Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-Pedersöre

Transcription

RAPORTTEJA 63 | 2014
Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-PedersörePietarsaari-Luoto joukkoliikenteen
laatukäytävä
Laatukäytävän potentiaali ja tavoitteet Kokkolan ja Pietarsaaren
alueella
MAIJU LINTUSAARI | LAURA PÖLLÄNEN | JAAKKO RINTAMÄKI | NIKO SETÄLÄ
Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-PedersörePietarsaari-Luoto joukkoliikenteen
laatukäytävä
Laatukäytävän potentiaali ja tavoitteet Kokkolan ja Pietarsaaren
alueella
MAIJU LINTUSAARI
LAURA PÖLLÄNEN
JAAKKO RINTAMÄKI
NIKO SETÄLÄ
KÄLVIÄ-KRUUNUPYY-KOKKOLA-PEDERSÖRE-PIETARSAARI-LUOTO JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ
LAATUKÄYTÄVÄN POTENTIAALI JA TAVOITTEET KOKKOLAN JA PIETARSAAREN ALUEELLA
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Taitto: Pirkko Mustonen-Koskinen
Kansikuva: Jaakko Rintamäki
Kartat: © MML Maastotietokanta 6/2012
ISBN 978-952-314-073-8 (PDF)
ISSN-L 2242-2846
ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)
URN:ISBN:978-952-314-073-8
www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus
Sisältö
Esipuhe, Förord ............................................................................................................ 3
Johdanto ja työn tavoite .............................................................................................. 4
Suunnittelualueen rajaus ............................................................................................ 5
Nykytilanne .................................................................................................................. 6
Aiemmat suunnitelmat ja palvelutasotavoite .......................................................... 6
Alueen liikennetarjonta ........................................................................................... 7
Paikallisliikenne ..................................................................................................... 11
Muu liikenne .......................................................................................................... 12
Liityntäliikenteen terminaalit ja kaukoliikenne ....................................................... 12
ELY-keskuksen hankinnat ja reittiliikennelupahakemukset 2014 .......................... 15
Kaluston taso ........................................................................................................ 15
Pysäkkien kunto .................................................................................................... 15
Nykyinen liikennepalveluiden käyttö ja joukkoliikenteen rooli .............................. 17
Nykyinen informaatio ja muut laadulliset tekijät .................................................... 19
Informaatio ...................................................................................................... 19
Reittien ja pysäkkien selkeys .......................................................................... 20
Lipputuotteet .................................................................................................... 20
Kävelyn ja pyöräilyn näkökulma ...................................................................... 21
Matkustajapotentiaalin selvittäminen ..................................................................... 23
Johdanto .............................................................................................................. 23
Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen ................................................................... 23
Liikkumistarve ja matkojen syntyminen suunnittelualueella ................................ 24
Asiakaspotentiaali eri osayhteysväleillä ............................................................... 26
Kokkola-Pietarsaari ........................................................................................ 26
Kokkola-Kälviä ................................................................................................. 27
Kokkola-Edsevö .............................................................................................. 29
Ähtävä-Pietarsaari ........................................................................................... 30
Luodon Rantatie .............................................................................................. 31
Laatukäytävän määrittely ja seudulliset tarkennukset .......................................... 33
Määrittely .............................................................................................................. 33
Seudulliset tarkennukset ....................................................................................... 36
1
Laatukäytävän toimenpidesuunnitelma .................................................................. 39
Tavoitteet ja toimenpiteiden ajoitus ....................................................................... 39
Tavoiteltavat asiakashyödyt ................................................................................. 40
Liikenne ................................................................................................................ 41
Infrastruktuuri ....................................................................................................... 41
Informaatio ........................................................................................................... 42
Lipputuotteet ......................................................................................................... 42
Toimenpiteiden ohjelmointi ..................................................................................... 44
Lähteet ......................................................................................................................... 45
Liitteet .......................................................................................................................... 46
2
Esipuhe, Förord
Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-Pedersöre-PietarsaariLuoto joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys on laadittu tammi-kesäkuussa 2014. Työn tavoitteena oli
selvittää suunnittelualueen joukkoliikenteen tarjontaa,
kysyntää ja kysyntään vaikuttavia toimenpiteitä, joiden avulla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja alueen
kunnat voisivat yhdessä lähteä kehittämään korkean
palvelutason joukkoliikennekäytävää tukipalveluineen
Kokkola-Pietarsaaren työssäkäyntialueen sisällä. Työ
pohjautuu Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan joukkoliikennesuunnitelmiin, jotka toteutettiin vuoden 2013
aikana.
Laatukäytäväsuunnitelman tavoitteena oli liikkumisen kysynnän analysointi ja toimenpide-ehdotusten
laatiminen ennakkoon valitulle suunnitelma-alueelle,
jossa katsotaan olevan kohtuulliset mahdollisuudet
kehittää päivittäistä joukkoliikennepalvelua ja sujuvoittaa ihmisten työssäkäynti- ja opiskelumatkoja. Työssä
hyödynnettiin monipuolisesti maankäyttöselvityksiä,
työssäkäyntitietoja, paikkatietoa ja alueen kuntaviranomaisten ja liikennöitsijöiden näkemyksiä joukkoliikennetarjonnan kehittämisen mahdollisuuksista.
Ohjausryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet Anders Pulkkis ja Mikael Björses Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskuksesta, Christina Lind-Kangas Pietarsaaren kaupungilta, Ilkka Kangas ja Jukka Harju Kokkolan kaupungilta, Michael Djupsjöbacka Kruunupyyn
kunnasta, Carina Wärn Pedersören kunnasta, Carola
Lif Luodon kunnasta. Konsulttina projektissa toimi Sito
Oy. Konsultin projektiryhmään kuuluivat Jaakko Rintamäki, Niko Setälä, Maiju Lintusaari ja Laura Pöllänen.
8WUHGQLQJHQRPHQNYDOLWHWVNRUULGRUI|UNROOHNWLYWUD¿ken i Kelviå-Kronoby-Karleby-Pedersöre-JakobstadLarsmo har utarbetats under januari-juni 2014. Syftet
med arbetet var att utreda utbudet och efterfrågan på
NROOHNWLYWUD¿NLSODQHULQJVRPUnGHWVDPWYLONDnWJlUGHU
som påverkar efterfrågan och med vilkas hjälp NäriQJV WUD¿N RFK PLOM|FHQWUDOHQ L 6|GUD gVWHUERWWHQ
och kommunerna i området tillsammans kunde utYHFNODHQNROOHNWLYWUD¿NNRUULGRUPHGK|JVHUYLFHQLYn
jämte stödtjänster inom Karleby-Jakobstads pendlingsregion. Arbetet bygger på de planer för kollektivtUD¿NHQLgVWHUERWWHQRFK0HOOHUVWDgVWHUERWWHQVRP
tillkom under 2013.
Målet för kvalitetskorridorplanen var att analysera
efterfrågan på samfärdsel och att utarbeta åtgärdsförslag för ett på förhand utsett planområde där man
DQVHUDWWGHW¿QQVULPOLJDP|MOLJKHWHUDWWXWYHFNODGHQ
GDJOLJDNROOHNWLYWUD¿NVHUYLFHQRFKHUEMXGDPlQQLVNRUna smidigare resor till arbetet och studieorten. I arbetet utnyttjades på ett mångsidigt sätt utredningar om
PDUNDQYlQGQLQJHQ SHQGOLQJVXSSJLIWHU JHRJUD¿VN
information samt de kommunala myndigheternas och
ORNDODWUD¿NLGNDUQDVnVLNWHURPP|MOLJKHWHUQDDWWXWYHFNODNROOHNWLYWUD¿NXWEXGHW
I styrgruppens arbete har deltagit Anders Pulkkis
RFK0LNDHO%M|UVHVIUnQ(/<FHQWUDOHQL6|GUDgVWHUbotten, Christina Lind-Kangas från Jakobstads stad,
Ilkka Kangas och Jukka Harju från Karleby stad,
Michael Djupsjöbacka från Kronoby kommun, Carina Wärn från Pedersöre kommun och Carola Löf från
Larsmo kommun. Konsult för projektet var Sito Oy. I
konsultens projektgrupp ingick Jaakko Rintamäki, Niko Setälä, Maiju Lintusaari och Laura Pöllänen
3
Johdanto ja työn tavoite
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on vuosien 2012–
2013 aikana toteuttanut toiminta-alueelleen alueelliset
joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyt. Kolme maakuntaa kattavalla alueella on ELY-keskuksen lisäksi
kolme joukkoliikenteen toimivaltaista viranomaiskaupunkia: Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola. Kaupungit ovat
toteuttaneet omat palvelutasosuunnitelmansa ja toteuttaneet liikennehankinnat koskien 1.7.2014 aloittavan uuden PSA-liikenteen osalta.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella joukkoliikenteen toimintaympäristö on haastava. Kolmen
suurimman kaupunkikeskuksen ulkopuolella aluerakenne ja väestökeskittymien puute ei ole omiaan luomaan pohjaa luontaiselle joukkoliikenteen asiakaskysynnälle. Lisäksi koko kolmen maakunnan käsittämä
alue on kokonaisuutena yksi henkilöautovaltaisempia
osia koko maasta.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on mainittujen kaupunkikeskusten lisäksi erittäin työvoimaintensiivisiä alueita, joihin pendelöidään töihin usein
kuntarajojen yli. Näillä alueilla on runsaasti kuntarajoista piittaamatonta työssäkäyntiliikennettä. Työttömyysaste on koko maan alhaisimpia. Työssäkäyntikeskittymistä Vaasa-Seinäjoki -yhteysväliä on pidetty
erittäin potentiaalisena kehittyvänä työssäkäyntialueena ja joukkoliikenteen potentiaalin kannalta. Potentiaalia maakuntarajat ylittävän työssäkäynnin ja asioinnin laatukäytäväksi on myös Kokkola-Pietarsaari
-yhteysvälillä. Yhteysvälin kokonaisuuteen lukeutuvat
myös kaupunkien välissä sijaitseva Luoto sekä Uudenkaarlepyyn ja Kruunupyyn kunnat.
Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmatyön tuloksena päätettiin
käynnistää laatukäytävähanke mainitulle Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-Pedersöre-Pietarsaari-Luoto -yhteysvälille ja siihen liittyville työssäkäynnin ja asioinnin
yhteysväleille. Laatukäytävähankkeen tavoitteiksi on
asetettu:
Selvittää mitä laatukäytävä alueellisessa kontekstissa tarkoittaa ja mitä se edellyttää suunnitelmaalueella? Kuinka laatukäytävän palvelutason
ja vuorotarjonnan tulisi erottua muusta alueen
yhteystarjonnasta ja liikenneinfrastruktuurista?
Laatukäytävän tarve ja tavoitteet? Mitä laatukäytävällä tavoitellaan ja kenelle toimenpiteet on
suunnattu?
4
Mitä laatukäytävätoimenpiteillä halutaan saada aikaan? Ketkä ovat näiden toimenpiteiden hyötyjiä?
Määritellä jo tehtyihin suunnitelmiin, erityisesti
Vaasa–Seinäjoki -laatukäytävähankkeeseen,
liittyen realistiset laatukäytäväkriteerit ja ohjelmoida niiden toteuttaminen (rahoitus, toimenpiteiden
jaksotus ja vastuutahot mukaan lukien).
Palvelusuunnitteluun ja asiakasryhmiin liittyen
tavoiteltavan palvelutason asettaminen.
Laatukäytävää koskevien toimenpiteiden taloudellisten reunaehtojen ja rahoituskysymysten selvittäminen: Millaisilla resursseilla toimenpiteitä voidaan
toteuttaa kuluvan vuosikymmenen aikana? Mikä
asema laatukäytävällä on osana kaupunki- ja
aluerakennetta?
Yksilöidä toimijat ja vastuut laatukäytävän kehittämiseksi. Yleistää toimintamallia myös muille
ELY-keskuksen yhteysväleille, kuten Vaasa-Seinäjoki ja Kauhava-Seinäjoki-Kauhajoki (molemmat
katsottu tärkeiksi maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmissa).
Työn tuloksena syntyvä laatukäytäväsuunnitelma
sisältää perinteisten joukkoliikenteen liikennöinti-,
palvelutasotavoitteiden ja infrasuunnittelutarpeiden lisäksi näkemyksen, miten Kälviä-Kruunupyy-KokkolaPedersöre-Pietarsaari-Luoto välin liikennepalveluja
ja liikenneolosuhteita kehittämällä saadaan vaikuttavuutta Pietarsaari-Kokkola kaupunkiparin palveluiden
ja elinkeinoelämän vahvistumiseen. Millaisia laatukäytävän toimenpiteiden tulisi olla, jotta nykyisten joukkoliikennematkustajien ja mahdollisesti liikennöitsijöiden
lisäksi toiminnasta hyötyisi koko seutu laajemmin?
Suunnittelualueen rajaus
Suunnittelualue on rajattu alla olevassa kartassa.
Suunnittelualueen (Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-Pedersöre-Pietarsaari-Luoto) liikenne ja joukkoliikenneyhteydet jakautuvat kahteen pääreittiin. Toinen kulkee
rannikkoa pitkin Luodon kautta seututietä 749 ja toinen reitti valtatien 8 suuntaisesti Kruunupyyn kautta.
Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkien välinen etäisyys
on vain 38 kilometriä, joka tarjoaa hyvät lähtökohdat
toimivalle työssäkäyntiliikennepainotteiselle joukkoliikennesuunnittelulle. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Kälviän taajamaan ja etelässä Pietarsaareen.
Suunnittelualue käsittää etelässä kantatie 68 suuntaisen yhteyden Pietarsaaren. Suunnittelualue kulkee
Kolpin- ja Ähtävänteitä ja ulottuu Ytteressen alueelle. Alueen maantieverkolla olevat linja-autopysäkit on
eritelty karttakuvaukseen linja-autosymbolilla. Laatukäytäväselvityksen lopputuloksena tuotetaan näkemys siitä, millaisilla toimenpiteillä saadaan asiakaskysyntään ja aluekehitykseen vaikuttavuutta kullakin
tieosuudella ja yhteysvälillä.
Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus.
5
Nykytilanne
Aiemmat suunnitelmat ja
palvelutasotavoite
Elämänlaatu 2040
Laatukäytävätyön käynnistäminen tehtiin Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien palvelutasosuunnitelman yhteydessä. Työn aikana todettiin, että
Kokkolan ja Pietarsaaren muodostama kaupunkialue
on maakuntakeskuksiin pohjautuvan liikenteen lisäksi potentiaalinen joukkoliikenteen laatu- / kasvukäytävä. Tällä hetkellä joukkoliikenteen palvelutaso on
suunnitelma-alueella pääosin peruspalvelutasoista.
Palvelutasotavoitteet on asetettu Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskuksen toimesta vuodenvaihteesssa 2013.
Palvelutasotavoite Kokkola-Pietarsaari kaupunkikeskustojen välillä on asetettu keskitasolle. Keskitason
palvelutason pohjana on kahden vahvan peruspalvelutason liikennekäytävien (vt 8 ja tie 749) kokonaistarjonta. Palvelutasotavoitteen toteuttaminen vaatii
varsinkin kesäarjen liikenteen lisäämistä, jonka saavuttaminen nykyisellä asiakasmäärällä ja joukkoliikenteen rahoitustasolla on haastavaa.
Suunnittelun aluksi käytiin läpi joukko alueella tehtyjä aluerakenteeseen, liikenteeseen, asumiseen ja
joukkoliikenteeseen liittyviä suunnitelmia, joiden pohjalta laatukäytävähankkeelle ja joukkoliikenteen roolille haettiin valmiiksi hyväksyttyjä tavoitelinjauksia.
Keskeiset havainnot näistä suunnitelmista 1 on listattu
alle.
Elämänlaatu 2040 -työ on Pietarsaaren rakennemalli.
Pietarsaaren lisäksi työssä on ollut mukana Kruunupyyn, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnat. Työn alkusanoissa todetaan, että rakennemalli
on seudun kuntien yhteinen tahdonilmaus siitä, miten
alueen maankäyttöä, palveluja ja liikennettä halutaan
kehittää.
Rakennemallityöstä käy ilmi, että seudun asukkaille joukkoliikenne merkitsee yleensä toimiviksi useasti todettuja pääradan junanyhteyksiä (kaukoliikenne).
Asukaskyselyissä joukkoliikenne nähdään olevan
ensisijaisesti kaukoliikennettä myös muualla Pohjanmaalla.2
Työssä on tunnistettu 11 ”laatukeskusta” palveluiden ja työssäkäynnin kohteina. Näiden laatukeskusten ja Pietarsaari-Kokkola välin joukkoliikenteellä
nähdään olevan kehittymisedellytyksiä. Taajamista
laatukeskuksina on yksilöity laatukäytäväselvitykseen
liittyen mm. Pietarsaari, Holm, Kolppi ja Kruunupyy).
Joukkoliikenteen palvelutason paranemisen ehdoksi
työssä määritellään väestönkasvu. Väestönkasvua
alueella tukisi hyvä palvelujen seudullinen saavutettavuus.
Taulukko 1. Palvelutasotavoiteet.
WĂůǀĞůƵƚĂƐŽƚĂǀŽŝƚĞϮϬϭϴ
zŚƚĞǇƐǀćůŝ
<ŽŬŬŽůĂͲWŝĞƚĂƌƐĂĂƌŝ
>ƵŽƚŽͲWŝĞƚĂƌƐĂĂƌŝ
<ƌƵƵŶƵƉǇǇͲWŝĞƚĂƌƐĂĂƌŝ
>ƵŽƚŽͲ<ŽŬŬŽůĂ
<ƌƵƵŶƵƉǇǇͲ<ŽŬŬŽůĂ
1
dĂůǀŝĂƌŬŝ
ŬĞƐŬŝ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
<ĞƐćĂƌŬŝ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
>ĂƵĂŶƚĂŝ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
^ƵŶŶƵŶƚĂŝ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen kehitysvyöhyke (Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit 2011)
Elämänlaatu 2040 (Pietarsaaren seudun rakennemalli, Pietarsaaren seudun kunnat 2013)
Vaasa-Oulu yhteysvälin kehittäminen (Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)
Liityntäliikenteen palvelutasomääritys (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2010)
Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmat (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013)
2
Esim. palvelutasosuunnitelmien asukaskyselyiden tulokset
6
zůĞŝŶĞŶWd
ŬĞƐŬŝ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
Kokkolan ja Pietarsaaren
kehitysvyöhykeselvitys
Kehitysvyöhykeselvityksessä painopistealueina olivat maankäytön ja liikenteen kehittämisen ohella
elinkeinojen ja osaamisen kehittäminen, julkisten peruspalveluiden kehittäminen ja kehitysvyöhykkeen
viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen. Selvityksen
valmistuessa (2011) joukkoliikenneyhteyden silloinen
tilanne nähtiin heikkoudeksi, joiden kehittämiseen tulisi panostaa.
Toimenpiteinä ja tavoitteina kehitysvyöhykeselvitys
tekee MAL-painotteisina. Joukkoliikenteen mahdollistava yhdyskuntarakenne nähdään tavoiteltavana. Toimenpiteinä on mainittu mm. vt 8 suuntaisen yritysalueen kaavoittaminen, paikallisliikenteen kehittäminen
ja ”Saariston rengaslinja”. Saariston rengaslinjalla
tarkoitetaan Kokkola-Luoto-Pietarsaari-Kokkola joukkoliikennevuorotarjonnan parantamista. Sama alue
muodostaa tässä suunnitelmassa laatukäytävätarkastelujen ytimen.
Alueen markkinointiviestintää halutaan painottaa
suuntaan, jossa korostetaan asumista, työmahdollisuuksia ja hyviä kulkuyhteyksiä alueella. Henkilöautoyhteydet ovat alueella yleisesti toimivia, eikä
suurimpiin kaupunkiseutuihin painottuvat ruuhkautumisongelmat ole alueella erityisen merkittäviä. Joukkoliikenteen vuorotarjonta ja palvelutason kokonaisuus eivät taas mahdollista kaupunkikeskusten ja
taajamien välistä joustavaa liikkumista.
Vaasa-Oulu yhteysvälin kehittäminen
Kehittämisselvitys on tehty valtatie 8 suuntaisesti. Kehittämisen keinovalikoima on kohdennettu vientiyritysten kannalta merkittävän logistista ympäristöä koskeviin toimenpiteisiin ja henkilöliikenteen / maankäytön
edellytyksiä parantaviin toimenpiteisiin.
Toimenpitein Pedersören ja Pietarsaaren välillä on
eritelty reittiohjaus, vaihtopysäkkien kehittäminen ja
liikenneturvallisuuden parantaminen. Suunnitelmatarpeita on eritelty tiehankepainotteisesti, jolloin esimerkiksi liittymä- ja rinnakkaisyhteysjärjestelyt ovat
korostuneet. Työhön liittyen valtakunnallisessa 100
solmupysäkkiä selvityksessä Edsevön ja Ytterjeppon
pysäkit ovat merkitty kohdelistalle.
Joukkoliikennettä koskevia toimenpiteitä on eritelty
Kokkolan kohdan valtatien toimivuuden turvaamisen
varmistamiseksi. Joukkoliikenteen osuutta paikallisista ja seudullisista päivittäismatkoista tulisi kasvattaa,
jotta vältytään jatkossa kalliilta väyläinvestoinneilta.
Valtatien (8) toimivuutta edistävistä toimenpiteistä tulisi myöhemmin laadittavaksi MAL-sopimus.
Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman joukkoliikennepalvelujen parantaminen on nostettu kasitieselvityksessä yhdeksi suunnittelualuetta koskevaksi kehittämistarpeeksi.
Liityntäliikenteen palvelutaso
Liityntäliikenteen tarjontaa ja tarvetta käsittelevässä
selvityksessä on määritelty kunnittain kaukoliikenteen
liityntäkohteet. Kaukoliikenteen liityntäkohteet, eli
pääterminaalit ovat myös laatukäytäväsuunnitelmassa erityiskohteina mukana. Luodon ja Kruunupyyn
kaukoliikenneterminaalina toimivat Kokkolan asemat
ja Uudenkaarlepyyn, Pedersören ja Pietarsaaren
osalta Pännäisten rautatieasema. Toimivaksi liityntäajaksi on määritelty 5-45 minuuttia.
Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan
joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on laatukäytävinä käsitelty Vaasa-Seinäjoki, Kauhava-Seinäjoki-Kauhajoki yhteysvälejä. Palvelutasosuunnitelmien pohjalta ELY-keskus nosti Kokkola-Pietarsaari
yhteysvälin talviarjen palvelutaso tavoitetta ja päätti
käynnistää laatukäytäväsuunnittelun alueelle.
Alueen liikennetarjonta
Suunnittelualueen liikennetarjontaa on kuvattu seuraavissa taulukoissa. Liikennetarjonnan kuvaus
keskittyy talviarjen liikennöinnin kuvaukseen. Liikennetarjonnan kehittämistarpeisiin viikonloppu- ja
kesäliikenteen osalta keskitytään enemmän seuraavassa luvussa. Kesäajan vuorotarjonnan supistukset
ovat ongelmallisia erityisesti Rantatiellä 749, jonka
liikennöinti perustuu vahvasti koulupäivävuoroihin, ei
niinkään ympärivuotiseen työssäkäyntiliikenteeseen.
