Ympäristölupapäätös / Eläinsuoja lypsykarjatoiminnalle

1
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI
Rakennuslautakunta / Ympäristönsuojelu
Vapaudenkatu 8 B
98100 KEMIJÄRVI
Puh. 0400-217931
Rak.ltk 9.6.2015 § 33
LIITE 1
Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2015
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka
koskee entisen lypsykarjan kasvatukseen tarkoitetun eläinsuojan muutosta ja uuden
lypsykarjaeläinsuojan rakentamista.
LUVAN HAKIJA
Kostamovaara Lauri ja Heli
Kostamontie 66
98450 Kostamo
puh. 050-0680525
Liike- ja yhteisötunnus 1566887-1
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Hakemus koskee Kostamon kylässä tilalla Laurila 12:6 olevan entisen
lypsykarjaeläinsuojan muutosta nuorkarjan pitoon sekä uuden lypsykarjaeläinsuojan
rakentamista ja lypsykarjatoiminnan tuotannon lisäämistä. Olemassa olevalle
toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 13.6.2001 § 34.
Uuden eläinsuojan yhteyteen tilalle Laurila 63:3 rakennetaan 2500 m3:n lieteallas.
Laidunalueet sijaitsevat omilla tiloilla Laurila 12:6 ja Laurila 63:3 sekä vuokramaalla
tiloilla Vanhakutila 11:14 ja Hietapelto 12:3 hakemukseen liitetyn kartan mukaisesti.
Tilalla on nyt 44 lypsylehmää, 24 hiehoa ja nuorkarjaa 10.
Tilalla tulisi olemaan muutostöiden ja uudisrakentamisen jälkeen 65 lypsylehmää, 30
hiehoa (hiehot ja vasikat 6-12 kk) ja 20 vasikkaa alle 6 kk. Puolet vasikoista menee
välitykseen.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 mukaan
eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 1 momentin kohdan 10 a mukaan
lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Kemijärvellä toimii
rakennuslautakunta.
ASIAN VIREILLETULO
Hakemus on tullut vireille 20.3.2015
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Alueella ei ole asemakaavaa tai yleiskaavaa.
Itä-Lapin maakuntakaavassa alue on M merkittyä maa- ja metsätalousvaltaista
aluetta ja siinä rajattuna ma - alueena, joka tarkoittaa kulttuuriympäristön tai
maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kylän kohdalla vielä merkintä at 426,
jonka kehittämisperiaatteet ovat: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti
2
arvokkaat piirteet pyritään säilyttämään ja uudisrakentaminen sovittamaan
perinteiseen ympäristöön. Pellot pyritään säilyttämään avoimina.
Olemassa olevalle toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 13.6.2001 rak. ltk. § 34.
Olemassa olevalle eläinsuojalle on myönnetty useita rakennuslupia, joista viimeinen
rakennustarkastajan päätös 24.5.2006 § 64 lypsykarjanavetan laajentaminen ja
lietesäiliön siirto.
Rakennuslupa lämpökeskuskonttien sijoitukselle ja lämmitysjärjestelmän
muuttamiselle tuotantorakennuksessa ja korjaamossa on myönnetty
rakennustarkastajan päätöksellä 12.11.2014 § 150.
Tila on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon
Tätä hanketta koskien on rakennusvalvontaan jätetty lupahakemukset karjasuojan
rakentamiseen, vanhan karjasuojan muuttamiseen nuorkarjan kasvatukseen ja
maitohuone taukotilaksi, tuorerehusiilon rakentamiseen ja lietesäiliön rakentamiseen.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ
Toiminta sijaitsee Kemijärven kaupungin Kostamon kylätaajamassa, jossa on
omakotiasutusta ja myös muita maatiloja. Paikalla on perinteisesti harjoitettu
karjataloutta.
Toiminta ei sijaitse merkittävällä pohjavesialueella.
Lyhimmät etäisyydet lähimpiin omakotitaloihin on rakennettavasta navetasta n. 155
m, uudesta lietesäiliöstä n. 171 m ja tuorerehusiilosta n. 144 m. Lähimmät etäisyydet
esitetyistä Kostamontien varressa olevista laidunalueista lähimpiin omakotitaloihin on
n. 30 – 35 m. Lyhimmät etäisyydet esitetyistä tilakeskuksen pohjoispuolella olevista
laidunalueista lähimpiin omakotitaloihin on n. 10 m ja n. 30 m.
Hakemuksen mukaan rakennusten sijaintia harkittaessa on otettu huomioon
rakennuspaikan soveltuvuus rakentamiseen.
Läheisyydessä ei ole kouluja, lastentarhoja terveydenhuolto ym. laitoksia.
Lyhin etäisyys rakennettavasta uudesta eläinsuojasta lähimpään vesistöön,
Kostamojärveen on n. 385 m.
Kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen, vesijohtoverkoston toiminta-alueella.
Viemäriverkostoa alueella ei ole.
ELÄINSUOJAN TOIMINTA (HAKIJAN ILMOITUKSEN MUKAAN)
Toiminnan yleiskuvaus
Tilalla on tarkoitus laajentaa lypsykarjan tuotantoa ja parantaa eläinten hyvinvointia.
