Ohjeet perusopintoja jatkaville

AVOIN YLIOPISTO
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP)
Opetussuunnitelma ja ohjeet opintojen viimeistelyyn lv. 2015–
16 (voimassa 31.7.2016 asti)
Opinnot aloitetaan ja niitä jatketaan aina kulloinkin voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan.
Tehtäväksiannot tulee aina tarkistaa ennen opiskelun alkua. Perusopintojen opinto-oikeus on voimassa puolentoista lukuvuoden ajan. Esimerkiksi syksyllä 2015 opintonsa aloittaneet voivat opiskella vuoden 2016 loppuun saakka. Opinto-oikeuden päättymisen jälkeen voit jatkaa keskeneräisiä
opintoja ottamalla yhteyttä koulutussihteeriin. Opintomaksu yksittäisille opintojaksoille on 15 €
/opintopiste.
Perusopinnot 25 op eivät vanhene, mutta keskeneräisten perusopintojen opintojaksot vanhenevat
mikäli opiskelija on suorittanut perusopinnoista enimmän osan (vähintään 13 op) ennen vuotta
2006. Vanhentuneet opinnot päivitetään suorittamalla yksi perusopintojen vanhentunut opintojakso
uudelleen. Kyseinen opintosuoritus tallennetaan opintorekisteriin, mutta siitä ei saa opintopisteitä.
Verkko-oppimisympäristö (Moodle) on avoinna opinto-oikeuden ajan. Opintojen jatkuessa kauemmin, ota yhteyttä koulutussihteeriin, joka vie tunnuksesi uudelle verkkoalueelle. Uusi verkkoympäristö avautuu syyskuussa/tammikuussa ja sieltä löytyy esimerkiksi luentomateriaalia, opiskeluohjeita ja keskustelualueet. Esseen kirjoitusohjeet löytyvät Opiskelijan yleisoppaasta, Moodlesta tai
kasvatustieteen esittelysivuilta.
Tentit järjestetään opintojaksokohtaisesti määriteltyinä tenttipäivinä Turussa Yliopistonmäellä,
luonnontieteiden talo 1, luentosali IX klo 18.0021.00, moodletenttinä tai sähköisenä tenttinä. Yliopistonmäen tenttiin ilmoittaudutaan Avoimen yliopiston Nettiopsussa viimeistään 7 päivää ennen
tenttitilaisuutta. Kirjauduttuasi palveluun valitse ylävalikosta Tentit > Ilmoittautuminen >Kasvatustieteelliset aineet > Kasvatustiede, aineenopett., OKL Turku (Kasvatuspsykologian tentti) tai Kasvatustiede, kasv.tiet.lts (Johdatus kasvatustieteisiin -tentti ja Perusopintojen lopputentti). Nettiopsuun
kirjaudutaan yliopiston käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Jos olet unohtanut salasanasi, voit uusia
sen osoitteessa https://idm.utu.fi > Salasanan uusiminen verkkopankkitunnuksilla. Mahdollinen
tentti-ilmoittautumisen peruminen tehdään ilmoittautumisaikana Nettiopsussa ja ilmoittautumisajan
päätyttyä suoraan koulutussihteerille. Moodletenttiin ei tarvitse ilmoittautua. Sähköisen tentin tenttitila on käytettävissä Turussa, Porissa, Raumalla ja Vaasassa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen sähköisen tentin verkkopalvelussa https://tenttis.utu.fi Katso lisää ohjeita verkkosivuiltamme.
Esseet ja muut kirjalliset tehtävät voit palauttaa noudattaen omaa aikatauluasi. Esseet palautetaan
verkko-oppimisympäristöön (Moodle) tai koulutussihteerille sähköpostin liitetiedostona. Jälkimmäisessä tapauksessa koulutussihteeri kuittaa perille saapuneen esseen. Palautusosoite:
seija.paavilainen[at]utu.fi tai osoitteella:
Avoin yliopisto / Seija Paavilainen
Turun yliopiston Brahea-keskus
20014 TURUN YLIOPISTO
Ystävällisin terveisin
koulutussihteeri Seija Paavilainen (töissä ti–to), seija.paavilainen[at]utu.fi, 02 333 6281
suunnittelija Eija Siltari, eija.siltari[at]utu.fi, 02 333 6415
Johdatus kasvatustieteisiin 4 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija tuntee kasvatustieteiden sekä kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen tutkimuksen perusteet. Lisäksi opiskelija osaa opiskella avoimessa yliopistossa ja osaa laatia henkilökohtaisen
opintosuunnitelman.