Jäljempänä olevassa palvelutasotaulukossa ei ole
eritelty Ähtävä-Pietarsaari yhteysvälin liikennettä. Pietarsaareen suuntautuvassa kantatien 68 suuntaisessa liikenteessä on samat haasteet kuin Luodon rantatiellä, koulupäiville suunniteltu vuorotarjonta supistuu
kesäkuukausina ja koulujen muina loma-aikoina merkittävästi.
7
Taulukko 2. Palvelutason nykytila.
WĂůǀĞůƵƚĂƐŽƚĂǀŽŝƚĞϮϬϭϴ
zŚƚĞǇƐǀćůŝ
<ŽŬŬŽůĂͲWŝĞƚĂƌƐĂĂƌŝ
>ƵŽƚŽͲWŝĞƚĂƌƐĂĂƌŝ
<ƌƵƵŶƵƉǇǇͲWŝĞƚĂƌƐĂĂƌŝ
>ƵŽƚŽͲ<ŽŬŬŽůĂ
<ƌƵƵŶƵƉǇǇͲ<ŽŬŬŽůĂ
dĂůǀŝĂƌŬŝ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
<ĞƐćĂƌŬŝ
ƉĞƌƵƐ
ŵŝŶŝŵŝ
ƉĞƌƵƐ
ŵŝŶŝŵŝ
ŵŝŶŝŵŝ
Vuorotarjonta suunnittelualueen kaupunkikeskusten Pietarsaari-Kokkola välillä on erittäin hyvää peruspalvelutasoa. Kaupunkienvälinen kokonaisvuorotarjonta päivässä on 28 ja liikennöintiaika 0600-2020 3.
Aamun ja iltapäivän työssäkäyntivuorotarjonta on
peruspalvelutasolla toimivaa molempien kaupunkien
välillä. Kaupunkikeskustojen välinen liikennetarjonta
syntyy kokonaisuutena rantatien ja valtatien liikennetarjonnasta. Kaupunkikeskusten välisillä matkoilla
matka-ajat eri reittivaihtoehdoilla ovat lähes identtiset,
joten palvelutaso asiakkaalle säilyy riippumatta kumpaa reittiä linja-autot ajavat. Matka-aika vaihtelee vuorojen välillä 40–55 minuutin välillä. Vastaava matkaaika henkilöautolla on valtatien kautta ajettaessa 34
minuuttia.
Suunnittelualueella vahvin joukkoliikenteen tarjonta on Kokkolan viranomaisalueen liikenteessä Kälviä-
>ĂƵĂŶƚĂŝ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
^ƵŶŶƵŶƚĂŝ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
zůĞŝŶĞŶWd
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
ƉĞƌƵƐ
Kokkola. Vuorotarjonta yltää koulupäivinä vahvalle
keskitasolle. Heikoin liikennetarjonta on Ähtävän ja
Pietarsaaren välillä.
Reittikartassa on havainnollistettu alueen joukkoliikenteen reittitarjontaa eri variaatioineen. Tärkeimmät
aikataulutetut pysäkit, joihin myöhemmin tarkemmissa vuoromäärätaulukoissa viitataan, on merkitty karttaan. Yhteysvälien joukkoliikenteen reittien paikkansa
pitävyys on tarkistettu helmikuussa 2014 järjestetyssä
liikennöitsijäpalaverissa. Satunnaisen asiakkaan joukkoliikenteen vuorotarjonta on selkein Kälviä-Kokkola,
Kokkola-Edsevö ja Ähtävä-Pietarsaari osayhteysväleillä. Luodon rantatien liikenne sen sijaan on reitistörakenteeltaan vaihtelevampi ja vaikeaselkoisempi.
Rantatien vuorojen ”kiemurtelu” johtuu ennen kaikkea
koululaisliikenteestä, johon rantatien vuorotarjonta
perustuu.
Taulukko 3. Vuorotarjonta.
Vuorotarjonta
UusikaarlepyyͲPietarsaari
Vakio
Pika
Yht.
Aamumeno
Aamupaluu
Iltameno
Iltapaluu
0740Ͳ1815
9+7
4+5
13+12
4
3
2
3
Hyväperuspalvelutaso
13+9
3
3
4
1
Iltapaluutheikkoja,viimeinenlähtöaikaisin
5+7
2
2
2
2
peruspalvelutaso
4+3
4
0
0
3
peruspalvelutaso,koulup
LuotoͲPietarsaari
perus
0740Ͳ1610
13+9
KruunupyyͲPietarsaari
perus
0750Ͳ1855
3+5
ÄhtäväͲPietarsaari
perus
0740Ͳ1610
4+3
PietarsaariͲKokkola
perus
0600Ͳ2020
12+10
LuotoͲKokkola
perus
0640Ͳ2020
7+7
perus
0600Ͳ1730
5+3
keskitaso
0735Ͳ2030
15+13
KruunupyyͲKokkola
KälviäͲKokkola
3
8
perus
Pietarsaaresta tarkasteltuna
2+2
3+3
Huom!
15+13
4
3
3
5
Erittäinhyväperuspalvelutaso
7+7
2
1
2
3
2+2
7+5
2
2
2
2
2+5
17+18
4
4
4
4
Vahvakeskotaso,koulup
Kälviä th
Kälviä
Finholm
Peltokorpi
Kokkola
Bosund kylä
Finne
Kackur
Holm
Fagernäs
RisöhällRisö
Storströmmen
Furuholmen
Vikarholmen
Kruunupyy
Alholmantie
Pietarsaari
Laatukäytävät, reittipoikkeamat
ja aikataulutetut pysäkit
Lepplax
Kokkola-Edsevö
Kokkola-Kälviä
Edsevö
Ähtävä-Pietarsaari
Kolppi
Rantatie
Kokkola-Edsevö poikkeama
Kokkola-Kälviä poikkeama
Ähtävä
Rantatie poikkeama
aikataulutettava pysäkki
Tausta: © MML Maastotietokanta 06/2012
YKR © SYKE ja TK
25.3.2014 Sito/LPö
0
1,5
3
6
9
12
km
Kuva 2. Laatukäytävät, reittipoikkeamat ja aikataulutetut pysäkit.
Alla olevaan vuoroja pysäkkitaulukkoon on koottu talvikauden 2013–2014 liikennettä PietarsaariKokkola yhteysväliltä. Vastaavat taulukot on tehty
kaikilta laatukäytäväsuunnitelman osayhteysväleiltä.
Taulukoissa on yksilöity vuorot, aikataulut, vuorojen
kulkupäivät, ilmoitetut välipysäkit, sopimukset (jos tie-
dossa), liikenteenharjoittaja ja sopimusten voimassaoloaika. Suunnittelualueen ja laatukäytävä-hankkeen
toimenpideosion kannalta merkittävää on, että valtaosa liikenteestä on ns. markkinaehtoista siirtymäajan
sopimuksiin perustuvaa liikennettä. Viranomaisten ostoliikennettä on erityisesti Kälviän ja Kokkolan välillä.
Taulukko 4. Pietarsaari–Kokkola vuorotarjonta.
Pietarsaari-Kokkola, seututie 749
Kulkupäivä Pietarsaari Vikarholmen
M-P,+
6:00
M-P,+
7:00
Koulp (tarv)
7:15
X
Koulp
8:15
X
M-S
9:30
M-P,+
11:45
Koulp
12:10
S
12:45
Koulp (tarv)
13:30
Koulp (tarv)
M-P, *61
14:05
M-P,+
14:50
X
Koulp (tarv)
M-P,+
16:10
Kokkola-Pietarsaari, seututie 749
Kulkupäivä Kokkola
Finholm
M-P,+
6:50
Koulp
Koulp
7:20
Koulp
Koulp
Koulp
8:40
Koulp
M-S
10:40
M-P,+
13:20
Koulp
M-P, *61
15:15
M-P,+
16:10
L
16:10
M-P,+
17:15
SS
17:40
M-L
20:20
-
Alholmantie
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Risö/Risöhäll Kackur
-/X
-/X
-/T
T
X/-
Larsmo Holm Fagernäs
6:10
7:15
7:40
8:40
9:45
12:00
12:25
T
13:00
13:50
13:50
14:20
15:05
15:05
16:30
T
Finne
Bosund
7:10
X
X
9:05
11:00
13:35
15:30
16:28
16:28
17:35
-
Finne
Larsmo Holm Kackur
7:20
7:40
7:40
8:40
9:00
9:00
9:35
11:10
13:50
15:05
15:40
16:40
16:40
17:45
18:05
20:45
-
Risö/Risöhäll
X/X/X
X/X/X/X/X
-/X
X/X/X/X/X/X/-
7:20
8:40
9:20
T
-
Fagernäs
7:35
X
-
12:40
14:05
15:25
T
Bosund
6:20
9:50
12:10
13:10
14:05
14:30
15:25
16:40
Finholm
-
Vikarholmen Alholmantie
7:25
7:45
X
8:45
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Kokkola
6:40
7:45
10:15
12:35
13:30
14:50
15:45
17:00
Sopimustunnus
SIIRTYMÄ-500737
SIIRTYMÄ-500737
SIIRTYMÄ-500799
SIIRTYMÄ-500799
SIIRTYMÄ-500737
SIIRTYMÄ-500706
SIIRTYMÄ-500799
SIIRTYMÄ-500729
SIIRTYMÄ-500799
SIIRTYMÄ-500799
SIIRTYMÄ-500737
SIIRTYMÄ-500737
SIIRTYMÄ-500799
SIIRTYMÄ-500809
Liikenteenharjoittaja Voimassa, asti
Ab Haldin & Rose Oy
31.5.2015
Ab Haldin & Rose Oy
31.5.2015
Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2017
Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2017
Ab Haldin & Rose Oy
31.5.2015
Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2016
Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2017
Ab Haldin & Rose Oy
30.6.2014
Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2017
Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2017
Ab Haldin & Rose Oy
31.5.2015
Ab Haldin & Rose Oy
31.5.2015
Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2017
Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2016
Pietarsaari
7:40
8:00
9:00
9:20
9:20
9:50
11:25
14:15
15:30
15:55
17:00
17:00
18:00
18:20
21:00
Sopimustunnus
SIIRTYMÄ-500706 Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2016
Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2017
Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2017
31.12.2017
Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2016
31.5.2017
31.12.2017
31.12.2016
30.6.2014
31.12.2016
31.5.2015
Ab Haldin & Rose Oy
31.5.2015
9
Taulukko 5. Kruunupyy–Kokkola vuorotarjonta.
Pietarsaari-Ähtävä, Kruunupyy-Kokkola, valtatie 8
Kulkupäivä
Pietarsaari
Malmin sa. Edsevö
M-S
3:45
X
X
M-L
5:20
X
X
M-P,+
7:00
X
X
Koulp
7:50
X
X
M-L
12:20
X
X
Koulp P
13:55
P,+
14:10
X
X
Koulp
14:50
.RXOS
;
Koulp M-To
15:10
X
X
L,S
15:30
X
X
M-P
16:10
X
16:20
.RXOS
;
M-S
18:55
X
X
Kokkola-Kruunupyy, Ähtävä-Kokkola
Kulkupäivä
Kokkola
Kruunupyy Lepplax
M-S
0:15
Koulp
.RXOS
M-L
6:55
7:15
7:20
.RXOS
Koulp
M-P,+
8:00
8:15
X
S
13:45
X
M-L
14:10
X
Koulp
16:10
16:25
X
M-P
17:30
X
SS
20:05
20:15
-
Kolppi
14:15
15:15
-
Ähtävä
Ähtävä
7:10
8:25
-
Kolppi
14:35
15:20
-
7:25
8:40
-
Lepplax
X
X
8:05
X
X
16:25
-
Kruunupyy
X
7:25
8:15
X
14:30
X
X
16:35
X
Kokkola
4:20
6:00
7:45
8:35
13:00
15:55
16:10
17:00
19:35
Sopimustunnus
SIIRTYMÄ-500643
SIIRTYMÄ-500714
SIIRTYMÄ-500813
SIIRTYMÄ-500714
SIIRTYMÄ-500729
SIIRTYMÄ-500604
Edsevö
X
X
7:25
;
X
X
X
X
X
X
Malmin sa.
X
X
;
X
;
X
X
X
X
X
X
Pietarsaari
0:55
7:40
7:50
9:05
8:55
14:30
14:55
16:55
18:10
20:45
Sopimustunnus
31.5.2019
Järviseudun Linja Oy
6,,57<0b (NPDQV%XVVDUgE
28.8.2016
6,,57<0b (NPDQV%XVVDUgE
SIIRTYMÄ-500604 Järviseudun Linja Oy
31.12.2018
30.6.2014
30.6.2014
30.6.2014
30.6.2014
30.6.2014
30.6.2014
Pietarisaari-Kokkola ja Kokkola-Pietarsaari vuorotarjonta seututiellä 749 on siirtymäajan sopimuksiin
perustuvaa yhden liikenteenharjoittajan ajamaa liikennettä. Sopimukset päättyvät viimeistään vuoden
2017 lopussa, yksittäisen sunnuntaivuoron osalta jo
kesäkuussa 2014.
Ähtävä-Pietarsaari liikenteessä ei ole reittipoikkeuksia ja vähäinen vuorotarjonta perustuu täysin
koulupäiväliikenteeseen. Samoin kuin Luodon rantatiellä liikenne toimii siirtymäajan sopimusten kautta, eikä viranomaisten täydentäviä ostoja ole. Haldin
& Rose Oy:n sopimukset ovat voimassa kesäkuun
loppuun 2014, mikäli niille ei haeta jatkoa reittiliikennelupina. Valtatien suuntaisessa liikenteessä ei ole
SIIRTYMÄ-500604
6,,57<0b
SIIRTYMÄ-500714
SIIRTYMÄ-500729
SIIRTYMÄ-500714
6,,57<0b
SIIRTYMÄ-500734
Ab Haldin & Rose Oy
31.5.2019
Ab Haldin & Rose Oy
30.6.2014
Ab Haldin & Rose Oy
30.6.2014
Ab Haldin & Rose Oy
30.6.2014
Ab Haldin & Rose Oy
30.6.2014
31.12.2018
Ab Haldin & Rose Oy
31.12.2018
(NPDQV%XVVDUgE
Ab Haldin & Rose Oy
30.6.2014
Ab Haldin & Rose Oy
30.6.2014
Ab Haldin & Rose Oy
30.6.2014
(NPDQV%XVVDUgE
Ab Haldin & Rose Oy
28.8.2016
reittipoikkeamia. Joukkoliikennevuorot kiertävät Kruunupyyn kuntakeskustan läpi etelän ja pohjoisen suuntaisessa liikenteessä.
Kokkolan ja Kälviän välillä on etenkin kouluvuoden
aikana erittäin hyvä joukkoliikenteen tarjonta. Muista
osayhteysväleistä poiketen, Kälviän ja Kokkolan välillä on täydentäviä ostoja koulujen lomapäiville. Siirtymäajan sopimukset ovat pääosin Pohjolan Matkoilla,
joka on välin pääliikennöitsijä. Sopimukset päättyvät
kesäkuun lopussa 2014. Pohjolan Matka aloittaa Kokkolan paikallisliikenteen liikennöinnin kesällä 2014.
Tämä mahdollistaa osayhteysvälin liikenteen ja paikallisliikenteen kytkentöjen vahvistamisen. Kokkola
on Kälviän suunnan voimakkainta työssäkäynnin kohdealuetta.
Taulukko 6. Kokkola–Kälviä vuorotarjonta.
Kokkola-Kälviä
Kulkupäivä
Kokkola
Koulp
6:40
Koulp
7:35
M-P+++
8:00
Koulp
8:40
Koulp
11:00
M-P+++
11:00
M-P
12:15
Koulp
13:05
M-P+++
13:05
Koulp
13:45
Koulp
14:20
Koulp
15:20
M-P+++
15:20
Koulp
15:45
Koulp
16:10
M-P+++
16:10
M-P,SS
16:15
Koulp
16:45
Koulp
17:00
Koulp
20:30
10
Peltokorpi
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
-
Kälviä
7:00
8:00
8:20
9:00
11:25
11:25
12:30 th
13:25
13:25
14:10
14:45
15:40
15:40
16:05
16:35
16:30
16:30 th
17:10
17:20
20:45 th
Sopimustunnus
SIIRTYMÄ-500632 Pohjolan Matka
30.6.2014
Pohjolan Matka
Kajon Oy
30.6.2014
30.6.2014
OSTO-502194
Kajon Oy
30.6.2014
Pohjolan Matka
OSTO-502194
Kajon Oy
30.6.2014
30.6.2014
30.6.2014
OSTO-501586
Kamusen Liikenne Oy
30.5.2014
Kajon Oy
30.6.2014
31.12.2016
Kajon Oy
Pohjolan Matka
OSTO-502184
Pohjolan Matka
30.6.2014
Pohjolan Matka
14.8.2018
Kälviä-Kokkola
Kulkupäivä
Kälviä
Koulp
7:15
Koulp
7:20
M-P+++
7:20
Koulp
8:10
M-P+++
8:20
Koulp
8:35
Koulp
9:10
Koulp
9:25
M-P
10:55 th
Koulp
11:20
Koulp
13:30
Koulp
13:45
M-P+++
14:45
Koulp M-To
14:50
M-P+++
15:00 th
M-P+++
15:40
Koulp
16:05
Koulp
16:15
Koulp
17:20
M-P,SS
20:00 th
Peltokorpi
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
-
Kokkola
7:35
7:45
7:45
8:35
8:45
9:05
9:35
9:45
11:20
11:45
13:50
14:05
15:05
15:15
15:20
16:05
16:25
16:35
17:40
20:15
Sopimustunnus
SIIRTYMÄ-500629
SIIRTYMÄ-500629
OSTO-502194
OSTO-501586
SIIRTYMÄ-500629
SIIRTYMÄ-500629
SIIRTYMÄ-500629
SIIRTYMÄ-501121
OSTO-502184
SIIRTYMÄ-500631
Taulukoiden liikennettä havainnollistavat osayhteysvälikohtaiset reittikartat ovat tämän raportin liitteenä. (Liite 1).
Paikallisliikenne
Suunnittelualueella perinteistä reittipohjaista paikallisliikennettä on ainoastaan Kokkolan kaupunkialueella.
Kokkolan kaupunkiliikenne koostuu kuudesta linjas-
Pohjolan Matka
Pohjolan Matka
30.6.2014
Kajon Oy
Pohjolan Matka
30.6.2014
Kajon Oy
30.6.2014
Kamusen Liikenne Oy
30.5.2014
Pohjolan Matka
30.6.2014
Pohjolan Matka
Pohjolan Matka
Pohjolan Matka
30.6.2014
Pohjolan Matka
Pohjolan Matka
30.6.2014
Kajon Oy
Pohjolan Matka
Pohjolan Matka
Kajon Oy
Pohjolan Matka
Pohjolan Matka
30.6.2014
Pohjolan Matka
Pohjolan Matka
ta 4. Liikennöitsijä on vaihtumassa valtaosassa linjoista kesällä 2014. Aikaisemmin kaupunkiliikenteestä
on vastannut Kokkolan Liikenne Oy ja Dahl Citybus
Oy. Vuodenvaihteessa 2013–2014 järjestetyssä tarjouskilpailussa Dahl Citybus jatkaa kaupunkiliikennettä yhdessä kohteessa, muut tarjouskohteet siirtyvät
Pohjolan Matka / Antti Kangas Oy:n liikennöitäväksi.
Kokkolan paikallisliikennealue kattaa valtaosan keskustaajamasta ja laajoja alueita ympäröivästä maaseudusta.
Kuva 3. Kuvaruutukaappaus Kokkolan kaupungin karttapalvelusta.
4
Linjat 1, 3, 5, 6, 7, 8
11
Taulukko 7. Kokkolan paikallisliikenne, linja 7. Kokkolan kaupungin internet-sivut 17.4.2014.
Arkipäivinä
ma – la
9.15 10.15 11.15 12.15 13.15 14.15 15.15 16.15 17.15 Tori
9.20 10.20 11.20 12.20 13.20 14.20 15.20 16.20 17.20 Sairaala
9.30 10.30 11.30 12.30 13.30 14.30 15.30 16.30 17.30 Koivuhaka
9.35 10.35 11.35 12.35 13.35 14.35 15.35 16.35 17.35 Vaaranmäki
9.45 10.45 11.45 12.45 13.45 14.45 15.45 16.45
Sairaala
9.50 10.50 11.50 12.50 13.50 14.50 15.50 16.50
Linja-autoasema
10.00 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 17.00
Halkokari
10.03 11.03 12.03 13.03 14.03 15.03 16.03 17.03
Rytimäki
10.10 11.10 12.10 13.10 14.10 15.10 16.10 17.10
Tori
Reitti: Torikatu - Katariinankatu - Mariankatu - Tehtaankatu - Laajalahdentie - Oravankatu - Koivuhaantie Mäntynäädänkatu - Koivuhaantie - Satamakatu - Vaaranmäki - Satamakatu - Pohjoisväylä - Satamatie - Laajalahdentie
- Tehtaankatu - Mariankatu - Katariinankatu - Torikatu - Kustaa Aadolfinkatu - Linja-autoasema - Rautatienkatu Kaarlelankatu - Pohjoisväylä - Vanha Veistämöntie - Halkokarintie - Kaanaanmaantie - Rödsöntie - Rytimäentie Ouluntie - Torikatu - Tori
Joulu- ja juhannusaattoina ajetaan klo 8.30 - 14.35
Kokkolan paikallisliikenne on koko suunnittelualueen joukkoliikenteelle tyypillisesti hyvin koululaislähtöinen. Tihein vuorotarjonta on koulujen alkamis- ja
päättymisajankohtien aikana, muulloin palvelutaso on
varsin alhainen. Kokkolan paikallisliikenteestä yksi linja, linja 7, on tunnin vuorovälillä Kokkolan vahvin paikallisliikenteen linja.
Kokkolan paikallisliikenteen lipputuotteet sisältävät kilometrihinnoiteltujen kertalipun lisäksi 22 ja 44
matkan sarjaliput ja 30 vuorokauden kaupunkilipun.
Kaupunkiliikenteen lippujen hinnat muodostuvat kilometritaksojen mukaan. Halvin kertalippu on alle 3 kilometrin pituisilla matkoilla 3,30 € ja korkeimmassa 20
km hintaluokassa 5,50 €. 44 sarjalipun hinta aikuisille
vaihtelee 100,40 € - 159,60 € ja 22 matkan sarjalipun
61,80–102,90 € välillä. Kaupunkilipun hinta aikuisilla
on 45–70 euron välissä. Kaikissa lippuryhmissä on
ikäkausialennuksia.
Muu liikenne
Paikallis- ja lähiliikenteen kaltaista joukkoliikennepalvelua alueella edustavat Pietarsaaren Vippari ja Luodon Vip-liikenne. Molempia liikennöi Ekmans Bussar.
Pietarsaaressa neljästä esteettömästä pikkubussista koostuva liikenne toimii täysin kysyntäohjautuvasti ilman kiinteitä pysäkkejä. Pietarsaaren Vipparin
varausjärjestelmänä on saksalainen Cover ja yhdistelykeskus toimii osana Pietarsaaren kaupungin organisaatiota.
