Liite 18. Meluselvitys (Ramboll, 2015)

Vastaanottaja
Suomen Merituuli Oy
Asiakirjatyyppi
Raportti
Päivämäärä
9.3.2015
Viite
82127026
SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTO
MELUMALLINNUS
SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTO
MELUMALLINNUS
Päivämäärä
Laatija
Tarkastaja
9.3.2015
Ville Virtanen
Arttu Ruhanen
Siipyyn tuulivoimapuiston meluselvitys
Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 02/2015
aineistoa.
http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1
_20120501
Viite
82127026
Ramboll
Niemenkatu 73
15140 LAHTI
T +358 20 755 611
F +358 20 755 7801
www.ramboll.fi
MELUMALLINNUS
SISÄLTÖ
1.
2.
2.1
2.2
3.
3.1
3.2
3.3
4.
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
4.6
YLEISTÄ
MELUN OHJEARVOT
Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot
Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen
suunnittelu" suunnitteluarvot
MELUMALLINNUKSEN TIEDOT
Tuulivoimalatiedot
Melulaskenta
Maastomalli ja rakennustiedot
TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Mallinnuksen tulokset
Pienitaajuinen melu
Häiritsevyyskorjaukset
Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason
yleisiin ohjearvoihin
Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön
ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu"
suunnitteluarvoihin
Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen
esiintyvyyteen
LIITTEET
Liite 1
Melulaskennan lähtötiedot ja tuulivoimaloiden akustiset tiedot
Liite 2
Meluvyöhykekartta, kaavaehdotus 18.3.2014, HH 120 m ja äänitehotaso 110 dB + epävarmuus 2 dB
1
1
1
2
3
3
3
4
4
4
4
5
5
5
6
1
MELUMALLINNUS
1.
YLEISTÄ
Suomen Merituuli Oy suunnittelee enintään 80 tuulivoimalan sijoittamista Kristiinankaupunkiin
Siipyyn alueelle. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitoksista ympäristöön aiheutuvat
melutasot hankealueen ympäristössä sekä tarkasteltu pienitaajuista melua lähimpien altistuvien
kohteiden luona.
Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun
mallintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Koska kyseessä on kaavoitusta varten
tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen
2/2014 mukaisesti.
Työ on tehty Suomen Merituuli Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä on Sami Kuitunen.
Meluselvityksen laadinnasta on Rambollissa vastannut projektipäällikkö ins.(AMK) Arttu Ruhanen.
Melumallinnuksessa ja raportoinnissa on avustanut suunnittelija ins.(AMK) Ville Virtanen.
2.
MELUN OHJEARVOT
Melun huomioimisesta tuulivoimahankkeiden suunnittelussa on ohjeistettu ympäristöministeriön
julkaisussa 4/2012 ”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu”, jossa on annettu tuulivoimalaitosten
melulle suunnitteluohjearvot. Valtioneuvoston päätös 993/1992 koskee melutason yleisiä ohjearvoja, mutta valtioneuvoston asetus tuulivoimalaitosten melusta on valmisteilla.
2.1
Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot
Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei
koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 2.1.1 on esitetty
päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä.
Taulukko 2.1.1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot
LAeq, enintään
Ulkona
Päivällä
Yöllä
(07–22)
(22–07)
55 dB
50 dB1)
55 dB
45 dB
1)
45 dB
40 dB
2)
Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet
35 dB
30 dB
Opetus- ja kokoontumistilat
35 dB
-
Liike- ja toimistohuoneet
45 dB
-
Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden
välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat
alueet
Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat
Loma-asumiseen käytettävät alueet3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet
Sisällä
1)
Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa
2)
Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä
3)
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja
LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)
2
MELUMALLINNUS
Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 dB
ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään
sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista.
2.2
Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot
Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 – Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston
päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle.
Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa:
”Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline.
Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä
suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.” Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot.