Tilalle rakennetaan uusi lypsykarjaeläinsuoja ja entinen lypsykarjaeläinsuoja
muutetaan niin, että se soveltuu nuorkarjan pitoon.
Tilalla tulisi olemaan muutostöiden ja uudisrakentamisen jälkeen kaikkiaan 115
eläintä. Nuorkarjan pitoon muutettavaan entiseen lypsykarjaeläinsuojaan tulee paikat
12 hieholle, 9 vasikalle 6-12 kk ja 15 alle 6 kk vasikalle, yhteensä 36 eläimelle.
Uuteen rakennettavaan lypsykarjaeläinsuojaan tulee paikat 65 lypsylehmälle, 9
hieholle ja 5 alle 6 kk vasikalle, yhteensä 79 eläimelle.
3
Nykyisessä nuorkarjalle muutettavassa navetassa on lietelantajärjestelmä ja vanhat
lietealtaat (600 m3 + 600 m3 + 400 m3) 1600 m3 jäävät käyttöön, sekä lietekuilut
joiden tilavuus 150 m3. Uuteen navettaan tulee lietelantajärjestelmä ja sen yhteyteen
viereiselle tilalle Laurila 63:3 rakennetaan uusi 2500 m3:n lieteallas. Uuden navetan
lietekuilujen tilavuutta ei ole laskettu lantavarastotilavuuteen. Lietetilavuutta tilalle
tulee yhteensä 4250 m3. Lietealtaat täytetään altapäin. Lietesäiliöt eivät ole
katettuja. Liete kuorettuu varastoinnin ajaksi, koska säiliö täytetään altapäin. Uuteen
navettaan tulee nuorkarjalle ja poikiville kestokuivikepohja (22 m2 + 48 m2) 70 m2.
Kuivikepohja tyhjennetään kerran vuodessa suoraan kynnökselle, mutta tarvittaessa
poistetun kuivikepohjan varastointipaikkana on vanhan eläinsuojan yhteydessä oleva
katettu tuorerehusiilo.
Maitohuoneen jätevedet 250 m3 (uusi eläinsuoja) ja eläinsuojan muut pesuvedet 400
m3 (uusi eläinsuoja 300 m3, vanha eläinsuoja 100 m3) johdetaan lietealtaaseen.
Uuteen eläinsuojaan tulee jätteen polttava käymälä, ei synny wc-vesiä. Vanhan
eläinsuojan hygieniatiloja ei saneerata ja siellä oleva wc-istuin harkitaan
poistettavaksi (harkinta lupapäätöksen perusteella).
Laajennetun toiminnan suunniteltu aloitusajankohta on syksyllä 2015.
Toiminnassa syntyvinä jätteinä ilmoitetaan mm. muovi, akut, tyhjät astiat, pilaantunut
rehu, metalliromu, loisteputket ym. elektroniikka, jäteöljy ja kuolleet eläimet. Jätteet
lajitelaan, käsitellään ja hyödynnetään jätekohtaisesti.
Rakennettavassa paikassa on mahdollista laiduntaa koko karjaa sulan maan ajan.
Laidunalaa on 4,5 ha. Karja (kaikki eläimet) pidetään ulkona n. 3 kk vuodessa puoli
vuorokautta. Laidunalueita sijoittuu jonkin verran Kostamontien varteen, mutta
pääosin tilakeskuksen pohjoispuolelle. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläimet
juotetaan laitumilla siirrettävistä altaista. Laitumilla ei ole pysyvää tai kiertävää
ruokintapaikkaa.
Lannan levitykseen on nykyisellään käytössä peltoalaa 45,24 ha (omaa ja
vuokrapeltoa) ja 9,38 ha sopimuspeltoa. Käytettävissä olevaa peltoalaa on yhteensä
54,62 ha. Hakemukseen jätettyjen peruslohkokarttojen mukaan peltoalaa ei ole
merkittävällä, luokitellulla pohjavesialueella.
Lannan levitys tapahtuu viikoilla 22, 28, 29. Viikot ovat viitteellisiä riippuen kesän
sääoloista.
Säilörehua valmistetaan esikuivattuna laakasiiloon 1000 t/v. Rakennetaan uudet
tuorerehusiilot 1410 m3. Puristenesteet (n. 50 m3) pumpataan uuteen lietesäiliöön ja
levitetään peltoon muun lietteen mukana.
Maatilan vesi tulee kunnan vesijohtoverkostosta. Tulevaisuudessa otetaan
mahdollisesti eläimille vesi omasta kaivosta.
Lannantuoton laskenta:
Vanhan eläinsuojan lietelannan määrä
Hiehot
30 kpl
15 m3/v/eläin
Vasikat 6-12 kk
9
15
Alle 6 kk
15
4
180 m3
135
60
Uuden eläinsuojan lietelannan määrä
Lehmät
65 kpl
24 m3/v/eläin 1560 m3
Hiehot
9
15
135
sisällä 88 % 158 m3
sisällä 88 % 119
sisällä 88 % 53
Yhteensä
330 m3
sisällä 88 % 1373 m3
sisällä 88 % 119
4
Uuden eläinsuojan kuivikepohjan määrä
Alle 6 kk
5 kpl
4 m3/v/eläin
Yhteensä
1492 m3
Yhteensä
20 m3
20
Tuotanto ja tuotteet
Tilalla tuotetaan maitoa noin 600 000 litraa vuodessa.