12
Ekmans Bussar liikennöi myös Luodon Vip-liikennettä. Liikenne toimii kutsuohjautuvana asiointiyhteytenä viisi tuntia päivässä vuoden ympäri Luodon
kunnan sisäisillä matkoilla. Palvelua voi käyttää myös
Pietarsaaren asioinneissa. Vip liikennöi jokaisena arkipäivänä ja täydentää Rantatien liikennetarjontaa.
Erityisesti kesällä liikennepalvelu on tarpeellinen, sillä koulupäiväliikenteen lakatessa kesäkuun alussa
joukkoliikenteen palvelutaso alenee Luodon ympärillä
merkittävästi. Valtatien liikenteessä palvelutason alenema on kaukoliikenteestä johtuen vähäisempää.
Liityntäliikenteen terminaalit
ja kaukoliikenne
Suunnittelualueella on useita joukkoliikenteen pääterminaaleja, joilla on iso vaikutus joukkoliikenteenlaatukäytävän liikenneolosuhteiden kehittämistä ajatellen.
Asiakastutkimuksissa niin aiemmissa joukkoliikennesuunnitelmissa kuin rakennemallitöissäkin on havaittu, että alueen asukkaille joukkoliikenteen toimivuus /
toimimattomuuskysymykset liittyvät olennaisesti kaukoliikenteeseen.
Seuraavissa kuvissa on tiivistetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen palvelutasotöiden yhteydessä
järjestettyjen kuntatyöpajojen tulokset koskien erityyppisiä yhteystarpeita. Kokkola-Pietaraari alueella
joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden tulisi kytkeytyä poikkeuksetta Pännäisten ja Kokkolan rautatieasemiin, Kokkola-Pietarsaaren lentoasemaan ja
valtatien 8 kaukoliikenteeseen.
Solmukohde
Vaasa,VaasanlentoasemaSeinäjoki
(RAS),Parkano(RAS)
Sisäinenyhteys/Sote
Uudistustarvekuntiensisäisissä
henkilökuljetuksissa.Avoimen
asiointiliikenteenjapalveluliikenteen
yhdistelmätjamahdollinen
seudullisuus(Kristiinankaupunkiin)
Helsinki
Tukholma
KoululaisͲ ja
opiskelijaliikenne
Kristiinankaupungin,Kaskisten,
Närpiönkoululaisliikenteen
yhteyshankinnat(ylikunnallisissaELY
mukaan)
Työssäkäyntiliikenteen
mahdollisuudet
4
RantatientyöpaikkaͲalueiden
yhteystarjontaÆ yhteishankinnat
sivistystoimenkuljetustenkanssa
Kaukoliikenteentärkeimmät
yhteysvälit
Lentäen:Helsinki,Tukholma
Laiva:Uumaja
Rata:Seinäjoki,Helsinki
Bussi:Seinäjoki,Pori,Turku
12.8.2014
Kuva 4. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen yhteystarpeita.
Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman ja Kokkolan
kaupungin välillä lentokenttäkuljetuksia operoi Kokkolan Taksiliikenne Oy. Lentokenttäkuljetus lähtee Kokkolan keskustasta Mannerheimin aukiolta 1 h 10 min
ennen koneen lähtöä. Yhdensuuntainen matka maksaa 10 euroa. Kokkolan kaupungin internet-sivuilla on
esillä lentokenttäyhteyden informaatio hinnoittelun, tilausnumeron ja matka-ajan osalta.
Pietarsaaren ja lentoaseman välillä operaattorina
muun taksiliikenteen ohella toimii City Taxi Jeppis. Yhtiö tarjoaa kimppataksipalvelua Pietarsaareen myös
Vaasan lentoasemalta. Lentoaseman ja Pietarsaaren
kaupungin välinen yhden suuntainen matka maksaa
20 euroa. Operaattorin internet-sivulta ei hinnan lisäksi ole muuta tietoa lentokenttäyhteydestä.
Kälviän suunnan yhteydet valtakunnalliseen kaukoliikenneverkkoon toimivat Kokkolan linja-autoaseman
/ rautatieaseman kautta. Kokkolassa on parhaillaan
käynnissä matkakeskus-hanke. Uusi matkakeskus
toimii sekä rautatie- että linja-autoliikenteen terminaalina. Kälviän ja Kokkolan välinen yhteystarjonta riittää
tällä hetkellä takaamaan riittävät kaukoliikenteen liityntäyhteydet arkisin ja sunnuntaisin.
Pietarsaaresta jokaiselle junalle on järjestetty liityntäyhteys matalalattiakalustolla. Luodosta yhteydet junalle toimivat kouluvuoden aikana Pietarsaaren kautta vaihdollisina. Lauantaisin ja koulujen loma-aikoina
yhteydet Luodosta pääradan aamujunille ovat puutteelliset, mutta päiväjuniin vaihdolliset liityntäyhteydet
järjestyvät Pietarsaaren linja-autoaseman kautta. Pietasaaren ja Pännäisten rautatieaseman väliä liikennöi
Ekmans Bussar.
Kruunupyyn keskustasta joukkoliikenneyhteydet
toimivat liityntäyhteyksinä Kokkolan suuntaan. Valtatien 8 ympärivuotinen linja-autoliikenne takaa kohtuulliset liityntäyhteydet Kokkolan rautatieasemalle
aamusta alkaen. Lauantaisin ja koulujen loma-aikoina yhteysvälin liikennetarjonta heikkenee aamu 7-9
ja päivällä 12-13 välillä. Pännäisten rautatieasemalle
ei Kruunupyystä ole toimivaa joukkoliikenneyhteyttä.
Kruunupyystä Edsevön kautta etelään menevät linjaautovuorot kiertävät Pietarsaaren kautta ja jatkavat
kohti Uuttakaarlepyytä rantatien 749 suuntaisesti.
13
Solmukohde
Kokkola,Kannus(RAS),Kokkola
(lentoasema,Pännäinen (RAS),
Kauhava(RAS)
Sisäinenyhteys/Sote
Jytan johdollapalveluliikenteiden
alueellisenkokonaisuudenläpikäynti
/kehittäminenjamahdollinenMYKͲ
selvitys
KoululaisͲ ja
opiskelijaliikenne
Vt 13jaLestijärviͲ Toholampi
suunnanyhteydettukeutuvat
vahvastikoululaiskäyttäjiin(95%)
Työssäkäyntiliikenteen
mahdollisuudet
4
Kouluthuomioiva
työssäkäyntiliikenteenkehittäminen
jalippujenyhteiskäyttöisyys
Kaukoliikenteentärkeimmät
yhteysvälit
Lentäen:Helsinki
Rata:Oulu,Pietarsaari
Bussi:Kauhava,Vaasa
12.8.2014
Kuva 5. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen yhteystarpeita.
Kuva 6. Esimerkkejä kaukoliikenteen liityntäyhteyksiä koskevasta informaatiosta. Vasemmalla Ekmans Bussar ja oikealla Kokkolan
kaupunki.
14
ELY-keskuksen hankinnat ja
reittiliikennelupahakemukset
2014
Suunnittelualueen sopimustilannetta on käsitelty tarkemmin Alueen liikennetarjonta -luvussa. Siirtymäajansopimuksilla ajettavan liikenteen jatkuminen ja
ELY-keskuksen joukkoliikenteen hankinnat ovat vielä
osittain kesken. On varmistunut, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hankkii suunnittelualueella seuraavat kohteet hankinnassa 2014/1, alkaen 1.7.2014 1+1
vuodeksi:
Kohde 20: Kokkola-Toholampi klo 1520–1650
KOULP ja Toholampi-Ullava-Kokkola klo 0740–
0905 KOULP, laatukäytäväosuus Kokkola-Kälviä
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle on tehty hakemuksia seuraavista suunnittelualueella kulkevista
reiteistä:
Kokkola–Kälviä(–Toholampi–Kinnula), Antti Kangas Oy, alk. 1.7.2014
Kokkola–Kälviä(–Köyhäjoki), Antti Kangas Oy, alk.
1.1.2017
Kokkola–Kälviä(–Kannus–Ylivieska), Antti Kangas
Oy, alk. 15.8.2018
Lohtaja-Kokkola, alk. 1.7.2014
Kaluston taso
Markkinaehtoisessa, pääosin siirtymäajan sopimuksissa ajettavan kaluston ikä, kunto ja päästöluokat
luonnollisesti vaihtelevat. Suunnittelualueen pääliikennöitsijöistä Haldin & Rose ja Ekmans Bussar ilmoittavat kotisivuillaan kalustotietojaan yleisellä tasolla. 5
Haldin & Rose ilmoittaa, että autot ovat liikenteeseen sopivia ja tarkoituksenmukaisia ja uusi kalusto
täyttää EU:n Euro-päästönormit. Linja-autot eivät ole
matalalattiaisia eivätkä esteettömiä.
Ekmans Bussar ilmoittaa kalustonsa kokonaismääräksi 24 linja-autoa ja kaksi kahdeksan hengen taksia.
Kaikkiaan yhdeksässä linja-autossa on madallettu lattia, joka helpottaa seniorikansalaisten, lastenrattaiden
kanssa liikkuvien ja liikuntarajoitteisten asiakkaiden
matkustamista. Pietarsaaren Vipparissa ja Luodon
Vip-liikenteessä kaikki autot ovat esteettömiä ja pyörätuolipaikkavarusteltuja.
5
ZZZNRNNROD¿ZZZKDOGLQURVH¿MDZZZHNPDQEXV¿
Kokkolan kaupunkiliikenteen kilpailutus ratkesi ja
liikennöitsijäpariksi muodostui Pohjolan Matka / Antti
Kangas Oy:n ja Dahl Citybussin muodostama kokonaisuus. Kokkolan kaupunki asetti kilpailutuksen yhteydessä merkittävämmät kalustovaatimukset seuraavasti:
Ovijärjestyksen tulee olla vähintään 1+1+0 tai
1+0+1
Tavaratilan tulee olla sellainen, johon mahtuvat
kokoon taitetut lastenvaunut, kokoon taitettu
pyörätuoli, polkupyörä, sukset tms. taikka auton
keski- tai takaoven yhteydessä tulee olla 1 lastenvaunupaikka
Autossa tulee olla selkeä, valaistavissa oleva linjatai reitti/määränpääkilpi tai -näyttö, joko tuulilasissa tai sen yläpuolella
Yhdessä kilpailutuskohteessa (5) vaatimuksena
matalattia-auto
Ikä 1+16 paikkaiset tai pienemmät 7 vuotta
Yli 1+16 paikkaiset linja-autot 17 vuotta
Henkilöautot 5 vuotta
Vähintään EURO 2 –päästövaatimukset täyttävä
(NOx ja PM)
Alkolukko pakollinen kaikissa ajoveuvoissa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vaatimukset
reittipohjaisten käyttöoikeussopimusten kalustolle
ovat tiivistettynä seuraavat:
Riittävä määrä istumapaikkoja (ei säännöllisesti
seisomakuormaa)
Joko tavaratila tai vähintään yksi lastenvaunupaikka taka- tai keskiovella
Selkeä valaistavissa oleva linjakilpi
Vähintään Euro 2 -päästövaatimukset täyttävä
(NOx ja PM)
Alkolukko
Enimmäisikä 17 vuotta, 1+16-paikkaisilla ja pienemmillä 10 vuotta
ELY-keskuksen vaatimukset edellytä matalalattiaisuutta tai muuta esteettömyyttä.
Pysäkkien kunto
Laatukäytäväalueelta valittiin eri kriteerien perusteella
käytön kannalta tärkeimmiksi arvioidut pysäkit kehittämis- ja investointitarvearviointiin. Pysäkkejä valittiin ja priorisointiin ELY-keskuksen pysäkkiaineistosta
sen perusteella kuinka keskeisiä ne ovat koululaisten,
opiskelijoiden, työssäkäynnin ja väestöllisen saavu-
15
@
?
@
?
@?
?
@
@
?
@
?
@?
?
@?
@
Koululaisten, sekä ylä- että alakoululaisten kannalta tärkeä
Asukkaiden ja yläkoululaisten kannaltat tärkeä
Asukkaiden ja työikäisten kannalta tärkeä
@
?
Asukkaiden, työikäisten ja yläkoululaisten kannalta tärkeä
YKR © SYKE ja TK
12.2.2014 Sito/LPö
0
1,5
3
6
9
12
km
Kuva 7. Suunnittelualueen eri asiakasryhmien kannalta tärkeimmät pysäkit (ELY-keskuksen pysäkkiaineisto).
tettavuuden perusteella. ELY-keskuksen aineistoa
täydennettiin lisäämällä aineistoon alueen joukkoliikenteen pääterminaalit (linja-autoasemat ja rautatieasemat). Yllä olevaan kuvaan on koottu kaikkiaan 55
valituksi tullutta suunnitelma-alueen tärkeintä pysäkkiä. Pysäkkiparit yhdistettiin tarkastelussa yhdeksi pysäkiksi. Valintakriteerit olivat seuraavat:
Koululaiset, alakoulu: Pysäkki sijaitsee vähintään
3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä alakoulusta
ja pysäkin vaikutusalueella (500 m) asuu alakoululaisia
Koululaiset, yläkoulu: Pysäkki sijaitsee vähintään
5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä alakoulusta
ja pysäkin vaikutusalueella (500 m) asuu yläkoululaisia
Asukkaat: Pysäkin vaikutusalueella (500 m) asuu
vähintään 181 asukasta
Työikäiset: Pysäkin vaikutusalueella (500 m) asuu
vähintään 181 asukasta
Suunniteltualueen pysäkeistä kaikkiaan 55 täytti edellä luetellut kriteerit. Nämä pysäkit sijaitsevat
suunnitelma-alueen joukkoliikenteen pääreittien varrella ja täyttä yhdellä tai usealla kriteerillä laatukäytäväpysäkiltä vaadittavan käyttöpotentiaaliin liittyvät
16
kriteerit. Kaikkiaan ELY-keskuksen pysäkkiaineistossa oli 105 pysäkkiä.
Pysäkkien kunto on pääosin suunnittelualueella riittävä. Luodon Rantatien pysäkkejä on viime vuosina
päivitetty ja keskeisimpien pysäkkien varustukseen lukeutuvat katoksen ja roska-astian lisäksi myös varattu tila polkupyörille. Järjestelmällisenä puutteena alueella on informaatiotaulun puuttuminen suurimmasta
osasta pysäkeistä.
Varsinaisten pysäkkien sijaan suurimmat investointitarpeet liittyvät liikenneympäristön muuhun parantamiseen. Hyvin varustelluilta pysäkeiltä puuttuu
usein yhteys kevyen liikenteen väylään. Pysäkki on
tien laidassa, mutta luontevaa siirtymää ei välttämättä
ole kevyen liikenteen väylältä varmistettu. Näiden pysäkkiympäristöjen parantaminen aiheuttaa suurimmat
yksittäiskustannukset. Pysäkkiparia kohden kevyen
liikenteen yhteystarpeiden korjaaminen muiden investointien kanssa muodostaa enimmäiskustannuksiksi
noin 20 000 euroa. Näitä korkean investointitarpeen
pysäkkipareja ei ole kuin yksittäisiä.
Suurimmat pysäkkikohtaiset investointitarpeet sijoittuvat Rantatien suuntaiselle tieosuudelle. Rantatien muita alueita korkeammat kustannusarviot
johtuvat edellä mainituista kevyen liikenteen väylien
Taulukko 8. Suunnittelualueen valittujen pysäkkien ja pysäkkiympäristöjen kokonaisinvestointitarve.
Osayh
hteysväli
Luodon R
Rantatie
Kä
älviä-Kokkola
a
Kokkola--Edsevö
Äh
htävä-Pietarsa
aari
Investointik
kustannusarv
vio
N
N=55
000 €
190 0
25
N=2
2 000 €
N=12
15 0000 €
N=
=9
19 000 €
N=9
yhteystarpeista. Kokkola-Kälviä ja Kokkola-Edsevö
osayhteysväleillä on ainoastaan yksittäisiä toimenpiteitä vaativia pysäkkipareja. Näistä merkittävin on
Kruunupyyn keskustapysäkkien siirtotarve taajaman
koulun kohdalle. Yllä olevaan taulukkoon on koottu
investointitarpeet osayhteysväleittäin, mikäli kaikki
pysäkkipariin ja pysäkkiympäristöihin liittyvät puutteet
korjataan. Tärkeimpien pysäkkien sijaintitiedot ja valintaperusteet selvityksen liitteenä (Liite 3). Pysäkkejä
koskeva inventointiaineisto ja kustannuserittelyt ovat
kokonaisuudessaan tämän selvityksen liitteenä (Liite 4).
Nykyinen liikennepalveluiden
käyttö ja joukkoliikenteen rooli
Joukkoliikennepalveluiden säännöllistä käyttöä kuvaa
varsin hyvin alla kuvassa eritelty Kokkola-Pietarsaaren seutulippumyynti. Myydyimmät liput ovat opiskeli-
jaseutulippu ja Pietarsaarelaisten ostama seutulippu.
Opiskelijapainotteisuus lipunmyynnissä kuvaa alueen
nykyistä joukkoliikennettä ja sen pääkohderyhmää.
Joukkoliikenteen vuorot kaikilla suunnittelualueen
osayhteysväleillä palvelevat kaikista asiakasryhmistä ennen kaikkea koululaisten liikkumistarpeita. Tämä
aiheuttaa myös vuorojen reittivalintoihin useita variaatioita, jotka voivat muille käyttäjäryhmille olla vaikeaselkoisia.
Seutulippumyynti oli vuoden 2012 ELY-keskuksen
tilastoissa yhteensä 1 631. Mikäli oletetaan, että pääosa seutulipun käyttäjistä on ympärivuotisia (työ- ja
kouluvuosi) ja he käyttävät linja-autoa pääkulkuvälineenä voidaan lippujen myynnin kuukausiarvio tehdä
yhdeksän kuukauden käyttöolettamalla. Tällöin lippujen kuukausimyynti olisi koko seudulla noin 180. Lipuista noin puolet ostetaan Kokkolasta tai Pietarsaaresta. Opiskelijaseutulipun osuus on huippuvuosista
hieman alentunut ja on nykyisin 22 %.
Kokkola-Pietarsaari seutulipun myynti 2010-2013
Kpl 2000
1800
1600
Opiskelijalippu
1400
Pedersöre
1200
Vöyri
Uusikaarlepyy
1000
Luoto
800
Kruunupyy
Kokkola
600
Pietarsaari
400
200
0
2010
2011
2012
2013
Kuva 8. Kokkola–Pietarsaaren seutulippumyynti.
17
Taulukko 9. Seutulippujen myynti 2010–2012.
Seutulippujen myynti suunnittelualueella 2010-2013
Kunta/lippu
2010
2011
2012
2013
Pietarsaari
Kokkola
Kruunupyy
Luoto
Uusikaarlepyy
Vöyri
Pedersöre
Opiskelijalippu
Yhteensä
384
97
155
24
119
56
98
844
1777
555
117
120
111
107
115
128
259
1512
632
120
99
103
133
52
129
363
1631
507
125
101
101
180
25
128
315
1482
Nykyisin työmatkapendelöinti on mahdollista suunnitella laatukäytävällä pääosin kouluvuoden aikana.
Vuorotarjonta on voimakkaasti painottunut koulukyytien lähtö- ja saapumisaikoihin. Tasaista liikennöintiajan jatkuvaa vuorotarjontaa ei ole 6 ja joukkoliikenteen palvelutaso on yleisesti peruspalvelutasolla.
Kälviältä Kokkolaan on kouluvuoden aikana keskitasolle yltävä yhteystarjonta. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmassa
2014–2018 yhteysvälin Kokkola-Pietarsaari laatukäytävän perustavoitteeksi asetettiin keskitasoinen palvelutaso ja ympärivuotinen työssäkäynnin mahdollistava liikennetarjonta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on
valmistelemassa talvikauden liikennöintiajan pidentämistä juhannukselle nykyisin koulujen kevätkauden
päättymisen ajankohdan sijasta. Kustannusvaikutus
tällä päätöksellä on merkittävä.
Nykyinen liikennepalveluiden käyttö säännöllisillä
työssäkäyntimatkoilla on vähäistä. Lähtöaineistoina
olevissa rakennemallija palvelusuunnitelmissa on
korostettu hyvin joukkoliikennepalveluiden merkitystä aluekehitykselle, palveluiden saavutettavuudelle ja
kestävälle maankäytön kehittymiselle. Nykytilanteessa alueen joukkoliikenteen rooli sekä kaupunkialueilla
että muulla suunnittelualueella keskittyy palvelemaan
ns. pakkokäyttäjien ryhmää 7. Joukkoliikenteen palvelut ovat suunnittelualueella valtaosin todella hyvää
peruspalvelutasoa, paikoin jopa keskitasoa. Etäisyydet ja matka-ajat ovat lyhyitä, joten potentiaalia kulkumuotosiirtymälle henkilöautoista joukkoliikenteeseen
on.
6
7
18
Taso
vuoteen
2010
132 %
129 %
65 %
421 %
151 %
45 %
131 %
37 %
83 %
Keskimäärin Osuus kaikista
kuukaudessa seutulipuista
(kk)
(9kk)
56
14
11
11
20
3
14
35
165
34 %
8%
7%
7%
12 %
2%
9%
21 %
100 %
Pietarsaaren rakennemallissa alueelta on nimetty
useita ns. laatukeskuksia, joiden välisiä joukkoliikenneyhteyksiä tulisi kehittää. Laatukeskuksiksi alueelle
on Pietarsaaren ulkopuolelta nimetty Ähtävä, Kolppi,
Kruunupyy ja Larsmo / Holm. Näiden laatukeskusten
väliset keskinäiset ja Pietarsaaren välinen vuorotarjonta vastaa pitkälti nykyistä kysyntää. Ähtävä-Kolppi-Pietarsaari osayhteysvälin tarjonta on heikoimman
palvelutason aluetta, erityisesti kouluvuoden ulkopuolella.
Joukkoliikenteenpalveluiden käyttäjämäärän kasvupotentiaalia ja vaikutuksia aluekehitykselle arvioidaan kohdassa matkustajapotentiaalin selvittäminen.
Poikkeuksena Kokkolan kaupunkialue ja osin Pietarsaari
Pakkokäyttäjillä viitataan asiakasryhmiin, joille jonkin palvelun käytölle ei ole reaalista vaihtoehtoa. Joukkoliikenteessä tällaisia
asiakasryhmiä ovat esimeriksi koululaiset, ikääntyneet ja autottomat
Nykyinen informaatio ja muut
laadulliset tekijät
Informaatio
Nykytilan kehittämisessä informaatiolla, laadukkaalla vuorotarjonnalla, houkuttelevilla lipputuotteilla ja
viihtyisällä joukkoliikenteen infrastruktuurilla on suuri
merkitys. Laatukäytäväsuunnitelman toimenpiteiden
toteuttamisessa asiakas- ja liikennöitsijävuorovaikutuksella tulisikin olla iso rooli, koska lähes kaikki kehityskohteet näkyvät ja tuntuvat operaattorin ja ennen
kaikkea matkustavan asiakkaan arjen kokemuksissa.
