§ -1, SOTELA 11.2.2015 17:00

Transcription

§ -1, SOTELA 11.2.2015 17:00
OSALLISTUJAT
Päätöksentekijät
Muut osallistujat
Eerola Aila
Eerola Anja
Hakala Kirsi
Hokkanen Risto
Holmroos Anna
Kujamäki Kari
Leskinen Pirkko
Nuora Irma
Valjus Tuula
Pekkola Petri
Puittinen Marko
Vornanen Timo
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
Hirvonen Pasi
Haapanen Jorma
Koskimies Sanna
kaupunginhallituksen edustaja
palvelujohtaja
hallinto- ja kehittämispäällikkö,
sihteeri
vanhustenhuollon johtaja
sosiaalijohtaja
controller
terveysjohtaja
nuorisovaltuuston edustaja
Irma Nuoran avustaja
Rosqvist Liisa
Sahala Heli
Spännäri Maija
Valta Maija
Nurminen Ilona
Juha Pakarisen varajäsen
jäsen
Poissa
Pakarinen Juha
jäsen
ALLEKIRJOITUKSET
Puheenjohtaja
Sihteeri
LAILLISUUS JA
PÄÄTÖSVALTAISUUS
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUS
Pöytäkirjan tarkastajat
PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ
§ 18, SOTELA 11.2.2015 17:00
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Oikaisuvaatimusohje
§ 19, SOTELA 11.2.2015 17:00
Pöytäkirjan tarkastajat
Valitaan Anna Holmroos ja Kari Kujamäki.
Seuraavana vuorossa ovat Pirkko Leskinen ja Irma Nuora.
Ei oikaisuvaatimusohjetta
§ 20, SOTELA 11.2.2015 17:00
Käsittelyjärjestys
Hyväksytään listan mukaisena.
§ 21, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 300/2015
Terveydenhuollon vastuualueen toimintaa koskevat muutokset v. 2015
Sotela 11.2.2015
Valmistelija: Terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167
Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen,
puh. 040 648 2297
Mielenterveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen, puh. 044 702 7500
Osastonhoitaja Aila Rantala, puh. 040 487 6139
Ylihammaslääkäri Päivi Vatanen, puh. 040 030 7283
Terveydenhuollon vastuualueella pyritään mahdollisimman pitkäjänteiseen
toiminnan suunnitteluun hyväksytyn käyttösuunnitelman mukaisessa raamissa. Tästä syystä toimintaa suunnitellaan koko tuleva vuosi huomioon
ottaen. Toimintaan tulee sisältymään myös tiettyjä supistuksia erityisesti
kesä- ja jouluaikaan. Näiden supistusten suunnittelu ja hyväksyminen hyvissä ajoin edesauttaa henkilöstöresurssien kustannustehokasta käyttöä.
Lisäksi kuntalaiset osaavat varautua aiempaa paremmin toiminnassa tapahtuviin muutoksiin.
Terveydenhuollon vastuualueella ehdotetaan seuraavia muutoksia v. 2015
toimintaan:
1.
Avoterveydenhuollon palvelualueen muutokset v. 2015
Ajalla 29.6.2015—2.8.2015 toiminnassa on vain Karhulan terveysasema. Länsi-Kotkan terveysasema ja Kotkansaaren
terveysasema ovat em. aikana suljettuina. Karhulan terveysasemalla hoidetaan em. aikana vain ns. kiireellistä (0—3
vrk) vastaanottoa tarvitsevia potilaita, kiireettömiä potilaita ei
oteta vastaan em. ajalla. Neuvolatoiminta jatkuu kuitenkin
sulun aikana kaikilla terveysasemilla rajoitettuna. Keskussairaalan päivystys hoitaa ns. päivystykselliset potilaat yhteisesti sovittujen kriteerien mukaisesti kaikkina päivinä. Kesäajan toiminnassa tapahtuvista muutoksista johtuen kaikki
uusimista vaativat reseptit tulee olla toimitettuina omalle
lääkärille/terveysasemalle viimeistään perjantaina 12.6.2015
mennessä.
Ajalla 21.12.2015—10.1.2016 kaikki kolme terveysasemaa
ovat auki normaalisti, mutta vastaanottoilla hoidetaan vain
ns. kiireellisiä potilaita (0—3 vrk). Uusimista vaativat reseptit
tulee olla toimitettuina omalle lääkärille/terveysasemalle viimeistään perjantaina 11.12.2015 mennessä. Keskussairaalan päivystys hoitaa ns. päivystykselliset potilaat yhteisesti
sovittujen kriteerien mukaisesti kaikkina päivinä.
Ajalla 29.6.2015—2.8.2015 terveyskioskit ovat suljettuna.
2.
Mielenterveystyön palvelualueen muutokset v. 2015
Psykiatrian poliklinikka toimii ympäri vuoden, mutta lomaaikoina niukemmin resurssein.
Mieku-kuntoutumisyksikkö: ei sulkuja
Ryhmäkuntoutus: sulku 6.7.2015—2.8.2015
3.
Karhulan sairaalan palvelualue
Muistipoliklinikka on suljettuna 6.7.2015—2.8.2015
4.
Suun terveydenhuollon palvelualue
Suun terveydenhuollossa on ajalla 15.6.2015—9.8.2015 toiminnassa Kotkansaaren hammashoitola ja Karhulan hammashoitola. (Länsi-Kotka on em. aikana kiinni). Todennäköi-
§ 21, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 300/2015
sesti Länsi-Kotkan hammashoitola on kiinni myös viikolla
53, mutta tätä tarkennetaan myöhemmin.
Esittelijä:
Terveysjohtaja Maija Valta
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä terveydenhuollon toiminnassa ja aukioloajoissa ajalle 12.2.2015—10.1.2016 suunnitellut muutokset.
Oikaisuvaatimusohje
§ 22, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 1518/2014
Suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja arkipyhien päivystyspalveluiden
kilpailuttaminen/hankintapäätös
Sotela 11.2.2015
Valmistelijat: Terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167,
ylihammaslääkäri Päivi Vatanen, puh. 040 030 7283
Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan 17.12.2014 (Sotela
17.12.2014 § 163) hyväksynyt suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja
arkipyhien päivystyspalveluiden kilpailuttamisessa käytettävät kriteerit ja
vaatimukset sekä valtuuttanut ylihammaslääkäri Päivi Vatasen ja terveysjohtaja Maija Vallan käynnistämään kilpailutuksen.
Kilpailutus toteutettiin avoimella menettelyllä. Kilpailutus julkaistiin Hilmassa 18.12.2014 ja tarjousten jättämisaika päättyi 19.1.2015 klo 16. Hankinnan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Palvelu kilpailutettiin määräaikaisena yhdeksi vuodeksi, jonka jälkeen sopimusta on mahdollista jatkaa enintään yhden vuoden optiona. Tavoitteena on, että uusi
sopimus astuu voimaan 1.3.2015.
Tarjousvertailuun liittyvät asiakirjat toimitetaan lautakunnan jäsenille erillisinä liitteinä.
Esittelijä:
Terveysjohtaja Maija Valta
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita Kotkan kaupungin suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tuottajan terveysjohtajan esittämän hankintaehdotuksen mukaisesti ja
valtuuttaa terveysjohtajan allekirjoittamaan hankintasopimuksen valitun
palveluntuottajan kanssa.
Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa.
Ote:
Tarjouksen jättäneet palveluntuottajat
Valittu palveluntuottaja
Controller Maija Spännäri
Hankintaoikaisuohje ja valitusosoitus markkinaoikeuteen
§ 23, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 1156/2014
Henkilökohtaisen avun ostopalvelu/hankintapäätös
Sotela 11.2.2015
Valmistelijat: Vammaistyön johtaja Heli Kulmala, puh. 040 513 7904
Seutuhankinta, puh. 040 705 5737
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 19.11.2014 § 136 kilpailuttaa vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun ostopalvelun hankinnan.
Seutuhankinta on pyytänyt avoimella menettelyllä tarjoukset henkilökohtainen avun ostopalvelun tuottamisesta Kotkan kaupungin alueella.
Sopimus solmitaan ajalle 01.04.2015—31.03.2019.
Hankinnasta on julkaistu kansallisen kynnysarvon ylittävä hankintailmoitus julkisten hankintojen sähköisellä ilmoituskanavalla (HILMA)
26.11.2014. Tarjouspyyntö on julkaistu samanaikaisesti sähköisessä
Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalissa
(https://www.tarjouspalvelu.fi/seutuhankinta).
Hankinta on ns. toissijainen (Hankintalain liite B, ryhmä 25) palveluhankinta.
Hankinta toteutetaan puitejärjestelynä, johon valitaan useita sopimuskumppaneita. Puitesopimuksen piiriin valitaan palveluntuottajia sellainen
määrä, jolla saadaan järjestetyksi riittävät tarjouspyynnössä määritellyt
henkilökohtaiset avun -ostopalvelut.
Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että kaupunki ostaa palvelua sopimusaikana puitejärjestelyyn valituilta palveluntuottajilta tarjousvertailun mukaisessa paremmuusjärjestyksessä talousarvioon varatun määrärahan
puitteissa. Palvelua tilattaessa otetaan huomioon myös asiakkaan yksilölliset tarpeet. Tilaaja ei sitoudu tiettyihin ostettaviin määriin, vaan palvelua ostetaan tarpeen mukaan.
Määräaikaan 8.1.2015 kello 12.00 mennessä tarjouksensa jättivät toimittajaportaalissa
- Debora Oy
- Hoiva-Tuomi tmi
- SiniVida Oy
- Citywork Etelä-Karjala Oy
- Sortso Osuuskunta
- Emus Oy
- Koti- ja hoivapalvelut Hyvinvointia Kotiin Oy
- Oy Medicum Services Ab
- Hoivapalvelut Viklund Oy
- HR Hoiva Oy
- Tmi Sirkka-Liisa Valkonen
- Kodinapu tmi Tuija Kakko
- Sotek-säätiö
- Tmi Nina Nyström
- Mainio Vire Oy
- Elämäsi Adato Oy
- Coronaria Hoitoketju Oy
- ASPA Palvelut Oy
- Med Group
- Kotkan Kotolanlahti Oy
- Hoivapalvelu Metsätähti Oy
§ 23, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 1156/2014
Tarjoukset avattiin Seutuhankinnassa 8.1.2015. Läsnä olivat hankintajohtaja Timo Leppälahti ja hankinta-asiantuntija Anita Okkola-Lind.
Tarjousten käsittely avoimessa menettelyssä on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan tarjoajien kelpoisuus ja edellytykset
suoriutua hankintasopimuksesta, toisessa vaiheessa tarkastetaan tarjousten vastaavuus tarjouspyyntöön ja kolmannessa vaiheessa tehdään
tarjouspyynnön mukaisten tarjousten välillä tarjousvertailu tarjouspyynnössä ilmoitetuin valintaperustein.
Tarjousten käsittelyssä todettiin, että kaikki tarjoajat täyttivät tarjouspyynnön kelpoisuusvaatimukset ja näillä katsottiin olevan taloudelliset ja
toiminnalliset edellytykset henkilökohtaisen avun ostopalvelun tuottamiseen. Tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia.
