ohje tukihakemuslomakkeen täyttämisestä

Ohje
1 (10)
5.11.2015
OHJE TUKIHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ
Yleistä
Tukihakemuslomaketta käytetään haettaessa laajakaistarakentamisen tuesta hajaasutusalueille
annetussa
laissa
(1186/2009,
laajakaistatukilaki)
tarkoitettua
valtiontukea Viestintävirastosta. Viestintävirasto myöntää laajakaistarakentamisen
valtiontuet hankkeissa, joihin kunnat osallistuvat 8 %:n, 21,78 %:n tai 33 %:n
suuruisella hankkeen tukikelpoisista kustannuksista laskettavalla maksuosuudella.
Tuen hakeminen ja rakentamishankkeen aloittaminen
Laajakaistarakentamisen tukea on haettava Viestintävirastolta ennen tukihakemuksen
mukaisen rakentamishankkeen aloittamista. Laajakaistatukilain mukaan tukikelpoisia
ovat ainoastaan hakemuksen vireilletulon jälkeen syntyneet kustannukset.
Tukihakemus tulee vireille, kun se on saapunut Viestintävirastoon.
Hakemus voidaan laittaa vireille vaikka kaikkiin hakemuksen kysymyksiin ei vielä
pystyttäisikään vastaamaan.
Hakemusta voidaan täydentää tarvittavilta osin
myöhemmin.
Myönnetyn valtion tuen maksua haetaan erillisellä hakemuksella ja tuen maksu
perustuu aina toteutuneisiin tukikelpoisiin rakentamiskustannuksiin, jotka on kyettävä
todentamaan. Maksua voi hakea vasta, kun tukipäätös on annettu ja muut
tuenmaksulle asetetut edellytykset täyttyvät.
Jos maakuntaliitto on julistanut hankkeeseen liittyvän tuen haettavaksi 12.11.2012 tai
sen jälkeen, puolet tuen määrästä voidaan maksaa tuenhakijan pyynnöstä ennakkoon
tukipäätöksellä.
Huomioitavia asioita valtion tuen myöntämisen edellytyksistä
Tukikelpoinen alue on määritelty laajakaistatukilain 3 §:ssä ja lakia täsmentävässä
liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (246/2010, jäljempänä LVM:n asetus).
LVM:n asetuksen mukaisia tukikelpoisia maantieteellisiä alueita koskevat kartat ovat
Viestintäviraston internetsivuilla (www.viestintavirasto.fi) Laajakaista 2015 -osiossa.
Edellä mainituissa kartoissa tukikelvottomaksi määritelty alue on merkitty punaisella
viivoituksella ja tässä ohjeessa siitä käytetään nimitystä punainen alue. Punaisen
alueen ulkopuolelle jäävät alueet ovat lähtökohtaisesti tukikelpoisia alueita.
Lähtökohtaisesti tukea voidaan myöntää vain maakuntaliiton määrittelemälle
hankealueelle. Hankealueen ulkopuoliselle verkonosalle tukea voidaan myöntää vain,
jos kyseinen verkonosa on välttämätön esim. hankealueen verkon kytkemiseksi
yleiseen viestintäverkkoon.
Laajakaistatukilain 8 § 4 momentissa todetaan, että tukea voidaan myöntää vain, jos
tuen myöntämisellä ei arvioida olevan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden
toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Valtion tuella on todennäköisesti vähäistä suurempia
kilpailuvaikutuksia esimerkiksi silloin, jos samalla maantieteellisellä alueella sijaitsee jo
2 (10)
viestintäverkko, jolla voidaan tarjota liittymiä 100 megabitin yhteysnopeudella (HE
176/2009, s. 27).
Asiaa on käsitelty tarkemmin Viestintäviraston muistiossa verkon tukikelpoisuuden
arvioinnista.
Tarvittaessa
hankealuetta
koskevan
markkina-analyysin
yksityiskohtaisemman
version
voi
pyytää
Viestintävirastosta
osoitteesta
laajakaistahanke@viestintavirasto.fi.
Valtion tuen myöntämisen edellytykset on määritelty laajakaistatukilain 8-9 §:ssä.
Lisäksi tuen ehtoja on määritelty lain 11 - 16 §:ssä. Tuen ehdoista on lisätietoa muun
muassa
ohjeessa
teleyrityksille
laajakaistahankkeen
tuen
hakemiseksi,
Viestintävirastolta internetsivuilla (www.viestintavirasto.fi) Laajakaista 2015 -osiossa.