Aikataulukoista ja näitä tukevasta karttainformaatiosta tulisi yksiselitteisesti selvitä asiakkaalle vuorojen reitit ja niiden vaihtoehdot. Liikennöitsijöiden sivuilla aikataulut ohitusaikoineen ovat selkeästi esillä,
mutta reittivaihtoehdoista kertovaa tietoa ei ole saatavissa mistään julkisesta informaatiolähteestä. Matkahuollon nettipalvelu auttaa asiakasta pysäkkien
sijaintitiedon ilmoittamalla, mutta vuorojen reittivaihtoehtoja pääreittivaihtoehtojen poikkeuksia ei tuoda
selkeästi esille. Asiakkaan tulisi itse lähtötiedoista ka-
sata kokonaiskuva alueen joukkoliikennetarjonnasta
eri vuorokauden ajoille eri tieosuuksille. Kokkolan ja
Pietarsaaren kaupunkien välillä matkustavalle tarkan
reittitiedon puuttuminen ei nykyisellään ole kriittistä,
sillä riippumatta reitistä matka-aika vaihtelee vain vähän. Alle on koostettu suunnittelualueen joukkoliikenteen informaatiotarjontaa.
Alueen pääterminaaleissa (Kokkola ja Pietarsaari)
on selkeästi näkyvillä linja-autoliikenteen aikataulut ja
määränpäät. Aikatauluinformaatio sekä sähköisenä
että perinteisenä materiaalina saisi olla selkeämpää
reittivaihtoehtojen ja pysäkkikohtaisuuden suhteen.
Se, mihin kohteisiin määränpäässä ja linjan varrella
tarjotaan kullakin vuorolla hyvät yhteydet, tulisi voida
yksilöidä paremmin. Opasteet pysäkeille ja terminaaliympäristön esteettömyys ovat asioita, joihin jatkossa
infrastruktuurihankkeiden yhteydessä tulisi kiinnittää
nykyistä laajempaa huomiota.
Kuva 9. Haldin & Rose ja Matkahuolto.
19
Kuva 10. Kokkolan kaupunki ja Ekmans Bussar.
Reittien ja pysäkkien selkeys
Laatukäytäväsuunnitelmassa lähtökohdiksi on suunnittelun alkaessa määritetty vaihtoehtoisten reittien
selkeyttämistä ja erottamisen helpottamista. Tämä
helpottaa erityisesti laatukäytävän varrelta nousevien
matkasuunnittelua, sillä päästä-päähän matkustajille
matka-aika säilynee eri reittivaihtoehdoissa identtisenä. Lisäksi tunnistetaan, että nykytilanteen vuorotarjonnan voimakas painottuminen vaatinee vuorotarjonnan lisäämistä / tarjonnan rakenteen muuttamista
tasaisemmin koko liikennöintiajalle, mikäli käyttöpotentiaalia halutaan kasvattaa.
Liikennöitsijöiden omat aikataulut palvelevat hyvin
alueen maantieteen ja kylien sijainnin tuntevia. Matkahuollon aikatauluopas täydentää liikennöitsijöiden
tuottamaa tietoa nettipohjaisella aikatauluhaulla. Rannikkoalueen joukkoliikenteen pysäkit ovat kattavasti
mukana Matkahuollon aikatauluhaussa. Sen sijaan
reittivaihtoehtoja ei kokonaisuudessaan ole saatavissa mistään lähteestä.
Pyrkimys mahdollisimman pieniin reittipoikkeuksiin
ja saman perusreitin käyttämiseen on alueella vaikeaa, johtuen reittipoikkeuksien perusteena olevista
koululaiskuljetusten toiminnasta. Reittipoikkeuksia on
erityisen runsaasti Pietarsaaren ja Kokkolan välisellä
rantatiellä.
Laadukkaan joukkoliikenteen suunnitelmaprosessin edellytyksenä tunnistetaan sekä kunta että loppukäyttäjävuorovaikutuksen tärkeys. Nykyisin joukkoliikennepalveluiden käyttö on niin selkeästi painottunut
koululaisiin, että asiakaspotentiaalin kasvattamiseksi on perinteisen liikennesuunnittelun lisäksi otetta-
20
va mukaan vahvasti asiakasviestinnän näkökulmaa.
Suurin osa alueen asukkaista ei tiedä joukkoliikenteen
nykyisistä palveluista oletettavasti juuri mitään ja vielä
vähemmän sen tarjoaman palvelun mahdollisuuksista
omilla jokapäiväisillä matkoilla.
Lipputuotteet
Alueella on yksittäislippujen ja lakisääteisten korvattavien lippuryhmien lisäksi käytössä koko suunnittelualueen kattavana lipputuotteena Kokkolan ja
Pietarsaaren seutulippu. Seutulippujärjestelmä on
korvautumassa vuosien 2014-2015 aikana valtakunnallisella lippu- ja maksujärjestelmällä, mutta toistaiseksi perinteinen seutulippu on ainoa kausilipputuote
koko suunnittelualueella. Seutulippu on henkilökohtainen ja sen on voimassa 30 vuorokautta ostopäivästä.
Pikavuoroissa peritään erillinen pikavuoromaksu. Alla
on eritelty Kokkolan ja Pietarsaaren seutulipun asiakashinnat kunnittain 1.1.2014 alkaen.
Taulukko 10. Lippuhinnat.
Kotikunta
Hinnat, €
Kokkola
110
Kruunupyy
70
Luoto
75
Pedersöre
70
Pietarsaari
90
Uusikaarlepyy
75
Vöyri
105
Kävelyn ja pyöräilyn näkökulma
Alueellisen ja kaukoliikenteen liityntäyhteyksien lisäksi tässä selvityksessä tarkastellaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja niiden vaikuttavuutta osana arjen
liikkumispalvelujen parantamista. Kävelyn ja pyöräilyn
vaikuttavat toimenpiteet ovat paikallisia ja tässä selvityksessä pyritään tunnistamaan ne kohteet, joissa
kevyen liikenteen olosuhteita parantamalla saadaan
eniten vaikuttavuutta nykyisille käyttäjille. Hyvin suunniteltu pyöräliityntämahdollisuus on omiaan parantamaan pysäkin saavutettavuutta ja lisäämään alueen
asukkaiden kulkumuotovaihtoehtoja päivittäisillä matkoilla.
Joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhteensovittamisesta
erityisen lupaavia olemassa olevia käytäntöjä on Luodon kunnan alueella. Luodon kunnassa pysäkkien ja
pysäkkiympäristön viihtyisyyteen ja liityntäparkkeihin
on panostettu poikkeuksellisen paljon. Alla esimerkkikuva Luodon tyypillisestä pysäkkijärjestelystä kyläkeskuksessa seututien 749 varrella. Liityntäparkki
sijaitsee kevyen liikenteen väylän varrella Kokkolan
suuntaan (pohjoisen suunta) sijaitsevalla pysäkillä.
Tien toisella puolella sijaitsevalle Pietarsaaren suunnan (etelä) pysäkille on järjestetty turvallinen kevyen
liikenteen yhteys, joka alittaa tien 749 noin 100 metrin
päässä pyörätelineiltä. Pietarsaaren suunnan katok-
Kuva 12. Vaatimattomat pysäkkijärjestelyt.
sellinen pysäkki on kuvassa olevaa Kokkolan suunnan pysäkkiä vanhempaa mallia (aaltopelti).
Kuva 11. Pysäkkijärjestely Luodon kyläkeskuksessa seututien 749 varrella: Kokkolan suunta.
21
Kuva 13. Pietarsaaren ja Kokkolan linja-autoasemien pyöräpysäköintiä.
Joukkoliikenteen asiakaspotentiaalin kasvattamisessa erityisesti pyöräilyn olosuhteiden ja kannustimien parantaminen voi olla informaation ohella yksi
lupaavimmista toimenpiteistä. Sekä Kokkolan että
Pietarsaaren linja-autoasemien ympäristössä sijaitsevat pyöräparkit olivat heikosti opastettuja ja niille
varattu tila alimitoitettu suhteutettuina siihen, että liityntämatkat molemmilla kaupunkialueilla keskeisiin
kohteisiin on pyörällä helposti saavutettavissa. Kokkolan linja-autoasemalla pyöräparkkia ei ollut selkeästi osoitettu. Sijainnin tunnisti siirrettävistä kevytrakenteisista pyörätelineistä ja säilytyksessä olevista
polkupyöristä. Pietarsaaressa taas pyörille varattu tila
oli ainakin kohteessa vierailtuna arkipäivänä liian pieni
ja pyöriä oli sijoitettuna kevyen liikenteen ajoväylälle
linja-autoaseman ympäristössä. Molemmista pääterminaaleista puuttui katokset.
22
Matkustajapotentiaalin selvittäminen
Johdanto
Tässä luvussa on erilaisten tietoaineiston koonnin ja
paikkatietoanalyysien pohjalta selvitetty joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaalia koko suunnittelualueella ja
jaoteltuna osayhteysväleihin. Pysäkkikohtaisissa tarkasteluissa on valittu väestömäärän, työssäkäynnin
ja koulukuljetusten kannalta kaikkein keskeisimmät
pysäkit tulevaisuuden pysäkkiympäristöjen parannusohjelmaa varten.
Väestön ja työpaikkojen
sijoittuminen
Väestön sijoittumista ja matkustajapotentiaalia on
tutkittu samoilla kriteereillä kuin aikaisemmin toteutetuissa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmissa. Joukkoliikennemyönteinen maankäyttö tarkoittaa käytännössä
ruutuja (250*250 m), joiden asukasmäärä ylittää 120.
Tällaisia alueita ei suunnittelualueella ole Kokkolan
ja Pietarsaaren taajamien ulkopuolella. Merkittävä
osa koko alueen kokonaisväestöstä asuu lähes välittömästi joukkoliikennekäytävien (tiet 8, 28, 749 ja
Peltokorventie) läheisyydessä. Vaikka merkittävää
joukkoliikennepainotteista aluetta ei pääkeskusten
ulkopuolella ole, on pääosa asutuksesta joukkoliikenteen vuorotarjonnan varrella. Alueella kaikki yli 56
asukkaan ruudut sijaitsevat joukkoliikenteen runkoreittien varrella.
Keskeisimmät työpaikka-alueet sijaitsevat väestön
tavoin kahdessa suurimmassa taajamassa. Varsinaisten ydinkeskustojen lisäksi merkittävin työssäkäynnin
kohdealue on Kokkolan Ykspihlajan alue satamatoimintoineen. Satama-alueella maantieteellisesti erittäin suppealla alueella on tuhansia työpaikkoja.
Väestö vuonna 2011
250x250 ruuduissa
55 tai vähemmän
56 - 120
121 - 180
181 tai enemmän
Tie- ja rataverkko: © Liikennevirasto
YKR © SYKE ja TK
14.1.2014 Sito/LPö
0
4,5
9
18
27
36
km
Kuva 14. Väestökeskittymien sijainti suunnittelualueella. Joukkoliikenteelle potentiaali lisääntyy merkittävästi asukasmäärän ylittä
essä 120 250*250 m ruutuaineistossa.
23
Työpaikat vuonna 2010
250x250 ruuduissa
55 tai alle
56 - 180
181 ja yli
YKR © SYKE ja TK
10.2.2014 Sito/LPö
0
4,5
9
18
27
36
km
Kuva 15. Työpaikkakeskittymät suunnittelualueella.
Pienempiä työpaikkakeskittymiä ovat Kruunupyy,
Pännäinen, Pietarsaari (Alholma, Alheda) ja pienemmissä määrin Kälviän taajaman ja Kaptens-Murmästar alueilla. Mainituista alueista Pännäisten taajama
on ainoa selkeästi suunnitellun laatukäytävän ulkopuolella olevista työssäkäynnin kohdealueista.
Liikkumistarve ja
matkojen syntyminen
suunnittelualueella
Jäljempänä olevassa kartassa on tarkemmin eritelty
osayhteysvälien työpaikka- ja asukasmääriä. Keskustaajamien ja tarkasteltavien joukkoliikennekäytävien
varrella 8 tehdään päivittäin 52 000 työssäkäyntimatkaa. Työmatkojen osuus kaikista matkoista on tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen 9 mukaan 17 %.
Päivittäin suunnittelualueella erityyppisiä yhdensuuntaisia matkoja tehdään yli 300 000. Eniten matkoja aiheuttavat ostos- ja asiointitarpeet. Suunnittelualueen
8
9
24
enintään 500 metrin etäisyys
Henkilöliikennetutkimus 2010-2011
joukkoliikenteen käytölle merkittävä koululais- ja opiskelumatkat käsittävät vain 7 % päivittäisestä liikkumisesta. Potentiaalia joukkoliikenteen pääkäyttäjäryhmien ulkopuolella on paljon.
Suunnittelualue on liikkumistarpeen ja potentiaaliarvioita varten jaettu kuuteen kokonaisuuteen, joista
kaksi on kaupunkien keskustaajamia ja neljä laatukäytävien osayhteysvälejä. Seuraavat luvut kuvaat
eri tarkastelukohteiden määrätietoa kaupunkien
taajama-alueilla ja osayhteysväleillä 500 metrin
etäisyydellä päätiestä. Alueet muodostuvat tässä
tarkastelussa seuraavasti:
Taulukko 11. Asukkaiden, työikäisten, koululaisten ja työpaikkojen määrät suunnittelualueella korkeintaan 500 metrin etäisyydellä
joukkoliikenteen pääreiteistä.
Alue/osayhtteysväli
Asukasm
määrä
Kokkola
Pietarsaari
Kokkola-Kälvviä
Kokkola-Edssevö
Ähtävä-Pieta
arsaari
Luodon ranta
atie
Työikäisten
T
määrä
20 797
11 974
1 205
827
1686
1 519
34 58
86
20 70
00
2 146
6
1 535
5
3 110
0
2 882
2
Yllä olevan taulukon tiedot on yksilöity myös alla
olevassa kartassa, jossa näkyvät myös osayhteysvälit
ja kaupunkialueiden rajaukset.
Väestö- ja työpaikkatarkastelujen perusteella mitoittavan käyttäjäpotentiaalin muodostavat Kokkolan
ja Pietarsaaren keskustaajama-alueet. Rantatien ja
Koululaaisten
määärä
4 5330
2 7114
3055
1977
6266
5599
Työpaikkojen
määrä
16 464
9 330
534
651
833
661
valtatien 8 (Kokkola-Edsevö) liikennetarjonta tulee jatkossakin perustumaan kaupunkien välisen liikenteen
ja koululaisliikenteen tarpeisiin. Suunnitealueen liikenteestä Kokkola-Kälviä ja Ähtävä-Pietarsaari muodostavat osin omat kokonaisuutensa, joita tarkastellaan
yksityiskohtaisemmin.
Asukkaita 34586
Työikäisiä 20797
Koululaisia 4530
Työpaikkoja 16464
Asukkaita 2146
Työikäisiä 1205
Koululaisia 305
Työpaikkoja 534
Asukkaita 2882
Työikäisiä 1519
Koululaisia 559
Työpaikkoja 661
Kokkola-Kälviä
Kokkola
Rantatie
Asukkaita 1535
Työikäisiä 827
Koululaisia197
Työpaikkoja 651
Asukkaita 20700
Työikäisiä 11974
Koululaisia 2714
Työpaikkoja 9330
Kokkola-Edsevö
Pietarsaari
Asukkaita 3110
Työikäisiä 1686
Koululaisia 626
Työpaikkoja 833
YKR © SYKE ja TK
13.2.2014 Sito/LPö
0
2
4
8
12
16
km
Kuva 16. Asukkaiden, työikäisten, koululaisten ja työpaikkojen määrät seudulla. Bufferitarkastelut kaikilta osayhteysväleiltä kokonai
suudessaan liitteessä 2.
25
Asiakaspotentiaali eri
osayhteysväleillä
Kokkola-Pietarsaari
/LLNNXPLQHQMDSRWHQWLDDOLQSUR¿ORLQWL
Molemmat kaupungit ovat alueella tärkeitä työssäkäynnin ja koulutuksen keskuksia. Valtaosa työperäisistä matkoista on molemmilla kaupunkialueille sisäisiä. Pendelöintiöliikenteen osalta kaupungit ovat
toisilleen tärkeimmät kohdekaupungit. Kokkolalle toiseksi tärkein pendelöintikäytävä on Kälviän tien suunta ja Pietarsaarelle Luodon rantatien suunta.
Suunnittelualueen keskuskaupungeista tehdään
kaupunkien ja kaupunkien välisille kasitien ja rantatien
suuntaisille käytäville yhteensä lähes 2 000 työssäkäyntimatkaa jokaisena arkipäivänä. Joukkoliikenteen
seutulippuja koko seudulla myydään työssäkäyntivuoden aikana kuukausittain vain 180, joista 140 on muita
kuin opiskelijalippuja. Kokkolan ja Pietarsaaren seutulippumyynti on noin 80–90 lipun tasolla kuukausittain.
Kaupunkien välinen joukkoliikenteen käyttäjämääräpotentiaali on nykytasoon verrattuna huomattava,
kun huomioidaan muut matkatyypit työssäkäyntimatkojen rinnalla. Pelkän työssäkäyntiliikenteen tulisi
alueella synnyttää kuukausittain 160–200 seutulippuostoa, mikäli joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus lähentelisi valtakunnan keskimääräistä 8-10 %. Tämä
on nykytilanteessa sama kuin koko alueen myytyjen
seutulippujen määrä, mukaan lukien opiskelijaseutuliput, yhteensä.
Fyysisen ympäristön toimenpiteet
Matkustusympäristön kohteina alueella tulisi etenkin
olla molempien kaupunkien joukkoliikenteen terminaalit. Kokkolassa matkakeskushankkeen myötä on
suuri mahdollisuus parantaa esteettömyyttä, joukkoliikennemuotojen integraatiota ja liityntäparkkeja. Erityisesti pyörien säilytyspaikkojen laatuun ja mitoitukseen
tulisi kiinnittää huomiota.
Polkupyörät ovat Kokkolan ja Pietarsaaren kokoisissa kaupungeissa jopa tärkeämpiä liityntäliikennetarpeen syntymisessä kuin kaupunkien paikallislii-
226
194
20932
756
20
232
124
472
11302
120
214
Kuva 17. Kokkolan ja Pietarsaaren työssäkäyntimatkojen määrät.
26
Kokkolan ja Pietarsaaren
työssäkäyntimatkat molempiin
suuntiin yhteensä
kenne. Paikallisliikenteen matkat ovat palvelutason
vuoksi pääosin sisäistä liikennettä, eikä korkeatasoisen ja luotettavan syöttö- ja keruuliikenteen järjestäminen kaukoliikenteenterminaaleihin / -terminaaleilta
ole tämän vuoksi kustannustehokasta. Kaupunkialueilla pyörillä lyhyet siirtymät ovat helppoja, joustavia
ja nopeita ja tarjoavat paikallisliikenteeseen nähden
ylivertaisen liikkumisvapauden.
Hyviä liityntäliikenneolosuhteita luotaessa alle on
koostettu suunnitteluperiaatteita:
Liityntäparkin sijaintitiedon oltava hyvä. Koosteet
kaupunkien ja matkakeskusten internet-sivuille ja
fyysisenä opasteena terminaalin yhteyteen
Reitin liityntäparkilta pysäkille oltava esteetön ja
turvallinen
Alueella on oltava riittävä valaistus
Liityntäparkin mitoituksen oltava kunnossa ja polkupyöräparkkien mieluiten katettuja
Liityntäparkki tuotava esille tiedottamisen ja markkinoinnin keinoin
Muut fyysisen ympäristön toimenpiteet on esitetty
pysäkkitarkastelujen yhteydessä (Liite 3).
Yhteysvälin kehittämistarve
Suunnittelualueen kahden kaupunkikeskuksen välisille joukkoliikenneyhteyksille on asetettu korkeat
tavoitteet kaupunkien itse ja yhteistyössä laatimien
kehittämissuunnitelmien yhteydessä. Yhteysvälin
joukkoliikenteen kehittämisellä halutaan turvata toisaalta kaupunkien kohdilla maantieliikenteen sujuvuus, varmistaa alueen palveluverkon saavutettavuus
ja tukea alueen maankäytön kestävää kehittämistä.
Maantieliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi molempien kaupunkien sisääntuloväylillä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden erityisesti työssäkäyntimatkoista tulisi alueella nousta merkittävästi. Tavoitteen
saavuttaminen edellyttää monipuolisen vuorotarjonnan, lippujen ja informaation parantamista.
Julkisten peruspalveluiden saatavuus on osin turvattu Suomessa jo lainsäädännöllisellä tasolla. Sairaanhoidolliset matkat ovat Kela-korvattuja ja vammaispalvelulain mukaiset matkaoikeudet lakisääteisiä
tiettyjen ehtojen täyttyessä. Kokkola ja Pietarsaari järjestävät molemmat alueellaan palveluliikennettä ja/tai
esteetöntä avointa joukkoliikennettä. Peruspalveluiden saavutettavuus on laatukäytävien liikennetarjon10
nan osalta hyvin turvattu, joskin kesäajan tarjontaan
auttaisi talvikauden liikennöinnin pidentäminen juhannukseen.
Informaation parantamisen lähtökohdat kahden
kaupungin välisessä liikenteessä ovat hyvät. Molemmat kaupungit ovat aikaisemmissa suunnitelmissa
ilmaisseet tahtotilan viestinnän ja aluemarkkinoinnin
parantamisesta. Nykyinen liikennetarjonta mahdollistaa jo nykyisin asumisen toisessa kaupungissa ja
työskentelyn toisessa. Pieniä säätöjä kaivataan edelleen matka-ajan nopeuttamisessa ja vuorotarjonnan
täydentämisessä, mutta yleisellä tasolla tilanne on jo
nykyisin varsin hyvä. Tätä hyvien liikennepalveluiden
tarjontaa laadukkaiden joukkoliikenteen informaatiopalveluiden kehittämisen rinnalla tulisi tuoda paremmin esille alueen markkinoinnissa ja kaupunkien tiedotustoiminnassa. Alue on osin jopa valtakunnallinen
edelläkävijä joukkoliikenteen palveluissa.10
Kokkola-Kälviä
Kälviän ja Kokkolan välinen joukkoliikennetarjonta on
suunnittelualueen parhainta. Talviajan liikenteessä
palvelutaso yltää arkipäivisin määrällisesti keskitasolle. Pääkäyttäjäryhminä ovat koululaiset ja opiskelijat.
Työssäkäyntiliikenteen potentiaali on pääosin hyödyntämättä. Kälviän taajama on pientalovaltaista ja väljästi asuttua, jota ei yleensä pidetä otollisena joukkoliikenteen käyttäjäympäristönä.
Kokkola-Kälviä laatukäytävän varrella sisäisiä työssäkäyntimatkoja tehdään kaikkiaan 260 ja Kokkolaan
suuntautuvia kaikkiaan 786 kappaletta. Työssäkäyntiaineiston analyysin perusteella Kälviältä tehdään paljon työssäkäyntimatkoja Kokkolan keskustan lisäksi
Kokkolan suurteollisuusalueelle. Suurteollisuusaluella
yritysten vuorotyöjärjestelyn osalta joukkoliikenneyhteyden järjestäminen kannattavasti on vaikeata saavuttaa.
