TEKL

Transcription

TEKL

§ 95, TEKLTK 16.9.2015 17:00
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
Päätös:
ST: 1/2010
§ 96, TEKLTK 16.9.2015 17:00
ST: 2/2013
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA
Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja tarkastetaan keskiviikkona 23. syyskuuta 2015. Tarkastusvuorossa ovat Tarja
Nummela ja Ann-Louise Heikkilä.
Teknisen lautakunnan päätös:
§ 97, TEKLTK 16.9.2015 17:00
ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN
Teknisen johtajan ehdotus:
Tekninen lautakunta hyväksyy esityslistan esitetyn muotoisena.
ST: 3/2010
§ 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00
ST: 4/2015
ILMOITUSASIAT
(BN/JI)
- Teknisen johtajan päätöspöytäkirja 16.8. - 7.9.2015.
- Tierakennusmestarin päätöspöytäkirja 16.8. - 7.9.2015.
- Rakennustarkastajan päätökset 20.8.2015, 26.8.2015 ja 1.9.2015.
- Vaasan hallinto-oikeuden päätös 7.9.2015 Suomen Luonnonsuojeluliiton tekemästä valituksesta koskien ARock Ay:lle myönnettyä ympäristölupaa.
Ilmoitusasiat merkitään tiedoksi.
§ 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Tcchef 6.15p
TEKNISKA DIREKTÖRENS BESLUTSPROTOKOLL /
TEKNISEN PÄÄLLIKÖN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT
Följande beslut jämte besvärsundervisning är framlagda till allmänt påseende fredagen den 25
september 2015 på tekniska centralens kansli, Lappfjärdsvägen 8. /
Seuraavat päätökset sekä valitusosoitus ovat yleisesti nähtävillä perjantaina 25. syyskuuta 2015
teknisen keskuksen kansliassa, Lapväärtintie 8.
TEKNISKA DIREKTÖRENS BESLUT/ TEKNISEN JOHTAJAN PÄÄTÖKSET 16.08 –
07.09.2015
§ 52
§ 53
§ 54
§ 55
§ 56
§ 57
Överföring av arrenderätt; Harju Jukka.
Vuokraoikeuden siirto; Harju Jukka.
Båtplats i Alesundets fiskstrand; uthyrning Nummela Pertti.
Venepaikan vuokraaminen Leppäsalmen kalarannasta; Nummela Pertti.
Överföring av arrenderätt för båthus; Nummela Pertti.
Venevajan vuokraoikeuden siirto; Nummela Pertti.
Fortsatt arrende på vattenområde; Ruohonen Arto.
Vesialueen vuokraspoimuksen jatkoa; Ruohonen Arto.
Reseförordnande; Myllyniemi Ari-Johan.
Matkamääräys; Myllyniemi Ari-Johan.
Ansökan om oavlönad arbetsledighet; Grönlund-Kärr Åsa.
Anomus palkattomasta työvapaasta; Grönlund-Kärr Åsa.
_______________
Anslagits på stadens anslagstavla
/
2015
Julkipantu kaupungin ilmoitustaululle
Anslagstavlans skötare
Ilmoitustaulun hoitaja:
_________________________
§ 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Vägbyggm 6.15p
VÄGBYGGMÄSTARENS BESLUT/
TIERAKENNUSMESTARIN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT
Följande beslut jämte besvärsundervisning är framlagda till allmänt påseende fredagen den
25. september 2015 på tekniska centralens kansli, Lappfjärdsvägen 8 /
Seuraavat päätökset sekä valitusosoitus ovat yleisesti nähtävillä perjantaina 25. syyskuuta
2015 teknisen keskuksen kansliassa, Lapväärtintie 8.
VÄGBYGGMÄSTARENS BESLUT/ TIERAKENNUSMESTARIN PÄÄTÖKSET 16.08 –
07.09.2015.
§ 15
Stängning av Salutorget, del av Rådhusgatan samt del av Östra Långgatan
5.9.2015 Gammeldags torgdag.
Kauppatorin, määräosan Raatihuoneenkatua ja Itäisen Pitkäkadun määräosan
sulkeminen 5.9.2015 ; Vahnaajan Toripäivä.
_______________
Anslagits på stadens anslagstavla
/
2015
Julkipantu kaupungin ilmoitustaululle
Anslagstavlans skötare
Ilmoitustaulun hoitaja:
_________________________
§ 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: julkipano,miljöåtgtillst_20_08_2015
RAKENNUSTARKASTAJAN ILMOITUS
MRL 142 § 1 mom. ja MRA 97 § 1 ja 2 mom.
Kunta KRISTIINANKAUPUNKI
Alla lueteltuja lupahakemuksia koskevien päätösten antopäivä
pv kk v
Hakijan nimi
Paikka (kylä, tila ja RN:o)
Maisematyölupapäätös
Haapamäki Patrik ja SannaMari
Krs, 6/603/5
Puiden kaataminen
25.08.2015
Päiväys ja allekirjoitus
Kristiinankaupunki 20.08.2015
Ari-Johan Myllyniemi, rak.tark.
Tämä ilmoitus on julkipantu Kristiinankaupungin kaupungin ilmoitustaululle
pv kk v
24.08.2015
Todistaa
BYGGNADSINSPEKTÖRENS MEDDELANDE
MBL 142 § 1 mom. och MBF 97 § 1 och 2 mom.
Kommun KRISTINESTAD
Datum för beslut rörande nedan uppräknade ansökn. om tillstånd
Sökandes namn
Plats (by, lägenhet och Rnr)
Haapamäki Patrik o. SannaMari
Krs, 6/603/5
Dag mån år
25.08.2015
Tillstånd för miljöåtgärd
Trädfällning
Datum och underskrift
Kristinestad 20.08.2015
Detta meddelande har anslagits på staden Kristinestads anslagstavla
Dag mån år
Intygar
Ari-Johan Myllyniemi, byggn.insp.
24.08.2015
§ 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Julkipano Anslag BI AJM 20_08_15
MRL 142 § ja MRA 97 §
Rakennuttajan nimi
(kylä,
pv kk v
25.08.2015
Rakennuspaikka
tila ja RN:o)
Rakennuksen käyttötarkoitus
Pärus Paula ja Träskvik JensErik
Siipyy
Björken 2:180
Sauna
Hanhineva Sirpa ja Juhani
Krs
6/607/4
Autokatos/varasto
Syrjälä Pentti
Skaftung
Saraste 5:163
Sjöqvist Ulla ja Leif
Krs
6/611/5
Vierasmökki
Julkisivumuutos
asuinrakennuksessa
Berg Sixten
Lapväärtti
Osa Ingves 33:103
Kaskela Allan ja Leena
Dagsmark
Smultronback II 7:124
Varastorakennus
Varastorakennuksen laajennus,
suojakatos (avoin)
Ingves Markus
Lapväärtti
Strandbo 10:95
Sauna
Salo-Tuisku Marianne ja Timo
Lålby
Bastugrund 1 8:1
Holm Kurt
Lapväärtti
Holmäng 61:30
Sauna
Vesikattorakenteiden muutos
autotalli/varastorakennuksessa
Gröndahl Micael
Dagsmark
Båsk 2:29
Asuinrakennuksen laajennus
Sjöblom Klaus
Krs
7/723/7
Tare Oy Ab
Bostads Ab Kedjan Asunto
Oy/Isännöitsijä Helkiö Markku
Krs
3/302/5
Varasto
Katos sekä sisäisiä muutoksia
huoltoasemarakennuksessa
Krs
7/711/1
Kalliolämpö, 3 kpl.
Tämä ilmoitus on julkipantu Kristiinankaupungin kaupungin
ilmoitustaululle pv kk v
Todistaa
24.08.2015
MBL 142 § och MBF 97 §
Kommun KRISTINESTAD
Datum för beslut rörande nedan uppräknade ansökningar om tillstånd
Byggnadsplats
(by, lägenhet och RNr)
Byggherrens namn
Dag mån år
25.08.2015
Byggnadens bruksändamål
Pärus Paula o. Träskvik JensErik
Sideby
Björken 2:180
Bastu
Hanhineva Sirpa o. Juhani
Krs
6/607/4
Biltak/förråd
Syrjälä Pentti
Skaftung
Saraste 5:163
Sjöqvist Ulla o. Leif
Krs
6/611/5
Gäststuga
Fasadändring på
bostadsbyggnad
Berg Sixten
Lappfjärd
Del av Ingves 33:103
Kaskela Allan o. Leena
Dagsmark
Smultronback II 7:124
Lagerbyggnad
Tillbyggnad av lagerbyggnad,
skyddstak (öppet)
Ingves Markus
Lappfjärd
Strandbo 10:95
Bastu
Salo-Tuisku Marianne o. Timo Lålby
Bastugrund 1 8:1
Holm Kurt
Lappfjärd
Holmäng 61:30
Bastu
Ändring av
vattentakskonstruktionen på
garage/förrådsbyggnaden
Gröndahl Micael
Dagsmark
Båsk 2:29
Tillbyggnad av bostadsbyggnad
Sjöblom Klaus
Krs
7/723/7
Tare Oy Ab
Bostads Ab Kedjan Asunto
Oy/Disp. Helkiö Markku
Krs
3/302/5
Förråd
Tak samt inre ändringar i
servicestationsbyggnaden
Krs
7/711/1
Bergsvärme, 3 st.
Dag mån år
24.08.2015
Intygar
MRL 142 § ja MRA 97 §
Rakennuttajan nimi
(kylä,
pv kk v
01.09.2015
Rakennuspaikka
tila ja RN:o)
Jolkkonen-Porander Nina ja
Porander Jan
Krs
10/1078/1
Vapaa-ajan asunto
Ström Tobias
Dagsmark
Strand 1:205
Lämpökeskuksen laajennus
Todistaa
31.08.2015
Kommun KRISTINESTAD
Byggnadsplats
Byggherrens namn
Dag mån år
01.09.2015
Jolkkonen-Porander Nina o.
Porander Jan
Krs
10/1078/1
Fritidsbostad
Ström Tobias
Dagsmark
Strand 1:205
Tillbyggnad av värmecentral
Dag mån år
31.08.2015
Intygar
MRL 142 § ja MRA 97 §
Rakennuttajan nimi
(kylä,
Vikberg Mårten
Tiukka
pv kk v
07.09.2015
Rakennuspaikka
tila ja RN:o)
Bärgvik 11:98
Varastorakennus
Todistaa
04.09.2015
Kommun KRISTINESTAD
Byggnadsplats
Byggherrens namn
Vikberg Mårten
Tjöck
Bärgvik 11:98
Dag mån år
07.09.2015
Lagerbyggnad
Dag mån år
04.09.2015
Intygar
§ 99, TEKLTK 16.9.2015 17:00
ST: 5/2015
PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA YLEMPI TOIMIELIN VOI OTTAA KÄSITELTÄVIKSEEN
(BN/JI)
- Teknisen johtajan päätöspöytäkirja 16.8. - 7.9.2015.
- Tierakennusmestarin päätöspöytäkirja 16.8. - 7.9.2015.
Tekninen lautakunta päättää, ettei yllä mainittuja asioita oteta käsittelyyn.
§ 99, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Högreorgan 6.15p
BESLUT I ÄRENDEN SOM HÖGRE ORGAN KAN TA UPP TILL BEHANDLING
PÄÄTÖKSET ASIOISSA JOTKA YLEMPI ELIN VOI OTTAA KÄSITELTÄVÄKSI
TEKNISKA DIREKTÖRENS BESLUT/ TEKNISEN JOHTAJAN PÄÄTÖKSET 16.08.2015 –
07.09.2015
§ 53
§ 55
§ 56
§ 57
Båtplats i Alesundets fiskstrand; uthyrning Nummela Pertti.
Venepaikan vuokraaminen Leppäsalmen kalarannasta; Nummela Pertti.
Fortsatt arrende på vattenområde; Ruohonen Arto.
Vesialueen vuokraspoimuksen jatkoa; Ruohonen Arto.
Reseförordnande; Myllyniemi Ari-Johan.
Matkamääräys; Myllyniemi Ari-Johan.
Ansökan om oavlönad arbetsledighet; Grönlund-Kärr Åsa.
Anomus palkattomasta työvapaasta; Grönlund-Kärr Åsa.
__________________
VÄGBYGGMÄSTARENS BESLUT/ TIERAKENNUSMESTARIN PÄÄTÖKSET 16.08 –
07.09.2015.
§ 15
Stängning av Salutorget, del av Rådhusgatan samt del av Östra Långgatan
5.9.2015 Gammeldags torgdag.
Kauppatorin, määräosan Raatihuoneenkatua ja Itäisen Pitkäkadun määräosan
sulkeminen 5.9.2015 ; Vanhanajan Toripäivä.
_______________
Anslagsdatum för dessa beslut är fredagen den 25.september 2015.
Näiden päätösten julkipanopäivä on perjantaina 25. syyskuuta 2015.
§ 100, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 168/2015
POIKKEUSLUPAHAKEMUS VARASTON RAKENTAMISTA VARTEN; THOMASFOLK
JUKKA JA TIINA
TEKNINEN LAUTAKUNTA
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI
Lapväärtintie 10
64100 Kristiinankaupunki
Puh. 06-2216200 faksinro 06-2216285
PÄÄTÖS
Annettu julkipanon jälkeen
25.09.2015
Tekltk § 100/ 16.09.2015
Dnro 168/2015
Asia
Poikkeuslupahakemus rakentamista varten
Hakija
Jukka ja Tiina Thomasfolk
Sundmaninkatu 5
64100 KRISTIINANKAUPUNKI
Hakemus
Rakennuspaikka
Kiinteistötunnus:
Rakennuspaikan rakennusoikeus:
Osoite:
287-7-729-1
200 m2
Sundmaninkatu 5
Rakennushanke ja toimenpide
26 m2:n suuruisen varaston rakentaminen
Rakentamisrajoitus
Asemakaavamääräykset
- Rakennusoikeuden ylittäminen ja rakentaminen rakennusalan ulkopuolelle.
Lähtötilanne
Rakennettu kiinteistö asemakaava-alueella. Kiinteistöllä on asuinrakennus,
185 m2.
Asemakaavamääräykset ja rakennusoikeus
Kaupunginvaltuuston 27.4.1967 hyväksymän asemakaavan mukaan rakennusryhmittäin samantyyppisten yhden perheen asuinrakennusten korttelialue, Ao1-alue.
Kuuleminen
Naapureita on kuultu poikkeuslupaa koskevassa asiassa. Muistutuksia ei ole
jätetty.
§ 100, TEKLTK 16.9.2015 17:00
Perustelu
TEKN: 168/2015
Hakija on perustellut hakemustaan ainoastaan rakennusoikeuden ylittymisellä.
Teknisen johtajan ehdotus
Tekninen lautakunta myöntää anotun poikkeusluvan, koska toimenpide ei
aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle eikä alueen käytön
muulle järjestämiselle eikä aiheuta haittaa ympäristölle eikä vaikeuta luonnonsuojelua tai rakennetun ympäristön suojelemista.
Perustelu
Rakennusoikeuden ylitys on vähäinen. Toimenpiteen jälkeen kokonaisrakennusoikeus ylittyy 11 m2:lla, 5,5 %. Naapurilla on myös rakennusalan
ulkopuolella sijaitseva varasto.
Sovelletut lainkohdat
Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 § 1. mom., 172 § ja 173 §.
Teknisen lautakunnan päätös
Voimassaoloaika
Ennen minkäänlaisen rakennustoimenpiteen aloittamista hakijalla tulee olla
paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä rakennuslupa.
Tämä lupa on voimassa kaksi (2) vuotta päätöksen antopäivästä. Rakennuslupa on haettava tänä aikana.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän päätökseen voi hakea valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusosoitus oheistetaan.
Tekninen johtaja
Joakim Ingves
Valmistelija
Ari-Johan Myllyniemi
Liitteet
Asemapiirros
Ympäristökartta
§ 100, TEKLTK 16.9.2015 17:00
Jakelu ja maksu
Päätös hakijalle
390,00 euroa
Jukka ja Tiina Thomasfolk
Sundmaninkatu 5
Maksuton jäljennös
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Koulukatu 19
PL 262
65101 VAASA
Kristiinankaupungin rakennusvalvontatoimisto
Lapväärtintie 163 A
TEKN: 168/2015
§ 100, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 1587_001 Thomasfolk Jukka omgivningskarta 16.9.2015
§ 100, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 1588_001 Thomasfolk Jukka situationsplan 16.9.2015
§ 101, TEKLTK 16.9.2015 17:00
ST: 226/2013
ALOITE PYSÄKÖINTIMAKSUISTA MARKKINOIDEN AIKANA
(NB/JI)
Sylvia Grahn on esittänyt, että niiltä markkinakävijöiltä, jotka pysäköivät
kaupungin alueelle, peritään pysäköintimaksu.
Markkinat järjestetään Kristiinankaupungin ydinkeskustassa. Markkina-alue
on suljettu liikenteeltä, mutta kaikki muu toiminta jatkuu tavalliseen tapaan,
esim. erilaiset palvelulaitokset ovat avoinna, samoin kaupat ja kaupungin
vakituisilla asukkailla tulee olla mahdollisuus ajaa kotiin. Kaupungin pitää
toimia vaikka on markkinat.
Kristiinankaupungin keskustaan on kolme suurta tulotietä ja muutamia tuloteitä eri kaupunginosista. Tämän hetken tilanne on se, että tulotiet ovat
avoinna, mutta markkina-alue on suljettu.
Tekninen keskus, KRS-Katu, kuljettaa liikennemerkit, sulkupukit, auraa pysäköintialueet talvella ja hiekoittaa. KRS-Kadun suoranaisesti liikennettä
koskevat kustannukset ovat 1100 € - 1400 €.
Pysäköintimaksuja ei peritä, koska tämä johtaisi siihen, että kävijät etsivät
maksuttoman paikan autonsa pysäköintiin. Tällä hetkellä sovellettava pysäköintijärjestelmä on toimiva. Pelastuslaitos vaatii avoimia palokatuja, mikä
myös on toiminut.
Asiaa koskevat liitteet: aloitteet ja elinkeinoyhtiön lausunto.
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että aloitetta koskeva
selvitys merkitään tiedoksi ja että aloite on täten loppuun käsitelty.
§ 101, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: gran_initiativ
§ 101, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: nlc_utl_gran_initiativ
§ 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 134/2015
ANOMUS TONTIN VUOKRAAMISESTA; KAARINAN YRITYSPALVELUT OY
(JI/JI)
Kaarinan Yrityspalvelut Oy anoo rakennuspaikan vuokraamiseksi
kaupungilta mihin on madollista rakentaa hoivakotia perustettavan yhtiön
lukuun. Kyseessä on kaupungin omistuksessa oleva tontti Lapväärtintie 8 –
10 kiinteistötunnus 287-8-801-8, Kaavamerkintä YS.
Tontin kokonaispinta- ala on noin 66 107 m2 josta hankkeelle varataan noin
14 000 m2 alue johon rakennusoikeutta määräksi muodostaisi noin 3 500
m2.
Liitteenä hakemus, karttaote ja esitemateriaalia.
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle että kaupunginhallitus
päättää vuokrata alueen anomuksen ja liitettyjen karttojen mukaisesti Kaarinan yrityspalvelut Oy 50 vuodelle. Lunastusmahdollisuus on erikseen tarkistettava. Vuosivuokra 16 800 € / Vuosi sidotaan elinkustannusindeksiin ja
sitä maksetaan suhteessa kuin mitä vuokralainen käyttää tontin kokonaisrakennusoikeudesta, tonttivuokra peritään kuitenkin täysi määrä käytetyn rakennusoikeuden ylittäessä 70 % sallitusta kokonaisrakennusoikeudesta.
Tekninen johtaja selosti asiaa ja muutti päätösehdotustaan siten, että viimeinen lause kuuluu seuraavasti: Vuosivuokra 16 800 €/vuosi sidotaan
elinkustannusindeksiin.
Keskustelun aikana Margareta Utter ehdotti asian palauttamista lisäselvityksiä varten ja hänen ehdotustaan kannatti Mats Ingves.
Lautakunta oli myös sitä mieltä, että yrityksen edustajat voidaan kutsua
esittelemään yritystään ja liikeideaansa ennen kuin asia käsitellään uudelleen.
Puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on yksimielisesti päättänyt
palauttaa asian lisäselvityksiä varten.
Liite § 63.
Tekltk § 102/ 16.09.2015
(JI/JI)
Teknisen lautakunnan jäsenet kutsuttiin vierailulle 12.8.2015 Saloon, Kaarinan yrityspalvelut Oy:n rakennuskohteisiin. Tutustumisvierailulla tutustuttiin sekä valmiisiin kohteisiin että rakentamisvaiheessa oleviin kohteisiin.
Tutustumisvierailun jälkeen tekninen johtaja on lähettänyt Kaarinan yrityspalvelut Oy:lle tietoja kaupungin omistuksessa olevista muista vapaista tonteista.
Kaarinan yrityspalvelut Oy on 28.8.2015 antanut tarjouksen kaupunginhallitukselle toisesta tontista. Kaarinan yrityspalvelut Oy on kuitenkin kiinnostunut sairaalatontin vuokraamisesta.
§ 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 134/2015
Tulevaisuudessa kaupungilla tulee olemaan tarve laajentaa sairaalakiinteistöä ja silloin rakennusoikeutta on oltava. Jos kaupunki antaa tontin vuokralle sekä rakennusoikeuden, kaupungin omia projekteja ei voida toteuttaa.
Siihen nähden kaupungin pitäisi ilmoittaa, että sairaalatonttia ei lohkota eikä vuokrata yksityisille.
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että:
1. Kaupunginhallitus päättää, että aluetta ei vuokrata anomuksen ja
siihen liitettyjen karttojen mukaisesti Kaarinan yrityspalvelut Oy:lle.
2. Kaupunginhallitus päättää, että sairaalatonttia ei lohkota eikä vuokrata yksityisille vaan tonttialue säilyy kaupungin omille tuleville
projekteille.
§ 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kristiinankaupunki, anomus tontin vuokraamisest
§ 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kristiinankaupunki, anomus tontin vuokraamisest
§ 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kristiinankaupunki, karttaliike tonttianomukseen
§ 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kristiinankaupunki, karttaliike tonttianomukseen
§ 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 1592_001 E-mail Kaarinan Yrityspalvelut 2.9.2015
§ 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 157/2015
MAA-AINESLUPAHAKEMUS KIINTEISTÖLLE 287-409-3-30; SÖDERGÅRD HÅKAN
(JI/JI)
Håkan Södergård hakee maa-aineslupaa kalliomurskeen ottamista varten
Kristiinankaupungin Uttermossan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka
kiinteistötunnus on 287-409-3-30. Alue ei sijaitse vesiensuojelualueella. 5vuotiskauden aikana on arvioitu otettavan n. 190 000 m3 kalliomursketta.
Kalliomursketta otetaan tasolle +55,00 (N60). Ottamissyvyys on keskimäärin n. 8 m.
Hakemus on kuulutettu ja ollut julkisesti nähtävänä 17.8. - 11.9.2015. Naapureita, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, Länsirannikon ympäristöyksikköä sekä Pohjanmaan liittoa on kuultu asiassa.
Hakemus on myös kuulutettu paikallislehdissä.
Länsirannikon valvontalautakunnan ympäristöjaosto: Lausuntoa selostetaan kokouksessa.
ELY-keskus: Lausuntoa selostetaan kokouksessa.
Pohjanmaan liitto: Lausuntoa selostetaan kokouksessa.
Muut: Lausuntoa selostetaan kokouksessa.
Etäisyys lähimpään asutukseen on n. 1700 m. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaan melun, tärinän ja pölyn tulee soveltuvilta osin täyttää seuraavat vaatimukset:
2§
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1) kivenlouhimolla aluetta, jossa irrotetaan tai louhitaan muita kuin kaivosmineraaleja siten, että kivi voidaan hyödyntää rakennuskiven, hautakiven
tai muun vastaavan tuotteen raaka-aineena;
2) muulla kivenlouhinnalla kiven louhintaa siten, että kiveä voidaan hyödyntää louheena tai murskeen raaka-aineena, jos louhinta ei liity maarakennukseen taikka muuhun rakennustoimintaan, eikä siihen tarvitse hakea lupaa maa-aineslain (555/1981) 4 §:n 2 momentin nojalla;
3§
Toiminnan sijoittuminen
Toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta.
Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai
loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyy-
§ 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 157/2015
dessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.
4§
Ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittaminen
Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle.
Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen
estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
5§
Ilmanlaatu
Ilmanlaadusta alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille säädetään ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (711/2001).
6§
Meluntorjunta
Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on
pidettävä melun leviämistä ajatellen riittävän korkeina, ja ne on sijoitettava
siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy.
Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella
siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.
7§
Melutasot
Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.
993/1992; 2 §
Ohjearvot ulkona
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien
välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla
on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo
22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.
Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1
momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla
§ 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 157/2015
luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.
8§
Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat
Jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteista on alle 500 metriä, ei
murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai
kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan
1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 - 22.00 välisenä aikana,
2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 - 21.00 välisenä aikana,
3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 - 18.00 välisenä aikana,
4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 - 18.00 välisenä aikana, sekä
5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 - 22.00 välisenä aikana.
10 §
Jäte- ja hulevedet
Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen
pilaantumista.
Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla säädetään talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003).
Kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta.
11 §
Jätehuolto
Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (1072/1993) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai
ympäristölle.
Kaivannaisjätteistä säädetään valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (379/2008).
13 §
Valvonta
Jos toiminnan etäisyys melulle ja pölylle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi
luotettavalla, ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että 5 ja 7 §:ssä tarkoitetut arvot ilmanlaadulle ja melutasolle eivät ylity, ei
§ 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 157/2015
ympäristöluvassa tarvitse asettaa määräyksiä melun ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta.
Jos asiassa on jätetty muistutuksia, joiden takia asiaa ei voida käsitellä, asia
jätetään pöydälle selvitystä varten seuraavaan kokoukseen.
Jos muistutuksia ei ole jätetty, ehdotetaan, että:
tekninen lautakunta myöntää Håkan Södergårdille luvan maa-ainesten ottamiseen kiinteistöllä 287-409-3-30 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin
muutoksin ja ehdoin:
1. ylimmän pohjavedenpinnan yläpuolelle on jätettävä vähintään 4 m
paksu koskematon suojaava maakerros. Jos ottamisalueella on orsivesiä (varsinaisen pohjavesiesiintymän yläpuolella vettä läpäisemättömän maalajin päällä oleva vesivyöhyke), alin ottamissyvyys on rajoitettava tämän vedentason mukaan ja suojakerroksen paksuuden
tulee olla sama;
2. naapuritilaan päin, jossa maa-ainesta ei ole otettu, jätetään vähintään
10 m leveä koskematon alue ja luiskien kaltevuuden tulee olla 1:3;
3. tarkkailuputkien pohjavedenpinta on mitattava virallisen korkeusjärjestelmän (N60) mukaisesti ja raportoitava neljä kertaa vuodessa
(maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu) lupakauden aikana Kristiinankaupungin rakennusvalvonnalle ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle;
4. valvontaviranomaiset voivat vaatia lisätarkkailuputkien asentamista
alueelle 24.1.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti;
5. jälkihoidossa noudatetaan ympäristöministeriön ohjetta 1/2009 Maaainesten kestävä käyttö;
6. räjäytystyöt tulee suorittaa arkisin klo 8-18 ja kuormaus ja kuljetus
arkisin klo 7-22 Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) § 2-13 sekä vahvistettujen ohjearvojen mukaisesti;
7. koneiden tankkaus ja huolto on sallittu viranomaisen erikseen hyväksymällä tavalla;
8. selvitys käytettävistä koneista ja laitteista on jätettävä rakennustarkastukselle;
9. maa-ainesten ottamistoiminta tulee suorittaa siten, ettei pohjavedenpinnan taso muutu;
10. maa-ainesluvan haltijan on vuosittain 31. tammikuuta mennessä ilmoitettava lupaviranomaiselle otettu maa-ainesmäärä ja laji;
11. maa-ainesalueella syntyvät likavedet on johdettava selkeytysaltaiden
kautta;
12. maa-ainesluvan haltijan tulee anoa loppukatselmusta ottamistoiminnan päätyttyä tai luvan voimassaolon umpeuduttua.
Ennen ottamistoiminnan aloittamista on Kristiinankaupungin rakennusvalvonnalle jätettävä luonnonsuojelulakiin ja metsälakiin viitaten selvitys rauhoitettujen tai uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella ja hakijan on asetettava 4.940 euron pankkitakuu jälkihoitotöiden suorittamisen vakuudeksi.
§ 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 157/2015
Tekninen lautakunta pidättää itsellään oikeuden tarvittaessa tarkistaa takuun
suuruutta luvan voimassaolon aikana.
Lupapäätös annetaan julkipanon jälkeen 25.9.2015 ja se on voimassa viisi
(5) vuotta. Valitusaika alkaa mainitusta päivästä.
§ 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3544_001 Södergård Håkan ansökan om täktverks
§ 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3544_001 Södergård Håkan ansökan om täktverks
§ 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3545_001 Södergård Håkan täktplan 10.8.2015
§ 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3547_001 Södergård Håkan kartbilagor till täktansökan 10.8
§ 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 158/2015
MAA-AINESLUPAHAKEMUS KIINTEISTÖLLE 287-417-6-27; ÖSTERGÅRD MIIKA
(JI/JI)
Miika Östergård hakee maa-aineslupaa kalliomurskeen ottamista varten
Kristiinankaupungin Uttermossan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka
kiinteistötunnus on 287-417-6-27. Alue ei sijaitse vesiensuojelualueella. 5vuotiskauden aikana on arvioitu otettavan n. 190 000 m3 kalliomursketta.
Kalliomursketta otetaan tasolle +42,00 (N60). Ottamissyvyys on keskimäärin n. 10 m.
Hakemus on kuulutettu ja ollut julkisesti nähtävänä 17.8 - 11.9.2015. Naapureita, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, Länsirannikon ympäristöyksikköä sekä Pohjanmaan liittoa on kuultu asiassa.
Hakemus on myös kuulutettu paikallislehdissä.
Länsirannikon valvontalautakunnan ympäristöjaosto: Lausuntoa selostetaan kokouksessa.
ELY-keskus: Lausuntoa selostetaan kokouksessa.
Pohjanmaan liitto: Lausuntoa selostetaan kokouksessa.
Muut: Lausuntoa selostetaan kokouksessa.
Etäisyys lähimpään asutukseen on n. 1100 m. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaan melun, tärinän ja pölyn tulee soveltuvilta osin täyttää seuraavat vaatimukset:
2§
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1) kivenlouhimolla aluetta, jossa irrotetaan tai louhitaan muita kuin kaivosmineraaleja siten, että kivi voidaan hyödyntää rakennuskiven, hautakiven
tai muun vastaavan tuotteen raaka-aineena;
2) muulla kivenlouhinnalla kiven louhintaa siten, että kiveä voidaan hyödyntää louheena tai murskeen raaka-aineena, jos louhinta ei liity maarakennukseen taikka muuhun rakennustoimintaan, eikä siihen tarvitse hakea lupaa maa-aineslain (555/1981) 4 §:n 2 momentin nojalla;
3§
Toiminnan sijoittuminen
Toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta.
Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai
§ 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 158/2015
loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.
4§
Ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittaminen
Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle.
Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen
estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
5§
Ilmanlaatu
Ilmanlaadusta alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille säädetään ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (711/2001).
6§
Meluntorjunta
Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on
pidettävä melun leviämistä ajatellen riittävän korkeina, ja ne on sijoitettava
siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy.
Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella
siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.
7§
Melutasot
Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.
993/1992; 2 §
Ohjearvot ulkona
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien
välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla
on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo
22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.
Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1
momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla
§ 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 158/2015
luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.
8§
Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat
Jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteista on alle 500 metriä, ei
murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai
kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan
1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 - 22.00 välisenä aikana,
2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 - 21.00 välisenä aikana,
3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 - 18.00 välisenä aikana,
4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 - 18.00 välisenä aikana, sekä
5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 - 22.00 välisenä aikana.
10 §
Jäte- ja hulevedet
Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen
pilaantumista.
Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla säädetään talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003).
Kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta.
11 §
Jätehuolto
Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (1072/1993) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai
ympäristölle.
Kaivannaisjätteistä säädetään valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (379/2008).
13 §
Valvonta
Jos toiminnan etäisyys melulle ja pölylle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi
luotettavalla, ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että 5 ja 7 §:ssä tarkoitetut arvot ilmanlaadulle ja melutasolle eivät ylity, ei
§ 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 158/2015
ympäristöluvassa tarvitse asettaa määräyksiä melun ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta.
Jos asiassa on jätetty muistutuksia, joiden takia asiaa ei voida käsitellä, asia
jätetään pöydälle selvitystä varten seuraavaan kokoukseen.
Jos muistutuksia hakemuksia vastaan ei ole jätetty, ehdotetaan, että:
tekninen lautakunta myöntää Miika Östergårdille luvan maa-ainesten ottamiseen kiinteistölle 287-417-6-27 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin
muutoksin ja ehdoin:
1. ylimmän pohjavedenpinnan yläpuolelle on jätettävä vähintään 4 m
paksu koskematon suojaava maakerros. Jos ottamisalueella on orsivesiä (varsinaisen pohjavesiesiintymän yläpuolella vettä läpäisemättömän maalajin päällä oleva vesivyöhyke), alin ottamissyvyys on rajoitettava tämän vedentason mukaan ja suojakerroksen paksuuden
tulee olla sama;
2. naapuritilaan päin, jossa maa-ainesta ei ole otettu, jätetään vähintään
10 m leveä koskematon alue ja luiskien kaltevuuden tulee olla 1:3;
3. tarkkailuputkien pohjavedenpinta on mitattava virallisen korkeusjärjestelmän (N60) mukaisesti ja raportoitava neljä kertaa vuodessa
(maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu) lupakauden aikana Kristiinankaupungin rakennusvalvonnalle ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle;
4. valvontaviranomaiset voivat vaatia lisätarkkailuputkien asentamista
alueelle 24.1.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti;
5. jälkihoidossa noudatetaan ympäristöministeriön ohjetta 1/2009 Maaainesten kestävä käyttö;
6. räjäytystyöt tulee suorittaa arkisin klo 8-18 ja kuormaus ja kuljetus
arkisin klo 7-22 Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) § 2-13 sekä vahvistettujen ohjearvojen mukaisesti;
7. koneiden tankkaus ja huolto on sallittu viranomaisen erikseen hyväksymällä tavalla.
8. selvitys käytettävistä koneista ja laitteista on jätettävä rakennustarkastukselle;
9. maa-ainesten ottamistoiminta tulee suorittaa siten, ettei pohjavedenpinnan taso muutu;
10. maa-ainesluvan haltijan on vuosittain 31. tammikuuta mennessä ilmoitettava lupaviranomaiselle otettu maa-ainesmäärä ja laji;
11. maa-ainesalueella syntyvät likavedet on johdettava selkeytysaltaiden
kautta;
12. maa-ainesluvan haltijan tulee anoa loppukatselmusta ottamistoiminnan päätyttyä tai luvan voimassaolon umpeuduttua.