Valtion tuen myöntämisen edellytyksenä on se, että tuen saaja maksaa hankkeen
tukikelpoisista kustannuksista vähintään 34 prosenttia ja kunta 8, 21,78 tai 33
prosenttia. Valtion tukea myönnetään vastaavasti enintään 58, 44,22 tai 33 prosenttia
hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.
Valtion tukea voidaan myöntää hankkeen investointikustannuksiin, jotka ovat 1)
syntyneet tukihakemuksen vireilletulon jälkeen ja 2) syntyneet edistyksellisten
viestintäpalveluiden tarjonnassa tarpeellisen viestintäverkon rakentamisesta; sekä 3)
välttämättömiä tukikelpoisella alueella sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- tai
sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa.
Valtion tukea ei voida myöntää 1) viestintäverkon ylläpitokustannuksiin; 2)
kustannuksiin, jotka kohdistuvat enintään kahden kilometrin päähän käyttäjän
vakinaisesta asuin- tai sijaintipaikasta ulottuvalle tilaajayhteyden osalle; 3)
kustannuksiin alueella, joka ulottuu kahden kilometrin päähän sellaisesta
liityntäpisteestä, josta voidaan tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluita.
Valtion tuen maksamisen edellytyksenä on, että laajakaistahanke on valmistunut. Tuen
hakijan on lähtökohtaisesti rakennettava verkko valmiiksi ennen kuin myönnetty tuki
voidaan maksaa (mahdollista ennakkoon maksettavaa 50 %:n osuutta lukuun
ottamatta). Tämä tulee huomioida tukihakemusta ja hankkeessa rakennettavaa
verkkosuunnitelmaa laadittaessa. Rakennettu verkko voi perustellusta syystä poiketa
vähäisessä määrin suunnitellusta ja tukipäätöksen pohjana olleesta verkosta. Tällaisia
hyväksyttäviä pienimuotoisia muutoksia voivat olla esimerkiksi odottamattomista
maastoesteistä
johtuvat
reittimuutokset
sekä
kysynnän
puutteen
takia
rakentamattomat talokaapelit ja muut yksittäiset yhteydet.
Pitkäkestoisissa ja laajamittaisissa hankkeissa, joihin liittyvä valtiontuki on
maakuntaliiton päätöksellä julistettu haettavaksi ennen 12.11.2012, tuki voidaan
hakijan pyynnöstä maksaa erissä valtionavustuslain (688/2001) 12 § mukaisesti.
Säännöksen mukaan:
"Valtionavustus maksetaan valtionavustuksen saajalle yhtenä tai useampana eränä
kustannusten ajoittumisen perusteella. Valtionapuviranomainen voi päättää, että
valtionavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen kun
avustuksen käytöstä on esitetty valtionapuviranomaiselle hyväksyttävä selvitys."
3 (10)
TUKIHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET
1
HAKIJA
Hakemuslomakkeen kohtaan 1A hakija täyttää hakijaa ja hankkeelle nimettyä
yhteyshenkilöä koskevat tiedot.
Hakijana voi olla yritys, yhteisö tai säätiö. Hakija täyttää lomakkeelle tiedon siitä, onko
hakija hakemuksen vireilletulohetkellä toimintansa aloittava yritys, vai jo toimiva
yritys. Mikäli hakija on tätä hanketta varten perustettu ja hakemusvaiheessa
toimintansa aloittava yritys, on hakijan toimitettava hakemuksensa liitteenä
liiketoimintasuunnitelma tai muu kuvaus yrityksen toiminnasta sekä maksuvalmius- ja
kannattavuuslaskelma.
Hakija merkitsee kohtaan 1B tiedon myös siitä, onko hakija tehnyt Viestintävirastolle
teletoimintailmoituksen. Mikäli hakija ei hakemuksen vireilletulohetkellä harjoita
teletoimintaa, on hakijan teletoiminnan alkaessa tehtävä Viestintävirastolle
tietoyhteiskuntakaaren
(917/2014)
4
§:ssä
tarkoitettu
teletoimintailmoitus.
Viestintävirasto on julkaissut ohjeen ilmoituksen antamisesta kotisivuillaan osoitteessa:
www.viestintavirasto.fi/asioikanssamme/tvjaradio/teletoimintailmoitus.html.