Raaka-aineet, polttoaineet ja muut kemikaalit
Tilalla on oma vaipallinen polttoainesäiliö 3000 litraa (Nafta-Nasu), joka on varustettu
suoja-altaalla, katoksella, lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella.
Sijaitsee nykyisten lietesäiliöiden vieressä. Säiliö on ostettu 2012, joten
paloviranomaisentarkistus ei ole ollut vielä ajankohtainen.
Muita öljytuotteita enintään 200 litraa, jotka säilytetään tuotteen alkuperäisessä
astiassa korjaamorakennuksessa.
Rikkakasvien torjunta-aineita ostetaan suoraan käytön mukaan, niitä ei säilytetä
tilalla. Pesuaineet ovat biologisesti hajoavia ja ne säilytetään maitohuoneessa ja sen
viereisessä konehuoneessa. Kaikki aineet säilytetään alkuperäisissä astioissa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Tila on liittynyt v. 2000 ympäristötukijärjestelmään ja seuraava sopimuskausi on 2015
- 2020.
Lantasäiliö kuorettuu alhaaltapäin täytettäessä. Lannan levitys sijoittamalla suoraan
peltoon. Levityksissä käytetään satelliittipaikannukseen perustuvaa ajo-opastinta,
jolla vältetään päällekkäin levitystä kuskin vaihtuessa. Aperuokinnan etuna on
ruokintajätteen vähäinen määrä. Lämmityksen siirtyessä hakkeeseen
lisälämmittimien tarve pitäisi loppua (paloturvallisuus).
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Pääasiallinen toiminta siirtyy kauemmaksi ja korkeammalle asutuksesta. Vallitsevat
tuulensuunnat tukevat sijoituspaikkaa, joten meteli ja hajuhaitat vähenevät
olennaisesti. Uudessa paikassa ei ole koneellista ilmastointia. Rakennettava
laajennusosa tulee asutukseen nähden metsän sisälle ja osaksi mäen taakse.
Ulkopuolinen liikenne (maitoauto, rehuauto ym.) tulevat pääasiassa kulkemaan
Pahkakummuntien kautta. Oma rehu- ja lietteenajot suoritetaan suurimmaksi osaksi
Pahkakummuntien kautta.
Jätevedet sekä päästöt vesiin, viemäriin, maahan, pohjaveteen
Lähistöllä ei ole pohjavesialueita. Lähin etäisyys Kostamonpalon I-luokan
pohjavesialueelle tilakeskuksesta on n. 500 m. Maitohuoneen jätevedet arviolta 250
m3/vuosi ja eläinsuojan pesuvedet 400 m3 johdetaan lietesäiliöön.
Jätteet sekä niiden käsittely tai hyödyntäminen
Jätenimike
Jäteöljyt
Akut
Määrä
200 l/v
1-3 kpl/v
Käsittely tai hyödyntäminen Toimituspaikka
Kierrätys
Ekokem
Ei varastointia
Kuusakosken kontti
Tyhjät astiat
20 kpl/v
Lajittelu
Ekokem ja
Kuolleet eläimet
10 kpl/v
Hautaus
hyötyjäteasema
Hautauspaikat
ilmoitettu
eläinlääkärille
5
Pilaantunut rehu
Metalliromu
Muovi
Loisteputket
ym. elektroniikka
Torjunta-aineet
8 m3 /v
1 tn/v
2 t/v
Satunnainen
määrä
0
Peräkärryyn
Lajittelu
Lajittelu
Ei varastointia
Peltoon
Kuusakoski
Hyötyjäteasema
Elvira
Ostetaan vain tarpeellinen määrä
Melu, tärinä, pöly ja haju
Melu on lähinnä tilan sisäisestä normaalista liikenteestä johtuvaa ja jossain määrin
eläinten ääntelyä.
Lietesäiliö täytetään altapäin. Lietteenajon aikana syntyy lyhytaikaista lietteen hajua.
Liikenne
Huomioitavaa, että pääasiallinen liikenne siirtyy Kostamon kylätieltä
Pahkakummuntielle.
 Maito kuljetetaan meijeriin joka toinen päivä.
 Rehuauto käy kerran kuukaudessa.
 Tuorerehun teko 2 kertaa kesässä
 Lietteen levitys 3 kertaa kesässä
 Eläinten ruokinta joka päivä
 Satunnaisia tavaratoimituksia n. 3 kertaa kuukaudessa
 Teurasauto 1 kertaa kuukaudessa.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA HÄIRIÖPÄÄSTÖT
Toiminnan ympäristöriskit pienenevät toiminnan siirtyessä kauemmaksi vesistöstä ja
asutuksesta. Polttoainesäiliössä on kaksoisvaippa rikkoontumisen varalle.
Laajennuksen yhteydessä asennetaan myös palohälytinjärjestelmä ja etävalvonta.
