Kokousasia PDF-muodossa - Pohjois

Ympäristö- ja terveyslautakunta
§ 17
25.03.2015
Veikko Hietaojan eläinsuojan ympäristölupamääräysten tarkistaminen/ toiminnan
laajentaminen
Ympäristö- ja terveyslautakunta § 17
Valmistelija: ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski
Hakija
Veikko Hietaoja
Santaskyläntie 1059
38910 Alahonkajoki
Toiminta
Eläinsuoja
Nykyisen toiminnan laajentaminen
Luvan hakemisen peruste
Ympäristönsuojelulaki 27 §:n 1 momentti, liitteen taulukko 2 kohta 11
Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, 80 lihanaudalle
Lupaviranomainen
Lupaviranomainen Pohjois- Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän
ympäristö- ja terveyslautakunta.
Ympäristönsuojelulaki 34 §:n 2 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 2 §:n 1 momentin kohta 10 a.
Hakemuksen vireille tulo
Hakemus toimitettu PoSan ympäristöpalveluun 2.1.2015.
Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset
Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän hallitus on 23.4.2003
myöntänyt ympäristöluvan nykyiselle eläinsuojalle. Kankaanpään kaupunki
on 25.8.2014 myöntänyt hakijalle rakennusluvan navetan laajennukseen ja
peruskorjaukseen.
Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2010 – 2015.
Toiminnan sijaintipaikka
Eläinsuoja sijaitsee Kankaanpään kaupungin Santaskylässä, kiinteistöillä
Rantapuisto RN:o 12:109 ja Hietaoja RN:o 12:110, osoitteessa
Santaskyläntie 1059. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Satakunnan
maakuntakaavassa tilakeskuksen alueelle ei ole osoitettu erityisiä
aluevarauksia.
Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella, tilan pelloista n. 1,74 ha sijaitsee
Kromunnevan (02 214 10) tärkeällä I-luokan pohjavesialueella.
Tilan ympäristö on pääosin peltoa. Lähin asuinrakennus sijaitsee
laajennuksen kohteena olevasta navettarakennuksesta noin 85 metrin
etäisyydellä. Pukanluoman FI0200119 natura kohteeseen kuuluva
Kaartiskaluoma sijaitsee lähimmillään noin 10 metrin etäisyydellä
lypsykarjanavetasta.
Toiminta
Tilalla harjoitetaan maidon- ja lihantuotantoa. Nykyinen eläinmäärä
hakemuksen mukaisesti on 42 kpl lypsylehmiä, 39 kpl hiehoja, 16 kpl
lihanautoja ja nuorkarjaa 20 kpl. Suunnitellun laajennuksen jälkeen
eläinmäärä on enintään 60 kpl lypsylehmiä, 25 kpl hiehoja, 25 kpl
lihanautoja ja nuorkarjaa < 6 kk 25 kpl. Laajennuksen jälkeen arvioidaan
maidontuotannoksi 550 000 kg/a ja lihantuotannoksi 5 000 kg/a.
Kaikki lypsylehmät ja yli 6 kk:n ikäiset hiehot laiduntavat 5 kk vuodessa.
Laidunala on 25 ha ja osa laitumista rajoittuu Kaartiskaluomaan. Lehmät
pidetään laidunkaudella öisin sisällä. Laitumelle ei ole järjestetty pysyvää
tai kiertävää ruokintapaikkaa ja eläinten juottaminen järjestetään traktorilla
liikuteltavalla vesivaunulla (2 kpl).
Maitohuoneen jätevedet noin 136 m3 ja eläinsuojan muut pesuvedet noin
50 m3 ja eläinsuojan wc-vedet johdetaan virtsasäiliöön. Tilalla valmistetaan
säilörehua esikuivattuna noin 1 200 t/vuodessa laakasiiloon. Mikäli
puristenestettä syntyy, se johdetaan umpikaivoon, jonka tilavuus on 4 m3,
josta se levitetään peltoon.
Lannan käsittely ja varastointi
Tilan kaikki eläimet ovat kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa johdetaan