Ennen ottamistoiminnan aloittamista on Kristiinankaupungin rakennusvalvonnalle jätettävä luonnonsuojelulakiin ja metsälakiin viitaten selvitys rauhoitettujen tai uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella ja hakijan on asetettava 7.020 euron pankkitakuu jälkihoitotöiden suorittamisen vakuudeksi.
§ 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 158/2015
Tekninen lautakunta pidättää itsellään oikeuden tarvittaessa tarkistaa takuun
suuruutta luvan voimassaolon aikana.
Lupapäätös annetaan julkipanon jälkeen 25.9.2015 ja se on voimassa viisi
(5) vuotta. Valitusaika alkaa mainitusta päivästä.
§ 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3540_001 Östergård Miika ansökan om täktverksa
§ 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3540_001 Östergård Miika ansökan om täktverksa
§ 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015
§ 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3543_001 Östergård Miika kartbilagot till täktansökan 10.8
§ 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00
ST: 14/2012
UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAEHDOTUS; OY UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTO-VINDPARK AB
(JI/JI) (Tekninen lautakunta 18.2.2015 § 10)
Kaupunginhallitus myönsi kokouksessaan 30.1.2012 § 7 luvan laatia
osayleiskaava Uttermossan alueelle. Uttermossan tuulivoimapuiston
osayleiskaavaehdotus ja OAS ovat olleet julkisesti nähtävinä MRL 62 §:n ja
MRA 30 §:n mukaisesti 23.2.–12.3.2012 ja lausuntoa on pyydetty asianomaisilta viranomaisilta. Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä
kaavan laatijan vastine käyvät ilmi alla olevasta liitelinkistä. Kaavoittajan
ehdotukset mm. OAS:n muutoksiksi ja täydennyksiksi on tehty ja ne käyvät
ilmi kaavaehdotuksesta ja siihen liittyvistä asiakirjoista.
Kristiinankaupunki anoo MRA 20 §:n mukaista lausuntoa Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. Ehdotus on julkisesti nähtävänä MRL 65
§:n ja MRA 19 §:n mukaisesti.
Linkki liitteisiin:
https://drive.google.com/folderview?id=0B62HgECHN89TS1o1Vl8xczBC
QlU&usp=sharing
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että:
1.
2.
Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus siihen
liittyvine asiakirjoineen hyväksytään,
ehdotus asiakirjoineen asetetaan julkisesti nähtäväksi.
Tekninen johtaja selosti asiaa.
Sitä seuranneen keskustelun aikana Jukka Kangasniemi ehdotti, että asia
palautetaan tekniseen keskukseen lisävalmistelua varten, koska kaavaehdotus on vanhentunut ja kaava-alueella on vapaa-ajanasuntoja.
Per-Erik Englund ehdotti, että päätösehdotukseen lisätään ponsi, joka kuuluu ”tuulivoimaloiden vaikutusalueiseen kuuluvien rajanaapureiden tulee
saada korvausta SLC:n tai MTK:n hyväksymien tms. sopimusten mukaisesti”.
Englundin ehdotusta kannattivat Matts Ingves, Bo-Göran Södergård, Bror
Eriksson, Kennet Kangas ja Jaakko Nummela.
Puheenjohtaja totesi, että Jukka Kangasniemen ehdotusta ei ollut kannatettu, minkä vuoksi se raukesi.
Lisäksi puheenjohtaja totesi, että Englundin ehdottamaa pontta oli kannatettu ja että lautakunta on päättänyt esittelijän ehdotuksen 1.-2. kohtien ja edellä mainitun lisäyksen mukaisesti.
Merkittiin, että Jukka Kangasniemi ilmoitti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan.
Liite § 10.
(Kaupunginhallitus 9.3.2015 § 69)
§ 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00
ST: 14/2012
Kaupunginjohtajan ehdotus:
Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti.
Kaupunginhallituksen päätös:
Merkitään, että tekninen johtaja osallistui kutsuttuna asiantuntijana tämän
asian käsittelyyn.
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
_________
Tekltk § 105/ 16.9.2015
(JI/JI)
Kaupunginhallitus myönsi kokouksessaan 30.1.2012 § 7 luvan laatia
osayleiskaava Uttermossan tuulivoimapuiston alueelle. Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä MRL 65
§:n ja MRA 19 §:n mukaisesti 1.4. - 1.5.2015. Lausuntoja on pyydetty asianomaisilta viranomaisilta. Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä
kaavan laatijan vastine käyvät ilmi alla olevasta linkistä.
Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaava käsittää 8 tuulivoimalaa.
Kaavassa osoitetaan ohjeelliset ajoyhteydet tuulivoimaloille rakennustöiden
ajaksi ja tuulivoimaloiden käyttöä varten sekä myös sähkönsiirron linjaus ja
sähköasemat.
Tuulivoimapuiston rakentaa Uttermossan Tuulivoimapuisto Oy.
Kaavoitusprosessin vaiheet
- Kristiinankaupungin kaupunginhallitus päätti kaavoituksen vireillepanosta 30.1.2012
- Kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Vaasassa
2.2.2012
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville kaavan valmisteluvaiheessa 23.2. - 12.3.2012.
- Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävänä 23.2. - 12.3.2012
- Uttermossan tuulivoimapuiston YVA-selostus oli julkisesti nähtävänä ja
yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta 24.10.2014.
- Osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävänä ja lausuntoja pyydettiin
1.4. - 1.5.2015.
Linkki liitteisiin:
https://drive.google.com/drive/folders/0B62HgECHN89TS1o1Vl8xczBCQlU
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto
1.
2.
hyväksyy Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavan siihen kuuluvine asiakirjoineen.
Pykälä tarkastetaan välittömästi.
§ 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00
ST: 14/2012
§ 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015
Päivämäärä
28.8.2015
KRISTIINANKAUPUNKI
UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
KRISTIINANKAUPUNKI
UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON
OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
Tarkastus
Päivämäärä
Laatija
Tarkastaja
Hyväksyjä
Kuvaus
30.1.2015
28.8.2015 (tekniset muutokset), 29.1.2015 (ehdotus)
Jutta Piispanen, Ville Yli-Teevahainen, Ville Vihanta
Minna Vesisenaho
Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto
Kaavaselostus
Ramboll
Pitkänsillankatu 1
67100 KOKKOLA
P +358 20 755 7600
F +358 20 755 7602
www.ramboll.fi
UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS
SISÄLTÖ
1.
1.1
1.2
1.3
1.4
2.
2.1
2.1.1
2.1.2
2.1.3
2.1.4
2.1.5
2.1.6
2.1.7
2.1.8
2.1.9
2.2
2.3
2.3.1
2.3.2
2.3.3
2.3.4
2.3.5
3.
4.
4.1
4.2
4.2.1
4.2.2
4.3
4.4
5.
5.1
5.2
5.3
5.4
5.5
5.6
5.7
5.8
6.
6.1
6.1.1
6.1.2
6.2
6.3
6.4
PERUSTIEDOT
Suunnittelun kohde ja vaikutusalue
Kaavan nimi ja tarkoitus
Yhteyshenkilöt
Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet
KAAVA-ALUEEN NYKYTILA
Ympäristön nykytila
Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot
Liikenne ja kuljetusreitistöt
Virkistyskäyttö ja matkailu
Luonnonympäristö ja kasvillisuus
Linnusto ja muu eläimistö
Natura-alueet ja muut suojelualueet
Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset
Maisema ja kulttuuriympäristö
Muinaisjäännökset
Maa-alueiden omistus
Suunnittelutilanne
Pohjanmaan maakuntakaava
Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat
Yleiskaavat
Asemakaavat ja ranta-asemakaavat
Pohjakartta
SELVITYKSET
OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
Suunnittelun vaiheet
Osallistuminen ja yhteistyö
Aloitusvaihe ja valmisteluvaiheen kuuleminen
Kaavaehdotus
Osalliset
YVA-lausunnon huomioiminen
KAAVARATKAISU
Laaditut vaihtoehdot
Lentoestelupa
Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät
Mitoitus ja sen perusteet
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen
Suhde maakuntakaavaan
Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen
Liittyminen sähköverkkoon
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Melu
Välke / varjostus
Vaikutukset maaja kallioperään, veteen, ilmaan ja
ilmastoon
Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon
monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä
yhdyskuntatalouteen
3
5
5
7
7
7
8
8
8
10
12
14
17
20
22
23
27
27
27
27
28
30
34
35
35
36
36
36
36
36
37
38
38
38
39
39
41
41
41
41
43
44
44
44
48
50
52
57
6.5
6.6
Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen
Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön
ja rakennettuun ympäristöön
Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin
Yhteisvaikutukset
Riski- ja häiriötilanteet
Yhteenveto vaikutuksista
HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN
KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA
TOTEUTTAMINEN
LÄHTEET
6.7
6.8
6.9
6.10
7.
8.
9.
10.
58
62
66
67
77
78
81
82
84
85
ERILLISLIITTEET
Kaavaehdotuskartta 1:10 000
Liite 1.
Liite 2.
Liite 3.
Liite 4.
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
5.
6.
7.
8.
9.
Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Ympäristövaikutusten arviointiselostus.
Uttermossan tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 (petolintuliite ei ole julkinen)
Muuttuneiden voimalapaikkojen ja maakaapelireitin maastotarkistus.
Kuvaliite - Huoltoteiden näkymäalueet liittymien kohdalla.
Melumallinnus.
Välkemallinnus.
Luonnosvaiheen lausunnot ja vastineet.
Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastineet.
4
1.
PERUSTIEDOT
1.1
Suunnittelun kohde ja vaikutusalue
Kristiinankaupunki on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Uttermossan alueelle.
Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista.
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 §) ja
siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa
laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava
huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät.
Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua
suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a §).
Osayleiskaava-alue (n. 2,4 km2) sijoittuu Pohjanmaan maakuntaan, Kristiinankaupungin
eteläosaan, Uttermossan kylän itäpuolelle. Selvitysalue rajautuu itäosastaan Isojoen kunnan
rajaan.
Alueelle on tavoitteena toteuttaa 8 yksikköteholtaan 2-3,6 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan
napakorkeus on 140–150 m, lavan pituus 60–70 m ja siten kokonaiskorkeus on noin 200–210 m
(enintään 210 m). Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään tuulivoima-alueen
ulkopuolelle rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama
teho muunnetaan tarvittavaan siirtojännitteeseen. Maakaapelit kytketään joko Metsälän
tuulivoimapuistoa varten rakennettavaan sähköasemaan Uttermossan suunnittelualueen
länsipuolelle tai mahdolliseen uuteen Arkkukallion sähköasemaan Fingrid Oyj:n Kristiina-Ulvila
220 kV voimalinjan (muutetaan parhaillaan 400 kV linjaksi) vierelle suunnittelualueen itäpuolelle.
Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia.
Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta © Maanmittauslaitos.
5
Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta © Maanmittauslaitos.
Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin
liittyvät
maa-alueet.
Laajempi
vaikutusalue
muodostuu
alueista,
joiden
kaukomaisemassa alue on havaittavissa.
Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin 200–300 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka
voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. ”kaatumaalueesta”. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja
viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta
vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä.
Melun vaikutusalueena ymmärretään 500 – 1500 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen
laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus)
ja voimalan tyypistä.
Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin 2000 – 3000 metrin päähän. Tällöin voimalat,
näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa.
6
Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat
(hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue
voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä 15 – 20 kilometrin päästä mikäli maisema on
avointa (peltoalueet ja vesistöt).
1.2
Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan nimi on Kristiinankaupungin Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaava.
Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan
myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle.
1.3
Yhteyshenkilöt
Kaavoittajana on Kristiinankaupunki, jossa hankkeesta vastaa:
Kristiinankaupunki
Lapväärtintie 10
Tekninen johtaja Joakim Ingves
Puh. 040 559 9229
joakim.ingves@krs.fi
Kaavan laatija:
Ramboll Finland Oy
Pitkänsillankatu 1
67100 KOKKOLA
Jutta Piispanen
puh. 040 672 2277
jutta.piispanen@ramboll.fi
Tuulivoimatoimija:
Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto - Vindkraftspark Ab
Sandvikintie 180
Yhteyshenkilö Raimo Nummela
puh. 0400 433655
nummela.marko@hotmail.com
1.4
Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet
Suunnittelun lähtökohtana on ollut tuulivoimaa käsittelevä vaihemaakuntakaavoitus Pohjanmaan
maakunnan alueella. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimijan
suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Tuulivoimatoimija on sopinut alueen
kaavoittamisen käynnistämisestä Kristiinankaupungin kanssa.
Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa
tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön ja sähkönsiirtoverkoston rakentamisen kaavaalueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen.
Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat
tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut
alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu
tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä metsätalousalueiden sisään jäävinä
erillisinä alueen osina.
7
Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi
kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin,
alueella harjoitettavaan maaja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä
haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi
maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle
tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta on sovitettu soveltuvin osin yhteen hankkeen YVA –
lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston
päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella
seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Toimiva aluerakenne
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Helsingin seudun erityiskysymykset
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden kohdan neljä,
Toimivat
yhteysverkot ja
energiahuolto,
yleistavoitteissa
todetaan:
"Alueidenkäytössä
turvataan
energiahuollon
valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia".
Erityistavoitteiden
mukaan:
"Maakuntakaavoituksessa
on
osoitettava
tuulivoiman
hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti
keskitetysti
useamman
voimalan
yksiköihin."
Tuulivoimahanke
osaltaan
tukee
alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.5).
2.
KAAVA-ALUEEN NYKYTILA
2.1
Ympäristön nykytila
2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot
Aluerakenteellisesti
suunnittelualue
sijaitsee
Pohjanmaan
maakunnan
eteläosassa,
Kristiinankaupungin Uttermossan kylän itäpuolelle sijoittuvalla metsäalueella. Etäisyyttä
Kristiinankaupungin keskustasta on noin 20 kilometriä ja suunnittelualue rajautuu itäosastaan
Isojoen kunnan rajaan. Matkaa eteläpuolella sijaitsevaan Porin kaupunkikeskukseen on noin 70
kilometriä ja itäpuolella sijaitsevaan Isojoen keskustaan 18 kilometriä. Palvelut ja työpaikat ovat
keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa
suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin lähelle valta-/
kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen
tieverkostoon.
Alueen
liikenneverkko
on
kuvattu tarkemmin
seuraavassa
osiossa.
Suunnittelualueen ulkopuolella idässä kulkee Fingrid Oyj:n 220 kV Kristiina-Ulvila voimajohto (on
muuttumassa 400 kV linjaksi).
Suunnittelualueen ympäristö on harvaan asuttua seutua. Kahden kilometrin säteellä lähimmistä
voimaloista on vain seitsemän vakituisessa asuinkäytössä olevaa rakennusta. Suunnittelualueen
läheisyyteen sijoittuva asutus on keskittynyt teiden varsille, etenkin Uttermossantien varressa
asutus on ryhmittynyt tiiviisti. Lähin asuinrakennus Uttermossan kylän itälaidalla on noin 750
metriä lähimmän voimalan sijoituspaikasta. Asuinrakennus on hankkeesta vastaavan
omistuksessa ja käytössä. Muuhun kuin hankkeesta vastaavan omistuksessa olevaan
asuinrakennukseen on matkaa noin 880 metriä lähimmästä voimalasta. Peruskartalle merkitty
8
metsästysmaja on metsästysseuran teurastusrakennus. Voimalan numero 8 kaakkoispuolella
sijaitsee yksi vapaa-ajan mökki noin 600 metrin etäisyydellä Tönijärven rannalla, muut
Tönijärven rannalla sijaitsevat vapaa-ajan mökit (2 kpl) ovat noin 0,9 ja 1,5 km päässä
voimaloista. Suunnittelualueen läheisyydessä sen eteläpuolella sijaitsee Pohjanmaan
maakuntakaavaan merkitty virkistys-/matkailukohde Soldat, jota on kuvattu tarkemmin osiossa
2.1.3. Suunnittelualueen lähellä sijaitsevia kyliä ovat Uttermossa, Kärjenkoski, Pakankylä ja
Metsälä. Suunnittelualueella ei ole herkkiä kohteita, kuten palvelutaloja, päiväkoteja tai kouluja.
Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä.
Uttermossan suunnittelualue ja sen lähialue on alkutuotannon aluetta, jossa harjoitetaan metsä-,
maaja karjataloutta. Hankkeesta vastaava on mukana mm. puunsahaus- ja jalostustoiminnassa
(T:mi Marko Nummela), jonka tukikohta sijaitsee Uttermossan kylässä. Hankkeesta vastaavalla
on myös matkailu- ja majoitustoimintaa Tönijärven rannalla, Soldat torpassa. Koko
Kristiinankaupungin alueen merkittävimmät elinkeinot ovat Tilastokeskuksen 2014 tietojen
mukaan palvelut (68 %), maa-, metsä- ja kalatalous (13 %) ja teollisuus (9 %). Työpaikkoja
kaupungin alueella on vajaat 2800 kpl.
Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä.
Suunnittelualueella
Vakituisesti asuttu asuinrakennus
Ei vakituisesti asuttu asuinrakennus
Loma-asunto
Autiotalo
0
0
0
0
0,5 km
0
0
0
0
Lähimmästä voimalasta
1 km
1,5 km
2
5
1
4
2
4
1
5
2,0 km
7
7
5
9
Kuvassa
3
on
esitetty
yhdyskuntarakenteen
seurantajärjestelmän
(YKR)
tietoja
suunnittelualueen läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa
varten on tehty YKR-aluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja
rakennustehokkuuden, rakennusten käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan.
YKR-aluejaot:
Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue.
Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät.
Pienkylät ovat 20–39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja
asutustihentymät.
Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä.
Uttermossan alue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta. Sen pohjoisosa on
maaseutuasutusta, joka on hyvin harvaan asuttua.
9
Kuva 3. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen (punainen rajaus) läheisyydestä. Sinisellä värillä on esitetty maaseutuasutus, oranssilla pienkylät ja vihreällä kylät.
2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt
Suunnittelualue sijoittuu Pohjanlahden rannikkoa seurailevan valtatie 8:n itäpuolelle, noin 4
kilometrin etäisyydelle siitä. Valtatie 8:n keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Metsälän
kohdalla vuonna 2012 oli 1889 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen määrä oli 448
ajoneuvoa/vrk (Liikennevirasto 2013). Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee sorapäällysteinen
Uttermossantie (yhdystie 17017), joka tulee lännestä VT 8:lta kestopäällysteisenä ja jatkuu itään
päin Isojoen Kärjenkoskelle muuttuen kunnan rajan jälkeen Vesijärventieksi ollen
sorapäällysteinen. Uttermossantien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on noin 130
ajoneuvoa/vrk, ja raskasta liikennettä on noin 10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen
länsiosassa kulkee hiekkapäällysteinen Sandvikintie, joka on Kristiinankaupungin ylläpitämä tie.
Sandvikintiellä on metsätalouden harjoittamiseen liittyvää liikennettä, yksittäisille asuintaloille ja
Santajärvelle suuntautuvaa sekä alueen vapaa-ajankäyttöön liittyvää liikennettä.
10
Kuva 4. Liikennemääräkartta 2012. Vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) (Liikennevirasto 2013). Kuvassa Uttermossan YVA-hankerajaus punaisella.
Kauhajoen lentokenttä sijaitsee 56 kilometrin päässä tuulivoima-alueelta koilliseen. Seinäjoen
lentokenttä sijaitsee noin 92 kilometrin päässä koilliseen ja Porin lentokenttä 72 kilometrin
päässä tuulivoimapuiston eteläpuolella.
Tuulivoimakomponenttien kuljetus on suunniteltu tulevan valtatie 8:lta ja jatkuen itään Metsälän
tuulivoimapuistoon rakennettavan huoltotieverkoston kautta Uttermossan suunnittelualueelle (ks.
kuva 5). Metsälän tuulivoimapuiston hankevastaava EPV Tuulivoima Oy on hakenut liittymäluvat
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta valtatie 8:n ja siitä itään päin rakennettavien
huoltoteiden liittymien osalta. Hankkeesta vastaava on neuvotellut ja sopinut EPV Tuulivoima
Oy:n kanssa valtatie 8:lta Uttermossaan rakennettavien huoltoteiden yhteiskäytöstä
tuulivoimahankkeissa. Uttermossan hankkeesta vastaava on myös vastaavasti hakenut
Uttermossantiehen tarvittavat liittymäluvat tuulivoimaloiden huoltoteitä varten Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskukselta. Osa liittymistä on jo rakennettu. Varsinaiselle Uttermossan suunnittelualueelle
on suunnitteilla kokonaan uusia huoltoteitä 3,3 km ja perusparannettavaa tieyhteyttä 2,5 km:n
verran.
11
Liittymälupa
Uttermossantie/luvat saatu.
Liittymälupa
VT 8/lupa saatu.
Kuva 5. Tuulivoimalaitoskomponenttien kuljetusreitti VT 8:ltä Uttermossan suunnittelualueelle on suunniteltu tapahtuvan rakennettavia huoltoteitä pitkin (punainen katkoviiva) Metsälän tuulivoimapuiston
läpi. Kuvassa YVA-menettelyssä hankerajaus, joka on kaventunut pohjoisosasta ehdotusvaiheeseen.
2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu
Suunnittelualue on ympäröivien alueiden tapaan talousmetsää, jolla ei ole erityisiä
virkistystoimintoja, mutta on osaltaan pääasiassa paikallisten asukkaiden virkistyskäyttöaluetta.
Virkistyskäyttömuotoja ovat marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus sekä retkeily.
Suunnittelualueen eteläpuolella noin 3-4 kilometrin päässä sijaitsevia virkistyskäyttökohteita ovat
virkistysalue Lilla Sandjärvin koillisosassa sekä uimaranta Lilla Sandjärvin pohjoisosassa.
Virkistysalue on merkitty Vaasan rannikkoseudun seutukaavaan ja Kristiinankaupungin
rantayleiskaavaan. Kyseinen virkistysalue on tarkoitettu pääasiassa lähiulkoilua ja
virkistyskeskuksia varten. Molempien järvien rannoilla sijaitsee loma-asutusta. Lomarakennusten
yhteenlaskettu lukumäärä on noin 30. Lisäksi Stora Sandjärvin eteläosassa sijaitsee Sandvikin
kylä, jossa on kuusi vakituisessa asuinkäytössä olevaa rakennusta. Suunnittelualueen
kaakkoispuolella sijaitsevan Tönijärven rannalla on kolme kesämökkiä.
Suunnittelualueen läheisyydessä sen eteläpuolella sijaitsee Pohjanmaan maakuntakaavaan
merkitty virkistys-/matkailukohde Soldat. Se tarjoaa ravitsemis- ja kahvilatoimintaa sekä
majoituspalveluja. Soldatin vanhassa entisöidyssä torpassa järjestetään nykyisin myös erilaisia
tapahtumia. Soldat on Uttermossan tuulivoimahankkeesta vastaavan omistuksessa. Soldatin
torpan läheisyyteen on vuonna 2009 valmistunut ulkoilureitti, jonka hankkeesta vastaava ja
Rannikon metsäkeskus tekivät yhteystyössä hankkeesta vastaavan omistamille maille. Tämän
ulkoilureitin nähtävyyksiä ovat mm. Ristikallio sekä Tönijärvi, joka on myös kalastuskohde. Osa
reitistä sijoittuu suunnittelualueelle (kuva 7). Reitti on ollut suljettuna syksyn 2012 suurtulvien
rikkoessa siltarakenteita reitin varrelta. Myöskään hiihtoreitti ei ole käytössä.
12
Kuva 6. Hankkeesta vastaava on kunnostanut Soldatintorpan virkistys- ja matkailukohteeksi.
Kuva 7. Uttermossan ulkoilureitti (karttaan lisätty Uttermossan YVA-hankerajaus punaisella).
13
Suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan Uttermossan metsästysseuran toimialueelle ja etelälounaispuolella olevat metsäalueet Santajärven tuntumasta lähtien kuuluvat Metsälän
metsästysseuran
alueisiin.
Uttermossan
metsästysseura
kuuluu
Lapväärtinseudun
riistanhoitoyhdistykseen. Uttermossan metsästysseuralla on metsästysoikeuksia vuokrattuna noin
3500 ha. Jäseniä Uttermossan metsästysseurassa on tällä hetkellä 24. Tärkeimmät saaliseläimet
alueella ovat hirvi ja valkohäntäpeura sekä pienriista. Virkistyskalastus keskittyy lähinnä
Tönijärvelle, jossa harjoitetaan pienimuotoista vapakalastusta kesäisin lähinnä mökkiläisten
toimesta.
2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus
Topografialtaan suunnittelualueen maasto on loivasti kumpuilevaa ja maanpinnan korkeus nousee lännestä itään ollen länsiosassa noin +45 metriä merenpinnan yläpuolella ja itäosassa korkeimmillaan noin +70 metriä merenpinnan yläpuolella. Alue sijaitseekin laajalla, länteen päin laskevalla selänteellä ja Valtatien 8:n länsipuolella maanpinnan korkeus on enää vain noin +20 metriä merenpinnan yläpuolella.
Alueen yleisilmettä luonnehtivat laajat mäntyvaltaiset nuoret talousmetsät, joiden seassa on runsaasti taimikkovaiheen metsäkuvioita. Pohja on hyvin kallioinen tai vain ohuen moreenikerroksen
peittämää. Kallioiden lakialueilla metsät ovat pääosin niukkaravinteisia kuivia ja karuja kangasmetsiä, joiden metsätyyppinä vaihtelevat jäkälä- ja kanervatyypin mäntyvaltaiset metsät. Maaston painanteissa ja Töniluoman varressa mänty vaihettuu kuuseksi ja metsätyyppinä vallitsevat
mustikkatyypin kuusikot. Huoltoteiden rakennuspaikat ja huoltotielinjaukset sijoittuvat pääosin
kuivan ja kuivahkon kankaan metsiin sekä nuoriin kasvatusmetsiköihin ja taimikoihin, joissa ei
luontoselvityksissä todettu olevan kasvillisuudeltaan erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueen
suot ja soistumat ovat ojitettuja.
Kuva 8. Voimaloiden sijainnit kasvupaikkatyyppikartalla. Voimaloiden sijainti vastaa kaavaehdotusta.
14
Alueen kallioperä on kiillegneissiä ja kiilleliusketta. Soistuneissa notkelmissa moreenin päällä on
ohuita turvekerrostumia. Metsäalueiden maaperä on moreenia, suunnittelualueen keskivaiheella
on myös pohjois-eteläsuuntainen vyöhyke karkeita lajittuneita maakerroksia kuten karkeaa soraa. Suunnittelualueelle tai sen lähelle ei sijoitu geologisesti arvokkaita muodostumia tai suojeltavia kallioalueita.
Suunnittelualue sijoittuu Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueelle (43.0) ja siellä Vikbäckenin
valuma-alueelle (83.083). Vesienhoitoalueluokituksessa suunnittelualue kuuluu KokemäenjoenSaaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Varsinaisella suunnittelualueella ei sijaitse
lainkaan järviä. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Tönijärvi, jonka pinta-ala on noin 0,41
km2, rantaviivan pituus noin 3,44 km ja vedenpinnan korkeus noin 63,4 m mpy (Järviwiki). Tönijärven luoteispuolella on noin hehtaarin kokoinen Pikkujärvi- niminen lampi, joka on yhteydessä
Tönijärveen.
Tönijärvestä saa alkunsa Uttermossabäcken (kutsutaan myös Töniluoma nimellä suunnittelualueella), joka laskee suunnittelualueen halki jatkuen noin 13 kilometrin matkan aina Blomträsketiin
asti, joka on yhteydessä Lappfjärdsfjärdeniin Viikinojan kautta. Töniluoma saa vetensä pääosin
Tönijärvestä, Töyrenkeitaalta, Etelänmäen- ja Pikkujärvenkeitailta sekä alueen ojitetuilta turvekankailta tulevista ojavesistä. Töniluoman vesi on väriltään tummaa ja on siten erittäin humuspitoista, johtuen valuma-alueen luonnonolosuhteista (suot). Ravinnepitoisuudeltaan Töniluoman
vesi on lievästi rehevän ja rehevän välillä. Veden kyky neutraloida happoja (alkaliniteetti) on suhteellisen hyvällä tasolla, myös kiintoainepitoisuus vedessä vaikuttaa olevan melko vähäinen. Töniluoma on valtaosin aikanaan soiden kuivatuksen yhteydessä kaivettua, perattua ja suoristettua
uomaa. Suunnittelualueella Töniluoman virtaus on melko hidasta ja rannat ovat sarojen ja muiden heinäkasvien vallitsema, uomassa kasvaa muun muassa ulpukkaa. Töniluoma muuttuu Uusikytö-nimisen peltoalueen kohdilla luonnontilaiseksi uomaksi, johon eivät kaivutoimet ole ulottuneet. Töniluoma onkin edustavimmillaan Uttermossantien molemmin puolin, jossa uoma on luonnonmukaisesti meanderoitunutta ja kova pohja on soran ja kivien peitossa. Veden virtaus on kuivaan aikaan tässäkin melko heikkoa mutta oleellisesti parempaa kuin yläjuoksun kaivetussa kanavassa. Töniluoma luetaan uuden vesilain mukaan puroksi, koska sen valuma-alue on yli 10 km2
mutta alle 100 km2 ja siellä virtaa jatkuvasti vettä ja kala voi siellä kulkea.
Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat Kärjenkoski A (1015151 A, I-luokka) ja B (1015151 B, II-luokka), jotka ovat noin 2,7 kilometriä lähimmistä voimaloista itään. Kallträskinkankaan I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä suunnittelualueesta etelään. Tuulivoimapuiston alueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä pohjavesialueelle. Suunnittelualueella on yksi talousvesikaivo Uusikytö –nimisen
pellon länsipäässä, josta vapaa-ajan asukkaat hakevat loma-aikaan juomavettä.
15
Kuva 9. Pohjavesi- ja valuma-alueet suunnittelualueen läheisyydessä (kuvassa YVA-hankerajaus).
Arvokkaat luontokohteet
Voimaloiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisalueilla ei sijaitse arvokkaita luontotyyppejä.
Suunnittelualueen arvokkaimmat luontotyypit sijoittuvat Töniluoman puronvarsimetsään sekä
ojittamattomalle avosuolle Töyrenkeitaan eteläpuolelle.
Kuva 10. Uttermossan selvitysalueen huomionarvoisimmat luontokohteet; Töniluoman puronvarsikuusikko ja Töyrenkeitaan keidassuokompleksi punaisella täyttövärillä. Voimaloiden sijainti ja kaavarajaus vastaa kaavaehdotusta.
16
Töniluoman puronvarsikuusikko
Valtaosin vanhassa, luonnontilaisen kaltaisessa tuoreen kankaan (MT) kuusikossa mutkitteleva
Töniluoma saa alkunsa Tönijärvestä. Valumaa luomaan tuo lisää Töyrenkeitaan suoalue, josta
purkautuu sekä lähdepitoisia että humuspitoisia vesiä. Töniluoma ja sen varren metsät ovat
edustavimmillaan Uttermossan peltoalueen eteläreunalta, Bäckin nimisen tilan kohdilta ulottuen
aina Uusikytö –nimisen pellon tuntumaan. Näillä kohdin puro on luonnontilaista tai sen kaltaista,
muualla puro on kaivamalla ruopattua. Puro on meanderoivaa luonnontilaista uomaa, jossa on
mutkissa syvänteitä, kaatunutta puuta ym. Pohja on lähes kauttaaltaan hiekoittunutta, mutta
uomassa on paljon kiviä, sorapaikkojakin ja vesisammalia. Puronvarsi on metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Kristiinankaupungin vanhojen metsien inventoinnissa (Byholm 1994) kohde on myös huomioitu vanhan metsän kohteena. Maanomistajat ja Uttemossan
tuulivoimapuiston osakkaat Marko ja Raimo Nummela ovat suojelleet puronvarsikuusikon vapaaehtoisesti metsätalouden ympäristötukikohteeksi (ns. METSO-kohde).
Töyrenkeidas ja sen eteläosa
Selvitysalueen itäreunalla oleva pääosin ojittamaton suoalue kuuluu osana Töyrenkeitaan noin
160 hehtaarin laajuista keidassuokompleksia. Töyrenkeitaan keskeisimmät alueet n. 85 hehtaaria
ovat säilyneet ojittamattomina ja pääosin luonnontilassa. Valtaosa keitaan keskialueista on keidasrämettä (KeR) ja saranevaa, reunaosilla tavataan mm. rahka-, pallosara-, sara-, korpi- ja
kangasrämeitä.
Noin 15 hehtaarin laajuinen ojittamaton eteläosa on luonnontilaisen kaltaista keidassuota. Länsiosan ojittamattomat reunaosat ovat pääosin tupasvilla- ja rahkarämettä, jotka vaihettuvat keskemmällä keidasrämeeksi. Keidasrämeellä kermit ovat variksenmarjan, suokukan, hillan ja kanervan peittämiä ruskorahkasammalvyöhykkeitä, joissa puusto on matalaa ja harvaa rämemäntyä. Kermien väliset kuljut ovat lyhytkortista nevaa, osin ruoppaisiakin. Valtalajeina niissä kasvavat tupasvilla, paikoitellen myös tupasluikka. Suomen luontotyyppien uhanalaistarkastelun (Raunio ym. 2001) mukaan Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi luokitelluista suotyypeistä selvitysalueen itäpuolella sijaitsevalla suolla tavataan tupasvillarämettä. Töyrenkeidas ja sen eteläpuolinen ojittamaton osa-alue kuuluvat luontodirektiivin liitteen I mainittuihin priorisoituihin luontotyyppeihin "keidassuot" (7110). Häviämisvaarassa olevat luontotyypit, joiden levinneisyys Euroopan yhteisön alueella on merkittävä suhteessa koko levinneisyysalueeseensa, on priorisoituja
(=suojelun erityisvastuu).
Tarkemmat tiedot mm. rakentamisalueista, selvitysten menetelmäkuvauksista ja tuloksista
löytyvät hankkeen luontoselvityksistä sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
(liitteet 2-4).
2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö
2.1.5.1
Linnusto
Pesimälinnusto
Alueen pesimälinnustosta valtaosan muodostavat erityisesti havu- ja sekametsille ominaiset lintulajit, joista runsaslukuisimpina alueella esiintyvät mm. peippo, pajulintu, vihervarpunen ja punarinta sekä alueen mäntyvaltaisille kallioalueilla sekä metsänuudistusaloilla myös mm. harmaasieppo, keltasirkku ja metsäkirvinen. Kanalinnuista selvitysalueella esiintyy metso, teeri, pyy
ja riekko. Metson tai teeren soidinalueita ei suunnittelualueella sijaitse. Petolinnuista vain varpushaukka pesii alueella. Sääksen lähin pesäpaikka on noin kilometrin päässä ja merikotkan pesäpuita noin 10–14 kilometrin päässä lähimmistä suunnitelluista voimaloista. Sääksien lentoreittiseurannassa suunnittelualue ei todettu sijoittuvan lajin tärkeimmille ravinnonhakulentojen reiteille. Pesimälinnuston keskitiheys on selvitysalueella kerätyn pistelaskenta-aineiston ja voimalakohtaisten kartoituslaskentojen perusteella noin 222–242 lintuparia per neliökilometri. Voimalapaik17
kojen läheisyydessä havaittiin kartoitusten yhteydessä 38 pesivää lintulajia. Selvitysalueen pesimälinnustoon kuuluu kahdeksan huomionarvoista lajia. Näistä yksikään ei ole valtakunnallisesti
uhanalainen tai erityistä suojelua vaativa laji.