Osayhteysväliltä muualle suunnittelualueelle tehdään erittäin vähän päivittäisiä työssäkäyntimatkoja.
Matkaketjujärjestelyillä rantatien tai kasitien suuntaisesti ei saada merkittävää lisäystä joukkoliikenteen
käyttäjäpotentiaaliin.
Pietarsaaren kaupungin kysyntäohjautuva kaupunkiliikenne
27
Kuva 18. Kokkola–Kälviä-alueen työssäkäyntimatkat arkisin.
Fyysisen ympäristön toimenpiteet keskittyvät Peltokorventielle, Kälviäntiellä ja joidenkin erityistoimenpiteiden osalta valtatielle 28. Peltokorventien kautta
liikennöi kaikki vuorot pikavuoroja lukuun ottamatta
ja erityisesti talviliikenteessä aamutuntien teiden kunnossapito kaipaa liikennöitsijän mukaan parantamista. Kunnossapidon laatua / hoitoluokkaa tulisi nostaa.
Pysäkkitoimenpiteissä tulisi ottaa koululaisten kannalta tärkeillä pysäkeillä ensisijaisesti turvalliset siirtymät pysäkeille ja toissijaisesti laadukkaat odotustilat.
Keskeisimmillä paikoilla olevilla pysäkeillä on jo nykyisin valtaosin katokset, mutta penkit puuttuvat. Ajantasaista vuorotarjontainformaatiota ei ollut yhdellekään
pysäkille joulukuussa 2013 tehdyllä inventointikierroksella.
Valtatien 28 varrella olevilla pysäkeillä tarvitaan
osin kevyitä pyörä- ja mopoparkkiratkaisuja, sillä nykyisin kalustoa on pysäkkien ympärillä jätettynä paikoin runsaastikin. Pysäkkitoimenpiteet on yksilöity
erikseen.
Yhteysvälillä koululais- ja opiskelijaliikenteen osuus
kaikesta joukkoliikennematkustuksesta on korkea.
Joukkoliikenteen reiteissä ja matkanopeudessa ei
käytännössä ole vuorokohtaisia eroja valtatien pikavuoroliikennettä lukuun ottamatta, mikä mahdollistaa
jo nykyisin toimivan työssäkäyntiyhteyden Kälviän
taajaman ja Kokkolan välille. Vuorotarjonta on riittävää ja matka-aika kilpailukykyinen henkilöauton kanssa. Kokkolan ohitse, suunnittelualueen muihin osiin
kohdistuvalle liikennetarjonnalle ei ole ainakaan työssäkäynnin perusteella tarvetta.
Akuuttina kehittämistarpeena on kunnossapidon
parantaminen Peltokorventiellä ja selkeät toimenpiteet pysäkkikohtaisen aikatauluinformaation parantamiseksi. Yksittäisillä pysäkeillä on lisäksi tarve tarkistaa liityntäparkkien tarkempi tarve. Kälviän valtatietä
pitkin ohittavan liikenteen osalta liikennöitsijä ei näe
suurta käyttäjäpotentiaalin lisäystä todennäköisenä.
28
Kokkola-Edsevö
Koululais- ja opiskelijaliikenteessä Kokkolan taajaman
ja Edsevön välinen osayhteysväli jakautuu kahtia.
Ruotsinkielisillä pääyhteyssuuntana on Pietarsaari ja
suomenkielisillä Kokkola. Myös työssäkäyntiliikenteen
näkökulmasta joukkoliikennepalveluiden tarve pysyy
lähes identtisenä molempiin kaupunkeihin.
Valtatien 8 suuntainen liikenne ei tukeudu kyläkeskittymään vastaavassa laajuudessa kuin vaihtoehtoinen Luodon Rantatien osayhteysväli. Valtatien suunta mahdollistaa nopeammat päästä-päähän yhteydet
kuin Rantatie. Valtatiensuuntaisella joukkoliikenteellä
ei myöskään ole vastaavia koululaisliikenteestä johtuvia poikkeusreittejä.
Nopean työssäkäynti- ja päivittäisasioinnin mahdollistavan joukkoliikenteen kehittymismahdollisuudet
ovat Kokkola-Edsevö osayhteysvälillä kohtuulliset.
Kruunupyyn lentoaseman liikennetarjonta ja lentoaseman liikenneyhteyksien kehittämistarpeet tukisivat jatkossa osayhteysvälin liikennetarjontaan panostamista.
Joukkoliikenteen kannalta suurin yksittäinen matkustusympäristön kehittämiskohde on Sata solmupysäkkiä –selvityksessä mainittu Edsevön vaihtopysäkin
kehittäminen. Edsevön lisäksi osayhteysvälillä on yksilöitävissä kaksi kehitettävää pysäkkiparia Kruunupyyn taajamasta. Pysäkkiparit ovat Kruunupyy St1 ja
Söderpåras th.
Valtakunnallisena kaukoliikenteen käytävänä osayhteysvälin liikennetarjonta on vähintään peruspalvelutasoista myös kesän liikennöintikaudella, siinä missä
Luodon kautta kulkevalla rantatiellä liikennöinti painottuu pääosin kouluvuodelle.
Valtatien 8 liikenteen sujuvuuden turvaamiselle asetetut tavoitteet ja toisaalta Etelä-pohjanmaan
ELY-keskusken Kokkola-Pietarsaari välin palvelutason kehittämistarpeet tukevat mahdollisen täydentävän vuorotarjonnan keskittämistä valtatielle 8, jossa
nykyisinkin kesällä on kohtuullinen liikennetarjonta.
Luodon suunnan liikenne ei kesälläkään tyystin lopu
Kuva 19. Kokkola–Edsevö-alueen työssäkäyntimatkat.
29
ja asiointitarpeita turvaa jokaisena arkipäivinä Luodon
Vip-liikenne.
Mahdollisen lisäliikenteen keskittämistä valtatielle
8 tukee myös kaukoliikenteen kehittämistavoitteet.
Kaukoliikennettä ja seudullista liikennettä yhdistävät
vaihtopysäkit / potentiaaliset vaihtopysäkit sijaitsevat
kaupunkikeskustoissa tai valtatien 8 varrella. Luodon
Rantatie on sen sijaan merkittävä paikallinen yhteysväli
Tarkempi esitys valtatien 8 joukkoliikenteen kehittämistarpeista kuvataan laatukäytävätoimenpiteiden
esittelyn yhteydessä.
Osayhteysväliltä suuntautuu runsaasti päivittäistä liikennettä Pietarsaaren keskustaajaman alueelle. Pääosa alueen työssäkäyntiliikenteestä suuntautuu joko
Pietarsaareen tai enintään 500 metrin etäisyydelle
kantatiestä 68. Työssäkäynnin potentiaalista huolimatta osayhteysvälin liikennetarjonta on varsin maltillista
ja keskittynyt koulupäivävuoroihin. Koululaisvuorojen
käyttöaste on liikennöitsijöiden mukaan hyvä ja välillä
linja-autot ovatkin täysiä. Työssäkäyntiliikenteen kasvu vaatisi todennäköisesti nopeasti lisää kalustoa ja /
tai kokonaan uusia vuoroja.
Rantatielle tai Kokkola-Edsevö osayhteysvälille ei
päivittäisiä työssäkäyntimatkoja juuri tehdä. Sen sijaan Kokkolan keskusta-alueelle suuntautuu 64 päivittäistä työmatkaa. Näiden yhteystarpeiden palveleminen olisi mahdollista esim. vaihdollisena Edsevön
pikavuoropysäkin kautta.
Joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen päivittäisasioinnin ja työssäkäynnin matkatyypeillä ÄhtäväPietarsaari yhteysvälillä edellyttänee vuoromäärän
selkää tarjonnan lisäämistä.
Tämän selvityksen aikana eriteltiin eri käyttäjäryhmien
palvelemisen kannalta alueen keskeisimmät laatukäy-
Kuva 20. Ähtävä–Pietarsaari-alueen työssäkäyntimatkat arkisin.
30
täväpysäkit. Kaikkien keskeisten käyttäjäryhmien 11
kannalta tärkeimpiä pysäkkejä on tässä selvityksessä
eritelty yhdeksän kappaletta. Näistä yhdeksästä pysäkistä viisi sijaitsee Ähtävä-Pietarsaari osayhteysvälillä. Edsevön pikavuoropysäkin kehittämistarpeet on
jo aiemmin todennettu ja kustannusarviot tehty. Muut
kehitettävät pysäkit sijoittuvat kantatielle 68 Enafolkin
ja Klemetsin välille sekä Kolpin keskustielle.
Keskeisten laatukäytäväpysäkkien parannusohjelmalle hyvän tyyppipysäkkimallin antaa Luodon kunnan alueella sijaitsevat uudet katokselliset pysäkit.
Laatukäytävän pysäkkimallit yhdistettynä tapauskohtaisiin liityntä- ja liikenneturvallisuusjärjestelyihin kuntien ja ELY-keskuksen kanssa yhteisesti sopimassa
järjestyksessä tarjoaa suunnitelmallisen ja priorisoidun polun tärkeimpien pysäkkikohteiden perusparannukselle.
Yhteysvälille sijoittuu moni väestöanalyysin perusteella valittu tärkeäksi luokiteltu pysäkki. Pysäkkijärjestelyt ja toimenpidetarpeet tulivat esille myös helmikuussa 2014 järjestetyssä liikennöitsijäneuvotteluissa.
Pysäkit sijoittuvat pääosin kantatielle 68 Kolpin keskustapysäkkiparia lukuun ottamatta.
Yhteysvälin joukkoliikenne perustuu täysin koulupäiväliikenteelle, jolloin ympärivuotisen työssäkäyntiliikenteen käynnistäminen aiheuttaisi joko viranomaiselle vuorojen lisäostotarpeita tai koko yhteysvälin
muuttamista PSA-liikenteeksi käyttöoikeussopimuksella. Yhteysvälillä on potentiaalia joukkoliikenteen
käyttäjämäärän kasvun suhteen, mutta nykyinen vuorotarjonta ei tarjoa riittävää kustannustehokasta pohjaa palvelutason merkittävälle parantamiselle. Sen
sijaan liikenneturvallisuutta ja päivittäisiä koululaisten
matkustusmukavuuteen liittyviä matkustusympäristön
kehittämistoimenpiteitä suositellaan käynnistettäväksi.
Luodon Rantatie
Luodon Rantatien (749) joukkoliikenne perustuu pääosin koululaisliikenteeseen. Kokkolaan ja pääosin
11
Pietarsaareen suuntautuva toisen- ja korkea-asteen
opiskelijoiden käyttäjäryhmä on osayhteysvälillä toinen keskeinen pääasiakasryhmä. Työssäkäyntiliikenteen näkökulmasta Rantatien suunta synnyttää
kaupunkikeskustojen jälkeen eniten päivittäisiä työssäkäyntimatkoja. Pääkulkusuunta alueella on Pietarsaari. Rantatien suuntaisen vyöhykkeen sisäiset matkat ja Kokkolaan suuntautuvat matkat ovat toissijaisia
työssäkäynnin kohteita. Rantatieltä ei juuri lähde työssäkäyntiliikennettä muille osayhteysväleille.
Työssäkäyntiyhteydet toimivat Rantatiellä talvikautena. Päivittäistä kesäliikennettä on yksittäisiä vuoroja. Kesäkaudella Luodon Vip-liikenne täydentää
vuoroliikenteen tarjonnassa olevia puutteita. Seutulipputilastojen mukaan Luodossa ostetaan kuukausittain noin 10-12 seutulippua. Lippukysynnän tulisi
tarjonnan perusteella olla huomattavasti suurempaa
etenkin kouluvuoden aikana, jolloin joukkoliikenteen
vuorotarjonta on 07:40–20:45 korkeaa peruspalvelutasoa, lähes keskitasoa.
Luodon kunnan alueella sijaitsee useita suunnittelualueen laadukkaimpia pysäkkejä. Lisäksi neljä, kaikkiaan yhdeksästä tärkeimmästä pysäkistä, sijaitsee
Luodon kunnan alueella välillä Vikarholmen-Holm.
Pysäkkitoimenpiteinä Rantatiellä tulisi ensisijaisesti
panostaa ylä- ja alakoululaisten käyttämien pysäkkiympäristöjen liikenneturvallisuuden parantamiseen.
Alueen asutus ulottuu nauhamaisena koko tien pituudelta, jolloin käytännössä jokaisen kylän kohdalta pysäkkiratkaisun ajankohtaisuus tulisi tarkistaa
Vikarholmenin pysäkki lähellä Pietarsaaren rajaa
toimii hyvänä esimerkkinä pyöräparkkijärjestelyjen
vuoksi. Pysäkin yhteyteen on rakennettu kiinteät ja tukevat pyörätelineet, johon pyörät on turvallista ja vaivatonta jättää ennen linja-autoon nousemista.
Yhteysvälillä on joukkoliikenteen kannalta korkea potentiaalia työssäkäyntiliikenteen lisäämiseksi. Rajoitteen toteuttamiselle asettaa lähes täysin kouluvuoteen
sidottu liikennetarjonta. Kouluvuoden ulkopuolella ja
koulujen lomapäivinä yhteystarjonta on erittäin vähäistä. Alueen pääliikennöitsijä tunnistaa alueelta
Asukkaat, työikäiset ja koululaiset/opiskelijat.
31
Kuva 21. Rantatien alueen työssäkäyntimatkat.
lähtevän työssäkäyntiliikenteen potentiaalin joukkoliikennematkustuksen kasvattamisen kannalta, mutta näkee riittävän tarjonnan synnyttämisen vaativan
suurehkoja taloudellisia resursseja. Osayhteysvälin
liikennetarjonnan kehittämistä muille kuin koululaisille
rajoittaa useat reittipoikkeukset / pääreitiltä poikkeaminen. Poikkeamia ei voida nykyisestä merkittävästi
vähentää. Poikkeamat kasvattavat myös Kokkolan ja
Pietarsaaren välistä ajoaikaa.
Kehittämistarve yhteysvälille kohdistuu pysäkkiympäristöihin, erityisesti aikatauluinformaation ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Joukkoliikenteen näkökulmasta Vip-liikenteen laajentaminen kesäkautena
koko Rantatien kattavaksi 12 olisi alueen saavutettavuutta parantava maltillisesti mitoitettu toimenpide.
Tämä mahdollistaisi myös kesällä Kokkolan suunnan
yhteyksien parantamisen. Varsinaiset työssäkäyntiyhteyksien kehittämistoimenpiteet ehdotetaan kohdistettavaksi valtatielle 8.
12
32
Kokkola-Pietarsaari
Laatukäytävän määrittely ja seudulliset
tarkennukset
Määrittely
Laatukäytäväsuunnitelmissa on perinteisesti tähdätty
tiettyjen palvelutasotekijöiden mekanistiseen parantamiseen. Tällaisia toimenpiteitä ovat vuoromäärän
lisääminen palvelutasotavoitteiden mukaisesti vaadituille vuorokaudenajoille 13 ja laatukäytävän kattavat
pysäkkien parannusohjelmat. Perinteiset laatukäytävätavoitteet sopivat hyvin tilanteeseen, jossa vallitsee joko vahva markkinaehtoinen liikennetarjonta tai
alueen joukkoliikenteen viranomaiset ovat päätyneet
merkittävään palvelutason nostoon halutussa / halutuilla liikennekäytävillä. Viimeksi mainitussa tilanteessa on valmistauduttu myös investoimaan voimakkaasti kysynnän kasvattamiseen. Kokkolan ja Pietarsaaren
seuduilla merkittävien lisäpanostusten kohdentaminen joukkoliikenteeseen nähdään haastavana.
Tämän selvityksen tavoitteet laatukäytävätoimenpiteiden määrittelyn suhteet ovat seuraavat:
Laatukäytävän tarve ja tavoitteet? Mitä laatukäytävällä tavoitellaan ja kenelle toimenpiteet on
suunnattu?
Selvittää mitä laatukäytävä alueellisessa kontekstissa tarkoittaa ja mitä se edellyttää suunnitelmaalueella?
Kuinka laatukäytävän palvelutason ja vuorotarjonnan tulisi erottua muusta alueen yhteystarjonnasta
ja liikenneinfrastruktuurista?
Mitä laatukäytävätoimenpiteillä voidaan saada
aikaan ja kuinka se on tehtävissä?
Laatukäytävän tarve ja tavoitteet
Joukkoliikenteen laatukäytävän tarpeelle löydettiin
työn aikana kolme perustetta:
Pietarsaaren ja Kokkolan kaupunkien tavoitteet
syventyvästä MAL-yhteistyöstä ja kaupunkipari
–ajattelusta. Tähän kytkeytyvät myös tavoitteet
laajenevasta palveluverkkoyhteistyötä.
Edelliseen liittyen alueen asukkaiden tarve päiväasiointeihin kaupunkien välillä lisääntyy julkisen
13
palvelutuotannon yhteistyön syventyessä. Asiointitarpeeseen liittyy myös alueelle ominainen
ruotsin- ja suomenkielisten koululaisten ja opiskelijoiden päivittäinen liikkumistarve Kokkolaan tai
Pietarsaareen.
Päivittäisten työssäkäyntiyhteyksien kannalta
nykyinen vuorotarjonta ei takaa kouluvuodelle tai
koulupäiville suunnitellun tarjonnan vuoksi riittävän
palvelutasoa. Koko suunnittelualue on käytännössä yhtä ja samaa talous- ja työssäkäyntialuetta,
jolla työvoima on tottunut liikkumaan kuntarajoista
riippumatta. Tällä hetkellä joukkoliikenteeseen tukeutuva päivittäinen työssäkäynti on kohtuullisesta
vuorotarjonnasta huolimatta mahdotonta.
Edellisten perustelujen vuoksi joukkoliikennepalveluiden palvelutarjontaa ja kilpailukykyä henkilöautoliikenteeseen verrattuna on perusteltua nostaa. Palvelutason nosto ja joukkoliikenteen käytettävyyden
parantaminen on kuitenkin haasteellista, sillä nykyisen vuorotarjonnan pohjalla olevat koulukuljetustarpeet estävät suuret muutokset nykyisissä vuoroissa.
Joukkoliikenteen toimivaltaisien viranomaisten ja alueen kuntien tulisikin palvelutason korottamiseksi lisättävä avoimeen joukkoliikenteeseen ohjattavia resursseja. Tällöin on taas vaarana, että ottamalla käyttöön
PSA:n mukaiset menettelyt estävät liikennöitsijävetoisen vuoroja lipputarjonnan kehittymisen alueella.
Laatukäytävä alueellisessa kontekstissa
Lähtöaineistoanalyysin (mm. tehdyt selvitykset ja
ELY-keskuksen tilastot), paikkatietotarkastelujen, liikennöitsijäpalaverin ja ohjausryhmässä käydyn keskustelun perusteella suunnittelualueen osayhteysvälikohtaista liikennekäyttäytymistä ja käyttäjätarpeita on
teemoitettu asioinnin, työssäkäynnin, toisen asteen
opiskelun, koulukyytitarpeiden ja yhdistetyn opiskeluja koululaisliikenteen perusteella.
Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkikeskusten välillä tehdään säännöllisesti päivittäisasiointiin ja työssäkäyntiin liittyviä matkoja. Näiden matkatyyppien lisäksi
Vaatimus ns. tasatuntiaikataulusta
33
Asiointt i
Työss
s äkäynti
2.asteen
opiskelu
Kouluky
y ydit
K
Kouluja
opis
skeluliikenn
ne
Kuva 22. Suunnittelualueen osayhteysvälien joukkoliikenteen asiakasryhmät ja arvioitu potentiaali.
yhteysvälille ja samalla koko alueelle tyypillisesti koulupäivinä ajettava liikenne palvelee opiskeluyhteyksiä
Pietarsaaresta Kokkolaan ja ruotsinkielisen toisen asteen opintojen suorittamisessa yhteyksiä Kokkolasta
Pietarsaaren suuntaan.
Kälviä-Kokkola, samoin kuin Kokkola-KruunupyyEdsevö ovat opiskeluliikennepainotteisia joukkoliikenteen matkustuksen osalta. Kruunupyystä Kokkolaan
suuntautuu suomenkielisten pääopiskelumatkat ja
vastaavasti ruotsinkielisten Edsevön kautta Pietarsaareen.
Ähtävä-Kolppi-Pietarsari osayhteysvälillä liikenne perustuu Kolppiin saakka pääosin lyhyen matkan
koululaisliikenteestä. Kolppi-Edsevöstä Pietarsaaren
suuntaan mukaan sekoittuu myös opiskeluliikennettä.
Työssäkäyntiliikennettä on eteläisellä käytävällä vähän johtuen puutteellisesti ja vain kouluvuoden aikaan
toimivasta vuorotarjonnasta.
Luodon Rantatien suunnan liikenne perustuu lähes
yksinomaan koululaisvuoroihin, mutta varsinkin Pie14
34
Bosund skola, Näs skola, Holm skola, Risö skola.
tarsaaren ja Larsmo/Holmin välille mukaan sekoittuu
myös asiointiliikennettä. Alueella toimii myös oma asiointiliikenteeseen kohdennettu kutsuohjautuva palvelu, Luodon Vip-liikenne. Rantatien suunnan vuoroilla
koululaiset vaihtuvat useaan otteeseen oppilaaksiottoalueiden mukaan. Luodossa toimii tällä hetkellä
neljä alakoulua 14 ja yksi ruotsinkielinen yläkoulu Holmissa. Suomenkieliset yläkoululaiset käyvät peruskoulunsa loppuun Pietarsaaressa.
Työssäkäyntiliikenteen potentiaali painottuu erityisesti kahden kaupunkikeskuksen välille ja pienemmässä mittakaavassa Kokkola-Edsevö ja Rantatien
osayhteysväleille. Rantatien suunnan liikenteen kehittäminen laatukäytävänä on erittäin hankalaa, johtuen tällä hetkellä hyvin toimivasta ja markkinaehtoisesta lähinnä kouluja / koululaisia palvelevasta
liikennetarjonnasta. Reittien siirtämisellä runkoreitille,
matka-ajan nopeuttamisella ja vuorojen lisäämisellä
ei välttämättä saataisi kustannustehokkaita tuloksia.
Kustannustehokkuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä panostuksia perustelevaa käytön lisääntymistä.
Kokkola-Edsevö osayhteysväli perustuu alueellisen liikenteen lisäksi pikavuoroliikenteeseen, joka tuo
ympärivuotisen liikenteen perustarjonnan alueelle,
jolla ei vastaavia reittipoikkeamia ole kuin Rantatiellä.
Tällä perusteella valtatien suunta vaikuttaa lupaavammalta laatukäytävä toimenpiteiden kohdealueelta kuin
Rantatie, varsinkin, jos Ähtävän suunnan liikennetarjontaa saataisiin sidottua kokonaisuuteen joko suorina
yhteyksinä tai vaihdollisina Edsevön kautta. Valtatien
kautta ajettaessa matka-aika on noin 5 minuuttia nopeampi nykyliikenteessä kuin Rantatien suunta.