virtsasäiliöön. Kuivikkeena käytetään turvetta. Tilalla on kolme katettua
virtsasäiliötä sekä yksi kattamaton etäsäiliö. Etäsäiliö sijaitsee
tilakeskuksesta noin 1,7 km koilliseen, peltojen keskellä. Etäsäiliön
etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 740 m. Betonisten
virtsasäiliöiden yhteenlaskettu tilavuus on 905 m3. Tilalla on kaksi
kattamatonta betonista valmistettua lantalaa, joiden tilavuus on yhteensä
1263,6 m3. Lantalan kuormauslaatan materiaali on betoni.
Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa on yhteensä 83,19 ha,
josta omaa on 72,36 ha ja vuokrapeltoa 10,83 ha. Vuokrapelloista olevat
sopimukset ovat suullisia. Pohjavesialueella lannan levityspeltoa on 1,74
ha.
Vedenhankinta
Tilalla käytettävä vesi otetaan Ylisenpään vesiosuuskunnalta.
Polttoaineet ja kemikaalit
Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joiden yhteen laskettu tilavuus on 1 200
litraa. Säiliöt on varustettu laponestolaitteella. Lisäksi tilalla on muita
öljytuotteita enintään 1 000 litraa, joita säilytetään alkuperäispakkauksissa.
Maidontuotannossa tarvittavat pesuaineet säilytetään omassa varastossa,
aiv-säilöntäaineet ulkona, tynnyreissä sekä kasvinsuojeluaineet
lukollisessa varastossa.
ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN
Päästöt
Hakemuksessa ei ole kuvattu toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia
päästöjä.
Melu ja liikenne
Maito haetaan tilalta joka toinen päivä, teuraita haetaan arviolta kerran
kuukaudessa samoin ostorehua tuodaan tilalle arviolta kerran
kuukaudessa. Säilörehun siirtoa siilosta navettoihin tehdään päivittäin.
Lantaa ajetaan pääsääntöisesti keväällä ja syksyllä.
Jätteet
Jätenimike
Kuolleet eläimet
Apulantasäkit
Jäteöljy, akut,
loisteputket
Pilaantunut rehu
Metalliromu
Muovijäte
Talousjäte
Määrä
3 t/a
1 t/a
300 kg/a
Käsittely/hyödyntäminen
raatokeräily
keskitetty keräily
ongelmajätekeräys
kompostointi lantalassa
romukeräys
keräilyyn
jätteenkeräys
Toimituspaikka
Honkajoki Oy
4-H keräyspaikka
Kankaanpään
kaatopaikka
pelto
Kuusakoski Oy
Rinta-Kauhajärvi
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Tilalla on varauduttu omalla aggregaatilla sähkökatkojen varalta.
Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta
Kuivalanta muokataan peltoon heti levityksen jälkeen ja virtsa levitetään
nurmelle.
ASIAN KÄSITTELY JA RATKAISU
Asian vireilläolosta tiedottaminen
Hakemuksen vireillä olosta on tiedotettu kuuluttamalla Kankaanpään
kaupungin ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän
ympäristöpalveluiden ilmoitustaululla 15.1 – 14.2.2015. Kiinteistön
rajanaapureille on tiedotettu 15.1.2015 päivätyllä kirjeellä.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Ympäristölupahakemuksen johdosta järjestettiin 10.3.2015 tarkastuskäynti.
Läsnä olivat Veikko ja Anne Hietaoja sekä ympäristötarkastaja Jaana
Jyräkoski. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty
hakemusasiakirjoihin.
Lausunnot
Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja.
Terveydensuojeluviranomainen on tutustunut hakemukseen eikä sillä ole
huomautettavaa hakemuksesta.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta on jätetty 11.2.2015 päivätty muistutus, jossa
todetaan seuraavaa:

Hajuhaitat lietteen, kusen ja lannan levitys sekä varastointi ovat
valtavat

Virtsan levitys joka vuosi kuuden vuoden aijalta seurattuna n. 30
kuormaa samalle peltolohkolle neljän metrin päähän naapurin
rakennuksista. Tässä tapauksessa 500 m olisi vähin raja
talouskeskuksista.


Meluhaitat traktorimelu 24 h vuorokaudessa, ympäri viikon.
AIV-liuos puristenestettä naturapurossa, usein sateella vielä
pahempi.

Rehuvarasto on tehty naturapuroon kiinni, ilman naapureiden
kuulemista, pellon salaojat päästävät lietteen suoraan puroon,
tarkkailumittaus puroon tilan ylä- ja alajuoksulta, varmasti
likaavanpaa kuin turvevedet

Kemikalilointi paikallaan pesu ja liuoksien käytöstä, johtuen
maitokalusteiden pesuaineet ovat aika myrkkyä, naturapuro ei
hyväksy näiden aineiden käyttöä, samoin traktorikaluston pesut
lähellä puro aluetta ei hyvä.

Naturapurossa havaittavissa myös rehuauman muoveja.

Kärpäshaitat, kun lietevarastot kasvavat eläin määrän mukaan (nyt jo
kärpäshaittaa)

Naturapuron lohikaloissa on havaittavissa maku ja haju haittaa, ei
syötäviä. Suojelusrahat turhia.

Uiminen mahdotonta, iho oireiden vuoksi, mainitun tilan alapuolella.

Tilan ala puolella on nytkin kortetta täynnä, ravinteiden valuessa
puroon, purouomaa on kaivinkoneella puhdistettu kortteista kesällä
2014, vaikka kaivuu purossa on tiettävästi kielletty. Ei ilmeisesti
koske kaikkia maanomistajia.
Muistutuksessa esitetään seuraavia parannusehdotuksista:

Kemikalilointi pesu ja muille liuoksille

Kunnallinen jätehuolto muoveille ja talousjätteille.

Lietteen ja lannan ajo vähintään 500 m talouskeskuksista,
rakenteiset apulannat tilalle.

Varasto kuivalannalle kauvenmaksi, vaikka siirtona, kärpäshaittojen
vuoksi.

Suojavyöhykkeet paremmaksi puron varrella.

Veden laadun seuranta/mittaus 800 m yläpuolelta ja 500 m
alapuolelta, kesäaikaan kahden viikon välein,
Kokemäenjokilaaksonyhtymä tai Naplas, eli uskottavat mittaukset

Rankkasadenäytteet yli 20 mm. sateilla kevään/syksyn välillä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijan 26.2.2015 päivätyssä vastineessa todetaan muistuksen olevan
aiheeton seuraavista syistä johtuen:

Kotieläintuotantoa on viime vuosina hyvin varovaisesti laajennettu.

Tuotantorakennuksissa on huomioitu nykyajan vaatimukset mukaan
lukien lannan ja virtsan varastointi. Varastotilat riittävät suunnitellulle
eläinmäärälle.

Säilörehu on varastoitu asianmukaisiin laakasiiloihin. Lähes kaikki
siilot on myös katettu. Säilörehusiilojen eteen on tehty
kuormauslaatat. Puristenesteet on johdettu umpisäiliöihin, joista
nesteet siirretään ja levitetään lietevaunulla kasvavalle nurmilohkolle

Mitään laakasiiloja ei ole rakennettu Kartistaluoman välittömään
läheisyyteen. Siilot on rakennettu rakennuslupien mukaisiin
paikkoihin

Kaikki maitohuoneen pesuvedet on johdettu umpisäiliöön
(virtsasäiliöön). Pesuvedet eivät mitenkään kuormita Kartiskaluomaa.

Maatalouskoneiden ja kaluston pesut tehdään betonilaatalla, josta
pesuvedet menevät umpisäiliöön (virtsasäiliöön).