Taulukko 2. Suojelullisesti huomionarvoiset lajit Uttermossan tuulivoimapuiston selvitysalueella. Taulukossa: Uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa, NT = silmälläpidettävä, RT = keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalainen laji. Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittu laji. EVA-laji = Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulaji.
Laji
Metso (Tetrao urogallus)
Parimääräarvio
Uhanalaisuus Direktiivilaji
Erityisvastuulaji
0-1
NT, RT
D
EVA
2
NT
D
EVA
2-3
-
D
-
Riekko (Lagopus lagopus)
1
NT, RT
-
-
Tavi (Anas crecca)
1
-
-
EVA
2-3
-
-
EVA
Niittykirvinen (Anthus pratensis)
1
NT
-
-
Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix)
1
NT
-
-
Teeri (T. tetrix)
Pyy (Bonasa bonasia)
Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus)
Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse kansainvälisesti (IBA) tai kansallisesti (FINIBA) merkittävää linnustoaluetta – lähimmät kohteet ovat noin kymmenen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Paikallista linnustoarvoa on suunnittelualueen koillispuolella sijaitsevalla Töyrenkeitaalla, jossa pesii useita suolle tyypillisiä kahlaaja- ja varpuslintulajeja.
Muuttolinnusto
Suupohjassa Pohjanlahden rannikkovyöhyke muodostaa keskeisimmän lintujen muuttoa ohjaavan johtolinjan. Lintujen muuttoreittejä ei yleensä kuitenkaan ole mahdollista määritellä selkeinä
linjoina, vaan ne jakautuvat usein leveiksi käytäviksi, joiden sisällä yksittäisten lintujen ja parvien
muuttoreitit voivat vaihdella esim. lintulajin tai sääolosuhteiden mukaan. Yleisesti muuttajamäärät ovat kuitenkin suurimpia muuttokäytävän ydinalueilla niiden vähentyessä lähestyttäessä
muuttokäytävän reunoja. Uttermossan selvitysalue sijoittuu pääosin metsävaltaiselle alueelle lähimmillään noin 14 km päähän Pohjanlahden rantaviivasta, minkä vuoksi erityisesti aivan Pohjanlahden rantaviivaa seuraileva lintumuutto kulkee valtaosin melko etäältä selvitysalueen länsipuolelta. Tämä korostuu etenkin syksyisin, jolloin valtaosa kurjista, joutsenista ja hanhista muuttaa
suunnittelualueen länsipuolella valtatien 8:n ja rannikkolinjan välimaastossa. Keväällä isojen lintujen muutto hajaantuu syksyä enemmän, jolloin myös suunnittelualueen läpi lentää mm. joutsenia, kurkia ja metsähanhia. Muuttolintujen tärkeitä levähdys- ja ruokailualueita ei suunnittelualueella ole.
Kaikkien linnustoselvityksien yksityiskohtaisemmat tulokset menetelmineen on kuvattu
luontoselvitysraportissa sekä YVA-selostuksessa (liitteet 2-4). Osa selvityksistä on tarkoitettu
pelkästään viranomaiskäyttöön (mm. metsojen soidinpaikat, petolintutiedot, sääksiseuranta)
ja nämä tiedot eivät ole julkisesti nähtävillä.
Lepakot
Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä hallitsevat pääosin eri-ikäiset kalliomaiden sekä kuivien ja
kuivahkojen kankaiden nuoret mäntyvaltaiset talousmetsiköt. Näiden välissä esiintyy ojitettuja ja
karuja rämeitä. Suunnittelualueen luonnonympäristö valtaosaltaan ei ole lepakoille erityisen
hyvin soveliasta habitaattia. Tämä näkyi suunnittelualueella tehdyssä lepakkoselvityksessä sekä
18
muissa lähiympäristössä tehdyissä vastaavissa selvityksissä. Alueen lepakkotiheys on alhainen ja
lajistossa tavataan lähinnä pohjanlepakkoa ja viiksisiippalajeja. Lepakkojen suhteen
merkittävimmät kohteet sijoittuvat Töniluoman kuusivaltaisiin rantametsiin, joissa todettiin
olevan viiksisiippojen ruokailualueita.
Kuva 11. Lepakkokartoituksen ja elinympäristöanalyysin perusteella Uttermossan suunnittelualueen tärkeimmät lepakkoalueet ovat Töniluoman varrella (vihreä täyttöväri). Sininen pallo on aktiivikartoituksessa havaittu pohjanlepakko. Kuvassa YVA-menettelyssä ollut voimalasijoittelu ja hankerajaus.
Liito-orava
Selvitysalueelta ei maastotutkimuksissa löytynyt liito-oravan esiintymisestä kertovia jätöshavaintoja. Tuulivoimapuiston rakentamiseen tarvittavat alueet ovat pääsääntöisesti lajille soveltumattomia elinympäristöjä, eivätkä ne sisällä luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueita. Eliölajit-tietokannan mukaan vuonna 2007 oli liito-oravan papanoita
Töniluoman varressa lähellä Uttermossantietä, mutta tarkastushetkellä keväällä 2011 reviiri oli
autiona tai papanoita ei kyetty löytämään. Tämä on lajille tyypillistä vaihtelua, että toisena vuotena potentiaalinenkin elinympäristö saattaa olla asumaton mutta toisena vuotena taas asuttu.
Töniluoman varren kuusikkoalueet on kuitenkin huomioitu selvityksessä liito-oravalle soveltuvaksi
elinympäristöksi. Myös selvitysalueen kaakkoisnurkassa oli pienialainen kohde, jossa oli runsaasti
järeitä haapoja ja lahopuita kuusivaltaisen metsikön sisällä.
19
Kuva 12. Liito-oravalle soveltuvat elinalueet selvitysalueella merkitty vihreällä värillä. Vuoden 2007 papanahavainto (Eliölajit-tietokanta) merkitty sinisellä pallolla. Kuvassa YVA-menettelyssä ollut voimalasijoittelu ja hankerajaus.
Viitasammakko ja saukko
Eliölajit-tietojärjestelmässä eikä Hatikka-tietokannassa ole viitasammakkohavaintoja selvitysalueelta. Suunnittelualueella ei ole viitasammakolle soveltuvia reheviä vesistöjä tai muita lampia.
Töniluoma ei ole lajille soveltuva virtaavasta vedestä johtuen. Suunnittelualueen eteläreunalla
oleva laskeutusallas on sekin hyvin karu ja vailla kasvillisuutta, eikä siellä maastokäynnillä tehty
havaintoja sammakoista.
Suunnittelualueella tehdyissä luontoselvityksissä ei tehty havaintoja saukosta. Paikallisten asukkaiden mukaan on joskus aikaisempina vuosina havaittu Töniluoman jään päällä saukon jälkiä.
2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet
Suunnittelualueella eikä sen lähiympäristössä alle viiden kilometrin etäisyydellä sijaitse Natura
2000-alueita eikä luonnonsuojelualueita. Lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsevat Lapväärtin kosteikot ja Hanhikeidas, jotka molemmat on liitetty Natura-2000 verkostoon sekä luontodirektiivin
(SPA) että lintudirektiivin (SCI) mukaisina kohteina. Kohteet on esitetty alla olevassa taulukossa
ja kuvassa.
Taulukko 3. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat Natura-alueet.
Kohde
Lapväärtin kosteikot FI0800112
Hanhikeidas FI0800026
Status
Natura 2000, SPA/SCI
Natura 2000, SPA/SCI
20
Etäisyys (km)
5,7 km
5,6 km
Hanhikeidas
Lapväärtin kosteikot
Kuva 13. Suunnittelualuetta lähinnä olevat Natura-alueet sekä muut eri suojeluohjelmiin kuuluvat alueet.
Lapväärtin kosteikot ovat aluekokonaisuus, jonka muodostavat Lapväärtin jokisuisto ja sen läheisyydessä sijaitsevat kolme järveä: Härkmerifjärden, Syndersjön ja Blomträsket. Lapväärtin kosteikot on kansainvälisesti arvokas kosteikkojensuojelukohde, jonka vesialueet muodostavat arvokkaan lintuvesiryhmän. Lapväärtinjokisuisto kuuluu myös kansainväliseen Project Aqua vesistösuojeluohjelmaan.
Hanhikeidas on valtakunnallisesti merkittävä hyvin tyypillinen ja edustava keidassuo, jonka keskiosissa on useita allikkoja. Linnusto on keidassuolle tyypillinen, suolla pesii ja levähtää vesilintuja ja kahlaajia.
Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat
suojeluohjelmiin kuuluvat alueet on esitetty oheisessa taulukossa. Valtaosa alueista kuuluu myös
Natura 2000-verkostoon.
21
Taulukko 4. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat alueet.
Kohde
Härkmerifjärd,Lapv.J.Suisto-Norr.Fj-Syndersj,Blomtr. LVO100213
Kiviringit HSO100092
Haapakeitaan soidensuojelualue SSA020007
Hanhikeidas SSO100272
Härkmeren kosteikot ja saaristo YSA202596
Status
Lintuvesien suojelualue
Harjujensuojeluohjelma
Soidensuojeluohjelma
Soidensuojeluohjelma
Yksityiset suojelualueet
Etäisyys (km)
6,0 km
10,1 km
8,0 km
5,6 km
6,0 km
Harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue, Kiviringit, sijaitsee noin 10,1 kilometrin etäisyydellä
suunnittelualueesta sen lounaispuolella. Kiviringit on ns. vanhaan harjuun kuuluva selänne. Vanhojen harjujen tapaan selänteeltä puuttuu harjun muoto eikä siinä esiinny harjukuoppia.
Haapakeidas kuuluu valtakunnallisiin soidensuojelualueisiin. Haapakeitaan alue on laaja ja erämainen kokonaisuus. Kokonaisuuteen kuuluu lukuisia erillisiä soita. Kaikki seudulle ominaiset
suoyhdistymät ja suotyypit ovat edustettuina. Haapakeitaan alueella on myös kuusivaltaista
luonnonmetsää, jonka puusto on iältään noin 100-vuotiasta.
Suunnittelualueella oleva Töniluoman puronvarsikuusikko on maanomistajien/hankkeesta vastaavien vapaaehtoisesti suojelema ns. METSO-kohde, joka on metsien kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemeran) mahdollistama ympäristötuki-kohde. Kohde ei kuulu luonnonsuojeluohjelmiin.
2.1.7 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset
Suomen tuuliatlaksen tietojen mukaan Uttermossan alue soveltuu hyvin tuulivoimapuiston
sijoituspaikaksi. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella on tuulen aritmeettinen keskinopeus
(m/s) 100 metrin korkeudessa Uttermossan alueella vuositasolla tarkasteltuna 6,2–6,3 m/s
luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja 200 metrin korkeudessa saavutetaan
noin 7,8–7,9 m/s taso. Uttermossan alueella saavutetut tuulennopeudet ovat tyypillisiä rannikon
tuntumassa sijaitseville alueille. Vallitsevat tuulet puhaltavat lounaasta.
Kuva 14. Tuulen nopeus 100 metrin korkeudella maanpinnasta, suunnittelualueen sijainti sinisellä (Tuuliatlas 2013).
22
Kuva 15. Tuuliruusu Uttermossassa 100 metrin korkeudella (Tuuliatlas 2013).
Alueen sijainti on tuulivoimapuiston rakentamisen ja kuljetusten kannalta edullinen, sillä alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä valtatie 8:n itäpuolella ja alueella on hyvä metsätieverkosto. Lisäksi lähialueen tuulivoimahankkeessa toteutettavaa tieverkostoa ja sähkönsiirtoa voidaan
hyödyntää.
2.1.8 Maisema ja kulttuuriympäristö
Maisemallisessa maakuntajaossa suunnittelualue sijoittuu Pohjanmaahan ja siinä tarkemmin Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutuun. Lakeus jatkuu Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudun eteläosissa
rannikolle asti, missä merenlahtiakin on kuivattu pelloiksi. Mantereella asutus muistuttaa viljelylakeuden seutua. Etelä-Pohjanmaalla viljavien jokivarsien maisema avautuu tasaisena lakeutena,
mutta jokilaaksojen välisillä selännealueilla pinnanmuodot saattavat olla vaihtelevan kumpareisia.
Joet ovat tyypillisimpiä vesistöjä ja niihin liittyvä jokavuotinen ilmiö on runsas tulviminen.
Suunnittelualueen maisema koostuu rakentamattomasta metsäalueesta. Varsinaisen suunnittelualueen maisema on metsäisiltä osiltaan melko sulkeutunutta, keskiosan laajempia hakkuuaukeita
ja Uudenkydön pientä peltoaluetta lukuun ottamatta. Metsät ovat laajalti talouskäytössä ja alueella on tehty paikoittain avohakkuita. Alueella on myös pienimuotoisia kalliopaljastumia etenkin
suunnittelualueen itäosassa. Kasvillisuuden yleisilme on melko karu. Alueen maanpinnan korkeus
nousee itää kohti mentäessä ollen länsiosassa noin +45 mpy ja itäosassa korkeimmillaan noin
+70 mpy. Alue sijaitseekin laajalla, länteen päin laskevalla selänteellä ja valtatien 8 länsipuolella
maanpinnan korkeus on enää vain noin +20 mpy. Suunnittelualueen lähettyvillä sijaitsevat laajahkot, pääosin ojittamattomat suoalueet; Töyrenkeidas koillispuolella ja Pikkujärvenkeidas eteläpuolella. Pikkujärvenkeidas rajautuu itäosiltaan Tönijärveen. Suunnittelualueen kaakkois- ja
eteläpuoleisten järvien, Tönijärvi, Stora Sandjärv ja Lilla Sandjärv rannalla olevalta lomaasunnoilta avautuu järvenselän ylitse näkymiä suunnittelualueen suuntaan. Hanke-alueelle sijoittuvia sorapintaisia teitä ovat Sandvikintie ja Uttermosantie. Metsän keskellä olevat tiet eivät näy
kaukomaisemassa.
23
Kuva 16. Ylämaankarjaa Uttermossan kylässä.
Lähin asutus sijoittuu luoteispuolelle Uttermossan alueelle, jossa lähimmät asuinrakennukset ovat
noin 750…880 metrin päässä lähimmistä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Enemmän asutusta
sijaitsee Kärjenkosken alueella Kärjenjokea myötäillen, lähimmillään noin kahden kilometrin
päässä suunnittelualueesta itään. Asutuksen sijoittuminen on nähtävissä kuvista 31,32 ja 34. Kyläalueiden asutusta ympäröivät etenkin Kärjenkoskella laajat viljelysalueet. Runsaamman asutuksen alueet sijoittuvat pääasiassa viljelyalueiden ja valtatie 8:n läheisyyteen suunnittelualueen
länsipuolelle. Noin 3,5 kilometrin päässä suunnittelualueesta länteen sijaitsee Pakankylä ja Metsälä noin 6 kilometriä lounaaseen, joissa maisema on säilynyt maaseutumaisena tuotantorakennuksineen, laiduntavine karjoineen ja viljelyaukeineen.
Kuva 17. Kärjenkoskea. Kuvaussuunta etelään.
24
Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai alueita. Lähin
maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1993) Härkmeren kylä sijaitsee
noin 7,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta luoteeseen. Härkmeren kylä muodostuu
Lauhan
ja
Öströmin
tilojen
rakennusryhmästä
avoimen
viljelymaiseman
keskellä.
Rakennusryhmä sijaitsee vanhan rantatien varrella ja edustaa seudun talonpoikaista
rakennuskulttuuria 1800-luvulta. Härkmeren kylä on myös valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta (MAO100108). Sen arvot perustuvat eheänä säilyneeseen kulttuurimaisemaan, jota avoin
viljelymaisema, nauhamaisen rakenteen muodostavat komeat talonpoikaisrakennukset ja rikas
luonto rytmittävät.
Kuva 18. Härkmeren viljelymaisemaa.
Isojokilaakson kulttuurimaisema (RKY 1993) sijaitsee noin 10 kilometriä suunnittelualueesta koilliseen. Isojokilaakson kulttuurimaisemassa on säilynyt perinteistä rakentamista koko suurella
alueella: Koppelonkylä-Kirkonkylä-Villamo-Vanhakylä. Oman lisänsä maisemakokemukselle antaa
Isojoen rakentamattomuus, Koppelonkylässä joen ylittävä vanha silta sekä Villamon Haaron pihapiirin vanhat rakennukset: päärakennus on 1700-luvulta ja toinen asuinrakennus 1860-luvulta.
Kohdemerkinnän sisään jää myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu (RKY 2009) Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, jonne matkaa
kertyy 14,5…18,0 kilometriä itään ja itäkaakkoon. Muita valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön RKY 2009-kohteita ovat noin 16-17 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsevat Kiilin kalasatama Kiilissä ja Siipyyn kylä Siipyyssä.
Kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti tärkeä Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema (RKY
1993) koostuu kylän perinteisestä rakennuskannasta, joita ympäröivät pienialaiset pellot ja hakamaat. Kohde sijaitsee noin 14 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella.
25
Kuva 19. Maisemavyöhykekartta suunnittelualueen ympäristöstä.
Taulukko 5. Arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristökohteiden etäisyys suunnittelualueeseen.
Kohde
Lapväärtin kirkko ympäristöineen
Tuimalan koski
Isojokilaakson kulttuurimaisema
Härkmeren kylä
Siipyyn kulttuurimaisema
Riispyyn kylä ja kulttuurimaisema
Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema
Trolssin kulttuurimaisema
Leppijärven kylän kulttuurimaisema
Status
Valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993, yleisesti tunnettu
maamerkki
Yleisesti tunnettu maamerkki
Valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993
Valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus ja valtakunnallisesti
merkittävä RKY-kohde 1993
Valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993 ja 2009 sekä yleisesti
tunnettu maamerkki
Valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993 ja 2009
Valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993 ja 2009
26
Etäisyys (km) tuulivoima-alueesta
13,5
14,5
10
7,5
16
19
13
21,5
20,5
2.1.9 Muinaisjäännökset
Suunnittelualueella ei olemassa olevien lähtötietojen mukaan sijaitse rekisteröityjä kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä pitäjänkarttakaan (www.vanhakartta.fi) anna viitteitä arkeologisesti mielenkiintoisesta maankäytöstä. Suunnittelualueen pohjoispuolella Paulakankaalla, lähimmillään 1800
m etäisyydellä lähimmästä voimalasta, sijaitsee pronssikautinen kiinteä muinaisjäännös (Lappfjärd-Högberget/Paulakangas 409010022, hautaröykkiö). Suunnittelualueen itäpuolella Kärjenkoskella, Kärjenjoen länsirannalla sijaitsee useita kivikautisia asuinpaikkoja 2,3…3,3 kilometrin
etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Tuulivoimaloiden rakentamiseen suunnitellut alueet sijaitsevat luonnonympäristöltään nuorissa kasvatusmetsissä tai taimikoissa. Metsät ovat olleet talouskäytössä ja puuston uudistamisen yhteydessä maaperää on muokattu. Voimalapaikkakohtaiset
kuvaukset ovat liitteenä olevassa YVA-selostuksessa ja luontoselvitysraporteissa. Suunnittelualueelta on vuosina 2007-2008 laadittu Rannikon metsäkeskuksen toimesta metsäsuunnitelma, jonka laatijan Roger Granholmin mukaan maastosta ei ole löytynyt muinaismuistokohteita. Myöskään YVA-menettelyn yhteydessä tehdyissä luontokartoituksissa ei ole havaittu kiinteitä muinaismuistokohteita kuten kivirinkiä tai –röykkiöitä. Metsänomistajien mukaan he eivät ole koskaan löytäneet muinaismuistokohteita lukuisten käyntikertojensa aikana.
Lappfjärd-Högberget/Paulakangas 409010022
Forsman 151010007
Pitkäranta 151010057
Haanpää/Hatanpää 151010002
Korpilahti 151010001
Kuva 20. Suunnittelualueen lähellä sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset. Lähde: Paikkatietoikkuna, ©
Museovirasto.
2.2
Maa-alueiden omistus
Alue on kokonaisuudessaan yksityisten maanomistajien omistuksessa. Tuulivoimarakentamiseen
suunnitellut maa-alueet ovat hankkeesta vastaavan omistuksessa.
2.3
Suunnittelutilanne
2.3.1 Pohjanmaan maakuntakaava
Kristiinankaupunki kuuluu Pohjanmaan liiton alueeseen. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto
hyväksyi 29.9.2008 Pohjanmaan maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010 (kuva 21).
27
Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei kohdistu aluevarauksia. Uttermossan kyläalue suunnittelualueen luoteispuolella on merkitty kaavaan rakennettuna alueena (oranssi ruudutus). Tönijärven läheisyyteen suunnittelualueen eteläpuolelle on merkitty virkistyskohde (vihreä
kolmio). Kauemmas koillispuolelle on merkitty Project Aqua -vesistön rajaus (sininen katkoviiva).
Kuva 21. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (Ympäristöministeriön vahvistama 21.12.2010). Uttermossan suunnittelualue lisätty karttaan punaisella rajauksella.
2.3.2 Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat
Kaupallisia palveluja koskeva Pohjanmaan vaihekaava 1 "Kaupallisten palvelujen sijoittuminen
Pohjanmaalla" hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa 14.5.2012 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013.Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnät Pedersören Edsevössä (KM1) ja Närpiön Högback-Nixbackissa (KM5). Pohjanmaan
liitto hakee päätökseen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta näiltä osin. Kaavassa ei ole
merkintöjä suunnittelualueella.
Pohjanmaan liitto on laatinut vaihekaavan 2, joka käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden
sijoittumista Pohjanmaalla. Kaavaa varten on syyskuussa 2010 valmistunut selvitys Uusiutuvat
energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, ja se on muodostanut lähtökohdan vaihekaava
2:lle. Vaihekaava 2 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.5.2014 ja se on parhaillaan Ympäristöministeriön vahvistettavana. Suunnittelualue sijoittuu pääasiallisesti vaihekaavassa tv –alueelle
(karttaote ja merkinnän selitys alla).
28
Kuva 22. Ote Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Uttermossan suunnittelualue lisätty karttaan punaisella rajauksella.
29
Kuva 23. Tuulivoimaloiden alue (tv-1) –merkinnän kuvaus.
2.3.3 Yleiskaavat
Uttermossan suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Suunnittelualueen eteläpuoli
rajoittuu Metsälän tuulipuiston osayleiskaavaan, joka on hyväksytty Kristiinankaupungin
valtuustossa 3.9.2012. Kaava on lainvoimainen kolmea pohjoisinta voimalaa lukuun ottamatta,
joiden osalta kaavaa ei vahvistettu vireillä olevan valitusprosessin vuoksi. Lakiakangas I
tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa 16.12.2013 ja
Karijoen kunnanvaltuustossa 10.6.2014. Lakiakangas II osayleiskaava on ehdotusvaiheessa
Kristiinankaupungissa ja Isojoella. Uttermossan suunnittelualueen itä- ja kaakkoispuolella,
lähimmillään 0-200 metrin päässä, on vireillä Mikonkeitaan tuulivoimahankkeen (26 voimalaa)
osayleiskaavoitus, joka ulottuu sekä Isojoen että Kristiinankaupungin puolelle. Kaavaluonnos on
ollut nähtävillä 5.5–2.6.2014. Uttermossan alueen pohjoispuolella, lähimmillään 1,4 km päässä,
on vireillä Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaava, joka on ehdotuksena nähtävillä
22.12.2014 - 30.01.2015. Lisäksi alle 7 km etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsevat
Härkmeren ja Västervikin tuulivoimapuistohankkeet, joissa kaavoitus on vireillä. Em. alueet
suhteessa suunnittelualueeseen ovat kuvissa 24 ja 41.
30
Kuva 24. Lähialueen hyväksyttyjä tai vireillä olevia tuulivoimaosayleiskaavoja.
31
Kuva 25. Ote Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. Kaavaa ei vahvistettu kolmen pohjoisimman
voimalan osalta. Uttermossan suunnittelualueenrajaus on lisätty kuvaan punaisella värillä.
32
Kuva 26. Ote Mikonkeitaan kaavaluonnoksesta, suunnittelualueen rajaus lisätty sinisellä (FCG 2014).
33
Kuva 27. Ote Lappfjärdin tuulivoimapuiston kaavaehdotuksesta (FCG 2014).
2.3.4 Asemakaavat ja ranta-asemakaavat
Alueella ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja. Lähimmät asemakaava-alueet näkyvät
kuvassa 28.
34
Kuva 28. Asemakaavoitetut alueet (ruskea rasteri) suunnittelualueen läheisyydessä (ympäristö- ja paikkatietopalvelu Oiva 2015).
2.3.5 Pohjakartta
Suunnittelun pohjana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokanta-aineistoa.
3.
SELVITYKSET
Pohjanmaan liiton maakuntakaava-aineisto:
Vaihekaava 2: osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta, kaavaselostus, vaikutusten arviointi, aluekohtainen vaikutusten arviointi, kohdekuvaukset
Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen (2012)
Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset (2012)
Natura-arviointi (2013)
Em.
aineistot
ovat
saatavissa
Pohjanmaan
liiton
http://www.obotnia.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/vaihekaava-2/
nettisivuilta:
Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä on laadittu selvityksiä, jotka palvelevat
myös osayleiskaavan laadintaa ja täyttävät kaavoituksen edellytykset. Lähdeaineistona on myös
käytetty YVA-selostusta kokonaisuudessaan (liitteenä).
YVA-prosessin jälkeen on laadittu selostuksen liitteenä oleva selvitys: Muuttuneiden voimalapaikkojen ja maakaapelireitin maastotarkistus.
35
4.
OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1
Suunnittelun vaiheet
Kaavoitushakemus kaupungille 24.9.2010
Kaavoituksen alkamisilmoitus kaupungin kaavoituskatsauksessa 21.1.2011
Osayleiskaavaluonnos 9.1.2012.
1. viranomaisneuvottelu 2.2.2012
Kuulutus osayleiskaavan vireilletulosta 20.2.2012 ja osayleiskaavan osallistumis- ja
arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos julkisesti nähtävillä 23.2-12.3.2012
YVA-tarvepäätös 24.5.2012
Työneuvottelu 4.10.2012 (ELY-keskus)
YVA menettely 2013-2014
Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta 24.10.2014
Työneuvottelu 4.12.2014 (ELY-keskus)
Osayleiskaavaehdotus 29.1.2015
Ehdotusvaiheen kuuleminen 1.4.-1.5.2015
4.2
Osallistuminen ja yhteistyö
4.2.1 Aloitusvaihe ja valmisteluvaiheen kuuleminen
Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 2.2.2012. Kokoukseen
seuraavilta viranomaistahoilta:
Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Kristiinankaupunki
Pohjanmaan museo
Puolustusvoimat
Länsirannikon ympäristöyksikkö
osallistuivat edustajat
Neuvottelussa nousi esille luontoselvitysten riittävyys, täydennykset kaavan
kaavaluonnoksen luo-merkinnät, vaikutusten arviointi ja YVA-prosessin tarve.
osallisiin,
Osayleiskaavaluonnos ja OAS olivat yleisesti nähtävillä 23.2–12.3.2012 välisen ajan
valmisteluvaiheen kuulemisessa. Kaavaluonnosasiakirjoista saatiin kahdeksan lausuntoa (Trafi,
Fortum, Ilmavoimien Esikunta, Pohjanmaan museo, Fingrid, Länsirannikon ympäristöyksikkö,
Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus). Seuraavassa on kuvattu miten
kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja on huomioitu ehdotusvaiheessa.
Osayleiskaavan kaavamääräyksiä on tarkennettu (mm. puolustusvoimat, melu, tuulivoimalan rakentamismääräys)
Kaavaselostuksessa on kuvattu tuulipuiston liittyminen sen ulkopuoliseen sähköverkkoon
Kaavan luo-merkintöjä täydennetty
Lausunnot on huomioitu myös YVA-selostuksen laadinnassa ja YVA-selostusta on käytetty materiaalina kaavaprosessissa
4.2.2 Kaavaehdotus
Kaavaehdotus päivämäärällä 29.1.2015 on ollut yleisesti nähtävillä 1.4.-1.5.2015 välisen ajan.
Kaavaehdotuksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja viisi muistutusta. Seuraavassa on kuvattu
miten kaavaehdotuksesta saatuja lausuntoja ja muistutuksia on huomioitu ehdotuksen jälkeisissä
muutoksissa.
36
Koska Arkkukallion sähköaseman rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä, on kaavaselostuksen kohtaa 5.8 (liittyminen sähköverkkoon) korjattu muotoon: " tai uuteen
mahdollisesti rakennettavaan Arkkukallion sähköasemaan".
Tv-1 –merkintä (melun vaikutus loma-asutukseen on erityisesti huomioitava yöaikaan
ja että melun tulee olla säädettävissä) lisätty koskemaan myös loppuja voimaloita
(voimalat numerot 7 ja 8 osoitettu ja kaavaehdotuksessa) niin, että sen vaikutus ei
ole kohtuuton loma-asuntojen käytönaikana.
Kaavaselostukseen lisätty uusi yhteismelumallinnus (Metsälä+Uttermossa).
4.3
Osalliset
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Osalliset on määritelty MRL 62 §.
Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin
kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa
suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan
valmisteluun, arvioida kaavan vaikutusta sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä
asiasta.
Osayleiskaavasta tiedotetaan seuraavia osapuolia:
Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee
maanomistajat ja asukkaat
alueen tuulivoimatoimija
Kristiinankaupungin eri hallintokunnat ja luottamuselimet
tekninen lautakunta
Länsi-Rannikon valvontalautakunnan ympäristöjaosto
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
alueiden käyttö, ympäristö- ja luonnonvaravastuualue, elinkeinovastuualue,
liikenne- ja infrastruktuurivastuualue
Pohjanmaan liitto
Metsähallitus
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Pohjanmaan Museo
Suomen metsäkeskus
Metsänomistajien liitto
paikallinen Metsänhoitoyhdistys
Suomen riistakeskus
Fingrid Oyj
Pohjanmaan pelastuslaitos
Puolustushallinto ja puolustusvoimat
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Museovirasto / maakuntamuseo
Finavia
TraFi Liikenteen Turvallisuusvirasto
Isojoen kunta
Uttermossan nuorisoseura ry
Uttermossan metsästysseura ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri
Sydbottens Natur och Miljö ry
Suupohjan lintutieteellinen yhdistys
Suupohjan ympäristöseura
Rannikon Metsäkeskus
alueella toimivat puhelin- ja sähköyhtiöt
Osallisten listaa voidaan tarvittaessa täydentää.
37
4.4
YVA-lausunnon huomioiminen
Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteysviranomaisen lausunnossaan esille nostamien, jatkosuunnittelua koskevien näkökohtien, huomioimistavat kaavaehdotuksen valmistelussa. Lausunto
on esitetty liitteenä 1.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Arviointiselostuksessa olisi tullut käyttää
viimeisintä tietoa maakuntakaava 2:sen tilanteesta
TOIMENPIDE
Päivitetty kaavaselostukseen
Vaikutusten arvioinnissa olisi tullut hyödyntää YKR-rekisteriä. Vaikutuksia asutukseen
ja loma-asutukseen tarkennettava, myös rakentamisen rajoituksia ja tonttivarauksia
sekä yhteisvaikutuksia
Kaavaselostusta on täydennetty YKRaineistolla sekä vaikutusten arviointia täydennetty
Liikenteellisiä vaikutuksia tieverkkoon ja
asukkaille tarkennettava. Voimalaitoksen 1
poistamista harkittava. Maantien 17017 soveltuvuus erikoiskuljetuksille ja raskaan liikenteen kuljetuksille tutkittava.
Kaavaselostusta on täydennetty em. liikennevaikutuksilla
Selostuksesta ei käy ilmi miten ylijäämämaat sijoitetaan
Ylijäämämaiden sijoittaminen selostettu.
Yksityiskohtainen suunnitelma vaikutusten
havainnoimiseksi laadittava myöhemmin,
johon liitettävä myös muiden eläinten tarkkailua
Melumallinnuksen päivitys tehtävä uuden
ohjeistuksen mukaisesti ja mahdollisesti keväällä 2015 annettavan asetuksen mukaisesti. Kaavassa tulee antaa lisäksi määräyksiä, joilla haitallisia meluvaikutuksia voidaan
ehkäistä
Välkehaittaa tulee estää tai vähentää esim.
pysäyttämällä voimala tiettyyn aikaan
Seurantaohjelma laaditaan rakennuslupavaiheessa
Yhteisvaikutusten riittävä arviointi olisi
edellyttänyt parempaa yhteistyötä eri hanketoimijoiden välillä. Arviointia on täydennettävä mahdollisten uusien hankkeiden
osalta.
Kaavoitusvaiheessa tulee asukkaiden esittämät huolenaiheet ottaa huomioon.
Yhteisvaikutusten arviointia on täydennetty
kaavaselostukseen.
5.
KAAVARATKAISU
5.1
Laaditut vaihtoehdot
Laaditaan ohjeistuksen mukaan, määräyksiä
meluvaikutusten ehkäisemiseksi lisätty kaavaan.
Keinoja välkevaikutusten vähentämiseksi lisätty kaavaselostukseen.
YVA-prosessissa annetut mielipiteet ja lausunnot on huomioitu kaavaprosessissa.
Alueelle on laadittu ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) vaihtoehdot 0 ja 1, joissa tutkitaan
rakentamisen kokonaismäärää, sen ympäristövaikutuksia ja sen sovittamista alueen
maisemakuvaan.
Seuraavia kahta vaihtoehtoa on tutkittu:
38
Vaihtoehto 0
Vaihtoehdossa 0 (VE0) Kristiinankaupungin Uttermossan alueelle suunniteltua tuulivoimapuistoa
ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä.
Vaihtoehto 1 (VE1)
Kristiinankaupungin Uttermossan alueelle rakennetaan enintään 8 tuulivoimalan tuulivoimapuisto.
Tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 2-3,6 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden tornien korkeus on
140 m ja kokonaiskorkeus noin 200 metriä.
Kaavaluonnoksen pohjana on vaihtoehto 1, johon on tehty pieniä muutoksia osallistumis- ja
arviointimenettelyn ja YVA-prosessin myötä kaavaehdotukseen erityisesti vaikutusten
vähentämiseksi.
5.2
Lentoestelupa
Suunnittelualue sijoittuu lentoesterajoitusalueiden ulkopuolelle. Tuulivoimalat vaikuttavat
lentoliikenteen sujuvuuteen ja ovat sen takia varustettava lentoestevaloin. Liikenteen
turvallisuusvirasto Trafi on aikaisemmin myöntänyt Uttermossan hankkeelle lentoesteluvat
viidelle voimalalle. Kuitenkin jatkosuunnittelussa lentoestelausunnot on pyydettävä jokaiselta
lopulliselta voimalanpaikalta erikseen ja tämän jälkeen on haettava voimalakohtaiset
lentoesteluvat.