Sisältö
o
o
o
o
kasvatustieteen peruskäsitteistö ja keskeiset teoriasuuntaukset
kasvatustieteen historia ja klassiset kysymykset
kasvatustieteen osa-alueet sekä niiden asema tieteenä
tutustuminen opiskeluun avoimessa yliopistossa
Opettajat:
Rauno Huttunen (luento), Joel Kivirauma (luento) ja Tiina Tuijula (luento, tentit ja korvaavat esseet)
Aikataulu:
Luennot: keskiviikkona 16.9.2015 klo 17.30–20.00 luentosali Lambda, ICT-talo, Joukahaisenkatu
3-5, tiistaina 22.9.2015 klo 17.30–20.00 ls. PUB 3, Publicum, Assistentinkatu 7 ja keskiviikkona
30.9.2015 klo17.30–20.00 ls. EDU 1, Educarium, Assistentinkatu 5 tai verkkokokousympäristössä
http://webmeeting.utu.fi/avoin_kasvatustiede.
Tentit 16.9., 7.10. ja 9.12.2015 sekä 17.2., 11.5. ja 21.9.2016 Yliopistonmäellä ls. IX klo 18.00–
21.00, moodletentti klo 18.30–22.30 sekä sähköinen tentti 1.–17.6. ja 15.–31.8.2016*.
*Lv. 2016–17 opetussuunnitelmalla
Suoritustapa:
A) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hyväksytty–täydennettävä)
Voit käyttää verkko-oppimisympäristössä (Moodle) olevaa HOPS-lomaketta. Täytä lomake ajatuksella ja vastaa lomakkeen kohtiin muutamaa lausetta laveammin. Tehtävän tavoitteena on auttaa
sinua orientoitumaan ja sitoutumaan kasvatustieteen perusopintojen opiskeluun. Toivottavasti
opintosuunnitelman tekeminen edesauttaa myös opintokokonaisuuden hahmottamista, opiskelun
aikataulutusta ja tavoitteiden saavuttamista. Aikataulua ja opiskelun etenemistä suunnitellessasi
voit käyttää apuna laskentakaavaa: opintopiste edellyttää noin 27 tuntia opiskelua, jolloin vastaavasti 25 opintopistettä tarkoittaa noin 700 tuntia opiskelua. Jos opiskelet ohjeellisessa aikataulussa
syyskuusta huhtikuuhun, sinun on varattava opiskeluun noin 20 tuntia viikossa.
B) tentti (hylätty–hyväksytty 1–5)
Tentin voit tehdä opintojakson tenttipäivinä yksilö- tai ryhmätenttinä Yliopistonmäellä, moodletenttinä tai sähköisenä tenttinä.
Tentittävä kirjallisuus:
Rinne, R., Kivirauma, J., & Lehtinen, E. 2004 (5. uudistettu painos tai uudempi painos). Johdatus
kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY.
Korvaava tehtävä
Mikäli olet suorittanut Johdatus kasvatustieteisiin -opintojakson aikuiskasvatustieteen tai erityispedagogiikan perusopinnoissa Turun yliopistossa, suoritat Johdatus kasvatustieteisiin -jakson kirjoittamalla esseen seuraavien teosten pohjalta.
2
1. Nussbaum, M. C. 2011. Talouskasvua tärkeämpää. Miksi demokratia tarvitsee humanistista
sivistystä. Helsinki: Gaudeamus.
JA
2. Siljander, P. (toim.) 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: Otava.
Kirjoita 6–8 sivun laajuinen essee edellä mainittujen kirjojen pohjalta (molempiin kirjoihin tulee olla
runsaasti lähdeviittauksia). Esseen aineena on itse rajattu näkökulma kasvatukseen ja/tai oppimiseen. Otsikoi essee rajauksen mukaan. Laadi esseen liitteeksi 1/2–1 sivun laajuinen oma arvio
esseestä, sen tekemisestä ja siihen liittyvistä mahdollisista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Kerro
myös, mistä asioista erityisesti toivot saavasi palautetta ja minkä arvosanan antaisit tehtävistä ja
miksi.