Häiriötilanteissa toimitaan käyttöönoton yhteydessä pelastusviranomaisten kanssa
yhteistyössä laadittavan pelastussuunnitelman mukaan. Ympäristövaikutuksia
seurataan pellolla maanäytteillä ja tuotantorakennusten läheisyydessä oman väen
lisäksi myös eläinlääkäri arvioi ja huomauttaa näistä asioista. ELY-keskuksen
virkamiehet käyvät myös lähes vuosittain valvontakäynnillä. Meijerin laadunvalvonnan
tarkkailusta huolehtii meijerin kouluttamat henkilöt.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Hakemusta on täydennetty 2.4.2015 jätetyillä asiakirjoilla. Uuden navetan korjatut
suunnitelmat on toimitettu 28.5.2015.
Hakemukseen on saatu lisätietoa ympäristösihteerin ja rakennustarkastajan
28.5.2015 suorittamassa katselmuksessa ja hakijalta sähköpostitse sekä suullisesti.
Lisätietoja käytettävistä pelloista on saatu maaseutusihteerin toimistosta
sähköpostitse ja hakijalta suullisesti. Täydennysten tiedot on kirjattu kertoelmaosaan.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kemijärven kaupungin
virallisella ilmoitustaululla 10.4. -11.5.2015 välisen ajan. Kuulutus on ollut nähtävillä
myös Kemijärven kaupungin internet sivuilla. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu
Koti-Lappi lehdessä 15.4.2015 Kemijärven kaupunki tiedottaa palstalla.
Hakemuksesta on tiedotettu kirjeitse asianosaisille rajanaapureille ja lisäksi kaikille
naapureille, jotka sijaitsevat n. 500 m navetasta.
6
Katselmukset
Ympäristösihteeri on käynyt kohteessa 28.5.2015 yhdessä rakennustarkastaja Pekka
Niemelän kanssa. Katselmuspöytäkirjaa käynnistä ei ole laadittu, mutta käynnillä
saadut lisätiedot on kirjattu muistiin.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat
vastuualueen, Kemijärven kaupungineläinlääkärin, johtavan terveystarkastajan ja
pelastuslaitoksen lausunnot.
Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ilmoitti sähköpostitse
28.4.2015 että sillä ei ole lausuttavaa ympäristölupahakemukseen.
Johtava terveystarkastaja ja kaupungineläinlääkäri ovat antaneet 11.5.2015
yhteisenä seuraavan lausunnon:
”Pyydän ottamaan lupakäsittelyssä huomioon seuraavaa:
Terveydensuojelulain mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja
järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään.
Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen
syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy.
Osa laitumista sijaitsee huomattavan lähellä asuinhuoneistoa (lähin n. 10 m
etäisyydellä). Eläinten laiduntamisesta ei saa aiheutua terveyshaittaa lähiympäristön
asukkaille. Eläimiä laidunnetaan myös öisin. Eläinten häiritsevä ääntely ei saa
yöaikaan olla niin voimakasta, että se häiritsee lähinaapurien unta tai unen saantia.
Jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen on
tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Ongelmajätteet tulee toimittaa
paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ko. jätteitä.
Lannan levityksestä/eläinten laiduntamisesta ei saa aiheutua talousveden
pilaantumisen vaaraa. Hakijan tulee selvittää onko peltojen, jonne lantaa levitetään
tai laidunalueiden läheisyydessä käytössä olevia yksityisiä talousvesikaivoja. Näiden
kaivojen ympärille on jätettävä riittävä suojavyöhyke, jonne lantaa ei saa levittää eikä
laidunta perustaa.
Kuolleiden eläinten hautaamisessa ja lannan käytössä ja hävittämisessä tulee ottaa
huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009
(sivutuoteasetus) ja Komission asetus (EU) N:o 142/2011 (täytäntöönpanoasetus)
sekä Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja
niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä N:o
1192/2011.
Sivutuotteiden hautaaminen ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle.
Sivutuotteita ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250
metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen eikä alueelle, jota
tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Sivutuotteet on
haudattava vähintään yhden metrin syvyyteen. Maaperällä peittäminen on
suoritettava välittömästi siten, että ketut, rotat, lokit tai muut eläimet eivät pääse
haudattuihin sivutuotteisiin käsiksi. Hautaamisen yhteydessä sivutuotteet on
taudinaiheuttajien tuhoamiseksi tarvittaessa kalkittava tai käsiteltävä
desinfiointiaineella. Sivutuotteita ei saa haudata maatumattomassa pakkauksessa.”
7
Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa hakemukseen, lausunto 11.5.2015.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei ole jätetty yhtään muistutusta. Pentti Kilpi vastasi naapurin
kuulemiseen tilan Pasuharju 18:11 puolesta, että ei ole huomautettavaa
hankkeeseen.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija on jättänyt 25.5.2015 seuraavan sisältöisen vastineen terveystarkastajan ja
kaupungineläinlääkärin 11.5.2015 antamaan lausuntoon.
”Laitumen läheisyys taloihin
Koska osa laitumista sijaitsee lähellä asuinhuoneistoa tarvitsemme ympäristölupaan
selvän tiedon laitumen vaaditusta etäisyydestä (metriraja) asuinhuoneistoon. Voimme
jättää osan laitumesta viljelemättä tai laidunnus voidaan jättää kokonaan tekemättä.