5.3
Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät
Kaava-alue sijoittuu Uttermossan metsäalueelle, jolla myös aluevaraus muodostuu laajasta maaja metsätalousalueesta. Kaava-alueelle on myös merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta
tärkeitä alueita, jotka perustuvat metsälakiin ja vesilakiin. Tuulivoimalat (8 kpl) ovat sijoittuneet
tasaisesti kaava-alueelle ja niiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tuulivoimalan alueina, joiden
sisällä on rakennussuunnitteluvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa. Tuulivoimaloille
on lisäksi määrätty suurin kokonaiskorkeus. Voimaloille on myös osoitettu pääsytiet ja huoltotiet
sekä ohjeelliset uudet maakaapelit (alueille, joilla kaapelit eivät sijoitu huoltoteiden varsille).
Kaavamerkintöinä on käytetty yleiskaavamerkinnät ja määräykset -oppaan mukaista merkintätekniikkaa.
Kaavamääräykset:
Maankäyttö- ja rakennuslain 77a §:n mukaan määrätään, että tämän osayleiskaavan saatua
lainvoiman kaupunki voi myöntää rakennusluvat kaavan mukaisille tuulivoimaloille.
Tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tulee sijoittaa pääsääntöisesti
olemassa olevien teiden kulku-urien sekä uusien huoltoteiden yhteyteen.
Hankkeelle on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä ennen tuulivoimaloiden
rakennuslupapäätösten tekemistä.
Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on oltava voimalalle ilmailulain (1194/2009) 165
§:n mukainen lentoestelupa.
39
Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät:
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä
alue.Luonnontilainen, vähäpuustoinen suo (MetsäL 10§).
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue.
Luonnontilainen puro, arvokas pienvesi (VesiL) ja puron lähiympäristö (MetsäL 10§).
Merkinnöillä on osoitettu suunnittelualueella sijaitseva metsälain
mukainen vähäpuustoinen suo ja luonnontilaisen puron lähiympäristö, jotka luokitellaan metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Luonnontilainen puro on myös
vesilain mukainen kohde.
Merkinnät perustuvat alueelta laadittuihin luontoselvityksiin, liite
3.
Alueiden käyttötarkoituksia kuvaavat merkinnät:
Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita.
Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maaja metsätalouskäyttöön
tarkoitettuja alueita. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen
osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella sallitaan maaja metsätalouden harjoittamista
palveleva rakentaminen
Maa- ja metsätalouden osalta tarkoitetaan pienimuotoista rakentamista,
kuten esim. konesuojat ja puiden kuivatukseen tarkoitetut rakennukset.
Tuulivoimalan alue, jonka rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimalan melun vaikutus ympäristön loma-asutukseen yöaikana. Voimalan aiheuttama melu tulee olla säädettävissä niin, että sen vaikutus ei ole kohtuuton loma-asuntojen käytönaikana.
Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala.
Ristiympyrä alueen sisällä kuvaa tuulivoimalan ohjeellista sijaintia. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Voimalan lavat ja
rakenteet eivät saa ylittää tv-alueen rajaa. Tuulivoimalan runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimalan värityksen on oltava yhtenäinen
ja vaalea.
Osayleiskaavan alueelle on tavoitteena toteuttaa 8 yksikköteholtaan 2-3,6
MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on enintään 210 m. Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tuulivoimalan alueina, joiden
sisällä on rakennussuunnitteluvaiheessa mahdollisuus siirtää voimalaa rakennusalueen sisällä.
Tuulivoimalan yksilöivä numero.
Ohjeellinen uusi maakaapeli.
Merkinnällä on osoitettu tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston ulkopuoliselle sähköasemalle.
Nykyinen tieyhteys.
40
Ohjeellinen uusi tai merkittävästi parannettava tieyhteys.
Merkinnällä on osoitettu tuulivoimaloille vievien uusien huoltoteiden sijainti
ohjeellisena.
5.4
Mitoitus ja sen perusteet
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 2,4 km2, jolla on siis 8 tuulivoimalaa ja yhtä monta
tuulivoimalan aluetta. Mitoitusperusteiden pääasiallisina lähtökohtina on tuulivoimaloiden välisen
etäisyyden säilyttäminen vähintään noin 320–570 metrissä, pääasiassa vähintään noin 0,9
kilometrin minimietäisyys asutukseen ja loma-asutukseen sekä maisema-, luonto- ja
linnustovaikutukset.
5.5
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen
Hankkeen toteuttamisella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista.
Tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia
ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sähkön tuotannossa. Tuulivoimalat on suunniteltu
rakennettavaksi useamman voimalan yksiköihin niin keskitetysti kuin se teknistaloudellisesti on
mahdollista. Hyödyntämällä nykyisiä liikenneyhteyksiä ja olemassa olevaa suurjännitelinjaa
uusien liikenne- ja energianhuoltoverkkojen tarve on pieni. Tuulivoimahanke ei muodosta estettä
luonnon virkistyskäytön tai luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiselle. Valtakunnallisesti
merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen ei vaarannu. Erityistä huomiota on
kiinnitetty ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja
olemassa olevien haittojen poistamiseen. Muihin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa
esitettyihin yleis- ja erityistavoitteisiin (esim. maisema, elinkeinot, kasvillisuus, eläimistö jne.)
liittyviä vaikutuksia on käsitelty kunkin aihepiirin vaikutusarvioinnin yhteydessä.
5.6
Suhde maakuntakaavaan
Suunnittelualue
on
osoitettu
Pohjanmaan
toisessa
vaihemaakuntakaavassa
pääosin
tuulivoimapuiston alueeksi (tv-1). Kaupallisia palveluja koskevassa ensimmäisessä vaihekaavassa
ei ole merkintöjä suunnittelualueella tai sen läheisyydessä. Pohjanmaan maakuntakaavassa
suunnittelualueelle ei kohdistu aluevarauksia. Tönijärven läheisyyteen suunnittelualueen
eteläpuolelle on merkitty virkistyskohde ja kauemmas koillispuolelle on merkitty Project Aqua vesistön rajaus. Suunnittelussa voimalat on sijoiteltu siten, että ne eivät haittaa
maakuntakaavassa osoitettujen toimintojen toteuttamista alueella tai sen lähiympäristössä.
Vaikutusarvioinnin kautta on tutkittu, että virkistyskäyttö voi toteutua osayleiskaavaratkaisusta
huolimatta.
5.7
Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen
Luonnosvaiheen ja YVA-prosessin jälkeen tuulivoimalan alueita (tv) on siirretty kauemmaksi asutuksesta vaikutusten vähentämiseksi. Muita muutoksia on kuvattu osiossa 4.2.
41
re
Kuva 29. Muutokset kaavaluonnoksesta kaavaehdotukseen.
42
5.8
Liittyminen sähköverkkoon
Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kV maakaapelein. Maakaapelit
kaivetaan maahan vähintään noin 0,7 metrin syvyyteen ja ne sijoitetaan pääasiassa
rakennettavien huoltoteiden yhteyteen. Mahdollisessa Töniluoman alituksessa maakaapeli
kaivetaan
joko
kaivinkoneella
puron pohjalle tai
vaihtoehtoisesti
se
asennetaan
suuntaporauksella puron pohjan alitse koskematta itse puroon lainkaan. Kaapelin
asennusmenetelmä (kaivaminen, louhinta, painaminen) riippuu maaperän koostumuksesta.
Kaapelit johdetaan ja kytketään tuulivoima-alueen ulkopuolelle rakennettavaan muuntoasemaan
(sähköasemaan),
jossa
tuulivoimaloiden
tuottama
teho
muunnetaan
tarvittavaan
siirtojännitteeseen.
Maakaapelit
kytketään
joko
Metsälän
tuulivoimapuistoa
varten
rakennettavaan pohjoiseen sähköasemaan tai uuteen mahdollisesti rakennettavaan Arkkukallion
sähköasemaan.
Metsälän sähköasemalta on EPV Tuulivoima Oy toteuttamassa uutta 110 kV voimajohtoa
Kristiinankaupungin pohjoispuolelle rakennettavalle uudelle Fingridin sähköasemalle. Metsälän
osayleiskaava-alueelta Dagsmarkiin johto olisi 15 km uudessa maastokäytävässä. Dagsmarkista
Pyhävuoreen (5 km) ja sieltä edelleen uudelle sähköasemalle (13 km) uusi johto sijoittuisi
olemassa olevien johtojen kanssa samaan maastokäytävään, joko samoihin pylväisiin tai niiden
rinnalle.
Arkkukallion vaihtoehdossa maakaapelit kulkisivat noin 400 metriä rakentamattomassa
metsämaastossa ja loput 1700 metriä olemassa olevan metsäautotien vierellä. Voimajohdon
varteen on kaavailtu usean eri tuulivoimahanketoimijan tarpeisiin (mm. UPM Kymmene Oyj:n
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto ja Triventus Oy Västervikin tuulivoimapuisto) rakennettavaa ns.
Arkkukallion sähköasemaa (110/400 kV), josta tuulivoimapuistojen sähkönsiirto kytkettäisiin
valtakunnan verkkoon.
Kuva 30. Uttermossan tuulivoimahankkeen ulkoisen sähkönsiirron vaihtoehdot VE1 ja VE2. Molemmissa
vaihtoehdoissa kyse on maakaapeloinnista 20 kV johdoin (kuvassa aluerajaus ja voimaloiden paikat ovat
YVA-prosessin mukaiset).
43
6.
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vaikutusten alkuperää, vaikutusaluetta sekä mahdollisia riski- ja häiriötilanteita on kuvattu
tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksesta löytyy myös kuvaus
voimalarakenteista ja tarvittavista luvista.
6.1
6.1.1 Melu
Uttermossan tuulivoimahankkeen meluvaikutuksia arvioitiin mallinnettujen melutasojen perusteella. Mallinnuksesta on laadittu erillinen raportti, jossa on esitetty tarkemmin laskentamallin
tiedot, mallinnuksen toteutus, lähtötiedot ja laskentaparametrit. Hankkeen meluvaikutuksia on
aiemmin tarkastelu mm. YVA-vaiheessa.
Mallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun
mallintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Melumallinnukset on tehty SoundPlan
7.3 – melulaskentaohjelmalla ISO 9613-2 laskentamallia käyttäen. Laskennassa käytetty
maastomalli luotiin laadittiin Maanmittauslaitoksen numeerisen aineiston pohjalta, jossa
korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Mallissa ei huomioitu rakennuksia tai puustoa.
Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen
2/2014 mukaisesti.
Lopullista päätöstä toteutettavasta tuulivoimalamallista ei ole vielä tehty. Laskennat tehtiin käyttäen napakorkeutta 140 m. Mallinnukseen valittiin äänitehotasoksi LWA 104,5 dB, joka on esim.
Nordex N131/3000 taattu melupäästöarvo. Äänen taajuusjakaumana käytettiin eri laitosvalmistajien toimittamista arvoista laskettuja keskimääräisiä arvoja. Pientaajuisen melun laskennassa
käytetty terssispektri perustuu kirjallisuudessa Vestasin V126-voimalalle esitettyyn tietoon. Terssiarvot skaalattiin vastaamaan kokonaisäänitehotasoa LWA 104,5 dB.
Useita laitosmalleja on mahdollista ajaa ns. melun vaimennusmoodilla, joka vaikuttaa tuulivoimalan tuottamaan ääneen, joten mallinnuksella tutkittiin myös melun vaimennusmoodien vaikutusta
melutilanteeseen. Mallinnuksessa käytetyt melumoodit perustuvat Nordex N131/3000 laitosmallin
tietoihin.
Uttermossan hankealueen ympäristö on nykyisellään pääosin maaja metsätalouskäytössä eikä
hankealueella tai sen ympäristössä ole merkittäviä melulähteitä. Liikenne sekä maaja metsätaloudessa käytettävät työkoneet aiheuttavat melua ajoittain, mutta kokonaisuudessaan hankealue
ympäristöineen on varsin rauhallista aluetta. Tönijärven rannassa hankealueen kaakkoispuolella
on muutamia yksittäisiä loma-asuntoja, jota ei kuitenkaan ole kaavoitettu loma-asuinalueeksi.
Vakituista asutusta on Uttermossan kyläalueella hankealueen luoteispuolella.
Rakentamisen aikana töistä aiheutuu jossain määrin melua. Rakentamisaika on kuitenkin
suhteellisen lyhyt ja siten meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan aikana pääasia
hankkeen meluvaikutuksista aiheutuu tuulivoimaloista, mutta aivan ilmasähkölinjojen vieressä
linjat voivat aiheuttaa lähiympäristöön ääntä. Toiminnan lopettamisesta aiheutuu liikenteestä ja
purkutöistä johtuvaa melua.
Tällä hetkellä tuulivoimaloiden suunnittelua melun puolesta ohjaa valtioneuvoston päätöksen
993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sekä YM:n Tuulivoimarakentamisen suunnittelu –
ohjeessa (4/2012) esitetyt suunnitteluohjearvot. Asuntojen sisätilojen melutasoista on annettu
ohjeistuksia Asumisterveysohjeessa mm. pienitaajuiselle melulle sekä päivä- ja yöajan
keskiäänitasoille.Lisäksi 1.9.2015 astuu voimaan Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden
ulkomelutason ohjearvoista (taulukko 8).
44
Taulukko 6. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot.
LAeq, enintään
Ulkona
Päivällä
Yöllä
(07–22)
(22–07)
55 dB
50 dB1)
55 dB
45 dB
1)
45 dB
40 dB
2)
Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet
35 dB
30 dB
Opetus- ja kokoontumistilat
35 dB
-
Liike- ja toimistohuoneet
45 dB
-
Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden
välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat
alueet
Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat
Loma-asumiseen käytettävät alueet3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet
Sisällä
1)
Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa
2)
Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä
3)
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja
LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)
Taulukko 7. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot.
Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käy-
LAeq Päiväajalle
LAeq Yöajalle
(07–22)
(22–07)
45 dB
40 dB
40 dB
35 dB
ei sovelleta
ei sovelleta
tettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla*
Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla)
* yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä
Taulukko 8. Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista (tulee voimaan 1.9.2015).
Melumallinnuksen mukaan (kuva 31) LAeq 40–45 dB meluvyöhykkeelle ei jää yhtään vakituisesti
asuttua taloa. Yksi Tönijärven pohjoisosassa oleva loma-asunto jää 40-45 dB:n
meluvyöhykkeelle. Lisäksi Tönijärven itärannalla oleva yksittäinen loma-asunto on 35-40 dB:n
meluvyöhykkeellä. Kun voimalaitoksissa 7 ja 8 käytetään melumoodia, jolla äänitehotaso
pudotetaan 102,5 desibeliin ja muissa laitoksissa äänitehotaso on 104,5 dB, jäävät kaikki
lomarakennukset ja asuintalot alle 40 dB:n melutason. Kaksi Tönijärven loma-asuntoa on 35-40
dB:n meluvyöhykkeellä. Kaikkien tuulivoimaloiden tuottaessa suurimman melupäästön, on yhden
Tönijärven loma-asunnon kohdalla melutaso yli yöajan suunnitteluohjearvon ja Vnp 993/1992
mukaisen yöajan ohjearvon 40 dB. Kun meluntuottoa rajoitetaan, ovat melutasot alle
suunnitteluohjearvojen vakituisella asutuksella ja yksittäisten loma-asuntojen kohdalla.
Pienitaajuista melua laskettiin kahteen reseptoripisteeseen, joista reseptoripiste A sijoitettiin
Tönijärven pohjoisosassa olevan loma-asunnon luo ja reseptoripiste B luoteispuolen lähimmän
asuintalon kohdalle. Sisätiloihin lasketut taajuuspainottamattomat terssipainetasot alittavat
Asumisterveysohjeen mukaiset yöajan ohjearvot.
45
On huomioitava, että sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitosten melun tuottoon
ja leviämiseen. Mitattujen melutasojen on todettu useissa vertailuissa jäävän useimmiten
mallinnettuja melutasoja pienemmiksi. Melumallinnuksissa esitetyt melualueet kuvaavat
tilannetta myötätuulten vallitessa. Vallitsevat tuulensuunnat ovat hankealueella lounaasta ja
etelästä, jolloin meluleviäminen kohdistuu eniten asumattomalle metsäseudulle poispäin
asutuksesta ja loma-asunnoista.
Kuva 31. Melumallinnus, tuulivoimaloiden äänitehotaso 104,5 dB
46
Kuva 32. Melumallinnus, tuulivoimaloiden 7 ja 8 äänitehotaso 102,5 dB ja muiden 104,5 dB
47
Reseptori A, ulkomelu
80
Reseptori A, sisämelu
Reseptori B, ulkomelu
70
Reseptori B, sisämelu
60
Asumisterveysohje sisämelu
LLeq (dB)
50
40
30
20
10
0
20
25
31,5
40
50
63
80
Taajuuskaista (Hz)
100
125
160
200
Kuva 33. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä
6.1.2
Välke / varjostus
Suunniteltujen tuulivoimalaitosten ympäristöönsä aiheuttaman liikkuvan varjon (YM:n ohjeen
4/2014 mukaisesti välkkeen) esiintymisalue ja esiintymistiheys laskettiin EMD WindPRO 2.9 ohjelman Shadow –moduulilla. Malli laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on
tuulivoimaloiden aiheuttaman välkkeen alaisena. Välkevyöhykekartat on tehty ns. todellisessa
laskentatilanteessa (Real case), jossa huomioidaan alueen tuulisuus- ja auringonpaistetiedot.
Real Case tulos saadaan, kun teoreettisista maksimivälkemääristä (Worst Case) tehdään vähennykset auringonpaistetietoihin ja käyttötuntitietoihin (tuulensuunta sektoreittain) perustuen.
Auringonpaisteisuustietona käytettiin Ilmatieteen laitoksen Mustasaari Valassaaret sääaseman
keskiarvoisia auringonpaisteisuustietoja sekä Porin lentoaseman sääaseman tuulensuuntajakaumatietoja ilmastolliselta vertailukaudelta 1981–2010. Voimalan roottorin on oletettu tässä
laskennassa liikkuvan 80 % vuoden tunneista. Laitosmallina laskennassa on käytetty tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on 140 metriä ja roottorin halkaisija on 120 metriä.
Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä.
Esimerkiksi Saksassa ns. todellisessa tilanteessa (Real Case) välke on rajoitettava kahdeksaan
tuntiin vuodessa. Tanskassa sovelletaan yleensä todellisen tilanteen raja-arvona enintään
kymmenen tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus todelliselle välkkeen kestolle on
enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Suomessa ei ole määritelty
välkevaikutukselle
varsinaisia
raja-arvoja
tai
suosituksia.
Ympäristöministeriön
Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012) -ohjeessa on todettu, että vaikutusten arvioinnissa
on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta.
Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole olemassa olevia tuulivoimalaitoksia, joista aiheutuisi
nykytilanteessa välkevaikutuksia hankealueen ympäristössä. Hankealueen luoteispuolella sijaitsee vakituista asutusta ja hankealueen kaakkoispuolella. Tönijärven rannalla on kolme yksittäistä
lomarakennusta sekä yksittäinen vakituinen asuintalo. Suojelualueita ei sijaitse tuulivoimaloiden
välkevaikutusalueella.
Mallinnuksen mukaan yksi hankealueen luoteispuolella sijaitsevaa asuintalo on vyöhykkeen rajalla, jossa välkemäärä on 10 tuntia vuodessa. Kyseinen asuintalo on tuulivoimahankkeesta vastaa48
van omistuksessa. Luoteispuolen yhden vakituisesti asutun talon sekä autiotalon kohdalla välkemäärä on yli 8 tuntia, mutta alle 10 tuntia vuodessa. Näissä pihapiirien puusto ja ulkorakennukset rajoittavat välkevaikutusta ja vaikutuksen ajankohta kohdistuu muutamaan aamun tuntiin –
alkusyksyn-kevään aikana. Tönijärven pohjoisosassa yksi loma-asunto on 8 tuntia vuodessa välkevyöhykkeen rajalla.
Todellista välkevaikutusta arvioitaessa on huomioitava, että laadittu mallinnus ei ota huomioon
metsän peitteisyyttä tai rakennuksia, jotka vähentävät välkevaikutuksia. Jos tuulivoimalat eivät
ole nähtävissä esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia kyseiseen
tarkastelupisteeseen. Välkevaikutus esiintyy ainoastaan toimintavaiheessa, kun tuulivoimalat
ovat käynnissä ja se syntyy sääolojen mukaan, joten välkettä on havaittavissa tietyssä
katselupisteessä vain tiettyjen valaistusolosuhteiden täyttyessä ja tiettyinä aikoina
vuorokaudesta.
Näkemäanalyysikartan perusteella hankealueen luoteispuolen rakennukset sijaitsevat pääosin
peltojen ympäröiminä ja alueella on nähtävissä useita tuulivoimaloita, vaikkakin pihapiirin puusto
voi rajata paikoin näkyvyyttä tuulivoimaloille. Tönijärven rannalla välkettä aiheuttavat tuulivoimalat ovat pääosin näkyvissä.
Laaditun välkemallinnuksen mukaan Uttermossan tuulivoimalahanke ei aiheuta merkittäviä välkevaikutuksia lähialueen vakituiselle asutukselle. Tuulivoimaloiden välkevaikutuksia on mahdollista vähentää siirtämällä voimaloiden tarkkaa sijaintia kaavan mukaisella tuulivoimalan alueella sekä laitosmallin valinnalla. Vaikutuksia voidaan lieventää myös teknisin keinoin, jolloin tarvittaviin
voimaloihin asennetaan välkkeen rajoitusjärjestelmä. Järjestelmän avulla tuulivoimala voidaan
ohjata pysähtymään tiettyinä ajankohtina.
Kuva 34. Välkemallinnus, real case.
Metsästys
Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva lisääntynyt ihmistoiminta alueella saattaa johtaa
erityisesti
suurempien
riistaeläinten
siirtymiseen
rauhallisemmille
alueille.
Mikäli
rakentamistoimet tehdään metsästysaikaan, on mahdollista että saalismäärät jäävät normaalia
49
pienemmiksi. Vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida pääosin väliaikaisiksi eläinten palatessa
rakentamisen
aiheuttaman
häirinnän
vähentyessä.
Hirvieläinten
käyttäytymisestä
tuulivoimaloiden läheisyydessä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että voimaloiden suorat,
käytönaikaiset vaikutukset, esim. melu ja visuaaliset häiriötekijät, ovat kokonaisuudessaan
suhteellisen pieniä, eivätkä hirvet merkittävällä tavalla vierasta niiden elinympäristöön
sijoitettavia voimalarakenteita. Pienriistasta tehty selvitys (jänis, metsäkauris ja kettu) ei
osoittanut eroja jälkien, jätösten ym. määrässä eli eläinten levittäytymisessä tai elinympäristön
käytössä tuulimyllyalueiden ja referenssialueiden suhteen (Menzel & Pohlmeyer 1999). Selvitys
osoitti myös sen, että jälkien/jätösten ym. määrässä ja jakautumisessa 10-1000m säteellä
tuulimyllystä ei ollut eroja (Menzel & Pohlmeyer 1999). Suunnittelualueella tuulivoimalat että
niiden edellyttämät huoltotiet ja voimalinjat on sijoiteltu hakkuuaukoille ja muihin pääasiassa
käsiteltyihin ympäristöihin, jotta hankkeen aiheuttamien elinympäristömuutosten määrä sekä
mm. metsien pirstaloituminen pystyttäisiin mahdollisimman pitkälle ehkäisemään.
Rakentamisajan kaltaisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän, kun tuulivoimapuiston toiminta lakkaa
ja voimalat puretaan ja kuljetetaan pois. Metsästys ja riistanhoito alueella voi jatkua
tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeenkin. Lähinnä hirvenmetsästyksen järjestelyihin hankkeella
voi olla vähäisiä vaikutuksia. Metsästysseurojen on tarkistettava ampumalinjat ja mahdollisten
jahtitornien sijainti, jotta voimaloille ei aiheudu vaurioita ja kimmokkeiden vaara saadaan
eliminoitua. Myös kanalintujen latvalinnustus kiväärillä voi jossain tapauksessa hankaloitua
tuulivoimaloiden
rakenteiden
ollessa
pääasiallisilla
ampumasektoreilla
kyseisessä
metsästysmuodossa. Vaikutuksia vähentää se, ettei esim. latvalinnustus ole erityisen merkittävä
metsästysmuoto suunnittelualueella nykyisellään ja hirvenmetsästyksen ampumalinjat ja
tuulivoimalat ovat suhteellisen helposti yhteen sovitettavissa.
6.2
Vaikutukset maaja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon
Maa- ja kallioperän muokkaustoimet ovat paikallisia ja kohdistuvat tuulivoimaloiden perustamisja kenttäalueille sekä tieyhteyksille ja vähäisemmässä määrin maakaapelin sijoittamisalueille.
Suunnittelualueelle tullaan rakentamaan jokaiselle tuulivoimalalle oma huoltotieyhteys, jonka
ympäriltä joudutaan raivaamaan puustoa 12–15 metrin leveydeltä. Olemassa olevia tieyhteyksiä
ja kulku-uria hyödynnetään mahdollisimman paljon. Peruskunnostettavaa olemassa olevaa tietä
tai tieuraa on noin 2,5 kilometriä. Kokonaan uutta huoltotietä uuteen maastokäytävään
arvioidaan tarvittavan noin 3,3 kilometriä. Tiet tulevat olemaan sorapintaisia ja noin kuuden
metrin levyisiä, poikkeuksena kaarteet, joissa tiestöä levennetään kaarresäteestä riippuen.
Kaarteissa voidaan kuljetusuran vuoksi joutua puustoa raivaamaan leveämmältä alalta. Tiet on
pyritty sijoittamaan kantaville moreeni- ja kallioalueille. Tielinjoilta kuoritaan pintamaat, tien
pohja tasataan ja rakennusaineena käytetään moreenia ja mursketta tai vastaavia materiaaleja.
Kivikkoisissa ja kallioisissa kohdissa pohjaa louhitaan riittävän tasauksen saavuttamiseksi. Mikäli
tietä joudutaan rakentamaan heikommin kantavalle pohjalle (turve, savi), niin tie tullaan
tekemään riittävän kantavaksi massanvaihdoilla. Teiden rakentamisen yhteydessä tullaan
vetämään maakaapelit tien varsia seuraten jokaiselle voimalalle. Voimaloiden 3 ja 4 välille
rakennetaan lisäksi pelkkä maakaapeliyhteys (ilman huoltotietä). Maaperää muokataan myös
tuulivoimaloiden rakentamisalueilla. Yhden voimalan tarvitsema rakentamis- ja nostoalue on noin
puolen hehtaarin kokoinen, jossa suurimmat toimenpiteet kohdistuvat varsinaisen voimalan
perustuksen kohdalle. Perustuksen pinta-ala on noin 25 x 25 metriä ja korkeus 1–3 metriä.
Yhteensä voimaloiden kenttäalueiden osalta muokattavaa pinta-alaa on noin 4,8 ha. Laskettaessa
huoltoteiden osuus mukaan, muokattavaa pinta-alaa on yhteensä 8,3 ha.
Huoltoteiden, voimaloiden ja niitä ympäröivien nostoalueiden rakentamiseen tarvitaan paljon
maaja kiviaineksia. Materiaali hankitaan osin suunnittelualueen ulkopuolelta, osa saadaan
suoraan rakentamisalueelta leikkausmassoista. Yleissuunnitelmaan perustuvien arvioiden mukaan
tiestön ja asennuskenttien rakentamiseen tarvitaan noin 35 000-40 000 m3-rtr murskattua
kiviaineista.
Alueelle rakennettavan tiestön, kaapeliyhteyksien ja tuulivoimaloiden perustusten ulkopuolella
hankkeella ei ole vaikutusta maa- tai kallioperään. Suunnittelualueen ulkopuolelta tarvittava kivija maa-aines hankitaan maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvollisilta
laitoksilta. Näiden laitosten ottotoiminta ja vaikutukset ympäristöön on tarkasteltu niiden omissa
lupaprosesseissaan.
Tässä
vaiheessa
hankeprosessia
ei
ole
vielä
selvillä
mistä
50
kiviainesmateriaaleja tullaan ottamaan, sillä asiat ratkeavat rakennussuunnitelma –ja
toteutusvaiheessa kun eri materiaalitoimitukset kilpailutetaan. Alueelta kuoritut massat
käytetään lopuksi maisemointiin. Huoltotoimenpiteet tai tuulivoimaloiden käyttö-öljyt eivät
muodosta merkittävää maaperän pilaantumisriskiä. Tuulivoimahankkeen toiminnan päätyttyä
rakenteet puretaan ja alue maisemoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaikutukset maaja
kallioperään arvioidaan kohtalaisiksi. Vaikutukset maaja kallioperään ovat pysyviä, mutta
paikallisia ja pääosin rakentamisen aikaisia. Vaikutusalueella ei sijaitse luokiteltuja arvokkaita
geologisia kohteita tai alueita.
Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat
Kärjenkoski A (1015151 A, I-lk) ja B (1015151 B, II-lk), jotka ovat noin 2,7 kilometriä
lähimmistä voimaloista itään. Kallträskinkankaan I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin yhdeksän
kilometrin päässä hankealueesta etelään. Tuulivoimapuiston alueelta ei ole pohjaveden
virtausyhteyttä pohjavesialueelle. Suunnittelualueella on yksi talousvesikaivo Uusikytö –nimisen
pellon
länsipäässä,
josta
vapaa-ajan
asukkaat
hakevat
loma-aikaan
juomavettä.
Tuulivoimapuiston alueella irtomaakerros on hyvin ohut ja kallio on laajoilla alueilla paljastunut,
joten sadannasta suurin osa virtaa pintavetenä pois alueelta. Pieni määrä sadannasta imeytyy
maaperään pohjavedeksi. Pohjaveden virtausmatkat ovat ohuessa maaperässä lyhyitä eikä
kallioisella alueella muodostu laajaa yhtenäistä pohjavesiesiintymää. Pohjavesi purkautuu
notkelmissa ojiin. Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveteen.
Alueella tehtävät maarakennustyöt voivat aiheuttaa vähäisiä muutoksia veden virtausreitteihin tai
vedenpinnan tasoon maaperässä rakennettavan kohteen kohdalla. Toiminnan aikana voimaloiden
vaihteistoissa ja laakereissa on satoja litroja öljyä, mikä saattaa erittäin vakavissa
häiriötilanteissa (esim. rakennevirhe tai tuulivoimalan kaatuminen maanjäristyksestä) päästä
vuotamaan maaperään. Tällaiset vakavat häiriötilanteet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia ja
todennäköisyys tapahtumalle erittäin pieni.
Suunnittelualueella virtaa Töniluoma, joka on valtaosin aikanaan soiden kuivatuksen yhteydessä
kaivettua, perattua ja suoristettua uomaa. Se on merkitty kaavaan luo-4 –merkinnällä (luonnon
monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Töniluoma muuttuu Uusikytö-nimisen peltoalueen kohdilla luonnontilaiseksi uomaksi, johon eivät kaivutoimet ole ulottuneet ja on edustavimmillaan Uttermossantien molemmin puolin, jossa uoma on luonnonmukaisesti meanderoitunutta ja kova pohja on soran ja kivien peitossa. Suuri osa voimaloiden perustuksista sijaitsee lähellä pieniä ojitusalueita, jotka johtavat vetensä aikanaan Töniluomaan. Töniluoman välittömään
läheisyyteen (n. 100 m) ei perustuksia ole kuitenkaan suunniteltu sijoitettavaksi, joten suoria valumavaikutuksia luomaan ei esiinny. Maa-aines perustuspaikoilla on enimmäkseen karkeaa kivennäismaata, jolloin kiintoainepartikkelit ovat suuria ja ne eivät helposti kulkeudu. Siksi on oletettavaa, että vain hyvin pieni osa rakennusalueelta muodostuvasta kiintoainekuormasta ja siihen
sitoutuneista ravinteista päätyisi vesistöön asti – valtaosa jää rakentamiskohteen välittömään läheisyyteen ympärys- ja kuivatusojiin. Tämän haitan on arvioitu olevan merkityksetön ja hyvin lyhytaikainen pienvesien kannalta. Myös toiminnanaikaiset vaikutukset ovat erittäin vähäisiä liittyen vähäiseen voimalan öljyvuotoriskiin äärimmäisessä poikkeustilanteessa. Toiminnan lopettamisesta arvioidaan syntyvän rakentamisenaikaisia pienemmät vaikutukset.
Rakennettava huoltotie ylittää Töniluoman kahdelta kohdalta, jossa luoma on kuitenkin kaivettua
ja suoristettua, luonnontilan menettänyttä uomaa. Huoltotien rakentaminen Töniluoman yli vaatii
mm. riittävän isonkokoisen siltarummun, jotta vesi ei tierakentamisen vuoksi ala padottamaan
luoman yläjuoksua. Kyseisellä rakentamistoimenpiteellä on hyvin vähäinen vaikutus Töniluomaan
ja ylipäätään pintavesien vedenlaatuun. Vaikutuksen katsotaan olevan hyvin lyhytaikainen, joka
saattaa näkyä veden tilapäisenä samenemisena. Muutenkin teiden rakentamisesta aiheutuvan
haitan arvioidaan olevan vaikutuksiltaan vähäinen ja lyhytkestoinen. Teihin rakennetaan uomien
kohdalle riittävän mitoitusvirtaaman omaavat rummut, joten tiestä ei aiheudu padotusvaikutusta
ja muutoksia alueen vesitaseeseen ja vedenkorkeuksiin normaalivirtaaman aikaan. Mahdollisena
huipputulva-aikana uomien normaali vedenjohtokyky ei riitä johtamaan vettä, jolloin uomat tulvivat siltarakenteista huolimatta. Tulvakaudet ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja kuuluvat osana uomien luonnollista virtaamasykliä. Käytönaikaisia vaikutuksia pintavesiin ei arvioida olevan. Äärimmäisissä häiriötilanteissa (esim. rakennevirhe tai tuulivoimalan kaatuminen maanjäristyksestä)
voimalaöljyt aiheuttavat alueen pintavesien pilaantumisriskin.
51
Sähkönsiirto voimaloiden välillä toteutetaan maakaapelein, jotka kaivetaan vähintään noin 0,7
metrin syvyyteen. Kaivanto peitetään välittömästi kaapelin asentamisen jälkeen, jolloin avokaivantoa myöden ei pääse kulkeutumaan pintavesiä pitkiä matkoja. Pääasiassa maakaapelit kaivetaan rakennettavien huoltoteiden yhteyteen. Töniluoman alitus maakaapelilla toteutetaan joko
kaivamalla se kaivinkoneella uoman pohjalle riittävän syvälle, ettei kaapeliin kohdistu ulkoisia rasituksia veden virtauksesta, tai suuntaporaamalla maakaapeli uoman alitse niin, ettei itse uomaan tarvitse kohdistaa kaivutoimia. Lisäksi maakaapeli voidaan rakentaa Töniluoman yli käyttämällä ilmassa kulkevaa suojaputkea tai umpinaista teräshyllyä. Missään vaihtoehdossa ei katsota aiheutuvan haitallisia vaikutuksia pinta-vesiin tai pienvesien luonnontilaan. Sähkönsiirrolla ei
katsota olevan tuulivoimapuiston käytön aikaisia vaikutuksia pintavesiin. Sähkönsiirtoon tarvittavat kaapelit eivät muodosta esim. öljypäästöjä, jotka pääsisivät vesistöihin. Myöskään huollon aikaisilla toimilla ei katsota olevan vaikutusta pintavesien tilaan.