Esseessä noudatetaan Opiskelijan yleisoppaan (Moodlessa) ohjeistusta esseen rakenteesta ja
muotoseikoista, esimerkiksi lähdeviitteistä. Liitä esseen mukaan tai lähetä erikseen koulutussihteerille todistuskopio, opintorekisterin ote tms. suoritetusta Johdatus kasvatustieteisiin -opintojaksosta.
Säästä itsellesi kopio esseestä. Tiina Tuijula arvioi esseen asteikolla 1–5/täydennettävä ja antaa
palautetta esseestä palautelomakkeella (ks. Opiskelijan yleisopas).
Kasvatus- ja koulutussosiologia 4 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija
o kiinnostuu pohtimaan kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiä yhteiskunnallisina ja kulttuurisina ilmiöinä
o hallitsee sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteet
o tuntee pääpiirteissään kasvatussosiologian keskeiset teoreettiset lähestymistavat ja tutkimussuuntaukset
o osaa soveltaa näitä kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisen luonteen hahmottamisessa
Sisältö
o
o
o
o
o
o
sosiologia tieteenä ja ajattelutapana
sosiologian ja kasvatussosiologian keskeiset käsitteet ja teoriasuuntaukset
koulutuksen historiallinen muotoutuminen, yhteiskunnalliset tehtävät ja prosessit
kasvatuksen ja kasvun yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ehdot ja mahdollisuudet
kasvatus, koulutus ja sukupuoli
kasvatussosiologinen nuorisotutkimus
Opettajat:
Rauno Huttunen (luennot), Tiina Tuijula, Eija Siltari, Nina Haltia ja Katariina Löfblom (esseet)
Aikataulu:
Luennot 14. ja 21.10.2015 klo 17.30–20.00 luentosali Lambda, ICT-talo, Joukahaisenkatu 3-5 tai
verkkokokousympäristössä http://webmeeting.utu.fi/avoin_kasvatustiede.
Suoritustapa:
A) Esseetyöskentelyn korvaava tehtävä
Anna palautetta kahdesta muusta esseestä ja laita oma keskeneräinen (vähintään 3 sivua) vertaisarvioitavaksi Moodleen. Arvioi esseetä esim. avoimen palautelomaketta hyödyntäen ja anna
sanallista palautetta. Sekä arvioitavat esseet että palautteenanto tapahtuu suljetulla keskustelualueella Moodlessa. Pyydä suunnittelijaa lisäämään sinut em. keskustelualueen jäseneksi.
3
B) Essee (hylätty–hyväksytty 1–5)
Laadi 7–9 sivun laajuinen essee 2–4 henkilön ryhmässä tai itsenäisesti. Ohjeita esseen kirjoittamiseen löydät Opiskelijan yleisoppaasta ja oppiaineen kotisivuilta. Opintojen ensimmäisen esseen
arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota aiheen rajaukseen, lähdekirjallisuuden hyödyntämiseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi tekstiviitteiden merkitsemiseen. Liitä esseen loppuun
oma arviosi (laajuus ½–1 sivua) tekoprosessista, työstämisen sujumisesta, ongelmista ja niiden
ratkaisuista sekä omasta suoriutumisestasi. Arvioi myös perustellen esseesi arvosana.
Esseen pohjana käytettävä kirjallisuus:
Antikainen, A., Koski, L. & Rinne, R. 2006 (3. uudistettu painos tai uudemmat painokset). Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 1-9).
Lisäksi käytettävä vähintään yhtä seuraavista artikkeleista:
Aro, M. 2009. Koulutus ja hyvinvointipuutteet. Yhteiskuntapolitiikka 74 (5), 497–508.
http://www.julkari.fi/handle/10024/101405 (1. esseeaihe)
Hämäläinen, K. & Välijärvi, J. 2006. Työelämän tarpeet, sivistys ja elämän laatu – mahdoton yhtälö
Euroopan koulutusjärjestelmien kehittäjille? Aikuiskasvatus 26 (4), 329–335. (5. esseeaihe, Nelliportaali)
Illeris, K. 2006. Elinikäinen oppiminen ja matalasti koulutetut. Aikuiskasvatus 26 (1), 4–13. (4. esseeaihe, Nelliportaali)
Juutilainen P-K. 2007. Sukupuoli lukion opinto-ohjauskeskusteluissa. Kasvatus 38 (2), 134–143. (3.
esseeaihe, Nelliportaali)
Kuurme, T.; Carlsson, A. 2011. Koulu identiteetin muodostumisen tukena. Kasvatus 42 (3), 232–242.