Tuettavasta hankkeesta on pidettävä projektikirjanpitoa. Kohtaan 1C on merkittävä
kirjanpitäjän
yhteystiedot
ja
kirjanpitoaineiston
säilytyspaikan
yhteystiedot.
Projektikirjanpidon aineisto on säilytettävä 10 vuoden ajan hankkeen valmistumisesta
lukien.
2
HANKETTA KOSKEVAT TIEDOT
Hakemuslomakkeen kohtaan 2A merkitään tuettavan hankkeen nimi ja kunnat, joiden
alueella hanke toteutetaan.
Kohdassa 2A annetaan lisäksi tietoa hakumenettelystä, jolla hakija on valittu
hankkeen toteuttajaksi. Valtion laajakaistatukea voi hakea ainoastaan
maakunnan liiton toteuttamassa hakumenettelyssä valituksi tullut yritys tai
yhteisö. Hakemukseen liitetään jäljennös maakunnan liiton päätöksestä, jolla
hankkeen toteuttaja on valittu, sekä selvitys päätöksen lainvoimaisuudesta
(hakemuksen liite 2.1). Mikäli päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen, on
tukihakemukseen liitettävä hallinto-oikeuden päätös siitä, että maakunnan liiton
päätöstä voidaan noudattaa valituksesta huolimatta.
Hakemukseen on liitettävä maakunnan liiton hakumenettelyyn toimitettu tarjous
liitteineen (hakemuksen liite 2.1). Mikäli hakijan tekemä tarjous on joiltakin osin
täsmentynyt esimerkiksi, kunnan ja tuen hakijan tekemällä sopimuksella, on jäljennös
myös tästä sopimuksesta toimitettava liitteenä.
Hakemuslomakkeen kohdassa 2B ilmoitetaan myös hankkeen aloittamis- ja arvioitu
valmistumisajankohta. Hankkeen aloittamisajankohdaksi voidaan merkitä esimerkiksi
ajankohta, jolloin rakennettavan viestintäverkon suunnittelu aloitetaan.
Hakija ilmoittaa kohdassa 2C hanketta koskevissa tiedoissa onko hankkeen
toteutukselle asetettu ehto, jonka täyttyminen on verkon rakentamisen edellytys.
Tällainen ehto voi olla esimerkiksi edellytys tietyn tilaajamäärän saavuttamisesta
ennen kuin verkkoa ryhdytään toteuttamaan. Mikäli tällainen ehto on asetettu, on
hakemuksessa myös lyhyesti kuvattava, missä päätöksessä tai minkä osapuolen
kanssa solmitussa sopimuksessa kyseinen ehto on asetettu. Lisäksi on kuvattava
4 (10)
lyhyesti ehdon sisältö, millä perustein ehto laukeaa ja miten ehdon poistumisesta
ilmoitetaan osapuolille. Myös ehdon voimassa olon takaraja on ilmoitettava
hakemuksessa. Lähtökohtaisesti Viestintävirasto ei voi antaa tukipäätöstä ennen, kuin
verkon toteutuksen edellytyksenä ollut ehto on poistunut.
Hakemuslomakkeen kohdassa 2D hakija ilmoittaa vielä, toteutetaanko hanke tai sen
osa yhteisrakentamishankkeena muiden yhdyskuntaa palvelevien rakenteiden, kuten
vesi-, viemäri- ja sähköjohtojen, ja näihin liittyvien rakennelmien kanssa.
Lisäksi kohdassa 2E hakija ilmoittaa, onko hakijalla hankealueella hallinnassaan
viestintäverkko, josta voidaan tarjota asiakkaille 100 Mbit/s -liittymiä. Mikäli hakijalla
on hallinnassaan tällainen viestintäverkko, on siitä toimitettava erillinen selvitys.
Selvityksessä on oltava mukana karttaliite, mistä käy ilmi tällaisen verkon sijainti.
Hakija merkitsee hanketta koskeviin tietoihin kohtaan 2F arvionsa kaikkien
rakennettavaan
viestintäverkkoon
liitettävien
potentiaalisten
tilaajien
enimmäismäärästä ja rakennettavan verkon alueella sijaitsevien vakituisten asuntojen
sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen lukumäärästä. Tukikelpoisia tilaajia ovat
tukikelpoisella alueella sijaitsevat vakituisten asuntojen, yritysten ja julkisen sektorin
toimipaikkojen tilaajat. Esimerkiksi loma-asuntoihin rakennettavat liittymät eivät ole
tukikelpoisia tilaajaliittymiä, mutta nämä voidaan kuitenkin sisällyttää verkon alueella
sijaitsevien mahdollisten tilaajien yhteismäärään.