./.
Tarjousvertailu on liitteenä.
Esittelijä
Sosiaalijohtaja Heli Sahala
Ehdotus:
Saatujen tarjousten välillä tehdyn tarjousvertailun perusteella sosiaali- ja
terveyslautakunta päättää valita henkilökohtainen apu -ostopalvelun puitejärjestelyyn sopimuskumppaneiksi seuraavat tarjoajat. Tarjoajat on
lueteltu tarjousvertailussa saadun vertailuhinnan (vuorokausihinta) mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.
1. Med Group
2. Citywork Etelä-Karjala Oy
3. HR Hoiva Oy
Sopimus solmitaan ajalle 01.04.2015—31.03.2019.
Tarjousten valintaperusteena on halvin hinta (edullisin vertailuhinta).
Sosiaali- ja terveyslautakunta valtuuttaa sosiaalijohtaja Heli Sahalan allekirjoittamaan puitejärjestelyyn valittujen palveluntuottajien kanssa tehtävät hankintasopimukset.
Ote:
Seutuhankinta
Hankintaoikaisuohje ja valitusosoitus markkinaoikeuteen
Sortso
Osuuskunta
Mainio Vire
Oy
Elämäsi Adato
oy
--Max pisteet
---
--100
100
Hankittava määrä 5 iltatyötunti
Yötyö arkisin klo 23:00–06:00
Yksikköhinta
Hankittava määrä 7 yötyötunti
Kohderyhmän hinta yht.
Kohderyhmän pisteet yht.
Hankittava määrä 12 työtunti
--Iltatyö arkisin klo 18:00–23:00 Max pisteet
Yksikköhinta
---
Max pisteet
---
[ ] 12.
348,00 €
Annettu tieto
29,00
€/iltatyötunti
145,00 €
Annettu tieto
29,00
€/yötyötunti
203,00 €
696,00 €
64,983
[ ] 20.
--- 402,00 €
Annettu tieto
--- 38,50
€/iltatyötunti
--- 192,50 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 46,50
€/yötyötunti
--- 325,50 €
64,983 920,00 €
Pisteet
49,161
[ ] 17.
--- 348,00 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 34,00
€/iltatyötunti
--- 170,00 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 41,00
€/yötyötunti
--- 287,00 €
49,161 805,00 €
56,184
[ ] 2.
--- 270,60 €
Annettu tieto
--- 18,72
€/iltatyötunti
--- 93,60 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 18,72
€/yötyötunti
--- 131,04 €
56,184 495,24 €
Pisteet
91,325
[ ] 7.
--- 304,80 €
Annettu tieto
--- 27,00
€/iltatyötunti
--- 135,00 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 29,00
€/yötyötunti
--- 203,00 €
91,325 642,80 €
Pisteet
70,361
[ ] 8.
--- 408,00 €
Annettu tieto
--- 20,00
€/iltatyötunti
--- 100,00 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 20,00
€/yötyötunti
--- 140,00 €
70,361 648,00 €
Pisteet
69,796
[ ] 10.
--- 295,20 €
Annettu tieto
--- 28,29
€/iltatyötunti
--- 141,45 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 31,98
€/yötyötunti
--- 223,86 €
69,796 660,51 €
Pisteet
---
---
---
---
68,474
--68,474
Pisteet
Pisteet
Annettu tieto Pisteet
29,00 €/työtunti
--- 33,50 €/työtunti
---
Citywork
Etelä-Karjala
Oy
Työ arkisin klo 06:00–18:00
Yksikköhinta
SiniVida Oy
Kodinapu tmi
Tuija Kakko
Hoiva-Tuomi
tmi
1 (3)
Henkilökohtainen apu -palvelun
vuorokausihinta arkisin € alv 0 %
Saapuneita tarjouksia yhteensä: 22
Kelvollisia tarjouksia yhteensä: 22
201424265 / Henkilökohtainen apu -ostopalvelut Kotkan kaupungin alueella
(Pisteytys kokonaishankinnan mukaan)
TARJOUSTEN VERTAILUTAULUKKO
Seutuhankinta
Tarjouspyyntö 201424265
Päiväys 20.01.2015
§ 23, SOTELA 11.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Tarjousten_vertailutaulukko_201524265
Tmi Nina
Nyström
Coronaria
Hoitoketju Oy
Emus Oy
Debora Oy
Tmi SirkkaLiisa
Valkonen
Kodinapu tmi
Tuija Kakko
[ ] 15.
363,24 €
Annettu tieto
33,30
€/iltatyötunti
166,50 €
Annettu tieto
34,81
€/yötyötunti
243,67 €
773,41 €
58,479
[ ] 9.
--- 328,32 €
Annettu tieto
--- 27,36
€/iltatyötunti
--- 136,80 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 27,36
€/yötyötunti
--- 191,52 €
58,479 656,64 €
Pisteet
68,878
[ ] 6.
--- 276,00 €
Annettu tieto
--- 28,25
€/iltatyötunti
--- 141,25 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 28,25
€/yötyötunti
--- 197,75 €
68,878 615,00 €
Pisteet
73,541
[ ] 21.
--- 418,80 €
Annettu tieto
--- 40,15
€/iltatyötunti
--- 200,75 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 45,35
€/yötyötunti
--- 317,45 €
73,541 937,00 €
Pisteet
48,269
[ ] 4.
--- 252,00 €
Annettu tieto
--- 21,00
€/iltatyötunti
--- 105,00 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 23,00
€/yötyötunti
--- 161,00 €
48,269 518,00 €
Pisteet
87,313
[ ] 13.
--- 330,00 €
Annettu tieto
--- 30,50
€/iltatyötunti
--- 152,50 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 34,50
€/yötyötunti
--- 241,50 €
87,313 724,00 €
Pisteet
---
---
---
---
62,470
--62,470
Pisteet
Pisteet
[ ] 12.
Sama tarjous
on kahtena
kappaleena.
Annettu tieto
Annettu tieto
Annettu tieto
30,27 €/työtunti
---
Sotek-säätiö
2 (3)
Pisteet
Pisteet
Pisteet
Koti- ja
hoivapalvelut
Hyvinvointia
Kotiin Oy
[ ] 18.
382,80 €
Annettu tieto
36,69
€/iltatyötunti
183,45 €
Annettu tieto
38,28
€/yötyötunti
267,96 €
834,21 €
54,217
[ ] 16.
--- 372,00 €
Annettu tieto
--- 34,50
€/iltatyötunti
--- 172,50 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 35,70
€/yötyötunti
--- 249,90 €
54,217 794,40 €
Pisteet
---
---
---
---
56,934
--56,934
Pisteet
Pisteet
31,90 €/työtunti
---
Hoivapalvelu
Metsätähti Oy
ASPA Palvelut
Oy
Kotkan
Kotolanlahti
Oy
Oy Medicum
Services Ab
Hoivapalvelut
Viklund Oy
HR Hoiva Oy
[ ] 1.
250,68 €
Annettu tieto
16,80
€/iltatyötunti
84,00 €
Annettu tieto
16,80
€/yötyötunti
117,60 €
452,28 €
100,000
[ ] 14.
--- 324,00 €
Annettu tieto
--- 32,00
€/iltatyötunti
--- 160,00 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 40,00
€/yötyötunti
--- 280,00 €
100,000 764,00 €
Pisteet
59,199
[ ] 11.
--- 297,60 €
Annettu tieto
--- 28,52
€/iltatyötunti
--- 142,60 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 32,24
€/yötyötunti
--- 225,68 €
59,199 665,88 €
Pisteet
67,922
[ ] 5.
--- 588,00 €
Annettu tieto
--- 0,00
€/iltatyötunti
--- 0,00 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 0,00
€/yötyötunti
--- 0,00 €
67,922 588,00 €
Pisteet
76,918
[ ] 19.
--- 384,00 €
Annettu tieto
--- 36,00
€/iltatyötunti
--- 180,00 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 40,00
€/yötyötunti
--- 280,00 €
76,918 844,00 €
Pisteet
53,588
[ ] 3.
--- 224,28 €
Annettu tieto
--- 21,30
€/iltatyötunti
--- 106,50 €
Pisteet
Annettu tieto
--- 24,30
€/yötyötunti
--- 170,10 €
53,588 500,88 €
Pisteet
---
---
---
---
90,297
--90,297
Pisteet
Pisteet
20,89 €/työtunti
---
Med Group
3 (3)
tarjottu arvo
––––––––––––––––––––– * maksimipisteet
pienin annettu arvo
Hankintakohtainen
Hankintakohtainen
Hankintakohtainen
Pisteiden laskentatapa
§ 24, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 299/2015
Kotkan tulkkikeskuksen taksojen tarkistus 1.3.2015 alkaen
Sotela 11.2.2015
Valmistelijat: Maahanmuuttajatyön johtaja Pirjo Puolakka, puh. 234 4482
Tulkkikoordinaattori Jussi Serengil, puh. 234 4465
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 24.9.2014 § 109 kilpailuttaa tulkkikeskuksen tulkkauspalvelujen hankinnan sille esitettyjen asiakirjojen mukaisesti.
Kilpailutuksen tulos hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa
17.12.2014 § 161.
./.
Kilpailutuksen tulosten mukaisesti tulkkikeskukselle on laadittu uusi liitteenä
oleva hinnasto.
Tulkkikeskuksen tehtävät, jotka perittävillä maksuilla katetaan:
Tilauksien vastaanottaminen ja tulkkauksien/käännöstöiden järjestäminen
Sisäisten ja ulkoisten tilaajien laskuttaminen (myös hyvityslaskut, uusintalaskut)
Tulkkien palkkojen laskeminen ja palkanlaskijalle toimittaminen
Uusien tulkkien rekrytointi ja alkuhaastattelut
Tulkkikoulutus
Kehitystyö
Tiedottaminen
Esittelijä:
Ehdotus
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa Kotkan tulkkikeskuksen hinnaston 1.3.2015 alkaen liitteen mukaisesti.