(6. esseeaihe, Nelliportaali)
Rautakilpi, S. & Rouhelo, A. 2005. Suuret odotukset vai turhat toiveet? Akateemiset generalistit vuosituhannen vaihteen koulutusmarkkinoilla. Aikuiskasvatus 25 (1), 36–46. (2. esseeaihe, Nelliportaali)
Esseen aiheet:
Orientoidu aiheen valintaan lukemalla Kasvatussosiologia -teosta ja artikkeleita. Valitse viidestä
aihealueesta sinua eniten kiinnostavin. Jokainen aihe tarjoaa useita eri mahdollisuuksia käsitellä
aihetta. Rajaa itse aiheesi kirjallisuuden ja aiheen sallimissa rajoissa, otsikoi esseesi ja käsittele
aihetta rajauksesi mukaisesti. Merkitse kansilehteen aiheen numero, esimerkiksi ennen esseen
nimeä.
1. Koulutus on niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa jatkuvasti laajentunut. Yleinen koulutustaso on noussut voimakkaasti ja mitä nuorempia ikäryhmiä tarkastellaan, sitä harvinaisempaa
on jääminen vaille perusasteen jälkeistä koulutusta. Pohdi koulutusekspansion syitä tai/ja seurauksia, liittyen esimerkiksi statuskilpailuun, koulutusinflaatioon, ylikoulutukseen tai yksilöiden
hyvinvointiin.
2. Suomalaiset uskovat koulutukseen, vaikka korkea koulutuskaan ei takaa työllistymistä tai pysyvää kokopäiväistä työsuhdetta. Pätkätyöt ja työttömyysjaksot määrittävät yhä useamman työuraa.
Löytyykö koulutususkolle katetta? Tarkastele koulutuksen kannattavuutta sekä koulutuksen ja
työmarkkinoiden suhdetta, esimerkiksi korkeakoulutuksen merkitystä työmarkkinoilla menestymiseen.
3. Perusopetuslaissa todetaan, että opetuksen tulee edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Lisäksi opetuksen tavoitteena on turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa. Lain toteutumiseen
vaikuttavat kuitenkin useat tekijät mm. koulutuksen yhteiskunnalliset tehtävät, koulun käytännöt ja
piilo-opetussuunnitelma. Tarkastele ja arvioi tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista
eri sukupuolten tai sosioekonomisten ryhmien näkökulmasta.
4. Koulutuksesta ja opiskelusta on tullut lähes itsestäänselvyyksiä nyky-yhteiskunnassa. Kaikki
eivät kuitenkaan suorita peruskoulua loppuun tai hakeudu sen jälkeiseen koulutukseen. Miten kas4
vatussosiologia on pyrkinyt selittämään tätä ilmiötä? Onko kyseessä yksilön valinta vai ovatko syyt
yhteiskunnallisissa rakenteissa? Miten tällainen valinta vaikuttaa yksilön elämään osana koulutuskeskeistä yhteiskuntaa? Onko kouluttautuminen todella aina välttämätöntä? Muista rajata aihe hyvin ja liittää pohdinta lähteiden antamaan tietoon.
5. Miksi elinikäinen oppiminen ja aikuiskoulutus koetaan tämän päivän yhteiskunnassa ja työelämässä tärkeiksi? Tarkastele kysymystä esimerkiksi koulutuksen yhteiskunnallisten tehtävien tai
elinikäisen oppimisen avaintaitojen (http://www.oph.fi Elinikäisen oppimisen avaintaidot) näkökulmasta ja arvioi, miten aikuiskoulutus on onnistunut tehtävissään. Rajaa aiheesi esimerkiksi koulutusmuodon, iän ja/tai sukupuolen avulla.
6. Tarkastele identiteettiä, kasvatusta ja/tai koulutusta itse rajaamastasi kasvatus- ja koulutussosiologisesta näkökulmasta.
Kasvatuspsykologia
4 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija ymmärtää ihmisen kehityksen ja oppimisen ydinperiaatteet ja käsitteet. Opiskelija omaksuu kokonaisvaltaisen ja vuorovaikutuksellisen näkemyksen ihmisen kehityksestä, oppimisesta ja
kasvatuksesta elämänkaaren aikana.