Joukkoliikenteen varsinaista laatukäytävää, jolle
rakennetulla palvelutasolla tavoiteltaisiin selkeästi nykyistä korkeampaa vapaaehtoisten matkustajien asiakasmäärää, ei alueella ole. Kokkolan ja Pietarsaaren
kaupunkeihin päästä-päähän matkaaville reitti- ja jopa
vuorovaihtoehdot sisältävät yllättävän vähän vaihtelua, toki pieniä eroja löytyy.
Laatukäytävällä voitaisiin tarkoittaa alueen kontekstissa vähintään sitä, että Kokkolan ja Pietarsaaren nopeita työssäkäyntiyhteyksiä keskitettäisiin
enemmän valtatien suuntaisesti, jota Rantatien koululais- ja asiointivuorot täydentäisivät. Kesäliikenteessä nopeita työssäkäyntivuoroja tulisi olla vähintään
juhannukselle ja syksyn liikennöintikauden olisi alettava jo elokuun alussa. Osa läpiajavasta liikenteestä voisi tavoitetilassa olla Kälviä-Kokkola-KruunupyyPietarsaari -liikennettä. Kesäkuun lopun ja heinäkuun
nopean liikennetarjonnan puutteita voitaisiin korvata
Rantatien suuntaisella kaupunkien välisellä kutsuohjautuvalla liikennepalvelulla, jonka voisi rakentaa nykyisin Luodon Vip-liikenteen pohjalle.
Yksinkertaistettuna edellä kuvattu toimintamalli voisi tarkoittaa osayhteysväleillä seuraavia ratkaisuja:
Kälviä-Kokkola: Osa koulupäivävuoroista hankittaisiin pidennetylle talven liikennöintikaudelle
(M-P). Terminaalipisteen jatko mahdollisesti
Pietarsaareen saakka täydentämään valtatie 8
suuntaista tarjontaa.
Kokkola-Kruunupyy-Edsevö-Pietarsaari: Työssäkäynnin ruuhkatunteina joko liikennöitsijä- tai
viranomaisvetoisesti täydentävien nopeiden
vuorojen lisääminen aamun ja iltapäivän tunteihin.
Mikäli yhteysväli jää reittiliikenneluville, niin liikennöitsijävetoisen työssäkäyntilipputuotteen kokeilun
edistäminen neuvotteluilla.
Ähtävä-Pietarsaari: Kouluvuoden liikenteen
pidentäminen juhannukselle ja vaihtoyhteyksien
tarjoaminen Kokkolan suunnan liikenteeseen
esimerkiksi Edsevön kautta vaihdollisina. Edsevön
vaihdot vaatinevat Ähtävä-Pietarsaari liikenteen
aikataulumuutoksia. Tarve vaihdollisille Kokkolan
yhteyksille selvitettävä ennen muutoksia.
Luodon Rantatie: Rantatien suuntainen liikennetarjonta jatkuisi kuten nykyään. Kesällä (juhannuksesta
heinäkuun loppuun) vuorotarjontaa täydennetään Vipliikenteen tyyppisellä kutsuohjatulla palvelulla koko
Rantatielle Pietarsaaresta-Kokkolaan saakka. Tällöin
varmistettaisiin riittävä tarjonta Rantatiellä Kokkolan
suunnan asiointeihin. Valtatien suuntainen pikavuoroliikenne toimii runkona nopeille yhteyksille, jota täydennetään maltillisilla ostoilla.
Laatukäytävän palvelutason ja vuorotarjonnan
erottuminen muusta liikenteestä
Mikäli suunnittelualueella päätetään lanseerata joukkoliikenteen laatukäytävä, tavoitteeseen johtavilla
toimenpiteillä on vastattava toisaalta suurimpien nykyliikenteen ongelmien korjaamiseen ja kokonaisvaltaiseen palvelun laadun parantamiseen uusien käyttäjäryhmien houkuttelemiseksi.
Yksittäisten toimenpiteiden tulee perustua kuntien,
liikennöitsijöiden ja ELY-keskuksen yhdessä sopiman
tavoitetilan toteuttamiseen. Yksittäisten parannusten
tulisi kytkeytyä toinen toisiinsa ja nostaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta kokonaisvaltaisesti, ei vain
vuorotarjontaa hieman hiomalla ja yksittäisiä pysäkkejä parantamalla. Laatukäytävän liikenteen tulee erota
muusta alueen joukkoliikenteestä ennustettavuuden,
helppokäyttöisyyden, oheispalveluiden ja infrastruktuurin laadun osalta tavanomaisesta, lähinnä pakkokäyttäjille suunnatusta koulupäiväliikenteestä.
Yksittäisiä vuorojen lisähankintoja, liikennöintikauden pidennyksiä ja keskeisten pysäkkien saneeraus
voidaan toteuttaa ilman laatukäytäväsuunnitelmaakin. Laatukäytävän hyödyt tulisi nähdä muutoinkin
kuin pelkästään joukkoliikennetarjonnan ja sitä kautta
varsin pienen asiakasryhmän työssäkäyntimahdollisuuksien parantumisena. Laatukäytävä-hankkeelle
suunnittelualueella on hyvät lähtökohdat, sillä alueella ei laatukäytävällä olla yhdistämässä ns. nukkumalähiötä ja keskuskaupunkia, vaan kaksi toisissaan
käytännössä kiinni olevaa kaupunkia. Työssäkäynnin keskipituus Kokkolan ja Pietarsaaren kokoisissa
kaupungeissa henkilöliikennetutkimuksen mukaan on
noin 20 kilometriä, kaupungit ja lähikunnat kuuluvat
käytännössä saman työssäkäyntialueen ydinseutuun.
35
Palvelutason ja vuorotarjonnan tavoitteet tulisi asettaa yhtenäisesti kaikissa suunnitelma-alueen
kunnissa ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesken. Tavoitteena tulisi olla esimerkiksi rakennemallija kaupunkistrategioiden kanssa yhtä jalkaa toteutuva
alueen sisäistä integraatiota lisäävä joukkoliikenteen
kasvojen kohotus. Yhtenä välitavoitteena alueelle voisi olla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen asettaman
palvelutasosuunnitelman tavoitevuosi 2018. Lopullinen tavoite, jota on mahdollista välivaiheessa tarkistaa, voisi olla esimerkiksi vuodelle 2023.
Joukkoliikenteen palvelutarjonnan näkökulmasta
laatukäytävän tulisi erottautua muusta alueen liikenteestä seuraavilla kriteereillä:
Työssäkäyntiin ja päivittäisasiointiin soveltuvien
vuorojen määrä
Monipuoliseen asiointiin soveltuva kalusto, mieluiten matalalattia (saattaa olla kustannussyistä
vaikea toteuttaa)
Pidempi liikennöintiaika
Henkilöauton kanssa kilpailukykyinen matka-aika
Ajantasainen, huolellisesti suunniteltu informaatio,
jota on tarjolla kokooma-aikatauluista ja reittikartoista pysäkkitasolle saakka
Pysäkkien varustelu ja viihtyisyys vastaa alueen
parhaita käytäntöjä (Luodon pysäkit esimerkkeinä)
Laatukäytävän joukkoliikenteen tulisi näkyä asiakkaille seuraavanlaisina hyötyinä:
Matkustusvarmuuden ja -mukavuuden lisääntymisenä
Ennakoitavuuden paranemisena
Käytettävyyden paranemisena. Reittien ja vuorojen tarkistaminen ei vaadi analyytikon koulutusta.
Vuorotarjonta on säännöllistä ja matkat ennustettavia
Matkustusaika vähenee, matkustaminen on nopeaa
Varmuus. Työssäkäynti on mahdollista vuodenajasta ja koulujen lomapäivistä riippumatta
Laatukäytävän joukkoliikenteen tulisi näkyä alueen
kunnille seuraavanaisina hyötyinä:
Maankäytön suunnittelun laadun paraneminen.
Joukkoliikenteen korkean palvelutason käytävä
on päätetty ja yhdessä sovittu. Tiivistämiselle, työpaikka- ja kaupankaavoitukselle luotu hyvät eväät.
Maan arvon kasvu ja houkuttelevuuden lisääntyminen hyvien liikenneyhteyksien varrella. Mahdollisuus erilaistaa myyntiviestinnässä alueita eri
asiakasryhmille.
36
Vähentää henkilöautojen tarvetta ja alentaa alueen päästöjä
Lisää keskusten välistä palveluiden ja elinkeinoelämän integraatiota
Seudulliset tarkennukset
Toukokuun 2014 aikana projektin ohjausryhmän jäsenille toteutettiin kysely- ja kommentointikierros liittyen joukkoliikenteen laatukäytävän alueellisen tarpeeseen ja sitä tukevien toimenpiteiden priorisointiin.
Tavoitteena kyselyllä oli saavuttaa realistinen kuva
kuntien ja ELY-keskuksen mahdollisuuksista ja valmiudesta panostaa joukkoliikenteen palveluiden parantamiseen alueella. Kysely- ja kommentointikierroksen
kysymykset olivat:
Laatukäytävän tarve
Onko alueella tarve paremmille joukkoliikenneyhteyksille?
Voidaanko joukkoliikenneyhteyksien laatutasoon
ja houkuttelevuuteen vaikuttaa tiedossa olevilla
toimenpiteillä?
Kehittämistoimenpiteitä olisi syytä keskittää yhdelle päärunkoreitille? (valitaan joukkoliikenteen
kehittämiseksi selkeä painopistealue)
Laatukäytävän sijainti ja liikennekäytävä (Rantatie
vs. vt8)
Laatukäytävän määrittelyn mahdolliset vaikutukset
Millaisia positiivisia vaikutuksia näette laatukäytävän valinnan aiheuttavan joukkoliikenteen käytölle
ja aluekehitykselle.
Millaisia negatiivisia vaikutuksia näette laatukäytävän valinnan aiheuttavan joukkoliikenteen käytölle
ja aluekehitykselle
Toteutusvaihtoehtojen 1 ja 2 tavoitteet ja toimenpiteet
Kuinka realistisina näette täydentävät joukkoliikenteen hankinnat toimenpidevalikoimassa (Lisäkustannuksia alueelle yhteensä n. 60 000 €/vuosi)?
Kuinka realistisena näette uusien työssäkäynnin
joustoa tukevan vuorotarjonnan voimakkaamman
lisäämisen (Lisäkustannuksia alueelle vähintään
n. 160 000 €/vuosi)?
Kuinka realistisena näette laatukäytävän suuntaisen liikenteen ottamisen kokonaan joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen haltuun PSE:n
mukaisilla menettelyillä?
Toteutusvaihtoehdon 2 toteuttaminen: Vastaa
rakennemallija kehitysvyöhykeselvityksessä
sovittuihin tavoitteisiin. Onko kuntien mahdollista
alueellanne sopia yhteisestä maankäyttö- ja liikenneohjelmasta?
Pysäkkiohjelma kunnat: Millaisilla investointitasoilla pysäkkiparannuksiin katuverkolla voidaan
kunnassanne varautua 2014–2018 (dian nro. 3
alue)? Yhden laatukäytäväpysäkin toteuttaminen
maksaa nykykunnosta riippuen 500 – 15 000 €
(täysin uusi pysäkki)
Pysäkkiohjelma ELY: Millaisilla resursseilla valitulla laatukäytävällä ELY voi olla mukana pysäkkiverkon kehittämisessä?
Informaation parantaminen: Mielestänne kriittisimmät ratkaisua vaativat puutteet joukkoliikenteen
informaatiossa ja organisaationne valmius / mahdollisuus olla mukana niiden ratkaisemissa
Yhteistyö kuntien ja ELY-keskuksen / liikennöitsijöiden kesken
Tuleeko laatukäytäväsuunnitelmassa ehdottaa
kuntien ja ELY-keskuksen kustannusjakomallia
laatukäytävän joukkoliikenteen kehittämisessä.
Kannustaisiko kustannusjakomalli kuntaanne panostamaan joukkoliikenteen matkustusympäristön
ja palvelutarjonnan kehittämiseen?
Esitetty toimintamalli markkinaehtoisen kausilipputuotteen varmistamiseksi vuodesta 2015 alkaen
ilman PSA-menettelyä: Pidättekö mallia kehittämiskelpoisena / realistisena alueen liikennöitsijät
tuntien?
Laatukäytävätoimenpiteiden vaiheistus ja hyväksymismenettely
Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät / ensin toteutettavat toimenpiteet, joihin resurssit tulisi kohdentaa?
Millä tavoin / perusteluilla ehdotetut toimenpiteet
tulisi organisaatiossanne käsitellä, jotta niiden
toteuttamisen todennäköisyys olisi suuri? Minkä
tahon tulisi hyväksyä laatukäytävätoimenpiteet?
Seuranta ja vuositavoitteet:
Kuinka vuositavoitteiden toteutumista tulisi seurata? Onko esim. alueellinen joukkoliikennetyöryhmä toimiva taho koordinoimaan toimenpiteitä?
Ohjausryhmässä edustettuina olevat tahot Kruunupyyn kuntaa lukuun ottamatta vastasivat kyselyyn,
joista keskeiset havainnot on tiivistetty alla olevaan
taulukkoon.
Kokkolan ja Pietarsaaren seudun kunnilla ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on yhtenevät näkemykset siitä, että joukkoliikenteen parantamiselle ja
laatukäytävätoimenpiteiden toteuttamiselle on selkeä
tarve. Toimenpiteet tulee vain asettaa siten, että mahdollisimman pienillä investoinneilla saadaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus kaikissa asiakasryhmissä.
Kommenteissa kärkitoimenpiteiksi, joiden toteuttamisella laatukäytäväsuunnitelman toteuttaminen tulisi
aloittaa nostettiin seuraavat:
Informaation ja käytettävyyden kokonaispaketti
(pysäkit, terminaalit, tulosteet, netti ja mobiilipalvelut). Helppokäyttöisyyden ja havainnollisuuden
korostaminen kaikessa materiaalituotannossa.
Tässä yhteydessä Kokkolan matkakeskus-hankkeen kanssa tehtävä yhteistyötä
Valtatien 8 suuntaisen työssäkäynnin mahdollistavien nopeiden lisävuorojen hankinta asteittain
vuoteen 2018 mennessä
Pysäkkien parannukset nykyisten määrärahojen
puitteissa, mutta kohdentaen laatukäytävälle
(pienemmillä kunnilla usein yksi pysäkki vuosiohjelmassa). Pysäkkien investointiohjelmassa tämä
huomioitava
Kunnanhallitukset, joiden jälkeen kunnanvaltuustot hyväksyvät joukkoliikennesuunnitelman niiltä
osin, kun kysymyksessä ovat investointitarpeet.
Investointitarpeiden oltava maltillisia
Taulukko 12. Laatukäytävän tarve ja toimenpiteiden kohdennus. Kommentointikierroksen tulokset toukokuulta 2014.
Kuntakommentoinnin tulokset 28.5.2014: Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-Pietarsaari-Pedersöre-Luoto laatukäytäväselvitys
Toimenpiteiden tarve, vaikutukset tai toteutettavuus (Positiivinen /
Negatiivinen / Neutraali)
Etelä-pohjanmaan
ELY-keskus
Luoto
Kokkola
Yhteensä
Pedersöre
Pietarsaari
9
3
1
13
6
4
3
13
-
Laatukäytävän tarve
Laatukäytävä toimenpiteiden keskittäminen yhdelle pääväylälle
Valtatien 8 vaihtoehdon valinta kehitettäväksi käytäväksi
Laatukäytäväpanostusten vaikutukset joukkoliikenteen käyttäjille
Laatukäytäväpanostukset vaikutukset aluekehitykselle
Vaihtoehto 1: Maltillinen kehittäminen
Vaihtoehto 2: Laaja investointi- ja maankäyttökokonaisuus
Käytettävissä resursseja liikennetarjonnan kehittämiselle
Käytettävissä resursseja pysäkki-infran kehittämiseen
Käytettävissä resursseja informaation parantamiseen
Kustannusjakoperiaatteen esittäminen kuntien ja ELY-keskuksen välille
Usko laatukäytävän liikennetarjonnan markkinaehtoiseen kehittymiseen
Seuranta ja toteutusvastuu alueelliselle joukkoliikennetyöryhmälle
Positiivinen
Negatiivinen
Neutraali
Kruunupyy
11
1
1
13
4
9
0
13
11
1
1
13
0
0
0
0
37
Alueellinen joukkoliikennetyöryhmä vastaa laatukäytäväsuunnitelman toteuttamisen vuosiohjelman laadinnasta ja seurannasta. Välitavoitteena
vuoden 2018 loppu
Seuraavat asiat eivät keränneet varauksetonta
kannatusta:
Kuntien ja ELY-keskuksen mahdollisuudet panostaa merkittävästi rahallisesti liikennemäärän
kasvattamiseen epäilyttävät
Laatukäytävätoimenpiteiden priorisoiminen vain
yhdelle liikennekäytävälle – kuinka palvelutaso
turvataan muualla, jos resursseja siirretään / keskitetään merkittävästi?
Liityntäpysäköinti- ja matkaketjukysymykset edelliseen liittyen. Kokkolan yhteydet turvattava myös
Rantatiellä
Kustannusjakoperiaatteen (ELY ja kunnat) esittämiseen tässä vaiheessa suhtaudutaan kriittisesti
38
Laatukäytävän toimenpidesuunnitelma
Tavoitteet ja toimenpiteiden
ajoitus
Suunnittelualueen Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-Pietarsaari-Luoto joukkoliikenteen laatukäytävän tavoitteiksi ehdotetaan kahta vaihtoehtoista laatukäytävän
toteuttamismallia. Vaihtoehto 1 tarkoittaa nykyisen liikenteen varaan tukeutumista ja maltillisia parantamistoimenpiteitä keskitasoisen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteen saavuttamiseksi vuoden 2018 loppuun
mennessä. Vaihtoehto 2 kuvaa sellaista tavoitetta,
jossa Elämänlaatu 2040 ja Kokkola-Pietarsaaren
kehitysvyöhykeselvityksessä asetettuja alueen kilpailukykyä tukevia tavoitteita ryhdytään viemään
käytäntöön esimerkiksi vuoteen 2023 mennessä. Laatukäytävätoimenpiteiden suunnittelupohjaksi ehdotetaan tässä selvityksessä mallia, jossa maltillisimmilla
vaihtoehtoon 1 tukeutuvilla toimenpiteillä rakennetaan
joukkoliikenteen kilpailukyvylle pohjaa. Vaihtoehdon 2
toimenpiteillä kasvatetaan kysyntää ja parannetaan
työssäkäynnin kannalta keskeisten työssäkäyntialu-
eiden saavutettavuutta lisäostoilla sekä seudullisessa
että paikallisessa liikenteessä.
Ensimmäisessä vaiheessa laatukäytävän palvelutasoa ehdotetaan nostettavan kuvassa 23 esitetyn
periaatteen mukaan.
Suunnittelualueen väestö on joukkoliikennepalveluiden kasvupotentiaalin näkökulmasta keskittynyt kahteen suurempaan kaupunkikeskukseen. Tässä selvityksessä eritellyillä osayhteysväleillä syntyy
runsaasti päivittäisiä matkoja, jotka täydentävät keskuskaupunkien välistä kysyntää. Kysyntäpotentiaalin
muuttaminen konkreettiseksi joukkoliikennepalvelukysynnäksi on erittäin haastavaa osayhteysväleillä.
Laatukäytävän muodostamisen periaatteeksi ehdotetaan kahden kaupunkikeskustan välisen liikenteen,
infrastruktuurin ja informaation parantamista niin, että
toimenpiteet keskitetään valtatielle 8. Informaatioon
liittyvät toimenpide-ehdotukset koskevat koko suunnittelualuetta. Erityiskohteina valtatie 8 suuntaisella
laatukäytävällä tunnistetaan Kruunupyyn keskusta,
Edsevön pysäkkialue ja Kolpin-Ähtävän suunnan liikenteen kytkeminen laatukäytävään. Pedersören
Taulukko 13. Laatukäytävän toteuttamisen kaksi vaihtoehtoa tai osavaihetta.
Vaihtoehto 1
Maankäyttöja
kaavoitusperiaatteet
Ei toimenpiteitä
Liikennetarjonta
Pidennetään liikennekautta, hankitaan
muutama
työssäkäyntiä
tukeva
lisävuoro (60 000 € / vuosi)
Infrastruktuuri
Korjataan
kriittisimpinä
puutteina
infotaulut ja pienet liikenneturvallisuutta
tukevat pysäkkitoimenpiteet valtatien 8
ja kantatien 68 osuuksilla. 25 000 €
Toteutetaan viestintäsuunnitelma
Toteutetaan pysäkki- ja terminaaleihin
sijoitettavat suunnittelualueen kokoomaaikataulut ja reittikartat
Toteutetaan netti- ja mobiilipohjainen
reitti- ja aikataulusovellus
Pyritään markkinaehtoisen lipputuotteen
syntymiseen liikennöitsijävetoisesti
Varmistetaan edullisten lipputuotteiden
säilyminen
työmatkaja
päivittäisasiointiliikenteessä.
Informaatio
Lipputuotteet
Vaihtoehto 2
Kehitysvyöhykeselvityksen
ja
Elämänlaatu
2040
mukaisen
joukkoliikennetarjonnan
kehittyminen
edellyttää
vahvaa
asumisen
painopistealueen
muuttamista
joukkoliikenteen laatukäytävän varrelle.
Kuntien tehtävä tästä yhteissopimus.
Edellisten
lisäksi
hankitaan
liikennöintiajalle tiheämpää vuoroväliä
(saapuminen 6:00, 7:00, 8:00 ja 9:00)
Paluu 15:00, 16:00 ja 17:00). n. 160 000
– 170 000 € / vuosi
Toteutetaan
laatukäytävän
kaikkiin
valittuihin
pysäkkeihin
tarvearvioin
mukainen toimenpide. Edellisten lisäksi
kustannuksia n. 10 000 €
Toteutusvaihtoehto sama
Toteutusvaihtoehto sama
39
kunnan Pännäisten taajaman yhteystarjonta Pietarsaareen on ilman erillistoimenpiteitäkin erittäin hyvä,
johtuen rautatieasemien välisestä yhteysbussiliikenteestä.
Tavoiteltavat asiakashyödyt
Työn aikana ja erityisesti helmikuussa 2014 pidetyn
liikennöitsijäpalaverin muodostui selkeä käsitys siitä,
että kehittämistoimenpiteet, joita laatukäytäväsuunnitelman kautta tullaan ehdottamaan, tulisi koskea
mahdollisimman monipuolisesti kaikkia asiakasryhmiä. Asiakasryhmistä suurimpia ovat tällä hetkellä
koululaiset ja opiskelijat. Aikuisseutulippuja ostetaan
seudulla eniten Pietarsaaressa.