Tilalla tapahtuva traktoriliikenne on maataloustuotantoon liittyvää



ajoa. Kaikkea turhaa maatalousliikennettä pyritään kustannussyistä
välttämään.
Tilan viljelysuunnitelmaa tehtäessä huomioidaan
viljavuustutkimuksen tulokset sekä ympäristötuen ehdot. Lisäksi
huomioidaan lannan ja virtsan ravinnepitoisuudet. Karjanlanta ja
virtsa on lähes välittömästi mullattu levityksen jälkeen. Näin toimien
on pyritty estämään mahdollisia hajuhaittoja.
Maatilan talouskeskuksen läheisyydessä virtaavan Kaartiskaluoman
veden laatuun vaikuttaa merkittävästi isot turvesuoalueet, joista
etenkin sateiden jälkeen kulkeutuu vesistöön turvesoilta peräisin
olevaa humusta.
Maatilan on kunnallisen jätehuollon piirissä. Lannoitesäkit menevät
4H-järjestön järjestämään keräykseen. Ongelmajätteet kuljetetaan
keväisin koululle kaupungin järjestämään yhteiskeräykseen.
Hakija toteaa, että muistutus on täysin aiheeton. Suunnitellun
rakennusinvestoinnin tavoitteena on parantaa eläinten
hyvinvointiolosuhteita ja keventää eläinten hoitotöitä. Peruskorjauksen ja
laajennuksen kohteena oleva tuotantorakennus on alkujaan rakennettu
1960-luvun puolivälissä. Lopuksi hakija toteaa, että muistuttaja on pyytänyt
aikoinaan suostumuksen Hietaojan tilan edelliseltä omistajalta Martti
Hietaojalta siihen, että hän on voinut rakentaa poikkeusluvalla
asuinrakennuksensa nykyiselle paikalle. Hietaojien tilalla on harjoitettu
karjataloutta katkeamatta vuosikymmeniä.
Valmistelijan esitys
PoSan ympäristö- ja terveyslautakunta tarkistaa Kankaanpään
Kansanterveystyön kuntayhtymän hallituksen 23.4.2003 § 79 Veikko
Hietaojalle myöntämän ympäristölupapäätöksen ja myöntää
ympäristöluvan eläinsuojatoiminnan laajennukselle hakemuksen
mukaisesti Kankaanpään Santakylän kylään, kiinteistöille Rantapuisto
RN:o 12:109 ja Hietaoja RN:o 12:110. Lupa myönnetään eläinsuojalle,
jossa on eläinpaikat 60 lypsylehmälle, 25 hieholle, 25 lihanaudalle ja 25
alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa
esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.
Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä
edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa.
Yleiset lupamääräykset
1. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan, jätevesien ja
rehujen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten,
ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä haju- tai meluhaittoja
naapureille tai terveyshaittaa haittaeläinten muodossa.
Lannan varastointi ja käsittely
2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä
siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön
eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan
varastointitilan tulee olla säänkestävä ja vesitiivis.
3. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan ja virtsan säilytystilaa, että
niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta ja virtsa
lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen
yhteydessä laitumelle jäävä virtsa ja lanta. Luvanmukaisella
eläinmäärällä kuivalantalatilavuutta tulee olla 1 073 m3, lisäksi
kattamattoman lantalan tilavuuteen on lisättävä sadevettä varten 0,1
m3 lantalan pinta-alaneliömetriä kohden. Virtsasäiliötilavuutta tulee
olla 800 m3.
4. Lannan kuormaaminen kuljetusvälineeseen tulee tapahtua
tiivispohjaisella alustalla. Lantalasta ei saa tapahtua valumia
ympäristöön. Lannan siirtojen aikana kuljetusvälineestä ei saa
tapahtua vuotoja.
5. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä
on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on
korjattava välittömästi.
Lannan hyödyntäminen
6. Lanta, virtsa ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla.
Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi
ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee
olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa
eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä
fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan
mukaiselle enimmäismäärälle on oltava käytettävissä lannan
levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 65 hehtaaria. Lannan
levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5
vuotta vanhempi.
7. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön
selvittämiseksi vähintään 5 vuoden välein.
8. Lannan käsittely- ja levittämisajankohtaa sekä levityspellon sijaintia
valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja
naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee
välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Lannan ja
orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on 1.1.2016
alkaen kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun.
9. Lantaa ja virtsaa ei saa levittää luokitetuille pohjavesialueille.
Vesistöjen rannoilla ja vesistöön laskevien ojien varsilla sijaitseville
tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua.
Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty.Lannan
levittämisessä on huolehdittava, ettei sitä pääse huuhtoutumaan
vesistöön. Siksi lannan levityspaikan ja vesistön väliin tulee jättää
riittävän leveä suojakaista, jolle ei levitetä lantaa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
10. Luvan saajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen
liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on
otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön
pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa
hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa.
Laiduntaminen
11. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen
vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien
pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää
laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä.
Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta
vapaita eroosioherkkiä alueita.
12. Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään
sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan
poistaa.
Jätteet, jätevedet ja kemikaalit
13. Eläinjäte on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai
vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on
hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan
asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, se ei saa aiheuttaa
terveyshaittaa ympäristölle eikä vaarantaa ihmisten tai eläinten
terveyttä.
14. Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin
keräyspaikkoihin ja muut jätteet kaatopaikalle. Ympäristöä ei saa
roskata. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt
ja lääkkeet on toimitettava kunnan osoittamaan vaarallisen jätteen
vastaanottopaikkaan ja ne tulee varastoida tilalla siten, ettei päästöjä
maaperään pääse tapahtumaan. Jätteitä ei saa polttaa avotulella
eikä haudata maaperään. Jätehuollossa tulee noudattaa
Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräyksiä.
15. Eläinsuojan WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen
talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
(209/2011) mukaisesti 15.3.2016 mennessä.
16. Polttoainesäiliön alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava
tiivis siten, että vuodot säiliöstä tai tankkauksessa voidaan kerätä
talteen. Polttoainesäiliössä on oltava laponesto. Tankkauspaikan
läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
17. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista
aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan
tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen
tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Kankaanpään kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä
ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle.
Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on
välittömästi korjattava talteen.
Raportointi
18. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnoista ja kirjanpito
on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.
Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

