; ammattikorkeakoulukoulutus
sv
yrkeshögskoleutbildning
ammattikorkeakoulussa annettava korkeakoulutus
<kieliversiointiin>
352
yliopistokoulutus
sv
universitetsutbildning
en
university education
yliopistossa annettava korkeakoulutus
<kieliversiointiin>
353
taiteen perusopetus
sv
grundläggande konstundervisning
en
basic education in arts
koulun ulkopuolinen, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettu eri taiteenalojen koulutus (1), joka ei
johda tutkintoon
Taiteen perusopetusta annetaan mm. musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa,
tanssioppilaitoksissa ja käsityökouluissa.
354
erikoistumiskoulutus
ei: † erikoistumisopinnot pl
sv
en
specialiseringsstudier pl
specialisation education; specialising
ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistävä koulutus (2), jollaisia yliopistot ja
ammattikorkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille, työelämässä jo toimineille
henkilöille ja niille, joilla korkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet
<kieliversiointiin>
355
aikuiskoulutus
sv
vuxenutbildning
en
adult education and training
aikuisille suunniteltu ja järjestetty koulutus (1)
Aikuiskoulutusta järjestetään kaikilla koulutuksen (1) osa-alueilla. Se voi olla esimerkiksi
täydennyskoulutusta tai tutkintoon johtavaa tai valmistavaa koulutusta (1). Aikuiskoulutus voi
olla omaehtoista koulutusta, henkilöstökoulutusta, työvoimakoulutusta tai vapaata sivistystyötä.
<kieliversiointiin>
356
täydennyskoulutus; lisäkoulutus
sv
fortbildning
en
continuing education; extension studies; in-service training; further training
aikaisempaa koulutusta (2) tai ammattipätevyyttä täydentävä ja ajanmukaistava koulutus (1)
131
Täydennyskoulutusta järjestetään toisen asteen oppilaitoksissa, yliopistoissa ja
ammattikorkeakouluissa. Paitsi erikoistumiskoulutusta, ne voivat olla esimerkiksi erilaisia
seminaareja tai lyhytkursseja.
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv fortbildning, kompletterande
utbildning, vidareutbildning; tilläggsutbildning
357
muuntokoulutus
sv
examensinriktad fortbildning
tietyn pohjakoulutuksen suorittaneille tarkoitettu koulutus (1), jossa opetussuunnitelma (1) on räätälöity
tälle ryhmälle ja joka johtaa uuteen tutkintoon
Esimerkki muuntokoulutuksesta on insinööritutkintoon johtava kaivosalan koulutus (2), joka on
tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet insinööri (AMK)- tai DI-tutkinnon kone- ja
tuotantotekniikan, sähkötekniikan tai tuotantotalouden alalta.
358
henkilöstökoulutus
sv
personalutbildning
en
staff-development and other training provided or purchased by employers
työnantajan henkilöstölleen järjestämä aikuiskoulutus
359
työvoimakoulutus
mieluummin kuin: työvoimapoliittinen koulutus
sv
en
arbetskraftsutbildning
labour policy education
työ- ja elinkeinohallinnon työvoimapoliittisin perustein hankkima ja kokonaan tai osittain rahoittama
koulutus (1)
Työvoimakoulutusta järjestetään ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille.
360
<ammatillinen koulutus>
omaehtoinen koulutus
sv
frivillig utbildning; självständig utbildning; självständiga studier; utbildning på egen hand
en
self-motivated education
sellaisille henkilöille tarkoitettu koulutus (1), jotka haluavat vahvistaa ammattitaitoaan tai suorittaa
näyttötutkinnon
Omaehtoinen koulutus on tarkoitettu pääasiassa aikuisille. Omaehtoinen koulutus voi olla
päätoimista tai osa-aikaista esimerkiksi työn ohessa tapahtuvaa koulutusta.
Omaehtoinen koulutus on opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaa.
361
näyttötutkintoon valmistava koulutus
sv
utbildning som förbereder för fristående examen
en
preparatory training for competence-based qualification
koulutus (2), jonka aikana tutkinnon suorittaja hankkii riittävät valmiudet suorittaa tutkinto tai tutkinnon
osa näyttötutkintona
132
362
erilliset opinnot pl
sv
fristående studier utan rätt att avlägga examen
opinnot, jotka suoritetaan erillisen opiskeluoikeuden perusteella
363
aikuisten perusopetus
sv
grundläggande utbildning för vuxna
perusopetuksen päättötodistuksen saamiseen tähtäävä koulutus (2), joka on tarkoitettu aikuisille, jotka
eivät ole saaneet perusopetuksen päättötodistusta
364
koulutuskokeilu (2)
toiminta, jolla selvitetään koulutuksen (2), tutkinnon tai ammatillisen koulutuksen osaamisalan
toimivuutta ja sitä, miten se vastaa siihen kohdistuviin tarpeisiin tai vaatimuksiin
Koulutuskokeilussa koulutustoimijalle voidaan myöntää lupa (ks. koulutuslupa) järjestää
kyseessä olevaa koulutusta (2) esimerkiksi muutaman lukuvuoden ajan.
<kieliversiointiin>
7.4.1
Ammatillisen koulutuksen lajit, järjestämismuodot ja -tavat
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
ammatillinen koulutus
koulutus (1), jonka tarkoituksena
on kohottaa ammatillista
osaamista, kehittää työelämää ja
edistää työllisyyttä
se
aa
ht
jo
n
ihi
m staa
n
i
aa lm
uk i va
m ta
n
ke se
ne n m
lle
u
su kaa
un n
na
ttu
MONIULOTTEISUUS
koulutuksen
järjestämismuoto
TÄYDENTÄVÄ TIETO
oppisopimuskoulutus
ammatillisen koulutuksen
järjestämismuoto, jossa
suurin osa ammattitaidosta
hankitaan työpaikalla
oppilaitosmuotoinen
koulutus
koulutuksen
järjestämistapa
opetussuunnitelmaperusteinen
koulutus
näyttötutkintoon
valmistava
koulutus
ammatillinen
peruskoulutus
ammatillinen
lisäkoulutus
ammatillinen muu
aikuiskoulutus
ammatilliseen
perustutkintoon
johtava tai
valmistava
ammatillinen
koulutus
ammatillinen koulutus, joka
valmistaa ammatti- tai
erikoisammattitutkintoon,
tai ei tutkintoon valmistava
ammatillinen jatko- ja
täydennyskoulutus
aikuisille suunnattu
ja järjestetty
ammatillinen
koulutus
Käsitekaavio 29. Ammatillisen koulutuksen lajeja ja muotoja.
133
365
ammatillinen peruskoulutus
sv
grundläggande yrkesutbildning
en
vocational upper secondary education
ammatilliseen perustutkintoon johtava tai valmistava ammatillinen koulutus
Ammatillinen peruskoulutus antaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet ja yleisen jatkoopintokelpoisuuden korkeakouluihin.
Ammatillista peruskoulutusta järjestävät esimerkiksi ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset
erityisoppilaitokset ja kansanopistot.
366
ammatillinen lisäkoulutus
sv
yrkesinriktad tilläggsutbildning
en
vocational further education and training
ammatillinen koulutus, joka valmistaa ammatti- tai erikoisammattitutkintoon, tai ei tutkintoon valmistava
ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus
Ammatti- ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona.
367
ammatillinen aikuiskoulutus
sv
yrkesinriktad vuxenutbildning
en
vocational upper secondary education for adults; vocational adult education and training
aikuisille suunnattu ja järjestetty ammatillinen koulutus
Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon,
ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai osan jostain tutkinnosta (ks. tutkinnon osa).
Opintoja voi tehdä työn ohessa, oppisopimuskoulutuksena, työvoimapoliittisena koulutuksena
tai henkilöstökoulutuksena.
368
oppisopimuskoulutus
sv
läroavtalsutbildning
en
apprenticeship training
ammatillinen koulutus, joka järjestetään niin, että suurin osa ammattitaidon hankkimisesta tapahtuu
työpaikalla
Oppisopimuskoulutuksessa tutkinto suoritetaan yleensä näyttötutkintona, joissain tapauksissa
ammatillisena peruskoulutuksena.
Oppisopimuskoulutus voi olla myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta.
Oppisopimuskoulutus perustuu oppisopimukseen, joka on opiskelijan ja työnantajan välinen
määräaikainen työsopimus.
369
urheilijan ammatillinen koulutus
ammatillinen koulutus, joka järjestetään siten, että opiskelijalle tarjotaan opiskelun ohella mahdollisuus
urheilulajiin valmentautumiseen
Urheilijan ammatillista koulutusta järjestetään niissä oppilaitoksissa, joilla on erityinen
koulutustehtävä tällaisen koulutuksen järjestämiseksi.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv yrkesutbildning för idrottare
134
370
erityisopetuksena järjestettävä ammatillinen koulutus
ammatillinen koulutus, joka on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja joka järjestetään
erityisopetuksena
Koulutuksen järjestäjällä tulee olla erityinen koulutustehtävä erityisopetuksen järjestämiseen,
jotta se voi suunnata hakukohteita erityisopetuksena järjestettäviksi. Myös koulutuksen
järjestäjä, jolla ei ole erityistä koulutustehtävää erityisopetuksen järjestämiseen, voi järjestää
ammatillista koulutusta erityisopetuksena erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv yrkesutbildning som anordnas som
specialundervisning
135
7.4.2
Tutkintoon johtamattomat koulutukset
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
koulutus (2)
tavoitte
isuude
mukaan n
tutkinto
-
suunniteltu opintojen ja järjestelyjen kokonaisuus, jonka
tavoitteena on lisätä johonkin aihepiiriin tai alaan liittyvää
osaamista tai tarjota valmiudet tutkinnon tai muun
kokonaisuuden suorittamiseen
koulutus (2),
joka ei johda
eikä valmista
tutkintoon
tutkintoon
johtava tai
tutkintoon
valmistava
koulutus (2)
koulutukseen
valmentava
koulutus
muu
valmentava
koulutus
aikuisten
maahanmuuttajien
luku- ja
kirjoitustaidon
koulutus
aikuisten
muu
maahanmuuttajien
kotoutumiskoulutus
muu
ammatilliseen
valmistava koulutus
peruskoulutukseen
maahanmuuttajille
valmentava koulutus koulutus (2), jota järjestetään
tutkintoon johtamaton
koulutus (2), jonka
tavoitteena on antaa
oppijalle valmiuksia
hakeutua ammatilliseen
peruskoulutukseen sekä
vahvistaa hänen
edellytyksiään suorittaa
työhön ja itsenäiseen
elämään valmentava
koulutus
maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena
on antaa oppijalle kielelliset ja muut
tarvittavat valmiudet perusopetukseen
tai tutkintoon johtavaan koulutukseen (1)
siirtymistä varten
maahanmuuttajien
perusopetukseen
valmistava koulutus
maahanmuuttajien ja
vieraskielisten
lukiokoulutukseen
valmistava
koulutus
tutkintoon johtamaton koulutus (2),
joka on suunnattu vamman tai
sairauden vuoksi erityistä tukea
tarvitseville oppijoille ja jonka
tavoitteena on valmentaa oppijaa
työhön ja itsenäiseen elämään
maahanmuuttajien
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan
koulutukseen valmentava
koulutus
Käsitekaavio 30. Tutkintoon johtamattomat koulutukset.
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: valmistava koulutus maahanmuuttajille
poistunut
136
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: koulutukseen valmentava koulutus, sen
alla ei voi olla valmistava koulutus
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: voisiko muuttaa niin, että ammatilliset
koulutuksen olisivat ominaan, perusopetuksen ominaan jne.
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: Onko hierarkia oikea ja näkökulma mistä
lähestytään
Työryhmä 12.6.2015: kaaviosta pois "maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava
koulutus" -- Terminologi 15.6.2015: poistettu
Työryhmä 12.6.2015: maahanmuuttajien perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja
ammattikorkeakoulutukseen valmistavista viiva myös VALMAan (järjestetään osana sitä) -Terminologi 15.6.2015: Piirretty viivat näin, mutta vielä varmistus, ymmärsinkö oikein: järjestetäänkö
myös lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta osana ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa
koulutusta??
371
ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus; VALMA
sv
utbildning som handleder för grundläggande yrkesutbildning
tutkintoon johtamaton koulutus (2), jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia hakeutua
ammatilliseen peruskoulutukseen sekä vahvistaa hänen edellytyksiään suorittaa ammatillinen
perustutkinto
Ammatillista perusopetusta koskevan lain (630/1998) elokuussa 2015 voimaan tulevan
muutoksen mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat järjestää tutkintoon
johtamattomana valmentavana koulutuksena ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa
koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.
Ennen em. lakimuutosta koulutuksen järjestäjät saattoivat lain nojalla järjestää seuraavia
ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistäviä koulutuksia (2): ammatilliseen
peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen
peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, valmentava ja kuntouttava opetus ja
ohjaus 1. (nk. valmentava I) sekä oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso. Elokuussa 2015
voimaan tulevan lakimuutoksen jälkeen nämä koulutukset (2) sisältyvät ammatilliseen
peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen.
372
(vanhentunut)
ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus; ammattistartti
sv
orienterande och förberedande utbildning före den grundläggande yrkesutbildningen; utbildning
som förbereder för grundläggande yrkesutbildning
en
preparatory training and guidance for vocational upper secondary education; pre-vocational
programme; preparatory education for vocational studies
koulutus (2), jonka tavoitteena on täydentää oppijan valmiuksia hakeutua ammatilliseen
perustutkintoon johtavaan koulutukseen sekä tukea ja vahvistaa oppijan edellytyksiä suorittaa
Ammatilliseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteena on tarjota
opiskelijalle ammatillisessa peruskoulutuksessa tarvittavat perustiedot ja -taidot ja yksilöllistä
tukea vastuulliseksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi
kehittymiseen.
Ammatilliseen koulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta voidaan järjestää esimerkiksi
opiskelijoille, joilla on heikko perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvo tai joilla ei ole riittäviä
valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen.
Kohderyhmään voivat lukeutua muun muassa maahanmuuttajat ja vammaiset.
Ennen elokuussa 2015 voimaan tulevaa muutosta lakiin 630/1998 koulutuksen järjestäjät
saattoivat lain nojalla järjestää seuraavia ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistäviä
koulutuksia (2): ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus,
maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus,
valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 1. (nk. valmentava I) sekä oppisopimuskoulutuksen
ennakkojakso. Elokuussa 2015 voimaan tulevan lakimuutoksen jälkeen nämä koulutukset (2)
sisältyvät ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen.
137
373
(vanhentunut)
valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus
sv
undervisning och handledning i tränings- och rehabiliteringssyfte
en
rehabilitative instruction and guidance for the disabled
opetus (1) tai ohjaus, jonka tarkoituksena on täydentää oppijan valmiuksia hakeutua ammatilliseen
perustutkintoon johtavaan koulutukseen (2) sekä tukea ja vahvistaa oppijan edellytyksiä suorittaa
ammatillinen perustutkinto, tai jonka tarkoituksena on antaa erityistä tukea runsaasti tarvitsevalle
oppijalle lisää valmiuksia, mahdollisuuksia ja edellytyksiä ammatilliseen peruskoulutukseen, työhön ja
itsenäiseen elämään
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on käsite, joka kattaa mm. ammatilliseen
peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen sekä vammaisille opiskelijoille
tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja
ohjauksen.
Terminologin kysymys 20.4.2015: Voisiko huomautuksessa selostaa, mitä tarkoitetaan termeillä
valmentava I ja valmentava II? (Muiden tämän luvun käsitteiden kohdalla käytetään termiä valmentava
I; sitä olisi hyvä avata.)
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: otsikko: vammaisten valmentava ja
kuntouttava opetus ja ohjaus
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: alussa "opetus tai ohjaus" -> "opetus ja
ohjaus"
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: ”Valmentava ja kuntouttava opetus ja
ohjaus.. ” tekstin alku korvattaisiin seuraavalla tekstillä ”Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus
ja ohjaus on vammaisille opiskelijoille järjestettävää tutkintoon johtamatonta koulutusta.”
374
(vanhentunut)
<ammatillinen peruskoulutus>
kotitalousopetus
sv
undervisning i huslig ekonomi
en
course in home economics
tutkintoon johtamaton koulutus (2), jonka tavoitteena on antaa oppijalle kotitalouden hoitamisessa
sekä hyvinvoinnin edistämisessä tarvittavia käytännön tietoja ja taitoja
Tässä määritelty kotitalousopetus ei tarkoita perusopetuksen kotitalous-oppiainetta.
Terminologin kysymys 21.4.2015: tarkistettava
375
138
valmistava koulutus maahanmuuttajille; valmentava koulutus maahanmuuttajille (korkeakoulut)
sv
förberedande utbildning för invandrare
en
preparatory education for immigrants
koulutus (2), jota järjestetään maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena on antaa oppijalle kielelliset ja
muut tarvittavat valmiudet perusopetukseen tai tutkintoon johtavaan koulutukseen (1) siirtymistä varten
Valmistavaa koulutusta ovat maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava koulutus (2),
maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus, maahanmuuttajien
ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus ja ammattikorkeakoulututkintoon
johtavaan koulutukseen (1) valmentava koulutus (2).
Terminologin kysymys 21.4.2015: tarkistettava
376
maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus
sv
utbildning som förbereder för gymnasieutbildning för invandrare och studerande med ett
främmande språk
en
preparatory education for general upper secondary education for immigrants and foreignlanguage speakers
koulutus (2), jota järjestetään maahanmuuttajille ja vieraskielisille ja jonka tarkoituksena on antaa
oppijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten
Tomi Kytölä 8.4.2015: Tämä on edelleen olemassa. Määritelmä tarkistettava yleissivistävän puolelta.
Terminologin kysymys 21.4.2015: Onko määritelmä ok? (Laadittu opetussuunnitelman ja
Opintopolku.fi:n pohjalta.)
377
(vanhentunut)
maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus
sv
förberedande utbildning för grundläggande yrkesutbildning för invandrare
en
preparatory education for immigrants for vocational education
koulutus (2), jota järjestetään maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena on antaa oppijalle kielelliset ja
muut tarvittavat valmiudet ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymistä varten
378
työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus; TELMA
tutkintoon johtamaton koulutus (2), joka on suunnattu vamman tai sairauden vuoksi erityistä tukea
tarvitseville oppijoille ja jonka tavoitteena on valmentaa oppijaa työhön ja itsenäiseen elämään
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa annetaan opiskelijalle tämän
henkilökohtaisten tavoitteiden tai valmiuksien mukaista opetusta (1) ja ohjausta.
Ammatillista perusopetusta koskevan lain (630/1998) elokuussa 2015 voimaan tulevan
muutoksen mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat järjestää tutkintoon
johtamattomana valmentavana koulutuksena sekä ammatilliseen peruskoulutukseen
valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus sisältää ennen elokuussa 2015 voimaan
tulevaa lainmuutosta järjestetyn työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan ja kuntouttavan
opetuksen ja ohjauksen (nk. valmentava II).
139
Terminologin kysymys 10.4.2015: Linkitetäänkö määritelmän "erityinen tuki" sanastossa määriteltyyn
käsitteeseen erityinen tuki?
Terminologin kysymys 20.4.2015: Pitäisikö avata käsitettä valmentava II (käsitteen valmentava ja
kuntouttava opetus ja ohjaus kohdalla)?
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv utbildning som handleder för arbete
och ett självständigt liv
379
aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus
sv
utbildning i läs- och skrivfärdigheter för vuxna invandrare
en
literacy training for adult migrants
koulutus (2), jota järjestetään oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena
on, että oppija saavuttaa suomen tai ruotsin kielen suulliset ja kirjalliset perustaidot
Luku- ja kirjoitustaidon koulutus on tarkoitettu oppijoille, jotka eivät osaa lukea millään kielellä tai
osaavat lukea ainoastaan tai lähes ainoastaan muulla kuin latinalaisella kirjaimistolla.
Tomi Kytölä 8.4.2015: Nämä pitää vielä tarkistaa aikuiskoulutuksen puolelta (en osaa sanoa onko
vielä olemassa tässä muodossa)
380
aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus
sv
integrationsutbildning av vuxna invandrare
en
integration training for adult migrants
koulutus (2), jota järjestetään oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena
on antaa oppijalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät
valmiudet, että hän pystyy selviytymään uuden ympäristönsä jokapäiväisen elämän tilanteissa,
toimimaan työelämässä ja hakeutumaan jatko-opintoihin
Ne maahanmuuttajat, jotka ovat saavuttaneet aikuisten maahanmuuttajien luku- ja
kirjoitustaidon koulutuksen tavoitteet, voivat jatkaa opintojaan esimerkiksi
kotoutumiskoulutuksessa.
Tomi Kytölä 8.4.2015: Tämä on edelleen olemassa. TEM vastaa.
7.5
Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - ennen otsikkoa 6.5
omaksi alaluvukseen ”Toimenpiteitä liittyen oikeuteen osallistua varhaiskasvatukseen” + sen tiedot
140
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
opiskeluoikeus
oikeus suorittaa tutkinto
tai osallistua
koulutukseen (2) tai
opetukseen (1)
opiskeluoikeuteen
liittyvä
toimenpide
siirto-opiskelija
johtaviin opintoihin otettu
opiskelija, jonka
opiskeluoikeus siirtyy
korkeakoulusta toiseen,
yliopiston sisällä
tutkinnosta toiseen tai
ammattikorkeakoulun
sisällä koulutuksesta (3)
toiseen siten, että
tavoitetutkintoon liitettävä
tutkintonimike vaihtuu
muu
opiskeluoikeuden
peruuttaminen
opiskeluoikeuden
menettäminen
opiskeluoikeuden
palauttaminen
opiskeluoikeuden
siirtäminen
tai korkeakoulun
toimenpide, jolla
soveltumattomaksi
osoittautuneen
opiskelijan
opiskeluoikeus
peruutetaan
säännösten
noudattamatta
jättämisestä seuraava
toimenpide, jossa
opiskelija menettää
opiskeluoikeutensa
tai korkeakoulun päätös,
jolla peruutettu
opiskeluoikeus
palautetaan
opiskelijan toimenpide, jolla
opiskeluoikeuden alkamista
siirretään myöhempään
ajankohtaan
Käsitekaavio 31. Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä.
381
opiskeluoikeus; opinto-oikeus
sv
studierätt
en
study entitlement
oikeus suorittaa tutkinto tai osallistua koulutukseen (2) tai opetukseen (1)
Yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien mukaan opiskeluoikeuden määritelmä on suppeampi;
näissä laeissa opiskeluoikeudella tarkoitetaan ainoastaan oikeutta suorittaa tutkinto.
<kieliversiointiin>
382
opiskeluoikeuden tila
sv
studierättens status
tietojärjestelmään määritetty tila, joka kuvaa opiskelijan opiskeluoikeutta
Opiskeluoikeuden tiloja ovat aktiivinen, optio, päättynyt, passivoitu ja luopunut. Tilaa ”aktiivinen”
tarkentaa lukukausi-ilmoittautumisen tila.
141
<kieliversiointiin>
383
opiskeluoikeuden peruuttaminen
sv
indragning av studierätten
koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun toimenpide, jolla soveltumattomaksi osoittautuneen
opiskelijan opiskeluoikeus peruutetaan
Opiskeluoikeuden peruuttaminen voi tulla kysymykseen opinnoissa, joihin liittyy alaikäisten
turvallisuutta tai potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia. Peruuttaminen voidaan
tehdä esimerkiksi, jos opiskelija on vaarantamalla toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden
osoittautunut soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä tehtävissä, tai jos hän on
terveydentilansa vuoksi soveltumaton.
<kieliversiointiin>
384
opiskeluoikeuden menettäminen
sv
förlust av studierätten
säännösten noudattamatta jättämisestä seuraava toimenpide, jossa opiskelija menettää
opiskeluoikeutensa
Opiskelija voi menettää opiskeluoikeutensa esimerkiksi mikäli hän on laiminlyönyt yliopistolain
mukaisen ilmoittautumisvelvollisuuden (ks. opiskelijaksi ilmoittautuminen) tai ei ole suorittanut
opintojaan säädetyssä ajassa.
Menetetty opiskeluoikeus on mahdollista saada takaisin.
<kieliversiointiin>
385
opiskeluoikeuden palauttaminen
sv
återställande n av studierätten
koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun päätös, jolla peruutettu opiskeluoikeus palautetaan
Peruutettu opinto-oikeus (ks. opiskeluoikeuden peruuttaminen) tulee palauttaa, jos opiskelija
osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole.
<kieliversiointiin>
386
opiskeluoikeuden siirtäminen
sv
överflyttande n av studierätt
opiskelijan toimenpide, jolla opiskeluoikeuden alkamista siirretään myöhempään ajankohtaan
Tiettynä lukuvuonna alkava opiskeluoikeus voidaan siirtää alkavaksi seuraavana lukuvuonna
esimerkiksi siten, että opiskelija ilmoittautuu ensimmäiseksi vuodeksi poissa olevaksi.
Vrt. siirto-opiskelija.
<kieliversiointiin>
387
ensisijainen opiskeluoikeus
sv
primär studierätt
useasta yhdessä korkeakoulussa samaan aikaan voimassaolevasta opiskeluoikeudesta se, jonka
opiskelija ilmoittaa ensisijaiseksi
Eri tavoitetutkintoihin tähtäävistä, samassa korkeakoulussa samaan aikaan voimassaolevista
opinto-oikeuksista vain yksi voi kunakin ajanjaksona olla ensisijainen.
<kieliversiointiin>
142
388
erillinen opiskeluoikeus; erillinen opinto-oikeus
sv
separat studierätt (?)
ajallisesti rajattu opiskeluoikeus, joka oikeuttaa opiskelijan suorittamaan rajatun määrän korkeakoulun
tutkintoon kuuluvia opintoja ilman tutkinnonsuoritusoikeutta
<kieliversiointiin>
Ruotsi: työryhmä 25.4.2014: Valtioneuvoston asetus xx perittävistä maksuista 1089/2002 -> sv
143
7.5.1
Ilmoittautuminen
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
toiminta opetukseen (1)
tai koulutukseen (1)
pääsemiseksi
esiopetukseen
ilmoittautuminen
kouluun
ilmoittautuminen
toimenpide, jolla
lapsen huoltaja
ilmoittaa lapsen
perusopetukseen
lähikouluun
toimenpide, jolla
lapsen huoltaja
ilmoittaa lapsen
esiopetukseen
kouluun
hakeutuminen
muualle kuin
osoittamaan
kouluun
opetukseen
ilmoittautuminen
koulutukseen
haku
toimenpide, jolla henkilö
ilmaisee haluavansa
osallistua opintojaksoon,
kurssille tai
koulutukseen (3)
pääsemiseksi
oppilasvalinta
opiskelijavalinta
oppilaaksi
ilmoittautuminen
opiskelupaikan vastaanotto
toimenpide, jolla oppilasvalintaa
käyttävään esi- tai
perusopetukseen hyväksytty
ilmoittaa, aikooko hän osallistua
opetukseen (1)
kirjoilletulo
henkilön ensimmäinen
kirjaaminen korkeakoulun
opiskelijarekisteriin
kirjoilletulopäivä
määrä
opiskelun
aloituspäivämäärä
päivämäärä, jona
henkilön kirjoilletulo on
opiskelijarekisterin
merkinnän mukaan
tapahtunut
päivämäärä, jona henkilön
opiskeluoikeus on korkeakoulun
opiskelijarekisterin merkinnän
mukaan alkanut
toiminta, jossa koulutuksen
toteutukseen hyväksytty ilmoittaa,
ottaako hän opiskelupaikan vastaan
lukukausiilmoittautuminen
toimenpide, jolla opiskelija
ilmoittaa olevansa läsnä tai
poissa tietyn lukukauden ajan
lukukausiilmoittautumispäivämäärä
päivämäärä, jona
opiskelija on
opiskelijarekisterin
merkinnän mukaan tehnyt
lukukausi-ilmoittautumisen
Käsitekaavio 32. Ilmoittautumiskäsitteitä.
käsittelyyn xx.8.2015
Terminologin kysymys 2.6.2015: Eli kun on tehty 'opiskelijavalinta' ja hakija saa tiedon että hänet on
hyväksytty korkeakouluun, tapahtuu hyväksytyn puolelta 'opiskelupaikan vastaanotto' ja sitten
'opiskelijaksi ilmoittautuminen'. Sen jälkeen opiskelijan tulee tehdä 'lukukausi-ilmoittautuminen'.
Korkeakoulun rekisterissä tapahtuu 'lukukausi-ilmoittautumisen' jälkeen opiskelijan 'kirjoilletulo',
vai...??
144
389
oppilaaksi ilmoittautuminen
toimenpide, jolla oppilasvalintaa käyttävään esi- tai perusopetukseen hyväksytty ilmoittaa, aikooko hän
osallistua opetukseen (1)
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv elevanmälan
390
lukukausi-ilmoittautuminen; lukuvuosi-ilmoittautuminen
mieluummin kuin: läsnäoloilmoittautuminen
sv
terminsanmälan
hellre än: närvaroanmälan
toimenpide, jolla opiskelija ilmoittaa olevansa läsnä tai poissa tietyn lukukauden tai lukuvuoden ajan
Lukukausi-ilmoittautuminen voi kohdistua korkeakouluun tai tiettyyn opiskeluoikeuteen.
<kieliversiointiin>
391
lukukausi-ilmoittautumisen tila
sv
status för terminsanmälan
opiskelijan lukukausi-ilmoittautumiselle tietojärjestelmään määritetty tila
Lukukausi-ilmoittautumisen tila liittyy tarkentavana tietona opiskeluoikeuden tilaan "aktiivinen".
Lukukausi-ilmoittautumisen tiloja ovat 1) läsnä; 2) poissa; 3) poissa, ei kuluta opintoaikaa ja 4)
puuttuu.
<kieliversiointiin>
392
lukukausi-ilmoittautumispäivämäärä
sv
datum för terminsanmälan (?)
en
enrolment date; registration date; enrolment period
päivämäärä, jona opiskelija on opiskelijarekisterin merkinnän mukaan tehnyt lukukausiilmoittautumisen
<kieliversiointiin>
Ruotsi: termi tarkistettava (on terminologin itse muodostama)
393
<korkeakoulut>
kirjoilletulo
henkilön ensimmäinen kirjaaminen korkeakoulun opiskelijarekisteriin
Henkilön katsotaan aloittaneen ensimmäistä kertaa opintonsa korkeakoulussa kirjoilletulosta
lukien. Kirjoilletulo on merkityksellinen tilanteessa, jossa henkilöllä on monta opiskeluoikeutta.
<kieliversiointiin>
Terminologin kommentti 2.6.2015: Ok, eli 'kirjoittautumista' ei määritellä erillisenä käsitteenä.
145
Kannattaisin sitä [Totin ehdotusta], että sanastossa kuitenkin jotenkin selitettäisiin 'kirjoittautuminen'.
Terminologin kysymys 2.6.2015: Onko 'kirjoittautuminen' ymmärrettävä 'opiskelijaksi
ilmoittautumisen' vanhentuneeksi synonyymiksi -- Totti Tuhkanen 2.6.2015: Kyllä.
Terminologin kysymys 2.6.2015: Olisiko siis lisättävä sanastoon sieltä 22.5.2015 poistettu käsite
opiskelijaksi ilmoittautuminen? -- Totti Tuhkanen 2.6.2015: Olisi.
Terminologin kysymys 2.6.2015: vai [olisiko 'kirjoittautuminen' ymmärrettävä] 'kirjoilletulon'
lähisynonyymiksi -- Totti Tuhkanen 2.6.2015: kyllä myös: (ilmaisurakenteessa on se looginen ero
mikä usein on suomeksi ja ruotsiksi kuvatussa prosessissa)
394
<korkeakoulut>
kirjoilletulopäivämäärä; kirjoihintulopäivämäärä
päivämäärä, jona henkilön kirjoilletulo on opiskelijarekisterin merkinnän mukaan tapahtunut
Kirjoilletulopäivämäärää pidetään päivänä, jona henkilö on ensimmäistä kertaa aloittanut
opintonsa korkeakoulussa. Kirjoilletulopäivämäärä on merkityksellinen tilanteessa, jossa
henkilöllä on monta opiskeluoikeutta (vrt. opintojen aloituspäivämäärä).
<kieliversiointiin>
395
<korkeakoulut>
opintojen aloituspäivämäärä
sv
inledningsdatum n för studierna
päivämäärä, jona henkilön opiskeluoikeus on korkeakoulun opiskelijarekisterin merkinnän mukaan
alkanut
Opintojen aloituspäivämäärä voi (ainoan tai ensimmäisen opiskeluoikeuden osalta) olla sama tai
myöhempi kuin kirjoilletulopäivämäärä.
<kieliversiointiin>
7.5.2
Opiskelun tai koulunkäynnin keskeytyminen
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - otsikko 6.5.2,
pohdimme, ettei varhaiskasvatukseen ilmeisesti tarvitsisi kyseistä keskeyttämistä koskevaa teemaa,
mutta harkitsemme.
146
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
opiskelun tai koulunkäynnin
keskeytyminen
keskeytyminen
opiskelijan tai
oppilaan toimesta
keskeytyminen
opiskeluoikeuden
poistumiseen
liittyvästä syystä
opiskeluoikeuden
peruuttaminen
opiskeluoikeuden
menettäminen
esiopetuksen
keskeyttäminen
koulunkäynnin
keskeyttäminen
tilanne, jossa lapsi
lakkaa osallistumasta tilanne, jossa
koulutuksen
säännösten
esiopetukseen
oppilas lakkaa
järjestäjän tai
noudattamatta
suorittamasta
korkeakoulun
jättämisestä seuraava
oppitoimenpide, jolla
toimenpide, jossa
velvollisuuttaan
soveltumattomaksi opiskelija menettää
osoittautuneen
opiskeluoikeutensa
opiskelijan
opiskeluoikeus
peruutetaan
keskeytyminen
kurinpidollisesta
syystä
opintojen
keskeyttäminen (1)
toimenpide, jossa
opiskelija ilmoittaa
luopuvansa
opiskeluoikeudestaan
määräaikainen
erottaminen
kurinpitorangaistus,
jossa oppilas tai
opiskelija erotetaan
oppilaitoksesta tai
korkeakoulusta
määräajaksi
opintojen
keskeyttäminen (2)
tilanne, jossa opiskelija ei
ole suorittanut opintojaan
tiettyyn aikaan mennessä
ja hänen
opiskeluoikeutensa
katsotaan loppuneen
opintojen työvoimapolittinen
keskeyttäminen
muu
toimenpide, jossa yliopisto-opiskelija
ilmoittaa luopuvansa opiskeluoikeudestaan
väliaikaisesti vähintään vuoden ajaksi, jona
aikana häntä ei työttömyysturvalain
mukaan pidetä päätoimisena opiskelijan
opiskeluoikeus
oikeus suorittaa tutkinto tai
osallistua koulutukseen (2) tai
opetukseen (1)
Käsitekaavio 33. Opiskelun keskeytyminen.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- käsitekaavio 33:
käsitekaavion ylös teksti: ”Esiopetuksen, koulunkäynnin tai opiskelun keskeytyminen”. Kohtaan
”keskeytyminen opiskelijan ja oppilaan toimesta” alle lisänuoli jossa teksti ”esiopetuksen
keskeyttäminen” ja sen alle teksti ”tilanne, jossa lapsi lakkaa osallistumasta esiopetukseen”.
Terminologin kommentti: piirretäänkö käsitteet kaavioon, vaikkei kyseisiä käsitteitä (esiopetuksen
keskeyttäminen) määriteltäisi sanastossa? Vai otetaanko sanastoon em. käsite (määritelmähän on
valmiina)?
396
esiopetuksen keskeyttäminen
tilanne, jossa lapsi lakkaa osallistumasta esiopetukseen
147
Kommenttikierros toukokuu 2015: OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto,
Vuorinen ja Alila: [Sanastosta ja käsitekaaviosta puuttuu] ”esiopetuksen, koulunkäynnin tai opiskelun
keskeytyminen”. Kaavioon kohtaan ”keskeytyminen opiskelijan ja oppilaan toimesta” alle lisänuoli
jossa teksti ”esiopetuksen keskeyttäminen” ja sen alle teksti ”tilanne, jossa lapsi lakkaa osallistumasta
esiopetukseen”.
Työryhmä 12.6.2015: Lisätään käsite
397
koulunkäynnin keskeyttäminen
sv
avbrytande n av skolgång
tilanne, jossa oppilas lakkaa suorittamasta oppivelvollisuuttaan
398
<korkeakoulut>
opintojen keskeyttäminen (1); koulutuksen keskeyttäminen (1)
sv
studieavbrott n (1); avbrytande n av studier
toimenpide, jossa opiskelija ilmoittaa luopuvansa opiskeluoikeudestaan
Vrt. keskeyttänyt, opintojen työvoimapoliittinen keskeyttäminen.
<kieliversiointiin>
399
<toinen aste>
opintojen keskeyttäminen (2); koulutuksen keskeyttäminen (2)
sv
studieavbrott n (2); avbrytande n av studier
tilanne, jossa opiskelija ei ole suorittanut opintojaan tiettyyn aikaan mennessä ja hänen
opiskeluoikeutensa katsotaan loppuneen
400
(vanhentunut)
opintojen työvoimapoliittinen keskeyttäminen
toimenpide, jossa yliopisto-opiskelija ilmoittaa luopuvansa opiskeluoikeudestaan väliaikaisesti
vähintään vuoden ajaksi, jona aikana häntä ei työttömyysturvalain mukaan pidetä päätoimisena
opiskelijana
Työttömyysturvalain (1290/2002) mukaan yliopisto-opiskelijaa, joka on keskeyttänyt opintonsa
vähintään vuoden ajaksi, ei keskeytysaikana pidetä päätoimisena opiskelijana.
Vrt. opintojen keskeyttäminen.
<kieliversiointiin>
7.6
7.6.1
Opiskelun tuki
Oppilaan/opintojen ohjaus
401
opinto-ohjaus (toisen asteen koulutus, korkeakoulut); oppilaan ohjaus (perusopetus); oppilaanohjaus
(perusopetus); opintoneuvonta (korkeakoulut)
sv
studiehandledning (toisen asteen koulutus, korkeakoulut); elevhandledning (perusopetus)
en
guidance councelling; educational guidance; school guidance
toiminta ja/tai oppiaine, joka pyrkii ohjaamaan oppilaita ja opiskelijoita opiskelussa ja jatko-opintoja
koskevissa kysymyksissä sekä ohjaamaan opiskelijat työelämään
148
Oppilaanohjaus on perusopetuksen oppimäärään ja opinto-ohjaus lukion oppimäärään kuuluva
oppiaine. Kun puhutaan toiminnasta (ei oppiaineesta), perusopetuksessa käytetään sanaliittoa
"oppilaan ohjaus".
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opinto-ohjaus on osa tutkintoon kuuluvia opintoja.
Korkeakouluissa opinto-ohjaus (tai opintoneuvonta) on toimintaa, ei oppiaine.
Opinto- ja oppilaan ohjaukseen kuuluu oppilaiden ja opiskelijoiden tukeminen aine- ja
kurssivalinnoissa, auttaminen oppimisongelmissa sekä henkilökohtainen ohjaus.
Perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa ohjaus on oppilaiden, opettajien ja huoltajien
yhteistoimintaa. Oppilaan ohjaus tutustuttaa oppilaita myös työntekoon järjestämällä
tutustumiskäyntejä yrityksiin ja toteuttamalla käytännön tutustumista työelämään. Opinto-ohjaus
ohjaa opiskelijoita myös oman opinto-ohjelman suunnittelussa.
<kieliversiointiin>
402
<käsitteen käyttöala: esiopetus, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus>
opiskelijahuolto (toisen asteen koulutus); oppilashuolto (esi- ja perusopetus)
sv
elevvård (toisen asteen koulutus, esi- ja perusopetus)
en
student welfare; student welfare body
toiminta, jonka tarkoituksena on edistää oppilaan tai opiskelijan oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja
tukea hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan
Toisen asteen koulutuksessa käytetään termiä opiskelijahuolto ja esi- ja perusopetuksessa
oppilashuolto.
Opiskelijahuollon palvelut muodostuvat opiskelijaterveydenhuollon sekä oppilaitoksen
kuraattorin ja psykologin palveluista ja oppilashuollon palvelut kouluterveydenhuollon sekä
koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluista.
Opiskelija- ja oppilashuolto on maksutonta.