Ote:
Kotkan tulkkikeskus
Oikaisuvaatimusohje
§ 24, SOTELA 11.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Tulkkikeskuksen hinnasto
HINNASTO
Kotkan tulkkikeskus
Hinnat tarvittaessa päivitetään kerran vuodessa
alkaen 1.3.2015
Hinnat ilman ALV
käännökset / sivu €
albania
amhara
arabia
armenia
azeri
badini
balouchi
bengali
berberi
bosnia
bulgaria
burma
dari
englanti
espanja
farsi/persia
fulani
hindi
hollanti
indonesia
italia
japani
kiina
kikongo
kinjaruanda
kirundi
korea
kreikka
kurmantsi (syyria)
kurmantsi (turkki)
laos
latvia
lingala
makedonia
malay
mongolia
nepal
oromo
pashtu
portugali
punjabi
puola
asiointitulkkaukset / h
(läsnä/etä) €
61,00
66,00
70,50
65,00
65,00
62,20
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
54,00
65,00
69,15
57,95
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
56,00
65,00
54,00
54,00
65,00
65,00
59,50
66,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
76,00
57,95
61,90
65,00
65,00
72,50
81,00
71,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
51,00
100,00
50,50
100,00
91,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
50,00
65,00
46,00
46,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
65,00
81,00
65,00
95,00
65,00
65,00
§ 24, SOTELA 11.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Tulkkikeskuksen hinnasto
Hinnat ilman ALV
ranska
romania
ruotsi
saksa
serbokroatia
shuluk
somalia
sorani
swahili
tamili
tanska
tataari
thai
tigrinia
tsekki/slovakia
turkki
turkmenia
uiguuri
unkari
urdu
venäjä
vietnam
viro
asiointitulkkaukset / h
(läsnä/etä) €
käännökset / sivu €
59,50
65,00
65,00
65,00
64,00
65,00
64,22
62,66
54,00
76,00
65,00
65,00
58,00
86,00
65,00
68,50
65,00
65,00
65,00
65,00
61,46
65,00
71,45
Tulkkauksen tuntihintaan lisätään
€
Oikeus ja poliisitulkkaukset
8,13
per tunti
Hälytyslisä
5,00
per tunti
Erikoiskorvattavat (muualta tilatut)
16,00
per tunti
Tulkkaukset klo 18 jälkeen
1,5 kertainen hinta
LISÄMAKSUT
PERUUTUKSET
Tulkkausta edeltävänä päivänä peruutetuista
50% alennus
Samana päivänä tulkkaus veloitetaan koko summa
Muut peruutukset
veloituksetta
MATKAKORVAUKSET
Kilometrikorvaus (KVTES pohjalta)
Kilometrikorvauksen lisäksi tilaajalta laskutetaan matka-aika,
jos edestakaisin matka on pituudeltaan vähintään 200 km.
Matka-aikaveloitus 21,14€/h + alv. 24% (26,21€)
81,00
65,00
65,00
65,00
66,00
65,00
66,00
90,00
46,00
66,00
65,00
65,00
81,00
65,00
65,00
66,00
65,00
65,00
65,00
65,00
71,00
65,00
95,00
§ 25, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 1401/2014
Kotkan vastaanottokeskuksen Koivulan ryhmäkodin paikkaluvun nostaminen määräajaksi
1.4.2015—31.12.2016
Sotela 11.2.2015
Valmistelija: Vastaanottokeskuksen johtaja Janne Autio, puh. 234 5869
Maahanmuuttovirasto pyytää Kotkan vastaanottokeskusta lisäämään majoituspaikkoja 4 paikalla Koivulan ryhmäkodissa (alaikäisten yksikkö) määräajaksi alkaen 1.4.2015. Lisäys on voimassa 31.12.2016 saakka. Majoituskapasiteettimuutos toteutetaan käytössä olevan kiinteistön paikkamäärän lisäyksenä. Majoituskapasiteetin lisäämisen jälkeen Kotkan vastaanottokeskuksen
Koivulan ryhmäkodin majoituskapasiteetti on 18 paikkaa.
Kotkan kaupungilla on Maahanmuuttoviraston kanssa sopimus kansainvälistä
suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton järjestämisestä.
Sopimukseen kuuluu vastaanoton järjestäminen Koivulan ryhmäkodissa enintään 24:lle ilman huoltajaa saapuneelle 0—17 -vuotiaalle alaikäiselle turvapaikanhakijalle. Näin ollen paikkaluvun lisäys sisältyy voimassa olevaan sopimukseen. Laajentaminen vahvistetaan aina Maahanmuuttoviraston toimeksiannolla. Toimeksianto on toimitettu Kotkan kaupungille 26.1.2015.
Henkilökunnan lisätarve on kaksi määräaikaista ohjaajaa.
Paikkaluvun nostosta johtuva vuoden 2015 lisätalousarvio on 115 000 €.
Vuoden 2015 kokonaisbudjetti on tällöin 1 328 000 €.
Maahanmuuttovirasto korvaa palvelun tuottajalle (Kotkan kaupunki) sopimuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvat todelliset kustannukset täysimääräisinä. Hallintokulukorvauksena maksetaan lisäksi edellä mainituista kuluista
5 %.
Talousarviomuutokset otetaan huomioon seuraavassa talouden seurannassa.
Vastaanottokeskuksessa on täyttämättömiä ohjaajan vakansseja, jotka määräaikaisesti täyttämällä paikkalisäys voidaan toteuttaa. Koivulan kiinteistö
mahdollistaa paikkaluvun nostamisen ilman muutoksia.
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee asian tiedoksi.
§ 26, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 1333/2014
Kotkan osallistuminen Nuoret Eteenpäin 2 - nuorten matalan kynnyksen toimintamalli
vaikeimmassa asemassa oleville nuorille -hankkeeseen
Sotela 11.2.2015
Valmistelijat: Sosiaalityön johtaja Anna Liakka , puh. 234 5267
Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231
Nuoret eteenpäin -hanke on käynnistynyt Kouvolassa syyskuussa 2014. Sen
tavoitteena on ollut luoda Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueella toimintamalli
heikoimmassa asemassa olevien nuorten auttamiseksi. Hankkeen keskeisiä
kumppaneita ovat hankkeen alkuvaiheessa olleet Kouvolan kaupunki, Mikkelin kaupunki, Parik-säätiö, Carea, Kymijoen tukipuu ja Martat. Kotkan olisi tarkoitus osallistua Nuoret eteenpäin -hankkeen jatkohankkeeseen. Tavoitteena
on levittää Kouvolassa ja Mikkelissä jo kokeiltuja toimintamalleja Kotkaan ja
mahdollisesti myös Haminaan. Hanketta toteutetaan ESR-rahoituksella.
./.
Hankesuunnitelman luonnos liitteenä
1.4.2015 voimaan tulevassa uudessa sosiaalihuoltolaissa on uutena palveluna sosiaalinen kuntoutus. Sillä tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen
keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalinen
kuntoutus voi olla mm. ryhmätoimintaa ja tukea sosiaalisiin vuorovaikutuksiin.
Laki korostaa erityisesti nuorten sosiaalista kuntoutusta, jolla tuetaan nuorten
sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja tai kuntoutuspaikkaan sekä
ehkäistään niiden keskeyttämistä.
Sosiaalihuoltolain uudistuksessa korostetaan asiakkaan edun mukaisia palveluja. Tätä etua arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat esim. tarpeisiin nähden oikea-aikaisen,
oikeanlaisen ja riittävän tuen, mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan, asiakkaan toivomuksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen ja väylän työelämään. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen. Lain mukaan erityistä tukea tarvitseva henkilö on
asiakas, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja
terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan
syyn vuoksi.
Nuoret eteenpäin 2 -hankkeen kohderyhmä ovat erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret (16—29 -vuotiaat). Kouvolan kokemuksen mukaan kohderyhmään
kuuluvia nuoria yhdistää palvelujen ulkopuolelle jääminen, palveluviidakkoon
eksyminen ja kokemukset palveluiden pirstaleisuudesta, yksinäisyys ja eristäytyminen, sosiaalinen kyvyttömyys sekä toivottomuus. Monilla on ongelmia
mielenterveyden ja päihteiden kanssa sekä sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Lisäksi nuorten kognitiiviset valmiudet ovat olleet heikkoja. Hankkeen painopisteenä ovat lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevat tai olleet sekä alle 30vuotiaat nuoret, jotka elävät toimeentulotuen varassa. Lisäksi kohderyhmänä
ovat pilottihankkeen aikana ilmenneet nuorten palveluiden ulkopuolelle jäävät
ryhmät, joita ovat esimerkiksi maahanmuuttajanuoret ja vankilasta vapautuneet ensikertalaiset nuoret.
Kotkassa on huomattava määrä nuoria, jotka ovat pelkän toimeentulotuen
varassa ja heidän osaltaan uusien toimintamallien ja lähestymistapojen kehittäminen on erittäin ajankohtaista.
§ 26, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 1333/2014
Nuoret eteenpäin 2 -hankkeessa myös erityistä tukea tarvitsevat nuoret nähdään oman elämänsä asiantuntijoina ja hankkeessa on tarkoitus luoda osallisuutta kunnioittava toimintamalli yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa.
Hankkeessa luodaan toimintamalli, jolla tavoitetaan syrjässä olevia nuoria ja
kannustetaan heitä mukaan toimintaan, joka auttaa heitä kuntoutuspolulla
eteenpäin. Keskeistä hankkeessa on, että hankkeen avulla nuori tavoitetaan
aiempaa paremmin ja hänet saataisiin ohjattua palvelujen piiriin ja kuntoutumispolun alkuun. Eri toimijoiden palveluista muodostetaan kunkin nuoren
edun mukainen palvelukokonaisuus ja sen toteutumista arvioitaisiin säännöllisesti. Nuorta ei jätetä yksin vaan nuorta tavoiteltaisiin niin kauan ja hänen rinnallaan kuljetaan kunnes hänen kuntoutumisensa käynnistyisi.
Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat nuoren yksilöllinen auttaminen palvelujärjestelmää uudistamalla. Nuoren rinnalla kuljetaan sitkeästi ja hänelle on
määritelty oma vastuuhenkilö palvelujärjestelmästä. Nuorille perustetaan toiminnallisia ryhmiä, joissa pääpaino on arjentaitojen vahvistamisella, luovalla
toiminnalla ja liikunnalla. Hanke tukee eri toimijoita monitoimijuuteen mm. yhteisten ryhmätoimintojen järjestämisen osalta. Myös kolmatta sektoria aktivoidaan mukaan nuorten auttamiseksi. Mallin avulla vahvistetaan kunnan omaa
aikuissosiaalityötä ja haetaan uutta tapaa vastata uuden sosiaalihuoltolain
mukaiseen sosiaalisen kuntoutuksen velvoitteeseen. A-klinikkasäätiön sähköisiä palveluja hyödynnetään nuorten auttamisessa.
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaalityön ja etsivän työn kanssa,
mistä voitaisiin ohjata nuoria hankkeen ryhmiin ja muuhun palveluun. Hanke
sijoittuu palvelujärjestelmään ennen Ohjaamoa. Hankkeen kohderyhmänä
ovat nuoret, jotka eivät itsenäisesti ja ilman voimakasta ja yksilöllistä tukea
pysty hakeutumaan edes kaikille avoimiin matalan kynnyksen paikkoihin,
vaan tarvitsevat tiivistä, sitkeää ja tarvittaessa jalkautuvaa tukea koko ammattilaisverkostolta.
Hanketta hallinnoi A-klinikkasäätiö.
Hankekausi on 1.10.2015—28.02.2018 (2 vuotta 5 kuukautta).
Hankkeen kuntarahoitus: 7 500 euroa per vuosi, yhteensä 18 335 €. Vuoden
2015 kuntaosuus katetaan sosiaalityön tehtäväalueen budjetista, mikäli hanke
käynnistyy.
Hankkeen kokonaiskulut ovat 241 665 euroa.
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä Kotkan osallistumisen Nuoret
eteenpäin - Nuorten matalan kynnyksen toimintamalli vaikeimmassa asemassa oleville nuorille -hankkeeseen edellyttäen, että hankkeeseen saadaan Hämeen Ely-keskuksen myöntämä ESR-rahoitus.