Talousveden pilaantuminen
Käytössä olevien kaivojen suhteen tarvitsemme tiedon vaadittavasta etäisyydestä
peltoon. Toisekseen emme voi mennä selvittämään toisten kaivoja. Ne pellot jotka
sijaitsevat liian lähellä kaivoja/asutusta voidaan harkita jätettäväksi pois
viljelykäytöstä.
Maakuntakaava
Pyydämme ottamaan huomioon että alue on kaavoitettu maakuntakaavaan
maatalousalueeksi jolloin muuta rakentamista rakennettaessa on täytynyt ottaa
huomioon että alueella on maataloutta ja siitä aiheutuvaa jonkinasteista melu- ja
hajuhaittaa kellonajasta riippumatta.”
Vastauksena hakijan vastineeseen todetaan, että hakijan pyytämää tarkkaa
metrimäärää ei tämänhetkisessä lainsäädännössä, määräyksissä tai ohjeistuksissa
ole annettu. Etäisyys perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja laiduntamisesta on
annettu määräys lupamääräyksissä. Kaivojen osalta hakijan tulee noudattaa
toiminnassaan valtioneuvoston päätöstä eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin
olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) puhutaan ns. nitraattiasetuksesta.
Maakuntakaava on otettu lupapäätöksessä huomioon.
RAKENNUSLAUTAKUNNAN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET
Rakennuslautakunnan ratkaisu
Kemijärven kaupungin rakennuslautakunta myöntää Lauri ja Heli Kostamovaaralle
20.3.2015 jätetyn ja myöhemmin täydennetyn hakemuksen mukaisille eläinsuojille
tilalla Laurila 12:6 ympäristöluvan seuraavin lupaehdoin.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Eläinsuoja
1. Uuteen tuotantorakennukseen saa sijoittaa lehmiä 65 kpl, hiehoja 9 kpl ja alle 6
kk vasikoita 5 kpl ja vanhaan muutettavaa tuotantorakennukseen saa sijoittaa
hiehoja 21 ja alle 66 kk vasikoita 15 kpl. Eläinmääriä voidaan muuttaa
edellyttäen, että lannan määrä tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä
8
hakemuksen mukaisen eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa tai muita
ympäristövaikutuksia.
Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely
2. Lietelannan 12 kuukauden säilytystilavuuden tulee olla yhteensä 2944 m3 niin,
että uuden tuotantorakennuksen vaadittu säiliötilavuus on 2351 m3 ja
vanhan tuotantorakennuksen vaadittu säiliötilavuus on 593 m3. Tällöin
tilavuudessa on otettu huomioon myös maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojien
pesuvedet ja sadevedet sekä tuorerehun puristeneste. Lietesäiliöin, kuilujen ja
viemäreiden tulee olla tiiviitä siten, että niistä ei pääse valumaan ulkopuolelle
ympäristöä, maaperää ja pohjavesiä pilaavia aineita. Lietesäiliöiden
turvallisuudesta, tulee huolehtia niin, että ihmisten ja eläinten putoamisvaaraa ei
ole. Mikäli tilalla käytetään pyöröpaaleja, niiden puristeneste tulee kerätä talteen
esim. niin, että paali avataan sisätiloissa ja neste kerätään talteen ja johdetaan
lietekuiluun. Vanhan eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vesiä (käymäläjätevedet) ei
saa johtaa lietesäiliöön vaan ne tulee käsitellä ns. jätevesiasetuksen ja
Kemijärven kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.
3. Olemassa olevan eläinsuojan muutostyöt ja uuden eläinsuojan rakentaminen
tulee toteuttaa niin, että kaikki eläinsuojaan ja sen toimintaan liittyvät rakenteet
rakennetaan ja mitoitetaan voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
Toiminnan harjoittajan tulee tarkkailla olemassa olevien lantakourujen ja
eläinsuojan kuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niissä havaitut puutteet ja
vauriot. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannan varastointitilojen tulee olla
vesitiiviitä. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Samalla
rakenteet tulee tarkistaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Huomioitava
maa- ja metsätalousministeriön ohjetta MMMRMO C4 ja ympäristöhallinnon
ohjetta 1/2010 (29.6.2009).
Lannan ja jätevesien hyödyntäminen
4. Lannan levitykseen tulee tilalla olla käytettävissä luvan mukaisella eläinmäärällä
peltoalaa vähintään 60,4 ha. Koska toiminnan harjoittajalla ei ole tällä hetkellä
riittävästi peltoalaa, tulee sitä lisätä. Niin kauan kun peltoalaa ei ole riittävästi,
tulee eläinten määrä suhteuttaa käytettävissä olevaan peltoalaan. Hakemuksessa
ilmoitetussa peltoalassa ei ole alueita tärkeällä pohjavesialueella. Mikäli toiminnan
harjoittajan käyttöön tulisi myöhemmin peltoalaa, joka sijaitsee tärkeällä
pohjavesialueella, ei sinne saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai muutakaan
nestemäistä orgaanista lannoitetta eikä kasvinsuojeluaineita. Vesistöjen ja
valtaojien varsille sekä talousveden hankintaan käytettävien kaivojen (maaston
korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30-100 m)
ja lähteiden ympärille tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet, jotta lanta tai sen
sisältämät ravinteet eivät pääse valumaan vesistöön. Suojavyöhykkeitä ei lasketa
edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Mikäli toimintaan hankitaan pyöröpaaleja,
ei niitä tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Lannan levityksessä tulee
noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista
koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä ellei
lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Toiminnassa tulee noudattaa
valtioneuvoston päätöstä eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien
päästöjen rajoittamisesta ns. nitraattiasetus (1250/2014).