Tuulivoima vaikuttaa ilmastoon ja ilmanlaatuun korvaamalla ja vähentämällä päästöjä
aiheuttavaa energiantuotantoa. Hankkeella voidaan arvioida saavutettavan vuosittain noin 2 000
-8 000 tonnin hiilidioksidipäästöjen vähenemä, mikä vastaa noin 1 % Pohjanmaan
kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ei tuota toimintavaiheessaan
lainkaan ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä, kuten hiilidioksidia, jolloin
tuulivoimapuiston avulla pystytään hillitsemään ilmastonmuutosta. Tämä toteutuu etenkin, jos
sen avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energianlähteitä kuten
fossiilisia polttoaineita tai turvetta. Yleisesti tuulivoiman arvioidaan korvaavan ensisijaisesti
tuotantokustannuksiltaan
kalliimpia
energiamuotoja,
erityisesti
hiililauhdetai
maakaasupohjainen sähköntuotanto, joiden vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat usein myös
suurimmat. Yleisesti tuulivoimapuiston on arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä
poistosta kuluvan energiamäärän keskimäärin 4–6 kuukauden aikana, kun otetaan huomioon
varsinaisen tuulivoimapuiston ohella myös niissä käytettävät voimajohdot, sähköasemat ym.
oheisrakenteet. Tämän jälkeen tuulivoimapuiston avulla tuotettavan sähkön voidaan arvioida
alentavan suoraan energiantuotannosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää.
6.3
Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Kasvillisuus ja luontotyypit
Osayleiskaava tukee alueen arvokkaiden luontokohteiden ja luonnon monimuotoisuuden
säilymistä. Kaavan toteutumisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuden, sen
muodostamien luontotyyppien tai sen tarjoamien elinympäristöjen monimuotoisuuteen.
Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueilla ei ole ennakkotietojen ja tehtyjen selvitysten
perusteella luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä, metsälain 10 §:n tarkoittamia
arvokkaita elinympäristöjä, vesilain 11 §:n tarkoittamia arvokkaita pienvesiä, uhanalaisia
luontotyyppejä tai uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä. Tuulivoimaloiden rakentamisalueiden
ja huoltotieyhteyksien metsät ovat intensiivisessä metsätalouskäytössä sisältäen eri-ikäisiä
kasvatusmetsikköjä, joissa aluskasvillisuus on kasvimaantieteelliselle alueelle tyypillistä yleistä
lajistoa. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön arvokkaimmat luontokohteet ovat Töniluoman
luonnontilainen puronvarsikuusikko sekä Töyrenkeitaan valtaosin ojittamaton avosuo. Näille
kohteille ei ole kaavassa osoitettu tuulivoimarakentamista, joka uhkaisi näiden kohteiden
ominaispiirteitä. Kohteet on osoitettu kaavassa luo-merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden
kannalta erityisen tärkeä alue).
Kaavassa on varattu kolme vaihtoehtoista reittiä, joissa tuulivoimaloilta tulevat keskijännitemaakaapelit risteävät Töniluoman. Maakaapeli risteää Töniluoman luonnontilaisen uomaosuuden kohdalla kerran, jossa luoman alitus voidaan toteuttaa suuntaporauksella koskematta itse uomaan.
Toinen reittivaihtoehto antaa mahdollisuuden sijoittaa maakaapeli Uttermossantien ojaluiskaan
Töniluoman alituksen kohdalla. Kolmannessa vaihtoehto keskijännitekaapeli voidaan rakentaa
Töniluoman yli käyttämällä ilmassa kulkevaa suojaputkea tai umpinaista teräshyllyä ns. Tampereen sillan kohdalla. Tällä kohdin itse uoma ei ole luonnontilaista.
52
Rakentamisalueiden puusto ja kasvillisuus häviää hakkuiden ja maanmuokkausten seurauksena.
Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi, sillä rakentamisalueiden lajisto on tavanomaista kivennäismaametsien lajistoa, eikä uhanalaisia lajeja,
muita huomionarvoisia lajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä havaittu maastoinventointien yhteydessä.
Tuulivoimahankkeen rakentaminen tulee osaltaan lisäämään metsäalueiden pirstoutumista, vaikka rakennettavat alueet ovatkin vain muutamia prosentteja koko suunnittelualueen pinta-alasta.
Pirstoutumisen vaikutuksia vähentää huoltotieyhteyksien sijoittaminen olemassa oleville metsäteille ja kulku-urille, joten kokonaan uusien reittien raivaamisen tarve on melko vähäinen.
Tuulivoimahankkeella ei ole toiminnan aikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin.
Tuulivoimapuisto ei toiminnan aikana normaalitilanteessa aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivat
rakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen. Toiminnan päättymisen jälkeen vaikutukset
kasvillisuuteen ovat osittain palautuvia. Alueet metsitetään ja maisemoidaan.
Linnusto
Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat luonteeltaan sekä suoria että välillisiä. Linnustovaikutukset voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin:
1. Häiriö- ja estevaikutuksiin
2. Rakentamisesta johtuviin elinympäristömuutoksiin sekä
3. Voimaloiden aiheuttamaan törmäyskuolleisuuteen
Tuulivoimapuiston toteuttaminen tulee muuttamaan suunnittelualueen yleisluonnetta metsätalousvaltaisesta alueesta enemmän teolliseen suuntaan, mikä tulee todennäköisesti vaikuttamaan
myös alueelle luonteenomaiseen linnustoon. Hankkeen kannalta keskeisiksi vaikutusmekanismeiksi voidaan tässä yhteydessä arvioida erityisesti tuulivoimaloista ja lisääntyvästä ihmistoiminnasta aiheutuvien häiriötekijöiden lisääntyminen, hankkeen aiheuttamat elinympäristömuutokset
ja alueen nykyisten metsäalueiden pirstoutuminen sekä joidenkin lajien osalta tarve väistää tuulivoimaloita.
Tuulivoimaloiden rakentamisen on havaittu vaikuttavan erityisesti yhtenäisiä metsäalueita suosivien lajien esiintymiseen sekä toisaalta lisäävän reunavaikutteisten lajien esiintymistä (Kerlinger
2000). Suomessa näitä vaikutuksia voidaan verrata yleisten metsätaloustoimien aiheuttamiin linnustomuutoksiin, joille luonteenomaista on erityisesti ihmistoimintaa välttelevien lajien (mm.
suuret petolinnut, metso) taantuminen vanhojen metsien vähenemisen sekä metsien pirstoutumisen seurauksena. Sen sijaan tavanomaisempien varpuslintujen sekä muun muassa tikkalintujen on yleisesti havaittu sietävän melko hyvin ihmistoimintaa pesimäalueidensa läheisyydessä,
kun elinympäristömuutokset eivät kohdistu suoraan niiden käyttämiin pesäpaikkoihin.
Nyt tarkasteltavana olevalle alueelle suunnitellut tuulivoimalaitokset sijoittuvat pääosin nuorehkoihin kasvatus- ja taimikkovaiheen metsiin sekä avohakkuualueille, joilla erityisiä vanhoja, yhtenäisiä metsäalueita suosivien lajien parimäärät ovat jo nykyisin hyvin pieniä. Vaateliaita ja tuulivoimatuotannosta erityisesti häiriintyviä lajeja ei suunnittelualueella juuri ole. Tästä syystä tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvien elinympäristömuutosten voidaan arvioida jäävän merkitykseltään pieniksi niiden kohdistuessa pääasiassa metsäympäristöille tavallisiin ja yleisiin lintulajeihin.
Suunnittelualueella esiintyvistä lajeista tuulivoimarakentamisen voidaan arvioida vaikuttavan
voimakkaimmin metsäkanalinnuista metsoon. Merkittävimmäksi vaikutusmekanismiksi voidaan
tässä yhteydessä nostaa erityisesti hankkeen aiheuttamat elinympäristömuutokset ja elinympäristöjen pirstoutuminen sekä ihmistoiminnasta aiheutuvien häiriötekijöiden lisääntyminen alueella, jotka voivat osaltaan vaikuttaa metson viihtyvyyteen alueella (metson päiväreviirialue). Varsinaisia soidinpaikkoja ei suunnittelualueelta kuitenkaan tavattu. Muista kanalinnuista teeren, pyyn
ja riekon elinolosuhteisiin ei hanke merkittävästi vaikuta. Teeren soidinareenoille (Töyrenkeidas,
53
Pikkujärvensuo ja Tönijärvi) eikä riekon pääasiallisesti käyttämiin elinympäristöihin (Töyrenkeidas
ja sen reunarämeet) ole kohdistumassa rakennustoimenpiteitä.
Tuulivoimapuiston toiminnan aikaisia vaikutuksia pesimälinnustolle ovat mm. paikallisiin lintuihin
kohdistuvat törmäysriskit. Metsäkanalinnuilla syiksi havaituille törmäyskuolemille on arvioitu
melko huonoa lentotaitoa ja suoraviivaista lentotapaa, mikä altistaa ne törmäyksille sekä tuulivoimaloiden mutta myös niiden edellyttämien oheisrakenteiden (mm. voimajohdot) kanssa (Zeiler & Grünschachner-Berger 2009, Bevanger ym. 2010). Metson liikkuminen nykyaikaisten tuulivoimaturbiinien toimintakorkeuksilla (> 50 m) on kuitenkin harvinaista, joten sen kannalta suuremman törmäysriskin muodostavat todennäköisesti lapojen sijaan muut tuulivoimapuiston edellyttämät rakenteet (tuulivoimalan runko, sähköasema, voimajohdot). Vaikutuksia vähentää tässä
hankkeessa oleellisesti maakaapelointi. Riekkojen on todettu joissain tutkimuksissa (mm. Bevanger ym. 2010). törmäävän tuulivoimaloihin yllättävän helposti, vaikka laji lentää pääasiassa hyvin matalalla maanpinnan läheisyydessä. Riekkoja pesii Uttermossan suunnittelualueen läheisyydessä Töyrenkeitaalla ja sen puoliavoimilla reunarämeillä. Onkin mahdollista, että etenkin Töyrenkeidasta lähinnä oleva voimala nro 8 saattaa aiheuttaa teoreettisen törmäysriskin sijoituspaikan itäpuolen rämeellä ja sen tuntumassa lentäville riekoille. Mahdolliset törmäysvaikutukset
koskisivat lähinnä vain yksittäisiä lintuja eikä sillä olisi kannan suuruuteen laajempaa vaikutusta.
Vaikutukset itse suunnittelualueen petolintulajistoon ovat pienet. Maastokartoituksissa havaittiin
suunnittelualueella pesivän vain yksi petolintulaji, varpushaukka. Varpushaukka on Suomen runsaslukuisin päiväpetolintulaji, joka ei ole uhanalainen tai edes silmälläpidettävä laji. Sen pesivä
kanta Suomessa on noin 7 000 – 10 000 paria (Valkama ym. 2011). Se suosii tiheäkasvuisia ja
koivua kasvavia korpia sekä hoitamattomia nuoria metsiä ja taimikoita eli on pesäpaikkavalinnassaan aivan erilainen kuin muut metsähaukkamme. Varpushaukka on tottunut myös ihmistoimintaan, sillä usein pesiä löytyy läheltä asutustakin. Varpushaukan pesä löytyi suunnittelualueen
keskeltä tiheästä ja nuoresta kuusikoivusekapuustoselta turvekankaalta. Pesäpaikan etäisyys lähimpään voimalaan on yli 200 metriä, joka todennäköisesti riittää turvaamaan pesäpaikan elinkelpoisena jatkossakin. Mikäli laji ei kelpuuta hoitamatonta turvekangastiheikköä jatkossa pesäpaikakseen, on korvaavaa elinympäristöä alueella runsaasti tarjolla. Vaikutukset varpushaukkaan
arvioidaan vähäisiksi.
Suurikokoisista petolinnuista suunnittelualueen läheisyydessä pesii kalasääski eli sääksi. Laji suosii pesinnässään rauhallisia metsä- ja suoseutuja mutta voi pesiä myös muutaman sadan metrin
päässä maaseutuasutuksesta ja teistä (Saurola & Koivu 1987). Pesiä on löydetty myös mm. kolmiomittaustorneista ja merimerkeistä. Suunnitelluista tuulivoimaloista yksikään ei sijaitse alle kilometrin päässä pesästä, vaan ovat kaikki noin 1…2 kilometriä pesäpuusta. Kilometrin etäisyyttä
on pidetty yleisesti katsoen riittävänä etäisyytenä turvaamaan tuulivoimarakentamisesta aiheutuvat suorat häiriövaikutukset (SOF 2013). Metsähallituksen ympäristöoppaassa (Päivinen ym.
2011) petolintujen pesimäalueiden hoito-ohjeissa suositellaan sääksen osalta, että mm. retkeilyreittejä ei tulisi johtaa pesän lähelle (500 metrin säteellä pesästä), pysyviä leiri- tai tulentekopaikkoja ei tule perustaa alle kilometrin päähän pesästä, jos pesälle on näköyhteys. Metsätöitä
tulisi välttää asutun pesän läheisyydessä 15.4. – 30.7. välisenä aikana. Tuulivoimarakentamisesta aiheutuvat häiriöt sääkselle arvioidaan melko vähäisiksi riittävän suojaetäisyyden vuoksi ja
siksi, että melua aiheuttavia rakentamistoimia voidaan tarvittaessa rajoittaa lajin pesimäaikana.
Toiminnassa olevat tuulivoimalat muodostavat törmäysriskin paikallisille sääksille. Sääksen osalta
ei ole kertynyt vastaavanlaista seurantatietoa kuin merikotkalla tuulivoimahankkeiden aiheuttamista törmäysriskeistä, mutta laji voidaan käyttäytymiseltään ja fysiologialtaan rinnastaa tässä
yhteydessä merikotkaan ja muihin suuriin petolintulajeihin. Törmäyksistä tuulivoimaloihin on kuitenkin esitetty muutamia havaintoja maailmalta (www.savetheeaglesinternational.org). Petolinnuilla suurimmaksi törmäysriski on mm. Orloffin ja Flanneryn (1992) tutkimuksessa arvioitu erityisesti saalistelevilla linnuilla, joiden katse on kiinnittynyt maassa olevaan saaliiseen eivätkä ne
siksi välttämättä havaitse sivusta tai ylhäältä tulevaa tuulivoimalan lapaa. Vastaavasti Hodos ym.
(2001) ovat arvioineet petolintujen törmäysten merkittävimmäksi syyksi sitä, etteivät linnut pysty havaitsemaan nopeasti liikkuvaa lavan kärkeä. Sääksi kaartelee ja liitelee saalistaessaan vesistön yllä yleensä alle 150 metrin korkeudella mutta nostaa lentokorkeuttaan useisiinkin satoihin
metreihin etsiessään kalaparvia tai tehdessään pidempiä lentoetappeja (Poole 1989). Sääkset
54
saalistavat yleensä alle kymmenen kilometrin päässä pesästä mutta kymmenien kilometrien pituiset ravinnonhakumatkatkaan eivät ole lajille mahdottomia.
Kesällä 2011 sääksen pesimäsuolla suoritetun lentoseurannan perusteella sääksen pääasialliset
ravinnonhakulennot eivät suuntautuneet suunnittelualueen suuntaan, minkä vuoksi lintujen todennäköisyys törmätä tuulivoimaloihin arvioidaan vähäiseksi. Suunnittelualue ei myöskään tarjoa
sääkselle saalistuspaikkoja (vesistöjä), mikä pienentää alueen houkuttelevuutta sääksien kannalta ja vähentää siten oleellisesti niiden kuluttamaa aikaa tuulivoima-alueella. Mahdolliset suunnittelualueen ylittävät lennot ovat todennäköisesti melko suoraviivaisia saalistusalueiden ja pesäpaikan välillä, mikä on vähemmän riskialttiimpaa sääkselle kuin kaartelu ja saaliin etsiminen vesistöjen tuntumassa, jolloin niiden huomio on keskittynyt saalistamiseen.
Taulukko 9. Lajikohtainen tarkastelu tuulivoimapuiston vaikutuksista suojelullisesti huomionarvoisiin lajeihin.
Laji
Vaikutukset
Pyy (Bonasa bonasia)
Pyy on arvioitu Suomessa elinvoimaiseksi lajiksi, ja sen pesimäkanta ei ole vähentynyt samalla tavalla kuin esimerkiksi metsolla tai
teerellä. Suunnittelualueella pyytä esiintyy vähintään 2-3 parin verran. Pieni osa lajin elinympäristöksi soveltuvasta metsästä raivataan tuulipuiston rakentamiseen mutta alueelle jää vielä runsaasti
korvaavaa elinympäristöä. Laji ei myöskään käytännössä koskaan
lennä tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla, minkä takia törmäysriski vähäinen. Tuulivoimahankkeen vaikutukset pyyhyn arvioidaan
hyvin vähäisiksi.
Teeri (Tetrao tetrix)
Teeri on säännöllinen, mutta kuitenkin melko harvalukuinen pesimälaji suunnittelualueella sijaitsevien soiden laitamilla. Teeri viihtyy
metsoa useammin myös metsien reuna-alueilla sekä taimikoissa,
minkä vuoksi lajin kannalta potentiaalisia elinympäristöjä on suunnittelualueella melko paljon. Laji saattaa jossain määrin häiriintyä
erityisesti ihmistoiminnan lisääntymisestä suunnittelualueella, mutta vaikutukset arvioidaan sen osalta kuitenkin melko vähäisiksi.
Teeren soidinpaikkoihin ei kohdistu tuulivoimarakentamista.
Metso (T. urogallus)
Suunnittelualue kuuluu osana metsojen käyttämään päiväreviiriin
mutta varsinaisia soidinpaikkoja ei selvitysalueelta havaittu. Tuulivoimarakentaminen lisää alueen elinympäristömuutoksia ja elinympäristöjen pirstoutumista sekä ihmistoiminnasta aiheutuvia häiriötekijöitä, jotka voivat jatkossa vaikuttaa metson viihtyvyyteen alueella. Vaikutukset ovat kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisiä, sillä
metson käyttämä päiväreviiri on laaja, jolloin sille jää runsaasti
myös korvaavaa metsäaluetta. Metson suhteen kriittisimpiä kohteita kuten soidinpaikkoja ei suunnittelualueella ole havaittu. Voimaloiden etäisyydet lähimpiin tunnettuihin metsojen soidinpaikkoihin
suunnittelualueen ulkopuolellakin riittävät estämään suorat häiriövaikutukset. Laji lentää harvoin törmäysriskikorkeudella, joten lajin
törmäysriski on vähäinen. Hankkeen vaikutukset metsoon arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi.
Riekko (Lagopus lagopus)
Riekkoja pesii Töyrenkeitaalla ja sen reunarämeillä. Tuulivoimarakentaminen ei uhkaa lajin pesimisympäristöjä. Suunnittelualueen
itäpuolisin voimala saattaa lisätä lajin törmäysriskiä voimalaan,
mutta mahdolliset vaikutukset jäävät paikallisiksi. Tuulivoimahankkeen vaikutukset riekkoon arvioidaan vähäisiksi.
Tavi (Anas crecca)
Tavi on Suomen runsaslukuisimpia vesilintuja, joka kelpuuttaa pesimäympäristökseen monen tyyppisiä vesistöjä, lampia ja ojia.
Tuulivoimarakentaminen ei kohdistu suunnittelualueella olevaan
laskeutusaltaaseen eikä lajin ole todettu olevan kovin törmäysherkkä tuulivoimaloihin. Hankkeen vaikutukset taviin arvioidaan hyvin
vähäiseksi.
Leppälintu (Phoenicurus
Phoenicurus)
Leppälintu on yleensä karujen ja valoisien mäntykankaiden tyyppilaji. Suunnittelualueella tavatut leppälinnut suosivat alueen itäosan
karuja kalliomännikköjä ja sen eteläpuolella olevia metsikköjä, joissa on kolopuita lajin pesimiseen. Laji ei ole erityisen arka eikä tuulivoimaloiden sijoittamisella suunnittelualueen itäosan kalliovaltaisille alueille voida pitää lajin kannalta merkittävänä haittana. Varsinaisiin leppälinnun pesimäpaikkoihin (kolopuut) tuulivoimaloiden
55
rakentamisella ei ole vaikutusta. Leppälintu ei ole törmäysvaikutuksiltaan erityisen altis laji. Vaikutukset leppälintuun arvioidaan vähäisiksi.
Niittykirvinen (Anthus pratensis)
Niittykirvinen kuuluu yleensä erilaisten avomaiden tyyppilajeihin, ja
laji pesiikin suunnittelualueen itälaidalla olevalla puoliavoimella rämeellä. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen ei uhkaa
niittykirvisen elinympäristöjä, eikä laji ole erityisen altis törmäämään tuulivoimaloihin. Soiden kuivatus, peltojen umpeenkasvu ja
laitumien väheneminen ovat lajin kannalle vakavimmat uhat Suomessa. Tuulivoimahankkeen vaikutukset niittykirviseen arvioidaan
hyvin vähäisiksi.
Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix)
Sirittäjä on Suomessa erityisesti rehevien lehti- ja sekametsien laji
mutta sitä tavataan myös karuimmiltakin alueilta, jos siellä on vain
tarpeeksi lehtipuustoa joukossa. Sirittäjä ei ole uhanalainen laji,
vaikka nykyinen noin 200 000 parin pesimäkanta onkin ollut viime
vuodet laskeva. Suunnittelualueelta tavattiin yksi laulava sirittäjäreviiri voimala nro 7 edustalta, mäntytaimikosta, jossa kasvoi runsaasti koivua. Tuulivoimalan rakentamisen myötä mäntytaimikko
raivataan puuttomaksi ja ei sen jälkeen sovellu lajin pesimisympäristöksi. Korvaavaa vastaavaa elinympäristöä on runsaasti tarjolla
suunnittelualueella ja sen ulkopuolella. Hankkeen vaikutukset lajiin
ja sen paikalliseen populaatioon katsotaan vähäiseksi.
Sääksi (Pandion haliaetus)
Lajin tunnettu pesäpaikka sijaitsee lähimmillään noin kilometrin
päässä lähimmästä tuulivoimalasta, minkä takia pesäpaikkaan ei
kohdistu suoria elinympäristövaikutuksia eivätkä myöskään häiriövaikutukset todennäköisesti muodostu merkittäviksi. Ruokailulentoseurantojen perusteella suunnittelualueelle tai sen yli ei kohdistu
lajin pääasiallisia ravinnonhakulentoreittejä. Sääksi on kuitenkin
muiden petolintujen ohella arvioitu lajiksi jolla on riski törmätä tuulivoimaloihin. Hanke lisää alueella pesivän sääksen törmäysriskiä,
mikäli lajin ruokailulennot kohdistuisivat jatkossa enemmän suunnittelualueen suuntaan. Läheisten tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksena törmäysriski kuitenkin kasvaa. Tarkasteltavan tuulivoimahankkeen vaikutukset lajiin arvioidaan vähäisiksi tai enintään
kohtalaiseksi.
Etelä-Pohjanmaan alueella Pohjanlahden rantaviiva muodostaa merkittävimmän lintujen muuttoa
keskittävän johtolinjan, jonka kautta muuttaa vuosittain satoja tuhansia lintuja, ja josta Uttermossan selvitysalue sijoittuu kokonaisuudessaan melko etäälle (n. 14 km). Uttermossan tuulivoimahankkeen vaikutukset alueen läpimuuttavaan linnustoon arvioidaan vähäisiksi. Suunnittelualue ei sijaitse lintujen muuttoreittien keskeisimmillä ja riskialttiimmilla vyöhykkeillä, eikä alueella ole merkittäviä lintujen muuttoa selkeästi ohjaavia maastomuotoja. Muuttolintuseurannan perusteella suunnittelualueen läpimuuttavan linnuston yksilömäärät olivat melko vähäiset ja lintujen
muuttokorkeus oli useimmilla lajeilla selkeästi törmäysriskirajan ylä- ja alapuolella. Uttermossan
tuulivoimahankkeen kahdeksaan voimalaan arvioidaan kirjallisuuden perusteella törmäävän noin
10–20 lintuyksilöä vuodessa, millä ei ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen kautta muuttavan lajin kohdalla. Suunnittelualueen pieni koko helpottaa myös muuttolintujen mahdollisuutta väistää tai kiertää alue kokonaan. Linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia on käsitelty kappaleessa 6.8.
Lepakot ja liito-oravat
Lepakkoselvityksen yhteydessä ei havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eikä
rakentamiseen varatuilla alueilla sijaitse lepakoiden kannalta tärkeitä kohteita. Suunnitellut
tuulivoimaloiden rakentamisalueet eivät sijoitu lepakoiden kannalta merkityksellisiin
elinympäristöihin. Kaiken kaikkiaan lepakoiden määrä suunnittelualueella oli hyvin vähäinen ja
kaavan toteutumisen vaikutukset alueen lepakoihin arvioidaan vähäisiksi.
Muuttavien lepakoiden tärkeimmät kulkureitit kulkevat todennäköisesti suunnittelualueen länsipuolelta rannikkolinjan tuntumassa. Rydell ym. (2012) ovat todenneet useissa tutkimuksissa havaitun, että lepakoiden muuttoaktiivisuus on suurimmillaan rannikolla ja saarten läheisyydessä.
Samaan johtopäätökseen on tullut mm. Ijäs (2014) Satakunnan tutkimuksissaan ja todennut, et56
tä muuttoaikainen liikehdintä esim. pikkulepakolla vähenee selvästi sisämaahan päin mentäessä.
Rannikot ja muut yhtenäiset vesialueet auttavat lepakoita suunnistamaan muuttomatkallaan. Itse
suunnittelualue on yhtenäistä metsäaluetta ja etäisyyttä rannikosta on jo noin 14 kilometriä, eikä
siellä ole muuttoa ohjaavia vesistöjä tai korkeita mäenharjanteita. Uttermossan selvitysalueen
lähiympäristössä tehdyissä muissa lepakkoselvityksissä (mm. Bathouse 2011, Ramboll 2013,
Varsinais-Suomen ympäristö- ja luontopalvelut 2012) ei myöskään ole todettu alueen kautta kulkevan vilkasta lepakkomuuttoa. Em. syistä johtuen vaikutukset muuttaviin lepakoihin arvioidaan
jäävän vähäisiksi.
Hankkeen rakentamistoimet eivät kohdistu liito-oravien tunnettuihin elinpiireihin, ruokailualueisiin
eivätkä muutenkaan lajille soveltuviin elinympäristöihin. Hankkeen rakentamistoimet eivät estä
lajin liikkumista ja siirtymisiä alueella tai alueen halki. Huoltoteitä varten metsään raivattava
aukko on normaalisti leveydeltään noin 12–15 metriä eivätkä ne siten estä liito-oravia liikkumasta. Liito-oravan ei myöskään tiedetä olevan erityisen meluherkkä laji, mistä kertoo lajin esiintyminen vilkasliikenteisten teiden ja ihmisasutuksen välittömässä läheisyydessä. Alimmillaan noin
60 metrin korkeudessa pyörivät tuulivoimaloiden lavat eivät aiheuta liito-oraville törmäysriskiä.
Vaikutukset liito-oravaan arvioidaan vähäisiksi.
Viitasammakko ja saukko
Suunnittelualueella ei tehty havaintoja viitasammakon esiintymisestä, eikä kaavan toteutumisella
ole siten vaikutuksia lajiin.
Saukkoa ei havaittu maastoselvityksissä mutta sen tiedetään joinain vuosina kulkevan alueen
halki esim. Töniluomaa pitkin. Liikennekuolemat on todettu yhdeksi merkittäväksi kuolinsyyksi
saukoille. Tuulivoimarakentamisen seurauksena liikennemäärät lisääntyvät suunnittelualueen ja
sitä ympäröivillä teillä etenkin aktiivisten rakentamistoimien aikaan. Lisääntyvä liikennemäärä
kasvattaa jonkin verran saukon liikennekuolemariskiä nykyisestä. Vaikutusten arvioidaan olevan
kuitenkin pieniä, sillä ajonopeudet erikoiskuljetuksissa ja raskaissa kuormissa kapealla tiellä ovat
luonnostaankin melko alhaiset, ja saukko pystyy esimerkiksi kapean Uttermossantien ylittämään
melko nopeasti Töniluoman kohdalla tai vaihtoehtoisesti alittaa tie rumpuputkessa. Tuulipuistohankkeen aiheuttama rakentamisaikainen meluhäiriö ei todennäköisesti vaikuta millään tavalla
saukon esiintymiseen suunnittelualueen ympäristössä, koska suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävän kokoisia vesiympäristöjä ja niiden tarjoamina ravintovaroja, jotka ovat edellytyksenä lajin säännölliselle esiintymiselle eikä lajin ole todettu olevan erityisen meluherkkä tai ihmistoimintaa välttelevä. Vaikutukset saukkoon arvioidaan kaikkiaan vähäisiksi.
6.4
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskuntatalouteen
Tuulivoima-alueen rakentumisella ei ole aluerakenteellisia vaikutuksia. Suunnittelualueen
toteutuminen ei myöskään vaikuta yhdyskuntarakenteeseen. Suunnittelualue sijoittuu siten, että
se ei vaikuta läheisten keskusta-alueiden maankäyttöä rajoittavasti eikä toisaalta synnytä
tarvetta
yhdyskuntarakenteen
tarpeettomalle
laajentamiselle.
Tuulipuiston
myötä
suunnittelualueen toiminnallinen luonne muuttuu metsätalousvaltaisesta alueesta tuulivoimaalueeksi, energiantuotantoalueeksi. Lisäksi tuulivoimahanke saattaa rajoittaa tai vastavuoroisesti
mahdollistaa muita alueen toimintoja.
Merkittävimmät muutokset maankäytölle tapahtuvat rakentamisvaiheen aikana, kun sekä
voimaloiden että huoltotieverkoston alueilta kaadetaan puustoa sekä raivataan pintamaata ja
kasvillisuutta. Jokaisen tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto noin puolen hehtaarin alueelta
ja voimaloille rakennetaan huoltotiet, mistä aiheutuu metsänhoidollisia menetyksiä.
Rakennusaikana myös alueen liikenne lisääntyy selvästi ja saattaa aiheuttaa rajoitteita alueella
liikkumiselle sekä muulle liikenteelle. Suunnittelualueen liikenteen järjestäminen ei edellytä
olennaisia muutoksia alueelliseen päätieverkkoon. Tuulivoimakomponenttien kuljetus ja
rakentamisaikainen huoltotieliikenne on suunniteltu tulevan valtatie 8:lta itään rakennettavien
57
huoltoteiden kautta eli hyödyntäen lähialueen muiden tuulivoimahankkeiden tarpeisiin
rakennettavia tieyhteyksiä. Kyseisten huoltoteiden liittymäluvat on jo hankittu Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskukselta Metsälän tuulivoimapuiston hankkeesta vastaavan toimesta. Tilapäiset
huoltotieliittymät valtatie 8:lla eivät olennaisesti muuta nykyisiä tiejärjestelyjä. Uttermossan
suunnittelualueen sisällä käytetään ensisijaisesti jo olemassa olevia yksityis- ja metsäteitä sekä
muita kulku-uria, jotka kunnostetaan ja hoidetaan tuulipuiston elinkaaren ajan pääsääntöisesti
hankevastaavan kustannuksella. Uusien huoltoteiden rakentaminen ja nykyisten metsäteiden
kunnostaminen
parantavat
suunnittelualueen
hyödyntämistä
mm.
metsätalousja
virkistyskäytössä, ja vaikutukset voidaan siten nähdä myös myönteisenä. Esimerkiksi
puunkuljetukset alueella helpottuvat, kun kuljetukset eivät enää ole niin paljon sidoksissa
talviaikaan maan ollessa jäässä.
Tuulivoimahankealue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan maaja metsätalousalueena. Kaavaalueella sallitaan maaja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Tuulivoimahanke rajoittaa asuinja lomarakentamista tuulipuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Asuin- ja
lomarakennuksia ei voida osoittaa alueille, joilla Valtioneuvoston päätöksen tarkoittamat melun
ohjearvot ylittyvät. Tuulipuiston aluetta ja sen lähiympäristöä ei ole kaavoitettu asuinja
lomarakentamiseen.
Rakennusaikainen melu voi häiritä sekä suunnittelualueen että sen vaikutusalueen
virkistyskäyttöä. Rakentamisvaiheen jälkeisessä toimintavaiheessa alueen maankäyttö palautuu
tai jatkuu ennallaan maaja metsätalouskäytössä yhdessä tuulivoimatuotannon kanssa.
Rakentamisen jäljiltä alueen huoltotieverkosto parantuu helpottaen ympärivuotista pääsyä
alueelle. Tuulivoimalat koetaan yksilöllisesti ja ne saattavat haitata alueen virkistyskäyttöä.
Tuulipuiston toiminnan päättyminen alueella vaikuttaa pitkälti samalla tavalla kuin sen
rakentaminen. Alueen liikenne lisääntyy, kun tuulivoimaloiden purettuja rakenteita kuljetetaan
pois alueelta. Purkutöistä ja lisääntyvästä liikenteestä voi tulla meluhaittaa, joka häiritsee itse
alueen sekä myös vaikutusalueen virkistyskäyttöä. Purkutöiden jälkeen alue maisemoidaan
mahdollisimman luonnontilaiseksi ja alueen maankäyttö vapautuu muulle maankäytölle.
Kaiken kaikkiaan vaikutuksia maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoihin voidaan
pitää vähäisinä. Rajoituksia uudelle asutukselle alueen ympäristössä ei aiheudu merkittävästi ja
alueen ja sen ympäristön elinkeinot (et. metsätalous) voivat jatkua pääasiassa nykyisellään.
6.5
Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen
Liikenne
Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennusmateriaalien, työkoneiden ja tuulivoimaloiden
osien kuljettamista. Tällöin liikennemäärä ja raskaan liikenteen kuljetukset lisääntyvät lähialueilla. Liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu kuitenkin vain tuulivoimaloiden rakentamisen aikana eli noin yhden vuoden ajan. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana alueen liikennemäärä ja vaikutukset liikenneturvallisuuteen pienenevät merkittävästi rakentamisen aikaisesta, kun alueelle suuntautuva liikenne on enää tuulivoimaloiden ajoittaista huoltoliikennettä.
Tuulivoimaloiden rakentamisen aikainen liikenne ja rakentamiseen liittyvät kuljetukset tehdään
valtatie 8:n (Porintie) kautta. Valtatie 8 soveltuu hyvin kaikkiin tuulivoiman erikoiskuljetuksiin.
Esimerkiksi kaikki erikoiskuljetusreitin varrella olevista silloista huonoinkin kestää kaikkien muiden kuin Merventon konehuoneiden painon ilman siltojen vahvistamista. Sillat kestävät myös
erittäin hyvin kaikkien Suomessa käytössä olevien ajoneuvonostureiden painot. Tuulivoimakomponenttien kuljetukset läheisten satamien (Kristiinankaupungin Karhusaaren satama tai Kaskisten
satama) kautta valtatie 8:lle myös onnistuu muutamaa huomioitavaa seikkaa pois lukien.