Sisältö
o
o
o
o
kehityksen ja oppimisen vuorovaikutuksellinen ja dynaaminen luonne
kehityksen ja oppimisen biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset säätelytekijät
kehitysekologinen näkökulma kasvuympäristöihin ja kasvatukseen
kehityskulut ja -vaiheet elämänkaaren aikana
Opettaja:
Marita Neitola (luennot ja tentit)
Aikataulu:
Luennot keskiviikkona 2.12. ja tiistaina 8.12.2015 klo 17.30–20.00 luentosali Lambda, ICT-talo,
Joukahaisenkatu 3-5 tai verkkokokousympäristössä http://webmeeting.utu.fi/avoin_kasvatustiede.
Tentit 14.10.2015 sekä 13.1., 16.3., 8.6. ja 19.10.2016* yksilö- tai ryhmätentti Turussa Yliopistonmäellä klo 18.00–21.00, moodletentti klo 18.30 alkaen, sähköinen tentti 1.–30.6, 15.–31.8.2016*.
*Lv. 2016–17 opetussuunnitelmalla
Suoritustapa:
Tentti (hylätty–hyväksytty 1–5)
Tentin voit tehdä yksilö- tai ryhmätenttinä Yliopistonmäellä, moodletenttinä tai sähköisenä tenttinä.
Hyväksytty tentti edellyttää molempien kirjojen osaamista. Opiskelijan yleisoppaassa on lisää ohjeita tenttimisestä.
Tentittävä kirjallisuus:
1. Lehtinen, E., Kuusinen, J. & Vauras, M. 2007 (uudistettu painos). Kasvatuspsykologia. Helsinki:
WSOY.
ja
2. Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen & L. Ruoppila, I. 2006. Ihmisen
psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY.
5
Tenttikysymykset
Tentteihin tulee alla olevista kysymyksistä 2–3. Tentaattorina toimii yliopisto-opettaja Marita Neitola, joka arvioi tentit numeerisesti asteikolla 1–5 / hylätty. Hyväksytty tentti edellyttää molempien
kirjojen osaamista.
Opiskelijan yleisoppaassa on ohjeita tenttimisestä, ryhmätentistä, tenttiin valmistautumisesta ja
hyvän tenttivastauksen ominaisuuksista.
1. Mitkä ovat kehitys- ja kasvatuspsykologian alojen keskeiset tutkimus-kohteet ja miten näitä ilmiöitä tutkitaan?
2. Miten aikuisopiskelijan oppiminen poikkeaa nuoren oppimisesta? Pohdi, mitä aikuisten oppiminen ja opettaminen edellyttävät opettajalta ja oppimisympäristöltä.
3. Määrittele, mitä tarkoitetaan motivaatiolla. Esittele keskeiset motivaatio-teoriat ja motivaation
lajit.
4. Selitä, miten motivaatio vaikuttaa oppimiseen.
5. Mitä tarkoitetaan motivationaalisilla orientaatioilla? Millä tavoin motivationaaliset orientaatiot ilmenevät oppimistilanteissa ja erilaisissa suorituksissa?
6. Miten oppimistaitoja voidaan opettaa?
7. Kuvaile teosten perusteella ihmisen minän kehittyminen eri ikävaiheissa ja siihen vaikuttavat
tekijät.
8. Selitä ja kuvaile, miten koti, perhe ja vanhemmat vaikuttavat lapsen ja nuoren sosiaaliseen ja
emotionaaliseen kehitykseen.
9. Määrittele, mitä ovat metakognitio ja oppimisstrategiat? Voiko niitä opettaa? Miten em. tekijät
kytkeytyvät oppimisvaikeuksiin?
10. Vanhuus ja elämänlaatu - esittele keskeiset elämänlaatuun vaikuttavat tekijät.
11. Miten vanheneminen vaikuttaa ihmisen kognitiivisiin toimintoihin?
12. Kuvaile muistin kehitys ja sen muutokset ihmisen elinkaaressa.
13. Selitä, miten muisti vaikuttaa ihmisen oppimiseen
14. Kuvaile asiantuntijaksi kehittyminen ja sen ehdot. Pohdi yhteisön merkitystä asiantuntijuuden
rakentumisessa.
15. Perheen ja vanhempien merkitys ja tehtävät lapsen, nuoren, aikuisen ja vanhenevan ihmisen
elämässä.