5. Lannan kuormaus ja kuljetukset on hoidettava niin, että lantaa ei pääse
ympäristöön. Tyhjennykset ja siirrot tulee tehdä niin, että toiminta ei aiheuta
ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai
terveyteen kohdistuvaa rasitusta. Lannan levitys tulee hoitaa siten, ettei
9
naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu
kohtuutonta hajuhaittaa.
Laiduntaminen
6. Toiminnanharjoittaja voi käyttää ilmoittamiaan tuotantorakennusten
läheisyydessä/tilakeskuksen ympärillä olevia (n. 4,5 ha) laidunalueita lehmien
jaloittelu- ja laidunalueena. Laidunalueet tulee mahdollisuuksien mukaan pitää
kasvipeitteisenä. On huolehdittava siitä, että laiduntamisen seurauksena
haitalliset ravinne- tms. päästöt eivät pääse pilaamaan vesistöä ja muuta
ympäristöä ja/tai pohjavesiä. Laidunalueen ruokinta- ja juotto paikoilta ja
mahdollisuuksien mukaan myös alueelta muualta tulee lanta kerätä riittävän usein
lantavarastoon. Laidunalue tulee rajata niin, että asuinkäytössä oleviin
asuinrakennuksiin jää riittävä suojaetäisyys. Laiduntavien eläinten käyttäytymistä
ja ääntelyä tulee seurata. Eläinten häiritsevä ääntely ei saa yöaikaan olla niin
voimakasta, että se häiritsee lähinaapurien unta tai unen saantia.
Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä riittävä suojavyöhyke, jonne laidunta ei
saa perustaa.
Melu ja tärinä
7. Toiminnan aiheuttamaa melua tulee seurata ja tarpeeton melu on estettävä.
Äänekkäiden maataloustöiden suorittaminen tulee rajoittaa vuorokaudessa niin,
että se ei aiheuta kohtuutonta häiriötä ympäristössä. Valvontaviranomainen voi
tarpeen vaatiessa määrätä toiminnan harjoittajan mittauksin todentamaan, että
valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut melutason ohjearvot eivät ylity
mahdollisissa häiriintyvissä kohteissa.
Jätteet ja varastointi
8. Toimintaa on harjoitettava niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.
Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten,
ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai
pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.
Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa
varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa
on reunallinen suojarakenne.
Polttoaine- ja öljysäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava tiiviisiin
suoja-altaisiin. Suoja-altaiden tilavuus tulee olla vähintään yhtä suuri kuin
säiliöiden tilavuus. Sadeveden pääsy suoja-altaisiin on oltava estetty. Mikäli
suoja-altaaseen kuitenkin pääsee vettä, tulee se käsitellä sinne kertyvän veden
laadun edellyttämällä tavalla. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaittein. Säiliön
ja letkun on oltava lukittavia. Tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty
tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella ja mikäli tiiviin pinnoitteen
rakentaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, voidaan käyttää myös
imeytysmateriaalia kemikaalien maahanpääsyn estämiseksi. Tankkaus- ja
täyttöpaikalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen
keräämistä ja säilyttämistä varten. Öljyllä tai muulla kemikaalilla likaantunut
maa-aines ja roiskeet on poistettava välittömästi ja toimitettava asianmukaiseen
käsittelyyn.
9. Pilaantunut rehu tulee varastoida tiiviillä alustalla. Pilaantunut rehu tulee
hyödyntää lannoitteena pelloilla tai toimittaa luvan omaavaan laitokseen tai
paikkaan käsiteltäväksi.
10. Jätehuolto on hoidettava Lapin jätehuolto kuntayhtymän jätehuoltomääräysten
mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden
10
vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet on
kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on
toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa
vastaanottaa kyseistä jätettä. Biojäte suositellaan kompostoitavaksi. Jätettä saa
polttaa ja muutenkin käsitellä vain Kemijärven kaupungin alueella noudatettavan
Lapin jätehuolto kuntayhtymän jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminnasta ei
saa aiheutua ympäristön roskaantumista.
11. Kuolleiden eläinten hävittämisessä tulee noudattaa
terveydensuojeluviranomaisen ja kunnaneläinlääkärin tähän hakemukseen
antamaa lausuntoa.
Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi
12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta.
Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:
- Tiedot eläinsuojan eläinmääristä (lypsylehmiä kpl, hiehoja kpl, nuorkarjaa alle 6
kk kpl, mitä muita eläimiä kpl).
- Tiedot toteutuneista lantamääristä (määrä tonnia/vuosi).