Hakijan on hakemuksen kohdassa 2G esitettävä lyhyt kirjallinen tiivistelmä
hankekuvauksesta. Hankekuvauksen tiivistelmästä tulee käydä ilmi hankealueen
sijainti, kohderyhmä, hyödynsaajat, tavoitteet, toimenpiteet, tulokset ja vaikutukset.
Kohdan 2H lopussa hakija ilmoittaa, onko hakija saanut toimintaansa rahoitusta
pääomasijoituksena julkisilta toimijoilta, joita ovat esimerkiksi kunnat, valtio tai muut
julkisyhteisöt. Mikäli hakija on saanut pääomasijoituksia julkisilta toimijoilta, on
hakemuksen liitteenä toimitettava tarkempi selvitys yhtiöön tehdyn pääomasijoituksen
määrästä, ehdoista ja rahoittajasta. Selvityksestä on käytävä ilmi täyttääkö
pääomasijoitus ns. markkinasijoittajaperiaatteen edellytykset. Lisätietoa EU:n
valtiontukisääntelystä on Työ- ja elinkeinoministeriön internetsivulla osoitteessa:
http://www.tem.fi/index.phtml?s=86.
3
HANKKEEN RAHOITUSTA KOSKEVAT TIEDOT
Hakija merkitsee kohtaan 3A hankkeelle haettavan valtion tuen määrän. Haettavan
tuen määräksi voidaan merkitä enintään määrä, jonka hakija on maakunnan liiton
hakumenettelyssä ilmoittanut haettavan valtion tuen määräksi.
Hakemuslomakkeen kohtaan 3B hakija merkitsee määrän, jolla hankkeeseen
osallistuva
kunta
tai
kunnat
ovat
laajakaistatukilain
8
§:n
mukaisella
maksuosuudellaan sitoutuneet rahoittamaan hanketta. Hakemukseen on liitettävä
rahoitusta koskeva kunnan toimielimen päätös kunkin kunnan osalta. Päätöksistä on
käytävä ilmi niiden lainvoimaisuus.
Hakemuslomakkeen kohdassa 3C hakija ilmoittaa muun hakemansa tai saamansa
julkisen tuen määrän. Muun julkisen tuen osalta ilmoitetaan rahoittajan nimi, käytetty
rahoitusinstrumentti ja rahoitusinstrumenttiin sisältyvä julkisen tuen määrä.
Laajakaistatuen myöntämiseen sovelletaan laajakaistatukilain lisäksi myös
valtionavustuslakia ja Euroopan Unionin valtiontukisääntöjä. Julkisella tuella
tarkoitetaan valtionavustuslain 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti valtion, kunnan
5 (10)
tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen
varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta,
maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan
yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea verojärjestelmän
kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta.
Valtionavustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan valtionavustus ei saa yhdessä muiden
julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä
säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.
Laajakaistahankkeelle laajakaistatukilain nojalla myönnettävän tuen hankekohtainen
enimmäismäärä on 66 % tukikelpoisista kustannuksista. Jos maakuntaliitto on
julistanut hankkeeseen liittyvän tuen haettavaksi 12.11.2012 tai sen jälkeen, tuen
hankekohtainen enimmäismäärä on 90 % tukikelpoisista kustannuksista.
Hankkeen todellinen tuki-intensiteetti määräytyy hankkeen tarjouskilpailumenettelyn
tulosten perusteella.
Hakemuksessa on eriteltävä sekä hakijan saamat julkiseksi tueksi katsottavat eri
rahoitusmuodot että niiden sisältämät julkisen tuen euromäärät.
Hakijan tehtävänä on hankkia laajakaistahanketta rahoittavalta julkiselta taholta
peruteltu selvitys siitä, sisältävätkö kyseisen tahon myöntämät erilaiset
rahoitusinstrumentit julkista tukea sekä mikä niiden mahdollisesti sisältämän julkisen
tuen määrä on. Rahoituspäätökset ja selvitykset on toimitettava tukihakemuksen
liitteenä.
Viestintävirasto kiinnittää tuen hakijan huomion siihen, että virheellisesti myönnetty tai
maksettu valtiontuki voidaan periä takaisin vaikka virhe olisi tapahtunut viranomaisen
toiminnassa. Tämä koskee kaikkia julkista tukea myöntäviä viranomaisia.
