Kari Pajarisen oikaisuvaatimus 16.10.2015 / Ahvennevan

Liite 3 rakennuslautakunta 11.11.2015 § 47
1
Kari Pajarinen
16.10.2015
Piilintie 47
42870 Kotala
kapajari3@gmail.com
KEURUUN KAUPUNGIN RAKENNUSLAUTAKUNNALLE
OIKAISUVAATIMUKSET, KOSKIEN SUUNNITTELUTARVERATKAISUA 1.10.2015 /
LUPATUNNUS 15-0001-SUU JA RAKENNUSLUPAPÄÄTÖSTÄ 2.10.2015 /
LUPATUNNUS 15-0176-R / PÄÄTÖSOTE 05.10.2015
Keuruun kaupungin rakennustarkastaja on myöntänyt 01.10.2015
suunnittelutarveratkaisulla ja samaa asiaa koskevalla rakennusluvalla 2.10.2015
Greenwatt Ahvenneva Oy Ab:lle luvat tuulivoimalapuistoon (4 tuulivoimalaa) Pihlajaveden
kylän Onkimainen tilalle 249-407-30-6.
Olen em. tilan välitön rajanaapuri vakituisesti asumalla tilallani 249-407-21-22 ja
kesämökkitonttini 249-407-21-24 kautta. Suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupapäätös
vaikuttavat olennaisesti vakituisesti asumalleni tilalle ja sijoitusmielessä hankkimalleni
kesämökkikiinteistölle.
Vastustan tehtyjä päätöksiä.
Päätökset on tehty säädettyjen lakien, asetusten ja ohjeiden vastaisesti. Päätösten
vaikutus tulee aiheuttamaan monenlaista haittaa allekirjoittaneelle ja muille alueen
asukkaille, yrityksille ja luonnolle.
Asiassa ei ole menetelty säädösten edellyttämällä tavalla ja hakijan hakemus on monelta
osin virheellinen ja puutteellinen. Tuulivoimahankkeesta ei ole tehty kaikkia asianmukaisia
selvityksiä.
Asia on niin laaja ja moninainen, jolloin sitä tulee tarkastella ja ratkaista monen säädöksen
pohjalta, jotka on nyt ohitettu.
Uudistan 2.9.2015 antamassani muistutuksessa lausumani asiat ja vaatimukset.
OIKAISUVAATIMUS
Rakennuslautakunnan tulee kumota rakennustarkastajan 1.10.2015 ja 2.10.2015 tekemät
asiaa koskevat suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa.
2
1. SUUNNITELMARATKAISUSTA
Kyseessä olevaa hanketta ei voi ratkaista suunnitelmaratkaisulla, kuten nyt on menetelty.
1.2.
Otteita THL:n kalvosarjasta ”Tuulivoima terveydensuojelun näkökulmasta”
Suunnittelutarveratkaisu = laajennettu rakennuslupaharkinta
Sovelletaan vain hyvin selkeissä ja ristiriidattomissa hankkeissa,
-
kun suunnitellulla tuulivoima-alueella ei ole toimintojen yhteensovittamisen
tarvetta
maanomistajalla ei ole muita intressejä maankäytön suhteen.
Hyväksymisen jälkeen rakennuslupa-toimintaa koskevia lupaehtoja ei voida antaa.
1.3.
Otteita johtaja Jari Keinäsen ja ylitarkastaja Vesa Pekkolan / STM /
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Ympäristö ja Terveys-lehden
4/2014
artikkelista
”Tuulivoimarakentaminen
terveydensuojelun
näkökulmasta”.
-
Suunnittelutarveratkaisua tulisikin soveltaa vain poikkeustapauksissa hyvin
selkeissä ja ristiriidattomissa hankkeissa.
- Suunnittelutarveratkaisuna toteutetuissa hankkeissa ei saada välttämättä
selville kaikki tuulivoimaloiden vaikutusalueella syntyviä haittoja tai
maankäytön ristiriitoja.
- Suunnittelutarveratkaisuissa tulisi tehdä vastaava ympäristö- ja
terveyshaittoihin liittyvä arviointi kuin yleiskaavamenettelyssä tai YVA:ssa.
- Suunnittelutarveratkaisussa
tehdyt
selvitykset
arvioi
rakennusvalvontaviranomainen, joka ei ole kunnan paras ympäristö- ja
terveysvaikutusten asiantuntija.