16. Kuvaile leikin kehitys ja selitä leikin merkitys ihmisen kehityksessä.
17. Vanhuus ja viisaus - onko näin ja millä ehdoilla? Pohdi, mitä on viisaus, miten se eroaa älykkyydestä, ja miten se ilmenee.
18. Esittele keskeiset ihmisen kehitystä selittävät teoriat ja teoria-suuntaukset. Kuvaile teorioiden
olennaisimmat piirteet ja vertaile eri teorioita toisiinsa ihmisen kehityksen selittäjinä. Mikä teoria
kuvaa mielestäsi parhaiten ihmisen kehitystä ja miksi?
19. Kuvaile kielen kehityksen keskeiset vaiheet varhais- ja keskilapsuudessa. Pohdi lisäksi motoriikan ja kielen kehityksen välistä yhteyttä.
20. Vertaissuhteiden merkitys ihmisen kehitykselle ja hyvinvoinnille eri
ikävaiheissa.
21. Oppimisvaikeuksien ilmeneminen lapsen ja nuoren elämässä. Miten ne vaikuttavat tulevaisuuteen? Pohdi myös ongelmien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsen ja nuoren kehityksen ja kasvatuksen näkökulmasta.
22. Määrittele, mitä on älykäs toiminta? Miten älykkyyttä on tutkittu?
6
Oppimisen, opetuksen ja arvioinnin perusteet 6 op
Osaamistavoitteet
Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee oppimisen, opetuksen ja arvioinnin malleja sekä peruskäsitteitä ja hän osaa tarkastella oppimistaan niiden avulla.
Sisältö
o
o
o
oppimisen, opetuksen ja arvioinnin keskeiset käsitteet
oman oppimisen analysointi ja ymmärtäminen
kohti yhdessä ajattelemisen, työskentelemisen ja arvioimisen kulttuuria
Opettajat:
Tiina Tuijula (luento), Heidi Ponsiluoma (luento),
Mirka Mäkinen-Streng (esseet), Eija Siltari (esseet ja oppimistehtävät).
Aikataulu:
Luennot keskiviikkona 20. ja 27.1.2016 klo 17.30–20.00 luentosali Lambda, ICT-talo, Joukahaisenkatu 3-5 tai verkkokokousympäristössä http://webmeeting.utu.fi/avoin_kasvatustiede.
Suoritustapa:
A) Essee yksilö- tai ryhmätyönä (hylätty–hyväksytty 1–5)
Kirjoita noin 9–11 sivun (tekstisivut johdannosta pohdinta-luvun loppuun) essee 2–4 opiskelijan
ryhmässä tai yksilötyönä. Hyväksytty essee edellyttää lähdekirjallisuuden monipuolista hyödyntämistä, joka puolestaan ilmenee useina viittauksina jokaiseen valitsemaasi kirjaan. Esseen pohjana
käytettävä kirjallisuus, valitse neljä teosta esseeaiheeseesi sopivaa kirjaa:
Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Jyväskylä: Tammi.
Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. (toim.) 2006. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46.vuosikirja
Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R. & Lonka, K. 2005. Tutkiva oppiminen käytännössä. Matkaopas opettajille. Helsinki: WSOY.
Heikkilä, J. & Heikkilä, K. 2001. Dialogi: avain innovatiivisuuteen. Helsinki: WSOY
Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E., Luukannel, S., Passi, S. & Särkkä, H. 2007.
Oppimista tukevat ympäristöt – Johdatus oppimisympäristöajatteluun. Helsinki: OPH.
Rauste-von Wright, M., von Wright, J. & Soini, T. 2003 (uudistettu painos). Oppiminen ja koulutus.
Helsinki: WSOY.
Uusikylä, K & Atjonen, P. 2005 (3. uudistettu painos). Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY.
Esseen aiheet:
1. Oppiminen
Tarkastele oppimista valitsemastasi näkökulmasta, voit esimerkiksi rajata tarkastelusi ikäkauteen,
oppimiskäsitykseen tai oppimisympäristöön tai tarkastella oppimista vuorovaikutuksen tai yhteisöllisyyden näkökulmasta. Voit myös pohtia mitä haasteita nyky-yhteiskunta asettaa oppimiselle.