Hakija merkitsee hakemuslomakkeen kohtaan 3D hankkeelle hakemansa tai
saamansa EU-rahoitteisen tuen määrä. Mikäli hankkeelle on haettu tai myönnetty EUrahoitteista tukea, on hakemukseen liitettävä selvitys saadusta tai haetusta
rahoituksesta (hakemuksen liite 3.2).
Hakemuksen kohtaan 3E hakija merkitsee tiedon tuen hakijan omasta
rahoitusosuudesta. Tuen hakijan tulee osallistua hankkeen rahoitukseen vähintään 34
% hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Jos maakuntaliitto on julistanut
hankkeeseen liittyvän tuen haettavaksi 12.11.2012 tai sen jälkeen, tuen
hankekohtainen enimmäismäärä on 90 % tukikelpoisista kustannuksista, jolloin tuen
hakijan on osallistuttava hankkeen rahoitukseen vähintään 10 % hankkeen
tukikelpoisista kustannuksista.
Tuen hakijan on kohdassa 3F ilmoitettava hankkeen kokonaisrahoitus yhteensä, ilman
arvonlisäveroa.
4
TUEN AVULLA RAKENNETTAVASSA VIESTINTÄVERKOSSA
TARJOTTAVAT TUKKU- JA VÄHITTÄISPALVELUT
Kohdassa 4A kuvataan lyhyesti tuen avulla rakennettavassa verkossa tarjottavat
viestintä- ja verkkopalvelut. Hakemukseen liitetään tarkempi selvitys verkossa
tarjottavien
edistyksellisten
viestintäpalvelujen
ominaisuuksista
ja
laadusta.
Selvityksenä voidaan esittää esimerkiksi luonnos palvelukuvauksesta tai muu selvitys
(hakemuksen liite 4.1). Selvityksestä tulee käydä ilmi ainakin tarjottavien palvelujen
6 (10)
minimivalikoima, tilaajayhteyksien toteutustapa ja hinta sekä keskeisimmät
vuokratuotteet hintoineen. Tukihakemuksen yhteydessä on oltava kuvaus vähintään
yhdestä hankealueen verkossa tarjottavasta tukkutuotteesta, jonka avulla toinen
teleyritys voi tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluja, ja sen hinnoittelusta.
Kohdassa 4B on ilmoitettava palveluntarjoaja, joka tulee tarjoamaan edistyksellisiä
viestintäpalveluja tuen avulla rakennetussa verkossa. Mikäli hakija ei itse toimi
palveluyrityksenä, tulee hakijan kuitenkin sitoutua huolehtimaan siitä, että vähintään
yksi teleyritys tarjoaa verkossa laajakaistalain 9 §:n mukaisesti viestintä- ja
verkkopalveluja (kohdat 4C, 4D ja 4E). Tällöin hakemuksen liitteenä on esitettävä
selvitystä verkko- ja palveluoperaattorin välisen sopimuksen ehdoista. Selvityksenä
voidaan esittää esimerkiksi aiesopimus tai muu vastaava asiakirja tulevasta
yhteistyöstä.
Hakemuksen liitteenä 4.2. on esitettävä selvitys viestintäverkon ja -palveluiden
yhteenliittämisestä muiden teleyritysten kanssa. Selvityksenä voidaan esittää
esimerkiksi aiesopimus tai muu vastaava suunnitelma. Mikäli verkko liitetään omaan
olevassa olevaan verkkoon, riittää tästä maininta. Liitteestä tulee käydä ilmi myös
osoite, jossa verkkojen yhteenliittäminen tehdään.
5
TUEN AVULLA RAKENNETTAVAA VIESTINTÄVERKKOA
KOSKEVAT TIEDOT
Tukihakemukseen merkitään tuen avulla rakennettavaa verkkoa ja siinä käytettäviä
kaapeleita sekä verkkoon liitettävien laitteiden, verkon rakenteiden ja laitetilojen
lukumääriä koskevat tiedot. Tässä ei ilmoiteta toiselta teleyritykseltä tai muulta toiselta
osapuolelta vuokrattavia rakenteita, yhteyksiä tai laitteita. Hakija voi tarvittaessa lisätä
lomakkeeseen rivejä.
Aktiivilaitteiden osalta kohtaan 5A tuen hakijan tulee eritellä (tyyppi-kenttä) ainakin
runkoverkon laitteet liityntäsolmuista (esim. tilaajakytkin). Halutessaan tuen hakija voi
käyttää myös hienojakoisempaa jaottelua.