- Tiedot lannan levitysaloista (lannan levitykseen olevaa peltoalaa, omaa ha,
vuokrapeltoa ha, sopimuspeltoa ha, yhteensä ha, josta lantaa levitetään m3,
millekin pellolle sekä pohjavesialueella oleva peltoala ha).
- Tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja
toimituspaikat.
- Tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja ajoista sekä
käsittelytavoista.
- Tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista
tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä (tapahtumisaika, selitys tapahtuneesta,
korjaustoimenpiteet).
Luvan saajan on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käy ilmi
edellä mainitut asiat.
Muut määräykset
13. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta
aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään ja vesiin tai muu syy aiheuta
välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Toiminnassa tulee noudattaa kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjetta
(ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010).
14. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavissa häiriötilanteissa sekä muissa vahingoissa
ja onnettomuuksissa, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä
ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen
palauttamiseksi ennalleen sekä järjestettävä tarkkailu ja tehtävä tarvittavat toimet
vahingon toistumisen estämiseksi. Mahdollisesta öljyvahingosta tai muusta
vahingosta on viipymättä ilmoitettava kaupungin öljyntorjuntaviranomaiselle
(pelastuslaitos) ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilakeskuksen pihassa oleva
vesikaivo tulee suojata niin, että ihmisten ja eläinten putoamisvaaraa ei ole.
15. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön
kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen
käyttöönottoon.
16. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta tai pitkäaikaisesta
keskeyttämisestä sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on hyvissä ajoin
11
ennen niiden toteuttamista kirjallisesti ilmoitettava Kemijärven kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
RATKAISUN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT
Päätöksen perustelut
Kun toiminta on järjestetty hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti, täyttää se
ympäristönsuojelulain ja jätelain, sekä niiden nojalla annettujen asetusten
vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa.
Toiminnasta ei asetetut lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen voida
katsoa aiheutuvan terveyshaittaa (TsL 2 §), merkittävää muuta ympäristön
pilaantumista
tai sen vaaraa, maaperän (YSL 16 §), pohjaveden (YSL 17
§) tai muun vesistön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista,
taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden
vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetun
lain 17 § 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Toiminnan ei katsota olevan kaavan vastaista vaan se edistää maakuntakaavan
toteutumista.
Yleiset perustelut
Alueella ei ole asemakaavaa tai voimassa olevaa yleiskaavaa. Itä-lapin
maakuntakaavan aluetta koskevat merkinnät on selostettu kohdassa toimintaa
koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne.
Toiminta sijoittuu alueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa
tavanomaiseksi toiminnaksi.
Päätöksessä on annettu määräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi.
Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan
parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.
Lausunto on huomioitu päätöksessä annetuissa määräyksissä.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Lupamääräys 1: Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien
eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen, sekä sen liitteenä olevassa
navetan pohjapiirustuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella.
Lupamääräys 2 ja 3: Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston
asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta
(931/2000), jonka mukaan lietelannan varastointitilojen tulee olla niin suuria, että
niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut
säiliöihin johdettavat vedet ja nesteet (karjatilan pesuvedet ja puristenesteet).
Lietelannan säiliöiden tilavuusvaatimuksen laskenta perustuu ympäristöministeriön
kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Pyöröpaalien
käsittelylle on annettu määräys siltä varalta, että tilalla käsitellään niitä ja ettei
pyöröpaaleista pääsevällä nesteellä pilata ympäristöä. Rakentamalla uudet rakenteet
voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti ja tarkkailemalla säännöllisesti
nyt rakennettavia ja olemassa olevia lantavarastojen ja karjarakennuksen rakenteita
ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua rakenteiden tiiveydestä ja ryhtyä
välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen
vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja samalla
päästään tarkistamaan säiliön rakenteet sisäpuolelta. Talousjätevesien käsittelystä
vesihuoltolaitoksen ulkopuolisilla alueilla säädetään valtioneuvoston asetuksessa
12
(209/2011) ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä.
Lupamääräys 4: Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa yliannostuksen
ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alavaatimus perustuu
ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan
ohjeeseen. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston
asetuksen ns. nitraattiasetuksen (1250/2014) määräykset. Pyöröpaalien varastoinnille
on annettu määräys, siltä varalta, että niitä tilalla käytettäisiin ja ettei niistä
mahdollisesti valuvalla nesteellä pilata ympäristöä. Lietelannan, puristenesteen tai
muun nestemäisen orgaanisen lannoitteen sekä kasvinsuojeluaineiden levittäminen
merkittävälle pohjavesialueelle on kiellettyä luonnon varana pidettävän
pohjavesialueen pohjaveden suojelemiseksi. Vaikka toiminnan harjoittajalla ei nyt ole
peltoa pohjavesialueella, katsotaan määräys merkittävän pohjavesialueen
levityskiellosta informaatiomielessä tarpeelliseksi.
Lupamääräys 5: Roskaantumisen ja ympäristölle aiheutuvan muun haitan
estämiseksi on riittävästi huolehdittava toiminta-alueen ja lannoitteiden
kuljetusvälineiden tarkoituksenmukaisuudesta, kunnosta ja siisteydestä.