Yhteys esimerkiksi Kaskisten satamasta valtatielle 8 kulkee kantatie 67 pitkin. Sataman ja valtatien 8 eritasoliittymän välillä on 4 siltaa, jotka kaikki kestävät muut kuin Merventon voimalan kuljetukset sekä kaikkien ajoneuvonostureiden siirrot. Hundholmenin siltaa jouduttaisiin kuitenkin
todennäköisesti ylittämään valvottuna kuljetuksena konehuoneiden kuljetuksessa. Kaskisten
58
kohdalla on molempiin suuntiin hieman alla 7 metriä korkeat portaalitaulut. Muita rakenteellisia
ulottumarajoituksia ei tievälillä ole.
Liikennöinti Kristiinankaupungin Karhusaaren satamasta valtatielle 8 tapahtuu yhdystien 6620 ja
seututien 662 kautta. Kummallakaan tiellä ei ole yhtään siltaa, joten ne soveltuvat erinomaisesti
raskaiden kuljetusten käyttöön. Teillä ei ole myöskään yhtään rakenteellista ulottumarajoitusta.
Seututiellä 662 on yt 6620 risteyksen jälkeen jonkin verran nousua, mutta ei niin paljoa, että se
estäisi kuljetusten toteuttamista. Seututien 662 ja valtatien 8 liittymän liikenteenjakajat saattavat kuitenkin aiheuttaa ongelmia pitkille kuljetuksille, ja keskikorokkeet tulisikin aina tehdä yliajettaviksi. Yhteys Kristiinankaupungin satamasta on kuitenkin nykyisellään niin hyvä, että sataman käyttöä tuulivoimakuljetuksissa tulisi suosia ainakin Pohjanmaan eteläosiin suuntautuvissa
kuljetuksissa.
Kaikkien tuulivoimakomponenttien kuljetukset suunnittelualueen ja valtatie 8:n välillä tapahtuvat
EPV Tuulivoima Oy:n Metsälän tuulivoimapuistoa varten rakennettavien huoltotieyhteyksien ja
olemassa olevien yksityisteiden kautta, jolloin kokonaan uusien huoltotieyhteyksien tarve pelkästään Uttermossan hankkeen tarpeisiin voidaan minimoida. Samalla myös uusien tieyhteyksien
tuomat ympäristörasitteet ja luontovaikutukset vähenevät oleellisesti paikallisella tasolla. Olemassa oleva tieyhteys valtatie 8:lta Uttermossaan yhdystie 17017 (Uttermossantie) kautta on
todettu erikoiskuljetusselvityksessä (Ramboll 2012) olevan erikoiskuljetuksiin huonosti soveltuva
kapean tien, jyrkkien mutkien, huonon näkyväisyyden ja haasteellisen pystygeometrian vuoksi.
Lisäksi kyseisen kuljetusreitin käyttämisessä vaikutukset Uttermossan kylän maisemarakenteeseen ja tieturvallisuuteen olisivat todennäköisesti merkittävät. Tämä kuljetusreittivaihtoehto onkin jätetty pois jo tämän hankkeen suunnittelun alkuvaiheessa. Uttermossantietä voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi tuulivoimaloiden käytönaikaisissa huoltotoimissa, joka tapahtuu henkilötai pakettiautoliikenteenä. Kunnossapitoon liittyviä huoltoja tehdään kullekin tuulivoimalalle 2–5
vuodessa. Lisäksi jokaista voimalaa kohti voidaan olettaa noin 2–5 ennakoimatonta huoltokäyntiä
vuosittain. Näin olleen kunnossapitoon liittyvä huoltoliikenne (noin 30-80 käyntiä vuodessa) lisää
esimerkiksi Uttermossantien liikennemääriä noin 0,2 % mitä voidaan pitää hyvin vähäisenä liikennemäärän kasvuna.
Rakentamisen aikana alueelle kuljetetaan tuulivoimaloiden osia sekä voimaloiden perustuksissa
ja työmaateiden parantamisessa ja rakentamisessa tarvittavia materiaaleja. Jo yhden tuulivoimalan teräsbetoniperustusten tekemiseen tarvitaan 400-800 m3 betonia (perustustavasta riippuen),
mikä tarkoittaa noin 50-100 käyntikertaa työmaalla tavallisella betoniautolla. Lisäksi mm. tornien
ja perustusten terästen kuljetukset vaativat nekin 10-20 käyntikertaa per voimala. Lisäksi tiestön
rakentaminen ja kunnostaminen sekä nostoalueiden rakenteet vaativat noin 40 000 m3 maaaineksia, mikä vastaa noin 1500 täysperävaunullista rekkakuormaa. Osa maa-aineksista on kuitenkin mahdollista saada myös suunnittelualueelta rakenneleikkauksista tai lähialueen maaaineksenottopaikoista (nykyiset vireillä olevat sekä kokonaan uudet otto-alueet, joita todennäköisesti alueelle syntyy isojen tuulivoimapuistojen rakentamisen aikana), mikä vähentää maaaineskuljetusten tarvetta kauempaa esimerkiksi valtateiden kautta. Myös rakentamisessa tarvittavan betonin ja niiden kuljetusten suuri määrä lähialueiden tuulivoimahankkeissa (mm. Metsälä,
Lakiakangas, Mikonkeidas) todennäköisesti synnyttää alueelle joko tilapäisiä tai pysyviä betoniasemia, mikä vähentää pitkien kuljetusten tarvetta.
Valtatiellä 8 Uttermossan tuulivoimahankkeen synnyttämän raskaan liikenteen kuljetusten lisäys
rakentamisaikana on teiden keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen (1889 ajoneuvoa / vrk)
verrattuna melko vähäistä. Jos oletetaan, että kaikki tie- ja nostoaluerakentamisessa tarvittava
maaja kiviaines (n. 1500 kuljetusta) sekä voimaloiden betonit ja teräkset (n. 150-200 kuljetusta/voimala) kuljetettaisiin valtatie 8 kautta, olisi kuljetusten osuus n. 4 % nykyisen raskaan liikenteen määrästä. Todellisuudessa osa murskeista ja betonista hyvin todennäköisesti tuotetaan
lähempänä rakentamiskohdetta, jolloin valtatielle koituva liikenteen lisäys jäänee vähäisemmäksi.
Voimaloiden rakentamisen aikana valtatiellä kulkee kuitenkin raskaan liikenteen lisäksi suuri
määrä muuta liikennettä hidastavia erikoiskuljetuksia. Tuulivoimaloiden osat ovat 20–60 metriä
pitkiä ja suurimmat voivat painaa yli 300 tonnia. Erikoispitkät ja raskaat kuljetukset vaativat erikoiskuljetusluvan Tiehallinnolta. Yhden voimalan rakentamisessa on arvioitu tuulivoimakompo59
nenttien erikoiskuljetuksia syntyvän noin 10 kpl/voimala, mikä tarkoittaisi Uttermossan hankkeessa noin 80 kuljetusta. Erikoiskuljetusten ajaksi teiden varsilta on tarvittaessa poistettava tilapäisesti liikennemerkkejä, katuvalaisimia ja muita laitteita, joiden sijainti haittaa kuljetuksen
perille pääsyä. Vaativimpien kuljetusten aikana voidaan jopa tilapäisesti sulkea tie muulta liikenteeltä tai muutoin tarvittaessa rajoittaa liikennettä kuljetuksen ajaksi. Edellä mainitut tilanteet
ovat kuitenkin toteutuessaan tilapäisiä ja hetkellisiä eikä niillä ole kovin merkittävää vaikutusta
itse liikenneturvallisuuteen. Erikoiskuljetusten vuoksi lähinnä liikenteen sujuvuus saattaa hetkellisesti vaikeutua.
Suhteessa nykyisiin liikennemääriin kohdistuisi huomattavin liikennemäärän kasvu Sandvikintien
(yksityistie) noin kilometrin matkalle, jonka kautta kaikki kuljetukset ja erikoiskomponenttien
siirrot tapahtuisivat. Rakentamisaikaisen liikennemäärän tilapäinen kasvu on kuitenkin vaikutuksiltaan pieni, sillä käyttäjäkunta ja liikennemäärä kyseisellä tiellä on hyvin vähäinen. Voimalan
nro 1 rakentamisen aikana Uttermossantie kaava-alueen sisällä joudutaan osittain sulkemaan
erikoiskuljetusten ajaksi mutta vaikutukset tilapäisyyden vuoksi katsotaan vähäisiksi.
Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa tehtävillä teiden parannustöillä on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia alueen tiestön kuntoon ja liikennöitävyyteen, joista hyötyvät kaikki teiden käyttäjät ja paikalliset asukkaat.
Lentoliikenne ja Puolustusvoimat
Suomessa ilmailulaki (1194/2009) 165 § velvoittaa, että kaikille yli 60 metriä korkeille rakennelmille on haettava lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi). Hakemukseen on liitettävä Finavia Oy:n lausunto asiasta, jossa määritellään esteen vaikutus lentoturvallisuuteen sekä
lentoliikenteen sujuvuuteen. Lupa voidaan myöntää, jos lentoturvallisuus ei vaarannu. Luvassa
tavallisesti velvoitetaan myös korkeiden rakennelmien merkitsemiseen lentoestevaloin. Tuulivoimalan merkitsemiseen käytettävät lentoestevalot ja valojen sijoittelu määritellään Trafin lentoesteluvassa. Finavialta on saatu YVA-ohjelmasta, YVA-selostuksesta sekä lausunnot, jossa heillä ei
ollut huomauttamista arviointiohjelmaa tai -selostusta koskien. Uttermossan tuulivoima-alueelle
on haettu myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:lta lentoesteluvat viidelle tuulivoimalalle
(voimalat nro 5, 6, 7, 8 ja 9, lupapäätös 18.6.2012). Kun alueen kaavoitus saatetaan loppuun,
tullaan lupahakemukset päivittämään ja myös lopuille tuulivoimaloille ja siirtyneille voimaloille
haetaan lentoesteluvat.
Suunnittelualueelle suunnitellut tuulivoimalat pitää Trafin ohjeistuksen mukaan merkitä päivällä
kahdella B-tyypin suuritehoisella 50000 cd vilkkuvalla valkoisella valolla ja yöllä B-tyypin suuritehoisilla 2000 cd vilkkuvilla valkoisilla valoilla, B-tyypin keskitehoisilla 2000 cd vilkkuvilla punaisilla
valoilla tai C-tyypin keskitehoisilla 2000 cd kiinteillä punaisilla valoilla. Mikäli tornin korkeus on yli
105 metriä tai enemmän maanpinnasta, tulee torni merkitä A-tyypin pienitehoisilla lentoestevaloilla. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisen tuulivoimapuiston
lentoestevalot ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertävät voimalat merkitään tehokkaammilla
vilkkuvilla valkoisilla lentoestevaloilla ja tuulivoimapuiston sisälle jäävien voimaloiden merkintään
käytetään pienitehoisempia jatkuvasti palavia punaisia lentoestevaloja (Trafi 2013). Uttermossan
lentoestevalojen aiheuttamat vaikutukset ovat voimakkaimpia lähialueen asutuksen ja lomaasuntojen tuntumassa, jonne lentoestevalot näkyvät. Lentoestevalot muuttavat yöaikaista maisemakuvaa, jossa aikaisemmin ei ole ollut vastaavia valonlähteitä.
Uttermossan tuulipuistohankkeen vaikutukset Puolustusvoimien toimintaan on selvitetty pyytämällä lausunto Uttermossan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksesta. Ilmavoimien esikunta antoi 22.3.2012 lausuntonsa, jossa se totesi, ettei näe estettä Uttermossan osayleiskaavoituksen ja tarkemman suunnittelun jatkamiselle. Myöhemmin 11.10.2012 Pääesikunnan operatiivinen osasto, joka edustaa puolustusvoimien lopullista kantaa, ilmoitti lausunnossaan Uttermossan tuulivoimahankkeesta, ettei suunnitelman mukaisilla tuulivoimaloilla arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja
järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Pääesikunnan logistiikkaosaston näkemyksen (27.8.2014) mukaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on riittävällä tavalla
60
huomioitu tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten voimaloiden rakentamista Kristiinankaupungin Uttermossan alueelle.
Viestintäyhteydet
Teleoperaattorit käyttävät radiolinkkiyhteyksiä matkapuhelin- ja tiedonsiirtoyhteyksien välittämisessä. Linkkijänne muodostuu lähettimen ja vastaanottimen välille. Tuulivoimala voi aiheuttaa
häiriötä tietoliikenteeseen, mikäli se sijaitsee lähettimen ja vastaanottimen välissä.
Tuulivoimapuiston on todettu joissain tapauksissa aiheuttavan häiriötä tv-signaaliin voimaloiden
lähialueilla. Häiriöiden esiintymiseen vaikuttaa voimaloiden sijainti suhteessa lähetinasemaan ja
tv-vastaanottimiin, lähettimen signaalin voimakkuus ja suuntaus sekä maaston muodot ja muut
mahdolliset esteet. Suunnittelualuetta läheisin lähetysasema sijaitsee Pyhävuorella. Jos tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen todetaan olevan vaikutuksia alueen antenniTV-vastaanottoon,
voidaan esimerkiksi muutamiin alueen taloihin asentaa oma vahvistin tai alueelle pystyttää ylimääräinen masto lähettimineen (jos häiriötaloja enemmän kuin kymmeniä). Tuulivoimalat eivät
häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä.
Kuva 35. Karijoen Pyhävuoren TV-lähetysaseman näkyvyysalue (Digita 2014).
Säätutkat
Tuulivoimalat aiheuttavat säätutkamittauksiin häiriöitä, joiden suuruus riippuu tutkan ja
tuulivoimalan etäisyydestä, tuulivoimalan rakenteesta, sijaintipaikkojen välisestä maastosta ja
roottorien asennosta tutkaan nähden. Muissa Euroopan maissa on tutkittu tuulivoimaloiden
vaikutusta säätutkiin mittaustulosten avulla. Näiden selvitysten pohjalta Euroopan
ilmatieteellisten laitosten yhteisjärjestö EIG EUMETNET on antanut suosituksen, jonka mukaan Calueella (5,6 GHz), jota Ilmatieteen laitos käyttää:
• tuulivoimaloita ei tulisi koskaan rakentaa alle 5 km etäisyydelle säätutkasta
• kaikki alle 20 km etäisyydelle tulevat hankkeet tulisi tutkia erikseen ennen toteuttamista.
Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse säätutkia. Lähin Ilmatieteen laitoksen säätutka sijaitsee Ikaalisissa, jonne on matkaa noin 90 kilometriä. Tuulivoimapuistolla ei ole tämän perusteella
vaikutuksia säätutkien toimintaan.
61
6.6
Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun
ympäristöön
Vaikutukset lähimaisemaan, etäisyys voimaloista alle 6 km
Hankkeen voimakkaimmat maisemavaikutukset kohdistuvat lähimaisemaan ja suunnittelualuetta
lähimpänä sijaitsevalle asutukselle. Suunnittelualueen läheisyydessä liikkujalle tuulivoimalat näkyvät eri tavoin. Teillä tai muilla reiteillä, joilla kuljetaan kohti suunnittelualuetta, maiseman
muutos koetaan voimakkaampana, kuin osuuksilla, joilla tuulivoimalat jäävät sivuun päänäkymälinjasta. Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan koetaan eri tavalla liikuttaessa eri nopeudella.
Esimerkiksi kävellessä kohti tuulivoimaloita, ne näkyvät pidempään ja lapojen pyörimisliike saattaa vaikuttaa häiritsevältä omaan liikenopeuteen verrattuna. Sen sijaan autolla liikuttaessa oma
liikenopeus on suurempi, eikä lapojen pyörimisliike tunnu häiritsevältä.
Näkemäanalyysin perusteella tuulivoimaloita ympäröivät alueet ovat suurilta osin metsäisiä alueita, joille tuulivoimalat eivät näy. Avoimilla viljelyalueilla tuulivoimalat näkyvät pitkän avoimen tilan ylitse. Tuulivoimalat voivat hallita maisemaa viiden kilometrin etäisyydelle asti. Etäisyyden
kasvaessa tuulivoimalan vaikutus maisemakuvassa vähenee. Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat asutuksesta Uttermossan kyläasutukselle. Kärjenkosken alueelle tuulivoimalat näkyvät selkeimmin vain sen itälaidalle, koska maastonmuodot ja kasvillisuus (metsä) muodostaa alueelle
näkymiä estävän katveen. Merkittäviä muutoksia näkymiin aiheutuu myös Töyrenkeitaan ja Pikkujärvenkeitaan suoalueille sekä Tönijärvelle (rannan läheisyydessä on neljä vapaa-ajan asuntoa). Muilla alueilla maisemavaikutukset jäävät vähäisemmiksi yli 5 km välimatkasta johtuen.
Voimakkaimmat maisemavaikutukset kohdistuvat edellä mainitusti Uttermossan kyläasutukselle,
jossa 0,8 – 3,0 km päähän tuulivoimaloista maisemavaikutuksia aiheutuu noin 15 rakennukselle.
Nämä asuinrakennukset sijaitsevat avoimilla pihoilla ja lisäksi suunnittelualueen ja ko. rakennuksen väliin jää avointa peltoaluetta, jolloin näkymät avautuvat myös suunnittelualueen suuntaan.
Uttermossastakin siis näkymiä avautuu suojaavasta puustosta ja mäistä johtuen vain paikoitellen. Vaikutuksia on havainnollistettu kuvasovitteessa (kuva 36), joka on otettu Uttermossan kylältä, Uttermossantien ja Lillträskintien risteykseltä itä-kaakon suuntaan, noin kilometri lähimmästä tuulivoimalasta.
62
Kuva 36. Nykytilanne ja valokuvasovite tuulivoimaloiden näkyvyydestä Uttermossan kylään.
Kärjenkoskelle voimalat näkyvät puustosta johtuen vain osittain. Noin 2,5-4 km päähän voimaloista sijoittuu noin 15 asuinrakennusta, joille tuulivoimalat näkyvät. Lisäksi Kärjenjoen länsipuolelle 2-3 km päähän voimaloista sijoittuu useita asuinrakennuksia, joille osa voimaloista näkyy
ainakin osittain. Kärjenkoskentien ja Vesijärventien risteyksen tuntumaan tuulivoimalat eivät juuri näy. Voimakkaimmin tuulivoimalat näkyvät Kärjenjoen itäpuolen asutukselle, josta avautuu
näkymiä Kärjenjokilaakson peltojen yli länteen suunnittelualueen suuntaan.
Kuva 37. Valokuvasovite tuulivoimaloiden näkyvyydestä Kärjenkoskelle. Kuvassa sijoitukset ovat YVA.n
mukaisia ja siihen verrattuna voimala nro 3 on tullut lähemmäs kuvauspistettä ja näkyy hiukan pienempänä kuin voimala 6.
Tönijärven rannalla tuulivoimalat näkyvät järvi- ja suonäkymän päätteenä olevan metsän takana.
Järven rannalla on kolme vapaa-ajan asuntoa, jotka sijoittuvat 0,6-1,5 km päähän lähimmistä
tuulivoimaloista. Voimalat sijoittuvat kuitenkin näkemäsektorin luoteis-pohjoisosaan, jolloin näkymiin mökeiltä järven yli länteen ja lounaaseen ei sijoitu tuulivoimaloita.
Kuva 38. Valokuvasovite tuulivoimaloiden näkyvyydestä Tönijärven eteläosaan. Kuvassa sijoitukset ovat
YVA.n mukaisia ja siihen verrattuna voimala nro 3 on siirtynyt voimalan 4 oikealle puolelle.
63
Kuva 39. Valokuvasovitteiden (Uttermossantie, Kärjenkoski ja Tönijärvi) ottamispaikat (aluerajaus ja
voimalanpaikat YVAn mukaisia).
Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Ison Santajärven etelärannalta avautuu näkymä pohjoiseen tuulivoimaloiden suuntaan, jolloin lähes kaikki voimalat näkyvät kahdelle vapaa-ajan
asunnolle. Maisemavaikutusta pienentää kuitenkin jo suhteellisen pitkä etäisyys lähimpään voimalaan (3,6 km). Maisemavaikutukset Pienelle Santajärvelle rajautuvat järven länsiosaan, jossa
vaikutusalueella on 2-3 vapaa-ajan asuntoa. Matkaa niistäkin lähimpään kertyy 4,6 kilometriä.
Metsälässä ja Pakankylässä tuulivoimalat tulevat näkymään ainoastaan valtatie 8:n länsipuolelle,
johtuen maastonmuotojen ja puuston aiheuttamasta näköesteestä. Merkittävimmät näkymät
kohdistuvat näissäkin kylissä valtaosin avoimille viljelysalueille, eikä niinkään Pakankylän tai Metsälän asutuskeskittymiin, jotka sijoittuvat valtatie 8:n lähituntumaan.
64
Kuva 40. Näkemäanalyysi. Voimaloiden sijoittelu on YVA:n mukainen, mutta vähäisistä muutoksista johtuen sillä ei ole juuri vaikutusta kuvassa esitettyyn voimaloiden näkyvyyteen.
Vaikutukset kaukomaisemaan, etäisyys voimaloista yli 6 km
Suunnittelualue sijoittuu ylänköalueelle, jonka molemmin puolin, itä- ja länsipuolella oleville peltolaaksoille on asutus keskittynyt. Isojoen puolella Vesijärvi-Kärjenkoski-Korsbäck kylissä asutus
seurailee Siiron-Kärjenjokea ympäröivillä pelloilla ja Kristiinankaupungin puolella asutus on keskittynyt Metsälän ja Pakankylän varren peltoalueelle 8-tien tuntumaan. Päätiet ja asutus ovat rakentuneet pääosin laaksojen suuntaisesti. Suunnittelualue sijoittuu päänäkymäakselien sivuun.
Suunnittelualueen topografiasta johtuen itäisimmät tuulivoimalat tulevat näkymään kaukomaisemassa pitemmälle sijoittuessaan korkotasolle +70 m merenpinnan yläpuolella. Suunnittelualueen länsireunalle rakennettavat tuulivoimalat sijoittuvat tasolle +50…55 m mpy.
Yli kuuden kilometrin etäisyydellä voimalat eivät enää hallitse maisemakuvaa eikä voimaloilla ole
merkittävää vaikutusta maiseman hierarkiaan, joten lähimaiseman elementeillä on voimakkaampi
vaikutus maiseman koettuun identiteettiin. Suurimittakaavaisessa ympäristössä, kuten metsäis65
ten selänteiden rajaamissa laajojen peltoaukeiden maisemissa, tuulivoimalat eivät poikkea merkittävästi jo olevan ympäristön mittakaavasta. Suuren kokonsa vuoksi tuulivoimalat voivat kuitenkin näyttää olevan todellista lähempänä, koska niiden korkeus ei vertaudu muihin maiseman
elementteihin.
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin tai maisema-alueisiin. Lähimmiltä rakennetun kulttuuriympäristön alueilta, Härkmeren kylän, Isojokilaakson, Honkajärven kylän, Kiilin kalasataman sekä Siipyyn kylän kulttuurimaisemista avautuvat päänäkymät eivät suuntaudu suunnittelualueelle. Pitkähkö etäisyys, puusto ja maastonmuodot rajoittavat myös vaikutuksia kohteiden maisemakuvaan (Härkmeri n. 7,5 km, Isojokilaakso n. 10 km, Honkajärven kylä n. 14 km, Kiilin kalasatama
17 km ja Siipyyn kylä 16 km). Näkemäanalyysin mukaan voimalat näkyisivät käytännössä vain
Härkmeren kylään ja Isojokilaakson itäisiin reunaosiin. Etäisyyden vuoksi voimaloiden aiheuttama
maiseman muutos ei kuitenkaan ole merkittävä. Maisemavaikutuksia vähentää myös hankkeen
pieni koko (8 voimalaa ja tiivis sijoittelu).
Vaikutukset maisemaan lähiympäristön (alle 3 km) osalta arvioidaan osittain kohtalaisiksi.
Lähiympäristön asutus eli erityisesti Uttermossan kylä altistuu maisemavaikutukselle.
Tuulivoimaloiden lentoestevalot voimistavat vaikutusta lähiympäristössä. Vaikutukset kauempana
arvioidaan vähäisiksi. Vaikutusten merkittävyys vähenee suunnittelualueen lähiympäristöä
kauempana, missä tuulivoimalat asettuvat osaksi taustamaisemaa eivätkä nouse maisemaa
hallitseviksi elementeiksi. Vaikutusten merkittävyyttä vähentää edelleen se, että tuulivoimaloiden
näkyvyysalueet ovat hyvin rajoittuneita. Tuulivoimaloiden lentoestevalot voimistavat vaikutusta
myös kaukomaisemassa.
6.7
Lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsevat Lapväärtin kosteikot ja Hanhikeidas. Lapväärtin
kosteikkoihin kuuluvista alueista lähimpänä sijaitsee Syndersjön, johon etäisyys on noin 5,7 km
ja vastaavasti Hanhikeitaaseen 5,6 km. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisilla toimilla ei
etäisyydestä johtuen arvioida olevan vaikutusta Lapväärtin kosteikkojen alueella ja Hanhikeitaalla
esiintyviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin, liitteen II lajeihin tai
lintudirektiivin liitteen I lajeihin.
Tuulivoimavoimaloiden toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta Lapväärtin kosteikkojen ja
Hanhikeitaan alueella esiintyviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin tai liitteen II lajeihin.
Myöskään etäisyydestä johtuen hankkeen ei arvioida aiheuttavan häiriövaikutusta Lapväärtin
kosteikkojen tai Hanhikeitaan pesimälinnustolle. Lapväärtin kosteikkojen alueella linnusto on
vesilintuja kahlaajavaltaista. Vesilintujen muuton tiedetään pääsääntöisesti sijoittuvan meren
päälle. Uttermossan tuulivoimapuisto sijaitsee noin 14 km etäisyydellä rannikosta, eikä se siten
sijoitu vesilintujen päämuuttoreiteille. Uttermossan tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin
metsävaltaiselle kallio- ja suoalueelle, jossa ei sijaitse selkeitä lintujen muuttoa ohjaavia linjoja.
Tästä syystä myös lintujen muutto on suunnittelualueella pääosin hajanaista.
Kiviringit on harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue yli kymmenen kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole Kivirinkien alueeseen kohdistuvia vaikutuksia.
Muut suojelualueet sijaitsevat vähintään 8 km etäisyydellä tuulivoimapuiston suunnittelualueesta.
Etäisyydestä johtuen tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisilla toimilla ei ole suojelualueisiin tai
niillä esiintyvään lajistoon kohdistuvia vaikutuksia.
Edellä esitetyn perusteella myös tuulivoimaloiden aiheuttamat lintumuuton aikaiset riskit
Lapväärtin kosteikkojen alueella ja Hanhikeitaalla pesiville lintudirektiivin liitteen I lajeille sekä
alueella levähtäville lajeille voidaan kokonaisuudessaan arvioida niin vähäisiksi, etteivät
tuulivoimalat aiheuta kosteikkojen linnustoon kohdistuvaa merkittävää haittaa. Myös vaikutukset
muihin suojelualueisiin ovat vähäisiä.
66
6.8
Yhteisvaikutukset
Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksista merkittävimmäksi on arvioitu hankkeiden positiivinen
vaikutus uusiutuvan, hiilidioksidivapaan energiantuotannon kannalta, jonka avulla pystytään
myös hillitsemään ilmastonmuutosta. Lisäksi hankkeet tuovat merkittäviä etuja Pohjanmaan ja
sen lähiseudun elinkeinoelämään niiden työllistävän vaikutuksen ja teollisuuden kehittämisen
kautta. Myönteistä seudulle on myös energiaomavaraisuuden kasvu ja tuotantovarmuuden
lisääntyminen hajauttamisen myötä. Seudulle suunnitellut laajat tuulivoimahankkeet toteuttavat
osaltaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.
Muilta osin yhteisvaikutuksia syntyy lyhyehköistä välimatkoista johtuen lähinnä Metsälän,
Mikonkeitaan, Västervikin, Härkmeren, Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimahankkeiden kanssa
sekä laajemminkin hankkeiden osalta mm. lintujen muuttoreitteihin liittyen. Yhteisvaikutuksia on
selvitetty laajemmin maakuntakaavatasolla. Yhteisvaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja
maankäyttöön jäävät melko vähäisiksi. Tuulivoimahankkeet sijoittuvat etäälle kuntakeskustoista
ja alueiden maankäyttö on nykytilassa lähinnä maaja metsätalouteen liittyvää eikä alueilla ole
merkittäviä muita kilpailevia maankäyttöpaineita. Alueiden pääkäyttötarkoitukset eivät
tuulivoimahankkeista johtuen muutu eivätkä tuulivoimalat merkittävästi rajoita alueen nykyisiä
käyttömuotoja muuta kuin tuulivoimarakenteiden välittömän ympäristön osalta. Nämä
vaikutukset ovat suoraan suhteessa tuulivoima-alueiden pinta-alaan. Elinympäristöön kohdistuvat
haitalliset vaikutukset (esim. melu ja välke) rajoittavat alueen maankäyttöä vakituisen ja lomaasumisen osalta.
Hankkeet eivät lähtökohtaisesti aiheuta muutoksia alueen päätieverkkoon, mutta pienempiä uusia huoltoteitä tullaan rakentamaan. Uusien huoltoteiden määrää vähentää oleellisesti se, että Uttermossan tuulivoimahankkeen rakentamiseen tarvittavissa kuljetuksissa tullaan hyödyntämään
viereisen Metsälän tuulipuistosuunnittelualueelle rakennettavia huoltoteitä.
Liikenne
Pohjanmaan rannikon ja Kristiinankaupungin ympäristön tuulivoimahankkeiden rakennusaikainen
yhteisvaikutus näkyisi voimakkaasti valtatie 8:n liikennemäärissä, mikäli osa hankkeista toteutuisi samaan aikaan, sillä käytännössä kaikkien hankkeiden erikoiskuljetukset tulevat ainakin jossain vaiheessa kulkemaan valtatie 8:aa pitkin. Pelkästään Uttermossan hankkeesta johtuva rakentamisaikainen lisävaikutus valtatie 8:n raskaan liikenteen määriin ei olisi merkittävä (n. 4 %
lisäys rakentamisaikana), mutta mikäli saman kalenterivuoden aikaan rakentuisivat myös esimerkiksi Metsälän, Mikonkeitaan ja Västervikin tuulivoimapuistot, olisi raskaan liikenteen kasvu
useita kymmeniä prosentteja nykyiseen verrattuna vähän laskentatavasta riippuen. Raskaan liikenteen kasvu hankaloittaisi ja hidastaisi kulkua valtatiellä sekä lisäisi liikenneonnettomuusriskiä.
On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki lähialueen tuulivoimahankkeet rakentuisivat samanaikaisesti, jolloin niiden aiheuttama liikennemäärän kasvu jakaantuisi usealle vuodelle.
Kaikkien tuulivoimakomponenttien kuljetukset Uttermossan suunnittelualueen ja valtatie 8 välillä
ta-pahtuvat EPV Tuulivoima Oy:n Metsälän tuulivoimapuistoa varten rakennettavien huoltotieyhteyksien ja olemassa olevien yksityisteiden kautta, jolloin raskasta kuljetusta ei tarvitse suunnata
kapealle Uttermossantielle (yt 17017). Uttermossantie on todettu erikoiskuljetusselvityksessä
(Ramboll 2012) olevan erikoiskuljetuksiin huonosti soveltuva. Mikäli osa Metsälän tuulipuiston
pohjoisosan tuulivoimaloiden sekä Mikonkeitaan 7 pohjoisimman voimalan rakentamisessa hyödynnettäisiin Uttermossantietä (välillä valtatie 8 – Uttermossa) rakennusaikaisiin kuljetuksiin
kasvaisi liikennemäärä Uttermossantiellä näiden hankkeiden yhteisvaikutuksena noin kaksinkertaiseksi. Raskaiden ja hitaiden kuljetusten vuoksi liikennöinti kapealla Uttermossantiellä hidastuisi
entisestään. Vaikutukset jäisivät kuitenkin rakentamisaikaisiksi ja palautuisivat lähes normaaliksi
rakennustöiden jälkeen.
67
Kuva 41. Lähiseudun tuulivoimahankkeet.
Maisema
Eniten maisemaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia syntyy Uttermossan tuulivoimahanketta lähimpänä olevien tuulivoimahankkeiden kuten Metsälän, Lappfjärdin ja Lakiakankaan sekä Mikonkeitaan kanssa. Maisemavaikutusten suuruus riippuu tarkasteltavasta katselusuunnasta ja kohteesta, josta maisemaan kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan. Voimakkaimmin nykyinen maisemakuva
muuttuisi mm. Kärjenkosken, Korsbäckin, Siiroon, Uttermossan sekä Metsälän kylien suunnalla,
jotka sijoittuvat kaikki ns. lähimaisemavyöhykkeelle Uttermossan suunnittelualueesta tarkasteltuna.
Yhteisvaikutuksia ja niiden merkittävyyksiä tarkasteltaessa on syytä muistaa tuulivoimahankkeiden suuret kokoerot sijaintipaikkojen lisäksi. Esimerkiksi Lappfjärdin & Lakiakankaan n. 94 km2:n
tuulivoima-alue on lähes 40-kertainen verrattuna Uttermossan 2,6 km2:n suunnittelualueeseen
nähden, samoin viereinen Mikonkeitaan suunnittelualue on sekin noin 10 kertaa laajempi. Luonnollisesti myös suunnittelualueen sijainti ja maastomuodot sekä etäisyys tarkasteltavaan kylään/asutuskeskittymään vaikuttavat maisemavaikutuksen voimakkuuteen.
Korsbäckin alueella voimakkaimmin maisemakuvassa näkyvät Lappfjärdin & Lakiakankaan tuulivoimalat, Metsälän ja Uttermossan tuulivoimaloiden näkyessä vain osittain Lappfjärdin voimaloiden takaa. Vastaavasti Kärjenkoskella maisemakuvassa dominoivat Mikonkeitaan voimalat län68
nessä ja Lappfjärdin & Lakiakankaan voimalat pohjoisessa. Uttermossan voimaloiden maisemallinen lisävaikutus on Kärjenkoskelle pieni, sillä voimalat sijaitsevat Mikonkeitaan voimaloiden takana ja ovat niitä kauempana. Uttermossan kylän ympärillä eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus muuttaa maisemanäkymää huomattavasti. Uttermossan kylän pohjois- ja koillispuolella
näkyvät Lappfjärdin tuulivoimalat, etelän ja lännen välistä näkemäsektoria hallitsevat Metsälän
tuulivoimalat, idän ja kaakon välillä maisemakuvaa dominoi Uttermossan tuulivoimahankkeen
voimalat. Eri tuulivoimahankkeiden maisemallisista yhteisvaikutuksista suurin vaikutus lieneekin
juuri Uttermossan kylässä. Valtatie 8 varrella sijaitsevan Metsälän kylässä tuulivoimahankkeiden
maisemallisessa yhteisvaikutuksessa keskeisessä asemassa ovat Metsälän ja Västervikin tuulivoimahankkeet. Metsälän kylänäkymiin esimerkiksi Mikonkeitaan ja Uttermossan hankkeet eivät
tuo merkitsevästi lisävaikutusta.