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv studerandevård (toisen asteen
koulutus); elevvård (esi- ja perusopetus)
7.6.2
Opintososiaalinen ohjaus
403
opiskelun tukipalvelut
koulutustoimijan tarjoamat, varsinaista opiskelua tukevat palvelut
Esimerkkejä opiskelun tukipalveluiksi luettavista palveluista ovat opiskelijapalvelut,
terveydenhuoltopalvelut, esteettömyyspalvelut, vakuutuspalvelut, vapaa-ajanpalvelut ja
liikuntapalvelut.
<kieliversiointiin>
149
7.6.2.1
Oppilaan tai opiskelijan tukeminen yleissivistävässä ja
ammatillisessa koulutuksessa
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
oppimisen ja
koulunkäynnin tuki
yleinen tuki
tehostettu tuki
erityinen tuki
kaiken kasvatuksen ja
opetuksen (1) osana
opettajan arvioinnin
perusteella annettava
tuki, jonka tehtävänä on
tukea oppilasta tai
opiskelijaa tavoitteiden
saavuttamisess
tuki, jota annetaan
oppilaalle tai opiskelijalle,
joka tarvitsee yleistä
tukea voimakkaampaa,
säännöllisempää ja
suunnitelmallista tukea
tuki, jota annetaan oppilaalle tai
opiskelijalle, jonka kasvun,
kehityksen tai oppimisen
tavoitteiden saavuttaminen ei
toteudu riittävästi tehostetun
tuen avulla tai jonka opetusta (1)
ei vamman, sairauden,
kehityksessä viivästymisen tai
tunne-elämän häiriön tai muun
vastaavan syyn vuoksi voida
antaa muuten
pedagoginen arvio
tehostettua tukea varten
pedagoginen selvitys
erityistä tukea varten
asiakirja, joka sisältää
kuvauksen oppilaan oppimisen
ja koulunkäynnin tilanteesta,
oppimisvalmiuksista ja
erityistarpeista, hänen
saamastaan yleisestä tuesta
sekä arvion tarvittavista
tukijärjestelyistä ja tehostetun
tuen tarpeesta
asiakirja, joka sisältää
kuvauksen oppilaan oppimisen
ja koulunkäynnin tilanteesta,
oppimisvalmiuksista ja
erityistarpeista, hänen
saamastaan tehostetusta
tuesta sekä arvion tarvittavista
tukijärjestelyistä ja erityisen
tuen tarpeesta
Käsitekaavio 34. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - luku 6.6.2.1,
käsitekaavio 34 [Oppimisen ja koulunkäynnin tuki]: käsitteisiin on sisällytettävä esiopetus. Eli kaavion
ylös teksti kuten kaaviossa 33 [Opiskelun keskeytyminen]. -- Terminologin kysymys 17.6.2015:
Viittaako kommentti siihen, että esiopetuksessa on toisenlaiset tukikäsitteet kuin perusopetuksessa?
Pitäisikö varhaiskasvatusasiantuntijoita pyytää listaamaan esiopetuksen tukeen liittyvät käsitteet?
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: kuvio kuvaa vain perusopetuksen
oppilaan tukemista, ei vastaa ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä -- Terminologin kysymys
17.6.2015: Olisiko sanastoon otettava siis myös ammatillisen koulutuksen tukikäsitteitä? (Onko esim.
ammatillisen koulutuksen erityinen tuki eri käsite kuin perusopetuksen erityinen tuki; sama määritelmä
ei käy, vai?)
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.:
150
erityisopetus (ammatillinen koulutus)
Oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä
oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena.
Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa
suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetusja opiskelujärjestelyjä.
ammatillisen koulutuksen mukauttaminen (ammatillinen peruskoulutus)
Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden
mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityisopetuksessa voidaan kuitenkin poiketa
tutkinnon perusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen
arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen
välttämätöntä.
404
yleinen tuki
sv
allmänt stöd n
en
regular support
kaiken kasvatuksen ja opetuksen (1) osana opettajan arvioinnin perusteella annettava tuki, jonka
tehtävänä on tukea oppilasta tai opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa
Yleinen tuki perustuu siihen, että opettaja kasvatuksen ja opetuksen (1) yhteydessä arvioi
oppilaittensa kehitystä ja tuen tarpeita ja suunnittelee toiminnan ja oppilaille annettavan
palautteen sen mukaisesti. Yleisen tuen aikana voidaan käyttää kaikkia tukimuotoja lukuun
ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta. Tuen tarpeen kasvaessa ja
oppilaan tarvitessa suunnitelmallista tukea hänen tulee saada tehostettua tukea.
hyväksytty / tarkistettava
Työryhmä 7.3.2014: tarkistettava kun perusopetusopetuksen opetussuunnitelma valmistuu (vuoden
2014 loppu)
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: väärä käännös, yleinen tuki = general support
405
tehostettu tuki
sv
intensifierat stöd n
en
enhanced support
tuki, jota annetaan oppilaalle tai opiskelijalle, joka tarvitsee yleistä tukea voimakkaampaa,
säännöllisempää ja suunnitelmallista tukea
Tehostetussa tuessa oppilaan tai opiskelijan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan jatkuvammin,
voimakkaammin ja yksilöllisemmin kuin yleisessä tuessa. Tehostettu tuki voi koostua yhdestä tai
useammasta tukimuodosta. Tehostettu tuki perustuu pedagogiseen arvioon ja tuki kirjataan
oppilaan oppimissuunnitelmaan tai opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.
2014 loppu)
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: väärä käännös, tehostettu tuki = intensified
support
406
erityinen tuki
sv
särskilt stöd n
151
en
special support
tuki, jota annetaan oppilaalle tai opiskelijalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden
saavuttaminen ei toteudu riittävästi tehostetun tuen avulla tai jonka opetusta (1) ei vamman,
sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan syyn vuoksi voida
antaa muuten
Perusopetuksen erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta perusopetuslain
mukaisesta tuesta. Ammatillisen koulutuksen erityinen tuki taas muodostuu erityisopetuksesta ja
muusta tuesta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti.
Perusopetuksen erityistä tukea varten oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys, minkä jälkeen
tehdään erityistä tukea koskeva hallintopäätös.
Perusopetuksen oppilaalle ja ammatillisen koulutuksen opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen
opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, josta käy ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen
mukaisen opetuksen (1) ja muun tuen antaminen.
2014 loppu)
Terminologin kysymys 17.6.2015: Onko käsitteen käyttöalana vain perusopetus? Eikö
ammatillisessa koulutuksessa ole erityistä tukea? Vai onko ammatillisen erityinen tuki eri käsite? (Vrt.
myös ammatillinen erityisoppilaitos.) Entä onko esim. esiopetuksessa erityistä tukea?
407
pedagoginen arvio tehostettua tukea varten
sv
pedagogisk bedömning för intensifierat stöd
en
pedagogical evaluation
asiakirja, joka sisältää kuvauksen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanteesta,
oppimisvalmiuksista ja erityistarpeista, hänen saamastaan yleisestä tuesta sekä arvion tarvittavista
tukijärjestelyistä ja tehostetun tuen tarpeesta
Tehostetun tuen aloittaminen ja käsittely moniammatillisessa oppilashuoltotyössä perustuu
kirjalliseen pedagogiseen arvioon. Arvion laativat oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä, ja
tarvittaessa muut asiantuntijat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Pedagogisessa
arviossa kuvattavat asiat, kuten oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena, oppilaan
saaman yleisen tuen vaikutukset sekä arvio tarvittavista tukijärjestelyistä, sisältyvät
opetussuunnitelman perusteisiin.
Ruotsi: Terminologi 30.12.2012: Ruotsin termi on terminologin (lähteiden perusteella) muodostama,
pitäisi natiivin tarkistaa!
2014 loppu)
408
kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
sv
samarbete mellan hem och skola
en
co-operation between home and educational institution
toiminta, jossa huoltajilla on mahdollisuus yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa osallistua
oppilaitoksen opetusja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (1) mukaan huoltajille tulee antaa tietoa
opetussuunnitelmasta (1), opetuksen (1) järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta
osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
152
409
pedagoginen selvitys erityistä tukea varten
sv
pedagogisk utredning för särskilt stöd
en
pedagogical investigation for the type of support to be provided for the pupil
asiakirja, joka sisältää kuvauksen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanteesta,
oppimisvalmiuksista ja erityistarpeista, hänen saamastaan tehostetusta tuesta sekä arvion tarvittavista
tukijärjestelyistä ja erityisen tuen tarpeesta
Pedagogisessa selvityksessä arvioidaan oppilaan erityisen tuen tarvetta. Pedagoginen selvitys
tehdään ennen erityistä tukea koskevaa päätöstä.
2014 loppu)
410
perusopetuksen yksilöllistetty oppimäärä
sv
individualiserad lärokurs i den grundläggande utbildningen
en
individualized curriculum
oppimäärä, joka on määritelty erityistä tukea saavan oppilaan tavoitetasolle hänen omien
edellytystensä mukaiseksi
411
pidennetty oppivelvollisuus
sv
förlängd läroplikt
en
extended compulsory education
oppivelvollisuus, joka alkaa vuotta säädettyä aiemmin ja kestää 11 vuotta
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi
ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna,
jona lapsi täyttää kuusi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti
vammaiset tai sairaat lapset. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti
ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään aina myös päätös erityisestä tuesta.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: voiko tämä käsite olla
myös tässä kun on jo aiemmin kohdassa oppivelvollisuuden määrittely?
Terminologin kommentti: Oppivelvollisuus-käsitteen kohdalla on viittaus tähän käsitteeseen;
määritelmä löytyy vain tämän käsitteen (pidennetty oppivelvollisuus) kohdalta.
412
toiminta-alueittain järjestetty opetus
sv
undervisning per verksamhetsområde
oppiainejaon sijasta käytettävä perusopetuksen järjestämistapa, jota voidaan käyttää vammaisen tai
vakavasti sairaan oppilaan kohdalla ja josta tehdään päätös erityisen tuen päätöksessä
Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus (1) voidaan järjestää oppiainejaon sijasta
toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus (1) voi
olla perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvat
153
toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten
toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv undervisning enligt (ei "per")
verksamhetsområde
413
<käsitteen käyttöala: perusopetus, ammatillinen koulutus>
erityiset opetusjärjestelyt
sv
särskilda undervisningsarrangemang
hallintopäätökseen perustuva opetuksen (1) järjestäminen toisin kuin laissa ja sen nojalla säädetään
tai määrätään
Erityisiä opetusjärjestelyjä voidaan käyttää tietyissä perusopetuslain (628/1998) mukaisissa
tilanteissa, kuten jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen
oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi
oppilaalle joltakin osin kohtuutonta tai jos järjestelyt ovat perusteltuja oppilaan terveydentilaan
liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tehdään hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle
laaditaan oppimissuunnitelma. Erityistä tukea saavalla oppilaalla erityisistä opetusjärjestelyistä
määrätään aina erityisen tuen päätöksessä.
Erityisiä opetusjärjestelyjä voidaan käyttää myös tietyissä ammatillisesta koulutuksesta annetun
lain (630/1998) mukaisissa tilanteissa, kuten jos opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään
olevan tutkinnon sisältämiä opintoja vastaavat tiedot ja taidot, jos tutkinnon sisältämien
opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen
joltakin osin kohtuutonta tai jos järjestelyt ovat perusteltuja opiskelijan terveydentilaan liittyvistä
syistä.
7.6.2.2
Turvallisuuteen ja työrauhaan liittyvät ja kurinpidolliset
toimenpiteet
Totti Tuhkanen 22.5.2014: Ne [kurinpidolliset käsitteet] ovat, esim. vilppitapausten käsittelyprosessien
kannalta, relevantteja määriteltäviä myös korkeakoulutasolla. Kurinpitoon liittyviä käsitteitä on vähän,
mutta tuohon syypuoleen, eli vilppiin, liittyvinä niitä on enemmän. Osa niistä on TENK:n HTK-ohjeessa
legitiimisti määriteltyjä, osa tarvitsisi kiinnittämistä johonkin ylläpidettyyn
käsitemäärityskokonaisuuteen. Tästä kysymyksestä olin viime viikolla TENK:n ja UNIFI:n
yhteiskokouksen kuultavana. TENK:lla on viritteillä käsitemäärittelytoimintaa [--].
Työryhmä 29.8.2014: Ks.
http://www.oph.fi/oppilashuollon_opas/saadokset/perusopetuslaki_ja_asetus/turvallisuuteen_ja_tyorau
haan_liittyvia_saannoksia
-> Terminologi 19.9.2014: linkki ei toimi?!
Työryhmä 29.8.2014: Perusopetuksessa: kurinpitotoimenpiteet (2 kpl), ojentamis- ja
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: luku "Turvallisuuteen ja
työrauhaan liittyvät ja kurinpidolliset toimenpiteet". Ehdotus, että turvallisuuteen liittyvät asiat erotetaan
omaksi otsikokseen, jonka sisällöissä huomioidaan myös varhaiskasvatus ja esiopetus. Työrauhaan ja
kurinpitoon liittyvät asiat omaksi luvukseen.
7.6.2.2.1
Perusopetus ja toisen asteen koulutus
414
nuhtelu
toimenpide, johon ryhdytään oppilaan sellaisen moitittavan käyttäytymisen perusteella, joka ei edellytä
oppilaan kurinpidollista rankaisemista tai ojentamista ja jossa [TEHDÄÄN MITÄ?]
154
OPH / Erja Vitikka 19.5.2014: "Kävin täällä keskustelun asiantuntijoiden kanssa, ja totesimme, että
puhuttelu ja nuhtelu tarvitaan sanastoon. Lisäksi käsite kasvatuskeskustelu on uuden lain myötä
määriteltävä."
Kurinpito-, ojentamis- ja turvaamistoimenpiteet perusopetuksessa (36 ja 36 a, b, c §):
Perusopetuslakiin sisältyvät kurinpitoa sekä ojentamista ja turvaamistoimenpiteitä koskevat
säännökset ohjaavat koulun toimintaa erilaisissa häiriö- ja ongelmatilanteissa. [--]
Kurinpitorangaistuksien lisäksi perusopetuslaissa on määritelty koulussa käytettävät ojentamis- ja
turvaamiskeinot. Muita kuin lakiin perustuvia keinoja ei saa koulussa käyttää. Oppilasta voidaan
kuitenkin nuhdella ja puhutella sellaisen moitittavan käyttäytymisen perusteella, joka ei edellytä
kurinpidollista rankaisemista tai oppilaan ojentamista.
Työryhmä 17.4.2015: Ks. HE 66/2013: onko siellä tietoa puhuttelun ja nuhtelun sisällöstä/luonteesta
Terminologin kysymys 21.4.20145: HE 66/2013 ei avaa puhuttelun ja nuhtelun sisältöä/luonnetta:
"Kurinpidolliset toimet tulee porrastaa ottaen huomioon epäasiallisen käyttäytymisen laatu ja
mahdollinen toistuminen. Muita kuin lakiin perustuvia keinoja ei saa koulussa ja oppilaitoksissa
käyttää. Oppilasta ja opiskelijaa voidaan kuitenkin nuhdella ja puhutella sellaisen moitittavan
käyttäytymisen perusteella, joka ei edellytä kurinpidollista rankaisemista tai oppilaan ojentamista."
415
puhuttelu
toimenpide, johon ryhdytään oppilaan sellaisen moitittavan käyttäytymisen perusteella, joka ei edellytä
oppilaan kurinpidollista rankaisemista tai ojentamista ja jossa [TEHDÄÄN MITÄ?]
OPH / Erja Vitikka 19.5.2014: "Kävin täällä keskustelun asiantuntijoiden kanssa, ja totesimme, että
puhuttelu ja nuhtelu tarvitaan sanastoon. Lisäksi käsite kasvatuskeskustelu on uuden lain myötä
määriteltävä."
Kurinpito-, ojentamis- ja turvaamistoimenpiteet perusopetuksessa (36 ja 36 a, b, c §):
Perusopetuslakiin sisältyvät kurinpitoa sekä ojentamista ja turvaamistoimenpiteitä koskevat
säännökset ohjaavat koulun toimintaa erilaisissa häiriö- ja ongelmatilanteissa. [--]
Kurinpitorangaistuksien lisäksi perusopetuslaissa on määritelty koulussa käytettävät ojentamis- ja
turvaamiskeinot. Muita kuin lakiin perustuvia keinoja ei saa koulussa käyttää. Oppilasta voidaan
kuitenkin nuhdella ja puhutella sellaisen moitittavan käyttäytymisen perusteella, joka ei edellytä
kurinpidollista rankaisemista tai oppilaan ojentamista.
Työryhmä 17.4.2015: Ks. HE 66/2013: onko siellä tietoa puhuttelun ja nuhtelun sisällöstä/luonteesta
Terminologin kysymys 21.4.20145: HE 66/2013 ei avaa puhuttelun ja nuhtelun sisältöä/luonnetta:
"Kurinpidolliset toimet tulee porrastaa ottaen huomioon epäasiallisen käyttäytymisen laatu ja
mahdollinen toistuminen. Muita kuin lakiin perustuvia keinoja ei saa koulussa ja oppilaitoksissa
käyttää. Oppilasta ja opiskelijaa voidaan kuitenkin nuhdella ja puhutella sellaisen moitittavan
käyttäytymisen perusteella, joka ei edellytä kurinpidollista rankaisemista tai oppilaan ojentamista."
416
<opetus>
kurinpito
sv
disciplin
opetuksen (1) yhteydessä käytettävä menettely, joka tähtää järjestyksen ylläpitämiseen ja vilppiä
koskevien sääntöjen noudattamiseen
417
kasvatuskeskustelu
kurinpitoon tähtäävä toimenpide, jossa opetusta (1) häirinneen tai muutoin koulun järjestystä
rikkoneen, vilpillisesti menetelleen tai epäkunnioittavasti käyttäytyneen oppilaan kanssa keskustellen
yksilöidään tämän teko tai laiminlyönti, tarvittaessa selvitetään sen syyt ja seuraukset sekä keinot
oppilaan käyttäytymisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi
Kasvatuskeskustelusta on säädetty perusopetuslain muuttamisesta annetussa laissa
155
(1267/2013). Kasvatuskeskustelu on yllä mainitussa tapauksessa ensisijainen toimenpide.
Keskustelu kestää yhteensä enintään kaksi tuntia, ja se voidaan järjestää kerralla tai useassa
osassa. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv fostrande samtal
418
jälki-istunto
sv
kvarsittning
perusopetuksessa käytettävä toimenpide, jossa oppilas kurinpidollisesta syystä määrätään jäämään
koulun tiloihin normaalin koulupäivän päättymisen jälkeen
Jälki-istunto on perusopetuslain (628/1998) mukainen ojentamiskeino. Perusopetuslain mukaan
jälki-istunto voi seurata opetuksen häiritsemisestä, muusta koulun järjestyksen rikkomisesta tai
vilpillisestä menettelystä. Jälki-istunnon pituus voi olla enintään kaksi tuntia. Jälki-istunnossa
voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä ja harjoituksia. Tehtävien ja harjoitusten tulee olla
kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin
sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia.
Terminologi 17.4.2014: Pitäisikö jossain mainita, että jälki-istunto on "ojentamis- ja turvaamistoimi"
(OPH:n Oppilas- ja opiskelijahuollon opas > Yksilöllinen oppilashuolto)?
419
luokasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi
Terminologi 17.4.2014: Oppilas- ja opiskelijahuollon oppaassa mainittu termi. Tarvitaanko määritellä?
Työryhmä 17.4.2015: Jos tulee käsitekaavio, nämä voisi piirtää siihen, mutta määritelmää tuskin
kannattaa kirjoittaa (termi varsin läpinäkyvä).
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv att lämna klassen för den tid som
återstår av lektionen
420
kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan määrääminen työpäivän päätyttyä suorittamaan niitä
valvonnan alaisena
Terminologi 17.4.2014: Oppilas- ja opiskelijahuollon oppaassa mainittu termi, mutta tämä lienee niin
läpinäkyvä, ettei tarvitse määritellä omana käsitteenään?
Työryhmä 17.4.2015: Jos tulee käsitekaavio, nämä voisi piirtää siihen, mutta määritelmää tuskin
kannattaa kirjoittaa (termi varsin läpinäkyvä).
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv en elev som har försummat sina
hemuppgifter kan åläggas att efter skoldagens slut utföra sina uppgifter under övervakning
421
opetukseen osallistumisen epääminen
sv
förvägring att delta i undervisningen
perusopetuksessa käytettävä toimenpide, jossa oppilaan väkivaltaisuuden tai uhkaavan tai häiritsevän
käyttäytymisen vuoksi häneltä kielletään opetukseen osallistuminen
Opetukseen osallistumisen epääminen on perusopetuslain (628/1998) mukainen ojentamis- ja
turvaamiskeino. Perusopetuslain mukaan oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä,
jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa
156
työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii tai opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu
kohtuuttomasti oppilaan käyttäytymisen vuoksi. Epääminen voi tapahtua enintään jäljellä olevan
työpäivän ajaksi.
Työryhmä 19.3.2012: yleissivistävän lisäysehdotus
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: Käytössä myös lukiossa: Opiskelijan osallistuminen
opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen
opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii
opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta
vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. (Lukiolaki 26 § 3 mom.)
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: viittaus vastaava lukiosäännös.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv avstängning från att delta i
undervisningen (ei förvägring)
422
asuntolasta erottaminen
Terminologi 17.4.2014: Oppilas- ja opiskelijahuollon oppaassa mainittu termi. Tarvitaanko määritellä
omana käsitteenään?
423
<opetus ja koulutus>
kirjallinen varoitus
sv
skriftlig varning
en
written warning; written reprimand
kurinpitorangaistus, jossa oppilaalle tai opiskelijalle annetaan hänen käyttäytymisestään tai
toiminnastaan ja sen mahdollisista seurauksista varoittava asiakirja
Kirjallinen varoitus on käytössä muun muassa perusopetuksessa, ammattikorkeakouluissa ja
yliopistoissa. Perusopetuslain (628/1998) mukaan perusopetuksessa kirjallinen varoitus voi
seurata esimerkiksi koulun järjestyksen rikkomisesta tai vilpillisestä menettelystä.
Ammattikorkeakoululain (932/2014) ja yliopistolain (558/2009) mukaan kirjallinen varoitus voi
seurata esimerkiksi opetuksen häiritsemisestä, väkivaltaisesta käytöksestä, vilpistä tai
huumausaineiden käytöstä.
424
määräaikainen erottaminen
sv
avstängning för viss tid
kurinpitorangaistus, jossa oppilas tai opiskelija erotetaan oppilaitoksesta tai korkeakoulusta
määräajaksi
Määräaikainen erottaminen merkitsee opiskelijalle opiskeluoikeuden menettämistä
määräaikaisesti.
157
7.7
Opiskelijaliikkuvuus
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
opiskelijaliikkuvuus
toiminta, jossa opiskelija suorittaa tutkintoonsa
sisältyviä opintoja muualla kuin varsinaisessa
oppilaitoksessaan tai korkeakoulussaan tai jossa
opiskelija suorittaa koko tutkintonsa muussa
maassa kuin siinä jossa on suorittanut
hakukelpoisuuden antavan pohjakoulutuksensa
sen
mitä muka
a
su o
ritet n
aan
an
paik n
aa
muk
kotimaassa
tapahtuva
kotimaassa
tapahtuva
työharjoittelu
muu
ulkomailla
tapahtuva
ulkomailla
tapahtuva
työharjoittelu
liikkuvuus, jonka
aikana suoritetaan
osa tutkintoon
kuuluvista
opinnoista
opiskelijavaihto
toiminta, jossa opiskelija
suorittaa osan yhden maan
oppilaitoksen tai korkeakoulun
tutkinnosta toisen maan
oppilaitoksessa tai
korkeakoulussa
liikkuvuus, jonka
aikana suoritetaan
koko tutkinto
"degree
mobility"
vaihto-opiskelija
opiskelija, joka osallistuu
opiskelijavaihtoon
lähtevä vaihto-opiskelija
saapuva vaihto-opiskelija
opiskelija, joka lähtee oppilaitoksesta
tai korkeakoulusta opiskelijavaihtoon
toiseen maahan
opiskelija, joka saapuu
opiskelijavaihtoon oppilaitokseen tai
korkeakouluun toisesta maasta
Käsitekaavio 35. Opiskelijaliikkuvuus.
425
sv
studerandemobilitet; studentmobilitet
en
student mobility; international student exchange
toiminta, jossa opiskelija suorittaa tutkintoonsa sisältyviä opintoja muualla kuin varsinaisessa
oppilaitoksessaan tai korkeakoulussaan tai jossa opiskelija suorittaa koko tutkintonsa muussa maassa
kuin siinä jossa on suorittanut hakukelpoisuuden antavan pohjakoulutuksensa
Opiskelijaliikkuvuus on käsite, joka kattaa esimerkiksi kansainvälisen opiskelijavaihdon,
kotimaisen opiskelijaliikkuvuuden (esimerkiksi korkeakoulujen välisiin sopimuksiin perustuva
158
kotimainen liikkuvuus, kuten nk. JOO-opinnot) ja tutkintoon johtavan kansainvälisen
opiskelijaliikkuvuuden.
Tutkinnon suorittamisen sisällä tapahtuvaa opiskelijaliikkuvuutta ovat mm. kansainvälinen
opiskelijavaihto sekä oppilaitoksen tai korkeakoulun ulkopuolella suoritettava työharjoittelu.
Opiskelijaliikkuvuudesta, jossa opiskelija suorittaa toisen maan oppilaitoksessa tai
korkeakoulussa osan lähtömaan tutkintoonsa sisältyvistä opinnoista, käytetään englanniksi
termiä credit mobility.
Opiskelijaliikkuvuudesta, jossa opiskelija suorittaa koko tutkintonsa muussa maassa kuin siinä
jossa on suorittanut korkeakoulun hakukelpoisuuden antavan pohjakoulutuksensa, käytetään
englanniksi termiä degree mobility.
<kieliversiointiin>
Työryhmä 7.3.2014: tarvittaisiin ruotsin vastineet myös käsitteille kansainvälinen opiskelijavaihto,
kotimainen opiskelijaliikkuvuus, tutkintoon johtava opiskelijaliikkuvuus -> Suvi kysyy korkeakouluilta
(myös englanti?)
426
opiskelijavaihto; oppilasvaihto (lukio)
sv
studerandeutbyte n
en
student exchange; credit mobility (Eurostat)
toiminta, jossa opiskelija suorittaa osan yhden maan oppilaitoksen tai korkeakoulun tutkinnosta toisen
maan oppilaitoksessa tai korkeakoulussa
Opiskelijavaihto-termin englanninkielinen vastine on student exchange. Euroopan komission
alainen tilastotietoa tuottava Eurostat käyttää kuitenkin termiä credit mobility erottaakseen
käsitteen nk. degree mobility -käsitteestä (ks. määritelmät kohdasta opiskelijaliikkuvuus).
<kieliversiointiin>
427
vaihto-opiskelija; vaihto-oppilas (lukio)
sv
utbytesstudent
en
exchange student
opiskelija, joka osallistuu opiskelijavaihtoon
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv utbytesstudent; utbyteselev
428
lähtevä vaihto-opiskelija
sv
utresande utbytesstudent
en
outgoing exchange student
opiskelija, joka lähtee oppilaitoksesta tai korkeakoulusta opiskelijavaihtoon toiseen maahan
<kieliversiointiin>
429
saapuva vaihto-opiskelija
mieluummin kuin: tuleva vaihto-opiskelija
sv
en
inkommande utbytesstudent
incoming exchange student
opiskelija, joka saapuu opiskelijavaihtoon oppilaitokseen tai korkeakouluun toisesta maasta
Termiä tuleva vaihto-opiskelija ei suositella sen monitulkintaisuuden vuoksi.
<kieliversiointiin>
159
7.8
Työelämään tutustuminen ja työharjoittelu
430
työelämään tutustuminen; TET
sv
praktisk arbetslivsorientering
en
period of work experience
perusopetukseen kuuluva jakso, jonka aikana oppilas tutustuu työelämään ja ammatteihin aidossa
työympäristössä
431
työharjoittelu (korkea-aste); korkeakouluharjoittelu (korkea-aste); työssäoppiminen (toisen asteen
ammatillinen koulutus)
sv
praktik (korkea-aste); arbetspraktik (korkea-aste); högskolepraktik (korkea-aste); inlärning i arbetet
(toisen asteen ammatillinen koulutus)
en
internship (korkea-aste); internship for university students (korkea-aste); on-the-job learning; practical
traineeship; job placement
tavoitteellinen oppiminen, joka tapahtuu työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä
Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa käytetään termejä työharjoittelu ja
korkeakouluharjoittelu, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa työssäoppiminen.
<kieliversiointiin>
OKM / AIPO / Lähde Kirsi, Annika Bussman: termin "työssäoppiminen" käyttöalaksi tulisi merkitä
"toisen asteen ammatillisen koulutuksen" lisäksi "kansanopistojen ja valtakunnallisten liikunnan
koulutuskeskusten koulutus"
OKM / AIPO / Lähde Kirsi, Annika Bussman: Perustelu: Vapaan sivistystyön säädösmuutosten myötä
1.1.2016 alkaen työssäoppiminen on laissa ja asetuksessa säädetty opetuksen järjestämismuoto.
Terminologin kysymys: Sopisiko kuitenkin merkitä termin työssäoppiminen käyttöalaksi hiukan
väljemmin "vapaa sivistystyö"? Lisättävä tieto myös huomautukseen.
OKM / KTPO / Johanna Moisio: Pitäisikö lisätä harjoittelulistaan vielä ”kliininen harjoittelu tai kliininen
opetus ovat erityisesti terveysalan ja lääketieteen korkeakoulututkintoon johtavan koulutusten aikana
tapahtuvaa harjoittelua aidossa toimintaympäristössä”.
432
auskultointi
sv
auskultering
en
in-service training
opettajankoulutukseen kuuluva opetusharjoittelu tai oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon
jälkeen suoritettavissa oleva tuomioistuinharjoittelu
Tuomioistuinharjoittelu perehdyttää käräjäoikeuden, hovioikeuden ja hallinto-oikeuden
lainkäyttötehtäviin.
<kieliversiointiin>
160
7.9
Oppilaan suoritukset, arvosanat ja näytöt
7.9.1
Todistus
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
todistus
osallistumistodistus
todistus opetukseen (1) tai
koulutukseen (2)
osallistumisesta
aiheen
mukaan
n
da
oh n
nk aa
aja muk
muu
misen
uoritta
non s
tutkin mukaan
kaan
sen mu
ritettu
o
mitä su
kielitodistus
lukuvuositodistus
muu
lukuvuoden
päättyessä
annettava
todistus
erotodistus
todistus, josta ilmenee
koulutuksen (2) kesken
jättäneen henkilön
keskeytykseen
mennessä suorittamat
opinnot
tutkintotodistus
suoritetusta
tutkinnosta
annettava
todistus
todistus
suoritetuista
opinnoista
todistus suoritetusta
koulutuksesta
todistus, joka annetaan
tutkintoon johtamattoman
koulutuksen (2)
suorittamisesta
todistus
osittain
päättötodistus suoritetusta
perustodistus tietyn
oppimäärän
opetuksen
suorittamisesta
oppimäärästä
perusopetuksen lukion
päättötodistus
päättötodistus
päättötodistus
perusopetuksen
oppimäärän
suorittamisesta
päättötodistus
lukion oppimäärän
suorittamisesta
muu
todistus, joka
osoittaa henkilön
osaavan tiettyä
kieltä määrätyllä
tasolla
toisen asteen
tutkinnosta
annettava
tutkintotodistus
ylioppilastodistus
jaksotodistus
lukiossa ja
jaksomuotoisesti
järjestettävässä
perusopetuksessa
jakson päätteeksi
annettava todistus
välitodistus
lukuvuoden aikana,
muulloin kuin
alussa tai lopussa,
annettava todistus
korkeakoulututkinnosta
annettava
tutkintotodistus
tutkintotodistus
ammatillisen
tutkinnon
suorittamisesta
koulutuksena
näyttötutkintotodistus
ammattikirja
Opetushallituksen
hyväksymä asiakirja,
tutkintotodistus jonka voi saada
ammatillisen
ammatillisen
perustutkinnon,
tutkinnon
suorittamisesta ammattitutkinnon tai
näyttötutkintona erikoisammattitutkinnon hyväksytysti
suorittanut henkilö ja
ammatillisen
muu
johon tehty merkintä
peruskoulutuksen
tutkinnosta tai
tutkintotodistus
tutkinnon osasta on
erilliseen todistukseen
verrattava todistus
tutkinnon tai sen osan
suorittamisesta
näyttötodistus
tutkintotodistus
ylioppilastutkinnon
suorittamisesta
ammatillisen peruskoulutuksen tutkintotodistuksen osa,
johon on merkitty opiskelijan hyväksytysti suorittamat
ammattiosaamisen näytöt
Käsitekaavio 36. Todistus.
161
433
päättötodistus
sv
avgångsbetyg n
en
final certificate; basic education certificate; certificate
todistus tietyn oppimäärän suorittamisesta
Ammatillisessa peruskoulutuksessa päättötodistus on tutkintotodistuksen osa, johon on merkitty
kaikki tutkintoon kuuluvat tutkinnon osat. Toisen osan tutkintotodistuksesta muodostaa
näyttötodistus.
<kieliversiointiin>
434
perusopetuksen päättötodistus
sv
avgångsbetyg n från den grundläggande utbildningen
en
basic education certificate; final certificate
päättötodistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta
435
lukion päättötodistus
sv
avgångsbetyg n från gymnasiet
en
general upper secondary school certificate
päättötodistus lukion oppimäärän suorittamisesta
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: Myös muut lukiolain mukaiset todistukset lisättävä
käsitteistöön!
436
todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta
sv
betyg n i en ämneslärokurs i den grundläggande utbildningen
todistus perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän suorittamisesta
OPH / Yleissivistävä koulutus / Jorma Kauppinen: Vastaava käsite lukiokoulutukseen puuttuu.
437
todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä
sv
betyg n över delvis fullgjord lärokurs i den grundläggande utbildningen
todistus perusopetuksen oppimäärän osan suorittamisesta
Todistus voidaan antaa esimerkiksi yhden vuosiluokan oppimäärän suorittamisesta.
438
todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta
sv
betyg n över fullgjord lärokurs i alla ämnen i den grundläggande utbildningen; betyg n från hela
lärokursen i den grundläggande utbildningen
todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta
162
439
todistus suoritetusta koulutuksesta
sv
betyg n över slutförd utbildning
todistus, joka annetaan tutkintoon johtamattoman koulutuksen (2) suorittamisesta
Esimerkiksi ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestettävää, tutkintoon johtamatonta
koulutusta on ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus,
maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten
opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ja kotitalousopetus (laki
ammatillisesta koulutuksesta 630/1998).
Muina esimerkkeinä tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta (2), josta saa todistuksen, ovat
perusopetuksen lisäopetus ja yliopistoissa erilliset opettajan pedagogiset opinnot.
Tutkintoon johtavasta koulutuksesta (2) annetaan tutkintotodistus.
OKM / KOPO / Ammatillinen koulutus / Mårtensson ym.: lakkaavat valmistavat ja valmentavat
koulutukset -> 1.8.2015 lukien valmentavat koulutukset (ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava
koulutus sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus)
440
todistus suoritetuista opinnoista; opintosuoritusote (korkea-aste)
sv
betyg n över slutförda studier; studieprestationsutdrag n (korkea-aste)
en
transcripts of records; official transcripts of records; transcript of study record
Suoritetuista opinnoista voidaan antaa todistus opintojen aikana, tutkinnon jälkeen tai
keskeytyneen koulutuksen (2) jälkeen.
Ammatillisessa koulutuksessa annetaan pyynnöstä todistus suoritetuista opinnoista ja
ammattiosaamisen näytöistä. Myös esimerkiksi perusopetuksen lisäopetuksessa voidaan antaa
todistus suoritetuista opinnoista.
Korkeakoulussa suoritetut opinnot käyvät ilmi opintosuoritusotteelta.
<kieliversiointiin>
441
<käsitteen käyttöala: näyttötutkinnot>
todistus tutkinnon osan suorituksesta
sv
betyg n över avlagd examensdel; betyg n över avlagda examensdelar
todistus, jonka tutkintotoimikunta antaa tutkinnon suorittajan pyynnöstä ammatillisen tutkinnon osan tai
osien suorittamisesta
442
erotodistus
sv
skiljebetyg n
en
certificate of resignation
todistus, josta ilmenee koulutuksen (2) kesken jättäneen henkilön keskeytykseen mennessä
suorittamat opinnot
Erotodistus annetaan henkilölle, joka vaihtaa toiseen koulutukseen (2), eroaa opetuksesta (1)
tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi.
<kieliversiointiin>
443
<esi- ja perusopetus>
163
osallistumistodistus
sv
intyg n över deltagande i…
en
certificate of attendance
todistus opetukseen (1) tai koulutukseen (2) osallistumisesta
Osallistumistodistuksen saa esimerkiksi esiopetukseen, maahanmuuttajien perusopetukseen
valmistavaan opetukseen, maahanmuuttajien oman äidinkielen opetukseen osallistumisesta ja
oppisopimuskoulutukseen osallistumisesta.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: lisäys: Esiopetuksen
päätteeksi voidaan antaa osallistumistodistus. Osallistumistodistuksen saa [pois sanat "esimerkiksi
esiopetukseen,"] maahanmuuttajien ….
444
tutkintotodistus
sv
examensbetyg n
en
degree certificate; diploma
suoritetusta tutkinnosta annettava todistus
Vrt. todistus suoritetusta koulutuksesta.
<kieliversiointiin>
445
ylioppilastodistus
sv
studentexamensbetyg n
tutkintotodistus ylioppilastutkinnon suorittamisesta
<kieliversiointiin>
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: ylioppilastodistus -> ylioppilastutkintotodistus
446
näyttötodistus
sv
yrkesprovsbetyg n
en
certificate of skills demonstration
ammatillisen peruskoulutuksen tutkintotodistuksen osa, johon on merkitty opiskelijan hyväksytysti
suorittamat ammattiosaamisen näytöt
447
näyttötutkintotodistus
sv
betyg n över fristående examen
en
qualification certificate
tutkintotodistus ammatillisen tutkinnon suorittamisesta näyttötutkintona
Näyttötutkintotodistuksen voi saada ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai
erikoisammattitutkinnon suorittamisesta.
448
ammattikirja
sv
yrkesbevis
164
en
certificate of vocational skills
Opetushallituksen hyväksymä asiakirja, jonka voi saada ammatillisen perustutkinnon,
ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon hyväksytysti suorittanut henkilö ja johon tehty merkintä
tutkinnosta tai tutkinnon osasta on erilliseen todistukseen verrattava todistus tutkinnon tai sen osan
suorittamisesta
Ammattikirjaan merkitään seuraavat tiedot: ammattikirjan haltija henkilötunnuksineen, suoritetut
tutkinnot ja tutkinnon osat, muut koulutukset (2) ja pätevyydet sekä työ- ja muut palvelussuhteet.
449
välitodistus
sv
mellanbetyg n
en
intermediate report
perusopetuksessa lukuvuoden aikana jatko-opintoihin hakemista varten annettava todistus
Välitodistus annetaan pyynnöstä esimerkiksi yhdeksännen vuosiluokan oppilaalle.
450
jaksotodistus
sv
periodbetyg n
lukiossa ja jaksomuotoisesti järjestettävässä perusopetuksessa jakson päätteeksi annettava todistus
451
<perusopetus>
välitodistus
lukuvuoden aikana, muulloin kuin alussa tai lopussa, annettava todistus
452
lukuvuositodistus
sv
läsårsbetyg n
en
school year report
lukuvuoden päättyessä annettava todistus
Lukuvuositodistus on käytössä perusopetuksessa.
453
kielitodistus
sv
språkintyg n; > intyg n över avlagd allmän språkexamen (yleisestä kielitutkinnosta)
todistus, joka osoittaa henkilön osaavan tiettyä kieltä määrätyllä tasolla
<kieliversiointiin>
165
7.9.2
Tutkinto
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
tutkintotodistus
tutkinto
kaksoistutkinto
suoritetusta tutkinnosta
annettava todistus
opetuksesta (1) vastaavan
viranomaisen vahvistamien
vaatimusten mukainen suoritus
kahden eri tutkinnon
muodostama
kokonaisuus
aiheen
mukaan
perusasteen tutkinto
en
te
en
k
ra n
to aa
kin muk
t
tu
perusopetuksen oppimäärän
mukainen tutkinto
ylioppilastutkinto ammatillinen tutkinto
perustuvana
koulutuksena (2)
tai
näyttötutkintona
suoritettava
ammatillinen
tutkinto
ammatillisen pätevyyden
hankkimiseen tarkoitettu
tutkinto
näyttötutkintona
suoritettava
ammatillinen tutkinto,
joka antaa
pätevyyden
työskennellä tietyn
alan ammattityöntekijänä
koulussa
suoritettava
korkeakoulututkinto
Käsitekaavio 37. Tutkinto.