Hakijan tulee ilmoittaa kohdassa 5B monellako kuidulla tilaajayhteyden tilaajapääte
tullaan kytkemään liityntäsolmuun (esim. tilaajakytkimeen). Lisäksi hakijan tulee
ilmoittaa käytetäänkö hankkeessa mastoja tai pylväitä ja näiden määrä.
Rakennettavan verkkoreitin pituus yhteensä ilmoitetaan kohdassa 5C. Verkkoon
sisältyvien kaapeleiden yhteispituus ilmoitetaan kohdassa 5D, sekä myös eriteltynä
kaapeleiden paksuuden mukaan.
Tuen hakija voi halutessaan jättää ilmoittamatta kohdissa 5C ja 5D yksittäiset alle 2
kilometrin mittaiset tilaajayhteydet tai talokaapelit ja pelkästään ns. punaisella alueella
sijaitsevia tilaajia varten rakennetut yhteydet. Mikäli näitä yhteyksiä ei ilmoiteta
verkkosuunnitelmassa,
ei
näiden
yhteyksien
rakentamisesta
aiheutuvia
kustannuksiakaan saa sisällyttää hakemuksen kohdassa 6 tarkoitettuun hankkeen
kustannusarvioon. Mikäli nämä yhteydet jätetään ilmoittamatta, tällä voi olla
vaikutusta hankkeelle myönnettävän tuen määrään.
Tuen hakijan on liitettävä hakemukseensa seuraavat selvitykset:
5.1 Verkkosuunnitelma karttapohjalla ja luettelo yhteysväleistä
5.2 Luettelo aktiivilaitteiden laitetiloista
7 (10)
Tuen hakijan on toimitettava Viestintävirastolle verkkosuunnitelma ensisijaisesti
paikkatietomuotoisena verkkokuvana. Mikäli tuen hakijalla ei ole käytössään
paikkatietomuotoista verkkosuunnitelmaa, hakija voi toimittaa verkkosuunnitelman
karttapohjalle piirrettynä verkkokuvana. Paikkatietoinen verkkokuva kuitenkin
helpottaa ja nopeuttaa tukihakemuksen käsittelyä.
•
•
Paikkatietomuotoinen verkkokuva toimitetaan Viestintävirastolle MapInfo TABtai Shape-muotoisena tiedostona. Muiden tiedostomuotojen osalta olkaa
yhteydessä Viestintävirastoon etukäteen niiden soveltuvuudesta. Tuen hakijan
tulee lisäksi ilmoittaa paikkatietojen pohjana käyttämänsä koordinaatisto.
Karttapohjalle piirretty verkkokuva tulee toimittaa sähköisenä esimerkiksi PDFmuodossa. Karttapohjan mittakaavaksi riittää 1:20 000. Käytetty mittakaava
tulee ilmoittaa kuvan yhteydessä. Mittakaavan tulee olla riittävän tarkka, jotta
kartta on luettavissa tulosteesta ja näytöltä.
Tuen hakijan on nimettävä tai muuten merkittävä verkon osat siten, että hakemuksen
liitteessä 5.2. luetellut aktiivilaitteet ovat löydettävissä helposti karttakuvasta. Hakija
voi esimerkiksi piirtää ja nimetä laitetilat karttakuvaan ja listata liitteeseen kussakin
laitetilassa sijaitsevat aktiivilaitteet.
Verkkosuunnitelmasta on lisäksi käytävä ilmi kuvaus yhteysväleistä. Tuen hakija saa
itse päättää tarkemman tarkkuustason, jolla haluaa eri yhteysvälit raportoida.
Yhteysvälit on kuitenkin määriteltävä siten, että yhteysväli vaihtuu ainakin
kaapelimäärän tai kaapelissa olevan kuitumäärän muuttuessa. Yhteysvälien alun ja
lopun on käytävä selvästi ilmi Viestintävirastolle toimitettavasta verkkokuvasta.
Tuen hakijan on esitettävä kukin yhteysväli selvästi joko erillisessä Excel-muotoisessa
taulukossa tai karttakuvassa josta käyvät ilmi vastaavat tiedot. Yhteysväleistä on
käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
•
•
•
yhteysvälin tunnus (verkkokuvasta löytämistä varten)
yhteysvälin kapasiteetti (esim. kuitumäärä)
yhteysvälin reittipituus ja kaapelipituus metreissä. Kaapelipituus tulee ilmoittaa
erikseen ainoastaan, jos se poikkeaa reittipituudesta.