Ote:
A-klinikkasäätiön Itä-Suomen palvelualue
Kouvolan kaupunki
Oikaisuvaatimusohje
§ 26, SOTELA 11.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Nuoret eteenpäin liite
Nuoret eteenpäin 2
Hankesuunnitelma
Heli Kainulainen, A-klinikkasäätiö
3.2.2015
JOHDANTO
Nuoret eteenpäin – hanke käynnistyi Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueella STM:n hankerahoituksella.
Tavoitteena on kehittää toimintamalli kaikista heikoimmassa asemassa olevien nuorten auttamiseksi.
Hanke on käynnistynyt syyskuussa 2014 Kouvolassa.
Hankeyhteistyö on käynnistynyt eri toimijoiden kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat eri
sosiaalitoimen työntekijät ja järjestötoimijat, joita on tavattu säännöllisesti. Olemassa olevaan
toimintamallin muutokseen on selvä mahdollisuus ja verkoston toimijoiden innostusta on havaittavissa.
Kolmas sektori on kiinnittynyt hyvin hankkeeseen, heillä paljon resurssia jota mahdollista kehittää
yhteistyöksi kuntatoimijoiden kanssa. Näin kovien työpaineiden alla työskentelevät julkisen sektorin
työntekijät saavat ”apukäsiä”.
Hallintotaso, verkostotaso ja työntekijätaso on hyvä saada yhteisten pelisääntöjen ja toimintamallin
toteuttajaksi. Tämä oikeanlainen työvoiman resursointi nousi Esim. Mikkelissä kiinnostuksen kohteeksi ja
siihen liittyvä työpaja on toteutumassa maaliskuussa.
Tiedonhankinta käytetyistä ja tarvittavista työmenetelmistä on tuonut jo näin alkuvaiheessa arvokasta
materiaalia uuden toimintamallin kehittämistyöhön. Hankkeessa on perustettu nuoren pilottiryhmä.
Pilottiryhmän avulla pyritään löytämään sopivia keinoja nuorten auttamisekseen. Nuoria on myös
haastateltu ja heistä kerätään tausta-aineistoa hankkeen arviointityöhön. Nuorten haastatteluissa on
noussut esille tarve matalan kynnyksen kuuntelulle ja hitaasti etenevälle auttamispolulle. Hankkeen nuorille
on perustettu sähköinen verkkokeskustelualusta, joka avataan lähiaikoina.
”Jos siinä vaiheessa kun, ongelmani alkoivat olisi ollut joku, joka olisi kuunnellut, ilman että heti siltä
istumalta aletaan toimia. Kun on ongelmia, tarvitsee ensin ihmisen jonka kanssa peilaa asioita. Sitten
hitaasti oma aivotoiminta alkaa kypsyä avulle. Ja näin vastarinta on pienempi ja ei tuhlata
epäonnistumiseen resursseja. Joten viestini on: että pitäisi olla paikka jossa matalalla kynnyksellä pääsee
keskustelemaan ilman että heti leimautuu epäonnistujaksi.”
Nuorilta saadut palautteet vahvistavat tavoitetta kehittää eri toimijoiden välistä toimintamallia ja varmistaa
että, nuori tulee palvelujen piiriin tulessaan kuulluksi ja ymmärretyksi. Nuoren näkemyksestä ja tarpeesta
on keskusteltu kolmannen sektorin toimijan kanssa ja innostusta sekä ideoita alkoi heti syntymään. Tahtoa
yhteistyömuotojen kehittämiseen on vahvaa. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten hanke etenee ja varmasti
mahdollistaa muutoksia ja laajentaa auttamisverkostoa yli organisaatio rajojen.
Hanketta vietäessä Etelä-Kymenlaaksoon ja Mikkeliin on hyvä huomioida seuraavia seikkoja:
-
eri toimijatahojen tutustuminen toistensa työ - ja toimintatapoihin
miten eri toimijat voivat toimia yhteistyössä niin, ettei nuori vain siirry toimijalta toiselle
tunnettava kolmannen sektorin toiminta ja toimintaympäristö sekä otettava yhteistyökumppaniksi
luotava kullekin alueelle sellainen työmalli, jossa on mahdollista osoittaa tarvittava aika suhteen
luomiseen nuoren kanssa, kuulemiseen ja huolien kartoitukseen sekä aikaa muutokseen
pohdittava miten välttää nuoren leimautumista ongelmanuoreksi
2
Eri toimijoiden välillä toteutettava yhteistyö mahdollistaa nuoren tilanteen kokonaisvaltaisen
ymmärtämisen. Jatkohankkeessa pilotointihankkeen (STM:n rahoittama Nuoret eteenpäin-hanke) löydetyt
toimivat menetelmät voidaan viedä kunkin kunnan alueelle ja niitä voidaan edelleen hioa yhdessä kunkin
kunnan tarpeiden mukaisesti. Uudenlainen toimintamalli kohdentaa apua tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.
Tehokkaan auttamismenetelmän avulla voidaan vähentää nuorten/aikuisten kanssa työskentelevien
tahojen päällekkäistä työtaakkaan. Nuoret eteenpäin 2- hankkeessa pyritään erityisesti kiinnittämään
huomiota työmenetelmien tehokkuuteen ja vastuiden jakamiseen nuorten auttamisessa. Toimintamallin
luomisessa on oleellista aktivoida auttajaverkosto ennen kuin syrjäytymisuhka etenee kriittiseksi.
Käytettävä tapa toimia varmistaa sen, että autettava nuori on alusta alkaen auttamisprosessin keskiössä.
Tässä muutoksen rakentamisessa tulee olla mukana kaikki eri toimijataso ja edellyttää myös vahvaa tukea
johtamiselta.
Meneillään olevan Nuoret eteenpäin – hankkeen suunnitelmana on kevään aikana toteuttaa Kouvolan ja
Mikkelin työpajat sekä käynnistää Etelä-Kymenlaakson työpajojen suunnittelun yhdessä toimijoiden kanssa,
jotka pidetään syksyllä 2015. Työpajoissa käytetään hyväksi Kouvolan pilotissa saatuja kokemuksia
huomioiden kunkin alueen omat erityistarpeet. Hanke keskittyy keväällä 2015 Kouvola- Mikkeli- seudulle.
Kesän ja syksyn 2015 aikana hanketoiminta painottuu erityisesti Hamina-Kotka alueelle.
Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti syksyllä 2014 kolme rinnakkaishanketta, joista yksi on meneillään
oleva Nuoret eteenpäin- hanke. Kaikki käynnistyvät hankkeet ovat mukana matalan kynnyksen työpajojen
keskinäisessä verkostoitumisessa osallistumalla YHSY- hankkeen järjestämiin työpajoihin (Yhteiskunnan
syrjällä - vetäytyvien nuorten elämäntilanteet ja tukeminen, Itä-Suomen yliopisto). YHSY- hanke rahoitetaan
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahoista ja sen järjestämissä työpajoissa valmiiksi työstetyt
paperit muodostavat hankkeen loppuraportin, johon sisällytetään myös niiden pohjalta tehdyt
politiikkasuositukset.
HAKEMUSLUONNOS
Hankehakemus täytetään sähköiseen järjestelmään. Alla oleva otsikointi noudattaa hakemuksen jäsentelyä.
1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan
Hämeen Ely-keskus
2 Hakijan perustiedot
A-klinikkasäätiö
3 Hankkeen perustiedot
Hankkeen julkinen nimi: NUORET ETEENPÄIN 2 (työnimi)
Alkamispäivämäärä
1.9.2015
Päättymispäivämäärä
28.02.2018, maksimiaika 3 vuotta
Hanketyyppi
Toimintalinja
3
4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa)
(Tiedot syötetään erillisellä sivulla)
Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset)
Tavoitteena on varmistaa / kehittää Kymenlaakson alueelle toimintamalli vaikeimmassa asemassa olevien
nuorten auttamiseksi ja tukea nuorisotakuun toimeenpanoa. Hankkeessa hyödynnetään Sosiaali- ja
terveysministeriön rahoittaman Nuoret eteenpäin – hankkeessa pilotoituja hyviä käytäntöjä tavoitteena
juurruttaa ne hankkeen koko toiminta-alueelle. Tavoitteena on, että varhainen nuorten auttaminen
tehostuu matalan kynnyksen toimintamallin avulla, joka perustuu moniammatillisen toimijuuden
kehittämiseen yli organisaatioiden toimivaksi yhteistyöksi. Nuoret pääsevät kuntoutuspolulla eteenpäin ja
kiinni yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin niin että työ- ja koulutusmahdollisuudet tulevat osaksi nuoren
tulevaisuuden suunnitelmia. Nuoret eteenpäin 2 –hanke tukee nuoria ohjautumaan myös tulevan
ohjaamon palvelujen piiriin.
Toimenpiteinä ovat 1. Perustetaan nuorten ryhmät eri kuntiin, jossa toimintamallia kehitetään ja hiotaan
yhdessä nuorten kanssa, jossa huomioidaan erityisesti nuorten osallisuuden ja vertaistuen vahvistaminen
kuntoutumisessa. 2. Yhteiset kehittämistyöpajat säännöllisesti, johon osallistuvat eri toimijat (kunnat,
yksityiset toimijat, järjestöt). Myös nuoret voivat osallistua työpajoihin. 3. Uusien nuoria tukevien
toimintatapojen pilotointi ja käyttöönotto peruspalveluissa ja järjestökentässä.
Tuloksena on toimintamalli Kymenlaakson alueella, jossa huomioidaan vaikeimmassa asemassa olevat
nuoret niin, että nuori saa avun varhain ja ohjautuu palvelujen piiriin riittävällä tuella. Mielenterveys- ja
päihdeongelmiin tarjotaan monipuolista apua, jossa vertaistuen osuus vahvistuu. Jokaisella nuorella on
oma työntekijä olemassa olevista palveluista. Sen lisäksi nuorella voi olla oma rinnallakulkija, joka voi olla
esimerkiksi kuntoutunut ja koulutettu nuori tai koulutettu kokemusasiantuntija. Hankkeen tuloksena
jokainen nuori saa apua eikä putoa pois palveluista. Sen lisäksi että hankkeen toimintatapojen avulla
voidaan nostaa syrjäytyneitä nuoria takaisin kuntoutumisen polulle, autetaan mallin avulla myös niitä
nuoria, jotka ovat juuri tipahtamaisillaan palveluista.
Hankkeen nimi englannin kielellä
Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä (voidaan toimittaa jälkikäteen)
5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä
5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten
valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset?
Nuoret eteenpäin 2 –hanke vastaa Kymenlaakson alueen nuorten psykososiaaliseen tarpeeseen etsien
uusia ratkaisuja vaikeasti tavoitettavien nuorten kohtaamiseen. Tutkimusten mukaan ongelmat ovat muuta
maata vaikeammat erityisesti nuorten työttömyyden osalta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa Suomalaisten hyvinvointi 2014-raportin mukaan
kansalaisten sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat kansainvälisesti verrattuna edelleen suuret.