- Jos hanke hyväksytään, voidaan tämän jälkeen hankkeelle myöntää
rakennuslupa, mutta mitään erityisiä toimintaa koskevia lupaehtoja ei voida
antaa.
2. KUULUTTAMISESTA
Suunnittelutarveratkaisussa kerrotaan hankkeen johdosta kuullun rajanaapureita, joiden
kiinteistöt ulottuivat tuulivoimalaselvityksessä esitetyn 35 desibelirajan sisäpuolelle. Lisäksi
hankkeesta kerrotaan järjestetyn yleisötilaisuuden, josta on ilmoitettu lehdessä.
Asianosaisten (rajanaapureiden) kuulemista ei ole tapahtunut asianmukaisesti,
kuulutusmenettelyä ei ole ollut, kuten olen jo muistutuksessani 2.9.2015 selostanut. Yhden
kerran lehti-ilmoituksella tehty ilmoitus tiedotustilaisuudesta ei korvaa kuulutusmenettelyä.
3
Asiassa tulee suorittaa asianosaisten kuuleminen ja asianmukainen kuulutusmenettely,
jolloin kaikki asiakirjat ovat asianosaisten saatavissa.
3. LAUSUNNOISTA
Asiassa on hankittu/annettu lausuntoja; Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen
museo, Keski-Suomen liitto, Keurusselän ympäristö- ja terveydensuojelutoimisto,
Pirkanmaan
ELY-keskus,
Pirkanmaan
maakuntamuseo,
Virtain
kaupunki,
Puolustusvoimat, joihin hakija on antanut vastineensa 23.9.2015. Mistään näistä ei ole
kerrottu/ilmoitettu ainakaan allekirjoittaneelle, jolloin en ole voinut niihin perehtyä, saati
ottaa kantaa. Mainitut asiakirjat tulee olla esillä kuulutusmenettelyn aikana.
Suunnittelutarveratkaisun
mukaan
Keski-Suomen
ELY-keskus
oli
kiinnittänyt
lausunnossaan huomiota mm. seuraavasti ”Selvitys linnuston osalta ei ole riittävä, sitä
tulee täydentää.” Vastineessaan hakija toteaa tähän mm. seuraavaa.
”Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen tiedonannon mukaan hankealueelta tai sen
ympäristöstä ei ole havaintoja suojelullisesti merkittävistä lajeista. ELY-keskuksen
tiedoissa lähin pesä on lähes 4 km päässä voimaloista. Ahvennevan hankealueen
lähiseudulta noin 8 km etäisyydellä on haettu kookkaiden petolintujen ja valkoselkätikan
pesäpaikkatietoja.
Tietohaut
tehtiin
Luonnontieteellisen
keskusmuseon
rengastusrekisteriin ja sääksirekisteriin 22.9.2015. Sääksen pesätietoja haettiin
sääksirekisteristä yllä olevilta alueilta vuosilta 2000-2015. Lähin tiedoissa oleva aktiivinen
kalasääksen reviiri sijoittuu Kangastenperän alueelle ja etäisyys lähimpään Ahvennevan
voimalaan on noin 2,9 km. Sääksisäätiö suosittelee sääksenpesän ja rakennettavan
tuulivoimalan väliseksi minimietäisyydeksi 2000 metriä, joten ollaan turvallisella
etäisyydellä.”
Edellä olevasta voi heti todeta, ettei ELY-keskuksella ole tietoa todellisesta tilanteesta.
Lähin kesällä 2015 toiminnassa oleva sääksen pesä on Sammalistontiestä Pieruvuorelle
johtavan tien päästä etelään olevan hakkuuaukean reunalla olevassa männyssä, josta
etäisyys lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on noin 2000 metriä tai alle. Toinen
toiminnassa oleva pesä on Raiskinsalossa Karimotien läheisyydessä. Todettakoon myös
havainnot lähialueen kuukkelista ja huuhkajasta ovat vuodelta 2015.