454
tutkinto
sv
examen
en
studies; degree; qualification
166
yleinen
kielitutkinto
näyttötutkinto
ammattitaidon
hankkimistavasta
riippumaton tutkinto,
jossa ammattitaito
osoitetaan työtä
tekemällä
tutkintotilaisuudessa
auktorisoidun
kääntäjän
tutkinto
valtionhallinnon
kielitutkinto
ammattitutkinto erikoisammattitutkinto
alempi
ammattikorkeakorkeakoulu- koulututkinto
alin ammattikorkeatutkinto
alin yliopistossa
suoritettava
korkeakoulututkinto
kotimainen
tutkinto
kielitaidon
osoittamiseen
tarkoitettu tutkinto
ylioppilastutkinto tai ammatillinen
tutkinto
ammatillinen
perustutkinto
muun maan kuin
Suomen
koulutusjärjestelmässä
suoritettu tutkinto
kielitutkinto muu
toisen asteen tutkinto
lukion oppimäärän
mukainen
valtakunnallinen
yleissivistävä tutkinto
ulkomainen
tutkinto
suo
ritu
tu mu smaan
tk kaa
i
ta nno n
va n
n
m suo
uk rit
aa us
n -
ammatillinen tutkinto, jonka
suorittaminen vaatii
ammattitutkintoa syvempää
erikoisosaamista jollakin
ammatin erikoisalueella
alemman
korkeakouluasteen
tutkinto
korkeakoulututkinto
toisen asteen tutkinnon
jälkeen korkeakoulussa
suoritettava tutkinto
ylemmän
korkeakouluasteen
tutkinto
ylempi
korkeakoulututkinto
ylempi
ammattikorkeakoulututkinto
alemman
korkeakoulututkinnon tai
vastaavien opintojen
pohjalta yliopistossa
suoritettava
korkeakoulututkinto
ammattikorkeakoulututkinnon tai muun
soveltuvan
korkeakoulututkinnon
pohjalta
suoritettava
korkeakoulututkinto
opetussuunnitelmaperusteinen
tutkinto
perustuvana
koulutuksena (2)
suoritettava tutkinto
tutkijakoulutusasteen
tutkinto
jatkotutkinto
ylemmän korkeakoulututkinnon
jälkeen yliopistossa suoritettava
korkeakoulututkinto
lisensiaatin
tutkinto
tohtorin
tutkinto
yliopistossa
suoritettava
alempi
jatkotutkinto
yliopistossa
suoritettava
ylin
jatkotutkinto
opetuksesta (1) vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukainen suoritus
<kieliversiointiin>
455
perusasteen tutkinto
sv
examen på grundstadiet; examen på grundnivå
perusopetuksen oppimäärän mukainen tutkinto
Suomessa Tilastokeskus käyttää ruotsinkielistä termiä examen på grundnivå.
<kieliversiointiin>
456
toisen asteen tutkinto
sv
examen på andra stadiet
ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto
<kieliversiointiin>
457
<käsitteen käyttöala: tilastot>
lukiokoulutuksen tutkinto
ylioppilastutkinto tai tutkinto, jonka suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin ylioppilastutkinnon
suorittaminen
Lukiokoulutuksen tutkintoja ovat ylioppilastutkinnon lisäksi EB-tutkinto, IB-tutkinto, Reifeprüfungtutkinto ja Gymnasieexamen.
Ks. myös lukiokoulutus.
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: huomautuksesta pois "ja
Gymnasieexamen"
Terminologin kysymys 5.6.2015: Onko siis niin, ettei Gymnasieesamen ole lukiokoulutuksen
tutkinto?
458
ylioppilastutkinto
sv
studentexamen
en
matriculation examination certificate; state examination
lukiokoulutuksen oppimäärän mukainen valtakunnallinen yleissivistävä tutkinto
Ylioppilastutkinto laaditaan valtakunnallisesti ja sen kokeet tarkastetaan keskitetysti yhtenäisin
perustein. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Kokeita järjestetään keväisin ja
syksyisin. Kokelas saa suorittaa tutkinnon kerralla tai osina enintään kolmena peräkkäisenä
tutkintokertana.
<kieliversiointiin>
459
EB-tutkinto; European Baccalaureate -tutkinto
sv
European Baccalaureate-examen
suomalaista ylioppilastutkintoa vastaava Eurooppa-koulujen tutkinto, joka suoritetaan kaksivuotisen
lukion päätteeksi
167
<kieliversiointiin>
460
IB-tutkinto; International Baccalaureate -tutkinto
sv
International Baccalaureate-examen
suomalaista ylioppilastutkintoa vastaava kansainvälinen englanninkielinen tutkinto, johon johtavaa
opetusta (1) annetaan Suomessa erityisen koulutustehtävän saaneissa lukioissa
<kieliversiointiin>
461
Reifeprüfung-tutkinto; Abiturprüfung-tutkinto
sv
Reifeprüfung-examen
suomalaista ylioppilastutkintoa vastaava saksalainen tutkinto
Reifeprüfung -tutkinnon voi suorittaa esimerkiksi Helsingin Saksalaisessa koulussa, jossa
opetuskieli on saksa.
<kieliversiointiin>
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: "esimerkiksi" pois, opetusta annetaan vain Hgin
saksalaisessa koulussa ja opetus perustuu erityiseen koulutustehtävään.
462
(vanhentunut)
Gymnasieexamen
kansallista ylioppilastutkintoa vastaava ahvenanmaalainen tutkinto
<kieliversiointiin>
463
sv
yrkesinriktad examen
en
vocational qualification
ammatillisen pätevyyden hankkimiseen tarkoitettu tutkinto
Ammatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.
<kieliversiointiin>
464
sv
yrkesinriktad grundexamen
en
vocational (upper secondary) qualification
opetussuunnitelmaan (2) perustuvana koulutuksena (2) tai näyttötutkintona suoritettava ammatillinen
tutkinto
Ks. myös tilastokäsite ammatillisen koulutuksen tutkintotyyppi.
<kieliversiointiin>
465
ammattitutkinto
sv
yrkesexamen
en
further vocational qualification
näyttötutkintona suoritettava ammatillinen tutkinto, joka antaa pätevyyden työskennellä tietyn alan
ammattityöntekijänä
168
<kieliversiointiin>
466
erikoisammattitutkinto
sv
specialyrkesexamen
en
specialist vocational qualification
näyttötutkintona suoritettava ammatillinen tutkinto, jonka suorittaminen vaatii ammattitutkintoa
syvempää erikoisosaamista jollakin ammatin erikoisalueella
<kieliversiointiin>
467
korkeakoulututkinto
sv
högskoleexamen
toisen asteen tutkinnon jälkeen korkeakoulussa suoritettava tutkinto
<kieliversiointiin>
468
alempi korkeakoulututkinto
sv
lägre högskoleexamen
alin yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto
<kieliversiointiin>
469
ammattikorkeakoulututkinto
sv
yrkeshögskoleexamen
alin ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakoulututkinto
<kieliversiointiin>
470
ylempi korkeakoulututkinto
sv
högre högskoleexamen
alemman korkeakoulututkinnon tai vastaavien opintojen pohjalta yliopistossa suoritettava
korkeakoulututkinto
<kieliversiointiin>
471
ylempi ammattikorkeakoulututkinto
sv
högre yrkeshögskoleexamen
ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon pohjalta
ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakoulututkinto
<kieliversiointiin>
472
lisensiaatin tutkinto; lisensiaatintutkinto
sv
licentiatexamen
169
yliopistossa suoritettava alempi jatkotutkinto
Lisensiaatin tutkinto on jatkokoulutuksen välitutkintona toiseksi ylin korkeakoulututkinto.
Poikkeuksia ovat lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alat, joilla lisensiaatin
tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Näiden alojen lisensiaatintutkinnot ovat tavanomaista
maisterintutkintoa laajempia.
Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut
yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista, tutkintoon mahdollisesti
sisältyvän erikoistumiskoulutuksen sekä laatinut opinnäytteenä lisensiaatintutkimuksen, jossa
opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja
kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Musiikin, teatterin ja tanssin alalla
lisensiaatintutkimuksen voi korvata myös julkisilla opin- ja taidonnäytteillä.
<kieliversiointiin>
473
tohtorin tutkinto
sv
doktorsexamen
en
doctoral degree; Doctorate; > PhD
yliopistossa suoritettava ylin jatkotutkinto
Tohtorin tutkinto koostuu tieteellisen tai taiteellisen jatkokoulutuksen opinnoista sekä julkisesti
puolustetusta väitöskirjatutkimuksesta tai kuvataiteen, musiikin, taideteollisella ja teatteri- ja
tanssialalla väitöskirjalle vaihtoehtoisesti julkisesta opin- ja taidonnäytteestä. Tutkintoon
liittyvissä opinnoissa ja opinnäytteissä tulee tutkinnon suorittajan osoittaa hyvää
perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa
tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.
<kieliversiointiin>
474
erityinen tutkinto
sv
särskild examen
tietojen ja taitojen hankkimistavasta riippumaton tutkinto, jossa osoitetaan tietojen ja taitojen vastaavan
perusopetuksen oppimäärää, lukion oppimäärää tai jälkimmäisen jotakin osaa
<kieliversiointiin>
475
kielitutkinto
sv
språkexamen
kielitaidon osoittamiseen tarkoitettu tutkinto
Kielitutkintoja ovat yleiset kielitutkinnot ja valtionhallinnon kielitutkinto.
Viranomaisten määrittelemien kielitutkintojen lisäksi on olemassa esimerkiksi kaupallisten
tahojen järjestämiä kokeita, kuten TOEFL-kielikoe.
<kieliversiointiin>
476
yleinen kielitutkinto
sv
allmän språkexamen
en
national language examination
kielitaidon hankkimistavasta riippumaton, toiminnallisen kielitaidon osoittamiseksi järjestetty
kielitutkinto
Yleisellä kielitutkinnolla mitataan viestinnällistä kielitaitoa tehtävissä, joita aikuinen voi kohdata
henkilökohtaisissa, julkisissa, koulutukseen ja työhön liittyvissä kielenkäyttötilanteissa, joissa
puhutaan, kuunnellaan, kirjoitetaan tai luetaan vierasta kieltä joko Suomessa tai ulkomailla.
170
Yleisen kielitutkinnon voi suorittaa seuraavissa kielissä: englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi,
saame, saksa, suomi, venäjä (tilanne v. 2014).
477
valtionhallinnon kielitutkinto
sv
språkexamen för statsförvaltningen
en
state administration language examination
julkishallinnon henkilöstöltä vaadittavan toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen tarkoitettu
kielitutkinto
478
auktorisoidun kääntäjän tutkinto
sv
examen för auktoriserade translatorer
tutkinto, joka järjestetään auktorisoidun kääntäjän ammatinharjoittamisessa tarvittavan kieli-,
kääntämis- ja muun taidon osoittamiseksi
<kieliversiointiin>
479
kouluasteen tutkinto
sv
examen på skolstadiet
ammatillisten oppilaitosten aikaisempien, alemman asteen opintolinjojen tutkinto
Käsite kouluasteen tutkinto poistui käytöstä 1990-luvun puolivälissä ammatillisen koulutuksen
rakenneuudistuksen myötä. Nykyisin kouluasteen tutkintoja vastaavat toisen asteen tutkinnot.
Ammatillisten oppilaitosten aiemmat opintolinjat alimmasta ylimpään olivat kouluaste, opistoaste
ja ammatillinen korkea-aste.
Ks. myös opistoasteen tutkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto.
480
opistoasteen tutkinto
sv
examen på institutnivå; institutexamen
ammatillisten oppilaitosten aikaisempien, keskimmäisen asteen opintolinjojen tutkinto
Opistoasteen koulutuksen (1) sisäänotto päättyi 1990-luvun lopussa ammatillisen koulutuksen
rakenneuudistuksen myötä. Nykyisin opistoasteen tutkintoja vastaavat lähinnä toisen asteen ja
ammattikorkeakoulun tutkinnot.
Opetushallinnon koulutusasteluokituksessa opistoasteen tutkinnot ovat käytössä edelleen.
Ks. myös kouluasteen tutkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto.
481
ammatillisen korkea-asteen tutkinto
sv
examen inom yrkesutbildning på högre nivå
ammatillisten oppilaitosten aikaisempien, ylimmän asteen opintolinjojen tutkinto
Ammatillisen korkea-asteen koulutuksen (1) sisäänotto päättyi 1990-luvun lopussa ammatillisen
koulutuksen rakenneuudistuksen myötä. Nykyisin ammatillisen korkea-asteen tutkintoja
vastaavat lähinnä ammattikorkeakoulututkinnot.
Opetushallinnon koulutusasteluokituksessa ammatillisen korkea-asteen tutkinnot ovat käytössä
edelleen.
Ks. myös kouluasteen tutkinto, opistoasteen tutkinto.
171
482
tutkintonimike
sv
examensbenämning; titel; akademisk titel (korkea-aste)
en
qualification title
nimike, jota henkilö voi käyttää, kun hän on suorittanut jonkin tutkinnon
Ammatillisten perustutkintojen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta
tutkintonimikkeistä päättää 1.8.2015 lähtien Opetushallitus (lait 630/1998 ja 631/1998).
Ammattikorkeakoulujen osalta tutkintonimikkeistä säädetään asetuksella (1129/2014).
<kieliversiointiin>
483
opetussuunnitelmaperusteinen tutkinto
sv
läroplansbaserad examen
opetussuunnitelmaan (2) perustuvana koulutuksena (2) suoritettava tutkinto
<kieliversiointiin>
484
näyttötutkinto
sv
fristående examen
en
competence-based qualification; competence based vocational qualification for adults
ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton tutkinto, jossa ammattitaito osoitetaan työtä tekemällä
tutkintotilaisuudessa
Näyttötutkintona on mahdollista suorittaa ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai
erikoisammattitutkinto.
172
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
tutkinto
opetuksesta (1) vastaavan
viranomaisen vahvistamien
vaatimusten mukainen
suoritus
ulkomainen tutkinto
Suomen koulutusjärjestelmässä
suoritettu tutkinto
muussa maassa kuin
Suomessa, Suomen
koulutusjärjestelmän ulkopuolella
suoritettu tutkinto
virallinen
ulkomainen
tutkinto
epävirallinen
ulkomainen
tutkinto
n
se
mi
tta
tuo
en an
ud ka
isu mu
lpo
ke
n
de
uu n
s
i
l
aa
al
vir muk
hakukelpoisuuden
tuottava
ulkomainen
tutkinto
ulkomainen
tutkinto, joka ei
tuota
hakukelpoisuutta
ulkomainen tutkinto,
joka tuottaa
haltijalleen
(haku)kelpoisuuden
koulutukseen (2)
suoritusmaassa
hakukelpoisuuden
tuottava
ulkomainen tutkinto
Suomessa
hakukelpoisuuden
tuottava
ulkomainen tutkinto
muu
Käsitekaavio 38. Ulkomainen tutkinto.
485
ulkomainen tutkinto
mieluummin kuin: ulkomailla suoritettu tutkinto
sv
utomlands avlagd examen; examen som avlagts utomlands
muun maan kuin Suomen koulutusjärjestelmässä suoritettu tutkinto
Ulkomainen tutkinto voi tuottaa hakijalle (1) hakukelpoisuuden koulutukseen (2) Suomessa.
Yliopistolain (558/2009) mukaan pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan
että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka
173
on suorittanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden
vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ulkomaisen koulutuksen, joka
asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.
<kieliversiointiin>
Suvi Remes / CSC 27.5.2014: Tässä Synergiaryhmässä (korkeakoulujen asiantuntijoiden verkosto)
esitettyjä huomioita huhtikuun sanastokokouksessa käsitellyistä käsitteistä.
ulkomainen tutkinto
• voisi olla tarkennettu, että suoritettu tutkintovaatimusten mukaisesti
• suoritettu tutkinto vai suoritus?
o Tutkinto on hallinnollinen päätös, josta syntyy asiakirja. Tutkinto myönnetään (ja todistus annetaan).
o tutkintovaatimusten mukainen suoritus muun maan kuin Suomen koulutusjärjestelmässä?
Työryhmä 17.4.2015: määritellään käsite "hakukelpoisuuden tuottava ulkomainen tutkinto" = muun
maan kuin Suomen koulutusjärjestelmässä suoritettu tutkinto, joka tuottaa hakijalle (1)
hakukelpoisuuden johonkin koulutukseen (2) Suomessa
Terminologin kysymys 21.4.2015: Onko tosiaan niin, että käsitteellä ulkomainen tutkinto on (yhdessä
ulottuvuudessa) kaksi alakäsitettä eli "hakukelpoisuutta tuottamaton ulkomainen tutkinto" ja
"hakukelpoisuuden tuottava ulkomainen tutkinto"? Voisiko tämän kohdan ratkaista niin, että
määriteltäisiin kuitenkin yläkäsite ulkomainen tutkinto, ja sitten kerrottaisiin huomautuksessa, että
ulkomainen tutkinto voi tuottaa hakukelpoisuuden Suomessa tai sitten ei:
ulkomainen tutkinto
määritelmä: muun maan kuin Suomen koulutusjärjestelmässä suoritettu tutkinto
huomautus: Ulkomainen tutkinto voi tuottaa hakijalle (1) hakukelpoisuuden koulutukseen (2)
Suomessa.
huomautus 2: Yliopistolain (558/2009) mukaan pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä
alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö,
joka on suorittanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden
vastaaviin korkeakouluopintoihin.
huomautus 3: Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin
opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ulkomaisen koulutuksen, joka
asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.
Suvi Remes 27.4.2015: Periaatteessa käsite ”ulkomainen tutkinto” viittaa tosiaan vain siihen, että
(aiempi) tutkinto on suoritettu muualla kuin Suomessa. Käsite itsessään ei ota kantaa edes siihen
onko tutkinto virallinen suoritusmaassakaan (joissakin maissa on paljon epävirallisia/määräisiä
oppilaitoiksia). Tämä tieto itsessään on siis tietyllä tapaa merkityksetön, mutta se kumuloi tietotarpeen
siitä 1) onko tutkinnon tarjonnut/tuottanut organisaatio akkreditoitu (eli tunnustettu myöntämään tiettyjä
ja tietyntasoisia tutkintoja/koulutusta) ja 2) tuottaako suoritettu tutkinto mainitun (haku)kelpoisuuden
tutkinnon suoritusmaassa. Jos suoritettu tutkinto tuottaa kelpoisuuden ko. maassa, se tuottaa sen
myös Suomessa (mutta koska poikkeus vahvistaa säännön, tämä ei välttämättä toteudu aina näin
kansainvälisesti, vrt. suomalainen maisterin tutkinto Yhdysvalloissa rinnastetaan usein ensimmäisen
syklin tutkintoon eli kandiin).
Terminologin kysymys 27.4.2015: Ahaa, en 17.4. kokouksessa tajunnut, että tuo ilmaisu "muun
maan kuin Suomen koulutusjärjestelmässä" tarkoittaa sitä tai ainakin kuulostaa siltä, että tutkinto on
jonkin muun maan koulutusjärjestelmässä - ja että "jonkin maan koulutusjärjestelmässä" tarkoittaa,
että tutkinto on virallinen (olen ehkä ajatellut, että vaikkapa Sudanin "koulutusjärjestelmä" on vain
erilainen kuin Suomen: siihen kuuluu mahdollisesti epämääräisiäkin toimijoita tms...).
Mutta siis: vaikuttaisi(ko), että pitäisi määritellä (tai ainakin voidaan erottaa) neljä käsitettä:
ulkomainen tutkinto
määritelmä: muussa maassa kuin Suomessa, Suomen koulutusjärjestelmän ulkopuolella suoritettu
tutkinto
suoritusmaassa virallinen (???) ulkomainen tutkinto
määritelmä: ulkomainen tutkinto, joka on suoritusmaan virallisen koulutusjärjestelmän mukainen
174
huomautus: Virallisiksi tutkinnoiksi katsotaan tutkinnot, joiden tarjoaja- tai tuottajaorganisaatio on
akkreditoitu eli tunnustettu myöntämään tiettyjä ja tietyntasoisia tutkintoja tai koulutusta kyseisessä
maassa. (???)
suoritusmaassa hakukelpoisuuden tuottava ulkomainen tutkinto
määritelmä: ulkomainen tutkinto, joka tuottaa opiskelijalle hakukelpoisuuden koulutukseen (2)
tutkinnon suoritusmaassa
huomautus: Suoritusmaassa hakukelpoisuuden tuottavat tutkinnot tuottavat pääsääntöisesti vastaavan
(?) hakukelpoisuuden myös Suomessa. Esimerkiksi ulkomailla suoritettu alempi korkeakoulututkinto
saattaa tutkinnon suoritusmaassa olla tuottamatta hakukelpoisuutta mihinkään tai tuottaa
hakukelpoisuuden vain toiseen alempaan korkeakoulututkintoon, ei esimerkiksi maisterin tutkintoon.
Vrt. hakukelpoisuuden tuottava ulkomainen tutkinto.
hakukelpoisuuden tuottava ulkomainen tutkinto; Suomessa hakukelpoisuuden tuottava
ulkomainen tutkinto
määritelmä: ulkomainen tutkinto, joka tuottaa hakijalle (1) hakukelpoisuuden koulutukseen (2)
Suomessa
huomautus: Esimerkiksi ulkomailla suoritettu alempi korkeakoulututkinto saattaa tutkinnon
suoritusmaassa tuottaa hakukelpoisuuden vain toiseen alempaan korkeakoulututkintoon, ei
esimerkiksi maisterin tutkintoon. Tällöin kyseinen tutkinto tuottaa Suomessakin hakukelpoisuuden vain
alempaan korkeakoulututkintoon.
Terminologin kysymys 29.4.2015: tulin vielä ajatelleeksi tutkinto-käsitteen määritelmää "opetuksesta
(1) vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukainen suoritus". Jos tutkinto määritellään
noin, niin voiko mikään tutkinto olla tarkoittamallasi tavalla epävirallinen? Ymmärrän kyllä, että (esim.
ulkomailla) on olemassa tutkintoja, jotka eivät ole ko. maan opetusviranomaisen vaatimusten
mukaisia. Lieköhän tällaisia Suomessakin: tutkinnoiksi kutsuttuja juttuja, jotka eivät täytä
viranomaisten vaatimuksia? Eli aloin tässä jo miettiä, pitäisikö tutkinto kuitenkin määritellä yleisemmin;
onko se "kähmitty" liian suppeaksi?
486
kaksoistutkinto
sv
dubbelexamen
en
double degree
kahden eri tutkinnon muodostama kokonaisuus
<kieliversiointiin>
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: Käsite "kaksoistutkinto" koettiin vaikeana.
Kaksoistutkintohan ei ole virallinen käsite esim. lainsäädännöstä.
487
jatkotutkinto
en
postgraduate degree
ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto
Jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen,
hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja.
<kieliversiointiin>
OKM / KTPO / Johanna Moisio: Jatkotutkinto on rajattu nyt tarkoittamaan vain tieteellistä
jatkotutkintoa. Se on lienee syytä tarkentaa. Koska amk-puolella puhutaan myös, että yamk on amksektorin jatkotutkinto, tosin ei meidän lainsäädännössä.
175
7.9.3
Oppilaan, opiskelijan tai tutkinnon suorittajan suorituksen
arviointi
Tähän lukuun on sisällytetty ainoastaan opetushallinnon tietojärjestelmille keskeisimmät
arviointikäsitteet. Lisää arviointikäsitteitä löytyy määriteltyinä Opetushallituksen julkaisusta "Oppimisen
arvioinnin julkaisut ja käytännöt" (liite 1.)
osoite: http://www.oph.fi/download/147908_Oppimisen_arvioinnin_kontekstit_ja_kaytannot.pdf
polku: www.oph.fi/julkaisut > Verkkojulkaisut > julkaisu "Oppimisen arvioinnin kontekstit ja käytännöt".
176
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
arviointi (2)
oppilaan, opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimisen,
osaamisen tai oppimistulosten arvon määrittäminen
van
uta
s
i
ma
n il an
tekij
ä
kse uka
o
l
muk n
m
tu
aan
tarkoituksen
mukaan
pi n
tyy aan
k
mu
sanallinen arviointi
arviointi (2), jonka tulos
ilmaistaan vapaana tekstinä
rviointi (2), jonka oppilas,
opiskelija tai tutkinnon
suorittaja tekee itse
numeerinen
arviointi
diagnostinen
arviointi
arviointi (2), jonka
tarkoituksena on selvittää
oppimisvaikeuksien laatua ja
syitä, oppijan oppimistyyliä
tai muita oppimisen
onnistumiseen vaikuttavia
tekijöitä
prognostinen
arviointi
arviointi (2), jonka
tarkoituksena on
ennustaa oppijan jo
saavuttaman osaamisen
perusteella hänen
tulevista opinnoista
suoriutumistaan
formatiivinen arviointi
arviointi (2), joka tehdään
opetuksen (1) tai oppimisen
kuluessa ja jonka tarkoituksena
on saada tietoa siitä, mitä oppija
on arviointiajankohtaan
mennessä oppinut ja miten
opettamisen tai oppimisen
tavoitteet on ajankohtaan
mennessä saavutettu
muu
itsearviointi
muu
päättö- arviointi, johon
arviointi liittyy opinnoissa
etenemistä
koskeva päätös
arviointi, johon
liittyy vuosiluokalle
jättämistä koskeva
päätös
pyyntö uudesta
arvioinnista
summatiivinen
arviointi
arviointi (2), joka tehdään
koulutuksen (2) tai muun
oppimista sisältävän
kokonaisuuden
päättövaiheessa ja jossa
tarkoituksena on saada tietoa
oppijalle koko kyseisenä
oppimisaikana kertyneestä
osaamisesta
arvioinnin
uusiminen (1)
arvioinnin
uusiminen (2)
arvioinnin
oikaiseminen
toiminta, jossa
oppilas tai
opiskelija, joka ei
ole suorittanut
hyväksytysti
koulutukseen (2)
kuuluvia opintoja tai
ammattiosaamisen
näyttöjä, tekee
opintosuorituksen
tai näytön
uudelleen
ratkaisu pyyntöön
uudesta
päättöarvioinnista tai
sellaisesta arvioinnista
(2), johon liittyy
opinnoissa etenemistä
tai vuosiluokalle
jättämistä koskeva
päätös
arviointiin (2)
tyytymättömän
huoltajan tai
opiskelijan
pyynnöstä
annettava
ratkaisu, jossa
arviointi (2)
suoritetaan
uudelleen tai
pyyntö hylätään
Käsitekaavio 39. Oppilaan, opiskelijan tai opintosuorituksen arviointi.
488
arviointi (2); oppilaan arviointi; opiskelijan arviointi; osaamisen arviointi (ammattiosaamisen näytöt);
tutkintosuorituksen arviointi (näyttötutkinnot); opintosuorituksen arviointi (korkeakoulut)
sv
bedömning
en
< evaluation (2); < assessment; assessment of learning outcomes
oppilaan, opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimisen, osaamisen tai oppimistulosten arvon
177
määrittäminen
Perusopetuslain (628/1998) mukaan oppilaan arvioinnissa arvioidaan oppilaan oppimista,
työskentelyä, käyttäytymistä ja opintosuorituksia.
Ammatillisessa koulutuksessa tehtävässä arvioinnissa (2) oppimista ja osaamista verrataan
opetussuunnitelman perusteissa (1) ja tutkinnon perusteissa edellytettyyn osaamiseen.
Arviointia (2) voidaan tehdä opintojen aikana ja opintojen päättyessä (nk. päättöarviointi).
Opintojen aikaista arviointia (2) on esimerkiksi kokeen tai tentin pisteyttäminen ja
kurssiarvosanan antaminen. Vrt. formatiivinen ja summatiivinen arviointi.
Arvioinnin (2) tyyppejä ovat numeerinen arviointi ja sanallinen arviointi.
Englannin termi assessment viittaa tavoitteen ja tuloksen vertailuun mittausten perusteella, joten
se käännetään usein suomeksi sanalla "mittaaminen".
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv bedömning, utvärdering;
elevbedömning, bedömning av eleven
489
sanallinen arviointi
sv
verbal bedömning; verbalt omdöme
en
written assessment
arviointi (2), jonka tulos ilmaistaan vapaana tekstinä
490
diagnostinen arviointi
sv
diagnostisk bedömning (???); diagnostisk utvärdering (???)
en
diagnostic evaluation; diagnostic assessment
arviointi (2), jonka tarkoituksena on selvittää oppimisvaikeuksien laatua ja syitä, oppijan oppimistyyliä
tai muita oppimisen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä
Terminologi 19.4.2013: Voisiko tästä antaa joitakin esimerkkejä?
Työryhmä 14.6.2013: Määritelmä ok. Palataan myöhemmin siihen, tarvitaanko arvioinnin tyypit
määritellä sanastossa. Jos otetaan mukaan, katsotaan, löytyykö näistä havainnollistavia esimerkkejä.
Ruotsi: termi täytyy tarkistaa! Onko "bedömning" tässä sopiva?
491
prognostinen arviointi
en
prognostic evaluation; prognostic assessment
arviointi (2), jonka tarkoituksena on ennustaa oppijan jo saavuttaman osaamisen perusteella hänen
tulevista opinnoista suoriutumistaan
Terminologi 19.4.2013: Onko (hiukan muotoiltu) määritelmä ok? Voisiko prognostisesta arvioinnista
antaa esimerkin?
Työryhmä 14.6.2013: Palataan myöhemmin siihen, tarvitaanko arvioinnin tyypit määritellä sanastossa.
492
formatiivinen arviointi
en
formative evaluation; formative assessment
arviointi (2), joka tehdään opetuksen (1) tai oppimisen kuluessa ja jonka tarkoituksena on saada tietoa
siitä, mitä oppija on arviointiajankohtaan mennessä oppinut ja miten opettamisen tai oppimisen
tavoitteet on ajankohtaan mennessä saavutettu
178
Formatiivisen arvioinnin avulla voidaan suunnata opettamista ja opiskelua tarpeen mukaan.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv formativ bedömning
493
summatiivinen arviointi
en
summative evaluation; summative assessment
arviointi (2), joka tehdään koulutuksen (2) tai muun oppimista sisältävän kokonaisuuden
päättövaiheessa ja jossa tarkoituksena on saada tietoa oppijalle koko kyseisenä oppimisaikana
kertyneestä osaamisesta
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv summativ bedömning
494
arvioinnin uusiminen (1)
sv
omtagning (1); ~ ny bedömning (1)
toiminta, jossa oppilas tai opiskelija, joka ei ole suorittanut hyväksytysti koulutukseen (2) kuuluvia
opintoja tai ammattiosaamisen näyttöjä, tekee opintosuorituksen tai näytön uudelleen
Ruotsi: Terminologi 16.1.2013: Onko ruotsissa eri termit tälle arvioinnin uusimiselle (joka voi tulla
kyseeseen muussakin kuin päättöarvioinnin tapauksessa) ja arvioinnin uusiminen (2):lle?
495
arvioinnin uusiminen (2)
sv
omtagning (2); ~ ny bedömning (2)
en
reassessment
ratkaisu pyyntöön uudesta päättöarvioinnista tai sellaisesta arvioinnista (2), johon liittyy opinnoissa
etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskeva päätös
Perusopetuksessa ja lukiossa ratkaisun tekee koulun rehtori.
Ammatillisessa koulutuksessa ratkaisun (annetaanko opiskelijalle mahdollisuus uusia
suorituksensa) tekee ammattiosaamisen toimielin.
Terminologin kysymys 29.8.2013: Tämän käsitteen määritelmä on kertaalleen jo hyväksytty, mutta
maallikon mielestä on edelleen epäselvää, miten arvioinnin uusiminen (2) poikkeaa arvioinnin
oikaisemisesta. Onko niin, että arvioinnin oikaisemisessa opiskelija ei uusi suoritustaan vaan arviointi
suoritetaan uudelleen, kun taas arvioinnin uusimisessa (2) opiskelija uusii jonkin opintosuorituksensa
(jolloin arviointi kohdistuu tähän uuteen opintosuoritukseen)? Ja jos on näin, miten tämä poikkeaa
arvioinnin uusiminen (1) -käsitteestä?
Ruotsi: Terminologi 16.1.2013: Onko ruotsissa eri termit tälle arvioinnin uusimiselle (joka tulee
kyseeseen päättöarvioinnin tai vastaavan tapauksessa) ja arvioinnin uusiminen (1):lle?
496
arvioinnin oikaiseminen; arvioinnin oikaisu
sv
rättelse av bedömning; bedömningskorrigering (om enskilda elevers vitsord)
179
en
rectification of an assessment; appeal; challenge
arviointiin (2) tyytymättömän huoltajan tai opiskelijan pyynnöstä annettava ratkaisu, jossa arviointi (2)
suoritetaan uudelleen tai pyyntö hylätään
Arvioinnin oikaisemista koskeva pyyntö osoitetaan kunkin organisaation hallintomenettelyssä
määrätylle toimielimelle.
Perusopetuksessa, lukiossa ja ammattikorkeakoulussa arvioinnin oikaisemista koskeva pyyntö
osoitetaan aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto voi velvoittaa opettajan suorittamaan
arvioinnin (2) uudelleen tai määrätä, mikä arvosana oppilaalle on annettava tai määrätä
opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen muutettavaksi.
Yliopistossa arvioinnin oikaisupyynnön käsittely siirtyy yleisen oikeusjärjestelmän piiriin.
<kieliversiointiin>
Terminologin kysymys 29.8.2013: Tämän käsitteen määritelmä on kertaalleen jo hyväksytty, mutta
maallikon mielestä on edelleen epäselvää, miten arvioinnin oikaiseminen poikkeaa arvioinnin
uusimisesta (2) ja (1). Voisiko näitä selkeyttää?
497
arvosanan korottaminen
sv
höjning av vitsord
toiminta, jossa oppilas tai opiskelija, joka on tyytymätön saamaansa arvosanaan, tekee uusinta- tai
lisäopintosuorituksen tai muun suorituksen, joka vaaditaan korkeamman arvosanan saamiseksi
Esimerkki arvosanan korottamisesta on perusopetuksen päättöarvosanan korottaminen.
Useimmiten kyseessä on tilanne, jossa perusopetuksen päättövaiheessa (9. luokalla) oleva
oppilas haluaa korottaa tulevaan päättötodistukseensa annettavaa päättöarvosanaa. Tällöin
oppilaalle annetaan mahdollisuuksia lisä- tai uusintanäytöin osoittaa parantunut osaamisensa.
Perusopetuksen päättöarvosanan korottaminen voi koskea myös jo annetussa
päättötodistuksessa olevaa arvosanaa. Tällöin henkilön on hankittava mahdollisesta
parantuneesta osaamisesta uusi erillinen todistus.
<kieliversiointiin>
498
ammattiosaamisen näyttö; näyttö
sv
yrkesprov n
ammatillisessa peruskoulutuksessa käytettävä tutkinnon osien arviointimenetelmä, jossa opiskelija
osoittaa osaamisensa käytännön työtehtäviä tekemällä
Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi suorittaa näytön mukautetuin ammattitavoittein ja
arviointikriteerein.
Terminologi: Onko "näyttö" synonyymi (lyhyempi muoto) tälle termille vai onko muitakin näyttöjä?
499
<näyttötutkinnot>
tutkintotilaisuus
sv
examen; examenstillfälle n
en
demonstration of skills
tilaisuus, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa määritellyn, tiettyyn tutkinnon
osaan liittyvän ammattitaidon
Tutkintotilaisuuksia järjestetään tutkinnonosittain.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv examenstillfälle (ei examen)
180
500
opinnäyte; opinnäytetyö
sv
lärdomsprov n; examensarbete n (akademisk); vetenskapligt arbete n (akademisk)
en
final project; final thesis
opiskelijan koulutuksen (1) aikana hankkimaa tietoa ja osaamista kokoava ja osoittava kirjallinen tai
muu työ
Ammatillisessa koulutuksessa opinnäyte voi olla esimerkiksi opiskelijan suunnittelema ja
tekemä tuote, portfolio tai esitys. Korkeakouluissa opinnäytetöitä ovat esimerkiksi pro gradu- ja
diplomityöt sekä väitöskirjat.
<kieliversiointiin>
hyväksytty / tarkistettava (ruotsi)
Ruotsi: Terminologi 21.2.2013: Synergia-ryhmä antaa ruotsin vastineeksi vain "lärdomsprov". Ovatko
Finsk-svensk utbilidningsordlistassa synonyymisiksi merkityt termit "examensarbete" ja "vetenskapligt
arbete" käytössä (ja jos, vainko korkeakouluissa tai vain yliopistoissa)? Pidetäänkö tämä synonyymit
mukana? Entä otetaanko mukaan korkeakoulujen tietomallissa aiemmin käytetyt termit "lärdomsprov",
"avhandling" (SHH), "slutarbete"?
501
arviointikeskustelu
sv
utvärderingssamtal n; bedömningssamtal n
en
assessment discussion
keskustelu, joka käydään oppilaan tai opiskelijan ja opettajan sekä huoltajien tai työelämän edustajien
välillä osana arviointia (2)
Arviointikeskustelu käydään esimerkiksi ammattiosaamisen näytön arvioinnin (2) yhteydessä.
502
näyttötutkinnon arviointikokous
sv
bedömningsmöte n
kokous, jossa työnantajia, työntekijöitä ja opettajia edustavat, tutkintotoimikunnan hyväksymät arvioijat
tekevät arviointiaineiston perusteella esityksen tutkinnon osan arvioinnista (2) tutkintotoimikunnalle
Arvioijilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka arvioivat opiskelijan oppimista, osaamista tai
tutkintosuoritusta.
503
arviointiaineisto
sv
bedömningsmaterial n; evalueringsmaterial n
en
evaluation data
arvioinnin (2) perustana oleva aineisto
Arviointiaineistoa voi olla esimerkiksi kirjallinen tai muuten tallennettu opintoja, osaamista tai
tutkintosuorituksia koskeva aineisto.
504
arviointimenetelmä
sv
bedömningsmetod; metod för bedömning; utvärderingsmetod
en
evaluation method
arvioinnissa (2) käytettävä menetelmä, jolla oppilaan, opiskelijan tai tutkinnon suorittajan osaaminen
todetaan
505
tutkinnon osan arviointisuunnitelma
suunnitelma tutkinnon osan arvioinnin (2) tekemisestä ja arviointimenetelmistä
181
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv bedömningsplan för examensdel
506
<opetussuunnitelman perusteet, tutkinnon perusteet>
arvioinnin kohteet pl
sv
bedömningsobjekt n; föremål n pl för bedömning; föremål n pl för utvärdering;
utvärderingsobjekt n pl
seikat tai osaamisen alueet, joihin arvioinnin (2) tulee kohdistua
Arvioinnin kohteet on määritelty lainsäädännössä, opetussuunnitelmien perusteissa (1) ja
tutkintojen perusteissa.
Sanastokeskus TSK / Päivi: ruotsin vastineiden käyttö pitäisi tarkistaa.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv föremål för bedömning,
bedömningsobjekt, föremål för utvärdering, utvärderingsobjekt
507
arviointikriteeri; arvioinnin kriteeri; arviointiperuste (lukio)
sv
bedömningskriterium n; utvärderingskriterium n; kriterium n för bedömning; kriterium n för
utvärdering
en
evaluation criteria; assessment criteria
peruste, jonka avulla arvioitavan kohteen tai kohteiden arvo, tila tai keskinäinen järjestys määritetään
Arviointikriteereitä ovat esimerkiksi tutkintosuorituksen arvioinnissa käytettävät lähtökohdat ja
periaatteet tai kuvaus kunkin arvosanan edellyttämästä osaamisesta.
508
päättöarvioinnin kriteeri (perusopetus)
sv
kriterium n vid slutbedömning
en
final assessment criteria
arviointikriteeri, jota käytetään perusopetuksen oppilaan kunkin oppiaineen päättöarvosanaa
muodostettaessa ja joka perustuu oppiaineelle määriteltyyn arvosanaan 8 vaadittavaan tietoja
taitotasoon
Perusopetuksen yhteisten oppiaineiden päättöarvioinnin kriteerit on määritelty perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteissa (1).