Alla on esitetty yksinkertaistettu Viestintäviraston piirtämä kuvitteellinen esimerkki
verkosta ja sen yhteysvälien ilmoittamisesta. Kuva ei ole vaaditussa mittakaavassa
1:20 000, eikä kuvaan ole piirretty tilaajayhteyksien viimeisiä osia tilaajille saakka.
8 (10)
Copyright Maanmittauslaitos 2009.
Käyttöoikeuslupa MML/VIR/MYY/303/09.
Aineiston kopiointi ilman
Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.
Kuva 1: Esimerkki yhteysvälien ilmoittamisesta karttakuvassa
Hakemuksen liitteestä 5.2 on oltava kuvaus laitetilasta ja sen hankkeessa
rakennettavasta kalustuksesta (mm. sähköliittymä ja akusto), laitetilan sijainti (osoite
tai paikkatieto) sekä tieto siitä, mitä aktiivilaitteita tilassa sijaitsee. Luettelossa on
oltava seuraavat tiedot laitekohtaisesti:
•
•
•
laitteen/laitetilan tunnus, jolla laite on löydettävissä liitteen 5.2 mukaisesta
karttakuvasta
laitteen tuotenimi (esim. Cisco Catalyst 45XX)
laitteen kapasiteetti (tilaajakytkimissä porttimäärä)
Hakijaa
pyydetään
kiinnittämään
erityistä
huomiota
siihen,
että
hakemuksessa ja sen liitteissä toimitetut tiedot verkosta ovat oikeat ja
keskenään yhtäpitävät.
6
HANKKEEN KUSTANNUSARVIO
Hankkeen
kustannusarvio
-kohdassa
ilmoitetaan
arvioidut
rakentamiskustannukset vain kohdassa 5 kuvatulle viestintäverkolle, jolle
tukea haetaan. Rakentamiskustannuksia, jotka eivät aiheudu kohdassa 5 esitetyissä
verkkotiedoissa kuvatun verkon rakentamisesta, ei saa sisällyttää kustannusarvioon.
Kohdassa 6D Hankkeen kustannusarvio yhteensä, on ilmoitettava hankkeen
kustannukset kokonaisuutena ja tuen hakijan arvio siitä, mikä osuus kustannuksista on
tukikelpoista. Kustannukset ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. Tässä ilmoitetut
hankkeen kokonaiskustannukset voivat olla pienemmät kuin kohdassa 3 ilmoitettu
hankkeen kokonaisrahoitus, mikäli kaikkea rakennettavaa verkkoa ei kuvata kohdan 5
verkkosuunnitelmassa eikä sille haeta tukea Viestintävirastosta. Ero voi johtua
esimerkiksi siitä, että tuen hakija ei ilmoita verkkosuunnitelmassaan alle 2 kilometrin
pituisia tilaajayhteyksiä eikä hae niille tukea.
A. Laitteet, kaapelit sekä muu käyttöomaisuus
Käyttöomaisuutta koskevaan kustannusarvion kohtaan merkitään rakentamishankkeen
toteuttamiseksi tarvittavien laitteiden, laitetilojen, viestintäverkon sekä verkon muiden
rakenteiden hankinnan kustannukset kokonaisuudessaan. Verkon muiden rakenteiden
9 (10)
hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin voidaan lukea esimerkiksi mastojen, pylväiden,
jakopisteiden ja antennien hankintahinnat. Kohtaan "muu käyttöomaisuus" merkitään
hankkeen rakentamisessa tarvittavien laitteiden poistot ja/tai vuokrakustannukset.
Alihankintana teetettävistä töistä merkitään kustannusarvion tähän kohtaan laitteiden
ja tarvikkeiden kustannusosuus alihankintana toteutetun palvelun kokonaishinnasta.
B. Henkilökustannukset
Henkilökustannuksia koskevaan kustannusarvion kohtaan merkitään viestintäverkon
rakentamisesta aiheutuvat hankkeen arvioidut palkka- ja sivukulut.
Hankkeen henkilökustannuksia ovat esimerkiksi viestintäverkon rakentamiseen
liittyvistä auraus- ja kaivuutöistä, kaapelien asentamisesta ja kuitujen hitsauksesta
aiheutuvat palkkakulut ja lakisääteiset sivukulut. Alihankintana teetettyjen töiden
osalta sisällytetään työsuorituksiin liittyvä kustannusten osuus alihankintana toteutetun
palvelun kokonaishinnasta.