4. PÄÄTÖKSIEN
JA
VALMISTELUN
MUU
ANNETTUJEN SELVITYSTEN PUUTTEET
LAINVASTAISUUS
SEKÄ
4.1. TUULIVOIMALAN MELUSTA
Tuulivoimalan melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syntyy tuulen kohdatessa ja
vastaavasti irrotessa lavasta. Melulle on tyypillistä äänenpaineen ajallinen vaihtelu
(amplitudimodulaatio) sekä matalien taajuuksien esiintyminen. Lisäksi on huomioitava, että
rakennusten äänieristävyys on pienillä eli matalilla taajuuksilla huonompi kuin
keskikorkeilla tai korkeilla taajuuksilla. Tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisää se, että
päästöjä tapahtuu myös yöllä jolloin taustamelu on matala ja melu erottuu hyvin. Yöllä
esiintyy myös sääolosuhteita, jotka edesauttavat melun kulkeutumista.
4
4.2.
Asumisterveysasetus 15.5.2015
Asumisterveysohje on muutettu asetukseksi ja tullut voimaan 15.5.2015.
Asumisterveysohjeen ohjearvot muutettiin toimenpiderajoiksi, joka on pitoisuus,
mittaustulos tai ominaisuus, jolloin sen, kenen vastuulla haitta on, tulee ryhtyä
terveydensuojelulain 27 §:n tai 51 §:n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan
selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Mm. melu kuuluu
haittana pidettäviin asioihin.
4.3.
HAKIJAN ANTAMAT TIEDOT MELUN MALLINTAMISESTA JA SEN VIRHEITÄ
Ympäristöministeriön ohjeessa 2 / 2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen", sivulla
23 on "Mallinnustietojen raportointi", jossa on valmis lomake raportointia varten.
Kuvakaappaus EM. YM:n ohjeesta, kohta 5 ”Mallinnustietojen raportointi.”
Kuvakaappaus Ahvennevan tuulivoimalaselvityksen melumallinnuksen raportoinnista,
josta hakija on jättänyt pois kohdan raportin ja raportoijan tiedot. Hakija ei ole antanut
5
mitään
tietoja
mallinnusraportin
numerosta/tunnisteesta,
hyväksymispäivämäärästä, vastuuhenkilöstä ja tarkastajasta/hyväksyjästä.
raportin
Hakija ilmoittaa hakemuksensa edellisellä sivulla ”Melu- ja varjostusmallinnukset on
laatinut insinööri Hans Vadbäck FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.”
Mitä on haluttu salata, kun on jätetty lomakkeen alkuosa pois, joka ei ole voinut tapahtua
vahingossa. Keskeisenä poisjätettynä kohtana on mm. se, ettei kukaan ole tarkistanut ja
hyväksynyt insinööri Hans Vadbäckin laskelmia. Tällaisella menettelyllä hakijan laskelmia
ei voida pitää luotettavina.
”Akustiset tiedot/laskennan lähtötiedot”-kohdassa hakija ilmoittaa
melupäästötietojen perustuvan dokumenttiin ”DMS 0048 -2151_V01 , V126-3.3MWMk2A-50/60 Hz Third Octaves according to General Specification, Date 2014-1111”.
Mainittua dokumenttia ei ole hakemusasiakirjoissa ja eikä sitä löydy netistäkään
erilaisilla hakutavoilla.
Koska dokumenttia ei ole, niin ei ole mitään mahdollisuutta tarkistaa esitettyjä lukuja
äänitehotasoista.
Edellä olevan perusteella on syytä epäillä, että hakijan ilmoittamat laskelmat ja
kaavakuvat eivät ole luotettavia.
Tuulivoimalavalmistajat yleensä antavat arvioita laitteidensa äänitehotasoista.
Koska valmistajat antavat arvioita, niin tälläkin perusteella on syytä epäillä
laskelmien paikkansapitävyyttä.
Vaadin selitystä miksi mainitut tiedot puuttuvat ja miksi kyseistä dokumenttia ei ole
asiakirjojen joukossa? Onko sellaista olemassakaan?
6
Miten suunnittelutarveratkaisun ja rakennusluvan myöntäjä on varmistanut edellä
mainittujen melumallinnustietojen oikeellisuuden? Mikä on ns. takuuarvo? Mitä on
selitetty puuttuvista tiedoista?
Suunnittelutarveratkaisun
mukaan
hakija
on
toimittanut
25.9.2015
rakennusvalvontaan kirjeen, jossa ilmoitetaan seuraavaa.
”kun tuulivoimalaitokset on otettu käyttöön, suoritetaan melumittaus lähimpien
asuinkiinteistöjen kohdalla vähintäänkin ensimmäisen toimintavuoden aikana.