YL OPH: perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuhunkin yhteiseen oppiaineiseen
määritelty arvosanaan 8 vaadittava tietoja taitotaso, jota käytetään kriteerinä oppilaan
päättöarvosanaa muodostettaessa
Terminologi: Ovatko määritelmä ja huomautus ok?
509
arviointiesitys
työnantajia, työntekijöitä ja opettajia edustavan arvioijaryhmän tekemä tutkinnonosakohtainen esitys,
joka tehdään tutkintotoimikunnalle päätöksentekoa varten ja joka perustuu kattaviin näyttötutkintojen
tutkintosuoritusten arviointeihin (2)
Ruotsi: Terminologi 16.1.2013: Mistä löytyy ruotsin vastine?
182
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv bedömningsförslag
510
itsearviointi
sv
självbedömning; självvärdering; självutvärdering; självevaluering
en
self-assessment
arviointi (2), jonka oppilas, opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee itse
Itsearvioinnin tulee tapahtua suhteessa tavoitteeseen ja perustellusti.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv självvärdering, självbedömning,
självutvärdering, självevaluering
511
arvosana; > numeroarvosana
sv
vitsord n
en
grade
arvioinnin (2) tuloksena oppilaalle, opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle annettava, järjestetystä
joukosta valittava numeerinen tai sanallinen ilmaus
Numeromuotoinen arvosana voidaan antaa esimerkiksi asteikolta 4-10 (perusopetus ja lukio) tai
1-5.
Esimerkki sanallisen ilmauksen muotoisesta arvosanasta on magna cum laude approbatur.
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv vitsord; siffervitsord, sifferbetyg
512
arvosana-asteikko
sv
bedömningsskala (???); vitsordsskala
en
grading scale
asteikko, joka määrittää arvosanojen keskinäisen järjestyksen ja suhteet
Arvosana-asteikko on esimerkiksi perusopetuksessa käytettävä numeroasteikko 4-10.
<kieliversiointiin>
Sanastokeskus TSK / Päivi: tarkistettava, käytetäänkö ruotsin vastinetta pelkästään Suomessa!
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv vitsordskala
513
näyttötutkinnon tutkintosuoritus
sv
examensprestation (???)
en
execution
näyttötutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta
ammattitaidosta
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv examensprestation vid fristående
examen
514
ammattitaidon osoittamistavat
sv
olika sätt n att visa yrkesskicklighet
183
määräys siitä, miten ammatillisten tutkinnon osien edellyttämä ammattitaito osoitetaan
Ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytöissä tai tutkintotilaisuuksissa.
515
ammattitaitovaatimus
sv
krav n på yrkesskicklighet; krav n på yrkeskunskap
en
vocational skills requirement
työelämän tehtävä- ja taitoalueiden pohjalta muodostettu vaatimus, joka kertoo, mitä tutkinnon
suorittajan on kunkin tutkinnon osan hyväksytysti suorittaakseen osattava
Ammattitaitovaatimukset määritetään hallittavina tietoina, taitoina ja pätevyytenä ja kuvataan
konkreettisena työn tekemisenä.
516
elinikäisen oppimisen avaintaidot
sv
nyckelkompetenser för livslångt lärande
en
key competences for lifelong learning
taidot ja osaaminen, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden
haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa
Tässä annetun määritelmän lähde on Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus elinikäisen
oppimisen avaintaidoista (2006/962/EY). Suosituksen mukaiset kahdeksan avaintaitoa ovat 1)
viestintä äidinkielellä; 2) viestintä vierailla kielillä; 3) matemaattinen osaaminen ja
perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla; 4) digitaaliset taidot; 5) oppimistaidot; 6)
sosiaaliset ja kansalaistaidot; 7) aloitekyky ja yrittäjyys ja 8) tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin
ilmaisumuodot.
Ks. myös elinikäinen oppiminen.
517
opiskelijapalaute
toiminta, jossa opetukseen (1) tai koulutuksen toteutukseen osallistunut oppija antaa tietoa niitä
koskevista näkemyksistään huomioonotettavaksi opetuksen (1) tai koulutuksen (2) arvioimisessa,
suunnittelussa ja kehittämisessä, tai tällaisen toiminnan tulos
Opetukseen (1) tai koulutuksen toteutukseen osallistunut opiskelija voi olla velvoitettu tai
oikeutettu antamaan siitä palautetta.
<kieliversiointiin>
7.10
Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen
518
opintosuoritus
sv
studieprestation
en
assessment result; successful pass
opiskelijan opintoihin liittyvä suoritus, jonka laajuus on määritetty ja joka arvostellaan
Opintosuorituksen laajuus ilmaistaan useimmiten opintopisteinä, opintoviikkoina tai
osaamispisteinä.
<kieliversiointiin>
519
opintosuorituksen hyväksilukeminen; opintosuorituksen hyväksiluku
sv
tillgodoräknande n av studieprestation
en
accreditation of prior learning; credit transfer
184
menettely, jossa opiskelijan aiempi opintosuoritus sisällytetään osaksi tavoitteena olevaa tutkintoa
Opintosuorituksen hyväksilukeminen voi tapahtua opintosuorituksen korvaamisen tai
opintosuorituksen sisällyttämisen kautta.
Sekä osaamisen tunnistamisessa että osaamisen tunnustamisessa voi tapahtua
opintosuoritusten hyväksilukemista.
<kieliversiointiin>
520
opintosuorituksen korvaaminen
menettely, jossa opiskelijan aikaisemman opintosuorituksen todetaan vastaavan jotakin tavoitteena
olevan tutkinnon vaatimusten kohtaa niin olennaisesti, että tämä tutkintovaatimusten kohta kokonaan
tai osittain korvataan aikaisemmalla opintosuorituksella
<kieliversiointiin>
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv ersättande av studieprestation
521
opintosuorituksen sisällyttäminen
menettely, jossa opiskelijan aikaisemman opintosuorituksen todetaan poikkeavan tavoitteena olevan
tutkinnon vaatimusten kohdista niin paljon, ettei sillä voida korvata mitään tutkintovaatimusten kohtaa,
mutta olevan kuitenkin sellainen, että se voidaan hyväksyä (laajentavaksi?) osaksi tavoitteena olevaa
tutkintoa
<kieliversiointiin>
Terminologi 17.3.2013: määritelmä tarkistettava
Työryhmä 7.3.2014: Palataan tähän myöhemmässä kokouksessa. Onko määritelmässä ristiriita ("ei
korvaa mitään tutkintovaatimusten kohtaa mutta tulee osaksi tutkintoa")?
522
osaamisen tunnistaminen
sv
identifiering av den studerandes kunnande
en
identification of prior learning
toimenpide, jossa koulutuksen järjestäjä selvittää hakijan (1) esittämien asiakirjojen ja muiden
mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa
Osaamisen tunnistamisen yhteydessä osaaminen viittaa ammattitaidon hankkimistavasta
riippumattomaan osaamiseen, josta hakijalla (1) ei ole asiakirjoja, jotka riittävästi ilmaisisivat
ammattitaidon tason vastaavuutta tutkintovaatimusten kanssa. Asiantuntija selvittää hakijan (1)
saavuttaman osaamisen erilaisin menetelmin, mukaan lukien verkkosivusto www.osaan.fi.
Tarvittaessa selvitykseen käytetään myös työpaikan asiantuntemusta. Osaamisen tunnistamisen
perusteella asiantuntija ohjaa hakijan (1) suoraan hakijalle (1) soveltuvaan ja hänen
valitsemaansa näyttötutkinnon tutkintosuoritukseen tai tutkinnon osan tai osien suoritukseen.
<kieliversiointiin>
523
osaamisen tunnustaminen
sv
erkännande av den studerandes kunnande; erkännande av tidigare förvärvad kompetens (?)
en
recognition of prior learning; accreditation of prior learning
toimenpide, jossa opiskelijan tai tutkinnon suorittajan suoritettavan tutkinnon perusteita vastaava
aikaisemmin hankittu ja osoitettu osaaminen hyväksytään osaksi tutkintoa
185
Osaamisen tunnustamisessa hakija (1) tai opiskelija esittää osaamisestaan todistukset ja
asiantuntija arvioi esitettyjen todistusten ja valitun tutkinnon tutkintovaatimusten vastaavuuden
sekä esittää tutkinnon myöntäjälle osaamisen tunnustamista tutkinnoksi tai sen osaksi.
<kieliversiointiin>
7.11
Pedagogiset menetelmät, välineet, käytännöt ja
oppimisympäristö (mitä käsitteitä tähän lukuun?)
Mitä käsitteitä tähän lukuun vai jääkö tyhjäksi tai poistetaan?
7.12
Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät
maksut
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - Luku "Opiskeluun ja
tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut" lisättävä ennen tätä otsikko ”Varhaiskasvatuksen
asiakasmaksut” ja sisältö TAI muutettava otsikon nimi ”Varhaiskasvatukseen sekä opiskeluun ja
tutkinnon….), jolloin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskevat käsitteet voidaan istuttaa tähän
kokonaisuuteen.
524
lukukausimaksu
sv
terminsavgift
en
tuition fee
koulutuksesta (1) lukukautta kohti perittävä maksu
Suomen korkeakouluissa lukukausimaksu on käytössä vain kokeiluluonteisesti ETA-alueen
ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
<kieliversiointiin>
525
<näyttötutkinnot>
tutkintomaksu
sv
examensavgift
näyttötutkintoon osallistumisesta perittävä tutkintokohtainen maksu
Tutkintomaksu peritään näyttötutkintoon osallistuvalta tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä.
OKM / KOPO / Yleissivistävä koulutus: myös ylioppilastutkintoon liittyy tutkintomaksuja.
526
ylioppilaskunnan jäsenmaksu
sv
studentkårsavgift; studentkårens medlemsavgift
en
student union membership fee
maksu, joka peritään ylioppilaskunnan jäsenyydestä
Jäsenmaksu on yliopistojen perustutkinto-opiskelijoille pakollinen.
<kieliversiointiin>
527
YTHS-maksu; Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön maksu
sv
SHVS-avgift; Studenternas hälsovårdsstiftelsens avgift
186
en
Finnish Student Health Service fee; FSHS fee
terveydenhuoltopalveluista korkeakoulun lukukausi-ilmoittautumisen yhteydessä perittävä maksu
YTHS-maksu on opiskelijalle pakollinen, jos hän ilmoittautuu läsnä olevaksi.
<kieliversiointiin>
528
opiskelumaksu; opintomaksu; opiskelijamaksu
sv
studieavgift
en
training fee
koulutukseen (1) osallistumisesta perittävä maksu
529
maksu tutkinnon järjestämisestä
sv
avgift för examensarrangemangen (???)
maksu, joka voidaan periä ammatti- tai erikoisammattitutkintoon osallistuvalta, joka suorittaa tutkinnon
osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen (2)
Ruotsi: termi täytyy tarkistaa! (terminologin kehittämä)
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv avgift för examensarrangemangen
7.13
Muita koulutuksen toteuttamiseen/läpivientiin ja
opintoprosesseihin liittyviä käsitteitä
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - Luku "Muita
koulutuksen toteuttamiseen/läpivientiin ja opintoprosesseihin liittyviä käsitteitä": koko lukuun tulee
sisällyttää esiopetus. Voisiko tässä otsikossa ja sisällöissä olla mukana myös varhaiskasvatus eli
”Muita varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toteuttamiseen….”
530
opintososiaaliset edut
sv
studiesociala förmåner
kokonaisuus, joka muodostuu perusopetuksen oppilaan tai toisen asteen koulutuksen opiskelijan
oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävistä ja edistävistä eduista
Opintososiaalisia etuja ovat esimerkiksi opetuksen (1) ja kouluaterian maksuttomuus.
UA 5.6.2012: perusopetus: oppilaan oikeus tiettyihin kasvua ja oppimista sekä terveyttä ja hyvinvointia
edistäviin ja ylläpitäviin etuihin
UA 5.6.2012: lukio: opiskelijalle tarjottavat edut kuten maksuton opetus, maksuton ateria
Terminologi 7.6.2012: Onko tämä siis eri käsite kuin opintoetuus = "etuus, jolla tuetaan peruskoulun
jälkeisiä päätoimisia opintoja" (Kela)? Kuka näitä opintososiaalisia etuja tarjoaa?
Opetuksen/koulutuksen järjestäjä? Pitäisikö opintososiaalisista eduista mainita lisää esimerkkejä?
531
kouluateria; ~ kouluruokailu
sv
måltid (?); skollunch (?); skolmat (?); skolmåltid
oppilaitoksen oppilailleen tai opiskelijoilleen työpäivittäin maksutta tarjoama ateria
Velvollisuus tarjota päivittäinen kouluateria koskee esi- ja perusopetusta, lukiota ja ammatillista
perusastetta.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (1) mukaan peruskoulu määrittelee omassa
187
paikallisessa opetussuunnitelmassaan kouluruokailun keskeiset periaatteet sekä kuvaa
järjestämisessä huomioon otettavat terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet.
UA 5.6.2012: perusopetus: opetukseen osallistuvalle on jokaisena koulun työpäivinä annettava
täysipainoinen tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu maksuton ateria
UA 5.6.2012: lukio: koulussa tarjottu maksuton ateria
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv skolmåltid, skollunch (puhekielessä),
skolmat (ei måltid)
532
koulumatka
sv
skolfärd; skolväg
oppilaan tai opiskelijan matka asuinpaikasta kouluun
Perusopetuksessa oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos matka kodin ja
koulupaikkakoulun välillä on yli viisi kilometriä tai jos matka on oppilaalle esimerkiksi liian
vaarallinen.
UA 5.6.2012: perusopetus: matka kotoa kouluun, jossa on oppilaan koulupaikka; mikäli ylittää viisi km,
oikeus maksuttomaan kuljetukseen
UA 5.6.2012: lukio: lukion opiskelijan matka asunnolta kouluun
UA 29.11.2012: IHEP ok.
Terminologi 10.4.2015: työryhmän tarkistettava/hyväksyttävä
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv skolväg (ei skolfärd)
533
kuljetusetu
sv
skolskjutsförmån n
oppilaalle koulumatkan pituuden, vaikeuden, rasittavuuden tai vaarallisuuden perusteella myönnetty
etu
Kuljetusetu voidaan myöntää, jos koulumatka on yli viisi kilometriä tai jos koulumatka oppilaan
ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai
vaaralliseksi. Kuljetusetu voi olla maksuton kuljetus tai oppilaan kuljettamista tai saattamista
varten myönnettävä avustus.
IHEP-termilista (OPH / Ulla A. 29.11.2012): Oppilaalle koulumatakan pituuden tai muun erityisen syyn
perusteella myönnetty etu.
Terminologin kysymys 13.9.2013: Onko kuljetusetu opintososiaalinen etu? Määritelläänkö
opintososiaalisena etuna?
534
erityiskuljetus
sv
skolskjuts på särskilda grunder
erityisperustein myönnettävä kuljetusetu
Erityiskuljetus voidaan myöntää oppilaalle, joka ei muuten ole oikeutettu maksuttomaan
koulukuljetukseen, mutta joka ei selviydy koulumatkastaan ilman kuljetusta. Erityiskuljetus
voidaan myöntää esimerkiksi huoltajan anomuksesta psykologin, koulukuraattorin tai
lääkärinlausunnon perusteella.
188
Erityiskuljetus voi muodostua oppilaan kuljettamisesta maksutta kotoa kouluun, koulusta kotiin
tai koulupäivän aikana määrättyyn paikkaan.
IHEP-termilista (OPH / Ulla A. 29.11.2012): Kouluun tai koulupäivän aikana tapahtuva oppilaan
erityisperustein toteutettu kuljetus
Terminologin kysymys 13.9.2013: Onko erityiskuljetus yhdentyyppinen kuljetusetu?
Terminologin kysymys 25.11.2013: Jälkimmäisessä huomautuksessa on sanottu "Erityiskuljetus voi
muodostua oppilaan kuljettamisesta maksutta kotoa kouluun, koulusta kotiin tai koulupäivän aikana
määrättyyn paikkaan". Koskeeko tämä vain erityiskuljetusta vai olisiko tieto parempi käsitteen
kuljetusetu huomautuksena?
Ruotsi: termi tarkistettava! Pitäisikö sanan "förmån" olla mukana ("skolskjutsförmån på särskilda
grunder" tms.)?
535
kuljetuspäätös
sv
beslut n om skolskjuts; skolskjutsbeslut n
kuljetusedun myöntämistä koskeva päätös
Kuljetuspäätös tehdään oppilaskohtaisesti. Kuljetuspäätös tehdään myös väliaikaisesta
kuljetusedusta (esimerkiksi loukkaantumistapaus).
IHEP-termilista (OPH / Ulla A. 29.11.2012): erillinen päätös oppilaalle, joka on oikeutettu kuljetusetuun.
Selitykseen: myös väliaikainen esim. loukkaantumisen vuoksi
Ruotsi: termit tarkistettava
189
8 ARVIOINTI (KOULUTUSJÄRJESTELMÄN,
OPPIMISTULOSTEN JA OSAAMISEN)
Tähän lukuun on sisällytetty ainoastaan opetushallinnon tietojärjestelmille keskeisimmät
arviointikäsitteet. Lisää arviointikäsitteitä löytyy määriteltyinä Opetushallituksen julkaisemasta
arviointitoiminnan sanastosta (www.oph.fi/xxx).
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - otsikkoon lisättävä
(kasvatus- ja koulutusjärjestelmän, oppimistulosten ja osaamisen)
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- lukuun lisättävä myös
vk-käsitteitä
536
koulutuksen arviointi; arviointi (3)
sv
utvärdering av utbildning; evaluering av utbildning
en
evaluation of education; < evaluation (3)
toiminta, jossa selvitetään, missä määrin opetus (1) tai koulutus (1) on saavuttanut lainsäädännön
mukaiset tavoitteensa
Koulutuksen arviointi koskee perusopetusta ja lukiokoulutusta. Arvioinnilla pyritään tukemaan
koulutuksen toteuttamista ja kehittämistä ja parantamaan oppimisen edellytyksiä.
Koulutuksen järjestäjällä voi olla velvollisuus arvioida järjestämäänsä koulutusta itse tai
osallistua ulkopuolisen tahon tekemään koulutuksen arviointiin.
tarkistettava (määritelmä käsitelty syksyllä 2011)
UA 5.6.2012: perusopetus: toiminta, jonka tarkoituksena on tukea perusopetuksen toteuttamista, tukea
koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä;opetuksen järjestäjällä velvollisuus
arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin
UA 5.6.2012: lukio: toiminta, jolla selvitetään lukiolain tarkoituksen toteuttamista ja tuetaan koulutuksen
kehittämistä ja parannetaan oppimisen edellytyksiä
537
arviointiraportti oppimistuloksista
sv
utvärderingsrapport av inlärningsresultat
en
assessment of learning outcomes
oppimistuloksia kuvaava ja niitä selittävä raportti
Arviointiraportti voi koskea koulutuksen järjestäjän omia oppimistuloksia suhteessa kansallisiin
tuloksiin tai se voi olla kansallinen seurantaraportti tai tutkintokohtainen kansallinen raportti.
190
9
OPINTOHALLINTO
Työryhmä 24.10.2014: Tähän aihepiiriin (opintohallinto) kuuluvat mm. seuraaavat aihepiirit: opiskelun
tuki, opiskelijaan liittyvät hallinnolliset toimenpiteet (esim. ilmoittautuminen), todistukset, merkinnät,
sivuainehaut korkeakouluissa, tilastointi, raportointi.
Työryhmä 24.10.2014: Mietittävä, mitä käsitteitä tähän lukuun tarvitaan, vai onko niin, että (kaikki)
luvun käsitteet ovat muissa sanaston luvuissa.
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - Kun tähän tulee teksti,
voidaan ottaa kantaa siihen mikä varhaiskasvatuksen osuus, mutta oletettavasti tarvitaan oma
varhaiskasvatuksen hallintoa koskeva luku
191
10 VIPUNEN-TILASTOPALVELU
Tässä luvussa on kuvattu Vipunen-tilastopalvelussa (vipunen.csc.fi) käytettyjen termien merkitystä.
Koska tilastopalvelussa monet termit esiintyvät monikkomuodossa, tässä luvussa on terminologisen
sanastotyön yleisistä periaatteista poiketen annettu osa termeistä monikkomuodossa. Termien
kohdalta on tehty viittaukset vastaaviin Opetus- ja koulutussanaston muissa luvuissa määriteltyihin
käsitteisiin.
10.1
Lukumäärämuuttujat
538
aloittaneet
sv
påbörjare; personer som inlett studier
en
admitted
Ks. myös opiskelun aloittaja.
Vipunen-tilastopalvelussa termi "aloittaneet" viittaa seuraaviin:
Peruskoulun aloittaneet, joilla tarkoitetaan tilastovuoden ensimmäisen luokan oppilaita.
Lukion aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tilastovuonna tulleet kirjoille
kyseiseen oppilaitokseen.
Ammatillisen koulutuksen aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille
tilastovuonna kyseisen oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen tai jotka ovat solmineet
oppisopimuksen tilastovuoden aikana.
Ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä
tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjoittautuneet ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan
koulutukseen läsnä oleviksi kyseiseen ammattikorkeakouluun.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat
tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjoittautuneet ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun.
Yliopistotutkinnon aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tilastovuonna
ensimmäistä kertaa kirjoittautuneet alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan
koulutukseen läsnä oleviksi kyseiseen yliopistoon.
539
opiskelijat
sv
studerande
en
students
Ks. myös opiskelija ja oppilas.
Vipunen-tilastopalvelussa termi "opiskelijat" viittaa seuraaviin:
Peruskoulun opiskelijat, joilla tarkoitetaan peruskoulun esi- ja perusopetuksen (ml.
perusopetuksen lisäopetus eli 10. luokka) 20.9. tilanteen mukaisia oppilaita.
Lukion opiskelijat, joilla tarkoitetaan lukion koko oppimäärää tai vastaavaa (EB-, IB- ja
Reifeprüfung-tutkinto ja Ahvenanmaan Gymnasieexamen) suorittavia 20.9. tilanteen mukaisia
opiskelijoita.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat, joilla tarkoitetaan oppilaitoksissa kirjoilla olevia 20.9.
tilanteen mukaisia tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoita ja oppisopimuskoulutukseen
kyseisenä kalenterivuonna osallistuneita.
Ammattikorkeakouluopiskelijat, joilla tarkoitetaan ammattikorkeakouluissa kirjoilla olevia 20.9.
tilanteen mukaisia ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
johtavan koulutuksen opiskelijoita.
Yliopisto-opiskelijat, joilla tarkoitetaan yliopistoissa kirjoilla olevia 20.9. tilanteen mukaisia
alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon sekä
erikoislääkärin-, erikoishammaslääkärin- ja erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavan koulutuksen
opiskelijoita.
540
uudet opiskelijat
192
sv
en
nya studerande
new students
Ks. myös opiskelija.
Vipunen-tilastopalvelussa termi "uudet opiskelijat" viittaa seuraaviin:
Lukiokoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaisia
opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille kyseiseen oppilaitokseen tilastovuonna 1.1. ja 20.9.
välisenä aikana.
Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet
tilastovuonna kirjoille kyseiseen oppilaitokseen tiettyyn koulutukseen tai solmineet
oppisopimuksen.
Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat, joilla
tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitokseen 1.1. ja 20.9. välisenä aikana.
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka
ovat tulleet kirjoille oppilaitokseen 1.1. ja 31.12. välisenä aikana. Oppisopimuskoulutuksen
uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat solmineet oppisopimuksen 1.1. ja
31.12. välisenä aikana.
Ammattikorkeakoulukoulutuksen (sekä ammattikorkeakoulututkinto että ylempi
ammattikorkeakoulututkinto) uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan tilastovuoden 20.9. tilanteen
mukaisia opiskelijoita, jotka ovat ilmoittautuneet 1.1. ja 20.9. välisenä aikana ensimmäistä
kertaa läsnä tai poissa olevaksi kyseiseen koulutukseen kyseisessä ammattikorkeakoulussa.
Yliopistokoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaisia
alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoita, jotka ovat ilmoittautuneet 1.1. ja 20.9.
välisenä aikana ensimmäistä kertaa läsnä tai poissa olevaksi kyseiseen yliopistoon.
541
peruskoulun päättäneiden ja tutkinnon suorittaneiden lukumäärä
sv
antalet personer som avslutat grundskolan och antalet personer som avlagt en examen; antalet
personer som slutfört grundskolan och antalet personer som avlagt en examen
en
number of persons who completed basic education and attained a qualification
Vipunen-tilastopalvelussa lukumäärätiedolla tarkoitetaan peruskoulun päättäneitä ja
perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita. Tilastovuoden tieto kuvaa henkilön korkeinta
viimeisintä tutkintoa. Mikäli henkilöllä on samalla koulutusasteella useita tutkintoja, on näistä
valittu viimeksi suoritettu tutkinto. Jos henkilöllä on samalla asteella suoritettuna sekä
ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto, on näistä valittu ammatillinen tutkinto.
Näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta mukana ovat vain koko tutkinnon suorittaneet.
Lukumäärätieto ei sisällä sotilasalan tutkinnon eikä ulkomaalaisen tutkinnon suorittajia eikä
sellaisten tutkinnon suorittajien tietoja, joilla on puutteellinen henkilötunnus.
542
tutkinnot
sv
examina
en
qualifications
Ks. myös tutkinto.
Vipunen-tilastopalvelussa termi "tutkinnot" viittaa seuraaviin:
Peruskoulun tutkinnot, joilla tarkoitetaan peruskoulun 9. vuosiluokalta päättötodistuksen
saaneita ja erityisessä tutkinnossa peruskoulun oppimäärän suorittaneita.
Lukion tutkinnot, joilla tarkoitetaan tilastovuonna suoritettuja ylioppilastutkintoja, kansainvälisiä
ylioppilastutkintoja (IB ja Reifeprüfung) sekä Gymnasieexamen-tutkintoja.
Ammatillisen koulutuksen tutkinnot, joilla tarkoitetaan tilastovuonna suoritettuja ammatillisia
perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammattikorkeakoulun tutkinnot, joilla tarkoitetaan kyseisenä kalenterivuonna (tilastovuosi)
suoritettuja ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Yliopiston tutkinnot, joilla tarkoitetaan kyseisenä kalenterivuonna (tilastovuosi) suoritettuja
alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja, lisensiaatin- ja tohtorintutkintoja sekä erikoislääkärin-,
erikoishammaslääkärin- ja erikoiseläinlääkärin tutkintoja.
193
543
väestön koulutusrakenne
sv
befolkningens utbildningsstruktur
en
educational structure of population
Vipunen-tilastopalvelussa koulutusrakennetiedolla tarkoitetaan tilastovuonna Suomessa asuvien
15 vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusta korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan.
Henkilön korkein tutkinto määritellään koulutusasteen perusteella. Mikäli henkilöllä on samalla
koulutusasteella useita tutkintoja, on näistä valittu viimeksi suoritettu tutkinto. Jos henkilöllä on
toisella asteella suoritettuna sekä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto, on näistä valittu
ammatillinen tutkinto.
Koulutusrakennetieto ei sisällä suoritettuja tutkinnon osia.
10.2
Luokittelumuuttujat
544
ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus
sv
grundläggande yrkesutbildning och tilläggsutbildning
en
vocational upper secondary education and training and vocational further education and training
Ks. myös ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus.
Vipunen-tilastopalvelussa tiedolla tarkoitetaan ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista
lisäkoulutusta poislukien tutkintoon johtamaton ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus.
545
ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto
sv
formen i vilken yrkesutbildningen ordnas
en
form of vocational education and training
Ks. myös ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto.
Ammatilliseen tutkintoon johtavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämismuodot
ovat oppilaitosmuotoinen koulutus ja oppisopimuskoulutus.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv formen i vilken yrkesutbildningen
anordnas
546
ammatillisen koulutuksen järjestämistapa
sv
sättet n på vilket yrkesutbildningen ordnas
en
method of vocational education and training
Ks. myös ammatillisen koulutuksen järjestämistapa.
Ammatilliseen tutkintoon johtavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämistavat ovat
opetussuunnitelmaperusteinen koulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus.
Ammatillinen peruskoulutus voi olla opetussuunnitelmaperusteista koulutusta tai
näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavat
koulutukset (lisäkoulutus) ovat aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkinnot
näyttötutkintoja.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv sättet på vilket yrkesutbildningen
anordnas
547
ammattikorkeakoulutuksen koulutustyyppi
sv
typ av utbildning inom yrkeshögskoleutbildning
en
type of polytechnic education
194
Vipunen-tilastopalvelussa ammattikorkeakouluissa järjestettävän koulutuksen koulutustyypit
ovat ammattikorkeakoulututkintoon johtava nuorten koulutus, ammattikorkeakoulututkintoon
johtava aikuiskoulutus, ammatillinen opettajankoulutus, erikoistumisopinnot sekä ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus.
Vrt. opetustarjonnan koulutuslaji, lukiokoulutuksen nuorten/aikuisten koulutus.
548
ammatillisen koulutuksen koulutustyyppi
sv
typ av utbildning inom yrkesutbildning
en
type of vocational education and training
Ks. myös ammatillinen koulutus.
Vipunen-tilastopalvelussa ammatillisen tutkintoon johtavan ja valmistavan koulutuksen
koulutustyypit ovat ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus.
Ammatillinen peruskoulutus on toisen asteen perustutkintoihin johtavaa tai valmistavaa
koulutusta, ja suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, jotka perustuvat
peruskoulun oppimäärään.
Ammatillista lisäkoulutusta ovat ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset;
nämä koulutukset ovat aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkinnot näyttötutkintoja.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta.
549
ammatillisen koulutuksen tutkintotyyppi
sv
typ av examen inom yrkesutbildningen
en
type of vocational qualification
Ks. myös ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.
Vipunen-tilastopalvelussa ammatilliseen tutkintoon johtava ja valmistava ammatillinen perus- ja
lisäkoulutus jaotellaan tutkintotyypin mukaan seuraavasti: ammatilliseen perustutkintoon
johtava/valmistava koulutus, ammattitutkintoon valmistava koulutus ja erikoisammattitutkintoon
valmistava koulutus.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa tai ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavat
suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, jotka perustuvat peruskoulun
oppimäärään. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalla on tutkinnon
suoritettuaan laaja-alainen alan perusammattitaito ja koulutusohjelman mukainen
erityisosaaminen.
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavalla koulutuksella tarkoitetaan ammatillisen
koulutuksen koulutusta, joka on ammatillista aikuiskoulutusta ja valmistaa ammatti- tai
erikoisammattitutkintoon. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta.
Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito.
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta.
550
lukiokoulutuksen nuorten/aikuisten koulutus
sv
ungdoms-/vuxenutbildning inom gymnasieutbildningen
en
youth or adult general upper secondary education
Ks. myös koulutustarjonnan koulutuslaji.
Lukiokoulutus voi olla nuorten opetussuunnitelman (2) mukaista koulutusta tai aikuisten
opetussuunnitelman (2) mukaista koulutusta.
551
ammattiasema
sv
yrkesposition
en
status in employment
Ammattiasema kuvaa työllisten asemaa työelämässä. Vipunen-tilastopalvelun tilastoissa
käytetty luokitus on palkansaajat ja yrittäjät.
195
Yrittäjät-luokka sisältää myös ne yrittäjien perheenjäsenet, jotka muina kuin palkansaajina
työskentelevät yrityksessä.
Vipunen-tilastopalvelussa tieto ammattiasemasta perustuu henkilön eläkevakuutustietoihin sekä
palkka- ja yrittäjätulon määrään.
552
asuinkunta
sv
bostadskommun
en
municipality of residence
Vipunen-tilastopalvelussa asuinkunnalla tarkoitetaan kotikuntalain vuoden lopun tilanteen
mukaista kotikuntaa.
Kuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen
ottamiaan ja sille laissa säädettyjä tehtäviä.
553
asuinmaakunta
sv
bostadslandskap n
en
region of residence
Vipunen-tilastopalvelussa asuinmaakunnalla tarkoitetaan vuoden lopun tilanteen mukaisen
kotikunnan maakuntaa.
Alueiden kehittämistä ja alueiden käytön suunnittelua varten maa jaetaan maakuntiin.
Maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja
taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.
554
asuinpaikan AVI-alue; asuinpaikan aluehallintoviraston toiminta-alue
sv
bostadsortens RFV-område n; verksamhetsområdet n för bostadsortens regionförvaltningsverk
en
AVI area of the place of residence; operating area of the Regional State Administrative Agency
governing the place of residence
Vipunen-tilastopalvelussa asuinpaikan AVI-alueella tarkoitetaan kotikuntalain vuoden lopun
tilanteen mukaisen kotikunnan AVI-aluetta.
AVI-alueet (aluehallintovirastojen toiminta-alueet) muodostuvat maakunnista.
Aluehallintovirastot edistävät alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön
toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla.
555
asuinpaikan ELY-alue; asuinpaikan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-alue
sv
bostadsortens NTM-område n; verksamhetsområdet n för bostadsortens närings-, trafik- och
miljöcentral
en
ELY area of the place of residence; operating area of the Centre for Economic Development,
Transport and the Environment governing the place of residence
Vipunen-tilastopalvelussa asuinpaikan ELY-alueella tarkoitetaan kotikuntalain vuoden lopun
tilanteen mukaisen kotikunnan ELY-aluetta.
ELY-alueet (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminta-alueet) muodostuvat
maakunnista ja maakuntien yhdistelmistä. Keskukset ovat valtion elimiä ja hoitavat entisten työja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien ja lääninhallitusten
täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä.
556
ETA-maa; Euroopan talousalueen maa
sv
EES-land n; land n inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet
en
EEA country; Member of the European Economic Area
Vipunen-tilastopalvelussa ETA-maa tarkoittaa Euroopan talousalueeseen kuuluvia 27 EU-maata
ja näiden lisäksi Islantia, Liechtensteinia ja Norjaa. Muuttujan arvot ovat "kyllä" ja "ei".
196
557
EU-maa; Euroopan unionin maa
sv
EU-land n; land n som hör till Europeiska unionen
en
EU country; Member of the European Union
Vipunen-tilastopalvelussa EU-maa tarkoittaa Euroopan unioniin kuuluvia 27 maata. Muuttujan
arvot ovat "kyllä" ja "ei".
558
ikäryhmä
sv
åldersgrupp
en
age group
Vipunen-tilastopalvelussa ikäryhmällä tarkoitetaan ryhmää, johon henkilö kuuluu sen
perusteella, mikä hänen ikänsä on tilastovuonna.
Tilastoinnissa ikäryhminä käytetään tavallisimmin 5- ja 1-vuotisikäryhmiä (eli yhtäältä
esimerkiksi 0-4-, 5-9- ja 10-14-vuotiaat ja toisaalta esimerkiksi 0-, 1-, 2- ja 3-vuotiaat).
559
kansalaisuus (Vipunen-tilastopalvelu)
sv
medborgarskap n
en
nationality
Ks. myös kansalaisuus.
Vipunen-tilastopalvelussa on käytössä eri tarkkuustasolla olevia luokituksia, esimerkiksi
kolminumeroinen (ISO 639) luokitus kokonaisuudessaan, sama luokitus Suomessa esiintyvien
yleisimpien kielten osalta ja suppeimpana erotteluna "suomi" ja "muut" (ei Suomen kansalaiset).
Mikäli henkilöllä on useita kansalaisuuksia, Vipunen-tilastopalvelun luokituksessa Suomen
kansalaisuus on ensisijainen.
560
koulutuksen AVI-alue; koulutuksen aluehallintoviraston toiminta-alue; tutkinnon suorituspaikan
AVI-alue; tutkinnon suorituspaikan aluehallintoviraston toiminta-alue
sv
utbildningens RFV-område n; det RFV-område n där examen avläggs
en
AVI area of education; AVI area where the qualification has been attained
Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen AVI-alueella tarkoitetaan sen kunnan, jossa tilastoinnin
kohteena oleva opiskelu ensisijaisesti tapahtuu tai on tapahtunut, AVI-aluetta.
Koulutuksen AVI-alue voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän AVI-alue ja oppilaitoksen AVI-alue.
AVI-alueet (aluehallintovirastot) muodostuvat maakunnista. Aluehallintovirastot edistävät
alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja
valvontatehtäviä alueilla.
561
koulutuksen ELY-alue; koulutuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-alue;
tutkinnon suorituspaikan ELY-alue; tutkinnon suorituspaikan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen toiminta-alue
sv
utbildningens NTM-område n; det NTM-område n där examen avläggs
en
ELY area of education; ELY area where the qualification has been attained
Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen ELY-alueella tarkoitetaan sen kunnan, jossa tilastoinnin
kohteena oleva opiskelu ensisijaisesti tapahtuu tai on tapahtunut, ELY-aluetta.
Koulutuksen ELY-alue voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän ELY-alue ja oppilaitoksen ELYalue.
ELY-alueet (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminta-alueet) muodostuvat
maakunnista ja maakuntien yhdistelmistä. Keskukset ovat valtion elimiä ja hoitavat entisten työja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien ja lääninhallitusten
täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä.
197
562
koulutuksen järjestäjä (Vipunen-tilastopalvelu)
sv
utbildningsanordnare
en
education provider
Vipunen-tilastopalvelussa termillä koulutuksen järjestäjä tarkoitetaan Opetus- ja
koulutussanastossa määritellyn koulutuksen järjestäjän (ml. ammattikorkeakoulut ja vapaan
sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjät) ja perusopetuksen opetuksen järjestäjien lisäksi yliopistoja.
Ks. koulutuksen järjestäjä. Vrt. opetuksen järjestäjä.
563
koulutuksen järjestäjän AVI-alue; koulutuksen järjestäjän aluehallintoviraston toiminta-alue
sv
utbildningsanordnarens RFV-område n
en
AVI area of the education provider
Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän AVI-alueella tarkoitetaan koulutuksen
järjestäjän virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan AVI-aluetta.
564
koulutuksen järjestäjän ELY-alue; koulutuksen järjestäjän elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen toiminta-alue
sv
utbildningsanordnarens NTM-område n
en
ELY area of the education provider
Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän ELY-alueella tarkoitetaan koulutuksen
järjestäjän virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan ELY-aluetta.
565
koulutuksen järjestäjän kunta
sv
utbildningsanordnarens kommun
en
municipality of the education provider
Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän kunnalla tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän
virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan kuntaa.
Koulutuksen järjestäjän kunta voi olla eri kuin oppilaitoksen kunta ja koulutuksen kunta.
566
koulutuksen järjestäjän maakunta
sv
utbildningsanordnarens landskap n
en
region of the education provider
Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän maakunnalla tarkoitetaan koulutuksen
järjestäjän virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan maakuntaa.
Koulutuksen järjestäjän maakunta voi olla eri kuin oppilaitoksen maakunta ja koulutuksen
maakunta.
567
koulutuksen kunta; tutkinnon suorituskunta
sv
utbildningens kommun; kommun där examen avläggs
en
municipality of education; municipality where the qualification is attained
Ks. koulutus, tutkinto.
198
Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen kunnalla tarkoitetaan kuntaa, jossa opiskelu ensisijaisesti
tapahtuu tai on tapahtunut.
Koulutuksen kunta voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän kunta ja oppilaitoksen kunta.
568
koulutuksen maakunta; tutkinnon suoritusmaakunta
sv
utbildningens landskap n; landskap n där examen avläggs
en
region of education; region where the qualification is attained
Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen maakunnalla tarkoitetaan kunnan, jossa kyseinen
opiskelu ensisijaisesti tapahtuu tai on tapahtunut, maakuntaa.
Koulutuksen maakunta voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän maakunta ja oppilaitoksen
maakunta.
569
koulutuksen järjestäjän kieli
sv
utbildningsanordnarens språk n
en
language of the education provider
Ks. koulutuksen järjestäjä (Vipunen-tilastopalvelu).
Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän kielellä tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän
lain mukaista kieltä (kun koulutuksen järjestäjä on kunta), koulutuksen järjestäjän tai
oppilaitoksen ylläpitäjän nk. koulutusluvassa määriteltyä kieltä (kun koulutuksen järjestäjä on
muu kuin kunta) tai laissa määriteltyä kieltä (kun koulutuksen järjestäjä on yliopisto).
Muuttujan arvot ovat "suomenkielinen", "ruotsinkielinen", "kaksikielinen: pääosin ruotsinkielinen"
ja "kaksikielinen: pääosin suomenkielinen".
570
oppilaitoksen opetuskieli
sv
läroanstaltens språk n
en
language of the institution
Ks. opetuskieli, koulutusorganisaatio.
Oppilaitoksen opetuskieli perustuu viranomaisten päätökseen opetuskielestä. Oppilaitoksessa
voidaan antaa opetusta myös muulla kuin päätöksen mukaisella kielellä.
Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitokset jaetaan opetuskielen mukaan seuraaviin ryhmiin: 1)
suomi, 2) ruotsi, 3) suomi/ruotsi, 4) englanti, 5) saame ja 9) muu. Oppilaitoksen
opetuskieleksi merkitään "suomi/ruotsi" silloin, kun oppilaitoksessa annetaan opetusta
kummallakin kielellä.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv läroanstaltens undervisningsspråk
571
koulutuksen kieli
sv
utbildningens språk n
en
language of education
kieli, jolla koulutukseen kuuluva opetus (1)opetu pääasiallisesti annetaan
572
koulutusala (Vipunen-tilastopalvelu)
199
sv
en
utbildningsområde n
field of education
Ks. myös koulutusala.
Vipunen-tilastopalvelussa koulutusalan luokituksena on Opetushallinnon koulutusluokitus 2002,
koulutusala.
573
opintoala (Vipunen-tilastopalvelu)
sv
studieområde n
en
subfield of education
Ks. myös opintoala.
Vipunen-tilastopalvelussa opintoalan luokituksena on Opetushallinnon koulutusluokitus 2002,
opintoala.
Vrt. koulutusnimike.
574
koulutusnimike
sv
utbildningsbenämning
en
name of education
Koulutusnimike on koulutusalan ja opintoalan alaluokittelu, jonka avulla koulutukset voidaan
jakaa tarkempiin luokkiin sisältöjensä samansuuntaisuuden perusteella.
Vipunen-tilastopalvelussa koulutusnimikeluokituksena on Tilastokeskuksen koulutusluokituksen
6-numeroisen koulutuskoodin nimike. Ammatillisessa koulutuksessa 6-numeroisen
koulutuskoodin nimike vastaa tutkintoa.
575
koulutusaste (Vipunen-tilastopalvelu)
sv
utbildningsnivå
en
level of education
Ks. myös koulutusaste.
Vipunen-tilastopalvelussa koulutusasteluokituksena on Opetushallinnon koulutusluokitus 2002,
koulutusaste.
576
koulutuslaji (Vipunen-tilastopalvelu)
sv
utbildningsslag n
en
form of education and training
Vrt. koulutustarjonnan koulutuslaji.
Vipunen-tilastopalvelussa koulutuslaji tarkentaa koulutusasteeseen liittyvää tietoa erottelemalla
lukioiden nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen (ks. lukiokoulutuksen nuorten/aikuisten
koulutus), ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen, ammatillisen
koulutuksen opetussuunnitelmaperusteisen perustutkinnon, näyttötutkintoon perustuvan
perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon (ks. ammatillisen koulutuksen
järjestämistapa) sekä erottelemalla edellä mainitut ammatillisen koulutuksen tutkinnot vielä
erikseen oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena järjestettyyn (ks. ammatillisen
koulutuksen järjestämismuoto). Vastaavasti yliopistojen tieteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot
yhdistetään samaan koulutuslajiin.
Vrt. tutkintolaji.
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv typ av utbildning
577
tutkintolaji
200
sv
en
examensslag n
specific type of degree or qualification
Vipunen-tilastopalvelussa tutkintolaji tarkentaa koulutusasteeseen liittyvää tietoa erottelemalla
lukioiden nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen nuorten
koulutuksen ja aikuiskoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaperusteisen
perustutkinnon, näyttötutkintoon perustuvan perustutkinnon, ammattitutkinnon ja
erikoisammattitutkinnon.
Vrt. koulutuslaji (Vipunen-tilastopalvelu).
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv typ av examen
578
koulutussektori
sv
utbildningssektor
en
sector of education
Vipunen-tilastopalvelussa termillä koulutussektori viitataan seuraavaan luokitteluun: esi- ja
perusopetus, peruskoulukoulutus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus,
ammattikorkeakoulukoulutus, yliopistokoulutus.
579
opetushallinnon alainen koulutus
sv
utbildning som är underställd utbildningsförvaltningen
en
education under the education administration
koulutus, jota koskevat lait, asetukset ja päätökset valmistelee valtioneuvostolle ja eduskunnalle
opetusja kulttuuriministeriö ja jota koskevia päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita antavat opetusja
kulttuuriministeriö ja sen alaiset viranomaiset
Ks. myös muu kuin opetushallinnon alainen koulutus.
Vipunen-tilastopalvelun tilastot sisältävät korkeakoulutuksen osalta vain opetushallinnon alaisen
koulutuksen.
580
muu kuin opetushallinnon alainen koulutus; muun hallinnonalan koulutus
sv
annan utbildning än den som är underställd utbildningsförvaltningen; ett annat
förvaltningsområdes utbildning; utbildning som inte är underställd utbildningsförvaltningen
en
education under other than education administration; education under another administrative
sector
koulutus, jota koskevat lait, asetukset ja päätökset valmistelee valtioneuvostolle ja eduskunnalle
Ahvenanmaan maakuntahallitus tai muu ministeriö kuin opetusja kulttuuriministeriö ja jota koskevia
päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita antaa Ahvenanmaan maakuntahallitus tai muu ministeriö kuin opetusja kulttuuriministeriö
Esimerkkejä muun hallinnonalan kuin opetushallinnon koulutuksesta ovat
Poliisiammattikorkeakoulun, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Högskolan på Åland -korkeakoulun
koulutukset.
Vipunen-tilastopalvelun tilastot eivät sisällä korkeakoulutuksen osalta muiden hallinnonalojen
kuin opetushallinnon alaista koulutusta.
Ks. myös opetushallinnon alainen koulutus.
581
oppilaitoksen AVI-alue
sv
läroanstaltens RFV-område n
en
AVI area of the institution
Ks. myös koulutusorganisaatio.
Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitoksen AVI-alueella tarkoitetaan oppilaitoksen virallisen
osoitteen mukaisen sijaintipaikan AVI-aluetta.
201
Oppilaitoksen AVI-alue voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän AVI-alue ja koulutuksen AVI-alue.
582
oppilaitoksen ELY-alue
sv
läroanstaltens NTM-område n
en
ELY area of the institution
Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitoksen ELY-alueella tarkoitetaan oppilaitoksen virallisen
osoitteen mukaisen sijaintipaikan ELY-aluetta.
Oppilaitoksen ELY-alue voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän ELY-alue ja koulutuksen ELYalue.
583
oppilaitoksen kunta
sv
läroanstaltens kommun
en
municipality of the institution
Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitoksen kunnalla tarkoitetaan oppilaitoksen virallisen osoitteen
mukaisen sijaintipaikan kuntaa.
Oppilaitoksen kunta voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän kunta ja koulutuksen kunta.
584
oppilaitoksen maakunta
sv
läroanstaltens landskap n
en
region of the institution
Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitoksen maakunnalla tarkoitetaan oppilaitoksen virallisen
osoitteen mukaisen sijaintipaikan maakuntaa.
Oppilaitoksen maakunta voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän maakunta ja koulutuksen
maakunta.
585
oppilaitos
sv
läroanstalt
en
educational institution
586
Pohjoismaa
sv
Nordiskt land n
en
Nordic country
Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska tai Islanti
Vipunen-tilastopalvelussa Pohjoismaa-muuttujan arvot ovat "kyllä" ja "ei".
587
pääasiallinen toiminta
sv
huvudsaklig verksamhet; huvudsyssla
en
main type of activity
Vipunen-tilastopalvelussa pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan
laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin (työlliset ja
työttömät) ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä voidaan jakaa edelleen alaryhmiin. Vipunen-
202
tilastopalvelussa on käytetty seuraavaa luokittelua: "päätoiminen työllinen", "työllinen opiskelija",
"päätoiminen opiskelija", "työtön", "varusmies tai siviilipalvelusmies", "eläkeläinen" (sis.
työttömyyseläkkeellä olevat), "muu tai tuntematon" ja "muuttanut maasta". Viimeksi mainittu ei
kuulu varsinaiseen pääasiallisen toiminnan luokitteluun.
588
rahoitusmuoto; ~ rahoituslähde
sv
finansieringsform; ~ finansieringskälla
Vipunen-tilastopalvelussa termillä rahoitusmuoto viitataan lähteeseen, josta koulutuksen
rahoitus tulee. Koulutus voi olla esimerkiksi valtionosuusrahoitteinen, kansallisesti rahoitettu,
Euroopan sosiaalirahaston rahoittama, työnantajan rahoittama, jonkin ohjelman (esimerkiksi
Nuorten aikuisten osaamisohjelma) rahoittama tai opiskelijan itse maksama.
Ruotsi: ruotsin termi haettava
589
sosioekonominen asema
sv
socioekonomisk ställning
en
socio-economic group
Vipunen-tilastopalvelussa sosioekonominen asema muodostuu useasta eri luokittelukriteeristä.
Luokituksessa otetaan huomioon henkilön elämänvaihe (perheenjäsen, opiskelija, ammatissa
toimiva, eläkeläinen jne.) sekä ammatissa toimivien osalta ammatti ja ammattiasema. Lisäksi
luokitusta täydennetään ammatin ja työn luonnetta kuvaavilla jaoilla (toimihenkilö- ja
työntekijäjako). Luokitteluperusteena käytetään osittain myös toimialaa ja palkansaajien
määrää.
590
sukupuoli (Vipunen-tilastopalvelu)
sv
kön n
en
gender
Ks. myös sukupuoli.
Vipunen-tilastopalvelussa muuttujan arvot ovat mies, nainen, määrittelemätön ja ei tiedossa.
591
tilastovuosi
sv
statistikår n
en
statistical year
vuosi, jota tilasto koskee
Tilastovuotta kuvaavat tiedot voidaan ilmoittaa summana annetulta ajanjaksolta tai ne voivat
kuvata annettua poikkileikkausajankohtaa. Esimerkiksi suoritetuissa tutkinnoissa ilmoitetaan
tutkintomäärä kalenterivuoden ajalta, tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoissa ilmoitetaan
20.9. tilanteen mukainen opiskelijamäärä (kuitenkin näyttötutkintoon valmistavassa
koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelijamäärä kalenterivuoden ajalta) ja
tutkinnon suorittaneiden pääasiallisessa toiminnassa vuoden viimeisen viikon mukaiset tiedot.
592
tuloluokka; ~ tulodesiili
sv
inkomstklass; ~ inkomstdecil
en
income group; ~ income decile
desiili, johon henkilö sijoittuu veronalaisten vuositulojensa perusteella
Tulodesiilien rajat muodostetaan siten, että tuloja saanut väestö jaetaan kymmeneen yhtä
suureen luokkaan veronalaisten vuositulojen perusteella. Pienituloisimpaan tulonsaajien
luokkaan (kymmenykseen) kuuluvat ovat tulodesiilissä yksi ja suurituloisimpaan tulonsaajien
luokkaan (kymmenykseen) kuuluvat tulodesiilissä kymmenen; loput tulonsaajat ovat
tulodesiileissä 2-9. Ilman tuloja olevat muodostavat oman luokan.
203
593
tutkinnon suoritusvuosi
sv
år n då examen avlagts
en
year of qualification
kalenterivuosi, jona tutkinto on suoritettu
Tutkinnon suoritusvuosi ilmenee tutkintotodistuksen päiväyksestä.
594
äidinkieli (Vipunen-tilastopalvelu)
sv
modersmål n
en
mother tongue
Ks. myös äidinkieli.
Vipunen-tilastopalvelun tilastoissa äidinkielelle on käytössä eri tarkkuustasolla olevia luokituksia,
esimerkiksi 2-kirjaiminen tunnus (ISO 639) tai suppeampi luokitus "suomi" (sis. saame), "ruotsi",
"muut kielet" ja "tuntematon".
204
11 OPETUSTOIMEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT
JULKISHALLINNON KÄSITTEET
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - pohdittava tulisiko
varhaiskasvatus tähän lukuun mukaan, joka tuntuisi järkevältä. Mietittävä mitä käsitteitä tulisi lisätä
(koko luku "Opetustoimen käytössä olevat julkishallinnon käsitteet" alalukuineen).
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila:- lisättävä ainakin käsite
”lapsi”
595
ammatti
en
vocation; profession; job; occupation
toimintaa tai työtä kuvaava rooli, johon henkilö on saanut koulutuksen tai jossa henkilö toimii tai on
toiminut saadakseen tuloa
Ammatilla tarkoitetaan jonkin luokituksen mukaista ammattinimikettä, tehtävänimikettä tai
virkanimikettä tai näistä luokituksista puuttuvaa muuta ammattinimikettä. Ammatilla ei tarkoiteta
tutkintoa tai koulutusta.
Suomenkielisten tietojen lähde: JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmä (käsitteen tila:
hyväksytty) (viitattu 9.10.2014)
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv yrke
596
asiointikieli
asiakkaan tarjolla olevista kielistä valitsema kieli, jota viranomaisen halutaan käyttävän
vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv kontaktspråk
597
etunimi
sv
förnamn n
en
first name
sukunimen lisänä käytettävä rekisteröidyn henkilönnimen osa, joka ei viittaa henkilön sukuun
Määritelmä on yhteismitallinen EU Core Person "given name" -tietoelementin kuvauksen
kanssa: "the denominator(s) that identify an individual within a family".
Yleensä vanhemmat valitsevat etunimen lapselleen. Matronyymit, patronyymit ja välinimet eivät
ole etunimiä.
598
etunimet pl
sv
förnamn n pl
en
given names
henkilön kaikki etunimet lueteltuna
205
luonnos) (viitattu 9.10.2014)
599
<julkishallinto kokonaisuutena>
hakemus (3)
asiakirja tai asiakirjojen muodostama kokonaisuus, jolla pyydetään tai vaaditaan etuutta, oikeutta tai
toimenpidettä
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv ansökan
600
hakija (2)
henkilö tai oikeushenkilö, joka on pannut asian vireille hakemuksella (2)
601
haku (2)
asian vireillepano hakemuksella (2)
ehdotus) (viitattu 9.10.2014)
602
henkilö
oikeussubjekti, joka on ihminen
603
henkilön yksilöivä tunnus
henkilön yksilöivä tunnus
604
henkilötunnus
sv
personbeteckning
henkilön yksilöivä tunnus, jonka toimivaltainen viranomainen on antanut henkilölle
Suomalaisen henkilötunnuksen (HETU) myöntää Väestörekisterikeskus. HETU muodostuu
syntymäajasta, yksilönumerosta ja tarkistusmerkistä. Yksilönumerolla erotetaan samana
päivänä syntyneet henkilöt toisistaan, ja se sisältää tiedon henkilön sukupuolesta.
Esimerkki henkilötunnuksen muodosta: 121156-789A (Suomi), 561112-879B (Ruotsi).
206
605
huollettava
alaikäinen henkilö, jonka huollosta toinen henkilö vastaa
Suomenkielisten tietojen lähde: Sosiaalialan sanasto asiakastietojärjestelmää varten (Sosiaalialan
tietoteknologiahanke, 2008) / JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmä (käsitteen tila:
606
huoltaja
sv
vårdnadshavare
en
custodian; person having custody; caregiver
henkilö, joka vastaa alaikäisen lapsen huollosta kokonaan tai osittain
Suomenkielisten tietojen lähde: Sosiaalialan sanasto asiakastietojärjestelmää varten (Sosiaalialan
tietoteknologiahanke, 2008) / JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmä (käsitteen tila:
607
kansalaisuus
oikeusasema, joka henkilöllä on sen perusteella, että hän on yhden tai useamman valtion jäsen
Kansalaisuus saadaan syntymän tai vanhempien kansalaisuuden perusteella sekä
hakemuksesta tai ilmoituksesta. Kansalaisuus sisältää sekä oikeuksia että velvollisuuksia, mm.
täydet poliittiset oikeudet ja oikeuden saada diplomaattista suojelua ulkomailla. (Lähde:
Oikeusministeriön Demokratiasanasto)
608
kansalliskieli
laissa määritelty valtion, osavaltion tai muun alueen virallinen kieli
609
katuosoite
kiinteistön osoite, joka ilmaistaan kadunnimellä, osoitenumerolla ja huoneistotunnuksella
Esimerkki katuosoitteesta: Esimerkkikatu 1 A 2b.
610
kotikunta
kunta, johon henkilö on rekisteröity
Henkilö rekisteröidään väestötietojärjestelmään.
Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa
lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai
muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan tai johon hänellä on edellä
mainittujen seikkojen perusteella kiintein yhteys. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on hänen
207
äitinsä kotikunta lapsen syntyessä.
Kotikunnan mukaan määräytyy mm. äänioikeus kunnallisvaaleissa ja se, mihin kuntaan henkilö
maksaa veronsa ja mikä kunta on vastuussa henkilön koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluista.
611
kotivaltio
valtio, johon henkilö tai oikeushenkilö on rekisteröity
Henkilö rekisteröidään väestötietojärjestelmään ja oikeushenkilö rekisteröidään
kaupparekisteriin, säätiörekisteriin tai yhdistysrekisteriin.
612
kotiosoite
henkilön virallinen osoite
613
koulusivistyskieli
kieli, joka on merkitty henkilön lukion tai peruskoulun päättötodistuksen äidinkieleksi [lähde: JHS 175 sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmä (käsitteen tila: luonnos) (viitattu 9.10.2014)]
Määritelmä perustuu valtioneuvoston asetukseen (481/2003) suomen ja ruotsin kielen taidon
osoittamisesta valtionhallinnossa.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnan yhteydessä koulusivistyskieleksi katsotaan myös
henkilöllä ammatillisessa oppilaitoksessa opetuskielenä ollut kieli, josta henkilöllä on
todistuksessaan äidinkielen tai toisena kielenä omaksutun suomen tai ruotsin kielen arvosana.
Suomenkielisen määritelmän lähde: JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmä (käsitteen tila:
614
kutsumanimi
etunimi, jota henkilö haluaa käytettävän häntä puhuteltaessa
Lempinimet ja taiteilijanimet eivät ole kutsumanimiä.
615
käyntiosoite
katuosoitteesta ja muusta kulkua ohjaavasta tiedosta koostuva osoite, jonka ilmaisemasta paikasta
henkilön, yhteisön tai asian voi tavoittaa fyysisesti
Esimerkki käyntiosoitteesta: "Mikonkatu 4, 5 krs., vahtimestarille".
616
lupa
208
617
lähiosoite
katuosoite, joka viittaa tiettyyn sijaintiin postitoimipaikan toimialueella
Rakennuksella voi olla useita lähiosoitteita, kuten kulmatalolla. Suomalainen lähiosoite koostuu
yleensä kadunnimestä, osoitenumerosta, huoneistotunnuksesta ja mahdollisesti osoitteen
tarkenteesta. Tällainen lähiosoite voisi olla esimerkiksi Esimerkkikatu 1 A 2b.
Esimerkki lähiosoitteesta: Esimerkkikatu 1 A 2b.
618
maa
sv
land
Valtion yleiskielinen ilmaisu.
Työryhmä 24.10.2014: -> miten määritellään? Onko valtion yläkäsite (ks. JHS-meta, jossa valtion
määritelmä: "maa, jonka kansainvälispoliittinen itsenäisyys on tunnustettu") vai vieruskäsite (yo.
määritelmä)?
Työryhmä 24.10.2014: -> merkityksellinen esim. tutkinnon suoritusmaan ilmaisemisessa
Työryhmä 24.10.2014: -> voisi miettiä termin tarkentamista (esim. "tutkinnon suoritusmaa")
Terminologi 27.10.2014: JHS-metassa ei ole maa-käsitettä
619
muutoksenhaku
toimenpide, jolla tuomioistuimelta tai muulta muutoksenhakuviranomaiselta pyritään saamaan muutos
hallintoviranomaisen tai tuomioistuimen ratkaisuun
620
nimi
sv
namn n
en
name
ainutkertaisen tarkoitteen nimitys
621
osoite
en
address
sijaintipaikan osoittavien tietojen kokonaisuus
Sijaintipaikka voi olla fyysinen tai virtuaalinen (esim. www-osoite).
209
622
postilokero-osoite; PL
sv
postboxadress; PB
osoite, joka ilmaisee postin vastaanottajan vuokraamaa tai postinjakelijan osoittamaa
postinjättöpaikkaa
Postilokero-osoite koostuu postilokerolyhenteestä ja numerosta.
Esimerkki: PL 123.
623
postinumero
osoitteen numero-osa, joka viittaa postitoimipaikkaan
Suomalainen postinumero voi olla esimerkiksi 00200. Maantieteellisen postinumeron kaksi
ensimmäistä numeroa määrittelee sen, millä alueella postinumeron paikkakunta sijaitsee.
Postinumeron kolme viimeistä numeroa kertoo puolestaan sen, mihin postitoimipaikkaan lähetys
lajitellaan. Suomalainen yrityspostinumero liittyy suoraan tiettyyn postinsaaja-asiakkaaseen,
eikä se ole välttämättä sidottu yhteen postitoimipaikkaan. Yrityspostinumero on esimerkiksi
00011, joka on Postin oma postinumero.
Esimerkki: 00200.
624
postiosoite
osoite, jonka ilmaisemaan paikkaan henkilön tai yhteisön posti toimitetaan
Postiosoite-kenttään merkitään se, onko kyseinen osoite postiosoite vai ei. Postiosoite on
osoite, jonka postinsaaja (asiakas) on ilmoittanut postilaitokselle osoitteeksi, jonne postinsaaja
haluaa saada postilähetyksensä. Postiosoite on taajamissa yleensä asunnon tai toimitilan
virallinen osoite ja sinällään yksilöivä tieto, mutta haja-asutusalueilla se voi olla pelkkä
postinumero ja toimipaikan nimi täydennettynä esim. kylän nimellä, jolloin tieto ei ole yksilöivä,
vaan usealle postinsaajalle yhteinen.
625
postitoimipaikka
osoitteen osa, joka viittaa tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai organisaatioon
Esimerkkejä: Lohja; VERO.
626
puhelinnumero
627
sukunimi
sv
efternamn n
pääasiallisesti sukuun viittaava rekisteröidyn henkilönnimen osa
210
Määritelmä on yhteismitallinen EU Core Person "family name" -tietoelementin kuvauksen
kanssa: "A family name is usually shared by members of a family."
Suomessa sukunimi rekisteröidään väestörekisteriin.
EU Core Person -määrityksessä on sukunimi-tietoelementistä seuraava näkemys: "This
attribute also carries prefixes or suffixes which are part of the Family Name, e.g. “de Boer”, “van
de Putte”, “von und zu Orlow”."
Esimerkki: Virtanen.
628
sukupuoli
sv
kön n
en
gender
mies, nainen, määrittelemätön tai ei tiedossa
Määritelmä on yhteismitallinen EU Core Person "gender" -tietoelementin kuvauksen kanssa.
Yläkäsite: biologinen ominaisuus.
629
turvakielto
merkintä henkilötietojen luovutukseen kohdistuvasta rajoituksesta
Jos henkilöllä on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna,
maistraatti voi hänen pyynnöstään määrätä, ettei hänen kotikunta- tai osoitetietojaan saa antaa
väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille. Maistraatti edellyttää turvakiellon hakijalta
kirjallista, perusteltua pyyntöä tai ainakin käyntiä virastossa. Turvakieltomääräys voi
ensimmäisen kerran olla voimassa enintään viisi vuotta. Sitä voidaan jatkaa kaksi vuotta
kerrallaan. Kun henkilöllä on turvakielto, hänen osoitettaan ei luovuteta useissa tapauksissa
viranomaisillekaan. Ne viranomaiset, jotka saavat henkilön yhteystietoja järjestelmiinsä, saavat
myös tiedon turvakiellosta. Samantapaisesta luovutusrajoituksesta on säädetty myös
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa. Salassapitovelvollisuus koskee tällöin
kuitenkin vain sitä viranomaista, jolle henkilö on esittänyt pyynnön tietojensa luovutuskiellosta.
(Väestökirjahallinnon sanasto.)
630
virallinen osoite
viranomaisen rekisteröimä julkinen osoite
Hallinnollinen asiakirja katsotaan toimitetuksi vastaanottajalle, jos asiakirja on lähetetty
vastaanottajan viralliseen osoitteeseen.
Virallinen osoite on vakiintunut suomen kielen käsite, joka vastaa lähinnä EU Core Business
"registered adress" -tietoelementtiä.
631
y-tunnus; yritys- ja yhteisötunnus
en
business identity code; business ID
rekisteriviranomaisen antama yksilöivä tunnus elinkeinotoimintaa harjoittavalle henkilölle tai
oikeushenkilölle
211
Y-tunnuksen antaa yritys- ja yhteisötietolaissa määrätty rekisteriviranomainen.
Y-tunnus voidaan antaa esimerkiksi yritykselle, yhteisölle, säätiölle tai henkilölle, joka toimii
elinkeinonharjoittajana. Rekisteröidyt yhdistykset yksilöidään yhdistysrekisterinumerolla, vaikka
niillä olisi Y-tunnus.
Y-tunnuksen antaa yritys- ja yhteisötietolaissa määrätty rekisteriviranomainen. Y-tunnus voidaan
antaa esimerkiksi yritykselle, yhteisölle, säätiölle tai henkilölle, joka toimii
niillä olisi Y-tunnus. Y-tunnuksen rakenne (seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki) ja
muodostaminen on kuvattu yritys- ja yhteisötietojärjestelmää koskevan asetuksen 3 §:ssä.
Y-tunnuksen antaa yritys- ja yhteisötietolaissa määrätty rekisteriviranomainen. Y-tunnus voidaan
antaa esimerkiksi yritykselle, yhteisölle, säätiölle tai henkilölle, joka toimii
niillä olisi Y-tunnus. Y-tunnuksen rakenne (seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki) ja
muodostaminen on kuvattu yritys- ja yhteisötietojärjestelmää koskevan asetuksen 3 §:ssä. Ytunnus on vakiintunut suomen kielen käsite, joka vastaa lähinnä EU Core Business "legal
identifier" -tietoelementtiä.
Esimerkki: 1234567-8.
632
äidinkieli
sv
modersmål n
en
mother tongue
kieli, joka on merkitty väestötietojärjestelmään henkilön kieleksi
Yleiskielessä äidinkielellä tarkoitetaan kieltä, jonka henkilö on oppinut ensimmäisenä ja johon
hän samaistaa itsensä.
11.1
Opetustoimen käytössä olevat Kelan käsitteet
633
ammatillisen koulutuksen toteuttamissuunnitelma
mieluummin kuin: ammatillisen koulutuksen suunnitelma; ammatillinen koulutussuunnitelma
sv
plan för yrkesutbildning; yrkesutbildningsplan
ammatillisessa kuntoutuksessa apuvälineiden myöntämiseen liittyvä suunnitelma, jonka tavoitteena on
selvittää nuoren kuntoutujan realistiset mahdollisuudet pyrkiä työelämään koulutuksen avulla
Kela edellyttää peruskoulun 7.–10.-luokkalaisilta ammatillisen koulutuksen
toteuttamissuunnitelmaa apuvälineitä myöntäessään.
plan som anknyter till beviljandet av hjälpmedel inom yrkesinriktad rehabilitering och syftar till att
klarlägga den unga rehabiliteringsklientens realistiska möjligheter att ta sig ut i arbetslivet med hjälp av
utbildning
Vid beviljandet av hjälpmedel förutsätter FPA av elever i grundskolans 7–10 klass en plan för
yrkesutbildningen.
Lähde: Kelan terminologinen sanasto – Terveyteen liittyvät käsitteet, 2. laitos (Kela ja Sanastokeskus
TSK 2012)
634
apuväline
sv
hjälpmedel n
toimintarajoitteisen henkilön selviytymistä tukeva tuote
Apuvälineitä voivat olla erityisvalmisteiset tai yleisesti saatavilla olevat välineet tai tekniset
järjestelmät, jotka ehkäisevät, korvaavat ja lieventävät toimintarajoitteisuudesta koituvaa haittaa.
212
Apuvälineiksi voidaan lukea myös ne välineet, joita omaiset tai avustajat käyttävät
toimintarajoitteisen henkilön auttamiseen.
Toimintarajoitteisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi tilapäisesti vammautuneet henkilöt,
vajaakuntoiset, sokeat, liikuntakyvyttömät ja vaikeasti vammaiset.
Apuvälineiden järjestäminen kuuluu pääsääntöisesti terveydenhuollon vastuulle.
Kelan on järjestettävä ja korvattava vajaakuntoisten ammatillisena kuntoutuksena työkyvyn ja
ansiomahdollisuuksien parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarpeelliset kalliit ja vaativat
apuvälineet henkilölle, joka sairauden tai vamman aiheuttaman haitan vuoksi ei suoriudu
opiskelusta tai työstä ilman niitä taikka jonka suoriutuminen ilman niitä olisi kohtuuttoman
vaikeaa tai rasittavaa. Kela korvaa myös apuvälineen huolto- ja korjauskustannukset sekä
tarvittaessa apuvälineen käytönopastuksen. Kalliina ja vaativina apuvälineinä pidetään
yksilöllisesti suunniteltuja, erityistä teknistä tasoa edellyttäviä apuvälineitä.
Harkinnanvaraisena kuntoutuksena Kela korvaa muitakin kuin kalliita ja vaativia apuvälineitä.
Kela myöntää apuvälineitä vain peruskoulun 7. luokasta lähtien. Liikkumisen, kommunikaation
ja ympäristönhallinnan apuvälineet eivät kuulu lainkaan Kelan korvattaviin apuvälineisiin.
produkt som stöder förutsättningarna för en person med funktionsbegränsning att klara sig
Hjälpmedlen kan vara specialtillverkade eller allmänt tillgängliga anordningar eller tekniska
system som förebygger, kompenserar och lindrar det men som funktionsbegränsningen medför.
Som hjälpmedel kan också betraktas anordningar som anhöriga och assistenter använder för
att hjälpa en person med funktionsbegränsning.
Personer med funktionsbegränsning är t.ex. personer som har någon övergående skada,
funktionshindrade, blinda, rörelsehindrade och svårt funktionshindrade.
I regel ska hälso- och sjukvården erbjuda hjälpmedel.
I syfte att förbättra och bevara arbetsförmågan och förvärvsmöjligheterna ska FPA såsom
yrkesinriktad rehabilitering ordna nödvändiga dyra och krävande hjälpmedel och ersätta
kostnaderna för dem, om en person till följd av sjukdom eller skada inte klarar av att studera
eller arbeta utan dem eller skulle ha oskäligt svårt eller tungt att klara sig utan dem. FPA ersätter
också kostnaderna för service och reparation av hjälpmedlet och vid behov handledningen i hur
hjälpmedlet ska användas. Som dyra och krävande hjälpmedel betraktas hjälpmedel som
konstruerats individuellt och kräver en särskild teknisk nivå.
FPA ersätter som rehabilitering enligt prövning också sådana hjälpmedel som inte är dyra och
krävande.
FPA beviljar hjälpmedel bara för personer i grundskolans sjunde årskurs och uppåt. Hjälpmedel
för förflyttning, kommunikation och omgivningskontroll ingår inte alls bland de hjälpmedel som
FPA ersätter.
TSK 2012)
635
henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma; opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma;
kuntoutuksen henkilökohtainen opintosuunnitelma; KHOPS
sv
individuell studie- och rehabiliteringsplan; personlig studie- och rehabiliteringsplan
lääketieteellisen arvion pohjalta laadittava suunnitelma, josta käyvät ilmi 16–19-vuotiaan nuoren
mahdollisuudet hyötyä ammatillisesta kuntoutuksesta
Nuoren kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää, että nuorelle on laadittu henkilökohtainen
opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma.
Henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatiminen kuuluu nuoren kotikunnalle.
Suunnitelma tehdään yhteistyössä nuoren, hänen huoltajiensa ja tarvittaessa erilaisten
asiantuntijaviranomaisten kanssa. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio, jossa perustellaan
sairauden tai vamman vaikutus nuoren ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksiin, arvio
ammatillisen kuntoutuksen tavoitteista ja suunnitelma nuoren opiskelun järjestämisestä ja
toteuttamisesta sekä tarvittavista tukitoimista ammatillisen kuntoutuksen edistämiseksi.
plan som görs upp utifrån en medicinsk bedömning och där möjligheterna för en 16–19-åring att dra
nytta av yrkesinriktad rehabilitering framgår
Beviljandet av rehabiliteringspenning för unga förutsätter att en individuell studie- och
rehabiliteringsplan har gjorts upp för den unga personen.
213
Den unga personens hemkommun ska göra upp den individuella studie- och
rehabiliteringsplanen. Planen utarbetas i samarbete med den unga personen och hans eller
hennes vårdnadshavare samt vid behov olika sakkunnigmyndigheter. Planen ska innehålla en
motiverad bedömning av hur den ungas sjukdom eller skada inverkar på hans eller hennes
möjligheter till yrkesinriktad rehabilitering, en bedömning av målen för den yrkesinriktade
rehabiliteringen och en plan över hur den ungas studier ska ordnas och genomföras samt över
de stödåtgärder som behövs för främjande av den yrkesinriktade rehabiliteringen.
TSK 2012)
636
koulutarvikemääräraha
sv
anslag n för studiematerial
kuntoutusetuus, jolla korvataan ammatillisena kuntoutuksena tuettavaan koulutukseen osallistuvalle
kuntoutujalle tarpeellisia koulutarvikekustannuksia
Tarpeellisina koulutarvikekustannuksina pidetään kysymyksessä olevan koulutuksen tai
opiskelun kannalta tarpeellisten koulutarvikkeiden hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia.
Tällaisia ovat esimerkiksi oppikirjoista, tietokoneen hankkimisesta, opintomateriaalin
kopioinnista ja sähköisestä hakemisesta, muistiinpanovälineistä, laskimista ja muista
vastaavista tarvikkeista aiheutuvat kustannukset.
Koulutarvikemäärärahasta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön antamassa asetuksessa
koulutarvikekustannuksista (833/2005). Sitä maksetaan lukuvuosittain, -kausittain tai kuukausittain.
rehabiliteringsförmån genom vilken kostnader för behövligt studiematerial ersätts i fråga om
rehabiliteringsklienter som deltar i utbildning som stöds i form av yrkesinriktad rehabilitering
Som kostnader för behövligt studiematerial anses kostnader för anskaffning av studiematerial
som behövs för utbildningen eller studierna i fråga. Sådana kostnader är t.ex. kostnader för
läroböcker, anskaffning av dator, kopiering och elektronisk sökning av studiematerial,
anteckningsmaterial, räknare och annat motsvarande material.
Bestämmelser om anslaget för studiematerial finns i social- och hälsovårdsministeriets
förordning om studiematerialkostnader (833/2005). Anslaget betalas per läsår, termin eller
månad.
TSK 2012)
637
<Kela>
koulutus (Kelan käsite)
sv
utbildning (FPA)
tietojen ja taitojen lisäämiseen tähtäävä toiminta
Kelan ammatillisena kuntoutuksena voidaan myöntää sellainen kuntoutujalle sopiva koulutus,
joka mahdollistaa osallistumisen työelämään sairaudesta tai vammasta huolimatta tai joka
vähentää työkyvyttömyyden riskiä. Koulutusta tuetaan sen ajan, minkä opetussuunnitelman
mukaiseen tutkintoon tähtäävät opinnot kestävät. Ammatillisena kuntoutuksena voidaan
myöntää yleissivistävää peruskoulutusta, valmentavaa koulutusta sekä ammatillista
peruskoulutusta, jatkokoulutusta ja uudelleenkoulutusta. Yleissivistävän peruskoulutuksen ajalle
kuntoutusrahaa myönnetään vain, jos peruskoulutuksen puuttuminen estää pääsyn
ammatilliseen uudelleen- tai jatkokoulutukseen.
verksamhet som syftar till ökade kunskaper och färdigheter
Som yrkesinriktad rehabilitering som FPA ordnar är det möjligt att bevilja utbildning som är
lämplig för rehabiliteringsklienten och som möjliggör deltagande i arbetslivet trots sjukdom eller
skada eller som minskar risken för arbetsoförmåga. Utbildningen stöds under den tid studier för
avläggande av en examen som följer en läroplan pågår. Som yrkesinriktad rehabilitering kan
beviljas allmänbildande grundläggande utbildning, yrkesförberedande utbildning samt
yrkesinriktad grundläggande utbildning, yrkesinriktad vidareutbildning och yrkesinriktad
omskolning. För allmänbildande grundutbildning beviljas rehabiliteringspenning bara om
avsaknaden av grundutbildning utgör ett hinder för yrkesinriktad omskolning eller
214
vidareutbildning.
TSK 2012)
Terminologi 28.9.2012: Tämä käsitehän meillä on jo sanastossa. Tarvitaanko tämä Kelan käsite?
638
koulutuskokeilu (1)
sv
utbildningsprövning /FI/; utbildningsförsök n /SE/
toiminta, jolla selvitetään henkilön kiinnostusta valittua koulutusalaa kohtaan, hänen
mahdollisuuksiaan ja edellytyksiään suoriutua alan koulutuksessa ja työskennellä kyseisellä
ammattialalla
Koulutuskokeilussa henkilön on tarkoitus saada käytännön kokemuksia alalla opiskelusta ja
alan työtehtävistä. Kokeiluun voi sisältyä opiskeluun osallistumisen lisäksi esimerkiksi alaan
liittyviä tehtäviä, ohjauskeskusteluja sekä tuen tarpeen kartoituksia.
Koulutuskokeilut järjestetään pääsääntöisesti ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa
ammatillisissa oppilaitoksissa. Ne kestävät muutamasta päivästä kahteen viikkoon.
Esimerkiksi Kela järjestää koulutuskokeilua ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteenä
henkilöille, jotka eivät suoriudu nykyisistä työtehtävistään ja joilla on edessään työtehtävien tai
ammatin vaihto.
639
kuntoutuksen yhteisneuvottelu
sv
samråd n i rehabiliteringen; gemensamma förhandlingar pl inom rehabiliteringen
vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvä neuvottelu, jonka tarkoituksena on välittää
tietoa kuntoutujan terapeutin ja muun tahon välillä
Kuntoutuksen yhteisneuvotteluun voivat terapeutin lisäksi osallistua esimerkiksi
terveydenhuollon, sosiaalihuollon, päiväkodin tai koulun edustajat.
Kuntoutuksen yhteisneuvottelu voi koskea esimerkiksi terveydenhuollossa tehtävän
lääkinnällisen kuntoutussuunnitelman laatimista tai tarkistamista, sosiaali- tai terveydenhuollon
toteuttamaa apuvälineen sovitusta tai käytönohjausta taikka lapsen tai nuoren henkilökohtaisen
opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemistä päiväkodissa tai koulussa.
överläggning som hålls i anslutning till medicinsk rehabilitering för gravt handikappade i syfte att
förmedla information mellan rehabiliteringsklientens terapeut och andra
Förutom terapeuten kan t.ex. företrädare för hälso- och sjukvården, socialvården, daghemmet
eller skolan delta i samråd inom rehabiliteringen.
Samråd inom rehabiliteringen kan gälla t.ex. uppgörande eller översyn av en medicinsk
rehabiliteringsplan inom hälso- och sjukvården, utprovning eller handledning i användningen av
ett hjälpmedel i socialvårdens eller hälso- eller sjukvårdens regi eller uppgörande av en
individuell plan för ordnande av undervisningen för ett barn eller en ung person i daghemmet
eller skolan.
TSK 2012)
640
opiskelutulkkaus
sv
studietolkning /FI/; utbildningstolkning /SE/
tulkkaus, jota henkilö tarvitsee selviytyäkseen opinnoistaan
Kela myöntää opiskelutulkkausta perusopetuksen jälkeisiin opintoihin silloin, kun opinnot
johtavat tutkintoon tai ammattiin (opiskelu lukiossa, ammattioppilaitoksessa tai korkeakoulussa),
edistävät työllistymistä tai pääsyä ammatilliseen koulutukseen tai tukevat työelämässä
pysymistä tai etenemistä. Kunnat järjestävät perusopetuksessa tarvittavan tulkkauksen.
Opiskelutulkkausta myönnetään niin paljon kuin opiskelija tarvitsee selviytyäkseen opinnoistaan.
tolkning som en person behöver för att klara av sina studier
215
FPA beviljar studietolkning för studier efter den grundläggande utbildningen när studierna leder
till en examen eller till ett yrke (studier vid gymnasium, yrkesläroanstalt eller högskola), främjar
tillträde till yrkesinriktade studier eller till arbete eller stöder möjligheterna att hållas kvar eller
avancera i arbetslivet. Kommunerna ordnar den tolkning som behövs i samband med
grundläggande utbildning.
Studietolkning beviljas i den utsträckning som behövs för att den studerande ska klara av sina
studier.