Taulukko 2.2.1. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot
LAeq Päiväajalle
Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käy-
LAeq Yöajalle
(07–22)
(22–07)
45 dB
40 dB
40 dB
35 dB
ei sovelleta
ei sovelleta
tettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla*
Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla)
* yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä
LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)
On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla.
Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna
keskiäänitasona LAeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista.
Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa
(tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua
eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä
ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista.
Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti
tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä
tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla).
3
MELUMALLINNUS
Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa 2/2014 ”Tuulivoimalaitosten melun mallintaminen”
on todettu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta seuraavaa kaavoitukseen liittyvässä mallinnuksessa:
”Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä
selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden
tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja
voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen
mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan
ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa
sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa.”
Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon Leq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten
vaipan ääneneristävyys.
Taulukko 2.2.2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje,
STM:n oppaita 2003:1)
Kaista
20
25
31,5
40
50
63
80
100
125
160
200
74
64
56
49
44
42
40
38
36
34
32
/ Hz
Leq, 1h /
dB
3.
MELUMALLINNUKSEN TIEDOT
3.1
Tuulivoimalatiedot
Laitosten sijainnit mallinnettiin 18.3.2014 päivätyn kaavaehdotuksen mukaisilla sijainneilla. Laitosten napakorkeutena käytettiin 120 metriä, joka perustuu tv-alueelle kaavamääräyksessä annettuun määräykseen.
Kohteeseen ei ole vielä valittu tiettyä voimalaitosmallia. Mallinnuksessa voimaloiden tyyppinä
käytettiin Siemens SWT-4.0–130 offshore –tuulivoimalamallia. Melutiedot ilmenivät hankevastaavan toimittamasta laitosmallin dokumentista, jossa on esitetty IEC 61400-11 standardin mukaan
mitattu melupäästöarvo . Laitoksen äänitehotaso (LWA) on 110 dB tuulen nopeuden ollessa 10
metrin korkeudella 8 m/s. Äänitehotaso on ilmoitettu 1/1 – oktaavikaistoittain taajuusvälillä 63–8
000 Hz.
Koska käytettävissä ei ole ollut ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400–14 mukaisesti ilmoitettuja tuulivoimaloiden melupäästön takuu- tai tunnusarvoja, on valmistajan ilmoittamaan laskennalliseen melupäästöarvoon lisätty
standardin IEC TS 61400–14 mukaisesti määritetty mittaustulosten hajontaan perustuva lisäys 2
dB. Siten mallinnuksessa käytettiin äänitehotasoa (LWA) 112 dB.
Tuulivoimaloiden tarkemmat akustiset tiedot on esitetty liitteessä 1.
3.2
Melulaskenta
Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun
mallintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 1 on esitetty
melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit.
Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää ISO 9613-2
-melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -ohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta
www.soundplan.eu.
ISO 9613-2 -mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa
laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet,
heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet.
MELUMALLINNUS
4
Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia.
Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Pienitaajuisen
melun ulko- ja sisämelun tasoa (LLeq) tarkasteltiin tuulivoimalaa lähinnä sijaitsevan loma-asunnon
kohdalla olevassa reseptoripisteessä. Reseptoripiste sijoitettiin lähimmän saaren pohjoisosassa
olevan loma-asunnon kohdalle (KKJ3, X = 3200225, Y = 6894822). Koska Siemens SWT-4.0-130
–laitosmallista ei ollut käytössä melupäästöarvoja 1/3 –oktaavikaistoittain, käytettiin laskennassa
usean laitosmallin arvoista laskettuja keskimääräisillä terssiarvoja väliltä 20 – 200 Hz. Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla.
3.3
Maastomalli ja rakennustiedot
Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan laserkeilausaineistosta tuotetusta aineistosta, jossa ruutukoko on 2 m x 2 m.
Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus
(puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on
suuri. Ympäristömeluarvioinneissa kasvillisuuden vaikutusta ei kuitenkaan pääsääntöisesti oteta
huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut).
Laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutusta melun etenemiseen ei ole
vielä riittävästi tutkittua tietoa.
Tuulivoimaloiden ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden
välinen maanpinnan korkeusero on alle 60 metriä.
4.
TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
4.1
Mallinnuksen tulokset
Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteessä 2. Melukuvassa
on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia.
Melukuvissa esitetty keskiäänitaso kuvaa tilannetta, jossa tuulivoimalat tuottavat suurimman nimellisen äänitehotason koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- ja
yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta.
Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen ja laskennassa tuulen oletetaan olevan myötätuuli kaikkiin suuntiin.
Kaikki loma-asunnot ja vakituiset asuintalot jäävät 35 dB:n meluvyöhykkeen ulkopuolelle.
4.2
Pienitaajuinen melu
DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero ∆L) kuvaavat tyypillisen
tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Loma-asuntojen kohdalla jotka eivät ole rakennettu ympärivuotiseen käyttöön,
voivat DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyydet hieman yliarvioida vaikutusta joillakin taajuuskaistoilla. Seinärakenteelta vaadittavat ääneneristävyydet ovat kuitenkin tässä mallinnustapauksessa hyvin alhaisia (maksimissaan 4 desibeliä). Asumisterveysohjeen mukaan päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä noin 5 dB suurempia arvoja kuin yöaikana, joten
ulkomelutasot jäävät kaikilla taajuiskaistoilla sisätilojen päiväajan ohjearvojen alle.
Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat terssikohtaiset melutasot ohjearvot selvästi. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun ohjearvojen alle. Tulosten perusteella voidaan
todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimalaitosta, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa.
5
MELUMALLINNUS
Pienitaajuinen melu, Norrkobban
80
70
60
Leq, dB
50
Reseptori, Ulkomelu
40
Reseptori, Sisämelu
30
Asumisterveysohje, Sisämelu
20
10
0
20
25
31,5
40
50
63
80
100
125
160
200
Taajuuskaista, Hz
Kuva 2. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteessä
4.3
Häiritsevyyskorjaukset
Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitusvaiheen meluselvityksessä ei
edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Melun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä +5 dB:n korjaus tehdään vain sellaisissa tapauksissa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta.
Tuulivoimamelun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä +5 dB:n korjaus tehdään
vain sellaisissa tapauksissa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja
tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen.
Siemens SWT-4.0–130 laitosmallista ei ollut käytettävissä taajuusjakaumaa terssikaistoittain.
Tuulivoimaloiden tapauksissa kapeakaistaisen melun lähteenä on useimmiten vaihteisto, koneisto
tai esimerkiksi jäähdytin. Tämän melun osuus tuulivoimalaitoksen kokonaismelupäästöistä on
varsin pieni. Pääosa tuulivoimalaitoksen melusta on laajakaistaista aerodynaamista melua, joka
on lähtöisin voimalan lavoista. Normaalisti toimivat tuulivoimalat eivät aiheuta kapeakaistaista
melua.
4.4
Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin
Mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten melutasot alittavat VNp 993/1992 mukaiset päivä- ja
yöajan ohjearvot vakituisen asutuksen ja loma-asuinalueiden kohdalla.
4.5
Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin
YM:n mallinnusohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun
laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreja ja käyttäen valmistajan takaamaa melupäästöarvoa tai laitokselle määritettyä tunnusarvoa (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuu-/tunnusarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Tässä mallinnuksessa
on valmistajan ilmoittamaan mitattuun arvoon (LWA 110 dB) on lisätty epävarmuus, jolloin käytetty melupäästöarvo vastaa IEC TS 61400-14 mukaisesti ilmoittamaa tunnusarvoa (declared value).
Laskennan mukaan melutasot ovat vakituisten asuintalojen kohdalla alle päiväajan suunnitteluohjearvon 45 dB ja yöajan suunnitteluohjearvon 40 dB. Loma-asuntojen kohdalla melutasot
alittavat päiväajan suunnitteluohjearvon 40 dB ja yöajan suunnitteluohjearvon 35 dB.