Raportin mukaan nuorten kokema yksinäisyys liittyy syrjäytymisen riskiin. Ehkäisevän päihdetyön ja
varhaisen tuen merkitys korostuu etenkin nuorilla, joiden elämässä tapahtuu paljon muutoksia.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan syrjäytymisen ehkäisytoimien vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja
kustannustehokkuutta arvioivan julkaisun (1/2013) mukaan syrjäytyminen on moniulotteinen ilmiö,
jonka ehkäisyyn tarvitaan usein yksilötasolla monia samanaikaisia palveluja. Palveluja tuotetaan kuitenkin
edelleen usein koordinoimattomasti. Tutkimustiedon perusteella suunnitelmalliset ja tavoitteelliset, eri
palveluita yhdistävät (integroivat) palvelukokonaisuudet tuottavat parhaita tuloksia. Keskeisessä osassa
ovat koordinoidut, ohjatut nuorten matalan kynnyksen palvelupisteet. Lisäksi tarvitaan myös
työyksiköiden työkäytäntöjen kehittämistä ja henkilöstön osaamisen lisäämistä. Hyväksi todettuja
työmuotoja ovat mm. varhaisen tunnistamisen, tuen ja reagoinnin sekä henkilökohtaisen tuen ja
4
ohjauksen työmallit. Anne Puurosen (2014) Turun nuorisoaseman kehittämishankkeen
arviointitutkimuksen mukaan nuoren hoitoon sitoutuminen vahvistuu, kun hoito- ja tukikontaktin
aloittamisessa painotetaan nuoren elämäntilanteeseen kohdistuvia matalan kynnyksen työtapoja. Näistä
vaikuttavimpina nuoret itse pitivät keskusteluapua, tuen nopeaa saatavuutta, jalkautuvaa yksilötyötä ja
vertaistukiryhmätoimintaa. Selvityksen mukaan palvelujen kehittämisen painopiste tulee olla julkisissa
peruspalveluissa, joiden avulla voidaan ennalta ehkäisevästi tukea nuoria ja heidän perheitään, ohjata
tarvittaviin palveluihin, estää ongelmien pitkittyminen ja vähentää kalliiden erityispalvelujen käyttöä.
Kriittisimpiä elämänvaiheita ovat koulutuksen nivelvaiheet ja elämän siirtymävaiheet, joissa tarjottava tuki
on syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tehokasta toimintaa.Nuoren kohtaamisen tärkeys on tullut näkyviin
myös Vamos-toiminnan arvioinnissa 2014.
Vuonna 2015 ja 2016 voimaan tulevassa sosiaalihuoltolaissa sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan
sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annetta-vaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn
vahvistamiseksi, syrjäytymi-sen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalinen kuntoutus voi olla
mm. ryhmätoimintaa ja tukea sosiaalisiin vuorovaikutuksiin. Laki korostaa eri-tyisesti nuorten sosiaalista
kuntoutusta, jolla tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja tai kuntoutuspaikkaan
sekä ehkäistään niiden keskeyttämistä.
Sosiaalihuoltolain uudistuksessa korostetaan asiakkaan edun mukaisia palveluja. Tätä etua arvioitaessa olisi
kiinnitettävä huomiota siihen, mi-ten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat esim. tarpeisiin
nähden oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen, mahdollisuuden osallistumseen ja vaikuttamiseen
omissa asioissaan , asiakkaan toivo-muksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen ja väylän työelämään. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea
tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen. Lain mukaan erityistä tukea tarvitseva henkilö on asiakas,
jolla on eri-tyisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspal-veluja kognitiivisen tai
psyykkisen vamman tai sairauuden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun
vastaavan syyn vuoksi.
Kymenlaakso on ollut viime vuosina syvän rakennemuutoksen aluetta, jossa työpaikat ovat vähentyneet
viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Erityisesti metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin
vähentyminen ja sen kerrannaisvaikutukset ovat vaikuttaneet siihen, että työpaikkoja on yli 4000
vähemmän kuin rakennemuutoskauden alkua. Etelä-Suomessa ja erityisesti Kymenlaakson alueella
sosiaaliset ja työttömyysongelmat ovat paikoitellen maan pahimpia. Epävarma taloustilanne näkyy eniten
nuorten työttömyyden kasvussa. Vuonna 2013 Kotkan-Haminan seutukunnalla 22 % ja Kouvolan
seutukunnalla 19 % 18 - 24 -vuotiaista työvoimaan kuuluvista oli työttömänä, kun koko maan keskiarvo oli
14,6 % (SotkaNet). Syksyllä 2014 Kaakkois-Suomessa oli työttömiä nuoria yli 20 % vuoden takaista
enemmän (Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma rakennerahastokaudelle 2014- 2020; Lokakuun
työllisyyskatsaus, Kaakkois-Suomen Ely-keskus).
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn perusteella nuorten tarve saada apua sosiaalisissa ja psyykkisissä
ongelmissa ei ole vähenemässä. Vaikka alkoholinkäyttö on jonkin verran vähentynyt, se tuottaa edelleen
ongelmia, ja laittomien huumeiden käyttö on lisääntynyt. Uutena asiana on noussut esille nuorten kokema
seksuaalinen häirintä. Jopa 20 % ammatillisten oppilaitosten oppilaista kertoi kokeneensa häirintää.
Ahdistuneisuudesta ilmoitti kärsivänsä noin 10 % kaikista vastaajista.
Koko hankealueella näkyy nuorten tilanne myös Sotkanetin tilastoissa. 18 - 25 -vuotiaiden nuorten
toimeentulotukea saaneiden osuus ikäluokasta oli vuonna 2012 erityisesti Kotkan (26 %) ja Haminan (21 %)
alueilla koko maan keskiarvoa (14 %) suurempi ja edelleen kasvamassa. (Taulukko 1). Vaikeudet näyttävät
kasautuvan myös hieman enemmän nuorille miehille kuin naisille. 17 - 14 -vuotiaista miehistä oli
koulutuksen ulkopuolella vuonna 2012 Kotkan-Haminan alueella 16 % ja Kouvolan alueella 14 % (koko maa
12 %), kun nuorten naisten vastaavat osuudet olivat 14 % ja 11 % (koko maa 9,5 %) (Taulukko 2).
Lukumäärällisesti koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria on molemmilla alueilla hieman yli 1000 henkilöä.
Mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoidossa olleita 18 - 24 -vuotiaita oli vuonna 2013 Kotkan-
5
Haminan alueella 10,7 henkilöä (miehet 11,1, naiset 10,3) ja Kouvolan seudulla 6.5 henkilöä (miehet 7,
naiset 6) 1000 vastaavanikäistä kohden (koko maa: miehet 7.9, naiset 8,7). Nuorten miesten ja naisten erot
näkyvät koko maan osalta erityisesti 20 - 34 -vuotiaiden itsemurhakuolleisuudessa (27,8 ja 9,0 100 000
samanikäistä kohden) sekä alkoholi- ja huumekuolleisuudessa (17,8 ja 4,9 henkilöä 100 000 samanikäistä
kohden). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmän amfetaaminin ja opioidien ongelmakäyttäjien
määrää koskevan arvion (2013) mukaan erityisen huolestuttava on naisten korkea osuus etenkin
nuorimmassa opioidien ongelmakäyttäjien ikäryhmässä. THL:n arvion mukaan opioidien ongelmallisesti
käyttävistä naisista 45 % 15 -24 -vuotiaita. Erityisesti naisille tai nuorille suunnattuja huumehoitopalveluja
ei välttämättä ole riittävästi.
Nuorten osuus näkyy myös A-klinikkasäätiön päihdepalveluissa. A-klinikkasäätiön Kouvolassa toimiva
nuorten hoitotyö tavoitti lähes 60 nuorta, kohdaten heidät yli 500 kertaa. Myös päihdehoidon
laitoshoitoyksiköissä nuorten osuus kasvoi vuonna 2014. Huumeongelmat ovat koko alueella pysyvä ilmiö.
Muun muassa opioidiriippuvaisten korvaushoitoon hakeutuvien määrä on pysynyt tasaisena. Monilla heistä
päihteiden käyttö on alkanut nuorena ja useilla on myös mielenterveysongelmia.
Edellä kuvattuihin nuorten ongelmiin on pyritty etsimään ratkaisuja perustyössä, mutta väestötasolla
ongelmat ovat sitkeitä. Erillisellä pilottihankkeella on lähdetty uudistamaan työtapoja ja rakentamaan
uudenlaista yhteistyötä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Monialaisen yhteistyön kehittämisen
tarve on ilmeistä koko Kymenlaakson alueella ja eri ikäryhmien hyvinvointiin halutaan panostaa
merkittävästi tehostamalla ja uudistamalla olemassa olevaa toimintaa sekä luomalla uusia
palvelukokonaisuuksia yli organisaatiorajojen. Erityisesti sosiaalitoimessa työmallien kehittäminen nähdään
tarpeellisena. Kouvolan kaupungissa tehdään tällä hetkellä mielenterveys- ja päihdeohjelmaa tuleville
vuosille ja Kotkassa on käynnistynyt laaja mielenterveystyön ja päihdehuollon selvitys. Peruspalvelujen
kehittämistyötä tehdään alueen kunnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa
Kymenlaakson alue saattaa muodostaa yhden tuotantovastuualueen.
Nuoret eteenpäin 2 –hanketta on valmisteltu yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
Hankevalmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset siten, että osa
kunnista on ollut mukana pilottihankkeessa, jonka mallia nyt sovitetaan ja levitetään koko Kymenlaakson
alueelle. Lisäksi on tutustuttu mm. Vamos-hankkeen tuloksiin hankevalmistelun yhteydessä.
A-klinikkasäätiö on käynnistänyt Nuoret eteenpäin -hankkeen Kymenlaakson alueella syyskuussa 2014.
Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö eduskunnan erityismäärärahoista. Hankkeen tavoitteena
on luoda toimintamallia nuorten auttamiseksi Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueelle. Hankkeessa ovat
mukana kuntien lisäksi sairaanhoitopiiri Carea, Parik-säätiö, Kymenlaakson tukipuu ja Martat. Nuoret
eteenpäin 2- hankkeessa hyödynnetään STM:n hankkeen piloitoinnissa luotuja hyviä käytäntöjä ja viedään
niitä käytäntöön eri kuntiin.
Kouvolan kaupunki on mukana valtiovarainministeriön kuntakokeilussa vuosina 2014–2016 nuorisotakuun
toimintamallin kehittämisen osalta. Kokeilun tavoitteena on rakentaa Kouvolaan toimintamalli, joka
käsittää nuorisotakuun toteuttamisen kaikille 16–29-vuotiaille nuorille. Tähän päästään luomalla olemassa
olevista ohjaus- ja palveluverkostoista yhteistyön kautta vakiintunutta toimintaa. Erityisiä tavoitteita ovat
mm. tiedonvaihdon ja yhteisyön tehostaminen toimijoiden välillä, nuorisotakuun toimenpiteiden
vaikuttavuuden selvittäminen ja nuorten yksilöllinen seuranta tutkinnon suorittamisen jälkeen sekä
kaupungin julkisten hankintojen kilpailutuksissa nuorten työllistämisen mukaanotto yhtenä kriteerinä.