TSK 2012)
641
tuloraja
sv
inkomstgräns
tulojen rajakohta, jonka ylimenevä osa tuloista vaikuttaa myönnettävään tai maksettavaan etuuteen
Tulorajoja on esimerkiksi kansaneläkkeessä, työmarkkinatuessa, peruspäivärahassa ja
opintotuessa.
Tuloraja voi olla kuukausi- tai vuosikohtainen.
gräns, som delar inkomsten så att den överskjutande delen påverkar den förmån som beviljas eller
betalas
Inkomstgränser förekommer t.ex. i fråga om folkpension, arbetsmarknadsstöd,
grunddagpenning och studiestöd.
Inkomstgränsen kan uttryckas som ett månatligt eller årligt belopp.
TSK 2012)
11.2
Muita opetustoimen käytössä olevia julkishallinnon
käsitteitä
642
työkokemus
sv
arbetserfarenhet
taitojen ja tietojen kokonaisuus, jonka työssäolo ja ammatillinen toiminta tuottaa
643
viittomakieli
sv
teckenspråk n
en
sign language
kuurojen käyttämä luonnollinen kieli, joka on käsien ja kehon sekä ilmeiden avulla osoitettujen
merkkien järjestelmä
Perusopetuksessa viittomakieli on äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärä sekä
mahdollinen opetuskieli.
UA 5.6.2012: perusopetus: äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärä, mahdollinen opetuskieli
UA 5.6.2012: lukio: viittomakieltä käyttävä syntymäkuuro, varhaislapsuudessa kuuroutunut tai kuuroilta
vanhemmilta äidinkielenään viittomakielen oppinut henkilö
Terminologi 8.6.2012: sijoitetaanko käsite julkishallinnon käsitteisiin (ei ole JHSmetassa) vai esim.
koulutustarjontaan?
216
11.2.1
Arviointi, auditointi, seuranta
HIERARKIA
KOOSTUMUS
FUNKTIO
MONIULOTTEISUUS
TÄYDENTÄVÄ TIETO
kohteen analysointi, arvottaminen
tai havainnointi
arviointi (1)
seuranta
tarkastelun kohdetta
koskevan tiedon
analysointi ja tulkitseminen
ja niiden pohjalta tehtävä
kohteen arvottaminen
tietyn kriteeristön tai
tavoiteasetannan mukaan
tiedonkeruun
perusteella tehtävä
kohteen
järjestelmällinen
havainnointi
auditointi
toiminnan tai
järjestelmän arviointi (1),
jossa kohdetta
verrataan toimijan itse
laatimaan toiminnan tai
järjestelmän standardin
tai mallin mukaiseen
kuvaukseen
muu
arviointi (1)
Käsitekaavio 40. Arviointi, auditointi ja seuranta.
644
arviointi (1)
sv
utvärdering
en
evaluation (1)
tarkastelun kohdetta koskevan tiedon analysointi ja tulkitseminen ja niiden pohjalta tehtävä kohteen
arvottaminen tietyn kriteeristön tai tavoiteasetannan mukaan
Arviointi (1) voi kohdistua esimerkiksi toiminnan tai sen tulosten laatuun tai tehokkuuteen.
Opetustoimen alueella tehtävää arviointia (1) ovat mm. opintosuoritusten arviointi (ks. arviointi
(2)) ja koulutuksen arviointi.
Ks. myös arviointikriteeri.
<kieliversiointiin>
645
auditointi
sv
auditering; granskning
en
auditing
toiminnan tai järjestelmän arviointi (1), jossa kohdetta verrataan toimijan itse laatimaan toiminnan tai
järjestelmän standardin tai mallin mukaiseen kuvaukseen
<kieliversiointiin>
646
217
seuranta
sv
uppföljning
tiedonkeruun perusteella tehtävä kohteen järjestelmällinen havainnointi
Seuranta ei ole luonteeltaan arvottavaa, vrt. arviointi (1).
<kieliversiointiin>
218
12 MUITA OPETUSTOIMEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
Työpaja 19.9.2012: nämä käydään läpi, mietitään minne sijoitetaan tai poistetaanko (Pirjolta lista
poistettavista)
OKM / KOPO / Yleissivistävä / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: - pohdittava miten
varhaiskasvatus tähän mukaan, mutta tuntuisi järkevältä istuttaa tähän varhaiskasvatuksen
mahdollisesti lisättävät käsitteet
647
elinikäinen oppiminen
sv
livslångt lärande n
en
lifelong learning
oppiminen, joka jatkuu ihmisen koko eliniän
Elinikäisen oppimisen käsitteellä halutaan korostaa, että oppimista tapahtuu myös muulloin kuin
esimerkiksi perusopetuksen aikana tai henkilön ensimmäiseen tutkintoon tähtäävässä
koulutuksessa (1). Elinikäinen oppiminen alkaa jo ennen oppivelvollisuutta ja jatkuu termin
mukaisesti elämänkaaren loppuun saakka.
Elinikäistä oppimista tapahtuu paitsi erilaisissa koulutuksissa, myös kaikissa arjen ja työn
tilanteissa.
648
ammattiala
en
vocational field
ammatteja koskeva luokittelu, joka kuvaa ammattien sijoittumista yhteiskunnan tai työelämän aloille
Ammattialoja ovat esimerkiksi elektroniikka, sähköteollisuus ja kauneudenhoitoala.
649
<koulutus, työnhaku>
kelpoisuus
sv
behörighet
en
eligibility; qualification; competence
se, että henkilö täyttää koulutukseen (2) tai työtehtävään valituksi tulemiseen liittyvät vaatimukset
Koulutukseen (2) liittyvien vaatimusten täyttämiseen viitataan täsmällisemmin termillä
hakukelpoisuus.
Työtehtävään liittyvien vaatimusten täyttämisessä voidaan joissakin tapauksissa erottaa
toisistaan lähikäsitteet kelpoisuus ja pätevyys.
<kieliversiointiin>
650
koulunkäyntihistoria
tieto kouluista, joissa oppilas on opiskellut
Koulunkäyntihistoria on usein opintohallintojärjestelmään liittyvä, ja historiatietoja kerätään
esimerkiksi koulunvaihtotilanteissa.
651
lähtökoulu
peruskoulu, jossa koulua vaihtava oppilas on suorittanut koulunvaihtoa edeltävät opintonsa (???)
TAI: peruskoulu, josta koulua vaihtava oppilas siirtyy toiseen kouluun (???)
219
Työryhmä 24.10.2014: -> tiedonsiirroissa käytettävä termi, kun siirretään 9-luokkalaisten tietoja
Työryhmä 24.10.2014: -> Kata selvittää, tarvitaanko sanastoon
Työryhmä 24.10.2014: -> voisi olla tarpeellinen sanastossa
652
opetustila
tila, jossa opetusta (1) järjestetään
Opetustiloja ovat esimerkiksi luentosali, auditorio ja kielistudio.
<kieliversiointiin>
CSC / Suvi Remes 26.2.2014: korkeakoululta ehdotuksia OKSAan lisättäviksi käsitteiksi: opetustila =
termi, joka viittaa tilaan, jossa opetusta järjestetään.
o esim. luentosali, auditorio, kielistudio
o käytetään säädöksissä kokoavana käsitteenä, esim.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1990/19900065?search[type]=pika&search[pika]=opetustila
o korkeakoulut käyttävät: http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/;
https://www.avoin.jyu.fi/yhteistyokumppaneille/opetuksen-jarjestamisoikeuksien-haku/opetuksessa-jaopiskelussa-tarvittavat-valineet/opetustila-ja-laitevaatimukset
Suvi Remes / CSC 27.5.2014: Tässä Synergiaryhmässä (korkeakoulujen asiantuntijoiden verkosto)
esitettyjä huomioita huhtikuun sanastokokouksessa käsitellyistä käsitteistä.
opetustila / opiskelutila
• ehdotettiin yksinkertaisesti käsitettä ”tila” kattamaan molemmat tässä mainitut (henkilökohtaisesti en
ole varma toimiiko, liian yleisellä tasolla)
• opiskelutilan voi myös ehkä mahduttaa opetustilan määritelmään tai huomautukseen
• esimerkeissä voisi olla myös tenttiakvaario esimerkkinä tilasta
Terminologin kysymys 1.7.2014: Onko opiskelutila tosiaan opetustilan synonyymi (tai
lähisynonyymi)? Jos ei, täytynee pitää eri tietueina.
653
opiskelutila
tila, jonka koulutuksen järjestäjä järjestää oppijan itsenäistä opiskelua varten
Esimerkkejä opiskelutiloista ovat mikroluokka ja ryhmätyöskentelytila.
<kieliversiointiin>
CSC / Suvi Remes 26.2.2014: korkeakoululta ehdotuksia OKSAan lisättäviksi käsitteiksi: tarvitaanko
sitten myös opiskelutila = termi, joka viittaa koulutuksen järjestäjän oppijan itsenäisen opiskelun
mahdollistamiseksi järjestettyyn tilaan
o esim. mikroluokka, ryhmätyöskentelytila
654
oppijanumero
sv
> studerandenummer n; > elevnummer n
koulutustoimialalla käytettävä henkilön yksilöivä numero
Oppijanumeroa voidaan käyttää yksilöimään henkilö (oppilas, koulutettava, koulutukseen tai
opetukseen hakija, opettaja, opetustoimen virkailija tai muu opetustoimen järjestelmiin liittyvä
henkilö) valtakunnallisesti kaikissa opintohallinnon henkilötietojärjestelmissä. Oppijanumeroa
voidaan käyttää yksilöintiin ja indeksointiin, ja sitä voivat käyttää niin opetuksen järjestäjät kuin
viranomaisetkin.
Henkilölle luodaan oppijanumero, kun hän asioi ensimmäistä kertaa Oppijan verkkopalvelussa.
Oppijanumero on valtakunnallisesti yksikäsitteinen, joten sitä voidaan käyttää korvaamaan
oppilaitosten paikalliset opiskelijanumerot ja -tunnukset. Oppijanumero on 11 numeroa pitkä
220
luku, jonka viimeinen numero on tarkistusmerkki. Teknisesti oppijanumero rakentuu osaksi JHS
159:n ohjeistamaa ISO OID -yksilöintitunnusta (International Standard Organization: Object
Identifier). ISO OID -koodi on puurakenteinen hierarkia, jonka haara 1.2.246.562.24 on varattu
Oppijanumerolle.
<kieliversiointiin>
655
oppimateriaali; koulutusmateriaali
aineisto, jota käytetään opetuksessa tai jonka avulla oppiminen tapahtuu
Oppimateriaaleja ovat kirjat ja muut painotuotteet, audiovisuaaliset aineistot kuten televisioohjelmat sekä mm. erilaiset sähköiset aineistot.
Kullakin opintojaksolla käytettävä oppimateriaali voidaan mainita opetustarjontatietojen
yhteydessä (kohdassa "kurssin kirjallisuus").
<kieliversiointiin>
Työryhmä 7.5.2012: Voisi jättää opetustarjontaan kuuluvan käsitteen "kurssin kirjallisuus erikseen
määrittelemättä, mainitaan vain käsitteen oppimateriaali yhteydessä.
Työryhmä 7.5.2012: Ehdotus lisättäväksi käsitteeksi.
Terminologi 17.5.2012: Mihin lukuun/aihepiiriin kuuluu?
656
organisaation nimi
organisaation nimitys
Organisaation nimi voi olla esimerkiksi Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus.
657
<työnhaku>
pätevyys; ammattipätevyys
sv
behörighet; kompetens
en
professional competence; vocational skill; vocational competence
se, että henkilö täyttää työtehtävään liittyvät vaatimukset
Työtehtävään liittyvien vaatimusten täyttämisessä voidaan joissakin tapauksissa erottaa
toisistaan lähikäsitteet pätevyys ja kelpoisuus.
658
ryhmän opiskelu- tai opintosuunnitelma; ROPS
Siirretty: opetuksesta
659
suoritustapa
Ulla Angervo (OPH) 25.4.2012: mitä sellaista tällä haetaan, jota ei määritetä opetusmuodossa?
660
tarvittavan ammattitaidon hankkiminen
Tarkoittaa opiskelijan osaamisen täydentämistä niiltä osin, kun tavoitteena oleva osaaminen tai
221
ammattitaito on vielä vajaa.
661
tietopuolisten opintojen suunnitelma; TIOPS
662
tutkimusja kehittämistoiminta; t&k-toiminta
Työryhmä 12.4.2013: Otetaanko mukaan? Vrt. ammatillisessa koulutuksessa työelämän kehittämis- ja
palvelutoiminta. Ammattikorkeakouluilla on kaikilla t&k-toimintaa (eli ei ole sidottu mihinkään erikseen
määriteltyyn tehtävään, kuten toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa).
663
työssäoppimisen suunnitelma; TOPS
en
plan for on-the-job learning
664
ylioppilaskoe
en
matriculation examination
665
ylioppilastutkintolautakunta
en
matriculation examination board
666
ylioppilastutkintovuosi
vuosi, jona henkilölle on myönnetty ylioppilastutkinto
667
oppilaskunta
sv
elevkår
en
student association
perusasteen oppilaitoksen oppilaiden tai toisen asteen oppilaitoksen opiskelijoiden julkisoikeudellinen
yhteisö
668
<käsitteen käyttöala: ammattikorkeakoulu>
opiskelijakunta
sv
studerandekår
222
en
student union; student body
ammattikorkeakoulun opiskelijoiden julkisoikeudellinen yhteisö
<kieliversiointiin>
669
<käsitteen käyttöala: yliopisto>
ylioppilaskunta
sv
studentkår
en
student union
yliopiston opiskelijoiden julkisoikeudellinen yhteisö
Ylioppilaskunnan jäseniksi tulevat automaattisesti kaikki yliopistoon läsnä oleviksi opiskelijoiksi
ilmoittautunee.
<kieliversiointiin>
670
<käsitteen käyttöala: yliopisto>
ylioppilaskunnan jäsen
sv
studentkårsmedlem
Ylioppilaskunnan jäsenyyden saa maksamalla jäsenmaksun. Jäsenyys oikeuttaa tiettyihin
sosiaalipalveluihin ja taloudellisiin etuihin. Kaikkien yliopistojen ylempää ja alempaa
korkeakoulututkintoa suorittavien tulee maksaa ylioppilaskuntien jäsenmaksu ilmoittautuessaan
läsnä olevaksi opiskelijaksi. Jatkotutkintoa suorittaville maksun suorittaminen on vapaaehtoista.
<kieliversiointiin>
223
13 LIITE: EUROPEAN CREDIT TRANSFER AND
ACCUMULATION SYSTEM (ECTS) TIETOELEMENTTIEN NIMIÄ JA SISÄLTÖKUVAUKSIA
SUOMEKSI
Palaveri Suvi, Kata, Riina 13.11.2014: Olisiko syytä/mahdollista integroida ECTS-käsitteitä osaksi
OKSAa?
13.1
Koulutustoimija (Learning Opportunity Provider)
671
esteettömyys ja vammaisten tukipalvelut
en
GeneralInformationOnFacilitiesForStudentsWithSpecialNeeds
tietoa koulutustoimijan esteettömyydestä ja palveluista vammaisille opiskelijoille
ECTS-tiedon kuvaus englanniksi: Descriptive information about facilities that would be useful to
students with special needs contemplating study at an institution providing ECTS learning
opportunities
672
hakukohteeseen liittyvän organisaation nimi; organisaation nimi; koulutustoimija
en
InstitutionName
673
kansainväliset koulutusohjelmat; vieraskieliset koulutusohjelmat
en
GeneralInformationOnInternationalProgrammes
kuvaus kansainvälisille opiskelijoille suunnatuista koulutusohjelmista
674
kieliopinnot
en
GeneralInformationOnLanguageCourses
tietoa tarjolla olevista kieliopinnoista
675
opetuksen vastuuhenkilöt
en
InstitutionAcademicAuthorities
676
opetuksen vuosikello
en
InstitutionAcademicCalendar
lukukausien ja periodien sekä opetustarjonnan ajankohdat kertova koulutustoimijan kalenteri
677
opintojen rahoitus
en
GeneralInformationOnFinancialSupport
tietoa opintotuesta, stipendeistä ja muusta rahoitukseen liittyvästä
678
opintojen tunnustamissäännöt organisaatiossa
224
en
InstitutionMainUniversityRegulations
679
opiskelijapalvelut; opintotoimisto; ~ hakutoimisto (ammattikorkeakoulut)
en
GeneralInformationOnStudentAffairsOffice
tietoa opintotoimiston yhteystiedoista ja palveluista
680
opiskelijaruokailu
en
GeneralInformationOnMeals
tietoa ruokailusta, opiskelijaravintoloista ja opiskelijalounaan hinnoista
681
organisaation ECTS-koordinaattori
en
InstitutionalEctsCoordinator
odottaa käsittelyä / käsittelyyn xx.8.2015 (tarkistettava tarkoitus)
Työryhmä 27.8.2012 (KS & UA): Tämän tiedon tarvetta/tarkoitusta vielä mietitään
Terminologin huomautus 9.10.2014: Riina kysynyt tästä Suvilta 9.10.
682
opintoihin liittyvät työharjoittelut
en
GeneralInformationOnInternships
tietoa siitä, miten työharjoittelun voi liittää opintoihin, mahdollisesta rahoituksesta ja opintopisteistä
sekä työpaikan hankkimismenettelyistä
683
organisaation yleiskuvaus
en
InstitutionGeneralDescription
684
opiskelijajärjestöt
en
GeneralInformationOnStudentAssociations
tietoa opiskelijajärjestöjen toiminnasta ja yhteistyöstä oppilaitoksen kanssa
685
terveydenhuoltopalvelut
en
GeneralInformationOnMedicalFacilites
tietoa opiskelijaterveydenhuollosta (ml. yhteystiedot ja hinnat)
686
tietoa elämisen kustannuksista
en
GeneralInformationOnCostOfLiving
opiskelijaa ohjaavaa tietoa siitä, mihin kaikkeen opintojen rahoituksen tulisi riittää
687
tietoa opiskelijaliikkuvuudesta
en
GeneralInformationForMobileStudents
225
käytännön tietoa vaihto-opiskelijoille, vaihtoon lähteville, koko tutkinnon suorittamista harkitseville
ulkomailla asuville ja yhteistutkinnoista kiinnostuneille henkilöille (vrt. OKSA-sanaston käsite
opiskelijaliikkuvuus)
Ruotsi: Terminologi 21.2.2013: Synergia-ryhmän mukaan "opiskelijaliikkuvuudesta" on korkeakoulujen
tietomallissa tähän asti käytetty termiä "studerandemobilitet"; Synergia-ryhmän suositus on
"studentmobilitet". Onko näillä termeillä jokin ero? Onko esim. studerandemobilitet termi, joka sopii
myös muualle kuin korkeakouluihin?
688
tietoa opiskelijaliikunnasta
en
GeneralInformationOnSportsFacilities
odottaa käsittelyä / käsittelyyn xx.8.2015 (määritelmä/kuvaus puuttuu)
689
tietoa oppimisympäristöstä
en
GeneralInformationOnStudyFacilities
konkreettinen kuvaus opetuksen fyysisistä (mm. tilat, välineet ja opetusmateriaalit) ja tietoteknisistä
resursseista
690
tietoa vakuutuksista
en
GeneralInformationOnInsurance
koulutustoimijan tarjoamaa tietoa opiskelun aikaisista vakuutuksista
691
valintamenettely (ECTS-termi)
en
InstitutionAdmissionProcedures
tietoa opiskelijavalintojen toteutuksesta
692
vapaa-ajanpalvelut
en
GeneralInformationOnExtraMuralAndLeisureFacilities
tietoa tarjolla olevista vapaa-aikaan liittyvistä palveluista
13.2
Koulutus (Learning Opportunity)
693
arviointikriteerit (ECTS-termi)
en
DegreeProgrammeExaminationAndAssesmentRegulations
sanallinen kuvaus arviointikriteereistä (vrt. OKSA-sanaston käsite arviointikriteerit)
694
arviointimenetelmät (ECTS-termi)
en
CourseUnitAssessmentMethods
menetelmä, jolla opiskelijan tai tutkinnon suorittajan osaaminen mitataan ja todetaan (vrt. OKSAsanaston käsite arviointimenetelmä)
Esimerkiksi kirjalliset kokeet, testit, haastattelut, portfoliot.
226
695
ECTS-koordinaattori
en
DepartmentalEctsCoordinator
Työryhmä 26.9.2014: Kysytään, saako Suvi Remes selvitettyä tätä -> Riina kysynyt Suvilta 9.10.2014.
Terminologin kysymys 9.10.2014: Liittyykö tämä termiin organisaation ECTS-koordinaattori?
696
jatko-opintomahdollisuudet
en
DegreeProgrammeAccessToFurtherStudies
tietoa mahdollisista jatko-opintoväylistä
odottaa käsittelyä / käsittelyyn xx.8.2015 (tarkistettava)
697
koulutukselliset ja ammatilliset tavoitteet
en
DegreeProgrammeEducationAndProfessionalGoals
kuvaus siitä, mitä oppija tietää, ymmärtää tai kykenee tekemään koulutuksen (2) suoritettuaan (vrt.
OKSA-sanaston käsite osaamistavoitteet)
698
koulutuksen nimi; tutkintoon johtavan koulutuksen nimi
en
DegreeProgrammeTitle
699
koulutuksen rakenne (ECTS-termi)
en
DegreeProgrammeStructureDiagram
osat, joista tutkintoon johtavat tai koulutukseen (2) kuuluvat opinnot koostuvat (vrt. OKSA-sanaston
käsite tutkintorakenne (1))
Koulutuksen rakenne esitetään kaaviona ja kuvauksena. Koulutuksen rakenne -tiedoista
ilmenee, mistä osista opinnot koostuvat, tutkinnon osien laajuudet ja mahdollisesti
suoritusaikataulu.
700
koulutuksen tyyppi
en
LearningOpportunityType
tieto siitä, minkä tyyppinen koulutus on kyseessä
Arvoja ovat esimerkiksi tutkinto, tutkinnon osa, opintokokonaisuus ja opintojakso.
701
koulutustunniste
mieluummin kuin: koulutusmoduulitunniste
sv
id n för utbildning
oppilaitoksen tai korkeakoulun koulutukselle antama tunniste
Koulutustunniste voidaan antaa Learning Opportunitylle tai LO-instancelle.
Tunnisteen on oltava yksikäsitteinen kyseisessä kontekstissa, jossa sitä käytetään.
hyväksytty
702
227
kuvaus valmistumiseen vaadittavista opinnäytetöistä; kuvaus valmistumiseen vaadittavista
loppukokeista
en
DegreeProgrammeFinalExamination
sanallinen kuvaus koulutuksen loppukokeista/opinnäytetyöstä
703
luennoitsija (ECTS-termi); opettaja (ECTS-termi)
en
Lecturer
704
ohjeellinen suoritusvuosi
en
CourseUnitYearOfStudy
tieto siitä, millä vuosiluokalla opintojakso on tarkoitus suorittaa
705
opetuskieli (ECTS-termi); opetuskielet (ECTS-termi)
en
LanguageOfInstruction
kieli, jolla opetusta (1) annetaan (vrt. OKSA-sanaston käsite opetuskieli)
706
opetusmenetelmät
en
CourseUnitTeachingMethods
kuvaus opetusmenetelmistä
707
opintojakso (ECTS-termi); kurssi (ECTS-termi); opinto
en
CourseUnit
vrt. OKSA-sanaston käsite opintojakso
708
opintojakson kuvaus
en
CourseUnitContent
kuvaus opintojakson sisällöstä
709
opintojakson nimi; kurssin nimi; opinnon nimi
en
CourseUnitTitle
opintojakson yksilöivä tunniste
710
opintojakson taso ; kurssin taso; opinnon taso
en
CourseUnitLevel
Esimerkiksi korkeakouluissa perus-, aine- ja syventävät opinnot.
711
opintojakson tunniste; kurssin tunniste; opinnon tunnniste
en
CourseUnitCode
228
712
opintojakson tyyppi; kurssin tyyppi; opinnon tyyppi
en
CourseUnitType
Työryhmä 8.10.2012: Kuvaus puuttuu; kirjoitettava (on vaihtoehtoisia tulkintoja)
Työryhmä 26.9.2014: Tarvitaan selvittää käytäntöjä. Riina kysynyt 9.10.2014, saako Suvi Remes
selville (mitä eri tapoja ymmärtää CourseUnitType on ja mitä tällä tarkoitetaan ECTS-kontekstissa).
713
oppimateriaali (ECTS-termi); > kirjallisuus
en
CourseUnitRecommendedReading
aineisto, jota käytetään opetuksessa (1) tai jonka avulla oppiminen tapahtuu (vrt. OKSA-sanaston
käsite oppimateriaali)
714
pääsyvaatimukset; edellytykset
en
prerequisite
vaatimukset, jotka hakijan (1) tai opiskelijan täytyy täyttää päästäkseen koulutukseen tai tietylle
opintojaksolle
Esimerkiksi mitä opintoja tai millainen työkokemus hakijalla on oltava.
Vrt. OKSA-sanastossa määritelty osittain vastaava käsite hakukelpoisuus.
715
toistuva opetuksen järjestämisajanjakso
en
CourseUnitTermPattern
Esimerkiksi ”syyslukukausittain”, ”joka toinen vuosi kevätlukukaudella”, ”vuosittain periodissa 2”.
Työryhmä 8.10.2012: Tarkistettava koodisto
(http://purl.org/net/mlo_ects_ipcc/CourseUnitTermPatterns); tällöin kuvaus voi muuttua
716
tutkintonimike (ECTS-termi)
en
qualification
nimike, jota henkilö voi käyttää, kun hän on suorittanut jonkin tutkinnon (vrt. OKSA-sanaston käsite
tutkintonimike)
229
Englanninkielinen hakemisto / English index
Numbers in the index refer to the term record numbers.
academic year ....................................................... 245
academy .................................................................. 36
accept a study place .............................................. 237
accepted ................................................................ 259
accreditation of prior learning ................................ 519
accreditation of prior learning ................................ 523
address .................................................................. 621
adjunct instructor ................................................... 102
admission criteria ................................................... 258
admitted ................................................................. 538
adult education and training .................................. 355
adult education centre ............................................. 60
adult student ...........................................................119
advanced studies ................................................... 157
age group ............................................................... 558
alumna ................................................................... 121
alumnae ................................................................. 121
alumni .................................................................... 121
alumnus ................................................................. 121
annual intake quota ............................................... 261
appeal .................................................................... 496
applicant ................................................................ 203
application form ..................................................... 238
application period ................................................... 240
application procedure ............................................ 248
application round ................................................... 246
application year ...................................................... 241
applied course ....................................................... 162
apprenticeship training ........................................... 368
aptitude test ........................................................... 264
assessment ............................................................ 488
assessment criteria ................................................ 507
assessment discussion .......................................... 501
assessment of learning outcomes ......................... 488
assessment of learning outcomes ......................... 537
assessment result .................................................. 518
auditing .................................................................. 645
authorisation to provide education ........................... 22
AVI area of education ............................................ 560
AVI area of the education provider ........................ 563
AVI area of the institution ....................................... 581
AVI area of the place of residence ......................... 554
AVI area where the qualification has been attained 560
basic education ...................................................... 344
basic education certificate ..................................... 433
basic education certificate ..................................... 434
basic education in arts ........................................... 353
basic educational requirements ............................. 231
basic studies .......................................................... 155
bilingual education ................................................. 329
bilingual educational institution ................................ 56
blended learning .................................................... 317
business ID ............................................................ 631
business identity code ........................................... 631
caregiver ................................................................ 606
certificate ............................................................... 433
certificate of attendance ......................................... 443
certificate of resignation ......................................... 442
certificate of skills demonstration ........................... 446
certificate of vocational skills ................................. 448
challenge ................................................................ 496
class teacher ............................................................ 93
classroom assistant ................................................. 82
classroom teacher .................................................... 93
co-operation between home and educational
institution ........................................................... 408
college ...................................................................... 51
competence ........................................................... 649
competence based vocational qualification for adults
........................................................................... 484
competence point ................................................... 187
competence-based qualification ............................ 484
comprehensive school ............................................. 41
compulsory [opintojakso] ....................................... 158
compulsory course ................................................. 160
compulsory education ............................................ 127
compulsory studies ................................................ 136
compulsory studies ................................................ 160
contact teaching ..................................................... 315
continuing education .............................................. 356
contract for arranging competence-based
qualifications ....................................................... 23
core studies ............................................................ 155
course .................................................................... 126
course .................................................................... 152
course catalogue .................................................... 131
course in home economics .................................... 374
CourseUnit ............................................................. 707
CourseUnitAssessmentMethods ........................... 694
CourseUnitCode .................................................... 711
CourseUnitContent ................................................ 708
CourseUnitLevel .................................................... 710
CourseUnitRecommendedReading ....................... 713
CourseUnitTeachingMethods ................................. 706
CourseUnitTermPattern ......................................... 715
CourseUnitTitle ...................................................... 709
CourseUnitType ..................................................... 712
CourseUnitYearOfStudy ......................................... 704
credit ...................................................................... 186
credit mobility ......................................................... 426
credit point ............................................................. 185
credit transfer ......................................................... 519
curriculum .............................................................. 164
custodian ................................................................ 606
degree .................................................................... 454
degree certificate ................................................... 444
degree programme ................................................ 191
degree programme .................................................... 7
degree structure ..................................................... 135
degree structure ....................................................... 16
DegreeProgrammeAccessToFurtherStudies ......... 696
DegreeProgrammeEducationAndProfessionalGoals 697
DegreeProgrammeExaminationAndAssesmentRegul
ations ................................................................ 693
DegreeProgrammeFinalExamination .................... 702
DegreeProgrammeStructureDiagram .................... 699
DegreeProgrammeTitle .......................................... 698
demonstration of skills ........................................... 499
230
DepartmentalEctsCoordinator ............................... 695 family day care ....................................................... 288
diagnostic assessment .......................................... 490 field of education ...................................................... 15
diagnostic evaluation ............................................. 490 field of education .................................................... 572
diploma .................................................................. 444 field of study ............................................................. 14
distance teaching ................................................... 316 field of vocational education and training ................ 14
distribution of lesson hours .................................... 167 final assessment criteria ........................................ 508
distribution of study hours ...................................... 167 final certificate ........................................................ 433
doctoral degree ...................................................... 473 final certificate ........................................................ 434
Doctorate ............................................................... 473 final project ............................................................. 500
double degree ........................................................ 486 final thesis .............................................................. 500
dropout ....................................................................112 Finnish educational institution .................................. 52
early childhood education and care ......................... 10 Finnish Student Health Service fee ........................ 527
ECTS credit ........................................................... 185 Finnish-speaking educational institution .................. 52
education ................................................................... 1 first name ............................................................... 597
education ................................................................... 6 flexible basic education .......................................... 345
education and training (?) .......................................... 7 flexible comprehensive education .......................... 345
education and training provision ............................ 179 folk high school ........................................................ 58
education goal ....................................................... 177 foreign language educational institution .................. 55
education licence ..................................................... 22 form of education (2) ................................................ 28
education objective ................................................ 177 form of education and training ............................... 576
education provider ................................................... 17 form of vocational education and training ................ 25
education provider ................................................... 18 form of vocational education and training .............. 545
education provider ................................................... 19 formative assessment ............................................ 492
education provider ................................................. 562 formative evaluation ............................................... 492
education system (1) ................................................11 free choice studies ................................................. 142
education system (2) ............................................... 12 FSHS fee ............................................................... 527
education under another administrative sector ..... 580 full-time teacher ....................................................... 88
education under other than education administration 580further training ........................................................ 356
education under the education administration ....... 579 further vocational qualification ............................... 465
educational establishment ....................................... 32 gender .................................................................... 590
educational guidance ............................................. 401 gender .................................................................... 628
educational institution .............................................. 32 general education .................................................. 339
educational institution ............................................ 585 general upper secondary education ...................... 349
educational premises ............................................... 33 general upper secondary school .............................. 45
educational structure of population ........................ 543 general upper secondary school certificate ........... 435
EEA country ........................................................... 556 general upper secondary school diploma .............. 163
elementary school .................................................... 29 GeneralInformationForMobileStudents .................. 687
eligibility ................................................................. 230 GeneralInformationOnCostOfLiving ....................... 686
eligibility ................................................................. 649 GeneralInformationOnExtraMuralAndLeisureFacilitie
eligibility for further studies .................................... 233
s ........................................................................ 692
ELY area of education ........................................... 561 GeneralInformationOnFacilitiesForStudentsWithSpe
ELY area of the education provider ....................... 564
cialNeeds .......................................................... 671
ELY area of the institution ...................................... 582 GeneralInformationOnFinancialSupport ................ 677
ELY area of the place of residence ........................ 555 GeneralInformationOnInsurance ........................... 690
ELY area where the qualification has been attained 561 GeneralInformationOnInternationalProgrammes ... 673
enhanced support .................................................. 405 GeneralInformationOnInternships .......................... 682
enrolment date ....................................................... 392 GeneralInformationOnLanguageCourses .............. 674
enrolment period .................................................... 392 GeneralInformationOnMeals .................................. 680
entrance examination ............................................ 263 GeneralInformationOnMedicalFacilites .................. 685
entrance test .......................................................... 263 GeneralInformationOnSportsFacilities ................... 688
entrant .....................................................................110 GeneralInformationOnStudentAffairsOffice ........... 679
EU country ............................................................. 557 GeneralInformationOnStudentAssociations ........... 684
evaluation (1) ......................................................... 644 GeneralInformationOnStudyFacilities .................... 689
evaluation (2) ......................................................... 488 given names ........................................................... 598
evaluation (3) ......................................................... 536 grade ...................................................................... 133
evaluation criteria ................................................... 507 grade ...................................................................... 511
evaluation data ...................................................... 503 grading scale .......................................................... 512
evaluation method ................................................. 504 guidance councelling ............................................. 401
evaluation of education .......................................... 536 guidance councellor ................................................. 98
exchange student .................................................. 427 guidance counsellor ................................................. 99
execution ............................................................... 513 higher education .................................................... 350
extended compulsory education .............................411 higher education institution ...................................... 48
extension studies ................................................... 356 hospital education .................................................. 328
faculty ....................................................................... 36 identification of prior learning ................................. 522
231
IEP ......................................................................... 171
in-service training ................................................... 356
in-service training ................................................... 432
income decile ......................................................... 592
income group ......................................................... 592
incoming exchange student ................................... 429
individual educational plan .................................... 171
individual plan for completing competence based
qualification ....................................................... 172
individual study plan .............................................. 169
individual study programme ................................... 169
individualized curriculum ........................................ 171
individualized curriculum ........................................ 410
InstitutionAcademicAuthorities .............................. 675
InstitutionAcademicCalendar ................................. 676
InstitutionAdmissionProcedures ............................ 691
InstitutionalEctsCoordinator ................................... 681
InstitutionGeneralDescription ................................ 683
InstitutionMainUniversityRegulations ..................... 678
InstitutionName ...................................................... 672
integration training for adult migrants .................... 380
intermediate report ................................................. 449
intermediate studies ............................................... 156
international student exchange .............................. 425
internship ............................................................... 431
internship for university students ........................... 431
job .......................................................................... 595
job placement ........................................................ 431
joint admission ....................................................... 252
joint application system .......................................... 212
joint procurement ................................................... 212
key competences for lifelong learning ................... 516
kindergarten teacher ................................................ 89
labour policy education .......................................... 359
language of education ........................................... 571
language of instruction ........................................... 199
language of instruction and degrees ..................... 199
language of instruction and examination ............... 199
language of learning .............................................. 201
language of the education provider ....................... 569
language of the institution ...................................... 570
LanguageOfInstruction .......................................... 705
learner .................................................................... 108
learning ...................................................................... 3
learning environment ............................................. 132
learning method ..................................................... 313
learning opportunity ................................................... 9
learning opportunity instance ..................................... 8
learning opportunity provider ................................... 17
learning opportunity specification; see studies (?) ..... 7
learning outcomes ................................................. 194
LearningOpportunityType ...................................... 700
Lecturer .................................................................. 703
lecturer ..................................................................... 88
level of complexity ................................................. 196
level of education ..................................................... 13
level of education ................................................... 575
liberal adult education ............................................ 341
liberal adult education institution ............................. 57
liberal adult education teacher ............................... 107
lifelong learning ...................................................... 647
literacy training for adult migrants .......................... 379
LOP; see education provider .................................... 17
LOS; see studies (?) ................................................... 7
lower secondary education ...................................... 30
main type of activity ............................................... 587
major ...................................................................... 153
major subject .......................................................... 153
mandatory [opintojakso] ......................................... 158
Master's Degree Programme ................................. 192
Master's Studies ..................................................... 192
matriculation examination ...................................... 664
matriculation examination board ............................ 665
matriculation examination certificate ...................... 458
Member of the European Economic Area .............. 556
Member of the European Union ............................. 557
method of vocational education and training ........... 26
method of vocational education and training ......... 546
migrant student ...................................................... 113
minor ...................................................................... 154
minor subject .......................................................... 154
mode of teaching ................................................... 313
module ................................................................... 138
module ................................................................... 152
morning and afternoon activities ............................ 346
mother tongue ........................................................ 594
mother tongue ........................................................ 632
multiform learning .................................................. 317
municipality of education ....................................... 567
municipality of residence ....................................... 552
municipality of the education provider ................... 565
municipality of the institution .................................. 583
municipality where the qualification is attained ...... 567
name ...................................................................... 620
name of education ................................................. 574
national core curricula ............................................ 125
national core curriculum ......................................... 122
national education and training committee .............. 66
national language examination .............................. 476
national qualification requirements ........................ 123
nationality ............................................................... 559
new students .......................................................... 540
Nordic country ........................................................ 586
number of persons who completed basic education
and attained a qualification ............................... 541
obligatory module ................................................... 136
occupation .............................................................. 595
official transcripts of records .................................. 440
on-the-job learning ................................................. 431
open polytechnic education ................................... 324
open university education ...................................... 323
operating area of the Centre for Economic
Development, Transport and the Environment
governing the place of residence ...................... 555
operating area of the Regional State Administrative
Agency governing the place of residence ......... 554
operating culture .................................................... 338
operating licence ...................................................... 22
optional module ...................................................... 137
optional subject ...................................................... 146
organiser of competence test .................................. 21
organiser of competence-based qualification .......... 21
outgoing exchange student .................................... 428
part-time special needs education ......................... 309
partner institution for open university instruction ..... 65
pedagogical evaluation .......................................... 407
pedagogical investigation for the type of support to
be provided for the pupil ................................... 409
232
period of work experience ...................................... 430
person having custody ........................................... 606
personal learning objectives .................................. 195
personal study plan ................................................ 169
personalisation ....................................................... 331
personnel ................................................................. 72
PhD ........................................................................ 473
place of activity ........................................................ 35
plan for arranging competence tests ....................... 24
plan for on-the-job learning .................................... 663
polytechnic ............................................................... 49
postgraduate degree .............................................. 487
potential applicant .................................................. 109
practical traineeship ............................................... 431
pre-primary education ............................................ 342
pre-school teacher ................................................... 91
pre-vocational programme ..................................... 372
preparatory education for general upper secondary
education for immigrants and foreign-language
speakers ........................................................... 376
preparatory education for immigrants .................... 375
preparatory education for immigrants for vocational
education .......................................................... 377
preparatory education for vocational studies ......... 372
preparatory training and guidance for vocational
upper secondary education .............................. 372
preparatory training for competence-based
qualification ....................................................... 361
prerequisite ............................................................ 714
prerequisites for admission .................................... 231
preschool ............................................................... 342
primary education .................................................... 29
principal .................................................................... 79
principal lecturer .................................................... 105
profession .............................................................. 595
professional competence ....................................... 657
professor ................................................................ 106
prognostic assessment .......................................... 491
prognostic evaluation ............................................. 491
programme ............................................................ 191
pupil ........................................................................114
qualification ............................................................ 454
qualification ............................................................ 649
qualification ............................................................ 716
qualification certificate ........................................... 447
qualification committee ............................................ 67
qualification structure ............................................. 135
qualification structure ............................................... 16
qualification title ..................................................... 482
qualification-specific health requirement ............... 234
qualifications .......................................................... 542
reassessment ........................................................ 495
recognition of prior learning ................................... 523
rectification of an assessment ............................... 496
rector ........................................................................ 79
region of education ................................................ 568
region of residence ................................................ 553
region of the education provider ............................ 566
region of the institution ........................................... 584
region where the qualification is attained .............. 568
registration date ..................................................... 392
regular support ....................................................... 404
rehabilitative instruction and guidance for the
disabled ............................................................ 373
remedial teaching ................................................... 308
required [opintojakso] ............................................ 158
requirements of competence-based qualification .. 124
Sami-speaking educational institution ..................... 54
school ....................................................................... 36
school doctor ............................................................ 84
school guidance ..................................................... 401
school head .............................................................. 79
school health care .................................................... 85
school nurse ............................................................. 83
school psychologist .................................................. 80
school social worker ................................................. 81
school specific curriculum ...................................... 165
school year ............................................................. 245
school year report .................................................. 452
secondary educational institution ............................. 44
secondary school graduate .................................... 120
sector of education ................................................. 578
selection criteria ..................................................... 258
selection procedure ............................................... 278
self-assessment ..................................................... 510
self-motivated education ........................................ 360
semester ................................................................ 244
separate admission ................................................ 255
separate application system ................................. 213
sign language ......................................................... 643
socio-economic group ............................................ 589
special class teacher ............................................... 95
special education teacher ........................................ 95
special kindergarten teacher .................................... 90
special needs assistant ............................................ 82
special needs class ................................................ 325
special needs education ........................................ 310
special needs school ............................................... 63
special needs teacher .............................................. 95
special school .......................................................... 63
special support ....................................................... 406
specialisation ......................................................... 190
specialisation course ............................................. 161
specialisation education ......................................... 354
specialised vocational institution .............................. 62
specialising ............................................................ 354
specialist vocational qualification ........................... 466
specific type of degree or qualification .................. 577
staff .......................................................................... 72
staff-development and other training provided or
purchased by employers ................................... 358
state administration language examination ........... 477
state examination ................................................... 458
statistical year ........................................................ 591
status in employment ............................................. 551
student ................................................................... 114
student ................................................................... 116
student admission .................................................. 251
student admission register ..................................... 247
student association ................................................ 667
student body .......................................................... 668
student exchange ................................................... 426
student health care .................................................. 86
student mobility ...................................................... 425
student selection .................................................... 251
student union ......................................................... 668
student union ......................................................... 669
student union membership fee .............................. 526
233
student welfare ...................................................... 402
student welfare body .............................................. 402
student who has discontinued studies ....................112
student with special needs .....................................117
students ................................................................. 539
studies .................................................................... 454
studies (?) .................................................................. 7
study .......................................................................... 5
study centre ............................................................. 61
study entitlement .................................................... 381
study module ......................................................... 151
study place ............................................................. 262
study programme ................................................... 131
study programme ....................................................... 7
study unit ............................................................... 152
study week ............................................................. 186
subfield ..................................................................... 15
subfield of education .............................................. 573
subject .................................................................... 144
subject teacher ........................................................ 94
subunit ................................................................... 138
successful pass ..................................................... 518
summative assessment ......................................... 493
summative evaluation ............................................ 493
summer university .................................................... 59
supply of education ................................................ 179
Swedish-speaking educational institution ................ 53
syllabus .................................................................. 126
teacher ..................................................................... 87
teaching (1) ................................................................ 2
teaching (2) ................................................................ 4
teaching staff ............................................................ 73
teaching time ......................................................... 314
team study ............................................................. 304
term ........................................................................ 244
training fee ............................................................. 528
training personnel .................................................... 73
training programme ................................................ 190
transcript of study record ....................................... 440
transcripts of records ............................................. 440
transfer student .......................................................113
transition point ....................................................... 134
tuition fee ............................................................... 524
type of polytechnic education ................................ 547
type of vocational education and training .............. 548
type of vocational qualification ............................... 549
unit ......................................................................... 138
university .................................................................. 51
university consortium ............................................... 64
university education ............................................... 352
university of applied sciences .................................. 49
untenured teacher .................................................. 102
upbringing .................................................................. 1
upper secondary education ................................... 348
upper secondary school ........................................... 44
upper secondary school teacher ............................ 104
VET provider ............................................................ 19
vocation .................................................................. 595
vocational (upper secondary) qualification ............ 464
vocational adult education and training ................. 367
vocational competence .......................................... 657
vocational education and training .......................... 340
vocational field ....................................................... 648
vocational further education and training ............... 366
vocational institution ................................................ 46
vocational module .................................................. 139
vocational qualification ........................................... 463
vocational school teacher ...................................... 100
vocational skill ........................................................ 657
vocational skills requirement .................................. 515
vocational special education institution ................... 47
vocational studies teacher ..................................... 100
vocational teacher .................................................. 100
vocational teacher education college ...................... 50
vocational teacher training institution ...................... 50
vocational upper secondary education .................. 365
vocational upper secondary education and training
and vocational further education and training .. 544
vocational upper secondary education for adults .. 367
voluntary additional basic education ...................... 321
weekly lesson per year .......................................... 189
weighted-curriculum ............................................... 326
written assessment ................................................ 489
written reprimand ................................................... 423
written warning ....................................................... 423
xx? ............................................................................. 8
year of qualification ................................................ 593
youth or adult general upper secondary education 550
234
Ruotsinkielinen hakemisto / Svenskt register
Numren i registret anger termpostnumren.