6
MELUMALLINNUS
4.6
Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen
Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti
tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin
7-11 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa
olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan on erittäin voimakasta. Todellinen päivä- ja
yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen
mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta.
Kuva 3. Tuuliruusu hankealueelta Suomen Tuuliatlaksesta
Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta ja etelästä. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillis-pohjoispuolella.
Lahdessa 9. päivänä maaliskuuta 2015
RAMBOLL FINLAND OY
Arttu Ruhanen
Projektipäällikkö
Ville Virtanen
Suunnittelija
Liite 1
Laatija:
Päivämäärä:
Ville Virtanen, Ramboll Finland Oy
9.3.2015
Hankevastaava:
Hankealue:
Suomen Merituuli Oy
Kristiinankaupunki, Siipyy
Mallinnusohjelman tiedot
Mallinnusohjelma ja versio:
SoundPlan 7.3
Mallinnusmenetelmä:
ISO 9613-2
Tuulivoimaloiden perustiedot ja akustiset tiedot
Tuulivoimalan valmistaja:
Siemens
Nimellisteho:
4 MW
Tyyppi:
SWT-4.0-130
Napakorkeus:
120 m
Sarjanumero:
Roottorin halkaisija:
130 m
Tornin tyyppi:
-
Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun
Lapakulman säätö:
Pyörimisnopeus:
Muu, mikä:
Kyllä
Kyllä
Ei
Ei
Ei ilmoitettu
Ei ilmoitettu
Äänitehotaso (8 m/s 10 m korkeudella) L WA :
Mitattu arvo 110 dB + Uc 2 dB
Takuu-/tunnusarvo
Mallinnuksessa käytetty taajuusjakauma 1/1-oktaaveittain 63 - 8000 Hz:
120
Äänitehotaso 110 dB + epävarmuus 2 dB
100
LWA. dB
80
60
40
20
0
63
125
250
500
1000
Taajuuskaista, Hz
2000
4000
8000
1/3
Liite 1
Pienitaajuisen melun laskennassa käytetyt terssikaista-arvot 20-200 Hz:
125
Usean laitosmallin keskimääräiset arvot, jotka on skaalattu vastaamaan
kokonaisäänitehotasoa 112 dB
LW. dB
120
115
110
105
100
20
25
31,5
40
50
63
80
100
125
160
200
Taajuuskaista, Hz
Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot:
Kapeakaistaisuus /
Tonaalisuus
Impulssimaisuus
Merkityksellinen sykintä
(amplitudimodulaatio)
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Ei
Ei
Ei
Ei ilmoitettu
Ei ilmoitettu
Ei ilmoitettu
Muu, mikä
Laskennan lähtötiedot
Laskentaverkko
Laskentakorkeus:
4 metriä
Laskentaruudukon koko:
50*50 metriä
Sääolosuhteet
Suhteellinen kosteus:
70 %
Lämpötila:
15 °C
Maastomalli
Maastomallin lähde:
MML, Korkeusmalli 2 m
Vaakaresoluutio:
2m
Pystyresoluutio:
0,5 m
Hankealueen korkeuserot
Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista)
Kyllä
Ei
Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat:
Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet
Vesialueet
0 akustisesti kova pinta
Maa-alueet
0,4 akustisesti puolikova
Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus
Neutraali
0 neutraali - stabiili sääolosuhde
Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen
Vapaa avaruus
Muu
2/3
Liite 1
Pienitaajuisen melun laskenta
Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella
Pienitaajuisen melun laskentamenetelmä:
YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna)
Reseptori (lähin loma-asunto Norrkobban)
Hz
L Leq , dB
20
25
31,5
40
50
63
80
100
125
160
200
53
50
48
48
46
45
44
42
38
33
29
3/3
Liite 2