Asiakasryhmien tyypittely ja liikennepalveluiden
erityiskohdennus tietylle tarkalle asiakasryhmälle ei
välttämättä sovellu suunnittelualueen palvelutarjonnan kehittämisen pohjaksi. Liikennepalveluita käyttävä massa on niin sanottujen pakkokäyttäjäryhmien
ulkopuolella kovin pieni. Liikennetarjonnan ja tukitoimenpiteiden kohdentaminen erityisesti työssäkäyntiliikenteen ja pendelöijien näkökulmasta pahimmassa
tapauksessa heikentäisi koululaisten ja opiskelijoiden
kokemaa palvelutasoa. Erityisesti Rantatien liikenne-
Ͳ
Ͳ
Ͳ
tarjonta perustuu lähes yksinomaan koululais- ja opiskelijaliikenteeseen, minkä vuoksi reitit poikkeavat paljon pääreitiltä. Liikennöitsijöiden markkinaehtoisesti
ajama liikenne palvelee hyvällä asukaspeitolla koko
aluetta. Nopeita ympärivuotisia työssäkäyntivuoroja
ei käytännössä ole, mutta yhteyden pakkokäyttäjille
liikennepalvelu on riittävä.
Asiakashyötyinä vuoteen 2018 ulottuvalla tavoitejaksolla haetaan työssäkäyntiyhteyksien parantumista
Kälviä-Kokkola-Kruunupyy-Edsevö-Pietarsaari käytävällä tukeutuen valtateihin 8 ja 28. Nopeita työssäkäyntivuoroja lisätään aamun ja iltapäivän tunteina ja
työssäkäynnin mahdollistamaa liikennetarjontaa muutetaan ympärivuotiseksi. Kausilipputuotteen asiakaspotentiaali laajenee, kun liikennetarjontaa on jatkossa myös koulujen lomakausien ulkopuolella. Toisen
tai kolmannen auton hankinta ei johdu puutteellisesta
joukkoliikennetarjonnasta.
Asiakkaalle tavoiteltavan hyödyn voi pukea asiakaslupauksen tasolle seuraavasta. Asiakaslupaus ohjaa kaikkea suunnittelua.
Joukkoliikenteen palvelut tarjoavat heinäkuun
lomakautta lukuun ottamatta 7:00-17:00 väliselle ajalle toimivat työssäkäyntiyhteydet Kokkolan
ja Pietarsaaren kaupunkien, sekä Kälviän ja Kokkolan väleille. Matkustusympäristön taso pääter-
dƵƌǀĂƚĂĂŶ
ǇŵƉćƌŝǀƵŽƚŝƐĞƚ
ĂƐŝŽŝŶƚŝǇŚƚĞǇĚĞƚ
ŵŽůĞŵƉŝŝŶ
ŬĂƵƉƵŶŬŝŬĞƐŬƵŬƐŝŝŶ
WĂƌĂŶŶĞƚĂĂŶ
ǀƵŽƌŽŬŽŚƚĂŝƐƚĂ
ƌĞŝƚƚŝͲŝŶĨŽƌŵĂĂƚŝŽƚĂ
>ƵŽĚŽŶ
ƉǇƐćŬŬŝƌĂƚŬĂŝƐƵŝƐƚĂ
ŵĂůůŝĂŵǇƂƐ
<ŽŬŬŽůĂŶũĂ
WŝĞƚĂƌƐĂĂƌĞŶ
ƉǇƐćŬĞŝůůĞ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
<ŽůƉŝŶƚĂĂũĂŵĂŶ
ƉǇƐćŬŬŝƉĂƌŝŶ
ƵƵƐŝŵŝŶĞŶ
sƵŽƌŽƚĂƌũŽŶŶĂŶůŝƐćǇƐ
>ŝŝŬĞŶŶƂŝŶƚŝŬĂƵĚĞŶ
ƉŝĚĞŶƚćŵŝŶĞŶ
sƵŽƌŽũĞŶ
ŶŽƉĞƵƚƚĂŵŝŶĞŶ
WǇƐćŬŬŝĞŶ
ƉĂƌĂŶƚĂŵŝŶĞŶ
/ŶĨŽƌŵĂĂƚŝŽŶ
ƌĞŝƚƚŝŬĂƌƚŽŝůůĂũĂ
ƉǇƐćŬŬŝŬŽŚƚĂŝƐƵƵĚĞůůĂ
ƐćŚŬƂŝƐĞƐƚŝũĂ
ƉĂƉĞƌŝůůĂ
Kuva 23. Vaihtoehdon 1 mukaiset suunnitteluperiaatteet eri osayhteysväleille.
40
sƵŽƌŽƚĂƌũŽŶŶĂŶ
ǇŵƉćƌŝǀƵŽƚŝƐĞŶ
ƚǇƂƐƐćŬćǇŶŶŝŶ
ŵĂŚĚŽůůŝƐƚĂŵŝƐĞŬƐŝ
<ƵŶŶŽƐƐĂƉŝĚŽŶ
WĞůƚŽŬŽƌǀĞŶƚŝĞůůć
WǇƂƌćͲ ũĂ
ŵŽƉŽƉĂƌŬŬŝĞŶ
ƌĂŬĞŶƚĂŵŝŶĞŶ
ƉććƉǇƐćŬŬŝĞŶ
ǇŚƚĞǇƚĞĞŶ
minaaleissa ja taajamien läheisillä pysäkeillä paranee. Pyörät saa jatkossa entistä kätevämmin
jätettyä sille osoitetulle paikalle lähipysäkin viereen. Informaation saanti joukkoliikennepalveluista kaupunkien internet-sivuilla ja pysäkeillä
paranee.
Liikenne
Liikennetarjontaa ehdotetaan parannettavaksi maltillisesti Pietarsaaren ja Kokkolan välillä. Lisäksi yksittäinen toimenpidekohde on Luodon Rantatien kesäajan
tarjonnan vahvistaminen kutsuohjatulla palvelulla.
Kokonaisuudessaan asiakaslupauksen täyttäminen
liikennetarjontaa lisäämällä vaatii noin 60 000 euron
vuosirahoituksen lisäämisen, mikäli hankinnat toteutettaisiin PSA-menettelyllä. Markkinaehtoisen ratkaisun tilanne selviää vuosien 2014–2015 kokemusten
perusteella, kun liikennöitsijöillä ja viranomaisilla on
enemmän käytännön kokemusta uudesta liikennöintimallista siirtymäajansopimusten päättymisen jälkeen.
Nopean liikennetarjonnan lisääminen tarkoittaa
suunnittelualueella enintään 45 minuutin matka-aikaa
Kokkolan ja Pietarsaaren terminaalipisteiden välillä.
Nopean työssäkäynnin mahdollistama liikenne liikennöi aina Kruunupyyn keskustaajaman ja Edsevön pikavuoropysäkin kautta. Vuorotarjonnan kehittäminen
asiakaslupauksen täyttämiseksi tarkoittaa vähintään
kahden täysin uuden vuoron hankintaa ja viiden vuoron liikennöintiajan pidentämisestä. Lisäksi suunnitelmassa on pieniä vuorojen aikatauluihin liittyviä muutostarpeita.
Luodon Rantatien suuntaisen liikenteen palvelutason turvaamiseksi tässä selvityksessä on ehdotettu
Luodon Vip-liikenteen tyyppisen kutsuohjatun joukkoliikenteen käynnistämistä Pietarsaaren lisäksi myös
Kokkolan suuntaan.
Liikennetarjonnan kehittämisehdotusten perusmalli on kokonaisuudessaan tämän selvityksen liitteenä
(Liite 5). Liitteessä on esitetty myös vaihtoehdon 2
vaatimat investointitarvearviot. Näiden vuosikustannusarvio on noin 160 000 €.
Liikennetarjonnan kehittämisessä on jo varhaisessa vaiheessa tehtävä yhteistyötä alueen liikennöitsijöiden kanssa. Nykyisten siirtymäajan vuorojen
aikataulumuutostarpeista ja liikennöintikausien mahdollisen pidentämisen vaikutuksista tulee tehdä riittävän tarkka analyysi siitä, onko viranomaisen syytä
15
ottaa liikenne haltuun ja esimerkiksi muuttaa liikenne
käyttöoikeussopimusperusteiseksi, vai riittääkö liikennetarjonta vastaamaan jo nykyisellään keskeisten
asiakasryhmien tarpeisiin.
Infrastruktuuri
Infrastruktuurin kehittämistarpeita on tässä selvityksessä katsottu pääosin pysäkkien ja välittömästi pysäkkiympäristöihin liittyvien investointitarpeiden
kautta. Pysäkkeihin liittyvät toimenpiteet on arvioitu
paikkatietoanalyysin ja liikennöitsijäpalaverin tarkennusten perusteella kaikkiaan 55 tärkeimmälle pysäkille ja terminaalille. Pysäkki-infrastruktuuriin liittyvä arvio tehtiin seuraavilla tarkasteluperusteilla:
Pysäkkikatos
Roska-astia
Infotaulu
Pyörä- ja/tai mopoparkki
Siirtotarve
Jalankulkuyhteydet pysäkille
Puutteet yksittäisessä varustuksessa eivät välttämättä johtaneet suoraan investointitarvekirjaukseen,
vaan inventoinnin yhteydessä mietittiin, mitkä toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia milläkin pysäkillä.
Vähäkäyttöisille pysäkeille usein tavoitteeksi riittää
nykykunto. Kaikkiaan 16 pysäkille ei esitetty lainkaan
kustannustasolla investointitarpeita.
Pysäkkeihin liittyvistä kehittämistoimenpiteistä prioriteeteiksi nostetaan kaksi yksittäistä toimenpidettä:
1. Infotaulujen ja infokarttojen / aikataulujen saaminen
pysäkeille ja 2. Paljon käytettyjen pysäkkien jalankulkuyhteyksien varmistaminen. Näistä ensimmäinen on
limittäinen informaation kehittämisen kanssa. Näiden
kahden toimenpidekokonaisuuden osalta esitetään,
että ensimmäisessä vaiheessa infotaulut hankittaisiin
kaikille valitun valtatie 8 suuntaisella laatukäytävällä
sijaitseville inventoiduille pysäkkipareille. Kustannustarve per pysäkkipari on noin 200 €. Toisessa vaiheessa urakkaohjelmiin ja yksittäisten toimenpiteiden
kautta valittujen käytetyimpien pysäkkien jalankulkuyhteyksissä olevat puutteet korjattaisiin enintään yhden pysäkin vuosivauhdilla15. Jalankulkuyhteyksien
korjaaminen ilman pysäkin siirtoa tarkoittaa kustannuksena noin 15 000 € pysäkkiä kohden.
Tämä tarkoittaisi kaikkiaan neljän pysäkin ohjelmaa vuoden 2018 loppuun mennessä
41
Pysäkkikohtaiset investointitarpeet kaikille 55 pysäkille on esitetty liitemateriaalissa (Liite 4). Lisäksi
projektin aikana tuotettiin kaikista toimenpiteitä vaativista pysäkeistä paikkatietoaineisto sekä ArcGis että
Google –yhteensopivina. Googleaineiston tarkastelu on mahdollista kaikilla tietokoneilla ja esimerkiksi
tablet-laitteilla. Ominaisuustietoina kaikille pysäkeille
on merkitty investointiperusteet ja kustannusarvio.
Infrastruktuuriosioon lukeutuu myös tiestön kunnossapitoluokkien tarkistukset. Valituille laatukäytävän tieosuuksille tulisi asettaa yhtenäiset kunnossapito- ja hoitoluokat.
Informaatio
Informaatioon liittyvät toimenpiteet nousivat viimeistään kuntien ja ELY-keskuksen palauteaineiston perusteella toimenpidelistauksen kärkeen. Informaation
parantamista ei ole syytä rajata vain valitun kasitien
suuntaiselle liikennekäytävällä vaan yhteistyö koko
suunnitelma-alueen laajuisesti mahdollistaa yhtenäisen ja kustannustehokkaan tavan päivittää asiakaan
saamaa joukkoliikenneinformaatiota.
Informaation parantamisen priorisointi on perusteltua siitä näkökulmasta, että laadukkaasti ja kokonaisvaltaisesti (pysäkit, terminaalit, netti, mobiili)
toteutettuna, sillä on vaikutusta kaikkiin nykyisiin joukkoliikenteen asiakasryhmiin. Lisäksi merkittävä laadun korotus informaation tuotannossa ja tarjonnassa
parantaa joukkoliikenteen kuvaa nykyisten ei-käyttäjien joukossa. Ohjausryhmässä käydyn keskustelun
ja kommentointien perusteella informaation laadun
parantaminen priorisoidaan toteutusohjelmassa kaikkien muiden toimenpiteiden edelle. Taulukossa 14 on
esitetty Kokkola-Pietarsaari seudun joukkoliikenteen
informaatioprojektille ensimmäiset työvaiheet.
Lipputuotteet
Suunnittelualueen liikenteestä merkittävä osa on niin
sanottua markkinaehtoista, vielä toistaiseksi voimassa olevaan seutulipun lipputukeen pohjautuvaa liikennettä. Tilanne on muuttumassa vuosien 2014–2015
aikana, jolloin vielä toistaiseksi pilotointivaiheessa
olevan joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmän
käyttöönotto yhdessä PSA:n mukaisten liikennöintisopimusten kanssa muuttaa tilanteen. Seudulla suuri
kysymys on, mitä tapahtuu valtaosalle liikennöitsijöiden siirtymäajan sopimusliikenteestä sen jälkeen, kun
42
lipputukikäytäntö lakkaa. Koululaisvuorojen ajaminen
jatkuu entisellään, mutta muuhun liikenteeseen muutoksella voi olla suuri vaikutus.
Mikäli alueella säilyy pääosin yrittäjävetoisuuteen
perustuva liikennerakenne, eikä esimerkiksi ELYkeskus tai vaihtoehtoisesti Kokkolan kaupunki näe
joukkoliikenteen toimivaltaisina viranomaisina tarpeelliseksi soveltaa PSA-menettelyä alue voisi toimia
uuden lainsäädännön mukaisen markkinaehtoisen liikenteen ja lipputuotekokeilujen pilottialueena.
Tällä kokeilulla liikennöitsijät yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa loisivat alueelle oman
lipputuoteportfolion. Liikennöitsijät voisivat rakentaa
Suomessa kaukoliikenteestä tutulla tavalla ennakkovarauksiin ja hiljaisempien vuorojen alennusmyyntiin
perustuvaa yksinkertaista lipputuotepakettia. Koululaisten ja opiskelijoiden matkojen turvaamisen ohella
työssäkäynti- ja asiointiliikenteen lisääntymiselle alueelle voisi olla tällöin merkittävästi nykyistä seutulippumallia valoisammat tulevaisuudennäkymät. Avainasemassa markkinaehtoisen kausilippu- ja muun
lippulanseeraukseen ovat oikean hintajoustomallin
löytäminen ja markkinointiviestinnän onnistuminen.
Taulukko 14. Informaation ja asiakasviestinnän toimenpiteet.
Toimenpide
Laatukäytävän viestintäsuunnitelman laatiminen ja
informaatiotuotannon käynnistäminen
Infotaulujen hankkiminen erityisesti valtatien 8 ja kantatien 68
laatukäytävän varrella oleville pysäkeille.
Tarkkojen reitti- ja pysäkkikarttojen laatiminen valituille
pysäkeille, pääterminaaleihin ja kuntien nettisivuille. Projektin
yhteydessä yhteistyötä muiden ELY-keskuksen toiminta-alueen
”laatukäytäväkuntien” kanssa. Asiakkaita edustavien ryhmien
kanssa (esim. työpaikka ja koulu) aikataulukon ja kartan
visualisoinnin laadun parantaminen
Netti- ja mobiili-informaation sisällön määrittely
viestintäsuunnitelman yhteydessä, tämän jatkona toteuttaminen.
Projektissa huomioidaan avoimen rajapinnan kautta saatavilla
oleva joukkoliikennetieto valtakunnallisesta lippu- ja
maksujärjestelmästä. Lähtökohtavaatimuksina lopputuotteelle on
mahdollisuus käyttää palvelua tietokoneella, mobiilisti, saada
tietoa pysäkkikohtaisista ohitusajoista (vuorojen yksilöintitiedolla)
ja tieto laatukäytäväalueen vuorotarjonnasta reitti- ja
pysäkkitarkkuudella.
Linjanumeroinnilla ja linjakilvillä seudullisen liikenteen
selkeyttäminen.
Aikataulu
Vuodenvaihde 2014-2015
2014-2015
2015
Käynnistyminen 2014
Toteuttaminen vuoteen 2018 mennessä
Alkaen 2015 hankinnoista
Valmistuminen 2019
43
Toimenpiteiden ohjelmointi
Seuraavaan taulukkoon on koottu laatukäytäväsuunnitelman toimenpiteet aikataulujanalle vastuutahoineen, rahoitustarvearvioineen ja seurantamenetelmineen. Toimenpiteiden aikajärjestys perustuu
ohjausryhmän näkemykseen informaation kehittämisen priorisoinnista ja niin sanottujen infrastruktuurikysymysten pienemmälle painoarvolle joukkoliikenteen
toimivuuden kokonaisuuden kannalta.
Taulukko 15. Laatukäytäväsuunnitelman toimenpiteet. Toimenpidetaulukko myös liitteenä (Liite 6).
LIITE 6
Q1
2014
Q2
Q3
Q4
Q1
2015
Q2
Q3
Q4
Q1
Q2
Q3
Q4
Q1
Q2
2016
Q3
Q4
Q1
2017
Q2
Q3
INFO 2
Informaatio
Liikennetarjonta
(sisältäen
hankintayhteistyön)
Rahoitustarve
Seuranta
ELY
10 000 €
Alueellinen joukkoliikennetyöryhmä
kunnat, ELY
2 000 €
7000 € + painatus ja jakelu
INFO 4
ELY, liikennöitsijät, Livi
30 000 €
INFO 5
Liikennöitsijät, ELY
1000 € / ajoneuvo
ELY
15 000 € / vuosi
ELY, kunnat
32 000 € / vuosi
13000 € / vuosi
LIIKENNE 1
LIIKENNE 2
Vastuutaho (t)
Liikenöitsijät, kunnat, ELY
INFO 3
LIIKENNE 2
Q4
2018
INFO 1
LIIKENNE 2
LIIKENNE 2
LIIKENNE 3
INFRA 1
Infrastruktuuri
INFRA 1
INFRA 1
INFRA 2
INFRA 3
INFO 1
INFO 2
INFO 3
INFO 4
INFO 5
LIIKENNE 1
LIIKENNE 2
LIIKENNE 3
INFRA 1
INFRA 2
INFRA 3
44
Laatukäytävän viestintäsuunnitelman laatiminen (tämän yhteydessä netti- ja mobiilipalvelun määrittely) ja informaatiotuotannon käynnistäminen
Infotaulujen hankkiminen vt 8 ja kt 68 pysäkeille
Tarkkojen reitti- ja pysäkkikarttojen laatiminen ja jakelu. Visuaalisen informaation kehittäminen
Netti- ja mobiili-informaation toteuttaminen 2015-2018
Linjanumerointi ja kaluston varustaminen linjakilvillä
Talven liikennöintiajan pidentäminen juhannukselle työssäkäynnin mahdollistamiseksi (hankintojen yhteydessä)
Liikennetarjonnan lisääminen vaihtoehto 1 suunnitelman mukaan vt 8 käytävällä
Luodon Rantatien kutsuohjatun liikenteen laajennus kesäkaudella Kokkolan suuntaan tarvearvio
Valtatie 8 suuntaisen laatukäytävän pysäkkien kehittämisjärjestyksestä sopiminen --> toteuttaminen
Jalankulkuyhteyksen varmistaminen suunnitelma-alueen pääpysäkeille vt 8, Rantatie ja vt 28
Urakka- ja kunnossapitotarkistus ja yhtenäistäminen koko laatukäytävällä
INFRA 1
Kunnat, ELY
200-18 200 € per vuosi/kunta tai ELY Alueellinen joukkoliikennetyöryhmä
Kunnat, ELY
25 000 €
ELY
Ei arviotu
Lähteet
Elämänlaatu 2040 Pietarsaaren seudun rakennemalli. Pietarsaaren seudun kunnat ja Pohjanmaan liitto, 2013.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liityntäliikenteen palvelutasomääritys, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, 2010.
Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys, Kurikka-Ilmajoki-Seinäjoki-Lapua, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, 2011.
Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmat, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013.
Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen kehitysvyöhyke. Kokkolan ja Pietarsaaren seudun kunnat, 2011.
Pedersöre kommuns strategiska generalplan 2030. Pedersören kunta 2013.
Pyöräilykaupunkiohjelma 2014-2020. Pyöräilykaupunki Kokkola. Kokkolan kaupunki 2013.
Vaasa-Oulu yhteysvälin kehittäminen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, 2013.
Vuorovaikutustilaisuudet
Kolme ohjausryhmän kokousta joulukuu 2013 – toukokuu 2014
Liikennöitsijätilaisuus helmikuussa 2014
Kehittämisehdotuksia ja toimenpiteitä käsittelevä kysely kuntien ja ELY-keskuksen viranhaltijoille toukokuussa 2014
45
Liitteet
Liite 1. Linja-autojen nykyiset reitit ja aikataulutetut pysäkit
Liite 2.Työssäkäyntimatkat laatukäytäväbuffereilla
Liite 3. Tärkeät pysäkit
Liite 4. Pysäkkien inventointi ja kustannusarviot
Liite 5. Laatukäytävätoimenpiteiden aiheuttamat liikennöintikustannukset
Liite 6. Toimenpiteiden aikataulusuunnitelma ja vastuutahot
46
Finne
Storströmmen
Edsevö
Fagernäs
Furuholmen
Vikarholmen
Pietarsaari
Alholmantie
Holm
RisöhällRisö
Kackur
Kolppi
Lepplax
Bosund kylä
Finholm
Liite 1: Reitit ja aikataulutetut pysäkit
Ähtävä
Kruunupyy
Kokkola
Peltokorpi
0
1,5
3
6
9
12
km
YKR © SYKE ja TK
25.3.2014 Sito/LPö
aikataulutettava pysäkki
Rantatie poikkeama
Kokkola-Kälviä poikkeama
Kokkola-Edsevö poikkeama
Rantatie
Kokkola-Kälviä
Kokkola-Edsevö
Laatukäytävät, reittipoikkeamat
ja aikataulutetut pysäkit
Kälviä th
Kälviä
LIITE 1
47
48
LIITE 2
LIITE 2
LIITE 2
49
50
LIITE 2
LIITE 2
51
52
LIITE 2
LIITE 2
53
54
:ćƌũĞƐƚĞůǇƚŵƵƵƚƚƵŶĞĞƚ
ŬŝĞƌƚŽůŝŝƚƚǇŵćŶƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶ
ǇŚƚĞǇĚĞƐƐć
/LLWH7lUNHlWS\VlNLW
LIITE 3
LIITE 4
Pysäkkien inventointi ja kustannusarviot
Inventointi
PysäkkiͲ
katos
FID_1
0_L
0_I
1
2
3
4_L
4_E
5_I
5_L
7_E
7_P
9_L
9_I
13_E
13_P
16_E
16_P
18_E
18_P
20_L
20_I
21_E
21_P
24_L
24_I
25_L
25_I
26_I
26_L
28_E
28_P
29_L
29_I
31_E
31_P
32_E
32_P
35_E
35_P
37_L
37_I
38_E
38_P
40_L
40_I
41_E
41_P
43_E
43_P
44_E
44_P
47_E
48_E
48_P
49_I
49_L
56_E
56_P
58_L
58_I
59_E
59_P
62_E
62_P
65_L
65_I
67_E
67_P
68_E
68_P
71_L
71_I
72_E
72_P
74_L
74_I
76_E
76_P
78_L
78_I
82_I
82_L
85_I
87_L
87_I
88_E
88_P
91_L
91_I
94_E
94_P
96_L
96_I
97_L
97_I
100_L
100_I
101_E
101_P
106_E
106_P
107_E
107_P
110_L
110_I
Yhteensä
(X)=On
(Ͳ)=Ei
RoskaͲastia Infotaulu
x
Ͳ
?