2. Opettajuus
Millainen on hyvä opettaja? Mitä opettajan tulee osata? Miten opettaja voi ylläpitää ammattitaitoaan? Millainen on opettajan ja opetussuunnitelman välinen suhde? Miten opetuskulttuuri on muuttunut ja miten se näkyy opiskelijalle? Miten opettaja toimii vuorovaikutuksessa opiskelijoiden, vanhempien ym. kanssa? Entä mikä on opettajuuden suhde asiantuntijuuteen? Tavoitteena on pohtia
opettajuutta liittyen esim. oppimisnäkemyksiin, arviointiin (sekä oman työn arviointiin että oppilasarviointiin), vuorovaikutukseen ja/tai yhteistyöhön oppilaitoksen tai työyhteisön sisältä ja ulkopuolelta tuleviin haasteisiin. Valitse itseäsi kiinnostava ja hyvin rajattu aihe opettajuudesta.
7
3. Arviointi osana oppimisprosessia
Mikä merkitys arvioinnilla on oppimisprosessissa? Tarkastele esimerkiksi oppimisen arvioinnin
lähtökohtia, tavoitteita ja menetelmiä. Miten arviointi motivoi? Rajaa tarkastelusi esimerkiksi työssä
oppimiseen tai peruskouluun. Voit tarkastella myös konstruktivismin mukanaan tuomia muutoksia
arviointiin ja pohtia uudenlaisten arviointimenetelmien rajoituksia.
Orientoidu esseen aiheen valintaan tutustumalla kirjallisuuteen. Valitse esseen aiheista yksi ja tarkastele aihetta valitsemastasi rajatusta näkökulmasta lähdekirjojen pohjalta. Kiinnitä erityistä huomiota aiheen riittävään rajaukseen. Voit muotoilla omasta tarkastelunäkökulmastasi kysymyksen,
johon vastaat eri lähdekirjojen kantoja vertailemalla, arvioimalla ja yhdistämällä. Otsikoi essee sen
sisältöä vastaavaksi. Hyvä otsikko on napakka, ytimekäs ja kertoo esseen sisällöstä sekä rajauksesta.
Laadi esseen liitteeksi ½–1 sivun laajuinen oma arvio esseestä. Ryhmässä tehtyyn työhön tehdään
yhteinen arvio. Arvioi esseetäsi esimerkiksi seuraavien kysymysten pohjalta.
o
o
o
o
o
o
Mitkä ovat esseen ansiot?
Miten esseetä voisi parantaa?
Minkä arvosanan antaisit?
Mistä alueista esseessänne olet vakuuttunein, miksi?
Mistä olet vähiten vakuuttunut, miksi?
Mitä ongelmia kohtasit laatiessasi esseetä?
Saat esseestä sekä numeerisen (asteikolla 1–5) että kirjallisen palautteen. Esseen arvioinnissa
kiinnitetään erityisesti huomiota lähteiden näkökulmien vertailuun, arviointiin, erittelyyn ja yhdistämiseen. Katso yleiset arviointikriteerit Opiskelijan yleisoppaasta.
B) Oppilaitosvierailu ja sen raportointi (hyväksytty–täydennettävä)
Oppilaitosvierailun tavoitteena on perehtyä opintojaksolla käsiteltyihin asioihin käytännön näkökulmasta. Valitse oppilaitosvierailun kohde kiinnostuksesi mukaan mistä tahansa oppilaitoksesta esiopetuksesta aikuisoppilaitokseen oman opiskelu- tai työpaikkasi ulkopuolelta. Suunnittele vierailukäyntisi etukäteen perehtymällä oppilaitoksen toimintaa säätelevään opetussuunnitelmaan tai
opetussuunnitelman perusteisiin, joita löytyy opetushallituksen (www.oph.fi) ja oppilaitoksien verkkosivuilta. Jos mahdollista, haastattele käyntisi yhteydessä opettajaa. Vierailukäynnin voit toteuttaa
yksin tai 2–4 hengen ryhmässä.
Keskity vierailulla yleisen havainnoinnin lisäksi johonkin itseäsi kiinnostavaan asiaan esimerkiksi
oppimisnäkemykseen tai oppimisen arviointiin. Vierailukäynnin suunnittelussa ja opettajan haastattelussa voit käyttää aiheesi mukaisesti esimerkiksi seuraavanlaisia ohjaavia kysymyksiä:
o millainen on oppilaitoksen ja opettajan oppimiskäsitys?
o millainen näkemys opettajalla on hyvästä opetuksesta?
o millainen on hyvä opettaja, entä hyvä oppilas/oppija?
o millaisia oppimisen arviointimenetelmiä oppilaitoksessa käytetään?
o mitä ja miten arvioidaan?