Melumittaussuunnitelma toimitetaan kuukautta ennen mittausten suorittamista
Keuruun kaupungin rakennusvalvontaan ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Melumittaukset suorittaa ulkopuolinen meluasiantuntija ja tulokset esitetään
Keuruun kaupungin rakennusvalvonnalle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos
melutaso ylittää sille asetetun raja-arvon, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä
toimenpiteisiin melutason pienentämiseksi.”
Hakijan esitystä ei voida hyväksyä. Etukäteen tulee tehdä luotettavat selvitykset
melu- ja varjostusmallinnuksista ja jos ne ovat hyväksyttävät, niin asiassa voidaan
edetä.
Hakijan tuulivoimalaselvityksessä lausutaan ”Raivattavan alueen koko riippuu
valittavasta voimalatoimittajasta.” Eli hakijalla ei ole tietoa mihin voimalaan
päädytään, jolloin esitetyt melumallinnustiedot eivät voi pitää paikkaansa. Tämäkin
osoittaa, ettei asia ole selkeä ja yksiselitteinen.
Suunnittelutarveratkaisussa todetaan Keurusselän ympäristö- ja
terveydensuojelutoimiston kiinnittäneen lausunnossaan huomiota mm. seuraavaan
seikkaan. ”Ahvennevan tuulivoimahankkeen melu- ja varjostusmallinnukset on tehty
voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.”
Edellä kerrotun perusteella melu- ja varjostusmallinnuksia ei ole tehty luotettavalla
tavalla, eikä voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Myöskään ns. takuuarvoa ei ole
annettu. Miten takuuarvo olisi voitu antaa, kun ei ole tiedossa valittua
voimalatyyppiäkään.
Aiemmin selostetun perusteella hakija ei ole antanut luotettavia melu- ja
varjostusmallinnuksen laskelmia ja kaavakuvia, jotka olisi asianmukaisesti
tarkistettu ja hyväksytty. Mallinnukset tulee tehdä ulkopuolisten asiantuntijoiden
toimesta, sen jälkeen kun on tiedossa valittu voimalatyyppi ja tietenkin hakijan
kustannuksella. Ulkopuolisen asiantuntija tulee valita
rakennusvalvontaviranomaisen toimesta.
4.4.
MELUMALLINNUKSEN TEKEMISESTÄ
Melumallinnus tulee tehdä Ympäristöhallinnon voimassa olevan ohjeen mukaisesti,
huomioiden seuraavat asiat
Mallinnus tulee tehdä sille voimalatyypille joka kohteeseen aiotaan rakentaa tai
lähtömelutasoltaan samanlaiselle tai meluisammalle voimalatyypille.
7
Mallinnuksessa tulee varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ympäristöhallinnon
ohjeesta poiketen huomioida myös merkityksellinen sykinnän
(amplitudimodukaation) sanktio. Paitsi jos erikseen on osoitettu paikalliset
tuuliolosuhteet ja tuulivoimalan malli huomioiden, ettei sitä voi esiintyä.
Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä varovaisuusperiaatetta noudattaen
keskiäänitasoon 5 - 10 dB:n lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin. Tällä
lisäyksellä pyritään kompensoimaan melumalleissa havaittuja puutteita. (Ytark
Vesa Pekkolan/STM kalvosarja 26.3.2015 ”Asumisterveysasetus 2015”.
Ruotsissa seurattiin ja mitattiin vuoden ajan tuulivoimalan dB-arvoja 10-metrin
korkeudelta. Keskiarvoksi tuli 39 dB ja ääripäät olivat 29-45 dB. Siten on
perusteltua lisätä saatuihin arvoihin 5-10 dB.
4.5.
MATALATAAJUINEN MELUMALLINNUS
Hakijan
tuulivoimaselvityksessä
matalataajuinen
melu
kerrotaan
lasketun
Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta
saatuja arvioita niiden äänitehotasoista (DMS0048-2151_V01, V126-3.3MW-Mk2A-50/60
Hz, Third Octaves according to GeneralSpecification, Date 2014-11-11).
Em. ohje antaa menetelmän matalataajuisen melun laskentaan rakennusten ulkopuolelle.
Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 1/2003 antaa matalataajuiselle
melulle ohjearvot asuinhuoneissa.
Hakija käyttää 1.7.2015 päivätyssä tuulivoimaselvityksessä vanhentunutta tietoa, koska
15.5.2015 tuli voimaan asumisterveysasetus, jolla asumisterveysohje vuodelta 2013
muutettiin asetustasoiseksi.