tiedot eläinmääristä

tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista

tiedot lantamääristä

tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja
käsittelytavoista

tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista
poikkeuksellisista tilanteista
Toiminnan muuttaminen
19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tuotannon muuttamisesta,
pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava
kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loputtua tai
keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava
asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen.
Päätöksen perustelut
Toiminta on olemassa olevaa toimintaa. Toimittaessa hakemuksen
mukaisesti ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa
etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan
merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta
rasitusta tai haittaa. Päätöksessä on annettu tarvittavat määräykset
toiminnoista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja ympäristön
pilaantumisen estämiseksi.
Luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet
valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin
pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje
kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010, joiden perusteella on
määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan
levitykseen tarvittava peltopinta-ala.
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin
olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) tulee voimaan 1.4.2015.
Uuden asetuksen mukaan lantalaan, joka on otettu käyttöön tai jota
koskeva rakennuslupahakemus on vireillä uuden asetuksen voimaan
tullessa, sovelletaan nitraattiasetuksen (931/2000) säännöksiä lantaloiden
vähimmäistilavuuksista. Uuden asetuksen liitteen 1 mukaisia määräyksiä
lantaloiden vähimmäistilavuuksista sekä lietelannan, virtsan ja kuivalannan
varastointitilojen kattamisesta, sovelletaan 1.4.2015 jälkeen vireille tuleviin
rakentamishankkeisiin.
Uudessa asetuksessa on suuremmat eläinkohtaiset kertoimet lannan
varastointitilavuuden laskemiseksi kuin voimassa olevassa
nitraattiasetuksessa. Asetuksen mukaan kuivalantala on joko katettava tai
peitettävä siten, että sadevesi ei pääse lantalaan. Uuden asetuksen
vaatimukset olisi hyvä ottaa huomioon lantavarastoille rakennuslupaa
haettaessa ja tulevia lannan varastointitiloja suunniteltaessa.
Määräysten perustelut
Toiminnanharjoittaja, joka harjoittaa ympäristön pilaantumisen vaaraa
aiheuttavaa toimintaa vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja
ympäristöhaittojen rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi.
Lantavarastojen käyttö ei saa aiheuttaa terveyshaittaa tai ympäristön
pilaantumista. Lannan varastointitilavuuksia koskevat määräykset ovat
valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin
pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Kotieläintalouden
ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaisia. Lantatilavuuden riittävyyttä
laskettaessa huomioidaan maitohuoneen jätevesien ja eläinsuojien
pesuvesien sekä kattamattomien lantaloiden sadevesien tilantarve.
Tarvittavat kuivalannan ja virtsan varastointitilavuusmäärät on laskettu
hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan. Laiduntamisesta johtuva
lantamäärän vähentyminen voidaan ottaa huomioon ympäristöministeriön
ohjeen 1/2010 mukaisesti enintään neljän kuukauden ajalta. Mikäli eläimet
voivat olla yöt sisällä, otetaan laidunkaudesta huomioon vain kaksi
kuukautta. Asianmukaisella lannan käsittelyllä estetään maaperän ja
pohjaveden likaantumista sekä vesistökuormituksen lisääntymistä.
Lantavaraston perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varaston
hyötytilavuus ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkistaa mahdollisten
vaurioiden havaitsemiseksi (lupamääräykset 1-5).
Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä
siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai
virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden
huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen
fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen
fosforilannoitustarpeeseen. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa
haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin
siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja
puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)
10 §:n 2 momentissa määrätään lannoitevalmisteiden levittämisajoista
pellolle. Asetuksen voimaantulopykälän 15 mukaan uudet levittämisajat
tulevat voimaan 1.1.2016 (lupamääräykset 6-8).
Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin
pohjaveden pilaantumisesta, siksi sen käyttö luokitellulla pohjavesialueella
olevilla pelloilla on kielletty. Ravinteiden leviämistä voidaan estää jättämällä
pellon ja vesistön väliin riittävät suojavyöhykkeet (lupamääräys 9).
Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan
haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan
ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä (lupamääräys 10).
Laidunalueen ja siihen liittyvän kulkualueen määräykset on annettu
laidunnuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi (lupamääräykset
11-12).
Eläinjätteen käsittelyssä tulee noudattaa Eviran ohjeistusta (15009/02).
Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden
toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta
haitallisten vaikutusten syntyminen. WC-vedet tulee käsitellä
valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti. Polttonesteiden varastoinnin ja
käsittelyn asianmukaisella hoitamisella huolehditaan ettei niistä aiheudu
maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa (lupamääräykset
13-16).
Häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten annetulla
määräyksellä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa,
joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen
suurta haittaa. Tälläisiä tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston
rikkoutuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää
asianmukaisella torjuntakalustolla (lupamääräys 17).
Kirjanpito ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin
turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnan olennainen
muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.
Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava
vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm. sitä, että toimintaan
liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen
vuoksi on toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista
ilmoitettava valvontaviranomaiselle (lupamääräykset 18-19).
Vastaus muistutukseen
Pukanluoman veden laatua on tarkkailtu vuodesta 1988 alkaen. Tilan
yläpuoleisen ja alapuoleisen tarkkailupisteiden veden laatu ei juuri muutu
kokonaisfosforin tai -typen osalta. Vuosien 1998-2014 vesinäytteissä
kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 85 µg/l ylemmässä Kaartisluoman
havaintopisteessä ja alempana Ylikosken havaintopisteessä 63 µg/l.
Vastaavat kokonaistypen pitoisuudet olivat 949 µg/l ja 783 µg/l.
Laatutietojen perusteella erillistä tarkkailuvelvoitetta hakijalle ei ole tarpeen
asettaa.
Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupa voidaan myöntää, jos
lupamääräyksin voidaan estää toiminnasta aiheutuvat terveys- ym.
ympäristöhaitat sekä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa
tarkoitetut kohtuuttomat rasitukset naapureille.
Muistuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja
päätöksen perusteluissa.
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan olennaiseen
laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia
säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai
tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)
Jätelaki (646/2011)
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin
pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin
olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 15 ja 16 §
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla (209/2011)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Ympäristöluvan käsittelystä peritään 337,50 euroa (tilikoodi: 3400-6310),
Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän
ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 17.10.2013, maksutaulukon mukaan
eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 675 euroa.
Toiminnan olennaista muuttamista tai lupamääräysten tarkistamista tai
uudistamista koskevan hakemuksen sekä ilmoituksen uudistamisen
käsittelymaksu voidaan määrätä 50 % maksutaulukon mukaista maksua
pienemmäksi.
Ympäristönsuojelulaki 205 §
Lupapäätöksestä tiedottaminen
Päätös
Toiminnanharjoittaja
Jäljennös päätöksestä
Kankaanpään kaupunki
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Asianosaisille
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Satakunnan
peruspalvelu kuntayhtymän ilmoitustaululla ja
kankaanpään kaupungin ilmoitustaululla.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta
valittamalla.
Valitusoikeus tähän päätökseen on:

sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea

rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on
ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön
viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä
olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella
toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella

muulla asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Esittelijän ehdotus
Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja
terveyslautakunta on tarkistanut Kankaanpään Kansanterveystyön
kuntayhtymän hallituksen 23.4.2003 § 79 Veikko Hietaojalle myöntämän
ympäristölupapäätöksen ja korvaa annetut lupamääräykset valmistelijan
esityksen mukaisesti.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoja antaa
Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh. 044 577 3334,
etunimi.sukunimi@eposa.fi
_______________