Tee vierailukäynnistäsi 2–3 sivun mittainen raportti, jossa esittelet taustatiedot oppilaitoksesta,
perustiedot opetussuunnitelmasta, pääkohdat haastattelusta, omista kokemuksista ja tuntemuksista. Muistathan merkitä myös käyttämäsi lähteet. Lisäksi voit nostaa esille myös epäselviksi jääneitä
asioita tai asioita, jotka jäivät ihmetyttämään. Vierailukäynti ja sen raportointi arvioidaan asteikolla
hyväksytty/täydennettävä.
8
C) Kirjallinen tehtävä: Oman oppimisen arviointi (hyväksytty–täydennettävä)
Kirjoita noin kahden sivun laajuinen yhteenveto kasvatustieteen opinnoistasi. Yhteenvedon tavoitteena on reflektoida omaa oppimistasi ja opiskeluasi. Voit pohtia tähänastista opiskeluasi mm. seuraavien kysymysten pohjalta:
o Miten hyvin olen saavuttanut omalle oppimiselleni ja opiskelulleni asettamani tavoitteet?
o Ovatko opinnot edenneet syksyllä laatimani suunnitelman mukaisesti?
o Miten taitoni oppijana ovat kehittyneet?
o Mitä opin itsestäni? Mitkä ovat vahvat puolet oppijana? Missä minulla on parantamisen varaa?
o Mitä tietoja ja taitoja opin?
o Mitkä ovat edesauttaneet ja vaikeuttaneet oppimistani/opiskeluani?
o Mitkä ovat kasvatustieteen opinnoissa minua eniten kiinnostaneet asiat? Miksi?
o Mitkä ovat tavoitteeni opiskelun suhteen tulevaisuudessa?
Kasvatustieteen perusopintojen lopputentti 7 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
o on jäsentänyt kasvatustieteellistä ajattelutapaansa
o on syventänyt kasvatusalan tieteellistä käsitteistöään
o on laajentanut tietämystään kasvatustieteiden tutkimuskentästä ja tutkimuskohteista
Aikataulu:
Tentit 16.9. ja 9.12.2015, 13.4., 11.5., 8.6., 21.9.* ja 14.12.2016* klo 18.00–21.00, moodletentti klo
18.30–22.30, sähköinen tentti 2.5.–30.6. ja 15.–29.8.2016*. *Lv. 2016–17 opetussuunnitelmalla
Opettaja:
Rauno Huttunen
Suoritustapa:
Yksilötentti (hylätty–hyväksytty 1–5)
Tenttiin luetaan kolme kirjaa ja neljä artikkelia.
1. Valitse seuraavista kolme teosta:
Ahonen, S. 2011 (tai vanhempi painos). Yhteinen koulu. Tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Tampere:
Vastapaino.
Karila, K., Alasuutari, M., Hännikäinen, M., Nummenmaa, A- R. & Rasku-Puttonen, H. (toim.) 2006:
Kasvatusvuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.
Kiilakoski, T., Tomperi, T. & Vuorikoski, M.(toim.) 2005. Kenen kasvatus - Kriittinen pedagogiikka ja
toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino.
Nikkola T., Rautiainen M. & Räihä P. (toim.) 2013. Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen
ja tiedon suhde oppimisessa. Tampere: Vastapaino.
Ojala H., Palmu T. & Saarinen J. (toim.) 2009. Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa. Tampere:
Vastapaino.
2. Seuraavat artikkelit:
a) Aro, M. 2013. Koulutusekspansio ja koulutusinflaatio Suomessa vuosina 1970–2008. Yhteiskuntapolitiikka 78 (3), 287–303.
b) Kalalahti, M. 2012. Perhetaustan vaikutus tyttöjen ja poikien koulunkäyntiin. Kasvatus 43 (4),
375–390.
c) Mattila-Aalto, M. 2012. Oppimista ja syrjäytymisen ehkäisemistä oma-avun yhteisössä. Tapaus
leipäjonoyhteisö. Aikuiskasvatus 32 (1), 6–16.
d) Varjo, J. & Kauko, J. 2008. Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena
Suomessa. Kasvatus 39 (3), 149–163.
9