akademisk titel ....................................................... 482
aktör som ger förskoleundervisning ......................... 39
allmän språkexamen .............................................. 476
allmänbildande utbildning ...................................... 339
allmänt stöd ........................................................... 404
alumn ..................................................................... 121
anmälan till undervisning ....................................... 210
annan utbildning än den som är underställd
utbildningsförvaltningen .................................... 580
anordnare av fristående examen ............................. 21
anordnare av utbildning (1) ...................................... 18
anordnare av utbildning (2) ...................................... 19
anslag för studiematerial ........................................ 636
anställda .................................................................. 72
ansökan ................................................................. 228
ansökan ................................................................. 238
ansökan med ansökningstid .................................. 218
ansökan till utbildning (?) ....................................... 209
ansökans nummer ................................................. 280
ansökning till utbildning (?) .................................... 209
ansöknings- och antagningssystem ...................... 269
ansökningsalternativ .............................................. 223
ansökningsbehörighet ............................................ 230
ansökningsförfarande ............................................ 248
ansökningsmål ....................................................... 223
ansökningsobjekt ................................................... 223
ansökningssätt ....................................................... 220
ansökningstermin ................................................... 240
ansökningstid ......................................................... 222
ansökningstyp (?) .................................................. 221
ansökningsår ......................................................... 241
ansökningsönskemål ............................................. 224
antagning av elever ............................................... 250
antagning av studerande ....................................... 251
antagning enligt prövning ....................................... 254
antagning på basis av betyg .................................. 257
antagningsbehörighet ............................................ 230
antagningsbeslut .................................................... 267
antagningsförfarande (1) ....................................... 278
antagningsförfarande (2) ....................................... 270
antagningsförslag .................................................. 274
antagningsförslag .................................................. 277
antagningsgrund .................................................... 258
antagningsgrundsmodell (???) .............................. 279
antagningskvot ....................................................... 261
antagningskö (???) ................................................ 272
antagningspoäng ................................................... 253
antagningsprincip ................................................... 270
antagningsregister ................................................. 247
antagningsresultat ................................................. 275
antagningsslag ....................................................... 270
antal nybörjarplatser; se nybörjarplats .................... 262
antalet personer som avslutat grundskolan och
antalet personer som avlagt en examen .......... 541
antalet personer som slutfört grundskolan och
antalet personer som avlagt en examen .......... 541
arbetserfarenhet .................................................... 642
arbetskraftsutbildning ............................................. 359
arbetspraktik .......................................................... 431
auditering ............................................................... 645
auskultering ............................................................ 432
avbrytande av skolgång ......................................... 397
avbrytande av studier ............................................. 398
avbrytande av studier ............................................. 399
avgift för examensarrangemangen (???) ............... 529
avgångsbetyg ......................................................... 433
avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen 434
avgångsbetyg från gymnasiet ................................ 435
avhoppare .............................................................. 112
avstängning för viss tid .......................................... 424
avtal om anordnande av yrkesprov .......................... 23
barnträdgårdslärare ................................................. 89
bedömning ............................................................. 488
bedömningskorrigering .......................................... 496
bedömningskriterium ............................................. 507
bedömningsmaterial .............................................. 503
bedömningsmetod ................................................. 504
bedömningsmöte ................................................... 502
bedömningsobjekt .................................................. 506
bedömningssamtal ................................................. 501
bedömningsskala (???) ......................................... 512
befolkningens utbildningsstruktur .......................... 543
begynnelseperiod ................................................... 182
begynnelsetermin för utbildningen ......................... 242
begynnelseår för utbildningen ................................ 243
behörighet .............................................................. 649
behörighet .............................................................. 657
behörighet att ansöka ............................................ 230
behörighet för fortsatta studier (vid viss läroanstalt) 233
behörighet för viss utbildning ................................. 230
behörighet till viss utbildning .................................. 230
beslut om skolskjuts ............................................... 535
betonad undervisning ............................................ 326
betyg från hela lärokursen i den grundläggande
utbildningen ...................................................... 438
betyg i en ämneslärokurs i den grundläggande
utbildningen ...................................................... 436
betyg över avlagd examensdel .............................. 441
betyg över avlagda examensdelar ......................... 441
betyg över delvis fullgjord lärokurs i den
grundläggande utbildningen ............................. 437
betyg över fristående examen ............................... 447
betyg över fullgjord lärokurs i alla ämnen i den
grundläggande utbildningen ............................. 438
betyg över slutförd utbildning ................................. 439
betyg över slutförda studier ................................... 440
biämne ................................................................... 154
bostadskommun ..................................................... 552
bostadslandskap .................................................... 553
bostadsortens NTM-område .................................. 555
bostadsortens RFV-område ................................... 554
campus (?) ............................................................... 33
datum för terminsanmälan (?) ................................ 392
del av examen ........................................................ 138
deltidsspecialundervisning ..................................... 309
den som avbrutit .................................................... 112
den som har förlorat sin studierätt ......................... 112
den som lär sig ....................................................... 108
235
det NTM-område där examen avläggs .................. 561
det RFV-område där examen avläggs ................... 560
diagnostisk bedömning (???) ................................ 490
diagnostisk utvärdering (???) ................................ 490
differentiering av undervisningen ........................... 176
disciplin .................................................................. 416
distansundervisning ............................................... 316
doktorsexamen ...................................................... 473
dubbelexamen ....................................................... 486
e-kurs ..................................................................... 318
e-utbildning ............................................................ 318
EES-land ................................................................ 556
efternamn ............................................................... 627
egentlig ansökan .................................................... 214
elev .........................................................................114
elevhandledare ........................................................ 98
elevhandledning ..................................................... 401
elevkår ................................................................... 667
elevnummer ........................................................... 654
elevupptagningsområde ........................................ 285
elevvård ................................................................. 402
enhet för studiernas omfattning ............................. 184
erkännande av den studerandes kunnande .......... 523
erkännande av tidigare förvärvad kompetens (?) .. 523
ersättande undervisning ........................................ 320
etappmål ................................................................ 134
ett annat förvaltningsområdes utbildning ............... 580
EU-land .................................................................. 557
Europaskola ........................................................... 327
European Baccalaureate-examen ......................... 459
evaluering av utbildning ......................................... 536
evalueringsmaterial ................................................ 503
examen .................................................................. 454
examen .................................................................. 499
examen för auktoriserade translatorer ................... 478
examen inom yrkesutbildning på högre nivå ......... 481
examen på andra stadiet ....................................... 456
examen på grundnivå ............................................ 455
examen på grundstadiet ........................................ 455
examen på institutnivå ........................................... 480
examen på skolstadiet ........................................... 479
examen som avlagts utomlands ............................ 485
examens kravnivå .................................................. 196
examensarbete ...................................................... 500
examensarrangör ..................................................... 21
examensavgift ........................................................ 525
examensbenämning .............................................. 482
examensbetyg ....................................................... 444
examensdel ........................................................... 138
examensdel som erbjuds lokalt ............................. 143
examensdel som kompletterar yrkeskompetensen 140
examensgrunder .................................................... 123
examensinriktad fortbildning .................................. 357
examenskommission ............................................... 67
examensprestation (???) ....................................... 513
examensslag .......................................................... 577
examensspecifik krav på hälsotillståndet .............. 234
examensstruktur (1) ............................................... 135
examensstruktur (2) ................................................. 16
examenstillfälle ...................................................... 499
examina ................................................................. 542
examinand ..............................................................119
fakultet ..................................................................... 36
finansieringsform ................................................... 588
finansieringskälla ................................................... 588
finskspråkig läroanstalt ............................................ 52
flerformsundervisning ............................................ 317
flerriktad ansökan (?) ............................................. 211
flexibel grundläggande utbildning .......................... 345
folkhögskola ............................................................. 58
form i vilken utbildningen ordnas ............................. 25
formen i vilken yrkesutbildningen ordnas .............. 545
fortbildning ............................................................. 356
fortgående ansökan ............................................... 217
fristående examen ................................................. 484
fristående studier utan rätt att avlägga examen .... 362
fritt bildningsarbete ................................................. 341
fritt valbar examensdel ........................................... 142
frivillig utbildning ..................................................... 360
förberedande utbildning för grundläggande
yrkesutbildning för invandrare .......................... 377
förberedande utbildning för invandrare .................. 375
fördjupad kurs ........................................................ 161
fördjupade studier .................................................. 157
föreläsningsundervisning ....................................... 307
föremål för bedömning ........................................... 506
föremål för utvärdering ........................................... 506
förhandsantagning ................................................. 256
förhandsuppgifter ................................................... 268
förlust av studierätten ............................................ 384
förlängd läroplikt ..................................................... 411
förnamn .................................................................. 597
förnamn .................................................................. 598
förskoleundervisning .............................................. 342
förvägring att delta i undervisningen ...................... 421
gemensam ansökan .............................................. 212
gemensamma förhandlingar inom rehabiliteringen 639
gemensamt ämne .................................................. 145
granskning ............................................................. 645
grunder för fristående examen ............................... 124
grunderna för examen ........................................... 123
grunderna för läroplanen ....................................... 122
grunderna för läroplanen ....................................... 125
grundläggande konstundervisning ......................... 353
grundläggande utbildning ...................................... 344
grundläggande utbildning för vuxna ....................... 363
grundläggande yrkesutbildning .............................. 365
grundläggande yrkesutbildning och tilläggsutbildning
........................................................................... 544
grundskola ............................................................... 41
grundstudier ........................................................... 155
grundutbildning ...................................................... 232
grupp av ansökningsalternativ ............................... 226
grupp av ansökningsmål ........................................ 226
grupp av ansökningsobjekt .................................... 226
grupp av sökande .................................................. 260
grupp av urvalsprov ............................................... 229
gruppundervisning ................................................. 304
gymnasiediplom ..................................................... 163
gymnasieutbildning ................................................ 349
gymnasium ............................................................... 45
hjälpmedel .............................................................. 634
huvudman för läroanstalt för fritt bildningsarbete .... 20
huvudsaklig verksamhet ........................................ 587
huvudsyssla ........................................................... 587
huvudämne ............................................................ 153
högre högskoleexamen ......................................... 470
högre yrkeshögskoleexamen ................................. 471
236
högskola .................................................................. 48
högskoleexamen .................................................... 467
högskolepraktik ...................................................... 431
högskoleutbildning ................................................. 350
högstadium .............................................................. 30
höjning av vitsord ................................................... 497
id för utbildning ...................................................... 701
identifiering av den studerandes kunnande ........... 522
individualiserad lärokurs i den grundläggande
utbildningen ...................................................... 410
individualisering ..................................................... 331
individuell plan för hur undervisning skall ordnas .. 171
individuell studie- och rehabiliteringsplan .............. 635
individuell studieplan .............................................. 169
individuell undervisning .......................................... 306
individuella lärandemål .......................................... 195
indragning av studierätten ..................................... 383
inkommande utbytesstudent .................................. 429
inkomstdecil ........................................................... 592
inkomstgräns ......................................................... 641
inkomstklass .......................................................... 592
inledande av skolgången senare än vad som
bestäms (???) ................................................... 130
inledande av skolgången tidigare än vad som
bestäms (???) ................................................... 129
inledningsdatum för studierna ............................... 395
inledningstermin ..................................................... 182
inlärare ................................................................... 108
inlärning ..................................................................... 3
inlärning i arbetet ................................................... 431
inlärningsmiljö ........................................................ 132
inriktningsalternativ ................................................ 193
inskrivning till förskoleundervisning eller
grundläggande utbildning ................................. 205
institutexamen ........................................................ 480
intagning av studerande ........................................ 251
integrationsutbildning av vuxna invandrare ........... 380
integrering i undervisningen .................................. 174
intensifierat stöd ..................................................... 405
International Baccalaureate-examen ..................... 460
inträdes- och lämplighetsprov ................................ 264
inträdesprov ........................................................... 263
intyg över avlagd allmän språkexamen ................. 453
intyg över deltagande i… ....................................... 443
IP .......................................................................... 171
ISP ......................................................................... 169
kandidatgrupp ........................................................ 260
klass ....................................................................... 336
klassföreståndare .................................................... 92
klasslärare ............................................................... 93
klassundervisning .................................................. 305
kommun där examen avläggs ............................... 567
kompetens ............................................................. 657
kompetensområde ................................................. 190
kompetenspoäng ................................................... 187
kompletteringsansökan .......................................... 215
kontinuerlig ansökan .............................................. 217
krav på grundutbildning ......................................... 231
krav på tidigare utbildning ...................................... 231
krav på yrkeskunskap ............................................ 515
krav på yrkesskicklighet ......................................... 515
kriterium för bedömning ......................................... 507
kriterium för utvärdering ......................................... 507
kriterium vid slutbedömning ................................... 508
kurs ........................................................................ 152
kurs via Internet ..................................................... 318
kvarsittning ............................................................. 418
köande ................................................................... 236
kön ......................................................................... 590
kön ......................................................................... 628
land ........................................................................ 618
land inom Europeiska ekonomiska
samarbetsområdet ............................................ 556
land som hör till Europeiska unionen ..................... 557
landskap där examen avläggs ............................... 568
ledare inom morgon- och eftermiddagsverksamhet 103
lektor ........................................................................ 88
licentiatexamen ...................................................... 472
livslångt lärande ..................................................... 647
livsåskådningsämne .............................................. 149
lokal läroplan .......................................................... 165
lågstadium ................................................................ 29
lägre högskoleexamen ........................................... 468
lämplighetsprov ...................................................... 264
lära sig ....................................................................... 3
lära ut ......................................................................... 4
lärande ....................................................................... 3
lärandemål ............................................................. 194
lärare ........................................................................ 87
lärare i fritt bildningsarbete .................................... 107
lärare i gemensamma studier ................................ 101
lärare i yrkesstudier ................................................ 100
lärare på andra stadiet ........................................... 104
lärdomsprov ........................................................... 500
lärmiljö .................................................................... 132
läroanstalt ................................................................ 32
läroanstalt .............................................................. 585
läroanstalt för fritt bildningsarbete ............................ 57
läroanstalt med undervisning på främmande språk . 55
läroanstalt på andra stadiet ...................................... 44
läroanstaltens arbetsplan ....................................... 166
läroanstaltens kommun .......................................... 583
läroanstaltens landskap ......................................... 584
läroanstaltens NTM-område .................................. 582
läroanstaltens RFV-område ................................... 581
läroanstaltens språk ............................................... 570
läroavtalsutbildning ................................................ 368
lärokurs .................................................................. 126
läroplan .................................................................. 164
läroplansbaserad examen ..................................... 483
läroplansgrunder .................................................... 122
läroplansgrunder .................................................... 125
läroplikt ................................................................... 127
läropliktig ................................................................ 128
läroämne ................................................................ 144
läsår ....................................................................... 245
läsårsbetyg ............................................................. 452
magisterprogram .................................................... 192
medborgarinstitut ..................................................... 60
medborgarskap ...................................................... 559
meddelande om läroplikt ........................................ 204
mellanbetyg ............................................................ 449
metod för bedömning ............................................. 504
modersmål ............................................................. 594
modersmål ............................................................. 632
morgon- och eftermiddagsverksamhet .................. 346
mottagande av studieplats ..................................... 237
mål för undervisningen .......................................... 177
237
måltid (?) ................................................................ 531
namn ...................................................................... 620
Nordiskt land .......................................................... 586
ny bedömning (1) ................................................... 494
ny bedömning (2) ................................................... 495
nya studerande ...................................................... 540
nybörjarplats .......................................................... 262
nyckelkompetenser för livslångt lärande ............... 516
närskola ................................................................. 283
närundervisning ..................................................... 315
närvaroanmälan ..................................................... 390
nätbaserad undervisning ....................................... 318
nätundervisning ..................................................... 318
obligatorisk examensdel ........................................ 136
obligatorisk kurs ..................................................... 158
obligatorisk kurs ..................................................... 160
obligatorisk studieperiod ........................................ 158
obligatoriskt studieavsnitt ....................................... 158
olika sätt att visa yrkesskicklighet .......................... 514
omfattning av studierna ......................................... 183
omtagning (1) ......................................................... 494
omtagning (2) ......................................................... 495
organ som svarar för planeringen och
genomförandet av yrkesprov .............................. 71
orienterande och förberedande utbildning före den
grundläggande yrkesutbildningen .................... 372
PB .......................................................................... 622
pedagogisk bedömning för intensifierat stöd ......... 407
pedagogisk miljö .................................................... 132
pedagogisk utredning för särskilt stöd ................... 409
pedagogiskt klimat ................................................. 338
periodbetyg ............................................................ 450
person som avbrutit ................................................112
person som börjat studera ......................................110
person som har förlorat sin studierätt .....................112
personal ................................................................... 72
personalutbildning .................................................. 358
personbeteckning .................................................. 604
personer som inlett studier .................................... 538
personlig studie- och rehabiliteringsplan ............... 635
personlig tillämpning vid ansökan .......................... 332
personligt studieprogram ....................................... 169
plan för anordnande av fristående examen ............. 24
plan för elevens lärande ........................................ 170
plan för yrkesutbildning .......................................... 633
postboxadress ....................................................... 622
praktik .................................................................... 431
praktisk arbetslivsorientering ................................. 430
primär skola ........................................................... 283
primär studierätt ..................................................... 387
prioritering av ansökningsönskemålen .................. 225
professor ................................................................ 106
påbyggnadsundervisning efter den grundläggande
utbildningen ...................................................... 321
påbörjare ................................................................ 538
rangordning av ansökningsönskemål .................... 225
Reifeprüfung-examen ............................................ 461
rektor ........................................................................ 79
rättelse av bedömning ........................................... 496
samarbete mellan hem och skola .......................... 408
samarbetsläroanstalt för ordnandet av öppen
universitetsundervisning ..................................... 65
samiskspråkig läroanstalt ........................................ 54
samråd i rehabiliteringen ....................................... 639
separat ansökan .................................................... 213
separat antagning .................................................. 255
separat studierätt (?) .............................................. 388
SHVS-avgift ........................................................... 527
sjukhusundervisning .............................................. 328
självbedömning ...................................................... 510
självevaluering ....................................................... 510
självständig utbildning ............................................ 360
självständiga studier .............................................. 360
självutvärdering ...................................................... 510
självvärdering ......................................................... 510
skiljebetyg .............................................................. 442
skolbarn ................................................................. 115
skolfärd .................................................................. 532
skolgångsbiträde ...................................................... 82
skolhälsovård ........................................................... 85
skolhälsovårdare ...................................................... 83
skollunch (?) ........................................................... 531
skolläkare ................................................................. 84
skolmat (?) ............................................................. 531
skolmåltid ............................................................... 531
skolning ...................................................................... 6
skolnät .................................................................... 282
skolplikt .................................................................. 127
skolpliktig ............................................................... 128
skolskjuts på särskilda grunder .............................. 534
skolskjutsbeslut ...................................................... 535
skolskjutsförmån .................................................... 533
skolunderbyggnad .................................................. 232
skolutbud ................................................................ 282
skolväg ................................................................... 532
skriftlig varning ....................................................... 423
småbarnspedagogik ................................................ 10
socioekonomisk ställning ....................................... 589
sommaruniversitet .................................................... 59
specialbarnträdgårdslärare ...................................... 90
specialiseringsstudier ............................................ 354
specialklass ............................................................ 325
speciallärare ............................................................. 95
specialskola ............................................................. 63
specialstuderande .................................................. 117
specialundervisning ............................................... 310
specialundervisning på deltid ................................. 309
specialyrkesexamen .............................................. 466
specialyrkesläroanstalt ............................................. 47
språkbad ................................................................ 330
språkexamen ......................................................... 475
språkexamen för statsförvaltningen ....................... 477
språkintyg ............................................................... 453
språkprogram ......................................................... 150
språkprov ............................................................... 266
startklass ................................................................ 343
starttermin .............................................................. 182
statistikår ................................................................ 591
status för terminsanmälan ..................................... 391
student (1) .............................................................. 116
student (2) .............................................................. 120
Studenternas hälsovårdsstiftelsens avgift .............. 527
studentexamen ...................................................... 458
studentexamensbetyg ............................................ 445
studentkår .............................................................. 669
studentkårens medlemsavgift ................................ 526
studentkårsavgift .................................................... 526
studentkårsmedlem ................................................ 670
238
studentmobilitet ...................................................... 425 tillämpad kurs ......................................................... 162
studerande ..............................................................116 timfördelning .......................................................... 167
studerande ............................................................. 539 timlärare ................................................................. 102
studerandeantagning ............................................. 251 tionde klass ............................................................ 321
studerandehälsovård ............................................... 86 titel ......................................................................... 482
studerandekår ........................................................ 668 tvåspråkig läroanstalt ............................................... 56
studerandemobilitet ............................................... 425 tvåspråkig undervisning ......................................... 329
studerandenummer ................................................ 654 typ av examen inom yrkesutbildningen .................. 549
studerandeutbyte ................................................... 426 typ av utbildning inom yrkeshögskoleutbildning .... 547
studerandevecka ................................................... 188 typ av utbildning inom yrkesutbildning ................... 548
studieavbrott (1) ..................................................... 398 undervisning (1) ......................................................... 2
studieavbrott (2) ..................................................... 399 undervisning (2) ......................................................... 4
studieavbrytare .......................................................112 undervisning i huslig ekonomi ................................ 374
studieavgift ............................................................. 528 undervisning och handledning i tränings- och
studieavsnitt ........................................................... 152
rehabiliteringssyfte ............................................ 373
studiecentral ............................................................ 61 undervisning per verksamhetsområde ................... 412
studiehandledare ..................................................... 99 undervisning på främmande språk ........................ 197
studiehandledning .................................................. 401 undervisnings- och examensspråk ........................ 199
studiehelhet ........................................................... 151 undervisnings- och forskningspersonal ................... 74
studieinriktning ....................................................... 193 undervisnings- och forskningspersonal på andra
studiekurs .............................................................. 152
steget .................................................................. 76
studieområde ........................................................... 15 undervisnings- och forskningspersonal på fjärde
studieområde ......................................................... 573
steget .................................................................. 78
studieperiod ........................................................... 152 undervisnings- och forskningspersonal på första
studieplan .............................................................. 131
steget .................................................................. 75
studieplats; se nybörjarplats ................................... 262 undervisnings- och forskningspersonal på tredje
studiepoäng ........................................................... 185
steget .................................................................. 77
studieprestation ..................................................... 518 undervisningsform .................................................. 311
studieprestationsutdrag ......................................... 440 undervisningsgrupp ............................................... 335
studieprogram ........................................................ 131 undervisningsgruppens storlek .............................. 337
studier ........................................................................ 5 undervisningsmål ................................................... 177
studier som fördjupar yrkeskompetensen individuellt 141undervisningspersonal ............................................. 73
studieriktning .......................................................... 193 undervisningsplan .................................................. 164
studiernas omfattning ............................................ 183 undervisningsprogram ........................................... 166
studierätt ................................................................ 381 undervisningsspråk ................................................ 199
studierättens status ................................................ 382 undervisningsställe .................................................. 34
studiesociala förmåner ........................................... 530 undervisningssätt ................................................... 313
studiespråk ............................................................ 201 undervisningstid ..................................................... 314
studietolkning ......................................................... 640 undervisningstimme ............................................... 178
studievecka ............................................................ 186 undervisningsutbud ................................................ 180
stödundervisning .................................................... 308 ungdoms-/vuxenutbildning inom
svenskspråkig läroanstalt ........................................ 53
gymnasieutbildningen ....................................... 550
särskild examen ..................................................... 474 universitet ................................................................. 51
särskild utbildningsuppgift ........................................ 68 universitetscenter ..................................................... 64
särskild yrkesläroanstalt .......................................... 62 universitetsutbildning ............................................. 352
särskilda undervisningsarrangemang .................... 413 uppföljning .............................................................. 646
särskilt stöd ............................................................ 406 uppskov .................................................................. 130
sättet på vilket yrkesutbildningen ordnas ................. 26 urval ....................................................................... 251
sättet på vilket yrkesutbildningen ordnas ............... 546 urvalsförfarande ..................................................... 270
söka information om utbildningar ........................... 202 urvalsparti .............................................................. 228
söka utbildning ....................................................... 202 urvalsprov .............................................................. 263
sökande ................................................................. 203 urvalsprovgrupp ..................................................... 229
sökande som antagits ............................................ 259 urvalsresultat .......................................................... 275
teckenspråk ........................................................... 643 urvalssätt ................................................................ 270
termin ..................................................................... 244 urvalstyp ................................................................. 270
terminsanmälan ..................................................... 390 utbildning (1) .............................................................. 6
terminsavgift ........................................................... 524 utbildning (2) .............................................................. 7
tidigare utbildning ................................................... 232 utbildning (3) .............................................................. 8
tillgodoräknande av studieprestation ..................... 519 utbildning (FPA) ..................................................... 637
tillstånd att driva läroanstalt ..................................... 22 utbildning i läs- och skrivfärdigheter för vuxna
tillstånd att ordna undervisning ................................ 22
invandrare ......................................................... 379
tillstånd att ordna utbildning ..................................... 22 utbildning på andra stadiet ..................................... 348
tillvalsämne ............................................................ 146 utbildning på egen hand ........................................ 360
tilläggsansökan ...................................................... 216 utbildning på främmande språk ............................. 198
239
utbildning på högskolenivå .................................... 350
utbildning som förbereder för fristående examen .. 361
utbildning som förbereder för grundläggande
yrkesutbildning .................................................. 372
utbildning som förbereder för gymnasieutbildning för
invandrare och studerande med ett främmande
språk ................................................................. 376
utbildning som handleder för grundläggande
yrkesutbildning .................................................. 371
utbildning som inte är underställd
utbildning som är underställd
utbildningen inleds ................................................. 182
utbildningens kommun ........................................... 567
utbildningens landskap .......................................... 568
utbildningens mål ................................................... 177
utbildningens NTM-område ................................... 561
utbildningens RFV-område .................................... 560
utbildningens språk ................................................ 571
utbildningsaktör ........................................................ 17
utbildningsanordnare ............................................. 562
utbildningsanordnare (1) .......................................... 18
utbildningsanordnare (2) .......................................... 19
utbildningsanordnarens kommun .......................... 565
utbildningsanordnarens landskap .......................... 566
utbildningsanordnarens NTM-område ................... 564
utbildningsanordnarens RFV-område .................... 563
utbildningsanordnarens språk ............................... 569
utbildningsbakgrund ............................................... 232
utbildningsbenämning ............................................ 574
utbildningsform ........................................................ 25
utbildningsform ........................................................ 28
utbildningsförsök .................................................... 638
utbildningskommission ............................................. 66
utbildningsmöjlighet ................................................... 9
utbildningsnivå ......................................................... 13
utbildningsnivå ....................................................... 575
utbildningsområde ................................................... 14
utbildningsområde ................................................. 572
utbildningsorganisation ............................................ 32
utbildningsprogram ................................................ 190
utbildningsprogram ................................................ 191
utbildningsprövning ................................................ 638
utbildningssektor .................................................... 578
utbildningsslag ....................................................... 181
utbildningsslag ....................................................... 576
utbildningssystem (1) ................................................11
utbildningssystem (2) ............................................... 12
utbildningssökande ................................................ 109
utbildningstolkning ................................................. 640
utbildningsutbud ..................................................... 179
utbytesstudent ....................................................... 427
utomlands avlagd examen ..................................... 485
utresande utbytesstudent ...................................... 428
utvecklings- och serviceuppgift för arbetslivet ......... 69
utvecklings- och serviceverksamhet för arbetslivet . 70
utvärdering ............................................................. 644
utvärdering av utbildning ........................................ 536
utvärderingskriterium ............................................. 507
utvärderingsmetod ................................................. 504
utvärderingsobjekt ................................................. 506
utvärderingsrapport av inlärningsresultat .............. 537
utvärderingssamtal ................................................ 501
valbar examensdel ................................................. 137
valfri examensdel ................................................... 137
valfritt ämne ........................................................... 146
verbal bedömning .................................................. 489
verbalt omdöme ..................................................... 489
verksamhetsenhet .................................................... 33
verksamhetskultur .................................................. 338
verksamhetsområdet för bostadsortens närings-,
trafik- och miljöcentral ....................................... 555
verksamhetsområdet för bostadsortens
regionförvaltningsverk ....................................... 554
verksamhetspunkt .................................................... 33
verksamhetsställe .................................................... 33
verksamhetsställe .................................................... 35
vetenskapligt arbete ............................................... 500
vitsord ..................................................................... 511
vitsordsskala .......................................................... 512
vuxenutbildning ...................................................... 355
vårdnadshavare ..................................................... 606
webbaserad utbildning ........................................... 318
webbkurs ................................................................ 318
webbutbildning ....................................................... 318
yrkesbevis .............................................................. 448
yrkesexamen .......................................................... 465
yrkeshögskola .......................................................... 49
yrkeshögskoleexamen ........................................... 469
yrkeshögskoleutbildning ........................................ 351
yrkesinriktad examen ............................................. 463
yrkesinriktad examensdel ...................................... 139
yrkesinriktad grundexamen .................................... 464
yrkesinriktad tilläggsutbildning ............................... 366
yrkesinriktad vuxenutbildning ................................. 367
yrkesläroanstalt ........................................................ 46
yrkespedagogisk lärarhögskola ............................... 50
yrkesposition .......................................................... 551
yrkesprov ............................................................... 498
yrkesprovsbetyg ..................................................... 446
yrkesutbildning ....................................................... 340
yrkesutbildningsplan .............................................. 633
åldersgrupp ............................................................ 558
år då examen avlagts ............................................. 593
årsklass .................................................................. 133
årsveckotimme ....................................................... 189
återställande av studierätten .................................. 385
ägartyp ..................................................................... 31
ämne ...................................................................... 144
ämnesgrupp ........................................................... 148
ämneshelhet .......................................................... 175
ämneslärare ............................................................. 94
ämnesområde ........................................................ 148
ämnesstudier ......................................................... 156
ämnesundervisning ................................................ 319
öppen högskoleundervisning ................................. 322
öppen högskoleutbildning ...................................... 323
öppen universitetsundervisning ............................. 323
öppen yrkeshögskoleundervisning ........................ 324
överflyttande av studierätt ...................................... 386
överflyttande studerande ....................................... 113
övergångsperiod (?) ............................................... 134
övergångsskede ..................................................... 134
överlärare ............................................................... 105
övrig personal; se undervisnings- och
forskningspersonal............................................... 74
240
Suomenkielinen hakemisto
Hakemiston numerot viittaavat termitietuenumeroihin.