Tuulivoimaselvityksessä rakennusten sisälle kantautuva äänitaso on arvioitu tanskalaisen
DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrattiin
ohjearvoihin.
Tanskassa oleva rakennuskanta on varmuudella erilaista kuin Keuruulla ja siten DSO1284
laskentaohje ei sovellu täällä olevien rakennusten sisälle kantautuvan äänitason arviointiin.
4.5.1 Maakertoimesta
Tyyni vedenpinta, kallio ym. kovat pinnat heijastavat ääntä. Täysi heijastus voi vahvistaa
ääntä 6 dB. Pelto- ja metsämaa ovat akustisesti pehmeitä, silti vahvistusta matalilla
äänillä, keskitaajuuksilla vaimennusta. Maakertoimen vaikutus ei oikein sovi ISO9613-2
mukaisissa laskelmissa, jos äänilähde on korkealla.
Allekirjoittaneen maanpinnan taso on noin 144 metriä ja tuulivoimalan yli 180 metriä, jonka
päälle tuulivoimala napakorkeus 137 metriä. Roottorin lapa käy tätäkin korkeammalla, eli
metriä lisää.
4.6. MAAKUNTAKAAVASTA
Hanke on maakuntakaavan vastainen, jota ei voida ohittaa ja alueelle tulee laatia
asianmukaisessa järjestyksessä osayleiskaava. Edellä mainitut kohdat tulee huomioida
kaavamääräyksissä esim. rakennettavien tuulivoimaloiden valmistajan ilmoittama
lähtömelutason takuuarvo saa olla korkeintaan 100 dB.
8
Kaikki haittojen selvittämiseksi tehtävät melu- ja muut tarpeelliset mittaukset tai selvitykset
tulee teettää voimalaitoksen lupia hakevan kustannuksella. Velvoite tulee kirjata
lupaehtoihin ja niille tulee saada riittävä vakuus.
Mikäli voimalat rakennetaan, niihin tulee niihin asentaa automatiikka, joka pysäyttää ne,
kun on riski häiritsevän välkkeen syntymiselle.
Hakija siis itsekin epäilee, että melutasot voivat ylittyä. Mitkä ovat silloin konkreettiset
keinot ryhtyä toimenpiteisiin melutason pienentämiseksi? Onko sellaisia olemassakaan?
4.7 YMPÄRISTÖLUVASTA
Tuulivoimaloille tulee saada ympäristölupa, koska lähialueilla on pysyvää ja loma-asutusta.
Tuulivoimaloista todennäköisesti aiheutuu naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta
rasitusta käyntiäänestä ja pyörivien lapojen vilkkumisesta. Tässä yhteydessä tulee
tarkastella erityisen huolella matalat eli infraäänet ja niiden vaikutukset.
Lainvoimainen ympäristölupa on haettava ennen rakennusluvan myöntämistä.
4.8 YMPÄRISTÖNSUOJELULAISTA
Lain tarkoituksena on parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan
päätöksentekoon ja turvata terveellinen ympäristö mm. melun suhteen.
Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi
alueella, jossa on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaíkutteinen yleiskaava, on katsottava,
ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen,
4.9 YMPÄRISTÖLUPA
Terveydensuojelulain näkökulmasta tuulivoima-alueen suunnittelu tulisi toteuttaa
maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavana.
-
maakuntakaavalla osoitetaan parhaiten tuulivoiman hyödyntämiseen
sopivat alueet.
yleiskaavalla ja asemakaavalla osoitetaan tuulivoimaloiden paikat
tarkemmin. Laajempi kuulemismenettely kuin esim. rakennusluvassa. On
huolehdittava, että vaikutusarvioinnissa myös vaikutukset ihmisten
terveyteen on arvioitu oikein.
4.10 HANKKEEN SELKEYS JA RISTIRIIDATTOMUUS
Alueella on voimassaoleva maakuntakaava, jossa kyseinen paikka on merkitty
kiviaineisten ottoalueeksi.
Kuvakaappaus hakijan Ahvennevan tuulivoimalaselvityksestä, jossa näkyy
myös maakuntakaavaan merkitty kiviainesten ottoalue.
9
4.11. OTE RAKENNUSLUVASTA, LUPATUNNUS 15-0176-R
6.1.”…Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava tarvittavan
palkkaamansa ammattitaitoisen henkilöstön kanssa siitä, että rakennus
suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja
määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen
ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu mm., että hänen rakennustyössä
käyttämänsä rakennustuotteet täyttävät niille asetettavat vaatimukset.