Kouvolan kaupunki on saanut kuntakokeilun nuorisotakuun -toimintamallin kehittämiseen ESR- rahoitusta
Kouvolan Ohjaamon perustamiseksi. Nuoret eteenpäin 2 -hanke kytkeytyy tähän kuntakokeiluun mukaan
vaikeimmassa asemassa olevat nuorten toimintamallin kehittämisessä. Merkityksellistä on tavoittaa
koulutuksesta pudonneet nuoret palvelujen piiriin ja saada heidät kuntoutumisen kautta rakentamaan
omaa ammatillista suunnitelmaansa.
Nuoret eteenpäin 2 – hankkeessa erityiset kohderyhmät ovat lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevat
nuoret ja alle 30 -vuotiaat tulottomat nuoret. Lisäksi kohderyhmänä ovat Nuoret Eteenpäin –hankkeen
6
aikana ilmenneet/ ilmentyvät nuorten palveluiden ulkopuolelle jäävät ryhmät, mm. maahanmuuttajanuoret
ja vankilasta vapautuneet ensikertalaiset nuoret.
5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?
Hankkeen yhteiskunnallisena tavoitteena on parantaa haastavassa asemassa olevien nuorten kiinnittymistä
työhön, koulutukseen ja yhteisöönsä. Hankkeella varmistetaan Kymenlaakson alueelle käytänteet kaikkein
huonoimmassa asemassa olevien nuorten auttamiseksi, joilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia.
Tavoitteena on vahvistaa kuntien kykyä auttaa niitä nuoria, jotka ovat erityisen vaikeassa elämäntilanteessa
ja joilla on mielenterveyden ja päihteiden kanssa ongelmia tai joilla on sosiaalisia ongelmia kuten
esimerkiksi yksinäisyyttä ja/tai arjen taitojen puutteellisuutta (sosiaalista kyvyttömyyttä), Kiinnitetään
erityisesti huomiota myös ylisukupolvisen huono-osaisuuden (sosiaalisen perimän) katkaisemiseen.
Monitoimijuutta vahvistetaan niin, että järjestöjen ja muiden toimijoiden roolia vahvistetaan.
Toimintamallin luominen, yhteisten toimintaperiaatteiden luominen ja ammattilaisten osaamisen
kasvattaminen mahdollistaa sen, että nuoret saavat varhaisessa vaiheessa apua ja tukea yhteiskunnalta.
Tavoitteena on myös kerätä systemaattista arviointi- ja seurantatietoa niin nuorten elämäntilanteesta,
hankkeessa etenemisestä ja hankekokemuksista kuin työntekijöiden kokemuksista toimintamallista ja sen
tuloksista.
5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan?
Hankkeen lisäarvona on tuoda nykyiseen laajaan toimijakenttään yhteinen toimintatapa. Nykyjärjestelmän
puutokset tunnistetaan, mutta vastuu sen toimimattomuudesta ei kaadu kenellekään toimintakentän
toimijalle yksistään.
Erityisenä uutuusarvona on palveluiden kehittämisen systematisointi siten, että se luo pohjaa esimerkiksi
uusien sote-alueiden palveluiden ja auttamistapojen organisoimiselle huomioiden monialaisuus ja yhdessä
työskentely yli organisaatiorajojen. Järjestöjen roolia vahvistetaan rakentamalla monipuolinen
toimintamalli alueelle.
Toimintatapojen muutoksen avulla halutaan luoda toimintamalli, jossa nuoret saavat apua huolimatta siitä,
minkä ammattikunnan kanssa asiointi tapahtuu. ”Luukuttamisen” sijaan palvelusta tulee kannatteleva ja
nuori saatetaan elämässä eteenpäin. Toimintatapoihin luodaan uusia yhteydenottokanavia: hankkeessa
luodaan verkkoyhteisö nuorten vertaistuen vahvistamiseksi, lisäksi verkkoauttaminen luodaan osaksi
matalan kynnyksen toimintaa.
Hankkeen arvioinnissa kerätään tietoa nuorilta, hanketyöntekijöiltä ja verkoston toimijoilta. Asiakkaana
olevilta nuorilta kerätään haastattelutietoa hankkeen alussa, lopussa ja mahdollisten seurantatapaamisten
yhteydessä. Haastatteluissa käytettäviä lomakkeita ovat Paradise24fin (toimintakyky ja psykososiaalinen
tilanne), SDS (päihderiippuvuuden arviointi) ja MHI 5 (psyykkinen kuormittavuus). Hanketyöntekijät tekevät
jatkuvaa itsearviointia hankepäiväkirjojen avulla. Yhteistyöverkoston osanottajat ja ohjausryhmän jäsenet
toteuttavat hankearviointia hankkeen työpajojen ja kokousten yhteydessä mm. SWOT-analyysin ja
lomakekyselyjen avulla.
5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät?
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat ne alle 29- vuotiaat nuoret, joilla on vaikeuksia
mielenterveyden ja päihteiden kanssa ja joiden tilanne on vaikea. Näitä nuoria on arvion mukaan koko
hankealueella satoja.
5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät?
Välillisenä kohderyhmänä ovat ne ammattilaiset ja muut toimijat ml järjestöt, joilla on jokin rooli nuorten
auttamisessa. Myös nuorten läheiset ovat välillisenä kohderyhmänä. Hankkeessa mukana ovat sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattilaiset sekä järjestötoimijat.
7
6 Toteutus ja tulokset
6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi?
Konkreettisia toimenpiteitä ovat:
1) Nuorten määrittäminen / yhteyskeinojen kokoaminen
2) Nuoret eteenpäin- hankepilottin hyvien käytänteiden määrittäminen yhdessä nuorten kanssa:
Arvioidaan Nuoret eteenpäin- hankepilotissa löydetyt hyvät käytännöt yhdessä verkoston kanssa.
Nuoria tavoitetaan hankkeen piiriin heti alusta lähtien niin, että alkuun se tapahtuu hankkeen
toimesta ja hankkeen edetessä toimintatavat siirretään kohti peruspalveluja, jossa myös järjestöjen
ja muiden erilaisten toimijoiden roolia vahvistetaan yhteisesti sovitulla tavalla.
Monitoimijainen toimintamalli rakennetaan vastaamaan kunkin alueen erityistarpeita vastaavaksi
kuitenkin niin, että erilaisten alueiden toimivat ratkaisut pyritään jakamaan ja levittämään koko
alueelle.
3) Toimintamallin käyttöönotto kunnissa: Toimintamallin lähtökohtana on nuoren yksilöllinen
tukeminen ja olemassa olevan palvelujärjestelmän tehostaminen, jossa päällekkäisen työn
tekemistä pyritään purkamaan. Nuoren toimintakykyä arvioidaan koko asiakkuuden ajan yhdessä
nuoren ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Toiminnan suunnittelun keskiössä on nuori, jota
kannustetaan löytämään omat vahvuutensa. Nuoren itsetunnon vahvistumista tuetaan, ja
tavoitteet pyritään asettamaan realistisesti ja joustavasti tilanteeseen nähden. Nuorta
kannustetaan sitoutumiseen, mutta epäonnistumiset, retkahdukset ja unohdukset eivät tipauta
nuorta pois palvelun piiristä. Toiminnallisuuteen ja ryhmätoimintojen kehittämiseen panostetaan.
4) Kehittävä arviointi ja mallin viimeistely kunnissa. Kuntoutuvat nuoret muodostavat
vertaistukiryhmän ja nuorten kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään mallin hiomisessa kullekin
paikkakunnalle. Nuorten vertaistukea vahvistetaan sähköisten palvelujen avulla.
5) Juurruttaminen: Uudet toimintamallit juurrutetaan olemassa olevaan palveluverkoston
ammattilaisten käyttöön työpajojen, koulutusten ja vertaisoppimisen avulla. Palveluverkoston uusi
toimintamalli otetaan käyttöön hankeaikana ja sitä hiotaan yhdessä hankeaikana. Johdon
sitouttamiseen panostetaan.
6) Keskeiset julkisen palvelujärjestelmän kumppaneita ovat kunnan sosiaalityö sekä mielenterveys- ja
päihdepalvelut. Muita kumppanitoimijoita ovat mm. Parik- säätiö ja Martat.
7) Kerätään arviointi- ja seurantatietoa ennen kaikkea hankkeeseen asiakkaiksi tulevien nuorten
elämäntilanteesta, hankkeessa etenemisessä ja kokemuksista, mutta myös hanketyöntekijöiden ja
hankkeen yhteistyöverkoston jäseniltä. Arviointia ja seurantaa toteutetaan erityisesti suhteessa
hankkeen tavoitteisiin: missä määrin kohderyhmään määriteltyjä nuoria tavoitetaan, missä määrin
heitä voidaan tukea palvelujärjestelmässä ja elämässä eteenpäin sekä miten hankkeen
toimintamalli saadaan toteutettua ja siirrettyä pysyvämmäksi käytännöksi?
8
Seuraavaa taulukkoa voisi hyödyntää jos halutaan kuvata tarkempaa aikataulua
Toimenpiteet
1 Valmistelu / suuntaaminen ,
neuvottelut
2 Hanke käynnistyy
- työntekijöiden rekrytointi
- ohjausryhmän kokoaminen
- työsuunnitelma
3 Nykytilan analysointi ja
pilottihankkeen kokemusten
hyödyntäminen
4 Hankkeen työpajat eri
paikkakunnilla
4 Nuorten tavoittaminen
- nuoret toimivat
hankekehittäjinä yhdessä
hankkeen työntekijöiden ja
muun verkoston kanssa
5 Sähköisten palveluiden
pilotointi alkaa yhdessä
nuorten kanssa
6 Toimintamalli siirretään
olemassa olevaan
palveluverkostoon
tarvittaessa asteittain
Tavoite
2015
2016
2017
1 2 3 4
1 2 3 4
1 2 3 4
X
X
X
X
X
X
X
X
X X
X
X
X
X X X
x
X X X
x
X X X X
X X
6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on?
Hankeaikana syntyy alueellinen toimintamalli nuorten auttamiseksi. Nuorten osallisuus oman elämän
hallintaan lisääntyy, nuorten vertaistuki lisääntyy alueella.
Hankkeessa mukana olevien nuorten asema työ- ja koulutusmarkkinoilla paranee hankkeen aikana.
Tieto alueen nuorten elämäntilanteen vaikeuksista ja auttamisen mahdollisuuksista lisääntyy. Tieto
hankkeen toimintamallin vahvuuksista ja kehittämistarpeista lisääntyy.
Pidemmällä aikavälillä syrjäytyneiden tai syrjäytymisuhan alla olevien nuorten auttamiskeinot tehostuvat.
Uusien menetelmien avulla voidaan ehkäistä nuorten mielenterveys – ja päihdeongelmien pahenemista.
Kohderyhmän työ- ja koulutusmarkkinoilla paranee kun uusi toimintatapa juurtuu kuntien toiminnaksi.
6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään
hankkeen päättymisen jälkeen?
Toimintamalli jää voimaan hankealueelle ja sitä voidaan levittää jatkossa muille alueille Suomessa.
9
7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä
(Tiedot siirtyvät tiivistelmään hakemuksen taustalomakkeista)
Kustannusmalli
Flat rate 17%?