?
?
Ͳ
Ͳ
x
?
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
x
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
?
?
?
Ͳ
Ͳ
Ͳ
?
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
x
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
x
Ͳ
x
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
x
Ͳ
x
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
?
?
?
Ͳ
Ͳ
Ͳ
?
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
PyöräͲja/tai
mopoparkki
Siirtotarve
Ͳ
Ͳ
?
?
?
Ͳ
Ͳ
Ͳ
?
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
?
?
?
Ͳ
Ͳ
Ͳ
?
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
(x)
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
(x)
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
JalankulkuͲ
yhteydet
pysäkille
x
x
?
?
?
Ͳ
Ͳ
x
?
Ͳ
(x)
Ͳ
(x)
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
x
(x)
x
x
(x)
x
x
x
x
Ͳ
x
x
(x)
Ͳ
x
x
x
Ͳ
(x)
(x)
Ͳ
x
x
Ͳ
(x)
(x)
(x)
Ͳ
(x)
x
Ͳ
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Ͳ
(x)
x
x
Ͳ
(x)
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
(x)
(x)
x
Ͳ
Ͳ
x
x
x
Ͳ
x
x
x
x
Ͳ
x
x
Ͳ
Ͳ
(x)
(x)
Ͳ
x
(x)
Ͳ
Ͳ
Ͳ
x
x
Ͳ
Ͳ
x
Ͳ
Alustavainvestointitarve, €
PysäkkiͲ
RoskaͲastia Infotaulu
katos
0
0
0
0
0
0
0
0
0
5000
5000
0
0
5000
0
0
0
0
0
0
0
5000
5000
0
0
0
0
0
0
5000
0
0
0
5000
5000
5000
0
5000
0
0
0
5000
5000
0
0
0
0
5000
0
5000
0
0
5000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
5000
0
0
0
0
0
0
5000
0
0
5000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
5000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
5000
0
0
0
0
100000
500
0
0
0
0
0
0
500
500
500
500
0
0
500
500
0
0
0
0
0
0
500
500
0
0
500
0
0
0
500
500
0
0
500
500
500
0
500
500
500
0
500
500
500
0
0
0
500
500
500
500
0
500
0
0
0
500
500
500
0
0
0
500
0
0
0
0
0
500
500
500
0
500
500
0
0
0
0
500
0
0
0
0
0
0
500
500
500
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
500
500
500
0
500
500
22000
0
0
0
0
0
0
0
100
100
100
100
0
0
100
100
100
100
100
100
0
0
100
100
0
0
0
0
100
100
100
100
0
0
100
100
100
100
100
100
0
0
100
100
0
0
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
0
0
0
100
0
100
100
0
0
100
100
100
100
0
0
100
100
0
0
100
100
0
0
0
0
100
0
0
100
100
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
100
100
100
100
100
100
0
0
5600
Investointitarpeet
yhteensä
PyöräͲja/tai
mopoparkki
Siirtotarve
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
6000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
6000
0
10000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
10000
JalankulkuͲ
yhteydet
pysäkille
0
0
0
0
0
0
0
0
0
10000
2000
0
0
10000
2000
0
0
0
0
0
0
2000
0
0
0
0
0
0
0
2000
10000
0
0
2000
10000
0
0
10000
2000
0
0
0
0
0
0
10000
0
10000
2000
10000
2000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2000
0
0
0
0
0
0
0
10000
0
0
0
2000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
10000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
120000
Yleisiähuomioitaparannustarpeesta
roskaͲastia
pysäkkitonttiliittymienkohdalla,siirtoesim.50mlänteen
Pännäistenrautatieasema
KokkolanMH
PietarsaarenMH
riittävävarustelutaso
Pysäkinsiirtäminenkoulunkohdalle,n.200mpohjoiseen.Pysäkkile
Pysäkinsiirtäminenkoulunkohdalle,n.200mpohjoiseen.Pysäkkile
väkirikaslaatukäytäväpysääki,uusisuojatie(hinta??)
väkirikaslaatukäytäväpysäkki,yhteyskevariin(hinta??)
laatukäytäväpysäkki.heikotjalankulkuyhteydet,muttavähänkäyttä
josonhyvinpaljonnousijoita,niinkatos~5000e
josvainjättöpysäkki,niineitoimenpiteitä
väkirikaslaatukäytäväpysäkki,kevarisuojatieltäpysäkille(hinta?)
väkirikaslaatukäytäväpysäkki
roskaͲastia
väkirikaspaikallisliikenteenpysäkki
väkirikasnousupysäkkilaatukäytävällä
väkirikasjättöpysäkkilaatukäytävällä
josonhyvinpaljonnousijoita,niinodotustila~10000e
pysäkinodotustilatjajalankulkuyhteydetturvattomatͲvaltatieylitys
laatukäytäväpysääki,uusisuojatie(hinta??)
laatukäytäväpysäkki
väkirikaspaikallisliikenteenpysäkki.Parinapysäkki85
roskaͲastia
laatukäytäväpysääki
laatukäytäväpysäkki,yhteyskevariin(hinta??)
pysäkkiväistötilanpäässä,muttamuutenok
väkirikaslaatukäytäväpysäkki,muttavähäntarjontaa
väkirikaslaatukäytäväpysäkki,muttavähäntarjontaa
josonhyvinpaljonnousijoita,niinodotustila~10000e
väkirikaslaatukäytäväpysääki
väkirikaslaatukäytäväpysäkki,JKͲyhteysesteettömäksi(hinta?)
pyöräparkki10pp(runsaastipyöriäjonykytilanteessa)
googleearthinneulavähänväärässäpaikassa?
puutteellisetjalankulkuyhteydet.googleearthinneulavähänvääräs
väkirikaspaikallisliikenteenpysäkki.Parinapysäkki47.
pysäkkikääntymiskaistallaͲjostoimivuudenkannaltaongelma,niin
roskaͲastia
pysäkkiväistötilanpäässä,odotustilatjajalankulkuyhteydetturvatto
mopoillesallittukevyenliikenteenväyläliittyyvaltatiehenkeskelläp
väkirikaslaatukäytäväpysäkki,muttavähäntarjontaa.
roskaͲastia
roskaͲastia
500
10000
0
0
0
0
0
600
600
15600
7600
0
0
15600
2600
100
100
100
100
0
0
7600
5600
0
0
500
0
100
100
7600
10600
0
0
7600
15600
5600
100
15600
2600
500
0
5600
5600
500
0
10100
100
15600
2600
15600
2600
100
5600
100
100
100
600
500
500
0
100
2000
5600
100
0
0
100
100
600
15600
500
0
5600
2600
0
0
100
100
6500
0
0
0
100
0
0
600
15600
500
0
0
0
0
0
0
0
0
0
100
100
600
5600
600
100
500
500
263100
Tärkeysasiakasryhmienkannalta
Asukkaiden,työikäistenjayläkoululaistenkannaltatärkeä
Asukkaidenjatyöikäistenkannaltatärkeä
Asukkaidenjayläkoululaistenkannaltatärkeät
Koululaistenkannaltatärkeät
laatukäytäväpysäkki.heikotjalankulkuyhteydet,muttavähänkäyttäjiä
55
56
Uusi vuoro M-P
Pietarsaari-Kokkola M-P 7:50-8:35
Kokkola-Pietarsaari M-P 5:55-6:50
etarsaari-Kruunupyy-Kokkola
okkola-Kruunupyy-Pietarsaari
40
40
40
40
40
40
40
Linjan pituus /
km
etarsaari-Luoto-Kokkola
Pietarsaari-Kokkola-Pietarsaari M-P
Kutsuohjatun liikenteen käynnistäminen päivähintaisena kesäkaudelle
hteensä
280
8
eututie 749
okkola-Kälviä
htävä-Pietarsaari
uut
äiden kustannusten lisänä liikennöitiajan pidentäminen Juhannukselle kaikessa EPOELYn liikenteessä
ustannuslaskenta toteutettu viranomaisen nettomenoarviolla (lipputulot palautuvat viranomaiselle). Varsinainen kilometrin hankintahinta saattaa olla korkeampi
kivuoron kustannus €/km
1,6
auantaivuoron kustannus €/km 1,6
unnuntaivuoron kustannus €/km 5 5
Uusi vuoro M-P
M-P+-vuoron aikaistaminen ja tarjonta kouluvuodesta
riippumattomaksi
Koulup-vuoron muuttaminen M-P vuoroksi
Koulu M-To vuoron muuttaminen M-P vuoroksi
Muutostieto / uusi vuoro
riippumattomaksi
ITE 5: Vaihtoehto 1: Yhteysväli Vuoron tiedot
9
9
5
47
47
47+9
9
5
Hankintajakson
tarve / viikkoa
LIITE 5
Kokkola-Kruunupyy-Pietarsaari
9
47
47
47
9
5
47
47
47
47
47
47+9
9
5
47
40
40
40
40
40
40
40
40
40
40
40
40
40
Hankintajakson
Linjan pituus / km tarve / viikkoa
Pietarsaari-Luoto-Kokkola
Pietarsaari-Kokkola-Pietarsaari M-P
Kutsuohjatun liikenteen käynnistäminen päivähintaisena kesäkaudelle
Yhteensä
560
Vt 8
Seututie 749
Kokkola-Kälviä
Muut
Näiden kustannusten lisänä liikennöitiajan pidentäminen Juhannukselle kaikessa EPOELYn liikenteessä
*Kustannuslaskenta toteutettu viranomaisen nettomenoarviolla (lipputulot palautuvat viranomaiselle). Varsinainen kilometrin hankintahinta saattaa olla korkeampi
Arkivuoron kustannus €/km
1,6
Lauantaivuoron kustannus €/km 1,6
Sunnuntaivuoron kustannus €/km 5,5
Uusi vuoro M-P
Uusi vuoro M-P
Uusi vuoro M-P
Uusi vuoro M-P
Uusi vuoro M-P
riippumattomaksi
Uusi vuoro M-P
Uusi vuoro M-P
Uusi vuoro M-P
Uusi vuoro M-P
Koulu M-To vuoron muuttaminen M-P vuoroksi
Muutostieto / uusi vuoro
riippumattomaksi
40
Pietarsaari-Kruunupyy-Kokkola
Vuoron tiedot
Vaihtoehto 2: Yhteysväli
LIITE 5
57
58
NFO 1
NFO 2
NFO 3
NFO 4
NFO 5
IIKENNE 1
IIKENNE 2
IIKENNE 3
NFRA 1
NFRA 2
NFRA 3
Infrastruktuuri
Liikennetarjonta
(sisältäen
ankintayhteistyön)
Informaatio
LIITE 6
Q2
INFO 1
Q3
Q4
INFO 3
Q3
LIIKENNE 2
Q2
INFRA 3
INFRA 1
INFO 2
Q1
2015
Q4
2016
Q3
LIIKENNE 2
Q2
INFRA 1
LIIKENNE 3
Q1
Q4
Q1
2018
Q3
LIIKENNE 2
Q2
Q4
Liikenöitsijät, kunnat, ELY
kunnat, ELY
ELY
Vastuutaho (t)
INFRA 1
LIIKENNE 2
INFRA 1
ELY
Kunnat, ELY
Kunnat, ELY
ELY, kunnat
ELY
Liikennöitsijät, ELY
Q3
ELY, liikennöitsijät, Livi
2017
INFO 5
Q2
INFO 4
Q1
INFRA 2
LIIKENNE 1
Q4
Laatukäytävän viestintäsuunnitelman laatiminen (tämän yhteydessä netti- ja mobiilipalvelun määrittely) ja informaatiotuotannon käynnistäminen
Infotaulujen hankkiminen vt 8 ja kt 68 pysäkeille
Tarkkojen reitti- ja pysäkkikarttojen laatiminen ja jakelu. Visuaalisen informaation kehittäminen
Netti- ja mobiili-informaation toteuttaminen 2015-2018
Linjanumerointi ja kaluston varustaminen linjakilvillä
Talven liikennöintiajan pidentäminen juhannukselle työssäkäynnin mahdollistamiseksi (hankintojen yhteydessä)
Liikennetarjonnan lisääminen vaihtoehto 1 suunnitelman mukaan vt 8 käytävällä
Luodon Rantatien kutsuohjatun liikenteen laajennus kesäkaudella Kokkolan suuntaan tarvearvio
Valtatie 8 suuntaisen laatukäytävän pysäkkien kehittämisjärjestyksestä sopiminen --> toteuttaminen
Jalankulkuyhteyksen varmistaminen suunnitelma-alueen pääpysäkeille vt 8, Rantatie ja vt 28
Urakka- ja kunnossapitotarkistus ja yhtenäistäminen koko laatukäytävällä
Q1
2014
Seuranta
Ei arviotu
25 000 €
200-18 200 € per vuosi/kunta tai ELY Alueellinen joukkoliikennetyöryhmä
13000 € / vuosi
32 000 € / vuosi
15 000 € / vuosi
1000 € / ajoneuvo
30 000 €
7000 € + painatus ja jakelu
2 000 €
10 000 €
Rahoitustarve
LIITE 6
KUVAILULEHTI
Julkaisusarjan nimi ja numero
Raportteja 63/2014
Vastuualue
Liikenne ja infrastruktuuri
Tekijät
Julkaisuaika
Maiju Lintusaari, Laura Pöllänen, Jaakko Rintamäki,
Niko Setälä
Syyskuu 2014
Kustantaja /Julkaisija
Hankkeen rahoittaja / toimeksiantaja
Julkaisun nimi
Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-Pedersöre-Pietarsaari-Luoto joukkoliikenteen laatukäytävä
Laatukäytävän potentiaali ja tavoitteet Kokkolan ja Pietarsaaren alueella
Tiivistelmä
Laatukäytävätyötä lähdettiin toteuttamaan aiempien Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella toteutettujen laatukäytäväselvityksen (Kurikka-Ilmajoki, Seinäjoki-Lapua), Kokkolan ja Pietarsaaren rakennemallitöiden ja alueella tehtyjen kehitysvyöhykeselvitysten
pohjalta. Tarkastelutapaa laajennettiin työssä kysyntäpotentiaaliarvioilla, kysynnän synnyttämisen keinovalikoimalla ja liikennöitsijöiden näkemyksillä alueen joukkoliikennemarkkinoiden kehittämisestä. Kysyntäpotentiaaliarviot tehtiin suunnittelualueen taajamista ja
pääreiteiltä (Vt 8 ja Rantatie 749). Nykyisin suunnittelualueen liikenne perustuu lähes täysin oppilaskuljetuksiin ja kaupunkien väliseen
pikavuoroliikenteeseen. Päivittäisen työssäkäynnin näkökulmasta joukkoliikennepalvelut ovat toimivia ainoastaan joidenkin taajamien
välillä, mutta työssäkäyntialueen kattavasta, työssäkäynnin mahdollistavasta joukkoliikennetarjonnasta ei voida puhua.
Nopeiden työssäkäyntiyhteyksien ja tätä tukevan infrastruktuurin parantamiseksi selvitystyössä ehdotettiin joukkoliikenteen palvelutason parantamistoimenpiteiden keskittämistä valtatien 8 suuntaiselle käytävälle. Kysynnän lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten
lippuvalikoiman monipuolistamista ja informaation selkeään parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ehdotettiin koko suunnittelualueelle.
Riippuen toteutustapojen painotuksesta alueen kuntien ja ELY-keskuksen olisi panostettava alueen joukkoliikenteeseen lisää kymmenistä tuhansista aina satoihin tuhansiin euroihin vuositasolla tarjonta- ja kysyntätavoitteiden saavuttamiseksi. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ilmoitti projektin aikana valmiuden lisäpanostuksiin, mikäli kunnat osallistuvat tasapuolisina kumppaneina oman alueensa liikenteen
kehittämiseen.
Asiasanat (YSA:n mukaan)
Kälviä, Kruunupyy, Kokkola, Pedersöre, Pietarsaari, Luoto joukkoliikenne
ISBN (Painettu)
ISBN (PDF)
ISSN-L
978-952-314-073-8
2242-2846
ISSN (painettu)
ISSN (verkkojulkaisu)
2242-2854
www
URN
Kieli
Sivumäärä
ZZZHO\NHVNXV¿MXONDLVXW_ZZZGRULD¿
URN:ISBN:978-952-314-073-8
suomi
61
Julkaisun tilaukset
-XONDLVXRQVDDWDYDQDYDLQYHUNRVVDRVRLWWHHVVDZZZHO\NHVNXV¿MXONDLVXWWDLZZZGRULD¿
Kustannuspaikka ja -aika
Painotalo
Kuopio 2014
59
P R E S E N TAT I O N S B LA D
Publikationens serie och nummer
Rapporter 63/2014
Ansvarsområde
7UD¿NRFKLQIUDVWUXNWXU
Författare
Publiceringsdatum
Maiju Lintusaari, Laura Pöllänen, Jaakko Rintamäki, Niko Setälä
September 2014
Utgivare / Förläggare
1lULQJVWUD¿NRFKPLOM|FHQWUDOHQL6|GUDgVWHUERWWHQ
Projektets finansiär/uppdragsgivare
Publikationens titel
Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-Pedersöre-Pietarsaari-Luoto joukkoliikenteen laatukäytävä
Laatukäytävän potentiaali ja tavoitteet Kokkolan ja Pietarsaaren alueella
.HOYLn.URQRE\.DUOHE\3HGHUV|UH-DNREVWDG/DUVPRNYDOLWHWVNRUULGRUI|UNROOHNWLYWUD¿N
Sammandrag
Arbetet kring kvalitetskorridoren utgick från den kvalitetskorridorutredning (Kurikka-Ilmajoki, Seinäjoki-Lappo) som tidigare
JMRUWVLQRPEHK|ULJKHWVRPUnGHWI|U(/<FHQWUDOHQL6|GUDgVWHUERWWHQVWUXNWXUPRGHOODUEHWHWL.DUOHE\RFK-DNREVWDGRFKGH
utredningar om utvecklingszoner som tidigare gjorts i området. Under arbetet vidgades granskningssättet med uppskattningar
DYHIWHUIUnJHSRWHQWLDOHQGHWPHWRGXUYDOVRPHIWHUIUnJDQJHUXSSKRYWLOORFKWUD¿NLGNDUQDVV\QSXQNWHUSnXWYHFNOLQJHQDYNROOHNWLYWUD¿NPDUNQDGHQLRPUnGHW(IWHUIUnJHSRWHQWLDOHQXSSVNDWWDGHVLIUnJDRPWlWRUWHUQDRFKKXYXGUXWWHUQDLSODQHULQJVRPUnGHW
UYRFKVWUDQGYlJHQUHJLRQYlJ)|UQlUYDUDQGHEDVHUDUVLJWUD¿NHQLSODQHULQJVRPUnGHWQlVWDQKHOWSnVNROVNMXWVDURFK
VQDEEXVVDUPHOODQVWlGHUQD0HGWDQNHSnGDJOLJSHQGOLQJ¿QQVIXQJHUDQGHNROOHNWLYWUD¿NVHUYLFHHQGDVWPHOODQYLVVDWlWRUWHU
RFKPDQNDQLQWHWDODRPQnJRWKHOWlFNDQGHNROOHNWLYWUD¿NXWEXGVRPVNXOOHP|MOLJJ|UDSHQGOLQJLQRPSHQGOLQJVUHJLRQHQ
För att åstadkomma snabba pendlingsförbindelser och förbättra den infrastruktur som stödjer dessa föreslogs under utredQLQJVDUEHWHWDWWnWJlUGHUQDI|UDWWI|UElWWUDVHUYLFHQLYnQSnNROOHNWLYWUD¿NHQNRQFHQWUHUDVWLOOHQNRUULGRUVRPJnULULNWQLQJPHG
riksväg 8. Det föreslogs att åtgärder för att utöka efterfrågan, såsom mångsidigare biljetturval och klart bättre information,
vidtas i hela planeringsområdet. Beroende på vilka åtgärder som prioriteras måste kommunerna i området och ELY-centralen
VDWVD\WWHUOLJDUHWLRWXVHQWDOVNDQVNHKXQGUDWXVHQWDOVHXURnUOLJHQSnNROOHNWLYWUD¿NHQLRPUnGHQI|UDWWXSSQnXWEXGVRFK
HIWHUIUnJHPnOHQ(/<FHQWUDOHQL6|GUDgVWHUERWWHQPHGGHODGHXQGHUSURMHNWHWDWWPDQlUEHUHGGDWWVDWVD\WWHUOLJDUHRPNRPPXQHUQDlUPHGVRPMlPE|UGLJDSDUWQHURFKXWYHFNODUWUD¿NHQLGHWHJQDRPUnGHW
Nyckelord (enligt Allärs)
.HOYLn.URQRE\.DUOHE\3HGHUV|UH-DNREVWDG/DUVPRNROOHNWLYWUD¿N
ISBN (tryckt)
ISBN (PDF)
ISSN-L
978-952-314-073-8
2242-2846
ISSN (tryckt)
2242-2854
www
URN
Språk
Sidantal
ZZZHO\FHQWUDOHQ¿SXEOLNDWLRQHU_ZZZGRULD¿
URN:ISBN:978-952-314-073-8
¿QVND
60
Beställningar
3XEOLNDWLRQHQNDQEDUDInVVRPQlWSXEOLNDWLRQZZZHO\FHQWUDOHQ¿SXEOLNDWLRQHUZZZGRULD¿
Förläggningsort och datum
Kuopio 2014
60
Tryckeri
ISSN (webbpublikation)
61
KÄLVIÄ-KRUUNUPYY-KOKKOLA-PEDERSÖRE-PIETARSAARI-LUOTO
JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ
LAATUKÄYTÄVÄN POTENTIAALI JA TAVOITTEET KOKKOLAN JA
PIETARSAAREN ALUEELLA
ISBN 978-952-314-073-8 (PDF)
ISSN-L 2242-2846
ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)
URN:ISBN:978-952-314-073-8
www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus

Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-Pedersöre

Transcription

Similar documents

KIP Energiatehokkuusseminaari - KIP (Kokkola Industrial Park)

KIP Ympäristöpäivä

Mitron IP-pohjainen informaatiojärjestelmä raitiovaunuihin ja muihin

Kokkolan seudun ja Pietarsaaren seudun kehitysvyöhyke

Jopox.fi Kpv Lehti

Hyrylä-Nurmijärvi -linja-autoliikenne 16.2.2015 alkaen

Vammaisten korttihakemus

Loppi - Hyrinet