Lupamääräys 6: Määräys laidunalueesta, alueen kasvipeitteisenä pitämisestä,
kertyvän lannan pois siivoamisesta sekä suojavyöhykkeestä annetaan pinta ja
pohjavesien suojelemiseksi. Määräys eläinten ääntelyn seuraamiseksi ja
rajoittamiseksi on annettu, koska lähellä on asutusta ja koska lepoon ja nukkumiseen
tarvitaan hiljaisuutta. Melun toimenpiderajat on annettu sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksessa 545/2015 § 12.
Lupamääräys 7: On katsottu riittäväksi antaa määräys toiminnasta aiheutuvan melun
tarkkailuvelvollisuudesta ja meluselvityksen tekemistä edellytetään tarvittaessa, mikäli
esim. valituksia melusta ilmaantuu. Ulkomelun sallittu melutaso perustuu
valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista.
Lupamääräykset 8 - 11: Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja
roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Haitallisten aineiden maaperään ja
vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen
antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja öljyjen varastoinnista. Jätelain mukaan jäte
on ensisijaisesti hyödynnettävä. Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen
käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön.
Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan
ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten
eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Kemijärven kaupungin alueella tulee
noudattaa Lapin jätehuolto kuntayhtymän jätehuoltomääräyksiä.
Lupamääräys 12: Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan
annettava tarpeelliset tarkkailumääräykset. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat
määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi.
Lupamääräys 13: Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille
kohtuutonta viihtyvyyteen kohdistuvaa rasitusta kuten haju ja melu eikä terveys- tai
ympäristöhaittaa.
Lupamääräys 14: Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteista on määrätty
viranomaisen tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja
mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi.
13
Lupamääräys 15: Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla
mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.
Luvan hakijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten
vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.
Lupamääräys 16: Määräys on annettu toiminnan laajenemisen, loppumisen tai
muuttamisen varalta.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Luvan voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi, kunnes toiminnalle mahdollisesti annetaan
uusi lupapäätös ja se on tullut lainvoimaiseksi.
Lupamääräysten tarkistaminen
Määräystä lupamääräysten tarkistamiseksi (YSL 71 §) ei pidetä tarpeellisena.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn
luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan
voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL
70 §)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-12 §, 14-17 §, 19- 20 §, 22 §, 28 §, 34 §, 39-45
§, 48-49 §, 52- 53 §, 58§, 62 §, 66§, 83-87§, 94 §, 134 §, 154-156§, 190-191§, 205§
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2 §, 3-4§, 11-15 §,
Jätelaki (646/2011)
Jäteasetus (179/2012)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920), (muutos 90/2000) 17 §
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn
rajoittamisesta (391/2000)
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien
päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Lapin jätehuolto kuntayhtymän (Lapeco) jätehuoltomääräykset
Kemijärven kaupungin ympäristönsuojelumääräykset
Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, 1/ 2010 (29.6.2009) Ympäristöministeriö
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet:
kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, MMM-RMO C4
(EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja (EU) N:o 142/2011 (täytäntöönpanoasetus)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1374/2004
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Maksu 1000 € (ei arvonlisäveroa)
Maksu perustuu Kemijärven kaupungin teknisen lautakunnan 23.4.2008 § 52
päättämään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.
Taksan kohta: Lupien ilmoitusten ja muiden asioiden käsittelymaksut 3 § kohta 3.1 ja
laitosluettelossa kohta: eläinsuojat.
14
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös
Päätös toimitetaan hakijalle lunastusta vastaan.
Jäljennös päätöksestä
Päätös lähetetään tiedoksi Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat
vastuualueelle, pelastuslaitokselle sekä yhteisesti terveysvalvontaan ja eläinlääkärille
Ilmoitus päätöksestä
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan hakemuksen tiedottamisen yhteydessä kuulluille.
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Päätöksestä kuulutetaan Kemijärven kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin
nettisivuilla.
Ilmoitus kuulutuksesta julkaistaan Koti-Lappi lehdessä.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta
Vaasan – hallinto-oikeudelta kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen
julkipanosta julkipanopäivää lukuun ottamatta
LIITTEET
Valitusosoitus
15
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun tyytymätön saa hakea siihen
muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti.
Valitusaika
Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valituspäivää
laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä,
lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä
seuraavan arkipäivän.
Valituksen toimittaminen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto oikeudelle.
Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4 krs
Postiosoite: PL 204, 65101 VAASA
Sähköpostiosoite: vaasa.hao@oikeus.fi
Telekopionumero 02956 42 760
Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse tai lähetin välityksellä sekä
sähköpostitse ja telekopiona. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu
lähettäjän omalla vastuulla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille
ennen valitusajan päättymistä. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään
määräpäivän virka-ajan päättymiseen klo 16:15 mennessä.
Valituskirjelmän sisältö ja liitteet
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
1) päätös, johon haetaan muutosta
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi;
sekä
3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja
puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos
valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja
kotikunta.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä:
1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin
toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä
suullisesti Vaasan hallinto-oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin
esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto-oikeus niin määrää.
Oikeudenkäyntimaksu
Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksua 97 €. Tuomioistuinten
ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa
(701/1993)