Uttermossaa lähimmät merituulivoimahankkeet sijoittuvat Siipyyn ja Kristiinankaupungin edustalle. Merellä olevat tuulivoimalat eivät näy Uttermossan suunnittelualueelle tai sen lähellä olevalle
asutukselle, metsän peittäessä näkymän rannikon suuntaan. Merellä liikkuessa Kristiinankaupungin ja Siipyyn merituulihankkeiden voimaloiden lisäksi lähes kaikkien Kristiinankaupungin mantereella sijaitsevien suunnittelualueiden tuulivoimalat näkynevät maiseman siluetissa hyvällä säällä,
joskin etäisyys on jo sen verran suuri, etteivät ne kuitenkaan enää hallitse maisemaa.
Eri puolille Pohjanmaata ja Pohjanlahtea on suunnitteilla useita tuulivoimalahankkeita. Hankkeiden toteutuessa tuulivoimaloita tulee näkymään melko tasaisin välimatkoin Pohjanmaalla sekä
merellä että mantereella. Tuulivoimalat luovat toteutuessaan uuden alueellisen piirteen, joka tulee muuttamaan Pohjanmaan kulttuuriympäristön luonnetta ja nykyistä maisemakuvaa.
Melu ja välke
Uttermossan hankealueen ympäristössä on kolme eri hanketta joiden kanssa voi aiheutua yhteisiä melu- ja välkevaikutuksia. Lakiakankaan ja Västervikin hankkeet sijoittuvat sen verran etäälle, että yhteisvaikutuksia Uttermossan hankkeen kanssa ei synny. Yhteisvaikutusten arvioimiseksi tehtiin melu- ja välkemallinnukset, joissa Uttermossan lisäksi huomioitiin Metsälä, Lappfjärd ja
Mikonkeidas.
Yhteismallinnuksen mukaan Uttermossan luoteispuolella kolmen asuintalon ja Tonijärven rannalla
kolmen loma-asunnon ja yhden asuintalon kohdalla melutasot ylittävät 40 dB, ollen kuitenkin alle
45 dB. Muutaman Uttermossan tuulivoimalan melupäästön säätäminen alemmas vaikuttaa hieman Tonijärven pohjoisosan melutilanteeseen.
Melutasot eivät kuitenkaan esiinny todellisuudessa mallinnuksen mukaisina, koska mallinnus tehdään ns. myötätuuliolosuhteessa (downwind). Uttermossan kyläalueen suuntaan Metsälän ja Uttermossan hankkeiden melutasot summautuvat kaakkois- ja etelätuulilla. Vastaavasti Lappfjärdin
hankkeen tuulivoimalaitosten melun leviämisen kannalta otolliset tuulensuunnat Uttermossan kyläalueen suuntaan ovat koillinen ja pohjoinen, jolloin tuuli käy Metsälän ja Uttermossan suunnasta poispäin kyläaluetta. Tönijärven alueen meluun vaikuttavat Uttermossan lisäksi Mikonkeidas ja
Metsälä. Hankkeet sijoittuvat Tönijärveen nähden siten, että Uttermossalla on melun summavaikutuksia Mikonkeitaan kanssa pohjois- ja koillistuulella sekä Metsälän kanssa länsi- ja luoteistuulella.
69
Kuva 42. Yhteisvaikutusten melumallinnus, kun Uttermossan tuulivoimaloissa kaikissa sama melupäästö.
70
Kuva 43. Yhteisvaikutusten melumallinnus, kun kahden Uttermossan laitoksen melupäästöä säädetty.
Yhteismallinnuksen mukaan välkemäärät eivät juuri kasva Uttermossan luoteispuolen asutuksella, pelkän Uttermossan hankkeen välkevaikutuksiin verrattaessa. Tönijärven pohjoisosassa lomaasunnon kohdalla vuotuinen välkemäärä on luokkaa 19 tuntia, joka on huomattavasti enemmän
kuin pelkästä Uttermossan hankkeesta aiheutuva. Mikonkeitaan tuulivoimalat kuitenkin sijoittuvat
71
siten, että Tönijärven ja tuulivoimalaitosten välillä on metsäistä maastoa, joka voi rajoittaa näkyvyyttä ja siten välkevaikutuksia.
Yhteisvaikutusten osalta hankkeiden mitoitus tulee tehdä ympäristön muut hankkeet ja niiden
suunnittelutilanne huomioiden. Hankkeiden sovittamisvastuu on alueelle myöhemmin tulevilla
hankkeilla. Esimerkiksi Mikonkeitaan ja Lappfjärdin tuulivoimahankkeet ovat alkaneet Uttermossan hanketta myöhemmin. Metsälän tuulivoimahanke on ainoa, jolla on lainvoimainen osayleiskaava ja joka on ollut alueella ensimmäisenä. Hankkeiden Uttermossan ja Mikonkeitaan hankkeet
sijoittuvat Tönijärven loma-asuntoihin nähden siten, että alueella vallitsevilla päätuulensuunnilla
melutasot eivät summaudu mallinnuksen mukaisesti. Metsälän ja Uttermossan tuulivoimahankkeista 27.8.2015 tehdyn yhteismelumallinnuksen mukaan tuulivoimamelu ei ylitä vakituisen asutuksen tai loma-asutuksen suhteen valtioneuvoston asetuksen ulkomelutason ohjearvoja.
Kuva 44. Metsälän ja Uttermossan yhteisvaikutusten melumallinnus, kun kahden Uttermossan laitoksen
melupäästöä säädetty.
72
Kuva 44. Yhteisvaikutusten välkemallinnus
Linnusto
Yhteisvaikutukset pesimälinnustoon
Yleisesti ottaen kaikkien Pohjanmaan maakuntien asuttamattomille metsäalueille on suunnitteilla
hyvin runsaasti tuulivoimaa. Suunnitelmien toteutuessa vaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin yhtenäisiä ja rauhallisia metsäalueita suosiviin lintulajeihin, joille elinympäristömuutoksista
ja elinympäristöjen pirstoutumisesta sekä ihmistoiminnasta aiheutuvien häiriötekijöiden lisääntymisestä olisi selvästi haittaa. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi monet petolinnut, metso sekä
kuukkeli. Jos tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa lajien paikallispopulaatioihin heikentäviä
vaikutuksia yksittäisillä alueilla, voidaan arvioida useiden tuulivoimapuistojen yhdessä voivan
heikentää näiden lajien kantaa laajemmallakin alueella.
Lähekkäin sijoittuvat tuulivoimapuistot saattavat aiheuttaa pesiville lintulajeille yhteisvaikutuksia.
Esimerkiksi suurten petolintujen reviirit ovat hyvinkin laajoja, jolloin niiden reviireillä saattaa olla
suunnitteilla useampia tuulivoimahankkeita. Useat hankkeet saattavat yhdessä aiheuttaa elinympäristö-, este- ja törmäysvaikutuksia suunnittelualueiden seuduilla pesiville ja liikkuville petolinnuille. Tuulivoimahankkeiden suunnittelussa ja voimaloiden sijoituksissa on pyritty kuitenkin
huomioimaan riittävin suojaetäisyyksin suorat vaikutukset esimerkiksi isojen petolintujen (mm.
meri- ja maakotka, kalasääski) tunnettuihin pesimäpaikkoihin. Suojaetäisyyksistä huolimatta
useat eri tuulivoimahankkeet petolintujen pesäreviirien ympärillä lisäävät kuitenkin lintujen törmäyskuolleisuutta esimerkiksi ravinnonhakulentojen ja saalistamisen aikana. Uttermossan suunnittelualueen lähistöllä sijaitsevan Töyrenkeitaan sääksireviirillä tehtyjen pesäpoikasaikaisten lentotarkkailujen tuloksena havaittiin pääasiallisten ravinnonhakulentojen suuntautuneen pesältä
luoteen, kaakon ja koillisen suuntaan. Pelkästään Uttermossan hankkeesta aiheutuva törmäysriski sääksen ravinnonhakulentojen suhteen todettiin melko vähäiseksi mutta läheisten muiden tuulivoimahankkeiden (Mikonkeitaan pohjoisosat ja Lappdfjärdin eteläosat) yhteisvaikutuksena törmäysriski kuitenkin kasvaa. Mahdolliset suunnittelualueiden ylittävät lennot ovat kuitenkin melko
73
suoraviivaisia, mikä on vähemmän riskialttiimpaa sääkselle kuin kaartelu ja saaliin etsiminen vesistöjen tuntumassa, jolloin niiden huomio on keskittynyt saalistamiseen.
Uttermossan ympäristössä ja yleisemminkin Pohjanmaan rannikolla olevien tuulivoimahankkeiden
alueella kanalintukannat ovat yleisesti ottaen melko hyvät. Laajojen tuulivoimapuistojen alueille
sijoittuu useita metsojen ja teerten soidinpaikkoja, joiden voidaan arvioida jonkin verran kärsivän
tuulivoimarakentamisesta ja voimaloiden toiminnasta aiheutuvan häiriön sekä metsien lisäpirstoutumisen myötä. Kanalinnuista erityisesti metson on arvioitu olevan herkkä lisääntyneiden häiriötekijöiden ja elinympäristömuutoksien suhteen. Metsäkanalintujen on toisaalta ollut pakko sopeutua Suomessa metsärakenteen muutoksiin ja aktiivisiin metsätaloustoimenpiteisiin vuosikymmenien aikana. Metsojen soidinpaikkoja siirtyy vuosittain hakkuiden ja muiden metsänhoitotoimien myötä uusille alueille. Soidinpaikkoja löytyykin nyt usein nuorehkoista talousmetsiköistä
ja ojitetuilta rämeiltä, sillä vanhat metsät ovat pirstoutuneet metsoille liian pieniksi kuvioiksi.
Metsätaloustoimien ja metsäisille alueille sijoittuvan tuulivoimatuotannon yhteisvaikutuksena haitalliset vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat metsäkanalintujen lisäksi myös päiväpetolintuihin
(mm. hiirihaukka, mehiläishaukka ja kanahaukka). Uttermossan ja sen lähialueen tuulivoimahankkeet (Mikonkeidas, Metsälä, Lappfjärd) sijoittuvat kuitenkin melko karuille ja mäntyvaltaisille
metsäalueille, jossa ei ole kovin paljon päiväpetolintujen pesimiseen hyvin soveltuvia varttuneita
kuusi- ja sekapuuvaltaisia metsiköitä.
Yhteisvaikutukset muuttomatkalla oleviin lintuihin
Tuulivoimahankkeilla voi hankekohtaisten vaikutusten ohella olla myös merkittäviä yhteisvaikutuksia, jos useat tuulivoimapuistot sijoitetaan lähelle toisiaan tai samojen lintujen käyttämien
muuttoreittien läheisyyteen. Mahdollisia vaikutusmekanismeja muuttolintujen osalta ovat tuulivoimapuistojen aiheuttamat kumulatiiviset törmäysriskit sekä tuulivoimala-alueiden vaikutukset
lintujen muuton ohjautumiseen ja muuttoreitteihin. Muuttolintujen on esimerkiksi Tanskassa ja
Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa havaittu pyrkivän sovittamaan lentoreittinsä siten, etteivät ne
joudu turhaan lentämään tuulivoimaloiden lapojen välittömässä läheisyydessä. Tästä syystä tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksena voidaan havaita lintujen muuttoreittien siirtymistä lintujen
väistäessä niiden lentoreitille osuvia tuulivoimalaitoksia. Väistöliikkeet pienentävät toisaalta myös
mahdollisten törmäysten todennäköisyyttä, minkä takia hankkeiden aiheuttama törmäyskuolleisuus voi jäädä ennakoitua pienemmäksi.
Maakuntakaavan taustaselvityksenä laaditun linnustoselvityksen mukaan Pohjanmaan rannikko
on kansallisesti erittäin merkittävä muuttokäytävä useille lintulajeille. Meri pakkaa monien maalintulajien muuton rannikon läheisyyteen ja manner vastaavasti vesilintujen muuton rantaviivan
läheisyyteen. Lintuvirtojen tiheys on suurimmillaan avoimilla rannikko-osuuksilla. Saaristot hajauttavat muuton laajemmalle alueelle. Mantereella linnustotiheydet ovat merkittävästi pienempiä jo muutamien kymmenien kilometrien etäisyydellä rannasta (Tikkanen ym. 2013). Uttermossan tuulivoima-alue sijoittuu mm. metsähanhen, laulujoutsenen, kurjen ja merikotkan päämuuttoreittien itäosaan tai sen reunalle, jossa em. lajien muuttotiheydet ovat selkeästi valtatien 8:n ja
rannikon välistä aluetta pienemmät.
Uttermossan tuulivoimahanketta lähimpänä ovat Metsälän, Mikonkeitaan sekä Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimahankkeet, joiden muodostamaan ”keskiöön” Uttermossa sijoittuu. Johtuen
sijainnista, hankkeen pienestä pinta-alasta ja muuttolintujen taipumuksesta väistää laajat tuulivoimapuistot, ei Uttermossan hanke itsessään juurikaan lisää muuttolinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Keväällä etelästä Kristiinankaupungin eteläosaan saapuvat linnut kohtaavat ennen Uttermossaa noin 15 kilometriä leveän tuulivoima-alueen, joka koostuu mm. Västervikin,
Metsälän ja Mikonkeitaan suunnittelualueista. Näitä ennen linnut ovat ohittaneet mm. Merikarvialla sijaitsevien Korpi-Matin ja Korvennevan suunnittelualueet. On todennäköistä, että lintujen
taipumus välttää lentämistä tuulivoima-alueen keskellä vaikuttaa niiden muuttoreittivalintaan siten, että suurin osa linnuista tulee kiertämään suunnittelualueet mieluummin joko niiden itä- tai
länsipuolelta. Tilanne on sama syysmuuton aikaan, sillä Dagsmarkin, Lappfjärdin ja Lakiakankaan
lähes 15 kilometrin muuttosuuntaa vastaan oleva tuulivoima-alue ohjaa linnut kiertämään alueen
enemmän itäpuolelta Isojoen kautta tai lännempää Härkmerifjärdenin kautta. Yhä edelleen li74
sääntyvät tuulivoimahankkeet ja uudet tuulivoima-alueet Pohjanlahden rannikon läheisyydessä lisäävät muuttolintuihin kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Lopulliset vaikutukset lintumuuton painoalueiden siirtymiseen tai jopa tärkeiden levähdysalueiden muutoksiin jäävät nähtäväksi, sillä on
vaikea tarkasti etukäteen ennustaa lintujen käyttäytymistä kulloisessakin tilanteessa. Merkittäviä
muutonaikaisia yhteisvaikutuksia voisi syntyä, mikäli esimerkiksi muuttomatkallaan olevat hanhet ja joutsenet eivät tuulivoimahankkeiden estevaikutusten vuoksi saavuttaisikaan Kristiinankaupungin Lappfjärdin ja Härkmeren ympäristön perinteisiä lepäily- ja ruokailupeltoja, tai linnut
joutuisivat lentämään em. tärkeiden levähdysalueiden ympäristössä olevien tuulivoima-alueiden
läpi sinne pyrkiessään tai sieltä matkaa jatkaessaan. Keskeisimpiä vaikutuksia aiheuttaisivat tärkeiden levähdysalueiden lähistöllä olevat tuulivoima-alueet kuten mm. Dagsmark, Kristinestad
Norr, Vanha Närpiöntie ja Svalkulla tuulivoima-alueet sekä Härkmeren ja Lappfjärdin tuulivoimaalueiden pohjoisosat.
Pohjanmaan liiton tuulivoimaa koskevan vaihemaakuntakaavan selvityksessä (Tikkanen ym.
2013) arvioitiin kaikkien liiton tuulivoimavarausten aiheuttavan yhteisvaikutuksena törmäyksille
alttiille lajeille muutamien satojen lintujen törmäyksen vuosittain voimaloihin. Suurimmat törmäysmäärät aiheutuisivat laulujoutsenelle ja metsähanhelle (noin 70 – 180 törmäystä per laji)
mutta myös kurjen ja merihanhen arvioidut törmäysmäärät vuositasolla voivat nousta noin sadan
linnun tasolle, merikotkalla noin kymmeneen lintuun vuodessa. Populaatiotasolla selvästi suurimmat riskit kohdistuisivat merikotkaan, jolle Pohjanmaan tuulivoimahankkeista aiheutuva lisäkuolleisuus olisi noin 1,9 %, mikä hidastaisi kannan kasvua noin 29 % kymmenessä vuodessa.
Runsastuville lajeille kuten laulujoutsenelle ja kurjelle lisäkuolleisuus tarkoittaa kannan kasvun
vähäistä hidastumista ja taantuville (kuten metsähanhi) kantojen vähenemisen nopeutumista.
75
Kuva 45. Hahmotelma keväisistä muuttoreiteistä kaikkien tuulivoimahankkeiden toteutuessa. Mustalla
pilvikuviolla merkitty tärkeimpiä hanhien ja joutsenten levähdys- ja kerääntymisalueita Kristiinankaupungin ympäristössä.
76
Kuva 46. Hahmotelma syksyn päämuuttoreiteistä kaikkien tuulivoimahankkeiden toteutuessa. Mustalla
pilvikuviolla merkitty tärkeimpiä hanhien ja joutsenten levähdys- ja kerääntymisalueita Kristiinankaupungin ympäristössä.
6.9
Rakentamisen aikaiset turvallisuusriskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen. Siksi ulkopuolisten
liikkuminen on kiellettyä tuolloin tuulivoima-alueella sekä maakaapeleiden ja voimajohdon
rakentamisalueella. Toiminnanaikaiset riskit liittyvät voimalan rikkoutumiseen ja jään
lentämiseen lavoista. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on kuitenkin hyvin
epätodennäköinen. VTT:n tilastojen mukaan tuulivoimaloihin liittyviä turvallisuuspoikkeamia on
Suomessa ollut vuosina 1996–2011 kuusi kappaletta. Potentiaalisesti vaarallisiksi tapauksiksi on
määritelty kaksi tuulivoimalan siiven kärjessä olevan jarrun vaurioitumista ja putoamista.
77
Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa ei käytetä tällaista ns. kärkijarrua, joten tämä onnettomuustyyppi
ei ole mahdollinen nyt suunnitelluissa tuulivoimaloissa.
Käytännön kokemusten perusteella jään muodostuminen voi aiheuttaa vaaraa sisämaan
tykkylumialueilla. Jäätäviä olosuhteita on vuodessa arvioilta 8-14 vrk. Riskivahinkojen
aiheutumiseen on tällöinkin äärimmäisen pieni. Jääkappaleen osumisen riski on hieman suurempi
kuin salamaniskulla ja pääosa vähäisestä irtoavasta jäästä tippuu suoraan voimalan alle.
Suomessa Pohjanlahden rannikolla kuten Porissa, Oulussa, Kemissä ja Torniossa on pitkät
kokemukset tuulivoima-alueesta, jossa tuulivoimalat sijaitsevat rannikolla tai rannikon
läheisyydessä. Vaikka näissä osittain jo yli 10 vuotta vanhoissa tuulivoimaloissa siipien
jäätymistä ei ole teknisesti estetty, jään ei tiedetä aiheuttaneen vahinkoja henkilöille tai
omaisuudelle. Suurin riski on suoraan voimalan alapuolella voimalaa käynnistettäessä, jolloin
siivistä ja rakenteista voi irrota niihin pysähdyksen aikana muodostunutta jäätä. Nykyaikaiset
voimalat voidaan varustaa jääntunnistusjärjestelmillä, jotka tunnistavat jäätävät olosuhteet tai
siipiin muodostuneen jään. Jäätävistä olosuhteista varoitetaan ääni- ja valomerkein ja voimala
voidaan tällöin tarvittaessa pysäyttää, kunnes sääolosuhteet muuttuvat tai jää on sulanut.
Voimajohtoihin liittyvät turvallisuusriskit liittyvät jännitteellisen johdon synnyttämä sähkökenttä
ja johdossa kulkevan virran luoma magneettikenttä sekä esimerkiksi kaatuvan puun aiheuttama
rakenteiden rikkoutuminen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut suositusarvot
pienitaajuisille (mm. voimajohdot) sähkö- ja magneettikentille. Esim. Säteilyturvakeskuksen
suositusetäisyys herkälle asutukselle (koulut, päiväkodit) on vähintään 40 m 110 kV
voimalinjasta. Lisäksi voimalinjan läheisyydessä työskentelyyn liittyy turvaetäisyyksiä. Riskejä
liikenteelle on kuvattu osiossa 6.5.
Pelastustoimen kumppanuusverkoston turvallisuustyöryhmä on linjannut, että esittää 600 metrin
suojaetäisyyttä asutukseen ja vaarallisiin kohteisiin ellei tuulivoimalle laadittu vaaranarvio
edellytä lyhyempää tai pidempää etäisyyttä. Pelastusviranomaisen ohjeet mm. tulipaloriskin
vähentämiseksi on huomioitu suunnittelussa. Tuulivoimaloiden tulipaloja ennaltaehkäistään sekä
passiivin että aktiivisin keinoin. Passiivisina keinoina mahdollisimman suuri osa rakenteista on
valmistettu palamattomasta materiaalista kuten teräksestä, eikä tuulivoimalassa säilytetä mitään
ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on varustettu
ukkosenjohdattimin, jotka johtavat virran turvallisesti eristettynä maahan. Aktiivisia keinoja ovat
tuulivoimalan ohjausjärjestelmään kytketyt palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan nousuun
reagoivat anturit. Oleellista on myös tuulivoimalan säännöllinen kunnossapito sen valmistajan
määrittelemän huolto-ohjelman mukaisesti. Paikallinen pelastusviranomainen määrittelee
rakennuslupavaiheen lausunnossaan pelastussuunnitelman tarpeen ja muut vaadittavat
toimenpiteet.
6.10
Yhteenveto vaikutuksista
Melu- ja välkevaikutukset eivät aiheuta kohtuutonta rasitusta
ihmisiin tai heidän elinoloihin. Yöaikainen melu voi ylittää
ohjearvon yhden altistuvan kohteen kohdalla, mutta
säätämällä muutaman tuulivoimalan meluntuottoa, päästään
melun ohjearvot täyttävään tilanteeseen. Kahden asuintalon
kohdalla välkemäärä ylittää kahdeksan tuntia vuodessa, mutta
teknisin järjestelmin välkevaikutus voidaan minimoida.
Vaikutukset metsästykseen jäävät vähäisiksi. Riistaeläimet
saattavat
väliaikaisesti
karkottua
rakentamisaikana
suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä.
Vaikutukset maaja kallioperään, veteen, ilmaan ja
ilmastoon
Rakentamisella ei ole vaikutusta arvokkaisiin maa- tai
kallioperämuodostumiin.
Suunnittelualueella
tai
sen
läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita tai
muodostu merkittäviä määriä pohjavettä.
Ojat
voivat
maansiirtotöiden
yhteydessä
samentua.
78
Vaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja
Pohjavesi- ja vesistövaikutukset ovat vähäisiä.
paikallisia.
Hankkeen ilmastovaikutus on paikallisella tasolla merkittävästi
positiivinen.
Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Osayleiskaava tukee alueen arvokkaiden luontokohteiden ja
luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kaavan toteutumisella
ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuden, sen
muodostamien
luontotyyppien
tai
sen
tarjoamien
elinympäristöjen
monimuotoisuuteen.
Suunnitelluilla
tuulivoimaloiden tai huoltoteiden rakentamiseen osoitetuilla
alueilla ei lähtöaineiston tai tehtyjen selvitysten perusteella
sijaitse arvokkaita luontokohteita. Arvokkaat luontokohteet on
huomioitu kaavamerkinnöin ja –määräyksin.
Suunnittelualueen pesimälinnustoon ei lukeudu erityistä suojelua vaativia lintulajeja tai merkittäviä lintuesiintymiä, vaan
alue koostuu tavanomaisesta metsälajistosta. Pesimälinnustoon kohdistuvia erityisiä vaikutuksia ei ole odotettavissa, jotka poikkeaisivat tavanomaisten metsätaloustoimien (hakkuut,
harvennukset) aiheuttamista vaikutuksista. Elinympäristöjen
muutokset kohdistuvat lintujen kannalta vähäarvoisiin, karuihin, metsätalouskäytössä oleviin mäntyvaltaisiin nuorehkoihin
metsiin, joissa pesivän linnuston tiheydet ovat luonnostaakin
melko matalat ja joissa ei esiinny erityisen vaateliasta pesimälajistoa. Vaikutukset metsäkanalintuihin arvioidaan jäävään
myös vähäisiksi tärkeimpien soidinpaikkojen sijoittuessa suunnittelualueen ulkopuolelle. Suunnittelualue ei lähialueella pesivälle kalasääskelle lentoreittiseurannan perusteella muodosta
suurta törmäysriskiä.
Suunnittelualue ei sijaitse lintujen muuttoreittien keskeisimmillä ja riskialttiimmilla vyöhykkeillä, eikä alueella ole merkittäviä lintujen muuttoa selkeästi ohjaavia maastomuotoja.
Muuttolintuseurannan perusteella suunnittelualueen läpimuuttavan linnuston yksilömäärät olivat melko vähäiset ja lintujen
muuttokorkeus oli useimmilla lajeilla selkeästi törmäysriskirajan ylä- ja alapuolella. Uttermossan tuulivoimahankkeen kahdeksaan voimalaan arvioidaan kirjallisuuden perusteella törmäävän noin 10-20 lintuyksilöä vuodessa, millä ei ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen kautta muuttavan
lajin kohdalla. Suunnittelualueen pieni koko helpottaa myös
muuttolintujen mahdollisuutta väistää tai kiertää alue kokonaan. Selkeitä kevät- tai syysmuutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei ole hankkeen vaikutuspiirissä. Edellä kuvatuista syistä hankkeen vaikutukset sekä pesimä- että muuttolinnustolle arvioidaan vähäisiksi.
Suunnitellut tuulivoimaloiden rakentamisalueet eivät sijoitu
lepakoiden
kannalta
merkityksellisiin
elinympäristöihin.
Lepakoiden määrä suunnittelualueella oli hyvin vähäinen ja
kaavan toteutumisen vaikutukset alueen lepakoihin arvioidaan
siten vähäisiksi.
Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueet eivät sijoitu
liito-oravan elinalueille. Potentiaaliset elinalueet on osoitettu
kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen
79
tärkeinä alueina.
Suunnittelualueella ei tehty havaintoja viitasammakoista, eikä
kaavan toteutumisella ole siten vaikutuksia lajin esiintymiseen
alueella. Saukkoon kohdistuvat vaikutukset arvioitiin niin ikään
vähäisiksi.
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä
yhdyskunta- ja energiatalouteen
Metsämaata häviää tuulivoimaloiden ja huoltotieverkoston
tieltä suhteessa vähäisesti. Metsätalouskäyttö voi kuitenkin
jatkua tuulipuiston toiminnan aikana. Huoltoteitä voidaan
käyttää
metsätaloustoimenpiteisiin
ympäri
vuoden.
Rakentaminen on rajoitettua tuulipuistoalueella ja sen
välittömässä läheisyydessä. Lähiympäristöä ei ole kaavoitettu
asuinja lomarakentamiseen.
Rakentamisen aikana tuulipuiston alueella liikkuminen on
rajoitettua. Toiminnan aikana tuulipuisto ei estä alueella
liikkumista tai virkistystä. Talvisin liikkuminen voimalan
välittömässä läheisyydessä voi olla rajoitettua irtoavan jään
takia. Rakennettava huoltotieverkosto helpottaa alueella
liikkumista.
Vaikutukset ovat vähäisiä/kohtalaisia.
Vaikutukset liikenteeseen
ja tietoliikenteeseen
Rakentamisvaiheessa suunnittelualueelle suuntautuu suuri
määrä raskasta liikennettä ja erikoiskuljetuksia mutta
vaikutuksia vähentää oleellisesti liikenteen keskittyminen
tuulivoimahankkeita
varten
rakennettaville
huoltoteille.
Vaikutukset ovat liikenteen osalta paikoin kohtalaisia.
Lentoliikenteeseen, säätutkien toimintaan tai Puolustusvoimien
toimintaan ei synny vaikutuksia. Viestintäyhteyksissä tvvastaanoton osalta vaikutuksia on mahdollista syntyä. Haitat
on kuitenkin korjattavissa esim. signaalin vahvistimilla tms.
Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun
ympäristöön
Suunnittelualueen lähiympäristö (alle 3 km etäisyys
suunnitelluista tuulivoimaloista)
Lähiympäristön asutus etenkin Uttermossan kylässä altistuu
maisemavaikutukselle.
Tuulivoimaloiden
lentoestevalot
voimistavat vaikutusta. Vaikutukset ovat kohtalaisia.
Yli 3 km etäisyys suunnitelluista tuulivoimaloista, lähimaisema
ja kaukomaisema
Vaikutusten
merkittävyys
vähenee
suunnittelualueen
lähiympäristöä kauempana, missä tuulivoimalat asettuvat
osaksi taustamaisemaa eivätkä nouse maisemaa hallitseviksi
elementeiksi. Vaikutusten merkittävyyttä vähentää edelleen
se, että tuulivoimaloiden näkyvyysalueet ovat hyvin
rajoittuneita. Lähiympäristöä kauemmilla vaikutusalueille
maisemakuvan
luonteen
muutos
on
vähäinen.
Tuulivoimaloiden lentoestevalot voimistavat vaikutusta myös
kaukomaisemassa. Vaikutukset ovat vähäisiä.
Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ovat vähäiset.
Suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Luonnonsuojelualueiden nykytila ja luontoarvot säilyvät
ennallaan.
Uttermossan
tuulivoimahanke
ei
aiheuta
luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisia merkittäviä haitallisia
80
vaikutuksia tarkasteltujen Natura-alueiden luontodirektiivin
liitteen I luontotyypeille eikä lintudirektiivin liitteen I lajeille.
(vaaran arviointi)
7.
Hankkeella ei ole vaikutuksia muihin luonnonsuojelualueisiin, ohjelmien alueisiin tai maakuntakaavan suojelualuevarauksiin.
Tuulivoimaloiden rakentamisaikaiset riskit liittyvät lähinnä
työturvallisuuteen ja lisääntyvään liikenteeseen. Toiminnan
aikana
riskejä
aiheuttaa
mahdollinen
voimaloiden
rikkoutuminen ja jään lentäminen siivistä. Riskit arvioidaan
kuitenkin vähäisiksi.
HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN
Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää jatkosuunnittelussa mm. voimalan tyypin valinnalla,
kulkureittien valinnalla sekä töiden ajoittamisella.
Luonnonvarojen hyödyntämistä voidaan vähentää kiinnittämällä siihen huomiota tuulivoimalaitosten tuotantovaiheessa ja rakentamisvaiheessa ja sen suunnittelussa.
Hankkeen haitallisia vaikutuksia maankäyttöön voidaan lieventää huomioimalla hankkeen
vaikutukset maankäytön suunnittelun ohjaamisessa, suunnittelussa ja lupamenettelyssä.
Maankäytön suunnittelussa huomioidaan eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ja
sijoittuminen.
Tuulivoimaloiden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää kaavamääräyksin ja merkinnöin. Rakennuslupaviranomainen tarkistaa rakennuslupaa myöntäessään, että rakennussuunnitelma on vahvistetun kaavan ja kaavamääräysten mukainen.
Rakentamisvaiheessa ilmastovaikutuksia voidaan lieventää käyttämällä lyhyempiä kuljetusmatkoja ja suosimalla paikallisesti tuotettuja materiaaleja.
Tuulivoimahanke rakennetaan maasto-olosuhteet huomioiden. Maa- ja kalliorakentamisessa vältetään tarpeettomia maansiirtoja ja kallionlouhintaa.
Vaikutuksia pintaveteen voidaan vähentää ajoittamalla rakentamistoimet aikaan, jolloin
vedet
ovat matalimmillaan. Uusien tieyhteyksien rakentamisessa teihin asennetaan rummut,
joilla veden virtaus säilyy entisellään. Rakentamisen jälkeen tukkeutuneet ojat avataan.
Pienialaiset arvokkaat luontokohteet voidaan huomioida tarkemmassa sijoitussuunnittelussa sekä merkitsemällä ne maastoon rakentamistöiden ajaksi.
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa
merkittävästi voimalan koko, koska suuremmat voimalat näkyvät kauemmas. Lisäksi koko vaikuttaa voimalan väritykseen ja valaistustarpeeseen (toteutetaan Trafin ohjeiden
mukaan).
Meluvaikutuksia voidaan lieventää valitsemalla hankkeeseen teknisesti ja taloudellisesti
mahdollisimman hyvä laitosmalli. Myös esim. voimalaitosten paikkoja siirtämällä voidaan
vaikuttaa melun leviämiseen, mutta suurempi vaikutus on joka tapauksessa laitevalinnalla. Mikäli joku suunta tai kohde on kriittinen melun kannalta, voidaan harkita joidenkin
voimalaitosten jättämistä pois hankkeen toteutuksesta tai käyttämällä kriittisissä voimaloissa melunrajoitusmoodeja.
Voimaloihin on mahdollista liittää rajoitusjärjestelmä, joka mahdollistaa voimalan pysäyttämisen välkkymisen kannalta pahimpina aikoina (esim. auringon noustessa tai laskiessa). Tällöin voimalaan asennetaan valotunnistin ja roottori ohjelmoidaan pysähtymään
siksi aikaa, kun tietyssä sektorissa/kohteessa esiintyy välkettä.
Tuulivoimapuiston liikenteen aiheuttamat haitat voidaan vähentää ajoittamalla liikenne
sellaisiin aikoihin, jolloin siitä aiheutuu vähemmän haittaa. Asukkaita haittaava raskas liikenne pyritään hoitamaan klo 7–21, kun taas muuta liikennettä haittaavat erikoiskuljetukset pyritään hoitamaan aikoihin, jolloin muun liikenteen eteneminen ei häiriinny merkittävästi. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutusta voidaan vähentää esimerkiksi siten,
että vältetään taajamien sisääntuloväylillä kulkua ruuhka-aikana.
Hankevastaava tai kuljetusyrittäjät voivat parantaa koettua liikenneturvallisuutta myös
konkreettisilla toimilla kuten ajoittamalla kuljetukset siten, että niissä pidetään tauko kou81
lujen alkamis- ja loppumisaikoihin sekä jakamalla kuljetusreittien varren asukkaille heijastinliivejä. Tienpitäjä voi myös alentaa joidenkin teiden nopeusrajoitusta rakentamisen
ajaksi asutuksen kohdalla ja kuljetusyrittäjä sitoutuu noudattamaan alennettua rajoitusta.
Rakentamistoimien ajoittaminen kevään ja alkukesän ulkopuolelle mahdollistaa riistaeläimille onnistuneen vasonta/pesintäajan suunnittelualueella sekä lähiympäristössä.
8.
KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA
Kaavaselostuksessa esitetään arvio kaavan mahdollisista lisäselvitysten tarpeista, sekä kaavan
toteutumisen muodostamien ympäristövaikutusten seurannasta. Seurantaohjelma kattaa
keskeisimmät ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, kuten linnusto-, melu-, välke-, maisema-,
sekä elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset, jotka ovat nousseet esille kaavan
laatimisen aikana. Seurannalla saadaan tietoa tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan
aikaisista vaikutuksista, mikä tuottaa myös tietoa hankkeen riskienhallinnalle, hankkeesta
vastaavalle sekä eri sidosryhmille. Lisäksi seuranta tuottaa lisätietoa käytettäväksi jatkossa
vastaavien tuulivoimahankkeiden suunnitteluun ja päätöksentekoon. Seuranta raportoidaan
toteutusvuosittain Kristiinankaupungille ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle. Mikäli seurannassa
ilmenee seurantaohjelman sisältöön tai toteutukseen vaikuttavia seikkoja, sovitaan seurannan
sisällöstä tuulivoimatoimijan, Kristiinankaupungin ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen yhteisellä
neuvottelulla.
YVA- ja kaavoitusmenettelyn aikana laaditut perustilaselvitykset kuvaavat suunnittelualueen
nykytilaa ennen tuulivoimapuiston rakentamista ja niitä hyödynnetään myös seurannan aikana
arvioitaessa hankkeen ympäristövaikutuksia. Seurannan vaiheita ovat:
ennen rakentamista vallitsevia olosuhteita koskevien tietojen täydentäminen tarvittaessa
rakentamisen aikaisten olosuhteiden ja vaikutusten seuranta
toiminnan aikaisten olosuhteiden ja vaikutusten seuranta
Seuranta koostuu seuraavista osa-alueista. Yksityiskohtaisempi suunnitelma tuulivoimaloiden
vaikutusten havainnoimiseksi laaditaan hankkeen rakennuslupavaiheessa, jolloin kaikki
voimalaratkaisut
ja
sijainnit
ovat
tiedossa.
Seurantaohjelma
toimitetaan
Kristiinankaupungin ympäristöviranomaisille, sekä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle.
Linnusto
Hankkeen mahdollisten linnustovaikutusten todentamiseksi tuulivoimapuistoalueen ympäristössä
tulisi hankkeen rakentamisen ja ensimmäisten toimintavuosien aikana suorittaa linnuston seurantaa. Linnustoseurannan keston määrittelevät lopulta hankkeen alkuvaiheessa havaittavat linnustovaikutukset, mutta yleisesti seurannan kestoajaksi voidaan arvioida 2-5 vuotta. Uttermossan
hankkeessa keskeisin seurattava asia on sääksen pesimämenestyksen seuranta suunnittelualuetta lähimmällä reviirillä. Myös sääksen ruokailulentojen seurannalla saataisiin lisää informaatiota
lajin käyttämistä lentoreiteistä vuosien välillä etenkin, mikäli myös muut lähistöllä olevat tuulivoimahankkeet toteutuvat. Lentoseuranta tulisi toteuttaa sääksen pesäpoikasaikaan (kesäheinäkuu), jolloin ravinnon tarve ja sitä kautta lentojen määrä on suurimmillaan.
Seuranta ja sen toteutus: Sääksen pesimämenestyksen seuranta vuosittain 3 vuoden ajan tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Sääksen ravinnonhakulentojen seuranta 3 vuoden ajan tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen.
Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevalla Töyrenkeitaalla on paikallista arvoa esim. suoympäristössä pesivien lintulajien suhteen. Kohde on tärkeä myös teeren ja riekon soidinympäristönä.
Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia Töyrenkeitaan pesimälinnustoon voidaan seurata ennen ja
jälkeen tuulivoimaloiden rakentamisen. Seurannassa tulisi käyttää luonnontieteellisen keskusmuseon linnustonseurannan havainnointiohjeiden mukaisia menetelmiä, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia ja seurannat toistettavissa.
82
Seuranta ja sen toteutus: Töyrenkeitaan pesimälinnusto inventoidaan kerran ennen tuulivoimalahankeen rakennustoimenpiteiden alkamista. Inventointi toistetaan vuosittain 3 vuoden ajan tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Inventointi tulee tehdä kartoituslaskentamenetelmällä (esim.
Koskimies ja Väisänen 1988).
Pohjanmaan maakuntakaavan taustaselvityksenä laaditun linnustoselvityksen mukaan Pohjanmaan rannikko on kansallisesti erittäin merkittävä muuttokäytävä useille lintulajeille. Uttermossan tuulivoima-alue sijoittuu mm. metsähanhen, laulujoutsenen, kurjen ja merikotkan päämuuttoreittien itäosaan tai sen reunalle, jossa em. lajien muuttotiheydet ovat tosin selkeästi valtatien
8:n ja rannikon välistä aluetta pienemmät. Poikkeuksellisten tuuli- ja sääolojen vallitessa esimerkiksi kurkien syksyn päämuuttoreitit saattavat joinain vuosina ulottua osin myös Uttermossan
suunnittelualueelle asti. Eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksesta saattavat muuttoreitit jatkossa muuttua. Vaikutusten seuraamiseksi tulisi tehdä muuttolintujen seurantaa tuulivoimaloiden
rakentamisen jälkeen. Muuttolintulintuselvitykset kohdennetaan niihin kookkaisiin lajeihin, joita
tiedetään muuttavan suunnittelualueen läheisyydessä. Tarkkailtavat lajit ovat etenkin metsähanhi, kurki ja merikotka.
Seuranta ja sen toteutus: Tarkkailut suoritetaan vähintään 5 vilkkaana muuttopäivänä keväällä ja
syksyllä vuosittain 3 vuoden ajan tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Muuttajamäärien lisäksi
havainnoidaan em. lajien käyttäytymistä (lentoreittien muuttuminen, läheltä piti tilanteet, törmäykset) voimaloiden läheisyydessä.
Muu eläimistö
Riistan määrää (esim. hirvikanta) ja sen muutoksia alueella voidaan seurata metsästysseurojen
ja riistanhoitoyhdistysten kanssa pidettävien, esim. vuosittaisten seurantapalaverien yhteydessä.
Melu- ja välkevaikutukset
Hankkeen suunnitelmien (voimaloiden tarkat sijoituspaikat, voimalaitostyypin valinta)
tarkentuessa melu- ja välkemallinnukset tarkistetaan ja esitetään rakennuslupavaiheessa
Kristiinankaupungille. Rakentamisaikainen melu on tilapäistä eikä poikkea muusta
maanrakennustyön melusta, mistä johtuen rakentamisen aikaisen melun seuranta ei ole tarpeen.
Tarkistettujen mallilaskelmien tulosten ja alueella vallitsevien tuulensuuntien perusteella valitaan
edustavat mittauspisteet melun seurantamittauksia varten. Melun seurantamittaukset
toteutetaan kahdesti vuodessa kahden ensimmäisen tuulivoimapuiston toimintavuoden aikana.
Mittaukset toteutetaan viikon jaksossa eri vuodenaikoina ja toistetaan toisena toimintavuotena.
Melumittaukset toteutetaan uusimman ohjeistuksen mukaan.
Välkevaikutusten
mittauksia.
osalta
käytetään
aistinvaraista
havainnointia
ja
tarvittaessa
laaditaan
Elinolot ja viihtyvyys
Vaikutuksia elinoloihin ja viihtyvyyteen seurataan asukaskyselyllä tuulivoimapuiston oltua
toiminnassa kahden vuoden ajan. Seurannassa selvitetään asukkaiden ja loma-asukkaiden
kokemia muutoksia ja niiden merkittävyyttä elinympäristön viihtyvyyden, maiseman ja
tuulivoimapuiston alueen virkistyskäytön kannalta. Samassa seurannassa huomioidaan myös
ihmisten näkemykset rakentamisen aikaisista vaikutuksista.
83
9.
TOTEUTTAMINEN
Hankkeen alustava toteutusaikataulu on seuraava:
YVA-menettely v. 2013–2014
Kaavaprosessi v. 2012–2015
Tekninen suunnittelu v. 2011–2015
Alueen toteutus v. 2015–2016
Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto Vindkraftspark Ab lupa- ja kaavoitusmenettelyn jälkeen.
Kokkolassa 28.8.2015
Jutta Piispanen
Kaavan laatija
Ville Vihanta
Suunnittelija
84
10. LÄHTEET
Bathouse 2011: Lepakkoselvitys Metsälän tuulivoimahanketta varten 2011. EPV Tuulivoima Oy.
Bevanger, K., Berntsen, F., Clausen, S., Dahl, E.L., Flagstad, Ø. Follestad, A., Halley, D.,
Hanssen, F., Johnsen, L., Kvaløy, P., Lund-Hoel, P., May, R., Nygård, T., Pedersen, H.C., Reitan,
O., Røskaft, E., Steinheim, Y., Stokke, B. & Vang, R. 2010: Pre- and post-construction studies of
conflicts between birds and wind turbines in coastal Norway (BirdWind). Report on findings 20072010. - NINA Report 620. 152 pp.
Byholm P. 1994: Urskogsinventering i Kristinestadt 1994. Raportti.
Digita 2014. www.digita.fi/kuluttajat/karttapalvelu/tv_n_karttapalvelu. Ote 7.5.2014.
Hodos, W., A. Potocki, T. Storm and M. Gaffney. 2001. Reduction of motion smear to reduce avian collisions with wind turbines. Pp. 88-105. National Avian-Wind Power Planning Meeting IV,
Proceedings. Prepared by Resolve, Inc., Washington DC.
Ijäs, A. 2014. Occurrence of Nathusius´pipistrelle (Pipistrellus nathusii) in shallow inland lakes in
southwest Finland. Poster-esitys, XIIIth European bat research symposium 1.-5.9.2014, Croatia.
Liikennevirasto 2013: Liikennemääräkartat. Saatavissa:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikennemaarakartat
Museovirasto, 2013. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja
Muinaisjäännösrekisteri. Museoviraston internetpalvelu [www.rky.fi].
Museovirasto, 2008. Paikkatietoaineisto: Muinaisjäännökset, RKY 1993 ja RKY 2009..
Orloff S.G. & Flannery A. 1992: Wind turbine effects on avian activity, habitat use and mortality
in Altamont Pass and Solano County Wind Resource areas 1989 1991.California Energy Commission. 199 s.
Pohjanmaan liiton maakuntakaava-aineisto.
Saatavissa: http://www.obotnia.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/
Poole, A.F.1989. Ospreys: A Natural and Unnatural History. Cambridge University Press, New
York.
Päivinen, J., Björkqvist, N., Karvonen, L., Kaukonen, M., Korhonen, K-M., Kuokkanen, P., Lehtonen, H. & Tolonen, A. (toim.) 2011: Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 67. 162 s.
Ramboll 2013: Kristiinankaupungin Västervikin tuulivoimahankkeen luontoselvitykset 2012. Triventus Wind Power Ab.
Ramboll 2012: Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. Pohjanmaan liitto ja EteläPohjanmaan ELY-keskus.
Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus.
Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s.
Rydell, J., Engström, H., Hedenström, J.K.L., Pettersson, J. & Green, M. 2012: The effect of wind
power on birds and bats. A synthesis. Vindval. Report 6511. 150 s.
Saurola, P. & Koivu, J. 1987: Sääksi. Kanta-Hämeen Lintumiehet ry., Forssa.
85
SOF 2013: Sveriges Ornitologiska Förenings policy om vindkraft. Sveriges Ornitologiska Förening
(http://www.sofnet.org/).
Suomen tuuliatlas (2011) Saatavissa: www.tuuliatlas.fi
Tikkanen, H., Tuohimaa, H., Hölttä, H. 2013: Pohjanmaan uusiutuvat energiavarat. 2. vaihemaakuntakaavan vaikutukset Natura 2000 - alueisiin. Pohjanmaan liitto 2013, 118 s.
Trafi 2013:
seen.
Ohje tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmityk-
Valkama J., Vepsäläinen V. & Lehikoinen A. 2011: Suomen III lintuatlas. Suomen luonnontieteellinen keskusmuseo ja Ympäristöministeriö, <http://atlas3.lintuatlas.fi>. Viitattu 20.9.2011. ISBN
978-952-10-6918-5.
Varsinais-Suomen ympäristö- ja luontopalvelut 2012: Tuulivoimasuunnittelun luontoselvitys,
Kristiinankaupunki 2012.
Ympäristöministeriö 2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita
4/2012. Helsinki 2012.
Zeiler H.P. & Grünschachner-Berger V. 2009: Impact of wind power plants on black grouse Lyryrus tetrix in Alpine regions. Folia Zoologica 58 (2): 173 182.
Liite
86
1:34
4:20
5:40
2:40
2:49
4:24
2:76
5:47
4:11 4:25
1:24
4:31
4:14
4:17
9
Z
8:0
5:39
5:21
5:34
4:8
1:23
tv-1
Z
3
4:25
luo-4
5
tv-1
4:25
4
Z895:2:16
5:35
tv-1
4:8
1
tv-1
2:19
M-1
tv-1
Smf. 878:1
2:76
1:78
6
10:0
4:26
tv-1
1:89
5:43
2:19
7
tv-1
5:37
5:20
5:47
Smf. 876:1
1:25
2:86
2:76
8
Smf. 876:1
1:25
tv-1
luo-1
Z
3:49
:46
4:21
0
Yht. 876:2
14:0
2:30
2:114
2:84
2:24
2:40
3:70
3:68
3:53
3:37
4:35
4:22
4:13
luo-4
luo-1
1
tv-1
M-1
Z
Luonnontilainen puro, arvokas pienvesi (VesiL) ja puron lähiympäristö (MetsäL 10§).
Område som är särskilt viktig med tanke på naturens mångfald.
Bäck i naturtillstånd, värdefullt småvatten (VattenL) och bäckens närområde (SkogsL 10§).
Luonnontilainen, vähäpuustoinen suo (MetsäL 10§).
Område som är särskilt viktig med tanke på naturens mångfald.
Trädfattig myr i naturtillstånd (SkogsL 10§).
Vindkraftverkets nummer.
Tuulivoimalan yksilöivä numero.
Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa
tuulivoimala. Ristiympyrä alueen sisällä kuvaa tuulivoimalan ohjeellista sijaintia.
Rakentamismääräys: Tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Voimalan
lavat ja rakenteet eivät saa ylittää tv-alueen rajaa. Tuulivoimalan runko tulee toteuttaa
lieriörakenteisena. Tuulivoimalan värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea.
Tuulivoimalan alue, jonka rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimalan melun vaikutus
ympäristön loma-asutukseen yöaikana. Voimalan aiheuttama melu tulee olla säädettävissä
niin, että sen vaikutus ei ole kohtuuton loma-asuntojen käytönaikana.
Beskrivning av beteckningen: Med beteckningen anvisas områden där det är
möjligt att placera vindkraftverk. Korssymbolen inom området symboliserar vindkraftverkets
riktgivande placering.
Byggbestämmelse: Vindkraftverkets totalhöjd får vara högst 210 meter. Kraftverkets
rotorblad och konstruktioner får inte överskrida tv-områdets gräns. Vindkraftverkens
stomme ska byggas som en cylindrisk konstruktion. Vindkraftverkens färgsättning ska vara
enhetlig och ljus.
Område för vindkraftverk som ska byggas med särskilt beaktande av bullerpåverkan från
kraftverket för fritidsbosättningen i omgivningen nattetid. Bullret från kraftverket ska kunna
regleras så att bullerpåverkan inte blir oskälig under den tid som fritidsbostäderna
används.
Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maaja metsätalouskäyttöön
tarkoitettuja alueita.
Rakentamismääräys: Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä
niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella sallitaan maaja
metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen.
Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita.
Beskrivning av beteckningen: Med beteckningen anvisas områden avsedda
huvudsakligen för jord- och skogsbruk.
Byggbestämmelse: Vindkraftverken får placeras på områden som anvisats särskilt för dem
samt servicevägar, tekniska nätverk och monteringsområden i anslutning till dem. På området
tillåts byggande som betjänar jord- och skogsbruk.
Jord- och skogsbruksdominerat område där vindkraftverken får placeras.
Delgeneralplaneområdets gräns.
Osayleiskaava-alueen raja.
BETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER I DELGENERALPLAN
OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
Z
Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on oltava voimalalle ilmailulain (1194/2009) 165§:n
mukainen lentoestelupa.
Hankkeelle on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä ennen tuulivoimaloiden rakennuslupapäätösten tekemistä.
Tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tulee sijoittaa pääsääntöisesti
olemassa olevien teiden kulku-urien sekä uusien huoltoteiden yhteyteen.
Maankäyttö- ja rakennuslain 77a §:n mukaan määrätään, että tämän osayleiskaavan saatua
lainvoiman kaupunki voi myöntää rakennusluvat kaavan mukaisille tuulivoimaloille.
Före bygglovbeslut av vart och ett av kraftverken ska ett flyghindertillstånd i enlighet med 165§
i luftfartslagen erhållas.
Projektet bör godkännas av Försvarsmakten innan bygglov för vindkraftverken
kan beviljas.
Behövliga jordkablarna för elöverföringen inom vindkraftparken ska i första hand placeras längs
existerande vägar och i samband med de nya servicevägarna.
Enligt markanvändnings- och bygglagen 77 a § bestäms att då den här delgeneralplanen har
vunnit laga kraft, kan staden direkt bevilja bygglov för de vindkraftverk som ingår i planen.
ALLMÄNNA BESTÄMMELSER: YLEISET MÄÄRÄYKSET:
Riktigivande ny vägförbindelse eller vägförbindelse som märkbart förbättras.
Ohjeellinen uusi tai merkittävästi parannettava tieyhteys.
Nuvarande vägförbindelse.
Nykyinen tieyhteys.
Riktgivande placering av ny jordkabel.
Ohjeellinen uusi maakaapeli.
PLANERARE / SUUNNITTELIJA
PLANERARE / KAAVAN LAATIJA
0,2
0,4
0,6
SKALA / MITTAKAAVA 1:10 000
0
0,8
1,0 km
KRISTINESTAD / KRISTIINANKAUPUNKI
VILLE VIHANTA, Ins.(AMK)
JUTTA PIISPANEN, TkL
PLANFÖRSLAG / KAAVAEHDOTUS
29.1.2015
TEKNISKA JUSTERINGAR / TEKNISET MUUTOKSET 28.9.2012
PLANUTKAST / KAAVALUONNOS
9.1.2012
TEKNISKA JUSTERINGAR / TEKNISET MUUTOKSET 28.8.2015
Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaava
Delgeneralplan för Uttermossa vindkraftspark
KRISTINESTAD / KRISTIINANKAUPUNKI
§ 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaavaehdotus_Planförslag 28.8.2015_teknisetmuutokset 4.9.2015
§ 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 181/2015
EHDOTUS TEKNISEN KESKUKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI SEKÄ VUOSIEN
2017-2019 TALOUSSUUNNITELMAKSI
(JI/JI)
Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2016 käyttötalousarvion kehykset, jotka teknisen keskuksen osalta ovat 4 828 963 €. Teknisen keskuksen
nettokehys vuodeksi 2015 oli 1. talousarviomuutoksen jälkeen 4.958.960
euroa ja nyt tehdyn 129.997 €:n lisävähennyksen jälkeen teknisen lautakunnan nettokehys vuodeksi 2016 on 4 828 963 €. Tekninen keskus ei voi säästää tie-, katu-, valaistus- tai kiinteistökustannuksissa, jos toiminta on säilytettävä nykyisellä tasolla.
Säästjen saavuttaminen on mahdollista vain, jos Kristiinankaupungin muut
sektorit päättävät muuttaa toimintaansa mm. kiinteistöjen osalta. Katujen ja
teiden kunnossapitoa vähennetään, tieavustukset käydään läpi, jolloin säästöjen saaminen on mahdollista.
Nykyisellä toimintarakenteella tekninen keskuksen ainoa mahdollisuus on
laatia nollabudjetin mukainen käyttötalousarvioehdotus, eli 4 950 000 €.
Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy teknisen lautakunnan
1.
2.
3.
4.
vuoden 2016 käyttötalousarvion tavoitteineen tulosalueittain;
vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman.
vuoden 2016 investoinnit; sekä
vuosien 2017-2019 investointisuunnitelman.
§ 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3691_001 Tekninen keskus käyttötalousarvioehdo
§ 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Investeringsbudget2016_swe förslag
TEKNISKA CENTRALEN SAMMANLAGT / TEKNINEN KESKUS YHTEENSÄ
INVESTERINGSDEL / INVESTOINTIOSA
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
Budget / Talousarvio Budget / Talousarvio Budget / Talousarvio Plan / Suunn Plan / Suunn Plan / Suunn
2 014
2 015
2 016
2 017
2 018
2 019
-2 626 500
-4 267 130
-5 877 000
-5 465 000 -2 265 000
-1 215 000
-30 000
0
0
0
0
0
-2 656 500
-4 267 130
-5 877 000
-5 465 000 -2 265 000
-1 215 000
* Underhållsutrustning / * Kunnossapitovarustus
nyinvestering / uusinvestointi
förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
2 014
2 015
2 016
2 017
2 018
2 019
-25 000
-35 000
-60 000
-35 000
-35 000
-35 000
0
0
0
0
0
0
-25 000
-35 000
-60 000
-35 000
-35 000
-35 000
-25 000
-35 000
-35 000
-35 000
-35 000
-35 000
0
0
0
0
0
0
-25 000
-35 000
-35 000
-35 000
-35 000
-35 000
* Paketbil / * Pakettiauto
effektivera produktionen / tuotannon tehostaminen
* Båt / * Vene
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
Utgifter / Menot
0
0
0
0
0
0
0
-25 000
0
-25 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
FAST EGENDOM / KIINTEÄ OMAISUUS
Bindande mot fullmäktige / Sitova valtuustoon nähden
* Övriga oförutsedda utgifter / * Muut ennakoimattomat menot
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
-5 000
0
-5 000
-5 000
0
-5 000
-5 000
0
-5 000
-5 000
0
-5 000
-5 000
0
-5 000
-5 000
0
-5 000
PUBLIK EGENDOM / JULKINEN OMAISUUS
* Gator och vägar / * Kadut ja tiet
ersättande investering / korvausinvestointi
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
-801 500
-30 000
-831 500
-300 000
0
-300 000
-1 334 630
0
-1 334 630
-400 000
0
-400 000
-1 660 000
0
-1 660 000
-400 000
0
-400 000
-1 525 000
0
-1 525 000
-300 000
0
-300 000
-1 325 000
0
-1 325 000
-300 000
0
-300 000
-875 000
0
-875 000
-300 000
0
-300 000
*Underhåll och reparation av broar / *Siltojen kunnossapito ja korjaus
* Gatubelysning / * Katuvalaistus
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
-100 000
-30 000
0
-30 000
-100 000
-30 000
0
-30 000
-100 000
-30 000
0
-30 000
-100 000
-30 000
0
-30 000
-100 000
-30 000
0
-30 000
-100 000
-30 000
0
-30 000
* Förnyandet av belysningsarmaturer / * Valaisimien uusiminen
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
0
0
0
0
0
0
-50 000
0
-50 000
-150 000
0
-150 000
0
0
0
0
0
0
* Parker och allmänna områden / * Puistot ja yleiset alueet
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
-25 000
0
-25 000
-25 000
0
-25 000
-25 000
0
-25 000
-25 000
0
-25 000
-25 000
0
-25 000
-25 000
0
-25 000
* Idrottsanläggningar / * Liikuntalaitokset
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
-20 000
0
-20 000
-20 000
0
-20 000
-20 000
0
-20 000
-20 000
0
-20 000
-20 000
0
-20 000
-20 000
0
-20 000
* SKEDE I PLANERING: MUDDRING AV ÅAR, FÖREBYGGANDE ÅTGÄRDER
/ VAIHE I SUUNNITTELU JOKIEN ROUPPAUSENNALTAEHÄISY /
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
0
0
0
-104 630
0
-104 630
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
LÖS EGENDOM / IRTAIN OMAISUUS
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
* Konstgräsplan, planering 2015 / * Tekonurmi, suunnittelu 2015
kvantitativ ökning av serviceproduktion / palvelutuotannon määrän lisäys
2 014
2 015
2 016
2 017
2 018
2 019
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
0
0
0
0
0
0
-15 000
0
-15 000
-200 000
0
-200 000
-200 000
0
-200 000
0
0
0
* Strandskoning Café Alma-Hotel Alma / * Rantakiveys osuudella Café Alma-Hotel Utgifter
Alma / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
-25 000
0
-25 000
-40 000
0
-40 000
-120 000
0
-120 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-26 000
0
-26 000
-26 000
0
-26 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
* Stadens andel 20 % muddring Långgrundsviken och Gropen / *
Långgrundsvikenin ja Gropenin ruoppaus, kaupungin osuus 20 %
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
* M uddring av Lappfjärds å, förebyggande åtgärder / * LapväärtinJ okien ruoppausUtgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
0
0
0
-300 000
0
-300 000
-300 000
0
-300 000
* Lappfjärds å skede II muddring / * Lapväärtinjoen ruoppaus, II-vaihe
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
-175 000
0
-175 000
-175 000
0
-175 000
-175 000
0
-175 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
* Muddringsbidrag / Ruoppaus avustus Ljusöen-tallgrund-skrattgrun Skaftung
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
0
0
0
0
0
0
-8 000
0
-8 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
* Lätta trafikleder i Lappfjärd / *Kevyen liikenteen väylät, Lapväärtti
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
0
0
0
0
0
0
-325 000
0
-325 000
-650 000
0
-650 000
-650 000
0
-650 000
-400 000
0
-400 000
* Stadens andel i Järnvägsbron / * Kaupungin osuus Rautatiesillasta
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
-40 000
0
-40 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Tjöck å underhållsrensning / Tiukan joen huoltoruoppau
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
0
0
0
0
0
0
-50 000
0
-50 000
-50 000
0
-50 000
0
0
0
0
0
0
* Härkmerifjärdens projekt stadens andel 25% / * Härkmerenlahden hanke, kaupungin
Utgifter
osuus
/ Menot
25 %
Inkomster / Tulot
Netto
-17 500
0
-17 500
-100 000
0
-100 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
* Lappfjärds å / *Lapväärtinjoki
-69 000
0
-69 000
-14 000
0
-14 000
-16 000
0
-16 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
HUSBYGGNAD / TALONRAKENNUS
* Kristinestads Högstadium / * Kristinestads Högstadium
Planerings anslag / Suunnittelumääräraha
Kristinestads skola- Kristiinankaupungin ruotsink. Ala - aste
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Utgifter / Menot
Utgifter / Menot
Utgifter / Menot
Netto
* Camping / *Leirintäalue
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
* Daghem / *Päiväkoti
Planerings anslag / Suunnittelumääräraha
Förverkligande / Toteutus
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Utgifter / Menot
Utgifter / Menot
Netto
* Akutavdelning / * Akuuttiosasto
2 014
2 015
2 016
2 017
2 018
2 019
-1 760 000
-2 892 500
-4 152 000
-3 900 000
-900 000
-300 000
0
0
0
0
0
0
-1 760 000
-2 892 500
-4 152 000
-3 900 000
-900 000
-300 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-850 000
-1 650 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-50 000
0
-50 000
0
0
0
-50 000
0
-50 000
0
0
0
-550 000
-550 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-1 700 000
0
0
0
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
-1 600 000
0
-1 600 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
* Konditionsgranskningar / * Kuntotarkastukset
effektivera produktionen / palvelutuotannon tehostaminen
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
-30 000
0
-30 000
-30 000
0
-30 000
-30 000
0
-30 000
-30 000
0
-30 000
-30 000
0
-30 000
-30 000
0
-30 000
* Skolors och daghems utrustning enl. EU-direktiv / * Koulujen ja päiväkotien
varustus EU-direktiivien mukaan
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
0
0
0
-20 000
0
-20 000
-20 000
0
-20 000
-20 000
0
-20 000
-20 000
0
-20 000
-20 000
0
-20 000
* Kristinahemmet; planering / * Kristiinakoti, suunnittelu
* Kristinahemmet; förverkligande / * Kristiinakoti, toteutus
Utgifter / Menot
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
0
0
0
-200 000
0
0
-200 000
0
-1 342 000
0
-1 342 000
-3 000 000
0
-3 000 000
0
0
0
0
0
0
* Oförutsedda anskaffningar / * Ennakoimattomat hankinnat
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
-30 000
0
0
0
-40 000
0
-40 000
0
-40 000
0
-40 000
0
Netto
-30 000
0
-40 000
-40 000
-40 000
-40 000
0
0
*Högåsens tekniska centralen /*Högåsen, tekninen keskus
*Rådhusets planering ,renovering och hiss / *Raatihuoneen suunnittelu, korjaus
ja hissi
*H:meri skola o.daghem, planering / *H:meri skola ja päiväkoti, suunnittelu
*Härkmeri skola avloppsreningsverk / *Härkmeri skola jäteveden puhdistus
*Kanslihusets planering och renovering / *Kansliatalon suunnittelu ja korjaus
Netto Utgifter / Netto Menot
0
0
0
0
-100 000
0
-50 000
0
0
0
-60 000
0
0
0
-100 000
0
0
-150 000
-50 000
0
-100 000
-50 000
0
0
0
-500 000
-500 000
0
-50 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-25 000
0
0
0
0
0
0
0
-100 000
0
0
0
-200 000
0
0
0
0
0
Dagcenter / Päiväkeskus
0
0
0
0
0
0
0
-110 000
-300 000
-150 000
0
0
0
0
0
0
0
0
VATTENFÖRSÖRJNING / VESIHUOLTO
* Brandposter / * Palopostit
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
-10 000
0
-10 000
-10 000
0
-10 000
-10 000
0
-10 000
-10 000
0
-10 000
-10 000
0
-10 000
-10 000
0
-10 000
BJÖRNÖ HAMN / KARHUSAAREN SATAMA
* Aktiekapital / * Osakepääoma
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
-25 000
0
-25 000
-2 500
0
-2 500
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Idé tävling inre hamnen / Ideakilpailu, sisäsatama
Utgifter / Menot
Inkomster / Tulot
Netto
0
0
0
-20 000
0
-20 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
*KRS-Daghems planering och renovering / *KRS päiväkodin suunnittelu ja
korjaus
*Installation av slutna avloppsbrunnar Metsälän koulu och Sideby
Rådgivningsstation / *Umpikaivojen asentaminen, Metsälän koulu ja Siipyyn
neuvola
*Förnyande av kristinahllens golv och belysning / *Kristiinahallin lattia ja
valaisimien uusiminen
*Sprinklerplanering samt förverkligande: Åldersro. Beviljats i
investeringsbudgeten för år 2014 200 000€ varav 10 000€ använt, 190 000€
flyttas till investeringsbudgeten för år 2015. / *Sprinklereiden suunnittelu ja
toteutus: Åldersro. Myönnetty investointimääräraha vuodeksi 2014, 200 000€
josta 10 000€ on käytetty, 190 000€ siirretään vuoden 2015 investointitalouteen
*Sprinklerplanering samt förverkligande: Kursgården och Kårkulla /
*Sprinklereiden suunnittelu ja toteutus: Kurssitalo ja Kårkulla
sprinkelr av bädden / Vuodeosaston sprinklaus
§ 107, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 169/2015
KIINTEISTÖNHOITAJAN VALINTA TEKNISEEN KESKUKSEEN
(JI/JI)
Sopimussuhteisen kiinteistönhoitajan työsuhde tulosyksikössä Kiinteistöt
on julistettu haettavaksi viimeistään 9.9.2015.
Asiaa selostetaan ja valintaehdotus annetaan kokouksessa.
§ 107, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kungörelse fastighetsskötare och svetsare aug 2015
§ 108, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 169/2015
HITSAAJAN/RAKENNUSTYÖNTEKIJÄN VALINTA TEKNISEEN KESKUKSEEN
(NB/JI)
Sopimussuhteisen hitsaajan/rakennustyöntekijän sopimussuhde KRS-Katu tulosyksikössä on julistettu haettavaksi viimeistään 9.9.2015.
Asiaa selostetaan ja valintaehdotus annetaan kokouksessa.
§ 109, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TEKN: 111/2015
KRS-VEDEN TOIMINTA-ALUEEN LAAJENTAMINEN SIIPYYSSÄ
(JI/JI)
Siipyyntien vesiosuuskunta on anonut toiminta-alueen laajentamista Siipyyssä siten, että osuuskunta voi rakentaa vesijohdon Siipyyntien varrelle.
Liikelaitos KRS-Veden johtokunta käsittelee asian 15.9.2015 ja päätös ilmoitetaan teknisen lautakunnan kokouksessa.
Asiakirjat ovat olleet yleisestä nähtävinä 20.5. - 5.6.2015 ja asianosaisilta
viranomaisilta on vesihuoltolain mukaisesti pyydetty lausunto;
Länsirannikon ympäristöyksikkö puoltaa toiminta-alueen laajentamista.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus puoltaa toiminta-alueen laajentamista.
Siipyyn jakokunta puoltaa toiminta-alueen laajentamista.
Käsittelyyn oheistetaan kartta toiminta-alueen laajennuksesta.
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Liikelaitos KRSVeden toiminta-alueen laajentaminen Siipyyssä hyväksytään, jolloin toiminta-aluetta laajennetaan seuraavilla alueilla:
1. Siipyy/Siipyyntien vesiosuuskunnan vesijohdon alue.
§ 109, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Norrgård Leif anh Kristinestad ans verksamhetso
Kristinestad
Tekniska centralen
Lappfjärdsvägen 3
64100 Kristinestad
FASTSTÄLLANDE AV VERKSAMHETSOMRÅDE FÖR VATTENANDELSLAG
Siipyyntien Vesiosuuskunta Sidebyvägens Vattenandelslag anhåller om
fastställelse av verksamhetsområdet för andelslaget enligt bifogad karta.
Siipyyntien Vesiosuuskunta Sidebyvägens Vattenandelslag grundades och
inregistrerades år 2014. Vattenandelslagets målsättning är att bygga en
stomledning från Norrändan i Sideby norrut till Skaftung bys södra rå samt
att svara för vattenleveranser till fastigheterna inom verksamhetsområdet.
Siipyyntien Vesiosuuskunta Sidebyvägens Vattenandelslag
Leif Norrgård
Leif Norrgård
ordförande
§ 109, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kungörelsen Sidebyvägens vattenandelslag maj 2015
§ 109, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Sidebyvägens Vattenandelslag Karta 6-5-2015
§ 109, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 1590_001Närintilliggande verksamhemhetsområden Sidebyvägen vattenendelslag
§ 109, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 1590_001Närintilliggande verksamhemhetsområden Sidebyvägen vattenendelslag
§ 110, TEKLTK 16.9.2015 17:00
TIEDOTUSTA JA VALMISTELUA VARTEN ESILLE TUODUT ASIAT
ST: 6/2014

TEKL

Transcription

Similar documents

2015-5-25 Vihisuo kaavaehdotus

Lausunto maakuntakaavaluonnoksesta/KH 9.2.2015

Esitys 2

Yleiskaavoitusohjelma vuosille 2015-2016

kuninkaansaari, niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Toivakan kunta Pöytäkirja 7/2015 1 / 13 ptk tark

KAAVOITUS- KATSAUS 2015

Turun hallinto-oikeuden päätös