Hankkeen muihin henkilökustannuksiin merkitään esimerkiksi tuettavan hankkeen
suunnittelusta ja dokumentoinnista aiheutuvat palkkakulut ja lakisääteiset sivukulut
sekä alihankintana teetettyjen töiden osalta niistä suoritettavat palkkiot.
C. Muut kustannukset
Kustannusarvion kohdassa muut kustannukset ilmoitetaan hankkeen arvioidut
yleiskustannukset, matkakustannukset sekä pääasiassa hankkeen käytössä olevien
laitteiden, tietokoneohjelmistojen ja muista käyttöoikeusmaksuista aiheutuvat
kustannukset. Henkilökohtaisten tietokoneiden, matkapuhelinten tms. vastaavien
työskentelyvälineiden hankintamenoja ei voida sisällyttää hankkeen välittömiin
kustannuksiin, koska ne ovat luonteeltaan yleiskustannuksia ja sisältyvät
yleiskustannusten mukaisesti tilitettäviin kustannuksiin.
Yleiskustannusluonteisia menoja ei hyväksytä muissa kustannuslajeissa. Tuenhakijan
on liitettävä tukihakemukseen erittely muista kustannuksista (liite 6.1).
Hankkeen kustannusten kirjaaminen ja raportointi
Hankkeen edetessä sen kustannukset kirjataan tuenhakijan kirjanpitoon muiden
kustannusten
tavoin.
Hankkeesta
on
tämän
lisäksi
pidettävä
erillistä
projektikirjanpitoa, jonka avulla valtiontuen käyttö voidaan yksilöidysti raportoida
valtiontukiviranomaiselle. Menoista, joilla ei ole kassavirtavaikutusta tai jotka muusta
syystä on laskennallisesti kohdistettava hankkeelle (esimerkiksi poistot ja koneiden
leasing-kustannukset), on johdettava hankkeelle kuuluva osuus projektikirjanpitoon.
Hankkeelle kohdistettavien henkilökustannusten on perustuttava tuntitasoiseen
työajanseurantaan, jossa tunnit on kirjattava vähintään viikoittain päiväkohtaisesti.
Tuenhakijan on pyydettäessä toimitettava tuen maksua hakiessaan hankkeen
kustannusten valvomisen edellyttämät tiedot, kuten tositekopiot, laskuerittelyt ja
alihankintana ostettujen palveluiden valintaperusteet. Viestintävirasto voi hyväksyä
hankkeen
kustannuksiksi
henkilökustannuksia,
laite-,
kaapelija
käyttöomaisuushankintoja sekä yleiskustannuksia.
Kustannuslajeja ovat: laite-,
kaapeli- ja muut käyttöomaisuushankinnat, henkilökustannukset sekä muut
kustannukset.
10 (10)
Alihankintana ostetuista palveluista on esitettävä laskuerittely, jossa työn osuus
laskutussummasta on yksilöity ja listattu tilatussa palvelussa käytetyt tarvikkeet
kappale-/kaapelimetrimäärineen. Alihankintapalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä
sekä ulkoistettua verkon rakennustyötä että mahdollisia asiantuntijapalveluita.
7
HAKIJALLE MYÖNNETTÄVÄN TUEN MAKSU ENNAKKOON
Jos maakuntaliitto on julistanut hankkeeseen liittyvän tuen haettavaksi 12.11.2012 tai
sen jälkeen, puolet tuen määrästä voidaan maksaa tuenhakijan pyynnöstä ennakkoon.
Hakija voi pyytää Viestintävirastoa maksamaan puolet myönnettävästä tuesta
ennakkoon jo tukihakemuksessaan. Ennakko voidaan maksaa heti, kun tukipäätös on
tullut lainvoimaiseksi.
8
HAKIJAN VAKUUTUS JA SUOSTUMUS
Hakemuksen allekirjoittaa hakijan puolesta henkilö tai henkilöt, joilla on
nimenkirjoitusoikeus. Hakija vastaa mm. hankkeen tavoitteiden toteuttamisesta,
varojen käytöstä ja niiden seurannasta ja raportoinnista.
Hakemuslomakkeessa ja sen liitteissä on selkeästi yksilöitävä kohdat, jotka hakija
katsoo liikesalaisuuksiksi.