1. portaan opetusja tutkimushenkilöstö ................. 75
10. luokka .............................................................. 321
aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja ...................... 103
aamu- ja iltapäivätoiminta ...................................... 346
aamupäivätoiminta; ks. aamu- ja iltapäivätoiminta . 346
Abiturprüfung-tutkinto ............................................ 461
aihekokonaisuus .................................................... 175
aikuiskoulutus ........................................................ 355
aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus .. 380
aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon
koulutus ............................................................ 379
aikuisten perusopetus ............................................ 363
aineenopettaja ......................................................... 94
aineenopetus ......................................................... 319
aineopinnot ............................................................ 156
aineopiskelija ..........................................................118
aineryhmä .............................................................. 148
ainevalinta .............................................................. 147
ajallisesti määritelty haku ....................................... 218
ala-aste .................................................................... 29
alakoulu ................................................................... 29
alempi korkeakoulututkinto .................................... 468
aloittaneet .............................................................. 538
aloituspaikka .......................................................... 262
aloituspaikkamäärä; ks. aloituspaikka .................... 262
alumni .................................................................... 121
ammatillinen aikuiskoulutus ................................... 367
ammatillinen erikoisoppilaitos .................................. 62
ammatillinen erityisopetus; ks. erityisopetus .......... 310
ammatillinen erityisoppilaitos ................................... 47
ammatillinen jatkokoulutus; ks. koulutus (Kelan
käsite) ................................................................ 637
ammatillinen koulutus ............................................ 340
ammatillinen koulutus; ks. koulutus (Kelan käsite) . 637
ammatillinen koulutussuunnitelma ......................... 633
ammatillinen lisäkoulutus ....................................... 366
ammatillinen opettajakorkeakoulu ........................... 50
ammatillinen oppilaitos ............................................ 46
ammatillinen peruskoulutus ................................... 365
ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus ........... 544
ammatillinen peruskoulutus; ks. koulutus (Kelan
käsite) ................................................................ 637
ammatillinen perustutkinto ..................................... 464
ammatillinen tutkinnon osa .................................... 139
ammatillinen tutkinto .............................................. 463
ammatillinen uudelleenkoulutus; ks. koulutus (Kelan
käsite) ................................................................ 637
ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja
valmistava koulutus .......................................... 372
ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava
koulutus ............................................................ 371
ammatillisen korkea-asteen tutkinto ...................... 481
ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto .......... 545
ammatillisen koulutuksen järjestämistapa ............... 26
ammatillisen koulutuksen järjestämistapa ............. 546
ammatillisen koulutuksen koulutustyyppi ............... 548
ammatillisen koulutuksen suunnitelma .................. 633
ammatillisen koulutuksen toteuttamissuunnitelma 633
ammatillisen koulutuksen tutkintotyyppi ................. 549
ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä osa 141
ammatillisten opintojen opettaja ............................ 100
ammatti .................................................................. 595
ammattiala ............................................................. 648
ammattiasema ....................................................... 551
ammattikirja ............................................................ 448
ammattikorkeakoulu ................................................. 49
ammattikorkeakoulukoulutus ................................. 351
ammattikorkeakoulun toimilupa ............................... 22
ammattikorkeakoulutuksen koulutustyyppi ............ 547
ammattikorkeakoulutus .......................................... 351
ammattikorkeakoulututkinto ................................... 469
ammattiosaamisen näyttö ...................................... 498
ammattiosaamisen näyttöjen toimielin ..................... 71
ammattipätevyys .................................................... 657
ammattistartti ......................................................... 372
ammattitaidon osoittamistavat ............................... 514
ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa ................ 140
ammattitaitovaatimus ............................................. 515
ammattitutkinto ....................................................... 465
apuväline ................................................................ 634
arvioija; ks. näyttötutkinnon arviointikokous ........... 502
arvioinnin kohteet ................................................... 506
arvioinnin kriteeri .................................................... 507
arvioinnin oikaiseminen ......................................... 496
arvioinnin oikaisu ................................................... 496
arvioinnin uusiminen (1) ......................................... 494
arvioinnin uusiminen (2) ......................................... 495
arviointi (1) ............................................................. 644
arviointi (2) ............................................................. 488
arviointi (3) ............................................................. 536
arviointiaineisto ...................................................... 503
arviointiesitys ......................................................... 509
arviointikeskustelu .................................................. 501
arviointikriteeri ........................................................ 507
arviointikriteerit (ECTS-termi) ................................ 693
arviointimenetelmä ................................................. 504
arviointimenetelmät (ECTS-termi) ......................... 694
arviointiperuste ....................................................... 507
arviointiraportti oppimistuloksista ........................... 537
arviointisuunnitelma; ks. tutkinnon osan
arviointisuunnitelma ........................................... 505
arvosana ................................................................ 511
arvosana-asteikko .................................................. 512
arvosanan korottaminen ........................................ 497
asiointikieli .............................................................. 596
asuinkunta .............................................................. 552
asuinmaakunta ....................................................... 553
asuinpaikan aluehallintoviraston toiminta-alue ...... 554
asuinpaikan AVI-alue ............................................. 554
asuinpaikan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen toiminta-alue ................... 555
asuinpaikan ELY-alue ............................................. 555
asuntolasta erottaminen ......................................... 422
auditointi ................................................................. 645
auktorisoidun kääntäjän tutkinto ............................ 478
241
auskultointi ............................................................. 432
avoimen väylä ........................................................ 271
avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisen
yhteistyöoppilaitos .............................................. 65
avoin ammattikorkeakouluopetus .......................... 324
avoin HOPS; ks. henkilökohtainen
opiskelusuunnitelma .......................................... 169
avoin korkeakouluopetus ....................................... 322
avoin päiväkotitoiminta .......................................... 303
avoin varhaiskasvatustoiminta ............................... 289
avoin yliopisto-opetus ............................................ 323
diagnostinen arviointi ............................................. 490
diplomityö; ks. opinnäyte ........................................ 500
EB-tutkinto ............................................................. 459
ECTS-koordinaattori .............................................. 695
edellytykset ............................................................ 714
elinikäinen oppiminen ............................................ 647
elinikäisen oppimisen avaintaidot .......................... 516
ennakkotehtävät .................................................... 268
ensimmäisen portaan opetusja tutkimushenkilöstö 75
ensisijainen koulu .................................................. 283
ensisijainen opiskeluoikeus ................................... 387
erikoisammattitutkinto ............................................ 466
erikoisluokka; ks. painotettu opetus ........................ 326
erikoistumiskoulutus .............................................. 354
erikoistumisopinnot ................................................ 354
erillinen opinto-oikeus ............................................ 388
erillinen opiskeluoikeus .......................................... 388
erilliset opinnot ....................................................... 362
erillishaku ............................................................... 213
erillisvalinta ............................................................ 255
erityinen koulutustehtävä ......................................... 68
erityinen tuki ........................................................... 406
erityinen tuki päivähoidossa .................................. 300
erityinen tutkinto ..................................................... 474
erityisen tuen päätös; ks. erityinen tuki................... 406
erityiset opetusjärjestelyt ....................................... 413
erityiskoulu ............................................................... 63
erityiskuljetus ......................................................... 534
erityislastentarhanopettaja ....................................... 90
erityisluokka ........................................................... 325
erityisopettaja ........................................................... 95
erityisopetuksena järjestettävä ammatillinen koulutus
........................................................................... 370
erityisopetus ........................................................... 310
erityisopiskelija ........................................................117
eronnut ....................................................................112
erotodistus ............................................................. 442
esikouluopetus ....................................................... 342
esiopetukseen ilmoittautuminen ............................ 205
esiopetuksen keskeyttäminen ............................... 396
esiopetuksen opettaja .............................................. 91
esiopetuksen oppimissuunnitelma; ks. lapsen
esiopetuksen oppimissuunnitelma .................... 168
esiopetus ............................................................... 342
esiopetusta antava taho ........................................... 39
esitehtävät ............................................................. 268
esivalinta ................................................................ 256
esteettömyys ja vammaisten tukipalvelut .............. 671
ETA-maa ................................................................ 556
etunimet ................................................................. 598
etunimi ................................................................... 597
etäopetus ............................................................... 316
EU-maa .................................................................. 557
Euroopan talousalueen maa .................................. 556
Euroopan unionin maa ........................................... 557
Eurooppa-koulu ...................................................... 327
European Baccalaureate -tutkinto ......................... 459
formatiivinen arviointi ............................................. 492
Gymnasieexamen .................................................. 462
hakemuksen tila ..................................................... 281
hakemus (1) ........................................................... 238
hakemus (2) ........................................................... 239
hakemus (3) ........................................................... 599
hakemus koulutukseen .......................................... 238
hakemus kouluun ................................................... 239
hakemus painotettuun opetukseen ........................ 239
hakemus toissijaiseen kouluun .............................. 239
hakemusnumero .................................................... 280
hakeutuja ............................................................... 109
hakeutuminen ........................................................ 202
hakeutumisen henkilökohtaistaminen .................... 332
hakija (1) ................................................................ 203
hakija (2) ................................................................ 600
hakijarekisteri ......................................................... 247
hakijaryhmä ............................................................ 260
haku ....................................................................... 228
haku (2) .................................................................. 601
haku painotettuun opetukseen ............................... 208
haku- ja valintajärjestelmä ..................................... 269
hakuaika ................................................................. 222
hakukausi ............................................................... 240
hakukelpoisuus ...................................................... 230
hakukierros ............................................................ 246
hakukohde ............................................................. 223
hakukohdejoukko ................................................... 226
hakukohteeseen liittyvän organisaation nimi ......... 672
hakukohteiden priorisointi ...................................... 225
hakumenettely ........................................................ 248
hakuperuste ........................................................... 235
hakurekisteri ........................................................... 247
hakutapa ................................................................ 220
hakutoimisto ........................................................... 679
hakutoive ................................................................ 224
hakutoiveiden priorisointi ....................................... 225
hakutyyppi .............................................................. 221
hakuvuosi ............................................................... 241
harkinnanvarainen valinta ...................................... 254
henkilö .................................................................... 602
henkilökohtainen näyttösuunnitelma ...................... 172
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma ...................................................... 171
henkilökohtainen opintoja valmennussuunnitelma 173
henkilökohtainen opintosuunnitelma ...................... 169
henkilökohtainen opiskelu- ja
kuntoutumissuunnitelma ................................... 635
henkilökohtainen opiskeluohjelma ......................... 169
henkilökohtainen opiskelusuunnitelma .................. 169
henkilökohtaistaminen ........................................... 331
henkilön yksilöivä tunnus ....................................... 603
henkilöstö ................................................................. 72
henkilöstökoulutus ................................................. 358
henkilötunnus ......................................................... 604
HENSU .................................................................. 172
hoito ....................................................................... 290
HOJKS ................................................................... 171
HOPS ..................................................................... 169
HOVS ..................................................................... 173
huollettava .............................................................. 605
huoltaja .................................................................. 606
hyväksytty .............................................................. 259
IB-tutkinto ............................................................... 460
ikäryhmä ................................................................ 558
iltaopetus; ks. opetusaika ....................................... 314
iltapäivähoito .......................................................... 301
iltapäivätoiminta; ks. aamu- ja iltapäivätoiminta...... 346
International Baccalaureate -tutkinto ..................... 460
itsearviointi ............................................................. 510
jaksotodistus .......................................................... 450
jatko-opintokelpoisuus ........................................... 233
jatko-opintomahdollisuudet .................................... 696
jatkotutkinto ............................................................ 487
jatkuva haku ........................................................... 217
jonotus ................................................................... 236
joustava perusopetus ............................................. 345
joustava valinta ...................................................... 254
jälki-istunto ............................................................. 418
kaikille pakolliset tutkinnon osat; ks. pakollinen
tutkinnon osa ..................................................... 136
kaikille valinnaiset tutkinnon osat; ks. valinnainen
tutkinnon osa ..................................................... 137
kaksikielinen opetus ............................................... 329
kaksikielinen oppilaitos ............................................ 56
kaksoistutkinto ....................................................... 486
kallis ja vaativa apuväline; ks. apuväline ................ 634
kansainväliset koulutusohjelmat ............................ 673
kansalaisopisto ........................................................ 60
kansalaisuus .......................................................... 607
kansalaisuus (Vipunen-tilastopalvelu) ................... 559
kansalliskieli ........................................................... 608
kansanopisto ............................................................ 58
kasvatus ..................................................................... 1
kasvatus- ja koulutusjärjestelmä .............................. 12
kasvatuskeskustelu ................................................ 417
katsomusaine ......................................................... 149
katuosoite .............................................................. 609
kelpoisuus .............................................................. 649
kerhotoiminta; ks. koulun kerhotoiminta ................. 347
keskeyttänyt (1) ......................................................112
keskeyttänyt (2) ...................................................... 111
kesäyliopisto ............................................................ 59
KHOPS .................................................................. 635
kieli- ja muut ainevalinnat; ks. ainevalinta .............. 147
kielikoe ................................................................... 266
kielikoe; ks. kielitutkinto .......................................... 475
kielikylpy ................................................................ 330
kieliohjelma ............................................................ 150
kieliopinnot ............................................................. 674
kielitodistus ............................................................ 453
kielitutkinto ............................................................. 475
kielivalinta .............................................................. 147
kirjallinen varoitus .................................................. 423
kirjallisuus .............................................................. 713
kirjoihintulopäivämäärä .......................................... 394
kirjoilletulo .............................................................. 393
kirjoilletulopäivämäärä ........................................... 394
kodin ja oppilaitoksen yhteistyö ............................. 408
kokopäivähoito ....................................................... 295
kolmannen portaan opetusja tutkimushenkilöstö .. 77
korkeakoulu ............................................................. 48
korkeakouluharjoittelu ............................................ 431
korkeakoulun opetusja tutkintokieli ...................... 199
korkeakoulutus ....................................................... 350
korkeakoulututkinto ................................................ 467
korvaaminen; ks. opintosuorituksen
hyväksilukeminen .............................................. 519
korvaava opetus ..................................................... 320
kotikunta ................................................................. 610
kotimaa; ks. kotivaltio .............................................. 611
kotiosoite ................................................................ 612
kotitalousopetus ..................................................... 374
kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan määrääminen
työpäivän päätyttyä suorittamaan niitä valvonnan
alaisena ............................................................ 420
kotivaltio ................................................................. 611
kouluasteen tutkinto ............................................... 479
kouluateria ............................................................. 531
koulukuraattori ......................................................... 81
koululainen ............................................................. 114
koululykkäys ........................................................... 130
koululääkäri .............................................................. 84
koulumatka ............................................................. 532
koulumuoto .............................................................. 27
koulun kerhotoiminta .............................................. 347
koulun työsuunnitelma ........................................... 166
koulunkäynnin aloittamisen lykkääminen ............... 130
koulunkäynnin aloittamisen varhentaminen ........... 129
koulunkäynnin keskeyttäminen .............................. 397
koulunkäyntiavustaja ................................................ 82
koulunkäyntihistoria ............................................... 650
koulupsykologi ......................................................... 80
kouluruokailu .......................................................... 531
koulusivistyskieli ..................................................... 613
koulutarjonta .......................................................... 282
koulutarvikemääräraha .......................................... 636
kouluterveydenhoitaja .............................................. 83
kouluterveydenhuolto ............................................... 85
koulutukseen hakeminen ....................................... 209
koulutukseen hakija ............................................... 203
koulutukseen haku ................................................. 209
koulutukselliset ja ammatilliset tavoitteet ............... 697
koulutuksen alkamiskausi ...................................... 182
koulutuksen alkamiskausi ...................................... 242
koulutuksen alkamisvuosi ...................................... 243
koulutuksen aluehallintoviraston toiminta-alue ...... 560
koulutuksen arviointi .............................................. 536
koulutuksen AVI-alue ............................................. 560
koulutuksen elinkeino-, liikenne- ja
koulutuksen ELY-alue ............................................ 561
koulutuksen järjestäjä .............................................. 19
koulutuksen järjestäjä (Vipunen-tilastopalvelu) ...... 562
koulutuksen järjestäjän aluehallintoviraston toimintaalue ................................................................... 563
koulutuksen järjestäjän AVI-alue ............................ 563
koulutuksen järjestäjän elinkeino-, liikenne- ja
koulutuksen järjestäjän ELY-alue ........................... 564
koulutuksen järjestäjän kieli ................................... 569
koulutuksen järjestäjän kunta ................................ 565
koulutuksen järjestäjän maakunta ......................... 566
koulutuksen järjestämislupa ..................................... 22
koulutuksen järjestämismuoto ................................. 25
koulutuksen järjestämismuoto; ks. koulutuksen
järjestämismuoto .................................................. 25
koulutuksen järjestämistapa; ks. ammatillisen
243
koulutuksen järjestämistapa ................................ 26
koulutuksen keskeyttäminen (1) ............................ 398
koulutuksen keskeyttäminen (2) ............................ 399
koulutuksen kieli .................................................... 571
koulutuksen kunta .................................................. 567
koulutuksen maakunta ........................................... 568
koulutuksen nimi .................................................... 698
koulutuksen rakenne .............................................. 135
koulutuksen rakenne (ECTS-termi) ....................... 699
koulutuksen tavoite ................................................ 177
koulutuksen toteutus .................................................. 8
koulutuksen tyyppi ................................................. 700
koulutulokas ............................................................115
koulutus (1) ................................................................ 6
koulutus (2) ................................................................ 7
koulutus (3) ................................................................ 8
koulutus (4) ................................................................ 9
koulutus (Kelan käsite) .......................................... 637
koulutusala ............................................................... 14
koulutusala (Vipunen-tilastopalvelu) ...................... 572
koulutusaste ............................................................. 13
koulutusaste (Vipunen-tilastopalvelu) .................... 575
koulutusjärjestelmä ...................................................11
koulutuskokeilu (1) ................................................. 638
koulutuskokeilu (2) ................................................. 364
koulutuslaji ............................................................. 181
koulutuslaji (Vipunen-tilastopalvelu) ...................... 576
koulutuslupa ............................................................. 22
koulutusmahdollisuus ................................................ 9
koulutusmateriaali .................................................. 655
koulutusmoduulitunniste ........................................ 701
koulutusmuoto (1) .................................................... 27
koulutusmuoto (2) .................................................... 28
koulutusnimike ....................................................... 574
koulutusohjelma (1) ............................................... 190
koulutusohjelma (2) ............................................... 191
koulutusorganisaatio ................................................ 32
koulutusorganisaation toimipiste ............................. 33
koulutussektori ....................................................... 578
koulutustarjonnan koulutuslaji ............................... 181
koulutustarjonta ...................................................... 179
koulutustausta ........................................................ 232
koulutustoimija ......................................................... 17
koulutustoimija ....................................................... 672
koulutustoimijan opetuskieli ................................... 199
koulutustoimikunta ................................................... 66
koulutustunniste ..................................................... 701
kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan
oppivelvolliselle osoittamaan kouluun .............. 207
kouluun ilmoittautuminen ....................................... 206
kouluverkko ............................................................ 282
kuljetusetu .............................................................. 533
kuljetuspäätös ........................................................ 535
kuntoutuksen henkilökohtainen opintosuunnitelma 635
kuntoutuksen yhteisneuvottelu .............................. 639
kuraattori .................................................................. 81
kurinpito ................................................................. 416
kurssi (1) ................................................................ 159
kurssi (2) ................................................................ 152
kurssi (ECTS-termi) ............................................... 707
kurssin kirjallisuus; ks. oppimateriaali ..................... 655
kurssin nimi ............................................................ 709
kurssin taso ............................................................ 710
kurssin tunniste .......................................................711
kurssin tyyppi ......................................................... 712
kutsumanimi ........................................................... 614
kuvaus valmistumiseen vaadittavista loppukokeista 702
kuvaus valmistumiseen vaadittavista opinnäytetöistä
........................................................................... 702
kymppiluokka ......................................................... 321
käyntiosoite ............................................................ 615
laajennettu oppilaaksiottoalue; ks. oppilaaksiottoalue285
lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ............. 168
lastentarhanopettaja ................................................ 89
lehtori ....................................................................... 88
leikkitoiminta .......................................................... 289
leikkitoiminta .......................................................... 302
lisensiaatin tutkinto ................................................. 472
lisensiaatintutkinto .................................................. 472
lisähaku .................................................................. 216
lisäkoulutus ............................................................ 356
lisänäyttö ................................................................ 265
lisäopetus ............................................................... 321
luennoitsija (ECTS-termi) ....................................... 703
luento-opetus ......................................................... 307
lukio (1) .................................................................... 45
lukio (2) .................................................................. 349
lukiodiplomi ............................................................ 163
lukiokoulutuksen nuorten/aikuisten koulutus ......... 550
lukiokoulutuksen tutkinto ........................................ 457
lukiokoulutus .......................................................... 349
lukion oppimäärä; ks. oppimäärä ............................ 126
lukion päättötodistus .............................................. 435
lukukausi ................................................................ 244
lukukausi-ilmoittautuminen .................................... 390
lukukausi-ilmoittautumisen tila ............................... 391
lukukausi-ilmoittautumispäivämäärä ...................... 392
lukukausimaksu ..................................................... 524
lukuvuosi ................................................................ 245
lukuvuosi-ilmoittautuminen .................................... 390
lukuvuositodistus .................................................... 452
luokanopettaja .......................................................... 93
luokanvalvoja ........................................................... 92
luokasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi
........................................................................... 419
luokka ..................................................................... 336
luokkaopetus .......................................................... 305
lupa ........................................................................ 616
lykkääminen; ks. koulunkäynnin aloittamisen
lykkääminen ....................................................... 130
lähikoulu ................................................................. 283
lähiopetus ............................................................... 315
lähiosoite ................................................................ 617
lähtevä vaihto-opiskelija ......................................... 428
lähtökoulu ............................................................... 651
läsnäoloilmoittautuminen ....................................... 390
maa ........................................................................ 618
maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen
valmistava koulutus .......................................... 377
maahanmuuttajien ja vieraskielisten
lukiokoulutukseen valmistava koulutus ............. 376
maisteriohjelma ...................................................... 192
maksu tutkinnon järjestämisestä ............................ 529
moduuli; ks. opintokokonaisuus .............................. 151
monimuoto-opetus ................................................. 317
muu henkilöstö; ks. opetusja tutkimushenkilöstö ... 74
muu kuin opetushallinnon alainen koulutus ........... 580
muun hallinnonalan koulutus ................................. 580
muuntokoulutus ..................................................... 357
muutoksenhaku ..................................................... 619
määräaikainen erottaminen ................................... 424
neljännen portaan opetusja tutkimushenkilöstö .... 78
nimi ........................................................................ 620
nivelvaihe ............................................................... 134
nuhtelu ................................................................... 414
numeerinen arviointi; ks. arviointi (2) ...................... 488
numeroarvosana .....................................................511
näyttö ..................................................................... 498
näyttötodistus ......................................................... 446
näyttötutkinnon arviointikokous ............................. 502
näyttötutkinnon järjestäjä ......................................... 21
näyttötutkinnon järjestämissopimus ......................... 23
näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma ................... 24
näyttötutkinnon perusteet ...................................... 124
näyttötutkinnon tutkintosuoritus ............................. 513
näyttötutkinto ......................................................... 484
näyttötutkintoon valmistava koulutus ..................... 361
näyttötutkintotodistus ............................................. 447
ohjeellinen suoritusvuosi ........................................ 704
omaehtoinen koulutus ............................................ 360
omistajatyyppi .......................................................... 31
opettaja .................................................................... 87
opettaja (ECTS-termi) ............................................ 703
opettaminen ............................................................... 4
opetukseen ilmoittautuminen ................................. 210
opetukseen osallistumisen epääminen .................. 421
opetuksen eheyttäminen ........................................ 174
opetuksen eriyttäminen .......................................... 176
opetuksen järjestäjä ................................................. 18
opetuksen järjestämislupa ....................................... 22
opetuksen järjestämismuoto .................................... 25
opetuksen tavoite ................................................... 177
opetuksen vastuuhenkilöt ...................................... 675
opetuksen vuosikello ............................................. 676
opetus (1) ................................................................... 2
opetus (2) ................................................................... 4
opetusja tutkimushenkilöstö .................................. 74
opetusja tutkintokieli; ks. koulutustoimijan
opetuskieli .......................................................... 199
opetusaika ............................................................. 314
opetushallinnon alainen koulutus .......................... 579
opetusharjoittelu; ks. auskultointi ............................ 432
opetushenkilöstö ...................................................... 73
opetusjakso ............................................................ 152
opetuskielet (ECTS-termi) ..................................... 705
opetuskieli (1); ks. koulutustoimijan opetuskieli ...... 199
opetuskieli (2) ........................................................ 200
opetuskieli (ECTS-termi) ........................................ 705
opetusmenetelmät ................................................. 706
opetusmuoto ...........................................................311
opetusohjelma ....................................................... 166
opetuspiste .............................................................. 34
opetusryhmä .......................................................... 335
opetusryhmäkoko .................................................. 337
opetussuunnitelma (1) ........................................... 164
opetussuunnitelma (2) ........................................... 165
opetussuunnitelman perusteet (1) ......................... 122
opetussuunnitelman perusteet (2) ......................... 125
opetussuunnitelmaperusteinen tutkinto ................. 483
opetustapa ............................................................. 313
opetustarjonta ........................................................ 180
opetustila ............................................................... 652
opetustunti ............................................................. 178
opinnon nimi ........................................................... 709
opinnon taso .......................................................... 710
opinnon tunnniste ................................................... 711
opinnon tyyppi ........................................................ 712
opinnäyte ............................................................... 500
opinnäytetyö ........................................................... 500
opinto ..................................................................... 707
opinto-ohjaaja .......................................................... 99
opinto-ohjaus ......................................................... 401
opinto-ohjelma ....................................................... 131
opinto-oikeus .......................................................... 381
opintoala .................................................................. 15
opintoala (Vipunen-tilastopalvelu) .......................... 573
opintoihin liittyvät työharjoittelut ............................. 682
opintojakso ............................................................. 152
opintojakso (ECTS-termi) ...................................... 707
opintojakson kuvaus .............................................. 708
opintojakson nimi ................................................... 709
opintojakson taso .................................................. 710
opintojakson tunniste ............................................. 711
opintojakson tyyppi ................................................ 712
opintojen aloituspäivämäärä .................................. 395
opintojen keskeyttäminen (1) ................................. 398
opintojen keskeyttäminen (2) ................................. 399
opintojen laajuus .................................................... 183
opintojen laajuus; ks. oppimäärä ............................ 126
opintojen laajuusyksikkö ........................................ 184
opintojen rahoitus ................................................... 677
opintojen tunnustamissäännöt organisaatiossa ..... 678
opintojen työvoimapoliittinen keskeyttäminen ....... 400
opintokeskus ............................................................ 61
opintokokonaisuus ................................................. 151
opintomaksu ........................................................... 528
opintoneuvoja ........................................................... 99
opintoneuvonta ...................................................... 401
opintopiste .............................................................. 185
opintopsykologi ........................................................ 80
opintososiaaliset edut ............................................ 530
opintosuorituksen arviointi ..................................... 488
opintosuorituksen hyväksilukeminen ..................... 519
opintosuorituksen hyväksiluku ............................... 519
opintosuorituksen kieli ........................................... 201
opintosuorituksen korvaaminen ............................. 520
opintosuorituksen korvaaminen; ks.
opintosuorituksen hyväksilukeminen ................. 519
opintosuorituksen sisällyttäminen .......................... 521
opintosuorituksen sisällyttäminen; ks.
opintosuorituksen hyväksilukeminen ................. 519
opintosuoritus ......................................................... 518
opintosuoritusote .................................................... 440
opintosuunta .......................................................... 193
opintotoimisto ......................................................... 679
opintoviikko ............................................................ 186
opiskelija ................................................................ 116
opiskelijahuolto ...................................................... 402
opiskelijajärjestöt .................................................... 684
opiskelijaksi ottaminen ........................................... 251
opiskelijakunta ....................................................... 668
opiskelijaliikkuvuus ................................................. 425
opiskelijamaksu ...................................................... 528
opiskelijan arviointi ................................................. 488
opiskelijapalaute .................................................... 517
opiskelijapalvelut .................................................... 679
245
opiskelijaruokailu ................................................... 680
opiskelijat ............................................................... 539
opiskelijaterveydenhuolto ........................................ 86
opiskelijavaihto ...................................................... 426
opiskelijavalinta ...................................................... 251
opiskelijavalintarekisteri ......................................... 247
opiskelijaviikko ....................................................... 188
opiskelu ...................................................................... 5
opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma ..................... 635
opiskelumaksu ....................................................... 528
opiskelumuoto (1) ...................................................311
opiskelumuoto (2) .................................................. 312
opiskelun aloittaja ...................................................110
opiskelun tukipalvelut ............................................. 403
opiskeluoikeuden menettäminen ........................... 384
opiskeluoikeuden palauttaminen ........................... 385
opiskeluoikeuden peruuttaminen ........................... 383
opiskeluoikeuden siirtäminen ................................ 386
opiskeluoikeuden tila ............................................. 382
opiskeluoikeus ....................................................... 381
opiskelupaikan vastaanotto ................................... 237
opiskelupaikka; ks. aloituspaikka ............................ 262
opiskelutila ............................................................. 653
opiskelutulkkaus .................................................... 640
opistoasteen tutkinto .............................................. 480
oppiaine ................................................................. 144
oppiainekokonaisuus ............................................. 148
oppija ..................................................................... 108
oppijanumero ......................................................... 654
oppilaaksi ilmoittautuminen .................................... 389
oppilaaksi ottaminen .............................................. 249
oppilaaksiotto ......................................................... 249
oppilaaksiottoalue .................................................. 285
oppilaan arviointi .................................................... 488
oppilaan ohjaus ...................................................... 401
oppilaanohjaaja ........................................................ 98
oppilaanohjaus ....................................................... 401
oppilaitoksen AVI-alue ........................................... 581
oppilaitoksen ELY-alue ........................................... 582
oppilaitoksen kunta ................................................ 583
oppilaitoksen maakunta ......................................... 584
oppilaitoksen opetuskieli ........................................ 570
oppilaitoksen työsuunnitelma ................................ 166
oppilaitoksen ylläpitämislupa ................................... 22
oppilaitos .................................................................. 32
oppilaitos ................................................................ 585
oppilas .....................................................................114
oppilashuolto .......................................................... 402
oppilaskunta ........................................................... 667
oppilasvaihto .......................................................... 426
oppilasvalinta ......................................................... 250
oppimateriaali ........................................................ 655
oppimateriaali (ECTS-termi) .................................. 713
oppiminen .................................................................. 3
oppimisjakso .......................................................... 152
oppimissuunnitelma ............................................... 170
oppimisympäristö ................................................... 132
oppimäärä .............................................................. 126
oppisopimus; ks. oppisopimuskoulutus .................. 368
oppisopimuskoulutus ............................................. 368
oppivelvollinen ....................................................... 128
oppivelvollisuus ...................................................... 127
oppivelvollisuusilmoitus ......................................... 204
organisaation ECTS-koordinaattori ....................... 681
organisaation nimi .................................................. 656
organisaation nimi .................................................. 672
organisaation yleiskuvaus ...................................... 683
osa-aikainen erityisopetus ..................................... 309
osaamisala ............................................................. 190
osaamisen arviointi ................................................ 488
osaamisen tunnistaminen ...................................... 522
osaamisen tunnustaminen ..................................... 523
osaamispiste .......................................................... 187
osaamistavoitteet ................................................... 194
osallistumistodistus ................................................ 443
osapäivähoito ......................................................... 296
osoite ..................................................................... 621
paikallisesti laadittava opetussuunnitelma ............. 165
paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ...................... 143
painotettu opetus ................................................... 326
pakollinen kurssi .................................................... 160
pakollinen opintojakso ............................................ 158
pakollinen tutkinnon osa ........................................ 136
palpa; ks. aloituspaikka ........................................... 262
pedagoginen arvio tehostettua tukea varten ......... 407
pedagoginen selvitys erityistä tukea varten ........... 409
perhepäivähoito ..................................................... 288
perhepäivähoito ..................................................... 293
perusasteen tutkinto .............................................. 455
peruskoulu (1) .......................................................... 41
peruskoulu (2) ........................................................ 344
peruskoulun päättäneiden ja tutkinnon
suorittaneiden lukumäärä ................................. 541
peruskouluun ilmoittautuminen .............................. 206
perusopetukseen ilmoittautuminen ........................ 206
perusopetuksen lisäopetus .................................... 321
perusopetuksen oppimäärä; ks. oppimäärä ........... 126
perusopetuksen päättötodistus .............................. 434
perusopetuksen yksilöllistetty oppimäärä .............. 410
perusopetus ........................................................... 344
perusopetusryhmä ................................................. 336
perusopinnot .......................................................... 155
pidennetty oppivelvollisuus .................................... 411
PL .......................................................................... 622
pohjakoulutus ......................................................... 232
pohjakoulutusvaatimus .......................................... 231
Pohjoismaa ............................................................ 586
poissaoleva opiskelija ............................................. 111
postilokero-osoite ................................................... 622
postinumero ........................................................... 623
postiosoite .............................................................. 624
postitoimipaikka ..................................................... 625
pro gradu -työ; ks. opinnäyte .................................. 500
professori ............................................................... 106
prognostinen arviointi ............................................. 491
psykologi .................................................................. 80
puhelinnumero ....................................................... 626
puhuttelu ................................................................ 415
päivähoito ............................................................... 286
päivähoito ............................................................... 291
päiväkoti ................................................................... 40
päiväkotihoito ......................................................... 287
päiväkotihoito ......................................................... 292
päiväopetus; ks. opetusaika ................................... 314
pätevyys ................................................................. 657
pääaine .................................................................. 153
pääasiallinen toiminta ............................................ 587
pääkoulu .................................................................. 37
pääsy- ja soveltuvuuskoe ...................................... 264
pääsykoe ............................................................... 263
pääsyvaatimukset .................................................. 714
päätoimipiste ............................................................ 37
päättöarvioinnin kriteeri .......................................... 508
päättötodistus ........................................................ 433
päätöksen mukaiset aloituspaikat; ks. aloituspaikka262
päätös opiskelijaksi ottamisesta ............................ 267
rahoituslähde ......................................................... 588
rahoitusmuoto ........................................................ 588
rajattu HOPS; ks. henkilökohtainen
opiskelusuunnitelma .......................................... 169
rehtori ....................................................................... 79
Reifeprüfung-tutkinto ............................................. 461
ROPS ..................................................................... 658
ruotsinkielinen oppilaitos .......................................... 53
ryhmän opiskelu- tai opintosuunnitelma ................ 658
ryhmäopetus .......................................................... 304
ryhmäperhepäivähoito ........................................... 294
saamenkielinen oppilaitos ....................................... 54
saapuva vaihto-opiskelija ....................................... 429
sairaalaopetus ....................................................... 328
sanallinen arviointi ................................................. 489
seuranta ................................................................. 646
siirto-opiskelija ........................................................113
siirtohaku ............................................................... 219
sijoittelun tulos ....................................................... 276
sisällyttäminen; ks. opintosuorituksen
hyväksilukeminen .............................................. 519
sivuaine .................................................................. 154
sivukoulu .................................................................. 38
sivutoimipiste ........................................................... 38
sosioekonominen asema ....................................... 589
soveltava kurssi ..................................................... 162
soveltuvuuskoe ...................................................... 264
starttiluokka ............................................................ 343
starttiopetus ........................................................... 343
sukunimi ................................................................. 627
sukupuoli ................................................................ 628
sukupuoli (Vipunen-tilastopalvelu) ......................... 590
summatiivinen arviointi .......................................... 493
suomenkielinen oppilaitos ....................................... 52
suorahaku .............................................................. 213
suoritustapa ........................................................... 659
suuntautumisvaihtoehto ......................................... 193
syventävä kurssi .................................................... 161
syventävät opinnot ................................................. 157
t&k-toiminta ............................................................ 662
taiteen perusopetus ............................................... 353
tarvittavan ammattitaidon hankkiminen ................. 660
tarvittavan ammattitaidon hankkimisen
henkilökohtaistaminen ...................................... 334
tehostettu tuki ........................................................ 405
TELMA ................................................................... 378
terveydenhuoltopalvelut ......................................... 685
TET ........................................................................ 430
tiedekunta ................................................................ 36
tietoa elämisen kustannuksista .............................. 686
tietoa opiskelijaliikkuvuudesta ................................ 687
tietoa opiskelijaliikunnasta ..................................... 688
tietoa oppimisympäristöstä .................................... 689
tietoa vakuutuksista ............................................... 690
tietopuolisten opintojen suunnitelma ..................... 661
tilastovuosi ............................................................. 591
TIOPS .................................................................... 661
todistus osittain suoritetusta perusopetuksen
oppimäärästä .................................................... 437
todistus perusopetuksen koko oppimäärän
suorittamisesta .................................................. 438
todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän
suorittamisesta .................................................. 436
todistus suoritetuista opinnoista ............................. 440
todistus suoritetusta koulutuksesta ........................ 439
todistus tutkinnon osan suorituksesta .................... 441
todistusvalinta ........................................................ 257
TOEFL; ks. kielitutkinto ........................................... 475
tohtorin tutkinto ...................................................... 473
toiminta-alueittain järjestetty opetus ...................... 412
toimintakulttuuri ...................................................... 338
toimipaikka ............................................................... 35
toimipiste; ks. koulutusorganisaation toimipiste ........ 33
toimipiste; ks. opetuspiste ......................................... 34
toisen asteen koulutus ........................................... 348
toisen asteen opettaja ............................................ 104
toisen asteen oppilaitos ........................................... 44
toisen asteen tutkinto ............................................. 456
toisen portaan opetusja tutkimushenkilöstö .......... 76
toissijainen hakija; ks. toissijainen koulu ................ 284
toissijainen koulu .................................................... 284
toistuva opetuksen järjestämisajanjakso ............... 715
TOPS ..................................................................... 663
tukiopetus ............................................................... 308
tuleva vaihto-opiskelija ........................................... 429
tulodesiili ................................................................ 592
tuloluokka ............................................................... 592
tuloraja ................................................................... 641
tuntijako .................................................................. 167
tuntiopettaja ........................................................... 102
tuomioistuinharjoittelu; ks. auskultointi ................... 432
turvakielto ............................................................... 629
tutkimusja kehittämistoiminta ............................... 662
tutkinnon järjestäjä ................................................... 21
tutkinnon osa .......................................................... 138
tutkinnon osan arviointisuunnitelma ....................... 505
tutkinnon perusteet ................................................ 123
tutkinnon rakenne .................................................. 135
tutkinnon suorittaja ................................................. 119
tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen ..... 333
tutkinnon suorituskunta .......................................... 567
tutkinnon suoritusmaakunta ................................... 568
tutkinnon suorituspaikan aluehallintoviraston
toiminta-alue ..................................................... 560
tutkinnon suorituspaikan AVI-alue .......................... 560
tutkinnon suorituspaikan elinkeino-, liikenne- ja
tutkinnon suorituspaikan ELY-alue ......................... 561
tutkinnon suoritusvuosi .......................................... 593
tutkinnon vaativuustaso ......................................... 196
tutkinnot ................................................................. 542
tutkinto ................................................................... 454
tutkintojärjestelmä .................................................... 16
tutkintokohtainen terveydentilavaatimus ................ 234
tutkintolaji ............................................................... 577
tutkintomaksu ......................................................... 525
tutkintonimike ......................................................... 482
tutkintonimike (ECTS-termi) ................................... 716
tutkintoon johtavan koulutuksen nimi ..................... 698
tutkintorakenne ...................................................... 135
247
tutkintosuorituksen arviointi ................................... 488 varsinainen haku .................................................... 214
tutkintosuoritus; ks. näyttötutkinnon tutkintosuoritus513 vastuuhenkilö ........................................................... 97
tutkintotilaisuus ...................................................... 499 vastuuopettaja .......................................................... 96
tutkintotodistus ....................................................... 444 verkko-opetus ........................................................ 318
tutkintotoimikunta ..................................................... 67 vieraskielinen koulutus ........................................... 198
työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä .................. 69 vieraskielinen opetus ............................................. 197
työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta ................. 70 vieraskielinen oppilaitos ........................................... 55
työelämään tutustuminen ....................................... 430 vieraskieliset koulutusohjelmat .............................. 673
työharjoittelu .......................................................... 431 viikonloppuhoito ..................................................... 299
työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus 378viikonloppuopetus; ks. opetusaika .......................... 314
työkokemus ............................................................ 642 viittomakieli ............................................................ 643
työssäoppiminen .................................................... 431 virallinen osoite ...................................................... 630
työssäoppimisen suunnitelma ............................... 663 vuoropäivähoito ...................................................... 297
työvoimakoulutus ................................................... 359 vuosikurssi; ks. vuosiluokka .................................... 133
työvoimapoliittinen koulutus ................................... 359 vuosiluokka ............................................................ 133
työväenopisto ........................................................... 60 vuosiviikkotunti ....................................................... 189
täydennyshaku ....................................................... 215 väestön koulutusrakenne ....................................... 543
täydennyskoulutus ................................................. 356 väitöskirja; ks. opinnäyte ......................................... 500
ulkomailla suoritettu tutkinto .................................. 485 välitodistus ............................................................. 449
ulkomainen tutkinto ................................................ 485 välitodistus ............................................................. 451
urheilijan ammatillinen koulutus ............................. 369 y-tunnus ................................................................. 631
uudet opiskelijat ..................................................... 540 yhdysluokka; ks. opetusryhmä................................ 335
vaihto-opiskelija ..................................................... 427 yhteinen haku ......................................................... 211
vaihto-oppilas ......................................................... 427 yhteinen oppiaine ................................................... 145
valinnainen aine ..................................................... 146 yhteiset opinnot; ks. ammattitaitoa täydentävä
valinnainen tutkinnon osa ...................................... 137
tutkinnon osa ..................................................... 140
valinnan aloituspaikat; ks. aloituspaikka ................. 262 yhteishaku .............................................................. 212
valinnan tila ............................................................ 281 yhteisneuvottelu; ks. kuntoutuksen yhteisneuvottelu639
valinnan tulos ......................................................... 275 yhteisten opintojen opettaja ................................... 101
valinnan vaihe ........................................................ 273 yhteistyöoppilaitos; ks. avoimen yliopisto-opetuksen
valintaehdotus ........................................................ 274
järjestämisen yhteistyöoppilaitos ......................... 65
valintaesitys ........................................................... 277 yhteisvalinta ........................................................... 252
valintajono .............................................................. 272 yhtenäinen peruskoulu ............................................. 42
valintakelpoisuus ................................................... 230 yhtenäiskoulu ........................................................... 43
valintakiintiö ........................................................... 261 yksilölliset oppimistavoitteet ................................... 195
valintakoe ............................................................... 263 yksilöopetus ........................................................... 306
valintakoeryhmä ..................................................... 229 yleinen kielitutkinto ................................................. 476
valintamenettely ..................................................... 278 yleinen tuki ............................................................. 404
valintamenettely (ECTS-termi) ............................... 691 yleissivistävä koulutus ........................................... 339
valintaperuste ........................................................ 258 yleissivistävä peruskoulutus; ks. koulutus (Kelan
valintaperustemalli ................................................. 279
käsite) ................................................................ 637
valintapiste ............................................................. 253 ylempi ammattikorkeakoulututkinto ........................ 471
valintapäätös .......................................................... 267 ylempi korkeakoulututkinto .................................... 470
valintaryhmä ........................................................... 227 yliopettaja ............................................................... 105
valintatapa .............................................................. 270 yliopisto .................................................................... 51
valintatapajono ....................................................... 272 yliopistokeskus ......................................................... 64
valintatieto .............................................................. 281 yliopistokoulutus ..................................................... 352
valittu ...................................................................... 259 Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön maksu ........ 527
VALMA ................................................................... 371 ylioppilas ................................................................ 120
valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus .......... 373 ylioppilaskoe .......................................................... 664
valmentava koulutus maahanmuuttajille ................ 375 ylioppilaskunnan jäsen ........................................... 670
valmentava koulutus; ks. koulutus (Kelan käsite) ... 637 ylioppilaskunnan jäsenmaksu ................................ 526
valmistava koulutus maahanmuuttajille ................. 375 ylioppilaskunta ....................................................... 669
valpa; ks. aloituspaikka ........................................... 262 ylioppilastodistus .................................................... 445
valtionhallinnon kielitutkinto ................................... 477 ylioppilastutkinto ..................................................... 458
vapaa sivistystyö .................................................... 341 ylioppilastutkintolautakunta .................................... 665
vapaa-ajanpalvelut ................................................. 692 ylioppilastutkintovuosi ............................................ 666
vapaan sivistystyön koulutus ................................. 341 yläaste ...................................................................... 30
vapaan sivistystyön opettaja .................................. 107 yläkoulu .................................................................... 30
vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä ............ 20 ympärivuorokautinen päivähoito ............................ 298
vapaan sivistystyön oppilaitos ................................. 57 yritys- ja yhteisötunnus .......................................... 631
vapaasti valittava tutkinnon osa ............................. 142 YTHS-maksu .......................................................... 527
varhaiskasvatus ....................................................... 10 äidinkieli ................................................................. 632
varhaiskasvatuspalvelut ......................................... 286 äidinkieli (Vipunen-tilastopalvelu) .......................... 594
249

OPETUS- JA KOULUTUSSANASTO OKSA

Transcription

Similar documents

POLARIC TINNERI 462 UUSI KTT.pdf - S

Suomi-muut kielet lääketiede

Untitled - Opetushallitus

Kansainvälisyys uudistuvissa opetussuunnitelmissa?

Tilastopalvelu Vipunen

Tiedote ePerusteet yhteyshenkilöille

ja kulttuuriministeriön ohjausten alojen uusimisen tarve

Koulutustilaisuuden ohjelma

TERVETULOA ! - ja rakennuttajaliitto RAKLI ry