Suunnittelijoiden tehtävänä on määritellä suunnitelmissa, millaisia
ominaisuuksia rakennustuotteelta vaaditaan.”
Oikaisuvaatimuksen tekijän käsityksen mukaan vasta nyt ryhdytään
suunnittelemaan tuulivoimalarakennusta (tai pikemminkin teollisuuslaitosta) ja
annetaan erityisiä toimintaa koskevia lupaehtoja.
10
4.12 Otteita johtaja Jari Keinäsen ja ylitarkastaja Vesa Pekkolan / STM
artikkelista ”Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta”
jatkuu
-
-
-
-
Alle 2 km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia
rakentaa voimaloita.
Terveydensuojelun näkökulmasta tuulivoimaloiden yksityiskohtainen
suunnittelu tulisi toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena
kaavana, ei suunnittelutarveratkaisuna.
Suunnittelutarveratkaisua tulisikin käyttää vain silloin, kun
tuulivoimalaitosta suunnitellaan alueelle, jossa ei ole toimintojen
yhteensovittamisen tarvetta, eikä maanomistajilla ole muita intressejä
maankäytön suhteen. Tuulivoimalathan tulevat rajoittamaan maankäyttöä
koko vaikutusalueellaan, eikä esimerkiksi melualueelle voida käytännössä
rakentaa asutusta, loma-asutusta tai muuta melulle herkkää toimintoa.
Tuulivoimarakentamiseen ei ole juurikaan sovellettu
ympäristölupamenettelyä. Toimijoiden tavoitteena on sijoittaa voimalat niin,
ettei riskiä naapuruussuhdelain mukaisesta kohtuuttomasta rasituksesta ei
synny ja ympäristölupamenettely vältettäisiin.
Ympäristölupamääräyksissä voitaisiin esimerkiksi rajoittaa voimalaitoksen
käyttöä sellaisissa tuuliolosuhteissa, joissa lähialueille syntyy haittaa.
Tuulivoimaselvityksestä ilmenee, että maanomistajalla on tarkoitus
tulevaisuudessa ryhtyä ottamaan 1-luokkaiseksi todettua kiviainesta
alueelta. Eli maanomistajalla on muitakin intressejä maankäytön suhteen.
4.13. Naapuruussuhdelaista
Tuulivoimaloiden toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa (NaapL
17§) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksesta johtuen.
Ympäristölupamenettely olisi tarpeen, jolloin sen lupaehdoissa määriteltävien
ehtojen avulla toimintaa voidaan säädellä niin, ettei terveyshaittoja pääse
syntymään ja haittoja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää.
Ympäristölupa antaa oikeusturvaa sekä toiminnanharjoittajalle, että
ympäristön asukkaille.
4.14 Maisemallisesti arvokkaat alueet ym.
Suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa eivät riittävästi huomioi Pihlajaveden
reittiä, joka kuuluu suojeltuun Projekt Aqua-ohjelmaan. Myöskään ei
huomioida arvokkaita Kituskoskia. Alueella on myös rantarakentamiseen
11
kuuluvia kohteita ja yleisessä käytössä oleva julkinen Valkoisen lammen
uimarantaa, joille tehtyjen päätösten toteuttaminen aiheuttaa haittaa.
Virtain kaupunki on edellyttänyt, ettei hankkeesta saa toteutuessaan aiheutua
Virtain puolella oleville kiinteistöille haittaa. Melumallinnuksen puutteiden ja
virheiden vuoksi tätä ei ole huomioitu.
5. Lopuksi
Ahvennevan tuulivoimaloita ei voi rakennuttaa suunnittelutarveratkaisulla ja
myönnetyllä rakennusluvalla. Ne tulee kumota.
Mikäli asiassa aiotaan jatkaa, niin asiaa tulee tarkastella YVA-menettelyllä ja
ratkaista
asianmukaisella
ympäristöluvalla
sekä
lainmukaisella
osayleiskaavalla, jossa asianosaiset kuullaan heidän oikeuksiin kuuluvalla
tavalla. Minimietäisyys asutuksiin tulee olla kustakin tuulivoimalasta vähintään
2 km.
Ystävällisin terveisin
Kari Pajarinen
Kari Pajarinen