Flat rate 17 % -kustannusmalli on yleensä pääsääntö, mikäli hankkeen sisällöstä ei muuta johdu. Tarkista ensin, kuuluuko tämä
kustannusmalli hakuilmoituksen ja -ohjeiden mukaan avoinna olevaan hakuun. Tämä kustannusmalli ei sovellu hankkeisiin, jotka
toteutetaan kokonaan julkisina hankintoina tai joissa ei ole lainkaan palkkakustannuksia.
Flat rate 17 % -kustannusmallissa hakijan on hakemuksessa arvioitava vain määrätyt hankkeen kustannukset tosiasiallisesti
aiheutuvien kustannusten mukaan. Osa hankkeen kustannuksista korvataan prosenttimääräisenä osuutena palkkakustannuksista.
Kustannusmalli vähentää tuensaajan työmäärää erityisesti maksatusvaiheessa ja nopeuttaa maksatushakemusten käsittelyä, koska
tuensaajan ei tarvitse lainkaan ilmoittaa eikä todentaa prosenttimääräisenä korvattavia kustannuksia.
Kun olet valinnut flat rate 17 % -kustannusmallin, voit täyttää kustannuksia taustalomakkeelle ainoastaan kustannuslajeihin
palkkakustannukset, ostopalvelut ja muut kustannukset. Katso tarkemmat ohjeet kyseisen kustannuslajin kohdalta. Järjestelmä
laskee automaattisesti prosenttimääräisenä korvattavan osuuden esitettyjen palkkakustannusten perusteella.
8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus
8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen
rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)?
Hanke toteutetaan Haminan, Kotkan ja Kouvolan alueella.
Omarahoitusosuus on 25 % hankkeen kustannuksista. Jos hanke on kaksivuotinen, vuosibudjetti noin 100
000 euroa, omarahoitusosuus on 25 000 euroa per vuosi. Tämän voisi jakaa kuntien kesken seuraavasti per
vuosi:
Hamina: 4000 e
Kouvola: 7500-10000 e
Kotka: 7500-10000e
A-klinikkasäätiö omarahoitusosuus: 6000 e
8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin
rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty?
Ei
9 Yhteydet muihin hankkeisiin
9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai
hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.)
9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja
miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.)
Hanke jatkaa Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman Nuoret eteenpäin- pilottihankkeen tulosten
juurruttamista Kymenlaakson alueelle. Nuoret eteenpäin hankkeen tavoitteena oli laatia vaikeimmassa
asemassa olevien nuorten auttamiseen. Hankkeen kohteena ovat erityisesti työn ja koulutuksen
ulkopuolella olevat nuoret mukaan lukien mielenterveys-, päihde- ja muista riippuvuusongelmistakärsivät.
10
Hanke on aloittanut toimintansa syksyllä 2014 ja päättyy vuoden 2015 lopussa. Nuoret eteenpäin hankkeen tarjoama yksilöohjaus auttaa muun muassa niitä ohjaus- ja tukikeskuksen asiakkaita, jotka
kärsivät riippuvuuksista ja/tai mielenterveysongelmista.
Kouvolan kaupunki on saanut kuntakokeilun nuorisotakuun -toimintamallin kehittämiseen ESR- rahoitusta
Kouvolan Ohjaamon perustamiseksi. Nuoret eteenpäin 2 – hanke tukee ohjaamotoimintaa sekä
10 Maantieteellinen kohdealue
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Kyllä Ei
Maakunnat (alasvetovalikot)
Seutukunnat (alasvetovalikot)
Kunnat (alasvetovalikot)
Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite?
11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä
11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman
mukaisesta sisällöllisestä teemasta?
A-klinikkasäätiöllä on toimipisteitä pääosin eteläisessä Suomessa. Osa palveluista on lisäksi valtakunnallista,
esimerkiksi sähköiset palvelut, Järvenpään sosiaalisairaalan palvelut ja lastensuojelun laitoshoidon palvelut
(Stopparit). A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee
ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-,
viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vuosittain toiminta yksiköissä kohdataan lähes
30 000 eri-ikäistä asiakasta. Palvelutoiminta jakautuu avo- laitos ja asumispalveluihin. Säätiön toiminta
tavoittaa kaksi viidestä erityispalveluita käyttävästä asiakkaasta, joten A-klinikkasäätiön sosiaali- ja
terveyspoliittinen merkitys on huomattava. Yhteistyötä tehdään yli sadan kunnan kanssa.
Matalan kynnyksen toimintamalli on avainasemassa päihdehoidon toteuttamisessa. Asiakkaat voivat
hakeutua avohoitoyksiköihin yksiköihin ilman lähetettä. Lisäksi Terveys- ja sosiaalineuvontayksiköissä
asiakkaat voivat asioida anonyymisti. Anonyymiys ja matalan kynnyksen toimintaperiaate ovat olleet
merkittäviä tekijöitä kunta-asiakkaille.
Itä-Suomen palvelualueella on ollut erilaisia päihdeongelmaisten työllistämiseen liittyviä hankkeita
vuodesta 1995 lähtien. Rahoittajina ovat olleet mm. Kaakkois-Suomen TE-keskus, Ely-keskus sekä kunnat.
Hankkeiden toiminta on keskittynyt päihdeongelmaisten työllistämiseen, kuntoutukseen ja tukeen. Myös
nuorten työtoiminnan ryhmiä on järjestetty. Tällä hetkellä Kotkan kaupungille tarjotaan
päihdeongelmaisille tarkoitettua kuntouttavaa työtoimintaa.
A-klinikkasäätiöllä on vahva osaaminen kohdata nuoria asiakkaita ja se tuottaa monipuolisia palveluja
nuorille eri puolilla Suomea. Nuorisoasemat eri paikkakunnilla sekä Kouvolassa A-klinikkasäätiön nuorten
hoitotyöntekijä tarjoaa apua nuorille ja heidän läheisilleen. Nuorten hoitotyöntekijän työmalli kehitettiin
Kaste-hankkeessa vuonna 2010 ja toiminta on vakiintunut Kouvolan alueella. A-klinikkasäätiöllä on nuorten
auttamiseksi lastensuojeluyksiköitä (Stopparit), joissa nuoren kuntoutuminen käynnistetään vahvasti
resursoidun ammattilaisjoukon turvin. A-klinikkasäätiöllä on merkittävää toimintaa sähköisten palvelujen
kehittäjänä. Uusimpana nuorille suunnatusta palveluna on vuonna 2013 käynnistynyt Nuortenlinkki.fi –
verkkopalvelu.
Nuorilla on vahva tarve yhteisöllisyyden kokemukseen ja ehkäisevässä työssä vertaistuen merkitys on suuri.
Internet – erityisesti sosiaalinen media – on vahvistanut asemiaan yhteisöjen luomisessa. On kuitenkin
hyvä, että on myös tunnettuja, luotettavia toimijoita, joiden palveluissa nuoret voivat asioida turvallisesti.
11
A-klinikkasäätiö on tuottanut sähköisiä palveluja vuodesta 1996 lähtien: Sähköisten palvelujen osaaminen
on vahvaa ja taloudellisen näkökulman osalta säätiön olemassa olevaa ammattilaisjoukkoa pystytään
hyödyntämään hankkeessa kustannustehokkaasti.
A-klinikkasäätiön tutkimustoiminta tuottaa uutta ja kehittämistyössä hyödynnettävää tietoa
päihdehoidosta ja sen vaikutuksista, asiakaskunnasta ja hoitojärjestelmistä sekä niiden muutoksista. Aklinikkasäätiön tutkimusryhmässä on meneillään useita päihdeasiakkaiden elämäntilanteeseen,
päihdetyön menetelmiin tai palvelujen kehittämiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Hankkeet
kohdistuvat muun muassa korvaushoidon ja lapsiperheiden päihdepalvelujen kehittämiseen,
päihdeasiakkaiden elämänkulun rekisteritutkimukseen sekä asiakastietojen kirjaamisen ja tutkimuksellisen
käytön edistämiseen. Kahdessa kansainvälisessä hankkeessa tutkitaan päihdeasiakkaiden elämäntilanteen
psykososiaalisia vaikeuksia ja toimintakyvyn vajeita (PARADISE-hanke) sekä vankiloissa tehtävää
päihdekuntoutusta (Prison-hanke).
11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan?
Hankkeessa riskinä on se, että hankkeen eri toimijat eivät sitoudu hankkeen toiminnan kehittämiseen.
Riskiä pyritään vähentämään sillä, että jo suunnitteluvaiheessa osallistetaan eri toimijat mukaan yhteiseen
kehittämiseen.
Hankkeen riskinä on siihen palkattavan henkilöstön siirtyminen muihin töihin. Riskiä pyritään vähentämään
sillä, että työntekijät tekevät työtä työparina. Työntekijät pitävät hankepäiväkirjaa ja sen lisäksi hankkeen
työn dokumentointiin kiinnitetään erityistä huomiota.
Hankkeen riskinä on myös hankkeen nuorten rinnallakulkijoiden sitouttaminen. Riskiä vähennetään
perusteellisen koulutuksen ja perehdytyksen avulla. Annettavan tuen tapa tulee määritellä huolellisesti ja
sen tulee olla riittävän selkeä kokonaisuus.
11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi
Hankkeen ohjausryhmä muodostetaan kuntatoimijoista ja järjestökumppaneista. Asiantuntijoita ja nuoria
voidaan kutsua ohjausryhmään vierailulle.
12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista
Täytettävissä olevat kysymykset riippuvat hakemuksen kohdassa 3 Hankkeen perustiedot ilmoitetusta
hanketyypistä, toimintalinjasta ja erityistavoitteesta.”
12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan
12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman
mukaan, naisten määrä eriteltynä
12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta
hanke
12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta,
naisten määrä eriteltynä tähän?
12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden
asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä
13 Horisontaaliset periaatteet
12
13.1 Sukupuolten tasa-arvo
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: K/E pakollinen perustelu
Työhallinnon tilastojen mukaan työttömien työnhakijoiden sukupuolijakauma (miehet/naiset) oli eri
ikäryhmissä syyskuussa 2014 seuraava: - 15-19 -vuotiaat 131/96 - 20-24 -vuotiaat 415/228 - 25-29 -vuotiaat
307/195
Myös koulutuksen ulkopuolelle jääneistä (17 – 24- vuotiaat) on Kotkan ja Kouvolan alueella suurempi osa
miehiä kuin valtakunnallisesti yleensä.
Edellä mainittujen tietojen perusteella oletetaan, että hankkeen toiminta painottuu erityisesti miehiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): K/E pakollinen
perustelu
Hankkeeseen ohjautuneiden nuorten yksilöllinen huomioiminen antaa mahdollistaa sukupuolten välisen
tasa-arvon huomioimisen. Jokaisen nuoren kanssa laaditaan yksilöllinen suunnitelma. Nuorten miesten ja
naisten erilaiset perinteiset kiinnostuksen kohteet tunnistetaan, mutta tarjotaan myös rohkeasti
perinteisestä sukupuoliroolista poikkeavia vaihtoehtoja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen:
Vaikka hanke keskittyy huonoimmassa asemassa olevien nuorten auttamiseksi, huomioidaan, että
kohderyhmä eli nuoret miehet ja naiset ovat kukin erilaisessa elämäntilanteessa. Toimintamallissa
huomioidaan heidän yksilölliset tarpeet ja tukea kutakin nuorta omalla toipumisen polullaan. Vaikka
nuorten kyvyt ja elämäntilanne vaihtelevat, heille kaikille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet
kuntoutumiseen.
13.2 Kestävä kehitys: kustakin vaikutusaste: välitön / välillinen vaikutus sekä perustelu
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys:
Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä palveluja sekä nuorten tavoittamisessa että ammattilaistapaamisissa,
tällöin liikennöinti vähenee ja ympäristön kuormitusta voidaan vähentää. Nuorten auttaminen ja
kuntoutuminen vähentää tulevaisuudessa heidän palvelutarpeitaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, joka
vähentää yhteiskunnan investointeja palvelujen järjestäjänä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen:
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus:
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen):
Natura 2000 -ohjelman kohteet:
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet:
Uusiutuvien energialähteiden käyttö:
13
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen:
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen:
Hankkeessa kuvataan syntyvät toimintatavat systemaattisesti niin, että niitä voidaan ottaa käyttöön myös
muissa ympäristöissä.
Liikkuminen ja logistiikka:
Hankkeen kokoukset pyritään hoitamaan sähköisiä järjestelmiä hyödyntäen. A-klinikkasäätiöllä on käytössä
tietoturvallinen videoneuvottelujärjestelmä eri paikkakunnilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hankkeen tarjoamat sähköiset palvelut nuorille mahdollistavat nuorten yhdenvertaisen palveluihin pääsyn
ja osallistumisen nettikeskusteluun.
Hyvinvoinnin edistäminen:
Nuorten tavoittaminen ja auttaminen kuntoutumispolun alkuun edistää sekä nuorten että heidän
läheistensä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen:
Hankkeen tavoitteena on löytää nuoria, joilla on vakavia vaikeuksia elämässään. Jo nyt on tiedossa, että osa
edustaa vähemmistöryhmiä. Hankenuorten vähemmistöryhmien huomioiminen ja auttaminen edesauttaa
tasa-arvoisen ajattelutavan edistymistä nuorten keskuudessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus:
Kulttuuriympäristö:
Ympäristöosaaminen:
14 Liitteet
Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus
De minimis -tuki-ilmoitus
1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen
tarjoamisesta tietyillä markkinoilla?
Kyllä Ei
2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita?
Kyllä Ei
KUSTANNUSARVIO & RAHOITUSSUUNNITELMA omat lomakkeet!
§ 27, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 556/2013
Vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukevan RISTO-kehittämishankkeen loppuraportti
Sotela 11.2.2015
Valmistelijat: Kehittämiskoordinaattori Mervi Kauranen, puh. 040 023 9276
Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh. 234 5236
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti (Sotela 20.3.2013 § 41) hyväksyä Kotkan
osallistumisen vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukevaan Risto-hankkeeseen.
RISTO - riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn hankekokonaisuuden päätavoitteena oli terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen edistäminen. Hanke toteutti Vanhuspalvelulain (Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn
tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) tavoitteita. Hankkeen strategisena valintana oli vahvistaa ikäihmisten toimintakykyä lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten monipuolista asiantuntemusta. Toimintamallien uudistamisessa huomioitiin erityisesti ikäihmisten
osallisuuden vahvistaminen. Hanke toteutettiin ajalla 1.7.2013—31.10.2014.
Hankkeen hallinnoijana toimi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Hanke oli
jaettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Etelä-Kymenlaakson, Kouvolan
sekä Länsi- ja Keski-Uudenmaan toiminnallisiin osakokonaisuksiin. EteläKymenlaakson (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) toiminnallisen
osakokonaisuuden hallinnoijana toimi Kotkan kaupunki.
Etelä-Kymenlaakson tavoitteet olivat:
1. Saadaan rakennettua uusi toimintamalli ja arviointiyksikkö ikääntyneiden
toimintakyvyn tukemiseen sekä kuntoutukseen.
2. Ikääntyneiden osallistumisen mahdollisuuksien lisääntyminen.
3. Muistisairaan omatoimisen suoriutumisen lisääminen ja palvelutarpeen
siirtäminen myöhemmäksi.
Arviointi- ja toimintakyvyn tukemisen toimintamalli
Toiminnallinen muutos toteutettiin Etelä-Kymenlaakson kuntien (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) alueella. Hankkeessa tuotettiin arviointi- ja
toimintakyvyn tukemisen malli ja prosessikuvaukset alueen kuntiin. Prosessit
poikkeavat hieman toisistaan eri kunnissa, johtuen kuntien erilaisista käytännöistä.
Arviointi- ja toimintakyvyn tukemisen malli otettiin Kotkassa käyttöön syyskuussa 2014 kolmessa yksikössä, Kotvassa, Pihla 1:ssä ja Virkkulassa. Haminassa malli on otettu käyttöön vähitellen asiakaspaikkojen vapauduttua. Virolahden terveyskeskuksen vuodeosastolla on kaksi arviointi- ja toimintakykyä
tukevaa asiakaspaikkaa ja Miehikkälän Palvelukeskus Kunilassa on malli
myös käytössä.
Ikääntyneiden osallistumisen mahdollisuudet lisääntyvät
Etelä-Kymenlaakson kaikissa kunnissa oli jo vanhusneuvostot, mutta ne olivat
kokoontuneet ja toimineet vaihtelevasti. Alueelle haluttiin kuitenkin muodostaa
yhteneviä käytäntöjä, oppia toisilta ja yhdessä yhteisten tapaamisten kautta.
Tavoitteena oli lisätä ikääntyvien osallistumisen mahdollisuuksia.
Kotkassa alettiin yhdessä vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen kanssa
kehittämään vapaaehtoistyönmallia ikääntyvien kaveritoimintaan. Tavoitteena
on laajentaa toimintamalli myös muihin kuntiin.
§ 27, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 556/2013
Hankkeessa toteutettiin hoivien asukaspalautekysely. Kyselyyn osallistuivat
Kotkan, Haminan ja Kaakon Kaksikon hoivakodit. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
Muistisairaiden varhaisvaiheen toimintakyvyn tukeminen
Muistisairaan hoitopolku poikkesi alueen kunnissa toisistaan jonkin verran.
Kaikille yhteinen tavoite oli kuitenkin tukea muistisairaan omatoimista suoriutumista niin, että hän voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Muistisairaan alkuvaiheeseen kehitettiin yhteisiä käytäntöjä ja työkaluja viiden
kunnan alueella. Kehittämistyössä oli mukana myös erikoissairaanhoito. Muistisairaan hoitopolkua yhtenäistettiin mm. tekemällä muistihoitajille tarkistuslista konkreettiseksi työkaluksi asiakkaan kanssa esille otettavista asioista. Tämä parantaa ja tasapuolistaa asiakkaan saamaa palvelua.
Muistiin liittyen tehtiin alueelle yhteinen esite. Esitteen tarkoitus on saada näkyvyyttä asialle kunnissa ja tukea muistihäiriöistä omaehtoiseen aivoterveydestä huolehtimiseen.
Kansallinen muistiohjelman 2012—2020 tavoitteena on muistiystävällinen
Suomi. Yhteistyössä Muistiluotsi-toiminnan kanssa järjestettiin neljä avointa
luentotilaisuutta muistisairaan ihmisen kohtaamisesta. Luennot tavoittivat yhteensä 204 kuulijaa.
Yhteistyö alueen muistihoitajien ja -neuvojien välillä on tiivistynyt ja sitä tullaan
jatkamaan säännöllisesti. Uudet yli hallintorajojen ylittävät palvelut on koettu
mielekkäiksi ja antoisiksi sekä asiakkaalle että toimijoille.
Etelä-Kymenlaakson toiminnallisen osakokonaisuuden kokonaiskustannukset
olivat 175 706 euroa, josta kuntien omarahoitusosuus on 43 927 €.
Kunta
Hamina
Kotka
Miehikkälä
Pyhtää
Virolahti
Yhteensä
Yhteensä
10 774 €
27 603 €
1 092 €
2 704 €
1 754 €
43 927 €
Risto - riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn loppuraportti on
Inno-kylän nettisivuilla
Risto-hankkeen loppuraportti - 2013 - 2014
Esittelijä:
Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukevan RISTO-hankkeen loppuraportin.
Ote:
Hamina
Pyhtää
Miehikkälä
Virolahti
Eksote
Kouvola
Socom
§ 27, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 556/2013
§ 28, SOTELA 11.2.2015 17:00
SOTE: 219/2015
Kuntalain 51 §:n otto-oikeus/Viranhaltijoitten päätökset ja neuvostojen pöytäkirjajäljennökset
6.2.2015 mennessä
Sotela 11.2.2015
Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209
Avoterveydenhuollon johtajan päätöspöytäkirjat
13.1.2015 § 3
- Sisäinen siirto/Sanna Helve
Kotihoidon johtajan päätöspöytäkirjat
22.1.2015 § 11
- Sisäinen siirto/Tuula Mannonen
26.1.2015 § 12
- Sisäinen siirto/Pirjo Särkinen
26.1.2015 § 13
- Sisäinen siirto/Tuija Helanne
13.1.2015 § 2
- Lähihoitajan työsuhteeseen vahvistaminen/Kumar Marianne
13.1.2015 § 3
- Lähihoitajan työsuhteeseen vahvistaminen/Lemettilä Päivi
15.1.2015 § 4
- Lähihoitajan työsuhteeseen vahvistaminen/ Luukka Kirsi
15.1.2015 § 5
- Lähihoitajan työsuhteeseen vahvistaminen/Tammela Titta
15.1.2015 § 6
- Sairaanhoitajan työsuhteeseen vahvistaminen/Oinonen Timo
15.1.2015 § 7
- Lähihoitajan työsuhteeseen vahvistaminen/Helminen Nina
15.1.2015 § 8
- Lähihoitajan työsuhteeseen vahvistaminen/Kolistaja Krista
15.1.2015 § 9
- Sairaanhoitajan työsuhteeseen vahvistaminen/Blomberg Niina
15.1.2015 § 10
Kolme (3) lähihoitajan työsuhdetta
Esittelijä:
Palvelujohtaja Jorma Haapanen
Ehdotus:
Lautakunta päättää, ettei esiteltyjen päätöspöytäkirjojen johdosta käytetä
kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta.
§ 29, SOTELA 11.2.2015 17:00
Muut asiat
Sotela 11.2.2015
SOTE: 220/2015

§ -1, SOTELA 11.2.2015 17:00

Transcription

Similar documents

1, sotela 11.12.2013 17:00

Kotkan Energia – häiriötöntä tuotantoa kunnonvalvonnan

Vuorijärven Mikalta monenlaista apua

Esityslista PDF-muodossa

kukat Syksyn - Karhulalainen

KoTa kutsukilpailut 17.

Sisällysluettelo SOTELA, 22.4.2015 17:00, Esityslista 1 § -1

YHTEISPALVELUPISTEESSÄ MYYTÄVÄT TUOTTEET